@prefix :      <http://ldf.fi/schema/tour-rdf/> .
@prefix geonames: <http://www.geonames.org/ontology#> .
@prefix owl:   <http://www.w3.org/2002/07/owl#> .
@prefix xsd:   <http://www.w3.org/2001/XMLSchema#> .
@prefix skos:  <http://www.w3.org/2004/02/skos/core#> .
@prefix rdfs:  <http://www.w3.org/2000/01/rdf-schema#> .
@prefix kulsa: <http://kulttuurisampo.fi/annotaatio#> .
@prefix poi:   <http://schema.onki.fi/poi#> .
@prefix saha3: <http://seco.tkk.fi/saha3/> .
@prefix blue-connection: <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route/connections/> .
@prefix poio:  <http://www.yso.fi/onto/poi/> .
@prefix sd:    <http://www.w3.org/ns/sparql-service-description#> .
@prefix xml:   <http://www.w3.org/XML/1998/namespace> .
@prefix dcterms: <http://purl.org/dc/terms/> .
@prefix foaf:  <http://xmlns.com/foaf/0.1/> .
@prefix rky:   <http://ldf.fi/poi/rky/> .
@prefix wgs84: <http://www.w3.org/2003/01/geo/wgs84_pos#> .
@prefix void:  <http://rdfs.org/ns/void#> .
@prefix kunnat: <http://www.yso.fi/onto/kunnat/> .
@prefix tour-schema: <http://ldf.fi/schema/tour/> .
@prefix ent:   <http://www.w3.org/ns/entailment/> .
@prefix gr:    <http://purl.org/goodrelations/v1> .
@prefix ldf:   <http://ldf.fi/schema/ldf/> .
@prefix time-schema: <http://www.yso.fi/onto/time-schema#> .
@prefix th:    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/schema#> .
@prefix blue:  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route/stops/> .
@prefix rdf:   <http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#> .
@prefix blue_route: <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route/> .
@prefix dctype: <http://purl.org/dc/dcmitype/> .
@prefix sapo:  <http://www.yso.fi/onto/sapo/> .
@prefix bibo:  <http://purl.org/ontology/bibo/> .
@prefix koko:  <http://www.yso.fi/onto/koko/> .
@prefix dc:    <http://purl.org/dc/elements/1.1/> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7614>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8043>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Haartmaninkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1902799247186" ;
        wgs84:long        "24.9101009515919" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8043" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6348>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin kartanoiden historiaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Vantaanjoen varressa on kartanoalueita (Helsingin pitäjän kartano, Tuomarinkylän kartano, Herttoniemen kartano, Kulosaaren kartano ynnä muut kartanot pääkaupunkiseudun alueella). Milloin kartanot ovat olleet aktiivikäytössä? Ovatko omistajat olleet isojakin vaikuttajia 1800–1900-luvulla? Onko ollut isoja riitoja kartanoiden välillä, ja ovatko omistajat olleet sukua mitenkään? Onko alueen kartanoelämästä mitään romaani- tai muistelmakirjallisuutta kirjaston valikoimassa? Kartanoiden historiaa löytyy seuraavista kirjoista:\n\nLönnqvist, Bo: Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla\nGardberd, C.J.: Suomen kartanoita\nSuomen kartanot ja suurtilat, toimittanut Eino Jutikkala\nPakilan seudun historia, toimittanut Pakilan seudun historia ry.\nKartanomatka Vantaalla, toimittaneet Jukka Hako, Senja Hako ja Pia Lillbroända\nKautto, Risto: Malminkartano, Luutnantin puustelli: lehtiä Malminkartanon historiasta\nHalminen, Erkki: Kulosaaren kartano vuosina 1937-1987\nMannila, Maarit: Munkkiniemen kartanon Kaartintorppa\nOjanen, Eeva: Helsingin pitäjän seurakunnan historia\n\nRomaaneja, joissa on tapahtumia alueen kartanoissa ovat muun muassa:\n\nAho, Elisabet: Tammien kartano\nPohjolan-Pirhonen, Ursula: Rakkautta vanhoissa kartanoissa ja muita romaaneja\nTalvio, Maila: Itämeren tytär\nTuominen, Pirjo: Mariaana\nUtrio, Kaari: Ruma kreivitär\n\nKirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi\n\nKartanoiden historiasta ja väestä kannattaa kysellä myös Museovirastosta sekä Suomen sukututkimusseurasta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6597> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/vantaanjoen-varressa-kartanoalueita" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8542>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:50:32+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p9>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sotaoikeuden talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:15:08.247+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:46:47.434+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33985 , koko:p36235 , koko:p15594 ;
        poi:description  "E 11 rakennettiin vuonna 1875 linnoitusrykmentin laboratorioksi kiväärin patruunoiden valmistusta varten. Se toteutettiin\nhirsirakenteisena, vaikka ensin suunniteltiin kivirakenteista taloa. Vuonna 1881 talossa toimi linnoituspataljoonan sotaoikeus, jota varten olivat oikeuden istuntohuone, oikeuden neuvotteluhuone, todistajien huone ja eteinen. 1885 tehtiin peruskorjausta: pintalattia uusittiin, ulkoseinät tilkittiin ja sisäseinät rapattiin, rakennettiin tuulikaappi, purettiin liesi, korjattiin ikkunoita ja ovia ja puhkaistiin uusi väliovi oikeuden neuvotteluhuoneen ja istuntohuoneen välille. 1897 talossa toimi apteekki ja linnoituspataljoonan välskärin vastaanotto- ja odotushuoneet. Odotushuoneeseen asennettiin ilmaklosetti. Ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennus peruskorjattiin sotilasasumukseksi.\n\nViaporin vankileirin aikaan 1918–19 talo oli saksalaisen sotaväen ja siviilivartioston kasarmina ja myöhemmin suomalaisena aikana edelleen asuntona.\n\nTalo oli jaettu kahdeksi asunnoksi vuoteen 1931 mennessä, sisäänkäynti oli yhteisen eteisen kautta. Vuonna 1951 kumpikin asunto sai oman sisäänkäynnin suoraan ulkoa. Rakennus liitettiin vesi- ja viemäriverkostoon ja sisään rakennettiin WC:t. Myös lämmitysjärjestelmä uusittiin vesikiertoiseksi patterilämmitykseksi."@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyön yhteydessä kaksi asuntoa yhdistettiin yhdeksi neljän huoneen ja keittiön asunnoksi. Ulkoseinien alimpia hirsiä vaihdettiin. Hirsiseinien sisäpuoliset kalkkirappaukset kunnostettiin, seiniin asennettiin huokoinen puukuitulevy ja ne tapetoitiin paperitapeteilla. 1950-luvun pintarakenteita säilytettiin ja keittiökalusteita kunnostettiin. Joitakin myöhemmin lisättyjä väliseiniä poistettiin. Kylpyhuone, wc, vesi- ja viemärilinjat sekä sähköasennukset rakennettiin kokonaan uudestaan. \n\nToteutusaika: 2004\nHuoneistoala: 97,0 m²\nKerrosala: 114 m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Tiina Koskenniemi\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Sampsa Karvinen\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Jussi Tuomola\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\nPääurakoitsija: Rakennusliike Aaltola & Haapsaari Oy\nLVI-Urakoitsija: Lvi E.Hulkko Oy\nSähköurakoitsija: Vartiokylän Sähkö Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nE 11 rakennettiin linnoitusrykmentin laboratorioksi kiväärin patruunoiden valmistusta varten vuonna 1875. Se toteutettiin hirsirakenteisena, vaikka aluksi oli suunniteltu kivirakenteista taloa. Vuonna 1881 talossa toimi linnoituspataljoonan sota-oikeus, jota varten olivat seuraavat huonetilat: oikeuden istuntohuone, oikeuden neuvotteluhuone, todistajien huone ja eteinen. 1885 tehtiin peruskorjausta: pintalattia uusittiin, ulkoseinät tilkittiin ja sisäseinät rapattiin, rakennettiin tuulikaappi, purettiin liesi, korjattiin ikkunoita ja ovia ja puhkaistiin uusi väliovi oikeuden neuvotteluhuoneen ja istuntohuoneen välille. 1897 talossa oli apteekki ja linnoituspataljoonan välskärin vastaanotto- ja odotushuoneet. Odotushuoneeseen asennettiin ilmaklosetti. Ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennus peruskorjattiin sotilasasumukseksi.\n\nViaporin vankileirin aikaan 1918-1919 talo oli saksalaisen sotaväen ja siviilivartioston kasarmina ja myöhemmin suomalaisena aikana edelleen asuntona.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 113\nSuomalaisen kauden alun numero E 10\n\nLähteet:\nMV SL VIK E 228-231.\n\nKuva:\nMV SL VIK E 231."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/3/0/saha/suomenlinna/0_-5362532163913724478.png" , "http://media.onki.fi/0/3/6/saha/suomenlinna/0_-3818203411669542395.jpg" , "http://media.onki.fi/4/2/3/saha/suomenlinna/0_9101965563584475281.jpg" , "http://media.onki.fi/4/1/9/saha/suomenlinna/0_4413045011187862835.jpg" , "http://media.onki.fi/2/5/0/saha/suomenlinna/0_1572218428546424393.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.148612393591584" ;
        wgs84:long       "24.975841116905258" .

rky:p1016  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.783212384,26.644706313 69.785447664,26.649397994 69.783328867,26.657708266 69.781094492,26.653410189 69.783212384,26.644706313" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Erttegvarri)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8637>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kannas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kannas" , "Ravintoa Rooma" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6396> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> ;
        wgs84:lat            "60.1638085296211" ;
        wgs84:long           "24.9247509552291" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8637" .

[ dcterms:description  "Aarni Krohnin artikkeli \"Kruununhaka - kotikaupunkini\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6847>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:35+0300" .

<http://ldf.fi/poi/rky>
        a                      sd:Graph ;
        ldf:dataDocumentation  <http://latest.vocab.at?uri=http://ldf.fi/poi/sparql&graph=http://ldf.fi/poi/rky> ;
        dcterms:description    "This graph contains nearly 2000 areas of interest, gathered by Finland's National Board of Antiquities. "@en ;
        dcterms:title          "RKY"@en ;
        void:dataDump          <http://ldf.fi/poi/data?graph=http://ldf.fi/poi/rky> ;
        void:exampleResource   rky:p1 ;
        void:uriSpace          "http://ldf.fi/poi/rky/" ;
        void:vocabulary        <http://ldf.fi/schema/poi/> .

rky:p1276  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Hilding Ekelundin omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri Karjaalla liittyy sotien jälkeiseen julkisten palveluiden rakentamiseen maamme kaupungeissa ja kauppaloissa. Ekelundin vaikutus kaupunkikuvaan on huomattava; asemakaavojen laatimisen ohella hän suunnitteli useimmat Karjaan 1940-60-lukujen kunnalliset ja kirkolliset rakennukset. Ekelundia voi pitää Karjaan kauppalanarkkitehtinä, joka luottamustoimiensa ansiosta vaikutti vuosikymmeniä myös kauppalan rakentamisen ohjaukseen. Ekelundin panos koulusuunnittelun kehittäjänä liittyy sotien jälkeiseen kiivaaseen koulurakentamisen kauteen maassamme. \n\nKaris-Billnäs samskola on Ekelundin ensimmäinen Karjaalle toteutunut koulusuunnitelma. Sen tiilinen, satulakatteinen hahmo on porrasteinen ja koostuu kaksi- ja kolmikerroksisista, kulmittain toisiinsa liittyvistä siivistä. Samskolanin tontin kokonaisjäsentely viheralueineen on olennainen osa koulun alkuperäistä suunnitelmaa, jossa koulu piha-alueineen liittyy puisto- ja bulevardimaisemaan. \n\nKilan koulukeskus on läntisellä Uudellamaalla poikkeuksellinen läpileikkaus 1900-1960-lukujen kouluarkkitehtuurista. Keskuksen näkyvin, alkuaan ruotsinkieliseksi kansakouluksi valmistunut rakennus on pohjaltaan T-muotoinen, tiilinen ja roiskerapattu. Sen hahmo siipien keulamaisine, kolmionmuotoisine päätyineen ja laakeine satulakattoineen on Ekelundin arkkitehtuurille yleisemminkin tunnusomainen. \n\nLärkkullan kristillinen kansanopisto kirkon eteläpuolella sijaitsevalla mäellä on Porvoon hiippakunnan kurssi- ja kokoontumiskeskus, jonka toiminnallisena esikuvana on ollut Ruotsin Sigtuna-keskus. Opiston päärakennus muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta siivestä ja niitä yhdistävästä matalasta väliosasta. Siivet on sijoitettu vinosti toisiinsa nähden siten, että niistä piirretyt akselit yhdistyvät Karjaan kirkon alttarilla. Itäsiivessä on kappeli ja juhlasali sekä kirjasto ja vierashuoneet. Asuintilat ovat länsisiivessä. Alueella sijaitsee myös kaksi henkilökunnan asuinrakennusta ja 1980-luvulla rakennettu ns. kurssirakennus (arkkitehti Carl-Johan Slotte). \n\nPumppulahden rannalla oleva Västra Nylands yrkesskola on vaiheittaisesta rakentamisestaan huolimatta yhtenäinen kokonaisuus. Sen pitkä osittain rapattu, osittain tiilipintainen rakennus on taitteinen ja vaihtelevasti kaksi-kolmikerroksinen. Sen arkkitehtuuri sisältää myös muita Ekelundin tuotannolle tyypillisiä piirteitä, kuten laakean satulakaton ja nauhamaisesti sijoitetut ikkunat. Rakennusmassa myötäilee maastoa jättäen mäen laen rajatuksi pihamaaksi. \n\nKaupungintalo on osa toteutumatonta monumentaalisuunnitelmaa. Alkuperäisen suunnitelman kolmesta peräkkäisestä ja erikorkuisesta rakennusosasta on toteutunut matala väliosa. \n\nKarjaan vesitorni rautatieaseman eteläpuoleisen kallion huipulla koostuu pohjakaavaltaan kahdesta sylinteristä, joita yhdistää lasinen kuilu. Tornin harjalla on pieni tähtitorni. Alkuaan valkoinen vesitorni on ollut rapattu, mutta se on myöhemmin verhoiltu aaltopellillä. Siitä huolimatta Karjaan vesitorni on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nKarjaan kappeli ja seurakuntakeskus ovat Karjaan hautausmaan päätteenä mäntykankaalla, keskellä tiivistä rakentamista. Krematoriokappelin ulko- ja sisäpinnat ovat paljaaksi jätettyä punatiiltä, jonka Ekelundin arkkitehtuurissa tyypillistä 1950-luvun lopulta lähtien. Kappelin vieressä on pulpettikattoinen, nauhaikkunainen kappelin arkkitehtuuriin mukautuva seurakuntakeskus. \n\nKatarinakodin vanhustentalo on Ekelundia tyypillisimmillään: kolmeen osaan porrastettu, rinnetontille sijoitettu tiilirakennus on roiskerapattu, laakea satulakatto katettu sementtitiilin ja ikkunat on sijoitettu pääosin nauhamaisesti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.073090767,23.662279489 60.073315634,23.663199447 60.072935303,23.663648532 60.072710278,23.662633092 60.073090767,23.662279489" ;
        poi:history       "Arkkitehti Hilding Ekelund (1893-1984) oli arvostettu arkkitehti, jolla oli myös vaikutusta opettajana (TKK/lehtori 1927-41 ja asuntosuunnittelun professori 1950-58) ja kirjoittajana (Arkkitehti/toimittaja 1929-30, päätoimittaja 1931-34). Ekelund toimi Helsingin kaupunginarkkitehtina 1941-49 ja oma toimisto hänellä oli vuodesta 1926.\r\n\r\nEkelund oli 1930-luvulta lähtien mukana Karjaan taajaväkisen yhdyskunnan, vuodesta 1930 kauppalan ja 1970-luvulta lähtien kaupungin, suunnittelussa. Hän toimi kauppalan järjestysoikeuden kaava- ja rakennusasioiden asiantuntijajäsenenä 1942-1973 ja osallistui kaupungin asemakaavan ja rakennusjärjestyksen suunnitteluun sekä suunnitteli lähes kaikki Karjaan julkiset rakennukset 30 vuoden ajan. \r\n\r\nKaris-Billnäs samskola valmistui 1943 ja sitä jatkettiin 1957-1958 luokkahuonesiivellä. Kaupungintalo valmistui 1945 vain osana alkuperäisestä suunnitelmasta, johon toteutuneen matalan väliosan lisäksi olisi kuulunut myös kolmikerroksinen kulmatornilla varustettu päämassa ja lounaispuolella kaksikerroksinen siipi. \r\n\r\nArkkitehtien Hilding Ekelund ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin yhdessä suunnittelema Lärkkullan koulutuskeskus valmistui 1949. Karjaan seurakunta luovutti tarvittavan maa-alueen ja Porvoon hiippakunta sai rakentamiseen huomattavaa tukea Amerikan evankelisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämistä lahjoitusvaroista. \r\n\r\nVesitorni valmistui 1951. Ekelundin vesitornin ympärille suunnittelemaa luonnontieteille, taiteelle ja museotoiminnalle tarkoitettua kulttuurikeskusta ei toteutettu. \r\n\r\nVästra Nylands yrkesskola rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1951-1965 neljässä vaiheessa. Katarinakoti eli vanhainkoti valmistui 1954. \r\n\r\nKarjaan Pyhän Olavin krematoriokappeli valmistui 1960 vanhan taitekattoisen kappelin tilalle. Kappeliin liittyvä seurakuntakeskus valmistui 1962. \r\n\r\nKilan koulukeskuksen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Tilojen käydessä ahtaiksi rakennettiin 1953 Ekelundin suunnittelema suuri ruotsinkielinen kansakoulu. Ekelundin suunnittelemat uusi suomalainen koulu ja ja kansalaiskoulu valmistuivat 1963 ja 1966."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:parantola , poio:kaupungintalo , poio:kappeli , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4501" ;
        skos:prefLabel    "Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla (Karjaan kaupungintalo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8897>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Aapelin Baari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kolmospesä, baari" , "Bospor, baari" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat            "60.2383435221553" ;
        wgs84:long           "25.0836915222903" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/aapelin-baari" .

blue_route:s17  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Ekebladin paviljonki/Ehrensvärd-museo"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p18> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Ekebladin paviljonki/Ehrensvärd-museo"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:description  "VeePee ja Virve Vainio asuvat Runeberginkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2131> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Numminen, M.A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Numminen, Mauri Antero" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/numminen-ma" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Aleksanterinkadulla oli valoisaa \nja mulla oli laukussa yksien tyttöjen kirjoituksia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i655> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7059>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Korsubaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat         "60.2248270361051" ;
        wgs84:long        "24.86530803833" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7059" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9253>
        dcterms:modified  "2010-06-09T13:32:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348>
        a                    th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label           "Alppiharju"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Alppila" , "Harju" ;
        wgs84:lat            "60.1903515877732" ;
        wgs84:long           "24.9454122773804" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/alppiharju-0" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6844>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Kolmikulma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Trekanten" , "Diana-puisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1650451760476" ;
        wgs84:long           "24.9435714673605" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kolmikulma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7558>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:21+0300" .

rky:p1512  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Punkalaitumenjoen varren koskipaikkoihin keskittyneet kylät muodostavat yhdessä joenrantapeltojen, jokea mutkitellen seurailevan vanhan maantien ja siltojen kanssa edustavan ja harmonisen kokonaisuuden. Useimmat jokivarren kylistä on asutettu keskiajalla, ja alueella näkyy asutuksen keskittyminen viljavaan jokilaaksoon ja erityisesti sen koskipaikkohin.\n\nPöyriälän, Hirvelän, Riesolan, Rieskalan, Naatulan, Hurulan, Hakunin ja Suttilan kylien talot vanhoilla kylätonteilla ovat sijoittuneet tasaisin välimatkoin lähelle rantaa, etupäässä koskipaikkojen yhteyteen. Ne muodostavat jokivarteen harvan ketjun. Kylätontit ovat edelleen asuttuja, osa taloista on siirtynyt kauemmaksi jokilaaksoa raajaville metsäkumpareille ja harjanteille. Lisäksi maiseman reunoilla on taloihin liittynyttä pienasutusta. Asuin- ja tilarakennusten lisäksi kulttuurimaisemaan kuuluvat eri-ikäiset sillat ja nuorisoseurantalo. Pääosin kapea peltomaisema laajenee Ali-Naatulan länsipuolella laajahkoksi joenvarsiviljelmäksi.\n\nPöyriälän ja Hirvelän kylät sijaisevat vastakkain joen rannassa. Kyliä yhdistää joen ylittävä silta. Pöyriälän kylätontilla ovat Pöyrin ja Sakarin talot. Hirvelän kylässä on sillan kupeessa koulu. Kylän taloista Erkkilä, Keskitalo ja Vahela ovat sijoittuneet kaummaksi tiestä, väljään riviin peltojen väliselle kannakselle. Rakennukset ovat vanhoilla isonjaon aikaisilla tonteilla.\n\nRiesolankosken lähelle rakentuneessa Riesolan kylässä talonpoikaista rakennuskantaa on säilynyt Erkkilän, Tapalan, Hekalin tiloilla. Nuorisoseurantalo Kalliola ja VPK:n talo ovat maantien laidassa. Taloista Tiuttu on säilynyt vanhalla kylätontilla, muut ovat siirtyneet läheisille peltokumpareille. Koskessa on ollut kylän myllynpaikka.\n\nRieskalan kyläkeskusta sijaitsee joen suvantolahden rannalla. Kyläkeskustassa on säilynyt pienempää asutusta. Tilat ovat siirtyneet läheiselle harjanteelle. Yli-Toikan 1886 valmistunutta päärakennusta jatkettiin poikittaissiivellä 1916. \n\nNaatulankosken partaalla olevalla Naatulan kylätontilla ovat säilyneet yksinäistalosta varhain jaetut Yli- ja Ala-Naatulan tilakeskukset tiiviinä ryhmänä. Koskessa on ollut myllynpaikkoja. \n\nHurulankosken partaalla olevan Hurun tilan punamullatut rakennukset sijaitsevat vanhalla kylätontilla. \n\nHannulan yksinäistalosta jakamalla syntyneet Ala- ja Yli-Hannulan talot sijaitsevat vanhalla kylätontilla. \n\nHakunin kylän Hakunin talo on vanhalla kylätontilla. Hakunin päärakennus on 1810-luvulta. Yli-Hakuni ja Ranta-Hakuni ovat myös sijoittuneet maantien varteen.\n\nSuttilan ja Hakunin kylien maisemassa maantie myötäilee tiukasti jokea. Joen eteläpuolella ovat Suttilan kylän pellot. Koivujen reunustaman kylätien varrella olevan Mikolan päärakennus valmistui 1895. Vanha tiiviisti joenrantaan sijoittunut kylätontti on säilynyt asuttuna.  Mikolan lisäksi kylän tuntumassa on Vähä-Sutti Sutinkosken tuntumassa. Kylän myllynpaikka on koskessa.   \n\nPunkalaitumen kautta Huittisiin kulkeva Punkalaitumentie on yksi Suomen virallisista matkailuteistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.134560774,22.941349516 61.134573076,22.940673173 61.135553348,22.930965321 61.136212023,22.922512859 61.134794340,22.917702684 61.135017471,22.908901719 61.136264249,22.904826268 61.136475071,22.901019908 61.137702249,22.890940345 61.139658569,22.883396736 61.141202790,22.871991534 61.140721568,22.861593107 61.141295318,22.854768513 61.143250168,22.840877005 61.142466900,22.838752853 61.142287289,22.833984275 61.142944073,22.832007607 61.144656629,22.829351312 61.146340629,22.823660808 61.147072117,22.815665547 61.148889043,22.806918041 61.152380926,22.804833424 61.152679088,22.799729658 61.153375348,22.796936228 61.154543218,22.794619719 61.155578934,22.790159809 61.157609297,22.787255089 61.159676196,22.784480142 61.162270340,22.780823830 61.165771320,22.782179294 61.168822572,22.782717010 61.168454744,22.786616898 61.167504015,22.792756179 61.166548889,22.796666516 61.165935593,22.798977345 61.165317040,22.800072885 61.164549562,22.802674351 61.162943115,22.807683807 61.158651826,22.818721834 61.157044769,22.823729390 61.152292092,22.843128766 61.149763349,22.859597290 61.149441798,22.862947538 61.147492655,22.876029272 61.147180353,22.885048541 61.146548042,22.891071333 61.146239819,22.893811563 61.146397369,22.901148744 61.146267747,22.904405722 61.145603695,22.906179483 61.145323657,22.909860743 61.144856598,22.910596260 61.144491145,22.914693646 61.144127589,22.916698135 61.143652349,22.920404331 61.143067251,22.923719721 61.142074013,22.924320470 61.141722465,22.926727984 61.141204326,22.929022122 61.140198715,22.931378855 61.139067017,22.933886769 61.136482670,22.939078087 61.136539244,22.940960277 61.134560774,22.941349516" ;
        poi:history       "Punkalaitumenjokivarren asutus on ilmeisesti varhais- ja myöhäiskeskiaikaista perua ainakin Rieskalan, Riesolan ja Naatulan osalta. Huittisista Punkalaitumelle ja Urjalaan kulkeva tie rakennettiin 1700-luvun loppupuolella yhdyssiteeksi Porin läänin eteläosan ja Hämeenlinnan välille. \r\n\r\n1560-luvulla jokivarressa olevien Hirvelän, Riesolan, Rieskalan, Hannulan, Naatulan, Hurulan, Hakunin ja Suttilan kylissä oli yhteensä 16 taloa. Suurin kylistä oli Riesola, jossa oli 4 taloa. Tiiviit rakennetut kylät keskittyivät joen koskipaikkoihin. 1700-luvun lopulla koskipaikoissa oli seitsemän myllyä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k102 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:silta , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4542" ;
        skos:prefLabel    "Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9847>
        dcterms:modified  "2012-06-08T13:13:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7200>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_356>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:32+0300" .

rky:p1772  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.141149796,25.015348962 66.141255701,25.018569366 66.140143621,25.018696099 66.140020646,25.015397482 66.141149796,25.015348962" ;
        poi:municipality  kunnat:k845 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Runkaus)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Nousin ylös, kuljin asuintaloni ohi ja astuin sisään nurkan takana sijaitsevaan Avikaisen leipomoon. Se oli sentään edelleen omalla paikallaan. Ostin aamiaiseksi kaksi nakkipiirakkaa. Vanharouva tervehti minua tuttavallisesti, aivan kuin olisin käynyt ostoksilla viimeeksi eilen. Piirakoita mutustellen palasin kotiin.' (s. 55)" ;
  dcterms:description            "Aria harmittaa Ervastin divarin tilalle tullut thai-hierontapaikka." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9844> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7232>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9250>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Sinun Helsinkisi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9250" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8009>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5505>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=44B1BF10-F8E7-4279-87C9-E429E4A871E8> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7460>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1760618~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7555>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Laivanvarustajankatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1564735559119" ;
        wgs84:long        "24.9462843228622" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7555" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8269>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:21:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5765>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9C24ED37-CFD4-4098-A1F1-9F238975F0CC> .

rky:p446  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kempeleen 1600-luvulla rakennettu puukirkko kuuluu Suomen vanhimpiin. Kirkossa on 1700-luvun tunnetuimman kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen maalaukset.\n\n1600-luvun puukirkko, 1700-luvun kellotapuli ja hautausmaan toisessa laidassa oleva 1990-luvulla rakennettu uusi kirkko muodostavat historiallisesti monisyisen rakennusryhmän mäntyjä kasvavalla hiekkaharjulla.  \n\nLänsitornillinen tukipilarikirkko kuuluu tyyppinsä pienimpiin, siinä on vain yksi pilaripari. Seinillä ja holvissa on Mikael Toppeliuksen 1785-1795 tekemät maalaukset. Niistä pohjoisseinän Marian ilmestys ja länsiseinän Ristiltäotto ovat 1700-luvun kauneimpia kirkollisia taideteoksia.    \n\nLäpikäytävällinen pohjalainen renessanssitapuli on rakennettu rakennusmestari Heikki Väänäsen johdolla 1768-1769.\n\nUusi Pyhän Kolminaisuuden kirkko yhdistyy vanhaan miljööseen kirkon sisääntulokatoksen valeperspektiivin rajaamana elementtinä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.917420907,25.484808443 64.916878161,25.487092240 64.916135293,25.487432094 64.915675279,25.487216181 64.915324389,25.486489004 64.914586337,25.484936520 64.915191267,25.482453214 64.915917066,25.482746603 64.916358337,25.483606555 64.917420907,25.484808443" ;
        poi:history       "Kempele perustettiin Limingan kappeliksi 1688 ja seurakunnan kirkko rakennettiin Limingan Ängeslevästä kotoisin olleen kirkonrakentaja Matti Härmän johdolla 1689-1691. \r\n\r\nKirkon kuoriosan ikkunat laajennettiin 1840-luvulla ja perusteellinen korjaus toteutettiin 1954-1955,  jolloin mm. penkistö uusittiin. Toppeliuksen maalaukset konservoitiin 1981-1982. Kempeleen uusi kirkko valmistui 1994 arkkitehti Jorma Tepon suunnittelemana.\r\n\r\nPohjanmaan rantatie on kulkenut Kempeleen kirkonmäen kautta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k244 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1410" ;
        skos:prefLabel    "Kempeleen kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9844>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Eksytetty" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9841> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7232> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9264> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1786> ;
        th:lisatietoa     "Ari Aalto joutuu identiteettivarkauden kohteeksi\n\nSarjakuvapiirtäjä Ari Aalto palaa Japanista Suomeen rikostoimittaja Räsäsen houkuttelemana, ja ylikonstaapeli Klinga järjestää hänelle ikimuistoisen kotiinpaluun. Keskusrikospoliisin etsivä tutkii outoa henkirikosta: uhrin taskusta ovat löytyneet Arin taitavasti väärennetyt henkilöllisyyspaperit. \nAri Aalto on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi, mutta kuka on hänen papereitaan kantava kuollut mies? Klingan omalaatuiset metodit hyppäävät silmille, ja Ari joutuu palloteltavaksi keskusrikospoliisin ja Helsingin murharyhmän etsivien välillä.\n\nKotikulmilla moni asia on muuttunut. Edes entinen avovaimo Riitta Rautio ei siedä miestä silmissään. Kun Ari huomaa, että hänen tilinsä on tyhjennetty, ja ympärillä alkaa todella tapahtua, hän on varma, että joku ei ole mielissään hänen paluustaan.\n\nMitä syvemmälle Ari ja Räsänen seuraavat varastetusta identiteetistä lähtevää polkua, sitä karummaksi maisema näyttää muuttuvan. Pian parivaljakon silmien eteen avautuu netissä toimivan lääkebisneksen pimeä puoli. \n\nwww.gummerus.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9844" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p63>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Upseerikerho C53"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:51:44.787+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T07:43:48.682+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p15932 ;
        poi:description  "Upseerikerho C 53 rakennettiin vuosina 1875-76 samaan aikaan, kun viereistä bastioni Bielkeä peruskorjattiin. Upseerikerhon alimman kerroksen rakentamisessa käytettiin hyväksi paikalla aiemmin sijainneen Taitetun kurttiinin seitsemää kasemattia. Kerhon huonejärjestys noudattaa kasemattien jakoa. Samaisten kasemattien päältä purettiin kuitenkin ensin puinen upseerikerhorakennus, joka oli rakennettu jo vuonna 1812. Uuden kivisen kerhorakennuksen porraskäytävä sijoitettiin Taitetun kurttiinin keskimmäiseen kasemattiin. Seinät revetoitiin sisältä tiilellä. Pihanpuoleiseen muuriin puhkaistiin neljä ikkuna-aukkoa ja oviaukko, eteläpäätyyn rakennettiin sekä ovi että ikkuna ja puolustusmuuriin uusi ikkuna. Eteläpäätyyn rakennettiin rungon ulkopuolinen porrastorni kuivakäymälöineen. Pääjulkisivu ja pohjaratkaisu ovat säilyneet pääpiirteissään muuttamattomina. Rakennuksessa oli voimakkaasti profiloidut räystäs- ja jakolistat. Nurkat ja keskirisaliitti olivat rustikoidut. Attika oli koristettu amfora-aihein. Ulkoseinät rapattiin vuonna 1876, mutta ilmeisesti talo lopullisesti valmistui vasta 1877, koska se silloin mainitaan saatetun \"paraatikuntoon\".\n\nYlimmässä kerroksessa olivat varsinaiset kerhotilat: tanssisali, biljardihuoneet, pelihuoneet ja kaksi kirjastohuonetta. Keskikerroksen pohjoispäässä oli luokat tyttöjä ja poikia varten sekä opettajan asunto. Koulu oli tarkoitettu \"alempien arvojen\" lapsille, koska \"ylempien arvojen\" lapset opetettiin kotona, kunnes vuonna 1894 rakennettiin paraatikentän laitaan puinen koulutalo. Keskikerroksen eteläpäässä oli ravintola keittiöineen. Alakerrassa olivat opettajan keittiö ja vahtimestarin ja kokin huoneet.\n\n1880- ja -90-luvuilla tehtiin monenlaisia pieniä korjaustöitä. Yläpohjat valkaistiin ja lattiat maalattiin. 1882 korjattiin käymälöitä ja maalattiin katto. Koulu muutti pois vuoteen 1886 mennessä (puurakennukseen C 14), jolloin sen tiloihin tuli kirjasto ja ylimmän kerroksen biljardihuonetta laajennettiin. 1889 tehtiin upseerikerhon lahjoitusvaroin välipohjaan kaksi ilmanvaihtoputkea kattokruunun yläpuolelle. 1893 maalattiin katto. Vuonna 1894 rakennettiin pääoven eteen puinen eteishuone, kun siinä aiemmin oli ollut pelkkä katos ja sisäpuolinen tuulikaappi purettiin. Bastioni Bielken puoleiseen kasemattiin tehtiin palvelusväen asuinhuone ja puhkaistiin ikkuna-aukko. Väliovi porrashuoneeseen muurattiin umpeen. Pohjakerros oli palvelusväen asuntoina ja huoltotiloina. Ravintolan keittiö siirrettiin keskikerroksesta pohjakerrokseen. Itse ravintola, joka käsitti neljä kaariaukoin yhdistettyä salia, oli toisessa kerroksessa.\n\n1890-luvun puolivälissä rakennuksen käyttäjänä mainitaan Sotaseura. Sotaseura piti kokouksia, joissa esitelmöi aina vuorollaan joku seuran upseereista jostakin ammattialaansa liittyvästä aiheesta. Esitelmistä kirjoitettiin Suomessa ilmestyneessä venäjän kielisessä Finlandskaja Gasetassa. 1895 korjattiin ja parannettiin kellarikerroksen palvelijahuoneita: eteläisimpään kasemattiin puhkaistiin uusi ikkuna ja seinä revetoitiin tiilellä. Myöhemmin pääsisäänkäynnin eteen rakennettiin kivinen eteishuone vanhan puisen sijaan. 1900 taloon tehtiin ulkopuoliset ullakolle vievät rautatikkaat. 1904 upseerikerhoa kunnostettiin, mutta miten, sitä lähteet eivät kerro.\n\nSuomalaisella ajalla rakennuksessa on toiminut upseerikerho tanssisaleineen, keittiöineen, perinnehuoneineen, saunoineen ja kaljakellareineen. Eteishuone kunnostettiin rapaten ja maalaten sekä sisältä että ulkoa 1990-luvun alussa.\n\nSeija Linnanmäki 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 132\nVuonna 1927 rakennusnumero C II 80\nLähteet:\nMV SL VIK C 1128-1158.\nKA VSA 15039 17044 15783.\nKuva:\nMV SL VIK C 1133 vuodelta 1875."@fi ;
        poi:history      "Upseerikerho C 53 rakennettiin vuosina 1875-76 samaan aikaan, kun viereistä bastioni Bielkeä peruskorjattiin. Upseerikerhon alimman kerroksen rakentamisessa käytettiin hyväksi paikalla aiemmin sijainneen Taitetun kurttiinin seitsemää kasemattia. Kerhon huonejärjestys noudattaa kasemattien jakoa. Samaisten kasemattien päältä purettiin kuitenkin ensin puinen upseerikerhorakennus, joka oli rakennettu jo vuonna 1812. Uuden kivisen kerhorakennuksen porraskäytävä sijoitettiin Taitetun kurttiinin keskimmäiseen kasemattiin. Seinät revetoitiin sisältä tiilellä. Pihanpuoleiseen muuriin puhkaistiin neljä ikkuna-aukkoa ja oviaukko, eteläpäätyyn rakennettiin sekä ovi että ikkuna ja puolustusmuuriin uusi ikkuna. Eteläpäätyyn rakennettiin rungon ulkopuolinen porrastorni kuivakäymälöineen. Pääjulkisivu ja pohjaratkaisu ovat säilyneet pääpiirteissään muuttamattomina. Rakennuksessa oli voimakkaasti profiloidut räystäs- ja jakolistat. Nurkat ja keskirisaliitti olivat rustikoidut. Attika oli koristettu amfora-aihein. Ulkoseinät rapattiin vuonna 1876, mutta ilmeisesti talo lopullisesti valmistui vasta 1877, koska se silloin mainitaan saatetun \"paraatikuntoon\".\n\nYlimmässä kerroksessa olivat varsinaiset kerhotilat: tanssisali, biljardihuoneet, pelihuoneet ja kaksi kirjastohuonetta. Keskikerroksen pohjoispäässä oli luokat tyttöjä ja poikia varten sekä opettajan asunto. Koulu oli tarkoitettu \"alempien arvojen\" lapsille, koska \"ylempien arvojen\" lapset opetettiin kotona, kunnes vuonna 1894 rakennettiin paraatikentän laitaan puinen koulutalo. Keskikerroksen eteläpäässä oli ravintola keittiöineen. Alakerrassa olivat opettajan keittiö ja vahtimestarin ja kokin huoneet.\n\n1880- ja -90-luvuilla tehtiin monenlaisia pieniä korjaustöitä. Yläpohjat valkaistiin ja lattiat maalattiin. 1882 korjattiin käymälöitä ja maalattiin katto. Koulu muutti pois vuoteen 1886 mennessä (puurakennukseen C 14), jolloin sen tiloihin tuli kirjasto ja ylimmän kerroksen biljardihuonetta laajennettiin. 1889 tehtiin upseerikerhon lahjoitusvaroin välipohjaan kaksi ilmanvaihtoputkea kattokruunun yläpuolelle. 1893 maalattiin katto. Vuonna 1894 rakennettiin pääoven eteen puinen eteishuone, kun siinä aiemmin oli ollut pelkkä katos ja sisäpuolinen tuulikaappi purettiin. Bastioni Bielken puoleiseen kasemattiin tehtiin palvelusväen asuinhuone ja puhkaistiin ikkuna-aukko. Väliovi porrashuoneeseen muurattiin umpeen. Pohjakerros oli palvelusväen asuntoina ja huoltotiloina. Ravintolan keittiö siirrettiin keskikerroksesta pohjakerrokseen. Itse ravintola, joka käsitti neljä kaariaukoin yhdistettyä salia, oli toisessa kerroksessa.\n\n1890-luvun puolivälissä rakennuksen käyttäjänä mainitaan Sotaseura. Sotaseura piti kokouksia, joissa esitelmöi aina vuorollaan joku seuran upseereista jostakin ammattialaansa liittyvästä aiheesta. Esitelmistä kirjoitettiin Suomessa ilmestyneessä venäjän kielisessä Finlandskaja Gasetassa. 1895 korjattiin ja parannettiin kellarikerroksen palvelijahuoneita: eteläisimpään kasemattiin puhkaistiin uusi ikkuna ja seinä revetoitiin tiilellä. Myöhemmin pääsisäänkäynnin eteen rakennettiin kivinen eteishuone vanhan puisen sijaan. 1900 taloon tehtiin ulkopuoliset ullakolle vievät rautatikkaat. 1904 upseerikerhoa kunnostettiin, mutta miten, sitä lähteet eivät kerro.\n\nSuomalaisella ajalla rakennuksessa on toiminut upseerikerho tanssisaleineen, keittiöineen, perinnehuoneineen, saunoineen ja kaljakellareineen. Eteishuone kunnostettiin rapaten ja maalaten sekä sisältä että ulkoa 1990-luvun alussa.\n\nSeija Linnanmäki 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 132\nVuonna 1927 rakennusnumero C II 80\nLähteet:\nMV SL VIK C 1128-1158.\nKA VSA 15039 17044 15783.\nKuva:\nMV SL VIK C 1133 vuodelta 1875."@fi ;
        poi:poiType      poio:kerhotalo ;
        wgs84:lat        "60.14687675025683" ;
        wgs84:long       "24.98905367851262" .

poio:asuinrakennus  dc:created  "2012-05-24T07:22:43.847+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:22:43.948+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "residential building"@en , "asuinrakennus"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8812>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1518>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Katuojan vettä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9234> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7217> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1120> ;
        th:lisatietoa     "Helvi Hämäläinen itse kertoo muistelmissaan Ketunkivellä (s.151-152), että kuvaus talosta, sen asukkaista ja yleisestä ilmapiiristä 1930-luvun laman aikaan perustuu täysin hänen omiin kokemuksiinsa. Hän asui Vallilassa Suvannontie 17 - Mäkelänkatu 18 kulman kivitalossa." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/katuojan-vetta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1066>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1728422~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8171>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8505>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5762>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pisin rakennus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Helsingin pisin rakennus? Asuintaloista pisimmäksi voisin tarjota Mäkelänkadun varrella sijaitsevaa Käpylän niin sanottua Käärmetaloa. Käärmetaloon kuuluu kaksi vuokrataloa ja huoltorakennus. Kahdesta talosta pitempi on 216 metrin mittainen. Arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema kiemurtelevan muotoinen rakennus valmistui 1951.\n\nEn löytänyt mistään valmiina tietoja kaupungin rakennuskannan mitoista. Google Earth-ohjelmaa käyttäen tutkin sitten Helsinkiä ilmasta. Aika hyvinhän sillä rakennusten mittasuhteet erottuvat. Ohjelma sisältää myös työkalun, jolla voi mitata etäisyyksiä. Aker Yardsin telakkarakennus Hietalahden kulmilla näyttäisi olevan noin 315-metrinen. Pohjois-Pasilasta Metsälän maalikennekeskuksen alueelta löytyi vieläkin pitempi, yli 420 metriä pitkä rakennus. Lieköhän junavaunujen tms. kuljetuskaluston suoja.\n\nLähde:\nhttp://www.nic.fi/~tuikka3/kapyla/kaarmetalo.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-helsingin-pisin-rakennus" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p261>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinparakki C100"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:57:34.661+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:55:05.316+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p1224 ;
        poi:description  "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolan ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Tämä parakki sijoittuu majoitusparakkijonon viimeiseksi lähimmäksi saaren eteläkärjen puistoa ja vesialtaita. Rakennuksessa oli yhdeksän kahden miehen huonetta, keittiö, wc, suihku- ja kuivaushuoneet. Myöhemmin yhteisiä tiloja on laajennettu vähentämällä majoitushuoneiden lukumäärää kahdeksaan. Kirkkaan vaaleansininen talo maalattiin vihertäväksi kesällä 1992 ja sisäänkäynnin ylle rakennettiin viistopylväinen katos viihtyisyyden parantamiseksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolan ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Tämä parakki sijoittuu majoitusparakkijonon viimeiseksi lähimmäksi saaren eteläkärjen puistoa ja vesialtaita. Rakennuksessa oli yhdeksän kahden miehen huonetta, keittiö, wc, suihku- ja kuivaushuoneet. Myöhemmin yhteisiä tiloja on laajennettu vähentämällä majoitushuoneiden lukumäärää kahdeksaan. Kirkkaan vaaleansininen talo maalattiin vihertäväksi kesällä 1992 ja sisäänkäynnin ylle rakennettiin viistopylväinen katos viihtyisyyden parantamiseksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14435322845439" ;
        wgs84:long       "24.992154312133835" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6476>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3972>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1870976~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8765>
        dcterms:modified  "2010-03-01T15:58:32+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7088>
] .

rky:p1239  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.467620826,25.088381304 60.468037706,25.089850237 60.467280708,25.090751261 60.466895532,25.089225583 60.467620826,25.088381304" ;
        poi:municipality  kunnat:k186 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4627" ;
        skos:prefLabel    "Järvenpään kirkko"@fi .

rky:p942  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.169277993,27.819589043 62.169545067,27.820505538 62.166272221,27.828158820 62.164961783,27.828496143 62.164434808,27.827269155 62.165627090,27.823107501 62.165904990,27.819269565 62.166768913,27.818273376 62.167780553,27.818359270 62.169277993,27.819589043" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:tie , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Koskenhovi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Backholm, Karl-Gustav"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/backholm-karl-gustav" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Roihuvuori oli valittu kylämäisyytensä vuoksi Helsingin ihannekaupunginosaksi. Siihen saattoi samaistua. Talot olivat matalahkoja ja niiden välissä oli luontoa, kalliota ja mäntyjä, kaikki valkoista kuin pumpuli. Pehmeästä lumesta huolimatta japanilaisen puutarhan puut ja pensaat erottuivat maisemasta kuin yllättävä veistosnäyttely.' (s.104)" ;
  dcterms:description            "Hoivakoti Onnela sijaitsee Roihuvuoressa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9768> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Juha Toropaisen ravintola oli alkujaan ollut tavallinen kalja- ja pihvipaikka Toro. Sitten omistaja oli ryhtynyt kehittämään bisnesideaansa; uusinut sisustuksen, tuonut parin viikon välein vaihtuvat stripparit ja lohkonut salin takaosaan yksityisloosit privaattiesityksiä varten.\" (s. 51)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2325> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8732>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4423>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1281458~S9*fin> .

rky:p1499  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.740431353,24.768098855 60.740328018,24.767933414 60.740566492,24.766690767 60.742040210,24.767535763 60.741842657,24.766323370 60.742861992,24.765277198 60.745300445,24.774917456 60.746266783,24.775603031 60.745766453,24.778341104 60.745778443,24.779064774 60.745327862,24.779040247 60.745354462,24.778174399 60.743878338,24.777997928 60.743931911,24.774650018 60.742699076,24.772701151 60.742797633,24.771245287 60.742408952,24.770018270 60.741827663,24.770337149 60.740431353,24.768098855" ;
        poi:municipality  kunnat:k694 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4624" ;
        skos:prefLabel    "Riihimäen urheilupuisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8502>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Pajamäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat         "60.2186386568134" ;
        wgs84:long        "24.8550900500644" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8502" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9216>
        dcterms:modified  "2010-06-07T14:32:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin normaalilyseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Norssi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1628821046853" ;
        wgs84:long           "24.9441282385139" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-normaalilyseo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6712>
        dcterms:modified  "2009-08-05T16:59:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7187>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:53+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Koulusta sai luistelukuponkeja Braahikselle. Jos kävi enemmän kuin kaksi kertaa viikossa, piti maksaa lippu itse.\" (s. 58)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2351> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6807>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ahlfors, Bengt"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ahlfors-bengt" .

rky:p1141  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rauman rautatieasemarakennus on hyvä esimerkki tyylillisesti uusrenessanssia edustavista asemista 1890-luvulta. Asema-alueella on sen lisäksi talousrakennus ja asemapuisto.  \n\nAsemaa vastapäätä radan toisella puolella on poikkeuksellisen komea  ja yhtenäinen tavaramakasiinirivistö. Varastot ovat rautatiealueella, mutta yksityisten liikkeiden rakennuttamia. \n\nValtakadun päätteenä oleva SOK:n Rauman konttori- ja varastorakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.132363746,21.496898123 61.131553966,21.491666955 61.132580167,21.490881136 61.133356756,21.495822945 61.132813593,21.496603050 61.132363746,21.496898123" ;
        poi:history       "Rauman kaupunki päätti 1895 itse kustantaa 48,59 km pitkän yhteysradan Porinradan Peipohjaan kun oli  käynyt ilmi että valtio ei rataa rakentaisi. Rautatie valmistui 1897 ja samana vuonna valmistuivat asemarakennus, ulkorakennus, myöhemmin purettu veturitalli ja varastomakasiinit. Asemarakennuksen suunnittelija ei ole tiedossa. Asemarakennusta laajennettiin 1910. Kaupungin omistama rautatie siirtyi valtiolle 1950 ja matkustajaliikenne Raumalle lakkautettiin kannattamattomana 1988. \r\n\r\nRautatie toi kirjaimellisesti uuden ajan Raumalle. Kaupungissa ja sen ympäristössä oli noudatettu paikallista aikaa, joka oli 14 minuuttia jäljessä Valtionrautateiden käyttämästä Helsingin ajasta. Noin neljä vuotta elettiin Raumalla siten, että raatihuoneen kello näytti liki neljännestuntia vähemmän kuin aseman kello.  4.7.1900 siirrettiin raatihuoneen kelloa eteenpäin ja kaupunki siirtyi virallisesti Helsingin aikaan.\r\n\r\nHyvien liikenneväylien, satamien ja rautatieasemien, yhteyteen rakennettiin usein yritysten ja kauppiaiden toimesta varastomakasiineja. Rauman ratapihan tuntumaan SOK:n rakennuttama ja Erkki Huttusen ja Valde Aulangon suunnittelema vaaleaksi rapattu funktionalistinen-rakennus valmistui 1931. SOK:n oman tavaraliikenteen kasvun myötä keskusjärjestö perusti vilkkaimmille osuuskauppaseuduille sivukonttoreita, jotka toimivat alueellisina SOK:n \"edustustoina\". Arkkitehti Erkki Huttunen oli SOK:n rakennusosaston palveluksessa vuodet 1928-41, vuodesta 1939 sen johtajana. Hän suunnitteli eri puolille Suomea myymälöitä, konttorirakennuksia ja teollisuuskiinteistöjä ja oli luomassa koko maahan ulottuvaa SOK:n arkkitehtuurin virtaviivaista ja modernia tyyliä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4232" ;
        skos:prefLabel    "Rauman rautatieasemanseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8762>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Casa Mare"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Casa Mare" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat            "60.1602742015161" ;
        wgs84:long           "24.8770850791808" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-casa-mare" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2131>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Punainen pallotuoli" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6358> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8541> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietoa       "Helsingin Fredrikinkadun tienoille sijoittuvan dekkarin teemoja ovat vanhemmat ja lapset, äidinrakkauden vaikea rakentuminen, hylkäämiset ja perheeksi muotoutuminen. Nuori Noora on saanut vauvan eikä arki ja äitiys suju, vaikka hyvä ystävä Jonna auttaa parhaan taitonsa mukaan. Noora kärpistelee uudessa kodissaan keskellä purkamattomia muuttolaatikoita ja lapsenitkua. Suljettujen sälekaihdinten takaa loistavat uuden sisustusliike Retrodesignin valokilvet. Eräänä vaikeana iltana Nooran elämään astuu alakerran naapuri, näkymätön kuusikymppinen Eila Airaksinen, jolla on yllättävän tiukat otteet elämään - myös Nooran elämään. (Tuija Lassila, Sanojen aika)\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=25737&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/punainen-pallotuoli" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6972>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i412>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Riikamaria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Riikamaria Paakkunainen" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/riikamaria" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Asunto oli isohko, muttei megalomaaninen. Keittiöön mahtui kuitenkin baaritiski, ja siitä aukeni olohuone. Keittiöstä katsoen eteinen oli vasemmalla ja nurkassa olevat kierreportaat veivät yläkerran makuuhuoneisiin.\" (s. 191)\n" ;
  dcterms:description            "Rikollisliigan johtaja J-P Niinisalo asuu Lauttasaaressa sijaitsevassa rivitalossa. Sieltä käsin hän jakelee käskyjään ja tapaa toisinaan alaisiaan.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9413> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2013>
        dcterms:modified  "2010-12-18T12:46:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1426481~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1426482~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1426483~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirjan luku \"Pääkaupungin rakentaja\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Muut melkein on menneet\njo nukkumaan.\nIstun penkillä Torkkelinmäellä,\njoku koiraansa puistossa kusettaa.\nMuutama janoinen ehkä liikkeellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1019> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41>
] .

rky:p1735  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hangon Keksin teollisuusrakennukset ovat vanhimmat, jotka ovat säilyneet Hangon tunnetusta elintarviketeollisuuden tuotantoalueesta. Tuotantolaitoksen vaaleat rakennukset ovat Tvärminnen tehtaan kalkkihiekkatiilestä, mikä antaa niille yhtenäisen ilmeen. Hangon Keksi on maankuulu tavaramerkki, jonka hymyilevä logo on jäänyt elämään keksituotannon loputtuakin.\n\nSuomen varhaista elintarviketeollisuutta edustavan, 1910 toimintansa aloittaneen, yrityksen rakennukset ovat sijainneet liikenteellisesti edullisessa rauta- ja maantien risteyskohdassa. 1920-luvulta alkaen tuotantolaitos on tunnettu Hangon Keksinä. \n\nPäärakennus on arkkitehtien Walter ja Ivar Thomé suunnittelema. Tehdasrakennukset ovat vanhimmilta osin vuodelta 1916, päärakennusta on jatkettu 1936. Kookkaan päärakennuksen päätyjä ja räystäitä on detaljoitu mm. punatiilisin hammaslistoin. Alueen muita keksitehtaan aikaisia rakennuksia ovat päärakennusta pienempi laatikkotehdas radan eteläpuolella, päärakennuksen koillispuolella on klassistinen varastorakennus ja entinen voimakeskus. \n\nPäärakennus ympäristöineen on 1930-luvun tulipalosta ja sotavuosien vaurioista ja teollisen toiminnan loppumisesta huolimatta säilyttänyt alkuperäistä asuaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.833034084,22.990862603 59.832969688,22.992992483 59.830545290,22.993138963 59.830074953,22.991911251 59.830639416,22.991061474 59.830282927,22.990065715 59.830498177,22.989749390 59.830311395,22.989157628 59.831209244,22.988178396 59.831698261,22.990102666 59.833034084,22.990862603" ;
        poi:history       "Liikenneyhteyksien kannalta edullinen sijainti edesauttoi teollisuuden keskittymistä Hankoon. Hanko Pohjoiseen, rautatieseisakkeen yhteyteen ja asuinalueen ulkopuolelle kasvoi 1880-luvulta alkaen monipuolinen teollisuusalue. Sinne keskittyi elintarviketuotantoa, 1910-luvulta myös keksi- ja makaroniteollisuutta. \r\n\r\nHankoon perustettiin 1910 Suomalais-Englantilainen Biscuit-tehdas Oy, joka siirtyi uusiin rakennuksiin 1916. Yritystä johti 1919-1927 kauppaneuvos Hemming Elfving, joka laajensi huomattavasti tehtaan toimintaa. 1920-1923 aloitettiin margariinin, lakritsan ja vohveleiden valmistus aiempien keksien lisäksi. Yrityksellä oli oma laatikkotehdas, kirjapaino ja voimakeskus.\r\n\r\nTehdas siirtyi 1927 helsinkiläiselle Oy Karl Fazer Ab:lle, joka toimi Hangossa 1970-luvulle asti. Lakkauttamisen aiheutti Fazerin toimintojen keskittäminen Vantaalle. Hangossa leivottujen keksien tuotemerkit olivat nimeltään mm. Albert ja Marie. Keksin pakkauslaatikkoon ja itse pyöreään keksiin painettu hymyilevät kasvot jäivät elämään sanonnassa ”Hymyilee kuin Hangon keksi.”"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4974" ;
        skos:prefLabel    "Hangon Keksin teollisuusrakennukset"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7423>
        dcterms:modified  "2010-03-18T10:41:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_579>
        dcterms:modified  "2011-12-08T12:03:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1330056~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Korkeavuorenkatu 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.161705858746" ;
        wgs84:long        "24.9469186556067" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7518" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5728>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E43514F4-0717-4D0A-928C-8E952907AC60> .

[ dcterms:description  "Marja Pehkonen: Herttoniemen saviastia- ja kaakelitehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6961> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2985>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vanhoja suomalaisia puutarhoja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7375> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8793> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6924> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2984> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vanhoja-suomalaisia-puutarhoja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9712>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:47:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1347404~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7683>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:57+0300" .

rky:p409  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nuutajärven lasitehdas on vanhin maassamme yhä toiminnassa oleva lasitehdas. Tehdasalue on yksi uusrenessanssin tyylikauden arkkitehtonisesti yhtenäisimmistä teollisuusalueista.\n\nLasitehtaan ydinalue on rakennettu lääninarkkitehti G.T. Chiewitzin laatiman asemakaavallisen suunnitelman mukaan Nuutajärven ja Rutajärven väliselle kannakselle. Tehtaan vanhin rakennuskanta on Chiewitzin ja Julius Basilierin yhteistyönä suunnittelemaa. Rikkain puuleikkausdetaljein koristellut konttori- ja makasiinirakennukset ovat peräisin 1850-luvulta. Vanhan tehdasalueen reunalla on tehtaan vanhin työväen asuinrakennus 1850-luvulta. Tehdasalueen länsipuolella on 1900-luvun mittaan useassa vaiheessa rakentunut työväen asuntoalue. \n\nLasitehtaalta johtaa pitkä koivukuja laajan englantilaistyylisen puiston ympäröimälle kartanolle, jonka rakennuskannasta suurin osa on pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kartanon päärakennus valmistui 1822."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.037271260,23.436857284 61.036802215,23.427492399 61.037542197,23.417851382 61.039658900,23.413624601 61.039927234,23.412487105 61.040060860,23.413960109 61.040370612,23.415724812 61.041334358,23.418002037 61.042009171,23.419629036 61.042413564,23.421228240 61.042676421,23.423207192 61.042772433,23.425221788 61.042332123,23.430115232 61.044005579,23.431068784 61.044250049,23.430589026 61.044941320,23.430494545 61.045562698,23.430811267 61.045723445,23.431218381 61.045710843,23.432005560 61.045832021,23.432462516 61.046110137,23.432768699 61.046202583,23.432696860 61.046634888,23.433410606 61.047211645,23.434449588 61.047826979,23.438050803 61.047114630,23.440719612 61.046023480,23.442165272 61.045479944,23.441453514 61.045467263,23.440809335 61.045522882,23.440288640 61.045589390,23.439074187 61.045429118,23.438309652 61.045275765,23.437763058 61.044944424,23.437424610 61.044776746,23.437247365 61.044624767,23.437028618 61.044299293,23.437248901 61.044125728,23.437447368 61.043879633,23.437550217 61.043644114,23.437764200 61.043634568,23.438243021 61.043629670,23.438486113 61.043609353,23.438945209 61.043433448,23.439222020 61.043240754,23.439421100 61.043050281,23.439595316 61.042904991,23.439728240 61.042665966,23.439584978 61.042417275,23.439048373 61.042140086,23.438851485 61.041907766,23.438876965 61.041609129,23.439246099 61.041309316,23.439808829 61.041135754,23.440123411 61.040928076,23.440336822 61.040396842,23.440690478 61.040259555,23.441630559 61.040052166,23.441909645 61.039870895,23.441850517 61.039725285,23.441702281 61.039375512,23.439790598 61.039057155,23.437779929 61.037271260,23.436857284" ;
        poi:history       "Nuutajärven kartano sai alkunsa 1606 kuningas Kaarle XI:n sotapäällikölleen Carl Bäckille lahjoittamista, jo aiemmin suurtilaksi muodostetuista tiloista. Nuutajärven kartanon omistaja kapteeni Jakob Wilhelm de Pont sekä Honkolan kartanon silloinen isäntä saivat kauppakollegiolta privilegion ikkunalasia ja muita lasituotteita valmistavan lasiruukin perustamiselle 25.2.1793.  Lasinvalmistukseen tarvittavaa hiekkaa saatiin tehtaan lähiympäristöstä, Tourulta ja Valajärveltä.\r\n\r\nNuutajärven kartano ja lasitehdas siirtyivät 1843 turkulaiselle professori Törngrenille. Uusi vaihe tehtaan historiassa alkoi 1850-luvulla, jolloin varatuomari Adolf Törngren modernisoi sekä tehtaan tuotannon että tuotantorakennuksia voimakkaasti. Tehdasalueen asemakaavan laati 1855 lääninarkkitehti G.T. Chiewitz, joka piirsi  Julius Basilierin kanssa myös sveitsiläistyyliset tehdasrakennukset. Osittain kaksikerroksinen, puuleikkauksin koristeltu konttorirakennus valmistui 1857. Samaan aikaan rakennettiin tiilinen, kolmikerroksinen kivirakennus, prykäri (nykyinen lasimuseo), kolmikerroksinen hirsinen lasimakasiini, tiilinen rapattu prykäri, hiomo, lasaretti ja pakari. Yksi tehdasalueen vanhimmista rakennuksista ns. kellopytinki siirrettiin paikalle 1842. Tulipalon tuhottua vanhan lautahytin rakennettiin paikalle 1951 uusi, nykyinen Vanha hytti. Puristelasin tuotantoa varten rakennettiin 1968 automaattilinja ja mänkkihalli. Uusi käyttölasitehdas, Hakahytti, mänkkihalleineen rakennettiin 1973-1975 arkkitehti Markku Annilan suunnitelmin.\r\n\r\nNuutajärven kartanon päärakennus valmistui 1822 ja nykyiseen uusrenessanssiasuunsa rakennus korjattiin 1869 arkkitehti L.I. Lindqvistin suunnitelmien mukaan. Väentupa valmistui 1846 ja kaksikerroksinen rakennus, jonka alakerrassa toimi meijeri 1870. Kivinavetan runko rakennettiin 1800-luvun alkupuolella. Kartanon englantilaistyylinen puisto istutettiin 1870-luvulla.\r\n\r\nTehdasalueen länsipuolelle rakentui 1900-luvun aikana työväen asuntoalue. Alueeseen liittyy lisäksi Ratalahden rannalla oleva seurantalo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k887 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1891" ;
        skos:prefLabel    "Nuutajärven lasitehtaan alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9807>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Savolainen, Salla"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/77" , "http://wsoy.fi/yk/authors/show/524" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9807" .

<http://example/upload-base/#metadescription_221>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:36:41+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p26>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ruumishuone"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:27:49.464+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:22:35.712+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37363 ;
        poi:description  "Ruumishuoneen paikalla sijaitsi vuonna 1799 harjakattoinen palovaja \"spruthus nummer 6\". Se kuului suunnitelmaan, jonka mukaan kaikille Viaporin saarille piti rakentaa vähintään yksi palovaja.\n\nRuumishuone kuului vuoden 1844 yleiseen sairaalasuunnitelmaan ja se toteutettiin vuosina 1845-46. Keltaiseksi maalattu empiretyylinen rakennus on ulkoiselta asultaan säilynyt melko hyvin. Siinä on päätykolmion alla kolmikaarinen avogalleria. Gallerian lattia on maan tasoa jonkin verran ylempänä, kaariaukoissa on kolme porrasta kussakin. Frontonissa oli puolipyöreä lynetti-ikkuna. Sivuseinillä oli kaksi ikkunaa ja takapäädyssä kolme valeikkunaa. Neliömäinen pohjakaava on yhtenevä 23 vuotta aiemmin rakennetun vartiotuvan (nykyinen D 15) kanssa, vain isomman ja pienemmän huoneen sijoittelun osalta rakennukset ovat peilikuvia. Pienessä rakennuksessa oli eteisgallerian lisäksi vain kaksi huonetta.\n\nRakennuksessa lienee suoritettu myös ruumiin siunauksia, koska rakennusta asiakirjoissa aina välillä kutsuttiin kappeliksi. Huoltokorjauksen luonteisia töitä tehtiin ainakin vuosina 1859, 1877 ja 1887. Vuonna 1893 lautalattioiden tilalle laskettiin asfalttilattiat ja seinät, lattiat ja sisäkatot maalattiin öljymaalilla. Leikkaushuoneessa (pienempi huone) kunnostettiin ikkuna ja lämmityskamina.\n\nRuumiinavauksissa käytetty graniittinen obduktiopöytä talletettiin museoviraston varastoon sen jälkeen, kun sitä oli 1900-luvun puolivälissä käytetty puutarhapöytänä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 161\nVuonna 1927 rakennusnumero D 7\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 62.\nMV SL VIK D 291-295 455.\nPLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue 425.\nVA VSA 15798 17044.\n\nKuvat:\n\nMV SL VIK D 291.\nMV SL Valokuva-arkisto Rakennuksen katon harjalla on rautaristi merkkinä rakennuksen käytöstä kappelina."@fi ;
        poi:history      "Ruumishuoneen paikalla sijaitsi vuonna 1799 harjakattoinen palovaja \"spruthus nummer 6\". Se kuului suunnitelmaan, jonka mukaan kaikille Viaporin saarille piti rakentaa vähintään yksi palovaja.\n\nRuumishuone kuului vuoden 1844 yleiseen sairaalasuunnitelmaan ja se toteutettiin vuosina 1845-46. Keltaiseksi maalattu empiretyylinen rakennus on ulkoiselta asultaan säilynyt melko hyvin. Siinä on päätykolmion alla kolmikaarinen avogalleria. Gallerian lattia on maan tasoa jonkin verran ylempänä, kaariaukoissa on kolme porrasta kussakin. Frontonissa oli puolipyöreä lynetti-ikkuna. Sivuseinillä oli kaksi ikkunaa ja takapäädyssä kolme valeikkunaa. Neliömäinen pohjakaava on yhtenevä 23 vuotta aiemmin rakennetun vartiotuvan (nykyinen D 15) kanssa, vain isomman ja pienemmän huoneen sijoittelun osalta rakennukset ovat peilikuvia. Pienessä rakennuksessa oli eteisgallerian lisäksi vain kaksi huonetta.\n\nRakennuksessa lienee suoritettu myös ruumiin siunauksia, koska rakennusta asiakirjoissa aina välillä kutsuttiin kappeliksi. Huoltokorjauksen luonteisia töitä tehtiin ainakin vuosina 1859, 1877 ja 1887. Vuonna 1893 lautalattioiden tilalle laskettiin asfalttilattiat ja seinät, lattiat ja sisäkatot maalattiin öljymaalilla. Leikkaushuoneessa (pienempi huone) kunnostettiin ikkuna ja lämmityskamina.\n\nRuumiinavauksissa käytetty graniittinen obduktiopöytä talletettiin museoviraston varastoon sen jälkeen, kun sitä oli 1900-luvun puolivälissä käytetty puutarhapöytänä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 161\nVuonna 1927 rakennusnumero D 7\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 62.\nMV SL VIK D 291-295 455.\nPLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue 425.\nVA VSA 15798 17044.\n\nKuvat:\n\nMV SL VIK D 291.\nMV SL Valokuva-arkisto Rakennuksen katon harjalla on rautaristi merkkinä rakennuksen käytöstä kappelina."@fi ;
        poi:poiType      poio:ruumishuone ;
        wgs84:lat        "60.150371975389575" ;
        wgs84:long       "24.979349446296737" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7778>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Ingman, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7778" .

blue_route:c21  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s22 ;
        :source       blue_route:s21 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kus sä lähdet Hesaan, näet siellä suuren talon.\nJa siellä talossa asustaa kaljupäinen gangsteri" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i579> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923>
] .

kulsa:sivuUrl  a     owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain  <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> ;
        rdfs:label   "related web page"@en , "liittyvä web-sivu"@fi ;
        rdfs:range   xsd:string .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Coronan baaritiskiltä/ näen kuorma-auton/ Eerikinkadulla,/ se vie jätelunta./ Tiskin toisella puolella/ nuoret miehet/ piirittävät kaunista naista.\" (runosta Baaritiskillä, s. 210)  " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9532> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7673>
] .

rky:p669  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.029417931,21.804291745 63.030276359,21.804846080 63.030110825,21.806041050 63.029349216,21.805587361 63.029417931,21.804291745" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Tuovilan silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7420>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Jansson, Tove"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7617> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7616> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7980> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7420" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1029>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:14:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1839051~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kotimatkalla Kontulasta Jappe kävi Gulfin huoltoasemalla pyytämässä tarramerkkejä ja jäi sitten Kuisminin eteen lukemaan lehteään. Kaupan taakse kaivettiin jo monttua Mellunmäen uudelle ostarille, mutta Kuismin piti vielä puoliaan, vaikka mineriittiset seinät halkeilivatkin.' (s. 26)" ;
  dcterms:description            "1970-luvun Mellunmäkeä rakennetaan kiivaasti." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9639> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7454>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8134>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:46+0300" .

[ dcterms:description  "Ravintola Kaveri, Pekan ja Pätkän hetkellinen työpaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8074> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8153>
] .

rky:p311  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Reposaari on Kokemäenjoen suiston uloin saari Selkämeren ulapan äärellä. Reposaari yhdessä Mäntyluodon (kts. Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö) kanssa muodostaa Porin kaupungin edustalle 1800-luvun jälkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan, jolla on eritoten satamatoimintojen, telakan ja höyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys.\n\nReposaaren taajaman säännöllinen, pitkänomainen  ruutuasemakaava valmistui 1874. Yhtenäinen, vaatimaton puinen rakennuskanta on pääasiassa merenkulun kulta-ajalta 1800-luvun jälkipuolelta ja 1900-luvun alusta. Poriin kuuluva Reposaaren kaupunginosa  kirkkoineen, kouluineen, hotelleineen ja vehreillä tonteilla olevine klassillistinehenkisine puutaloineen muodostaa pienoiskaupungin. Reposaaren kuusikulmainen puukirkko ja kahdeksankulmainen tapuli rakennettiin 1876, kansakoulu 1877, luotsiasema 1800-luvun loppupuolella ja arkkitehti Johan Nordstrandin suunnittelema VPK:n talo 1901.\n\nAlueen rakennuskannan vanhimman osan muodostavat 1838 valmistunut hotelli ja 1800-luvun puolimaisssa rakennetut porvarishuvilat, joista näyttävin on 1892 valmistunut kolmikerroksinen Villa London.\n\nReposaaren entisen sahan alueeseen liittyy puinen konttorirakennus sekä yhdeksän työväenasunnon yhtenäinen ryhmä. Maan tärkeimpiin suursahoihin kuuluneesta 1995 palaneesta Reposaaren sahasta on jäljellä enää savupiippu, kun palaneen sahan rauniot kesällä 2000 on purettu. Entinen sahayhdyskunta on säilynyt tiiviinä alueena.\n\n1896 perustetulla hautausmaalla on torpedovene S2:n uppoamisessa 1926 menehtyneiden yhteishauta, jolle pystytettiin Väinö Aaltosen veistämä ja 1930 paljastettu  muistomerkki. Nykyisessä linnakepuistossa on 1930-luvulla rakennettu betoninen bunkkeriasema ja juoksuhautoja. \n\nReposaaren puinen luotsiasema kuuluu sataman rakennuskantaan ja on harvinainen esimerkki varhaisten satamaluotsien toiminnasta. Satamatoiminnot, telakka ja höyrysaha muodostivat elinkeinollisen perustan 1960- ja 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen keskittäminen ja kilpailun kiristyminen on saanut ne lopettamaan toimintansa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.608940932,21.454200013 61.608475125,21.453617478 61.608384036,21.453546229 61.607513042,21.454758015 61.605643880,21.456825505 61.604472425,21.452410229 61.605140101,21.448482049 61.606588424,21.439442868 61.610978089,21.428921705 61.615337046,21.422362512 61.616720233,21.420909828 61.619938905,21.425167374 61.619451151,21.426721218 61.620077948,21.428212481 61.619067689,21.430539603 61.619568515,21.436633085 61.617959295,21.440356002 61.616923609,21.438936782 61.615497823,21.443363905 61.615203937,21.445559370 61.611797341,21.452584480 61.611194923,21.452665158 61.610904023,21.450476860 61.609922498,21.452468165 61.608940932,21.454200013" ;
        poi:history       "Suojaisan ja syvän luonnonsatamansa ansiosta Reposaari oli jo varhain tunnettu välietappi tultaessa Itämereltä Pohjanlahden jokien kauppapaikoille. Vastaperustetun Porin kaupungin nautintaan ja käyttöön saari annettiin 1558. Saari oli aluksi lähinnä karjanlaitumena, mutta jo 1600-luvulla sen satamaa käytettiin isoimpien laivojen lastaamiseen. Ensimmäinen laituri rakennettiin saareen 1775 ja satamavouti aloitti 1780. Kokemäen suiston madaltuessa Reposaaresta tuli 1700-luvun lopulta alkaen Porin virallinen ulkosatama. Reposaaressa laivanrakennuskausi alkoi 1826. Nykyisessä Varvinrannassa toiminut veneveistämön viimeinen laiva laskettiin vesille 1863.\r\n \r\nRuukinpatruuna Gustaf Tigerstedt sai 1871 senaatilta luvan höyrysahan rakentamiseksi  Reposaareen. Sahan rakentajaksi ja omistajaksi tuli seuraavana vuonna tukholmalainen tukkukauppias J.E. Francke. Saha oli 1900-luvun alkupuolella yksi Suomen merkittävimmistä sahalaitoksista. Vientisatama ja saha synnyttivät saarelle 1800-luvulla oman yhdyskuntansa. \r\n\r\nAsutuksen kasvu edellytti rakentamisen ohjausta ja asemakaava vahvistettiin 1874.  Reposaari oli 1870-luvulla Suomen suurin vientisatama, mikä näkyi taajaman voimakkaana kasvuna. Tällöin rakennettiin mm. kirkko ja koulu. Reposaari  säilytti asemansa tärkeänä vientisatamana aina 1890-luvulle, jolloin vastapäiseen niemeen,  Mäntyluotoon, rakennettiin uusi satama ja rautatie. Satamatoiminta keskittyi 1900-luvun aikana yhä enemmän Mäntyluotoon ja myöhemmin pengertien valmistumisen jälkeen uuteen syväsatamaan, Tahkoluotoon. Reposaaren satama muutettiin kalasatamaksi 1967. Reposaarelle Lampanluodon ja pienten saarien yli kulkeva pengertie valmistui 1956.\r\n\r\nReposaaren konepaja perustettiin 1916. Toiminta laajeni sotakorvausten seurauksena 1945 laivanrakennukseen. Kilpailun kiristyminen ja yrityskaupat lopettivat konepajan kuten myös sahan toiminnan 1970-luvulla. Konepajan rakenteet ovat pääosin purettu ja sen alueella pidetään loma-asuntomessut 2008.\r\n\r\nKrimin sodan aikana Reposaarta käytettiin tähystyspaikkana. 1900-luvun alkupuolella venäläiset rakennuttivat Riitakalliolle tykkipatterin, joka oli osa laajaa Pietarin kaupungin puolustusvyöhykettä.  Reposaaren merisuojeluskunnan rannikkopatteri rakennettiin 1935 vapaaehtoisena maanpuolustustyönä lähelle Reposaaren eteläkärkeä. Tähystystorni rakennettiin seuraavana vuonna. Patterin kustansi kauppaneuvos Werner Hacklin. Patteri laajennettiin linnakkeeksi 1939. Linnoituksen päätehtävänä oli sataman ja Porin kaupungin suojaaminen. Nykyisin alue on museona."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:linnoitus , poio:kirkkorakennus , poio:saha , poio:asuinrakennus , poio:satama , poio:luotsiasema , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1497" ;
        skos:prefLabel    "Reposaaren yhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8229>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kultamitalivaimo " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8386> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1947." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2lz4/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8228> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i915> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8227> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8229" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5725>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Sinebrychoffin puiston torni" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olimme lastenteatteriesityksessä Sinebrychoffin puiston salaperäisessä tornissa. Olisimme kaikki halunneet tietää tornin historiikin, mutta siitä oli esiintyjien mukaan vain luulotietoja. Voisiko niin surkeasti olla? Jotain tuosta kahdeksankulmaisesta tornista tiedetään. Se on toiminut ainakin vartiotornina, joten sen tiedetään olleen pystyssä ainakin vuonna 1854, jolloin amiraali Arkas tuomitsi sen kierroksellaan tähystystarkoitukseen kelpaamattomaksi. Tuomion saivat myös muut puistoon rakennetut puolivarustukset, jotka tiettävästi olivat venäläisten rakennuttamia.\n\nNikolai Sinebrychoff perusti olutpanimonsa taakse englantilaistyylisen puiston vuonna 1835. Olutpanimon varastot purettiin 1970-luvulla, mutta punatiilinen torni jäi jäljelle. Nykyisin torni on museoviraston suojeluksessa.\n\nLähde:\nOllila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun (8. p. Sanoma, 1998)\n\nKuvia:\nhttp://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/kaupunki/panorama/Hki_panorama_iso.swf" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/olimme-lasten-teatteri-esityksessa-sinebrychoffin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7680>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suomen Punomotehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Punomotehdas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i28> ;
        wgs84:lat            "60.1562333099925" ;
        wgs84:long           "24.9306737239378" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7680" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "1998: Jackista Temppeliaukion kirkko muistutti nurin käännettyä vokkipannua. Kallioon hakatut kiviseinät olivat pakanallisen yksinkertaiset; kupoli taas oli kuin elävä muna, joka työntyi esiin meteorin kraatterista. Kirkkoa ympäröivät asuintalot näyttivät kaikki yhtä lailla ankaran yksinkertaisilta. (Keskiluokkaisia asuinrakennuksia 1930-luvulta.) Kirkon sisällä oli lisää kalliota. Urkuri istui kaiken kansan näkyvillä seurakunnan vasemmalla puolella. Tyhjät, kaarevat penkkirivit - kuoroa varten - olivat suoraan edessä. Kuorot olivat täällä tärkeitä. Kupariset urkupillit näyttivät hyvin moderneilta tummaa ja vaaleaa puuta vasten. Saarnastuoli oli verhoiltu kivellä; Jackista se näytti juoma-automaatilta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8788> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p224>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Yleisökäymälä C46"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:17:27.164+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:25:16.656+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36173 ;
        poi:assetID      "C46" ;
        poi:description  "Arkkitehtitoimisto P&P Mannerin selostus :\n(Arkkitehti 2-2007)\n\nKevättalvella 2006 valmistunut C 46 on ensimmäinen viiden uuden yleisökäymälän sarjasta, jonka luonnokset toimistomme teki vuonna 2004. Suunnittelun lähtökohdaksi kiteytyi ajatus mahdollisimman pelkistetyistä, muutaman tasopinnan muodostamista yksiköistä, jotka eivät loukkaa paikan historiallisia arvoja. Kantavana ideana oli, että sisääntulojulkisivuna on pystysuora levy, joka tukeutuu visuaalisesti johonkin ympäristön nousevaan aiheeseen: muuriin, rinteeseen, rakennukseen.\n\nC 46:ssa nousevana aiheena on 1980-luvulla uudelleen rakennettu venäläiskauden tiilimuuri, jonka tuntumaan asetettiin muurin suuntainen Corten-levy. Teräslevyn kätkemiin käymälätiloihin mennään sisään muurin viereen jäävästä kapeasta solasta. Julkisivun suoraan maasta kasvava Corten-pinta elää ja patinoituu samalla tavoin kuin Suomenlinnan keskeiset rakennusmateriaalit, luonnonkivi ja tiili.\n\nRaskas lvis-varustus on pakattu keskivyöhykkeen tekniikkatilaan, muun muassa ilmastointikone, lämmöntalteenottolaitteisto, ilmastoinnin äänenvaimentimet sekä sähkökeskus ja säätölaitteet. Ilmastoinnin tulo- ja poistoilmalaitteet sijoitettiin katon sijasta rakennuksen seinäpintoihin, jotta tielle näkyvä vesikatto säilyisi puhtaana pintana vailla piippuja ja pönttöjä.\n\nEmme näe C 46:ta rakennuksena, vaan ajattomana ja tyyleihin sitoutumattomana teoksena – kasana ruostuneita rautalevyjä, jotka joku on joskus sattunut jättämään oikeaan asentoon ja oikeaan paikkaan.\n\nToteutusaika: 2005-06\nLaajuus: 17 brm2\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Leena Häkli\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto P&P Manner Oy/ Bitumi ja Pekka Manner\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co/ Eero Kotkas\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nPääurakoitsija: Infratyö Oy\nTeräsurakoitsija: Wötö Oy"@fi ;
        poi:history      "Arkkitehtitoimisto P&P Mannerin selostus :\n(Arkkitehti 2-2007)\n\nKevättalvella 2006 valmistunut C 46 on ensimmäinen viiden uuden yleisökäymälän sarjasta, jonka luonnokset toimistomme teki vuonna 2004. Suunnittelun lähtökohdaksi kiteytyi ajatus mahdollisimman pelkistetyistä, muutaman tasopinnan muodostamista yksiköistä, jotka eivät loukkaa paikan historiallisia arvoja. Kantavana ideana oli, että sisääntulojulkisivuna on pystysuora levy, joka tukeutuu visuaalisesti johonkin ympäristön nousevaan aiheeseen: muuriin, rinteeseen, rakennukseen.\n\nC 46:ssa nousevana aiheena on 1980-luvulla uudelleen rakennettu venäläiskauden tiilimuuri, jonka tuntumaan asetettiin muurin suuntainen Corten-levy. Teräslevyn kätkemiin käymälätiloihin mennään sisään muurin viereen jäävästä kapeasta solasta. Julkisivun suoraan maasta kasvava Corten-pinta elää ja patinoituu samalla tavoin kuin Suomenlinnan keskeiset rakennusmateriaalit, luonnonkivi ja tiili.\n\nRaskas lvis-varustus on pakattu keskivyöhykkeen tekniikkatilaan, muun muassa ilmastointikone, lämmöntalteenottolaitteisto, ilmastoinnin äänenvaimentimet sekä sähkökeskus ja säätölaitteet. Ilmastoinnin tulo- ja poistoilmalaitteet sijoitettiin katon sijasta rakennuksen seinäpintoihin, jotta tielle näkyvä vesikatto säilyisi puhtaana pintana vailla piippuja ja pönttöjä.\n\nEmme näe C 46:ta rakennuksena, vaan ajattomana ja tyyleihin sitoutumattomana teoksena – kasana ruostuneita rautalevyjä, jotka joku on joskus sattunut jättämään oikeaan asentoon ja oikeaan paikkaan.\n\nToteutusaika: 2005-06\nLaajuus: 17 brm2\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Leena Häkli\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto P&P Manner Oy/ Bitumi ja Pekka Manner\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co/ Eero Kotkas\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nPääurakoitsija: Infratyö Oy\nTeräsurakoitsija: Wötö Oy"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/4/5/3/saha/suomenlinna/0_897116450740851811.JPG" , "http://media.onki.fi/0/6/0/saha/suomenlinna/0_6752549571746567004.JPG" , "http://media.onki.fi/4/3/1/saha/suomenlinna/0_7752531644625169428.JPG" ;
        poi:poiType      poio:kaymala ;
        wgs84:lat        "60.14583264990674" ;
        wgs84:long       "24.987465810775802" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8394>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:39:23+0300" .

rky:p571  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappeenranta on harvinainen ja monipuolinen rajamaakuntaan rakennettu linnoitus- ja varuskuntakaupunkikokonaisuus, jonka strateginen merkitys on vaihdellut eri aikoina. Saimaaseen pistävään niemeen sijoitettu Lappeenrannan linnoitus on eurooppalaisen linnoituskaupunki-ideaalin mukaan rakennettu bastionien suojaama ruutukaavoitettu kaupunki. Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin eri osat kuvastavat kehitystä puolustus- ja varuskuntahistoriassa Ruotsin, autonomian sekä itsenäisyyden ajalla.\n\nKokonaisuus muodostuu ruotsalaisten 1721 jälkeen perustamasta linnoituksesta ja venäläisten siihen 1741 alkaen tekemistä linnoitteista, rakennuksista ja ulkopuolisista etuvarustuksista sekä linnoitusniemen kaakkoispuolelle 1800-luvulla perustetusta Rakuunamäen kasarmialueesta sairaalamäkineen, 1880-luvun reservikomppanian alueesta sekä entisestä rakuunarykmentin leirikentästä eli 1930-luvulla perustetusta maasotakoulun alueesta.\n\nLappeenrannan linnoituksen ohella Suomen linnoituskaupunkeihin lukeutuvat Hamina sekä Taavetti Luumäellä. Linnoituksella ja kunnostetuilla linnoituslaitteilla on huomattava merkitys Lappeenrannan kaupunkikuvalle. Maisemakokonaisuuteen liittyy Pallonlahden alue ja Kaupunginlahti puistoistutuksineen. Linnoituksesta lounaaseen on samaan linnoitusjärjestelmään kuuluva Nikolainlinnake 1790-luvun bastioneineen.\n\nLappeenrannan linnoituksen historiallisia sotilasrakennuksia ovat mm. komendantin talon kiviosat, portin viereinen vartiotupa ja viisi kasarmirakennusta 1700-luvun lopulta, puurakennukset 1800-luvulta ja tiiliset sotilaskasarmit 1910-luvulta. Etelä-Karjalan maakuntamuseo sijaitsee kahdessa pian vuoden 1800 jälkeen rakennetussa tykistövarikkorakennuksessa. Jumalansynnyttäjän muistolle pyhitetty kirkko vuodelta 1785 on maamme vanhin kreikkalaiskatolinen kirkko. Venäläistä barokkia edustavan yksilaivaisen kellotornillisen kirkon arvokkain taideteos on 1780 valmistunut Neitsyt Marian ilmestys -aiheinen nimikkoikoni, ns. Pokrovan ikoni. 1800-luvun puolivälissä uusitun Ikoniseinän kankaalle maalatut kuvat on tehty Pietarissa.\n\nLinnoitukseen nivoutuu varuskuntahistoriansa ja sijaintinsa ansiosta Rakuunamäen kasarmialue, joka on säilynyt pääosin alkuperäisessä muodossaan. 1800-luvun lopun kasarmirakennukset ovat kolmikerroksisia. Rantatien varrella on ryhmä kaksikerroksisia, osin tiili-, osin puurakenteisia upseeriston asuinrakennuksia sekä upseerikerho. Tallit ja kalustovajat muodostavat oman laajan kokonaisuutensa. Osa kasarmeista on arkkitehti Sebastian Gripenbergin Suomen sotaväelle suunnittelemia, osa taas venäläisiä 1900-luvun alun kasarmeja. Sairaalanmäen punatiilisen sotilassairaalan toiminta alkoi 1893 ja se on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sotilassairaala. Puolustusvoimien kantahenkilökunnalle Valtakadun varteen rakennetut asuinkerrostalot Rakuunamäen eteläpuolella ovat 1950-luvulta. Sotaväki on kokonaan jättänyt linnoituksen, mutta Rakuunamäellä on sotilas- ja siviilitoimintoja rinnakkain.\n\nKasarmialueen itäpuolella, 1790-luvun Nikolainlinnakkeella, on 1910-luvulla rakennettu tiilinen, alun perin ortodoksinen sotilaskirkko. Kirkko on nykyään kaupungin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko. Kasarmialueen itäpuolella on kaksi vanhaa koulua, Lönnrotin entinen kansakoulu vuodelta 1888 (W.Backmansson) ja Lappeenrannan Lyseo vuodelta 1897 (O.Tarjanne), laajennukset 1907 (K.Hård af Segerstad) ja 1939 (M.Välikangas).\n\nHuhtiniemen suomalaisen reservikomppanian alue on yksi yleisen asevelvollisuuden järjestämisen yhteydessä 1882 perustetuista kasarmialueista. Entisen reservikomppanian yksi- ja kaksikerroksiset puurakennukset sijaitsevat alueella hajallaan laitoslajin suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.\n\nRakuunamäen eteläpuoliselle leirikentälle on 1930-luvulla noussut Lappeenrannan maasotakoulu, jonka rakennuskantaa on täydennetty 1900-luvun mittaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.059205749,28.168316307 61.066546822,28.170013166 61.066842647,28.172123595 61.066393740,28.178425790 61.067029616,28.178361999 61.067602468,28.177938304 61.068069356,28.177795337 61.068266142,28.177980672 61.068321750,28.178346575 61.068739453,28.178625998 61.068860923,28.179365693 61.069158498,28.183895790 61.068703568,28.185571662 61.068552370,28.186095354 61.065786717,28.192098869 61.065477547,28.192769943 61.065338882,28.193070942 61.064908670,28.194029130 61.062807923,28.193528403 61.062802692,28.192493854 61.062453245,28.192377899 61.061360625,28.190942142 61.060722913,28.186602193 61.061841031,28.185824493 61.061625437,28.183997606 61.061675576,28.181900303 61.060593403,28.181506482 61.059372968,28.181267949 61.059305469,28.181195169 61.058733107,28.181201978 61.058234829,28.181309919 61.058148073,28.179535576 61.058674128,28.179372420 61.058667678,28.179330163 61.058580885,28.178319161 61.057545476,28.178543157 61.057263578,28.174399546 61.057136476,28.172557951 61.057100130,28.171428353 61.057400129,28.170632857 61.058256452,28.168072541 61.059205749,28.168316307" ;
        poi:history       "Lappeenrannan linnoitus sai ensimmäisen kaavasuunnitelmansa 1649, jota pidetään kaupungin perustamisvuotena. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Lappeenrannasta tuli Ruotsin itäisin kaupunki, jonka linnoitustyöt käynnistettiin. Turun rauhan 1743 jälkeen kaupunki jäi Venäjän puolelle ja venäläiset jatkoivat linnoittamistöitä. Uusi asemakaava vahvistettiin 1775. Linnoitusta vahvistettiin kenraali Suvorovin johdolla 1790-luvulla, jolloin rakennettiin mm. linnoituksen luoteispuolelle ns. Nikolain vallit sekä linnoituksen sivustoille Pallon ja Kimpisen etuvarustukset.\r\n\r\nLappeenranta liitettiin muun Vanhan Suomen osana 1812 Suomen suuriruhtinaskuntaan, jolloin aiempi rajakaupunki menetti strategisen merkityksensä. Vanha linnoitusesplanadi muodostettiin yleiseksi puistoksi. Varuskunta toimi yhä linnoituksessa, vaikka 1819 osa rakennuksista tuli kehruuhuoneen eli naisvankilan käyttöön. Miesten vankila-alueen rakentaminen muutti linnoituksen miljöötä 1881 alkaen samoin kuin satamatien ja rautatien rakentaminen. Viimeinen suuri rakennusvaihe oli ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin useita tiilirakennuksia tuli venäläisten joukkojen käyttöön.\r\n\r\nLinnoituksen 1785 käyttöön vihitty ortodoksikirkko korvasi paikalla aiemmin olleen 1740-luvulla tehdyn puisen rakennuksen. Nykymuotonsa kirkko sai 1903 valmistuneessa laajennuksessa. Kirkko restauroitiin 1984. \r\n\r\nLinnoituksen länsipuolisen Pallonlahden rantaan vakiintui asutusta jo 1700-luvun lopulla. Alueelle syntyi tehtaita, telakoita, myllyjä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Pallon kaupunginosaa on uudisrakennettu 1900-luvun lopussa.\r\n\r\nRakuunamäen ranta-alueilla toimi linnoituksen Saimaan laivasto. Laivaston rakennusten viereiselle mäelle perustettiin 1889 Suomen rakuunarykmentti, jonka punatiiliset kasarmit rakennettiin 1889-1893 alun perin kansallisen asevelvollisen ratsuväen käyttöön (arkkitehdit S. Gripenberg, J. Ahrenberg). Suomen rakuunarykmentti lakkautettiin 1901 ja rakennukset luovutettiin venäläisille joukoille, joille rakennettiin myös uusia kasarmeja 1910-luvulla. Rakennuksia, joiden sotilaskäyttö päättyi 1990-luvulla, on Lappeenrannan kaupunki kunnostanut asuin- ja toimitilakäyttöön.\r\n\r\nYleisen asevelvollisuuden järjestämisen yhteydessä perustettiin 1882 kunkin tarkkampujapataljonan alueelle neljä reservikomppaniaa. Järjestelyn seurauksena syntyi 32 uutta kasarmialuetta, joista yksi on Mustolan kylästä erotettu Huhtiniemen suomalaisen reservikomppanian alue. Kaikki reservikomppaniat rakennettiin yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaisesti. Huhtiniemen alue ampumaratoineen, harjoituskenttineen, miehistöparakkeineen ja muine rakennuksineen oli virstan päässä Rakuunamäen eteläpuolisesta leirikentästä, jonka paikalle 1930-luvulla nousi arkkitehti Ragnar Ypyän suunnittelema Lappeenrannan maasotakoulu. Alueen täydennysrakentamisen suunnitteli pääosin arkkitehti Osmo Lappo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:sairaala , poio:muinaisjaannos , poio:koulu , poio:oppilaitos , poio:museo , poio:parantola , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1170" ;
        skos:prefLabel    "Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki (Linnoitus ja Rakuunanmäki)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8489>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hilton Helsinki Strand Hotel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Strand Intercontinental" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.177303436389" ;
        wgs84:long           "24.9513451515261" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8489" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8728>
        dcterms:modified  "2010-02-17T19:29:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5985>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vuosaaren sillan pituus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka pitkä on Vuosaarensilta liikuntasaumasta liikuntasaumaan? Vuosaaren silta on Helsingin kaupungin omistama teräsbetoninen jatkuva kotelopalkkisilta. Sillan kannen pituus (liikuntasaumasta liikuntasaumaan) on Siltarekisterin mukaan 416,10 m. Sillan kokonaispituus on 422,50 m.<br><br>Tieto on saatu Tiehallinnon Siltojenhallintajärjestelmästä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6408> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/vuosaaren-sillan-pituus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6699>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:02:04+0300" .

rky:p905  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nuhjalan kartano kuuluu Mynälahden suureen kartanokeskittymään ja on erinomainen esimerkki pienehkön 1700-luvun kartanon rakentamistavasta ja kulttuuriympäristöstä. Arkkitehtuurihistoriallisesti merkittävän kartanon päärakennuksen on suunnitellut Turun kaupungin muurarimestari C.F. Schröder.\n\nVehmassalmen suulla sijaitsevan Nuhjalan kartanoalue koostuu 1764 rakennetusta päärakennuksesta, siihen liittyvästä sivuiltaan rakennetusta pihapiiristä, merenpuoleisen julkisivun puolella olevasta vanhasta puutarhasta ja ympäröivästä agraarimaisemasta peltoineen, teineen ja työväen asuinrakennuksineen.\n\nTiilestä muurattu mansardikattoinen ja yksikerroksinen päärakennus on rakennettu rinteeseen niin, että sokkeliosa kellareineen muodostaa puutarhan puolella kokonaisen kerroksen. Rakennus on yksi Turun kaupungin muurarimestari C.F. Schröderin suunnittelemista rokokookartanoista, joiden arkkitehtoniset esikuvat, varsinkin huonejako on saatu Carl Wijnbladin mallikirjoista. Kartanon sisätiloissa on runsaasti rokokookauden kiinteää sisustusta 1930-luvulla tehdyistä muutoksista huolimatta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.610877720,21.712536662 60.610936728,21.713589734 60.605933067,21.718802887 60.604262763,21.722971968 60.602005037,21.728178842 60.598159217,21.740116912 60.596475246,21.740801100 60.594941945,21.737612399 60.593364879,21.730612344 60.595909778,21.726070492 60.596726329,21.718467028 60.602698515,21.713407916 60.608062610,21.707216302 60.610877720,21.712536662" ;
        poi:history       "Nuhjala kuului keskiajalla Turun tuomiokirkolle. 1500-luvulla kartano  oli aatelisomistuksessa oleva rälssisäteri. Kartano sijaitsi Turusta Tukholmaan johtaneen vanha talvitien läheisyydessä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k918 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4109" ;
        skos:prefLabel    "Nuhjalan kartano"@fi .

rky:p1  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Imatra ja Lauritsala ovat Vuoksen vesistön ja Saimaan kanavan vaikutuspiiriin, kuljetusyhteyksien ja puutavaran saannin kannalta edulliseen paikkaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa syntyneen puunjalostuksen suuryritysten ensimmäiset keskittymät. Tornatorin tehdas Tainionkoskella aloitti Imatran seudun teollistumiskehityksen ja se on osa Suomen teollistumisen ja elinkeinorakenteen muutoshistoriaa.\n\nVuoksen varrelle Tornansaarelle perustetun tehtaan puuhiomo ja lankarullatehdas sekä paperitehdas aloittivat toimintansa 1890-luvulla. Alueen vanhimmat tuotantorakennukset ovat tehtaan perustamisajalta. Rullatehdas sijaitsee saaren pohjoisosassa ja paperitehtaan säilyneet rakennukset eteläosassa. Tainionkosken voimalaitos on rakennettu 1947-51 ja sen on suunnitellut Antero Pernaja. Aumakattoinen virkailijakerho on alunperin arkkitehti Selim Savoniuksen suunnittelema Tornator-tehtaitten ruokala vuodelta 1914. Alkuaan kolmikerroksisen ruokalan alin kerros on muuttunut kellaritiloiksi paikalle kuljetetun maan vuoksi. \n\nVuoksen itärannalla vastapäätä Tornansaarta on Neitsytniemen kartano, jonka kertaustyylinen päärakennus vuodelta 1900 on Edvard von Nottbeckin rakennuttama ja arkkitehti K.A. Wreden suunnittelema.\n\nTornatorin työväestön asuma-alueen, Niskalammen, ensimmäinen vaihe on 1910-luvulta, jolloin Viktor Einolan suunnittelemat talot valmistuivat. Aluetta on rakennettu ruutuasemakaavan mukaisesti seuraavilla vuosikymmenillä niin, että eri vuosikymmenten rakennustyypit muodostavat omat ryhmänsä. Vaikka Niskalammelta on 1950-1970 -luvuilla purettu suuri joukko rakennuksia, se muodostaa edelleen hyvän ja yhtenäisen kokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.208998753,28.780035336 61.209868597,28.780109005 61.210352036,28.780085029 61.211048560,28.779867506 61.211187537,28.775754137 61.212978252,28.776303619 61.213097732,28.776784611 61.213498697,28.777730271 61.214564320,28.775484483 61.214950223,28.775181777 61.215958187,28.774827650 61.218692775,28.776009102 61.219922972,28.779495139 61.219725439,28.782994209 61.219023856,28.783152313 61.218708658,28.783190837 61.215527057,28.782285666 61.215447317,28.791120635 61.212391069,28.790169982 61.211467638,28.790000566 61.211332572,28.789927958 61.211012248,28.789246083 61.210541466,28.788759873 61.210386827,28.788578700 61.210204239,28.788651398 61.209691242,28.789349659 61.208044195,28.792282188 61.206907376,28.791655905 61.207060222,28.790015638 61.208085774,28.783440846 61.208161513,28.782208448 61.208998753,28.780035336" ;
        poi:history       "Imatran seudun teollistuminen pääsi vauhtiin ja Vuoksen koskien vesivoimaa alettiin hyödyntää suurteollisuudessa, kun alueen kuljetusyhteydet paranivat rautatien valmistumisen myötä 1890-luvulla. Ensimmäisiä teollisuusyrityksiä alueella oli Aktiebolaget Tornator, Tainionkosken entinen paperi- ja lankarullatehtaan perustajayhtiö. Tornatorin alkuna oli 1888 toimintansa käynnistänyt Lahden rullatehdas. Yhtiö osti maata Niska- ja Tainionkosken länsirannalta 1895, puuhiomo ja paperitehdas käynnistettiin 1897 ja lankarullatehtaan toiminta alkoi seuraavana vuonna. Yhtiö rakensi työväelleen Ritikanrantaan 1890-luvulla asuinrakennuksia, joista jäljellä olevissa avattiin teollisuustyöväen asuntomuseo 1975.\r\n\r\nTornatorin tehdas oli 1910-luvulla maamme suurin ruskean paperin tuottaja ja myös lankarullien valmistajana Suomen suurimpia. Yhtiö oli ostanut 1914 Neitsytniemen Tainionkosken koskioikeuksineen, jonka jälkeen sen hallussa oli Tainionkosken ja Niskakosken kosket kokonaisuudessaan. Toimintaa oli laajennettu sellun valmistukseen. Toiminnassa tapahtui huomattava muutos 1918 kun Suomen valtiosta tuli yhtiön suurin osakkeenomistaja. 1932-1933 osake-enemmistö siirtyi Enso-Gutzeit Oy:lle, johon yhtiö fuusioitiin 1942.\r\n\r\nTeollinen toiminta on päättynyt Tornansaarella kokonaan. Rullatehdas lopetettiin kannattamattomana 1946, sulfiittisellutehdas pysäytettiin 1962 ja paperitehdas kolme vuotta myöhemmin. Tainionkosken länsirannalla sijainneen sulfiittisellutehtaan rakennukset on purettu kalanterisalirakennusta lukuun ottamatta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k153 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:puunjalostuslaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1181" ;
        skos:prefLabel    "Tornansaaren teollisuusalue,  Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8131>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Eläintarhan urheilukenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eltsu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8492> ;
        wgs84:lat            "60.1911011699696" ;
        wgs84:long           "24.9304680419126" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8131" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3220>
        dcterms:modified  "2011-10-25T14:21:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1442776~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6341>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CE5447DF-2302-4010-811A-6BA6ACA17DDF> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1191>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1489489~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4646>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1829884~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Takamäki astui edellä Mamma Rosan ovesta. Sisäänkäynti kuusikerroksisen, vähän ennen toista maailmansotaa rakennetun talon kivijalassa sijaitsevaan ravintolaan oli Runeberginkadun puolella. Ajomatka poliisitalolta oli kestänyt vain kymmenen minuuttia. Auto oli jäänyt isohkon Töölöntorin parkkiruutuun.' (s. 260)" ;
  dcterms:description            "Takamäki saa vinkin tulla Joutsamon kanssa Mamma Rosaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9867> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9870>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8391>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Valpurintie 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1918361718477" ;
        wgs84:long        "24.9017911068051" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8391" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8630>
        dcterms:modified  "2010-02-03T18:20:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3480>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1349711~S9*fin> .

rky:p1104  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.864598644,26.694918924 60.864998538,26.703159964 60.864633384,26.703326266 60.864042248,26.701897991 60.864039056,26.700464100 60.863759126,26.696132663 60.864251086,26.695834671 60.864233272,26.694987690 60.864598644,26.694918924" ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4177" ;
        skos:prefLabel    "Kouvolan rautatievarikon alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8725>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Paasikivenkatu 4-6"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tohtori Länsimäen sairaala (vv. 1930-51)" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1870804759882" ;
        wgs84:long           "24.9119582335916" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/paasikivenkatu-4-6" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9439>
        dcterms:modified  "2010-10-18T18:13:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6696>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Björninen, Juha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/bjorninen-juha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6935>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070225~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8890>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:31:03+0300" .

rky:p1364  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Entinen Tyrvään rautatieasema (vuodesta 1955 Vammalan rautatieasema) on edustava ja hyvin säilynyt Tampere-Pori -radan IV luokan maaseutuasema. Asema-alueen monipuolista rakennuskantaa rikastuttaa poikkeuksellisen komea  vesitorni, tiilinen osuuskaupan mylly ja viljamakasiini.\n\nAsemarakennuksen ohella asema-alueeseen kuuluvat tavaramakasiini, kaksoisvahtitupa sekä asuinkasarmi liitereineen ja kellareineen. Asemapihan itäpuolella on kaksoisvahtitupa talousrakennuksineen. Asemakokonaisuuteen liittyy puisto, tiilinen vesitorni sekä entinen OTK:n mylly."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.348763398,22.885540141 61.349425754,22.885599402 61.349580211,22.890875147 61.349687905,22.892378075 61.349077092,22.892548559 61.348922408,22.889176657 61.348874557,22.888193410 61.348836938,22.887482835 61.348785950,22.887319107 61.348763398,22.885540141" ;
        poi:history       "Tampereelta Porin Mäntyluotoon kulkevaa, Satakunnan teollisuutta palvelevaa rataa suunniteltiin 1880-luvun alusta lähtien. Päätös sen rakentamisesta tehtiin 1889. Rata valmistui 1895. Rata oli viimeinen, jonka varren asemarakennukset toteutettiin säästösyistä Oulun radan piirustusten mukaan. \r\n\r\nTyrvään IV luokan asemarakennuksen lisäksi molemmat kaksoisvahtituvat sekä osa talousrakennuksista valmistui 1895. Aseman rakennukset säilyivät, kun suuri osa Vammalan kauppalaa tuhotui 1918 sisällissodassa. Asemarakennusta laajennettiin 1925 pihasiivellä. Tavaramakasiini rakennettiin 1930, vesitorni 1932 ja asuinkasarmi 1942. Ratapihalla sijainnut tiilirakenteinen veturitalli purettiin vuosituhannen vaihteessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4184" ;
        skos:prefLabel    "Tyrvään rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8985>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Reino Helismaa, jätkäpoika ja runoilija" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4455> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8984> ;
        th:lisatietoa     "Laulajan, sanoittajan ja säveltäjän elämäkerta. Liitteena lukuisia hakemistoja: Levytetyt sanoitukset, aakkosellinen diskografia, lauluvihkot ja kirjat, näytelmät, revyyt ja musikaalisuomennoks et, elokuvakäsikirjoitukset, radio-ohjelmat, televisio-ohjelmat, asiahakemisto ja henkilöhakemisto." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8985" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9699>
        dcterms:modified  "2011-06-28T17:06:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Kesäkaupunki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7889> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8479> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i634> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i601> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kesakaupunki" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Eräänä päivänä Linda pääsee Saderunoilijan mukana stadionille katsomaan Suomi-Italia-ottelua. Sinne on menossa niin paljon ihmisiä että Lindan on pidettävä Saderunoilijaa kädestä, jottei kadottaisi häntä kun he seisovat jonossa.\" (S. 51.)" ;
  dcterms:description            "Linda käy Saderunoilija-isänsä kanssa katsomassa stadionilla jalkapallo-ottelussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2392> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

rky:p65  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riihimäen kasarmialue on merkittävimpiä 1910-luvulla rakennettuja varuskuntiamme, jota luonnehtii erityisesti topografisesti omaleimainen sijoittelu. Varuskunta-alueen rakennuskanta on valmistunut pääasiassa kahdessa vaiheessa, ensin venäläisten toimesta 1910-luvulla ja suomalaisten täydennysrakentamisvaiheessa 1950-luvulla.\n\nSotilaskäytössä pysynyt kasarmialue sijaitsee kaupungin keskustasta koilliseen. Rakennukset on ryhmitelty harjulle niin, että kasarmialue on hyvin pitkä ja kapea. \n\nPerustamisvaiheen rakennuskanta - miehistön majoistusrakennukset ja päällystön asuintalot sekä mm. upseerikerho, sairaala, kirkko ja lukuisat varastot ja tallit - on pääosin säilynyt ja käsittää puolensataa rakennusta, kaikki tiiltä ja ulkoasultaan puhtaaksimuurattuja. Kasarmialueen yleisilme on säilynyt entisellään huolimatta rakennuksissa tehdyistä muutoksista ja alueen lisärakentamisesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.744140244,24.784631196 60.744741297,24.782372424 60.745884265,24.783923964 60.752753994,24.790103839 60.753911075,24.790887845 60.754562809,24.789664393 60.758902159,24.793102573 60.759551147,24.792343745 60.762613269,24.795624183 60.764785379,24.798527196 60.763693022,24.803449931 60.761113823,24.803695292 60.755385535,24.799096282 60.754175223,24.796484355 60.744140244,24.784631196" ;
        poi:history       "Venäjän keisarikunnan 1900-luvun alkupuolella tekemillä joukkojenkeskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin torjumaan Saksan maihinnousuyritykset ja mm. turvaamaan rautatieyhteydet viime kädessä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi. Yksi tällöin alkunsa saaneista kasarmialueista rakennettiin Riihimäelle.\r\n\r\nVaruskuntapaikkakunta Riihimäestä tuli 1909, jolloin ensimmäinen sotilasosasto siirrettiin Riihimäen asemakylään. Maa-alue kasarmia varten pakkolunastettiin 1910. Rakennustyöt käynnistyivät Venäjän sotaministeriön tyyppipiirustusten mukaan vielä samana vuonna ja jatkuivat neljättä vuotta. Alueelle majoitettiin ensiksi 10. Suomenmaalainen tarkkampujarykmentti. Kevään 1918 sisällissotatapahtumien ja niitä seuranneen vankileirivaiheen jälkeen kasarmialue vakiintui 1919 uudelleen sotilaskäyttöön.  \r\n\r\nVenäläisen sotilaskirkon rakennustyöt alkoivat 1913 ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. Suomalaisten aikana rakennusta käytettiin mm. ammusvarastona. Rakennus kunnostettiin ja vihittiin 1960 Riihimäen luterilaisen seurakunnan käyttöön.\r\n\r\nSuomalaisena pääkäyttäjänä oli 1920-luvun alusta 1930-luvun lopulle Kenttätykistörykmentti 3. Nykyisen kaltainen viestivaruskunnan olemus kasarmialueella on ollut 1950-luvun lopulta, jolloin punatiilisten kasarmien reuna-alueille rakennettiin puolustusministeriön ja  arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suunnittelemia kasarmi- ja asuinrakennuksia mm. viestikoulu, sähkötekninen koulu ja kantahenkilökunnan asuinrakennuksia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k694 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1429" ;
        skos:prefLabel    "Riihimäen kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7147>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Taivaskallio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2189017483232" ;
        wgs84:long        "24.9536752906586" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7147" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9341>
        dcterms:modified  "2011-05-24T14:13:31+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Joutsamo käveli murharyhmän käytävää. Joku oli ripustanut väkivaltatoimiston tutkimien isoimpien juttujen kehystettyjä lööppejä seinälle: \"Eduskunnan pääsihteeri teloitettiin virkahuoneessaan\", \"Kaksi ruumista löytyi merestä luksusvenekerholta\", Korkea poliisimies puukotettiin kotonaan\"... (s. 75)" ;
  dcterms:description            "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on murharyhmän majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2483> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9436>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Ivan Petrov ja Helsingin henki" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Agenttijännäri kylmän sodan ajan Helsingistä" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6531> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9435> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9434> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6496> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9433> ;
        th:lisatietoa        "Agenttijännäri ohjustiedustelusta ETY-kokouksen kulisseissa\n\nKesällä 1975 Suomesta tulee idän ja lännen kohtaamispaikka ainutlaatuisella tavalla. Presidentti Urho Kekkosen unelma ja vuosikausien työ puolueettomuuspolitiikan hyväksi toteutuvat Ety-kokouksena, joka saa 35 maan johtajat saman pöydän ääreen. \n\nLiennytyksen vastavoimat kuitenkin tekevät työtään kokouksen kulisseissa. Neuvostoliiton uusien mannertenvälisten ohjusten piirustukset putkahtavat esiin helteisessä Helsingissä ja niitä kaupataan CIA:lle.\n\nLännen agentit koettavat saada tilanteesta selvyyttä. Venäläiset ehkä pelaavat maailmanpolitiikkaa kaksilla korteilla, tai sitten kysymyksessä on disinformaatio, jonka tarkoituksena on harhauttaa lännen tiedustelu, ellei jopa tuhota kokouksen tulokset. \n\nTapahtumien keskiössä toimii KGB:n agentti Ivan Petrov, joka liikkuu niin vilkkaasti, että hän katoaa myös maanmiehiltään. Hän on päättänyt ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja vetää välistä jotain itselleen uuden elämän aloittamiseksi.\n\nMauri Paasilinnan agenttiromaani Ivan Petrov ja Helsingin henki on nostalginen ja jännittävä kertomus ajalta, jolloin maailmassa vielä saattoi valita hyvän ja pahan väliltä. Ongelmana oli vain erottaa ne toisistaan.\n\n(www.gummerus.fi)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9436" .

[ dcterms:description  "kirjavarasto ja Monrepos-kokoelma" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6459>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6932>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Taucher, Gunnar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6931> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6933> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6934> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7812> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6932" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7646>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:29:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2496>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1519925~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1519926~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1606493~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1766543~S9*fin> .

rky:p1600  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.162538594,24.948190949 60.162555009,24.948897354 60.162636811,24.949018281 60.162662028,24.949922104 60.162139933,24.950028204 60.162137291,24.950327384 60.161218160,24.950449888 60.161213763,24.950165720 60.160591426,24.950201072 60.160312634,24.948446432 60.162538594,24.948190949" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4995" ;
        skos:prefLabel    "Kirurginen sairaala"@fi .

rky:p298  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.299009145,27.910963657 62.298715477,27.903852505 62.299122131,27.902749089 62.302099634,27.905584518 62.306458125,27.911037010 62.305814493,27.914322843 62.303722499,27.917069344 62.302152264,27.913320356 62.299009145,27.910963657" ;
        poi:municipality  kunnat:k915 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1055" ;
        skos:prefLabel    "Taipaleen kanavat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9696>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Helsinginkatu 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6568> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1873707132088" ;
        wgs84:long        "24.9611405759737" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsinginkatu-2" .

<http://example/upload-base/#metadescription_444>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1459270~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1654122~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1459258~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirjan kehyksenä Helsingin Olympiastadionilla pelattava vuoden 2058 Suomen cupin loppuottelu HJK - FC Haka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7411> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6068>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=020C200B-EAF7-4B11-A9E4-499105C4C5A4> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pysäköin autoni kierrätyskeskuksen parkkipaikalle. Aurinko oli lämmittänyt asfalttia koko pitkän päivän eikä se ollut laskenut vieläkään. Tuoksui kesälle: asfaltille valuneelle bensalle ja öljylle, paljaille jaloille, rusketukselle ja merelle. Tämä oli kesää, kyllä. Tonttien välissä kasvavien vaivaisten koivujen lehdet eivät olleet vielä alkaneet kellastua. Vähä-älyinen talitintti piipitti liikennevalolta oppimaansa säveltä. Ehkä se oli riemuissaan.\nKävelin tielle ja ylitin sen. Ovella viime aikoina minua riivannut olo yllätti minut taas. Tunsin itseni seuratuksi.\" (s. 153)\n\n" ;
  dcterms:description            "Kirjan päähenkilö, Heikki \"Norsu\" Norén käy tulitaistelun moottoripyöräjengin kanssa Kyläsaaressa sijaitsevassa varastorakennuksessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8896> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8891>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7643>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Johansson, Pepe"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7643" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8357>
        dcterms:modified  "2010-01-05T15:42:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5853>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5D5E2EB1-A2DE-4A62-9A0A-8B539C27786D> .

rky:p534  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nahnian kylän ja Sammun kylän Takkulan ratsutilan perinteinen rakennuskanta on säilynyt hyvin. Rautakautinen kalmisto ja alueen nimistö viittaavat pitkään asutushistoriaan Kokemäenjokeen laskevan Sammunjoen varrella.\n\nSampujoen etelärannan viljelysaukealla Nahnian kylän vanhoja maatiloja ovat Kylä-Juusela, Mäki-Juusela, Ala-Juusela ja Yli-Juusela, joiden tilakeskukset sijaitsevat isossa jaossa osoitetuilla paikoilla. Pihapiirien rakennuskanta ja rakennusten sijoittelu on säilynyt rakentamisaikaisessa, etupäässä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun, muodossa. Sammunjoen varrella vanhassa kyläkeskuksessa ovat Ytin talo ja Kylä-Juusela.\n\nSäätyläisrakentamista edustavan Takkulan ratsutilan päärakennus, osa talousrakennuksista ja puisto ovat 1700-luvulta. Pihapiirissä on rautakautinen kalmisto.\n\nNanhian kylä rantapeltoineen on jäänyt uuden yhdyskuntarakenteen keskelle ja viljelysaukeat Huittisten kirkonseudun ympärillä ovat nykyisin osin uutta pientalo- ja teollisuusaluetta. Sammun kylätontin vanha asutus on tuhoutunut ja rakennuskanta uudistunut Takkulan tilaa lukuunottamatta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.199463678,22.698783391 61.199395096,22.699349013 61.199139469,22.699717676 61.198478421,22.700281982 61.198129634,22.701693444 61.198312184,22.703536963 61.198589686,22.704164882 61.199063613,22.704682588 61.199195336,22.705546769 61.200867291,22.706174473 61.200655579,22.714719772 61.199853422,22.725547814 61.198195910,22.731677632 61.193585585,22.728899320 61.193081866,22.724812964 61.193873418,22.713429920 61.196769713,22.710958662 61.195491792,22.706721720 61.196616645,22.705115938 61.195279293,22.704364213 61.195534650,22.703607572 61.195675620,22.702609336 61.195970653,22.700027198 61.195759693,22.696046402 61.197583711,22.696569329 61.198515615,22.696768026 61.198598687,22.695285408 61.198200406,22.694360773 61.199530721,22.691011112 61.199803282,22.691761334 61.199922969,22.692651574 61.200108276,22.693948190 61.200239070,22.694710310 61.199991908,22.695093381 61.198806174,22.696621670 61.198864309,22.697318550 61.199463678,22.698783391" ;
        poi:history       "Nanhian ja Sammun kylien asutus Sammunjoen varrella on todennäköisesti peräisin jo esihistorialliselta ajalta, mihin viittaavat rautakautiset kalmistot ja läheinen Käräjämäki. 1560-luvulla Sammun kylässä oli 17 taloa, mikä teki siitä yhden seudun suurimmista kylistä. Nahnian kylässä oli 8 taloa.\r\n\r\nKeskiaikainen, Turusta Ylä-Satakuntaan johtanut maantie ylitti joen Sammun kylän kohdalla. Sammu ja kylään kuulunut Takkula muodostivat Suur-Huittisten hallinnollisen ja asutuksellisen keskuksen viljavine peltoneen. Sammun ja hieman pienemmän Nahnian tiiviit ryhmäkylät sijaitsivat joenvarrella olevilla moreenisaarekkeilla aina isojakoon saakka. \r\n\r\nTakkula on keskiajalla syntynyt ratsutila, jonka omistajia olivat 1500- ja 1600-luvulla nimismiehet ja 1700-luvulla pappissuvut. Päärakennus rakennettiin merikapteeni Fredrik Idmanin aikana 1790-luvulla ja sen suunnitteli lääketieteen professori, amatööriarkkitehti Gabriel Bonsdorff yhtäaikaisesti Huittisten pappilan kanssa. Keskiosa korotettiin kaksikerroksiseksi 1800-luvun alkupuolella empiren hengessä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k102 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:kyla , poio:kartano , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1975" ;
        skos:prefLabel    "Nanhian kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5948>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Metron maanalaiset asemat" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Missä oikeasti sijaitsevat metron maanalaiset asemat? Esim. Rautatientori on noin keskustan Sokoksen ja Lasipalatsin alla. Tästä Tarinoiden Helsingin kartalta löydät metroasemat. Helsingin metroasemien sijainteja voi yrittää tiirailla myös Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6358> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6374> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6361> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6360> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6366> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6375> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6372> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6364> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6373> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6369> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6368> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6370> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6362> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6371> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6367> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Maanalainen+yleiskaava" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/metron-maanalaiset-asemat" .

[ dcterms:description  "Toivo Vuorelan perhe asui Ostrobotnian talossa, ensin Töölönkatu 3 A 1:ssä sittemmin 3 A 6:ssa. Ulla Vuorela kuvaa varhaislapsuutensa puitteita." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7794>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4015>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1780381~S9*fin> .

rky:p794  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo ovat saleineen, näyttämöineen ja lämpiöineen kokoontumis- ja kulttuurirakennuksia, jotka kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.\n\nPääkaupungin keskustaan 1970-luvulla valmistunut Finlandia-talo on kansallinen juhlatalo ja kansallinen symbolirakennus muiden ympäristön vastaavien rakennusten kuten Eduskuntatalon, Kansallismuseon ja Helsingin rautatieaseman tavoin. Finlandia-talo on myös vakiintunut kansainvälisten kongressien pitopaikka. \n\nArkkitehti Alvar Aalto on alkuaan suunnitellut Finlandia-talon osaksi Töölönlahden kulttuurirakennusten rivistöä, mutta Aallon Helsingin keskustasuunnitelmasta vain Finlandia-talo on toteutunut. Carraran valkoisella marmorilla ja osittain mustalla graniitilla verhottu rakennus sijaitsee kaupunkirakenteesta irrallaan puistossa, jonne konserttitalosta ja kongressisiivestä koostuvaa rakennusta lähestytään juhlavasti. Konserttisali erottuu muita tiloja korkeampana. Päähuonetilat, 1750-paikkainen konserttisali ja 350-paikkainen kamarimusiikkisali, sijaitsevat salikerroksessa ja hallintotilat parvekekerroksessa. Valkoisten marmoripintojen juhlistamat, Töölönlahdelle avautuvat aulatilat ovat muunneltavissa erilaisiksi tilayhdistelmiksi tilaisuuksien mukaan ja kongressisiiven kaksi salia voi yhdistää yhdeksi tilaksi.\n\nFinlandia-taloa ympäröi Hakasalmen puisto. Hakasalmen 1843 rakennetussa huvilassa on toiminut Helsingin kaupunginmuseo 1911 alkaen. \n\nHelsingin kaupunginteatteri on modernin teatterisuunnittelun edustava esimerkki. Teatterin julkiset yleisötilat avautuvat ympäröivään puistoon ja Eläintarhanlahden vesimaisemaan  suurten lasiseinien kautta. Vaaleilla muotoklinkkereillä verhotuista julkisivuista näyttämö erottuu tornimaisena muuten horisontaalisesta, maisemaan sopeutetusta rakennusmassasta. \n\nKulttuuritalo on Suomen ensimmäinen kongressi- ja konserttikäyttöön suunniteltu rakennus Alppiharjun kaupunginosassa. Rakennus kuuluu arkkitehti Alvar Aallon punatiilikauden päätöihin. 1950-luvulla rakennetun teräsbetonirunkoisen Kulttuuritalon vapaamuotoisen viuhkamaisen saliosan kaareva julkisivumuuri on verhoiltu punatiilellä, joka on Alvar Aallon tarkoitusta varten muotoilema erikoistiili. 1500 hengen salia vastapäätä oleva suorakaiteinen viisikerroksinen toimistosiipi on julkisivuiltaan lasia ja kuparia. Sali- ja toimistosiipeä yhdistää sisääntuloaula- ja kokous- ja luentosaliosa. Rakennuksen osat kehystävät kivettyä sisäpihaa, pihalla olevassa suihkulähteessä on Wäinö Aaltosen kupariveistos \"Suomalaisen työmiehen käsi\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.181726241,24.940314000 60.182506079,24.941613030 60.182854202,24.942182509 60.182525620,24.942958218 60.181830096,24.945123182 60.181376941,24.945562974 60.180951447,24.945551496 60.180912588,24.943683103 60.180883561,24.942663333 60.180964955,24.941948486 60.181165331,24.941435264 60.181397840,24.940886558 60.181726241,24.940314000" ;
        poi:history       "Kulttuuritalo rakennettiin Suomen kommunistisen puolueen (SKP) juhla- ja kokoontumistiloiksi sekä puoluetoimistoksi. 1958 valmistunut talo toteutettiin suurelta osin talkoovoimin. Alkuaikoina talossa toimi erilaisia kerhoja, elokuvateatteri sekä urheiluseura. Akustiikaltaankin onnistunut pääsali oli alusta alkaen tärkeä konserttitila ja Radion sinfoniaorkesteri oli pitkään Kulttuuritalon vuokralaisena vuodesta 1963. Kulttuuritoiminnasta vastasi Kulttuurityö ry 1990-luvun alun SKP:n konkurssiin ja rakennuksen omistajanvaihdokseen asti. Sen jälkeen rakennuksesta vuokrattiin korkeakoulu- ja virastokäyttöön.\r\n\r\nHelsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun 1961 voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennuttajana oli Helsingin kaupunki ja rakennus luovutettiin Helsingin teatterisäätiön hallintaan 1967. Lisärakennus valmistui 1989 suunnittelijanaan Arkkitehdit Oy Timo Penttilä - Kari Lind - Sakari Tilanterä.\r\n\r\nFinlandia-talon suunnittelu aloitettiin 1962 ja toteutettiin 1967-1971. Laajennusosa eli kongressisiipi valmistui 1975, jolloin Suomi järjesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen. Julkisivujen korjaus aloitettiin 1990 ja valmistui 1999. Ainoastaan Finlandia-talo toteutui Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmassa 1961 suurta, viuhkamaista keskustoria ympäröineestä kulttuurirakennusten rivistä. \r\n\r\nHakasalmen puistossa, Finlandia-talon vieressä paljastettiin presidentti Kekkoselle omistettu muistomerkki  2000. Muistomerkistä 1997 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti kuvanveistäjä Pekka Jylhä ehdotuksellaan Lähde."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:teatteri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4664" ;
        skos:prefLabel    "Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo (Kaupunginteatteri)"@fi .

[ dcterms:description  "Johan von Bonsdorff asui perheineen pitkään Damaskuksentiellä. Erityisesti Vappujuhlien näyttämö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7460> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7459>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_61>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8354>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Suomalainen kirjakauppa"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8091> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        wgs84:lat         "60.169045651514" ;
        wgs84:long        "24.9413045815554" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8354" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9068>
        dcterms:modified  "2010-04-29T09:15:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6564>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:03:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kansansävelmä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kansansavelma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8853>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1918525~S9*fin> .

rky:p1327  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapinlahden kirkon ympäristössä on säilynyt pieni saareke, joka edustaa hyvin pienen maalaiskunnan kehitysvaiheita 1800-luvun alkupuolelta lähtien.\n\nLapinlahden kirkonkylän vanhinta vaihetta edustavat pitäjän ensimmäisen, vuonna 1881 puretun kirkon vieritse kulkevan maantien varteen syntyneet rakennukset ja vanha rukoushuoneen aikainen hautausmaa. Hautausmaan eteläpäähän on lisätty viime sotien sankarihautausmaa. Vanhan kirkkotien (Haapalaisentie) julkisia rakennuksia ovat hautausmaan aidassa oleva pieni ruumishuone ja kookas pitäjän lainamakasiini. Tien varren vanhimmat rakennukset ovat Mykkälän,  Apulan ja Törmälän talot. Vanhan kirkon paikkaa osoittaa 1951 pystytetty muistomerkki. Uudempi kirkko sijaitsee vanhan hautausmaan itäpuolella. Uudet  tielinjat erottavat kirkonkylän vanhan alueen uudesta kirkonmäestä.\n\nLapinlahden nykyinen puukirkko on valmistunut 1880 maisemaa hallitsevalle mäelle. Leveän suorakaiteen muotoiseen runkohuoneeseen liittyvän poikkilaivan vesikatto jää runkohuoneen kattoa matalammalle. Länsipäässä on korkea torni ja sen sivuilla eteishuoneet. Itäpäädyssä on matala, keskilaivan levyinen sakaristo. Seinäpintoja jäsennöivät pareittain kahteen kerrokseen sijoitetut ikkunat. Julkisivut on koristeltu runsailla puuleikkauksilla, joista osalla on myös rakenteellista merkitystä. Keskilaivaa reunustavat kolmitaitteista kattoa ja lehtereitä kannattelevat pilarit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.366853745,27.391901303 63.366638276,27.389313985 63.367195285,27.389038252 63.370151971,27.388724176 63.370206402,27.392088568 63.369746447,27.392341848 63.369455128,27.391670240 63.368846266,27.391513563 63.368653023,27.392382675 63.367696243,27.391806579 63.367705315,27.394285006 63.367466119,27.394564988 63.366879865,27.393955000 63.366853745,27.391901303" ;
        poi:history       "Iisalmen emäseurakuntaan kuuluva Lapinlahti sai 1819 luvan rakentaa oman saarnahuoneen. Saarnahuone valmistui 1826, mutta purettiin 1881 uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Uusi kirkko rakennettiin 1877-1880 vanhan kirkonkylän reunamalle, ja kirkonkylän rakentamisen painopiste siirtyi kirkon ympäristöön. Kirkon suunnittelija, arkkitehti F.A. Sjöström, suunnitteli myös Kiteen ja Kurkijoen kirkot sekä laati Iisalmen kirkon uudistussuunnitelman. \r\n\r\nLapinlahden vanha rukoushuoneen aikainen hautausmaa jäi pois käytöstä 1887. Hautausmaan ruumishuone valmistui 1840-luvulla, viljamakasiini (lainajyvästö) 1859.  Mykkälän tilan päärakennuksen vanhin osa rakennettiin 1829, uusi tupapää 1859. Rakennuksessa toimi kestikievari vuoteen 1916 saakka.  Apula 1800-luvulta muutettiin kunnanlääkärin taloksi 1928 rakennusmestari M. Pitkäsen uusklassillisen suunnitelman mukaan. \r\n\r\nLapinlahden kirkon kunnostus toteutettiin 1955 arkkitehti Kauno S. Kallion piirustuksilla. Tuolloin kirkkosali paneloitiin, kuoriseinän ikkunat suljettiin, penkistö ja saarnastuoli sekä alttarikaide uudistettiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k402 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:talonpoikaistalo , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4313" ;
        skos:prefLabel    "Lapinlahden kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i264>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin edustalla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i263> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7643> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7644> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/helsingin-edustalla" .

[ dcterms:description  "Malinen opiskelee Helsingin yliopistossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9604> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6301>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pääkaupunkiseudun ensilumet 2000-luvulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin pääkaupunkiseudulle on satanut ensilumi vuosina 2000-2007? Saimme seuraavanlaisen vastauksen Helsingin kaupungin rakennusvirastolta:\n\nEnsilumen kriteerinä on ollut se, että lunta on satanut niin paljon, että vähintään kolme kunnossapitopiiriä kuudesta lähtee auraamaan lunta aura-autoilla (vuoteen 2003 asti kriteeri oli viisi kuudesta piiristä). Näin ollen kilpailun ensilumipäivä ei useinkaan ole ollut se sama päivä, jolloin maa on ensimmäisen kerran valkoisena.\n\nKilpailun kriteeri täyttävä ensilumi on satanut:\n29.12.2000\n9.11.2001\n21.11.2002\n24.11.2003\n20.11.2004\n28.11.2005\n6.11.2006\n2.12.2007\n\nIlmatieteenlaitokselta http://www.ilmatieteenlaitos.fi/ voisi myös kysellä asiasta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/2000-luvulla-milloin-tullut-paakaupu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7015>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:32+0300" .

rky:p28  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntyharjun vanha keskusta julkisine rakennuksineen on esimerkki vielä ennen sotia yleisestä kirkonkylien rakennustavasta. Vanha keskusta säästyi suurilta muutoksilta, kun pitäjän kaupallinen keskusta 1800-luvun lopulla kasvoi rautatien vaikutuspiiriin. \n \nMäntyharjun kirkonkylän keskusta on alkanut kasvaa 1800-luvun puolivälin jälkeen nauhamaisesti maantien varteen ja alueella on säilynyt julkisten rakennusten lisäksi  vanhaa asuinrakennuskantaa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. \n\nVanhan maantien vartella on Matti Salosen johdolla 1819-1822 rakennettu ristikirkko, sitä vastapäätä maantien toisella puolen järven rannassa Salmelan taidekeskus, entinen kunnantupa 1823-1931. Raitin varrella ovat vanha kansakoulu 1873, kunnansairaalana toiminut rakennus 1880-l ja korkealle mäelle rakennettu kirkkoherranpappila, Iso-pappila 1812, sekä maantien eteläpäässä oleva 1950-luvun lääkäritalo. Pyhäveden rannan puistomaisessa ympäristössä on mm. entinen apteekki eli Domanderin talo 1874 sekä postitalo vesimaiseman puolelle avautuvine kuisteineen ja vesirajassa olevine venevajoineen. Kylän etelälaidan mäellä on jugendvaikutteinen seuraintalo, joka on maakunnan vanhin nuorisoseurantalo.\n\nPyhäveden ja Siirlahden välisellä kannaksella sijaitseva monumentaalinen kirkko on tasavartinen basilikaalinen ristikirkko. Kukin ristivarsi on jaettu puisilla pylväillä kolmeen laivaan, joista keskilaiva on leveämpi ja korkeampi, mikä näkyy myös kirkon ulkoarkkitehtuurissa. Sivulaivoja reunustavat lehterit. Ristikeskuksen päällä kohoaa kulmikas lukuisilla ikkunoilla varustettu lanterniini. Kirkkosalin seinät ovat hirsipintaiset.\n\nMäntyharjun entisellä kirkkoherranpappilalla on huomattava asema Suomen pappila-arkkitehtuurissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.408835660,26.831094092 61.409120882,26.828145379 61.407732682,26.820856249 61.407562317,26.818219258 61.406518332,26.816678746 61.406717199,26.815590916 61.407237294,26.814960793 61.408401027,26.816166185 61.409576702,26.820742329 61.410874863,26.822236264 61.413862635,26.821552508 61.414373276,26.823207482 61.413869001,26.826459807 61.415404048,26.834144394 61.416326713,26.835067984 61.416424452,26.836990734 61.416095733,26.838998501 61.413665611,26.842111574 61.413343574,26.838465859 61.414041584,26.837533824 61.412640359,26.831776654 61.409784002,26.832294356 61.408835660,26.831094092" ;
        poi:history       "Iitin kappelina toiminut Mäntyharjun seurakunta itsenäistyi 1595. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas. Kirkon ensimmäisen piirustuksen laati kirkonrakentaja Matias Salonen ja sen pohjalta Charles Bassin Intendentinkonttorissa laadittiin uusi suunnitelma, joka valmistui 1819. Salonen toimi 1819 aloitetun rakennustyön mestarina. Ensimmäinen jumalanpalvelus kirkossa pidettiin tammikuussa 1822. Alttaritaulu Kristuksen taivaaseenastuminen vuodelta 1839 on Berndt Godenhjelmin maalaama.\r\n\r\nKirkon vaakasuuntainen ulkolaudoitus tehtiin 1830-luvun lopulla, ristikeskuksen lanterniini valmistui 1861. Kirkon nykyasu on tulos arkkitehti Rafael Blomstedtin johdolla 1929-1930 tehdystä restauroinnista, jolloin mm. alttari siirrettiin lännemmäksi, jotta sakaristosta saatiin seurakuntasali. Sisäkorjaus tehtiin 1975 arkkitehti Heikki Havaksen suunnittelemana.\r\n\r\nKellotapulissa on korkea kahdeksankulmainen alaosa ja sen päällä leveä empiretyylisesti laudoitettu nelikulmainen kellokerros. Kirkkotarhaan liittyy kirkon koillispuolella järveen laskeutuvaan rinteeseen 1890-luvulla rakennettu kiviaidan ympäröimä hautausmaa.\r\n\r\nKirkkoa vastapäätä olevan entisen kunnantuvan rungon muodostavat kaksi, Savon ja Karjalan, pitäjäntupaa, jotka rakennettiin vierekkäin 1820-luvulla puretun kirkon hirsistä. Pitäjäntuvat yhdistettiin 1850-luvulla ja 1880-luvulla rakennuksesta tuli kunnallishallinnon keskuspaikka.  Rakennus laajennettiin 1919 ja korotettiin  kaksikerroksiseksi 1931. \r\n\r\nIso-Pappila valmistui 1812. Empiretyylinen ulkoasu valmistui pääosin 1850-luvulla. Pihan vanhat talousrakennukset rakennettiin 1820-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k507 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:pappila , poio:hallintorakennus , poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli , poio:koulu , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1142" ;
        skos:prefLabel    "Mäntyharjun vanha keskusta"@fi .

rky:p1587  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Öuranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaristossa vuosisatoja käytössä ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta, jossa on säilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuksineen.\n\nPitkä ja kapea pohjois-eteläsuuntainen Örarna-niminen saariketju muodostaa Luodon ulkosaaristossa luonnonmukaisen aallonmurtajan avomerta vasten. Saaren luonnonolot muodostuvat korkeimmilla paikoilla olevista puuttomista kivikoista, katajikoista, hillasoista ja tiheistä kuusikoista sekä jääkauden hiomista silokallioista ja hiekkarannoista. \n\nSaarelta tunnetaan jäänteitä hylkeenpyytäjien ja kalastajien tilapäisasumuksista. Saarelle luonteenomaisia rakenteita ja rakennuksia ovat jatulintarhat, kivikummelit ja aallonmurtajat.\n\nSaarten eteläkärjessä on pieni kalasatama ja noin viidentoista kalastajatuvan muodostama kokonaisuus, joka kertoo kalastuselinkeinon vuosisataisista perinteistä seudulla. Rakennettuun ympäristöön kuuluvat kalatuvat, vajat, yhteiset jääkellarit ja savustusuunit sekä kaivo. Vanhimmat tuvat ovat 1900-luvun alusta, suurin osa 1920- ja 1930-luvuilta. Rannan ja jääkellareiden välissä on jäänteitä vetoradasta, jota pitkin painavia kalalaatikoita on vedetty laiturilta kellariin.\n\nÖuran liittyy myös jääkäriliikkeen historiaan. Saarella on vanha jääkärimaja jääkäreiden käyttämän etappitien varrella Ruotsin kautta Saksaan. Jääkärimaja on noin kilometrin päässä kalasatamasta pohjoiseen Sandenin hiekkadyynien ja katajapensaiden joukossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.747583130,22.554452369 63.750177047,22.543384110 63.767071423,22.548172508 63.765491140,22.560307155 63.764226943,22.569663145 63.763770881,22.569720177 63.747583130,22.554452369" ;
        poi:history       "Öuranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestä 700-luvulla. Luodon pääsaarten Larsmon ja Eugmon länsipuoliselle karulle saaristoalueelle ei syntynyt pysyvää asutusta, mutta saaria käytettiin hylkeenpyynnin ja kalastuksen tukikohtina. \r\n\r\nSamaan aikaan kun Öuranilla harjoitettiin hylkeenpyyntiä, siitä kehittyi myös tärkeä kalastustukikohta. Kalastus oli Luodon asukkaille merkttävä sivuelinkeino. Aluksi kalastettiin pääasiassa silakkaa, jota toimitettiin suolattuna myyntiin Ruotsiin ja myöhemmin myös Venäjälle. Myös suolattu lohi oli tärkeä kauppatavara. Myöhemmin kalastettiin myös siikaa. \r\n\r\nKala kuljettettiin Pietarsaaren vanhaan satamaan myytäväksi torilla, aluksi kymmenien kilometrien matka taitettiin soutaen, 1900-luvun alusta moottorivenein. Vähitellen perustettiin kalakauppaan erikoistuneita yrityksiä.\r\n\r\nLuodon saariston uloimpana kohtana Öuranilla oli merkitystä suojaisana ankkuripaikkana merireitillä Pedersöreen ja Pietarsaareen. Öuran toimi myös kauttakulkupaikkana Ruotsiin. ison vihan ja ensimmäisen maailmansodan rauhattomina aikoina. Öuranin ohi vedettiin tukkilauttoja Pietarsaareen selluloosatehtaalle. Merireitin haasteita ja tragedioista kertovat lukuisat hylyt saaren lähistöllä.\r\n\r\nEnsimmäiset kalatuvat tiedetään rakennetun Öuranin saarelle 1500-luvulla hylkeenpyytäjien ja kalastajien kausiasunnoiksi. Isojako saariryhmässä suritettiin 1815. Suurimmillaan Öuranilla kalasti 1920-luvun puolivälissä 24 venekuntaa, mutta kalastajien määrä väheni 1930-luvulta alkaen. Laidunnus saarella päättyi 1950-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k440 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4586" ;
        skos:prefLabel    "Öuranin kalasatama"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "*Isoista ikkunoista avautuu koko Helsingin hieno ydinkeskusta: Sokoksen tavaratalo, rautatieasema, pääposti, Mannerheimintie ja Kiasma, jonka ansiosta Marskin patsas on vihdoinkin saanut arvoisensa taustan. -- Lasipalatsin Simonkadun puoleisessa päädyssä on talvipuutarha, jonka voi helposti eristää kabinetiksi. Siellä on julkistettu useampikin kirja ja vietetty erilaisia merkkipäiviä. Tila on riittävän intiimi ja palvelu pelaa.' (s. 144)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8763>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9065>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Aurora ja Pietarin serkut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9067> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1275> ;
        th:lisatietoa     "Kirja on itsenäinen jatko teokselle Aurora, Vaahteralaakson tyttö." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9065" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9304>
        dcterms:modified  "2010-06-15T09:55:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6561>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Viikin Prisma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Viikintori 3" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat            "60.2274207091445" ;
        wgs84:long           "25.0084838134003" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/viikin-prisma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6800>
        dcterms:modified  "2009-11-03T14:22:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7275>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:06+0300" .

[ dcterms:description  "Tipi oli töissä suutarinliikkeessä Sokoksen talossa, ja hän liikkuu Rautatientorin ympäristössä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7609>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:39:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tatu ja Patu Helsingissä " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6364> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8849> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8848> ;
        th:lisatietoa     "Päätä pyörryttävän vauhdikas päivä pääkaupungissa!\nOutolan pojat Tatu ja Patu tulevat junalla Helsinkiin. Jori-serkku on luvannut esitellä heille nähtävyyksiä, mutta hän on niin kiireinen, että pojat eksyvät hänestä.\nPojat etsivät Joria Olympiastadionilta, Linnanmäeltä, metrosta, Kauppatorilta, Suomenlinnasta, Korkeasaaresta, Kolmen sepän patsaalta, Kansallismuseolta ja Eduskuntatalosta.\nJa koska kyseessä ovat Tatu ja Patu, mukaan mahtuu monenlaista hupia ja hulvatonta menoa.\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8850" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2459>
        dcterms:modified  "2011-09-12T13:49:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1514283~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9564>
        dcterms:modified  "2011-03-10T15:49:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9659>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Martin, George R. R."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9659" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8746>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7012>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Nihti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1770986756929" ;
        wgs84:long        "24.9743159731417" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7012" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7869>
        dcterms:modified  "2009-11-24T16:52:37+0300" .

[ dcterms:description  "Jo kouluvuosina syntyi ystävyskolmikko Pentti Saarikoski, Matti Klinge ja Anto Leikola. Saarikoski on tallentanut päiväkirjaansa heidän tapaamisiaan, keskustelujaan ja luonnehdintoja ystävistään." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3270>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_407>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5222>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1316730~S9*fin> .

rky:p1823  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kosken ruukki on 1600-luvulla perustettu suurvalta-ajan rautaruukki, joka liittyy teollisuushistoriallisesti merkittävään Länsi-Uudenmaan rautaruukkien ketjuun. Koskella 1800-luvun loppupuolelle harjoitetun raudan- ja kuparinjalostuksen ohella ruukinaluetta on muovannut muu Kiskonjoen vesivoimaan tukeutunut teollinen toiminta sekä karjatalous. \n\nKosken ruukinalue sijaitsee viljelysten ympäröimänä Kiskonjoen varrella ja jakautuu ruukinkartanon ja talousrakennusten alueeseen sekä tuotantorakennusten alueeseen. Ruukinkartano sivurakennuksineen ja kirkkoineen on korkealla mäellä, talousrakennukset omana ryhmänään mäen alarinteessä ja tuotantorakennukset joen toisella puolen. Ruukinalueelta johtavat puuistutuksin reunustetut kujat Fiskarsin suuntaan ja Perniön kirkolle päin. Ruukin asemakaava on osittain peräisin 1600-luvulta ja 1730-luvulta, mutta lopullisen asunsa se on saanut 1900-luvun alussa puutarhasommitelmien valmistuttua.\n\nRuukinkartanoa ja työväenasuntoja, joiden vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, ympäröi puisto. Päärakennus on alkuaan ollut keskeissalijakoinen, yksikerroksinen ja satulakattoinen. Päärakennusta on korotettu ja sekä sille että sivurakennuksille on luotu 1700-luvun kartanoarkkitehtuuria mukaileva ulkoasu säterikattoineen arkkitehti Jarl Eklundin 1920-luvulla suunnittelemassa korjaus- ja muutostyössä.\n\nKartanon pihapiirissä on 1780-luvulla Antskogin ruukilta siirretty kirkko. Tasavartisen ristikirkon korkealle kohoavat tynnyriholvit ovat puupintaiset. Ovelliset penkit ovat alkuperäiset. Alttarilaite, jonka keskushahmona on seisova Kristusfiguuri, sekä saarnastuoli kuuluvat barokkiajan veistotaiteen hienoimpiin taideteoksiin maassamme. Ne ovat todennäköisesti peräisin Burchardt Prechtin työpajasta Tukholmasta ja hankittu 1694 Uplannissa sijaitsevan Forsmarkin tehdasseurakunnan kirkkoon, josta ne on ostettu Koskelle 1800.\n\nKosken ruukin tärkeimmät tuotantorakennukset Kiskonjoen varrella ovat pääosin hävinneet. Kaksi erikoista metallin jalostukseen liittyvää rakennusta on säilynyt ja joen itärannalla lähellä siltaa on kaksi toisiinsa kiinni rakennettua, slagitiilestä holvattua hiiliuunia. Noin kahden kilometrin päässä joen yläjuoksulla on John von Julinin rakennuttama, 1826 valmistunut kanavasulku.\n\nKarjatalousrakennukset ruukinkartanon alapuolella muodostavat tiiviin ja edustavan kokonaisuuden kaudelta, jolloin ruukki on muuttunut merkittäväksi maatilaksi. Ne on rakennettu slagitiilistä 1870-luvulla lukuunottamatta tallia ja varastoa vuosilta 1919-1922."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.178853605,23.285599712 60.178924412,23.285980524 60.179211463,23.286185705 60.179272681,23.287842857 60.178726172,23.288409793 60.178853548,23.289257106 60.179895843,23.290536045 60.180347620,23.290811959 60.180867411,23.290872161 60.181311282,23.291921457 60.182277003,23.292758302 60.182743887,23.293394182 60.183628878,23.294869433 60.184355516,23.295436036 60.184288630,23.295502816 60.181645026,23.298143456 60.179726617,23.298443737 60.179155756,23.294245043 60.175937467,23.293097140 60.175625034,23.285705867 60.175453401,23.280819202 60.176246456,23.281287673 60.177516895,23.282546256 60.177922860,23.284262516 60.178853605,23.285599712" ;
        poi:history       "Kosken ruukki perustettiin 1679 historialliseen Perniön pitäjään, kun vuorikollegion asessori Daniel Faxell (aateloituna Cronmarck) sai privilegion kahden masuunin ja neljän kankirautavasaran perustamiseksi Kosken kruununratsutilan maalle. Koski oli ensimmäinen suuren Pohjan sodan jälkeen toimintansa aloittanut ruukki Suomessa. \r\n\r\nKosken ruukki liitettiin maatiloineen Fiskarsin ruukkiin 1737. Orijärven ratsutilan mailta Kiskosta löytyi 1757 kuparimalmia, jota ryhdyttiin jalostamaan Koskella. Ruukin omistajaksi tuli 1783 Bengt Magnus Björkman, joka omisti myös Orisbergin, Fiskarsin ja Antskogin ruukit. Vuodesta 1822 ruukki ja kaivos kuuluivat turkulaiselle John Jakob Julinille. Kuparimalmin kuljetus Orijärven kaivokselta Koskelle helpottui, kun Julin rakennutti 1826 Kiskonjokeen sulun, yhden Suomen ensimmäisistä.\r\n\r\nKuparin valmistus lakkasi vuoteen 1867 mennessä ja raudanvalmistus päättyi, kun ruukki paloi 1890. Kreivi C. Mannerheim perusti 1869 Koskenjoen länsirannalle kimröökitehtaan, jonka toiminta jatkui Albert von Julinin omistuksessa vuoteen 1918. Teollista perinnettä Koskella jatkoivat sen jälkeen 1908-1909 rakennetut sähkövoimalaitos, mylly ja saha. 1800-luvun puolivälistä alkaen Koskesta kehittyi huomattava maanviljelystila.\r\n\r\nRuukkialueen ensimmäinen kirkko rakennettiin pian ruukin perustamisen jälkeen 1680-luvulla. Kirkko korvattiin nykyisellä 1786 vihityllä, alunperin Antskogin ruukille 1760-luvulla rakennetulla kirkolla. Ruukkiseurakunta lakkautettiin 1869."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:voimala , poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=899" ;
        skos:prefLabel    "Kosken ruukinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7272>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Minervaskolan"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1758709032444" ;
        wgs84:long        "24.9255631522496" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7272" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7511>
        dcterms:modified  "2010-02-18T11:42:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7606>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Jusupoffska villan i östra Brunnsparken och dess invånare" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7605> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7375> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7604> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7606" .

rky:p163  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. \n\nVoimakkaasti kasvaneen ja uusiutuneen keskustataajaman tuntumassa sijaitseva kirkko ja tapuli sekä laaja kirkkotarha ja siihen liittyvä hautausmaa Saarijärven Paavo -patsaineen ovat paikkakunnan identiteetin kantavat tekijät. Kirkon edustalla on avara ja puistomainen urheilupuisto. Kappale Saarijärven kirkonkylän historiaa on säilynyt kirkon ohitse kulkevan maantien varrella. Tarvaalan kappalaisen pappilaan päättyvän tieosuuden varrella on rakennuksia, jotka antavat käsityksen kirkonkylän vanhasta rakenteesta, kunnallishallinnon ja kaupan rakentamistavasta. \n\nLähinnä empiretyyliä edustava puukirkko on keskeisesti korostettu sisäviisteinen ristikirkko, jonka keskitilassa on kahdeksankulmaiselta kookkaalta attikalta kohoava suuri, täysin pyöreä kupoli lanterniineineen. Kirkkosalissa seinät ovat pilasterien jäsennöimät ja ristikeskusta reunustaa kaareva lehterikerros. Kirkon sisätila ja kiinteä sisustus on kokenut lukuisia muutoksia vuosina 1930 (arkkitehti Kauno S. Kallio), 1961 (Veikko Leistén) ja 1997 (Aulis Jääskeläinen) tehdyissä korjauksissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.700921701,25.272029320 62.702207570,25.268591725 62.703192507,25.265041694 62.703176343,25.262190395 62.704760425,25.262488155 62.705712927,25.262452215 62.706409410,25.261445246 62.707046034,25.263200060 62.705317658,25.269029474 62.704284592,25.271675767 62.702195994,25.275085454 62.700921701,25.272029320" ;
        poi:history       "Saarijärvi on ilmeisesti ollut saarnahuonekunta jo 1560-luvulla, jolloin se kuului Rautalammen emäseurakuntaan. Kappeliksi Saarijärvi tuli 1628 Palvasalmen nimellä. Itsenäiseksi seurakunnaksi se perustettiin 1639. \r\n\r\nSaarijärven edelliset kirkot olivat vuosilta 1628 ja 1694. Uusi kirkko rakennettiin 1846-1849 rakennusmestari Jakob Kuorikosken johdolla Intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Kirkon luona oleva korkea kellotapuli valmistui 1865, ja sen rakennusmestarina toimi Jakob Kuorikosken poika Henrik Kuorikoski.\r\n\r\nSaarijärven Paavo on alun perin ruotsiksi kirjoitettu J. L. Runebergin runo, joka kertoo maamies Paavosta. Se loi suomalaiselle sivistyneistölle ihanteellisen kuvan työteliäästä ja hurskaasta suomalaisesta talonpojasta. Runo on noussut yhdeksi tunnetuimmista Runebergin runoista. Hautausmaalla olevan Paavon patsaan (1961), joka on omistettu Keski-Suomen korvenraivaajille, veisti Heikki Varja. \r\n\r\nTarvaalan pappila hankittiin kappalaisen virkataloksi 1689. K.V. Reinius suunnitteli pappilaan 1800-luvun lopulla asuinrakennuksen, jonka uusrenessanssin ja uusgotiikan mukainen julkisivukoristelu poistettiin 1948 remontissa. Vanhempi asuinrakennus valmistui 1830-luvulla. \r\n\r\nKirkon ja pappilan välissä ovat 1800-luvulta ns. Sillmanin talo, joka muutettiin 1930 kunnantoimisto Kunnantuvaksi, sekä saman piha-aukion entinen lastenkoti eli Sofiankoti, joka oli alkujaan Hongellin 1860-luvun kauppakartano. Sitä vastapäätä on Kotitupa vuodelta 1935. Yrjö Blomstedtin suunnittelema Saarijärven Säästöpankin talo Säästölä on vuodelta 1909. Urheilukenttä rakennettiin 1948."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k729 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:hallintorakennus , poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=225" ;
        skos:prefLabel    "Saarijärven vanha osa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9561>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sahm, Doug"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9561" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9800>
        dcterms:modified  "2012-01-20T17:49:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7771>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:30+0300" .

[ dcterms:description  "Luku \"Meilahti karkuteillä\" kuvaa aluetta 1600-1700-luvuilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7866>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Muotitaiteilija Riitta Immonen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7867> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7275> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7141> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7897> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7898> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7864> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7866" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä veljensä K.S. Kallion kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8718>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kinaporin kivijalassa värjötteli pieni Amaryllis. Sen katse oli niin liikuttava, että Ratikka pysähtyi. \"Ota minut mukaan\", punainen kukka pyysi.'" ;
  dcterms:description            "Kun taivaanrannassa kajastaa jo aamu, alkaa Kalliossa aamuyön viimeinen karkelo ja kaupungissa kukkii lempi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9119> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

rky:p757  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.009533263,28.455908009 66.010745318,28.453054664 66.013275576,28.459642896 66.015647685,28.461289689 66.021289158,28.465826134 66.024313260,28.465948837 66.029235582,28.468473120 66.029432708,28.475855706 66.023290457,28.473821552 66.012304609,28.464881276 66.009533263,28.455908009" ;
        poi:municipality  kunnat:k614 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Kitka-Livo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Pukinmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/640758/> ;
        wgs84:lat     "60.2447695139085" ;
        wgs84:long    "24.9860721779005" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/75" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Juha Grönberg makasi vatsallaan parketilla olohuoneen ja keittiön välisessä tilassa. Mies oli alaston. Vatsan alta levisi punainen, nyt jo hyytynyt verilammikko.\" (s. 14)" ;
  dcterms:description            "Sisäministeriön virkamies Juha Grönbergin ruumis löytyy alastomana ja puukotettuna Lauttasaaressa sijaitsevasta asunnosta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8490>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaikki kolme asettuivat paikoilleen ensimmäisen parven keskelle. Lindroosin täti selitti, että hän oli valinnut juuri sen paikan, koska pienet tytöt olisivat alhaalla permannolla joutuneet liian helposti muiden ihmisten selkien taakse eivätkä olisi nähneet mitään. Parvelta oli hyvä näköala joka suuntaan. Tytöistä oli jännittävää jo pelkästään se, että he saattoivat seurata vaivattomasti yleisön valumista permannon istuimille.\" (S. 71.)" ;
  dcterms:description            "Ros-anna ja Milla pääsevät Lindroosin tädin kanssa oopperaan operettiesitykseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9502> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1495>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hotakainen, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hotakainen-kari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8222>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:03:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_24>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:43+0300" .

[ dcterms:description  "Raakel ja Maria (Amanda Pilke) viettävät iltaa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8144> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8143>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8317>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Keisarinajan kulisseissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4442> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8317" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6527>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8482>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1493204~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kertomus ”Melba, Mallinen ja minä” kuvaa värikästä nuoruutta 1970-luvun Marracott Hill’ssä, jonka voi helposti tulkita Munkkivuoreksi ja fiktiivisen tapahtumapaikan taustalla voi kuvitella olevan Ulvilantie 11." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2721> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8577>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kaikkien naisten monni" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1952." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2hab/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8563> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8577" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8816>
        dcterms:modified  "2010-03-10T15:03:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6787>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i227>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kela, Anssi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kela-anssi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4140>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1698706~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4235>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Selim A. Lindqvist - arkkitehti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7255> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7263> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7249> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7256> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7264> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7261> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7247> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7259> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7265> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7258> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7252> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7266> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7257> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6551> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7239> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7250> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4234> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/selim-lindqvist-arkkitehti" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7114> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7267>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6190>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Hietaniemen hautausmaan muistomerkit" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Hietaniemen hautausmaalla on paljon patsaita 1800-luvun lopulta ja 1900 -luvun alkupuoliskolta. Tekijöinä on tunnettujakin nimiä. Löytyykö näistä veistetyistä ja valetuista patsaista kattavaa kokoelmaluetteloa kuvineen ja tekijöineen? HelMet-kirjastoista löytyy useita Hietaniemen hautausmaan hautamuistomerkkejä käsitteleviä teoksia. Kattavin näistä on kenties CD-ROM \"Hietaniemi : 1100 hautamuistomerkkiä\" (julk. Espoo: CompOpus). Albumit auki -sivustolta löytyy muuten kuvia vasta rakenteilla olevasta Hietaniemen hautausmaasta. " ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:lisatietolinkki  "http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/hakukehys.html?formtype=126&language=&sourceorg_id=&area_id=&photo_street_pri=&photo_shootingtime_start=&photo_shootingtime_end=&photo_legend=hietaniemen+hautausmaan&action=Hae&p_types=all&restype=thumbs" , "http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X&searcharg=hautamuistomerkit+hietaniemi&searchscope=9&SORT=D&extended=0&SUBMIT=Hae&searchlimits=&searchorigarg=dhautamuistomerkit+hietaniemi" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hietaniemen-hautausmaan-muistomerkit" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i487>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Hki bass" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i408> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9202> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hki-bass" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9028>
        a                   th:Tietokirja ;
        rdfs:label          "Keskustakirjasto: metropolin sykkivä sydän " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9026> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9027> ;
        th:lisatietolinkki  "http://keskustakirjasto.fi/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9028" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hotelli Torni "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Yrjönkatu 26" , "Torni, hotelli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9036> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1677563853384" ;
        wgs84:long           "24.9386202160781" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hotelli-torni" .

[ dcterms:description  "Emilia ja Siiri peuhaavat yöllä poikien kanssa Linnanmäellä. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9685> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7238>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9193>
        dcterms:modified  "2010-06-03T12:03:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8813>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Casa Wihuri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kärkikalliontie 3" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat            "60.1806460797933" ;
        wgs84:long           "25.0176379681162" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/casa-wihuri" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9288>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Toinen linja 13"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1822135503462" ;
        wgs84:long        "24.947655783374" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toinen-linja-13" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9527>
        dcterms:modified  "2011-01-13T11:06:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7498>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:32+0300" .

rky:p1452  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.929676917,28.555385312 65.930439329,28.547865777 65.932240422,28.549175588 65.932622866,28.557426071 65.929676917,28.555385312" ;
        poi:municipality  kunnat:k305 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2107" ;
        skos:prefLabel    "Pydamidikattoiset kesänavetat (Ronkainen)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjan luvut: \"Taidetta ja taide-elämää\", \"Suomen taideyhdistyksen alku\" ja \"Kevätjuhlat\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4891> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7833>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9787>
        dcterms:modified  "2011-10-30T16:29:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1542123~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2442>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Seppälä, Anu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/seppala-anu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7140>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_296>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1289596~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin vankila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin viereinen kuritushuone" , "Helsingin keskusvankila" , "Sörnäisten vankila" , "Vankila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat            "60.1934799441299" ;
        wgs84:long           "24.9691874781136" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7235" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2324>
        dcterms:modified  "2010-03-30T12:22:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9190>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Tölömazurkan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i452> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9189> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9190" .

koko:p6915  dc:created  "2012-05-23T08:26:59.466+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T08:26:59.6+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "luterilaiset kirkot"@fi , "lutheran churches"@en , "lutherska kyrkor"@sv .

rky:p126  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Drägsbyn kartanon päärakennus ja talouskeskus ovat tyypillinen  esimerkki 1800-luvun alun korkeatasoisesta kartanorakentamista Uudellamaan keskiaikaisilla kartanonpaikoilla.\n\nDrägsbyn kartano sijaitsee Mustijoen itärannalla, Turusta Viipuriin johtaneen Suuren rantatien eteläpuolella. Seudun viljelymaisemaa ovat keskiajalta alkaen leimanneet kartanoiden suurmaanomistukset.\n\nDrägsbyn kaksikerroksinen ja aumakattoinen empirerakennus on valmistunut 1820-luvulla. Empiretyylinen ulkoasu on palautettu 1920-luvulla arkkitehti Birger Brunilan suunnitelmin. Rakennus onkin myös hyvä esimerkki arkkitehtien kiinnostuksesta empireaikaa kohtaan pohjoismaisen klassismin yhteydessä 1920-luvulla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.371644312,25.566391442 60.369170993,25.559769520 60.373104023,25.557120777 60.374190120,25.562656398 60.371644312,25.566391442" ;
        poi:history       "Drägsbyn entinen rälssisäteri on keskiaikainen asumakartano.\r\n\r\n1800-luvun alkupuolella rakennetun kartanon päärakennuksen ulkoasu uudenaikaistettiin 1883 insinööri Hugo Neumanin piirustuksen mukaan. Suunnittelutyön yhteydessä Neuman dokumentoi myös julkisivujen alkuperäisen asun. Tämä piirustus toimi ohjeena, kun arkkitehti Birger Brunila palautti vuorauksen empireilmeen ja detaljit 1920-1921. Muutokset ovat verrattavissa Munck -suvun Hakoisten kartanon ulkoasun muuttamisen ja palauttamisen kanssa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=128" ;
        skos:prefLabel    "Drägsbyn kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7495>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Saksalainen kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Deutsche Kirche" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        wgs84:lat            "60.1633022871959" ;
        wgs84:long           "24.9520884906019" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7495" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7734>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7829>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Ulrika Eleonoran kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1696565908176" ;
        wgs84:long        "24.9520405074776" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7829" .

rky:p386  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Wiksbergin kartanon päärakennus on yksi rokokooarkkitehtuurimme merkittävimpiä kartanorakennuksia ja muurarimestari C.Fr. Schröderin tuotannon keskeisiä saavutuksia. Kartanon rakennuskanta, johon kuuluu läheisessä metsikössä oleva Pyhän Jaakobin kirkko kirkkotarhoineen ja Rehbinder-suvulle rakennettuine hautakappeleineen, puisto ja siihen liittyvät viljelykset muodostavat huomattavan kulttuurimaiseman Paimionjoen suussa.\n\nWiksbergin mansardikattoinen päärakennus, joka on Schröderin suunnittelemien Fagervikin, Lempisaaren, Teijon ja Haaroisten ohella harvoja 1700-luvun lopun kivisiä asuinrakennuksia, perustuu Carl Wijnbladin muokkaamaan ja tunnetuksi tekemään rokokootraditioon niin pohjakaavan kuin julkisivukäsittelyn osalta. Fasadit ovat sileiksi rapatut ja vain nurkkaliseeneillä ja pintaan maalatuilla ikkunankehyksillä ja kerroslistalla korostetut. \n\nKartanon pihapiiriä ympäröi peltomaisemaan liittyvä puutarha, jossa on vielä nähtävillä Schröderin piha-aukion toiselle puolelle suunnitteleman puurakennuksen kivijalka. Puutarhaa koskevan suunnitelman on tehnyt puutarha-arkkitehti Bengt Schalin 1917 ja 1919. Pihapiirissä on 1800-luvun talousrakennuksia, mm. arkkitehti C.L. Engelin 1820-luvulla suunnittelema viljamakasiini. Kartanolle johtaa kylätieltä puukujanne. \n\nKartanon vieressä vanhan hautausmaan kupeessa sijaitseva myöhäisjugendia edustava Pyhän Jaakobin kappeli on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema, vanhalle kirkonpaikalle 1928 pystytetty tiilikirkko. Se jatkaa kappelikirkon historiallista traditiota ja on suunnittelijansa paikallisiin oloihin ja voimavaroihin sovittama muunnelma samanaikaisesti Maarianhaminaan suunnitellusta kirkkorakennuksesta. Edeltävään 1909 palaneeseen kirkkoon liittynyt 1730-luvulla tehty kellotapuli on siirretty nykyiselle paikalleen uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. Kappelin vieressä on Engelin suunnittelema Rehbinder-suvulle rakennettu pyöreä kupolikattoinen hautakappeli vuodelta 1824.\n\nWiksbergin kartano sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Paimionjokilaakso."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.410660245,22.647421706 60.414925741,22.622438050 60.422863415,22.621694888 60.425255351,22.630907307 60.424552223,22.633905413 60.421573698,22.654744849 60.410660245,22.647421706" ;
        poi:history       "Paimion Wiksberg (aik. Hevonpää) oli keskiaikainen asumakartano. Pihaa rajasivat rakennukset 1760-luvulle asti. Laamanni Paleen rakennutti Wiksbergin kartanoon uuden päärakennuksen 1770-luvulla. Suunnittelijana oli Turun kaupungin muurarimestari Schröder ja rakennusvaihe koski kahta kaksikerroksista rakennusta, joista kivirakenteinen on säilynyt. Puurakennus purettiin 1900-luvun alussa. Arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelmien mukaan lisättiin päärakennuksen julkisivuun 1920-luvulla barokkiaiheinen portaali ja itäpäätyyn katettu altaani. Päärakennuksessa tehtiin restaurointitöitä 1900-luvun alussa ja 1960-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k577 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:puisto , poio:kirkkorakennus , poio:talousrakennus , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=112" ;
        skos:prefLabel    "Wiksbergin kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9784>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Apollonkatu 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9785> ;
        wgs84:lat         "60.1764722530532" ;
        wgs84:long        "24.9248245786652" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/apollonkatu-15" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7994>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:38+0300" .

[ dcterms:description  "Eläintarhanlahden itkevä neitsyt" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7397>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Suomenlinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1402651542601" ;
        wgs84:long    "24.9984332869564" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/38" .

[ dcterms:description  "Kerttuli Wessman: Katajanokan vaatimaton menneisyys. Vanhat piirrokset ja maalaukset kaupunkikansatieteellisenä dokumentteina." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7676> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5442>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kirjan salava" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kysyisin ravintola Kirjan luona olevan pajun ikää? Ihan tarkkaa tietoa Kirjan puistikon salavan iästä ei löytynyt. Se on joka tapauksessa Lasipalatsin vierestä aikoinaan kaatuneen salavan ikätoveri, eli ilmeisesti myös 170-200 vuotta vanha. Tiedot Lasipalatsinkin salavan istutusajasta ovat ristiriitaisia. Rakennusviraston mukaan salava on istutettu 1700-1800 -lukujen vaihteessa. Kaupunginmuseossa uskotaan, että salava oli osa puuriviä, joka istutettiin paikalle 1830-luvulla." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9235> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/silloin-kun-se-paju-kaatui-lasipalatsin-kulmaltak" .

koko:p48418  dc:created  "2012-05-29T10:45:17.181+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:45:17.602+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "teatteri"@fi , "teater"@sv , "theatre"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7731>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kruunuvuorenlampi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1726427437086" ;
        wgs84:long        "25.0144258982447" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7731" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5941>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DCB1B798-7962-4219-B11E-5406C4B6F1EE> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8445>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1100>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Yössä Helsingin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1099> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7876> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/yossa-helsingin" .

rky:p622  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoen ja meren yhtymäkohtaan sisältyy Oulun kaupungin historiallisesti merkittävimpiä alueita. Oulujoen suun alue on laaja ja sitä leimaavat monimuotoinen teollisuuteen liittyvä rakennuskanta, vesivoimalaitos sekä joenrantojen puistovyöhyke. Oulujoen suiston saarirakenne on syntynyt maankohoamisen myötä.\n\nOulujoen Linnasaaressa olevat Oulun linnan vallitukset ovat jokisuun vanhinta rakennettua kerrostumaa.\n\nPikisaaressa aivan kaupungin rantaviivan edustalla on pienellä alueella monipuolinen teollisen historian sekä luotsien ja teollisuustyöntekijöiden kaupunkimaisen asumisen keskittymä. Saaren halki kulkevan pääkadun varret muodostuvat tiuhoista asuintonteista. Saaren keskivaiheilla on entisen konepajan rakennuksia ja uudempi käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sekä vanha viinanpolttimo makasiineineen ja kellareineen. Pikiruukin jäänteitä on saaren pohjoisrannalla. Suurin osa nykyisistä rakennuksista on 1800- ja 1900-luvun taitteesta. \n\nOulujoen suistoalueen puistovyöhyke koostuu useasta kapeiden vesiuomien toisistaan erottamasta saaresta. Hupisaarten edustalla on jäänteitä lohipadoista ja ohituskanavaksi pengerretystä tervaveneiden vetoväylästä. Hupisaaret ovat 1800-luvun lopulta lähtien olleet kaupunkilaisten virkistysalueena. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemassa Ainola-rakennuksessa vuodelta 1931 on Pohjois-Pohjanmaan museo. Hupisaarten puistovyöhykkeeseen liittyvät lisäksi Myllytullin vanhan teollisuusalueen Åströmin nahkatehtaan rakennukset. Entisessä Åströmin liimatehtaassa sijaitsee nykyään Oulun taidemuseo ja tehtaan voimalaitoksessa tiedekeskus Tietomaa. Teolliseen historiaan limittyvät myös Åströmin puisto ja sen reunalla sijaitseva, Åströmin suvun 1890-luvulla rakennuttama, Villa Rauhala. Åströmin puistoa reunustaa arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema entinen Oulun tyttölyseo (1901).\n \nHupisaarten puistoalueeseen nykyisin liittyvä Sairaalasaari on ollut nimensä mukaan sairaalakäytössä 1830-luvulta lähtien, jolloin sinne sijoittui lääninsairaala entisen kruununpolttimon rakennuksiin. Sotilaskäytössä vuoteen 1999 olleen sairaalasaaren rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Sotilassairaalan päärakennus on 1800-luvun puolivälistä, ns. Kilstupa 1800-luvun alkupuolelta, tiilinen esikuntarakennus vuodelta 1922  sekä entinen mielisairasosasto vuodelta 1879.\n\nOulujoen pohjoisrannalla on Oulun kaupungin sairaalan eli nk. Tuiran puiston alue, joka on rakennettu arkkitehti Magnus Schjerfbeckin 1896 laatimien suunnittelemien mukaan. Mäntymetsäisellä alueella on toistakymmentä sairaalaan kuulunutta rakennusta vuosilta 1898-1925. Magnus Schjerfbeckin suunnittelema sisätautiosasto ja kulkutautisairaala eli Ruttola on valmistunut 1901 ja ylilääkärin asunto sekä hermosairaala eli Hermola V.J. Sucksdorffin piirustusten mukaan 1907. Otto F. Holmin suunnittelema synnytyslaitos on toiminut alkuperäisessä käytössään vuoteen 1975. Alueen rakennuksia on kunnostettu sosiaali- ja terveystoimen käyttöön.\n\nTuiranpuistoon liittyvät viereiset valtion 1900-luvun alussa rakennuttaman kuurojenkoulun rakennukset, jotka on suunnitellut yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Th. Granstedt 1902. \n\nOulujoen suistoalueen maisemaa hallitsee Koskikeskus, joka on syntynyt Merikosken voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä 1940-luvulla. Merikosken voimalaitoksen rakentaminen on muuttanut suistoalueen ilmettä ratkaisevasti. Voimalaitos ja sen lamellirakenteinen patorakennelma ovat maisemassa erittäin vaikuttavia. Pato toimii yhtenä Oulujoen ylittävistä silloista. Lisäksi Koskikeskuksen elementtejä ovat kanavat ja Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan toteutetut Toivoniemen saaren korkeat pistetalot. Aallon Koskikeskussuunnitelmaan pohjautuvat myös Raatin saaren urheilustadion ja liikenneväylät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.015915668,25.456754265 65.017209634,25.452598513 65.019317848,25.448851210 65.021714414,25.444642065 65.022463788,25.445755029 65.023315516,25.456410555 65.023264725,25.457314019 65.024421655,25.458696585 65.025211005,25.457536152 65.025572664,25.458487294 65.025567913,25.461544067 65.025857871,25.461555897 65.025713693,25.463677927 65.026912286,25.464125470 65.026399808,25.468348337 65.025085273,25.468214171 65.024105609,25.468130828 65.023770414,25.468056925 65.023745443,25.468500564 65.023670272,25.469475963 65.023694887,25.470740784 65.023564103,25.473097098 65.023492614,25.475403263 65.023500309,25.480193763 65.023383076,25.484687442 65.023406112,25.488122597 65.022847698,25.488131097 65.022617733,25.492539080 65.022157839,25.495877384 65.020604628,25.495206560 65.020220746,25.490188245 65.020145357,25.488819849 65.020065633,25.487742437 65.019954879,25.487004262 65.019434610,25.484684057 65.018356426,25.486513177 65.017383297,25.484160524 65.018057566,25.481784434 65.017146270,25.480684583 65.016626696,25.479888405 65.015298670,25.477951884 65.015657825,25.476582254 65.016613421,25.472875321 65.016641744,25.471897630 65.016416645,25.469753776 65.015765310,25.468259891 65.016313953,25.462773711 65.016333808,25.460666587 65.015915668,25.456754265" ;
        poi:history       "Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla. Kaupunki perustettiin \"mantereelle vastapäätä linnaa\" vanhalle kauppapaikalle Kaarle IX:n käskystä 1605. Linna tuhoutui 1700-luvulla. Nykyinen puurakennus rakennettiin 1873 observatorioksi entisen kansliarakennuksen kiviosan päälle. \r\n\r\nPikisaarella oli laivanrakennustoimintaa 1600-luvulla, ja 1700-luvun puolivälistä lähtien siellä toimi pikiruukki. Pikisaaressa oli Pohjois-Suomen ensimmäinen konepaja, viinanpolttimo 1840-1890-luvuilla sekä villatehdas (nyk. taide-ja käsityöoppilaitos). Maannousun myötä Pikisaari on kasvanut yhteen viereisen Korkiasaaren kanssa. Myös siellä harjoitettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa laivanrakennusta ja sahaustoimintaa.\r\n\r\n1860-luvulla toimintansa aloittaneen Veljekset Åström Oy:n nahkatehtaan 1907 valmistuneen tehdasrakennuksen suunnitteli arkkitehti Karl Sandelin. Vesitorni ja voimalaitos valmistuivat 1921-1923 arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemina. Tehdas lopetti tuotantonsa 1960.\r\n\r\nMerikoskessa oli lohipatoja sekä tervaveneiden vetoväylä ennen voimalaitoksen rakentamista. Joen rannasta varattiin alue Merikosken voimalaitosta ja kanavaa varten jo Bertel Jungin laatimassa Tuiran asemakaavassa 1914. Voimalan rakentamisesta järjestettiin 1942 arkkitehtuurikilpailu, jonka jälkeen Koskikeskuksen asemakaava toteutettiin Alvar Aallon ehdotukseen pohjautuen. Merikosken voimalaitoksen koneasema valmistui 1948 suunnittelijanaan Bertel Strömmer. Kanavan rakentamisessa syntynyt maamassa käytettiin Toivoniemen ja Raatinsaaren laajentamiseen. Toivoniemen asuinalue rakennettiin 1940-luvulla arkkitehti Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan, asemakaava vahvistettiin 1949. \r\n\r\nOulun ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina toimi Martti Heikura 1949-1963. Heikura teki suunnitelmia sekä virkatyönä että omassa suunnittelutoimitossa, kuten ensimmäisten kaupunginarkkitehtien tapauksessa oli yleistä. Heikura suunnitteli Toivoniemen tornitaloista kolme, kanavan toisen rannan kolme tornitaloa ja Raatin saaren urheilukentän katsomon ja uimahallin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:parantola , poio:kaava-alue , poio:muinaisjaannos , poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:voimala , poio:museo , poio:teollisuusrakennus , poio:urheilurakennus , poio:sairaala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2081" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7991>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Juva, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7990> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7991" .

rky:p1179  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Monikkalan ja Vanantaan kartanot ovat 1500-luvulla perustettuja hämäläiskartanoita, joiden ympäristöön liittyy vuosisatoja jatkuneen viljelyn leimaamat peltoaukeat, rautakautiset muinaisjäännökset, kerroksiset, pitkän ajan kuluessa rakentuneet kartanon talouskeskukset ja kartanopuistot. \n\nKartanot ja niihin kuuluvat peltoaukeat muodostavat laajan viljelymaiseman, joka ulottuu Hiidenjoesta Kernaalanjärveen. Länsipuolella maisema yhtyy Hakoisten kartanon, linnavuoren ja peltomaiseman muodostamaan kulttuurimaisemaan.\n\nVanantaan kartanon kolmikerroksinen, tiilinen päärakennus on valmistunut 1901 arkkitehti Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan. Poikkeuksellisen mahtava asuinrakennus liittyy tyyliltään ranskalaiseen barokkiarkkitehtuuriin. Päärakennusta ympäröi laaja hoidettu puisto, jossa on sekä ranskalaisen barokkipuiston että vapaamman englantilaistyylisen puiston piirteitä. Puiston laidassa on vanhan päärakennuksen kivijalalle 1911-12 rakennettu,  arkkitehti Max Frelanderin suunnittelema jugendtyylinen asuinrakennus ”Huvila”. Tiilinen 1924 rakennettu tallirakennus on arkkitehti Sigurd Frosteruksen piirtämä.\n\nMonikkalan kartanolle johtaa koivujen reunustama tie. Osittain kaksikerroksinen hirsinen päärakennus sijaitsee puiston ympäröimänä rinteen korkeimmalla kohdalla. Rakennuksen runko on 1780-luvulta ja sitä on jatkettu 1800-luvun alussa. Toinen kerros on rakennettu 1839 ja symmetriset pihasiivet valmistuivat 1910. Rakennuksen arkkitehtoninen yleisilme on lukuisista muutoksista huolimatta selkeän uusklassistinen. Talouspihan ympärillä olevat työväen asuinrakennukset ovat 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Etelärinteellä sijaitsevat pihamaa ja puutarha ovat peräisin 1840-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.870594717,24.633439472 60.877387288,24.617421671 60.883879671,24.620005549 60.891100051,24.613119884 60.894050019,24.613703422 60.895744629,24.617424938 60.895504396,24.623129567 60.884685321,24.648820940 60.883209508,24.670565482 60.881317320,24.672457278 60.876989699,24.673595175 60.875066880,24.673028079 60.874274532,24.668885960 60.872745715,24.649017644 60.870594717,24.633439472" ;
        poi:history       "Monikkalan kartano muodostettiin kahdesta Monikkalan kylän talosta vuonna 1539. Kartanon ensimmäinen omistaja oli kirjuri Knuutti Antinpoika.\r\n\r\nVanantaan kartano syntyi 1500-luvun jälkipuoliskolla, kun kylän talot yhdistettiin säterikartanoksi. Kartano on kuulunut mm. Spåre- Bosin- ja Standertskjöld-suvuille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k165 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4538" ;
        skos:prefLabel    "Monikkalan ja Vanantaan kartanot"@fi .

rky:p882  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.915201542,23.378061833 61.915313574,23.379477627 61.915742344,23.383429125 61.915554013,23.383972445 61.915564991,23.384663524 61.914573905,23.385222843 61.913420211,23.384976367 61.913320554,23.383342450 61.913063031,23.383314602 61.912899577,23.382323202 61.913246504,23.381237785 61.913169970,23.378811231 61.915201542,23.378061833" ;
        poi:municipality  kunnat:k143 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4079" ;
        skos:prefLabel    "Koveron kruununmetsätorppa"@fi .

koko:p41215  dc:created  "2012-05-24T07:00:59.973+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:01:00.445+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "rintavarustukset"@fi , "rintavarustukset"@en , "rintavarustukset"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2169>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Kononen ja kidnappaajat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7658> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2160> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/kononen-ja-kidnappaajat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6153>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Metron energiankulutus ruuhka-aikana" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka monta kilowattia Helsingin metrojärjestelmä kuluttaa ruuhka-aikana? HKL:n metroliikennejohtajan mukaan aivan tunnin tarkkuudella ei metron energiankulutusta ole laskettu, mutta kolmen ruuhkatunnin kulutuksen arvio on 28 000 kilowattituntia. " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/metron-energiankulutus-ruuhka-aikana" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9156>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:30:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6652>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:28:03+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Rapakossa kelluu appelsiininkuoria kuin/ ylikypsän Cézannen jäljiltä/ kun hedelmä on kadottanut pyöreytensä/ ja aurinko valahtanut jalkakäytävälle./ Puiston kulmalta puretaan talo,/ valo haukkaa siitä nurkan.--\" (s. 73)" ;
  dcterms:description            "Teos sisältää runon nimeltä \"Ilta Pasilassa\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7892> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaupunki, kookas, kivijalkainen,/ kaupunki, sauhua ja seitti muistojen,/ ja Josafatin kallioilla tyttö nukke sylissään,/ hän odottaa, vaan mitä - sitä ei hän tiedäkään.\" (runosta Vanha nukke, s. 47)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1207> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9093>
] .

rky:p1081  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Runni on maamme vanhimpia terveyslähteitä ja paikalla on edelleen toimiva terveyskylpylä. Runnin alueella on Kiurujoen oikaiseva Saarikosken sulkukanava, joka on viimeinen Suomeen rakennettu puusulku.\n\nLaajahkon puiston ympäröimä Runnin kylpylä sijaitsee Haapajärven kylässä, polveilevan Kiurujoen etelärannalla. Runnin terveyskylpylällä on uudet tilat, mutta Runniin 1900-luvun alussa rakennetuista rakennuksista on vielä jäljellä ja käytössä vanha hotelli vuodelta 1904 ja kaksi asuntolarakennusta. Kylpylän vanha hoitolaitos on valmistunut 1910. Runnin koskeen 1800-luvulla rakennettu neulatammi, jokeen kylpijöitä varten rakennettu pato, on kunnostettu. \n\nRestauroitu, liki 70 vuotta suljettuna ollut Saarikosken kanava puusulkulkuineen on avattu jälleen liikenteelle. Saarikoski liittyy Museoviraston restauroimien ruukkien muodostamaan nähtävyysverkostoon Pohjois-Savossa ja on jatkoa viraston puusulkurestauroinneille, joita on tehty Ilomantsin Möhkössä ja Suonenjoen Kuivataipaleella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.596630439,26.838608804 63.595995386,26.838897774 63.595897913,26.836971936 63.595482930,26.835262015 63.595228320,26.834835384 63.594371410,26.835625270 63.593672823,26.835985941 63.592942076,26.835918869 63.592560572,26.835707034 63.592495234,26.834137867 63.592493406,26.832568504 63.592682483,26.831211874 63.592871806,26.830140716 63.593347002,26.828996373 63.593600172,26.828210137 63.594554898,26.829559971 63.594620461,26.831271828 63.595512047,26.832978838 63.596117392,26.834473555 63.596691467,26.836325345 63.596819985,26.837608856 63.596630439,26.838608804" ;
        poi:history       "Ensimmäiset vieraat tulivat Runniin jo 1770-luvulla, jolloin terveyslähteitä perustettiin ympäri Suomea. Kuopiolaisen piirilääkäri Emanuel Elfenbergin löytämä radiumpitoinen lähde sijaitsi Wilhelmsdalin eli Liisankorven tilalla. Runnin suosiota lisäsi Henrik Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli terveysvesilähteestä. Juomamajan ja kylpylän rakentamisen myötä alueesta kehittyi vilkas kylä. Runnin kukoistuskausi oli 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Pitkän lamakauden jälkeen Runni on herännyt eloon lomakotina.\r\n\r\nSaarikosken sulkukanava rakennettiin 1903-1905. Kanava palveli Kiuruveden väylän matkustaja- ja tavaraliikennettä. Parhaimmillaan kanavaa käytti noin 38 alusta päivässä. Vuonna 1923 avattu Iisalmi-Ylivieska -rataosuus romahdutti vesiliikenteen reitillä ja kanava suljettiin 1932. Runnin seisake rakennettiin lähelle kylpylää."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k140 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=932" ;
        skos:prefLabel    "Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava (Saarikoski)"@fi .

[ dcterms:description  "Erkki Huttunen on talon arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8729> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7391>
] .

rky:p1415  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiilikanjoen uittorakenteet ovat uittosääntöjen kumoutuessa jäämässä vesistöön merkkeinä maakunnan pitkästä ja merkittävästä uittotoiminnasta.\n\nRautavaaran ja Varpaisjärven kuntien rajalla kulkee Tiilikanjoen uittoväylä. Myllykoskeen (toinen nimi Kalliokoski) on uittoa varten rakennettu 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste. \n\nVarpaisjärvellä sijaitsevassa Korkeakoskessa on betoninen 70 metrin pituinen, viitisen metriä leveä uittoränni 1940-1950-luvuilta. Korkeakosken yläpuolella on suvanto, josta vesi laskee padossa olevan aukon kautta betonisuisteisiin samoin kuin sen länsipuolella virtaavaan koskeen.\n\nTiilikan uiton kämppä, jossa on iso tupa, kaksi kamaria ja keittiö, on vuodelta 1946. Heti sotien jälkeen rakennettu yksinkertainen puurakennus sijaitsee Sammakkojärven pohjoispäässä Rautavaaran kunnassa, Tiilikkajärven kansallispuistossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.458428333,28.108515212 63.458386441,28.113912780 63.457487235,28.113911913 63.457353250,28.112943192 63.457389033,28.112403187 63.457476201,28.112029933 63.457721631,28.111615664 63.457841834,28.111055444 63.457973447,28.110378050 63.457977462,28.109860290 63.457905813,28.109598645 63.457623872,28.109281722 63.457109021,28.109120540 63.456697301,28.109245865 63.456465218,28.109282037 63.456457557,28.108510128 63.458428333,28.108515212" ;
        poi:history       "Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikanjoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteilla tehtiin koskipaikkoja sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi. \r\n\r\nUittomiehet asuivat maakorsussa, kunnes kämppiä rakennettiin. Uiton kämppä rakennettiin 1946 Itkonjoen suuhun lähelle Tiilikkajärveä. Uittokämppä toimii nykyään vuokrakämppänä.\r\n\r\nTiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Uittosääntöä ollaan kumoamassa, mutta laitteet jätetään paikoilleen. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k916 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2020" ;
        skos:prefLabel    "Tiilikanjoen uittorakenteet (Myllykoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i352>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i351> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i125> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-13" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7103>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_259>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:05+0300" .

rky:p1675  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.498275773,25.716068879 66.498722325,25.712910376 66.499024266,25.713562243 66.499750200,25.715035797 66.499581693,25.715938628 66.499236618,25.716774906 66.498275773,25.716068879" ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5241" ;
        skos:prefLabel    "Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat (Rovaniemen linja-autoasema)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9153>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kyllönen, Timo-Juhani"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9153" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5169>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Talo Sibeliuksenkadulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i623> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7612> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7611> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5168> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/talo-sibeliuksenkadulla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7363>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7458>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vuosaaren eteläinen ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2099231649997" ;
        wgs84:long        "25.143279805968" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7458" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5668>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=EEFF5FEA-BFEF-4FB5-AFE5-B6E339B08130> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9652>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:16:26+0300" .

rky:p349  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Schaumanin vanha sikuritehdas ja Leppäluodon rautatieasema Pietarsaaren Alholman satama-alueella muodostavat hyvin säilyneen, 1800- ja 1900-lukujen taitteen liikennehistoriaa ja tuotantotoimintaa ilmentävän kokonaisuuden.\n\nEntisen sikuritehtaan 1800-1900-lukujen vaihteessa rakennetut tuotantorakennukset koneineen on säilytetty teollisuusmuseona. Lähellä on 1920-luvulla rakennettu ns. kesäkonttori. \n\nPietarsaaren sataman rautatieasema-alue asemarakennuksineen, tavaramakasiineineen ja talousrakennuksineen on lähellä Schaumanin konttoria, sikuritehdasta ja vanhaa tullihuonetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.707684798,22.693540833 63.707860854,22.695431292 63.708155453,22.696384959 63.708016537,22.697657143 63.706871458,22.697940261 63.706345822,22.696756690 63.707684798,22.693540833" ;
        poi:history       "Insinööri Wilhelm Schauman perusti Pietarsaareen sikuritehtaan 1883. Yritys siirtyi pian Leppäluotoon, sataman lähelle. Sikuri on kahvinvahvike, jota käytettiin sotien aikana myös kahvinkorvikkeessa. Leppäluodon sikuritehdas paloi 1892 ja uusi rakennettiin kivestä. Muutamaa vuotta myöhemmin Schauman perusti Leppäluotoon myös sahan.\r\n\r\nPietarsaaren satamaan, joka oli merkittävä puutavaran vientisatama, valmistui Oulun radalta Pännäisistä noin 14 kilometrin mittainen rata 1887. Leppäluodon asemarakennus makasiineineen valmistui samana vuonna. Schaumanin tehtaat kuljettivat vielä 1970-luvulla puutavaraa junilla – eikä kuorma-autoilla - Leppäluotoon. Henkilöliikenne Pietarsaareen lakkautettiin 1973.\r\n\r\nLeppäluodon sikuritehdas oli tuotannossa 1960-luvun alkuun asti. Tehdas kunnostettiin museoksi 1983 ja museo avattiin 1985."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:teollisuusrakennus , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1665" ;
        skos:prefLabel    "Leppäluodon sikuritehdas ja rautatieasema-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9747>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Seurasaaren juhannus 1959" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "Seurasaari oli helsinkiläisten suosima vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla. 1900-luvulla alueelle perustettiin museo." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/4001.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=4001\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=4001\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9747" .

<http://example/upload-base/#metadescription_161>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:30:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7100>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Eklund, Jarl"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7099> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7101> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7103> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7100" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7957>
        dcterms:modified  "2009-12-02T17:56:32+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Keikan loputtua änkesin takahuoneeseen. Näin Remun. Se tsiigas mua ja heitin sille: \"Hei jätkä, tuu mun bändiin?\" Se tsiigas mua hölmönä ja vastas: \"Hei poju, on mua pyydetty Dänin kultapossukerhoonkin.\" Olin ihan pokkana, enkä välittänyt sen jutuista. Se yritti pompottaa, mutta se ei hämännyt mua. Mä tiesin tarkkaan mitä halusin ja sillä siisti. Seuraavalla viikolla sitten jo treenattiin Remun kanssa. Eka Kalevala oli syntynyt, vaikka nimi vielä antoikin odottaa itseään.\" (s. 53)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8659> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8767>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nousee Korkkarii Tantun Juha" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3814>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1087>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Vår i Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1086> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1086> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/jazz/var-i-helsingfors" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5071>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Domus Litonii 1847-1997" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8117> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5070> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5071" .

<http://www.yso.fi/onto/gns/barracks>
        dc:created      "2012-05-25T10:35:29.738+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:35:29.868+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kasarmi"@fi , "barracks"@en .

[ dcterms:description  "Oikeustalo, Salmisaarentaloksikin kutsuttu, oli alkujaan Alkon tehdas, keskusvarasto ja pääkonttori - ja Vähäkallion suunnittelema." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7177>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7360>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kolme seppää, patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1687971255078" ;
        wgs84:long        "24.9411064330053" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7360" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8074>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1080186~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5570>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9995CBA0-7329-4CB5-957A-FC6B9F98AD20> .

rky:p251  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mätäsvaaran kaivosyhdyskunnan asuinrakennukset ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan. Kaivos on tyypillinen esimerkki syrjäseudun kaivoksesta ja sillä on myös historiallista merkitystä sotateollisuuslaitoksena.\n\nMätäsvaaran entinen molybdeenikaivos asuntoalueineen sijaitsee Lieksa-Nurmes -maantien varrella. Tuotantorakennuksista on jäljellä enää betonijalustat ja siilot, kaivoskuilut ja laajat jätehiekkadyynit. Asuntoalueen asemakaavassa näkyy hierarkkinen järjestys. Kaupunkimaisesti rakennettu alue jakautuu \"herrain puoleen\", jossa sijaitsevat johtajien asunnot, klubi ja konttori sekä työntekijöiden asuma-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.437670758,29.602016921 63.436660368,29.590070504 63.438859372,29.587857021 63.444499100,29.566450806 63.446110218,29.567975748 63.445346402,29.575869602 63.447245555,29.578868574 63.442888788,29.597441135 63.437670758,29.602016921" ;
        poi:history       "Mätäsvaaran molybdeeniesiintymä löytyi 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Koelouhintaa suoritettiin voimakkaimmin 1920-1922 ja 1932-1933. Molybdeenia käytettiin mm. aseteollisuudessa erikoisteräksen raaka-aineena. Oy Vuoksenniska Ab osti malmialueen 1935 ja kaivos aloitti toimintansa 1939. Kaivosalueen rakentaminen keskeytyi talvisotaan, mutta välirauhan aikana tuotantotoiminta alkoi koko laajuudessaan. 1940-luvulla Mätäsvaara oli maamme toiseksi suurin malmikaivos.\r\n\r\nMätäsvaaran kaivosyhdyskunta rakennettiin kunnallistekniikoineen nopeasti. Höyryvoimala tuotti sähköä ympäristönkin tarpeisiin ja yhdyskuntaa varten alueelle rakennettiin myös koulu ja palveluita.\r\n\r\nKaivoksen kannattavuus romahti toisen maailmansodan jälkeen ja toiminta loppui 1947. Mätäsvaaran tuotantolaitos hävitettiin määrätietoisesti, ja Oy Vuoksenniska Ab:n Haverin kaivokseen (katso erillinen kohde; Haverin kaivosyhdyskunta) siirrettiin osa Mätäsvaaran rakennuksista ja työntekijöistä 1948-1949."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k422 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1453" ;
        skos:prefLabel    "Mätäsvaaran kaivosyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8169>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Musta jää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8132> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8204> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8167> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8166> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8168> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8154> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8169" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8408>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1119963~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6379>
        dcterms:modified  "2010-02-11T13:38:42+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p164>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Tykistökasarmi / Vaasan kasarmi"@fi ;
        dc:created       "2012-12-13T08:37:32.845+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:40:49.205+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33985 ;
        poi:description  "Kasarmi rakennettiin vuosina 1849-1853 kahta sataa perheellistä rivimiestä varten. Kolmikerroksisessa kasarmissa oli 24 tupaa, kaksi porraskäytävää ja kaksi käymälätornia. Seinät oli rapattu ja maalattu kalkki-värimultaseoksella, jonka sävyä lähteet eivät valitettavasti mainitse. Rapatut listoitukset oli maalattu kalkilla valkoisiksi. Ikkunalaudat oli päällystetty pellillä ja maalattu öljypohjaisella värimullalla. Käytävien lattiat olivat laatoitetut. Alapohja oli tuuletettu 21 putken avulla ulos. Alakerrassa oli koko talon levyinen varastohuone, jossa on nykyinen alikäytäväholvi.\n\nHeti valmistumisensa jälkeen 1854 rakennus muutettiin naimattoman miehistön kasarmiksi ja tehtiin lavitsat ja varustekaapit 1180 sotilaalle. Kyseessä oli koko varuskunnan vahvistaminen sodan uhan vuoksi. 1855 tehtiin mansardin muotoon suojakatto kahdesta hirsikerrasta ja maatäytöstä. Seuraavana vuonna maatäyttö kuitenkin poistettiin ja hirsilatomuksen päälle tehtiin pellistä nelilappeinen aumakatto. Merivirasto luovutti rakennuksen maahallinnolle.\n\n1858 madallettiin käymäläsiipien vesikattoa ja korjailtiin peltikatetta räystäiltä. Käymäläsiipien nivelosan ovet ja ikkunat uusittiin. Vuonna 1859 rakennukseen oli majoitettu suomalaisen sapööripataljoonan ja Viaporin tykistövaruskunnan miehistö. 1860-luvulla kaikkiaan 14 huoneeseen pystytettiin kolmeen riviin pilarit suojakaton tueksi ja tehtiin uudet kaksikerroksiset lavitsat. Neljä arestikoppia rakennettiin keskellä taloa, rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa, olevaan poikkikäytävään. Alakerrassa rakennuksen läpi kulkenut holvikäytävä suljettiin, otettiin varastoksi ja rakennettiin kalteri-ikkuna ja suojaovi. Käymälätornit remontoitiin.\n\nVuonna 1871 oli kaksi tupaa komppanioiden koulujen käytössä, kaksi räätälinverstaana, kaksi kansliana, kaksi tupaa vääpeleillä ja kolme varastona. Neljän arestikopin lisäksi loput tuvat olivat linnoitustykistön naimattoman miehistön majoitustiloina. Viisi hollantilaista ja yksi venäläinen uuni uusittiin täydellisesti ja vesikatto maalattiin. Käymälöihin rakennettiin L-muotoiset laajennukset ja tehtiin uudet jätekaivot. Vuosina 1877-80 poistettiin suojakatto, palkit vaihdettiin ja katepelti uusittiin. Samoin lattiat uusittiin, ikkunat ja ovet korjattiin ja uunit muurattiin uudelleen. Portaiden askelmia ja kaiteita korjattiin ja vesikatto maalattiin. Vuonna 1887 tehtiin käymälöihin uudet istuimet ja sinkkipisuaarit. Ilmanvaihtoa parannettiin erityisten uunien avulla. 1889 alakerran varastohuone muutettiin asuinkäyttöön.\n\nVuonna 1890 päällystettiin kasarmin piha mukulakivillä. Kellarin kuivattamiseksi vedettiin salaoja rakennuksen etelä- ja länsisivuille. Koko talo otettiin toisen linnoituspataljoonan neljän komppanian käyttöön (622 majoitettavaa) häätämällä opetuskunta, kirjuri, päällysmiehet ja pakkotyöläiset. Vuosina 1906-09 korjattiin portaita, ikkunoita, peltikattoa, lattioita ja uuneja. 1910 käymälöistä erotettiin yksi istuin omaan eriöön.\n\nSotavankileirin aikaan 1918-19 rakennus oli vankikasarmina no neljä. Suomen puolustuslaitoksen aikana 1900-luvulla Vaasan kasarmi oli 18.8.1964 asti Vaasan Rannikkotykistöpatteriston kasarmina, josta se siis on saanut nykyään käytössä olevan nimensä. Vuosina 1972-1974 rakennus korjattiin asuinkäyttöön.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 69\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 25\nLähteet:\nMV SL VIK C 940-991.\nVA VSA 14092 17044 17098 15783 17057 15798.\nKuva:\nMV SL VIK C 1868 vuodelta 1849."@fi ;
        poi:history      "Kasarmi rakennettiin vuosina 1849-1853 kahta sataa perheellistä rivimiestä varten. Kolmikerroksisessa kasarmissa oli 24 tupaa, kaksi porraskäytävää ja kaksi käymälätornia. Seinät oli rapattu ja maalattu kalkki-värimultaseoksella, jonka sävyä lähteet eivät valitettavasti mainitse. Rapatut listoitukset oli maalattu kalkilla valkoisiksi. Ikkunalaudat oli päällystetty pellillä ja maalattu öljypohjaisella värimullalla. Käytävien lattiat olivat laatoitetut. Alapohja oli tuuletettu 21 putken avulla ulos. Alakerrassa oli koko talon levyinen varastohuone, jossa on nykyinen alikäytäväholvi.\n\nHeti valmistumisensa jälkeen 1854 rakennus muutettiin naimattoman miehistön kasarmiksi ja tehtiin lavitsat ja varustekaapit 1180 sotilaalle. Kyseessä oli koko varuskunnan vahvistaminen sodan uhan vuoksi. 1855 tehtiin mansardin muotoon suojakatto kahdesta hirsikerrasta ja maatäytöstä. Seuraavana vuonna maatäyttö kuitenkin poistettiin ja hirsilatomuksen päälle tehtiin pellistä nelilappeinen aumakatto. Merivirasto luovutti rakennuksen maahallinnolle.\n\n1858 madallettiin käymäläsiipien vesikattoa ja korjailtiin peltikatetta räystäiltä. Käymäläsiipien nivelosan ovet ja ikkunat uusittiin. Vuonna 1859 rakennukseen oli majoitettu suomalaisen sapööripataljoonan ja Viaporin tykistövaruskunnan miehistö. 1860-luvulla kaikkiaan 14 huoneeseen pystytettiin kolmeen riviin pilarit suojakaton tueksi ja tehtiin uudet kaksikerroksiset lavitsat. Neljä arestikoppia rakennettiin keskellä taloa, rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa, olevaan poikkikäytävään. Alakerrassa rakennuksen läpi kulkenut holvikäytävä suljettiin, otettiin varastoksi ja rakennettiin kalteri-ikkuna ja suojaovi. Käymälätornit remontoitiin.\n\nVuonna 1871 oli kaksi tupaa komppanioiden koulujen käytössä, kaksi räätälinverstaana, kaksi kansliana, kaksi tupaa vääpeleillä ja kolme varastona. Neljän arestikopin lisäksi loput tuvat olivat linnoitustykistön naimattoman miehistön majoitustiloina. Viisi hollantilaista ja yksi venäläinen uuni uusittiin täydellisesti ja vesikatto maalattiin. Käymälöihin rakennettiin L-muotoiset laajennukset ja tehtiin uudet jätekaivot. Vuosina 1877-80 poistettiin suojakatto, palkit vaihdettiin ja katepelti uusittiin. Samoin lattiat uusittiin, ikkunat ja ovet korjattiin ja uunit muurattiin uudelleen. Portaiden askelmia ja kaiteita korjattiin ja vesikatto maalattiin. Vuonna 1887 tehtiin käymälöihin uudet istuimet ja sinkkipisuaarit. Ilmanvaihtoa parannettiin erityisten uunien avulla. 1889 alakerran varastohuone muutettiin asuinkäyttöön.\n\nVuonna 1890 päällystettiin kasarmin piha mukulakivillä. Kellarin kuivattamiseksi vedettiin salaoja rakennuksen etelä- ja länsisivuille. Koko talo otettiin toisen linnoituspataljoonan neljän komppanian käyttöön (622 majoitettavaa) häätämällä opetuskunta, kirjuri, päällysmiehet ja pakkotyöläiset. Vuosina 1906-09 korjattiin portaita, ikkunoita, peltikattoa, lattioita ja uuneja. 1910 käymälöistä erotettiin yksi istuin omaan eriöön.\n\nSotavankileirin aikaan 1918-19 rakennus oli vankikasarmina no neljä. Suomen puolustuslaitoksen aikana 1900-luvulla Vaasan kasarmi oli 18.8.1964 asti Vaasan Rannikkotykistöpatteriston kasarmina, josta se siis on saanut nykyään käytössä olevan nimensä. Vuosina 1972-1974 rakennus korjattiin asuinkäyttöön.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 69\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 25\nLähteet:\nMV SL VIK C 940-991.\nVA VSA 14092 17044 17098 15783 17057 15798.\nKuva:\nMV SL VIK C 1868 vuodelta 1849."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/barracks> ;
        wgs84:lat        "60.14506996235993" ;
        wgs84:long       "24.990044832229614" .

[ dcterms:description  "Minäkertojan isä on hoidettavana Marian sairaalassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2352> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7630>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7954>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Fredrikinkatu 64"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8894> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1715000412601" ;
        wgs84:long        "24.9265352288603" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7954" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8668>
        dcterms:modified  "2010-02-05T11:40:26+0300" .

rky:p845  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vihdin kirkonkylä on tiiviisti kylänraitin varteen rakentunut, ajallisesti kerroksinen kunnan historiallinen keskus. Kirkonkylään välittömästi liityvät  Vanhalan ja Sukselan kylät muodostavat Uudenmaan mittakaavassa merkittävän keskiaikaisperäisen kyläasutuksen viljelymaisemakokonaisuuden. \n\nVihdin kirkonkylä on Hiidenveden Kirkkojärven rannalla. Sen rakennuskantaan kuuluvat Kirkkoniemessä keskiaikaisen Pyhän Birgitan kivikirkon rauniot, kirkonkylän mäellä maisemallisena kiintopisteenä 1700-luvun lopun rapattu tiilikirkko, kylänraitin yhteydessä seurakunnan ja kunnan julkiset rakennukset, kuten pappila, pitäjänmakasiini, entiset kunnantalot ja eri-ikäiset koulut 1800-luvun lopulta 1900-luvun lopulle sekä meijeri ja kirkonkylille ominaiset eri-ikäiset kauppa- ja pankkirakennukset. \n\nVihdin kirkko on päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Sakariston ja kuoriholvin koristemaalaukset ovat Bruno Tuukkasen tekemät, alttaritaulu vuodelta 1846 Berndt Godenhjelmin maalaama. Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Oravalan Hiidenheimo-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö, jonka katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936. Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue valkoisine puuristeineen kuuluu Suomen kauneimpiin.\n\nNiuhalan kylän kolmen kantatalon punamullatut 1800-luvun lopun päärakennukset sijoittuvat muun kylärakenteen joukkoon, Myyri keskiaikaisella kylämäellä, Liukas keskusraitin ja Kuortila eli Pikkupappila Kirkkoniemeen johtavan tien varressa. Keskusraittiin tukeutuva asuinrakentaminen on peräisin 1800-luvun lopulta jälleenrakennuskaudelle, kirkonkylän ranta-alueelle on rakennettu uudempaa omakotiasutusta.\n\nVanhalan ja Sukselan keskiaikaisperäiset kylät sijoittuvat Kirkkojärven länsipuolen kumpuilevaan peltomaisemaan. Kylien halki kulkee vanha Turun maantie. Vanhalan rakennuskannasta merkittävimpiä ovat Ylöstalon rakennusryhmä, Peltolan harmaakivinavetta 1700-luvulta, Tähkälän talouskeskus sekä Juotilan päärakennus. Kunnansairaala eri-ikäisine sairaalarakennuksineen on Vanhalan kylässä. \n\nSukselan kylän Laatta ja Ryyttä sijaitsevat keskiaikaisella kylämäellä peltojen ympäröimänä. Laatan aumakattoinen kaksikerroksinen päärakennus 1920-luvulta on maltillista uusklassismia. Päärakennuksen vieressä on Laattaan liitetyn Ryytän päärakennus 1770-luvulta. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema, Laattaan kuuluva Musta Huvila vuodelta 1905 on tien toisella puolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.415715414,24.312309554 60.416034237,24.309568554 60.416160831,24.308237369 60.415798847,24.304486737 60.414489878,24.300644068 60.407830194,24.289582590 60.410980884,24.278770071 60.412489858,24.275908568 60.414631303,24.272472789 60.416841783,24.273460051 60.417834854,24.274766455 60.418489059,24.278403010 60.417808577,24.282932747 60.417149377,24.287460657 60.416818334,24.290505942 60.417723497,24.290847105 60.418341426,24.290769311 60.420068318,24.291950673 60.420682276,24.293705211 60.420923687,24.296205916 60.420499784,24.297256979 60.421222605,24.297957070 60.423222383,24.299558598 60.423052465,24.301805937 60.422555751,24.302967313 60.422222191,24.304796603 60.422046477,24.307356734 60.421412962,24.312664258 60.420611368,24.317637951 60.419902552,24.319759173 60.419232417,24.321138930 60.416448761,24.325807298 60.413734668,24.325214565 60.412866613,24.321184965 60.414550999,24.315792548 60.415715414,24.312309554" ;
        poi:history       "Vihti oli jo historiallisen ajan alussa keskimääräistä vauraampi ja suurempi maanviljelyspitäjä. Kylät olivat neljän, viiden talon ryhmäkyliä. Pitäjän hallinnollinen ja kirkollinen keskuspaikka muodostui keskiajan lopulla Niuhalan kylästä sekä naapurikylistä Vanhalasta ja Sukselasta.\r\n\r\nPyhän Birgitan kirkko rakennettiin 1400-luvun lopussa Vihdin seurakunnan kirkoksi. Runkohuoneeseen liittyi sakaristo ja kirkkoa kattoi puuholvi. Holvissa ja sisäseinissä oli 1670 tehdyt maalauskoristelut. Kirkon viereen rakennettiin 1682 puinen kellotorni. \r\n\r\nKostean maaperän vuoksi rapistunut keskiaikainen kivikirkko korvattiin 1772 valmistuneella Anders Piimäsen johdolla rakennetulla suurella tiilikirkolla. Kirkko paloi 1800-luvulla kahteen otteeseen salaman sytyttämänä. Vuoden 1818 salamaniskua seurannut Intendenttikonttorin suunnittelema korjaus, jossa myös seiniä korotettiin, toteutettiin Aksel Magnus Tolpon johdolla. Vuonna 1846 palon jälkeisessä, Theodor Johan Tolpon johdolla tehdyssä korjauksessa kirkko sai gotisoivia piirteitä. Arkkitehti Kauno S. Kallio suunnitteli uudistuksia 1928-29. Tällöin mm. tornin yläosa palautettiin Intendenttikonttorin piirustuksen mukaiseen asuun. Kiinteän sisustuksen uusimisen ohella ristivarret erotettiin runkohuoneesta, pohjoisesta tehtiin rippikoulusali ja eteläiseen sakaristo. Korjauksen 1982 suunnitteli arkkitehti Carl-Johan Slotte.\r\n\r\nVihdin pappila rakennettiin rappeutuneiden rakennusten tilalle 1855 Intendetinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan, mutta myöhemmin rakennusta jatkettiin ja muutettiin. Pappilan leivin- ja väentupa muutettiin kanttorilaksi 1938. Pappilan maille 1811 rakennetun kookkaan, kolmikerroksinen viljamakasiinin suunnitteli kapteeni C.F. Arnkihl. Hirsimakasiini vuorattiin ja punamullattiin 1844.\r\n\r\nNiuhalan kylässä oli 1500-luvun loppupuolelta alkaen kolme taloa, Myyrin rustholli, Liukkaan verotalo ja kappalaisen puustelli Kuorttila. Kylä kasvoi hitaasti, 1800-luvun puolivälissä siellä oli neljä taloa, kuusi torppaa ja neljä muonamiesmökkiä. Myyri toimi kestikievarina ja käräjätupana nykyisen päärakennuksen ollessa vuodelta 1882, kivisen viljamakasiinin 1800-luvulta. Myös Kuortilan ja Liukkaan rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta.\r\n\r\nNiuhalaan rakennettiin kansakoulu 1874 ja kunnantalo 1911, opettajattarelle asuintalo 1910-luvun lopulla ja kunnankirjurille 1920.  Apteekkari rakennutti raitin varteen 1896 asuin-liikerakennuksen, jossa toimi pitkään Vihdin Säästöpankki 1900-luvulla. Meijeri rakennettiin 1908 (laajennukset 1923 ja 1954), työväenasuinrakennuksen vanhin osa 1936. \r\n\r\nPuhelinyhdistys sai oman talon 1930- ja 1940-lukujen taitteessa. 1938 rakennettua paloasemaa laajennettiin 1952. Pankkirakennuksia nousi raitin varrelle 1950-luvulta lähtien esim.  Kansallis-Osake-Pankki 1955 (arkkitehti Niilo Kokko) ja  Säästöpankki 1958 (arkkitehti Iikka Martas).\r\n\r\nTyöväen Osuuskauppa aloitti keskusraitin varressa 1917-18. Maanviljelijäin Kauppaosakeyhtiön kauppatalo siirtyi heti valmistuttuaan 1929 Osuusliike Auralle ja oli 1940-luvulla SOK:n suurimpia sivumyymälöitä. Vihdinseudun Osuusliikkeen vanhin osa rakennettiin 1938. 1940-luvulla kylään nousi elintarvikeliikkeitä ja sekatavarakauppoja mm. Keskon tyyppipiirustusten mukaan. Toimintansa aloitti myös elokuvateatteri. \r\n\r\nUusi kansakoulu rakennettiin Kirkkoniemeen 1955 Maaseudun keskusrakennustoimistossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Sukselan Ali-Jaakkolan rusthollin päärakennuksessa 1930 aloittanut Vihdin yhteiskoulu siirtyi 1959 valmistuneeseen koulurakennukseen.\r\n\r\n1800-luvun lopulla kirkonkylään rakensivat asuintalojaan käsityöläiset kuten nahkurimestari, satulaseppä ja kelloseppä, 1920-1950-luvulla kirkonkylissä asuvat ammattienharjoittajat kuten poliisi, kauppiaat, leipurit, teurastajat, kampaajat, vaatturit, autonkuljettajat ja rakennusmestarit. Osa rakennuksista oli paikallisten rakennusmestarien kuten J. Aarnin, osa arkkitehtien suunnittelemia. \r\n\r\nVanhalan kantatilat Ylöstalo, Peltola, Juotila ja Tähkälä sijoittuivat Vanhalan rinteeseen Turkuun johtavan maantien varteen. Ylöstalon ja Juotilan nykyiset päärakennukset rakennettiin 1800-luvulla, Peltolan on purettu ja Tähkälän päärakennus rakennettiin 1930-luvulla. Peltolan navetta on harvinaista \"fysiokraattista\" tyyliä 1700-luvulta. Kunnansairaalan rakentaminen Vanhalan kylään alkoi jo 1800-luvun viimeisinä vuosina.\r\n\r\nSukselassa mainitaan keskiajalla 5-6 taloa. Talomääräksi vakiintui neljä, joista kaksi, Jaakkola ja Sipilä siirtyivät 1800-luvulla pois keskiaikaiselta kylätontilta. Ali-Jaakkolassa toimi kestikievari 1920-luvulle asti maantien varressa. Laatan nykyinen päärakennus valmistui 1922 Jussi Paatelan suunnitelmien mukaan. Vieressä oleva Ryytän päärakennus rakennettiin 1770-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k927 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:liikerakennus , poio:hallintorakennus , poio:navetta , poio:muinaisjaannos , poio:hautausmaa , poio:sairaala , poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:parantola , poio:huvila , poio:pappila , poio:pihapiiri , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4034" ;
        skos:prefLabel    "Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6116>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Aleksanteri II" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Mikä yhteistä on Helsingillä ja Bulgarian pääkaupunki Sofialla? Kaupungeilla saattaa olla montakin yhdistävää tekijää, mutta yhden löysi Suomen Bulgarian suurlähetystö. Molemmissa kaupungeissa on keskeisellä paikalla Aleksanteri II patsas, Sofiassa häntä kutsutaan vapauttajatsaariksi. Sofian patsaan on veistänyt italialainen Arnoldo Zocci, Suomen patsaan taas Walter Runeberg." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tsar-liberator-imagesfrombulgaria.jpg" , "http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Aleksanteri_toisen_patsas.jpg" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/aleksanteri-ii" .

[ dcterms:description  "\"Uskon ja aatteen talot\" - luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8071>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Pakarinen, Esa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8071" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8310>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1926568~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Sven Gladh: Muisteluksia lapsuudestani 1930-luvulta. Kertoo kouluelämästä 1934-1939." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6926> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6931>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8405>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kara, Helena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8405" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1917>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Paimen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1915> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/paimen" .

koko:p36872  dc:created  "2012-05-23T11:53:22.89+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T11:53:22.998+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "projektiler"@sv , "ammukset"@fi , "projectiles"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5901>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kivihaan kallioluolat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Netistä löytyi tieto, että ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoitusjärjestelmän suurin kallioluola sijaitsee Pasilassa, mutta mikä on sen tarkka sijainti? Sirkku Laineen kirjassa \"Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä\" on sivulla 29 karttapiirros Pasilan-Ruskeasuon linnoitteista. Sen mukaan luolat sijaitsevat Kivihaassa Hakamäentien pohjoispuolella.\n\nSaman kirjan mukaan luolat ovat nykyisin varasto- tai väestönsuojelukäytössä.\n\nLähde:\nLaine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6641> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/netista-loytyi-tieto-siita-etta-helsing" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9119>
        dcterms:modified  "2010-12-02T18:22:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6376>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Ivan Falinin kuja 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2026150698016" ;
        wgs84:long        "25.1500456877288" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ivan-falinin-kuja-1" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6615>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8570>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:49+0300" .

rky:p1044  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautalammin suurtilat on maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on leimannut alueen kulttuurimaisemaa. Säätyläisten rakentamilla suurtiloilla on suuri merkitys Rautalammin kirkonkylän maisemassa.\n\nSuurtilojen kulttuurimaisema liittyy Hankavedestä pohjoiseen nouseviin kapeisiin lahtiin. Sahalan ja Korholan tilojen arvokkaat rakennusryhmät sijaitsevat laajojen peltojen tuntumassa. Karjalan kartano sijaitsee kirkonkylän itäpuolella niin, että sillä on maisemallinen yhteys Rautalammin kirkkoon. Kirkonkylän ulkopuolella, Hankaveden itäpäässä on Ropolan kartano kaksikerroksisine päärakennuksineen ja järveen laskeutuvine puistoineen.\n\nSahalan tilan päärakennus ja talousrakennukset on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Sahalalla on keskeinen asema Z. Topeliuksen Finland framstäldt i teckningar -teoksen Rautalammin maisemaa esittelevässä piirroksessa. Rautalampi oli harvoja maaseutua esittäviä piirroksia yllä mainitussa teoksessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.610162972,26.864965959 62.612553452,26.867887029 62.612483864,26.870819304 62.609691367,26.876694710 62.608861110,26.865652423 62.610162972,26.864965959" ;
        poi:history       "Rautalammille muodostui isojaossa useita säätyläistiloja virkatalojen liikamaille. Sahala eli Tyyrinvirta on 1500-luvun rälssitila, joka oli 1560-luvulla Olavinlinnan linnanvouti Kustaa Fincken omistuksessa. 1600- ja 1700- luvuilla tilan omistus siirtyi monta kertaa. Rovasti Krogius osti sen 1781, jolloin nykyinen talouskeskus rakennettiin. Tila siirtyi nykyiselle suvulle 1873.\r\n\r\nKorholan kartano, Sahala ja Ropola ovat siirtyneet matkailu- ja ravintolakäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k686 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2027" ;
        skos:prefLabel    "Rautalammin suurtilat (Ropola)"@fi .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Osbergin konetehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6958>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8665>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Wuorimies, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tähtitorninkatu 20" , "Vuorimiehenkatu 19" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8666> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8667> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1601705544355" ;
        wgs84:long           "24.949708557767" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8665" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8904>
        dcterms:modified  "2010-04-01T13:18:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9379>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1376295~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6875>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i315>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Heinäsirkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Taskinen, Anne" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/heinasirkka" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Avajaisissa oli koko stadion täynnä ja itse presidentti piti puheen.\" (S. 145.)" ;
  dcterms:description            "Hanna työskentelee stadionilla muonituslottana Kaatuneiden Urheilijain muistokisoissa kesällä 1940." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9500> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

[ dcterms:description  "Sinikka Vainio: Kestikievareita Malmilla ja Tapaninkylässä. Siltamäen kestikievari." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6955> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6959>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Onneksi Kasarminkadulla ei näkynyt sen paremmin kasakoita kuin muitakaan sotilaita. Vain harmaakivisen uusmaalaisten talon edessä seisoi muutamia meikäläisiä, taisivat olla osakunnan omia poikia. Nöyrästi antoivat nuoret miehet tietä, kun pujottelin heidän ohitseen ulko-ovesta sisään.\" (S. 35.)" ;
  dcterms:description            "Anna Ahlstedt työskentelee suurlakon aikaan uusmaalaisten osakunnan talossa painamalla ruoka-avustuskuponkeja. Osakunnan tiloissa hän myös tapaa salaisen rakkautensa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1964> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6631>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2294>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rinne, Teemu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/rinne-teemu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9021>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:42:22+0300" .

rky:p1638  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.101695407,24.837363290 60.099877253,24.836435521 60.098984246,24.833453046 60.099866661,24.828121842 60.101628833,24.827955210 60.103123611,24.830282083 60.102911671,24.833992886 60.101695407,24.837363290" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Rysäkari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i575>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kaivopuistoon" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i574> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9259> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaivopuistoon" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
        a             th:Puisto ;
        rdfs:label    "Tähtitorninvuori"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.162156704818" ;
        wgs84:long    "24.9525899680527" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tahtitorninvuori" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7087>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Alfred Kihlman och Högbergsgatan 19" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7086> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7085> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7084> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7087" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7326>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1910735~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9281>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1714869~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8901>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Bottoms Up, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7281> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1667333704437" ;
        wgs84:long        "24.9375930423265" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bottoms-ravintola" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9376>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sorvali, Ritva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9376" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9615>
        dcterms:modified  "2011-06-15T15:04:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1521655~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Temppeliaukion kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1730437989199" ;
        wgs84:long        "24.9250223019527" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/temppeliaukion-kirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1961>
        dcterms:modified  "2010-12-09T12:06:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1421369~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1605152~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7586>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:27+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7259>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_124>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:15+0300" .

rky:p1540  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rihtniemen kylä kalasatamineen Varsinais-Suomen pohjoisosassa edustaa Varsinais-Suomen pohjoisosien pienipiirteistä rannikkoasutusta, jonka sijoittumisperiaatteet ja perinteinen rakennuskanta ovat säilyneet hyvin.\n\nRihtniemi sijaitsee Pyhärannan pohjoisosassa, mereen pistävällä niemellä Rauman ja Uudenkaupungin välisellä purjehdusreitillä. Kylän toimeentulo on tullut merkittävissä määrin kalastuksesta ja mäntyä kasvavassa ja kallioisessa rinteessä on useita tästä elinkeinosta kertovia pienasumuksia. Keskeistä osaa kylän perinteisen elinkeinon kannalta edustavat kylän sataman kala-aitat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Epäsäännöllisesti sijoitetut viisi aittaa muodostavat tiiviin ryhmän kylän satamassa, jossa on myös edelleen käytössä olevia verkonkuivaustelineitä.\n\nKantatilat Vilhelmintalo ja Kustaantalo sijaitsevat pienen viljelyaukean laidoilla. Vilhelmintalo sijaitsee kivinavettoineen ja muine talousrakennuksineen vanhalla kylätontilla ja Kustaantalo vanhan viljelyaukean pohjoislaidalla. Vilhelmintalolle johtaa koivukuja ja tie satamaan kulkee sen kautta. Rihtniemen alueella on runsaasti kiviaitoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.052513991,21.318014363 61.052747789,21.317866877 61.053352693,21.317771536 61.053975659,21.317843992 61.054315467,21.318220740 61.054566866,21.318650120 61.054681625,21.318823221 61.054884879,21.319374272 61.055001901,21.319799167 61.055410970,21.321284590 61.055554607,21.321777300 61.056141300,21.323239003 61.056558009,21.323982268 61.056907933,21.324599406 61.057402994,21.325478575 61.057718218,21.325802268 61.058028859,21.325884827 61.058175686,21.326054353 61.058226761,21.327001581 61.058177337,21.327817060 61.058052446,21.328565353 61.057803308,21.329013252 61.057659677,21.329195062 61.057514978,21.329330039 61.057140293,21.329316514 61.056783328,21.329196137 61.056487865,21.329076374 61.056248372,21.328965112 61.054628170,21.328004395 61.053441927,21.327635086 61.052244644,21.327006107 61.052039721,21.326619800 61.051898665,21.325670987 61.051909912,21.324217292 61.051962207,21.322314035 61.052236626,21.318455859 61.052513991,21.318014363" ;
        poi:history       "Rihtniemen seutu rajoittui keskiajalla pohjoisessa ja idässä erämaavyöhykkeeseen ennen Kokemäenjoen laaksoa ja Pyhäjärven tienoota. Varsinais-Suomen rannikkoon verrattuna seutu oli harvaan asuttua. Rihtniemi, jota kutsuttiin Ojalaksi, oli yksinäistalo 1540. Talo luovutettiin eversti Åke Tottin ratsumiestilaksi vuoden 1630 tienoilla. Soop-suvun omistukseen siirtynyt läänitys palautui kruunulle 1680-luvulla, jonka jälkeen tila on ollut saman suvun hallussa 1900-luvulle asti. Rihtniemen talo jaettiin 1744 ja molemmat talot ostettiin perinnöksi 1761.\r\n\r\nRannikkokylän toimeentulo saatiin pääasiassa kalastuksesta ja merenkäynnistä, joiden ohella harjoitettiin myös maanviljelystä. Pyhärannan pohjoisimmissa kylissä ammattikalastus säilytti asemansa vielä 1900-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k631 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:navetta , poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5150" ;
        skos:prefLabel    "Rihtniemen kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9875>
        dcterms:modified  "2012-08-03T13:20:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5034>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Bernhardinkatu 5" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6421> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5033> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/bernhardinkatu-5" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Suhonen pysäytti auton sammuneen katuvalon alle kadun varteen noin 50 metrin päähän Hiihtomäen asunnosta. Katu sijaitsi tällä kohdalla koilliseen suuntaavan Itäväylän länsipuolella. Matkaa Herttoniemen metroasemalle oli nelisensataa metriä.' (s. 181)" ;
  dcterms:description            "Joutsamo ja Suhonen tavoittavat ryöstöstä epäiltyä Rautista tämän asunnolta Hiihtomäentieltä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9707> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9525>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_384>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7323>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Miten ihmeellinen tapahtuu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7322> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7321> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7316> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7322> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7323" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6983> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6728>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8037>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:06:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5533>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3B86CE32-CEEC-42EA-BF0E-ED6137E7D691> .

[ dcterms:description  "Virpi perustaa herkkupuodin & catering-yrityksen, Cielo di Cucina, Hietalahdenkadulle torin tuntumaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8511>
] .

rky:p214  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jussarön kaivossaaren monipuolinen kultuuriympäristö, majakkapaikka sekä luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuosisadan ajalta. Jussaröllä on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristoväylän merenkulussa. Saaren 1800-1900-luvun kaivostoiminnalla, joka on ollut mittakaavaltaan merkittävää, on teollisuushistoriallista arvoa.\n\nJussarön laaja saari sijaitsee Tammisaaren uloimmalla saaristovyöhykkeellä noin 18 km kaupungista etelään. Jussarön ja Lill-Jussarön välisessä salmessa sijaitseva tuulilta suojainen luonnonsatama on muodostanut merenkulun kiintopisteen Suomenlahden saaristoväylällä. Salmesta on tehty hylkylöytöjä. Jussarön eteläosaan 1891 valmistunut tiilimajakka on räjäytetty poikki toisessa maailmansodassa ja sen tyviosan päälle on myöhemmin rakennettu merivartitorni. Majakanvartijoille kuuluneet rakennukset ovat sijoittuneet tornin juurelle. Jussarön pohjoisrannan luotsiyhdyskunnasta on jäljellä vielä vanha luotsimökki, Kullakojan, joka on peräisin 1800-luvun alkupuolelta.\n\nSaaren kallioperä sisältää rautamalmia. 1800-luvun kaivostoiminnasta on  saaren pohjoisosassa jäänteenä kymmenkunta saaren poikki nauhamaisesti kulkevaa kaivosaukkoa varppikasoineen. 1960-luvulla perustettu kaivos sijaitsee pääsaaren eteläosassa, jossa on 250 metrin syvyinen vaakatasossa louhittu kaivoskuilu sekä kymmenkunta tuotantorakennusta, mm. murskaamo, rikastamo, konepaja ja varastotiloja. Kaivokselta saaren pohjoisosaan rakennettuun satamaan johtavan tien lounaispuolella on kaivostyöläisten työviikon aikaista oleskelua varten rakennettuja asuinrakennuksia. Saaren koillisosassa on jäänteitä venäläisten 1910-luvun keskeneräiseksi jääneestä linnoitushankkeesta. Saaren rakentamaton länsiosa kuuluu Tammisaaren kansallispuistoon."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.832989694,23.580795322 59.831056383,23.582326224 59.823640392,23.582195957 59.818867808,23.574335333 59.818378082,23.562014595 59.821653238,23.550368678 59.827230408,23.554868471 59.830771989,23.563972135 59.832989694,23.580795322" ;
        poi:history       "Jussarön saari mainitaan satamapaikkana keskiaikaisissa väyläselostuksissa. Perimätiedon mukaan saarella sijaitsi kirkko tai kappeli ja hautausmaa. Saaren kiinteästä asutuksesta ei ole tietoa ennen 1700-lukua. Luotsitoiminta alkoi 1800-luvun alussa ja 1830-luvulla saarelle perustettiin luotsiasema. 1800-luvun aikana saarelle syntyi kalastaja- ja luotsiyhteisö. \r\n\r\nJussarön malmin hyödyntämistä ryhdyttiin tutkimaan 1830-luvulla. Saaresta saatava malmi korvasi Suomen rautaruukkien malminsaantia sen jälkeen, kun Suomi oli liitetty Venäjään. Louhinta jatkui jaksoittain vuoteen 1861, jolloin kaivostoiminta lakkautettiin kannattamattomana. Rakennukset myytiin ja kuljetettiin saarelta. 1900-luvun alkupuolella saarella suoritettiin koelouhintaa ja päätös kaivoksen avaamisesta tehtiin 1959. Mantereelle rakennettiin 1960-luvulla Koverharin terässulatto jalostamaan Jussarön rikastetta. Kaivostoiminta lakkasi 1967."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:majakka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1208" ;
        skos:prefLabel    "Jussarön kaivossaari"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Baaritiskin yläpuolella oli rohkaiseva kyltti: Kaikki asiakkaat tuottavat meille iloa. Toiset tulemalla, toiset lähtemällä. Pieni Pubi olisi todellakin ollut viihtyisä ilman asiakkaita.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2163> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8476>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9612>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Somermäki, Jarmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9612" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7822>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:15+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p127>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Läntinen ja pohjoinen rantavarustus\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:29:31.574+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:14:41.843+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p3053 , koko:p33088 , koko:p41215 , koko:p40755 , koko:p49635 ;
        poi:description  "Särkän pohjoinen rantavarustus sulki aikoinaan koko saaren pohjoisosan lähes rantaviivaa seuraavana muuriketjuna. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1751 ja työt saatiin päätökseen vuonna 1757. Varustuksen pohjoisinta kärkeä nimitettiin rantavarustuksen bastioniksi. Rantavarustus muodostui harmaakivimuurista ja maavallista. Rintamuurissa ei ollut ampuma-aukkoja muualla kuin em. bastioniosan oikeassa kyljessä, ts. muurinosassa, jonka taakse jää nykyään pukusuoja F 9.\n\n1770-luvulla harmaakivimuureja korotettiin sekä muuraamalla että korottamalla muurin päällä olevaa maavallia. Maasta rakennettuja ampumatasanteita levennettiin ja korotettiin, ja niiden tueksi rakennettiin harmaakiviset tukimuurit. Rintavarustuksen maavalleihin avattiin tykkiaukkoja.\n\nVenäläisen kauden alussa, vuonna 1809, avattiin pohjoisrantaan päälaiturin luo uusi komea uusklassinen, holvattu linnoitusportti. Tämä muurinosa on nykyään purettu.\n\nRantavarustuksen huonokuntoisia muureja kunnostettiin 1830-luvulla ja samalla muureja ja maavalleja myös korotettiin. 1860-luvulla rantavarustuksen länsiosasta alettiin käyttää nimitystä patteri 1. Patterin 1 ja kaponieeri Törnen väliin rakennettiin maavalliin hirsirakenteinen ammusvarasto. Maavalleja muotoiltiin jälleen uudelleen.\n\n1880-luvulla patterin keskiosan maavallia levennettiin ja rintavarustukseen rakennettiin ammuskomerot. 1890-luvulla patteri uudistettiin viimeisen kerran, kun sinne oli tarkoitus sijoittaa kääntyvällä lavetilla varustetut 8\" tykit. Samassa yhteydessä muotoiltiin uudelleen myös ampumatasanteille johtavat luiskat. Vuonna 1908 patterilla mainitaan olleen neljä 6\" mörssäriä ja kaksi 57 mm rannikkotykkiä.\n\nSuomalaisella kaudella rantavarustuksen muureja on korjattu muinaistieteellisen toimikunnan toimesta 1930-luvulla ja Suomenlinnan hoitokunnan työnä 1980-luvulla. Läntisen rantavarustuksen edessä kulkeva laituri rakennettiin Helsingin olympialaisia varten vuonna 1952. Samassa yhteydessä puhkaistiin muuriin kaponieeri Törnen kupeessa porttiaukko. Laiturialueella on suoritettu myöhempiä muutoksia Merenkävijät ry:n toimesta.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla patteri 1\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja.\nTalvio, Paavo, 1982. Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2."@fi ;
        poi:history      "Särkän pohjoinen rantavarustus sulki aikoinaan koko saaren pohjoisosan lähes rantaviivaa seuraavana muuriketjuna. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1751 ja työt saatiin päätökseen vuonna 1757. Varustuksen pohjoisinta kärkeä nimitettiin rantavarustuksen bastioniksi. Rantavarustus muodostui harmaakivimuurista ja maavallista. Rintamuurissa ei ollut ampuma-aukkoja muualla kuin em. bastioniosan oikeassa kyljessä, ts. muurinosassa, jonka taakse jää nykyään pukusuoja F 9.\n\n1770-luvulla harmaakivimuureja korotettiin sekä muuraamalla että korottamalla muurin päällä olevaa maavallia. Maasta rakennettuja ampumatasanteita levennettiin ja korotettiin, ja niiden tueksi rakennettiin harmaakiviset tukimuurit. Rintavarustuksen maavalleihin avattiin tykkiaukkoja.\n\nVenäläisen kauden alussa, vuonna 1809, avattiin pohjoisrantaan päälaiturin luo uusi komea uusklassinen, holvattu linnoitusportti. Tämä muurinosa on nykyään purettu.\n\nRantavarustuksen huonokuntoisia muureja kunnostettiin 1830-luvulla ja samalla muureja ja maavalleja myös korotettiin. 1860-luvulla rantavarustuksen länsiosasta alettiin käyttää nimitystä patteri 1. Patterin 1 ja kaponieeri Törnen väliin rakennettiin maavalliin hirsirakenteinen ammusvarasto. Maavalleja muotoiltiin jälleen uudelleen.\n\n1880-luvulla patterin keskiosan maavallia levennettiin ja rintavarustukseen rakennettiin ammuskomerot. 1890-luvulla patteri uudistettiin viimeisen kerran, kun sinne oli tarkoitus sijoittaa kääntyvällä lavetilla varustetut 8\" tykit. Samassa yhteydessä muotoiltiin uudelleen myös ampumatasanteille johtavat luiskat. Vuonna 1908 patterilla mainitaan olleen neljä 6\" mörssäriä ja kaksi 57 mm rannikkotykkiä.\n\nSuomalaisella kaudella rantavarustuksen muureja on korjattu muinaistieteellisen toimikunnan toimesta 1930-luvulla ja Suomenlinnan hoitokunnan työnä 1980-luvulla. Läntisen rantavarustuksen edessä kulkeva laituri rakennettiin Helsingin olympialaisia varten vuonna 1952. Samassa yhteydessä puhkaistiin muuriin kaponieeri Törnen kupeessa porttiaukko. Laiturialueella on suoritettu myöhempiä muutoksia Merenkävijät ry:n toimesta.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla patteri 1\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja.\nTalvio, Paavo, 1982. Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.151387897419035" ;
        wgs84:long       "24.96577746868138" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3838>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:40:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7583>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Cafe Engel"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9418> ;
        wgs84:lat         "60.1684719944359" ;
        wgs84:long        "24.9516070972401" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7583" .

koko:p49750  dc:created  "2012-05-30T09:39:57.604+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:39:57.657+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "tunnel"@en , "tunneli"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8297>
        dcterms:modified  "2010-01-04T14:20:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_99>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:03+0300" .

rky:p474  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Petäjäveden vanha kirkko on pohjoismaisen puurakentamistaidon ja –perinteen korkeatasoinen ja hyvin säilynyt esimerkki. Kirkossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kansanomainen puurakennustaito ja hirsisalvostekniikka sekä yleiseurooppalaiset kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteet. Maisemalliset puitteet kirkolle luo Jämsänveden Kirkkolahti, jonka äärelle on sijoittunut myös seurakunnan uusi kirkko. Agraarimaiseman ympäröimä vanha kirkko sekä kirkonkylän taajamassa sijaitseva uusi kirkko muodostavat vuosisataisen katkeamattoman seurakunnallisen jatkumon sekä asutusrakenteen kehitystä kuvastavan parin. Petäjäveden vanha kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen on sisällytetty Unescon Maailmanperintöluetteloon.\n\nKirkkoniemellä sijaitseva Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut paikallisten kirvesmiesten rakentamana 1763-1765 rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko johon kuuluu yhdyskäytävällä lisätty kellotapuli, jonka on rakentanut Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen 1821. Kirkon hirsiseinät ovat ulkopuolelta laudoittamattomat. Kirkkoa kantaa jyrkkä ja ristivarsien päistä aumattu paanukatto. Kirkkoon saavutaan tapulin pohjakerroksen kautta. Sen sisätila on ristinmuotoinen ja sen sakarat kapenevat barokin suosiman valeperspektiivin tapaan ulospäin. Keskellä olevan kellojen nostoaukon kohdalla on säteittäin sijoitetuista laudoista koottu sininen ympyräsommitelma, taivaspyörylä. \n\nKirkkosalin ristivarsissa on korkealle kaartuvat tynnyriholvit ja ristikeskuksen yllä kulmikas välikattokupoli. Holvauksen leveät veistolaudat on kiinnitetty seinien ja niiden päällä olevan sidehirsirakenteen varassa oleviin kattotuoleihin. Kirkkosalin seinät ja holvit ovat maalaamattomat. Vain holvien peiterimoissa ja seiniä jäykistävissä sidehirsissä on punaisella tehtyä maalauskoristelua. Saarnastuoli on kirkkorakennuksen ikäinen. Alttaritauluna on Carl Fredrik Blomin maalaama Pyhä ehtoollinen vuodelta 1843. Sama taiteilija on tehnyt sakariston toisen oven päällä olevat Lutheria sekä Moosesta laintauluineen esittävät öljymaalaukset. \n\nJärvimaisemaan kuuluvat Siltaniemi, jossa on kanttorilan tilakeskus 1800- ja 1900-luvun vaihteesta sekä kapea Solikkosaari, jota valtatie 23 ylittää. Vanhan kirkon länsipuolella sijaitseva Lemettilän maatilan eheä rakennusryhmä peltoineen sekä luoteispuolen sodanjälkeisen asutustoiminnan myötä syntynyt omakotialue kuuluvat vanhan kirkon ympäristöön. Lemettilän maatilan asuin- ja tuotantorakennukset ovat 1800- ja 1900-luvuilta. \n\nPetäjäveden ns. uusi kirkko on puinen sisäviisteinen ristikirkko Petäjäveden taajaman tuntumassa kuivalla mäntykankaalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.248378178,25.175402379 62.250856656,25.175753311 62.253561095,25.176493839 62.253842506,25.183042357 62.254457528,25.183397891 62.255205271,25.184662429 62.254578553,25.187319242 62.253456779,25.187094290 62.251965929,25.188963671 62.250527581,25.189630066 62.249844589,25.187374073 62.248869991,25.187901175 62.245373119,25.187752048 62.245363179,25.184155910 62.245775584,25.181913165 62.247916880,25.177024218 62.248378178,25.175402379" ;
        poi:history       "Jämsän emäseurakuntaan kuuluneen Kuivasmäen eli Petäjäveden talolliset rakensivat 1720-luvulla vaatimattoman saarnahuoneen. Vanha kirkko rakennettiin edeltäjänsä paikalle 1763-1764 Laukaassa pitäjänpuuseppänä toimineen rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kellotapulin rakentamisesta vastasi 1820-luvun alussa isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen (1776-1856). Samalla kirkon itäpäähän tehtiin uusi sakaristo ja kirkon ikkunat suurennettiin. \r\n\r\nVanha kirkko jäi autioksi Kirkkosalmen vastarannalle 1879 rakennetun uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Kirkkoa korjattiin ensimmäisen kerran seurakunnan 200-vuotisjuhliin 1928. Sen määrätietoinen hoito ja korjaaminen rakennusmuistomerkkinä alkoi 1950-luvun lopulla. \r\n\r\nPetäjäveden uuden kirkon suunnitteli arkkitehti August Boman ja rakennusmestarina toimi Jaakko Kuorikoski. Uuteen kirkkoon ei rakennettu kellotapulia ja hautausmaata vaan seurakunta käytti edelleen vanhemman kirkon tapulia ja hautausmaata. Uusi kirkko korjattiin 1937 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmin ja 2000-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k592 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=221" ;
        skos:prefLabel    "Petäjäveden vanha ja uusi kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9872>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Helsingin alla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9871> ;
        th:lisatietoa     "Maria Turtschaninoffin urbaani fantasia tenhoaa lukijansa niin, että kirjaa on vaikea laskea käsistään. Hätkähdyttävän taitavaa kerrontaa!\n\nJo pienestä saakka helsinkiläistyttö Alva on kontrolloinut ympäristöään. Hän muistaa valokuvantarkasti aivan kaikki tapaamansa ihmiset. Hän on myös rekisteröinyt mieleensä kaikki mahdolliset pakoreitit kotikortteleissan, hän on mestari piiloutumaan ja tarkkailemaan muita. Mutta Alva ei tajua, miksi hän on erilainen kuin muut. Alva ei nimittäin muista eikä tiedä mitään kolmesta ensimmäisestä vuodestaan.\nSiksi hänen epäilyksensä eivät herää, kun nahkatakkinen ja karismaattinen nuori mies, Nide, etsii hänet käsiinsä. Hätkähdyttävän komea Nide haluaa näyttää Alvalle, mihin tyttö oikein kuuluu: kaupunkiin joka sijaitsee Helsingin alla. Siellä, outojen olentojen kansoittamassa maailmassa Alvan muistot alkavat vähitellen palata, mutta niistä ei ole enää hyötyä. Nide ei nimittäin olekaan mikään tavallinen mies, ensinnäkin hänellä on häntä \n\nParkouria harrastava Joel on Alvan rinnakkaisluokalla, hän on aina ollut salaa rakastunut tyttöön. Kun Joel näkee Alvan katoavan maan alle, hänen on pakko seurata perässä. Yhdessä he joutuvat järisyttäviin seikkailuihin, joissa heidän pitää taistella pahuutta ja aikaa vastaan. Kirjassa joudutaan perimmäisten kysymysten äärelle -- olemmeko vastuussa esi-isiemme teoista? Nykypäivän sykkivä Suomi kohtaa kansanperinteen tarinassa, jossa rakkaus ja luottamus punnitaan.\n\nSydän pamppaillen lukija seuraa rohkeita yläasteikäisiä nuoria, jotka joutuvat vaarallisesta tilanteesta toiseen. Samalla lukija saa seurata nuorten minuuden kehitystä äärimmäisissä olosuhteissa, samoin kuin ystävyyden kehittymistä rakkaudeksi. Myös Helsinki herää hienosti eloon huikeassa tarinassa.\n\nwww.tammi.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9872" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p91>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kahvila Piper "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:49:47.035+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:24:02.475+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34590 ;
        poi:assetID      "B56" ;
        poi:description  "Ruotsalaisella kaudella nykyisen kahvilarakennuksen paikalla sijaitsi pieni harmaakivisokkelille perustettu puinen huvimaja, jonka tarkka rakennusajankohta ei ole tiedossa, oletettavasti se rakennettiin 1700-luvun viimeisillä vuosikymmenillä. Tämä pieni antiikin pienoistemppeliä jäljittelevä rakennus oli tärkeä osa Piperin puiston kokonaissuunnitelmaa ja se sijaitsi puiston näkyvimmällä paikalla, pääkäytävän päässä pääty kohden tulijaa.\n\nVanha huvimaja purettiin lukuunottamatta osaa kellarikerroksesta vuonna 1874, ja paikalle rakennettiin uusi huvimaja, jonka runko-osan laajuus oli sama kuin puretun rakennuksenkin, mutta sen itäpuolelle rakennettiin suuri kuisti ja länsiosaankin tehtiin pieni laajennus. Rakennuksen kellarikerrokseen rakennettiin kolme pientä huonetta, joista yksi oli keittiö.\n\nVuonna 1891 rakennuksessa tehtiin perusteellinen korjaus, kun se muutettiin väliaikaiseksi kesäasunnoksi kahta perheetöntä tai yhtä perheellistä upseeria varten. Rakennuksen lattiat uusittiin ja kellarikerrokseen tehtiin kiskojen varaan rakennetut tiiliholvit eli ns. kappaholvit.\n\nVuosiselostuksissa vuosilta 1895-1900 mainitaan rakennuksen yläkerrassa sijainneen puolalaisen, siis roomalaiskatolisen kappelin ja rakennuksen alakerrassa asuneen yhden insinöörihallinnon työntekijän. Rakennus säilyi ilmeisesti samassa käytössä venäläisen kauden loppuun.\n\nHeti suomalaisen kauden alussa, v.1919 Kustaanmiekka ja Susisaari julistettiin Muinaistieteellisen toimikunnan valvomaksi muinaismuistoalueeksi. Paria vuotta myöhemmin perustettiin Ehrensvärd-seura vaalimaan saaren muinaismuistoja ja edistämään linnoituksen historian tuntemusta. Jo perustamisvuonnaan v.1921 seura teki aloitteen kahvilatoiminnan aloittamisesta Suomenlinnassa. Kirkollis- ja opetusministeriön päätöksellä seuralle myönnettiin \"yksinoikeus kahvila- ja ravintolaliikkeen harjoittamiseen historialliselle museolle kuuluvalla alueella kahdenkymmen vuoden aikana\", ja samalla se oikeutettiin rakentamaan \"ravintolahuoneusto\" Piperin puistoon. Kahvilatoiminnasta kertyneet varat tuli käyttää Suomenlinnan muinaismuistojen säilyttämiseen ja saarten kaunistamiseen.\n\nRakennustyö toteutui kuitenkin vasta vuonna 1928. Tuolloin purettiin huonokuntoinen puolalainen kirkko kellarikerrosta lukuunottamatta ja vanhoille perustuksille rakennettiin nykyinen, arkkitehti A.W.Ranckenin piirtämä kahvilarakennus. Rakennuttajana oli Muinaistieteellinen toimikunta. Kahvila rakennettiin antikisoivaan tyyliin, kuten edeltäjänsä 1700-luvulta, mutta sen julkisivu käännettiin poispäin puiston alkuperäiseltä keskiakselilta.\n\nRakennuksessa on toiminut kesäkahvila aina sen rakentamisesta asti ja kahvilatoimintaa on harjoittanut pääasiallisesti Ehrensvärd-seura. Tilapäisesti se on ollut vuokrattuna myös muille yrittäjille.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 57\nVuonna 1927 rakennusnumero B II 21\n\nLähteet:\n\nKA VSA 15798 17044.\nMV SL VIK B 1, 2, 1618-1628.\nMSHKA Pietari Fond 326 delo 12346.\nMV SL MTT:n saapuneet kirjeet v.1921\nMV SL Piirustusarkisto 302 (ja tähän liittyvä työselostus) A.W.Rancken, Oskari Kivistö 1928\nMV SL Piirustusarkisto 2058 a-c 1421 a-c\nMV SL Piirustusarkisto 1422 1-20 (korjaussuunnitelmat) Esko Vormala 1970\nTandefelt, Heikki: Samfundet Ehrensvärds verksamhet 1921-1928.Bidrag till Sveaborgs historia I. 1929. "@fi ;
        poi:history      "Ruotsalaisella kaudella nykyisen kahvilarakennuksen paikalla sijaitsi pieni harmaakivisokkelille perustettu puinen huvimaja, jonka tarkka rakennusajankohta ei ole tiedossa, oletettavasti se rakennettiin 1700-luvun viimeisillä vuosikymmenillä. Tämä pieni antiikin pienoistemppeliä jäljittelevä rakennus oli tärkeä osa Piperin puiston kokonaissuunnitelmaa ja se sijaitsi puiston näkyvimmällä paikalla, pääkäytävän päässä pääty kohden tulijaa.\n\nVanha huvimaja purettiin lukuunottamatta osaa kellarikerroksesta vuonna 1874, ja paikalle rakennettiin uusi huvimaja, jonka runko-osan laajuus oli sama kuin puretun rakennuksenkin, mutta sen itäpuolelle rakennettiin suuri kuisti ja länsiosaankin tehtiin pieni laajennus. Rakennuksen kellarikerrokseen rakennettiin kolme pientä huonetta, joista yksi oli keittiö.\n\nVuonna 1891 rakennuksessa tehtiin perusteellinen korjaus, kun se muutettiin väliaikaiseksi kesäasunnoksi kahta perheetöntä tai yhtä perheellistä upseeria varten. Rakennuksen lattiat uusittiin ja kellarikerrokseen tehtiin kiskojen varaan rakennetut tiiliholvit eli ns. kappaholvit.\n\nVuosiselostuksissa vuosilta 1895-1900 mainitaan rakennuksen yläkerrassa sijainneen puolalaisen, siis roomalaiskatolisen kappelin ja rakennuksen alakerrassa asuneen yhden insinöörihallinnon työntekijän. Rakennus säilyi ilmeisesti samassa käytössä venäläisen kauden loppuun.\n\nHeti suomalaisen kauden alussa, v.1919 Kustaanmiekka ja Susisaari julistettiin Muinaistieteellisen toimikunnan valvomaksi muinaismuistoalueeksi. Paria vuotta myöhemmin perustettiin Ehrensvärd-seura vaalimaan saaren muinaismuistoja ja edistämään linnoituksen historian tuntemusta. Jo perustamisvuonnaan v.1921 seura teki aloitteen kahvilatoiminnan aloittamisesta Suomenlinnassa. Kirkollis- ja opetusministeriön päätöksellä seuralle myönnettiin \"yksinoikeus kahvila- ja ravintolaliikkeen harjoittamiseen historialliselle museolle kuuluvalla alueella kahdenkymmen vuoden aikana\", ja samalla se oikeutettiin rakentamaan \"ravintolahuoneusto\" Piperin puistoon. Kahvilatoiminnasta kertyneet varat tuli käyttää Suomenlinnan muinaismuistojen säilyttämiseen ja saarten kaunistamiseen.\n\nRakennustyö toteutui kuitenkin vasta vuonna 1928. Tuolloin purettiin huonokuntoinen puolalainen kirkko kellarikerrosta lukuunottamatta ja vanhoille perustuksille rakennettiin nykyinen, arkkitehti A.W.Ranckenin piirtämä kahvilarakennus. Rakennuttajana oli Muinaistieteellinen toimikunta. Kahvila rakennettiin antikisoivaan tyyliin, kuten edeltäjänsä 1700-luvulta, mutta sen julkisivu käännettiin poispäin puiston alkuperäiseltä keskiakselilta.\n\nRakennuksessa on toiminut kesäkahvila aina sen rakentamisesta asti ja kahvilatoimintaa on harjoittanut pääasiallisesti Ehrensvärd-seura. Tilapäisesti se on ollut vuokrattuna myös muille yrittäjille.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 57\nVuonna 1927 rakennusnumero B II 21\n\nLähteet:\n\nKA VSA 15798 17044.\nMV SL VIK B 1, 2, 1618-1628.\nMSHKA Pietari Fond 326 delo 12346.\nMV SL MTT:n saapuneet kirjeet v.1921\nMV SL Piirustusarkisto 302 (ja tähän liittyvä työselostus) A.W.Rancken, Oskari Kivistö 1928\nMV SL Piirustusarkisto 2058 a-c 1421 a-c\nMV SL Piirustusarkisto 1422 1-20 (korjaussuunnitelmat) Esko Vormala 1970\nTandefelt, Heikki: Samfundet Ehrensvärds verksamhet 1921-1928.Bidrag till Sveaborgs historia I. 1929. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/4/9/saha/suomenlinna/0_-5072748590743151033.jpg" ;
        poi:poiType      poio:kahvila ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10403214\n" ;
        wgs84:lat        "60.142133971487816" ;
        wgs84:long       "24.98481042385106" .

rky:p808  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusmajakoineen, luotsaukseen liittyvine rakennuksineen ja rakenteineen sekä avomeripyyntiin liittyvine muinaisjäännöksineen ilmentää paitsi merenkulun turvaamisen kehitystä eri vuosisatoina myös Pohjanmaan saaristolle tyypillistä varhaista pyyntielinkeinoa.\n\nStubben koostuu kahdesta kapean salmen erottamasta saaresta, Lillskäristä ja Storskäristä. Storskär on noin 900 metrin pituinen louhikkoinen harjanne, jonka matalilla rannoilla kasvaa lehtimetsää ja keskiosissa tiheää pensaikkoa.\n\nStorskärin korkeimmalla kohdalla on 16,8 metriä korkea puurakenteinen tunnusmajakka. Majakkatornissa, jossa on klassillisen arkkitehtuurin piirteitä, on kahdeksankulmainen, hieman ylöspäin kapeneva runko ja matala vesikatto ja sen huipulla koristeellinen puuristi. Saaren pohjoisosassa on huvilaksi muutettu pieni luotsivartiotupa vuodelta 1849, sekä raunioita 1900-luvun alussa rakennetusta luotsiasemasta.\n\nStorskärillä on runsaasti 1500-luvulta lähtien harjoitettuun avomeripyyntiin liittyviä kivirakennelmia. Lisäksi kohteessa on kalastajien ja luotsien raivaamia polkuja sekä erilaisia kiviladelmia.\n\nLuotsiasema-majakkarakennus vuodelta 1954 on Lillskärillä. Sementtitiilistä muuratussa, tornimaisessa rakennuksessa on neljä kerrosta, joista ylimmässä on päivystyshuone. Rakennuksen huipulla on majakanlyhtynä toimiva kahdeksankulmainen loistokoju. Lillskärin länsirannalla on myös suuri kokoinen kivikummeli sekä jatulintarhoja.\n\nLuotsitoiminnan loppumisen jälkeen majakkarakennuksessa on toiminut kesähotelli."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.528570526,22.158896748 63.527905226,22.162843026 63.524115298,22.169357250 63.518009732,22.177571497 63.515687484,22.174970064 63.515939711,22.162167392 63.523911348,22.150195067 63.526943257,22.153864393 63.528570526,22.158896748" ;
        poi:history       "Stubben on vanha kalastajien tukikohta, jossa oli rakennuksia jo 1500-luvulla. 1700-luvun lopulla saarelle oli tarkoitus rakentaa majakka, joka opastaisi laivat Kimon ruukin lastauspaikalle johtavalle väylälle. Vuonna 1793 päivätyt piirustukset teki Jacob Rijf. Majakka jäi kuitenkin rakentamatta. Kun valtio lunasti Pohjanlahden merimerkit 1848, oli Stubbenilla vain riu`uista tehty kaasamerkki. Saarelle rakennettiin 1857 tunnusmajakka, jonka oli suunnittellut arkkitehti E.B. Lohrmann. \r\n\r\nEnsimmäinen tunnettu luotsivartiotupa rakennettiin Stubbenille 1849. Se korvattiin 1930-luvulla uudella rakennuksella, joka kuitenkin tuhoutui myöhemmin. Yhdistetty luotsi- ja majakkarakennus valmistui 1954. Majakka automatisoitiin 1960-luvulla, jolloin myös luotsitoiminta lopetettiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3960" ;
        skos:prefLabel    "Stubbenin majakkayhdyskunta"@fi .

[ dcterms:description  "Mesikämmen muurahaispesällä, Jussi Mäntysen veistos pystytettiin 1931 Kallioon entiseen Agricolan puistoon. Puistoa kutsutaan nykyisin veistoksen mukaan Karhupuistoksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4387> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8034>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Sissosentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        wgs84:lat         "60.2155407063211" ;
        wgs84:long        "25.0490349138118" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8034" .

time-schema:earliestEnd
        a                   owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "earliest possible end time"@en , "aikaisin mahdollinen loppuaika"@fi ;
        rdfs:range          xsd:dateTime ;
        rdfs:subPropertyOf  time-schema:timeRelatedProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8294>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vesalan yläaste"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2420197992937" ;
        wgs84:long        "25.0791065958613" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8294" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8533>
        dcterms:modified  "2010-01-28T11:48:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5790>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Torikauppaa Kauppatorilla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka aloitti tai keksi Kauppatorilla myynnin ja minä vuonna? Helenankadulla oli äidilläni varasto, missä säilytti hedelmiä. Hän toimi torikauppiaana. Äitini kertoi, että varasto oli toiminut vankilana. Milloin ja minä vuonna? Keitä tai minkälaisia vankia siellä pidettiin?  Helsingin torikaupan historia ulottuu 1700-luvulle. Torikaupan keskuksena oli ensin nykyisen Senaatintorin itäosa. 1800-luvun alussa Tori tai Suurtori oli muuttumassa Senaatintoriksi eli uuden pääkaupungin keskustaksi (1812), eikä kaupankäynti enää soveltunut sen arvovallalle. Torikauppa pyrittiin siirtämän Kasarmitorille mutta osa kaupunkilaisista piti sijaintia liian syrjäisenä.\n\nKauppatoria alettiin 1800-luvun alussa tasoittaa ja laajentaa ja torikauppa sai sieltä oman tilansa. Ainakin jo vuonna 1818 nykyisen Kauppatorin länsipäässä, jota silloin vielä kutsuttiin Esplanadiksi, harjoitettiin maalaistavaroiden kauppaa. Vuoden 1828 tienoilla Kauppatorin torikauppa lienee jo vakiintunut. Emme löytäneet mainintaa vankilasta tai poliisiputkasta Helenankadun osalta, mutta esimerkiksi Ratsastava poliisiyksikkö sijaitsi Sofiankatu 3:ssa 1930-luvulla. Lisäksi Sofiankatu 4:ssä toimivat tuolloin mm. keskuspoliisiosasto sekä I tutkintaosasto.\n\nLeijona-korttelissa sijaitsi myös Poliisilaitoksen tiloja 1890-luvulta lähtien ns. Burtzin (Aleksanterinkatu 22) ja Helleniuksen (Aleksanterinkatu 24) taloissa. Kaija Ollilan teoksessa mainitaan, että perustamisestaan lähtien vuodesta 1826 ”poliisi on majaillut näillä tienoilla”. \n\nLähteet: Alho, Asmo, Helsinki ennen meitä, Otava, 1962\nLehkonen, Viljo, Vuosisata ratsastavan poliisin toimintaa Helsingissä, Helsingin Poliisiratsastajat, 1983\nOllila, Kaija, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin Sanomat, 1975\nSuomen vankeinhoidon historiaa. Osa 1, 1981\nToppari, Kirsti, Vanha Kauppahalli, Helsingin Sanomat, 1979\nhttp://www.senaatintori.fi/\nYlen Elävän arkiston sivuilla voi katsella miltä Helsinki ja Kauppatori näyttivät sata vuotta sitten: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=17" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8238> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7192> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/torikauppaa-kauppatorilla" .

rky:p1007  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. \n\nLiperin Lamminniemen nykyinen  punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella.\n\nLiperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. \n\nTohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908.\n\nKiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta.\n\nKesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa.\n\nVoiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja.\n\nLieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.500478049,29.438696046 62.503258181,29.430788384 62.504296522,29.430359577 62.504894637,29.432137544 62.511371130,29.425996897 62.512472851,29.423834942 62.512915756,29.423520514 62.517791695,29.425785870 62.516592603,29.433804822 62.517188897,29.435046955 62.514905521,29.451269733 62.517389979,29.456598512 62.514959616,29.465206087 62.511205195,29.460336750 62.503975661,29.455051934 62.503361684,29.452966795 62.501329989,29.449816103 62.501576236,29.440640564 62.500478049,29.438696046" ;
        poi:history       "Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa. \r\n\r\nLiperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k426 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1110" ;
        skos:prefLabel    "Pohjois-Karjalan hovit (Lamminniemi)"@fi .

rky:p710  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.466762815,26.987315768 60.467039967,26.987652320 60.467080328,26.988151970 60.466762946,26.988713230 60.466440518,26.988040040 60.466455652,26.987642353 60.466762815,26.987315768" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Redutti Tiutinen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8628>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Ijäs, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8628" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6599>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kumpulan kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Gumtäktin kartano" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> ;
        wgs84:lat            "60.2027549182403" ;
        wgs84:long           "24.9572109227991" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kumpulan-kartano" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6838>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1512323~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8793>
        dcterms:modified  "2010-03-08T15:45:46+0300" .

rky:p1267  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo ovat saleineen, näyttämöineen ja lämpiöineen kokoontumis- ja kulttuurirakennuksia, jotka kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.\n\nPääkaupungin keskustaan 1970-luvulla valmistunut Finlandia-talo on kansallinen juhlatalo ja kansallinen symbolirakennus muiden ympäristön vastaavien rakennusten kuten Eduskuntatalon, Kansallismuseon ja Helsingin rautatieaseman tavoin. Finlandia-talo on myös vakiintunut kansainvälisten kongressien pitopaikka. \n\nArkkitehti Alvar Aalto on alkuaan suunnitellut Finlandia-talon osaksi Töölönlahden kulttuurirakennusten rivistöä, mutta Aallon Helsingin keskustasuunnitelmasta vain Finlandia-talo on toteutunut. Carraran valkoisella marmorilla ja osittain mustalla graniitilla verhottu rakennus sijaitsee kaupunkirakenteesta irrallaan puistossa, jonne konserttitalosta ja kongressisiivestä koostuvaa rakennusta lähestytään juhlavasti. Konserttisali erottuu muita tiloja korkeampana. Päähuonetilat, 1750-paikkainen konserttisali ja 350-paikkainen kamarimusiikkisali, sijaitsevat salikerroksessa ja hallintotilat parvekekerroksessa. Valkoisten marmoripintojen juhlistamat, Töölönlahdelle avautuvat aulatilat ovat muunneltavissa erilaisiksi tilayhdistelmiksi tilaisuuksien mukaan ja kongressisiiven kaksi salia voi yhdistää yhdeksi tilaksi.\n\nFinlandia-taloa ympäröi Hakasalmen puisto. Hakasalmen 1843 rakennetussa huvilassa on toiminut Helsingin kaupunginmuseo 1911 alkaen. \n\nHelsingin kaupunginteatteri on modernin teatterisuunnittelun edustava esimerkki. Teatterin julkiset yleisötilat avautuvat ympäröivään puistoon ja Eläintarhanlahden vesimaisemaan  suurten lasiseinien kautta. Vaaleilla muotoklinkkereillä verhotuista julkisivuista näyttämö erottuu tornimaisena muuten horisontaalisesta, maisemaan sopeutetusta rakennusmassasta. \n\nKulttuuritalo on Suomen ensimmäinen kongressi- ja konserttikäyttöön suunniteltu rakennus Alppiharjun kaupunginosassa. Rakennus kuuluu arkkitehti Alvar Aallon punatiilikauden päätöihin. 1950-luvulla rakennetun teräsbetonirunkoisen Kulttuuritalon vapaamuotoisen viuhkamaisen saliosan kaareva julkisivumuuri on verhoiltu punatiilellä, joka on Alvar Aallon tarkoitusta varten muotoilema erikoistiili. 1500 hengen salia vastapäätä oleva suorakaiteinen viisikerroksinen toimistosiipi on julkisivuiltaan lasia ja kuparia. Sali- ja toimistosiipeä yhdistää sisääntuloaula- ja kokous- ja luentosaliosa. Rakennuksen osat kehystävät kivettyä sisäpihaa, pihalla olevassa suihkulähteessä on Wäinö Aaltosen kupariveistos \"Suomalaisen työmiehen käsi\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.188292936,24.943325313 60.188911491,24.944273772 60.188525216,24.945209833 60.188242236,24.944873536 60.187900102,24.944347742 60.188292936,24.943325313" ;
        poi:history       "Kulttuuritalo rakennettiin Suomen kommunistisen puolueen (SKP) juhla- ja kokoontumistiloiksi sekä puoluetoimistoksi. 1958 valmistunut talo toteutettiin suurelta osin talkoovoimin. Alkuaikoina talossa toimi erilaisia kerhoja, elokuvateatteri sekä urheiluseura. Akustiikaltaankin onnistunut pääsali oli alusta alkaen tärkeä konserttitila ja Radion sinfoniaorkesteri oli pitkään Kulttuuritalon vuokralaisena vuodesta 1963. Kulttuuritoiminnasta vastasi Kulttuurityö ry 1990-luvun alun SKP:n konkurssiin ja rakennuksen omistajanvaihdokseen asti. Sen jälkeen rakennuksesta vuokrattiin korkeakoulu- ja virastokäyttöön.\r\n\r\nHelsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun 1961 voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennuttajana oli Helsingin kaupunki ja rakennus luovutettiin Helsingin teatterisäätiön hallintaan 1967. Lisärakennus valmistui 1989 suunnittelijanaan Arkkitehdit Oy Timo Penttilä - Kari Lind - Sakari Tilanterä.\r\n\r\nFinlandia-talon suunnittelu aloitettiin 1962 ja toteutettiin 1967-1971. Laajennusosa eli kongressisiipi valmistui 1975, jolloin Suomi järjesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen. Julkisivujen korjaus aloitettiin 1990 ja valmistui 1999. Ainoastaan Finlandia-talo toteutui Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmassa 1961 suurta, viuhkamaista keskustoria ympäröineestä kulttuurirakennusten rivistä. \r\n\r\nHakasalmen puistossa, Finlandia-talon vieressä paljastettiin presidentti Kekkoselle omistettu muistomerkki  2000. Muistomerkistä 1997 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti kuvanveistäjä Pekka Jylhä ehdotuksellaan Lähde."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:teatteri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4664" ;
        skos:prefLabel    "Finlandia-talo,  Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo (Kulttuuritalo)"@fi .

rky:p970  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa.\n\nAhvenkoskella, Kymijoen itäpuolella Pyhtäällä, on venäläisten rakentamia rajalinnakkeita ja vallituksia vanhan maantien ja rajanylityspaikan turvana. Joen länsirannalla Ruotsinpyhtään puolella on ruotsalaisten rakentamia linnoitteita.\n\nRuotsulan redutti on venäläisten 1743 jälkeen Kymijoen rantaan rakentama. Ruotsulan maavallitus on turvannut strategisesti tärkeää ylityspaikkaa, jossa maantie haarautuu kohti etelää Anjalaan ja länteen kohti Iittiä. Ruotsulan vastarannalla on ollut ruotsalaisten rakentama Keltin redutti, joka on myöhemmin tuhoutunut.\n\nVillikkalan keskeneräiseksi jäänyt linnake on Kustaan sodan jälkeen ruotsalaisten rakentama 1793-1794. Sen ulkovarustukset on rakennettu Elimäki-Anjala -maantien turvaksi sen molemmin puolin.\n\nSippolanjoen varrella on puolestaan venäläisten 1791 rakentama Liikkalan varustus, joka on rakennettu suojaamaan Haminasta Anjalaan johtavaa maantietä. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Eteläisessä linnakkeessa on neljä puolibastionia pohjoisen linnakkeen ollessa epäsäännöllinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.705155350,27.002867444 60.707629545,27.009003859 60.705684487,27.011229194 60.703529326,27.005382912 60.705155350,27.002867444" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa pitkin. Ruotsi rakensi Kymijoen rajalinnakkeiden lisäksi Sveaborgin merilinnoituksen (Suomenlinna) sekä Loviisan-Svartholman kaksoislinnoituksen. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti puolestaan Taavetin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773 nykyisen Luumäen kuntakeskuksen paikalle.\r\n\r\nRuotsin kuningas Kustaa III käynnisti 1788 sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta ns. Kustaan sota päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän keisarinna Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat eli ns. Suvorovin kanavat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1717" ;
        skos:prefLabel    "Kymijoen rajalinnakkeet (Liikkala)"@fi .

blue_route:s08  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kruunulinna Ehrensvärdin puolustusrintamaosa"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p116> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kruunulinna Ehrensvärdin puolustusrintamaosa"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:description  "Helsinki ja kaupunkikuvan muutokset ovat teoksessa esillä monissa auto- ja pyöräilymatkojen kuvauksissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i538>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Jakomäkeen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i537> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8980> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/jakomakeen-get-back" .

[ dcterms:description  "Runo (Aleksis Kivi) osastossa Patsaita" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8530>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Huviloita Laajasalossa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8535> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6601> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8538> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7137> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6607> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8539> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8532> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8540> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8536> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8534> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8537> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8531> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8530" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2139>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:40:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9244>
        dcterms:modified  "2010-06-08T15:22:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9339>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Raatimiehenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.158351288038" ;
        wgs84:long        "24.9529629818689" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/raatimiehenkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6835>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Marjaniemen siirtolapuutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Marjis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat            "60.2046512478368" ;
        wgs84:long           "25.069008552428" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/marjaniemen-siirtolapuutarha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7549>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:18+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7791> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8790>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kivimäki, Sari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8790" .

rky:p1503  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Storsandsund on Pedersöreen johtavan kirkkotien varteen tiiviisti rakentunut raittikylä, jonka osittain 1700-luvulta peräisin oleva rakennuskanta on ruotsinkieliselle rannikkoseudulle tyypillistä ja hyvin säilynyttä.\n\nStorsandsundin lahdelle kumpuilevaan maastoon kahdelle mäelle sijoittunut asutus muodostaa hyvin säilyneen, perinteisen pohjalaisen kulttuurimaiseman. Kylän halki kulkee vanha Pedersöreen johtava 1500-luvulla rakennettu kirkkotie.\n\nStenfältin ja Sandfältin kolmen talon (Storsandsundsvägen 115-121) asuinrakennukset seisovat rivissä vierekkäin, ja talousrakennukset on sijoitettu vanhan maantien vastapuolelle. Rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Vanha tielinja on osittain nykyisen tien pohjana, ja osittain vanha tie on säilynyt maastossa nähtävillä olevana polkuna.\n\nNk. Carlanderin talo on rakennettu 1740-luvulla. Tila mainitaan jo 1500-luvulla. Yksikerroksisen päärakennuksen on rakennuttanut raatimies Johan Josef Carlander, ja sitä on jatkettu 1700-luvun loppupuolella. Vastapäätä seisoo Aspegrenin talo, joka on rakennettu luultavasti 1770-luvulla. Rakennukset ovat kuuluneet samaan tilaan. Rakennukset muodostavat edelleen pohjalaiselle rakennusperinteelle ominaisen kokonaisuuden. Paikalla on nykyisin myös uusi asuinrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.650153843,22.748108744 63.650397198,22.747354874 63.650558042,22.747043872 63.650780927,22.747034296 63.650978398,22.747243873 63.651003850,22.747742114 63.650967056,22.749732355 63.650921178,22.752489203 63.650683951,22.755250656 63.650270418,22.757799254 63.649602433,22.758568651 63.648969058,22.758352648 63.648723657,22.757958882 63.647783045,22.753102574 63.649016787,22.750981130 63.649599462,22.750200330 63.649849093,22.750019476 63.649999382,22.749710078 63.650153843,22.748108744" ;
        poi:history       "Pohjanmaan rannikolla Purmonjoen suussa oli tiheä suurten kylien tiivistymä 1560-luvulla. Pedersören seurakunta perustettiin 1200-luvun puolivälin paikkeilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4478" ;
        skos:prefLabel    "Storsandsundin kyläasutus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i440>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i439> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9177> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkiin-2" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9599>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kuusitie 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9173> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1949140941376" ;
        wgs84:long        "24.8985446186543" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kuusitie-9" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9838>
        dcterms:modified  "2012-06-01T09:56:03+0300" .

rky:p1763  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.074225675,26.154995556 67.072573566,26.160736176 67.071007383,26.158434219 67.072719199,26.152501069 67.074225675,26.154995556" ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Auvojärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9241>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Mit meiner Braut im Parlamentspark" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9239> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9238> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9241" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7451>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:00+0300" .

[ dcterms:description  "Davin isä työskentelee pankissa, joka sijaitsee Aleksanterinkadun loppupäässä. Pikku-Davista pankin vahtimestari on pelottava." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7546>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Mäkelä, Timo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Timppa" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7546" .

[ dcterms:description  "Liisan ja Rikun tytär syntyy Kätilöopistolla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2025> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8236>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9740>
        dcterms:modified  "2011-08-01T14:41:09+0300" .

rky:p437  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun rautatieasema on maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä asemarakennushankkeita Suomessa. Turun monipuoliseen ja ajallisesti kerroksiseen rautatieympäristöön kuuluvat funktionalistinen rautatieasemarakennus 1930-luvulta, rautatieläisten asuinrakennuksia kahdelta vuosisadalta, rautateiden konepajan alue sekä kaupungin 1894 rakentama asemapuisto. Asemarakennus oli viimeinen suuri asemahanke ennen toista maailmansotaa. Ratapihalla säilynyt rautatien konepaja on vanhimmilta osiltaan 1870-luvulta ja siten tyyppinsä vanhimpia maassamme.\n\nTurun rautatieasema sijaitsee Turun palon jälkeisen ruutukaava-alueen länsilaidalla. Asemarakennuksen julkisivut on päällystetty keltaisilla savitiilillä. Kaupungin puoleista julkisivua hallitsee kookas ikkuna, joka antaa valoa kahden kerroksen korkuiseen päähalliin ja ravintolaan. Korkeaa keskiosaa reunustavat matalammat siivet. Pieni asemapuisto jatkaa rautatieaseman pääakselia Ratapihankadun yli.  Asemapuiston suunnittelija on Turun kaupunginpuutarhuri O.R. Gauffin, mutta sitä on myöhemmin muuteltu mm. entisen rautatiepuutarhurin, silloisen kaupunginpuutarhuri A. Hellemaan suunnitelmien mukaan. \n\nAsemarakennuksen länsipuolella Ratapihankadun varrella on eri-ikäisiä rautatieläisten asuinrakennuksia puistomaisessa ympäristössä. Lähinnä asemaa on asemapäällikön talo vuodelta 1922. Vanhin säilynyt asuinrakennus on 1870-luvulta ja Köydenpunojankadun varressa on lisäksi kaksi 1940- ja 1950-luvuilla rakennettua asuinkerrostaloa.\n\nRatapihan pohjoispuolella levittäytyy laaja varikko- ja konepaja-alue. 1870-luvulta periytyvät konepajan päärakennuksen ydinosa, joka on lajissaan vanhin Suomessa säilynyt, veturitallin vanhin osa ja entinen paja. Useita asema-alueen rakennuksia on purettu. Ratapiha-alueen osayleiskaavan laadinta on alkanut 2005. Toteutuessaan suunnitelma tarkoittaa laajaa uudisrakentamista ratapiha-alueen itäosassa.\n\nRata jatkuu Turun satamaan ja Linnankadun ja radan risteyskohdassa on radan valmistuttua rakennettu kaksoisvahtitupa sekä toinen Valtionrautateille kuulunut asuinrakennus 1800-luvun jälkipuoliskolta. Rakennukset sijaitsevat rinnakkain radan molemmin puolin lähellä Turun linnaa kaupunkihistoriallisesti merkittävällä paikalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.454833421,22.253543828 60.453846032,22.254787430 60.453815665,22.254725349 60.453286835,22.255439951 60.452607728,22.253522914 60.453229966,22.252661446 60.451881909,22.248588537 60.452400727,22.247856251 60.453015231,22.249621495 60.454757616,22.248067938 60.456306028,22.252505921 60.456597116,22.252102317 60.457500609,22.254909287 60.456910400,22.255877438 60.457679072,22.258676151 60.456905181,22.259805171 60.454833421,22.253543828" ;
        poi:history       "Turkuun suunniteltiin rautatietä 1860-luvulta lähtien, mutta ensimmäinen rautatieyhteys Turkuun valmistui Tampereelta vasta 1876. Rata yhdisti Turun kaupungin ja sataman Hämeen markkina-alueeseen ja metsiin. Kaupungin asemalta ohjattiin raideliikennettä Turun satamaan Aurajoen suulle. \r\n\r\nRantarata Turusta pääkaupungin suuntaan valmistui Karjaalle saakka 1899 ja Helsinkiin 1903. Viimeisin rataverkon laajennus tapahtui 1925, kun pitkään suunniteltu ja eri linjausvaihtoehtoja läpikäynyt rannikkorata Uuteenkaupunkiin ja sen haararata Naantaliin valmistuivat.\r\n\r\nRautateiden konepaja perustettiin Turkuun 1876. Se sai uudet tilat 1920-luvulla, jolloin laajennettiin myös tavara-asemaa ja koko ratapihaa länteen.\r\n\r\nTurun ensimmäinen asemarakennus valmistui Tampereen radan avaamisen yhteydessä. Vuoden 1940 olympialaisia silmällä pitäen ryhdyttiin Turkuun harkitsemaan uutta asemarakennusta, jonka suunnitelmat valmistuivat 1939. Turun asemasta ei järjestetty arkkitehtikilpailua muiden 1930-luvun asemien tapaan, vaan rakennuksen suunnittelivat poikkeuksellisesti rautatiehallituksen sijaan rakennushallituksen arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Martti Välikangas. Turku oli viimeinen suuri asemarakennustyö ennen  toista maailmansotaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:asuinrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1865" ;
        skos:prefLabel    "Turun rautatieympäristöt"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p54>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "As Oy Susisaari"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:08:34.034+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:27:39.337+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Rakennuksen B 59 paikalla oli vuosisadan alkupuolella rakennettu talli, joka purettiin vuonna 1985 uudisrakennuksen tieltä. Uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Kaisa ja Jussi Vepsäläinen. Talon rakensi Ahto Sippola itse perheelleen, joka muutti taloon aprillipäivänä 1990.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nTallin rakennusnumero oli vuonna 1927 B I 17, myöhemmin B 59.\n\nLähteet:\n\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\n\nKuva:\n\nRakennuspiirustus Arkkitehtitoimisto Kaisa Vepsäläinen."@fi ;
        poi:history      "Rakennuksen B 59 paikalla oli vuosisadan alkupuolella rakennettu talli, joka purettiin vuonna 1985 uudisrakennuksen tieltä. Uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Kaisa ja Jussi Vepsäläinen. Talon rakensi Ahto Sippola itse perheelleen, joka muutti taloon aprillipäivänä 1990.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nTallin rakennusnumero oli vuonna 1927 B I 17, myöhemmin B 59.\n\nLähteet:\n\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\n\nKuva:\n\nRakennuspiirustus Arkkitehtitoimisto Kaisa Vepsäläinen."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14165057556061" ;
        wgs84:long       "24.986575317382858" .

[ dcterms:description  "Pikkupojat ja ukko lavatansseissa kuvattu Studioilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8622> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tähdet putoavat taivaan harteille kuin hilse. Kävelen Ostostiellä ja panen taskuuni/ palasen Linnunrataa. Olet lähellä, lähempänä kuin koskaan. --\" (runosta Kontula, s. 54)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1151> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7783>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561>
] .

rky:p697  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Adolf Fredrikin postitie on varhainen kruunun toimesta 1760-1770-luvulla rakennettu historiallinen tielinja. Viivasuora tie halki alavan viljelysmaiseman on kolmisenkymmentä kilometriä pitkä ja tienäkymältään vaikuttava. Tienvarsimaisemaan kuuluvat puukujat sekä tienvarsiasutus, joka on syntynyt 1700-luvun lopulta alkaen tienrakennuksen ja soiden kuivaamisen seurauksena. \n\nKuningas Adolf Fredrikin nimeä kantava maantie kulkee Närpiön kirkonkylästä Pirttikylään. Vaasaan johtava tie on suurimmalta osin koivujen reunustama, ja tienvarsimaisemassa on pihateiden risteyksiin pystytettyjä huolellisesti hakattuja kivisiä portinpylväitä.\n \nTien varrella on ruotsinkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä vanhaa rakennuskantaa mm. Näsbyn kylässä, Ylimarkun kylätaajamassa sekä postitien varrella että Korsnäsiin erkanevan maantien varrella, Västra Yttermarkissa ja Räfsbäckenissä. Ylimarkun entisessä kirkonkylässä, In-i-byn, on säilynyt vanhaa rakennuskantaa pää- ja talousrakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.482802316,21.341885217 62.483612466,21.334099179 62.486836106,21.335402371 62.496840298,21.343084051 62.502649180,21.347886084 62.508572599,21.354115492 62.517239551,21.363687698 62.524083004,21.371659257 62.535976821,21.384535091 62.543166063,21.391799848 62.550780318,21.398518511 62.557914792,21.401247130 62.564726846,21.415649876 62.576936554,21.427935630 62.581285363,21.432685788 62.583229432,21.432777430 62.592801206,21.444228850 62.597522730,21.444943300 62.605880591,21.457675427 62.609931013,21.463088633 62.611607547,21.465158887 62.611821726,21.468286026 62.614311954,21.473437475 62.616722944,21.475828753 62.619828068,21.479038226 62.620837040,21.479829962 62.622513705,21.482293787 62.631782455,21.488473348 62.634728579,21.491094374 62.640378644,21.499356996 62.648239461,21.507245012 62.655202959,21.514126362 62.662420497,21.520211437 62.666454044,21.526110644 62.690946134,21.551580376 62.710606117,21.609043055 62.707181530,21.606241128 62.689888911,21.554497281 62.656506333,21.520130080 62.652568553,21.518669012 62.646538364,21.511417969 62.641690559,21.507087859 62.635465299,21.499485788 62.627024751,21.491024852 62.621700724,21.487605910 62.617802648,21.482975489 62.616293358,21.483223838 62.615372260,21.481991187 62.614632708,21.478504261 62.613601933,21.477161597 62.612459765,21.475284938 62.609738570,21.468478844 62.609183229,21.466231876 62.600946331,21.456900678 62.597468753,21.453797767 62.594869520,21.450465809 62.592543271,21.449465485 62.585643735,21.443155272 62.577491629,21.434114970 62.575371467,21.429864037 62.562845653,21.416733935 62.559023784,21.415021295 62.547430797,21.402580913 62.544509328,21.399309749 62.542950754,21.398333006 62.540022049,21.400318370 62.531005418,21.385701778 62.522842819,21.379275673 62.521555260,21.376039616 62.515740945,21.370473956 62.507608231,21.359238945 62.498968136,21.349600845 62.493585366,21.345814053 62.488107596,21.343021218 62.482802316,21.341885217" ;
        poi:history       "Närpiöläiset tekivät 1700-luvun alkupuolella aloitteen tien rakentamisesta Närpiöstä Ylimarkun, Pirttikylän ja Rimalan halki Vaasaan. Närpiönjoen länsirannalla kulki vanhastaan heikkokuntoinen talonpoikien käyttämä ja ylläpitämä tie. Maaherrat ajoivat uuden tien rakentamista, sillä suunniteltua linjaa voitiin kulkea suorempaan kuin satamien läheisyydessä Pohjanlahtea mutkitellen seuraavaa Rantatietä. Talvitie oikaisi jo tuolloin Närpiönjokivartta Ylimarkun ja Pirttikylän kautta Maalahdenjokea Rantatielle.\r\n\r\nKruunu ryhtyi viemään asiaa eteenpäin kuningas Adolf Fredrikin kuljettua Suomen matkallaan 1752 Etelä-Suomesta Vaasaan. Tien rakentaminen alkoi 1763 ja se valmistui suurimmaksi osaksi 1770-luvun puolivälin jälkeen. Tie linjattiin kulkemaan erämaassa, ja kyliin kuljettiin risteäviltä teiltä. \r\n\r\nTie rakennettiin suolle ja pohjustettiin risukimpuilla. Suon kuivaus mahdollisti viljelyn ja asutuksen leviämisen tien varrelle. Posti alkoi kulkea Pirttikylän kautta ympärivuotisesti 1778."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k545 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2040" ;
        skos:prefLabel    "Adolf Fredrikin postitie"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6207>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CF623170-3980-481A-BEA3-208904E1B52F> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'He jatkoivat Caloniuksenkadulle. Markus seisahtui ja kosketti kulunutta ovenripaa. - Wilanderin sähköliike. Tsiigaa vuosilukua, 1933. Täällä mä kävin kesäduunissa, myin lamppuja ja johtoja tölikalaisille. Toisinaan näin fönarista faijan menevän kiekko handussa Väiskille.' (s. 17)\n" ;
  dcterms:description            "Markus ja Pertti käyskentelevät Töölön kaduilla matkalla Eliteen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9601> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9600>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8162>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:52:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8257>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Herlin, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8257" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5753>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helikopterilla saarille" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Tahtoisin tietää, saako Helsingin edustan saarille laskeutua helikopterilla? Mistä asiaa voisi tiedustella? Kyseessä on ihan oikea ongelma liittyen polttareihin. Sinun tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:\n\nPaikka mihin helikopteri laskeutuu eli maanomistajan suostumus ja onko laskeutuminen ylipäätään sallittua (sotilasalue ei tule kyseeseen). Laskeutumispaikan tulee täyttää tietyt mitat, väkijoukon keskelle ei saa laskeutua.\n\nVaadittaviin normeihin voit tutustua Lentoturvallisuushallinnon kautta. Saadaksesi vielä tarkempia tietoja, voit soittaa Lentoturvallisuushallinnon vaihteeseen puh. (09) 82771 ja pyydät sieltä edelleen helikopteriasiantuntijalle.\n\nHelsingin poliisilaitokselta kerrottiin, että heiltä ei tarvita laskeutumiselle lupaa, mutta olisi hyvä tarkistaa etukäteen mitä Helsingin kaupungin järjestyssäännöissä sanotaan. Helsingin kaupungin järjestyssäännön on korvannut uusi järjestyslaki, joka astui voimaan 1.10.2003.\n\nTähän lakiin voit tutustua Helsinki-tiedotuksessa:\nKäyntiosoite: Pohjoisesplanadi 19\nPostiosoite: PL 1, 00099 Helsingin kaupunki\nPuh. 169 2278 ja 169 2279\n\nKyseinen laki löytyy myös Finlex-tietokannasta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/minulla-melkoinen-ongelma-tahtoisin-tietaa-sa" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p252>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Käymälä B8"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:32:22.34+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:45:18.138+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36173 ;
        poi:description  "Puisen käymälän tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta se on rakennettu 1930-luvun alkupuolella. Se oli Valmetin telakan käytössä aina siihen asti,\nkun telakkaa varten rakennettiin sosiaalitilat rakennus B 1:een ja bastioni Taubeen 1940-luvun lopulla. Käymälä ei ole enää käytössä.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nMV SL Telakka-alueen yleiskartat v. 1939-1958.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:history      "Puisen käymälän tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta se on rakennettu 1930-luvun alkupuolella. Se oli Valmetin telakan käytössä aina siihen asti,\nkun telakkaa varten rakennettiin sosiaalitilat rakennus B 1:een ja bastioni Taubeen 1940-luvun lopulla. Käymälä ei ole enää käytössä.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nMV SL Telakka-alueen yleiskartat v. 1939-1958.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:poiType      <http://linkedgeodata.org/vocabulary#toilets> ;
        wgs84:lat        "60.14544811354777" ;
        wgs84:long       "24.985577535629318" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6467>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3963>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1853133~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirja alkaa oikeudenkäynnillä poliisitalolla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2805> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8756>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1764881~S9*fin> .

rky:p933  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turunmaan saaristossa Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Jumo, Keistiö, Kolkko ja Åselholm, Åvensorin kylä kalkkikaivoksineen sekä Björkö, Mossala ja Saverkeit ovat säilyttäneet hyvin saaristolaisluonteensa. \n\nTiiviiden kyläasutuksen lisäksi saaristokyliin kuuluvat kylien satamat laitureineen ja venevajoineen. Omille saarilleen sijoittuneissa kylissä asutus, rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimuotoista ja sitä rajaavat metsäiset tai avoimet kallioalueet ja meri. Rakennukset ovat säilyneet pääosin vanhoilla kylätonteilla.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista.\n\nKyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, johon kuuluu satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nJumossa asutus on keskittynyt ketjuksi raitin ja kyläpellon varrelle saaren sisäosissa. Kylän ympäristöön keskittyneet pienialaiset pellot ja niityt luovat monipuolisen kulttuurimaiseman. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Raitti päättyy pohjoisessa kylän satamaan. \n\nKeistiön asutus peltoineen on keskittynyt saaren itärannalle. Kylän talot ovat väljästi kyläpellon ympärillä, tilakeskusten lisäksi pienasutus tiivistää kyläkuvaa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pelloista pääosa on muuttunut viljelyn päättymisen jälkeen niityiksi. Saaren laajimmat pellot olivat kylän tuntumassa, saaren muut pellot olivat kapeita, jääkauden kulkusuunnan mukaisia kappaleita. Maisemaa rajaavat myös lukuisten merenlahtien rantaniityt ja paljaat rantakalliot. \n\nKolkon kyläasutus on ryhmittynyt saaren keskivaiheilla olevan kyläpellon ja merenlahden väliselle kannakselle. Pienempiä pelto- ja niittykappaleita on ollut kallioiden välissä olevissa notkelmissa eripuolilla saarta. Kylämaisemaan kuuluneet talojen laiturit venevajoineen ja tuulimyllyt ovat kadonneet. Kylän pohjoispuolella oleva laituripaikka on 1800-luvun alkupuolelta. \n\nÅselholmin kylän talot ovat sijoittuneet saaren keskellä sijaitsevan kyläpellon laitamille. Nybondas-tilan talonpoikaisrakennuksiin kuuluva tuulikäyttöinen sahamylly 1900-luvun alusta lienee ainoa laatuaan maassamme ja sillä on huomattavaa merkitystä rakennustekniikan, teknisen laitteiston ja historiansa vuoksi sekä  Saaristomeren olosuhteiden kuvastajana.\n\nÅvensorin elinkeinona on ollut kalastuksen ja maanviljelyn lisäksi kalkkikivikaivos ja kalkinpoltto. Kaivostoiminta liittyy saariston kaivosteollisuuden historiaan ja 1800-luvulla alkaneeseen teollistumiseen. Asutus on keskittynyt tiiviisti kyläpellon ja raitin varrelle. Kylän satama on länsirannalla. Kalkinlouhinta on keskittynyt saaren pohjoisrannalla oleville Kirmon ja Rönuddenin niemekkeisiin. Jälkimmäisen laaja avolouhos on täyttynyt vedellä. Kaivosten ja avolouhosten lisäksi kaivosalueilla on säilynyt kaivosrakennusten jäänteitä ja maamerkkinä sylinteriuuni. Kirmon niemen vanha kaivosalue on  Nordkalkin omistuksessa. Ronuddenin alue on yhteisomistuksessa.\n\nKalastuksesta ja maanviljelystä toimeentulonsa saaneet Houtskarin Björkön, Mossalan ja Saverkeitin kylät muodostivat merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla. Mossala ja salmen vastarannalla Björkön kylälle kuuluvat venevajat edustavat perinteistä saaristolaista kyläasutusta ja rakennuskantaa ja ne muodostavat merkittävän saariston asutusmaiseman vanhan vesireitin varrella. Björkön kylä on Saaristomeren suurimpia. Mossala on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vaihtelevan maiseman keskellä. Kylä on sijoittunut kallioharjanteelle ja kyläkuvalle tunnusomaista ovat kylänraitti, rantapellot, venevajat, tuulimylly ja juhannussalon paikka. \n\nSaverkeitin asutus on keskittynyt satamaan ja saaren sisäosiin. Verraten laajat pellot on raivattu muinaisiin merenlahtiin. Asutus on muodostunut satamaan ja saaren keskiosaan. Östra Saverkeit on tiiviisti raitin ja sataman tuntumassa. Talonpoikaistalojen ja mökkien lisäksi maisemaan liittyvät sataman laiturit ja venevajat. Västra Saverkeit on tiiviinä kyläpellon pohjoispuolella. Kyläkeskustan ulkopuolelle on siirtynyt kaksi taloa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, rakennusten vanhimmat osat 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.268979268,21.401005628 60.272249711,21.407533147 60.272957128,21.407995271 60.274155488,21.409837568 60.274849511,21.412513486 60.275706736,21.415616666 60.275787237,21.417910177 60.275542347,21.418992006 60.275126377,21.420500860 60.274737438,21.422284507 60.274065121,21.423889182 60.273181182,21.425832812 60.272160333,21.427799831 60.271275420,21.428624215 60.269604676,21.420612702 60.266212230,21.409085426 60.265607943,21.408162892 60.265205229,21.407302261 60.265117862,21.406608182 60.265011541,21.404092306 60.265249814,21.401807692 60.266055033,21.399796222 60.267390138,21.398834230 60.268979268,21.401005628" ;
        poi:history       "Turunmaan saariston pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat rauta- ja pronssikautiset haudat. Merenpinnan ollessa tällöin korkeammalla vain osa nykyisistä saarista oli merenpinnan yläpuolella. Jyrkkärinteisen Iniön Borgholmin saarella on jäänteitä muinaislinnan valleista.\r\n\r\nKeskiajan alkupuolella merenpinnan laskettua ja muokkauskelpoisen maan lisääntyessä uudisasutus muodostui etupäässä Ruotsista tulleista siirtolaisista ja rannikon suomenkielinen asutus vakiintui saariston pohjoisosiin. Kalastus ja merenkulku olivat pääelinkeinoja, karjanhoito ja viljely tyydyttivät kotitarvetta.\r\n\r\nIniön Jumossa oli 1560-luvulla 6 taloa, Keistiössä 8, Kolkossa 4 ja Åselholmissa 5. Houtskarin Mossalassa, jonka vanhempi nimi Mustasalo muuttui ruotsalaissiirtolaisten vaikutuksesta, taloja oli 12 ja Björkössä 14. Saverkeitin kylän kaksiosaisuus muodostui jo keskiajalla. 1560-luvulla kylän taloluku oli jo 15, joka jakautui Östra Saverkeitin 7 taloon ja Västra Saverkeitin 8 taloon. Korppoon Åvensorin kylässä oli 9 taloa 1560-luvulla.\r\n\r\nKorppoon Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kalkkikiven louhiminen ja polttaminen täydensi kalastuksesta ja maanviljelystä saatua elantoa. Varsinainen louhinta alkoi Kirmon niemellä 1800-luvulla. Kalkkia käytettiin laastin ja sementin lisäksi teollisissa tuotteissa mm. selluntuotannossa ja maanparannusaineena. 1930-luvulla esiintymän osti Paraisten kalkkivuori Oy (myöh. Partek, nyk. Nordkalk Oyj). Toiminta laajeni tällöin myös lahden vastarannalle, Ronuddenin puolelle, minne louhittiin laaja avolouhos. Tällöin kaivos työllisti 50 henkilöä. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla.\r\n\r\nKalastuksen antama toimeentulo heikkeni toisen maailmansodan jälkeen ja useita tiloja tyhjeni. Saariston kesäasutus alkoi lisääntyä 1960-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:kaivos , poio:satama , poio:tuulimylly , poio:saha , poio:louhos , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5186" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan saaristoasutus (Björkö, Mossala)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hyppäsin autooni ja otin suunnaksi Helsinginkadun, jossa Roskapankki oli. Oltiin vasta puolessa päivässä, mutta jos olin oikein ymmärtänyt, siinä kapakassa saattoi olla Routakankaan lisäksi monta muuta miestä tai naista tasoittamassa edellisenä iltana hankittua oloa. Baarissa sisällä huomasin, että olin ollut oikeassa.' (s.74)" ;
  dcterms:description            "Johannaa epäilyttää kalliolaisen kulttipubin maine." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9801> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9587>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4080>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:54+0300" .

koko:p37175  dc:created  "2012-05-29T11:25:53.698+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T11:25:53.798+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "laboratories"@en , "laboratoriot"@fi , "laboratorier"@sv .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Onni Tarjanteen kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7379>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1671>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kettu, Katja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kettu-katja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9207>
        dcterms:modified  "2010-06-07T12:00:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6464>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Erkko, Eljas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/erkko-eljas" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6703>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:03:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1553>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:50:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7178>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1787517~S9*fin> .

rky:p1132  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimineen Kimojokivarteen sijoittuvan tuotanto- ja teollisuusympäristöjen ketjun. Kimon ruukki, joka edustaa hyvin 1700-luvun ruukkiympäristöä patoineen, kankivasarapajoineen, ruukinkatuineen ja tuotantorakennuksineen, on ollut osa kautta maan ulottunutta ruukkien suuromistusta. Rautaruukkitoiminnasta alkunsa saanut Oravaisten tehdasyhdyskunta on yhtenäinen ja ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka rakennuskanta on pääosin peräisin 1900-luvun alkupuolelta. \n\nRöykasjärvestä laskevan Kimojoen varrella on noin viiden kilometrin matkalla useita peräkkäisiä koskia, joiden kaikkien rannoilla on ollut Kimon ruukkiin liittyviä tuotantorakennuksia, myllyjä, sahoja ja erityyppisiä rakenteita. Alimmasta vasarapajasta on noin kahdeksan kilometrin matka Oravaisten ruukille.\n\nKimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Alaruukki/Nedre hammaren, Keskiruukki/Mellanbruket ja Yliruukki/Övre hammaren). Niiden vesivoimaa säädellyt Röykasjärven rannalla oleva pato on yksi Suomen vanhimmista ja kookkaimmista. Luonnonkivipadon ulkomuurissa on ankkuriraudoin kirjaimet JJ ja RF (Johan Jennings ja Robert Finlay) sekä vuosiluku 1760.\n\nYläruukilla (Övre hammaren) on pato ja hyvin säilynyt 1784 rakennettu, myllyksi muutettu vasarapaja. Ruukinpaikan yläpuolella on käytöstä jäänyt tielinja ja komea kivisilta. Nykyisin alueella toimii Oravaisten teatteri.\n\nKeskiruukki/Mellanbruket eli Nyhammare on nuorin Kimon kolmesta kankivasarapajasta Mutta-nimisen kosken varrella. Rakennuksen seinässä on vuosiluku 1788 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim).\n\nAlaruukki/Nedre hammaren, Kimon ruukin varsinainen ydinosa, on sijainnut alimman kaksiosaisen kosken varrella. Siellä ruukkimaisema patoineen, patoaltaineen, ruukinkatuineen ja monine tuotantorakennuksineen on säilyttänyt hyvin 1700-luvun luonteensa. Ruukin päärakennuksen lisäksi siellä on käsipaja, mekaaninen verstas, joka rakennettiin nippupajan paikalle ja vasarapajan rauniot. Vasarapajasta on jäljellä noin puolitoista metriä paksut harmaakiviseinät ja niiden sisäpuolella voimakanavan rauniot sekä ahjojen pohjia. Pajan holvatun oven yläpuolelle on hakattu vuosiluku 1791 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim). Kosken vastakkaisella rannalla entisen puhallushuoneen paikalla on pieni tiilinen voimalaitos vuodelta 1920. Alaruukilla toimii nykyisin mm. taontapajoja ja museo.\n\nOravaisten tehdasyhdyskunnan nykyisen rakennuskannan pääosa on tekstiilitehtaan kukoistuskaudelta 1920-1930-luvulta. Punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä on entisen masuunin ja konepajan paikalla. Teollisuushistoriallisesti Oravaisten tehtaiden merkitttävin osa on punatiilestä 1922 rakennettu höyryvoimalaitos. Ruukinkadun rakenne on suurimmaksi osaksi hajonnut, ja kasarmityyppiset tekstiilitehtaan työväenasunnot on sijoitettu väljemmin tehtaan lähiympäristöön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.210138990,22.507361378 63.210287511,22.505499331 63.212362499,22.506096221 63.212271469,22.508292503 63.212211573,22.509672497 63.210146944,22.509260198 63.210138990,22.507361378" ;
        poi:history       "Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuuni rakennettiin melkein kymmenen kilometriä lähemmäksi merta, Oravaisiin. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta harkkorauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin masuunin rinnalla ajoittain Suomen suurin takkiraudantuottaja.\r\n\r\nKapteeni Lars Magnus Björkmanista (aateloituna Björkenheim) tuli Oravaisten ruukin omistaja 1818. Björkmanin omistajakauden alkuaika oli Oravaisissa merkittävien uudistusten aikaa. Björkmanin rakennuttama tunnusmajakka Oravaisten edustalla Stubbenin saarella Uudessakaarlepyyssä palveli ruukkien rahtilaivaliikennettä. Raudanjalostus päättyi Kimossa 1890-luvulla.\r\n\r\nOravaisten ruukin masuunin ja valimon lopettamisen jälkeen 1867 Oravaisten historiassa alkoi tekstiiliteollisuusvaihe 1885. Tekstiiliteollisuuden kukoistuskautta olivat erityisesti 1920-luku ja 1930-luvun alku. Yhtiön nimeksi tuli Oravaisten Verkatehdas Oy / Oravais Klädesfabrik Ab 1935. Päätuotteina olivat 1960-luvun keskivaiheilla jersey- ja crimplenekankaat. Vielä 1975 tehdas työllisti noin 430 työntekijää, mutta 1988 tekstiiliteollisuus loppui Oravaisissa. Vanhan tekstiilitehtaan tiloissa aloitti toimintansa maailman johtaviin hiomapapereiden valmistajiin kuuluva KWH-Mirka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k559 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:mylly , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=908" ;
        skos:prefLabel    "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta (Pato)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8753>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Järvelä, Jari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8753" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2122>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kuolema käy jatkoilla" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8760> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8761> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9498> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9497> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=2153&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/kuolema-kay-jatkoilla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6963>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i403>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki on hauska" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9150> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i402> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-hauska" .

rky:p1392  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Uudenkaarlepyyn seminaari on opettajankoulutusseminaarien perustamisen ensimmäisessä vaiheessa 1870-luvulla toteutettu ja alkuperäiseltä rakennuskannaltaan hyvin säilynyt seminaarialue. Uudenkaarlepyyn 1873 perustetun ruotsinkielisen miesseminaarin rakennuskanta on keskeinen kaupunkikuvallinen elementti historiallisesti moni-ilmeisellä alueella, joka on kehittynyt 1800-luvun loppupuolella Lapuanjoen länsirannalle Uudenkaarlepyyn vanhan kaupunkirakenteen ulkopuolelle. \n\nUudenkaarlepyyn seminaarin rakennusten arkkitehtuurissa toistuu esimerkiksi Heinolan seminaarin rakennustapa. Päärakennus on kaksikerroksinen puurakennus, jonka kahta siipeä yhdistää sali. Seminaarin yhtenäiseen rakennusryhmään kuuluvat lisäksi mm. päärakennuksen molemmin puolin sijoitetut kaksikerroksiset siipirakennukset, joista toinen on toiminut alun perin työskentelytiloina ja toinen ruokalarakennuksena. Seminaarin alueella toimii yläaste ja lukio.\n\nSeminaarille johtavan Seminaarikadun varrella on rivistö yksikerroksisia puisia asuinrakennuksia, jotka periytyvät suureksi osaksi 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kaupunkiin johtavan sillan pielessä on pieni klassistinen 1800-luvun alun rakennus, Brostugan, kaupungin siltavahdin talo. Siltavahti, jonka tehtävänä oli kerätä maalta kaupunkiin tulevilta siltamaksu ja avata puomi, asui tuvassaan 1800-luvun lopulle, minkä jälkeen siltatupa toimi mm. joella kulkevan höyrylaivan odotushuoneena. Brostugan, jonka seiniä koristavat Uudenkaarlepyyn historiasta kertovat Gunnar Clementin seinämaalaukset vuodelta 1941, on toiminut kahvilana ja kokoontumistilana jo 1930-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.525199302,22.526839695 63.521762076,22.523601610 63.521994731,22.522570477 63.522092943,22.522215764 63.522881760,22.521815703 63.523262221,22.521911239 63.523382760,22.522807083 63.523512936,22.523028289 63.525592760,22.523996239 63.525636863,22.523342711 63.527098178,22.523956550 63.527577998,22.523909122 63.527464508,22.524962594 63.527343837,22.525292157 63.527280603,22.525733612 63.526455018,22.528394353 63.525654309,22.528281916 63.525115778,22.527566987 63.525199302,22.526839695" ;
        poi:history       "Uusikaarlepyy oli vanha koulukaupunki, johon perustettiin triviaalikoulu Pietari Brahen toimesta 1604. Jo tätä ennen kaupungissa toimi alkeiskoulu. Triviaalikoulu siirrettiin Vaasaan 1684 ja Uudessakaarlepyyssa jatkoi pedagogio. Suomen ensimmäinen seminaari perustettiin 1863 Jyväskylään ja pian sen jälkeen perustettiin ensimmäiset ruotsinkieliset seminaarit Tammisaareen ja Uuteenkaarlepyyhyn. Päätös Uudenkaarlepyyn miesseminaarin perustamisesta tehtiin 1871.\r\n\r\nProfessori, kirjailija Zacharias Topelius oli aktiivinen Uudenkaarlepyyn seminaarin perustamisen puolestapuhuja, ja seminaarin sijaintivaihtoehtoina pidettiin mm. Topeliuksen omistamaa Kuddnäsin tilaa. Seminaari päätettiin perustaa kuitenkin kapteeni P. Högdahlilta ostetulle tontille Lapuanjoen länsirannalle, minne oli ryhdytty rakentamaan kaupunkipalon 1858 jälkeen. Seminaari oli toiminnassa 1873-1971.\r\n\r\nKoulurakennusten piirustukset laadittiin lääninarkkitehti Theodor Granstedtin johdolla. Uudenkaarlepyyn seminaarin kaksi ensimmäistä rakennusta, työtilat ja ruokalarakennus valmistuivat 1873. Päärakennus valmistui 1875, asuntola ja rehtorinasunto rakennettiin 1881-1882. Seminaarin harjoituskouluksi perustettiin 1876 normaalikoulu, johon siirrettiin alkeiskoulun oppilaat. Harjoituskoulu sai uuden rakennuksen 1908 kaupungin keskustaan. Seminaariin liittyi puisto ja kasvimaa sekä länsipuolella metsäalue, ja puutarhanhoitoa harjoitettiin vielä 1930-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4601" ;
        skos:prefLabel    "Uudenkaarlepyyn seminaari ja Seminaarikatu"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Lepolantielle, vastapäätä Elantoa, tuli 30-luvun puolessavälissä elokuvateatteri Bio Tarja, jossa käytiin parhaimmillaan kerran tai kahdesti viikossa. --- Bio Tarjassa kävivät sodan jälkeisetkin polvet, ahkerimmat kolme kertaa vikossa. --- Teatterin ulkopuolelle muodostuikin lauantai-iltaisin nuorison vilkas kokoontumispaikka.\" (S. 30.)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4923> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9509>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5125>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1741934~S9*fin> .

rky:p1726  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat yksityistalo Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot ovat aikakautensa asuntosuunnittelun korkeatasoisia edustajia. \n\nAlvar Aallon suunnittelema Maison Aho (1965) on pohjoinen ja pienimuotoinen esimerkki Aallon yksityistalojen sarjassa. Maison Aho ja sen kuuluisat edeltäjät Villa Mairea (1939) ja Maison Carré (1959) on suunniteltu perheelle, jolla on yksityinen taidekokoelma.\n\nMaison Aho on useiden Aallon yksityistalojen tapaan ulospäin sulkeutunut ja eleetön, sisätilaltaan sen sijaan sekä kodikas että juhlava. Pientaloalueella sijaitsevalla Maison Aholla on puistomainen ympäristö Pohjolankadun varrella. Punatiilinen asuinrakennus on pohjamuodoltaan viuhkan muotoinen.  Punatiilen lisäksi rakennusmateriaaleina on käytetty sokkelissa graniittia, pulpettikatossa kuparia ja julkisivun yksityiskohdissa ja sisätiloissa jalopuuta. Matalan rakennuksen päätilat sijoittuvat sisääntulotasoon aputilojen jäädessä alempaan kerrokseen. Peräkkäin sijaitsevat olohuone ja ruokailutila avautuvat viuhkamaisesti eteistilaan, joka jää muutaman askelman päätiloja alemmalle tasolle. Sekä olo- että ruokailutilan ikkunat ulkonevat julkisivupinnasta ja niistä aukeaa näkymä muurien sulkemalle sisäpihalle. \n\nTilaajansa mukaan Ahon asuinliiketaloina tunnetut kolme punatiilistä 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun kerrostaloa sijoittuvat samaan kortteliin Koskikadun ja Jaakonkadun varrelle. Koskikadun kaksi rakennusta muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Nelikerroksisten rakennusten pohjakerroksessa on liiketiloja. Punatiiltä on käytetty rakennuksien ulkomateriaalina rikkaasti: kylmät ullakkokerrokset on merkitty käyttämällä päätykiviä, ikkunasäleikköjä on tehty salaojaputkista. Sokkelimateriaalina on tumma graniitti. Koskikatu 20:n seinässä on Alvar Aallon suunnittelema ja kuvanveistäjä Heikki Häiväojan toteuttama reliefi Aurora Borealis, jonka aiheena on revontulet ja hyppäävä lohi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.502660435,25.730186158 66.502872727,25.728632273 66.503195733,25.728837146 66.503061924,25.729837033 66.503454894,25.730085258 66.503374264,25.730706683 66.502660435,25.730186158" ;
        poi:history       "Arkkitehti Alvar Aalto laati Rovaniemen jälleenrakentamista ohjaavan yleis- ja asemakaavan, ns. Poronsarvikaavan 1945. Samaan aikaan Korkalorinteen asuinalueen rakentamisen kanssa rovaniemeläinen Ahon liikemiessuku tilasi arkkitehti Alvar Aallolta suunnitelmat kolmeen kerrostaloon kaupungin keskustassa. Rakennuksista Koskikatu 18 valmistui 1959 ja siihen kiinteästi liittyvä Koskikatu 20 kolme vuotta myöhemmin. Jaakonkatu 3 valmistui 1963 samaan kortteliin.\r\n\r\nKerrostalojen lisäksi Aalto sai keväällä 1964 Aarne Aholta toimeksiannon yksityistalon suunnittelusta. Maison Aho valmistui Aallon luonnoksien ja tilaajan ehdotusten pohjalta jo seuraavana vuonna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5234" ;
        skos:prefLabel    "Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot (Ahon asuinliiketalot)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9204>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ringbom, Nils-Eric"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9204" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7080>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Westö, Kjell"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=30&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/westo-kjell" .

rky:p93  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kerava on yksi Suomen ensimmäisen, Helsinki-Hämeenlinna -radan asemista. Keravan rakennuskannaltaan monipuolisen asema-alueen historiallinen ydin muodostuu asemarakennuksesta, sen vieressä olevasta entisestä postitalosta, kahdesta asuinrakennuksesta sekä Alikeravantien varrella sijaitsevasta asuinkasarmista. Asemarakennus on torneineen poikkeuksellinen puuasemien joukossa. Postitalo on esimerkki asema-alueille sijoitetuista, nyttemmin harvinaistuneista postirakennuksista.\n\nKeravan puisen aseman uusrenessanssiulkoasu on pääpiirteissään säilynyt. Sen vierellä on postitalo vuodelta 1913. Radan vastapuolella sijaitseva asuinkasarmi on lähes 50 metriä pitkä ja on sekä volyyminsa, koristeellisen vuorauksensa että sijaintinsa vuoksi kaupunkikuvallisesti merkittävä. Se on myös poikkeuksellisen edustava näyte rautatien asuinrakennuksista. \n\nKeravasta on tullut pääkaupunkiseudun vilkkaimpia asemia ja asema-aluetta on uudistettu, merkittävimmin on muuttunut laiturialue alikulkuineen ja laiturikatoksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.403239619,25.107548960 60.403351334,25.105201637 60.404306503,25.104041497 60.404141213,25.105140719 60.405032512,25.105416448 60.404996009,25.106126575 60.404600769,25.106054042 60.403767575,25.105759050 60.403604852,25.107709344 60.403239619,25.107548960" ;
        poi:history       "Helsingin ja Hämeenlinnan välinen ratayhteys avautui liikenteelle 1862. Keravan ensimmäinen, paikalle 1863 siirretty, asemarakennus osoittautui pian pieneksi, etenkin kun Kerava-Porvoo -radan valmistuminen 1874 lisäsi liikennettä. Nykyinen asemarakennus rakennettiin 15 vuotta radan avaamisen jälkeen 1876-1878, todennäköisesti Knut Nylanderin suunnitelmin. Rakennusta laajennettiin 1904. Aseman asuinkasarmi, kahdeksan perheen asuintalo, rakennettiin arkkitehti Bruno Granholmin vuodelta 1896 peräisin olevien piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k245 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2072" ;
        skos:prefLabel    "Keravan rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eduskuntatalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eduskunta" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9805> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6415> ;
        wgs84:lat            "60.1725227739225" ;
        wgs84:long           "24.9327142175547" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/eduskuntatalo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7175>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Suomen eduskuntatalo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7175" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7414>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7509>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Laine, Keijo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7492> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7509" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5719>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5E2CEFB4-80D4-43C2-B7C7-9809BE4C173D> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9464>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pasilan asema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.1988912433701" ;
        wgs84:long        "24.9327780539327" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pasilan-asema" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6960>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Tapaninkylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i73> ;
        wgs84:lat         "60.2637202817277" ;
        wgs84:long        "25.0002000608728" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tapaninkyla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7674>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1921521~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_212>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:57+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p17>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Traverssi Bethun "@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T07:16:07.38+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:27:39.47+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33630 , koko:p40755 , koko:p37849 ;
        poi:assetID      "A8" ;
        poi:description  "Pieni traverssi Bethun rakennettiin tenalji Bethunin (ks. Rantavarustus A 13) muurintaitteeseen vuonna 1754. Siinä oli kaksi asuttavaa tiiliholvia, joihin oli muurattu uunit. Varustus oli peitetty maallla ja turvetettu. Se oli varustettu sekä tykki- että kivääriaukoin.\n\nVenäläisellä kaudella vuonna 1835 traverssi katettiin peltikatolla. Vuonna 1865 traverssin suojaksi rakennettiin tukimuurit, jotka vahvistettiin maalla. Rakennus säilyi tässä vaiheessa vielä peltikatteisena. Vuonna 1878 peltikatto purettiin ja koko varustus peitettiin maalla ja se liitettiin osaksi patteri IV:ää. Maapeitettä vahvistettiin vahvistettiin vielä vuonna 1880.\n\nVuosina 1948-50 suoritetun ravintola Walhallan rakennustyön yhteydessä traverssi Bethuniin sijoitettiin ravintolan lämpökeskus.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nAnalecta Archaeologica Fennica XIII.1955.\nKA VSA 17044\nKrA Ö 1-20, Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK A 137-146"@fi ;
        poi:history      "Pieni traverssi Bethun rakennettiin tenalji Bethunin (ks. Rantavarustus A 13) muurintaitteeseen vuonna 1754. Siinä oli kaksi asuttavaa tiiliholvia, joihin oli muurattu uunit. Varustus oli peitetty maallla ja turvetettu. Se oli varustettu sekä tykki- että kivääriaukoin.\n\nVenäläisellä kaudella vuonna 1835 traverssi katettiin peltikatolla. Vuonna 1865 traverssin suojaksi rakennettiin tukimuurit, jotka vahvistettiin maalla. Rakennus säilyi tässä vaiheessa vielä peltikatteisena. Vuonna 1878 peltikatto purettiin ja koko varustus peitettiin maalla ja se liitettiin osaksi patteri IV:ää. Maapeitettä vahvistettiin vahvistettiin vielä vuonna 1880.\n\nVuosina 1948-50 suoritetun ravintola Walhallan rakennustyön yhteydessä traverssi Bethuniin sijoitettiin ravintolan lämpökeskus.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nAnalecta Archaeologica Fennica XIII.1955.\nKA VSA 17044\nKrA Ö 1-20, Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK A 137-146"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10408315\n" ;
        wgs84:lat        "60.138515006285544" ;
        wgs84:long       "24.98900003433232" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7769>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Malmin sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat         "60.2538039329924" ;
        wgs84:long        "24.9987852651559" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7769" .

blue_route:c12  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s13 ;
        :source       blue_route:s12 .

<http://example/upload-base/#metadescription_472>
        dcterms:modified  "2010-08-24T12:56:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7411>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Finaali" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7410> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/01251.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=1251\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=1251\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7411" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Katu laajeni aukioksi, jota isot puutalot ympäröivät. Kun he olivat sivuuttaneet aukion, Helsingin keskustan valojen kajastus näkyi hetken aikaa eteläisessä taivaanrannassa. Sitten matka jatkui alamäkeen. Vielä noin sata metriä ajettuaan Pauli jarrutti ja pysäköi kadunsyrjään.' (s. 18)" ;
  dcterms:description            "Pauli hakee veljenpoikansa luokseen asumaan Pasilaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9651> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9237>
] .

[ dcterms:description  "Vallilan kirjasto Päijänteentie 5:ssä vuodesta 1991." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3134> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6458>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8125>
        dcterms:modified  "2010-11-22T12:08:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5621>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C653AF5E-CB84-416C-A158-C8565E9FACB8> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6096>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9B459493-BA2C-4BAB-938E-50061BAC6A5C> .

rky:p302  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Köyliönjärven Kirkkosaaren kulttuurimaisema on sekä historiallisesti että maisemallisesti arvokas kokonaisuus, yksi kansallismaisemistamme. \n\nKulttuurimaisemaan lukeutuvat rantojen alavat viljelykset, Kirkkosaari eli Köyliönsaari, Kirkkoluoto ja Kaukosaari sekä kirkonkylästä Kirkkosaareen johtava koivukuja. Esihistorialliselta ajalta periytyvästä asutuksesta kertovat mm. Tuhkanummen ja Yttilän Otan rautakautiset kalmistot. Kirkkokarilla on keskiaikaisen kappelin jäännökset. Järven itärannalla kulkee Pyhän Henrikin tie. \n\nKirkkosaarella sijaitsevan Köyliönkartanon eli Vanhakartanon uusklassistinen päärakennus ja toinen asuinrakennus ovat 1800-luvun alusta. Asuinrakennusten välissä oleva Lallin kellariksi kutsuttu holvattu kivikellari liittynee 1500-luvun rakennusvaiheeseen. Kaksikerroksinen, punamullattu Alapytinki lienee palvelusväelle rakennettu asuinrakennus 1700-luvun lopulta. Kartanon hedelmäpuutarha periytyy 1600-luvulta. Päärakennusta ympäröivän puiston nykymuoto on 1800-luvulta. Puistossa on kaksi rautakautista kalmistoa ja vanhan kirkon paikka. \n\nKöyliönsaarella on myös Köyliön 1752 rakennettu puukirkko. Sen nykyasu on vuodelta 1890. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa ja hongikko. \n\nKeskiajan vilkkain pyhiinvaelluspolku Pyhän Henrikin tie on johtanut Köyliön Kirkkoluodolta Lähteenkylästä Nousiaisiin. Lähteenkylästä tie jatkuu Huovintien nimellä Kokemäelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.112297098,22.360072144 61.115328151,22.318617585 61.125347640,22.314176085 61.126925309,22.311982111 61.134448426,22.329124857 61.146469379,22.322819713 61.148514985,22.325171769 61.148166368,22.330432363 61.136034730,22.340376551 61.123531392,22.363084945 61.115124597,22.363917447 61.112297098,22.360072144" ;
        poi:history       "Köyliönsaari on ollut merkittävä asuinpaikka jo rautakaudella. Suomen historiassa saari on keskeinen Lalliin ja Pyhään Henrikiin liittyvän perimätiedon ja tradition takia. Köyliönkartanon rälssisäterin on oletettu olleen alkuaan pakanallisen talonpoikaispäällikön Lallin kartano. Kartano otettiin kristinuskon myötä kirkolle ja kartano oli keskiajalla piispankartanona, Kustaa Vaasan aikana kuninkaankartanona. Cedercreutz-suvulle kartano on kuulunut 1740-luvulta alkaen. Taiteilija Emil Cedercreutz syntyi kartanossa 1879. \r\n\r\nKartanon päärakennus tuhoutui 1800-luvun alkupuolella tulipalossa, jonka jälkeen rakennettiin kaksi uusklassillista asuinrakennusta. Rakennukset olivat osa laajempaa asemakaavallista kokonaissuunnitelmaa, joka jäi kuitenkin toteutumatta. \r\n\r\nKöyliöjärven rantoja viljeltiin jo varhain ja järven ympäristön asutus oli jo keskiajalla laajalle levinnyt. 1560-luvulla kylissä oli yhteensä 72 taloa. \r\n\r\nKöyliö perustettiin Kokemäen kappeliksi 1445. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Köyliö erotettiin 1587. Kirkko tuhoutui tulipalossa kesällä 1751.\r\n\r\nKöyliön nykyinen kirkko valmistui tornittomana ristikirkkona 1752. Kirkko uudistettiin 1890, jolloin uusittiin mm. ikkuna-aukot, ulko- ja sisäverhous sekä rakennettiin länsipäähän torni. Suunnitelmat teki arkkitehti Sebastian Gripenberg."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k319 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:tie , poio:kirkkorakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=87" ;
        skos:prefLabel    "Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9700>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sota Helsingissä lapsen silmin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9699> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9698> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8844> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9697> ;
        th:lisatietoa     "Helsinkiläinen Asta Lapinmäki oli talvisodan syttyessä pieni koululainen. Tämä kirjanen haluaa valottaa ja elävöittää jälkipolville niitä tunteita, joita sota-aika herätti erityisesti lapsen mielessä. Pienen Suomen sotiessa suurta Neuvostoliittoa vastaan elämä oli kovin toisenlaista kuin tänä päivänä. Tuolla ajalla oli aivan erikoinen oma tunnelmansa. \n\nTalvisodan henki vallitsi myös jatkosodan aikana. Eurooppa oli sodassa eikä huomispäivän tapahtumista ollut tietoa. Tilanteesta ei ollut poispääsyä, mutta onneksemme suomalaiset selvisivät sodasta itsenäisenä kansakuntana.\n\n(www.mediapinta.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9700" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7910>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:29+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku,  Riitta Ryökäs: Dora Jung haastaa tulkintaan - Mikael Agricolan, Tuomaan ja Hakavuoren kirkkojen tekstiilien symboliikkaa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8804>
] .

koko:p48358  dc:created  "2012-05-29T09:08:33.381+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:08:33.49+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "skolan"@sv , "school"@en , "koulu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7671>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Arkadiateatteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suomalainen teatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7101> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1708532057615" ;
        wgs84:long           "24.9349292179924" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7671" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p215>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kellotapuli ja kirkon aita "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:59:35.256+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:17:50.369+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32999 , koko:p31507 ;
        poi:assetID      "C42" ;
        poi:description  "Kirkonmäkeä ympäröivä aitaus valmistui lahjoitusten turvin vuonna 1872. Kirkon ympäristön rakentaminen eteni siis melko hitaasti, kirkkohan oli vihitty käyttöönsä jo vuonna 1854. Aitarakennelma tehtiin tykin putkista, jotka kiinnitettiin kolme vierekkäin kivijalustalle. Reunimmaisiin tykin putkiin kiinnitettiin painavat, merivirastolta saadut kettingit ristikkäin. Kirkon eteläisen ja läntisen sisäänkäynnin kohdilla olevia portteja korostettiin kiinnittämällä portteja reunustaviin tykinputkiin kullatut kotkat, kun taas muiden tykkien päällä oli valurautaiset kullatut ristit. Aitaustyön maksoi Viaporin komendantti Alopeus. Ristikkäisten ketjujen ja tykinputkien muodostama aitaus oli sotilaskirkoissa tuolloin yleisesti käytetty.\n\nKellotapuli rakennettiin vuosina 1888-1889 Aleksanteri Nevskin kirkon luoteispuolelle. Se liittyi olennaisena osana kirkkoa ympäröivään aitarakennelmaan. Tapuli on tyylillisesti kirkon kanssa samankaltainen huolimatta myöhäisemmästä rakentamisajankohdasta.\nKello painoi 400 puutaa. Tapulissa oli pieni sipulikupoli ja kellolle tehtiin teräspalkkiripustus. Kirkonkellossa lukee slaavinkielisellä tekstillä:\n\"Ylistäkää Jumalaa hyvä-äänisin kymbaalein.\nJulistakaa päivästä päivään Hänen pelastustaan.\nAntakaa Herralle kiitos ja kunnia\nVaviskoon Hänen kasvojensa edessä kaikki maa\nPauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on\nKaikki maa kumartakoon hänelle.\"\n\nKirkon luterilaistamisen yhteydessä 1920-luvulla myös tapulin koristelua yksinkertaistettiin ja sipuli korvattiin matalalla telttakatolla. Perushahmonsa kellotapuli on kuitenkin säilyttänyt.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 152\nLähteet:\nMV SL VIK C 820 821 832.\nKellon tekstin käännös Tillanen, Reino, kirkkoherra. Esite Suomenlinnan kirkosta. Johanneksen seurakunta. Helsinki.\nKA VSA 17044.\nKuva:\nMV SL VIK C 821, 24.11.1887.\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Kirkonmäkeä ympäröivä aitaus valmistui lahjoitusten turvin vuonna 1872. Kirkon ympäristön rakentaminen eteni siis melko hitaasti, kirkkohan oli vihitty käyttöönsä jo vuonna 1854. Aitarakennelma tehtiin tykin putkista, jotka kiinnitettiin kolme vierekkäin kivijalustalle. Reunimmaisiin tykin putkiin kiinnitettiin painavat, merivirastolta saadut kettingit ristikkäin. Kirkon eteläisen ja läntisen sisäänkäynnin kohdilla olevia portteja korostettiin kiinnittämällä portteja reunustaviin tykinputkiin kullatut kotkat, kun taas muiden tykkien päällä oli valurautaiset kullatut ristit. Aitaustyön maksoi Viaporin komendantti Alopeus. Ristikkäisten ketjujen ja tykinputkien muodostama aitaus oli sotilaskirkoissa tuolloin yleisesti käytetty.\n\nKellotapuli rakennettiin vuosina 1888-1889 Aleksanteri Nevskin kirkon luoteispuolelle. Se liittyi olennaisena osana kirkkoa ympäröivään aitarakennelmaan. Tapuli on tyylillisesti kirkon kanssa samankaltainen huolimatta myöhäisemmästä rakentamisajankohdasta.\nKello painoi 400 puutaa. Tapulissa oli pieni sipulikupoli ja kellolle tehtiin teräspalkkiripustus. Kirkonkellossa lukee slaavinkielisellä tekstillä:\n\"Ylistäkää Jumalaa hyvä-äänisin kymbaalein.\nJulistakaa päivästä päivään Hänen pelastustaan.\nAntakaa Herralle kiitos ja kunnia\nVaviskoon Hänen kasvojensa edessä kaikki maa\nPauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on\nKaikki maa kumartakoon hänelle.\"\n\nKirkon luterilaistamisen yhteydessä 1920-luvulla myös tapulin koristelua yksinkertaistettiin ja sipuli korvattiin matalalla telttakatolla. Perushahmonsa kellotapuli on kuitenkin säilyttänyt.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 152\nLähteet:\nMV SL VIK C 820 821 832.\nKellon tekstin käännös Tillanen, Reino, kirkkoherra. Esite Suomenlinnan kirkosta. Johanneksen seurakunta. Helsinki.\nKA VSA 17044.\nKuva:\nMV SL VIK C 821, 24.11.1887.\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p18939> ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3043875\n" ;
        wgs84:lat        "60.14798757254463" ;
        wgs84:long       "24.985974502563522" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8385>
        dcterms:modified  "2010-01-08T14:20:50+0300" .

rky:p562  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia. Suurten talonpoikaistilojen uudet päärakennukset tai pihapiirin laidalle rakennetut syytinkitalot on rakennettu ja uudistettu empiretyylin yksityiskohtia mukaillen. \n\nRakennukset, joissa monessa on aumakatto, on vuorattu ajanmukaisella vaakavuorauksella. Koriste-elementteinä ovat nurkkien pilasterit, tyylitellyt joonialaiset pilasterit ja ikkunoiden profiloidut listat ja joskus maalatut otsalaudat. Ominaista näille rakennuksille ovat komeat kaksoispylväiden ja kaari-ikkunoiden koristamat umpikuistit. \n\nParhaat esimerkit Jämsän empiretaloista ovat Ruotsula vuodelta 1824 ja Säyrylän kylässä oleva Kuikka 1830-luvulta, Hinkkala 1830-luvulta sekä Honkasen 1834 tyylinmukaistettu päärakennus ja vierasrakennus 1840-luvulta Jämsänkoskella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.874004105,25.171337382 61.874888899,25.170523926 61.875176932,25.171923324 61.874213979,25.172781256 61.874004105,25.171337382" ;
        poi:history       "Rakentajina Jämsässä toimivat perimätiedon mukaan kesäksi paikkakunnalle Pohjanmaalta tulleet kirvesmiehet sekä Turun puuseppäammattikunnassa oppinsa saaneet oman paikkakunnan miehet. Ulkomaalauksessa käytetyt empirevärit saatiin Turussa maalariopissa olleen jämsäläisen maalarin Fredrik Wilhelm Römanin välityksellä. \r\n\r\nJämsänjokilaakso tunnettiin Keski-Suomen vilja-aittana, joka yhdessä metsien ja koskeen perustettujen myllyjen ja sahojen kanssa takasi alueelle vaurautta, joka näkyi näyttävänä rakentamisena.\r\n\r\nPohjalaiset kirvesmiehet rakensivat useita talonpoikais-empireä edustavia asuin- tai vierasrakennuksia Keski-Suomen alueelle 1820-luvulta aina 1860-luvulle. Ilmiö liittyi tyylivaikutteiden siirtymiseen rannikolta sisämaahan ja toisaalta Pohjanmaan taloudelliseen taantumaan laivanrakennuksen ja tervanpolton vähenemisen jälkeen sekä Keski-Suomen vaurastumisen alkuun, jossa keskeisinä tekijöinä olivat alueen laajat metsät ja vesivoimavarat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k182 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1719" ;
        skos:prefLabel    "Suur-Jämsän empiretalot (Hinkkala)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8719>
        dcterms:modified  "2010-02-17T15:44:22+0300" .

[ dcterms:description  "Kotikatuna Aleksi-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8979>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1672287~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1672289~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6427>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Achté, Kalle"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/achte-kalle" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8382>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Syntipukki" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1957." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2ihx/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8380> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8381> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8382" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8621>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:07:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9096>
        dcterms:modified  "2010-05-17T15:11:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6592>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8716>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Yrjönkatu 17"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suomi-yhtiön asuintalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1674869199564" ;
        wgs84:long           "24.9401510254282" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/yrjonkatu-17" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6926>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070235~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4897>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1563307~S9*fin> .

rky:p1355  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Elimäen kulttuuriympäristö on poikkeuksellisen ja laajan maanomistushistorian muovaama. Kymenlaakson laajin yhtenäinen viljelysaukea, joka levittäytyy kuivatun Elimäenjärven alueella, on historiallisesti ja maisemallisesti kiinnostava. Elimäen kirkko on maamme ensimmäisiin kuuluva puinen ristikirkko.\n\nElimäenjärven ympärille 1600-luvulla muodostuneet kartanot ovat kuuluneet Getrud von Ungernille lahjoitettuun suureen maaomaisuuteen. Moision, Peippolan ja Mustilan kartanot ovat säilyttäneen kartanokulttuurista kertovan ympäristönsä ja osin rakennuskantansa.\n\nMoision kartanon kaksikerroksinen, tiilestä muurattu empirerakennus on tiettävästi Engelin ensimmäinen Suomessa suunnittelema maaseudun säätyläisrakennus. Säilyneen kustannus- ja materiaaliarvion mukaan rakentaminen on aloitettu 1818. Pohjakaavassa herättää huomiota kulmaukseen sijoitettu sali. Rakennuksen ensimmäinen kerros on rustikoitu ja toinen sileäksi rapattu. Fasadijäsentely keskittyy pilastereiden jäsentelemiin keskirisaliitteihin.\n\nPeippolan kartano sijaitsee vuosisatoja vanhalla puistoalueella aivan Elimäen keskustassa. Yksikerroksinen, hirsirunkoinen päärakennus on Theodor Höijerin suunnittelema ja rakennettu 1847. Hämeenkylän kartano sijaitsee Teutjärven rannalla vanhassa puistoympäristössä. \n\nElimäenjärven muinaista rantaviivaa noudattelevan kuivatusuoman ja Hongistonjoen länsipuolella olevat kylät, Hongisto, Huitila ja Kesola, jotka vielä 1800-luvun lopulla kuuluivat Mustilan kartanon alaisuuteen, muodostavat viljelyksineen ja tiiviisti rakennettuine pihapiireineen ja tuotantorakennuksineen kokonaisuuden, joka kuvastaa oivallisesti itsenäisen Suomen maatalouspolitiikkaa sekä kertoo sotien jälkeen harjoitetusta maatilojen rakentamisen ohjauksesta ja tyyppirakentamisesta. Peltoaukealla sijaitsevien maatilojen usein kuusiaitojen ympäröimä rakennuskanta on etupäässä uutta, 1960-luvun jälkeen valmistunutta, mutta yhtenäistä ja aikaansa hyvin kuvastavaa.\n\nElimäen kirkonkylä sijoittuu Elimäenjärven etelärannalle. Kirkko vanhoine tarhoineen on jäänyt keskustaajaman tiiviin asutuksen keskelle. Kirkon ristivarsien vesikatot ovat aumatut siten, että päätylappeet ovat sivulappeita jyrkemmät. Sakaristo sijaitsee pohjois- ja itäristin välisessä kulmauksessa. Kirkkosalia kattaa viisi keskenään tasakorkeaa ja tasalakista keskirenkaalla ja ruoteilla varustettua holvikupua. Kirkon kiinteän sisustuksen keskeiset osat ovat Elimäen läänityksen haltijan Casper Wreden ja hänen vaimonsa Sofia Taube lahjoittamat. Niihin kuuluvat barokkityylinen kuoriaita vuodelta 1666, alttarilaite tauluineen vuodelta 1632 sekä saarnastuoli.\n\nKirkkoa vastapäätä keskustaa halkovan kadun toisella puolella sijaitseva 1790-luvulla rakennettu kellotapuli on tehty ainoastaan kelloja varten, minkä takia siitä puuttuu korkea pohjakerros. Vuoteen 1885 käytössä olleessa kirkkotarhassa on Moision, Mustilan ja Myllylän kartanot omistaneiden af Forsellesien sukuhaudat sekä Hämeenkylän kartanossa asuneen vara-amiraali Adolf Etholénin perheen hauta. Kiviaita on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta.\n\nElimäen kotiseutumuseoalue, jonka rakennukset kuvaavat elimäkeläistä rakentamista, sijaitsee Teutjoen rannalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.604669035,26.509378844 60.604471112,26.509018302 60.604315384,26.500766357 60.606657892,26.496184590 60.609335832,26.495233657 60.609849510,26.498716955 60.609833828,26.499299061 60.607025471,26.503633670 60.607250022,26.506357661 60.607252708,26.507084927 60.606932870,26.507598874 60.606183812,26.508083046 60.605667958,26.508781882 60.604669035,26.509378844" ;
        poi:history       "Elimäenjärven ympärille keskittyi tasankoalueen vanhin asutus, ja uuden ajan alussa seutu oli vakiintunutta peltoviljelyaluetta. Pyhtään seurakuntaan kuuluneen alueen ensimmäinen kappelikirkko lienee rakennettu 1570-luvulla nykyisen Elimäen kirkon läheisyyteen, Elimäenjärven eli Kirkkojärven etelärannalle. Elimäen kirkko rakennettiin joko 1638 tai rakennusmestari Petter Lohmanin johdolla 1678.\r\n \r\nEnsimmäiset läänitykset Elimäeltä annettiin 1500-luvulla, mutta ne jäivät useimmiten lyhytaikaisiksi. Kartanokulttuuri juontaa juurensa 1600-luvun alkuun, jolloin Kaarle IX lahjoitti Elimäen pitäjän Gertrud von Ungernille, kuninkaan hengen pelastaneen Henrik Wreden leskelle. \r\n\r\nMatalan ja ruohottuneen Elimäenjärven eli Kirkkojärven kuivatus alkoi 1860-luvulla. 1910-luvulla jatkettiin järven kuivatusta Mustilan kartanon isännän aloitteesta. Lopullisesti järvi kuivattiin viljelysmaaksi 1948, kun siirtoväelle tarvittiin uutta viljelysmaata. Toimenpiteellä saatiin 350 hehtaaria peltomaata."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2022" ;
        skos:prefLabel    "Elimäen kartanot ja viljelymaisema (Hämeenkylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8976>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Stallari" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i49> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8975> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8976" .

[ dcterms:description  "Henrikin itsemurhan tehneen veljen hautajaiset eräänä talvena sodan aikaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2608> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609>
] .

<http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#keyword>
        a            owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain  <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> ;
        rdfs:label   "keyword"@en , "asiasana"@fi ;
        rdfs:range   <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Keyword> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2345>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sahlberg, Asko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sahlberg-asko" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i626>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Kelluva kaupunki " ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:lisatietoa         "Musiikkia Helsingin kaupunginmuseon näyttelyyn, syksyllä 1993." ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7636> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kelluva-kaupunki-den-flytande-staden" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7043>
        dcterms:modified  "2010-02-03T17:07:00+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ennen Bulevardin päässä tuoksui maltaalta,\ntulen polkupyörällä kolera-altaalta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i336> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687>
] .

rky:p56  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hahkialan kartano on yksi Hauhon merkittävimmistä suurtiloista laajoine viljelyksineen, puukujanteineen ja avarine aina Hauhon kirkolle saakka ulottuvine näkymineen. Kartanon talouskeskus on yksi modernin kartanosuunnittelun vaikuttavimmista esimerkeistä päärakennuksineen ja poikkeuksellisen hyvin säilyneine muoto- ja koristepuutarhoineen. \n\nKartanon nykyinen rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1900-luvun alkuvuosilta. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnitteleman Hahkialan kuutiomaisen päärakennuksen sileäksi rapattuja julkisivuja koristavat vain katonlappeiden barokkiaiheiset frontonit ja pienet kaarevalistaiset kattoikkunat sekä puiston puoleinen terassi parvekkeineen. \n\nPäärakennusta ympäröivät erittäin edustavat puistoistutukset. Puisto ja puutarha ovat vanhimmilta osin 1800-luvun alkupuolelta. \nNykyinen puistosommittelu, joka terassien kautta laskeutuu kohti järvinäkymää, on puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema. Kartanoalueelta johtaa maantielle vanha koivukuja sekä lehmus- ja tammikujanne, jonka toisena päätteenä on Hauhon kirkko.\n\nKartanoaluetta ympäröivä laaja kulttuurimaisema yhtyy Tuittulan kylän viljelyksiin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.146409225,24.594525830 61.144539591,24.593000998 61.143839592,24.588400116 61.142821441,24.582774454 61.145582113,24.575414297 61.146701282,24.573638104 61.148524624,24.570843390 61.150809184,24.571739624 61.154894661,24.575167944 61.154909319,24.579180433 61.153803401,24.585079701 61.152235316,24.587550014 61.149769473,24.589963051 61.146409225,24.594525830" ;
        poi:history       "Hahkialan kylän talot olivat keskiajalta lähtien olleet läänitettyinä useille eri henkilöille. Hahkialan suurtila syntyi 1651 kun normandialainen everstiluutnantti Toussaint Charpentier sai tilan Ruotsin kuninkaalta ansioistaan 30-vuotisessa sodassa. Tilasta muodostettiin säteri 1663. \r\n\r\nKartanon rakennuskanta on pääasiassa 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Tällöin maataloutta uudistettiin ja tilalle rakennettiin navetta- ja tallirakennuksia, meijeri, viljamakasiini ja kasvihuoneita sekä tiiliruukki ja saha. Lisäksi valmistui työntekijöille asuntoja, koulu ja vanhainkoti. Uutta peltoa hankittiin kartanoa ympäröivän Hyvikkälän järven pintaa laskemalla kaivamalla nykyinen Kaivanto-ojaksi kutsuttu väylä.  Pellon lisäksi muodostui kaksi järveä: Kirrinen ja umpeen kasvava Hyvikkälän järvi. \r\n\r\nKartanon kaksikerroksinen kivinen päärakennus rakennettiin 1915-1917 arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelman mukaan. Edustava kartanorakennus on symmetrinen ja jäljittelee Vaasa-ajan barokkiklassismin kartanoarkkitehtuuria.  Konttorirakennus valmistui 1911.\r\n\r\nTila jaettiin perillisten kesken 1950, jolloin syntyivät kartanon keskeiset rakennukset käsittänyt  Keski-Hahkiala sekä Länsi-Hahkialan ja Itä-Hahkialan(Kelkkala) tilat. Charpentier suvun aika päättyi 1963, jolloin Keski-Hahkialan nimen saanut kartano myytiin Keskolle opetus- ja koetilaksi. Nykyisin kartano on yksityisomistuksessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1911" ;
        skos:prefLabel    "Hahkialan kartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_199>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1692411~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7138>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Laajasalon kanava"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Klubbnäsin kanava" , "Degerön kanava" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81> ;
        wgs84:lat            "60.1870435360236" ;
        wgs84:long           "25.0597919389261" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7138" .

[ dcterms:description  "Hirsipuunkallio" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7040>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9093>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Josafatinkalliot"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1868451178985" ;
        wgs84:long        "24.9451725845513" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/josafatinkalliot" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9332>
        dcterms:modified  "2011-05-24T13:53:24+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Siellä piti olla hiljaa, ja puhtaat kädet. \nVahtimestari huolehti niistä alakerrassa.\nNe olivat aina liian likaiset ottamaan hyllystä\nPienen töpöhännän seikkailuja.\nVahti antoi saippuaa, ja näytti lavuaarin.\nLastensalin hoitaja hymyili aina, \nSillä oli punaiset posket.\nSe oli Punahikka meidän mielestä.\nAikuistensalin hoitaja lopetti korttien leimaamisen\nkun me menimme sinne.\nSanomalehtisaliin olimme liian pieniä, lukijoiden mielestä.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1236> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9427>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Meilahdentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1921609684228" ;
        wgs84:long        "24.8858622725061" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/meilahdentie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2939>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aalto, Laura"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/aalto-laura" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Presidentinlinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Keisarillinen palatsi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1683630817351" ;
        wgs84:long           "24.9564341327267" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/presidentinlinna" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7398>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vyötiäisen kortteli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1706150664816" ;
        wgs84:long        "24.9590664664552" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7398" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7637>
        dcterms:modified  "2009-11-02T16:53:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2487>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1859992~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9592>
        dcterms:modified  "2011-04-01T13:26:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9687>
        a                    th:Elokuva ;
        rdfs:label           "Jos rakastat" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "musikaalielokuva" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:lisatietoa        "Elokuva kertoo ministerin tyttären ja maahanmuuttajan rakkaustarinan. Jos rakastat pohjautuu Z. Topeliuksen 1800-luvun puolivälissä kirjoittamaan satuun Adalmiinan Helmi. Elokuvassa kuullaan uudet versiot yli 20 tunnetusta kotimaisesta kappaleesta.\nKäsikirjoitus: Katja Kallio\nTuotanto: Jarkko Hentula\nPääosissa: Elli Vallinoja, Chike Ohanwe, Taneli Mäkelä, Satu Silvo, Minttu Mustakallio" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.finnkino.fi/Event/296827/" ;
        th:ohjaaja           <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9686> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9687" .

rky:p289  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kotalahti on Suomen 1960-luvun kaivosteollisuuden nousukautta edustava suurehko ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostava kaivosmiljöö. Kotalahti on yksi viimeisistä teollisuusyhdyskunnista, jossa on yhtiön laajaa palvelu- ja asuinrakentamista. \n\nOutokumpu Oy:n Kotalahden kaivosalue on noin 200 hehtaarin laajuinen. Kaivosrakennukset ja asuntoalueet ovat arkkitehtien Märta Blomstedt ja Matti Lampénin suunnittelemia ja ne ovat valmistuneet pääasiassa vuosina 1956-1970. Teollisuusalueeseen kuuluu 1958 valmistunut massiivinen 77 metriä korkea tornikompleksi, voima-asema, rikastamo, kaivostuparakennus sekä varasto- ja toimistorakennukset. \n\nKaivostaajamassa on ruokalara, lämpökeskus, sauna- ja pesularakennus sekä seitsemän asuinkerrostaloa, kaksi atriumtaloa ja viisi rivitaloa sekä omakotitaloja. Kaivoksen ympärille rakentuneesssa taajamassa on lisäksi yhtiön, kunnan ja seurakunnan toimesta rakennettuja julkisia tiloja, mm. koulu, seurakuntatalo, urheilukenttä,  elokuvateatteri ja kauppa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.590702542,27.605074280 62.590993528,27.609456169 62.589366427,27.613551822 62.587620333,27.613430596 62.583735834,27.622395282 62.578965953,27.608110522 62.578691091,27.606550824 62.578746652,27.605552864 62.579289125,27.604398349 62.580239954,27.603529575 62.582180408,27.604679008 62.584174402,27.605274756 62.585684499,27.605305448 62.587426160,27.605063105 62.590702542,27.605074280" ;
        poi:history       "Oravikosken kylässä olevan pienen Mertakosken varrella oli 1800- ja 1900-luvuilla mylly- ja sahatoimintaa. Tehdasalueella sijaitsi Oravikosken hovi -niminen maatila, jonka 1800-luvun päärakennus ja talousrakennuksia on säilynyt.\r\n\r\nKotalahden nikkelimalmiesiintymä löytyi 1954 kun leppävirtalainen asentaja Arvo Paakkulainen teki ilmoituksen löytämästään malmin näköisestä kivestä. Outokumpu Oy aloitti sen johdosta malmin etsinnän. Kaivostoiminta alkoi 1959. Nikkelin lisäksi malmissa oli hiukan kuparia. Vaikka malmipitoisuus oli matala, kaivos perustettiin Leppävirralle hyvien kulkuyhteyksien, Mertajoen veden ja läheisen voimalinjan vuoksi. Kaivostoimintaa Leppävirran Kotalahden kylässä kesti vuoteen 1987 saakka. Suurimmillaan kaivos työllisti yli 300 henkeä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k420 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1454" ;
        skos:prefLabel    "Kotalahden kaivosyhdyskunta"@fi .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7354> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7040>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hirttopuunmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1746896784058" ;
        wgs84:long        "24.959161296488" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7040" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7897>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:28+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Urkin sisustus paloi poroksi joskus 80-luvulla. Ilta-Sanomissa kerrottiin, että tuli roihusi Helsingin älymystön suosimassa ravintolassa. Toimittaja ei varmaankaan ollut käynyt pubissa kymmeneen vuoteen. Tai sitten hänellä oli erikoinen käsitys älymystöstä. ... Parhaat päivänsä ravintola oli nähnyt jo ennen kuin Urho Kekkonen vuonna 1973 kävi avajaiskaljoilla uudessa nimikkopubissaan. Tilaisuudesta kiersi hurjia huhuja. Hurja meno jatkui. Kononen oli ajautunut erään Vapun päivän aamuna pubiin. Senkertaisella kokoonpanolla tilanne olisi riistäytynyt käsistä missä tahansa muussa ravintolassa. Mutta ei Urkissa. Ovimies heitti kylmän rauhallisesti ulos koko kapakan. Vain selvimmät pääsivät tiukan seulan jälkeen takaisin.\"\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8468>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Näkis Hagiksen platsit\nja Brahiksen matsit\nja Valgan - voi jebulis, se stemmaa!" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i827> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Brando pysähtyi Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmaukseen ja istui patsaan juurelle. Patsas esitti kolmea miestä, jotka löivät isoilla vasaroilla alasinta. Alasin on ihminen, ja vasarat ovat mulkku, raha ja maine.\" (s. 140) " ;
  dcterms:description            "Marlon Brando päätyy Kolmen sepän patsaan juureen Helsingin keskustan kävelyretkellään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2723>
        dcterms:modified  "2011-11-17T19:15:58+0300" .

rky:p191  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "59.849731634,22.991739798 59.847589781,22.993680110 59.843892326,22.994054405 59.843654570,22.988874774 59.847180240,22.984931665 59.849731634,22.991739798" ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1192" ;
        skos:prefLabel    "Kudeneule Oy:n tehdasalue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8348>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1054726~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1841773~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5844>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=745CBF34-D350-411A-8DA9-885275D2C3B7> .

rky:p525  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.499626688,23.771614994 61.499775034,23.774775890 61.497767091,23.774868942 61.497737669,23.776332361 61.496006475,23.776256504 61.495972666,23.773458322 61.497729341,23.773411083 61.497655462,23.772222388 61.499626688,23.771614994" ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2197" ;
        skos:prefLabel    "Tampereen rautatieasema ja veturitallit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5939>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mannerheimintien nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin Mannerheimintie Helsingissä sai nykyisen nimensä? Se on aikaisemmin ollut Läntinen viertotie, Turuntie ja keskustassa Heikinkatu. Mannerheimintie on ollut kulkijoiden käytössä nykyisellä nimellään 4.6.1942 lähtien. Mannerheim täytti tuolloin 75 vuotta, minkä kunniaksi Helsingissä nimettiin hänelle tämä keskeinen väylä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5939" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7894>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Minkä tietäminen on ihmiselle välttämätöntä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7893> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7894" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Meritulli sijaitsi Helsingin suurimmassa satamassa. Länsisatamaa oli alettu rakentaa jo 1830-luvulla, mutta aluksi se oli ollut vain paikallissatama Hietalahdessa. 1900-luvun alussa Hieta- ja Jätkäsaari oli yhdistetty valtamerilaivoille sopivaksi ja sinne oli vedetty edelleen autoilijoita Ruoholahdessa kiusaava junarata\" (s.32-33)" ;
  dcterms:description            "Kirsi Kohonen yrittää saada rekka-murhatutkinnan kannalta kriittisiä tietoja meritullista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8454> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8453>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Iso-Mustasaari oli oikea nimitys asuinsaarellemme, mutta siihen aikaan puhuttiin vain Kirkkosaaresta. Tärkeimmät kohteet sijaitsivat lähellä: Kansakoulu, HOK, Elanto, Suutari, Törrösen kahvila, Maanviljelijän maitokauppa, parturi, Galotskin kauppa, Lastentarha, postitoimisto sekä tuiki tärkeä Sarvilahden valokuvaamo.\" (Kerttu Väänäsen, o.s. Nenosen kertomuksesta, s. 25)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4993> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7888>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Muutimme Herttoniemeen, kun olin menossa toiselle luokalle (s.94).\" \"Uusi kotimme oli ylimmässä, neljännessä kerroksessa. Siinä oli parvekekin, josta näkyi kauas metsien rajaan, ja yhdessä suunnassa näkyi pieni kaistale merta. Taivasta oli valtavasti ja valoa.\" (s. 96)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9094> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9322>
] .

rky:p785  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.897244878,27.844129480 60.901857279,27.840405734 60.906291556,27.840201883 60.906937839,27.841693104 60.906739857,27.848354467 60.905555761,27.852938580 60.901223543,27.856732303 60.897583183,27.854840404 60.896528684,27.848788498 60.897244878,27.844129480" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k441 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Suo-Anttila)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8250>
        dcterms:modified  "2009-12-30T16:26:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_52>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8345>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Ranin, Helge"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8345" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5841>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Tarkk'ampujan hauta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin Kaupunginmuseon sivuilla kerrotaan seuraavaa: \"Suomalaisen krenatööritarkkampujapataljoonan tarkkampuja Josef Johan Israelinpoika Back (s. 4.7.1826) Närpiön Pirttikylästä kaatui Särkiniemen taistelussa 9.8.1855 Englannin ja Ranskan yhdistyneiden laivasto-osastojen pommittaessa Viaporia ja yrittäessä maihinnousua Lauttasaareen Särkiniemessä. Hänen hautansa on Gyldenintien päässä Länsiväylän vieressä.\" Kävin paikan päällä katsomassa, mutta en löytänyt hautaa. Osaatteko neuvoa tarkemmin? Tässä löytämämme vihjeet. Toivottavasti nämä tarkentavat hautapaikan sijaintia. Mikäli hautaa ei vieläkään löydy, Lauttasaariseurasta saa lisäapua: http://www.lauttasaari.fi/\nLauttasaaren omilla kaupunginosasivuilla kerrotaan: \"Back on haudattu luonnon kiven alle Maamonlahden rannalle Gyldenintien päähän. Kivelle on pystytetty tykinkuula, jossa on teksti: 'Stupad vid försvaret af denna ö, å Mörtnäs Udde 9.8.1855, frid med hans stoft' ('Kaatunut tätä saarta puolustaessaan, Särkiniemessä 9.8.1855, rauha hänen tomulleen'). Hautaa kutsutaan edelleen 'Tuntemattoman sotilaan haudaksi', koska kaatuneen sotilaan nimi jäi pitkäksi aikaa unhoon. Vasta vuonna 1958 selvisi, että kyseessä oli Närpiön Pirttikylästä kotoisin ollut Joseph Johan Back.\"\n\nLähteet:\nhttp://www.lauttasaari.fi/index.php?option=content&task=view&id=12&Itemid=136\nKuva haudasta: http://www.hel2.fi/kaumuseo/muistomerkit/teokset/teos_1997-00152.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9417> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-kaupunginmuseon-sivuilla-kerro" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9059>
        dcterms:modified  "2010-04-22T19:01:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6555>
        dcterms:modified  "2010-02-03T17:02:18+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti yhdessä Pirkko Ilosen kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3840> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7186>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kuljin Esplanadia pitkin, vettä satoi niin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i203> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8844>
        dcterms:modified  "2010-03-18T16:34:51+0300" .

rky:p1318  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sumiaisissa ovat säilyneet hyvin kirkonkylän historialliset elementit kuten rakentamisen suhde maisemaan, rakennusten sijoitus pihapiirissä sekä tiestö ja peltojen sijainti.\n\nHistoriallisesti monikerroksista ja kiinteää nauhakylärakennetta on vaalittu. Kyläkeskustan muodostavat kirkko, Hytösen kauppakiinteistö, vanha koulu ja sotien jälkeen rakennettu kunnantalo. Raitin varrelle jäävät lisäksi vanha pappila ja Lepänjuuren tilakeskus. Kirkonkylää rajaavilla kantatiloilla (Savola, Hakola) on kunnostettuja, pihapiiriin liittyviä perinnerakennuksia. Uusi tielinjaus on sovitettu kyläraitin luonteeseen ja rakenteeseen. \n\nSumiaisten puukirkko 1880-luvulta seuraa muodoltaan edellistä, 1802 rakennettua kahdeksankulmaista kirkkoa. Keskusosaan liittyy kolmella sivulla lyhyet ristivarret ja neljännellä sivulla matalampi sakaristo. Kirkon ja tapulin ympärillä on vanha kirkkomaa. E. E. Castrenin suunnittelema pappila vuodelta 1862 on vanhan raitin varrella.\n\nKirkonkylän kulttuurimaisema jatkuu kirkon pohjoispuolella pitkin kyläraittia ja eteläpuolella järvinäkymien kehystämänä pitkin kannastietä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.649408866,26.046243473 62.650384770,26.044830033 62.666947493,26.036653655 62.677871945,26.035436968 62.677169419,26.055800193 62.654604147,26.076950515 62.651000780,26.065470610 62.649089775,26.050744814 62.649408866,26.046243473" ;
        poi:history       "Sumiaisten rukoushuonekunta muodostettiin Laukaan, Saarijärven, Rautalammin ja Viitasaaren pitäjien osista 1800. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1802. Laukaan kappeliksi Sumiainen muodostettiin 1842 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1896. \r\n\r\nSumiaisten nykyinen kirkko rakennettiin 1888-1889 (Th. Granstedt). Erillinen kellotapuli rakennettiin puusta 1851 Intendentinkonttorin suunnitelmin.\r\n\r\nVesistöjen väliin jäävällä kannaksella sijaitseva nauhamainen kylä rakentui kylätien varrelle, etupäässä Hakolan ja Savolan kantatilojen ja seurakunnan maille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k992 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:pihapiiri , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:liikerakennus , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4330" ;
        skos:prefLabel    "Sumiaisten kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i255>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helmi ja Kalle" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7639> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i254> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i254> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helmi-ja-kalle" .

rky:p19  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Savitaipaleen linnakkeet ovat osa Katariina II:n käskystä suunniteltua ja 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennettua Pietarin puolustusjärjestelmää. Kärnäkoski ja Partakoski ovat Ristiina-Lappeenranta -maantien ja Saimaan venäläisen tykkivenelaivaston suojaksi rakennettuja linnakkeita. Järvitaipaleen linnake on rakennettu suojaamaan sisemmän Salpausselän kulkureittiä.\n\nPartakosken maastoa myötäilevän varustuksen tavoin Kärnäkosken hyvin säilynyt linnake on muodoltaan epäsäännöllinen. Linnoituslaitteita yhdistää vanha, maisemallisesti arvokas Partakosken tie. Kärnäkosken kaksiaukkoinen kiviholvisilta on vuodelta 1886 ja yhdessä 1830-luvulla rakennetun myllyn kanssa se muodostaa kiintoisan kokonaisuuden. Myös Partakosken kauniissa koskimaisemassa on kaksiaukkoinen kiviholvisilta, joka on rakennettu 1900-luvun alussa.\n\nJärvitaipaleen vartiolinnake on pieni, kahdeksan bastionia käsittävä pitkänomainen varustus, jonka sisällä oli kymmenkunta rakennusta.\n\nSavitaipaleen linnoitusalueet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.271542095,27.705363198 61.271133732,27.703829432 61.271252298,27.702079403 61.269737998,27.703241852 61.268255141,27.701725928 61.267560027,27.703598377 61.264870724,27.705310269 61.264025336,27.705380201 61.262646287,27.707281842 61.263597973,27.711865049 61.263036875,27.713708980 61.262467700,27.714253082 61.261460516,27.713116260 61.260938987,27.710257749 61.262297330,27.706496535 61.263846925,27.704732149 61.264778088,27.704619538 61.267205171,27.703064262 61.268244001,27.700475687 61.269968042,27.701856994 61.270572873,27.700742813 61.270966606,27.700493218 61.271921960,27.698557533 61.272657119,27.699515982 61.273240581,27.701099648 61.273785849,27.701612559 61.274313348,27.703788426 61.273191591,27.705585646 61.271542095,27.705363198" ;
        poi:history       "Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Ruotsi pyrki Hattujen sodalla valtaamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta joutuikin luovuttamaan uusia alueita. Uuden rajan turvaksi rakennettiin linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän puolelle. Näistä yksi on venäläisten rakentama Partakosken linnake.\r\n\r\nKustaan sota, jolla Kustaa III pyrki saamaan takaisin Venäjälle menetettyjä maa-alueita, päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla.\r\n\r\nKokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin Savitaipaleen seudun Kärnäkosken ja Järvitaipaleen lisäksi nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan sekä Anjalankoskelle Liikkala (ks. erilliset kohteet). Kärnäkoskelle, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat (ks. Suvorovin kanavat -kohde). Partakosken linnoitustyöt oli aloitettu jo Turun rauhan 1743 jälkeen, ja varustukset korjattiin uusien linnakkeiden rakentamisen yhteydessä.\r\n\r\nLinnakkeet menettivät merkityksensä rajalinnakkeina vuoden 1809 jälkeen, ja Venäjä lakkautti ne.\r\n\r\nKärnäkosken linnaketta on kunnostettu 1980-1990-luvulla Museoviraston johdolla työllisyystöinä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k739 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:muinaisjaannos , poio:mylly , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1183" ;
        skos:prefLabel    "Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet (Partakoski ja Kärnäkoski)"@fi .

rky:p1578  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Örön linnake Turunmaan saaristossa on yksi osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moniportaista Pietari Suuren merilinnoitusta. Örön linnakkeen 1910-luvulla rakennetut patterit, tieverkosto, rakennuskanta, rakenteet ja luonto ovat säilyneet historiallisena kokonaisuutena. \n\nÖrön saari on II Salpausselän jatkeena oleva hiekkasaari Kemiönsaaren ulkosaaristossa. Örön linnake on osa Venäjän keisarikunnan rakentamaa Pietari Suuren merilinnoitusta ja pääkaupunkia Pietaria vihollisen maihinnousulta suojaavan meripuolustusjärjestelmän päävastarinta-asemaa, joka käsitti Saarenmaan ja Hankoniemen tason. \n\nÖrön linnakkeen alkuperäinen rakennuskanta käsittää parisenkymmentä hirsirunkoista ja lautaverhottua miehistö- ja talousrakennusta. Linnakkeen toiminnot jäsentyvät alkuperäisen mukulakivipinnoitetun tieverkoston varteen. Saaren etelä- ja pohjoiskärkeä yhdistävästä päätiestä, ns. \"Pitkästä ikävästä\" haarautuu saaren keskiosassa koilliseen keskeiselle kasarmialueelle johtava tie, \"Lyhyt ikävä\". Teiden yhteydessä ollut, pattereiden toimintoihin liittyvä kapearaiteinen rautatie on pengerryksiä lukuun ottamatta purettu. \n\nItsenäisen Suomen kannalta Örön sijainti ei ollut strategisesti merkittävä, vaan saarta on käytetty koulutus- ja vartiolinnakkeena.\n\nÖrön linnakesaaren rakennuskanta on myöhemmin täydentynyt, saarelle on rakennettu mm. kerhorakennus, sotilaskoti, koulu ja asuinrakennuksia ja vielä Kuntotalo 1990-luvulla. Linnakkeen alkuperäiseen varustukseen kuulunut, 1920-luvulla modernisoitu, järeä ns. Obuhov-patteri on museoitu 1980-luvulla.\n\nPuolustusvoimien vakituinen miehitys saarella on päättynyt ja saarta käytetään harjoitus- ja valvontatarkoituksiin. Pitkään suljettuna olleen saaren luonto on säilynyt ainutlaatuisen monipuolisena."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.802946921,22.306202293 59.806405048,22.306234989 59.808541486,22.307389707 59.811384928,22.309276798 59.815508635,22.311815875 59.822193513,22.314203270 59.825893732,22.313682481 59.828134633,22.313367019 59.829939828,22.314049284 59.829961604,22.316127107 59.829260597,22.319971226 59.825160300,22.325436767 59.822982398,22.326054652 59.819511538,22.330078059 59.818198104,22.337334569 59.815656900,22.342474187 59.811283410,22.341733821 59.807950734,22.343759397 59.806242586,22.342854484 59.803973671,22.339429019 59.802599202,22.333176104 59.801712518,22.325919506 59.801578532,22.314815295 59.799513607,22.311259513 59.799227844,22.307661660 59.802946921,22.306202293" ;
        poi:history       "Örön saari oli ennen linnakkeen rakentamista Hiittisten kylän laidunmaata, jossa ei ollut vakituista asutusta. Suomen sodan aikana Ruotsin laivasto käytti saarta tukikohtana ja saarelle haudattiin ruotsalaisia sotilaita, jotka olivat kuolleet sairauksiin ja taisteluissa, mm. Lövön kahakassa. \r\n\r\nVenäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Saksan mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Pääpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen väliin. Suomen puolelle rakennettiin linnakkeet Utö, Örö ja Russarö sekä linnoitettiin Ahvenanmaata. \r\n\r\nVenäjä pakkolunasti Hiittisten Rosalan ja Bölen kylille kuuluneen Örön saaren. Rakennustyöt alkoivat 1915. Saarelle rakennettiin mukulakivettyjä teitä, kapearaiteinen rautatie, kasarmeja ja muita majoitusrakennuksia, ruokala, talousrakennuksia ja laiturit. Örön linnakkeen järeintä tykkikalustoa edusti neljä Obuhovin terästehtaan valmistamaa 305 mm tykkiä. Järeän patterin lisäksi saarella oli kaksi raskasta patteria ja ilmatorjuntapatteri. \r\n\r\nItsenäinen Suomi sai Örön linnakkeesta modernin ja tulivoimaisen rannikkolinnakkeen. Linnoitusta käytettiin mm. koulutukseen ja sen varustusta uusittiin. Jatkosodassa Örö osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskärin taistelussa 1941.\r\nSotien jälkeen Örö toimi ensin Hangon Rannikkopatteriston, 1970-luvulla Turun Rannikkopatteriston ja myöhemmin Saaristomeren Meripuolustusalueen koulutus- ja vartiolinnakkeena."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:satama , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5206" ;
        skos:prefLabel    "Örön linnake"@fi .

[ dcterms:description  "Rikkaan playboyn Bruno Rygseckin asuinpaikka ja paikka jossa murha tapahtuu." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2693> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "...tarpoo ohitse Rikun Pubin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9319>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9056>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Augusta Lampénin alkeiskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lampénin valmistava koulu" , "Lampuska" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6870> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1603857019566" ;
        wgs84:long           "24.9508432096287" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/augusta-lampenin-alkeiskoulu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7266>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:02+0300" .

rky:p1220  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.413528479,29.261526039 64.413169966,29.259735834 64.414228283,29.258568437 64.414570763,29.260322456 64.413528479,29.261526039" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Kuusamonkoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8841>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Kapteeninkatu 26"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Joukola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1590045857366" ;
        wgs84:long           "24.9458721291846" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kapteeninkatu-26" .

[ dcterms:description  "Teoksen päähenkilö Viktor Kärppä käy judotunneilla Tapanilan urheilukeskuksessa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2326> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8875>
] .

[ dcterms:description  "Marja-Liisa Tuomi: Töölön kylän vanhaa nimistöä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6949> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7003>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Andsténin  fajanssi- ja kaakelitehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1850183083461" ;
        wgs84:long        "24.9641831911521" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7003" .

rky:p1480  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porin Vanha hautausmaa on esimerkki 1800-luvun alun kirkosta ja kaupunkiasutuksesta erillään olevasta hautausmaasta. Se kuvastaa muutoksia paitsi hautaustavoissa myös puutarhataiteen ja hautamuistomerkkien kauneusihanteissa. \n\nPorin vanha ruutukaava-alueen länsipuolella oleva, nyttemmin käytöstä pois jäänyt hautausmaa on vaikuttava kokonaisuus. Kiviaidan rajaamalla, luonteeltaan puistomaisella hautausmaalla on kolmisensataa hautamuistomerkkiä. Muistomerkkien joukossa on peltisiä, valurautaisia ja kivisiä hautamuistomerkkejä, joille klassilliset muodot ja aiheet ovat leimallisia. Monien sukuhautojen ympärillä on valurautainen aita.\n\nHautausmaan aidan eteläpuolella olevalla, VI kaupunginosan yhtenäisen katunäkymän rajaamassa puistossa on arkkitehti Bertel Strömmerin  1935 suunnittelema tyyliltään funktionalistinen punatiilinen vesitorni. Se on osa aikakauden keskeistä teollisuus-, varasto- ja teknisten laitosten rakennustyypistöä, jossa funktionalismin muotokieli sai toteutuksensa. Korkea torni on kaupunkikuvallisesti merkittävä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.484133029,21.780717399 61.484766558,21.774910885 61.484922735,21.774908534 61.484883849,21.775879685 61.485873980,21.776226956 61.485851406,21.778454749 61.485937181,21.780780570 61.485632636,21.781684757 61.485309432,21.781783708 61.484272257,21.781429266 61.484304917,21.780822303 61.484133029,21.780717399" ;
        poi:history       "Vuoden 1801 Porin suuren kaupunkipalon jälkeen ehdotettiin kirkon ympärillä olleen huonokuntoisen hautausmaan siirtämisestä kaupungin ulkopuolelle. Keskustassa sijaitsevan hautausmaan katsottiin kosteina kesinä levittävän tuolloin yleistä mätäkuumetta. Kaupungin uusi hautausmaa perustettiin Hampustenmäkeen,  vaivaistalon viereen, kaupungin kortteleiden länsipuolelle. Hautausmaa vihittiin käyttöön käyttöön 1809. Uusi hautausmaa oli aluksi vajaan hehtaarin kokoinen. 1830 sitä laajennettiin ensin lähes kaksinkertaiseksi ja vielä 1850-luvun lopulla noin kolmeen hehtaariin.\r\n\r\nHautausmaan alue ympäröitiin ensin tilapäisellä aidalla, joka varsin pian korvattiin etelä- ja länsipuolella muuratulla kiviaidalla. Aitaan tehtiin kaksi rautaista ristikkoporttia. Myös hautausmaan laajennusosat aidattiin samalla tavoin aiemman suunnitelman mukaisesti kiviaidalla.\r\n\r\nKaupunkia laajennettiin 1860-luvulla uudella VI kaupunginosalla hautausmaan eteläpuolelle. 1879 annetun terveydenhoitoasetuksen perusteella asutuksen keskellä sijainneen hautausmaan käyttö oli lähes poikkeuksetta lopetettava viimeistään 30.6.1890. Laajennusta vaativan vanhan hautausmaan varsinainen käyttö päättyi 1880-luvulla ja uudeksi hautausmaaksi perustettiin Käppärän hautausmaa, johon hautaaminen alkoi 1884.\r\n\r\n1800-luvun lopulla vanhaa hautausmaata ryhdyttiin hoitamaan puistona ja ilmeisesti jo tuolloin puutarhuri Fr. Söderberg laati aluetta varten suunnilleen nykytilannetta vastaavan puistosuunnitelman. 1890-luvulla tuolloin jo käytöstä pois jäänyt hautausmaa hieman pieneni, kun sen venäläisestä osasta lunastettiin maata rautatietä varten.\r\n\r\nVesijohtoverkon rakentamista suunniteltiin Porissa 1900-luvun alkupuolella. Lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta tehtiin 1934 ja saman vuoden elokuussa urakka annettiin Oy Yleiselle Insinööri-toimistolle. Arkkitehti Bertel Strömmer suunnittelema vesitorni valmistui 1935 ja kaupungin vesijohtolaitos otettiin käyttöön seuraavan vuonna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4575" ;
        skos:prefLabel    "Porin Vanha hautausmaa"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Marmoripalatsi oli salaperäinen ja suljettu paikka. Se näytti ihan lumesta ja jäästä rakennetulta. Olimme kuulleet että sen oli rakennuttanut kaunis nainen, joka vanhetessaan tuli vain kauniimmaksi ja kauniimmaksi, kunnes hän äkkiä eräänä päivänä vain katosi.\" (s. 143)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7384>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2470>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sinkkonen, Lassi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sinkkonen-lassi" .

rky:p1814  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.459419891,26.284388025 69.459298557,26.279984874 69.461076813,26.278093176 69.463795622,26.275198210 69.466387591,26.264799222 69.469661463,26.265591741 69.469627814,26.269237161 69.468148890,26.275955867 69.463023059,26.281635569 69.460279350,26.285721208 69.459419891,26.284388025" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Ristenasoaivvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7263>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hamstern"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aleksanterinkatu 11" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        wgs84:lat            "60.1691910128197" ;
        wgs84:long           "24.9468705724266" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7263" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7502>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2352>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1491419~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1491421~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5473>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=14251C02-C612-40C0-86FE-D9EEF80CCF5B> .

rky:p154  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.269238068,25.725332548 62.270347077,25.724740574 62.271027374,25.724800124 62.271021394,25.732803779 62.266234163,25.733224517 62.265421951,25.726193110 62.266028892,25.722996873 62.267598885,25.720882408 62.268830906,25.720549424 62.269238068,25.725332548" ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1065" ;
        skos:prefLabel    "Mankolan alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9552>
        a                   th:Ravintola ;
        rdfs:label          "Päätön kana, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.nyyrikki.fi/" ;
        wgs84:lat           "60.2143355332238" ;
        wgs84:long          "24.9443455612245" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/p-t-n-kana-ravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5807>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F138F085-78B2-4E8A-9BD8-AA977C737CAB> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7857>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Helenankadun huutokauppakamari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1686415078651" ;
        wgs84:long        "24.955677936889" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7857" .

rky:p748  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kristineströmin sahan päärakennus 1700-luvun lopulta ja Ainolan erämaahuvila 1900-luvun alusta ovat edustavia esimerkkejä Perä-Pohjolan sahaustoiminnan varhaisvaiheisiin ja puutavarayhtiöiden maanomistukseen liittyvästä rakennusperinnöstä Lapissa.\n\nKristineström ja Ainola liittyvät merkittävimmän peräpohjalaisen sahanomistajan Anders Kurthin ja hänen perillistensä myöhemmin perustaman Anders Kurth & Co:n vaiheisiin.\n\nLapin vanhimman 1760-luvulla Tengeliönjoenvarteen perustetun ja vuoteen 1901 toimineen Kristineströmin eli Yliportimon sahan toiminnasta on ainoana rakennuksena säilynyt entisöity patruunantalo 1700-luvun lopulta. \n\nTorasjärven rannalla sijaitseva Ainolan erämaatilan yhtenäinen, jugendvaikuteinen rakennusryhmä 1900-luvun alusta muodostuu tornillisesta päärakennuksesta, pienemmästä asuinrakennuksesta, kaksikerroksisesta asuinaitasta, pitkästä makasiinirakennuksesta, aitasta, navetasta ja isosta kalustovajasta. Rannassa on uimahuone ja venevaja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.376706693,23.841012331 66.378241195,23.838835386 66.379050101,23.840494431 66.379565375,23.843548144 66.379817114,23.846990716 66.378033125,23.848007730 66.376760151,23.847899421 66.376706693,23.841012331" ;
        poi:history       "Lapin ensimmäiset vesisahat perustettiin 1700-luvun lopulla. Vanhin vesisaha oli torniolaisten porvareiden Tengeliönjokeen 1762 rakennuttama Portimokosken eli Kristineströmin saha.\r\n\r\nTorniolaiset pormestari Petrus Pipping ja hovikamreeri Abram Fougt saivat Portimokoskeen perustettavan sahan priviligiokirjan 31.12.1760. Privilegioiden perusteella saha oli Pohjois-Ruotsin ensimmäinen hienoteräinen vesivoimalla toimiva kaksiraaminen 22-teräinen sahalaitos ja sen sahattava puumäärä sai olla 2000 täysikasvuista puuta.\r\n\r\nSaha ja sen päärakennukseksi rakennettu patruunantalo sai nimen \"Kristineström\" Fougtin tukholmalaissyntyisen puolison, Christine Striggertin mukaan. Maatila perustettiin vuonna 1767 ja tilan hoidosta vastasivat inspehtoorit, kirjanpitäjät ja sahanhoitajat.\r\n\r\nKristineströmin sahan vaiheisiin liittyy myös Porvoossa syntynyt E.J. Längman viipurilaissyntyisen Paul Wahlin kanssa, mutta heidän yhtiönsä purkautui. Anders Kurt osti Kristineströmin 1849 ja harjoitti sahatoimintaa vuoteen 1901. Vuosina 1896-1903 Kristineströmissä toimi yksityinen kansakoulu, jossa oppilaina oli talon torppareiden sekä lähiseudun lapsia.\r\n\r\nPorilainen Rosenlew AB tuli osakkaaksi yhtiöön 1910 ja osti tilan kokonaan 1931. Tilalla harjoitettiin maanviljelystä ja karjataloutta vuoteen 1950 asti. Toisen maailmansodan aikana Rovaniemen lastenkoti sijoitettiin Kristineströmin kartanoon ja 1941 siellä toimi Ristellan Toipilaskoti kenraali K.M. Walleniuksen johdolla.\r\n\r\nAinolan historia alkoi 1899 Otto Kurthin ostaessa tilan paikalliselta metsänvartijalta. Kurth rakensi ja suunnitteli päärakennuksen Ainolan sekä muuta rakennukset: vanhan Anjalan, Nukkulan, Muonalan, Vesilän, Verkkolan sekä Navetan. Otto Kurth luopui Ainolan tilasta 1939 ja myi sen Ragnar Nordströmille. Sotavuonna 1939-1940 Ainolaan majoitettiin lähes 50 henkeä, Nordströmien lisäksi professori T.M. Kivimäen sekä kenraali Walleniuksen perheet."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k976 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2185" ;
        skos:prefLabel    "Kristineström ja Ainola (Kristineström)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_560>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1452308~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i66>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Haltiala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i63> ;
        owl:sameAs        <http://sws.geonames.org/847442/> ;
        wgs84:lat         "60.2651586605028" ;
        wgs84:long        "24.928859913953" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/haltiala" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8213>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:48:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5470>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kampinkatu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä niminen Urho Kekkosen katu oli aikaisemmin? Urho Kekkosen kadun aikaisempi nimi oli Kampinkatu. Vanhojen puhelinluetteloiden karttojen vertailu paljastaa, että nimi on muutettu vuoden 1980 vaiheilla, todennäköisesti presidentin 80-vuotispäivän (3.9.1980) yhteydessä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9324> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/minka-niminen-oli-ennen-urho-kekkosenkat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_15>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6184>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=66296DEC-B379-4F53-B68D-287B77CB6D9B> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8308>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Pelon maantiede" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8307> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "Perustuu Anja Kaurasen romaaniin." ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8306> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8305> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1905> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8308" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5804>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Stadin kastanjat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin puistoissa kasvaa ihania kastanjapuita. Ovatko nämä hevoskastanjoita, ja ovatko niiden pähkinää muistuttavat sisällöt syömäkelvottomia? Voiko kastanjoita ottaa koristekäyttöön ja miten? Entä missä kasvaa syötäviä paahdettavia kastanjoita? Suomessa kasvava kastanjalajike on juuri hevoskastanja (Aesculus), jonka sukuun kuuluu 15 pensas- ja puulajia, jotka ovat kotoisin pohjoiselta pallonpuoliskolta. Helsingissä kasvaa kolmea eri kastanjalajiketta: balkaninhevoskastanjaa, punahevoskastanjaa sekä keltahevoskastanjaa. Näiden kastanjapuiden hedelmät, sekä niiden sisältä löytyvät siemenet (pähkinät), sisältävät haitallisia aineita, eivätkä ole syömäkelpoisia.\n\nPaahdettavat kastanjapähkinät ovat peräisin jalokastanjasta (Castanea sativa). Puu on alun perin kotoisin Vähä-Aasiasta, josta se on viljelyn myötä levinnyt koko Välimeren alueelle sekä Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Tämä lajike ei ole meillä Suomessa talvenkestävä.\n\nSuomessa kasvavia kastanjapähkinöitä voi toki käyttää koristeena, niin kauan kuin muistaa että ne ovat myrkyllisiä eikä niitä tule syödä. Muuten vain mielikuvitus on rajana. Kastanjoiden tummanruskea väri tuo mukavasti kontrastia syksyn väreihin, ja niitä voi esimerkiksi kerätä kulhoon ruskalehtien kera ja pitää kotona pöydällä tai ikkunalaudalla. Ne sopivat myös koristekransseihin.\n\nLähteet:\nAlanko Pentti: Koristepuut ja -pensaat : kotipihan suosituimmat puuvartiset kasvit (Tammi 2003)\nVedel Helge: Välimeren puut ja pensaat (Tammi 1977) http://www.homesandgardens.com/gardens/plants/autumn/November__chestnuts_article_72317.html\n\nTästä kirjasta voi olla apua koristeiden tekemiseen:\nMattila Katri: Luonnonkasveista kodin koristeet ja tekstiilit" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-puistoissa-kasvaa-ihania-kasta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6518>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:04:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8473>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:51+0300" .

rky:p650  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Moikipään (Molpe) kylän kalasatama on ollut Korsnäsin paras satamapaikka ja yksi laajimmista Pohjanlahden rannikon merenkulkuun ja kalastukseen liittyvistä satama-alueista.\n\nEri-ikäiset venevajat ja talaat ovat levittäytyneet Finnhamnsvikenin ja Finnhamnin rannoille pitkänä yhtenäisenä rivistönä. Niiden vierellä on verkonkuivatuskenttä, jossa on edelleen useita, osin melko huonokuntoisia verkkojen kuivaukseen käytettyjä puutelineitä. Ranta-alueella toimii kalanjalostustehdas."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.865047289,21.257130155 62.865035035,21.256418722 62.865214598,21.255509757 62.865422130,21.254459577 62.865720054,21.253212216 62.865890952,21.252061108 62.865888235,21.251433764 62.865812118,21.250717452 62.864769113,21.250435145 62.863554157,21.250598274 62.863463204,21.249809842 62.863463888,21.248355784 62.863521203,21.247515826 62.863638544,21.246739326 62.863773338,21.246110056 62.864013247,21.245315817 62.864160265,21.244842265 62.864738829,21.243427899 62.867535814,21.248721253 62.866743204,21.260208330 62.864817097,21.260304441 62.865047289,21.257130155" ;
        poi:history       "Korsnäsin Moikipäässä oli keskiajalla ruotsalaisasutusta. Asutus tiivistyi Finnbyn luonnonsataman äärelle. Satamaranta oli alun perin saari, joka oli yhdistetty mantereeseen kivisillalla.  Maannousun vuoksi saari yhdistyi mantereeseen. Kivisillan jäänteitä oli nähtävillä vielä 1930-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k280 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2044" ;
        skos:prefLabel    "Moikipään kalasatama"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8568>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Wulffin huvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1837533620535" ;
        wgs84:long        "25.0013389682904" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8568" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8807>
        dcterms:modified  "2010-03-09T15:48:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6778>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i218>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Gamla luffaaja" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i143> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6672> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/gamla-luffaaja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4131>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1714154~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4226>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tango Mäntyniemi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7129> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/tango-mantyniemi" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7258>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8210>
        a                   th:TV-Sarja ;
        rdfs:label          "Vihan päivät" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:lisatietolinkki  "http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/vihan-paivat-din-vredens-dag" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8208> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8209> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8207> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7809> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8210" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Rakkaani, missä sinä viivyt? Kesä Esplanadin on kovin lyhyt." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i629> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1722>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Johanneksen tunnustukset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1720> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/johanneksen-tunnustukset" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2197>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pettersson, Vicke"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/pettersson-vicke" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i478>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hietaniemi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i477> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i477> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hietaniemi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9019>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Metsä, Mika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9019" .

koko:p37486  dc:created  "2012-05-24T13:04:00.836+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T13:04:00.928+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "purjeenteko"@sv , "purjeenteko"@en , "purjeenteko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7229>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1907242~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1982>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Elävät ja kuolleet" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7608> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1978> ;
        th:lisatietoa       "Teokseen Elävät ja kuolleet Hannu Mäkelä sai inspiraation Helsingin kaupunginmuseon ja Rikosmuseon yhteisestä 'Rikospaikka Helsinki' -näyttelystä, jossa oli esillä Fleminginkatu 4:n rikospaikkakuva. Näyttelystä voit lukea enemmän Helsingin kaupunginmuseon Sofia-lehdestä 1/2007. Valokuvista on saatavilla myös näyttelyjulkaisu Rikospaikka: Helsinki." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.hel.fi/static/hkm/sofialehdet/sofia2007_1.pdf" , "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=43&BibliographyId=30002&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/elavat-ja-kuolleet" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9184>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:29:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1855561~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6680>
        dcterms:modified  "2009-08-04T16:05:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i120>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "16 kilsaa Kontulaan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/16-kilsaa-kontulaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8804>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Jung, Dora"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8804" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9279>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Trilogia"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9279" .

[ dcterms:description  "Pasaasin arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6977>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6775>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Holopainen, Merika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6474> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/holopainen-merika" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7489>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4985>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1021956~S9*fin> .

rky:p1443  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tankarin ja Trutklippanin loisto-, majakka- ja luotsiyhteisöt muodostavat monipuolisen, ajallisesti kerrostuneen ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Tankarin majakka ja Trutklippanin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkiväylän tärkeimmät merimerkit.\n\nTankarin saari sijaitsee Kokkolaan johtavan väylän alkupisteessä. Tankar on noin 750 metriä pitkä kalliosaari, jonka kasvillisuuden muodostaa matala pensaskasvillisuus ja siellä täällä kasvava lehtimetsä. Tankarin pohjois- ja länsipuolella aukeaa rannaton meri ja etelässä sijaitsee sirpaleinen Öijan saaristo. Saaren itärannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytäjien kylä sekä 1700-luvulla rakennettu kirkko. \n\nTankarin majakkayhteisön rakennukset ovat keskittyneet saaren korkeimmalle kohdalle majakan ympäristöön. Tankarin 1889 rakennettu majakka on 29,6 metriä korkea. Sen runko muodostuu teräsristikkopalkeista ja ulkokuori yhteen niitatuista metallilevyistä. Valolaitteena on Ranskassa valmistettu toisen luokan Fresnell-linssistö. Tyvestä voimakkaasti levenevä majakkatorni on perustettu korkean graniittijalan päälle. Majakan värityksenä on kaksi punaista raitaa ja niiden välissä valkoinen raita.\n\nMajakanvartijoiden rakennukset keskittyvät majakan itäpuolelle säännöllisen umpipihan muotoon. Niihin kuuluu asuinrakennus, harmaakivikellari, sauna, varastomakasiini, halkovaja ja käymälä. Pihapiirin ulkopuolella on lisäksi luotsien asuinkasarmi sekä useita metrejä korkea kivikummeli.\n\nTankarin majakan luoteispuolella on vanha sumumerkinantoasema. Sireenirakennuksen vieressä on lintuasemaksi muutettu majakanrakentajien tekemä paja. Saarella on myös luotsiasema vuodelta 1975. Se on matala betonirakennus, jonka päädyssä on valvomotorni.\n\nTrutklippanin 1800-luvun lopun linjaloisto on rakennettu samaan aikaan kuin Tankarin majakka. Trutklippanin kahdesta loistosta alempi on historiallisessa asussaan, ylempi loistorakennus on korvattu betonisella linjataululla. Trutklippanilla on säilynyt harvinainen loistonhoitajien rakennusryhmä kivettyine kulkureitteineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.907492181,23.025324814 63.907358104,23.026272921 63.905896038,23.028095665 63.902699605,23.030890705 63.901345151,23.030153611 63.899488854,23.031223797 63.899856687,23.029071971 63.902266954,23.022915104 63.903664711,23.020697440 63.905689222,23.023156815 63.906786760,23.022960807 63.907492181,23.025324814" ;
        poi:history       "Kokkolan porvarit, joiden toimeentulossa kauppamerenkululla ja laivanrakentamisella oli merkittävä osuus, huolehtivat kaupunkiin johtavien väylien turvallisuudesta sekä laivojen luotsaamisesta satamaan. Tankarin luodolla, joka oli vanha merenkulun tunnuspaikka, toimi 1760 neljä luotsia ja luodolla oli 1700-luvulla Kokkolan porvareiden ylläpitämä kivikummeli. Vanhan kummelin viereen rakennettiin 1825 puinen tunnusmajakka.\r\n\r\nValtio ryhtyi hoitamaan luotsausta 1848 ja Tankarin luotsit siirtyivät valtion palkkalistoille, kun Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin seuraavana vuonna. Majakkakomitea ehdotti 1880, että Kokkolan edustalle tulisi rakentaa valomajakka ja helsinkiläiseltä Osbergin konepajalta tilattiin rautainen majakkatorni valolaitteineen 1888. Rautaelementit valmistettiin Saksassa ja valolaitteet Pariisissa. Tankarin majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran 15.10.1889. 1880-luvun lopulla valmistuivat rakennukset majakkamestarille ja kolmelle majakanvartijalle.\r\n\r\nTrutklippanin loisto rakennettiin samaan aikaan Tankarin majakan kanssa. Loisto valmistui 1890 ja se oli alun perin kahden majakkamaisen loistorakennuksen muodostama linjaloisto. Se oli majakoiden tapaan miehitetty ja loistonhoitajat asuivat työpaikkansa vieressä.\r\n\r\nTankarin majakalle vedettiin sähkökaapeli mantereelta 1974, jolloin myös majakanvartijoiden määrä pudotettiin kahteen. Myöhemmin majakka automatisoitiin, jolloin myös sen miehitys lopetettiin. Tankariin 1903 hankittu kuulamoottorilla toimiva sumumerkinantolaitos korvattiin 1961 sähköisesti toimivalla nautofonilla. Uusi luotsiasema valmistui 1975. Myös luotsien käyttämässä kutterisatamassa tehtiin suuria muutoksia 1970- ja 1980-luvuilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:kausiasunto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2922" ;
        skos:prefLabel    "Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat (Trutklippan)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i380>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki ei kuulu kellekään" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i139> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6669> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-ei-kuulu-kellekaan" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9778>
        dcterms:modified  "2011-10-03T18:21:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7131>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7226>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Läntinen Brahenkatu 10"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1887921845218" ;
        wgs84:long        "24.9477332959313" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7226" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5436>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9EE4C4C7-E51E-4185-95D4-7BAE0787F5EC> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2315>
        dcterms:modified  "2011-07-11T14:23:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1487851~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1613544~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9181>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kustaanmiekan kautta" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7889> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i443> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i443> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9181" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2693>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Komisario Palmun erehdys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/komisario-palmun-erehdys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9420>
        dcterms:modified  "2010-09-24T11:16:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7391>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:20+0300" .

rky:p117  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Horslökin kylä Pernajan läntisessä saaristossa on yksi Suomenlahden rannikon ja saariston parhaiten 1900-luvun alkupuolen yleisilmeen säilyttäneistä kylistä.\n\nSarvisalon suuren saaren eteläkärjessä sijaitseva Horslökin asutus \non luonteeltaan tiivistä ja pienimittakaavaista. Asutus on rakentunut kyläteiden varsille merenrantaan laskevaan etelärinteeseen ja etelänpuoleisen rannan suuntaisesti. Kyläsatamassa on säilynyt ryhmä ranta-aittoja.\n\nKylän nykyinen rakennuskanta koostuu pääasiassa 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevista maatilojen talouskeskuksista, mäkituvista ja huviloista. Rakennuskanta on pienimittakaavaista ja yleisväritykseltään punamullattua valkoisine detaljeineen. Pihapiirejä rajaavat kivi- tai lauta-aidat. Kylän itäosassa on meren rannalla klassistishenkinen kaksikerroksinen 1920-luvulla rakennettu kansakoulu, joka on toiminut myöhemmin mm. leirikeskuksena."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.276999748,25.971037777 60.275972910,25.972855163 60.272303237,25.960425399 60.270095450,25.943292811 60.273461413,25.936030488 60.275869780,25.934261177 60.279760416,25.939808928 60.283072384,25.946321810 60.284982884,25.956788529 60.281725598,25.963993987 60.281635556,25.960744192 60.278231131,25.954998322 60.275300978,25.960294898 60.277024461,25.965898843 60.276999748,25.971037777" ;
        poi:history       "Horslökin kylän pysyvä asutus syntyi jo keskiajan kuluessa. Horslök oli 1500-luvulla Härkäpään ulkokylä, mutta erosi omaksi kyläkseen 1600-luvulla. Kylän kaikki tilat olivat itsenäisiä talonpoikaistaloja. 1560-luvulla Horslökin kylässä oli  viisi taloa. Asutus sijoittui vielä 1700-luvun lopulla Marvikenin ja nykyisen pienvenesataman pohjoispuolelle. Marvikenin maatumisen jälkeen asutuksen painopiste siirtyi kylän eteläosaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2207" ;
        skos:prefLabel    "Horslökin kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9515>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Dagmarinkatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1729180029869" ;
        wgs84:long        "24.9282648474764" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/dagmarinkatu-7" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7725>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7486>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Munkkivuoren kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        wgs84:lat         "60.2060640704157" ;
        wgs84:long        "24.8751310693841" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7486" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4982>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vihtilän kulma" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6483> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6484> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4981> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8918> ;
        th:lisatietoa     "Tarinat koottu talkoovoimin asunto-osakeyhtiön 75-vuotisjuhliin." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vihtilan-kulma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5696>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=218769C5-19D7-45FA-B0C7-BF2C2CF6F70A> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9680>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:57:34+0300" .

rky:p377  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaren kartano on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista ja sen merkitystä lisää sen pitkä historia sotilasvirkatalona. Kartano on osa Mynälahden suurta kartanokeskittymää.\n\nMynämäenlahden rannalla oleva Saaren kartano sijaitsee keskiaikaisen kuninkaankartanon paikalla niin, että pihasommitelma perustuu yhä 1600-luvulla kehittyneeseen muotoon. Etelään avautuva, rakennusten rajaama 1600-luvun pihasommitelma on peräisin 1600-luvulta samoin kuin nykyisen päärakennuksen alla olevat suuret holvikellarit, joiden päälle päärakennus on rakennettu uudelleen 1770-luvulla.\n\nMansardikattoisen klassistisen päärakennuksen kustavilaiset interiöörit ovat lähes tyystin hävinneet 1900-luvun korjauksissa. Pihan laidoilla on lisäksi sivurakennukset, joissa toisessa on keittiö ja leivinhuone ja toisessa palvelusväen rakennus. Rakennuskantaa ympäröi puisto, joka on saanut muotonsa 1700-luvun puolivälissä. Kartanoon liittyy päärakennuksen koillispuolella useita talousrakennuksia, joihin kuuluu mm. kookas kivinavetta.\n\nSaaren kartano sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Mynämäenlahti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.632989483,21.857193113 60.632678562,21.860403509 60.629451275,21.862977921 60.629521747,21.865978333 60.627092847,21.865936133 60.624393485,21.861970444 60.622865602,21.850882633 60.625425641,21.850639086 60.628758626,21.847655235 60.629834259,21.851033453 60.629553976,21.851978404 60.630101337,21.852157332 60.630460382,21.851509705 60.632580707,21.852977968 60.632672357,21.856944847 60.632989483,21.857193113" ;
        poi:history       "Saaren kartano muodostettiin 1500-luvun lopulla Iso-Saaren ja Vähä-Saaren tiloista. Iso-Saari oli kuulunut Turun tuomiokirkolle vuodesta 1295 ja Vähä-Saari Mynämäen kirkolle. Tilat peruutettiin kruunulle uskonpuhdistuksen yhteydessä, jonka jälkeen tilasta tuli kuninkaankartano. Myöhemmin se oli läänityksenä monilla valtasuvuilla, kunnes isossa reduktiossa tila peruutettiin kruunulle ja määrättiin virkataloksi 1681. Saari toimi Turun ja Porin läänin ratsurykmentin ja 1790-luvulta lähtien Porin rykmentin everstin puustellina. Augustin Ehrensvärd oli viimeiset vuotensa Saaren virkatalon haltijana.\r\n\r\nRakennuskanta uusiutui pihasommitelmaa ja kellareita lukuun ottamatta kokonaan 1773 tulipalossa. Saaren virkatalon rakentamisessa ei noudatettu sotilasvirkataloille vahvistettuja mallipiirustuksia, vaan vanha kellarikerros määräsi rakennuksen koon ja huonejärjestyksen. Saaren 1777 valmistuneen päärakennuksen suunnitteli Turun kaupungin arkkitehti C.F. Schröder, jonka suunnitelmaan vaikuttivat Carl Hårlemanin 1752 tekemät mallipiirustukset. Yhtä aikaisesti päärakennuksen kanssa valmistui pihaneliön laidoille sivurakennus keittiötä ja leivinhuonetta varten sekä ns. kavaljeerirakennus palvelusväelle. \r\n\r\nVuoden 1943 jälkeen kartanossa toimi Työtehoseura ja koulukoti.  Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema kartanossa toimi 1959-2005. Koneen Säätiö osti päärakennuksen puistoalueineen 2006."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k503 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=96" ;
        skos:prefLabel    "Saaren virkatalo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9775>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Luck Lady"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kirkonkyläntie 5" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.luckylady.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.2518864340105" ;
        wgs84:long           "25.0080983280129" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/luck-lady" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7985>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:41:14+0300" .

[ dcterms:description  "Heikinkadun henkiolennot" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7403>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_523>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:39:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kamppi"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/654498/> ;
        wgs84:lat     "60.1660705139765" ;
        wgs84:long    "24.9311505687758" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kamppi" .

[ dcterms:description  "Lallukan sali, käytävä ja vierasateljee" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Alimman kerroksen ikkunat olivat suuret, melkein näyteikkunat, ja jos joku utelias vaivautui kurkistamaan niistä sisälle, hän näki verhojen lomasta kahvilan, jonka pöytien ääressä istui naisia ja miehiä syömässä, särpimässä kahvia tai nuhjaamassa muutoin vain toistensa puoleen kumartuneina. Se oli Helsingin rikospoliisin ruokala, Sofian grilli." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1576> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7722>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kruunuvuori" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7732> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7733> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7725> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7728> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7729> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7731> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7730> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7720> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7719> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7726> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7727> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7724> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7718> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7722" .

koko:p40755  dc:created  "2012-05-24T07:13:46.567+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:13:46.893+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "tykkiaukot"@fi , "tykkiaukot"@sv , "tykkiaukot"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8197>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Akonpelto, Päivi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8197" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8436>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:55+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p192>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sairaala / Merisotakoulun päärakennus\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:43:41.727+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:28:08.53+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p30906 , koko:p25417 , koko:p49613 , koko:p1330 ;
        poi:description  "Nykyisen Merisotakoulun päärakennuksen D 13 paikalla oli Viaporin rakentamisen alkuaikoina seitsenhuoneinen tykistöverstas, joka muodosti osan bastionien Scheffer ja Stiernroos välisestä tenaljista. Tykistöverstas rakennettiin lähes kokonaan vuonna 1752 - aloitusvuoden urakasta jäivät vain vesikatto ja uunien muuraus tekemättä. Lautakatto valmistui seuraavana vuonna ja uunitkin pian sen jälkeen. Ruotsin vallan lopulla 1803 kolme huonetta tykistön verstastalosta oli kuninkaallisen tykistön kapteeni Hjernen komppanian käytössä. G Melan esitti suunnitelman talon kunnostamiseksi kaksikerroksiseksi siten, etteivät kaikki huoneet enää olisi olleet läpikuljettavia vaan olisi muodostettu selviä huoneistoja keittiöineen. Porraskäytävät ja ulkoeteiset kuuluivat myös suunnitelmaan. Venäläisen varuskunnan alkuvuosina Tykistöverstas oli pohjakaavaltaan L-muotoinen.\n\nNykyinen kolmikerroksinen tiilirakennus oli alunperin sairaala ja se kuului vuoden 1844 suureen yleissuunnitelmaan. Työt aloitettiin vuonna 1846 rakentamalla yksikerroksinen yhteysrakennus Merihallinnon sairaalan (D 12) ja uuden sairaalan välille. Yhteysrakennukseen sijoitettiin anatomian sali ja rukoushuone.\n\nVarsinaisen sairaalan rakentaminen aloitettiin vuonna 1849 ja se valmistui 1852. 200-paikkaisen sairaalan tieltä purettiin aiemmat rakennukset ruotsalaisaikainen tykistöverstas N 90 ja puinen keittiörakennus N 96. Urakkasumma oli 70 490 ruplaa hopeassa. Uusi sairaala rakennettiin pohjakaavaltaan samanlaiseksi kuin 20 vuotta aiemmin valmistunut merihallinnon sairaala D 12. Siinä oli sivukäytävä ja pääporras keskiakselissa. Yhtäläisyys rajoittui kuitenkin vain pohjakaavaan. Julkisivut koristeltiin monin listoituksin ja pieniruutuiset ikkunat ryhmitettiin pareittain, joten rakennus oli ulkoasultaan hyvin erilainen kuin yksinkertaista empireä edustava esikuvansa. Naisille ja lapsille rakennettiin erillinen 20-paikkainen puinen sairaala.\n\nKrimin sodan aikoihin 1855 talon vesikatto vahvistettiin kahden hirsikerran paksuisella suojakatolla. Vuosisadan loppupuoliskolla sairaalassa tehtiin valtava määrä muutos- ja korjaustöitä. 1860 taloon sijoitettiin sapööripataljoona. 1866 rakennettiin 8 karsseria. 1870-luvulla alakertaan sisustettiin keittiö, ruokala ja puuronkeittäjien tilat. Käymälät olivat T-muotoisissa siivissä talon takana, merenpuolella ja niiden ilmanvaihdosta oli runsaasti ongelmia. Likavedet menivät lautakourua pitkin mereen kuten muissakin taloissa tuolloin. 19.1.1886 sattui pieni tulipalo. 1899 kuluneita lautalattioita vaihdettiin asfalttiin. Yhden lattian alta löytyi hyvävetinen kaivo ja se otettiin käyttöön valamalla huoneeseen holvien kannattama betonilattia ja varustamalla kaivo siipipumpulla. Vuonna 1902 taloon tehtiin ulkopuoliset portaat ja suuri kattoikkuna. Venäläisen ajan lopulla rakennuksessa oli majoitustiloja, keittiö, ruokala, teehuone, kanslia, päivystäjän ja kirjureiden huoneita.\n\nPunavankileirin aikana 1918-19 talo oli vankikasarmi numero 17 ja siinä toimi veneerinen sairaala. Myös sotasaaliskeskusosaston päivystäjä oli sijoitettu rakennukseen.\n\n1920-luvulla talo mainittiin saniteettivarastona. Nykyään talossa on Merisotakoulun hallintotiloja, kirjasto, toimistohuoneita, luokkia ja voimistelusali. Päivystäjä istuu ala-aulassa. Aukiolle päin olevan pääjulkisivun tympanonissa on vuosiluku 1756 muistona saaristolaivaston perustamisvuodesta, vaikka nykyistä rakennusta ei vielä silloin ollutkaan.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:history      "Nykyisen Merisotakoulun päärakennuksen D 13 paikalla oli Viaporin rakentamisen alkuaikoina seitsenhuoneinen tykistöverstas, joka muodosti osan bastionien Scheffer ja Stiernroos välisestä tenaljista. Tykistöverstas rakennettiin lähes kokonaan vuonna 1752 - aloitusvuoden urakasta jäivät vain vesikatto ja uunien muuraus tekemättä. Lautakatto valmistui seuraavana vuonna ja uunitkin pian sen jälkeen. Ruotsin vallan lopulla 1803 kolme huonetta tykistön verstastalosta oli kuninkaallisen tykistön kapteeni Hjernen komppanian käytössä. G Melan esitti suunnitelman talon kunnostamiseksi kaksikerroksiseksi siten, etteivät kaikki huoneet enää olisi olleet läpikuljettavia vaan olisi muodostettu selviä huoneistoja keittiöineen. Porraskäytävät ja ulkoeteiset kuuluivat myös suunnitelmaan. Venäläisen varuskunnan alkuvuosina Tykistöverstas oli pohjakaavaltaan L-muotoinen.\n\nNykyinen kolmikerroksinen tiilirakennus oli alunperin sairaala ja se kuului vuoden 1844 suureen yleissuunnitelmaan. Työt aloitettiin vuonna 1846 rakentamalla yksikerroksinen yhteysrakennus Merihallinnon sairaalan (D 12) ja uuden sairaalan välille. Yhteysrakennukseen sijoitettiin anatomian sali ja rukoushuone.\n\nVarsinaisen sairaalan rakentaminen aloitettiin vuonna 1849 ja se valmistui 1852. 200-paikkaisen sairaalan tieltä purettiin aiemmat rakennukset ruotsalaisaikainen tykistöverstas N 90 ja puinen keittiörakennus N 96. Urakkasumma oli 70 490 ruplaa hopeassa. Uusi sairaala rakennettiin pohjakaavaltaan samanlaiseksi kuin 20 vuotta aiemmin valmistunut merihallinnon sairaala D 12. Siinä oli sivukäytävä ja pääporras keskiakselissa. Yhtäläisyys rajoittui kuitenkin vain pohjakaavaan. Julkisivut koristeltiin monin listoituksin ja pieniruutuiset ikkunat ryhmitettiin pareittain, joten rakennus oli ulkoasultaan hyvin erilainen kuin yksinkertaista empireä edustava esikuvansa. Naisille ja lapsille rakennettiin erillinen 20-paikkainen puinen sairaala.\n\nKrimin sodan aikoihin 1855 talon vesikatto vahvistettiin kahden hirsikerran paksuisella suojakatolla. Vuosisadan loppupuoliskolla sairaalassa tehtiin valtava määrä muutos- ja korjaustöitä. 1860 taloon sijoitettiin sapööripataljoona. 1866 rakennettiin 8 karsseria. 1870-luvulla alakertaan sisustettiin keittiö, ruokala ja puuronkeittäjien tilat. Käymälät olivat T-muotoisissa siivissä talon takana, merenpuolella ja niiden ilmanvaihdosta oli runsaasti ongelmia. Likavedet menivät lautakourua pitkin mereen kuten muissakin taloissa tuolloin. 19.1.1886 sattui pieni tulipalo. 1899 kuluneita lautalattioita vaihdettiin asfalttiin. Yhden lattian alta löytyi hyvävetinen kaivo ja se otettiin käyttöön valamalla huoneeseen holvien kannattama betonilattia ja varustamalla kaivo siipipumpulla. Vuonna 1902 taloon tehtiin ulkopuoliset portaat ja suuri kattoikkuna. Venäläisen ajan lopulla rakennuksessa oli majoitustiloja, keittiö, ruokala, teehuone, kanslia, päivystäjän ja kirjureiden huoneita.\n\nPunavankileirin aikana 1918-19 talo oli vankikasarmi numero 17 ja siinä toimi veneerinen sairaala. Myös sotasaaliskeskusosaston päivystäjä oli sijoitettu rakennukseen.\n\n1920-luvulla talo mainittiin saniteettivarastona. Nykyään talossa on Merisotakoulun hallintotiloja, kirjasto, toimistohuoneita, luokkia ja voimistelusali. Päivystäjä istuu ala-aulassa. Aukiolle päin olevan pääjulkisivun tympanonissa on vuosiluku 1756 muistona saaristolaivaston perustamisvuodesta, vaikka nykyistä rakennusta ei vielä silloin ollutkaan.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:poiType      poio:sairaala ;
        wgs84:lat        "60.14970713688567" ;
        wgs84:long       "24.97925825119023" .

rky:p613  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.457606790,24.240320843 64.458693016,24.241880740 64.458409414,24.242863178 64.457462606,24.241416317 64.457606790,24.240320843" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k625 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Etelänkylän Isosilta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7982>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Hei vaan - suihkukaivoveistos"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vapaakyyti-veistos" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6445> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1676016398449" ;
        wgs84:long           "24.9506516817817" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7982" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8696>
        dcterms:modified  "2010-02-10T17:51:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Lapsuus" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7275> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6436> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1116> ;
        th:lisatietoa       "Bo Carpelanin Lapsuus Sanojen ajassa" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=40&BibliographyId=29614&PageContent=12&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/lapsuus" .

rky:p873  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lindön kartanomaisema on Länsi-Uudellemaalle tyypillinen, pienimittakaavainen kokonaisuus, johon kuuluvat vuosisataiset Gretarbynlahden rantapellot sekä kartanon korkeatasoinen rakentaminen.\n\nLindön kartano on Tenholan kirkolta Bromarviin johtavan tien varressa, Lindönlahden ja Gretarbynlahden välisen kannaksella. Kartanorakennukset sijaitsevat korkealla etelärannalla, talousrakennukset maantien pohjoispuolella omana ryhmänään ja alustalaisten asuinrakennukset ja koulu maisemamuotoihin huolellisesti sijoitettuina metsien raajamien peltoaukeiden laidoilla. Tammimetsät ja lehtevät jalopuut viestivät alueen pitkästä kulttuurihistoriasta. Kartanon viljelykset ovat sijoittuneet pohjoispuolisen Gretarbynlahden rannalle.\n\nLindön kartanon päärakennus vastaa suhteiltaan ja yleispiirteiltään kustavilaisen kauden kartanorakentamisen ihannetta, mutta sitä on jonkun verran muutettu 1930-luvulla, esimerkiksi keskiosaa on korostettu klassillisella pilastereiden kannattelemalla päätykolmiolla.\n\nKartanoa ympäröi puisto jalopuineen, lampineen ja uimahuoneineen. Talousrakennuksia on säilynyt 1800-luvun puolivälistä ja 1900-luvun alusta. Puukujan reunustaman tien pohjoispuolella on suurikokoinen navetta sekä työntekijöiden asuinrakennuksia, joista muutaman on suunnitellut arkkitehti Hj. Åberg."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.034033384,23.202678945 60.044345434,23.206642862 60.048660847,23.205027900 60.053642311,23.216497026 60.053140159,23.223898966 60.041464032,23.216365794 60.039564176,23.224982469 60.038837922,23.230262991 60.038003410,23.233901280 60.036732101,23.236036064 60.035667137,23.234021079 60.033308251,23.230260277 60.030712812,23.219861509 60.031678796,23.210695275 60.034033384,23.202678945" ;
        poi:history       "Lindö on 1500-luvulta periytyvä rälssisäteri, johon myöhemmin on liitetty useita tiloja, mm. keskiaikainen Gretarbyn ratsutila. Lindön rälssin tunnetuin haltija lienee 1600-luvun alkupuolen valtakunnankansleri Axel Oxenstierna.\r\n\r\nPäärakennus rakennettiin usessa vaiheessa; vanhimmat osat valmistuivat ilmeisesti 1820-luvulla. Rakennukseen tehtiin taitekatto 1904 ja 1930-luvulla julkisivumuutoksia arkkitehti Ragnar Gustafssonin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nLindön kansakoulu valmistui 1910-luvulla jonkin matkaa kartanolta Bromarvin kirkonkylään päin. Kartanoon kuului 1930-luvulta laaja omenatarha, jonka runsas tuotanto oli maankuulu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:koulu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4011" ;
        skos:prefLabel    "Lindön kartanomaisema (Lindö)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6144>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Raggarit, hampparit, huligaanit!" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Millä nimellä Pitkänsillan pohjoispuolella majailleita nuoria raggareita kutsuttiin 1900-luvulla? Heitä kutsuttiin sakilaisiksi. Nimitys tulee \"sakista\", nuorisojengistä, johon nämä 1900-luvun alussa etenkin Pitkänsillan pohjoispuolelle asettuneet työläisnuoret kuuluivat. Yleisesti sakilaisia paheksuttiin ja pelättiin häiritsevän käytöksen ja työn vieroksumisen vuoksi. He joutuivat usein vaikeuksiin virkavallan kanssa. Sakilaisiksi saatettiin joskus leimata myös tavalliset sörkkalaiset työläisnuoret.\n\nSakilaisten kielenä oli stadin slangi, \"kaveerattiin sakia\". Vaatetuksesta on kuvaus Helsingin Sanomissa 16.8.1981: \"Flammat veti päälle vekatun hameen ja tiukan villapusakan. Tai pumpulisen. Piikkarit ja silkkisukat oli vedetty klappiin. Niillä oli polkkatukka. Kaiffareilla oli dongarit, ne oli leveelahkeiset, niin et lahkeen reuna ulottu pläägän kärkeen. Rotsi oli tiukka ja myötäili kroppaa. Knubbissa oli knalli. Kaikki kledjut ja tsengat oli mustia paitsi sussujen sukat. Jannuilla oli poikkiraitaiset skönemannin paidat. Sit ne piti usein keglua ilman tuppee povarisa tai hihassa, korkki terän päässä. Blaijat piti toisinaan punasta huivia knubussa, tsalit kaulassa.\"\n\nKuvia ja kuvauksia sakilaisten elämästä on Kari Koskelan teoksessa Huligaanit: katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan (julk. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/raggarit-hampparit-huligaanit" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4354>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1010699~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8433>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Gloria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Gloria" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6634> ;
        wgs84:lat            "60.1638511960885" ;
        wgs84:long           "24.9452815184018" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8433" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9147>
        dcterms:modified  "2010-06-01T12:56:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6643>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:21:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6738>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kesäloma on kesällä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i474> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/kesaloma-kesalla" .

rky:p1072  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oravaisten kirkko on yksi Yli-intendentinkonttorissa 1700-luvun lopussa suunnitelluista ja Pohjanmaalla useita kirkkoja rakentaneen Carl Rijfin johdolla rakennetuista uusklassistisista ristikirkoista. Seurakunnan ensimmäisen kirkon paikalla sijaitsevalla hautausmaalla on Oravaisten ruukín historiaan liittyvän von Essen -suvun sukuhauta ja lukuisia Kimon ruukin seppien takomia hautaristejä.\n\nOravaisten kirkko sijaitsee Karlsbergetin mäellä. 1790-luvulla rakennettua kirkkoa ja 1700-luvun mallin mukaisesti 1927 rakennettua puista tapulia ympäröi kiviaidan rajaama kirkkopiha, jonne johtavat pilarien kannattamat, puurakenteiset temppelin päätyrakennetta muistuttavat porttirakennelmat.\n\nUusklassinen puukirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen, kupoliin päättyvä torni. Sisäänkäyntisakarassa on doorilainen temppelipäätyaihe ja muissa sakaroissa vastaavat pilasterit. Sakaroiden aumakatto nousee sakaroiden päätykolmioiden takaa. Ristivarsia kattavat puiset tynnyriholvit. Alttaritaulut ovat Johan Erik Lindhin 1819 maalaama Ristiinnaulittu ja Ehtoollinen. Saarnatuoli on valmistettu 1790-luvulla.\n\nKirkon luoteisportilla seisoo vaivaisukko. Kirkon itäpuolella Kimontien varressa sijaitsee vanha lainajyvämakasiini. Kirkon luoteispuolella olevalle aukiolle rakennettu arkkitehti Asko Halmeen suunnittelema seurakuntatalo on vihitty käyttöön 1970.\n\nKiviaidan rajaama ja puiden reunustama Oravaisten hautausmaa sijaitsee kirkosta pohjoiseen Oravaisten ensimmäisen kirkon paikalla. Hautausmaalla on Kimon ruukin seppien takomia hautaristejä sekä von Essenin sukuhauta. Eursin furiirinpuustellin pitäjä Otto Mauritz von Essen (s. 1780) toimi Kimon ruukin  kirjanpitäjänä. Hautaristejä on myös hautausmaalla sijaitsevan Oravaisten vanhan kirkon muistomerkin ympärillä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.308342953,22.375152772 63.308328067,22.374299380 63.308456692,22.373784289 63.308539076,22.373685484 63.308904129,22.373075340 63.309580877,22.372976094 63.309989159,22.373167147 63.310023627,22.374359707 63.310141634,22.374435868 63.310132546,22.374684466 63.309994057,22.374763763 63.309834005,22.375103402 63.308627302,22.375478013 63.308342953,22.375152772" ;
        poi:history       "Vöyrin seurakuntaan kuulunut Oravainen perustettiin kappelina 1676 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi 1859. Nykyinen järjestyksessään kolmas Oravaisten kirkko rakennettiin Yli-intendentinkonttorissa 1793 laadittujen piirustusten mukaisesti 1795-1797 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakenusmestari Carl Rijfin johdolla, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Kirkon sijaintipaikaksi oli suunniteltu myös Kimossa sijaitsevaa ruukin aluetta. Kirkko entisöitiin 1961-62 ja sisätilat maalattiin 1992. Oravaisten tulipalossa tuhotuneen kellotapulin tilalle pystytettiin uusi 1928 vaasalaisen rakennusmestari Stenbergin piirustusten mukaan. Hautausmaan eteläpuolelle rakennettiin 1982 arkkitehti Carl-Johan Slotten suunnittelema uusi kappeli."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k559 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:makasiini , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4875" ;
        skos:prefLabel    "Oravaisten kirkko ja hautausmaa (Oravaisten vanha hautausmaa)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4948>
        dcterms:modified  "2010-10-13T11:56:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1747950~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Dokumentti kertoo Vuosaaren ala-asteen koulusta ja  kuvaa Vuosaaren historiaa, luontoa, kulttuuria, koululaisten harrastuksia, ajatuksia sekä tämän päivän Vuosaarta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9097> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8693>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hansson, Stig"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sylvain, Jules" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hansson-stig" .

[ dcterms:description  "Bo Carpelan kuvaa lyyrisesti ja koskettavasti herkän pojan, Davin, lapsuusvuosia 1930-luvun Helsingin Kruununhaassa ja Ullanlinnassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

rky:p1406  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenkosken Pääjärven ympäristö on osa Hämeen keskiaikaisen asutuksen ydinaluetta, jonka merkitystä kuvastavat keskiaikainen Kurjalan rälssikartano ja kivikirkon raunio.\n\nPääjärven etelärannalle rakennettu Kurjalan kartanon tilakeskus sijaitsee laajan peltoaukean keskellä olevalla mäellä. Kartanon pihaan johtaa maisemallisesti näkyvä vaahterakuja peltojen halki.  \n\nKartanon päärakennus on rakennettu 1700-luvulla ja laajennettu kaksikerroksisella osalla 1880-luvulla. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi sivurakennus ja talousrakennuksia 1800-luvulta, mm. viljamakasiini ja paja. Tilakeskuksessa on jäänteitä vanhasta puistosta ja puutarhasta. Samaan maisemakokonaisuuteen kuuluvat Kurjalan pohjoispuolella olevalla peltomäellä sijaitsevat Käikälän entisen ratsutilan rakennukset.\n\nKurjalasta kirkonkylään johtavan tien ja vanhan keskiaikaisen  maantien risteyksessä sijainneesta Pyhälle Laurille nimetystä kivikirkosta on säilynyt kirkon kahdeksankulmainen kivijalka, joka edustaa Suomessa harvinaista pohjakaavaratkaisua. Kirkonraunion vieressä on uhrilähteenä pidetty Tervalähde."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.047035281,25.143635731 61.044739909,25.147043753 61.043219704,25.148704708 61.042318500,25.150091964 61.040628918,25.149734923 61.039234648,25.148382995 61.038320762,25.144504955 61.038415345,25.143502810 61.037541272,25.141696631 61.038448322,25.139599748 61.037242940,25.134528512 61.037170353,25.132928805 61.037381015,25.128322511 61.036800391,25.125699108 61.042012330,25.116477328 61.048953848,25.120094209 61.051280249,25.130118372 61.050463237,25.135178416 61.050087225,25.138952319 61.047035281,25.143635731" ;
        poi:history       "Hämeenkosken Pääjärven ympäristössä oli asutusta jo rautakaudella. Keskiajalla, Ylisen Viipurintien varrelle rakennettiin kivikirkko ja perustettiin Kurjalan rälssi- ja asumakartano. Koski oli itsenäinen seurakunta 1400-luvun alkupuolelta aina 1540-luvulle, minkä jälkeen se liitettiin kappeliseurakunnaksi läheiseen Lammin seurakuntaan.\r\n\r\nKivikirkko rakennettiin Tervalähteenä tunnetun uhrilähteen viereen 1400- ja 1500-luvun vaihteessa. Kirkko oli pohjaltaan kahdeksankulmainen. Vastaava kirkkotyyppi rakennettiin Hämeen Härkätien varrelle Renkoon. Ilmeisesti maapohjan heikkouden vuoksi Kosken kirkko jäi pois käytöstä 1600-luvulla ja uusi kirkko rakennettiin ylemmäksi harjanteelle.  Hämeenkosken kirkkoraunio löytyi Hjalmar Appelgrenin 1890-luvulla tekemässä kenttäinventoinnissa.\r\n\r\nPääjärven eteläpuolella sijaitseva Kurjala mainitaan nimenä ensimmäisen kerran 1400-luvulla. Kurjalan kartano mainitaan rälssisäterinä 1516, ja sitä pidetään yhtenä Hämeen vanhimmista. Kartanon pohjoispuolella olevassa Käikälän kylässä oli 1560-luvulla kuusi taloa. Kurjalan kartanon suuri puutarha perustettiin 1600-luvulla. \r\n\r\nKurjalan kartanon päärakennuksen runko rakennettiin ilmeisesti 1731. Pohjakaavana oli keskeissalijärjestelmä. Rakennusta jatkettiin 1884 arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelemalla kaksikerroksisella poikkiosalla. Näyttävä, uusgotiikkaa edustava lasikuisti rakennettiin 1850-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k283 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:puisto , poio:muinaisjaannos , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4899" ;
        skos:prefLabel    "Kurjalan kartano (Kurjalan kartano)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kevään tultua hän [Lang] oli tapansa mukaan pannut merkille talven horroksesta heräävän kaupungin vielä verhoamattoman kauneuden, ja kuten aina, hän oli ihaillut sitä ihmeen valkeaa illan valoa joka sai Ullanlinnan ja Eiran jugendtalot hohtelemaan satupalatsien lailla. Mutta tuona keväänä Langin sielu oli kaikesta loistosta huolimatta pysynyt tyhjänä ja kuolleena, ja ensimmäistä kertaa eläessään hän oli havainnut Helsingin kauneuden ankaraksi ja torjuvaksi. Kaupungin vanhojen kortteleiden, mustien ja vihreiden peltikattojen ja niiden tornien ja sakaroiden tunnelma vaikutti jotenkin jähmeältä ja kielteiseltä, aivan kuin kaupunki olisi simpukan tavoin sulkeutunut torjumansa historian ympärille.\" (S. 43.)" ;
  dcterms:description            "Langin kohtaama sisäinen tyhjyys heijastuu myös kaupungin kokemiseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9462> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6998>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Arabia"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> ;
        wgs84:lat         "60.2081331259081" ;
        wgs84:long        "24.9764767210104" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/arabia" .

rky:p1666  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemin kirkon ympäristö on Lapin läänin ainoa 1800-luvun ruutuasemakaavaihanteen mukaisesti toteutettu kaupunkikeskusta, jonka puistokaduilla paloalueisiin jaettu kaupunkirakenne on edelleen säilynyt selkeänä kaupunkikuvassa. 1900-luvun alun kirkko ja sen ympäristössä olevat koulurakennukset 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta 1950-luvulle muodostavat kaupungin keskustassa merkittävän julkisten rakennusten kokonaisuuden. Puistokatujen varsilla säilyneet asuintalot ja purjelaivakauden satama-alue rakennuksineen kuvastavat 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kaupunkirakentamista.\n\nKemin ruutukaava-alueen keskellä sijaitseva, puiston ympäröimänä seisova kivikirkko edustaa gotiikasta vaikutteita hakenutta 1900-luvun alun kirkkorakentamista. Tiilinen, vaaleaksi rapattu kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, johon liittyy epäsymmetrisesti korkea torni. Runkohuoneeseen liittyvät molemmin puolin kaksoispäädylliset poikkisakarat. Ikkunat ovat kolmiosaiset ja sisäänkäynnin yläpuolella on kookas uusgoottilainen pyöröikkuna. Uusgotiikan piirteitä edustavat myös kellotorni sekä nurkkien pikkutornit.  Kirkkopuistossa on sankarihautausmaa sekä useita muistomerkkejä sotien vainajien muistolle. Näistä ensimmäinen on kuvanveistäjä Evert Porilan vuoden 1918 sodan valkoisille vuonna 1924 pystytetty patsas. Sankarihautausmaan yhteydessä on kuvanveistäjä Emil Filénin suunnittelema muistomerkki talvi- ja jatkosodassa kaatuneille kemiläisille vuodelta 1949.\n\nKirkon kanssa kaupunkikeskustan muodostavat kaupunkikuvan kannalta merkittävään koulurakentamiseen lukeutuvat Musiikkiopisto (1899 Alb. Petrelius), Kemin lukio (1930 Hjalmar Åberg), Keskuskoulu (1936 Toivo Salervo), Vanha ammattikoulu (1939 O. J. A. Viljanen, laajennus 1945 Hannu K. Vainio) sekä entinen tyttölyseo (1953 Onni J. Ermala).\n\nVanhasta kaupunkirakenteesta antaa parhaan kuvan kortteli 107 ja sen säilynyt 1800-luvun lopun rakennuskanta (Jänkälän talo 1875, Pruntsin talo 1874, Penttilän talo 1897, tiilinen jauhomakasiiniksi rakennettu ns. Leipätehdas 1897). Korttelin 107 kokonaisuuteen liittyy Sauvosaarenkatu 18:ssa rikasmuotoinen Junneliuksen talo 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. \n\nKauppakadun päässä, sisäsataman alueella on entisten tullimakasiinin, tullikamarin ja satamatoimiston muodostama kokonaisuus. Puinen tullimakasiini  (1874) ja kivinen tullikamari (1912). Satamatoimisto on 1800-luvun lopulta.\n\nMeripuistossa on ulkomuseoalueen vieressä koristeellinen Puistopaviljonki 1890-luvulta (W. Wilenius). Kemin museon ulkomuseoalueelle on siirretty Rautaniemen puinen 1849 rakennettu asuinrakennus. Alueella on lisäksi kymmenisen vanhaa aittaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.730679348,24.568860078 65.729263108,24.564960107 65.729460504,24.563476638 65.731459966,24.559141091 65.729766663,24.554429055 65.729947693,24.551740808 65.732790308,24.549697880 65.732589618,24.553156555 65.733679636,24.553610028 65.733451007,24.554163519 65.733282913,24.554495550 65.733090448,24.555525087 65.734005407,24.558024431 65.733279240,24.559515679 65.733588170,24.560440986 65.733216956,24.561240514 65.733771111,24.562897848 65.733415943,24.563786331 65.733682664,24.564588648 65.732705117,24.566631419 65.732228074,24.565394099 65.730679348,24.568860078" ;
        poi:history       "Kemijokisuuhun suunniteltiin perustettavaksi kaupunki jo 1600-luvulla. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, koska lähistöllä sijaitsi jo Tornion kaupunki. \r\n\r\nKemin perustaminen 1800-luvun puolivälin jälkeen liittyi keisari Aleksanteri II toimenpiteisiin teollisuuden ja merenkulun toimintaedellytysten parantamiseksi. Kenraalikuvernööri Berg antoi Oulun läänin maaherran Alexander Lavoniuksen tehtäväksi selvittää sopiva paikka Kemijokisuulle rakennettavalle tapulikaupungille. Kolmesta vaihtoehdosta valittiin Kemijoen itäpuolella meren rannalla sijaitseva Sauvosaarenniemi.\r\n\r\nAsetus Kemin kaupungin perustamisesta annettiin 1856 ja lääninarkkitehti L.I. Lindqvistin tehtäväksi annettiin asemakaavan laatiminen. Kemin kaupungin perustusasiakirja julkaistiin ja aikansa suunnitteluihanteita ja paloturvallisuusmääräyksiä noudatteleva ruutukaava vahvistettiin 1869.\r\n\r\nAsemakaavan mukainen rakentaminen tapahtui 1800-luvun loppuun mennessä. Satama tullikamareineen rakennettiin aluksi Laitakarin saarelle, jonne oululainen liikemies Johan Bergbom oli perustanut höyrysahan. Sauvosaareen rakennettiin satama ja tullikamari 1873, kun senaatti oli hyväksynyt piiri-insinööri Knut Granfeltin satamasuunnitelman. Sataman toiminta oli vaatimatonta aina vuoteen 1903, jolloin rautatie Kemiin valmistui. Uusi tullihuone rakennettiin arkkitehti Valter Thomén suunnitelmin 1912.\r\n\r\nKemin kaupunkiseurakunta erotettiin maaseurakunnasta 1902 ja arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Kemin rapattu tiilikirkko valmistui 1903."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus , poio:tori , poio:satama , poio:katu , poio:asuinrakennus , poio:hautausmaa , poio:puisto , poio:oppilaitos , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4411" ;
        skos:prefLabel    "Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö"@fi .

koko:p35656  dc:created  "2012-05-29T06:07:22.74+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:07:23.031+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "svetsning"@sv , "hitsaus"@fi , "welding"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9144>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Viljakainen, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9144" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6640>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pekankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat         "60.2513576437127" ;
        wgs84:long        "25.0151388715297" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pekankatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7354>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:25+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Pitkäsilta johtaa keskustasta pohjoisiin kaupunginosiin, Sörnäisiin, Kallioon ja Alppiharjuun, jotka syntyivät Helsingin teollistuessa 1800-luvun alkupuolella. Sörnäisiin rakennettiin satama ja yhdysrata sekä toimistoja, varastoja, tehtaita ja voimaloita. Kallio täyttyi työläisten asunnoista, sosiaalisista laitoksista, julkisista rakennuksista ja asuntoloista. Alppiharju kasvoi vieri vieressä Helsingin Keskuspuiston ja muiden vapaa-ajanpaikkojen kanssa.' (s. 107)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7449>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Konalan ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> ;
        wgs84:lat         "60.235061802629" ;
        wgs84:long        "24.8529819121233" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7449" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9738>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Finlandia-talon avajaiset 1971" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:lisatietoa     "Joulukuussa 1971 vietettiin Finlandia-talon avajaisia. Kristina Schulginin ja Anssi Blomstedtin pikadokumenttiin on saatu mukaan myös tunnelmia avajaiskonsertin jälkeen." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/3536.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3536\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3536\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9738" .

<http://example/upload-base/#metadescription_152>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1614313~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7948>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:33:57+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Vuosien varrella 45-vuotiaan kapakan sisustus ei ole muuttunut miksikään. Seiniä koristavat edelleen entisten palopäälliköiden muotokuvat 1800-luvun puolelta lähtien - komeita muhkeaviiksisiä miehiä rivikaupalla! Vastapäisen seinän vitriinikaapeissa kiiltelevät palokuntalaisten kymmenet palkintopokaalit ja ovensuussa vartioivat haarniskamaiset jalkalampt. Sodissa menehtyneillä vapaapalokuntalaisilla on oma arvokas muistolaatta.' (s. 145)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6490>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kun ensi kertaa elämässä silmät avasin, ja tätä maailmaa katselin. Niin mutsi sanoi \"katso poika, tää on Helsinki, sun ikioma stadisi\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i955> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5062>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki, mun stadi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6449> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7887> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsinki-mun-stadi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5301>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1541428~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1541429~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kotikatulaisten koulu." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2807> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kulttiksella lauloi Simon Le Bon, do Duran Duran, siis Duran Duran. Olin nuori, herkkä ja onneton, oi Duran Duran, ai Duran Duran.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9787> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7351>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Maila Talvion muistomerkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Itämeren tytär, veistos" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat            "60.1869167223496" ;
        wgs84:long           "24.8948915070008" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7351" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3606>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1447031~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8065>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:05:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9640>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Koivisto, Tarmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tape" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9640" .

rky:p242  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.910813198,30.241602282 62.911132166,30.239980152 62.913829362,30.243401959 62.913524317,30.245085034 62.911114226,30.242296440 62.910813198,30.241602282" ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1446" ;
        skos:prefLabel    "Uimaharjun rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5656>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Paasivuoren puistikon taideteos" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka on suunnitellut Hakaniemessä Paasivuoren puistikossa olevan maisemataideteoksen Punainen viiva, joka symbolisoi äänioikeuden käyttöä? Milloin se valmistui? Viiva on punaisesta graniitista tehty, ja alkaa Siltasaarenkadun edestä ja päättyy SDP:n puoluetalon edessä olevalle lippuaukiolle. Saimme kysymykseesi seuraavan vastauksen Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta:\n\nMaisemataideteos Punainen viiva tehtiin Paasivuoren puistikon peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun loppupuolella suunnittelutoimisto Maisema ja Ympäristö Oy:n (Kaija Uusitalo ja Matti Ventola) suunnitelmien mukaisesti. Emme osaa sanoa sen tarkemmin kuka on teoksen ideoinut." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8194> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/paasivuoren-puistikon-punainen-viiva" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7850>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:18+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p155>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Tykistövaja"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T06:01:21.96+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-05-25T13:17:07.332+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33509 , koko:p36222 ;
        poi:description  "Hirsirunkoinen, laudoitettu vaja rakennettiin vuonna 1873 valettujen ammusten varastoksi. Vuonna 1893 kattohuopakaton tilalle tehtiin peltikatto ja huono betonilattia korvattiin nupukivilattialla.\n\nVajaa on aina käytetty varastorakennuksena. Viimeinen kunnostustyö valmistui v.1994."@fi ;
        poi:history      "Hirsirunkoinen, laudoitettu vaja rakennettiin vuonna 1873 valettujen ammusten varastoksi. Vuonna 1893 kattohuopakaton tilalle tehtiin peltikatto ja huono betonilattia korvattiin nupukivilattialla.\n\nVajaa on aina käytetty varastorakennuksena. Viimeinen kunnostustyö valmistui v.1994."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.146137071335325" ;
        wgs84:long       "24.981640052795456" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3866>
        dcterms:modified  "2010-12-02T18:22:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1767480~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Nenneä ja Iidaa ei näkynyt Engelin täpötäydessä salissa. Istahdin tupakkapuolelle, tilasin maitokahvia ja katselin ulos. Pimeni, asvaltti kiilsi märkänä ja pöydillä palavat tuikut heijastuivat lasiin. Tuomiokirkon julkisivu hohti valoa ja kellotaulu leijaili elokuisen illan tummuudessa.\" (s. 16)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1491> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7583>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7945>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Lindfors, Stefan"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7945" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8659>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1492056~S9*fin> .

rky:p836  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanajan keskiaikainen kivikirkko kirkkotarhoineen ja hautausmaineen muodostaa Hämeenlinnan alueen historiallisesta menneisyydestä kertovan saarekkeen teollisuuden, rautatien ja valtateiden  puristuksessa.\n\nSuurista, sileäpintaisista, kivistä rakennetussa kirkossa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet. Länsipäädyn tiilikoristelu koostuu kaarinauhasta, siihen liittyvistä porrastetuista kolmioista, rististä sekä ympyräkomeroista. Päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt, tiilestä muurattu ulkoinen saarnastuoli. Itäpäädyn ristiaiheiseen tiilikoristelun liittyy kaksi kalkkikivistä vaakunaa, joista toisen on todettu kuuluneen Tott-suvulle. Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattavat rengaskoristeiset tähtiholvit. Keskieurooppalainen Ristin tietä kuvaava myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi kuluu Suomen korkeatasoisimpiin. Asehuoneen ja kirkkosalin välisen eteläportaalin ovilevy on keskiaikainen.\n\nKirkkotarhassa oleva Harvialan kartanon omistaneen Brusin-suvun uusklassillinen hautakappeli on rakennettu 1817.\n\nUusgoottilainen kellotapuli kirkon itäpuolella on rakennettu 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman piirustuksen mukaan.\n\nHautausmaa rajattiin kiviaidalla 1799-1801 ja myöhemmin sitä on useaan otteeseen laajennettu. Hirsinen porttirakennus valmistui 1839 ja viljamakasiini 1858. Kirkkotarhaa rajaavat kuusiaidat.\n\nKirkkoraitin varrella seurakuntakoti, pappila ja huvilarakennus muodostavat oman ryhmänsä kirkon kaakkoiskulmalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.978066879,24.507857734 60.977842754,24.506427764 60.978285451,24.503941561 60.978368646,24.500963546 60.979747302,24.501738514 60.979767359,24.505845942 60.979788494,24.505988349 60.978751050,24.505878057 60.978660893,24.507154797 60.978066879,24.507857734" ;
        poi:history       "Vanajan kirkon ja pitäjän vanhasta asutuksesta kertovat ympäristön lukuisat kiinteät muinaisjäännökset; kalmistot, kuppikivet ja linnavuoret. Vanajan seurakunta on perustettu todennäköisesti 1200-luvulla, kirkko mainitaan ensimmäisen kerran 1329.\r\n\r\nSeurakunnan yksilaivainen kivikirkko on rakennettu aivan 1400-luvun lopussa. Sakaristo on runkohuonetta vanhempi ja asehuone nuorempi. Asehuoneen keskiajalla rakennettavaksi suunniteltu holvi toteutettiin betonista 1932 arkkitehti Carolus Lindbergin suunnitelmien mukaan. Sisustukseltaan vuosisatojen aikana uusittu kirkko on viimeksi korjattu vuonna 1984 (Eila Piironen-Havas).\r\n\r\nKirkokylän koulu aloitti 1865. Myöhemmin rakennus on kunnostettu seurakuntakodiksi. Pappila ja asuinrakennus rakennettiin 1955  arkkitehtien Mika Ernon ja Olavi Sahlbergin suunnitelmin. Tallbackan huvila on rakennettu 1900-luvun alkupuolella ja se on kuulunut mm. professori A.O.Heikelille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:koulu , poio:kappeli , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4003" ;
        skos:prefLabel    "Vanajan kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Lenin asui syksyllä 1917 Arthur Useniuksen asunnossa Fredrikinkatu 64:ssä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7956> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7954>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6107>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lutikkalinna" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Katajannokan Lutikkalinna on saanut nimensä? Onko lutikkalinna ollut yleinenkin rakennuksen nimi menneisyydessä? Katajanokalla Puolipäivänkadulla Merikasarmin alueella sijaitseva kuusikerroksinen asuintalo on valmistunut ennen toista maailmansotaa. Helsingin kortteleista kertova kirjasarja antaa talon vähemmän mairittelevalle lisänimelle kaksi selitystä, joista toinen juontaa historiasta. Vuosina 1917-1918 Venäjän Itämeren laivasto talvehti Kruunuvuoren selällä ja Lutikkalinnassa asusti tuolloin venäläisten sotilaiden perheitä. Helsingin valtauksessa huhtikuussa 1918 valkoiset miehittivät talon ja totesivat sen tyhjäksi. Valtaajia kohtasi talossa lohduton näky: ”kauttaaltaan kuvaamattomassa siivossa oleva talo vilisi torakoita ja luteita.” \n\nMahdollista on myös että talon lisänimi selittyy sen ulkonäöllä, se kun Kruunuvuorenselältä päin katsottuna näyttää kuulemma litteältä kuin lutikka. Joitakin vuosia sitten Lutikkalinna remontoitiin ja tunnetaan nykyään nimellä Katajanokan Amiraali. \n\nRakennuksen nimenä lutikkalinna tuntuu olevan varsin osuva ja käyttökelpoinen, sillä niitä löytyy googlaamalla muualtakin kuin Katajanokalta.\n\nLähde:\nOllila, Kaija & Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun (Helsinki, Sanoma 1981)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6573> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lutikkalinna" .

koko:p34574  dc:created  "2012-05-29T06:06:44.707+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:06:44.829+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "mines, weapons"@en , "miinat"@fi , "minor"@sv .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Meillä on heinämaa ja joen vaitelias laakso/ ja puitten kunniakujat/ ja Stadarin joskus niin takkuuntuva virta,/ surullisten lintujen huuto, ei Kurjen lentoa kuitenkaan.--\" (runosta Mitä meillä on? s. 75)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7566> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7524>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4317>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1274341~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8062>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Rentola, Rauha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8062" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1574>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Harjunpää ja kapteeni Karhu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=286&PageContent=6952" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-kapteeni-karhu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8301>
        dcterms:modified  "2010-01-04T14:25:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3151>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1422680~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6272>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8389BC31-DA03-413A-9A82-18105263FC25> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kili katsoi ulkoapäin suurten salaisuuksien huvilaa. Se oli ihmeellinen. Sen katto haaroittui kuin satulinnassa, sen räystäät olivat lintujen pesiä kesäisin, mutta talvella ne roikkuivat mustina. Ikkunoiden ja kuistien laudoitus oli värikäs kimara. Sen salaisuudet olivat varmasti niin suuret ettei keitä tahansa lapsia voitu päästää sinne.\" (s. 70)" ;
  dcterms:description            "Teoksen päähenkilö, Kili, palaa muistoissaan lapsuuteen 1950-luvulle.  Kehitysvammainen sisar, Ilona, vietiin Eläintarhan huvila numero 9:ssä sijainneeseen Rinnekodin hoitolaitokseen. Sisarukset eivät koskaan päässeet katsomaan Ilonaa, sillä säännöt kielsivät lasten vierailut." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7821> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7819>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6367>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kulosaaren metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.188650298876" ;
        wgs84:long        "25.0067037604637" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kulosaaren-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6606>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8561>
        dcterms:modified  "2010-02-01T14:51:48+0300" .

rky:p1035  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.063181807,28.341034175 62.067070379,28.348304143 62.064479745,28.355919051 62.061110890,28.354191659 62.059752767,28.351173951 62.063181807,28.341034175" ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1150" ;
        skos:prefLabel    "Rantasalmen kartanot (Pyyvilä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8656>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pääskylänkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1883830130993" ;
        wgs84:long        "24.9668459984121" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8656" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2025>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Lovistoori" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8236> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2024> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/lovistoori" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6866>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i306>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin ympäri autolla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i241> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i241> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingin-ympari-autolla" .

rky:p1295  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon rannikon suurilla saarilla Emäsalossa, Vessölandetissa ja Pellingissä on vanhoihin kyläraitteihin tukeutuen runsaasti  hyvin säilynyttä  kyläasutusta mm. Bengtsbyssä, Sondbyssä ja Londbölessä sekä Pellingin Söderbyssä ja Österbyssä. Kyläasutus liittyy luotsitilahistoriansa puolesta Suomenlahden merenkulun historiaan. Saaristokylien rakennuskanta koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennustyypeistä, maalaistaloista, mäkituvista ja huviloista sekä kouluista ja yhdistystaloista. \n\nEmäsalon kylät keskittyvät saaren itäreunaan tien varteen. Erityisen hyvin vanhan kylärakenteensa on säilyttänyt Vaarlahden  Bengtsbyn kylä, jonka rakennuskannasta suurin osa on valmistunut ennen 1940-lukua. Bengtsbyn tiheän rivikylän talot sijaitsevat molemmin puolin tietä, mutta vanhaa asutusta on myös kylän itäpuolella rannan tuntumassa. Bengtsbyn vanha VPK:n talo on säilynyt metsässä kylätien länsipuolella. Perinteisiä pihapiireja on mm. on Rönnbackan, Storspiksin, Hummasin, Spakiksen, Nygrannin, Nybackan ja Nilsasin tiloilla. Koulurakennus on vuosisadan alusta ja seuratalo Midgård vuodelta 1912.\n\nVessölandetissa ovat Sondbyn ja Londbölen kylät säilyttäneet hyvin perinteisen, tiiviin luonteensa. Huomattavimpia yksittäiskohteita Sondbyssä ovat vanha sotilasvirkatalo Skeppars aittoineen 1800-luvulta, Nedre Kärraksen, Backaksen ja Nystubackenin päärakennukset. Kylän pienet pellot ympäröivät sitä rajautuen etelässä mereen ja idässä ja lännessä purojen varrella sijaitseviin niittyihin.\n\nPellingin saaristolaiskylän asutus on keskittynyt teiden risteykseen. Kyläkuvaa leimaavat pitkänomaiset harjakattoiset maalaistalot 1900-luvun alusta (Vävärs, Nybondas, Smedsin, Nedra Brandts). Österbyn kyläasutus jakautuu kahteen ryhmään kahdolle mäelle, harjun rivikylään ja Yrjaksen mäelle. Taloryhmien välille jää pieni viljelyaukea.  Kylässä on 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu yhdistystalo ja kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.268546283,25.630488418 60.268959458,25.633544299 60.269692486,25.642989465 60.269750593,25.648685206 60.269594374,25.652288846 60.267725284,25.652941714 60.265816551,25.654395990 60.264638487,25.655788218 60.263460984,25.654108758 60.262121032,25.652084357 60.260781889,25.647020802 60.259596405,25.643007023 60.258865521,25.639934390 60.259830556,25.633476750 60.260732098,25.631454896 60.262038965,25.628647974 60.264179629,25.626509834 60.267364047,25.626888540 60.268546283,25.630488418" ;
        poi:history       "Uudenmaan rannikkoseudulle saapui ruotsalaisia uudisasukkaita 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina. \r\n\r\nEmäsalon saaren Vaarlahden, Bengtsbyn, Orrbyn ja Emsalön kylät sijaitsivat 1560-luvulla nykyisen tien varressa meren rannalla.  Bengtsby oli kylistä ainoa, joka ei sijainnut aivan meren rannassa, vaan sen viisi taloa olivat suurinpiirtein nykyisellä kylänpaikalla tien varressa. \r\n\r\nSondbyn kylätontti sijaitsi nykyisten Skepparsin ja Kärrasin talojen kohdalla Hemvikenin pohjukassa. Sondby oli rivikylä, jonka 6 taloa sijaitsivat tiiviisti kylätien varressa. Londböle oli 1700-luvulla rälsitila, joka myöhemmin muodostui ryhmäkyläksi nykyiselle paikalleen. Kylien pellot sijaitsivat jo 1700-luvulla nykyisillä paikoillaan kylien ympärillä.\r\n\r\nPellinki mainitaan kirjallisissa lähteissä 1431. Pellingissä oli 1560-luvun kyläluettelon mukaan yhteensä 13 taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4661" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon saaristokylät (Bengtsby)"@fi .

blue_route:s36  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kontregardi Hoppe/Ravintola Walhalla"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p254> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kontregardi Hoppe/Ravintola Walhalla"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hei, Oili, Lilli Stenius huusi iloisesti nähdessään Oilin tulevan Hurtan kanssa Sepänpuiston koira-aitaukseen. - Mä jo pelkäsin ettette te tänään tulisikaan.\" (S. 70.)" ;
  dcterms:description            "Karpaloiden yksinäinen naapuri Oili Mustonen tutustuu Sepänpuistossa uusiin ihmisiin ulkoiluttaessaan Karpaloiden koiraa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2012> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9580>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9012>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:05:21+0300" .

rky:p1629  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.222518186,24.854346088 60.222816047,24.855083000 60.222857342,24.855776088 60.222759926,24.856266516 60.222584403,24.856580380 60.222318228,24.856870092 60.222260478,24.857025138 60.221769677,24.856452097 60.221260124,24.857513902 60.220335072,24.857544060 60.219694132,24.856527204 60.219717341,24.856102119 60.219723133,24.855527063 60.220413394,24.853546020 60.221500456,24.853449610 60.222086994,24.853738953 60.222439096,24.854109307 60.222518186,24.854346088" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kasarmi , poio:muinaisjaannos , poio:luotsiasema , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Pajamäki)"@fi .

koko:p39603  dc:created  "2012-05-24T09:32:31.068+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T09:32:31.154+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "tenaljit"@sv , "tenaljit"@en , "tenaljit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9107>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ihminen n:o 503/42" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7155> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i947> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9107" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6603>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Puotinkylän kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Puotilan kartano" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> ;
        wgs84:lat            "60.2115430971671" ;
        wgs84:long           "25.1053627294638" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/puotinkylan-kartano" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7078>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Svenska talande sämre folk" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7079> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7080> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3166> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7078" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7317>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:04:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9272>
        dcterms:modified  "2010-06-10T13:15:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4908>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Eteläranta 10" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7072> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4907> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7070> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3814> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/etelaranta-10" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9367>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Virtanen, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9367" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9606>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:11:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1949161~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7577>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_115>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:49:28+0300" .

rky:p1531  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perniön asemanseutu on Perniön rautatieaseman ympärille kasvanut vauraan maanviljelys- ja maatalousseudun pienimuotoinen kaupan keskittymä, joka on säilynyt hyvin 1900-luvun alkupuolen aikaisessa asussaan.  Viljavarastot, mylly ja meijeri sekä pankit ja myymälät muodostavat rakentamisaikansa maatalouselinkeinosta ja kaupasta kertovan asemanseudun.\nTiiviisti vierekkäin ja katulinjassa sijaitsevat eri vuosikymmenillä rakennetut kaupparakennukset muodostavat viehättävän noin 250 metriä pitkän kaupparaitin tien pohjoispuolella. Liikkeiden edustalle on istutettu jalopuita. Liikekeskuksen yhdistettyihin asuin- ja liikerakennuksiin kuuluvat vuoteen 1953 pankkikäytössä ollut ja ilmeisesti tuohon tarkoitukseen suunniteltu rakennus 1910-luvulta sekä 1926 valmistunut arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema asuin- ja liikerakennus. Näiden pohjoispuolella sijaitsevassa asuin- ja liikerakennuksessa (Kaunela) vuodelta 1924 on toiminut Perniön Yhteiskoulu vuoteen 1926, jonka jälkeen rakennus on ollut mm. kauppana ja pankkina. Tien eteläpuolella on jugendhenkinen Valinta Seimari, jonka on suunnitellut arkkitehti Alex Nyström 1915 ja joka on toiminut kauppana 1990-luvulle asti. Pankkeja on toiminut 1950-luvun kivirakennuksessa ja 1970-luvun tasakattoisessa liikerakennuksessa.\n\nAsemanseudun liikekeskustassa maisemallisesti keskeinen on raitin päässä seisova 1927-1928 valmistunut osuuskaupan viljavarasto ja paikallinen viljavarasto- ja myllyrakennus, jolla on ollut oma lastauslaituri radan varressa. Tukon viljavarasto on 1930-luvulta. Osuusmeijerin rakennukseen vuodelta 1929 on tehty muutoksia 1950- ja 1980-luvulla. Asemalle johtavan tien eteläpuolella on myös 1928 valmistunut ja hyvin rakennusaikaisen ilmeensä säilyttänyt asuin- ja teurastamorakennus.\n\nTaajama on kasvanut 1899 valmistuneen Perniön rautatieaseman viereen. 2000-luvun alussa päiväkotina toimivaan asemaan liittyy puisto, asuin- ja talousrakennuksia sekä makasiineja. Aseman ja liikekeskuksen välillä on ratavartijan talo. Nykyisin rautatie kulkee asemanseudun länsipuolelta.\n\nPerniön asemanseudulta pohjoiseen Yliskylässä on radan varressa kauas avoimessa viljelysmaisemassa näkyvä korkea rapattu viljasiilo 1970-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.249552589,23.135569778 60.249594086,23.133929164 60.249891540,23.134069582 60.250196725,23.134626231 60.251041650,23.134964835 60.251036107,23.136473468 60.251046835,23.137165564 60.251117774,23.137440873 60.251159972,23.138837086 60.251222719,23.140991967 60.251178163,23.141332193 60.251118856,23.141468490 60.251175047,23.141676186 60.251164345,23.142061931 60.251096018,23.142404060 60.250952539,23.142748629 60.250775985,23.143229219 60.249713919,23.148846659 60.249175147,23.149015008 60.249077875,23.148686124 60.249048239,23.147882803 60.249476569,23.145374386 60.249699058,23.144047140 60.249230050,23.141686095 60.249124128,23.141110241 60.248903509,23.138429338 60.249175532,23.137524231 60.249552589,23.135569778" ;
        poi:history       "Turun ja Helsingin välisen rautatien Perniön asema sijoitettiin kirkonkylää pohjoisemmaksi Paarskylään, osin Kosken tehtaan ja Paarskylän kartanon omistajan toiveesta. Liikenteelle rata avautui 1899. Asemanseudulle kehittyi taajama 1890-luvun lopulta lähtien ja vauraan maatalousseudun viljavarastot rakennettiin aseman tienoolle. Asemanseudun vanhin asutus sijoittui radan varteen aseman pohjoispuolelle.\r\n\r\nPerniönjoen ja aseman välille, vanhalle Paarskylän kylätontille, rakentui liikekeskus 1950-luvulle mennessä. Rautatieaseman ja Perniönjoen välille sijoitettiin viljavarastot, mylly, meijeri ja teurastamo. Taajaman pohjoispuolelle Yliskylään rakennettiin 1970-luvulla kookas viljavarasto. Asemanseudun kauppaliikkeistä moni oli toiminnassa 1980-1990-luvulle asti."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:katu , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5039" ;
        skos:prefLabel    "Perniön rautatieasemanseutu"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9866>
        dcterms:modified  "2012-06-29T13:59:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5025>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kulosaaren kartano vuosina 1937-1987" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6597> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5024> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kulosaaren-kartano-vuosina-1937-1987" .

poi:address  a        owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment  "Kohteen osoite."@fi , "Address of the object."@fi ;
        rdfs:domain   poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label    "street address"@en , "katuosoite"@fi ;
        rdfs:range    poi:Address .

<http://example/upload-base/#metadescription_375>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:58+0300" .

rky:p1791  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos patosiltoineen ja voimalaitosyhdyskuntineen on yksi Lapin jälleenrakennuskauden suurhankkeista. Pohjois-Suomen valtavirran, Kemijoen ensimmäisenä valtakunnalliseen sähköenergiantuotantoon valjastanut voimalaitos on korkeatasoista arkkitehtuurisuunnittelua. Voimalaitos yhdyskuntineen muodostaa Lapin jälleenrakentamista ja energiatalouden kehitystä kuvastavan monumentaalisen maiseman Kemijokisuussa.\n\nIsohaaran voimala (1949) aloitti Kemijoen valjastamisen sähköenergian tuotantoon, nykyään Kemijoen vesistöalueella toimii 18 vesivoimalaitosta. Ympäristövaikutuksiltaan kiistanalainen hanke merkitsi Pohjois-Suomen uudenlaista kytkemistä osaksi maan talouselämää ja sen sodanjälkeisen elvyttämisen varmistajaksi. Historiallista käännettä ilmentää energiatalouden luoma rakennettu kokonaisuus Isohaarassa: vesiallas, patorakenne ja voimalaitos.\n\nFunktionalistinen voimalaitosrakennus on kulttuuriympäristön kiintopiste. Voimalapatoa pitkin kulkee rautatien rinnalla maantie. Padon harjalla kulkeva ajotie on toiminut maantieliikenteen pääyhteytenä, kunnes valtatie 4:n uusi silta valmistui 1976 Vallitunsaaren eteläpuolelle. Pato on edelleen rautatien ylityspaikka. \n\nKemijoen Isohaaran ja Vähähaaran välisen Vallitunsaaren entinen voimalaitosyhdyskunta liittyy edellisiin maisemallisesti ja historiallisesti. Sen erityispiirteisiin kuuluu 1940- ja 1950-lukujen vaihteeseen palautuvan yhtenäisen rakennuskannan ja puistomaisuuden rinnalla venäläisten sotavankien hautausmaa. Alkuperäiskäytön päätyttyä Vallintunsaaren rakennuskannalle on tavoiteltu uutta käyttöä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.792945925,24.545508005 65.793075374,24.546152113 65.792478883,24.547855731 65.792202045,24.546449507 65.791395580,24.543738610 65.792637569,24.544409556 65.792945925,24.545508005" ;
        poi:history       "Isohaaran vesivoimala oli 1943 perustetun Pohjolan Voima Oy:n suurhanke. Saksalaiset tuhosivat Kemijoen sillat perääntyessään Kemistä lokakuussa 1944. Tämä katkaisi rautatieliikenteen Lappiin. Pohjolan Voima Oy teki 1945 valtiolle esityksen, jolla se tarjoutui rakentamaan Kemijoen yli uuden sillan toukokuuhun 1946 mennessä, jos se saa rakentaa sillan yhteyteen vesivoimalan. Rakentaminen aloitettiin 1945. Patosilta rauta- ja maanteineen valmistui 1946 ja avattiin liikenteelle kesällä 1947.  Voimalaitosrakennus, jonka arkkitehtisuunnittelusta vastasi Sigurd Frosterus, valmistui 1949. \r\n\r\nMittavan rakennustyömaan tukikohtana käytettiin Vallitunsaarta, joka vakiintui voimayhtiön konttoripaikaksi ja sen henkilökunnan yhdyskunnaksi. Asuinalue toteutettiin 1940- ja 1950-luvun vaihteessa korkeatasoisena sekä rakennuskannaltaan (arkkitehti Eino Pitkänen) että viheralueiltaan (puutarha-arkkitehti John Hausen). \r\n\r\nToisessa maailmansodassa saksalaiset olivat ylläpitäneet Vallitunsaaressa sotavankileiriä (suomalaisten ylläpitämä pääleiri oli Ajoksessa), ja vanhastaan saarta oli käytetty lohenkalastukseen ja etappina joen yläjuoksulle.\r\n\r\nVallitunsaaren pohjoiskulmaan valmistui täydentävä voimalayksikkö 1994, mikä nosti Isohaaran turbiinien kokonaistehon 108 megawattiin ja laitoksen kuuluvaksi jälleen maan kymmenen tuottavimman vesivoimalan ryhmään."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:asuinrakennus , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2242" ;
        skos:prefLabel    "Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7314>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Saarimaa, E.A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7314" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8028>
        dcterms:modified  "2009-12-22T13:54:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5524>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:54:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4A8162A3-846A-4BAD-9293-EC8CE0448828> .

rky:p205  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.100134375,23.550958450 60.099948412,23.552361950 60.098176113,23.554869584 60.097039956,23.557432052 60.095305309,23.561721568 60.094913338,23.561689884 60.093921306,23.560750280 60.092735407,23.558894171 60.092144852,23.558007020 60.092226094,23.553803757 60.092345083,23.551382813 60.093291687,23.549205096 60.097132168,23.547114866 60.099170910,23.548169537 60.099971981,23.549941675 60.100134375,23.550958450" ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5056" ;
        skos:prefLabel    "Pohjankurun rautatieasema ja satama"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9603>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Seppälä, Jaakko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9603" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7813>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7574>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Albertinkatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8464> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1595085145879" ;
        wgs84:long        "24.9374272873412" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7574" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p118>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:45" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:46" ;
        skos:prefLabel   "säätiö" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8288>
        dcterms:modified  "2010-01-04T12:08:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7908>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Studentens lyra" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7902> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7907> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/klassinen/studentens-lyra" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9863>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Peura, Nina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9863" .

rky:p465  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä.\n\nKaupungin pohjoispuolella sijaitseva Jyväskylän maaseurakunnan kirkko ja sen eteläpuolella olevaan puistoon liittyvä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanha hautausmaa muodostavat toisiinsa nivoutuvan alueen, joka rajautuu itäpuolella Tourujokeen ja sen rauhoitettuun luonnonpuistoon, lännessä Puistokatuun. \n\nRuskeankellertävän rapatun kirkon länsifasadina on reunoiltaan porrastetusti kapeneva kellotorni. Se luo vaikutelman Keski-Euroopan suurten katedraalien länsipäädyistä 1920-luvun monumentaaliklassismiin sovitettuna. Kirkko on muodoltaan basilika. Sakaristo on kuoriosan pohjoispuolella, vastaavalla kohdalla eteläpuolella on pyöreä kastekappeli. \n\nKirkkosalissa on korkealle kohoava tasakattoinen päälaiva ja sitä kahdessa  kerroksessa rajaavat kapeat sivulehterit. Kirkkosalia kapeammassa kuorissa on taiteilija Paavo Leinosen tekemät kalkkimaalaukset. Hän on  myös vastannut sisätilan muista koristemaalauksista lehterinkaiteissa ja saarnastuolissa. Alttaritauluna on edellisen kirkon palosta pelastettu Eero Järnefeltin \"Kristus käy yli veden\". Sen alapuolella on Jonas Heiskan maalaus \"Kristus ja lampaita\" vuodelta 1929.\n\nHautausmaan eteläpäässä on asemakaavaltaan puoliympyrän muotoinen hauta-alue vuodelta 1918. Alueelle on haudattu myös sotien 1939-1940 ja 1941-1945 sankarivainajat. Jalustalta nouseva, korkea klassistinen kiviuurna \"Uhriliekki\" on Gunnar Finnen suunnittelema.\n\nKaupunkiseurakunnan vanhalla hautausmaalla on monia kaupungin ja myös koko maan kulttuurielämään vaikuttaneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä. Hautausmaan siunauskappeli vuodelta 1930 on arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnittelema. Siihen liittyvän laajennusosan vuodelta 1983 on suunnitellut arkkitehti Antti Eskelinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.254097002,25.750829688 62.253720522,25.752472466 62.252883227,25.752939441 62.252511140,25.752446107 62.251761688,25.753468627 62.251361108,25.753739685 62.250910635,25.753732735 62.250148167,25.753306516 62.249805534,25.752125994 62.249152398,25.752000283 62.248444470,25.752360252 62.248664334,25.751766304 62.248957030,25.750000097 62.252378607,25.749608095 62.253168312,25.749987239 62.254097002,25.750829688" ;
        poi:history       "Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema Jyväskylän maaseurakunnan kirkko on rakennettu 1928-1929. Ulko- ja sisäasultaan arkkitehtonisen ominaisilmeensä ja nyansoidut yksityiskohtansa hyvin säilyttäneen kirkon ensimmäinen kunnostus tehtiin 1995-1996 arkkitehtitoimisto ARK-Kantonen Oy:n arkkitehti Tuija Ilveksen suunnitelmin.\r\n\r\nSamalla paikalla sijainnut maaseurakunnan edellinen 1885 rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa keväällä 1918. Uudet piirustukset tilattiin Josef Stenbäckiltä 1921. Varojen puutteen vuoksi rakentaminen viivästyi. Lopulta 1927 järjestettiin kirkosta arkkitehtikilpailu, jonka voitti Elsi Borg.\r\n\r\nJyväskylän kaupungin perustamisen jälkeen sijoitettiin uusi hautausmaa ruutukaavaa noudattavan kaupunkirakenteen pohjoispuolelle, Tourujoen varteen. Vuonna 1838 käyttöön otettua aluetta on laajennettu 1899, 1924 ja 1941. Sankarihauta-alue ja sen hautamerkit uusittiin 1950-luvulla arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=188" ;
        skos:prefLabel    "Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5879>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Bulevardin pituus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Helsingin Bulevardin pituus? Bulevardin pituus on 0,9 kilometriä.\n\nLähde:\nKiinteistövirasto" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-helsingin-bulevardin-pituus" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p82>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Suomenlinnakeskus / Inventaariokamari "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:10:08.325+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:19:20.362+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33844 , koko:p31251 , koko:p31535 , koko:p37303 ;
        poi:assetID      "C74" ;
        poi:description  "Inventaariokamarista opastuskeskukseksi\n\nInventaariokamarin vanhan osan tilat soveltuivat sellaisenaan näyttelykäyttöön. Pohjakerrokseen sijoitettuun auditorioon saatiin riittävä korkeus pudottamalla osa lattiatasoa kaivauksissa löytyneeseen 1700-luvun lattiatasoon.\n\nOpastuskeskuksen palvelutilat, myymälä, käymälät ja tekniset tilat sijoitettiin uudisrakennukseen, joka rakennettiin alkuperäisiä materiaaleja, tiiltä ja puuta, käyttäen. Vanhan ja uuden osan nivelessä rakennukset menevät ikään kuin sisäkkäin korostaen näin tilojen historiallista yhteenkuuluvuutta.\n\nLaajuudeltaan uudisosa noudattaa mastovajan venäläisaikaista asua. Osittain pilareilla kannatettu katto osoittaa puolestaan viitteellisesti mastovajan alkuperäisen, ruotsalaisaikaisen laajuuden.\n\nSuomenlinnan historiasta ja nykypäivästä kertovan museon lisäksi rakennukseen vanhassa osassa on tila vaihtuville näyttelyille. Auditoriossa esitetään Suomenlinna Experience -multivisiota ja aulassa on esillä pienoismalli Viaporista ruotsalaisen kauden lopussa. Opastuskeskus on suunniteltu siten, että ainakin osa palveluista voidaan pitää auki ympäri vuoden.\n\nToteutusaika: 1997-1998\nKerrosala: 2330 m2 , josta uudisrakennuksen osuus on 510 m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio/ Mikko Pulkkinen, Tiitta Itkonen\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Innostructura Oy\nLVI- ja sähkösuunnittelu: Projectus Team Oy\nPääurakoitsija: Seicon-Rakennus Oy\nLV-urakoitsija: LVI-Karjalainen Oy\nIV-urakoitsija: Huber Talotekniikka Oy\nSähköurakoitsija: ABB Installaatiot Oy Sähkönordström\nSäätölaiteurakoitsija: Kiinteistöautomatio K & K Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nInventaariokamari ja siihen liittyvä pyöröpuuvaja rakennettiin vuosina 1778-1783 Armeijan laivaston alusten varustevarastoksi. Rakennuksen suunnittelija oli todennäköisesti Fredrik af Chapman.\n\nAlkuperäisessä asussaan inventaariokamari oli kolmikerroksinen rakennus, jonka keskiosassa oli voimakkaasti ulostyöntyvä, päätykolmiolla varustettu keskirisaliitti. Keskirisaliittissa sijaitsi rakennuksen porrashuone ja siihen kiinnittyi massiivinen mastokraana.\n\nRakennus oli jaettu poikittaisin väliseinin neljään yhtä suureen osaan ja tarkoituksena oli, että kullakin aluksella oli oma erillinen osastonsa. Rakennuksen julkisivulla oli kaikkiaan yhdeksän oviaukkoa, ja lukuisia pellitetyin luukuin suljettavia ikkuna-aukkoja.\n\nInventaariokamariin viistosti liittynyt pyöröpuuvaja oli julkisivuiltaan varsinaista inventaariokamaria pelkistetympi, kolmikerroksinen, hallimainen rakennus. Kantavien väliseinien sijaan välipohjat oli tuettu puisin pystykannattajin. Rakennusten liittymäkohdassa oli porrashuone.\n\nInventaariokamari ja pyöröpuuvaja vaurioituivat pahoin Krimin-sodan pommituksen sytyttämässä tulipalossa. Molempien rakennusten välipohjat olivat puuta, joten palolta säästyivät ainoastaan ulko- ja väliseinät. Puinen mastokraana oli romahtanut jo tätä ennen. Rakennus kunnostettiin sodan jälkeen niin, että keskirisaliitti jäi kolmikerroksiseksi, mutta itse inventaariokamari ja pyöröpuuvaja madallettiin kaksikerroksisiksi. Rakennus muutettiin muonavarastoksi.\n\nVuonna 1868 rakennuksessa tehtiin laaja muutostyö, jonka yhteydessä koko etuseinä ja pyöröpuuvajan ulkoneva osa purettiin, samoin kiviset väliseinät lähes kokonaan. Rakennus yhdistettiin nyt yhdeksi taitteiseksi kokonaisuudeksi. Entinen pyöröpuuvaja jäi edelleenkin hallimaiseksi, väliseinättömäksi tilaksi, inventaariokamarissa säilytettiin sen sijaan alkuperäinen väliseinäjako. Tykistölahden puoleinen julkisivu sai nykyisen asunsa ovineen ja pellitettyine ikkunaluukkuineen. Rakennuksen takaseinään puhkaistiin 1880-luvulla uusia ikkuna-aukkoja tuuletuksen parantamiseksi. Aukot varustettiin kalterein, kupariverkoin ja luukuin.\n\nVuonna 1888 rakennuksen eteen rakennettiin pitkin rantaa kulkenut kuljetusrata. Seuraavan vuosikymmenen alussa lähimpänä siltaa sijaitsevan sisäänkäynnin eteen pystytettiin pylväiden tukema katos jonka alusta kivettiin.\n\nRakennuksen pohjoisosa eli entinen pyöröpuuvajaosa tuhoutui pommituksessa 1944. Rakennus kunnostettiin tasaamalla inventaariokamariosan pääty hieman entistä lyhyemmäksi ja samalla siihen tehtiin kaksi leveää oviaukkoa. Pääjulkisivun eräitä oviaukkoja on myös levennetty. Rakennus on ollut varastokäytössä koko suomalaisen ajan, nykyään ainoastaan pohjakerros, sillä rakennuksen välipohja on lahonnut.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 84\nVuonna 1918 rakennusnumero C 42\nVuonna 1928 rakennusnumero C III 42\n\nLähteet:\nKrA SÖS 78 80 86 87 93-99 105-108 111 112 114-116.\nMV SL Rakhist Rosén, Helena, 1981. Rakennus C 74, inventaariokamari. Rakennusvaiheet pääpiirteissään.\nMV SL VIK C 604-660.\nKuvat:\nVIK 611\nEversti Ivaskevitsin panoraama vuodelta 1901.\n"@fi ;
        poi:history      "Inventaariokamari ja siihen liittyvä mastovarasto rakennettiin vuosina 1778-1783 kuivatelakalle telakoitavien alusten varustevarastoksi. Rakennus sijaitsi telakalle johtaneen väylän varressa, sillä telakan portti oli alunperin altaiden itäpäässä.\n\nInventaariokamari oli alkuperäisessä asussaan kolmikerroksinen ja sen keskiosassa oli puinen mastonosturi. Rakennus vaurioitui pahoin vuonna 1855 Krimin sodan pommituksen sytyttämässä tulipalossa. Välipohjat olivat puuta, joten palolta säästyivät ainoastaan ulko- ja väliseinät. Mastonosturi oli romahtanut jo tätä ennen. Rakennus kunnostettiin Krimin sodan jälkeen kaksikerroksiseksi ja muutettiin muonavarastoksi.\n\nVuonna 1868 rakennuksessa tehtiin laaja muutostyö, jonka yhteydessä muun muassa koko etuseinä purettiin ja julkisivu sai nykyisen asunsa.\n\nMastovarasto tuhoutui toisen maailmansodan aikana vuonna 1944. Rakennus on ollut armeijan varastokäytössä koko suomalaisen ajan. Viime vuosina käytettiin ainoastaan pohjakerrosta, sillä välipohja oli laho."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/7/0/saha/suomenlinna/0_-3962915136036659429.jpg" , "http://media.onki.fi/1/5/1/saha/suomenlinna/0_6502439945573096650.jpg" , "http://media.onki.fi/2/8/8/saha/suomenlinna/0_-8494239153391951448.jpg" , "http://media.onki.fi/1/9/2/saha/suomenlinna/0_-9013278543550391938.jpg" , "http://media.onki.fi/5/1/9/saha/suomenlinna/0_2327548084779661821.jpg" , "http://media.onki.fi/4/7/0/saha/suomenlinna/0_4536716835119414333.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2913417\n" ;
        wgs84:lat        "60.145135674445115" ;
        wgs84:long       "24.987905693054245" .

<http://example/upload-base/#metadescription_611>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1623395~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1803285~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1626190~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1751518~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8025>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Maurinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.174635665198" ;
        wgs84:long        "24.9597197024823" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8025" .

koko:p36492  dc:created  "2012-05-28T10:38:05.006+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:38:05.171+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "lagring"@sv , "varastointi"@fi , "storage"@en .

[ dcterms:description  "Jäähallin arkkitehti yhdessä Jaakko Kontion kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7540> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7535>
] .

poio:kahvila  dc:created  "2012-05-24T12:57:56.941+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:57:56.999+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kahvila"@fi , "cafe"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_1085>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1522403~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8190>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1884916~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7810>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Åke ja hänen maailmansa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7811> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7816> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7814> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7813> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7812> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7809> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7810" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8285>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lentonen, Saija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8285" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1797>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lappi-Seppälä, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lappi-seppala-jussi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8524>
        dcterms:modified  "2010-01-27T09:33:16+0300" .

rky:p701  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hietakylän luterilainen hautausmaa ja Haminan ortodoksisen seurakunnan hautausmaa edustavat varhaista kirkosta ja asutuksesta erillään olevaa hautausmaarakentamista 1700-luvulta.\n\nHaminan luterilaisen kaupunkiseurakunnan 1770-luvulla perustettu vanha hautausmaa  on kaupungin luoteispuolella Hietakylässä. Tunnelmallisella hautausmaalla on paljon arvokkaita hautamuistomerkkejä, jotka kuvastavat Haminan ja sen lähiympäristön  kulttuurihistoriaa.\n\nHaminan ortodoksisen seurakunnan 1740-luvulla perustettu hautausmaa puolestaan sijaitsee kaupungin koillispuolella Pampyölissä. Hautausmaalla on 1901 valmistunut Neitsyt Marialle, Kaikkien murheellisten ilolle, pyhitetty tiilikirkko, joka on arkkitehti Ivar Aminoffin suunnittelema. Aladin-suvun hautakappelin vuodelta 1898 on piirtänyt K.A. Wrede. Hautausmaan koillispuolella on Nikolai II:n sotilaiden juutalainen hautausmaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.567433498,27.248236884 60.568581602,27.247050204 60.569137416,27.247899417 60.568984916,27.249048757 60.568062475,27.250237123 60.567433498,27.248236884" ;
        poi:history       "Hamina siirtyi vuoden 1742 Turun rauhassa Venäjälle ja Haminan ortodoksinen hautausmaa perustettiin Pampyöliin jo 1740-luvulla. Hietakylään perustettiin luterilainen hautausmaa 1770-luvulla, jolloin hautaaminen linnoituksen sisäpuolelle kiellettiin. Hautausmaat sijoitettiin kaupunkialueen ulkopuolelle esikaupunkiasutuksen lähelle.\r\n\r\nHietakylän luterilaista hautausmaata laajennettiin 1859, samalla se ympäröitiin kiviaidalla. Varakkaampia kaupunkilaisia sinne oli ryhdytty hautaamaan vuoden 1821 palon jälkeen. Hietakylän hautausmaa kunnostettiin perusteellisesti 1997-1998 arkkitehti Bey Hengin suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1745" ;
        skos:prefLabel    "Hietakylän hautausmaa ja Haminan ortodoksinen hautausmaa (Haminan ortodoksinen hautausmaa)"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p280>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sauna Kallio"@fi ;
        dc:created       "2012-12-13T09:07:05.227+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:11:23.945+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 ;
        poi:description  "Uudisrakennus \n\nRakennuspaikka sijaitsee Suomenlinnassa puurakennusten muodostamassa ns. Kauppiaskorttelissa. Pienellä tontilla on kaksi asuinrakennusta ja uusi piharakennus on rakennettu puretun vajan paikalle tontin takarajalle. Tilaajan asettamana lähtökohtana oli ulkonäöltään selkeästi moderni ja ympäristöönsä sopeutuva rakennus. Suunnittelu tehtiin Suomenlinnan hoitokunnan ja Museoviraston valvonnassa. Rakennuksen ilmeessä on tavoiteltu aitamaista keveyttä; runkosyvyys on pieni ja rakennus on perustettu ilmavasti pilareille. Rakennuksen koko on minimoitu. Se sisältää saunan, pukuhuoneen sekä puutyöverstaan. Rakennuksen päädyt jatkuvat rakennusrunkoa kapeampina katoksina, jotka on näkösuojattu ritiläseinillä ja ovilla. Toinen katoksista toimii saunan vilpolana, toinen pihakalustevarastona. Rakennuksen ulkoverhouksena on läpikuultavan valkoinen leveä mäntylauta, ritilät ovat kuullotettua tiheäsyistä Lapin mäntyä. Ahtaasta rakennuspaikasta johtuen ulkoseinät ja katto ovat palosuojattuja kalsiumsilikaattilevyllä. Saunatilojen seinä- ja kattopinnat, ovet ja lauteet ovat käsittelemätöntä tervaleppää ja pukuhuoneen lattia on öljyttyä lämpökäsiteltyä koivua. Saunassa suihkun ja puulämmitteisen kiukaan suojamuuri on ladottu kookkaista vuolukivilankuista. (Seppo Häkli) Toteutusvuodet: 1999-2001 Kerrosala: 25m2 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Häkli Ky/ arkkitehti Seppo Häkli LVI-suunnittelu: Akvedukti Oy/ Markku Kallio Rakennuttaja: Markku Kallio ja Seija Linnanmäki"@fi ;
        poi:history      "Uudisrakennus \n\nRakennuspaikka sijaitsee Suomenlinnassa puurakennusten muodostamassa ns. Kauppiaskorttelissa. Pienellä tontilla on kaksi asuinrakennusta ja uusi piharakennus on rakennettu puretun vajan paikalle tontin takarajalle. Tilaajan asettamana lähtökohtana oli ulkonäöltään selkeästi moderni ja ympäristöönsä sopeutuva rakennus. Suunnittelu tehtiin Suomenlinnan hoitokunnan ja Museoviraston valvonnassa.\n\nRakennuksen ilmeessä on tavoiteltu aitamaista keveyttä; runkosyvyys on pieni ja rakennus on perustettu ilmavasti pilareille. Rakennuksen koko on minimoitu. Se sisältää saunan, pukuhuoneen sekä puutyöverstaan. Rakennuksen päädyt jatkuvat rakennusrunkoa kapeampina katoksina, jotka on näkösuojattu ritiläseinillä ja ovilla. Toinen katoksista toimii saunan vilpolana, toinen pihakalustevarastona.\n\nRakennuksen ulkoverhouksena on läpikuultavan valkoinen leveä mäntylauta, ritilät ovat kuullotettua tiheäsyistä Lapin mäntyä. Ahtaasta rakennuspaikasta johtuen ulkoseinät ja katto ovat palosuojattuja kalsiumsilikaattilevyllä. Saunatilojen seinä- ja kattopinnat, ovet ja lauteet ovat käsittelemätöntä tervaleppää ja pukuhuoneen lattia on öljyttyä lämpökäsiteltyä koivua. Saunassa suihkun ja puulämmitteisen kiukaan suojamuuri on ladottu kookkaista vuolukivilankuista.\n(Seppo Häkli)\n\nToteutusvuodet: 1999-2001\nKerrosala: 25m2\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Häkli Ky/ arkkitehti Seppo Häkli\nLVI-suunnittelu: Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nRakennuttaja: Markku Kallio ja Seija Linnanmäki"@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.148071397360695" ;
        wgs84:long       "24.984535574913025" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8619>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Slioor, Tabe"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8619" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6829>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1593350~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8784>
        dcterms:modified  "2010-03-03T19:13:21+0300" .

rky:p1258  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suomen Pankki, Kansallisarkisto ja Säätytalo Senaatintorin pohjoispuolella kuvastavat Helsingin pääkaupunkifunktiota ja jatkavat monumentaalikeskustan klassismin arkkitehtuuria. Suomen Pankki on maan keskuspankki, Kansallisarkisto maan keskusarkisto ja Säätytalo maan ensimmäinen valtiopäivätalo. Kansallisiksi symbolirakennuksiksi muodostuneet monumentaalirakennukset muodostavat ryhmän, joka ilmentää 1800-luvun lopun kaupunkisuunnittelun ihanteen mukaista kaupunkirakennetta. Rakennusten sisätilat ovat koristeellista interiööritaidetta ja rakenteissa on käytetty aikanaan edistyksellisiä rautakonstruktioita. Pankin ja Säätytalon suunnittelusta järjestetyt kansainväliset arkkitehtuurikilpailut ovat varhaisimpia Suomessa.\n\nSuomen Pankin päärakennuksella on italialaisen renessanssipalatsin hahmo, kuten monilla muillakin ajan eurooppalaisilla pankkirakennuksilla. Nykyaikaisen pankkitoiminnan juuria heijasteleva arkkitehtuuri on ollut esikuvallinen maan pankkien suunnittelussa. Saksalaisen arkkitehdin Ludwig Bohnstedtin piirtämän pankin edusaukiolla on monumentaalinen luonne. Pohjoisessa sitä reunustaa Valtionarkiston rakennus jalustalta kohoavine kolossaalijärjestelmineen ja keskirisaliitteineen sekä idässä saman suunnittelijan, Gustaf Nyströmin, pylväspäätyinen Säätytalo, sekin pankin tavoin vapaasti omalle tontilleen sijoitettuna, Wienin Ringstrassen esikuvien mukaan. Pankin etuaukiolla on 1923 pystytetty J.V. Snellmanin patsas.\n\nValtionarkiston, nyttemmin kansallisarkiston, vanhimmassa päärakennuksessa on kolme eri kokoista ja eri suuntiin avautuvaa rakennusosaa, jotka on erotettu toisistaan palomuureilla: aktimakasiini eli asiakirjavarasto sekä tutkijasali valurautagallerioineen ja asiakirjoineen sekä näiden välinen toimistosiipi. Sisätilat koristemaalauksineen ovat vaikuttavia, kuten pääsisäänkäynnin porrashalli ja sen yhteydessä olevat tilat. Snellmaninkadun suuntainen arkistolaajennus on 1920-luvulta ja vanhan osan länsi- ja pohjoispuolen laajennukset 1970-luvun alusta, jolta ajalta on myös yleisön sisäänkäynti arkistoon.  \n\nSäätytalon, joka on rakennettu kolmen aatelittoman säädyn kokoontumispaikaksi, rakennusohjelma näkyy sekä klassistisissa julkisivuissa, niiden pylväsjärjestelmissä että juhlavissa runsain maalauksin koristelluissa sisätiloissa. Säätytalon klassillisen temppelipäädyn päätykolmiossa on pronssiin valettu veistosryhmä, jonka keskushahmona on keisari Aleksanteri I vahvistamassa Suomen lait ja oikeudet, oikeanpuoleinen ryhmä kuvaa kansan kehitystä taistelun kautta kohti parempaa tulevaisuutta ja vasemmanpuoleinen kehitystä työn kautta. \n\nSäätytalon sisätiloja hallitsee monumentaalinen lasikattoinen porrashalli. Porrastasanteen yläpuolella kohoaa toisinto Senaatintorilla olevasta Walter Runebergin Aleksanteri II:n patsaan lakia esittävästä jalustaveistoksesta. Kutakin säätyä varten on toisessa pääkerroksessa suuri istuntosali sekä siihen liittyvät kanslia- ja etutilat. Kirkkokadun puolella entinen porvariston istuntosali on nykyisin Juhlasali, Rauhankadun puoleinen talonpoikaissäädyn sali on Luentosali ja Snellmaninkadun puoleinen papiston sali on Tiedotussali. \n\nSäätytalon takana on puistikko suihkukaivoineen. Suomen Pankin ja Säätytalon ympäristölle on laadittu yhtenäinen puistosuunnitelma 1890."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.172568311,24.951841194 60.172582348,24.952598215 60.172656938,24.952595653 60.172674932,24.953336211 60.171609270,24.953437476 60.171649435,24.955561848 60.170923967,24.955611706 60.170850708,24.951636585 60.171539785,24.951608386 60.171534341,24.950756905 60.171996888,24.950714259 60.172014577,24.951898731 60.172568311,24.951841194" ;
        poi:history       "Suomen Pankin, Kansallisarkiston ja Säätytalon sijoituspaikka on vanhinta Vironniemen Helsinkiä, joka oli rakennettua kaupunkialuetta jo 1600-luvulla. \r\n\r\nSuomen Pankki perustettiin 1811 Turkuun nimellä Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori. Pankki siirrettiin Helsinkiin 1819. Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki, jonka toimintaan keskuspankin piirteitä antoivat 1840 raharealisaatio, Suomen markan käyttöönotto 1860–1865 sekä liikepankkien perustaminen 1800-luvun jälkipuolella. \r\n\r\nSuomen Pankki rakennettiin Pyhän Kolminaisuuden kirkon itäpuolelle. Suomen Pankin rakennushanke ajankohtaistui 1870-luvulla, kun pankin tulot kasvoivat puutavaran viennin korkeasuhdanteen aikana. Toimitalon suunnittelusta järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun voitti 1876 saksalaisarkkitehti Ludwig Bohnstedt. Rakennus valmistui 1883. Bohnstedt oli suunnitellut 1870-luvulla Saksassa kolme pankkia. Turvallisuussyistä rakennuksesta tehtiin jykevärakenteinen. Veistoskoristelun teki C.E. Sjöstrand. Päärakennuksen taustalla olevan laajennuksen 1960-luvun taitteesta sekä Rauhankadun setelipainon 1950-luvun puolivälistä suunnitteli arkkitehti Harry W. Schreck. \r\n\r\nJ.V. Snellmanin muistomerkistä 1913 järjestyn kilpailun voittivat yhteisellä ehdotuksella kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen. Keräysvaroin rahoitettu kansallismuistomerkki paljastettiin 1923 Suomen Pankin edustalla. Jalustan ja muistomerkin ympäristön suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen. J.V. Snellman vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan 1860. Snellman nimitettiin 1863 senaattiin valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi. Tässä virassa hän johti Suomen talouspolitiikkaa ja hänen ansiostaan markka sidottiin rahan arvon vakauttaneeseen hopeakantaan 1865.\r\n \r\nSuomen keskushallinnon päätösasiakirjat tallennettiin Ruotsin vallan aikana Tukholmaan. Autonomian ajalla perustettiin 1816 senaatin arkisto, jonne siirrettiin Ruotsista luovutetut Suomea koskevat asiakirjat. Senaatin arkistosta muodostui kansallinen keskusarkisto. Aluksi arkisto palveli vain hallinnon tarpeita, mutta 1859 se avattiin yleisölle. Varsinainen Valtionarkisto syntyi 1869, ja sen nimi kuvasi viraston tarkoitusta tallentaa valtionhallinnon asiakirjoja.\r\n\r\nValtionarkisto siirtyi 1890 senaatin linnasta professori Gustaf Nyströmin suunnittelemaan rakennukseen, joka oli rakennettu 1886-1890. Rakennuksen attikan kolmen naishahmon veistosryhmä (Suomi ympärillään historia ja muinaistutkimus), Kansallisarkiston tunnuskuva, on kuvanveistäjä C.E. Sjöstrandin suunnittelema. Tutkijasalin kattomaalaukset ja sisääntulohallin seinädekoraatiot teki koristemaalari Salomo Wuorio 1890. Asiakirjavaraston alkuperäiset rautavälipohjat vaihdettiin tulenkestäväksi teräsbetoniksi 1950-luvulla. Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema laajennusosa valmistui 1928 ja arkkitehti Olof Hanssonin suunnittelema laajennusosa, jonne pääsisäänkäynti muutettiin, valmistui 1973. Luettelohuoneen seinämaalauksen teki taitelija Tor Arne 1974.  Valtionarkiston nimi muutettiin Kansallisarkistoksi 1994.\r\n\r\nSäätytalo, papiston, talonpoikien ja porvareiden säätyvaltiopäivien kokoontumispaikka valmistui 1891. Säätyvaltiopäivät olivat kokoontuneet säännöllisesti 1860-luvulta lähtien, aluksi aatelin 1862 valmistuneessa Ritarihuoneessa, joka rakennettiin  asemakaavassa säätyjen talolle varatulle paikalle. Kaikkien säätyjen rakennukselle esitettiin sijoituspaikaksi myös Tähtitorninmäkeä. Lopullinen paikka löytyi kuitenkin läheltä Ritarihuonetta. Vaiheikkaan suunnittelun viimeisimmän kutsukilpailun voitti Gustaf Nyström.  Säätytalon päätykolmion friisin suunnittelusta järjestetyn kilpailun voitti Emil Wikström teoksellaan \"Suomen kansan kehitys taistelun ja työn kautta ensimmäisille valtiopäivillensä saakka 1809\". Veistosryhmä, jossa on 26 luonnollista kokoa suuremmassa koossa pronssiin valettua figuuria, asetettiin paikalleen 1903. \r\n\r\nSäätyvaltiopäivät kokoontuivat vuoteen 1906, jolloin siirryttiin yksikamariseen kansanedustuslaitokseen. Yksikamarisen eduskunnan aloitettua työnsä 1907 Säätytalon tilat eivät riittäneet 200 kansanedustajalle. Siellä oli eduskunnan kirjasto ja pidettiin valiokuntien kokouksia vuoteen 1931, jolloin Eduskuntatalo valmistui. Tämän jälkeen rakennus tunnettiin Tieteellisten Seurain Talona. \r\n\r\nSäätytalo siirtyi valtioneuvoston kanslian hallintaan 1978, mutta talossa pidettiin edelleen myös tieteellisten seurojen tilaisuuksia. Säätytalo peruskorjattiin 1988-1993. Koristemaalari Salomo Wuorion ja hänen apulaisensa C. Ehrlingin aikoinaan tekemät renessanssi- ja jugendkoristelut, ornamentit ja marmoroinnit entisöitiin. \r\n\r\nSvante Olssonin 1890 laatima puistosuunnitelma käsitti Suomen Pankin edustan puistikon ja Säätytaloa ympäröivän puiston. Suomen Pankin edusta istutuksineen uudistettiin 1920-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4634" ;
        skos:prefLabel    "Suomen Pankki, Kansallisarkisto ja Säätytalo"@fi .

rky:p961  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korkeasaaressa ja Seurasaaressa on säilynyt 1800-luvun lopulta maan ensimmäisten kansanpuistojen kulttuuriympäristöä sekä kansanpuistojen yhteyteen perustetut valtakunnalliset nähtävyyskohteet eläintarha ja ulkoilmamuseo. \n\nKorkeasaaren ja Seurasaaren näihin päiviin säilyneet ”kasvattavan ja tervehenkisen” vapaa-ajanvieton periaatteet ovat peräisin 1871 perustetulta Helsingin anniskeluyhtiöltä. Yhtiön perintöä ovat niin ikään kansanpuistojen tarpeisiin rakennetut korkeatasoiset ulkoiset puitteetkin puistoista ja poluista rakennuksiin. \n\nKorkeasaaren, varhaisimman kansanpuiston, huvilamainen puistoravintola vuodelta 1884 on yhä käytössä. Pronssinen pukkiveistos ravintolan yhteydessä on vuodelta 1892. Muita kansanpuiston varhaisajalta säilyneitä rakennuksia ovat odotushuone (1887) ja saarenvartijan rakennus (1890). Eläintenpidon historiasta muistuttavat kiviset Karhulinnat (1903 ja 1905) ja Jääkarhulinna (1914). Samalta ajalta on eläintarhan intendentin asuintalo (1902). \n\nSeurasaari on Helsingin toinen kansanpuisto, jonka varhaisvaiheesta ovat säilyneet paitsi tieverkko näköalapaikkoineen, portaikkoineen ja penkkeineen myös aikalaisten norjalaistyylisiksi kuvailemat rakennukset, kuten  metsänvartijan talo saaren pohjoisosassa, ravintola puistoineen saaren keskiosassa sekä isännän talo saaren eteläkärjessä, kaikki vuodelta 1890. Juhlakenttä on eteläkärjen metsä- ja puistolampialueen pohjoispuolella. Saaren länsirannalla on meriuimala. Saareen johtava puinen silta levähdyspaviljonkeineen noudattelee arkkitehti Mieritzin 1891 suunnitteleman ensimmäisen sillan muotoa.\n\nSeurasaaren ulkomuseossa, joka keskittyy saaren itäosaan, esitellään useita kymmeniä Suomen maakunnille tyypillisiä puurakennuksia ja rakennusryhmiä sisätiloineen 1600-luvun lopulta 1900-luvulle. Täydellisen pihapiirin kaikkine rakennuksineen muodostavat Niemelän torppa Konginkankaalta ja Antin umpipihatalo Säkylästä. Säätyläisten elämää valaisevat 1700-luvulta peräisin olevat Kahiluodon kartano Taivassalosta sekä Iisalmen pappila. Vanhin rakennus on 1686 valmistunut Karunan puukirkko. Lisäksi Seurasaareen on siirretty mm. Kurssin talo Kuortaneelta, Ivars Närpiöstä, Selkämä Pieksämäeltä, Halla Hyrynsalmelta sekä Pertinotsa Raja-Karjalasta. Savitaipaleen aitat on siirretty museoon 2002."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.188259859,24.883091085 60.187853771,24.885330578 60.181786563,24.891024395 60.175989896,24.889106354 60.175460602,24.884850331 60.175659692,24.883455242 60.177304460,24.880167742 60.178073838,24.879393861 60.181416247,24.878425055 60.182831956,24.878201783 60.186852092,24.881024711 60.188259859,24.883091085" ;
        poi:history       "Huviretket, ulkoilu ja huvilaelämä olivat 1800-luvun lopulla osa kaupunkilaisten vapaa-ajanviettokulttuuria. Yhdistykset organisoivat tervehenkistä vapaa-ajantoimintaa ja aktiivinen toiminta hyväntekeväisyysjärjestöissä oli 1880-1890 -luvuilla ylempien sosiaaliluokkien harrastus. Erikoisasemassa hyväntekeväisyyttä harjoittavista yrityksistä oli Helsingin anniskeluyhtiö, joka toimi yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa. 1871 perustettu yhtiö sai kaupungilta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntioikeuden vuoden 1873 väkijuomalain uudistamisen jälkeen. Yhtiön tarkoituksena oli myös ”perustaa työväenluokan tarpeisiin tarkoitettuja ravitsemusliikkeitä”. \r\n\r\nYhtiön voitto käytettiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kuten kansanpuistoihin. Puistoihin liittyivät valistavat, terveyttä ja raittiutta korostavat tavoitteet ja organisoitu ohjelma. Ensimmäiset kansanpuistot perustettiin 1800-luvun lopulla Korkeasaareen ja Seurasaareen. Arkkitehteina olivat Theodor Höijer, Theodor Decker ja Frithiof Mieritz. Anniskeluyhtiö luopui kansanpuistoista 1919 kieltolain voimaanastumisen jälkeen. \r\n\r\nKORKEASAARI oli jo 1800-luvun alkupuolella kaupunkilaisten retkeilykohde, jonne saariston höyrylaivaliikenne kulki 1860-luvulta. Saaressa oli ravintola, mutta väkijuomien väärinkäytön takia kaupunki tarjosi omistamansa saaren vuokralle Helsingin anniskeluyhtiölle kansanpuistoksi. Yhtiön ensimmäinen kansanpuisto perustettiin 1883 ja arkkitehti Höijer ja kaupunginpuutarhuri Jernström laativat kansanpuiston käytön yleissuunnitelman. Ensin valmistuivat mm. Höijerin ravintola 1884, laituri, käymälä, näköalapaviljonki, uimahuone. 1887-88 rakennettiin mm.  odotushuone (Decker 1887), keilarata (Mieritz 1888), pesutupa (Decker). Saarta istutettiin, teitä ja polkuja tehtiin. \r\n\r\nPian syntyi ajatus pienen eläinkokoelman sijoittamisesta Korkeasaareen. Anniskeluyhtiön edustaja Fabritius esitti Tukholman ja Kööpenhaminan eläintarhoihin tutustuttuaan eläintarhan perustamista ja 1888 saarelle rakennettiin ensimmäiset eläinhäkit. Varsinaisen eläintarhan anniskeluyhtiö perusti 1889.\r\n\r\nEläintilojen rakentamisen jälkeen Korkeasaari sai ensimmäisen karhun 1888 ja jääkarhun 1890. Anniskeluyhtiö perusti myös kivinäyttelyn 1905 sekä opetuskasvitarhan 1910-luvulla. Anniskeluyhtiön luovuttua kansanpuistoista, Helsingin kaupunki otti eläintarhan haltuunsa. 1930-luvulla rakennettiin uusia isoja eläintiloja. Leijonalinna, myöhempi Paviaanilinna (Apinalinna) valmistui 1935. Uusi Karhulinna valmistui olympiavuodeksi 1952 ja apinatalo 1956. Ensimmäinen Kissalaakso valmistui 1962. Eläintarhaa täydennysrakennettiin jatkuvasti. \r\n\r\nEläintarhaan kuljettiin kesällä vesitse ja talvella jäätietä. Säännöllinen lauttaliikenne aloitettiin 1949. Ympäri vuoden eläintarha on ollut avoinna vuodesta 1974, jolloin valmistui ensimmäinen silta Mustikkamaalta. \r\n\r\nSEURASAARI oli Meilahden tilan vanha laidunsaari, joka siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1871. Helsingin kaupunki vuokrasi saaren 1889 Helsingin anniskeluosakeyhtiölle kansanpuistoksi. Uusi nimi Seurasaari juontui saaren käytöstä seurueiden retkikohteena. \r\n\r\nAnniskeluyhtiö kehitti saaren virkistyskäyttöä ja rakennutti saareen lähes 30 rakennusta. Arkkitehti Frithiof Mieritz ja insinööri Oskar Sundberg voittivat 1889 saaren käyttösuunnitelmasta järjestetyn kilpailun, ympäristösuunnitelma oli Suomen puutarhayhdistyksen puutarhurin Erik Zetterlöfin laatima. Kansanpuistoon rakennettiin ensin mm. höyrylaivalaituri, tanssilava ja kaivoja. Luonnonympäristöä muokattiin ja saareen tuli myös puistomaisia alueita. Aiemman savenoton takia syntyneet kuopat padottiin lammiksi ja niiden läheisyyteen rakennettiin Isännän talo pihapiireineen. Mieritzin suunnittelema hirsiravintola valmistui 1890, samoin metsänvartijan talo sillan viereen. Samoilta ajoilta on kiertävä tieverkko, johon liittyi näköalapaikkoja ja portaikkoja ja penkkejä. Silta valmistui 1892. Juhlakenttä rakennettiin 1890-luvun lopulla. Uusi tanssipaviljonki ja puhvetti rakennettiin n. 1900, mutta ne eivät ole säilyneet. Meriuimalan, erilliset miehille ja naisille, anniskeluyhtiö rakensi 1906. Uimalaitosta uudistettiin 1926-1927 ja Gunnar Taucherin suunnitelmin 1930-luvun lopussa. Nykyuimala on pääpiirteissään vuodelta 1955. \r\n\r\nAjatus kokonaisten rakennusten siirtämisestä museoon syntyi Pohjoismaissa puurakennustekniikan mahdollistamana. Tukholman Skansen perustettiin 1891. Suomessa kansatieteilijä A.O. Heikel, Seurasaaren ulkomuseon tuleva intendentti esitti ajatuksen kansatieteellisestä ulkomuseosta 1902. Kiinnostus kohdistui Seurasaareen, jonne ulkomuseo perustettiin 1909. Ulkomuseolle varattavasta alueesta sovittiin anniskeluyhtiön kanssa. Saareen siirrettiin ensimmäiseksi taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja arkkitehti Yrjö Blomstedtin Konginkankaalta löytämät Niemelän torpan rakennukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:matkailurakennus , poio:kulttuurirakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1574" ;
        skos:prefLabel    "Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari (Seurasaari)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Potkulauta kädessänsä mörön heitti Helsinkiin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i444> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"...Joonaksen asioissa Lauri Antinpoika oli nytkin liikkeellä. Hänen piti noutaa Korkeasaaresta venelasti eläinten rehuja ja tuoda samalla kotiin Kaarina ja tämän 12-vuotias Pertti-veli, jotka olivat olleet siellä korjaamassa pari päivää aiemmin niitettyjä heiniä. --- Lauri Antinpoika suuntasi veneensä saaren eteläkärkeä kohti, souti sen kaakkoispuolella olevan Hylkysaaren muodostaman salmen lävitse ja kääntyi sitten rantaan puiden varjossa olevan kalamajan kohdalle.\" (s. 95)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2146> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Yö utuinen laskeutuu kaupungin ylle ja peittää siniseen viittaan punatukkaisen haltijattaren. Ja ketun hänen kupeellaan. Ja viimeistä vuoroaan kolistelevan raitiovaunun himmein lyhdyin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i611> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8521>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "KOP Jakomäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Jakomäen KOP" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> ;
        wgs84:lat            "60.2609348549219" ;
        wgs84:long           "25.0747731166474" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8521" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9235>
        dcterms:modified  "2010-06-08T10:02:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6492>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Snicker, Raija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/snicker-raija" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6731>
        dcterms:modified  "2009-08-06T12:00:44+0300" .

[ dcterms:description  "Entinen pääkirjasto" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9025> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Oli jo hämärää kun me palattiin Hämeentielle. Ruuhka oli hiljentynyt mutta katu kohisi kansaa. Pirtin ja Hannan välistä raksaa suojasi lauta-aita jota vasten yksi nojasi ja toinen kusi ja kolmas heitti hajalle pullon.\" (s. 13)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2467> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6826>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Toivolan koulukoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Oppilaskoti Toivola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i62> ;
        wgs84:lat            "60.2416766117927" ;
        wgs84:long           "24.9652517971605" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toivolan-koulukoti" .

rky:p1160  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. \n\nLehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla. Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän. Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa. \n\nKylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Ihalemmen kylän asutus on levinnyt rantapelloilla oleville mäenharjanteille. Vanha kylätontti sijaitsi Ihaniemen talon paikalla. Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus. Julkista rakentamista edustavat Pelkolan ja Nihattulan koulut."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.038658416,24.261609203 61.040416460,24.261938936 61.043291474,24.262653833 61.045902168,24.256107784 61.047400754,24.259469750 61.046879260,24.265414523 61.047728415,24.272524413 61.049255024,24.272012983 61.051343163,24.276685634 61.057206124,24.269261507 61.060732947,24.270219472 61.061964550,24.289800599 61.069173361,24.301505810 61.067923162,24.308751517 61.063899420,24.322448820 61.059898078,24.330797191 61.056090563,24.328264374 61.054370827,24.316379218 61.053884493,24.306736293 61.054134395,24.294412524 61.046912153,24.293103557 61.044448861,24.292531129 61.039071412,24.283480957 61.035282620,24.275079457 61.036178448,24.267419902 61.038658416,24.261609203" ;
        poi:history       "Viljelyn merkit Lehijärven ympärillä ovat peräisin viimeistään 500-700 -luvuilta. Raimaanmäeltä löydetty polttokenttäkalmisto ja alueen kahdeksan uhrikiveä osoittavat pysyvän asuinkulttuurin juontavan ainakin viikinkiajalta.\r\n\r\nLehijärvi oli keskiajalla Hattulan tytärpitäjä ja kappeli kuten Kalvola ja Tyrväntökin. Lehijärven puinen kappeli sijaitsi Torttolanmäen länsipuolella. Lehijärven kappeliseurakunta sulautui Hattulan emäseurakuntaan 1600-luvun lopulla, mutta itsenäisenä hallintopitäjänä Lehijärvi pysyi aina 1830-luvulle.\r\n\r\nKirjallisissa lähteissä Lehijärven kylistä esimerkiksi Sattula mainitaan jo 1411. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen kylät olivat jo poikkeuksellisen suuria, niissä oli taloja seitsemästä neljääntoista. \r\n\r\nPienemmän Armijärven rannalla olevan Nihattulan rakennuskantaan vaikutti läheinen Parolan leirialue, venäläisten upseerien perheet viettivät kesälomiaan kylässä, jonne rakennettiin myös huviloita. Leirin vaikutuksesta Emil Aaltonen perusti kenkätehtaan kylään 1900-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k082 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos , poio:kartano , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4105" ;
        skos:prefLabel    "Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus (Ihalempi, Leiniälä ja Pelkola)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8781>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Samuli, Veikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8781" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mä Vanhan Kirkon jälkeen käännyn pohjoiseen -\"\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i832> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9495>
        dcterms:modified  "2010-12-14T11:22:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6991>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:43+0300" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Mikko Hovin veistos." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7986> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7985>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9829>
        dcterms:modified  "2012-05-08T15:25:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5153>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1834435~S9*fin> .

rky:p1754  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaukosen kylä on Aapa-Lapin peräpohjalaista jokivarsiasutusta pohjoisimmassa Ounasjokivarressa. Kaukonen on ollut vanha saamelainen asuinpaikka. 1600-luvun puolessa välissä kylä on olluut Aapa-Lapin laajimpia maatalousalueita, markkinapaikka, käräjäpaikka ja liikenteellinen solmukohta, myöhemmin Kittilän Lapinkylän hallinnollinen keskus. Entisten eränautintajärvien rannoille syntyneet Kittilän syrjäiset pikkukylät ovat poikkeuksellisesti säilyneet Lapin sodan tuhoilta ja säilyttäneet perinteisen rakennuskantansa.\n\nKaukosen kylässä ja Alakylässä on säilynyt ja kunnostettu pohjoisimmalle Suomelle tyypillisiä karjarakennuksia, pyramidikattoisia kesänavettoja. \n\nKaukosen kylä Ounasjokivarren keskiosassa on jokivarren vanhimpia ja laajimpia maatalousalueita sekä suurimpia asutustaajamia. Kaukonen on ollut parhaimpia viljanviljelypaikkoja Kittilässä ja ilmeisesti myös koko pohjoisen Lapin alueella. \n\nKaukosen kylän tiheä asutus sijoittuu joen länsirannan laakeille kummuille, joita reunustavat suot. Jokivarressa on kylän tulvaniityt ja ympäröiville soille on raivattu peltoja. Perinteistä rakentamista on säilynyt Hakalassa, Pekkalassa, Pentissä, Ojanperässä ja Hettulassa. Hakalan pihapiirissä on suurikokoinen pyramidikattoinen kesänavetta. Alakylässä on säilynyt poikkeuksellisesti kolmen pyramidikattoisen kesänavetan muodostama kokonaisuus jokirannassa. \n\nPyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin. Karjarakennustyypin tunnusmerkkinä on pyramidinmuotoinen katto. Kesäkäyttöön rakennetun navetan rakenne ja muoto on kehitetty suojaamaan karjaa hyönteisiltä. Yöksi suojaan tuodun karjan lämpö aiheuttaa voimakkaan ilmavirran pienessä rakennuksessa, jonka pyramidinmuotoisen katon keskellä olevan ilmanvaihtotorven kautta hyönteiset ajautuvat ulos. Neliömäinen tai harvemmin kahdeksankulmainen runko ja kartiomainen katto edesauttavat voimakkaan vedon syntymistä.\n\nJeesiöjokeen laskevan Kelontekemänjärven kaakkoisessa pohjukassa sijaitsee samanniminen kylä viljelysten ympäröiminä. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Järven pohjukan lounaisrannalla on sotien jälkeen rakennettuja taloja, joiden seassa oman kokonaisuutensa muodostaa Vuollin talon vanha rakennusryhmä. Peltoaukeat ja pihapiirien runsaslukuiset talousrakennukset rytmittävät poukaman itärantaa. Järven ainoa saari on perinteinen palvontapaikka. Järvessä oleva karipahta on entinen Kittilän ja Sodankylän lapinkylien rajapakka. Manalaissaari on ollut väliaikainen hautapaikka.  \n\nJeesiöjärven kylässä on runsaasti säilynyttä rakennuskantaa 1920- ja 1930-luvuilta, jotka olivat poikkeuksellisen voimakasta uudisasutuskautta Kittilässä. Asutus sijoittuu raittimaisen tien varteen ja jylhä Kumputunturi muodostaa taustamaiseman pihapiireille. \n\nLintulan kylä on maisemallisesti edustavalla paikalla Seurujoen rannalla. Pienikokoiset punamullatut rakennukset muodostavat tiiviin ryhmän kylää halkovan tein varteen.\n\nKelontekemän ja Kaukosen kylät ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.900398793,25.291472828 67.897328727,25.292387620 67.895492288,25.287055142 67.894748243,25.279771320 67.895635868,25.275962482 67.900097438,25.271543313 67.901864171,25.271954055 67.902458525,25.273782126 67.903011283,25.280491041 67.902172945,25.287253288 67.900398793,25.291472828" ;
        poi:history       "Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Kaukoseen todennäköisesti 1600-luvun puolivälissä. Kaukonen oli 1700-luvulle Kittilän lapinkylän keskus, markkinapaikka ja talvikylä. Vanha talvitie Kolarista Sodankylän kirkolle kulki Kaukosen kautta. \r\n\r\nEnsimmäiset asukkaat ilmestyivät Kittilän veroluetteloihin 1660-luvulla. Vuoden 1696 verotuksessa Kaukosessa, silloisessa Paloniemessä, oli kolme uudistilaa. Vuoden 1770 maakirjassa oli neljä tilaa: Mäkelä, Kaukonen ja Mokko sekä vielä yksi tila, joka myöhempien maakirjojen perusteella oli luultavasti Ranta. Kaukonen kasvoi nopeasti 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti. Vuosina 1883-1906 suoritetun isojaon aikaan 33-taloinen Kaukonen oli verraten suuri yksi Kittilän elinvoimaisemmista maatalouskylistä. Toiseen maailmansotaan mennessä Kaukosen taloluku kasvoi lähes viiteenkymmeneen tilaan. \r\n\r\nKaukosen kylä säilyi melko hyvin Lapin sodan tuhoilta. Ainoastaan Ounasjoen itäpuolinen Kummun kylä tuhoutui ja joen länsipuolelta, kylän yläpäästä koulu ja pari muuta pihapiiriä. Kaukosesta tuli vähäksi aikaa sodan jälkeen Kittilän hallinnollinen keskus, koska kirkonkylä oli pahoin tuhoutunut. Tuolloin Kaukosessa oli mm. kunnantoimisto, sairaala, lääkäri, apteekki, poliisi, vankila ja kansakoulu. Myös Kittilän syrjäiset, tiettömien taipaleiden takana olleet pikkukylät säästyivät viime sotien tuhoilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k261 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2142" ;
        skos:prefLabel    "Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus (Lintula)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9232>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Brushane, Martin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9232" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7442>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:03+0300" .

th:Akateeminen  a        owl:Class ;
        rdfs:label       "Akateeminen henkilö"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kohdehenkilo .

<http://example/upload-base/#metadescription_598>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1516208~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1892396~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Meilahden sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "\"Hilton\" (Henrik Tikkasen nimitys)" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat            "60.1881929102977" ;
        wgs84:long           "24.9065151109075" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7537" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9492>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Laaksonen, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9492" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9731>
        dcterms:modified  "2011-08-01T11:38:51+0300" .

rky:p428  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Port Arthurin puutalokorttelit on yhtenäinen ja laaja 1900-luvun alun työväenasuinalue. Port Arthurin kaupunginosan itäosaan rakennettu Mikaelinkirkko on puolestaan arkkitehti Lars Sonckin suunnittelijanuran ensimmäinen monumentaalirakennus ja keskeinen 1800-1900-luvun taitteen kirkkorakentamisen edustaja.\n\nMikaelinkirkko on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tuolloisen Turun ruutukaava-alueen luoteisosaan, työväen ja käsityöläisten asuinalueelle. Laajan puiston ympäröimä tiilestä rakennettu kirkko on ulkoarkkitehtuuriltaan lähinnä saksalaistyylistä uusgotiikkaa. Suorakaiteen muotoisen kirkon toiseen päätyyn liittyy keskiakselista sivuun rakennettu korkea torni. Kuoriosan sivuilla on matalat pyörötornit. Seiniä jäsentävät poikkipäätysarjat, suippokaariset kolmijakoiset ikkunat ja porrastetut kontreforit. Kaakkoispäädyssä on suuri pyöröikkuna. Tiiliseinien yläosissa on keskiaikaisten kirkkojen päätykolmioista tuttuja koristekomeroita. Vesikatot ovat norjalaista liuskekiveä. Sisäarkkitehtuuriltaan kirkko lähentelee jugendia ja kansallisromantiikkaa.\n\nTurun ruutukaava-alueen länsilaidalla oleva VIII kaupunginosa Port Arthur rajautuu Kakolanmäkeen, Annankatuun, Ratakatuun ja Sairashuoneenkatuun. Port Arthur on rakentunut samaan aikaan Mikaelinkirkon kanssa ja yhtenäiset puutalokorttelit jatkuvat edelleen Ratakadun ja Rauhankadun välissä. Satamaan johtava rautatie on pirstonut muutaman Port Arthurin läntisimmistä kortteleista. Pääosa tonttien rakennuksista on 1900-1920-lukujen rakennusvaiheesta, mutta alueen kaakkoislaidan kortteleissa on myös vanhempaa rakennuskantaa. Puutalokortteleiden varsin yhtenäinen rakennuskanta muodostuu yksikerroksisista asuinrakennuksista, jotka on sijoitettu pitkä julkisivu katulinjan suuntaisesti. Lauta-aidoilla rajattujen tonttien sisäosien piharakennukset muodostavat suljettuja, suurten lehtipuiden varjostamia pihapiirejä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.451428223,22.249316371 60.450579911,22.246955129 60.449542925,22.248470133 60.450326166,22.250699723 60.449470494,22.251931630 60.448678265,22.249419624 60.447932599,22.247532536 60.446442406,22.243282241 60.445591980,22.244528289 60.444279611,22.240377397 60.446107222,22.237813670 60.450851402,22.245925582 60.453139178,22.252750857 60.452732106,22.253323942 60.451428223,22.249316371" ;
        poi:history       "Port Arthurin korttelit muodostettiin Engelin 1828 valmistuneessa asemakaavassa Iso-Heikkilän majurinvirkatalon pelto- ja laidunmaille. Ns. Backhoffin asemakaavassa 1884 muotoiltiin uudelleen satamaan johtavan rautatien sijoituksen takia Engelin kaavan korttelit. Asutuksen ydinalueen rakentaminen alkoi heti Turun palon jälkeen ja alueen kortteleista 17 oli asuttuja 1900.\r\n\r\nTurun seurakunta anoi ruutukaava-alueen luoteisosasta, siihen mennessä suureksi osaksi rakentamattomalta työväen ja käsityöläisten asuinalueelta, aiemmin puistoksi varattua tonttia kirkkoa varten 1890. Mikaelinkirkko rakennettiin 1893 julistetun yleisen arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehtiylioppilas Lars Sonckin tekemän ehdotuksen mukaan 1899-1904. Kiinteän sisustuksen suunnittelussa ja kirkon ornamentiikan suunnittelussa Sonckia avusti arkkitehti Max Frelander. Lyijylasi-ikkunat suunnitteli Willy Baer. Sodassa tuhoutuneiden kuori-ikkunoiden lasimaalaukset korvattiin väriasteikoltaan alkuperäisiä voimakkaammilla 1953 Hilkka Toivolan suunnitelmin.\r\n\r\nKirkon sijaintipaikan valinnan aikaan asutus päättyi Korkeavuorenkadun ja Puutarhakadun kulmaukseen. Samaan aikaan kirkon rakentamisen kanssa rakennettiin Port Arthurin rakennukset lähtökohtanaan asemakaava vuodelta 1897. Asemakaavassa tonttijakoa muutettiin jakamalla niitä pienempiin; ratkaisu vastasi kasvaneeseen esikaupunkiongelmaan ja työväestön asuntopulaan. Port Arthur rakennettiin 1920-luvulle mennessä.\r\n\r\nArkkitehti Sonckin suunnitelma, jossa kirkko olisi reunustettu rakennuksin, voitti kirkon ympäristön asemakaavakilpailun 1913, mutta jäi toteutumatta asemakaavan hyväksymisestä huolimatta. Viereinen kortteli muutettiin Mannerheiminpuistoksi 1942."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1849" ;
        skos:prefLabel    "Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9826>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Muurahaispuu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9831> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7785> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9830> ;
        th:lisatietoa       "Mitä kadonneelle siskolle tapahtui? Millainen sotasankarina palvottu isoisä oikeasti oli? Miksi isä ei ollut missään tekemisissä isoisän veljen kanssa, vaikka tämä oli lähempänä kuin muu perhe koskaan edes tiesi?\n\nKari Lännenheimo palaa kesän ajaksi lapsuudenkotiinsa tyhjentämään asuntoa myyntikuntoon. Isä makaa sairaalassa eikä enää kykene vastaamaan poikansa kysymyksiin, joita yllättävät tavaralöydöt herättävät.\n\nNykyhetki täyttyy menneisyydellä sitä mukaa kuin asunto tyhjenee. Lisää hämmennystä aiheuttavat oudot unet, jotka alkavat muistuttaa koko ajan enemmän todellisuutta.\n\nwww.like.fi" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.yrttimaa.net/Blogi/?cat=42" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9826" .

<http://example/upload-base/#metadescription_240>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1869430~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1095375~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1038343~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1663837~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p45>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Pieni Palmstierna"@fi ;
        dc:created        "2012-05-28T08:54:24.77+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T13:47:53.517+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p36235 , koko:p34443 , koko:p33985 ;
        poi:description   "Peruskorjaus\n\nRakennukseen päätettiin sijoittaa Pohjoismaisen taidekeskuksen ateljeeasunnot, koska pohjoissivulla oleva korkea tila sopi hyvin taiteilijoiden käyttöön. Asunnot sijoi­tettiin venäläisen lisärakennuksen ulla­kolle. Uudet ik­kunat ratkaistiin katto­terassin avul­la. Ateljeiden ja vers­taiden lisäksi raken­nukseen suun­nitel­tiin vie­rashuoneet näytteilleasettajia ja muita taidekeskuksen ly­hytaikaisia vie­raili­joita varten.­­­­­ Pot Viaporin tilat kunnostettiin entiseen käyttöön.\n\nToteutusaika: 1980-1982\nHuoneistoala: 830 m²\nAteljeet: 5 kpl 79-120 m², vierashuoneet 4 kpl á 32 m²\nKerrosala: 1440 m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Severi Blom­stedt\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Jorma Kataja\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Leo Maaskola Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Joel Majurinen Ky\nMaalaustöiden suunnittelu: Asia­ntuntijamestarit Oy\n­Rakennuttaja: Rakennushallitus\nRakennustyöt: Hel­sin­gin lää­nin­vanki­lan Suomenlinnan työsiir­tola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nPalmstiernan nk. pienen kasarmin (B 44) vanhin rakennusvaihe ajoittuu 1750-luvulle. Vuosina 1749-52 valmistui bastioni Palmstiernan oikea siipi, joka käsitti harmaakivisen puolustusmuurin, jossa oli viisi tykkiaukkoa. Rakennustyöt keskeytyivät tässä vaiheessa eikä siiven vallikäytävä koskaan valmistunut.\n\nSeuraavan kerran bastioni Palmstiernan rakennustyöt käynnistyivät vasta 1770. Tuolloin rakennettiin oikean siiven sisäpuolelle kaksikerroksinen, satulakattoinen tiilikasarmi, jonka alemman kerroksen ulkoseinän muodosti entinen puolustusmuuri. Rakennuksessa oli neljä porrashuonetta ja 14 miehistötupaa. Yläkerros oli varustettu kivääriaukoin. Kasarmin bastionipihan puoleisella julkisivulla oli ikkunat kummassakin kerroksessa.\n\nMahdollisesti jo ruotsalaisen kauden lopussa tai aivan venäläisen kauden alussa rakennuksen puolustusmuuriosuudelle tehtiin kolme ikkunaa ja kivääriaukot muurattiin umpeen. Tällä tavoin se kadotti puolustuksellisen luonteensa ja muuttui yksinomaan hyötyrakennukseksi.\n\nVuonna 1840 valmistui rakennuksen länsipuolelle, kiinni entiseen puolustusmuuriin, uusi kivirakennus (B 45). Tämä oli yksikerroksinen, päistä aumattu, pulpettikattoinen rakennus, jonka julkisivulla oli attikapäätteinen keskirisaliitti. Pitkällä julkisivulla oli kaikkiaan seitsemän ikkunaa, joista kolme keskirisaliitin osalla. Rakennuksen molemmissa päädyissä oli ovet. Rakennuksessa oli kolme suurta työhuonetta, joissa oli suuret uunit. Rakennusta käytti linnoituksen tykistö työhuoneenaan.\n\nVuoden 1855 pommituksessa Palmstiernan pienen kasarmin ja työhuonerakennuksen katot paloivat. Sodan jälkeen pienen kasarmin katto uusittiin ja siihen rakennettiin suojayläpohja. Tämä poistettiin kuitenkin 1869 ja rakennus sai tavanomaisen peltikaton. Samana vuonna uusittiin myös työhuonerakennuksen katto. Työhuonerakennuksen lautalattia vaihdettiin nupukivilattiaksi 1880-luvulla.\n\nTyöhuonerakennus laajennettiin nykyiseen pituuteensa v.1906. Jo tätä ennen ikkunat oli suurennettu nykyiseen kokoonsa. Laajennustyön yhteydessä myös kattorakenteet uusittiin siten, että lisärakennuksen katto yhtyi Palmstiernan pienen kasarmin räystäslinjaan.\n\nVankileiriajalla rakennuksessa oli räätälin ja sepän verstas ja se oli myös asuinkäytössä.\n\nSuomalaisella kaudella rakennus B 44-45 on ollut Valtion poliisikoulun käytössä vuosina 1918-1961. Rakennuksessa oli luentosalitiloja ja voimistelusali, jota varten vanhemman osan keskimmäisten huonetilojen välipohja purettiin ja väliseinään puhkaistiin leveä holvikaari, jolloin saatiin aikaan yksi korkea tila. Poliisikoulun aikana puhkaistiin myös oviaukko rakennusten väliseen puolustusmuuriin. Poliisikoulun lähdettyä Suomenlinnasta rakennus oli toimisto- ja työhuonekäytössä.\n\nVuosina 1980-82 rakennus peruskorjattiin arkkitehtitoimisto Severi Blomstedtin laatimien suunnitelmien mukaan Pohjoismaisen Taidekeskuksen vierasateljeiksi ja -huoneiksi. Rakennus B 45 kunnostettiin keramiikkatyöpajaksi, jossa Pot Viapori ry. oli toiminut jo tätä ennenkin vuodesta 1972.\n\nHuomattavin korjaustyössä tehty muutos olivat rakennus B 45:n ullakolle rakennetut asuintilat kattoparvekkeineen. Rakennustyön yhteydessä puhkaistiin useita uusia oviaukkoja vanhaan puolustusmuuriin rakennusten välillä.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 31\nVuonna 1918 rakennusnumero B 23\nVuonna 1927 rakennusnumero B I 23 (B44) ja B I 25 (B45)\n\nLähteet:\nKA VSA 17044.\nKrA V 1,2,4,14,16,143,184,204,347\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo; Kauppi, Ulla-Riitta, 1976. Rakennus B 44-45.\nMV SL VIK B 9, 923-956 1164-1186."@fi ;
        poi:history       "Palmstiernan aukiota länsipuo­lelta rajaa­van tiilisen kasar­min ensim­mäinen osa, harmaakivinen puolustusmuuri rakennet­tiin 1750-luvulla. Muuri jäi 1770-luvulla rakennetun tiilikasarmin ulkoseinäksi.\n\nVenäläi­sen kau­den alussa alkuperäiset ampu­ma-aukot sul­jet­tiin, ja pu­olus­tus­\nmuurin eteen ra­ken­nettiin yksi­kerrok­si­nen, myö­häisempi­re­tyylinen, ra­pattu laajen­nusosa tykistön työhuoneeksi. Tämän vuo­sisa­dan alussa lisära­kennusta laa­\njen­net­tiin ja kaikkia katto­ra­kenteita korotet­tiin niin että vesi­katot saatiin liittymään toisiin­sa.\n\nSuomen itsenäistyttyä rakennukseen muutti valtion poliisikoulu, ja tällöin välipohjia purettiin ja väliseinään avattiin holvikaari, jotta saatiin korkea tila voimistelusaliksi. Ennen peruskorjausta tilat olivat Suomen­lin­nan hoi­tokunnan ja museoviraston sekä kera­miikka­verstas Pot Via­porin käy­tössä.\n\n"@fi ;
        poi:photo         "http://media.onki.fi/4/3/8/saha/suomenlinna/0_-5676573179014017897.jpeg" , "http://media.onki.fi/7/7/6/saha/suomenlinna/0_7496338387198426596.jpg" , "http://media.onki.fi/1/9/6/saha/suomenlinna/0_-1506978796228103613.jpg" , "http://media.onki.fi/0/7/8/saha/suomenlinna/0_4387994062796051799.jpg" , "http://media.onki.fi/6/2/8/saha/suomenlinna/0_-107546314097719761.jpg" , "http://media.onki.fi/9/4/4/saha/suomenlinna/0_4336643012010403798.JPG" ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p28> ;
        wgs84:lat         "60.14336513012842" ;
        wgs84:long        "24.98624272346501" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7797>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Siilitie 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6510> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.206614690334" ;
        wgs84:long        "25.0448537926461" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7797" .

blue_route:c40  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s41 ;
        :source       blue_route:s40 .

poi:subjectAgent  a         owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "Henkilö tai organisaatio toimijaontologiasta valittuna." ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "related actor"@en , "paikkaan liittyvä toimija"@fi ;
        rdfs:range          owl:Class ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:property .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5150>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sata vuotta Ahtolassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5149> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sata-vuotta-ahtolassa" .

rky:p688  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rekipelto on erinomainen esimerkki pohjalaisesta kylärakenteesta jokivartta seuraavan tien varressa ja talonpoikaisesta rakennustraditiosta kaksivooninkisine pohjalaistaloineen.\n\nRekipelto on Vöyrin suurin kylä vauraalla jokilaakson viljelyseudulla. Kylän talouskeskukset ja kyläkoulu ovat sijoittuneet  Vöyrijoen laajaan maisemaan Vöyriltä Isoonkyröön johtavan maantien varrelle. Kylä on menettänyt osan tiheästi sijainneesta historiallisesta rakennuskannastaan.\n\nRekipelto on osa Vöyrinjoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.108751665,22.271529803 63.109787964,22.277997999 63.111392182,22.286713205 63.106916997,22.293532327 63.105817768,22.294872921 63.105107917,22.295909672 63.103578400,22.297961014 63.101588731,22.291630828 63.100948030,22.289290150 63.096238351,22.282615445 63.097706753,22.273081675 63.108751665,22.271529803" ;
        poi:history       "Kyrön pitäjään kuuluneessa Rekipellon kylässä oli 20 taloa 1560-luvun lopulla. Ennen isoajakoa Rekipelto muodostui kolmesta osasta: Leistos, Storby ja Pörnullbacken. Uusjako toteutettiin 1930 ja se muutti radikaalisti kylän vanhan rakenteen ja viljelyolosuhteet. Tuolloin noin 50% taloista siirrettiin kylätihentymästä pois."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k945 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:tie , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2053" ;
        skos:prefLabel    "Rekipellon kyläasutus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8153>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:13:55+0300" .

rky:p330  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raumankari on yksi tunnetuimmista Pohjanmaan rannikkopitäjien jokisuussa sijaitsevista historiallisista markkinapaikoista. Markkinapaikalle kehittynyt kirkonkylä on säilyttänyt tiiviin rakenteensa ja pienimittakaavaisen rakennuskantansa. Himangan kirkko on tunnetun keskipohjalaisen kirkonrakentajan Jacob Rijfin 1700- ja 1800-luvun taitteessa suunnittelema kirkko, jonka 1800-luvun lopulla tehdyistä korjauksista peräisin oleva asu on erinomaisesti säilynyt.\n\nLestijokisuussa sijaitseva Raumankarin vanha markkinapaikka muodostaa Himangan kirkonkylän vanhan ytimen. Asuintontit sijaitsevat tiheästi kahden raitin ja entisen Vaasan maantien varrella. Vanhalla Vaasan maantiellä olleen ansassillan kiviarkkujen varaan on rakennettu kevyen liikenteen silta. Vanhimmat Raumankarin asuinrakennuksista ovat 1800-luvun alkupuolelta. Useimpiin pihapiireihin liittyy vanhoja aittoja ja karjasuojia. Kylän yhteismaalla Piispanrannassa on kylän verkkovajojen rivistö. Piispanrannasta jokisuuhun päin olevalla rannalla on muutamia kookkaita makasiinirakennuksia, muuten rantavyöhyke on rakentamatonta. \n\nRaumankarin läpi kulkevan tien maisemallisena päätteenä, valtatien 8 toisella puolella, on Jacob Rijfin 1794 suunnittelema Himangan kirkko tapuleineen. Vanhan hautausmaan ympäröimä Himangan kirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen torninalusrakenne. Kirkko on korjattu nykyasuunsa 1897. Erillinen, puinen kellotapuli on rakennettu 1823 keskipohjalaisen kirkonrakentaja Niilo Koskelan eli Pyörteen (Pyörret) johdolla.\n\n\"Tämän asutuskeskuksen [Himanka] keskipisteenä voidaan pitää rakennettua isoa Kirkonkylää, joka muistuttaa miltei kauppalaa tai pientä kaupunkia; siellä on mm. säästöpankki, puhelinkeskus, postitoimisto, apteekki, lääkärin asunto, useita kauppapuoteja, suuri höyrysaha, laivatelakka ja muita teollisuuslaitoksia. Kirkon edustalla on hyväpohjainen, suojattu Himangan eli Rauman satama, johon aavalta mereltä johtaa turvallinen laivareitti\" (Suomen Maa 1925). Yllä kuvattu Raumankarin perusrakenne on säilynyt."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.063082614,23.656091812 64.061522351,23.654678268 64.060663098,23.657185336 64.060233722,23.656153192 64.060575331,23.654870751 64.060362564,23.654157344 64.060659718,23.653944416 64.060876680,23.653622708 64.061290234,23.654154394 64.061497911,23.654365914 64.061653779,23.653637820 64.061494518,23.653282463 64.061413277,23.652937536 64.061713374,23.652665029 64.062149844,23.651704128 64.062423775,23.651356256 64.062552413,23.651080480 64.062745689,23.650900459 64.062996438,23.650568388 64.063118384,23.650142351 64.063128608,23.649946935 64.063136349,23.649799521 64.063196074,23.649729413 64.063285829,23.649718622 64.063473515,23.650052131 64.063754326,23.650525162 64.063909499,23.650492813 64.064008149,23.650252252 64.064159036,23.650127201 64.064377580,23.649847534 64.064520708,23.649549514 64.064643819,23.649295012 64.064804506,23.648851090 64.064969468,23.648557550 64.065150023,23.648227281 64.065443638,23.647857179 64.065928833,23.647140570 64.066084969,23.646889001 64.066268657,23.646531261 64.066439325,23.646127037 64.066681518,23.645587832 64.066795225,23.645303458 64.067073519,23.644495797 64.067247213,23.643837925 64.068063020,23.641014634 64.068298083,23.640303797 64.068392643,23.639168840 64.068664726,23.638591073 64.068899258,23.637197935 64.068832526,23.636158032 64.068936651,23.635584767 64.069144377,23.634877346 64.069356593,23.634364271 64.069363177,23.633729679 64.069767544,23.633217734 64.070077758,23.632790251 64.070451790,23.629695074 64.070699091,23.629355347 64.070912176,23.629062560 64.071112552,23.628787223 64.071433303,23.629116421 64.071677016,23.629501312 64.071947177,23.630565602 64.072012817,23.631556998 64.071943547,23.632711085 64.071629468,23.633894564 64.071310320,23.634859522 64.071070830,23.635366449 64.070826001,23.635790257 64.070602010,23.636369234 64.070481678,23.636758358 64.070268782,23.637444436 64.070086106,23.638501291 64.069855161,23.639711992 64.069663645,23.640760057 64.069479127,23.641738240 64.069287506,23.642786462 64.069084432,23.643894920 64.068928845,23.644633223 64.068657545,23.645592186 64.068464385,23.646196937 64.068076681,23.647347353 64.067845941,23.647818705 64.067453672,23.648210685 64.066072105,23.650365812 64.065572915,23.651547736 64.064858777,23.653212846 64.064576486,23.653688939 64.064300275,23.653949450 64.063995123,23.654630584 64.063522317,23.655243183 64.063082614,23.656091812" ;
        poi:history       "Raumankari oli tunnettu markkinapaikka jo 1600-luvulla. Kiinteää asutusta Himangan kirkonkyläksi myöhemmin muodostuneelle Raumankarille syntyi viimeistään 1700-luvun alussa. 1790-luvulla paikka vaurastui, kun kokkolalainen liikemies Anders Roos perusti Raumankoskeen sahan. Raumankarin sahaustoiminta siirtyi sittemmin jokisuuhun Sautinkarille, jossa se lakkasi vasta 1950-luvulla. Raumankarin asutus tiivistyi joen etelärannan ja Lestijokeen laskevan puron, Vähärauman väliselle karille.\r\n\r\nHimanka perustettiin Lohtajan saarnahuonekunnaksi 1700-luvulla ja kappeliksi 1846. Himangan kirkko rakennettiin 1794 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Omaksi seurakunnakseen Himanka perustettiin 1906, kun Himangan kunta oli erotettu Lohtajasta 1898. 1866 aloitettu hanke Raumankarin muuttamiseksi kauppalaksi kaatui osittain Kokkolan porvarien vastustukseen.\r\n\r\nMaantielinjauksen siirto pois Raumankarilta 1950-luvulla valtatie 8:n rakentamisen yhteydessä siirsi asutuksen ja palvelujen painopisteen uuden maantien varrelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k208 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri , poio:kellotapuli , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1640" ;
        skos:prefLabel    "Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8248>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hyytiäinen, Janne"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8248" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6458>
        dcterms:modified  "2009-11-11T15:18:52+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p243>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Varastoparakki C94"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:42:36.792+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:50:52.075+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33509 ;
        poi:description  "\nParakki pystytettiin vuonna 1972 Suomenlinnan Työsiirtolan ensimmäisen vaiheen aikana. Siinä oli peltikatto ja pystylaudoitus kuten muissakin työsiirtola-alueen rakennuksissa. Rakennus sijoittuu työsiirtolan hallinnassa olevien venäläisaikaisten rakennusten C 86 ja C 91 välille. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Talossa olivat keittiön varastot kylmäsäilytystiloineen ja keittiöhenkilökunnan sosiaalitilat, lämmönjakohuone, sähkökeskus ja varustevarasto.\n\nVuoden 1976 laajennuksessa pohjoispäähän lisättiin puhdetyötila, varastohuone ja puhelinkopit. Hehkeän vaaleansininen talo maalattiin uudelleen murretummalla sinisellä kesällä 1993 samalla, kun rakennuksen ulkoasua muutenkin parannettiin mm. rakentamalla sisäänkäyntien ylle viistopylväiset katokset.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "\nParakki pystytettiin vuonna 1972 Suomenlinnan Työsiirtolan ensimmäisen vaiheen aikana. Siinä oli peltikatto ja pystylaudoitus kuten muissakin työsiirtola-alueen rakennuksissa. Rakennus sijoittuu työsiirtolan hallinnassa olevien venäläisaikaisten rakennusten C 86 ja C 91 välille. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Talossa olivat keittiön varastot kylmäsäilytystiloineen ja keittiöhenkilökunnan sosiaalitilat, lämmönjakohuone, sähkökeskus ja varustevarasto.\n\nVuoden 1976 laajennuksessa pohjoispäähän lisättiin puhdetyötila, varastohuone ja puhelinkopit. Hehkeän vaaleansininen talo maalattiin uudelleen murretummalla sinisellä kesällä 1993 samalla, kun rakennuksen ulkoasua muutenkin parannettiin mm. rakentamalla sisäänkäyntien ylle viistopylväiset katokset.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.144676356870896" ;
        wgs84:long       "24.99105997085576" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Miksi me asutaan just Roihuvuoressa, hän joskus kysyi, ja miksi ihmeessä ei, kysyi äiti vastaan. Marko olisi halunnut asua Stockmannin kulmalla ja käydä koulua jossa oli suljettu sisäpiha.\" (s. 32-33)" ;
  dcterms:description            "Markon perheen kotipaikka." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80>
] .

rky:p590  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Uitonsalmen molemmille rannoille levinneessä Sulkavan kirkonkylässä on kirkkomaiseman ohella kulttuurihistoriallisesti merkittävintä Alanteentien kaupparakennusten rivi, joka liittyy kirkonkylän 1900-luvun alkupuolella tapahtuneeseen kehitykseen.\n\nSulkavan hallinto- ja liikekeskus on kasvanut virran etelärannalle ja Uitonvirran kirkonpuoleinen ympäristö edustaa kirkonkylän vanhinta kehitysvaihetta.  Historiallisen kirkonkylärakenteen osia ovat maantien varteen keskittyneet 1822 rakennettu kaksoisristikirkko, kirkkomaa tapuleineen ja hautakammioineen, vanha kunnantalo sekä pitäjäntupa ja kirkkoa vastapäätä sijaitseva asuinrakennus. Uitonsalmen rakentamaton ranta muodostaa puistomaisen suojavyöhykkeen kirkon maisemalle. Tiittalan kartano kuuluu maisemallisesti Uitonsalmen kokonaisuuteen. Päärakennus on osittain kaksikerroksinen empiretyylinen keskeissalirakennus, jossa on leveä poikkipääty. Päärakennukseen liittyy talousrakennuksia ja puisto.\n\nSulkavan pitäjänhallinnon ja kaupan keskus on muodostunut 1800-luvun lopulla Uitonsalmen etelärannalle. Salmen rantaa seuraavan Alanteentien varrella on tuosta vaiheesta säilynyt kirkonkylien 1900-luvun alussa vallinnutta rakennustapaa oivallisesti kuvastava rivistö rakennusvolyymiltään yhtenäisiä rakennuksia, joista useimmissa on alkuaan toiminut kauppaliikkeitä ja mm. meijeri."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.785616578,28.377535797 61.784991665,28.380642451 61.784234074,28.380664927 61.782954201,28.382616050 61.782821265,28.380651930 61.783016890,28.379435203 61.782906730,28.379311282 61.783121072,28.378294113 61.783792126,28.376786070 61.784324887,28.375657835 61.784950250,28.373832715 61.785516310,28.371975016 61.786777853,28.374215121 61.785616578,28.377535797" ;
        poi:history       "Uitonvirta on kapeimmillaan kirkon kohdalla ja se on saanut  nimensä vanhan hevosten yliuittopaikan mukaan. \r\n\r\nSulkavan seurakunta on entinen Idänlahti-niminen Säämingin kappeli.  Omaksi seurakunnaksi Sulkava itsenäistyi 1630.\r\n\r\nKirkon suunnitteli Charles Bassi ja sen rakensi Matti Salonen 1822. Rakenteellisten heikkouksien vuoksi kirkkoa muutettiin 1853 korottamalla keskiosaa ja kulmaulokkeita. Uudet piirustukset laativat E. Lohrman ja A.E. Granstedt. Rakennustyöstä vastasi J. Tolpo. Kirkon nykyinen sisäasu on 1960-luvulta. Kellotapulin rakensi hollolalainen Matti Petrell 1770. Kaksi ylintä kerrosta muutetiin kahdeksankulmaiseksi 1847 Taavetti Rahikaisen johdolla. Hautakammio on rakennettu vanhan kirkon hirsistä 1753 ensimmäisen kirkon paikalle.\r\n\r\nTiittalan ratsutilan päärakennus rakennettiin 1830-luvulla C.L.Engelin laatiman suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k768 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:liikerakennus , poio:kartano , poio:kyla , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1930" ;
        skos:prefLabel    "Sulkavan kirkonkylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8747>
        dcterms:modified  "2010-02-18T14:12:41+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Seisoin Rotundan rautakaiteella yliopiston kirjaston neljännessä kerroksessa. Tuolla, tunnistin Notkosen selän hyllyjen välistä. Hän istui kauimmaisessa nurkkapöydässä, oli tekevinään muistiinpanoja, pelasi pasianssia läppärillään.\" (s. 126)" ;
  dcterms:description            "Matias tekee väitöskirjaa yliopistolla ja Kansalliskirjasto kuuluu hänen päivittäisiin oleilupaikkoihinsa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7692> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6459>
] .

rky:p924  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.514491955,28.639295583 62.515456724,28.639282095 62.515911203,28.640796516 62.512704438,28.646300153 62.511314380,28.643887952 62.513089650,28.640986433 62.514491955,28.639295583" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:liikennepaikka , poio:saha , poio:satama , poio:puisto , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Karvio)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i158>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Balladi Jose Cuervosta" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i157> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6683> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/balladi-jose-cuervosta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8150>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Peltola, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8150" .

[ dcterms:description  "Aleksis Kiven kadulla sijaitsee kauppa, jota pitää Hiljan ihailija, ja Hilja saa siksi tiskin alta sota-aikana ruokatarpeita. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2353> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6360>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:53:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6455>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Antikvariaatti Viherniemenkatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1790710405166" ;
        wgs84:long        "24.9532927000355" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/antikvariaatti-viherniemenkatu-3" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7169>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:50+0300" .

[ dcterms:description  "Brita viettää yön sairaalassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537>
] .

rky:p1123  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alavuden rautatieasema on Seinäjoen ja Haapamäen rataosuuden pieniä asemia, jonka asemarakennus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Yksikerroksiseen, uusrenessanssihenkiseen asemarakennukseen liittyy radan puolella koristeellinen, sisäänvedetty avokuisti.\n\nAsema on rakennettu Alavuden kirkonkylän pohjoispuolelle, lähelle Lapuanjoen vartta. Asemapihaan kuuluu puiston, tavaramakasiinin ja talousrakennusten lisäksi kaksi 1960 rakennettua asuinrakennusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.617854115,23.599536577 62.617360771,23.603927558 62.616956818,23.603695648 62.617417270,23.599234333 62.617854115,23.599536577" ;
        poi:history       "Tampere–Vaasa-rautatien rakentaminen aloitettiin 1879. Rata valmistui 1882 ja viralliset avajaiset pidettiin seuraavan vuoden syyskuussa, jolloin Alavuden IV-luokan aseman rakennukset olivat valmistuneet. Asemarakennus rakennettiin asematyyppi no 1:n piirustusten mukaan. Alavuden aseman hoitoon kuuluivat myös Tuurin, Niinimaan ja Pynttärin vaihteet.  \r\n\r\nValtionrautateiden rakennussuunnittelijana toimi 1870- ja 1880-luvulla Knut Nylander. Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-Vaasa -rataosuuden asemien rakennukset ovat todennäköisesti hänen suunnittelemiaan. \r\n\r\nAlavudelle rakennettiin asemarakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi pieni puinen veturitalli, vesitorni ja pumppuhuone. Alavuden aseman puutarhasuunnitelma valmistui 1909. \r\n\r\nAseman tavaraliikenteen tärkein vientiartikkeli oli puutavara ja siitä jalostetut tuotteet.  Vuosisadan alussa Alavudelta vietiin tervaa enemmän kuin miltään muulta asemalta. 1930-luvulla aseman läheisyydessä toimi kahdeksan sahaa. Ennen sotia ahtaaksi käyneen asemapihan laajennus toteutettiin 1950-luvun loppupuolella. Tavaraliikenteen lisäksi henkilöliikenne jatkui vilkkaana aina sotien jälkeiseen aikaan saakka.\r\n\r\nRakennuksista vesitorni ja veturitalli on purettu ja tavaramakasiinia on laajennettu alkuperäisestä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k010 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4201" ;
        skos:prefLabel    "Alavuden rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8744>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Pohjoisesplanadi 19"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Privatbanken" , "Jugend-sali" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1681401227263" ;
        wgs84:long           "24.950724217869" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pohjoisesplanadi-19" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9458>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:14:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6954>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:20+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kuten jo mainitsin oli asukkimme itse vaatimattomuus. Hän nukkui pukkisängyssä, söi voileipää ja huoneeseen hankittua muonaa, oli aina hyvällä  tuulella ja kirjoitteli ahkeraan. Hänhän oli jo silloin opintojensa, suuren lukeneisuuden ja ympäri Eurooppaa tehtyjen matkojensa ja luonnollisesti oman lahjakkuutensa ansiosta kypsä poliitikko ." ;
  dcterms:description            "Lenin asui maalis-huhtikuussa Weber-salanimellä Väinö Hakkilan ja Severi Alanteen opiskelijaboksissa Vuorimiehenkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8649> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8647>
] .

[ dcterms:description  "Romaani on jatkoa Sinkkosen teokselle Solveigin laulu. Teos kertoo Solveigin ja Jussin avioliitosta. Pariskunta asuu Espoon Tuomarilassa, mutta työskentelee Helsingissä. Solveig työskentelee Koskelassa sijaitsevassa pesulassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2473> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55>
] .

rky:p1383  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pihlavan sahan ja siihen liittyvän yhdyskunnan rakennuskanta sisältää kerrostumia huomattavan pitkältä ajalta. Pihlavan 1870-luvulla perustettu saha on Porin Isonsannan ja Haukiputaan Martinniemen sahojen rinnalla ainoa säilynyt höyrysahakauden suursahan rakennus. Sahaan liittyvät Kaunismäen virkailijatalot sekä Kappalemaan ja Halssin työväenasuinalueet. Eri rakennusvaiheita edustavat alueet ilmentävät sahayhdyskunnan hierarkiaa. \n\nPihlavassa on vanhan 1900 valmistuneen saharakennuksen sisälle asennettu moderni sahateknologia. Nykyiseen laajuuteen saha rakennettiin 1910-luvulla. Aarne Ervi piirsi vanhaan höyrykonehuoneeseen funktionalistisen  ruokalan 1949. Punatiilinen kuitulevytehdas rakennettiin 1948 arkkitehti Olav Hammarströmin piirustusten mukaan. Ranta-alueen maamerkkinä  on suuri sahatavaran kuivaamo.\n\nPihlavan tehtaan välittömässä läheisyydessä on Ahlström Osayhtiön sahan johtajan ja virkailija-asuntojen alue Kaunismäki. Tehtaanjohtajan asunto on rakennettu 1946 Alvar Aallon tyyppipiirustuksin. Kolme virkailijataloa on rakennettu 1920-luvulla arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Virkailijoiden ketjutalon suunnitteli arkkitehti Olav Hammarström 1940-luvulla.  Atriumtalojen rivin suunnitteli arkkitehti Kristian Gullichsen. Kaunismäen luoteispuolella alkaa huvila-alue, jonka huviloista kaksi liittyy Ahlström -suvun historiaan. (kts. Pihlavan huvila-alue) \n\nSahan kaakkoispuolella on 1920-luvulla rakennettujen mansardikattoisten työväenasuntojen rivistö, Halssi. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl. \n\nSahan eteläpuolelle jäävä Kappalemaa edustaa sahan vanhinta työväenasutusaluetta. Rakennuskannaltaan eri-ikäinen alue rakentui alunperin vapaamuotoisesti. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuksissa on usein käytetty hyväksi sahalta hankittua jätepuuta. Koulurakennukset valmistuivat 1920-luvulla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.563625766,21.629791775 61.562686627,21.628735027 61.563614371,21.624562234 61.563207553,21.624125579 61.563032244,21.622693093 61.563240776,21.621792239 61.564873620,21.623846097 61.564043432,21.626931024 61.564202677,21.627284468 61.563625766,21.629791775" ;
        poi:history       "Harvaanasutun Kokemäenjoen suulle perustetun Pihlavan höyrysahan rakennutti 1874 - 1875 ruotsalaisten liikemiesten perustama Fredriksfors Osakeyhtiö. Pieniä saaria ja rantaa käsittänyt tontti vuokrattiin Rieskalan tilalta. Yhtiön vararikon jälkeen saha siirtyi Antti Ahlströmille 1889. Jo ostohetkellä saha oli Porin seudun suurimpia teollisuusyrityksiä. Ahlström modernisoi sen kannattavaksi uusimalla koneistoa, laajentamalla proomutelakkaa ja asennuttamalla sähkövalaistuksen. Sahan yhteyteen rakennettiin konepaja 1894. Saharakennukset tuhoutuivat täydellisesti tulipalossa 1900 ja rakennettiin uudelleen vielä samana vuonna. Sahaa laajennettiin 1916 ruotsalaisen Bolinder-yhtiön toimittamien piirustusten mukaan. \r\n\r\nSotien jälkeen merkittäviä laajennuksia olivat kuitulevytehdas  1948 ja voima-asema. Rannalla oleva suuri kuivaamo valmistui 1954.\r\n\r\nSahan työväen asutus keskittyi sahan ympäristöön. Vanhimpia, vapaasti kasvaneita asuinalueita olivat Kappalemaan, Holman, Viinahaminan ja Sahamäen asuinalueet. Arkkitehtien suunnitelmiin perustuivat Pihlajan Halssin työväenasuinalue ja Kaunismäen tehtaan johdolle ja virkailijoille tarkoitetut asunnot. Tehtaan ympärille kehittyi pieni teollisuustaajama, jossa tehdas huolehti alkuaikoina useista yhteiskunnalle kuuluvista toiminnoista. Saha rakennutti mm. ensimmäisen koulun 1800-luvun loppupuolella.\r\n\r\nPihlava oli pitkään Ahlström yhtiön tuotannoltaan suurin saha. Se jatkaa edelleen toimintaansa uusimmalla sahatekniikalla varustettuna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:asuinrakennus , poio:voimala , poio:puunjalostuslaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=350" ;
        skos:prefLabel    "Pihlavan saha ja asuinalueet (Halssi)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tämä lukusali, jossa on tarjolla myös teetä,           kahvia ym., korvaa sen epäkohdan, että meillä ei vielä hyväksytä naisten käymistä ravintoloissa ilman seuralaista, poikkeuksena kesäkahvilat, joissa voi istua ulkosalla. Kaupungin vielä toistaiseksi vaatimattomista naisten kahviloista ja niistä suuremman luokan vastaavista, joita ensi vuonna ollaan avaamassa Kämpin hotellissa ja Catanin uudessa konditoriassa, saattaa ehkä vuosien varrella tulla Kämpin lukusalille kovia kilpailijoita." ;
  dcterms:description            "Kirjassa kerrotaan Hotelli Kämpissä sijaitsevasta naisten lukusalista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4928> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Pikku Huopalahden talot\novat niin kuin keksipaketteja,\nihmiset vaeltavat ohitseni\nja kaikki ne on jostain teeveesarjasta,\nkuulokkeet päässään" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9362> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i17>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5116>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:43:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9100>
        dcterms:modified  "2010-05-19T14:04:01+0300" .

rky:p1717  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.618708815,23.789620133 67.618087555,23.795886590 67.615095175,23.794383974 67.615649948,23.788263695 67.618708815,23.789620133" ;
        poi:municipality  kunnat:k498 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5236" ;
        skos:prefLabel    "Seitapaikat (Pakasaivo)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7071>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:32+0300" .

rky:p84  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin Vanhakaupunki on Helsingin kaupungin ensimmäinen sijaintipaikka 1550-1640. Kuningas Kustaa Vaasan 1550 Vantaanjoen suulle Tallinnan kanssa kilpailevaksi kauppapaikaksi  perustaman kaupungin paikka on merkittävä historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös, joka käsittää mm. kirkonpaikan, kirkkotarhan ja rakennusten pohjia.\n\nHelsingin kaupunki on 1640-luvulle asti sijainnut Vantaanjoen suulla kosken länsirannalla nykyisen Kellomäen ja Annalanmäen rinteillä sekä niiden välisessä laaksossa. Helsingistä on säilynyt Hans Hanssonin 1645 laatima pienimittakaavainen kartta. Kartta esittää kaupungin viimeisten vuosien asemakaavaa, joka on peruspiirteiltään lähinnä keskiaikainen. Kadut ja korttelit noudattavat luonnon muotoja, tontit ulottuvat epäsäännöllisten kapeiden ja pitkien kortteleiden läpi. Korttelit ulottuvat keskiaikaiseen tapaan mereen saakka missä se on ollut mahdollista. Katuverkostosta voi erottaa kaksi pääkatua, joihin pienemmät kadut yhtyvät. Ainoa karttaan piirretty rakennus on kirkko. \n\nVanhaa kaupunkia on voitu hahmottaa tarkemmin arkeologisten tutkimusten avulla. Kaupunkiaikaisen kerroksen alta löydetty jälkiä rakennuksista, jotka on ajoitettu 1400-luvun loppuun ja 1500-luvun alkupuolelle. Rakennukset ovat olleet käytössä vielä kaupunkiajan alkuvuosina ja kuuluvat Koskelan keskiaikaiseen kylään, joka mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1417. \n\nVanhankaupungin 1550-luvulla rakennetun puukirkon rauniota, runkohuonetta, asehuonetta ja niihin liittyviä hautakammioita sekä kirkon ulkopuolisia hautoja on tutkittu 1930-luvun alussa. 1670-luvulle asti käytössä olleen kirkon kivijalka on kaivauksien jäljiltä esillä. Vanhastakaupungista 1866 löydetyn alkujaan hollantilaisen porvarin Hans van Sandenin hautakiven jäljennös lepää kirkkoraunion sisällä haudan kohdalla.\n\nAnnalanmäellä oleva Villa Anneberg on kauppaneuvos G.O. Waseniuksen 1820-luvulla rakennuttama kesähuvila ja tila, jonka maanviljelyksen ja puutarhataiteen mallitilan perintöä vaalii Hyötykasviyhdistys."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.216248735,24.978287636 60.216295089,24.979384557 60.215805895,24.979888634 60.215884076,24.980299144 60.215299037,24.980689860 60.213767127,24.979518132 60.213893806,24.978726782 60.214033066,24.977894775 60.213652140,24.977612792 60.213997008,24.976396286 60.214142913,24.974700517 60.214327426,24.973799451 60.214730776,24.973814308 60.215913054,24.974621386 60.216743193,24.975780568 60.216834346,24.978123407 60.216248735,24.978287636" ;
        poi:history       "Kuningas Kustaa Vaasa päätti 1550 perustaa uuden kaupungin Suomenlahden rannikolle. Hansakaupan vastaisen toiminnan päämääränä oli Suomen ulkomaankaupan johtaminen Tallinnan ohi. \r\n\r\nHelsinki perustettiin Vantaanjoen suulle ja rakennettiin keskiaikaisen Forsbyn eli Koskelan kylän maille, jossa vuoden 1417 lähteiden mukaan oli viisi taloa. Sijainnin etuja olivat mm. joen tarjoama sisämaayhteys, suojaisa satama lahden pohjukassa sekä tärkeiden maanteiden läheisyys. Helsinginjoen, nykyisen Vantaanjoen, koskien väliselle saarelle Kustaa Vaasa päätti 1550 perustaa kuninkaankartanon, joka oli hallinto- ja talouskeskus, sotilaallinen huoltokeskus ja maatalouden mallitila parin vuosikymmenen ajan. \r\n\r\nKuningas antoi yksityiskohtaisia ohjeita kaupungin kaavarakenteesta, tavoitteena oli säännönmukainen ruutukaava. Tämä jäi toteutumatta ja kaupunki oli rakenteeltaan lähinnä keskiaikainen. Kaupunki oli pettymys talouspoliittisesti, sen sijainti matalan lahden pohjukassa osoittautui huonoksi ja 1640 Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle (nyk. Kruununhaka). Kaupungin siirtymisen jälkeen Vanhankaupungin alueelle jäi sairaala kirkkoineen sekä myllyjä ja krouveja. \r\n\r\nVuoden 1645 kartan perusteella alueella oli kaksi pitkää ja kapeaa korttelia päätorin länsipuolella ja kolmas kortteli ylemmällä tasanteella. Arkeologisissa tutkimuksissa lueelta löytyi parisenkymmentä rakennuspohjaa, hirsirakenteinen kaivo, pieniä pystylaudoitettuja ja hirsikehikkoisia kellarikuoppia, kylmämuurattu kellari, jätekuoppia, ojia ja runsaasti kaupunkiaikaista esineistöä. Pääosa rakennuksista oli asuinrakennuksia. Kadut olivat kiveämättömät. Vanhankaupungin niityn kaivauksissa löytyi valtavasti kaupunkiaikaista, 1500- ja 1600-lukujen esineistöä, joka todistaa, että Helsingissä seurattiin ajan muotivirtauksia, sillä samanlaisia esinemuotoja löytyy kaikilta Luoteis- ja Pohjois-Euroopan kaupunkikaivauksilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1577" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin Vanhakaupunki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7166>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Mechelinin aukio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kukkakioskit" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1676319371013" ;
        wgs84:long           "24.9220317079234" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7166" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7405>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9360>
        dcterms:modified  "2010-08-12T15:01:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9455>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Lauttasaaren silta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat         "60.1622360378653" ;
        wgs84:long        "24.8981883644761" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lauttasaaren-silta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2967>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Esplanadin puisto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/esplanadin-puisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6951>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Catani, taiteilijakahvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        wgs84:lat         "60.168042316399" ;
        wgs84:long        "24.9463473247818" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/catani-taiteilijakahvila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7665>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:39:13+0300" .

koko:p31291  dc:created  "2012-05-28T09:39:46.647+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T09:39:46.765+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "huvilat"@fi , "sommarvillor"@sv , "villas"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_203>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1301440~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1056805~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1026172~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1768886~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1026060~S9*fin> .

blue_route:c03  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s04 ;
        :source       blue_route:s03 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Täällä he nyt istuivat ja tekivät työtä, nämä kärsivälliset ryysyläiset. Oli ilta, hiljaista. Tämä oli vuorokauden paratiisihetki. Täällä istuivat nämä taipumattomat individualistit rakkaiden kultaisten kirjojensa äärellä päät hartaasti kumarassa. Ulkona piti liikenne meluaan." ;
  dcterms:description            "Novellissa \"Varis\" ollaan myös Kaupunginkirjaston lukusalissa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1355> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_463>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1861212~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1861220~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1373936~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1563438~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1563517~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1563230~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7402>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Vironkatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9326> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1726617452103" ;
        wgs84:long        "24.9577177995407" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7402" .

[ dcterms:description  "Rikolliset pitävät siellä majaa hylätyssä raitiovaunussa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i70>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5612>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6E4CD963-D020-430B-86D0-C5E0249945A0> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5707>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin rakennustyömaat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten saisi helposti selvitettyä, mitä jollain rakennustyömaalla ollaan rakentamassa? Eli onko jotain nettiosoitetta, josta löytyisi yksityiset ja kaupungin keskeneräiset rakennushankkeet? Yhtä nettisivua, josta kaikki kohteet löytyisivät ei ainakaan vielä ole. Helsingin alueen työkohteista ollaan kuitenkin kokoamassa verkkopalvelua nimeltä Raksa.info. Siitä ei tällä hetkellä kuitenkaan kaikkia kohteita löydy, mutta osa kuitenkin.\n\nTyömailta löytyy usein jonkinlainen plakaatti josta selviää, mikä firma kohteella rakentaa. Yrityksen nettisivuilta saattaa selvitä lisätietoa kohteista. Jos ei tämäkään auta, niin Helsingissä rakentavien eri kiinteistöjen ja yksityisten yritysten töistä saa lisätietoa kaupungin rakennusviraston alueiden käytön ja valvonnan yksiköstä puh. (09) 310 38 500.\n\nRakennusviraston sivuilta selviävät myös eri katu- ja vihertyöt. Tai sitten voi käydä jutustelemassa duunareiden kanssa, jos he osaisivat sanoa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-tietoa-helsingin-rakennustyomaista" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7901>
        dcterms:modified  "2009-12-01T12:09:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7662>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mechelininkatu 23"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1741836902898" ;
        wgs84:long        "24.9195459132669" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7662" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p206>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Lennätinasema / Tullin venetukikohta "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:50:35.426+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:19:00.797+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 , koko:p9836 , koko:p3328 ;
        poi:assetID      "C41" ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nEnnen korjausta rakennus oli osittain asuin­käytössä ja osit­tain tyhjillään. Raken­nuk­seen sijoi­tettiin tullin venetu­kikoh­dan toimisto ja kaksi asuntoa. Suunnitel­massa mm. palautettiin asuntojen välinen eteishalli alkuperäiseen kokoonsa poistamalla myöhemmin lisätyt väliseinät. Ullakkotila lämpöeristettiin ja otettiin hyötykäyttöön. Ulkoasu vastaa vuoden 1909 tilan­net­ta. Len­nä­tin­toi­mis­ton tornin kaapelite­lineet jätettiin kerto­maan raken­nuk­sen histo­riasta.\n\nToteutusaika: 1984-85\nAsunnot: 2 kpl, 61 m² ja 80 m²\nHuoneistoala 312 m²\nKerrosala: 470 m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Gunnar Kolinen - Mat­ti Salminen Ky\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Pöysälä & Sand­berg\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Olavi Pohjalainen\nSähkösuunnittelu: Ekono Oy\nMaalaustöiden suunnittelu: Asia­ntuntija­mes­tarit Oy\n­Rakennustyöt: Pohjansepot Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nLennätin- ja puhelinasemaa suunniteltiin ensin rakennettavaksi Kasinopuistoon upseeripaviljongin paikalle. Vuonna 1905 lennätin rakennettiin kuitenkin nykyiselle paikalleen Kruunulinna Ehrensvärdin siipirakennuksen C 40 viereen. Sisäänkäynti lennättimeen oli pitkän sivun keskiakselissa. Keskuslennätinaseman kaksi huonetta sijoitettiin eteläpäätyyn. Käytävän toisella puolen olivat huoneet patterille ja ukkosenjohdattimelle sekä käymälä. Pohjoispääty oli koko talon leveydeltä varastona, jonka sisäänkäynti oli suoraan ulkoa. Talossa oli puuvälipohjat ja asfalttilattiat. Rakennuksen päällä oli tiilitorni, jossa oli metalliset tuet puhelinlankoja, johtoja ja vastaanottimia varten. Julkisivumuurauksessa käytettiin ajan tavan mukaan ulospäin kuperaa makkarasaumaa. Piha kivettiin rakennuksen ympäriltä ja terassoitiin Varvilahdelle päin.\n\nViaporin sotilaslennättimen komennuskunnan miehistön majoitus- ja opetustilat olivat puukasarmissa, joka nykyään on Merivartioasemana C 25. Lennättimen johtaja asui rakennuksessa C 49, kunnes toiminnan laajentuessa lennättimen kanslialle ja johtajan asunnoksi valmistui uusi rakennus C 71 lennätintalon viereen.\n\nLennätin vaurioitui heti uutuuttaan Viaporin kapinan pommituksissa 1906. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin pohjoispäätyyn rakennettiin tiilitorni, joka oli korkeampi kuin vanha tiilitorni ja jonka runkoleveys oli pienempi kuin vanhan osan. Siten lennätinasemaa saatiin laajennetuksi kolmella huoneella. Rakennustyylit ja -menetelmät olivat tällä välin muuttuneet. Tornin välipohjat valettiin betonista, tiilit saumattiin sileällä saumalla ja nelikulmaiset syöksytorvet upotettiin seinään.\n\nSuomenlinnan puhelinkeskus toimi rakennuksessa pitkään. Aluetta kutsuttiinkin \"sentraalin mäeksi\". Vuoteen 1972 asti sotilaskeskus (+ kaksi asuntoa) oli Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin hallitsemassa talossa, joka 1972 siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan. Rakennuksessa tehtiin peruskorjaus 1980-luvun alkupuoliskolla Arkkitehtitoimisto Gunnar Kolinen-Matti Salminen Ky:n suunnitelmien mukaan. Eteläpääty on edelleen asuntoina ja pohjoispäässä on tullin venetukikohdan toimisto.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 256\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 92\n\nLähteet:\nMV SL Rakhist Kauppi, Ulla-Riitta, 1977. C 41.\nMV SL VIK C 1183-1188.\nVA VSA 15822 17057.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK C 1185 vuodelta 1905.\nMV SL Valokuva neg.nro 0178."@fi ;
        poi:history      "Vanhempi osa rakennettiin vuonna 1905. Keskuslennätinaseman kaksi huonetta sijoitettiin eteläpäätyyn, ja käytävän toisella puolella olivat käymälä sekä huoneet akuille ja ukkosenjohdattimelle. Varasto sijaitsi pohjoispäädyssä, ja siihen oli käynti suoraan ulkoa. Välipohjat olivat puuta, lattiat asfalttia ja muurauksessa käytettiin ulospäin kuperaa saumaa. Lennätin vaurioitui Viaporin kapinan pommituksissa vuonna 1906.\n\nEnsimmäisen maailmansodan aikoihin lennätinasemaa laajennettiin rakentamalla pohjoispäätyyn kolmihuoneinen tiilitorni. Rakennusmenetelmät ja -tyylit olivat muuttuneet, mikä näkyi julkisivun sileänä muuraussaumana ja nelikulmaisina, seinään upotettuina syöksytorvina. Välipohjat valettiin betonista. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/4/9/saha/suomenlinna/0_2032693569648247254.jpg" , "http://media.onki.fi/6/8/8/saha/suomenlinna/0_1485105758789035922.jpg" , "http://media.onki.fi/2/4/0/saha/suomenlinna/0_3562562795590841449.jpg" , "http://media.onki.fi/4/1/9/saha/suomenlinna/0_-3736287211051650592.jpg" ;
        poi:poiType      poio:puhelinkeskus_tila ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10403459\n" ;
        wgs84:lat        "60.14610769746055" ;
        wgs84:long       "24.98778767585759" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2751>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1590017~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8376>
        dcterms:modified  "2010-01-07T12:33:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1031>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Tuupovaara-Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1030> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1030> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tuupovaara-helsinki" .

rky:p553  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utrankosken ympäristöllä on huomattava asema Itä-Suomen liikenne- ja teollisuushistoriassa. Utran kanava on maan vanhimpia kanavahankkeita ja se kuuluu Pielisjoen kanavaketjuun, jonka kanavat ovat puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä.\n\nUtran alueella on jälkiä Pielisjoen varhaisesta kanavoinnista, sahoista ja lasitehtaasta. Utran vanha kanava, josta on edelleen rauniot jäljellä, on yksi maamme varhaisimmista sulkukanavista. Entisen laivasulun paikalle rakennettu uittosulku on lajissaan maamme ensimmäinen. Sulun pituus on 175 metriä ja leveys 8 metriä ja se on varustettu sektoriportein. Sulun yli vievä rautasilta vuodelta 1854 on tuotu paikalle Saimaan kanavalta.\n\nSahan ja 1874 rakennetun lasitehtaan ajoilta on säilynyt muutamia rakennuksia, mutta varsinaisia tuotantorakennuksia ei ole jäljellä. Teollisuusyhdyskunnan tornillinen pitkäkirkko on rakennettu 1894-1895. Siinä on käytetty harvinaista pystyhirsisalvosrakennetta. Utran tehtaankoulu perustettiin 1861 ja nykyinen koulurakennus valmistui 1883."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.615587264,29.884753626 62.610615230,29.867599091 62.618900598,29.859628083 62.619189839,29.862938371 62.620752658,29.869071584 62.621453780,29.871345376 62.622686436,29.875819289 62.622210084,29.876235413 62.622571608,29.877688439 62.615587264,29.884753626" ;
        poi:history       "Utrankosken varhaisimpia vesirakentamistöitä tehtiin jo 1700-luvulla Jaakko Stenius vanhemman toimesta. Vesisaha Utraan perustettiin 1780-luvulla, ja kanavan sinne rakennutti Nils Ludvig Arppe 1832. Vuokraamansa Utran sahan lisäksi Arppe omisti yläjuoksulla sijaitsevan Kuurnan sahan. Utran koskeen rakennettiin kanava sahan tuotteiden kuljetustarpeisiin.\r\n\r\nKanavien rakentaminen Pielisjoelle tuli yhä tarpeellisemmaksi sahateollisuuden laajentuessa Pohjois-Karjalassa, ja sulkujen rakentamistyö aloitettiin 1874 Utrassa, Kuurnassa ja Häihässä. Utran puusulkua uudistettiin kiviseksi 1902. Kanavan sivuun, nk. Sahasalmeen, rakennettiin 1913 uittokouru, joka liittyi alapäässään niputuslaitokseen.\r\n\r\nTeollinen toiminta päättyi Utrassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Pielisjoen uiton tehostamiseksi vanhan Utran laivasulun paikalle rakennettiin nykyinen uittosulku 1948-1951. Sen käyttö loppui Kuurnan suursulun valmistumiseen 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:kirkkorakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1107" ;
        skos:prefLabel    "Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5967>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Tali" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä oikein on tali? Ja mistä tulee kaupunginosan nimi \"Tali\"? Tali (ruots. talg, -en) on kiinteää, hieman kellertävää rasvaa, jota saadaan etenkin lampaan ja nautaeläinten murskatuista rasvakudoksista sulattamalla ne 60–70 °C:ssa ja poistamalla vesi.\n\nKirjassaan \"Uuteen maahan\" Saulo Kepsu kertoo, että kaupunginosan nimi Tali, (myös ruotsiksi Tali), esiintyy 1540-luvulla muodossa Taliby, Talliby, Talleby, Tallij by, Thalije by. Etymologiset sanakirjat johtavat sanan yleensä ruotsin laaksoa merkitsevästä sanasta dal. Tali ei kuitenkaan sijaitse laaksossa. Kepsu arveleekin, että paikka olisi saanut nimensä viereisen joen mukaan. Talin kylä sijaitsee Vantaan vanhan lasku-uoman suussa. Tästä vanhasta joenuomasta on enää jäljellä Rutiån, suom. Mätäjoki. Kepsu arvelee, että joella on aikaisemmin ollut toinen suomenkielinen nimi. Koska jokiuoma on talvisaikaan soveltunut mereltä pohjoiseen vieväksi talvitieksi, sen nimi olisi ollut Talvijoki ja kehittynyt sitten muotoon Taljoki. Joen suussa ollut asutuskeskus on voinut olla samanniminen. Kun kylä on sitten ruotsalaistunut, nimi olisi muuttunut muotoon Tali(by). Argumenttiaan Kepsu perustelee sillä, että kylän paikannimistö on suomalaista ja naapurikylät ovat myös suomalaisperäisiä.\n\nEtymologiat voivat olla hankalia selvitettäviä, mutta vaikuttaisi siltä, että talilla ja Talilla ei ole yhteistä alkuperää.\n\nLähteet:\nHäkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004) \nKepsu Saulo: Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö (SKS 2005)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i11> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/tali" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3320>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kortteli sataman laidalla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7401> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3319> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3320" .

[ dcterms:description  "F.E. Sillanpää asui Ilvestie 4:ssä vanhimman tyttärensä omakotitalossa 1950-luvulta lähtien." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6451> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7844>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8113>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Lastenkodinkatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kampin Anttila" , "Anttilan linna" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7562> ;
        wgs84:lat            "60.166186919463" ;
        wgs84:long           "24.9243009806325" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8113" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3202>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1037761~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6323>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=21B3D6D7-2706-4D03-8371-0AE65E844EA9> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kipparlahden venesatama oli puristuksissa öljysataman uusien kerrostalojen ja Kulosaarta leikkavan moottoritien välissä. ---\" (s. 53)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8994> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9526>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4294>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1627195~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_80>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6418>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Viikinmäen jäteveden puhdistamo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Viikinmäen puhdistamo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat            "60.2257784636349" ;
        wgs84:long           "24.9934855421527" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/viikinmaen-jateveden-puhdistamo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8373>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Aho, Eero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8373" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8612>
        dcterms:modified  "2010-02-02T10:43:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3462>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:42:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9087>
        dcterms:modified  "2010-05-12T14:08:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6583>
        dcterms:modified  "2010-03-10T11:14:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8707>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Peltola, Jorma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8707" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6917>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8872>
        dcterms:modified  "2010-03-30T12:25:55+0300" .

rky:p1346  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.073053167,28.318508838 62.072353059,28.317732711 62.072127721,28.317604425 62.072359597,28.316631616 62.073131136,28.317410648 62.073053167,28.318508838" ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1150" ;
        skos:prefLabel    "Rantasalmen kartanot (Kopsanhovi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i283>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Saksa, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/saksa-jussi" .

wgs84:  a              owl:Ontology ;
        dcterms:title  "Basic Geo (WGS84 lat/long) Vocabulary"@en .

[ dcterms:description  "Jalmari Finne asui talossa 1908-1938" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1387> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7038>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6320>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Finlandia-talon ensimmäinen johtaja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kukahan oli Finlandia-talon ensimmäinen johtaja? Hän oli Bengt Broms, joka valittiin virkaan helmikuussa 1971, vain yhdeksän kuukautta ennen talon avajaisia 2.12.1971. Bengt Broms jäi eläkkeelle keväällä 1982.\n\nLähde:\nEeva-Kaarina Holopainen, Pertti Mustonen, Pekka Suhonen : [kuvatoimittajat: Helena Survonen, Kaj Dahl]: Finlandia-talo: tapahtumia, ihmisiä, musiikkia (Otava 2001)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-kukahan-oli-finlandia-talon-ensimmainen-johta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i617>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kaupungin vauhdissa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaupungin-vauhdissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7034>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:44+0300" .

rky:p47  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenlinnan tori on tyypillinen ruutukaavakaupungin aukio, jonka ympärille kaupungin kirkko sekä tärkeimmät julkishallinnon ja liike-elämän rakennukset ovat keskittyneet. Kaupungin ruutukaava-alueen länsireunalla, historiallisen Turuntien päätteeksi muodostuneen Pikkutorin ympärillä on säilynyt edustavia esimerkkejä 1830-luvun puukaupungista.  \n\nKaupungin ytimen muodostava tori on peräisin 1700-luvun lopun kustavilaisesta ruutuasemakaavasta, joka laadittiin linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen siirrettävää kaupunkia varten. Merkittävät julkisen hallinon rakennukset torin laidalla ovat lääninhallituksen talo ja raatihuone. \n\nTorin itälaidalla oleva uusklassillinen pyörökirkko, pienoispantheon, oli jo oman aikansa erikoisuus. Korkea kellotorni vuodelta 1837 kirkon itäpäässä on intendenttikonttorin suunnittelema. Kirkko menetti alkuperäisen muotonsa ja sisustuksensa 1890-luvun alussa tehdyssä laajennuksessa. Kirkon sisätilojen nykyasu on peräisin 1960-luvun alusta. Kirkon ja torin välissä sijaitsee arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Kirkkopuisto paviljonkirakennuksineen.\n\nLääninhallituksen kolmikerroksiseen empiretyyliseen kivitaloon liittyy klassistinen porttirakennelma. Rakennus on Mikkelin lääninhallituksen ohella ainoa empirekauden lääninresidenssitalo. Molemmat ovat arkkitehti C. L. Engelin suunnittelemia. Lääninhallitusta vastapäätä torin etelälaidalla on uusrenessanssityylinen raatihuone. \n\nLisäksi torin varrelle on 1900-luvun alkupuolella rakennettu pankkirakennuksia mm. Säästöpankki 1920 (ark. Oiva Kallio), Kansallis-Osake-Pankki 1914 (ark. Vilho Penttilä) ja asuin- ja liikerakennus 1951 (ark. Jaakko Tähtinen). \n\nKahden korttelin päässä Kauppatorista länteen sijaitseva Pikkutori muodosti Turusta tulevan maantien päätepisteen. Torin keskellä Turuntien päätteenä on entinen venäläisen varuskunnan kirkko, joka on muutettu toimistotiloiksi. Torin muu rakennuskanta muodostuu empire-rakennuksista, joista edustavimpia on Hallitus- ja Saaristenkadun kulmauksessa sijaitseva puinen Puntilan talo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.995506549,24.456913094 60.995792497,24.458384042 60.996179349,24.458071848 60.996331610,24.458697548 60.995919350,24.459010233 60.996078369,24.459818257 60.995215266,24.460527053 60.994655157,24.457670734 60.995506549,24.456913094" ;
        poi:history       "Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin Kustaa III:n 1775 tekemän päätöksen perusteella linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen. Kaupungin siirtoa varten laadittiin samana vuonna asemakaava. Lisäksi linnoitustoimen päällikkö Magnus von Arbin laati 1778 korjatun suunnitelman, jonka perusteella siirto toteutettiin vuoteen 1784 mennessä. Kaavassa näkyivät Turun tien ja Hämeen linnan suunnista tulevat puistoakselit, joiden leikkauskohdassa oli tori ja sen laidalla kirkko.\r\n\r\nLääninhallituksen rakennus valmistui 1873 C.L. Engelin tekemien piirustusten mukaan Hämeen läänin maaherran residenssiksi ja virastoksi. Rakennus sijoitettiin ensimmäisen, 1780-luvulla rakennetun ja 1831 palossa tuhoutuneen, residenssin paikalle. Sijoituksessa oli huomioitu Hämeen linna ja sieltä kaupunkiin johtava puistoakseli, jonka kanssa samalle linjalle sijoitettiin lääninhallituksen rakennus. \r\n\r\nLääninarkkitehti C.A. Cawénin suunnittelema raatihuone rakennettiin 1885-1887. Kirkko rakennettiin arkkitehti Jean Louis Desprezin piirustusten mukaan 1792-1798 ja laajennettiin ristikirkoksi 1892. Alkuperäisen ulkoasun innoittajana oli Kustaa III 1780-luvulla tekemä matka Italiaan. Kirkon sisätilan nykyasu toteutettiin arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemin 1963-1964.\r\n\r\nKirkon ja torin välisen puistoalueen paviljonkeineen suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren 1910. Puisto kunnostettiin 2006-2007.\r\n\r\nPikkutori eli Hevostori merkittiin 1826 asemakaavan laajennukseen. Tori syntyi Saaristen virkatalon paikalle kun kaupungin asemakaavaa jatkettiin kaupungin 1831 tapahtuneen palon jälkeen. Palon jälkeen rakennettiin toria ympäröineet empiretyyliset rakennukset. Aluksi tori oli luonnontilainen kenttä, jolle hevoset voitiin jättää kaupunkiin tultaessa ja jossa hevos- ja eläinmarkkinat pidettiin. Pormestarin ehdotuksesta hevosmarkkinat siirrettiin 1835 Poltinaholle. Pikkutori tasoitettiin ja ympäröitiin vihreällä aidalla. Kaupunki päätti 1846 muuttaa torin kävelypuistoksi kuvernööri Otto Rehbinderin myötävaikutuksesta. Torille istutettiin kaikkiaan 80 vaahteraa. Venäläisen kirkon paikaksi Pikkutori merkittiin 1872 asemakaavassa.\r\n\r\nVenäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko rakennettiin 1901 torin keskelle alikapteeni N.A. Schoulzin piirustusten mukaan. Itsenäistymisen jälkeen kirkko jäi tarpeettomaksi ja rakennus muutettiin perusteellisessa remontissa klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi. Tyyliltään klassismin muutossuunnitelmat teki arkkitehti Bertel Strömmer ja rakennus valmistui 1923.\r\n\r\nPikkutorin länsireunalla oleva edustava empiretyylinen rakennus rakennettiin 1830-luvulla. Suomalaisena tyttökouluna toiminutta rakennusta laajennettiin siipirakennuksilla 1897 ja 1906. Torin toisella laidalla olevat puurakennukset rakennettiin 1883 ja 1898. Torin itälaidan empiretyylinen rakennus valmistui 1836. Pohjoislaidan ns. Puntilan talo valmistui 1832 ja sitä laajennettiin kivisellä osalla 1911. Saaristenkadun puoleinen rakennus valmistui 1838."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:raatihuone , poio:liikerakennus , poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1912" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenlinnan tori, kirkko ja Pikkutori (Pikkutori)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7129>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Mäntyniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Presidentin virka-asunto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat            "60.1849066823848" ;
        wgs84:long           "24.8968213055489" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7129" .

[ dcterms:description  "Harmaa rouva" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6617>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9084>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Perämiehenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1585661599997" ;
        wgs84:long    "24.9351695352605" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/peramiehenkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9323>
        dcterms:modified  "2010-06-24T09:41:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6580>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Uusi Seurahuone"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8091> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        wgs84:lat         "60.1698833004684" ;
        wgs84:long        "24.9397561645816" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/uusi-seurahuone" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7294>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9418>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin kaupunginmuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sofiankatu 4" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1684719944359" ;
        wgs84:long           "24.9516070972401" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-kaupunginmuseo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6914>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Carl Theodor Höijer 1843-1910" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6907> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6908> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6901> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6910> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6900> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6915> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6905> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6903> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6913> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/carl-theodor-hoijer-1843-1910" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Minun oli helvetin vaikea saada parkkipaikkaa Uudenmaankadulta mutta onnistuin lopulta tunkemaan auton Otavan talon eteen. Söin haaleaa spagettia läheisessä kuppilassa. Pöydässä istui nuoria ihmisiä, minun ikäisiäni mutta silti niin eri näköisiä. Minä olin jostakin toisaalta.\" (s. 111)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1542> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7389>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Italian suurlähetystö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Palazzo dell'Ambasciata" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1589299946677" ;
        wgs84:long           "24.9577924079434" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7389" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7628>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9583>
        dcterms:modified  "2011-03-31T19:16:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5599>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D81E9A7F-0BAF-472F-B9CC-7D331FC9BC27> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7888>
        dcterms:modified  "2009-11-27T13:45:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7031>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kivinokka"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1969728054011" ;
        wgs84:long        "25.002362974256" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7031" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2120>
        dcterms:modified  "2010-05-21T13:48:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5241>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1770738~S9*fin> .

rky:p1842  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä Inarijärven ympäristössä. Asuinalue on pysynyt samana satoja vuosia, mahdollisesti kauemminkin. Teemakohteeseen on sisällytetty valikoima inarinsaamelaisten vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja ilmiötä kuvaavina esimerkkeinä.\n\nInarijärvi on pinta-alaltaan laaja, rikkonainen, saarinen ja kivikkorantainen järvi, jonka ympärillä on enemmän pieniä järviä kuin muualla maassa. Jäämeren läheisyys vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja harjujaksoilla on hyväkasvuista mäntymetsää. Inarijärven lounaisrannalla on jylhä kalliosaari, Ukonsaari, joka on ollut inarinsaamelaisten keskeinen kulttipaikka.\n\nInarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä. Harvalukuisen kyläyhteisön ja sen perheyksiköiden vuotuismuuton  reitistöt noudattivat luonnon kiertokulkua. Vakituisen talvipaikan lisäksi inarinsaamelaisilla oli yksi tai useampi kesäpaikka. Inarin saamelaisten muuttomatkat eivät olleet yleensä pitkiä, lyhimmillään vain muutaman kilometrin. Talvikylien paikat ovat olleet suojaisella metsäseudulla, pienten vesireittien varsilla, missä riitti polttopuuta ja laitumia poroille. Nukkumajoen varresta tunnetaan kymmenkunta talvikylänpaikkaa. Myös Kotkajärven seudulla on säilynyt maastossa merkkejä inarinsaamelaisesta asumisesta: alueella on löydettävissä lukuisia kenttiä ja kotasijoja. \n\nInarinsaamelaista asutustyyppiä hyvin kuvaavia esimerkkejä Pielpajärven kirkko ympäristöineen, Nangujärven Niliniemi, Nuoran Juhanin asuinkenttä, Tsarmivuonon Ala-Mustola, Tsarmilompolon Keski-Mustola, Nuoran Juhanin paikka, Nangujärven Niliniemi sekä Turvejärven Pekkala, Nitsijärven Pekkala ja Kotkajärvi.\n\nJo käytöstä jääneitä kohteita, jotka edelleen kuvaavat hyvin inarinsaamelaisten vuotuismuuton asuinpaikan valintaa, ovat  esimerkiksi Kaurinsaari (kesäpaikka) ja Juutuan ranta (talvipaikka), Säisaari (kesäpaikka) ja Nukkumajoki (talvipaikka), Kutujärvi (kesäpaikka) ja Kenttäsaari (talvipaikka).\n\nInarinsaamelaista talvikyläpaikkaa kuvaa hyvin Pielpajärven kirkko ympäristöineen. Inarinsaamelaisasutukseen liittyvä, 1600-luvulle asti periytyvä kirkonpaikka on vanhan kulkureitin varressa, nykyään tiettömän taipaleen takana Ison Pielpajärven rannalla. Pielpajärven kirkko on Taka-Lapin vanhin rakennus. Kirkon luona on ollut talvikylä, vanha markkinapaikka ja sittemmin jo jäljettömiin hävinneet pappilan rakennukset. Paikalla on säilynyt muutama 1960 luvulla uudelleen rakennettu kirkkotupa. Pielpajärven ristikirkon matala kellotorni on liitettynä kirkon läntiseen ristipäätyyn. Tervatuissa ulkoseinissä on vaakalaudoitus ja tornin kellokerros on punamullattu. Kirkkosalissa on laakea valkoiseksi maalattu lautaholvi ja valkoiset hirsiseinät. Kirkon huolellisesti tehty kiinteä sisustus niukkoine värityksineen on 1840-luvulla tehtyjen uudistustöiden mukaisessa asussa.\n\nKesäpaikat, joita on voinut olla useampi, ovat olleet kala-apajien vuoksi Inarijäven ja sen suurimpien sivuvesien ranta-alueilla. Perinteisillä, heinää kasvavilla asuinkentillä on säilynyt osa alkuperäisestä rakennuskannasta, johon ovat kuuluneet asuinrakennusten lisäksi saunat, aitat, navetat, ladot, lammaspuurat, kalakellarit ja kalankuivatustelineet.\n\nUudistilojen perustamisvaiheessa yhtenäisestä talvikyläasumisesta luovuttiin. Perustettaviin tiloihin sisällytettiin usein sekä varsinainen tilanpaikka että entinen kesäpaikka. Jotkut luopuivat jo tällöin vuotuismuutosta. Uudistilojen perustamisvaihetta edustavat Nuottamajärvi (talvipaikka) ja Nuoran-Juhani Mahlattinuoran rannalla (kesäpaikka), Keski-Mustola Tsarmilompolon rannalla (talvipaikka) ja Ala-Mustola Tsarmivuonon rannalla (kesäpaikka), Tullusjärvi (talvipaikka) ja Sikasto Tsarminiemessä Inarijärven rannalla (kesäpaikka), Juutuan ranta (talvipaikka) ja Kaurinsaari (kesäpaikka), Nukkumajoki (talvipaikka) ja Säisaari (kesäpaikka) sekä Nellimin Kutujärvi (talvipaikka) ja Kenttäsaari (kesäpaikka). Kruununmetsätorppien perustamisvaiheesta ovat esimerkkeinä Turvejärven Pekkala (talvipaikka) ja Nitsijärven Pekkalat (kesäpaikka)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.265789926,27.975597529 69.265737687,27.976050210 69.264196759,27.974441206 69.264575560,27.971028560 69.265891497,27.972977305 69.265789926,27.975597529" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen varsille. Inarinjärven alueen saamelaisväestön muuttoasutusjärjestelmää säätelivät pääasiassa kalastukseen liittyvät vuotuiskiertotarpeet. \r\n\r\nEnsimmäiset asiakirjatiedot inarinsaamelaisista ovat 1550-luvulta. Inarin saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Inarin lapinkylään. \r\n\r\nMyöhäisrautakaudella Inarin arkeologisessa materiaalissa kuvastuvat vilkkaat kauppayhteydet. Arkeologisen tutkimusaineiston perusteella Inarin alueella oli keskiajalla useita pieniä peuranpyyntiä, kalastusta, keräilyä ja turkisten hankintaa harjoittavia pyyntiyhteisöjä, jotka saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa usein. \r\n\r\nRajaseudulla sijainnut Inarin lapinkylä joutui aikanaan maksamaan veroja jopa kolmelle valtakunnalle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Inarinsaamelaisten perinteisesti asuttamaan alueeseen kohdistui 1700-luvulta lähtien suomalaisen uudisasutuksen painetta. \r\n\r\nInarinsaamelaista perinteistä tapaa asuttaa lapinkylän alueita leimasi vuotuiskierto, maat ja vedet olivat sukujen nautinnassa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa inarinsaamelaisten asuin- ja elinpiiri muuttui sukualueista uudistiloiksi ja kruununmetsätorpiksi. Monet uudistilaoikeuden hakijat pyrkivät saamaan uudistilan paikan vanhoille kalakentilleen. Usein sekä vanha kesäpaikka että talvipaikka sisällytettiin uudistilaan. Ensimmäiset uudistilat Inariin perustettiin 1740-luvulla, mutta toiminta voimistui 1830-luvulta lähtien. Uudistilojen perustamiseen huokuttelivat siirtyminen metsästyksestä karjanhoitoon ja yritys turvata vanhat oikeudet. Inarin 120 uudistilasta runsaasti yli puolet oli inarinsaamelaisten perustamia.\r\n\r\nRajasulku 1852 lopetti inarinsaamelaisten mahdollisuuden käydä kalassa Varanginvuonolla Norjan puolella. Rajasulun jälkeen alueelle myös siirtyi pohjoissaamelaisia, koska laiduntaminen Norjan puolella jouduttiin lopettamaan. Toisen maailmasodan jälkeen alueelle asutettiin Petsamon alueen kolttaväestöä. Myöhempiä asutustoimia alueella säätelivät porotilalaki ja luontaiselinkeinolaki ja kolttalain muutokset.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko laajan Kemin seurakunnan alaiseen Inarin kappeliseurakuntaan rakennettiin 1646-1648 ja se sijaitsi nykyisen Pielpajärven kirkon koillispuolella. Vuodesta 1747 kappeliseurakunta oli Utsjoen alainen. Kirkko rakennettiin Anders Hellanderin johdolla 1754-1760 ja läntisen ristivarren edessä oleva kellotapuli vuosina 1763-1765. Kirkko jäi pois käytöstä 1888, jolloin itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Inarijärven rannalle syntyneen asutuksen yhteyteen. Pielpajärven kirkkoa   kunnostettiin 1975-76 perinteisiä työtapoja noudattaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216" ;
        skos:prefLabel    "Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Nitsijärven Pekkala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9320>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Töölön ruusu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6663> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9320" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7291>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Blomängens lågstadieskola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat         "60.2190016372159" ;
        wgs84:long        "25.0916768267997" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7291" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7530>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:26:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9580>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Sepänpuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tehtaanpuisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1588558147367" ;
        wgs84:long           "24.9403438287028" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sep-npuisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7625>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Tennispalatsi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9389> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> ;
        wgs84:lat         "60.1696778896243" ;
        wgs84:long        "24.9304075840889" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7625" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"näin runon kallion virastotalossa, valaistu taivaaseen asti/ valkoista valoa pitkillä käytävillä ihmisten ikävä sälä/ yritin puhua sille hiljaa niin kuin runolle puhutaan/ kuiskata säkeitä korkeuksiin/ minä, hiljaa huutava kerjäläinen\" (s. 88)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9033> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8630>
] .

rky:p182  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ahvenkosken liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Sen muodostavat 1700-luvun rajanylityspaikka  ruotsalaisine ja venäläisine linnoitteineen, Ruotsin posti- ja tulliaseman paikka sekä markkinapaikka ja Ahvenkosken kartano. 1900-luvun lisän historialliseen ympäristöön on tuonut 1920-luvun betonikaarisilta, 1930-luvulla valmistunut Ahvenkosken vesivoimalaitos patoaltaineen sekä voimalaitoksen eteläpuolitse kulkeva 1960-luvulla rakennettu uusi maantiesilta. \n\nRuotsinpyhtään puolella sijaitseva keskiaikainen kaupankäyntipaikka, Markkinamäki on Kymijoen ja Suuren Rantatien risteyskohdassa. Markkinapaikka on myöhemmin toiminut virran yläjuoksulle Strömforsin sahalle vietävän puutavaran lastauspaikkana. \n\nTurusta Viipuriin johtanut Suuri Rantatie on kulkenut Ahvenkosken ja Kymijoen suistossa olevan Kirmusaaren kautta ja sen eriaikaisia linjauksia on yhä nähtävissä. \n\nKymijoen ja Suuren Rantatien leikkauskohdassa on Ahvenkosken raja- ja ylityspaikka 1700-luvulta. Rajan molemmin puolin on ruotsalaisten ja venäläisten 1700-luvun lopulla rakentamia linnoituslaitteita. Ruotsin tulliasemasta Vähä-Ahvenkoskella on maastossa nähtävillä korkeat perustukset, tietä suojanneiden reduttien rauniot, Suuren Rantatien linjaus ja siltapenkereiden rauniot sekä Kirmusaaren venäläisen redutin jäännökset.\n\nKirmusaaren eteläpuolella on Savukosken museosilta 1920-luvulta. Ruotsinpyhtään ja Pyhtään kuntien rajalla sijaitseva teräsbetonisilta johtaa Kymijoen läntisimmän suuhaaran yli. Muodoltaan 49 metrin pituinen teräsbetonisilta on yksinivelinen yläkaarisilta ja lajissaan maamme ensimmäisiä. Savukosken sillan eteläpuolella on Ahvenkosken vesivoimalaitos patoineen ja patoaltaineen. Maisemallisesti vaikuttavaan voimalakokonaisuuteen kuuluvat alajuoksun penkereet, joenuoma, teräskaarisilta ja istutukset. \n\nJoen itärannalla olevaan Ahvenkosken kartanoon johtaa tammikuja Suurelta Rantatieltä. Kartanon huvilamainen päärakennus on yksi harvoista 1800-1900-lukujen vaihteen arkkitehtuurinäkemyksellä toteutetuista kartanorakennuksista. Nykyiseen asuunsa torneineen ja avokuisteineen se on rakennettu arkkitehti Carl C:son Armfeltin piirustusten mukaan 1892-1894. Kartanon interiöörit ovat säilyneet erittäin hyvin. Päärakennuksen ympärillä oleva puutarha on Paul Olssonin suunnittelema. Kartanon harmaakivestä rakennetut viljamakasiini ja entinen talli muodostavat harvinaisen kokonaisuuden päärakennuksen pohjoispuolella ja lienevät, kuten päärakennuksen ulkoasukin, Carl Armfeltin suunnittelemat. \n\nAhvenkosken historiallinen ympäristö on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.488853760,26.452926954 60.490440001,26.452175363 60.491820527,26.449735967 60.493804720,26.449138585 60.495487232,26.452492835 60.496187637,26.458602435 60.496524067,26.463187890 60.497323129,26.464302390 60.497835103,26.463166193 60.498665173,26.462105302 60.499693233,26.460879990 60.500410028,26.461270838 60.501925563,26.462695705 60.503166555,26.465011464 60.504012211,26.467817312 60.505086116,26.468121885 60.507345912,26.466876271 60.509993414,26.467493001 60.511113373,26.472315506 60.509079460,26.473167719 60.504371013,26.497321806 60.501895910,26.497869687 60.500684318,26.496979780 60.495329489,26.501155226 60.488598058,26.511072424 60.488912356,26.505888261 60.492092094,26.494710379 60.493787889,26.485187145 60.491289219,26.474164355 60.492332841,26.460003516 60.488853760,26.452926954" ;
        poi:history       "Kymijoen länsihaaraan Ahvenkoskelle syntyi keskiajalla kauppapaikka ja lohenkalastamo. Alueen halki kulki osa Turusta Viipuriin johtanutta tietä jo 1200-luvulla. Kalastamo kuului 1300-luvulla Turun piispoille. Ahvenkosken piispankartano peruutettiin kruunulle ja läänitettiin 1561 Viipurin linnanvouti Jaakko Hästeskolle. Kartanoon kuului Ahvenkosken kylä, jonka venäläiset tuhosivat 1570-luvulla. Ahvenkosken kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin sen jälkeen, kun 1700-luvun päärakennus paloi 1859. \r\n\r\nTurun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän välinen rajalinja vedettiin pitkin Kymijokea, ja vanha Pyhtään pitäjä jakautui Kymijoen länsirannan Ruotsinpyhtääseen ja itärannan Pyhtääseen. Ruotsi keskitti rajan vartioinnin Kymijoen ylityspaikkaan länsirannan Vähä-Ahvenkoskelle, minne rakennettiin 1780-luvulla kaksi reduttia. Ruotsin rajapostiasema ja tulli siirrettiin Lappeen Taskulasta Ahvenkoskelle. Vaatimattoman tulli- ja postirakennuksen korvasi 1780-luvulla komea mansardikattoinen virkatalo, joka rakennettiin Vähä-Ahvenkosken läntisemmän redutin viereen. Ahvenkosken postiasema lakkautettiin lopullisesti 1812, kun Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen.\r\n\r\nVenäjä rakensi Turun rauhan jälkeen Kymijoen saariin ja joen itärannalle lukuisia linnakkeita, joista tärkein oli Suurta Rantatietä suojannut Kirmusaaren redutti vartiorakennuksineen. Joen itärannalle Suur-Ahvenkoskelle rakennettiin kaksi pienempää patteria vartiotupineen, joiden välistä rantatie haarautui Pyhtään kirkolle ja Ahvenkoskelle. \r\n\r\nAhvenkosken siltapaikan ylläpidosta huolehtivat 1600- ja 1700-luvun kirjallisten lähteiden mukaan Inkoon ja Pyhtään väliset pitäjät. Ikivanhat siltapaikat jäivät käytöstä Savukosken sillan valmistuessa. Savukosken silta rakennettiin vanhan ylityspaikan eteläpuolelle 1926-1928, kun Kymijoen ylittävä tie linjattiin uudelleen. Sillan urakoi tanskalainen Christiani & Nielsen yhtiö. Silta rakennettiin köysiradan avulla ja valmistuessaan se oli teknisesti kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Silta jäi pois käytöstä, kun seuraava uusi maantie ja silta valmistuivat Ahvenkosken voimalan alapuolelle 1967. Savukosken silta korjattiin museosillaksi 1980-luvulla. \r\n\r\nVoimalaitos rakennettiin Merikoskeen 1933 arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä koski padottiin ja sen pohjoispuolelle muodostui laaja patoallas. Veden pinnan nousu jätti osia vanhasta Rantatiestä alleen ja johti Vähä-Ahvenkosken kylän hajoamiseen ja rakennusten siirtämiseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k624 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1163" ;
        skos:prefLabel    "Ahvenkosken historiallinen ympäristö"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8339>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5596>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lehtien poltto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Voiko Helsingin alueella polttaa lehtiä ja roskia omakotitalon pihalla? Pikainen soitto Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle selvitti asian. Roskia ja risuja ei saa polttaa Helsingin kaupungin alueella. Kielto on astunut voimaan 1.1.2005. Lehdet ja oksat voi omalla tontilla kompostoida tai laittaa hakkeeksi. Ne voi kärrätä myös Sortti-asemalle kompostoitavaksi. Nämä jätehuoltoasemat sijaitsevat Konalassa, Kivikossa ja Ämmässuolla.\n\nhttp://www.hel2.fi/pel/\nhttp://www.ytv.fi/FIN/jatehuolto/vastaanotto/sortti_asemat/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lehtien-polttaminen-pihalla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5835>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D572EEDA-686A-48BF-86A1-B24CC3B109A4> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7790>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:13:37+0300" .

[ dcterms:description  "Munkkiniemi on esseen ”Kotiseudun kuvaus” päähenkilö. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8686> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

rky:p516  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hatanpään kartano edustaa 1800-luvun lopun asussa olevine päärakennuksineen, huviloineen ja puistoineen 1700-luvulla lounaissuomalaisen ja uusmaalaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyttä pohjoishämäläistä kartanokulttuuria.\n\nKartanon merkittävin rakennuskanta Pyhäjärveen työntyvällä niemellä muodostuu kahdesta arkkitehti Sebastian Gripenbergin 1800-luvun lopulla suunnittelemasta asuinpalatsista, uusrenessanssityylisestä päärakennuksesta ja uusgoottilaistyylisestä Idmanin huvilasta sekä kartanon talousrakennuksista. \n\nPuisto ja puistokuja, jonka päätepisteenä päärakennus on, ovat saaneet alkunsa jo 1700-luvun lopulla. Puisto on säilynyt 1896 uudistuksen aikaisessa asussa ja on nykyisellään englantilaisen maisemapuiston tapaan runsaan polkuverkon jakama. Puiston keskiakseli kulkee päärakennuksen takaa Pyhäjärven rantaan. Puisto on pengerretty ja sieltä johtavat kiviportaat mm. laivarantaan. Rantaa reunustaa kivimuuri. Suuri osa puiston puustosta on kotimaisia lehtipuita ja havupuita, lisäksi joukossa on mm. siperianpihtaa ja siperiansembraa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.480876308,23.753392854 61.480892510,23.749277485 61.481882786,23.749556692 61.482869552,23.747931249 61.484288265,23.747856693 61.485394152,23.751008098 61.485196815,23.751363580 61.485360963,23.753451553 61.483529945,23.753403180 61.483435196,23.754226294 61.482935462,23.754374138 61.482884278,23.752226818 61.481721789,23.752395778 61.481633879,23.753505239 61.480856955,23.753538351 61.480876308,23.753392854" ;
        poi:history       "Ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1540 Hatanpää mainittiin kolmen talon kylänä. Kantatilat yhdistettiin 1600-luvun lopussa. Ratsutila Hatanpäästä tuli 1694 ja siihen liitettiin Tauskon augmenttitila 1698, jolloin se siirtyi aateliseen omistukseen. 1700-luvun puolessa välissä Hatanpää kehittyi suurviljelykseksi Hans Henrik Boijen omistuksessa, jonka aikana perustettiin myös kartanon puisto. Myöhemmin kartanon omistivat kruununvouti Gabriel Ahlman, ruukinisäntä L.G. Lefren ja laamanni Nils Johan Idman, joka sai tilan haltuunsa 1825 jälkeen. Idmanien lähes sata vuotta kestäneellä kaudella tuhoutui tulipalossa 1700-luvulla rakennettu ja kaksikerroksiseksi korotettu puinen päärakennus. Uusi päärakennus rakennettiin vanhan paikalle 1883-1885 arkkitehti C.S. Gripenbergin piirustusten mukaan ja 1898 puistoon rakennettiin Gripenbergin suunnittelema asuntopalatsi, ns. Idmanin huvila.\r\n\r\nPuisto uudistettiin täysin kaupunginpuutarhuri K.J. Gauffinin johdolla 1800-luvun lopulla. Tuolloin rakennettiin uusia käytäviä, istutuksia sekä kiviaita. Kasvihuoneita oli neljä. Vanhasta puistosta säästettiin vain joitakin puita ja myös hedelmäpuutarha uudistettiin. Yksi puiston käytävistä nimettiin Kuninkaankujaksi Kustaa III vierailtua puistossa 1778. Arboretumin ja rosarion rakentaminen aloitettiin 1970-luvulla.\r\n\r\nIdmanien aika Hatanpäällä päättyi 1912 suureen kavallustapaukseen, jonka seurauksena kartano laajoine maa-alueineen siirtyi Tampereen kaupungille. Sairaalatoiminta sai alkunsa Hatanpään niemessä 1916, kun hirsiseen Pirtti-rakennukseen sijoitettiin mielisairaala, joka siirrettiin ensimmäisen maailmansodan aikana kartanon päärakennukseen. Huvilaan, navettaan ja Pirttiin sijoitettiin sotilassairaala ja huvila muutettiin kunnallissairaalaksi 1919. Kartanon vierelle rakennettiin 1935 arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemat ja 1960-luvulta alkaen useasti laajennetut sairaalarakennukset. Sairaalakäytön jälkeen Hatanpään kartanon päärakennuksessa toimi 1970 alkaen Tampereen kaupunginmuseo ja sinne oli sijoitettuna vähän aikaa myös Sara Hildénin säätiön kokoelmat. Nykyisin päärakennuksessa toimii Nukke- ja pukumuseo ja huvilassa Tampereen kaupungin toimistoja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1243" ;
        skos:prefLabel    "Hatanpään kartano"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaasulaitoksen hajupilvessä/ autot yskivät/ raitiovaunut tärisevät/ ambulanssi huutaa hengen hädässä. / Kaasupilvi humahtaa/ raollaan olevasta ikkunasta sisään,/ ihmiset kohottavat kasvonsa/ kuin tuhoa kohti/ käsien jäykistynyt huuto ilmaan.\" (s. 47, runo Kaasulaitoksen naapurina)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7265>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Helsinki-Malmin lentoasema (1938) oli Suomen ensimmäinen kansainvälinen lentokenttä. Lentoliikenteen kasvu sai aikaan, että se rakennettiin ottamaan olympiakisojen vieraat. Uusi arkkitehtuurityyli oli helppo hyväksyä aivan uudentyyppiseen rakennukseen, joten 1930-luvulla koettiin sekä lentoliikenteen että funktionalismin läpimurto. Nykyisin Helsinki-Malmi on Suomen vanhin toimiva lentoasema.' (s. 143)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7885>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Luonnontieteellinen museo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eläinmuseo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8894> ;
        wgs84:lat            "60.1715177808161" ;
        wgs84:long           "24.9301739520292" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7885" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2974>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1142429~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pitkänomaiset korttelit sopeutuvat hyvin maastoon. Koteja rakennettiin keskiluokalle keskiluokalle, mutta täällä oli myös työläisten taloja. Ullanlinna kaavoitettiin 1800-luvun lopulla samoihin aikoihin kuin Katajanokka. Ja täälläkin on suuria 1903-10 rakennettuja alueita säilynyt melkein alkuperäisessä tilassa.\" (s.89)" ;
  dcterms:description            "- Kokonaisuuksia, huviloita, kaupunkimainen kylä, bastionitaloja." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8599>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:55:01+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jälleen täällä. Jälleen ympäröivät minua nämä harmaanvihertävät sellin seinät, jälleen sulkee raudoitettu ovi minulta tien vapauteen, jälleen tuo seinään kiinnitetty rautalevypöytä tuossa, tuo lattiaan kiinnitetty jakkara, vuode, hylly nurkassa. Jälleen mittailen sellin lattiaa: kahdeksan askelta pituussuuntaan, kolme poikittain. Minuutissa ehtii kävellä kuusikymmentä askelta, tunnissa kolmetuhattakuusisataa. Jos kävelee kolme tuntia päivässä, saa taakseen suunnilleen viiden kilometrin taipaleen. Kilometrit täältä Käpylään, täältä Helsingin ympäri, Rovaniemelle voi keriä kasaan kuin lankavyyhden.\" (s. 17)" ;
  dcterms:description            "Turtiainen oli kuulusteltavana Ratakatu 12:ssa, silloisessa valtiollisessa poliisissa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9107> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7155>
] .

rky:p776  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Panelian kylä edustaa Satakunnan vanhinta asutuksen ydinaluetta, jonka merkittävyydestä ja pitkästä asutushistoriasta kertoo Suomen suurin pronssikautinen röykkiöhauta, ns. Kuninkaanhauta. Tiheästi kosken partaalle rakennetun Panelian suurkylän alava, maisemallisesti vaikuttava viljelysaukea on entistä merenpohjaa.\n\nKylän historiallisesti merkittävin osa kirkkoineen ja teollisuuslaitoksineen on keskittynyt kosken partaalle. Kylän halki kulkee vanha maantie ja Paneliankosken yli johtaa leveäholvinen 1832 rakennettu kivisilta.\n\nSillan vieressä on harvinainen Rivimylly, jossa yhteen suureen kiviseen runkorakennukseen on sijoitettu useita myllyjä ja alun perin myös myllytupia. Rakennus, jonka toinen kerros on hirrestä, on ainakin osin 1800-luvun keskivaiheilta. Vesivoimalaitosrakentamisen historian kannalta tärkeä yksityinen sähkövoimalaitos 1920-luvulta tuo 1908 rakennetun meijerin kanssa lisänsä kylän teollisuushistoriaan. Jugendtyylinen meijeri on rakennettu graniitista ja punatiilestä.\n\nPanelian kylästä länteen avautuu Saarenmaan laaja suonkuivatuksen seurauksena syntynyt viljelysaukea, jonka laitamille maatilat ovat keskittyneet."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.241275591,21.978719348 61.240528394,21.979174550 61.239437442,21.977011177 61.239421647,21.976978145 61.234800048,21.969652633 61.233587692,21.969435935 61.230142113,21.974538427 61.228143667,21.977026723 61.228663340,21.979169347 61.227312775,21.980583546 61.225209034,21.980234792 61.222535111,21.980832899 61.221969221,21.983376785 61.220496540,21.981500692 61.217923517,21.990012509 61.211416474,21.988140461 61.210802190,21.983447023 61.210890563,21.979155109 61.213728576,21.979272467 61.213494608,21.972236510 61.212770721,21.970526974 61.211913206,21.961537777 61.208524099,21.943715529 61.209882588,21.935911171 61.222802372,21.943701242 61.228471406,21.948895679 61.232103280,21.931987503 61.237652952,21.937657456 61.238001252,21.941083735 61.240861236,21.943991576 61.239468563,21.951637448 61.240979604,21.953792697 61.245293025,21.956582596 61.246851111,21.953362990 61.249662172,21.954967140 61.248738830,21.969079990 61.245215259,21.977191478 61.243820565,21.978381272 61.241275591,21.978719348" ;
        poi:history       "Panelia oli esihistoriallisella ajalla merkittävä asuinalue Eurajoen suulla. Tällöin Litorinanmeren rantavedet peittivät vielä Panelian nykyisiä peltoaukeita ja asutus oli keskittynyt silloisen merenlahden pohjukkaan. Maannousun seurauksena lahti kuivui ja Panelia autioitui rautakaudella.\r\n\r\nPanelian kylä syntyi keskiajalla. 1560-luvulla kylässä oli 20 taloa, jolloin se oli koko Ala-Satakunnan suurin kylä. Kylän keskeistä asemaa ja kokoa osoittaa Panelian talonpoikien 1690-luvulla rakentama saarnahuone, joka kuitenkin tuhoutui ison vihan aikana 1710-luvun alkupuolella.\r\n \r\n1800-luvun puolivälissä alkoi entisen merenlahden raivaus pelloiksi. Panelian rukoushuoneyhdistyksen rakentama kyläkirkko valmistui 1909 (O. Salonen). Kirkon torni sai muotonsa 1950. \r\n\r\nKylän halki virtaavan joen myllyistä ensimmäinen maininta on 1600-luvun alkupuolelta. 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu rivimylly on restauroitu ja sen kaksi myllykamaria, verstas ja vesiuoma on rakennettu uudelleen. Panelian osuusmeijerin suunnitteli rakennusmestari Jalmari Maunola Keskusosuusliike Hankkijasta. Meijeri valmistui 1908. Rakennusta muutettiin ja kunnostettiin arkkitehti Vuokko Löksyn tekemin suunnitelmin 1980-luvulla. Voimalaitos kanavineen valmistui 1921."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:tuotantorakennus , poio:kirkkorakennus , poio:mylly , poio:tie , poio:museo , poio:silta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1612" ;
        skos:prefLabel    "Panelian kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i94>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Marjaniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/646610/> ;
        wgs84:lat     "60.200312595206" ;
        wgs84:long    "25.0878158128853" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/94" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3543>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Alander, Elisabeth"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3543" .

<http://example/upload-base/#metadescription_922>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8241>
        dcterms:modified  "2009-12-30T15:32:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_43>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8336>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Tapiovaara, Tapio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tapiovaara, Tapsa" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8336" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6546>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:37:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8596>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Evakko" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1956." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2oo0/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8595> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8594> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8571> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8596" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8835>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:22:42+0300" .

rky:p1309  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mönnin ja Selkien kylät edustavat suomalaisessa kylätyypistössä vaarakylää niin maisemansa kuin rakenteensa perusteella.\n\nMönnin ja Selkien kylät ovat osa laajempaa vaarakylien maisemakokonaisuutta, jota yhdistää vanha Tohmajärven ja Liperin välinen maantie 1600-luvulta. Sen varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka. Kylien asutus on nauhamaisesti vaaran laella tien varressa. Kylät ovat säilyneet perinteisinä vaarakylinä, niiden rakennuskanta on vaihtelevaa. Tilojen peltoalueet laskeutuvat kauniisti pitkin vaarojen rinteitä.\n\nMönnissä vanhimpia taloja ovat Uusi-Mattila, Elomäki, Puhakka, Pohjoispää, Hovila ja Franssila, uudempia Ryhälä, Iivola ja Peltola.  Selkien taloista mainittakoon edustavina Katajamäki, Yläpiha ja Alapiha.\n\nPohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.656050356,30.108650648 62.661546201,30.110052577 62.664496522,30.115936625 62.662808306,30.120904614 62.654634871,30.129229389 62.645608943,30.131399949 62.646382060,30.119664085 62.648737316,30.114839326 62.656050356,30.108650648" ;
        poi:history       "Mönnin ja Selkien kylien seudulla on ollut asutusta ainakin 1500-luvulta. Kylän asukkaat olivat alkuaan ortodokseja, luterilaista asutusta tuli 1600-luvun aikana. Selkien pohjoisrinteellä oli ortodoksiajan keskus, joka hajotettiin isossajaossa, kun kolme taloa siirrettiin peltoaukeamalta. Mönnin kylä mainittiin ensimmäisen kerran 1614 ensimmäisenä asukkaanaan Jaakko Mönninen. 1600- ja 1700-luvulla Mönni oli tienristeyskylä. Maantie, jonka varrella kylät sijaitsevat, yhdisti Tohmajärven ja Liperin, maakunnan vanhat hallinnolliset keskukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k276 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1105" ;
        skos:prefLabel    "Mönnin ja Selkien vaarakylät (Selkie)"@fi .

rky:p1569  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarsaaren vanha satama on Pohjanmaan parhaiten säilyneitä ja sen käytöllä on pitkä historiallinen jatkuvuus. Satamasta on muodostunut monipuolinen merenkulkuun ja laivanrakennukseen liittyvä ympäristökokonaisuus, jossa on näkyvissä 1700-luvulla alkanut laivanrakennus ja tervakauppa, puolustushistoria sekä satamatoiminta 1600-luvun kauppasatamasta nykypäivien huvivenesatamaan.\n\nJo 1600-luvulla käytössä ollut satama toimii nykyisin huvivenesatamana. Satama-alueella on jäännöksiä satama- ja teollisuuslaitoksista.\n\nSatamassa on makasiineja 1700-luvulta sekä muutamia myöhempiä venesuojia. Alueen pohjoispäässä on purjehduspaviljonki, jonka vanhin osa on vuodelta 1900 ja Suomen vanhin toiminnassa oleva pienveneveistämö, joka on perustettu 1904. Satama-alueella on 1812 perustettu köydenpunontakuja sekä Krimin sodan ajalta tykkitie sekä puolustusvalleja. Satama-alueen kesähuvila-asutus on osin 1800-luvun lopulta. \n\nVanhaan satamaan liittyy myös sitä tuulelta suojaava Kittholmsskogen, joka on maamme vanhimpia luonnonsuojelualueita. Metsä on ollut suojeltu ainakin jo 1720-luvulla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.682122790,22.695450399 63.680989775,22.690510142 63.680879559,22.689526529 63.680831051,22.688871335 63.680666292,22.688188248 63.680562048,22.686203369 63.680674748,22.686017219 63.681407213,22.685918670 63.682072334,22.685115663 63.682797332,22.685343027 63.684084674,22.684419249 63.685400073,22.684426701 63.685981153,22.686105452 63.687019628,22.686882864 63.687640073,22.687568167 63.688588864,22.689970806 63.689400555,22.690107128 63.690558552,22.691022593 63.690661574,22.692150623 63.690528016,22.695394111 63.690135039,22.696909569 63.689241324,22.698656908 63.688480285,22.698668646 63.687480349,22.698404676 63.686463399,22.693724975 63.682122790,22.695450399" ;
        poi:history       "Pietarsaaren vanha satamalahti tunnettiin jo 1600-luvulla luonnonsatamana. Se toimi vuosisatoja Pietarsaaren 1652 perustetun kaupungin merenkulun, mm. tervakaupan ja teollisuuden keskuksena. Hollantilaiset Jacob ja Abraham Momma perustivat vanhan sataman läheisyyteen laivaveistämön 1666. 1800-luvun lopussa sataman alueella oli yli 100 rakennusta;  lukumäärä on vähentynyt noin kolmeenkymmeneen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:kulttuurirakennus , poio:tuotantorakennus , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4527" ;
        skos:prefLabel    "Pietarsaaren vanha satama"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kerran komeillimme Ilta-Sanomien lööpissä, se pani hetkeksi miettimään olimmeko ihan viisaita. Mitä oikein olimme tekemässä? \"Kaksi tummasilmäistä nuorta naista ryösti KOP:n pääjohtajan Matti Virkkusen Kaisaniemen puistossa.\" Toimittajat eivät nimitelleet ryöstäjiä mustalaisiksi, mutta jokainen lukija arvasi, minkälaisista nuorista oli kysymys. Virkkunen oli uhreistamme ainoa, joka teki henkilöön kohdistuvasta ryöstöstämme rikosilmoituksen ja julkisen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vähän yli vuosi sitten muutin Kontulaan. Oli ihanaa kun pääsi asumaan. Anttilasta ostin matot, lamput, tuolit yksintein, mut yksi ainut ilta multa kaiken vei.\n-Yli Kontulan se lensi vaappuen. -Päivän tarjoukset! se huusi raakkuen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i972> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9047>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Linnankatu 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1660889906164" ;
        wgs84:long        "24.9674360530729" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/linnankatu-2" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6543>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Patria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hämeentie 28" , "Patria, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1834047508431" ;
        wgs84:long           "24.9578380336599" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-patria" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Mujunen oli nähnyt siistimpiä yömajojakin kuin hotelli Pallas, mutta turha kai Kalliossa oli mitään palatsia odottaa näkevänsä. Valkoista ulkomaaliaan hilseilevä vanha kaksikerroksinen puutalo näytti siltä kuin olisi koko ajan miettinyt, kannattiko siinä Kolmannen linjan rinteessä tosiaan roikkua vai pitäisikö luovuttaa ja antaa vain mennä alamäkeen.' (s. 64)" ;
  dcterms:description            "Mujunen pääsee syyllisen jäljille hotelli Pallaksessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9695> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7257>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:48:02+0300" .

[ dcterms:description  "Matilda seuraa teatterissa Suomalaisen teatterin harjoituksia ja auttaa valmisteluissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1900> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7671>
] .

rky:p1211  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.456266146,27.887529148 64.455908831,27.887875471 64.455524979,27.887505158 64.455247402,27.887424692 64.454773591,27.885975639 64.454219229,27.884535342 64.453840443,27.883693248 64.453416827,27.881783034 64.453573162,27.881313830 64.453856792,27.880967307 64.454619720,27.881762410 64.455154592,27.882194561 64.455231340,27.877929208 64.455490367,27.877404105 64.456076381,27.877837823 64.456302768,27.878497101 64.456266146,27.887529148" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k578 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Leppikoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4848>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Merkkimiesten talo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7777> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7308> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7778> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7781> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7775> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4847> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/merkkimiesten-talo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8832>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Nokka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Nokka" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.168963406954" ;
        wgs84:long           "24.9599651425428" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-nokka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9546>
        dcterms:modified  "2011-02-18T15:38:49+0300" .

[ dcterms:description  "Komisario" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2408> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9336>
] .

[ dcterms:description  "Kansalaissodan voidaan katsoa alkaneen Suomen Kansanvaltuuskunnan vallankumousjulistuksesta 27.1.1918. Suomen punainen hallitus (Kansanvaltuuskunta) toimi sodan alkukuukausina Senaatin talossa (nyk. Valtioneuvoston linna)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9290> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917>
] .

rky:p1471  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sarkolan ja Vahalahden kyläkeskukset ovat hyvä esimerkki Kokemäenjoen vesistöön liittyvän jyrkkäpiirteisen metsäseudun pienimuotoisista vanhoista ryhmäkylistä. Erityisesti Vahalahden vanhassa kyläkeskustassa on säilynyt kolmen kantatalon muodostama tiivis kylämaisema.\n\nSarkolan ja Vahalahden kylät sijaitsevat Kuloveteen kuuluvan pitkän ja kapean lahden pohjukassa. Metsäisten mäkien rajaamat pellot viettävät loivasti kohti vesistöä. Maisemahistoriallisesti kylät ja vanha asutus ovat keskittyneet ranta-alueella oleville moreenisaarekkeille, joita savipohjaiset rinnepellot rajaavat. Kyläkeskustan lisäksi asutusta on levinnyt peltojen laidoille ja tien varsille. \n\nSarkolan harjanteella olevaa kyläkeskusta suojaavat mäet ja rajaavat pellot. Sarkolan kylän kokonaishahmo on säilynyt isonjaon jälkeenkin perinteisenä, kun käsityöläiset ja tilaton väestö ovat asettuneet vainioidensa lähelle muuttaneiden vanhojen maatalojen paikalle. Vanhan kylän alueella on edelleen sarkajaon aikaisella paikallaan mm. Erkkilän tila, jonka vanhimmassa rakennuksessa on toiminut kauppa 1875-1879 ja posti 1933-1951. Kylän raitilla ovat lisäksi mm. Valosen ja Kallion tilojen päärakennukset 1800-luvulta. Tapola on yksi kylän vanhimmista rakennuksista, luultavasti 1800-luvun alkupuolelta. Vanha- ja Uusi-Mattila sijaitsevat Sarkolan vanhan kylän laidalla Pöysärinmäen juurella. \n\nVahalahden vanhalla kylätontilla, rantaan johtavan raitin varrella, ovat tiiviinä ryhmänä Ala-Uotilan, Ala-Hemmingin ja Yli-Hemmingin tilat. Ala-Uotilan päärakennus on 1800-luvun puolivälistä ja Ala-Hemmingin rakennuskanta luultavasti 1900-luvun alusta. Ala-Hemmingin tilalla on säilynyt lisäksi vanha humalatarha. Vahalahden 1913 valmistunut kansakoulu on rantaan johtavan raitin ja Vahalahdentien risteyksessä. Tien varrella on lisäksi 1931 rakennettu seuratalo Päivölä.\n\nKyläkeskittymien ympärillä levittäytyy avoin, vuosisatoja vanha viljelymaisema, jota soratiet luontevasti halkovat. Perinnemaisema-alueella sijaitsee myös kivi- ja rautakautinen muinaisjäännöskeskittymä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.420139118,23.248921770 61.420622330,23.249668402 61.420610335,23.251472162 61.420499082,23.253030582 61.420541890,23.254023202 61.420685189,23.254746204 61.420849600,23.256239210 61.421092598,23.256660687 61.421034785,23.257922799 61.420284268,23.258109463 61.419391929,23.258184273 61.418454340,23.258296668 61.417837784,23.258306066 61.417652700,23.256622635 61.417610794,23.255662172 61.417539047,23.254737465 61.417432150,23.253656109 61.417625563,23.252281178 61.417819851,23.250938448 61.418201800,23.250248787 61.418705839,23.249512432 61.419225187,23.248774212 61.419737094,23.248326426 61.420075293,23.248285774 61.420522108,23.249390705 61.420139118,23.248921770" ;
        poi:history       "Kuloveden rannalla olevat Sarkolan ja Vahalahden kylät ovat osa laajempaa Kokemäenjoenvesistön kulttuurimaisemaa, johon asutus ja peltoviljely juurtuivat jo varhain. Esihistorialliseen asutukseen viittaavat lukuisat kivikautiset asuinpaikat.\r\n\r\nNykyinen kyläasutus alkoi keskiajalla, Vahalahden osalta viimeistään varhaiskeskiajalla. Keskiajalla Karkun pitäjän kyliin kuuluvat Sarkola (16 taloa) ja Vahalahti (7 taloa) olivat pitäjän suurimpia kyliä. Sarkolan kylän ryhmäkylä alkoi hajota isonjaon jälkeen, jolloin kantatalot siirtyivät vähitellen kylän keskustasta vainioidensa yhteyteen. Vanhoille kylätonteille asettui tämän jälkeen käsityöläisiä ja tilatonta väestöä. \r\n\r\nSarkolan kylästä siirtyivät mm. Talolan ja Nikkilän tilat Sarkolanlahden rannan harjanteille sekä Tuomola, Mekkonen ja Luiri kylän peltovainion reunoille. \r\n\r\nNiemojoki laskee Sarkolan kylän alueella Kuloveteen. Sen varrella on toiminut 9 myllyä ja 3 sahaa, joista Jokisen saha on edelleenkin toiminnassa Tarkan myllystä on säilynyt rakennuskantaa.\r\n\r\nSarkolan ja Vahalahden kylät kuuluivat Suoniemeen, joka oli Karkun 1670 perustettu kappeliseurakunta. Suoniemen kunta perustettiin 1868 ja se liitettiin Nokian kauppalaan 1973."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k536 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:seurantalo , poio:koulu , poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4082" ;
        skos:prefLabel    "Sarkolan ja Vahalahden kyläkeskukset (Vahalahti)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2461>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Simonsuuri, Kirsti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/simonsuuri-kirsti" .

rky:p1805  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haapaniemi on yksi varhaisimmista rannikkoseudun aateliskartanoista ja linnanraunio on ollut yksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolle 1500-luvulla rakennetuista kivikartanoista.\n\nKiskon kirkonkylän eteläpuolella, Kirkkojärven itärannalla olevasta Haapaniemen kartanolinnasta on jäljellä holvattu kellarikerros. Ulkomuurit ovat harmaakiveä ja holvit liuskekiveä, jota on saatu läheisestä Hyypiänvuoresta. Linnanraunion vieressä on 1700-luvulta peräisin oleva Haapaniemen rälssisäterin puinen, mansardikattoinen päärakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.241230039,23.458147996 60.238686520,23.457464594 60.236856121,23.459481594 60.236618398,23.459466432 60.236338326,23.459255532 60.235219379,23.456117882 60.234706172,23.455149754 60.234187684,23.455126389 60.233228557,23.455860669 60.231891059,23.453512038 60.232975008,23.452587150 60.233210900,23.452923037 60.233634027,23.451337403 60.233997336,23.447127687 60.235223839,23.447204299 60.237887051,23.446155261 60.240232639,23.448969731 60.241134006,23.452361936 60.241675802,23.456609839 60.241230039,23.458147996" ;
        poi:history       "Haapaniemen kartanon paikalla oli asutusta viimeistään 1300-luvulla ja Haapaniemi mainitaan varhaisimmassa säilyneessä asiakirjassa 1469. Maamme 1500-luvun kivikartanot, joista valtaosa sijaitsi Varsinais-Suomessa, kuuluivat mahtisuvuille, kuten Horneille, Flemingeille tai Totteille. Haapaniemi oli Henrik Klaunpoika Hornin pääkartano 1540-luvun puoliväliin asti. 1600-luvun loppupuolella kartano siirtyi Flemingien omistukseen. Linna rakennettiin ilmeisesti vuosien 1450 ja 1525 välisenä aikana.\r\n\r\nLinna rappeutui isonvihan aikana ja oli 1700-luvun lopulla rauniona. Linnan tutkimuskaivaukset tehtiin 1910-luvulla ja kunnostustyöt 1950-1958 muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa Kiskon kunnan rahoituksella. Nykyisin Haapaniemi on kesäasuinkäytössä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1771" ;
        skos:prefLabel    "Haapaniemen linnanraunio"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Villa Kivi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eläintarhan huvila 10" , "Linnunlauluntie 7" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.182179505268" ;
        wgs84:long           "24.9361053917258" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7254" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6895>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5464>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D47B2307-0A08-44F9-9B87-D71350D0E445> .

rky:p145  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.145671541,28.273337294 64.146337488,28.272061260 64.147064663,28.272221147 64.148013546,28.271838920 64.148109685,28.273193005 64.145683581,28.274321292 64.145671541,28.273337294" ;
        poi:municipality  kunnat:k765 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1447" ;
        skos:prefLabel    "Vuokatin rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9543>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Paha paha tyttö" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Tunnettu yritysjohtaja joutuu kiristyksen uhriksi ja juttuun linkittyvät tapaukset saattavat komisariot Jansson ja Takamäki yhteistyön ääreen." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9544> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9542> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9540> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7768> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9541> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2065> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietoa        "Julkisuudessa marinoitu huippujohtaja Sebastian Virta juhlii loistohotellissa kokaiinin ja prostituoitujen voimin nimitystään kansainväliseen pankkiin. Yksi naisista päätyy sairaalaan ja huumenuuskaus matkapuhelinvideolle.\n\nVääriin käsiin joutunut nauhoitus tuo alamaailman torpedo Raidin Helsinkiin, pakottaa komisariot Janssonin ja Takamäen yhteistyöhön sekä vie ataripoliisi Suhosen moottoripyöräjengin jäljille. Kuviota sekoittaa niin pornokauppias Sundman kuin rikosten maailmasta eroon pyrkivä Suhosen lapsuudenkaveri Salmela. \n\nPaha paha tyttö pyörittää kovaa kovaa peliä. Se panee vanhat kaveruussuhteet ja alamaailman ikiaikaiset kunniasäännöt koetukselle.\n\n(Takakansiteksti / Crime Time)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9543" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7753>
        dcterms:modified  "2009-11-10T14:42:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7848>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Ekman, Margit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kuvasiskot" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7848" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"On Helsingiss' yks hullu vuos'.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i288> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3172>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hatakka, Pertti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3172" .

rky:p739  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus, joka muodostuu lääninhallituksen rakennusryhmästä, valtion ja kaupungin virastotaloista sekä Rovaniemen kirjastosta ja teatterista, on lajissaan maassamme poikkeuksellisen monumentaalinen ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Rovaniemen asemaa Lapin hallinto- ja kulttuurikeskuksena korostava, vaiheittain toteutettu keskus pohjautuu arkkitehti Alvar Aallon kokonaissuunnitelmaan. Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on yksi kolmesta Aallon Suomeen suunnittelemasta vastaavasta keskuksesta ja näistä Seinäjoen ohella ainoa valmiiksi saatettu.\n\nHallituskadun varrella Ounaskosken rannassa ovat yhtenäisenä rivistönä Rovaniemen jälleenrakentamisvaiheesta peräisin oleva Lapin lääninhallituksen virastotalo ja siihen liittyvät asuinkerrostalot, jotka muodostavat yhtenäisen jälkifunktionalistishenkisen jälleenrakennuskauden kokonaisuuden. Ajallista kerrostumaa jatkavat Alvar Aallon suunnittelemat kaupungintalo sekä kulttuurirakennukset, jotka muodostavat yhden uudemman arkkitehtuurimme merkittävimmistä kokonaissommitelmista.\n\nKirjaston, Lappia-talon sekä kaupungintalon keskellä on suorakaiteen muotoinen, kolmelta sivulta rajattu puistoalue joka on kaupungintalon edustalla kansalaistori. Kirjastorakennuksen ulkoasussa on korostettu puiston puolella olevaa, pohjaltaan viuhkamaista salia. Lappia-talon, jossa on Rovaniemen kaupunginteatterin tiloja sekä kongressi- ja konserttisalit, tilojen monipuolisuus heijastuu rakennuksen ulkoasussa sekä pohjaratkaisussa. Talon  pääosan muodostaa teatteri sivutiloineen. Saleja on korostettu viuhkamaisen kaarevalla pohjaratkaisulla sekä rakennuksen ulkoasussa. Kaupungintalon tilojen hierarkia kuvastuu rakennuksen ulkoasussa selkeästi. Hallintosiipi on Hallituskadun puolella.\n\nValtakadun ja Ounaskosken välinen, kaupunkikuvallisesti merkittävä lääninhallituksen kortteli on arkkitehti Alvar Aallon 1947 laatiman asemakaavan aluetta. Toisen maailmansodan jälkeen 1947-1948 valmistunut rakennuskokonaisuus käsittää lääninhallituksen toimistotalon, kolme kolmikerroksista asuinkerrostaloa sekä kaksikerroksisen rivitalon, jossa on ollut maaherran virka-asunto ja edustustilat. Tontilla sijaitsee myös entinen Kemijoen uittoyhdistyksen toimitalo vuodelta 1937, joka on harvoja Rovaniemellä Lapin sodasta säilyneitä rakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.497777345,25.719846741 66.497562638,25.720413774 66.497055076,25.724492330 66.497030700,25.727635539 66.497118732,25.730654398 66.498722092,25.732522251 66.498397912,25.735641931 66.496321871,25.734235456 66.495910572,25.730517038 66.495773624,25.727341624 66.496318157,25.721749722 66.496778293,25.718526938 66.497658615,25.718329357 66.497777345,25.719846741" ;
        poi:history       "Lapin lääni perustettiin 1938. Ennen sotaa rakennettu Lapin lääninhallituksen ensimmäinen rakennus sijaitsi nykyisestä paikasta 50-100 m luoteeseen. Se tuhoutui Lapin sodassa toisen maailmansodan loppuvaiheissa. Sotien jälkeistä Rovaniemen jälleenrakentamista ohjaavan yleis- ja asemakaavan, ns. Poronsarvikaavan laati 1945 arkkitehti Alvar Aalto. Lääninhallituksen rakennukset suunniteltiin virkatyönä rakennushallituksessa ja korttelin rakennukset valmistuivat 1947-1949.\r\n\r\nAlvar Aallon Rovaniemelle suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus rakennettiin kolmessa vaiheessa 1960-1980-luvulla. Periaatepäätös kirjastotalon rakentamisesta tehtiin samassa yhteydessä kun Rovaniemen kauppala päätettiin muuttaa kaupungiksi 1960. Aalto, jota pyydettiin kirjasto- ja teatteritalon suunnittelijaksi samana vuonna, esitti kirjastosuunnitelman yhteydessä yhtenäisen alueen varaamista kaupungintalolle, kirjastolle ja teatterille. Ensimmäisenä valmistui Rovaniemen kirjasto 1965. Lappia-talo rakennettiin 1972-1976. Viimeisenä valmistui Rovaniemen kaupungintalo 1986."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:kulttuurirakennus , poio:kaupungintalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2155" ;
        skos:prefLabel    "Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus"@fi .

[ dcterms:description  "Helvi Hämäläinen kertoo artikkelissaan \"Kaupunki jota rakastan\" lapsuudenkodistaan Laivanvarustajankatu neljässä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7666>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Oulunkylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/643487/> ;
        wgs84:lat     "60.2310169912534" ;
        wgs84:long    "24.9654647718419" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/oulunkyla" .

[ dcterms:description  "Meksikolaisravintolan kabinetissa pidetään murharyhmän ydintiimin pikkujoulut." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2485> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8478>
] .

[ dcterms:description  "Kirjailija Laihosen ja neiti Vannen kotitalo." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6385> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6383>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8204>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:50:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5461>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Valkoturska" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koska on rakennettu Laivurinkadulla sijaitseva vaaleanpunertava Weikkola-niminen asuinkortteli, talo on aivan Eiran sairaalan läheisyydessä? Veikkola Oy -niminen asuintalo Pietarinkadun ja Laivurinkadun kulmassa (Pietarinkatu 25 - Laivurinkatu 17-19) on valmistunut vuonna 1907. Sen on piirtänyt Kaarlo Borg. Korttelin nimi on Valkoturska, samassa korttelissa on myös Eiran sairaala. Tieto löytyi Kaija Ollilan teoksesta Puhvelista Punatulkkuun." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9269> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/koulutyota-varten-haluaisin-tietaa-koska-rakenn" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5700>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=833D9ED6-4F4E-471D-B28F-C2785CD6EA42> .

rky:p999  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pielisjoen kanavat ovat vesistöihin tukeutuneen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä. 1950-1970-luvun suurimittakaavainen nippu-uitto ja voimaloiden rakentaminen on muuttanut Pielisjoen maisemaa. Pielisjoen kanavien erityispiirre onkin ajallinen kerrostuneisuus.\n\nPielisjoki yhdistää Pielisen Oriveden Pyhäselkään. Pielisjoen kanavaketjuun kuuluvat Joensuussa Utra ja Joensuun sulku, Kontiolahdella Haapavirta ja Jakokoski sekä Enossa Saapaskoski, Kaltimo ja Häihä. Pielisjoen kanavoinnin ensimmäisen vaiheen eli 1870-luvun kanavista ovat myöhemmän rakentamisen seurauksena veden alle jääneet Kuurnan ja Paiholan kanavat. Lisäksi Kaltimon suursulun ja voimalan rakentamisen yhteydessä Nesterinsaaren sulku on jäänyt patopengerryksen alle.\n\nJoensuun sulku vuodelta 1877 on keskeinen osa Joensuun kaupunkikuvaa. Se sisältyy erilliseen kohteeseen Joensuun rantapuisto-vyöhyke. Joensuun Utran kanava puolestaan sisältyy erilliseen kohteeseen Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue.\n\nKontiolahden Haapavirran 1883 avattu kanava, jonka sulku on vuodelta 1915, on säilynyt toimintakuntoisena kanavamiljöönä. Jakokosken kanava on vuodelta 1879 ja sen nykyasu vuoden 1907 kunnostusvaiheesta, jolloin kanavan puiset rakenteet on uudistettu. Nykyisellään se muodostaa täydellisen, toimintakuntoisen kanavakokonaisuuden, johon kuuluu kanavanhoitajan asunto ja talousrakennuksia. Merenkulkuhallitus hoitaa aluetta kanavamuseona.\n\nKaltimon vanha sulku vuodelta 1879 on rakenteena ja osin rakennuskannaltaan säilynyt. Vanhalta kanavalta yläjuoksulle on 1958 rakennettu Kaltimon suursulku ja voimalaitos, jonka kokonaisuuteen kuuluu voimalan työntekijöiden asuinalue. Punatiilinen voimalaitos on arkkitehtien Erik Kråkström ja Ahti Korhonen suunnittelema. Yläjuoksulla ovat edelleen Saapaskosken ja Häihän sulut. Saapaskosken kanavan alkuperäiset sulut vuodelta 1878 on korvattu 1912-1913. Kanavan varrella on säilynyt kanavanvartijan asuintalo. Häihän 1876 avatun, kivirakenteisen kanavan uudistaminen tapahtui 1958. Kanavamiljöö on säilynyt rakennuksineen, pengerryksineen ja istutuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.806367829,30.208618877 62.806350030,30.206209197 62.808221208,30.201642624 62.809224473,30.203908252 62.809108047,30.206573098 62.808409675,30.209113645 62.806367829,30.208618877" ;
        poi:history       "Pielisjoen koskien ensimmäiset perkaukset liikkumisen helpottamiseksi tehtiin 1700-luvun lopulla. Tuolloin kunnostettiin Joensuun ja Utran kosket. Tutkimukset Pielisjoen kanavoimiseksi aloitti insinööri F.A. Hällström 1829. Valtion toimesta jokeen perattiin avoimet venekanavat 1847-1853.\r\n\r\nPielisjoen merkitys kulkuväylänä lisääntyi sahateollisuuden laajentuessa Pohjois-Karjalassa, ja kanavien rakentaminen tuli yhä tarpeellisemmaksi uiton ja puutavaran kuljetusten vuoksi. Saimaan kanava avautui liikenteelle 1856, jonka jälkeen Saimaan itäisen pääreitin väylät Savonlinnasta Nurmekseen pyrittiin kunnostamaan.\r\n\r\nPielisjoen jokiväylän sulkujen rakentamistyö aloitettiin 1874. Vahvistettuun kanavointisuunnitelmaan sisältyi yhdeksän puusulkua, mutta suunnitelmia tarkennettiin rakentamisvaiheessa, ja osa suluista rakennettiin kivisinä. Sulkuja ei rakennettu yhtä suuriksi kuin Saimaan kanavalla.\r\n\r\nEnsimmäiseksi kanavatyöt aloitettiin Utrassa, Kuurnassa ja Häihässä. Pielisjoen ensimmäinen kanavointivaihe valmistui Kaltimon kanavan myötä 1879. Muutamaa vuotta myöhemmin sulkuketjua täydennettiin rakentamalla Haapavirran sulku 1881-1883. Pielisjoen kanavien ansiosta Pielisen seutu pääsi säännölliseen yhteyteen Joensuun kanssa, ja kaupungista kehittyi Viipurin kaltainen välityssatama.\r\n\r\nSulkujen koko ja mataluus aiheutti ongelmia pian niiden rakentamisen jälkeen, ja niitä uudistettiin 1900-luvun alussa etenkin uittojen tarpeisiin. Ensimmäisenä uudistettiin Utran sulku 1902. Uudistusvaihe päättyi Joensuun sulun rakentamiseen 1918-1923.\r\n\r\n1930-luvulla vanhat laivasulut todettiin jälleen mittakaavaltaan riittämättömiksi suurenevien uittojen tarpeisiin. Pielisjoki valjastettiin uudelleen 1950-1970-luvuilla nippu-uiton ja energiantuotannon tarpeisiin, ja varustettiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin. Tämä jätti vanhoja sulkuja tarpeettomaksi ja muutti vedenkorkeutta, joen penkereitä ja koko jokimaisemaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1106" ;
        skos:prefLabel    "Pielisjoen kanavat (Häihän kanava)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6509>
        dcterms:modified  "2009-10-27T14:27:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7750>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kolmas linja 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1823116875471" ;
        wgs84:long        "24.9503948056367" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7750" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8464>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:49+0300" .

rky:p641  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tunnetun Könnin seppä- ja kellonrakentajasuvun asuinrakennukset edustavat vauraan talonpoikaistilan rakennuskantaa 1800-luvulta.\n\nKönnin kellomestareitten talot sijaitsevat Kyröjoen peltolakeuden laidalla loivalla kumpareella vierekkäin aivan Ilmajoelle johtavan maantien varrella. Vanhempi puolitoistakerroksinen, punamullattu Yli-Könnin asuinrakennus on rakennettu kellomestari Johan Yli-Könnin aikana 1816. Ala-Könnin talo kuisteineen on peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja sen pihapiirissä on verstasrakennus ja suuri luonnonkivestä muurattu navetta.\n\nKönnien talot sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaalle \"Ilmajoen Alajoki\" -nimiselle maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.810011970,22.589237009 62.810319780,22.593766110 62.811172776,22.594298777 62.810805345,22.597933773 62.811655310,22.598158013 62.811091690,22.606434460 62.808867851,22.610156901 62.805159566,22.604597958 62.803777195,22.603604922 62.804213993,22.596792030 62.805744020,22.586309702 62.807630909,22.571269055 62.812175369,22.574684123 62.810011970,22.589237009" ;
        poi:history       "Könnien historia Ilmajoella alkaa 1766, jolloin Jaakko-niminen seppä asettui asumaan 1710-luvulla perustetun Königsbäckin eli Könnin uudistilalle. \r\n\r\nKönniläiset valmistivat myös erittäin hienoja sahanteriä, jotka olivat parempia kuin hollantilaisvalmisteiset, siihen saakka käytetyt. Könnien verstaissa valmistettiin ajannäyttäjiä koneistoineen valtakunnan huomattaviin rakennuksiin, mm. Helsingin ja Oulun tuomiokirkkoihin, Senaatintaloon, Porin, Haminan ja Lappeenrannan raatihuoneisiin sekä muutamien suurkartanoiden kuten Vuojoen ja Nuutajärven päärakennuksiin.\r\n\r\nKelloja ja moninaisia sepäntöitä tehtiin Könnillä neljässä sukupolvessa. Loppuaikoina koneiden ja henkilökunnan lisääntyessä toiminta muuttui yhä teollisemmaksi. Könnin kellojenvalmistus päättyi 1860-luvulla halpojen tuontikellojen tullessa markkinoille ja eikä työn jatkajaksi ollut miespuolista perillistä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k145 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1731" ;
        skos:prefLabel    "Könnien talot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8559>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Täysosuma" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8558> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut  vuonna 1941." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2kvo/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8406> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8141> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8073> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8404> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8559" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6769>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:44:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i209>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Eteläranta" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i208> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i208> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/etelaranta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4122>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1505093~S9*fin> .

rky:p1198  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.034960596,29.578139760 64.034258723,29.577136011 64.034316839,29.575251006 64.035077522,29.574659713 64.036663006,29.573693435 64.037741653,29.573169710 64.038886890,29.573732055 64.039241812,29.575610886 64.038868668,29.578370758 64.037982794,29.579616031 64.037060947,29.579412604 64.036328655,29.578843782 64.034960596,29.578139760" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Jyrkänkoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8201>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Katariina ja Munkkiniemen kreivi " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1943." ;
        th:lisatietolinkki  "http://elonet.fi/title/ek2j3n/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8200> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8199> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8201" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6411>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:59:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i469>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hesan telkkariin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i468> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i468> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hesan-telkkariin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4382>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1860775~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6506>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Savoy"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Savoy" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1668484836415" ;
        wgs84:long           "24.9471568853073" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-savoy" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8461>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Untamalantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.233511377529" ;
        wgs84:long    "25.1054786417423" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8461" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8700>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715529~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1816135~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9175>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:22:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1990-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1990-01-01T00:00:00" , "1999-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1990-luku"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9509>
        dcterms:modified  "2010-12-28T17:58:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6766>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Markkanen, Samuli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/markkanen-samuli" .

rky:p1434  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.236932450,20.598893146 63.237488907,20.600488668 63.238732809,20.602302778 63.239728634,20.603937332 63.240180067,20.604859621 63.239997538,20.608384347 63.239782889,20.611196636 63.239738946,20.613312984 63.239602166,20.614578988 63.237069512,20.614280639 63.235930307,20.614801789 63.235397819,20.615349403 63.234815028,20.614243057 63.234009202,20.614099431 63.233352043,20.612955942 63.232390285,20.612578264 63.231735516,20.614173521 63.230685035,20.613439605 63.229922424,20.611567585 63.229960837,20.609733005 63.230243814,20.608488675 63.230586765,20.608036757 63.231229566,20.608860873 63.231726043,20.609126828 63.232268003,20.608791857 63.232179234,20.606824062 63.231339783,20.604861944 63.230891179,20.601900039 63.231281831,20.598751804 63.232761617,20.598261998 63.233975245,20.599388945 63.234394929,20.599027209 63.235457398,20.598415100 63.236932450,20.598893146" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:pihapiiri , poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Norrskär)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9769>
        dcterms:modified  "2011-10-03T15:44:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7122>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_278>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5093>
        dcterms:modified  "2009-10-01T14:47:26+0300" .

rky:p1694  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin huvilat Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa muodostavat kokonaisuuden, joka erinomaisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin arkkitehtuurin, myös yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistä muutosta klassismista funktionalismiin. Huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nTurussa 1920-luvun lopulla toimineet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman ovat vaikuttaneet merkittävästi  funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Villa Solinista on muodostunut tyylillisen kehityksen vedenjakaja 1920-luvun lopulla: klassisen arkkitehtuurin rinnalla näkyvät jo funktionalismin vaikutteet, jotka kirkastuvat 1930-luvun huviloissa. \n\nTurun ympäristön saarilla olevat Bryggmanin 1920-1940 -luvulla  suunnittelemat huvilat ovat  Hirvensalossa Villa Ekman ja Villa Solinin vierasmaja, Ruissalossa Villa Warén sekä Kakskerran saarella sijaitsevat Villa Erstan ja Villa Staffans, Katariinanlaakson Villa Solin sekä Kaarinassa Kuusiston saarella oleva Villa Nuuttila.  Huvilarakennukset on sijoitettu maaston muotoja erinomaisesti hyväksikäyttäen. Villa Haartman asuinrakennukseen liittyvine puutarhoineen sijaitsee Naantalissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.371313239,22.314108738 60.371227115,22.314010001 60.371473734,22.313282545 60.371945479,22.313906630 60.371688858,22.314524244 60.371313239,22.314108738" ;
        poi:history       "Arkkitehti Erik Bryggmanin Turun ympäristöön suunnittelemat huvilat rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920-1940-lukujen aikana. Ekmanin funktionalistinen huvila rantasaunoineen valmistui 1933, Villa Solin ja Villa Solinin vierasmaja 1929, paviljonkimainen Villa Erstan 1929, Villa Warén 1933, Kaarinassa sijaitseva Villa Nuuttila 1949 ja nykyisin seurakuntien leirikeskuksena toimiva omakotitalo Villa Staffans 1946. Naantaliin Axel ja Hedvig Haartmanille piirretty taiteilijakoti valmistui 1926."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k202 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2661" ;
        skos:prefLabel    "Bryggmanin huvilat (Villa Nuuttila)"@fi .

koko:p38188  dc:created  "2012-05-29T12:50:12.522+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T12:50:12.748+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vallihaudat"@en , "vallihaudat"@sv , "vallihaudat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7217>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vallilan työväentalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7418> ;
        wgs84:lat         "60.1936994837922" ;
        wgs84:long        "24.9561733361438" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7217" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9172>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lappi, Ismo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9172" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2684>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kuja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2683> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kuja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9411>
        dcterms:modified  "2010-09-15T10:43:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5427>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C8098BE5-CCEC-438E-80F9-7ED99B5CDB41> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9506>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Laivasillankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1622452425394" ;
        wgs84:long    "24.9557206088212" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/laivasillankatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7382>
        dcterms:modified  "2009-11-10T16:17:35+0300" .

rky:p108  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntsälän kirkonmäki muodostaa pitäjän kunnalliselämän historiaa edustavan monipuolisen kokonaisuuden, johon kuuluvat kirkko hautausmaineen, lainamakasiinit, entinen pitäjäntupa ja kunnantalo, entinen vanha toriaukio sekä Mäntsälänjoen varrella sijaitseva Mäntsälän kartano.\n\nKirkonmäkeä hallitsee 1800-luvun lopulla rakennettu tornillinen tiilikirkko. Kirkon ulkomuurit ovat puhtaaksimuurattua tiiltä. Kivimuurin ympäröimällä, useaan otteeseen laajennetulla hautausmaalla on Kuhlefelt- ja Sederholm -sukujen hautakappelit. Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankarihautausmaa on vuodelta 1946.\n\nKirkonmäellä sijaitsevat hirsiset lainamakasiinit ovat peräisin 1800-luvun alusta ja entinen pitäjäntupa vuodelta 1854. Pitäjäntupa on rakennettu Mäntsälän ensimmäiseksi kunnantaloksi. Tiilinen kunnantalo on vuodelta 1936.\n\nKirkonmäen maisemaan liittyy sen koillispuolella sijaitsevan Mäntsalän kartanon (Karlsberg) talouskeskus. Rakennuksia ympäröi vanha puisto. Puinen päärakennus 1780-luvulta on mansardikattoinen ja pihapiirissä on toinen pienempi asuinrakennus 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.635612714,25.330828089 60.632980824,25.333873608 60.630833860,25.330155611 60.629807222,25.328466520 60.629312458,25.327681272 60.629039030,25.326861069 60.628588877,25.327295620 60.628079983,25.326070546 60.628883683,25.325253294 60.630742092,25.322212838 60.631010389,25.322886332 60.632427250,25.322262894 60.632403410,25.323483935 60.632887278,25.323569606 60.633838003,25.323250658 60.633947121,25.323668195 60.634340733,25.324670272 60.634716058,25.325602903 60.634850845,25.327376678 60.635339635,25.328373897 60.635492175,25.329494393 60.635612714,25.330828089" ;
        poi:history       "Mäntsälän kappeli kuului alkuaan Porvoon laajaan emäseurakuntaan. Pienen kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Mäntsälän kylään mäelle, jolla myöhemmätkin kirkot ovat sijainneet. Mäntsälän nykyinen kirkko rakennettiin 1862-1866. Sen suunnitteli arkkitehti Jean Wik intendentinkonttorissa E.B. Lohrmannin johdolla.\r\n\r\nMäntsälän pitäjäntupa valmistui 1854 ja kunnantalo 1936 Väinö Siikosen rakentamana. Pitäjäntupa toimi alkuperäisen käytön loputtua mm. sairas- ja ruumishuoneena, asuntolana ja kirjastona. Se muutettiin kotiseutumuseoksi 1965.\r\n\r\nMäntsälän kartano muodostettiin 1600-luvulla viidestä tilasta. Päärakennus valmistui 1780-luvulla ja se sai nykyasunsa 1890-luvun korjauksessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k505 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:makasiini , poio:pappila , poio:kartano , poio:hallintorakennus , poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3955" ;
        skos:prefLabel    "Mäntsälän kirkonmäki"@fi .

[ dcterms:description  "Vähäkallio toimi Rakennushallituksen pääjohtajana 1936-43." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7923>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7716>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1599086~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7477>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Herttoniemen kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1992573685433" ;
        wgs84:long        "25.0324403199907" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7477" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4973>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Satavuotias Ulrikasborg" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7145> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4117> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/satavuotias-ulrikasborg" .

rky:p368  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Johannislundin lasitehdas on varhainen ja yksi pitkäikäisimpiä teollisuudenalansa edustajia maassamme.\n\nSuuren metsäomaisuuden varaan perustettu Johannislund sijaitsee harvaan asutulla metsäseudulla. Johannislundin rakennuskanta on rakennettu vuoden 1815 ja 1950-luvun välisenä aikana. Tuotantorakennuksista lasihytti savupiippuineen on purettu. Hirsiset asuinkasarmit, ns. Yli- ja Alipykninki, on rakennettu 1860-luvulla. Ruukinkartanon päärakennus 1870-luvulta on rakennettu matkan päähän loivalle mäelle. Johannislundissa on useita arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelemia rakennuksia 1930-luvulta, ennen vuotta 1911 rakennettu koulu sekä alueen pohjoisosassa noin 1890 rakennettu työväen asuinrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.464936862,23.699939550 60.462856402,23.694831464 60.459792236,23.693824413 60.457950163,23.691330567 60.457948210,23.686011927 60.458686402,23.685145416 60.459892359,23.683879378 60.464127746,23.686524537 60.466759466,23.692435541 60.467249964,23.693416996 60.466335806,23.700325095 60.464936862,23.699939550" ;
        poi:history       "Johannislundin lasitehtaan toiminta alkoi 1813. Paikka oli lasintuotantoon sovelias, sillä nummen hiekka sopi lasinvalmistukseen ja myös puuta oli ympäristössä runsaasti saatavilla. Paikalle ei johtanut laitoksen perustamisaikana kulkuyhteyksiä ja pitkät etäisyydet haittasivat laitoksen toimintaa. Johannislundin perustaja vänrikki J.B. von Torcken rakennutti tieyhteyden Kiikalan kirkolle.\r\n\r\nJohannislundin tuotantoon kuuluivat lasipullot, apteekkilasit, yksinkertaiset talouslasit sekä vihreä ja valkoinen ikkunalasi, jotka myytiin Turun seudulle ja Ruotsiin. Tärkeimmällä sijalla tuotannossa olivat alusta alkaen pullot. Lasitehdasta laajennettiin 1860-luvulla ja uudistettiin 1937, jolloin vanha hytti purettiin ja arkkitehti Toivo Paatela suunnitteli tehtaan uudisrakennuksen. Tehtaan omistajat vaihtuivat usein, mutta tehdas oli toiminnassa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuoteen 1960 asti. Tehtaan viimeiset osat purettiin 1980-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1769" ;
        skos:prefLabel    "Johannislundin lasitehtaan alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9766>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Säteilyturvakeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Laippatie 4" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i96> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.stuk.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.2093619957937" ;
        wgs84:long           "25.0530877455621" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/s-teilyturvakeskus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7976>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"On hiljaista. Se ei tarkoita, Katariina miettii, ettei kuuluisi yhtään mitään. Hiljaisuus on kuin valkea väri, siinä on loputtomasti vivahteita. Tyypillinen hiljaisuus Suomenlinnassa on tällaista. --- Helsinkikin on ääni, kaukainen jyly.\" (S. 10.)" ;
  dcterms:description            "Katariina asuu perheineen Suomenlinnassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1621> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6138>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8D3FAAA6-68AA-4D7C-BE63-3FC6836D711D> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8093>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035438~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kärppä etsiskelee kadonnutta Sirje Larssonia Pakilasta, välillä Dollari-Pakilasta, välillä Rupla-Pakilasta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819>
] .

rky:p270  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nikolan talossa on Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksojen suurille talonpoikaistaloille tyypillinen, hyvin säilynyt umpipiha.\n\nNikolan talo kuuluu Ylipään kylään. Siikajoen länsitörmällä sijaitsevan talouskeskuksen ympärillä on laajat peltoaukeat. \n\nNikolan umpipihan muodostavat joen suuntainen pitkä päärakennus, kaksikerroksinen talli, L-kirjaimen muotoinen tiilinavetta, meijeri, maitohuone, pikkupuoji sekä päärakennuksen linjaan lisätyt sauna ja kaksi aittaa. Pihapiirin ulkopuolella on vanhoja aittoja ja vajoja. Päärakennus on vuorattu 1800-luvun lopun tapaan, muut  rakennukset ovat hirsipintaisia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.797965890,24.821069677 64.793163295,24.819293952 64.793142665,24.815894650 64.800311860,24.813145297 64.801544641,24.816076113 64.797965890,24.821069677" ;
        poi:history       "Siikajoen Nikolan tila on ollut samalla suvulla 1730-luvulta lähtien. Nikolan päärakennus valmistui 1873. Päärakennuksen pohjoispuolella olevalla pikkupuolella toimi kansakoulu 1920-luvulla. Navetta valmistui 1911."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k748 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1414" ;
        skos:prefLabel    "Nikolan umpipiha"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8188>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Suden vuosi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietoa     "Perustuu Virpi Hämeen-Anttilan romaaniin. " ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8186> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8185> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8176> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8188" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8427>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:21:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6398>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:44:53+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p183>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Muuntamo D25"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T08:06:36.382+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:33:08.244+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p14904 ;
        poi:description  "Pieni rapattu tiilirakennus Länsi Mustasaaren sillan pielessä rakennettiin rakennusrekisterin mukaan vuonna 1929. Nykyään käyttämättömänä seisovaa taloa on käytetty mm. rappaus- ja maalauskokeiluihin.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:history      "Pieni rapattu tiilirakennus Länsi Mustasaaren sillan pielessä rakennettiin rakennusrekisterin mukaan vuonna 1929. Nykyään käyttämättömänä seisovaa taloa on käytetty mm. rappaus- ja maalauskokeiluihin.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:poiType      poio:muuntamo ;
        wgs84:lat        "60.14820919846281" ;
        wgs84:long       "24.97982687950139" .

rky:p604  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luhangan vanha kirkko on edustavimpia esimerkkejä kirkkoarkkitehtina poikkeuksellisen tuotteliaan arkkitehti Josef Stenbäckin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa piirtämistä puukirkoista.\n\nKangastenmäellä sijaitseva puukirkko, jota on paikallisesti kutsuttu Luhangan lumilinnaksi, toimii kesäkirkkona. 1500 hengelle rakennetussa hirsikatedraalissa on kuorin puoleisessa päässä runkohuoneen korkuinen poikkilaiva ja länsipäässä torni. Korkeaa kirkkosalia reunustavat lehterit. Alkuperäisessä asussaan säilyneessä kirkossa ei ole tehty mitään oleellisia muutoksia. Urkurakentaja Albanus Jurvan 1897 tekemät urut ovat hyvin säilyneet, joskaan eivät täysin alkuperäisessä muodossaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.800055553,25.702787830 61.799878636,25.704062575 61.800067387,25.706401787 61.799170146,25.706674332 61.799071143,25.705598814 61.798199734,25.705697591 61.798186778,25.702641398 61.799485190,25.702389363 61.800055553,25.702787830" ;
        poi:history       "Sysmän kappeliksi 1766 erotetun Luhangan edellinen kirkko ja siihen kuulunut erillinen tapuli purettiin uuden kirkon valmistuttua. Seurakunta itsenäistyi 1864.\r\n\r\nArkkitehti Josef Stenbäckin 1880-luvun lopulla tekemien piirustusten mukaan rakennettu kirkko valmistui 1893.  Rakennusmestarina toimi Jakob Östman. Kirkko jäi pois ympärisvuotisesta käytöstä sen läheisyyteen 1958 valmistuneen arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitteleman yhdistetyn kirkon ja siunauskappelin rakentamisen jälkeen. Kirkossa tehtiin 1986-1987 sisä- ja ulkomaalaus tamperelaisten arkkitehtien Maarit ja Aarni Holttinen suunnittelemana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k435 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1036" ;
        skos:prefLabel    "Luhangan vanha kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Palo, Tauno"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Brännäs, Tauno" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7814> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7974> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7975> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7367> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7973" .

rky:p864  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Viitalan ja Kihniän kylät Seinäjoen yläjuoksulla edustavat Pohjanmaalle tyypillistä ja hyvin säilynyttä jokilaakson kyläasutusta, jossa eri-ikäinen rakennuskanta on ryhmittynyt nauhamaisesti peltomaiseman keskellä virtaavan jokiuoman ja raitin varrelle. \n\nViitalan rivikylän alkaa Peräseinäjoen kirkonkylän pohjoispuolelta. Kylän halki kulkee Seinäjoen jokiuomaa  noudatteleva maantie, jonka molemmilla puolin talot ovat tiuhana nauhana. Viitalan kylän osa-alueita ovat vanhojen kantatilojen mukaan Pappilanmäki, Flinkkilänmäki, Kanto, Annala ja Koivistonmäki. Tiivein ja yhtenäisin raittinäkymä on kylän etelälaidalla Pappilanmäen ja Koivistonmäen alueilla, missä päärakennukset ovat pitkä julkisivu tien suuntaisesti. Raitin varressa ovat Pappilan päärakennus, rippikoulutupa, Peräseinäjoen ensimmäinen kansakoulu, Flinkkilän ja Keski-Flinkkilän päärakennukset, jotka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. \n\nKihniän kylä on sijoittunut kapealle peltonauhalle Kihniänjoen ja jokea seuraavan maantien varrelle sekä metsänrajaan. Avoimen maaston ansiosta kaikki tilakeskukset ovat näköyhteydessä toisiinsa. Komeita esimerkkejä pohjalaisesta rakennuskulttuurista on Yli-Kihniän, Rinta-Kihniän, Viitasaaren, Tuovilan, Kallio-Kujalan tiloilla sekä seurojentalon ympärillä Niemenmäessä. Seurantalo  Sampola on edustava jugendrakennus joenmutkan puistomaisessa ympäristössä. Kylän etelälaidalla on koulu, jonka pihapiirissä on kaksi koulurakennusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.571480380,23.024981198 62.572549947,23.025068260 62.572933455,23.023592205 62.573952280,23.022143244 62.576394929,23.019819277 62.577804884,23.020321662 62.580135160,23.016635374 62.580982032,23.016804091 62.583227673,23.014044368 62.585342551,23.014170856 62.586132447,23.012543813 62.585914965,23.009697753 62.586327950,23.008308479 62.587649683,23.007580094 62.588215442,23.007191205 62.591954555,23.024521878 62.593283381,23.030679713 62.593374661,23.038664354 62.591536060,23.045374751 62.586198754,23.050548513 62.577598652,23.056139725 62.574437896,23.041837510 62.571480380,23.024981198" ;
        poi:history       "Ilmajoen pitäjän takamaihin kuuluneen Seinäjoen yläjuoksun rannat saivat pysyvän asutuksen vasta uuden ajan alkupuolella. Peräseinäjokena tunnettu alue muodosti oman asutussaarekkeen, jonka erotti Kyrönjokilaakson vanhasta asutuksesta laaja, asumaton suoalue. Kyläasutus Seinäjoen ja sen sivuhaaran, Kihniänjoen varrelle muodostui vasta 1600-luvun alkupuolella. Vanhempien asutusseutujen väliin jäävän Peräseinäjoen liikenneyhteydet paranivat 1800-luvulla, jolloin raivattiin maantiet Alavuden, Seinäjoen ja Jalasjärven suuntiin. Tätä ennen kylän suuntainen Seinäjoki oli tärkeä liikenneväylä Ilmajoen suuntaan.\r\n\r\nKihniän kylän tunnettu historia alkaa 1600-luvun puolivälissä. Kihniän kantatalo sijaitsi joen länsipuolella mutkapaikassa Rinta-Kihniän kohdalla. Kantatalo jaettiin 1700-luvun lopulla Ala- ja Ylä-Kihniäksi. 1800-luvulla tiloista erotettiin Mäki- ja Rinta-Kihniä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:tie , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1725" ;
        skos:prefLabel    "Seinäjokivarren kyläasutus (Viitala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6135>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Asunnottomat" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Missä Helsingin alueen asunnottomat ovat? Helsingin asunnottomat ovat hajautuneet ympäri Helsinkiä. Tämä selviää Hannu ja Juha Suvannon mielenkiintoisesta sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyöstä \"Maastossa asuvat - Etnografinen tutkimus vuosina 2002-2004 Helsingin alueella maastossa asuneista henkilöistä\". \n\nYmpäri Helsinkiä on asunnottomien tukipisteitä ja kohtaamispaikkoja. " ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.vvary.fi/" , "http://www.socca.fi/asunnottomuus/liitteet/maastossa.pdf" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/asunnottomat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Laihanen, Veikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8090" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8424>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Centre Culturel France "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tallberginkatu 1 C 135" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat            "60.1618779232554" ;
        wgs84:long           "24.9041853489272" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8424" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9138>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:53:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6395>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kivikon kukkula"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> ;
        wgs84:lat         "60.2510096746076" ;
        wgs84:long        "25.0739498018316" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6395" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6634>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:39+0300" .

rky:p1063  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.129782195,24.507114141 62.126593916,24.507553896 62.126591408,24.506702312 62.127678002,24.505928652 62.128885460,24.505877102 62.129595611,24.506163384 62.129782195,24.507114141" ;
        poi:municipality  kunnat:k508 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1968" ;
        skos:prefLabel    "Vilppulan ja Kolhon rautatieasemat (Kolhon rautatieasema)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Myöhemmin syksyllä me saatiin ruveta käymään sunnuntaina iltapäivällä Apollon leffassa meidän lähellä. Siellä kävi melkein kaikki sen kulman lapset ja nyt mekin päästiin sinne mukaan.\" (s. 50)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1373> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6537>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9398>
        dcterms:modified  "2010-09-03T11:09:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6894>
        dcterms:modified  "2009-09-03T17:54:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i334>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i333> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8784> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8785> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8783> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-4" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tulin Uudenmaankadulle ja näin Otavan jugendtalon, sen karkean graniittijulkisivun, seinästä esiin pyörähtävän kellon. Muistin, kuinka olin sopinut ensimmäisen tapaamiseni kustannustoimittajan kanssa, pelästynyt kadulla talon mahtavaa seinää, melkein paennut paikalta. Näin jälkeenpäin ajatellen tuo kauhu tuskin liittyi pelkästään talon jyhkeään olemukseen; ehkä minulla jo silloin oli aavistus siitä mitä taloon astuminen voisi tarkoittaa, siitä mikä voisi viedä ihmisen mukanaan, harhauttaa elämän perinpohjaisesti, avata maailman, josta ei voinut palata.\n    Tuota kummallista kauhua lisäsi talon vahtimestari, joka istui moitteettomassa pikkutakissaan lasin takana, pienessä kopissa heti sisäänkäynnin jälkeen, ja vaati kaikkia tulijoita kirjaamaan paperille nimen ja vierailun syyn.\"" ;
  dcterms:description            "Päähenkilö menee kustannusosakeyhtiö Otavaan (Uudenmaankatu 10) etsimään tietoja Raija Siekkisestä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9452> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6989>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lindstedt, Sirkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lindstedt-sirkka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5056>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1407413~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9040>
        dcterms:modified  "2010-04-16T10:10:45+0300" .

th:Osoite  a             owl:Class ;
        rdfs:label       "Osoite"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Rakennus .

rky:p1657  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja  asuntolakoulut edustavat jälleenrakennuskauden arkkitehtuurisuunnittelua Lapin kunnassa, jonka rakennuskannasta suurin osa tuhoutui Lapin sodassa. Hetan kirkko on saamelaisväestön tärkeimpiä kirkkoja ja asuntolakoulut tyypillisiä nimenomaan Lapissa, jossa koulupiirit olivat laajoja ja koulumatkat pitkiä.\n\nPohjoisen ja läntisen Lapin kuntien keskustaajamia ja kirkonkyliä leimaa toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakentaminen usein yksittäisinä rakennuksina uudemman rakennuskannan joukossa. \n\nEnontekiön kirkko on rakennettu 1949-1952 sodassa tuhoutuneen kirkon paikalle. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko ja sen 30 metriä korkea kellotorni ovat Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä. Kirkon alapuolisessa rinteessä on Larkasen suunnittelema Hetan nykyinen ala-aste, joka on ollut alkuaan asuntolakoulu. Larkaksen suunnittelemista kouluista kolme oli asuntolakouluja - Hetan lisäksi Karesuvannon ja Palojoensuun koulut.\n\nVastaava esimerkki jälleenrakennuskauden julkisesta arkkitehtisuunnittelusta ovat Antero Pernajan suunnitelmin toteutettu Pellon kirkko ja L.E. Hansténin suunnittelema, 1952 valmistunut Pellon ala-aste."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.384705248,23.639103532 68.385507495,23.643728222 68.385145565,23.644572265 68.384726133,23.644976911 68.384180724,23.644425080 68.383614583,23.644297893 68.383624294,23.642847251 68.383187680,23.641910478 68.383135862,23.640785076 68.383520072,23.641044531 68.384705248,23.639103532" ;
        poi:history       "Lapin sodassa Enontekiön rakennuskannasta tuhoutui noin 90 %. Myös Hetan kirkko, joka oli Enontekiön seurakunnan itsenäistymisen ajalta 1862, tuhottin Saksan armeijan vetäytessä toisen maailmansodan loppuvaiheessa Suomesta.\r\n\r\nSodan jälkeen rakennustoiminta oli materiaali- ja tarvikepulan vuoksi säännösteltyä ja sitä johti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasiain osasto KYMRO, jonka alaisena Lapin rakennuspiiri toimi päällikkönään arkkitehti Ferdinand Salokangas. Enontekiön kunnalle sen ajan julkiset rakennukset suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas.\r\n\r\nHetan kirkko vihittiin käyttöön 1952. Kirkon rakentamiseen saatiin huomattavaa rahallista avustusta Amerikan luterilaiselta kirkolta. Urut saatiin lahjaksi Länsi-Saksalta 1958. Alttariseinä, jonka mosaiikkifiguurit kuvaavat ylösnoussutta Kristusta siunaamassa Lapin maata ja kansaa, on taiteilija Uuno Eskolan käsialaa. Saarnatuolin puuveistokset suunnitteli taiteilija Mikko Hovi ja kirkkoon hankittiin Paavo Tynellin suunnittelemat kattokruunut. Punahonkaisen kastepöydän lahjoitti Lapin rajavartioston 3. komppania. Kirkon ulkopuolen kunnostustöitä tehtiin 2005 ja sisäpuolen 2006."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4262" ;
        skos:prefLabel    "Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen (Hetan koulu)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9135>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Patumäki, L."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9135" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6631>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Nylands Nation"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Natsa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1656457952385" ;
        wgs84:long           "24.9473540323838" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/nylands-nation" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1720>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:40:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7345>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4841>
        dcterms:modified  "2010-10-12T10:11:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8920>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lasten ristiretki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8998> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8919> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8920" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9395>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Laitilantie, Kaarela"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9> ;
        wgs84:lat         "60.2555700756411" ;
        wgs84:long        "24.8756591018659" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/laitilantie-kaarela" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9634>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:32:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6891>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Toista linjaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i219> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i681> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6889> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6890> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/toista-linjaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9729>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin Tuomiokirkko" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2612.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2612\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2612\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Helsingin tuomiokirkko on Turun tuomiokirkon ohella valtakunnan juhlavin pyhättö. Sen piti olla arkkitehti Carl Ludvig Engelin unelmien täyttymys, mutta suunnitelmia muutettiin moneen otteeseen ja itse rakennuskin valmistui vasta 12 vuotta hänen kuolemansa jälkeen." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9729" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7939>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2789>
        dcterms:modified  "2010-10-12T11:42:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1691364~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Janne kulki Korkeavuorenkatua kaulukset pystyssä. Hän oli ohittamassa Maxillia, kun huomasi jotakin tuttua lasin läpi. Hän puuskahti huvittuneena ja meni sisään. Janne käveli baaritiskille ja yllätti Martin istumasta oluttuopin äärellä. Martti katsoi pojanpoikaansa vähän syllisenä ja yllättyneenä." ;
  dcterms:description            "Kotikatulaisten kantapaikka, siellä käyvät niin Janne ja Teemu kuin isoisä Martti Mäkimaakin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2808> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8861>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1069>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Vartioharju I" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i92> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i523> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i523> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kansanmusiikki/vartioharju-i" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3358>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pala paratiisia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6787> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3358" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7342>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Nya svenska läroverket"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lärkan" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7340> ;
        wgs84:lat            "60.1728261146189" ;
        wgs84:long           "24.9456665157129" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7342" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Työkaveri Kari oli kertonut hänelle, että eduskunnan väestönsuojaan oli rakennettu ihan oikea kuntosali. Mutta sieltä piti kulkea verkkareissa ja kassin kanssa kuntohuoneelle edelliseen kerrokseen jos halusi myös saunaan ja uimaan.' (s. 15)" ;
  dcterms:description            "Karoliina on saanut vihjeen työkaveriltaan Eduskunnan kuntosalista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9799> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9805>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8056>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1794331~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1006626~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5552>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=BE7DE8A1-5D3E-4C79-B219-F2633CCBACFB> .

rky:p233  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinolan maaseurakunnan kirkkomaisema kuvastaa kirkonkylien historian vaihetta, jolloin kirkko, pappila ja muutama kantatalo muodostivat kirkonkylän ytimen ennen maakaupan vapautumista.\n\nHeinolasta Mikkeliin johtaneen vanhan maantien varrella olevan kirkkomaiseman rakennuksia ovat Heinolan maaseurakunnan 1700-luvun puolivälissä rakennettu ristikirkko ja tapuli, Kotajärven rantaan rajautuvassa peltomaisemassa oleva pappila ja 1960-luvulta peräisin oleva, havumetsään taitavasti sovitettu seurakuntatalo. Maisemaa muovaavia tärkeitä elementtejä ovat kirkkoa ympäröivä hautausmaa, pappilan puutarha sekä Kotajärvi ympäröivine rantapeltoineen, Pikoinlampi ja siihen jyrkästi laskeutuva, havupuita kasvava harju. \n\nSuuren hautausmaan laidassa oleva kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko, jossa on itäsuomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Ristivarsien päistä aumatun kuvioidun paanukaton lappeet ovat lievästi kaartuvat. Katon keskellä on ristiin päättyvä viiritanko. \n\nKirkkosalissa on kaarevat lautaholvit ja ristikeskuksessa välikattokupoli. Kiinteä sisustus on kokonaisuudessaan 1930-luvun korjauksen mukaisessa asussa. \n\nHautausmaan laidassa oleva kaksikerroksinen kellotapuli on yleishahmoltaan intendentinkonttorin yksinkertaista uusklassismia ja kelloluukkujen ja ovien osalta kansanomaista 1700-luvulta periytyvää kustavilaisuutta.\n\nPappilan pihapiiri muodostuu 1860-luvulla rakennetusta pappilasta ja pihaa alkuaan reunustaneista sivurakennuksesta ja pitkästä aitasta. Sivurakennuksen jatkeeksi on 1990-luvulla rakennettu toinen identtinen sivurakennus. Piharakennukset muodostavat selkeän rajan pihapiiriä ympäröiville teille."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.249633947,26.066450169 61.251074371,26.065919937 61.251924022,26.065908858 61.252059080,26.067453937 61.252311257,26.068829116 61.251658725,26.069584924 61.251730176,26.070067866 61.250730822,26.072416243 61.250195459,26.073322014 61.249532866,26.072123592 61.248756238,26.072404049 61.248791348,26.069288256 61.248494991,26.068851973 61.247648792,26.064787449 61.248319555,26.063049113 61.249259688,26.063583136 61.249496145,26.065145351 61.249633947,26.066450169" ;
        poi:history       "Hollolan emäseurakuntaan 1630 luvulla erotettu Heinolan kappeli  itsenäistyi 1848. Heinolan kaupunkiseurakunta erotettiin siitä 1917.\r\n\r\nHeinolan maaseurakunnan kirkko on valmistui 1755 ja rakennettiin todennäköisesti kirkonrakentaja August Sorsan johdolla. Kirkkoa korjattiin 1933 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelmin. \r\n\r\nKellotapuli rakennettiin intendentinkonttorissa 1831 laaditun piirustuksen mukaan rakennusmestari Erik Leppäsen johdolla 1834.\r\n\r\nSeurakuntatalo valmistui 1965 arkkitehti Arno Savelan suunnittelemana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k111 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4072" ;
        skos:prefLabel    "Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9631>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Nyyssönen, Arto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9631" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7841>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:42+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p146>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Polhem "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:30:55.689+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:13:34.403+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40755 , koko:p37559 , koko:p39645 ;
        poi:description  "Bastioni Polhemin rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1752. Ensimmäisen vuoden työ käsitti pääasiassa louhintaa, mutta jo seuraavan vuoden aikana saatiin bastionin harmaakiviosa lähes valmiiksi. Kasemattien ja muurinharjojen\nvesieristystyöt jatkuivat kuitenkin vielä kaksi seuraavaa vuotta, aina vuoteen 1755.\n\nBastionin oikea kylki muodostui yksinkertaisesta puolustusmuurista, jossa oli kolme tykkiaukkoa, ja se jatkui kohti olkakulmaa korkeampana bonettina. Tämän takana, osittain olkakulmassa, oli holvattu kasematti, jossa oli kaksi tykkiaukkoa.\n\nOikeassa siivessä oli neljä huonetta ja kaksi eteistä olkakulman kasematin lisäksi. Nämä jäivät vuonna 1755 päättyneen rakennusjakson jälkeen holvaamattomiksi ja katettiin tiilellä vahvistetulla palkkirakenteella ja lautakatolla. Tilat oli ilmeisesti alun alkaenkin tarkoitettu hyötykäyttöön enemmän kuin puolustuskasemateiksi, mistä syystä niiden merenpuoleiset ampuma-aukot olivat suorakaiteen muotoisia ja saatettiin näin helposti varustaa ikkunoin tai luukuin. Oikean siiven rintavarustuksessa ei ollut tykkiaukkoja ja ampumatasanteen korvasi edellä mainittu katto.\n\nVasemman siiven kallioseinämän jatkeeksi rakennetussa puolustusmuurissa oli neljä tykkiaukkoa ja vasemmassa kyljessä kaksi kasemattia, jotka jäivät ensimmäisen rakennusvaiheen päättyessä holvaamattomiksi. (Vasemman kyljen historia on käsitelty erikseen kohdassa Polhemin kasematit /paja 51 a).\n\nBastioni Polhemin rakennustyöt pysähtyivät useaksi vuodeksi vuoden 1755 jälkeen. Tähän oli osittain syynä Ruotsin liittyminen Pommerin sotaan vuosina 1757-1762, jolloin kaikki Viaporin rakennustyöt telakkaa lukuunottamatta olivat lähes täysin pysähdyksissä.\n\nRakennustyöt saatiin uudelleen käyntiin vuonna 1763. Oikean siiven kasematit muutettiin työvankien majoitustiloiksi ja varustettiin ikkunoin ja takkauunein. Samana vuonna alettiin oikean siiven eteläisen osan päälle rakentaa kaksikerroksista tiilistä varuskuntapaviljonkia (Garnizons Pavillionen). Ratkaisu oli linnoitusteknisesti hyvin yllättävä -korkean rakennuksen julkisivu oli merelle päin täysin suojaamaton, oivallinen maalitaulu. Rakennuksen mahdollinen puolustautuminen oli kuitenkin otettu huomioon rakennussuunnitelmassa : eteläpäätyyn tehtiin kivääriaukot.\n\nVaruskuntapaviljongin ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin vuoden 1763 aikana ja rakennus tuli varuskunnan upseeriston käyttöön. Valmistunut rakennus käsitti noin puolet koko vasemman siiven pohja-alasta, vasempaan siipeen jo aiemmin rakennetut tilat jäivät edelleen yksikerroksisiksi.\n\nPaviljongin laajennustyöt käynnistyivät vuonna 1767 ja ne saatettiin päätökseen vuonna 1770. Ensi vaiheessa oikean siiven pohjoisosan kasemattien tilapäinen katto purettiin ja tilat holvattiin. Ne muodostivat nyt uudisrakennusosan kellarikerroksen. Laajennusosa rakennettiin samaan korkeuteen vuonna 1763 rakennetun paviljongin kanssa ja yhdistettiin tähän. Aiemmin rakennetun osan katto purettiin ja molemmat rakennusosat saivat yhtenäisen ullakkokerroksen, joka oli korkeampi kuin molemmat asuinkerrokset yhteensä.\n\nVaruskuntapaviljongin pohjakaava perustui keskikäytäväratkaisuun ja sisätilat olivat hyvin samanlaiset molemmissa kerroksissa. Alakerroksessa keskikäytävä oli holvattu, muut välipohjat olivat puuta. Rakennuksessa oli kaikkiaan kolme porrashuonetta.\n\nBastioni Polhemin oikean kyljen rakennustöitä jatkettiin samanaikaisesti paviljongin rakennustyön kanssa. Työ käsitti pääasiassa ampumatason eristeiden ja rakenteiden viimeistelyä.\n\nRuotsalaisen kauden lopussa ei bastioni Polhemissa tehty enää merkittäviä muutostöitä. Viimeinen rkennustyö oli vasemman siiven ja kyljen rintavarustuksen ampuma-aukkojen umpeenmuuraus vuonna 1804.\n\nVenäläisen kauden alussa rakennus oli yhä käytössä pääasiassa upseeriston asuinrakennuksena. Oikean siiven kellarikasematit, jotka olivat ruotsalaisella kaudella olleet vankilakäytössä, otettiin pääasiassa varastokäyttöön. Yhteen niistä sijoitettiin leivinuunilla varustettu keittiö. Toisinaan huoneita käytettiin myös työpajoina tai tilapäisesti majoitukseen. Tässä tarkoituksessa niihin tehtiin puulattiat ja seiniä paneloitiin lautavuorauksella, myös uuneja kunnostettiin. Vuosina 1835-39 kasemattien ampuma-aukot muurattiin uudelleen ja niitä laajennettiin.\n\nVarsinaisessa paviljonkirakennuksessa suurin venäläisellä kaudella tehty muutostyö oli korkean ullakkokerroksen purkaminen ja korvaaminen matalahkolla satulakatolla. Rakennukseen tehtiin samassa yhteydessä ensimmäinen peltikatto.\n\nKrimin sodan pommituksesta Polhemin paviljonki selvisi ilmeisesti suhteellisen vähin vaurioin, ainoastaan ullakkokerros paloi. Rakennus kunnostettiin vielä asuttavaan kuntoon ja siinä asuttiin aina vuoteen 1864 asti, jolloin se purettiin. Vaikka rakennuksen purkaminen tapahtuikin vasta näin paljon pommituksen jälkeen, olivat sen purkamisen syyt strategiset : korkea, puisin välipohjin varustettu rakennus ei voinut sijaita linnoituksen uloimmalla puolustusvyöhykkeellä. Sodan jälkeen alkoi Viaporin linnoitushistoriassa kokonaan uusi kausi, joka toi mukanaan uudentyyppiset maapatterit ja pomminkestävät kasarmit, vanha kasarmi sai väistyä näiden tieltä.\n\nVuoden 1864 jälkeen alettiin rakentaa nk.\" pitkän aikavälin\" patteria, joka nimettiin bastionin mukaan Polhemin patteriksi. Ruotsalaisaikaiset harmaakiviosat jätettiin purkamatta ja ne jäivät osaksi uutta patteria. Bastionin olkakulman tähän asti avoin kasematti muurattiin umpeen tiilellä ja siihen jäi vain pieni oviaukko. Oikean siiven kellarikerroksessa tehtiin eräitä väliseinä-, ikkuna- ja ovimuutoksia. Maapatteria varten rakennettiin kivinen tukimuuri oikean siiven kasemattiosan eteen linnoituksen sisäpuolelle, ja kahdesta kasematista järjestettiin uloskäynti tämän vallinosan lävitse. Vuonna 1867 maapatterille oli sijoitettu 3 8 \" rihlatykkiä.\n\nPatterin rakennustyöt jatkuivat vuosina 1877-78, jolloin sen rintavarustusta korotettiin, entiset tykinperustat korvattiin neljällä maarakenteisella tykkipankolla ja patteriin rakennettiin ammuskomerot. Ruotsalaisaikaiseen kasemattiosaan sijoitettiin lennätinasema sota-ajan käyttöä varten.\n\nSuomalaisen kauden aikana bastioni Polhemin kasematteja käytettiin puolustusvoimain varastona aina toisen maailmansodan loppuun saakka, minkä jälkeen ne ovat olleet tyhjillään.\n\nVuosina 1942-43 bastionin vasemman siiven ulkomuuria korjattiin Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta ja vasen kylki kunnostettiin Pohjoismaisen taidekeskuksen rakennustyön yhteydessä 1980-luvun alussa. (Ks. B 51 a). Muilta osin bastionia ja siihen liittyvää maapatteria ei ole kunnostettu ja ne ovat tällä hetkellä melko huonossa kunnossa.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun alkupuolella 27\nRakennusnumero vuonna 1927 B II 88\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 10 a, 10 b, 13, V 54, 68, 79, 113, 125, 133, 175, 362, 274, 375, 378\nMV SL Rakhist. Heiskanen, Seppo, 1983. Bastioni Polhem\nMV SL kopio Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK 565-613, 1042-1052"@fi ;
        poi:history      "Bastioni Polhemin rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1752. Ensimmäisen vuoden työ käsitti pääasiassa louhintaa, mutta jo seuraavan vuoden aikana saatiin bastionin harmaakiviosa lähes valmiiksi. Kasemattien ja muurinharjojen\nvesieristystyöt jatkuivat kuitenkin vielä kaksi seuraavaa vuotta, aina vuoteen 1755.\n\nBastionin oikea kylki muodostui yksinkertaisesta puolustusmuurista, jossa oli kolme tykkiaukkoa, ja se jatkui kohti olkakulmaa korkeampana bonettina. Tämän takana, osittain olkakulmassa, oli holvattu kasematti, jossa oli kaksi tykkiaukkoa.\n\nOikeassa siivessä oli neljä huonetta ja kaksi eteistä olkakulman kasematin lisäksi. Nämä jäivät vuonna 1755 päättyneen rakennusjakson jälkeen holvaamattomiksi ja katettiin tiilellä vahvistetulla palkkirakenteella ja lautakatolla. Tilat oli ilmeisesti alun alkaenkin tarkoitettu hyötykäyttöön enemmän kuin puolustuskasemateiksi, mistä syystä niiden merenpuoleiset ampuma-aukot olivat suorakaiteen muotoisia ja saatettiin näin helposti varustaa ikkunoin tai luukuin. Oikean siiven rintavarustuksessa ei ollut tykkiaukkoja ja ampumatasanteen korvasi edellä mainittu katto.\n\nVasemman siiven kallioseinämän jatkeeksi rakennetussa puolustusmuurissa oli neljä tykkiaukkoa ja vasemmassa kyljessä kaksi kasemattia, jotka jäivät ensimmäisen rakennusvaiheen päättyessä holvaamattomiksi. (Vasemman kyljen historia on käsitelty erikseen kohdassa Polhemin kasematit /paja 51 a).\n\nBastioni Polhemin rakennustyöt pysähtyivät useaksi vuodeksi vuoden 1755 jälkeen. Tähän oli osittain syynä Ruotsin liittyminen Pommerin sotaan vuosina 1757-1762, jolloin kaikki Viaporin rakennustyöt telakkaa lukuunottamatta olivat lähes täysin pysähdyksissä.\n\nRakennustyöt saatiin uudelleen käyntiin vuonna 1763. Oikean siiven kasematit muutettiin työvankien majoitustiloiksi ja varustettiin ikkunoin ja takkauunein. Samana vuonna alettiin oikean siiven eteläisen osan päälle rakentaa kaksikerroksista tiilistä varuskuntapaviljonkia (Garnizons Pavillionen). Ratkaisu oli linnoitusteknisesti hyvin yllättävä -korkean rakennuksen julkisivu oli merelle päin täysin suojaamaton, oivallinen maalitaulu. Rakennuksen mahdollinen puolustautuminen oli kuitenkin otettu huomioon rakennussuunnitelmassa : eteläpäätyyn tehtiin kivääriaukot.\n\nVaruskuntapaviljongin ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin vuoden 1763 aikana ja rakennus tuli varuskunnan upseeriston käyttöön. Valmistunut rakennus käsitti noin puolet koko vasemman siiven pohja-alasta, vasempaan siipeen jo aiemmin rakennetut tilat jäivät edelleen yksikerroksisiksi.\n\nPaviljongin laajennustyöt käynnistyivät vuonna 1767 ja ne saatettiin päätökseen vuonna 1770. Ensi vaiheessa oikean siiven pohjoisosan kasemattien tilapäinen katto purettiin ja tilat holvattiin. Ne muodostivat nyt uudisrakennusosan kellarikerroksen. Laajennusosa rakennettiin samaan korkeuteen vuonna 1763 rakennetun paviljongin kanssa ja yhdistettiin tähän. Aiemmin rakennetun osan katto purettiin ja molemmat rakennusosat saivat yhtenäisen ullakkokerroksen, joka oli korkeampi kuin molemmat asuinkerrokset yhteensä.\n\nVaruskuntapaviljongin pohjakaava perustui keskikäytäväratkaisuun ja sisätilat olivat hyvin samanlaiset molemmissa kerroksissa. Alakerroksessa keskikäytävä oli holvattu, muut välipohjat olivat puuta. Rakennuksessa oli kaikkiaan kolme porrashuonetta.\n\nBastioni Polhemin oikean kyljen rakennustöitä jatkettiin samanaikaisesti paviljongin rakennustyön kanssa. Työ käsitti pääasiassa ampumatason eristeiden ja rakenteiden viimeistelyä.\n\nRuotsalaisen kauden lopussa ei bastioni Polhemissa tehty enää merkittäviä muutostöitä. Viimeinen rkennustyö oli vasemman siiven ja kyljen rintavarustuksen ampuma-aukkojen umpeenmuuraus vuonna 1804.\n\nVenäläisen kauden alussa rakennus oli yhä käytössä pääasiassa upseeriston asuinrakennuksena. Oikean siiven kellarikasematit, jotka olivat ruotsalaisella kaudella olleet vankilakäytössä, otettiin pääasiassa varastokäyttöön. Yhteen niistä sijoitettiin leivinuunilla varustettu keittiö. Toisinaan huoneita käytettiin myös työpajoina tai tilapäisesti majoitukseen. Tässä tarkoituksessa niihin tehtiin puulattiat ja seiniä paneloitiin lautavuorauksella, myös uuneja kunnostettiin. Vuosina 1835-39 kasemattien ampuma-aukot muurattiin uudelleen ja niitä laajennettiin.\n\nVarsinaisessa paviljonkirakennuksessa suurin venäläisellä kaudella tehty muutostyö oli korkean ullakkokerroksen purkaminen ja korvaaminen matalahkolla satulakatolla. Rakennukseen tehtiin samassa yhteydessä ensimmäinen peltikatto.\n\nKrimin sodan pommituksesta Polhemin paviljonki selvisi ilmeisesti suhteellisen vähin vaurioin, ainoastaan ullakkokerros paloi. Rakennus kunnostettiin vielä asuttavaan kuntoon ja siinä asuttiin aina vuoteen 1864 asti, jolloin se purettiin. Vaikka rakennuksen purkaminen tapahtuikin vasta näin paljon pommituksen jälkeen, olivat sen purkamisen syyt strategiset : korkea, puisin välipohjin varustettu rakennus ei voinut sijaita linnoituksen uloimmalla puolustusvyöhykkeellä. Sodan jälkeen alkoi Viaporin linnoitushistoriassa kokonaan uusi kausi, joka toi mukanaan uudentyyppiset maapatterit ja pomminkestävät kasarmit, vanha kasarmi sai väistyä näiden tieltä.\n\nVuoden 1864 jälkeen alettiin rakentaa nk.\" pitkän aikavälin\" patteria, joka nimettiin bastionin mukaan Polhemin patteriksi. Ruotsalaisaikaiset harmaakiviosat jätettiin purkamatta ja ne jäivät osaksi uutta patteria. Bastionin olkakulman tähän asti avoin kasematti muurattiin umpeen tiilellä ja siihen jäi vain pieni oviaukko. Oikean siiven kellarikerroksessa tehtiin eräitä väliseinä-, ikkuna- ja ovimuutoksia. Maapatteria varten rakennettiin kivinen tukimuuri oikean siiven kasemattiosan eteen linnoituksen sisäpuolelle, ja kahdesta kasematista järjestettiin uloskäynti tämän vallinosan lävitse. Vuonna 1867 maapatterille oli sijoitettu 3 8 \" rihlatykkiä.\n\nPatterin rakennustyöt jatkuivat vuosina 1877-78, jolloin sen rintavarustusta korotettiin, entiset tykinperustat korvattiin neljällä maarakenteisella tykkipankolla ja patteriin rakennettiin ammuskomerot. Ruotsalaisaikaiseen kasemattiosaan sijoitettiin lennätinasema sota-ajan käyttöä varten.\n\nSuomalaisen kauden aikana bastioni Polhemin kasematteja käytettiin puolustusvoimain varastona aina toisen maailmansodan loppuun saakka, minkä jälkeen ne ovat olleet tyhjillään.\n\nVuosina 1942-43 bastionin vasemman siiven ulkomuuria korjattiin Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta ja vasen kylki kunnostettiin Pohjoismaisen taidekeskuksen rakennustyön yhteydessä 1980-luvun alussa. (Ks. B 51 a). Muilta osin bastionia ja siihen liittyvää maapatteria ei ole kunnostettu ja ne ovat tällä hetkellä melko huonossa kunnossa.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun alkupuolella 27\nRakennusnumero vuonna 1927 B II 88\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 10 a, 10 b, 13, V 54, 68, 79, 113, 125, 133, 175, 362, 274, 375, 378\nMV SL Rakhist. Heiskanen, Seppo, 1983. Bastioni Polhem\nMV SL kopio Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK 565-613, 1042-1052"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.143597469431526" ;
        wgs84:long       "24.981216263771103" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Keihäsaidan läpi minä näin punaisen Katolisen kirkon, missä olimme kerran Hanna-tädin kanssa käyneet katsomassa jouluseimeä, ja mietin mahtaisiko Hanna-täti auttaa, jos ajattelisin häntä oikein keskittyneesti - mutta siinä samassa kirkon oven yläpuolella seisova piispa Henrik kohotti sauvansa ja osoitti sillä meitä. Ja Paavali liiteli oven vasemmalta puolelta ilman halki ja torjui pitkällä miekallaan ilvekset. Sitten oven oikealla puolella seisova Pietari tuli avaimiaan kalisutellen ja avasi pienen Kaivarin puoleisen portin, jota emme olleet koskaan aiemmin huomanneet.\" (s. 149-150)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7936>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lukander, Minna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7936" .

rky:p493  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.510495387,25.090591849 60.509317217,25.092533417 60.508626663,25.090880731 60.508610779,25.090529764 60.508546331,25.089434139 60.508511050,25.088864429 60.508820524,25.088516211 60.509481399,25.088477265 60.509760028,25.088482929 60.510495387,25.090591849" ;
        poi:municipality  kunnat:k186 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2012" ;
        skos:prefLabel    "Tuusulan reservikomppania"@fi .

rky:p827  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla.\n\nTalvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina. Kesäkylät sijoittuvat ylemmäs tunturialueille.\n\nNykyisen Enontekiön saamelaisasutus sijoittuu Tornion Lapin vanhojen siitojen eli Rounalan, Suonttavaaran ja Peltojärven lapinkylien alueelle.\n\nNäkkälän kylä sijaisee pienen Näkkäläjärven pohjoisrannalla laajojen erämaiden keskellä. Maisemiltaan vaikuttavassa ympäristössä sijaitsevan kylän rakennuskanta koostuu pienikokoisesta, vapaasti saamelaisen rakentamistradition mukaan sijoitetusta rakennuskannasta. Kylän eteläosassa Näkkäläjärven länsirannalla on Näkkälän seitakivi.\n\nNäkkälästä lähtee Pöyrisjärvelle noin 15 km mittainen polkutie.  Lähellä Norjan rajaa sijaitsevan Pöyrisjärven eteläpuolella, pienen lammen rannalla on vanha saamelaisten kesäkylä, joka harmaine rakennuksineen muodostaa yhtenäisenä säilyneen kokonaisuuden. Alue on käytössä edelleen, se on Näkkälän paliskunnan Jauristunturin itäkyläläisten aluetta.\n\nKalkujärvi on vanha Maggojen ja Näkkäläjärven sukujen kesäasuinpaikka, jossa on asuttu ja paimennettu poroja 1900-luvun alusta asti. Nykyisin se on Jauristunturin itäkyläläisten kausiasuinpaikka, jossa asutaan kevättalvella paimennusaikana. Syystalvella siellä asutaan ettoaikana eli kun kootaan poroja. Asuintupia on 9, aittoja 12.  Kylän ympäristössä on paljon vanhoja kota- ja asuinsijoja sekä lypsy-ja merkitysniemiä. Ensimmäiset tuparakennukset ovat 1920-luvulta.\n\nPöyrisjärven kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.682908905,23.845286394 68.684491617,23.834066987 68.694061243,23.843276034 68.693793684,23.858871283 68.687324378,23.856464229 68.682908905,23.845286394" ;
        poi:history       "Suomen läntisellä saamelaisalueella poronhoitoon perustuva  saamelaisasutus keskittyi Itä-Enontekiön mäntymetsävyöhykkeelle sekä Könkämäenon - Muonionjoen varrelle. Enontekiön tunturialueiden saamelaisasutuksen muuttoasutusjärjestelmää säätelivät poronhoidon mukaiset vuotuiskiertotarpeet.\r\n\r\nKun Suomen suuriruhtinaskunnan ja Norjan valtakunnan väliset rajat sulkeutuivat 1852, joutuivat jutaavat saamelaiset valitsemaan, minkä valtion asukkaiksi he asettuivat. Rajojen sulkeutumisen jälkeen Pöyrisjärvi toimi paimentolaissaamelaisten kesäasuinpaikkana ja talvisin siirryttiin porojen kanssa outamaille Hetan ja Näkkälän kylän lähistöille. Kalkujärven kylä vakiintui kesäpaikaksi 1900-luvun alussa. Kesäkylät olivat myös hillastuksen ja syyskalastuksen tukikohtia. Pöyrisjärven käytön huippu ajoittui 1910-1940-luvuille, jolloin alueella kävi myös suomalaisia talollisia sesonkikalastusmatkoillaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5213" ;
        skos:prefLabel    "Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät (Pöyrisjärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4069>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Laurila, Ulla-Maija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/laurila-ulla-maija" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4308>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1047470~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8053>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Renvallinkuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1742728318992" ;
        wgs84:long        "25.0456773235217" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8053" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1565>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Murha Tähtitorninmäellä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1563> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/murha-tahtitorninmaella" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6263>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8DFF682A-DDF0-4567-A429-1652F351429B> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6358>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kampin keskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1690585165374" ;
        wgs84:long        "24.9316682496534" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kampin-keskus" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3854>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pieni suuri stadi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7886> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2311> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/pieni-suuri-stadi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8552>
        dcterms:modified  "2010-02-01T13:13:13+0300" .

rky:p1026  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhäjoen Kaukon, Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastusperinteestä. Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja vaja-alueita, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle. \n\nPyhäjoella on kolme kalasatamaa, jotka käsittävät useita kymmeniä venevajoja, verkkovajoja ja kala-aittoja. Pyhäjoen suussa on Jokipuojin kalaranta, joen pohjoisrannalla on Kaukon kalalanssi. Liminkaojan varrella Parhalahden kalarannassa on kolmisenkymmentä pientä kalavajaa ja -aittaa. \n\nKylien jakokuntien rakentamat kalasatamat ja venerannat muodostavat pitkin jokivartta levittyviä tiiviitä rakennusryhmiä. Rakennusryhmien sisällä on pieniä aukioita ja kalastukseen liittyviä rakennelmia. Ranta on kylien yhteismaata ja rakennukset kunkin talon omia. Rakennuksia on salvottu hirrestä, osa on lautarakenteisia. Monet on katettu malkapuilla, laudalla tai oljilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.474636982,24.247710320 64.474987645,24.244856308 64.476312093,24.244029699 64.477140875,24.244364025 64.476409322,24.249183276 64.474636982,24.247710320" ;
        poi:history       "Pyhäjoen Kaukon, Jokipuojin ja Parhalahden kalarannat ovat olleet samassa käytössä ikimuistoisista ajoista. Nykyisistä kalamaloista osa rakennettiin 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k625 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1392" ;
        skos:prefLabel    "Pyhäjoen kalarannat (Kaukon kalalanssi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8647>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Vuorimiehenkatu 35"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1594628336267" ;
        wgs84:long        "24.9429373617127" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8647" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6000>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kortteleiden eläinnimet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä ovat perua kortteleiden nimet kuten gaselli ja antilooppi? Malli on Tukholmasta, nimet valittiin eläinkunnasta. Kortteleita nimettiin lyhyen aikaa ennen 1800-luvun puoliväliä. Eläinnimet taisivat loppua jo ennen Töölöä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kortteleiden-elainnimet" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6857>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:53+0300" .

[ dcterms:description  "Simo Salmisen esittämän kappaleen \"Alle lujaa\" kuvituksena Helsinkiä (mm. Hakaniemi, Esplanadi) tuulilasin takaa nähtynä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8830> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4210>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1771611~S9*fin> .

rky:p1286  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.172152141,24.947441446 60.172617547,24.947409125 60.172625982,24.948272784 60.172223587,24.947809682 60.172161204,24.947655255 60.172152141,24.947441446" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4666" ;
        skos:prefLabel    "Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Lasipalatsi ja Rautatalo (Vakuutusyhtiö Pohja)"@fi .

[ dcterms:description  "Tommi Lindh: Maankäyttö ja rakennuslain soveltaminen Volvo-Auton tapauksessa - tärkeä ennakkopäätös." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7110> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7113>
] .

blue_route:s27  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Von Schantzin huvila"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p90> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Von Schantzin huvila"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9003>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1076256~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"-- aina olen halunnut istua pitkän illan kanssasi kahden,/ kuten linnut lentävät,/ nojasin Kaisaniemen puiston muuriin/ ja katsoin leikkiviä lapsia. --\" (s. 26)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1191> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7069>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Uudenmaankatu - Nylandsgatan 31 " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7067> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7068> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7069" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7308>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:16:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4804>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1342459~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9263>
        dcterms:modified  "2010-06-09T17:03:11+0300" .

[ dcterms:description  "Elokuvan Helenan kotikartano on Herttoniemen kartano, \njossa vauhdikas kaksintaistelukin on filmattu. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8348> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9358>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Pasila Buddha" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i677> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i677> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9358" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6854>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Stockan kello" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6853> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6852> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/stockan-kello" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7568>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1457130~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ruumis löytyi Pasilan velodromin naisten pukuhuoneesta. Kuolinaikaa tarkennetaan vielä, mutta se on joka tapauksessa ilmeisesti ollut sunnuntaina kello kahdeksan ja kello kahden välillä. Vahtimestari tarkasti tilat aamulla ja löysi ruumiin omien sanojensa mukaan 14.02. Günther Baum on kuollut verenhukkaan, joka on aiheutunut oikean käden irtirepimisestä ja tästä seuranneesta valtimon ja laskimon aukeamisesta.\" (s. 48)" ;
  dcterms:description            "Saksalaisen freelance-urheilutoimittaja Günther Baumin ruumis löytyy Velodromin naisten pukuhuoneesta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8896> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7789>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Konala"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847430/> ;
        wgs84:lat     "60.2399127852269" ;
        wgs84:long    "24.8451424767864" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/konala" .

<http://example/upload-base/#metadescription_106>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:47:33+0300" .

rky:p1522  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karjalan kylä on keskiajalla kehittynyt Mynämäen pitäjän syrjäinen kylä, joka on ollut mylly- ja sahatoiminnan myötä maaseutupitäjän pieni kaupan ja liiketoiminnan keskus.\n\nMynälahdelle laskevan Laajoen mutkassa sijaitsevassa Karjalankylässä on toiminut mylly, saha, meijeri ja kyläkauppa ja se kuvastaa syrjäisen maaseutukeskuksen kehittymistä maatalousvaltaisessa pitäjässä. Seudun pitkästä asutushistoriasta kertovat Laajoen varren kivikautiset asuinpaikat. Laajoen rannassa, 1600-luvulta periytyvällä kirkon paikalla, on kylän rukoushuone.\n\nKarjalan nykyinen mylly on rakennettu mahdollisesti 1920-luvulla, mutta paikalla tiedetään sijainneen myllyn jo 1700-luvulla. Mansardikattoisen, pystyllä peiterimoituksella vuoratun myllyn koneisto on säilynyt. Nykyinen mylly on ollut yhteisomistuksessa ja käytössä vielä sotien jälkeen. Myllyn vieressä on myllärin torppa. Perinteisesti avointa viljelysmaisemaa on hallinnut puurakenteisen, satulakattoisen sahan tiilipiippu. Sähkömoottorilla toiminut saha sijaitsee myllyn ja joen välillä. Vanhan kylätien varrella sijaitsevat mansardikattoinen, asuinkäyttöön muutettu meijerirakennus sekä entinen kyläkauppa. Kyläasutus on joen pohjoisrannalla.\n\n1600-luvun kirkon paikalla seisova hirsirakenteinen rukoushuone on suorakaiteen muotoinen ja satulakattoinen. Julkisivu on koristettu listoituksilla. Kirkkotarhaa on laajennettu edellisen kirkon aikana 1833 ja kiviaitaa on uusittu 1900-luvun alkupuolella.\n\nKarjalan ja Vehmalaisten kappeliseurakuntien yhdistymisen ajalta periytyvä kirkko on rakennettu kylien puolimatkaan, seitsemisen kilometriä Karjalan kylästä etelään. Uusgoottilainen puukirkko on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko. Rakennusaikansa asussa säilyneen kirkon runkohuoneeseen liittyy pitkillä sivuilla sakaristo ja eteishuone. Pohjaltaan neliömäinen torni on kaksinivelinen. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Viereisessä hirsirakenteisessa lainamakasiinissa vuodelta 1891 toimii kotiseutumuseo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.784421804,22.076118653 60.784554251,22.075254030 60.784728730,22.074908995 60.785338039,22.073293919 60.785728259,22.072601104 60.786094916,22.071949984 60.786483700,22.071944453 60.786622934,22.072096161 60.787069565,22.073641065 60.786563071,22.074652388 60.786238368,22.075341645 60.785854392,22.076116634 60.785447371,22.076854480 60.784421804,22.076118653" ;
        poi:history       "Mynämäen pitäjän vanhin asutus seurasi Mynä- ja Laajoen rantoja ja Karjalan kylän alueelle syntyi asutusta 1200-luvulla. Vuoden 1692 piispantarkastuksen mukaan kylässä oli 16 talollista. Laajoesta saatiin vesivoimaa myllyihin, ja kylässä oli 1700-luvulla isompia myllyjä neljä.\r\n\r\nKarjalan kylään rakennettiin rukoushuone 1600-luvun loppupuolella ja Karjalasta tuli Mynämäen kappeliseurakunta 1797. Vanhalle kirkon paikalle valmistui uusi puukirkko 1801, mutta se purettiin, kun Karjalaan yhdistettiin Vehmalaisten kappeliseurakunta 1860. Uusi kirkko päätettiin rakentaa Karppisten kylään Suojoelle. Kirkko valmistui 1869 Georg Th. Chiewitzin suunnitelmin.\r\n\r\nOmaksi seurakunnaksi Karjala erotettiin 1906 ja Karjalan vanhalle kirkon paikalle Karjalankylään rakennettiin rukoushuone 1911. Kunnallishallinnollisesti Karjala oli erotettuna Mynämäestä 1868-1977."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k503 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:mylly , poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5140" ;
        skos:prefLabel    "Karjalankylä ja Karjalan kirkko (Karjalan kirkko)"@fi .

<file:///suomenlinna/suomenlinna_purified.rdf>
        a       owl:Ontology .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9000>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 138"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1938200011618" ;
        wgs84:long        "24.9045298871462" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-138" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9857>
        dcterms:modified  "2012-06-20T11:43:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7210>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1348166~S9*fin> .

koko:p37801  dc:created  "2012-05-23T11:17:25.556+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T11:17:25.67+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "eväät"@en , "eväät"@fi , "eväät"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_2060>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:40:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_366>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:15+0300" .

rky:p1782  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.007652760,27.575733482 67.008186334,27.568825805 67.010981133,27.563330699 67.013738985,27.561678945 67.015281385,27.563667034 67.015610192,27.568762845 67.014425547,27.570214261 67.012222359,27.571937163 67.010430252,27.575089295 67.008462718,27.575575183 67.007652760,27.575733482" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k583 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Kiemunkivaara)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7305>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Hakulinen, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7305" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kontulankaaren alitse kulkevat portaat on rakennettu uusiksi. Tuossa taisi olla kampaamo silloinkin, tuossa kukkakauppa - kyltit ovat samoja. Tyhjä, ihmisetön käytävä ostarin keskellä sijaitsevaan leikkipuistikkoon, röpelöisen pylväsveistoksen luo, on leveämpi kuin muistinkaan. Käännyn puistikosta oikealle - tuossa oli ennen Elanto, jonka tässä päässä myytiin rautakauppatavaraa, lätkämailoja ja polkupyöriä. Sieltä minunkin Kohoni ja Stradani olivat peräisin. Entinen ostarinlaidan metsikkörinne on poissa, tilalla uusia rakennuksia ja metroaseman sisäänkäynti. (s. 18)" ;
  dcterms:description            "Kari muistelee lapsuutensa maisemia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9826> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7785>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9260>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Rossi, Vappu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9260" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Karl Lindahlin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7332> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8019>
        dcterms:modified  "2009-12-22T12:27:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5515>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3F1AAC4B-0229-44A8-B95C-EBBFBB5FF237> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7470>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7804>
        dcterms:modified  "2009-11-18T15:40:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7565>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Henrik" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2606> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7565" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p109>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Hårleman "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T12:17:23.886+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:23:26.182+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38095 , koko:p39645 , koko:p37559 , koko:p33088 ;
        poi:assetID      "B31" ;
        poi:description  "Käyttöönottotyöt\n\nVuoden 1973 Suomenlinnan käyttösuunnitelmassa esitettiin bastioni Hårlemaniin kunnostettavaksi työhuone- ja asuintiloja. Samalla ehdotettiin rekonstruoitavaksi 1880-luvulla purettu linnoitusportti.\n\nKäyttöönottotöiden suunnittelun lähtökohtana oli monumentin monimuotoisuus ja sen nykytila. Toisaalta raunioituneet portin jäänteet kaipasivat pikaisesti suojakatosta, toisaalta pommitettujen kasemattien kohdalle oli mahdollista rakentaa uudisosa. Puretun portin – joka olisi myös liian kapea nykyiselle ajoneuvoliikenteelle – uudelleenrakentamista ei pidetty nykyisten restaurointiperiaatteiden mukaisena. Rappiolla olleiden kasemattien saattaminen nykynormeja noudattavaan asuinkäyttöön olisi myös aiheuttanut niin paljon muutoksia, että asuinkäytön suunnittelusta luovuttiin jo hankkeen alkuvaiheissa.\n\nOikeassa siivessä sijaitsevista kaksikerroksisista kasemateista näkyi hyvin, miten puolen vuosisadan kylmillään olo muuttaa rakennuksen raunioksi. Rakennuksesta puuttui kunnollinen vesikatto, sen puuosat olivat lahonneet, kaikki irtain tai helposti irrotettava oli viety ja sekä rappaukset että maalit olivat pudonneet.\n\nKoska oli välttämätöntä suojata rakennus uudella vesikatolla, ikkunoilla ja ovilla, päätettiin tilat samalla kunnostaa käyttöön. Toisaalta osa komeista kasemateista päätettiin jättää koskemattomiksi nähtävyyksiksi. Työhuoneiden vaatima kohtuullinen varustetaso soveltui hyvin vanhojen kasemattien arkkitehtuuriin. Lämmityksen, valaistuksen sekä vesi- ja viemärijohtojen vaatimat tekniset asennukset oli mahdollista sijoittaa uuteen välipohjaan, joten monumentin tilat ja rakenteet voitiin pääosin säilyttää ennallaan.\n\nKunnostustyössä koko vasen siipi katettiin yhtenäisellä katoksella, joka suojaa uudisrakennuksen ja raunioiden lisäksi vielä hyväkuntoisia ruotsalaisaikaisia kasematteja. Puuttuvien kasemattien paikalle rakennettiin uudisrakennus, johon sijoitettiin viisi työhuonetta ja työhuoneiden yhteinen sosiaalitila sekä tekninen tila. Säilyneet kasematit kunnostettiin varastoiksi.\n\nOikean siiven ja kyljen kasemateista kahdeksan muutettiin työtiloiksi, kolme porrashuoneiksi ja viisi jätettiin entiselleen nähtävyydeksi. Työhuoneet varustettiin vesipisteellä. Neljään työhuoneeseen, joissa jouduttiin eniten korjaamaan ulkoseinää vanhojen hormien kohdalla, rakennettiin uudet peltiuunit. Porraskäytävien seinäpinnat jätettiin koskemattomiksi, mutta työtilojen tiiliseinät paikattiin ja pinnat ohutrapattiin ja kalkkimaalattiin.\n\nTyön valmistuttua paljastui, että 1950-luvulla rakennettu betoninen yläpohja ei kyennyt suojaamaan rakennusta sateelta; tummia läiskiä alkoi ilmestyä työhuoneiden seinille ja ikkunoiden kohdalta alkoi sataa sisään. Näiden kohtien kunnostus liitettiin puolustusmuurin korjaustyöhön.\n\nToteutusaika: 1995-98\nHyötyala: 671m2\nBruttoala: 1957 m2\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu Ark-Viapori Oy/ Petri Mikonsaari\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Innostructura Oy/ Eero Kotkas\nLVI-suunnittelija: Timo Penttilä-yhtiöt, Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Jukka Sainio\nSähkösuunnittelija: Konsulttitoimisto J. W. Majurinen Oy, Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nRakennustyöt: Suomenlinnan työsiirtola\nMaisemasuunnittelu: MA-Arkkitehdit Oy/ Marja Mikkola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nBastioni Hårleman on osa Susisaaren ulointa puolustusvyöhykettä, sen eteläistä osaa. Alkuaan se yhdistyi länsipuolella kurtiinimuurin välityksellä bastioni Polhemiin ja varustusten eteläpuolelle jäi vielä suojaava etuvarustus Casimir Wrede. Bastionin vasen siipi yhdistyi pohjoisessa porttirakennuksen välityksellä bastioni Kunniaan.\n\nBastioni Hårlemanin rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1750 ja se oli pääosin valmis jo vuonna 1753. Tällöin vasemmassa siivessä oli kaksitoista tynnyriholvattua harmaakivikasemattia, jotka oli revetoitu tiilellä. Nämä oli rakennettu lähinnä vain puolustustarkoituksiin ja varustettu tykkiaukoin. Holvien päällä oli avoin turvetettu ampumatasanne ja tykkiaukoin varustettu rintavarustus. Osa holveista jäi kuitenkin vaille turvetusta aina 1760-luvun lopulle asti.\n\nBastioni Hårlemanin oikea siipi rakennettiin kaksikerroksiseksi maastoa myötäillen. Korkean, ainoastaan kivääriaukoin varustetun puolustusmuurin taakse rakennettiin miehistön majoitustiloja, jotka oli ryhmitelty neljän porrashuoneen ympärille. Kaikki huoneet oli varustettu muuratuin uunein. Ensimmäisen rakennusvaiheen päättyessä oikea siipi oli vielä keskeneräinen. Se oli holvaamaton, mutta puolustusmuurin päätteenä oli rintavarustus, jonka takana oli ampumatasanteen sijasta puinen pulpettikatto. Bastionin kärkikulmassa oli pyöreä, tiilellä revetoitu ruutivarasto.\n\nBastionin oikeassa kyljessä oli ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen kolme kasemattia, joista kahdessa oli leivinuunit. Viaporille tyypilliseen tapaan tämäkin leipomoksi sisustettu varustuksen osa oli kuitenkin pääasiallisesti puolustustarkoituksia silmälläpitäen rakennettu ja tästä syystä se oli varustettu tykkiaukoin. Olkakulmaan jäi pieni kolmikulmainen kasematti, jossa oli tiililattia. Oikea kylki oli oikean siiven tavoin katettu puukatolla, mutta puolustusmuuri päättyi rintavarustukseen, jossa oli kaksi tykkiaukkoa.\n\nVuosina 1768-1770 oikean siiven ja kyljen kattorakenne uusittiin rakentamalla palkisto ja kaksinkertainen lankkukatto, jonka päälle rakennettiin ampumataso savesta, maasta ja turpeesta. Oikean siiven tilat olivat käytössä miehistön majoitustiloina vuoteen 1780 asti, minkä jälkeen sinne sijoitettiin työvangit.\n\nKurtiini Hårleman-Polhem oli yksinkertainen harmaakivimuuri, jonka keskellä oli hiekkakivin kehystetty käyntiportti. Susisaaren lounaisosassa alkuaan sijainnut merenlahti ulottui lähes muuriin saakka, ja siitä oli tarkoitus rakentaa vesisäiliö suodatinjärjestelmineen Tämä hanke ei koskaan toteutunut lopullisesti, vaikka erinäisiä rakennustoimenpiteitä sitä varten tehtiinkin.\n\nKurtiini Hårleman-Kunnia jäi 1750-luvulla suoritettujen rakennustöiden jälkeen keskeneräiseksi. Vuoden 1766 inventaarion mukaan se käsitti harmaakivisen puolustusmuurin, jonka keskellä oli holvattu käyntiportti ja tykkiaukot tämän molemmin puolin. Muurin sisäpuolelle suunnitelluista kasemateista oli vain perustustyöt aloitettu. Vuonna 1773 vanha portti purettiin ja korvattiin porttirakennuksella, jossa oli leveämpi, holvattu, ajoportti, jonka seinissä oli kivääriaukot. Portin molemmin puolin oli kasematit, joista bastioni Hårlemanin puoleisessa sijaitsi vartiotupa. Ulkonäöltään portti oli samanlainen, kuin vielä nykyään jäljellä oleva Hamilton-Polhemin portti. Porttirakennus räjäytettiin venäläisten toimesta vuonna 1880 ja seuraavana vuonna purettiin räjäytyksestä vielä jäljellejääneet osat.\n\n\nVenäläisen kauden alussa oikean siiven ja kyljen kasematit olivat hyvin huonokuntoisia, sillä puiset, väliaikaisiksi aiotut, katot olivat vuotaneet jatkuvasti ja aiheuttaneet lahoamista sekä ylä- että välipohjissa. Oikean siiven toinen kerros holvattiin vuosina 1820-23 ja tilat kunnostettiin asuinkuntoon. Asuinhuoneisiin tehtiin ilmanvaihtokanavat ja seinät paneloitiin puulla. Holvaustyön yhteydessä pihajulkisivua ja rintavarustusta korotettiin. Holvien päälle muodostettiin ampumataso. Myös oikea kylki holvattiin ja sisustettiin leipomoksi.\n\nAvoin ampumataso ei osoittautunut vesieristykseltään juuri vuotavaa puukattoa paremmaksi, ja 1830-luvulla päätettiin ratkaista ongelma lopullisesti rakentamalla rautapeltikatot koko varustuksen päälle. Työ valmistui vuonna 1835. Katot tuhoutuivat Krimin sodan pommituksessa vuonna 1855, minkä jälkeen oikean siiven ampumatasanteen maapeitettä vahvistettiin ja rintavarustusta korotettiin.Sodan jälkeen oikean siiven tilojakäytettiin varastoina. Vuonna 1860 ampumatasanne päätettiin jälleen kattaa rautapellillä ja se oli tämän jälkeen katettu aina 1930-luvulle saakka. 1880-luvulta suomalaisen kauden alkuun oikea siipi oli jälleen asuinkäytössä.\n\nOikea kylki jätettiin Krimin sodan jälkeen kattamatta, mutta ampumatasannetta vahvistettiin maakerroksella ja rintavarustusta korotettiin. Kasemattien tykkiaukot muurattiin umpeen.\n\nVaruskuntakasarmin ( B 28) rakennustyöt aiheuttivat muutoksia myös bastioni Hårlemanissa. Kurtiinimuuri Hårleman-Polhem purettiin ja samoin osa vasemman kyljen päätyä. Kasemattien huonokuntoiset holvit purettiin ja ne holvattiin uudelleen. Oviaukot muurattiin uudelleen tiilellä. Ampumatasanne kyljen päällä uusittiin vahvistamalla sitä lohkaretäytön päälle tehdyllä tiili- ja sementtikerroksella ja parantamalla vesieristystä sinkkipellin avulla. Tämän jälkeen holvit peitettiin hiekalla, mullalla ja turpeella.\n\nBastioni Hårlemanin vasen siipi säilyi kattamista lukuunottamatta lähes muutumattomana Krimin sodan pommitukseen saakka. Pommituksen jälkeen sen ampumatasannetta ja vahvistettiin ja rintavarustusta korotettiin, kuten varustuksen muissakin osissa. suurempi muutos tapahtui vasta vuonna 1864, jolloin siiven sisäpihan puoleinen muuri purettiin seitsemän eteläisimmän kasematin osalta ja tilalle rakennettiin puurakenteinen tykistön talli. Siiven pohjoisosan kasemateista osa muutettiin arestihuoneiksi vuonna 1867, jolloin ampumatasanteen päälle rakennettiin näiden osalle pärekatto. Tallirakennus purettiin vasta suomalaisella kaudella, vuonna 1963.\n\nSuomalaisen kauden alkaessa bastioni Hårleman siirtyi puolustusvoimain hallintaan ja se oli tuolloin jo hyvin huonokuntoinen. Rakennusta käytettiin varastointiin niiltä osin kuin se oli käyttökelpoinen, aina vuoteen 1949, jolloin se tyhjennettiin kokonaan.\n\nMuinaistieteellisen toimikunnan toimesta kunnostettiin osa bastionin huonokuntoisista muureista vuosina 1929 ja 1935-36. Oikean siiven ampumatasanne vesieristettiin betonilaatalla vuonna 1952 ja oikea kylki oli pakko peittää sortuman jälkeen väliaikaisella suojakatolla vuonna 1986.\n\nBastioni Hårlemania on kunnostettu Suomenlinnan hoitokunnan toimesta vuodesta 1993 lähtien. Tähän asti työt ovat rajoittuneet ulkomuurien, ampumatasanteiden ja muurinharjojen korjaukseen, mutta myös rakennuksen sisätilojen kunnostuksen suunnittelu on käynnistynyt ja tarkoituksena on rakentaa bastionin suojiin työhuonetiloja sekä vasempaan siipeen että oikeaan kylkeen. Osa varustuksesta on tarkoitus jättää kunnostuksen ulkopuolelle ja säilyttää eräänlaisena \" rauniomuseona\".\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisellä kaudella tallin n:o 92, varustus n:tta\nVuonna 1918 tallin n:o B 36\nVuonna 1927 tallin n:o B 36\n\nLähteet:\n\nKA VSA 14991,1550, 1554,17044,\nKrA V 49, 56, 98, 100, 131, 174, 279, 334, 371, 372,\nMV SL Rak.hist. Mäkinen, Anne: Bastioni Hårleman. 1989.\nMV SL Valokuvakokoelmat\nMV SL VIK 329-397"@fi ;
        poi:history      "Hårleman-Polhemin sarvilinna kuului Susisaaren uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen. Tämän sarvilinnan toinen puolibastioni nimettiin Hårlemaniksi Ruotsin rokokooajan merkittävän arkkitehdin mukaan. Bastioni rakennettiin pääosin vuosina 1750-53 ja se koostuu vasemmasta ja oikeasta siivestä sekä oikeasta kyljestä. Rakennusmateriaalina on harmaakivi, joka on verhottu sisäpuolelta tiilellä.\n\nVenäläisen kauden alussa bastioni Hårlemanin oikea siipi otettiin asuinkäyttöön, huoneet holvattiin ja holvit katettiin ampumatasolla. Krimin sodan pommitusten vaurioiden korjauksissa rintavarustusta korotettiin, kasematteja korjattiin oikeasta siivestä ja purettiin vasemmasta siivestä. Niiden tilalle rakennettiin suuri hirsirakenteinen talli, joka purettiin sata vuotta myöhemmin.\n\nSuomalaisen ajan alkaessa bastioni Hårleman oli hyvin huonokuntoinen. Käyttökelpoisilta osiltaan rakennus toimi varastoina vuoteen 1949, jolloin rakennus tyhjennettiin kokonaan. Oikean siiven raunioituneet kaksikerroksiset kasematit katettiin 1950-luvulla nurmetetulla betonilaatalla. Myös oikea kylki sai myöhemmin väliaikaisen suojakatoksen. Bastionin muurit kunnostettiin vuosina 1993-2004.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/5/4/saha/suomenlinna/0_8209807200610168848.JPG" , "http://media.onki.fi/7/8/5/saha/suomenlinna/0_6010505383438497169.JPG" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401631\n" ;
        wgs84:lat        "60.14279629249265" ;
        wgs84:long       "24.98475677967076" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8279>
        dcterms:modified  "2009-12-31T12:53:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5775>
        dcterms:modified  "2011-05-06T11:51:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3EFC4BC7-F4C4-4C78-8E90-A2D6124A6199> .

rky:p456  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kiteen kirkko ja pappila muodostavat pitäjän kirkollisen keskuksen mäelle muun asutuksen yläpuolelle. Korkeatorninen Kiteen kirkko on näyttävä esimerkki  luonnonkiven käytöstä julkisivumateriaalina 1800-luvulla. \n\nKiteen luonnonkivikirkon ikkuna- ja oviaukot on muurattu punatiilestä samoin kattolista ja muut koristeaiheet. Kirkonmäellä on kolme seurakunnan vanhinta hautausmaata, kansalaissodan ja viime sotien sankarihaudat muistomerkkeineen sekä Karjalan merkkimiehen, Puhoksen ja Möhkön ruukkien ja monien sahojen omistajan ja Suomen ensimmäisen höyrylaivan valmistajan Nils Ludvig Arppen hauta.\n\nKirkon vieressä on empiretyylinen Iso Pappila eli kirkkoherranpappila hyvin säilyneine pihapiireineen. Pappilaa ympäröineistä avoimista pelloista on säilynyt peltoaukea sen ja kirkon välillä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.096753346,30.148732432 62.096817831,30.149533126 62.096772774,30.150473574 62.096447489,30.152255276 62.095949865,30.153664482 62.095114598,30.156362519 62.094476559,30.157404995 62.093720821,30.156034432 62.093818100,30.153469136 62.094031337,30.151516329 62.094861088,30.150671937 62.095089653,30.150460615 62.095624937,30.148489420 62.096650687,30.148053923 62.096753346,30.148732432" ;
        poi:history       "Kiteen emäseurakunta muodostettiin Stolbovan rauhan jälkeen 1631 ja kirkonpaikaksi tuli Kiteenjärven ranta jo 1660-luvulla. Nykyinen ja järjestyksessään seurakunnan neljäs kirkko valmistui arkkitehti F. A. Sjöströmin 1878 laatimien piirustusten mukaan syksyllä 1890. Rakennustyötä hidasti ensin seurakunnan kiistely kirkon materiaalista ja sitten viimeistelyä vailla olleen kirkon palaminen.\r\n\r\nKiteen kirkkoherranpappila siirrettiin kirkon lähelle Suorlahdesta 1730-luvulla. Vanhalle paikalle valmistui uusi päärakennus 1839. 1800-luvulla mittaan sitä laajennettiin ja pihapiiriin rakennettiin myös talousrakennuksia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k260 ;
        poi:poiType       poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2014" ;
        skos:prefLabel    "Kiteen kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9854>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tähdenpeitto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9853> ;
        th:lisatietoa     "On vain terävä, kylmä nuoruus, joka on kohta ohi,\njonka aikana täytyy kokea niin paljon kuin suinkin,\njonka aikana täytyy juosta eikä koskaan pysähtyä.\n\nTähdenpeitto on romaani Riinasta ja Tähdenpeitto on romaani Joonasta, se on tarkkaan sommiteltu ja hallitun runollinen kertomus kahdesta nuoresta, jotka elävät samassa kaupungissa, Helsingissä, ja kuitenkaan eivät.\n\nTähdenpeitto on tarina astronomiasta, kahvilassa nukkumisesta, ystävyydestä, sähköstä ja yksinäisyydestä. Ja siitä, kuinka kaikki mitä on tulossa voi hetkessä muuttua konditionaaliksi.\n\nTähdenpeitto on nuoren ihmisen kirja ja Tähdenpeitto on kirja nuorista ihmisistä, mutta nuortenkirja se ei ole. Vaikka voi sen sellaisenakin lukea.\n\nwww.wsoy.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9854" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p73>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinrakennus E4"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:05:36.561+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:43:15.652+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33985 , koko:p36235 ;
        poi:description  "Rakennus kuuluu samaan huoltokeskussuunnitelmaan kuin rakennukset E 3 ja E 5. Se rakennettiin v.1759-61 upseerien asuinrakennukseksi. Valmistuessan se sulki ns. kasarmipihan lännen puolelta ja sen eteläpääty oli tarkoitus yhdistää ns. sairaalapihan rakennuskompleksiin. Rakennuksen erikoislaatuinen, epäsymmetrinen muoto johtuu näin ollen siitä, että se on keskenjääneen rakennussuunnitelman osa.\n\nVuonna 1761 asuttavaan kuntoon valmistuneessa rakennuksessa oli kolme kerrosta ja porrashuone sekä itäisen julkisivun keskellä että pohjoispäädyn etelänpuoleisessa nurkkauksessa. Kuten kasarmipihan muissakin rakennuksissa ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunat olivat suorakaiteen muotoiset, yläkerroksen sen sijaan loivasti segmenttikaariset. Rakennuksen itäisen julkisivun keskiosaa korostettiin runko-osasta vain vähän ulkonevalla risaliitilla. A.E.Geten päiväämättömän suunnitelman mukaan risaliitti oli tarkoitus päättää päätykolmioon. Rakennus jäi valmistuttuaan kuitenkin viimeistelemättömäksi ja se peitettiin väliaikaisella suojakatolla.\n\nVuonna 1776 laadittiin suunnitelma, jonka mukaan rakennukseen olisi tehty mansardikerros, mutta suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu, vaan rakennus jäi rapistumaan väliaikaisen suojakaton alla aina vuoteen 1798, jolloin se katettiin uudelleen, kuten kasarmipihan muutkin rakennukset. Korjaukseen kuului myös julkisivun rapautuneiden tiilien ja saumausten uusiminen. Mainintaa mahdollisesta rappaamisesta ei löydy. Ensimmäinen tiedossa oleva rappaussuunnitelma on laadittu venäläisten toimesta vuonna 1815.\n\nVenäläisellä kaudella rakennus oli eri joukko-osastojen sekä perheellisten että naimattomien upseerien käytössä. Rakennus vaurioitui Krimin-sodan pommituksessa kuten rakennukset E 3 ja E 5 , ja pommituksen aikaansaamat vauriot korjattiin heti sodan jälkeen. Merkittävämpiä muutostöitä ei tehty ennen vuosia 1897-98, jolloin kaikki välipohjat uusittiin ja keittiöiden katot muutettiin ratakiskoin vahvistetuiksi kappaholveiksi. Keittiöiden ja pohjakerroksen lattiat muutettiin asfalttilattioiksi, jollaiset tehtiin myös pohjakerroksen käytäviin. Samassa yhteydessä uusittiin myös ikkunoiden karmit ja puitteet .\n\nVuonna 1918 rakennus oli käytössä vankikasarmina ja siellä sijaitsi II vankipiirin kanslia. Samassa talossa oli myös lääkärin vastaanotto. Vankileiriajan jälkeen rakennus siirtyi puolustusvoimain hallintaan ja se oli käytössä kasarmina.\n\nRakennus kunnostettiin Valmet Oy:n työntekijöiden asunnoiksi arkkitehti\nHeikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan vuosina 1948-49.\n\nNykyään rakennus on Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa ja edelleen asuinkäytössä. Rakennuksen julkisivut kunnostettiin kesällä 1994.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRuotsalainen nimitys \"Officerspavillionen\"\nVenäl.n:o 112\nRakennusnumero v.1918 Vankikasarmi n:o 12, E 2\n1927 E 2\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 23, 24, 61, VSÖ 8, 15, 16, 19, 30, 37\nMV SL VIK E 243-274\nPettersson, Lars: Suomenlinnan telakan vaiheita, 1951."@fi ;
        poi:history      "Rakennus kuuluu samaan huoltokeskussuunnitelmaan kuin rakennukset E 3 ja E 5. Se rakennettiin v.1759-61 upseerien asuinrakennukseksi. Valmistuessan se sulki ns. kasarmipihan lännen puolelta ja sen eteläpääty oli tarkoitus yhdistää ns. sairaalapihan rakennuskompleksiin. Rakennuksen erikoislaatuinen, epäsymmetrinen muoto johtuu näin ollen siitä, että se on keskenjääneen rakennussuunnitelman osa.\n\nVuonna 1761 asuttavaan kuntoon valmistuneessa rakennuksessa oli kolme kerrosta ja porrashuone sekä itäisen julkisivun keskellä että pohjoispäädyn etelänpuoleisessa nurkkauksessa. Kuten kasarmipihan muissakin rakennuksissa ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunat olivat suorakaiteen muotoiset, yläkerroksen sen sijaan loivasti segmenttikaariset. Rakennuksen itäisen julkisivun keskiosaa korostettiin runko-osasta vain vähän ulkonevalla risaliitilla. A.E.Geten päiväämättömän suunnitelman mukaan risaliitti oli tarkoitus päättää päätykolmioon. Rakennus jäi valmistuttuaan kuitenkin viimeistelemättömäksi ja se peitettiin väliaikaisella suojakatolla.\n\nVuonna 1776 laadittiin suunnitelma, jonka mukaan rakennukseen olisi tehty mansardikerros, mutta suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu, vaan rakennus jäi rapistumaan väliaikaisen suojakaton alla aina vuoteen 1798, jolloin se katettiin uudelleen, kuten kasarmipihan muutkin rakennukset. Korjaukseen kuului myös julkisivun rapautuneiden tiilien ja saumausten uusiminen. Mainintaa mahdollisesta rappaamisesta ei löydy. Ensimmäinen tiedossa oleva rappaussuunnitelma on laadittu venäläisten toimesta vuonna 1815.\n\nVenäläisellä kaudella rakennus oli eri joukko-osastojen sekä perheellisten että naimattomien upseerien käytössä. Rakennus vaurioitui Krimin-sodan pommituksessa kuten rakennukset E 3 ja E 5 , ja pommituksen aikaansaamat vauriot korjattiin heti sodan jälkeen. Merkittävämpiä muutostöitä ei tehty ennen vuosia 1897-98, jolloin kaikki välipohjat uusittiin ja keittiöiden katot muutettiin ratakiskoin vahvistetuiksi kappaholveiksi. Keittiöiden ja pohjakerroksen lattiat muutettiin asfalttilattioiksi, jollaiset tehtiin myös pohjakerroksen käytäviin. Samassa yhteydessä uusittiin myös ikkunoiden karmit ja puitteet .\n\nVuonna 1918 rakennus oli käytössä vankikasarmina ja siellä sijaitsi II vankipiirin kanslia. Samassa talossa oli myös lääkärin vastaanotto. Vankileiriajan jälkeen rakennus siirtyi puolustusvoimain hallintaan ja se oli käytössä kasarmina.\n\nRakennus kunnostettiin Valmet Oy:n työntekijöiden asunnoiksi arkkitehti\nHeikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan vuosina 1948-49.\n\nNykyään rakennus on Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa ja edelleen asuinkäytössä. Rakennuksen julkisivut kunnostettiin kesällä 1994.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRuotsalainen nimitys \"Officerspavillionen\"\nVenäl.n:o 112\nRakennusnumero v.1918 Vankikasarmi n:o 12, E 2\n1927 E 2\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 23, 24, 61, VSÖ 8, 15, 16, 19, 30, 37\nMV SL VIK E 243-274\nPettersson, Lars: Suomenlinnan telakan vaiheita, 1951."@fi ;
        poi:poiType      poio:kasarmi ;
        wgs84:lat        "60.14726661042969" ;
        wgs84:long       "24.975862574577377" .

<http://example/upload-base/#metadescription_602>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8016>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Uusitalo, Kaija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8016" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7244> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246>
] .

<http://sparql.onki.fi/poi/www.nba.fi/>
        a               foaf:Organization ;
        skos:prefLabel  "Museovirasto"@fi , "National Board of Antiquities"@en ;
        foaf:homepage   <http://www.nba.fi/en/index> ;
        foaf:mbox       "kirjaamo@nba.fi" ;
        foaf:phone      "+358 295 33 6000" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3483>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7863> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7531> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3077> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3483" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1076>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1420317~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8181>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:45:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7801>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Runeberginkatu 29"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9298> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1729002395679" ;
        wgs84:long        "24.9235271021175" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7801" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8276>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Tola, Pamela"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8276" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8515>
        dcterms:modified  "2010-01-26T17:42:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5772>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pukinmäen asema" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koska Pukinmäen nykyinen asema on avattu/ otettu käyttöön? Pukinmäen nykyinen asema avattiin 6.1.1982 klo 12.00.\n\nLähde:\nhttp://www.albumit.lasipalatsi.fi/search/photo.html?photo_id=28878&restype=&formtype=" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/koska-pukinmaen-nykyinen-asema-avattu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6486>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:29+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p271>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Jauhovarasto"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T13:08:18.178+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:13:14.366+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p35622 , koko:p33509 , koko:p14489 ;
        poi:description  "Merivartioaseman rakennuksista vanhin osa on vuonna 1885 val­mistunut va­rastorakennus (C 26), jota alunperin käytettiin tykistön jauhovarastona. "@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nSuomenlahden merivartiosto tarvitsi tukikohdan Helsingin edustan valvontaa varten. Rakennus C 25 katsottiin tähän käyttöön sopivaksi, koska sen vieressä on hyvä satamapaikka vartioveneille ja rannasta pääsee nopeasti avomerelle. Varasto C 26 kunnostettiin merivartioaseman käyttöön.\n\nSauna C 24 rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä, ja sen paikalta purettiin pie­nempi raken­nus.\n\nToteutusaika: 1978\nHuoneistoala: 122m²\nKerrosala: 147m²\n\nRa­kennutta­ja­: Suo­menlinnan hoito­kunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Os­mo Sipari Ky\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Auvo Kallio & Co\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Iikka Hu­ovinen Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Veikko Vahvaselkä Ky\n­Rakennustyöt: Hel­singin läänin­vanki­lan Suomenlinnan työ­siirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 26 rakennettiin tykistön jauhovarastoksi vuonna 1885. 1900-luvulla sitä on käytetty puolustusvoimien hallinnassa mm. halkovajana. Varasto peruskorjattiin 1978 Arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitelmien mukaan Merivartioston C 25 peruskorjaushankkeen yhteydessä.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 194\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 116\nLähteet:\nMV SL VIK C 1376-1379.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nrot 0278 ja 0280.\nMV SL VIK C 1376 vuodelta 1885."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.1476270934633" ;
        wgs84:long       "24.982852411270187" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i10>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Maununneva"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847438/> ;
        wgs84:lat     "60.2447347490124" ;
        wgs84:long    "24.9023582833867" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/maununneva" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8775>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1901744~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Luku 18: Suomen vihatuin talo. Stora Enson pääkonttori, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896>
] .

rky:p1249  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Eiran asemakaava ilmentää hyvin 1900-luvun alun sitteläisiä kaupunkisuunnitteluihanteita, kuten Vallilan ja Etu-Töölön kaupunginosienkin asemakaavat. Eira on yhtenäinen pääosin vuosien 1910-14 välillä rakennettu kaupunginosa, johon liittyvät kiinteästi myös Huvilakadun jugend-korttelit sekä arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Mikael Agricolan kirkko.\n\nEiran asemakaava heijastaa 1900-luvun alun uutta huvilakaupunginosa-ajattelua eurooppalaisessa kaupunkirakennustaiteessa. Vapaamuotoisessa asemakaavassa on pyritty irtautumaan säännöllisestä ruutukaavasta, suorista kaduista ja suorakulmaisista aukioista. Kaavan keskeisen rungon muodostaa maaston korkeimmalla kohdalla soikiomainen, istutettu Engelin aukio, sen ympärillä eri tasoilla kaartuvat katulinjat sekä rantaan johtava puistokatu.\n\nEiran pienkerrostalojen esikuvat ovat jugend-kauden arkkitehtuurissa, jonka muuttuminen monumentaaliseksi on havaittavissa kaupunginosan rakennuksissa. Eiran arkkitehtuuri on lähinnä nimekkäiden arkkitehtien ja rakennusmestareiden, kuten Harald Smedbergin, Selim A. Lindqvistin ja nuoremman polven arkkitehtien Jarl Eklundin ja Max Frelanderin suunnittelemaa. Sekä Eiran puisto että Engelin aukio ovat 1910-luvun merkittäviä kaupunkipuistoja, jotka on suunnitellut Svante Olsson.\n\nEiran kaupunginosaan rajoittuvat itäpuolella Huvilakadun neljä korttelia, jotka ovat sovellus toisesta ajalle ominaisesta asemakaavaideasta, suurkorttelipihasta. Kadut ovat suoria ja katutila suljettu. Korttelit on rakennettu väljien pihojen, jalankulku- ja huoltokujien ympärille. Rakennuskanta muodostuu pääasiassa kolmikerroksisista, 1900-luvun alussa rakennetuista jugend-tyylisistä asuinrakennuksista, joiden tornit ja ikkunaerkkerit elävöittävät katukuvaa. Huvilakadun varrella on useiden merkittävien arkkitehtien, kuten Lars Sonckin, arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen ja Onni Tarjanteen suunnittelemia rakennuksia, mutta myös monia rakennusmestareiden piirtämiä taloja. Kansallisromanttisen Eiran sairaalan on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Sairaalan vieressä on samalta ajalta Villa Johanna, yksi harvoista art nouveau -aikakauden kokonaistaideteoksena toteutetuista yksityistaloista Helsingin keskustassa.\n\nArkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Mikael Agricolan tiilikirkko seurakuntatiloineen rajaa kaupunginosaa Tehtaankadun pohjoispuolella Tehtaanpuiston länsiosassa. Kirkon korkea torni  on kiinteä osa kaupunginosan ja kaupungin merellistä silhuettia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.155141510,24.942562262 60.154891810,24.940300079 60.155039164,24.938267713 60.155450385,24.936509423 60.156052100,24.935168707 60.156966783,24.934249017 60.157173525,24.935539957 60.157834542,24.935180780 60.158000950,24.936361807 60.158896604,24.939023423 60.159930287,24.941878807 60.159226259,24.942036973 60.158259000,24.940940625 60.158097211,24.940983290 60.158033584,24.941113282 60.158193604,24.944598928 60.155557700,24.945908581 60.155141510,24.942562262" ;
        poi:history       "Arkkitehti Lars Sonck ehdotti jo 1898, että teollisuudelle varattu alue kaavoitettaisiin huvilakaupunginosaksi. Aloite ei toteutunut, mutta 1905 Lars Sonck, Bertel Jung ja Armas Lindgren ehdottivat, että perustettava yhtiö rakentaisi alueelle huvilakaupunginosan, jolle Sonck oli jo laatinut kaavaluonnoksen. Kaupunki laati alueelle lopullisen asemakaavan 1908. Suurin osa Eiran huvilakaupunginosasta rakennettiin 1910-1914. Kaupunginosaan aiotuista paritaloista tuli pienkerrostaloja, koska kaavassa ei erikseen määritelty talotyyppejä tai niiden sijainteja.\r\n\r\nEiranpuistikko, Helsingin ensimmäinen arkkitehtoniseen tyyliin suunniteltu istutus, toteutettiin 1915. Engelinaukio geometrisine muotoineen valmistui 1920-luvun alussa, sitä laajennettiin 1930-luvulla. Suunnitelmat laati kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja suunnitelmiin vaikutti myös häntä avustanut poikansa Paul Olsson.\r\n\r\nHuvilakadun alue oli vielä 1800-luvun lopulla täysin rakentamaton. Alue kaavoitettiin lopullisesti 1906 ja rakennettiin vuoteen 1910 mennessä. Ainoastaan Huvilakatu 9-11 purettiin 1961 ja tilalle rakennettiin ajanmukainen kerrostalo.\r\n\r\nEiran lääkäreiden yksityissairaalan piirustukset valmistuivat 1904 ja sairaalaa laajennettiin niinikään Sonckin suunnitelmin 1910. Vaimonsa mukaan nimetyn Villa Johannan yksityiskohtiin asti ulottuneet suunnitelmat teetti liikemies Uno Staudinger arkkitehti Selim A. Lindqvistillä 1905.\r\n\r\nPäätös Mikael Agricolan kirkon rakentamisesta Tehtaanpuistoon Albertinkadun alkupään kohdalle tehtiin 1928. Ensimmäinen arkkitehtikilpailu pidettiin 1930. Sijoituksesta ja arkkitehtuurista virinnyt keskustelu johti kuitenkin seuraavana vuonna uuteen kilpailuun, jonka voitti arkkitehti Lars Sonckin laatima ehdotus. Tällöin kirkon rakennuspaikka myös siirtyi kaupunkikuvallisista syistä lännemmäksi. Kirkko ja siihen 1933 aloitetun rakennustyön jo alettua lisätty Kankurinkadun suuntainen seurakuntatalo voimistelusaleineen valmistui 1935. Kirkon yksityiskohtaisesta suunnittelusta vastasi arkkitehti Arvo Muroma."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:parantola , poio:puisto , poio:sairaala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551" ;
        skos:prefLabel    "Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko"@fi .

rky:p952  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.933194845,29.969831347 63.933478693,29.971075411 63.932823753,29.972009592 63.932549632,29.970720781 63.933194845,29.969831347" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Niskankoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i186>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Elementtihelvetin häpykarvahippaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/elementtihelvetin-hapykarvahippaa" .

[ dcterms:description  "Tero Tuomela haastattelee kirjailija Laura Halosta Kynsilaukassa. Paikalle ilmestyy myös kolmas romaanin keskeisistä henkilöistä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2122> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9497>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6223>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lönnrotinkatu, Andreankatu vai mikä?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Eräässä Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan kutsussa vuonna 1923 on TKY:n osoitteeksi mainittu Rue du St. Andre 29. Kyseessä on varmaan joku teekkarien väännös oikeasta osoitteesta. Ilmeisesti sillä tarkoitettiin nykyistä Vanhaa Polia Lönnrotinkatu 29:ssä. Onko Lönnrotinkadulla ollut 1920-luvulla jokin toinen nimi, josta tuo St. Andre on mukailtu? Lönnrotinkatu oli vuodesta 1820 lähtien nimeltään St. André Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. Nimeksi vahvistettiin vuonna 1838 Andrae Gatan, jonka suomalaisessa vastineena oli 1866 Antreankatu ja 1880-luvulla Andreankatu. Nimi on ollut kartassa 1890 myös muodossa Andreegatan. Nimiasut Antreankatu - Andraegatan vahvistettiinn virallisesti vuonna 1909. Suomalaiseksi nimeksi oli tuolloin ehdolla Antinkatu ja tätä käytettiinkin epävirallisesti aina vuoteen 1928, jolloin uudeksi nimeksi tuli Lönnrotinkatu - Lönnrotsgatan Elias Lönnrotin mukaan.\n\nLähde: \nHelsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 2. korj. p. 1992)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7327> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lonnrotinkatu-andreankatu-vai-mika" .

[ dcterms:description  "Seppo Hiltusen antikvariaatti 1973-1976" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3099> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6454>
] .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Kain Tapper" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7369> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7367>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8512>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Kukkakauppa Sininen Tulppaani"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sininen Tulppaani" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1644354605626" ;
        wgs84:long           "24.9398790821637" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8512" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9226>
        dcterms:modified  "2010-06-07T16:39:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6483>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Vihtilä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Asunto-osakeyhtiö Vihtilä" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6484> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8464> ;
        wgs84:lat            "60.1592304078001" ;
        wgs84:long           "24.9364547834011" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vihtila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6722>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:36:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1572>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:44:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319846~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319847~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1811518~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7197>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4693>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1021134~S9*fin> .

rky:p1151  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Littoisten verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä tekstiilitehtaista. Alue on harkitun rakennustoiminnan tuloksena syntynyt arkkitehtonisesti korkeatasoinen teollisuusyhdyskunta, jonka suunnittelijoina on ollut maamme nimekkäimpiä arkkitehtejä. Se on ominaispiirteensä hyvin säilyttänyt esimerkki suljetusta yhdyskunnasta, joka tarjosi jäsenilleen kaikki palvelut ja toimintamahdollisuudet, joista myöhemmin yhteiskunta tuli vastaamaan. Kotimäki työväen asuinalueena kuuluu 1920-luvun parhaimmistoon niin suunnittelultaan, viihtyisyydeltään kuin säilyneisyydeltään.\n\nLittoisten entisen verkatehtaan aluetta hallitsevat punatiiliset tuotantorakennukset. Näistä vanhin on 1820-luvulta pääosan ollessa 1800-luvun loppupuolelta ja 1920-luvulta. Alueella on myös 1850-luvulla rakennettu, arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema kahdeksankulmainen konttori- ja asuinrakennus. Verkatehtaan vanhat tilat on pääosin muutettu asuinkäyttöön. Tuotantorakennuksiin liittyy laaja 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettu työväen asuntoalue, jolla sijaitsee myös tehdasyhteisön kirkkona oleva entinen kirjasto- ja lukusalirakennus, kerhotilana toimiva entinen työväen yhteiskeittiö ja asuinkäyttöön kunnostettu tehtaankoulu. Tehtaanjohtajan asuintalo ns. Schnittin linna sijaitsee mäellä tehtaan eteläpuolella. Asuinrakennuksen piirustukset ovat hampurilaisen arkkitehtitoimisto J. Schwartzin käsialaa. Niemessä tehdasalueen luoteispuolella on tehtaan teknillisen johtajan asuintalo.\n\n1920-luvulla rakennettu Kotimäki-niminen yhtenäinen ja tiivis, puistomainen työväen asuinalue muodostuu arkkitehti Bertel Jungin laatimien tyyppipiirustusten mukaan rakennetuista satulakattoisista ja lautavuoratuista omakotitaloista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.448058705,22.402867608 60.448357506,22.404278169 60.448675951,22.405947939 60.448676191,22.407306506 60.448845294,22.409525116 60.448831447,22.410301714 60.448625809,22.410479105 60.446764438,22.410555785 60.446188688,22.407111821 60.446132740,22.405736322 60.446247266,22.404165860 60.446107139,22.402307058 60.448058705,22.402867608" ;
        poi:history       "Littoisten verkatehtaan vanhin teollisuusrakennus rakennettiin 1824 Littoistenjärven rantaan. Kolmikerroksisessa rakennuksessa oli sekä asuinhuoneita että työsaleja. Rakennusta muutettiin 1850-luvulla arkkitehti G. Th. Chiewitzin laatimien piirustusten mukaan. Tehdaskorttelin luoteisosan tuotantosiivet valmistuivat 1923 arkkitehti Valter Jungin suunnittelemana. Arkkitehti Bertel Jung laati 1920-luvulla tehdasalueen vieressä sijaitsevan Kotimäen työväenasuinalueen vapaamuotoisen kaavan ja tyyppitalosuunnitelmat.\r\n\r\nTehtaan toiminta Littoisissa loppui 1968 ja tehtaan tiloja on otettu asuin- ja liikekäyttöön vuodesta 1995 lähtien."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k202 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue , poio:kirkkorakennus , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1761" ;
        skos:prefLabel    "Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4788>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hall, Marja-Terttu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hall-marja-terttu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8772>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hurriganes"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8772" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vanhan eessä patsastelee kamalasti väkee, Pepsodentti-Pentti siinä Rulla-Ullan näkee.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i866> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9486>
        dcterms:modified  "2010-12-03T16:25:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6982>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:26+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ooppera sen sijaan on pieni ja ahdas. Kultausta ja koukeroa koko rahan edestä. Vanha venäläinen varuskuntateatteri, kertoo Tina, rakennettu tsaarin upseerien iloksi kylmään ja sivistymättömään kaupunkiin. Akustiikka paikassa on kuin huopatossussa, istuimet lasten mittojen mukaan rakennetut.\" (s. 239)" ;
  dcterms:description            "Francesco ja Tina käyvät oopperassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9081> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Yhtään säettä en ole saanut aikaan,/ mutta en soimaa itseäni siitä: eilinen kului/ erään kuvanveistäjän seurassa/ Fleminginkatua koluten.\" (s. 13)\n\n\"Liha! Veri! Rakkaus! Kuolema!/ Aateluus ja aate!/ Näin suuria sanoja saattaa liikkua mielessäni,/ kun kohtaat minut ajatuksiini vaipuneena,/ vaikkapa nyt jossakin/ Fleminginkadun kuppilassa.\" (s. 15-16)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7526> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528>
] .

[ dcterms:description  "\"Oikeus ankarana\", kertomus kutoja-Yrjöstä, joka varkauksiensa vuoksi tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin nykyisen Arabian porsliinitehtaan koillispuolella sijainneella hirsipuumäellä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7396>
] .

rky:p1745  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Östersundomin kartano kuuluu Suomenlahden rannikolla sijaitseviin 1600-luvulla muodostettuin kartanoihin, jonka talouskeskus koostuu monipuolisesta, ajallisesti kerroksisesta,  hyvin säilyneestä rakennuskannasta. Östersundomin kartanoympäristöön kuuluvat pieni 1700-luvun kirkko ja Villa Björkudden, kirjailija Zacharias Topeliuksen vanhuudenkoti.\n\nMaisemallisesti hallitsevalla paikalla, kuusiaidan suojassa oleva,  kartanon päärakennus on peräisin 1870-luvulta. Rakennuksen eklektiseen ulkoasuun on liitetty tyylimääritelmä \"englantilainen\". Osa kartanon talouskeskuksen  monipuolisesta rakennuskannasta on peräisin 1700-luvulta ja osa 1800-luvun puolesta välistä. Harmaakivinavetan vanhimmat osat ovat 1700-luvun lopulta, tiilestä muuratut viljamakasiini, viinapolttimo ja paja 1840-luvulta. Olennaisimmilta osiltaan kartanomiljöö on esimerkki 1800-luvun jälkipuolen rakentamistavasta. Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema, suuri kalkkitiilinen tallirakennus on rakennettu 1923. Östersundomin kartanon talouskeskus ja peltoaukea ovat nykyään Porvoon moottoritien ja Vanhan Porvoontien välissä ja sen viljelymaisemaa suunnitellaan rakentamiskäyttöön.\n\nÖstersundomin puinen kappelikirkko meren rannassa kartanon lounaispuolella on päädyistään viistetty pitkäkirkko, jonka runkohuoneeseen liittyy koillisessa sakaristo ja länsipäädyssä eteishuone. Kirkkosalin kattaa särmikäs puuholvaus. 1700-luvun puolivälin kirkon nykyinen ulkoasu on peräisin 1800-luvun lopusta. Kirkkoa ympäröi kiviaidan rajaama hautausmaa.\n\nÖstersundomin kartanon kaakkoispuolella merenrannassa on Villa Björkudden, kirjailija, professori Zacharias Topeliuksen vanhuudenkoti. Kaksikerroksisen, hirsirakenteisen päärakennuksen lisäksi rakennuskokonaisuuteen kuuluu nk. Fågelbo (1882), renkitupa (1880), leivintupa ja jääkellari, riihi, luuva, lato ja laituri."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.254576213,25.207433241 60.256966676,25.204902448 60.257482407,25.205243365 60.258111698,25.209138791 60.258153234,25.211246634 60.257185965,25.212407056 60.255045835,25.211152434 60.254629149,25.210384001 60.254576213,25.207433241" ;
        poi:history       "Östersundom on ollut Sipoon vanhimpia kyliä, se mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1347.\r\n\r\nItäsalmen kylä läänitettiin 1624 ratsumestari Henrik von Hofvenille ja 9 autiotilaa yhdistettiin säteriksi, joka muodosti alun Östersundomin kartanolle. 1683 reduktiossa muodostettiin Karlsvik-niminen kaksinkertainen säteriratsutila. Venäläiset joukot tuhosivat kartanon kokonaan isonvihan aikana 1713.\r\n\r\nÖstersundomin eli Karlvikin kartanosta muodostui 1700- ja 1800-luvuilla yksi Sipoon huomattavimmista kartanoista. Kartanon rakennuskanta uusittiin 1780- ja 1790-luvuilla. Osa tästä rakennuskannasta, mm. harmaakivinavetta, jonka vanhin osa on vuodelta 1785, on säilynyt. 1800-luvun alkuvuosina kartanolla oli oma pelikorttitehdas muutaman vuoden ajan. \r\n\r\nÖstersundomin kartano siirtyi 1870 agronomi Georg Borgströmille, joka kehitti kartanosta mallitilan. Kartanon pellot salaojitettiin jo varhain, tila oli uranuurtaja monien lajikkeiden viljelyssä ja rakennuskantaa uusittiin. Nykyinen kertaustyylinen, pystyhirsirakenteinen päärakennus valmistui 1878. Sen suunnitteli omistajan lanko arkkitehti Theodor Decker, Sipoon tiilikirkon suunnittelija.\r\n\r\nKartanon kaakkoispuolella meren rannassa sijaitsevan Villa Björkuddenin suunnitteli arkkitehti Wilhelm Linsén 1856-¨1858 pysyväksi asunnoksi leski Antoinette Lindforsille. Professori, kirjailija Zacharias (Sakari) Topelius osti huvilan 1879 vanhuudenkodikseen.\r\n\r\nÖstersundomin kappeli rakennettiin 1754 Sipoon saariston ja rannikon asukkaiden tarpeisiin. Rakennusta korjattiin 1895 ja 1961."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:navetta , poio:huvila , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1544" ;
        skos:prefLabel    "Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila (Björkudden)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9223>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Tervasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tjärholmen" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1736813064198" ;
        wgs84:long           "24.968869990235" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tervasaari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7194>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Hietalahdenranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1620851138404" ;
        wgs84:long        "24.9292888395136" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7194" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7433>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_589>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1712330~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1929548~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1633442~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Fleminginkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1870035897864" ;
        wgs84:long    "24.9538190925634" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7528" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9483>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Runoilijan kalenteri. 1959-1960, kuultua, nähtyä, koettua" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Teoksessa kuvataan Helsingin kulttuurielämää ja -vaikuttajia vuosina 1959-1960. Kulttuuriarvioihin ja pohdintoihin sekoittuu myös välähdyksiä kirjailijan perhe-elämästä Munkkivuoressa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6554> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6803> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=35&BibliographyId=299&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9483" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9722>
        dcterms:modified  "2011-07-29T14:20:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7693>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:59+0300" .

rky:p419  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paraisten kalkkitehtaan alue Länsi-Turunmaalla sekä Kemiönsaaren Vestlaxin ja Salon Förbyn kalkkilouhokset kuvastavat alueella vuosisatoja jatkunutta kalkinlouhinnan ja -tuotannon perinnettä. Paraisten kalkki on ollut maamme tärkeimpiä sementtitehtaita ja edustaa Etelä-Suomeen keskittynyttä, tekniseltä kehitykseltään jatkuvasti muuttunutta ja mittakaavaltaan kasvanutta 1900-luvun rakennusaineteollisuutta.\n\nParaisten teollisuusalue käsittää suuren määrän eri-ikäisiä teollisuus- ja tehdasrakennuksia sekä niiden lisäksi vanhoja asuinrakennusryhmiä, jotka koostuvat pääosin hirsisistä, 1800-luvulla rakennetuista päärakennuksista ja niiden ulkorakennuksista. Paraisten teollisuusalueeseen kuuluu useita merkittäviä avolouhoksia. Alueella on pohjoismaiden suurin, yli sata metriä syvä ja 65 hehtaaria laaja Skräbböle-Limbergin avolouhos. Avolouhoksen partaalla on useasta hirsisestä 1800-luvun työväenrakennuksesta koostuva, kalkki- ja sementtiteollisuuden toimintaa esittelevä Paraisten teollisuusmuseo sekä työväentalo. Teollisuuskokonaisuuteen sisältyy eri-ikäisten tuotantolaitosten lisäksi mm. kaksikerroksinen klassistinen hallintorakennus. Vanhimpia louhoksia on Simonbyn avolouhos, jossa kalkin louhinta on jatkunut keskiajalta saakka.\n\nVestlaxin vanhat louhokset, joista on louhittu kalkkia 1500-luvulta lähtien niin kalkinpolttoa kuin kivenhakkuuta varten, muodostavat huomattavan nähtävyyden. Stenholmenilla on ollut avolouhoksen lisäksi suuri kalkinpolttouuni. Satamapaikkaan liittyy myös sahateollisuuden muistoja.\n\nFörbyn kalkkilouhos ja -tehdas sijaitsevat Isossaluodossa, jossa on noin 500 metriä pitkä kalkkikiviesiintymä. Förbyn louhos on perustettu 1881 ja alueella on säilynyt jyrkkäreunaisten avolouhosten lisäksi kaivostorni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.100403012,22.883928985 60.099105981,22.885113147 60.098430867,22.884240704 60.096946435,22.874822952 60.099120899,22.869242430 60.099716039,22.869755788 60.099969016,22.879164843 60.100403012,22.883928985" ;
        poi:history       "Turunmaan rannikkoalueen runsaat kalkkiesiintymät mahdollistivat vuosisatojen ajan kalkinpolton talonpoikien sivuelinkeinona. Höyrykoneiden keksiminen teki elinkeinosta kannattavan. Talonpoika Otto Moberg laajensi Paraisten kalkintuotannon teolliseen mittakaavaan perustamalla 1898 Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön liikekumppaniensa kanssa. Paraisille rakennettiin 1800-luvun loppupuolella useita uudentyyppisiä sylinteriuuneja, joista ensimmäisiä oli Simonbyhyn 1880-luvulla rakennettu uuni. Kalkkivuori Oy alkoi 1900-luvun alussa myydä toistenkin tuottajien kalkkia ja avasi yhteydet Venäjälle. Yhtiö hankki omistukseensa lähes kaikki Paraisten kalkkiesiintymät.\r\n\r\nVarsinainen kalkin suurtuotanto alkoi, kun Paraisilla ryhdyttiin käyttämään teknisesti uudenlaista kehäuunia 1905. Suomen ensimmäinen sementtitehdas valmistui Paraisille 1914. Kalkkivuori Oy laajeni sotien jälkeen suurteollisuudeksi ja rakennusalan kehittyessä Paraisten kalkki laajensi tuotevalikoimaansa muoviteollisuuden ja kevyen metalliteollisuuden aloille sekä muutti 1979 nimensä Partek Oy:ksi. Partek luopui 1990-luvulla rakennusainetuotteista, jotka siihen asti olivat olleet sen liiketoiminnan kivijalka ja alkoi valmistaa maa- ja metsätalouden työkoneita. Partekin kalkkikiviyhtiö Nordkalkin pääkonttori ja louhos toimivat edelleen Paraisilla.\r\n\r\nParaisten lisäksi useissa rannikon kylissä oli harjoitettu talonpoikaista kalkinpolttoa. Kemiönsaaren (ent. Kemiön) kalkkilouhokset on tehnyt tunnetuksi kivenhakkaaja Antonius Timmermannin kiviveistämö. Timmermann työskenteli 1580-luvulla Vestlaxin Stenholmenilla. Aina 1880-luvun alkuun asti kalkkia poltettiin suurissa kalkkimiiluissa. Satama palveli kalkin myyntiä ja kuljetusta. Vestlaxin kalkkia poltettiin uuneissa vielä 1900-luvulla. Kalkin louhinta loppui Vestlaxissa 1950-luvun alussa. Salon (ent. Särkisalon) kalkkia hyödynnettiin jo keskiajalla; Krakanäsin kalkkilouhos mainittiin jo 1329 Turun tuomiokirkon yhteydessä. Förbyn kalkkikivilouhos perustettiin 1881 ja sen kalkkikivikaivos ja -tehdas uusittiin 1955."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:teollisuusrakennus , poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1799" ;
        skos:prefLabel    "Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas (Förby)"@fi .

th:PopRock  a            owl:Class ;
        rdfs:label       "Pop / Rock"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Musiikki .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9817>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Marjatan talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1869834442648" ;
        wgs84:long        "24.9653211776486" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/marjatan-talo" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p36>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:59" ;
        dc:modified      "21.10.2009 15:33" ;
        skos:altLabel    "valtion organisaatio"@fi , "paikallishallinnon organisaatio"@fi ;
        skos:prefLabel   "julkinen organisaatio"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Runeberginkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1742173166063" ;
        wgs84:long    "24.9229821511889" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7788" .

blue_route:c31  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s32 ;
        :source       blue_route:s31 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vielä meil on vähän aikaa,\nvalmistaudu sanoon jäähyväiset Konalalle.\nJa sit ei nähä vähään aikaan,\nheilauta käsiis, mut älä sano hyvästi\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i558> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4>
] .

rky:p679  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Socklothällanin majakka- ja luotsiyhdyskuntaan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin säilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden. Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turvalaitteiden kehitystä ja niiden välisiä toiminnallisia yhteyksiä.\n\nUudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä sijaitseva Socklothällanin saari koostuu maan nousun myötä yhteen kasvaneista Socklothällanista ja Hällgrundista. Socklothällan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Hällgrund tiheää lehtimetsää kasvava louhikkosaari. Kohteen historialliseen rakennuskantaan kuuluu 1824 rakennettu tunnusmajakka, 1911 rakennettu luotsiasema ja loistorakennelma vuodelta 1903. Saarella on myös muutamia kalastusmajoja.\n\nSocklothällanin tunnusmajakka on 21,4 metriä korkea, kahdeksankulmainen puutorni. Sen ylin kolmannes on maalattu valkoiseksi ja alaosa punaiseksi. Pookin vieressä on yksikerroksinen luotsiasema. Keltaiseksi maalatun luotsiaseman ulkorakennuksiin kuuluu käymälä ja venevalkamassa oleva venevaja. Venevalkaman kallioissa on luotsien kaivertamia vedenkorkeusmerkintöjä.\n\nHällgrundin pohjoisrannalla on luotsien hoitoon kuulunut rautaristikkojalustalla oleva loisto. Hällgrundin-nimellä tunnettua loistoa voidaan pitää myös Uudenkaarlepyyn satamamajakkana. Lähes 13 metriä korkean loiston luokse johtaa suurilla kivillä päällystetty polku.\n\nSocklothällanin ja Hällgrundin välissä on polkuun liittyvä pieni kivisilta. Socklothällanin rannoilla on suuria kivistä ladottuja viitansijoittajia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.641322527,22.413697700 63.645448168,22.414731299 63.645500491,22.417371790 63.645565232,22.420639644 63.642969287,22.420369752 63.640055014,22.420066751 63.639241696,22.414080158 63.641322527,22.413697700" ;
        poi:history       "Uuteenkaarlepyyhyn lännestä johtavan väylän merkkinä oli Tornskärin tunnusmajakka jo 1600-luvun lopulla. Kun väylä alkoi madaltua rakensivat porvarit tunnusmajakan kaupunkiin pohjoisesta johtavan väylän suulle Socklothällaniin. Valtio lunasti tunnusmajakan ja saarella sijainneen luotsipaikan rakennuksineen 1848. Saarelle rakennettiin uusi luotsivartiotupa 1876. Socklothällanilla päivysti kaksi luotsia, jotka luotsasivat laivoja Alön redille sekä Stubbenin ja Mässkärin luotsipaikoille. Luotsaustoiminta saarella loppui 1950-luvulla.\r\n\r\nSuomen ensimmäiset loistot rakennettiin 1883, niiden joukossa myös Socklothällanin loisto. Loisto nostettiin ilmeisesti 1903 kymmenen metriä korkealle rautaristikkotelineelle ja muutettiin kaasulla toimivaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2924" ;
        skos:prefLabel    "Socklothällanin majakka- ja luotsiyhdyskunta"@fi .

foaf:Agent  a       owl:Class ;
        rdfs:label  "actor"@en , "toimija"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7430>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sykkö, Sami"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7430" .

[ dcterms:description  "Päähenkilö Itikka lähtee ravintola Kosmoksesta taksilla \"van Goghin korvaan\" ja päätyy satumetsään." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9625> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8144>
        dcterms:modified  "2011-06-20T17:28:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1910715~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5640>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=998D194D-9C04-431A-B8DB-CDD96B1017DC> .

rky:p321  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nokianvirran Emäkosken varrelle perustetut metsä- ja kumiteollisuuden tuotantolaitokset kuuluvat Suomen teollistumisen keskeisiin ympäristöihin. Historiallisesti Nokian puunjalostusteollisuus edustaa modernin paperiteollisuuden varhaisinta vaihetta 1860-luvulta. Kumiteollisuuden alalla Nokiasta on muodostunut 1900-luvun aikana teollisuusalansa synonyymi. Teollisuuslaitokset muodostavat historiallisesti laajan, kerroksellisen ja arkkitehtonisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on edelleen teollisessa käytössä.\n\nTeollisuuslaitokset sijaitsevat Nokianvirran äärellä. Kanava erottaa tehdassaarelle vanhan paperitehtaan, sen vieressä jokirannassa nousevat uuden tehtaan rakennukset.  Tuotantorakennusten vanhin kerrostuma on peräisin 1800-luvun lopusta; laajennuksia ja muutoksia on tehty erityisesti 1930-luvulla. Tehtaan konttori on yhtiön suunnittelutehtävissä 1900-luvun alussa toimineen arkkitehti Birger Federleyn tuotantoa. Nokianvirran eteläpuolella sijainneesta sulfiittiselluloosatehtaasta on todisteina enää muutamia rakennuksia, mm. happotornit ja spriitehdas. Paperinvalmistus jatkuu uuden tehtaan alueella, jonka perustana ovat 1940- ja 1950-lukujen rakennusvaiheet. Tehtaan tuntumassa Kullaanvuorella on arkkitehti Bertel Strömmerin 1930-luvulla suunnittelema kumitehtaan ja paperitehtaan ammattikoulu. \n\nNokianvirran rantavyöhyke on saanut nykymuotonsa voimalaitosrakentamisen myötä 1971, jonka seurauksena Nokian koskimaisemalle tunnusomaisista tehtaan voimala- ja patolaitoksista ovat kertomassa enää valssipadon kiviarkut. \n\nNokian kumitehtaan tuotantolaitokset ovat kasvaneet useissa, viime vuosiin jatkuneissa laajennusvaiheissa monumentaaliseksi punatiiliseksi rakennusryhmäksi. Kaarevakulmainen ja tornillinen entinen kalossitehdas 1920-luvulta ja 1942 toimintansa aloittanut rengastehdas ovat kaupunkikeskustaan avautuvan tehdasjulkisivun vanhimmat kerrostumat. 1920-luvun rakennuksiin kuuluvat korttelin sisäosassa sijaitsevat autorengastehdas ja entinen isännöitsijän asuinrakennus. Kumitehtaan rakennukset on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist, jonka piirustuksien mukaan on rakennettu myös yhtiön työntekijöiden seurantaloon Kerhola, Souranderintien varrella. Seuratalon vieressä on kumitehtaan rakennusmestari N. Salmisen piirtämä Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvola, Lastentalo, 1930-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.472892548,23.510748337 61.472580121,23.510088485 61.472513566,23.509258572 61.472117627,23.507486615 61.472030933,23.506464541 61.471973149,23.506071785 61.471932711,23.505427503 61.471961125,23.504675720 61.471933010,23.503580782 61.471878595,23.502389171 61.471545574,23.500579895 61.471360549,23.498953722 61.471275857,23.497515965 61.471150390,23.497280496 61.471137584,23.496782783 61.468940641,23.486666234 61.469340563,23.485712574 61.471894944,23.485244519 61.471094743,23.480364944 61.471807588,23.479672449 61.471959527,23.479919266 61.472174291,23.479965487 61.472603712,23.480008213 61.472797641,23.480819199 61.473037939,23.481297124 61.473677489,23.482267112 61.473966972,23.483143113 61.474207349,23.490780979 61.474902627,23.497387483 61.475687948,23.498545368 61.477293014,23.499772323 61.478029764,23.501859183 61.477214023,23.503041354 61.475958295,23.502173666 61.475823369,23.501328415 61.475566173,23.501648295 61.475173415,23.502934252 61.474947340,23.504151114 61.474804686,23.505366645 61.475126639,23.505378245 61.475441542,23.505622582 61.475683098,23.506051476 61.475905541,23.506446263 61.476505552,23.509694327 61.476895660,23.512081580 61.477205585,23.513174285 61.477365641,23.513470442 61.477138240,23.514354936 61.477071095,23.515585924 61.476868794,23.516802420 61.476491960,23.518154629 61.476103103,23.518326861 61.475516640,23.518817882 61.473217112,23.515306861 61.472012300,23.513554058 61.472892548,23.510748337" ;
        poi:history       "Emäkosken ympäristö oli ennen teollisuutta Nokian ja Viikin kartanoiden hallussa. Ensimmäinen teollisuustontti vuokrattiin Viikin kartanolta, ja myöhemmin teollisuusalue laajeni Nokian kartanon maiden ostolla. \r\n\r\nFredrik Idestamin Nokialle 1868 perustama hiomo oli samanaikaisen Mäntän hiomon kanssa Suomen varhaisimpia. Nokialla aloitettiin myös ensimmäisenä maassa sulfiittiselluloosan valmistus 1886. Paperitehdas oli käynnistynyt kuusi vuotta aiemmin. Yhtiön rakennuskantaan kuului 1910-luvulla  puuhiomo, selluloosatehdas, paperitehdas ja voimalaitos. Paperin valmistus ja hiomon toiminta päättyi tehdassaarella 1950-luvulla ja rakennukset siirtyivät muuhun tuotantokäyttöön. Sellutehtaan toiminta loppui samoihin aikoihin. \r\n\r\nVuonna 1898 perustettu Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö siirtyi Nokialle 1904. Nokian kumijalkineita ja renkaita tuotetaan samalla alueella edelleenkin,  tosin 1980- ja 1990-luvuilla toteutettujen yhtiöjärjestelyjen voimin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k536 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1890" ;
        skos:prefLabel    "Nokian teollisuuslaitokset"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8239>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Tähdet kertovat, komisario Palmu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8383> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8238> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7072> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1962." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2fwz/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8237> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6379> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6380> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8239" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Puistolan ja Malmin rajalle Alppikylän hiekkakuopille muodostui spontaanisti mustalaisleiri kyllin etäälle muusta asutuksesta. Helsingin kaupunki sijoitti Alppikylään kesäasunnoiksi junanvaunuja, mutta mustalaiset jäivät niihin myös talveksi. Poliisi yritti hajottaa leiriä jo kevättalvella 1953, mutta asunnottomat mustalaiset palasivat takaisin. Tavarakuljetuksiin tarkoitetuissa junanvaunuissa ei tietenkään ollut kunnon lämmitystä eikä valaistusta, vesijohdoista puhumattakaan. Lämmin ruoka keitettiin spriikeittimillä tai nuotiolla. Ravinnoksi syötiin useimmiten leipää. Kahvia keitettiin usein ja sitä tarjottiin uteliaille vieraillekin. Viinakset eivät olleet harvinaisia ja niiden myynti oli tärkeä tulonlähde leiriläisille, laimennettu sprii lienee ollut parhaat voitot tuottanut tuote. Kanisterit ostettiin laivoilta. Tulolähteiksi siirtokarjalaiset romaninaiset olivat löytäneet myös Helsinkiin muuttaneita evakkoja ja uusineet vanhat myynti- ja povaus-asiakkuutensa ja saaneet näin takaisin muutamia \"tuttuja taloja\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8776>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6449>
        dcterms:modified  "2010-02-05T16:00:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7690>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kaivokatu 12"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1699550189528" ;
        wgs84:long        "24.9403145965746" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7690" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p234>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Saunatalo D26"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T08:03:32.819+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:33:42.37+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 , koko:p34262 ;
        poi:description  "Vuonna 1899 suunniteltiin varuskunnalle sauna ja pesutu­pa. Pesutuvasta piti tulla hyvin moderni höyrynkehityskoneineen ja ve­si- ja viemärijohtoineen. Saunatalo rakennettiin vuosina 1902-04, ja vaikka höyrykoneiden hankkimisesta luovuttiin, oli pesula silti hyvin uudenaikainen, sillä jokaisella pesualtaalla oli oma kuuma- ja kylmä­vesijohto. Upsee­reille tehtiin kaksi pientä sau­naa ja miehistölle kaksi suurem­paa, toinen ylä- ja toinen ala­kertaan. Pesutuvat, joissa kummas­sakin oli 40 pesuallasta si­jaitsivat päällekkäin itäsivun kes­kiosassa. Pesijät­tärien huo­ne oli toisessa kerrok­sessa samoin kuin konttori, läm­mittäjän huone ja \"silityslai­tos\".\n\nKeskuslämmitysjärjes­telmä, joka läm­mitti myös saunat ja pyykinkuivatushuoneet oli höyry­kiertoinen.\n\nVuosina 1918-19 saunoja käytettiin vankien saunottami­seen. Suurimmat muutokset huonejärjestykseen tehtiin vuoden 1929 pe­ruskorjauksessa, jolloin toinen kerros muutettiin kokonaan asun­noiksi. Ensimmäisessä kerroksessa uusi löylyhuone sijoitettiin entisen pesutuvan paikalle, ja vanhaan löylyhuoneeseen asennet­tiin kattila- ja pumppuhuoneen laitteet. Upseerisaunat säilyivät ennallaan."@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyöt\n\nKorjaustyö aloitettiin vuonna 1990 täyttömaalle rakennetun ete­läpään perustusten korjaamisella. Perustusten painuminen oli aiheuttanut halkeamia rakennusrunkoon.\n\nMerisotakoulun suuri sauna kunnostettiin lähes entiselleen. Lattioissa ja seinissä käytettiin mustaa klinkke­riä ja suihkujen lukumäärää lisättiin. Toinen pienistä saunoista kunnostettiin ja toinen muutettiin asuntolahuoneiksi Merisotakoulun oppilaille. Yläkerta muutettiin yhden ja kahden hengen huoneiksi. Huoneissa on pesuallas, muuten keittiö-, wc- ja pesutilat ovat yhteiset. Tiilijulkisivut koristeineen kunnostettiin.\n\nToteutusaika: 1989-92\nHuoneistoala: 736m²\nKerrosala: 1350m²\n\nRakennuttaja: Puolustusministeriön rakennusosasto\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto H & T Seppälä\nRakennesuunnittelu: Rak.insinööritoimisto P & T Jauhiainen Oy\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Lång Oy\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Sarpanen Ky\nMaalaustöiden suunnittelu: Asiantuntijamestarit Oy\nRakennustyöt: Puolustusministerön rakennusosasto\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nSaunatalo rakennettiin vuosina 1902-04 merisotasairaalan pesulaksi ja saunaksi. Alunperin talo suunniteltiin 1899 höyrykoneistettua pesulaa ja saunaa varten. Alimmassa kerroksessa olisivat olleet suuret lipeöimis- ja liotusaltaat, höyrykattilat ja höyrykoneet, joiden piti käyttää yläkertaan suunniteltuja huuhtomakoneita ja keskipakoiskoneita eli linkoja. Taloon oli suunniteltu myös käsikäyttöiset lingot, huuhtomakoneet ja kaulinkoneet eli mankelit. Kerrosten välille piti tulla nostokone eli hissi. Valitettavasti tätä kiehtovaa höyrykoneiden maailmaa ei ilmeisesti kustannussyistä saatu täydellisesti toteutetuksi vaan jouduttiin tyytymään käsivoimiin.\n\nRakennuksen toteutetussa versiossa vaatteet pestiin kahdessa valtavassa pesulasalissa, joissa kummassakin oli 40 pesuallasta. Jokaiselle pesualtaalle tuli sekä kylmä että kuuma vesi: rakennus oli siis kuitenkin melko nykyaikainen. Miehistösaunat olivat suuria komppaniasaunoja, joihin mahtui kerralla 70 miestä. Miehistösaunojen lisäksi talossa oli pienemmät saunat erikseen upseereille ja aliupseereille. Työt alkoivat vuonna 1902 ja varuskunnan saunarakennus valmistui 1904. Perustusolosuhteet olivat vaikeat, eteläpää perustettiin louhokselle, talon keskiosa suoraan kalliolle ja pohjoispää hirsiarkkuihin valetuille täytebetonipilareille. Eteläpään perustusten painuminen aiheutti myöhemmin talon katkeamisen keskeltä kallion kohdalta.\n\nUseita muutoksia tehtiin jo venäläisenä aikana. Talossa oli paljon märkätiloja ja kuuman, suolaisen meriveden käyttö aiheutti rappausten ja tiilten rapautumista, joten ne vaativat uusimista. Vuonna 1911 uusittiin paloteknisistä syistä kattilahuoneen väliseinä ja ovi- ja ikkuna-aukkoja.\n\nSuomenlinnan punavankileirin aikana 1918 - 1919 talossa saunotettiin vankeja. Punavangit muistelevat, kuinka he saivat istua kylmässä löylyhuoneessa, kunnes lauteiden alta pihisevä höyry lämmitti saunan. Saunassa ei näet ollut lainkaan kiuasta vaan lämpö saatiin höyrykattilasta. Talossa oli myös moderni höyrykiertoinen keskuslämmitys.\n\nVuonna 1929 yläkerran pesulasalin ja saunaosaston paikalle tehtiin asuntoja. Alakerran iso pesulasali muutettiin löylyhuoneeksi ja kiuas puulämmitteiseksi. Vanhan löylyhuoneen paikalle tuli kattilahuone, joka nyt toimii koko Pikku Mustasaaren lämmönjakohuoneena.\n\nVuosien 1991-92 peruskorjauksessa taloon rakennettiin Merisotakoululle 26 oppilaan asuntola. Perustukset korjattiin, eteläpään sokkelimuurien kivet injektoitiin paikoilleen. Suuri komppaniasauna pesu- ja pukuhuoneineen kunnostettiin lähes entiselleen. Alakertaan jäi myös toinen perhesaunoista.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 257\nVuonna 1927 rakennusnumero D 17\n\nLähteet:\nMV SL Rakhist Linnanmäki, Seija, 1990. Saunatalo D 26.\nMV SL VIK D 405-431 514.\nSA (kopiot MV SL).\nVA VSA 15794 15923 15942 17095.\n\nKuvat:\nMV SL VIK D 423 sauna- ja pesularakennuksen toteutettu versio, piirustus vuodelta 1907.\nMV SL Valokuva-arkisto kiuas negat.nro 913453 ja lauteet negat.nro 913452 Ari Saarto."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14842548255724" ;
        wgs84:long       "24.979698133468673" .

rky:p581  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.684899458,27.269104735 61.685343433,27.269677544 61.685019994,27.271750425 61.684140109,27.271259014 61.683814893,27.271095042 61.683959785,27.270033563 61.684899458,27.269104735" ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=402" ;
        skos:prefLabel    "Mikkelin vankila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8499>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Mellunkylän pelastusasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> ;
        wgs84:lat         "60.2269440676966" ;
        wgs84:long        "25.1236556433472" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8499" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8738>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:54:48+0300" .

rky:p915  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Forssan teollisuusympäristö on ainutlaatuinen, yhden maamme varhaisimman maaseudulle perustetun tekstiiliteollisen yrityksen ympärille rakentunut yhdyskunta teollisuusrakennuksineen, kirkkoineen, kouluineen sekä eri aikakausilta olevine työväen asuinalueineen. Tehdasalueen rakennuskanta on arkkitehtoniselta suunnittelultaan korkeatasoista. Erityisesti vanhemmat kerrostumat tuovat hyvin esiin kansainvälisen teollisuusarkkitehtuurin vaikutuksen Suomessa.\n\nForssan puuvillatehtaan eli kehräämön ja kutomon tehdasalueet sijaitsevat nykyisen Forssan kaupungin keskustassa Loimijoen varressa noin kilometrin päässä toisistaan. Tehdasalueiden monipuolinen punatiilinen rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvun loppupuolelta. \n\nKehräämön rakennuskanta käsittää pääasiassa 1800-luvun puolivälissä ja vuosisadan loppupuolella rakennettuja tuotantorakennuksia kuten kehräämön, jätekehräämön, pajan, puusepänverstaan, valimon, voimalaitoksen sekä puuvillamakasiinin. Voimalaitos on vanhimpia säilyneitä voimalarakennuksia maassamme. Suuri osa rakennuksista on arkkitehtien G. Th. Chiewitz ja Th. Deckerin suunnittelemia. Tehdasalueeseen liittyy laaja englantilaistyyppinen tehtaanpuisto toimihenkilöiden asuinrakennuksineen. Sinne on siirretty myös entinen tehtaankoulu. Työväen asuintalot, joista viisi on tehtaan perustamisajalta, on sijoitettu tehtaaseen johtavan Wahréninkadun varrelle ja ne lukeutuvat maamme työväenasuntorakentamisen vanhimpaan kerrostumaan. \n\nKutomoalueen rakennusvaiheet ulottuvat vuodesta 1877 aina 1960-luvun lopulle. Vanhimpaan punatiiliseen rakennuskantaan kuuluvat kutomo valkaisimo- ja verstassiipineen, viimeistämörakennukset kutomosta itään ja voimakeskus Loimijoen vastarannalla. Sahakattoinen automaattikutomo on 1950-luvulta. Tehdasalueella on myös entinen konttori vuodelta 1909.\n\nTammelan seurakuntaan kuuluneen tehdasyhdyskunnan 1910-luvulla rakennettu punatiilinen pitkäkirkko ja jugendvaikutteinen pappila sijaitsevat kumpareella puiston ympäröiminä. Kirkon itäpuolella on Kalliomäen laaja, hyvin säilynyt ja yhtenäinen työväestön asuinalue, joka on rakentunut 1800-luvun lopulla kymmenen kujan eli \"linjan\" varrelle. \n\nUudenkylän tiivis asuinalue sijaitsee kehräämön ja kutomon tehdasalueiden välissä, Loimijoen varrella. Asuin- ja liikerakennusten alue on rakentunut 1800-luvun loppupuolella. Parhaiten säilynyt katunäkymä on Keskuskadun varrella, jossa olevat 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen puiset asuin- ja liikerakennukset muodostavat yhtenäisen ja elävän kokonaisuuden. Yksittäisistä rakennuksista merkittäviä ovat Forssan Elävien Kuvien teatteri (1906), Forssan työväentalo (1930) ja Hotelli Maakunta (1939) sekä 1883 Theodor Deckerin suunnitelman mukaan rakennettu Forssan Osakeyhtiön hotelli, joka on ollut myös Forssan kauppalantalona."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.816968131,23.633737570 60.817922376,23.635331035 60.817843076,23.639811303 60.816604747,23.644559614 60.815315367,23.644341097 60.814607750,23.641981856 60.814361386,23.641945795 60.814703197,23.635189658 60.814608453,23.635151973 60.814653389,23.634812105 60.814691867,23.634451213 60.814771304,23.634157932 60.814767559,23.632805279 60.815463837,23.630691659 60.816707714,23.632529273 60.816968131,23.633737570" ;
        poi:history       "Teollisuusmies Axel Wilhelm Wahrén perusti 1847 Tammelaan Kuhalankosken partaalle Forssan puuvillankehruuyhtiön.  Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennettiin kehräämö, makasiini, ruokalarakennus kostholli, puuvillamakasiini ja tehtaalle johtavan tien varteen yhdeksän työväen asuinrakennusta. Kehräämöä laajennettiin sittemmin useassa vaiheessa ja purettujen kolmen työväen asuinrakennuksen ja kosthollin paikalle pystytettiin asuinrakennukset 1900-luvun alussa. Loimijoen toisella puolella olevat valimo ja vesivoimalaitos patoineen rakennettiin 1877. Insinööri Christian Bruunin suunnittelemaa voimalaa laajennettiin 1880-luvulla ja 1899.\r\n\r\n1850-luvulla Wahrén käytti Forssassa laajasti hyväkseen lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin asiantuntemusta. Chiewitz suunnitteli mm. 1854 perustetun kutomon sekä kehräämöä ympäröivään Tehtaanpuistoon 1855 myöhemmin klubirakennukseksi muutetun asuinrakennuksen, jota laajennettiin 1870-luvulla Theodor Deckerin suunnitelman mukaan. Englantilaistyyliseen, ruotsalaisen puutarha-arkkitehdin A.F. Rydbergin suunnitelmaan perustuvaan puistoon rakennettiin myös Chiewitzin suunnittelema tehtaankoulu 1861, lääkärintalo ja kasvihuone. Chiewitzin suunnitteleman kasvihuoneen paikalla nykyisin oleva kasvihuone on järjestyksessä vähintään neljäs. Sekä Deckerin että Chiewitzin suunnittelemia virkailija-asuntoja rakennettiin alueelle 1850-1890-luvuilla. Puiston muut virkailija-asunnot rakennettiin 1860-, 1870- ja 1890 -luvuilla.\r\n\r\nVuonna 1854 Wahrén laajensi toimintaa rakentamalla kutomon kilometrin päähän kehräämöstä, Haudankorvan kylään Viksbergin kartanon maille. Ensimmäisen kutomon tuhouduttua tulipalossa 1877 Wahrén tilasi uuden kutomon piirustukset Englannista oldshamilaiselta arkkitehti Edward Pottsilta. Rakennus valmistui 1877, sitä laajennettiin ja korotettiin useassa vaiheessa vuosina 1883-1907. 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella valmistuneissa siipirakennuksissa sijaitsivat alunperin valkaisimo sekä kutomon varastot ja konehuoneet. Viimeistämön vanhimmat osat rakennettiin 1880- ja 1890-luvuilla. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema laajennus otettiin käyttöön 1924. Samoihin aikoihin valmistui myös Lindahlin suunnittelema voimalaitos Loimijoen rantaan. Oy Finlayson-Forssa Ab:n automaattikutomo rakennettiin 1950-51 vanhan kutomon viereen professori O. Haneliuksen ja arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemana. Kutomo muutettiin 2002 kauppakeskukseksi. \r\n\r\nKalliomäen työväen asuinalue rakennettiin paikalle, joka oli ollut Linikkalan kylän mäkitupa-aluetta. Forssa Osakeyhtiö jakoi 1870-luvulla Ronttismäeksi kutsutun alueen linjoihin ja vuokrasi pienet tontit työväestölleen. Alue rakennettiin 1880- ja 1890-luvuilla nykyiseen laajuuteensa. Kalliomäen länsipuolella olevan Forssan tehdasyhdyskunnan myöhäisgotiikkaa edustavan kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin 1914-1918. Jugendhenkinen pappila valmistui 1911 insinööri Jalo Ehlersin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nUudenkylän työväen asuinalue rakentui 1800-luvun lopulla tiiviisti ja säätelemättömästi, rakennusvalvonnan piiriin alue tuli 1920-luvulla. Elävien Kuvien Teatterin, Suomen vanhimman maaseudulle rakennetun elokuvateatterin, suunnitteli taiteilija Johan Albert Lindfors. Uudenkylän alueella sijaitsivat Forssan työväentalot. Historiallinen rakennus, jossa pidettiin Forssan puoluekokous 1903, tuhoutui tulipalossa 1908. Sitä seurannut työväentalo tuhoutui puolestaan Uudenkylän palossa 1929. Nykyisen klassististyylisen, 1930 valmistuneen työväentalon suunnitteli rakennusmestari Heikki Siikonen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k061 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:asuinrakennus , poio:seurantalo , poio:puisto , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1881" ;
        skos:prefLabel    "Forssan teollisuusyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8141>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Ikonen, Ansa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8141" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8998>
        dcterms:modified  "2010-04-13T10:43:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3230>
        dcterms:modified  "2009-11-10T10:45:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6351>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:48:05+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tavaratalon ensimmäisen kerroksen päähissien edessä oli muutama asiakastuoli, oli ollut jo iät ja ajat. Enimmäkseen siinä istuskeli vanhoja rouvia lepuuttamassa jalkojaan ja voipuneita nuoria äitejä lapsiaan rauhoittelemassa. Jotkut tekivät hisseille myös treffejä, jos eivät halunneet palella Aleksilla Stockan legendaarisen kellon alla.' (s. 228)" ;
  dcterms:description            "Johanna työskentelee tavaratalon kosmetiikkaosastolla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9852> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4656>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1299791~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8640>
        dcterms:modified  "2010-02-02T13:41:15+0300" .

rky:p1114  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta.\n\nKuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen. \n\nTuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin. \n\nYhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat.\n\nAsuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot 1940-luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.\n\nKotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.910231348,26.613526328 60.909660328,26.613924886 60.909214903,26.613734457 60.909069006,26.612757135 60.908968017,26.610800491 60.908931507,26.609169183 60.909088491,26.608514578 60.909436783,26.608053437 60.909802108,26.607983724 60.910158192,26.610231182 60.910231348,26.613526328" ;
        poi:history       "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin 1872. Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä.\r\n\r\nKuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus , poio:koulu , poio:liikerakennus , poio:kaupungintalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3998" ;
        skos:prefLabel    "Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö (Kettumäki)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8735>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Albertinkatu 46"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fredrikinlinna" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1661417578299" ;
        wgs84:long           "24.9301543961335" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/albertinkatu-46" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9449>
        dcterms:modified  "2010-11-11T16:14:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6945>
        dcterms:modified  "2011-06-09T08:44:05+0300" .

rky:p1374  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.205467413,24.793131215 60.206425434,24.793900099 60.206977226,24.796017447 60.207121012,24.799207282 60.206995567,24.799408272 60.206113380,24.798780564 60.205971738,24.798996030 60.205952649,24.799907356 60.205512670,24.800177319 60.205400907,24.799103045 60.204832630,24.799364348 60.204534844,24.797375443 60.204943309,24.797279300 60.204864750,24.796151323 60.204627354,24.795755181 60.205025370,24.793994147 60.205467413,24.793131215" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Vahvialankallio)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8995>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Karapää, Kunto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8995" .

[ dcterms:description  "Topelius kuvaa keisarillista vierailua maaliskuussa 1854 (Helsingfors Tidningar 22/18.3.1854)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7830>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2364>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Syvyyden avaimet" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8846> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8845> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2362> ;
        th:lisatietoa       "Maana Santanen on juuri saanut valmiiksi geeniteknologiaa käsittelevän väitöskirjansa ja viettää lokoisia kesäpäiviä sateisessa Helsingissä. Työuupumuksen vuoksi sairauslomalle passitettu huippututkija keskittyy hoitamaan ystävänsä koiranpentua ja etsimään miesseuraa internetin deittipalstoilta. Kun tutkijakollega Rauli Renberg löydetään surmattuna Vanhankaupunginlahdelta, Maana ajautuu tahtomattaan keskelle murhatutkimuksia. \n\nSamaan aikaan Maana ja hänen espanjalainen kollegansa Antonio Bustamente saavat rahakkaan tarjouksen: kyseenalaisista toimintatavoistaan tunnettu kansainvälinen yritys haluaa ostaa option heidän muuntogeenisiä papuja käsittelevään tutkimukseensa. Kilpailu apurahoista ja paikoista tutkimusprojekteissa on kovaa, ja salaperäinen oferta tulee kuin taivaan lahjana taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevalle Maanalle. Mutta isoille rahoille tuntuisi löytyvän muitakin ottajia: Vantaanjoen tulviessa kesäisessä Helsingissä uuden, käänteentekevän tieteenalan mukanaan tuomia rikkauksia hamuaa yllättävän moni ahnas käsi.\n\nSyvyyden avaimet on Tuula Mai Salmelan toinen Maana Santanen -dekkari. Kirjailijan esikoisromaani Katajanokka kello kymmenen ilmestyi vuonna 2004.\n\n\n " ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1563&BibliographyId=27203&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/syvyyden-avaimet" .

rky:p1708  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Viurilan kartanon päärakennus on ruotsalaisen uusklassismin harvoja esimerkkejä ja sen empiretyylinen talouskeskus ainutlaatuinen arkkitehtoninen kokonaisuus maassamme. Viurila on osa Halikonlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää.\n\nViurilan kartano sijaitsee Joensuun ja Vuorentaan kartanoiden välissä Halikonlahden pohjukassa. Kaksikerroksisen, sileäksi rapatun uusklassistisen päärakennuksen portaali korinttilaisine pilastereineen on hakattu Tukholmassa kivenveistäjä Johan Göthen työpajassa ja kiinnitetty paikalleen 1806. Pääkerroksen huonejärjestys on pieniä muutoksia lukuun ottamatta säilynyt 1800-luvun asussa samoin kuin lukuisat kiinteän sisutuksen yksityiskohdat.\n\nPäärakennuksen pohjoispuolella on kartanon talouskeskus, joka on rakennettu 1840-luvulla vapaaherra Magnus Reinhold Armfeltin isännyyden aikana ja isännän omien perussuunnitelmien mukaan. Talouskeskus muodostuu H-kirjaimen muotoon sijoitetuista hevos- ja härkätalleista, navetasta, pieneläintiloista sekä asuin- ja konttorihuoneista. Rakennusrunkojen väliin on sijoitettu kaksi tornimaista viljamakasiinia, toinen navettaosan läpi kulkevan porttirakennelman yläpuolelle ja toinen itsenäiseksi rakennukseksi tallin ja konttorirakennuksen väliin. Tallin, konttorin ja makasiinin puistonpuoleiset päädyt ovat saaneet yhtenäisen asun doorilaisilla pylväiköillä. \n\nViurilasta koilliseen Salontakaan ja edelleen Joensuun kartanolle vievä vanha rantatie on edelleen käytössä. Viurilan maanviljelysmaisema on muutettu golfkentäksi kumpuineen ja puuistutuksineen. \n\nViurila sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Uskelan- ja Halikonjoen laakson maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.380939673,23.073490951 60.380416617,23.073276374 60.375914636,23.072099004 60.375331831,23.068769635 60.375117690,23.066429044 60.372910276,23.064305454 60.373592266,23.062190017 60.374738432,23.058149154 60.375183718,23.054630055 60.375121274,23.051407897 60.374893793,23.049106613 60.378938344,23.053647803 60.379994204,23.057064995 60.380963511,23.071198202 60.380939673,23.073490951" ;
        poi:history       "Halikon Viurilassa sijaitsi rälssisäteri keskiajalta asti. Viurilan omistajat asuivat 1680-luvulta 1790-luvulle enimmäkseen muualla, eikä sinne rakennettu kivirakennuksia vielä 1500-luvulla kuten viereisiin Joensuuhun ja Vuorentakaan. Viurilan nykyinen rakennuskanta liittyy Armfelt-suvun omistusvaiheeseen 1800-luvun alkupuolella. Päärakennuksen rakennutti vapaaherra August Filip Armfelt ja suunnitteli 1802 arkkitehti Charles Bassi. Rakennus oli valmis 1811, mutta sisustustyöt jatkuivat aina vuoteen 1814 saakka. 1830-luvulla kartanon kunnostus- ja muutostöistä vastasi Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. \r\n\r\nViurilan talousrakennuskompleksista valmistui ensimmäisenä talliosa pylväikköineen, seuraavana poikittaiset navettatilat ja viimeisenä konttori- ja työväenasuinhuoneet. Arkistotiedot eivät valaise talousrakennusryhmän pääsivustan doorilaisten portiikkien suunnittelijaa. Pylväiköt saattavat olla P.J. Gylichin käsialaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:puisto , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5181" ;
        skos:prefLabel    "Viurilan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i645>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kevät tulee Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i644> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i644> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kevat-tulee-helsinkiin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7062>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:23:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rikostarkastaja Martti Kononen siemaili keskiolutta kaukana Kruununhaan kotikulmilta. Mannerheimintiellä ravintola Töölössä. Siis Töölön Akatemiassa.\nVastapäätä istuva mies kaatoi kaljaa muoviseen suppiloon. Suppilosta johti letku suoraan miehen mahalaukkuun. Miehen nimi oli Dimitri.\nMitja vaikutti hyväntuuliselta. Hän toipui hyvää vauhtia hiljattain leikatusta kurkkusyövästä. Kalja imeytyi elimistöön moitteettomasti. Makua ei tietenkään saanut, mutta 40 vuoden kokemus ja mielikuvitus auttoivat. Hengitysilma korisi kaulasta törröttävän muoviputken läpi.  Samasta putkesta sai myös ryittyä ulos elimistöön kertyvää limaa. Tupakka kuitenkin maistui perinteiseen tyyliin huulien välistä.\nVanhoista tavoista on vaikea luopua. Varsinkaan jos luopumiseen ei ole sen kummempaa syytä. Ennen röökin sytyttämistä Dimitri käytti liekkiä tupakan filtteripäässä. Kyse ei ollut desinfioinnista. Kyse oli filtterin irtonöyhtän hävittämisestä. Keuhkoihin joutuessaan nöyhtä saattaisi olla epäterveellistä.\nMitja muisti myös käydä vähän väliä tyhjentelemässä pöydän tuhkakuppia. Useammin kuin oli oikeasti tarpeen. Kononen ei ollut ennenkään kehdannut kysyä rituaalin syytä. Dimitri istui Akatemiassa vain Pub Peten pikkumaisuuden vuoksi. Pete oli kantakaupungin pahimpia räkälöitä. Silti siellä ei esteettisistä syistä suvaittu miestä, joka letkutti kaljat suoraan suolistoon. Ehkä Peten bodarin oloinen baarimikko näki Mitjassa itsensä isona.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2161> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8472>
] .

rky:p75  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pihlajamäen lähiö on maan ensimmäisiä aluerakennuskohteita, joka on kaavoitettu 1960-luvun alussa jylhään metsämaisemaan 10 kilometrin päähän Helsingin keskustasta. Pihlajamäki on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan.\n\nPihlajamäki on kaupungista ja joukkoliikenneyhteyksistä riippuvainen asuntoalue - minkälaiseksi lähiö sittemmin yleistyi. Pihlajamäen kaavassa orastaa ensimmäisiä kertoja asemakaavasuunnittelun, teollisen rakennustekniikan ja tehokkuuden intressien yhdistyminen. Pihlajamäki asettuu Helsingissä lähiöideologian ja -rakentamisen murrosvaiheeseen. \n\nPihlajamäen asemakaavassa on arkkitehti Olli Kivisen piirtämänä viisi noin 1500 asukkaan asuinsolua. Kuhunkin soluun kaartuu umpikatuna päättyvä asuntokatu, ja asuinrakennusten muodostaman solun keskustassa on lähimyymälä. Solujen välissä on päiväkoti, koulut on sijoitettu pohjoisosaan ja ostoskeskus sisääntuloväylälle. \n\nAlueet on rakennettu puoliksi kahden rakennusliikkeen  Sosiaalisen asuntotuotanto Oy:n eli Saton ja Helsingin Asuntokeskuskunta Hakan kesken: Rapakiventien lounaispuoli on Saton rakentama ja Lauri Silvennoisen suunnittelema ja koillisosa Hakan toteuttama ja Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) asuntotuotanto-osastossa Esko Korhosen suunnittelema, alava pohjoisosa on sekä Saton että Hakan rakentama. \n\nHakan puolella rakennukset ovat avoimen U:n muotoisia pitkiä, maaston muotojen mukaan polveilevia lamelleja, kadun varrella on viisi pistetaloa peräkkäin. Saton puolella pitkät nelikerroksiset lamellit reunustavat lähes suorina jyrkän kallion laitaa. Ylempänä kallion kukkuloilla on kymmenen 8-kerroksista pistetaloa, joista avautuvat huikeat näköalat aina merelle asti. Alueelle on tyypillistä toisto, samaa asuntotyyppiä on satoja, pisimmässä lamellissa on 18 porrashuonetta. \n\nAlueiden arkkitehtuurissa konkretisoituu siirtymä rakennustekniikan ja arkkitehtuurin kehitysvaiheesta toiseen. Hakan alueen suurmuottitekniikka hyödyntää vielä 1950-luvun perinnettä, Saton puolen täyselementtitekniikka ja arkkitehtuuri, sen mittakaava ja sommittelu sekä virtaviivaisuus ja tehokkuustavoittelu, ovat viitoittaneet tulevaa rakentamista. Pihlajamäessä kalliot ja väkkärämännyt ovat keskeisiä maisema-arkkitehtonisia elementtejä ja vastapooleja kalliosta kohoaville suoraviivaisille valkoisille rakennusmassoille. Rakennusmassat ovat isoja, samoin niiden väliin jäävät luontoalueet. Jyrkimmät ja jylhimmät maastokohdat on jätetty rakentamatta. \n\nAlueen 1970-luvulta alkanut täydennysrakentaminen on säilyttänyt alkuperäisen asemakaavan perussommitelman, mutta muuttanut asuinsolujen reuna-alueita ja ostoskeskuksen lähiympäristöä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.237602984,25.018449868 60.237003209,25.018438289 60.234723293,25.015029697 60.234517039,25.013825628 60.234810254,25.012992706 60.234672755,25.012584597 60.234468848,25.012982260 60.234126686,25.012351522 60.233576808,25.013147395 60.233350900,25.013713182 60.233619858,25.014534820 60.232768562,25.014962252 60.231625653,25.014619760 60.231337793,25.014802787 60.231270880,25.013572237 60.230736960,25.013479017 60.229315643,25.014586793 60.228841335,25.011692882 60.229401885,25.010788929 60.230315638,25.009802911 60.231271052,25.009977584 60.231544707,25.005172947 60.236032984,24.999079229 60.240338894,24.996318928 60.241149273,24.999532652 60.241347972,25.000274784 60.241205184,25.007215466 60.240306227,25.011263761 60.238085925,25.013561697 60.237602984,25.018449868" ;
        poi:history       "Aluerakentamisella tarkoitetaan kaupungin, pankkien ja rakennusliikkeiden välistä yhteistyötä ja sopimusta kokonaisen uuden asuinalueen eli lähiön rakentamisesta, siihen nivoutuu myös ARAVA-järjestelmä ja asuntosäästäminen. Aluerakentamisen asuntosäästöjärjestelmää sovellettiin ensi kerran Kaivokselassa ja Pihlajamäessä. Pihlajamäki jaettiin tasan poliittisin perustein \"oikeistolaisten ja vasemmistolaisten\" intressipiirien, kuten rakennusliikkeideen, pankkien, osuusliikkeiden ja vakuutuslaitosten kesken. Aluerakentamisella haettiin ratkaisua kaupungistuvan maan suurten ikäluokkien asuntopulaan.\r\n\r\nPihlajamäen kaava laadittiin 1959-1964, asuinrakentaminen valmistui 1964. Kaavan koillisosan – ns. Hakan puolen - kaavoitus ja rakennussuunnittelu eteni yhteistyössä KK:n asuntotuotanto-osaston kanssa. Esko Korhonen oli aiemmin suunnitellut mm. Hakan Roihuvuoren asuntoalueen kaavan ja rakennukset. Lounaisosan – Saton puolen kaavan ja suunnittelun viimeisteli 1960 järjestetty arkkitehtikilpailu, jonka voitti arkkitehti Lauri Silvennoinen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1568" ;
        skos:prefLabel    "Pihlajamäen lähiö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7157>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Donner, Julia"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7157" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kääntyessään kulman ympäri hän erotti vilauksen Annasta ennen kuin tämä peittyi naapuritalon elokuvateatterista virtaavien ihmisten taakse. Hän seisoi isojen hopeakirjainten Fazer heijastuksissa. Tämä oli säädyllinen tapaamispaikka." ;
  dcterms:description            "Romaanissa pappi Henrik ja Anna kohtaavat Fazerin kahvilassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1917> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9351>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:58+0300" .

poi:neededAltLanguages
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "Kohteessa tarvittavat vaihtoehtoiset kielet. Oletusarvo: ei kielivaatimuksia."@fi ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "tarvittava kielitaito"@fi , "need language skill"@en ;
        rdfs:range          owl:Class ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:objectProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9446>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Asunto-osakeyhtiö Helsingin Nelikulma "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sturenkatu 37-41" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9273> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1952421922167" ;
        wgs84:long           "24.9596541121687" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/asunto-osakeyhti-helsingin-nelikulma" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6942>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ruoholahden villat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sadan markan villat" , "Villat" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9397> ;
        wgs84:lat            "60.1654778853721" ;
        wgs84:long           "24.9246070767385" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ruoholahden-villat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7656>
        dcterms:modified  "2011-07-25T16:23:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1896892~S9*fin> .

th:kuvittaja  a             owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         th:Kirjallisuus ;
        rdfs:label          "kuvittaja"@fi ;
        rdfs:range          th:Kuvittaja ;
        rdfs:subPropertyOf  dcterms:author .

rky:p1610  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ilmajoen Nikkolan ja Pirilän taloryhmien edustavat eteläpohjalaisella viljelylakeudella sijaitsevan jokivarsiasutuksen kylärakennetta ajalta, jolloin Kyrönjoki toimi alueen pääkulkureittinä. Pohjalaistalojen päärakennusten julkisivut avautuvat joelle ja talousrakennukset on ryhmitetty niiden taakse. Tiiviisti rakennettua jokivarsikylää komeine puolitoista- tai kaksifooninkisine talonpoikaistaloineen on säilynyt muutamana ryhmänä.\n\nParhaiten vanha asutusrakenne on säilynyt Pirilän, Fossilan ja Nikkolan alueilla, jossa talonpoikastalot pihapiireineen sijaitsevat vieri vieressä jokitöyräällä. Päärakennusten pitkät sivut ja puutarhat rajaavat pihaa joen puolelta talousrakennusten jäädessä tien puolelle.\n\nIlmajoen rikasta talonpoikaista rakennuskulttuuria edustavat Nikkolassa Latva-Nikkolan ja Ala-Nikkolan talot 1800-luvun päärakennuksineen ja runsaine talousrakennuksineen. Joen vastakkaisella puolella on Herkoolin kartanomainen päärakennus vuodelta 1893.\n\nPirilässä Ala-Pirilän, Pirilän, Keski-Pirilän, Rinta-Pirilän ja Yli-Pirilän päärakennukset muodostavat yhä erittäin tiiviin joen suuntaisesti rakennetun rivistön. Talousrakennukset on ryhmitetty maantien puolelle. Taloryhmän vastapäätä joen toisella rannalla ovat Ala-Fossi ja Keski-Fossi ja kaksikerroksinen Fossila. Nikkolan, Pirilän ja Fossilan pohjalaistaloista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta.\n\nJoen länsirantaa seuraa ainakin 1600-luvulta samalla paikalla kulkenut Könnintie ja itäpuolella, kauempana rannasta nuorempi Nikkolantie. Nikkolantien varressa tien ja vanhan jokivarsiasutuksen väliin jää peltovyöhyke.\n\nJokirannan asutuksen pohjoispuolella avautuu Kyröjoen Alajoen lakeus lukuisine latoineen ja jokisaunoineen. Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Ilmajoen Alajoki -maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.751708155,22.579077185 62.751714384,22.581083557 62.751844349,22.582498298 62.751358726,22.584973697 62.750774150,22.584485873 62.750756371,22.584440992 62.749660405,22.583157577 62.748170379,22.582834865 62.747524500,22.582884228 62.747126124,22.580428566 62.747252597,22.578226373 62.747292234,22.577413611 62.749108930,22.574981718 62.751541515,22.576206762 62.751708155,22.579077185" ;
        poi:history       "Kyrönjoen länsilaidalla, joen ja sitä myötäilevän maantien välissä oli aikoinaan Luhtaselan, Fossilan, Välkkilän ja Sihtolan kylien kilometrien pituinen yhtenäinen, pääosin kaksikerroksisten talonpoikaistalojen rivi. Joki oli seudun tärkein kulkureitti, ja pihapiirit rakennettiin edustaviksi joen suuntaan.\r\n\r\nIlmajoen tärkein silta 1800-luvun alussa oli Nikkolan silta. Ainoa tie kulki silloin joen länsirannalla, ja Könnintien varrella maatilojen asuin- ja liikerakennusten pääjulkisivut rakennettiin tien suuntaan jo 1800-luvun loppupuolella.\r\n\r\nJoen liikenteellisen merkityksen vähentyi 1800-luvun aikana, ja 1900-luvun vaihteessa rakennettiin Nikkolantie Kyrönjoen itäpuolelle. Tällöin myös uudisrakentaminen siirtyi jokirannasta tien varteen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k145 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1738" ;
        skos:prefLabel    "Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Räsästen puutalo seisoi metsän reunassa. Talo oli kaksikerroksinen ja rintamiestalo-tyyliä, vähän uudempi vain. -- Tontti oli neliskanttinen ja sitä koristi muutama nuokkuva omenapuu ja poikien hiekkalaatikko.' (s. 14 -15)" ;
  dcterms:description            "Räsästen autotalli toimii pakopaikkana sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9554> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_454>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1614313~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3409>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Palokuntaelämää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6490> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3409" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8107>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:30:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5603>
        dcterms:modified  "2010-09-24T11:21:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=BD9EB258-683E-4CAF-BE12-C385BCAE17FB> .

dc:     a              owl:Ontology ;
        dcterms:title  "DCMI Metadata Terms"@en .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mutta Helsinki oli perustettu vasta muutama vuosi sitten. Siellä oli vain puutaloja ja kaupungin laidoilla matalia savutorppia. Torin varrella olivat muutamien ulkomaalaisten kauppiaiden komeat talot ja kauppapuodit.\" (s. 11)" ;
  dcterms:description            "Lucia Olavintytär elää 1500-luvulla Hämeen linnan lähellä, mutta saman ajan Helsinki on mukana koko ajan Lucian tarinassa. Nuori Helsinki on lähikaupunki, johon pääsee ratsain tai kävellen polkua pitkin metsien halki tai hevosella ja reellä talvella. Lucia matkustaa äitinsä ja isänsä kanssa Helsinkiin hankiaisilla viemään vaatteita värjärille. \n\nHelsinki on vasta pieni kylä, jossa on matalia hirsitaloja ja piharakennukset niiden ympärillä. Talvella laivat ovat jäässä satamassa. Kylässä on lisäksi pieni puukirkko, hautausmaa ja koulu. Kaupunki on kuitenkin hyvin kansainvälinen. Siellä puhutaan monia kieliä, sillä Kustaa Vaasa houkutteli ulkomaisia kauppiaita muuttamaan sinne. Myös ulkomaisia palkkasotilaita on Helsingissä kuten Hämeen linnassakin.\n\nKun Lucia ryöstetään, hänet viedään Helsingin kautta ulkomaille. Romaanissa kuvataan myös kesäistä Helsinkiä.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1277> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7653>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kivinen, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7653" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\" Yksi Helsingin pitkistä raitiotielinjoista suuntautuu pienelle rähjäiselle esikaupunkialueelle. Vanhojen puuhökkelien ja lankkuaitojen reunustamalla aukiolla, lähellä posliinitehdasta, jonka ympärille yhdyskunta on kasvanut, linja tekee silmukan; siinä on sen päätepysäkki...\"\n(s. 169)" ;
  dcterms:description            "Kahvila \"Intia\" sijaitsee raitiovaunun päätepysäkin lähellä ja siellä Tomas tapaa  Nean." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9064> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8367>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:52:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1022>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Turistit" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6792> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i483> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i483> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/turistit" .

[ dcterms:description  "Lenin vieraili Vladimir Martynovits Smirnovin kotona Liisankatu 19:ssä marraskuussa 1905 saavuttuaan Tukholmasta Helsinkiin. Kirjassa kerrotaan myös Smirnovin kotonaan Leninille tarjoamasta päivällisestä. Helmikuussa 1906 Lenin tapasi samaisen Smirnovin luona Maksim Gorkin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8005> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8523>
] .

rky:p544  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvä ympäristö yhdessä viereisen Reposaaren kanssa. (Ks. erillinen Reposaaren yhdyskunta -kohde.)  \n\nPorin satamien, Mäntyluodon ja Reposaaren, edustalla sijaitseva Kallon saari on historiallisesti merkittävä luotsipaikka. Kallossa olevat merenkulun turvalaitteet sekä luotsiasemat muodostavat ajallisesti monikerroksisen, suhteellisen tiiviin ja hyvin säilyneen rakennuskokonaisuuden. Vilkkaassa satamamiljöössä olevat rakennukset ovat säilyttäneet yhteytensä alkuperäiseen toimintaympäristöönsä.\n\nKallon majakka koostuu rautaisesta 9,3 metriä korkeasta graniittijalustalle perustetusta loistotornista ja siinä kiinni olevasta puurakennuksesta (1885/1903). Tornissa on kaksi edelleen toimivaa valolaitetta, joista toinen on majakan alkuperäinen diopterinen valolaite. Majakan vieressä on vanha sumumerkinantoasema (1906). Konesuojana ja koneenkäyttäjän asuntona toiminutta rakennusta on laajennettu toisen maailmansodan jälkeen, jolloin siitä myös poistettiin sumutorveen liittynyt tekniikka. Kallon luotsiasemalla on vanha, Krimin sodan jälkeen rakennettu luotsivartiotupa (1859).  \n\nMäntyluodon satama-alueen meriliikennehistorialliseen kokonaisuuteen uudistuneella satama-alueella kuuluu satamaloistoksi 1903 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmin rakennettu koristeellinen ns. Ryssäntorni, joka on nykyisin valoton tunnusmajakka.  \n\nMäntyluodon satama-alueen satamarataan liittyy asemamiljöö puistoineen. Asemarakennusta, joka on valmistunut 1900 arkkitehti Bruno Granholmin laatimien tyyppipiirustusten pohjalta, on laajennettu 1900-luvun alussa. Satamaliikenteen kasvuun liittyy myös aseman viereen 1918 valmistunut hotelli ja ravintola. \n\nSatama-alueeseen liittyy Uniluodon pieni ja tiheästi rakennettu yhdyskunta suorakulmaisine tontteineen ja pienine asuinrakennuksineen, jotka ovat pääasiassa 1900-luvun alusta. Rakennuksista edustavin on nykyisin kouluna toimiva  Johan Nordstrandin suunnittelema ja merikapteeni Oscar Heinen rakennuttama uusrenessanssihuvila. Toinen koulurakennus on vuodelta 1939, suunnittelijana arkkitehti Jaakko Laaksovirta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.592715559,21.490926427 61.592830866,21.494378493 61.592792686,21.496119873 61.592633133,21.496083920 61.591793060,21.494462563 61.591866906,21.491702914 61.592024353,21.486379964 61.592430034,21.485802518 61.592715559,21.490926427" ;
        poi:history       "Vanhin tunnettu luotsiasema rakennettiin Kalloon 1851. Se tuhoutui Krimin sodassa 1854.  Ilmeisesti 1800-luvun lopulla luotsitoiminta siirtyi Reposaareen, missä on edelleen komea tähystystornilla varustettu kaksikerroksinen luotsiasema. Reposaaren sataman merkitys väheni kun Mäntyluodon satama rakennettiin 1800-luvun loppupuolella. Luotsit siirtyivät takaisin Kalloon, kun Kallon ja Mäntyluodon välille rakennettiin 1960-luvulla pengertie. \r\n\r\nKesällä 1874 luotsitirehtööri Justus Erikson ehdotti Kalloon sektoriloistoa, joka ohjaisi laivat turvallisesti sataman suulla olevan Trekantin matalikon ohi. Hanke toteutui kymmenen vuotta myöhemmin. Saarelle tehtiin puinen loistokoju, johon tuli myös majakanvartijan asunto. Majakkaa uusittiin 1900-luvun alussa, jolloin sen kylkeen rakennettiin rautainen loistotorni ja perustettiin sumumerkinantoasema. Kallossa oli edelleen 1920-luvulla yksi vanhempi ja kaksi nuorempaa majakanvartijaa. 1930-luvulla majakka muutettiin ensin kaasu- ja sitten sähkökäyttöiseksi. Uudistusten yhteydessä lopetettiin myös majakan miehitys. Porin edustan meriliikenteeseen liittyy lisäksi Kaijankarin merimajakka, joka valmistui 1933.\r\n\r\nMäntyluodon pohjoispuolella oleva Reposaari oli satamapaikkana vanha ja Porin ulkosatama 1800-luvulta alkaen. Kaksi vuotta Tampere-Pori -radan valmistumisen jälkeen senaatti käsitteli rautatien rakentamista Porista Mäntyluotoon. Edellisenä vuonna oli talviliikennekomitea päätynyt ehdottamaan Reposaari-Mäntyluotoa Suomen toiseksi talvisatamaksi siinä tapauksessa, että Hangon satama osoittautuisi tuuli- ja jääsuhteiden vuoksi käyttökelvottomaksi. Edellytyksenä tälle oli että Mäntyluotoon rakennettaisiin rautatie ja tarpeelliset satamalaitteet. \r\n\r\nValtion osoittamasta kiinnostuksesta johtui myös se, että Mäntyluodon satamaa ryhdyttiin rakentamaan suurisuuntaisemmin kuin Porin kaupunki oli suunnitellut. Sekä rautatie että satama annettiin tie- ja vesirakennusten ylihallituksen tehtäväksi. Rautatien rakentaminen aloitettiin 1897 ja sataman seuraavan vuoden alussa. Satama tuli Yyterin kartanon maille. Satamarata ja asemarakennus valmistuivat 1900. Asemarakennusta laajennettiin 1912 ja 1915. Asema-alueelle rakennettiin tavaramakasiini, kaksi asuinrakennusta, niiden talousrakennukset sekä veturitalli.\r\n\r\n1901 oli valmiina lähes 300 metriä laituria 6 - 6,5 metriä syvää väylää varten, 385 metriä lastaus- ja purkulaituria pienemmille aluksille sekä varastoja, hallintorakennukset ja ratapiha. Mäntyluodon sataman rakentamiseen liittyy pitkän satamalaiturin päähän rakennettu puinen satamaloisto.\r\n\r\nUniluodon asuinalue on syntynyt Mäntyluodon talvisataman rakentamisen yhteydessä (1898-1901). Tuolloin alue palstoitettiin pieniksi tonteiksi.\r\n\r\nSataman liikenteen kasvaessa Porin kaupunki rakennutti 1918 arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordmanin suunnitteleman hotelli- ja ravintolarakennuksen ranta-alueelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:asuinrakennus , poio:liikennepaikka , poio:majakka , poio:satama , poio:kaava-alue , poio:luotsiasema , poio:hotelli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2928" ;
        skos:prefLabel    "Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö (satama-asema)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7378> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7377>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8104>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ranta, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8104" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5600>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Urheilupuiston juoksuhaudat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Keskuspuistossa, Pirkkolan uimahallin lähettyvillä on vanhoja vallihautoja. Mitä varten ja milloin ne on tehty? Pirkkolan urheilupuistossa on venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakennuttamia linnoituslaitteita. Ne kuuluvat Helsingin ympärille 1914-1918 rakennettuun linnoituslaitteiden ketjuun, joka oli osa Venäjän pääkaupunkia Pietaria suojaavasta puolustusjärjestelmästä. Venäjä oli sodassa Saksan kanssa, ja linnoitusketju rakennettiin siltä varalta, että saksalaiset yrittäisivät hyökätä Pietariin Suomen kautta. Linnoitusketjuun kuuluvia rakennelmia on nähtävissä monissa paikoissa eri puolilla Helsinkiä sekä Espoon itäosassa.\n\nLinnoituslaitteiden rakentaminen oli aikanaan Suomen suurin rakennustyömaa. Rakentajina toimivat venäläiset sotilaat ja linnoitustyöläiset, mutta työssä oli myös paljon suomalaisia, sekä vapaa-ehtoisia että pakko-otolla töihin määrättyjä. Venäläiset toivat töihin myös pari tuhatta vankia Kaukoidästä.\n\nPirkkolassa linnoitusten rakentaminen aloitettiin vuonna 1915. Alueella on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osittain betonoitu, sekä betonista valettuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita sekä ammusvarasto, joiden katot on räjäytetty. Varustuksiin kuluu myös kallioon louhittuja luolia, joista kaksi on varastokäytössä. Asemat on osittain hävitetty ja täytetty. Lähdeteoksissa on karttoja linnoituslaitteiden sijainnista maastossa.\n\nHelsingin ympärille rakennettu linnoitusketju on merkittävä sotahistoriallinen muisto oman aikakautensa sotilas- ja linnoitustekniikasta ja liittyy maamme historiassa tärkeään murrosaikaan. Linnoitusketjua ei kuitenkaan koskaan käytetty suunniteltuun tarkoitukseensa. Venäläiset vetäytyivät varustuksista keväällä 1918 valkoisten puolelle kansalaissodassa tulleiden saksalaisten joukkojen lähestyessä Helsinkiä, mutta asemia käytettiin saksalaisten ja punakaartilaisten välisissä pienehköissä taisteluissa muun muassa Pasilassa. Kansalaissodan jälkeen linnoituslaitteet jäivät rappeutumaan. Ennen toista maailmansotaa joitakin linnoitusjärjestelmään kuuluvia kallioon louhittuja luolia kunnostettiin ammussorvaamoiksi ja asevarastoiksi. Osa luolista on edelleen käytössä varastoina ja väestönsuojina.\n\nLinnoituslaitteet on katsottu vuodesta 1971 lähtien kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja siten muinaismuistolain suojaamiksi.\n\nLähteet:\nEnsimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä (Helsinki, 1980)\nLaine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä (Helsinki, 1996)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8129> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miksi-pirkkolan-urheilupuistossa-juoksuhautoja" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaupunkiin tultaessa miellyin kerrostaloriveihin, samoihin jotka yhä reunustavat Mannerheimintietä. Eteen on kohonnut Finlandia-talo ja muita, mutta ne eivät tunnu miltään silloin näkemiini viisikerroksisiin kivitaloihin verrattuna.\" (Takala, s. 5)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1774> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4285>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1434221~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1688365~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_71>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:13+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mistäs alkaen tämä Korsubaari on vaaralliseksi muuttunut? Numminen kysyi äänekkäästi sisään astuessaan. Eihän tää oo ku tavallinen keskikaljapaari. Sitä paitsi tääll on helvetin hyvä kotiruoka. Me käyrään tolta rakennukselta joka päivä täällä syämässä. On helvetin hyvä kotiruaka. Puhuja oli raavas mies. ... Siinä jutellessa Numminen tuli maininneeksi olevansa matkalla Tampereelle päin. Tukevampi nuori mies kysyi oitis voisiko hänen ystävänsä päästä kyytiin. Ystävä oli matkalla Tampereelle. Numminen lupasi kyydin Toijalaan asti. 'Laivat' alkoi kuulua levyautomaatista.\" (s. 22)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7059>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8364>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Runne, Ossi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8364" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8603>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5860>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Eino Leinon kolikko" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Esplanadin puistossa on kaikkien tuntema Eino Leinon patsas. Mitä lie patsaan veistänyt taiteilija ajatellut pannessaan Leinon vasempaan kämmenpohjaan kuparisen lantin? Sillä lie jokin symbolinen merkitys. Legenda kertoo, että Leinon ystävät eivät halunneet päästää juhlimisesta pitävää ja usein rahatonta Leinoa Esplanadille varattomana. Leinon on myös eläessään kerrottu lausahtaneen, ettei ole köyhä niin kauan kun hänellä on kädessään markan kolikko.\n\nEino Leinon patsaan (paljastettiin vuonna 1953) on veistänyt Lauri Leppänen (1895-1977). Patsaan kädessä olevan kolikon takana ei kuitenkaan ole Leppänen itse, vaan häntä avustanut kuvanveistäjä Toivo Jaatinen, joka paljasti Helsingin Sanomissa (17.7.2004) totuuden helsinkiläisiä askarruttaneen kolikon tapauksesta:\n\nToivo Jaatinen toimi vastavalmistuneena nuorena miehenä Leppäsen avustajana yhdessä Mauno Juvosen kanssa. Miehet valmistivat Leinon patsaan kipsimallin Leppäsen ateljeessa. Leppäsen vierailla oli tapana laittaa rahaa savesta muotoillun patsaan käteen ja siitä Jaatinen ja Juvonen saivat idean: Jaatinen upotti viiden markan kolikon savimallin käteen, josta se sitten päätyi myös lopulliseen pronssipatsaaseen. \n\nLähteet:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Leino\n”Toivo Jaatinen laittoi kolikon patsaan käteen” (Lotta Lehtonen), Helsingin Sanomat, 17.7.2004" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kolikko-eino-leinon-patsaan-kourassa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3453>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1579406~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9078>
        dcterms:modified  "2010-05-04T13:56:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6574>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:08:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6669>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Vaara, Tero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vaara-tero" .

koko:p14489  dc:created  "2012-05-28T13:09:32.389+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:09:32.657+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "jauhot"@fi , "mjöl"@sv , "flours"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_6908>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8863>
        dcterms:modified  "2010-03-24T15:23:27+0300" .

rky:p1337  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vähäkankaan tiivis kyläraitti puolitoistakerroksisine pohjalaistaloineen edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoille tyypillisestä puhtokylästä.\n\nKankaan kylään kuuluva Vähäkankaan nauhakylä sijoittuu Kalajokilaaksossa peltolakeudelta kohoavalle osittain kallioiselle, viljelyyn kelpaamattomalle harjanteelle. Talot ovat tiiviinä ryhmänä ja viljelysarat ulottuvat kylästä joelle. Vähäkankaan ydinalueella on kahdeksan kookasta, keskipohjalaista rakentamistapaa edustavaa puolitoistakerroksista talonpoikaistaloa, jotka piharakennuksineen muodostavat yhtenäisen raittinäkymän.  Keskeiset talot ovat Pitkäsaari, Heino eli Vähäkangas, Otontalo eli Lähdemäki, Kivimäki, Ylimäki, Eskontalo eli Välipelto, Jussintalo ja Pihlajisto. \n\nPitkänomaisissa asuinrakennuksissa on noudatettu ns. karoliinista pohjakaavaa. Porstuan päässä pieni kamari. Suuri tupa on kooltaan yleensä kahdeksan metriä pitkän hirren mittainen. Tuvan päässä on kaksi kamaria ja porstuan toisella puolella iso kamari. Kuusiruutuiset ikkunat ovat huoneiden keskiosassa, tuvassa kaksi molemmilla sivuilla.\n\nRunsas puusto täydentää kyläraitin kokonaisuutta. Myös uudempien asuinrakennusten pihoissa on vanhoja aittoja.\n\nVähänkankaan kyläraitti on osa Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.068599693,24.665936853 64.068034287,24.669208067 64.067639454,24.670534259 64.067323293,24.672047779 64.067110034,24.672566073 64.066648888,24.676095755 64.066282874,24.677139051 64.066111925,24.677868153 64.065351751,24.680910020 64.065175724,24.682414008 64.064750218,24.684633746 64.064700948,24.685908554 64.064485940,24.686601660 64.062260807,24.677394668 64.065405110,24.663893927 64.065773715,24.664353019 64.066966627,24.664987908 64.068253012,24.665495813 64.068599693,24.665936853" ;
        poi:history       "Vähäkankaan ydinosa lienee saanut alkunsa 1780-luvulla perustetusta Vähäkankaan talosta. Vähänkankaan raitti alkoi kehittyä 1800-luvulla kyläntapaiseksi puhdoksi. Vähäkankaan historiaan liittyy Kallio-suku, jonka omistuksessa moni raitin taloista on ollut. Pihapiirien välitse suikertava kylätie rakennettiin maantieksi 1912."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k977 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4370" ;
        skos:prefLabel    "Vähäkankaan kyläraitti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i274>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin henki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i273> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8528> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-henki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2327>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Ystävät kaukana" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9046> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2324> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/ystavat-kaukana" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6311>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vanha raitiolinja Pasilassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Muistini mukaan kulki raitiovaunu nykyisen huoltoaseman kohdalta (Nesteen asema) ja meni sieltä Pasilaan vielä viisikymmentäluvulla. Linja lopetettiin ja tilalle tuli bussi 23, joka ajoi ainakin Ilmalaan saakka. Koska raitiovaunu (numero oli joko 9 tai 11) lopetettiin, ja mistä mihin se kulki? Suomen Raitioseuran sivujen mukaan kysymyksessä oli linja 10, jota liikennöitiin kyseisellä välillä 09.09.1928-21.09.1952. Reitti oli seuraava: Nordenskiöldinkatu - Pasilan tori - Nordenskiöldinkatu (päätesilmukka nykyisen huoltoaseman ympäri) - Pasilankatu. Päätepysäkki oli Pasilankadun ja Kyllikinkadun risteyksessä Pasilan torilla. Matkustajilla oli ilmainen vaihto-oikeus linjalle/linjalta 3 Nordenskiöldinkadun pysäkillä. Tuon ajan asemakaavasta ei Länsi-Pasilassa ole käytännössä enää mitään jäljellä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9237> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9236> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/muistini-mukaan-kulki-raitiovaunu-nykyis" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7025>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:35+0300" .

rky:p38  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hiltulan kylä edustaa savolaista mäkiasutusta. \n\nKylä, joka on edustavaa itäsuomalaista kulttuurimaisemaa talonpoikaisrakennuksineen, sijaitsee Savonlinna-Mikkeli -maantien pohjoispuolella. Maisema polveilee rinnepeltoina mäeltä toiselle. Kylän talot Taskila, Vanha-Taskila, Lautiala ja Viisala ovat sijoittuneet kukin omalle mäelleen. Maantie on ottanut luontevasti sijansa pellon ja metsän rajan muodostamassa maisematilassa. Pihapiirit ovat tiivisti rakennettuja ja korkeat kuuset sekä lehtevät puut osoittavat kauas niiden sijainnin. Maantien varressa on kylän vanha mylly patoineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.955732029,28.434768828 61.962806459,28.410404443 61.962406430,28.403720032 61.957162951,28.393862060 61.957509532,28.377540046 61.959021479,28.374945732 61.963760002,28.384447847 61.968455959,28.378101740 61.969302066,28.379961814 61.970878507,28.395951505 61.960914305,28.436952082 61.956902064,28.436689751 61.955732029,28.434768828" ;
        poi:history       "Hiltulan Säynejärven ja Putkilahden väliselle kannakselle levittyneessä kylässä oli 1560-luvulla jo 14 taloa. \r\n\r\nVanha-Taskila on vuodelta 1652 periytyvä sukutila. Sen kaksikerroksinen päärakennus rakennettiin 1800-luvun puolivälissä samoin kuin Ilohovin päärakennus. Taskilan ja Lautialan asuinrakennukset valmistuivat 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Viisalan päärakennus vuodelta 1818 tuhoutui tulipalossa 2005, mutta rakennuksista säilyi mm. tilan suuri navetta vuodelta 1910."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1939" ;
        skos:prefLabel    "Hiltulan kylä"@fi .

rky:p1597  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.766067184,22.834350479 62.765724561,22.834035274 62.765062626,22.833170281 62.764487267,22.832160787 62.763935827,22.831445391 62.763234093,22.831280331 62.761913799,22.831202593 62.761095315,22.831186036 62.760221777,22.830846856 62.760031479,22.828834903 62.761379571,22.828886124 62.763956378,22.825720220 62.769042081,22.826348141 62.769594000,22.820230808 62.770106124,22.819494068 62.770782644,22.818232592 62.771788658,22.816775281 62.771981979,22.816802202 62.774338766,22.820669173 62.775598065,22.822713509 62.776158441,22.823670312 62.775036916,22.825649288 62.774528800,22.826074499 62.773133755,22.827294822 62.773429401,22.829394843 62.773559682,22.830455279 62.772157061,22.831454930 62.771914317,22.831855081 62.771365374,22.833233806 62.770142731,22.833881020 62.769015314,22.833972611 62.769059733,22.835917803 62.769097158,22.837558069 62.768689969,22.837484065 62.768707684,22.834506263 62.767117786,22.834532471 62.766067184,22.834350479" ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5207" ;
        skos:prefLabel    "Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mä olin asunut Linjoilla vain pari viikkoa, kun hiffasin, ettei ole aivan helppoa asettua toisten nurkille. Kalliossa jengeillä oli tarkat rajat. Jos muutat niiden reviireille, sulle tehdään testi ja tsekataan mistä sä oot tehty.\" (s. 43)" ;
  dcterms:description            "Perheen seuraava koti oli Toisella linjalla, tornitalon kahdeksannessa kerroksessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8659> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8600>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Lain mukaan" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1956." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2onb/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8598> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8599> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8597> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8600" .

[ dcterms:description  "Kirjan tapahtumat keskittyvät Ullanlinnan kaupupunginosaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2684> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9075>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "King's Kakadu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Iso Roobertinkatu 20-22" , "Ravintola King's Kakadu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.162954370098" ;
        wgs84:long           "24.9413189230216" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kings-kakadu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9314>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6571>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Snellmaninkatu 19"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1727615046382" ;
        wgs84:long        "24.9538088491822" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/snellmaninkatu-19" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6810>
        dcterms:modified  "2009-08-25T14:55:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1660>
        dcterms:modified  "2010-04-16T09:52:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7285>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:08+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7091>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9409>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pasilan poliisitalo 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pasilanraitio 11" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat            "60.2006328345984" ;
        wgs84:long           "24.9261979701888" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pasilan-poliisitalo-2" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6905>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Bulevardi 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Frenckellska huset" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1665620872004" ;
        wgs84:long           "24.9427620365469" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bulevardi-1" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7619>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8860>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Johanneksen kenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Johanneksenpuisto" , "Johari" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1624870430361" ;
        wgs84:long           "24.9450283833462" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/johanneksen-kentta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9574>
        dcterms:modified  "2011-03-17T12:54:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i510>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "I Helsingfors är husen inte speciellt vackra" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i509> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/i-helsingfors-ar-husen-inte-speciellt-vackra" .

[ dcterms:description  "Nymanin talon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8733>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9669>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Åhman, Pepe"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9669" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7879>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7022>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Humalluodot"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9404> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.180797800771" ;
        wgs84:long        "24.9095093539576" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7022" .

<http://example/upload-base/#metadescription_417>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5232>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1535512~S9*fin> .

rky:p1833  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.121975500,24.946679627 66.121898337,24.935787760 66.121999718,24.931457131 66.122669892,24.925452256 66.122848328,24.918420688 66.123389164,24.914671232 66.123488356,24.906859936 66.123392788,24.904846939 66.123393007,24.904823363 66.123810174,24.905430039 66.125600853,24.908313819 66.126353013,24.911788947 66.127610872,24.919040426 66.127904473,24.923957412 66.127699359,24.930711897 66.127062889,24.937557216 66.125583880,24.940933627 66.123694390,24.944475864 66.121975500,24.946679627" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k845 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:navetta , poio:kirkkorakennus , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Kurvilansaari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9311>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kaustakuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> ;
        wgs84:lat         "60.2301493198854" ;
        wgs84:long        "25.1138317214774" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaustakuja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Uudenmaankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Nylandsgatan" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1639766031767" ;
        wgs84:long           "24.9385928441246" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7282" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7521>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5492>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=56DB54E2-AE23-415A-B965-E090E8F33C5C> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7616>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Ullanlinnankatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tähtitorninrinne" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1636263490826" ;
        wgs84:long           "24.9477125827134" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7616" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun ajattelen tätä varsinaista kotiamme, näen aina Antinkadun (nyk. Lönnrotinkatu) aivan kuin tulvillaan aurinkoa, olkoon sitten mielessäni keväinen maaliskuu, jolloin kävelimme katuojassa ohuella lasisella jäällä, joka narskahtaen särkyi keveitten jalkojemme alla, tai lämmin kesäinen päivä, jolloin kiellosta huolimatta juoksimme kadulle ja huusimme pihallemme jäätelönmyyjää, joka laakean hattunsa päällä kantoi isoa täytettyä jäätelösaavia huutaen täyttä kurkkua: 'Karoosi, maroosi!' Me emme saaneet ostaa häneltä muuten kuin viemällä oman lasin ja lusikan, sillä äiti sanoi, että venäläiset aina ovat niin likaisia. Muistan miten taitavasti mies osasi viiltää jäätelöä lasin täyttävän pyörylän, joka oli aivan ontto, ja miten me pyysimme: 'Packa på, packa på', saadaksemme 10 pennillä mahdollisimman suuren annoksen tätä harvinaista herkkua. Kymmenpenniset olivat silloin ainakin meille suuria rahoja.\" (s. 18-19)" ;
  dcterms:description            "Katri Bergholmin (o.s. Ignatius) lapsuudenkoti oli Fredrikinkatu 32:ssa vuodesta 1881." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9078>
] .

rky:p173  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus.\n\nKyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen tähtimäinen linnoitus, joka rakentuu viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponieereista, on sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen. Linnoitusniemen alue on kokonaispinta-alaltaan yli 80 hehtaaria.\n\nLinnoituksen sisäpuolella on rakennuskantaa 1810-luvulta, kuten vartiorakennus kummankin portin tuntumassa sekä upseerisiipi, sotilaskasarmi ja entinen keittiörakennus linnoituksen koillisosassa. Kyminlinnan koillinen portti on tehty 1930-luvulla käyttäen mallina Kyminlinnan ensimmäisen maalinnoituksen porttipiirustusta. Alkuperäisen linnoitusportin kaltainen lounaisportti on rekonstruoitu 1980-luvulla.\n\nLinnoituksen ulkopuolella koillisessa sijaitseva puinen komendantintalo vuodelta 1879 toimii ravintolana ja varuskuntakerhona.  \n\nKyminlinna on rakennettu keskiaikaisen kuninkaankartanon, Kymenkartanon maille. Nykyään kartano sijaitsee linnoituksen  pohjoispuolella Kymijoen monihaaraisessa suistomaastossa rannalla, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijoen. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on linnoituksen rakentamisen ajalta 1790-luvulta ja suuret graniittiset talousrakennukset 1900-luvun alusta.  \n\nLinnoitusmuurin länsipuolella, Kymijoen saarella on Sutelan keskiaikainen kylätontti, jonka kylärakenne ja tiestö ovat säilyneet hyvin.\n\nKyminlinna on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.509326345,26.874609333 60.510246699,26.873123094 60.512055251,26.869828232 60.513643365,26.868725867 60.515331341,26.866774906 60.516397682,26.866377018 60.516614485,26.869916817 60.515742745,26.870943074 60.514962717,26.875347541 60.514728717,26.876150402 60.514755283,26.878179980 60.514953166,26.879894749 60.514670996,26.880560939 60.514461518,26.881113017 60.514524502,26.882490975 60.514936512,26.886365638 60.512372446,26.887359160 60.512206762,26.890512969 60.512201023,26.890622007 60.512311139,26.894247756 60.510837134,26.897010457 60.509665961,26.900263279 60.508872086,26.901297130 60.507855751,26.902331604 60.506140576,26.904012506 60.505375572,26.900985629 60.504928293,26.897957735 60.503911441,26.898283127 60.503243568,26.897834252 60.503147737,26.897189914 60.503655225,26.895834889 60.503556488,26.891581629 60.502471753,26.886687349 60.502952623,26.878037689 60.503777493,26.878198363 60.503995838,26.877835733 60.503936034,26.875971495 60.504856885,26.875001243 60.505712697,26.872484331 60.506030600,26.872611895 60.506985370,26.873897269 60.507622878,26.875763961 60.508676364,26.875703308 60.509326345,26.874609333" ;
        poi:history       "Kymenkartanosta muodostettiin kuninkaankartano 1556. Wrangel-suvulle se siirtyi 1629. Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. 1790-luvulla kruunu lunasti kartanon maat, joille ryhdyttiin rakentamaan Kyminlinnaa. Tuon jälkeen kartano perustettiin nykyiselle paikalleen Kymijoen ja linnoituksen pohjoispuolelle.\r\n\r\nKyminlinna kuului Pietarin suojaksi rakennettuun linnoitusvyöhykkeeseen. Ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin Katariina II:n käskystä ja kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla 1791-1792 Kymijoen haarapaikkaan Suuren Rantatien varrelle sulkemaan Ruotsin puolelta Haminaan ja Viipuriin johtavaa tietä ja joen ylityspaikkoja. \r\n\r\nNykyisen, ensimmäistä linnaketta huomattavasti laajemman linnoituksen rakentaminen aloitettiin 1803 (J.P. von Suchtelen). Ensimmäinen maalinnoitus purettiin lähes kokonaan ja materiaali hyödynnettiin uuden linnoituksen rakentamisessa. Linnoituksen merkitys väheni 1810-luvulla valtiollisen tilanteen muututtua ja se lakkautettiin. Kyminlinna toimi sen jälkeen venäläisenä varuskuntana aina Suomen itsenäistymiseen asti. Linnoituksessa oli inkeriläisten pakolaisten leiri 1920-1930-luvulla ja 1950-luvulta alkaen varuskunta. \r\n\r\nKyminlinnan itä- ja eteläsivujen kivirakenteet korjattiin alkuperäisen mukaiseen asuun 1980-luvulla. Muun linnoituksen restaurointi jatkuu edelleen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kyla , poio:kasarmi , poio:muinaisjaannos , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1278" ;
        skos:prefLabel    "Kyminlinnan maalinnoitus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9571>
        a                   th:Rakennus ;
        rdfs:label          "Sanomatalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.sanomanews.com/Content.aspx?f=2218" ;
        wgs84:lat           "60.1725042490443" ;
        wgs84:long          "24.93792025591" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sanomatalo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9810>
        dcterms:modified  "2012-01-20T16:50:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7781>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:48:23+0300" .

rky:p507  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Malmgårdin kartano linnamaisine päärakennuksineen, suurine tiilisine talousrakennuksineen, kuusiaitoineen ja puistoineen luo poikkeuksellisen historiallisen ja maisemallisen kokonaisuuden peltolakeuksien keskelle.  1800-luvun historismiin tukeutuvalle päärakennukselle on harvoja vastineita Suomessa.\n\nMalmgårdin kartano sijaitsee Forsbyn ruukinalueen pohjoispuolella Koskenkylänjoen länsirannalla, Päijänteen alueelle johtavan vanhan kauppatien varrella. Kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu linnamainen kartanon päärakennus on saanut tyylivaikutteensa pohjoisranskalaisesta renessanssista. Kaksikerroksinen tiililinna, johon liittyy kaksi yksikerroksista pihalle työntyvää siipeä, on rakennettu 1882-85 arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kartanon interiöörien yleiskäsittely ilmentää kertaustyylejä ja huomattavin tila on toisen kerroksen suuri ritarisali loisteliaine seinä- ja kattomaalauksineen.\n\nPäärakennuksen liittää puistoon terassi ja portaikkorakennelma. Englantilaistyylinen maisemapuisto on osittain rakennettu puutarhuri M. G. Steniuksen 1884 laatimien suunnitelmien ja osittain maisema-arkkitehti A. F. Rydbergin 1890 tekemien suunnitelmien mukaan. Kartanolinnan koillispuolella on talouspiha, jonka rakennukset ovat pääasiassa 1800-luvun jälkipuolelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.528688749,25.942157289 60.526262388,25.930440977 60.527455680,25.928076902 60.525580784,25.922061126 60.528783424,25.919608773 60.532752442,25.912275797 60.543707574,25.920194852 60.552646585,25.929880160 60.555951359,25.928211286 60.557595033,25.928640523 60.554709892,25.945069894 60.551477781,25.947861430 60.550241166,25.952092054 60.549452314,25.956092911 60.548041676,25.956900648 60.542909635,25.951087590 60.541460196,25.949046192 60.538093022,25.948135040 60.534769054,25.945987777 60.531715498,25.944583633 60.529748035,25.943359218 60.528688749,25.942157289" ;
        poi:history       "Malmgårdin kartano muodostui kahdesta Ernst Creutzille lahjoitetusta tilasta 1622, mistä lähtien kartano on säilynyt samalla suvulla. Vuonna 1684 kartanosta muodostettiin säteriratsutila. Vanha asuinpiha käsitti empiretyylisen päärakennuksen ja kaksi mansardikattoista sivurakennusta. Nykyisen päärakennuksen valmistuttua vanha asuinrakennus muutettiin kansakouluksi ja sivurakennukset työväenasunnoiksi. Malmgårdin ulkotilan Tetomin mailla, pienessä metsäsaarekkeessa on perimätiedon mukaan sijainnut Pernajan ensimmäinen kirkko."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:tie , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=117" ;
        skos:prefLabel    "Malmgårdin kartano"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ees taas Aleksilla,\nsata näyteikkunaa.\nEnpä taida jaksaa,\nvaatteita nyt sovittaa.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1022> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7876>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Asikainen, Risto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7876" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2965>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1550971~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennushallituksen, silloisen Yleisten rakennusten ylihallituksen pääjohtaja eli ylitirehtööri 1917-1921." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7924> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7378>
] .

[ dcterms:description  "Elokuvassa ollaan Kulosaaren kasinon edustalla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8580> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8298>
] .

rky:p767  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Harjula, Maahengen temppeli ja taidemuseo on taiteilija Emil Cedercreutzin persoonaan sitoutuva kulttuurikeskus. Rakennukset ja Emil Cedercreutzin keräämä laaja kansatieteellinen kotiseutukokoelma muodostavat näyttävän museo-, henkilö- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.\n\nPuurakenteinen Harjula on kuvanveistäjä, vapaaherra Emil Cedercreutz Kokemäen rannalle 1914 rakennuttama maaseutuateljeekoti. Taiteilijan suunnittelemassa omaperäisessä rakennuksessa on hyödynnetty vanhoista maalaisrakennuksista purettuja osia. Muita taiteilijoiden rakennuttamia taiteilijakoteja maaseudulla ovat esimerkiksi Kalela, Ainola, Visavuori ja Hvitträsk.\n\nHarjulan yhteydessä on museoksi rakennettu Maahengen temppeli. Tämän alkuperäisen Maahengen temppelin rinnalla on Emil Cedercreutzin säätiön ja Harjavallan kaupungin rakennuttama taidemuseo, uusi Maahengen temppeli, Cedercreutzin kokoelmia ja museotoimintaa varten. Taidemuseo on Satakunnan ensimmäinen taidemuseorakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.293855579,22.186095776 61.293769241,22.185247922 61.293808747,22.184307513 61.293986820,22.183599590 61.294626693,22.183688615 61.294563079,22.185602741 61.294993360,22.186586051 61.295188054,22.188479511 61.295253072,22.188909741 61.295214104,22.189785339 61.294653734,22.189536747 61.294189683,22.188999554 61.294133659,22.188250191 61.293855579,22.186095776" ;
        poi:history       "Emil Cedercreutz (1879-1949) syntyi Köyliönkartanossa. Hän rakennutti taiteilijakoti Harjulan Kokemäenjoen Havingin kosken partaalle 1914. Muistiinpanoissa taiteilija kuvasi tapahtumaa seuraavasti: \"ostin maan ja joukon vanhoja hirsirakennuksia.- Kaikki nuo rakennukset liitettiin toisiinsa yhdistävin käytävin ja vilpoloin ja erilaisten talojen muodostamasta yhdistelmästä syntyi erikoinen, monipuolinen ryhmä.\" Harjulaa edelsi Ilmilinna -niminen maaseutuateljeekoti, joka rakennettiin Köyliöön Ilmijärven rannalle Köyliönkartanon maille 1905. \r\n\r\nCedercreutzin Satakunnasta kerättyjen esineiden säilytykseen tarkoitettu museorakennus, Maahengen temppeli, rakennettiin kuudessa vaiheessa 1916-1942. \r\n\r\nHarjulan pihaan valmistui ateljee ja veistossali 1936. Emil Cedercreutzin säätiö laajensi rakennusta 1956 kahdella näyttelyhallilla. Uusi museorakennus rakennettiin arkkitehti Jonas Cedercreuzin suunitelmin 1971, 1977 ja 1996. Viimeisen vaiheen piirustukset ajantasaisti arkkitehti Mariana Cedercreutz. \r\n\r\nMaahengen temppelillä ja kokoelmilla taiteilija halusi kunnioittaa maatyötä, maan, auringon ja ihmisen yhteistyötä. Museoon tallennettiin Kokemäenjokilaaksosta kerättyä maaseudun elämästä kertovaa esineistöä. Vähitellen museo laajeni esittelemään Ala-Satakunnan kansan kulttuuria."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k079 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3927" ;
        skos:prefLabel    "Emil Cedercreutzin Harjula ja Maahengen temppeli"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Laajasalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/660407/> ;
        wgs84:lat     "60.1715309568448" ;
        wgs84:long    "25.038465140774" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/85" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6038>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Pihlajasaaren muurin mainos" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Miksi Helsingin Pihlajasaaren itäpäässä olevassa betonimuurissa on luettavissa teksti \"Standard Oil\"? Se näkyy tietyssä valossa varsin selvästi vaikka on jo kovin kulunut. Onko kyseessä vain vanha mainos? Itäisen Pihlajasaaren suuri pyöreä betoninen suojarakennelma on jäänne Nobel-Standard nimisen yhtiön suurista bensiinisäiliöistä, joista se luopui sotien jälkeen vuonna 1947. Nobel-Standard oli yksi ensimmäisistä öljytuotteiden maahantuojista Suomessa. Nykyään Nobel-Standard tunnetaan paremmin Oy Esso AB:nä. Äskettäin Esso myytiin osaksi SOK:n ABC-ketjua, joten tuotemerkkinä sekin on Suomessa jäämässä historiaan. " ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6553> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=08103fcf-12b6-4b9b-a4a3-4c285aed8464" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/pihlajasaaren-muurin-mainos" .

<http://example/upload-base/#metadescription_913>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1323244~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8232>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:17:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3082>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:42:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_34>
        dcterms:modified  "2009-08-05T11:28:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8327>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Blackout" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8236> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8279> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8326> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8324> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8327" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6298>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Portaat Malminkartanonhuipulle" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka monta askelmaa on portaissa, jotka nousevat Malminkartanonhuipulle? Tasanteet mukaan lukien. Helsingin kaupungin tietokeskuksesta vastattiin kysymykseen näin:\n\nViimeisen laskelman mukaan Malminkartanonhuipun portaiden lukumäärä on 446 (tässä luvussa pitäisi olla mukana tasanteet). Rakennusviraston mukaan luku on vaihdellut 420-446 välillä. Itse portaat rakennuttanut rakennusmestari ei tiedä portaiden tarkkaa lukumäärää." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6394> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/malminkartanon-huippu-helsingin-korkein-kohta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6537>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:40:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1387>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8492>
        dcterms:modified  "2010-01-21T17:31:36+0300" .

koko:p15932  dc:created  "2012-05-28T11:57:55.957+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:57:56.045+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "clubs"@en , "kerhot"@fi , "klubbar"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8587>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Mäki, Raili"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8587" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8826>
        dcterms:modified  "2010-03-17T15:31:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6797>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i497>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hyvä bore" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:relation      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9208> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9209> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i615> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9206> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hyva-bore" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9038>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Naiskohtaloita" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1947." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2md5/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8572> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8062> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9037> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9038" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6534>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Paasivuorenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1780421403849" ;
        wgs84:long        "24.9478961834375" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/paasivuorenkatu" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kulta hidasti, kun ensimmäinen korkeista seitsenkerroksisista, tiilipinnoitteisista rakennuksesta näkyi. Taloja oli kolme peräkkäin ja ne olivat poikittain katuun nähden. Takana oli metsikköjä ja kadun toisella puolella matalampia, väljästi rakennettuja taloja.' (s.15)" ;
  dcterms:description            "Joutsamo ja Kulta ovat matkalla rikospaikalle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9707> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9705>
] .

rky:p1202  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.280086262,28.180238765 67.280529140,28.180466060 67.281351596,28.180917178 67.282387782,28.182529000 67.283036600,28.184984600 67.283232320,28.186432101 67.283222004,28.187828099 67.283085310,28.189135919 67.282812161,28.189574225 67.282282247,28.190369533 67.281527609,28.191482221 67.280221138,28.192074495 67.279543164,28.191424675 67.278832141,28.190937622 67.278161156,28.189343755 67.277615308,28.188002427 67.277374416,28.186224684 67.277715456,28.183038181 67.278107025,28.181620134 67.278651864,28.180948739 67.280086262,28.180238765" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k742 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Iso-Sarvilampi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8823>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Sundmans Krog"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sundmans Krog" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1664435631936" ;
        wgs84:long           "24.9519654071143" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-sundmans-krog" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9298>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Temppelikatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1738770907348" ;
        wgs84:long        "24.9251219133884" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/temppelikatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9537>
        dcterms:modified  "2011-02-08T17:20:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Erottaja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1666786218212" ;
        wgs84:long        "24.943590611289" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/erottaja" .

rky:p1462  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haverin kaivos on varhaisen suomalaisen kaivostoiminan edustaja, jolla on ollut merkitystä Tampereen teollistumisessa. Pitkään käytössä olleen avolouhoksen lisäksi alueella on säilynyt pienimuotoisen kaivosyhdyskunnan rakennuskantaa.\n\nHaverin kaivos on 1700-luvun lopulta 1860-luvulle ja vuosiin 1942-1960 ulottuvina toimintakausinaan tuottanut merkittävän osan ensin Tampereen masuunin tarvitsemasta rautamalmista ja sittemmin Outokummun Harjavallan tehtailla rikastetusta kupariraaka-aineesta.\n\nNykyinen Haverin kaivosmiljöö muodostuu käytöstä pois jääneistä, veden osittain täyttämistä avolouhoksista, joissa on ollut louhintaa 1700-luvun lopulta 1860-luvulle ja 1940- ja 1950-luvuilla sekä pääosin 1940-luvulla rakennetusta kaivosyhdyskunnasta.\n\nKaivoksen kallioreunainen avokuilu on 85 metriä syvä ja 125 metriä leveä. Osa Kaivosmäellä sijainneista kaikkiaan noin 15:sta tuotantorakennuksesta on purettu tai tuhoutunut jo kaivoksen toiminnan aikana. Hirsirakenteinen, 1941 rakennettu kaivostorni on kunnostettu 2001, rikastamon siilot, verstasrakennus, syanidointilaitos ja kaivostupa 2004. Muita  tuotantorakennuksia ovat mm. kultaharkkopaja ja muuntajarakennus.\n\nKaivosyhdyskuntaan on kuulunut työväen asuntoja eli Piippulanrivi lähimpänä kaivoskuiluja ja johtajien asuinrakennukset Kyrösjärven rannalla sekä toimihenkilöiden asunnot niiden välimaastossa, lisäksi työväentalo. Kaivoskylässä on jäljellä 24 työväenasuntoa. Johtajien asuinrakennusten ulkoasu ja ympäristö on voimakkaasti muuttunut. Haverin kaivosalueelle on perustettu lomakylä ja kaivostoiminnasta yli jääneiden maamassojen päälle on rakennettu autourheilurata."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.710241113,23.239928695 61.711320966,23.237080468 61.711528512,23.237683964 61.711784762,23.239187052 61.711946767,23.241607345 61.711985731,23.242155995 61.711930305,23.242313593 61.712017041,23.242428889 61.712145051,23.244048217 61.712247945,23.245620491 61.712305005,23.247701329 61.712279115,23.248937001 61.712318505,23.249938305 61.711632703,23.249745015 61.711068216,23.249184859 61.710560219,23.248944829 61.709854477,23.249332491 61.709267073,23.249680617 61.709034991,23.247747124 61.708860142,23.246158633 61.709071942,23.243869157 61.709239554,23.243018707 61.709796801,23.242875400 61.710276173,23.242942844 61.711449345,23.242623763 61.711592111,23.242606366 61.710241113,23.239928695" ;
        poi:history       "Ensimmäinen asiakirjamerkintä Viljakkalan rautamalmiesiintymistä tehtiin 1726. Turun Akatemian omistuksessa olleen Haverin tilan Ansomäestä löydettiin 1762 lupaava rautamalmiesiintymä ja avolouhinta alkoi vaatimattomassa mitassa 1773. Laajamittainen avolouhinta käynnistyi 1840-luvulla ja sulatus tapahtui Tampereen masuunissa. Haverissa oli useita kaivantoja ja siellä työskenteli lähes kaksikymmentä miestä 1850-luvulla. Tampereen masuuni myytiin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiölle 1861, jonka jälkeen toiminta väheni ja louhinta lopetettiin 1865. \r\n\r\nMerkittävin vaihe Haverin kaivoshistoriassa alkoi 1935, kun Oy Vuoksenniska Ab aloitti kuparimalmin louhinnan Haverin kaivoksesta. 120 metriä syvä tuotantokuilu valmistui 1942, lisäksi käytössä oli avolouhos. Kaikenkaikkiaan kaivoskäytävää avattiin voin 2,5 kilometriä. Haverista saatiin mm. kultaa n. 300 kiloa vuodessa, mikä tyydytti kaivoksen 20 toimintavuoden aikana maan koko kultatarpeen. Tuotantolaitos oli pääosin suomalaisten ilman ulkomaista apua tai esikuvia suunnittelema ja rakentama. Kaivosinsinööri Herman E. Stigzelius piirsi kaivoksen kokonaishahmon. Asemakaavassa toteutettiin väljän kaupunkirakentamisen periaatteita ja sosiaalinen hierarkia ilmeni rakentamisessa. Tuotantorakennusten lisäksi henkilökunnalle rakennettiin yli 30 perheasuntoa ja poikamiesasuntola. Aluetta muokattiin puistomaiseksi ja sinne tehtiin tiestö ja vesi- ja viemäriverkosto. Asukkailla oli käytössään puutarhapalsta ja uimaranta.\r\n\r\nKaivoksen toiminta lopetettiin kannattamattomana 1960. Tämän jälkeen alue siirtyi kunnan omistukseen. Tuotantorakennukset jäivät pääosin vaille käyttöä, kaivoksen johtajan asunto kunnostettiin ravintolaksi. Osa asuinrakennuksista jäi asuinkäyttöön ja osa vuokrattiin vapaa-ajanasunnoiksi. Kaivoksen jätemaa-alue toimi jonkin aikaa pienlentokoneiden kenttänä ja myöhemmin moottoriurheiluratana. Kaivoskylän elvyttämiseksi perustettiin kehittämisprojekti 1999."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k980 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1457" ;
        skos:prefLabel    "Haverin kaivosyhdyskunta"@fi .

poio:kaymala  dc:created  "2012-05-24T07:33:10.072+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:33:10.142+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "lavatory"@en , "käymälä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9797>
        dcterms:modified  "2011-12-27T16:06:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7150>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7245>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lindgren, Armas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7245" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4741>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Myllypuro eilen ja tänään" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/myllypuro-eilen-ja-tanaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i993>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Taas Hesarilla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i125> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i125> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/taas-hesarilla" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vieras osoittautui hiljaiseksi, harvapuheiseksi henkilöksi, joka enimmäkseen pysytteli huoneessaan ja kirjoitteli ahkeraan. Neidit eivät nähneet häntä juuri muulloin kuin aterioilla, joiden aikana hän ei paljon puhunut, vain kerran hän oli laskenut leikkiä jonkin ruokalajin johdosta. Silloin tällöin hän kävi Helsinissä. Kerran hänen luokseen oli tullut kaunis nainen, joka sittemmin osoittautui hänen vaimokseen. Kun santarmit alkoivat kiinnostua Gärdobackan vieraista, molemmat katosivat." ;
  dcterms:description            "Marraskuussa 1917 Lenin asui Oulunkylässä Vinstenin neitien pitämässä Gärdobackan täyshoitolassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8649> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57>
] .

rky:p136  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.683172254,28.462250705 64.686499405,28.465031551 64.686341462,28.466120643 64.686140474,28.466109782 64.682986270,28.463400736 64.683172254,28.462250705" ;
        poi:municipality  kunnat:k105 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4198" ;
        skos:prefLabel    "Hyrynsalmen rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9534>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Auvinen, Jari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9534" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7744>
        dcterms:modified  "2009-11-06T16:06:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7839>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Alli Tryggin puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1834055110311" ;
        wgs84:long        "24.9550269234623" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7839" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2928>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1298637~S9*fin> .

rky:p396  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pöytyän kirkkoympäristö muodostaa monipuolisen ja ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden Aurajoen varrelle. Siihen kuuluvat pitäjän keskiaikaisen kirkonpaikan ja vanhan kirkkotarhan viereen lounaissuomalaisen Mikael Piimäsen 1790-luvulla rakentama puukirkko, vanha kirkkoherranpappila, lainamakasiini sekä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema seurakuntatalo. \n\nPöytyän kirkko sijaitsee Aurajoen varrella, jota seuraa keskiaikaisperäinen ns. Varkaantie. Kookas kirkko on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko, jossa on kirkkosaliin avautuvat täyskorkeat kylkiäiset. Kirkkosalin holvaus ja kiinteä sisustus värityksineen on 1800-luvun lopun nikkarityyliä.\n\nPöytyän vanhalla kirkonpaikalla, nykyisen kirkon pohjoispuolella, on ympyränmuotoinen kirkkotarha, jota ympäröi katettu hirsiaita. Hirsiaidassa on kaksi 1700-luvun pyramidikattoista porttirakennusta. Keskiaikaisen kirkon paikalla on muistomerkki. Lainajyvästön makasiini on 1800-luvulta. Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan entisen kirkkoherranpappilan uusklassillinen päärakennus on yksi harvoja kaksikerroksisia pappilarakennuksia Suomessa. Pappilan päärakennus on toiminut museona vuodesta 1959 alkaen. Pöytyän kirkkoympäristöön kuuluu lisäksi arkkitehti Alvar Aallon toimistossa 1930-luvulla suunniteltu seurakuntatalo.\n\nPöytyän kirkkoympäristö sijaitsee Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.751762943,22.656869505 60.752446233,22.646363358 60.752691868,22.645893787 60.752980781,22.645660612 60.753388449,22.646162708 60.753790292,22.646430143 60.754233833,22.646265973 60.754674642,22.646327355 60.754985523,22.646769886 60.755496977,22.647912255 60.755859926,22.647766017 60.756266126,22.647492825 60.757416920,22.647790168 60.758348043,22.648058554 60.758665298,22.647967003 60.759129613,22.642430465 60.761334050,22.642472751 60.761632154,22.642588487 60.762110710,22.642762612 60.764869670,22.643766925 60.766608370,22.644618093 60.767614411,22.645927242 60.768425625,22.646976422 60.769102869,22.647491269 60.771521686,22.648960811 60.771848783,22.649116828 60.772783344,22.649004344 60.773447298,22.649400878 60.774104817,22.649812702 60.775687772,22.651129670 60.776251296,22.652313074 60.777046087,22.654581927 60.777576374,22.656471561 60.778175636,22.657358373 60.773544584,22.663691166 60.761237828,22.657908158 60.760148858,22.657129197 60.758806636,22.658438361 60.756206187,22.658068090 60.755272622,22.657806733 60.751762943,22.656869505" ;
        poi:history       "Pöytyän kirkkopitäjä mainittiin kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1366. Pitäjän ensimmäisen kirkon sijainnista ei ole täyttä varmuutta. Seuraava kirkonpaikka 1400-luvulta oli nykyisen kirkon pohjoispuolella ja keskiaikainen kirkko oli käytössä vielä 1790-luvulle.\r\n\r\nNykyinen kirkko rakennettiin 1792-1793 rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla ja uudistettiin perusteellisesti 1880-luvulla. Vanhaa kirkkotarhaa käytettiin hautaamiseen vuoteen 1834 asti, jolloin uusi hautausmaa perustettiin nykyisen kirkon eteläpuolelle.\r\n\r\nKirkkoherranpappila siirtyi nykyiselle paikalleen Aurajoen länsirannalle, kirkon pohjoispuolelle 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Pappilan kaksikerroksinen päärakennus rakennettiin 1802 kirkkoherra Sundvallin suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k636 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:makasiini , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1817" ;
        skos:prefLabel    "Pöytyän kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9794>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Fogerty, John"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9794" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Minä paljasjalkainen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7055> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7054> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i947> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sarjakuva/mina-paljasjalkainen" .

[ dcterms:description  "Marianne Backlén kuvaa artikkelissaan \"1950-luvulta Post Forum-Helsinkiin\" lapsuudenmaisemiaan Meilahdessa 1950-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Pasila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/642554/> ;
        wgs84:lat     "60.2063986847969" ;
        wgs84:long    "24.927705044967" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pasila" .

[ dcterms:description  "Verhoilijamestari Litonius oli talon rakennuttaja. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5071> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8117>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Minä asuin Liisankadun ja Snellmaninkadun kulmassa, talossa, jonka isoisäni oli rakentanut vuonna 1927. Sitä ennen paikalla oli ollut vanha puutalo, jonka asukkaista tai omistajasta ei ollut säilynyt tietoja.\" (s. 53)" ;
  dcterms:description            "Auliksen kotitalo Liisankadun ja Snellmaninkadun kulmassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9405> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9406>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5452>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lähde / UKK-muistomerkki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Lähde-muistomerkin kivipaaden kirjaimet URHO KEKKONEN hakattu esiin paadesta vai kiinnitetty siihen? Otimme yhteyttä Kaupungin taidemuseoon, josta saimme seuraavan vastauksen:\n\nVarmistin asian UKK-muistomerkin tekijältä Pekka Jylhältä. URHO KEKKONEN on hakattu esiin kivipaadesta. Luonnonkallioon \"istutettu\" kivipaasi on työstetty kiviveistämöllä Keski-Suomessa Jyväskylän lähellä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9352> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lahde-ukk-muistomerkki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7741>
        a                    th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label           "Kaitalahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hålvik" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat            "60.1756295467884" ;
        wgs84:long           "25.0170106441571" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7741" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8455>
        dcterms:modified  "2010-01-18T14:41:59+0300" .

rky:p632  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin säilynyt kokonaisuus, joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkiväylän ja meriliikenteen historiaan.\n\nRaahen kaupungin edustalla sijaitseva Iso-Kraaseli on suuri metsän peittämä saari. Sen korkeimmalla kohdalla on tunnusmajakka ja luotsiaseman rakennukset. Tunnusmajakka eli Iso-Kraaselin pooki on noin 18 metriä korkea, 8-kulmainen ylöspäin kapeneva torni. Rakennuksen runko muodostuu sydänpuusta ja sitä tukevista 32 vinotuesta. Vain tornin yläosa on vuorattu, alaosan runkorakenne on näkyvissä. Pookin meren puoleiset sivut on maalattu valkoisiksi, muuten rakennus on punainen. Pookin vieressä on 1800-luvulla rakennettu kaksikerroksinen, matalalla tähystystornilla varustettu luotsiasema. Luotsiaseman vajarakennus ja ulkohuone ovat alkuperäiset.\n\nTaskun puinen tunnusmajakka kuuluu Iso-Kraaselin tavoin Albin Stjerncreutzin suunnittelemien omaperäisten tunnusmajakoiden joukkoon ja kuvastaa edelleen 1800-luvun tilannetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.678927222,24.401972134 64.680214113,24.402726413 64.679793496,24.405431488 64.678693765,24.404588130 64.678927222,24.401972134" ;
        poi:history       "Raahen satamasta merelle johtavista kolmesta väylästä pohjoisin merkittiin Taskun tunnusmajakalla jo 1600-luvulla. Taskun nykyinen tunnusmajakka valmistui 1853. Kun valtio lunasti Pohjanlahden merimerkit 1848, oli myös Iso-Kraaselin pohjoisosassa tunnusmajakka ja luotsiasema. Ne kuitenkin purettiin, kun uudet rakennukset valmistuivat saaren keskiosaan 1852. \r\n\r\nIso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat eli puupookit suunnitteli Pohjanlahden merenkulkupiirin päällikkö Albin Stjerncreutz. Tunnusmajakat ja Raahen kirkko osoittivat kaupunkiin lännestä johtavan väylän kulkua. Pookin vieressä olevalta luotsiasemalta laivat luotsattiin kaupungin satamaan ja sieltä takaisin merelle.\r\n\r\nMerenkulkulaitos luovutti rakennukset Raahen kaupungille 1983."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k678 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2920" ;
        skos:prefLabel    "Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat (Iso-Kraaseli)"@fi .

[ dcterms:description  "Sekä Nyrki että Tapio Tapiovaara olivat mukana teatteritoiminnassa Työväen näyttämöllä, joka 1935 sai pysyvän esiintymispaikan Kirjan talon juhlasalista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8335> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8339>
] .

rky:p1189  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.650988656,28.469267764 61.649460404,28.466201962 61.648845042,28.462355913 61.648939037,28.459410400 61.649732665,28.456496846 61.651004135,28.456500301 61.652476900,28.457429489 61.653293720,28.459394107 61.654279781,28.462286419 61.655064822,28.464252894 61.657009880,28.467632750 61.656925405,28.471447593 61.655954727,28.472765823 61.654723931,28.473561958 61.653739068,28.473610519 61.652496519,28.472027428 61.650988656,28.469267764" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k768 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Sarsuinmäki)"@fi .

rky:p892  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauniainen on maan varhaisimpia huvilakaupunkeja. Vehreillä ja välijillä esi- ja puutarhakaupungeilla on 1900-luvun alussa pyritty luomaan hyvää asuinympäristöä luonnon lähelle vastapainona kaupungistumiselle. \n\nIsot tontit ja maaston muotoja mukaileva tiestö pohjautuvat arkkitehti Lars Sonckin laatimaan asemakaavaan. Erityisesti Gallträskin järven eteläpuolisella alueella on säilynyt 1900-luvun alun yhdyskunnan rakenne: suuret tontit, rehevät suunnitellut puutarhat, kookkaat asuinrakennukset, erilliset talonmiehen asunnot sekä pensas- ja kiviaitojen reunustamat katunäkymät. Luonteensa säilyttänyt huvila-alue on supistunut tiiviin asuinrakentamisen myötä.\n\nAlueen huvilat ovat sekä rakennusmestareiden että arkkitehtien työtä. Tunnettuja Kauniaisiin suunnitelleita arkkitehteja ovat Lars Sonckin lisäksi mm. Max Frelander, Selim A. Lindqvist ja Bertel Jung. Alueen puutarhojen ja puistojen syntyyn ovat vaikuttaneet myös Svante ja Paul Olsson."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.217490005,24.726839080 60.217265691,24.730615684 60.216751985,24.731303414 60.215982051,24.733041548 60.215848105,24.733796192 60.216163731,24.734628629 60.216063375,24.734973339 60.215221127,24.734856682 60.214696800,24.734923827 60.214611115,24.735333455 60.214840380,24.736994758 60.214618386,24.737569191 60.214302213,24.737156160 60.213913675,24.736102654 60.213532184,24.736166918 60.213392275,24.734548050 60.212996874,24.733115642 60.212625340,24.733079224 60.212698941,24.731055509 60.213782813,24.730858688 60.214154974,24.727926571 60.215155887,24.726652360 60.216152929,24.726242249 60.216957101,24.725232551 60.217490005,24.726839080" ;
        poi:history       "Eurooppalaiset esi- ja puutarhakaupungit syntyivät kaupunkien kasvun seurauksena: halu luoda hyvää asuinympäristöä luonnon lähelle nähtiin ratkaisuna kaupungistumisen ongelmiin. Ihanne levisi 1900-luvun alussa myös Suomeen. Ensimmäiset eurooppalaistyyliset huvilaesikaupungit syntyivät meillä yksityisten aloitteesta.\r\n\r\nHelsingin väkiluku kasvoi voimakkaasti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, mikä johti rakennuskelpoisten tonttien puutteeseen, tonttimaan hinnannousuun ja aikaisempaa tehokkaampaan rakentamiseen. Samaan aikaan sivistyneistön keskuuteen levisi käsitys maalaiselämän ja luonnonläheisyyden myönteisestä vaikutuksesta. Kauniaisten tapaisia kuivaa kangasmetsää kasvavia kallioisia mäkiä ja hiekkaharjuja pidettiin ihanteellisina asuinpaikkoina terveyden kannalta. Rautateiden rakentamisen myötä syntyneet hyvät liikenneyhteydet mahdollistivat puistomaisten ympäristöjen rakentamisen lähelle pääkaupunkia. \r\n\r\nRakennusmestarit Elia Heikel ja Emil Lindstedt hankkivat loppuvuodesta 1901 kolmenkymmenenkahdeksan hehtaarin maa-alueen Kavallin ratsutilan ympäriltä, Gallträskin rannalta. Saman vuoden aikana alue mitattiin, kartoitettiin ja palstoitettiin tonteiksi. Sille rakennettiin myös tieverkoston runko. Alueen halki oli päätetty rakentaa osa Helsingin-Karjaan rataa jo 1897, mikä takasi suunnitellulle huvilakaupungille tulevaisuudessa hyvät yhteydet Helsinkiin. \r\n\r\nKauniaisten tuleva puutarhamainen luonne hahmottui jo 1901-1905 Heikelin ja Lindstedtin rakentaessa omat huvilansa suurille tonteille Gallträskin rannalle. Rakentaminen vilkastui 1906, jolloin perustettiin Aktiebolaget Grankulla. Uuden yhtiön toimesta Kauniaisten seisake saatiin muutettua asemaksi ja asemarakennus valmistui 1908. Yhtiö antoi myös arkkitehti Lars Sonckin tehtäväksi laatia alueelle asemakaavan. Sen perustavoitteena oli Kauniaisten puutarhakaupunkimainen luonne ja väljät yli 3000 m² suuruiset tontit. Vuoteen 1912 mennessä Kauniaisiin oli muodostettu jo lähes 500 kiinteistöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k235 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4089" ;
        skos:prefLabel    "Kauniaisten huvilakaupunki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6402>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:57:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8452>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kaartin poliisiasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Punanotkonkadun poliisiasema" , "Kaartin poliisitalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8519> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.intermin.fi/poliisi/helsinki/home.nsf/office?readform&l=1&id=B71FEAA3D4206F8EC2256B9F0023F1D9" ;
        wgs84:lat            "60.1626211606507" ;
        wgs84:long           "24.9476577341033" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8452" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1964>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Lipunkantajat" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Hilma Maria Mäkelän ja Anna Sofia Ahlstedtin elämään vuosina 1905-1907 vaikuttavat muun muassa suurlakko, Viaporin kapina ja taistelu naisten äänioikeuden puolesta." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9507> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6631> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9326> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1959> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1482&BibliographyId=28011&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/lipunkantajat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9166>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1662905~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6662>
        dcterms:modified  "2009-08-04T13:22:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Mellunmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847517/> ;
        wgs84:lat     "60.2328742526529" ;
        wgs84:long    "25.1222640607808" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mellunmaki" .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7019>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6757>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Levander, Max"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/levander-max" .

rky:p1091  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.067407232,27.581701685 64.067175667,27.582795554 64.066338292,27.581618228 64.066169592,27.580363461 64.066143709,27.580149145 64.067407232,27.581701685" ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4197" ;
        skos:prefLabel    "Murtomäen rautatieasema"@fi .

rky:p1425  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pulsa on vuosina 1867-1870 rakennetun Riihimäki-Pietari -radan asema, jonka ympärille on kasvanut Pulsan kylä kauppoineen ja kouluineen.\n\nPulsa sijaitsee Latvanen-järven tuntumassa keskellä honkametsää. Knut Nylanderin suunnitelmien mukaan rakennetun asemarakennuksen ympärille muodostuu asuin- ja talousrakennuksista rautatieläiskylä, josta useita, ennen kaikkea junien huoltoon liittyviä, rakennuksia on purettu. Alueella on vielä 21 rautatieläisrakennusta. Asemapuiston menneisyydestä kertovat poikkeuksellisen komeat pensaat sekä kuuset, pihtakuuset, lehmukset ja jalavat.\n\nAsema-alueeseen liittyy läheisen Latvanen-järven rannalla oleva\npumppuaseman hoitajan asunto talousrakennuksineen ja siitä kilometrin päässä niin ikään järven tuntumassa sijaitseva ratavartijan pihapiiri.\n\nPulsan asema-alue on arvokas perinnemaisema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.929924723,27.955743330 60.930023180,27.955038062 60.930384220,27.955204962 60.930355773,27.955912335 60.929924723,27.955743330" ;
        poi:history       "Riihimäen ja Pietarin rataosuus avattiin liikenteelle 1870, ja Pulsan asema valmistui viimeistään tuolloin. Pulsan asema sijaitsi Lappeenrannasta Säkkijärvelle kulkeneen maantien varrella ja Pulsa olikin Lappeenrannan radan rakentamiseen saakka vuoteen 1885 paikka, missä Saimaalle ja Lappeenrantaan ja päinvastoin kulkevat matkaajat vaihtoivat kulkuneuvoa. Karjalaan menevä posti jätettiin junasta Pulsan asemalla, mistä se kuljetettiin hevoskyydillä eteenpäin.\r\n\r\nPulsan asema rakennettiin kolmannen luokan tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa laajennettiin 1873-1874 sekä 1915. \r\n\r\nPulsan asemapäällikön talo tuhoutui 1990-luvulla tulipalossa. Pulsan asemakylä on nykyisin hoitolakäytössä, ja rakennukset myytiin 2004 Pulsan hoitokotiyhdistykselle. Asemakylän kunnostusta vaalii Pro Pulsa –yhdistys."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1176" ;
        skos:prefLabel    "Pulsan rautatieasema-alue (vahtitupa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i362>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki - Oulu - Äkäslompolo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i361> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9016> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-oulu-akaslompolo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7113>
        dcterms:modified  "2009-10-20T13:46:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_269>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:38:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5084>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1506001~S9*fin> .

rky:p1685  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puolakkavaara on myöhäisiä 1960-luvulla perustettuja asutuskyliä, jonka rakenne viivasuoran tien varressa sekä tyyppitaloihin perustuva rakennuskanta ovat hyvin säilyneitä.\n\nPuolakkavarran kylä sijaitsee Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueen pohjoispuolella. Metsä ja viljelyaukeat rakennuksineen vuorottelevat pitkän suoran varrella tien molemmilla puolilla. Rakennuskanta koostuu tyyppitaloista ja poikkeuksellisen kookkaista talousrakennuksista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.511358812,26.962013013 67.510334885,26.966447737 67.505628813,26.975401993 67.505821933,26.983513244 67.502972521,26.999819937 67.497463681,27.012191780 67.495510147,27.012692323 67.493749081,27.007760015 67.493813270,27.003330218 67.498455283,26.975994359 67.501142204,26.960022647 67.504085726,26.949732822 67.505396397,26.942538500 67.508340664,26.937095397 67.510581794,26.935332887 67.512248585,26.939343566 67.511358812,26.962013013" ;
        poi:history       "Sodankylään rakennettiin useita asutusalueita toisen maailmansodan jälkeen. Kylät rakennettiin maanteistä erkanevien lenkkiteiden varteen.\r\n\r\nPuolakkavaaran asutuskylää alettiin rakentaa 1962. Kylään oli perustettu 38 samankokoista tilaa ja perheet saivat talonsa valmiiksi kahdessa vuodessa. Rakennustarpeet saatiin tilojen omista metsistä. Elanto saatiin tiloille raivatuilta pelloilta, karjan ja porojen pidosta sekä metsätöistä. Asukasluvun ollessa suurimmillaan kylässä oli yli kaksisataa lasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4285" ;
        skos:prefLabel    "Puolakkavaaran asutuskylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7208>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kopisto, Sirkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7208" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7504> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7486>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9163>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Four Dogs"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9163" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9402>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1771097~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7373>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7707>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7468>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Alvar Aallon kädenjälki Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7469> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7470> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6877> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7474> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7473> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6506> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6897> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7471> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4328> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7468" .

koko:p49635  dc:created  "2012-05-30T10:31:44.15+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T10:31:44.212+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "rantavalli"@fi , "beach ridge"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_9662>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:45:16+0300" .

rky:p359  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turunmaan saaristossa Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Jumo, Keistiö, Kolkko ja Åselholm, Åvensorin kylä kalkkikaivoksineen sekä Björkö, Mossala ja Saverkeit ovat säilyttäneet hyvin saaristolaisluonteensa. \n\nTiiviiden kyläasutuksen lisäksi saaristokyliin kuuluvat kylien satamat laitureineen ja venevajoineen. Omille saarilleen sijoittuneissa kylissä asutus, rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimuotoista ja sitä rajaavat metsäiset tai avoimet kallioalueet ja meri. Rakennukset ovat säilyneet pääosin vanhoilla kylätonteilla.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista.\n\nKyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, johon kuuluu satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nJumossa asutus on keskittynyt ketjuksi raitin ja kyläpellon varrelle saaren sisäosissa. Kylän ympäristöön keskittyneet pienialaiset pellot ja niityt luovat monipuolisen kulttuurimaiseman. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Raitti päättyy pohjoisessa kylän satamaan. \n\nKeistiön asutus peltoineen on keskittynyt saaren itärannalle. Kylän talot ovat väljästi kyläpellon ympärillä, tilakeskusten lisäksi pienasutus tiivistää kyläkuvaa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pelloista pääosa on muuttunut viljelyn päättymisen jälkeen niityiksi. Saaren laajimmat pellot olivat kylän tuntumassa, saaren muut pellot olivat kapeita, jääkauden kulkusuunnan mukaisia kappaleita. Maisemaa rajaavat myös lukuisten merenlahtien rantaniityt ja paljaat rantakalliot. \n\nKolkon kyläasutus on ryhmittynyt saaren keskivaiheilla olevan kyläpellon ja merenlahden väliselle kannakselle. Pienempiä pelto- ja niittykappaleita on ollut kallioiden välissä olevissa notkelmissa eripuolilla saarta. Kylämaisemaan kuuluneet talojen laiturit venevajoineen ja tuulimyllyt ovat kadonneet. Kylän pohjoispuolella oleva laituripaikka on 1800-luvun alkupuolelta. \n\nÅselholmin kylän talot ovat sijoittuneet saaren keskellä sijaitsevan kyläpellon laitamille. Nybondas-tilan talonpoikaisrakennuksiin kuuluva tuulikäyttöinen sahamylly 1900-luvun alusta lienee ainoa laatuaan maassamme ja sillä on huomattavaa merkitystä rakennustekniikan, teknisen laitteiston ja historiansa vuoksi sekä  Saaristomeren olosuhteiden kuvastajana.\n\nÅvensorin elinkeinona on ollut kalastuksen ja maanviljelyn lisäksi kalkkikivikaivos ja kalkinpoltto. Kaivostoiminta liittyy saariston kaivosteollisuuden historiaan ja 1800-luvulla alkaneeseen teollistumiseen. Asutus on keskittynyt tiiviisti kyläpellon ja raitin varrelle. Kylän satama on länsirannalla. Kalkinlouhinta on keskittynyt saaren pohjoisrannalla oleville Kirmon ja Rönuddenin niemekkeisiin. Jälkimmäisen laaja avolouhos on täyttynyt vedellä. Kaivosten ja avolouhosten lisäksi kaivosalueilla on säilynyt kaivosrakennusten jäänteitä ja maamerkkinä sylinteriuuni. Kirmon niemen vanha kaivosalue on  Nordkalkin omistuksessa. Ronuddenin alue on yhteisomistuksessa.\n\nKalastuksesta ja maanviljelystä toimeentulonsa saaneet Houtskarin Björkön, Mossalan ja Saverkeitin kylät muodostivat merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla. Mossala ja salmen vastarannalla Björkön kylälle kuuluvat venevajat edustavat perinteistä saaristolaista kyläasutusta ja rakennuskantaa ja ne muodostavat merkittävän saariston asutusmaiseman vanhan vesireitin varrella. Björkön kylä on Saaristomeren suurimpia. Mossala on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vaihtelevan maiseman keskellä. Kylä on sijoittunut kallioharjanteelle ja kyläkuvalle tunnusomaista ovat kylänraitti, rantapellot, venevajat, tuulimylly ja juhannussalon paikka. \n\nSaverkeitin asutus on keskittynyt satamaan ja saaren sisäosiin. Verraten laajat pellot on raivattu muinaisiin merenlahtiin. Asutus on muodostunut satamaan ja saaren keskiosaan. Östra Saverkeit on tiiviisti raitin ja sataman tuntumassa. Talonpoikaistalojen ja mökkien lisäksi maisemaan liittyvät sataman laiturit ja venevajat. Västra Saverkeit on tiiviinä kyläpellon pohjoispuolella. Kyläkeskustan ulkopuolelle on siirtynyt kaksi taloa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, rakennusten vanhimmat osat 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.425084097,21.216804091 60.424360325,21.218128301 60.420906937,21.219360185 60.417881129,21.221912588 60.415093059,21.223121785 60.414711804,21.215940141 60.414709336,21.208962321 60.416956798,21.205258883 60.423658993,21.205659994 60.425227913,21.210918448 60.425291245,21.213682877 60.425611517,21.215784814 60.425084097,21.216804091" ;
        poi:history       "Turunmaan saariston pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat rauta- ja pronssikautiset haudat. Merenpinnan ollessa tällöin korkeammalla vain osa nykyisistä saarista oli merenpinnan yläpuolella. Jyrkkärinteisen Iniön Borgholmin saarella on jäänteitä muinaislinnan valleista.\r\n\r\nKeskiajan alkupuolella merenpinnan laskettua ja muokkauskelpoisen maan lisääntyessä uudisasutus muodostui etupäässä Ruotsista tulleista siirtolaisista ja rannikon suomenkielinen asutus vakiintui saariston pohjoisosiin. Kalastus ja merenkulku olivat pääelinkeinoja, karjanhoito ja viljely tyydyttivät kotitarvetta.\r\n\r\nIniön Jumossa oli 1560-luvulla 6 taloa, Keistiössä 8, Kolkossa 4 ja Åselholmissa 5. Houtskarin Mossalassa, jonka vanhempi nimi Mustasalo muuttui ruotsalaissiirtolaisten vaikutuksesta, taloja oli 12 ja Björkössä 14. Saverkeitin kylän kaksiosaisuus muodostui jo keskiajalla. 1560-luvulla kylän taloluku oli jo 15, joka jakautui Östra Saverkeitin 7 taloon ja Västra Saverkeitin 8 taloon. Korppoon Åvensorin kylässä oli 9 taloa 1560-luvulla.\r\n\r\nKorppoon Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kalkkikiven louhiminen ja polttaminen täydensi kalastuksesta ja maanviljelystä saatua elantoa. Varsinainen louhinta alkoi Kirmon niemellä 1800-luvulla. Kalkkia käytettiin laastin ja sementin lisäksi teollisissa tuotteissa mm. selluntuotannossa ja maanparannusaineena. 1930-luvulla esiintymän osti Paraisten kalkkivuori Oy (myöh. Partek, nyk. Nordkalk Oyj). Toiminta laajeni tällöin myös lahden vastarannalle, Ronuddenin puolelle, minne louhittiin laaja avolouhos. Tällöin kaivos työllisti 50 henkilöä. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla.\r\n\r\nKalastuksen antama toimeentulo heikkeni toisen maailmansodan jälkeen ja useita tiloja tyhjeni. Saariston kesäasutus alkoi lisääntyä 1960-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:louhos , poio:kaivos , poio:satama , poio:tuulimylly , poio:talousrakennus , poio:saha ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5186" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan saaristoasutus (Åselholm)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9757>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Nurmi, Paavo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9757" .

<http://example/upload-base/#metadescription_171>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1670216~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Isä otti mut joskus mukaan nuohouskeikoille Linnunratapihan toiselle puolelle, siellä siintävään puukylään, Ainoaan Oikeaan Pasilaan. Kun se putsasi Magdaleenan- tai Fannynkadulla röörejä, istuskelin tikkari suussa Hopeavuoren lihakaupan portailla ja ihailin ympärillä kuhisevaa väkeä (jotka tunsi kaikki isän!) ja pilviin kohoavia puutaloja, jotka meidän teollisuusparakkien ympäröimään aaltopeltikattoiseen pikkutönöön verrattuna oli valtaisia mäntylinnoja palatseja. Päätin muuttaa johonkin niistä heti kun vähän kasvaisin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8754> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7110>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Museoviraston rakennushistorian osaston aikakauskirja. 1." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietoa     "Toimittajat Marja-Leena Ikkala ja Marja Terttu Knapas." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7110" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7967>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:44+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Skatta herää unisin Nokin. Nostaa pystyyn Uspenskin heltan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_505>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1629910~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1097>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Yö kun saapuu Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1073> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1073> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/yo-kun-saapuu-helsinkiin" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "He tulivat Kimmon mökin luo ja jättivät pyörät pienelle portille. Kaikki oli siistiä. Ruoho leikattu, laattapolku puhdas ja puutarhakalusteet aseteltu niin, ettei sadevesi pääsisi pilaamaan niitä. Mökki oli maalattu ikkunapuita myöten viimeisen päälle. Söder kumarsi ja näytti kädellään Lauralle: Silvuplee!" ;
  dcterms:description            "Söderillä on siirtolapuutarhamökki Herttoniemessä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2803> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6831>
] .

[ dcterms:description  "Päähenkilö Eino asuu Katajanokalla yhteisboksissa ystävänsä kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9771> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8084>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1109240~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7704>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kaivopuiston tuulimylly"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1592351343708" ;
        wgs84:long        "24.9578287642104" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7704" .

rky:p261  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Liminkajoen molemmilla rannoilla, jokivartta myötäilevien kyläteiden varrella, on tasainen rivistö Limingan kirkonkylän monipuolista historiallista rakennuskantaa; talonpoikaistalojen pihapiirejä, pienimuotoista kirkonkyläasutusta, virkamiestaloja, papiston virkatalot, koulut ja rivin pohjoispäässä ryhmä vanhoja kauppakartanoita. Yhtenäisen kokonaisuuden keskeinen elementti on joki ja siihen kiinnittyvä kapea hiekkatie, puistomaiset joenrantakaistaleet, riippuansassillat ja rantatonttien korkeatasoisen arkkitehtuuri. \n\nLimingan Ranta on yhtenäinen kokonaisuus, jonka alkuosan valitettavasti uusi poikittainen tielinja katkaisee. Pohjoisesta etelään sijaitsevat Sunila, Jokela, Kotila, Mustonen, kanttorila, pappila, Härmälä, Ranta-Juustila, Maja, Okkonen ja Ranta-Riiku, Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen kansakoulu, \"Kivikoulu\", Abraham Ojanperän huvila \"Aappola\", kotiseutumuseo, kansanopiston rakennukset, Nikula, Piipari, Poutala, Foudila, Vuotila, Vilho Lammen kotitalo eli Matinlauri, Kaitera ja Pyyvilä. Limingan Rannan alueella on myös Nikulan talo 1860-luvulta sekä 1914 valmistunut entinen kunnallistalo.\n\nLimingan pappilan kaksikerroksisen, aumakattoisen empirerakennuksen on suunnitellut lääninarkkitehti J. Oldenburg 1840-luvun lopulla. Julkisivujen vuoraus ja ikkunoiden kehyslaudoitus on tyypillistä empirekauden laadukkaimmalle rakentamiselle. Pappilan interiöörit on muutettu 1980-luvulla.\n\nLimingan Ranta on osa Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.802642142,25.401958135 64.802797359,25.401613484 64.802811388,25.401116582 64.803137038,25.400698963 64.803048347,25.400354868 64.802760833,25.398223900 64.802967071,25.397170202 64.802955926,25.395589923 64.802724912,25.394283870 64.802393054,25.394482290 64.802240456,25.393914044 64.801689346,25.389561563 64.801611095,25.388287652 64.801995074,25.388031009 64.801832952,25.387133318 64.801677889,25.386249801 64.804193615,25.383816445 64.804411816,25.384794014 64.804912462,25.391498436 64.803904698,25.392459196 64.804025429,25.393300062 64.803915219,25.393431307 64.804076704,25.394107572 64.804155864,25.395038266 64.804154619,25.395911241 64.804154937,25.396921476 64.804228803,25.397878890 64.803490872,25.398143399 64.803555285,25.398989881 64.803731097,25.399515656 64.803816067,25.400364224 64.804741386,25.399759419 64.804902333,25.400855138 64.804573737,25.401249172 64.805115324,25.402926986 64.805417297,25.403211604 64.805229204,25.403879134 64.805699094,25.404899837 64.806077031,25.405113663 64.806514483,25.405262331 64.806855532,25.405342024 64.807381240,25.405285938 64.807734497,25.405082012 64.807760668,25.405020194 64.808275658,25.404183751 64.808392231,25.403891695 64.808558152,25.403507613 64.808781670,25.402913278 64.808813200,25.402507112 64.808861730,25.402080128 64.808874452,25.400794717 64.809122972,25.400181153 64.809717650,25.400979886 64.809917446,25.401825496 64.809481620,25.403188279 64.809094143,25.404399663 64.808872140,25.405093586 64.808981051,25.405475827 64.808716749,25.406050324 64.808577653,25.405782066 64.808124360,25.406448292 64.807811269,25.406908417 64.807099820,25.407066791 64.806670109,25.407162316 64.805968296,25.406905422 64.805857743,25.407583634 64.805399869,25.407237145 64.805479520,25.406824016 64.804909184,25.405924352 64.804782249,25.406287645 64.803821655,25.404144725 64.803500043,25.404754980 64.802642142,25.401958135" ;
        poi:history       "Limingan seutu sai pysyvää suomalaisasutusta todennäköisesti jo 1300-luvulla, jolloin satakuntalaiset jäivät asumaan vanhoille nautinta-alueilleen. Alue oli myös karjalaisten nautinta-aluetta, mikä aiheutti ristiriitoja. Limingan kyliä poltettiin 1400-luvulla ja ns. pitkän- eli vanhanvihan aikana 1570–1595. \r\n\r\nLimingan emäpitäjä mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1477. Laajimmillaan pitäjä oli 1600-luvun alussa, jolloin se ulottui Pohjanlahdesta Kainuuseen. Limingan keskus kantatiloineen ja palveluineen keskittyi Rantatien varteen. Rautatien tulon myötä alkoivat kaupalliset palvelut siirtyä 1800-luvun lopulla Asemankylään. 1960-luvulla ohikulkutie rauhoitti Rannan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k425 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:pappila , poio:museo , poio:huvila , poio:oppilaitos , poio:tie , poio:silta , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1412" ;
        skos:prefLabel    "Limingan Ranta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8179>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Bad Luck Love" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7495> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8178> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8177> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8176> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8179" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8418>
        dcterms:modified  "2010-01-13T11:27:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6389>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:42:27+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p174>
        dc:created      "2012-05-24T11:25:39.743+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T11:25:40.026+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Blomstedt, Aulis"@sv , "Blomstedt, Aulis"@en , "Blomstedt, Aulis"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7964>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Yli 60 vuotta koulua Puistolassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7962> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7963> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7964" .

[ dcterms:description  "Paavo Haavikon lapsuudenkodin osoite oli Toinen linja 9 B 3-6" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7766> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7765>
] .

[ dcterms:description  "Tyttöjen koulu." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8910> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468>
] .

rky:p855  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.087547803,23.214434237 60.086458331,23.217326949 60.084280894,23.223372464 60.080631013,23.217074355 60.079978266,23.216764084 60.079098429,23.211117526 60.077093129,23.207778335 60.077052358,23.206411695 60.078732793,23.204417058 60.080400632,23.200337963 60.081307526,23.199599494 60.083414554,23.203587627 60.084847642,23.203748317 60.085609783,23.206010273 60.086259454,23.205799435 60.086851508,23.206827630 60.087040689,23.211253499 60.087642700,23.213975782 60.087547803,23.214434237" ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4059" ;
        skos:prefLabel    "Västankärrin kartano"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Suomenlinnassa, kevätiltapäivänä,/ olemme melkein kuin perhe:/ ystäväni ja tämän tyttöystävä,/ tyttöystävän parivuotias poika ja minä.\" (s. 42)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7526> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8081>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Kirstinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.187113963861" ;
        wgs84:long    "24.9472543253604" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8081" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8320>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1786699~S9*fin> .

koko:p39386  dc:created  "2012-05-24T06:54:37.293+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T06:54:37.401+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ampuma-aukot"@en , "ampuma-aukot"@fi , "ampuma-aukot"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8415>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Varpusen suudelma" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8414> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8413> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8410> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8411> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8409> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8415" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5911>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Albumit auki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä löydän Kontulan valokuva-albumin, jota esiteltiin Lipposelle hänen maakuntavierailullaan? Kontulan alueen valokuva-albumi (Kontula, Vesala, Kivikko, Kurkimäki ja Myllypuro) on nimeltään Albumit auki -valokuvatietokanta, johon tallennetaan, ja josta voi hakea digitaalisessa muodossa valokuvia Helsingistä. Valokuvia voivat tallentaa niin yksityishenkilöt kuin yhteisötkin, kuvat voivat olla paperikuvia, dioja, negatiiveja tai digitaalisessa muodossa. Albumit auki on EU:n URBAN II-hanke ja sen toteuttajia ovat Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen kaupunkikulttuuriyksikkö sekä Lasipalatsin Mediakeskus Oy.\n\nValokuvat netissä: http://www.albumit.lasipalatsi.fi" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i101> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i98> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i99> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-loydan-kontulan-valokuva-albumin-sen-mita" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9129>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:25:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6625>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:38+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Myöhäisjugendin kukoistuksen havaitsee miltei jokaisessa Eiran rakennuksessa. Kaupunginosa kaavoitettiin vuoden 1905 vaiheilla, ja nykyisinkin tämä Helsingin lounaisrannan kortteli on ainutlaatuisen kaunis kokonaisuus.\" (s.109)" ;
  dcterms:description            "- Kokonaisuus, romanttinen huvilakaupumginosa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8580>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1788183~S9*fin> .

rky:p1054  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. \n\nVarsinais-Suomi \n\nSuuri Rantatie on alkujaan kulkenut Turun linnalta tuomiokirkon viereiselle Suurtorille, jossa tie on suuntautunut Karjakatuna kohti Uuttamaata. Kaarinassa Tuorlan kartanon alueella on hyvin säilynyt tielinja. Rungon kievarin kautta tie kaartaa Piikkiön kirkolle, ja jatkaa Makarlan kylän kautta koilliseen. Paimiossa tie kulkee Kampparlan kylämäen ohi ja ohittaa Nakolinnan muinaislinnan ennen saapumistaan Paimion keskiaikaiselle kirkolle. Sieltä tie kulkee Trömperin kestikievarin kautta kohti Halikon- ja Uskelanjokien laaksoja ja Halikon keskiaikaista kirkkoa. Halikon vanha silta kuuluu Tiehallinnon valitsemiin museosiltoihin. Salossa tie kulkee läpi Uskelan kirkkomaan ja suuntaa etelään Perniönjoen vartta. \n\nUusimaa \n\nSuuri Rantatie ohittaa Tenholan keskiaikaisen kirkon ja jatkaa kohti Pohjan kirkkoa, missä Rantatiellä on ollut yhteys merelle. Tie muodostaa Billnäsin ruukinraitin. Karjaan taajamassa Suuri Rantatie haarautuu ns. Ylemmän ja Alemman maantien reiteiksi, jotka yhtyvät Siuntion Sunnanvikissä. Ylemmän maantien pohjoinen reitti kulkee pitkin Lohjanharjua Siuntion jokilaaksoon. Raaseporin linnalle johtava ns. Alempi maantie kulkee Inkoossa Snappertunanjoen laaksoa. Fagervikintie on Tiehallinnon valitsema museotie. Teiden yhdyttyä reitti suuntautuu Siuntion Pikkalaan, missä on myös ollut yhteys merelle. Kirkkonummen, Espoon ja Vantaan halki kulkiessaan tie ohittaa pitäjien keskiaikaiset kirkot. Espoonkartanon alueella Mankinjoen ylittää 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös museosilta. Tie kulkee Träskändan kartanon sekä Vantaalla Hämeenkylän kartanon, Vantaanlaakson ja Backaksen kulttuurimaisemassa sekä Helsingin pitäjän kirkonkylässä. \n\nSipoossa Rantatie ohittaa Myraksen kestikievarinpaikan matkalla pitäjän kirkoille. Porvoon rajalla tien varressa seisoo siirtolohkare ja rajakivi Götstenen. Porvoossa Rantatie kulkee mm. Yli-Vekkosken kylän vanhan kievarin ohi. Tie nousee keskiaikaiselle kirkolle, jatkuu kirkkotorilta Kaupunginhaan kautta Postimäelle ja halkoo säilyneenä Porvoon ja Pernajan rajan metsäaluetta. Pernajassa tie jatkaa Vanhakylän viljelyaukealle, ja Koskenkylän ruukin kohdalla se muodostaa osan ruukinraittia. Pernajan keskiaikaisen kirkon ohitettuaan tie jatkuu kohti Degerbytä eli nykyistä Loviisan kaupunkia. Garnisonin kaupunginosassa Rosenin ja Ungernin bastionit on rakennettu suojaamaan tietä. Ruotsinpyhtään Tesjokilaaksossa Rantatie kulkee joen saaressa olevan, postitalona toimineen, Holmgårdin kartanon pihapiirin läpi. Lännenpuoleinen kiviholvisilta on säilynyt. Holmgårdin ja Myllykylän välinen hiekkatieosuus kiemurtelee punaisten kivien merkitsemässä maastossa. Vähä-Ahvenkoskella tie on ylittänyt Kymijoen Kirmusaaren kautta, missä voimalan padon nostettua vesirajaa joitakin tieosuuksia on jäänyt veden alle. Kymijoen ylityspaikkana on nykyisin Savukosken teräsbetonisilta. Silta on valittu museosillaksi ja on vain kevyen liikenteen käytössä. \n\nKymenlaakso \n\nRantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asvaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. Rantatie kulkee edelleen koilliseen Korkeakoskelle ja Kymijoen Nummenjoen varrella olevan Saksalan kylän kautta Haminan Neuvottoman kylään. Vanha tie erkanee uudesta maantiestä ennen Summan kartanoa hiekkapintaiseksi tielinjaksi noin 1,5 kilometrin matkalle. Haminan Salmenvirran kaksiholvinen kivisilta kuuluu Tielaitoksen museosilta-valikoimaan. Linnoituskaupungissa tie kulkee Lappeenrannanportilta Viipurinportille. Haminan Tallimäen ja Virolahden Virojoen välinen 35 kilometrin mittainen Suuren Rantatien osuus on valittu museotieksi, jonka linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. Ravijoella tielinja leikkaa Salpalinja-varustuksen ja ohittaa Pyterlahden kivilouhokset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.415032360,22.874084875 60.414897215,22.874738572 60.414641995,22.874491501 60.414794464,22.873854646 60.415032360,22.874084875" ;
        poi:history       "Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria, yhdistävä Suuri Rantatie kehittyi Suomen rannikkoa seuraavan merireitin rinnalle tiettävästi jo 1300-luvulla. Tärkeimmät kylät ja puolustusvarustukset sijaitsivat jokisuiden ja –laaksojen varsilla, joten tien linjaus muodostui kylästä ja kirkolta toiselle kulkevaksi.\r\n\r\nKeskiajalta lähtien tiellä liikkujien majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä huolehtineista kestikievareista annettiin asetus 1649. Samassa yhteydessä määrättiin ensimmäistä kertaa välimatkapylväiden pystyttämisestä. Suomen ensimmäisen, 1638 perustetun, säännöllisen postilinjan jälkeen Suuri Rantatie oli merkittävä osa Tukholman, Baltian ja Venäjän välistä postireittiä, josta kehittyi 1700-luvulla Pohjoismaiden merkittävin maantieyhteys. Rantatien merkitys liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä väheni 1800-luvulla, jolloin uudet keksinnöt, höyrylaivat, lennätin ja rautatie tarjosivat uusia vaihtoehtoja. \r\n\r\nTieosuuksien ja siltojen hoidosta vastasivat pitkään maata omistavat talonpojat, siltojen rakentaminen siirtyi Tukholman Yli-intendentinviraston valvontaan 1776. Valtio otti julkisten teiden rakentamisen vastuulleen 1918. Teiden linjausta oiottiin eri aikoina liikenteen kasvun ja liikennevälineiden kehityttyä, vanhimmat tunnetut oikaisut tehtiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Autoistuminen lisäsi teiden oikaisua ja leventämistä, ja valtaosa hyvin säilyneistä Ranatatien osuuksista jäi syrjään liikenteeltä 1920-1930 -lukujen tienparannuksissa. Suuren Rantatien osia on myös jäänyt uusien teiden ja rakennusten sekä taajama- ja kaupunkirakentamisen alle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:matkailurakennus , poio:silta , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2117" ;
        skos:prefLabel    "Suuri Rantatie (Trömperin kestikievari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8675>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Pirjon Krouvi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i60> ;
        wgs84:lat         "60.234441173508" ;
        wgs84:long        "24.9301926861036" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8675" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8914>
        dcterms:modified  "2010-04-06T10:01:24+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Istuin rautaisella penkillä Hietaniemen hautausmaalla ja katselin ranskalaisia valokuvia, jotka esittelivät naista alusvaatteisillaan, naista ilman rintaliivejä, naista ihan alastomana. Aivan lähelläni lauloi lintu, taivas oli sininen, meri oli sininen, koivun silmut puhkeamaisillaan, kevät. Silloin sen ymmärsin, ihmisruumiin lumoavan kauneuden. Kuvat joita käsissäni pitelin alkoivat elää, kuolleet nousivat haudoistaan, maailma hengitti, toukokuu! (15.5.1955)\nKun saavuin hautausmaalle, oli vielä hämärrä. Kuusien oksat riippuivat raskaina niille kasautuneesta lumesta. Teitä ei ollut vielä aurattu, joten sain tarpoa hangessa, jaloissa risaiset puolikenkäni. Tapani mukaan pidin esitelmää, ja yleisö oli haltioissaan. ... Kävin katsomassa Uuno Kailaan hautaa, jolle panin ruusun eräänä keväänä. Kun olin nuori ja onneton. (22.12.1955)" ;
  dcterms:description            "Saarikoski teki usein yksinäisiä kävelyretkiä Hietaniemen hsautausmaalle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9389>
        dcterms:modified  "2010-09-02T14:39:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6885>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:37+0300" .

[ dcterms:description  "Viljo Erkamo: Helsingin Ruoholahden villojen korttelin kasvistosta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6946> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6942>
] .

[ dcterms:description  "Sekä Pekka Herlin että hänen tuleva puolisonsa Kirsti Vilkuna olivat koulun oppilaita." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8253> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8254>
] .

rky:p1648  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suuren rantatien varrelle Forsbynjoen alimman kosken rannoille sijoittunut Koskenkylän ruukinalue sahoineen, uudempine teollisuusrakennuksineen, puiston ympäröimine kartanoineen, konttoreineen ja työväenasuntoineen on yhä toimiva historiallinen teollisuusalue. Entinen saharakennus on ensimmäisiä tiili- ja betonirakenteisia sahoja Suomessa. \n\nRuukinkartanon jugendtyylinen, ruotsalaisen arkkitehti John Settergrenin 1907 suunnittelema päärakennus on arkkitehtuuriltaan merkittävimpiä jugendkauden kartanorakennuksia Suomessa. Kuutiomaiseen kaksikerroksiseen runkoon liittyy matala siipiosa ja kaarevapäätteinen torni. Rakennuksen puutarhan puoleinen julkisivu liittyy graniittikaiteilla rajattujen terassien välityksellä geometrisesti järjestettyyn puutarhaan, jota varten ovat suunnitelmia laatineet sekä Paul Olsson (1919, 1930) että Bengt Schalin (1934). Osana puistoa on korkea metsäinen mäki hautakappeleineen. Ruukin kirkon paikkaa osoittamaan on pystytetty muistokivi.\n\nForsbyn ruukinkatu muodostuu alueen halki kulkevasta Suuresta Rantatiestä, keskiaikaisperäisestä Turusta Viipuriin johtavasta maantiestä. Se on puustoineen yhtenäinen kokonaisuus huolimatta eri-ikäisestä rakennuskannasta. \n\nKosken länsirannalla ns. Kuninkaanmäellä ja vanhan maantien varrella on useita suuria työväenkasarmeja 1800- ja 1900-lukujen  vaihteen tienoilta sekä eri-ikäisiä pienehköjä työväenasuntoja, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. \n\nYläruukista on säilynyt vain vähäisiä vasarapajojen ja voimakanavien raunioita ruukinalueen pohjoispuolella olevassa koskipaikassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.488041166,25.955210462 60.488242655,25.953736150 60.488445477,25.952434349 60.488691513,25.951217582 60.489069426,25.950514585 60.489419730,25.951712114 60.489347342,25.953355070 60.488850495,25.955184412 60.488041166,25.955210462" ;
        poi:history       "Kreivi Lorenz Creutz sai luvan perustaa Forsbyn ruukin Forsbyn rälssisäterin maille Pernajaan vuonna 1682. Forsbyn Alaruukki oli  ruukkitoiminnan varsinainen keskus. Vanhan ruukinpadon paikalla ollut tukeva, säännöllisistä lohkokivistä tehty pato purettiin osittain 1990-luvulla ja koski on palautettiin luonnontilaan.\r\n\r\nPikkuvihan aikana  (1742-1743) Turun-Viipurin valtatien varrella sijaitseva ruukki kärsi huomattavia vahinkoja ja sen toiminta oli pysähdyksissä vuoteen 1746. Koskenkylän hopea mainitaan ensimmäisen kerran 1607, viimeisen kerran hopeaa louhittiin 1700-luvun puolivälissä.\r\n \r\nRautaruukin toiminta lakkasi 1828 ja 1870-luvulla aloitettiin sahatoiminta uudelleen. Saha, mylly ja useita muita rakennuksia paloi 1873, mutta ne rakennettiin uudelleen. \r\n\r\nVuonna 1682 perustetun Forsbyn ruukin yhteyteen rakennettiin ilmeisesti heti saha. Saha perustettiin virallisesti 1736. Porvoolaisen kauppaliikkeen harjoittaja Johan Askolin (1846-1912) hankki 1880 Forsbyn eli Koskenkylän entisen ruukinkartanon ja sahan. Turbiineilla toiminut Koskenkylän vesisaha purettiin 1913 ja korvattiin modernilla höyrysahalla. Kauppaneuvoksen elämäntyötä jatkoi Toiminimi Joh. Askolin,  joka keskitti yhtiön toimintaa entisestään sahaukseen, vuodesta 1952 yksinomaan Isnäsin sahaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:kartano , poio:muinaisjaannos , poio:tie , poio:saha ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=889" ;
        skos:prefLabel    "Koskenkylän ruukinalue (hopeakaivos)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i585>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kallio love" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i584> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i584> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kallio-love" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Pyykkiä ennen köysillä kiikkui Josiksen kallion kupeilla. Jospa vielä voisinkin, saada tuon ajan takaisin, sillion kalsonkinikin Josafatin kalliolla kuivaisin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i548> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9093>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9126>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Erik Lindströmin studioyhtye"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lindström, Erik" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9126" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6622>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Kumpulan siirtolapuutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2080966391228" ;
        wgs84:long        "24.9507609232417" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kumpulan-siirtolapuutarha" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7097>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Wäre, Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7097" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7336>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9291>
        dcterms:modified  "2010-06-14T13:21:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8911>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Pihlajatie 13"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9300> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1932187497641" ;
        wgs84:long        "24.905143042041" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pihlajatie-13" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9625>
        dcterms:modified  "2011-05-20T13:47:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1882063~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9386>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Hyvä jätkä" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Jätkäsaaren, Hietasaaren ja Saukon tarina kerrotaan myös valokuvien ja historiallisten faktojen kautta." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i27> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1978> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9386" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6882>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lompolo, Jouni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Origo" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lompolo-jouni" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7596>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:46+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_134>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

rky:p1550  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ullavan kirkko ja tapuli muodostavat pienen keskipohjalaisen kappeliseurakunnan 1700-luvun loppupuolella muodostuneen, hyvin säilyneen kirkollisen ympäristön.  Pienen kirkonkylän vanhimpiin säilyneisiin rakennuksiin lukeutuva Vanha-Vion talo on taiteilijaprofessori Veikko Vionojan syntymäkoti.\n\nUusklassistinen Ullavan puukirkko sijaitsee kirkonkylässä Ullavanjoen itäpuolella. Kirkko on poikkipäädyillä varustettu, alun perin oktogonin muotoinen pitkäkirkko. Kirkon kolmella sivulla ulkonevat pienet satulakattoiset eteishuoneet ja yhdellä sakaristo. Ristikeskuksesta nousee lyhtytorni. Ikkunat ovat pyörökaariset. Kirkkosalia kattaa loiva tynnyriholvi. Alttaritaulu on ullavalaissyntyisen Veikko Vionojan maalaama Ristiinnaulittu vuodelta 1928. Kirkon lounaispuolella seisoo erillinen, korkea kolminivelinen kellotapuli. Kirkkopihalla on sankarivainajien hautapaikka ja sitä ympäröi matalahko kivimuuri.\n\nKirkon lounaispuolella Vionojan rannalla, kylän vanhimpiin kuuluvassa asuinpaikassa, on Vanha-Vion talo. Taiteilija Veikko Laineen (Vionoja) synnyinkoti on Ullavanjokeen laskevan Vionojan pohjoispuolella, joen yli johtavan vanhan ratsutien, Vionojantien varrella. Punamullattu päärakennus on valmistunut 1755 ja sitä on jatkettu 1880-luvulla päätykamareilla. Pihassa on ulkorakennus 1900-luvun alkupuoliskolta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.708140258,23.894361847 63.707484089,23.893399265 63.707559109,23.893059373 63.707446329,23.892740091 63.707834161,23.891901590 63.708528126,23.892979575 63.708140258,23.894361847" ;
        poi:history       "Ullava kuului 1640-luvulta lähtien Kälviän pitäjään. Kylän taloluku nousi 1600-luvun lopulla 8-10:sta talosta uudisasutuksen voimin 14-16:een taloon. Kappeliseurakunta Ullavasta tuli 1797, ja itsenäinen seurakunta Ullavasta muodostettiin 1904.\r\n\r\nUllavan kirkko rakennettiin päädyistään viistetyksi, kahdeksankulmaiseksi  tukipilarikirkoksi 1783 ja tapuli valmistui 1787. Molempien rakentamista johti lääninrakennusmestari Johan Blomström. Kirkko korjattiin Lauri Heikki Kuorikosken johdolla 1900. Tuolloin kirkon runkoon lisättiin kolme satulakattoista eteishuonetta ja pitkälle sivulle lisättiin poikkipäädyt ja ristikeskukseen torni. Vanhan sakariston korvasi alttarirakennelman taakse rakennettu uusi sakaristo. Sisä- ja ulkoväritystä palautettiin vuoden 1900 korjausta edeltävään asuun 1957-1958.\r\n\r\nTapulin ja Ullavantien väliin rakennettiin seurakuntatalo 1978. Ullavasta tuli kappeliseurakunta, kun se liitettiin Kaustisen seurakuntaan 2006.\r\n\r\nTaidemaalari Veikko Vionoja (1909 - 2001) tunnetaan erityisesti pohjalaisten talojen sisäkuvien, pihapiirien, ihmisten ja valon kuvaajana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4879" ;
        skos:prefLabel    "Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Buljakov seisoi sateenvarjonsa alla Tähtitorninmäellä, Haaksirikkoisten patsaan juurella. Kuunteli liikenteen ja laivojen ääniä alhaalta Etelärannasta. Katseli yöksi tummuvaa merta valkohehkuisine vaahtopäineen, Kauppatorin suunalla ja Katajanokalla syttyviä valoja. Meri tuoksui toiselta kuin mutainen Nevajoki, mutta pimeässä Helsinki näytti melkein Leningradin kaltaiselta metropolilta.' (s. 119)" ;
  dcterms:description            "Buljakov odottaa myöhässä olevaa kontaktiaan Tähtitorninvuorella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9695> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_394>
        dcterms:modified  "2010-06-01T12:48:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7333>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Didrichsen, Marie-Louise"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7336> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7333" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Olimme ruumiin löytöpaikalla vähän jälkeen seisemän. Ohjeiden mukaan käännyimme Tulisuontieltä hiekkatielle. Sadan metrin ajon jälkeen olimme vihreän rauta-aidan edessä. Siinä oli kyltti, jossa luki: Metsäportti.' (s. 142)" ;
  dcterms:description            "Marjaniemen siirtolapuutarhan laitamilta sijaitsevasta ojasta löytyy ruumis." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9797> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6835>
] .

[ dcterms:description  "Liisankadulla samassa talossa kuin...-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7041>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8047>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:29:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5543>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F4C709E0-3070-4523-9D2C-F0812DCA4182> .

rky:p224  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tenojokilaakson kalastukseen ja karjanhoitoon suuntautunutta saamelaisasutusta edustavat valikoimassa esimerkkeinä Dalvadaksen kylä ja Välimaan tila Tenon jokilaakson muodostamassa vaikuttavassa maisemassa.\n\nTenon pääuoma on jäätikkökulutuksen muotoilema, poikkileikkaukseltaan U-kirjaimen muotoinen laakso, jossa joki virtaa monin paikoin 200–300 metriä ympäröivää loivapiirteistä tunturiylänköä alempana. Joki on aikojen kuluessa kasannut suuria hiekkakerrostumia, joihin on muodostunut eri korkeustasoille hyvinä viljely- ja asuinsijoina toimivia jokiterasseja. Tenojoen vesistöalueen ilmasto on Golf-virran ansiosta huomattavasti leudompi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla.\n\nTenojoen luonnonvaroista merkittävin on Jäämerestä nouseva lohi, joka on perustana alueen rikkaalle alkuperäiskulttuurille, kasvavalle kalastusmatkailulle ja Tenojoen maineelle Euroopan parhaana lohijokena. Muista kalalajeista tärkeimmät ovat harjus ja meritaimen Tenon pääuomassa ja tunturivesien järvissä siika.\n\nAsutusmallin ja elinehtojen perustana ovat olleet luonnonvarat. Tenojokivarren kalastajasaamelaistaloudelle on ollut ominaista  luonnon tarjoamien resurssien monipuolinen käyttö. Ratkaisevaa asuinpaikan valinnalle on ollut mahdollisuus lohestukseen ja maatalouteen yhdistettynä metsästykseen. Tunturijärvien vesistä on kalastettu siikaa. Niukat resurssit ovat mahdollistaneet jokivarteen vain harvaan sijoittuneen asutuksen.\n\nKarasjoen ja Utsjoen välisistä harvalukuisesta kyläasutuksesta Dalvadas sijoittuu asutukselle otolliseen kohtaan paikassa, jossa Nilijoki yhtyy Tenoon. Suuret saaret muodostavat kylän laidun- ja viljelymaat. Kylän rakennuskanta koostuu eri-ikäisistä, vapaasti laakson tasaiselle osalle sijoittuneista taloista.\n\nOmavaraistalouden osana  riekonpyynnillä on ollut keskeinen merkitys 1960-luvulle asti. Talvadaslaisten sukujen nautinta-alueet kammeineen ovat olleet kylän kaakoispuolisella tunturiylängöllä.\n\nJokeen pääasiallisena kulkukeinona liittyvät Tenon ylityspaikat, maihinnousu ja vesillelaskupaikat sekä kehittynyt veneenrakennusperinne. Talvireitit ovat kulkeneet enimmäkseen jäällä. Maantiet Suomen puolella ovat peräisin vasta 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.\n\nVälimaan alue Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin puolivälin tienoilla on tarjonnut hyvät mahdollisuudet asumiseen ja rakentamiseen osana Tenojoen tasaista rantapaltetta.\n\nVälimaan kalastajasaamelaistilan asuinkentällä on hirsipintainen, turvekattoinen paritupa asuinrakennuksena, kolme lauta- tai turvekattoista aittaa, turvekatteinen kammi-mallinen lammaspuura, lato, varastolava eli luovvi sekä vinttikaivo suoja-aitoineen. Vuosina 1981-83 kunnostettu pihapiiri edustaa tyypillistä vanhan tenolaistalon rakennuskantaa sekä volyyminsa että rakennustapansa puolesta. Alueella on myös vanhoista paikalle siirretyistä hirsistä 1990 rakennettu sauna. \n\nVälimaassa jäljet näkyvät taloa ympäröivinä kotiniittyinä ja laiduntamisen ja lehdesten oton jäljet läheisessä lehdesniittyä muistuttavana koivikkona. Maisemallisesti vaikuttava ja komea koivikko talon luoteispuolella on Itä-Ruijan - Utsjoen vanhinta elossa olevaa koivikkoa, noin 300 vuotta vanha.\n\nDalvadaksen kylä on osa valtakunnallisesti arvokasta Tenojoen laakson maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "70.020861314,27.490747733 70.021039457,27.495770585 70.019296139,27.498497803 70.019001888,27.490777240 70.020861314,27.490747733" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella asutus keskittyi kalaisten vesistöjen kuten Tenojoen varrelle. Alueen merkittävimpiin luonnonvaroihin kuului Jäämerestä nouseva lohi ja lohenkalastuksella oli ratkaiseva merkitys Tenojokilaakson asuttamiselle. Asuinpaikkojen valinta määräytyi hyvin kala-apajien perusteella. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Tenon lohenkalastuksesta ovat 1500-luvulta. Lohi oli 1600-luvulta alkaen myös merkittävä kauppatavara. Jo 1600-luvulla tiedetään Tenon lohta toimitetun Ruotsin hoviin.\r\n\r\nTanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen 1751 rajasopimuksen mukaan lohenkalastus oli yhteistä saamelaisten kesken rajan molemmin puolin. Kalastuksen merkitystä osoittaa sekin, että tenolaisten lohenpyynnin epäonnistuessa keväällä, jouduttiin vielä 1800-luvun lopulla lähtemään meripyyntiin.\r\n\r\nVanhimpiin kalastustapoihin Tenolla kuului poikkipato, jonka alle muodostuvasta sumpusta lohet pyydettiin kivillä tai seipäillä. Virran poikki tehtyjen patojen välistä voitiin kalaa ottaa ajoverkolla. Merkittävimpiä Tenon lohenkalastukseen liittyviä paikkoja oli Nuorbiniemessä sijaitseva Outakosken poikkipato, joka oli suurimmillaan 30-40 talouden yhteinen lohenpyyntiyritys. Outakosken patoa alettiin todennäköisesti käyttää 1770-luvulla. Ensimmäinen Tenoa koskeva virallinen kalastussääntö tuli voimaan 1873 ja lopetti lopullisesti Outakosken poikkipadon käytön. Ensimmäisinä turisteina Tenolle saapuivat englantilaiset lohenpyytäjät 1850-luvulla. Kalaturismi lisääntyi toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla.\r\n\r\nTenojokilaakson saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa pääasiassa Tenon ja Utsjoen lapinkyliin. Dalvadas on vanha saamelaisasutuksen talvipaikka. Karjanhoito juurtui Dalvadaksen alueelle 1700-luvulla, mutta pyynnillä - kalastuksella ja erätaloudella - oli suuri merkitys alueen saamelaisväestölle vielä 1900-luvulla. Kyläkentällä sijaitsi myös kirkko ja hautausmaa oli naapurikylässä Nuvvuksessa. Dalvadaksen hallinnollinen ja taloudellinen merkitys heikentyi lähes sadan vuoden ajaksi Utsjoen ja Karasjoen merkityksen vahvistuessa. 1800-luvun kulessa kylään asettui Katekeetta-, Rasmus-, Pieski- ja Vuolab-sukujen jäseniä.\r\n\r\nTenojokilaaksossa uudistilat ja myöhemmin kruununmetsätorpat perustettiin paikoille, joilla oli hyviä laitumia ja tuottoisia kalastupaikkoja.\r\n\r\nVälimaan uudistila perustettiin Utsjoen Nuorgamin kylään suunnilleen kirkonkylän ja Nuorgamin puoleen väliin 1858 annetun pohjoisimman Lapin asuttamista koskeneen keisarillisen kuulutuksen tuloksena. Warsin suku asui tilaa 1970-alkuun asti perustaen toimeentulonsa kalastukseen ja lammastalouteen. Museovirasto osti autioituneen tilan vuonna 1981.\r\n\r\nTenojokivarressa liikkuminen oli pitkään joen tai Norjan puoleisen tiestön varassa. Suomen puolella Välimaan ohittava maantie Utsjoelta Nuorgamiin valmistui 1971 ja Dalvadaksen ohittava tie Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa pitkin kulkeva tie rakennettiin 1977-1983."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:kyla , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5243" ;
        skos:prefLabel    "Tenojokilaakson saamelaisasutus (Välimaa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9622>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Kalliokadun blues" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7546> ;
        th:lisatietoa       "Eläinhahmot elävät rosoista ja boheemin romanttista elämäänsä Kalliossa." ;
        th:lisatietolinkki  "http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_M%C3%A4kel%C3%A4" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9622" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p137>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Halkovaja / Autotalli C51\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:39:42.867+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:31:17.203+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 , koko:p36548 ;
        poi:description  "Vajaa on käytetty viereisen Kurttiinitalon C 52 puuvajana. Se peruskorjattiin kesällä 1994 autosuojaksi purkamalla sisältä sahalautaiset väliseinät. Lattia tasoitettiin betonivalun avulla ja ulko-ovet rakennettiin uudelleen.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nPLM Asemapiirros Sotasatama Suomenlinna.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Vajaa on käytetty viereisen Kurttiinitalon C 52 puuvajana. Se peruskorjattiin kesällä 1994 autosuojaksi purkamalla sisältä sahalautaiset väliseinät. Lattia tasoitettiin betonivalun avulla ja ulko-ovet rakennettiin uudelleen.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nPLM Asemapiirros Sotasatama Suomenlinna.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.148554985315414" ;
        wgs84:long       "24.98868085145955" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7593>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lauttasaaren kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1593594650302" ;
        wgs84:long        "24.8793191465663" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7593" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7832>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7927>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Wright, Georg Henrik von"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7927" .

rky:p484  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pielaveden kirkonkylän läheisyydessä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen (1900-1986) synnyinkoti, Lepikon torppa. Kekkonen kertoi kasvaneensa savupirtissä korostaakseen kansanomaisia lähtökohtiaan ja kirjoitti Lepikon talosta: \"Tämä on Lepikon torppa, synnyinkotini. Niillä eväillä, jotka olen saanut kodistani, vanhemmiltani ja heidän ystäviltään sekä elämänympäristöstäni vuosisadan alussa, olen elämässäni selvinnyt.\"\n\nTorppa, joka on rakennettu 1860-luvulla, käsitti alkuaan vain yhden savutuvan. Nykyisen laajuutensa ja asunsa torppa on saanut 1900-luvun alussa. Torppa toimii matkailukohteena ja se on sisustettu osin Kekkosen perheen alkuperäisillä käyttöesineillä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.221516230,26.782632168 63.221484523,26.784258407 63.220941491,26.784225886 63.220991616,26.782674993 63.221516230,26.782632168" ;
        poi:history       "Lepikon torppa muodostettiin mäkituvasta torpaksi 1860-luvulla. Metsätyönjohtaja Juho Kekkonen osti työmaansa tuntumasta Lehdon tilaan kuuluneen torpan perheen asunnoksi kesällä 1900. Ostamisen jälkeen Juho kunnosti rakennusta mm.  muutettiin savutuvasta uloslämpiväksi ja se sai nykyiset T-jakoiset ikkunat. Kekkoset asuivat Lepikon torpassa kuusi vuotta, jonka jälkeen Juho Kekkosen työmaat veivät perheen Kuopion ja Lapinlahden kautta Kajaaniin. \r\n\r\nPoliittista merkitystä asuinrakennus sai 1949, jolloin Kekkonen pyrki ensimmäisen kerran presidentiksi. Tällöin Lepikon torpan valokuvasta retusoitiin savupiippu pois, jolla pyrittiin korostamaan ehdokkaan juurevaa taustaa \"savupirtin poikana\".\r\n\r\nLepikon torppa restauroitiin Urho Kekkosen syntymäkotimuseoksi 1960-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k595 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1305" ;
        skos:prefLabel    "Lepikon torppa"@fi .

rky:p818  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelema karun askeettinen, betonista rakennettu Vatialan siunauskappeli kuuluu Suomen modernin arkkitehtuurin kansainvälisesti arvostettuihin merkkiteoksiin.\n\nMäntykankaan reunaan rakennettu Vatialan siunauskappeli ja hautausmaa sijaitsevat Tampereen ja Kangasalan keskustojen väliin jäävällä taajama-alueella. Siunauskappelin pitkänomainen rakennus käsittää suuremman ja pienemmän kappelin ja niiden välissä olevan sisäänkäyntihallin, omaisten odotushuoneen ja sakaristot. Huoltotilat ja jäähdytyshuone ovat kellarikerroksessa. Rakennuksen seinät on muurattu teräsvahvisteisista betoniharkoista. Isomman kappelisalin kattona on esijännitetty parabolinen kuorirakenne. Sivuseinät ovat lattiasta katonreunaan asti lasia ja avaavat tilan kahdelle sisäpihalle, joissa on sinivihreät vesialtaat. Pienempi tasakattoinen kappeli on ulospäin miltei kokonaan suljettu ja salin ainoana valolähteenä on katonrajaa kiertävä ikkunanauha. Vesikattoa kantaa kaksi esijännitteistä teräsbetonikehää. Sisäänkäyntihallin ja pienemmän kappelin sisäkatoissa on lautaverhoilu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.473506359,23.964808994 61.477711633,23.965469126 61.477379728,23.974146001 61.477276401,23.974545026 61.477006172,23.974644851 61.472880554,23.974332467 61.473069813,23.967535157 61.473506359,23.964808994" ;
        poi:history       "Arkkitehti Viljo Rewellin piirtämän, 1962 valmistuneen siunauskappelin rakenne- ja materiaalivalinnassa pyrittiin suunnittelijan mukaan rakennustyypille ominaiseen vaatimattomaan ja suorastaan karuun askeettisuuteen. Kappelin kaluston suunnitteli Olli Borg. Rakennuksen ulkopintojen korjaus tehtiin 2000-luvun alussa.\r\n\r\nTampereen seurakuntien 1960-luvun alussa perustaman hautausmaan yleissuunnitelman laativat arkkitehdit Rauhala & Meller."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k211 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1451" ;
        skos:prefLabel    "Vatialan siunauskappeli"@fi .

[ dcterms:description  "Muistomerkin suunnittelija" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7355>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8044>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Arhipanpolku"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9> ;
        wgs84:lat         "60.2507123244383" ;
        wgs84:long        "24.8842961212531" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8044" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6254>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D4284F73-99DB-4581-BAE5-147A74E072B9> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6349>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ajax ja Runeberg -laivojen törmäys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Höyrylaivat Ajax ja Runeberg törmäsivät kohtalokkain seurauksin Kruunuvuorenselällä elokuussa 1892. Mistähän teoksesta löytäisi parhaan tai luotettavimman kuvauksen tapahtumain todellisesta kulusta? Nettihauilla tästä ei löytynyt tietoa. Ei myöskään artikkelihauilla.\n\nParas kuvaus, jonka löysin, löytyi Erkki Riimalan kirjasta \"Höyryä Helsingin Vesillä : pääkaupungin paikallisliikenteen höyryveneitä ja saaristoreittien matkustajahöyrylaivoja\" sivuilta 93-94:\n\nRuneberg hallitsi yksinvaltiaana linjaa vuodet 1876-92. Viimeksi mainittuna vuonna elokuun 8. päivän vastaisena yönä rataslaiva joutui onnettomuuteen, josta lehdet kirjoittelivat runsaasti. W.A. Svenssonin tilausajossa ollut Ajax oli tuomassa Porvoon kesäjuhlilta yleisöä Helsinkiin. Onnettomuudessa Ajax upposi ja 38 ihmistä menetti henkensä.\n\nRunebergin päällikkö, kapteeni Nils Adolf Nykopp, kuvaili lehtiuutisessa tapahtumien kulkua seuraavasti: \"Maanantaita vasten yöllä 12.20 Runeberg oli matkalla Helsingistä Porvooseen ja normaalit kulkuvalot paloivat. Se kohtasi Hundholmenin luona höyryvene Arlan, joka kulki oikeaa kurssia. Kaksi minuuttia myöhemmin havaittiin edessä höyryvene Ajax, joka kulki niin läheltä Kalfvikin saaren viereistä etelätikkua, että Runeberg ei mahtunut ohittamaan Ajaxia oikealata puolelta, sen ja viitan välistä. Tämän vuoksi Runeberg suuntasi kulkunsa kohti Hundholmenin edustan pohjoistikkua, Ajaxista länteenpäin. Silloin huomattiin Ajaxin kääntyvän poikittain Runebergin kurssille noin 300 metrin etäisyydellä. Runebergin koneet pysäytettiin heti , mutta alukset olivat jo niin lähellä toisiaan, että yhteentörmäystä ei voitu välttää. Onnettomuus tapahtui 12.40 yöllä.\n\nKapteeni Nykopp syytti Ajaxin päällikköä onnettomuuden aiheuttamisesta.\n\nRunebergin tanakka keulavannas oli iskeytynyt kannettoman, sivukatoksella varustetun höyryveneen rungon paapuurin puoleiseen keskiosaan repien levyt hajalle. Vastakkaisella puolella koneen vieressä istunut matkustaja muisteli koneenhoitajan avanneen Ajaxin höyryhanat ja kaatuvasta aluksesta paineella purkautuva höyry koitui monen veden varaan joutuneen tuhoksi. Runebergiltä oli heitetty pelastusrenkaita ja köysiä, mutta pelastusveneiden vesillelaskun hitautta moitittiin jälkeenpäin. Ajax upposi 12,5 metrin syvyyteen.\n\nTarkempaa tietoa voi etsiä sen ajan sanomalehdistä, joihin myös edellinen kuvaus pitkälti perustuu.\n\nRiimalan teos on lainattavissa useista Helsingin kirjastoista, katso http://www.helmet.fi" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9091> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hoyrylaivat-ajax-ja-runeberg-tormasivat-kohtalokka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin jugendkorttelit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7378> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8533> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7244> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3844> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-jugendkorttelit" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8543>
        dcterms:modified  "2010-02-01T12:26:52+0300" .

rky:p1017  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.447482638,27.618786397 67.449023741,27.625030726 67.446219181,27.637453006 67.444732386,27.634843154 67.445263586,27.620678442 67.447482638,27.618786397" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k742 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Saarivaara)"@fi .

rky:p720  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.460904895,26.924939735 60.460526936,26.926502885 60.460036182,26.926702808 60.459923012,26.924998848 60.460904895,26.924939735" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Redutti  Kotka)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8638>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Juttutupa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Juttutupa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6497> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.juttutupa.com/page.php?page_id=13&language=1" ;
        wgs84:lat            "60.1788030759618" ;
        wgs84:long           "24.9475809091056" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8638" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6848>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:53+0300" .

rky:p1277  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Hilding Ekelundin omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri Karjaalla liittyy sotien jälkeiseen julkisten palveluiden rakentamiseen maamme kaupungeissa ja kauppaloissa. Ekelundin vaikutus kaupunkikuvaan on huomattava; asemakaavojen laatimisen ohella hän suunnitteli useimmat Karjaan 1940-60-lukujen kunnalliset ja kirkolliset rakennukset. Ekelundia voi pitää Karjaan kauppalanarkkitehtinä, joka luottamustoimiensa ansiosta vaikutti vuosikymmeniä myös kauppalan rakentamisen ohjaukseen. Ekelundin panos koulusuunnittelun kehittäjänä liittyy sotien jälkeiseen kiivaaseen koulurakentamisen kauteen maassamme. \n\nKaris-Billnäs samskola on Ekelundin ensimmäinen Karjaalle toteutunut koulusuunnitelma. Sen tiilinen, satulakatteinen hahmo on porrasteinen ja koostuu kaksi- ja kolmikerroksisista, kulmittain toisiinsa liittyvistä siivistä. Samskolanin tontin kokonaisjäsentely viheralueineen on olennainen osa koulun alkuperäistä suunnitelmaa, jossa koulu piha-alueineen liittyy puisto- ja bulevardimaisemaan. \n\nKilan koulukeskus on läntisellä Uudellamaalla poikkeuksellinen läpileikkaus 1900-1960-lukujen kouluarkkitehtuurista. Keskuksen näkyvin, alkuaan ruotsinkieliseksi kansakouluksi valmistunut rakennus on pohjaltaan T-muotoinen, tiilinen ja roiskerapattu. Sen hahmo siipien keulamaisine, kolmionmuotoisine päätyineen ja laakeine satulakattoineen on Ekelundin arkkitehtuurille yleisemminkin tunnusomainen. \n\nLärkkullan kristillinen kansanopisto kirkon eteläpuolella sijaitsevalla mäellä on Porvoon hiippakunnan kurssi- ja kokoontumiskeskus, jonka toiminnallisena esikuvana on ollut Ruotsin Sigtuna-keskus. Opiston päärakennus muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta siivestä ja niitä yhdistävästä matalasta väliosasta. Siivet on sijoitettu vinosti toisiinsa nähden siten, että niistä piirretyt akselit yhdistyvät Karjaan kirkon alttarilla. Itäsiivessä on kappeli ja juhlasali sekä kirjasto ja vierashuoneet. Asuintilat ovat länsisiivessä. Alueella sijaitsee myös kaksi henkilökunnan asuinrakennusta ja 1980-luvulla rakennettu ns. kurssirakennus (arkkitehti Carl-Johan Slotte). \n\nPumppulahden rannalla oleva Västra Nylands yrkesskola on vaiheittaisesta rakentamisestaan huolimatta yhtenäinen kokonaisuus. Sen pitkä osittain rapattu, osittain tiilipintainen rakennus on taitteinen ja vaihtelevasti kaksi-kolmikerroksinen. Sen arkkitehtuuri sisältää myös muita Ekelundin tuotannolle tyypillisiä piirteitä, kuten laakean satulakaton ja nauhamaisesti sijoitetut ikkunat. Rakennusmassa myötäilee maastoa jättäen mäen laen rajatuksi pihamaaksi. \n\nKaupungintalo on osa toteutumatonta monumentaalisuunnitelmaa. Alkuperäisen suunnitelman kolmesta peräkkäisestä ja erikorkuisesta rakennusosasta on toteutunut matala väliosa. \n\nKarjaan vesitorni rautatieaseman eteläpuoleisen kallion huipulla koostuu pohjakaavaltaan kahdesta sylinteristä, joita yhdistää lasinen kuilu. Tornin harjalla on pieni tähtitorni. Alkuaan valkoinen vesitorni on ollut rapattu, mutta se on myöhemmin verhoiltu aaltopellillä. Siitä huolimatta Karjaan vesitorni on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nKarjaan kappeli ja seurakuntakeskus ovat Karjaan hautausmaan päätteenä mäntykankaalla, keskellä tiivistä rakentamista. Krematoriokappelin ulko- ja sisäpinnat ovat paljaaksi jätettyä punatiiltä, jonka Ekelundin arkkitehtuurissa tyypillistä 1950-luvun lopulta lähtien. Kappelin vieressä on pulpettikattoinen, nauhaikkunainen kappelin arkkitehtuuriin mukautuva seurakuntakeskus. \n\nKatarinakodin vanhustentalo on Ekelundia tyypillisimmillään: kolmeen osaan porrastettu, rinnetontille sijoitettu tiilirakennus on roiskerapattu, laakea satulakatto katettu sementtitiilin ja ikkunat on sijoitettu pääosin nauhamaisesti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.075354356,23.677682271 60.074685629,23.677179987 60.074493625,23.676673012 60.074713619,23.675653088 60.075411963,23.675264466 60.075762402,23.675579153 60.075354356,23.677682271" ;
        poi:history       "Arkkitehti Hilding Ekelund (1893-1984) oli arvostettu arkkitehti, jolla oli myös vaikutusta opettajana (TKK/lehtori 1927-41 ja asuntosuunnittelun professori 1950-58) ja kirjoittajana (Arkkitehti/toimittaja 1929-30, päätoimittaja 1931-34). Ekelund toimi Helsingin kaupunginarkkitehtina 1941-49 ja oma toimisto hänellä oli vuodesta 1926.\r\n\r\nEkelund oli 1930-luvulta lähtien mukana Karjaan taajaväkisen yhdyskunnan, vuodesta 1930 kauppalan ja 1970-luvulta lähtien kaupungin, suunnittelussa. Hän toimi kauppalan järjestysoikeuden kaava- ja rakennusasioiden asiantuntijajäsenenä 1942-1973 ja osallistui kaupungin asemakaavan ja rakennusjärjestyksen suunnitteluun sekä suunnitteli lähes kaikki Karjaan julkiset rakennukset 30 vuoden ajan. \r\n\r\nKaris-Billnäs samskola valmistui 1943 ja sitä jatkettiin 1957-1958 luokkahuonesiivellä. Kaupungintalo valmistui 1945 vain osana alkuperäisestä suunnitelmasta, johon toteutuneen matalan väliosan lisäksi olisi kuulunut myös kolmikerroksinen kulmatornilla varustettu päämassa ja lounaispuolella kaksikerroksinen siipi. \r\n\r\nArkkitehtien Hilding Ekelund ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin yhdessä suunnittelema Lärkkullan koulutuskeskus valmistui 1949. Karjaan seurakunta luovutti tarvittavan maa-alueen ja Porvoon hiippakunta sai rakentamiseen huomattavaa tukea Amerikan evankelisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämistä lahjoitusvaroista. \r\n\r\nVesitorni valmistui 1951. Ekelundin vesitornin ympärille suunnittelemaa luonnontieteille, taiteelle ja museotoiminnalle tarkoitettua kulttuurikeskusta ei toteutettu. \r\n\r\nVästra Nylands yrkesskola rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1951-1965 neljässä vaiheessa. Katarinakoti eli vanhainkoti valmistui 1954. \r\n\r\nKarjaan Pyhän Olavin krematoriokappeli valmistui 1960 vanhan taitekattoisen kappelin tilalle. Kappeliin liittyvä seurakuntakeskus valmistui 1962. \r\n\r\nKilan koulukeskuksen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Tilojen käydessä ahtaiksi rakennettiin 1953 Ekelundin suunnittelema suuri ruotsinkielinen kansakoulu. Ekelundin suunnittelemat uusi suomalainen koulu ja ja kansalaiskoulu valmistuivat 1963 ja 1966."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:kaupungintalo , poio:parantola , poio:kappeli , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4501" ;
        skos:prefLabel    "Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla (Västra Nylands yrkeskolan)"@fi .

rky:p980  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.950224841,21.757056996 59.950953084,21.756338262 59.951440081,21.755053981 59.951683132,21.754254059 59.952032674,21.753886965 59.953713110,21.754693837 59.955050193,21.754481960 59.956373502,21.753890668 59.957668021,21.754335331 59.959630051,21.765485805 59.958190367,21.769751996 59.954837398,21.765919261 59.953913859,21.763613559 59.951187897,21.760123491 59.949786935,21.759574084 59.949947654,21.758542740 59.950224841,21.757056996" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:talonpoikaistalo , poio:luotsiasema , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Nötö)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8898>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Tenkka, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsinginkatu 15" , "Tenho, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8780> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6548> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> ;
        wgs84:lat            "60.1874980924773" ;
        wgs84:long           "24.9550312130341" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tenkka-ravintola" .

blue_route:s18  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Sininen talo"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p20> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Sininen talo"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6251>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Olympiakisojen yllätysesiintyjä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin olympiakisojen v. 1952 avajaisten yllätysesiintyjä oli muistaakseni nimeltään Barbara, sukunimeä en muista. Mikä mahtaa olla hänen elämäntarinansa tapahtuman jälkeen? Vieläkö hän on elossa? Helsingin kisojen avajaisissa tosiaankin esiintyi tai ennemminkin yritti esiintyä saksalainen Barbara Rotbraut-Pleyer. Hän oli tapauksen aikana 23-vuotias ja halusi esittää ennalta suunnittelemattoman puheen rauhasta maailman nuorisolle. Barbara hyppäsi kesken juhlallisuuksien katsomosta ja pääsi puhujankorokkeen mikrofonille asti, mutta ei ehtinyt puhua kuin yhden sanan, \"ystäväni\" ennenkuin vikkeläliikkeiset järjestäjät saivat hänet talutettua pois mikrofonin luolta.\n\nBarbara olisi haluttu esittämään puheensa Helsingin kisojen 50-vuotisjuhliin, mutta tuolloin 73-vuotiasta saksatarta ei etsinnöistä huolimatta löydetty. Laura Malmivaara toimi sijaisenkelinä ja piti Barbaran puheen valkoiseen asuun pukeutuneena." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/olympiakisojen-yllatysesiintyja" .

[ dcterms:description  "Noora asuu vauvansa kanssa Fredrikinkadulla. Samassa talossa asuu myös Eila, ja VeePee Vainion Retrodesign-liike on vastapäisessä talossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2131> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i548>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Josafatin jenkka" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9093> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/josafatin-jenkka" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "4. helmikuuta 1967, kun Pohjois-Pohjalainen Osakunta vietti 60-vuotisjuhlaansa, valtansa kukkuloilla oleva presidentti oli jälleen juhlapuhujana; hän oli tehtävään suorastaan hankkiutunut. Ääni kellossa oli nyt aivan toinen. Kekkonen käytti osakunnan vuosijuhlaa - monien mielestä väärin - ja joka tapauksessa häikäilemättä hyväkseen oman poliittisen ohjelmansa markkinointiin. Puheen otsikko kuului: \"Yhdenmukaisuudesta erilaisuuteen\". Ostrobotnian puhujalavalta presidentti julisti kommunistien olevan yhtä tärkeä ja isänmaataan rakastava kansanosa kuin kaikki muutkin suomalaiset. Oman opiskeluaikansa kansallisen pakkoeheyttämisen ja työväenliikettä kohtaan esiintyneen vihamielisyyden Kekkonen tuomitsi jyrkästi." ;
  dcterms:description            "Urho Kekkonen aloitti lakitieteen opinnot syksyllä 1921 ja liittyi Pohjois-Pohjalaiseen osakuntaan. Hän oli varsin aktiivinen osakuntalainen, ja kutsuttiin Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kunniajäseneksi vuonna 1957, tasavallan presidenttinä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3292> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7319>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Odotin raitiovaunua, tästä menee nykyään neljä,\nitse en koskaan uskalla puhua muusta kuin raitiovaunuista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i655> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8540>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Majniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.1619233612161" ;
        wgs84:long        "25.0973801911061" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8540" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9254>
        dcterms:modified  "2010-06-09T15:25:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9349>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Yhdeksän pientä kotia = Nio små hem" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Yhdeksän pientä kotia avaa oven pitkänsillan pohjoispuolen helsinkiläisen arkipäivän historiaan kuvin ja tarinoin. Teoksessa kerrotaan myös työläiskaupunginosien rakentamisesta ja kehityksestä yleisesti. Tunnelmalliset, ajalta olevat valokuvat rytmittävät tekstiä vuoroin Työväenasuntomuseossa otettujen värivalokuvien kanssa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8414> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4936> ;
        th:lisatietoa        "Yhdeksän pientä kotia avaa oven arkipäivän historiaan\nTyöväenasuntomuseo, Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva tunnelmallinen kotimuseo Linnanmäen juurella, avattiin viime kesänä uudelleen pitkän remontin jälkeen. Kirstinkujalla sijaitsevan puutalomuseon avautuessa keskiviikkona 5.5.2010 taas kesäksi kaupunginmuseo julkaisee Helsingin työväestön arjesta ja asumisesta kertovan kaksikielisen Yhdeksän pientä kotia -kirjan, joka johdattaa myös yleisemmin suomalaisen arkipäivän historiaan 1900-luvun alkupuolella.\n\nSuomi on muuttunut valtavasti viime vuosikymmeninä. Elintason nousu ja tapojen muuttuminen ovat tehneet 1900-luvun alkupuolen kotimaasta nykysuomalaisten silmissä suorastaan eksoottisen. Silloinen elämän yksinkertaisuus ja asumisen vaatimattomat puitteet ovat monille nuorille järkytys ja vanhemmillekin kaukaista, jo unohtuvaa menneisyyttä. Työväenasuntomuseo ja Yhdeksän pientä kotia -teos avaavat oven suomalaisen ja erityisesti helsinkiläisen arjen historiaan ja kertovat muutamin välähdyksin siitä, millaisista lähtökohdista jokapäiväinen elämämme on kehittynyt.\n\nSata vuotta sitten helsinkiläisen työläisperheen hellahuoneessa vesihana ja hellakakluuni edustivat poikkeuksellista mukavuutta ja peilipiironki ja ompelukone olivat ylpeydenaiheita. Ajan myötä elintaso kohosi ja koteihin hankittiin uutuuksia. Öljylampun tilalle kattoon ripustettiin hehkulamppu. Ruokapöydässä läskisoosi korvasi silakan ja keittiön hylly täyttyi astioista ja purnukoista. Alkoi olla varaa huvitteluunkin, gramofoniin tai oikein radioon. Puiset päästä- ja sivustavedettävät sängyt tekivät tilaa modernille rautahetekalle. Sotavuosina piti uudestaan totutella karumpaan arkeen ja korvikkeisiin. Sitä suurempi ilo koettiin, kun rauhan tultua taas sai herkkuja kuten kahvia ja aleksanterinleivoksia.\n\nTyöväenasuntomuseon tapaan myös Yhdeksän pientä kotia -kirjassa arjen historiaa tarkastellaan Helsingin vanhimpien, vuonna 1909 Alppilaan valmistuneiden kunnallisten työväenasuntojen ja niiden asukkaiden kautta. Runkona on yhdeksän hellahuonekotia 1910-luvulta 1980-luvulle. Niiden asukkaista on koottu tietoja arkistotutkimuksin ja osin haastatteluin, joiden pohjalta on valittu kaupunginmuseon kokoelmista aikakauteen ja ympäristöön sopivia esineitä ja luotu täyteläisiä kotimiljöitä. Vain kahden uusimman interiöörin esineet ovat oikeasti kuuluneet huoneessa esitellyille asukkaille.\n\nRunsaasti kuvitetussa kirjassa esitellään kunkin hellahuoneen asukkaiden tarina pääpiirteissään. Heidän kotiensa esineet ja niissä heijastuvat ajanilmiöt kytketään suomalaisen arkipäivän kehitykseen. Erityishuomiota saa ruokakulttuuri, jota havainnollistetaan muutamin reseptein. Kotivierailujen lomassa kerrotaan tiiviisti Alppilan kunnallisten työväenasuntojen vaiheista, työväestön elämänmenon muutoksista ja Pitkänsillan takaisen Helsingin historiasta.\n\nArjen merkityksestä ja tunteellisesta voimasta todistava teos tarjoaa paitsi tietoa myös virikkeitä muistelulle. Esinemaailma oli Suomessa 1900-luvun alkupuolella varsin yhtenäinen ja suomalaisten elintasoerot niin pieniä, että lähes jokainen löytänee kirjan kuvista jonkin tutunoloisen esineen tai tunnelman. Yhdelle tulee mieleen lapsuudenkoti, toiselle mummola, kolmannelle kesämökki…\n\n(Helsingin Kaupunginmuseo)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Ty_v_enasuntomuseo" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9349" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6845>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Haltsonen, Sulo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/haltsonen-sulo" .

[ dcterms:description  "Toimittaja Kalevi Marttinen murhataan Kristianinkadulla olevissa jyrkissä portaissa kesken aamulenkin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8466>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7559>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:42+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjasarjan päähenkilö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1276> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9067>
] .

rky:p1513  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loimijokilaaksossa sijaitseva Jokioisten kartanoalue ilmentää maanomistukseltaan yhden Suomen laajimman kartanon poikkeuksellisen monipuolista ja korkeatasoista asuin-, talous- ja tuotantorakentamista sekä puisto- ja puutarhasuunnittelua. Kartanoalueeseen kuuluvat kartanon ja sen puiston lisäksi Ferrarian tehtaan tuotantorakennukset sekä asuma-alue. Länsipuolella kartanoon liittyy laaja Jokioisista Ypäjälle ulottuva Loimijokilaakson viljelyalue, jonka vanhasta pitkästä asutushistoriasta kertovat keskiaikaiset kylänpaikat ja muinaisjäännökset.  \n\nKartanoalueen ytimen muodostaa arkkitehtien C.C. Gjörwell ja Erik Palmstedt suunnitelmien mukaan 1790-luvulla rakennettu uusklassistinen, puiston ympäröimä kartanon kaksikerroksinen päärakennus, joka on uusklassismin varhaisimpia ja merkittävimpiä edustajia Suomessa. Rakennuksen alkuperäiset interiöörit ovat säilyneet hyvin etenkin toisessa kerroksessa.\n\nKartanon puisto periytyy 1600-luvulta. Päärakennuksen rakentamisen aikoihin on suunniteltu laaja puisto englantilaiseen tyyliin ja järjestetty päärakennuksen lähituntumaan geometrisesti sommiteltuja käytäviä ja perennasarjoja. Vielä 1900-luvun alkupuolella terasseilla oli suuret kasvihuoneet. Puisto laajenee puistometsänä Loimijokea seuraillen. Puistometsässä on maaherra von Willebrandin ja vaimonsa hauta muistomerkkeineen. \n\nSuuri tornillinen talli- ja maneesirakennus on valmistunut 1897.  Valkeaksi rapatut talousrakennukset, viljamakasiini (1802), asuntola Impilinna (1804) ja ruokala Murula (1808) muodostavat yhtenäisen rivistön puiston ja maanviljelysaukean rajalla. 1920-luvulla rakennetut ja valkeaksi rapatut verstas- ja autotallirakennus täydentävät talouspihan yhtenäistä arkkitehtonista ilmettä. Maamerkkinä alueella on kolmikerroksinen puinen tapulimakasiini, joka on siirretty Humppilasta paikalleen 1810. Siirron yhteydessä siihen on lisätty kellotorni, jonka kellon on tehnyt kartanon seppä 1811. Lyöntikellona on 1687 valettu kirkonkello. \n\nEntinen navetta on ainoana säilynyt maaherra Willebrandin aikaisista karjarakennuksista. 1790-luvun lopussa valmistunut, tiilestä muurattu Suomen ensimmäinen parsinavetta todistaa 1700-luvun lopun ns. hyödyn aikakaudella virinneestä karjanhoidon kehittämisestä. Tiilestä muurattu mansardikaton peittämä valkeaksi maalattu navetta on kunnostettu varastoksi ja näyttelytilaksi. \n\nJokioisten kartanon ydinalue on nykyisin osa maatalouden tutkimuskeskusta, jonka uudet rakennukset sijaitsevat kartanoalueen pohjoispuolella.\n\nLoimijoen toisella puolen oleva entinen Ferrarian rautatehtaan jugendhenkinen asuma-alue on rakennettu yhtenäisen suunnitelman pohjalta 1900-luvun alussa.\n\nJokiosten länsipuolella  Loimijokeen laskeutuvat viljelykset muodostuvat laajan kulttuurimaiseman. Loimijoen varrella on Jokioisten Vaulammin ja Ypäjän puolella Palikkalan, Levän, Vilolan ja Varsanojan kylien asutusta. Asutus on keskittynyt jokilaakson reunoille. Vanhat keskiajalla asutuksensa saaneet kyläkeskustat ovat osittain hajonneet ja vanhoille tonteille on jäänyt yksittäisiä rakennuksia. \n\nJokioisten Vaulammin kylässä on edustavia maatilojen päärakennuksia 1800-luvun jälkipuoliskolta. Ypäjän Varsanojan  vanhalla kylätontilla ovat säilyneet Ala-Kartanon ja Hokan tilat. Varsanojan 1924 koulu valmistunut koulu toimii nykyisin läheisen hevosopiston koulutus- ja majoitustiloina. Loimijoen etelärannalla olevalla maakumpareella sijaitseva Levän kyläkeskusta on säilyttänyt suhteellisen tiiviin luonteensa.  Palikkalan kylässä vanhalla kylätontilla on säilynyt Äijälän talo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.802070367,23.481464768 60.803245276,23.480021543 60.803995746,23.475996664 60.802918761,23.473925104 60.801519805,23.474079131 60.800344887,23.474350289 60.800395372,23.473071338 60.800152121,23.472134448 60.799755069,23.472384603 60.799617195,23.473169320 60.797989667,23.476606364 60.797195903,23.471384078 60.796256123,23.466561813 60.795605890,23.463243240 60.793461916,23.461369033 60.792984070,23.449204641 60.796836403,23.444747324 60.796294395,23.441992727 60.795602219,23.438295441 60.794823371,23.434863776 60.792496381,23.434355164 60.790524794,23.434178393 60.788567657,23.433909820 60.786258121,23.431831852 60.787219622,23.425115161 60.787482022,23.420703025 60.784352908,23.418048365 60.783189030,23.417102158 60.781972181,23.416023248 60.781013169,23.415235262 60.780218665,23.414748735 60.779918562,23.411713231 60.779894934,23.410118736 60.778937747,23.405459820 60.777381261,23.390871914 60.778881470,23.390591602 60.780922039,23.390138834 60.781802427,23.389779549 60.783046652,23.386167949 60.784388780,23.381945143 60.785478037,23.378552223 60.786010036,23.370868730 60.787462207,23.368628816 60.789067098,23.366179878 60.790289244,23.362644504 60.790828062,23.361445947 60.791926400,23.361915004 60.792420737,23.362130606 60.794621407,23.363375329 60.794577676,23.363459302 60.793126251,23.366304164 60.791084226,23.371693195 60.792338298,23.375972733 60.792774913,23.385198575 60.792936908,23.388890270 60.792530954,23.398211124 60.792349201,23.400987053 60.792845948,23.404434646 60.794664173,23.406614725 60.796093954,23.408498133 60.799283341,23.410379233 60.801897127,23.412897766 60.804246917,23.416353652 60.806633189,23.419658649 60.807312611,23.421810895 60.807806355,23.424125347 60.808903817,23.428353219 60.809869247,23.431652411 60.812483629,23.438273339 60.814347035,23.443698685 60.816604454,23.449849068 60.812255918,23.457269520 60.811034315,23.463877283 60.811040705,23.466466239 60.810890839,23.468644278 60.810745600,23.469506715 60.808423517,23.471554704 60.807694419,23.472439368 60.807337198,23.472926243 60.806991405,23.473205381 60.807638605,23.473454022 60.808565915,23.477976286 60.809334090,23.479157481 60.811318981,23.477770811 60.811826891,23.479905754 60.812437484,23.480520150 60.812622211,23.483031497 60.813743069,23.483151716 60.813653698,23.484281294 60.812709963,23.486381005 60.811885509,23.490317422 60.811926959,23.493720797 60.809280069,23.494351401 60.809222974,23.492167023 60.808499388,23.489958466 60.807845644,23.487693659 60.806643522,23.484467004 60.805431683,23.484502670 60.803899756,23.485936318 60.802070367,23.481464768" ;
        poi:history       "Jokioisten kartano perustettiin 1562, kun Ruotsin kuningas Erik XIV antoi Klas Kristersson Hornille läänitykseksi Portaan pitäjästä Jokioisten neljänneskunnan. Myöhemmin kartanoa omistivat mm. Flemingit, Jägerhorn af Spurilat, Reuterholmit, von Willebrandit sekä Mannerheimit. Kartanon omistukseen on sen historian aikana kuulunut päätilan lisäksi useita kyliä ja tiloja. Saadessaan säterivapauden 1617 Jokioisten kartano oli Suomen suurin maatila.\r\n\r\nJokioisten kartano kukoisti 1700- ja 1800-lukujen taitteessa maaherra E.G. von Willebrandin omistuskaudella, jonka ajalta kartanon nykyinen rakennuskanta on peräisin ja jolloin alueen teollinen toiminta alkoi. 1700-luvun lopulla kartanon alueella toimi tiilitehdas, panimo ja viinanpolttimo. von Willebrand perusti 1796 verkatehtaan ja 1804 kankirautapajan. Rautanaulatehdas perustettiin 1875 ja vuosisadan vaihteessa rautalankatehdas. 1900-luvun alussa kartanon yhteydessä toimi mm. mylly, saha, tiilitehdas, rautatehdas sekä sokeri- ja siirappitehdas. Rautatehtaat myytiin 1903 Ab Ferraria Oy:lle, nykyisin tehdasalueella toimivat Kaarjoki Oy:n lankatehdas ja Pintos Oy:n naulatehdas.\r\n\r\nJokioisten kartano siirtyi 1871 osakeyhtiölle, jonka enemmistön osti 1907 maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Suomen valtio osti Jokioisten kartanon 1917, jolloin se oli edelleen yksi Suomen suurimmista tiloista ja käsitti yli 32 000 hehtaaria. Itsenäistymisen jälkeen toimeenpannun maareformin seurauksena kartanosta lohkaistiin 950 itsenäistä tilaa, yli 20 000 hehtaaria ja toisen maailmasodan jälkeen vielä yli 6000 hehtaaria.\r\n \r\nKartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin von Willebrandin aikana 1794 ja sisustuksen osalta rakennus valmistui 1800-luvun alkuvuosina. Päärakennus peruskorjattiin 1950-luvulla, jolloin alkuperäiset taloustilat muutettiin toimistoiksi ja 1978-1980 se kunnostettiin Maatalouden tutkimuskeskuksen toimitiloiksi.\r\n\r\nLoimijokilaakson kyläastus oli vahvaa jo keskiajalla. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla Ypäjän kartanoa edeltänyt Kartanokylä mukaan lukien Varsanojan, Levän, Palikkalan ja Vaulammen kylissä oli yhteensä 33 taloa. Kylistä suurin oli Vaulampi, jossa oli 13 taloa. Myöhempiä kyliä ovat mm. Uusikylä, Somiska ja Niemi. Palikkala on esimerkki Jokioisten kartanoon kuuluneista kylistä. Taloista Vähäsuo oli Jokioisten kartanon ulkokartano ja Nissilä lampuotitila."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k169 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:teollisuusrakennus , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=262" ;
        skos:prefLabel    "Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i450>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinkiläisten maallemuutto" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i243> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkilaisten-maallemuutto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9848>
        dcterms:modified  "2012-06-08T10:31:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7201>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_357>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:37:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5172>
        dcterms:modified  "2010-11-16T18:15:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1720526~S9*fin> .

rky:p1773  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utsjokilaakson saamelaisasutuksen joukossa on säilynyt asuinkenttiä, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla kalastuksesta, metsästyksestä, maataloudesta, keräilystä ja poronhoidosta elantonsa saaneen saamelaisväestön perinteistä asumismuotoa.\n\nUtsjoen saamelaisasutus on keskittynyt Tenojoen ja Utsjoen varteen vanhoille sukumaille. Asutuksen sijoittuminen on määräytynyt kalastuksen, metsästyksen, maatalouden ja poronhoidon harjoittamisen luomien puitteiden mukaan. \n\nUtsjokilaaksossa on Mieraslompolossa Ollilan ja Leppälän välillä  säilynyt muutamia eriaikaisia yksinäistalojen asuinkenttiä 1800-luvun alkupuolelta jälleenrakennuskaudelle. Vanhimpien asuinkenttien rakennukset ovat Pohjois-Lapille tyypillisiä pienikokoisia, patinoituneita hirsirakennuksia. \n\nOllilan tila on asutettu Inarista käsin jo 1700-luvulla vanhan talvireitin varteen. Hyvin säilyneen pienen asuinkentän vanhin rakennus on vuodelta 1816. Patinoituneiden hirsirakennusten muodostamaan pihapiiriin kuuluu asuinrakennus, navetta, sauna ja aittoja. Ollilan tilaan kuuluu niittymaa-, kalastus- ja riekonpyyntitukikohdaksi rakennettu Fallejohka, joka sijaitsee Vetsijärven rannalla tunturissa Fallejohkan jokisuistossa. Asuintalon on rakentanut 1880-1890-luvulla silloinen Ollilan isäntä, Uula Aikio ja hänen poikansa Uulan Jouni ladon todennäköisesti 1939. Fallejohkassa on oltu useaan otteeseen pitkin vuotta ts. heinäaikaan sekä marjastus-, kalastus- ja riekonpyyntiaikoina; ja siellä on pidetty paria kesälehmää.\n\nUtsjoen saamelaisasutukseen kuuluvia asuinkenttiä on myös Rauduskaidi poroerotuspaikan yhteyteen, vanhan kulkureitin varteen jo 1800-luvulla sisämaahan rakennettu asuinkenttä. Raudusskaidi oli toinen pysyvästi asutuista paikoista, joka 1920-luvun Utsjoella ei sijainnut  jokilaaksossa.\n\nUtsjokilaakso on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta \"Utsjoen laakso\", joka on luokiteltu kansallismaisemaksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.715533896,27.541070819 69.716902486,27.542035982 69.716286980,27.548019813 69.714047580,27.546892199 69.714550460,27.540813176 69.715246214,27.540179818 69.715533896,27.541070819" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen kuten Teno- ja Utsjokien varrelle. \r\n\r\nUtsjokilaakson saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Utsjoen lapinkylään.\r\n\r\nVuoden 1852 rajasulku rajoitti porosaamelaisten liikkumista ja Utsjoen saamelaisväestö asettui asumaan vakituisiin asumuksiin perinteisille sukualueille jo 1930-luvulle tultaessa. Muusta saamelaisasutuksesta poiketen Utsjoella maataloudesta, maanviljelystä ja karjanhoidosta, tuli tärkein elinkeino, joka muodosti lisän kalastukselle, metsästykselle ja keräilylle.\r\n\r\nUtsjokilaaksoa pitkin kulkeva maantie valmistui Utsjoelle asti 1958."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2169" ;
        skos:prefLabel    "Utsjokilaakson saamelaisasutus (Fallejohka)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Lähdin ulos ja tepastelin Harjutorin kautta Hesarille. Tuntui epätodelliselta kävellä kaikessa rauhassa kotikulmilla. Terasseilla ensimmäiset aamukaljoittelijat olivat pääsemässä vauhtiin. Ikuisen vapun aukiolla päivysti järjestyspoliisin maija. Maleksin R-kioskille ja ostin prepaid-liittymän. Kioskin punatukkainen myyjä hämmentyi, kun tottumuksesta kumarsin kohteliaasti ostokset tehtyäni.' (s. 56)" ;
  dcterms:description            "Sarjakuvapiirtäjä Ari Aalto ei ole vielä päässyt japanilaisista tavoistaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9844> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9264>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9251>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8631> ;
        wgs84:lat         "60.1695062345657" ;
        wgs84:long        "24.9405484896877" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-5" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7461>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7556>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Laivanvarustajankatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1568500205463" ;
        wgs84:long        "24.9486973397992" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7556" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9750>
        dcterms:modified  "2011-08-02T10:37:11+0300" .

rky:p447  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kiimingin kirkko tapuleineen on kauniisti säilynyt ja tyylipuhdas esimerkki 1700-luvun loppupuolen pohjalaisesta puukirkkoarkkitehtuurista.\n\nKiiminkijokivarressa metsäisellä kankaalla sijaitseva kirkko on ulkokulmistaan viistetty ristikirkko. Kirkon paanukatto on suhteellisen loiva ja ristikeskuksen päällä on pulleatyvinen viiritanko kukkoineen.\n\nKirkkosalia kattaa tynnyriholvit, joiden leikkauskohdassa on opaion -aukkoa vastaava \"taivaspyörylä\". Ristikeskuksessa on kahden hirren levyiset sidehirret. Kuoriseinällä, jonka takana on itäristin jatkeena sakaristo, on Mikael Toppeliuksen seinäpinnalle liimaväreillä maalaama rokokookehysteinen Getsemane- , Vaskikäärme- ja Ristiinnaulittu- aiheinen triptyykki todennäköisesti 1760-luvun lopusta. Sakaristoon johtavien ovien yläpuolelle on maalattu Mooses laintauluineen ja ylipappi Aaron.\n\nKirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Kirkon luona olevan 1777 valmistuneen pohjalaisen renessanssitapulin rakennusmestarina on toiminut kiiminkiläinen rakennusmestari Pentti Paso.\n\nKirkon vieressä entisen lukkarilan mailla on pitäjän vanhin, 1884 rakennettu kansakoulu sekä 1927 valmistunut suurempi uusi koulurakennus. Kirkon lähiympäristön jokimaisemassa on Vääräkosken saha ja mylly vuodelta 1935."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.132245952,25.764271427 65.132508465,25.763017247 65.133111274,25.758939249 65.133333283,25.755553876 65.133301753,25.752774450 65.133264372,25.751021117 65.134191336,25.751733925 65.134461554,25.752743929 65.134701400,25.753640228 65.134884318,25.753766658 65.135082378,25.753662975 65.135711704,25.752583293 65.136791390,25.750031917 65.136988422,25.749697778 65.137652125,25.749451016 65.138038912,25.749674893 65.138290734,25.749907236 65.138975819,25.750266711 65.139373315,25.751086648 65.139734330,25.752634609 65.139777029,25.753658839 65.139674608,25.754333845 65.139391230,25.755108230 65.138906964,25.755657471 65.137928643,25.756256883 65.137484697,25.757546947 65.137247606,25.759048271 65.137188125,25.760166663 65.137272899,25.761185509 65.137575218,25.762308845 65.137661256,25.763776472 65.137380544,25.765316695 65.137079032,25.766413260 65.136980871,25.766751657 65.134885285,25.765566213 65.132245952,25.764271427" ;
        poi:history       "Kiiminki muodostettiin Haukiputaan kappeliksi 1781 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1858. Kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla rakennettu kirkko vihittiin 1761."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k255 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1321" ;
        skos:prefLabel    "Kiimingin kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p64>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ammusvalimo, Vierasvenesataman palvelurakennus "@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:51:26.177+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:54:05.174+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34590 , koko:p39645 , koko:p36173 ;
        poi:description  "Ammusvalimoksi rakennettu B13 rakennettiin 1871-72 telakka-alueelle bastioni Cedercreutzin puretun oikean siiven tilalle. Maapeitteinen rakennus koostuu viidestä tiilisestä tynnyriholvatusta kasematista. Julkisivu on muurattu luonnonkivestä. Ammusvalimotoiminnan päätyttyä 1900-luvun alussa rakennusta on käytetty kylmänä varastona.\n\nKasematteja yhdistäneet oviaukot muurattiin umpeen todennäköisesti varastokäytön alkaessa suomalaisella ajalla. Päädyissä ja takasivulla maahan asti ulottunut alkuperäinen maapeite poistettiin.\n\nVarsinkin räystäillä maakaton vesieristys on vuotanut ja rakennus on kärsinyt sisäpuolisesta kosteudesta. Savupiiput ovat kokonaan rapautuneet. Sähköä lukuun ottamatta rakennuksessa ei ollut mitään teknisiä asennuksia."@fi ;
        poi:history      "Korjaus ja muutostyöt\n\nKorjauksen jälkeistä uutta käyttötarkoitusta perustelee rakennuksen sijainti Suomenlinnan vierailulaiturin välittömässä läheisyydessä. Keväästä 2000 entiseen ammusvalimoon sijoittuneet kahvila, WC- ja saunatilat sekä vuokrattavat kokoustilat ovat palvelleet veneilijöitä. Hankkeeseen liittyi myös venelaiturien varustaminen sähköllä, vedellä ja jätevesisäiliöiden tyhjennyslaitteella. Vierailulaiturissa on laajennusten jälkeen 26 venepaikkaa.\n\nMuutostöiden tavoitteena oli melko raskaan uuden käytön sovittaminen rakennukseen siten, että alkuperäinen viisiholvinen tilarakenne säilyy ja merkit rakennuksen historiaan kuuluneista muutostöistä saavat näkyä. Aiempi käyttö maali- ja liuotinvarastona aiheutti sen, että osa lattioista jouduttiin saastuneiden rakenteiden vuoksi kokonaan poistamaan.\n\nLattiarakenteet uusittiin pesu-, WC- ja keittiötiloissa. Kuivissa tiloissa vanha lattia jäi näkyviin tai sen päälle rakennettiin uusi puulattia. Alun perin kalkitut seinien ja kattojen tiilipinnat puhdistettiin, mutta niitä ei kalkittu uudestaan. Uudet seinät rakennettiin irti vanhoista. Vanhat säilyneet ulko-ovet ja ikkunat kunnostettiin, puuttuvien tilalle tehtiin uudet. Umpeen muurattuihin holviaukkoihin tehtiin vain välttämättömät ovi- ja ikkuna-aukot. Alkuperäisestä käyttötarkoituksesta johtuen rakennuksessa oli monta tilavaa hormia, jotka otettiin käyttöön ilmanvaihtohormeina. Tuhoutuneiden savupiippujen tilalle rakennettiin uudet piiput.\n\nTurvekaton vesieristystä parannettiin uusimalla rakennekerroksia piippujen ympäriltä ja räystäiltä. Työssä käytettiin perinteisiä materiaaleja, mm. savea ja lyijylevyä vesieristeenä.\n\nToteutusaika: 1999-2000\nKerrosala: 459 m2\nHuoneistoala: 272 m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Tiina Koskenniemi, Juha Virtanen\nRakennesuunnittelija: Ins.tsto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nLVI-suunnittelija: Ins.tsto Leo Maaskola/ Jukka Sainio\nSähkösuunnittelija: Ins.tsto Leo Maaskola/ Timo Meskanen\nRakennustyöt projektinjohtourakkana: Projektikonsultit Oy\nPurku- ja vesikattotyöt: Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nHarmaakivinen ammusvalimo rakennettiin vuosina 1871-1872 bastioni Cedercreutzin puretun oikean siiven paikalle. Rakennuksessa on viisi tynnyriholvattua, tiilellä revetoitua kasemattia, joiden välillä oli alkuaan puuovet. Aukot on sittemmin muurattu umpeen. Rakennuksessa on turvepeite.\n\nVuonna 1885 valu-uunit muurattiin uudelleen. 1902 kaksi kasemateista muutettiin linnoituksen lennättimen verstaaksi ja varastoksi.\n\nSuomalaisella kaudella ammusvalimoa on käytetty mm. maalivarastona.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 46\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 82\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK B 1352-1368. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/1/4/saha/suomenlinna/0_1459514716514142798.jpg" , "http://media.onki.fi/5/2/5/saha/suomenlinna/0_-200953564450073707.jpg" , "http://media.onki.fi/1/5/1/saha/suomenlinna/0_3902680329667042267.jpg" , "http://media.onki.fi/2/5/5/saha/suomenlinna/0_4220486571188819240.jpg" , "http://media.onki.fi/3/6/6/saha/suomenlinna/0_4756678000154552544.jpg" , "http://media.onki.fi/7/6/8/saha/suomenlinna/0_3054416263473695558.jpg" ;
        poi:poiType      poio:kahvila ;
        wgs84:lat        "60.14600622387335" ;
        wgs84:long       "24.982423257827804" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Oo, Hietaniemi biitsi,\nyläosaa en viitsi\nmä tänään käyttää,\nse paremmalta näyttää,\npyörivät nuorten miesten silmät" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i480> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737>
] .

[ dcterms:description  "Olavi Virran asui talossa 1950-luvun." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i289> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7036>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8811>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5503>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Neulapadontie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä tulee kadunnimi \"Neulapadontie\" Myllypurossa? Tarkoittaako havupuun neulasia vai metallineulaa? Kaupunginosan osa-alueen nimeksi tuli Myllypuro 1959. Nimi tuli alueella sijaitsevasta purosta, jonka varrella oli jo vanhana paikannimenä Grötkvarn (Puuromylly). Nimestä on johdettu Myllypuron kadunnimistö.\n\nNeulapato tarkoittaa patoa, jonka virtausta pystyy säätelemään ottamalla pois tarvittavan määrän lankkuja tai palkkeja. \n\nLähde:\nhttp://runeberg.org/pieni/3/0194.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9294> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-tulee-neulapadontie-kadunnimi-myll" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8172>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1702206~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8267>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Söderhjelm, Werner"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8267" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6477>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:25+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p262>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Halkovaja B36"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T06:58:34.025+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:41:48.727+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39533 ;
        poi:description  "Halkovaja B 36 rakennettiin vuonna 1882 samaan aikaan, kun rakennettiin Sinistä taloa ja vajaa B 38. Halkovaja jakaantui kuuteen varastohuoneeseen ja se palveli upseeritaloa N 23 (paikallismajurin talo B 37).\n\nVaja on ollut läheisten asuinrakennusten puuvajana ja irtaimistovarastona. Sitä on korjattu huoltotoimenpitein, viimeksi Paikallismajurin talon peruskorjauksen yhteydessä 1980-luvulla.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 105\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 59\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK B 1249-1255 1801 1857 1859.\nVA VSA 17044.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 1254."@fi ;
        poi:history      "Halkovaja B 36 rakennettiin vuonna 1882 samaan aikaan, kun rakennettiin Sinistä taloa ja vajaa B 38. Halkovaja jakaantui kuuteen varastohuoneeseen ja se palveli upseeritaloa N 23 (paikallismajurin talo B 37).\n\nVaja on ollut läheisten asuinrakennusten puuvajana ja irtaimistovarastona. Sitä on korjattu huoltotoimenpitein, viimeksi Paikallismajurin talon peruskorjauksen yhteydessä 1980-luvulla.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 105\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 59\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK B 1249-1255 1801 1857 1859.\nVA VSA 17044.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 1254."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.144249078949564" ;
        wgs84:long       "24.98401112556462" .

[ dcterms:description  "Romaanissa kerrotaan useaan otteeseen Juhanin ahkerasta kirjaston käytöstä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2689> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6631>
] .

rky:p943  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.195080937,27.901745654 62.195608774,27.902243744 62.196018038,27.906114798 62.194923956,27.908527767 62.193080404,27.909884892 62.191355413,27.912795647 62.190504518,27.910014102 62.189626372,27.904028823 62.191313900,27.901909163 62.192794678,27.899404108 62.193439476,27.899250862 62.195080937,27.901745654" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:puisto , poio:tie , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Kotka)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i177>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Det den där, är den inte riktig" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/det-den-dar-ar-den-inte-riktig" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Käännyin Länsi-Pasilan koulun pihalta Keskuspuistoon ja lähdin hölkkäämään kohti Pirkkolaa. Vedin raikasta pakkasilmaa sisään ja nautin. Keskuspuisto oli Helsingin keuhkot, iso pitkulainen puistoalue keskellä pääkaupunkia.' (s. 86)" ;
  dcterms:description            "Susi hölkkää melellään keskuspuistossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9768> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8731>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4424>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1789065~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1681>
        a                 th:Sarjakuva ;
        rdfs:label        "Kaisa keisarin Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7965> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6924> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1680> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sarjakuva/kaisa-keisarin-helsingissa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8503>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Pikkukoski"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> ;
        wgs84:lat         "60.2284766358806" ;
        wgs84:long        "24.9823038888912" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8503" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9217>
        dcterms:modified  "2010-06-07T14:34:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6474>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Mäkelänrinteen lukio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mäkelänrinteen yhteiskoulu" , "Märsky" , "Itäinen yhteiskoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6750> ;
        wgs84:lat            "60.199032417275" ;
        wgs84:long           "24.9486432116767" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/makelanrinteen-lukio" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6713>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:02:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1563>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7188>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6808>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Jarvola, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/jarvola-jukka" .

rky:p1142  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haapaveden kirkonkylän läpi kulkevan Vanhatien raitin luonteva, rinnettä myötäilevä linjaus ja mittakaavaltaan yhtenäinen rakennuskanta muodostavat edustavan kokonaisuuden, joka kuvastaa maamme kirkonkylissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tapahtunutta kehitystä. Raitin tuntumaan on keskittynyt joukko kirkonkylän kantataloja ja pitäjän virkamiesten huvilamaisia asuinrakennuksia sekä julkisia että liikerakennuksia pihapiireineen.\n\nRaitin länsiosassa rakennuskannaltaan ja ympäristöltään merkittäviä ovat mm. Mäkitalon 1910-luvun talonpoikaistalo ja Käräjäojan talo vuodelta 1903, Castrenin talo 1930-luvulta ja Einolan virkamiestalo, joka on ollut maanmittausinsinööri Gestrinin asuin- ja toimistotalo. Raitin keskiosalla ns. Tähtelän alueella sijaitsevat Tähtelän vanhan kievarin lisäksi Kauppisen vuodelta 1865 olevan kauppakartanon ehyt pihapiiri, Jyringin pihapiiri, entiseen kunnantupaan sijoitettu koulumuseo sekä  kaksikerroksinen pankkirakennus. Raitin itäosassa sijaitsevat Myyrilän lääkäritalo 1920-luvulta, Rauhaniemi pihapiireineen ja puukujineen, Rauhala, Leppälahti 1920-luvulta sekä Karvosen talo 1930-luvulta, Kumpula (entinen Honkasen talo) ja Sanen talo. Rauhaniemi, Rauhala ja Sanen talo ovat olleet virkamiestaloja. Uusinta rakennuskantaa edustavat ydinkeskustan liike- ja hallintorakennukset rikkovat perinteistä mittakaavaa ja kylärakennetta.\n\nRaitista erkanevan tien päässä järven rannalla on Haapaveden vanha pappila 1600-luvun lopulta periytyvällä paikalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.136541757,25.361194753 64.137253446,25.358214076 64.137634641,25.358448983 64.137619194,25.359181149 64.137815203,25.359778996 64.137455065,25.362141788 64.137455203,25.362481557 64.137609245,25.363027662 64.137765233,25.362957134 64.137993055,25.362386320 64.138253391,25.358324987 64.138511817,25.357254752 64.138631827,25.357184786 64.138919030,25.355380158 64.139095492,25.354245736 64.139348198,25.353052555 64.139418179,25.352438953 64.139413551,25.351205239 64.139620489,25.349935071 64.139832545,25.349854695 64.139938488,25.348764892 64.139831048,25.348676534 64.139932872,25.348008146 64.140139659,25.346166094 64.140611027,25.345487883 64.141003541,25.345153170 64.141224964,25.344340823 64.141389366,25.343707980 64.141544919,25.343346502 64.141860722,25.343029696 64.142097751,25.343069806 64.142031135,25.343967702 64.141933513,25.344230819 64.141665451,25.345100196 64.141426253,25.345398844 64.141077396,25.346448932 64.140721205,25.348420431 64.140632905,25.348452797 64.140480533,25.349626560 64.140587755,25.349687992 64.140482423,25.350831845 64.140333852,25.350773037 64.140130424,25.352139460 64.140000104,25.353155107 64.139747703,25.354383213 64.139463689,25.355943825 64.139228756,25.357728434 64.139289070,25.357768938 64.139154841,25.358982205 64.138953744,25.360036863 64.138819455,25.360193759 64.138654770,25.360799352 64.138506782,25.361837299 64.138490023,25.362414161 64.138227295,25.363289201 64.138343324,25.363607416 64.138132781,25.364351088 64.137989075,25.364197017 64.137789499,25.363758646 64.137535294,25.363299442 64.137352028,25.362772006 64.137110906,25.362366444 64.136541757,25.361194753" ;
        poi:history       "Haapaveden kirkonkylän alueen pysyvä asutus vakiintui 1500-luvun puolivälin jälkeen; Haapaveden kylässä (aik. tunnettiin nimellä Pyhäjoen Haapajärvi) oli 1546 neljä taloa. Haapajärven pohjoisrannalle rakennettiin 1690-luvulla kirkko ja sen läheisyyteen pappila, joka on nykyisinkin samalla paikalla.\r\n\r\nHaapavesi itsenäistyi kirkollis-hallinnollisesti Pyhäjoesta 1863-1866. Kunnallishallinnon luomisen ja maakaupan vapautumisen myötä kirkonkylän päätien, Vanhatien varrelle alkoi keskittyä kunnan virkamiesten asuinrakennuksia ja kauppaliikkeitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k071 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:liikerakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1408" ;
        skos:prefLabel    "Haapaveden Vanhatien raitti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8763>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Ravintola Lasipalatsi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7221> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1704133150984" ;
        wgs84:long        "24.9365323500819" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-lasipalatsi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Hinnalla millä hyvänsä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8517> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8514> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8515> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8518> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8516> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=27060&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2132" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6973>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i413>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki skyline" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i412> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9159> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-skyline" .

poi:EntryFee  a       owl:Class ;
        rdfs:comment  "Hintaintervalli kokonaislukuna euroissa."@fi ;
        rdfs:label    "entry fee"@en , "pääsymaksu"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Suhonen astui sisäovesta ravintolaan, joka hänen mielestään oli tusinabaari. Se oli saatu omalla tavallaan kodikkaaksi mukavanhalla rekvisiitalla, joka varmaan tehtiin Kiinassa länsimaisten pubien tarpeisiin.\" (s. 87)\n" ;
  dcterms:description            "Atari-poliisi Suhonen käy tarkistamassa epäillyn alibin Hemingways-baarissa aikaa viettävältä alamaailman mieheltä.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9413> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9410>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2014>
        dcterms:modified  "2010-12-31T15:51:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1426519~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1426520~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirjan luku \"Aleksanteri I\" kertoo keisarin Helsingin vierailusta syyskuussa 1819." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7825>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2392>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Saderunoilijan tytär" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kahden erilaisen isä-tytär -suhteen taustalla on Helsinki, usein viitteenomaisesti kuvattuna." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9513> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2391> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1000113&BibliographyId=31368&PageContent=12&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/saderunoilijan-tytar" .

rky:p1736  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaiseman arvo perustuu kirkonkylän maisemallisesti poikkeukselliseen sijaintiin ja maantien varren rakennuskantaan. Raitti rakennuksineen on suomalaiselle kirkokylälle tyypillinen, yhtenäinen ja hyvin säilynyt. \n\nKarjalohjan kirkonkylä sijaitsee Lohjanjärven ja Puujärven välisellä, kapealla Pukkilanharjulla, joka on osa toista Salpausselkää. Puujärven puoleinen harjun rinne kohoaa jyrkästi 30-40 m ympäristöstään ja harjun kaakkois- ja itäpuolella viljelyyn otetut savitasangot laskeutuvat loivasti kohti Lohjanjärveä. \n\nNykyinen rakennuskanta seuraa nauhamaisesti Pukkilanharjua ja sen itäreunalla kulkevaa kirkonkylän raittia. Raitin varressa on pääasiassa 1900-luvun alkupuolella rakennettuja julkisia rakennuksia kuten seurantalo, kunnantalo, kauppoja, pankkeja, koulu sekä käsityöläisten ja seurakunnan ja kirkon virkamiesten asuinrakennuksia. Raitin varressa ovat myös Pukkilan ja Hakosen kantatilojen päärakennukset. Harjun satulakohdassa sijainnut, 1800-luvun loppupuolella rakennettu harmaakivikirkko muodosti aikaisemmin tärkeän maamerkin. Kirkko on palanut ja raunio on katettu. Palaneen kirkon vieressä on uusi, matala monitoimikirkko, ns. lasikirkko. \n\nPappila sijaitsee Lohjanjärven rannassa ja viljelyaukean etelälaidassa on Kourjoen tilakeskus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.234173795,23.728775980 60.235104195,23.728231157 60.236522489,23.726507668 60.238939893,23.722469329 60.239855795,23.721564118 60.239180251,23.718557872 60.236297723,23.711750451 60.237403882,23.709879560 60.242826219,23.715387109 60.249457032,23.732988387 60.247964998,23.738016672 60.246886050,23.739657906 60.249329274,23.744412863 60.248414410,23.752942464 60.244697433,23.757563978 60.242199934,23.758172070 60.232844844,23.749434907 60.231890518,23.739075426 60.234173795,23.728775980" ;
        poi:history       "Kirkonkylä käsittää osia Lohjantaipaleen, Pappilan, Ilmoniemen ja myöhemmin muodostetun Ahtialan (osa Kuorjokea) maarekisterikylistä. Kirkonkylän raitti on osa keskiaikaista yhdystietä Suurelta rantatieltä Pohjasta ns. Yliselle Uudenmaantielle. \r\n\r\nKarjalohja oli Karjaan seurakunnan kappelina ainakin vuodesta 1531 lähtien. Seurakunta itsenäistyi 1614. Ensimmäinen kirkko rakennettiin lähelle nykyistä pappilaa, Pappilanniemeen. Pitäjän neljäs kirkko oli lääninarkkitehti Jean Wiikin suunnittelema, vuosina 1857-60 harmaakivestä rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkko tuhoutui tulipalossa 21.9.1970. Palaneen kirkon viereen on rakennettu ns. lasikirkko eli monitoimikirkko 1977. Uuden kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Sakari Laitinen ja Paavo Mänttäri. \r\n\r\nKarjalohjan kirkkoherranpappila on ollut samalla paikalla 1600-luvulta. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1828-30 H.J. Svahnin johdolla.  \r\n\r\nKirkonkylän koulu on 1870-luvulta, kunnantalo vuosilta 1908-09, Nuoriso- ja maamiesseurantalo vuodelta 1911 ja rukoushuone vuodelta 1914. Käsityöläisten taloista esimerkiksi kyläsuutarin talo on vuodelta 1888 ja nahkurin talo vuodelta 1924. Raitin varressa sijaitseville tonteille ominaisia piirteitä ovat terassoinnit ja kivipengerrykset sekä puutarha- ja puistomaisuus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k223 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:pappila , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri , poio:huvila , poio:seurantalo , poio:tie , poio:liikerakennus , poio:hallintorakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4823" ;
        skos:prefLabel    "Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7090>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9214>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Haapaniemi, Sampo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9214" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7185>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Alppilan kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1914858904863" ;
        wgs84:long        "24.9409583568143" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7185" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7424>
        dcterms:modified  "2009-10-20T14:07:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7519>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Aspelin, A.H. Gunnar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aspelin, Gunnar" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8340> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7519" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2608>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1548457~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1548456~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1694481~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9713>
        dcterms:modified  "2011-07-11T14:50:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Havis Amanda, patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1675565333321" ;
        wgs84:long        "24.9516602718725" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/havis-amanda-patsas" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5729>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F6BA1586-3A39-413B-9272-8EA7A9DDC545> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7684>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:56:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_222>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1275247~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p27>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Pesula C23"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:59:08.924+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:29:11.781+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34558 ;
        poi:description  "Kiinteistöosakeyhtiö Suomenlinna\n\nUusien rakennusten rakentamista kauppiaskortteliin ehdotettiin jo vuoden 1974 käyttösuunnitelmassa. Rakennuspaikat ja suunnitteluohjeet määriteltiin vuonna 1982 valmistuneessa puutaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa. Hankkeen taustalla oli tarve saada Suomenlinnassa työskenteleville kaupungin työntekijöille työsuhdeasuntoja, joten rakennuspaikat vuokrattiin kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle. Rakennuttamisen hoiti Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nKiinteistöyhtiö käsittää kuusi asuinrakennusta, joista yhdessä (C 22) on kolme asuntoa, yksi on paritalo (C 11) ja loput yhden perheen taloja. Lisäksi rakennettiin erillinen rakennus C 23 pesulalle ja teknisille tiloille sekä sauna ja kylmiä varastoja. Sisätiloihin saatiin ilmettä ylävalolla, parvekkeilla ja vaihtelevalla huonekorkeudella. Syvennyksiin sijoitetut korkeat ja kapeat ikkunat tavoittelevat vaikutelmaa ampuma-aukoista. Suurimmissa asunnoissa on takka. Talot ovat puurakenteisia ja lautaverhottuja.\n\nRakennukset C 12, C 17, C 23, C 29 ja C 30 sijoittuvat kauppiaskorttelin reunoille ja rajaavat asuntojen yhteisen pihan. C 22 ja C 11 sijaitsevat korttelin ulkopuolella kujan varrella, ja niiden paikalta purettiin yksi huonokuntoinen puurakennus.\n\nToteutus: 1990-91\nYhteenlaskettu huoneistoala on 648m²\nKerrosala: 763 m²\nAsuntoja 9 kpl á 62,5-96m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas\nRakenne-, salaoja- ja pintavesisuunnittelu: Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen\nSähkösuunnittelu: Yhtyneet insinöörit Oy\nPihasuunnittelu: Ympäristösuunnittelu Henttonen\nGeotekninen suunnittelu: Viatek Oy\nRakennuttaja:Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto\nRakentaja: Quantus Oy ja WPL-System Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 23 rakennettiin vuosina 1990-1991 korttelissa asuvien Helsingin kaupungin työntekijöiden pesutuvaksi. Se sijaitsee samassa pihapiirissä muiden kaupungin omistamien talojen kanssa ja rajaa korttelin omalta osaltaan Kännikujalle päin. Lautaverhotut julkisivut maalattiin pellavaöljymaalilla vaaleanpunaisiksi. Suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas ja rakennuttajana Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Tältä paikalta purettiin 1920-luvulla Sinebrychoffin vanha viinakonttori.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nHKI ATT.\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Asiakirja-arkisto.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin ensimmäiset puutalot raken­nettiin jo ruotsalaisella kaudella linnoitustöiden alkaessa. Korttelissa asui pääasiassa leirikauppiaita eli marketentteja, jotka toimittivat tavaroita sotaväen ja varuskunnan alueella asuvien siviilien tarpeisiin, toimivat urakoitsijoina ja kapakanpitäjinä sekä vuokrasivat asuntoja siviiliasukkaille. Yksityiset eivät saaneet rakentaa kivitaloja ja heidät velvoitettiin purkamaan rakennuksensa, mikäli puolustukselliset syyt sitä vaativat.\n\nKorttelin nykyisistä rakennuksista kuusi vanhinta rakennettiin 1860-luvulla. "@fi ;
        poi:poiType      <http://linkedgeodata.org/vocabulary#laundry> ;
        wgs84:lat        "60.14787542392068" ;
        wgs84:long       "24.983882379531906" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7779>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Snellman, Ruth"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7779" .

blue_route:c22  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s23 ;
        :source       blue_route:s22 .

<http://example/upload-base/#metadescription_5989>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0788D6B0-70E9-4495-BBD8-676FAC38E623> .

[ dcterms:description  "Elsi Borg suunnitteli tohtori Länsimäen sairaalan (Paasikivenkatu 4-6), joka valmistui 1930." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8722> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8725>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kylmä kesäkuun alku, rullaluistelemassa/ lasten kanssa/ Lauttasaaren Vattuniemenkadulla. Ne menevät/ ohi ja lujaa, huutavat/ kun horjun/ --- / Kylmä, kylmä, kesäkuun alku, / tuuli pyörittää/ voikukkalunta Vattuniemenkadulla\" (runosta Vattuniemenkadulla, s. 146-147) " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9532> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9533>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_482>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1425141~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Luotsikatu 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1681538880034" ;
        wgs84:long        "24.9655477679028" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7421" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Vuorovastaava vingutti kumiaMellunmäentien kullmassa ja kaasutti kohti Kontulaa. Uuden väylän linjausta oli jo avattu Vuosaareen päin, mutta yhteys Itäväylälle ei ollut vielä ajokunnossa.' (s. 21)" ;
  dcterms:description            "Kovia kokenut Mettä-Rauno ihmettelee maailman menoa sateisessa yössä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9639> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9629>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8135>
        dcterms:modified  "2009-12-29T11:36:33+0300" .

rky:p312  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ahlaisten kirkonkylä on yksi parhaiten vanhan rakenteensa säilyttäneitä ja hoidettuja kirkonkyliä maassa. \n\nJokivarren harjanteella ja lähellä merenrantaa sijaitseva Ahlaisten kirkonkylän muodostavan Ala- ja Ylikylän asutus on keskittynyt raitin varrelle. Oman alueen muodostaa jokirantaan kasvanut  Vaaksholman alue. \n\nKylän keskuksessa, Alakylässä, teiden risteyksessä on puinen ristikirkko (1796/1908) tapuleineen (1834). Monet kylän rakennuksista ovat 1800-luvulta. Maatilojen tiivis rakennuskanta keskittyy kirkon lisäksi maantien ja sitä risteävien raittien sekä kirkonkylän itäosassa olevan Ylikylään johtavan tien varrelle. Tiiviisti tien varressa sijaitsevat asuin- ja talousrakennukset lauta- ja pensasaitoineen luovat rajattuja ja yhtenäisiä raittinäkymiä. \n\nKirkonkylään liittyy vene- ja kalasatama sekä Vaaksholma eli Rantakaupunki, jossa on tiheää pienimuotoista asutusta ja tiiviitä raittinäkymiä.\n\nAlakylän itäpuolelle, maantien varteen jäävän Ylikylän asutus muodostaa suurten tilakeskusten vaikutuksesta Alakylää hieman väljemmän raittinäkymän. Ylikylän vanhoja, rakennuskannaltaan merkittäviä taloja ovat mm. Malmgård, Södergård, Larsgård ja pappila, joiden päärakennukset ovat Ahlaisissa aktiivisesti vaikuttaneen rakennusmestari Malénin suunnittelmat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.666726533,21.657017488 61.667233470,21.650052095 61.668356057,21.644865799 61.668956364,21.640846368 61.669548804,21.638457666 61.670156551,21.632761773 61.669829884,21.628904512 61.669472690,21.626949177 61.668368604,21.622875658 61.671384474,21.618912493 61.672047916,21.614587172 61.673641062,21.614618750 61.674798421,21.615819721 61.675163980,21.615917834 61.676673921,21.615313240 61.677906211,21.614204847 61.678700727,21.614673751 61.679126224,21.615815154 61.679650834,21.618862066 61.678835506,21.622969494 61.678830632,21.628769921 61.674583590,21.637031976 61.672572580,21.647051193 61.672375003,21.651020941 61.669167972,21.650772124 61.668962005,21.653305246 61.669426410,21.655262679 61.669266018,21.657297802 61.669647714,21.658529263 61.666726533,21.657017488" ;
        poi:history       "Ahlainen oli keskiajalla huittislaisten kalastusaluetta, johon vanhempi kylänimi, Hvittisbofjärd, viittaa. Yhdessä läheisen Ytterbon kanssa Ahlainen muodosti merkittävän kylän, jossa uuden ajan alkupuolella oli jo 18 taloa. Kylät sijaitsivat tällöin merenlahden rannalla. Asutusta lisäsi ruotsalainen uudisasutus, jota saapui rannikolle 1200- ja 1300-luvulla. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana kruunu jakoi palkkioina, eläkkeinä ja korvauksina läänityksiä, jolloin myös Ahlaisiin ilmestyivät aateliskartanot. \r\n\r\nReduktion jälkeen muodostettiin suurimmista taloista ratsutiloja, mm. Herrgård ja Uppgård sekä Uotilan ja Härkösen kruununtilat. Ylikylä oli niin ikään 1600-luvulla läänitettynä ja peruutuksen jälkeen muodostettiin Malmgård ja Stengård. \r\n\r\nAhlainen perustettiin Ulvilan emäseurakunnan kappeliksi  1691 ja myöhemmin, 1861, Noormarkun kappeliksi. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Ahlainen erotettiin 1893. Ahlainen liitettiin 1972 Porin kaupunkiin ja seurakunta muuttui yhdeksi Porin seurakunnista. Salomon Köykän suunnittelema päätytorniton pitkäkirkko valmistui 1796, jonka runkohuoneeseen liittyivät pitkillä sivuilla eteinen ja sakaristo. Kirkko uusittiin Josef Stenbäckin piirustusten mukaan 1908, jolloin sivuilla olleet rakenteet laajennettiin kirkkohuoneen ristivarsiksi. Tapuli rakennettiin intendenttikonttorissa 1832 laadittujen piirustusten mukaan.\r\n\r\nRakennusmestari Malèn suunnitteli 1860-luvulla useita asuinrakennuksia raitin varrelle. Malénin suunnitteleman Malmgårdin säteri- ja ratsutilan päärakennus valmistui 1865 ja sitä laajennettiin 1880- ja 1900-luvulla sekä korotettiin 1923. Karjarakennuksen vanhimmat osat ovat päärakennuksen ikäisiä.  Pirttirivi on valmistui 1907. Rakennuksia ympäröi vanha puisto. Malénin suunnittelemat Larsgårdin päärakennus valmistui 1860, Pappilan 1865 ja Södergårdin kartanon päärakennus 1862."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:satama , poio:pappila , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1529" ;
        skos:prefLabel    "Ahlaisten kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5726>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ravintola Kappeli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingissä on ravintola Kappeli. Outo nimi ravintolalle... mistä se on peräisin? Nimen alkuperästä ei ole täysin varmaa tietoa, mutta kaksi melko uskottavaa selitystä on esitetty. Molemmat viittaavat 1800-luvun alkuvuosikymmeniin, jolloin nykyisten Esplanadien alue oli vielä laidunmaata ja sitä kutsuttiin Vasikkahaaksi. Tällöin alueella oli pieni maidonmyyntikoju, jossa oli paimen myymässä maitoa. Paimen on latinaksi ’pastor’, ja latinahan oli tuon ajan sivistyneistölle perin tuttu kieli. Täten paimen olikin pian leikillisesti ’pastori’ ja hänen kojunsa ’kappeli’, nimi joka periytyi sitten 1860-luvulla paikalle rakennetulle kesäravintolalle.\n\nToisen selityksen mukaan Kappeli-nimitys johtuisi ravintolaa edeltäneestä temppelinmuotoisesta virvokekioskista, jonka perusti 1840-luvulla sokerileipuri Johan Daniel Jerngren. Samaan aikaan rakennettiin Tuomiokirkkoa ja siksi olisi kuulemma sanottu että kun torin varteen tulee kirkko niin vasikkahaan reunaan tulee kappeli. Molemmat selitykset voivat olla totta, mutta useimmat tutkijat suosivat pastori-selitystä.\n\nKioski ränsistyi sitten vuosien kuluessa niin pahasti että se aikalaisten mielestä näytti enemmän kanalalta kuin temppeliltä. Mutkikkaiden byrokraattisten kiemuroiden jälkeen saatiin paikalle vihdoin vuonna 1867 oikea kesäravintola, jonka oli suunnitellut Axel Hampus Dahlström. Ravintolasta tuli niin suosittu, että siihen rakennettiin lisärakennuksia ja ensimmäinen soittolavakin vielä 1800-luvun puolella. Paikka oli erityisesti taiteilijoiden ja akateemikkojen suosima – kanta-asiakkaita muun muassa Sibelius, Leino, Järnefelt, Aho ja Gallen-Kallela.\n\nKappelin historiasta kerrotaan monissakin lähteissä, esimerkiksi: Mustonen, Pertti: Ravintolaelämää (Tammi 1990), Esplanadikappeli 1837-1957 (Lomaliitto ry 1957), Klinge, Matti – Kolbe, Laura: Helsinki, Itämeren tytär (Otava 1999), Ilonen, Arvi: Helsinki, arkkitehtuuriopas (Otava 1990) ja tietenkin ravintola Kappelin omat verkkosivut (www.ravintolakappeli.com).\n\nApua saimme myös Helsinki-tiedotuksesta ja Kaupunginarkistosta – kiitos molemmille!\n\nHauska kuvaus Kappelista löytyy vuonna 1910 julkaistusta Etelä-Suomalaisen osakunnan toimittamasta Helsingin oppaasta: ”Kappeli…on ennen kaikkea viehättävä kesäravintola. Päivisin tarjoavat sitä ympäröivät ijäkkäät, tuuheat lehmukset mitä vilpoisimman auringonsuojan ja iltasin kokoontuvat sen pöytien ääreen Helsingin kesävirkailijat vapaahetkiänsä viettämään. Erityisenä viehätyksenä on soitto, jota esittää A. Apostolin torvisoittokunta …joka päivä päivällä ja illalla toukokuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päivän välisenä aikana.”\n\nTämä ja muita vanhoja Helsinki-oppaita löytyy Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta. " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingissa-ravintola-kappeli-outo-nimi-ravint" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9710>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Irti" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9327> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9498> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1720> ;
        th:lisatietoa       "\"Irti\" on Anita Konkan esikoisromaani vuodelta 1970. Nuoren naisen itsenäistyminen, voimakas isähahmo, epäonnistuneet rakkaussuhteet ja työelämän epävarmuudet heijastuvat unissa. \n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://koti.mbnet.fi/akonkka/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9710" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "1970: \"Meidän täytyy muistaa käydä kirkossa\", äiti sanoi Jackille. Jack oli luullut että he olivat matkalla laivakonttoriin, mutta siinä hän erehtyi. \"Siellä missä isäsi soitti. Täytyyhän meidän edes nähdä se.\" Oltiin ihan lähellä merta. Yöllä oli satanut lunta, puiden oksat taipuivat raskaan lumen painosta. \"Johanneksen kirkko\", Alice sanoi taksikuskille. (Hän osasi sanoa kirkon nimen suomeksi!) Johanneksen kirkko oli suuri punatiilinen goottilaistyylinen kirkko, jossa oli kaksi tornia; niiden huiput loistivat vihreinä auringossa. Puiset penkit olivat vaaleata puuta, joka toi Jackin mieleen Hannelen kainalokarvat. Kirkonkellot soivat heidän saapuessaan. Alicen mukaan ne soittivat kolmea ensimmäistä säveltä Händelin Te Deumista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8788> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p225>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kuninkaanportti "@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T09:34:31.062+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:28:21.337+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36134 , koko:p34935 , koko:p37538 , koko:p33088 ;
        poi:assetID      "A12" ;
        poi:description  "Restaurointi\n\nSuomenlinnan yleissuunnitelmissa on esitetty Kuninkaanportin alueen rekonstruointia rikkoutuneen rakennustaiteellisen ja historiallisen kokonaisuuden korjaamiseksi, vaikka maa on noussut rakentamisajan jälkeen eikä tarkkaan rekonstruktioon tarvittavia yksityiskohtaisia tietoja ole.\n\nRestaurointisuunnittelun pohjaksi valittiin toteutunut Kuninkaanportin kokonaissommitelma. Suunnittelualue rajattiin porras- ja laiturialueeseen sekä siihen liittyvään kulkutiehen vesibussilaiturille. Näkyvät osat tehtiin massiivisesta luonnonkivestä, mutta runko päädyttiin tekemään nykyaikaisin rakentein mm. voimakkaiden virtausten, vedenpinnan suurten korkeusvaihtelujen ja vaikeiden jääolosuhteiden vuoksi.\n\nPohjan ruoppaustyössä löytyi yli 10 metrin syvänne laiturin kohdalla, joka lienee ollut osasyynä rakentamisongelmiin ja laiturin romahtamisen.\n\nLaiturin perusrakenteeksi valittiin monoliittinen pilarilaattarakenne. Laiturin reunapalkit ja osa kannesta ovat elementtejä. Pintarakenteet ovat paikalla asennettua graniittia ja hiekkakiveä sekä nurmialueiden maarakenteita.\n\nHiekkakivet työstettiin –jälleen– asennusvalmiiksi Ruotsissa kustannusten ja aikataulun vuoksi. Kiviasennustyöt tehtiin vaikeissa olosuhteissa kevättalvella 1998, jotta Kuninkaanportti voisi toimia seremoniaporttina kutsuvieraille Suomenlinnan viettäessä 250-juhlavuotensa pääjuhlaa saman vuoden toukokuussa.\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKuninkaanportti yhdistää toisiinsa bastioni Lantingshausenin ja Kustaanmiekan rantavarustuksen. Se rakennettiin vuosina 1753-54 yli-intendentti Carl Hårlemanin suunnitelman mukaan. Portti rakennettiin sille paikalle, mihin kuningas Adolf Fredrikiä kuljettanut alus ankkuroitiin hänen käydessään tutustumassa Viaporin rakennustöihin vuonna 1752.\n\nPorttirakennus on kaksikerroksinen alemman kerroksen jäädessä myöhemmin rakennetun portaan taakse. Kuninkaanportin julkisivu on sisäänpäin kaareva, ja sen keskellä on rustikoitu, kalkkikivien kehystämä portti. Kivääriaukot on muotoiltu Viaporissa täysin poikkeukselliseen tapaan; ylärivissä ne ovat soikeat ja alarivissä täysin pyöreät. Kerroslistat ja muistotaulut ovat tämän linnoituksen pääportin muut koristeaiheet. Porttirakennus on kasemattoitu ja portin viereisistä kasemateista on kivääriaukot myös porttikäytävään. Alakerroksen kivääriaukot avautuvat julkisivulle.Ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen kulku portille oli ilmeisesti järjestetty puisen sillan avulla ja itse linnoitusportti oli tavalliseen tapaan keskeltä aukeava puuportti.\n\n1770-luvulla portin monumentaaliluonne korostui, kun sen eteen rakennettiin julkisivun kaarevaa muotoa myötäilevät Kuninkaanportaat. Porrasaskelmat olivat hiekkakiveä ja ne tuotiin Viaporiin Tukholmasta valmiiksi hakattuina. Linnoitusportti korvattiin kaksiosaisella laskusillalla, jonka avulla saatettiin tarvittaessa sulkea sekä portin ulko- että sisäaukko. Laskusillan ollessa avoinna sisäportti nousi ylös muodostaen porttikäytävän \"katon\". Portaat viimeisteltiin rakentamalla niihin rautakaide, joka kytkettiin hiekkakivitolppiin.\nRanta-alueelle portaiden alapuolelle rakennettiin muutaman askelman korkuinen rantalaituri. Portaiden rakennustyö toteutettiin vuosina 1774-76. Vuonna 1796 ne kunnostettiin uudestaanmuuraamalla ja vahvistamalla porrasaskelmat rauta-ankkurein.\n\nVenäläisen kauden alussa, ilmeisesti vuonna 1812, Kuninkaanporttia korotettiin rakentamalla rintasuoja kasemattien yläpuolelle, ja graniittinen kvaaderikivistä muurattu korotus itse portin yläosaan.\nKrimin-sodan pommituksessa Kuninkaanportin laituri tuhoutui ja ilmeisesti myös osa porraskaiteen hiekkakivipilareista, sillä osa niistä vaihdettiin graniittisiksi .\n\nSuomalaisella kaudella vuonna 1925 rakennettiin Kuninkaanportin tuhoutuneen laiturin paikalle uudet portaat juhlistamaan Ruotsin kuningasparin vierailua Suomenlinnassa. Nämä purettiin Kuninkaanportin restaurointityön yhteydessä vuonna 1947 ja paikalle muotoiltiin nurmetettu maaluiska. 1952 rakennettiin Helsingin kaupungin satamalaitoksen toimesta Kuninkaanportin vierelle nykyinen vesibussilaituri.\n\nKuninkaanportti restauroitiin vuonna 1972, jolloin osa muureista jouduttiin muuraamaan kokonaan uudelleen. Muurit olivat huomattavasti pullistuneet jälleen 1990-luvun alussa ja viimeisin restaurointi käynnistettiin v. 1993.\n(Helena Rosén 1994)\n\nLähteet:\nKrA G 61,80,82,85\nMV SL VIK A 346-356\nHY THL Viljo, Eeva-Maija, 1974. Viaporin linnoitusportit. Rakennustaiteellinen suunnittelu Viaporissa ruotsalaisaikana.\nLisensiaattitutkielma."@fi ;
        poi:history      "Suomenlinnan arkkitehtonisesti merkittävin monumentti, Kuninkaanportti, on sotateknisesti tarkastellen linnoituksen heikoin lenkki. Yli-intendentti Carl Hårlemanin suunnitelman mukaan vuosina 1753-54 rakennettu monumentaalinen porttirakennelma sijaitsee ruotsalaisen ajan päätuloväylän varrella. 1770-luvulla linnoitusporttia täydennettiin seremoniaportiksi rakentamalla ulospäin kaareva laituri-, porras- ja luiskasommitelma ruotsalaisesta hiekkakivestä. Portaat olivat käytössä Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n vieraillessa Viaporissa vuonna 1775.\n\nVenäläisen kauden alussa Kuninkaanportin muurin rintasuojaa korotettiin. Krimin sodan kohtalokkaissa pommituksissa laituri, alaportaat ja huomattava osa luiskasta vajosivat mereen. Laituria ei enää korjattu, ja porttia alettiin käyttää vallitöiden kuljetusreittinä.\n\nVuonna 1925 Kuninkaanportille rakennettiin Kustaanmiekan vesibussilaituri ja sieltä pengerretty kulkuyhteys portille sekä uudet kivikehyksiset puuportaat juhlistamaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n vierailua suomalaisessa Suomenlinnassa."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/8/5/saha/suomenlinna/0_-7316618008560027016.jpg" , "http://media.onki.fi/2/5/0/saha/suomenlinna/0_4086324622000882441.jpg" , "http://media.onki.fi/8/5/6/saha/suomenlinna/0_6587826179242582702.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401314\n" ;
        wgs84:lat        "60.139623440141705" ;
        wgs84:long       "24.989938807487533" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7681>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kaapelitehdas, Pursimiehenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suomen Kaapelitehdas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8464> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.158862727433" ;
        wgs84:long           "24.9337176156931" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7681" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7920>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1050>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Töölööseen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i157> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8357> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/toolooseen" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8395>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:40:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5891>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7ECF74D7-6724-4E11-BD99-8157AA839141> .

rky:p572  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saimaan kanava, joka johtaa Saimaan järvialueelta Viipurin kautta Suomenlahdelle on maamme merkittävin historiallinen kanava. Saimaan kanavan avaamisella 1856 on ollut suuri merkitys koko Itä-Suomen teollistumiselle. Kanavan vaikutuspiiriin ja etenkin Lauritsalaan on keskittynyt teollisuuslaitoksia asuinalueineen. Kanavalla on myös pitkä historia merkittävänä matkailu- ja nähtävyyskohteena.\n\nNykyisen 1960-luvulla rakennetun kanavan Suomen puoleisen osan pituus on 23,3 kilometriä. Kanavan kaikkiaan kahdeksasta sulusta Suomen puolella on kolme; Saimaan suunnasta ensimmäisenä ja putouskorkeudeltaan suurimpana (12,5 metriä) Mälkiän sulku, seuraavana Mustolan sulku (7,2 metriä) ja lähinnä nykyistä valtakunnanrajaa Soskuan sulku (8,3 metriä). Kansolassa on läppäsilta.\n\nVanhasta Saimaan kanavasta, joka on rakennettu 1845-1856, on säilynyt vanhaa kivettyä uomaa mm. Mälkiän sulun kohdalla sekä Nuijamaan kirkonkylässä, Kähärilässä, Kansolassa ja Räihässä. Mälkiän sulun itäpuolella on myös vanha Mälkiän sulkuryhmä vuodelta 1856. Kanavan ensimmäisestä vaiheesta on jäljellä lisäksi kaksi sulkuvartijan taloa ja Mälkiän kasöörintalo eli kanavan yläpiirin piiripäällikön virkatalo. Mälkiän kasöörintalon 1845-1846 rakennettu päärakennus on vanhin säilynyt kanavien virkatalo Suomessa. Virkatalo toimii nykyisin Saimaan kanavaa ja sen historiaa esittelevänä museona ja sen piha-alue kukkaistutuksineen ja puistokäytävineen on kunnostettu.\n\nKanavan länsirannalla on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema Mälkiän luotsiasema vuodelta 1929. Rapatun klassistisen luotsiaseman ja siihen liittyvän puisen asuinrakennuksen lisäksi Hellström on suunnitellut tie- ja vesirakennushallituksen tilauksesta myös muita kanavan rakennuksia, mm. asuinkasarmeja Mustolaan.\n\nKansolassa vanhan kanavan ylittää kanavan ainoa säilynyt rullasilta, joka on voitu siirtää syrjään kanavaliikenteen tieltä. Sen vieressä vanhan kanavan alittaa Kansolan kulvertti: holvirumpu, jota pitkin Soskuanjoki virtaa osittain sen uomaa seurailevan kanavan alitse. \n\nNykyisen kanavan itäpuolella oleva ns. Pontuksen kaivanto on muisto Kaarle IX:n käskystä tehdystä kanavoimisyrityksestä 1607-1608. Kaivanto on noin 500 metriä pitkä uoma. Kaivannon muistomerkki on vuodelta 1957.\n\nSaimaan kanavan maisemakokonaisuuteen kuuluu Saimaaseen laskeutuvan suuren puiston ympäröimä Lauritsalan kartano, jonka aumakattoinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Kartanon puistossa on alueen historian kannalta merkittävä 12-kulmainen jyväaitta ja kivinen olutpanimo vuodelta 1857 sekä entinen Saimaan hotelli, joka on rakennettu 1847 palvelemaan Saimaan kanavalla liikkuvia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.081866502,28.307068962 61.082420806,28.311838503 61.079500214,28.313609577 61.078772513,28.313561847 61.078779594,28.311325119 61.078441953,28.308378780 61.081866502,28.307068962" ;
        poi:history       "Vesitietä Saimaan järvialueen ja Suomenlahden välille yritettiin rakentaa 1500-luvulta alkaen. Kaarle IX määräsi 1607 amiraali Juustenin rakentamaan kanavaa. Tästä yrityksestä muistuttaa ns. Pontuksen, oikeammin Juustenin kaivanto. Lopulta 1845-1856 toteutettu Saimaan kanava avasi tien Suomenlahdelle.\r\n\r\nKanavan merkityksestä kertoo se, että Aleksanteri II vieraili kanavatyömaalla kesällä 1856 ja kanavan vihkiäisjuhlapäiväksi valittiin hänen kruunajaispäivänsä 7.9.1856. Keisarien Nikolai I:n ja Aleksanteri II:n nimet hakattiin kallioon Tuohimäelle sekä Lauritsalan rullasillalle. Lopullisesti kanava valmistui 1858.\r\n\r\nSäännöllinen reittiliikenne kanavaa pitkin alkoi heti avaamisen jälkeen ja alukset kulkivat Viipurin ja Pietarin lisäksi muihin Itämeren kaupunkeihin. Kanavan ympäristöä kehitettiin matkailijoita silmällä pitäen: sulkujen ympäristöön tehtiin nurmikenttiä, istutuksia ja katoksia. Kanavan varrelle sijoitettiin muistomerkkejä ja sen reunaa kulkevien maanteiden varsille istutettiin koivurivejä.\r\n\r\nValmistuessaan kanavassa oli 28 graniittista sulkua, joiden portit olivat puusta. Liikenteen sekä laivojen koon kasvun vuoksi kanavan rakenteita jouduttiin laajentamaan 1893-1903. Liian pieneksi osoittautunut kanava rakennettiin uudelleen betonirakenteiseksi 1920-luvulla. Kanavan leventäminen ja sulkujen uudelleenrakentaminen alkoi 1926 Mälkiän sulusta. Tästä ns. kanavan toisesta rakentamisesta oli valmiina noin 40% ennen toista maailmansotaa.\r\n\r\nSodan jälkeen kanavasta noin puolet jäi Neuvostoliiton alueelle ja vesitieyhteys Saimaalta merelle katkesi yli 20 vuodeksi. Nykyisen kanavan rakentaminen alkoi 1963. Neuvostoliitto vuokrasi Suomelle Saimaan kanavan Neuvostoliiton puoleisen osan 50 vuodeksi. Uusi 43 kilometriä pitkä kanava, jossa on kahdeksan sulkua, valmistui 1968."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:matkailurakennus , poio:kartano , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1173" ;
        skos:prefLabel    "Saimaan kanava (Pontuksen kaivanto)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8729>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1321678~S9*fin> .

rky:p906  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Martinniemen saha on höyrysahateollisuuden parhaiten säilyneitä esimerkkejä. \n\nKaksikerroksinen rankorakenteinen saharakennus on vuodelta 1918, jolloin 1905 valmistunutta laitosta on laajennettu osaksi vanhoja rakenteita hyödyntäen. Sahasaliin liittyy myöhempänä lisänä runkoa matalampi sivuosa. Julkisivuissa huomio kiinnittyy katonharjan päällä olevaan lyhtyrakennelmaan sekä päätyikkunoihin. \n\nTukkialtaan ja muun puunkäsittelyn rakennelmia on säilynyt maastossa. Martinniemen saha lienee viimeinen suursaha, jolla on ollut käytössä valta-akseli voimapyörineen.\n\nLänsipuolisella Martinniemen Laitakarilla on entinen puuhiomo ja sen höyryvoimala. Puuhiomo oli Suomen ensimmäinen erillään koskesta sijainnut, höyryvoiman varassa toiminut hiomo. \n\nSahan ja hiomon välisen kapean salmen rannalla, poikkeuksellisen lähellä teollisuusrakennuksia on tehtaan johdon puisia asuintaloja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.213263353,25.269535745 65.214085867,25.270329624 65.214856718,25.271336949 65.215125914,25.271600807 65.215293486,25.277247381 65.215830506,25.278910979 65.217946082,25.285258813 65.217881157,25.287569055 65.217856768,25.287783137 65.217454467,25.292176012 65.217345664,25.292235233 65.216556212,25.292776925 65.214744776,25.289357137 65.212511881,25.281555295 65.211140710,25.274139897 65.213263353,25.269535745" ;
        poi:history       "Martinniemen sahan perusti Kiiminkijoen suiston pohjoispuolelle Keuruun asemapäällikkö Emil Granfelt 1905. Martinniemi Ltd uudisti sahan 1917-1918. Martinniemen viereiselle Laitakarille rakennettiin hiomo ja voimalaitos 1926-1927. Sahalle vedettiin sivuraide Haukiputaan asemalta 1938 ja satama korvasi redit 1970. Saha päätyi osaksi Rauma-Repolaa 1952, joka lopetti sahauksen 1987. Uusi yrittäjä aloitti sahauksen alueella uudelleen 1993, joskin vanha saharakennus jäi vaille käyttöä.\r\n\r\nMartinniemen suursaha työllisti Rauma-Repolan aikana enimmillään 1300 henkeä.\r\n\r\nIin Röytässä toimineet luotsit siirtyivät Martinniemeen, saha-alueen eteläpuolella olevaan Mustakarin saareen 1960-luvulla, vaiheessa jolloin saaristossa toimineita luotsiasemia ryhdyttiin siirtämään mantereen yhteyteen. Luotsiasemasta muodostui olennainen osa Martinniemen alueen teollista satamamiljöötä ja tärkeä maisemaelementti."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k084 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:tuotantorakennus , poio:huvila , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4137" ;
        skos:prefLabel    "Martinniemen saha"@fi .

rky:p2  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Imatrankosken ympärille varhain muodostunut matkailu ja Vuoksen varrelle keskittynyt teollisuus asuma-alueineen ovat jättäneet jälkensä Imatrankosken alueen kulttuurimaisemaan. Imatrankoski on merkittävä maisemanähtävyys, joka on eri aikoina houkutellut taiteilijoita. Imatrankosken valjastaminen sähköenergian tuotantoon ja siihen liittynyt voimansiirtoverkon luominen on ollut valtion johtama suurhanke 1920-luvun vilkkaan voimalaitosrakentamisen kaudella. \n\nImatrankosken matkailuun liittyneet vanhimmat rakennukset ovat hävinneet, mutta Imatran Valtionhotellin kansallisromanttinen, Usko Nyströmin suunnittelema kivilinna vuodelta 1903 tarjoaa restauroituna edelleen palveluja matkustaville.\n\nImatrankosken partaita on jo varhain hoidettu puistomaisesti. Kosken rantoja myötäilevän vanhan Kruununpuiston alueella on käytäviä ja levähdyspaikkoja. \n\nKoski on kahlittu 1920-luvulla johtamalla koskiuoman vesi voimalaitoksen kanavaan. Punatiilinen voimalaitos kytkinasemineen on yhä maamme suurin vesivoimalaitos. Voimalaitosrakennus ja sen harmaalla graniitilla verhottu säännöstelypato muodostavat ainutlaatuisen vaikuttavan kokonaisuuden koskiuoman vieressä. Voimalan silta on sovitettu samaan klassistiseen asuun kuin voimalakin.\n\nImatrankoski on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ja alue Kruununpuistoineen on yksi kansallismaisemistamme."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.165398137,28.778588533 61.164080330,28.775931006 61.164754907,28.772496100 61.162382606,28.770275387 61.162533413,28.765857041 61.164625208,28.764416468 61.165914448,28.765260514 61.167090373,28.764032140 61.167987528,28.765379902 61.170054710,28.772945313 61.170525171,28.772163692 61.171851447,28.774283424 61.172577448,28.775412752 61.173761143,28.776864907 61.174601804,28.777753472 61.175892497,28.778337409 61.177418435,28.779809123 61.178903964,28.781328078 61.179338223,28.781616531 61.180154808,28.781910005 61.179813303,28.783981041 61.170816355,28.777998224 61.169428112,28.781120503 61.168117826,28.778571495 61.167925957,28.778769359 61.167399880,28.780869075 61.167024957,28.780922599 61.165398137,28.778588533" ;
        poi:history       "Saimaasta Laatokkaan laskeva Vuoksi muodostui jääkauden jälkeen, ja muistona lasku-uoman muotoutumisvaiheesta Salpausselän läpi on Imatran Voimalaitoksenniemellä mm. hiidenkirnuja ja aikanaan leveän ja matalan kosken vierinkiviä.\r\n\r\nImatrankoskelle matkattiin jo 1700-luvun lopulla, ja 1800-luvun lopulla koski veti puoleensa runsaasti matkailijoita. Se oli aikoinaan maamme huomattavin luonnonnähtävyys. Kruununpuistoksi kosken ranta-alue muodostettiin 1842.\r\n\r\nMatkailu Imatralle lisääntyi 1870 avatun Riihimäki-Pietari rautatieyhteyden ja osin Saimaan kanavaa kulkeneen Viipuri-Rättijärvi-Imatra höyrylaiva-hevosdiligenssiliikenteen alkamisen jälkeen. Kruununpuistoon 1846 valmistunut majatalo joutui luovuttamaan 1800-luvun lopulla paikkansa nykyisen Valtionhotellin paikalla sijainneille kahdelle hotellille. Hotellit paloivat 1800-1900 –luvun taitteessa, ja nykyinen hotellirakennus valmistui 1903.\r\n\r\nImatrankosken valjastamista energiantuotantoon suunniteltiin pitkään, ja voimalan rakentamiseen johtaneet suunnitelmat käynnistyivät 1921. Ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin 1922-1929 arkkitehtuurikilpailun voittaneiden arkkitehtien Oiva ja Kauno S. Kallion suunnitelmien pohjalta. Imatran voimalaitos tyydytti sähkönkulutustarpeen pitkäksi aikaa ja sen valmistumisen jälkeen voimalaitosrakentaminen väheni maassa huomattavasti. Imatran Voima Osakeyhtiö perustettiin 1932. Yhtiö on laajentanut voimalaitosta ja sen koneistoa useaan otteeseen mm. läheisten teollisuuslaitosten tarpeisiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k153 ;
        poi:poiType       poio:matkailurakennus , poio:puisto , poio:hotelli , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1175" ;
        skos:prefLabel    "Imatrankosken kulttuuriympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8132>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Rautatientorin tekojäärata"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1715340315212" ;
        wgs84:long        "24.943936243015" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8132" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8989>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6342>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3A415D91-C57E-4037-BA12-0EE39564F169> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6437>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Liisanpuistikko" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6436> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8016> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6437" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Puolessa välissä mäkeä laskevan kallionreunan takaa erottui kummallinen patsas. Se oli noin kymmenen metriä korkea betonirakennelma. Hieman kuin avattu kirja jalustan päällä. Yksi lamppu valaisi puolet patsaasta, toinen valo oli varmaan rikki. Sandströmillä ei ollut aavistustakaan, mikä rakennelma oli. Jokin patsas kuitenkin. Betonista päätellen 1960- tai 1970-luvulta. Ruma kuin piru.' (s. 212)" ;
  dcterms:description            "Sandström tapaa hämäräperäisen työnantajansa patsaan juurella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9867> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7368>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8392>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Suomisen Olli rakastuu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8391> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1944." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2lp0/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8389> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8141> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8388> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8392" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8631>
        dcterms:modified  "2010-02-02T12:03:59+0300" .

rky:p1105  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhtään Kaunissaari on Kotkan Haapasaarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella. \n\nKaunissaaren saaristokylä on kasvanut kolmesta kantatilasta Tynistä, Jaakkolasta ja Korppasista saaren eteläosaan Suurlahden ja Pienlahden satamapaikkojen läheisyyteen. Talojen halkomisen kautta tiivistyneen kyläasutuksen ominaispiirteitä ovat aidatut tontit ja puutarhat, tonttien väliset kujat sekä lukuisat laiturit, venevajat ja ranta-aitat. Rakennuskannan vanhinta osaa ovat 1800-luvulta peräisin olevat talot. Kylää on jatkuvasti täydennetty perinteistä mittakaavaa käyttäen.\n\nKaunissaari on harjumuodostuma ja sen luonto poikkeaa Suomenlahden saaristolle tyypillisempien karujen kalliosaarten luonnosta. Kasvillisuus on poikkeuksellisen vehmasta. Kaunissaaren koulun vierellä on maisemallisesti merkittävä niittyaukea. Saaren pohjoisosan entistä peltoa reunustaa suurelta osaltaan metrin korkuinen, hyvin säilynyt kiviaita.\n\nSuomenlahden saarille tyypillisiä rakenteita Kaunissaressa ovat saaren pohjoispään loisto 1880-luvulta sekä saaren itärannalla Lähteenmäellä oleva ryssänuuni. Lämmitykseen ja ruuan valmistukseen luonnonkivestä tehdyt tilapäisuunit liittyvät yleensä sotilasleiriytymiseen rannikolla ja rajaseuduilla.\n\nKaunissaari on osa Kaunissaaren-Ristisaaren valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.372441910,26.758027411 60.373093741,26.760101008 60.365390795,26.780321643 60.358243863,26.792219341 60.348295287,26.792282786 60.340574845,26.779489106 60.346205454,26.751761165 60.354166447,26.748776995 60.359984621,26.741575900 60.368071261,26.744513512 60.372441910,26.758027411" ;
        poi:history       "Varhaisimmat kirjalliset tiedot Kaunissaaren asutuksesta ovat 1560-luvulta. Tuolloin saarella oli kolme kalastustilaa, jotka kuitenkin autioituivat 1500-luvun lopulla. Pysyvästi saarella oli asutusta 1642 alkaen. Vanhin asutustihentymä oli Suurkylä. Pienlahden itärannalla oli kuusi taloa 1777. Saarelaisten pääelinkeinoina oli kalastus, veneenveisto ja luotsaus. \r\n\r\nKaunissaaren asukasluku kasvoi 1900-luvun alusta 1950-luvulle. Kalastajayhdyskunnan kukoistuskautta oli aika 1930-luvulta 1950-luvulle. Saaren kaikkiaan 29:stä talosta 24:n pääasiallinen elinkeino oli 1950 kalastus. 1960-luvulla ympärivuotinen asutus alkoi vähentyä.\r\n\r\nKaunissaaren suosio matkailukohteena alkoi kasvaa 1950-luvulla, kun Suursaari oli luovutettu toisessa maailmansodassa silloiselle Neuvostoliitolle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k624 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:satama , poio:majakka , poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1155" ;
        skos:prefLabel    "Kaunissaaren saaristokylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8726>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Pohjoinen Hesperiankatu 37"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Asunto-osakeyhtiö Taivalkulma" , "Taivalkulma" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1766427225529" ;
        wgs84:long           "24.9149696940245" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pohjoinen-hesperiankatu-37" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6697>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Cazden, Norman"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/cazden-norman" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6936>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1786>
        dcterms:modified  "2012-07-16T12:54:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8891>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:27:32+0300" .

rky:p1365  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokemäenjoen varrelle eri vuosikymmeninä rakennetut, nimekkäiden teollisuusarkkitehtien suunnittelemat ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset voimalaitokset kuvastavat koskivoiman käyttöä kasvavan sähköntuotannon tarpeisiin 1900-luvun kuluessa.\n\nYli 120 kilometriä pitkän, Pirkanmaalta Vammalan Liekovedestä alkavan ja Satakunnassa Porin kohdalla Selkämereen laskevan Kokemäenjoen koskiin on rakennettu 1900-luvun kuluessa useita maisemallisiksi kiintopisteiksi muodostuneita vesivoimalaitoksia.\n\nPirkanmaan puolella merkittävimmät Kokemäenjokivarren voimalaitokset ovat Tyrvään ja Äetsän voimalaitokset. Samaan ryhmään kuuluu Satakunnan puolella 1939 arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelmin valmistunut Harjavallan suurvoimalaitos Nakkilan ja Harjavallan rajalla sijaitsevassa koskessa. \n\nTyrvään voimalaitos on rakennettu Kokemäenjoen alkukohtaan Hartolankoskeen, Liekoveden eteläpäähän. Vanhat rantaviivaan rakennetut voimalat vuosilta 1906 ja 1913 ovat rantaviivan siirryttyä jääneet kuivalle maalle. Tyrvään Voimaosakeyhtiön rakennuttama pelkistetyn rationalistinen, tiilirakenteinen voimalaitos on vuodelta 1951. Voimalaitoksen patoa kulkeva tie yhdistää Kaukolan ja Tyrvään kylät. Voimalamiljööseen liittyy Hiidenmäen länsirinteeseen voimalaitoksen henkilökunnalle rakennettu asuinalue. Maisemallisesti keskeisen voimalan yläpuolella avautuu järvimaisema ja alapuolella on jyrkkärantainen jokiuoma, jonka etelärannalla on puistoalue.\n\nPunatiilinen Äetsän voimalaitos on rakennettu 1920-luvulla Meskalankoskeen varmistamaan sähköntoimitus 1890-luvun lopulla perustetulle Äetsän tehtaille, myöhemmin Finnish Chemicals Oy:lle. Rationalistishenkinen voimalaitos on Anjalankosken Inkeroisten ohella toinen pääasiassa arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelemista voimalaitoksista. Tiilestä muurattujen rakennusosien alapuoliset perustus- ja patorakennelmat ovat hakattua kiveä ja betonia.  Suuressa konehallissa on seitsemän turbiinia, jotka ovat edelleen käyttökunnossa. Voimalan patokorkeus on 5,9 metriä. Voimalamiljööseen kuulu myös uudempi 1990-luvulla käyttöönotettu, kokonaan kallioon louhittu automatisoitu koneasema. Voimalaitoksen itäpuolella Kokemäenjoen ylittää maan pisin puurakenteinen riippusilta, joka on rakennettu 1948 Keikyän kunnan ja Finnish Chemicals Oy:n rahoituksella.  Voimalaitos ja riippusilta korkeine tukipylväineen ja vaijerikaarineen leimaavat vahvasti jokivarren maisemaa.\n\nÄetsän ja Tyrvään voimalaitokset sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla Kokemäenjokilaakson maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.329163168,22.850831768 61.328509951,22.850690281 61.327759800,22.850353836 61.327075670,22.850312729 61.326436616,22.850898611 61.325978990,22.851312495 61.325210690,22.850711897 61.324455444,22.849780114 61.324085962,22.848404059 61.324057987,22.846982443 61.324109552,22.845557842 61.324426415,22.844487387 61.324593639,22.843587938 61.324768554,22.842655062 61.325301750,22.841775028 61.325967630,22.841551963 61.326992588,22.842166868 61.328045481,22.842798786 61.329374155,22.843841708 61.329865412,22.844584804 61.330085906,22.845271593 61.330239659,22.846523434 61.330200440,22.847517606 61.330116290,22.848844506 61.329855261,22.849946135 61.329163168,22.850831768" ;
        poi:history       "Kokemäen koskivoimaa hyödynnettiin vuosisatojen ajan myllyjen toiminnassa ennen voimalaitosten ja niiden patolaitteiden rakentamista. Vanhimmat Kokemäenjoen voimalat sijoitettiin myllyjen tapaan rantavirtaan. Myös Tyrvään Hartolankoski oli vuosisatoja myllypaikkana ja Tyrväänkylän puolelle sijoitetut ensimmäiset sähkövoimalaitokset vuosilta 1906 ja 1913 sijoittuivat rantavirtaan. Hartolankoski padottiin 1946-1950 ja siihen suunnitteli nykyisen voimalaitoksen arkkitehti Jarl Eklund. \r\n\r\nÄetsän Meskalankoskeen valmistui ensimmäinen voimalaitos 1919-1921, jolloin yläjuoksun puolella oleva Äetsänkoski perattiin veden nostamiseksi. Äetsä oli ensimmäinen koko joen ylittävä voimalaitos. Äetsän voimalaitoksen rakentaminen liittyi 1900-luvun alun energiakriisiin. Kiviihiilen hinnannousu ja lisääntyvä voimantarve nosti vesivoimarakentamisen ajankohtaiseksi. Niinpä Porissa  kivihiiltä voimanlähteenä käyttävän höyryvoimalaitoksen omistajan Oy Rosenlewin tytäryhtiö Björneborgs Kraft osti Keikyän Äetsän, Peevolan ja Meskalan kosket. Voimalaitoksen piirustukset tilattiin arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergiltä ja Äetsän voimalaitoksen mittava rakennustyö ajoittui pääasiallisesti vuosiin 1921-1923. Muuraustiilet toimitti Rosenlewin oma tiilitehdas Porin Ulasoorissa. 1990-luvulla louhittiin padon eteläpuolelle uusi uoma tehokkaamman hyötysuhteen saavuttamiseksi ja siihen sijoitettu, oululaisen Uki Arkkitehdit Oy:n suunnittelema uusi voimalaitos otettiin käyttöön 1996."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1969" ;
        skos:prefLabel    "Kokemäenjoen voimalaitokset (Tyrvään voimalaitos)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8986>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tamminen, Petri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8986" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2355>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Punainen erokirja" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7717> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2349> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=272&BibliographyId=24504&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2355" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Eräänä varhaissyksyn aamuna koko kaupunki täyttyy keltaisista muovikasseista ja ihmisistä jotka juoksevat kiireinen katse silmissään. Aurinko, joka ei lämmitä mutta häikäisee, välkehtii betonissa ja asfaltissa ja vihreissä raitiovaunuissa jotka yrittävät työntyä ihmisvilinän läpi.\" (S. 44.)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2392> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

rky:p66  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mustialan maanviljelysopisto on maamme vanhin maatalousoppilaitos.  Evon metsäopisto, Mustialan maatalousoppilaitos ja Lepaan puutarhaopisto ovat autonomian aikana valtion toimesta perustettuja oppilaitoksia, joiden tavoitteena oli maanviljelyksen, metsähoidon ja puutarhaviljelyn edistäminen Suomessa. Mustialan maatalousoppilaitos on alkuperäisessä käytössään ja opetus on jatkunut oppilaitoksessa yhtäjaksoisesti jo yli 140 vuotta.\n\nTiiviiksi kokonaisuudeksi rakennetun Mustialan puiset ja tiilirakenteiset rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta.\n\nEnsimmäisessä rakennusvaiheessa, vapaaherra Sebastian Gripenbergin johtajakaudella (1838-1847) arkkitehtina on ollut Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. Tämän vaiheen rakennukset muodostavat kaksi pihaneliötä, opisto- ja maatilapihat. Hänen asemakaavallinen suunnitelmansa on säilyttänyt peruspiirteensä ja jopa rakennuksensa tähän päivään saakka, mikä tekee Mustialasta erityisen merkittävän rakennus- ja puistosuunnittelun muistomerkin.\n\nOpistopihalla ovat säilyneet eteläreunan vanha konttori  ja länsilaidan posti- ja asuinrakennus Vanhala. Siinä oli 1800-luvulla lähes koko rakennuksen pituinen avokuisti, mistä talo on saanut nimityksen \"Vanha korridoori\". Kuistista on jäljellä lyhyt pätkä nykyisen pihasisäänkäynnin edessä ja pohjoispäätyyn siirrettynä. Vanhan opistopihan itäpuolella on 1860- ja 1870-luvulla valmistuneet, rappaamattomasta tiilestä rakennetut pyörökaari-ikkunaiset nykyiset opistorakennukset, joista entinen ruokalarakennus on lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelema. \n\nJohtajan asunto Pitkälä sijaitsee opisto- ja maatilapihojen väliin jäävän puiston eteläreunalla. Se on 1874 valmistunut kaksikerroksinen uusrenessanssityyliin vuorattu puurakennus. Opiston tiilirakennuksia jäljittelevä kaksikerroksinen viljamakasiini rakennettiin vielä 1872 johtajan asunnon pariksi väliin jäävän puiston pohjoislaidalle.\n\nMaatilapihalla on ulkoarkkitehtuuriltaan Vanhalaa vastaava koulutilan päärakennus pihaneliön itärajana sekä pehtorin asuinrakennus, nykyinen Heikkilä sekä kulmittain pehtorin rakennukseen oleva puutarhurin asunto. Pihaneliön pohjoisesta sulkeva aumakattoinen pitkä hirsiaitta, jossa on korkea kellarikerros, on puolestaan 1880-luvun lopulta. \n\nRakennuksia ympäröivä puisto on ruotsalaisen puutarhurin Forsbergin suunnittelema.  Puistossa on kaksi maisemaan kauniisti sulautuvaa kivisiltaa, joista toinen, Toivonsilta, johtaa Tammelan kirkonkylästä Mustialan alueelle.\n\nMustialan maanviljelysopisto on osa valtakunnallisesti merkittävää Mustilala-Porras-Kaukolanharju -nimistä maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.822550271,23.777146016 60.820161333,23.776697075 60.819932610,23.780766692 60.819154017,23.783557017 60.819136553,23.785498322 60.817416821,23.790764891 60.816855921,23.795813700 60.815458789,23.799392819 60.812877122,23.796770288 60.813954707,23.782871345 60.814732686,23.772000277 60.813701596,23.767506681 60.813466272,23.763084602 60.814636547,23.760359300 60.815791505,23.749329655 60.816659116,23.747071949 60.818511637,23.744495776 60.819686807,23.744486251 60.819542649,23.748446465 60.821706297,23.750059569 60.822881554,23.750128092 60.824315078,23.746390277 60.826249592,23.747073985 60.825995885,23.753364609 60.825968918,23.759342903 60.825769767,23.775648513 60.822701651,23.777067348 60.822550271,23.777146016" ;
        poi:history       "Mustiala oli vanha kuninkaankartano ja voudin asuinpaikka, joka ruotulaitoksen organisoinnin yhteydessä määrättiin everstiluutnantin virkataloksi. Ruotujakolaitoksen lakkauttamisen jälkeen Mustiala valittiin 1837 tulevan maaviljelysopiston sijaintipaikaksi. Oppilaitos aloitti toimintansa 1840. Korkein maatalousopetus siirrettiin 1908 Helsinkiin, perustettiin Mustialaan maamiesopisto.  \r\n\r\nEnsimmäisen rakennusvaiheen suunnitteli arkkitehti P.J. Gylich, joka vastasi Mustialan rakennusten suunnittelusta 1850-luvulle asti. Myöhemmin opistoa laajennettaessa uudet rakennukset sijoitettiin Gylichin asemakaavan mukaisesti käyttämällä vanhoja rakennuspaikkoja. Mustialan rakennuksia ovat lisäksi suunnitelleet useat tunnetut arkkitehdit, mm. C.A. Edelfelt, H.R. Helin ja Jalmari Peltonen.\r\n\r\nMustialan johtajana 1891-1901 toiminut, sittemmin professorina vaikuttanut Gösta Grotenfelt perusti Mustialaan maatalousmuseon, johon hän itse keräsi  vanhoja maatalous- ja kotitaloustyövälineitä ja kirjoja. Museo toimi 1930-luvulle saakka opiston opettajanakin toimineen arkkitehti H.R. Helinin suunnittelemassa ja 1904 valmistuneessa puisessa museorakennuksessa. Uusi, arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelema tiilinen museo rakennettiin puistoon sisäänajotien varrelle 1935."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k834 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=955" ;
        skos:prefLabel    "Mustialan maanviljelysopisto"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p0>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinrakennus C22\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:56:37.386+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:28:11.531+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin ensimmäiset puutalot raken­nettiin jo ruotsalaisella kaudella linnoitustöiden alkaessa. Korttelissa asui pääasiassa leirikauppiaita eli marketentteja, jotka toimittivat tavaroita sotaväen ja varuskunnan alueella asuvien siviilien tarpeisiin, toimivat urakoitsijoina ja kapakanpitäjinä sekä vuokrasivat asuntoja siviiliasukkaille. Yksityiset eivät saaneet rakentaa kivitaloja ja heidät velvoitettiin purkamaan rakennuksensa, mikäli puolustukselliset syyt sitä vaativat.\n\nKorttelin nykyisistä rakennuksista kuusi vanhinta rakennettiin 1860-luvulla. Uudisrakennusten paikalla sijainneet kauppias Sinebrychoffin kapakka ja viinakonttori purettiin 1920-luvulla."@fi ;
        poi:history      "Kiinteistöosakeyhtiö Suomenlinna\n\nUusien rakennusten rakentamista kauppiaskortteliin ehdotettiin jo vuoden 1974 käyttösuunnitelmassa. Rakennuspaikat ja suunnitteluohjeet määriteltiin vuonna 1982 valmistuneessa puutaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa. Hankkeen taustalla oli tarve saada Suomenlinnassa työskenteleville kaupungin työntekijöille työsuhdeasuntoja, joten rakennuspaikat vuokrattiin kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle. Rakennuttamisen hoiti Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nKiinteistöyhtiö käsittää kuusi asuinrakennusta, joista yhdessä (C 22) on kolme asuntoa, yksi on paritalo (C 11) ja loput yhden perheen taloja. Lisäksi rakennettiin erillinen rakennus pesulalle ja teknisille tiloille sekä sauna ja kylmiä varastoja. Sisätiloihin saatiin ilmettä ylävalolla, parvekkeilla ja vaihtelevalla huonekorkeudella. Syvennyksiin sijoitetut korkeat ja kapeat ikkunat tavoittelevat vaikutelmaa ampuma-aukoista. Suurimmissa asunnoissa on takka. Talot ovat puurakenteisia ja lautaverhottuja.\n\nRakennukset C 12, C 17, C 29 ja C 30 sijoittuvat kauppiaskorttelin reunoille ja rajaavat asuntojen yhteisen pihan. C 22 ja C 11 sijaitsevat korttelin ulkopuolella kujan varrella, ja niiden paikalta purettiin yksi huonokuntoinen puurakennus.\n\nToteutus: 1990-91\nYhteenlaskettu huoneistoala on 648m²\nKerrosala: 763 m²\nAsuntoja 9 kpl á 62,5-96m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas\nRakenne-, salaoja- ja pintavesisuunnittelu: Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen\nSähkösuunnittelu: Yhtyneet insinöörit Oy\nPihasuunnittelu: Ympäristösuunnittelu Henttonen\nGeotekninen suunnittelu: Viatek Oy\nRakennuttaja:Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto\nRakentaja: Quantus Oy ja WPL-System Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 22 rakennettiin vuosina 1990-1991 työsuhdeasuntorakennukseksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten. Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas laati suunnitelmat ja rakennuttajana toimi Helsingin kaupungin asunotuotantotoimisto. Kaksikerroksisessa, rivitalon tapaisessa rakennuksessa on kolme asuntoa. Se sijaitsee samalla paikalla kuin Suomenlinnan Päällystöyhdistyksen 1970-luvulla palanut puuseerivi.\n\nUudisrakennuksen paikalla rakennetusta rungosta osa tehtiin valmiiksi määrämittaan sahatusta puutavarasta. Perustukset louhittiin kallioon huolimatta alla olevasta luolastosta. Osa ikkunoista sijoitettiin seinän sisäpintaan. Syvennyksessä oleva korkea ja kapea ikkuna antaa illuusion ampuma-aukosta. Rakennuksen tilaratkaisut ja detaljit ovat modernit, samoin käytetyt työtavat ja materiaalit. Lautaverhotut julkisivut maalattiin öljymaalilla vaaleanvihreiksi. Asukkaat talon kolmeen kaksioon muuttivat kesällä 1991.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nHKI ATT.\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Asiakirja-arkisto.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/2/7/saha/suomenlinna/0_1987305527619682154.jpg" , "http://media.onki.fi/7/0/5/saha/suomenlinna/0_-1603473749072280004.JPG" , "http://media.onki.fi/0/4/5/saha/suomenlinna/0_7617057375902191015.JPG" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14798490234376" ;
        wgs84:long       "24.983394217491195" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7148>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sydväst" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7150> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7149> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3293> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7148" .

[ dcterms:description  "Markku Tantun artikkeli \"Viaporin rauha\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9342>
        dcterms:modified  "2010-10-26T15:51:42+0300" .

[ dcterms:description  "hallituksen neuvotteluhuone ja keltainen salonki" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9437>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Koski, Pirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkko_Koski" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9437" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6933>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Lapinlahden kansakoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ressun peruskoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.166698480257" ;
        wgs84:long           "24.9248053393557" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lapinlahden-kansakoulu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7647>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:34:02+0300" .

rky:p1601  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan.\n\nTeuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain. Talonpoikaistalo on pohjaltaan paritupainen ja puolitoista- tai kaksifooninkinen. \n\nTeuvan kirkonkylässä Latva-Komsin pihapiiri on hyvin säilynyt ja jaettu mies- ja karjapihaan. 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset ovat alkuperäisessä asussaan. Punamullattu puolitoistafooninkinen pohjalaistalo on rakennettu 1880-luvulla. Tilaan kuuluu tuulimylly ja tien toisella puolella sijaitseva kivinavetta.\n\nKauppilan kylässä Teuvanjoen länsirantaa seuraavan tien varrella on Saksan, Ala-Peuran ja Laulajan tilat.\n\nLaulaja on ns. susipiha eli umpipiha, jossa kaksi asuinrakennusta on Teuvalle tyypillisesti L-kirjaimen tapaan kulmittain. Päärakennus on 1887 valmistunut, pohjaltaan paritupainen puolitoistafooninkinen pohjalaistalo ja kaksifooninkinen pikkutupa on rakennettu syytinkituvaksi.\n\nAla-Peuran tila on sijainnut vielä 1840-luvulla jokirannassa. Pihapiiri käsittää puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen 1750-luvulta ja ulkorakennusryhmän.\n\nKentta, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Hakalantien ja Kaskistentien risteyksessä kirkonkylän itäpuolella, on tiettävästi ollut umpipiha, jonka lutin läpi on päässyt ajamaan pihaan. Päärakennus on 1800-luvulta, siirretty pihaan 1860-luvulla ja nykyiselle paikalleen 1910, jolloin sitä on myös laajennettu ja siihen on rakennettu kookas kuisti. Pikkutupa on siirretty toisaalle, samoin osa talousrakennuksista on purettu tai siirretty. \n\nÄystön kylässä Mäki-Laurilan ja Harjun tilaa ja niiden talouskeskuksia ympäröi avoin viljelysmaisema. Mäki-Laurilassa pihapiiri on lähes umpipihainen ja jaettu mies- ja karjapihaan. Kylätien toisella puolella on kaksi vilja-aittaa ja pitkä liiveri. Kulku miespihaan on perinteisesti porttilutin kautta. Talousrakennukset ovat peräisin 1880-luvulta. Harjun ja Rinta-Harjun tilojen komeat asuinrakennukset seisovat päädyt vastakkain tien molemmin puolin. Pää- ja talousrakennukset muodostavat umpipihamaisen kokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.500855474,21.753857341 62.501169572,21.751788059 62.501443129,21.751386510 62.501622918,21.751390293 62.502047810,21.752116285 62.502013786,21.752946762 62.501581383,21.754624686 62.500855474,21.753857341" ;
        poi:history       "Teuvan vakituinen asutus sai alkunsa 1500-luvun jälkipuoliskolla Teuvajoen läheisyydessä. Ensimmäisiä taloja olivat Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura ja Saksa. 1500-luvun lopulla Teuvalla oli noin 15 taloa. Vähitellen Teuvajoen rannat asutettiin Perälänseudusta Äystönluomalle. Isojako toteutettiin Teuvalla 1760-1790-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä jokivarteen oli muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän takamaat olivat asuttuja. Talojen lukumäärä oli lähes sata ja torppia oli yhtä paljon Teuvan itsenäistyessä Närpiöstä omaksi seurakunnaksi 1795.\r\n\r\n1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Tuolloin, etenkin 1900-1920-luvulla, asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti muodostettuihin uusiin tiloihin. Jaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k846 ;
        poi:poiType       poio:tuulimylly , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4308" ;
        skos:prefLabel    "Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot (Ala-Peura)"@fi .

rky:p299  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Könönpelto on tärkeä esimerkki teollisuusyhtiön pyrkimyksestä luoda paikkakunnalle korkeatasoisia, tyyppitalosuunnitelmiin perustuvia yhtenäisiä ja säädellysti rakennettuja työväestön asuinalueita. \n\nKönönpelto muodostuu radan erottamasta eteläisestä ja pohjoisesta asuinalueesta. Alueiden asemakaavat sekä useiden puolitoistakerroksisten ja harjakattoisten puutalojen tyyppipiirustukset on A. Ahlström Oy:n toimeksiannosta laatinut arkkitehti Alvar Aalto. Kullekin tontille tarkoitettu talotyyppi on määritelty. Yhtiö on halunnut vaikuttaa siihen, että yhtiön työntekijöiden asuinalue on \"tarkoituksenmukainen, nykyaikainen, siisti ja viihtyisä yhdyskunta\". Koska alueen rakentuminen liittyy talvi- ja jatkosodan aikoihin, on alueella myös yhtiön lahjoittamia ns. invalidi- ja rintamamiestaloja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.294649580,27.937340488 62.296033657,27.934874279 62.299228018,27.932098769 62.299973087,27.937141782 62.305091949,27.934182182 62.307782133,27.936034801 62.307195149,27.939057198 62.308407358,27.942413148 62.307986478,27.947596419 62.304936309,27.945842931 62.303440284,27.947205010 62.303104032,27.946722278 62.301212859,27.948722354 62.300998458,27.957272084 62.299362369,27.955781836 62.294610812,27.943086843 62.294649580,27.937340488" ;
        poi:history       "Kun Varkaudelle tarvittiin 1940-luvun vaihteessa lisää asuntoja, perusti A. Ahlström Oy työntekijöilleen yhtiön maille kaupungin keskustan itäpuolelle uuden Könönpellon omakotialueen. Yhtiö ohjasi rakentamista voimakkaasti.\r\n\r\nYhtiön toimeksiannosta Arkkitehti Alvar Aalto laati radan eteläpuolelle 1941-42 omakotialueen asemakaavan. Alue käsitti toistakymmentä pientalokorttelia. Alueen sisäiset tiet tehtiin kapeiksi, maaston muotoja noudatteleviksi. Kaava määritteli kullekin tontille talotyypin A. Ahlströmin tyyppitalomallistosta sekä rakennusten sijoittelun tontille. Tontit myytiin yhtiön työntekijöille. \r\n\r\nEnsin rakennettiin kymmenen A. Ahlström Oy:n sotaveteraaneille tarkoittamaa pientaloa eli nk. invaliditaloa 1942. Talot olivat Aallon suunnitteleman AA-järjestelmän tyyppiä 35 ja ne myytiin yhtiön palveluksessa olleille, sodassa haavoittuneille miehille nimelliseen hintaan. \r\n\r\nAalto suunnitteli 1944 eteläistä osaa vastaavan asemakaavan myös rautatien pohjoispuoliselle laajalle asuinalueelle. Alueen talot rakennettiin Ahlströmin uuden A-talomalliston mukaan. Tarjolla oli viisi talotyyppiä, joita sai rakentaa kaavassa määrätyille tonteille. Omakotitalot sai rakentaa itse tai talotehtaan valmiita elementtejä käyttäen. Omatoimiseen rakentamiseen yhtiö tarjosi rakennuspiirustuksia ja työselitykset. Tehdasvalmisteisen talon pystytti yhtiö.\r\n\t\r\nSotien jälkeen A. Ahlström Oy lahjoitti Könönpellosta 204 tonttia yhtiössä työskennelleille rintamamiehille. Lahjoituksen ehtona oli jääminen yhtiön palvelukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k915 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1085" ;
        skos:prefLabel    "Könönpellon asevelikylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9697>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lapinmäki, Asta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9697" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Yrjönkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1668319198749" ;
        wgs84:long    "24.9412216589874" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7050" .

<http://example/upload-base/#metadescription_445>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1641141~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1875271~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7644>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Koskinen, Markus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7644" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8358>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:58+0300" .

rky:p535  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raijala on keskiaikaisperäinen kylä, jonka talot ovat keskittyneet vanhalle kylätontille. Se on edustava esimerkki satakuntalaisesta Kokemäenjokilaakson maatalouskylästä ja -maisemasta, jolle kylätontin pohjoispuolella oleva, 1800-luvulta alkaen kuivatettu Raijalan järvi antaa historiallisen lisäperspektiivin. \n\nRaijalan kylän talot ovat keskittyneet Huittisista Poriin vievän vanhan maantien varrella olevalle kylätontille. Kylän länsipuolella maantien varrella olevat asuinpaikat ovat olleet käytössä jo 1700-luvulla. Uusi Helsinki-Pori -valtatie erottaa nykyisin  tilakeskukset peltomaisemastaan, joka laajana levittäytyy pohjoiseen Raijalanojan molemmin puolin.\n\nKylän huomattavimpia yksittäisiä kohteita ovat Mattilan, Heikkilän, Uusi-Perttulan, Kylä-Laurilan ja Pelto-Laurilan talonpoikaiset rakennusryhmät hyvin hoidettuine rakennuksineen ja piha-alueineen. Päärakennukset ovat pääosin 1800-luvun lopun tai 1900-luvun alun asussa, mikä kuvastaa tuolloin tapahtunutta talonpoikien vaurastumista. Kylässä on säilynyt tilojen lisäksi mökkiasutusta. Kylän koulurakennus on valmistunut 1900."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.195558975,22.562434412 61.197656841,22.552233484 61.203547882,22.543891260 61.206765955,22.540722869 61.208782036,22.543693649 61.209689305,22.551529923 61.211050457,22.556192225 61.209505691,22.563723529 61.205537867,22.572809575 61.203597778,22.574302785 61.189160015,22.600156717 61.177232847,22.601767355 61.174395822,22.607424600 61.170994713,22.608951618 61.167906548,22.607869616 61.167494173,22.594116553 61.174307453,22.581373055 61.176461188,22.579241994 61.177441136,22.582183663 61.186801781,22.566477817 61.195558975,22.562434412" ;
        poi:history       "Raijalan kylä on varhaiskeskiaikainen. 1560-luvulla kylässä oli viisi taloa. Kylä sijaitsi erillään muusta Kokemäenjokivarren asutuksesta.\r\n\r\nKylän halki Huittisista Poriin vienyt tie oli käytössä jo 1700-luvulla. Kokemäenjokeen laskevan Kohijoen yläjuoksulla oli kylän mylly. Kylän pellot olivat 1700-luvulla kylän ympäristössä, ja eteläpuolella oli jo laaja peltoaukea.\r\n\r\nViljelysmaita lisätiin kuivattamalla kylän pohjoispuolella ollut Raijalan järvi. Kuivatustyöt aloitettiin 1800-luvulla. Vesistötoimikunta antoi 1939 päätöksen Raijalan järviniityn pengerryksestä. Alueen viljelykäyttö alkoi 1942."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k102 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1976" ;
        skos:prefLabel    "Raijalan kylä"@fi .

[ dcterms:description  "Auli Hakulisen lapsuudenkoti oli Tiilimäellä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8000>
        dcterms:modified  "2009-12-11T11:59:12+0300" .

koko:p34607  dc:created  "2012-05-29T05:54:54.563+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T05:54:54.706+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "päiväkodit"@fi , "daghem"@sv , "day-care centres"@en .

rky:p795  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.183998820,24.947960876 60.184477286,24.948639049 60.185235688,24.948564492 60.185257393,24.949885724 60.184512700,24.949958494 60.184437525,24.950405170 60.184092586,24.950515022 60.183444824,24.949411652 60.183998820,24.947960876" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1586" ;
        skos:prefLabel    "Kallion kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6305>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F68B782A-1A39-4224-84CB-0622CC465431> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8260>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_62>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:33+0300" .

koko:p34867  dc:created  "2012-05-29T12:23:24.957+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T12:23:25.034+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "pesutilat"@fi , "tvättrum"@sv , "washing spaces"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8355>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Lindströmin antikvariaatti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sederholmin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1689022000607" ;
        wgs84:long           "24.9540571336889" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8355" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1867>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Liksom, Rosa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/liksom-rosa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5851>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsinki kuvissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka julkaisi ensimmäisen Helsinkiä esittävän litografiasarjan? Milloin? Ensimmäinen kotimainen litografiasarja oli vuonna 1837 vuorimestari Fredrik Tengströmin julkaisema Finska vuer tecknade efter naturen. Sarjassa oli 12 kuvaa, joista kahdessa kuvattiin Helsinkiä: Helsinki nähtynä Valkosaaresta ja Näkymä Degeröstä. Samainen Tengström julkaisi Helsinki-aiheisen sarjan, Vuer af Helsingfors, vuosina 1837-38. Ainakin osa sarjan töistä oli litografioita: mm. Magnus von Wrightin työ Yleinen puisto ja Kaisaniemi. Suomen ensimmäisen kivipainon 1824 perustanut Fredrik Tengström oli muuten Fredrika Runebergin veli.\n\nLähteet:\nWessman, Kerttuli, Helsinki kehyksissä, Helsingin kaupunginmuseo, 2005.\nhttp://www.hel2.fi/kaumuseo/kokoelmat/suomi/taide/taide01.html\nhttp://www.runeberg.net/fin/a_3_t.html\nLisätietoja kannattaa kysyä Helsingin kaupunginmuseosta: http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Etusivu\nMuseolla on myös Kysy museolta palvelu: http://www.hel.fi/hki/museo/fi/Kysy+museolta" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9418> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsinki-kuvissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9069>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1366994~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6565>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:04:38+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehdit" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7502> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7484>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Muista vain tyttökulta: maalla on puhdas multa, jalat vie alta sulta viekkaat herrat Helsingin!" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i463> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.kansallisbiografia.fi/rdf/p317>
        dc:created      "2012-12-27T13:34:52.853+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:34:52.953+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Ehrensvärd, Augustin"@sv , "Ehrensvärd, Augustin"@en , "Ehrensvärd, Augustin"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun Kivenhakkajankadulta alas Roballe me sännättiin\nhuudot täyttivät Albertinkulman \nTää oli meidän reviirii!\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1064> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8017>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8854>
        dcterms:modified  "2010-03-19T15:48:17+0300" .

rky:p1328  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suonsalmen kylään kuuluva Pohoskylän raitti on kylätiehen tukeutuvan rakenteensa ja rakennustensa ansiosta merkittävä kansankulttuurin edustaja.\n\nKylän asutus on metsänrajaan loivasti laskeutuvien peltoaukeiden keskellä kohoavalla matalalla harjanteella siten, että talojen rakennusryhmät ovat tiiviisti kiinni etelä-pohjois -suuntaisessa kylätiessä. Vesireitin varteen syntyneen kylän rannalle avoimet pellot ovat metsäisiä. Kylälle antaa poikkeavan ilmeen talousrakennusten, myös uusien, sijoittaminen raitin molemmin puolin niin, että muodostuu solamainen vaikutelma. Tiloilla on komeat päärakennukset ja talousrakennusten joukossa on runsaasti kansatieteellisesti arvokkaita rakennuksia, riihiä, luuvia, vajoja, moniosaisia aittoja. Raitin vartta reunustaneet kiviaidat ovat hävinneet. Raitin ja maantien risteyksessä on koulurakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.720552343,26.674817015 61.720896544,26.682926128 61.713879266,26.684909802 61.710720813,26.682428263 61.704148453,26.682240504 61.704764097,26.680473526 61.705315905,26.678977068 61.705733068,26.677365637 61.705844478,26.676237504 61.711282492,26.675990452 61.711467643,26.675416729 61.712144971,26.674980839 61.712451248,26.675715521 61.714133281,26.676639486 61.715687860,26.674228766 61.716723033,26.674467887 61.717284173,26.675069568 61.720552343,26.674817015" ;
        poi:history       "Pellosniemen hallintopitäjään kuuluneessa Suonsalmen kylässä oli 1560-luvulla yksi talo. Talon jakamisen seurauksena Uutelan, Vihkolan, Tanttun, Jatkolan ja Rantalan talot muodostivat Suonsalmen kylään kuuluvan oman Pohoskylänä tunnetun maisemakokonaisuuden. Vihkola ja Tanttu ovat vanhoja taloja ja toimineet ruotutaloina Ruotsin vallan aikana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k097 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4451" ;
        skos:prefLabel    "Pohoskylän raitti"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7016>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:32+0300" .

rky:p29  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhäniemi on perinnemaisema, jossa on kansatieteellisesti merkittävä rakennuskanta. Rakennukset muodostavat pihapiireineen yhtenäisen, peltojen ympäröimän kokonaisuuden.\n\nPeltoalueen pohjoispuolella on laaja kaskikoivikko. Miespihaa rajaavat 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu hirsinen päärakennus, luhti, aittarivi ja aitta. Viereisen ns. puupihan varrella on liiterirakennuksia. Kapeaa karjapihaa reunustavat kivinavetta vuodelta 1866 ja hirsinen talli ja sikala. Särentäaitojen rajaaman tulotien varrella on sauna, riihi sekä latoja. Kaikki rakennukset ovat liki alkuperäisessä asussaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.436170354,26.695026509 61.437098521,26.694615956 61.437768522,26.693438473 61.438424669,26.693164411 61.439578323,26.693320350 61.445399432,26.691975315 61.446516033,26.693889568 61.447350791,26.697665394 61.446692160,26.701655048 61.440977051,26.702874564 61.436006808,26.700680814 61.436170354,26.695026509" ;
        poi:history       "Pyhäniemi on 1700-luvulta lähtien asuttu paikka, joka muuttui torpasta talonpoikaistilaksi 1800-luvun alussa. Päärakennus rakennettiin 1856 ja sitä jatkettiin salipäädyllä 1866. Kivinavetta rakennettiin 1866.\r\n\r\nPyhäniemi kunnostettiin 1990-luvulla, ja se luokiteltiin perinnemaisemaksi ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k507 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1141" ;
        skos:prefLabel    "Pyhäniemen talo"@fi .

rky:p1588  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alahärmän kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1900-luvun alussa rakennettu ulkoarkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen koristeellinen kansallisromanttinen kivikirkko. Se muodostaa pohjoispuolella olevan pappilan pihapiirin ja pitäjänmakasiinien kanssa hyvin säilyneen 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirkonkylän ytimen.\n\nLapuanjokilaaksossa, joen länsirannalla sijaitseva harmaakivikirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko, jonka sivuseiniä jäsentävät poikkipäädyt. Kansallisromantiikan ja uusgotiikan piirteitä yhdistävän kirkkorakennuksen julkisivut ovat graniittikvaaderia ja tiiltä.\n\nKivikirkko on seurakunnan kolmas samalle paikalle rakennettu kirkko. Alttaritaulun on maalannut Aleksandra Frosterus-Såltin, ja kuorissa on Ilmari Launiksen kirkon korjaustöiden yhteydessä suunnittelema ja Salomo Wuorion liikkeen valmistama lasimaalaus.\n\nKirkon ympärillä on vanha hautausmaa, missä on myös 1859 kivestä rakennettu pyramidikattoinen talvihauta. Se on muutettu vainajien säilytyshuoneeksi 1965. Kirkon ohi kulkevan vanhan maantien, Härmäntien, varressa seisovissa kahdessa lainajyvästön makasiinissa toimii Härmän museo.\n\nHärmäntien varrella sijaitseva pappila liittyy kirkon miljööseen ja on yksi harvoja säilyneitä pappilakokonaisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Kaksikerroksinen pappilarakennus on vuodelta 1870 ja sitä on kunnostettu 1973–1974 ja 1990–1991. Pihapiiriin liittyvät lisäksi renkitupa, joka on kaksifooninkinen pohjalaistalo 1900-luvun alusta, sekä talousrakennus, vilja-aitta, kärryliiteri ja sauna."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.248768456,22.855697579 63.246758075,22.857568780 63.246384037,22.857689545 63.246372268,22.858201497 63.246014851,22.859154715 63.245794828,22.860230448 63.245457363,22.860397555 63.245214650,22.859411881 63.245115956,22.859192377 63.245141638,22.855733116 63.245502880,22.855731413 63.245471368,22.855522995 63.245425891,22.855097880 63.246257512,22.855184693 63.246243420,22.855474812 63.246237412,22.855657217 63.246524169,22.855616052 63.247849370,22.854294715 63.248680572,22.853544500 63.248768456,22.855697579" ;
        poi:history       "Kyrön kirkkopitäjään kuulunut Härmä siirtyi 1581 osaksi Lapuan kirkkoherrakuntaa. 1670-luvulla perustetun kappeliseurakunnan nimi muuttui 1690-luvulla Naaraluomasta Härmäksi, seurakunnan ensimmäisen kirkon sijaintipaikan mukaan. Alahärmä oli  itsenäinen kirkkoherrakunta vuodesta 1859 vuoteen 2009, jolloin siitä tuli Kauhavan kappeliseurakunta.\r\n\r\nAlahärmän ensimmäinen kirkko valmistui 1676 ja oli käytössä vuoteen 1752 saakka, jolloin samalle paikalle valmistui kookkaampi suippotorninen puukirkko Antti Hakolan johdolla. Tämä kirkko tuhoutui tulipalossa 1898. Seurakunnan nykyisen kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck ja se rakennettiin kurikkalaisen rakennusmestari Salomon Birlingin johdolla. Kirkko vihittiin käyttöön 1903. Kirkkoa korjattiin mm. 1920 sattuneen tulipalon jälkeen, 1937 Ilmari Launiksen sekä 1961 Veikko Larkaksen johdolla. Kirkko peruskorjattiin 1987 arkkitehti Jari Reposen suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k233 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5196" ;
        skos:prefLabel    "Alahärmän kirkonseutu"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Nykyisinkin Salveen suuntaa monenlaista väkeä - viereisen telakan duunareita, mainosporukkaa, työttömiä, taiteilijoita, Ruoholahden uuden kerrostaloalueen asukkaita - ja meno on pysynyt yhtä konstailemattomana. Soittaa saa, jos sattuu olemeen haitari mukana, eikä kukaan tule huomauttelemaan epävireisestä yhteislaulusta.' (s. 142)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480>
] .

[ dcterms:description  "Helsinkiläisen asuintalon elämänvaiheet" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5034> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6421>
] .

[ dcterms:description  "Suomalaisen tyttökoulun uusi koulutalo valmistui 1884 Bulevardin ja Yrjönkadun kulmaan, kirja kuvaa koulun historiaa vuoteen 1919." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3188> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8170>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9305>
        dcterms:modified  "2010-06-15T12:30:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9066>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Aurora, Vaahteralaakson tyttö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9067> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1275> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9066" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6562>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kaikukatu 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1826859669988" ;
        wgs84:long        "24.9605401512473" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaikukatu-4" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6801>
        dcterms:modified  "2009-12-11T12:27:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7276>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:06+0300" .

[ dcterms:description  "Aikuisena Aamu on jättänyt Munkkiniemen taakseen ja muuttanut Eiraan Merikadulle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8683> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
] .

[ dcterms:description  "Niin tässä kuin joissain muissakin Joensuun dekkareissa hoitotoimenpiteitä suoritetaan Kirurgilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8509>
] .

rky:p1230  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.186973163,24.924940935 60.187667124,24.924720281 60.188276652,24.925197754 60.188480739,24.925476545 60.188611727,24.926197381 60.188763241,24.927323284 60.188795001,24.928884070 60.189556647,24.929672593 60.189738373,24.930428948 60.189680892,24.931349264 60.189436909,24.932195929 60.188922807,24.932761798 60.188242137,24.932844926 60.187720230,24.931874543 60.187565391,24.929009450 60.186822314,24.929219721 60.186241215,24.930250121 60.185586172,24.928501930 60.182734283,24.929157969 60.182520619,24.929202659 60.182164868,24.928114512 60.181842658,24.927379988 60.183929255,24.924103981 60.184504869,24.925340506 60.186973163,24.924940935" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:liikennepaikka , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Olympiastadion, Kisahalli ja Uimastadion)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9565>
        dcterms:modified  "2011-03-10T15:21:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i501>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hyvää yötä Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i500> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9211> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hyvaa-yota-helsinki" .

[ dcterms:description  "Sonck on Hypoteekkiyhdistyksen talon arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8745>
] .

rky:p1490  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kyrönjokivarteen rakennettu Isonkyrön kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta. Isonkyrön kirkko on säilynyt keskiaikaisessa muodossaan yksilaivaisena ja tynnyriholvin kattamana. Kirkon erityispiirteenä on sen 1560-luvulla tehdyt Raamatun kuvituksen tapaan toimivat seinämaalaukset. Kyrönjoen toisella rannalla sijaitsee Isonkyrön uusi tiilikirkko 1870-luvulta.\n\nKyrönjoki sekä sen varteen sijoittuneet keskiaikainen kivikirkko, vanhat viljamakasiinit, pappila, ulkomuseoalue sekä kirkon edustan viljapelto hallitsevat Isonkyrön kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Pyhälle Laurentiukselle omistetun yksilaivaisen kivikirkon tiilestä rakennettu sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilipäädyt on purettu 1820. Profiloitu länsiportaali ja sen yläpuolella oleva pyöröikkuna ovat alkuperäiset, muut ikkunat on laajennettu 1700-luvun alussa. Asehuone on myöhemmin korotettu. Kirkkosalin nykyinen kaareva lautaholvi on keskiaikaisen perinteen mukainen vuodelta 1710. Seiniä kolmessa vyöhykkeessä kiertävät raamatullisten kohtausten kuvaukset 1500-luvulta uskonpuhdistuksen jälkeen luovat tilaan kuvakudosten peittämän renessanssiajan juhlasalin tunnelmaa. Kirkkosalin 1770-luvun alussa uusitusta rokokootyylisestä sisustuksesta ovat säilyneet ilmajokelaisen puuseppä Abraham Runströmin tekemät ja vaasalaisen Johan Almin maalaamat saarnastuoli ja alttarilaite. Kirkossa on joukko keskiaikaisia puuveistoksia. Tunnetuin 1400-luvun veistoksista esittää Pyhää Henrikiä,  muut kaksi Neitsyt Mariaa ja Ristiinnaulittua. Kaksi rekonstruoitua alttarikaappia on 1500-luvun vaihteesta, kuten myös Pyhä Yrjänä lohikäärmeineen.\n\nKirkon kaakkoispuolella jokivarressa on Isonkyrön kirkkoherranpappila Mariedal. Klassistisvaikutteinen pappila on rakennettu 1848. Kirkon viereen 1928 pappilan pihapiiristä siirretty vanha pitäjäntupa on toiminut mm. seurakuntatalona. Kotiseutumuseossa kirkon länsipuolella on kaksi pohjalaistaloa talousrakennuksineen ryhmitelty perinteiseksi pihapiiriksi, joka esittelee alueensa 1700-1800 -lukujen talonpoikaiselämää. Vuonna 1949 perustetun museon alueelle on siirretty 13 rakennusta, joihin kuuluvat myös kirkon eteläpuolella tien vartta reunustavat kaksi viljamakasiinia 1700-luvulta.\n\nIsonkyrön uusi kirkko kohoaa osin avoimien viljelymaisemien ympäröimänä metsäisellä mäellä. Matkan päähän Kyrönjoesta, Palon kylään punatiilestä rakennettu uusgoottilainen kirkko on muodoltaan tornillinen ristikirkko. Ristivarsien sisäkulmat ovat viistetyt ja ristikeskuksessa on matala lyhtytorni. Pyörökaariset ikkunat on sijoitettu kahteen tasoon. Uuden kirkon itäpuolella on punatiilinen siunauskappeli kirkon rakentamisajalta ja 1896 perustettu hautausmaa arkkitehti Matti Visannin suunittelemine sankarihautoineen.\n\nIsonkyrön vanha ja uusi kirkko sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla Kyrönjokilaakson maisema-alueella, joka on luokiteltu yhdeksi Suomen kansallismaisemista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.011271901,22.327389336 63.011497433,22.327384845 63.011770744,22.327495407 63.011997965,22.327645018 63.012251811,22.327944571 63.012454613,22.328231103 63.012064904,22.329303680 63.011643434,22.332520822 63.010637898,22.331413111 63.010328165,22.330921619 63.011323674,22.328641132 63.011271901,22.327389336" ;
        poi:history       "Kyrönjokilaaksossa oli voimakas asutuskausi 1400-luvulta aina 1500-luvun loppupuolelle, ja Isokyrö oli keskiaikaisen Pohjankyrön suurpitäjän hallintokeskus. Isokyrö tuli pitäjän nimeksi 1553. \r\n\r\nIsonkyrön myöhäiskeskiajalla rakennettua kivikirkkoa edelsi samalla paikalla Kyrönjokivarressa sijainnut puukirkko. Kivikirkon sakaristo rakennettiin puukirkon viereen. Kirkon holvaus jäi kesken uskonpuhdistuksen aikana. Seinämaalaukset kirkkoon teetti 1560-luvulla omalla kustannuksellaan \"Kyrön kirkkoruhtinas\"rovasti Jaakko Geet. Vuonna 1666 silloisen kirkkoherra Isak Brennerin aikana maalaukset peitettiin kalkkilaastilla. \r\n\r\n1700-luvun korjauksissa kirkon ikkunat suurennettiin 1707, lehteri rakennettiin 1753 ja kirkon kiinteä sisustus uusittiin rokokoon hengessä 1770-1771. Keskiaikainen kirkko jäi pois käytöstä kun seurakunnan uusi kirkko valmistui. Kirkkotarhassa ollut Matti Hongan johdolla 1773 rakennettu tapuli purettiin 1881. Kirkkosalin vuonna 1666 kalkitut maalaukset paljastettiin 1885, jolloin kiinteästä sisustuksesta purettiin lehteri ja penkit. Maalaukset restauroitiin ensimmäisen kerran 1926-1927 ja tällöin kirkkoon tehtiin uudet penkit.\r\n\r\nIsonkyrön pitäjänkokous päätti 1843 vanhan kirkon korjaamisen ja laajentamisen sijaan rakentaa uuden kirkon, ja 1864 kirkonkokous päätti toteuttaa rakentamisen. Uusi kirkko rakennettiin 1874-1877. Kirkon suunnitelleet arkkitehdit C. A. Setterberg ja E. B. Lohrmann perustivat suunnitelmansa arkkitehti C. Th. Chiewitzin aiempiin piirustuksiin. Kirkko peruskorjattiin 1956.\r\n\r\nUuden kirkon viereen valmistui 1878 siunauskappeli, jonka on tidennäköisesti kirkon rakennustöitä johtaneen vaasalaisen rakennusmestarin suunnittelema. hautausmaa vihittiin käyttöön 1896. Siunauskappelin vieressä on 1918 perustettu, arkkitehti Matti Visannin suunnittelema sankarihauta-alue, jonne on haudattu yli 200 sankarivainajaa. Muistomerkkinä oleva Kyrön karhu ja punagraniittiset hautaristit ovat myös Visannin suunnittelemat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k152 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:museo , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1615" ;
        skos:prefLabel    "Isonkyrön vanha ja uusi kirkko (uusi kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7013>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hanasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1816337962534" ;
        wgs84:long        "24.9669896622452" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7013" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5223>
        dcterms:modified  "2010-10-12T10:10:04+0300" .

rky:p1824  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kosken ruukki on 1600-luvulla perustettu suurvalta-ajan rautaruukki, joka liittyy teollisuushistoriallisesti merkittävään Länsi-Uudenmaan rautaruukkien ketjuun. Koskella 1800-luvun loppupuolelle harjoitetun raudan- ja kuparinjalostuksen ohella ruukinaluetta on muovannut muu Kiskonjoen vesivoimaan tukeutunut teollinen toiminta sekä karjatalous. \n\nKosken ruukinalue sijaitsee viljelysten ympäröimänä Kiskonjoen varrella ja jakautuu ruukinkartanon ja talousrakennusten alueeseen sekä tuotantorakennusten alueeseen. Ruukinkartano sivurakennuksineen ja kirkkoineen on korkealla mäellä, talousrakennukset omana ryhmänään mäen alarinteessä ja tuotantorakennukset joen toisella puolen. Ruukinalueelta johtavat puuistutuksin reunustetut kujat Fiskarsin suuntaan ja Perniön kirkolle päin. Ruukin asemakaava on osittain peräisin 1600-luvulta ja 1730-luvulta, mutta lopullisen asunsa se on saanut 1900-luvun alussa puutarhasommitelmien valmistuttua.\n\nRuukinkartanoa ja työväenasuntoja, joiden vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, ympäröi puisto. Päärakennus on alkuaan ollut keskeissalijakoinen, yksikerroksinen ja satulakattoinen. Päärakennusta on korotettu ja sekä sille että sivurakennuksille on luotu 1700-luvun kartanoarkkitehtuuria mukaileva ulkoasu säterikattoineen arkkitehti Jarl Eklundin 1920-luvulla suunnittelemassa korjaus- ja muutostyössä.\n\nKartanon pihapiirissä on 1780-luvulla Antskogin ruukilta siirretty kirkko. Tasavartisen ristikirkon korkealle kohoavat tynnyriholvit ovat puupintaiset. Ovelliset penkit ovat alkuperäiset. Alttarilaite, jonka keskushahmona on seisova Kristusfiguuri, sekä saarnastuoli kuuluvat barokkiajan veistotaiteen hienoimpiin taideteoksiin maassamme. Ne ovat todennäköisesti peräisin Burchardt Prechtin työpajasta Tukholmasta ja hankittu 1694 Uplannissa sijaitsevan Forsmarkin tehdasseurakunnan kirkkoon, josta ne on ostettu Koskelle 1800.\n\nKosken ruukin tärkeimmät tuotantorakennukset Kiskonjoen varrella ovat pääosin hävinneet. Kaksi erikoista metallin jalostukseen liittyvää rakennusta on säilynyt ja joen itärannalla lähellä siltaa on kaksi toisiinsa kiinni rakennettua, slagitiilestä holvattua hiiliuunia. Noin kahden kilometrin päässä joen yläjuoksulla on John von Julinin rakennuttama, 1826 valmistunut kanavasulku.\n\nKarjatalousrakennukset ruukinkartanon alapuolella muodostavat tiiviin ja edustavan kokonaisuuden kaudelta, jolloin ruukki on muuttunut merkittäväksi maatilaksi. Ne on rakennettu slagitiilistä 1870-luvulla lukuunottamatta tallia ja varastoa vuosilta 1919-1922."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.187039236,23.299132987 60.186159637,23.297212299 60.185546865,23.296095956 60.184355516,23.295436036 60.183628878,23.294869433 60.182743887,23.293394182 60.182277003,23.292758302 60.181311282,23.291921457 60.180867411,23.290872161 60.180347620,23.290811959 60.179895843,23.290536045 60.178853548,23.289257106 60.178726172,23.288409793 60.179272681,23.287842857 60.179211463,23.286185705 60.178924412,23.285980524 60.178853605,23.285599712 60.178855569,23.285602466 60.178975486,23.285600369 60.181245949,23.285561318 60.181749118,23.285134908 60.182354543,23.284730246 60.182967899,23.283977486 60.183637677,23.283192406 60.184141609,23.282281264 60.185710931,23.278666604 60.186257125,23.278713354 60.186801164,23.279994366 60.187639770,23.282606346 60.188048900,23.284333491 60.188029441,23.284690392 60.188042627,23.286211262 60.187790372,23.287451667 60.187642834,23.288488056 60.187641345,23.289813795 60.187694693,23.291127691 60.187762706,23.291977184 60.187925698,23.293067207 60.188181278,23.294309472 60.188443958,23.295018839 60.189064315,23.296145869 60.189267897,23.296847193 60.189326467,23.297623977 60.189420977,23.298899070 60.189735598,23.300149512 60.190163984,23.301786241 60.190451221,23.302581653 60.190889577,23.303256465 60.191169720,23.303801441 60.191374082,23.304532240 60.191523678,23.305052780 60.191810234,23.306049885 60.191901688,23.306689955 60.191870567,23.307816895 60.191855609,23.308602023 60.192017186,23.309381884 60.192546639,23.310815295 60.192789826,23.312147979 60.192825745,23.312779433 60.193179914,23.315494685 60.192717616,23.317119141 60.191787596,23.318664846 60.190595694,23.320589326 60.188819598,23.322418781 60.187802936,23.321833837 60.187097373,23.318360905 60.187121514,23.316863439 60.187921700,23.314409064 60.188516073,23.310381347 60.188609520,23.309136034 60.188724839,23.307550837 60.188629658,23.305698010 60.187992157,23.303120067 60.187364172,23.299842496 60.187039236,23.299132987" ;
        poi:history       "Kosken ruukki perustettiin 1679 historialliseen Perniön pitäjään, kun vuorikollegion asessori Daniel Faxell (aateloituna Cronmarck) sai privilegion kahden masuunin ja neljän kankirautavasaran perustamiseksi Kosken kruununratsutilan maalle. Koski oli ensimmäinen suuren Pohjan sodan jälkeen toimintansa aloittanut ruukki Suomessa. \r\n\r\nKosken ruukki liitettiin maatiloineen Fiskarsin ruukkiin 1737. Orijärven ratsutilan mailta Kiskosta löytyi 1757 kuparimalmia, jota ryhdyttiin jalostamaan Koskella. Ruukin omistajaksi tuli 1783 Bengt Magnus Björkman, joka omisti myös Orisbergin, Fiskarsin ja Antskogin ruukit. Vuodesta 1822 ruukki ja kaivos kuuluivat turkulaiselle John Jakob Julinille. Kuparimalmin kuljetus Orijärven kaivokselta Koskelle helpottui, kun Julin rakennutti 1826 Kiskonjokeen sulun, yhden Suomen ensimmäisistä.\r\n\r\nKuparin valmistus lakkasi vuoteen 1867 mennessä ja raudanvalmistus päättyi, kun ruukki paloi 1890. Kreivi C. Mannerheim perusti 1869 Koskenjoen länsirannalle kimröökitehtaan, jonka toiminta jatkui Albert von Julinin omistuksessa vuoteen 1918. Teollista perinnettä Koskella jatkoivat sen jälkeen 1908-1909 rakennetut sähkövoimalaitos, mylly ja saha. 1800-luvun puolivälistä alkaen Koskesta kehittyi huomattava maanviljelystila.\r\n\r\nRuukkialueen ensimmäinen kirkko rakennettiin pian ruukin perustamisen jälkeen 1680-luvulla. Kirkko korvattiin nykyisellä 1786 vihityllä, alunperin Antskogin ruukille 1760-luvulla rakennetulla kirkolla. Ruukkiseurakunta lakkautettiin 1869."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:kartano , poio:voimala , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=899" ;
        skos:prefLabel    "Kosken ruukinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9302>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Punavuorenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9301> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1608578762824" ;
        wgs84:long        "24.9362254598353" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/punavuorenkatu-0" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7273>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Munksnäs högstadieskola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.1959679493989" ;
        wgs84:long        "24.8773622915252" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7273" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7512>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5483>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8212FF03-FB47-48E6-BE1E-DCCE3F0D3119> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7607>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ensimmäisiä esikaupunkeja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7616> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6942> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6984> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6728> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7101> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7462> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7625> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7624> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7618> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7495> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7629> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7628> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7614> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7631> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7623> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7621> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7284> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7622> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7620> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6449> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6877> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6481> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7627> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7630> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7223> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7619> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6915> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6791> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6933> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6471> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6614> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6918> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7194> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5152> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7607" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Alkoholia saa vain muutamasta valtion omistamasta kaupasta, joten jonotamme kolme varttia Albertinkadulla. Aika on pitkä, mutta väki näkyy jonottavan mukisematta. Puodin myyjä muistuttaa vanginvartijaa, lyhyt tukka ja hymytön naama, pullot seisovat perspuoli asiakkaita päin.\" (s. 244)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9081> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969>
] .

rky:p164  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Huopanankosken kulttuuuriympäristö on koskipaikan monipuolista käyttöä mylly- ja lohenkalastuspaikkana sekä uittoväylänä kuvastava kokonaisuus, johon liittyy myös henkilöhistoriallista arvoa. Huopanankoski tunnetaan ennen kaikkea kirjailija Juhani Ahon tuotannosta: \"Ei ole maailmassa seutua, johon minulla olisi kiinnittynyt semmoinen määrä ihania tunnelmia ja mieluisia muistoja kuin Huopanaan. Kerran minä sen kunniaksi sepitän hymnin, johon panen kaikki kielivät, mitä suomenkielessä on minulla käytettävänä.\" \n\nVarisalmen ja Pouninsalmen välinen Huopanankoski on ollut 1800- ja 1900-lukujen taitteessa sisämaan suosituimpia lohenkalastuspaikkoja. Koskessa ollut uittoväylä on uittosäännön kumoamisen jälkeen purettu ja koski palautettu luonnonmukaiseen tilaansa. Uittoyhdistyksen talo Varissalmen puolella on muistona uittokaudesta. Koskeen liittyvän myllyperinteen rakennukset maantiesillan kupeessa on kunnostettu. \n\nKosken ranta-aluetta leimaa peltomaisema. Yläpihan peltomaisema on säilynyt Juhani Ahon aikaisessa muodossaan ja uudempi rakentaminen on sijoittunut kylänraitin varteen vanhempaa rakennuskantaa ja kylärakennetta täydentäen. \n\nKosken itärannalla on venäläisten rakennuttamia ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.041799100,25.531694371 63.041721168,25.523436373 63.045061256,25.519979508 63.053713576,25.524254820 63.054193583,25.535057318 63.050689081,25.539272102 63.046739693,25.536695142 63.044581493,25.531999469 63.041799100,25.531694371" ;
        poi:history       "Huopanankoskeen oli merkitty isojaossa Kolehmaisen talon kotitarvemylly. Kosken ympäristö oli muuten asumaton.\r\n\r\nKoski perattiin kruunun toimesta uittoa varten 1862-1864, jolloin koskeen rakennettiin ohjauspuomit. Uitto kasvoi 1870-luvulta lähtien. Huopanankosken ympäristöön syntyi 1800-luvulla  tiivis kyläkeskus. \r\n\r\nKirjailija Juhani Aho (1861-1921) kävi kalastamassa kesäisin Huopanankoskella vuodesta 1905 lähtien aina kuolemaansa saakka. Kosken partaalla ollut Juhani Ahon kalamaja purettiin 1974.\r\n\r\nMyllytoiminta päättyi 1950-luvulla ja tilalle tuli sähköntuotanto. 1970-luvulla kosken uittorakenteet purettiin ja koski entistettiin luonnonmukaiseen tilaan kalastusta varten."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k931 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:liikerakennus , poio:linnoitus , poio:mylly ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=235" ;
        skos:prefLabel    "Huopanankosken kulttuuriympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5578>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Peräkkäiset mustat joulut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Helsingissä mitattu koskaan kahta tai useampaa peräkkäistä \"mustaa\" (lumetonta) joulua? On mitattu. Omiin muistikuviin ei ollut luottamista, joten soitin Ilmatieteen laitokselle, ja sain sieltä oikein hienoa apua. Kahden mustan joulun putki osui esimerkiksi jouluiksi 2006 ja 2007. Sitä edelliset olivat vuodet 1991 ja 1992. Ja kun siitä mennään taaksepäin, näitä kahden peräkkäisen lumettoman joulun jaksoja on tullut silloin tällöin.\n\nViimeisen sadan vuoden aikana on ollut kaksi todella mustaa joulujaksoa. Kolme peräkkäistä lumetonta joulua Helsingissä oli esimerkiksi lähes 60 vuotta sitten eli vuosina 49–51 ja kun mennään siitä vielä kauemmaksi historiaan, niin sama tilanne oli 20 vuotta aikaisemmin vuosina 1928, 29 ja 30. Kun siis seuraavan kerran joku muistelee sitä, että joulut olivat aina ennen lumisia, niin keskustelua voi oikaista ilmatieteen laitoksen tilastoilla. Toisaalta kellekään ei varmaan haittaa ole siitä, että menneitä muistellaan. Kesät olivat lämpimämpiä ja talvet lumisia. Mustillekin pilville saa huoleti sommitella hopeareunuksia. Ja Suomenlinnaan pääsi jäätietä pitkin.\n\nKaisaniemessä on mitattu Helsingin säätä jo 1800-luvun alkupuolelta, mutta lumen syvyyttä vasta vuodesta 1911. Lumipeitteestä puhutaan, kun lunta on maassa vähintään sentti. Kaisaniemessä tuo mittaus tehdään aamulla kahdeksan aikaan.\n\nJoulun pimeyttä helpottaa toki se, että komeroista on kaivettu jälleen jouluvalot välkkymään. Useinhan ne korjataankin sitten pois pääsiäisen aikaan. \n\nEräs ”jalkapallohuligaaniystävä” toivotteli joulun alla: ”Ei sen väliä onko joulu musta vai valkoinen, kunhan se on mustavalkoinen!” Tuo liittyy siihen, että satumme kannattamaan englantilaista Newcastle Unitedia, jolla on pelipaitojen värityksenä musta ja valkoinen hoikentavana pystyraidoituksena. Joulua odotellaan vähintäänkin yhtä hartaasti, kuin suosikkijoukkueen menestystä. \n\nIlmastotilastoja:\nhttp://www.fmi.fi/saa/tilastot.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/perakkaiset-mustat-joulut-helsingissa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9562>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Satamaradan tunneli (Mannerheimintie)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rautatietunneli (Mannerheimintie)" , "Rautatien alikulkutunneli (Mannerheimintie)" ;
        dcterms:description  "Mannerheimintien alittava satamaradan tunneli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1722630948399" ;
        wgs84:long           "24.9350567236303" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/satamaradan-tunneli-mannerheimintie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9801>
        dcterms:modified  "2012-04-25T13:45:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7772>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1907909~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_310>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1329139~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7867>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Immonen, Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7867" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8720>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1236>
        a                    th:Runo ;
        rdfs:label           "Marjapensas" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kirjoittajan runomuotoisia lapsuuden muistoja ja muistikuvia 50-luvun Kalliosta." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1235> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/marjapensas" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kaksi käppyräistä käpylehmää käyskenteli Käpylässä. Ne törmäsivät Käärmetalon kulmilla Ratikkaan ja kertoivat edustavansa kokonaista käpyeläinlaumaa.'" ;
  dcterms:description            "Ratikka pohtii käpylehmien kanssa karkaamista kotikulmilta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9119> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56>
] .

rky:p758  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sirniön kylä on sekä maisemaltaan että rakennuskannaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Kylän keskienen alue on Lapin muihin maatalouskyliin verrattuna tiiviisti rakennettu. Vaaran rinteeseen on raivattu avarat viljelysalat. Kylä on Posion vanhimpia ja sen kyläkuvaa leimaa perinteinen rakentaminen. Päärakennusten lomassa on runsaasti talousrakennuskantaa kylätien mutkitellessa niiden lomitse avaten välillä näkymiä alarinteiden latojen täyttämille viljelysaukeille.Vanhimmat kylän ulkorakennuksista periytyvät 1700-luvulta ja asuinrakennuksista 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.856896248,28.123943211 65.863671526,28.129034589 65.864146384,28.142876980 65.859306479,28.164589211 65.851256921,28.182832306 65.845608195,28.174115929 65.847843451,28.134118581 65.849068784,28.128463877 65.856896248,28.123943211" ;
        poi:history       "Posion ensimmäiset suomalaiset uudisasukkaat saapuivat 1500-luvun jälkipuoliskolla asettuen mm. Sirniön lammen rannalle. Aikaisemmin Posion alue oli ollut kemiläisten ja iiläisten nautinta-aluetta. Sirniö oli usean sukupolven ajan seppien kylä, jonka vauraan rakennuskannan takeena oli tervanpoltto ja kuljetus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k614 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2150" ;
        skos:prefLabel    "Sirniön kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_570>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:36+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Takamäen työhuone ankeassa poliisitalossa olisi kooltaan sopinut poliisiylijohtajan virkahuoneen siivouskopiksi.\" (s. 22)" ;
  dcterms:description            "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on murharyhmän majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Pihlajamäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847514/> ;
        wgs84:lat     "60.2361350123254" ;
        wgs84:long    "25.010721670942" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/76" .

poi:neededAbilityToWalk
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "Kohteessa tarvittava kävelykyky asteikolla  1 (ei lainkaan) ... 5 (paljon). Oletusarvo 1."@fi ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "tarvitaan kävelykykyä"@fi , "need walking ability"@en ;
        rdfs:range          poi:Level ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

<http://example/upload-base/#metadescription_1118>
        dcterms:modified  "2009-11-03T13:55:30+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ensimmäisen koulupäivän jälkeen Ros-anna ja Milla sopivat, että seuraavana aamuna he tapaavat toisensa Mannerheimintien ja Sibeliuksenkadun kulmassa ja menevät yhtä matkaa kouluun. Se oli Ros-annasta hyvä ajatus, sillä häntä pelotti ylittää Mannerheimintie yksin, koska siinä oli niin vilkas liikenne, ettei hän ollut semmoista ennen nähnyt.\" (S. 16.)" ;
  dcterms:description            "Ros-anna käy koulua Tölikassa (mainitaan sivulla 145)." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9502> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1496>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Juoksuhaudantie" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8661> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8374> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i10> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1495> ;
        th:lisatietoa       "Matti Virtasen elämän muuttaa yksi ainoa lyönti. Sen seurauksena vaimo ja tytär lähtevät. Matti on nykyajan kotirintamamies, joka on hoitanut perhen ja kodin. Ja nyt hän haluaa perheensä takaisin. Onnistuakseen tässä hän päättää toteuttaa vaimon unelman omakotitalosta. Matti alkaa metsästää unelmaa. Traagisessa ja synkän huumorin sävyttämässä romaanissa kulkevat rinnan epätoivoisen miehen yhä hurjemmaksi muuttuva talon ja perheunelman metsästys sekä kiinteistönvälittäjien unelmia ja tunnetiloja myyvä maailma. (Tuija Lassila, Sanojen aika)\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=37" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/juoksuhaudantie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8223>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1041851~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5480>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Juhlatiloja Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Voiko Helsingissä vuokrata talojen kattotiloja tai terasseja esimerkiksi syntymäpäiväjuhlia varten? En tarkoita nyt varsinaisia kaupallisia tiloja. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston sivuilla on lista vuokrattavista juhlatiloista:\nhttp://www.hel2.fi/convention/FI/bankettipaikat.asp?action=1" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrvoiko-helsingissa-vu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_25>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:44+0300" .

[ dcterms:description  "Raakel (Marjut Maristo) näkee elämänsä ensimmäisen elokuvan elokuvateatterissa ja kohtaa Tonin (Joel Mäkinen)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8144> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8139>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6194>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0C744804-18DD-457C-84E5-00F6B6FA3BBD> .

rky:p400  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo.\n\nHennalan kasarmialue sijaitsee Lahden kaupungin keskustan eteläpuolella Helsinkiin johtavan maantien varressa. Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu 1910-luvulla rakennetuista kolmikerroksista venäläisaikaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talousrakennuksista. Rakennuksiin liittyvässä puistomaisessa ympäristössä on nurmikenttiä, puuistutuksia ja puistokäytäviä. 1910-luvun kasarmit ovat samaa venäläistä rautateiden varsille rakennettua kasarmiarkkitehtuuria kuin Riihimäen kasarmit, Dragsvikin kasarmit Hangossa ja Linnan kasarmit Hämeenlinnassa. Hennalan kasarmialueen asemakaavallinen jäsentely poikkeaa vastaavien kasarmien tyypillisestä ruutukaavaperinteestä. \n\nKokonaisuuteen kuuluu mm. kaksi suurta miehistömajoitusrakennusta, upseeriston ja aliupseeriston asuinalue,  laaja kirjo varasto- ja työhuonerakennuksia, sairaala, ruokala, upseerikerho ja aluetta hallitsevalle mäelle kasarmin kruunuksi sovitettu entinen sotilaskirkko, joka on muutettu itsenäisyyden aikana sotilaskodiksi. Lisärakentamisesta huolimatta venäläisaikainen puhtaaksimuurattu tiiliarkkitehtuuri hallitsee kasarmialueen näkymiä.\n\nVenäjän ja Suomen varuskuntana toimimisen lisäksi Hennalan kasarmilla on historiallista merkittävyyttä yhtenä vuoden 1918 sisällissodan punavankileirinä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.968638148,25.627622494 60.967243988,25.626344819 60.962803308,25.623231259 60.963971866,25.616834976 60.968500012,25.617213181 60.969973805,25.623867992 60.969765139,25.624138124 60.969045897,25.624082221 60.968638148,25.627622494" ;
        poi:history       "Venäjä toimeenpani ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1910-luvulla koko keisarikuntaan ulottuvan sotilasrakennushankkeen, joka käsitti sekä varuskuntia että linnoituksia. Joukkojen keskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin torjumaan maihinnousuyrityksiä ja mm. turvaamaan rautatieyhteyksiä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi. Hankkeen tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta ns. punatiilikasarmialuetta ja meri- ja maalinnoitusketju. \r\n\r\nMaa-alue perustettavaa kasarmialuetta varten ostettiin silloisen Hollolan pitäjän Lahden kylästä 1910. Päärakennusvaihe oli vuosina 1911-1913. Tyypillinen punatiilikasarmialue jäsennettiin toiminnallisesti osa-alueisiin maastoa taitavasti hyväksikäyttäen. \r\n\r\nVenäläiset joukot poistuivat Hennalasta 1918 alkuun mennessä. Vuoden 1918 sotatapahtumissa Hennala oli ensin taistelutantereena, sitten vankileirinä 1918-1919. Hennala tuli uudelleen kasarmiksi 1920. Rakennuksiin tuolloin sijoitettu Tampereen rykmentti pysyi kasarmialueen pääjoukkona 1930-luvun lopulle. Rykmentin aikana rakennettiin varuskunta-alueelle huoltotiloja ja puisto käytävineen. Rakennustoiminnan päämuisto alueella on arkkitehti Carolus Lindbergin 1924 ortodoksista sotilaskirkosta muokkaama sotilaskotirakennus.\r\n\r\n1950-luvulla suuria kasarmirakennuksia korjattiin perusteellisesti ja samalla rakennettiin asuintaloja kantahenkilökunnalle. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa venäläisten upseeriasuintalojen alueelle, Riihimäentien puolelle, lisättiin kaksi asuinkerrostaloa. Suurehkot uudisrakennukset kasarmialuetta hallitsevan Kirkonmäen länsipuolella muuttivat kasarmialueen keskusosien ilmettä: sotilassairaalan laajennus (1964),  ruokala-urheilutalo (1973)  ja kurssikeskus (1978). \r\n\r\nKasarmialueella toimii 1983 avattu sotilaslääketieteen museo sekä 2004 käynnistynyt sotilasmusiikkimuseo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1430" ;
        skos:prefLabel    "Hennalan kasarmit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8318>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Gorkin puisto" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7618> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.imdb.com/title/tt0085615/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8316> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8315> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8314> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8318" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6289>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Fredrikinkadun numerointi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä takia Fredrikinkatu alkaa numerosta 12 eikä numerosta 1? Fredrikinkadun ensimmäiset numerot ovat tosiaan 12 ja toisella puolella katua 19. Kaupunginarkistosta kerrottiin että todennäköisesti kaavoituksessa on alun perin (1876) jätetty ikään kuin varaus mahdollista jatkoa varten. Malminkatu on samanlainen tapaus.\n\nTeoksessa Helsingin kadunnimet (2. korjattu painos) kerrotaan Fredrikinkadusta näin:\n\nFredrikinkatu -Fredriksgatan, 1820 muodossa Fredrics Gatan, todennäköisesti Uudenmaan-Hämeen läänin maaherran Gustaf Fredrik Stjernvallin (1767-1815) muistoksi, joka innokkaasti ajoi Helsingin muuttamista maan pääkaupungiksi. Nimeä annettaessa on ajateltu ehkä myös kreivi Johan Fredrik Aminoffia (1756-1842), joka kuului asemakaavan laatijan Ehrenströmin ystäviin. Nimi vahvistettiin 1836 muotoon Fredriks Gatan ja 1876 Fredriksgatan. Suomalaisena vastineena vuoden 1866 kartassa on Freetrikinkatu ja 1890-luvulla Fredrikinkatu, joka vahvistettiin virallisesti 1909. Katu käsitti alkuaan vain Eerikin- ja Iso Roobertinkatujen välisen osuuden, mutta vahvistettiin 1887 ulottumaan etelässä nykyiseen Pursimiehenkatuun asti ja 1906 nykyiselle Temppeliaukiolle." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/minka-takia-fredrikinkatu-alkaa-numerosta-12-eika" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6528>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:14:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8483>
        dcterms:modified  "2011-03-31T19:41:55+0300" .

rky:p660  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laihianjokilaakson kyläasutus komeine pohjalaistaloryhmineen on esimerkki suomenkielisen Pohjanmaan vuosisatoja samoilla sijoillaan olleesta vauraasta talonpoikaisrakentamisesta. Rakennuskannan joukossa on useita perinteisessä asussaan säilyneitä pihapiirejä.\n\nPohjalaistaloja talousrakennuksineen keskittyy Laihianjoen molemmille rannoille jokea länsipuolella seurailevan vanhan maantien tuntumaan ja metsäisten mäenkumpareiden reunoille.  Vanhat kylänpaikat ovat edelleen havaittavissa maisemassa. Viljelysmaisemalle luo vaihtelevuutta polveileva Laihianjoki ja sen lehtevärantaiset koskipaikat.\n\nPohjalaistaloja on Jokikylässä, Kuusistonmäessä, Kyläinpäässä, Keskikylässä, Pukkalassa ja Torstilassa. Puolitoista- ja kaksikerroksisille pohjalaistaloille on ominaista pääjulkisivun räystäslinjaa korostava frontespiisi. Talousrakennukset muodostavat tiiviisti rajattuja pihapiirejä. Keskikylässä, Torppainmäen kallioisella kumpareella on säilynyt kylän itsellisten asukkaiden, mäkitupalaisten ja käsityöläisten rakentama tiivis mökkiasutus. Kylänpäässä Laihianjoen yli on 1880-luvulla rakennetun yksiaukkoisen kivisillan viereen rakennettu uusi silta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.882219320,22.061329220 62.885188043,22.039273433 62.901433742,22.040973999 62.920971145,22.051447401 62.931857174,22.043337454 62.945182745,22.024043396 62.951846211,22.066708720 62.946904824,22.072420311 62.935065570,22.075692661 62.934604320,22.062517096 62.932625563,22.064181766 62.929431926,22.065093295 62.926562938,22.064885489 62.921195790,22.064673624 62.922698023,22.085435736 62.908874728,22.088503913 62.904696747,22.074666362 62.903423891,22.070103613 62.901457174,22.068721510 62.900347105,22.069213967 62.899169025,22.070257644 62.898300540,22.071333505 62.897738797,22.072773755 62.897497412,22.078057338 62.887622604,22.110624777 62.881626906,22.098832780 62.891290419,22.073848748 62.882219320,22.061329220" ;
        poi:history       "Laihian kylien kantatilat Laihianjokivarressa ovat sijainneet samoilla paikoilla 1600-luvun lopulta saakka. Joen koskipaikoissa, kuten Isossakylässä, oli lukuisten talojen vesimyllyjä.\r\n\r\nIsokylä muodosti sillan toisella puolella olevan Jakkulan kanssa Laihian keskuksen 1960-luvun alkuun asti, jolloin kunnan hallinto siirtyi kirkonkylään. Laihian ensimmäinen kunnallinen kansakoulu aloitti toimintansa 1870 nykyisen Isonkylän koulun paikalla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k399 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kyla , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1741" ;
        skos:prefLabel    "Laihianjokivarren pohjalaistalot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8578>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Karipää, Eija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8578" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8817>
        dcterms:modified  "2010-03-10T19:14:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6788>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i228>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hakaniemen harmaa mies" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i227> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i227> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/hakaniemen-harmaa-mies" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4141>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1807507~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8220>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Signen Helsinki " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8219> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8220" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7114> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7115>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6191>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Waltarin Rakkautta vainoaikaan" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Mika Waltarin romaanin Rakkautta vainoaikaan alussa päähenkilöt tapaavat ulkoilmaravintolassa, johon \"kävelytie kääntyi jyrkästi ylöspäin\". Kun he lähtevät sieltä kävelemään kaupunkiin päin, \"Lahden toisella puolella levisi heidän eteensä ratapiha - - - Vielä loitompana oli kaupunki itsepintaisena, uhmaavana kivimassana\".\n\nOnkohan ravintolalla todellista esikuvaa ja missä se olisi mahtanut sijaita? Väittäisin että se on nykyinen ravintola Töölönranta." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8419> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.royalravintolat.com/toolonranta/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/waltarin-rakkautta-vainoaikaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6525>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Haapaniemenkatu 7-9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9087> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9088> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1797963348641" ;
        wgs84:long        "24.9595096186375" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/haapaniemenkatu-7-9" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7239>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:57+0300" .

[ dcterms:description  "Elokuva alkaa elokuisella yöuinnilla Stadikalla. Päähenkilöt Emilia ja Siiri tutustuvat toisiinsa hyppytornissa. Pian juostaankin pakoon vartijoita." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9685> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Salve, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Salve" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        th:lisatietolinkki   "http://ravintolasalve.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.1620851717151" ;
        wgs84:long           "24.9283343994851" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8480" .

[ dcterms:description  "Munkkivuoren ala-asteen opettajabändi" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6761> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9194>
        dcterms:modified  "2010-06-03T15:00:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6690>
        dcterms:modified  "2009-08-04T16:59:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i130>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Ake, Make, Pera ja mä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/ake-make-pera-ja-ma" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8814>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ammattienedistämislaitos (entinen)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölönkatu 28" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1781505296502" ;
        wgs84:long           "24.9261040065539" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ammattienedistamislaitos-entinen" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9289>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Manner, Kullervo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9289" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9528>
        dcterms:modified  "2011-01-19T18:11:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7499>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4995>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1062171~S9*fin> .

rky:p1453  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.191279261,24.939844229 60.191828991,24.940777241 60.191393509,24.941787464 60.191197501,24.941477254 60.191279261,24.939844229" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5158" ;
        skos:prefLabel    "Alppilan kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjassa luvut \"Runeberg 28-vuotiaana\" ja \"Runebergille pidetty eroajaisjuhla ja hänen myöhemmät käyntinsä Helsingissä\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4891> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7832>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9788>
        dcterms:modified  "2011-11-11T12:27:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1999209~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7141>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:43+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Yöpilvien hiljaiset vankkurit/ kulkevat pohjoista kohti/ aamuhorteisen Mäkelänkadun yllä,/ repeytyneitten kuomujen lävitse tähdet.\" (s. 11, runosta Yölliset vankkurit)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7236>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Sauvontie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.2033690997024" ;
        wgs84:long        "24.9023795808147" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7236" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2325>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1482838~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1632769~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9191>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingepolkan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i452> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9191" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9430>
        dcterms:modified  "2010-10-14T11:13:30+0300" .

rky:p127  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Yliken kylä on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan poikkeuksellisen hyvin säilynyt Uudenmaan rannikon keskiaikaisperäinen ryhmäkylä, jota ympäröivät vuosisatoja viljelyksessä olleet pellot.\n\nYliken kylä sijaitsee Suomenlahden rannikolta ja saaristosta Suurelle rantatielle johtavan vanhan maantien varressa. Kylän yhtenäinen, punamullattu rakennuskanta on säilynyt hyvin rakennusaikansa asussa. Neder Antaksen, Nykullan ja Mattaksen rakennusryhmät muodostavat kylän keskustan, jossa rakennukset rajaavat tiiviisti kylätien reunoja. Nissaksen suuri, kylän muusta rakennuskannasta poiketen keltainen talo on erillään kylän eteläpuoleisellä mäellä. Useiden asuinrakennusten ulkoasussa on empiren yksityiskohtia kuten voimakkaita nurkkaliseenejä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.379543994,25.863222277 60.380885310,25.861636065 60.382821438,25.860703252 60.383292294,25.859010958 60.385567081,25.855740094 60.386340519,25.854943835 60.388363790,25.860064149 60.389451960,25.864909587 60.389403028,25.868103223 60.389504932,25.871137356 60.389409333,25.873332556 60.388290639,25.874283250 60.387562866,25.875014382 60.386557470,25.875967051 60.385750479,25.872766954 60.384899334,25.871143046 60.384022505,25.870981183 60.381859946,25.872726600 60.379577073,25.867659356 60.379543994,25.863222277" ;
        poi:history       "Vuoden 1560 maakirjassa Yliken kylään on merkitty viisi verotilaa. Maatilat olivat isoon reduktioon saakka aateliston omistuksessa, mutta talonpojat olivat koko ajan varsin itsenäisiä. 1920-luvun alkuun mennessä oli vanhoista tiloista muodostettu yhteensä 32 uudistilaa tai rakennuspaikkaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1536" ;
        skos:prefLabel    "Yliken kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9525>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Hiihtomäentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1980916037338" ;
        wgs84:long        "25.031282561019" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hiihtom-entie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4992>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kotiharjun sauna 1928-1998" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kotiharjun-sauna-1928-1998" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7496>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Olaus Petri kyrka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Olaus Petrin kirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1759158179655" ;
        wgs84:long           "24.9243380792746" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7496" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7735>
        dcterms:modified  "2009-11-06T12:14:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9690>
        dcterms:modified  "2011-07-18T10:52:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1945352~S9*fin> .

rky:p387  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.467721775,22.731822655 60.468179215,22.736320549 60.468323227,22.737987983 60.468451846,22.739706112 60.468528366,22.740532421 60.464758905,22.742726260 60.464353446,22.741595886 60.463532578,22.742840722 60.462685568,22.743684271 60.460825545,22.745702278 60.460574262,22.745614347 60.460312574,22.745420429 60.460169709,22.745116354 60.459945149,22.744388190 60.459968932,22.743487242 60.460133008,22.742978816 60.460800558,22.742115024 60.461236032,22.741631787 60.461418688,22.740999121 60.461519955,22.740407616 60.461674313,22.737796106 60.461921323,22.734738918 60.462417287,22.730667232 60.463018492,22.731422854 60.463564386,22.731735005 60.464128419,22.731844475 60.464865551,22.731697515 60.465264655,22.731642774 60.466418854,22.731878100 60.467202096,22.731941017 60.467721775,22.731822655" ;
        poi:municipality  kunnat:k577 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1795" ;
        skos:prefLabel    "Paimion parantola"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9785>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Apollonkatu 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9784> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1764722530532" ;
        wgs84:long        "24.9248245786652" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/apollonkatu-15-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7995>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:48+0300" .

[ dcterms:description  "Petturin palkka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_533>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kallio"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/654706/> ;
        wgs84:lat     "60.1822996702614" ;
        wgs84:long    "24.9481037633804" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/39" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Se sitten Viking-lautalla nähdyn kerrotaan. Se kansipaikalla matkusti Helsingistä Tukholmaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9248> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

koko:p7627  dc:created  "2012-05-28T11:34:32.166+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:34:32.216+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "odotustilat"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_793>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:39:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7732>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Cygnaeus, Johan Jakob"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7720> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7732" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8446>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1541395~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1101>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Änglalåt" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i193> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3838> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/anglalat" .

rky:p623  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Toppilan salmen rantavyöhyke satamineen ja eri-ikäisine teollisuuslaitoksineen on monipuolinen teollisuushistoriallinen kokonaisuus. Oulujoen vuoden 1724 suurtulvan muodostama salmi on vanha Oulun ulkosatama ja alueella on Oulun vanhinta teollisuushistoriaa. \n\nToppilan rakennuskantaan kuuluu 1800-luvun jälkipuolen huviloita ja 1900-luvun alun teollisuusrakennuksia. Alueen vanhinta rakennuskantaa edustaa mallasjuomatehtaan nikkarityylinen huvila, jonka ympäristöön kuuluu puistikko vanhoine jalopuineen.\n\nUusrenessanssityylinen rautatieasema vuodelta 1886 on valmistunut Oulu-Seinäjoki –rataosuuden rakentamisen yhteydessä.\n\nSataman käyttö on loppunut. Sen vanhaan ympäristöön kuuluu vanhoja varastorakennuksia ja viljasiiloja 1920-1930-luvulta. Vaasan punatiilisen Höyrymyllyn kaksi alinta kerrosta ovat vuodelta 1924. Rakennusta on korotettu kahdella kerroksella 1927 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Viereinen Raision viljasiilo on O.J. Ermalan ja Kalle Salon suunnittelema vuodelta 1950. Salmen rannassa kohoavat myös SOK:n funktionaliset höyrymylly ja siilot, jotka on rakennettu SOK:n rakennusosaston arkkitehti Valde Alangon suunnitelmin (1928, siilot 1937). Alueella on lisäksi SOK:n konttorirakennus (1941), joka on tehty SOK:n arkkitehti Erkki Huttusen piirustusten mukaan.\n\nToppilan selluloosatehtaan Toppila Oy:n 1930-luvun rakennuksista on jäljellä modernin teollisuusarkkitehtuurin klassikko, Alvar Aallon suunnittelema hakesiilo, keittämö, kuivaamo ja voimala. Toppilan seuratalo on Gustaf Strandbergin suunnittelema tiilivuorattu funkisrakennus, joka on valmistunut 1938 Toppila Oy:n kerhotaloksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.034338978,25.446589952 65.030727162,25.449915340 65.030725800,25.449870238 65.030696742,25.448332174 65.030233781,25.444367655 65.030434523,25.442946319 65.031119554,25.438137475 65.031479556,25.436196959 65.032415993,25.433622608 65.034917400,25.427986239 65.035579590,25.427077297 65.036370792,25.426370703 65.037246802,25.425299126 65.039007111,25.422735046 65.041208521,25.419934631 65.041718906,25.421155591 65.041081017,25.430269965 65.040094377,25.432612799 65.039195481,25.432867034 65.039584887,25.438077025 65.038811996,25.438239274 65.038769879,25.437343134 65.038956144,25.437169325 65.038407109,25.433358412 65.038220425,25.433054603 65.038039984,25.432902299 65.036800679,25.434136672 65.036199356,25.434975169 65.034895329,25.437917259 65.034338978,25.446589952" ;
        poi:history       "Oulujoen vuoden 1724 suurtulvan vedet valitsivat uuden väylän merelle ja vähäisestä Toppilan purosta muodostui leveähkö, satamaksi soveltuva Toppilansalmi. Toppilasta alkoi kehittyä Oulun ulkosatama, kun kaupungin kauppiaat hankkivat salmen rannalta laituripaikkoja. Salmen pohjoisrannalle sijoittui tervan säilytys-, lajittelu- ja merkitsemispaikka. 1783 perustettuun Tervahoviin varastoitiin maakunnasta tuleva terva ja sieltä se lastattiin purjelaivoihin. Krimin sodan aikana 1854 englantilaiset joukko-osastot  polttivat lähes kaikki rakennukset salmen rannoilla. Tervahovi paloi 1901 eikä tervakauppa enää noussut 1800-luvun kukoistukseen.\r\n\r\nKrimin sodan jälkeen Toppilansalmen ja Holstinsalmen väli palstoitettiin ja salmen rannoille muodostui Oulun seudun varhaisin huvilayhdyskunta. Alueelle 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta alkaen rakennetuista paristakymmenestä huvilasta on muutama jäljellä.\r\n\r\nToppilansalmen rannalle keskittyi 1800-luvulla teollisuuslaitoksia; mm. 1864 perustettu Toppilan olutpanimo, J.W. Snellmanin 1878 perustama höyrysaha ja 1900-luvun alussa keskusliikkeiden varastorakennuksia.\r\n\r\nEnglantilaisen Dixonin perheyhtiön perustama Toppila Oy:n osakeyhtiö perustettiin 1927 ja tuotantolaitos aloitti toimintansa 1931. Sulfiittiselluloosatehtaan rakennukset piirsi arkkitehti Alvar Aalto. Dixonit myivät tehtaan 1973 Kajaani Oy:lle, joka lakkautti tehtaan 1985.\r\n\r\nOulun kaupunki osti tehdasalueen 1987 ja samana vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi Koskelan tavoitesuunnitelman, jossa tehdasalue varattiin 2000 asukkaan asuntoalueeksi. Entiset tehdasrakennukset otettiin asuinaluetta rakennettaessa uuteen käyttöön: Keittämörakennus muutettiin opiskelija-asunnoiksi, kuivaamorakennuksesta tehtiin kauppa/kierrätyskeskus, laboratoriosta ravintola/kioski ja korjaamosta alueen sydän monipalvelukeskus. Hakesiilolle ja voimalarakennukselle ei ole toistaiseksi löydetty käyttäjää."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:puunjalostuslaitos , poio:tuotantorakennus , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2080" ;
        skos:prefLabel    "Toppilan satama ja teollisuusalue (satama)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7992>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Turre-koira, patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        wgs84:lat         "60.159154176727" ;
        wgs84:long        "24.9584769130769" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7992" .

rky:p883  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ristaniemen 1730-luvulla perustetun yksinäistalon pihapiiri hirsirakennuksineen kuvastaa hyvin 1700-1800-lukujen elämänoloja ja asumistapaa Sisä-Suomen harvaanasutulla metsäseudulla.\n\nJakamajärven länsirannalla sijaitseva ja lähes 30 hirsirakennusta käsittävä rakennuskanta on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Vanhassa päärakennuksessa on  leveä vaakalautavuoraus ja viistokulmainen umpikuisti. Vanhan päärakennuksen takana on tilan uusi päärakennus.\n\nTalousrakennuksiin kuuluu mm. kivinavetta, joka on rakennettu harmaasta Kurun graniitista, ja pakaritupa.  Sivummalla on neljä vanhaa aittaa. Lisäksi talousrakennusryhmään kuuluu luhti, savusauna, vanha paja, sahahuone, riihi, makasiineja ja latoja. Riihilatona on vanha savupirtti, toinenkin heinälato on entinen savupirtti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.817085666,23.669991183 61.816526946,23.672349747 61.815914332,23.672104263 61.815570146,23.674460615 61.815844545,23.676205325 61.814895532,23.678265366 61.810876546,23.676173638 61.813140127,23.668773297 61.813410776,23.668938476 61.813721055,23.669052680 61.814030850,23.668884065 61.814593017,23.668035055 61.815122697,23.666869846 61.815614453,23.666410769 61.817085666,23.669991183" ;
        poi:history       "Ristaniemen yksinäistila perustettiin 1738. Vanha päärakennus rakennettiin 1820, vuoraus ja umpikuisti valmistuivat 1880. Vanha päärakennus oli asuttuna vuoteen 1967. Navetta rakennettiin 1880-luvulla ja pakaritupa 1900. Nykyisin talousrakennuksena toimiva vanha asuinrakennus valmistui 1788. Aitoista vanhin rakennettiin 1771. Luhti valmistui 1830."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k980 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4078" ;
        skos:prefLabel    "Ristaniemen yksinäistalo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1243>
        dcterms:modified  "2010-04-01T14:25:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8443>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Naistentalot"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6512> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1878372724903" ;
        wgs84:long        "24.9197567251254" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8443" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3532>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1603707~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9157>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1909178~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6748>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sibelius-lukio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6747> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sibelius-lukio" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vanhat äijät, vuosikymmenten nahkamassit,/ pitkän löylytyksen lyyhistämät,/ Harjukadun saunan laudepuilla/ leikkuuarvet, känsät, hampaanjämät,/ paisteen kärventämät kallonkaljut,/ kylmät jalat, kuumat peltipaljut./---/\nOn löysä nahka saanut löylynsä/\non lyöty vihdalla - jos pantu vastaankin/\nkun hihnaa hiostettiin juuri saunavuoron alla\" (runosta Harjukadun sauna, s. 51)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1207> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619>
] .

rky:p1082  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Asunnan asema-alue on tyypillinen pieni maalaisasema; sen hyvin säilynyt, yhtenäinen rakennuskanta on rataosuuden valmistumisajalta, 1890-luvun lopulta. \n\nPysäkkirakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi asemalla on yksinkertainen vahtitupa ja asiaan kuuluvat talousrakennukset, kellari ja sauna. Asema-alueella on poikkeuksellisen komea puusto.  \n\nRadan eteläpuolella  Asuntajärven rannalla on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona.  Vähän erillään asemasta on vesitorni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.243367492,24.894359704 62.244111481,24.891910354 62.244524477,24.892501345 62.243837581,24.895039611 62.243367492,24.894359704" ;
        poi:history       "Vaasan ja Savon radat yhdistävän poikkiradan Haapamäki-Jyväskylä -rataosuus valmistui 1897. Asemapiirustukset olivat rataosuudella pääasiassa arkkitehti Bruno Granholmin tekemiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k249 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4217" ;
        skos:prefLabel    "Asunnan rautatieasema"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Rakennukseen sisältyi myös vuodeksi 1940 kaavailtuja Helsingin olympialaisia palveleva suurhotelli. Kiinteistöä varten SOK perusti Helsingin Osuuskaupan kanssa Sokos Osakeyhtiön, ja rakennuksen arkkitehdiksi valittiin Erkki Huttunen. Tulevan talon nimi perustui SOK:n toimitusjohtaja Niiniluodon ehdotukseen, jonka mukaan \"nimi on SOK kuinka päin sen sitten lukeekin\"." ;
  dcterms:description            "Erkki Huttunen on Sokos-talon arkkitehti." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8729> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7046>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2072>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Rööperi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7048> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7048> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2065> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/rooperi" .

rky:p1416  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiilikanjoen uittorakenteet ovat uittosääntöjen kumoutuessa jäämässä vesistöön merkkeinä maakunnan pitkästä ja merkittävästä uittotoiminnasta.\n\nRautavaaran ja Varpaisjärven kuntien rajalla kulkee Tiilikanjoen uittoväylä. Myllykoskeen (toinen nimi Kalliokoski) on uittoa varten rakennettu 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste. \n\nVarpaisjärvellä sijaitsevassa Korkeakoskessa on betoninen 70 metrin pituinen, viitisen metriä leveä uittoränni 1940-1950-luvuilta. Korkeakosken yläpuolella on suvanto, josta vesi laskee padossa olevan aukon kautta betonisuisteisiin samoin kuin sen länsipuolella virtaavaan koskeen.\n\nTiilikan uiton kämppä, jossa on iso tupa, kaksi kamaria ja keittiö, on vuodelta 1946. Heti sotien jälkeen rakennettu yksinkertainen puurakennus sijaitsee Sammakkojärven pohjoispäässä Rautavaaran kunnassa, Tiilikkajärven kansallispuistossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.457487235,28.113911913 63.456511036,28.113910860 63.456465218,28.109282037 63.456697301,28.109245865 63.457109021,28.109120540 63.457623872,28.109281722 63.457905813,28.109598645 63.457977462,28.109860290 63.457973447,28.110378050 63.457841834,28.111055444 63.457721631,28.111615664 63.457476201,28.112029933 63.457389033,28.112403187 63.457353250,28.112943192 63.457487235,28.113911913" ;
        poi:history       "Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikanjoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteilla tehtiin koskipaikkoja sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi. \r\n\r\nUittomiehet asuivat maakorsussa, kunnes kämppiä rakennettiin. Uiton kämppä rakennettiin 1946 Itkonjoen suuhun lähelle Tiilikkajärveä. Uittokämppä toimii nykyään vuokrakämppänä.\r\n\r\nTiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Uittosääntöä ollaan kumoamassa, mutta laitteet jätetään paikoilleen. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k687 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2020" ;
        skos:prefLabel    "Tiilikanjoen uittorakenteet (Myllykoski)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kuitenkin kulisseja tärkeämpää oli niissä vietetty seuraelämä. Salonki pääsi kaunokirjallisuuteen. Sitä ovat kuvanneet eri näkökulmista Martti Merenmaa romaanissaan \"Nousuvesi\" (1928), Mika Waltari teoksessaan \"Suuri illusioni\" (1928) ja Joel Lehtonen romaanissaan \"Henkien taistelu\" (1933).' " ;
  dcterms:description            "Minna Craucher viihtyi hyvin nuorten kirjailijoiden ympäröimänä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9449> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1927>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2406>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sarkkari, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sarkkari-matti" .

th:lisatietolinkki  a       owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain         dcterms:DCMIType ;
        rdfs:label          "lisätietoja"@fi ;
        rdfs:subPropertyOf  foaf:page .

<http://example/upload-base/#metadescription_7104>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:51+0300" .

rky:p1676  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.287979328,27.202274999 66.288703348,27.202081059 66.289417458,27.201712245 66.289950967,27.201167022 66.289952962,27.199618893 66.290306227,27.198473065 66.290597931,27.198325577 66.290878286,27.199126881 66.290541256,27.203244437 66.290289299,27.203791727 66.289977330,27.204063952 66.289676594,27.203437222 66.289385010,27.203484857 66.288449569,27.203951605 66.288027425,27.203973182 66.287979328,27.202274999" ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Auttiköngäs)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9154>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Puhakka, Ismo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9154" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i947>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Turtiainen, Arvo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Stadin Arska" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7989> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/947" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7459>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Damaskuksentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Damaskusvägen" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> ;
        wgs84:lat            "60.2106470799944" ;
        wgs84:long           "24.9741184497978" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7459" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4955>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Asunto Oy Sture" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7142> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4954> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/asunto-oy-sture" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9653>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:00:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5669>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B61E29F8-7192-4FA4-B103-B7153E6AD5E5> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9748>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Herra Helsinki (opetusfilmi 1954)" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2324.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2324\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2324\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Pääkaupungin huvitukset ja mainosvalot kutsuvat maalaistyttö Ainoa. Herra Helsinki varoittaa, että loistava unelmien kaupunki osaa olla myös julma ja ankara." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9748" .

<http://example/upload-base/#metadescription_162>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Oli meillä mutsin kanssa yhteinen kalakauppakin Hakaniemen torilla. Jokainen arkiaamu paineltiin hieman ennen neljää työntökärryjen kanssa kalatukkuun ja ostettiin fisuja. Viiden aikoihin oltiin saatu roudattua fisut torille ja duunattiin puoti pystyyn.\" (s. 41)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8659> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7101>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Nikolajeffin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hankkijan talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7671> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1708532096254" ;
        wgs84:long           "24.9348931918068" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7101" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7958>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1254580~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ja steissillä Aleksis Kivi tsiigaa torille, jotakin tuumaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5311>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:55+0300" .

[ dcterms:description  "Vähäkallio piirsi suunnittelemaansa Joukolan taloon elokuvasalin, vaikka vuokralaisesta ei ollut tietoa. Elokuvateatterin nimi oli aluksi Atlantis (1929-30), sitten Hollywood (1930) ja Joukola (1930-84)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8843>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2902>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Torni" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6451> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6449> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/torni-0" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3377>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pitäjänmäen kyläkirkko" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3376> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/pitajanmaen-kylakirkko" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kallion kirjasto on rakennettu kiviselle mäelle, jossa ei oikein vielä ole ollut mitään. Punatiilinen rakennus valmistuu vuonna 1912; kohta sillä on lupa viettää satavuotisjuhlaansa. Kauniin myöhäisjugendia edustavan rakennuksen on piirtänyt Hård af Segerstad.' (s. 263)" ;
  dcterms:description            "Raskaan puuoven takaa löytyy kirjallisuuden ihmeellinen maailma." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9770> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7361>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Nylund, Felix"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7360> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7361" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7600>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8075>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:51:01+0300" .

rky:p252  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.455169582,29.646371378 62.462955429,29.646598155 62.465240809,29.645694208 62.467954990,29.639365242 62.471666136,29.647770447 62.473638569,29.654523497 62.473695843,29.662893608 62.460751470,29.681288064 62.464586300,29.714162129 62.463321271,29.727323762 62.428324140,29.736717125 62.398260848,29.761473959 62.396512158,29.753138869 62.401954864,29.723905954 62.422341558,29.681299235 62.430136824,29.669673178 62.438712575,29.660819283 62.441851939,29.647245533 62.455169582,29.646371378" ;
        poi:municipality  kunnat:k426 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1304" ;
        skos:prefLabel    "Pyhäselän uittolaitteet"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8409>
        dcterms:modified  "2010-01-11T15:37:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5666>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mikaelinkatu 8:n asukkaat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä löytyisi tietoa Mikaelinkatu 8:n omistajista ja asukkaista 1800-luvun lopulla? Sukulainen mamsell Flöjer on asunut siellä vuonna 1876. Otan mielelläni vastaan vihjeitä kirjallisuudesta, joka mielellään saa olla ruotsinkielistä. Valitettavasti lähteistämme ei juuri löytynyt tietoa Mikaelinkatu 8:n, nykyisen Mikonkatu 8:n asukkaista. Jotain kuitenkin oli teoksessa Puhvelista Punatulkkuun:\n\nMikonkatu 8:ssa piti C.R. Jankes vuosisadan vaihteeseen asti kauppaa vanhassa puutalossa. Myymälässä leijaili säkkien, laatikoiden ja tynnyrien yllä paksu jauhontomu, jonka keskellä komea kauppias majesteettisena liikkui.\n\nSamaan osoitteeseen nousseen Aikatalon tieltä jouduttiin purkamaan muun muassa puutalo, jonka hirrestä löytyi vuosiluku 1834, sekä pieni tiilivaja. Jälkimmäisen käytöstä ei enää saatu selkoa. Huhun mukaan siinä oli aikoinaan toiminut yksityinen sähkölaitos. Toinen tarina kertoo sen olleen pajana, missä kauppias Jankesin maalaisasiakkaat saivat hevosensa kengitetyksi.\n\nKannattaa käydä Kaupunginarkistossa selvittämässä talon historiaa. Tutkijasali on avoinna ma-pe klo 9-16.00. Arkiston käyntiosoite on Eläintarhantie 3 F Kallion virastotalo ja postiosoite PL 5510, 00099 Helsingin kaupunki. Puhelinnumero on 09-3104 3571\n\nLähde:\nOllila, Kaija ja Toppari Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun (Sanoma, 1981)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9330> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-loytyisi-tietoa-mikaelinkadun-8-talon-omista" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9650>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Tuulensuu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tuulensuu" , "Arenatalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8194> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1805077351388" ;
        wgs84:long           "24.9503210979735" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-tuulensuu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5905>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6F169F81-4BF3-46B5-B3E0-85714DFE2E7D> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p165>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri Delwig"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T07:37:01.866+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:26:36.531+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38338 , koko:p40755 , koko:p37849 , koko:p38306 ;
        poi:assetID      "A10a" ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nKorjauksen lähtökohdaksi otettiin Aulis Blomstedtin 1940-luvulla laatiman suunnitelman mukaisesti varus­tusten asu ennen vuotta 1850. Tämä merkitsi ­­tuhotun ja hiekkaan hau­datun kontre­gar­di Hoppen rekonstruoimista. Huonokuntoinen, 30 vuotta kesä­käytössä ollut ravinto­la uusit­tiin ja liitettiin läm­pö-, vesi- ja viemäriverk­koon. Väestönsuoja rakennettiin kallioon louhi­malla ja sisäänkäynti siirret­tiin Del­lwi­gin ja Boijen väliin.\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKaponieeri Delwig on yksi Kustaanmiekan rantavarustuksen ja bastionirintama Zander-Lantingshausenin vallihautaa suojaavista etuvarustuksista. Se on yksikerroksinen, kahdeksansivuinen tiilirakennus, jonka sisätila muodostuu keskuspilarin ympärille rakennetuista holveista. Keskuspilariin on sijoitettu takkauunit, joiden ansiosta kaponieeria saatettiin käyttää myös miehistön majoitukseen.\n\nKaponieeri Delwigin rakennustyöt alkoivat vuonna 1750 ja vuonna 1752 se oli valmis jo turvetuksia myöten. Heti seuraavana vuonna syttyi kuitenkin uhkaava tulipalo, kun takasta pudonnut kekäle sytytti puulattian ja osan puulavereista kipinämikon torkahdettua vahtivuorossaan. Kaponieeriin majoitettu komppania pelastui täpärästi liekeistä, jotka ehtivät tuhota pahoin rakennuksen sisäosat . Kaponieeri saatiin korjatuksi jo samana vuonna.\n\nKaponieeri Delwigissä oli alkuaan kahdeksan tykkiaukkoa ja sen lisäksi runsaasti kivääriaukkoja. Kaponieerin selustassa sijainnut sisäänkäynti oli myös suojattu kreneloiduin muurein. Sisäänkäynnin molemmin puolin oli kattotasanteelle johtavat hiekkakiviset portaat.\n\nVenäläisen kauden alussa kaponieeri varustettiin peltikatolla. Tämä purettiin vuonna 1855, minkä jälkeen holvien laet sementoitiin ja niitä vahvistettiin kivi-ja laastikerroksella, joka turvetettiin. Vuonna 1878 kaponieeri peitettiin suureksi osaksi maalla ja maavallin tueksi rakennettiin tukimuurit sekä rakennuksen pohjoispuolelle että sen ja kaponieeri Boijen välille. Kaponieeri Delwigiin valettiin betonilattia vuonna 1891. Venäläisellä kaudella rakennuksessa säilytettiin tykistön ammuksia.\n\nSuomalaisen kauden alussa, vuonna 1918, kaponieerien Delwig ja Boije välinen maavalli oli todennäköisesti paikka, jossa enin osa kuolemaantuomituista punavangeista teloitettiin.\n\nSen jälkeen kun Susisaari ja Kustaanmiekka vuonna 1919 oli julistettu säilytettäviksi historiallisina muistomerkkeinä, siirtyivät useimmat Kustaanmiekan varustuksista Muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan. Kaponieerien Delwig ja Boije osalta tehtiin vuonna 1947 päätös, jolla toimikunta luovutti kyseiset rakennukset Ehrensvärd-seuralle käytettäviksi Suomen Matkailijayhdistyksen ravintolana. Entistämissuunnitelmat hyväksyttiin marraskuussa saman vuonna . Suunnitelmien mukaan tuli rakennukset palauttaa alkuperäiseen asuunsa, ts. venäläisaikaiset maavallit tukimuureineen poistaa.\n\nMuutostyöt alkoivat vuonna 1948 arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitelmien mukaan. Sekä kaponieerit Delwig että Boije paljastettiin maavallien alta ja venäläisaikaiset tukimuurit purettiin suurimmaksi osaksi. Kaponieeri Delwigin betonilattia purettiin ja sen tilalle tehtiin uusi puulattia. Kaponieeri Boijen taakse rakennettiin kaksikerroksinen uudisrakennusosa, johon sijoitettiin sisääntuloaula ja keittiötilat. Eteisaulan kautta päästiin sekä pääravintolasaliin kaponieeri Delwigissä että kabinettitiloihin kaponieri Boijessa. Ravintola Walhalla aloitti toimintansa kesäkuussa 1950 ja ravintolatoimintaa on jatkettu kesäisin aina siitä lähtien.\n\nVuosina 1980-83 ravintola oli kuitenkin suljettuna peruskorjaustöiden vuoksi.\nKorjaustöiden suunnitelusta vastasi aluksi arkkitehtitoimisto Aulis Blomstedt, myöhemmin arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt. Korjaustöiden yhteydessä ravintolaa laajennettiin rakentamalla terassitaso rekonstruoidun kontregardi Hoppen päälle. Tämän uudisosan alle louhittiin keskusväestönsuoja, jonka yhteydessä sijaitsevat henkilökunnan sosiaalitilat. Uusi pääsisäänkäynti sijoitettiin Delwigin ja Boijen väliseen yhdysosaan. Pääsali jäi korjaustyön jälkeen lähes ennalleen.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\nAnalecta Archaeologica Fennica XII. 1955.\nKA VSA 17044\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 1-18, G 21,47\nMV SL VIK 164-175\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:history      "Kustaanmiekalla oli oleellinen merkitys Vi­aporin puo­lusta­mi­sessa, ja se linnoitet­tiinkin Augustin Ehrensvär­din johdolla lähes val­miiksi jo 1750-luvun puoleen väliin mennes­sä. Pää­linnoituk­sen ja ulko­varus­tuksen väliin rakennet­tiin jo tällöin lisäpuolus­tusta varten ka­ponie­eri Dellwig ja kontre­gardi Hoppe sekä hieman myö­hemmin ka­ponieeri Boije.\n\nVenäläisten vallitustöiden yh­teydessä Dell­wig ja Boije sekä purettu kont­regardi Hoppe peitettiin hiekalla.\n\nVuosina 1949-51 rakennettiin Helsingin Olympialaisia varten päälinnoitukseen arkki­tehti Aulis Blomstedtin suunni­telmien mukaan kesära­vintola. Suunnitelmista toteutettiin vain osa. Ravintolan­ pääsali oli Dellwigissä ja muut tilat kahdessa tasossa Boijen ja Zanderin vä­lissä. Yleisö tuli sisään väliaikaisesta sisäänkäynnistä Boijen etelä­päästä.\n\nkaponieeri = lähipuolustukseen tarkoitettu varustus\nKontregardi = ulkovarustus, tavallisesti kolmiomainen"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/1/8/saha/suomenlinna/0_-3166982777039560026.jpg" , "http://media.onki.fi/2/5/6/saha/suomenlinna/0_-8073015148732110016.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401133\n" ;
        wgs84:lat        "60.13912665271878" ;
        wgs84:long       "24.989075136184738" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7860>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1492841~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Pirkko Saision omaelämäkerrallisen trilogian ensimmäinen osa lähtee liikkeelle vanhasta isästä ja tämän kuolemasta. Keski-ikäinen minäkertoja palaa muistoissaan lapsuuteen 1950-luvulla. Vanha isä asuu osoittessa Hämeentie 78. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2352> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7717>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7955>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Töölönkatu 46"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1828804619825" ;
        wgs84:long        "24.9206448297696" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7955" .

time-schema:earliestStart
        a                   owl:DatatypeProperty ;
        rdf:range           xsd:dateTime ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "earliest possible start time"@en , "aikaisin mahdollinen alkuaika"@fi ;
        rdfs:subPropertyOf  time-schema:timeRelatedProperty .

[ dcterms:description  "Britan rakastajan asunto." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529>
] .

[ dcterms:description  "I.K. Inhan valokuvia Helsingistä 1908-1909" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7808> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7807>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6022>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=989F8999-D54B-45B3-B40D-2BA4DE89F100> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jalkakäytävän reunassa oli puolikaaren muotoinen rauta-aita. Bensa-aseman katolla luki suurin kirjaimin: GULF. --- He olivat melkein korttelin toisessa päässä kun Marjut kääntyi kohti ovea Jarmo yhä käsipuolessaan. VALIO, JÄÄTELÖÄ, Aada taivutti päätään ja luki. -Tule nyt, Marjut nauroi. Kun ha astuivat sisälle, Aada tunnisti paikan. Tämä oli samalla paikalla kuin kiinalaisravintola, josta he olivat äidin kanssa kerran hakeneet annokset kotiin.\" (s. 89 - 90)" ;
  dcterms:description            "Aada käy Valion jäätelöbaarissa herkuttelemassa ystäviensä kanssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8905> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8990>
] .

rky:p846  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Onnistaipaleen kylä on tiiviisti raitin varteen rakentunut ryhmäkylä, jota ympäröi laaja ja pinnanmuodoltaan vaihteleva, pieniin vesistöihin rajoittuva viljelymaisema. Kylässä on säilynyt runsaasti 1800-luvun loppupuolen vaurasta talonpoikaisrakentamista.\n\nOnnistaipaleen kantatalojen pitkät, yksikerroksiset, kaksikuistiset päärakennukset ovat säilyneet 1900-luvun alkupuolen asussa.  Pihapiireissä on hirsirakenteisia navettoja ja useita erityyppisiä aittoja. Hörtsänä on ollut Oriveden huomattavimpia tiloja.  Ylä-Hörtsänän entisen rusthollin arboretum eksoottisine puulajistoineen on perustettu 1909. Erillään ryhmäkylästä sijaitsevat Ala-Hörtsänän talouskeskus Myllyjärveen pistävällä niemellä ja Pulkkilan kantatila kyläkeskuksen kaakkoispuolella. Kylässä on 1920-luvun klassismia edustava koulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.713529319,24.329637907 61.711390439,24.331300580 61.704638683,24.337714248 61.703152644,24.338772591 61.702986550,24.336336385 61.703035912,24.333381546 61.702992958,24.331784851 61.703788578,24.331191057 61.703590687,24.330783177 61.703547060,24.329761593 61.702883868,24.328018701 61.702817925,24.327074118 61.701629835,24.327026920 61.702126055,24.323258541 61.701388232,24.321947150 61.701059697,24.320325565 61.701525701,24.318659808 61.701312006,24.315027765 61.703160649,24.313041543 61.704709025,24.310881372 61.705208439,24.312738288 61.705857246,24.313677899 61.706257401,24.312078982 61.706206477,24.306452154 61.707863317,24.304861027 61.710114342,24.307763644 61.710862147,24.314536970 61.713392670,24.320190237 61.713470881,24.327493422 61.713529319,24.329637907" ;
        poi:history       "Onnistaipaleen kylä sai todennäköisesti pysyvän asutuksen keskiajan lopulla. Onnistaipaleen nimi mainittiin ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä jo 1508, jolloin kylällä tiedetään olleen kuusi suurta taloa. Niistä Isotalo-Hörtsänä oli vuosisadan lopulla  suurin ja vaurain. \r\n\r\nOnnistaipaleella toimi myös kestikievari 1730-1770. Kylän poikki kulkeva tie oli pääreitti Kangasalta pohjoiseen Ruovedelle. Onnistaipale oli Oriveden suurimpia kyliä 1800-luvun lopulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k562 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4016" ;
        skos:prefLabel    "Onnistaipaleen kylä"@fi .

[ dcterms:description  "\"Uskon ja aatteen talot\" - luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7846>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1206>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1548258~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8072>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Niemi, Masa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8072" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8311>
        dcterms:modified  "2010-01-04T15:51:44+0300" .

[ dcterms:description  "Irmeli Valanki-Liukkonen: Elämää Wivi Lönnin piirustamassa talossa ja se ympäristössä. Kerrotaan myös samassa talossa, Siltasaarenkatu 6:ssa sijainneesta elokuvateatterista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6926> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6930>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6282>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=87AFE132-622D-4BA7-A5AB-1AF34F9FB166> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8406>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Korhonen, Aku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8406" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1918>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Marttinen, Tittamari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=137" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/marttinen-tittamari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5902>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mannerheimintien pituus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka pitkä on Mannerheimintie? Mannerheimintie on 5420 metriä. Tämän vastauksen olemme saaneet Helsinki-tiedotukselta, he puolestaan saivat tiedot kaupunkimittausosastolta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuinka-pitka-helsingin-mannerheimintiebrbr" .

[ dcterms:description  "Luku \"Ullanlinnan muistolle\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6616>
        dcterms:modified  "2010-05-04T08:56:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8571>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:36:26+0300" .

rky:p1045  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautalammin suurtilat on maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on leimannut alueen kulttuurimaisemaa. Säätyläisten rakentamilla suurtiloilla on suuri merkitys Rautalammin kirkonkylän maisemassa.\n\nSuurtilojen kulttuurimaisema liittyy Hankavedestä pohjoiseen nouseviin kapeisiin lahtiin. Sahalan ja Korholan tilojen arvokkaat rakennusryhmät sijaitsevat laajojen peltojen tuntumassa. Karjalan kartano sijaitsee kirkonkylän itäpuolella niin, että sillä on maisemallinen yhteys Rautalammin kirkkoon. Kirkonkylän ulkopuolella, Hankaveden itäpäässä on Ropolan kartano kaksikerroksisine päärakennuksineen ja järveen laskeutuvine puistoineen.\n\nSahalan tilan päärakennus ja talousrakennukset on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Sahalalla on keskeinen asema Z. Topeliuksen Finland framstäldt i teckningar -teoksen Rautalammin maisemaa esittelevässä piirroksessa. Rautalampi oli harvoja maaseutua esittäviä piirroksia yllä mainitussa teoksessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.642695575,26.846123826 62.642554490,26.841935266 62.642910841,26.840264822 62.643984832,26.839443223 62.644306363,26.837105673 62.643809968,26.835699267 62.644575212,26.833507655 62.645715798,26.831461616 62.646669119,26.829676287 62.648476220,26.828479307 62.649297914,26.830625568 62.650187990,26.833031067 62.653568669,26.835088816 62.653570584,26.836720927 62.652840765,26.840025659 62.649536669,26.845383907 62.648653422,26.848985557 62.646591317,26.851146600 62.645717536,26.847925089 62.642695575,26.846123826" ;
        poi:history       "Rautalammille muodostui isojaossa useita säätyläistiloja virkatalojen liikamaille. Sahala eli Tyyrinvirta on 1500-luvun rälssitila, joka oli 1560-luvulla Olavinlinnan linnanvouti Kustaa Fincken omistuksessa. 1600- ja 1700- luvuilla tilan omistus siirtyi monta kertaa. Rovasti Krogius osti sen 1781, jolloin nykyinen talouskeskus rakennettiin. Tila siirtyi nykyiselle suvulle 1873.\r\n\r\nKorholan kartano, Sahala ja Ropola ovat siirtyneet matkailu- ja ravintolakäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k686 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2027" ;
        skos:prefLabel    "Rautalammin suurtilat (Sahala)"@fi .

[ dcterms:description  "Tapani Mattila: Helsingin merimieshuone ja kaupungin merenkulkijaväestön sosiaalinen turva vv. 1760-1937" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6993>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8666>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kuumesairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8667> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8665> ;
        wgs84:lat         "60.1601705544355" ;
        wgs84:long        "24.949708557767" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8666" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8905>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2035>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nikula, Össi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Nikula, Hjördis" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2035" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6876>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i316>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin yöt" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i315> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8705> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8706> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingin-yot-2" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Lasipalatsin neonvalot loistivat puiden takana, kun nousin Simonkatua ylös. Vielä muutama kadunkulma, yli Kalevankadun ja Lönnrotinkatua alas ja lopulta käännyin tutun kivitalon porttikonkiin.\" (S. 36.)" ;
  dcterms:description            "Hanna asuu kahden ystävättärensä kanssa yhteiskortteerissa Lönnrotinkadulla kulmatalossa, jonka alakerrassa on Hannan uusi työpaikka, ravintola Keidas. Talo saa täysosuman talvisodan pommituksissa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9500> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9498>
] .

[ dcterms:description  "Sinikka Vainio: Kestikievareita Malmilla ja Tapaninkylässä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6955> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2295>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kuvat kertovat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2294> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kuvat-kertovat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9022>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:46:27+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun vihdoin seisahduin kotiportille Mariankadun yläpäässä, näin venäläisten sotilaiden kiskovan tykkiä keskelle katua vain korttelin päässä meiltä.\" (S. 50.)" ;
  dcterms:description            "Anna asuu tätinsä Augusta Ahlstedtin luona, Hilma perheineen pihapytingissä. Hilman sisko Miina on Ahlstedtien piika." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1964> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9507>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5038>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1352624~S9*fin> .

rky:p1639  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.128645386,24.763704980 60.134645751,24.776415393 60.138267970,24.786084735 60.138130968,24.787973117 60.134419126,24.793432352 60.130723196,24.790947863 60.127909926,24.779146094 60.126792391,24.777918497 60.123732363,24.769900948 60.128645386,24.763704980" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:satama , poio:luotsiasema , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Miessaari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9117>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Kaipuu ylitse ajan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1182> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9117" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6613>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Kaupunginpuutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Talvipuutarha" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1872329574323" ;
        wgs84:long           "24.9304668723993" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaupunginpuutarha" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7088>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Cygnaeus lågstadieskola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Cygnaeuksen koulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1621644274734" ;
        wgs84:long           "24.9422188464333" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7088" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7327>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9282>
        dcterms:modified  "2010-06-10T16:23:06+0300" .

koko:p6768  dc:created  "2012-05-24T11:19:31.834+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T11:19:31.942+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "pumpverk"@sv , "pumppaamot"@fi , "pump houses"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8902>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Pub Sirdie"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sirdie, pub" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8584> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        wgs84:lat            "60.183577847573" ;
        wgs84:long           "24.9471523450476" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pub-sirdie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9616>
        dcterms:modified  "2011-05-20T12:39:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1878245~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9377>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Losito, Pasquale"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9377" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6873>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Suomalanen, Timo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/suomalanen-timo" .

th:Katu  a               owl:Class ;
        rdfs:label       "Katu"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Location .

<http://example/upload-base/#metadescription_7587>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:42:03+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7262>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_125>
        dcterms:modified  "2009-11-03T13:50:19+0300" .

rky:p1541  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhärannan Ylikylä on vanhan Laitilasta merelle johtavan kauppareitin varteen jo keskiajalla syntynyt kylä. \n\nYlikylä sijaitsee Otajärvestä läpi tasankoalueen kulkevan Ihodenjoen varrella, lähellä sen Mannerveden pohjukkaan laskevaa suuta. Kylän rakennuskanta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vanhalla kylätontilla on 1600-luvulta periytyvä Ylikylän entinen pappila, jonka päärakennus on 1880-luvun alusta. Pihapiiriin, jonka nykyasu ja ryhmittely on kehittynyt 1900-luvulla, kuuluu talousrakennuksia ja tien varteen sijoitettu sivurakennus. Pappilaa vastapäätä sijaitsee Impilän kantatalon komea päärakennus frontoneineen ja runsaine listoituksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.915191802,21.469210968 60.915029941,21.467528027 60.915157312,21.466127559 60.915922723,21.465664718 60.916707187,21.465925686 60.916918351,21.465833160 60.917276401,21.465656392 60.917538759,21.465725246 60.918021407,21.466088730 60.918931446,21.466588886 60.919467070,21.467517477 60.920016410,21.469132834 60.920268801,21.469920921 60.920626783,21.470607428 60.920967984,21.471166055 60.921006470,21.471397055 60.920966875,21.472402261 60.920134126,21.474519761 60.920016177,21.475027501 60.920189685,21.476370556 60.920236947,21.476736181 60.920158600,21.477082446 60.920004572,21.477275669 60.919457611,21.477762734 60.919225098,21.477874436 60.918920334,21.478200681 60.918657668,21.478638375 60.917924373,21.478813187 60.917230510,21.477697733 60.915792332,21.474239915 60.915283895,21.472569577 60.915181609,21.471209028 60.915191802,21.469210968" ;
        poi:history       "Seurakunnallisesti Pyhämaan seutu kuului keskiajalla Laitilan eli Untamalan emäseurakuntaan, ja Ylikylästä sisämaahan Laitilan Seppälään johtanut tie toimi pyhämaalaisten kirkkotienä 1630-luvulle. Se oli myös sisämaan tärkeimpiä kauppareittejä rannikolle. Hallinnollisesti Pyhämaa kuului suurimmaksi osaksi 1600-luvun puoliväliin asti Uudenkirkon Petäisten ylimpään verokuntaan.\r\n\r\nYlikylässä oli 1540 yhdeksän taloa, hopeaveroluettelon mukaan kymmenen. Joen myllypaikoilla oli kuusi myllyä 1620-luvulla, ja Pyhämaan-Pyhärannan historiassa Yrjö Hormia mainitsi Ylikylän olleen suorastaan ”myllyjen luvattu maa”. 1580-luvulla autioituneista tiloista viisi palautui talonpoikaisasutukseen, mutta osasta tehtiin kruunun ja kirkon virkatalot. Pyhämaan Luodon pappila muodostettiin kahdesta autiotilasta 1639. Myöhemmin pappila rakennettiin myös Luodolle, mutta kirkkoherrat jäivät asumaan mantereelle. Isojako toimitettiin Ylikylässä 1740, jonka jälkeen osa kantataloista siirtyi ulos kylätontilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k631 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5149" ;
        skos:prefLabel    "Ylikylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5035>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Knapas, Marja Terttu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/knapas-marja-terttu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7324>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaivopuisto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7375> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7385> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7382> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7387> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7392> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7384> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6430> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7391> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7386> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6502> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7315> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7383> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7388> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7324" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6983> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8038>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:09:01+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Rasmus ei kävellytkään rantaan vaan kääntyi Puistokadulle. Hän päätti kiivetä Kaivopuiston korkeimmalle kohdalle. Oli jo hyvin hämärää, mutta pitkästä aikaa niin kirkas ilma, että Suomenlinnan valot ja kaikki muut näkyisivät komeasti Ursan tornin luota. Viime aikoina oli ollut niin paljon sumuisia päiviä, että niihin oli jo melkein ehtinyt tottua. Kiivetessään mäkeä ylös Rasmus tuli ajatelleeksi Rouva Rautahammasta, jota hän ei ollut nähnyt vähään aikaan. Jos se on tuolla ylhäällä, kaikki menee hyvin, hän päätti itsekseen, Jos se taas ei ole siellä, niin...." ;
  dcterms:description            "Rasmus ulkoiluttaa Rambo-koiraa Kaivopuistossa, ja siellä on myös omituinen Rouva Rautahammas." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

rky:p215  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tenholan keskiaikainen kirkko ja sen lounaispuolella todennäköisesti keskiaikaisella paikallaan oleva pappila muodostavat kirkonkylän laidalla peltomaisemasta erottuvan historiallisen kokonaisuuden. Kivikirkko on sisäarkkitehtuuriltaan Suomen hienoimpia keskiaikaisia kirkkoja. Kirkkosalin sisustus ja maalauskoristelu puolestaan kuvastavat suurvalta-aikaa kartanoiden pitäjässä.    \n\nLänsi- ja itäpäädyiltään madalletun harmaakivikirkon runkohuoneessa on korkeat seinämuurit. Ikkunoissa ovat säilyneet tiilisauvastot ja lyijypuitteiset pienet lasiruudut. Pohjoisseinän itäpäässä sijaitseva sakaristo on alkuperäisessä rakennusmuodossaan, eteläseinän kookas asehuone on 1700-luvun lopusta.\n\nKorkeat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan ja viiteen traveeseen. Keskilaivan toiseksi itäisimmässä holvissa on monimuotoinen, ns. suomalainen tähtiholvi, muissa yksinkertaiset tähtiholvit, sivulaivoissa ristiholvit ja sakaristossa tynnyriholvi. Keskiaikaisia taideteoksia ovat triumfikrusifiksi ja valtaistuimella istuvaa Pyhää Olavia esittävä veistos. Suurvalta-aikaa kirkossa edustaa turkulaisen puunleikkaaja Måns Larssonin veistämä ja Petrus Langin maalaama saarnastuoli, jonka on lahjoittanut Olsbölen kartano 1655. Renessanssin lyöteornamentiikan kaltaisilla ovaaleilla kehyksillä ympäröidyt sananjulistajista ja saarnan sisällöstä kertovat pilarien maalaukset ovat vuodelta 1675. 1600-luvun taideteoksiin kuuluu myös kirkkoherra Petrus Ingemarin sekä Elin Flemingin epitafitaulut sekä kuusitoista hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on pääosiltaan 1870-luvulta. Urkurakentaja J.A. Zachariassen 14- äänikertaiset urut vuodelta 1887 kuuluvat Suomen vanhimpiin koneistoltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin.\n\nKellotapulin kivestä muurattu pohjakerros on keskiaikainen, yläosa on tehty rakennusmestari Antti Piimäsen johdolla 1761. Tapulissa on edelleen käytössä Suomen vanhin, 1200-luvulle ajoitettavaa tyyppiä oleva kirkonkello.\n\nKirkkotarhan pohjoispuolen läpikäytävä on keskiaikainen. Sen oviaukot on muurattu umpeen 1845, jolloin siitä on tehty ruumishuone. Kirkon itäpuolella ovat kirkkotarhan aitaan liittyvät Lindön (1804) ja Prästkullan (1796) kartanoille kuuluvat hautakappelit.\n\nKirkkoherran pappilan päärakennus kirkon länsipuolella olevalla mäenkumpareella on sopusuhtainen satulakattoinen empirerakennus vuodelta 1837. Jalojen lehtipuiden ympäröimään pihapiiriin kuuluu pappilarakennusta vanhempi väentupa ja  aitta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.058868462,23.296661332 60.058387612,23.297916307 60.056584599,23.297120201 60.055759329,23.295851733 60.056478415,23.294760592 60.056461003,23.293685368 60.057343724,23.292590900 60.058768525,23.283603223 60.060437573,23.285227712 60.060001164,23.288862161 60.060085277,23.291456381 60.060046853,23.293000580 60.058740671,23.295834899 60.058868462,23.296661332" ;
        poi:history       "Tenholan seurakunta kuuluu Länsi-Uudenmaan vanhimpiin ja mainitaan asiakirjalähteissä jo 1329.\r\n\r\nKirkon keskiaikaisiin rakennusvaiheisiin kuuluvat runkohuonetta vanhempi holvattu sakaristo, siihen liitetty kivinen runkohuone sekä sen 1460-luvun jälkeen toteutettu holvaus, joka tehtiin Turun tuomiokirkon keskilaivan holvauksesta tunnetun Petrus di Kymitton, Pietari Kemiöläisen johdolla. Tällöin kirkko myös vihittiin uudelleen, mistä kertoo holvien kannoissa seinillä olevat toiset vihkiristit. \r\n\r\nKirkon asehuone rakennettiin uudelleen 1798 rakennusmestari Mårten Tolpon johdolla. Kirkon päädyt madallettiin lähes neljä metriä Tukholman yli-intendenttiviraston 1807 laatiman suunnitelman mukaan 1812. Kirkkoa kunnostettiin 1985 arkkitehti Lars Rejströmin suunnitelmin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kappeli , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1209" ;
        skos:prefLabel    "Tenholan kirkko ja pappila"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Richardinkadun kirjaston pienessä ryhmätyöhuoneessa istui vielä samana iltana kokoelma vakavia naamoja. Seitsemän miestä ja yksi nainen. Keski-ikäistä väkeä. Puheenjohtaja selosti Konosen iltapäiväisen puhelun. Värikkään keskustelun jälkeen Matti ja Teppo Siera erotettiin IKL:n Helsingin osastosta.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2163> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5629>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Etäisyydet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitkä ovat vaakatasoiset suorat etäisyydet näiden paikkojen välillä? 1) Helsingin Tuomiokirkon ja H:gin Ortodoksisen kirkon korkeimpien pisteiden välillä? 2) Mannerheimin patsas ja Kolmen Sepän patsas? 3) Rautatieaseman torni ja Olympiastadionin torni? Reittioppaan karttojen avulla laskettuna etäisyydet ovat linnuntietä osapuilleen:\n1) Tuomiokirkko - Uspenskin katedraali, vajaa 500 metriä.\n2) Mannerheimin patsas - Kolmen sepän patsas, n. 500 metriä.\n3) Rautatieasema - Olympiastadion, vajaa 2000 metriä.\n\nhttp://aikataulut.ytv.fi/reittiopas/fi/\nTäsmällisemmät etäisyydet voit laskea vaikkapa hyödyntämällä Google Mapsistä saatavia tarkkoja koordinaatteja: http://maps.google.fi/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mitka-ovat-vaakatasoiset-suorat-etaisyyd-0" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9613>
        a                 th:Sarjakuva ;
        rdfs:label        "Kuudes huone" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8124> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietoa     "Helsinkiläinen yksityisetsivä Sonja Vänkä ratkoo karismaattisen saarnaajan hukkumiskuolemaa." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9613" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p128>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sairaala / Merisotakoulun ruokala "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:38:32.339+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:27:37.911+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p35827 , koko:p49613 , koko:p36569 ;
        poi:description  "Paikalle rakennettiin vuonna 1750 kivirakenteista kasarmia, jonka päätyrisaliittien välissä oli pylväikkö. Rakennuksen muoto viittaa siihen, että taloa oli aikomus käyttää myös vartiorakennuksena. Rakennus jäi kuitenkin kesken. Myöhemmissä ruotsalaisaikaisissa asemapiirroksissa perustukset kulkevat nimellä \"tyghus\" eli paikalle suunniteltiin työkaluvarastoa.\n\nVenäläisen varuskunnan aikana vuonna 1820 aloitettiin valmistelut kivisen kaksikerroksisen, 260-paikkaisen sairaalan rakentamiseksi. Viaporin insinöörikomennuskunta teki alustavia kaavailuja, mutta toteutetun version luojana pidetään \"helsinkiläistä ritaria ja arkkitehti\" Carl Ludvig Engeliä. Lopulliset piirustukset valmistuivat vuoden 1821 aikana. Sairaalassa oli sivukäytävä, holvatut potilassalit ja T-malliset käymäläsiivet. Julkisivu oli jaoteltu keski- ja sivurisaliitein. Jakolista kulki klassisen arkkitehtuurin sääntöjen mukaan vapaasti seinällä toisin kuin insinöörikomennuskunnan piirtämissä versioissa, joissa jakolista yhtyi ikkunoiden yläpuolisiin kehystyksiin. Tympanonin ja attikoiden koristeina olivat puuleikkauksena veistetty kak­sipäinen kotka ja avoimet seppeleet nauhoineen. Symmetrinen, leveäportainen porrashuone oli keskiakselissa. 1820-luvulla saatiin tehdyksi vain perustustöitä. Varsinaiset rakennusvuodet vaihtelevat eri lähteissä 1828-1830 tai 1829-1831. Viaporin insinöörikomennuskunta toimi rakennuttajana ja laati tarkemmat työpiirustukset. Urakka annettiin helsinkiläisille kauppiaille Sinebrychoff, Ushakov ja Kiseleff.\n\n1860-luvulla sairaaloiden D 12 ja D 13 välille rakennettiin nivel. Tässä puheena oleva sairaalaa D 12 oli toipilaille ja sitä kutsuttiin Viaporin sotilas-puolisairaalaksi. Alakerran länsipäässä asui palvelusväkeä ja vedenlämmittäjä, siellä oli kylpyhuone, vastaanottohuone, upseerien huoneita, varustehuone ja konttori. Alakerran itäpäässä oli kaksi naisten salia, alempien arvojen sali ja kanslianpäällikön asunto. Yläkerran länsipäässä oli kolme miehistösalia, leikkaushuone ja päädyssä pidätettyjen huo­neet. Yläkerran itäpäässä taas viisi miehistösalia.\n\n1870 Viaporin sotilaspuolisairaalan muutettiin rykmentin sairaalaksi. Rakennuksen huoneita käytettiin seuraavasti: nivelosassa oli vedenlämmittäjän huone, alakerran läntisin holvi oli vastaanotto- ja kylpyhuoneena, sitten olivat varikko, varasto, keittiö ja lähinnä porrashuonetta eristyssairaiden sali. Kahteen väliseinään puhkaistiin ovet. Itäpuoliset salit alakerrassa olivat sotilasojennuskomppanian käytössä (kolme salia) ja naisia varten (kaksi salia). Yläkerran porrashuoneen ulkoseinän puolella keskiakselissa oli päivystävän lääkärin huone ja kanslia. Länsipäässä oli neljän hengen potilashuone, mutta muuten koko yläkerros oli varattu kahdeksan hengen potilassaleille. Alakerran keskimmäiseen holviin tehtiin keittiö. Myös välskärioppilaat majoitettiin tähän rakennukseen.\n\n1880-luvulla leikkaussaliin asennettiin asfalttilattia. Leikkaussali oli toisessa kerroksessa porrashuoneen sivussa, ulkoseinällä. 1890-luvulla portaikkoon suunniteltiin kaminalämmitystä. Pienten valurautaisten jaloilla seisovien kaminoiden hormit puhkaistiin portaiden sivuseiniin. Tarttuvien tautien osastot olivat portaan itäpuolella: lavantauti, syyhy ja veneeriset taudit, yksi sali kutakin tautia sairastaville. Seinien syvennyksiin suunniteltiin omat käymälät kullekin osastolle. 1800-luvun lopun korjaustyöt koskivat pääasiassa vesi-, viemäri- lämmitys- tai käymälöiden ilmanvaihtoasioita. Varsinaisia kantaviin rakenteisiin kajoavia muutoksia oli vähän. 1910-luvulla käymäläsiivet modernisoitiin.\n\nSuomen armeijan aikana rakennuksen keskiosaa korotettiin kolmannella kerroksella. Vanha porrashuone purettiin ja uusi kapea porras rakennettiin pienempään tilaan lähemmäs ulko-ovea. Osa ikkunoista suurennettiin.\n\nMerisotakoulun aikana rakennuksessa on ollut koulun keittiö ja ruokala sekä opetus- ja hallintotiloja. Talvella 1993-94 kolmanteen kerrokseen sisustettiin uusi auditorio.\n\nSeija Linnanmäki 14.2.1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 156\nVuonna 1927 rakennusnumero D 3\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 10a-c LÖS 21.\nMV SL Tutkimusasiakirjat Pikku Mustasaari.\nMV SL VIK D 101-170d 532 533.\nVA VSA 15798 17044 17095 17098.\n\nKuvat:\n\nMV SL VIK D 102 ja 103. Kaksi erilaista suunnitelmaversiota vuodelta 1820."@fi ;
        poi:history      "Paikalle rakennettiin vuonna 1750 kivirakenteista kasarmia, jonka päätyrisaliittien välissä oli pylväikkö. Rakennuksen muoto viittaa siihen, että taloa oli aikomus käyttää myös vartiorakennuksena. Rakennus jäi kuitenkin kesken. Myöhemmissä ruotsalaisaikaisissa asemapiirroksissa perustukset kulkevat nimellä \"tyghus\" eli paikalle suunniteltiin työkaluvarastoa.\n\nVenäläisen varuskunnan aikana vuonna 1820 aloitettiin valmistelut kivisen kaksikerroksisen, 260-paikkaisen sairaalan rakentamiseksi. Viaporin insinöörikomennuskunta teki alustavia kaavailuja, mutta toteutetun version luojana pidetään \"helsinkiläistä ritaria ja arkkitehti\" Carl Ludvig Engeliä. Lopulliset piirustukset valmistuivat vuoden 1821 aikana. Sairaalassa oli sivukäytävä, holvatut potilassalit ja T-malliset käymäläsiivet. Julkisivu oli jaoteltu keski- ja sivurisaliitein. Jakolista kulki klassisen arkkitehtuurin sääntöjen mukaan vapaasti seinällä toisin kuin insinöörikomennuskunnan piirtämissä versioissa, joissa jakolista yhtyi ikkunoiden yläpuolisiin kehystyksiin. Tympanonin ja attikoiden koristeina olivat puuleikkauksena veistetty kak­sipäinen kotka ja avoimet seppeleet nauhoineen. Symmetrinen, leveäportainen porrashuone oli keskiakselissa. 1820-luvulla saatiin tehdyksi vain perustustöitä. Varsinaiset rakennusvuodet vaihtelevat eri lähteissä 1828-1830 tai 1829-1831. Viaporin insinöörikomennuskunta toimi rakennuttajana ja laati tarkemmat työpiirustukset. Urakka annettiin helsinkiläisille kauppiaille Sinebrychoff, Ushakov ja Kiseleff.\n\n1860-luvulla sairaaloiden D 12 ja D 13 välille rakennettiin nivel. Tässä puheena oleva sairaalaa D 12 oli toipilaille ja sitä kutsuttiin Viaporin sotilas-puolisairaalaksi. Alakerran länsipäässä asui palvelusväkeä ja vedenlämmittäjä, siellä oli kylpyhuone, vastaanottohuone, upseerien huoneita, varustehuone ja konttori. Alakerran itäpäässä oli kaksi naisten salia, alempien arvojen sali ja kanslianpäällikön asunto. Yläkerran länsipäässä oli kolme miehistösalia, leikkaushuone ja päädyssä pidätettyjen huo­neet. Yläkerran itäpäässä taas viisi miehistösalia.\n\n1870 Viaporin sotilaspuolisairaalan muutettiin rykmentin sairaalaksi. Rakennuksen huoneita käytettiin seuraavasti: nivelosassa oli vedenlämmittäjän huone, alakerran läntisin holvi oli vastaanotto- ja kylpyhuoneena, sitten olivat varikko, varasto, keittiö ja lähinnä porrashuonetta eristyssairaiden sali. Kahteen väliseinään puhkaistiin ovet. Itäpuoliset salit alakerrassa olivat sotilasojennuskomppanian käytössä (kolme salia) ja naisia varten (kaksi salia). Yläkerran porrashuoneen ulkoseinän puolella keskiakselissa oli päivystävän lääkärin huone ja kanslia. Länsipäässä oli neljän hengen potilashuone, mutta muuten koko yläkerros oli varattu kahdeksan hengen potilassaleille. Alakerran keskimmäiseen holviin tehtiin keittiö. Myös välskärioppilaat majoitettiin tähän rakennukseen.\n\n1880-luvulla leikkaussaliin asennettiin asfalttilattia. Leikkaussali oli toisessa kerroksessa porrashuoneen sivussa, ulkoseinällä. 1890-luvulla portaikkoon suunniteltiin kaminalämmitystä. Pienten valurautaisten jaloilla seisovien kaminoiden hormit puhkaistiin portaiden sivuseiniin. Tarttuvien tautien osastot olivat portaan itäpuolella: lavantauti, syyhy ja veneeriset taudit, yksi sali kutakin tautia sairastaville. Seinien syvennyksiin suunniteltiin omat käymälät kullekin osastolle. 1800-luvun lopun korjaustyöt koskivat pääasiassa vesi-, viemäri- lämmitys- tai käymälöiden ilmanvaihtoasioita. Varsinaisia kantaviin rakenteisiin kajoavia muutoksia oli vähän. 1910-luvulla käymäläsiivet modernisoitiin.\n\nSuomen armeijan aikana rakennuksen keskiosaa korotettiin kolmannella kerroksella. Vanha porrashuone purettiin ja uusi kapea porras rakennettiin pienempään tilaan lähemmäs ulko-ovea. Osa ikkunoista suurennettiin.\n\nMerisotakoulun aikana rakennuksessa on ollut koulun keittiö ja ruokala sekä opetus- ja hallintotiloja. Talvella 1993-94 kolmanteen kerrokseen sisustettiin uusi auditorio.\n\nSeija Linnanmäki 14.2.1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 156\nVuonna 1927 rakennusnumero D 3\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 10a-c LÖS 21.\nMV SL Tutkimusasiakirjat Pikku Mustasaari.\nMV SL VIK D 101-170d 532 533.\nVA VSA 15798 17044 17095 17098.\n\nKuvat:\n\nMV SL VIK D 102 ja 103. Kaksi erilaista suunnitelmaversiota vuodelta 1820."@fi ;
        poi:poiType      poio:sairaala ;
        wgs84:lat        "60.15002754266217" ;
        wgs84:long       "24.980079007148788" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7584>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Strömsin kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        wgs84:lat         "60.1989457957623" ;
        wgs84:long        "25.0666931558248" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7584" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7823>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:47:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8298>
        dcterms:modified  "2010-02-07T03:57:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7918>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Brander, Signe"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7918" .

rky:p475  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kolkanniemen pappila on Virtain ja Punkalaitumen pappiloiden ohella luonteenomainen esimerkki 1800-luvun lopun rakennustaiteellisista tavoitteista ja sillä on tärkeä merkitys hahmoteltaessa pappilarakentamisen historian kokonaiskuvaa.\n\nKolkanniemen pappila on rakennettu loitolle varsinaisesta kirkonkylästä, kun taas kappalaisen pappila on läheisessä yhteydessä kirkkoon. \n\nKolkanniemi sijaitsee Saarijärven Pappilanlahteen työntyvän niemen kärjessä pappilan maatilaan kuuluneiden peltojen ympäröimänä ja sillä on maisemallinen näköyhteys järven takana sijaitsevaan kirkkoon. Rakennus on ajalleen tyypillinen huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat.\n\nPappilaan liittyy myös laaja puisto ja puutarha."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.725466515,25.158934175 62.726634259,25.159314661 62.727653086,25.156944437 62.730435485,25.159864586 62.729479762,25.166887102 62.726851394,25.169275156 62.724724294,25.167178578 62.724559552,25.166180150 62.725466515,25.158934175" ;
        poi:history       "Saarijärven pappilaksi hankittiin 1639 Kolkanniemen tila, joka oli erotettu Kantala-nimisestä tilasta 1610. Pappilan päärakennus rakennettiin 1898-1904, koska 1794 valmistunut vanha pappila ei enää vastannut papiston virkataloista 1892 annettua asetusta. Vanha päärakennus siirrettiin pihan itäsivulle toimimaan palvelusväen asuntona ja talousrakennuksena. Piirustukset pappilan rakentamiseksi teki Vaasan lääninarkkitehti K.V. Reinius 1897, mutta jo 1901 arkkitehti Bertel Jung muutti  rakenteilla olevan pappilan suunnitelmia. \r\n\r\nPappilaa korjattiin J. Kurosen ja E. I. Sarasen suunnitelmien mukaan 1953, kun se siirtyi Saarijärven kunnan omistukseen. Vuosina 1953-1984 rakennuksessa toimi lastenkoti ja sen jälkeen se siirtyi yksityisomistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k729 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=364" ;
        skos:prefLabel    "Kolkanniemen pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9873>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Särkyvää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9396> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9875> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2507> ;
        th:lisatietoa     "Seurapiirivaimo on kadonnut. Rikospoliisi Mikko Vuorella on pian edessään murhatutkijan painajainen: Tapaus ilman ruumista.\n\nHenkilökohtaisten ongelmiensa kanssa kamppaileva Mikko uskoo päässensä yhteiskunnan valtarakenteisiin ulottuvan salaliiton jäljille. Kehenkään ei voi luottaa. Tero Sompin seitsemäs jännitysromaani on matka ihmismielen pimeimpiin puoliin.\n\nwww.myllylahti.fi\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9873" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p92>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Tenalji von Fersen, leipomo- ja pumppuhuoneosa"@fi ;
        dc:created        "2012-05-25T07:10:57.381+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T14:22:54.822+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p6768 , koko:p5035 , koko:p39603 , koko:p14904 ;
        poi:assetID       "B17c" ;
        poi:description   "Kunnostustöiden yleisiä periaatteita\n\n1990-luvulta jatkuneen korjaus- ja muutostyön tärkeimpiä periaatteita on ollut tehdä vain välttämätön, säästää alkuperäistä materiaalia ja käyttää vain sellaisia materiaaleja, joita ennenkin on käytetty ja jotka eivät haittaa rakenteiden toimintaa tai lisää niiden suolapitoisuutta. Lisäyksistä on tehty poistettavia. Kunnostustöitä on tehty vaiheittain rakennuksen kestoa, rakenteiden muutoksia sekä käytön tarpeita seuraten.\n\nMassiivisiin tiilirakenteisiin on muun muassa rakennuksen sijainnin, käyttöhistorian ja rakenteiden vaurioiden vuoksi kertynyt erittäin paljon suoloja ja kosteutta, ja pinnat ovat pahasti rapautuneita. Tiilien suoloja ja sisäilman muutosten vaikutusta tiilien rapautumiseen on tutkittu paljon muun muassa tenalji von Ferseniin rakennetussa koehuoneessa. Kolmevuotisen, kansainvälisen, EU-rahoitteisen TvF-tutkimuksen raportti julkaistiin vuonna 2002.\n\nLeipomon ja myllyn perustusten osaksi jätetyn paikalla olleen vesivarastorakennuksen, Wattenarsenalin rakenteet keräävät edelleenkin ympäristön vajovesiä ja aiheuttavat kosteuden nousua tiilirakenteisiin. Näitä vesiä poistamaan asennettiin porakaivoon pumppu. Kaikkia tarvittavia rakenteellisia korjaustoimenpiteitä, kuten maa-aineksen vaihtoja alapohjarakenteissa kosteus- ja suolavaurioiden vähentämiseksi ja korjaamiseksi, ei voida tehdä rakennuksen antikvaarista arvoa vähentämättä.\n\nJuhlasalin korjaus- ja muutostyöt vuosina 1998-2002\n\nSuomenlinnan sisemmässä bastionikehässä sijaitseva tenalji von Fersen kuuluu saarten arvokkaimpiin rakennuksiin, ja sen holvatut salit ovat linnoituksen komeimpia.\n\nEnsimmäisessä vaiheessa vuonna 1998 suuri varasto kunnostettiin konsertti-, juhla- ja kongressitilaksi enintään 240 henkilölle. Toisessa rakennusvaiheessa, talvella 1999-2000 rakennettiin salin aputilat, juhlasalia palveleva laitoskeittiö, salin taakse asunto-osaan. Kolmannessa vaiheessa vuosina 2001-02 asennettiin vesikiertoinen patteriverkosto pääosaan rakennusta.\n\nVaikeiden rakennusfysiologisten ongelmien lisäksi on uusien teknisten asennusten, hissin ja palomääräysten toteuttaminen ja paloturvallisuuden parantaminen vaatinut poikkeavia ratkaisuja, runsaasti suunnittelua ja seurantaa.\n\nRakennuksen keskiosa on antikvaarisesti arvokkaiden tilojen ketju, johon aputiloja ja määräysten mukaista hissiä ei tiloja pilaamatta voida sijoittaa. Yleisöwc:t onkin rakennettu “ulos” pihapiirissä oleviin avoimiin maapohjaisiin kasematteihin Bastioni Sethissä, jossa jo 1800-luvulla olivat tenalji von Fersenin kasarmia palvelevat vessat ja keittiöt. Wc-tilat tehtiin siten, että luonnonkivinen tynnyriholvi jää koskemattomaksi. Vammaishissi sijoitettiin rakennusrungon ulkopuolelle takapihalle volyymiltään mahdollisimman pienenä kuiluttomana nostimena.\n\nSalin alkuperäinen tiililattia oli pahoin rapautunut eikä olisi kestänyt käyttöä. Lattian suojaksi rakennettiin uusi lankkulattia, johon tehtiin salin kaikki tekniset asennukset; vesikiertoinen lattialämmitys, sähköasennukset, tietoliikenne ja äänentoisto. Salin muunneltava valaistus toteutetaan siirreltävillä, himmennettävillä jalkalampuilla. Salissa on painovoimainen ilmanvaihto, jossa pääosin vanhoihin aukkoihin asennettuja koneistettuja säleikköjä avataan ja suljetaan kosteus- ja lämpötila-anturien antamien tietojen mukaan. Säätely haluttiin tehdä ilman koneellista ilmanvaihtoa ja monimutkaista tekniikkaa, koska se hävittäisi rakennuksen arvoa ja hiljaisuuden tuomaa tunnelmaa.\n\nSalin rapautuneet holvit puhdistettiin ja jätettiin ainakin toistaiseksi rappaamatta. Näin salin ilme ei ratkaisevasti muuttunut ja käytön aiheuttamia muutoksia tiilipinnoilla voidaan seurata. Vaimennetulla lankkulattiarakenteella ja jättämällä holvit rosoisiksi, rappaamattomiksi saatiin tilan ääniteknisesti ongelmallisesta muodosta huolimatta saliin hyvä akustiikka.\n\nRakennuksen paloturvallisuutta parannettiin, mm. välipohjien palosuojaverhouksilla ja palo-osastoinnilla. Juhlasaliin asennettiin nopeasti reagoiva näytteenottojärjestelmään perustuva savuilmaisinjärjestelmä.\n\nVanhoja puuttuvia rakenteita korvaavat uudet rakennusosat, mm. ovet on tehty entistäen tai vanhaa muotokieltä mukaillen, mutta kokonaan uudet osat ovat uusia oman aikansa rakenteita. Salin uudet varusteet suunniteltiin kaikki irrotettaviksi. Eri käyttötilanteisiin mukautuvien kalusteiden tuli olla kevyitä ja pinottavia.\n\nJulkisivuja on kunnostettu useana vuonna. Ikkunat ja osa tiilijulkisivuista kunnostettiin kesällä 1996-97. Korkea luonnonkivinen, tulipalojen vaurioittama puolustusmuuri kunnostettiin vuosina 1997-2005.\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Heikki Lahdenmäki\nAntikvaarinen valvonta: Museoviraston Suomenlinnan yksikkö/ Helena Rosén\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Järvinen Kari ja Nieminen Merja, arkkitehdit SAFA/ Merja Nieminen\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nLVI-suunnittelija: Projectus Team/ Juha Åberg\nSähkösuunnittelija: Projectus Team/ Pertti Vikman\nAkustiikkasuunnittelu: Insinööritoimisto Akukon Oy/ Henrik Möller\nKonservaattori: Museoviraston rakennushistorian osasto/ Päivi Eronen\nPääurakoitsija: Rakennusliike R.Muhonen Oy\nLvi-urakoitsija: Kouvolan putkityö Oy\nSähköurakoitsija: ABB Installaatiot Oy sähkönordström\nSäätölaiteurakoitsija: Kiinteistöautomatio K & K Oy\n\nMyllysalin, leipomon ja korppukuivaamon korjaus- ja muutostyöt vuosina 2004-2005\n\nVuosina 2004–05 leipomo kunnostettiin nähtävyydeksi ja konsertti- ja juhlasalin väliaika- ja näyttelytiloiksi sekä mylly sivutiloineen väliaikakahvioksi, kokoustilaksi ja pienimuotoiseen teatterikäyttöön.\n\nSuuren ristiholvin muodostaman myllytilan on alun alkujaan jakanut puinen välipohja kahteen kerrokseen. Myllysalin toisen kerroksen takatiloihin tehtiin nyt uusi yhteys siten, että muistumaksi alkuperäisestä välipohjasta rakennettiin pieni, kolmionmuotoinen parvi ja kauan umpeen muurattuna ollut oviaukko leipomon ja myllytilan välillä avattiin.\n\nLeipomon ja porrashuoneiden seinissä on jopa yli 30 kalkkimaalikerrosta, jotka ovat pahasti vaurioituneita ja suurelta osin pohjastaan irronneita. Leipomon atmosfääri ja yleisilme haluttiin kuitenkin säilyttää ahavoituneessa asussaan. Maalaukselliset seinäpinnat konservoitiin ja kunnostettiin. Maalikerroksia kiinnitettiin kalaliimakäsittelyllä. Rikkinäisiä tiiliä vaihdettiin, ja pinnaltaan rikkoutuneita tiiliä paikattiin kalkkirappauksella ja retusointimaalauksella. Myllysalin ristiholvin nurkassa korjattiin halkeama, jonka oli aiheuttanut kantavan luonnonkiviholvin lävistys, ja holvi osittain ohutrapattiin ja kalkkimaalattiin.\n\nLeipomon alkuperäinen, kalanruotoon ladottu tiililattia oli purettu 1960-luvulla, ja lattiana oli osin tiilinen aluslattia, osin robusti, luonnonkivinen perusmuuri. Uusi lattia tehtiin nyt vanhan aluslattian kaltevuutta mukaillen alkuperäiseen korkoon tiilistä, jotka oli purettu 1900-luvun alun asuintalon ullakon palopermannosta. Tiilet ladottiin hiekka-alustalle suodatinkankaalla suojatun vanhan lattian päälle ja saumattiin hydraulisella, pigmentoidulla kalkkilaastilla. Kaikki sähköasennukset tehtiin lattiarakenteessa.\n\nLeipomon toisen kerroksen päätilassa ei ollut lattiaa vaan tilapäinen kulkusilta vanhojen, mahtavien välipohjapalkkien katteena. Sinne tehtiin uusi lankkulattia, jonka alle sijoitettiin kaikki tekniset asennukset.\n\nMyllysalin eri-ikäisistä ja -aineisista osista koostuva lattia säilytettiin ja kunnostettiin. Vuonna 1915 tehdyn sähköaseman lattian keraamista laatoitusta paikattiin, vanhat lattiakanaalit katettiin uusilla teräslevykansilla ja muuntajien alla olleet lattiakaivolliset, betoniset painanteet täytettiin pigmentoidulla erikoisbetonivalulla. Myllyn sivutiloissa säilytettiin vanhat betonilattiat. Muuntamon vanhat lattiakanaalit sopivat luontevasti asennusreiteiksi.\n\nVanhoja, puuttuvia rakenteita korvaavat, uudet rakennusosat, kuten ovet, on tehty entistäen tai vanhaa muotokieltä mukaillen, mutta kokonaan uudet osat ovat uusia, tämän päivän rakenteita. Kaikki vesipisteitä ja ilmanvaihtoa tarvitsevat keittiö- ja wc-tilat, jotka palvelevat lähinnä henkilökunnan tai teatterin pukutiloina, rakennettiin Myllysalin takatiloihin; yleisö-wc:t sijaitsevat bastioni Sethin kasemateissa samassa pihapiirissä.\n\nTenalji von Fersenin juhlatilat on suunniteltu vähäiseen ympärivuotiseen, pääosin kesällä tapahtuvaan käyttöön, mutta leipomo on varattu vain nähtävyydeksi. Uuneineen ja kerroksellisine maalattuine pintoineen se kertoo ainutlaatuisella tavalla rakennuksen alkuperäisestä käytöstä, hyötyrakennuksesta linnoituslaitteen osana.\n(Merja Nieminen)\n\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Leena Häkli\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto rakennushistorian osasto/ Helena Rosén\nArkkitehtisuunnittelu: Kari Järvinen ja Merja Nieminen, arkkitehdit SAFA/ Merja Nieminen\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nLaastiasiantuntia: Tureida/ Thorborg von Konow\nLvi-suunnittelu: Projectus Team Oy/ Juha Åberg\nSähkösuunnittelu: Projectus Team Oy/ Erkki Hakanen\nPäärakoitsija: Rakennus Oy Wareco\nSähköurakoitsija: Vartiokylän sähkö Oy\nLVI-työt: Suomenlinnan hoitokunta\nSäätölaiteurakoitsija: Arealtek Oy\nLeipomon konservointityö: Suomenlinnan hoitokunta/ Riitta Karjalainen ja Sari Salo\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennuksen vanhin rakennusvaihe ajoittuu jo 1750-luvun alkuun, jolloin nykyisen leipomo-osan paikalle alettiin rakentaa vesivarastorakennusta, jonne oli tarkoitus kerätä Suuren Linnanpihan rakennusten katoilta kertyvä sadevesi. Rakennus esiintyy suunnitelmissa vuodesta 1752 lähtien ja jo vuonna 1756 sen perustus on esitetty valmiina, tosin alkuperäisestä suunnitelmasta jonkin verran typistettynä. Tämä rakennushanke ei edennyt perustusten rakentamista pidemmälle. 1980-luvulla suoritettujen kaivaustöiden aikana osia tästä rakennuksen vanhimmasta rakennusvaiheesta saatiin kuitenkin esiin.\n\nVuonna 1759 alkoi telakan pumppuhuoneen rakentaminen suuren kaleerialtaan lounaisosaan. Vuoteen 1761 mennessä oli pumppuhuoneeseen louhittu kaksi kaivoa, jotka olivat yhteydessä telakka-altaisiin holvatun käytävän välityksellä. Telakka-altaiden tyhjennystä varten oli kaivojen yläpuolella kaksi hevosvetoista pumppukoneistoa, joiden avulla vesi johdettiin puista kourua myöten holvattuun maanalaiseen käytävään, ja tätä kautta bastioni Sethin ja kurtiini Polhem-Hamiltonin alitse mereen. Alkuvaiheessa rakennus oli yksikerroksinen ja pumppukaivojen päällä olleet ristiholvit oli katettu väliaikaisin puukatoin.\n\nUusi vaihe tenalji von Fersenin historiassa alkoi vuonna 1773. Tuolloin alettiin toteuttaa J.M.Sprengtportenin johdolla laadittua yleissuunnitelmaa, joka sai kuninkaan virallisen vahvistuksen vuonna 1774. Vesivarastohankkeesta luovuttiin ja sen ja pumppuhuoneen väliselle alueelle, kaleerialtaan etelälaidalle alettiin rakentaa suurta leipomorakennusta, joka valmistui pääosin vuonna 1775. Rakennus oli kaksikerroksinen ja siihen yhdistettiin myös pumppuhuone kaksikerroksiseksi korotettuna. Kerrosten yläpuolella oli avoin rintavarustuksella varustettu ampumatasanne. Rakennuksen itäpäätyyn rakennettiin komea, telakan puolella hiekkakivin kehystetty portti.\n\nRakennuksen keskiosassa sijaitsivat leivinuunit, ja niiden yläpuolella puolikerroksen tavoin korppukuivaamo. Itäpäädyssä sijaitsi hevosvetoinen jauhinmylly, ja pumppuhuoneen päällä suuri holvattu varastotila. Rakennuksen toisessa kerroksessa oli työ- ja varastohuoneita.\n\nVuosina 1796-1802 koko rakennusta korotettiin niin, että entisestä ampumatasanteesta muodostui kolmas, vesikaton alla oleva ullakkokerros.\n\nVenäläisen kauden alussa rakennus oli entisessä käytössään, mutta 1830-luvulla lämmittämätön ullakko muutettiin kasarmitiloiksi. Leipomoa käytettiin yhä entiseen tarkoitukseensa, mutta jo vuonna 1843 mainitaan sekä telakan hevospumpun että jauhinmyllyn olevan rikkoutuneita ja poissa käytöstä. Krimin sodan pommituksessa rakennuksen ylin kerros vaurioitui niin pahoin, että se purettiin ja jäi tämän jälkeen vain matalaksi ullakoksi peltikaton alle. Rakennus oli edelleen leipomo-, verstas- ja asuinkäytössä. 1880-luvulla pumppukuilut täytettiin maalla ja pumppuhuoneeseen tehtiin asfalttilattia ja se sisustettiin maneesiksi ampumaharjoituksia varten.\n\nVuoden 1915 jälkeen entiseen jauhinmyllytilaan rakennettiin keskussähköasema, joka oli käytössä vielä pitkään suomalaisellakin kaudella.\n\nSuomalaisen kauden alussa v. 1918 rakennus oli käytössä vankikasarmina, ja tämän jälkeen mm. sukellusvenelaivaston akkulataamona ja varastona ja myöhemmin Valmet Oy:n varasto- ja verstastiloina.\n\nVuonna 1964 rakennus siirtyi Muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan sähköpajaosastoa lukuun ottamatta. Samana vuonna syttyi sähköpajan pukuhuoneessa tulipalo, joka pääsi leviämään ullakolle ja tuhosi suuren osan kattorakenteista. Vuonna 1966 alettiin suunnitella rakennuksen muuttamista Muinaistieteellisen toimikunnan toimisto- ja arkistotiloiksi, ja tässä tarkoituksessa käynnistettiin purkutyöt, joiden yhteydessä myöhemmin syntyneet väliseinät, kaikki lämmitysuunit ja osa lattiarakenteista purettiin. Myös vanhat rappauskerrokset poistettiin. Purkutöiden yhteydessä purettiin myös pumppuhuoneeseen venäläisten toimesta rakennettu lattia, ja aloitettiin pumppukaivojen ja vedenpoistotunnellin esiinkaivaminen. Työt saatettiin tältä osin päätökseen vasta vuonna 1976.\n\nNäistä purkutöistä lähtien rakennus on ollut poissa käytöstä eräitä kesätapahtumia lukuun ottamatta.\n\nTenalji von Fersenin läntisimmän, pumppuhuoneen ja puolibastioni Hjärnen välille jäävän rakennusosan rakennushistoria alkoi myös jo 1750-luvun alussa. Tuolloin se oli tosin osa toista varustusta, bastioni Sethiä, ja käsitti sen oikean siiven ja kyljen yksinkertaiset puolustusmuurit.\n\nVuoden 1773 jälkeen länsiosan rakennushistoria on yhtenäinen pumppuhuone- ja leipomo-osien kanssa. Se rakennettiin alun alkaenkin asuinkäyttöön, ja on ollut pääosin tässä käytössä aina. Eräitä huoneita on käytetty myös varastoina ja verstaina.\n\nVenäläisellä kaudella rakennuksessa toimi lyhyen ajan sotilasvankila. Kuten Fersenin pääosakin, oli asuntosiipi vuosisadan alkupuolen meriviraston hallinnassa, mutta vuoden 1831 jälkeen sitä käyttivät mm. insinööri-, invalidi- ja tykistöjoukkojen osastot.\n\nVuonna 1918 rakennus oli käytössä vankikasarmina, kuten leipomosiipikin.\n\nRakennus on ollut pääosin asuinkäytössä koko suomalaisen kauden.1960-luvulla asunnot kunnostettiin arkkitehti Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan. Tällöin niihin asennettiin öljykeskuslämmitys. Vuonna 1989 rakennuksessa suoritettiin uusi peruskorjaus, jolloin niihin asennettiin ensimmäisen kerran myös vesijohdot ja viemärit.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nTenalji von Fersen esiintyy kartoissa ja selostuksissa usein vain kirjaimella K tai N 72, venäläisen kauden lopulla N 27.\nVuonna 1918 vankikasarmi n:o 9\nVuoden 1927 rakennusnumero B III 58\n\nLähteet:\nEricsson, Ernst, 1939. Det fasta försvaret i Finland.\naf Hällström, Olof, 1986. Viapori, Sveaborg, Suomenlinna.\nPettersson, Lars, 1951. Suomenlinnan telakan vaiheita.\nKA VSA 17044 45554 14905 14440.\nKrA Översiktskartor, V 74 78 83 169 170 176 178 179 190-193 200-202 205 206 207 214 217a b 341 356 363 364 365.\nMV SL VIK B 448-518.\nKommodori Eero Pakkalan tiedonanto 15.9.1986.\n"@fi ;
        poi:history       "Rakennuksen vanhin rakennusvaihe ajoittuu jo 1750-luvun alkuun, jolloin nykyisen leipomo-osan paikalle alettiin rakentaa vesivarastorakennusta, jonne oli tarkoitus kerätä Suuren Linnanpihan rakennusten katoilta kertyvä sadevesi.\n\nVuonna 1759 alkoi telakan pumppuhuoneen rakentaminen suuren kaleerialtaan lounaisosaan. Vuoteen 1761 mennessä oli pumppuhuoneeseen louhittu kaksi kaivoa, jotka olivat yhteydessä telakka-altaisiin holvatun käytävän välityksellä. Telakka-altaiden tyhjennystä varten oli kaivojen yläpuolella kaksi hevosvetoista pumppukoneistoa, joiden avulla vesi johdettiin puista kourua myöten holvattuun maanalaiseen käytävään, ja tätä kautta bastioni Sethin ja kurtiini Polhem-Hamiltonin alitse mereen.\n\nUusi vaihe tenalji von Fersenin historiassa alkoi vuonna 1773. Tuolloin alettiin toteuttaa J.M.Sprengtportenin johdolla laadittua yleissuunnitelmaa. Vesivarastohankkeesta luovuttiin ja sen ja pumppuhuoneen väliselle alueelle, kaleerialtaan etelälaidalle alettiin rakentaa suurta leipomorakennusta, joka valmistui pääosin vuonna 1775. Rakennus oli kaksikerroksinen ja siihen yhdistettiin myös pumppuhuone kaksikerroksiseksi korotettuna. Kerrosten yläpuolella oli avoin rintavarustuksella varustettu ampumatasanne. Rakennuksen itäpäätyyn rakennettiin komea, telakan puolella hiekkakivin kehystetty portti.\n\nTenaljin kaksikerroksisessa keskiosassa on leipomon kuusi suurta leivinuunia ja niiden päällä holvattu korppukuivaamo sekä työtiloja. Itäpäädyssä on ollut hevosvetoinen viljamylly.\n\nVenäläisen kauden alussa rakennus oli entisessä käytössään, mutta 1830-luvulla lämmittämätön ullakko muutettiin kasarmitiloiksi. Leipomoa käytettiin yhä entiseen tarkoitukseensa, mutta jo vuonna 1843 mainitaan sekä telakan hevospumpun että jauhinmyllyn olevan rikkoutuneita ja poissa käytöstä. Krimin sodan pommituksessa rakennuksen ylin kerros vaurioitui niin pahoin, että se purettiin ja jäi tämän jälkeen vain matalaksi ullakoksi peltikaton alle. 1880-luvulla pumppukuilut täytettiin maalla ja pumppuhuoneeseen tehtiin asfalttilattia ja se sisustettiin maneesiksi ampumaharjoituksia varten.\n\nSuomalaisen kauden alussa v. 1918 rakennus oli käytössä vankikasarmina, ja tämän jälkeen mm. sukellusvenelaivaston akkulataamona ja varastona ja myöhemmin Valmet Oy:n varasto- ja verstastiloina.\n\nKun myllytila vuonna 1915 muutettiin sähköasemaksi, ampuma-aukot muurattiin umpeen ja tilaan tehtiin uudet, suuret kaari-ikkunat. Sittemmin se on toiminut varasto- ja työtiloina sekä muuntamona, jolloin sinne tehtiin lattiakanaalit.\n\nVuonna 1964 rakennus siirtyi Muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan, jonka johdolla tiloista purettiin lukuisia rakennushistoriallisia kerrostumia ja otettiin esille alkuperäinen tilarakenne. Näiden purkutöiden jäljiltä rakennus oli 1990-luvun loppuun asti käyttämättömänä kylmänä “purkurauniona”."@fi ;
        poi:photo         "http://media.onki.fi/1/8/1/saha/suomenlinna/0_2636956260354042339.jpg" , "http://media.onki.fi/8/4/0/saha/suomenlinna/0_-8678943346067572657.JPG" , "http://media.onki.fi/4/1/8/saha/suomenlinna/0_-6429535526038818343.JPG" , "http://media.onki.fi/2/7/5/saha/suomenlinna/0_-5161370333144867096.jpg" ;
        poi:poiType       poio:leipomo ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p62> , <http://ldf.fi/history/kb/p5903> ;
        poi:webPage       "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401728\n" ;
        wgs84:lat         "60.14479385732632" ;
        wgs84:long        "24.982927513122604" .

rky:p809  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.060181481,20.800179152 63.063779229,20.800280357 63.064783197,20.803640994 63.063946745,20.807832176 63.062363836,20.809101403 63.060286825,20.803985839 63.060181481,20.800179152" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus , poio:pihapiiri , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Rönnskär, luotsisaari)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_621>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:09+0300" .

[ dcterms:description  "Kullervo puhuu miekalleen-patsas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4387> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6613>
] .

[ dcterms:description  "Temppelin arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7513> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7497>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8035>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Ullankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1600348252473" ;
        wgs84:long        "24.9543902983923" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8035" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1547>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Issakainen, Sakari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/issakainen-sakari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5531>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Puistolan vanha Niittytie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä sijaitsi 1940-luvulla Puistolan Niittytie? Puistolan alue liitettiin vuonna 1946 suuressa alueliitoksessa Helsinkiin, tuolloin alueella oli jo vakiintunut tieverkosto nimineen. Vuonna 1952 alueelle vahvistettiin väliaikainen kadunimistö. Vuonna 1969 monet alueen kadunnimet saivat nykyisen muotonsa.\n\nKoska Niittytietä ei löytynyt Helsingin Kadunnimet 1-3 teoksista eikä käytössämme ollut muitakaan lähteitä esimerkiksi karttoja, joista asia olisi selvinnyt, lähetimme kysymyksenne Helsingin nimistösuunnittelijalle, jolta saimme seuraavanlaisen vastauksen:\n\nNiittytie on kulkenut suunnilleen nykyiseltä Vanhalta Puistolantieltä Nummisuutarinpuistoon seuraten aluksi Viitasuontietä ja sitten Topiaksentietä. Teiden sijainnit ja muodot ovat poikenneet silloin nykyisistä, ja Nummisuutarinpuiston tienoo oli peltoa.\n\nLähistöllä ovat sijainneet esimerkiksi Niittykuja Toivolantie, Laaksotie ja Valtatie.\n\nMonia nimiä jouduttiin vaihdettiin vuonna 1946 tapahtuneen alueliitoksen jälkeen, koska samoja nimiä oli eri puolilla kaupunkia. Silloin kuten nykyisinkin oli voimassa käytäntö, että Helsingissä ei ole samannimisiä katuja,jotta sekaannuksilta vältyttäisiin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9329> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-puistolassa-sijaitsi-40-luvulla-ni" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7245> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8115>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1095>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1896743~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_881>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:38:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7820>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Triviaalikoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7787> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1696021023607" ;
        wgs84:long        "24.9546342393033" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7820" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8295>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Täältä tullaan elämä!" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8294> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7785> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1980." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2jxy/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8293> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8252> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8292> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8295" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8534>
        dcterms:modified  "2010-01-28T11:59:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5791>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Asumishistoriani Pääkaupunkiseudulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Moi! Pääkaupunkiseudulla tähän mennessä jo varsin monessa osoitteessa asuneena tulinkin eräänä päivänä pohtineeksi, olisiko tämä jo kertynyt asumishistoriani jossain viranomaisen takana tallessa? Tai siis varmastikin on, mutta kysymys kuuluukin, että mihin virastoon tai rekisteriin tai vastaavaan olisi oltava yhteydessä, että saisi oman osoitehistoriansa selville? Helsingin osalta vanhoja osoitetietojaan voi kysellä Kaupunginarkistosta. Kaupunginarkistossa säilytetään Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteriä, josta löytyy kaikkien Helsingissä asuneiden osoitetiedot vuosilta 1907 - 1973. Tuoreempia asumistietoja voi tiedustella Helsingin maistraatilta. Vantaan ja Espoon osalta kannattaa kysellä sikäläisiltä maistraateilta.\n\nJos käytössäsi on sirullinen henkilökortti voit Väestörekisterikeskuksen maksuttomassa palvelussa tarkastaa tietoja, joita sinusta on talletettu väestötietojärjestelmään mukaan lukien asuinhistoriatietosi.\n\nHelsingin maistraatin yhteystiedot: http://www.maistraatti.fi/maistraatit/Etela-Suomen-laani/Helsingin-maistraatti/Helsingin-maistraatti/\nKaupunginarkiston yhteystiedot: http://www.hel.fi/hki/tieke/fi/Kaupunginarkisto" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9415> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9416> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/moi-paakaupunkiseudulla-tahan-mennessa" .

rky:p1008  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. \n\nLiperin Lamminniemen nykyinen  punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella.\n\nLiperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. \n\nTohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908.\n\nKiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta.\n\nKesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa.\n\nVoiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja.\n\nLieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.883636559,29.844704678 61.884682483,29.842342652 61.885794756,29.842336915 61.887287457,29.841588545 61.889226910,29.842521305 61.889227273,29.842790554 61.888942409,29.843802199 61.886069609,29.855436909 61.884093030,29.857251949 61.881897595,29.857297074 61.880152613,29.849634187 61.883636510,29.844637343 61.883636559,29.844704678" ;
        poi:history       "Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa. \r\n\r\nLiperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k248 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1110" ;
        skos:prefLabel    "Pohjois-Karjalan hovit (Mäntyniemi)"@fi .

rky:p711  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.472830035,26.976322010 60.472547385,26.977550603 60.471805509,26.977483786 60.471422482,26.977108051 60.470596030,26.976979968 60.469610821,26.977624513 60.469367867,26.976914121 60.469760297,26.975179707 60.470666821,26.975280990 60.472830035,26.976322010" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Redutti Pitkäsalmi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8629>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kalliala, Aake"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8629" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6839>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:34+0300" .

[ dcterms:description  "Säätytalon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4299> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6983>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8794>
        dcterms:modified  "2010-03-08T18:50:36+0300" .

rky:p1268  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo ovat saleineen, näyttämöineen ja lämpiöineen kokoontumis- ja kulttuurirakennuksia, jotka kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.\n\nPääkaupungin keskustaan 1970-luvulla valmistunut Finlandia-talo on kansallinen juhlatalo ja kansallinen symbolirakennus muiden ympäristön vastaavien rakennusten kuten Eduskuntatalon, Kansallismuseon ja Helsingin rautatieaseman tavoin. Finlandia-talo on myös vakiintunut kansainvälisten kongressien pitopaikka. \n\nArkkitehti Alvar Aalto on alkuaan suunnitellut Finlandia-talon osaksi Töölönlahden kulttuurirakennusten rivistöä, mutta Aallon Helsingin keskustasuunnitelmasta vain Finlandia-talo on toteutunut. Carraran valkoisella marmorilla ja osittain mustalla graniitilla verhottu rakennus sijaitsee kaupunkirakenteesta irrallaan puistossa, jonne konserttitalosta ja kongressisiivestä koostuvaa rakennusta lähestytään juhlavasti. Konserttisali erottuu muita tiloja korkeampana. Päähuonetilat, 1750-paikkainen konserttisali ja 350-paikkainen kamarimusiikkisali, sijaitsevat salikerroksessa ja hallintotilat parvekekerroksessa. Valkoisten marmoripintojen juhlistamat, Töölönlahdelle avautuvat aulatilat ovat muunneltavissa erilaisiksi tilayhdistelmiksi tilaisuuksien mukaan ja kongressisiiven kaksi salia voi yhdistää yhdeksi tilaksi.\n\nFinlandia-taloa ympäröi Hakasalmen puisto. Hakasalmen 1843 rakennetussa huvilassa on toiminut Helsingin kaupunginmuseo 1911 alkaen. \n\nHelsingin kaupunginteatteri on modernin teatterisuunnittelun edustava esimerkki. Teatterin julkiset yleisötilat avautuvat ympäröivään puistoon ja Eläintarhanlahden vesimaisemaan  suurten lasiseinien kautta. Vaaleilla muotoklinkkereillä verhotuista julkisivuista näyttämö erottuu tornimaisena muuten horisontaalisesta, maisemaan sopeutetusta rakennusmassasta. \n\nKulttuuritalo on Suomen ensimmäinen kongressi- ja konserttikäyttöön suunniteltu rakennus Alppiharjun kaupunginosassa. Rakennus kuuluu arkkitehti Alvar Aallon punatiilikauden päätöihin. 1950-luvulla rakennetun teräsbetonirunkoisen Kulttuuritalon vapaamuotoisen viuhkamaisen saliosan kaareva julkisivumuuri on verhoiltu punatiilellä, joka on Alvar Aallon tarkoitusta varten muotoilema erikoistiili. 1500 hengen salia vastapäätä oleva suorakaiteinen viisikerroksinen toimistosiipi on julkisivuiltaan lasia ja kuparia. Sali- ja toimistosiipeä yhdistää sisääntuloaula- ja kokous- ja luentosaliosa. Rakennuksen osat kehystävät kivettyä sisäpihaa, pihalla olevassa suihkulähteessä on Wäinö Aaltosen kupariveistos \"Suomalaisen työmiehen käsi\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.177087532,24.933635745 60.174444099,24.935170538 60.174232135,24.934725193 60.174099192,24.934388777 60.173842001,24.933761634 60.174414420,24.933267009 60.176162157,24.931486889 60.176443197,24.931092744 60.177087532,24.933635745" ;
        poi:history       "Kulttuuritalo rakennettiin Suomen kommunistisen puolueen (SKP) juhla- ja kokoontumistiloiksi sekä puoluetoimistoksi. 1958 valmistunut talo toteutettiin suurelta osin talkoovoimin. Alkuaikoina talossa toimi erilaisia kerhoja, elokuvateatteri sekä urheiluseura. Akustiikaltaankin onnistunut pääsali oli alusta alkaen tärkeä konserttitila ja Radion sinfoniaorkesteri oli pitkään Kulttuuritalon vuokralaisena vuodesta 1963. Kulttuuritoiminnasta vastasi Kulttuurityö ry 1990-luvun alun SKP:n konkurssiin ja rakennuksen omistajanvaihdokseen asti. Sen jälkeen rakennuksesta vuokrattiin korkeakoulu- ja virastokäyttöön.\r\n\r\nHelsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun 1961 voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennuttajana oli Helsingin kaupunki ja rakennus luovutettiin Helsingin teatterisäätiön hallintaan 1967. Lisärakennus valmistui 1989 suunnittelijanaan Arkkitehdit Oy Timo Penttilä - Kari Lind - Sakari Tilanterä.\r\n\r\nFinlandia-talon suunnittelu aloitettiin 1962 ja toteutettiin 1967-1971. Laajennusosa eli kongressisiipi valmistui 1975, jolloin Suomi järjesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen. Julkisivujen korjaus aloitettiin 1990 ja valmistui 1999. Ainoastaan Finlandia-talo toteutui Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmassa 1961 suurta, viuhkamaista keskustoria ympäröineestä kulttuurirakennusten rivistä. \r\n\r\nHakasalmen puistossa, Finlandia-talon vieressä paljastettiin presidentti Kekkoselle omistettu muistomerkki  2000. Muistomerkistä 1997 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti kuvanveistäjä Pekka Jylhä ehdotuksellaan Lähde."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:teatteri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4664" ;
        skos:prefLabel    "Finlandia-talo,  Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo (Finlandia-talo)"@fi .

rky:p971  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa.\n\nAhvenkoskella, Kymijoen itäpuolella Pyhtäällä, on venäläisten rakentamia rajalinnakkeita ja vallituksia vanhan maantien ja rajanylityspaikan turvana. Joen länsirannalla Ruotsinpyhtään puolella on ruotsalaisten rakentamia linnoitteita.\n\nRuotsulan redutti on venäläisten 1743 jälkeen Kymijoen rantaan rakentama. Ruotsulan maavallitus on turvannut strategisesti tärkeää ylityspaikkaa, jossa maantie haarautuu kohti etelää Anjalaan ja länteen kohti Iittiä. Ruotsulan vastarannalla on ollut ruotsalaisten rakentama Keltin redutti, joka on myöhemmin tuhoutunut.\n\nVillikkalan keskeneräiseksi jäänyt linnake on Kustaan sodan jälkeen ruotsalaisten rakentama 1793-1794. Sen ulkovarustukset on rakennettu Elimäki-Anjala -maantien turvaksi sen molemmin puolin.\n\nSippolanjoen varrella on puolestaan venäläisten 1791 rakentama Liikkalan varustus, joka on rakennettu suojaamaan Haminasta Anjalaan johtavaa maantietä. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Eteläisessä linnakkeessa on neljä puolibastionia pohjoisen linnakkeen ollessa epäsäännöllinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.865623453,26.599794845 60.867737824,26.603277444 60.867930972,26.606072649 60.867216802,26.606934910 60.864589914,26.602131108 60.865623453,26.599794845" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa pitkin. Ruotsi rakensi Kymijoen rajalinnakkeiden lisäksi Sveaborgin merilinnoituksen (Suomenlinna) sekä Loviisan-Svartholman kaksoislinnoituksen. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti puolestaan Taavetin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773 nykyisen Luumäen kuntakeskuksen paikalle.\r\n\r\nRuotsin kuningas Kustaa III käynnisti 1788 sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta ns. Kustaan sota päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän keisarinna Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat eli ns. Suvorovin kanavat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1717" ;
        skos:prefLabel    "Kymijoen rajalinnakkeet (Ruotsulan vallit)"@fi .

blue_route:s09  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p40> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pohjolankadulle tultuaan Anu jäi hetkeksi autoon istumaan. Hän ei ollut koskaan oikein ymmärtänyt, miksi Perttu niin ehdottomasti halusi asua vuokralla vanhassa puutalossa pienessä huoneessa ja keittiössä, mutta leveää lehmusten reunustamaa katua katsellessa oli myönnettävä, että siinä oli ehkä sittenkin jotakin.\" (S. 186.)" ;
  dcterms:description            "Petteri Väänänen ja näytelmän puvustaja Sariminna Elo asuvat yhdessä Käpylässä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8065>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"---Olet kadonnut vanha Rööperi, kadonnut/ elääksesi muistojeni kuvajaisissa lapsuuteni kesässä/ Katosit kuin vanhat vaahterat ja lehmukset pihoiltasi/ ränsistyit, sammaloiduit, lakkasit kukkimasta/ Katosit kuin sireenin tuoksu toukokuustasi/ kuin pihasoittajat pihamailla, lapset ympärillään/ Katosit kuin hevosten ja heinien tuoksu tallipihoilla/ kuin kalastajat rannoiltasi, kuin lapsuuteni auringonlasku/ Jätkäsaaren takaisten salmien, selkien, metsien hämärään/ Katosit kuin uni, kuin näytelmä kulisseistaan.---\" (s.37)" ;
  dcterms:description            "(jäähyväiset lapsuuteni Rööperille) - runo" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8531>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Villa Decker"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Deckerin huvila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat            "60.1811282896267" ;
        wgs84:long           "25.0321443820104" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8531" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9245>
        dcterms:modified  "2010-06-08T15:24:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6741>
        dcterms:modified  "2009-08-18T14:43:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6836>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Pakilan siirtolapuutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i62> ;
        wgs84:lat         "60.248577472915" ;
        wgs84:long        "24.9675905027303" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pakilan-siirtolapuutarha" .

rky:p1170  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.691487292,30.033299044 64.691709707,30.033299375 64.691740835,30.035896962 64.690851206,30.036786331 64.690534033,30.034559609 64.690788504,30.033075501 64.691487292,30.033299044" ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=947" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun vienalaiskylät (Murhijärvi)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Eero Salmela, Korva-Nurminen ja Macho-Mertala joivat kahden ja puolen euron tuoppejaan. Kokoonpano ei olut mitenkään vakio, vaan se vaihteli sen mukaan miten kukin pääsi tai ehti baarin takapöytään. Tietysti se edellytti myös rahaa, omaksi tai velaksi hankittua.\" (s. 52)" ;
  dcterms:description            "Suhosen vakipaikka, jossa hän näkee ja kuulee kaikenlaista mielenkiintoista. Suhonen myös sulautuu hyvin kantajengiin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7791> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8483>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8791>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Meritullinkatu 32"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pesä, asunto-osakeyhtiö" , "Asunto-osakeyhtiö Pesä" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1753631564712" ;
        wgs84:long           "24.957919012803" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/meritullinkatu-32" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Meet me in Stockholm, we'll mess around.\nTake a real slow boat to Helsinki Town." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i768> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i441>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "James Puhto-Ren"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/james-puhto-ren" .

rky:p1504  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Östensön laamannintalo vuodelta 1778 on maamme vanhimpia säilyneitä tuomarin virkataloja. Virkatalon maille 1902 perustettu Östensön entinen orpokoti on varhaisia yksityisen hyväntekeväisyysliikkeen sosiaalisia laitoksia. Koulukodin rakennuskanta kuvastaa valtion lastenhuollon rakennusperinnettä ja siinä näkyy virkatalo- ja laitosrakentamisen historiallinen jatkuvuus 1700-luvulta toiseen maailmansotaan asti.\n\nÖstensö on yksi kuudesta valtion koulukodista. Purmojoen varrella sijaitsevan koulukodin vanhin rakennus on 1778 valmistunut entinen laamannin virkatalo, kaksikerroksisen pohjalaistalo, jonka toinen kerros perustuu rakentamisaikana suosittuun karoliinisen pohjakaavaan. Koulutoimintaa varten 1910-1914 valmistuneet, lääninarkkitehti Alfred Wilhelm Stenforsin suunnittelemat rakennukset ovat yksikerroksinen koulurakennus, aumakattoinen navetta, talli sekä joukko ulkorakennuksia. Pihapiirin eteläpuolella on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema kolmikerroksinen rapattu oppilasasuntola vuodelta 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.623578853,22.793957402 63.623712878,22.793884396 63.623828388,22.794075244 63.624145079,22.794619886 63.624731878,22.795696428 63.624897348,22.796114016 63.625025414,22.796537146 63.625133706,22.797073690 63.625215094,22.797581728 63.625272549,22.797963163 63.625277078,22.798216112 63.624984969,22.799124360 63.624412555,22.800294172 63.623410008,22.800325481 63.623065696,22.800052312 63.622536836,22.799197773 63.622235988,22.798548961 63.621971815,22.795455084 63.622446573,22.794769287 63.623104565,22.794294264 63.623578853,22.793957402" ;
        poi:history       "Ruotsin vallan vakiintuessa keskiajalla Suomesta muodostettiin yksi laamannikunta, joka jaettiin kahteen osaan 1435 ja edelleen viiteen osaan 1776. Tuolloin perustetun Vaasan ja Oulun laamannikunnan laamanniksi nimitettiin Gustaf Idman, joka sai virkatilakseen Isakaksen 1/4 manttaalin kruununtilan Östensön kylästä Pedersörestä.\r\n\r\nLaamanni Idman rakennutti Östensön tilalle päärakennuksen talousrakennuksineen 1778. Rakennuksessa oli päätetty pitää laamanninoikeuden istuntoja, joten se rakennettiin kookkaaksi ja näyttäväksi. Idmanin laamannikauden jälkeen talo oli ajoittain asumaton. Laamanninoikeus, joka toimi oikeushierarkiassa käräjäoikeuden ja hovioikeuden välissä, lakkautettiin Suomessa 1868. Viimeisenä Vaasan ja Oulun laamannina toimi H.G. Aminoff 1859-1868, minkä jälkeen tilaa vuokrattiin.\r\n\r\nYhdistys turvattomien lasten kasvattamiseksi Suomessa (Föreningen för värnlösa barns uppfostran i Finland) vuokrasi Östensön tilan päärakennuksen, puutarhan ja osan talousrakennuksista 1902 ja perusti Östensöhön koulun, joka sai nimekseen Vaasan läänin kotikoulu (Vasa läns hemskola). Laamannintalo toimi laitoksen päärakennuksena vuoteen 1938. Laitos siirtyi valtiolle 1910 ja muuttui poikien turvakodiksi, jonka koulurakennus valmistui 1912. 1910-1920-luvulla tilalle rakennettiin useita talousrakennuksia. Asuntolarakennus Storgården valmistui 1938.\r\n\r\nÖstensön turvakodista tuli koulukoti (Östensö skolhem) 1947. Storgården korjattiin 1979-1980 ja vanha laamannintalo osin entistävin tavoittein 1984. Nimi muuttui Lagmansgårdeniksi 1988 ja VBU-center/ Lagmansgårdeniksi 1990-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4592" ;
        skos:prefLabel    "Laamannintalo ja Östensön koulukoti"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9839>
        dcterms:modified  "2012-05-14T15:43:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5163>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1859250~S9*fin> .

rky:p1764  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä Inarijärven ympäristössä. Asuinalue on pysynyt samana satoja vuosia, mahdollisesti kauemminkin. Teemakohteeseen on sisällytetty valikoima inarinsaamelaisten vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja ilmiötä kuvaavina esimerkkeinä.\n\nInarijärvi on pinta-alaltaan laaja, rikkonainen, saarinen ja kivikkorantainen järvi, jonka ympärillä on enemmän pieniä järviä kuin muualla maassa. Jäämeren läheisyys vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja harjujaksoilla on hyväkasvuista mäntymetsää. Inarijärven lounaisrannalla on jylhä kalliosaari, Ukonsaari, joka on ollut inarinsaamelaisten keskeinen kulttipaikka.\n\nInarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä. Harvalukuisen kyläyhteisön ja sen perheyksiköiden vuotuismuuton  reitistöt noudattivat luonnon kiertokulkua. Vakituisen talvipaikan lisäksi inarinsaamelaisilla oli yksi tai useampi kesäpaikka. Inarin saamelaisten muuttomatkat eivät olleet yleensä pitkiä, lyhimmillään vain muutaman kilometrin. Talvikylien paikat ovat olleet suojaisella metsäseudulla, pienten vesireittien varsilla, missä riitti polttopuuta ja laitumia poroille. Nukkumajoen varresta tunnetaan kymmenkunta talvikylänpaikkaa. Myös Kotkajärven seudulla on säilynyt maastossa merkkejä inarinsaamelaisesta asumisesta: alueella on löydettävissä lukuisia kenttiä ja kotasijoja. \n\nInarinsaamelaista asutustyyppiä hyvin kuvaavia esimerkkejä Pielpajärven kirkko ympäristöineen, Nangujärven Niliniemi, Nuoran Juhanin asuinkenttä, Tsarmivuonon Ala-Mustola, Tsarmilompolon Keski-Mustola, Nuoran Juhanin paikka, Nangujärven Niliniemi sekä Turvejärven Pekkala, Nitsijärven Pekkala ja Kotkajärvi.\n\nJo käytöstä jääneitä kohteita, jotka edelleen kuvaavat hyvin inarinsaamelaisten vuotuismuuton asuinpaikan valintaa, ovat  esimerkiksi Kaurinsaari (kesäpaikka) ja Juutuan ranta (talvipaikka), Säisaari (kesäpaikka) ja Nukkumajoki (talvipaikka), Kutujärvi (kesäpaikka) ja Kenttäsaari (talvipaikka).\n\nInarinsaamelaista talvikyläpaikkaa kuvaa hyvin Pielpajärven kirkko ympäristöineen. Inarinsaamelaisasutukseen liittyvä, 1600-luvulle asti periytyvä kirkonpaikka on vanhan kulkureitin varressa, nykyään tiettömän taipaleen takana Ison Pielpajärven rannalla. Pielpajärven kirkko on Taka-Lapin vanhin rakennus. Kirkon luona on ollut talvikylä, vanha markkinapaikka ja sittemmin jo jäljettömiin hävinneet pappilan rakennukset. Paikalla on säilynyt muutama 1960 luvulla uudelleen rakennettu kirkkotupa. Pielpajärven ristikirkon matala kellotorni on liitettynä kirkon läntiseen ristipäätyyn. Tervatuissa ulkoseinissä on vaakalaudoitus ja tornin kellokerros on punamullattu. Kirkkosalissa on laakea valkoiseksi maalattu lautaholvi ja valkoiset hirsiseinät. Kirkon huolellisesti tehty kiinteä sisustus niukkoine värityksineen on 1840-luvulla tehtyjen uudistustöiden mukaisessa asussa.\n\nKesäpaikat, joita on voinut olla useampi, ovat olleet kala-apajien vuoksi Inarijäven ja sen suurimpien sivuvesien ranta-alueilla. Perinteisillä, heinää kasvavilla asuinkentillä on säilynyt osa alkuperäisestä rakennuskannasta, johon ovat kuuluneet asuinrakennusten lisäksi saunat, aitat, navetat, ladot, lammaspuurat, kalakellarit ja kalankuivatustelineet.\n\nUudistilojen perustamisvaiheessa yhtenäisestä talvikyläasumisesta luovuttiin. Perustettaviin tiloihin sisällytettiin usein sekä varsinainen tilanpaikka että entinen kesäpaikka. Jotkut luopuivat jo tällöin vuotuismuutosta. Uudistilojen perustamisvaihetta edustavat Nuottamajärvi (talvipaikka) ja Nuoran-Juhani Mahlattinuoran rannalla (kesäpaikka), Keski-Mustola Tsarmilompolon rannalla (talvipaikka) ja Ala-Mustola Tsarmivuonon rannalla (kesäpaikka), Tullusjärvi (talvipaikka) ja Sikasto Tsarminiemessä Inarijärven rannalla (kesäpaikka), Juutuan ranta (talvipaikka) ja Kaurinsaari (kesäpaikka), Nukkumajoki (talvipaikka) ja Säisaari (kesäpaikka) sekä Nellimin Kutujärvi (talvipaikka) ja Kenttäsaari (kesäpaikka). Kruununmetsätorppien perustamisvaiheesta ovat esimerkkeinä Turvejärven Pekkala (talvipaikka) ja Nitsijärven Pekkalat (kesäpaikka)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.677282940,28.012964240 68.676326686,28.015054404 68.675369542,28.015306260 68.673943170,28.012124024 68.671939057,28.009670574 68.670831459,28.005092485 68.670952214,28.002866656 68.671671090,28.002504894 68.672859190,28.005610048 68.674012063,28.004578979 68.675648799,28.006555989 68.677282940,28.012964240" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen varsille. Inarinjärven alueen saamelaisväestön muuttoasutusjärjestelmää säätelivät pääasiassa kalastukseen liittyvät vuotuiskiertotarpeet. \r\n\r\nEnsimmäiset asiakirjatiedot inarinsaamelaisista ovat 1550-luvulta. Inarin saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Inarin lapinkylään. \r\n\r\nMyöhäisrautakaudella Inarin arkeologisessa materiaalissa kuvastuvat vilkkaat kauppayhteydet. Arkeologisen tutkimusaineiston perusteella Inarin alueella oli keskiajalla useita pieniä peuranpyyntiä, kalastusta, keräilyä ja turkisten hankintaa harjoittavia pyyntiyhteisöjä, jotka saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa usein. \r\n\r\nRajaseudulla sijainnut Inarin lapinkylä joutui aikanaan maksamaan veroja jopa kolmelle valtakunnalle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Inarinsaamelaisten perinteisesti asuttamaan alueeseen kohdistui 1700-luvulta lähtien suomalaisen uudisasutuksen painetta. \r\n\r\nInarinsaamelaista perinteistä tapaa asuttaa lapinkylän alueita leimasi vuotuiskierto, maat ja vedet olivat sukujen nautinnassa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa inarinsaamelaisten asuin- ja elinpiiri muuttui sukualueista uudistiloiksi ja kruununmetsätorpiksi. Monet uudistilaoikeuden hakijat pyrkivät saamaan uudistilan paikan vanhoille kalakentilleen. Usein sekä vanha kesäpaikka että talvipaikka sisällytettiin uudistilaan. Ensimmäiset uudistilat Inariin perustettiin 1740-luvulla, mutta toiminta voimistui 1830-luvulta lähtien. Uudistilojen perustamiseen huokuttelivat siirtyminen metsästyksestä karjanhoitoon ja yritys turvata vanhat oikeudet. Inarin 120 uudistilasta runsaasti yli puolet oli inarinsaamelaisten perustamia.\r\n\r\nRajasulku 1852 lopetti inarinsaamelaisten mahdollisuuden käydä kalassa Varanginvuonolla Norjan puolella. Rajasulun jälkeen alueelle myös siirtyi pohjoissaamelaisia, koska laiduntaminen Norjan puolella jouduttiin lopettamaan. Toisen maailmasodan jälkeen alueelle asutettiin Petsamon alueen kolttaväestöä. Myöhempiä asutustoimia alueella säätelivät porotilalaki ja luontaiselinkeinolaki ja kolttalain muutokset.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko laajan Kemin seurakunnan alaiseen Inarin kappeliseurakuntaan rakennettiin 1646-1648 ja se sijaitsi nykyisen Pielpajärven kirkon koillispuolella. Vuodesta 1747 kappeliseurakunta oli Utsjoen alainen. Kirkko rakennettiin Anders Hellanderin johdolla 1754-1760 ja läntisen ristivarren edessä oleva kellotapuli vuosina 1763-1765. Kirkko jäi pois käytöstä 1888, jolloin itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Inarijärven rannalle syntyneen asutuksen yhteyteen. Pielpajärven kirkkoa   kunnostettiin 1975-76 perinteisiä työtapoja noudattaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216" ;
        skos:prefLabel    "Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Niliniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9242>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "I sat with my woman outside the high house of ministry" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9239> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9238> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9242" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7452>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7547>
        a                 th:Sarjakuva ;
        rdfs:label        "Emil ja Sofi: yhden yön muisto Helsingistä kesältä 1909" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7546> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7547" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ylhäällä kalliolla eduskuntatalo näkyi harmaana linnoituksena. Huurteisia pensaita vielä edessä. Sitten joukko: karvahattuisia miehiä, mustanheiluvana läjänä, tupakoi ja hyppeli leveiden kiviportaiden juurella.\" (s. 207)" ;
  dcterms:description            "Riku on mukana mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2025> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9741>
        dcterms:modified  "2011-08-01T14:45:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5757>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5CF4F542-1018-459A-B5FC-9D3966B7B0DA> .

rky:p438  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maarian keskiaikainen kivikirkko ja 1700-luvun pappila pihapiireineen kuuluvat maamme kirkollisen arkkitehtuurin keskeisiin muistomerkkeihin. Pappilan päärakennus on rakennettu kivestä ns. hyödyn aikakauden taloudellisten tavoitteiden mukaan. Maarian kirkko on yksi Aurajoen alajuoksun tiivistä keskiaikaisten kirkkojen ryhmää.\n\nAurajokeen laskevan Vähäjoen varressa, Räntämäen kylässä sijaitsevan Maarian kirkon vanhimmat osat lienevät 1300-luvun lopulta. Holvaus ja länsipäätyyn liitetty kellohuone ovat kokeneet muutoksia keskiajan jälkeen. Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on viisi traveeta. Keskilaiva on sivulaivoja leveämpi ja sen kaksi itäisintä tähtiholvia kohoavat muita ristiholveja korkeammalle. Kuori-ikkuna on säilyttänyt valoaukon tiilisauvastoa lukuun ottamatta keskiaikaisen muotonsa. Seinissä, holveissa sekä arkadikaarissa on runsasta primitiivistä maalauskoristelua, joka sisältää niin kirkollisia kuin profaanejakin aiheita. Triumfikrusifiksi on 1300-luvun jälkipuoliskolta. Itäikkunan edessä on tiilestä muurattu alttari tai saarnapulpetti. Daniel Sudroviuksen veistämä saarnastuoli on vuodelta 1662. Kiinteästä sisustuksesta penkit ovat 1870-luvulta, urkulehteri ja alttari kaiteineen 1980-luvulta.\n\nKirkkotarhaa ympäröivässä kiviaidassa on kaksi arkkitehti Charles Bassin piirtämää porttiholvia vuodelta 1803. Kiviaitaan liittyy itäpuolella kaksi hautakappelia, pohjoiskulmassa oleva on 1800-luvun alusta ja kuulunut Baer-suvulle. Toinen kappeli on 1780-luvulta. Kirkkomaalla on lisäksi professori A.M. Tallgrenin perhehauta, jolla on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema kivi. Arkkitehti Matti Aaltosen suunnittelema kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen perhehauta on vuodelta 1968.\n\nKirkon ja pappilan välistä kulkee keskiaikaisperäinen Varkaantie.\n\nMaarian pappilan rakennusryhmän muodostavat kivinen 1788 rakennettu kustavilainen, mansardikattoinen pappila, pappilan vanhempi asuinrakennus kellareineen, läpiajettava aitta-asuinrakennus sekä kaksi aittaa. Pihapiiri, jossa rakennukset muodostavat lähes umpipihaisen kokonaisuuden, on säilynyt lähes ennallaan 1700-luvulta lähtien. Pappilan päärakennus on sijoitettu pääty tien suuntaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.473849380,22.294135116 60.472901707,22.293997085 60.472982554,22.292530203 60.473038512,22.292126625 60.473173277,22.291632431 60.473295625,22.291227176 60.473158286,22.291096870 60.472999283,22.290684990 60.472927349,22.290197215 60.472906564,22.290059749 60.472715794,22.289626801 60.472685780,22.289109203 60.473107423,22.288336226 60.473331527,22.288161230 60.473694758,22.288385212 60.473937310,22.288563487 60.474369067,22.288627414 60.474675883,22.288472095 60.474787880,22.287886356 60.475025772,22.286886833 60.475515654,22.286167107 60.475857949,22.285911640 60.476235840,22.285777657 60.476416174,22.285798769 60.476885550,22.285825499 60.477210185,22.285952310 60.477609803,22.286210676 60.478218580,22.286644215 60.478609766,22.286887893 60.478814225,22.288471969 60.478821092,22.289989651 60.478600998,22.291492951 60.478169945,22.292552152 60.476839095,22.295160586 60.475449878,22.294165192 60.473876198,22.293049864 60.473849380,22.294135116" ;
        poi:history       "Maarian seurakunta on Suomen vanhimpia. Maaria toimi ensin piispan anneksina ja 1600-luvun lopusta vuoteen 1844 se oli Turun akatemian prebendipitäjä. Maarian kivikirkko rakennettiin keskiajan kuluessa useassa rakennusvaiheessa. Kirkon kattorakenteet ja kellohuoneen kellot tuhoutuivat 1876 sattuneessa tulipalossa. Kirkko restauroitiin 1984. \r\n\r\nMaarian kirkkoherroina toimivat monet akatemian professorit. Nykyisen pappilan rakennutti taloustieteen professori Samuel Kreander 1786-1788. Rakennuttamalla pappilan kivestä hän noudatti 1700-luvun ns. hyödyn ajan taloudellisia tavoitteita. Pappilan muuraamisesta ja rakentamisesta vastasi turkulainen muurarimestari Mats Arelin. Pappilan päärakennus korotettiin kokonaan kaksikerroksiseksi 1900-luvun alussa arkkitehti Carl Armfeltin suunnitelmin ja toiseen päätyyn lisättiin matala siipirakennus.\r\n\r\nYliopiston siirryttyä 1820-luvulla Helsinkiin Maariasta tuli lukion lehtoreitten palkkapitäjä aina vuoteen 1886 asti.  Alkuperäinen  käyttö kirkkoherran virkatalona loppui 1980-luvun alussa ja 1987-1988 pappilan rakennukset korjattiin Maarian seurakuntakeskukseksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:pihapiiri , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1868" ;
        skos:prefLabel    "Maarian kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9836>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Rakuunantie 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.1989052623079" ;
        wgs84:long        "24.8858679088707" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rakuunantie-3" .

<http://example/upload-base/#metadescription_250>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1629910~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p55>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:56" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:57" ;
        skos:prefLabel   "puolue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3205>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Koulun tie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6583> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3205" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Raiteilla kulkeva komeetta tekee reiän Kontulan tähtijärjestelmään. Ostoskeskuksen/ aukiolla vaihdetaan iltarukous pullolliseen minttuviinaa. Kuu värisee männyn-/ latvassa kuin paleleva kyyhky. --\" (runosta Kontula 2, s. 55)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1151> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7384>
] .

rky:p698  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.096702892,21.661909280 63.097000347,21.664071422 63.096642634,21.665370623 63.095868959,21.664084381 63.096358689,21.662440940 63.096533738,21.662018503 63.096702892,21.661909280" ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2225" ;
        skos:prefLabel    "Huutoniemen kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1058>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1614313~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'- Aloita maratonportista ja aja pohjoiskaarteeseen, jatka sieltä nopeudella jolla nuori nainen juoksee, jätä maalin kohdalle ja avaa laajaksi.' (s. 15)" ;
  dcterms:description            "Markus ja Pertti kuvaavat stadionilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9601> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8163>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:53:02+0300" .

rky:p340  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luodon kirkkoympäristö on poikkeuksellisen hyvin säilynyt Pohjanmaan sisäsaaristoon 1700-luvun lopulla perustetun kappeliseurakunnan kirkollinen miljöö. Tukholman Adolf Fredrikin kirkkoa muistuttava Luodon kirkko on arkkitehtuurihistoriallisesti merkittävä esimerkki siitä, kuinka rakennusmestari Jacob Rijf sovelsi akateemisen arkkitehtuurin barokkiklassista muotokieltä hallitsemaansa hirsirakennustekniikkaan.\n\nLuodon kirkko, tiiviisti asutettu Fagerudd sen kaakkoispuolella sekä Marieholmin pappilan rakennusryhmä sijaitsevat Luodon saaren itärannalla Söderholmenin suojaan jäävän Fageruddsvikenin rannalla.\n\nMaiseman dominanttina on puinen ristikirkko, joka on kokenut harvinaisen vähän muutoksia. Fageruddsvikenin rannalla, kirkon eteläpuolella on Marieholmin pappila, jolla on ehyt maisemayhteys kirkkoon. Pappilan päärakennuksen nykyasu kahdeksankulmaisine kuisteineen on 1800-luvun loppupuolelta. Pihapiiriin kuuluu talli, navetta, ulkohuone, leikkimökki sekä kirkkoherranvirastona toimiva renkitupa.\n\nVälittömästi kirkon itäpuolella, lahden pohjukassa on maanjakotoimituksilta säästynyt, tiivis kirkonkylän neljän kantatalon muodostama maatilaryhmä. Talot ovat sijoittuneet kirkon ohi johtavan maantien varrelle niin, että päärakennukset seisovat rivistönä tonttien ylälaidalla ja talousrakennukset muodostavat tonttien tiehen laskeutuvat sivurajat. Rakennukset sijaitsevat vieri vieressä kapeilla tonteilla, jotka jatkuvat sektorimaisesti peltoina kohti etelää ja merenlahtea.\n\nLuodon kirkko on erivartinen, sisäviistein varustettu ristikirkko. Ristivarsien päistä aumatun paanukaton keskeltä kohoaa neliskulmaiselta jalustalta kahdeksankulmainen keskustorni, johon kellot on sijoitettu. Kirkkosalissa seinät on jäsennöity parittain asetetuilla toskanalaisilla pilastereilla, jotka kannattavat voimakkaasti ulkonevaa palkistoa, jonka friisiosa on sileä. Perinteiset sidehirret on jätetty pois ja sisänurkat on tehty kaksikertaisin hirsiseinin. Ristikeskuksessa on kalottimainen välikattokupoli, jonka keskellä olevassa pyörylässä on kullattu aurinko. Alttarilaite ja saarnastuoli kuuluvat kirkon alkuperäiseen kiinteään sisustukseen. Ikkunoissa on säilynyt lyijypuitteiset pienet lasiruudut."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.749507805,22.789017496 63.751895978,22.787551721 63.755473850,22.791686068 63.755714334,22.795826763 63.754407173,22.796863779 63.750355272,22.795359628 63.749197825,22.797701093 63.747029651,22.797029107 63.745930971,22.789741091 63.749507805,22.789017496" ;
        poi:history       "Luoto perustettiin Pietarsaaren kappeliksi 1787 ja Luodon kirkko rakennettiin 1785-1789 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla, joka oli valittu 1784 Länsipohjan lääninrakennusmestariksi. \r\n\r\nLäntiseen ristivarteen rakennettiin urkulehteri 1909. Kirkko kunnostettiin arkkitehti Krister Korpelan suunnitelman mukaan 1964. Työ käsitti lämmityksen ja valaistuksen ohella sisämaalauksen.\r\n\r\nPappilan rakennusta jatkettiin 1800-luvun loppupuolella. Renkituvassa toimi aikoinaan yksi Suomen ensimmäisistä postikonttoreista. Pappilaan 1800-luvun alussa perustettu puutarha oli aikansa mallipuutarhoja.\r\n\r\nLuodon seurakunta itsenäistyi 1864."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k440 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:tie , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1654" ;
        skos:prefLabel    "Luodon kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8258>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Haapaniemenkatu 6"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Teatterikorkeakoulu" , "Haapaniemenkadun hissitehdas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8259> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1814477965313" ;
        wgs84:long           "24.9592773267625" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8258" .

poi:municipality  a   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment  "Valitaan ONKI:sta kunnat-ontologiasta."@fi ;
        rdfs:domain   poi:Address ;
        rdfs:label    "municipality"@en , "kunta"@fi ;
        rdfs:range    <http://www.yso.fi/onto/kunnat> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6468>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:47+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p253>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Itäinen siipirakennus (Noakin arkki)"@fi ;
        dc:created        "2012-05-29T07:55:19.963+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T13:44:10.004+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p49613 , koko:p30906 , koko:p33985 , koko:p36235 ;
        poi:description   "Ajankohtaista\n\nNoakin arkin peruskorjaus toteutetaan neljässä vaiheessa, porrashuone kerrallaan, vuosina 2005-2010. Ahtaat ja huonokuntoiset kylpyhuoneet ja keittiöt korjataan ja ajanmukaistetaan. Talotekniset järjestelmät uusitaan: kylmävesijohdot ja viemärit uusitaan, lämminvesiverkosto rakennetaan ja sähköasennukset uusitaan. Kellarin maapohjaiset holvit kunnostetaan varastoiksi. Peruskorjauksen yhteydessä pienimmät asunnot yhdistetään suuremmiksi, joilloin asuntojen lukumäärä vähenee 32:sta 30:een.\n\nKaikki pinnat käsitellään perinteisin työtavoin ja materiaalein. Vanhat ikkunat ja ovet kunnostetaan, lankkulattiat maalataan tai laseerataan, seinät maalataan tai tapetoidaan ja uunit kunnostetaan.\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Leena Häkli\nArkkitehtisuunnittelu: Kari Järvinen ja Merja Nieminen, arkkitehdit SAFA/ Merja Nieminen\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co/ Eero Kotkas\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimito Leo Maaskola Oy/ Jussi Tuomola\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Suunnittelukaari Oy/ Klaus Korpela\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helena Rosén\nRakentaja: Suomenlinnan hoitokunta/ vastaava työnjohtaja Erkki Ripatti\nLVI-urakoitsija: Kouvolan Putkityö Oy\nSähkötyöt: Suomenlinnan hoitokunta\nMaalaustyöt: Maalityö Apollo Oy\n\nKerrosala: 4350m²\n"@fi ;
        poi:history       "Historia\n\nRakennus on ainoa toteutunut osa Ehrensvärdin vuonna 1764 laatimasta suunnitelmasta Armeijan laivaston linnanpihaksi.\n\nAlkuperäisen suunnitelman mukaan rakennus olisi ollut kolmikerroksinen ja tasakattoinen ja kattoa olisi kiertänyt balustradikaide. Varsin erikoinen detalji tässä suunnitelmassa oli katon muotoilu siten, että sadevesi saatettiin koota putkistoa pitkin lyijyisiin keruusäiliöihin. Kun rakennus valmistui harjakorkeuteensa, se katettiin kuitenkin tilapäisellä puukatolla. 1770-luvulla rakennusta korotettiin ja katto rakennettiin satulakatoksi. Muutos merkitsi luonnollisesti myös sitä, että vedenkeruujärjestelmästä luovuttiin. 1780-luvulla rakennus korotettiin nelikerroksiseksi.\n\nRakennuksen ulkoarkkitehtuuri on Suomenlinnassa poikkeuksellisen komeaa. Kapeamman runko-osan päädyissä on kulmapaviljongit ja puistoon, ts. alkuaan Amiraliteetin aukiolle, suunnattu julkisivu ja eteläpääty ovat rikkaasti koristellut. Pohjakerros on rustikoitu ja pyörökaaristen ikkuna- ja ovisyvennysten lisäksi pääjulkisivua on elävöitetty myös ovaalinmuotoisin koristesyvennyksin. Rustikoidut pilasterit ja toisen kerroksen hiekkakivin kehystetyt ikkunat julkisivun ja päädyn keskiakselissa täydentävät koristelun. Rakennuksen arkkitehtuurissa on nähtävissä vaikutteita hovi-intendentti Carl Hårlemanilta. Viaporissa rakennuksen suunnitteluun osallistui myös A.E.Gete, jonka vastuulla oli myös rakennustöiden valvonta.\n\nVenäläisellä kaudella rakennuksessa tehtiin useita perusteellisia korjaustöitä. 1860-luvulla uusittiin kattorakenteet ja savupiiput. Välipohjarakenteet ja porrashuoneet korjattiin 1880- ja 90-luvuilla. Alkuperäiset portaat purettiin kokonaan ja uudet kiviportaat ja porrastasanteet rakennettiin rautakiskojen varaan. Myös kaikki uunit uusittiin vuonna 1889.\n\nSotavankileirin aikana rakennus oli käytössä vartiopataljoonan ja siviilivartioston kasarmina, paikallismajurin miehistön kansliana, varastona ja upseerien asuntoina. Lisäksi sinne oli sijoitettu kirjasto, satamakonttori ja reviirisairaala.\n\nVankileiriajan jälkeen rakennus siirtyi puolustusministeriön hallintaan ja se on ollut käytössä henkilöstön asuntoina. Rakennukseen asennettiin vesijohto ja viemäri jo 1950-luvulla, mutta se oli puulämmitteinen aina vuoteen 1986, jolloin se liitettiin kaukolämpöverkostoon. Porraskäytävät maalattiin 1980-luvun alussa.\n\nRakennuksen sisätilat ovat erittäin hyvin säilyneet ja suuri osa vanhoista listoituksista, asuntojen ulko- ja sisäovista ja uuneista on edelleen tallella. Suurin osa näistä on kuitenkin peräisin venäläiseltä kaudelta, sillä 1800-luvun suurissa muutostöissä vanhimmat osat on usein uusittu.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 86\nVuonna 1918 rakennusnumero 93\nVuonna 1927 rakennusnumero C III 93\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA SÖS 7-9 12 48.\nMV SL VIK C 730-778.\n\nKuvat:\nSuunnitelmapiirustus vuodelta 1764. A.E.Gete.\nEhrensvärd museo. Reprokuva Tommi Mononen MV SL.\nJulkisivu länteen.Perttu Paulasto MV SL. "@fi ;
        poi:photo         "http://media.onki.fi/1/0/5/saha/suomenlinna/0_8056102760202079309.JPG" , "http://media.onki.fi/2/8/5/saha/suomenlinna/0_7637185005292504989.JPG" ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/history/kb/p1648> , <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p33> ;
        wgs84:lat         "60.14698356172288" ;
        wgs84:long        "24.988088083267257" .

[ dcterms:description  "Pirkko ja Janne vihitään Johanneksen kirkossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2805> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti (purettu 1960)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6901>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8757>
        dcterms:modified  "2010-02-24T14:17:03+0300" .

rky:p934  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon. \n\nHuvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) \n\nHelsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset. Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.  \n\nTullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi. Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. \n\nDegerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön. J.L.  Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836.\n\nJollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari. \n\nVillingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm. Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema. Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat.\n\nVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. \n\nEspoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia. Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.162651490,25.085664827 60.162044163,25.083522138 60.161995578,25.082951042 60.162090247,25.082573997 60.162964859,25.081740273 60.163528870,25.081707383 60.165395269,25.084815520 60.168379797,25.085754883 60.169955941,25.085305344 60.170176747,25.088942504 60.170123883,25.093169208 60.164246612,25.097993903 60.162733128,25.098157055 60.161515262,25.098207249 60.160629517,25.097053134 60.161852251,25.095068031 60.162207269,25.094733610 60.163314151,25.094365885 60.163668497,25.093554420 60.163956668,25.092462906 60.163975966,25.091446280 60.163853990,25.090995913 60.163777919,25.090247435 60.163721754,25.088614122 60.163367181,25.087783604 60.163229253,25.087267900 60.162651490,25.085664827" ;
        poi:history       "Pohjoismaissa ja Venäjällä kaupungissa asuvien säätyläisten ja porvarien tapa muuttaa kesäisin maaseudulle asumaan on vuosisatoja vanha. Koskemattoman luonnon arvostus liittyi yleisempäänkin 1700-luvun lopun eurooppalaiseen luonnon ihailuun. Vilkkaan kaupunkiasumisen vastapainoksi haettiin kesäisin rauhallista maaseutuasumista, mikä alkoi säätyläisten ja varakkaan porvariston keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella. Helsingin ympärille muodostuneen kesähuvila-asutuksen taustalla oli paitsi Suomen maiseman ”löytäminen” myös 1800-luvun alun uuden pääkaupungin nopea kasvu.\r\n\r\nEnsimmäiset saariston kesäasunnot olivat joko aatelisten maakartanoita tai kaupunkilaisten vuokraamia kalastajamökkejä tilapäiseen käyttöön. Varsinaisten huviloiden rakentaminen, osin suureellisin huvila- ja puutarhasuunnitelmin, käynnistyi 1860- ja 1870-luvulla. Huvilan paikan valintaan vaikuttivat maisemat, laivareitit ja näkymät laivareitille, laiturit ja kalastusmahdollisuudet.\r\n\r\nHuviloita rakennettiin 1870-1890-luvulla vilkkaasti etenkin Meilahteen ja Degeröhön (vuodesta 1946 Laajasalo) sekä Espoon saaristoon. Höyrylaivaliikenne Helsingistä Degeröhön alkoi 1837 ja myöhemmin se kehittyi säännölliseksi vuoroliikenteeksi, joka mahdollisti jopa työssäkäynnin pääkaupungissa. Höyrylaivaliikenne pysyi vilkkaana 1930-luvulle asti.\r\n\r\nTullisaaren Turholman kartanon vuokraajan ja sittemmin omistajan kauppaneuvos Henrik Borgströmin, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajan, kesänvietto Tullisaaressa alkoi 1838. Degerön Stansvikin kartanossa kesäasutus alkoi samoin jo 1800-luvun alkupuolella. Kesävieraiden määrä kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kartanoon rakennettiin lisää tilaa ja muutettiin vanhoja työväenasuntoja kesähuviloiksi. Ensimmäinen tontti, ns. Schaumannin huvila, vuokrattiin 1870-luvulla. Stansvikin hiekkatiet ja vanhat kaivokset mainitaan oivallisina kävelykohteina 1889 julkaistussa matkailuoppaassa.  \r\n\r\nHuvilapalstojen erottamista helpotti maanjakolainsäädännön lieventyminen 1864 ja 1883 annetuilla asetuksilla. Palsta oli maa-ala, joka lohkottiin rälssi- tai verotalosta. Lohkottujen palstojen lisäksi kesäasuntoja ja huviloita rakennettiin vuokratonteille. Degerön kartanoiden mailta oli 1800-luvun loppuun mennessä lohkottu 36 tonttia.\r\n\r\nPääkaupungin nopea kasvu nosti maan kysyntää ja hintoja. Ensimmäiset huvilatonttien välittämiseen erikoistuneet yhtiöt olivat 1910-luvun alkupuolella Espoossa Oy Suvisaaristo (Ab Sommaröarna) ja Helsingissä Ab Willinge. Yhtiöt palstoittivat hankkimansa maan huvilatonteiksi. Toimintaan liittyivät omat liikennöintiyhtiöt, jotka vastasivat omilla höyrylaivoilla huvilasaarten ja mantereen välisestä liikenteestä.\r\n\r\nOy Suvisaaristo osti Espoosta Moisön rälssitalon Pikku-Sikosaaren, Ison Sikosaaren, Pentalan ja Herrön. Oy Suvisaariston Moisön tilasta lohkottiin 1910- ja 20-luvuilla 120 huvilapalstaa. Vaikka Villinkiin rakennettiin ensimmäiset huvilat 1880-luvulla, oli saaressa vain vähän huviloita ennen Ab Willingen perustamista. Yhtiön palstoittamien tonttien myynti alkoi 1913. Tonttien myymisen sekä suunnitelmat suuresta Villingin kylpylä-, terveyskylpylä- ja kasinorakennuksesta keskeytti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana Itä-Villinki pakkolunastettiin ja sinne rakennettiin meririntaman tykkipattereita. Villingin palstoitus ja huvilayhdyskunnan rakentaminen jatkui sodan jälkeen uusien yhtiöiden voimin. Villingin huviloiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit ja rakennusmestarit. Huviloihin liittyivät puutarhat, joita suunnittelivat mm. Paul Olsson ja Bengt Schalin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin höyrylaivareittien kesähuvia-asutus (Itä-Jollas)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i168>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Bulevardille!" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6688> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6689> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6690> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6686> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/bulevardille" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6205>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Siltasaaren Villa" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Vuoden 1879 Helsingin puhelinluettelossa on isoisoisäni osoitteeksi merkitty \"Crolls villa å Broholmen\". Siis Siltasaarella. Onko tarkempaa tietoa tällaisen villan sijainnista tai kuvaa jostain saatavissa? Siltasaari (ruots. Broholmen) muodostui 1800-luvulla Kaisaniemen ja Hakaniemen välisessä salmessa sijainneesta kahdesta saaresta, Iso ja Pikku Siltasaari, jotka oli yhdistetty silloilla sekä Kaisaniemen että Hakaniemen suuntaan. Hakaniemen ja Siltasaaren välinen salmi täytettiin 1800-luvun lopulla. Pikku Siltasaari katosi ja isommasta saaresta tuli niemi.\n\nIsoisänne on siis voinut asua toisella näistä saarista. Siltasaaren historiasta kertovista teoksista ei kuitenkaan löytynyt mainintaa Crolls villasta." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7016> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Viikonnimi_Kallio" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/siltasaaren-villa" .

[ dcterms:description  "Sairaalan ja sen lisärakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8160>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Kylmä, Tarja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8160" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1672>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Hitsaaja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7769> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7770> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1671> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/hitsaaja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6370>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:39:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9208>
        dcterms:modified  "2010-06-07T12:01:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6465>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Erkko, Aatos"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/erkko-aatos" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6704>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:02:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1554>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1642090~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7179>
        dcterms:modified  "2010-03-23T17:22:07+0300" .

rky:p1133  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimineen Kimojokivarteen sijoittuvan tuotanto- ja teollisuusympäristöjen ketjun. Kimon ruukki, joka edustaa hyvin 1700-luvun ruukkiympäristöä patoineen, kankivasarapajoineen, ruukinkatuineen ja tuotantorakennuksineen, on ollut osa kautta maan ulottunutta ruukkien suuromistusta. Rautaruukkitoiminnasta alkunsa saanut Oravaisten tehdasyhdyskunta on yhtenäinen ja ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka rakennuskanta on pääosin peräisin 1900-luvun alkupuolelta. \n\nRöykasjärvestä laskevan Kimojoen varrella on noin viiden kilometrin matkalla useita peräkkäisiä koskia, joiden kaikkien rannoilla on ollut Kimon ruukkiin liittyviä tuotantorakennuksia, myllyjä, sahoja ja erityyppisiä rakenteita. Alimmasta vasarapajasta on noin kahdeksan kilometrin matka Oravaisten ruukille.\n\nKimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Alaruukki/Nedre hammaren, Keskiruukki/Mellanbruket ja Yliruukki/Övre hammaren). Niiden vesivoimaa säädellyt Röykasjärven rannalla oleva pato on yksi Suomen vanhimmista ja kookkaimmista. Luonnonkivipadon ulkomuurissa on ankkuriraudoin kirjaimet JJ ja RF (Johan Jennings ja Robert Finlay) sekä vuosiluku 1760.\n\nYläruukilla (Övre hammaren) on pato ja hyvin säilynyt 1784 rakennettu, myllyksi muutettu vasarapaja. Ruukinpaikan yläpuolella on käytöstä jäänyt tielinja ja komea kivisilta. Nykyisin alueella toimii Oravaisten teatteri.\n\nKeskiruukki/Mellanbruket eli Nyhammare on nuorin Kimon kolmesta kankivasarapajasta Mutta-nimisen kosken varrella. Rakennuksen seinässä on vuosiluku 1788 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim).\n\nAlaruukki/Nedre hammaren, Kimon ruukin varsinainen ydinosa, on sijainnut alimman kaksiosaisen kosken varrella. Siellä ruukkimaisema patoineen, patoaltaineen, ruukinkatuineen ja monine tuotantorakennuksineen on säilyttänyt hyvin 1700-luvun luonteensa. Ruukin päärakennuksen lisäksi siellä on käsipaja, mekaaninen verstas, joka rakennettiin nippupajan paikalle ja vasarapajan rauniot. Vasarapajasta on jäljellä noin puolitoista metriä paksut harmaakiviseinät ja niiden sisäpuolella voimakanavan rauniot sekä ahjojen pohjia. Pajan holvatun oven yläpuolelle on hakattu vuosiluku 1791 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim). Kosken vastakkaisella rannalla entisen puhallushuoneen paikalla on pieni tiilinen voimalaitos vuodelta 1920. Alaruukilla toimii nykyisin mm. taontapajoja ja museo.\n\nOravaisten tehdasyhdyskunnan nykyisen rakennuskannan pääosa on tekstiilitehtaan kukoistuskaudelta 1920-1930-luvulta. Punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä on entisen masuunin ja konepajan paikalla. Teollisuushistoriallisesti Oravaisten tehtaiden merkitttävin osa on punatiilestä 1922 rakennettu höyryvoimalaitos. Ruukinkadun rakenne on suurimmaksi osaksi hajonnut, ja kasarmityyppiset tekstiilitehtaan työväenasunnot on sijoitettu väljemmin tehtaan lähiympäristöön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.229924788,22.487680123 63.230400475,22.486623036 63.231332454,22.484490573 63.232270414,22.486009695 63.230140404,22.491201506 63.229114495,22.490378772 63.229924788,22.487680123" ;
        poi:history       "Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuuni rakennettiin melkein kymmenen kilometriä lähemmäksi merta, Oravaisiin. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta harkkorauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin masuunin rinnalla ajoittain Suomen suurin takkiraudantuottaja.\r\n\r\nKapteeni Lars Magnus Björkmanista (aateloituna Björkenheim) tuli Oravaisten ruukin omistaja 1818. Björkmanin omistajakauden alkuaika oli Oravaisissa merkittävien uudistusten aikaa. Björkmanin rakennuttama tunnusmajakka Oravaisten edustalla Stubbenin saarella Uudessakaarlepyyssä palveli ruukkien rahtilaivaliikennettä. Raudanjalostus päättyi Kimossa 1890-luvulla.\r\n\r\nOravaisten ruukin masuunin ja valimon lopettamisen jälkeen 1867 Oravaisten historiassa alkoi tekstiiliteollisuusvaihe 1885. Tekstiiliteollisuuden kukoistuskautta olivat erityisesti 1920-luku ja 1930-luvun alku. Yhtiön nimeksi tuli Oravaisten Verkatehdas Oy / Oravais Klädesfabrik Ab 1935. Päätuotteina olivat 1960-luvun keskivaiheilla jersey- ja crimplenekankaat. Vielä 1975 tehdas työllisti noin 430 työntekijää, mutta 1988 tekstiiliteollisuus loppui Oravaisissa. Vanhan tekstiilitehtaan tiloissa aloitti toimintansa maailman johtaviin hiomapapereiden valmistajiin kuuluva KWH-Mirka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k559 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:tuotantorakennus , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=908" ;
        skos:prefLabel    "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta (Yläruukki, Övre hammaren)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8754>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Mistä on mustat tytöt tehty?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8753> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8754" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2123>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Korttelin kuningatar" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8760> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=2140&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/korttelin-kuningatar" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6964>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i404>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki paras foxtrot" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i402> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9150> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9151> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9152> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-paras" .

rky:p1393  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.900391906,27.122531176 60.900375219,27.121824053 60.900960250,27.121786148 60.900953818,27.122445771 60.900391906,27.122531176" ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4178" ;
        skos:prefLabel    "Kaipiaisten rautatieasema (asemapäällikön talo)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pakilan Petsamoa, eli Länsi-Pakilan reunamia Välitalontien pohjoispuolella ja Pakilantien länsipuolella, alettiin rakentaa kolmekymmentäluvun lopulla.\" (S. 6.)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4923> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i62>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9110>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1921856~S9*fin> .

rky:p1727  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nastolan Salpausselän pohjoispuolisen alueen lukuisien järvien koskiin on keskittynyt 1500-luvulta alkaen merkittäviä myllymiljöitä, joiden nykyinen rakennuskanta muodostaa eheitä ja ajallisesti sekä toiminnallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia luonnonkauniilla paikoilla. Koskipaikkojen myllyt edustavat varhaisen teollisuuden rakennuksia, joiden lähiympäristöihin ovat liittyneet myös mylläreiden asuinrakennukset.\n\nImmilän mylly sijaitsee Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla. Paikalla toimineiden myllyjen ja sahojen vaikutuksesta kosken ympärille on rakentunut kylämäinen asutus. Myllyistä on säilynyt Immilän piirin 1901 valmistunut myllyrakennus. Tontilla on lisäksi kaksi kaksi myllärin asuntoa ja sepän asunto.\n\nKumian myllyt sijaitsevat Salajärven rannalla paikassa, jossa laskujoki halkaisee Salajärven ja Isokukkasen välisen kapean kannaksen. Kumian myllyn vanhempi, hirsinen myllyrakennus on 1890-luvulta ja korkea vehnämyllyrakennus 1930-luvulta. Tallin ja muuntajarakennuksen lisäksi kokonaisuuteen liittyy tien varrella oleva kivinen asuinrakennus.  \n\nSeestan 1830-luvulla rakennettu vesimylly sijaitsee Kivijärvestä Salajärveen laskevan Seestanjoen Sepänkoskessa. Hirsiseen myllyrakennukseen liittyy lähellä sijaitseva entinen myllärin asuinrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.036981701,25.871356029 61.036697197,25.871289811 61.036720962,25.869710499 61.036955768,25.869727630 61.036981701,25.871356029" ;
        poi:history       "Nastolan asutus keskittyi jo kivi- ja rautakaudella Salpausselän pohjoispuoliselle järvialueelle. Keskiajalla muodostunut kyläasutus keskittyi muutamaan järvien rannoille rakennettuun monitaloiseen kylään. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Nastolan kirkonkylässä oli 9 taloa, Immilässä 14 ja Uusikylässä 8. \r\n\r\nImmilän koski on ikivanha myllypaikka, jossa on ollut Immilän  ja Uudenkylän yhteismyllyjä 1600-luvulta alkaen. Kosken ääreen rakennettiin myös Uudenkylän rusthollin ja Arrajoen kartanon myllyt 1600-luvulla. Arrajoen kartanon saha aloitti sahaustoiminnan koskella 1700-luvun loppupuolella. Immilän myllymäelle asettui asumaan mylläreitä 1820-luvulta lähtien. Myöhemmin koskelle siirtyi useita käsityöläisiä, jolloin paikalle kasvoi pienimuotoinen myllykylä. Vielä 1950-luvun alussa koskessa toimi kolme myllyä, sähkölaitos ja kaksi sahaa.  Myllypaikan myllyjen ja sahojen toiminta päättyi 1950- ja 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuskantaa ja uittorännejä on purettu. \r\n\r\nNastolan kirkonkylän ja Kumian kylän tilalliset rakensivat jalkamyllyn Kumian kosken rannalle viimeistään 1500-luvulla. Ruuhimäkeläiset rakensivat myöhemmin, 1600-luvun lopulla, vastarannalle kylän oman kotitarvemyllyn. Kumian 1889 rakennetuttu mylly toimi aluksi vesirattaalla, joka korvattiin 1919 tehokkaammalla vesiturbiinilla.\r\n\r\nKumian vehnämylly suunniteltiin Itä-Hämeen maanviljelysseurassa 1933. Myöhemmin vastaavia korkeita vehnämyllyjä rakennettiin enemmänkin sähkö- tai höyrymyllyinä. Myllystä tuli Nastolan ja lähipitäjien suosituin ja se vaikutti olennaisesti vehnän viljelyn yleistymiseen seudulla. Kauppaneuvos S. Pajarinen rakennutti 1939-1941 kivisen asuinrakennuksen, jossa oli hänen asuntonsa lisäksi mylläreiden asuntoja. Myllyn yhteydessä toimi ryynimylly ja pärehöylä. Myllytoiminta päättyi 1964. \r\n\r\nSeestan 1600-luvulla perustetun kartanon vesimylly toimi Sepänkoskessa aina 1940-luvulle saakka. Myllärin asuntona oli kartanon torppa. Vanhan ratasmyllyn tilalle voimanlähteeksi tuli 1900-luvun alkupuolella turbiini."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k532 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4901" ;
        skos:prefLabel    "Immilän, Kumian ja Seestan myllyt (Seestan mylly)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7081>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:49+0300" .

rky:p94  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keravan vankilan vaiheet maan ensimmäisenä valtion kasvatuslaitoksena ja sen jälkeen nuorisovankilana ilmentävät nuoriin rikoksentekijöihin kohdistuneen julkisen vallan huolenpidon historiallista kehitystä. Monipuolinen ja hyvin säilynyt rakennuskanta ja kehystävien peltoaukeiden luonnehtima laitosmaisema vahvistavat laitoksen asemaa lastenhuollon ja vankilatoiminnan avainkohteena. \n\nKeravan vankila, alkuaan kasvatuslaitos, sijaitsee Keravanjoen viljelymaisemassa. Laitoksen monipuolista, monessa vaiheessa syntynyttä rakennusryhmää hallitsee päänäkymissä lehmuskujan päättävä, arkkitehtuuriltaan ilmeikäs kolmikerroksinen päärakennus 1880-luvulta. \n\nAlusta pitäen laitosalueelle on antanut leiman lähipiirin huoliteltu ja hyvin hoidettu, osin puistomainen ympäristö, joka toimii välittävänä vyöhykkeenä rakennusryhmien ja laitoksen toimintaa alusta pitäen palvelleiden peltoaukeiden välissä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.420689556,25.128191599 60.428123912,25.128858161 60.437102467,25.131475832 60.435797593,25.150749101 60.427481040,25.148070278 60.424162633,25.144171286 60.422605247,25.142317990 60.420689556,25.128191599" ;
        poi:history       "Suomeen ryhdyttiin perustamaan kasvatuslaitoksia sen jälkeen, kun vuoden 1889 rikoslaissa oli säädetty 7-14 -vuotiaiden määräämisestä tuollaisiin laitoksiin. \r\n\r\nEnsimmäinen, pojille tarkoitettu kasvatuslaitos avattiin 1891 silloisen Tuusulan kunnan alueella. Tämän Koivula-nimisen laitoksen perustamisvaiheen rakennuskanta, johon nykyinen päärakennus sisältyi, suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Florentin Granholmin johdolla ja toteutettiin 1888-1890. \r\n\r\nLaitosta täydennettiin tuntuvasti 1890-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosien rakennusvaiheissa, joiden eräänä perusteluna oli paikkaluvun lisääminen 70:stä 100:aan. Näissä rakennusvaiheissa laitokseen lisättiin suurehko talousrakennus, joka sisälsi mm. juhla-, rukous- ja ruokailusalin sekä laulu- ja voimistelusalin, sekä johtajan ja muun henkilökunnan asuintaloja, työ- ja pajatiloja, navetan (nykyinen kurssikeskus). Arkkitehtuurisuunnittelusta huolehti Yleisten rakennusten ylihallitus. \r\n\r\nKoivulan kasvatuslaitos muutettiin 1927 Keravan nuorisovankilaksi ja rakennuksiin tehtiin runsaasti muutoksia. Näkyvin ilmaus laitoksen muuttuneesta luonteesta oli päärakennuksen taakse 1930-luvun alussa valmistunut sellisiipi. Laitoksen uudempaa rakennuskantaa edustaa 1960-luvun nuoriso-osasto, joka sijaitsee hieman erillään päälaitoksesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k245 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:navetta , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=935" ;
        skos:prefLabel    "Keravan vankila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9205>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Helsingin Kaupunki. Kaupunginorkesteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9205" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6701>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Kivistö, Kalevi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kivisto-kalevi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7176>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Alvar Aalto en arkitektur som förgyller vardagen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6895> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7176" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2265>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9370>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:02:20+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Poliisitiedote. Henkirikos Alppilassa. Sunnuntaina 17.9. noin klo 16.30 surmattiin Porvoonkatu 21:ssä sijaitsevassa asunnossa helsinkiläinen nuorehko mies. Poliisi on ottanut kiinni teosta epäillyn, toisen nuorehkon helsinkiläismiehen. Henkirikosta tutkitaan murhana.\" (s. 25)" ;
  dcterms:description            "Tässä osoitteessa tapahtuvasta murhasta kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2485> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9394>
] .

<http://www.yso.fi/onto/event#contains>
        a              owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain    <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label     "contains event"@en , "sisältää tapahtuman"@fi ;
        rdfs:range     <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        owl:inverseOf  <http://www.yso.fi/onto/event#is_contained_in> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Timo Harjunpää"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9465" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6961>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1981" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6962> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6964> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6963> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1981" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7675>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_213>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p18>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Ekebladin paviljonki / Ehrensvärd-museo "@fi ;
        dc:created        "2012-05-28T07:31:34.772+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T14:21:24.648+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p38483 , koko:p32363 ;
        poi:assetID       "B40" ;
        poi:description   "Ekebladin paviljonki oli Susisaaren suuren linnanpihan pääterakennus, joka ympäröiviä bastioneja korkeampana ja julkisivultaan taitteisena arvokkaasti sulki valeperspektiiviaukion ylälaidan. Paviljonki rakennettiin linnanpihan ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1751-1756. Talo oli komendantin asuntona, kanslia- ja piirtämötiloina. Augustin Ehrensvärd asui rakennuksessa Viaporissa ollessaan. Ekebladin paviljongin takana oli vuosina 1761-1770 rakennettu korkea, nelikerroksinen Kenraalintalo. Rakennukset liittyivät toisiinsa Kenraalintalon matalien siipirakennusten välityksellä. Siipien väliin jäi pieneksi linnanpihaksi kutsuttu aukio.\n\n1800-luvun alkupuolella Susisaaren linnanpiha oli kuten Ruotsin vallan aikanakin hallintoaukiona ja Ekebladin paviljonkiin oli sijoitettu Viaporin komendantin huoneisto, kanslia, kirjurit ja arkisto, varastoja sekä upseerikerho. 1842 uusittiin taloon peltikatto. 1846 tehtiin peruskorjaus, lattiat korjattiin, uunit muurattiin uudelleen ja maalattiin sisäseinät.\n\nKrimin sodan pommituksessa linnanpiha vaurioitui pahoin, pommituksen jälkeen vain viisi huonetta oli asuinkunnossa, muuten talon ikkunat, ovet ja savupiiput olivat hajalla ja puuosat palaneet. Korjaustöihin ryhdyttiin ripeästi, jo 1857 kolme huonetta holvattiin ja muutettiin ne asuinhuoneiksi. Paviljongin toinen puoli saatiin siten kunnostetuksi. Upseerien lisäksi rakennuksessa asui myös puutarhuri. Alakertaa käytettiin varastona. Paviljongin toinen puoli päätettiin kuitenkin purkaa korjauskelvottomana.\n\n1880-luvulla tehtiin joka vuosi pieniä huoltokorjauksia: sisämaalausta paranneltiin ja tehtiin venetsialainen ikkuna ovineen, mutta toteutettiin myös isompia hankkeita, kuten korotettiin ulkoseiniä ja osaan taloa tehtiin uusi vesikatto.\n\nVankileiriaikana rakennus oli Viaporin komendantin kenraali Kivekkään yksityisasuntona. 1920-luvun alussa Ekebladin paviljonkiin sisustettiin Viaporin ruotsalaisajasta kertova Ehrensvärd-museo, jota edelleen ylläpitää vuonna 1921 perustettu Samfundet Ehrensvärd - Ehrensvärd-Seura ry. Ulkoseinät rapattiin ja maalattiin keltaisiksi lukuun ottamatta päätyseinää, joka rapattiin vasta vuonna 1951. Muutostöitä rakennuksen kunnostamiseksi tehtiin 1920- ja 30-luvuilla - toisaalta tavoitteena oli myös ruotsalaisaikaisen asun palauttaminen. Suomenlinnan 200-vuotisjuhlia varten tehtiin intendentti Lars Petterssonin johdolla entisöintitöitä. Bastioni Höpkenin ampumatasanteelta purettiin 1950-luvulla puinen venäläisaikainen kuisti ja 1960-luvulla kaadettiin siellä sangen runsaina kasvaneet sireenipensaat. 1980-luvulla rakennettiin kellariin museolle diaesityshuone ja maantasokerrokseen yleisöwc:t.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 21 Komendantin talo\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 62\nRakennuksesta on myös käytetty nimeä Komendantin talo\n\nLähteet:\nKrA Ö 1-17 18 20 25 27a 65 66 V 2 12 13 17 84 116 123 128 152 155 184 366 375.\nMV SL MTT Asiakirja-arkisto.\nMV SL Rakhist Saarikangas, Kirsi, 1985. Komendantintalo B 40. Rakhist Saarikangas, Kirsi, 1985. Susisaaren linnanpiha.\nMV SL VIK B 539 735 748-767 873 876-880 1263 1838 1839 1880 1881.\nVA VSA 14308 14294 14555 14905 14984 15227 15242 15798 15873 17038 17044.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 742 vuodelta 1846."@fi ;
        poi:history       "Ekebladin paviljonki oli Susisaaren suuren linnanpihan pääterakennus, joka ympäröiviä bastioneja korkeampana ja julkisivultaan taitteisena arvokkaasti sulki valeperspektiiviaukion ylälaidan. Paviljonki rakennettiin linnanpihan ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1751-1756. Talo oli komendantin asuntona, kanslia- ja piirtämötiloina. Augustin Ehrensvärd asui rakennuksessa Viaporissa ollessaan. Ekebladin paviljongin takana oli vuosina 1761-1770 rakennettu korkea, nelikerroksinen Kenraalintalo. Rakennukset liittyivät toisiinsa Kenraalintalon matalien siipirakennusten välityksellä. Siipien väliin jäi pieneksi linnanpihaksi kutsuttu aukio.\n\n1800-luvun alkupuolella Susisaaren linnanpiha oli kuten Ruotsin vallan aikanakin hallintoaukiona ja Ekebladin paviljonkiin oli sijoitettu Viaporin komendantin huoneisto, kanslia, kirjurit ja arkisto, varastoja sekä upseerikerho. 1842 uusittiin taloon peltikatto. 1846 tehtiin peruskorjaus, lattiat korjattiin, uunit muurattiin uudelleen ja maalattiin sisäseinät.\n\nKrimin sodan pommituksessa linnanpiha vaurioitui pahoin, pommituksen jälkeen vain viisi huonetta oli asuinkunnossa, muuten talon ikkunat, ovet ja savupiiput olivat hajalla ja puuosat palaneet. Korjaustöihin ryhdyttiin ripeästi, jo 1857 kolme huonetta holvattiin ja muutettiin ne asuinhuoneiksi. Paviljongin toinen puoli saatiin siten kunnostetuksi. Upseerien lisäksi rakennuksessa asui myös puutarhuri. Alakertaa käytettiin varastona. Paviljongin toinen puoli päätettiin kuitenkin purkaa korjauskelvottomana.\n\n1880-luvulla tehtiin joka vuosi pieniä huoltokorjauksia: sisämaalausta paranneltiin ja tehtiin venetsialainen ikkuna ovineen, mutta toteutettiin myös isompia hankkeita, kuten korotettiin ulkoseiniä ja osaan taloa tehtiin uusi vesikatto.\n\nVankileiriaikana rakennus oli Viaporin komendantin kenraali Kivekkään yksityisasuntona. 1920-luvun alussa Ekebladin paviljonkiin sisustettiin Viaporin ruotsalaisajasta kertova Ehrensvärd-museo, jota edelleen ylläpitää vuonna 1921 perustettu Samfundet Ehrensvärd - Ehrensvärd-Seura ry. Ulkoseinät rapattiin ja maalattiin keltaisiksi lukuun ottamatta päätyseinää, joka rapattiin vasta vuonna 1951. Muutostöitä rakennuksen kunnostamiseksi tehtiin 1920- ja 30-luvuilla - toisaalta tavoitteena oli myös ruotsalaisaikaisen asun palauttaminen. Suomenlinnan 200-vuotisjuhlia varten tehtiin intendentti Lars Petterssonin johdolla entisöintitöitä. Bastioni Höpkenin ampumatasanteelta purettiin 1950-luvulla puinen venäläisaikainen kuisti ja 1960-luvulla kaadettiin siellä sangen runsaina kasvaneet sireenipensaat. 1980-luvulla rakennettiin kellariin museolle diaesityshuone ja maantasokerrokseen yleisöwc:t.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 21 Komendantin talo\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 62\nRakennuksesta on myös käytetty nimeä Komendantin talo\n\nLähteet:\nKrA Ö 1-17 18 20 25 27a 65 66 V 2 12 13 17 84 116 123 128 152 155 184 366 375.\nMV SL MTT Asiakirja-arkisto.\nMV SL Rakhist Saarikangas, Kirsi, 1985. Komendantintalo B 40. Rakhist Saarikangas, Kirsi, 1985. Susisaaren linnanpiha.\nMV SL VIK B 539 735 748-767 873 876-880 1263 1838 1839 1880 1881.\nVA VSA 14308 14294 14555 14905 14984 15227 15242 15798 15873 17038 17044.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 742 vuodelta 1846."@fi ;
        poi:photo         "http://media.onki.fi/8/4/9/saha/suomenlinna/0_-5225464892797551167.JPG" ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p10> , <http://ldf.fi/history/kb/p1616> , <http://ldf.fi/history/kb/p1660> ;
        poi:webPage       "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10402235\n" ;
        wgs84:lat         "60.144281124986236" ;
        wgs84:long        "24.98578138351445" .

blue_route:c13  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s14 ;
        :source       blue_route:s13 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "68-Kannelmäki, ja peilin luona pieni poika seisoi,\nharjanvartta kuin kitaraa rämpytti.\nRaukka riemusta sekaisin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i598> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_473>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1860078~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1684939~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1366275~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1366357~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7412>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ympäristötaidetta Kivinokassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7031> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3943> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7414> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7413> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7412" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Mutta mikä säilyttää värinsä,/ elleivät punainen kortti, carte rouge,/ suolojen sulaessa jäähtyvät liuokset./ Mikä muu säilyttää, ei menetä -/ jos eivät varhaisin elämys, liikenteen aromi -/ isovanhempieni Mechelininkadulla,/ päivien kuulemat ja tallettamat sanat,/ jos niitä ei päästetä lähtemään.--\" (Runosta 'Pigmentit', s. 52)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7894> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8126>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5622>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F66969CF-0DA8-4617-979A-C8FD8B47ABC1> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6097>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E3EF6868-2E40-46EB-B3E1-509C835FEFB7> .

rky:p303  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Leineperin eli Fredriksforsin ruukinmiljöö on yhtenäisenä säilynyt alue, johon sisältyvät lähes kaikki suomalaisille rautaruukeille tyypilliset rakennukset ja rakenteet. Teollisuushistoriallisesti Leineperi on yksi maamme mielenkiintoisimmista ruukinalueista monipuolisen rakennuskantansa ansiosta ja restauroituna se antaa selkeän kuvan ruukkien historiallisesta ympäristöstä. \n\nRuukinalueelle johtaa lännestä peltoaukean yli puukujanne. Ruukinalueen rungon muodostaa Kokemäenjokeen laskeva Kullaanjoki ja siinä oleva koski patoineen. Padon alapuolella sijaitsevat keskeiset tuotantorakennukset, masuuni ja sahaksi muutettu kankirautavasarapaja. Pajan punatiilinen osa on 1860-luvulta, kuonatiilinen laajennusosa vuodelta 1883. Leineperin masuuni on yksi neljästä maassamme ehjänä säilyneestä masuunista ja se on masuunityyppinsä ainoa edustaja. Multahirsirakenteisen masuunin alaosa on rakennettu 1826 ja sitä on korotettu 1861. \n \nRuukinkartano ja seppien asunnot ovat ryhmittyneet kahteen riviin suoran ruukinkadun molemmin puolin Kullaanjoen etelärannalle. Kaikki rakennukset on tehty ilmeisesti 1860-luvun jälkipuoliskolla. Puiston ympäröimä päärakennus on tyyliltään uusklassistinen. Työväenasuntojen tuntumassa on samoin 1860-luvulta peräisin oleva tiilinavetta ja samanikäinen suuri savesta ja tiilestä tehty leivintupa, ns. Savipakari.  \n\nFredriksforsin muista talousrakennuksista on kulttuurihistoriallisesti merkittävin masuunin vieressä sijaitseva kolmikerroksinen tiilinen viljamakasiini, jonka on 1824 suunnitellut Intendentinkonttorissa arkkitehti C. Bassi. Ruukinpadon yhteydessä oleva kolmiaukkoinen kiviholvisilta on 1860-luvulta. Pohjoisrannalla sillan kupeessa oleva ns. Pehtorin talo on rakennettu aikaisemmin kaksikerroksisen konttorirakennuksen paikalle noin 1915. Vasarapajan vieressä oleva hirsinen rauta-aitta lienee 1800-luvun keskivaiheilta. Kansakoulu on valmistunut 1888.\n\nLeineperin monivaiheisesta sahahistoriasta on muistomerkkinä kankivasarapaja, joka on muutettu sahaksi 1920. Juurakoin tuettu välipohja, turbiinikammio vesikouruineen, kattolyhty ja päätyjen ikkunat ovat tuolta ajalta. Ruukin alueen restaurointitöiden yhteydessä sahan aikaiset rakenteet on säilytetty. Sahassa on säilynyt arvokas laitteisto. Teollisuushistoriallinen kerroksisuus ja laitteistojen säilyneisyys tekevät rakennuksesta myös sahamuistomerkin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.438999840,22.098072502 61.439236715,22.084155252 61.440520803,22.082617978 61.442619302,22.082808996 61.444597462,22.087150374 61.446345540,22.095458835 61.445442456,22.101078463 61.443336994,22.103025846 61.439826118,22.099424879 61.438999840,22.098072502" ;
        poi:history       "Majuri Berndt Johan Hastfer perusti Fredriksforsin ruukin Leinebergin tilan maille 1771. Samana vuonna valmistui kaksi erillistä vasarapajaa noin puolen kilometrin etäisyydelle toisistaan. Hastfer sai 1781 luvan perustaa toisen ruukin Fredriksforsista noin 2,5 km länteen saman joen alajuoksulle. Solakoskeen perustetusta uudesta ruukista käytettiin nimeä Fredriksberg ja Solla. Fredriksbergin alueella ei ole jäljellä ruukin aikaisia rakennuksia.\r\n\r\nLeineperi tunnetaan sahanpaikkana jo 1630-luvulla, jolloin Anolan kartano käytti sen koskessa sahamyllyä. 1700-luvulla Sahakoskessa toimi talonpoikainen kotitarvesaha ja -mylly. 1781 perustettu Leineperin eli Fredriksforsin ruukki rakennutti oman sahansa 1782. \r\n\r\nRuukinkartano maaomaisuuksineen siirtyi 1877 Antti Ahlströmille, jonka toimesta nippuvasarapaja muutettiin vesisahaksi 1880.  Sen toiminta vientisahana päättyi 1892. Raudanvalmistus päättyi 1908. Entinen kankivasarapaja toimi kotitarvesahana 1920-1962. Paja restauroitiin sahakäyttöä kuvaavaan vaiheeseen. Leineperin koulu rakennettiin Ahlströmin toimesta.\r\n\r\nRuukin ydinalueen rakennukset restauroitiin 1990-luvulla, jonka jälkeen alue on ollut matkailukäytössä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k886 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:koulu , poio:tuotantorakennus , poio:kartano , poio:asuinrakennus , poio:saha ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=927" ;
        skos:prefLabel    "Leineperin ruukki ja yhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5717>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Uutuudet kirjastossa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka kauan kestää ennen kuin uusi CD- ja DVD-levy on lainattavissa Helmet-kirjastossa? Entä milloin uusi kirja on lainattavissa? Tähän ei ole yhtä ainoaa vastausta. Aineiston käsittelyajat vaihtelevat. HelMet-kirjastot ovat hallinnollisesti neljä (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) eri kirjastoa, joilla on kullakin omat menetelmänsä. Vastaamme tässä vain Helsingin osalta.\n\nKirjojen yms. julkaisussa syksy ja kevät ovat ruuhkaisinta aikaa, jolloin käsittelyajat voivat venyä. Kysytyimpiä nimekkeitä pyritään käsittelemään nopeammin kuin vähemmän kysyttyjä. Käsittelyyn menee suomenkielisillä kirjoilla 2-3 viikkoa. Vieraskielisillä enemmän.\n\nMusiikkiaineisto käsittely vaihtelee enemmän. Nopeimmat tulevat vajaassa viikossa, mutta keskiarvo on noin kuusi viikkoa.\n\nElokuvien käsittelyyn menee myös pari viikkoa, mutta elokuvien osalta olemme lapsipuolen asemassa. Kirjastot eivät saa elokuvia samaan aikaan kuin kaupat, vaan saamme usein lainausoikeudet kuukausien viiveellä.\n\nTäytyy myös muistaa, että Helsinki hankkii yleisistä kirjastoista eniten aineistoa koko maassa, esimerkiksi vuonna 2005 yhteensä 123 237 kappaletta ja 27 064 nimekettä.\n\nLähde:\nHankinta- ja luettelointitoimisto, Helsingin kaupunginkirjasto" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuinka-nopeasti-uutuudet-tulevat-kirjastoon" .

[ dcterms:description  "Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat suunnittelivat kirkollisia tekstiileitä ja esineitä Mustasaaren leirikeskuksen kappeliin 2004-2005." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6787>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p216>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ruutikellari A31"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T11:13:56.337+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:27:21.572+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33630 , koko:p39617 ;
        poi:assetID      "A31" ;
        poi:description  "Väliseinällä kahteen osaan jaettu, tynnyriholvattu ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 4:n käyttöruutikellariksi. Rakennus peitettiin maalla samana vuonna. Rakennuksen ulkoseinät ovat harmaakiveä, pitkittäinen väliseinä ja holvit sen sijaan tiiltä.\n\nVuonna 1888 kellarin maapeitettä vahvistettiin ja se peitettiin turpeella.\n\nHelena Rosén 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero Ruutikellari 12.\n\nLähteet:\nMV SL VIK A 195-231,290-296\nMV SL Rakhist.Brännback,Ebba 1978 Kustaanmiekan länsirannan patterit .\nMV SL Hist Rosén ,Helena 1985 Suomenlinnan linnoitusmaisema."@fi ;
        poi:history      "Väliseinällä kahteen osaan jaettu, tynnyriholvattu ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 4:n käyttöruutikellariksi. Rakennus peitettiin maalla samana vuonna. Rakennuksen ulkoseinät ovat harmaakiveä, pitkittäinen väliseinä ja holvit sen sijaan tiiltä.\n\nVuonna 1888 kellarin maapeitettä vahvistettiin ja se peitettiin turpeella.\n\nHelena Rosén 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero Ruutikellari 12.\n\nLähteet:\nMV SL VIK A 195-231,290-296\nMV SL Rakhist.Brännback,Ebba 1978 Kustaanmiekan länsirannan patterit .\nMV SL Hist Rosén ,Helena 1985 Suomenlinnan linnoitusmaisema."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401419\n" ;
        wgs84:lat        "60.13864588355293" ;
        wgs84:long       "24.98803443908696" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7672>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aro, Tuuve"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7672" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7911>
        dcterms:modified  "2010-02-17T16:49:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8386>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:10:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5882>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:29:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=04708FDD-BA43-43D7-9C9D-7F8199D3F533> .

[ dcterms:description  "Töölön perukoiden pakkilaatikoin sisustetusta poikamiesboksista alkaa seikkailu, jonka alati yllätyksellisenä oppaana toimii maisteri Joosef Huttunen – \"lapsi, hullu, narri, petkuttaja ja maailman ihanin mies\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9681> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

rky:p563  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia. Suurten talonpoikaistilojen uudet päärakennukset tai pihapiirin laidalle rakennetut syytinkitalot on rakennettu ja uudistettu empiretyylin yksityiskohtia mukaillen. \n\nRakennukset, joissa monessa on aumakatto, on vuorattu ajanmukaisella vaakavuorauksella. Koriste-elementteinä ovat nurkkien pilasterit, tyylitellyt joonialaiset pilasterit ja ikkunoiden profiloidut listat ja joskus maalatut otsalaudat. Ominaista näille rakennuksille ovat komeat kaksoispylväiden ja kaari-ikkunoiden koristamat umpikuistit. \n\nParhaat esimerkit Jämsän empiretaloista ovat Ruotsula vuodelta 1824 ja Säyrylän kylässä oleva Kuikka 1830-luvulta, Hinkkala 1830-luvulta sekä Honkasen 1834 tyylinmukaistettu päärakennus ja vierasrakennus 1840-luvulta Jämsänkoskella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.110558327,25.105197562 62.112567540,25.104320798 62.115682289,25.104298358 62.116047882,25.106279442 62.115609283,25.109452570 62.116055930,25.113200834 62.114528126,25.113484107 62.113709731,25.112504179 62.112306295,25.113131274 62.111511403,25.113169949 62.110252572,25.111631440 62.109930262,25.108227525 62.110558327,25.105197562" ;
        poi:history       "Rakentajina Jämsässä toimivat perimätiedon mukaan kesäksi paikkakunnalle Pohjanmaalta tulleet kirvesmiehet sekä Turun puuseppäammattikunnassa oppinsa saaneet oman paikkakunnan miehet. Ulkomaalauksessa käytetyt empirevärit saatiin Turussa maalariopissa olleen jämsäläisen maalarin Fredrik Wilhelm Römanin välityksellä. \r\n\r\nJämsänjokilaakso tunnettiin Keski-Suomen vilja-aittana, joka yhdessä metsien ja koskeen perustettujen myllyjen ja sahojen kanssa takasi alueelle vaurautta, joka näkyi näyttävänä rakentamisena.\r\n\r\nPohjalaiset kirvesmiehet rakensivat useita talonpoikais-empireä edustavia asuin- tai vierasrakennuksia Keski-Suomen alueelle 1820-luvulta aina 1860-luvulle. Ilmiö liittyi tyylivaikutteiden siirtymiseen rannikolta sisämaahan ja toisaalta Pohjanmaan taloudelliseen taantumaan laivanrakennuksen ja tervanpolton vähenemisen jälkeen sekä Keski-Suomen vaurastumisen alkuun, jossa keskeisinä tekijöinä olivat alueen laajat metsät ja vesivoimavarat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k182 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1719" ;
        skos:prefLabel    "Suur-Jämsän empiretalot (Honkanen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5977>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Herttoniemen puiston salakokous" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuulin, että Herttoniemen Kartanonpuistoon on istutettu puita paikalle, jossa Anjalanliiton miehet tapasivat muinoin salaa, ja että paikalla olisi joskus ollut kylttikin ko. asiasta. Itse en ole paikkaa löytänyt. Miten on asian laita? iGS-toimitus kääntyi kysymyksesi kanssa Helsingin kaupunginmuseon asiantuntijoiden puoleen, josta vastattiin seuraavasti:\n\nHerttoniemen kartanon puistossa oli noin 1980-2002 seuraavansisältöinen muistolaatta:\n\nTällä paikalla pitivät Anjalanliiton miehet salaisen kokouksen 1700-luvun lopulla. Muistoksi siitä istutettiin 1820-luvulla tähän 12 puuta kehässä ja yksi puu keskelle. Vuoden 1916 myrskyssä osa puista kaatui. Herttoniemen museo\n\nPå denna plats höllo Anjalaförbundets män ett hemlig möte på 1780-talet. Till minne av mötet planterades senare under C-O Cronstedts tid före 1820 en ring av 12 lindar och ett trettonde träd i mitten. År 1916 föll en del träd omkull i stormen. Hertonäs museum\n\nLaatta poistettiin vuonna 2002 paikoiltaan Herttoniemen kartanomuseon puistosta, missä se oli noin 20 vuoden ajan. Laatan muistaa sijainneen paikallaan tässä aikahaarukassa muun muassa asianajaja Juha Matti Haarti Helsingistä.\n\nHerttoniemen kartanon museon intendentin Sigbrit Backmanin toivomuksesta laatta poistettiin kesällä 2002, koska hänen mukaansa laatassa kerrottu tieto ei pidä paikkaansa. Rakennusviraston viherosaston kartanovastaava Tuuli Ylikotila otti laatan talteen ja luovutti sen Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jaakko Ojanteelle museoon tallennettavaksi 28. 5. 2003.\n\nKaupunginmuseon kanta on siis ettei Herttoniemen kartanolla ja Anjalan liitolla ole mitään tekemistä keskenään. Asiasta on kuitenkin kiistelty 1990-luvun puolivälissä, ja kaupunginmuseo on tehnyt 1994 sitä koskevan selvityksen. Myös Ilta-Sanomista 31.1.1994 löytyy Timo Kilven kyseistä kiistaa koskeva artikkeli." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/herttoniemen-puiston-salakokous" .

[ dcterms:description  "Keidas kivikaupungin sydämessä-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6919>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4139>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Storyville" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6507> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4138> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/storyville" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Uimastadion"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1888932942325" ;
        wgs84:long        "24.9308999253684" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8123" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6094>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Slangia Kalliosta" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Miksi slangi aina yhdistetään Kallioon? Sehän vasta liitettiin vuosisadan vaihteessa stadiin. Nim. Yks heebe rööperistä kysyy Ehkä Kallio tosiaan mainitaan Rööperiä useammin stadin slangin syntymäpaikkana. Syynä voisi olla stadin slangin syntyhistoria, joka liittyi teollistumiseen ja muuttoliikkeeseen 1800-luvun loppupuolella. Muuttoliike oli erityisen voimakasta juuri Pitkänsillan pohjoispuolelle. Nopeasti kasvaneet suomalais-ruotsalaiset yhteisöt loivat edellytykset stadin slangin syntymiselle, slangi yhdisti saman korttelin suomen- ja ruotsinkielisiä yhdeksi sakiksi. Heikki Paunonen toteaa näin: \"Stadin slangi ei olisi myöskään voinut syntyä muualla kuin Helsingin työläiskortteleissa. Vain täällä kieliryhmien rajat eivät nousseet korkeiksi. Sen sijaan Pitkänsillan eteläpuolella, Krunikassa ja Töölössä, suomen- ja ruotsinkieliset pojat kävivät kiivasta kielitaistelua keskenään. Heidän keskuudessaan ei ollut samanlaisia suomalais-ruotsalaisia poikajoukkoja kuin Pitkänsillan pohjoispuolella.\" Mutta kyllä Rööperin slangikin on kuuluisaa - väkeä oli vain vähemmän ja liikkuvuus pienempää.\n\nKannattaa tutustua erinomaisiin slangi-sivuihin, Slangi.nettiin!" ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:lisatietolinkki  "http://koti.mbnet.fi/joyhan/H221.html" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/slangia-kalliosta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_90>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6428>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "150 vuotta psykiatriaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6427> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/150-vuotta-psykiatriaa-0" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8383>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Merimiehenkatu 18"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1604865619264" ;
        wgs84:long        "24.9391564934946" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8383" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8622>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9097>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:51:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1726921~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6593>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8717>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Bulevardi 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Varman asuin- ja liiketalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> ;
        wgs84:lat            "60.1654229931446" ;
        wgs84:long           "24.9378084927094" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bulevardi-7" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6927>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8882>
        dcterms:modified  "2010-03-31T14:50:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8977>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Nordin, Reino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8977" .

rky:p1356  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Petkeleen asuinalue, jonka arkkitehti Alvar Aalto on suunnitellut 1950-luvulla Summan paperitehtaan johtajistolle ja työväestölle, on modernin asuntosuunnittelun korkeatasoinen edustaja. Alueen asemakaava ja rakennusten julkisivut ovat säilyneet hyvin rakennusaikaisessa asussaan.\n\nPetkeleen asuinalueet sijaitsevat metsäisessä ympäristössä Summan paperitehtaalle johtavan tien varressa Petkelvuoren rinteessä, varsinaisen tehdasalueen koillispuolella. \n\nTyöväen asuntoalue, Puu-Petkele, muodostuu kahdeksastatoista puurakenteisesta kahden perheen talosta, jotka on sijoitettu kiinni tielinjaan ja yhdistetty toisiinsa aidoilla. Aidat jatkavat rakennusten katujulkisivun paneeliaihetta. Puu-Petkeleeseen kuuluu myös kolmen auton talli.\n\nPuu-Petkeleen länsipuolella on kolme paperitehtaan virkailijoiden huvilamaista valkeaksi rapattua ja tummalla laudoituksella elävöitettyä asuinrakennusta. Huviloiden pihapuistikot jatkuvat luontevasti ympäröivään metsäpuistoon."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.539962989,27.138289268 60.540006960,27.133793622 60.540442879,27.131526645 60.541110509,27.131055293 60.542538347,27.130822954 60.542681545,27.131175111 60.544198990,27.135442557 60.544745736,27.139599809 60.542345746,27.148211320 60.540479337,27.140634636 60.539962989,27.138289268" ;
        poi:history       "Enso-Gutzeit Oy rakensi Summan sanomalehtipaperitehtaan 1953-1955 vehkalahdelle liikenneyhteyksien kannalta keskeiselle paikalle Haminan ja Kotkan satamien väliin. Se oli toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen puuteollisuuden suurhanke. Valtaosa tehtaan asuinalueen taloista on myöhemmin myyty yksityisomistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4513" ;
        skos:prefLabel    "Petkeleen asuinalueet"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rautavaara välitti ihmisistä. Hän viihtyi parhaiten oloissa, joissa jokainen kuulija oli yksilönä läsnä ja tavoitettavissa. Hän pystyi hiljentämään monisatapäisen yleisönsä runollisilla lauluillaan. Tästä yhtenä esimerkkinä oli hänen suosionsa harjannostajaisten vetäjänä.\" (s 47)" ;
  dcterms:description            "Tapio Rautavaaran asui Oulunkylässä lähes koko ikänsä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4949> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i915>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2346>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Yhdyntä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2345> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/yhdynta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6330>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Sotkapatsas Töölössä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Sotkapatsas Töölön kirjaston takana? Sibeliuksenpuistossa sijaitsevan patsaan nimi on Ilmatar ja sotka. Teoksen tekijä on kuvanvaistäjä Aarre Aaltonen (1889 - 1980). Se valmistui vuonna 1946.\n\nHelsingin kaupungin taidemuseon sivuilla kerrotaan patsaasta näin:\n\nLeo ja Regina Wainstainin säätiö järjesti 1939 kilpailun, jolla haettiin Helsinkiin Kalevala-aiheista veistosta. Aarre Aaltonen voitti kilpailun ehdotuksellaan Ilmatar ja sotka, ja pronssinen veistos päätettiin sijoittaa nykyiseen Sibeliuspuistoon. Veistos paljastettiin 1946.\n\nVeistoksen aihe on Kalevalan luomismyytistä. Ilmatar ilman henki on tullut raskaaksi myrskystä ja merestä ja odottaa Väinämöistä. Odottava Ilmatar kelluu meren aalloilla 700 vuotta kunnes sotka asettuu luodoksi luulemalleen Ilmattaren polvelle, munii 7 munaa ja alkaa hautoa. Haudonnasta syntyvä kuumuus saa Ilmattaren ravistamaan polveaan, jolloin munat vierähtävät rikki ja niistä syntyvät maailman elementit maa, taivas, aurinko, kuu jne. Aaltosen tekemä veistos on kiinnostava yhdistelmä kansainvälistä art deco -henkistä muotoajattelua ja kansallista eeppistä aihetta. Veistoksen hahmo tuo helposti mieleen myös klassisen mytologian Leda ja Joutsen -aiheen tulkinnat maalaus- ja veistotaiteessa.\n\nVeistoksen jalusta on Vehmaan punaista graniittia. Jalustaan on kaiverrettu lainaukset Kalevalan ensimmäisestä, Ilmatarta ja sotkaa kuvaavasta runosta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7197> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/sotkapatsas-toolon-kirjaston-takana" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Itse en lainkaan usko, että samppanja pelasti henkeni, sillä kun se hetki sitten aikanaan tuli, oli isän kyydittävä äitiä koko iltapäivä edestakaisin kuoppaista Pääskylänkatua Söörnäisissä, jotta poltteet ylimalkaan lähtisivät käyntiin. (s. 23)" ;
  dcterms:description            "Henrik Tikkasen syntymän vauhdittaminen tapahtui Pääskylänkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2608> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8656>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i627>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Keskiyöllä asemalla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i618> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i327> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/keskiyolla-asemalla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7044>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433356~S9*fin> .

rky:p57  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Erkylän kartano puistoineen on yksi 1800-luvun puolivälin merkittävimmistä kartanoarkkitehtuurin edustajista maassamme.\n\nErkylän kartanon päärakennus piharakennuksineen sijaitsee viljelysmaisemasta kohoavalla, reheviä lehtipuita kasvavalla kumpareella. Kartanon Erkylänjärveä kohti laskeva puisto ja ympäröivät pellot muodostavat laajan, yhtenäisen maiseman kartanon ympärille.  Kartanon pihaan johtaa vanha koivukuja. Kartanon puistossa on muistokivellä varustettu neljän saksalaissotilaan hauta.\n\nKartanon kaksikerroksinen, hyvin vaaleaksi rapattu päärakennus  on arkkitehti A.F. Granstedtin 1840-luvulla suunnittelema.  Päärakennuksen arkkitehtuurille on luonteenomaista tuona aikana suositut uudet elementit kuten suuret pyörökaari-ikkunat, vahvasti ulkonevat risaliitit ja kevyt, konsolien varaan rakentuva räystäs.\n\nKartanon päärakennuksen eteläpuolella on talouspiha, jossa on työväen asuinrakennus 1840-luvulta ja 1850 rakennettu talli. Viljelyksille johtavan tien varrella on niin ikään A.F. Granstedtin suunnittelemia, uusgoottilaisia piirteitä omaavia talousrakennuksia, joista merkittävin on entinen viljamakasiini. Pohjoisrannalla oleva kivinavetta on rakennettu 1845.  Kartanomiljööseen kuuluu myös järven toisella puolella oleva Hautaniemi, jossa on paroni Carl Munckin hauta.  Järven etelärannalla on alustalaisten lapsia varten 1840-luvulla rakennettu Eskon koulu ja kartanon entinen torppa, Saarentausta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.702427638,24.915955787 60.701418342,24.875132353 60.708840473,24.870056679 60.713207812,24.898697634 60.710436746,24.910249921 60.709725247,24.912223783 60.708394905,24.913688897 60.705401459,24.915804306 60.702427638,24.915955787" ;
        poi:history       "Erkylän kartanon kantatilana pidetään Apolan ratsutilaa, jonka omistajat ovat tiedossa 1540-luvulta alkaen. Suurtilaksi Erkylän Apola kehittyi 1700-luvun loppupuolella.  \r\n\r\nMonista omistajasuvuista ja omistajista kartanon nykyisen rakennuskannan kannalta merkittävin on kenraali, Helsingin yliopiston sijaiskansleri, Johan Reinhold Munck (1795-1865), joka rakennutti nykyisen päärakennuksen. Sen suunnitteluvaiheeseen liittyy kaksi arkkitehtinimeä. Ensimmäisen  suunnitelman teki 1845 A.F. Granstedt samanaikaisesti goottilaiskoristeisen tallirakennuksen kanssa. Arkkitehti Robert von Kraemer teki klassillisemman ehdotuksensa 1846. Lopullinen, rakennuttajan 1846 hyväksymä suunnitelma, joka tietyin piirtein nojaa Kraemerin esittämään volyymiin, on A.F. Granstedtin. Granstedt myös valvoi rakennuksen yksityiskohtien toteuttamista. Viljamakasiini valmistui 1850. \r\n\r\nPäärakennusta ympäröivä laaja englantilainen puisto istutettiin 1850-luvulla. Erkylässä käytiin saksalaisten ja punaisten välillä taistelu 21.4.1918, jossa kaatui neljä saksalaista. Heidät haudattiin kartanon puistoon.  \r\n\r\nKartanon omistaja rakennutti Erkylänjärven rannalla sijaitsevan sveitsiläistyylisen Eskon koulun 1857 alustalaistensa lapsia varten ja ylläpiti opetusta Suomen ensimmäisessä kansakoulussa vuosikymmenien ajan.\r\n\r\nErkylänjärven etelärannalla olevan Saarentaustan, kartanon entisen torpan, pitkä talonpoikaistyyppinen päärakennus rakennettiin vanhimmilta osiltaan 1789."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k086 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:navetta , poio:hautausmaa , poio:koulu , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=51" ;
        skos:prefLabel    "Erkylän kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7139>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Leposaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kulosaaren hautausmaa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat            "60.1915531684396" ;
        wgs84:long           "25.000366796363" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7139" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9094>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Muusa kirjahyllyssä" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Muistelmateoksessaan taidemaalari, graafikko Inari Krohn kertoo lapsuusajoistaan." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9322> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1748> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9094" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6590>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kun Vanha vallattiin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7043> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6588> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kun-vanha-vallattiin" .

[ dcterms:description  "portaat ja kaukoputkihuone" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6925>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9428>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Nahkatakki" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Nahkatakki tulee Suomeen Raivion matkassa. Sen piti pysyä Liimataisen päällä kunnes Pennanen hakee sen, mutta vaatekappale ottaa jalat alleen. Jalat kuuluvat Virtaselle." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i68> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1773> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9428" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6924>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Bulevardi 18-20"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Engelin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.164525388907" ;
        wgs84:long           "24.9386004510334" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bulevardi-18-20" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7399>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kleinehin huvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8280> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.157879758348" ;
        wgs84:long        "24.9583674191355" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7399" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7638>
        dcterms:modified  "2009-11-02T17:14:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9593>
        dcterms:modified  "2011-04-21T14:19:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9688>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Bergroth, Zaida"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9688" .

koko:p33553  dc:created  "2012-05-28T11:00:27.898+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:00:27.998+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "restaurering"@sv , "restoration"@en , "entistäminen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7041>
        a                   th:Osoite ;
        rdfs:label          "Liisankatu 25"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/487" ;
        wgs84:lat           "60.1742966467662" ;
        wgs84:long          "24.9520809595027" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7041" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7898>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2130>
        dcterms:modified  "2010-10-26T15:49:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444363~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1621155~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_436>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1667010~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9330>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mikonkatu 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1695683810906" ;
        wgs84:long        "24.9446553500389" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mikonkatu-8" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kononen istui aluksi sivummalle seuraamaan tilannetta tuopin takaa. Hän silmäili tiskiltä nappaamaansa ravintoloiden mainoslehdykkää. Siinä oli yllättäen artikkeli myös Kolmesta Liisasta. Jutussa väitettiin, että ennen sotia kapakan nimi oli Kairo. Ei pidä paikkaansa. Kononen oli itse käynyt täällä ennen lukemattomia sotia. Ruanda, Jugoslavia, Persianlahti, Afganistan, Eritrea, Jom Kippur, Vietnam. Nimi oli joka kerran Kolme Liisaa.\"\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8467>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7540>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:40+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Sais Sörkkaan viel tsöraa, sinne skuru kyllä föraa. Tai vislaa vois issikan tsärran." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i827> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7635>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Yrjönkulma, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8904> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7846> ;
        wgs84:lat         "60.1688784906937" ;
        wgs84:long        "24.9368196255746" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7635" .

[ dcterms:description  "Tässä osoitteessa asuu Kytöniemien 4-henkinen perhe." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8668>
] .

rky:p192  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hangon Itäsatama on yksi Suomenlahden merkittävimmistä huvivenesatamista.\n\nItäsatama laitureineen ja makasiineineen on rakennettu 1800-luvun lopulla suojaiseen Itälahden (Östra Viken) poukamaan Hangon kaupungin perustamisen aikoihin. Punaiset, yhtä lukuunottamatta puurakenteiset satamamakasiinit rajaavat Itäsataman pohjoisrantaa. 14 alueella alunperin sijainneesta 19:sta satamamakasiinista on säilynyt. \n\nVaalea, kaartuvalinjainen Hangö Segelförening rf:n funkispaviljonki 1930-luvulta on tärkeä osa satamamaisemaa, jota kaupungin perustamisen ajoilta olevat puutalokorttelit rajaavat satama-alueen koilliskulmalla. Länsirannalla oleva Oy Granit Ab:n entinen kivihiomo on ollut yksi Suomen kiviteollisuuden merkittävimmistä edustajista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.822010989,22.961692176 59.821997319,22.964190440 59.821772941,22.964784170 59.821951711,22.965790635 59.822056998,22.966649495 59.822367280,22.966534634 59.822697478,22.968855712 59.822516422,22.969540762 59.821852534,22.968985190 59.821533056,22.966928320 59.821059380,22.967240215 59.819767762,22.969850584 59.818111816,22.968991963 59.818522317,22.966117804 59.817743211,22.962370893 59.821094249,22.960579525 59.822010989,22.961692176" ;
        poi:history       "Ennen Hangon kaupungin perustamista 1874 Itälahden rannalla sijaitsi pieni kalasatama. Itäsatama rakennettiin kaupunkilaisten tarpeisiin ulkomaansataman rinnalle heti kaupungin perustamisen jälkeen. Toteutuneen suunnitelman laati 1875 ratainsinööri P.E. Böcker. Rantamakasiinit sijoitettiin kahteen suoraan riviin ja joka kolmannen väliin jätettiin palokuja. Rivien väliin jääneelle Makasiininkadullle vedettiin ratakiskot. Valtio rakennutti Telakanniemen, nykyisen Tehtaanniemen (Varsudden, nyk. Fabriksuuden) laitaan 1879 laiturin Böckerin suunnitelman mukaan ja venesataman 1880.\r\n\r\nHangö Segelförening rf:n paviljonki valmistui 1938. Paviljongin suunnitteli arkkitehti Bertel Liljeqvist ja sen rakentaminen toteutettiin osittain alueen yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä saaduilla lahjoituksilla. \r\n\r\nRantakadun puutalokorttelit olivat jo kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa 1874 ja 1878 asemakaavassa ja pääosa asuintaloista on rakennettu samoihin aikoihin.\r\n\r\nNykyisen sataman länsipuolella sijaitsevasta Kuningatarvuorelta (Drottningberget) hakattiin kiveä 1700-luvun lopulla Hangon linnoituksen tarpeisiin ja myöhemmin katu- ja rakennuskiveä mm. satamalaitteiden tarpeisiin. Hangon edustalla kolmella saarella sijainneet Hangon 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun linnoitukset tuhottiin räjäyttämällä ja purettiin lopullisesti  Krimin sodan aikana. Kuningatarvuorelta purettiin kaikki tuonaikaiset noin 60 rakennusta.\r\n\r\nVuonna 1886 perustetusta Ab Granitista tuli alansa johtava yritys Suomessa. Yhtiö perustettiin lähinnä tyydyttämään pääkaupungin kasvanutta rakennustarpeiden kysyntää. Toisen maailmansodan jälkeen tiloissa toimi Suomen Väriteollisuus Oy. Tilat kunnostettiin 1980-1982 puolustusministeriön käyttöön, jonka hallinnassa rakennukset olivat vuoden 2002 loppuun saakka. Itäsataman kivihiomon vanhimman eli keskiosan suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Rakennusta on jatkettu tiiliosilla 1903 ja 1928."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:kulttuurirakennus , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1185" ;
        skos:prefLabel    "Hangon Itäsatama"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8349>
        dcterms:modified  "2010-01-05T15:18:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9590>
        a                   th:Osoite ;
        rdfs:label          "Mannerheimintie 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/520" ;
        wgs84:lat           "60.1668134902939" ;
        wgs84:long          "24.942131824254" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-4" .

th:Fakta  a              owl:Class ;
        rdfs:label       "Fakta"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Text .

rky:p526  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentama 1780-luvun ristikirkko, pappila sekä Teiskolan kartano talouskeskuksineen muodostavat pienimuotoisen, vesistöjen tarjoamien kulkuyhteyksien varaan rakentuneen kulttuurimaiseman kiinnekohdat.\n\nTeiskolan ja Koveron vanhojen kylien muodostamaan  kulttuurimaisemaan Kirkkojärven rannalla kuuluu mäen harjanteella oleva puukirkko tapuleineen, pappila Salonsaaressa ja Teiskolan kartano sekä maisemaa mukaileva maantienlinja kivisiltoineen. Varsinaista tiiviisti rakennettua kirkonkylää Teiskoon ei ole koskaan syntynyt. Kirkonseudun maatilat ovat olleet suuria. \n\nTeiskon sisäviisteisessä ristikirkossa on jyrkkälappeinen aumattu paanukatto ja ristivarsien päissä pienet eteisrakennukset. Valoisan sisätilan holvaukseen liittyy laakea välikattokupoli. Kirkossa oleva vanhempi saarnastuoli on 1600-luvulta. Kirkon vieressä on tanakka barokkitapuli sipulikupoleineen. Sen vieressä on Kuljun kylälle kuulunut hirsinen hautakappeli vuodelta 1825. Viime sotien sankarivainajille pystytetty, Kurun mustasta graniitista tehty ristiin päättyvä sankaripatsas on arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämä 1951.\n\nKaksikerroksinen pappila, 1920-luvun klassismin piirteitä omaava kookas puurakennus sijaitsee kirkon länsipuolella Kirkkojärven Salonsaaressa, joka on muodostettu kannaksella niemeksi pappilan rakentamisen yhteydessä 1925. Teiskolansalmen yli johtavan holvatun kivisillan läheisyydessä on Teiskon edellisten kirkkojen paikalla Kirkkojärveen pistävällä Myllyniemellä  muistokivi: \"Teiskon kirkon paikka, 1621, 1669-1787. Jumalan nimi on vahva linna. Hic stetit templum primum Teiskoense. Salus a Deo nostro est sedente in throne et agno\". \n\nTeiskolan kartanon rakennukset Teiskolansalmen pohjoisenpuoleisessa niemessä muodostavat tiiviin ryhmän. Puistossa oleva kaksikerroksinen päärakennus \"Harmaa\" on 1800-luvun alkupuoliskolta, mutta sen ulkoasu 1800-luvun lopulta. Talousrakennukset ja työväen asuinrakennukset 1800-luvun jälkipuolelta ovat tien pohjoispuolella omana ryhmänään."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.669607377,23.833384002 61.666600137,23.828351059 61.667931493,23.825736116 61.669796976,23.824903010 61.672295221,23.820991054 61.676409388,23.822422845 61.676949082,23.823962427 61.677179113,23.825683892 61.677214380,23.825860669 61.678569197,23.830134482 61.679071370,23.831252604 61.678976334,23.831621313 61.678375089,23.833883008 61.677954910,23.834805349 61.677709426,23.835559458 61.677520067,23.836748297 61.677218691,23.837335336 61.676821646,23.837638563 61.676433052,23.838443592 61.675961738,23.840579253 61.675602804,23.842144708 61.674872183,23.842800942 61.674285147,23.843774087 61.673880847,23.844779824 61.673581608,23.847206644 61.673464441,23.849080721 61.673631899,23.850060810 61.671660232,23.849256748 61.669607377,23.833384002" ;
        poi:history       "Teiskolan kylä mainittiin kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1540. Messukylän kappeliksi 1636 perustettu Teiskon seurakunta itsenäistyi 1905 ja liitettiin 1972 Tampereen kaupunkiin.\r\n\r\nTeiskon ensimmäinen kirkko sijaitsi aivan lähellä kartanon nykyistä paikkaa Myllyniemessä. Rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla rakennettu nykyinen kirkko valmistui 1788 ja kellotapuli 1798. Kirkon ikkunat saivat nykyisen mallinsa 1842 Erkki Kuorikosken johdolla tehdyssä korjauksessa. Kirkkoa uudistettiin arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman suunnitelman mukaan 1906, jolloin välikatto ponttilaudoitettiin. Penkit ja alttarilaite valmistuivat myös tuohon aikaan. Kirkkoa kunnostettiin 1960-luvun alussa. Hautausmaa otettiin käyttöön 1787 ja kirkkomaan moneen otteeseen jatketun kivimuurin vanhin osa valmistui 1825.\r\n\r\nTeiskolan kartano muodostettiin neljästä Wolmar von Slippenbachille lahjoitetusta tilasta 1680-luvulla. Säterivapautta kartano nautti 1663-1683, minkä jälkeen se ostettiin säteriratsutilaksi ja perinnöksi 1757. Teiskolan omistivat 1700-luvulla vapaaherra H.H. Boije ja asessori G. Ahlman, kumpikin Hatanpään kartanon isäntiä. Usein omistajaa vaihtanut kartano päätyi 1794 Tammelander-suvulle. Luutnantti Tammelander alkoi heti rakennuttaa tilalle uutta, kartanon nykyistä päärakennusta, jonka suunnitteli mahdollisesti turkulainen maanmittari J.G. Sacklén. Päärakennus valmistui vuosien 1806 ja 1810 välillä. 1918 lisätyn uuden keittiösiiven suunnitteli arkkitehti Birger Federley.\r\n\r\nTeiskolansalmen ylittävää, 1894 valmistunutta kivisiltaa levennettiin betonikannella 1990-luvulla. Sillan kupeessa sijaitseva kartanon venekatos on 1800-luvun loppupuolelta ja pitäjänmakasiini vuodelta 1824."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:pihapiiri , poio:hautausmaa , poio:kappeli , poio:kellotapuli , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249" ;
        skos:prefLabel    "Teiskolan kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Mechelininkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1726706915429" ;
        wgs84:long    "24.9203199841269" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7895" .

[ dcterms:description  "Vicke Pettersson: Kaksi tarinaa vanhoilta ajoilta. Kun häpeäpaalua ja raipparangaistusta käytettiin Helsingissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5173> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6984>
] .

[ dcterms:description  "Teos kuvaa Suomenlinnan lasten elämää 1920- ja 1930-luvuilla. Sisältää tuona aikana lapsuutensa Suomenlinnassa viettäneiden omakohtaisia tarinoita." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4993> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ei se koti oikeastaan suuri ollut. Meidän perheellä, isällä, äidillä, Leenalla ja minulla, oli vain yksi huone asuttavana.\" (s. 8)" ;
  dcterms:description            "Lapsuutensa ensimmäiset vuodet taiteilija asui Katajanokan Kauppiaankadulla Krohnin suvun omistamassa isossa asunnossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9094> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

rky:p786  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.887284691,27.839382190 60.887666468,27.843236067 60.886464695,27.845702743 60.884770330,27.847067334 60.880357745,27.843811875 60.874538422,27.830787032 60.873399492,27.823073194 60.874825264,27.819651660 60.879066357,27.820400859 60.882744781,27.831448461 60.887284691,27.839382190" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k441 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Suo-Anttila)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6057>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vanha Töölön tulli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mannerheimintie 59:n ja 108:n kohdalla on kadun varrella kuin portin pylväät ja niiden vieressä pienemmät kivitolpat. Onko tässä ollut tullinpuomi, ja mikä virka on ollut niillä pikkutolpilla? Entä onko tulli alkuperäisellä kohdalla, ja kulkiko Läntinen viertotie samalla kohdalla?\n Portin pylväissä on seuraava teksti:\n\nHelsingin läntinen eli Espoon tulli sijaitsi tässä paikassa, jossa kaupunginraja kulki vuoteen 1906 asti. Tulli nimettiin paikan mukaan Töölön tulliksi. Kaupungin ensimmäinen tulli oli 1640-luvulta 1820-luvulle nykyisen Etelä-Esplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Sieltä tulliportti siirrettiin Mannerheimintielle Aleksanterinkadun länsipään kohdalle. 1830-luvulla portti pystytettiin nykyisen Arkadiankadun kohdalle, josta se siirrettiin 1900-luvun alussa tälle paikalle.\n\nHelsingin kaupunginmuseon Kulttuuriympäristöyksiköstä arvellaan vanhojen valokuvien perusteella, että erikokoisilla kivipylväillä on ikään kuin ohjailtu liikennettä. Suurien pylväiden välistä on ohjattu kulkemaan ajoneuvoliikennettä eli esimerkiksi hevoskärryt kuormineen. Kun niiden välinen portti tai puomi on ollut kiinni, pienet pylväät niiden sivuilla ovat estäneet ajoneuvojen kulun tullin ohi piennarta pitkin, mutta jalankulkijat ovat niiden vieritse päässeet tullin ohi portin ollessa suljettunakin. \n\nPortin pilarit ovat periaatteessa alkuperäisellä paikallaan, mutta niitä on voitu siirtää kadun leventämisen yhteydessä.\n\nLäntinen Viertotie on sijainnut samalla kohdalla kuin nykyinen Mannerheimintie.\n\nLähde:\nhttp://www.hel.fi/kaumuseo/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6559> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/toolon-tullin-kivipilari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8251>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1792799~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_53>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:29+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vaimoni löysin luonnollisesti Kulosaaresta. Rikollinen palaa rikospaikalle, sukupolvesta toiseen.\" (s. 92)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2609> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8346>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kajastus " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut 1930." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2in6/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8345> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8344> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8343> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8346" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5842>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Teatterin istumapaikat sekaisin?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä takia Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön penkkirivien numerointi on ihan sekaisin? Kaupunginteatterin tiedottaja kertoi meille, että paikkanumeroinnin \"sekavuus\" (esimerkiksi ensimmäisellä rivillä paikat 14 ja 29 ovat vierekkäin) johtuu katsomon muunneltavuudesta. Katsomoa on mahdollista levittää niin, että ensimmäisen viiden rivin keskelle tulee lisäpaikkoja. Näiden paikkojen numeroinnin vuoksi paikkanumerointi hyppää katsomon ollessa \"normaalikoossa\" lisäpaikkojen yli." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/teatterin-istumapaikat-sekaisin" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olen itsekin nukahtanut varmaan, sillä havahdun, kun kuulen, miten raitiovaunu kääntyy kulmassa. Se kitisee, kun pääsee Porthanin mäkeä ylös. Siitä se menee ja jatkaa kulkuaan. Vaikka eihän se yöllä kulje? Menee silti, vinkuu, itkee, valittaa. Jos menisin akkunaan ja kurkottaisin, voisin nähdä miten sähkö lyö kipinää ja heittää valokaaren taivaalle.\" (s. 117)" ;
  dcterms:description            "Matilda valvoo ennen surmatyötään:" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1982> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8845>
        dcterms:modified  "2010-03-19T12:14:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1500>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Huolimattomat" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1495> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=37&BibliographyId=28031&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/huolimattomat" .

rky:p1319  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.134248217,28.091085920 61.134954926,28.090189520 61.135849779,28.089628490 61.135834416,28.091535246 61.135880535,28.093707057 61.135021678,28.093743209 61.134511947,28.093856970 61.134517790,28.093133803 61.134248217,28.091085920" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k831 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Jauhiala)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7007>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:43+0300" .

rky:p1579  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.879155413,25.862060247 64.880086576,25.860194415 64.881603500,25.856851749 64.883176116,25.852991080 64.883420122,25.853659785 64.883829686,25.853853207 64.884065388,25.853444900 64.884205592,25.853556116 64.884298891,25.854043902 64.884270283,25.854208990 64.884063907,25.854545689 64.884000340,25.855344723 64.884214548,25.856014738 64.884412425,25.856193692 64.884531003,25.856083302 64.884651729,25.855925788 64.884842788,25.856175381 64.884830351,25.861047194 64.884602504,25.862485324 64.884047957,25.864148289 64.883528135,25.865153749 64.882809532,25.866191078 64.881901853,25.868547620 64.881110782,25.869213129 64.880495884,25.868185256 64.879228171,25.865077724 64.879086852,25.863514832 64.878942012,25.862795121 64.879155413,25.862060247" ;
        poi:municipality  kunnat:k494 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4347" ;
        skos:prefLabel    "Päivärinteen parantola"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nousee Korkkarii Tantun Juha" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9057>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Korkeavuorenkatu 27"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1638958492925" ;
        wgs84:long        "24.9464521544012" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/korkeavuorenkatu-27" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6553>
        a             th:MuuPaikka ;
        rdfs:label    "Pihlajasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1411376714887" ;
        wgs84:long    "24.9206269997079" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pihlajasaari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7267>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:03+0300" .

rky:p1221  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kälviän kirkonkylän raitin komea kellotapuli, kruununmakasiini sekä kirkonkylän muu rakennuskanta talonpoikaistaloineen kuvastaa keskipohjalaisen vauraan maatalouspitäjän kehitystä 1800-luvun alusta 1900-luvun alkupuolelle. Nimismiehen talo kirkon lähellä on naisasialiikkeen merkkihahmon Lucina Hagmanin synnyinkoti. \n\nKälviän kirkonkylän asutus on sijoittunut kylän läpi virtaavan Kälviänjoen läheisyyteen. Jokivarteen 1905 rakennettu tasavartinen ja ulkoviisteinen uusgootikkana piirteitä omaava puukirkko on kylän keskeisellä paikalla. Katon harjalla kohoaa kahdeksankulmainen torni. Kirkkopihalla on lisäksi kellotapuli, muutamia vanhoja hautamuistomerkkejä, sankarivainajien muistomerkit sekä 1970-luvun seurakuntatalo. Hautausmaa hautakappeli-paarihuoneineen sijaitsee kylätien eteläpuolella. \n\nRaitin varrella, kirkonkylän maisemallisena päätteenä oleva kellotapuli kuuluu 1700-lopun komeimpiin esimerkkeihin siitä, kuinka kiviarkkitehtuurin muotokieltä sovitettiin perinteiseen hirsirakentamiseen. Barokkiklassillinen kellotapuli on koristettu pilasterein, palkistoin ja päätykolmioaihein ja sitä kattaa kupoli. Tapuli muistuttaa Tukholman Adolf Fredrikin kirkon keskitornia, joka on ollut Jakob Rijfin piirustuksille läheisin esikuva. Tapulista vähän matkan päässä oleva hirsirakenteinen kruununmakasiini on vuodelta 1844.\n\nTaajaman maisemaa rikastavat useat jokivartta reunustavilla mäkialueilla ja jokivarressa sijaitsevat maatilojen talouskeskukset vanhoine pohjalaistaloineen. Taloryhmissä on talousrakennusten lisäksi yhdestä kolmeen päärakennusta pääasiassa 1800-luvulta. \n\nJoen etelärannan Siirilässä on kaksi pihapiiriä. Jokivarressa on Suutarinmäen rakennusryhmä, johon kuuluu kaksi päärakennusta ja ulkorakennuksia. Suutarinmäen kohdalta joen yli johtavan tien varrella on Näsin talo. \n\nKirkon naapurissa joenrannassa on Hyyppä. Se on Kälviän vanhoja kantatiloja, jonka paikalla on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien.  Pienempi Hyypän pihapiirin päärakennuksista vuodelta 1800 on nimismiehen talo, joka on mm. opettajana, kansanedustajana ja Martta-järjestön perustajana toimineen Lucina Hagmanin syntymäkoti.  \n\nJoen pohjoispuolen mäkialueella on Kriksinmäen pihapiiri. Pitkä koivukujanne johtaa pihapiiriin, jossa ulkorakennusten lisäksi on kaksi puolitoistakerroksista päärakennusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.864873848,23.453006972 63.865011490,23.453296830 63.865133601,23.453484680 63.865286305,23.453700253 63.865590723,23.454091041 63.865882768,23.454270563 63.866146176,23.454318969 63.866973842,23.454679723 63.866908634,23.458655058 63.867076117,23.463215918 63.864739386,23.462194181 63.865010395,23.459160640 63.863782734,23.457862154 63.863826529,23.454534472 63.863721858,23.452992755 63.863756965,23.453599748 63.863244146,23.453483711 63.863270559,23.452938509 63.863149676,23.452881369 63.862980626,23.452812502 63.862826994,23.452398194 63.862595778,23.452391264 63.862216597,23.451879125 63.862054569,23.450797579 63.862343738,23.449148774 63.862221452,23.449037914 63.861446413,23.448304740 63.861540816,23.447606367 63.861076073,23.447177336 63.860942885,23.447916718 63.859097468,23.446433964 63.858973496,23.446901238 63.857581915,23.445722341 63.857994806,23.443394398 63.859411106,23.444606015 63.861021243,23.445594718 63.861107968,23.445990377 63.861566758,23.446392757 63.861787876,23.446310557 63.861921941,23.445282141 63.862057872,23.445301062 63.862797593,23.447307628 63.863191532,23.445679594 63.863099667,23.444669610 63.862967899,23.443221246 63.863913875,23.438277973 63.863039502,23.437395042 63.862339891,23.439723879 63.861363693,23.440380949 63.860359087,23.433448846 63.862414426,23.425090525 63.866681122,23.428885260 63.866859904,23.437263247 63.866481649,23.441143393 63.866260904,23.441580070 63.864317025,23.440033996 63.864032642,23.441803856 63.863516515,23.443820194 63.863868237,23.446724326 63.863481228,23.448865001 63.863640230,23.449585163 63.864201003,23.451162844 63.864210836,23.451563228 63.864236127,23.451737082 63.864293971,23.451824686 63.864416889,23.451800109 63.864616359,23.452456916 63.864873848,23.453006972" ;
        poi:history       "Kälviän jokivarren asutus vakiintui 1500-luvun loppupuolella. Kälviä itsenäistyi Kaarlepyystä (Kokkola) omaksi pitäjäkseen 1639. 1600-luvulla Kälviän taloluku pysytteli 30 talon tienoilla, 1737 pitäjässä oli 33 taloa ja 1830 44 taloa. \r\n\r\nKälviän ensimmäinen kirkko rakennettiin pitäjän itsenäistyttyä jokivarteen Hyypän talon peltopalstalle 1640. Nykyinen kirkko rakennettiin 1905 edeltäneen 1700-luvun ristikirkon hirsistä vanhalle paikalle rakennusmestari O.V. Renellin piirustuksen mukaan ja rakennusmestari Sakari Tuoriniemen johdolla. Kellotapulin alkuperäiset suunnitelmat teki Jacob Rijf 1796. Yli-intendentinkonttorin arkkitehti Olof Tempelman yksinkertaisti suunnitelmia, ja tapuli rakennettiin 1804 Heikki Kuorikosken johdolla. Hautausmaa perustettiin 1880-luvulla, kun hautaaminen kirkkopihan alueelle lopetettiin. Hautakappeli- ja paarihuonerakennus valmistui 1900-luvun alussa.\r\n\r\nPikku-Penttilän talon rakennutti Kälviän kirkkoherrana toiminut rovasti Lars Magnus Castren vuoden 1865 paikkeilla. Siirilän talon rakensi Juho Siirilä 1860-luvulla. Nimismies Hagman asettui 1846 Hyypän pihapiirissä olleeseen taloon, joka on hänen 1853 syntyneen tyttärensä, Martta-järjestön perustajan Lucina Hagmanin synnyinkoti. Rakennus siirtyi 1987 Kälviän Marttayhdistyksen omistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli , poio:tie , poio:makasiini , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2067" ;
        skos:prefLabel    "Kälviän kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8842>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Atlantis"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Atlantis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8841> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8843> ;
        wgs84:lat            "60.1590045857366" ;
        wgs84:long           "24.9458721291846" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-atlantis" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9556>
        dcterms:modified  "2011-03-17T15:10:51+0300" .

[ dcterms:description  "Kluuvi - sadan vuoden työmaa\nRiitta Pakarinen: Kluuvin korttelit Apina ja Hyeena" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6949> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7004>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Töölö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6996> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7004" .

rky:p1481  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porin VI kaupunginosa on yksi laajimmista ja yhtenäisistä puisista ruutukaavaan perustuvista 1800-luvun lopun esikaupunkialueista Suomessa. \n\nPäärnäisten eli Kuukkarin esikaupunkialueen kaava työläisten ja vähävaraisten asuinalueeksi Porin vanhan ruutukaava-alueen ulkopuolelle on vuodelta 1864. Säännöllisen ruutukaavan sisällä on kaksi puistokorttelia ja yksi poikittainen puistokatu. Tontit ovat erittäin pieniä.\n\nPäärnäisten puinen, katutilaa tiiviisti rajaava rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmilta puolin. Pihoilla on säilynyt runsaasti tontteja rajaavia ulkorakennuksia. \n\nRakennuskannasta mainittakoon arkkitehti Onni von Zansenin 1900-luvun alussa suunnittelema Nummi-yhtiö, Riihikatu 10-12, jonka kaksi puista asuinrakennusta täyttävät yhden korttelin muodostaen sisäänsä suojatun pihan. Svensbergin ukkokoti, Kalevanpuisto 13 on rakennettu iäkkäiden työmiesten kodiksi. Myös uudisrakentamista on tapahtunut, mm. muutama asuinkerrostalo. Viime vuosina on alueelle rakennettu uusia kaksikerroksisia puutaloja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.483935236,21.781177661 61.480921476,21.779825466 61.482779165,21.763304955 61.485775409,21.764839370 61.483935236,21.781177661" ;
        poi:history       "Ruutukaava-alueen itäpuolinen V kaupunginosa tuli täyteen rakennetuksi 1800-luvun loppupuolella. Kaupungin laajenemissuunnaksi valittiin Päärnäinen, vaikka se sijaitsikin kaukana varsinaisista teollisuustyöpaikoista. \r\n\r\nTaustalla oli kaupungin 1852 tuhonnut tulipalo, joka synnytti Turun tien varteen ns. kuoppakaupungin, jota asuttivat kotinsa ja omaisuutensa menettänyt köyhempi väestö. Kuoppa-asumuksia korvaamaan alueelle kaavoitettiin myöhemmin Päärnäinen eli 6. kaupunginosa. Asemakaavan laati maanmittari J. H. Wahlroos. \r\n\r\nUuden alueen eli VI kaupunginosan sijoituksesta pyydettiin lausunto lääninarkkitehti G. Th. Chiewitziltä. 1891 kaupunginosaa laajennettiin itäpuolelle. Ukkokoti on rakennettu kauppias Svensbergin testamenttilahjoituksen turvin ja valmistuivat arkkitehti August Krook suunnitelmin 1900."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4792" ;
        skos:prefLabel    "Porin kuudes kaupunginosa"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olimme huomanneet, että silloin tällöin Tähtitorninmäki muuttui suuremmaksi ja hurjemmaksi kuin tavallisesti. Uskoimme sen johtuvan siitä että vuori muisteli aikaa, jolloin se oli sankan metsän peittämä kesyttämätön vuori - ennen kuin sinne rakennettiin tähtitorni - ennen kuin siitä tehtiin puisto.\" (s. 126)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i752>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tapaninen, Juha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/752" .

rky:p1815  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.572850153,27.605608325 69.573440538,27.602247306 69.574681532,27.603875825 69.574024320,27.607235093 69.572850153,27.605608325" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Hánnomarrasa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2805>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kotikatu. Keväthäät." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8856> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "Kirja perustuu YLE, TV 1:n tuottamaan tv-sarjaan \"Kotikatu\". Keväthäät on kirjasarjan viides osa ja kattaa televisiosarjan osat 69-88." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kotikatu-1" .

koko:p49431  dc:created  "2012-05-28T10:56:01.874+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:56:02.123+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vartiopaikka"@fi , "patrol post"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7264>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Meriharju"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.1972388200028" ;
        wgs84:long        "25.1794467862555" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7264" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7503>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2353>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1491482~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1491483~S9*fin> .

rky:p155  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vaajakoski on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia ja arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Nais- ja Varassaaressa sekä rautatieaseman ympäristössä on lukuisia teollisuuslaitoksia, kuten SOK:n tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehdas sekä saha. \n\nNaissaaressa ovat alueen vanhimmat teollisuusmiljööt, norjalaisen omistajan Salvesenin ajalta säilyneet 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema. Vaajakosken teollisuusympäristöjen rakennuttaja on vuodesta 1916 alkaen ollut SOK. SOK:n suunnittelijoina ovat olleet mm. arkkitehdit Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen ja Valde Aulanko. Koskessa ovat vesivoimalaitokset Naissaaren molemmin puolin. Ne on rakennettu 1920 ja 1942. Funkis-henkinen kerhorakennus ja johtajan asunto ovat 1930-luvulta. Samalla vuosikymmenellä on valmistunut naulatehtaan rakennus. Varassaaressa ovat mm. tulitikku- ja kalustetehtaan rakennukset. \n\nMantereella, kosken länsirannalla, on rautatieasema 1910-luvulta. Makeistehdas Pandan vanhimmat rakennukset sen lähistöllä ovat 1920-luvulta. \n\nTeollisuusalueen ympärille rakennettiin virkailijoiden ja työntekijöiden asuma-alueet, joista virkailijoiden rakennukset ovat säilyneet. Taajaman halki kulkevan maantien varressa ovat SOK:n arkkitehtuurin malliesimerkit Apteekkitalo ja kahvila-ravintolan rakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.243334066,25.887340467 62.237346167,25.881951454 62.237517738,25.872938676 62.241055857,25.871922065 62.243636367,25.874264570 62.244316210,25.875806646 62.245371192,25.874608745 62.245911557,25.868762174 62.245591605,25.868501619 62.246096339,25.866097502 62.247702352,25.868196574 62.246697890,25.872574695 62.247723157,25.873677132 62.247748555,25.873875888 62.248517542,25.873085028 62.249439816,25.875267753 62.249285040,25.876104921 62.249160727,25.876958719 62.250899382,25.878865200 62.248514755,25.889978023 62.244882609,25.891093542 62.243334066,25.887340467" ;
        poi:history       "Haapakosken Naissaaren ensimmäinen teollisuusrakennus oli 1819 perustettu vesisaha. Haapakosken saha siirtyi 1870-luvulla norjalaiselle liikemiehelle James Salvesenille, jonka aikana rakennettiin höyrysaha. Sahalaitos oli pitkään Jyväskylän seudun suurimpia työnantajia. \r\n\r\nSuomen osuuskauppojen keskusliitto (SOK) osti 1916 Salvesenilta Haapakosken kylän alueet (nimeksi tuli 1920 alkaen Vaajakoski), jotka tarjosivat vesivoiman ja -reitin lisäksi hyvät rautatieyhteydet. Vaajakosken kautta rakennettu, pääratoja yhdistävä oikorata Jyväskylä-Pieksämäki -osuudelle valmistui 1918. \r\n\r\nSahateollisuustoiminta laajentui kun SOK alkoi valmistaa laajalle kauppaverkostolleen tuotteita Vaajakosken tehtaillaan. 1920-luvulle tultaessa SOK:n alueella toimivat mm. tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehtaat. Ennen toista maailmansotaa Vaajakoskella oli myös margariini- ja naulatehdas. \r\n\r\nEnimmillään SOK työllisti Vaajakoskella noin 2100 henkeä ja vaikutti merkittävästi taajaman ja paikkakunnan rakentumiseen. 1970-luvulta alkaen SOK luopui vähitellen kaikista Vaajakosken tehtaistaan. Osa tehtaista on jatkanut uusien yrittäjien voimin.\r\n\r\nVaajakosken kanava on osa Päijänne-Keitele -reittiä. Kanavareitti rakennettiin 1990-1993."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=191" ;
        skos:prefLabel    "Vaajakosken teollisuusympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5569>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Hakaniemen sillan rakentaminen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuonna Hakaniemen silta on rakennettu? Siis uudempi silloista. Hakaniemen silta rakennettiin 1961 helpottamaan Pitkänsillan ruuhkia. Silta ohjaa Lahdentien liikennettä Pohjoisrantaan, mikä on ärsyttänyt sen lähellä asuvia. Esimerkiksi Krunikka-lehden numerossa 2/1987 Raini Lehtonen kyseli apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomiojalta, milloin Hakaniemen sillan voi räjäyttää tarpeettomana. Tuomioja vastasi: “Se voisi olla ehkä vuonna 2000, mutta voidaan myös kysyä, vieläkö silloin ylipäätään ajellaan yksityisautoilla. Öljy loppuu aikanaan.“\n\nLähde:\nJuha Koskinen: Kallion historia (Kallio-Seura r.y. - Sörkan Gibat, 1990)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9315> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mina-vuonna-hakaniemen-silta-rakennettu-siis-u" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9553>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vanhaistentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5> ;
        wgs84:lat         "60.2441721150864" ;
        wgs84:long        "24.8852052327506" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanhaistentie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5808>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A486DDC6-781F-4388-B7C4-BDC205E1E27B> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7763>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_301>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1338716~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7858>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salomies, Anja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7858" .

[ dcterms:description  "Kone Oy:n Haapaniemenkadun hissitehdas 1926-1967." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8253> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8258>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5211>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Mielikuvia lapsuusmuistoista" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6792> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5210> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/mielikuvia-lapsuusmuistoista" .

rky:p749  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Repokairan ja Lemmenjoen alueen luonnonvarojen käyttöä kuvastavat alueen porohoitoon liittyvä asutus, Lisman saamelaiskylä ja Kaapin Jounin erämaatalo sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt kullankaivajayhdyskunta.\n\nRepokairan ja Lemmenjoen alueelle perustettu Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin, se on myös Euroopan laajimpia tiettömiä ja asumattomia metsäerämaita. Kansallispuiston maisemassa vaihtelevat lukuisat suuret joet ja niiden väliset metsä-, tunturi- ja suoalueet. Laajat tunturikoivikot peittävät korkeimpia vaaroja ja tunturipaljakoiden reunoja.\n\n1800-luvun lopulta asuttu Kaapin Jounin kenttä Sotkajärven pohjoispäässä on Lemmenjoen seudun ensimmäisiä uudistiloja ja kertoo monimuotoisesta saamelaisesta elämäntavasta vaiheessa, jolloin saamelaiskulttuurissa alettiin siirtyä kiinteään asumiseen. \n\nLisman kylä nykyisen Lemmenjoen kansallispuiston keskellä on rakenteeltaan hyvin säilynyt esimerkki poronhoitoon perustuvasta saamelaisasutuksesta. Aapa-Lapin laajojen metsä- ja suokairojen keskellä olevaa kylää ympäröivät poronhoidolle otolliset mäntyvaltaiset varpu-jäkäläkankaat. Ivalojokeen laskevan Lismajoen koillisrannalle Kotivaaran juureen rakentuneen kylän rakennuskanta on peräisin 1900-luvun eri vuosikymmeniltä. \n\nLisman kylän avoimella pihakentällä on Nillan Pieran, Nillan Jounin, Jussan Antin ja Näkkälän Iiskon (Hannula) talot. Lismajoen toisella puolella on Kuolpunatievan rakennusryhmä. \n\nPihapiireihin kuuluvat asuinrakennusten lisäksi navetat, pariaitat, saunat ja puuvajat. Talon vieressä on laudoista tehty poroaita,  \nporoaidat ovat ympäröineet pihaa ja härkäladot sijainneet lähimetsässä. Piha on puutonta, avointa nurmikenttää, jolla on heinän kuivaushaasioita.\n\nLemmenjoen kullankaivajayhdyskunta maisemallisesti vaikuttavassa avoimessa tunturimaastossa on yksi Lapin kultahistorian myöhäisempää, toisen maailmansodan jälkeistä vaihetta kuvastava kohde. Lemmenjoen kulta-alue sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston alueella lähinnä Lemmenjoen luoteispuolella. Kullankaivajien yhdyskunta pienine asumuksineen sijaitsee täysin avoimessa tunturimaisemassa. Kultamailta pohjoiseen avautuu laaja ja yhtenäinen tunturimaa.\n\nHyvät kultapaikat ovat purojen latvoilla ja veden vähyys on haitannut kullanhuuhdontaa. Kullan huuhdonnan hiivuttua alueelle on jäänyt muutama kymmenen kullanhuuhdonnasta kertovaa rakennusta ja rakennelmaa, kämppiä ja kammeja, tukikohtien raunioita ja kiinteärunkoisia teltta-asumuksia. Lajissaan mainittavia ovat mm. Pellisen porukan tukikohta, Jomppasen turvekammi, Isolan ja Liukkosen pihapiirit sekä Hopun ja Pihlajamäen tukikohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.369541178,25.466014414 68.373242783,25.473054172 68.372548975,25.482298523 68.370282301,25.489448752 68.367286332,25.489169380 68.365842698,25.479456822 68.369541178,25.466014414" ;
        poi:history       "Nykyinen Länsi-Sallivaaran alue oli Koutokeinon alueen jutaavien porosaamelaisten talvilaidunaluetta. Lisman kylän asuttaminen liittyi vuoden 1852 rajasulun seurauksiin. Rajasulun jälkeen Länsi-Sallivaaran alueelle muodostui laiduntyhjiö, joka kuitenkin alkoi täyttyä Karasjoelta saapuneiden uusien muuttajien myötä. Kylää kutsuttiin sen ensimmäisen asukkaan mukaan Salkkoksi, myöhemmin Lismajoeksi ja Lismaksi. Niila Länsman eli Salkko Niila tuli Lismaan Norjasta ja rakennutti 1870-luvulla ensimmäisen talon Lismajoen varrelle. \r\n\r\nNiila Länsman perusti paikalla kruununmetsätorpan 1893 nimellä Lismajoki. 1/8 manttaalin uudistila perustettiin 1907, sen perustaja oli Nilla Nillanpoika Länsman. Tila on jaettiin myöhemmin veljeksille Pieralle ja Jounille (Nillan Piera ja Nillan Jouni). Nillan Pieran talo rakennettiin 1898 ja sen rakennuttajana oli Niila Niilanpoika Länsman eli Pikku-Nilla, ensimmäisen talon rakentajan poika. \r\n\r\nKruununmetsätorppa Hannula perustettiin 1893, sen perustaja oli Utsjoelta muuttanut tunturisaamelainen Hans Hansinpoika Kitti, joka sai uudistilaoikeuden 1907. Hannu Kitti rakennutti talon 1890-luvulla ja rakentajat olivat luultavasti samat, jotka rakensivat viereisen Nillan Pieran talon. Nillan Jounin talo rakennettiin sodan jälkeen 1946-48.\r\n\r\nLismasta käytiin koulua 1954 alkaen Menesjärvellä, jonne rakennettiin koulu ja sen yhteyteen oppilasasuntola. Tieyhteyden kylä sai 1970-luvulla ja sähköt 1989.\r\n\r\nKaapin Jounin kenttää asuttaneet Aikiot kuuluivat nykyisen Sallivaaran paliskunnan inarilaisiin kantasukuihin. Suvun poromiehistä tunnetuimpia oli Jouni Aikio (1875-1956), jonka mukaan Kaapin Jounin kenttä sai nimensä. Kaapin Jouni paimensi porojaan Hammastunturin alueella ja ennen toista maailmansotaa Lemmenjoen alueella. Uudistilojen perustajat olivat 1800-luvun lopulla usein kalastajasaamelaisia ja tilan oli perustanut Menes-Antti eli Karhu-Antti, Antti Juhaninpoika Morottaja (1853-1907). Kaapin Jounin tila hankittiin valtiolle vuonna 2002.\r\n\r\nLemmenjoen kulta löydettiin vuonna 1945 ja löytö aiheitti nopeasti laajan kultakuumeen: kullankaivajia Lemmenjoen alueella oli vuosina 1947-51 yli kaksisataa. Kultakuumeen hiivuttua alueelle jäi kuitenkin runsaasti kullankaivuuajoista kertovia rakennuksia ja rakennelmia, joista osa on edelleenkin käytössä. Kullankaivajien ja matkailijoiden kuljetus ja opastaminen tarjosivat työtä myös alueen saamelaisväestölle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kyla , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5214" ;
        skos:prefLabel    "Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta (Lisma)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_561>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1516133~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1516208~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i67>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Suutarila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847506/> ;
        wgs84:lat     "60.2748103273683" ;
        wgs84:long    "24.9989162495627" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suutarila" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7500>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Petäjä, Keijo ja Marja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7482> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7500" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8214>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1053135~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5471>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ensimmäiset hidastetöyssyt" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mihin Helsingissä tulivat ensimmäiset hidastetöyssyt? Ensimmäiset hidasteet tulivat Länsi-Herttoniemen pientaloalueelle vuonna 1986. Kadut olivat Karhu-, Ilves-, Näätä-, Orava- ja Ahmatie. Hidasteita on Helsingissä tällä hetkellä yli 800 ja lisää tulee noin neljänkymmenen vuosivauhdilla. Vertailun vuoksi Espoossa hidasteita on noin 300 ja Vantaalla reilu 200. Nämä Helsingin ensimmäiset hidasteet, jotka sijoitettiin Länsi-Herttoniemeen, ovat vieläkin paikallaan. Ja niiden kunnossapitäjän mukaan ne ovat Helsingin parhaat töyssyt!\n\n1970-luvulla Helsingin asukkaat huolestuivat autoilijoiden liian kovista nopeuksista. Niinpä kaupunkisuunnitteluvirasto teki vuosien varrella erilaisia kokeiluja, joilla pyrittiin vaikuttamaan autoilijoiden ajotapoihin. Haagassa ja Pakilassa esimerkiksi lisättiin liikennemerkkien määriä muistuttamaan autoilijoita nopeusrajoituksista. Kun näiden keinojen vaikutusta mitattiin, huomattiin ne hyvin pieneksi.\n\n1980-luvun lopulla kokeiltiin ensimmäisen kerran liikennetöyssyjä. Idea hidasteisiin tuotiin Suomeen Englannista, Norjasta ja Hollannista. Kaupunginhallituksen päätöksellä kokeilu aloitettiin Herttoniemestä. Hidasteiden käyttöönoton jälkeen tehtiin tutkimus, jossa selvitettiin niiden vaikutuksia. Tulokset näyttivät selvästi, että töyssyt hidastivat autoilijoiden nopeuksia. Silloin kaupunginhallitus päätti rakentaa niitä myös muualle Helsinkiin.\n\nHerttoniemen pientaloalueella, jonne ensimmäiset hidasteet sijoitettiin, on kouluja ja päiväkoteja, ja alueen tiet ovat hyvin kapeita ja niillä on paikoin heikosti jalkateitä.\n\nKun ensimmäiset hidasteet oli asetettu Herttoniemeen, tutkittiin seudulla asukkaiden mielipiteitä. Ainoaksi ongelmaksi muodostui, että myös naapuritalot halusivat omille teilleen hidasteet. Sen jälkeen mielipiteitä on tutkittu myös laajemmin ja toistuvasti, sekä autoilijoiden että asukkaiden kantoja. Helsingin alueella toteutetussa mielipidetutkimuksessa 75 prosenttia asukkaista ja 60 prosenttia autoilijoista piti hidasteita tarpeellisina. Palautetta hidasteista tulee kaupunkisuunnitteluvirastoon runsaasti, sekä positiivista että negatiivista. Vuosittain kaupunkisuunnitteluvirastoon tulee noin 30 pyyntöä, joissa jollekin kadulle toivotaan hidastetta.\n\nLähde:\nHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9286> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mihin-ja-koska-tulivat-helsingin-ensimmaiset-hidastetoyssyt" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5710>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8CD7DEBC-9CB4-4AEC-8C51-964761C65CDC> .

<http://example/upload-base/#metadescription_16>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6185>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9F469052-BD92-45F4-BDA5-28B3F7570D72> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8309>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Sotakorkeakoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Maanpuolustuskorkeakoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8025> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1746771454522" ;
        wgs84:long           "24.9605609809435" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8309" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6519>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:57:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7760>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Sagor från Främlingsgatan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7758> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7757> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7760" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8474>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:51+0300" .

rky:p651  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Siipyyn kylä ja kalasatama ovat säilyneet Pohjanmaan rannikon talonpoikaispurjehdusta, laivanrakennusta, merenkulkua ja pyyntiä harjoittaneena yhteisönä ja sen elinkeinojen tuottamana rakennettuna ympäristönä.\n\nSiipyyn kirkonkylän rakenne on säilynyt perinteisenä, ja sen länsipuolella sijaitseva Kiili on yhä käytössä oleva kalaranta ja vierassatama. Sen lukuisat verkko- ja venevajat muodostavat pitkän, rantaviivaa seuraavan rivistön.\n\nSiipyyn asutus on sijoittunut maantien varsille ja erityisesti vanhan Kiilin kalasatamaan johtavan tien raitilla on vanhaa, hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvulle. Tien varrella seisoo merimerkkinäkin toiminut puinen empiretapuli, joka on vuodelta 1831 ja suunniteltu intendentinkonttorissa.\n\nKiilin satamarannan metsikköön ja rantakedolle on koottu alueen talonpoikaista ja kalastukseen liittyvää rakennuskantaa. Kalarannan vajat ja ulkomuseon rakennukset sekä pienet kausiasumukset yhdistyvät luontevaksi kokonaisuudeksi. Kilens Hembygdsgård -museon keskeiset talot ovat pitkä paritupainen Fransgården ja Henriksdalshuset, joka on siirretty alueelle Andsfolkin tilalta. Fransgården on tyypillinen Lappfjärdin ja Siipyyn alueen 1800-luvun talonpoikaistalo. Rannalla on 1920-luvulla rakennetun signaalimaston kopio."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.039941810,21.302662924 62.042453497,21.303414832 62.042741973,21.308527819 62.041853085,21.310370911 62.039777444,21.311362084 62.038435496,21.316435776 62.036414364,21.315419226 62.034481274,21.314447004 62.034242983,21.313552153 62.033391164,21.313228049 62.032965869,21.310924357 62.032884675,21.310272930 62.033070314,21.309745355 62.033170800,21.309112823 62.033373850,21.308368765 62.033789464,21.308383790 62.034677107,21.308416081 62.034848808,21.304328934 62.035226882,21.303547689 62.039941810,21.302662924" ;
        poi:history       "Siipyyn kylän neljä ensimmäistä taloa Teir, Hanses, Kars ja Lassfolk sijoittuivat myöhemmin kuivatetun Byträsket-järven lounaisrannalle. Talonpojat harjoittivat maatalouden ohella kalastusta. 1700- ja 1800-luvulla harjoitettiin myös laivanrakennusta ja talonpoikaispurjehdusta. Laivanrakennuspaikkana oli kirkonkylän ranta eli Kilenin ranta. Siipyyläisten tiedetään rakentaneen noin 60 laivaa ennen muuta ahvenanmaalaisten käyttöön.\r\n\r\nKiilin rantaan Hembygdsgårdin museo- ja vapaa-ajanalueelle siirrettiin ensimmäinen rakennus lähiseudulta 1968. Kotiseutumuseon avajaiset olivat 1969."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k287 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:kausiasunto , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2045" ;
        skos:prefLabel    "Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama (Kiilin kalasatama)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8808>
        dcterms:modified  "2010-03-09T16:30:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6779>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4227>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ahde-Kjäldman, Aili Salli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ahde-kjaldman-aili-salli" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7257>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8211>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Seikkula, Irma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8211" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1723>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tytär" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1720> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/tytar" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2198>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Piirteitä Helsingin elämästä 1" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2197> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/piirteita-helsingin-elamasta-1" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6516>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Runeberginkatu 35"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vanhain työn myymälä" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8516> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        wgs84:lat            "60.1743990767163" ;
        wgs84:long           "24.9228606754885" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/runeberginkatu-35" .

[ dcterms:description  "Keski-ikäisenä Anna asuu Ruoholahdessa 2000-luvulla ." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9715> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8471>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Ukko-Munkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ugari" , "Mr. Pickwick Pub" , "Ukko-Munkki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat            "60.1995311834727" ;
        wgs84:long           "24.8778624293207" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8471" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8710>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1931594~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9185>
        dcterms:modified  "2010-06-02T15:34:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9519>
        dcterms:modified  "2011-01-12T14:58:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1970749~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6870>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6776>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kallio" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6753> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6752> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6751> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6774> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6775> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/kallio" .

rky:p1444  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.840783100,26.198827702 64.842167024,26.196215934 64.844073545,26.194635088 64.844956177,26.192213612 64.843640460,26.188842214 64.839815628,26.194689209 64.839351405,26.192703630 64.844240425,26.187413555 64.844411578,26.188047526 64.845668591,26.184839335 64.846678400,26.183614531 64.847382439,26.184563483 64.846668720,26.187645616 64.845080412,26.190526100 64.845739953,26.192970106 64.841346595,26.201238395 64.840783100,26.198827702" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k494 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Pälli)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9779>
        dcterms:modified  "2011-10-11T20:11:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7132>
        dcterms:modified  "2010-03-08T14:56:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_288>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7227>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tiainen, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7227" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9421>
        dcterms:modified  "2010-09-24T11:18:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9182>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Nisonen, Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9182" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5437>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=1ECAE8D4-FC8E-4483-B470-7D9D35FF11B4> .

rky:p118  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Fasarbyn poikkeuksellisesti sotilasvirkataloista koostuneen ryhmäkylän tiivis rakenne ja kyläkeskusta ympäröivän viljelyaukean mittakaava kuvastavat isoajakoa edeltävää aikakautta.\n\nFasarbyn keskiajalta periytyvä kylätontti sijaitsee Fasarbyvikenin pohjukassa etelään päin viettävässä rinteessä. Ryhmäkylä muodostuu neljän entisen sotilasvirkatalon talouskeskuksista. Joffsin, Pesursin, Göransin ja Lill-Mariksen tilat ovat olleet ruotujakoisen armeijan kantahenkilökunnan virkataloja, mikä heijastuu sotilasvirkatalojärjestelmän hierarkiaa noudattavassa pienimuotoisessa rakennuskannassa.  Kylän kaksi muuta kantatilaa Knapas ja ja kyläkeskuksen länsipuolella sijaitseva Lillby ovat entisiä lampuotitiloja. Kyläkuvaa leimaavat merenrantapelloilla kohoavat kivikkoiset katajakedot. Vanha kylänraitti kiemurtelee rakennusten välissä ja päättyy Fasarbyvikenin pohjukassa olevan entisen kansakoulun luo kylän itäpuolelle. \n\nKylän nykyinen rakennuskanta muodostuu 1700- ja 1800-luvuilla rakennetuista parituvista, 1920-luvun mansardikattoisista huviloista ja rintamamiestaloista. Pihapiireissä on säilynyt 1800-luvun talousrakennuksia. Kylän pohjoispuolella on kylän myllyn ja myllärintorpan paikka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.370733864,25.996270146 60.370910865,25.977801163 60.376281378,25.974012885 60.378373551,25.974870164 60.380150294,25.980843386 60.382376902,25.983519662 60.383336225,25.986595904 60.383533846,25.997979146 60.379331138,26.002114302 60.375310472,26.001250003 60.374273769,25.999872295 60.370733864,25.996270146" ;
        poi:history       "Fasarbyn kruunun virkatalot olivat Uudenmaan jalkaväkirykmentin profossin, lippumiehen, varusmestarin ja muonittajan virkataloja. Kruunun omistuksessa olleita virkataloja vuokrattiin ruotuarmeijan 1809 tapahtuneen lakkauttamisen jälkeen ja tilat myytiin yksityiseen omistukseen Suomen itsenäisyyden alkuaikoina."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2209" ;
        skos:prefLabel    "Fasarbyn kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7392>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:21+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7244> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9516>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Pelistä pois" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Tiivistunnelmainen kaupunkidekkari, jossa liikutaan Töölön ja Punavuoren maisemissa" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9515> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8766> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9514> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietoa        "Ilona Laaksola, nelikymppinen saneerattu pankkivirkailija ja nykyinen puhelinmyyjä, on harmiton itsekseen eläjä, joka mielellään iltaisin tekee kuppeja ja ihailee ikkunastaan juhlavalaistua Stadionin tornia. Hänen yksinäisiä päiviään piristää naapurin pikkuvanha kymmenvuotias Sorella. Tytön isä, elämänmuutoskurssien vetäjä Atte Söderberg, taas viettää hyvinkin meuhkaavaa elämää. Ja vanha ystävämme Anna Laine tekee Aten firmalle mainosgrafiikkaa.\nEräänä sunnuntaina alakerran kukkakaupasta löydetään ruumis. Asiat saavat yllättävän ratkaisunsa muutaman helmikuisen päivän aikana.\n\n\"Outi Pakkasen ehdoton sitoutuneisuus palapelidekkarien tyylikkääseen traditioon miellyttää. Pakkanen on tiheätunnelmaisen kaupunkilaisromaanin taitaja.\" - Ismo Loivamaa, Ilkka\n\n(Takakansiteksi)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=2589&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9516" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7487>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Oulunkylän kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> ;
        wgs84:lat         "60.2310521761716" ;
        wgs84:long        "24.9594985241334" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7487" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7726>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9681>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:51:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1577271~S9*fin> .

rky:p378  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsalan kylä on säilyttänyt sarkajaon aikaisen perusrakenteensa mäen kumpareelle sijoittuvana ryhmäkylänä. Vuosisatoja viljelyksessä olleen peltoaukean ympäröimän kylän rakennuskanta kuvastaa vaurasta länsisuomalaista rakennusperinnettä: Länsi-Suomen kylille ominainen vauraus ja sosiaalinen kerrostuneisuus näkyy kookkaissa, vaaleaksi maalatuissa päärakennuksissa sekä vanhuksille, karjanhoitajille ja muonamiehille pystytetyissä rakennuksissa.\n\nRuotsalan keskiaikainen kylätontti sijoittuu pitkänomaiselle mäenkumpareelle. Mäkeä ympäröivä viljelyskelpoinen maa on saatu siten mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön jo keskiajalla. Ruotsalan rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Päärakennukset ovat sijoittuneet kylätien länsi- ja talousrakennukset itäpuolelle. Kantatiloista Knaapi, Hentu ja Laurila sijaitsevat vieretysten kylämäellä ja Viisas siirtyneenä niiden pohjoispuolella mäelle, missä on isojaon aikaan ollut neljä torppaa. Jokaisen talon rakennuksiin kuuluu päärakennuksen lisäksi toinen asuinrakennus, ns. piharakennus. Knaapin tilalla asuinrakennuksia on kolme.\n\nRuotsalan kylän kumpuileva peltomaisema jatkuu sen länsi- ja eteläpuolella sijaitsevissa Järven ja Kosken kylissä. Järven kylän kantatilat Manni, Tapani ja Mölkkäri sijaitsevat edelleen tiiviisti kylämäellä, jonka eteläpuolella on Ylisjärvi rantaniittyineen. Ylisjärven pohjukan lähellä sijaitsee Eriksbergin (aik. Kosken) kartano, jonka talouskeskus sijaitsee isojaon aikaisella tontilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.381896399,23.313877455 60.380223507,23.313847389 60.379369892,23.313926296 60.375318622,23.312254690 60.374645957,23.311088363 60.373481538,23.308938329 60.373426145,23.302428401 60.374413777,23.299121591 60.376001654,23.295553688 60.376815425,23.294364741 60.377797117,23.289077499 60.377754910,23.286011924 60.377709049,23.282815316 60.380641566,23.281296418 60.381880021,23.278215871 60.382968791,23.272125468 60.386332376,23.267397005 60.388123712,23.268551966 60.389014148,23.269327403 60.389852629,23.269801813 60.390427653,23.270174769 60.391648849,23.271131845 60.392481330,23.273713205 60.393390004,23.277470904 60.394175766,23.280716203 60.394536647,23.283527519 60.394459310,23.285423352 60.392380518,23.292637523 60.390587246,23.295298762 60.389958956,23.300811018 60.391372276,23.305564905 60.390296456,23.312180908 60.388479502,23.313220187 60.387388883,23.313826281 60.386515671,23.313661850 60.385656960,23.313232531 60.384566094,23.313048877 60.383352611,23.313142349 60.381896399,23.313877455" ;
        poi:history       "Varhaisin tieto Ruotsalan kylästä on 1300-luvulta. Kylän kantatilat Hänti (nyk. Hentu), Knaapi, Lauri (nyk. Laurila) ja Viisas mainittiin 1540 Turun läänin maakirjassa. Ennen 1796 toimitettua isojakoa tilakeskukset olivat erillisen mies- ja karjapihan käsittäviä umpipihoja. Isojaon jälkeen Viisaan pihapiiri poistui kylästä ja umpipihat avautuivat, kun karjasuojat siirrettiin kylätien itäpuolelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1785" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9776>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Liikuntamylly"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Myllypurontie 1" ;
        dcterms:description  "Liikuntamylly palvelee monipuolisesti pääkaupunkiseudun kuntoliikuntaa ja huippu-urheilua ja on yksi yleisurheilun valtakunnallisista harjoittelukeskuksista. Säännöllistä kilpailutoimintaa järjestetään yleisurheilussa, voimistelussa ja salibandyssä. " ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hel.fi/hki/Liv/fi/liikuntapaikat/liikuntahallit/liikuntamylly" ;
        wgs84:lat            "60.2252307646207" ;
        wgs84:long           "25.0766797280067" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/liikuntamylly" .

<http://example/upload-base/#metadescription_190>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1384906~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7986>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:46+0300" .

[ dcterms:description  "Kummitusten Kansallisteatteri" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_524>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1166478~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_784>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1560891~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1560897~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1673437~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1103843~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1086912~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Luokkakokous nostaa pintaan vanhat kaunat. Tapahtumia tutkiva rikosylikomisario Joonas Auerva ja toimittaja Kati Metsälä remontoivat Ulvilantiellä sijaitsevaa uutta asuntoaan, mutta remontti ei suju ongelmitta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2142> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7723>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Hålvik"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1735383763395" ;
        wgs84:long        "25.017022534677" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7723" .

rky:p280  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuuluisa Kuopion tori eli kauppatori on säilyttänyt keskeisen asemansa kaupunkirakenteessa, vaikka uudisrakentaminen sen varsilla on muuttanut torin ilmettä. Julkinen rakennuskanta edustaa hyvin torin keskeistä asemaa kaupungin talous-, liikenne- ja hallintokeskustana 1800- ja 1900-luvulla. \n\nToriin liittyvät kaupungintalo (1885), linja-autoasema (1934), lyseo (1826-1940), kauppahalli (1902) ja tunnettu Kuopion symboli, Veljmies-patsas (1959)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.891573875,27.677253002 62.893972985,27.676647586 62.894119087,27.679225695 62.891275125,27.679959121 62.891201880,27.678601090 62.891630924,27.678471995 62.891573875,27.677253002" ;
        poi:history       "Kaupungin vanhin tori sijaitsi maanmittari Pehr Kjellmanin asemakaavassa 1775 nykyisen Snellmanin puiston paikalla. Kauppatori piirrettiin ensi kertaa nykyiselle paikalleen Anders Röstedtin karttaan 1818. Kaupankäynti siirtyi torille 1856. Kimnaasi-, Heinä- tai Hevostorina tunnettu tori sai nykyisen nimensä 1918.\r\n\r\nTorin pohjoislaidalla olevan komean kaupungintalon suunnitteli 1882-1885 F.A. Sjöström. Rakentaminen oli suoraa seurausta 1873 kunnallishallinnon uudistuksesta, joka kasvatti kaupunkien valtuustoa ja virkamieskuntaa. Kaupungintalon viereen valmistui Kuopion ensimmäinen linja-autoasema Juho Nykäsen piirustuksin 1934. Klassistinen yksikerroksinen rakennus edustaa torin ympäristössä harvinaiseksi käynyttä puurakentamista. Torin etelälaidalle valmistui Kuopion lyseon vanhin osa triviaalikoulu 1826 (C.L. Engel). Rakennusta laajennettiin 1875, 1888, 1914 ja 1940. \r\n\r\nJugendia edustava kauppahalli rakennettiin 1902 (J.V. Strömberg), rakennukseen liittyvä kalahalli valmistui 1914 (A. Sirelius). Torilla kauppahallin tuntumassa ovat Heikki Konttisen tekemä Veljmies-patsas 1959 ja Taru Mäntysen Siskotyttö 1984. Torin alle valmistui pysäköintihalli 1991."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:oppilaitos , poio:liikennepaikka , poio:kaupungintalo , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=634" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion tori"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8198>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Säädyllinen murhenäytelmä " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8197> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2756> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8195> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8198" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8437>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5694>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Liikenteen valopilkku" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Tieliikenteen liikennevaloissa (ainakin pääkaupunkiseudulla) vilkkuu toisinaan pieni sinertävä valo punaisen ja keltaisen valon välissä lähempänä koko komeuden oikeaa reunaa. Mitä tämä valo kertoo ja kenelle? Valopilkku eli pieni valkoinen vilkkuva LED-valo punaisen opastinkennon oikeassa alanurkassa liittyy julkisen liikenteen etuusjärjestelyihin valo-ohjatuissa risteyksissä. Vihreän valon palamista voidaan julkiselle liikenteelle pidentää tai aientaa. Kuljettaja lähettää noin 200 metriä ennen risteystä liikennevalolle ns. pyyntöilmaisun. Vilkkuva valopiste kertoo kuljettajalle, että liikennevalo on vastaanottanut pyynnön ja se sammuu heti kun liikennevalo on ohitettu. Asiaa selostetaan seikkaperäisesti Helsingin liikenteenohjauskeskuksen sivuilla:\n\nhttp://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/helmi/heiliraportti/liikennevalot.htm#Valopilkku\nhttp://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevaloetuudet/etuuden_toiminta.asp" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/liikenteen-valopilkku" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5933>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=26C346DE-9381-4F08-A97F-77E0792132CF> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p193>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sauna B72"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:44:48.849+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:34:54.053+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 ;
        poi:description  "Sauna on rakennettu vuonna 1988 samalla paikalla olleen palaneen saunarakennuksen tilalle. Saunan on rakentanut rkm Pentti Koponen.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nKoponen, Pentti, 19.8.1992, suullinen tiedonanto."@fi ;
        poi:history      "Sauna on rakennettu vuonna 1988 samalla paikalla olleen palaneen saunarakennuksen tilalle. Saunan on rakentanut rkm Pentti Koponen.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nKoponen, Pentti, 19.8.1992, suullinen tiedonanto."@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.14546413598584" ;
        wgs84:long       "24.97853941917424" .

rky:p614  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vareksen tilan Siikajokivarressa edustaa vaurasta pohjoispohjalaista talonpoikaisrakentamista 1800-luvun puolivälistä.\n\nVareksen tila sijaitsee Siikajoen viljelysmaiseman länsireunalla, Rantsila-Mankila -tien varressa lähellä Rantsilan kirkonkylää. Pihapiirissä, joka on rakennettu neljältä sivulta, on kaksi asuinrakennusta ja kaksi pitkää aittaa. Molemmat asuinrakennukset on mainittu jo vuoden 1847 katselmuspöytäkirjassa. Lisäksi pihassa on tuolloin ollut kolmas asuinrakennus nykyisen sauna- ja varastorakennuksen paikalla.\n\nKarjapiha on asuinpihan länsipuolella, vilja- ja ruoka-aitat asuinpihan eteläpuolella. Umpipihan ulkopuolella on navetta ja alueelle tyypillisiä aittoja, kuten kaksikerroksinen, aikaisemmin läpiajettava isoluhti, pieni poskellinen otsa-aitta ja jalka-aitta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.517665181,25.622034120 64.517588824,25.623234092 64.517663649,25.623741289 64.520434719,25.629338986 64.520563762,25.629773934 64.520785434,25.630471267 64.520977766,25.631797251 64.521033256,25.632313051 64.520544212,25.634403047 64.520300894,25.634862465 64.519932945,25.635264876 64.519318823,25.635770968 64.518362409,25.636747696 64.517615971,25.637714066 64.517054409,25.638412788 64.515672655,25.640177932 64.514611136,25.641416765 64.514506342,25.641194701 64.513405276,25.631086689 64.514627564,25.626471857 64.516527650,25.621290188 64.516848051,25.620519120 64.517178238,25.620247157 64.517362851,25.620469945 64.517491361,25.620835072 64.517653846,25.621628191 64.517665181,25.622034120" ;
        poi:history       "Vareksen tila asutettiin todennäköisesti jo 1600-luvun puoliväliin mennessä, ja 1800-luvun loppuun mennessä Vareksesta oli tullut yksi Rantsilan ja koko Siikajokilaakson vauraimmista taloista. Vares oli kuului Rantsilan suurimpiin karjatiloihin ja tilalla oli oma Wareksen & Kumpp. Woimeijeri nykyisen tallirakennuksen päädyssä.\r\n\r\nTilan pihapiirissä tai sen lähistöllä oli 1800-luvun puolivälissä 21 eri rakennusta, kaikille toiminnoille oli omat tilansa. Miespihan neljäntenä rakennuksena kolmen asuinrakennuksen lisäksi oli läpiajettava luhti.\r\n\r\nVareksen talosta olivat lähtöisin Oulun läänin maaherran, valtioneuvos Eero Yrjö Pehkosen (s. 1882) esi-isät. Juho Wares-Pehkonen (s. 1799) rakennutti Ala-Temmeksellä sijaitsevan Pehkosen suuren, tiilisen päärakennuksen. Wareksen tila siirtyi Haapaveden Karhukankaalta tulleen Aapeli Koskelan omistukseen 1844."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k791 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2074" ;
        skos:prefLabel    "Vareksen tila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7983>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Robert Stigellin rintakuva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Robert Stigellin hautamuistomerkki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        wgs84:lat            "60.1675152142402" ;
        wgs84:long           "24.9169345094743" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7983" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8697>
        dcterms:modified  "2010-02-10T18:08:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6050>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C81AC8B0-0121-4C2E-9934-5A997A8F38F0> .

rky:p874  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion Snellmaninpuiston alueella on ollut Kuopion kaupungin ensimmäinen päätori. Tuomiokirkko kuvastaa kaupungin asemaa 1775 perustetun Savo-Karjalan läänin pääkaupunkina. Snellmaninpuisto ympäristöineen, puistoon välittömästi liittyvä kirkkokortteli harmaakivisine tuomiokirkkoineen sekä perinteisestä puukaupungista säilyneet Kuopion korttelimuseon ja Kuninkaankadun puutalomiljööt ovat Kuopion ruutukaavakeskustan rakennushistoriallisesti merkittävimpiä osia. \n\nKaupungin keskustassa oleva Vahtivuoren mäelle rakennettu kirkko on Pohjois-Savon ensimmäinen kivirakennus. Yleishahmoltaan uusklassillinen, loivakattoinen harmaakivikirkko on tasavartinen ristikirkko. Askeettisessa sisätilassa kaartuu rapattu lautaholvi. Kaupunkikuvallisista syistä on kirkon kelloille ja aikakellolle varattu torni sijoitettu itäisen ristivarren päähän, alttari puolestaan on läntisessä ristivarressa. Kirkon kortteli on ympäröity harmaakivimuurilla. Kirkon tontti liittyy maisemallisesti sen itäpuolella olevaan Snellmanin puistoon. Puisto on saanut nimensä 1886 sinne pystytetystä Johannes Takasen veistämästä J.V. Snellmanin patsaasta. \n\nSnellmaninpuiston alue on ollut kaupungin kaupan keskus aina 1850-luvulle saakka. Puistoa ympäröivä rakennuskanta, joka koostuu liike-, pankki- ja museorakennuksista, on eri-ikäisyydestään huolimatta varsin yhtenäistä. Puiston pohjoispuolta rajaavan Kauppakadun pankkirakennuksiin kuuluvat entinen Maatalousosakepankki, taidemuseona toimiva entinen KOP:n talo sekä ravintolana toimiva entinen Suomen Pankki, jonka vierellä on 1907 valmistunut art nouveau -tyylinen Kuopion museo. Edelleen koulukäytössä toimiva entinen Teollisuuskoulu reunustaa puistoa Maaherrankadulla. Koulun pihapiirissä on Ylä-alkeiskoulun voimistelusaliksi valmistunut nk. Mutteri. Yksikerroksinen entinen työväentalo on valmistunut 1837.\n\nKuopion vanhimpien kaupunginosien rakentamisesta on hyvä esimerkki Snellmaninpuiston tuntumassa sijaitseva Snellmanin kotimuseo ja sen yksikerroksinen aumakattoinen asuinrakennus. Kuninkaankadun, Kirkkokadun, Sorvarinkadun ja Kuopionlahdenkadun rajaama kortteli muodostaa Kuopion korttelimuseon. Korttelissa on kaikkiaan 11 rakennusta, joista Kuninkaankadun ja Kirkkokadun varren talot sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Puutalomiljöön kokonaisuuteen liittyy rivi Kuninkaankadun varren historiallisia rakennuksia kuten Kuopion Klubi, Tuomiorovastin pappila, Barsokevithchin talo, 1920-luvun kerrostaloja ja Snellmanin puiston kulmalla Minna Canthin talo. Tuomiorovastin pappila on osa Kuopion säilynyttä historiallista puutalorakennetta ja yksi harvoista 1700-luvulta säilyneistä kustavilaisen kauden kaupunkitaloista. Pappilan puinen, mansardikattoinen päärakennus on valmistunut 1780 vasta perustetun Kuopion lääninhallituksen sihteerin ja kamreerin virka-asunnoksi. Sorvarinkadun ympäristössä on hyvin nähtävissä Kuopion kaupunkikuvan ja ruutukaavan erityispiirre rännikatumiljöö (ks. erillinen kohde Kuopion rännikatuverkosto)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.891037909,27.690739743 62.891055086,27.691208908 62.890869995,27.691289877 62.890853225,27.690756814 62.891037909,27.690739743" ;
        poi:history       "Kuopio perustettiin 1549 Tavinsalmi-nimisenä kappelina Juvan emäseurakuntaan. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi se muodostettiin 1552. Kuopio perustettiin läänin pääkaupungiksi 1775 ja kaupungin  perustamiskirjaan sisältyi pitäjänkirkon sijoittuminen kaupungin alueen sisäpuolelle. Kaupungin ensimmäinen kirkonpaikka oli nykyisen Piispanpuiston alueella. \r\n\r\nKivikirkon piirustukset saatiin Tukholmasta 1795 ja rakentaminen aloitettiin 1805 rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla. Suomen sota keskeytti työt 1808 ja niitä päästiin jatkamaan vasta 1813 luutnantti Pehr Granstedtin laatiman, Tukholman yli-intendentinviraston piirustuksesta ainoastaan tornin päätteen osalta muutetun piirustuksen mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön huhtikuussa 1816. Kirkon sisäasu on vuodelta 1961.\r\n\r\nSnellmaninpuiston alue oli aluksi Kuopion kaupungin päätori. Kauppapaikkana tori toimi 1850-luvulle. Kaupungin muita toreja olivat nykyinen Piispanpuisto, sataman edusta ja nykyinen tori markkinatorina. Ensimmäiset puut istutettiin kirkon ympärille ja torille 1842. Kirkonmäkeä kiertävä kivimuuri portaineen rakennettiin 1800-luvun lopulla. Puisto sai nykyisen Snellmanin puiston nimen 1886. \r\n\r\nSnellmanin kotimuseo on 1827 valmistunut, ns. Oppmanin talona tunnettu rapattu hirsirakennus, jossa J.V. Snellman asui 1845-1849. Snellman toimi 1843-1849 Kuopiossa Ylä-alkeiskoulun rehtorina ja toimitti suomenkielistä Maamiehen Ystävää ja ruotsinkielistä Saima-lehteä sekä myöhemmin Litteraturbladetia. Ylä-alkeiskoulu purettiin 1903 teollisuuskoulun tieltä. Snellmanin kotimuseo kunnostettiin 1981. Korttelimuseo perustettiin 1970-luvulla. Korttelin rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:museo , poio:liikerakennus , poio:puisto , poio:kulttuurirakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=631" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit (Snellmanin kotimuseo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8434>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Arena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tuulensuu (1939-1979)" , "Arena" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8749> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1804538122319" ;
        wgs84:long           "24.9506453792443" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8434" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1946>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Suistomaalla" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1944> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=812&BibliographyId=26822&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/suistomaalla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5930>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin jäähallin yleisöennätys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on ollut yleisöennätys Helsingin vanhassa jäähallissa (HIFK-halli), kun kyseessä on jääkiekko-ottelu ? HIFKin nettisivut kertovat, että vuonna 1967 hallin avajaisotteluun olisi pakkautunut liki 11 000 katsojaa jännittämään HIFKin ja Töölön Vesan (ent.Jokerit) ottelua.\n\nhttp://www.hifk.fi/seura/historia/1_mestaruus_1968_1969\n\nVirallisesti Stadin \"hornankattilaan\" mahtuu 8200 katsojaa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrkysyisin-mika-ol" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9148>
        dcterms:modified  "2010-06-01T12:59:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6644>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:22:51+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjoittajan perhe asui Huopalahdesa 1926" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5211> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6792>
] .

poio:linnoitus  dc:created  "2012-05-24T07:20:31.1+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:20:31.224+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "linnoitus"@fi , "fortress"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6739>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Parkkila, Outi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/parkkila-outi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1828>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:26:51+0300" .

rky:p1073  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella.\n\nTalvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Monet karjalaistaloille tyypilliset piirteet ovat kuitenkin säilyneet niin sisä- kuin ulkotiloissa sekä rakennusten sijoittelussa.\n\nKylien vanhaan vienankarjalaiseen elämänmuotoon ja rakennusperintöön liittyvät ortodoksiset hautausmaat, jotka sijaitsevat Suomussalmen Kuivajärven Kalmosaaressa ja Kuikkaniemessä sekä Rimmin Lapinniemessä Kuhmossa.\n\nSuomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Murhijärvellä, joka on edelleen kyläläisten kalapaikka, Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat edustavat alueen arkaaisinta rakentamista. Pyöröhirsiset kalamajat palautuvat kainuulaisen ja vienalaisen rakentamisen juurille: rakennukset ovat alun perin olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia.\n\nHieta- ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi maisema-alueella, joka on perustettu Kainuun ympäristökeskuksen 19.11.2001 tekemällä päätöksellä, ensimmäisenä luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.523149357,29.962418210 64.523867247,29.967778722 64.523191470,29.973048524 64.522355789,29.975082883 64.520404916,29.973883118 64.519050741,29.971111669 64.518890751,29.967414963 64.519486792,29.962885473 64.521596353,29.961218771 64.523149357,29.962418210" ;
        poi:history       "Suomussalmen vienalaiskylät syntyivät muistitiedon mukaan 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita (piekloi). Karkureilla oli nimetkin: Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow otti Suomen puolella nimen Huovinen. Perimätiedon mukaan Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai sieltä piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti myöhemmin Kuivajärvenniemelle asumaan. Kuhmon Rimmin karjalaiskylän synty ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Huovisten suvusta lähtöisin oleva Ontrei Huovinen osti Rimmilän talon.\r\n\r\nElämä vienalaiskylissä perustui maanviljelykselle. Oma merkityksensä oli myös kalastuksella, metsästyksellä, tervanpoltolla ja laukkukaupalla. Kylien henkinen ja aineellinen kulttuuri liittyi rajantakaiseen Karjalaan, jonne yhteydet olivat vilkkaat, kun taas yhteydet Kainuuseen ja sitä kautta Suomeen olivat lähinnä hallinnollisia. Kylät elivät verrattain eristyksissä muista kainuulaiskylistä. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja ennen Veihtivaaran kylää, joka on jo ollut \"Ruotshia\" - eli suomalaistaloja ja kainuulaisasutusta.\r\n\r\nSuomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuivajärvelle tie valmistui 1933 ja sieltä edelleen Hietajärvelle 1956."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3947" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun vienalaiskylät (Huosiusvaara)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8694>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Aho, Esko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/aho-esko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4949>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1755362~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i344>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i343> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8798> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-9" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän otti pyörän varastosta, polki porttisyvennyksestä ulos ja kaartoi kohti Viiskulmaa, lähti sitten pitkin kapeaa Merimiehenkatua kohti Länsisatamaa. Hän kääntyi Ruoholahteen, polki kuolemaantuomitun Lepakon ohi ja jatkoi matkaa kohti Lauttasaarta. Hän pysähtyi saaren pohjoispuolella, polki sitten Kaskisaaren ja Lehtisaaren siltojen yli välittämättä kylmästä tuulesta, joka nostatti hänen paljaiden sääriensä ihon kananlihalle. Lehtisaaresta hän kääntyi takaisin kaupunkiin päin. Hän noudatti mahdollisuuksien mukaan rantaviivaa, ohitti Munkkiniemen ja kääntyi Tamminiemeen, sitten hän polki Taivallahden, Ruoholahden ja Hietalahden ohi, hän puri hampaat yhteen kovassa itäisessä vastatuulessa ja näytti välillä keskisormeaan autoilijoille ja jupisi: vittu mikä kesä, varsinainen paskakesä. Huvilakadulle päästyään hän sitoi pyörän ketjulla talon räystäskouruun, astui tunkkaiseen ja pölyiseen työhuoneeseensa ja käynnisti tietokoneen.\" (S. 26.)" ;
  dcterms:description            "Langin pyöräilylenkin kuvaus Tarkk'ampujan kadulta Lauttasaaren ja Kaskisaaren kautta Huvilakadulle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9462> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

rky:p1407  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koiskalan kartanon päärakennus, puisto ja lukuisat talousrakennukset muodostavat hierarkkisesti järjestetyn kartanomiljöön, johon liittyy laaja, hyvin säilynyt viljelymaisema.\n\nKartanon tilakeskus sijaitsee Kymijärven pohjoispuolella,\nmetsäisten mäkien ja puukujanteiden rajaaman peltoaukean keskellä. Paul Olssonin suunnittelemasta muotopuutarhan sisääntulokujasta, käytäväjärjestelmistä, terasseista ja puulajeista sekä ruudukkomallin mukaisesta omenatarhasta on säilynyt osia.  \n\nKoiskalan puisen kartanon keskiosa on rakennettu 1840, kaksikerroksiset päätyosat ovat 1890-luvulta. Nykyinen empirehenkinen ulkoasu on 1930-luvulta ja sisutus on Harry Rönehomin suunnittelema. Pihapiirin monipuolinen rakennuskanta, työväen asuinrakennukset ja talousrakennukset, ovat pääosin 1800-luvulta.\n\nPienempiä rakennuksia ovat Nastolan ensimmäiselle autolle rakennettu autotalli ja arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen leikkimökki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.991947355,25.794487208 60.990878045,25.794998005 60.989344680,25.797266808 60.988441393,25.801016679 60.987674627,25.804714255 60.986660955,25.806351366 60.985313863,25.806449001 60.984523255,25.807466266 60.984067290,25.807577392 60.983677275,25.804817341 60.984174571,25.801647804 60.984360506,25.799430435 60.985379579,25.795864695 60.986190469,25.794564219 60.986707450,25.791064301 60.986869901,25.788800477 60.987535641,25.786611643 60.988374658,25.780841353 60.990912004,25.783519419 60.991520647,25.782602362 60.993052136,25.782684916 60.993517420,25.783607881 60.993266242,25.786157773 60.993118200,25.790020871 60.993355331,25.793540021 60.994589104,25.793540166 60.994533671,25.795000666 60.992647171,25.796107115 60.991947355,25.794487208" ;
        poi:history       "Nastolaan kuulunut Koiskalan kylä oli keskiajalla pitäjän suurimpia. Koiskalan säteri muodostettiin kylän taloista Ruotsin suurvalta-ajalla ja lahjoitettiin Didrich von Essenille 1650. Kartanon omistajat olivat pääasiassa sotilasaatelia.\r\n\r\nKartano oli laajemmillaan 1850-luvulla, jolloin siihen kuului noin 3000 hehtaaria maata ja lukuisia torppia. Päärakennus valmistui 1840. Rakennusta laajennettiin päädyistä 1890-luvulla ja siihen lisättiin nikkarityylisiä koristeita. Paul Olsson laati kartanolle muotopuutarhasommitelman 1926. Arkkitehti David Frölander-Ulf suunnitteli 1936 perusteellisen ulko- ja sisätilojen korjaukseen, jossa poistettiin edellisen korjauksen koristelua ja laajennettiin etuvilpolaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4843" ;
        skos:prefLabel    "Koiskalan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6999>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Johan Böökin tupakkatehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tupakkatehdas Johan Böök & co" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1612941712246" ;
        wgs84:long           "24.9401473763009" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/johan-bookin-tupakkatehdas" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9050>
        dcterms:modified  "2010-04-21T13:41:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5066>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1450452~S9*fin> .

rky:p1667  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla olleet Perämeren suurimmat Suomen puolella olleet kalastustukikohdat. \n\nYksittäisistä saarista pitkäaikainen kalastustukikohta on ollut lähellä Ruotsin rajaa sijaitseva Selkäsarvi. Saarella on Ailinpieti, kalastajien kämppä, pitkään säilynyt ainutlaatuinen 1800-luvun kalakämppäperinteen edustaja. Saarilla on kivissä ja kalliossa eriaikaisia hakkauksia, puumerkeistä ja päivämääristä kompassiruusuihin.\n\nNykyisen Perämeren kansallispuiston karikkoisella vesialueella on harjoitettu silakan ja lohen kalastusta jo vuosisatojen ajan. Alueen saaria on käytetty kalastus- ja metsästysmatkojen  kausitukikohtina siitä saakka, kun ne ovat maankohoamisen jälkeen syntyneet. Tukikohtien rakentumisessa näkyy myös vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen. Saarilla on säilynyt useita kalastukseen liittyviä rakennelmia, jääkellareita, verkkotelineitä ja kalamajoja. \n\nKaakamonniemen kalasatama suojaisessa lahdenpoukamassa Kaakaman kylässä Alatorniossa on perinteinen, useita vanhoja aittoja ja vajoja sekä uudemman aallonmurtajan sisältävä edelleen käytössä oleva piensatama."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.739752528,24.425102750 65.739035619,24.426909686 65.738204184,24.425230086 65.736723454,24.424076024 65.734735232,24.427229605 65.734190561,24.420072063 65.736139374,24.415918680 65.737841934,24.416995724 65.740009634,24.423151887 65.739752528,24.425102750" ;
        poi:history       "Alatornion ja Kemin rannikkokylien asukkaat ovat harjoittaneet silakan ja lohen kalastusta Kemin ja Tornion saaristossa jo vuosisatojen ajan.\r\n\r\nPerämeren kalastushistoria liittyy 1700-luvulla voimakkaaseen silakanpyyntiin, jota harjoitettiin koko Perämeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta (Kokkola, Kalla) lähtien pitkälle Ruotsin puolelle saakka. Silakan pyynnille oli tyypillistä pitkäaikainen oleskelu ulkosaarilla, joista keskeisimmät saaret Tornion edustalla olivat Malurin (Malören) saari ja Sanskeri (Sandskär). Tornion porvarit pystyttivät Malurin saarelle kalastajien käyttöön 1760-luvulla kirkon, joka on siellä edelleen. Samoin Sanskerissä on pieni kappeli. Nämä keskeiset kalastussaaret jäivät 1809 Ruotsin puolelle. Vanhaa kalastusperinnettä jatkoivat Suomen puolella kalastustukikohdat Selkäsarvessa, Saarenkrunnissa ja Pienessä Valkeakarissa.\r\n\r\nTukikohtiin muutettiin pyyntikauden ajaksi, sillä matka kala-apajilta rannikolle oli pitkä. Esimerkiksi Selkä-Sarven eteläpään kalastajakylä lienee toiminut kausipyyntitukikohtana jo 1500-luvun lopulta saakka. Kalastajat saattoivat asua saarilla kuukausia. \r\n\r\nMoottoriveneiden yleistyttyä 1900-luvun alussa kalastusta alettiin  harjoittaa rannikolta käsin ja kausitukikohdat autioituivat. Kieltolain aikana 1919-1932 saaret toimivat salakuljettajien tukikohtina ja kätköpaikkoina, mistä saarille on jäänyt kellarikuoppia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4318" ;
        skos:prefLabel    "Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (Valkiakari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9145>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Erkola, Veikka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9145" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6641>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Kivihaka"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.211973540168" ;
        wgs84:long        "24.9048490901591" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kivihaka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7355>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:14+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Vironniemen kauniissa eteläkärjessä sijaitsee Kaivopuisto, 1830-luvun suosittu kylpylä- ja lomanviettopaikka. Nykyään se houkuttelee rantakävelyille ja puistotapahtumiin.' (s. 101)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9739>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Päivä Hesan liikenteessä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:lisatietoa     "Metro, ratikat, bussit ja lähijunat hoitavat Helsingin joukkoliikennettä. Lähiöistä ja naapurikunnista Helsinkiin johtavat pääväylät tukkeutuvat myös yksityisautoista." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/5038.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=5038\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=5038\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9739" .

rky:p10  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pulsa on vuosina 1867-1870 rakennetun Riihimäki-Pietari -radan asema, jonka ympärille on kasvanut Pulsan kylä kauppoineen ja kouluineen.\n\nPulsa sijaitsee Latvanen-järven tuntumassa keskellä honkametsää. Knut Nylanderin suunnitelmien mukaan rakennetun asemarakennuksen ympärille muodostuu asuin- ja talousrakennuksista rautatieläiskylä, josta useita, ennen kaikkea junien huoltoon liittyviä, rakennuksia on purettu. Alueella on vielä 21 rautatieläisrakennusta. Asemapuiston menneisyydestä kertovat poikkeuksellisen komeat pensaat sekä kuuset, pihtakuuset, lehmukset ja jalavat.\n\nAsema-alueeseen liittyy läheisen Latvanen-järven rannalla oleva\npumppuaseman hoitajan asunto talousrakennuksineen ja siitä kilometrin päässä niin ikään järven tuntumassa sijaitseva ratavartijan pihapiiri.\n\nPulsan asema-alue on arvokas perinnemaisema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.928154276,27.966054503 60.929477839,27.966920979 60.928179858,27.975365049 60.926964494,27.974502013 60.928154276,27.966054503" ;
        poi:history       "Riihimäen ja Pietarin rataosuus avattiin liikenteelle 1870, ja Pulsan asema valmistui viimeistään tuolloin. Pulsan asema sijaitsi Lappeenrannasta Säkkijärvelle kulkeneen maantien varrella ja Pulsa olikin Lappeenrannan radan rakentamiseen saakka vuoteen 1885 paikka, missä Saimaalle ja Lappeenrantaan ja päinvastoin kulkevat matkaajat vaihtoivat kulkuneuvoa. Karjalaan menevä posti jätettiin junasta Pulsan asemalla, mistä se kuljetettiin hevoskyydillä eteenpäin.\r\n\r\nPulsan asema rakennettiin kolmannen luokan tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa laajennettiin 1873-1874 sekä 1915. \r\n\r\nPulsan asemapäällikön talo tuhoutui 1990-luvulla tulipalossa. Pulsan asemakylä on nykyisin hoitolakäytössä, ja rakennukset myytiin 2004 Pulsan hoitokotiyhdistykselle. Asemakylän kunnostusta vaalii Pro Pulsa –yhdistys."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1176" ;
        skos:prefLabel    "Pulsan rautatieasema-alue (asema-alue)"@fi .

[ dcterms:description  "Neiti Pelkonen löytää miehen ruumiin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2700> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7949>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:33:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2799>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1033915~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1079>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Viiskulmassa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7653> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7651> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7650> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/viiskulmassa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vanha kauppahalli oli heti alhaalla kadun toisella puolella. Taaempana näkyivät presidentinlinna ja Uspenskin katedraali yövalaistuksessa. Enson valkoisesta laatikkotalosta katse siirtyi nopeasti Katajanokalle ja satamaan. Suomenlinna oli suoraan edessä, ja majakkakirkon välkkyvä valokeila kiersi säännöllistä rataansa. NJK:n paviljonki ja Helsingin vierassatama olivat etualalla ja niiden vieressä kohosi pikkuinen Klippan. Sesonki oli jo päättynyt, ja ilmassa tuntui syksyn odotus. Eteläsatama oli rauhoittunut yöksi. La Vistasta Eteläranta kymmenen toisesta kerroksesta avautuva näkymä oli kaistale parasta Helsinkiä." ;
  dcterms:description            "Hannes kutsui Tuulan La Vistaan, 1990-luvulla Eteläranta 10:ssä toimineeseen ravintolaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2807> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3368>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ortodoksisuutta eilen ja tänään" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3368" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7352>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Pullinen, Laila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7351> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7352" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8066>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:33:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5562>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=EDB4F90E-9E43-4E04-B532-F4C5B90819F4> .

rky:p243  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hattuvaara on Pohjois-Karjalalle tyypillinen vaarakylä, missä kylän talot ja viljelykset sijaitsevat mäkien harjanteilla. Kylän ydinalueella oleva tsasouna liittää kylän itärajan ortodoksiseen perinteeseen.\n\nRakennuskannaltaan hyvin säilyneitä pihapiirejä on mm. Hoskolassa ja Mikkolassa. Hoskalassa on yksi Pohjois-Karjalan neljästä säilyneestä patsasnavetasta. Parin viime vuosikymmenen aikana rakennetut uudisrakennukset hajottavat kylän kokonaisuutta, mutta kylärakenteen historialliset elementit ovat vielä  läsnä. Uudistuneen asutuksen lisäksi siihen ovat vaikuttaneet tielinjauksen muutos ja peltojen metsittämisestä johtuva vaaramaiseman katoaminen.\n\nKylän tärkein muistomerkki on Hattuvaaran laelle rakennettu pieni tsasouna, joka on tyyppinsä vanhin säilynyt edustaja Suomessa. Apostolien Pietari ja Paavali muistolle pyhitetty tsasouna on nykyasussaan kaksihuoneinen. Huoneiden liitoskohdasta nousee matalahko 8-kulmainen kellotorni. Sisähuoneen katonharjalla on sipulikupoli risteineen. Rukoushuoneen luoteispuolella oleva vanha hautausmaa on jäänyt jättimäisine karsikkokuusineen ja muutamine kropuineen eli hautamajoineen kaupparakennuksen taakse. \n\nPohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.927667089,31.287447780 62.930532340,31.278722595 62.930981793,31.270392985 62.932789080,31.270562476 62.936251682,31.278515837 62.933417587,31.288384539 62.930389510,31.292129572 62.927667089,31.287447780" ;
        poi:history       "Hattuvaaran kylä asutettiin tiettävästi 1670-luvulla, ja 1600-luvulla kylässä mainittiin kolme taloa. 1800-luvun alussa vaaran laella sijaitsi neljä taloa. Hattuvaaran rukoushuone lienee rakennettu 1800-luvun alussa. Se siirrettiin ja uudistettiin 1980-luvun alussa.\r\n\r\nLieksasta itään johtava maantie rakennettiin kylän eteläpuolelle, minne keskittyi tämän jälkeen myös kylän painopiste."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1101" ;
        skos:prefLabel    "Hattuvaaran vaarakylä"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p156>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sotilaskeittiö C86 / Työsiirtolan toimisto\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:58:52.874+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:43:15.802+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p25417 , koko:p34558 ;
        poi:description  "C 86 rakennettiin vuonna 1841. Rakennuksessa oli vain yksi noin 100 neliön suuruinen huone. Se toimi sotilaskeittiönä, jossa oli neljä suurta liettä. Pääjulkisivua korosti keskirisaliitti ja sen päällä oli attika. Varuskuntakorttelin sotilaskeittiöiden rakentaminen oli osa laajaa, 1830-luvulla aloitettua kasarmien rakennushanketta, jonka tarkoituksena oli linnoituksen puolustuksen tehostaminen.\n\n1850-luvulla puiset alapohjat ja eteisen katto purettiin, vanhat palkit vaihdettiin ja neljä liettä ja kaksi venäläistä uunia muurattiin uudelleen. Rappaukset ja maalaukset uusittiin sekä sisällä että ulkona. Sisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin puinen ulkoeteinen.\nVuonna 1862 vaihdettiin pääjulkisivun ikkunoita. Vanhojen ikkunoiden ruudutuksen jaosta ei ole tietoa, mutta ainakin uudet olivat kuusiruutuiset. 1871 keittiön ja eteisen puulattiat korvattiin mukulakiviladelmilla.\nVuosina 1873-75 rakennus muutettiin invalidikomppanian majoitustiloiksi. Eteisen tilalle tehtiin kivirakenteinen poikkipääty, jossa oli paistetun leivän varastointi. Kosteusvaurioituneita kattovuoliaisia jouduttiin vaihtamaan. Liedet purettiin sänkyjen tieltä. Keittiölle ja leipomolle erotettiin oma pieni huone. 1882 tehtiin puinen rapattu väliseinä. 1892 osa vesikatosta uusittiin ja katto maalattiin öljypohjaisella punamullalla.\n1902 ra­ken­nusta jatkettiin koko runkoleveydeltään itään päin kahdella varasto­huo­neel­la. Laajennushuoneet olivat miehistön puku- ja tarvikevarastona ja kuiva­muonava­rasto­na. Rakennukseen majoitettiin linnoituksen esikunnan komennuskunta, 22 miestä. 1907 asennettiin sähkövalaistus.\n\n1920-luvulla taloa käytettiin pesulana.\n1971 rakennus korjattiin Suomenlinnan Työsiirtolan toimistoksi. Korjaustyön alkaessa vesikatto oli ehjä, mutta yläpohjat olivat romahtaneet. Rakennusta sanottiin tuolloin \"sillivarastoksi\". Siihen kunnostettiin toimistotilat työsiirtolan johtajille, työpäällikölle ja sosiaalihenkilöstölle. Myös työsiirtolan arkistot, sähkökeskus ja puhelinvaihde ovat tässä rakennuksessa.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 72\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 17\nLähteet:\nMV SL VIK C 1020-1040.\nKA VSA 15798 17044.\nKuva:\nMV SL VIK C 102, 1859, varhaisin pohja, leikkaus ja julkisivu.\nMV SL VIK C 1037 pohja vuonna 1907 toisen laajennuksen jälkeen."@fi ;
        poi:history      "C 86 rakennettiin vuonna 1841. Rakennuksessa oli vain yksi noin 100 neliön suuruinen huone. Se toimi sotilaskeittiönä, jossa oli neljä suurta liettä. Pääjulkisivua korosti keskirisaliitti ja sen päällä oli attika. Varuskuntakorttelin sotilaskeittiöiden rakentaminen oli osa laajaa, 1830-luvulla aloitettua kasarmien rakennushanketta, jonka tarkoituksena oli linnoituksen puolustuksen tehostaminen.\n\n1850-luvulla puiset alapohjat ja eteisen katto purettiin, vanhat palkit vaihdettiin ja neljä liettä ja kaksi venäläistä uunia muurattiin uudelleen. Rappaukset ja maalaukset uusittiin sekä sisällä että ulkona. Sisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin puinen ulkoeteinen.\nVuonna 1862 vaihdettiin pääjulkisivun ikkunoita. Vanhojen ikkunoiden ruudutuksen jaosta ei ole tietoa, mutta ainakin uudet olivat kuusiruutuiset. 1871 keittiön ja eteisen puulattiat korvattiin mukulakiviladelmilla.\nVuosina 1873-75 rakennus muutettiin invalidikomppanian majoitustiloiksi. Eteisen tilalle tehtiin kivirakenteinen poikkipääty, jossa oli paistetun leivän varastointi. Kosteusvaurioituneita kattovuoliaisia jouduttiin vaihtamaan. Liedet purettiin sänkyjen tieltä. Keittiölle ja leipomolle erotettiin oma pieni huone. 1882 tehtiin puinen rapattu väliseinä. 1892 osa vesikatosta uusittiin ja katto maalattiin öljypohjaisella punamullalla.\n1902 ra­ken­nusta jatkettiin koko runkoleveydeltään itään päin kahdella varasto­huo­neel­la. Laajennushuoneet olivat miehistön puku- ja tarvikevarastona ja kuiva­muonava­rasto­na. Rakennukseen majoitettiin linnoituksen esikunnan komennuskunta, 22 miestä. 1907 asennettiin sähkövalaistus.\n\n1920-luvulla taloa käytettiin pesulana.\n1971 rakennus korjattiin Suomenlinnan Työsiirtolan toimistoksi. Korjaustyön alkaessa vesikatto oli ehjä, mutta yläpohjat olivat romahtaneet. Rakennusta sanottiin tuolloin \"sillivarastoksi\". Siihen kunnostettiin toimistotilat työsiirtolan johtajille, työpäällikölle ja sosiaalihenkilöstölle. Myös työsiirtolan arkistot, sähkökeskus ja puhelinvaihde ovat tässä rakennuksessa.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 72\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 17\nLähteet:\nMV SL VIK C 1020-1040.\nKA VSA 15798 17044.\nKuva:\nMV SL VIK C 102, 1859, varhaisin pohja, leikkaus ja julkisivu.\nMV SL VIK C 1037 pohja vuonna 1907 toisen laajennuksen jälkeen."@fi ;
        poi:poiType      poio:toimistorakennus ;
        wgs84:lat        "60.14489266420211" ;
        wgs84:long       "24.99102778434758" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7851>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1230492~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Istun katolla ja allani leviää Eira kivitaloineen ja torneineen ja puistoineen ja mainostoimistoineen. Allani leviää Helsinki salaisine sisäpihoineen ja katuineen ja kahviloineen, joissa juodaan kahvia juomalaseista ja sämpylöissä on edam-viipaleen sijaan mozzarella-juustoa.\" (s. 8)" ;
  dcterms:description            "Romaani kuvaa Nellin taistolaislapsuutta 1970-luvun Helsingissä ja oman paikkansa etsimistä nuorena aikuisena 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa, maailmassa jossa kommunismi on romahtanut. Tarina lähtee liikkeelle katolta, Eirasta:" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1491> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7946>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Ehrnrooth, Adolf"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7946" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vettä tuli niin paljon taivaalta,/ ettei sitä voinut edes sateeksi kutsua./ Sukelsimme Koistisen kanssa Ostostielle/ ja kun pääsimme rappuun/ vaihdoimme kirosanan.\" (runosta Yksiö, s. 28)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7786> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7783>
] .

rky:p837  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sysmän kirkon ympäristössä Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan maarekisterikylien lukuisat rautakautiset kalmistot ja uhrikivet kertovat Päijänteen Majutveden rannalla paikan pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä asemasta. Keskiaikaisen kirkon lisäksi kylien maisemakokonaisuuteen kuuluvat pappilan, Suurikylän kartanon, Hirvelän ja Hovilan rakennusryhmät. \n\nSysmän kirkonseutu on jäänyt syrjään pitäjän keskuksesta, mistä syystä kirkon ympäristö on säilynyt uudisrakentamiselta. Kirkolliset rakennukset ja suurtilat kuvastavat 1800-luvulla vallinnutta kirkonseutujen rakennetta.\n\nSysmän myöhäiskeskiaikainen kirkko on muutettu 1830-luvulla intendenttikonttorin piirustuksilla ristikirkoksi. Kirkon kivi- ja tiilirakenteiset seinät ovat kalkittu valkoisiksi ja vanhoissa päätykolmioissa on  koristellut tiilikentät. Vanhassa runko-osassa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet.\n\nKirkkoon kuuluu vanha hautausmaa, jota on laajennettu 1700-luvun jälkeen useaan otteeseen. Kellotapuli ja kirkon länsipuolella oleva kivinen pitäjänmakasiini ovat rakennettu  1854 ja 1855.\n\nKirkon lounaispuolella, Majutveden rannalla oleva mansardikattoinen, jugend-vaikutteisen pappilan on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck 1918. Puistomaiseen pihapiiriin kuuluu väentupa ja aittarakennus. \n\nSuurikylän kartano kirkolle johtavan maantien varrella on yksi pitäjän vanhoista kartanoista. Sen maisemallisesti hallitsevalla paikalla oleva päärakennus pihapiireineen on poikkeuksellista empirekauden arkkitehtuuria omaperäisine yksityiskohtineen ja koristeaiheineen. 1801 rakennettua päärakennusta on korotettu kerroksella 1867. Sivurakennukset on rakennettu 1811. Asuinpihan ulkopuolella on kivinavetta ja viljamakasiini. Kartanon länsipuolella sijaitsee Käenmäen vanha kylätontti.  \n\nAlueen eteläosassa Matjutveteen pistävällä niemellä on Voipalan kylän Hovilan kartanomiljöö. Laajan viljelymaiseman keskellä olevan tilakeskuksen päärakennuksen runko on 1700- ja 1800-luvun vaihteesta, uusrenessanssi-tyylinen ulkovuoraus, poikkipäädyt, kuistit ovat  1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Päärakennuksen puistomaisen pihapiirin koillispuolella on kartanon talouspiha."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.490552257,25.672883745 61.482329779,25.676815510 61.480145387,25.668012028 61.479091330,25.651395006 61.479791420,25.647308694 61.485485092,25.645226125 61.486098306,25.643682469 61.487991865,25.642371191 61.497044394,25.643545665 61.499045013,25.647817460 61.497635718,25.652760401 61.496363244,25.658917368 61.498097220,25.659807994 61.498802402,25.659045016 61.499530098,25.659301528 61.499767138,25.660520978 61.501254831,25.664896475 61.501580471,25.668370120 61.500727867,25.670673230 61.500709157,25.673028059 61.501350922,25.674744346 61.501796835,25.676067738 61.500867587,25.677729387 61.500160954,25.678946299 61.499032739,25.679587524 61.497668479,25.679289374 61.496992662,25.677249796 61.495904768,25.674766984 61.490552257,25.672883745" ;
        poi:history       "Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan kylien alueelta tunnetaan lukuisia rautakautisia kalmistoja ja uhrikiviä, jotka viittaavat merkittävään esihistoriallisen ajan asutuskeskittymään. \r\n\r\nMyöhemmin Sysmä oli hämäläisten eräaluetta, jonka sijainti Päijänteen rannalla oli vesireittien kannalta edullinen. Keskiajan alkupuolella Sysmä kuului Hollolan emäseurakuntaan. Omaksi seurakunnaksi Sysmä erosi ilmeisesti jo 1300-luvun loppupuolella,  pappi mainitaan ensimmäisen kerran 1442. Pyhälle Olaville nimetty kivikirkko rakennettiin 1500-luvun alkupuolella. Rakennustyö jäi holvauksen osalta keskeneräiseksi. Pieneksi jäänyt kirkko laajennettiin 1830-luvulla ristikirkoksi. \r\n\r\nSuurikylä mainitaan ensimmäisen kerran 1462. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli 15 taloa. Kylän taloluku väheni 1600-luvulla ja 1800-luvun alussa taloja oli viisi. Suurikylän kartano on entinen kruunun ratsutila. Käenmäen kylässä oli 1560-luvulla kahdeksan taloa.\r\n\r\nVoipalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1460.  Uuden ajan alkupuolella kylässä oli kahdeksan taloa. Taloluku putosi Ilolan rusthollin ja Hovilan rälssitilan perustamisen seurauksena. Hovila kuului Tandefelt-suvun kartanoihin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k781 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:kirkkorakennus , poio:hautausmaa , poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4005" ;
        skos:prefLabel    "Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6108>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Kantakaupungin lyhyin katu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Mikä on Helsingin kantakaupungin lyhyin katu? Kuinka pitkä se on? Wikipedian mukaan kantakaupungin lyhin katu on Välikatu Kruununhaassa, 25 metriä." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6574> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kantakaupungin-lyhyin-katu" .

[ dcterms:description  "Lenin asui syksyllä 1917 miliisipäällikkö Kustaa Rovion luona Sörnäisten rantatie 1:ssä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7956> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6535>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Vain Hesarilla noustaan myös vanhasta tuhkasta,/ vain täällä huudetaan Hekaa ja Staidea koko yö,/ vaikka kummatkin ovat jo aikaa kulmilta kadonneet.--\" (runosta Sade, s. 88)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7566> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1575>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Harjunpää ja poliisin poika" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-poliisin-poika" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8302>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:52:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6368>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Herttoniemen metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.194269708715" ;
        wgs84:long        "25.0295752496586" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/herttoniemen-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6607>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8562>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:42+0300" .

rky:p1036  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.052240616,28.330944000 62.056902780,28.340118037 62.053557628,28.348040939 62.052721546,28.346505905 62.052260684,28.341513771 62.049228272,28.336615711 62.050556692,28.333166075 62.052240616,28.330944000" ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1150" ;
        skos:prefLabel    "Rantasalmen kartanot (Rantakartano)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8657>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Hesperiankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eteläinen Hesperiankatu" , "Pohjoinen Hesperiankatu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        wgs84:lat            "60.1769034229731" ;
        wgs84:long           "24.9239147064611" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8657" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6867>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:54+0300" .

rky:p1296  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon rannikon suurilla saarilla Emäsalossa, Vessölandetissa ja Pellingissä on vanhoihin kyläraitteihin tukeutuen runsaasti  hyvin säilynyttä  kyläasutusta mm. Bengtsbyssä, Sondbyssä ja Londbölessä sekä Pellingin Söderbyssä ja Österbyssä. Kyläasutus liittyy luotsitilahistoriansa puolesta Suomenlahden merenkulun historiaan. Saaristokylien rakennuskanta koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennustyypeistä, maalaistaloista, mäkituvista ja huviloista sekä kouluista ja yhdistystaloista. \n\nEmäsalon kylät keskittyvät saaren itäreunaan tien varteen. Erityisen hyvin vanhan kylärakenteensa on säilyttänyt Vaarlahden  Bengtsbyn kylä, jonka rakennuskannasta suurin osa on valmistunut ennen 1940-lukua. Bengtsbyn tiheän rivikylän talot sijaitsevat molemmin puolin tietä, mutta vanhaa asutusta on myös kylän itäpuolella rannan tuntumassa. Bengtsbyn vanha VPK:n talo on säilynyt metsässä kylätien länsipuolella. Perinteisiä pihapiireja on mm. on Rönnbackan, Storspiksin, Hummasin, Spakiksen, Nygrannin, Nybackan ja Nilsasin tiloilla. Koulurakennus on vuosisadan alusta ja seuratalo Midgård vuodelta 1912.\n\nVessölandetissa ovat Sondbyn ja Londbölen kylät säilyttäneet hyvin perinteisen, tiiviin luonteensa. Huomattavimpia yksittäiskohteita Sondbyssä ovat vanha sotilasvirkatalo Skeppars aittoineen 1800-luvulta, Nedre Kärraksen, Backaksen ja Nystubackenin päärakennukset. Kylän pienet pellot ympäröivät sitä rajautuen etelässä mereen ja idässä ja lännessä purojen varrella sijaitseviin niittyihin.\n\nPellingin saaristolaiskylän asutus on keskittynyt teiden risteykseen. Kyläkuvaa leimaavat pitkänomaiset harjakattoiset maalaistalot 1900-luvun alusta (Vävärs, Nybondas, Smedsin, Nedra Brandts). Österbyn kyläasutus jakautuu kahteen ryhmään kahdolle mäelle, harjun rivikylään ja Yrjaksen mäelle. Taloryhmien välille jää pieni viljelyaukea.  Kylässä on 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu yhdistystalo ja kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.266487559,25.784057546 60.264845969,25.783295102 60.263800616,25.782364963 60.263601978,25.779779863 60.263278465,25.777455513 60.265686313,25.773012556 60.267312042,25.771703442 60.269441257,25.773256100 60.270328036,25.778024762 60.268662133,25.781896158 60.266487559,25.784057546" ;
        poi:history       "Uudenmaan rannikkoseudulle saapui ruotsalaisia uudisasukkaita 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina. \r\n\r\nEmäsalon saaren Vaarlahden, Bengtsbyn, Orrbyn ja Emsalön kylät sijaitsivat 1560-luvulla nykyisen tien varressa meren rannalla.  Bengtsby oli kylistä ainoa, joka ei sijainnut aivan meren rannassa, vaan sen viisi taloa olivat suurinpiirtein nykyisellä kylänpaikalla tien varressa. \r\n\r\nSondbyn kylätontti sijaitsi nykyisten Skepparsin ja Kärrasin talojen kohdalla Hemvikenin pohjukassa. Sondby oli rivikylä, jonka 6 taloa sijaitsivat tiiviisti kylätien varressa. Londböle oli 1700-luvulla rälsitila, joka myöhemmin muodostui ryhmäkyläksi nykyiselle paikalleen. Kylien pellot sijaitsivat jo 1700-luvulla nykyisillä paikoillaan kylien ympärillä.\r\n\r\nPellinki mainitaan kirjallisissa lähteissä 1431. Pellingissä oli 1560-luvun kyläluettelon mukaan yhteensä 13 taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4661" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon saaristokylät (Sondby)"@fi .

blue_route:s37  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kaponieeri Delwig  -Ravintola Walhalla"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p165> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kaponieeri Delwig  -Ravintola Walhalla"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9013>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:09:55+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ruotsalainen teatteri, Wulfin kulma ... onneksi ne päättivät säilyttää Wulfin kulman, sehän kuului olennaisena osana Helsingin kaupunkikuvaan ... Hän ylitti Mannerheimintien Kalevankadun kulmasta - niin kuin oli tehnyt kymmeniä, kymmeniä kertoja ennenkin, ja antoi katseensa nauttia näkemästään. Stockmannin jyhkeä tavaratalo, Vanha Ylioppilastalo, mahtava joulukuusi kynttilöineen Kolmen sepän aukiolla, säihkyvät jouluvalot Aleksanterin kadulla ... Hän rakasti tätä kaupunkia, jossa oli elänyt yli seitsemänkymmentä vuotta. Tämä oli hänen kaupunkinsa, tuttu ja rakas.\" (S. 214.)" ;
  dcterms:description            "Everstin talossa asuva Martta Hallman kulkee Helsingin keskustassa joulun alla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2012> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i567>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kaisaniemi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i566> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9256> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i566> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaisaniemi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9108>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pohjola, Ilmari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9108" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604>
        a             th:Rakennus ;
        rdfs:label    "Tuomarinkylän kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2559267657004" ;
        wgs84:long    "24.9706171612825" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tuomarinkylan-kartano" .

[ dcterms:bibliographicCitation  ": \"Kävelimme tuntien jälkeen yhdessä tenniskentältä Särkiniementielle, halusin kulkea rantatietä, siellä en voinut törmätä vanhempiini tai veljeeni Sampoon. (---) Kotimatkalla Oleg vältteli kertomasta missä hän asui. Särkiniementien risteyksessä hän heilautti kättään epämääräisesti, enkä saanut pitkään aikaan selville, tarkoittiko hän Vattuniemen taloja vai itse kaupunkia telakan takana.\" (s.7)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9568> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9567>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7079>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Ratakatu 23"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1625055920744" ;
        wgs84:long        "24.9414987280302" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7079" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7318>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:10:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2168>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1799384~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9273>
        dcterms:modified  "2010-06-10T14:07:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9607>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:15:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1879796~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9368>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Torkkelinmäki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i551> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9367> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9368" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Engel, Carl Ludvig"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6918> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6921> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7998> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6916> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7614> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6925> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6924> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6919> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6864" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7578>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:25+0300" .

poi:Address  a      owl:Class ;
        rdfs:label  "osoite"@fi , "address"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_116>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:49:28+0300" .

rky:p1532  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perniön asemanseutu on Perniön rautatieaseman ympärille kasvanut vauraan maanviljelys- ja maatalousseudun pienimuotoinen kaupan keskittymä, joka on säilynyt hyvin 1900-luvun alkupuolen aikaisessa asussaan.  Viljavarastot, mylly ja meijeri sekä pankit ja myymälät muodostavat rakentamisaikansa maatalouselinkeinosta ja kaupasta kertovan asemanseudun.\nTiiviisti vierekkäin ja katulinjassa sijaitsevat eri vuosikymmenillä rakennetut kaupparakennukset muodostavat viehättävän noin 250 metriä pitkän kaupparaitin tien pohjoispuolella. Liikkeiden edustalle on istutettu jalopuita. Liikekeskuksen yhdistettyihin asuin- ja liikerakennuksiin kuuluvat vuoteen 1953 pankkikäytössä ollut ja ilmeisesti tuohon tarkoitukseen suunniteltu rakennus 1910-luvulta sekä 1926 valmistunut arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema asuin- ja liikerakennus. Näiden pohjoispuolella sijaitsevassa asuin- ja liikerakennuksessa (Kaunela) vuodelta 1924 on toiminut Perniön Yhteiskoulu vuoteen 1926, jonka jälkeen rakennus on ollut mm. kauppana ja pankkina. Tien eteläpuolella on jugendhenkinen Valinta Seimari, jonka on suunnitellut arkkitehti Alex Nyström 1915 ja joka on toiminut kauppana 1990-luvulle asti. Pankkeja on toiminut 1950-luvun kivirakennuksessa ja 1970-luvun tasakattoisessa liikerakennuksessa.\n\nAsemanseudun liikekeskustassa maisemallisesti keskeinen on raitin päässä seisova 1927-1928 valmistunut osuuskaupan viljavarasto ja paikallinen viljavarasto- ja myllyrakennus, jolla on ollut oma lastauslaituri radan varressa. Tukon viljavarasto on 1930-luvulta. Osuusmeijerin rakennukseen vuodelta 1929 on tehty muutoksia 1950- ja 1980-luvulla. Asemalle johtavan tien eteläpuolella on myös 1928 valmistunut ja hyvin rakennusaikaisen ilmeensä säilyttänyt asuin- ja teurastamorakennus.\n\nTaajama on kasvanut 1899 valmistuneen Perniön rautatieaseman viereen. 2000-luvun alussa päiväkotina toimivaan asemaan liittyy puisto, asuin- ja talousrakennuksia sekä makasiineja. Aseman ja liikekeskuksen välillä on ratavartijan talo. Nykyisin rautatie kulkee asemanseudun länsipuolelta.\n\nPerniön asemanseudulta pohjoiseen Yliskylässä on radan varressa kauas avoimessa viljelysmaisemassa näkyvä korkea rapattu viljasiilo 1970-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.270878653,23.127840804 60.271131759,23.128472108 60.271298103,23.130152822 60.267856911,23.133629496 60.267247724,23.133654167 60.266463837,23.133321819 60.265065260,23.131220299 60.264914066,23.129254917 60.270878653,23.127840804" ;
        poi:history       "Turun ja Helsingin välisen rautatien Perniön asema sijoitettiin kirkonkylää pohjoisemmaksi Paarskylään, osin Kosken tehtaan ja Paarskylän kartanon omistajan toiveesta. Liikenteelle rata avautui 1899. Asemanseudulle kehittyi taajama 1890-luvun lopulta lähtien ja vauraan maatalousseudun viljavarastot rakennettiin aseman tienoolle. Asemanseudun vanhin asutus sijoittui radan varteen aseman pohjoispuolelle.\r\n\r\nPerniönjoen ja aseman välille, vanhalle Paarskylän kylätontille, rakentui liikekeskus 1950-luvulle mennessä. Rautatieaseman ja Perniönjoen välille sijoitettiin viljavarastot, mylly, meijeri ja teurastamo. Taajaman pohjoispuolelle Yliskylään rakennettiin 1970-luvulla kookas viljavarasto. Asemanseudun kauppaliikkeistä moni oli toiminnassa 1980-1990-luvulle asti."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:liikerakennus , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5039" ;
        skos:prefLabel    "Perniön rautatieasemanseutu (Viljasiilo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9010>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Eteenpäin - elämään" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1939. Perustuu Juhani Tervapään näytelmään Justiina.\n\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2jn4/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6596> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8205> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9010" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9867>
        dcterms:modified  "2012-07-04T16:14:39+0300" .

dc:description  a    owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain  <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> ;
        rdfs:label   "kuvaus"@fi , "description"@en ;
        rdfs:range   xsd:string .

<http://example/upload-base/#metadescription_7220>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5191>
        dcterms:modified  "2009-11-17T10:33:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7315>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kalliolinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1593600451262" ;
        wgs84:long        "24.9603858668922" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7315" .

rky:p1792  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korkalorinteen rivi- ja kerrostaloalue puistoineen sekä Evakkotien rivitaloalue edustavat sodanjälkeistä korkeatasoista kaupunkisuunnittelua ja aluerakentamista.\n\nKorkalorinteen asuinalueen innoittajana on ollut Espooseen rakennettu Tapiola. Puutarhakaupunki-ihanteisiin perustuva asuntoalue Napapiirin tuntumassa on ollut Asuntosäätiön ja Rovaniemen kauppalan tavoitteena. Aluetta toteuttamaan valittu arkkitehti Alvar Aalto on asemakaavoittanut ja suunnitellut asuinalueen, jonka rakennukset muodostavat ehjän kokonaisuuden Korkalovaaran etelänpuoleisella ylärinteellä. 1950-luvun loppupuolella ja 1960-luvun alkupuolella rakennettu asuinalue koostuu kahdesta nelikerroksisesta kerrostalosta ja kolmesta kaksikerroksisesta rivitalorakennuksesta. 1990-luvun taitteessa alueen eteläosaan, Evakkotien varrelle on rakennettu yksikerroksinen rivitalo. Kerrostalot rajaavat etelään avautuvaa puistoaluetta ja suojaavat puistomaista piha-aluetta. Rivitalot erkanevat kerrostalojen alueelta viuhkamaisesti. Kaikkien asuntojen suunnittelu on perustunut tehokkaisiin pohjaratkaisuihin, maaston ja ilmasto-olojen huomiointiin. Myymäläkeskus ja lämpökeskus sijoittuvat kokoojakaduksi suunnitellun tien varteen, myymälätilat avautuvat pienelle aukiolle. Ulkoasultaan monivivahteisten rakennusten ulkoseinät ovat valkoiseksi maalattua tiiltä. Asuinaluetta ympäröivät viher- ja puistoalueet pohjautuvat maisema-arkkitehti Jussi Jänneksen suunnitelmiin. \n\nPuolustusvoimien rakennuttama Evakkotien rivitaloalue on Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema ja muodostaa tiiviin ja yhtenäisen kokonaisuuden Korkalovaaran etelärinteen alaosassa. Evakkotien 1960-luvulla toteutettu tiivis rivitaloalue sijaitsee Aallon suunnitteleman asuinalueen lounaispuolella. Alueen 12 rivitaloa ja niiden 126 asuntoa on sijoitettu rinteeseen porrastetusti niin, että ne avautuvat etelään kun taas ylärinteen puoleiset rakennusosat suojautuvat mataline seinäpintoineen ja pienine ikkuna-aukkoineen pohjoisen viimoilta. Asuinalueen rakennukset ovat julkisivuiltaan valkoiseksi maalattua tiiltä, kuten As Oy Korkalorinteenkin rakennukset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.504063092,25.675135979 66.505814665,25.677008515 66.505038281,25.682344244 66.506808265,25.683771400 66.507048296,25.685133546 66.505606672,25.688784080 66.505529147,25.689349542 66.505232158,25.689376651 66.504836092,25.689580641 66.504378098,25.690028697 66.504266898,25.689851196 66.504573544,25.687165811 66.504808555,25.684117622 66.504946037,25.683056400 66.505020009,25.682347985 66.504760551,25.681643490 66.503271528,25.680216917 66.504063092,25.675135979" ;
        poi:history       "Rovaniemen kauppalan väkiluku kasvoi nopeasti sotien jälkeen siirtolaisten ja taloudellisen kehityksen ansiosta. Sodan tuhojen ja nopean kasvun seurauksena kauppala kärsi asuntopulasta vielä 1950-luvun puolivälissä. \r\n\r\nKauppalanjohtaja Lauri Kaijalainen näki asuntopulan yhdeksi ratkaisumalliksi Espoon Tapiolan ja edisti kauppalassa Asuntosäätiön rakentaman Tapiolan esikuvan mukaista alueellista asuntorakennustoimintaa. \r\n\r\nSopivaksi Asuntosäätiön ja kauppalan yhteistyöalueeksi katsottiin Korkalovaara, joka oli Aallon Poronsarvikaavassa osoitettu kuusikulmaisten pientalotonttien alueeksi. 1948 kaavamuutoksessa tontit oli muutettu nelinurkkaisiksi. Asuntosäätiö antoi Alvar Aallolle 1956 tehtäväksi asuinalueen suunnittelun. Aallon toimisto laati ensin suunnitelman, joka käsitti kolme erillistä asuntoaluetta, jotka liitettäisiin toisiinsa kokoojakadun avulla. Laajasta suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan Korkalorinteen alue. Sopimuksen mukaan Asuntosäätiö rakennuttaisi Alvar Aallon suunnittelemat kerros-, rivi- ja ketjutalot sisältävän puutarhakaupunkimaisen asuntoalueen. Kauppala sitoutui suunnittelemaan ja toteuttamaan tiet ja kunnallistekniikan. Asuntojen rahoitus hoidettiin aravalainoin.\r\n\r\nAallon suunnitelman pohjalta laadittiin uusi asemakaava, joka  vahvistettiin lokakuussa 1958. Aallon suunnitelmien toteuttaminen aloitettiin kesällä 1958 Sompiontieltä, jonka varrelle rakennettiin seuraavan vuoden aikana kerrostalo Rakovalkea ja rivitalo Korkalo sekä lämpökeskus ja myymäläkeskus.\r\n\r\nToisessa vaiheessa toteutettiin rivitalo Lapinjänkä ja kerrostalo Poroelo. Tanhuantien ja Poroelontien rakennukset valmistuivat kesään 1960 mennessä. Rakovalkean ja Poroelon kerrostalojen niveleksi alun perin ajateltu sauna korvattiin puurakenteisella pyörä- ja urheiluvälinesuojalla. Keskitien rivitalo Karpalo valmistui 1961. Alueen autotallit rakennettiin asunto-osakeyhtiön toimesta 1960-luvun alkupuolella ja ne pohjautuivat karkeasti Aallon luonnospiirustukseen.\r\n\r\nKaikkia Korkalorinteen alkuperäissuunnitelmaan sisältyneitä rakennuksia ei toteutettu rahoitusongelmien ja heikon kysynnän vuoksi. Rakentamatta jäivät lämpökeskuksen laajennus, eteläosan kolmen perheen rivitalot ja lastentarha. Alueen eteläosan yksikerroksinen viiden perheen rivitalo toteutui uusien suunnitelmien mukaan 1989. Korkalonrinteen yhteyteen ajatellut samaa väljää periaatetta noudattavat lähiöt jäivät rakentamatta. Korkalovaaraan rakennettiin myöhemmin betonielementtitekniikalla rakennettuja lähiöitä.\r\n\r\nEvakkotien rivitalojen rakentaminen liittyy Pohjoiskalotin sotilaallisen merkityksen kasvuun 1950-luvun alkupuolella. Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä Suomen puolustusvoimissa huolestuttiin Lapin sotilaallisesta tyhjiöstä. Tilannetta korjamaan perustettiin Sodankylään ja Rovaniemen maalaiskuntaan 1960-luvulla varuskunnat ja 1970-luvulla vielä Lapin lennosto. Puolustusvoimien henkilökuntaa varten rakennettiin mm. Evakkotien rivitalot. Suunnitelmat teki arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen 1963-1966. Rakentamisesta vastasi Puolustusministeriön rakennustyö ja alue valmistui 1970."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4278" ;
        skos:prefLabel    "Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8029>
        dcterms:modified  "2009-12-22T13:55:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9270>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Kumianpää"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.0900806724822" ;
        wgs84:long    "24.5446917075389" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kumianpaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7480>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:09+0300" .

rky:p206  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kolme maamme vanhinta ruukkia, Antskog, Billnäs ja Fiskars, kuuluvat 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin kuvastavat erinomaisesti teollisuuden vaiheita 1600-luvulta  nykypäiviin. Ruukkien erilainen myöhempi historia - Antskogin verka-, Billnäsin puusepän- sekä Fiskarsin rauta- ja konepajateollisuuden huomattavina teollisuuslaitoksina maassamme ilmentävät näiden teollisuudenalojen kehitystä eri vuosisatoina. Historiallisen Pohjan pitäjän ruukkiympäristöt ovat Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjun osa. Ruukkeihin liittyy myös huomattavaa teollisuusarkeologista intressiä ja niiden uudempi maine liittyy aikansa modernia designiä edustavien tuotteiden tunnettuuteen myös maamme rajojen ulkopuolella.\n\nFiskarsin ruukinalue on laaja Fiskarsinjoen varteen suurelta osin 1800-luvun kuluessa rakennettu kokonaisuus. Kolmikerroksinen Fiskarsin ruukinkartano 1800-luvun ensi kymmeneltä hallitsee ruukinkadun varressa ruukinmaisemaa. Fiskarsin päärakennus on merkittävimpiä empirerakennuksia maaseudulla ja siihen liittyvä ruukinkatu on ruukinalueitten vaikuttavimpia. Ruukinkadun varrella puistomaisessa ympäristössä ovat seurantalo, majatalo Värdshuset ja 1765 rakennettu ruukinkonttori, alueen vanhin rakennus, kadun toisella puolella viljamakasiini, hienotaepaja ja kuparivasarapaja. Ruukinkadun tiiviin katunäkymän muodostavat tornilla korotettu, alkuaan kouluksi ja talliksi tehty rakennus ja kiviset kaksikerroksiset empirekauden työväenkasarmit. \n\nYlemmällä ruukinkadulla, nykyisellekin tuotantolaitokselle johtavan tien varressa, on yhtenäinen työväen punamullattujen asuinrakennusten rivistö. Yläruukin alueella on ns. Fiskarsin tehdas. Tiiviissä tuotantorakennusten ryhmässä kosken rannoilla lähellä patoa ovat ruukkihistorian tärkeimpiin lukeutuvat valimo, konepaja ja puhallushuone. Konepajan ruokalassa ja konttorissa toimii museo. Työväen ja virkamiesten asumuksia on myös vanhojen ruukinkatujen ulkopuolella, kuten aluetta reunustavassa kallioisessa mäkimaastossa Suutarinmäellä.\n\nBillnäsin ruukin rakennukset, joihin lukeutuvat myös Billnäs-puusepäntehtaan ja puutarhakoulun rakennukset, ryhmittyvät  joen ja kosken ympärille. Tuotantorakennukset ovat yhtenäisenä ja tiiviinä ryhmänä ruukinpadon molemmilla puolilla. Kosken etelärannalla mm. tiilinen manufaktuuripaja lanterniinikattoineen on keskeinen ruukkimaisemassa, kuten myös Billnäs-puusepänteollisuuden tarpeisiin rakennetut kaksi lähes identtistä, pitkää puista rakennusta. Pohjoisrannalla ovat sähkövoimalaitos ja museona toimiva mylly. Pääosa hirsisistä punamullatuista asuinrakennuksista samoin kuin isännöitsijän asunto ja konttorit ovat joen suuntaisten, pohjois- ja eteläpuolella kulkevien ruukinkatujen varrelle. Kosken alapuolella oleva silta yhdistää ruukinkadut toisiinsa. Asuin- ja tuotantorakennuksista suurin osa periytyy 1770-1800-luvuilta, tuotantolaitoksista moni on myös 1900-luvun puolelta. \n\nBillnäsin ruukin alueen länsipuolella ovat puutarhakoulun, maanviljelyksen ja karjanhoidon rakennuskantaa 1890-luvulta alkaen. Niitten länsipuolella on ruukin patruunan Villa Billnäs. Kaksikerroksinen kivestä rakennettu massiivinen päärakennus on Lars Sonckin suunnittelema ja valmistunut 1917. Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan. Ns. \"Amerikanvillat\", noin 15 virkailijain ja työntekijöiden asuinrakennusta, sijaitsevat Pentbyn alueella. Ruukin laitamilla on nuorempia yhtenäisiä työväen asuinalueita, mm. \"Hollywood\". \n\nAntskogin ruukin historia liittyy paitsi varhaiseen kuparin ja raudan valmistamiseen myös tekstiiliteollisuuden varhaisvaiheisiin. Antskogin ruukkialueen, Pohjan historiallisista ruukkiyhdyskunnista vanhimman ja pienimmän, perusrakenne ja asuinrakennukset ovat säilyneet. Punatiilinen rakennuskanta on verkatehtaan kaudelta, vanhimpia ovat verkatehtaan tuotantorakennus 1840-luvulta sekä pato samalta ajalta. Punatiilinen 1800-luvun lopun uusgoottilainen tehdas ja tiilinen tehdas- ja asuinrakennus muodostavat yhdessä verkatehtaan kanssa tehtaankadun joen länsirannalle. Ruukinkartano niiden tuntumassa on rakentunut nykyasuunsa eri vuosisatoina, runko on ilmeisesti jo 1700-luvulta. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet vanhojen teiden ja joen varteen. Vanhimmat työväenasunnot ovat verkatehtaan perustamisen ajoilta. Tehdasyhdyskuntaan kuuluvat myös työväentalo, koulu, isännöitsijän rakennus ja entisen ruukinkirkon paikka. Uudempi Harabackan omakotialue on osittain tehtaan rakennuttama. Vallonipaja ja kupariruukki ovat sijainneet noin 200 m verkatehtaan alapuolella olevan kosken partaalla. Lisäksi Antskogin ja Fiskarsin ruukkien väliltä on löytynyt esihistoriallinen raudanvalmistuspaikka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.080302539,23.654353290 60.079923073,23.652550319 60.080644961,23.651298592 60.080058194,23.648816732 60.079311500,23.649666544 60.077434212,23.651581341 60.077038219,23.650673223 60.078600145,23.647729053 60.084018034,23.631217232 60.088020040,23.622169924 60.090136601,23.620020679 60.093242259,23.618152528 60.093773276,23.611990301 60.095260251,23.608037163 60.095800486,23.609410965 60.095283114,23.615806980 60.095227298,23.621134518 60.094875675,23.626195506 60.094409136,23.629498534 60.090317001,23.640103127 60.088337705,23.644368340 60.087873843,23.648843097 60.087330905,23.651120388 60.086418324,23.652009274 60.083287340,23.648232157 60.082286281,23.653518088 60.081331820,23.657510549 60.081973375,23.660200839 60.079136207,23.668855307 60.076708037,23.667262632 60.077125133,23.659597710 60.075190470,23.655277001 60.076115930,23.654346127 60.079298341,23.658603852 60.080302539,23.654353290" ;
        poi:history       "Malmin etsintä ja louhinta alkoi Suomessa 1600-luvulla. Historialliseen Pohjan pitäjään, jossa oli metsää, koskivoimaa ja Pohjankurun satama, perustettiin 1630 Antskogin, 1641 Billnäsin ja 1649 Fiskarsin ruukit. Rautamalmi tuotiin Ruotsista.\r\n\r\nAntskogin perusti tiettävästi Jacob Wolle (Wulff) ja rakensi masuunin ja kankirautavasaran. Masuuni lopetettiin 1649. Uusi kankivasarapaja valmistui 1734. Pajassa taottiin ainoana paikkana Suomessa takkirauta kankiraudaksi ns. vallonimenetelmällä 1779 asti. 1700-luvun lopulla Antskogissa jalostettiin kuparia.\r\n\r\nAntskog, Fiskars, Koski ja Kärkelä sekä Orijärven kaivos myytiin 1822 John Julinille. Proomuja varten Julin rakensi 1824 Antskogiin sulun, joka hävitettiin 1909, samassa kohdassa oli ilmeisesti masuuni. Nykyisin paikalla on pato. Kuparilaitos lopetettiin 1880. \r\n\r\nJulin perusti Antskogin ruukin yhteyteen verkatehtaan sekä vanutus- ja värjäyslaitoksen 1839. Verkatehdas valmistui 1841 ja sitä laajennettiin kankaiden väripainamista varten 1847. 1800-luvun lopussa Antskogissa oli kuparilaitoksen ja myllyn lisäksi villakehräämö, kutomo, värjäämö ja trikoonvalmistuslaitos. Tulipalon hävitettyä verkatehdasta 1900 rakennutti Antskogin Verkatehdas Oy suuren tehdasryhmän. Sarka-, tohveli-, ulsteri- ja pukukankaita valmistanut tehdas lopetettiin 1959, jolloin Oy Antskog Ab:n osakekanta siirtyi MAKO Oy:lle. Kiinteistöön kuuluivat 45 hehtaaria maata, teollisuusrakennuksia, lukuisia puisia asuinrakennuksia ja kaksi vesivoimalaa. Toinen voimala tuhoutui tulipalossa. MAKO Oy:n päätuotteet olivat palokalustot, pumput ja teollisuusventtiilit. \r\n\r\nBillnäsin masuunin ja kahden kankirautavasaran perusti Suomen vuorimestari Carl Billsten. Masuuni toimi noin 1639-1658. Billsten perusti Fagervikin ruukin 1646. Billsteneiltä ruukit siirtyivät 1723 Hisingille (aateloituna Hisinger), joilla Billnäs oli 1900-luvulle asti. Hisingit rakensivat kankivasarapajat kosken molemmin puolin. Tuli tuhosi ruukkia 1775 ja uudelleenrakentamisessa ruukki sai pitkälti nykyasunsa. 1800-luvun alkupuolella Hisinger uudisti ruukkia, kuten vasarapajoja ja ahjoja. Jo 1700-luvun lopulla Hisingerit tehostivat Billnäsin maataloutta. Alueelle perustettiin suuri puutarha kasvihuoneineen. Puutarhakoulu toimi Billnäsissä 1890-luvulta vuoteen 1933. \r\n\r\nRuukin tuotantoa uudistettiin 1880-luvulla, takonaulojen valmistus loppui 1882. Yli 250 vuotta jatkunut kankivasaratyö loppui 1904. 1888 valmistui laitos, joka tuotti mm. ovenkahvoja, kirveitä, vasaroita. Jo 1909 valmistettiin myös tammisia konttorihuonekaluja. Tehtaiden osake-enemmistö siirtyi Oy Fiskars Ab:lle 1918 ja kokonaan ne siirtyivät Fiskars-yhtiön omistukseen 1957. Tammihuonekalujen valmistus loppui 1950-luvulla. O.Y. Billnäs A.B. sulautettiin emoyhtiö Fiskarsiin ja huonekalujen valmistus loppui 1970. Vanhan osan teollinen toiminta loppui 2002. \r\n\r\nFiskarsin ruukin synty liittyy Antskogin alkuvaiheisiin, sillä Antskogin omistaja Thorswöste perusti Fiskarsin ruukin 1649 saadakseen masuunin lähemmäs merta. Masuuni ja vasarapaja rakennettiin vierekkäin kosken länsirannalle. Vasarapaja siirrettiin pian ylemmän kosken varrelle, masuuni toimi paikalla 1802 asti. Bengt Qvist laati 1764 ruukille yleiskaavan, josta toteutuivat mm. konttorin ja kartanon sekä alemman ruukinkadun paikat.  \r\n\r\nFiskars tuli Antskogin tavoin Björkmaneille 1783. Antskogin valloonitaonnan lopettamisen jälkeen kankiraudan taonta siirrettiin Fiskarsiin, jonne rakennettiin kaksi kivistä kankirautavasarapajaa. Kuparinjalostuksen aloittaminen oli Fiskarsissa, kuten Antskogissakin, merkittävä uudistus. \r\n\r\nFiskarsista tuli 1815 ruukkiyhtiön keskus, jonne rakennettiin komea ruukinkartano. Kivinen tehdas valmistui 1818. Björkman-suku myi ruukin 1822 John Jacob Julininille (aateloituna von Julin). Julin, kotimaisten vuorimalmien etsijä ja louhija, perusti maan ensimmäisen hienotaepajan 1832. Valimo valmistui 1836 kosken itärannalle. Tuotantoon kuuluivat mm. padat ja paistinpannut. Arkkitehti Engelin suunnitelmin rakennettiin 1831-32 tiilinen paja, johon tuli karkea- ja hienotakomo, viilaamo ja kuparisepänverstas. Hienotaepaja tuotti pöytäveitsiä. Julin perusti myös maan ensimmäisen varsinaisen konepajan 1837. Konepaja valmisti mm. maan ensimmäiset laivahöyrykoneet. Maataloustyökalujen valmistus oli 1850-luvulta alkaen tärkeä. Punatiilinen putlaus- ja valssilaitos valmistui 1858 ja valssilaitos toimi 1930 asti. Palo tuhosi 1877 konepajaa, joka rakennettiin uudestaan. Aurat olivat konepajan tärkein tuote. \r\n\r\nRuukinkartanon päärakennuksen rakentaminen alkoi 1816 arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmin. Charles Bassi korjasi Granstedtin julkisivusuunnitelmia. 1810-luvun lopulla C.L. Engel ehdotti rakennuksen laajentamista yksikerroksisilla kolonnaadirakennuksilla. Suunnitelmasta toteutettiin sisäänkäynnin pylväikkö ja räystään triglyyfilista. 1820-luvulla uudistettiin edustustiloja Engelin ohjeiden mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:seurantalo , poio:kartano , poio:asuinrakennus , poio:tuotantorakennus , poio:mylly ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=888" ;
        skos:prefLabel    "Pohjan ruukkiympäristöt (Billnäsin ruukinalue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9604>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Malinen: Oo omissas!" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9602> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9603> ;
        th:lisatietoa       "Malinen on Helsinkiin opintojen perässä muuttamaan joutunut savolainen jänis, joka on säilyttänyt kotiseutunsa murteen ja asenteen." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.malinen.info/kaappa.html#" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9604" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p119>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Pappila"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T09:52:58.89+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:18:33.985+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34941 , koko:p37228 ;
        poi:description  "Talon vanhin osa on ainoa Suomenlinnassa ruotsalaiselta kaudelta säilynyt puurakennus. Sen tarkkaa rakennusaikaa ei tie­detä. Vanhimmassa asussaan rakennus oli suorakaiteen muotoinen ja sen kaksi ulko-ovea sijaitsivat eteläjulkisivussa. 1850-luvulta lähtien taloa laajennettiin kuistein ja lisäsiivin useita kertoja. Nykyiseen kokoonsa se laajennettiin vuosisadan vaihteessa. Ik­kunoiden koristeelliset vuorilaudat esiintyvät jo vuoden 1879 piirustuksissa.\n\nRakennusta ympäröivällä alueella on eri aikoina ollut useita puisia asuinrakennuksia ja vajoja. Ne ovat tuhoutuneet tulipaloissa tai purettu huonokuntoisina. Pappila oli koko venäläisen kauden upseeriston asuintalona. Insinöörikomennuskunnan piirtämön toimiessa Amiraalinta­lossa oli asukkaana insinöörihallinnon päällikkö perheineen.\n\nLasikuisti korjattiin vuonna 1975 ja samalla uusittiin julkisivun helmi­\nponttivuorilaudoitus vanhan laudoituksen alta löytyneen vanhemman laudoituksen kal­taiseksi."@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nRakennukseen kunnos­tettiin kolme asuntoa kooltaan 109-130 m². Puuhellat ja osa peltiuuneista purettiin, kaakeliuunit säilytettiin. Rungon huonon kunnon takia alimpia hirsiä jouduttiin vaihtamaan ja perustuksia vahvistamaan. Julkisivut maa­lattiin öljymaalilla venäläisen kauden värityksen mukaisesti koboltinsinisiksi. Asuntoihin tehtiin kylpyhuoneet ja rakennus liitettiin vesijoh­to-, viemäri- ja kau­kolämpöverkkoon.\n\nToteutusaika: 1986-88\nHuoneistoala: 366 m²\nKerrosala: 414 m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto P. Mykkänen Ky\nJulkisivuvärityssuunnitelma: Arkkitehti Vilhelm Helander\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Mauri Pelkkikangas\nLVI-ja sähkösuunnittelu: Insinöörikeskus Oy\nRakennuttaja: Suomenlinnan Hoitokunta\nRakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennuksen runko-osa on ainoa Suomenlinnassa ruotsalaiselta kaudelta säilynyt puurakennus. Sen tarkka rakennusaika ei ole tiedossa. Venäläisen kauden kartoissa se esiintyy vuodesta 1816 lähtien ja venäläisessä asiakirjamateriaalissa mainitaan, että se on ostettu ruotsalaisilta omistajilta.\n\nVanhimmassa asussaan rakennus oli suorakaiteen muotoinen ja mansardikattoinen ja sen eteläjulkisivulla oli kaksi ulko-ovea. Molemmilla pitkillä julkisivuilla oli lisäksi kuusi ikkunaa ja itäpäädyssä kaksi. Länsipääty oli umpinainen. Alkuperäisessä runko-osassa ei ollut lautaverhousta, vaan hirsiseinät oli punamullattu.\n\nRakennus säilytti perusmuotonsa itä- ja eteläjulkisivuille rakennettuja kuisteja lukuunottamatta aina 1860-luvun lopulle. Vasta 1870-luvulla tehtiin ensimmäinen suurempi laajennus, kun taloa pidennettiin itään ja laajennettiin etelään kolmen huoneen ja eteisen suuruisella lisäsiivellä. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin itäpäätyyn siinä nykyisinkin oleva kuisti. Rakennuksen eteläsiipi laajennettiin lopulliseen laajuuteensa 1890-luvulla.\n\nIkkunoiden koristeelliset vuorilaudat esiintyvät nykyisen kaltaisina piirustuksissa vuodesta 1879 lähtien. Läntisen kuistin tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, se ajoittuu vuosien 1898 ja 1906 välille.\n\nRakennus oli koko venäläisen kauden upseeriston asuinrakennuksena. Insinöörikomennuskunnan piirtämön toimiessa Amiraalintalossa B 23, asui talossa insinöörihallinnon päällikkö perheineen. Tietoja kenenkään papin asumisesta tässä \"Pappilassa\" ei ole. Nimitys lienee syntynyt vasta suomalaisella kaudella.\n\nRakennuksen länsikuisti korjattiin 1975 ja samalla uusittiin koko rakennuksen vuorilaudoitus. Ennen korjaustyötä rakennus oli vuorattu helmiponttilaudoituksella, mutta korjaustyön yhteydessä rakennuksen vuorilaudoitus vaihdettiin uudemman laudoituksen alta esiin tulleen, ilmeisesti 1880-luvulla tehdyn, laudoituksen kaltaiseksi. Rakennuksen täydellinen peruskorjaus saatiin valmiiksi 1988. Korjaussuunnitelmat laati arkkitehtitoimisto Paavo Mykkänen.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun alussa 98, lopulla N 80\nVuonna 1927 rakennusnumero B 54\n\nLähteet:\nMV SL Rakhist Kauppi, Ulla-Riitta, 1970-71. B 24, Pappila.\nMV SL Rosén, Helena, 1975. Korjaustyön seurantakertomus.\nMV SL VIK B 4, 9, 14, 15, 19, 23, 40, 46, 66, 1436-1471."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/6/9/2/saha/suomenlinna/0_-4691001092252216509.jpg" , "http://media.onki.fi/8/2/3/saha/suomenlinna/0_6430673335907944199.jpg" , "http://media.onki.fi/8/9/4/saha/suomenlinna/0_2644352693336448831.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14482590283194" ;
        wgs84:long       "24.979580116272018" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7575>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Pietarinkatu 13"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1574875588607" ;
        wgs84:long        "24.9471673895998" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7575" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7814>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8289>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7909>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Brand-gallop" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7902> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7904> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/klassinen/brand-gallop" .

rky:p466  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa.\n\nSäynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Toimihenkilöiden ja mestareiden rivitalot Kilpala, Notkoselkä, Salpala, Toimela ja Kerhola sekä ns. kiinalaistalot ovat 1940-luvulta. Talot ovat tehtaan palveluksessa olleiden arkkitehtien Karl ja Margaretha Stigzeliuksen suunnittelemia. Salpala-nimitys tulee Enson tuolloin markkinoimasta Salpalevy-tuotteesta, Toimela toimihenkilöasunnoista, Kerho rakennuksessa sijaitsevasta kerhosta ja Notkoselkä viitannee naimattomien tyttöjen asuntolaan. Kiinalaistalojen nimitys johtuu  massiivisesta, kaarevasta kattoratkaisusta. Rakennuksille luonteenomaista ovat neliömäinen pohjaratkaisu, etufasadin puoliksi peittävä avoveranta ja vaakaverhous.\n\nArkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo. Säynätsalon punatiilinen 1949-1952 rakennettu kunnantalo lukeutuu Aallon keskeiseen tuotantoon ja se on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria leimanneista punatiilirakennuksista. Eri tilat on ryhmitelty suojaisan atriumpihan ympärille. Toisen kerroksen tasolla olevalta pihalta on käynti kunnanvirastoon, liiketiloihin, kirjastoon ja asuntoihin katutasolta. Kunnanvaltuuston istuntosali on rakennuksen korkeimmassa osassa.\n\nKirkonmäki muodostaa oman rauhallisen keitaansa tehdasyhdyskunnan keskellä metsäisellä harjulla. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, johon liittyy seurakuntatalo. Vaaleaksi rapatun kirkon tornissa on barokkityyliin mukailtu pääte. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvän koristelun ovat toteuttaneet Antti Salmenlinna ja Paavo Leinonen. Kirkon kasetoitu sisäkatto on tehty yhtiön koivuvanerista. Kirkon vieressä on yksi maamme hienoimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt. Seurakunnan 33 kaatuneen hautamerkit ovat Päijänteen rantakiviä, sankaripatsaan on tehnyt Wäino Aaltonen.\n\nSäynätsalon ja Lehtisaaren välillä on Louhunsalmen riippusilta.  Muuratsalossa, Lehtisselän kalliosella rannalla, on Alvar Aallon itselleen Säynätsalon kunnantalon rakentamisen aikoihin rakennuttama huvila, ns. Muuratsalon koetalo. Huvila noudattaa maastonmuotoa ja rakentuu sisäpihan ympärille. Ulkofasadit on rapattu valkeiksi, mutta sisäpihan seinämiin on käytetty kaikkia talon rakentamisaikana saatavilla olleita tiiliä ja keramiikkalajeja. Kuten Säynätsalon kunnantalo, kuuluu Aallon Muuratsalon talokin kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.135478494,25.755758866 62.136031834,25.753392474 62.136799969,25.751686670 62.138338981,25.751455951 62.142384048,25.751578368 62.147335811,25.757110794 62.148825157,25.764163474 62.149148772,25.775715216 62.146663308,25.780197208 62.136902411,25.783714391 62.132745342,25.786675428 62.128736867,25.786224789 62.126423726,25.783398560 62.126530566,25.781086271 62.127830757,25.780762526 62.127784038,25.779067281 62.128671204,25.778760066 62.129305428,25.775000778 62.133393603,25.773681295 62.133545795,25.767444288 62.133765583,25.762804010 62.134566562,25.758921158 62.135478494,25.755758866" ;
        poi:history       "Säynätsalon teollinen historia alkoi 1897, jolloin Jyväskylässä vaikuttanut suurliikemies Johan Parviainen osti asumattoman Säynätsalon saaren ja perusti saarelle sahan. Havupuun lisäksi Keski-Suomessa oli kaskiajan perintönä runsaasti koivumetsiä, joiden hyödyntämiseksi Säynätsaloon perustettiin 1914 vaneritehdas. Myöhemmin toimintaa laajennettiin vielä talotehtaalla ja kuitulevytehtaalla.\r\n\r\nYhtiön teolliseen toimintaan ja sen kasvuun liittyi kiinteästi yhdyskunnan rakentaminen. Tehdas oli alueen suurin maanomistaja ja ohjasi suurelta osin maankäyttöä ja rakennustoimintaa. Yhtiö hankki 1924 omistukseensa Säynätsalon pääsaarella olleen tehdasalueen lisäksi lähinnä maatalouden käyttöön varatun Lehtissaaren ja sekä asuinalueeksi suunnitellun Muuratsalon pohjoisosan. Asemakaavoja ja rakennusten tyyppipiirustuksia tekivät mm. arkkitehdit Wivi Lönn ja Alvar Aalto. Parviaisen tehtaiden rakennuksia suunnittelivat mm. arkkitehti Yrjö Blomstedt ja arkkitehti K.G. Stigzelius.\r\n\r\nJohan Parviaisen ja hänen perheensä omistuksessa Säynätsalo oli 1936 tapahtuneesen konkurssiin saakka. Viimeiset vuodet, 1925-1936, tehdasta johti Hanna Parviainen, Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos. Konkurssin jälkeen omistajaksi tuli Suomen Pankki ja 1946 Enso Gutzeit Oy.\r\n\r\nSäynätsalon seurakunta perustettiin 1920-luvun alkupuolella ja seurakunnan kirkon kustansi tehtaiden pääomistaja Hanna Parviainen. Arkkitehti Armas Lindgren suunnittelema 400 hengen kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1927. Kunnallishallinnollisesti Säynätsalo erotettiin Muuramesta 1924 ja 1935 siihen liitettiin Lehtissaari ja Muuratsalon pohjoisosa. Säynätsalon kunnantalo rakennettiin 1949-1952 Alvar Aallon piirustusten mukaan. Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä 1993.\r\n\r\nEnso-Gutzeitin yhtenäiset rivitalo- ja omakotialueet rakennettiin 1940-luvulla tehtaan työntekijöille. Yhtiön arkkitehdit Karl ja Margaretha Stigzelius suunnittelivat rakennukset, jotka olivat Enson omaa tuotantoa. Lisäksi Stigzeliukset laativat Lehtissaaren asemakaavan 1947. Yhtiö myös avusti työväkensä omatoimista rakentamista. \r\n\r\nMuuratsalon vanhimmat omakotialueet rakennettiin omina kokonaisuuksinaan. Muuratsalon Haikka 1920-luvulla, Abessinia 1930-luvulla, Satasarvisen etelä- ja pohjoisranta sekä Vuorenlahti 1940-luvulla ja Uohuanlahti 1950-luvulla. Saarien välinen liikenne hoidettiin aina 1930-1940-luvulle saakka veneellä. Säynätsalon ja Lehtisaaren välinen riippusilta valmistui 1957 professori Bruno Kivisalon suunnittelemana. Lehtisaaren ja Muuratsalon ensimmäinen silta rakennettiin 1938, pengerretty betonirakenteinen silta valmistui 1983."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:puunjalostuslaitos , poio:huvila , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=230" ;
        skos:prefLabel    "Säynätsalon teollisuusyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9864>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Kuolemankukkia" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Opiskelijajuhlat päättyvät traagisesti, kun aamulla juhlien emäntä löytyy kuolleena munkkiniemeläisestä asunnosta. Onko kyseessä murha vai onnettomuus?" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9866> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9299> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9711> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9863> ;
        th:lisatietoa        "Helsinkiläisen rikoskomisario Olli Bergin romanttinen viikonloppuloma Tampereella keskeytyy äkillisesti. Psykologian opiskelijoiden yölliset juhlat ovat päättyneet siihen, että niiden emäntä on löydetty aamulla kuolleena keittiöstä.\n\nKuolemaan ei tunnu aluksi löytyvän mitään syytä tai motiivia. Myrkytetty Anu Salo oli kaikkien suosiossa, eikä kukaan asuntoon jääneistä opiskelijoista nähnyt tai kuullut mitään poikkeavaa yön aikana. Opiskelijajoukolla oli yhteinen tulevaisuudenhaave ja kaikilla omat salaisuutensa. \n\nOlli Berg joutuu juttua tutkiessaan pohtimaan suhdetta tyttöystäväänsä sekä viehättävään naistodistajaan, joka tekee häneen tavallista suuremman vaikutuksen. Monen muunkin on tehtävä elämässään ratkaisuja.\n\nEsikoiskirjailija Nina Peura on rakentanut viihdyttävän, uskottavalla ihmiskuvauksella ja tihentyvällä jännityksellä ladatun rikosromaanin, jonka tapahtumat sijoittuvat Helsingin läntisiin kaupunginosiin.\n" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9864" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p83>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Jalkaväkikomppanian keittiö / Merivartioasema "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T13:03:37.792+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:11:32.391+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p11383 , koko:p31726 , koko:p32363 , koko:p34436 , koko:p35622 , koko:p49523 ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nSuomenlahden merivartiosto tarvitsi tukikohdan Helsingin edustan valvontaa varten. Rakennus C 25 katsottiin tähän käyttöön sopivaksi, koska sen vieressä on hyvä satamapaikka vartioveneille ja rannasta pääsee nopeasti avomerelle. \n\nToteutusaika: 1980\nHuoneistoala: 410m²\nKerrosala: 457m²\n\nRa­kennutta­ja­: Suo­menlinnan hoito­kunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Os­mo Sipari Ky\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Auvo Kallio & Co\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Iikka Hu­ovinen Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Veikko Vahvaselkä Ky\n­Rakennustyöt: Hel­singin läänin­vanki­lan Suomenlinnan työ­siirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 25 suunniteltiin vuonna 1891 kahden jalkaväkikomppanian keittiöksi, ruokasaliksi ja leipomoksi. Tilatarpeet muuttuivat kuitenkin jo suunnitteluaikana siten, että rakennukseen sijoitettiin sen valmistuttua ennen mainittujen tilojen lisäksi 5 huonetta miehistön majoitusta varten. Vuonna 1897 osaa talosta käytettiin jalkaväkipataljoonan työhuoneina.\nAlunperin talossa oli 2 ulkoeteistä. Seinät oli maalattu keltaisella öljymaalilla ja ikkuna-, ovi-, räystäs- ja sokkelilistat öljypohjaisella punamullalla. Samoin kattoikkunat, piiput ja peltikatto olivat maalatut öljypohjaisella punamullalla. Sisäseinät olivat rapatut ja valkaistut ja seinien alaosien panelit oli pirskotettu harmaalla. Uunit olivat Voinitskin järjestelmän mukaisesti rautasuojuksen sisässä. Keittiön uunit oli maalattu harmaalla pirskottaen ja lattia oli laskettu nupukivistä. Puuronkeittäjien huoneessa oli lautalattia ja Utermarkovski-peltiuuni.\n\nVuonna 1902 Viaporin sotilaslennättimen komennuskunnan miehistön majoittaminen rakennukseen aiheutti muutostöitä. Kolmea huonetta käytettiin luokkahuoneina ja käytännön harjoitteluun. Rakennusta korjattiin 1900-luvun alussa muutenkin monin tavoin. Vuoden 1904 työt mainitaan tehdyn tykistövaruskunnan työnä. Ulkovuorausta kunnostettiin 1906 ja lattiarakenteita muutettiin betoni- ja lautarakenteisiksi.\n\nVankileirin aikana 1918-1919 kasarmissa oli V:n vankipiirin kanslia, naisvankien sairaala ja keittiö. Rakennus oli asuinkäytössä, vuoteen 1972 asti puolustuslaitoksen henkilökunnalla, sitten Suomenlinnan hoitokunnalla. Asuinkäyttö toi mukanaan lukuisia väliseinämuutoksia ja erilaisia muutostöitä.\n\nArkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitelmien mukaan vuonna 1978 tehdyn peruskorjauksen jälkeen rakennus on ollut Rajavartiolaitoksella Suomenlahden merivartioston Suomenlinnan merivartioasemana. Rakennus toimii samalla Helsingin merivartioalueen johtopaikkana. Helsingin sataman passintarkastus on kuulunut Suomenlinnan merivartioaseman työhön kesästä 1993 lähtien. Rantaan rakennettiin asfaltoitu helikopterikenttä vuonna 1988.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 223\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 114\n\nLähteet:\nMV SL VIK C 1295-1312.\nMV SL Rakhist Kauppi, Ulla-Riitta, 1976. C 25.\nKA VSA 15783 15840 17057.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nro 0287 julkisivu 1970-luvulla ennen peruskorjausta.\nMV SL VIK C 1302 dokumentointipiirustus vuodelta 1897."@fi ;
        poi:history      "Merivartioaseman pää­ra­ken­nus (C 25) val­mistui vuonna 1891 kahden jalkaväkikomppanian keittiöksi, ruokasaliksi ja leipomoksi. Lisäksi siihen sijoitettiin viisi huonetta miehistön majoitustiloiksi, ja myöhemmin osaa talosta käytettiin työhuoneina. Julkisivut oli maalattu keltaisella öljymaalilla ja listat öljypohjaisella punamullalla, samoin kattoikkunat, piiput ja peltikatto. Keittiön lattia oli nupukiveä. 1900-luvun alkuvuosina rakennusta korjattiin monin tavoin, mm. vuonna 1902, kun sotilaslennättimen komennuskunta siirtyi rakennukseen. Vankileirien aikaan 1918-19 kasarmissa oli kanslia, naisvankien sairaala ja keittiö. Monia väliseinä- ja muita muu­tostöitä on tehty rakennuksen ollessa asuinkäytössä.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/9/8/saha/suomenlinna/0_-50952359314913499.jpg" , "http://media.onki.fi/9/2/6/saha/suomenlinna/0_-5404418755619588434.jpg" , "http://media.onki.fi/2/5/6/saha/suomenlinna/0_5367407190768342940.jpg" ;
        wgs84:lat        "60.14777929622416" ;
        wgs84:long       "24.982380342483566" .

<http://example/upload-base/#metadescription_612>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8026>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Väinö Auerin katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> ;
        wgs84:lat         "60.2069801690952" ;
        wgs84:long        "24.9636443754114" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8026" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5522>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Siveyspoliisi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Helsingin poliisissa joskus toiminut siveyspoliisiosasto? Sen historia ja tehtävät? Kysyimme asiaa Helsingin polisiilaitokselta, josta vastasi arkistonhoitaja:\n\nVuoden 1897 asetuksen mukaan poliisilaitoksella tuli olla neljä osastoa: järjestys- eli piiripoliisi, tiedustelu- eli etsivä poliisi, keskus- eli opetuspoliisi ja sivellisyyspoliisi. Vuonna 1890 perustettiin prostituutiopoliisi, joka sai myöhemmin nimekseen siveyspoliisi. Tehtävien monipuolistuessa nimi vaihtui kuitenkin huoltopoliisiksi. Huoltopoliisi puolestaan lakkautettiin 1986.\n\nSiveyspoliisin tehtäviin kuului yleisen sivellisyyden valvonta ja suojeleminen. Tarkempaa tietoa saat allamainituista teoksista, joista kumpainenkin löytyy HelMet-tietokannasta.\n\nLähteet:\nKimmo Keskinen ja Oula Silvennoinen (toim.): Helsingin poliisilaitoksen historia 1826 - 2001\nAutonomian alusta Etykin aikaan 1826-1976 (1976)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-hkin-poliisissa-joskus-toiminut-siveyspoliisiosasto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1086>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:40:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8191>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7811>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Sturenkatu 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1895463304896" ;
        wgs84:long        "24.9464903109482" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7811" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8286>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Toivonen, Kari-Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8286" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8525>
        dcterms:modified  "2011-01-17T14:55:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5782>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin jäähalli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka monta paikkaa Helsingin jäähallissa on, ja mitä tarkoitetaan kenttäpaikoilla ja permannolla? Helsingin jäähallista kerrottiin seuraavaa: \"Jääkiekko-otteluissa jäähalliin mahtuu 8120 henkilöä, konsertteihin lavarakenteista riippuen 6000-8000. Kenttäpaikat ovat jäätasolla olevia istuma- tai seisomapaikkoja. Niitä on yhteensä 1600-2000.\" Kenttäpaikkojen ja permannon eroa he eivät kommentoineet, joten ilmeisesti kyseessä on sama asia." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7535> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuinka-monta-paikkaa-helsingin-jaahallis" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6496>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:30+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p281>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja C19"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:52:19.753+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:25:09.791+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 ;
        poi:assetID      "C19" ;
        poi:description  "Lautarakenteinen, kalliolle rakennettu vaja on mahdollisesti osittain Venäjän vallan aikainen. Vajan taakse rakennettiin vuonna 1909 sattuneen Galotshkinin talon palon jälkeen tiilinen palomuuri. Kirkon puoleisesta päädystä purettiin osa vuonna 1972 ja rakennettiin paikalle talojen C 18 ja C 21 yhteinen lämpökeskus. Sen seinät ovat kevytsoraharkosta muuratut ja katto siporexia. Lämmitysmuoto muutettiin 1982 öljystä kaukolämmöksi, öljysäiliö purettiin ja kattilahuoneesta tehtiin lämmönjakohuone. Vajaan rakennettiin 1990-luvun alussa uusi vesikatto edellisen tuhouduttua myrskyssä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 129\nLähteet:\nMV SL Tutkimusasiakirjat. Lahtinen, Reijo, 1994. Tiedonanto.\nKuva:\nMV SL Valokuva-arkisto neg.nro 0267."@fi ;
        poi:history      "Lautarakenteinen, kalliolle rakennettu vaja on mahdollisesti osittain Venäjän vallan aikainen. Vajan taakse rakennettiin vuonna 1909 sattuneen Galotshkinin talon palon jälkeen tiilinen palomuuri. Kirkon puoleisesta päädystä purettiin osa vuonna 1972 ja rakennettiin paikalle talojen C 18 ja C 21 yhteinen lämpökeskus. Sen seinät ovat kevytsoraharkosta muuratut ja katto siporexia. Lämmitysmuoto muutettiin 1982 öljystä kaukolämmöksi, öljysäiliö purettiin ja kattilahuoneesta tehtiin lämmönjakohuone. Vajaan rakennettiin 1990-luvun alussa uusi vesikatto edellisen tuhouduttua myrskyssä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 129\nLähteet:\nMV SL Tutkimusasiakirjat. Lahtinen, Reijo, 1994. Tiedonanto.\nKuva:\nMV SL Valokuva-arkisto neg.nro 0267."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.147819349465024" ;
        wgs84:long       "24.98523421287541" .

rky:p702  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hietakylän luterilainen hautausmaa ja Haminan ortodoksisen seurakunnan hautausmaa edustavat varhaista kirkosta ja asutuksesta erillään olevaa hautausmaarakentamista 1700-luvulta.\n\nHaminan luterilaisen kaupunkiseurakunnan 1770-luvulla perustettu vanha hautausmaa  on kaupungin luoteispuolella Hietakylässä. Tunnelmallisella hautausmaalla on paljon arvokkaita hautamuistomerkkejä, jotka kuvastavat Haminan ja sen lähiympäristön  kulttuurihistoriaa.\n\nHaminan ortodoksisen seurakunnan 1740-luvulla perustettu hautausmaa puolestaan sijaitsee kaupungin koillispuolella Pampyölissä. Hautausmaalla on 1901 valmistunut Neitsyt Marialle, Kaikkien murheellisten ilolle, pyhitetty tiilikirkko, joka on arkkitehti Ivar Aminoffin suunnittelema. Aladin-suvun hautakappelin vuodelta 1898 on piirtänyt K.A. Wrede. Hautausmaan koillispuolella on Nikolai II:n sotilaiden juutalainen hautausmaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.568478937,27.183362310 60.568946566,27.185178112 60.568615519,27.185549283 60.568122150,27.183785555 60.568478937,27.183362310" ;
        poi:history       "Hamina siirtyi vuoden 1742 Turun rauhassa Venäjälle ja Haminan ortodoksinen hautausmaa perustettiin Pampyöliin jo 1740-luvulla. Hietakylään perustettiin luterilainen hautausmaa 1770-luvulla, jolloin hautaaminen linnoituksen sisäpuolelle kiellettiin. Hautausmaat sijoitettiin kaupunkialueen ulkopuolelle esikaupunkiasutuksen lähelle.\r\n\r\nHietakylän luterilaista hautausmaata laajennettiin 1859, samalla se ympäröitiin kiviaidalla. Varakkaampia kaupunkilaisia sinne oli ryhdytty hautaamaan vuoden 1821 palon jälkeen. Hietakylän hautausmaa kunnostettiin perusteellisesti 1997-1998 arkkitehti Bey Hengin suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1745" ;
        skos:prefLabel    "Hietakylän hautausmaa ja Haminan ortodoksinen hautausmaa (Hietakylän hautausmaa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i20>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Lehtisaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1799071578611" ;
        wgs84:long    "24.8513141046414" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lehtisaari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8785>
        dcterms:modified  "2010-03-03T19:15:52+0300" .

[ dcterms:description  "vankilan kappeli ja museoselli, \"rekisterikilpitehdas\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235>
] .

rky:p962  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karjalankadun, Kymintien ja Onnelantien sekä Harjukadun varteen 1920- ja 1930-luvuilla toteutetut yhtenäiset pientalo- ja pienkerrostalot kuvastavat aikakautensa edistyksellisiä kaavoitusperiaatteita ja englantilaisperäisen puutarhakaupunkirakentamisen ihanteita voimakkaasti kasvaneessa maan nuorimmassa kaupungissa. Katunäkymät  ja rakennuskannan yksityiskohdat ovat säilyttäneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen mittakaavansa, yhtenäisyytensä ja yksityiskohtansa.\n\nKarjalankadun, Kymintien ja Onnelantien rakentaminen perustuu  viipurilaisen arkkitehdin Otto-Iivari Meurmanin Lahden itäisille osille, Paavolan kaupunginosaan 1927 laatimaan asemakaavamuutokseen. Harjukadun länsiosa on muotoutunut  puolestaan kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen 1936 laatiman kaavamuutoksen mukaan, joka pohjautui Meurmanin Lahden läntisten osien kaavaan vuodelta 1931.\n\nKymintie on ainoa vanhan Paavolan kaduista, jolla alkuperäinen rakennuskanta on säilynyt kokonaisuudessaan.\n \nKarjalankadun varressa rakennukset ovat pienkerrostaloja. Talousrakennukset ovat vehreiden puutarhatonttien takaosassa. Meurmanin suunnitelman mukaisesti korttelin keskellä olevat talot ovat satulakattoisia ja kadunkulmissa olevat talot aumakattoisia.  Rakennuspiirustukset ovat pääasiassa lahtelaisten rakennusmestarien käsialaa. Talot edustavat vaatimatonta klassismia. Rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1930-luvun lopusta ja 1940-luvulta.\n\nOnnelantien rakennuskanta on pääasiassa peräisin vuosilta 1928-1936. Onnelantien suunnitelmassa on nähtävissä vuosisadan vaihteen englantilaisperäinen puutarhakaupunki-ideologia, jonka vahvoja puolestapuhujia Meurman oli. Noin puolet taloista on suunnitellut lahtelainen rakennusmestari Artturi Ekström. Muita suunnittelijoita ovat muun muassa rakennusmestarit Kustaa Kourula ja Emil Laine. Alue on rakentunut jyrkkään rinteeseen siten, että harjun puoleiset talot on sijoitettu etupuutarhan taakse ja pohjoispuolen talot kiinni katulinjaan. Puolitoistakerroksiset rakennukset edustavat eleetöntä klassismia. Niille ovat tyypillisiä jyrkähköt satulakatot, vaalea julkisivuväri ja moniruutuiset ikkunat. Kookkaat talot käsittävät useampia asuntoja. Kadun päättää lännessä puutarhan keskellä sijaitseva esikoislestadiolaisten  entinen, klassistinen rukoushuone.\n\nHarjukadun varren kaksikerroksiset, satulakattoiset kahden perheen asuinrakennukset ovat kiinni katulinjassa, puutarhat ja talousrakennukset talojen takana.\n\nHarjukadun kaupunkikuvallisesti merkittävänä päätteenä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, 1955 valmistunut Lahden ortodoksinen kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela. Suunnittelussa on pidetty esikuvana Viipurin Eliaan kirkkoa. Kirkkoon on sijoitettu poikkeuksellisen runsaasti esineistöä menetetyn Karjalan kirkoista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.979917541,25.666583449 60.980403140,25.666592362 60.980079234,25.668154227 60.980227015,25.670036775 60.980720199,25.670159412 60.981017774,25.670255635 60.981154525,25.669648265 60.981433853,25.669706537 60.981992024,25.669754824 60.981981334,25.670063736 60.982370421,25.670317674 60.982309037,25.670911561 60.982075766,25.670808070 60.981781676,25.674455821 60.981898576,25.674539043 60.981841509,25.674944053 60.981572029,25.674892335 60.981387140,25.677227133 60.980865310,25.676984724 60.980198795,25.676754741 60.979902135,25.676622308 60.980164330,25.674070445 60.979316894,25.673719907 60.979917541,25.666583449" ;
        poi:history       "Viipurilainen arkkitehti Otto-Iivari Meurman laati 1927 asemakaavamuutoksen Lahden kaupungin itäisille osille. Paavolan alueelle, kuten Kymintien varteen rakennettiin pääasiassa lahtelaisten rakennusmestarien suunnittelemia pienkerrostaloja vuosina 1928-1936, Karjalankadun ja Onnelantien varteen 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla.\r\n\r\nPaavolan alue sommiteltiin yhtenäiseksi, säännölliseksi esikaupungiksi. Puutarhakaupunki-ideologian mukaan kadun pohjoispuolella olevien rakennusten vihervyöhykkeet ovat talojen takana ja kadun eteläpuolella rakennusten edessä. Kymintie rakentui yhtenäisesti heti arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin kaavan vahvistamisen jälkeen vuosina 1928-1936. Lahtelaiset rakennusmestarit, mm. Artturi Ekström suunnittelivat rakennukset  professori Carolus Lindbergin laatimien tyyppipiirustusten pohjalta. \r\n\r\nMyös Karjalankatu ja Onnelantie rakentuivat arkkitehti Meurmanin 1927 laatiman asemakaavamuutoksen pohjalta. Onnelantien pientalot rakennettiin vuosina 1928-1936. Lahtelaiset rakennusmestarit, kuten Artturi Ekström, Kustaa Kourula ja Emil Laine suunnittelivat talot. Karjalankadun pienkerrostalot rakennettiin 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla ja niiden suunnittelijoina olivat lahtelaiset rakennusmestarit kuten Artturi Ekström, Vilho Kivinen ja Toivo Mäkinen.\r\n\r\nLahden läntiset osat Meurman kaavoitti 1931. Harjukadun läntiselle osalle laati asemakaavamuutoksen 1936 kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen. Suurin osa Harjukadun länsipään pientaloista rakennettiin vuosina 1937-38 rakennusmestari Paavo Leiskallion suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1013" ;
        skos:prefLabel    "Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i196>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Enkeli" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6715> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i195> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6713> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/jazz/enkeli" .

rky:p1259  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.164329163,24.952681493 60.164359923,24.952789118 60.163805366,24.953363437 60.162213848,24.955752487 60.161857397,24.956204879 60.161619695,24.956351020 60.161347288,24.956360511 60.161101728,24.956229972 60.161504553,24.955482986 60.161091937,24.953240512 60.160487377,24.953635381 60.160316541,24.952698030 60.160957529,24.952318415 60.160591426,24.950201072 60.161213763,24.950165720 60.161218160,24.950449888 60.162137291,24.950327384 60.162139933,24.950028204 60.162662028,24.949922104 60.162825194,24.949916097 60.162868231,24.951525349 60.163122737,24.951531345 60.163135599,24.952595417 60.163618886,24.952587182 60.163632535,24.952761412 60.164329163,24.952681493" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4632" ;
        skos:prefLabel    "Tähtitorninmäen observatorio ja puisto"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Työnään Lauri suoritteli kaikenlaisia pikkutehtäviä milloin kenenkin komennossa, mutta siitä huolimatta hänelle jäi runsaasti aikaa tarkastella kaupunkia, joka monine erkoisuuksineen veti häntä puoleensa. Olihan Kluuvinlahden ja Katajanokan pohjoiskainalossa olevan sataman väliselle kapealle kannakselle ahtautunut kolmisensataa taloa, joissa asui noin puolitoistatuhatta ihmistä, ja sellaiseen väentungokseen ei Lauri Antinpoika ollut ennestään tottunut. Ei tarvinnut muuta kuin pistäytyä pappilan tontin ohi kulkevalle kadulle, joka suorana viivana yhdisti sataman pohjoispuolella olevan maaherran hallintokartanon lännempänä näkyvään Pyhän hengen kirkkoon, niin katseltavaa riitti ihan loppumattomiin.\" (s. 19) " ;
  dcterms:description            "Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1600-1700-luvun Helsinkiin, eli nykyisen Senaatintorin alueelle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2146> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4443>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1809937~S9*fin> .

koko:p37538  dc:created  "2012-05-24T10:00:29.522+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T10:00:29.61+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "porttirakennukset"@fi , "porttirakennukset"@sv , "porttirakennukset"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8522>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteys"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8764> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1584211003829" ;
        wgs84:long        "24.94644788582" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8522" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9236>
        dcterms:modified  "2010-06-08T10:17:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6493>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Päivätanssit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6499> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6497> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6496> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6492> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6491> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/paivatanssit" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6732>
        dcterms:modified  "2009-08-07T12:01:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1582>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:48:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1638225~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1650692~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1686452~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1825629~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Pääkirjasto vuodesta 1986" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9025> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7220>
] .

[ dcterms:description  "Romaani 1960-luvun Helsingistä, nuorista sopeutumattomista, jotka ajelehtivat toimettomina Kallion yössä. Päähenkilö Riitta ei viihdy koulussa eikä töissä ja huonot välit äidin kanssa ajavat hänet majailemaan kulloisenkin poikaystävän nurkkiin. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2467> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6827>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kyläsaaren hoitolaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat         "60.2001380266822" ;
        wgs84:long        "24.9726589370736" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kylasaaren-hoitolaitos" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4798>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elämää Kultakalan korttelissa ja Ulriikkaporin seudulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4164> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/elamaa-kultakalan-korttelissa-ja-ulriikkaporin-seudulla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8782>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Spirit, Mr."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8782" .

rky:p1161  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. \n\nLehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla. Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän. Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa. \n\nKylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Ihalemmen kylän asutus on levinnyt rantapelloilla oleville mäenharjanteille. Vanha kylätontti sijaitsi Ihaniemen talon paikalla. Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus. Julkista rakentamista edustavat Pelkolan ja Nihattulan koulut."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.033211759,24.287854944 61.034240058,24.282556855 61.036525339,24.284018744 61.036951973,24.292606925 61.034082472,24.296774017 61.029727304,24.297192115 61.027700128,24.294028635 61.027804817,24.289705780 61.029434708,24.285462266 61.030107810,24.282782220 61.030779867,24.280560562 61.031699768,24.281420443 61.032389118,24.286144019 61.033211759,24.287854944" ;
        poi:history       "Viljelyn merkit Lehijärven ympärillä ovat peräisin viimeistään 500-700 -luvuilta. Raimaanmäeltä löydetty polttokenttäkalmisto ja alueen kahdeksan uhrikiveä osoittavat pysyvän asuinkulttuurin juontavan ainakin viikinkiajalta.\r\n\r\nLehijärvi oli keskiajalla Hattulan tytärpitäjä ja kappeli kuten Kalvola ja Tyrväntökin. Lehijärven puinen kappeli sijaitsi Torttolanmäen länsipuolella. Lehijärven kappeliseurakunta sulautui Hattulan emäseurakuntaan 1600-luvun lopulla, mutta itsenäisenä hallintopitäjänä Lehijärvi pysyi aina 1830-luvulle.\r\n\r\nKirjallisissa lähteissä Lehijärven kylistä esimerkiksi Sattula mainitaan jo 1411. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen kylät olivat jo poikkeuksellisen suuria, niissä oli taloja seitsemästä neljääntoista. \r\n\r\nPienemmän Armijärven rannalla olevan Nihattulan rakennuskantaan vaikutti läheinen Parolan leirialue, venäläisten upseerien perheet viettivät kesälomiaan kylässä, jonne rakennettiin myös huviloita. Leirin vaikutuksesta Emil Aaltonen perusti kenkätehtaan kylään 1900-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k082 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo , poio:kartano , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4105" ;
        skos:prefLabel    "Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus (Sattula)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun kengät auraa tietä Espaan sohjoiseen\n---\nEt ehkä ymmärtää voi sitä milloinkaan\nmies miksi taksitolppaa tanssittaa...\nkun Leinon Einolle hän lausahtaa:\nkai rakastua saan vielä Stadiin nukkuvaan?\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i832> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6992>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i432>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki-valssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i431> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8368> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5262> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsinki-valssi-0" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6928> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858>
] .

rky:p1755  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaukosen kylä on Aapa-Lapin peräpohjalaista jokivarsiasutusta pohjoisimmassa Ounasjokivarressa. Kaukonen on ollut vanha saamelainen asuinpaikka. 1600-luvun puolessa välissä kylä on olluut Aapa-Lapin laajimpia maatalousalueita, markkinapaikka, käräjäpaikka ja liikenteellinen solmukohta, myöhemmin Kittilän Lapinkylän hallinnollinen keskus. Entisten eränautintajärvien rannoille syntyneet Kittilän syrjäiset pikkukylät ovat poikkeuksellisesti säilyneet Lapin sodan tuhoilta ja säilyttäneet perinteisen rakennuskantansa.\n\nKaukosen kylässä ja Alakylässä on säilynyt ja kunnostettu pohjoisimmalle Suomelle tyypillisiä karjarakennuksia, pyramidikattoisia kesänavettoja. \n\nKaukosen kylä Ounasjokivarren keskiosassa on jokivarren vanhimpia ja laajimpia maatalousalueita sekä suurimpia asutustaajamia. Kaukonen on ollut parhaimpia viljanviljelypaikkoja Kittilässä ja ilmeisesti myös koko pohjoisen Lapin alueella. \n\nKaukosen kylän tiheä asutus sijoittuu joen länsirannan laakeille kummuille, joita reunustavat suot. Jokivarressa on kylän tulvaniityt ja ympäröiville soille on raivattu peltoja. Perinteistä rakentamista on säilynyt Hakalassa, Pekkalassa, Pentissä, Ojanperässä ja Hettulassa. Hakalan pihapiirissä on suurikokoinen pyramidikattoinen kesänavetta. Alakylässä on säilynyt poikkeuksellisesti kolmen pyramidikattoisen kesänavetan muodostama kokonaisuus jokirannassa. \n\nPyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin. Karjarakennustyypin tunnusmerkkinä on pyramidinmuotoinen katto. Kesäkäyttöön rakennetun navetan rakenne ja muoto on kehitetty suojaamaan karjaa hyönteisiltä. Yöksi suojaan tuodun karjan lämpö aiheuttaa voimakkaan ilmavirran pienessä rakennuksessa, jonka pyramidinmuotoisen katon keskellä olevan ilmanvaihtotorven kautta hyönteiset ajautuvat ulos. Neliömäinen tai harvemmin kahdeksankulmainen runko ja kartiomainen katto edesauttavat voimakkaan vedon syntymistä.\n\nJeesiöjokeen laskevan Kelontekemänjärven kaakkoisessa pohjukassa sijaitsee samanniminen kylä viljelysten ympäröiminä. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Järven pohjukan lounaisrannalla on sotien jälkeen rakennettuja taloja, joiden seassa oman kokonaisuutensa muodostaa Vuollin talon vanha rakennusryhmä. Peltoaukeat ja pihapiirien runsaslukuiset talousrakennukset rytmittävät poukaman itärantaa. Järven ainoa saari on perinteinen palvontapaikka. Järvessä oleva karipahta on entinen Kittilän ja Sodankylän lapinkylien rajapakka. Manalaissaari on ollut väliaikainen hautapaikka.  \n\nJeesiöjärven kylässä on runsaasti säilynyttä rakennuskantaa 1920- ja 1930-luvuilta, jotka olivat poikkeuksellisen voimakasta uudisasutuskautta Kittilässä. Asutus sijoittuu raittimaisen tien varteen ja jylhä Kumputunturi muodostaa taustamaiseman pihapiireille. \n\nLintulan kylä on maisemallisesti edustavalla paikalla Seurujoen rannalla. Pienikokoiset punamullatut rakennukset muodostavat tiiviin ryhmän kylää halkovan tein varteen.\n\nKelontekemän ja Kaukosen kylät ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.720179770,25.424304206 67.720250259,25.427770314 67.719733107,25.431862095 67.718553859,25.434629268 67.716215173,25.434491707 67.714645700,25.433325643 67.713442524,25.433601330 67.712597150,25.430578931 67.712230784,25.425765805 67.711572276,25.421925059 67.711307877,25.420012677 67.711184716,25.419263645 67.711116590,25.417973224 67.710985205,25.416858186 67.711201927,25.416257181 67.711988656,25.416081970 67.713825648,25.415176404 67.715629565,25.414199230 67.717525280,25.416466465 67.718641809,25.418737385 67.719912261,25.421584786 67.720179770,25.424304206" ;
        poi:history       "Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Kaukoseen todennäköisesti 1600-luvun puolivälissä. Kaukonen oli 1700-luvulle Kittilän lapinkylän keskus, markkinapaikka ja talvikylä. Vanha talvitie Kolarista Sodankylän kirkolle kulki Kaukosen kautta. \r\n\r\nEnsimmäiset asukkaat ilmestyivät Kittilän veroluetteloihin 1660-luvulla. Vuoden 1696 verotuksessa Kaukosessa, silloisessa Paloniemessä, oli kolme uudistilaa. Vuoden 1770 maakirjassa oli neljä tilaa: Mäkelä, Kaukonen ja Mokko sekä vielä yksi tila, joka myöhempien maakirjojen perusteella oli luultavasti Ranta. Kaukonen kasvoi nopeasti 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti. Vuosina 1883-1906 suoritetun isojaon aikaan 33-taloinen Kaukonen oli verraten suuri yksi Kittilän elinvoimaisemmista maatalouskylistä. Toiseen maailmansotaan mennessä Kaukosen taloluku kasvoi lähes viiteenkymmeneen tilaan. \r\n\r\nKaukosen kylä säilyi melko hyvin Lapin sodan tuhoilta. Ainoastaan Ounasjoen itäpuolinen Kummun kylä tuhoutui ja joen länsipuolelta, kylän yläpäästä koulu ja pari muuta pihapiiriä. Kaukosesta tuli vähäksi aikaa sodan jälkeen Kittilän hallinnollinen keskus, koska kirkonkylä oli pahoin tuhoutunut. Tuolloin Kaukosessa oli mm. kunnantoimisto, sairaala, lääkäri, apteekki, poliisi, vankila ja kansakoulu. Myös Kittilän syrjäiset, tiettömien taipaleiden takana olleet pikkukylät säästyivät viime sotien tuhoilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k261 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2142" ;
        skos:prefLabel    "Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus (Jeesiö)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9233>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lehti, Juha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9233" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7443>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:34:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7538>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Villa Ervi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ervin asuin- ja toimistotalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i19> ;
        wgs84:lat            "60.187672022909" ;
        wgs84:long           "24.8689026540011" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7538" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2627>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1557087~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1557088~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9493>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Pieni metrokirja" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Helsingin metroa käsittelevä lapsille suunnattu tietokirja, joka esittelee sanoin ja kuvin metron historiaa, kalustoa, rataverkostoa, asemia ja varikoita. Lisäksi kuvia ja tietoa ulkomaiden metroista." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9492> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9493" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9732>
        dcterms:modified  "2011-08-01T11:48:10+0300" .

rky:p429  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.429248978,22.245128666 60.428896434,22.245706484 60.428278198,22.249304718 60.426414504,22.251265742 60.425459002,22.251857286 60.424644928,22.253349753 60.423989561,22.252038702 60.423216952,22.249664238 60.422942360,22.247474174 60.422754018,22.243503076 60.422843213,22.240412344 60.423019723,22.237933172 60.423721644,22.238920395 60.424233568,22.239363427 60.424943766,22.239758375 60.428617711,22.240336863 60.429248978,22.245128666" ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1432" ;
        skos:prefLabel    "Heikkilän kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9827>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Väärän kuninkaan päivä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7111> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9832> ;
        th:lisatietoa     "Kahden sukupolven Helsinki-romaani kulkee politiikan kyllästämästä 70-luvun Vanhan kuppilasta 80-luvun rahanhajuiselle Aleksanterinkadulle ja 90-luvun laman syövereistä nykypäivän lasisiin medialinnakkeisiin\n\nUraputkesta suistuneella toimittaja Jyrki Nyrkillä ei ole varaa torjua vanhan ystävän työtarjousta. Dokumentti kohupankkiiri Toivo T. Ryynäsestä on uusi mahdollisuus ja toinen tuleminen Jyrkille, joka yrittää kerätä ammatillisen itsetuntonsa rippeitä ja voittaa takaisin vaimonsa rakkauden.\n\nMatka vanhan rahan ja suurten ikäluokkien menneisyyteen vie Jyrkin myös omaan nuoruuteensa, 80-luvulle, opiskelijapolitiikkaan, ”imagesukupolven” seksuaaliseen ja ammatilliseen ylivertaisuuteen. Kaikki tuntuu kuitenkin hämmästyttävällä tavalla toistuvan: petetyksi tulee juuri se, mihin eniten uskoo.\n\nKun Ryynäsen ystävä ja liikekumppani Paul Vihanti palaa Suomeen salkku täynnä salaisuuksia, vaikuttaa se peruuttamattomalla tavalla Suomen liikemaailmaan ja Jyrkin henkilökohtaiseen elämään.\n\nKuka lopulta liikuttelee marionetteja kaiken taustalla – ja tietää enemmän kuin kertoo?\n\nKaarle Aho (s. 1968, Helsinki) on elokuvatuottaja. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan historia.  Väärän kuninkaan päivä on hänen esikoisromaaninsa.\n\nwww.otava.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9827" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7798>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Rauhankatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7919> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1719523326201" ;
        wgs84:long        "24.9590860397632" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7798" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p46>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja C87"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:01:44.831+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:44:30.698+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 ;
        poi:description  "Ulkovarastona käytetty vaja kuuluu samaan pihapiiriin yksityisen Sokolovin talon C 88 kanssa. Sen rakennusvuosi ei ole tiedossa.\nAlueelta piirrettyjen karttojen mukaan vajan paikalla oli 1920‑luvulla L‑muotoinen kaksikerroksinen, yksityinen asuinrakennus, jolla oli tunnusnumero C I 13. Tästä talosta ei ole muita tietoja ja onkin mahdollista, että kartanpiirtäjä on tarkoittanut yksitystä asuinrakennusta C 88, mutta sijoittanut sen kartalla väärään paikkaan.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n"@fi ;
        poi:history      "Ulkovarastona käytetty vaja kuuluu samaan pihapiiriin yksityisen Sokolovin talon C 88 kanssa. Sen rakennusvuosi ei ole tiedossa.\nAlueelta piirrettyjen karttojen mukaan vajan paikalla oli 1920‑luvulla L‑muotoinen kaksikerroksinen, yksityinen asuinrakennus, jolla oli tunnusnumero C I 13. Tästä talosta ei ole muita tietoja ja onkin mahdollista, että kartanpiirtäjä on tarkoittanut yksitystä asuinrakennusta C 88, mutta sijoittanut sen kartalla väärään paikkaan.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14472442528978" ;
        wgs84:long       "24.993136000633285" .

blue_route:c41  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s42 ;
        :source       blue_route:s41 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1167>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Leino, Eino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/leino-eino" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5151>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Unelmien Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7405> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6430> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6358> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7523> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7522> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3252> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/unelmien-helsinki" .

rky:p689  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vöyrin keskiaikaisen emäseurakunnan kirkko on yksi Rannikko-Pohjanmaan tukipilarikirkoista. Seurakunnan kasvaessa kirkkoa on laajennettu useaan otteeseen, mm. tunnetun pohjalaisen kirkonrakentajan Matti Hongan johdolla ristikirkoksi 1700-luvun lopulla.\n\nVöyrin kirkko ja pappila ovat avoimessa rakennuskannaltaan ja mittakaavaltaan hyvin säilyneessä jokivarsimaisemassa. Kirkon ja pappilan alapuolella pellot laskeutuvat loivasti kohti jokea, jonka varressa olevat kookkaat myllyrakennukset ovat maisemallisena kiintopisteenä. Vöyrinjoen itärannalla olevan kansankorkeakoulun rakennukset ja metsänrajan kaksikerroksiset talonpoikaistalot luovat kehyksen kirkkomaisemalle.\n\nKirkko on pohjalaisen länsitornillisen tukipilarikirkon ja 1770-luvun ristikirkon yhdistelmä. Korkeahuippuinen länsitorni on salvottu kolmasosaltaan länsiseinän sisään. Kirkkosalissa on konterfeijari Thomas Kiempen 1780-luvulla  laudoitetulle kuoriseinälle tekemä rokokootyylisen alttarilaitemaalaus. Puuleikkauksin ja kultauksin varustettu saarnastuoli on hankittu 1794 rakennusmestari Jacob Rijfiltä. Kirkon keskiaikaisista veistoksista mainittakoon krusifiksi ja Pyhän Annan historiasta kertova alttarikaappi.\n\nKellotapuli vuodelta 1702 on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkon eteläpuolella oleva pulpettikattoinen pappeinhauta on muurattu puretun sakariston tiilistä.\n\nMyrsbergslundin pappila on komea empiretyylinen rakennus. Myös pihapiirin vanhat ulkorakennukset ja puutarha ovat säilyneet. Pappilan ja sen pohjoispuolella olevan Myrbergetin välissä on  Vöyrin kotiseutumuseon alue, jossa on kuusitoista rakennusta.\n\nVöyrin kirkko ja kirkonseutu ovat osa Vöyrinjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.148710147,22.256169657 63.149676399,22.252567570 63.151305828,22.253923176 63.152289041,22.252421692 63.152669842,22.252239245 63.152966550,22.251873635 63.154092999,22.251373150 63.155161404,22.256338362 63.154972716,22.259703401 63.156216019,22.261942848 63.155706968,22.265217964 63.155226076,22.274050598 63.152431798,22.277512065 63.150519368,22.279419375 63.150225940,22.274224513 63.150889564,22.268590448 63.151315827,22.264415623 63.149920526,22.262537111 63.149646101,22.261367943 63.149643323,22.259943820 63.149556983,22.258833601 63.149158808,22.257855258 63.148959860,22.257268343 63.148710147,22.256169657" ;
        poi:history       "Vöyrin ensimmäinen kirkko lienee rakennettu 1490-luvulla, jolloin Vöyristä muodostettiin itsenäinen seurakunta. Nykyiseen kirkkoon käytetyistä rakennusmateriaaleista päätellen jo se oli ns. pohjalainen tukipilarikirkko.\r\n\r\nAlkuaan kahden pilariparin tukipilarikirkko mainitaan rakennetuksi 1626-1627 edellisen kirkon paikalle siten, että siihen vuoden 1520 vaiheilla liitetystä kivisakaristosta tuli myös uuden kirkon sakaristo. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1777 Matti Hongan suunnitelman mukaan. Kirkko puolitettiin ja sen itäpää siirrettiin 12 metriä itään, jotta uusi poikkilaiva mahtui kirkon keskelle. Kivisakaristo purettiin ja uusi sakaristo salvottiin pohjoisen ja itäisen ristivarren kulmaukseen. Ristivarsien vesikatot ovat vanhan katonharjan korkuiset ja päistään aumatut. Vanhat kattotuolirakenteet säilytettiin ja ristivarsiin tehtiin samantyyppiset, tosin järeämmästä puutavarasta.\r\n\r\nKirkon ikkunoita laajennettiin 1890-luvun lopulla, sisäseinät ja -holvit paneloitiin 1908. Kirkkosali ja sen kiinteä sisustus restauroitiin 1958-1959. Kirkon paanukatto uusittiin kesällä 1995.\r\n\r\nMyrbergslundin pappila rakennettiin 1825."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k945 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:mylly , poio:museo , poio:talonpoikaistalo , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1638" ;
        skos:prefLabel    "Vöyrin kirkko ja kirkonseutu"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1049>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1456314~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7440>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Herttoniemen ostoskeskus, Erätori"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Erätori" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat            "60.2044346746948" ;
        wgs84:long           "25.0338644192987" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7440" .

[ dcterms:description  "Liikutaan ydinkeskustassa yleensäkin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9613> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8154>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:47:02+0300" .

poi:explanation  a          owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Selite." ;
        rdfs:domain         poi:SubjectStatement ;
        rdfs:label          "explation"@en , "selite"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

<http://example/upload-base/#metadescription_5650>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F37A5C01-7CDE-47AB-9A44-D0A4921151B4> .

rky:p331  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Yli-Lauroselan talonpoikaistilan kaksifooninkinen päärakennus on pohjalaisen hirsirakennustaidon ja komean eteläpohjalaisen rakennustavan edustava näyte. Sitä pidetään eräänä maamme talonpoikaisarkkitehtuurin merkittävimmistä monumenteista. Talon rakentaminen liittyy Etelä-Pohjanmaan 1800-luvun vaurastumiseen, joka Pohjanmaalla perustui tervanpolttoon ja kytöviljelyyn.\n\nYli-Lauroselan rakennusryhmä sijaitsee Ilmajoen kirkonkylän keskeisellä paikalla teiden risteyksessä. Päärakennus sekä pihapiiriä ympäröivät navetta, tallit, hyysit, ajo- ja tarvekaluvaja, puuliiveri, vellisauna, paja ja luttirati heijastavat suuren talonpoikaistalon asuintapaa ja muodostavat yhdessä harvinaisen kokonaisuuden. \n\nYli-Lauroselan talo on rakennettu 1848. Valmistumisvuosi on hakattu talon kivijalkaan. Sopusuhtaisen päärakennuksen ulkoasussa on runsaasti empiren vaikutusta: seinäpinnan jako pilasterein, voimakas räystäslistoitus, kuusiruutuiset ikkunat otsalautoineen, päätykolmioiden puolipyöreät ikkunat ja vaakaponttivuoraus.\n\nAlakerrassa on porstuasta vasemmalle suuri tupa sekä isännän ja emännän kamarit. Porstuan takana on porstuakamari ja oikeassa päädyssä erustupa, jossa tehtiin puhdetöitä. Toisen kerroksen huonejärjestys vastaa ensimmäistä kerrosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.733255557,22.568292754 62.733136315,22.567290416 62.733469352,22.567545354 62.734098049,22.568217948 62.734347736,22.569086952 62.734235884,22.569541407 62.733362590,22.569270104 62.733255557,22.568292754" ;
        poi:history       "Lauroselan kantatilaa, kirkonkylä n:o 7, on asuttu ainakin 1600-luvulta lähtien. Myöhemmin tila jakaantui kahdeksi, Ala- ja Yli-Lauroselaksi. 1900-luvun alussa Yli-Lauroselan n. 350 hehtaaria käsittävä maaomaisuus jakaantui seitsemään eri lohkoon. Kotipalsta, joka alkoi Kyrönjoesta, oli noin 400 metrin levyinen ja noin 12 kilometrin pituinen sarka. Se käsitti asuintontin, peltoja ja metsää. Viisi niittyä ja ulkometsäpalsta sijaitsivat 8-16 kilometrin etäisyydellä talosta, osa niityistä oli raivattu Alajoen viljelylakeudelle. \r\n\r\nMallikelpoisesti hoidettua maatilaa isännöivät viimeksi Juha Yli-Lauroselan perilliset, sisarukset Frans (1882-1962) ja Eliina (1876-1953) Yli-Laurosela. Heidän jälkeensä tila oli perikunnan omistuksessa. Vuonna 1971 valtio osti Yli-Lauroselan ja se luovutettiin Museoviraston hallintaan. Talomuseo avattiin yleisölle 1978."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k145 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=965" ;
        skos:prefLabel    "Yli-Lauroselan pihapiiri"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8249>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Simon, John"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8249" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5745>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Töölön nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä tulee sana Töölö? Varmaa tietoa Töölön nimestä ei ole. Varhaisimmat kirjoitusasut ovat Tölöby, Tölom, Tölleby, Töloo, Tölo ja Thöle. Nimeä on arveltu alkuperältään sekä suomalaiseksi että ruotsalaiseksi ja jopa muinaisislantilaiseksi. Nimen on myös arveltu liittyvän suomen sanaan 'työläs' (vaikeakulkuinen lahti – Tölöviken). Pohjalaisten ja ahvenanmaalaisten töl-alkuisten paikannimien perusteella kantasanalla voisi olla yhteyttä vesistöön tai vesiperäiseen maastoon. Ilmeisesti nimi tulee maastoa kuvaavasta sanasta.\n\nSuomalainen vastine Töölö tuli käyttöön 1800-luvun loppupuolella, viralliseksi 1909. Kirjassa Helsingin kadunnimet (s.28) selvitellään perusteellisesti erilaisia oletuksia Töölö-nimen alkuperästä.\n\nStadin slangissa Töölö on ollut Tölis,Tölika, Tölikka, Tölikkä.\n\nLähteet ja lisätietoja:\nHelsingin kadunnimet. 2. korj.p. 1981\nPaunonen, Heikki: Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-tulee-sana-tooloo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6459>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:27:11+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p244>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinrakennus C30"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T13:38:58.469+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:24:34.657+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin ensimmäiset puutalot raken­nettiin jo ruotsalaisella kaudella linnoitustöiden alkaessa. Korttelissa asui pääasiassa leirikauppiaita eli marketentteja, jotka toimittivat tavaroita sotaväen ja varuskunnan alueella asuvien siviilien tarpeisiin, toimivat urakoitsijoina ja kapakanpitäjinä sekä vuokrasivat asuntoja siviiliasukkaille. Yksityiset eivät saaneet rakentaa kivitaloja ja heidät velvoitettiin purkamaan rakennuksensa, mikäli puolustukselliset syyt sitä vaativat.\n\nKorttelin nykyisistä rakennuksista kuusi vanhinta rakennettiin 1860-luvulla. Uudisrakennusten paikalla sijainneet kauppias Sinebrychoffin kapakka ja viinakonttori purettiin 1920-luvulla.\n\nC 30 rakennettiin vuosina 1990-1991 Helsingin kaupungin työsuhdeasuinrakennukseksi samalle paikalle, josta 1920-luvulla purettiin Sinebrychoffin viinakonttorin vanha varasto- ja liiteririvi."@fi ;
        poi:history      "Kiinteistöosakeyhtiö Suomenlinna\n\nUusien rakennusten rakentamista kauppiaskortteliin ehdotettiin jo vuoden 1974 käyttösuunnitelmassa. Rakennuspaikat ja suunnitteluohjeet määriteltiin vuonna 1982 valmistuneessa puutaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa. Hankkeen taustalla oli tarve saada Suomenlinnassa työskenteleville kaupungin työntekijöille työsuhdeasuntoja, joten rakennuspaikat vuokrattiin kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle. Rakennuttamisen hoiti Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nKiinteistöyhtiö käsittää kuusi asuinrakennusta, joista yhdessä (C 22) on kolme asuntoa, yksi on paritalo (C 11) ja loput yhden perheen taloja. Lisäksi rakennettiin erillinen rakennus pesulalle ja teknisille tiloille sekä sauna ja kylmiä varastoja. Sisätiloihin saatiin ilmettä ylävalolla, parvekkeilla ja vaihtelevalla huonekorkeudella. Syvennyksiin sijoitetut korkeat ja kapeat ikkunat tavoittelevat vaikutelmaa ampuma-aukoista. Suurimmissa asunnoissa on takka. Talot ovat puurakenteisia ja lautaverhottuja.\n\nRakennukset C 12, C 17, C 29 ja C 30 sijoittuvat kauppiaskorttelin reunoille ja rajaavat asuntojen yhteisen pihan. C 22 ja C 11 sijaitsevat korttelin ulkopuolella kujan varrella, ja niiden paikalta purettiin yksi huonokuntoinen puurakennus.\n\nToteutus: 1990-91\nYhteenlaskettu huoneistoala on 648m²\nKerrosala: 763 m²\nAsuntoja 9 kpl á 62,5-96m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas\nRakenne-, salaoja- ja pintavesisuunnittelu: Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen\nSähkösuunnittelu: Yhtyneet insinöörit Oy\nPihasuunnittelu: Ympäristösuunnittelu Henttonen\nGeotekninen suunnittelu: Viatek Oy\nRakennuttaja:Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto\nRakentaja: Quantus Oy ja WPL-System Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 30 rakennettiin vuosina 1990-1991 Helsingin kaupungin työsuhdeasuinrakennukseksi samalle paikalle, josta 1920-luvulla purettiin Sinebrychoffin viinakonttorin vanha varasto- ja liiteririvi. Suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas ja rakennuttajana toimi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nRunko pystytettiin määrämittaan sahatusta puutavarasta. Osa ikkunoista sijoitettiin seinän sisäpintaan, koska syvennyksessä oleva korkea ja kapea ikkuna antaa illuusion ampuma-aukosta. Isot ikkunat ovat ulkopinnassa. Rakennuksen pohjoispäässä on erillinen ulkoa kuljettava, samaan kiinteistöyhtiöön kuuluva, pikkuruinen sauna. Siinä on eteinen, löyly-, pesu- ja pukuhuoneet. Rakennuksen tilaratkaisut ja detaljit ovat modernit, samoin käytetyt työtavat ja materiaalit. Lautaverhotut julkisivut maalattiin öljymaalilla vaaleanvihreiksi. Asukkaat kolmihuoneiseen taloon muuttivat kesällä 1991.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nHKI ATT.\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Asiakirja-arkisto.\nKuva:\n\nMV SL Valokuva.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/4/7/saha/suomenlinna/0_-1603473749072280004.JPG" , "http://media.onki.fi/9/8/6/saha/suomenlinna/0_-3924093943026217017.jpg" , "http://media.onki.fi/3/1/4/saha/suomenlinna/0_1987305527619682154.jpg" , "http://media.onki.fi/9/6/8/saha/suomenlinna/0_7617057375902191015.JPG" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14769918959565" ;
        wgs84:long       "24.984155964851425" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7008>
] .

rky:p591  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kyrönsalmi on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue sekä yksi kansallismaisemistamme ja alueen keskeisin elementti, keskiaikainen Olavinlinna on historiallisesti, maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävimpiä historiallisia muistomerkkejämme. \n\nPihlajaveden ja Haapaveden välisen vuolaan Kyrönsalmen saaressa sijaitseva 1475 rakennettu Olavinlinna tehtiin turvaamaan Ruotsin itärajaa. Linna pyöreine torneineen rakennettiin tuliaseiden käyttöön liittyvän uuden linnoitusjärjestelmän mukaisesti, ja se on maamme ensimmäinen varsinainen bastionilinnoitus. Linnaa on restauroitu 1800-luvun lopulta lähtien ja se tunnetaan maailmanlaajuisesti korkeatasoisista oopperajuhlistaan. Harmaasta luonnonkivestä muurattu linna pyöreine torneineen kuvastuu mustaan virtaan ja asettuu vaikuttavasti taustan metsämaisemaa vasten.\n\nKulttuurimaisema muodostuu Savonlinnan keskeisten saarten itälaidalla virtaavan Kyrönsalmen rantamaisemista, vuolaan virran saarella kohoavasta Olavinlinnasta, Riihisaaren rantapuistosta entisine kruununmakasiineineen, Tallisaaren puistovyöhykkeestä ja Komendantinpuistosta, jotka yhdistävät Olavinlinnan ja Linnankadun itäpään vanhan puutaloalueen. Rakennetun maiseman lisäksi maiseman merkittäviä osia ovat linnan itäpuolella sijaitsevat luonnontilaiset Mallassaari, Kyrönniemi ja Venäjänniemi sekä eteläiset Kaupinsaari ja Uuraansari, jotka muodostavat erämaataustan keskiaikaiselle linnalle.\n\nLinnankadun varrella on säilynyt kymmenkunta puista kaupunkitaloa 1800-luvun jälkipuoliskolta ja 1900-luvun alusta.  Kyrönsalmen kulttuurimaisema jatkuu rantavyöhykkeenä kaupungin satamaan ja toriin, jonka maisemallisena taustana on Haapasalmen kulttuurimaisema, jonka muodostavat  sataman ja torin lisäksi vesistön varrella sijaitsevat, pääosin 1800-luvulta olevat kirkkopuisto, kirkko, silta, asuinrakennukset ja koulut.\n\nLinnan maisemaan liittyy myös Kyrönsalmen silta, jonka merkitys perustuu sen monimuotoisuuteen, teknisiin ratkaisuihin ja historiaan. Silta koostuu neljästä eri jaksosta, joista merkittävin on jänneväliltään 125 metriä pitkä ristikkosilta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.867395087,28.901638200 61.865497261,28.908036521 61.863770020,28.907665236 61.862465467,28.907242035 61.860275887,28.907847156 61.858409085,28.906533934 61.848364815,28.914952247 61.854233962,28.896242751 61.856515324,28.867274409 61.863977556,28.880203062 61.865241391,28.879282056 61.866792431,28.880429820 61.867289958,28.878631210 61.867386641,28.877902031 61.868262450,28.876361060 61.868836943,28.876762512 61.868203061,28.880710265 61.869667530,28.881511208 61.869333547,28.882869899 61.869149196,28.883698950 61.868476262,28.886028127 61.867493250,28.885355682 61.866891457,28.887339873 61.865916358,28.888988813 61.865211002,28.896275008 61.867395087,28.901638200" ;
        poi:history       "Viipurin ja koko Itämaan käskynhaltijan Eerik Akselinpoika Tottin johdolla aloitettiin Olavinlinnan rakentaminen Pihlajaveden ja Haapaveden salmessa olevalle Kyrönsaarelle vuonna 1475. Linna oli osa Ruotsin  itärajan puolustusjärjestelmää ja sillä pyrittiin vahvistamaan Ruotsin valtaa rajaseudulla.  (kts. Orivirran saarto) \r\n\r\nEnsimmäisen 1490-luvulle jatkuneen rakennusvaiheen aikana saatiin valmiiksi saaren länsiosaan sijoitetut kolme tornia ja niiden väliset kehämuurit käsittänyt päälinna ja sen itäpuolella oleva kaksitorninen esilinna. Keskiaikaisen linnan asuin- ja taloustilat sijoitettiin kehämuurien sisäpuolen siipirakennukseen. Tuliaseiden kehitys ilmeni varsinkin linnan pyöreissä tykkitorneissa, rondelleissa, joita käytettiin ajoittain myös asumiseen.\r\n\r\nVaasa-kaudella 1500-luvun puolivälissä linnaa uudistettiin korottamalla ja kattamalla linnan tornit, vahvistamalla ja korottamalla esilinnan muureja ja rakentamalla ns. Paksu torni esilinnan kaakkoiskulmaan.\r\n\r\n1600-luvulla linnan koilliskulmaan rakennettiin uusi tykkitorni, ns Kijlin torni sekä vahvistettiin ja korotettiin esilinnan muureja. Linnan länsiosaan pääportin edustalle tehtiin vahvistukseksi ns. uusi esilinna.\r\n\r\nLinna jäi Turun rauhassa 1743 venäjän puolelle. Tuohon vaiheeseen kuuluvat venäläisten tekemät huomattavat uudistamistyöt. 1750-luvulla rakennettiin linnan eteläosaan Vesiportin ja Pikkuportin bastionit. Vuosisadan lopulla jatkuneissa linnoitustöissä rakennettiin esilinna Paksun tornin paikalle kolmikerroksinen Paksu bastioni ja aikaisemmin tehdyt bastionit varustettiin holvatuilla kasemateilla. Linnan tornit korotettiin tiilirakenteisella avoimella puolustuskerroksella.\r\n\r\nOlavinlinnan toiminta linnoituksena päättyi 1840-luvulla ja se siirtyi siviiliviranomaisille, jotka suunnittelivat linnan käyttöä mm. vankilaksi tai maakunta-arkistoksi. Nämä suunnitelmat eivät toteutuneet ja senaatin päätöksellä linnaa ryhdyttiin kunnostamaan ja hoitamaan muinaismuistona. Linnassa tehtiin restaurointitöitä 1912-1916. Linnan viimeisin laaja restaurointi tehtiin 1961-1975, minkä jälkeen linnaa on historiallisena nähtävyytenä esitelty yleisölle.\r\n\r\nKyrönsalmen luonnonmaisema on muuttunut kulttuurimaisemaksi keskiajalla Olavinlinnan rakentamisen myötä. Savonlinnan kaupunki perustettiin 1639 ja vähitellen linnan läheisyyteen rakentui kaupunki monipuolisine rakennuksineen ja sen myötä salmen maisemaan vaikuttavat liikenteen järjestelyt.  Riihisaaren valtion viljamakasiinin suunnitteli intendentinkonttorin johtaja, arkkitehti Ernst Lohrmann ja se rakennettiin 1851-52. Rakennus muutettiin Etelä-Savon maakuntamuseoksi 1984. Linnankadun linjaus on säilynyt 1600-luvun muodossa. \r\n\r\nHaapasalmen kulttuurimaisemaan kuuluvat satama, torit, puistot ja niihin rajautuva rakennuskanta. Savonlinnan höyrylaivojen matkustajasatama sijoitettiin Huvilahteen 1860-luvulla yksityisen laiturin paikalle. Vieressä ollut torialue kehittyi sataman vaikutuksesta kauppatoriksi. Vastarannalla Tottintori toimi kauppatorina 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Toria reunustavat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun asuin- ja koulurakennukset. Tuomiokirkko valmistui 1874 arkkitehti A. Dahlströmin piirustusten mukaan. Kirkko vaurioitui talvisodan pommituksissa ja se korjattiin ennalleen 1948.\r\n\r\nRautatie Savonlinnasta Elisenvaaraan rakennettiin 1904-1908. Rautatien rakentaminen vesistöjen rikkomaan Savonlinnan kaupunkiin oli vaativa tehtävä. Kyrönsalmen silta koostuu neljästä eri jaksosta. Siltaan tehtiin muutoksia 1968."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:makasiini , poio:katu , poio:linnoitus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1116" ;
        skos:prefLabel    "Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8748>
        dcterms:modified  "2010-02-18T14:26:01+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vieressä lasiaan odottava mies katsoi minua silmäkulmasta. Mieto ja pehmeä tuoksu paljasti, että calva oli kymmenvuotiasta perusbulkkia, sopi Finlandia-taloon, historiattoman kansan historiattomuuden muistomerkkiin.\" (s. 96)" ;
  dcterms:description            "Matiaksella on tapana käydä klassisen musiikin konserteissa Finlandia-talossa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7692> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820>
] .

rky:p925  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.393288282,28.749610323 62.393827765,28.749519413 62.395365743,28.758299899 62.395066575,28.760593605 62.392615840,28.756144193 62.393288282,28.749610323" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:huvila , poio:satama , poio:liikennepaikka , poio:saha , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Kerman kanava)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i159>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Saksala, Harri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/saksala-harri" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8151>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Suomi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ruokala Lokki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1594544857692" ;
        wgs84:long           "24.9387957808278" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8151" .

[ dcterms:description  "Kerttu riitaantuu veljensä kanssa ja muuttaa miesystävänsä kanssa Vaasankadulle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2353> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6361>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:54:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6456>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Antikvariaatti Sofiankatu 6"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1686424812612" ;
        wgs84:long        "24.9517693640487" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/antikvariaatti-sofiankatu-6" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Brita kurkotteli maisemaa takaikkunasta: Kalasatama. Juuri tähän rakennetaan uusi metroasema, Sörnäisten ja Kulosaaren väliin.\" (s. 181) " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6365>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8650>
        dcterms:modified  "2010-02-03T17:14:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8745>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Eteläesplanadi 16"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hypoteekkiyhdistyksen talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.166767794207" ;
        wgs84:long           "24.9467245602858" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/etelaesplanadi-16" .

rky:p1124  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ilmajoki on Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin johtavan Suupohjan radan pieniä asemia. Sen tyypillisyydessään edustavaan rakennuskantaan kuuluu asemarakennuksen lisäksi tavaramakasiini ja puisto. Ilmajoen asema-alue sijaitsee Ilmajoen keskustaajaman eteläosassa.\n\nYksikerroksinen, myöhäisjugendia edustava asemarakennus on rakennettu arkkitehti Thure Hellströmin allekirjoittamien tyyppipiirustusten mukaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.728666203,22.584417000 62.729507347,22.586649201 62.729196372,22.587405061 62.728332220,22.584989996 62.728666203,22.584417000" ;
        poi:history       "Suupohjan radan rakentaminen Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin aloitettiin 1909 ja radan avajaiset pidettiin 1913.  Rataosuudelle tuli 10 väliasemaa ja 5 pysäkkiä.\r\n\r\nRatahanke oli ollut esillä jo 1880-luvulla Tampere-Vaasa radan valmistumisen jälkeen, mutta siirtyi rahapulan, muiden ratahankkeiden ja puolustuspoliittisten näkökulmien vuoksi aina 1900-luvun alkupuolelle. Viljavien ja tiheästi asuttujen seutujen läpi kulkenut rata yhdisti rannikon vientikaupungit, Kristiinankaupungin ja Kaskisen, Seinäjoen risteysasemaan. Rata helpotti erityisesti viljan ja puutavaran kuljetusta Etelä-Pohjanmaalta rannikon kaupunkeihin. \r\n\r\nIlmajoki oli yksi kuudesta V luokan asemasta radalla. Muita vastaavia samoilla piirustuksilla rakennettuja asemia olivat mm. Kauhajoki, Närpiö ja Teuva. Ilmajoen asemarakennus valmistui 1910 ja tavaramakasiini 1911. Asemapuiston koilliskulmaan rakennettiin samaan aikaan asuinrakennus talousrakennuksineen. Asemaa ja asuinpihaa yhdistämään istutettiin koivukuja. \r\n\r\nHenkilöliikenne rataosuudella päättyi 1960-luvulla. Tavaraliikenne Kaskisiin on jatkunut vähäisessä määrin. Ilmajoen aseman asuinpihan rakennukset purettiin 1987. Käytöstä poistunut asemarakennus myytiin yksityiskäyttöön 2006."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k145 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4202" ;
        skos:prefLabel    "Ilmajoen rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9459>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:20:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6955>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070232~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Seuraava päivä oli sunnuntai. Vladimir Iljits söi päivällistä meillä. Kuinka monta kertaa sen jälkeen Vladimir Iljits, joskus Nadesda Konstantinovnan kanssa, pysähtyikään meillä kuin vanha tuttava matkojensa aikana Helsingissä!" ;
  dcterms:description            "Lenin kävi 6.11.1905 Vladimir Smirnovin luona Liisankadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8649> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8523>
] .

poi:hasAddress  a    owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain  poi:Entrance ;
        rdfs:label   "sisäänkäynnin osoite"@fi , "address of the entrance"@en ;
        rdfs:range   poi:Address .

rky:p1384  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Muhoksen tukipilarikirkko vuodelta 1634 on vanhimpia käytössä olevia puukirkkojamme. Sakariston arvokkaat seinämaalaukset 1770-luvulta ovat Emmanuel Granbergin maalaamat. \n\nMuhoksen kirkko sijaitsee kirkonkylän kohdalla suvannoksi laajenneen Oulujoen etelärannalla. Länsitornillisen kirkon ja kolminivelisen pohjalaistapulin uusgoottilaiset piirteet ovat 1870-luvun alun uudistuksesta. Kirkon ympärillä kasvaa vanha männikkö.\n\nMuhoksen kirkko sijoittuu Oulujoen laakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.817133899,25.986714034 64.817021398,25.988426594 64.816710098,25.989632602 64.816402445,25.990505312 64.816062455,25.990976232 64.815744986,25.989771934 64.815116092,25.987160665 64.815437693,25.985416911 64.816496425,25.986071514 64.817133899,25.986714034" ;
        poi:history       "Muhos kuului alun perin Salon seurakuntaan, mistä se siirrettiin itsenäistyneen Limingan kappeliksi 1477. Oulun kappeliksi se siirtyi 1610, kun Oulu erosi omaksi seurakunnaksi. Muhoksen seurakunta itsenäistyi 1766. Ensimmäinen kirkko rakennettiin ilmeisesti jo 1500-luvulla Kirkkosaareen. Toinen kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen.\r\n\r\nMuhoksen järjestyksessään kolmas kirkko rakennettiin 1634 ja uudistettiin 1872 L.I. Lindqvistin johdolla. Sisäseinien ja holvin panelointi valmistui 1903. Kirkko sähköistettiin 1954. Samassa korjauksessa restauroitiin saarnastuoli ja poistettiin alttarilaite. Kirkko restauroitiin 1984 arkkitehtitoimisto Huusko & Teppo tekemien suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k494 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4346" ;
        skos:prefLabel    "Muhoksen kirkko"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Käynti lukusalissa tarjoaa varsin paljon kiintoisaa sille, jolla on silmää suuren kaupungin elämän erikoislaatuisuuksille. Täällä nähdään kirjava sekoitus pörröisiä pojanpäitä, joissa on vilkkaat, älykkäät silmät, siivoja työmiehiä ja käsityöläisiä, älykkäitä kasvoja, jotka kärsimykset ovat tehneet kalpeiksi ja uurteisiksi, puoliksi rappiolle joutuneita, sosiaalista alamäkeä vastaan kamppailevia jne. Erityisesti ilman ollessa kylmä täällä nähdään koolla runsain henkilöhahmojen kirjo." ;
  dcterms:description            "Herra Hertzberg kuvailee myös Helsingin kirjapainoja, kirjakauppoja ja kirjastoja 1880-luvulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4928> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9101>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=> .

[ dcterms:description  "Vapaamuurarin hauta on majuri Granatenhjelmin hauta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7823> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7822>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5117>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1696573~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2374>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salminen, Tyyne-Maija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/salminen-tyyne-maija" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i655>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kirjoituksia" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i335> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8794> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kirjoituksia" .

rky:p1718  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "68.212866779,25.580346049 68.218555561,25.559748494 68.220864095,25.540593114 68.224828055,25.539103145 68.224658843,25.556348795 68.221034398,25.575101417 68.215413536,25.585069749 68.212866779,25.580346049" ;
        poi:municipality  kunnat:k261 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5236" ;
        skos:prefLabel    "Seitapaikat (Taatsi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7072>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:33+0300" .

[ dcterms:description  "Viktor Janssonin veistos keskellä Kaisaniemen puistoa kuvaa kädet koholla seisovaa nuorta tyttöä. Convolvulus-patsaan mallina oli kuvanveistäjän tuolloin 15-vuotias tytär Tove." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7420> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7980>
] .

rky:p85  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Herttoniemen kartano päärakennuksineen, muotopuutarhoineen ja englantilaisine puistoineen on parhaita 1800-luvun kartanokulttuurin ilmentäjiä. \n\nPäärakennuksen rungon muodostaa Herttoniemen fajanssitehtaan entinen polttimorakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmin vuoden 1813 jälkeen. Rakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen. Yläkerta on alakertaa korkeampi, mikä näkyy julkisivuissa korkeampina ikkuna-aukkoina. Sileäksi rapattuja fasadeja jäsennöi pitkillä sivuilla vain kahden pilasterin muodostama portiikkiaihe ja sen päätteenä päätykolmio. Rakennuksen julkisivua on muutettu 1880-luvulla lisäämällä klassistiset altaanit ja päätyportaikko. Puutarhajulkisivusta laskeutuvat suuret graniittiportaat muotopuutarhan keskikäytävälle. \n\nHerttoniemen kartanopuisto periytyy 1760-luvulta, linnoitusupseeri ja arkkitehti Bengt von Spångenin omistajakaudelta. Nykyisen puiston muoto ja laajuus ovat peräisin 1800-luvun alusta, amiraali Cronstedtin omistajakaudelta. Puisto on huomattavimpia puistotaiteen toteutuksia maassamme. Päärakennukseen liittyvä ranskalainen muotopuutarha vaihtuu vapaamuotoiseksi englantilaiseksi maisemapuistoksi, joka kehystää kartanoa etelässä ja idässä. Puistossa on kaksi C.L. Engelin suunnittelemaa kivirakenteista huvimajaa. Kartanon talousrakennukset muodostavat erillisen ryhmän päärakennuksen pohjoispuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.191959763,25.042307425 60.191919245,25.044690380 60.190000084,25.046357412 60.189863907,25.048432657 60.188701711,25.048341940 60.187982383,25.047011592 60.187345827,25.045899778 60.186606011,25.045337126 60.186223625,25.044210255 60.187026229,25.042565927 60.187626899,25.042060766 60.187606870,25.041780723 60.190702631,25.040065237 60.191809778,25.040094687 60.192294765,25.039868217 60.192417622,25.042256343 60.191959763,25.042307425" ;
        poi:history       "Herttoniemen kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1405 ja sitä voidaan pitää yhtenä Helsingin vanhimmista. \r\n\r\nHerttoniemen kartano oli yksi Herttuaniemen 1500- ja 1600-lukujen kolmesta rälssisäteristä. Kartanon alueella toimi Augustin Ehrensvärdin omistusaikana 1752-57 tiilitehdas ja myöhemmin fajanssitehdas. \r\n\r\nCarl Olof Cronstedt antoi omistusaikanaan Pehr Granstedtin suunnitella fajanssitehtaasta kartanon uuden päärakennuksen. \r\n\r\nOulun läänin kamreeri C.G. Bergbom osti kartanon 1859. Hänen poikansa J.G. Bergbom myi 1916 valtaosan kartanon maista, mutta piti itsellään päärakennuksen ja sitä ympäröivän noin 15 hehtaarin puiston. Alueelta lohkotuista tonteista oli tarkoitus muodostaa teollisuus- ja varastotontteja, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet omistajan, maanviljelysneuvos J.G. Bergbomin saatua surmansa kansalaissodassa 1917. Kartano lahjoitettiin Svenska Odlingens Vänner i Helsinge-yhdistykselle, jonka tuli perustaa alueelle museo. Museo aloitti toimintansa 1925.\r\n\r\nKartanon ympäristöstä oli 1920-luvulla tarkoitus tehdä suomenruotsalaisen kulttuurin ulkoilmamuseo, minkä takia alueelle siirrettiin Knusbackan maalaistalo Sipoosta ja Täktomin kartanon tuulimylly."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:huvimaja , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=52" ;
        skos:prefLabel    "Herttoniemen kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7167>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Pääskylän puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.18836525406" ;
        wgs84:long        "24.9662962826004" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7167" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7406>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4902>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1582445~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9361>
        dcterms:modified  "2010-08-12T15:02:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6952>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Orioninkatu 6"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat         "60.1944505799238" ;
        wgs84:long        "24.9653854334672" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/orioninkatu-6" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9456>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sting"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Gordon Matthew Sumner" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9456" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2968>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hortus fennicus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/hortus-fennicus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7666>
        dcterms:modified  "2009-11-03T14:29:01+0300" .

rky:p1620  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kirkonkylän korkeimmalla mäellä seisova jalasjärveläisen Salomon Köykän (Köhlström) 1800-luvun alussa rakentama Jalasjärven kirkko, 1930-luvulla rakennettu seurakuntatalo ja laaja sankarihautausmaa satoine kiviristeineen muodostavat vaikuttavan, ajallisesti kerroksisen kirkkoympäristön.\n\nKolmen tien risteyksessä sijaitseva puukirkko on muodoltaan erivartinen, länsitornillinen ristikirkko. Se on järjestyksessään toinen Jalasjärven kirkko ja jalasjärveläisen Salomon Köykän (Köhlström) rakentama. Suunnittelijalleen tyypillisesti kirkon yhteen sakaraan liittyy moninivelinen torni. Torni päättyy 1800-luvun alun pohjanmaalaisille kirkoille tyypillisesti lyhtyyn. Sakaristo on runkohuonetta matalampi ja kapeampi. Ristivarsien päädyissä on eteishuoneet vuodelta 1803.  Nykyasuunsa kirkko on vuorattu 1902. Kirkkosalissa on säilynyt Mikael Toppeliuksen kattomaalauksia sekä kirkon vanhempia alttaritauluja. Kirkon vanhin kello on 1730-luvulta ja siihen on kaiverrettu sanat ”Tule sisälle Herran siunattu/ miksis seisot ulcona”.\n\nKirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Sankarihautausmaahan on haudattu lähes 500 kaatunutta, ja sotamuistomerkin on tehnyt Viljo Savikurki. Kirkkomaalla on myös Elias Ilkan suunnittelema vapaussodan sankaripatsas.\n\nKirkon vieressä seisova Jalasjärven seurakuntatalo on valmistunut juuri ennen talvisotaa 1939. Aumakattoisen, kaksikerroksisen seurakuntatalon on suunnitellut arkkitehti Yrjö Vaskinen 1936. Juhlavan ilmeen rakennukselle antaa korkea kattoratsastaja. Alkuperäiset pieniruutuiset ikkunat ovat säilyneet. Rakennus on toiminut keskikouluna 1940-luvulta 1950-luvun alkuun. Uusi seurakuntatalo on rakennettu kirkon koillispuolelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.491134376,22.758356282 62.491179290,22.758606326 62.491207732,22.758873468 62.491009363,22.760374570 62.490942399,22.760625938 62.490155631,22.760723194 62.490018135,22.760662125 62.490170907,22.759555883 62.490214676,22.759322398 62.490354048,22.759002075 62.490720481,22.758678949 62.491069847,22.758350714 62.491115551,22.758292924 62.491134376,22.758356282" ;
        poi:history       "Jalasjärven kiinteä asutus sai alkunsa kun Kustaa Vaasa aloitti aktiivisen erämaiden asuttamispolitiikan ja lopetti eränautinnat 1540-luvulla. Pian säädöksen jälkeen Jalasjärvelle nousi 5 taloa. Peltoa oli vähän ja vasta tervanpoltto loi taloudelliset mahdollisuudet asutuksen lisääntymiselle 1600-luvulla. Siihen vaikutti osaltaan myös seudun läpi kulkeva Kyrönkankaan talvitie.\r\n\r\nVuodesta 1730 kappeliseurakuntana Ilmajokeen kuuluneen Jalasjärven ensimmäinen, 1725 valmistunut, kirkko sijaitsi nykyisen hautausmaan paikalla. Ilmajokeen kuuluneen kappeliseurakunnan uuden kirkon suunnitteluvaiheessa 1786 Tukholman Yli-intendentin virasto ei hyväksynyt Jalasjärven Luopajärveltä kotoisin olleen Salomon Köykän (Köhlström) ensimmäisiä piirustuksia, ja Köykkä laati uudet piirustukset. Kirkko rakennettiin 1799-1800.\r\n\r\nJalasjärvi erotettiin omaksi seurakunnaksi 1858. Kirkkoa korjattiin 1902-1903 ja vuoden 1955 korjauksissa uusittiin paanukatto ja mm. siirrettiin alttari alkuperäiselle paikalleen itäpäätyyn. Arkkitehtitoimisto Aulis Jääskeläinen suunnitteli laajan sisätilojen korjauksen 1996."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k164 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4561" ;
        skos:prefLabel    "Jalasjärven kirkkoympäristö"@fi .

blue_route:c04  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s05 ;
        :source       blue_route:s04 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7403>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 10"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1676752927395" ;
        wgs84:long        "24.9408355678232" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7403" .

[ dcterms:description  "Istuvat Pirittassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8117>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:29:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5613>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6932A228-8063-4496-BC39-C60B2E247076> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p207>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Miinapaja / Puutyöverstas "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:04:47.82+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:31:20.607+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33283 , koko:p34574 , koko:p35656 , koko:p33713 , koko:p1224 ;
        poi:description  "Varvilahden Ison Mustasaaren puoleinen ranta-alue on ollut ruotsalaiselta ajalta lähtien varikkoalue, joka on palvellut sotilaallista telakkatoimintaa. Miinapaja oli yksi monista viime vuosisadan alun Varvilahden nostotelakalla olleista rakennushankkeista. Rakennus sisälsi koneosaston, pajan, puu- ja levysepän osastot sekä varastohuoneita. Rakennuspiirustuksia ei ole säilynyt. Rakennustyö jäi mahdollisesti keskeneräiseksi, sillä rakennuksen kattorakenne on silmiinpistävän matala.\n\nMiinapaja muutettiin Suomen puolustuslaitoksen verstaaksi suomalaisen ajan alussa. Puutyöhuoneissa oli vannesahat, sirkkelit, porakoneet, kutterit, oikohöylät ja sorvit. Lisäksi talossa oli putki- ja peltisepän työhuone, paja, varastohuoneita, tilaa laasteille ja puiden kuivaushuone.\n\n1950-luvulla pohjoispäädyssä oli autohuoltamo, maalaamo, kengityspaja sekä hitsaamo. Rakennus toimi sittemmin Suomenlinnan työsiirtolan hallinnassa verstaana. 1960-luvulla rakennus luokiteltiin pian purettavaksi ja sen julkisivuun tehtiin vain välttämättömät korjaukset. Tässä yhteydessä rakennuksen keskiosan pahoin rapautunut tiiliotsa laudoitettiin umpeen. Miinapajan toimintaan liittynyt katettu, betonilaiturein varustettu miinaveneiden vaja purettiin vuonna 1969."@fi ;
        poi:history      "Korjaus- ja muutostyöt\n\nVarvilahden varikon kokonaissuunnitelman tavoitteena on luoda asianmukaiset ja keskitetyt tilat Suomenlinnan huolto- ja kunnostustoimille. Puutyöverstaan korjaaminen kuului tämän hankkeen I vaiheeseen. Tilaratkaisujen pohjana oli tilojen yhteiskäyttö Suomenlinnan hoitokunnan ja työsiirtolan kanssa sekä tilaohjelman joustavuus toimintojen mahdollisesti muuttuessa.\n\nPääosa rakennuksesta säilyi verstas- ja varastotilana. Yksi huonetila jaettiin välipohjalla: ylätasolle sijoitettiin työntekijöiden tauko- ja pesutilat. Vaurioitunut perustuksen osa vahvistettiin kallioon saakka ja alapohjia korjattiin. LVI- ja sähköasennukset tehtiin vanhoihin rakenteisiin yleensä pinta-asennuksina. Eteläsivulle rakennettiin lastaus- ja varastointikatos sekä purunpoistolaitteisto.\n\nRakennuksen uusien rakenteiden pintakäsittelyissä ja asennuksissa haettiin olemassa olevaa vastaavaa laatutasoa. Rakennusten C 34 ja C 36 välille rakennettiin lauta-aita rajaamaan varikkoaluetta.\n\nToteutusaika: 1992-96\nHuoneistoala: 101 m2\nKerrosala: 1146 m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Insinöörikeskus Oy\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Joel Majurinen Ky\nRakennustyöt: Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennus C 34 on entinen miinoittajien konepaja. Miinapaja rakennettiin ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina. Piirustukset eivät ole säilyneet. Miinapaja kuuluu hieman myöhempään rakennusvaiheeseen kuin Varvilahden muut rakennukset C 36, C 39 ja C 37. Tyylillisesti se on samankaltainen Kanttinauhatalon B 54 ja nykyisen Merisotakoulun Esikunnan D 23 kanssa.\n\nViaporiin oli sijoitettu jo 1800-luvun lopulla Itämeren laivaston 2. miinadivisioona. Varhaisimmat Viaporin linnoituksen miinalataamot ja -varastot rakennettiin jo 1800-luvulla läheiselle Lonnan saarelle. Miinakomppania majoittui Rantakasarmissa C 1. Miinapajaan kuului koneosasto, paja, puusepän- ja levysepän osastot ja varastohuoneita. Kruunulinna Ehrensvärdin siipirakennuksen C 28 ja miinapajan välissä oli katettu, betonilaiturein varustettu miinaveneiden vaja, joka purettiin 1969. Venevajoista toinen (C 27) peruskorjattiin 1978.\n\nMiinapajassa on silmiinpistävän matala kattorakenne. On mahdollista, että rakennus jäi venäläisiltä kesken (kuten muukin Varvilahden telakka-alue) ja suomalaiset rakensivat nopeasti väliaikaiseksi tarkoitetun katoksen rakennuksen ylle, jottei vasta rakennettu talo olisi mennyt kokonaan piloille. 1920-luvulla tehty peltinen vesikatto katettiin myöhemmin huopakatteella, koska kattokulman kallistus oli pellille liian vähäinen.\n\nSotavankileirin aikaan rakennus oli Suomenlinnan Teknillisen hallituksen käytössä ja sitten puolustuslaitoksen verstaana: puutyöhuoneissa oli vannesahat, sirkkelit, porakoneet, kutterit, oikohöylät ja sorvit. Lisäksi talossa oli putki- ja peltisepän työhuone, paja, varastohuoneita, tilaa laasteille ja puiden kuivaushuone. Keskuslämmityksen kattilahuone rakennettiin pohjoispäätyyn ja patterit asennettiin 1942. 1950-luvulla pohjoispäädyssä oli autohuoltola, maalaamo, kengityspaja ja hitsaamo. 1960-luvun lopulla julkisivua korjattiin aivan välttämättömin osin, koska rakennuksen ajateltiin olevan pian purettavien joukossa. Tässä yhteydessä rakennuksen keskiosan pahoin rapautunut tiiliotsa laudoitettiin umpeen.\n\nRakennus on ollut samassa käytössä myös Suomenlinnan työsiirtolan hallinnassa. Vuodesta 1992 lähtien rakennusta on peruskorjattu edelleen puusepän verstaiksi. Käyttö puusepän verstaana on säilynyt jopa kunnostustyön aikana.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 108\nLähteet:\nArkkitehtitoimisto Harris-Kjisik, 1994. Suomenlinnan varikonranta. Perusselvitykset.\nGrönroos, W.E.T, 1919. Suomenlinnan teollisuuslaitoksista. Tekniska Föreningens i Finland Handlingar.\nMV SL Rakhist Kauppi, Ulla-Riitta, 1976. C 25 ja C 27.\nPLM Suomenlinnan kasarminhoitoalue.\nTalvio, Paavo, 1980, 1982. Viaporin linnoitus ja sen tykistö. Sotahistoriallinen aikakauskirja 1-2.\nKA Ahola, Leena. Suomenlinnan Teknillinen Hallitus 1918-1921.\nKuvat:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/2/9/7/saha/suomenlinna/0_-3568110810850654952.jpg" , "http://media.onki.fi/6/4/8/saha/suomenlinna/0_-2510426740194178274.jpg" , "http://media.onki.fi/6/0/4/saha/suomenlinna/0_-7226285992412319452.jpg" , "http://media.onki.fi/9/2/1/saha/suomenlinna/0_8026255700660141127.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p19245> ;
        wgs84:lat        "60.146978221157894" ;
        wgs84:long       "24.98456902503972" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7663>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Craucher, Minna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7663" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7902>
        dcterms:modified  "2009-12-01T12:10:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2752>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1590080~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8377>
        dcterms:modified  "2010-01-07T12:34:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1032>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Tyhjä arpa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i496> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9557> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9206> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tyhja-arpa" .

rky:p554  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ulkomerellä Kalajoen hiekkasärkkien edustalla sijaitsevat Maakalla ja Ulkokalla ovat olleet kalastajien tukikohtana jo 1500-luvun lopulta lähtien. \n\nKallankarit sijaitsevat ulkosaaristossa, parinkymmenen kilometrin päässä mantereesta. Karut ja lähes puuttomat ulkoluodot ovat nouseett merestä 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet tärkeiksi kalastus-, hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdiksi. Karien omaleimaisen yhdyskunnan erikoisuuksiin on kuulunut Ruotsin kuninkaan 1669 antama rajoitettu paikallishallinto karikokouksineen ja haminaoikeuksineen. Yhteisistä asioista päätetään jokakesäisissä karikokouksissa.\n\nMaakallan pienen puukirkon ympärillä on lukuisia pieniä kalastajamajoja ja kirkon vieressä on saarelle tulleen papin arkaainen asuinhuone 1780-luvulta. Kirkko on oktogonin muotoinen ja sen jyrkän, päistään kolmilappeisen paanukaton keskeltä kohoaa paanupeitteinen viirinsalko. Kirkkosali on holvattu tynnyriholvilla, joka hirsiseinien tavoin on maalaamaton. Vain saarnastuolissa ja lukkarinpenkissä on niukka väritys. Kirkon vieressä on kelloteline ja pieni pappilarakennus.\n\nUlkokallan majakkayhdyskunta sijaitsee pienellä kallioluodolla, jossa on mm. tiilinen majakkatorni vuodelta 1871 ja 1958 valmistunut asuinrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.316133426,23.498830465 64.318498747,23.508511683 64.318174786,23.513530594 64.316507517,23.516579814 64.310101186,23.522700822 64.309246985,23.523393498 64.307200085,23.529555563 64.306152462,23.527984497 64.308214415,23.521071927 64.314358154,23.500855662 64.316133426,23.498830465" ;
        poi:history       "Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun välisen rannikon tärkeimpiä silakanpyyntipaikkoja. Kalastajat kokoontuivat kallioiselle ja karulle saarelle heinäkuun puolivälissä ja viipyivät siellä parin kuukauden ajan. Karin itäosassa, Lohtajanpuolipäässä olivat lohtajalaisten kalamajat. Parhaimpina kesinä saattoi Maakallassa majailla 70 venekuntaa ja Ulkokallassa parikymmentä.\r\n\r\nEnsimmäinen pieni kappeli kirkollis-hallinnollisesti Kokkolaan kuuluneeseen Kallaan oli rakennettu jo 1680. Nykyinen kirkko rakennettiin 1779 kalajokisen kirkonrakentaja Simon Jylkkä Silvénin johdolla. Kirkkoa kunnostettiin 1952."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k208 ;
        poi:poiType       poio:majakka , poio:satama , poio:kirkkorakennus , poio:kausiasunto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1313" ;
        skos:prefLabel    "Kallankarien kalastajatukikohta (Maakalla)"@fi .

[ dcterms:description  "Frank (Kari Väänänen) tapaa naisen lentokentän ravintolassa ja riidan päätteeksi tulee naisen ampumaksi. Nainen poistuu ravintolasta, mutta lentoaseman sijasta ravintolan uloskäynti johtaa Apollonkadulle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7884> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9784>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8114>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Nurmi, Selim"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8113> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8114" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5610>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Metroradan pituus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten pitkä metrorata on? Helsingin metroradan pituus on 21 kilometriä.\n\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_metro" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/minka-nakoinen-munahaukka-miten-pitka-metrorat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3203>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1038348~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\" --- Se sijaan hän pyöräili Hiihtomäentielle.\" (s. 151)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8994> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9525>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_81>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6419>
        a             th:MuuPaikka ;
        rdfs:label    "Katajaluodon edusta"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.143857107989" ;
        wgs84:long    "24.9203929940066" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/katajaluodon-edusta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3915>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kannasta lumikuningattareen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3914> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6613> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3914> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kannasta-lumikuningattareen" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8374>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Juoksuhaudantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i10> ;
        wgs84:lat         "60.2483602125518" ;
        wgs84:long        "24.900531535293" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8374" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8613>
        dcterms:modified  "2010-02-02T10:45:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5870>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "60-luvun nuorisofestivaalit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin ensimmäiset nuorisomellakat olivat jo 50-luvulla kun nuoriso yritti vallata rautatieaseman. 1962 kesällä oli Nuorisofestivaalin vastaista mellakointia jossa loukkantui mm. ulkomaalaisia. Minä päivinä Helsingissä pidettiin kyseinen kommunistien Nuorisofestivaali? Helsingissä järjestettiin 29.7.-5.8.1962 Maailman nuorison ja ylioppilaiden VIII rauhan ja ystävyyden festivaali. Osanottajia oli noin 13 000. Lähteenä Mitä Missä Milloin 1963 Otava\nKuvamateriaalia nuorisofestivaaleilta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=37&t=&a=1090" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-ensimmaiset-nuorisomellakat-ol" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3463>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:22:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1437632~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6584>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:27:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8708>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8709> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8713> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7837> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8707> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8708" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6679>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Porola, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/porola-matti" .

koko:p30544  dc:created  "2012-05-28T11:39:51.057+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:39:51.25+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "grottor"@sv , "luola"@fi , "cave"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_6918>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8873>
        dcterms:modified  "2010-04-21T09:43:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i284>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin kesä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i283> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i283> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/helsingin-kesa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kotiharjun sauna perustettiin vuonna 1928. Se kuuluu Helsingin maamerkkeihin ja on suosikkipaikkojani. Kaupungin ainoa julkinen sauna, jossa on puulämmitteinen kiuas ja joka vaalii perinteitä.' (s. 121)" ;
  dcterms:description            "Saunassa Johnille opetetaan suomalaisia tapoja." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9588> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619>
] .

rky:p1347  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laitaatsillan telakka on 1900-luvun alkupuolelta alkaen ollut Suomen tärkeimpiä sisävesitelakoita ja sisävesilaivojen talvehtimistukikohta. Telakan historia liittyy Suomen puunjalostusteollisuuden kehitykseen, etenkin sen yhden keskeisen yhtiön, Enso-Gutzeit Oy:n, toimintaedellytyksiin Saimaan vesistöalueella.\n\nTelakka-alueen yleisilme ja rakennusten muodostama kokonaisuus kuvaa hyvin sisävesilaivaliikenteen vaiheita pitkältä ajalta. Telakka koostuu telakkatoiminnalle tyypilliseen tapaan eri aikaisista, muuttuneiden toimintaperiaatteiden mukaan jatkuvasti muuntuneista teollisuuden rakennuksista, rakenteista ja laitteista. Laitaatsillan telakkatoiminta painottuu edelleen alusten huolto- ja korjaustöihin.\n\nTelakka-alueen pohjoispäässä, Laitaatsalmen rannalla on ns. pieni telakka alle 15 metrin pituisille aluksille ja sen vieressä isompi telakka, jolle voidaan telakoida jopa 40 metrin pituisia aluksia. Rahalahden pohjukassa on lotjaveistämön alue. Sen ja telakan välissä pieni saha.\n\nTelakka-alueen rakennuskanta koostuu korjauspajoista, peltipajoista, puusepän- moottori- ja maalausverstaista, työkaluvarastoista, vinsseistä ja erilaisista varastorakennuksista, lauta- ja venevarastoista, venevajoista ja -talaista. Monissa rakennuksissa on kuten laivoissakin, tunnusmerkkinä Enso-Gutzeitin valkoinen tähti päätyikkunoina. Telakan vanhin säilynyt rakennus on voima-asema vuodelta 1915. Sen höyrykattiloista on johdettu höyryä ns. pasalootiin, joissa proomujen kylkiin tulevat mäntylankut on pehmitetty taipuisiksi. Kolmikerroksinen hirsirunkoinen varasto 1920-luvun alusta on rakennettu laivojen irtaimistojen talvivarastoksi, jossa on säilytetty mm. laivojen liinavaatteita, astioita ja miehistön varusteita. Paloturvallisuussyistä varaston ulkoseinät on päällystetty betonilevyillä, jotta höyrylaivojen piipuista lentävät kipinät eivät aiheuttaisi tulipaloa. Ullakkokerroksen päätyikkunat ovat Enso-Gutzeitin tähti-ikkunoita.\n\nEnso-Gutzeit Oy:n myötävaikutuksella toteutuneeseen rakennuskantaan Laitaatsillan alueella kuuluvat myös paloasema (1922), virkailija-asuntoalue 1900-luvun alkupuolelta sekä telakan työntekijöiden asuintaloja 1920-luvulta ja yhteisiä rakennuksia 1920-1950 -luvuilta (kerhotalo, sauna-pesutupa, urheilukenttä ja kaivo). Telakka-alueen länsireunassa on Kirkkoniemenkadun varressa yhtenäinen rivi pohjamuodoltaan neliömäisiä Enson ns. Linjataloja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.874722003,28.830575753 61.875697199,28.829168415 61.876742252,28.828699027 61.877637889,28.833076431 61.878332135,28.834329663 61.881220915,28.835668047 61.880617658,28.839530453 61.877160233,28.838617372 61.872727297,28.841275716 61.870827105,28.834222391 61.872080099,28.833349155 61.873557084,28.833997804 61.873844684,28.833799356 61.874905783,28.832052394 61.874722003,28.830575753" ;
        poi:history       "W. Gutzeit & Co:n toiminta Laitaatsillassa alkoi 1894, jolloin alueella oli pieni korjauspaja ja varastoja. Yhtiöstä muodostettiin Aktiebolaget W. Gutzeit & Co -niminen osakeyhtiö 1896. Yhtiö oli alkanut ostaa puuta Saimaan järvialueelta. Puutavara kuljetettiin 1897 rakennetun puunsiirtolaitteen, ns. Rutolan ylivientilaitoksen avulla Saimaan alueelta Kymijoen vesistöön kolmen kilometrin levyiselle kannakselle yli Lappeenrannassa. \r\n\r\nYhtiö siirsi 1911 nostotelakan toiminnot Rutolasta Laitaatsiltaan, jossa Haapaveden ja Pihlajaveden välisen Laitaatsalmen läpi virtaava vesi piti telakan sulana läpi vuoden. Laitaatsilta kehittyi laivaston varsinaiseksi tukikohdaksi. Telakka ja konepaja vastasivat yhtiön höyryalusten huollosta. Telakalle valmistui oma voimalaitos 1915. \r\n\r\nPuutavarayhtiö tarvitsi jatkuvasti laajenevan tuotantonsa takia raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukseen yhä enemmän aluksia. Jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Enso-Gutzeit Oy oli Saimaan suurin laivanvarustaja, jolla oli hallussaan laajimmillaan lähes 250 aluksen \"valkoisen tähden\" laivasto. 1920-luvulla Laitaatsillan alueelle rakennettiin lotjaveistämö, jossa valmistui noin 130 alusta.\r\n\r\nEnsimmäisen maailmansodan jälkeen yhtiö organisoi vesitiekuljetuksensa uudelleen. Saimaan laivaston johto siirrettiin 1920 Laitaatsiltaan, josta muodostui patriarkaalinen teollisuusyhdyskunta laivaston johtajan, insinööri Hugo Lakomaan johdolla. Laivasto-osaston palveluksessa oli maailmansotien välisenä aikana parhaimmillaan 800-900 miestä ja Laitaatsillassa työskenteli talvisin jopa yli 300 miestä. \r\n\r\n1920-luvulla rakennettiin Kirkkoniemenkadun varteen asuntoalue, jolla oli yhteinen pesutupa ja kaivoja. Asuinrakennusten lisäksi Laitaatsillan alueelle nousi kolme kauppaa, kahvila, urheilukenttä, kerhotalo 1938 ja kansakoulu 1921. \r\n\r\nUittoaukoltaan 40 m leveät maantiesilta ja rautatiesilta valmistuivat 1960-luvulla. Maantie- ja rautatiekuljetukset sekä Saimaan kanavan sulkeutuminen vähensivät uiton ja vesikuljetusten merkitystä kaukokuljetuksissa. Entisen Enso-Gutzeit Oy:n laivasto-osaston toiminta loppui 1985."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4448" ;
        skos:prefLabel    "Laitaatsillan telakkayhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i618>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tavaramarkkinat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tavaramarkkinat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4292>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin Suurkirkko satavuotias" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4291> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-suurkirkko-satavuotias" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7035>
        dcterms:modified  "2009-10-01T14:50:37+0300" .

rky:p48  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.992691152,24.455717359 60.991896719,24.451915819 60.993546154,24.450494429 60.994399776,24.454669935 60.993771858,24.455204593 60.993228373,24.455259234 60.992691152,24.455717359" ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1428" ;
        skos:prefLabel    "Suomen kasarmit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8610>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Rouni, Kalle"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8610" .

[ dcterms:description  "Eversti Aleksi" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7402>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9324>
        dcterms:modified  "2010-06-24T11:51:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9085>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Käenkuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1853148322569" ;
        wgs84:long        "24.9637125921792" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaenkuja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6581>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kolmen Sepän apteekki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6910> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1683395966578" ;
        wgs84:long        "24.9397912946091" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kolmen-sepan-apteekki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6820>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7295>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:54+0300" .

[ dcterms:description  "Luku 21: Yhden huoneen loistohuvila. Sisustustoimittaja Jori Svärd, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6835>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9419>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Päijänteentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1919164308305" ;
        wgs84:long        "24.9599886200508" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/p-ij-nteentie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6915>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Eteläranta 14"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Torihalli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1661743050804" ;
        wgs84:long           "24.952001172648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/etelaranta-14" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sasha oli juuttunut Mannerheimintien ruuhkaan Ruotsalaisen teatterin kohdalle. Autossa kaikui Wagner. Jumalten tuhon finaalissa oli kaikki mitä musiikissa tarvittiin, Sasha vihelteli.\" (s. 61)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1542> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8870>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rahikainen, Ea"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8870" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7629>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2479>
        dcterms:modified  "2009-11-17T16:05:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9584>
        dcterms:modified  "2011-03-31T19:17:34+0300" .

[ dcterms:description  "Muistomerkin kuvanveistäjä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7372> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7371>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9679>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Aihepaketti: Vanha Maunula - uinuva helmi" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9678> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:lisatietoa       "Aihepaketin on koonnut Tiina Larva, Vuosaaren kirjasto.  " ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementid=c30c5c5b-8146-4c88-809f-e609bdd3da48&refererUrl=%2ffi-FI%2faihepakettiarkisto%2fhaku%2f%3fclassid%3db4a2b879-fe2c-4916-962f-1eb8d48113f2" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9679" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7889>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:49:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_427>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1348080~S9*fin> .

rky:p1843  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella säilynyt yksittäinen kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty kolttien vanhan rakennusperinteen mukaisesti 1940-luvulla, kun kolttasaamelaiset joutuivat evakkoon Petsamon Suonikylästä. Rakennuskanta edustaa sekä vanhaan perinteeseen pohjautuvaa rakentamista että valtion asutustoimiin liittyviä tyyppitaloja.\n\nSuomen vähälukuiset kolttasaamelaiset ovat Suomelle aikaisemmin kuuluneen Petsamon alueen kolmen siidan Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttaväestöä, jotka on asutettu toisen maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosaan. \n\nNellimvuonon pohjukassa, Virtaniemeen johtavan tien varressa, Inarijärven koillisrannalla on Nellimin kylä, jonka pienet asuinrakennukset on rakennettu tyyppipiirustuksilla toisen maailmansodan jälkeen. Rakentamisessa on pyritty ottamaan huomioon kolttasaamelainen rakennusperinne ja paikalliset olosuhteet. \n\nSevettijärvi on kolttasaamelaisten keskuskylä, jossa on peruskoulun ala-aste ja yläaste, terveystalo, Ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, Metsähallituksen virkatalo, Kolttien perinnetalo ja Kolttien kyläkokouksen toimisto.\n\nLuttojoen kolttakentät (Oskarinjärvi ja Oskarinkoski) ovat olleet Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneiden Semenoffin ja Fofanoffin perheiden asuinpaikkoja 1940-luvulla. Kolttakenttä on rakennettu vanhan perinteen mukaisesti. Suomujoen varrella 12 km päässä Kotajärven pohjoisrannalla on Fofanoffin perheen kesäpaikkana ollut asuinkenttä, joka on kunnostettu 1983. Oskarinkosken ja Oskarinjärven asuinkentillä pirttirakennusten lisäksi säilynyt muuta tyypillistä rakennuskantaa, johon kuuluvat jalka-aitat, sauna, varastot, ulkoleivinuunit, maakellarit, lammaspuurat, porosuojat ja verkkoulut.\n\nRakennuskokonaisuuteen kuuluu \n- asuinkota, jota on myöhemmin käytetty keittokotana \n- pirtti, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- jalka-aitta \n- ulkouuni, joka on muurattu lähes kokonaan uudelleen 1980 \n- savusauna, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- koirankoppi \n- lammaspuura ja -aita \n- porolato eli liemu kauempana muusta rakennusryhmästä\n- verkkoulut\n\nKolttakenttää ympäröivä poroaita on noin 1400 m pitkä rengasaita, jonka ala on noin 8 ha. Aidan korkeus on 150 cm. Vitsastarpeina aidan sidonnassa on käytetty sodanaikaisia saksalaisia puhelinkaapeleita ja nauloja. Aita on osittain kunnostettu 1980-luvulla.\n\nMuita hyvin koltta-asutusta edustavia pihapiirejä ovat Kevärinne Kutujärven rannalla, jonka pihapiirissä on vanha asuinrakennus, varasto-lampola ja sauna. Tsarmijärven rannalla Paatsjoella on kaksihuoneinen alkuperäisessä kunnossa säilnyt kolttatalo lampola- ja varstorakennuksineen ja aidattuine perunamaineen.\n\nKolmosjärvellä on säilynyt kolttien erämaa-asutusta hyvin edustava Fofanoffin suvun mansardikattoinen pirtti, jossa on lautarakenteinen eteinen. Pienessä, jo hävinneessä navetassa on pidetty lehmää ja hevosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.810760647,28.182658357 68.811118398,28.186013440 68.810637206,28.188379330 68.808540439,28.191485098 68.807222957,28.186508792 68.809947463,28.183704616 68.810760647,28.182658357" ;
        poi:history       "Kolttasaamelaisten perinteinen asuma-alue ulottui Näätämöstä Petsamoon ja Tuuloman Lappiin, mutta valtioiden välinen rajapolitiikka on muuttanut kolttien perinteisiä asutusmalleja. Kolttasaamelaisten vuotuismuuttojärjestelmä oli yksi vanhamuotoisimmista ja tyypillisimmistä muuttomalleista. Suonikylä oli 1600-luvulta 1800-luvulle pääasiassa pyyntitaloudesta elävä yhteisö. Talvet asuttiin yhteisessä talvikylässä ja harjoitettiin yhteisesti kalastusta ja suurriistanpyyntiä. Muina vuodenaikoina väestö hajaantui säteittäisen mallin mukaan harjoittamaan kalastusta ja metsästystä omille sukualueille. Poroja käytettiin kuljetuksiin ja peuranpyynnin houkutuseläimiksi.\r\n\r\nSuomen menetettyä toisessa maailmansodassa Petsamon Neuvostoliitolle, koltat evakuoitiin entiseltä asuinalueeltaan. Petsamon alueen kolmen siidan kolttasaamelaiset asutettiin Inarin kunnan itäosaan, suonikyläläiset Sevettijärven alueella, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin alueelle ja Paatsjoen kolttasaamelaiset Keväjärven-Mustolan alueelle. \r\n\r\nKolttayhteisön muutto uusille vakinaisille asuinsijoille tapahtui 1949-1952. Näätämön alueella koltat asutettiin ympärivuotisille asuinpaikoille 50 kilometriä pitkälle kapealle vyöhykkeelle päävesistöjen varteen Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ja seutua alettiin kutsua Sevettijärveksi. Asutukseen ei enää kuulunut yhteistä talvikylää eikä vuotuismuuton piirteitä. Kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti valtio.\r\n\r\nPetsamosta evakkoon joutuneet koltat muuttivat Nellimin alueelle 1945 ja 1946. Valtioneuvoston vahvistaman asutussuunnitelman mukaan Nellimin rakentaminen aloitettiin 1948 alussa. Vuoteen 1951 mennessä alueelle oli pystytetty 51 asuinrakennusta, saman verran talousrakennuksia sekä koulu, oppilasasuntola, terveystalo ja rukoushuone.\r\n\r\nSevettijärven alueelle rakennettiin yli 50 uudistilaa toisen maailmansodan jälkeen. Sevettijärven asutus- ja rakennustoiminta oli osa valtion jälleenrakennustoimintaa Lapissa. Koltat, jotka olivat asuneet Petsamon Suonikylässä, muuttivat pääosin Sevettijärven alueelle. Kyläkeskukseen rakennettiin valtion toimesta ortodoksinen kirkkorakennus, hautausmaa, terveystalo, koulutalo ja sen asuntola sekä posti. Kolttasaamelaiset kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin seurakuntaan. Arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema Sevettijärven rukoushuone vihittiin käyttöönsä 1951.\r\n\r\nHeti toisen maailmansodan jälkeen koltat pyrkivät asettumaan Luton ja Nellimin väliselle alueelle mahdollisimman lähelle entisiä kotiseutujaan. Alueluovutuksissa kotipaikkansa, poronsa ja lähes kaiken muun omaisuutensa menettänyt Semenoffin perhe ehti ennen Sevettijärvelle sijoittamista asettua aluksi Suonikylän entisille kesäasuinalueille Suomujoen Kotajärvelle 1946-1948. Ensimmäiseksi rakennettiin turvekota, jota käytettiin keittokotana asuinrakennuksen eli pirtin valmistuttua 1947. Poroaitaa käytettiin Semenoffien poismuuton jälkeen Lapin paliskunnan tilapäisenä erotusaitana. Kolttakentän kunnostaminen alkoi 1980-luvulla. Pirtti ja sauna rakennettiin uudestaan 1983.\r\n\r\nOskarinkosken ja Oskarinjärven kolttakenttiä kunnostettiin 1981 ja 2000 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston talkooleirillä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2132" ;
        skos:prefLabel    "Kolttasaamelaisten asutuspaikat (Nikola-kolttatila)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9321>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Vaasankadun Veerushka" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6691> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9321" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2833>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sisar Linan tyttäret" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2832> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sisar-linan-tyttaret" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Isän huone" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7313> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7306> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7309> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7314> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7311> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7304> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7307> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7312> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4450> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7305> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7310> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7308> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7799> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7793> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7795> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7801> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7794> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7798> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7300> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7302> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7294> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7297> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7293> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7299> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7296> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7298> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7301> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2917> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7303> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7295> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7292" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7531>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:26:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_687>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1284746~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1284745~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7626>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Malminkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1682600354497" ;
        wgs84:long        "24.9272010870389" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7626" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"etsin runoa helsinkiläisten sanoista/ helsinki on täynnä, seinät ja katot sanoja täynnä, hyllyt, pöydät/ laatikot ja laukut täynnä sanoja, ihmiset täynnä kantavat täysiä sanoja/ täysiä lauseita olkapäillä, korvanlehdillä/\nsedillä ja tädeillä säkkejä täynnä säkeitä, sanoja helsingistä seinät täynnä, lattiat/ täynnä sanoja portaat, hissit täynnä savupiiput ja korsteenit ja tukiasemien antennit/ ja räystäällä lepäävä kyyhkynen täynnä\" (s. 21)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9033> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

rky:p183  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.115759447,26.970998740 61.119607762,26.989407646 61.112785289,26.996588678 61.108046125,26.988540107 61.108069553,26.977414723 61.110698663,26.973464716 61.115759447,26.970998740" ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1436" ;
        skos:prefLabel    "Vekaranjärven kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5597>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pyöräily kävelykadulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Aktiivisena fillaristina kysyisin Helsingin Iso Roobertinkadun liikennesäännöistä koskien pyöräilijöitä. Kävelykatuhan on autoilta periaatteessa suljettu, lukuunottamatta tonteille ajoa ja purkavia ja lastaavia tavarantoimittajia. Näin aamuisin pätkä on aivan sekainen töihin puoliunessa rynnivistä ihmisistä ja sihijuomaa purkavista kuorma-autoista. Hymyilenkö vain kuitenkin pyöräni selästä vihaisesti katsoville kansalaisille vai onko fillarointi kävelykadulla yli 12-vuotiailta kielletty? Jatkakaa vain hymyilemistä. Tieliikennelaki muuttui 1.6.2006, ja sen mukaan kävelykadulla saa liikkua myös polkupyörällä.\n\nWikipediassa:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4velykatu" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/pyoraily-kavelykadulla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9581>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Thompson, Jim "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://wsoy.fi/yk/authors/show/18471" , "http://www.jamesthompsonauthor.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9581" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9820>
        dcterms:modified  "2012-04-24T14:35:32+0300" .

rky:p517  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hervanta on yksi Suomen tunnetuimmista 1970-luvulla rakennetuista lähiöistä. Hervannan asemakaavallinen idea perustuu kompaktin kaupunkirakenteen teoriaan vastareaktiona puutarhakaupunki-ideologialle. Betonisen asuinalueen ytimenä ovat ajan lähiösuunnittelulle tyypilliseen tapaan liikekeskus ja julkisten palveluiden rakennuskompleksi, johon kuuluvat toimintakeskus sekä vapaa-ajankeskus seurakuntatiloineen. Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat rakennukset on toteutettu punatiilestä, mikä luo kontrastin ympäröivälle betoniselle kerrostalorakentamiselle. Keskusakselisommitelman tiiliarkkitehtuurin ja viherympäristön muodostama kokonaisuus luo asuntoalueelle oman selkeän identiteetin.\n\nLiikekeskuksen arkkitehtuuri muodostaa vastapainon kerrostaloalueen arkkitehtuurille. Rakennuksen pääjulkisivu on symmetrinen, kaariaiheilla ja erilaisilla muuraustekniikoilla elävöitetty. Keskiakselille sijoitettu kaksitasoinen sisätori erottuu rakennusmassassa korkeampana osana, jota ympäröivät suurmyymälät ja erikoisliikkeet. Tiilivuorattu uudisosa vastaa leveydeltään ja korkeudeltaan vanhaa puolta. \n\nVapaa-aika- ja seurakuntakeskuksessa on käytetty julkisivuaiheina epäsäännöllisen muotoisia ikkunoita, loivasti kaartuvia muotoja ja pyöristettyjä kulmia. Seurakuntakeskuksen keskeinen tila on kirkkosali, vapaa-aikakeskuksessa sijaitsevat harrastustilat ja urheiluhalli.\n\nToimintakeskuksena tunnetussa rakennusryhmässä on kolme osaa: terveyskeskus, kirjasto ja elokuvateatteri. Niitä yhdistää osittain katettu keskikäytävä ja pieni aukio. Rakennuksille ovat leimallisia ylös- ja ulospäin kaartuvat räystäät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.450877140,23.849319236 61.451097379,23.849065724 61.451354808,23.850194002 61.450374104,23.851268991 61.449001382,23.845181833 61.449427730,23.844763518 61.449542105,23.845268306 61.449907428,23.844910787 61.450877140,23.849319236" ;
        poi:history       "Ajatus Tampereen vanhan kaupunkirakenteen ulkopuolelle rakennettavasta satelliitista syntyi Tampereen yleiskaavasuunnitelmassa 1966. Arkkitehtiliiton 1967 järjestämän asemakaavakilpailun voitti arkkitehti Aarno Ruusuvuoren ehdotus, jonka osana oli yleisten rakennusten keskusakselisuunnitelma. Arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä kehittelivät suunnitelmaa asemakaavan mukaisesti 1974-1979; liikekeskus ja vapaa-aika- ja seurakuntakeskus valmistuivat 1979 sekä toimintakeskus 1989.\r\n\r\nLiikekeskusta laajennettiin itäpuolelle 2006-2007 arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnitelmin. Kokonaisuuden nimeksi tuli kauppakeskus DUO."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:urheilurakennus , poio:kulttuurirakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1248" ;
        skos:prefLabel    "Hervannan keskusakseli"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7791>
        dcterms:modified  "2011-09-30T09:11:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1906284~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun olen tukehtua/ teollisuus-Vallilaan/ ja elämänongelmat/ kiertyvät kaulan ympärille,/ lähden naapurikaupunkiin/ Hermanstadiin./ Siellä puita, pensaita,/ hiljaisuuden tikitystä,/ siellä takapihojen/ ränstynyt maalaisrauha./ --- / Vaikka tuulessa on/ Kyläsaaren altaiden lemua,/ niin: ihmeellinen olet,/ Hermanstad, oi Hermanstad!\" (s. 31, runosta Kävelyretki)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Siellä ihastelemme (vuosien 1920 - 1925) idealistista puutarhaesikaupunkia, jossa on klassisia puutaloja pihoineen ja puineen mutta myös esikuvallisia moderneiksi suunniteltuja asuinalueita.' (s. 139)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7886>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Harjukatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.188420080184" ;
        wgs84:long        "24.9585880175513" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7886" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Satamapalvelujan ja asuntojen tarpeen kasvaessa vuosisadan vaihteessa Katajanokasta rakennettiin ensimmäinen yhtenäinen tiilirakenteinen jugendkaupunginosa. Se valmistui kansallisen innostuksen ollessa korkeimmillaan ja siitä tuli aivan olennainen osa Helsingin kaupunkimaisemaa.\" (s.69)" ;
  dcterms:description            "- Kokonaisuus, linnakeasuntoja, varastoja." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

th:Dekkari  a            owl:Class ;
        rdfs:label       "Dekkari"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kirjallisuus .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tunnen kuin omat taskuni kaupunginosan, johon Ratakatu kuuluu. Näillä nurkilla olen elänyt suuren osan lapsuuttani ja nuoruuttani. Jokainen kadun mutka, jokainen talo, jokainen pihamaansoppi on tuttu. Minun ei tarvitse muuta kuin sulkea silmäni ja lähteä poikavuosieni seikkailuvaelluksille kautta takapihojen ja yli lankkuaitojen pihasta pihaan ja korttelista kortteliin. Sepänkadun puistossa, muutaman kulmanvälin päässä tästä, käytiin joka kevät suuret kivisodat meidän, 'Brunssan stydien', ja vihollistemme, 'Rööperin haljujen ' välillä. Aivan vastapäätä, Fredrikinkadun toisella puolen, oli monen kaupunginosan poikien tuntema kuulu, salaperäinen 'labyrintti': rakentamattoman vuokrakasarmin puolivalmis kellarikerros, jonka omistamisesta käytiin vuosikausia hellittämätöntä taistelua poikajoukkojen kesken. Vain kivimuuri erottaa minut raamatuntutkijain-seuran talosta, jonka synkkäkatseinen talonmies oli ikuinen vihollisemme ja vainoojamme, jolle kostimme heittämällä rapaa hänen asuntonsa ikkunoihin. Parin kivenheiton päässä sijaitseva Johanneksenkirkon kenttä oli jalka- ja kuningaspallo-otteluidemme aurinkoisena näyttämönä. Ja nyt istun tämän alueen keskipisteessä, sen alimmaisessa kellarityrmässä teljettynä ja vartioituna kuin villieläin.\" (s. 19)" ;
  dcterms:description            "Arvo Turtiainen pidätettiin maaliskuun alussa 1942 ja vietiin Ratakadulle, Punavuoreen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9107> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

rky:p777  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.681084718,27.666961613 60.681629406,27.664602476 60.682269484,27.663984032 60.687181888,27.659259313 60.687786488,27.658822778 60.690639920,27.667505554 60.688969351,27.670282511 60.688269588,27.668897701 60.687806596,27.668817134 60.687396070,27.669824621 60.687064701,27.671211650 60.686694580,27.671085730 60.686155278,27.672350157 60.686136839,27.676035426 60.685799759,27.676264645 60.685904934,27.678369428 60.686553133,27.680769244 60.687839139,27.682739199 60.689338422,27.684796750 60.692354408,27.685509114 60.695172559,27.685813115 60.698580535,27.684970176 60.703360491,27.679067888 60.704242660,27.678731915 60.705756284,27.681813256 60.705815015,27.686211259 60.705000667,27.689125317 60.698416843,27.691852808 60.696570267,27.692406730 60.693901791,27.693645905 60.690919329,27.694149057 60.687866226,27.692948924 60.685465471,27.688522365 60.684607652,27.685344266 60.682739050,27.677770523 60.681696560,27.671753885 60.681084718,27.666961613" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k489 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Myllylampi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Itäkeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843449/> ;
        wgs84:lat     "60.2111090002847" ;
        wgs84:long    "25.080553124314" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/95" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8242>
        dcterms:modified  "2009-12-30T15:33:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_44>
        dcterms:modified  "2009-08-05T11:29:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8337>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Tapiovaara, Nyrki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tapiovaara, Veikko Nyyrikki" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8337" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5833>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Munkkiniemenkadusta Tukholmankatu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koska Munkkiniemenkatu on muuttunut Tukholmankaduksi? Kadun nimi muutettiin vuonna 1948. Nimenmuutos oli huomionosoitus Helsingin kummikaupungille Tukholmalle muun muassa sieltä saadun lastensairaalapaviljongin lahjoituksen johdosta.\n\nLähde:\nHelsingin kadunnimet: Helsingin kaupunki 1970." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9106> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-loytyisiko-teilta-tieto-koska-munkki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6547>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:26:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8597>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Hällström, Roland af"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8597" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8836>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:25:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i247>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Heitä mut Stadiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i246> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7638> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/heita-mut-stadiin" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vähitellen pyörimme yhä enemmän Perunatorilla elokuvateatteri Bio Bion, Kaivopihan ja Vanhan ylioppilastalon nurkilla. Uusi sisäpiirislangi alkoi sujua, oli esitettävä \"kaiken kokenutta\", ja me liityimme Anitan kanssa Perunatorin omaperäiseen ja yleistä paheksuntaa herättävään  porukkaan, istuimme portailla tupakoiden, juonia punoen ja miettien, mihin seuraavaksi menisimme juhlimaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8778>
] .

[ dcterms:description  "Elokuvan Harmaalahti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9010> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9048>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Seurapiiri" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9055> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9056> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9057> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3058> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9048" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6544>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatterit Wellamo, Fenix"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Toinen linja 1" , "Wellamo, elokuvateatteri" , "Fenix, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> ;
        wgs84:lat            "60.1807318751705" ;
        wgs84:long           "24.9513483540818" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatterit-wellamo-fenix" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Osa ihmisvyörystä suuntautui Toiselle linjalle. Sanna kääntyi sanoakseen Arvolle, että nähdään taas joskus, käydään vaikka syömässä. Mutta Arvo oli kadonnut. Kivitalon kellari-ikkunan takaa sen sijaan kuului kirjoituskoneen rätinää, kuin konekiväärillä olisi päästelty. Kaikkeen siihen meteliin melkein hukkui kalliolla pamahtanut laukaus, mutta Sanna kuuli sen kyllä.' (s. 52)" ;
  dcterms:description            "Ihmiset pakenevat mellakkaa Hakaniemen torilta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9695> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7258>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:01+0300" .

koko:p37849  dc:created  "2012-05-24T07:13:52.365+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:13:53.022+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kivääriaukot"@fi , "kivääriaukot"@en , "kivääriaukot"@sv .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kapusin reippaasti kallionkuvetta ohi venäläisen kirkon ja tulin tuota pikaa ensimmäisten puutalojen kohdalle. Siellä täällä näkyi himmeitä valoja. Vaikka hökkelikylän kapoiset kujat eivät juuri houkutelleet, luikahdin tottuneen yöeläjän varmuudella talojen väliin. Muistini mukaan Matias asui sivukujalla jossakin vankilan lähistöllä.\" (S. 70.)" ;
  dcterms:description            "Johannes etsii Matias Jussilaa tämän kortteerista Katajanokalta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1900> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8833>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Baker's"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Baker's" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7619> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1678458664112" ;
        wgs84:long           "24.9405114661378" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-bakers" .

rky:p1212  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.097492788,28.969100297 64.097573076,28.973617863 64.097471521,28.975552743 64.097116143,28.977789455 64.096928087,28.978352190 64.096073115,28.978705418 64.096028655,28.977829346 64.095757504,28.975674191 64.095540019,28.973868290 64.095640933,28.971846000 64.096079020,28.970454761 64.096747207,28.969025586 64.097257301,28.968772748 64.097492788,28.969100297" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Katerma)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9547>
        dcterms:modified  "2011-02-18T15:57:08+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Auto ylitti uuden sillan, nousi mäkeä ylös ja kääntyi Katajaharjuntielle. Virtalan talo oli uhkea. Se sijaitsi meren rannassa ja tie talon eteen johti mahtavien portinpylväiden välistä ja hyvin hoidetun puiston läpi.\" (s. 25) " ;
  dcterms:description            "Virtalan talo Lauttasaaressa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2408> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9335>
] .

rky:p1472  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sarkolan ja Vahalahden kyläkeskukset ovat hyvä esimerkki Kokemäenjoen vesistöön liittyvän jyrkkäpiirteisen metsäseudun pienimuotoisista vanhoista ryhmäkylistä. Erityisesti Vahalahden vanhassa kyläkeskustassa on säilynyt kolmen kantatalon muodostama tiivis kylämaisema.\n\nSarkolan ja Vahalahden kylät sijaitsevat Kuloveteen kuuluvan pitkän ja kapean lahden pohjukassa. Metsäisten mäkien rajaamat pellot viettävät loivasti kohti vesistöä. Maisemahistoriallisesti kylät ja vanha asutus ovat keskittyneet ranta-alueella oleville moreenisaarekkeille, joita savipohjaiset rinnepellot rajaavat. Kyläkeskustan lisäksi asutusta on levinnyt peltojen laidoille ja tien varsille. \n\nSarkolan harjanteella olevaa kyläkeskusta suojaavat mäet ja rajaavat pellot. Sarkolan kylän kokonaishahmo on säilynyt isonjaon jälkeenkin perinteisenä, kun käsityöläiset ja tilaton väestö ovat asettuneet vainioidensa lähelle muuttaneiden vanhojen maatalojen paikalle. Vanhan kylän alueella on edelleen sarkajaon aikaisella paikallaan mm. Erkkilän tila, jonka vanhimmassa rakennuksessa on toiminut kauppa 1875-1879 ja posti 1933-1951. Kylän raitilla ovat lisäksi mm. Valosen ja Kallion tilojen päärakennukset 1800-luvulta. Tapola on yksi kylän vanhimmista rakennuksista, luultavasti 1800-luvun alkupuolelta. Vanha- ja Uusi-Mattila sijaitsevat Sarkolan vanhan kylän laidalla Pöysärinmäen juurella. \n\nVahalahden vanhalla kylätontilla, rantaan johtavan raitin varrella, ovat tiiviinä ryhmänä Ala-Uotilan, Ala-Hemmingin ja Yli-Hemmingin tilat. Ala-Uotilan päärakennus on 1800-luvun puolivälistä ja Ala-Hemmingin rakennuskanta luultavasti 1900-luvun alusta. Ala-Hemmingin tilalla on säilynyt lisäksi vanha humalatarha. Vahalahden 1913 valmistunut kansakoulu on rantaan johtavan raitin ja Vahalahdentien risteyksessä. Tien varrella on lisäksi 1931 rakennettu seuratalo Päivölä.\n\nKyläkeskittymien ympärillä levittäytyy avoin, vuosisatoja vanha viljelymaisema, jota soratiet luontevasti halkovat. Perinnemaisema-alueella sijaitsee myös kivi- ja rautakautinen muinaisjäännöskeskittymä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.411814395,23.257966121 61.411754817,23.258426375 61.411726795,23.258792687 61.411719665,23.259007117 61.411679001,23.260331275 61.411592600,23.261113774 61.410891316,23.261970031 61.409612637,23.262573561 61.408344635,23.261888774 61.407806230,23.261374144 61.407283604,23.261436712 61.406907703,23.261224265 61.406742863,23.260278850 61.406777352,23.258730507 61.407094684,23.257373546 61.407799465,23.256645519 61.408321117,23.256550821 61.408760709,23.256272974 61.409467166,23.255609163 61.410330941,23.255055111 61.410796447,23.255160107 61.411164096,23.255630830 61.411492990,23.255816706 61.411776426,23.256587042 61.411830105,23.257417251 61.411827804,23.257708881 61.411814395,23.257966121" ;
        poi:history       "Kuloveden rannalla olevat Sarkolan ja Vahalahden kylät ovat osa laajempaa Kokemäenjoenvesistön kulttuurimaisemaa, johon asutus ja peltoviljely juurtuivat jo varhain. Esihistorialliseen asutukseen viittaavat lukuisat kivikautiset asuinpaikat.\r\n\r\nNykyinen kyläasutus alkoi keskiajalla, Vahalahden osalta viimeistään varhaiskeskiajalla. Keskiajalla Karkun pitäjän kyliin kuuluvat Sarkola (16 taloa) ja Vahalahti (7 taloa) olivat pitäjän suurimpia kyliä. Sarkolan kylän ryhmäkylä alkoi hajota isonjaon jälkeen, jolloin kantatalot siirtyivät vähitellen kylän keskustasta vainioidensa yhteyteen. Vanhoille kylätonteille asettui tämän jälkeen käsityöläisiä ja tilatonta väestöä. \r\n\r\nSarkolan kylästä siirtyivät mm. Talolan ja Nikkilän tilat Sarkolanlahden rannan harjanteille sekä Tuomola, Mekkonen ja Luiri kylän peltovainion reunoille. \r\n\r\nNiemojoki laskee Sarkolan kylän alueella Kuloveteen. Sen varrella on toiminut 9 myllyä ja 3 sahaa, joista Jokisen saha on edelleenkin toiminnassa Tarkan myllystä on säilynyt rakennuskantaa.\r\n\r\nSarkolan ja Vahalahden kylät kuuluivat Suoniemeen, joka oli Karkun 1670 perustettu kappeliseurakunta. Suoniemen kunta perustettiin 1868 ja se liitettiin Nokian kauppalaan 1973."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k536 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:koulu , poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4082" ;
        skos:prefLabel    "Sarkolan ja Vahalahden kyläkeskukset (Sarkola)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_5205>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1572520~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1572521~S9*fin> .

rky:p1806  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko 1800-luvun alusta sekä myöhemmät tapuli, kirkkopuisto ja pappila muodostavat hyvin säilyneen julkisen rakentamisen korttelin 1770-luvulla hallintokeskukseksi perustetussa Heinolassa. Kirkon rakentamisen aikaan perustettu vanha hautausmaa hautamuistomerkkeineen on merkittävä osa Heinolan  kaupungin 1800-luvun kulttuurihistoriaa.\n\nHeinolan puukirkko on rakennettu Matts Åkergrenin johdolla 1807-1811. Kirkko on muodoltaan kahdeksankulmio, jota kattaa korkea aumakatto. Kirkkoa on korjattu arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmin 1925-1926.  Erillinen, hirsinen kellotapuli on rakennettu C.L. Engelin suunnitelmien mukaan 1842. Kirkkoa ja tapulia ympäröivä puisto on perustettu 1852. Kirkkomiljööseen liittyy Siltakadun varrella arkkitehtitoimisto Wrede & Gripenbergin 1900-luvun vaihteessa suunnittelema pappila.\n\nKirkon koillispuolella on arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema, 1963 rakennettu seurakuntatalo. Kirkon itäpuolella on 1933 rakennettu kanttorila.\n\nHeinolan vanha hautausmaa on kirkosta pohjoiseen myös Siltakadun varressa mäntyä kasvavassa harjunrinteessä. Hautausmaan vanhin osa sen etelälaidassa on perustettu 1800-luvun alussa. Hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen. Sankarihautamuistomerkin vuodelta 1952 on suunnitellut Armas Tirronen ja Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistomerkin Yrjö Kaikuvuo. Siltakadun varressa sijaitsevan pääportin vieressä on arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema, 1955 valmistunut jyrkkäkattoinen, liuskekivin koristeltu siunauskappeli."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.203724526,26.040634448 61.203606629,26.040566528 61.203833434,26.039420953 61.204601412,26.040056373 61.204340305,26.041238779 61.203724526,26.040634448" ;
        poi:history       "Heinolan maaseurakunta mainitaan Hollolan rukoushuonekuntana 1630 ja kappeliseurakuntana 1687. Jyrängön virran pohjoisrannalle, Suuren Savontien varrella olevalle harjujen hallitsemalle alueelle perustettiin 1776 Kymenkartanon maaherran hallintopaikka, residenssi. Ennen residenssin perustamista alueella oli säteri ja kaksi ratsutilaa, mikä helpotti maapohjan lunastamista. Maaseurakuntaan kuulunut Heinolan hallintopaikka sai kaupunkioikeudet 1839.\r\n \r\nResidenssin julkiseen rakennuskantaan kuuluva ja klassistisia piirteitä omaava kirkko valmistui 1811 asemakaava-alueen itäreunalle. Heinolan kaupunkiseurakunta sai oman saarnaajan  1812. Kaupunkiseurakunta itsenäistyi 1917."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k111 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:kappeli , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4922" ;
        skos:prefLabel    "Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa (vanha hautausmaa)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7160>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7255>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Malmin siunauskappeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Malmin hautausmaan siunauskappeli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat            "60.2395871201662" ;
        wgs84:long           "25.0255745078381" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7255" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6877>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5465>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9415C397-A3A1-448C-993F-D71F1D73E5D6> .

rky:p146  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lamminahon talonpoikaistilan rakennusryhmä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki Oulujokivarren vanhasta rakennuskannasta. Museokäyttöön kunnostettu pihapiiri esittelee 1800-luvun alkupuolen talonpoikaisarkkitehtuuria sekä koskenlaskuun ja tervankuljetukseen liittyviä perinteitä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan merkittävimmän tervareitin varressa.\n\nLamminahon tila sijaitsee Niskakosken törmällä, Niskan kylässä, mistä Oulujoki lähtee työntymään kohti länttä ja merta. Terva- ja kauppareitti Kainuusta Pohjanlahdelle on kulkenut Oulujokea pitkin Lamminahon editse.\n\nlamminahon 1800-luvun alkuvuosikymmenellä rakennettu asuinrakennus on perinteistä pohjoispohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria - alkuperäinen suuri savupirtti on vasta 1900-luvun alussa muutettu uloslämpiäväksi.  Asuinrakennus, sitä vastapäätä oleva navetta- ja tallirakennus sekä kolmiosainen luhtirivi muodostavat nelikulmaisen pihapiirin, johon liittyy vanha sauna, entinen viinapränni.  \n  \nPihapiirin eteläpuolella on törmäaitta vuodelta 1793 ja kolmikerroksinen aitta sekä kivikellari korkeassa jokitörmässä. Etäämpänä on kolmen aitan ja vanhan tallin muodostama rakennusryhmä. Lisäksi alueella on vanha riihi ja siihen liittyvä lato, sysikoppi, elosuoja ja peltolato. Pihapiirin ulkopuolella olevissa 1700- ja 1800-luvuilla rakennetuissa talousrakennuksissa on arvokkaita kansanomaisen rakennustavan yksityiskohtia.\n\nOulujoen voimalaitosrakentamisen seurauksena joen pinta on Lamminahon kohdalla nykyisin noin 11 metriä korkeammalla kuin joen virratessa vapaana. Vesi peittää alleen Lamminahon edustalla olleet saaret ja alavirrassa sijainneen myllynpaikan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.587475361,26.744887411 64.583965866,26.737432527 64.583971410,26.731595558 64.588570826,26.731999395 64.588815952,26.743298811 64.587475361,26.744887411" ;
        poi:history       "Oulujoen kosket alkoivat Vaalan pyörteestä; tässä oli Kainuun ja merimaiden raja, Kainuun portti, kaiken yli- ja alamaiden välisen liikenteen solmukohta. Lamminahon uudistila perustettiin 1750-luvulla kosken sivuun jääneen lahdelman eli \"lammin\" partaalle. Uudistilan omistajat käyttivät sen mukaisesti nimeä Lamminparras, joka sittemmin vaihtui Lamminahoksi. Joki oli pitkälle 1940-luvulle saakka pääkulkuväylä Pohjanlahdelle. Lamminahon isännät olivat valantehneitä laskumiehiä, koskenlaskijoita, joiden vastuullinen tehtävä oli luotsata Oulua kohti matkaavat veneet halki Niskakosken putousten. 1800-luvun loppupuolella suosittua Oulujoen koskireittiä kulkevat matkailijat ja urheilukalastajat saivat majoituksen Niskakoskella Lamminahon talossa.\r\n\r\nLamminaho säilyi jakamattomana saman suvun hallussa yli kahdensadan vuoden ajan. Museovirasto otti vastaan testamentilla ja lahjakirjalla Lamminahon tilan irtaimistoineen 1992. Talo kunnostettiin museokäyttöön ja luovutettiin Vaalan kunnalle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k785 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=957" ;
        skos:prefLabel    "Lamminahon talonpoikaistila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9544>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Jansson, Eero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Komisario Jansson" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9544" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7754>
        dcterms:modified  "2009-11-10T15:24:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7849>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Marjala, Eila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kuvasiskot" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7849" .

koko:p36173  dc:created  "2012-05-23T11:18:26.532+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T11:18:26.635+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "toaletter"@sv , "lavatories"@en , "käymälät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3173>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Koulumuseon tarina" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7753> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3172> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/koulumuseon-tarina" .

<http://example/upload-base/#metadescription_552>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1516211~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1516037~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1892396~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Maunula"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/646293/> ;
        wgs84:lat     "60.2272791595986" ;
        wgs84:long    "24.9271040825352" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/maunula" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"- Onpahan hankala paikka. Tuollainen pussinperä, karhuryhmän vetäjä Turunen sanoi ja katsoi videoheittimellä tietokoneesta seinälle heijastettua karttaa. Vanha Kaarelantie, Palotie ja Laitilantie muodostivat hieman tyylitellyn K-kirjailmen, jossa kohdetalo oli alemman sakaran päässä.\" (s. 70)" ;
  dcterms:description            "Jari Korven asunto." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2485> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9395>
] .

[ dcterms:description  "Rytkämö-konsernin pääkonttori." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6385> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6382>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8205>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:52:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8465>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:49+0300" .

rky:p642  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kyrönjokivarteen rakennettu Isonkyrön kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta. Isonkyrön kirkko on säilynyt keskiaikaisessa muodossaan yksilaivaisena ja tynnyriholvin kattamana. Kirkon erityispiirteenä on sen 1560-luvulla tehdyt Raamatun kuvituksen tapaan toimivat seinämaalaukset. Kyrönjoen toisella rannalla sijaitsee Isonkyrön uusi tiilikirkko 1870-luvulta.\n\nKyrönjoki sekä sen varteen sijoittuneet keskiaikainen kivikirkko, vanhat viljamakasiinit, pappila, ulkomuseoalue sekä kirkon edustan viljapelto hallitsevat Isonkyrön kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Pyhälle Laurentiukselle omistetun yksilaivaisen kivikirkon tiilestä rakennettu sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilipäädyt on purettu 1820. Profiloitu länsiportaali ja sen yläpuolella oleva pyöröikkuna ovat alkuperäiset, muut ikkunat on laajennettu 1700-luvun alussa. Asehuone on myöhemmin korotettu. Kirkkosalin nykyinen kaareva lautaholvi on keskiaikaisen perinteen mukainen vuodelta 1710. Seiniä kolmessa vyöhykkeessä kiertävät raamatullisten kohtausten kuvaukset 1500-luvulta uskonpuhdistuksen jälkeen luovat tilaan kuvakudosten peittämän renessanssiajan juhlasalin tunnelmaa. Kirkkosalin 1770-luvun alussa uusitusta rokokootyylisestä sisustuksesta ovat säilyneet ilmajokelaisen puuseppä Abraham Runströmin tekemät ja vaasalaisen Johan Almin maalaamat saarnastuoli ja alttarilaite. Kirkossa on joukko keskiaikaisia puuveistoksia. Tunnetuin 1400-luvun veistoksista esittää Pyhää Henrikiä,  muut kaksi Neitsyt Mariaa ja Ristiinnaulittua. Kaksi rekonstruoitua alttarikaappia on 1500-luvun vaihteesta, kuten myös Pyhä Yrjänä lohikäärmeineen.\n\nKirkon kaakkoispuolella jokivarressa on Isonkyrön kirkkoherranpappila Mariedal. Klassistisvaikutteinen pappila on rakennettu 1848. Kirkon viereen 1928 pappilan pihapiiristä siirretty vanha pitäjäntupa on toiminut mm. seurakuntatalona. Kotiseutumuseossa kirkon länsipuolella on kaksi pohjalaistaloa talousrakennuksineen ryhmitelty perinteiseksi pihapiiriksi, joka esittelee alueensa 1700-1800 -lukujen talonpoikaiselämää. Vuonna 1949 perustetun museon alueelle on siirretty 13 rakennusta, joihin kuuluvat myös kirkon eteläpuolella tien vartta reunustavat kaksi viljamakasiinia 1700-luvulta.\n\nIsonkyrön uusi kirkko kohoaa osin avoimien viljelymaisemien ympäröimänä metsäisellä mäellä. Matkan päähän Kyrönjoesta, Palon kylään punatiilestä rakennettu uusgoottilainen kirkko on muodoltaan tornillinen ristikirkko. Ristivarsien sisäkulmat ovat viistetyt ja ristikeskuksessa on matala lyhtytorni. Pyörökaariset ikkunat on sijoitettu kahteen tasoon. Uuden kirkon itäpuolella on punatiilinen siunauskappeli kirkon rakentamisajalta ja 1896 perustettu hautausmaa arkkitehti Matti Visannin suunittelemine sankarihautoineen.\n\nIsonkyrön vanha ja uusi kirkko sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla Kyrönjokilaakson maisema-alueella, joka on luokiteltu yhdeksi Suomen kansallismaisemista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.004655529,22.311377165 63.005224088,22.311456565 63.005309832,22.315549608 63.005406395,22.316397646 63.003842534,22.320163067 63.003660372,22.320724465 63.003723013,22.321377089 63.003696112,22.321881265 63.003469686,22.322271117 63.003188555,22.322326328 63.002850445,22.322200460 63.002311071,22.322106059 63.001545887,22.320822798 63.001967845,22.319510079 63.003034452,22.316714494 63.003435592,22.315547738 63.003880229,22.314283246 63.004229141,22.313239339 63.004291571,22.312966646 63.004655529,22.311377165" ;
        poi:history       "Kyrönjokilaaksossa oli voimakas asutuskausi 1400-luvulta aina 1500-luvun loppupuolelle, ja Isokyrö oli keskiaikaisen Pohjankyrön suurpitäjän hallintokeskus. Isokyrö tuli pitäjän nimeksi 1553. \r\n\r\nIsonkyrön myöhäiskeskiajalla rakennettua kivikirkkoa edelsi samalla paikalla Kyrönjokivarressa sijainnut puukirkko. Kivikirkon sakaristo rakennettiin puukirkon viereen. Kirkon holvaus jäi kesken uskonpuhdistuksen aikana. Seinämaalaukset kirkkoon teetti 1560-luvulla omalla kustannuksellaan \"Kyrön kirkkoruhtinas\"rovasti Jaakko Geet. Vuonna 1666 silloisen kirkkoherra Isak Brennerin aikana maalaukset peitettiin kalkkilaastilla. \r\n\r\n1700-luvun korjauksissa kirkon ikkunat suurennettiin 1707, lehteri rakennettiin 1753 ja kirkon kiinteä sisustus uusittiin rokokoon hengessä 1770-1771. Keskiaikainen kirkko jäi pois käytöstä kun seurakunnan uusi kirkko valmistui. Kirkkotarhassa ollut Matti Hongan johdolla 1773 rakennettu tapuli purettiin 1881. Kirkkosalin vuonna 1666 kalkitut maalaukset paljastettiin 1885, jolloin kiinteästä sisustuksesta purettiin lehteri ja penkit. Maalaukset restauroitiin ensimmäisen kerran 1926-1927 ja tällöin kirkkoon tehtiin uudet penkit.\r\n\r\nIsonkyrön pitäjänkokous päätti 1843 vanhan kirkon korjaamisen ja laajentamisen sijaan rakentaa uuden kirkon, ja 1864 kirkonkokous päätti toteuttaa rakentamisen. Uusi kirkko rakennettiin 1874-1877. Kirkon suunnitelleet arkkitehdit C. A. Setterberg ja E. B. Lohrmann perustivat suunnitelmansa arkkitehti C. Th. Chiewitzin aiempiin piirustuksiin. Kirkko peruskorjattiin 1956.\r\n\r\nUuden kirkon viereen valmistui 1878 siunauskappeli, jonka on tidennäköisesti kirkon rakennustöitä johtaneen vaasalaisen rakennusmestarin suunnittelema. hautausmaa vihittiin käyttöön 1896. Siunauskappelin vieressä on 1918 perustettu, arkkitehti Matti Visannin suunnittelema sankarihauta-alue, jonne on haudattu yli 200 sankarivainajaa. Muistomerkkinä oleva Kyrön karhu ja punagraniittiset hautaristit ovat myös Visannin suunnittelemat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k152 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1615" ;
        skos:prefLabel    "Isonkyrön vanha ja uusi kirkko (Vanha kirkko)"@fi .

[ dcterms:description  "Artikkeli \"Laakerin ensimmäinen nainen\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8341> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8347>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1002>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4218>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Carl Ludvig Engel 1778-1840" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6921> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6919> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6916> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6924> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6925> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4217> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/carl-ludvig-engel-1778-1840" .

rky:p1199  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.886167266,29.334222030 65.880303135,29.336935916 65.875989413,29.338289396 65.874831425,29.334903798 65.874773574,29.328928583 65.875353795,29.323635276 65.877346731,29.321797324 65.879970931,29.319088302 65.882035484,29.319111269 65.883751465,29.319298723 65.886899217,29.320069543 65.888399114,29.321660564 65.888924332,29.325529928 65.889155865,29.327620683 65.888724491,29.330660908 65.887815965,29.333557911 65.886167266,29.334222030" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k305 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Vanttaja)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Särkkä, Toivo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8202" .

[ dcterms:description  "Rakennusmestari G.W. Nyberg suunnitteli talon." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7095> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7145>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6412>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:49:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6507>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Storyville"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Storyville" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8048> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1738152469077" ;
        wgs84:long           "24.9318679987805" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-storyville" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8462>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Lupajantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i101> ;
        wgs84:lat         "60.2325732194421" ;
        wgs84:long        "25.103875175594" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8462" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8701>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:40:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9176>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:22:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6672>
        dcterms:modified  "2009-08-04T14:02:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1950-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1950-01-01T00:00:00" , "1959-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1950-luku"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6767>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Silvan, Severi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/silvan-severi" .

[ dcterms:description  "Pertun työpaikka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8518>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i372>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Helsinki blues" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9124> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9125> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9124> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-blues" .

rky:p1435  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.414013819,21.075957678 63.416699716,21.059731207 63.417867434,21.057051063 63.421106599,21.045773284 63.423668487,21.049683575 63.424987705,21.065707020 63.421710235,21.080101353 63.418615817,21.081552262 63.414013819,21.075957678" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:liikennepaikka , poio:satama , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Valassaaret)"@fi .

poio:sairaala  dc:created  "2012-05-30T07:43:11.597+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:43:13.062+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "sairaala"@fi , "hospital"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_7123>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5094>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1557446~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7218>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Töölön kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8908> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1832304504374" ;
        wgs84:long        "24.9174913493775" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7218" .

rky:p1695  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin huvilat Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa muodostavat kokonaisuuden, joka erinomaisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin arkkitehtuurin, myös yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistä muutosta klassismista funktionalismiin. Huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nTurussa 1920-luvun lopulla toimineet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman ovat vaikuttaneet merkittävästi  funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Villa Solinista on muodostunut tyylillisen kehityksen vedenjakaja 1920-luvun lopulla: klassisen arkkitehtuurin rinnalla näkyvät jo funktionalismin vaikutteet, jotka kirkastuvat 1930-luvun huviloissa. \n\nTurun ympäristön saarilla olevat Bryggmanin 1920-1940 -luvulla  suunnittelemat huvilat ovat  Hirvensalossa Villa Ekman ja Villa Solinin vierasmaja, Ruissalossa Villa Warén sekä Kakskerran saarella sijaitsevat Villa Erstan ja Villa Staffans, Katariinanlaakson Villa Solin sekä Kaarinassa Kuusiston saarella oleva Villa Nuuttila.  Huvilarakennukset on sijoitettu maaston muotoja erinomaisesti hyväksikäyttäen. Villa Haartman asuinrakennukseen liittyvine puutarhoineen sijaitsee Naantalissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.470150427,22.020611459 60.469899028,22.020169221 60.470100609,22.019693925 60.470369798,22.020128321 60.470150427,22.020611459" ;
        poi:history       "Arkkitehti Erik Bryggmanin Turun ympäristöön suunnittelemat huvilat rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920-1940-lukujen aikana. Ekmanin funktionalistinen huvila rantasaunoineen valmistui 1933, Villa Solin ja Villa Solinin vierasmaja 1929, paviljonkimainen Villa Erstan 1929, Villa Warén 1933, Kaarinassa sijaitseva Villa Nuuttila 1949 ja nykyisin seurakuntien leirikeskuksena toimiva omakotitalo Villa Staffans 1946. Naantaliin Axel ja Hedvig Haartmanille piirretty taiteilijakoti valmistui 1926."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2661" ;
        skos:prefLabel    "Bryggmanin huvilat (Villa Haartman)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9173>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kuusitie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.194990750578" ;
        wgs84:long        "24.898703106991" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kuusitie" .

rky:p109  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Jarl Eklundin 1927 suunnittelema Saaren kartanon klassistinen, valkeaksi rapattu päärakennus lukeutuu aikakautensa huomattavimpiin kartanorakennuksiin. \n\nYli 20 huonetta käsittävän päärakennuksen interiööreissä on runsaasti alkuperäisiä sisustusdetaljeja kuten yksilöllisesti suunniteltuja ovia, takkoja, koristemaalattuja palkkikattoja, seinien pintakäsittelyjä, kiinteitä kaapistoja ja saniteettikalusteita. Uudesta käyttötarkoituksesta huolimatta on huonejako pystytty säilyttämään alkuperäisenä. \n\nTiilirunkoiseen ja kuparikattoiseen, mäellä sijaitsevaan päärakennukseen liittyy alas rinnettä laskeutuva terassoitu Paul Olssonin suunnittelema muotopuutarha vesialtaineen ja aksiaalisine sommitelmineen. Kaksikerroksisen rakennuksen pääsisäänkäynnin graniittiportaali on pohjoispuolella. \n\nKartanon päärakennuksesta syrjässä on 1800-luvun alun asuinrakennus, Tivoli eli Ylikartano, silloisen omistajan C.A. Sederholmin itselleen rakennuttama eremitage eli erakkomaja.  Kartanon mansardikattoiset karjarakennukset muodostavat oman ryhmänsä kartanomäen juurella. Saaressa 1904-1934 toimineen tulitikkutehtaan rakennukset ovat korjaamohalleiksi muutettuina joen rannalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.738336392,25.427504676 60.737179401,25.427180900 60.735515380,25.425608675 60.732928494,25.421187206 60.733417154,25.417765066 60.732955197,25.410857329 60.737849698,25.414768058 60.744609504,25.421199305 60.743869505,25.425031712 60.742605888,25.428674888 60.740553078,25.427489377 60.738336392,25.427504676" ;
        poi:history       "Rautasaaren ratsutila, myöhemmin Saaren kartano periytyy 1500-luvulta. Sederholm-suku omisti Saaren ratsutilan vuodesta 1796 alkaen lähes 90 vuotta. Hirsisen asuinrakennuksen Ylikartanon eli Tivolin rakennutti Carl Albrecht Sederholm. Tiilinen tallirakennus valmistui 1919. \r\n\r\nKartanonherra, tehtailija Knut Richard de la Chapelle rakennutti uuden päärakennuksen. Suunnittelijaksi hän valitsi arkkitehti Jarl Eklundin, jonka lopulliset suunnitelmat valmistuivat 1927. Kaksikerroksinen, sileäksi rapattu rakennus, jonka ulkoarkkitehtuuriin liitettiin niin klassillisia kuin historisoivia piirteitä, valmistui 1930. Puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema puutarha valmistui samoihin aikoihin. Autotalli on samalta ajalta kuin päärakennus. \r\n\r\nSaaren kartano myytiin 1935 asutushallitukselle. Vuodesta 1940 se toimi sotainvalidien huoltamiseksi perustetun Invalidisäätiön työkeskuksena ja ammattioppilaitoksena, 1967 alkaen valtion maatalousoppilaitoksena. Oppilaitos rakennutti mm. asuntolan ja liikuntatilat. Hirsinen viljamakasiini vuodelta 1797 siirrettiin kartanon asuinpihalta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k505 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=101" ;
        skos:prefLabel    "Saaren kartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7383>
        dcterms:modified  "2009-11-10T16:17:52+0300" .

[ dcterms:description  "Vähäkallio piirsi paljon myymälärakennuksia, teollisuuskorttelin ja henkilökunnan asuintaloja Osuusliike Elannolle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8810>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9507>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Mariankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1711183712632" ;
        wgs84:long        "24.9565452037363" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mariankatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7478>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Huopalahden kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.2152964467461" ;
        wgs84:long        "24.8997756584059" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7478" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7717>
        dcterms:modified  "2009-11-06T10:47:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5688>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6053DCBC-0FF8-4E81-BADF-BCBF76C4C0F6> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9672>
        dcterms:modified  "2011-08-05T11:56:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1701909~S9*fin> .

rky:p369  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korppoon kivikirkko kuuluu arkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan maamme kauneimpien keskiaikaisten kirkkojen joukkoon. Historiallisesti se kuvastaa ulkosaariston varhaisen pysyvän asutuksen vaurautta ja merellisiä yhteyksiä.  \n\nKorppoon pääsaaren länsirannalla sijaitseva kirkko muodostaa maanteiden risteyksessä kirkonkylän keskipisteen. Puistomaisen miljöön muodostava kirkkomaa rajautuu pohjois- ja itäpuolella metsäiseen kallioalueisiin.  \n\nKirkon suorakaiteen muotoisen runkohuoneen länsipäässä on massiivinen torni, jonka seinäpinnoissa on eri tasoilla tiilireunuksisia komerosyvennyksiä ja suorakaiteen muotoisia valoaukkoja. Kuoriosa on eteläpuolelta runkohuonetta kapeampi. Kirkon vesikattoa on myöhemmin madallettu. Kuori-ikkunan alapuolella on seinään muurattu kalkkikivinen risti. Yksilaivaisessa, kolmitraveisessa kirkkosalissa on pilasterien ja kilpikaarien varaan muuratut tähtiholvit, asehuoneessa ja sakaristossa ristiholvit. Holveissa ja eteläseinällä on runsaasti primitiivistä merenkulkuun liittyvää maalauskoristelua.\n\nKirkkosalin erottaa kuorista taidokkain goottilaisin puuleikkauksin varustettu maassamme ainutlaatuinen lektoriokaide 1400-luvulta. Triumfikrusifiksi on siihen kiinnitettynä. Suljetut penkkikorttelit ovat ovelliset. Keskiaikaisia veistoksia ovat alttarikaapin ohella Pyhä Yrjänä seuralaisineen, Pyhä Mikael, Pyhä Olavi, Pyhä Katariina Aleksandrialainen ja neitsyt Maria Jeesus-lapsineen.\n\nKirkkotarhan kiviaidassa on pohjoispuolella harvinainen lautakate. Aitaan liittyy myös 1690-luvulla tehty porttirakennus. Kirkon eteläpuolella on Korppoon kartanon omistaneen hovioikeuden asessori B.H. Mjödhin 1780-luvulla rakennuttama hautakappeli sekä sen mallin mukaan 1830-luvulla tehty paarihuone. Kirkon itä-, etelä- ja länsipuolella olevaa kirkkotarhaa on useaan otteeseen laajennettu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.162175284,21.564050769 60.162508730,21.562342345 60.162959920,21.562292901 60.163371594,21.562199370 60.163775196,21.564052598 60.163941198,21.565793619 60.162441418,21.565296831 60.161961191,21.564946760 60.162175284,21.564050769" ;
        poi:history       "Korppoo mainittiin seurakuntana 1434 ja ensimmäinen kirkko saarella oli jo 1300-luvun loppupuolella. Kivikirkko rakennettiin useassa eri vaiheessa keskiajan kuluessa. Kirkon vanhimman osan muodosti sakaristo, jonka jälkeen rakennettiin runkohuone, myöhemmin korkea länsitorni ja asehuone. Kirkko oli alunperin kaksilaivainen, mutta muutettiin keskiajan loppupuolella yksilaivaiseksi ja holvattiin kolmella tähtiholvilla. Länsitorni on toiminut todennäköisesti myös merimerkkinä ja majakkana. Sen nykyinen pääte tehtiin 1709 raivonneen tulipalon jälkeen. Kirkko restauroitiin 1952-1953 arkkitehti Nils Erik Wickbergin laatiman suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1773" ;
        skos:prefLabel    "Korppoon kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9767>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Suojelija" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kirjailijan toinen teos Oulusta Helsinkiin muuttaneen rikoskomisario Ilpo Lipposen vauhdikkaista ja yllätyksellisistä käänteistä." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9766> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9765> ;
        th:lisatietoa        "Pohjanmaalla kaadetaan tukiasemamastoja, ja Helsingissä Säteilyturvakeskuksen pysäköintialueella räjähtää autopommi. Iskujen tekijäksi epäillään SVS-nimistä ryhmää.Tutkinnan johtoon määrätään boheemi rikoskomisario Ilpo Lipponen, joka on saanut siirron Oulusta Keskusrikospoliisiin päämajaan Vantaalle ja muuttanut Helsinkiin. Siellä hän tapaa myös nuoruudenrakkautensa ja kokeilee siipiään hevibändin basistina.Tutkimukset polkevat paikoillaan, kunnes Espoosta löytyy nuoren opiskelijapojan ruumis. Tapahtumat kuljettavat Lipposen takaisin Ouluun, jonka lähistöllä sijaitsee SVS:n piilopaikka. Ja ennen kuin palaset lopulta loksahtelevat kohdilleen, komisariota odottaa liuta yllätyksiä... Dekkarillaan Sadonkorjaaja vakuuttavan debyytin keväällä 2010 tehnyt Erkki Tuormaa on loistavassa vauhdissa myös toisessa rikosromaanissaan, joka naulaa lukijansa tuoliin viimeiselle sivulle saakka.\n \n(www.erkkituormaa.fi)\n" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9767" .

<http://example/upload-base/#metadescription_181>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7120>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Arjava, Jouni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7120" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7977>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1926782~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_515>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1738287~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3396>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pojat Suomalaisella klubilla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6584> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3395> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3396" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7380>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Merikatu 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Huvilakatu 1" , "Frenckellin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735> ;
        wgs84:lat            "60.1555337918341" ;
        wgs84:long           "24.944417281828" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7380" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8094>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035439~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5590>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=639863CA-9642-4D5F-95FD-D65FC5D73C14> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Monet työnantajani empivät torin nurkalla tai kapeassa puistikossa - hiekkaa, muutama penkki ja puu - ja kaartelevat sitten toimistooni.\" (s. 13)" ;
  dcterms:description            "Viktor Kärppä on paluumuuttaja Sortavalasta. Hän järjestelee asioita rahasta ja koettaa välttää suuria laittomuuksia. Hän ei suorastaan ole rikollinen, mutta liikkuu sujuvasti rehellisen ja rikollisen maailman välimaastossa.\n\nViktor Kärpän toimisto on Hakaniemen torin laidalla Viherniemenkadulla:" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2325> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8440>
] .

rky:p271  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Honkakosken tila on hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille perustetuista uudistiloista. Hyvin 1800-luvun alun asussa säilynyt pihapiiri kuvastaa kruununtilojen rakennustapaa ja -tekniikkaa.\n\nHonkakosken kruununtila on perustettu 1801 Ängeslevänjoen mutkaan, syrjään Ylipään viljelyslakeudelta. Pienen peltoaukean ympäröimässä, ehyessä pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi talousrakennuksia, mm. talli, liiteri, kellari, liha-aitta ja vinttikaivo sekä navetta. Jokirannassa on aitta, savusauna ja riihi, metsänreunassa paja. Asuinrakennuksen pirtti on vuodelta 1803, osa rakennuksista 1840-luvulta ja suurin osa 1800-luvun puolivälistä.\n\nHonkakosken ja siitä myöhemmin jaetun Ylikosken talouskeskukset muodostavat ns. Koskenperän. Lähistöllä on nähtävissä sysimiilujen ja tervahautojen paikkoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.700308126,25.859206602 64.704120541,25.847293565 64.705190222,25.849201448 64.702418402,25.866386644 64.701734619,25.866543226 64.700267796,25.864651539 64.699994499,25.861172791 64.700308126,25.859206602" ;
        poi:history       "Ängeslevän jokivarsi oli keskiajalla Pohjanlahden rannikon asukkaiden eränkäyntialuetta. Seudulle tuli vakinaista asutusta 1550-luvulla.\r\n\r\nHonkakosken kruununtila perustettiin 1801. Ylikosken tila syntyi 1908 jaossa, jonka yhteydessä sen päärakennus rakennettiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k859 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1393" ;
        skos:prefLabel    "Honkakosken tila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8189>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Seliger, Marja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8189" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2803>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1051765~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8428>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:23:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5685>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Stockmannin historia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kertokaa vähän Stockmannin Helsingin tavaratalon historiasta. Minä vuonna rakennus on rakennettu, ja onko se ollut aina Stockmannin käytössä? Vai onko se rakennettu alunperin johonkin muuhun käyttöön? Kuinka monta kerrosta talossa alunperin oli? Milloin liukuportaat on asennettu tavarataloon? Onko kierrerappuset alkuperäiset? Mihin kaikkialle maan alta pääsee Stockmannilta? Stockmannin nykyinen tavaratalo vihittiin käyttöön 24.11.1930. Stockmannin kauppahuoneen tarina alkoi kuitenkin jo v. 1862 pienestä lasipuodista Kauppatorin laidalla. Lyypekkiläissyntyinen Heinrich Franz Georg Stockmann myi siellä Nuutajärven lasia. Parissakymmenessä vuodessa yritys oli laajentunut sekatavarakaupaksi ja vuonna 1880 se muutti niin sanottuun Kiseleffin kulmaan, Senaatintorin varrelle. 1900-luvun alussa liike kasvoi varsinaiseksi tavarataloksi. Stockmannin kulmasta tuli kansalaisten uusi kohtauspaikka, sillä liikkeen edusta oli miellyttävästi tasakivetty ja aivan vierestä alkoi kulkea hevosraitiovaunu.\n\nReipas kasvu jatkui ja vuonna 1913 otettiin käyttöön Lars Sonckin suunnittelema 3-kerroksinen lisärakennus. Siinä toimii nykyään Helsingin kaupunginmuseo. Kuitenkin vähitellen Helsingin liikekeskus muutti länteen ja Senaatintorin ympäristö jäi virastokortteleiksi.\n\nStockmann oli onnistunut hankkimaan haltuunsa niin kutsutut Citytontit eli lähes nykyisen alueensa. Vuonna 1915 järjestettiin suunnittelukilpailu. Kilpailun kakkonen, Sigurd Frosterus sai tehtäväkseen laatia tavaratalon lopulliset piirustukset. Frosterus tunnettiin rationalismin ja kansainvälisyyden puolustajana. Nämä piirteet leimasivat myös hänen kilpailuehdotustaan ”City 1926”. Stockmannin tontti laajeni vielä 1920-luvulla ja Frosterus joutui muuntamaan alkuperäisiä piirustuksiaan. Näihin kuului muun muassa Argoksen talon paikalle rakennettava 17-kerroksinen pilvenpiirtäjä, jonka arkkitehti uskoi sopivan mm. Johanneksen kirkon, Palotornin ja Asematornien skylineen eli siluettikuvaan.\n\nTavaratalon ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1926 Keskuskadun ja Aleksin kulmaan. Se oli nelikerroksinen hissitön rakennus, joka kuitenkin laajennettiin kahdeksankerroksiseksi vuoteen 1930 mennessä. Yhä vielä voi rakennuksen kulmassa nähdä, miten tiilien väri muuttuu ylöspäin mentäessä. Tästä lähtien rakennus on siis ollut kahdeksankerroksinen. Kaikki kerrokset eivät kuitenkaan ole olleet myymäläkäytössä. Vasta viime aikoina tavaratalon laajennustöiden myötä myös ylimmän kerroksen tiloja on otettu myymäläkäyttöön.\n\nTavaratalon sisätiloissa Frosterus tavoitteli pohjaratkaisua, joka tekisi mahdolliseksi voimakkaan kiertokulun talossa. Valopiha on talon keskeisin osa. Se on suuri ja avoin piha, jota kiertävät parvet. Jättiläismäiseltä tuntuvalla tilalla haluttiin antaa kiteytetty kuva koko tavaratalon ihanuudesta. Valopihan päätehtävä oli siivilöidä päivänvalo lasikaton kautta sisälle rakennukseen. Samalla se luo tavarataloon selkeyttä. \n\nSekä kierreportaat että liukuportaat ovat alkuperäiset eli vuodelta 1930. Samoin esimerkiksi pater noster – hissi henkilökunnan tiloissa. Tämä ikiliikkuja kulkee ensimmäisen ja kahdeksannen kerroksen väliä yhä vieläkin päivittäin. Se on kuitenkin aina ollut ainoastaan henkilökunnan käytössä.\n\nRautatieasemalle pääsee kiertotietä Forumin kautta, muttei suoraan. Akateemiseen kirjakauppaan tietenkin pääsee ja sitä kautta One Wayhin. Näihin maanalaisiin reitteihin liittyy mielenkiintoinen historia: kun Hakasalmenkatu eli nykyinen Keskuskatu haluttiin 1920-luvulla jatkaa Pohjois-Esplanadille saakka, Stockmann luopui osasta tonttiaan. Mutta maanalainen tontin osa jäi yhteisellä sopimuksella Stockmannin käyttöön.\n\n\nLähteet: \nDamsten, Birger: Kauppahuone Stockmann : viidenkahdeksatta vuoden vaiheet 1862-1937 (Stockmann, 1937)\nFinnilä, Anna: Stockmann suuri tavaratalo (Helsingin kaupunginmuseo, 1993)\nFrosterus, Sigurd: Tavaratalo Stockmann (1931)\nKortelainen, Anna: Päivä naisten paratiisissa (WSOY, 2005)\nPuhelinkeskustelu Stockmann-konsernin viestintäosaston edustajan kanssa.\n\nKaikissa lähteinä käytetyissä julkaisuissa on mielenkiintoista vanhaa kuva-aineistoa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kertokaa-vahan-stockmannin-helsingin-tavaratalon-historiasta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6399>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:45:13+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p184>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaukolämpötunneli "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:37:11.671+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:48:45.6+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p49750 , koko:p32588 , koko:p33704 , koko:p36439 , koko:p18578 ;
        poi:description  "Kaukolämpötunneli rakennettiin vuosina 1978-1980. Se alkaa Länsi-Mustasaaren pohjoisosasta, entisestä öljyvarastoluolasta ja jatkuu Särkän saaren alitse Kaivopuistoon, missä se nousee ylös puiston länsireunassa olevan kallioleikkauksen kohdalla.\n\nTunnelin pituu son n. 1300 m, leveys ja korkeus n. 4 m, suurin syvyys merenpinnasta on 64 m. Tunnelissa kulkevat Suomenlinnan kaukolämpö-, vesijohto- ja viemäriputket sekä sähkö- ja puhelinkaapelit.\n\nTunnelin suunnittelijana oli Maa ja Vesi oy.\n\nVuosina 1991-92 korvattiin Suomenlinnan päässä ollut kierreporras ajoluiskalla, joten tunnelia voidaan käyttää myös hälytysajoneuvoliikenteeseen.\n\nLiisa Eerikäinen 1995"@fi ;
        poi:history      "Kaukolämpötunneli rakennettiin vuosina 1978-1980. Se alkaa Länsi-Mustasaaren pohjoisosasta, entisestä öljyvarastoluolasta ja jatkuu Särkän saaren alitse Kaivopuistoon, missä se nousee ylös puiston länsireunassa olevan kallioleikkauksen kohdalla.\n\nTunnelin pituu son n. 1300 m, leveys ja korkeus n. 4 m, suurin syvyys merenpinnasta on 64 m. Tunnelissa kulkevat Suomenlinnan kaukolämpö-, vesijohto- ja viemäriputket sekä sähkö- ja puhelinkaapelit.\n\nTunnelin suunnittelijana oli Maa ja Vesi oy.\n\nVuosina 1991-92 korvattiin Suomenlinnan päässä ollut kierreporras ajoluiskalla, joten tunnelia voidaan käyttää myös hälytysajoneuvoliikenteeseen.\n\nLiisa Eerikäinen 1995"@fi ;
        poi:poiType      poio:tunneli ;
        wgs84:lat        "60.14880998410132" ;
        wgs84:long       "24.974677038192794" .

rky:p605  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.371804520,25.575975898 63.372361017,25.576899344 63.372135194,25.577510048 63.371535002,25.576857599 63.371804520,25.575975898" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k601 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Heinäjoen silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7974>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Porvoonkatu 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1901654522469" ;
        wgs84:long        "24.9472477936308" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7974" .

[ dcterms:description  "Kirjan kuvituksena on Aimo Kanervan laskujen taakse luonnostelemia näkemyksiä Kosmoksen asiakkaista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3033> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7423>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8688>
        dcterms:modified  "2010-02-08T14:04:35+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa kerrotaan kahden Helsingin poliisilaitoksen konstaapelin surmasta lokakuussa 1997 aamuöisellä Tehtaankadulla. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3423> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8522>
] .

rky:p865  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joensuun luterilainen tiilikirkko ja ortodoksinen puukirkko muodostavat kaupungin hengellistä elämää kuvastavan kulttuurihistoriallisen akseliparin. Luterilainen kirkko sijaitsee neljän koivurivin reunustaman, ruutukaava-alueen halki kulkevan Kirkkokadun eteläpäässä, Pielisjokeen rajautuvalla avoimella Louhelan mäellä. Kirkkokadun pohjoispäässä on Pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetty ortodoksinen kirkko.\n\nJugendpiirteitä omaava uusgoottilainen tiilikirkko on rungoltaan leveä. Sisääntulopäässä on epäsymmetrisesti sijoitettu korkea torni, pitkillä sivuilla poikkipäätysarjat. Suuri-ikkunainen kirkkosali on kolmilaivainen ja holvattu tähtiholveilla. Ruoteiden ja holvivaippojen maalauksien ornamentteina on maalarimestari A. Grönroosin tekemiä puulajien lehvästöaiheita. Kiinteä sisustus, saarnatuoli, penkistöt, lehterikaiteet ja valaisimet ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet. Ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun on maalannut arkkitehti Ilmari Launis 1910. Seurakunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1952 kuori-ikkunoihin lahjoitettiin taiteilija Antti Salmenlinnan piirtämät lasimaalaukset.\n \nOrtodoksinen kirkko on muodoltaan länsitornillinen erivartinen ristikirkko. Alttarihuone on viisitaitteinen. Ristikeskusta korostaa matala kahdeksankulmainen sipulikupolinen keskustorni. Länsitorni on keskustornin tavoin monikulmainen ja sipulikupoliin päättyvä. Räystäiden ja ikkunoiden vuorilautojen puuleikkaukset ja pylväiden kannattavat avokuistit korostavat kirkon koristeellista ulkoarkkitehtuuria. Valkoiseksi maalatun ja ornamenteiltaan kullatun ikonostaasin pyhät kuvat ovat peräisin Pietarista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.607274236,29.763520537 62.606921972,29.765242378 62.605603392,29.764188170 62.605766503,29.763413604 62.595279848,29.753744991 62.594953640,29.755353283 62.593690611,29.754055727 62.594396793,29.750422723 62.595659673,29.751601390 62.595361064,29.753209388 62.605847765,29.762818042 62.606011294,29.762281243 62.607274236,29.763520537" ;
        poi:history       "Joensuun luterilainen seurakunta kuului vuoteen 1857 Liperin ja sen jälkeen Kontiolahden emäseurakuntaan. Ortodoksinen seurakunta on perustettu Taipaleen ja Ilomantsin seurakuntien osista 1893.\r\n\r\nKirkkokatu sai sijaintinsa asemakaavassa 1867. Luterilaisen kirkon rakennushanke käynnistyi 1896. Paikkana oli jo kaupungin 1848 laaditussa asemakaavassa kirkolle varattu tontti. Kirkon piirustukset tilattiin arkkitehti Josef Stenbäckiltä. Peruskivi laskettiin 1901 ja kirkko valmistui kaksi vuotta myöhemmin.\r\n\r\nOrtodoksinen kirkko rakennettiin hiippakunta-arkkitehti G. I. Karpovin piirustusten mukaan 1886-1887. Rakennushanketta ajoivat joidenkin Joensuun kauppiaiden ohella lähiseutujen ortodoksitalolliset. Pyhä Synodi Pietarissa avusti rakentamista huomattavalla lahjoituksella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4053" ;
        skos:prefLabel    "Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1225>
        dcterms:modified  "2009-10-01T15:28:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8330>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:55+0300" .

[ dcterms:description  "Kaivopuistossa Solveig rakastelee ensimmäisen kerran ensirakkautensa, Jussin, kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2474> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8425>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Italian kulttuuri-instituutti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vuorimiehenkatu 11 B " ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1605738850091" ;
        wgs84:long           "24.9521039028416" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8425" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5921>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lionel Hampton Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Lionel Hamptonin orkesteri vieraili Helsingissä muistini mukaan 1953. Orkesterissa oli paljon \"suuria jazzmiehiä\", jotka myöhemmin tekivät isoa uraa omiin nimiin. Kysyisinkin Hamptonin orkesterin miehitystä silloisessa Helsingin vierailussa? Muistit vuoden aivan oikein. Paavo Einiön elämäkerran Jammaten! (LampLiteLtd, 2005) mukaan Hamptonin orkesteriin kuuluivat Suomen keikalla ainakin seuraavat artistit:\n\nTrumpetissa Clifford Brown, Art Farmer ja Quincy Jones, pasuunassa Jimmy Cleveland ja Buster Cooper, saksofonissa Gigi Gryce ja Anthony Ortega, pianossa George Wallington, rummuissa Alan Dawson, sähköbassossa (!) Monk Montgomery sekä laulajana Annie Ross.\n\nSamalla Euroopan kiertueella piipahdettiin muun muassa Hollannissa. Siellä kokoonpanoon tiedetään kuuluneen nämä taiturit:\n\nTrumpetti: Quincy Jones, Walter Williams, Clifford Brown, Eddie Mullens, Art Farmer\nPasuuna: James Cleveland, Al Hayse, George Cooper\nSaksofoni: Clifford Scott, Clifford Solomon, Anthony Ortego, Oscar Estelle, Eddie Pazant (Robert Plater)\nKitara: Billy Mackel\nSähköbasso: WM Montgomery\nPiano: George Wallington\nRummut: Alan Dawson, Curley Hammer\nSolistit: Annie Ross, Sonny Parker\nVibrafoni, piano, rummut ja laulu: Lionel Hampton\n\nKuva yhtyeestä Hollannissa samana vuonna: http://www.lionelhampton.nl/imageER0.JPG\nMyös Gigi Grycen on mainittu soittaneen alttosaksofonia vuoden 1953 yhtyeessä Euroopan kiertueella.\n\nAikamoinen porukka siis. Ylen Elävässä arkistossa voit käydä tiiramassa yhtyeen purkautumista lentokoneesta Suomen kamaralle: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=2&a=144\n\nLähteenä myös http://www.jazzpoparkisto.net/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lionel-hamptonin-yhtyeen-kokoonpano-helsingissa-vuonna-1953" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9139>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:54:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6396>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Köydenpunojankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1632475630432" ;
        wgs84:long        "24.9256063120531" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6396" .

[ dcterms:description  "Häpeäpaalu, josta  Vicke Pettersson kertoo artikkelissaan Kaksi tarinaa vanhoilta ajoilta, oli  suunnilleen Runeberginkadun ja Eteläisen rautatiekadun kulmassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5173> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8590>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8685>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Envall, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/envall-markku" .

rky:p1064  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.455842466,24.850349046 60.455612023,24.853713800 60.453985075,24.854611917 60.452144465,24.852136357 60.453951446,24.847759517 60.454437085,24.847419801 60.455736704,24.848508829 60.455842466,24.850349046" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k543 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Myllysilta)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9399>
        dcterms:modified  "2010-09-03T11:16:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6895>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:07+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kävelimme Tarkk'ampujan kadun toiseen päähän, kunnes näin punatiilisen kerrostalon seinässä matkustajakoti Lahjan lähes huomaamattoman kyltin. Katselin ikkunoiden haalistuneita verhoja, jotka olivat ehkä joskus olleet vihreät. Lasit olivat pimeät ja pesemättömät, eikä niiden takana näkynyt liikettä, varjoakaan.\n    Avasin alaoven ja nousimme portaat ylös pieneen vastaanottoaulaan.\"" ;
  dcterms:description            "Nimetön päähenkilö ja Magda etsivät Magdan ex-miestä, Paul Roux'ta, Matkustajakoti Lahjasta, joka on sijoitettu Tarkk'ampujankatu 2:een." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9452> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9451>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9041>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i595>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Kamelilla Pitäjänmäkeen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i594> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9266> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kamelilla-pitajanmakeen" .

rky:p1658  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla.\n\nTalvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina. Kesäkylät sijoittuvat ylemmäs tunturialueille.\n\nNykyisen Enontekiön saamelaisasutus sijoittuu Tornion Lapin vanhojen siitojen eli Rounalan, Suonttavaaran ja Peltojärven lapinkylien alueelle.\n\nNäkkälän kylä sijaisee pienen Näkkäläjärven pohjoisrannalla laajojen erämaiden keskellä. Maisemiltaan vaikuttavassa ympäristössä sijaitsevan kylän rakennuskanta koostuu pienikokoisesta, vapaasti saamelaisen rakentamistradition mukaan sijoitetusta rakennuskannasta. Kylän eteläosassa Näkkäläjärven länsirannalla on Näkkälän seitakivi.\n\nNäkkälästä lähtee Pöyrisjärvelle noin 15 km mittainen polkutie.  Lähellä Norjan rajaa sijaitsevan Pöyrisjärven eteläpuolella, pienen lammen rannalla on vanha saamelaisten kesäkylä, joka harmaine rakennuksineen muodostaa yhtenäisenä säilyneen kokonaisuuden. Alue on käytössä edelleen, se on Näkkälän paliskunnan Jauristunturin itäkyläläisten aluetta.\n\nKalkujärvi on vanha Maggojen ja Näkkäläjärven sukujen kesäasuinpaikka, jossa on asuttu ja paimennettu poroja 1900-luvun alusta asti. Nykyisin se on Jauristunturin itäkyläläisten kausiasuinpaikka, jossa asutaan kevättalvella paimennusaikana. Syystalvella siellä asutaan ettoaikana eli kun kootaan poroja. Asuintupia on 9, aittoja 12.  Kylän ympäristössä on paljon vanhoja kota- ja asuinsijoja sekä lypsy-ja merkitysniemiä. Ensimmäiset tuparakennukset ovat 1920-luvulta.\n\nPöyrisjärven kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.598688181,23.596437911 68.595152900,23.588834334 68.594268195,23.584500086 68.593790101,23.575316785 68.594409724,23.571391952 68.595531949,23.567336949 68.597681845,23.563177343 68.599132534,23.561891114 68.601156815,23.560144093 68.603482150,23.564577702 68.605058253,23.568487853 68.606605213,23.571923886 68.607393300,23.575316761 68.607552712,23.579337776 68.607218121,23.583913163 68.606833832,23.588921909 68.605429218,23.592488487 68.603539114,23.595117036 68.600936463,23.597108113 68.598688181,23.596437911" ;
        poi:history       "Suomen läntisellä saamelaisalueella poronhoitoon perustuva  saamelaisasutus keskittyi Itä-Enontekiön mäntymetsävyöhykkeelle sekä Könkämäenon - Muonionjoen varrelle. Enontekiön tunturialueiden saamelaisasutuksen muuttoasutusjärjestelmää säätelivät poronhoidon mukaiset vuotuiskiertotarpeet.\r\n\r\nKun Suomen suuriruhtinaskunnan ja Norjan valtakunnan väliset rajat sulkeutuivat 1852, joutuivat jutaavat saamelaiset valitsemaan, minkä valtion asukkaiksi he asettuivat. Rajojen sulkeutumisen jälkeen Pöyrisjärvi toimi paimentolaissaamelaisten kesäasuinpaikkana ja talvisin siirryttiin porojen kanssa outamaille Hetan ja Näkkälän kylän lähistöille. Kalkujärven kylä vakiintui kesäpaikaksi 1900-luvun alussa. Kesäkylät olivat myös hillastuksen ja syyskalastuksen tukikohtia. Pöyrisjärven käytön huippu ajoittui 1910-1940-luvuille, jolloin alueella kävi myös suomalaisia talollisia sesonkikalastusmatkoillaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5213" ;
        skos:prefLabel    "Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät, Näkkälän talvikylä (Näkkälä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9136>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Steinseifer"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9136" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6632>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Capitol"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Capitol" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.16860898532" ;
        wgs84:long           "24.9388007984608" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6632" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7346>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8921>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Reikä maailmassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1734> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8921" .

rky:p1300  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.306081146,30.140187909 64.310942838,30.102212635 64.315383102,30.060634912 64.318694002,30.044237009 64.323430906,30.037285603 64.325908040,30.043222863 64.323223228,30.080063244 64.319585777,30.103489610 64.318687966,30.114325572 64.323196908,30.118885713 64.322732069,30.141370900 64.321807498,30.144442542 64.316151830,30.143460952 64.309988810,30.141305788 64.306081146,30.140187909" ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1302" ;
        skos:prefLabel    "Tervanpolton muistomerkit (Iso-Palonen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6892>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Virtanen, Hannu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/virtanen-hannu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9396>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Sisäministeriö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kirkkokatu 12" , "Sisäasiainministeriö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9421> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7276> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.intermin.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.1704635657076" ;
        wgs84:long           "24.9551575004679" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sis-ministeri" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9635>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:38:00+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7191> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_144>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1615469~S9*fin> .

rky:p1560  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.\n\nHämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.\n\nHämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle. \n\nTurun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on  pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta. \n\nTarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.\n\nTammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisee vain Kuivajärven eteläpäässä oleva Portaan kylä. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin. \n\nLopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla. \n\nRengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla.  Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.\n\nRengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä.  Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. \n\nLiedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen \"Mustila-Porras-Kaukolanharju\". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.586280425,22.737623084 60.586320433,22.737679916 60.586557894,22.737925271 60.587083398,22.739019400 60.586930249,22.740369353 60.586298916,22.743643833 60.585817789,22.743939962 60.585437950,22.743823780 60.584484671,22.741622620 60.583946501,22.740131261 60.583706961,22.739797220 60.578946842,22.744114450 60.577829585,22.744460703 60.577156735,22.741824212 60.577210923,22.739424352 60.576993847,22.738256849 60.576577624,22.737514048 60.576539563,22.736322807 60.576721029,22.734836472 60.577108401,22.733655491 60.577878129,22.732158001 60.583819504,22.737688329 60.584210696,22.737138123 60.585300461,22.738490045 60.585577344,22.738453507 60.585807190,22.737459137 60.586235907,22.737568794 60.586280425,22.737623084" ;
        poi:history       "Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556. \r\n\r\nHämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.\r\n\r\nHistoriallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k838 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:muinaisjaannos , poio:kirkkorakennus , poio:kyla , poio:talonpoikaistalo , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118" ;
        skos:prefLabel    "Hämeen Härkätie (Tarvasjoen kirkko)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Huoltoasemalla oli meneillään rivakka leipomistuokio. Hannes leipoi kuumeisesti nimikkopulliaan, ja Arttu huiski sokeria niiden päälle. Molemmat nauttivat silmin nähden työstään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2808> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8856>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2550>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Talvio, Maila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7351> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/talvio-maila" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7343>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Leppänen, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7343" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Seurasin Niemeläistä tänne uudelle salille Helsinginkadulle. Pieni tämä oli, mutta samassa talossa oli uimahalli ja sinne pääsi samaan hintaan. Lyömätön etu.' (s. 12)" ;
  dcterms:description            "Pirkko vaihtaa salia Samin perässä Urheilutalolle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9799> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9804>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8057>
        dcterms:modified  "2009-12-28T12:11:22+0300" .

rky:p234  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin. Hollolan pitäjänkeskuksen kirkolliset, hallinnolliset ja kaupalliset rakennukset muodostavat poikkeuksellisen edustavan ja hyvin säilyneen perinteisen kirkonkylämiljöön.\n\nHollolan Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko sijaitsee Vesijärven Kirkonlahden rannalla, rautakaudelta varhaiskeskiajalle käytössä olleen Kapatuosian linnavuoren juurella. Kirkon lähiympäristöön kuuluvat keltaiseksi maalattu komea empiretapuli, ikiaikaisella paikallaan sijaitseva kirkkoherranpappila, Nyström-Penttilä-Petrelius arkkitehtitoimiston suunnittelema kansallisromanttinen kunnantupa ja vanhan maantien varren kyläasutus sekä hieman kauempana itäpuolella oleva Pyhäniemen kartanomiljöö. Kirkon ja kartanon välinen kulttuurimaisema on tasaista viljelyaukeaa. Hollolan kirkko ja pitäjänkeskus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta  Kastari - Hatsina - Kutajoki -maisema-aluetta.\n\nHarmaakivestä rakennetun kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilikoristelu on poikkeuksellisen runsas. Runkohuoneessa on Hämeen kirkoille tyypilliset suuret  nurkkakivet. Asehuoneen päädyssä on ulkoinen saarnastuoli. Kirkkosali on kaksilaivainen ja viisitraveinen. Holvit ovat ns. rengasholveja, ts. tähtiholvin ruoteiden yhtymäkohdassa on pyörylät. Kirkkosalin primitiiviset maalaukset keskittyvät ruoteisiin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi hautakappelia ovat kuuluneet Boucht- ja Ammond-suvuille.\n\nKellotapuli on rakennettu 1829-1831 arkkitehti C.L. Engelin suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen.\n\nKirkon luona sijaitseva jyrkkälappeinen kunnantupa lienee ainoita säilyneitä varhaisen kunnallishallinnon tarpeisiin tehtyjä uudisrakennuksia Suomen maaseudulla.\n\nKirkkoherranpappila on jo keskiajalta periytyvällä paikalla kirkon ja Vesijärven välissä. Vuonna 1813 rakennetun pappilan ulkoasu on pääosin peräisin 1850-luvulta. Sisätilat on uudistettu 1992.\n\nVanhan, hiekkapintaisen raitin varrella ovat kaupparakennus (1930-l) sekä lukkarin (1880-l) ja apteekkarin (1860-l) talot. \n\nPäijänteen Kirkonselkään pistävän niemen tyvessä oleva Pyhäniemen kartanon puinen kaksikerroksinen päärakennus on rungoltaan 1820-luvulta nykyisen ulkoasun juontaessa vuoden 1907 korjauksesta (A.W. Stenfors). Pihapiiriä rajaava suuri sivurakennus on 1880-luvulta (A. Nordberg). Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa puistokuja kirkon suuntaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.051144502,25.431145699 61.052039474,25.428972177 61.052904521,25.428965539 61.055559111,25.429138982 61.056505602,25.430391235 61.056534424,25.432702085 61.055375332,25.433914689 61.054190637,25.433439140 61.053989411,25.434070942 61.053818788,25.434679228 61.053202130,25.434442947 61.053204561,25.437442087 61.052382272,25.437582637 61.051691463,25.436517058 61.050637790,25.437601788 61.049652604,25.439229410 61.048967505,25.437050974 61.048503924,25.437473496 61.047851108,25.436936744 61.047695787,25.435789645 61.047963822,25.435467928 61.047460999,25.432669789 61.048427821,25.430913472 61.049247103,25.428500883 61.051144502,25.431145699" ;
        poi:history       "Päijänteen Kirkonselän lukuisat kivi-, pronssi- ja rautakauden asuinpaikat, linnamäki sekä keskiajan kirkko ja kylät kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista. \r\n\r\nHollola on itäisen Hämeen vanhin seurakunta ja lienee perustettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkon 1400-luvulle ajoittuvista rakennusvaiheista sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Itse kirkko ja sen holvaus kuuluvat rakennusvaiheeseen, joka on ajoitettu tapahtuneeksi vuosien 1475-1485 välisenä aikana. Kirkossa tehtiin 1934-1935 arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema restaurointi, joka kuuluu Suomen parhaisiin.\r\n\r\nKeskiajalla perustetusta pappilasta muodostettiin kuninkaankartano Kustaa Vaasan aikana. \r\n\r\nKirkon luona sijainneen pitäjäntuvan perinteitä jatkava kunnantupa valmistui 1902. \r\n\r\nPyhäniemen kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun loppupuolella kahdesta ratsutilasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k098 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:kellotapuli , poio:hallintorakennus , poio:linnoitus , poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:tie , poio:muinaisjaannos , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=284" ;
        skos:prefLabel    "Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5648>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Maailman rauha -patsas" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olen kiinnostunut Hakaniemessä olevan Maailman rauha -patsaan teknisistä tiedoista. Paljonko se painaa? Mistä metalliseoksesta se on valmistettu? Myös teoksen syntyhistoria kiinnostaa. Kymmenen nyrkkiin puristettua kättä rauhanpatsaassa on aika erikoinen ratkaisu. Siltasaaressa, Hakaniemen rannassa olevan Maailman rauha -patsaan tekijä on venäläinen Oleg Kirjuhin. Tämä Moskovan kaupungin Helsingille lahjoittama patsas paljastettiin tammikuussa 1990. Veistos on pronssia ja jalustan kanssa se on 6,5 metriä korkea. Teos kuljetettiin osina Helsinkiin, missä patsaan veistäjä hitsasi sen kokoon. Painosta ei löytynyt tietoja.\n\nVeistoksen aiheena on eri mantereiden asukkaat, jotka kannattavat lehvin koristettua maapalloa rauhan puolesta järjestetyssä mielenosoituksessa, nyrkit tanassa rauhan puolesta. Paljastustilaisuudessa kaupunginjohtaja Ilaskivi tulkitsi veistosta näin: \"Se tulkitsee etsintää, rauhan ja ystävyyden kaipuuta sekä sen tavoittamisessa tarvittavaa päättäväisyyttä. Se on voimakas ja puhutteleva, mutta myös keskustelua aihettanut työ\" Patsas on vuosien mittaan herättänyt paljon arvostelua, sitä on pidetty aggressiivisena pysähtyneisyyden ajan ja myöhäisbrezhneviläisyyden ilmentymänä. Rakennuslautakunta myönsi patsaalle pystytysluvan äänin 6-3.\n\nPatsas piti paljastaa jo vuonna 1984. Helsinki ja Moskova olivat sopineet jo vuonna 1983 antavansa toisilleen ystävyyskaupunkisuhdettaan kuvaavat veistokset. Moskova tarjosi Helsingille aluksi Leninin patsasta, josta Helsinki kieltäytyi. Moskova sai Helsingiltä Antti Neuvosen veistoksen Kansojen ystävyys.\n\nLähde:\nHelsingin Sanomat 15.1.1990" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7016> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/olen-kiinnostunut-hakaniemessa-olevan-maailmanrau" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p147>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ruokalaparakki"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:47:21.877+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:51:57.74+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34436 ;
        poi:description  "Keittiö- ja ruokalaparakki C 96 pystytettiin lähelle Suomenlinnan työsiirtolan toimistorakennusta vuonna 1972. Peltikattoisen pystylaudoitetun parakin suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Keittiön ja ruokalan lisäksi talossa oli emännän huone, keittiöapulaisen huone, kylmiöt ja varastot.\n\nVuoden 1976 laajennuksessa lisättiin eteläseinälle tilat henkilökunnan ruokailua ja ruoan esivalmistusta varten. Kirkkaan vaaleansininen talo maalattiin punamullan sävyisellä öljymaalilla kesällä 1993 ja sisäänkäyntien kohdalle rakennettiin viistopylväiset katokset.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Keittiö- ja ruokalaparakki C 96 pystytettiin lähelle Suomenlinnan työsiirtolan toimistorakennusta vuonna 1972. Peltikattoisen pystylaudoitetun parakin suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Keittiön ja ruokalan lisäksi talossa oli emännän huone, keittiöapulaisen huone, kylmiöt ja varastot.\n\nVuoden 1976 laajennuksessa lisättiin eteläseinälle tilat henkilökunnan ruokailua ja ruoan esivalmistusta varten. Kirkkaan vaaleansininen talo maalattiin punamullan sävyisellä öljymaalilla kesällä 1993 ja sisäänkäyntien kohdalle rakennettiin viistopylväiset katokset.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      <http://linkedgeodata.org/vocabulary#food_court> ;
        wgs84:lat        "60.14475112993645" ;
        wgs84:long       "24.991435480117843" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3858>
        dcterms:modified  "2010-12-01T22:00:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7842>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2692>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1577455~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577457~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577458~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577462~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1869062~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7937>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Kurri, Jari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7937" .

rky:p494  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "59.803653851,22.906312021 59.805437078,22.904060864 59.807272638,22.905512199 59.807221061,22.908345703 59.805950724,22.910367249 59.804427717,22.910374401 59.803653851,22.906312021" ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1187" ;
        skos:prefLabel    "Hauensuolen kalliopiirrosalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1306>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aumasto, Marjaana"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/aumasto-marjaana" .

rky:p828  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ylimuonion kylä on Tornionlaakson pohjoisin ja koko Lapin pohjoisimpia maanviljelyskyliä. Nauhamaisen tienvarsikylän peräpohjalaiset pihapiirit avarassa Muonionjokivarren maisemassa ovat poikkeuksellisesti suureksi osaksi säästyneet Lapin sodan tuhoilta.\n\nYlimuonion kylä sijoittuu nauhamaisema ketjuna Muonionjoen ja sen rannalla olevan tien varrelle. Pääosa kylästä on Utkuvaaran etelärinteellä, mutta kylä jatkuu Utkujärven eteläpuolelle Nulusniemelle. Vanha tie kulkee kylän eteläreunaa, minne on keskittynyt kylän kantatilojen vanha, peräpohjalainen rakennuskanta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.016503015,23.523199287 68.018916841,23.502393370 68.020259572,23.484931064 68.022563225,23.484056428 68.023022165,23.489735917 68.025886005,23.503280794 68.024654176,23.517782011 68.023824941,23.529210052 68.026712518,23.536681649 68.029583021,23.541602270 68.030911755,23.544291366 68.031960758,23.550335311 68.031817044,23.557152065 68.029138172,23.564430659 68.021840296,23.571373555 68.017179205,23.573592746 68.011773042,23.572102104 68.007491711,23.574999671 68.005008303,23.581758271 68.003731135,23.583049811 68.003239867,23.579304763 68.002725699,23.568853621 68.008405719,23.540217182 68.012327050,23.532712510 68.016503015,23.523199287" ;
        poi:history       "Muonio sai vankan uudisasutuksen Ruotsin Länsipohjan suomalaisesta talonpoikaisväestöstä 1600- ja 1700-lukujen kuluessa. Asutus keskittyi Muonionjokivarteen ja muutamille eräjärville. Muonion kirkonkylä tuhoutui Lapin sodassa kirkkoa lukuunottamatta, mutta Ylimuonion kylä sen sijaan säästyi suurimmaksi osaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k498 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3979" ;
        skos:prefLabel    "Ylimuonion kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_640>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1669779~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kaisa aloitti koulunkäyntinsä Svenska fruntimmerskolanin ensimmäisellä luokalla Bulevardi 18:n sisäpihalla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1681> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6924>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8054>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Klemetinkuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1844986635617" ;
        wgs84:long        "25.0007100814019" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8054" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4309>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1055765~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_3143>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1008440~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Venäläinen kapteeni Ivan Belov ammuttiin Lauttasaaressa marraskuussa 1944." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7863> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6359>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Itäkeskus, kauppakeskus "@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6370> ;
        wgs84:lat         "60.2100891761406" ;
        wgs84:long        "25.07752738849" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6359" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4569>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1651219~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8553>
        dcterms:modified  "2010-02-01T13:18:28+0300" .

rky:p730  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat. Rovaniemellä on Norvajärven rannassa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten lepopaikaksi 1959-1963 rakennettu vaikuttava muistokappeli, jonka hallin alla olevaan kellariin on haudattu 3000 saksalaissotilaan jäännökset. Lätäsenon saksalaiseen asemaan liittyy suomalaisten samanaikainen puolustusasema Enontekiön Markkinassa, joka on myös historiallinen markkina- ja kirkonpaikka. Kilpisjärvellä on toisen maailmansodan aikana rakennettu, tiehallinnon museosillaksi nimeämä Ahdaskurun kiviholvisilta.\n\nNorjaan Jäämeren satamiin johtavan maantien varressa, avoimessa tunturimaastossa sijaitseva Lätäsenon saksalainen asema \"Sturmbock-Stellung\" eli Järämä on saksalaisten rakentama, yhteensä 25 km pitkä linnoitusalue Käsivarren poikki vuodelta 1944. Alueen eteläosan osittain entistetyssä osassa on taistelu-, yhdys- ja juoksuhautaa yhteensä yli 1,2 km sekä 16 korjattua taisteluhaudan erityyppistä ampumapesäkettä (konekivääri ja raskasase) sekä viisi erityyppistä alkuperäisille paikoilleen kunnostettua korsua. \n\nSaksalaisten vahvasti linnoittamaa Järämää vastassa ollut suomalaisten hyödyntämä Markkina muodostavat parin. Niiden välissä oli toisen maailmansodan viimeinen \"asemasotalinja\". Markkinan entinen kirkkomaa on erikoinen suomalaisten toisen maailmasodan sodankäynnin päätöspaikka, vaikka se ei ollutkaan varsinainen taistelupaikka. Kaivannot ovat entisellä kirkkomaalla ja sen edustalla. \n\nSodankylän Tankavaarassa on Petsamoon johtavan entisen Jäämerentien poikki rakennetun saksalaisten \"Schutzwall\"-linjan entistettyjä varustuksia ja korsuja. Linnoitustöiden yhteydessä muutaman kilometrin päähän Jäämerentiestä rakennettu Huuhkajanpäänpaistaman kurun yli kulkeva kenttäsilta on yksi harvoista suuremmista siltakokonaisuuksista, joka on jäänyt sodan loppuvaiheessa räjäyttämättä. Huuhkajanpäänpaistaman ja Jäämerentien välisellä suolla on matalampi arkkusilta.\n\nNorvajärven rannassa on  saksalaisen veteraanijärjestön aloitteesta 1950- ja 1960-luvun taitteessa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten hautapaikaksi rakennettu muistopaikka. Aluetta ympäröi noin metrin korkuinen kiviaita, jonka portista johtaa polku kuusimetsän halki kappelille.  Saksalaisen arkkitehti Otto Kindtin suunnitteleman punagraniittisen mausoleumin eteisaulassa on Ursula Qernerin suunnittelma veistos \"Äiti ja poika\". Päätilassa on kahdeksan kalkkikiviriviä, joihin on kaiverrettu kappelin hallin alle on kerättyjen 3000 saksalaissotilaan tiedot. Hautausmaa-alueella on myös järven selkää vasten näkyvä kookas teräksinen risti. \n\nEnontekiön Ahdaskurun yksiaukkoinen kiviholvisilta (1943) on museosiltojen joukossa tyyppinsä ainoa edustaja. Siltaa ja sen ympäristöä on kunnostettu nykyliikenteen ja matkailukäytön ehdoilla. Silta on otettu Tiehallinnon nimeämäksi museokohteeksi 1983."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.076645989,20.759517554 69.078595386,20.758351445 69.078883242,20.761606160 69.076902736,20.763124817 69.076645989,20.759517554" ;
        poi:history       "Suomen solmittua aselevon Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944 poliitttinen tilanne muuttui. Saksalaiset päättivät strategian muutoksesta, rintama kääntyi Lapin poikki itä-länsisuuntaiseksi. Tavoitteena oli katkaista kulkuyhteydet Jäämerelle Norjan ja Muurmanskin satamiin ja laivastotukikohtiin.\r\n \r\nSaksan 20. Vuoristoarmeija linnoitti puolustusaseman, Lätäsenon saksalainen aseman \"Sturmbock-Stellung\" Käsivarren kapeimpaan kohtaan kesällä 1944.  Alue rakennettiin vuosina 1942-1944 pääosin kallioon louhimalla. Rakentajina olivat saksalaiset rakentajapioneerit, Organisation Todtin siviilirakentajat ja sotavangit. Saksalaisten 7. vuoristodivisioona oli Lätäsenolla asemissa lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945, jolloin alueesta luovuttiin taisteluitta. Suomalaisista varusmiehistä koostuvat joukot olivat asemissa noin 8 km saksalaisista etelään Markkinassa, entisellä kirkon- ja markkinapaikalla, joka oli ollut Länsi-Lapin hallinnollinen ja kirkollinen keskus 1600-luvulta alkaen.\r\n\r\nSaksalaiset rakensivat vetäytymisensä turvaksi Kilpisjärvelle Saanan rinteille ja lähistölle laajat mutta kevytrakenteiset puolustusasemat, jotka he tuhosivat. Tämän sotahistoriallisen kohteet useat jäännökset ovat säilyneet raunioituneina luonnonympäristön osina.\r\n\r\nToinen vetäytymisen edellyttämä puolustus- ja viivytysasema rakennettiin Sodankylän Tankavaaraan Jäämerentien varteen. \r\n\r\nLinnoitustöiden yhteydessä tärkeänä rakennuskohteena olivat myös puolustukselle tarpeelliset poikkitiet Jäämerentiestä itään ja länteen. Tankavaaran itäpuolelle Huuhkajanpäänpaistaman kuruun ja suolle rakennettiin kaksi kenttäsiltaa 1944.\r\n\r\nAhdaskurun silta oli rakennettu jo 1943 Suomen ja Norjan välisen rajan tuntumaan. Kiviholvisillan piti kestää raskasta saksalaisten Barbarossa-suunnitelman mukaista sotilasliikennettä Atlantilta Suomen rintamalle. Sillan suunnitteli ja rakennutti Tie- ja vesirakennushallitus ja sen rakentamiseen osallistuivat myös saksalaiset. Toisen maailmansodan viimeinen aseellinen yhteenotto Suomessa käytiin Kilpisjärven raja-alueella ja Norjaan perääntyvät saksalaiset tuhosivat Kilpisjärventien  mm. siltapaikkojen osalta. Ainoastaan pieni ja huomaamaton Ahdaskurun silta säilyi.\r\n\r\nVuosina 1959-1963 rakennettiin Rovaniemen silloiseen maalaiskuntaan Norvajärven rantaan kappeli Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten sotilaiden hautapaikaksi saksalaisten veteraanijärjestöjen aloitteesta. Vuonna 1964 valmistuneen mausoleumin suunnitteli saksalainen arkkitehti Otto Kindt."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5176" ;
        skos:prefLabel    "Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Ahdaskurun silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8648>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Lastenkodinkatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1661420012385" ;
        wgs84:long        "24.9256517653092" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8648" .

rky:p1027  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhäjoen Kaukon, Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastusperinteestä. Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja vaja-alueita, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle. \n\nPyhäjoella on kolme kalasatamaa, jotka käsittävät useita kymmeniä venevajoja, verkkovajoja ja kala-aittoja. Pyhäjoen suussa on Jokipuojin kalaranta, joen pohjoisrannalla on Kaukon kalalanssi. Liminkaojan varrella Parhalahden kalarannassa on kolmisenkymmentä pientä kalavajaa ja -aittaa. \n\nKylien jakokuntien rakentamat kalasatamat ja venerannat muodostavat pitkin jokivartta levittyviä tiiviitä rakennusryhmiä. Rakennusryhmien sisällä on pieniä aukioita ja kalastukseen liittyviä rakennelmia. Ranta on kylien yhteismaata ja rakennukset kunkin talon omia. Rakennuksia on salvottu hirrestä, osa on lautarakenteisia. Monet on katettu malkapuilla, laudalla tai oljilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.500559743,24.307310100 64.499666853,24.308958347 64.499224526,24.307811095 64.500581282,24.304583568 64.501939800,24.300471458 64.502286693,24.301728289 64.500559743,24.307310100" ;
        poi:history       "Pyhäjoen Kaukon, Jokipuojin ja Parhalahden kalarannat ovat olleet samassa käytössä ikimuistoisista ajoista. Nykyisistä kalamaloista osa rakennettiin 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k625 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1392" ;
        skos:prefLabel    "Pyhäjoen kalarannat (Parhalahti)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6858>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:33:00+0300" .

[ dcterms:description  "Elokuvan - ranskalaisen uuden aallon innoittama - \"inhorealistinen\" jakso kuvattu Katajanokalla, Kruunuvuorenkadulla, makasiinien kupeessa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8830> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

rky:p1287  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan itselleen suunnittelema Tarvaspää on yksi Suomen merkittävimmistä 1900-luvun alun ateljeehuviloista.\n\nTarvaspää sijaitsee Albergan kartanolle kuuluneen Linuddin-niemen korkeimmalla kohdalla Laajalahden rannalla. Tarvaspään kiviseen, linnamaiseen rakennukseen Gallen-Kallela on yhdistänyt vaikutteita keskiaikaisista kivikirkoista, linnoista ja firenzeläisestä loggiasta. Samassa pihapiirissä on myös alunperin Albergan kartanolle 1850-luvulla rakennettu huvila, Villa Linudd, jonka ulkoasu on peräisin 1860-70-luvuilta. Tarvaspäätä ympäröivät korkeat kivipengerrykset. Rannassa on Gallen-Kallelan suunnittelema, osittain rantapenkereeseen kaivettu sauna.\n\nTarvaspäässä toimii Gallen-Kallelan Museo, joka järjestää vaihtuvia taidenäyttelyitä. Näyttelyt tekevät taiteilijan elämäntyötä tunnetuksi sekä nykypäivän että taiteilijan aikalaisten kautta. Gallen-Kallelan toinen ateljeekoti Kalela vuodelta 1895 sijaitsee erämaamaisemassa Ruovedellä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.205761668,24.844547313 60.204718231,24.842086401 60.204835839,24.839167714 60.206312167,24.836695234 60.207108252,24.837286609 60.206758982,24.839230028 60.205761668,24.844547313" ;
        poi:history       "Tarvaspäässä Gallen-Kallela toteutti nuoruutensa unelmaa: \"Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta. Siellä tahtoisin istua yksin hautoen ajatuksiani, viettää muutamia tunteja laboratoriossa sulattimieni ääressä ja muutamia kirjastohuoneessa ja lopun päivästä takoen ja maalaten ja veistäen.\" \r\n\r\nTarvaspään ateljeerakennus rakennettiin 1911-13 Gallen-Kallelan itse laatimien piirustusten mukaisesti paikalle, josta oli esteetön näköala Laajalahdelle. Rakennus oli valmistuessaan moderni; siinä oli keskuslämmitys ja vesijohto, joskin keittiö puuttui kokonaan. Tarvaspäätä olikin jo alun perin kaavailtu museorakennukseksi. Ateljeen lisärakennus ja talon muutostyöt valmistuivat 1930. Tarvaspää avattiin museona 1961.\r\n\r\nSamassa pihapiirissä sijaitseva Albergan kartanolle kuulunut Fiskarstuganin tupa rakennettiin 1850-luvulla. Se laajennettiin Villa Linuddin huvilaksi vuosina 1867-75, jolloin se sai nykyisen nikkarityylisen ulkoasunsa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1361" ;
        skos:prefLabel    "Tarvaspään ateljeehuvila"@fi .

rky:p990  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.592250176,28.411957907 64.593282638,28.416102383 64.592078628,28.417658717 64.592692412,28.421401648 64.591715857,28.423364281 64.590692460,28.422160221 64.590275034,28.420592492 64.590215974,28.418867418 64.591325289,28.414329405 64.591382754,28.414175963 64.592250176,28.411957907" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k697 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Seitenoikea)"@fi .

[ dcterms:description  "Hilkka Högström: Olympiastadionin torni - ylevien ihanteiden ikoni." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7110> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401>
] .

blue_route:s28  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Uimarannan vaja"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p246> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Uimarannan vaja"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9004>
        dcterms:modified  "2010-04-13T13:42:52+0300" .

[ dcterms:description  "Sjöblomit - kirjan toinen avainperhe - asuvat Lauttasaaressa, Tiirasaarentien ja Kyyluodontien kulmatontille rakennetussa tiililinnassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2123> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i558>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Jäähyväiset Konalalle" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i557> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i557> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/jaahyvaiset-konalalle" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"-- Tässä kaupunginosassa on kaunista arkkitehtuuria, kävellään pitkin/ Snellmaninkatua, Suurkirkon kupoli/ näkyy Suomen Pankin ylitse,/minä olen ehkä juovuksissa--\" (s. 27)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1191> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8550>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Somersalmi, Urho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8550" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7309>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:21:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9264>
        dcterms:modified  "2010-06-09T17:17:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6760>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:31:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9359>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tunes, Arthur"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9359" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6855>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Könkkölä, Maija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/konkkola-maija" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1944>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:27:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kannelmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847428/> ;
        wgs84:lat     "60.2402158752372" ;
        wgs84:long    "24.8812055327739" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kannelmaki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7569>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:21+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Asemalle, kellon alle, oman kullan luo." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7889>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_107>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:48:11+0300" .

rky:p1523  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porin Riihikedossa on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen koulualue. Julkiseen rakentamiseen kaavoitetulle alueelle on 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettu kokonaisia katunäkymiä muodostavia, tielinjaan rajautuvia kouluja sekä perusopetukseen että ammatilliseen koulutukseen.\n\nAlueen vanhin koulu on 1912 valmistunut monumentaalinen Cygnaeuksen kansakoulu. Koulun edustan Cygnaeuksen puisto on Puistokadun puistoakselin pääteaukio, toisena päätteenä on Raatihuone ja Raatihuoneenpuisto. Cygnaeuksen puistossa on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin Äestäjä–veistos, joka paljastettiin 1920. Myös koulun sisätiloissa on Cedercreutzin reliefejä. Koulun takana olevaa sisäpihaa reunustaa ruokala 1950-luvulta.\n\nCygnaeuksen puistoaukion laidalla oleva Karhulinna on nykyään Steinerkoulu. Talo on alun perin rakennettu suojeluskunnalle 1928. Sisätilat ovat muuttuneet, mutta suojeluskuntataloille ominainen klassistinen ulkoarkkitehtuuri on säilynyt.\n\n1930-luvun kouluja ovat Cygnaeuksen kansakoulun vieressä Porin suomalaisen yhteislyseon koulu laajennuksineen sekä sen vieressä entinen Tyttöjen ammattikoulu. Yhteislyseon tunnuspiirre on pyöristetty ulkokulma, johon sijoittuu koulun pääporras. \n\nTyttöjen ammattikoulun viereen 1950-luvulla rakennettu laaja Poikien ammattikoulu koostuu nelikerroksisesta keskiosasta, kaksikerroksisista itä- ja länsisiivistä, joita reunustavat pohjoispäässä ja sisäpihalla yksikerroksiset osat. Lisäksi sisäpihalla, Porilaistenkadun varrella sijaitsee entinen valimo ja autonkorjaajalinjan rakennus. Rakennuksen tyypillistä 1950-luvun kouluarkkitehtuuria kuvastavat kahitiiliset ja sokkelistaan liuskekivetyt julkisivut ovat monin osin säilyneet, suurimmat muutokset ovat 1980-90-luvuilta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.480877124,21.794957109 61.478986723,21.791323104 61.479298425,21.789742631 61.480539370,21.790457413 61.480835773,21.788475682 61.482584145,21.789480441 61.482285620,21.792125965 61.481499667,21.791767300 61.481209593,21.794188173 61.480877124,21.794957109" ;
        poi:history       "Cygnaeuksen kansakoulu valmistui Porin silloisen kaava-alueen ulkopuolelle 1912. Cygnaeuksen koulun suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Usko Nyström ja rakennustyöt käynnistettiin 1910. \r\n\r\nArkkitehti Harald Andersin laati kaupungin kasvuun varautuvan Porin yleisasemakaavan 1923. Kaavasta toteutui Porin IX kaupunginosa, jonne rakennettiin Andersinin kaavan mukaan mm. monia julkisia rakennuksia, ennen kaikkea suuri joukko kouluja.\r\n\r\nPorin suojeluskuntatalo Karhulinna vihittiin 1928. Rakennuksen piirsivät arkkitehti Gunnar Wahlroos ja rakennusmestari Hjalmar Siren. Porin seudun Steinerkoulu muutti Karhulinnaan 1999. \r\n\r\nPorin suomalaisen yhteislyseon koulu valmistui 1934 arkkitehti Elsa Arokallion suunnittelemana. Koulua on myöhemmin laajennettu. \r\n\r\nTytöille tarkoitettu Teljän ammattikoulu  (nykyinen Porin palveluopisto) rakennettiin 1936-1938 arkkitehtina Oiva Viljanen. Poikien ammattikoulu (nykyinen Porin palveluopisto) valmistui 1952. 1980-1990-luvuilla rakennuksen keskiosassa ja itäsiivessä toteutettiin mittavia muutostöitä, jotka vaikuttivat myös ulkoasuun. 2005 rakennuksen länsisiiven muutostyö vaikutti myös osan julkisivuihin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4574" ;
        skos:prefLabel    "Riihikedon koulukorttelit (Riihikedon koulukorttelit)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9001>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Snellman, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9001" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9858>
        dcterms:modified  "2012-06-20T11:47:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7211>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2061>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433855~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7306>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Itkonen, T.I."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Itkonen, Toivo Immanuel" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7306" .

rky:p1783  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.059257999,27.532918978 67.056843118,27.562676355 67.055294792,27.568862974 67.053201066,27.572310043 67.051754644,27.569372675 67.050929801,27.567220209 67.046875401,27.562741729 67.046612510,27.558588778 67.047823986,27.549374642 67.048658549,27.542047054 67.050724673,27.539723186 67.053050091,27.535923201 67.056205393,27.532911094 67.057420124,27.529263207 67.060123978,27.516596613 67.061299862,27.512698132 67.062776639,27.510427378 67.067662996,27.507757063 67.068083127,27.516766128 67.061560842,27.520341440 67.059257999,27.532918978" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k583 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:navetta , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:kirkkorakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Saunavaara)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4802>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Rinnastuksia Signe Branderin kuviin Helsingistä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7918> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7275> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7921> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7919> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7088> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7922> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6602> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6729> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4801> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4802" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Karl Lindahlin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7332> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7327>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9261>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Jones, Steve"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9261" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9500>
        dcterms:modified  "2010-12-16T18:03:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1421281~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1421279~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7471>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:06+0300" .

[ dcterms:description  "Oiva Kallio on Puolustuvoimain kemiallisen laitoksen arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8712> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Salmisaaren Salome on 22 ja sekaisin,\nSalmisaaren Salome ou jee, Salmisaaren Salome" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9184> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7020>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7566>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Jonakin päivänä kirjoitan sinusta runon" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7524> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1978> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=43&BibliographyId=26628&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7566" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7805>
        dcterms:modified  "2009-11-18T15:53:44+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tule taas, oi Veersushka kyytiin, ajetaan me retkelle Viikkiin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9321> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5776>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5DF409EC-6582-4E4D-A83E-A330C2DD6811> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9760>
        dcterms:modified  "2011-08-04T11:23:52+0300" .

rky:p457  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rääkkylän kirkko on on Intendentinkonttorissa suunniteltu ja tunnetun kirkonrakentaja Tolpon toteuttama sekä laajan maisema-alueen kiintopiste. Kirkonmäeltä avautuu etelään laaja vaaramaisema. \n\nPuinen ristikirkko edustaa samaa kirkkotyyppiä kuin Ruokolahden kirkko. Tasavartisen sisäviisteisen ristikirkon keskustasta kohoaa kookas kahdeksankulmainen kupoli. Länsiristin päähän liittyy suippohuippuinen korkea torni. Kirkkosalissa kiertää keskikupolia kannattavien pylväiden varaan rakennettu lehterikerros. Kirkolle ominaisia arkkitehtuuriyksityiskohtia ovat kanneloitujen pylväiden ja seinäpilasterien komeat komposita-tyyliset puusta veistetyt kapiteelit.\n\nKirkkoa ympäröi hautausmaa. Maisemaan liittyvät Kirkkotien varrella olevat Kauppalan ja Männikön tilojen pihapiirit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.315196701,29.611667881 62.315289201,29.611165583 62.315530850,29.610625281 62.318031555,29.611773394 62.317616068,29.615564444 62.316952459,29.621808377 62.316481481,29.622545279 62.314766028,29.621617865 62.315021715,29.620964118 62.315559461,29.618880642 62.315052674,29.619002396 62.314613877,29.618670840 62.313869090,29.617879089 62.314890450,29.612802015 62.315048939,29.612267249 62.315196701,29.611667881" ;
        poi:history       "Rääkkylä erotettiin Kiteen kappeliksi 1691 Oravilahti-nimisenä ja se itsenäistyi 1857. Seurakunnan edellinen, Heikki Hägerin johdolla 1793 rakennettu ristikirkko paloi salaman sytyttämänä 1837. Nykyinen kirkko rakennettiin Intendentinkonttorin piirustuksen mukaan rakennusmestari Theodor Johan Tolpon johdolla 1849-1850. Kirkkosalin nykyasu seinä- ja holvilaudoituksineen on arkkitehti Ilmari Launiksen tekemästä korjauksesta vuodelta 1915."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k707 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2015" ;
        skos:prefLabel    "Rääkkylän kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9855>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Eerikinkatu 40"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Abrahaminkatu 13" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/642" , "http://asunnot.oikotie.fi/talo/41703/eerikinkatu-40-helsinki" ;
        wgs84:lat            "60.164705835167" ;
        wgs84:long           "24.9289833528059" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/eerikinkatu-40" .

koko:p33720  dc:created  "2012-05-29T12:15:54.881+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T12:15:54.977+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "grass"@en , "heinä"@fi , "hö"@sv .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p74>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Tykistön laboratorio"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:23:20.178+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:48:17.406+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p1224 , koko:p36235 , koko:p37175 ;
        poi:description  "Empiretyylinen tykistön laboratorio rakennettiin vuonna 1837, vaikka ensimmäiset piirustukset ovat jo vuodelta 1834. Toteutuspiirustuksissa julkisivu yksinkertaistui, attika lisättiin katolle ja lakikivet ikkunoiden yltä jätettiin pois. Rapatussa talossa oli nurkkarustikoinnit. Pohjakaava oli samanlainen kuin tykistölaboratorioissa yleensä niin kauan kuin mustaa ruutia käytettiin eli kaksi huonetta sijoitettuina poikittaisen keskikäytävän kummallekin puolelle. Joka huoneessa oli 4 isoa ikkunaa työskentelyn mahdollistamiseksi. Ulko-ovet olivat talon pitkillä sivuilla, oven sivuilla oli ikkunat. Keskiaulasta johtivat portaat ullakolle. 1846 rakennus toimi linnoitusjoukkojen ammuslaboratoriona.\n\nVuonna 1855 suunniteltiin suojakatosta pommituksen varalle ja ikkunoiden pienentämistä ampuma-aukoiksi. 1860- ja 70-luvuilla tehtiin normaalia huoltokorjausta, muurattiin uuneja, paikkarapattiin seiniä ja korjattiin ikkunoita ja ovia. Attika purettiin ja neljäsosa katosta pellitettiin uudelleen. Kaksi eteiseen johtanutta ovea suljettiin, toiset ulkoportaat purettiin ja lattioita korjattiin. Vuonna 1875 taloon sijoitettiin Viaporin lennätinkomennuskunnan luokkahuoneet koneineen, varastot ja akut sekä dynamokone sähkövalaistusta varten. 1907 uusittiin lattiat täytepohjia myöten ja taloon majoitettiin linnoitustykistön miehistöä ja varastoitiin erikoiskalustoa.\n\nSotavankileirin aikana 1918-19 rakennus toimi puusepän ja suutarin verstaina. Myöhemmin talo otettiin asuinkäyttöön. Vuonna 1971 toteutetun peruskorjauksen jälkeen talo oli jonkin aikaa Suomenlinnan työsiirtolan henkilökunnan asuntoina: eteläpää apulaisjohtajalla ja pohjoispääty keittiöhenkilökunnalla. Keskiosassa oli valvontahenkilökunnan sosiaalitilat. Työsiirtola-alueen uudelleenjärjestämisen jälkeen noin vuodesta 1980 rakennus on ollut vankien monitoimitilana.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 99\nRakennusnumero vuonna 1927 C I 12\nLähteet:\nMV SL VIK C 1091-1110.\nVA VSA 14555 17044 15783.\nKuva:\nMV SL VIK C 1094, 14.12.1834. Alkuperäinen pohja, leikkaus ja julkisivu. "@fi ;
        poi:history      "Empiretyylinen tykistön laboratorio rakennettiin vuonna 1837, vaikka ensimmäiset piirustukset ovat jo vuodelta 1834. Toteutuspiirustuksissa julkisivu yksinkertaistui, attika lisättiin katolle ja lakikivet ikkunoiden yltä jätettiin pois. Rapatussa talossa oli nurkkarustikoinnit. Pohjakaava oli samanlainen kuin tykistölaboratorioissa yleensä niin kauan kuin mustaa ruutia käytettiin eli kaksi huonetta sijoitettuina poikittaisen keskikäytävän kummallekin puolelle. Joka huoneessa oli 4 isoa ikkunaa työskentelyn mahdollistamiseksi. Ulko-ovet olivat talon pitkillä sivuilla, oven sivuilla oli ikkunat. Keskiaulasta johtivat portaat ullakolle. 1846 rakennus toimi linnoitusjoukkojen ammuslaboratoriona.\n\nVuonna 1855 suunniteltiin suojakatosta pommituksen varalle ja ikkunoiden pienentämistä ampuma-aukoiksi. 1860- ja 70-luvuilla tehtiin normaalia huoltokorjausta, muurattiin uuneja, paikkarapattiin seiniä ja korjattiin ikkunoita ja ovia. Attika purettiin ja neljäsosa katosta pellitettiin uudelleen. Kaksi eteiseen johtanutta ovea suljettiin, toiset ulkoportaat purettiin ja lattioita korjattiin. Vuonna 1875 taloon sijoitettiin Viaporin lennätinkomennuskunnan luokkahuoneet koneineen, varastot ja akut sekä dynamokone sähkövalaistusta varten. 1907 uusittiin lattiat täytepohjia myöten ja taloon majoitettiin linnoitustykistön miehistöä ja varastoitiin erikoiskalustoa.\n\nSotavankileirin aikana 1918-19 rakennus toimi puusepän ja suutarin verstaina. Myöhemmin talo otettiin asuinkäyttöön. Vuonna 1971 toteutetun peruskorjauksen jälkeen talo oli jonkin aikaa Suomenlinnan työsiirtolan henkilökunnan asuntoina: eteläpää apulaisjohtajalla ja pohjoispääty keittiöhenkilökunnalla. Keskiosassa oli valvontahenkilökunnan sosiaalitilat. Työsiirtola-alueen uudelleenjärjestämisen jälkeen noin vuodesta 1980 rakennus on ollut vankien monitoimitilana.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 99\nRakennusnumero vuonna 1927 C I 12\nLähteet:\nMV SL VIK C 1091-1110.\nVA VSA 14555 17044 15783.\nKuva:\nMV SL VIK C 1094, 14.12.1834. Alkuperäinen pohja, leikkaus ja julkisivu. "@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.144297147993086" ;
        wgs84:long       "24.991628599166916" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Se kiusaaminen alkoi ala-asteella ja se paheni kai vuosi vuodelta, ehkä mentiin joskus liian pitkälle niin, no Henkka häipyi Helsinkiin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i461> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8017>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kivenhakkaajankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1610702947244" ;
        wgs84:long        "24.9363656200489" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8017" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7244> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6227>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=EB4CD39F-9058-48C7-96AC-0131F87CACA0> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1077>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1621757~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1452231~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3484>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Rikospaikka:  Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7775> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7663> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7662> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3484" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Lähemmäs päästyäni näen Ebeneserin, dysfasia-lasten koulun, edessä miehen. - - Koulu toimii kauniissa kellanvaaleassa jugendtalossa, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Katua ja pihaa erottaa takorauta-aita, jota pitkin kipuaa vanha köynnös, jonkin sortin muratti, kuuran koristamana.' (s. 59)" ;
  dcterms:description            "Kari Vaara joutuu ikävään pattitilanteeseen Ebeneser-koulussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9588> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_863>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1657420~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8182>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:45:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Meritullinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1728274524568" ;
        wgs84:long        "24.958879898558" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7802" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8277>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Paha maa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8274> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8278> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8275> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8276> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8279> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8244> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8277" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8516>
        dcterms:modified  "2010-01-26T17:51:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5773>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Taidesäätiön ovet hukassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olivatko nykyisen Meritan Taidesäätiön upeat ovet hukassa silloin kun tila toimi kahvilana 1970-luvulla? Muistikuvani mukaan ovet löydettiin jostain maaseudulta huonossa kunnossa. Muistit aivan oikein. Kysyin asiaa Taidesäätiö Meritasta ja sain seuraavan vastauksen:\n\nKun Nordean edeltäjäpankki, Suomen Yhdyspankki vuokrasi Aleksi 36:n ulkopuolisille vuonna 1936, siirrettiin rakennuksen ulko-ovet jossain vaiheessa Sipooseen Söderkullan kartanoon. Siirron ajankohdasta ja tekijästä ei minulla ole tietoa. Vuonna 1975 pankki päätti ottaa Aleksi 36:n jälleen omaan käyttöönsä. Pankki lähetti tuolloin Sipoon kunnalle, joka omisti Söderkullan kartanon, pyynnön ovien saamisesta takaisin alkuperäiselle paikalle. Kunta pohti asiaa runsaan vuoden ajan. Lopuksi ovet palautettiin Aleksanterinkadun rakennukseen. Ovet olivat kuitenkin melko huonossa kunnossa, ja niitä jouduttiin osittain rakentamaan uudestaan.\n\nTaidesäätiön sivut:\nhttp://www.artmerita.org/kokoelmat.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9307> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/olivatko-taidesaatio-meritan-ovet-joskus-hukassa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6487>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:29+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p272>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Soittokunnantalon vaja "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:17:19.547+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:28:14.514+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37645 ;
        poi:description  "Puurakenteinen vaja rakennettiin Soittokunnan talon C 76 peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1981 ­asukkaiden varastoksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nro 943593."@fi ;
        poi:history      "Puurakenteinen vaja rakennettiin Soittokunnan talon C 76 peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1981 ­asukkaiden varastoksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nro 943593."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.145562940848" ;
        wgs84:long       "24.989203882217453" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i11>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Tali"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2117505383319" ;
        wgs84:long    "24.8556889519671" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tali" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8776>
        dcterms:modified  "2010-03-02T15:12:22+0300" .

[ dcterms:description  "Luku 17: Joulukirkko köyhille. Pelastusarmeijan Temppeli, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7433>
] .

rky:p953  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.946912653,28.178991271 64.947325525,28.182906928 64.945464119,28.184395297 64.945027535,28.180362598 64.946912653,28.178991271" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k620 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Paasikoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6224>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Humikkala, Untamala ja Lupaja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Itä-Helsingissä on Humikkalantie, Untamalantie ja Lupajantie. Humikkala lienee jonkinlainen muinainen hautapaikka? Mutta mitä ovat Untamala ja varsinkin Lupaja? Nuo kaikki nimet ovat ns. ryhmänimiä. Ne ovat kaikki muinaislinnoja ja -löytöpaikkoja). Untamala on vanhemman rautakauden kalmistolöytöpaikka Laitilassa. Untalamalantien aikaisempi nimi oli Mellunkyläntie. Humikkala on rautakautinen löytöpaikka Maskussa. Humikkalantie oli myös aikaisemmin Mellunkyläntietä. Lupaja taas on vanhemman rautakauden löytöpaikka Perniössä.\n\nLähteet:\nHelsingin kadunnimet. 2.korj. p. [Helsingin kaupunki], 1992\nHelsingin kadunnimet. 3 [Helsingin kaupunki], 1999" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8462> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8461> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8460> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/humikkala-untamala-ja-lupaja" .

[ dcterms:description  "Seppo Hiltusen antikvariaatti vuodesta 1985" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3099> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6456>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8513>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Punavuoren kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1618707814331" ;
        wgs84:long        "24.930778170456" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8513" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9227>
        dcterms:modified  "2010-06-07T16:41:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6484>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kanniston leipomo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6483> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8464> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1592304078001" ;
        wgs84:long        "24.9364547834011" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kanniston-leipomo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6723>
        dcterms:modified  "2010-02-04T13:14:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1573>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:45:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319851~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319852~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1817245~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7198>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4694>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1021135~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6818>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Ulvilantie 29"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        wgs84:lat         "60.2075455504651" ;
        wgs84:long        "24.8769503913587" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ulvilantie-29" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8773>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tanner, Riikka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8773" .

rky:p1152  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Littoisten verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä tekstiilitehtaista. Alue on harkitun rakennustoiminnan tuloksena syntynyt arkkitehtonisesti korkeatasoinen teollisuusyhdyskunta, jonka suunnittelijoina on ollut maamme nimekkäimpiä arkkitehtejä. Se on ominaispiirteensä hyvin säilyttänyt esimerkki suljetusta yhdyskunnasta, joka tarjosi jäsenilleen kaikki palvelut ja toimintamahdollisuudet, joista myöhemmin yhteiskunta tuli vastaamaan. Kotimäki työväen asuinalueena kuuluu 1920-luvun parhaimmistoon niin suunnittelultaan, viihtyisyydeltään kuin säilyneisyydeltään.\n\nLittoisten entisen verkatehtaan aluetta hallitsevat punatiiliset tuotantorakennukset. Näistä vanhin on 1820-luvulta pääosan ollessa 1800-luvun loppupuolelta ja 1920-luvulta. Alueella on myös 1850-luvulla rakennettu, arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema kahdeksankulmainen konttori- ja asuinrakennus. Verkatehtaan vanhat tilat on pääosin muutettu asuinkäyttöön. Tuotantorakennuksiin liittyy laaja 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettu työväen asuntoalue, jolla sijaitsee myös tehdasyhteisön kirkkona oleva entinen kirjasto- ja lukusalirakennus, kerhotilana toimiva entinen työväen yhteiskeittiö ja asuinkäyttöön kunnostettu tehtaankoulu. Tehtaanjohtajan asuintalo ns. Schnittin linna sijaitsee mäellä tehtaan eteläpuolella. Asuinrakennuksen piirustukset ovat hampurilaisen arkkitehtitoimisto J. Schwartzin käsialaa. Niemessä tehdasalueen luoteispuolella on tehtaan teknillisen johtajan asuintalo.\n\n1920-luvulla rakennettu Kotimäki-niminen yhtenäinen ja tiivis, puistomainen työväen asuinalue muodostuu arkkitehti Bertel Jungin laatimien tyyppipiirustusten mukaan rakennetuista satulakattoisista ja lautavuoratuista omakotitaloista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.448071908,22.402882853 60.448403876,22.402549408 60.448131564,22.400394562 60.448303264,22.399639150 60.450955465,22.401262619 60.451162811,22.401186855 60.451343507,22.400056863 60.451533439,22.398128315 60.452034198,22.397189827 60.452421118,22.396607519 60.452784421,22.396753876 60.453143900,22.397494007 60.453163561,22.398298993 60.453030445,22.399158514 60.452794226,22.400112820 60.452465813,22.401430747 60.452229982,22.402617982 60.452505707,22.405193019 60.451973786,22.405571745 60.451842525,22.404601365 60.450641807,22.405217685 60.450184688,22.405419002 60.448710432,22.406345083 60.448071908,22.402882853" ;
        poi:history       "Littoisten verkatehtaan vanhin teollisuusrakennus rakennettiin 1824 Littoistenjärven rantaan. Kolmikerroksisessa rakennuksessa oli sekä asuinhuoneita että työsaleja. Rakennusta muutettiin 1850-luvulla arkkitehti G. Th. Chiewitzin laatimien piirustusten mukaan. Tehdaskorttelin luoteisosan tuotantosiivet valmistuivat 1923 arkkitehti Valter Jungin suunnittelemana. Arkkitehti Bertel Jung laati 1920-luvulla tehdasalueen vieressä sijaitsevan Kotimäen työväenasuinalueen vapaamuotoisen kaavan ja tyyppitalosuunnitelmat.\r\n\r\nTehtaan toiminta Littoisissa loppui 1968 ja tehtaan tiloja on otettu asuin- ja liikekäyttöön vuodesta 1995 lähtien."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k423 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1761" ;
        skos:prefLabel    "Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mascaraa löi ripsiin, Yrjönkulmaa kohti lähti hipsiin.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i866> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7635>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6983>
        dcterms:modified  "2009-10-01T14:33:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9487>
        dcterms:modified  "2010-12-02T12:21:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2142>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Paellaa ja piruja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2139> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/paellaa-ja-piruja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i423>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki, kaunis kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i422> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8802> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-kaunis-kaupunki" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Helsinki on oudon tuttu, sillä ravintoloilla on samat nimet kuin Berliinissä tai missä tahansa muualla. --- Astelen Adloniin. Se on vaatimattomampi kuin Berliinin tai Pariisin Adlon, mutta Adlon yhtä kaikki. Suoristan pikkutakkiani eteisessä. Täällä eivät naiset pääse yksin ravintolaan, mutta minä olenkin Francesco Wolf.\" (s. 236)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9081> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8402>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2024>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:27:20+0300" .

rky:p1746  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Östersundomin kartano kuuluu Suomenlahden rannikolla sijaitseviin 1600-luvulla muodostettuin kartanoihin, jonka talouskeskus koostuu monipuolisesta, ajallisesti kerroksisesta,  hyvin säilyneestä rakennuskannasta. Östersundomin kartanoympäristöön kuuluvat pieni 1700-luvun kirkko ja Villa Björkudden, kirjailija Zacharias Topeliuksen vanhuudenkoti.\n\nMaisemallisesti hallitsevalla paikalla, kuusiaidan suojassa oleva,  kartanon päärakennus on peräisin 1870-luvulta. Rakennuksen eklektiseen ulkoasuun on liitetty tyylimääritelmä \"englantilainen\". Osa kartanon talouskeskuksen  monipuolisesta rakennuskannasta on peräisin 1700-luvulta ja osa 1800-luvun puolesta välistä. Harmaakivinavetan vanhimmat osat ovat 1700-luvun lopulta, tiilestä muuratut viljamakasiini, viinapolttimo ja paja 1840-luvulta. Olennaisimmilta osiltaan kartanomiljöö on esimerkki 1800-luvun jälkipuolen rakentamistavasta. Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema, suuri kalkkitiilinen tallirakennus on rakennettu 1923. Östersundomin kartanon talouskeskus ja peltoaukea ovat nykyään Porvoon moottoritien ja Vanhan Porvoontien välissä ja sen viljelymaisemaa suunnitellaan rakentamiskäyttöön.\n\nÖstersundomin puinen kappelikirkko meren rannassa kartanon lounaispuolella on päädyistään viistetty pitkäkirkko, jonka runkohuoneeseen liittyy koillisessa sakaristo ja länsipäädyssä eteishuone. Kirkkosalin kattaa särmikäs puuholvaus. 1700-luvun puolivälin kirkon nykyinen ulkoasu on peräisin 1800-luvun lopusta. Kirkkoa ympäröi kiviaidan rajaama hautausmaa.\n\nÖstersundomin kartanon kaakkoispuolella merenrannassa on Villa Björkudden, kirjailija, professori Zacharias Topeliuksen vanhuudenkoti. Kaksikerroksisen, hirsirakenteisen päärakennuksen lisäksi rakennuskokonaisuuteen kuuluu nk. Fågelbo (1882), renkitupa (1880), leivintupa ja jääkellari, riihi, luuva, lato ja laituri."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.248986968,25.189373351 60.248710244,25.189507386 60.248653072,25.188917236 60.248770420,25.188396564 60.248964916,25.187278446 60.249685251,25.187001258 60.249854096,25.188811409 60.249426995,25.189204078 60.248986968,25.189373351" ;
        poi:history       "Östersundom on ollut Sipoon vanhimpia kyliä, se mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1347.\r\n\r\nItäsalmen kylä läänitettiin 1624 ratsumestari Henrik von Hofvenille ja 9 autiotilaa yhdistettiin säteriksi, joka muodosti alun Östersundomin kartanolle. 1683 reduktiossa muodostettiin Karlsvik-niminen kaksinkertainen säteriratsutila. Venäläiset joukot tuhosivat kartanon kokonaan isonvihan aikana 1713.\r\n\r\nÖstersundomin eli Karlvikin kartanosta muodostui 1700- ja 1800-luvuilla yksi Sipoon huomattavimmista kartanoista. Kartanon rakennuskanta uusittiin 1780- ja 1790-luvuilla. Osa tästä rakennuskannasta, mm. harmaakivinavetta, jonka vanhin osa on vuodelta 1785, on säilynyt. 1800-luvun alkuvuosina kartanolla oli oma pelikorttitehdas muutaman vuoden ajan. \r\n\r\nÖstersundomin kartano siirtyi 1870 agronomi Georg Borgströmille, joka kehitti kartanosta mallitilan. Kartanon pellot salaojitettiin jo varhain, tila oli uranuurtaja monien lajikkeiden viljelyssä ja rakennuskantaa uusittiin. Nykyinen kertaustyylinen, pystyhirsirakenteinen päärakennus valmistui 1878. Sen suunnitteli omistajan lanko arkkitehti Theodor Decker, Sipoon tiilikirkon suunnittelija.\r\n\r\nKartanon kaakkoispuolella meren rannassa sijaitsevan Villa Björkuddenin suunnitteli arkkitehti Wilhelm Linsén 1856-¨1858 pysyväksi asunnoksi leski Antoinette Lindforsille. Professori, kirjailija Zacharias (Sakari) Topelius osti huvilan 1879 vanhuudenkodikseen.\r\n\r\nÖstersundomin kappeli rakennettiin 1754 Sipoon saariston ja rannikon asukkaiden tarpeisiin. Rakennusta korjattiin 1895 ja 1961."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus , poio:navetta , poio:huvila , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1544" ;
        skos:prefLabel    "Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9224>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Tervasaaren valssi " ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9223> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i527> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i527> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9224" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6720>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lehto-Sinisalo, Päivikki "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lehto-sinisalo-paivikki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4691>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Topelius, Zacharias"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Topelius, Sakari" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7371> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7054> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/topelius-zacharias" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Karhupuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.183917758701" ;
        wgs84:long        "24.9523244260599" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7195" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7434>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Otavantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1582827029391" ;
        wgs84:long        "24.8801037769134" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7529" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6980>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Lähetysmuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kumbukumbu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1605650030346" ;
        wgs84:long           "24.9517077306374" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lahetysmuseo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5739>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=469C7FC9-66E1-4E47-8E2A-91E21C88B646> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9484>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Marttahotelli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1635828743617" ;
        wgs84:long        "24.9396084502399" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/marttahotelli" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9723>
        dcterms:modified  "2011-07-29T15:43:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7694>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9818>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Maan alla : vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-1944 " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6568> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9817> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9816> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9818" .

<http://example/upload-base/#metadescription_232>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1347925~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1768750~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7789>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Velodromi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin Velodromi" , "pyöräilystadion" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i49> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat            "60.2024912298782" ;
        wgs84:long           "24.9428072423895" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7789" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p37>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurikomppanian vaja"@fi ;
        dc:created       "2012-05-23T12:09:06.097+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T11:54:53.479+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 ;
        poi:description  "Kurikomppanian A 3 pihalla oleva pieni vaja on 1960-luvulla kulkenut Maijan vajan -nimellä. Tiedossa ei ole, kenen Maijan mukaan vaja on kastettu. Myös vajan tarkka rakennusvuosi on epäselvä. Vuonna 1992 vajasta purettiin lähinnä taloa oleva osa ja loppupätkä korjattiin asuinhuoneistojen varastoksi Kurikomppanian peruskorjauksen yhteydessä. Vuorilaudoitus korjattiin vaihtamalla lahot laudat ja vaja maalattiin pellavaöljymaalilla tummanruskeaksi."@fi ;
        poi:history      "Kurikomppanian A 3 pihalla oleva pieni vaja on 1960-luvulla kulkenut Maijan vajan -nimellä. Tiedossa ei ole, kenen Maijan mukaan vaja on kastettu. Myös vajan tarkka rakennusvuosi on epäselvä. Vuonna 1992 vajasta purettiin lähinnä taloa oleva osa ja loppupätkä korjattiin asuinhuoneistojen varastoksi Kurikomppanian peruskorjauksen yhteydessä. Vuorilaudoitus korjattiin vaihtamalla lahot laudat ja vaja maalattiin pellavaöljymaalilla tummanruskeaksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero A 3 a\n\nLähteet:\n\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14095351146663" ;
        wgs84:long       "24.988860559463546" .

blue_route:c32  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s33 ;
        :source       blue_route:s32 .

<http://example/upload-base/#metadescription_5999>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=80942370-4893-42ED-A9A3-5EAF1A84F302> .

<http://example/upload-base/#metadescription_492>
        dcterms:modified  "2010-06-04T16:26:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sisäänkäyntejä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7432> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7094> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7433> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7434> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6835> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7430> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7431" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8145>
        dcterms:modified  "2009-12-29T11:50:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5641>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CBCCFF32-0A5C-47AB-9CF2-CE02D665B88B> .

rky:p322  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pitkäniemen mielisairaalan rakentaminen on ollut yksi valtion suurisuuntaisimmista rakennushankkeista 1800-luvun viimeisinä vuosina. Sairaalaympäristö on säilynyt alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta vähäistä lisärakentamista.\n\nNokianvirran rantojen ohella Pitkäniemi on ollut yksi seudun pisimpään asutuista alueista. Pitkäniemen paviljonkityyppinen sairaala on 1800-luvun lopulla Pyhäjärveen pistävälle niemelle rakennettu laaja, toistakymmentä rakennusta käsittävä mielisairaala. Sairaalan pihaan johtaa peltoaukean ympäröimä koivukuja ja sairaalan rakennukset sijoittuvat niemelle sisäänajotien molemmin puolin. Alueen keskipisteenä on hallintorakennus, jonka ympärille sairaalapaviljongit sekä asuin- ja talousrakennukset ryhmittyvät. Matalat katetut käytävät yhdistävät valkoiseksi rapattuja kaksi- ja kolmikerroksisia tiilirakennuksia. \n\nSairaalan ympäristö on istutettu puistoksi, missä on kiveyksin reunustettuja ulkoilureittejä sekä sairaalarakennusten pohjoispuolella kauppapuutarha. Sairaalan nyt jo käytöstä poistunut hautausmaa sijaitsee etäämpänä Nokian ja Tampereen välisen maantien luoteispuolella. Sairaalan maatila viljelyksineen ja laitumineen on lopetettu ja vuokrattu ulkopuolisille. Sairaala toimii edelleen psykiatrisena sairaalana ja sen runsaslajinen puisto liittyy edelleen hoitomenetelmiin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.483517411,23.566519097 61.484728338,23.574914954 61.485767755,23.579423058 61.484657581,23.585489897 61.483848510,23.586065866 61.481945262,23.586575326 61.479929059,23.586313476 61.477894545,23.587009225 61.476777644,23.584212389 61.476295986,23.575366476 61.476709029,23.573803107 61.479267886,23.572742012 61.479505718,23.567495242 61.483517411,23.566519097" ;
        poi:history       "Harjun jakokuntaan kuuluneessa Pitkäniemen kylässä oli 1500-luvulla neljä tilaa, jotka joutuivat 1600-luvulla todennäköisesti verorästien vuoksi kruunulle. Ruotujakolaitoksen aikana Pitkäniemi oli Ylä-Satakunnan komppanian kornetin puustelli. \r\n\r\nTälle valtion omistamalle maalle rakennettiin 1896-1900 koko Länsi-Suomea palveleva Pitkäniemen keskuslaitos mielenvikaisia varten. Aikaisemmin perustettuja mielisairaaloita olivat Seilin hospitaali (1623-1962), Lapinlahti Helsingissä (1841-), Niuvanniemi Kuopiossa (1885-) ja Kupittaan mielisairaala Turussa (1892-). \r\n\r\nPitkäniemen rakennushankkeen suunnitelman laativat Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1894-1895 arkkitehdit S. Gripenberg, M. Schjerfbeck ja E.A. Kranck, asiantuntijoina olivat Lapinlahden sairaalan johtaja Saelan ja Pitkäniemen ensimmäinen ylilääkäri Emil Houghberg. Sairaala suunniteltiin Euroopassa yleistymässä olleen paviljonkisairaalatyypin mukaan. \r\n\r\nMielisairasasetuksessa 1889 mielisairaus ymmärrettiin sairaudeksi ja käsite houruinhoito hylättiin. Sairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat mielisairaalan sijoittamista maaseudulle, jossa potilaita varten voitiin järjestää enemmän tilaa. Muita ajan näkökulmia oli mahdollisuus maanviljelyyn, lisäksi paikka oli hyvin vesi- ja rautatieyhteyksien varrella. Sairaalalle hankittiin oma höyrylaiva 1900. \r\n\r\nOleskelun rauhallisessa ympäristössä ja sopivan työskentelyn ulkoilmassa katsottiin vaikuttavan tervehdyttävästi mielitautien kulkuun. Sairaalan puisto perustettiin pian rakennusten valmistumisen jälkeen. Pellot olivat 1980-luvun lopulle saakka sairaalan omassa maanviljelyskäytössä. Myöhemmin niistä on huolehtinut sopimusviljelijä. Potilaiden työpanos oli maatilan töissä merkittävä aina 1960-luvulle saakka, jolloin lehmistä luovuttiin. \r\n\r\nSairaalan hautausmaa sijaitsee vanhan maantien varressa ja se oli käytössä aina 1960-luvulle saakka. Hautausmaan ympäristössä on I maailmansodan aikaisia juoksuhautoja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k536 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1955" ;
        skos:prefLabel    "Pitkäniemen sairaala"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_3329>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1662755~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p235>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ammusvarasto / Patteri 4 E1"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T08:56:49.635+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:41:20.446+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36872 , koko:p33844 ;
        poi:description  "Ammusvarasto rakennettiin nk. väliaikaisen maapatterin eli patteri 4:n yhteyteen vuonna 1869. Ennen sen rakentamista purettiin samalta paikalta puinen ammusvarasto. Vuonna 1878 kellarin alkuperäinen sinkkipeltikatto purettiin ja kellari peitettiin maalla. 1889 maapeitettä korjattiin ja kellariin rakennettiin vedenpoisto-oja.\n\nSuomalaisella kaudella entinen ammusvarasto on ollut käytössä varastokellarina.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuosina 1918-1928 E 23\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK E E 24,30-35, 155-157"@fi ;
        poi:history      "Ammusvarasto rakennettiin nk. väliaikaisen maapatterin eli patteri 4:n yhteyteen vuonna 1869. Ennen sen rakentamista purettiin samalta paikalta puinen ammusvarasto. Vuonna 1878 kellarin alkuperäinen sinkkipeltikatto purettiin ja kellari peitettiin maalla. 1889 maapeitettä korjattiin ja kellariin rakennettiin vedenpoisto-oja.\n\nSuomalaisella kaudella entinen ammusvarasto on ollut käytössä varastokellarina.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuosina 1918-1928 E 23\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK E E 24,30-35, 155-157"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.14687675025701" ;
        wgs84:long       "24.97726268768315" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7691>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Yrjönkatu 27"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Torppa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1683399129296" ;
        wgs84:long           "24.9374497720491" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7691" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7930>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:39:39+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Osa Malmin mustalaisasutuksesta oli poikkeuksellisen vanhaa. Jo 1930-luvulla muutamia mustalaisperheitä asui Malminraitin tuntumassa omissa taloissaan, mutta sodan jälkeisen asuntopulan ja siirtomustalaisten myötä tilanne muuttui. Vanhat malmilaiset romanit todennäköisesti myivät talonsa ja muuttivat muualle ja tilalle tulivat varattomat siirtomustalaiset. ... 1980-luvulle tultaessa mustalaisasutus oli kadonnut Malmilta, jonka ulkoinen kuva alkoi voimakkaasti muuttua sen jälkeen kun Helsinkiin liittymisen yhteydessä asetettu rakennuskielto 1970-luvun lopulla oli purettu. Lähellä keskustaa hyvien liikenneyhteyksien päässä oli äkkiä tarjolla tonttimaata, joka houkutteli seudulle rakennusyrittäjiä ja omakoti- ja rivitaloasumisesta kiinnostunutta keskiluokkaa. Puheenparressa \"Malmin mustalaiset\" ovat kuitenkin sitkeästi voimissaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1060>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Valse de Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1059> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8363> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/valse-de-helsinki" .

rky:p582  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mikkelin tarkka-ampujakasarmien alueella on säilynyt alkuperäinen asemakaavallinen muoto sekä rakennuskantaa. Tarkka-ampujakasarmi on Mikkelin entisen kasarmialueen vanhin ja parhaiten säilynyt osa. \n\nTarkka-ampujakasarmi sijaitsee hiekkakankaalla keskustan lounaisreunalla. Puiset yksikerroksiset empirerakennukset toteutettiin paviljonkiperiaatetta noudattaen kuten Vaasan ja Oulun tarkka-ampujakasarmitkin. Rakennusten lisäksi kasarmialueella on hoidettu puisto. \n\nVarsinaiset yksikerroksiset kasarmirakennukset on sijoitettu pareittain vastatusten kasarmialueen keskelle niin, että ne muodostavat kaksi neliömäistä sisäpiha-aluetta. Näiden välinen alue on alun alkaenkin istutettu puistoksi. Talousrakennukset, entinen varushuone, leipomo ja päällystön asuinrakennukset sekä erilaiset varastorakennukset ja päävartio on sijoitettu rajaamaan kasarmialuetta sivustoilta. \n\nKasarmin sairaala-alue sijaitsee miehistökasarmien muodostaman akselin päätteenä. Siitä on jäljellä vain Välskärin talo ja Aliupseeriklubin rakennus. Kasarmin porttia vastapäätä on sotilaskodiksi rakennettu klassistinen puutalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.682505905,27.259967211 61.682817399,27.261645381 61.683247953,27.261268342 61.683414920,27.262195968 61.682969896,27.262581912 61.683324449,27.264299458 61.682000742,27.265371564 61.681140992,27.266200755 61.680902116,27.266449716 61.680520074,27.266797627 61.680111135,27.264719984 61.679545519,27.262422947 61.680651756,27.261523163 61.682505905,27.259967211" ;
        poi:history       "Vuonna 1878 säädetyn asevelvollisuuslain mukaan maahan perustettiin kahdeksan tarkka-ampujapataljoonaa. Ne sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Niistä kuudes oli Mikkelin Tarkk`ampuja Pataljoona. Lisäksi lääniin perustettiin neljä reservikomppaniaa, joiden sijoituspaikoiksi tulivat Savonlinna, Mikkeli, Mäntyharju ja Taavetti.\r\n\r\nKaupunki lahjoitti 1879 tarkka-ampujakasarmeja varten varuskunta-alueen rakennustonteiksi ja harjoituskentäksi. Kasarmit suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti August Boman. Ensimmäiset alokkaat voitiin sijoittaa uusiin kasarmeihin 1881. Pataljoona käsitti neljä komppaniaa, joista jokaisella oli oma kasarmirakennuksensa. Kasarmialueen eteläpuolella oli varuskunnan sairaala-alue, jossa on säilynyt vain Kommendantintalo, entinen Välskärien talo. Sairaala-aluetta täydennettiin 1894 rakentamalla Aliupseeriklubi, jota jatkettiin juhlasalisiivellä 1940-luvulla. \r\n\r\nPataljoonan miehistö oli miltei yksinomaan savolaisia. Vahvuus oli suurimmillaan 1881, jolloin pataljoonassa oli 20 upseeria, 530 aliupseeria sekä miestä. Suomen kansallisen sotaväen hajotusmääräyksen jälkeen pataljoona kokoontui viimeiseen katselmukseensa 1901.\r\n\r\nVarsinaiseksi venäläiseksi varuskuntakaupungiksi Mikkeli tuli 1902, jolloin venäläinen joukko-osasto 5. Suomenmaalainen Tarkka-ampujarykmentti saapui Mikkelin varuskuntaan. Venäläisen varuskunnan aikana vanhempien kasarmien länsipuolelle, harjoituskentän ympäristöön rakennettiin lisää puu- ja tiilirakenteisia kasarmirakennuksia. Linnanmäelle valmistui 1907 varuskuntaa varten kreikkalaiskatolinen kirkko. Rykmentti lähti syksyllä 1914 Venäjän länsirintamalle. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli Mikkelin varuskuntaan sijoitettu venäläisiä joukko-osastoja, jotka täydentämistä ja toipumista varten viipyivät Mikkelissä. \r\n\r\nItsenäistymisen jälkeen rakennukset siirtyivät Suomen armeijan käyttöön. Suomalaisten aikana varuskunnan täydennysrakentaminen jatkui aina 1950-luvulle saakka. Rakennusten varuskuntakäyttö päättyi 1967, jonka jälkeen aluetta ja rakennuskantaa muutettiin asuin-, virasto- ja koulukäyttöön. Harjoituskentästä säilyi noin kolmasosa venäläisaikana rakennettujen tiilirakennusten ja uudempien virasto- ja koulurakennusten keskellä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1427" ;
        skos:prefLabel    "Mikkelin tarkka-ampujakasarmit"@fi .

koko:p32365  dc:created  "2012-05-24T11:24:33.091+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T11:24:33.189+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "restaurants"@en , "ravintolat"@fi , "restauranger"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_8739>
        dcterms:modified  "2010-02-18T11:40:47+0300" .

rky:p916  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hankoniemi lähisaarineen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti tärkeä alue. Suomenlahdelle pistävällä niemellä on sotahistoriallisia muistomerkkejä, linnoituksia ja puolustusjärjestelmiä 1790-luvulta, 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekä 1910-luvulta. Viimeisimmän linnoitusvaiheen rakennelmat liittyvät neuvostoliittolaisten 1940-1941 vuokratukikohtaan ja suomalaisten vastaaviin puolustusjärjestelyihin. \n\nGustavsvärnin, Gustav Adolfin ja Meijerfeltin saarilinnoitukset ovat osa ruotsalaista 1700-luvun lopun merilinnoitusketjua. Venäläiset ovat rakentaneet saarille 1800-luvun alussa ja 1850-luvulla linnoituslaitteita, jotka ovat Krimin sotaan 1854 liittyneiden räjäytysten jälkeen olleet harmaakiviraunioina. Parhaiten säilyneet linnoituslaitteet ovat Gustavsvärnissä, jossa 1700-luvun linnoitusraunion muurien sisäpuolella yhdessä puisen radiomajakan kanssa on myös betonista paikalla valettu majakka sylinterimäisine loistotorneineen. \n\nMantereella oleva Harparskog-linja on puolestaan suomalaisten Neuvostoliitolla ollutta aluetta vastaan rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja ja se erottuu yhä hyvin maastossa. Linja kulkee niemen poikki Skogbyn sahalta Skogbyn entisen rautaruukin läheisyyteen ja rakentuu betonisista korsuista, konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudoista ja kivisistä panssariesteistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.805951242,22.967466843 59.806149638,22.965377135 59.809051981,22.964387394 59.809656165,22.965363027 59.809170400,22.970350426 59.807815984,22.971008058 59.805951242,22.967466843" ;
        poi:history       "Hankoniemeen, meriliikenteen solmukohtaan, tehtiin turvalaitteita jo varhain. Niemen kärkeen rakennettiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa joidenkin tykkien kenttälinnoite. Brunerskärin skanssi lienee sijainnut Tulliniemellä, jonka eteläisin kohta tunnettiin tuohon aikaan Skansholmenin nimellä. \r\n\r\nJonas Månzonin merikirja vuodelta 1644 mainitsee Hangon sisääntuloväylällä Eldskärin, joka sai nykyisen nimensä Gustavsvärn (Kustaanvarustus) 1700-luvun loppupuolella. Kolmelle saarelle, Gustavsvärn, Gustav Adolf ja Meijerfeldt, rakennettiin merilinnoitus osana Ruotsin merilinnoitusketjua. Gustavsvärnille ja Gustaf Adolfille rakennettiin bastionijärjestelmään perustuneet, ulko- ja saaristoväylän sulkemiseen sekä kaupungin sataman suojaamiseen tarkoitetut linnoitukset. Pienempiä varustuksia rakennettiin Meijerfeldtin saarelle. Ensimmäinen kantalinnoitussuunnitelma valmistui 1792. Töihin ryhdyttiin Kustaa III:n sodan aikana 1789. Tuolloin rakennetut kenttälinnoitukset korvattiin 1790-luvulla rakennetuilla, majuri G.H. von Kiertingin hahmottelemilla, mutta varsinaisesti kapteeni Carl Nycanderin suunnittelemilla linnoituksilla. Nycanderin suunnitelmia ei kuitenkaan viety päätökseen, vaan työt jäivät kesken. \r\n\r\nVenäläiset jatkoivat saarilla ruotsalaisten käynnistämiä  linnoitustöitä 1808-1809 ja uudestaan Krimin sodan alla 1850-luvulla. Itämaisen sodan aikana linnoitus puolustautui 1854 onnistuneesti englantilais-ranskalaista laivasto-osastoa vastaan. Siitä huolimatta Venäjän sodanjohto räjäytti kolmen saaren linnoituslaitteet elokuussa 1854, minkä jälkeen ne ovat olleet raunioina. \r\n\r\nVenäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn laajan merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Preussin mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Suomenlahden suun pohjoisrannikolle rakennettiin ulompi asema, jonka linnakkeet ovat paitsi Russarössä, myös Utössä ja Örössä.\r\n\r\nHankoniemen neuvostotukikohdasta sovittiin Moskovan rauhassa 13.3.1940. Koska tukikohdan päätoimintasuunta oli merelle, varustettiin mm. Russarötä. Saarille ja niemen etelärannalle rakennettiin kantalinnoitettuja, betoni- ja kivirakenteisia asemia. Puistovuoren niemen pesäkkeet sisältyvät kohteeseen Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue.\r\n\r\nSuomalaiset käynnistivät heti Moskovan sopimuksen jälkeen kantalinnoitetun pääpuolustuslinjan eli ns. Harparskog-linjan rakentamisen, työt tehtiin 1940-1941. Kantalinnoitteet eivät kokonaisuudessaan valmistuneet, mutta mantereella työt saatiin tyydyttävään vaiheeseen ennen taisteluiden alkamista. Neuvostoliitto rakensi Harparskog-linjan vastapainoksi länsipuolelle kenttälinnoitteita, jotka hahmottuvat edelleen maastossa. Joulukuussa 1941 Hanko luovutettiin takaisin Suomelle ja virallisesti palautus sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:poiType       poio:majakka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1196" ;
        skos:prefLabel    "Hankoniemen sotahistorian kohteet (Gustav Adolf)"@fi .

[ dcterms:description  "Tennistähti ja terroristi-novelli sijoittuu Rikhardinkadun kirjastoon." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1307> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4158>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Helsinkimenu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8838> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8510> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8833> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8835> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8832> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8763> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6449> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8837> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8839> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8836> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8834> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8831> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8823> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4157> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8822> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsinkimenu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8142>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Rinne, Jalmari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8142" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8999>
        dcterms:modified  "2010-04-13T10:59:09+0300" .

[ dcterms:description  "'Lokakuussa 1819 Nikolai Sinebrychoff kääntyi Helsingin uudisrakennuskomitean puoleen selittämällä huutaneensa julkisessa huutokaupassa oikeuden perustaa suurehkon panimolaitoksen kaupungin tarpeisiin sillä ehdolla, että rakennus valmistuu vuoden kuluessa. Maistraatin neuvosta hän pyysi sopivaa paikkaa uudisrakennuksilleen. Koska laitos kaipasi paljon tilaa ja pääsyn merelle, hän anoi paikkaa Hietaniemen torin eteläpuolisista rakentamattomista kortteleista. -- Hän siirsi Ullanlinnan polttimon samalle Hietalahden alueelle uusiin tiloihin 1829.' (s. 32)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7429> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3231>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1861613~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Fennia"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fennia" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6404> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1718836798357" ;
        wgs84:long           "24.9459900456777" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-fennia" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3943>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Haapanen, Eero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/haapanen-eero" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Johanna jäi seisoskelemaan kadulle ja katseli aikansa kuluksi, miten metropysäkin sisäänkäynti nieli ja sylki ihmisiä sisään ja ulos. Siinä oli suurkaupungin tuntua, metropolimaisuutta. Oikeastaan harmi, että hän sattui asumaan sen verran kaukana lähimmästä pysäkistä, että metroa ei juuri tullut käytettyä.' (s. 158 - 159)" ;
  dcterms:description            "Johanna vierailee Samuelin luona Ruoholahdessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9852> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6361>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8641>
        dcterms:modified  "2010-02-02T13:42:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8736>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Malminrinne 2-4"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Artturinlinna" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1671200029152" ;
        wgs84:long           "24.9305689304382" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/malminrinne-2-4" .

rky:p1115  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kouvolan keskuskirkko, kaupungintalo ja Kymen läänin virastotalo sekä näitä ympäröivät puistot muodostavat edustavan nuoren kaupungin modernin hallintokeskuksen.  Kouvolan kaupungintalo sisältyy kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.\n\nKouvolan kaupungintalon sommittelu perustuu sisäpihaa ympäröivään tilakompositioon. Neliömäisen rakennuksen keskellä on polveileva sisäpiha, josta on käynti talon kolmessa siivessä sijaitseviin virastoihin. Neljännessä siivessä ovat salitilat auloineen. Ensimmäinen kerros on osin nostettu irti maasta ja se muodostaa ulkoisen jalankulkutason. \n\nSalpausselänkadun varrella, vastapäätä  kaupungintaloa sijaitsee lääninhallituksen talo 1950-luvulta. Ruskeaksi rapatun lääninhallituksen talon seitsenkerroksista keskiosaa reunustavat matalat siivet. \n\nKouvolan kirkko sijaitsee keskellä puistomaista tonttia Salpausselänkadun akselissa. Kirkkorakennus edustaa konstruktiiviset rakennusosat näkyville jättävää arkkitehtuuria, jossa päärakenteen muodostavat osittain ulko- ja osittain sisäpuoliset teräsristikot. Kirkon arkkitehtoninen muoto perustuu paikkakunnalla saatavissa olleeseen konepaja- ja rakennustekniikkaan. Erillinen teräsrakenteinen kellotorni risteineen osoittaa rakennuksen kirkollisen funktion.  \n\nIlmavan avara suorakaiteinen kirkkosali on sisustukseltaan epäsymmetrinen. 800-paikkaisen kirkkosalin sisäseinät ovat teräsrunkokehikkoon muurattua valkoista tiiltä. Lattia on ympäröivän maanpinnan tasossa. Keskikäytävä johtaa diagonaalisesti kirkkosalin poikki alttarille. Sen taustaseinänä on arkkitehti Jaakko Laapotin käsialaa oleva seinän rakenneruudukkoon sijoitettu apostolien tunnuskuvilla ja ristillä varustettu metallisommitelma. Erikokoisista yksiköistä koostuvat metallirakenteiset penkit ovat helposti siirreltävissä.\n\nHallintokeskuksen lähituntumassa on kolmen tornitalon sarja keskustan maamerkkeinä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.871096981,26.694367879 60.871178782,26.694812019 60.871306830,26.695463604 60.871707015,26.696298484 60.871428463,26.696813026 60.871234496,26.697375353 60.871162211,26.697643450 60.871344786,26.698041097 60.872070683,26.699263046 60.871666533,26.700294750 60.871319156,26.701308438 60.870540905,26.701478656 60.870525021,26.701478805 60.870596422,26.703318392 60.870171766,26.703411012 60.870130362,26.702591728 60.867959231,26.698504017 60.868782394,26.696834356 60.869669511,26.695587485 60.871096981,26.694367879" ;
        poi:history       "Kouvolan kauppalan ensimmäisen asemakaavan laati Jussi Paatela ja se vahvistettiin 1922 ja toinen, jonka pohjalta hallintokeskuksen seutu pääosin rakentui, Otto-Iivari Meurmanin johdolla useassa vaiheessa 1929-1933. \r\n\r\nKauppala nimettiin 1948 entisen Viipurin läänin alueista muodostetun Kymen läänin hallintopaikaksi. Kauppala ja Kouvolan seurakunta lahjoittivat läänin virastotalon rakentamista varten aiemmin kirkon rakentamiseksi varatun paikan Salpausselänkadun ja Oppikujan kulmasta. Kymen läänin virastotalon suunnitteli rakennushallituksessa arkkitehti Helmi Pakkala-Väinölä ja se valmistui 1952-1954.\r\n\r\nLääninhallinnon keskuspaikasta tuli kaupunki 1960. Kaupungintalona toimi vuoteen 1968 entisen apteekin puutalo osoitteessa Hallituskatu 9. Uutta kaupungintaloa ryhdyttiin suunnittelemaan 1959 ja sen suunnittelemisesta julistettiin arkkitehtikilpailu, johon jätettiin 58 ehdotusta. Kilpailun perusteella kaupungintalon saivat suunniteltavakseen arkkitehdit Bertel Saarnio ja Juha Leiviskä. Kouvolan kaupungintalo rakennettiin 1964-68 ja 1969. \r\n\r\nKouvolan kirkon suunnitteli 1971 pidetyssä arkkitehtikilpailussa toisen palkinnon saanut Arkkitehtitoimisto Jaakko ja Kaarina Laapotti. Koska ehdotuksen kustannustasoa piti alentaa ja kirkon paikkamäärää lisätä, aloitettiin kirkon suunnittelutyö uudelta pohjalta. Kirkko valmistui 1978, jonka jälkeen Kouvolan seurakunta luovutti venäläisten 1913-1915 rakentaman kivikirkon Haminan ortodoksiseurakunnalle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4246" ;
        skos:prefLabel    "Kouvolan hallintokeskus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6946>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070230~S9*fin> .

koko:p30906  dc:created  "2012-05-29T05:55:24.918+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T05:55:25.161+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kirjastot"@fi , "bibliotek"@sv , "libraries"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8996>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Halttunen, Kaarlo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8996" .

rky:p1375  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.222023351,24.805940844 60.222699511,24.805951770 60.223395939,24.806036689 60.223611519,24.806712730 60.223716271,24.807116550 60.223701822,24.807725628 60.223664509,24.808434965 60.223317914,24.808737591 60.222376827,24.808982237 60.222208968,24.809188489 60.222006590,24.809038811 60.222020746,24.808906399 60.222031915,24.808593274 60.221873490,24.807913580 60.221660609,24.807894897 60.221599932,24.807685291 60.221507313,24.807352148 60.222023351,24.805940844" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Leppävaara)"@fi .

[ dcterms:description  "\"Hänen keisarillisen korkeutensa kruununperillisen vierailu Suomessa\" (Helsingfors Tidningar 22/19.3.1851), Topelius kertoo vierailusta Helsingissä 14.3.1851." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7831>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2365>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salmela-Järvinen, Martta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/salmela-jarvinen-martta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i646>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Keväällä Viikkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i229> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6892> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/kevaalla-viikkiin" .

rky:p1709  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joensuun kustavilainen kartano pää- ja talousrakennuksineen ja puistoineen on keskeinen osa Halikonlahden maassamme ainutlaatuista ja tiivistä kartanokeskittymää, joka on vuosisatojen kuluessa muodostunut Horn-suvun keskiaikaisperäisistä Åminnen, Viurilan ja Vuorentaan kartanoista. Kartanossa yhdistyvät henkilöhistoria, arkkitehtuurihistoria ja puutarhataide.\n\nPäärakennuksen puinen keskiosa on 1790-luvulta. Nykyisen uusantiikkisen ulkoasunsa rakennus on saanut uudistuksessa 1810-luvun alussa, jolloin ovat valmistuneet arkkitehti Gjörwellin suunnittelemat matalat siipiosat. Pääkerroksen huonesarja huipentuu itäisessä lisäosassa sijaitsevaan Armfeltin kirjastoon, jonka kiinteä sisustus on todennäköisesti myös Gjörwellin käsialaa ja tehty Tukholmassa ja Pietarissa.\n\nKartanon pihapiiriin kuuluu yhtenäinen rivistö tiilisiä talousrakennuksia, jotka ovat rakennuttajansa toivomuksesta saaneet goottilaisen ulkoasun ja jotka ovat varhaisimpia profaaneja uusgoottilaisia rakennuksia maassamme. Näihin kuuluu arkkitehti Charles Bassin suunnittelema neliömäinen viljamakasiini vuodelta 1813.\n\n1700-luvun lopulla perustettu puisto ympäröi päärakennusta ja jatkuu englantilaisena lehtipuita kasvavana luonnonpuistona Halikonjoen toisella puolella. Puisto on saanut nykyisen laajuutensa G.M. Armfeltin aikana 1810-luvulla.\n\nKartanoa kehystävät viljelykset ulottuvat etelässä mereen ja pohjoisessa aina Halikon kirkolle saakka. Viljelysten läpi istutetut suorat koivukujat ovat peräisin 1800-luvun alusta. Pohjoiseen pitkin Halikonjokivartta kulkeva kahden kilometrin mittainen puukujanne johtaa kartanoon kiinteästi kuuluneelle Halikon keskiaikaiselle kirkolle.\n\nKartano sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Uskelan- ja Halikonjoen laakson maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.392856880,23.078381413 60.396061673,23.075629963 60.396106549,23.076230693 60.396099703,23.076495194 60.395984046,23.077598563 60.395907586,23.078495264 60.395774442,23.079579150 60.395767920,23.079632218 60.392177499,23.082656278 60.391976219,23.084497630 60.391328308,23.091551243 60.377725956,23.105213558 60.372091809,23.083452439 60.376108202,23.075569403 60.375914636,23.072099004 60.380416617,23.073276374 60.380939673,23.073490951 60.380945216,23.073587313 60.382175853,23.075118251 60.384055547,23.075171625 60.384948338,23.075135625 60.385608611,23.075108918 60.386072951,23.074150912 60.387519947,23.071021595 60.388939973,23.070103758 60.390986403,23.077613596 60.391510511,23.079537137 60.392856880,23.078381413" ;
        poi:history       "Halikon Joensuu oli keskiajalla rälssisäteri ja siellä oli kivinen päärakennus jo 1500-luvulla. Hornien asumakartano se oli keskiajalta 1700-luvun jälkipuolelle saakka, jolloin kartanon omistajiksi tulivat Armfeltit. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1790-luvulla maaherra Armfeltin ajalla. Hänen poikansa Turun akatemian kansleri Gustaf Mauritz Armfelt laajensi ja uudisti rakennusta 1810-luvulla arkkitehti C.C. Gjörwellin suunnitelman mukaan. Talouskeskusta kehitettiin samaan aikaan.\r\n\r\nMaataloutta harjoittavan kartanon pellot sijaitsivat 1780-luvulla pääosin kartanon pohjois- ja itäpuolella. 1900-luvun kuluessa Salon kauppala laajeni Joensuun kartanon pohjoispuolisille pelloille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:tie , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1263" ;
        skos:prefLabel    "Joensuun kartano"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Salven eteen oli viritetty puinen terassikoroke. Taustalla kohosi Masa Yardsin telakan viimeisin ylpeys. Melkein kolmesataametrinen Carnival Legend. Suurempikin osattaisiin rakentaa, mutta se ei mahtuisi läpi Panaman kanavasta.\nSalve oli jotenkin siistiytynyt takavuosista. Kononen asettui ylätasanteen perimmäiseen nurkkapöytään. Sen taakse oli kasattu kaikenlaista tarpeellista. Kuten myrskylyhty, laivakello, shakkinappulat ja etenkin Otavan Iso tietosanakirja. Ehdottoman hyödyllinen väline kapakassa väkisin sikiävissä kiistoissa. \nKononen aisti heti, että ravintolassa on edelleen hyvä meininki. Kursailemattomat asiakkaat ja ripeät tarjoilijat. Ei kuitenkaan mikään räkälä. Kononen ehti tuskin istuutua, kun Viidestä Pennistä Salveen siirtynyt Tepi kiikutti pöytään tuopin.\n- Terve. Keskioluttahan se oli.\nKononen nautti muutaman tuopillisen ja niiden päälle talon kuuluisat paistetut silakat. Tukevaa muusia, rapeat kalat ja runsaasti voita.\"\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2161> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7063>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:32+0300" .

rky:p76  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala ja lukeutuu Euroopankin vanhimpiin psykiatrista hoitoa varten rakennettuihin hoitolaitoksiin. Sairaalaa ympäröivä puisto puutarhoineen on kiinteä osa sairaalan potilashoidon historiaa ja yksi Helsingin tärkeistä historiallisista puistoista. Yli 160 vuotta jatkunut sairaalatoiminta on kehittänyt alueesta kulttuurihistorialtaan ja kasvillisuudeltaan ainutlaatuisen ja varjellut rakennusten säilymisen historiallisessa asussaan. \n\nArkkitehti C.L. Engelin suunnittelema 1830-luvulla rakennettu Lapinlahden sairaala sijaitsee merenlahden rannalla Hietaniemen ja ortodoksisen hautausmaan vieressä. Engelin sairaalarakennus käsittää H-kirjaimen muotoon suunnitellun kompleksin, jonka osia ovat keskisiipi ja siihen liittyvät potilas ja taloussiivet. Itäisten siipirakennusten välisen pihamaan sulkee muurattu aita, jonka keskellä on ajoportin ja kahden käyntiportin muodostama porttirakennelma. Rakennusten askeettinen yleisilme muuttuu länsijulkisivussa, missä keveä galleriakäytävä yhdistää toisiinsa eteläisen ja pohjoisen potilassiiven.  \n\nAlueen vanhin puurakennus on entinen maalarin- ja nikkarinverstas, joka on rakennettu vuonna 1882 (John Lybeck). Rannan tiilinen huoltorakennus, Venetsia, on rakennettu vuosina 1895 ja 1910. \n\nLapinlahden sairaalan alue liittyy maisemakokonaisuuteen, jonka muodostavat siihen liittyvä rauhallinen merenlahtinäkymä, läheiset historialliset hautausmaat sekä Hietaniemen rannat. Puistossa, joka on nykyisin noin puolet entisestä, yhdistyy alueen alkuperäinen luonto ja vanha puistokulttuuri, minkä ansiosta puistossa on poikkeuksellisen runsas kasvilajisto. Maastossa on myös purettujen rakennusten perustuksia ja katkelma Krimin sodan aikaisesta, niemen eteläosassa sijainneelle patterille johtaneesta tykkitiestä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.169337477,24.916043418 60.166085142,24.916524742 60.165983165,24.914324413 60.165937447,24.912790276 60.166891183,24.909368129 60.168988268,24.910714786 60.169337477,24.916043418" ;
        poi:history       "Esittäessään vuonna 1835 sairaalan sijoittamista Lapinlahden äärelle, hautausmaan viereen lääkintöhallituksen pääjohtaja C.D. von Haartman ja arkkitehti C.L. Engel korostivat paikan rauhallisuutta. Sopivan sijaintinsa, syvien vesiensä ja hyvän lähteensä vuoksi Lapinniemi tarjosi erinomaiset puitteet sekä rakennuksille että laitoksen tarvitsemille \"promenadeille\". Sairaalan päärakennus sijoitettiin niemen suojaiselle puolelle, kuitenkin niin lähelle rantaa, että rakennuksen potilassiipien kehystämä näkymä länteen ja luoteeseen säilyi avoimena. \r\n\r\nEngel laati Lapinlahden sairaalan piirustukset 1835 ja sairaala valmistui 1841. Potilassiipien jatkeet valmistuivat nykyiseen muotoonsa Julius Basilierin suunnitelmien mukaan heinäkuussa 1877. Idänpuoleisista siipirakennuksista toinen korotettiin 1890 Th. Granstedtin suunnitelmien mukaan 1890 ja  toinen 1920-luvulla. Potilassiivissä tehtiin muutoksia vuosina 1905-1906 ja potilashuoneiden 1860-luvun jälkeen sellimäisiksi pienennetyt ikkunat avattiin alkuperäiseen kokoonsa vuosina 1906-1908. \r\n\r\nJ. Ahrenberg ja E.A. Kranck suunnittelivat  sairaalan peruskorjauksen, joka toteutettiin vuosina 1912-1913.  Myös 1920- ja 1930-luvuilla rakennuksessa tehtiin runsaasti korjauksia, modernisointeja ja uudelleenjärjestelyjä, mm. uunit purettiin 1925, kirkko muutettiin poliklinikaksi 1925 ja hevostallin ja vaunuvajan paikalle tehtiin luentosali 1925-1927. Ylilääkärin asunto muutettiin sairaalatiloiksi 1968.\r\n\r\nSairaalaa ympäröivä puistoalue käsitti koko Lapinniemen, yhteensä noin 17,5 hehtaaria. Aluetta alettiin kaunistaa heti sairaalan valmistuttua potilastyön avulla. Luonnonmaiseman, hoidetun puiston, hyötypuutarhan ja kukkatarhojen kokonaisuus koettiin alusta alkaen osaksi potilaiden hyvinvointia ja tervehtymistä. Puiston jäsentelyä voidaan pitää sairaalan ensimmäisten ylilääkärien L. Fahlanderin ja A.T. Sælanin ohjauksen tuloksena.\r\n\r\nPuistosta tuli 1800-luvulle ominainen maisemapuisto, maatäytöillä aikaansaatu vaihteleva avointen niittyjen, puuryhmien, metsiköiden ja avokallioiden muodostama kokonaisuus, jossa luonnonkasvillisuutta täydennettiin jalopuuistutuksilla. Kaareilevat puistotiet ohjasivat kulkijaa merinäköala- ja oleskelupaikoilta toisille. Lounaisosa jäi luonnonmukaisemmaksi, avointen niittyjen, peltotilkkujen ja jalopuuistutusten osuus oli suurempi puiston keski- ja itäosassa. Alueen keskiosassa oli ylilääkärin puutarha."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=415" ;
        skos:prefLabel    "Lapinlahden sairaala-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7158>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Eskola, Taneli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7158" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4654>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ekelund, Sara"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ekelund-sara" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9352>
        dcterms:modified  "2010-08-02T13:51:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9447>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Rock Bar The Stage"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Stage, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8899> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.delifox.fi/stage/" ;
        wgs84:lat            "60.1634479950418" ;
        wgs84:long           "24.9413192312601" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rock-bar-stage" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6943>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1988" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6945> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6944> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1988" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7657>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1309998~S9*fin> .

koko:p1330  dc:created  "2012-05-30T07:46:23.457+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:46:23.549+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "voimistelusalit"@fi , "gymnasiums"@en , "gymnastiksalar"@sv .

rky:p1611  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ilmajoen Nikkolan ja Pirilän taloryhmien edustavat eteläpohjalaisella viljelylakeudella sijaitsevan jokivarsiasutuksen kylärakennetta ajalta, jolloin Kyrönjoki toimi alueen pääkulkureittinä. Pohjalaistalojen päärakennusten julkisivut avautuvat joelle ja talousrakennukset on ryhmitetty niiden taakse. Tiiviisti rakennettua jokivarsikylää komeine puolitoista- tai kaksifooninkisine talonpoikaistaloineen on säilynyt muutamana ryhmänä.\n\nParhaiten vanha asutusrakenne on säilynyt Pirilän, Fossilan ja Nikkolan alueilla, jossa talonpoikastalot pihapiireineen sijaitsevat vieri vieressä jokitöyräällä. Päärakennusten pitkät sivut ja puutarhat rajaavat pihaa joen puolelta talousrakennusten jäädessä tien puolelle.\n\nIlmajoen rikasta talonpoikaista rakennuskulttuuria edustavat Nikkolassa Latva-Nikkolan ja Ala-Nikkolan talot 1800-luvun päärakennuksineen ja runsaine talousrakennuksineen. Joen vastakkaisella puolella on Herkoolin kartanomainen päärakennus vuodelta 1893.\n\nPirilässä Ala-Pirilän, Pirilän, Keski-Pirilän, Rinta-Pirilän ja Yli-Pirilän päärakennukset muodostavat yhä erittäin tiiviin joen suuntaisesti rakennetun rivistön. Talousrakennukset on ryhmitetty maantien puolelle. Taloryhmän vastapäätä joen toisella rannalla ovat Ala-Fossi ja Keski-Fossi ja kaksikerroksinen Fossila. Nikkolan, Pirilän ja Fossilan pohjalaistaloista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta.\n\nJoen länsirantaa seuraa ainakin 1600-luvulta samalla paikalla kulkenut Könnintie ja itäpuolella, kauempana rannasta nuorempi Nikkolantie. Nikkolantien varressa tien ja vanhan jokivarsiasutuksen väliin jää peltovyöhyke.\n\nJokirannan asutuksen pohjoispuolella avautuu Kyröjoen Alajoen lakeus lukuisine latoineen ja jokisaunoineen. Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Ilmajoen Alajoki -maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.759169508,22.592106825 62.758570116,22.593810678 62.758303385,22.594325424 62.758048653,22.594529608 62.757106215,22.593625940 62.756731696,22.593136053 62.755416975,22.590080695 62.755871346,22.588612292 62.755713714,22.586713220 62.755983168,22.585248665 62.756523600,22.584787979 62.757126746,22.584934928 62.758135925,22.584809332 62.758943397,22.587307596 62.759743269,22.588653343 62.759591844,22.590310664 62.759169508,22.592106825" ;
        poi:history       "Kyrönjoen länsilaidalla, joen ja sitä myötäilevän maantien välissä oli aikoinaan Luhtaselan, Fossilan, Välkkilän ja Sihtolan kylien kilometrien pituinen yhtenäinen, pääosin kaksikerroksisten talonpoikaistalojen rivi. Joki oli seudun tärkein kulkureitti, ja pihapiirit rakennettiin edustaviksi joen suuntaan.\r\n\r\nIlmajoen tärkein silta 1800-luvun alussa oli Nikkolan silta. Ainoa tie kulki silloin joen länsirannalla, ja Könnintien varrella maatilojen asuin- ja liikerakennusten pääjulkisivut rakennettiin tien suuntaan jo 1800-luvun loppupuolella.\r\n\r\nJoen liikenteellisen merkityksen vähentyi 1800-luvun aikana, ja 1900-luvun vaihteessa rakennettiin Nikkolantie Kyrönjoen itäpuolelle. Tällöin myös uudisrakentaminen siirtyi jokirannasta tien varteen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k145 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1738" ;
        skos:prefLabel    "Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7060>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Patteribaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ruokabaari" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat            "60.2240982103482" ;
        wgs84:long           "24.8609971255365" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7060" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5270>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1492594~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8108>
        dcterms:modified  "2010-01-26T20:00:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5604>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0D67B815-F9FE-4EFC-9205-C3EF004E31E3> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\" Aukiolta lähtee suoraan mäkeä ylös melko leveä katu, joka tuo mieleen asemakaavakonttorin viivoittimet ja harpit. Myös katua reunustavissa taloissa on leima, joka selvästi osoittaa niiden saaneen kaupungin rakennuslautakunnan siunauksen. Niistä huokuu jokin teoreettinen tarkoituksenmukaisuuden tavoittelu: kaikki ovat samannäköisiä, mielikuvituksettomia, patenttimakua noudattavia, kylläkin erilaisin, mutta hillityin ja taatusti yhteensointuvin värein maalattuja. Talojen välit ovat täsmälleen yhtä pitkät, ovet kaikissa samanlaiset, katot samanlaiset, eikä yhdessäkään ole pienintäkään yksilöllistä piirrettä, ei tietoakaan mieltä ilahduttavasta eloisuudesta. Kadun nimi on Intiankatu.\"\n(s.169-170)" ;
  dcterms:description            "Romaanin päähenkilö Tomas tapaa sattumalta kahvila \"Intiassa\" nuoruuden tuttunsa Nean. Nea työskentelee Arabian posliinitehtaassa ja asuu alivuokralaisena eräässä Intiankadun puutaloista. Tomasia ahdistaa ; hän ajautuu aika ajoin juopottelemaan ja silloin hän hakeutuu Nean luo Intiankadun asunnolle. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9064> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9062>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7654>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Koskinen, Artro"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mamba" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7654" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3909>
        dcterms:modified  "2010-10-12T10:11:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8368>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:01:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5864>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D2869DC5-ABCA-4B9E-A0C7-74C4AF7208DE> .

rky:p545  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sorkan kylä edustaa Satakunnan rannikolle varhaiskeskiajalla muodostunutta asutusta. Rakennuskanta muodostaa yhtenäisen ja tiiviin kokonaisuuden alavien peltojen ja jyrkästi nousevien kallioiden taitekohtaan.\n\nKylä sijaitsee Sorkanperän lahteen laskevan Hiuknummenojan ja Raumalle vievän vanhan maantien varrella. Kylän peltomaisema muodostaa kapean vyöhykkeen suurien kalliomäkien välissä, Hiuknummenojan varrella.\n\nKuusiston, Kylänpään, Nissilän, Juson ja Ala-Heinilän tiloilla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa, joka muodostaa rakennustavaltaan yhtenäisen ja tiiviin kokonaisuuden. Rakennuksia on myöhemmin laajennettu. Sosiaalista kerrostumaa kyläasutukseen tuovat huvilanmallinen Alppirinne ja Mäkilän ja Tuomolan mäkitupa-asumukset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.179927090,21.544209934 61.183744298,21.541077658 61.184763044,21.543722350 61.182325399,21.551142034 61.183002424,21.555454411 61.181825396,21.564248610 61.178984716,21.567871272 61.177813025,21.566784442 61.179124172,21.559579672 61.179584052,21.553654246 61.179030843,21.547734732 61.179927090,21.544209934" ;
        poi:history       "Sorkan kylän asuttaminen tapahtui varhaiskeskiajalla, jolloin kylä sijaitsi vielä kapean merenlahden pohjukassa. 1560-luvulla kylässä oli kaksitoista taloa. Osa Hiuknummenojan varrella olevista pelloista oli vielä 1900-luvun alussa meren peitossa. Sorkan alakoulu valmistui 1887 ja yläkoulu 1900-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:koulu , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1992" ;
        skos:prefLabel    "Sorkan kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8010>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:39+0300" .

[ dcterms:description  "Hannamai perheineen asuu Ruoholahdessa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7378> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

koko:p32588  dc:created  "2012-05-30T09:39:27.819+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:39:27.979+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vattenledningar"@sv , "water pipes"@en , "vesijohdot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5601>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Sepän pajoja Helsingissä?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löytyykö Fallkullan tilalta tai muualta kaupungin alueelta kaupungin omistuksessa olevaa sepän pajaa? Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin, että Fallkullassa ei ole sepän pajaa. Sepän töitä voi kuitenkin teettää Helsingin aikuis- ja ammattikoulutuksen Metallica-pajalla. Historialliseen sepän pajaan voi tutustua Viikin maatalousmuseossa, joka on avoinna sunnuntaisin.\n\nMetallica-pajan yhteystiedot:\nhttp://www.hel.fi/hki/opev/fi/Ty_pajat/Metallica-paja/Yhteystiedot\n\nLisätietoa Viikin maatalousmuseosta:\nhttp://www.helsinki.fi/viikki/maatalousmuseo.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8846> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/loytyyko-fallkullan-tilalta-tai-muualta-kaupungin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6076>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Arabian tehtaat" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Minä vuonna valmistui Arabian yritystalo Hämeentie 153? Arabian ensimmäiset tehdasrakennukset nousivat vuonna 1874 Vanhankaupungin Kaanaan niityn kapealle kaistalle Hämeentien ja merenrannan välille. Tehdas otti uuden nimensä läheisen Arabian huvilan mukaan. Rakennuttaja oli ruotsalainen Rörstrandin keramiikkatehdas, joka oli edellisenä vuonna saanut luvan perustaa tytäryhtiön Suomeen.\n\nTehdasta laajennettiin useassa vaiheessa: ensin 1890-luvulla ja uudelleen 1930- ja 1940-luvuilla. Vuonna 1937 valmistui uudisrakennus, jossa sijaitsi toinen tunneliuuni sekä tuotanto- ja toimistotiloja. Sodasta huolimatta Arabia sai rakennusluvan tehdaslaajennukselle vuonna 1941. Hanke toteutettiin kahdessa osassa ja se valmistui vuonna 1947. Hämeentien varteen oli noussut 9-kerroksinen rakennus, jonka kuusikerroksinen siipi yhdisti vanhaan tehdasrakennukseen. Uudisrakennuksessa sijaitsivat mm. koristeluosasto polttouuneineen ja taideosasto." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6565> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.arabia.fi/web/Arabiawww.nsf/file/tietoa_arabiasta_historia_historia_kokonaisteksti_su/$file/Historia_kokonaisteksti_SU.pdf" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/arabian-tehtaat" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p100>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kasarmi C84"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:52:49.755+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:41:40.326+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33985 , koko:p18356 ;
        poi:description  "Varuskuntakortteliin sijoittuva kasarmi rakennettiin vuosina 1839-40. Sydänseinäisen rakennuksen pääsisäänkäynti oli keskushalliin, josta päästiin kasarmitupiin. Kummassakin kerroksessa oli kahdeksan tupaa. Julkisivua jäsenteli keskirisaliitti ja attika.\n1840-luvulla ravistuneet lattiat uusittiin ja ahtaasta asumisesta johtunut kosteus haihdutettiin rakenteista siirrettävien rautauunien avulla lämmittämällä. Jokaiseen tupaan muurattiin venäläisen uunin lisäksi hollantilainen uuni ja tehtiin maalaustöitä.\n\n1854 Viaporin varuskunta valmistautui sotaan, varuskunta kasvoi ja kasarmi sisustettiin väliaikaisesti naimattomalle miehistölle, lavitsat tehtiin 320 hengelle. 1855 purettiin peltikatto kaksinkertaisen hirsisen suojayläpohjan tieltä. Suojayläpohja vahvistettiin maatäytöllä. Krimin sodan jälkeen 1856 painava maatäyttö poistettiin ja hirsilatomuksen päälle tehtiin tavallinen peltikatto. Merivirasto luovutti rakennuksen maahallinnolle.\n\n1863 pystytettiin tupiin pilarit suojakaton painon kannattamiseksi ja tehtiin kaksikerroksiset lavitsat. Ulkoseinät rapattiin sementtipitoisella laastilla ja alakerran lattiat palkkeineen uusittiin. 1866 muutettiin alakerta 32 perheellisen miehistön jäsenen asumukseksi. 1870-luvulla uusittiin taas uuneja. Kaksikerroksinen käymäläsiipi muutettiin yksikerroksiseksi. Keskushalliin rakennettiin huoneita perheelliselle miehistölle ja porrashuone kapeni reippaasti. Puiset portaat korvattiin kivisillä. Sisäänkäynti siirtyi sen seurauksena pois keskiakselilta. Alakertaan muurattiin suuret liedet tykistön keittiöitä varten. Kahdesta tuvasta tehtiin ruokala. 1877-79 poistettiin suojakatto ja tehtiin peltikatto, joka maalattiin. Yläkerta muutettiin naimattoman miehistön majoitustilaksi. 1880-luvulla korjattiin käymälän asfalttilattia ja vaihdettiin välipohjapalkit. 1886-87 kaljankeittämö siirrettiin porrashuoneen paikalle. Huoneen mukulakivilattia muutettiin tiililattiaksi, yksi ikkuna muutettiin oveksi ja välipohjaksi tehtiin kappaholvi. Entisent kaljankeittämön tilat muutettiin puuronkeittäjien asuinhuoneiksi ja siinä yhteydessä tiililattia korvattiin lautalattialla.\n\nVuonna 1890 varuskuntakorttelin piha-alueet kivettiin mukulakivin. 1892 muutettiin kasarmin toinen kerros linnoitustykistön esikunnaksi. Talossa oli komentajan, taloudenhoitajan, kassanhoitajan, sihteerin, kirjurien, talous- ja rakennusosastojen adjutattien ja päivystäjän työhuoneet sekä arkisto, kirjasto, kivipaino ja kirjansitomo. Keittiöt, ruokasalit ja teehuoneet olivat edelleen ensimmäisessä kerroksessa. Porrashuone maalattiin liimamaalilla, alaosan paneeli, ovet ja ikkunat maalattiin öljymaalilla. Askelmat ja porrastasanteet tehtiin nk. Putiloffin laatasta eli siis metalliset.\n\n1901 lisättiin rakennuksen pohjoispäähän toinen porrashuone. Se rapattiin kalkilla, sisäkatot valkaistiin, paneelit maalattiin harmaalla rajaviivaa unohtamatta. Alin lattiataso päällystettiin asfaltilla. Valurautakaiteen käsijohde tehtiin koivusta. Ulko-ovet maalattiin tammea mukaillen. Portaaseen sijoitettiin kuivakäymälät eli ilmaklosetit. Vuonna 1907 tehtiin alakerran keittiöihin betonilattiat.\n\nSotavankileirin aikaan 1918-19 rakennus oli \"vankikasarmi no 5\" ja siinä toimi kolmannen vankipiirin kanslia. Muuten 1900-luvulla rakennus on ollut asuntoina. Suomenlinnan hoitokunnan aikainen peruskorjaus tehtiin 1970-luvun lopulla.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nvenäläinen rakennusnumero N 18\nsuomalaisen kauden alun rakennusnumero C I 26\nLähteet:\nMV SL VIK C 840-909.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKA VSA 14092 17044 17098 15016 15662 15663 15783 17057.\nKuva:\nMV SL VIK C 861 vuodelta 1870."@fi ;
        poi:history      "Varuskuntakortteliin sijoittuva kasarmi rakennettiin vuosina 1839-40. Sydänseinäisen rakennuksen pääsisäänkäynti oli keskushalliin, josta päästiin kasarmitupiin. Kummassakin kerroksessa oli kahdeksan tupaa. Julkisivua jäsenteli keskirisaliitti ja attika.\n1840-luvulla ravistuneet lattiat uusittiin ja ahtaasta asumisesta johtunut kosteus haihdutettiin rakenteista siirrettävien rautauunien avulla lämmittämällä. Jokaiseen tupaan muurattiin venäläisen uunin lisäksi hollantilainen uuni ja tehtiin maalaustöitä.\n\n1854 Viaporin varuskunta valmistautui sotaan, varuskunta kasvoi ja kasarmi sisustettiin väliaikaisesti naimattomalle miehistölle, lavitsat tehtiin 320 hengelle. 1855 purettiin peltikatto kaksinkertaisen hirsisen suojayläpohjan tieltä. Suojayläpohja vahvistettiin maatäytöllä. Krimin sodan jälkeen 1856 painava maatäyttö poistettiin ja hirsilatomuksen päälle tehtiin tavallinen peltikatto. Merivirasto luovutti rakennuksen maahallinnolle.\n\n1863 pystytettiin tupiin pilarit suojakaton painon kannattamiseksi ja tehtiin kaksikerroksiset lavitsat. Ulkoseinät rapattiin sementtipitoisella laastilla ja alakerran lattiat palkkeineen uusittiin. 1866 muutettiin alakerta 32 perheellisen miehistön jäsenen asumukseksi. 1870-luvulla uusittiin taas uuneja. Kaksikerroksinen käymäläsiipi muutettiin yksikerroksiseksi. Keskushalliin rakennettiin huoneita perheelliselle miehistölle ja porrashuone kapeni reippaasti. Puiset portaat korvattiin kivisillä. Sisäänkäynti siirtyi sen seurauksena pois keskiakselilta. Alakertaan muurattiin suuret liedet tykistön keittiöitä varten. Kahdesta tuvasta tehtiin ruokala. 1877-79 poistettiin suojakatto ja tehtiin peltikatto, joka maalattiin. Yläkerta muutettiin naimattoman miehistön majoitustilaksi. 1880-luvulla korjattiin käymälän asfalttilattia ja vaihdettiin välipohjapalkit. 1886-87 kaljankeittämö siirrettiin porrashuoneen paikalle. Huoneen mukulakivilattia muutettiin tiililattiaksi, yksi ikkuna muutettiin oveksi ja välipohjaksi tehtiin kappaholvi. Entisent kaljankeittämön tilat muutettiin puuronkeittäjien asuinhuoneiksi ja siinä yhteydessä tiililattia korvattiin lautalattialla.\n\nVuonna 1890 varuskuntakorttelin piha-alueet kivettiin mukulakivin. 1892 muutettiin kasarmin toinen kerros linnoitustykistön esikunnaksi. Talossa oli komentajan, taloudenhoitajan, kassanhoitajan, sihteerin, kirjurien, talous- ja rakennusosastojen adjutattien ja päivystäjän työhuoneet sekä arkisto, kirjasto, kivipaino ja kirjansitomo. Keittiöt, ruokasalit ja teehuoneet olivat edelleen ensimmäisessä kerroksessa. Porrashuone maalattiin liimamaalilla, alaosan paneeli, ovet ja ikkunat maalattiin öljymaalilla. Askelmat ja porrastasanteet tehtiin nk. Putiloffin laatasta eli siis metalliset.\n\n1901 lisättiin rakennuksen pohjoispäähän toinen porrashuone. Se rapattiin kalkilla, sisäkatot valkaistiin, paneelit maalattiin harmaalla rajaviivaa unohtamatta. Alin lattiataso päällystettiin asfaltilla. Valurautakaiteen käsijohde tehtiin koivusta. Ulko-ovet maalattiin tammea mukaillen. Portaaseen sijoitettiin kuivakäymälät eli ilmaklosetit. Vuonna 1907 tehtiin alakerran keittiöihin betonilattiat.\n\nSotavankileirin aikaan 1918-19 rakennus oli \"vankikasarmi no 5\" ja siinä toimi kolmannen vankipiirin kanslia. Muuten 1900-luvulla rakennus on ollut asuntoina. Suomenlinnan hoitokunnan aikainen peruskorjaus tehtiin 1970-luvun lopulla.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nvenäläinen rakennusnumero N 18\nsuomalaisen kauden alun rakennusnumero C I 26\nLähteet:\nMV SL VIK C 840-909.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKA VSA 14092 17044 17098 15016 15662 15663 15783 17057.\nKuva:\nMV SL VIK C 861 vuodelta 1870."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14517840133536" ;
        wgs84:long       "24.990695190429733" .

[ dcterms:description  "Romaani kertoo viikonlopusta Tilkassa kolmen potilaan, Takalan, Ahosen ja Kuulan, näkökulmasta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1774> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7877>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8270>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:21:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_72>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:14+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Patteribaaria ei löydä kutsumanimellään. Täytyy mennä kahvilaan nimeltä Ruokabaari, Pitäjänmäentie 15:een, rautatiesillan ali - kaupungin keskustasta tultaessa. Patteribaari on kauttaaltaan punainen. Seinät ovat punaiset, pöydät ovat punaiset, myyntitiski ja hyllyt ovat punaiset. Oli helmikuinen sunnuntaipäivä, ja nälkä oli kurninut Nummisen suolissa jo pitkähkön ajan. Patteribaarista saa erinomaisia lihapiirakoita, ne ovat käsittämättömän hyviä. Täyte ei ole aivan tavanomaista, vaan siinä on ainakin kananmunaa muassa. Numminen siis tilasi mielipiirakkansa, pienen kahvin ja pullollisen olutta.\" (s. 20)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7060>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Iso Roobertinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Roba" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1628424559831" ;
        wgs84:long           "24.9394729610963" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8365" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8604>
        dcterms:modified  "2010-02-01T18:05:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5861>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Metroasemat väestönsuojina" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Voiko metron maanalaisia asemia tai käytäviä käyttää väestönsuojina? Kestävätkö ne pommin? Kyllä voi käyttää. Kuusi maanalaista metroasemaa: Hakaniemi, Kaisaniemi, Kamppi, Rautatientori, Ruoholahti ja Sörnäinen voidaan tarvittaessa muuttaa väestönsuojiksi.\n\nToisen maailmansodan ajaltahan tiedämme, että ainakin Lontoon, Moskovan ja Madridin metroasemat toimivat pommisuojina.\n\nJos Helsingissä sattuisi kriisitilanne, metrojunat ajettaisiin asemille ja asemat eristettäisiin tunneleista paineovilla. Nämä ovet on suunniteltu siten, että ne kestävät ”kohtuullisen” ydinräjähdyksen aiheuttaman paineaallon.\n\nVäestönsuojathan on tarkoitettu pääasiassa poikkeusoloja varten. Nykyaikainen suoja antaa suojan säteilyä, myrkyllisiä aineita, sortumia ja asevaikutuksia vastaan. Uudenaikaiset suodattimet suojaavat hyvin myös biologisilta ja kemiallisilta taisteluaineilta.\n\nHelsingin väestönsuojelu perustuu talokohtaisiin suojiin, joita lain mukaan on ollut pakko rakentaa jo 1950-luvun puolivälistä lähtien. Usein lähin suoja onkin oman talon kellarissa, sillä valtaosa suojapaikoista sijaitsee asuinkerrostalojen ja työpaikkojen yhteydessä.\n\nJos väestönsuojaa käytetään muihin tarkoituksiin vaikkapa kerhotiloina, se on voitava kunnostaa väestönsuojaksi 24 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa. Sitä paitsi pelastusviranomainen voi joskus perustelluista syistä päättää, että väestönsuojan on oltava käytettävissä lyhyemmässäkin ajassa.\n\nTalokohtaisten suojien lisäksi Helsingissä on kallioväestönsuojia, jotka voivat olla joko usean asuintalon tai työpaikan yhteisiä suojia tai yleisiä suojia. Yleiset väestönsuojat on tarkoitettu sellaisille ihmisille, jotka kaupungilla liikkuessaan eivät ennätä kodin tai työpaikan suojiin. Yleiset ja yhteiset suojat on merkitty puhelinluettelon karttalehdille sinisellä kolmiolla (yleinen) ja neliöllä (yhteinen). Metroasemat ovat yleisiä suojia. Kaisaniemi ja Rautatientori ovat paitsi yleisiä myös yhteissuojia." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6362> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6361> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6360> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6364> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/voiko-metron-maanalaisia-asemia-kayttaa-vaestonsuojina" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9079>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1918677~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6575>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:08:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6909>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:11+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6874> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8864>
        dcterms:modified  "2010-03-25T17:48:04+0300" .

rky:p1338  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kärsämän kylä on esimerkki Pohjois-Pohjanmaan jokivarsikylien takamaille, maantien varteen syntyneestä ulkotila-asutuksesta.\n\nKärsämän kylä sijaitsee soisen maaston keskellä avautuvalla kapealla peltoaukealla, jonka halki virtaa pieni mutkitteleva Kärsämänjoki. Kärsämän kylän tilat ovat entisiä Temmeksen, Limingan ja Lumijoen ulkotiloja. Kylä koostuu useasta itsenäisestä, umpipihan muotoon rakennetusta pihapiiristä, joissa on runsaasti historiallisesti arvokasta rakennuskantaa, niin päärakennuksia kuin harmaita talousrakennuksia. Kylällä ja rakennusryhmillä on voimakas historiallinen leima.\n\nKylän halki kulkeva maantie on 1700-luvun lopulla linjatun Savon kesätien paikalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.551779999,25.780257885 64.550435330,25.786743510 64.549031046,25.794191398 64.549045586,25.795519786 64.547339329,25.796702866 64.547548001,25.798909051 64.547587021,25.803707385 64.546947450,25.807132292 64.545852948,25.809321602 64.544978623,25.807292287 64.543634172,25.810009077 64.542727850,25.811894385 64.542238043,25.814204594 64.541971157,25.816578823 64.541443014,25.818078256 64.538475940,25.820569027 64.538195240,25.819961526 64.536980624,25.820338426 64.536923016,25.821078978 64.535967696,25.820825043 64.535213015,25.821817238 64.535120021,25.822116420 64.533596937,25.818417835 64.533596326,25.810446487 64.534339596,25.808052132 64.534778269,25.808881353 64.535671392,25.807698645 64.536896480,25.805947429 64.538809006,25.802763137 64.537825797,25.800244517 64.540982405,25.792627107 64.542225827,25.789249583 64.540805690,25.786580840 64.545073093,25.772361302 64.548669892,25.773085813 64.551779999,25.780257885" ;
        poi:history       "Rantsilan alue oli 1100-luvulta lähtien pirkkalaisten ja myös karjalaisten eränautinta-aluetta. Pääosa pysyvästä asutuksesta tuli alueelle keskiajan lopulla 1500-luvulla lähinnä Savosta.  \r\n\r\nOulusta alkanut Savontie rakennettiin kesämaantieksi 1770 luvun lopulla ja 1780 alkupuolella. Reitti kulki Kärsämän kylän poikki, ja vuoden 1806 tiekartassa Kärsämän talossa oli kestikievari. Kärsämän kylään perustettiin 1900-luvun alussa Suomen viimeinen käytössä ollut hevoskiertoinen meijeri sekä seurantalo.\r\n\r\nKärsämän kylä liitettiin 2001 Rantsilaan, joka puolestaan yhdistyi Siikalatvaan 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k791 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4549" ;
        skos:prefLabel    "Kärsämän kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2328>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Mies rajan takaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2324> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/mies-rajan-takaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i609>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Karttulan viimeinen coyboy" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i608> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i608> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/karttulan-viimeinen-coyboy" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4283>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pyhän Elian kirkko Helsingin ortodoksisella hautausmaalla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6479> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4282> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4283" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7026>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:35+0300" .

rky:p39  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Uitonsalmen molemmille rannoille levinneessä Sulkavan kirkonkylässä on kirkkomaiseman ohella kulttuurihistoriallisesti merkittävintä Alanteentien kaupparakennusten rivi, joka liittyy kirkonkylän 1900-luvun alkupuolella tapahtuneeseen kehitykseen.\n\nSulkavan hallinto- ja liikekeskus on kasvanut virran etelärannalle ja Uitonvirran kirkonpuoleinen ympäristö edustaa kirkonkylän vanhinta kehitysvaihetta.  Historiallisen kirkonkylärakenteen osia ovat maantien varteen keskittyneet 1822 rakennettu kaksoisristikirkko, kirkkomaa tapuleineen ja hautakammioineen, vanha kunnantalo sekä pitäjäntupa ja kirkkoa vastapäätä sijaitseva asuinrakennus. Uitonsalmen rakentamaton ranta muodostaa puistomaisen suojavyöhykkeen kirkon maisemalle. Tiittalan kartano kuuluu maisemallisesti Uitonsalmen kokonaisuuteen. Päärakennus on osittain kaksikerroksinen empiretyylinen keskeissalirakennus, jossa on leveä poikkipääty. Päärakennukseen liittyy talousrakennuksia ja puisto.\n\nSulkavan pitäjänhallinnon ja kaupan keskus on muodostunut 1800-luvun lopulla Uitonsalmen etelärannalle. Salmen rantaa seuraavan Alanteentien varrella on tuosta vaiheesta säilynyt kirkonkylien 1900-luvun alussa vallinnutta rakennustapaa oivallisesti kuvastava rivistö rakennusvolyymiltään yhtenäisiä rakennuksia, joista useimmissa on alkuaan toiminut kauppaliikkeitä ja mm. meijeri."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.788304262,28.371780396 61.794022100,28.353247857 61.795112387,28.349827162 61.796252733,28.349000127 61.798058743,28.354411612 61.796789296,28.357755125 61.792818005,28.364317475 61.793596198,28.371448276 61.790504015,28.373064310 61.789881778,28.374910089 61.787969797,28.374097404 61.788304262,28.371780396" ;
        poi:history       "Uitonvirta on kapeimmillaan kirkon kohdalla ja se on saanut  nimensä vanhan hevosten yliuittopaikan mukaan. \r\n\r\nSulkavan seurakunta on entinen Idänlahti-niminen Säämingin kappeli.  Omaksi seurakunnaksi Sulkava itsenäistyi 1630.\r\n\r\nKirkon suunnitteli Charles Bassi ja sen rakensi Matti Salonen 1822. Rakenteellisten heikkouksien vuoksi kirkkoa muutettiin 1853 korottamalla keskiosaa ja kulmaulokkeita. Uudet piirustukset laativat E. Lohrman ja A.E. Granstedt. Rakennustyöstä vastasi J. Tolpo. Kirkon nykyinen sisäasu on 1960-luvulta. Kellotapulin rakensi hollolalainen Matti Petrell 1770. Kaksi ylintä kerrosta muutetiin kahdeksankulmaiseksi 1847 Taavetti Rahikaisen johdolla. Hautakammio on rakennettu vanhan kirkon hirsistä 1753 ensimmäisen kirkon paikalle.\r\n\r\nTiittalan ratsutilan päärakennus rakennettiin 1830-luvulla C.L.Engelin laatiman suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k768 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:kirkkorakennus , poio:kartano , poio:tie , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1930" ;
        skos:prefLabel    "Sulkavan kirkonkylä"@fi .

rky:p1598  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Törnävän ruukinkartano on monipuolinen kulttuurihistoriallinen alue, jossa nivoutuvat maakunnan teollisuushistoria, säätyläiskulttuuri ja museoalueen talonpoikainen rakennuskulttuuri. Seinäjoen vesimaisemaan liittyvä kartanon puisto ja luonnonsuojelualueeksi muodostettu Ruutipuisto sisältävät huomattavia maisemallisia arvoja.\n\nÖstermyra on yksi Pohjanmaan järvimalmiruukeista. Ruukinkartanon rakennukset ja puisto ovat jokisuvannon itärannalla, länsirannalla oleva kapea Ruutipuisto on luonnonsuojelualue. \n\nRuukinkartanon piha-alueen muodostavat empirekaudella rakennettu ruukin päärakennus ja kaksi lähes symmetristä siipirakennusta. Kartanon päärakennuksen ensimmäinen osa on valmistunut todennäköisesti 1806. Nykyiseen kokoonsa ja ulkoasun empiretyyliin rakennus on uudistettu 1830-luvulla. Kartanoa vastapäätä on kaksi asuinrakennusta, jotka on alun perin tarkoitettu ruukin sepille.\n\nKartanolta lähtevän puistoakselin toisessa päässä on 1826 rakennettu empiretyylinen ruutitehtaan kokeiluhuone \"Propeeri\". Kartanon talouspiha talleineen, meijereineen, navettoineen ja työväen asuinrakennuksineen on sijainnut kartanopihan eteläpuolella. Rakennuksista ovat säilyneet mm. 1856 rakennettu kivinavetta ja 1841 rakennettu Pehtorintalo.\n\nKartanon puistoa ja puutarhaa on hoidettu ammattimaisesti 1830-luvulta lähtien. Kartanonpuisto ja puutarha on ollut aidattu päärakennuksen kulmista siipirakennuksiin ja niistä edelleen maantielle. Sisääntulotietä ovat reunustaneet kaksiriviset koivukujanteet. Päärakennuksen länsipuolella on ollut pensasaidalla rajattu, symmetrisiin kortteleihin jaettu muotopuutarha.\n\nRuukinalueeseen kuuluu Seinäjoen seurakunnan käytössä oleva Törnävän kirkko, joka on alun perin ollut ruutitehtaan ruutimakasiini. Teollisuushistorialliset muistomerkit, raudanvalmistukseen ja ruudin tuotantoon liittyneiden rakennusten rauniot ovat Tikkukosken ja Ruutikosken rannoilla.\n\nNykyisin kartanon päärakennus toimii Seinäjoen kaupungin edustustiloina. Suurin osa muista rakennuksista on Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon museoalueella. Kartanoalueen läpi kulkevan maantien itäpuolella on museoalue, joka koostuu paikalle siirretyistä eteläpohjalaisista kansanrakennuksista. Joen sivuhaarojen väliset saaret ovat teatteri- ja virkistystoiminnan käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.761722011,22.834435596 62.762343407,22.834446938 62.763132191,22.833971884 62.763778965,22.833814484 62.764130200,22.832966623 62.764469862,22.832146582 62.765084279,22.833200219 62.765711069,22.834028926 62.766095953,22.834362914 62.767042425,22.834543122 62.768717323,22.834513146 62.768689969,22.837484065 62.764907153,22.838035402 62.764797156,22.839481762 62.765071128,22.840003890 62.764853109,22.840820600 62.764645680,22.841151521 62.761740163,22.848988791 62.760698323,22.852722549 62.760280632,22.855642021 62.759644075,22.855527896 62.759215736,22.855744489 62.758864583,22.856353214 62.758019353,22.857761799 62.757278041,22.855241443 62.758090637,22.854122341 62.758207263,22.849910009 62.761369708,22.840372222 62.760155562,22.837072266 62.761128937,22.835378660 62.761722011,22.834435596" ;
        poi:history       "Östermyran ruukki sai privilegion harkkorautaa jalostavan manufaktuuripajan perustamiseen 1798. Ruukin perusti Seinäjoen Tikkakosken varteen vaasalainen porvari Abraham Falander. Uusi vaihe Östermyran historiassa alkoi, kun Falanderille (aateloituna Wasastjerna) 1804 myönnettiin privilegio kankirautavasaran ja kahden ahjon perustamiseen. \r\n\r\nÖstermyran teollisuus- ja kartanoympäristön rakennutti  pääasiassa Falanderin poika Gustaf Adolf ja myöhemmin hänen poikansa Gustaf August Wasastjerna. Kartanon päärakennuksen kaksikerroksinen osa rakennettiin 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Siipiosat rakennettiin 1833-34 paroni Karl Roesenkampffin piirustuksin. Samalla hirsirakennus rapattiin muistuttamaan kivirakennusta. 1860 valmistuneen lasiverannan suunnitteli arkkitehti Chiewitz.\r\n\r\nÖstermyraan perustettiin Wasastjernan ja valtion yhteistyönä Suomen ensimmäinen ruutitehdas 1825. Ruutitehtaan rakennuksista valtio rakennutti alueelle ruutilaboratorion, Propeerin, jonka piirustukset laadittiin todennäköisesti intendenttikonttorissa. \r\n\r\nRuudinvalmistus osoittautui raudanjalostusta kannattavammaksi. Erityisesti Saimaan kanavan rakentaminen ja ensimmäiset rautatietyömaat 1840-1860-luvuilla lisäsivät ruutitehtaan kannattavuutta. Tehdas toimi vuoteen 1890.\r\n\r\n1830-luvun loppuvuosina ruukin raudantuotanto kohosi huomattavasti ollen ajoittain maan suurimpia. Tulipalot hävittivät Östermyraa ja tuotanto väheni jatkuvasti 1850-1860 -luvulla.\r\n\r\nRakentaminen kartanoalueella oli vilkasta varsinkin 1800-luvun puoleen väliin saakka. Ruukin teolliseen toimintaan kuuluivat myös 1850-luvulla perustettu oluttehdas ja jauhomylly, luumylly 1860-luvulta sekä 1870-luvulla perustetut saha, värjäämö ja tamppaamo. Lähes kaikki kyseisistä tehdasrakennuksista on purettu. \r\n\r\nGustaf August Wasastjerna jatkoi isänsä työtä 1850-luvulla ja hänen aikanaan kehitettiin kartanon maataloutta ja perustettiin Ähtäriin Inhan rautaruukki. Gustaf August oli lisäksi mukana perustamassa Tampereen Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiöitä 1861. Tampereen yhtiö ajautui kuitenkin vaikeuksiin 1860-luvulla, minkä seurauksena Wasatjerna-suku menetti siihen sijoittamansa varat ja joutui lisäksi luopumaan Östermyran kartanosta ja Inhan ruukista.\r\n\r\nÖstermyran tehdas- ja kartanoalueen ympärille muodostui 1800-luvun aikana silloinen Seinäjoen (Östermyyran) kirkonkylä. Kivinen ruutivarasto muutettiin kirkoksi 1863 lääninarkkitehti Setterbergin piirustuksin. Östermyyran rautatieasema sijoittui 1880-luvulla noin 4 km päähän kartanosta.\r\n\r\nMonien omistajavaihdoksien jälkeen Ilmajoen tuomiokunnan tuomari, hovioikeuden assessori Konstantin Törnudd osti pieneksi kutistuneen kartanoalueen 1904. Hän antoi kartanolle syntymäpitäjänsä Tyrnävän ruotsinkielisen nimen Törnävä, josta muodostui Seinäjoen silloinen kirkonkylä.\r\n\r\nTörnudd testamenttasi tilansa silloiselle Seinäjoen kunnalle, jonka haltuun se tuli 1925. Ensimmäiset suunnitelmat kartanonpuiston kunnostamiseksi ja laajentamiseksi tehtiin 1964. 1960-luvulla aluetta rakennettiin vapaa-ajankäyttöön ja tehtiin mm. viheralueiden muutostöitä. Seinäjoen kaupunki aloitti kartanonpuiston kunnostamisen ja entistämisen 2000-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:kartano , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=910" ;
        skos:prefLabel    "Törnävän ruukinkartanon alue"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mulla rupes Tammisalon aikoina menee olosuhteisiin nähden turhan lujaa. Olin jotenkin ajautunut tai oikeastaan päässyt Kaisun ja Steissin jengiin. Se tais olla Cleo, joka vei mut ekalla kerralla Steissille. Jengi oli Stadin pelätyin ja pyörittiin iltaisin ja öisin Kaisaniemen puistossa ja rautatieasemalla. ... Meitä oli kymmeniä, usein jopa satoja. Yhteistä meillä oli ongelmallinen lapsuus ja järjetön kapina kaikkia auktoriteettejä vastaan. Yhdellä oli mutsi ja faija eronnu. Toisella oli kummatki vanhemmat delannu. Jollain oli faija tappanut mutsin ja sitten itsensä. Aika moni kävi siellä koulukodistakin käsin, tottakai salaa.\" (s.33)" ;
  dcterms:description            "Lido kuului nuorena Kaisaniemen ja Rautatieaseman jengiin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8659> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8601>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Savolainen, Heikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8601" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6572>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Juhani Ahon tie 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        wgs84:lat         "60.1559629378617" ;
        wgs84:long        "24.94068439291" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/juhani-ahon-tie-8" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9076>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Bergholm, Katri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9076" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9315>
        dcterms:modified  "2010-06-18T14:04:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6811>
        dcterms:modified  "2009-08-25T14:56:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7286>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:08+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7090>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6906>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tullihallituksen talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kalevan talo" , "Metsähallituksen talo, entinen" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1656914341546" ;
        wgs84:long           "24.9432297206617" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tullihallituksen-talo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8861>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Maxill"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Maxill" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.16043154908" ;
        wgs84:long           "24.9461973488921" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-maxill" .

rky:p1240  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Michelspiltomin seisake on ainoa alunperin yksityisen, kapearaiteisen Loviisa-Vesijärvi (Lahti) -radan entinen rautatieasema-alue, jonka rakennuskanta pihapiireineen säilynyt rakentamisvaiheen aikaisessa asussa.  \n\nYksityisin varoin rakennetun radan rautatierakennusten tyyppipiirustukset noudattavat Valtionrautateiden rakennusten perusmallia, mutta poikkeavat niistä mittasuhteiltaan. Punamullattu seisakerakennus käsittää kolme perättäistä huonetta, odotussalin, keittiön ja huoneen. Michelspiltomissa on asemarakennuksen lisäksi myös talousrakennus ja kellari.\n\nMichelspiltomin seisake kuuluu valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta solmitun sopimuksen piiriin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.615572951,26.030209576 60.615261223,26.031059607 60.614987635,26.030582859 60.615331044,26.029731724 60.615572951,26.030209576" ;
        poi:history       "Vuonna 1898 perustetun Loviisa - Vesijärven rautatieyhtiön rakennuttama rata avattiin liikenteelle 1900. Hämeen vesistöjen tavaraliikenteen yhteyksiä merisatamiin oli suunniteltu jo 1870-luvulla. Satamapaikaksi kaavailtiin joko Porvoota tai Loviisaa tai jopa molempia. \r\n\r\nKaikkiaan 17 eriasteisesta asemasta 14 toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Yhdysliikenne Valtionrautateiden kanssa alkoi 1904.  Lahden saha osti huonosti kannattavan radan osake-enemmistön 1943.\r\n\r\nRautatie myytiin Valtionrautateille 1950-luvun lopussa ja vuonna 1960 valmistui Loviisan ja Lahden välinen leveäraiteinen rautatie, jolloin myös rautatieyhtiö lakkautettiin lopullisesti."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4240" ;
        skos:prefLabel    "Michelspiltomin rautatieseisake"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9575>
        dcterms:modified  "2011-03-17T12:56:16+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kuljettaja otti repaleen vastaan, käänsi vartensa kojelaudan suuntaan, tarkisti lappusta kohottamalla sen molemmin käsin silmiensä tasalle kuin olisi epäillyt kappaletta vääräksi rahaksi, palautti katseensa jälleen henkilömme suuntaan ja sanoi sitten kostealla äänellä \"Kaisaniemi\" ---\" (s. 20)" ;
  dcterms:description            "Kaisaniemen puistossa odottaa tehtävä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2290> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
] .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p18939>
        dc:created      "2012-05-29T07:02:59.224+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T07:02:59.352+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "bell towers"@en , "klockstaplar"@sv , "kellotapulit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i511>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "I Helsingfors är husen inte speciellt vackra" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/i-helsingfors-ar-husen-inte-speciellt-vackra-0" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8741>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7023>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kaartinen, Aija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7023" .

rky:p1834  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.152306398,25.125040650 66.147532180,25.123614077 66.142059481,25.108425108 66.142310682,25.103386459 66.144154174,25.101619383 66.146090624,25.103721576 66.149409649,25.109148587 66.151270168,25.112493785 66.152787030,25.115640307 66.153500937,25.118228749 66.153588009,25.121650439 66.152306398,25.125040650" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k845 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:koulu , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Ossauskoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9312>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Discépolo, Enrique Santos"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9312" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7283>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Maitokeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Maanviljelijäin Maitokeskus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1707186745186" ;
        wgs84:long           "24.9340285087747" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7283" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7522>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:15+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna>
        a                      sd:Graph ;
        ldf:dataDocumentation  <http://latest.vocab.at?uri=http://ldf.fi/poi/sparql&graph=http://ldf.fi/poi/suomenlinna> ;
        dcterms:description    "This graph includes data about the history of buildings in Suomenlinna maritime fortress located off the coast of Helsinki. The RDF data has been extracted from the History of buildings map found in the Suomenlinna website"@en ;
        dcterms:title          "Suomenlinna buildings"@en ;
        void:dataDump          <http://ldf.fi/poi/data?graph=http://ldf.fi/poi/suomenlinna> ;
        void:exampleResource   <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p50> ;
        void:uriSpace          "http://ldf.fi/poi/suomenlinna/" ;
        void:vocabulary        <http://ldf.fi/schema/poi/> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7617>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Luotsikatu 14"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1677046755122" ;
        wgs84:long        "24.9668980060472" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7617" .

rky:p174  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Langinkoski on ainutlaatuinen keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa.\n\nVenäjän keisarin Aleksanteri III:n toivomuksesta 1800-luvun lopussa rakennettu kalastusmaja sijaitsee Kymijoen suuhaarassa olevalla saarella. Kansallisromanttiseen henkeen rakennetun hirsihuvilan suunnittelusta vastasivat yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Sebastian Gripenberg, kiinteän sisustuksen ja kalusteiden muotoilusta Jac. Ahrenberg. Irtaimisto ja tekstiilit on hankittu osana kokonaissuunnitelmaa. Valamon munkkien rakentama avoseinäinen tsasouna on kunnostettu tsaariperheen käyttöön. \n\nKeisarillisen kalastusmajan lisäksi saarilla on yhtenäisen suunnitelman mukaan toteutettu hirsinen kalastajien asuinrakennus sekä kalan säilytyksen edellyttämät tarverakennukset.\n\nLanginkoski on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.490112566,26.887901341 60.486078376,26.890047206 60.485564717,26.884249559 60.487786193,26.882529478 60.487907216,26.881735244 60.488446207,26.881237179 60.489156227,26.882177256 60.490485542,26.882469845 60.491371673,26.883498366 60.490112566,26.887901341" ;
        poi:history       "Siian ja lohen kalastus Kymijoen suuhaaran saarilla oli 1700-luvun lopulta lähtien ollut Valamon munkkiveljeskunnan yksinoikeutena. Suomen valtio lunasti lohikalastamot luostarilta 1847 ja kosken partaalle valmistui 1889 Aleksanteri III:lle suunniteltu kalastusmaja. Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna lapsineen viettivät kesää säännöllisesti Langinkoskella aina vuoteen 1894 saakka. Itsenäisyyden ensi vuosina Langinkoski oli valtioneuvoston jäsenten kesänviettopaikkana ja vuodesta 1934 Langinkoski-seuran ylläpitämänä museona ja nähtävyytenä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:kausiasunto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=949" ;
        skos:prefLabel    "Langinkosken keisarillinen kalastusmaja"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5588>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ensimmäiset liikennevalot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mihin tuli Helsingin ensimmäiset liikennevalot? Helsingin ja Suomen ensimmäiset liikennevalot sijoitettiin Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteykseen. Ne otettiin käyttöön 5. lokakuuta aamulla klo 6.00 vuonna 1951. Tuolloisissa \"liikenteenohjausvaloissa\" ei ollut lainkaan jalankulkijoille tarkoitettuja opastimia vaan jalankulkijoiden oli tarkkailtava liikennettä ja vältettävä menemästä ajoneuvojen tielle. \n\nhttp://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/arkisto/1valot.asp" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7406> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mihin-tuli-helsingin-ensimmaiset-liikenn" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5827>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9A0F32CF-DFE8-4454-961E-B162134B14D4> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9572>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Mäyrätie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.2006480136719" ;
        wgs84:long        "25.0296794375799" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/m-yr-tie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9811>
        dcterms:modified  "2012-01-25T19:13:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7782>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:30+0300" .

rky:p508  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään Hämeenkyrössä sijaitsevilla kodeilla on olennaista merkitystä Sillanpään elämänvaiheiden (nuoruus, kirjailijaksi ryhtyminen) ja elämäntyön (kirjallinen tuotanto) arvioinnissa ja tulkinnassa. Sillanpää on maaseutukuvauksissaan kertonut vaikuttavasti kotiseutunsa Hämeenkyrön maisemista ja paikallisten ihmisten elämästä. Sillanpään syntymä- ja lapsuudenkoti Myllykolu, nuoruudenkoti Töllinmäki sekä kirjailijan perheelleen rakennuttama huvila Saavutus ovat edustavia esimerkkejä aikakaudelleen tyypillisestä rakennuskannasta kirjailijan kuvaamassa kulttuurimaisemassa.\n\nMyllykolun torppa sijaitsee Kierikkalan kylässä, joka on Hämeenkyrön kansallismaiseman kulttuurista ja maisemallista ydintä. Sillanpään esikoisteokseen liittyvät maisemat avautuvat laajoina yli peltoaukeiden Kallioistenselälle yleisnäkymää hallitsevalta Sikomäeltä.  Vaatimaton hirsipintainen rakennus on salvottu pitkänurkkaiseksi ja siinä on pieni kuisti. Pihapiirissä on myös pieni aitta ja paikalle siirretty saunarakennus. Myllykolun hirsilato on osa maastoon sulautuvan kesäteatterin rakenteita. Kunnan omistuksessa oleva Myllykolu on ollut museona vuodesta 1962. \n\nTöllinmäki, Sillanpään nuoruudenkoti Hämeenkyrön Heinijärvellä on vaatimaton 1800-luvun lopulla rakennettu tupa, johon on 1900-luvulla rakennettu peräkamari ja porstua. Myöhemmin 1970-luvulla tupa entistettiin ja katettiin uudelleen päreillä. Tupa on lautavuorattu pystyrimalaudoituksella ja jätetty maalaamattomaksi. Myös Töllinmäki toimii museona, joka on parhaiten säilyneitä kirjailijakotejamme.\n\nSaavutus, ajalleen tyypillinen mansardikattoinen huvila on rakennettu 1920-luvun alussa Kierikkalan kylään, Kirkkojärven rantaan. Nykyisin saavutus on Sillanpään vanhimman tyttären perikunnan omistuksessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.583611411,23.212512884 61.583057726,23.212993871 61.582772769,23.213201291 61.582096214,23.214436034 61.581305333,23.213846863 61.580903362,23.212981797 61.581152898,23.212220178 61.581474144,23.211332842 61.581904896,23.210796906 61.582610886,23.209952993 61.582747813,23.210249748 61.583611411,23.212512884" ;
        poi:history       "Myllykolun mäkitupa rakentui F.E. Sillanpään isän 1887 siirtämästä aitasta, johon lisättiin myöhemmin pirtti. Sillanpään vanhemmat ostivat konkurssin jälkeen 1905 Töllinmäen vaatimattoman tuvan ränsistyneenä ja kunnostivat siitä kodin.\r\n\r\nSillanpää rakennutti perheineen Saavutuksen 1920-luvun alussa Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaan, mutta käänsi sen sijoitusta paikalla saadakseen mieleisensä näköalan. Huvilan piti toimia perheen kotina, mutta vakituisesti Sillanpäät asuivat siinä vain neljä vuotta. Kirjailijan huonon taloudellisen tilanteen vuoksi perhe muutti Porvooseen kustannusyhtiön tarjoaman vakituisen työn perässä. Myöhemmin WSOY:n omistamaa huvilaa käytettiin kesähuvilana ja joulunvietoissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k108 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:talonpoikaistalo , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1932" ;
        skos:prefLabel    "F.E. Sillanpään kodit (Myllykolu)"@fi .

[ dcterms:description  "Marie Lüsch: Barndomsintryck från 1880-90-talet" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6926> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_320>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1056805~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsinki on kaunis,\neikä yhtään surullinen.\nIloisesti keikkuu\nmastot purjeveneiden.\nItämeren helmi\nauringossa poreilee,\nja minä pidän sinusta kii." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1022> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7877>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tilkka, sotilassairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Keskussotilassairaala Tilkka" , "Tilkan sairaala" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i17> ;
        wgs84:lat            "60.1996618879051" ;
        wgs84:long           "24.8987217434129" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7877" .

[ dcterms:description  "Salme Setälä asui Kaivopuistossa elokuusta 1939." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7924> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

rky:p768  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.141355200,23.092706418 62.141640451,23.092713322 62.141643527,23.093200573 62.141401411,23.093238313 62.141355200,23.092706418" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k250 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Markkulan silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Jollas"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/655661/> ;
        wgs84:lat     "60.163318059382" ;
        wgs84:long    "25.080975387711" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/86" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8233>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:18:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5490>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ensimmäinen kaupunginjohtaja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka oli Helsingin ensimmäinen kaupunginjohtaja? 1930-luvun taitteessa uudistettiin kaupunkihallintoa ja perustettiin muun muassa kaupunginhallitus. Helsingin ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin tuolloin Antti Tulenheimo. Tulenheimo vaikutti aikoinaan myös Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuka-oli-helsingin-ensimmainen-kaupunginjohtaja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3083>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1125550~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_35>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:22+0300" .

rky:p410  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Valkeakosken tehtaat ja niihin liittyvät laajat asuinalueet sekä useat yhteiskunnalliset rakennukset kuvastavat esimerkillisellä tavalla taajaman rakentumista teollisuuden ja vesistön yhteyteen. Kerroksellinen, 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle rakentunut kokonaisuus kertoo monipuolisesti teollisuus- ja asuinrakentamisen kehittymisestä. Edelleen toiminnassa oleva suurteollisuus muodostaa näkyvän elementin metsä- ja vesistömaisemassa.\n\nValkeakosken puunjalostusteollisuuden tehdaspaikat ovat Myllysaaressa ja Tervasaaressa. Myllysaari liittyy historialliseen kanavamiljööseen, missä punatiiliset tuotantorakennukset ja entinen kanavakasöörin talo vanhan kanavauoman tuntumassa muodostavat merkittävän kokonaisuuden yhdessä 1950-luvulla valmistuneiden uuden sulkukanavan, voimalaitoksen ja kaupungintalon kanssa. Tervasaaren tehdasalueen arkkitehtonisesti huomattavimmat osat ovat 1930-luvulla rakennetut punatiilinen paperitehdas ja konttori. \n\nSäteri Oy:n  keinokuitutehtaan pääosin vuoteen 1945 mennessä valmistunut ja jo 1950-luvulla laajennettu tehdas kohoaa Mallasveden rannalla. Punatiilisen tehdasalueen reunalla on konttorirakennus, jonka pääjulkisivun lasiseinämä antaa valoa aulaan. Säterin tehtaan rakennukset, samoin kuin tehtaan asuinalueet, ovat arkkitehtien Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä suunnittelemat.\n\nValkeakosken teollisuuslaitoksiin liittyy korkeatasoisia teollisuuden ja Valkeakosken kauppalan asuntoalueita. Tehdasyhtiöiden asuntoalueet sijaitsevat pääosin Valkeakosken pohjoisrannalla. Etelärannalla ovat pääosin entisen kauppalan alueelle rakennetut asuinalueet Haka-alue, Kauppilanmäki ja Yrjölä. Omaleimainen Haka-alue, joka on Valkeakosken vanhin pientaloalue, koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Aivan Vanajaveden rannassa olevan Kauppilanmäen vanhinta rakennuskantaa ovat Lempääläntielle ja Niementielle 1935-1939 rakennetut arkkitehti W.G. Palmqvistin ja rakennusmestari Esko Aron suunnittelemat viisi rakennusta virkailijoille. Tonteista osa on rintamamiestontteja. Kauppilanmäen eteläpuolelle 1948 kaavoitettu Yrjölä on säilynyt yhtenäinen tyyppitaloalue 1940-1950-luvulta. Alue koostuu kahdenperheen taloista, jotka ovat talousrakennuksineen säilyneet rakentamisaikaisessa asussa.\n\nTallinmäki on Yhtyneiden Paperitehtaiden vanhin omakotitaloalue Valkeakoskella. Tallinmäen itäosassa Ulvajankadulla sijaitsevat Säteri Oy:n työsuhdeasuinnoiksi suunnitellut ns. \"Alppitalot\" ja kaksi mestarien rivitaloa.\n\nKirjasniemi on Säteri Oy:n toimihenkilöiden asuntoalue, jossa tehtaan johtajiston ja insinöörien yksikerroksiset, aumakattoiset asuinrakennukset ovat tehtaan läheisyydessä Mallasveteen pistävän niemen kärjessä. Naisvirkailijoiden asuntola, kaksikerroksinen Kirjaslinna, on sijoitettu kauemmas rannasta maaston korkeimmalle kohdalle. Kirjasniemen kanssa samanaikaisesti 1946 kaavoitetussa Ulvajanniemessä on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttamia kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion käsialaa.\n\nRoukonperä on Yhtyneiden Paperitehtaiden 1950-luvulla Roukonsuon taakse, tehtaiden ja aiempien asuntoalueiden pohjoispuolelle, kaavoittama asuntoalue. Roukonperässä rakentaminen on toteutettu yhtenäisesti Esko Aron suunnittelemalla talotyypillä, samoin kuin 1960-luvulla rakennetulla viereisellä Mäntylän asuntoalueella. \n\nValkeakosken seurakunnan 1969 valmistuneella jyrkkäkattoisella kirkolla ja sen korkeankapealla kellotornilla on kaunis sijainti Mallasveden ja Vanajaveden välisen vesiuoman tuntumassa. Kirkon viereisessä koulurakennusryhmässä on mm. 1937 ja 1967 välillä rakennettu Apian koulu sekä nykyisin aikuiskoulutuskeskuksen käytössä koulurakennus. Valkeakosken vesimaisemaan kuuluvat lisäksi sulkukanavan koillispuolella olevat Apian avokanava riippusiltoineen ja Kirjaslammen uimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.272840466,24.050922155 61.271546319,24.051572231 61.269580483,24.052359130 61.267456912,24.050874221 61.266713586,24.046165200 61.266589837,24.043014435 61.264586173,24.031078143 61.264213293,24.031380763 61.264039197,24.030030830 61.263088661,24.027166122 61.261355640,24.025977452 61.259781481,24.027329671 61.259050400,24.025843578 61.256873101,24.021187472 61.257938644,24.018415180 61.260173675,24.017190328 61.263912788,24.015502786 61.267386353,24.018998456 61.265842783,24.027252251 61.265699017,24.030471572 61.266151962,24.031413049 61.266390310,24.031677496 61.267129707,24.031265450 61.268632381,24.030391804 61.269338601,24.035444956 61.270046214,24.035065962 61.272992268,24.038415161 61.274027244,24.044924928 61.272840466,24.050922155" ;
        poi:history       "Valkeakosken puunjalostusteollisuus alkoi Myllysaarella 1873, kun vanhalle Mallasveden ja Vanajaveden välisten koskien muodostamalle myllypaikalle perustettiin puuhiomo ja paperitehdas. Paikka tarjosi koskivoiman lisäksi kulkuyhteyksiä, sillä Valkeakosken kanava ja Apian avokanava oli rakennettu 1866-1869 yhdistämään Vanajaveden ja Längelmäveden seudut.\r\n\r\nVanha paperitehdas rakennettiin monessa eri vaiheessa; vanhin osa  valmistui 1880-luvulla. Koskimaisemalle tunnusomainen torni rakennettiin 1901-1905 uudelleenrakennusvaiheessa. Korjauspaja valmistui 1902 ja 1906 ja Sorrin hiomo 1907. Teollinen toiminta päättyi Myllysaaressa 1960-luvun loppuvuosina. Yhtiön 1940 perustama Jylhävaaran konepaja ja pulttitehdas siirrettiin tuolloin Myllysaaresta uusiin tiloihin.    \r\n\r\nSelluloosan valmistus käynnistyi Valkeakosken tehtailla vuosien 1880 ja 1881 taitteessa Tervasaaressa, missä 1886 siirryttiin sulfaattikeittomenetelmään ensimmäisenä Suomessa. Sulfiittitehdas käynnistyi 1908. Tuotanto keskittyi vähitellen juuri Tervasaareen. Tervasaaren tehdasta on laajennettu ja uudistettu voimakkaasti viime vuosiin asti ja vanhemmat 1900-luvun alun rakennusvaiheet ovat säilyneet vain osittain. Paperitehdas ja konttori on rakennettiin 1936-1938 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nVälirauhansopimuksen 1940 jälkeen Valkeakoskelle perustettu Säteri Oy korvasi Jääskessä sijainneen, tekstiiliteollisuudelle keinokuituja valmistaneen Kuitu Oy:n jäämistä rajan taakse. Yhtyneet Paperitehtaat Oy merkitsi osakepääomasta 15% ja siitä tuli yhtiön suurin yksityinen osakkeenomistaja. Yhtiö myös lahjoitti keinokuitutehtaalle 32 hehtaarin maa-alan Mallasveden rannalta. Rakennustyöt aloitettiin 1941 ja valkaistusta selluloosasta valmistetun keinokuidun tuotanto alkoi 1943. \r\n\r\nYhtiöt rakennuttivat runsaasti asuntoja työväelleen. Ne myös avustivat työntekijöitään myöntämällä rakennuslainoja sekä tukemalla omia tyyppitalojen rakennushankkeita. Asuntoalueiden kaavoittaminen toteutettiin yhtenäisesti 1930-luvulta alkaen. Yhtyneiden Paperitehtaiden asemakaava-arkkitehti Heimo Kautonen laati kaavoja aina 1960-luvun alkuun saakka. \r\n\r\nUusi sulkukanava rakennettiin 1950-1955 vanhan kaksisulkuisen kanavan eteläpuolelle. Kanavan yhteyteen valmistui voimalaitos 1952. Valkeakosken kaupungintalo nousi koskirannalle 1956 (R.V. Luukkonen). Vanha kanava täytettiin lähes koko pituudeltaan 1957-1960 Tervasaaren tehtaan laajennusalueeksi. Apian avokanava kunnostettiin 1938 ja 1957 sitä levennettiin vielä kahdeksalla metrillä. Apian kanavan miljööseen liittyvät riippusillat valmistuivat 1963.\r\n\r\nKirjaslammen uimalan rakennuttivat Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri yhdessä. Uimalan hyppytorni ja uima-allasta rajaavat betonirakenteet valmistuivat 1946 ja pukuhuoneita ja virvokekioskin sisältävä avokatsomo 1949. Kokonaisuuteen olennaisesti kuulunut hyppytorni on myöhemmin tuhoutunut."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:kirkkorakennus , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus , poio:kanava , poio:teollisuusrakennus , poio:koulu , poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1892" ;
        skos:prefLabel    "Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8328>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Mäkelä, Aleksi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8328" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6538>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:36:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8493>
        dcterms:modified  "2010-01-21T17:47:28+0300" .

rky:p670  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.475323729,21.340057397 62.475689489,21.340272461 62.475540463,21.341339107 62.475193384,21.340979191 62.475323729,21.340057397" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k545 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Nybro)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8588>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Naurissalmen silta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1904016471552" ;
        wgs84:long        "25.0178830554903" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8588" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8827>
        dcterms:modified  "2010-03-17T15:35:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6798>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i238>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hampparilaakso" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i237> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7636> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/hampparilaakso" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8230>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Tuominen, Yrjö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8230" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9039>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lönnberg, Ghedi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9039" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6535>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Söörnäsin kuvateatteri , elokuvateatteri "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sörnäisten rantatie 1" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1800763866036" ;
        wgs84:long           "24.9526810826371" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/soornasin-kuvateatteri-elokuvateatteri" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8490>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Isokaari 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.157165300078" ;
        wgs84:long        "24.8674381603004" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8490" .

[ dcterms:description  "Kaivopuisto ja Ullanlinna ovat näyttämönä keväiselle ilolle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9334> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Eräänä kesänä saavuin kunnianhimoisesti kahville Hietsusta rantavaatteissa 'yhdelle' polkupyörällä. Yllättäen alkuillan visiitti venyi taas pikkutunneille, mutta neuvokkaat baarimikot ottivat sykkelin narikkaan talteen, jottei se häipyisi yöllä Kampin kriminaalien mukaan. Unohdin aktiivisesti pyörän olemassaolon. Lisäksi kapakan soppi oli tuhannesti turvallisempi kuin yksikään pyöräteline tai -kellari. Kunnes eräänä iltana baarimestari Eki Eskobar ilmoitti: 'Sulle ei muuten myydä mitään, ennen kuin tsirppi roudaat ton fillaris vittuun täältä.' Kannoin kylmän viileästi pyörän takaisin kadulle. Ja tilasin tuopin.\" (s. 201)" ;
  dcterms:description            "Pauliina Tuomola: Teatro" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8904>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7249>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i140>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Annina muutti Turkuun" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i139> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6670> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/annina-muutti-turkuun" .

rky:p1203  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karjalankadun, Kymintien ja Onnelantien sekä Harjukadun varteen 1920- ja 1930-luvuilla toteutetut yhtenäiset pientalo- ja pienkerrostalot kuvastavat aikakautensa edistyksellisiä kaavoitusperiaatteita ja englantilaisperäisen puutarhakaupunkirakentamisen ihanteita voimakkaasti kasvaneessa maan nuorimmassa kaupungissa. Katunäkymät  ja rakennuskannan yksityiskohdat ovat säilyttäneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen mittakaavansa, yhtenäisyytensä ja yksityiskohtansa.\n\nKarjalankadun, Kymintien ja Onnelantien rakentaminen perustuu  viipurilaisen arkkitehdin Otto-Iivari Meurmanin Lahden itäisille osille, Paavolan kaupunginosaan 1927 laatimaan asemakaavamuutokseen. Harjukadun länsiosa on muotoutunut  puolestaan kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen 1936 laatiman kaavamuutoksen mukaan, joka pohjautui Meurmanin Lahden läntisten osien kaavaan vuodelta 1931.\n\nKymintie on ainoa vanhan Paavolan kaduista, jolla alkuperäinen rakennuskanta on säilynyt kokonaisuudessaan.\n \nKarjalankadun varressa rakennukset ovat pienkerrostaloja. Talousrakennukset ovat vehreiden puutarhatonttien takaosassa. Meurmanin suunnitelman mukaisesti korttelin keskellä olevat talot ovat satulakattoisia ja kadunkulmissa olevat talot aumakattoisia.  Rakennuspiirustukset ovat pääasiassa lahtelaisten rakennusmestarien käsialaa. Talot edustavat vaatimatonta klassismia. Rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1930-luvun lopusta ja 1940-luvulta.\n\nOnnelantien rakennuskanta on pääasiassa peräisin vuosilta 1928-1936. Onnelantien suunnitelmassa on nähtävissä vuosisadan vaihteen englantilaisperäinen puutarhakaupunki-ideologia, jonka vahvoja puolestapuhujia Meurman oli. Noin puolet taloista on suunnitellut lahtelainen rakennusmestari Artturi Ekström. Muita suunnittelijoita ovat muun muassa rakennusmestarit Kustaa Kourula ja Emil Laine. Alue on rakentunut jyrkkään rinteeseen siten, että harjun puoleiset talot on sijoitettu etupuutarhan taakse ja pohjoispuolen talot kiinni katulinjaan. Puolitoistakerroksiset rakennukset edustavat eleetöntä klassismia. Niille ovat tyypillisiä jyrkähköt satulakatot, vaalea julkisivuväri ja moniruutuiset ikkunat. Kookkaat talot käsittävät useampia asuntoja. Kadun päättää lännessä puutarhan keskellä sijaitseva esikoislestadiolaisten  entinen, klassistinen rukoushuone.\n\nHarjukadun varren kaksikerroksiset, satulakattoiset kahden perheen asuinrakennukset ovat kiinni katulinjassa, puutarhat ja talousrakennukset talojen takana.\n\nHarjukadun kaupunkikuvallisesti merkittävänä päätteenä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, 1955 valmistunut Lahden ortodoksinen kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela. Suunnittelussa on pidetty esikuvana Viipurin Eliaan kirkkoa. Kirkkoon on sijoitettu poikkeuksellisen runsaasti esineistöä menetetyn Karjalan kirkoista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.980775164,25.648612528 60.981131713,25.642970603 60.981419027,25.643089263 60.981805263,25.643563519 60.981377291,25.648423281 60.981154173,25.648367381 60.981096868,25.648991284 60.980775164,25.648612528" ;
        poi:history       "Viipurilainen arkkitehti Otto-Iivari Meurman laati 1927 asemakaavamuutoksen Lahden kaupungin itäisille osille. Paavolan alueelle, kuten Kymintien varteen rakennettiin pääasiassa lahtelaisten rakennusmestarien suunnittelemia pienkerrostaloja vuosina 1928-1936, Karjalankadun ja Onnelantien varteen 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla.\r\n\r\nPaavolan alue sommiteltiin yhtenäiseksi, säännölliseksi esikaupungiksi. Puutarhakaupunki-ideologian mukaan kadun pohjoispuolella olevien rakennusten vihervyöhykkeet ovat talojen takana ja kadun eteläpuolella rakennusten edessä. Kymintie rakentui yhtenäisesti heti arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin kaavan vahvistamisen jälkeen vuosina 1928-1936. Lahtelaiset rakennusmestarit, mm. Artturi Ekström suunnittelivat rakennukset  professori Carolus Lindbergin laatimien tyyppipiirustusten pohjalta. \r\n\r\nMyös Karjalankatu ja Onnelantie rakentuivat arkkitehti Meurmanin 1927 laatiman asemakaavamuutoksen pohjalta. Onnelantien pientalot rakennettiin vuosina 1928-1936. Lahtelaiset rakennusmestarit, kuten Artturi Ekström, Kustaa Kourula ja Emil Laine suunnittelivat talot. Karjalankadun pienkerrostalot rakennettiin 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla ja niiden suunnittelijoina olivat lahtelaiset rakennusmestarit kuten Artturi Ekström, Vilho Kivinen ja Toivo Mäkinen.\r\n\r\nLahden läntiset osat Meurman kaavoitti 1931. Harjukadun läntiselle osalle laati asemakaavamuutoksen 1936 kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen. Suurin osa Harjukadun länsipään pientaloista rakennettiin vuosina 1937-38 rakennusmestari Paavo Leiskallion suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1013" ;
        skos:prefLabel    "Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot (Harjukatu)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Hietalahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.16230071" ;
        wgs84:long        "24.9253090339084" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hietalahti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9299>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Munkkiniemen puistotie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.1974451832955" ;
        wgs84:long        "24.8797470878835" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/munkkiniemen-puistotie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9538>
        dcterms:modified  "2011-02-08T18:06:49+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Virpi osti lasillisen kuohuviiniä lämpiön baaritiskiltä ja käveli seinänkokoiseen  ikkunaan. Töölönlahti oli niin lähellä, että se tuntui miltei lainehtivan syliin. Oikeastaan hän piti enemmän Bulevardin vanhasta ja epäkäytännöllisestä oopperatalosta, koska siihen liittyi niin paljon lapsuudenmuistoja, tuoksuja ja tunnelmia ja ikiaikaista teatteripölyä, mutta uuden talon sijainti oli jokseenkin täydellinen. Töölönlahden valot kimaltelivat mustilla laineilla ja houkuttelivat lenkkeilijöitä rantapolulle jopa sateisena marraskuun iltana." ;
  dcterms:description            "Kirjan kolmiodraaman henkilöt viettävät Carmen-oopperaillan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213>
] .

rky:p1463  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Varkauden Kauppakatu on mittakaavaltaan sekä kaupunki- ja katukuvaltaan yhtenäinen, pääosin 1940-50-luvun liike- ja asuinrakennusten reunustama katumiljöö kaupungin keskustassa. Se on edustava esimerkki aktiivisen kaupunginarkkitehdin suunnittelun vaikutuksesta kaupunkikuvaan.\n\nSotien jälkeen Varkauden toiseksi keskukseksi Päiviönsaaren ohella kehittyi Taulumäen kaupunginosa ja sen pääkatu Kauppakatu. Sen katutilassa on yhtenäinen rakennusten mittakaava ja sijoittelu sekä erityisesti eteläpäässä myös arkkitehtuuri. Pääosa kolmikerroksisten rakennusten suunnittelijoista on tunnustettuja arkkitehteja, monet talot ovat kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen töitä. Kauppakadun päässä näkyy Väyrysen suunnittelema korkea vesitorni, jossa on myös asuntoja. Väyrysen 1940-50-luvulla kaupunginarkkitehtina muovaamaa Varkauden kaupunkikuvaa arvostetaan esteettisesti ja teknisesti kestävänä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.312454409,27.879516476 62.313940883,27.875632322 62.315424333,27.872225775 62.316649007,27.869528673 62.317434036,27.871054259 62.313013845,27.881513714 62.312827483,27.880825160 62.312454409,27.879516476" ;
        poi:history       "Maantie Kuopiosta Mikkeliin tarjosi luonnollisen kasvusuunnan uudelle asutukselle ja kaupalle, kun Varkauden kauppalan keskustan painopiste Päiviönsaaresta alkoi toisen maailmansodan jälkeen siirtyä Taulumäen suuntaan. Kauppakatu esiintyy alueen yleiskaavan laatineen arkkitehti Olli Kivisen suunnitelmassa. \r\n\r\nArkkitehti Kalevi Väyrynen toimi kaupunginarkkitehtina Varkaudessa 10 vuotta 1948–1958. Tänä aikana hän suunnitteli ja toteutti kauppalaan lukuisia julkisia ja muita rakennuksia mm. ortodoksisen kirkon, kaupungintalon, vesitornin, Kisapuiston urheilukentän katsomon, Lehtoniemen ja Könönpellon koulut, talouskoulun, Längmaninkadun (nyk. Evantori) kolme taloa, Ahlstöminkatu 10 ja 12, Antinpuisto 8 ja Wahlinkatu 2, Luttilan siunauskappelin, Huvipirtti-työväentalon ja Kuoppakankaan asemakaavan. Kaupungin yleiskuvaan Väyrysen vaikutus oli oleellinen. \r\n\r\nVäyrynen on suunnitellut Kauppakadun liike- ja asuintalot 13, 15, 16, 21 ja 29. Muita suunnittelijoita ovat mm. Arthur Elg (19), Väinö Aalto (23), Seppo Hytönen (24, 42-22), A. Ahlströmin talotehtaan piirustustoimisto (25), Helvi Tissari (30) ja Antero Pernaja (33)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k915 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4381" ;
        skos:prefLabel    "Varkauden Kauppakatu"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9798>
        dcterms:modified  "2012-05-07T14:04:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7151>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:01:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Olofsborg"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.167256206625" ;
        wgs84:long        "24.9660868778989" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7246" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5456>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B6E325CC-4372-4CA9-A406-E73661306969> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9440>
        dcterms:modified  "2010-10-27T18:41:18+0300" .

rky:p137  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaunislehdon talomuseo on hyvä esimerkki Kainuun erätalouteen ja kaskiviljelyyn perustuneesta omavaraistaloudesta harvaan asutulla metsäseudulla. Vaara-asutusta edustavan Kaunislehdon yksinäistalon pihapiiri rakennuksineen on 1800- ja 1900-luvun taitteesta.\n \nEtelään viettävälle vaaran rinteelle rakennetun keskikoisen tilan pihapiirissä on kaikkiaan 18 rakennusta, joista osa alkuperäisellä paikallaan, osa siirrettyjä.\n\nPihapiirin vanhin rakennus on ruoka-aitta vuodelta 1774. Päärakennus on vanha torppa, joka on toiminut myös kämppänä ja kouluna. Sen pirttiosa on 1920-luvulta, porstua, keittiö ja kamarit 1890-luvulta. Rahdinajajien talli on vuodelta 1825. Alueella on sauna, paja täydellisine pajakalustoineen, Hyrynsalmen viimeistä savupirttimallia edustava kruununtorpparin pirtti, piimäaitta, vaateaitta, jyväaitta, riihi, riihilato, masiinahuone, lammasnavetta, navettakota, navetta ja lato, käymälä, kongitalli, rahdinajajien talli, kamarirakennus ja heinälato. Museoalueella on nähtävissä myös rautahytti ja tervahauta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.625146930,28.380239438 64.623746820,28.381507533 64.621856153,28.380065090 64.622659338,28.368129244 64.625850557,28.371976910 64.625146930,28.380239438" ;
        poi:history       "Kaunislehdon talon paikka on kaskettu useita kertoja. Maisema ja paikalle rakennettu torppa sai nimensä 1800-luvun alussa poltetun viimeisen kasken pohjalle kasvaneesta kauniista lehtometsästä. Hyrynsalmen kunnan omistaman Kaunislehdon talomuseon kokoaminen ja restaurointi aloitettiin 1967. Museo avautui samana vuonna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k105 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:museo , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1289" ;
        skos:prefLabel    "Kaunislehdon talomuseo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9535>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Puutalojen Kallio" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Viehättävä kuvateos esittelee entiasaikain Kalliota puutaloineen." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9534> ;
        th:lisatietoa        "Nostalgisia tuokiokuvia vanhasta puutalojen Kalliosta, joka katosi suurelta osin vasta 1950- ja 1960-lukujen aikana. Viimeinen yhtenäinen puutalokortteli Kalliosta purettiin aivan 1970-luvun lopussa.\n\nKirjan kuvat ovat pääosin Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta.\n\nKuvateoksen on koonnut Jari Auvinen apunaan Kallion Kulttuuriverkosto ry\n\n(www.kustantajalaaksonen.fi)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9535" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7745>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1347548~S9*fin> .

rky:p397  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Urajärven kartano edustaa syrjäiseen paikkaan, pienimuotoiseen, topografialtaan vaihtelevaan viljelymaisemaan syntynyttä pientä itähämäläistä kartanoa, jonka rakennuskanta on muotoutunut 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana. Kartanoon liittyy lisäksi poikkeuksellista puisto- ja puutarharakentamista, kulttuuri- ja henkilöhistoriaa sekä pitkäaikaista museotoimintaa.\n\nVeden äärellä sijaitsevan, puiston ympäröimän päärakennuksen  klassistinen ulkoasu ja korotus ovat peräisin 1840-luvulta. Kartanoon perustettu museo kuvastaa romantiikan värittämää kulttuuri-ilmapiiriä itähämäläisessä säätyläiskodissa. Kartanopihan mansardikattoinen toinen asuinrakennus on rakennettu kahdessa osassa 1780-luvulla: pohjoispäädyn tupa on vanhempi ja toinen tupa, sali sekä eteinen ja eteiskamari on lisätty laajennusvaiheessa. Kartanopiha, jonka kolmatta sivua rajaa pitkä aittarivi, avautuu poikkeuksellisesti kohti järveä eikä tulotielle. Päärakennuksen etupiha on muotoiltu geometriseksi puutarhaksi. \n\nKartanon talousrakennukset, navetta, meijeri, vaunu- ja liiterivaja sekä väentupa muodostavat yhtenäisen rivin niemen itäreunaan. \n\nKartanon omistajan Hugo von Heidemanin suunnittelema vapaamuotoinen maisemapuisto polveilee polkuineen järven rannalla ja puistometsässä, jonne on järjestetty maisemankatselupaikkoja ja pystytetty historiallis-romanttisia rakennelmia. Puistometsässä on myös antiikin temppeliä jäljittelevä, Harry Röneholmin suunnittelema von Heidemanien sukuhauta ja järveltä nousevan maisemaperspektiivin huipentumana kohoaa 1913 rakennettu puolipyöreä Valhalla-pylväikkö.\n\nKartano sijaitsee II Salpausselän tuntumassa olevan viljelylaakson pohjoisreunalla, Urajärven rannalla. Kartanon eteläreunalla oleva vanha tielinjaus seuraa Toisen Salpausselän harjumuodostelmaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.141906907,25.786552669 61.139696878,25.794681845 61.135293941,25.801057129 61.133418933,25.800153735 61.131923414,25.797304152 61.130634364,25.793373956 61.130515475,25.791360496 61.132157997,25.785964888 61.133798023,25.782667419 61.135989811,25.780603876 61.138954856,25.780936709 61.141242339,25.783167692 61.141906907,25.786552669" ;
        poi:history       "Kartanon eteläpuolella, vanhan maantien varrella olevassa Urajärven kylässä oli 1560-luvulla 19 taloa.  Vanhin Urajärven kartanoa koskeva asiakirja on vuodelta  1613, jolloin alue läänitettiin Claes Paikullille. Kartano muodostui 1653 luutnantti Berent Möllerin ottaessa viljelykseen viisi lahjoituksina saamaansa autiotilaa.  \r\n\r\nPäärakennus rakennettiin 1806 yksikerroksiseksi ja mansardikattoiseksi, empiretyylinen kaksikerroksinen ulkoasu on peräisin 1840-luvulta.  \r\n\r\nUrajärven kartano oli Heideman-suvun omistuksessa 1670-luvulta lähtien aina Suomen itsenäistymiseen saakka, jonka jälkeen kartano siirtyi testamentin mukaisesti Suomen muinaismuistoyhdistykselle. \r\n\r\nUrajärven kartano avattiin museona yleisölle 1928. Talousrakennukset kunnostettiin 1930-1950-luvuilla täyshoitola- ja matkailukäyttöön. 1830-luvun kivinavettaan sisustettiin 1950-luvulla Helsingin yliopiston varastokirjasto arkkitehti Olof Hanssonin suunnitelmien mukaan. 1960-luvulla rakennettiin Hanssonin suunnitelmien mukaan yliopiston tutkijoille kirjasto-, tutkija- ja asuintiloja aiemman tilanhoitajan asunnon paikalle. \r\n\r\n1986 kartanomuseo puistoineen siirtyi Museoviraston omistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k016 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:museo , poio:puisto , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=26" ;
        skos:prefLabel    "Urajärven kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9795>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ojanen, Eero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ertsi (lempinimi)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9795" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3164>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Klemola, Pertti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3164" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Oli kerran pikkuinen kylä, oli kylä rattoisa niin. Sen nimi lie Pakilan kylä, niin minulle kerrottiin..." ;
  dcterms:description            "Kaarina Helakisan artikkeli \"Helsingin viimeisistä idylleistä\", Helakisa asui Pakilassa vuodesta 1975. Laulu \"Muuan kylä\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i49>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Itä-Pasila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.2022856052709" ;
        wgs84:long        "24.9396524134053" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ita-pasila" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Elina avasi ikkunan, kurkotti ympärilleen.\n- Kuudes kerros, hän laski. - Ja mikä näköala.\n- Onhan se melkoinen.\n- Melkoinen? Koko kaupungin sydän tämä on, Helsingin sydän. Ja Suomen sydän. Tuomiokirkko, säätytalo ja valtioneuvosto näkyvät. Mäen takana puoliksi piilossa presidentin linna. Suurtori ja yliopisto, jotka eivät tosin näy, mutta jotka ovat kuitenkin lähellä. Valtionarkisto, jonka lisärakennus on kuin kreikkalainen temppeli.\" (s. 51)" ;
  dcterms:description            "Elina ihastelee näkymää Auliksen perityn porvarisasunnon ikkunasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9405> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5453>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kilpailu Kulosaaren sillasta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä nimisen kilpailuehdotuksen pohjalta Kulosaaren silta rakennettiin 1950-luvulla? Siltakilpailun voittaja oli diplomi-insinööri Bruuno Kivisalon ehdotuksellaan \"Olympia\".\n\nKilpailu julistettiin helmikuussa 1949, aikaa annettiin puoli vuotta. Liikenne sillalla aloitettiin aluksi yksisuuntaisena joulukuussa 1957.\n\nLähde:\nhttp://www.laurakolbe.net/sivut2004/Kulosaari.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8583> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/minka-nimisen-kilpailuehdotuksen-pohjalt" .

[ dcterms:description  "Arttu Jaalan kaksio sijaitsee Temppelikadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9298>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7742>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mariankatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1699873470577" ;
        wgs84:long        "24.9571924249845" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7742" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5952>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4856BECF-7313-422E-AE66-698E911E3CDB> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hän pyysi keskusta hälyttämään partiot Sankin perään ja ilmoittamaan komisario Hirvelälle. Tilanne Iso Robertinkadulla jatkui.' (s. 143)" ;
  dcterms:description            "Ganstereiden keskinäiset epäselvyydet kulminoituvat episodiin, johon myös poliisi Mutanen työnsä puolesta ajautuu." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9564> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365>
] .

rky:p633  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Merikarviajoen Lankosken pohjoispuolella olevan Lankosken kylän  rakennuskanta viestii 1800-luvun puolivälissä alkaneen teollistumisen ja puutavarakaupan tuomasta vauraudesta. \n\nKylä muodostuu Isotalon, Erkintalon ja Heikintalon tiivistä,  arkkitehtuuriltaan edustavasta kokonaisuudesta. Päärakennukset on rakennettu 1800-luvun puolivälin jälkeen. Talojen ympärillä on Merikarvialle tyypilliset hyvin leveät ja korkeat kiviaidat. Lankosken vesivoima on mahdollistanut kylälle vaurautta tuoneen teollisuustoiminnan. Antti Ahlström aloitti myöhemmin laajaksi kasvaneen teollisuustoiminnan Lankoskelta. Ahlströmiin liittyvä Isotalo on suojeltu rakennussuojelulailla. \n\nUusi maantie siltoineen on jättänyt vanhan tien kylätieksi, jonka varrella on vanha kaksiaukkoinen kivestä holvattu silta. Sillan kupeessa on Lankosken vanha kivirakenteinen mylly."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.813019377,21.653379695 61.813774719,21.654960294 61.813207540,21.659280912 61.812314044,21.662775993 61.811924355,21.663297129 61.810989947,21.661062491 61.811004786,21.657958226 61.813019377,21.653379695" ;
        poi:history       "Lankosken ensimmäiset asukastiedot ovat 1600- ja 1700-luvun vaihteesta. Koskessa oli  jo 1700-luvun puolivälissä saha ja mylly. Myllyn takana oli Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos, 1840-luvulla rakennettu pieni paperitehdas. \r\n\r\nTeollisuusmies Antti Ahlströmin teollinen ura alkoi Lankoskelta. Avioliiton myötä Antti Ahlström tuli 1850 isännäksi Merikarvian Lankosken kylän Isotaloon. Talossa oli maanviljelyn lisäksi Lankoskessa saha, jauhomylly, saviastiatehdas ja pieni paperitehdas. \r\n\r\nKaksiaukkoisen kivisillan rakensi Maurits Tuorila 1887. Uusi silta valmistui 1960, jonka jälkeen vanha jäi pois käytöstä ja museosillaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k484 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:mylly , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=95" ;
        skos:prefLabel    "Lankosken kylä"@fi .

[ dcterms:description  "Tapio ja Ilmari Tapiovaara opiskelivat Ateneumissa, silloisessa Taideteollisuuskeskuskoulussa 1930-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8335> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902>
] .

rky:p893  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kolme maamme vanhinta ruukkia, Antskog, Billnäs ja Fiskars, kuuluvat 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin kuvastavat erinomaisesti teollisuuden vaiheita 1600-luvulta  nykypäiviin. Ruukkien erilainen myöhempi historia - Antskogin verka-, Billnäsin puusepän- sekä Fiskarsin rauta- ja konepajateollisuuden huomattavina teollisuuslaitoksina maassamme ilmentävät näiden teollisuudenalojen kehitystä eri vuosisatoina. Historiallisen Pohjan pitäjän ruukkiympäristöt ovat Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjun osa. Ruukkeihin liittyy myös huomattavaa teollisuusarkeologista intressiä ja niiden uudempi maine liittyy aikansa modernia designiä edustavien tuotteiden tunnettuuteen myös maamme rajojen ulkopuolella.\n\nFiskarsin ruukinalue on laaja Fiskarsinjoen varteen suurelta osin 1800-luvun kuluessa rakennettu kokonaisuus. Kolmikerroksinen Fiskarsin ruukinkartano 1800-luvun ensi kymmeneltä hallitsee ruukinkadun varressa ruukinmaisemaa. Fiskarsin päärakennus on merkittävimpiä empirerakennuksia maaseudulla ja siihen liittyvä ruukinkatu on ruukinalueitten vaikuttavimpia. Ruukinkadun varrella puistomaisessa ympäristössä ovat seurantalo, majatalo Värdshuset ja 1765 rakennettu ruukinkonttori, alueen vanhin rakennus, kadun toisella puolella viljamakasiini, hienotaepaja ja kuparivasarapaja. Ruukinkadun tiiviin katunäkymän muodostavat tornilla korotettu, alkuaan kouluksi ja talliksi tehty rakennus ja kiviset kaksikerroksiset empirekauden työväenkasarmit. \n\nYlemmällä ruukinkadulla, nykyisellekin tuotantolaitokselle johtavan tien varressa, on yhtenäinen työväen punamullattujen asuinrakennusten rivistö. Yläruukin alueella on ns. Fiskarsin tehdas. Tiiviissä tuotantorakennusten ryhmässä kosken rannoilla lähellä patoa ovat ruukkihistorian tärkeimpiin lukeutuvat valimo, konepaja ja puhallushuone. Konepajan ruokalassa ja konttorissa toimii museo. Työväen ja virkamiesten asumuksia on myös vanhojen ruukinkatujen ulkopuolella, kuten aluetta reunustavassa kallioisessa mäkimaastossa Suutarinmäellä.\n\nBillnäsin ruukin rakennukset, joihin lukeutuvat myös Billnäs-puusepäntehtaan ja puutarhakoulun rakennukset, ryhmittyvät  joen ja kosken ympärille. Tuotantorakennukset ovat yhtenäisenä ja tiiviinä ryhmänä ruukinpadon molemmilla puolilla. Kosken etelärannalla mm. tiilinen manufaktuuripaja lanterniinikattoineen on keskeinen ruukkimaisemassa, kuten myös Billnäs-puusepänteollisuuden tarpeisiin rakennetut kaksi lähes identtistä, pitkää puista rakennusta. Pohjoisrannalla ovat sähkövoimalaitos ja museona toimiva mylly. Pääosa hirsisistä punamullatuista asuinrakennuksista samoin kuin isännöitsijän asunto ja konttorit ovat joen suuntaisten, pohjois- ja eteläpuolella kulkevien ruukinkatujen varrelle. Kosken alapuolella oleva silta yhdistää ruukinkadut toisiinsa. Asuin- ja tuotantorakennuksista suurin osa periytyy 1770-1800-luvuilta, tuotantolaitoksista moni on myös 1900-luvun puolelta. \n\nBillnäsin ruukin alueen länsipuolella ovat puutarhakoulun, maanviljelyksen ja karjanhoidon rakennuskantaa 1890-luvulta alkaen. Niitten länsipuolella on ruukin patruunan Villa Billnäs. Kaksikerroksinen kivestä rakennettu massiivinen päärakennus on Lars Sonckin suunnittelema ja valmistunut 1917. Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan. Ns. \"Amerikanvillat\", noin 15 virkailijain ja työntekijöiden asuinrakennusta, sijaitsevat Pentbyn alueella. Ruukin laitamilla on nuorempia yhtenäisiä työväen asuinalueita, mm. \"Hollywood\". \n\nAntskogin ruukin historia liittyy paitsi varhaiseen kuparin ja raudan valmistamiseen myös tekstiiliteollisuuden varhaisvaiheisiin. Antskogin ruukkialueen, Pohjan historiallisista ruukkiyhdyskunnista vanhimman ja pienimmän, perusrakenne ja asuinrakennukset ovat säilyneet. Punatiilinen rakennuskanta on verkatehtaan kaudelta, vanhimpia ovat verkatehtaan tuotantorakennus 1840-luvulta sekä pato samalta ajalta. Punatiilinen 1800-luvun lopun uusgoottilainen tehdas ja tiilinen tehdas- ja asuinrakennus muodostavat yhdessä verkatehtaan kanssa tehtaankadun joen länsirannalle. Ruukinkartano niiden tuntumassa on rakentunut nykyasuunsa eri vuosisatoina, runko on ilmeisesti jo 1700-luvulta. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet vanhojen teiden ja joen varteen. Vanhimmat työväenasunnot ovat verkatehtaan perustamisen ajoilta. Tehdasyhdyskuntaan kuuluvat myös työväentalo, koulu, isännöitsijän rakennus ja entisen ruukinkirkon paikka. Uudempi Harabackan omakotialue on osittain tehtaan rakennuttama. Vallonipaja ja kupariruukki ovat sijainneet noin 200 m verkatehtaan alapuolella olevan kosken partaalla. Lisäksi Antskogin ja Fiskarsin ruukkien väliltä on löytynyt esihistoriallinen raudanvalmistuspaikka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.177190726,23.592965963 60.177115700,23.595750209 60.174633914,23.594869322 60.172505627,23.599193792 60.171935141,23.605969079 60.169397590,23.605209175 60.169390134,23.594588025 60.168040268,23.593663135 60.167590110,23.587045830 60.168525105,23.584473570 60.170151200,23.585650513 60.171324354,23.588334526 60.173130407,23.589592440 60.177190726,23.592965963" ;
        poi:history       "Malmin etsintä ja louhinta alkoi Suomessa 1600-luvulla. Historialliseen Pohjan pitäjään, jossa oli metsää, koskivoimaa ja Pohjankurun satama, perustettiin 1630 Antskogin, 1641 Billnäsin ja 1649 Fiskarsin ruukit. Rautamalmi tuotiin Ruotsista.\r\n\r\nAntskogin perusti tiettävästi Jacob Wolle (Wulff) ja rakensi masuunin ja kankirautavasaran. Masuuni lopetettiin 1649. Uusi kankivasarapaja valmistui 1734. Pajassa taottiin ainoana paikkana Suomessa takkirauta kankiraudaksi ns. vallonimenetelmällä 1779 asti. 1700-luvun lopulla Antskogissa jalostettiin kuparia.\r\n\r\nAntskog, Fiskars, Koski ja Kärkelä sekä Orijärven kaivos myytiin 1822 John Julinille. Proomuja varten Julin rakensi 1824 Antskogiin sulun, joka hävitettiin 1909, samassa kohdassa oli ilmeisesti masuuni. Nykyisin paikalla on pato. Kuparilaitos lopetettiin 1880. \r\n\r\nJulin perusti Antskogin ruukin yhteyteen verkatehtaan sekä vanutus- ja värjäyslaitoksen 1839. Verkatehdas valmistui 1841 ja sitä laajennettiin kankaiden väripainamista varten 1847. 1800-luvun lopussa Antskogissa oli kuparilaitoksen ja myllyn lisäksi villakehräämö, kutomo, värjäämö ja trikoonvalmistuslaitos. Tulipalon hävitettyä verkatehdasta 1900 rakennutti Antskogin Verkatehdas Oy suuren tehdasryhmän. Sarka-, tohveli-, ulsteri- ja pukukankaita valmistanut tehdas lopetettiin 1959, jolloin Oy Antskog Ab:n osakekanta siirtyi MAKO Oy:lle. Kiinteistöön kuuluivat 45 hehtaaria maata, teollisuusrakennuksia, lukuisia puisia asuinrakennuksia ja kaksi vesivoimalaa. Toinen voimala tuhoutui tulipalossa. MAKO Oy:n päätuotteet olivat palokalustot, pumput ja teollisuusventtiilit. \r\n\r\nBillnäsin masuunin ja kahden kankirautavasaran perusti Suomen vuorimestari Carl Billsten. Masuuni toimi noin 1639-1658. Billsten perusti Fagervikin ruukin 1646. Billsteneiltä ruukit siirtyivät 1723 Hisingille (aateloituna Hisinger), joilla Billnäs oli 1900-luvulle asti. Hisingit rakensivat kankivasarapajat kosken molemmin puolin. Tuli tuhosi ruukkia 1775 ja uudelleenrakentamisessa ruukki sai pitkälti nykyasunsa. 1800-luvun alkupuolella Hisinger uudisti ruukkia, kuten vasarapajoja ja ahjoja. Jo 1700-luvun lopulla Hisingerit tehostivat Billnäsin maataloutta. Alueelle perustettiin suuri puutarha kasvihuoneineen. Puutarhakoulu toimi Billnäsissä 1890-luvulta vuoteen 1933. \r\n\r\nRuukin tuotantoa uudistettiin 1880-luvulla, takonaulojen valmistus loppui 1882. Yli 250 vuotta jatkunut kankivasaratyö loppui 1904. 1888 valmistui laitos, joka tuotti mm. ovenkahvoja, kirveitä, vasaroita. Jo 1909 valmistettiin myös tammisia konttorihuonekaluja. Tehtaiden osake-enemmistö siirtyi Oy Fiskars Ab:lle 1918 ja kokonaan ne siirtyivät Fiskars-yhtiön omistukseen 1957. Tammihuonekalujen valmistus loppui 1950-luvulla. O.Y. Billnäs A.B. sulautettiin emoyhtiö Fiskarsiin ja huonekalujen valmistus loppui 1970. Vanhan osan teollinen toiminta loppui 2002. \r\n\r\nFiskarsin ruukin synty liittyy Antskogin alkuvaiheisiin, sillä Antskogin omistaja Thorswöste perusti Fiskarsin ruukin 1649 saadakseen masuunin lähemmäs merta. Masuuni ja vasarapaja rakennettiin vierekkäin kosken länsirannalle. Vasarapaja siirrettiin pian ylemmän kosken varrelle, masuuni toimi paikalla 1802 asti. Bengt Qvist laati 1764 ruukille yleiskaavan, josta toteutuivat mm. konttorin ja kartanon sekä alemman ruukinkadun paikat.  \r\n\r\nFiskars tuli Antskogin tavoin Björkmaneille 1783. Antskogin valloonitaonnan lopettamisen jälkeen kankiraudan taonta siirrettiin Fiskarsiin, jonne rakennettiin kaksi kivistä kankirautavasarapajaa. Kuparinjalostuksen aloittaminen oli Fiskarsissa, kuten Antskogissakin, merkittävä uudistus. \r\n\r\nFiskarsista tuli 1815 ruukkiyhtiön keskus, jonne rakennettiin komea ruukinkartano. Kivinen tehdas valmistui 1818. Björkman-suku myi ruukin 1822 John Jacob Julininille (aateloituna von Julin). Julin, kotimaisten vuorimalmien etsijä ja louhija, perusti maan ensimmäisen hienotaepajan 1832. Valimo valmistui 1836 kosken itärannalle. Tuotantoon kuuluivat mm. padat ja paistinpannut. Arkkitehti Engelin suunnitelmin rakennettiin 1831-32 tiilinen paja, johon tuli karkea- ja hienotakomo, viilaamo ja kuparisepänverstas. Hienotaepaja tuotti pöytäveitsiä. Julin perusti myös maan ensimmäisen varsinaisen konepajan 1837. Konepaja valmisti mm. maan ensimmäiset laivahöyrykoneet. Maataloustyökalujen valmistus oli 1850-luvulta alkaen tärkeä. Punatiilinen putlaus- ja valssilaitos valmistui 1858 ja valssilaitos toimi 1930 asti. Palo tuhosi 1877 konepajaa, joka rakennettiin uudestaan. Aurat olivat konepajan tärkein tuote. \r\n\r\nRuukinkartanon päärakennuksen rakentaminen alkoi 1816 arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmin. Charles Bassi korjasi Granstedtin julkisivusuunnitelmia. 1810-luvun lopulla C.L. Engel ehdotti rakennuksen laajentamista yksikerroksisilla kolonnaadirakennuksilla. Suunnitelmasta toteutettiin sisäänkäynnin pylväikkö ja räystään triglyyfilista. 1820-luvulla uudistettiin edustustiloja Engelin ohjeiden mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:kartano , poio:mylly , poio:tuotantorakennus , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=888" ;
        skos:prefLabel    "Pohjan ruukkiympäristöt (Antskogin ruukinalue)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4374>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1708525~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8453>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Länsisatama"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i27> ;
        wgs84:lat         "60.1565926748305" ;
        wgs84:long        "24.920158734661" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8453" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3542>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1563714~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9167>
        dcterms:modified  "2010-06-01T17:29:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1550 - 1700"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1550-01-01T00:00:00" , "1699-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1550 - 1700"@fi .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i27>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6758>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Nyberg, Fabian"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nyberg-fabian" .

rky:p1092  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.558761395,26.847700943 64.557090958,26.835233625 64.557535270,26.834861767 64.557821033,26.834712259 64.558206335,26.838476402 64.558216137,26.838415441 64.558216110,26.838470494 64.559517438,26.847696885 64.558761395,26.847700943" ;
        poi:municipality  kunnat:k785 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4199" ;
        skos:prefLabel    "Vaalan rautatieasema"@fi .

rky:p1426  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pulsa on vuosina 1867-1870 rakennetun Riihimäki-Pietari -radan asema, jonka ympärille on kasvanut Pulsan kylä kauppoineen ja kouluineen.\n\nPulsa sijaitsee Latvanen-järven tuntumassa keskellä honkametsää. Knut Nylanderin suunnitelmien mukaan rakennetun asemarakennuksen ympärille muodostuu asuin- ja talousrakennuksista rautatieläiskylä, josta useita, ennen kaikkea junien huoltoon liittyviä, rakennuksia on purettu. Alueella on vielä 21 rautatieläisrakennusta. Asemapuiston menneisyydestä kertovat poikkeuksellisen komeat pensaat sekä kuuset, pihtakuuset, lehmukset ja jalavat.\n\nAsema-alueeseen liittyy läheisen Latvanen-järven rannalla oleva\npumppuaseman hoitajan asunto talousrakennuksineen ja siitä kilometrin päässä niin ikään järven tuntumassa sijaitseva ratavartijan pihapiiri.\n\nPulsan asema-alue on arvokas perinnemaisema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.928240084,27.962630458 60.928551160,27.960791403 60.928982198,27.960960320 60.928663662,27.963027223 60.928240084,27.962630458" ;
        poi:history       "Riihimäen ja Pietarin rataosuus avattiin liikenteelle 1870, ja Pulsan asema valmistui viimeistään tuolloin. Pulsan asema sijaitsi Lappeenrannasta Säkkijärvelle kulkeneen maantien varrella ja Pulsa olikin Lappeenrannan radan rakentamiseen saakka vuoteen 1885 paikka, missä Saimaalle ja Lappeenrantaan ja päinvastoin kulkevat matkaajat vaihtoivat kulkuneuvoa. Karjalaan menevä posti jätettiin junasta Pulsan asemalla, mistä se kuljetettiin hevoskyydillä eteenpäin.\r\n\r\nPulsan asema rakennettiin kolmannen luokan tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa laajennettiin 1873-1874 sekä 1915. \r\n\r\nPulsan asemapäällikön talo tuhoutui 1990-luvulla tulipalossa. Pulsan asemakylä on nykyisin hoitolakäytössä, ja rakennukset myytiin 2004 Pulsan hoitokotiyhdistykselle. Asemakylän kunnostusta vaalii Pro Pulsa –yhdistys."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1176" ;
        skos:prefLabel    "Pulsan rautatieasema-alue (pumppuhuone)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6400>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Koskelantie 17"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2105014372113" ;
        wgs84:long        "24.9528010833277" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/koskelantie-17" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7114>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:19+0300" .

rky:p1686  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.290733911,27.250522241 68.290095021,27.247191831 68.288968454,27.244629235 68.289334460,27.238913864 68.291232217,27.232479771 68.293150396,27.231880978 68.294789284,27.236535999 68.294951034,27.243456420 68.292849475,27.251859636 68.290733911,27.250522241" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidatI (Vuomaselkä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9164>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Jörgen Petersenin Twist-orkesteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9164" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6660>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Cortina Jets"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/cortina-jets" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7374>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:28+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8844>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7469>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Ratakatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Insinööritalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7578> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1632232518238" ;
        wgs84:long           "24.9435702045178" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7469" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7708>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1275372~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5679>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F371C42C-9DEB-4BF1-8B2F-B9320FF68490> .

[ dcterms:description  "Talon suunnitellut rakennusmestari" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7136>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9758>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Näkymiä Liekkihotellilta ja keskustelua + Alkoholisteja kuollut syyspakkasissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7531> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa     "Vuosien 1967-68 syyspakkasissa menehtyi joukoittain asunnottomia alkoholisteja. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Lepakon." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/5399.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=5399\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=5399\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9758" .

<http://example/upload-base/#metadescription_172>
        dcterms:modified  "2009-10-01T15:36:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7111>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lapinlahden sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> ;
        wgs84:lat         "60.1677663215201" ;
        wgs84:long        "24.9126297490416" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7111" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7968>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:40+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Paljon myöhemmin mulle selvisi, että me asuttiin silloin Toukolassa, paikka oli vielä täynnä kallioita, varastoja ja seitsemän sortin nyrkkipajoja, siellä ei asunut meidän lisäksi juuri muita ihmisiä, yövartijoita lukuun ottamatta. Tornitalo-Auschwitz ja uudelleenristiminen Itä-Pasilaski oli vasta hailea kajastus horisontissa." ;
  dcterms:description            "Rööri asui isänsä kanssa Toukolassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8754> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Skatta herää unisin Nokin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_506>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1228666~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1098>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Yö saapuu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i488> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/yo-saapuu" .

[ dcterms:description  "Kaisa Virtanen, Eeva Mäkimaan äiti on hoidettavana Eiran sairaalassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2803> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5416>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mustikkamaan juhannusjuhla ja Hurriganes" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Keitä esiintyjiä oli Mustikkamaan juhannusfestareilla 1975? Minä vuosina Ganes esiintyi, ja minä vuosina pippalot yleensäkin pidettiin? Verkkolähteen mukaan Hurriganes esiintyi vuonna 1975 ja myöhemminkin Mustikkamaan juhannusjuhlissa. Juhlia on vietetty Mustikkamaalla ainakin 1970-luvulta 1990-luvulle.\n\nhttp://www.hurriganes.se/turneguiden/index.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i83> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/haluaisin-saada-tietoa-keita-esiintyjia" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9400>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Lutherinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1723003407771" ;
        wgs84:long        "24.9246044311046" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lutherinkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7371>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Satu ja Totuus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Zacharias Topeliuksen muistomerkki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7998> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> ;
        wgs84:lat            "60.1673605531201" ;
        wgs84:long           "24.9445456770385" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7371" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7610>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:27:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2460>
        dcterms:modified  "2011-09-12T13:45:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1810692~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8085>
        dcterms:modified  "2009-12-28T14:07:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5581>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8229D5FB-9B91-4E47-B818-FA76577F6522> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hakaniemi oli solkenaan kylmästä sinistä sakkia, taivas oli vetäytynyt pilveen ja pohjoisesta kävi vappuinen tuuli. Mentiin rohkeasti sekaan ja Aili sai heti kärkeen housutytölle tarkoitetusta markkinapallosta otsaansa.\" (s. 71)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2321> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7705>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kaivopuiston huvilat"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1582300650576" ;
        wgs84:long        "24.957359473811" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7705" .

rky:p262  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ala-Temmeksen jokivarsiasutuksen poikkeuksellisen komea ja vauras rakennuskanta ilmentää 1800-luvun vaurasta pohjoispohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria. \n\nTemmesjoen rannoilla ovat kylän kantatalojen umpipihaiset rakennusryhmät, joista arkkitehtuuriltaan merkittävimmät ovat Pääkkö, Marttila, Teppo, Ala-Elsilä, Yli-Elsilä, Punttala, Ollila ja joen yläjuoksulla Pehkonen. Savikkoinen tasanko on tarjonnut hyvät edellytykset maanviljelylle.\n\nTepon vanhan kantatilan pihapiiri noudattaa keskiajalla kehittynyttä rakennusten sijoittelutapaaa, joka lounaissuomalaisten kartanoiden ja virkatalojen esimerkin mukaan yleistyi vähitellen myös talonpoikaisissa pihoissa Pohjanmaalla. Rakennukset sijoitettiin umpipihaksi neliön muotoon. Pohjois-Pohjanmaalla rakennuksin rajattiin yleensä miespiha ja karjapiha jätettiin sen ulkopuolelle. Tepon umpipihassa on päärakennuksen lisäksi pitkä talli, vanha asuinrakennus, johon on liitetty leipä- ja viljapuoti sekä L-kirjaimen muotoinen navetta. Joukko vajoja ja aittoja sekä sauna sijoittuvat pihapiirin ulkopuolelle.\n\nMyös Pehkosen rakentamisessa heijastuu toisaalta pohjalainen traditio, toisaalta säätyläisasuntojen rakentamistapa. Jokivartta myötäilevältä maantieltä erkaneva Pehkosen tie ylittää joen ansassillan, ja joen länsirannalla Pehkosen tilan kaksikerroksinen väentupa muodostaa pihapiirin sulkevan muurimaisen rakenteen, jossa oleva läpikäytävä johtaa neliömäiseen pihaan. Rappaamaton ja yksityiskohdiltaan empiretyylinen päärakennus on muurattu tiilestä 1852. Salissa on koristemaalari Gustaf Holmqvistin rappauspinnalle liimavärillä tekemät harvinaislaatuiset maisemamaalaukset.\n\nAla-Temmeksen kylän halki kulkeneesta vanhasta Savon maantiestä on säilynyt osuus Pehkosen talosta etelään, ulottuen Tyrnävän kunnan puolelle. Tie on oivallinen esimerkki siitä, miten tien linjaus on ollut kiinteä osa maisemaa ja asutusta. \n\nAla-Temmeksen asutus liittyy laajaan aluekokonaisuuteen, joka tunnetaan Limingan niityt -nimellä ja jolle on tunnusomaista tasaisuus ja laaja näkyvyys. Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.757844708,25.562705517 64.755590215,25.561103226 64.753411473,25.562787078 64.752808269,25.554928944 64.752029863,25.554951294 64.751820756,25.553825285 64.753105595,25.551649180 64.753090165,25.548951276 64.752013650,25.540688744 64.754279712,25.541819002 64.755548391,25.541775200 64.757435094,25.540592702 64.758933633,25.540462757 64.760336860,25.540239651 64.762507562,25.539139604 64.766032235,25.537081684 64.768195329,25.536276528 64.770858818,25.536230581 64.773280766,25.537205378 64.775382601,25.537632389 64.776670610,25.535517593 64.779361276,25.537253743 64.778149083,25.547954850 64.778359931,25.554560119 64.779196379,25.554564449 64.779678983,25.564836878 64.777384252,25.574521195 64.774386828,25.573413392 64.774288655,25.564120029 64.772188654,25.563743090 64.770078206,25.564549611 64.769575111,25.564730501 64.768952183,25.567283713 64.768932668,25.568673385 64.767700032,25.569458799 64.766343065,25.563050845 64.765917637,25.555410917 64.764644651,25.555427461 64.764655026,25.553112802 64.762558587,25.553096549 64.762209521,25.556872391 64.762052164,25.558574038 64.761758715,25.560003795 64.759704349,25.562066847 64.757974601,25.561387669 64.757844708,25.562705517" ;
        poi:history       "Temmesjoen varsi oli jo 1500-luvulla tiheään asuttua viljelyseutua. Tepon tilan maat kuuluivat 1500-luvulla Hyryn tilaan, josta muodostettiin 1600-luvulla neljä tilaa. Pehkosen tila perustettiin todennäköisesti 1500- ja 1600-luvun taitteessa.\r\n\r\nVuonna 1846 jokivarren maisemaa ja asutusta kuvattiin näin: \"Matkustavaista hämmästyttävät monet talonpoikaistalot, joita on miltei jatkuvasti milloin lähellä, milloin kauempana maantieltä. Talojen välissä virtaa joki, jonka yli on paikoitellen rakennettu kekseliäästi koristeltuja siltoja; ympäristössä on hyvin hoidettuja peltoja. Rakennuksia on paljon; vanhojen viereen pystytetään uusia. Monet täkäläistä taloista on rakennettu niin ylellisesti, että ne muistuttavat enemmänkin herraskartanoita kuin talonpoikaisasumuksia.\""@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k425 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:tie , poio:silta , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1421" ;
        skos:prefLabel    "Ala-Temmeksen jokivarsitalot"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8419>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:03:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5676>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pasilan liittäminen Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Tuo etäinen pohjoinen kylä nimeltään Böle (Pasila), minä vuonna se liitettiin kaupunkiin? Pasila liitettiin Helsinkiin vuonna 1912. Wikipediassa tapahtuma selostetaan seuraavasti:\n\nVähän Huopalahden kylässä olevan Böhlen maistraatintilan maille alkoi 1890-luvun lopulla syntyä asuntoja. Pasilan eli Fredriksbergin esikaupungiksi nimitetyn alueen asukkaat tekivät 1906 ensimmäisen aloitteen alueen liittämiseksi kaupunkiin. Vuonna 1908 Helsinki osti 67,86 hehtaarin alueen hallintaoikeuden itselleen. Kaupunkiin alue liitettiin 1. toukokuuta 1912." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/tuo-etainen-pohjoinen-kyla-nimeltaan-bol" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9660>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Dreamsongs" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "fantasiakirja" ;
        dcterms:language     <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9659> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9660" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5915>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0D001740-7175-4288-9F26-726DDE4BE42C> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p175>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Kustaanmiekan rantavarustus "@fi ;
        dc:created        "2012-05-24T10:10:12.118+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T13:41:38.12+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p38338 , koko:p39603 ;
        poi:description   "Kunnostustyöt\n\nKustaanmiekan rantavarustuksen lähtötilanteena oli arkkitehtonisesti ja historiallisilta kerroksiltaan selkeä varustus, joka oli yleiskunnoltaan huono eikä sen vedenpoistojärjestelmä kokonaisuutena enää toiminut. Muurin lakien turvepeite oli kulunut, mikä johti vesieristyksen turmeltumiseen ja veden pääsyyn muurin sydämeen.\n\nKorjaustyössä kivimuurin kunto saneli työn laajuuden. Muuria ja maakerroksia purettiin mahdollisimman vähän, muuria syvätäytettiin laastilla, joka oli sekoitettu hydraulisesta kalkista ja hautakalkista. Vesikouruja, vedenheittäjiä ja vedenpoistoaukkoja uusittiin ja korjattiin, maan kallistuksia kunnostettiin ja maapeitteitä turvetettiin.\n\nKorjaustyöhön käytettiin graniittia, laastia, tuohta, savea ja turvetta; samoja materiaaleja, mistä varustus on rakennettu. 1920-luvun korjauksen betoniset listakivet korjattiin betonilla. Vaikeissa vesieristyskohdissa käytettiin lyijypeltiä.\n\nVarsinaisen muurinkorjaustyön lisäksi kunnostustöihin sisältyi ranta-alueiden maisematöitä: puustoa karsimista ja maaston muotoilemista sekä kulutusta kestävien reittien perustamista. Sen lisäksi muutamia tykkejä palautettiin varustukseen vanhoille paikoilleen sekä rekonstruoitiin yksi 1700-luvun tykkilavetti.\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKustaanmiekan salmea äärimmäisenä etelässä suojaavan rantavarustuksen\nrakennustyöt käynnistyivät vuonna 1750 ja varustus oli pieniä viimeistelytöitä lukuunottamatta valmis jo vuonna 1753. Rantavarustus perustettiin suoraan kalliolle ja se seuraa taitteisena rantaviivaa aina keskuslinnoituksen eteläisimmästä kärjestä Kuninkaanportille asti. Kuninkaanporttia lähinnä oleva linnoitusluiska tukimuureineen rakennettiin vasta vuosien 1753-54 aikana Kuninkaanportin rakennustyön yhteydessä.\n\nRantavarustuksessa on kaikkiaan 22 kasemattia, joista osa oli alkuaan selustaan päin täysin avoimia, osa taas varustettu lähipuolustusaukoin. Useimmissa kasemateissa oli tykkiaukot Kustaanmiekan salmen suuntaan. Kasemattoidun osan jatkeena pohjoisessa on kallioon louhittu ja holvattu yhdyskäytävä, joka yhdistää rantavarustuksen tenalji Kyhlenbeckin ja Kuninkaanportin väliseen yhdyskäytävään. Kasemattien päälle, ampumatasanteelle päästiin pohjoisosasta hiekkakiviporrasta myöten. Rantavarustuksen kolmessa kärkikulmassa oli alkuaan tiilestä muuratut, rapatut vartiotornit, joiden jalusta oli marmorista ja katto puuta. Varustuksen rintavarustuksen muodosti maavalli ja tykit ampuivat tämän yli. Etelässä rantavarustuksen kasemattoidun osan päätteenä oli ampumatasanteella varustettu puolustusmuuri, jonka päätteenä oli harmaakivinen rintavarustus. Ampumatasanteelle johti luiska muurin sisäpuolelta.Rantavarustuksen tämä osa oli periaatteessa itsenäinen varustus, tenalji Bethun.\n\nVuonna 1801 rantavarustuksella suoritettiin korjaustöitä, joiden yhteydessä korjattiin ulko- ja sisämuureja ja maarakenteista rintavarustusta vahvistettiin kivellä. Ampumatasoa levennettiin puisen tason avulla. Näihin korjaussuunnitelmiin ei enää ole merkitty vartiotorneja, joten ne on purettu jo tätä ennen.\n\nVenäläisen kauden alussa rantavarustuksella tehtiin eri vaiheissa useampia muutostöitä. Vuonna 1830-luvulla kaikki kasematit muutettiin avokasemateiksi purkamalla harmaakiviset, kivääriaukoin varustetut sisäpihan puoleiset seinät. Osa merenpuoleisista tykkiaukoista muurattiin umpeen, toisia sen sijaan laajennettiin. Maanvaraisia rintavarustuksia vahvistettin kivisin tukimuurein. Lisäksi korjattiin huonokuntoisia merenpuoleisia muuriseinämiä.\n\nKrimin sodan jälkeen vuonna 1857 tenalji Bethunin puolustusmuuria vahvistettiin korottamalla sitä hakatusta graniitista rakennetulla rintavarustuksella, jossa oli ampuma-aukot kolmelle tykille. Tämän jälkeen Kustaanmiekan rantavarustuksella ei tehty enää merkittäviä muutostöitä. Puolustuksen painopiste siirtyi uudentyyppisten maapattereiden ja tykkiasemien rakentamiseen saaren muissa osissa. Osa tenalji Bethunin rakenteista yhdistettiin Kustaanmiekan patteriin IV, osa purettiin.\n\nVuosina 1913-14 Kustaanmiekan salmea levennettiin ja syvennettiin räjäyttämällä ja nämä toimenpiteet aikaansaivat pahoja sortumia Kustaanmiekan rantavarustuksen muureissa. Venäläisten toimesta hyödyttömäksi katsottuja muureja ei enää yritettykään korjata ja näin korjaustyöt aloitettiin vasta suomalaisen kauden alussa Muinaistieteellisen toimikunnan johdolla. Vuosina 1929-1933 pahimmin vaurioituneet osat saatiin kunnostetuksi työllisyystöinä. Näiden korjausten pysyvyys ei kuitenkaan ollut kovin pitkäaikaista, rapautuminen säille alttiissa kylmissä varustuksissa on ollut nopeaa ja siellä täällä on tapahtunut sortumia jatkuvasti. Vuonna 1992 käynnistettiin Suomenlinnan hoitokunnan johdolla viimeisin korjausvaihe, joka jatkuu edelleen.\n(Helena Rosén 1995)\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 10a, 14-28a, 32-34\nKrA G 17, 18b, 21, 22, 23, 28, 29, 36, 38, 45-48, 55-60, 64, 66, 68-70, 81\nMV SL Rak.hist. Nieminen, Aulis: Kustaanmiekan rantavarustukset .1983\nMV SL /SLHK Lind, Tuija -Nieminen Aulis: Suomenlinna.Kustaanmiekan rantavarustus. Korjaus- ja restaurointityön esiselvitys ja yleissuunnitelma .1992.\nMV SL VIK A 115-146, 157-163, 199, 200,231, 313,317,319, YP 49, 74, 106,308 "@fi ;
        poi:history       "Kustaanmiekan linnoitus on Suomenlinnan varhaisimpia varustuksia, toimihan se Helsingin tärkeimmän sisääntuloväylän puolustajana. Se on tarkasti jäsennelty, itsenäinen ulkolinnoitus, jossa on neljä perättäistä, toistensa yli ampuvaa epäsäännöllistä polygonilinjaa. Kustaanmiekan rantavarustus on puolustusjärjestelmän uloin linja.\n\nKustaanmiekan rantavarustus on rakennettu kokonaisuudessaan vuosina 1750-53. Rantaviivaa seuraava kaksoistenalji on perustettu suoraan kallioille, josta ulkomuuri kohoaa kohtisuoraan. Harmaakivinen rantavarustus alkaa kontregardi Hoppesta ja päättyy Kuninkaanporttiin. Se on yhteydessä sisimpiin varustuksiin kallioon louhitulla käytävällä. Varustukseen kolmeen ulkokulmaan rakennettiin tiilestä rapatut vartiotornit, jotka hävisivät 1800-luvun vaihteessa.\n\nRantavarustusta korjattiin ja ajanmukaistettiin osana puolustusta vielä venäläisenä aikanakin. Rihlattujen tykkien kantomatkan kasvaessa 1800-luvun jälkipuoliskolla puolustuslinjaa jatkettiin Kustaanmiekan eteläsivulle hiekkavallien suojaamina tykkipattereina. Venäläisten räjäytystyöt Kustaanmiekan salmen leventämiseksi 1910-luvulla murensivat varustuksen muurirakenteita. Suomen itsenäisyysajan alkuvuosina todettiin noin kolmasosan rantavarustuksesta sortuneen.\n\nKustaanmiekan rantavarustus luokiteltiin kansallishistorialliseksi monumentiksi vuonna 1919. Varustuksen ulko- ja sisämuurien korjaukset tehtiin työllisyystöinä 1930-luvun vaihteessa. Varustukselle suunniteltiin sen jälkeen eri aikoina hyötykäyttöä esityspaikkana. 1980-luvun puolivälissä suurin osa alueesta suljettiin yleisöltä sortumavaaran vuoksi.\n\nkontregardi = ulkovarustus, joka on rakennettu bastionisivun eteen suojaamaan sitä ja kaksinkertaistamaan tulivoima\npolygonilinja = puolustuslinja, jossa bastionit tukevat toisiaan tulituksellaan\ntenalji = kurtiinia suojaava varustus, joka muodostuu kahdesta avoimen kulman muodostamasta siivestä"@fi ;
        poi:poiType       poio:linnoitus ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p77> , <http://ldf.fi/history/kb/p102> ;
        wgs84:lat         "60.1382532501885" ;
        wgs84:long        "24.990700554847763" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7870>
        dcterms:modified  "2009-11-24T17:03:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7965>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Kasarmikatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1634936527355" ;
        wgs84:long    "24.9488017887375" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7965" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8679>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:29:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6032>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=BDFCCBB6-D866-4ADB-8D1A-572F72DEF409> .

[ dcterms:description  "Satu Koskimiehen koti. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8910> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8911>
] .

rky:p856  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.633342762,24.863753463 60.633718563,24.861498907 60.634384611,24.861448131 60.634710574,24.861868491 60.635154900,24.863053845 60.634855017,24.863973327 60.634194542,24.863484769 60.633674271,24.864448661 60.633342762,24.863753463" ;
        poi:municipality  kunnat:k106 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1476" ;
        skos:prefLabel    "Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1216>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:59:21+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hesarin surkeiden deekujen tuskanvoihke/ inspiroi minua yhtä lailla kuin ensilumi.\" (s. 30)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7526> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8082>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Ihmisen osa" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8077> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1495> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=37&BibliographyId=30402&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8082" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8321>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8416>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Antikvariaatti Gordin"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.164973716559" ;
        wgs84:long        "24.9415002831579" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8416" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5912>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Hollantilaisentie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin Munkkiniemessä on Hollantilaisentie, joka poikkeaa alueen muusta katunimistöstä. Kuka tai mikä oli tämä hollantilainen? Munkkiniemen kartanon omistajana oli vuosina 1744-1837 hollantilainen Mattheiszenin kauppias- ja merenkävijäperhe. Katu sai nykyisen nimensä 1950. Aiempina niminä olivat Linnalle-Till Borgen (1917) ja Linnantie-Borgvägen (1932).\n\nLähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki (1992)\n\nKaija Hackzellin korttelikirjassa Rakas vanha Munkkiniemi (Helsingin Sanomat, 2001, s. 31-35) kerrotaan enemmänkin Munkkiniemen kartanosta ja myös Mattheiszenin suvun vaiheista." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9122> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-munkkiniemessa-hollantilaisentie-jok" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6626>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8581>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:06:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8676>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Aalberg, Ida"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7987> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8676" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8915>
        dcterms:modified  "2010-04-06T10:03:20+0300" .

rky:p1055  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäinen yhtenäinen, loppuunsaatettu kanavoimistyö maassamme.\n\nKenraali Suvorovin johdolla Saimaalle rakennetut neljä avokanavaa olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua.\n\nKutvele (nyk. Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla), Käyhkää (nyk. Ruokolahden kunnassa), Kukonharju (nyk. Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla) sekä Telataipaleen kanava (nyk. Sulkavan kunnassa) mahdollistivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan.\n\nParhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä. Kanavarakenteet ja niihin liittyneet hirsiset aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin ja ne kertovat 1790-luvun rakennustekniikasta. Kanavan varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä. Kukonharjulla oli myös kirkko ja hautausmaa. Kanavalla olleista rakennuksista on havaittavissa kivijalkoja, lattiarakenteita, uuneja, kuoppia ja painanteita. Kanavien sotilaallisesta käytöstä kertova rakennus on säilynyt Käyhkään kanavalla. Käyhkään Hovin päärakennus toimi aikoinaan tullivartioasemana ja toimii nykyisin virkistyskäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.421861550,28.517797398 61.422861878,28.510619863 61.424896701,28.513362157 61.425061065,28.521535713 61.423681078,28.522979027 61.421861550,28.517797398" ;
        poi:history       "Turun rauhaan 1743 päättyneessä nk. hattujen sodassa Ruotsi menetti Venäjälle alueita Itä-Suomessa. Venäläiset eivät kuitenkaan saaneet vesiyhteyttä Lappeenrannan ja Savonlinnan välille, koska keskeisellä paikalla Saimaata sijaitseva Puumalan salmi jäi Ruotsin haltuun.\r\n\r\nRuotsin ja Venäjän välinen ns. Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan 1790 ilman että Kustaa III olisi kyennyt valtaamaan takaisin jo aiemmin Venäjälle menetettyjä osia Suomesta. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä.\r\n\r\nLinnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Uusina uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipaleen ja Kärnäkosken laivastotukikohdat sekä Anjalankoskelle Liikkala.\r\n\r\nSaimaan laivaston tarpeisiin rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat. Kanavointitöitä tehtiin 1790-luvulla myös Savitaipaleen Solkeissa Kärnäkosken ja Suur-Saimaan yhteyden parantamiseksi, mutta Korholansalmen ja Taipalsaaren Vilsaaren alueen työt jäivät keskeneräisiksi.\r\n\r\nKenraali Suvorovin johdolla toteutetut kanavat rakennettiin 1792-1798 ja niiden tarkoituksena oli sekä auttaa Venäjän laivaston tukikohtien, Savonlinnan ja Lappeenrannan, välistä huoltoliikennettä että parantaa välittömästi kanavareitin läheisyydessä olevan Ruotsin vastaisen rajan valvontaa. Kunkin kanavan yhteydessä oli sotilasvartio jota varten oli rakennettu kasarmeja, muona- ja asevarikkoja, saunoja ja muita talousrakennuksia. Myös paikallinen suomalaisväestö käytti kanavareittiä kauppamatkoillaan. Kanavien sotilaallinen merkitys väheni Suomen Venäjään liittämisen jälkeen. Kanavien merkitys paikallisina ihmisten ja tavaroiden liikenneväylinä säilyi kuitenkin merkittävänä.\r\n\r\nSuvorovin kanavien säilymisen turvaava restaurointihanke käynnistyi keväällä 2003."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k700 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1707" ;
        skos:prefLabel    "Suvorovin kanavat (Käyhkääi)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsinki... Pieni ja vaatimatonhan se on Euroopan metropolien rinnalla, mutta kukapa voisi sitä olla rakastamatta? Sehän on kuin nuorukainen, jolla on intoa paljon, kokemusta vähän. On sentään hyvä, että saan asua edes näinkin siedettävässä paikassa. Hiljaisuudessa kasvoi tuska liian suureksi. Nyt ei ole muuta kuin hukkaan heitettyjen hetkien tuoma lamaannus. Jos tämä vihko sattuisi jäämään ainoaksi dokumentiksi elämästäni (mitä en usko), niin, siltä varalta kerron opiskelevani klassisia kieliä ja kirjallisuushistoriaa. Päivät kaupungissa ovat sisäisesti sangen verettömiä, joten saattaa hyvinkin olla, että tämäkin kirja vähitellen ryhtyy siittämään -. (22.9.1954)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6886>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:38+0300" .

[ dcterms:description  "Harry Alopaeus: Suomenlinnan vedenalaiset esteet" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6946> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

[ dcterms:description  "Pekka Herlinin lapsuudenkoti oli Kulosaaressa, osoitteessa Lars Sonckintie 14." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8253> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1830>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Kun päättyy Pitkäsilta" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6825> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7748> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7750> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7749> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1828> ;
        th:lisatietoa       "Sanojen aika" , "Jos vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa voi syntyä kirjallinen klassikko, niin tässä se on. Torsti Lehtisen (s. 1942) vuonna 1982 ilmestyneestä esikoisromaanista Kun päättyy Pitkäsilta on otettu joka vuosikymmenellä loppuunmyytyjä painoksia sekä itsenäisenä teoksena että osana Topi Laaksosen värikkäitä elämänvaiheita kuvaavaa Jano-trilogiaa. Vuoden 2011 painos aloittaa Arktisen Banaanin Stadilaiset kertojat -sarjan. \n\nTopilla on kovalla tavalla kunniakas tausta ja vanhemmilta peritty tehtävä. Poika ei ollut mikään tavallinen luuseri, olihan hän pimeän viinan myynnissä ansioituneiden Vikin ja Alinan jälkeläinen. Helsingin Kalliossa oli sodanjälkeisenä aikana, vielä 1960-luvullakin eri säännöt kuin porvariskaupunginosissa. Karhea elämä tuotti vaurioita, mutta myös karhean osuvaa huumoria. Kertomus ällistyttää ja ehkä järkyttääkin nykylukijaa, koska sen tapahtumista on niinkin lyhyt aika. Kirvelevä köyhyys, taudit ja alkoholismi synnyttivät ihmisraunioita, pikkuhitlereitä ja – eksistentialistisiin kysymyksiin keskittyneitä filosofeja, kuten Torsti Lehtisen. \n\nTorstin ja Topin seurassa aika ei käy pitkäkseen odottamaan, että jotain tapahtuisi. Yhteisöhenki oli tiukka: jos Rööperin Albertinkatu 20 ohitti Kolmas linja yhdentoista poliisihälytysten määrässä, pidettiin Linjoilla hätäkokous maineen palauttamiseksi! Tästä taustasta jaloilleen kömpinyt Lehtinen tunnetaan nyt filosofina, kirjailijana ja kysyttynä luennoitsijana. Hänen aforismejaan voi löytää paitsi kokoelmateoksista, myös Princess-teepussien pidikkeistä! Kun päättyy Pitkäsilta on aina vain elävää ja haluttua tekstiä, niin nykyisessä Kalliossa kuin kaukana sen ulkopuolellakin. \n\n(www.sarjakuva.com)" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1600&BibliographyId=27556&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kun-paattyy-pitkasilta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9032>
        dcterms:modified  "2010-04-15T09:06:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5048>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1381502~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i586>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "DJPP"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mäkelä, Perttu" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/djpp" .

rky:p1649  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pernjoen varrella sijaitseva Juvankoski edustaa alkuperäisessä asussaan säilynyttä 1800-luvun paperiteollisuuden tuotantoympäristöä. Koskiuoma on pääpiirteissään samankaltaisessa tilassa kuin maamme varhaisimpiin paperiteollisuuden laitoksiin lukeutuneen Juvankosken paperitehtaan toiminta-aikana 1820-luvulta aina 1900-luvun alkuun. \n\nJuvankoski sijaitsee Pernjärvestä Ylisjärveen laskevan Pernjoen varrella mäkisessä ja metsäisessä maastossa. Kosken korkeus on yli 21 metriä ja pituus 310 metriä. Juvankosken patoaltaan rannalla sijaitsee Juvankosken vanha päärakennus, jota on käytetty paperitehtaan aikana myös kartongin tuotannossa. Se on paperiteollisuuden alalta vanhin säilynyt tuotantoon käytetty tila maassamme. Korkean kallion laella seisova hirsirakennus periytyy 1800-luvun jälkipuoliskolta. Se on toiminut myöhemmin Juvankosken Voima Oy:n työntekijöiden asuin- ja yhteistilana. Kosken partaalla on kaksikerroksinen sahan rakennus 1900-luvun alusta. Sahan laitteistot ovat säilyneet. Lisäksi koskiuomassa on säilynyt korkeita kivisiä jalustoja, jotka liittyvät vesivoimalalle aikanaan johtaneeseen noin 200 metrin pituiseen puuränniin.\n\nJuvankoskelle johtavan tien varrella on muutamia sahan ja Juvankosken voimalaitoksen työntekijöiden rakentamia pieniä asuintaloja 1920-1930-luvulta. Juvankosken teollinen toiminta on loppunut 1960-1970-luvulla. Päärakennus ja saha on kunnostettu seurakunnan leiri- ja virkistyskäyttöön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.386555301,23.356300120 60.386864851,23.355341568 60.387088494,23.354897847 60.387305033,23.354195112 60.387323687,23.353312359 60.387334445,23.352141778 60.387433033,23.351827638 60.388145857,23.350462929 60.388283224,23.349999935 60.388393256,23.349323599 60.388344942,23.348477219 60.387919983,23.347182192 60.387800853,23.346228320 60.387794927,23.345492662 60.387908141,23.344671603 60.388091023,23.343005159 60.388137268,23.342350341 60.388396072,23.341628216 60.388684206,23.341191663 60.389119076,23.340767517 60.389258025,23.340751760 60.389417885,23.340849410 60.389533348,23.341342170 60.389564641,23.341901299 60.390023202,23.342730391 60.390301512,23.343233492 60.390883724,23.343745608 60.391263073,23.344599825 60.391592134,23.345340928 60.391580456,23.346240551 60.391572615,23.346844692 60.391123564,23.347790213 60.390663281,23.348202763 60.390159068,23.349096764 60.389784466,23.350149026 60.389402650,23.351996845 60.389282282,23.353338516 60.389527589,23.354206152 60.389456991,23.355282419 60.389275712,23.355966880 60.387703983,23.357413192 60.387359723,23.357754779 60.387095358,23.357755442 60.386634775,23.357373877 60.386505050,23.356810977 60.386555301,23.356300120" ;
        poi:history       "Perttelin Pöytiön kylän mailla olevia koskia hyödynnettiin viimeistään 1500-luvulta lähtien. Myllyjä rakennettiin ainakin Juvankoskelle ja Sahankoskelle. Sahankoskella toimi saha 1800-luvulla, mahdollisesti jo edeltävällä vuosisadalla. Juvankosken teollinen historia alkoi, kun Kiikalan lasitehtaan inspehtori sai luvan paperitehtaan perustamiseen 1820. Paperitehtaan toiminta käynnistyi 1824. Koskivoimalla toimineella tehtaalla työskenteli aluksi kahdeksan henkilöä, 1850 jo 39 henkilöä. Myöhemmin tehtaalle asennettiin kaksi höyrykonetta, toinen kuuden ja toinen kahdeksan hevosvoiman tehoinen. Raaka-aineena Juvankosken paperitehdas käytti lumppua, josta valmistettiin kartonkia ja hienopaperia. Kahdessa peräkkäisessä koskessa ja tehtaassa valmistettiin ylemmässä valkoista, alemmassa harmaata paperia.\r\n\r\nPaperitehdas paloi neljä kertaa. Viimeisin palo oli 1902, jonka jälkeen sitä ei rakennettu uudelleen. Juvankoski myytiin J.A. Kivelle, joka perustin koskeen sahan. Puutavara uitettiin järvelle josta se ohjattiin ränniä pitkin sahaan. Puutavaran kuljetuksia hoidettiin myös hevos- ja myöhemmin autokyydillä. Juvankoskelle sahan ja myllyn viereen perustettiin 1920-luvulla Juvankosken Voima Oy:n sähkövoimala. Voimayhtiö perusti lisäksi voimalat alavirralle Myllykoskeen ja Sahankoskeen ja tuotti sähköä Perttelin, Muurlan ja Kiikalan kuntiin. Juvankosken saha oli toiminnassa vuoteen 1965 ja voimaloiden energiantuotanto loppui 1970-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:tuotantorakennus , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4942" ;
        skos:prefLabel    "Juvankosken historiallinen teollisuusympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9127>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Virtanen, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9127" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6623>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Bragen juhlasali"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bragehemmet" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1639853488327" ;
        wgs84:long           "24.9477128766888" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bragen-juhlasali" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7098>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Standertskjöld, Elina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7098" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7337>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9292>
        dcterms:modified  "2010-06-17T11:47:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8912>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "50-luvun teinit : päiväkirjat ja kirjeet 1957-1960 " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8909> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7293> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8912" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4928>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki herra Hertzbergin silmin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6614> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7711> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6504> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6904> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7671> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4927> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsinki-herra-hertzbergin-silmin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6883>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hannukkala, Veikko o."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hannukkala-veikko-o" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hienot herrat ja rouvat ajelivat vosikalla Alppilan ravintolaan. Siellä he istuivat parvekkeella, joivat kahvia ja söivät makeita ruokia. Kelpasi herrojen. Saivat sinne mennä tavallisetkin ihmiset soittoa kuuntelemaan, kunhan seisoivat siivosti taempana.\" (s. 106)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5270> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6504>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9626>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:02:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7597>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:29+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7239>
] .

rky:p1551  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ullavan kirkko ja tapuli muodostavat pienen keskipohjalaisen kappeliseurakunnan 1700-luvun loppupuolella muodostuneen, hyvin säilyneen kirkollisen ympäristön.  Pienen kirkonkylän vanhimpiin säilyneisiin rakennuksiin lukeutuva Vanha-Vion talo on taiteilijaprofessori Veikko Vionojan syntymäkoti.\n\nUusklassistinen Ullavan puukirkko sijaitsee kirkonkylässä Ullavanjoen itäpuolella. Kirkko on poikkipäädyillä varustettu, alun perin oktogonin muotoinen pitkäkirkko. Kirkon kolmella sivulla ulkonevat pienet satulakattoiset eteishuoneet ja yhdellä sakaristo. Ristikeskuksesta nousee lyhtytorni. Ikkunat ovat pyörökaariset. Kirkkosalia kattaa loiva tynnyriholvi. Alttaritaulu on ullavalaissyntyisen Veikko Vionojan maalaama Ristiinnaulittu vuodelta 1928. Kirkon lounaispuolella seisoo erillinen, korkea kolminivelinen kellotapuli. Kirkkopihalla on sankarivainajien hautapaikka ja sitä ympäröi matalahko kivimuuri.\n\nKirkon lounaispuolella Vionojan rannalla, kylän vanhimpiin kuuluvassa asuinpaikassa, on Vanha-Vion talo. Taiteilija Veikko Laineen (Vionoja) synnyinkoti on Ullavanjokeen laskevan Vionojan pohjoispuolella, joen yli johtavan vanhan ratsutien, Vionojantien varrella. Punamullattu päärakennus on valmistunut 1755 ja sitä on jatkettu 1880-luvulla päätykamareilla. Pihassa on ulkorakennus 1900-luvun alkupuoliskolta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.705806340,23.887906378 63.705739822,23.887820838 63.705730192,23.887649564 63.705739353,23.887529158 63.705792032,23.887244832 63.705833541,23.886988281 63.705816935,23.886764495 63.705801191,23.886580533 63.705845276,23.886443098 63.705932778,23.886406927 63.706511599,23.886780963 63.706476303,23.887328739 63.706560272,23.887399163 63.706491471,23.888030125 63.706180869,23.887812265 63.705998902,23.887832268 63.705806340,23.887906378" ;
        poi:history       "Ullava kuului 1640-luvulta lähtien Kälviän pitäjään. Kylän taloluku nousi 1600-luvun lopulla 8-10:sta talosta uudisasutuksen voimin 14-16:een taloon. Kappeliseurakunta Ullavasta tuli 1797, ja itsenäinen seurakunta Ullavasta muodostettiin 1904.\r\n\r\nUllavan kirkko rakennettiin päädyistään viistetyksi, kahdeksankulmaiseksi  tukipilarikirkoksi 1783 ja tapuli valmistui 1787. Molempien rakentamista johti lääninrakennusmestari Johan Blomström. Kirkko korjattiin Lauri Heikki Kuorikosken johdolla 1900. Tuolloin kirkon runkoon lisättiin kolme satulakattoista eteishuonetta ja pitkälle sivulle lisättiin poikkipäädyt ja ristikeskukseen torni. Vanhan sakariston korvasi alttarirakennelman taakse rakennettu uusi sakaristo. Sisä- ja ulkoväritystä palautettiin vuoden 1900 korjausta edeltävään asuun 1957-1958.\r\n\r\nTapulin ja Ullavantien väliin rakennettiin seurakuntatalo 1978. Ullavasta tuli kappeliseurakunta, kun se liitettiin Kaustisen seurakuntaan 2006.\r\n\r\nTaidemaalari Veikko Vionoja (1909 - 2001) tunnetaan erityisesti pohjalaisten talojen sisäkuvien, pihapiirien, ihmisten ja valon kuvaajana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4879" ;
        skos:prefLabel    "Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Punaiset rivitalot Jakomäen lähiössä Helsingin kupeessa seisovat uljaina kuin piparkakkutalot.\" (S. 7.)" ;
  dcterms:description            "Päähenkilöt asuvat Jakomäessä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2778> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71>
] .

[ dcterms:description  "Metrossa Tatu ja Patu leikkivät tarkastajia etsiessään Jori-serkkuaan valokuvan perusteella." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6364>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_395>
        dcterms:modified  "2011-03-23T15:59:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1846302~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1586211~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7334>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Didrichsen, Gunnar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7336> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7334" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Metsätie oli niin huomaamaton, että olimme ajaa pimeässä ohi. Heti käännyttyämme tunsin savun hajun ja pian näin sinisiä ja keltaisia vilkkuvaloja. Tie oli niin kapea, että puiden oksat raapivat auton kylkiä.' (s.49)" ;
  dcterms:description            "Kafka ja Oksanen lähtevät katsomaan hälytyskeskuksen ilmoittamaa metsäpaloa Ilmalan postikeskuksen läheisyyteen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9797> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kruununhaassa kiertäneen tarinan mukaan Maurinkadun kukkulalla oli 1800-luvun alussa hirtetty palvelustyttö, joka oli surmannut emäntänsä." ;
  dcterms:description            "Artikkelissa Tervasaaren pelastaja kerrotaan Hirttopuunmäestä, joka oli nykyisen Virkamiestalon sisäpihalla, Maurinkatu 8-12.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7040>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_729>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8048>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:30:32+0300" .

rky:p225  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kinttulan kartano sijainti edustaa vuosisataista asutuksen ja viljelyn jatkuvuutta maisemallisesti keskeisellä paikalla. Kartanon 1830-luvun lopulla valmistuneessa päärakennuksessa on suunnittelijansa A.F. Granstedtin kartanorakennuksille luonteenomaisia, klassisistisia tyylipiirteitä.\n\nKinttulan kartano sijaitsee Artjärven kirkon eteläpuolella Pyhäjärven pohjoisrannalla, Villikkalan ja Säyhteen järvistä laskevan joen suussa olevalla niemellä. Niemen kärjessä on Artjärven Linnanmäki, josta on löydetty kehämuurin jäänteitä. Puolustusvarustuksien jäänteitä on lisäksi Nupilinnan mäellä. Linnojen tuntumassa, ranta-alueella sijaitsee autioitunut kylätontti. \n\nKartanoon erkanee maantieltä pitkä suora koivukujanne, jonka päätteenä on empirekaudelta peräisin olevan päärakennuksen kätkevä tuuhea puisto. Kookkaat ja vaikuttavat talousrakennukset ovat puistoalueen ja peltoaukean rajalla. Rantavyöhykettä rajaa maisemapuiden hoidettu rivistö."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.738595438,26.064597420 60.736659810,26.069181610 60.734800906,26.070918946 60.727894532,26.046066693 60.728583987,26.039594281 60.732069125,26.044522529 60.735425090,26.043875487 60.738340544,26.041470957 60.742983562,26.048555639 60.743422610,26.052670138 60.743825279,26.059955918 60.743864593,26.065577692 60.743087544,26.067514437 60.741908602,26.066412162 60.738595438,26.064597420" ;
        poi:history       "Kinttulan kartano muodostettiin 1640-luvulla kenraali Arvid Forbuksen hankkimasta ostorälssitilasta. Kinttula muutettiin säteriratsutilaksi 1691. Kartanoa edeltäneessä Kinttulan kylässä oli 1560-luvulla kymmenen taloa. 1800-luvulla kartano kuului Duncker suvulle, joiden aikana rakennettiin kartanon keskeiset rakennukset ja istutettiin puisto sekä koivukuja. \r\n\r\nKartanon empiretyylinen päärakennus rakennettiin 1837-1838 arkkitehti A.F. Granstedtin suunnitelmien mukaan. Savesta ja kanervista muurattu talli on rakennettu 1800-luvun puolivälissä ja kivinavetta 1800-luvun loppupuolella. Talouspihaa itäpuolelta rajaavat arkkitehti Väinö Vähäkallion 1929 suunnittelema sivurakennus ja entinen pehtoorin asuinrakennus. Pellonrajassa olevat suuret talousrakennukset ovat 1900-luvulta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k015 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1894" ;
        skos:prefLabel    "Kinttulan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5639>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Korkeasaaren eläinten talvi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Millaiset ovat Korkeasaaren talvitilat eläimille? Korkeasaaren eläimet ovat pääosin kotoisin kylmiltä alueilta. Niinpä ne ovat ulkona myös talviaikaan. Trooppisten talojen asukkaat nauttivat kesäisestä ilmastosta tarhoissaan ympäri vuoden. Joidenkin lajien elinkiertoon kuuluu talviuni tai -horros. Tällaisia ovat esimerkiksi karhut ja haisunäädät. Ne nukkuvat pesissään piilossa. Kokonaan näkymättömissä ovat myös mehiläishaukat ja riikinkukot sekä leijonat ja vallabit kovina pakkaspäivinä. Flamingot, hanhet ja emut ulkoilevat leudolla säällä, ja kylmällä ilmalla ne voi nähdä ikkunoiden läpi sisätilassaan.\n\nTarkempia tietoja talvitiloista kannattaa kysyä suoraan Korkeasaaresta:\n\nKorkeasaaren eläintarha\nPL 4600\n00099 HELSINGIN KAUPUNKI\n\nzoo@hel.fi\nhttp://www.korkeasaari.fi/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/millaiset-ovat-korkeasaaren-talvitilat-e" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9623>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Mäkilä, Jarmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9623" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p138>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja B2"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:10:55.645+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:20:22.395+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 , koko:p37645 ;
        poi:assetID      "B2" ;
        poi:description  "Traverssi Adlerfeltin pihapiirissä sijaitseva hirsirunkoinen laudoitettu vaja rakennettiin vuonna 1878. Venäläisellä kaudella vaja oli linnoitustykistön tarvikevarikko. Suomalaisella kaudella rakennusta on käytetty pääasiallisesti varastona, mutta 1940-luvulla sen pohjoispääty muutettiin pieneksi asunnoksi, jota käytettiin sittemmin työhuoneena."@fi ;
        poi:history      "Muutos- ja korjaustyö\n\nVaja korjattiin traverssi Adlerfeltissa toimivan ravintolan lisätarjoilutilaksi, jota käytetään sesonkiaikaan. Lisäksi rakennukseen sijoitettiin ravintolan keittiön kylmälaitteiden koneet, oluttankit ja kylmäjätehuone. Varastohuoneet ovat puolilämpimiä tiloja. Vajan ravintolasali on talvisin kylmillään ja palvelee kesäterassin kalustevarastona.\n\nRakennuksen rakenteet osoittautuivat purku- ja rakentamistyön kuluessa oletettua huonompikuntoisiksi. Runkoa ja alapohjaa täydennettiin ja korjattiin sekä ulkoverhousta kunnostettiin. Ikkunoita ja ovia tiivistettiin sekä lisättiin sisäpuolelle lasiovet. Rakennus liitettiin kaukolämpöön ja siihen asennettiin vesijohto ja viemäri. Kunnostus viimeisteltiin pääosin perinteisillä pintakäsittelyillä.\n\nToteutusaika: 1996-97\nHuoneistoala: 203,5 m2\nKerrosala: 221m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Vilhelm Helander, Juha Leiviskä Arkkitehdit SAFA\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Innostructura Oy\nLVI-suunnittelu: Timo Penttilä-yhtiöt\nSähkösuunnittelu: Konsultointi J W Majurinen Oy\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunta\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nHirsirunkoinen laudoitettu vaja rakennettiin vuonna 1878. Rakennuksessa oli alkuaan huopakatto. Venäläisellä kaudella vaja oli linnoitustykistön sotatarvikevarikko. Suomalaisella kaudella vajaa on käytetty pääasiallisesti varastona, mutta 1940-luvulla sen pohjoispääty muutettiin pieneksi asunnoksi, jota käytettiin sittemmin työhuoneena.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 36\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 67\n\nLähteet:\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK B 1313-1318.\nSuullisia tietoja rva Katri Fribergiltä 29.9.1994"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/6/5/3/saha/suomenlinna/0_7840058264727701327.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10402549\n" ;
        wgs84:lat        "60.144703061556854" ;
        wgs84:long       "24.985620450973556" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7594>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Niskalan tila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i63> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i66> ;
        wgs84:lat         "60.2744322494808" ;
        wgs84:long        "24.9391317952791" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7594" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7833>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7928>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Groop, Monica"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7928" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Emme ottaneet taksia, koska halusin selvittää raittiissa ilmassa  pääni, ja kävelimme Töölönlahden ympäri Linnunlauluun ja siitä Karhupuiston lävitse kotiini Torkkelinmäelle.' (s. 385)" ;
  dcterms:description            "Jyrki ja Mia ovat viettäneet kostean illan Kosmoksessa ja Bottalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9827> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41>
] .

rky:p485  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautalammin empiretyylinen, Intendentinkonttorin konduktööri C.A. Engelin suunnittelema, puukirkko kuuluu aikansa kookkaimpiin. Kirkko sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla, pienellä kumpareella kirkonkylän raitin keskivaiheilla. Keskusraitti on  muotoutunut kirkon länsipuolitse kulkeneen vanhan Vaasan ja Kuopion välisen maantien linjaan.\n\nPohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisessa pitkäkirkossa on lyhyet ristivarret ja niiden edessä ristivarsia kapeammat matalat huonetilat. Lehtereitä kannattavat pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen tasalakiseen laivaan. Keskilaiva on kuorin levyinen ja sivulaivoja korkeampi. Kirkon seinät ovat epätavallisen korkeat. Loivan vesikaton keskeltä kohoaa neliskulmainen torni lanterniineineen.\n\nKirkkoon liittyy raittia rajaava suuri ja lehtevä hautausmaa. Kirkkoa vastapäätä on 1938 valmistunut Rautalammin museon, entisen Peuran museon, rakennus.\n\nKeskusraitin linjaus on säilynyt, mutta sen varrella sijainneista vanhoista rakennuksista on nykyisin vain muutama jäljellä; kauppa ja liiketoimi ovat saaneet uudet rakennuksensa. Raitin valtaväyläluonnetta on korostettu puuriveillä, mikä antaa tielinjalle ominaisleiman.\n\nPuistomaisella Kirkkoharjulla sijaitsevan kirkon lähimaisemaan kuuluu seurakunnan edellisen kirkon yhteyteen 1768 rakennettu pohjalaistyyppinen kellotapuli."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.624059317,26.827768375 62.624282388,26.828693561 62.624880661,26.829690557 62.623147049,26.835258118 62.622058708,26.838376775 62.621443488,26.837416770 62.621769748,26.836228996 62.621537309,26.835762582 62.621324179,26.835541489 62.621102681,26.836370580 62.620655150,26.834096326 62.621129954,26.832575672 62.621512178,26.833332436 62.623359737,26.827735628 62.623666237,26.827251967 62.624059317,26.827768375" ;
        poi:history       "Rautalammin kylänraitti alkoi rakentua 1900-luvun alussa ja yhtäjaksoiseksi se oli rakennettu viimeistään 1930-luvulla. Kirkonkylän raitti oli osa Vaasan ja Kuopion välistä maantietä, joka rakennettiin 1700-luvun loppupuolella yhdistämään läänien hallintokaupunkeja. Raitilla sijaitsivat kauppahuoneet ja makasiinit, kunnantoimisto ja ensimmäiset pankit. \r\n\r\nSysmän alaisuuteen perustettu Rautalammin kappeliseurakunta itsenäistyi 1561. Rautalammin suurpitäjä käsitti laajat osat nykyistä Pohjois-Savoa ja Keski-Suomea. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Seurakunnan edellinen, kirkonrakentaja Arvid Junkkarisen johdolla tehty ristikirkko sijaitsi nykyisen kirkon koillispuolella.\r\n\r\nKirkko rakennettiin Intendentinkonttorin konduktööri Carl Alexander Engelin (1818-1843) 1841 laatiman suunnitelman mukaan. Vuonna 1844 valmistuneen kirkon rakennusmestarina toimi Axel Magnus Tolpo. Paanukatto muutettiin peltikatoksi 1854. Kirkon ensimmäinen huomattava korjaus tehtiin 1927 arkkitehti Kauno S. Kallion tekemän suunnitelman mukaisesti ja se käsitti mm. penkkien uusimisen, saarnastuolin siirron sekä sisä- ja ulkomaalauksen. Arkkitehti  Hannele Arantolan suunnitelmien mukaan tehtiin kunnostus 1974."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k686 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:liikerakennus , poio:kyla , poio:museo , poio:kirkkorakennus , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1720" ;
        skos:prefLabel    "Rautalammin kirkko ja keskusraitti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5899>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin suurimmat työnantajat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löytyisikö teiltä tietoa Helsingin suurimmista työnantajista ja niiden työntekijämääristä? Aivan täydellistä tilastoa emme pystyneet löytämään, alla kuitenkin tilasto \"Henkilöstömäärältään suurimmat yritykset Helsingissä vuonna 2004\". Tässä ei ole kuitenkaan listattuna julkisen sektorin työnantajia lainkaan, Helsingin kaupunki joka tapauksessa olisi listan kärjessä. Listoissa on henkilömäärästä vain suuruusluokka, tarkempaa tietoa ei saanut toimittaa.\n\nYli 3000 työntekijää: Nordea ja Nokia\n\n2000-2999 työntekijää: Yleisradio, ABB, Suomen posti, Stockmann, Teliasonera, Elisa, HOK-Elanto ja VR\n\n1000-1999 työntekijää: Sampo, YIT, Fazer Amica, Engel palvelut, Aker Finnyards, Tietoenator, Jakeluykkönen, WM-data Novo, Fujitsu, Sanoma, Tieliikelaitos, IBM, Valio ja Skanska.\n\nTiedot on saatu Helsingin kaupungin tietokeskukselta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/tervebrbrloytyisiko-teilta-tietoa-h" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3252>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kolbe, Laura"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3252" .

rky:p819  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauniaisten ja Kuljun kartanot lähekkäin sijaitsevine talouskeskuksíneen, puistoineen ja viljelyksineen muodostavat 1600-luvun läänityksestä juontuvan kartanomaiseman. Kartanoiden nykyistä rakennuskantaa ja ympäristöä leimaa 1900-luvun alussa  toteutettu kokonaissuunnitelma.\n\nKauniaisten ja Kuljun kartanot runsaine rakennuskantoineen ja  puistoineen sijoittuvat laajaa viljelymaisemaan Kuloveden ja Piikkilänjärven rannalla entisen Suonimen kunnan alueella. Maisemallisesti yhteen liittyvät kartanot sijoittuvat peltoaukeiden keskelle, maantien eteläpuolelle. Molemmat kartanot edustavat 1900-luvun alussa vallinnutta kartanoarkkitehtuuri-ihannetta, jossa muuten yksinkertaisuutta tavoitteleviin julkisivuihin on yhdistetty edellisen vuosisadan tyylipiirteitä, voimakkaita nurkkaliseenejä, kaarevapäätteisiä frontoneja tai pylväikköjä.\n\nKauniaisten kartano on päärakennusta lukuun ottamatta rakennettu 1900-luvun alussa laaditun suunnitelman mukaan. Kartano sijoittuu harjanteelle Piikkilänjärven ja peltoalueen väliin. Kaksikerroksinen päärakennus koostuu eri-ikäisistä osista. Puistosommitelma on voimakkaasti aksiaalinen. Päärakennus liittyy puistoperspektiivin kautta Kuloveteen ja istutettujen lehmuskujien välityksellä talouspihaan sekä 1920-luvun klassismia edustavan konttorin sekä kahden asuinrakennuksen ja suurten tiilisten karjarakennusten muodostamaan kompleksiin. Kauniaisten tiilinavetta on seudun suurin. Entisessä vaunuvajassa on erikoinen puinen kehärakenne. Tilakeskuksen länsipuolella on ryhmä mansardikattoisia entisiä muonamiesten asuntoja. Kartanoympäristöön kuuluu lisäksi puutarhurin asunto, Rajalan koulu vuodelta 1911, Maurin rukoushuone ja Wegeliuksen huvila.\n\nKuljun kartanon monipuolinen rakennuskanta ulottuu vuodesta 1740 aina 1950-luvulle saakka. Kuljun kartanon 1700-luvun kaksikerroksista, klassistista päärakennusta on laajennettu matalammilla sivuosilla 1916. Päärakennus on hirsirakenteinen, mutta rapattu. Puiston puoleiseen fasadiin lisätyn altaanin välityksellä päärakennus liittyy järven puoleiseen puistoon ja puistoakselin välityksellä Kuloveden alavaan viljelysmaisemaan. Kartanon päärakennukselta talouspihalle johtavan kujan varrella on useita hyvin säilyneitä talous- ja asuinrakennuksia. Navetan runko on muurattu savesta ja kanervista 1740 ja verhoiltu tiilillä 1900. Kartanoon liittyy lisäksi entisten muonamiesten 1920-luvulla rakennettu yhtenäinen asuinrakennusryhmä ja torppia. Istutettu puisto ympäröi kartanoa. Järven rannalla olevaa puistoa reunustaa molemmilta puolilta puurivi ja etelässä kuusiaita, jonka takana kulkee Porin rautatie."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.472897235,23.309603122 61.473805504,23.299066044 61.472491062,23.282590203 61.474699677,23.275654071 61.475067757,23.258204216 61.477870052,23.252207578 61.479802930,23.245382258 61.481625374,23.245357301 61.486911511,23.244929692 61.486739246,23.246314972 61.486520493,23.247549572 61.486466043,23.249197020 61.486441695,23.250561175 61.486146024,23.251715555 61.485791688,23.252524939 61.485434508,23.253894079 61.485300707,23.255593164 61.485027899,23.256580690 61.484483410,23.258777236 61.481294178,23.280173025 61.477618180,23.292280005 61.477183005,23.294218106 61.476938270,23.296085307 61.476818163,23.297451055 61.476092133,23.300027174 61.475931468,23.301260849 61.475653277,23.302812815 61.475369921,23.304930038 61.474805261,23.308001010 61.474707467,23.309100075 61.474634363,23.310348220 61.472897235,23.309603122" ;
        poi:history       "Kuljun ja Kauniaisten kylät asutettiin tiettävästi 1300-luvulla. Molemmat kylät annettiin läänityksinä Ruotsin armeijan ylipäällikölle, sotamarsalkka Herman Wrangelille 1641. Alueita hallitsivat pitkään kylien mukaan nimetyt kartanot.\r\n\r\nKauniaisten kartano muodostettiin ratsutilaksi Hannu ja Kela –nimisistä tiloista 1690-luvulla Wrangellin läänityksen peruunnuttua. Kartanoon liitettiin myöhemmin myös mm. Maurin augmenttitalo. Kauniaisten kartanon ensimmäinen päärakennus sijaitsi joko peltosaarekkeella tai itäisen tulotien varressa. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1810 tienoilla, länsisiipi 1821 ja itäsiipi 1937. Kauniaisten rakennuskannan suunnittelussa olivat mukana teollisuudenkin arkkitehteinä tunnetut Torkel Nordman, Birger Ferdeley ja Jarl Eklund. Arkkitehti Valter Thomé laati kokonaissuunnitelman 1916. Kartanon suurikokoisen navetan suunnitteli Birger Federley 1920. Paul Olsson laati puistosuunnitelman, joka perustui Bengt Schalinin aikaisempaan. Kartanon puisto oli ollut istutettu jo 1700-luvulla. \r\n\r\nOsa Kuljusta kuului Penttilän Niemenpään kartanon Pentti Lyytikänpoika Djäknille 1400-luvulla. Kuljun kartano muodostettiin 1670 säteriratsutilaksi. Kartano omisti maita aina Siuronkoskeen saakka, missä sillä oli myllyjä. Kartanon päärakennuksen runko rakennettiin 1767. Päärakennusta korjattiin ja laajennettiin sivuosilla arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmin 1916-1917.\r\n\r\nMolemmilla kartanoilla oli 1700-luvulta lähtien useita torppia. Kartanoiden maaomistus pieneni toisen maailmansodan jälkeen, kun lähes puolet niiden maa-alasta pakkoluovutettiin siirtoväelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k536 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:navetta , poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3994" ;
        skos:prefLabel    "Kauniaisten ja Kuljun kartanot"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_631>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1893337~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1717593~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1752613~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1491780~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8045>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Artturi Kanniston tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.218872496142" ;
        wgs84:long        "24.896932210132" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8045" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3134>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1034107~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7830>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Nikolai I"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7830" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8544>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8639>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Pimeys odottaa" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6977> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8638> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8637> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8298> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1985" ;
        th:lisatietolinkki  "http://elonet.fi/title/ek2kia/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8634> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8636> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8635> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8633> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8639" .

rky:p1018  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.484185665,25.868942621 68.494403257,25.867510013 68.494609980,25.892147939 68.490187673,25.900886155 68.479756011,25.908414403 68.477837342,25.880194090 68.484185665,25.868942621" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Sallivaara)"@fi .

rky:p721  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.459517496,26.926882088 60.458592071,26.928240224 60.458014011,26.926718040 60.459050522,26.925147944 60.459517496,26.926882088" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Patteri nro 3)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6849>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1892074~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8899>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Lost & Found, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Annankatu 6" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> ;
        wgs84:lat            "60.1634479950418" ;
        wgs84:long           "24.9413192312601" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lost-found-ravintola" .

rky:p1278  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Hilding Ekelundin omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri Karjaalla liittyy sotien jälkeiseen julkisten palveluiden rakentamiseen maamme kaupungeissa ja kauppaloissa. Ekelundin vaikutus kaupunkikuvaan on huomattava; asemakaavojen laatimisen ohella hän suunnitteli useimmat Karjaan 1940-60-lukujen kunnalliset ja kirkolliset rakennukset. Ekelundia voi pitää Karjaan kauppalanarkkitehtinä, joka luottamustoimiensa ansiosta vaikutti vuosikymmeniä myös kauppalan rakentamisen ohjaukseen. Ekelundin panos koulusuunnittelun kehittäjänä liittyy sotien jälkeiseen kiivaaseen koulurakentamisen kauteen maassamme. \n\nKaris-Billnäs samskola on Ekelundin ensimmäinen Karjaalle toteutunut koulusuunnitelma. Sen tiilinen, satulakatteinen hahmo on porrasteinen ja koostuu kaksi- ja kolmikerroksisista, kulmittain toisiinsa liittyvistä siivistä. Samskolanin tontin kokonaisjäsentely viheralueineen on olennainen osa koulun alkuperäistä suunnitelmaa, jossa koulu piha-alueineen liittyy puisto- ja bulevardimaisemaan. \n\nKilan koulukeskus on läntisellä Uudellamaalla poikkeuksellinen läpileikkaus 1900-1960-lukujen kouluarkkitehtuurista. Keskuksen näkyvin, alkuaan ruotsinkieliseksi kansakouluksi valmistunut rakennus on pohjaltaan T-muotoinen, tiilinen ja roiskerapattu. Sen hahmo siipien keulamaisine, kolmionmuotoisine päätyineen ja laakeine satulakattoineen on Ekelundin arkkitehtuurille yleisemminkin tunnusomainen. \n\nLärkkullan kristillinen kansanopisto kirkon eteläpuolella sijaitsevalla mäellä on Porvoon hiippakunnan kurssi- ja kokoontumiskeskus, jonka toiminnallisena esikuvana on ollut Ruotsin Sigtuna-keskus. Opiston päärakennus muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta siivestä ja niitä yhdistävästä matalasta väliosasta. Siivet on sijoitettu vinosti toisiinsa nähden siten, että niistä piirretyt akselit yhdistyvät Karjaan kirkon alttarilla. Itäsiivessä on kappeli ja juhlasali sekä kirjasto ja vierashuoneet. Asuintilat ovat länsisiivessä. Alueella sijaitsee myös kaksi henkilökunnan asuinrakennusta ja 1980-luvulla rakennettu ns. kurssirakennus (arkkitehti Carl-Johan Slotte). \n\nPumppulahden rannalla oleva Västra Nylands yrkesskola on vaiheittaisesta rakentamisestaan huolimatta yhtenäinen kokonaisuus. Sen pitkä osittain rapattu, osittain tiilipintainen rakennus on taitteinen ja vaihtelevasti kaksi-kolmikerroksinen. Sen arkkitehtuuri sisältää myös muita Ekelundin tuotannolle tyypillisiä piirteitä, kuten laakean satulakaton ja nauhamaisesti sijoitetut ikkunat. Rakennusmassa myötäilee maastoa jättäen mäen laen rajatuksi pihamaaksi. \n\nKaupungintalo on osa toteutumatonta monumentaalisuunnitelmaa. Alkuperäisen suunnitelman kolmesta peräkkäisestä ja erikorkuisesta rakennusosasta on toteutunut matala väliosa. \n\nKarjaan vesitorni rautatieaseman eteläpuoleisen kallion huipulla koostuu pohjakaavaltaan kahdesta sylinteristä, joita yhdistää lasinen kuilu. Tornin harjalla on pieni tähtitorni. Alkuaan valkoinen vesitorni on ollut rapattu, mutta se on myöhemmin verhoiltu aaltopellillä. Siitä huolimatta Karjaan vesitorni on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nKarjaan kappeli ja seurakuntakeskus ovat Karjaan hautausmaan päätteenä mäntykankaalla, keskellä tiivistä rakentamista. Krematoriokappelin ulko- ja sisäpinnat ovat paljaaksi jätettyä punatiiltä, jonka Ekelundin arkkitehtuurissa tyypillistä 1950-luvun lopulta lähtien. Kappelin vieressä on pulpettikattoinen, nauhaikkunainen kappelin arkkitehtuuriin mukautuva seurakuntakeskus. \n\nKatarinakodin vanhustentalo on Ekelundia tyypillisimmillään: kolmeen osaan porrastettu, rinnetontille sijoitettu tiilirakennus on roiskerapattu, laakea satulakatto katettu sementtitiilin ja ikkunat on sijoitettu pääosin nauhamaisesti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.077613865,23.692101327 60.077296882,23.692485938 60.076531348,23.691348052 60.076401526,23.690204135 60.076496996,23.690266926 60.077163049,23.689624515 60.077613865,23.692101327" ;
        poi:history       "Arkkitehti Hilding Ekelund (1893-1984) oli arvostettu arkkitehti, jolla oli myös vaikutusta opettajana (TKK/lehtori 1927-41 ja asuntosuunnittelun professori 1950-58) ja kirjoittajana (Arkkitehti/toimittaja 1929-30, päätoimittaja 1931-34). Ekelund toimi Helsingin kaupunginarkkitehtina 1941-49 ja oma toimisto hänellä oli vuodesta 1926.\r\n\r\nEkelund oli 1930-luvulta lähtien mukana Karjaan taajaväkisen yhdyskunnan, vuodesta 1930 kauppalan ja 1970-luvulta lähtien kaupungin, suunnittelussa. Hän toimi kauppalan järjestysoikeuden kaava- ja rakennusasioiden asiantuntijajäsenenä 1942-1973 ja osallistui kaupungin asemakaavan ja rakennusjärjestyksen suunnitteluun sekä suunnitteli lähes kaikki Karjaan julkiset rakennukset 30 vuoden ajan. \r\n\r\nKaris-Billnäs samskola valmistui 1943 ja sitä jatkettiin 1957-1958 luokkahuonesiivellä. Kaupungintalo valmistui 1945 vain osana alkuperäisestä suunnitelmasta, johon toteutuneen matalan väliosan lisäksi olisi kuulunut myös kolmikerroksinen kulmatornilla varustettu päämassa ja lounaispuolella kaksikerroksinen siipi. \r\n\r\nArkkitehtien Hilding Ekelund ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin yhdessä suunnittelema Lärkkullan koulutuskeskus valmistui 1949. Karjaan seurakunta luovutti tarvittavan maa-alueen ja Porvoon hiippakunta sai rakentamiseen huomattavaa tukea Amerikan evankelisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämistä lahjoitusvaroista. \r\n\r\nVesitorni valmistui 1951. Ekelundin vesitornin ympärille suunnittelemaa luonnontieteille, taiteelle ja museotoiminnalle tarkoitettua kulttuurikeskusta ei toteutettu. \r\n\r\nVästra Nylands yrkesskola rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1951-1965 neljässä vaiheessa. Katarinakoti eli vanhainkoti valmistui 1954. \r\n\r\nKarjaan Pyhän Olavin krematoriokappeli valmistui 1960 vanhan taitekattoisen kappelin tilalle. Kappeliin liittyvä seurakuntakeskus valmistui 1962. \r\n\r\nKilan koulukeskuksen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Tilojen käydessä ahtaiksi rakennettiin 1953 Ekelundin suunnittelema suuri ruotsinkielinen kansakoulu. Ekelundin suunnittelemat uusi suomalainen koulu ja ja kansalaiskoulu valmistuivat 1963 ja 1966."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:parantola , poio:kaupungintalo , poio:kappeli , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4501" ;
        skos:prefLabel    "Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla (Katrinakodin vanhustentalo)"@fi .

rky:p981  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.901678438,21.809428201 59.902135176,21.808218512 59.902573590,21.806542818 59.903254508,21.805900461 59.904543297,21.810326372 59.905017402,21.811785374 59.902950908,21.811840630 59.902412368,21.810552200 59.901678438,21.809428201" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:satama , poio:talonpoikaistalo , poio:luotsiasema , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Sandholm)"@fi .

blue_route:s19  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Paikallismajurin talo"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p86> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Paikallismajurin talo"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:description  "Pohjois-Pohjalainen osakunta perustettiin Vanhalla, siellä toisessa kerroksessa olivat osakunnan ensimmäiset tilat. Osakunnan sadas vuosijuhla 2007 pidettiin Vanhalla ylioppilastalolla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8541>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kalevankatu 55"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1636289549985" ;
        wgs84:long        "24.9267319400827" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8541" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9255>
        dcterms:modified  "2010-06-09T15:57:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6751>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:14:58+0300" .

[ dcterms:description  "Tervasaaresta löydetään keski-ikäisen miehen tunnistamaton ruumis." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8308> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8307>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6846>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Luho, W.B."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/luho-wb" .

[ dcterms:description  "Konosen työpaikka keskusrikospoliisissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7155>
] .

rky:p1180  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ulkomerellä Kalajoen hiekkasärkkien edustalla sijaitsevat Maakalla ja Ulkokalla ovat olleet kalastajien tukikohtana jo 1500-luvun lopulta lähtien. \n\nKallankarit sijaitsevat ulkosaaristossa, parinkymmenen kilometrin päässä mantereesta. Karut ja lähes puuttomat ulkoluodot ovat nouseett merestä 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet tärkeiksi kalastus-, hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdiksi. Karien omaleimaisen yhdyskunnan erikoisuuksiin on kuulunut Ruotsin kuninkaan 1669 antama rajoitettu paikallishallinto karikokouksineen ja haminaoikeuksineen. Yhteisistä asioista päätetään jokakesäisissä karikokouksissa.\n\nMaakallan pienen puukirkon ympärillä on lukuisia pieniä kalastajamajoja ja kirkon vieressä on saarelle tulleen papin arkaainen asuinhuone 1780-luvulta. Kirkko on oktogonin muotoinen ja sen jyrkän, päistään kolmilappeisen paanukaton keskeltä kohoaa paanupeitteinen viirinsalko. Kirkkosali on holvattu tynnyriholvilla, joka hirsiseinien tavoin on maalaamaton. Vain saarnastuolissa ja lukkarinpenkissä on niukka väritys. Kirkon vieressä on kelloteline ja pieni pappilarakennus.\n\nUlkokallan majakkayhdyskunta sijaitsee pienellä kallioluodolla, jossa on mm. tiilinen majakkatorni vuodelta 1871 ja 1958 valmistunut asuinrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.329621591,23.452671042 64.328046589,23.447795376 64.332973122,23.440078586 64.334357682,23.444958451 64.329621591,23.452671042" ;
        poi:history       "Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun välisen rannikon tärkeimpiä silakanpyyntipaikkoja. Kalastajat kokoontuivat kallioiselle ja karulle saarelle heinäkuun puolivälissä ja viipyivät siellä parin kuukauden ajan. Karin itäosassa, Lohtajanpuolipäässä olivat lohtajalaisten kalamajat. Parhaimpina kesinä saattoi Maakallassa majailla 70 venekuntaa ja Ulkokallassa parikymmentä.\r\n\r\nEnsimmäinen pieni kappeli kirkollis-hallinnollisesti Kokkolaan kuuluneeseen Kallaan oli rakennettu jo 1680. Nykyinen kirkko rakennettiin 1779 kalajokisen kirkonrakentaja Simon Jylkkä Silvénin johdolla. Kirkkoa kunnostettiin 1952."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k208 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:majakka , poio:satama , poio:kausiasunto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1313" ;
        skos:prefLabel    "Kallankarien kalastajatukikohta (Ulkokalla)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Esplanadin leveällä puistokäytävällä palvelustytöt työnsivät valkomekkoisia poikia ja tyttöjä lastenvaunuissa. Rouvat ja herrat taluttivat pitkäjalkaisia koiranruipeloita. Simpukka-katoksen alla soitti orkesteri. Jäätelönmyyjät, veitsenteroittajat, kengänkiillottajat ja lehtipojat huutelivat.\" (s. 22)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1276> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
] .

rky:p1514  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loimijokilaaksossa sijaitseva Jokioisten kartanoalue ilmentää maanomistukseltaan yhden Suomen laajimman kartanon poikkeuksellisen monipuolista ja korkeatasoista asuin-, talous- ja tuotantorakentamista sekä puisto- ja puutarhasuunnittelua. Kartanoalueeseen kuuluvat kartanon ja sen puiston lisäksi Ferrarian tehtaan tuotantorakennukset sekä asuma-alue. Länsipuolella kartanoon liittyy laaja Jokioisista Ypäjälle ulottuva Loimijokilaakson viljelyalue, jonka vanhasta pitkästä asutushistoriasta kertovat keskiaikaiset kylänpaikat ja muinaisjäännökset.  \n\nKartanoalueen ytimen muodostaa arkkitehtien C.C. Gjörwell ja Erik Palmstedt suunnitelmien mukaan 1790-luvulla rakennettu uusklassistinen, puiston ympäröimä kartanon kaksikerroksinen päärakennus, joka on uusklassismin varhaisimpia ja merkittävimpiä edustajia Suomessa. Rakennuksen alkuperäiset interiöörit ovat säilyneet hyvin etenkin toisessa kerroksessa.\n\nKartanon puisto periytyy 1600-luvulta. Päärakennuksen rakentamisen aikoihin on suunniteltu laaja puisto englantilaiseen tyyliin ja järjestetty päärakennuksen lähituntumaan geometrisesti sommiteltuja käytäviä ja perennasarjoja. Vielä 1900-luvun alkupuolella terasseilla oli suuret kasvihuoneet. Puisto laajenee puistometsänä Loimijokea seuraillen. Puistometsässä on maaherra von Willebrandin ja vaimonsa hauta muistomerkkeineen. \n\nSuuri tornillinen talli- ja maneesirakennus on valmistunut 1897.  Valkeaksi rapatut talousrakennukset, viljamakasiini (1802), asuntola Impilinna (1804) ja ruokala Murula (1808) muodostavat yhtenäisen rivistön puiston ja maanviljelysaukean rajalla. 1920-luvulla rakennetut ja valkeaksi rapatut verstas- ja autotallirakennus täydentävät talouspihan yhtenäistä arkkitehtonista ilmettä. Maamerkkinä alueella on kolmikerroksinen puinen tapulimakasiini, joka on siirretty Humppilasta paikalleen 1810. Siirron yhteydessä siihen on lisätty kellotorni, jonka kellon on tehnyt kartanon seppä 1811. Lyöntikellona on 1687 valettu kirkonkello. \n\nEntinen navetta on ainoana säilynyt maaherra Willebrandin aikaisista karjarakennuksista. 1790-luvun lopussa valmistunut, tiilestä muurattu Suomen ensimmäinen parsinavetta todistaa 1700-luvun lopun ns. hyödyn aikakaudella virinneestä karjanhoidon kehittämisestä. Tiilestä muurattu mansardikaton peittämä valkeaksi maalattu navetta on kunnostettu varastoksi ja näyttelytilaksi. \n\nJokioisten kartanon ydinalue on nykyisin osa maatalouden tutkimuskeskusta, jonka uudet rakennukset sijaitsevat kartanoalueen pohjoispuolella.\n\nLoimijoen toisella puolen oleva entinen Ferrarian rautatehtaan jugendhenkinen asuma-alue on rakennettu yhtenäisen suunnitelman pohjalta 1900-luvun alussa.\n\nJokiosten länsipuolella  Loimijokeen laskeutuvat viljelykset muodostuvat laajan kulttuurimaiseman. Loimijoen varrella on Jokioisten Vaulammin ja Ypäjän puolella Palikkalan, Levän, Vilolan ja Varsanojan kylien asutusta. Asutus on keskittynyt jokilaakson reunoille. Vanhat keskiajalla asutuksensa saaneet kyläkeskustat ovat osittain hajonneet ja vanhoille tonteille on jäänyt yksittäisiä rakennuksia. \n\nJokioisten Vaulammin kylässä on edustavia maatilojen päärakennuksia 1800-luvun jälkipuoliskolta. Ypäjän Varsanojan  vanhalla kylätontilla ovat säilyneet Ala-Kartanon ja Hokan tilat. Varsanojan 1924 koulu valmistunut koulu toimii nykyisin läheisen hevosopiston koulutus- ja majoitustiloina. Loimijoen etelärannalla olevalla maakumpareella sijaitseva Levän kyläkeskusta on säilyttänyt suhteellisen tiiviin luonteensa.  Palikkalan kylässä vanhalla kylätontilla on säilynyt Äijälän talo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.807749582,23.321766621 60.808484992,23.329186663 60.807557019,23.340670545 60.803999214,23.343558119 60.800242225,23.356511418 60.797813813,23.365076079 60.794634029,23.363380110 60.790827009,23.361453346 60.789033846,23.366193050 60.786023928,23.370767853 60.785823659,23.375386759 60.785412194,23.378759323 60.781779860,23.389872588 60.777373291,23.390912983 60.776144291,23.379322667 60.775014148,23.368145107 60.774323546,23.359034282 60.776242593,23.356760689 60.778254691,23.349215943 60.776762806,23.346544310 60.779887584,23.328894903 60.781378869,23.320742169 60.781065332,23.308260916 60.783294480,23.305464217 60.785158184,23.302286006 60.787124366,23.294256965 60.789650059,23.289367980 60.792622041,23.283518837 60.795453442,23.275809642 60.797501638,23.278233579 60.798366686,23.276378493 60.802023029,23.279220882 60.801696781,23.281316151 60.801389477,23.285163744 60.801395762,23.286558992 60.800518167,23.288436357 60.799185509,23.292131839 60.799540151,23.294441932 60.799135773,23.296371627 60.798306142,23.297921031 60.797898623,23.298699795 60.800210659,23.300256829 60.799196655,23.305144317 60.800736291,23.306527480 60.800559771,23.309464823 60.800182076,23.309771818 60.799869298,23.312266251 60.800305675,23.315542480 60.801272550,23.313071487 60.802917430,23.315907586 60.805104003,23.318016019 60.805985053,23.324268894 60.807705215,23.321226916 60.807749582,23.321766621" ;
        poi:history       "Jokioisten kartano perustettiin 1562, kun Ruotsin kuningas Erik XIV antoi Klas Kristersson Hornille läänitykseksi Portaan pitäjästä Jokioisten neljänneskunnan. Myöhemmin kartanoa omistivat mm. Flemingit, Jägerhorn af Spurilat, Reuterholmit, von Willebrandit sekä Mannerheimit. Kartanon omistukseen on sen historian aikana kuulunut päätilan lisäksi useita kyliä ja tiloja. Saadessaan säterivapauden 1617 Jokioisten kartano oli Suomen suurin maatila.\r\n\r\nJokioisten kartano kukoisti 1700- ja 1800-lukujen taitteessa maaherra E.G. von Willebrandin omistuskaudella, jonka ajalta kartanon nykyinen rakennuskanta on peräisin ja jolloin alueen teollinen toiminta alkoi. 1700-luvun lopulla kartanon alueella toimi tiilitehdas, panimo ja viinanpolttimo. von Willebrand perusti 1796 verkatehtaan ja 1804 kankirautapajan. Rautanaulatehdas perustettiin 1875 ja vuosisadan vaihteessa rautalankatehdas. 1900-luvun alussa kartanon yhteydessä toimi mm. mylly, saha, tiilitehdas, rautatehdas sekä sokeri- ja siirappitehdas. Rautatehtaat myytiin 1903 Ab Ferraria Oy:lle, nykyisin tehdasalueella toimivat Kaarjoki Oy:n lankatehdas ja Pintos Oy:n naulatehdas.\r\n\r\nJokioisten kartano siirtyi 1871 osakeyhtiölle, jonka enemmistön osti 1907 maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Suomen valtio osti Jokioisten kartanon 1917, jolloin se oli edelleen yksi Suomen suurimmista tiloista ja käsitti yli 32 000 hehtaaria. Itsenäistymisen jälkeen toimeenpannun maareformin seurauksena kartanosta lohkaistiin 950 itsenäistä tilaa, yli 20 000 hehtaaria ja toisen maailmasodan jälkeen vielä yli 6000 hehtaaria.\r\n \r\nKartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin von Willebrandin aikana 1794 ja sisustuksen osalta rakennus valmistui 1800-luvun alkuvuosina. Päärakennus peruskorjattiin 1950-luvulla, jolloin alkuperäiset taloustilat muutettiin toimistoiksi ja 1978-1980 se kunnostettiin Maatalouden tutkimuskeskuksen toimitiloiksi.\r\n\r\nLoimijokilaakson kyläastus oli vahvaa jo keskiajalla. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla Ypäjän kartanoa edeltänyt Kartanokylä mukaan lukien Varsanojan, Levän, Palikkalan ja Vaulammen kylissä oli yhteensä 33 taloa. Kylistä suurin oli Vaulampi, jossa oli 13 taloa. Myöhempiä kyliä ovat mm. Uusikylä, Somiska ja Niemi. Palikkala on esimerkki Jokioisten kartanoon kuuluneista kylistä. Taloista Vähäsuo oli Jokioisten kartanon ulkokartano ja Nissilä lampuotitila."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k981 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=262" ;
        skos:prefLabel    "Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9849>
        dcterms:modified  "2012-06-08T10:52:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7202>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_358>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5173>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1021130~S9*fin> .

rky:p1774  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utsjokilaakson saamelaisasutuksen joukossa on säilynyt asuinkenttiä, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla kalastuksesta, metsästyksestä, maataloudesta, keräilystä ja poronhoidosta elantonsa saaneen saamelaisväestön perinteistä asumismuotoa.\n\nUtsjoen saamelaisasutus on keskittynyt Tenojoen ja Utsjoen varteen vanhoille sukumaille. Asutuksen sijoittuminen on määräytynyt kalastuksen, metsästyksen, maatalouden ja poronhoidon harjoittamisen luomien puitteiden mukaan. \n\nUtsjokilaaksossa on Mieraslompolossa Ollilan ja Leppälän välillä  säilynyt muutamia eriaikaisia yksinäistalojen asuinkenttiä 1800-luvun alkupuolelta jälleenrakennuskaudelle. Vanhimpien asuinkenttien rakennukset ovat Pohjois-Lapille tyypillisiä pienikokoisia, patinoituneita hirsirakennuksia. \n\nOllilan tila on asutettu Inarista käsin jo 1700-luvulla vanhan talvireitin varteen. Hyvin säilyneen pienen asuinkentän vanhin rakennus on vuodelta 1816. Patinoituneiden hirsirakennusten muodostamaan pihapiiriin kuuluu asuinrakennus, navetta, sauna ja aittoja. Ollilan tilaan kuuluu niittymaa-, kalastus- ja riekonpyyntitukikohdaksi rakennettu Fallejohka, joka sijaitsee Vetsijärven rannalla tunturissa Fallejohkan jokisuistossa. Asuintalon on rakentanut 1880-1890-luvulla silloinen Ollilan isäntä, Uula Aikio ja hänen poikansa Uulan Jouni ladon todennäköisesti 1939. Fallejohkassa on oltu useaan otteeseen pitkin vuotta ts. heinäaikaan sekä marjastus-, kalastus- ja riekonpyyntiaikoina; ja siellä on pidetty paria kesälehmää.\n\nUtsjoen saamelaisasutukseen kuuluvia asuinkenttiä on myös Rauduskaidi poroerotuspaikan yhteyteen, vanhan kulkureitin varteen jo 1800-luvulla sisämaahan rakennettu asuinkenttä. Raudusskaidi oli toinen pysyvästi asutuista paikoista, joka 1920-luvun Utsjoella ei sijainnut  jokilaaksossa.\n\nUtsjokilaakso on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta \"Utsjoen laakso\", joka on luokiteltu kansallismaisemaksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.479682924,27.139889337 69.477505149,27.140301270 69.476307482,27.127435805 69.479472397,27.127170945 69.479539581,27.134868136 69.479682924,27.139889337" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen kuten Teno- ja Utsjokien varrelle. \r\n\r\nUtsjokilaakson saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Utsjoen lapinkylään.\r\n\r\nVuoden 1852 rajasulku rajoitti porosaamelaisten liikkumista ja Utsjoen saamelaisväestö asettui asumaan vakituisiin asumuksiin perinteisille sukualueille jo 1930-luvulle tultaessa. Muusta saamelaisasutuksesta poiketen Utsjoella maataloudesta, maanviljelystä ja karjanhoidosta, tuli tärkein elinkeino, joka muodosti lisän kalastukselle, metsästykselle ja keräilylle.\r\n\r\nUtsjokilaaksoa pitkin kulkeva maantie valmistui Utsjoelle asti 1958."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus , poio:kausiasunto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2169" ;
        skos:prefLabel    "Utsjokilaakson saamelaisasutus (Raudusskaidi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9252>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Käskynhaltijantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75> ;
        wgs84:lat         "60.2395441227084" ;
        wgs84:long        "24.9791118323502" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaskynhaltijantie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5507>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=898E8B5D-2572-4AA8-AE15-E59F8CC92A30> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7462>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7557>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Tähtitorninkatu 22"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7965> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1601168250764" ;
        wgs84:long        "24.9491502873379" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7557" .

[ dcterms:description  "Kirja on dokumenttiromaani Wallu Valpion elämästä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1888> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6452>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5767>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6AB226F9-C491-40A7-9F85-9F5F601D4764> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9751>
        dcterms:modified  "2011-08-02T10:42:41+0300" .

rky:p448  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kärsämäen kirkko on arkkitehti C.L. Engelin piirtämä ja kuuluu Intendentinkonttorissa Engelin johdolla 1800-luvun alussa kehitettyyn ristikirkkojen ryhmään.\n\nEmpiretyylinen puukirkko on pohjakaavaltaan tasavartinen ristikirkko, jossa sakaristo on kuorin takana itäisessä ristivarressa. Ulkoseinien jäsentely pilastereineen ja palkistoineen noudattaa tarkoin doorilaista järjestelmää. \n\nKirkkosalissa hirsiseinät ovat sileiksi piilutut ja ristikeskuksessa on särmikäs kasetoitu keskikupoli. Kuoriseinällä on näyttävä klassillinen alttarilaite. Kellotapuli liittyy kirkon länsipäähän kapean yhdyskäytävän avulla. \n\nKaksikerroksinen tapuli on rakennettu 1842 E.B. Lohrmannin suunnitelman mukaan. Tapuli ja kirkko ovat koivurivien reunustaman käytävän yhdistämiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.979976928,25.767352717 63.980682248,25.768375953 63.980682337,25.770512692 63.979090912,25.770817963 63.978973924,25.768726090 63.978328365,25.768653049 63.978272239,25.766282412 63.978356444,25.764904865 63.978796729,25.764539877 63.978953847,25.767534402 63.979976928,25.767352717" ;
        poi:history       "Pyhäjoen emäseurakunnan kappeliksi 1764 perustettu Kärsämäki itsenäistyi 1857. Sen edellinen, 1764 rakennettu kirkko purettiin vanhuuttaan ränsistyneenä 1841.\r\n\r\nKirkko rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin Intendentinkonttorissa 1828 laatiman piirustuksen mukaan 1842. Samanaikaisesti rakennetun tapulin piirustus on vuodelta 1841. Kirkon ulkovuoraus valmistui 1878. Engel pyrki luomaan yksinkertaisen syrjäseudun puukirkkotyypin, jossa satulakattoista ristikirkkoa korostettiin vain pienellä lanterniiinilla.\r\n\r\nSisäänkäyntien eteishuoneet lisättiin 1926. Kirkko korjattiin ensimmäisen kerran perusteellisesti  lääninarkkitehti G. Strandbergin suunnitelman mukaan 1938, jolloin uusittiin mm. tiilikate ja kirkkosalin penkit. Kirkkoa korjattiin 1992 (Arkkitehtitoimisto Klemolat Ky)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k317 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1322" ;
        skos:prefLabel    "Kärsämäen kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Henrikin veli saa erinäisten toilailujensa jälkeen töitä Wäinö Aaltosen ateljeesta Kulosaaressa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2609> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8574>
] .

koko:p36215  dc:created  "2012-05-30T09:32:30.585+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:32:30.686+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "viinanpoltto"@fi , "spirit distilling"@en , "brännvinsbränning"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_260>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p65>
        a           <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Keyword> ;
        dc:created  "2014-05-12T12:02:23.01+00:00"^^xsd:dateTime .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8008>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Suursuo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat         "60.233211298855" ;
        wgs84:long        "24.9336934865031" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8008" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1068>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1317335~S9*fin> .

[ dcterms:description  "päähenkilöt ovat poliiseja, jotka työskentelevät Pasilan poliisiasemalla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9609> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

koko:p36809  dc:created  "2012-05-23T11:53:30.954+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T11:53:31.169+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ruuti"@fi , "krut"@sv , "gunpowder"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_8173>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:29:55+0300" .

rky:p350  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Seinäjoen kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, teatteri ja virastotalo muodostavat yhden maamme huomattavimmista sodanjälkeisistä kulttuuri- ja hallintokeskuksista. Kokonaisuus kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. \n\nAalto-keskus perustuu arkkitehti Alvar Aallon Seinäjoen kaupungin uuden keskustan ja sen julkisten rakennusten arkkitehtuurikilpailuvoittoon 1959. Aallon hahmottelemat Seinäjoen modernin kaupungin suuntaviivat näkyivät jo 1952 Seinäjoen kirkon, Lakeuden Ristin, suunnittelukilpailussa. \n\nLakeuden Ristin valkoinen kirkko seurakuntakeskuksineen on osa 1960 perustetun kaupungin hallinto- ja kulttuurikeskusta. Kirkon pohjoispuolella, alueen maamerkkinä kohoaa 65 metrin korkuinen, tyylitellyn ristin muotoinen kellotorni. \n\nKirkko, jossa on 1 200 istumapaikkaa,  on sisältä hieman kiilanmuotoinen ja symmetrinen. Kuorin lattia, alttaripöytä ja -kaide sekä saarnatuoli ovat harmaaraitaista valkoista marmoria, penkit on tehty pohjoiskarjalaisesta punahongasta. Toimituskappelissa on Aallon suunnittelema lasimaalaus Etelä-Pohjanmaan virrat, sakaristossa Elämän lähde. Aalto on piirtänyt myös ehtoollishopeat, antependiumit, alttari- ja kirjaliinat.\n\nSeurakuntakeskus rajaa kirkon pääjulkisivun edustalla olevaa avointa tilaa. Yksi- ja kaksikerroksiset siipirakennukset ovat valkeiksi rapatut ja niissä on erilaisia toimitiloja ja asuntoja. Kirkkoon liittyy toiminnallisesti pieni lämpökeskusrakennus vahtimestarin asuntoineen. Myös kirkkopuisto on Aallon suunnittelema.\n\nKaupungintalo on valmistunut 1962. Tummansinisin posliinisauvoin päällystetyn kaupungintalon pääjulkisivua hallitsee pilarihalli, josta on sisäänkäynti taloon. Korkea, epäsymmetrinen kaupunginvaltuuston istuntosali, joka toimii myös konserttisalina, antaa rakennukselle monumentaalisuutta. Valtuustosalin eteishalliin voi nousta myös rakennuksen eteläsivulle pengerretyiltä tasanteilta, jotka rajoittuvat kukkaistutuksiin ja suihkulähteeseen. \n\nHallinto- ja kulttuurikeskuksen etelänpuoleisena rajana on valkoinen 1965 valmistunut kirjasto. Kirjaston viuhkamainen sisätilaratkaisu on avara. Rakennuksen etelänpuoleisia ikkunoita suojaa ikkunasäleikkö. \n\nValtion virastotalo on valmistunut 1968 ja se rajaa Aalto-keskusta länsipäässä. Valkoisen rappauspintaisen rakennuksen tärkein sisätila on käräjäsali. \n\n1987 valmistuneen teatteritalon julkisivu on valkoista\nposliinisauvaa. Teatterin lämpiössä on esillä viisi Aallon kuuluisaa puuntaivutustyötä sekä Alvar Aallon ja Aino Aallon suunnittelemien lasien kokoelma, jossa on yli 200 lasitaideteosta. \n\nKirjaston, teatterin ja kaupungintalon väliin jää graniittikivetty sisäpiha eli Kansalaistori."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.786119924,22.843774587 62.785336749,22.839608397 62.786413898,22.838557533 62.787187169,22.842916583 62.787358496,22.844134935 62.787461242,22.847604919 62.787407614,22.849244484 62.787076637,22.848580197 62.786462574,22.848415380 62.786119924,22.843774587" ;
        poi:history       "Seinäjoen kirkosta ja seurakuntakeskuksesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu 1951. Aallon ehdotus ylitti tonttialan, mutta palkintolautakunta piti sitä muita ehdotuksia parempana ja suositteli Aallon suunnitelmaa toteutuksen pohjaksi.  \r\n\r\nRakennustyö alkoi syksyllä 1957 ja kirkko valmistui keväällä 1960, suuri seurakuntakeskus rakennettiin 1964-1966. Kirkkoon tehtiin myöhemmin joitakin akustiikan parantamiseen liittyneitä korjauksia. 1984 tulipalo tuhosi sakariston sisustuksen ja myös kirkkosali kärsi savuvahinkoja. \r\n\r\nAalto mainitsi koko Seinäjoen keskustan suunnittelun alkaneen kirkosta. Kirkko, jota voisi kokonsa  puolesta nimittää katedraaliksi, määritti tulevien keskustarakennusten koon ja laadun.\r\n\r\nSeinäjoen seurakunnan rakentaessa kirkkoa Seinäjoen kauppala alkoi toteuttaa omaa osuuttaan kulttuuri- ja hallintokeskuksesta. Seinäjoen kauppala järjesti kauppalantaloa koskevan suunnittelukilpailun 1958. Kilpailuohjelma edellytti kokonaissuunnitelmaa kauppalantalon tontille, joten kirjasto, valtion virastotalo ja teatteritalo luonnosteltiin samaan aikaan. 1959 järjestetyn jatkokilpailun voitti Alvar Aallon ja Elissa Aallon ehdotus. Seinäjoen kaupungintalon rakennustyö aloitettiin 1961 ja talo valmistui 1962. Rakennuksen B-osan asunnot muutettiin toimistoiksi vuosina 1975 ja 1981.\r\n\r\nKaupunginkirjasto-maakuntakirjasto rakennettiin 1964-65 ja virastotalo 1967-1968 useiden valtion virastojen toimitiloiksi. Kiinteistö siirtyi Seinäjoen kaupungin omistukseen 2003. Alvar Aalto esitti teatteritalon piirustukset jo 1969. Rakennus toteutettiin vasta 1986-87 Elissa Aallon johdolla.\r\n\r\nKaupungintalon ja kirjaston väliin jäävä Kansalaistori sai Aallon jo suunnittelukilpailussa ehdottaman graniittilohkareilla ruudutetun luonnonkivipäällysteen 1988."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:kellotapuli , poio:teatteri , poio:kaupungintalo , poio:puisto , poio:kulttuurirakennus , poio:kirkkorakennus , poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1667" ;
        skos:prefLabel    "Seinäjoen Aalto-keskus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8268>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Westermarck, Edvard"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8268" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5764>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Laivalästit 1807" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin tullikamarin laatimassa muistiossa kerrottiin helsinkiläisillä kauppiailla olleen vuonna 1807 kaikkiaan 25 alusta. Kuinka monta raskasta laivalästiä niiden kantavuus yhteensä oli, ja kuinka paljon yksi raskas laivalästi on tuolloin ollut? Valitettavasti käytössäni ei ole mainitsemaanne tullikamarin muistiota. Eirik Hornborg kuitenkin esittää teoksessa Helsingin kaupungin historia 2. Kauppakollegion vastaavan tilaston vuoden 1807 viimeiseltä päivältä, joka sisältää tiedot 28 aluksesta, joista 18 oli tuolloin merimatkalla ja 10 kotona. Jos mittapuuksi otetaan vähintään 20 lästin kantavuus (joita 4 edellä mainituista ei ollut), lisäksi eräät vuoden aikana myydyt laivat, tulee yhteisluvuksi 3234 lästiä.\n\nLästi on ollut sekä paino- että tilavuusmitta, jonka suuruus on vaihdellut mitattavan materiaalin mukaan. Laivan lastauksessa ja kantavuudessa lästi oli 18 kippuntaa rautapainoa. Tapulikaupungissa tämä kippunta oli 136 kiloa. Eli ilmeisesti lästi tässä yhteydessä oli 18 x 136 = 2448 kiloa.\n\nLähteet:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4sti\nTiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros...ym. - 3. p. - Turku, 2004. - (Turun maakuntamuseo. Näyttelyesite : 32)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-tullikamarin-laatimassa-muisti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6478>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:27+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p263>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinparakki C104"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T12:07:01.57+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:56:51.842+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p1224 ;
        poi:description  "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1980 Suomenlinnan työsiirtola-alueen rakentamisen toisessa vaiheessa. Majoitustiloja lisättiin silloin kolmella parakilla, jotka sijoitettiin vanhemman siirtola-alueen ja sarvilinna Hessensteinin väliin, sarvilinnan bastionirintaman eteen. Parakki on niistä äärimmäisenä, lähinnä Ison Mustasaaren eteläosan linnoitusrintamaa, Rantavarustusta, puistoa ja vesialtaita. Piirustukset ovat maaliskuulta 1979 ja suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela kuten ensimmäisessäkin vaiheessa. Rakennuksessa on kahdeksan huonetta, keittiö, wc ja suihkuhuone. Kirkkaan vaaleansiniseksi maalattu talo maalattiin uudelleen kesällä 1992.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1980 Suomenlinnan työsiirtola-alueen rakentamisen toisessa vaiheessa. Majoitustiloja lisättiin silloin kolmella parakilla, jotka sijoitettiin vanhemman siirtola-alueen ja sarvilinna Hessensteinin väliin, sarvilinnan bastionirintaman eteen. Parakki on niistä äärimmäisenä, lähinnä Ison Mustasaaren eteläosan linnoitusrintamaa, Rantavarustusta, puistoa ja vesialtaita. Piirustukset ovat maaliskuulta 1979 ja suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela kuten ensimmäisessäkin vaiheessa. Rakennuksessa on kahdeksan huonetta, keittiö, wc ja suihkuhuone. Kirkkaan vaaleansiniseksi maalattu talo maalattiin uudelleen kesällä 1992.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14410487139793" ;
        wgs84:long       "24.991188716888473" .

[ dcterms:description  "Romaanin Juhanin koulu." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2689> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8767>
        dcterms:modified  "2010-03-17T15:08:14+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Bertel Jungin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7085>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6120>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5C574A5F-3965-479A-BC88-39AE3D62F1A5> .

rky:p944  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.224012471,27.741682095 62.223912097,27.742141517 62.223160878,27.743382583 62.222484972,27.741518698 62.223597119,27.738733022 62.224023669,27.739583300 62.224012471,27.741682095" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Pasala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6215>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ensimmäinen katukahvila" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koska Helsingissä on avattu ensimmäinen katukahvila ja missä? Aivan varmaa tietoa ensimmäisestä katukahvilasta ei lähteistämme löytynyt. Yrjö Soini kertoo teoksessa Vieraanvaraisuus ammattina 1-2 (Otava 1963), että vuoden 1952 olympiakisojen aikana sijoitettiin ylimääräisiä kansanravintoloita ja kioskeja kilpailupaikoille johtavien teiden varsille ja lähipuistoihin. Olisivatkohan ne olleet ensimmäisiä helsinkiläisiä katukahviloita? Ainakin Tampereelle ensimmäiset katukahvilat tulivat olympiavuonna, Tammero oli niistä ensimmäinen. \n\nVai voitaisiinko ensimmäistä kioskia pitää myös ensimmäisenä katukahvilana? Helsingin ensimmäisen kioskin rakennutti kondiittori Johan Daniel Jerngren Esplanadille nykyisen ravintola Kappelin paikalle vuonna 1840. Kivestä rakennetussa pientä temppeliä muistuttavassa kioskissa myytiin kesäaikaan sokerileipurin tuotteita ja limonadia - \"Confecturer od Limonader, men icke några spirituösa drycker\". Toimiluvan mukaan asiakkaat eivät saaneet oleskella kioskin sisällä.\n\nKappeli -nimitys muuten juonsi alkunsa Vasikkahakaan (myöh. Kappeliesplanadille) rakennetusta maidonmyyntikojusta. Maitoa myyvää paimenta kutsuttiin latinan kielen mukaan pastoriksi ja rakennus sai näin nimen kappeli. Kioski oli paikoillaan vuoteen 1865 asti, jolloin se purettiin uuden ravintola Kappelin alta.\n\nLähde: Mäkinen, Anne: Kioski, kipari, kiska, snagari: Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvulla (Helsingin kaupunginmuseo, 2003)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/ensimmainen-katukahvila" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3711>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sotakoulu saarella" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7678> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3711" .

[ dcterms:description  "Alueen arkkitehti yhdessä Hilding Ekelundin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8170>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Helsingin suomalainen tyttökoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1655391243435" ;
        wgs84:long        "24.9416087007537" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8170" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4425>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1096017~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6380>
        dcterms:modified  "2009-04-30T12:07:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8504>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Hämeentie 20"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1822566594455" ;
        wgs84:long        "24.9552419521559" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8504" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Uspenskin katedraali"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1684338725574" ;
        wgs84:long        "24.960000534436" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/uspenskin-katedraali" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9218>
        dcterms:modified  "2010-06-07T14:41:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6714>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7189>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6809>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lupari, Eero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lupari-eero" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8764>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kapteeninkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1572625692598" ;
        wgs84:long        "24.9459674865522" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kapteeninkatu" .

rky:p1143  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. \n\nLiperin Lamminniemen nykyinen  punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella.\n\nLiperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. \n\nTohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908.\n\nKiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta.\n\nKesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa.\n\nVoiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja.\n\nLieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.121996971,29.950068812 62.123559076,29.949321729 62.124437987,29.950350392 62.124511616,29.951866479 62.124555845,29.955099531 62.124125599,29.956395345 62.123810349,29.957344655 62.123667770,29.958291641 62.123442481,29.959325950 62.123544002,29.961599181 62.122944311,29.964445386 62.122469593,29.963927414 62.121203034,29.965493228 62.120001995,29.967382783 62.119306067,29.967710779 62.118853451,29.967402507 62.118011910,29.965868039 62.117771002,29.964335886 62.118028548,29.961542013 62.118368805,29.960558667 62.118540754,29.960061546 62.121143522,29.952010241 62.121996971,29.950068812" ;
        poi:history       "Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa. \r\n\r\nLiperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k260 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1110" ;
        skos:prefLabel    "Pohjois-Karjalan hovit (Suorlahti)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6974>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2133>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Ruohonleikkaaja" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Ruohonleikkaaja on tiheätunnelmainen kaupunkidekkari, joka kuvaa tarkkasilmäisesti sekä Töölöä että töölöläisiä." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9345> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9344> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietoa        "Traagiset elämäntarinat leikkaavat\ntoisiaan Helsingin ydinkeskustassa\n \nJoel ja Merja Itälä asuvat Helsingissä Runeberginkadulla lähellä Kauppakorkeakoulua. Mies on työssä ympäristöministeriössä, vaimo on terapeutti. Kun Merja saa tiedon miehensä äkillisestä kuolemasta, hänen miespotilaansa on juuri kertomassa vaimonsa väkivaltaisuudesta. Tilanne muuttuu silmänräpäyksessä, mutta jotain jää kytemään. Vähän ennen hautajaisia Merja huomaa lehdessä kuolinilmoituksen, jossa on hänen edesmenneen miehensä nimi ja syntymäaika, runo ja allekirjoitus Rakkaasi. Onko miehellä ollut toinen, salainen elämä?\n\nEevamaria Jungman hoitaa uskollisesti pihan istutuksia, mutta hänen todellisesta elämästään tuskin kukaan talossa tietää mitään, vaikka hänen hahmonsa on kaikille tuttu.\n\nOuti Pakkanen tekee dekkarissaan jälleen tarkkoja havaintoja tästä ajasta ja kaupunkilaisten elämästä ja luo yllätyksellisen tarinan turvallisen arkipäivän taakse kätkeytyvistä salaisuuksista.\n\n(www.otava.fi)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=28153&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/ruohonleikkaaja" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Suunnitelmien mukaan uuden poliisitalo kakkosen piti olla nimenomaan johdon talo, ei rikospoliisin. Tämä oli aiheuttanut ongelmia, erityisesti työtiloissa. Vanhassa poliisitalossa suurella osalla tutkijoista oli ollut \noma huone, mutta uudessa dekkarit olivat joutuneet hälyisiin maisemakonttoreihin. Hollituviksi kutsuttuja kuuden-seitsemän paikan huoneita oli yritetty pilkkoa hyllyillä ja Ikeasta haetuilla kasveilla, \nmutta radiot, puhelimet ja muu meteli kantautuivat ikävästi.\" (s. 21)\n\n" ;
  dcterms:description            "Murharyhmä on joutunut evakkoon alun perin Helsingin poliisin johdolle tarkoitettuun rakennukseen vanhan poliisitalon tieltä. Uudesta poliisitalosta käsin Takamäki johtaa ryhmänsä tutkintaa.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9413> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9409>
] .

[ dcterms:description  "Kirjan luku \"Seremoniamestari\" kertoo Ehrenströmistä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7824>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mä dallaan Hagikseen ja venttaan sporaa.\nTää rundi pyörii niinku ennenkin.\nSpurgujengi flänäpäissään joraa,\ntai sit ne flaidaa, mä en maindaa - olkoon niin.\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1018> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9120>
        dcterms:modified  "2010-12-02T18:21:36+0300" .

rky:p1737  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nummijärven kylä edustaa yhtenäistä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun talonpoikaista rakennuskulttuuria. Kylässä on useita vanhoilla paikoillaan hyvin säilyneitä kantatilakokonaisuuksia.\n\nKulttuurimaisema on pinnanmuodostukseltaan vaikuttava. Kylää kehystävät kumpuilevat pellot ja metsäiset ja kallioiset mäet. Kylän läpi kulkee kaartuva kylätie, jonka molemmin puolin ovat kantatilojen rakennusryhmät. Kylä viljelyksineen avautuu lounaaseen Nummijärven lahdelle.\n\nHeinon tilakeskus on kylätien länsipuolella, peltoaukeiden laidalla. Sen eteläpuolella, metsän ja kallion reunalla on Seppälän tilakeskus. Tien varressa on Heikkilän talouskeskus, Pakkanen sitä vastapäätä tien toisella puolella. Eskolan talo on järven rantaan viettävässä rinteessä. Tilakeskukset ovat hyvin säilyneitä ja yhtenäisiä. Pitkänurkkaiset päärakennukset ovat jokseenkin samalta ajalta 1800-luvun puolivälin vaiheilta. Talouskeskuksiin liittyy nuorempia asuin- ja talousrakennuksia mm. 1900-luvun alusta. Kumpuilevat pellot ympäröivät asutusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.273141988,23.667515438 60.270774074,23.671788921 60.264819758,23.669492548 60.264769524,23.665822627 60.268262459,23.657792454 60.270626903,23.656990995 60.271503589,23.657444516 60.272531117,23.658086176 60.273876952,23.660211424 60.273141988,23.667515438" ;
        poi:history       "Nummijärvi on alaltaan Karjalohjan suurin kylä pitäjän pohjoisosassa. Kylän keskustaa hallitsee Nummijärvi. \r\n\r\nNummijärven kylän pellot ja ulkoniityt mitattiin ja jaettiin 1778, muut tilukset 1780. Jakoa korjattiin 1790. Kylän tilat olivat silloin Heinu (Heino), Pakkanen, Eskola, Heikkilä ja Seppä (Seppälä).\r\n\r\nEskolan tilakeskus siirrettiin 1906-07 Nummijärven rannasta muutaman sata metriä alkuperäisestä paikasta länteen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k223 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4824" ;
        skos:prefLabel    "Nummijärven kylä ja kulttuurimaisema"@fi .

[ dcterms:description  "Mimin ja Watin Helsinki-loma alkaa tutustumisella Talvipuutarhaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6613>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7091>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9215>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Greenaway, Roger"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9215" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6711>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Eläintarhan kalliot"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eltsun kalliot" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.189629101682" ;
        wgs84:long           "24.9325583087431" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elaintarhan-kalliot" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7186>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Vuosaaren kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2128992513825" ;
        wgs84:long        "25.1400354980032" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7186" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7425>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9380>
        dcterms:modified  "2010-08-13T14:58:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2609>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1548532~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1548531~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1694481~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6971>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Vallgren, Ville"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7054> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vallgren-ville" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9714>
        dcterms:modified  "2011-07-18T14:39:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1930985~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7685>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9809>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Viima, Hannaleena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9809" .

<http://example/upload-base/#metadescription_223>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1692411~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p28>
        dc:created      "2012-12-27T13:47:53.36+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:47:53.456+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Taiteilijayhdistys"@fi , "Taiteilijayhdistys"@en , "Taiteilijayhdistys"@sv .

blue_route:c23  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s24 ;
        :source       blue_route:s23 .

th:MuuHenkilo  a         owl:Class ;
        rdfs:label       "Muu henkilö"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kohdehenkilo .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5133>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sotilastalosta Kiholinnaksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7140> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5132> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sotilastalosta-kiholinnaksi" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Autoja, ihmisiä, ratikoita/ katkeamattomana virtana/ Stockan kulmassa/ talvi-illan neonkelmeässä/ kun pakokaasuja ei/ erota pakkashuurusta, hengityshuurua/ sielun savusta\" (runosta Stockan kulma, s. 216-217)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9532> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
] .

[ dcterms:description  "Elsi Borgin piirtämä talo." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8722> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8724>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7422>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Kuvanveistäjän tytär" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7420> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=34&BibliographyId=24766&PageContent=12&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7422" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8136>
        dcterms:modified  "2009-12-29T11:37:28+0300" .

rky:p313  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanha Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Vanhan Rauman rakennuskanta on eheä ja hyvin säilynyt ja sen katuverkko periytyy osin keskiajalta. Se on laajimpia suurilta kaupunkipaloilta säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita Pohjoismaissa. Vanha Rauma on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi 1991. \n\nVanhaksi Raumaksi lasketaan alue, joka jää 1700-luvulla vakiintuneen tulliaidan sisäpuolelle. Tontteja on noin 250. Kaupungissa on kaksi toriaukiota, raatihuoneentori ja Kalatori. Katuverkko on kehittynyt keskiajalta lähtien niin, että valtakadut kulkevat itä-länsi -suuntaisesti ja niitä yhdistävät kapeat poikkikadut ja kujat. Viimeisen laajan, 1682 tapahtuneen, kaupunkipalon jälkeen pääkatuja on suoristettu. \n\nRakennuskantaan kuuluu 1700-luvun rakennuksia, mutta enin osa puurakennuksista on kuitenkin pystytetty 1800-luvulla. Rakennuksia on laajennettu useaan otteeseen ja niiden julkisivut on koristeltu rikkaasti muotoiluilla uusrenessanssityylisillä vuorilaudoilla ja listoituksilla. Tontit ovat pienehköjä ja niissä on usein monta ulkorakennusta. Tontit ovat aidattuja lauta-aidalla, jossa on koristeellinen ajo- ja käyntiportti. Näin syntynyt katutila on tiivis ja suljettu. \n\nHuomattavimpia julkisia rakennuksia ovat kanaalin pohjoispuolella sijaitseva entinen fransiskaaniluostarin kirkko ja torin varrella oleva barokkiklassistinen raatihuone. Pyhän Ristin kirkko on arvokas muisto keskiaikaisen kaupunkirakenteen pohjoispuolelle perustetusta fransiskaanikonventista. Kirkon pohjakaava noudattaa fransiskaaneille luonteenomaista muotoa, jossa runkohuoneessa on kuorin levyisen keskilaivan ohella kapea sivulaiva. Kirkon länsipään korkea torni on 1800-luvun alusta. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla 1891 tehty kirkon restaurointi on Suomen ensimmäisiä tietoisia vanhan kirkkorakennuksen kokonaisrestaurointeja. \n\nSuorakaiteen muotoinen sakaristo on kirkon eteläpuolella. Kuorin seinä- ja holvimaalaukset, joiden pääaiheena on Neitsyt Maria, esittävät tiivistetysti koko raamatullisen pelastushistorian. Kirkon kiinteään sisustukseen kuuluva pohjoissaksalainen saarnastuoli 1620-luvulta on hienoimpia renessanssiajan puunveistotaiteen tuotteita maassamme. Länsi- ja pohjoislehterien kaiteissa olevat apostolimaalaukset ovat 1760-luvulta. Urkufasadi on vuodelta 1787. \n\nKaksikerroksinen kivinen raatihuone Kauppakadun ja Kuninkaankadun väliin muodostetun Raatihuoneentorin laidassa on valmistunut 1776 ja sen on suunnitellut Turun kaupungin muurarimestari C.F. Schröder apunaan muurari J. Schytt. 1700-luvulla rakennetuista raatihuoneista ovat säilyneet kivirakenteiset Turun, Porvoon, Haminan ja Rauman raatihuoneet, joista vain Hamina on edelleen virastokäytössä. Rauman raatihuone on ollut 1900-luvun alkupuolelta osittain ja 1930-luvulta kokonaan Rauman museon käytössä. \n\nPorvaristaloista erikseen voidaan mainita Pinnala, Kirsti ja Marela, jotka ovat yleisöllekin avoinna museoina. Kauppa- ja Kuninkaankadun varressa on vilkkaasti toimivia kauppaliikkeitä. Muutoin Vanha Rauma on asuinaluetta, jossa siellä täällä on pieniä työpajoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.125274491,21.511133875 61.125441582,21.508136859 61.125947715,21.508399367 61.126618631,21.508037195 61.126961159,21.507868460 61.127090040,21.508118699 61.127937879,21.508216457 61.128074651,21.507851816 61.128279666,21.507543419 61.128674654,21.507529272 61.128915687,21.507464436 61.129073821,21.505673753 61.129872606,21.505861793 61.129638780,21.507729388 61.130322469,21.507842220 61.130487037,21.506019335 61.130878809,21.506122828 61.130912657,21.508734705 61.130532737,21.509605196 61.130061785,21.510832357 61.130174164,21.513594104 61.129785237,21.513757212 61.129900290,21.514964162 61.130047705,21.515183919 61.130024609,21.516237800 61.129907851,21.516285270 61.129982814,21.518078227 61.129181809,21.518047560 61.129104742,21.519396993 61.128861782,21.520557172 61.128301937,21.520245307 61.128400459,21.519587508 61.127979216,21.519442640 61.127968613,21.518694690 61.127443851,21.518407154 61.127036931,21.518399920 61.126847613,21.518709949 61.125654435,21.517719949 61.126579164,21.515977931 61.126719780,21.514085835 61.126152746,21.513721799 61.126039231,21.513563542 61.126143608,21.512563933 61.125629500,21.512080858 61.125655325,21.511258349 61.125274491,21.511133875" ;
        poi:history       "Rauma sai kaupunkioikeudet 1443. Jo sitä ennen paikalla oli kauppapaikka ja kirkko. Kaupunkialue asutettiin vähitellen Kalatorilta länteen kohti maan nouseman vuoksi pakenevaa merta. \r\n\r\nFransiskaaniluostarin kirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla. Sen kuoriosan maalaukset tehtiin 1520-luvulla. Luostari lakkautettiin 1538 ja luostarialueelle sijoitettiin kuninkaankartano. Kirkosta tuli kaupunkikirkon palon jälkeen 1640 kaupunki- ja maaseurakunnan yhteinen pyhäkkö. Kirkon länsifasadin eteen rakennettiin torni 1816. Kirkko restauroitiin 1891. Kirkon pohjois- ja itäpuolella sijainneista luostarin muista rakennuksia ei ole säilynyt. Paikalla tehtiin kaivauksia 1890-luvun lopulla. \r\n\r\nKaupungin pääkadun leventymästä muodostettiin 1500-luvulla tori, jonka varrelle sijoitettiin raatihuone. Nykyinen raatihuone valmistui 1776. Raatihuone restauroitiin 1976 arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen -Raunio suunnitelmien mukaan. \r\n\r\nKaupungin porvarit ehostivat asuinrakennukset rikkain puujulkisivuin purjehduksen kukoistuskaudella 1800-luvun lopussa. Kaupunki oli 1800-luvun loppupuolella rakennuskiellossa toteutumattomiksi jääneiden uudiskaavoitusyritysten vuoksi. Kaupunkikuva muodostui näin varsin yhtenäiseksi. \r\n\r\nKauppatoria laajennettiin korttelin kokoiseksi 1900-luvun alussa ja nykymuotonsa se sai 1910-luvulla. Torille rakennettiin katokset 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:raatihuone ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1513" ;
        skos:prefLabel    "Vanha Rauma"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5727>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Auroran sairaala" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuonna Auroran sairaala on perustettu, ja kuka on ollut hankkeen takana? Vanhimmat rakennukset ovat ilmeisesti vuodelta 1910. Marian sairaalaan perustettiin 1894 epideeminen eli kulkutautien osasto. Se osoittautui piankin liian pieneksi ja vaikeasti hoidettavaksi. Marian sairaalan vuosikertomuksessa 1902 kulkutautien osaston ylilääkäri Max Björkstén selosti epäkohtia ja esitti uuden kulkutautisairaalan rakentamista. Seuraavana vuonna terveydenhoitolautakunta tutkimustensa perusteella esitti kaupunginvaltuustolle ajanmukaisen ja riittävän suuren kulkutautisairaalan välttämättömyyttä. Marian sairaalan tontille ei katsottu mahtuvan lisärakennusta ja muutenkin pidettiin toivottavana paikkaa, jossa olisi tilaa myöhemmälle laajentamiselle.\n\nEnsimmäistä 1906 valtuustolle jätettyä arkkitehti M. Schjerfbeckin suunnitelmaa ei hyväksytty, mutta vuonna 1908 saatiin uudet luonnospiirustukset ja kustannusarvio. Kaupunginvaltuusto lähetti kokouksessaan 1909 asian uudelleen valmisteltavaksi komiteaan, johon valittiin Max Björkstén, kaupunginarkkitehti K. Hård af Segerstad, arkkitehdit Lars Sonck ja M. Schjerfbeck, senaattori Th. Wegelius ja professori Hj.von Bonsdorff. Komitea piti uutta kulkutautisairaalaa välttämättömänä ja ehdotti paikkaa Pasilan aseman lähellä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen 1910 ja vahvisti piirustukset kokouksessaan 1911. Alustavat rakennustyöt oli aloitettu jo 1910 ja uusi sairaala luovutettiin käyttöön 1914.\n\n1947 valmistui alueen lounaiskulmaan uusi yksikerroksinen tarkastusosasto \"Tukholman paviljonki\" Rakennusaineet ja piirustukset oli oli lahjoittanut Tukholman kaupungin varoilla toiminut Pohjoismaisen Avun komitea. 1952 kaupunginvaltuusto päätti sairaalalautakunnan ehdotuksesta muuttaa sairaalaan nimen 23.4. alkaen Auroran sairaalaksi. Entinen nimi Kulkutautisairaala ei enää vastannut varsinaista toiminta-alaa. Uusi kaksisiipinen lastenosastonrakennus seitsemine kerroksineen ja parvekkeineen valmistui 1955. \n\nLähde: Helsingin kaupungin sairaalalaitoksen historia (Helsingin kaupunki, 1968)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9243> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mina-vuonna-auroran-sairaala-perustet" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p226>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Rantakasarmi "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:17:17.014+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:13:56.97+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p49447 , koko:p33985 ;
        poi:assetID      "C1" ;
        poi:description  "Ison Itä-Mustasaaren pohjoisrantaan suunniteltiin kivirakenteista päävartiota 1850-luvulta alkaen. Arkkitehti Greifon aloitti nykyisen Rantakasarmin suunnittelun vuonna 1862, mutta holvattu, peltikattoinen kivikasarmi rakennettiin vasta vuosina 1868-1870. Se oli tarkoitettu rauhanaikaisessa käytössä 250 sotilaalle. Greifon suunnitteli Viaporiin myöhemmin myös maneesin C 77. Rantakasarmin laajaan hankkeeseen liittyi louhintatöitä sekä laiturin, teiden, tallien, ympäröivien pihojen ja rantabulevardin rakentamista. Saaren pohjoisrannalla sijainnut kivirakenteinen vartiorakennus purettiin rantakasarmin perustusten tieltä. Rinne tasattiin voimakkaan kallioleikkauksen avulla ja kasarmi rakennettiin kapean kujan etäisyydelle talon takana olevasta kallioseinämästä. Lähteistä ei selviä, minkä joukko-osaston kasarmiksi talo alun perin rakennettiin, mutta ainakin osaa rakennuksesta käytettiin päävartiona, jossa oli arestikopit, pidätettyjen kopit ja huoneet vartioille ja päivystävälle upseerille. Niiden lisäksi kasarmissa oli keittiö, kanslia, miehistön majoitushuoneet ja käymälät. Kattorakenne vahvistettiin holvien päälle kuormatulla hiekalla, joka oli ilmaraon erottamana laajan peltikatteisen mansardikaton alla.\n\nVuosina 1873-74 parannettiin rakennuksen kosteuseristystä holveissa ilmenneiden ongelmien vuoksi. 1875 korjattiin samasta syystä rappauksia. Vuonna 1876 poistettiin osa katolla olleesta maatäytöstä ja katto pellitettiin. Kellotornin mekanismi korjattiin. Katto maalattiin 1880-luvun alussa.\n\n1885 ruvettiin käymälöihin kulkemaan ulkokautta, koska ilmanvaihdon parantamiseksi ja löyhkän poistamiseksi suorat sisäänkäynnit oli suljettava. Savupiiput uusittiin. 1887 käymälät rakennettiin kuitenkin uudelleen, niihin tehtiin siirrettävät istuimet ja lämmitysuunit ja hatulliset ilmanvaihtokanavat. Likakaivot muutettiin umpikaivoiksi ja niihin tehtiin uudet kannet, jotka peitettiin mukulakiveyksellä. 1889 uusittiin kellon koneistohuoneen lattiat ja roomalaiskatolinen kappeli siirrettiin bastioni Bielkestä, C 52, Rantakasarmiin.\n\nVuonna 1890 miinakomppania sijoitettiin väliaikaisesti kasarmiin ja sen vuoksi vartiohuone poistettiin ja väliseiniä ja uuneja purettiin. Miinakomppanian aikana kasarmissa oli majoitussalien lisäksi välskärin vastaanotto sekä suutarin ja räätälin verstaat. Rakennuksessa toimi myös opetuskomennuskunta, jonka hallussa oli kaksi luokkaa, mutta niiden lisäksi opetusta annettiin myös miinamuseossa ja työhuoneissa. Ruokahuoltoa varten oli keittiö, leipomo, jauho- ja leipävarastot, ruokasali ja \"tarjoiluhuone\". 1892 uusittiin koko kasarmin puulattiat ja vanhat kannatinhirret vaihdettiin. Keittiötä ja ruokalaa pienennettiin lautarakenteisten, rapattujen väliseinien avulla, jotta saatiin luokkia ja työhuoneita opetuskäyttöön. 1893 korjattiin ympäröiviä teitä. 1894 peltikatto uusittiin ja tornin valurautainen majakkalyhty korjattiin. Lyhdyn alapuoliset puupalkit vaihdettiin rautaisiin I-palkkeihin. Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1916 suunniteltiin toisen kerroksen rakentamista, mutta hanketta ei toteutettu.\n\nItsenäisyyden ajan alussa 1918-19 rakennuksessa oli vankikasarmi I:n lisäksi vankipiirin kanslia, kasvatusosaston kanslia, pakettisensuuritoimisto ja satamakonttori. Myös saareen tulevien passintarkastus suoritettiin Rantakasarmissa.\n\nRakennus oli puolustuslaitoksen käytössä vuoteen 1972 asti, siinä toimi mm. Suomenlinnan komendanttivirasto. \n\nSuomenlinnan hoitokunnan hallinnan aikana itäinen puolisko otettiin puusepän verstaan käyttöön ja länsipää kunnostettiin Pohjoismaisen Taidekeskuksen näyttely- ja varastotiloiksi. Vuonna 1992 Rantakasarmin läpikulkuholvin itäpuolella oleva kasematti kunnostettiin vartiomiesten taukotilaksi sekä R-kioskia ja yleisöwc:tä varten. Suomenlinnan postin lakkauttamisen jälkeen R-kioski on toiminut myös saaren postipisteenä.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 85\nVuonna 1927 rakennusnumero C III 75\nLähteet:\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1983. Suomenlinnan rantakasarmi.\nMV SL VIK C 670-729.\nKA VSA 17044 17098 15275 15390 15634 15652 15783 15995 16004.\nKuva:\nMV SL VIK C 702."@fi ;
        poi:history      "Ison Itä-Mustasaaren pohjoisrantaan suunniteltiin kivirakenteista päävartiota 1850-luvulta alkaen. Arkkitehti Greifon aloitti nykyisen Rantakasarmin suunnittelun vuonna 1862, mutta holvattu, peltikattoinen kivikasarmi rakennettiin vasta vuosina 1868-1870. Se oli tarkoitettu rauhanaikaisessa käytössä 250 sotilaalle. Greifon suunnitteli Viaporiin myöhemmin myös maneesin C 77. Rantakasarmin laajaan hankkeeseen liittyi louhintatöitä sekä laiturin, teiden, tallien, ympäröivien pihojen ja rantabulevardin rakentamista. Saaren pohjoisrannalla sijainnut kivirakenteinen vartiorakennus purettiin rantakasarmin perustusten tieltä. Rinne tasattiin voimakkaan kallioleikkauksen avulla ja kasarmi rakennettiin kapean kujan etäisyydelle talon takana olevasta kallioseinämästä. Lähteistä ei selviä, minkä joukko-osaston kasarmiksi talo alun perin rakennettiin, mutta ainakin osaa rakennuksesta käytettiin päävartiona, jossa oli arestikopit, pidätettyjen kopit ja huoneet vartioille ja päivystävälle upseerille. Niiden lisäksi kasarmissa oli keittiö, kanslia, miehistön majoitushuoneet ja käymälät. Kattorakenne vahvistettiin holvien päälle kuormatulla hiekalla, joka oli ilmaraon erottamana laajan peltikatteisen mansardikaton alla.\n\nVuosina 1873-74 parannettiin rakennuksen kosteuseristystä holveissa ilmenneiden ongelmien vuoksi. 1875 korjattiin samasta syystä rappauksia. Vuonna 1876 poistettiin osa katolla olleesta maatäytöstä ja katto pellitettiin. Kellotornin mekanismi korjattiin. Katto maalattiin 1880-luvun alussa.\n\n1885 ruvettiin käymälöihin kulkemaan ulkokautta, koska ilmanvaihdon parantamiseksi ja löyhkän poistamiseksi suorat sisäänkäynnit oli suljettava. Savupiiput uusittiin. 1887 käymälät rakennettiin kuitenkin uudelleen, niihin tehtiin siirrettävät istuimet ja lämmitysuunit ja hatulliset ilmanvaihtokanavat. Likakaivot muutettiin umpikaivoiksi ja niihin tehtiin uudet kannet, jotka peitettiin mukulakiveyksellä. 1889 uusittiin kellon koneistohuoneen lattiat ja roomalaiskatolinen kappeli siirrettiin bastioni Bielkestä, C 52, Rantakasarmiin.\n\nVuonna 1890 miinakomppania sijoitettiin väliaikaisesti kasarmiin ja sen vuoksi vartiohuone poistettiin ja väliseiniä ja uuneja purettiin. Miinakomppanian aikana kasarmissa oli majoitussalien lisäksi välskärin vastaanotto sekä suutarin ja räätälin verstaat. Rakennuksessa toimi myös opetuskomennuskunta, jonka hallussa oli kaksi luokkaa, mutta niiden lisäksi opetusta annettiin myös miinamuseossa ja työhuoneissa. Ruokahuoltoa varten oli keittiö, leipomo, jauho- ja leipävarastot, ruokasali ja \"tarjoiluhuone\". 1892 uusittiin koko kasarmin puulattiat ja vanhat kannatinhirret vaihdettiin. Keittiötä ja ruokalaa pienennettiin lautarakenteisten, rapattujen väliseinien avulla, jotta saatiin luokkia ja työhuoneita opetuskäyttöön. 1893 korjattiin ympäröiviä teitä. 1894 peltikatto uusittiin ja tornin valurautainen majakkalyhty korjattiin. Lyhdyn alapuoliset puupalkit vaihdettiin rautaisiin I-palkkeihin. Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1916 suunniteltiin toisen kerroksen rakentamista, mutta hanketta ei toteutettu.\n\nItsenäisyyden ajan alussa 1918-19 rakennuksessa oli vankikasarmi I:n lisäksi vankipiirin kanslia, kasvatusosaston kanslia, pakettisensuuritoimisto ja satamakonttori. Myös saareen tulevien passintarkastus suoritettiin Rantakasarmissa.\n\nRakennus oli puolustuslaitoksen käytössä vuoteen 1972 asti, siinä toimi mm. Suomenlinnan komendanttivirasto. \n\nSuomenlinnan hoitokunnan hallinnan aikana itäinen puolisko otettiin puusepän verstaan käyttöön ja länsipää kunnostettiin Pohjoismaisen Taidekeskuksen näyttely- ja varastotiloiksi. Vuonna 1992 Rantakasarmin läpikulkuholvin itäpuolella oleva kasematti kunnostettiin vartiomiesten taukotilaksi sekä R-kioskia ja yleisöwc:tä varten. Suomenlinnan postin lakkauttamisen jälkeen R-kioski on toiminut myös saaren postipisteenä.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 85\nVuonna 1927 rakennusnumero C III 75\nLähteet:\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1983. Suomenlinnan rantakasarmi.\nMV SL VIK C 670-729.\nKA VSA 17044 17098 15275 15390 15634 15652 15783 15995 16004.\nKuva:\nMV SL VIK C 702."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/4/3/8/saha/suomenlinna/0_-8250234480279658673.JPG" , "http://media.onki.fi/3/8/9/saha/suomenlinna/0_3799450289073279299.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/barracks> ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3003862" ;
        wgs84:lat        "60.148847365956144" ;
        wgs84:long       "24.984976720809982" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3937>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:11:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1366813~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7682>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kaapelitehdas, Munkkisaaren merikaapelihalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suomen Kaapelitehdas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i28> ;
        wgs84:lat            "60.1540256805176" ;
        wgs84:long           "24.9269282545091" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7682" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7921>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:30+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "1998: Marianne antoi Jackille mustavalkoisen käyntikortin; se oli pikkuisen pelottava. Paikan nimi oli The Duck's Tattoo... \"Ja tatuoijan nimi on Diego\", nainen sanoi... Diego oli pieni mies, jolla oli ystävälliset silmät ja pukinparta; hänen käsivartensa olivat tatuointien peitossa. Yksi oli aika sovinnainen naisen muotokuva, melkein kuin valokuva. Toinen oli tyystin epäsovinnainen alaston nainen; itse asiassa nainen joka oli ilkosillaan ankan kanssa. Diegolla oli muitakin tatuointeja, mutta Jackin mieleen jäi parhaiten alaston nainen ankan kanssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8788> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8789>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8396>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:42:04+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Jälkeenpäin muistellen, eniten suretti osuma Helsingin Yliopiston rakennukseen, jossa mm. Albert Edelfeltin ja Eero Järnefeltin maalaamat freskot tuhoutuivat tulipalossa. Wäinö Aaltosen korkokuvaveistos \"Vapaus seppelöi nuoruuden\" tuhoutui ja osa Lääketieteen historian museon kokoelmista niinikään.' (s. 59)" ;
  dcterms:description            "Kirjailija suree yhteisten kulttuurihistoriallisten teosten tuhoutumista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9700> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187>
] .

rky:p573  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kotkaniemi kuuluu poliittisen historian merkkimieskotien ryhmään, sillä tila on ollut Suomen ensimmäisen valtionpäämiehen ja tasavallan kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin koti.\n\nKotkaniemen tilan suuri, jugendvaikutteinen huvilamainen päärakennus sijaitsee Kivijärven rannalla, männikköisessä mäessä. Päärakennus on peräisin 1890-luvun lopulta laamanni Thoménin ajalta. Huvilan suunnittelijana pidetään arkkitehti Lars Sonckia. \n\nKotkaniemen läheisyydessä on toisen maailmansodan linnoitusketju Salpalinjaan ja Kivijärven sulkujärjestelmiin liittyviä sotahistoriallisia muistomerkkejä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.966890647,27.830979230 60.967722071,27.830150818 60.970732931,27.827956132 60.971039342,27.828506859 60.969549643,27.833779634 60.967884560,27.834732395 60.966890647,27.830979230" ;
        poi:history       "P.E. Svinhufvud, jonka lakimiesura oli alkanut Turun hovioikeudessa, pääsi Lappeen tuomiokunnan kihlakunnantuomariksi ja muutti perheineen Luumäelle Kotkaniemeen 1908. Toukokuussa 1918 Svinhufvud valittiin itsenäisen Suomen korkeimman vallan käyttäjäksi eli ensimmäiseksi valtionpäämieheksi. Svinhufvud vietti kesiään Kotkaniemessä vielä presidenttikaudellaan 1931-1937, jolloin presidentin virkahuvilana oli Naantalin Kultaranta. Presidenttikauden päättymiseen loppui myös Svinhufvudin yhteiskuntapoliittinen päivätyö ja hän vietti vapaapäiviä Kotkaniemessä.\r\n\r\nKotkaniemessä on ollut majoituspalveluja vuodesta 1916 lähtien, kun presidentin puoliso Ellen Svinhufvud sijoitti täyshoitolalaisia yläkerroksen huoneisiin. Kansalaissodan aikana Kotkaniemi oli punaisten hallussa. \r\n\r\nKotkaniemi siirtyi Museoviraston omistukseen 2000, ja osa huoneista on Svinhufvud-museona avoinna yleisölle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k441 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1714" ;
        skos:prefLabel    "Kotkaniemen tila"@fi .

rky:p907  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luvian rikkonaisessa, useista saarista ja luodoista muodostuvassa ulko- ja sisäsaaristossa on säilynyt arvokkaita kalastuselinkeinoon liittyviä entisiä kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa, vaikka ympäristö ja elinkeinot ovatkin muuttuneet. \n\nYksittäisten kalastustilojen ja -torppien lisäksi saaristossa on  myöhempää huvila-asutusta. Kalastustilojen sijoittelu poikkeaa myöhemmästä rakentamisesta. Kalastustilat ovat sijoittuneet selkeästi erilleen, usein omille saarilleen ja rakennuspaikaksi on valikoitunut saaren suojaisa paikka. \n\nKohde jakautuu kahteen alueeseen, laajaan ulkosaaristoon ja suppeampaan sisäsaaristoon. Ulkosaaristossa saariketjun muodostavat Pastuskerin, Kuiskerin, Kinaskerin, Parskerin, Pirskerin ja Etelän-Pirskerin saaret. \n\nEhyitä ja säilyneitä pihapiirejä ovat Pastuskerin Takholmin kalastustila (päärakennus 1832). Kuiskerin eteläpuolella olevan Väipäreenkarin kalastustorpan päärakennus on valmistunut 1883. Kinaskerin itärannalla olevan kalastustilan rakennuskanta on 1900-luvun alkupuolelta. Vanhempaa asutusta edustaa Pohjan Pirskerin entinen luotsitalo, jonka päärakennuksen ensimmäinen vaihe on valmistunut 1786. Etelän-Pirskerissä on neljä 1800-luvun alkupuolella perustettua kalastustilaa. Saaren pohjoispäässä ovat  Haapaniemi (päärakennus 1925) ja Saaristo (1800-luvulta), joiden yhteydessä on säilynyt myös pieni peltoalue.  Saaren eteläosassa, Ulko-Rounoorissa, on kaksi kalastustilaa, joiden päärakennukset on rakennettu 1850 ja 1890. \n\nSisäsaaristossa Hyviluodon saaressa on kolme vanhaa kalastustilaa. Saaren itärannalla olevan Hyviluodon 1700-luvulla perustetun torpan rakennuskanta on säilynyt tiiviinä kokonaisuutena. Päärakennus on 1800-luvun puolivälistä. Takskerin kalastustilan neliöpihan asuinrakennuksen ulkoasu on 1920-luvulta. Anteskerin kalastustilan päärakennus on 1910-luvulta. Sen pihapiirissä on muinaisjäännöksiksi luettuja historiallisen ajan kiviröykkiöitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.379546852,21.483787244 61.387308796,21.466360483 61.392333884,21.462968886 61.400011554,21.442011768 61.404105545,21.437918066 61.408824897,21.443134707 61.413312396,21.452275391 61.406118157,21.469833281 61.400680370,21.476448478 61.397086143,21.496446459 61.394812149,21.502933440 61.387622812,21.501291478 61.385404781,21.501443738 61.384612653,21.501507951 61.384155084,21.500910754 61.383609492,21.498145424 61.382144841,21.493208019 61.380603373,21.489941180 61.380048441,21.486952110 61.379546852,21.483787244" ;
        poi:history       "Luvian saariston muodostuminen ja asutus liittyy länsirannikolla esiintyvään maankohoamisilmiöön. Varhaiskeskiajalla veden pinta oli noin kuusi metriä korkeammalla kuin nykyisin. Tällöin nykyinen Lankoorin niemimaa muodostui vielä neljästä luodosta. Luvian saaristo muodostui vähitellen asutuskelpoiseksi. Ensimmäiset kalastustilat tai -torpat perustettiin 1700-luvun loppupuolella. Varsinainen asuttaminen tapahtui 1800-luvun aikana. Maannousun lisäksi vaikutti asukasluvun kasvu ja maanjakoprosessien käynnistyminen 1700-luvun loppupuolella. Saarten keskeinen elinkeino oli kalastus, mutta asuinpaikat valittiin suojaisan aseman lisäksi paikoista, joissa oli mahdollisuus pienimuotoiseen viljelyyn tai laitumiin. Harva asutus muodostui yksittäisistä kalastustiloista ja torpista. Ensimmäisiä asuinpaikkoja 1700-luvulla olivat Hyviluodon ja Säpin saarien kalastustorpat sekä Pohjan Pirskerin luotsitalo. \r\n\r\nKalastuksen lisäksi rannikolla ja saaristossa harjoitettiin laivanrakennusta. Ulkosaariston pohjoisosassa olevasta Klopan saaresta kerättiin katukiviä ja louhittiin kiveä Poriin 1900-luvun alkupuolella. Varhaisimmat huvilat rakennettiin 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella yleensä mantereen puolelle mm. Lankooriin. \r\n\r\nSotien jälkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia. Kalastuksen rinnalle tuli rannikolla turkistarhaus ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua, varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla. Kinnaskerissa kalastustilan käyttäjäksi tuli merivartiosto 1961. Osa kalastustiloista ja saarista on muuttui 1900-luvun loppupuolella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesämökkitonteiksi.\r\n\r\nUlkosaariston länsipuolella oleva pienten saarien ja luotojen ryhmä on määritetty Natura-alueeksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k442 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4124" ;
        skos:prefLabel    "Luvian saariston kalastajatilat"@fi .

rky:p3  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.244727773,28.861481558 61.243893208,28.862777296 61.243216952,28.861906924 61.242426942,28.861075210 61.241420877,28.860068950 61.240785676,28.859418744 61.240388748,28.859005435 61.241273627,28.857108156 61.241730184,28.856104680 61.242212412,28.855186284 61.242665289,28.855435808 61.243178816,28.855989976 61.244081778,28.858318408 61.244454410,28.859810306 61.244727773,28.861481558" ;
        poi:municipality  kunnat:k153 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1168" ;
        skos:prefLabel    "Kaukopään tehtaan asuinalueet (Lättälä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8133>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Mäkelänrinteen uintikeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1997864378902" ;
        wgs84:long        "24.9480489041136" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8133" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6438>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 73 1950-2000" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6440> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4244> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/mannerheimintie-73-1950-2000" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Eteläisen ja Pohjoisen Hesperiankadun väli oli vain satakunta metriä. Joutsamo hidasti taas vauhtia puolihölkkään. Hän ei nähnyt autoja ja oli jatkamassa asfalttipätkän yli. Hän ehti ottaa kaksi nopeampaa askelta, kun hän kuuli takaoikealta moottorin äänen.' (s. 161)" ;
  dcterms:description            "Joutsamon juoksulenkki saa ikävän käänteen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9867> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9869>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8393>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Heinonen, Regina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8393" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8632>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8727>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Borg, Elsi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8725> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7744> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8724> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8726> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8727" .

rky:p1106  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.900327991,27.119316045 60.899790211,27.119522876 60.899665745,27.116389366 60.900167996,27.116267933 60.900802605,27.116197734 60.900829876,27.117253112 60.901303052,27.117230826 60.901302058,27.117235834 60.901404075,27.117393830 60.901419425,27.117698933 60.901221222,27.119136524 60.900362572,27.119394457 60.900327991,27.119316045" ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4178" ;
        skos:prefLabel    "Kaipiaisten rautatieasema (asema-alue)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7475>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6698>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Davis, Mac"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/davis-mac" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6937>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8892>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1890493~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8987>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Mitä onni on" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8986> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=607&BibliographyId=29993&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8987" .

rky:p1366  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Längelmäen kirkonkylä on poikkeuksellisen hyvin 1900-luvun alkupuolen asussa säilynyt pienen ja syrjäisen, mutta vauraan  pitäjän keskus, missä 1770-luvun kirkon ympäristöön on rakennettu 1800-luvulta 1950-luvulle mennessä tyypilliset kunnalliset ja kaupalliset palvelut.\n\nLängelmäen kirkonkylä on rakentunut rikkonaiseen, kapeiden lahtien ja laaksojen muodostamaan viljelymaisemaan, jossa pellot viettävät Kirkonlahteen, Junkilanlahteen ja osin Pitkäjärven rannoille. Kylän nykyinen rakennuskanta ulottuu 1700-luvulta 1950-luvulle. Kirkonkylä peltoaukeineen ja talonpoikaistaloineen on säilyttänyt hyvin 1900-luvun alun aikaisen luonteensa. \n\nMaisemaa hallitsee rakennusmestari Antti Piimäsen johdolla 1772 rakennettu länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkon lähellä on Längelmäen pitäjän lainamakasiini. Kirkonkylän keskustassa on kylän tärkein rajattu raittitila, jonka varrella on mm. entinen pankin rakennus. Kylän länsiosassa on kirkonkylän entinen kansakoulu ja  kunnalliskoti. Kirkon ja hautausmaan välillä ovat Vanhatalon ja Uusitalon tilat. Poukan tila on Junkinlahdenlahden rannalla kirkonkylän keskustasta länteen. \n"@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.693623911,24.684732465 61.693858361,24.685879972 61.694104944,24.687086616 61.694349250,24.689100811 61.694412809,24.690675666 61.694134405,24.692057913 61.693931580,24.693108872 61.693671322,24.694274662 61.693474881,24.695375018 61.692957392,24.697104196 61.692683010,24.697901556 61.692473801,24.698399002 61.691493594,24.698878880 61.690994689,24.698499406 61.690281312,24.696541864 61.689769571,24.695559649 61.689079249,24.695309751 61.688216920,24.696060130 61.687696853,24.696717909 61.687369222,24.697045271 61.686568157,24.696692459 61.685849968,24.695672284 61.685668653,24.695366979 61.685440500,24.694893215 61.684969555,24.693711233 61.684686416,24.693102526 61.684194635,24.692890751 61.683669176,24.693046285 61.683153032,24.692934233 61.682758686,24.692323122 61.682343165,24.691175952 61.682232529,24.689466804 61.682143499,24.688193004 61.681726636,24.687313668 61.681268660,24.686701183 61.680874434,24.686056666 61.680576057,24.685313796 61.680532683,24.684442718 61.680677937,24.684010951 61.680792397,24.683377754 61.681217857,24.682550541 61.681985553,24.680888100 61.682414678,24.679324590 61.682838923,24.677125206 61.683302154,24.673453981 61.683633857,24.670650002 61.683804341,24.668311002 61.684041862,24.665740240 61.684136865,24.663666309 61.684291613,24.662899894 61.684904528,24.662745636 61.685792106,24.663300089 61.686432541,24.664016700 61.687222027,24.665138208 61.688105626,24.666529571 61.688916047,24.668254137 61.689327438,24.670271314 61.689919013,24.671221513 61.690363178,24.672174436 61.690883546,24.673310638 61.691354203,24.674338350 61.691753811,24.675518795 61.691907152,24.676660256 61.692021598,24.677954512 61.692114833,24.679677639 61.692154850,24.681218427 61.692404398,24.682194747 61.692790494,24.682872813 61.693255329,24.683719949 61.693623911,24.684732465" ;
        poi:history       "Längelmäen seurakunta perustettiin 1640, jolloin myös Orivesi sai Längelmäen kappelikseen. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1641 Karvian kylään. Kirkko oli ahdas ja sen maapohja oli huono, joten uusi kirkko päätettiin rakentaa toisaalle. Sijainnista oli useita ehdotuksia, mutta lopulta kirkon paikaksi valittiin Hakosalmi aiempaa keskempää pitäjää. Kirkolle päätettiin samalla rakentaa uusi tie Hiukkaalta. Hakosalmen kylän vanhimpien talojen, 1797 halotun Talolan ja Poukan historia ulottui 1500-luvulle.\r\n\r\nMestari Antti Piimänen valittiin kirkon rakennusmestariksi 1767 ja paanukattoinen kirkko valmistui syksyllä 1772. Kirkon tornia korjasi mestari Matti Åkerblom-Pärnä 1794. Laudoituksen tekivät mestarit Matti Fri ja Elias Enqvist 1846-1848. Kirkko korjattiin 1896 arkkitehti J. Stenbäckin suunnitelmin. Pitäjän lainamakasiini rakennettiin mahdollisesti 1824."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k562 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:talonpoikaistalo , poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4473" ;
        skos:prefLabel    "Längelmäen kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i637>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kesäkaverit" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8899> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i636> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9381> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kesakaverit" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7054>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:16+0300" .

rky:p67  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaren kartanoympäristö on keskiajalta asti asuttu ja viljelty, maisemallisesti merkittävä kokonaisuus talouskeskuksineen, yhtenäisine rakennusryhmineen, puutarhoineen, tiestöineen, siltoineen ja luonnonpuistoineen. Kartanoon ja sen ympäristön liittyy myös henkilö- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä vaiheita. \n\nSaaren kartano sijaitsee Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin jäävässä saaressa, jonka Venesillan kannas yhdistää nykyisin mantereeseen. Kirkonkylästä etelään johtava maantie kulkee saaren viljelysmaiseman ja metsän rajalla. Saaren kartanon ympäristöstä tunnetaan lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja ja kartanoa edeltänyt kylänpaikka. \n\nKartanon päärakennus, talouskeskus ja puisto ovat Kuivajärven puoleisella peltoaukealla. Kartanon 1800-luvun alkupuolella valmistunut  päärakennus on kaksikerroksinen, mansardikattoinen ja rungoltaan valkeaksi rapattu. Julkisivussa on pilasterijäsentelyä. Päärakennusta ympäröi rantaan asti ulottuva puisto. Talouspihan ympärillä on 1700-luvun loppupuolella rakennettu kaksikerroksinen ja taitekattoinen asuinrakennus. Kaksikerroksinen konttorirakennus on 1920-luvulta. Talouspihaan kuuluvat lisäksi tiiliset navetta- ja tallirakennukset. \n\nPuiston rakenne perustuu Paul Olssonin 1920-luvulla ja 1940-luvulla tekemiin suunnitelmiin. Päärakennuksen keskiakselia korostaa etelässä järven rantaan rakennettu klassisistinen, parasol-kattoinen huvimaja ja pohjoisessa kellotornillinen viljamakasiini ns. leipäkirkko 1790-luvulta. Talousrakennukset muodostavat oman ryhmänsä metsärajaan.\n\nJalopuiden reunustaman tulotien varrella on 1920-luvulla rakennettu Fabritiuksen huvila. Seikkolinnanmäen rannassa on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettu huvila. Kartanoon liitetyn Kankaisten ratsutilan aumakattoinen päärakennus on kartanon entinen päärakennus, joka rakennettiin 1700-luvulla ja siirrettiin 1800-luvun alkupuolella nykyiselle paikalle. Kankaisten pihapiiriin kuuluvat lisäksi aitta- ja riihirakennukset.\n\nKartanoon liittyy olennaisesti Saarensalmen eteläpuolella kartanon 1932 perustama kansanpuisto näkötorneineen. Kaukolanharjun luonnon kauneutta ovat monet suomalaiset taiteilijat kuten Albert Edelfelt, R.W. Ekman ja Magnus von Wright ikuistaneet. Kansanpuistossa on niin ikään alkuaan yksityinen kesäteatteri sekä Lounais-Hämeen pirtti. Saarensalmen tukikaarellinen betonisilta on osa Saaren kartanon miljöötä.\n\nSaaren kartanomaisema on osa \"Mustiala - Porras - Kaukolanharju\" -nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.770727895,23.843924259 60.770324487,23.834985057 60.772746229,23.824370915 60.775859147,23.821944375 60.781018152,23.822237090 60.789731367,23.817259858 60.791687237,23.817395630 60.792828351,23.814881527 60.793302008,23.814001070 60.794640741,23.812796376 60.795609785,23.813176211 60.796760112,23.813835812 60.799120071,23.815208561 60.800414840,23.814603540 60.801612814,23.812370652 60.803545932,23.814143238 60.804210690,23.820091197 60.800605102,23.826313727 60.792862588,23.831068599 60.791755891,23.840049720 60.788445244,23.842745468 60.782797634,23.842205045 60.776947395,23.855835639 60.773960672,23.854510483 60.770727895,23.843924259" ;
        poi:history       "Saaren kartano muodostettiin 1559 kuudesta tilasta, kylän seitsemäs tila liitettiin kartanoon 1650. Pohjoispuolella oleva Kankaisten ratsutila liitettiin kartanoon 1793 ja ratsutilalle siirrettiin kartanon vanha päärakennus.\r\n\r\nSaari ehti olla lyhyen aikaa myös ruotujakoarmeijan ratsumestarin virkatalona. Perintöluontoiseksi se määriteltiin 1700-luvun lopussa. Nykyisen päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1805 eversti Lagerborgn aikana ja lopullisesti rakennus valmistui 1820 kapteeni Lepsenin aikana. Rakennuksen hirsinen runko päällystettiin tiililevyin, jotka rapattiin. Leveän frontonin  koristama mansardikattoinen rakennus liittyy kustavilaiseen kartanoarkkitehtuuriin. \r\n\r\nSaaren kartanon ohi kulkeva maantie erkanee Vanhasta Härkätiestä Kuivajärven eteläpäässä. Maantieksi se oli raivattu jo 1700-luvulla. Saarensalmen yläpuolisilla tukikaarilla varustettu teräsbetonisilta valmistui 1923 rakennusliike Oy Granitin suunnitelmien mukaan. \r\n\r\nKaukolanharju oli suosittu näköalapaikka jo 1800-luvun loppupuolella.  Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys rakennutti Kaukolanharjulle Saaren kartanon maille näkötornin 1923 forssalaisen rakennusmestari A. Nummen piirustusten mukaan. Näkötorni siirtyi sittemmin Tammelan kunnan hallintaan. Saaren kansanpuiston perusti 1932 kartanonomistaja Erik von Frenckell, joka myi puiston  Forssan kaupungille ja Tammelan kunnalle. Puistoon rakennettiin Lounais-Hämeen pirtti 1946-1948 ja ulkoilmateatteri arkkitehti Veikko Kyanderin piirustusten mukaan. \r\n\r\nSaaren kartano oli teatterinjohtaja, akateemikko Vivica Bandlerin (1917-2004) hallussa hänen kuolemaansa saakka.  Bandler peri kartanon isältään Eric von Frenckelliltä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k834 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:huvimaja , poio:silta , poio:matkailurakennus , poio:talousrakennus , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1922" ;
        skos:prefLabel    "Saaren kartano ja kansanpuisto"@fi .

koko:p37645  dc:created  "2012-05-24T12:13:02.005+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:13:02.095+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "varastot"@en , "varastot"@sv , "varastot"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p1>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ammusvarasto / Patteri 1 E18"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:49:32.086+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:59:59.622+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36872 , koko:p39617 ;
        poi:description  "Kaksiosainen ruutikellari rakennettiin v.1867patteri 1:n yhteyteen.Kellaria kunnostettiin v. 1876 ja se peitettiin maalla. 1880-luvulla suoritetun patterin uudistustyön yhteydessä rakennettiin ruutikellarin ja tykkiasemien välille kiskot ammustenkuljetusvaunuja varten.\n\nToisen maailmansodan aikana kellarin päälle rakennettiin betonoitu it-tykkiasema. Itse kellari on ollut käytössä varastokellarina.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nv. 1918 E 18\n\nLähteet:\n\nKA VSA17044\nMV SL VIK E 104 a-127, E 205\nHeiskanen,Seppo: Länsi-Mustasaaren venäläis-\naikaiset patterit. 1978."@fi ;
        poi:history      "Kaksiosainen ruutikellari rakennettiin v.1867patteri 1:n yhteyteen.Kellaria kunnostettiin v. 1876 ja se peitettiin maalla. 1880-luvulla suoritetun patterin uudistustyön yhteydessä rakennettiin ruutikellarin ja tykkiasemien välille kiskot ammustenkuljetusvaunuja varten.\n\nToisen maailmansodan aikana kellarin päälle rakennettiin betonoitu it-tykkiasema. Itse kellari on ollut käytössä varastokellarina.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nv. 1918 E 18\n\nLähteet:\n\nKA VSA17044\nMV SL VIK E 104 a-127, E 205\nHeiskanen,Seppo: Länsi-Mustasaaren venäläis-\naikaiset patterit. 1978."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14859103238425" ;
        wgs84:long       "24.97304625511174" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7149>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Sydväst, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tehtaankatu 21" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8399> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7150> ;
        wgs84:lat            "60.1583680505813" ;
        wgs84:long           "24.9419102693011" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7149" .

[ dcterms:description  "Kristiina Carlson asui lapsuudessaan Merikadulla ja kuvaa seutua 1950-luvulla artikkelissaan \"Kotikaupunkini Helsinki\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9343>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:58+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanin tapahtumat saavat alkunsa Messukeskuksesta, Kirjamessuilta, kun eläkkeellä oleva lankakauppias Salme Malmikunnas kohtaa messuhulinassa kirjailijan, jolta aiheet ovat loppuneet. Kirjailija haluaa ostaa Salmen elämäntarinan 7000 eurolla uutta kirjaansa varten. Ja Salme suostuu." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8082> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8077>
] .

[ dcterms:description  "keisarin sviitti ja aitio" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9438>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Palander, Misa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.misa.palander.fi/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9438" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6934>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mäkelänkatu 37-43"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355> ;
        wgs84:lat         "60.1966081472123" ;
        wgs84:long        "24.9531479287179" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/makelankatu-37-43" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7648>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:41:55+0300" .

rky:p1602  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ylihärmän puukirkko on kuuluisan pohjalaisen Hakolan kirkonrakentajasuvun edustajan Kaapo Hakolan johdolla rakennettu, sekä sisä- että ulkonurkista viistetty pohjalainen 1700-luvun loppupuolen ristikirkko, joka muodostaa pappilan kanssa hyvin säilyneen kirkkoympäristön.\n\nYlihärmän kirkko on muodoltaan 24-kulmainen ristikirkko, jonka keskeltä kohoaa sipulipäätteinen kattoratsastaja. Korkea aumakatto on paanutettu. Ikkunat ovat segmenttikaariset. Kirkon kiinteä sisustus on uudistettu 1938 Ilmari Launiksen suunnitteleman korjauksen yhteydessä.\n\nIntendentinkonttorin suunnittelema tapuli vuodelta 1828 on tehty Oravaisista kotoisin olleen rakennusmestari Olof Häggblomin johdolla. Hän on vastannut tapulin rakentamisesta myös 1830 Kuortaneella, missä on nähtävissä Ylihärmän tapulista omaksuttuja aiheita.\n\nKirkkoa ja tapulia ympäröi vanha hautausmaa. Sankarihautausmaa on J.S. Sirénin suunnittelema.\n\nKirkon eteläpuolella on vanha pappilarakennus ja vanha pitäjänmakasiini, joka on museokäytössä. Ylihärmän pappila on rakennettu 1889 edeltäneen pappilan paikalle. Pappilaa ympäröi puutarha ja pihapiirissä on vanha aitta. Vuodesta 1976 pappila on toiminut seurakunnan toimisto- ja harrastetiloina."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.140914628,22.793375352 63.140500215,22.793370088 63.140281337,22.793641711 63.140133819,22.792660044 63.139998271,22.791791170 63.140231864,22.791642744 63.140283009,22.791373659 63.140890171,22.791220173 63.141152112,22.791073195 63.141226820,22.790931442 63.141353361,22.790831473 63.141193886,22.788619506 63.140681989,22.785837281 63.142039730,22.786043397 63.141953829,22.788465558 63.141915796,22.791665469 63.141941353,22.792441383 63.141994502,22.792820703 63.142061861,22.793094409 63.141860236,22.793532635 63.141639767,22.794207914 63.141301443,22.793777212 63.140914628,22.793375352" ;
        poi:history       "Härmän jokivarsien alue kuului asutuksen vakiintumisesta lähtien Kyrön kirkkopitäjään, sittemmin vuodesta 1581 siitä irtautuneeseen Lapuan kirkkoherrakuntaan. Talot elivät 1600-luvulla niittyihin perustuvasta karjatalousvaltaisesta maataloudesta ja nousevasta tervanpoltosta. Asutus laajentui 1700-luvulla talojen halkomisen sekä uudistilojen ja torppien perustamisen myötä.\r\n\r\nHärmän Peräkylän ja Keskikylän asukkaat rakensivat 1785-1787 oman kirkkonsa Kaapo Hakolan piirustusten mukaan. Kirkon ympärille muodostui Lapuan alainen Ylihärmän saarnahuonekunta 1816. Vanhan Härmän pitäjän eteläosasta muodostettiin Ylihärmän seurakunta 1859. Kauhavan kappeliseurakunta Ylihärmästä tuli 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k233 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5070" ;
        skos:prefLabel    "Ylihärmän kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9698>
        a                   th:Osoite ;
        rdfs:label          "Lönnrotinkatu 35"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/656" ;
        wgs84:lat           "60.1638979741635" ;
        wgs84:long          "24.9306039872525" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/l-nnrotinkatu-35" .

time-schema:overlaps  a     owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "päällekkäin ajassa"@fi , "overlaps in time"@en ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  skos:related .

<http://example/upload-base/#metadescription_2140>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1636986~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9340>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "As Oy Jussila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Asunto-osakeyhtiö Jussila " , "Jussila, As Oy" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.housetek.fi/abrahaminkatu-6-taloinfo/" ;
        wgs84:lat            "60.1644815028104" ;
        wgs84:long           "24.9282629121451" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/oy-jussila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7550>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7645>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Averardi, G."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7645" .

[ dcterms:description  "Kaksintaistelu kuvattiin täällä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9042> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i20>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8359>
        dcterms:modified  "2010-01-05T15:54:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5855>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=09D678E2-6E81-4B67-BF2A-8AE3C64145F0> .

rky:p536  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karviankylä edustaa pitäjän vanhinta kyläasutusta, ja sen rakennuskanta antaa hyvän kuvan pohjoissatakuntalaisesta talonpoikaisesta rakennustavasta. Syrjäisen kylän viljelykset ovat pienimuotoisia Karvianjärveen laskevia rantapeltoja.\n\nKarvianjärven rantaviivaa myötäilee vanha maantie, jonka varrella kantatalojen talouskeskukset ovat. Kylän keskustassa on Vähä-Karvian, Hiedanpään, Kanniston, Sulosen ja Lähdeniemen talot.  Lähdeniemen talo puotiriveineen, pitkine solarakennuksineen ja lukuisine talousrakennuksineen ja puistoineen on huomiota herättävä ja arvokas kokonaisuus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.205489610,22.647414540 62.208819283,22.637838708 62.213172393,22.642118481 62.213870647,22.649908933 62.220948498,22.656152829 62.222564876,22.665010987 62.219276226,22.674631572 62.207006523,22.661102278 62.205489610,22.647414540" ;
        poi:history       "Ylä-Satakunnan ja Pohjanmaan välinen laaja suo- ja metsävaltainen seutu pysyi pääosin asumattomana aina uuden ajan alkupuolelle saakka. Se on ollut pysyvästi asuttu 1600-luvun puolivälistä lähtien."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k230 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1977" ;
        skos:prefLabel    "Karviankylä"@fi .

[ dcterms:description  "T.I.Itkonen oli Kansallismueson etnografisen osaston johtaja, Marja Itkonen - Kaila kertoo lapsuutensa käynneistä museossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8001>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:31:34+0300" .

rky:p796  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Meilahden huvila-alue, joka on 1800-luvun lopulta alkaen rakentunut kaupungin ulkopuolelle, ilmentää aikansa näyttävää huvilakulttuuria. Alueella sijaitsevat päämiesten virka-asunnot Kesäranta, Tamminiemi ja Mäntyniemi. \n\nMeilahden tilan pää- ja sivurakennukset 1800-luvun alkupuolelta sijaitsevat Saunalahden rannan tuntumassa. Tilan aikanaan laajaa maisemapuistoa on säilynyt ja sen rakennelmista on jäljellä mm. rannan puoleinen terassi rantaan laskeutuvine portaineen sekä nykyisessä Tamminiemen puutarhassa sijaitseva 1800-luvun alun huvimaja, jonne tilan päärakennukselta on johtanut suora puistotie. Meilahden tilan päärakennuksen eteläpuolella puistossa on kaupungin taidemuseo 1970-luvulta. \n\nMeilahden huvila-alueella on kymmeniä huviloita, joista vanhimmat 1800-luvun puolelta ovat koristeellisten yksityiskohtien, parvekkeiden, verantojen ja tornien, leimaamia. Huviloiden puistot ja puutarhat edustavat aikansa puutarhakulttuuria. \n\nPääministerin virka-asuntona oleva Kesäranta on alueen vanhimpia huviloita, se on rakennettu 1873. Päärakennus on kaksikerroksinen, tornillinen ja koristeellinen puuhuvila. Pihapiiriin kuuluvat myös 1950-luvulla rakennettu rantasauna sekä talousrakennus, vahtitupa, huvimaja, laituri ja tenniskenttä. \n\nVilla Nissen on 1904 valmistunut Meilahden ensimmäinen tiilestä muurattu huvila, joka on ollut 1940-81 tasavallan presidentin virka-asunto Tamminiemi. Erityisesti presidentti Kekkosen aikana Tamminiemi on läheisesti liittynyt Suomen valtiolliseen ja hallinnolliseen historiaan. Vuodesta 1987 Tamminiemeä on esitelty yleisölle Urho Kekkosen museona presidentti Kekkosen ajan asussa. Päärakennuksen lisäksi puistomaisella tontilla sijaitsee mm. paanutettu puinen henkilökunnan asuinrakennus, jonka jatkeena on Kekkosen aikana rakennettu hirsinen rantasauna. \n\nTasavallan presidentin 1993 valmistunut virka-asunto on Mäntyniemessä mereen pistävällä niemellä. Virka-asunnon rinnalla ovat portti- ja talousrakennukset. Tonttia hallitsevassa virka-asunnossa ovat presidentin yksityisasunto, edustustilat, toimistosiipi sekä henkilökunnan tilat. Mäntyniemen rakennukset noudattavat paikan kallioperän ja kasvillisuuden muotoja, julkisivut ovat Viitasaaren punaista graniittia. Virka-asunnon tilat avautuvat merelle, ulkohahmossa edustustilat näkyvät korkeina, asuintilat ovat matalia ja nauhamaisia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.187853771,24.885330578 60.188210827,24.883287748 60.188259859,24.883091085 60.190897423,24.880909792 60.195697834,24.888097944 60.195124283,24.890152699 60.193012157,24.894896710 60.191790588,24.892486633 60.188455119,24.898547998 60.187967113,24.904008632 60.187398928,24.904741983 60.186220686,24.906321315 60.185479465,24.907175801 60.185173629,24.908099512 60.184603490,24.908744499 60.183773729,24.906693407 60.184764403,24.902481456 60.183359900,24.896179185 60.186909102,24.891721799 60.187853771,24.885330578" ;
        poi:history       "Meilahden huvila-alueen vanhimmat rakennukset ovat kuuluneet Meilahden tilaan, jonka paikkeilla sijainneesta maatilasta on maininta jo vuodelta 1476. Meilahti oli 1820-luvulla kenraalikuvernööri Fabian Steinheilin omistuksessa. Säilyneen päärakennuksen eteläpuolinen maisemapuisto ulottui aina nykyiselle Tamminiemen tontille, jonka puutarhassa on mahdollisesti Steinheilin 1820-luvulla rakennuttama empiretyylinen huvimaja Solkulla. \r\n\r\nHelsingin kaupunki osti Meilahden tilan 1871 ja palstoitti Meilahden eteläniemeen seitsemän huvilapalstaa tarjotakseen niitä vuokralle. Toivola ja Kesäranta rakennettiin ensimmäisenä 1870-luvulla. Palstat 5-8 vuokrattiin ja rakennettiin 1884 jälkeen. Palstat 11-21 muodostettiin 1892. Meilahden tilan pää- ja sivurakennus jäi palstalle 21, joka sai nimekseen Villa Bredablick, muitakin tilan rakennuksia palstoitettiin, kuten 18 Sommarro. Vuosina 1900 ja 1910 muodostettiin lisää palstoja niin, että Meilahden tilan maista muodostui kaikkiaan 34 palstan huvila-alue. \r\n\r\nPalstojen asuinhuviloiden (bostadsvilla) rakentamisesta kesänviettoon tai ympärivuotiseen asumiseen ei ollut määräyksiä. Käytännössä tien ja vesireitin päässä kaupungista sijaitsevalle alueelle muodostui aluksi kesäasutusta, mutta ympärivuotisesti alueella asuivat alusta alkaen ainakin talonmiehet. Päärakennukseen liittyi yleensä muutama sivurakennus, ulkorakennuksia sekä puutarha. 1910-luvulta perustetut huvilat rakennettiin ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Arkkitehtien ja rakennusmestareiden suunnittelemissa huviloissa on asunut monia tieteen ja taiteen harjoittajia, kuten arkkitehti Gustaf Nyström, säveltäjä Ilmari Hannikainen ja kirjailija Maila Talvio. \r\n\r\nPääministerin virka-asuntona toimiva Kesäranta rakennettiin 1873 ja sai nimekseen Bjällbo. Kesäranta oli alkuaan arkkitehti F.L. Caloniuksen kesähuvila. Huvilan siirryttyä 1887 Suomen Pankin kassanhoitajan C. R. Ignatiuksen omistukseen rakennusmestari Elia Heikel suunnitteli rakennukseen mm. 20 metrin korkuisen näkötornin ja merenpuoleisen kuistin. Valtio hankki huvilan 1904 kenraalikuvernöörin kesäasunnoksi. Arkkitehti Jac. Ahrenberg teki Kesärantaan muutoksia, suurimpia lisäyksiä olivat keittiösiipi ja lasikuisti meren puolelle. Itsenäisyyden aikana Kesäranta on toiminut pääministerin virka-asuntona. Kesäranta peruskorjattiin 1981-83. Ulkoasultaan päärakennus palautettiin laajimpaan asuunsa, missä se oli ollut vuosisadan alussa. Tämä merkitsi 1950-luvulla puretun näkötornin ja kuistin uudelleenrakentamista. \r\n\r\nVilla Ekudden rakennettiin 1889 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmin kunnallispormestari Elias Öhmanille. Öhman myi Tamminiemen 1902 tukkukauppias Jörgen Nissenille, joka rakennutti paikalle uuden kivihuvilan Sigurd Frosteruksen ja Gustaf Strengellin 1903 suunnitelman mukaan. Huvila siirtyi liikemies ja kustantaja Amos Andersonille 1924. Hän lahjoitti sen 1940 valtiolle presidentin viikonloppuasunnoksi. Kyösti Kallio ei asunut Tamminiemessä, mutta Risto Ryti asui 1941-44. Mannerheimin aikana 1944-46 rakennettiin päärakennuksen alle kalliosuoja ja Seurasaarentien varteen antikisoiva vahtitupa, joka nyt toimii lipunmyyntipaviljonkina. \r\n\r\nTamminiemi uudistettiin 1956 presidentin pääasialliseksi virka-asunnoksi. Rantasauna rakennettiin 1956 (arkkitehdit Kokko & Kokko) ja uima-allasosasto 1969. Päärakennuksen laaja uudistus tehtiin 1974. Talousrakennus on 1900-luvun alusta, sen paanuseinäisen osan laajennuspiirustukset vuodelta 1915 ovat Albert Nybergin tekemät. Kekkosen virka-aikana 1956-1981 Tamminiemi oli Suomen poliittisen elämän keskiössä. Kekkosen 1980 julkaistu teos, jota on kutsuttu hänen poliittiseksi testamentikseen, sai nimen Tamminiemi. Urho Kekkosen erottua presidentin tehtävistä 1981 Tamminiemi oli hänen yksityiskotinsa. Kekkosen kuoleman jälkeen 1986 Tamminiemestä muodostettiin Urho Kekkosen museo, joka esittelee myös Suomen itsenäisyyden ajan historiaa.\r\n\r\nRaili ja Reima Pietilän suunnittelema presidentin virka-asunto valmistui Mäntyniemeen 1993. Pietilät tunnetaan orgaanisia muotoja kokeilevista teoksistaan, kuten Oatniemen Dipoli ja Tampereen pääkirjasto Metso. Virka-asunnon päätilojen kalustuksen suunnitteli sisustusarkkitehtitoimisto Antti Paatero. Näiden tilojen tekstiilit ovat Irma Kukkasjärven suunnittelemia. Pitkälle luonnontilaisen alueen vihersuunnitelma on maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin. Niemellä olleesta Villa Tallbon huvilasta on jäljellä huvimaja.\r\n\r\nTaidemuseo Meilahden valkotiilinen näyttelyrakennus valmistui 1976 huvila-alueelle alun perin lahjoituksena saatujen kokoelmien esittelyä varten arkkitehti Tero Aaltosen suunnittelemana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:huvimaja , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1606" ;
        skos:prefLabel    "Meilahden huvila-alue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6306>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6B205639-5D23-4948-B800-062E683EA8D5> .

koko:p11383  dc:created  "2012-05-28T13:07:14.609+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:07:15.353+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "infanteri"@sv , "jalkaväki"@fi , "infantry"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_63>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8356>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kirjailijoiden Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6951> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6446> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8354> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8356" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5852>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Torkkelinmäen nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä tarkoittaa sana torkkeli (vrt. Torkkelinmäki)? Ei löydy edes nykysuomen sanakirjasta. Torkkelinmäki (Torkelsbacken) on nimetty Viipurin perustajan marski Tyrgils (Torgils) Knutssonin, suom. Torkkeli Knuutinpojan muistoksi. Torkkeli Knuutinpoika kohosi marskina kuningas Birgerin alaikäisyyden (1290-98) aikana valtakunnan todelliseksi johtajaksi. Hän teki Ruotsin vallan vahvistamiseksi Karjalaan niin sanotun kolmannen ristiretken 1293, jolloin perustettiin Viipurin linna, ja 1300 retken Nevalle. Kun Birger sopi veljiensä kanssa, Tyrgils vangittiin majesteettirikoksesta syytettynä ja mestattiin 1306. (Webfacta 2003)\n\nVuonna 1901 nimi oli Torkelsgatan, suomalainen nimi Torkkelikatu vahvistettiin 1909 ja nykyinen asu vuonna 1928. Viereinen puistikko on Torkkelinpuistikko (Torkelskvären). Torkkelinkuja (Torkelsgränden) on Torkkelinkadun poikkikuja. Torkkelinmäki (Torkelsbacken) tuli kaupunginosan osa-alueen nimeksi 1959. 1990 nimettiin vielä Torkkelinkadun ja Franzeninkadun välinen puistoalue Torkkelinaukioksi (Torkelplatsen).\n\nAlueella on muuten useita historiallisten merkkimiesten mukaan nimettyjä katuja: Agricolankatu, Fleminginkatu, Franzeninkatu ja Porthaninkatu.\n\nVäestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Torkkeli on ollut 1900-luvulla Suomessa etunimenä kahdella miehellä, Torgils neljällä ja Tyrgils yhdeksällä. Sukunimenä Torkkeli on ollut 1900-luvulla kaikkiaan 1346 henkilöllä, nykyisenä nimenä 667 henkilöllä.\n\nVäestörekisterikeskuksen sukunimikartasta selviää vielä, että ennen vuotta 1944 syntyneiden Torkkeleiden syntymäpaikkana olivat mm. rajantakaiset Koivisto, Räisälä ja Uusikirkko. Myöhemmin Torkkelit ovat muuttaneet muun muassa Helsingin, Kotkan ja Järvenpään alueille.\n\nNimi Tyrgils (alunperin Tyrgisl) tulee muinaispohjoismaisesta Tor-jumalasta ja sanasta gisle, joka tarkoitti nuolta tai sädettä.\n\nLähteet:\nHelsingin kadunnimet 2 (Helsinki 1979)\nHelsingin kadunnimet 3 (Helsinki 1999)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-tarkoittaa-sana-torkkeli-vrt-torkkelinmaki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6566>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:05:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8855>
        dcterms:modified  "2010-03-19T16:02:48+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8840>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i266>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin heila muistelee Iivanaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i265> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-heila-muistelee-iivanaa" .

rky:p1329  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maamme tärkeimpiin risteysasemiin aikanaan kuuluneen Haapamäen laaja asemayhdyskunta levittäytyy radan suuntaisena. Risteysaseman ympärille kasvaneessa asemataajamassa on eri-ikäistä rakennuskantaa risteysaseman eri vaiheista. \n\nEnnen vilkkaan asemanseudun rakennuskannassa on monia eri rautatietoimintoja palvelevia rakennuksia. Asemarakennus on rakennettu 1897 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Alueella on lisäksi mm. asemaravintola, lepohuonerakennus, vesitorni, suuri veturitalli sekä suuri määrä asuinrakennuksia talousrakennuksineen. \n\nHaapamäen aseman erikoisuus on vanhoihin rakennuksiin sijoitettu Höyryveturipuisto.\n\nAlueeseen liittyy noin kilometrin päässä radan Jyväskylään johtavan rataosuuden varressa sijaitseva Leponiemen vahtitupa pihapiireineen. Haapamäellä on säilynyt myös noin kilometri harvinaiseksi käynyttä lennätinlinjaa radan varrella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.235756982,24.470363684 62.236110576,24.469210852 62.236522224,24.469694203 62.236136354,24.470982948 62.235756982,24.470363684" ;
        poi:history       "Vuonna 1883 valmistuneen Vaasan radan asemista yksi rakennettiin Keuruun pitäjän rajojen sisälle, ei kuitenkaan kirkonkylään, vaan Kangaslammen rannalle Haapamäen kylään. Aseman nimeksi tuli Keuru. Ensimmäinen asemarakennus Haapamäen Keurun asemalle rakennettiin 1883. Kun Jyväskylän rata valmistui 1895-1897, siirrettiin Keuru-niminen asema kirkonkylään ja Haapamäelle rakennettiin uusi suurempi asemarakennus. Haapamäen aseman seutu oli harvaan asuttua erämaata, mutta aseman ja siihen liittyvien rautatieläisten asuinrakennusten ympärille kehittyi vähitellen asemataajama. \r\n\r\nRadan jatkaminen Jyväskylästä Pieksämäelle alkoi Haapamäeltä radan uusimisena 1916. Poikkirata Haapamäeltä Poriin rakennettiin puolestaan vuosina 1929-1938, jolloin Haapamäestä mudostui neljän radan risteysasema. Uusi funkis-asemaravintola valmistui 1940 samaan aikaan kun ratalinjaa viimeisteltiin.  Haapamäen risteysaseman ympärille kehittyi vireä yhdyskunta, jonka ytimen muodostivat asema ja rautatieläiset. Haapamäelle syntyi rautatiehenkilökunnan ansioista jossain määrin palveluita, varsinaista teollisuutta tai muita elinkeinoja sinne ei syntynyt. \r\n\r\nKeuruun seudun liikennettä hoidettiin aina 1930-luvulle asti pääasiassa rautateitse ja Haapamäen kautta kulkenut rautatieliikenne oli huipussaan 1970-luvun alussa. Parhaimmillaan höyryveturikauden loppupuolella Haapamäellä oli VR:n palveluksessa n. 700 henkilöä. Ensin henkilöstöä vähensi kaluston muuttuminen dieselvetureiksi. Lopullinen isku Haapamäen risteysasemalle ja yhdyskunnalle tuli 1970-luvulla, jolloin valmistuivat Tampere-Parkano-Seinäjoki -oikorata (1971) ja Jämsänkoski-Jyväskylä -rata (1978). Autoilun ja tiestön kehittyminen samaan aikaan vähensi myös henkilöliikennettä rautateillä.\r\n\r\nOikoratojen jälkeen henkilö- ja tavaraliikenne vähentyivät ja toimintoja vähennettiin. Keuruun kaupunki perusti 1980-luvulla Haapamäen asemalle Höyryveturipuiston, joka sijoitettiin VR:n entisen polttoainevaraston paikalle veturitallin kaakkoispuolelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k249 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=207" ;
        skos:prefLabel    "Haapamäen rautatieasemanseutu (Leponiemen vahtitupa)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Staden - må den flyta på vågor av granit" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9379> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7017>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:33+0300" .

[ dcterms:description  "Talon suunnitellut rakennusmestari" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7131>
] .

rky:p1589  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turunmaan saaristossa Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Jumo, Keistiö, Kolkko ja Åselholm, Åvensorin kylä kalkkikaivoksineen sekä Björkö, Mossala ja Saverkeit ovat säilyttäneet hyvin saaristolaisluonteensa. \n\nTiiviiden kyläasutuksen lisäksi saaristokyliin kuuluvat kylien satamat laitureineen ja venevajoineen. Omille saarilleen sijoittuneissa kylissä asutus, rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimuotoista ja sitä rajaavat metsäiset tai avoimet kallioalueet ja meri. Rakennukset ovat säilyneet pääosin vanhoilla kylätonteilla.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista.\n\nKyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, johon kuuluu satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nJumossa asutus on keskittynyt ketjuksi raitin ja kyläpellon varrelle saaren sisäosissa. Kylän ympäristöön keskittyneet pienialaiset pellot ja niityt luovat monipuolisen kulttuurimaiseman. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Raitti päättyy pohjoisessa kylän satamaan. \n\nKeistiön asutus peltoineen on keskittynyt saaren itärannalle. Kylän talot ovat väljästi kyläpellon ympärillä, tilakeskusten lisäksi pienasutus tiivistää kyläkuvaa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pelloista pääosa on muuttunut viljelyn päättymisen jälkeen niityiksi. Saaren laajimmat pellot olivat kylän tuntumassa, saaren muut pellot olivat kapeita, jääkauden kulkusuunnan mukaisia kappaleita. Maisemaa rajaavat myös lukuisten merenlahtien rantaniityt ja paljaat rantakalliot. \n\nKolkon kyläasutus on ryhmittynyt saaren keskivaiheilla olevan kyläpellon ja merenlahden väliselle kannakselle. Pienempiä pelto- ja niittykappaleita on ollut kallioiden välissä olevissa notkelmissa eripuolilla saarta. Kylämaisemaan kuuluneet talojen laiturit venevajoineen ja tuulimyllyt ovat kadonneet. Kylän pohjoispuolella oleva laituripaikka on 1800-luvun alkupuolelta. \n\nÅselholmin kylän talot ovat sijoittuneet saaren keskellä sijaitsevan kyläpellon laitamille. Nybondas-tilan talonpoikaisrakennuksiin kuuluva tuulikäyttöinen sahamylly 1900-luvun alusta lienee ainoa laatuaan maassamme ja sillä on huomattavaa merkitystä rakennustekniikan, teknisen laitteiston ja historiansa vuoksi sekä  Saaristomeren olosuhteiden kuvastajana.\n\nÅvensorin elinkeinona on ollut kalastuksen ja maanviljelyn lisäksi kalkkikivikaivos ja kalkinpoltto. Kaivostoiminta liittyy saariston kaivosteollisuuden historiaan ja 1800-luvulla alkaneeseen teollistumiseen. Asutus on keskittynyt tiiviisti kyläpellon ja raitin varrelle. Kylän satama on länsirannalla. Kalkinlouhinta on keskittynyt saaren pohjoisrannalla oleville Kirmon ja Rönuddenin niemekkeisiin. Jälkimmäisen laaja avolouhos on täyttynyt vedellä. Kaivosten ja avolouhosten lisäksi kaivosalueilla on säilynyt kaivosrakennusten jäänteitä ja maamerkkinä sylinteriuuni. Kirmon niemen vanha kaivosalue on  Nordkalkin omistuksessa. Ronuddenin alue on yhteisomistuksessa.\n\nKalastuksesta ja maanviljelystä toimeentulonsa saaneet Houtskarin Björkön, Mossalan ja Saverkeitin kylät muodostivat merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla. Mossala ja salmen vastarannalla Björkön kylälle kuuluvat venevajat edustavat perinteistä saaristolaista kyläasutusta ja rakennuskantaa ja ne muodostavat merkittävän saariston asutusmaiseman vanhan vesireitin varrella. Björkön kylä on Saaristomeren suurimpia. Mossala on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vaihtelevan maiseman keskellä. Kylä on sijoittunut kallioharjanteelle ja kyläkuvalle tunnusomaista ovat kylänraitti, rantapellot, venevajat, tuulimylly ja juhannussalon paikka. \n\nSaverkeitin asutus on keskittynyt satamaan ja saaren sisäosiin. Verraten laajat pellot on raivattu muinaisiin merenlahtiin. Asutus on muodostunut satamaan ja saaren keskiosaan. Östra Saverkeit on tiiviisti raitin ja sataman tuntumassa. Talonpoikaistalojen ja mökkien lisäksi maisemaan liittyvät sataman laiturit ja venevajat. Västra Saverkeit on tiiviinä kyläpellon pohjoispuolella. Kyläkeskustan ulkopuolelle on siirtynyt kaksi taloa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, rakennusten vanhimmat osat 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.228663204,21.458817561 60.227182691,21.461571640 60.223015296,21.457902135 60.221461476,21.455443357 60.219874104,21.449879988 60.218423004,21.445265908 60.218172873,21.441614705 60.217466198,21.437457979 60.217318587,21.431651206 60.217703760,21.427017289 60.218412589,21.422036441 60.219428246,21.420891287 60.219681141,21.416571119 60.221160431,21.412090163 60.223672024,21.414018999 60.223792947,21.415165011 60.223317837,21.417943851 60.224097124,21.419220518 60.223402973,21.422255372 60.222699868,21.423930607 60.221290247,21.428350852 60.220496554,21.432471556 60.220008009,21.433502427 60.219181094,21.437701274 60.220879655,21.440717685 60.224273934,21.442085637 60.224875214,21.445750895 60.225899215,21.446816631 60.227221911,21.450967427 60.228596440,21.454915323 60.228663204,21.458817561" ;
        poi:history       "Turunmaan saariston pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat rauta- ja pronssikautiset haudat. Merenpinnan ollessa tällöin korkeammalla vain osa nykyisistä saarista oli merenpinnan yläpuolella. Jyrkkärinteisen Iniön Borgholmin saarella on jäänteitä muinaislinnan valleista.\r\n\r\nKeskiajan alkupuolella merenpinnan laskettua ja muokkauskelpoisen maan lisääntyessä uudisasutus muodostui etupäässä Ruotsista tulleista siirtolaisista ja rannikon suomenkielinen asutus vakiintui saariston pohjoisosiin. Kalastus ja merenkulku olivat pääelinkeinoja, karjanhoito ja viljely tyydyttivät kotitarvetta.\r\n\r\nIniön Jumossa oli 1560-luvulla 6 taloa, Keistiössä 8, Kolkossa 4 ja Åselholmissa 5. Houtskarin Mossalassa, jonka vanhempi nimi Mustasalo muuttui ruotsalaissiirtolaisten vaikutuksesta, taloja oli 12 ja Björkössä 14. Saverkeitin kylän kaksiosaisuus muodostui jo keskiajalla. 1560-luvulla kylän taloluku oli jo 15, joka jakautui Östra Saverkeitin 7 taloon ja Västra Saverkeitin 8 taloon. Korppoon Åvensorin kylässä oli 9 taloa 1560-luvulla.\r\n\r\nKorppoon Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kalkkikiven louhiminen ja polttaminen täydensi kalastuksesta ja maanviljelystä saatua elantoa. Varsinainen louhinta alkoi Kirmon niemellä 1800-luvulla. Kalkkia käytettiin laastin ja sementin lisäksi teollisissa tuotteissa mm. selluntuotannossa ja maanparannusaineena. 1930-luvulla esiintymän osti Paraisten kalkkivuori Oy (myöh. Partek, nyk. Nordkalk Oyj). Toiminta laajeni tällöin myös lahden vastarannalle, Ronuddenin puolelle, minne louhittiin laaja avolouhos. Tällöin kaivos työllisti 50 henkilöä. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla.\r\n\r\nKalastuksen antama toimeentulo heikkeni toisen maailmansodan jälkeen ja useita tiloja tyhjeni. Saariston kesäasutus alkoi lisääntyä 1960-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:tuulimylly , poio:satama , poio:saha , poio:talonpoikaistalo , poio:kaivos , poio:louhos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5186" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan saaristoasutus (Västra Saverkeit ja Östra Saverkeit)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Casa Marena ravintola on ollut jo pitkälle toistakymmentä vuotta, ja siitä on tullut lauttasaarelaisten todellinen kortteliruokakapakka. Nuhjaantuakin se ehti, kunnes koko sisustus viime vuonna pantiin uusiksi. Kokonaisuuteen kuuluu tyylikäs tilava baari ja aurinkoisen kodikas keltasävyinen kaksiosainen ravintolasali. Looseja on riittävästi niin että oma ruokarauha säilyy.' (s. 139)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8762>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6563>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Ruskeasuon iso risteys"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.207918927838" ;
        wgs84:long        "24.8991310672184" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6563" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9067>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Aurora "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9067" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9306>
        dcterms:modified  "2010-06-15T15:05:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6802>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7277>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:06+0300" .

[ dcterms:description  "Aamun miesystävä, roskakuski Lainetukka on kotoisin Pajamäestä ja hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan kuvataan esimerkiksi isän kanssa tehtyjen retkien kautta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8683> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8502>
] .

[ dcterms:description  "Yksi Tipin ihastuksista oli töissä Stockmannin hajuvesiosastolla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8852>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Weckström, Johannes"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8852" .

rky:p1231  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sammatin Haarjärven kylän alueella sijaitsee kolme Elias Lönnrotin, kansanrunouden kerääjän ja Kalevalan kokoonpanijan eriaikaista kotitaloa, lapsuuden koti Paikkarin torppa, vanhuudenkoti Lammin talo sekä 1862-1876 Lönnrotin kotina ollut Nikun talo. Sammatin kirkko liittyy Elias Lönnrotin elämänvaiheisiin ja hänet on myös haudattu Sammatin kirkkotarhaan. \n\nPaikkarin torppa on Elias Lönnrotin syntymä-  ja lapsuudenkoti, joka senaatin 1889 tekemällä päätöksellä päätettiin säilyttää muuttumattomana muistona tämän suomalaisen suurmiehen varhaisvaiheista. Torppa sijaitsee Haarjärven kylässä Valkjärvestä nousevan rinteen yläreunassa. Se on tyypillinen lounaissuomalaisen pieneläjän asunto. Rakennus on säilynyt 1800-luvun alun asussa maalaamattomana ja malkakattoisena. Torpan pihapiiriin kuuluu myös 1800-luvun alkupuolelta oleva aittarakennus ja entinen vahtimestarin asunto. Paikkarin torppa on ensimmäinen kansallisen muistomerkin aseman saavuttanut merkkimieskoti ja nykyään Museoviraston hallinnassa oleva museo.\n\nNiku on yksi Sammatin Haarjärven kylän kantatiloista. Tilakeskus sijaitsee korkealla mäellä kylän peltoaukean eteläpuolella, lähellä Paikkarin taloa. Elias Lönnrotin aikana kaksikerroksiseksi ja 15 huonetta käsittäväksi muutetun päärakennuksen runko on mahdollisesti peräisin 1780-luvulta. Rakennuksen sisätiloja on muutettu, mutta sen ulkoasu on säilynyt 1800-luvun asussa. Kallioinen pihamaa on muutettu puutarhaksi Lönnrotin aikana. Pihapiiriin kuuluvat ulko- ja talousrakennukset ovat uudempia ja peräisin 1900-luvulta. \n\nLammin 1846 rakennettu tilakeskus päärakennuksineen sijaitsee erillään Haarjärven kylän muista kantatiloista ja viljelymaisemasta, pienen peltoaukean länsipuolisella mäentöyräällä. Pihapiiriin kuuluu myös piharakennus Lönnrotin tyttärille rakennettu \"Paratiisi\". Museona toimivan Lammin talon omistaa Suomen Kulttuuriperinnön säätiö ja sen päärakennus on kunnostettu 1800-luvun lopun asuun.\n\nSammatin kirkonkylän keskustassa sijaitsee pieni, paanukattoinen ja punamullattu puukirkko tapuleineen. Kirkko on vaatimaton pitkäkirkko, jonka sisätilaa kattavat lautaholvit. Seinät on käsitelty vaaleanpunaisella rappauksella. Kirkossa oleva Kristusta esittävä Adolf von Beckerin maalaama alttaritaulu on Lönnrotin lahjoittama 1879 kuolleen tyttärensä Teklan muistoksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirkkomaalle pystyttämän, mustasta graniitista tehdyn Elias Lönnrotin hautamuistomerkin on suunnitellut Gustaf Nyström 1886."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.320614215,23.821032039 60.320743165,23.822377280 60.319504264,23.822896672 60.319344576,23.822320729 60.319947451,23.821548404 60.320614215,23.821032039" ;
        poi:history       "Elias Lönnrot syntyi Paikkarin torpassa 1802 ja kuoli Lammin talossa 1884. Paikkarin talon alunperin Valkjärvi-niminen torppa perustettiin Haarjärven kylän yhteismetsään 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin Elias Lönnrotin isä, pitäjänräätäli Fredrik Johan Lönnrot tuli sinne torppariksi. Elias Lönnrot syntyi torpassa ja muutti sieltä 1814 lähtiessään Tammisaareen kouluun. Valtio osti torpan 1880-luvulla säilytettäväksi kansallismuistona. Torpan pihapiiriin rakennettiin 1926 vahtimestarin asunto, joka toimi aluksi myös matkailijakotina. \r\n\r\nHaarjärven Nikun talon Elias Lönnrot osti 1859 jäätyään 1862 eläkkeelle Helsingin yliopiston suomenkielen ja kirjallisuuden professorin virasta. Nikun talo on pitkäaikaisin Lönnrotin Sammatin kodeista. Vuonna 1876 hän myi tilan Uno Cygnaeukselle.\r\n\r\nLönnrot osti Nikun rajanaapurina olevan Lammin talon 1869 ja vietti siellä viimeiset elinvuotensa 1876-1884. Lammin tila on ns. kruunun uudistila, joka muodostettiin 1840 Haarjärven kylän jakamattomista metsämaista. Elias Lönnrot laajensi paritupaa rakennuttamalla siihen eteisen, makuuhuoneen, ruokasalin sekä muuttamalla tupakamarin työhuoneeksi. Salin takana olleet kamarit siirrettiin muualle 1899. Myös \"Paratiisi\" siirrettiin muualle, mutta tuotiin 1980-luvulla takaisin Lammin talon pihapiiriin.\r\n\r\nSammatin puukirkko rakennettiin 1700-luvun puolivälissä. Kirkon sisäasu on peräisin 1879 tehdystä korjauksesta. Kirkko korjattiin 1954 arkkitehti Paavo Riihimäen johdolla. Kirkkotarhan kiviaitaan liittyvä kellotapuli vuodelta 1763 on yksinkertaistettu variaatio lounaissuomalaisesta tapulista. \r\n\r\nLönnrotin oppineisuus ja avarakatseisuus vaikutti siihen, että Sammattiin perustettiin jo 1863 kunnallinen kirjasto ja 1867 kansakoulu, molemmat ensimmäisten joukossa maassamme. Lönnrot ajatteli myös kotiseutunsa tulevaisuutta jälkisäädöksessään, mikä johti Elias Lönnrotin emännyyskoulun toiminnan alkamiseen 1897."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k444 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:museo , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1353" ;
        skos:prefLabel    "Elias Lönnrotin Sammatti (Sammatin kirkko ja Lönnrotin hauta)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9566>
        dcterms:modified  "2011-03-14T13:05:22+0300" .

[ dcterms:description  "Dekkarisarjan päähenkilö Viktor Kärppä on inkeriläissyntyinen puolittain alamaailmassa liikkuva liikemies." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2327> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9046>
] .

[ dcterms:description  "Jugend-salin arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8744>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7014>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kana"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1858670922515" ;
        wgs84:long        "24.9746006150972" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7014" .

rky:p1491  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korsnäsin kirkko on yksi intendentinkonttorissa 1800-luvun alussa suunnitelluista ja tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun johdolla rakennetuista puisista ristikirkoista. Samaan aikaan rakennetut kirkko ja kirkkoherranpappila ympäristöineen muodostavat rakentamisajaltaan säilyneen yhtenäisen kirkkomaiseman. \n\nKorsnäsin puinen tasavartinen ristikirkko on rakennettu Heikki Kuorikosken johdolla 1831. Seurakunnan järjestyksessään kolmannen kirkon ulkoasua leimaa ristikeskuksesta kohoava aumakattoinen, torniin päätyvä attikaosa. Alttarilaite on sijoitettu poikkeuksellisesti keskelle kirkkoa, ristivarsien kulmaan. Kirkon vierustalla on erillinen kellotapuli vuodelta 1757. Tapuli on saanut uusklassillisen nykyasunsa siirron yhteydessä noin 1860. \n\nKirkkomaisemaan liittyy pitäjänmakasiini sekä 1831 rakennettu kirkkoherranpappila. Lehtevän puiston ympäröimä rakennus toimii pappilamuseona, jonka pihapiirissä on vanha tilanvuokraajan tupa, luhti, sauna ja tuulimylly."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.785655726,21.183648002 62.785987453,21.183512184 62.787267645,21.183207827 62.787379577,21.184499930 62.787495662,21.184624979 62.787913053,21.185024542 62.788474433,21.185814230 62.788627855,21.186151731 62.788750647,21.186590624 62.788462162,21.186722901 62.787848651,21.186933545 62.787196352,21.187152979 62.787017280,21.184580027 62.786809613,21.184631806 62.786202436,21.184854039 62.785695566,21.185100991 62.785663255,21.184252617 62.785655726,21.183648002" ;
        poi:history       "Korsnäsin saarnahuonekunnasta on tietoja jo keskiajalta. Se liitettiin Närpiöön 1604. Korsnäsin seurakunta kuului Närpiöön 1887 saakka.\r\n\r\nKorsnäsin kirkko ja pappila rakennettiin yhtäaikaisesti 1830-luvulla. Kirkon suunnitelmat tehtiin Intendentinkonttorissa C.L. Engelin ja  A.W. Arppen toimesta. Kirkkoherran muutettua pois pappilasta, rakennus restauroitiin pappilakulttuuria 1900-luvun alussa kuvastavaksi museoksi 1982."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k280 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:pihapiiri , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4807" ;
        skos:prefLabel    "Korsnäsin kirkko ja pappila"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Brondalla istui pöytäkunnittain maalareita, nuoria runoilijoita ja sen sellaisia. Sanoisiko sitä nyt taiteelliseksi eliitiksi, ehkä se oli senaikuista boheemisakkia. Sitä saattoi istahtaa melko vapaasti johonkin pöytään, joukko oli välitöntä. Kieltolain jatkuessa Brondalla ei ollut alkoholitarjoilua. Sinne piti viedä omat eväät. Jollakulla oli aina kanisteri povessaan.\" (s. 55)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7737> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6592>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_409>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1257698~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1735747~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1633412~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1257686~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1010942~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5224>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1349800~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2481>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kosketuslaukaus" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8488> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=26424&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2481" .

rky:p1825  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.510425441,28.177493037 61.511015207,28.178325870 61.511212678,28.179751711 61.506324777,28.188042225 61.505340761,28.191356752 61.503453994,28.196983986 61.502471295,28.198050162 61.501189619,28.200815663 61.499787923,28.204388731 61.498495574,28.206864250 61.496592317,28.210179621 61.494933664,28.214092748 61.492747028,28.218993921 61.490717602,28.224302815 61.489360554,28.228181734 61.487769587,28.223655552 61.488821229,28.221230063 61.490597088,28.218370562 61.491173454,28.215949064 61.492901714,28.209903912 61.494314063,28.208532600 61.496914004,28.206138444 61.498594301,28.202880639 61.499962513,28.200415467 61.502001054,28.196529836 61.503149788,28.193435332 61.504359940,28.190135158 61.505550015,28.186222989 61.506146315,28.183888979 61.508066292,28.180713119 61.510425441,28.177493037" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k623 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Puumalantie)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9303>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Miltä näytti Helsinki sata vuotta sitten?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://www.yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/00017_1iso.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=17\">\n<img style=\"padding-right: 10px\" src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a>\n<a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\"><img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti<a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=17\">\nYLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Miltä näytti Helsinki sata vuotta sitten? Millainen oli Esplanadi? Millainen Kauppatori? YLEn Elävän arkiston vuonna 1906 kuvatussa ainutlaatuisessa filmissä välittyy kuva idyllisestä pikkukaupungista." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9303" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7274>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ruotsin suurlähetystö"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.168300780534" ;
        wgs84:long        "24.9544347695002" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7274" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7513>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:37+0300" .

owl:Class  a            owl:Class ;
        skos:prefLabel  "luokka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4770>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vallilan rapsodia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "Vuosi 1998 oli Vallilan kirjaston 90-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuonna järjestettiin kirjoituskilpailu \"Vallilan rapsodia\", jonka tarkoituksena oli kerätä perinnetietoa Vallilasta.\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vallilan-rapsodia" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2363>
        dcterms:modified  "2012-02-17T16:41:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1684084~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_669>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1248697~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1870227~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1249185~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1095364~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5484>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2E08E199-8592-4190-90FC-DD02C0EC0D41> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7608>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Fleminginkatu 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1847433815404" ;
        wgs84:long        "24.9526315748006" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7608" .

rky:p165  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymijoen varren Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan teollisuuslaitokset ovat sekä teollisuushistorian että modernin arkkitehtuurin muistomerkkejä. Aluekokonaisuus on vuosikymmenten kuluessa teollisuuden kasvun myötä syntynyt ja kehittynyt yhtenäinen ja monikerroksinen, sosiaaliseen hierarkiaan pohjautuva yhdyskunta. \n\nKeskelle Ankkapurhan koskimaisemaa sijoittuvat Inkeroisten tehdasalueen tuotantorakennuksista vanhin, tiilinen kartonkitehdas vuodelta 1887 (A.M. Hedbäck) ja 1921-1922 rakennettu arkkitehtien S. Frosterus, O. Gripenberg suunnittelema vesivoimalaitos. Inkeroisten vanhassa, sisätiloiltaan alkuperäisenä säilyneessä kartonkitehtaassa säilynyt maamme ensimmäinen jatkuvatoiminen satavuotinen kartonkikone on kunnostettu ja yleisön nähtävissä.\n\nInkeroisten tehtaiden asuntoalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun jälkipuolelta. Keskuskonttori on vuodelta 1879 ja Tehtaan kerho, entinen koulu, on peräisin 1890-luvun keskivaiheilta. Inkeroisten kirkko on vuodelta 1910 (B. Federley). \n\nInkeroisissa on merkittäviä Alvar Aallon 1930-luvulla ja 1950-luvulla suunnittelemia toimihenkilöiden ja työväestön yhtenäisiä asuma-alueita: ns. Mestaritalot, Insinööritalot ja Tervalinja. Tehtaanmäen valkoiseksi slammatut tiiliset kerrostalot ovat 1950-luvulta. Tehtaanmäen pohjoispuolella sijaitsee Inkeroisten tehtaiden sodanjälkeisen asuntopulan lievittämiseksi rakennettu Karhunkankaan asuntoalue. Myös Tehtaanmäen 1939 valmistunut kunnallinen kansakoulu on Alvar Aallon suunnittelema.\n\nInkeroisten tehtaan pohjoispuolella olevan Anjalan paperitehtaiden julkisivut ja ulkoasu ovat Alvar Aallon suunnittelemat 1937-1938. Myös tehdasalueen selluosaston korjaamo ja sosiaalitila, jälkikäsittely- ja tuotevarasto sekä PK 1 ja PK 2 ovat Aallon suunnittelemat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.697356203,26.829789039 60.696285880,26.816160422 60.697695773,26.813698239 60.698451896,26.813253128 60.699018817,26.813469895 60.699804009,26.814952958 60.700992052,26.815056681 60.704762002,26.811569083 60.709336261,26.810663511 60.714010840,26.826203053 60.718146096,26.825743440 60.721217654,26.830974296 60.721715466,26.833730220 60.719114962,26.836098199 60.716093943,26.831707912 60.714200993,26.833264597 60.712765307,26.831590731 60.712251495,26.829272822 60.712148937,26.826314076 60.706941878,26.826864495 60.706962416,26.829435388 60.706551209,26.830009385 60.706166254,26.826978204 60.704027491,26.827291991 60.703483578,26.827840096 60.702658656,26.827037724 60.702572829,26.824483088 60.701798895,26.824924465 60.701866934,26.826436875 60.701604028,26.827076936 60.698148884,26.831163028 60.697356203,26.829789039" ;
        poi:history       "Kymijoen koskia otettiin varhain sahateollisuuden käyttöön. Varsinainen teollistuminen ja suuret puutavaran yhteisuitot alkoivat 1800-luvun lopulla ja Kymijoen varteen keskittyi useita tehdaslaitoksia. \r\n \r\nKymijoen Ankkapurhan kosken partaalle 1872 rakennettu Inkeroisten puuhiomo oli ensimmäinen puuhiokkeen valmistaja Kymenlaaksossa. Tehtaaseen hankittiin 1873 kaksi paperikonetta, joista toisella valmistettiin silkkipaperia ja toisella mm. sanomalehtipaperia. Tehdas ja sen koneet tuhoutuivat tulipalossa 1881. Uudessa tehtaassa valmistettiin puumassaa sekä puu- ja lumppupahvia. Uutta hiomoa alettiin rakentaa 1887. Tehdasta laajennettiin edelleen 1890-luvulla, jolloin sinne hankittiin mm. Suomen ensimmäinen kartonkikone. Vanhat hiomo-osastot korvattiin uudella, yhdestä rakennuksesta koostuvalla hiomolla 1921-1922. Insinööri August Sandsundin suunnitelmin valmistunut hiomo rakennettiin samaan aikaan arkkitehtien Sigurd Frosteruksen ja Ole Gripenbergin suunnitteleman vesivoimalaitoksen kanssa. Inkeroisten uusi kartonkitehdas valmistui 1960-luvulla.\r\n\r\nAnjalan paperitehtaiden perustamisesta päätettiin 1936 ja rakentaminen toteutettiin 1937-1938 funktionalismin suunnitteluperiaatteita noudattaen. Paperitehdas koostui hiomosta, paperikonesalista sekä jälkikäsittely- ja tuotevarastosta. Tehdasta laajennettiin 1980-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1475" ;
        skos:prefLabel    "Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tuijotan Töölönlahtea sydän kamppaillen.\nEi löydy sellaista mahtia, joka estää vois muutoksen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i196> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9563>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rantala, Jari Olavi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://wsoy.fi/yk/authors/show/18473" , "http://www.aamuposti.fi/Vapaa-aika-ja-viihde/Kulttuuriuutiset/Paauutiset/Suomalaisen-elokuvan-ytimessa" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9563" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9802>
        dcterms:modified  "2011-12-28T15:24:41+0300" .

poio:tunneli  dc:created  "2012-05-30T09:40:15.313+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:40:15.61+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "tunnel"@en , "tunneli"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7868>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Englund, Einar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7868" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8715>
] .

koko:p36192  dc:created  "2012-05-28T11:42:28.863+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:42:28.958+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "värmekraftverk"@sv , "thermal power stations"@en , "lämpövoimalat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1237>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Runohelmiä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9098> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/runohelmia" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Mukana oli: Muodoton mopsi Munkkiniemestä. Roteva rotta Rööperistä. Suloinen siili Suomenlinnasta. Keimaileva kettu Kumpulasta.'" ;
  dcterms:description            "Kaupungin eläimet kokoontuvat Ullanlinnaan juhlistamaan karkausyötä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9119> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35>
] .

rky:p759  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhan kylä edustaa Ranuan vanhinta kiinteätä asutusta, kylä on yksi Ranuan kolmesta varhaisimmin asutetusta kylästä. Kuhan kylässä, Kuhajärven kaakkoispään niemessä on säilynyt rakennusryhmä, joka koostuu neljästä päärakennuksesta. Talousrakennuksineen ne muodostavat kaksi vierekkäistä pihapiiriä. Järven rannassa on lisäksi kaksi aittaa 1700-luvun alusta. \n\nPikkuniemen asuinrakennus on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, Leinolan päärakennus on vuodelta 1890, Törmälän kaksikerroksinen päärakennus vuodelta 1845 ja Kuhan päärakennus vuodelta 1903."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.898831088,26.721869741 65.898163827,26.723776602 65.896613107,26.725109937 65.896214532,26.724293942 65.895850932,26.723326497 65.896007298,26.721943588 65.898507551,26.718191389 65.898831088,26.721869741" ;
        poi:history       "Ranuan varhaisimmat asutusvaiheet liittyvät Sisä-Suomen, Kainuun ja Kuusamon erämaiden asuttamiseen 1600-luvun loppupuolelta alkaen. Kuhan kylän asuttaminen kuuluu Ranuan kaukaisten erämaiden asuttamisen ensimmäiseen vaiheeseen, kun Iin ja Pudasjärven asukkaat asettuivat pitäjiensä takamaille, entisille nautinta-alueilleen 1600-luvun jälkipuolella. Taloja perustettiin kuitenkin vain vähän ja Kuha oli yksi ensimmäisistä pysyvästi asutetuista paikoista Ranualla. 1700-luvulle tultaessa Ranualla oli viisi asuttua taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k683 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2152" ;
        skos:prefLabel    "Kuhan kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_571>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1859377~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1366335~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i77>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Pihlajisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847436/> ;
        wgs84:lat     "60.2337179638393" ;
        wgs84:long    "24.9971949232091" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/77" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7510>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Silvennoinen, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7492> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7510" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Helsinki oli Ros-annalle outo, liian suuri kaupunki, ja Mannerheimintie niin pitkä, ettei sen päätä näkynyt. --- Vähitellen Ros-anna tottui Mannerheimintien meluun, raitiovaunujen kirskuntaan ja ambulanssien ulinaan. Lhellä oli suuri sairaala, joten ambulansseja kulki lähes yhtenään Ros-annan kodin ohitse.\" (S. 17.)" ;
  dcterms:description            "Ros-annan uusi koti on Mannerheimintiellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9502> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8224>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:06:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3074>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1568198~S9*fin> .

poio:nayttely  dc:created  "2012-05-24T12:44:39.795+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:44:40.079+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "näyttely"@fi , "exhibition"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_26>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8319>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lahti, Juhana"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8319" .

rky:p401  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lahden suurradioasema on lajissaan maan ensimmäinen ja sen radiomastot ja asemarakennukset kertovat maamme yleisradiotoiminnan vahvasta kehityksestä 1920-1930-luvulla. \n\nKaupungin keskustan eteläpuolitse kulkevalla Salpausselän harjulla on kaksi 150 metriä korkeata teräsristikkomastoa, jotka sijaitsevat 310 metrin päässä toisistaan. Mastot, jotka ovat kannatelleet suurta T-antennia, hallitsevat hyppyrimäkien ohella Lahden kaupunkinäkymää ja muodostavat maamerkkinä yhden Lahden kaupungin tunnuskuvista. \n\nMastojen välissä ovat suurasemarakennukset vuosilta 1928 ja 1935. Klassismia edustavista rakennuksista nuoremman arkkitehtuuri on niukempaa. Uudemmalla radioasemalla, missä on jäljellä runsaasti teknistä laitteistoa, toimii radio- ja tv-museo. \n\nRadioaseman rakennuskantaa on täydennetty ja uusittu 1930- ja 1940-luvuilla. Radiomäellä on myös kaupungininsinööri Kaarlo Tavastin 1909 suunnittelema vesisäiliö ja vuoden 1918 sodan aikaisia kaivantoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.978291236,25.649214163 60.977952567,25.648119206 60.978584613,25.643698965 60.979384209,25.642294462 60.980133679,25.642197415 60.980592535,25.642634406 60.980751592,25.643736905 60.980492429,25.645292309 60.979993603,25.647184142 60.980075799,25.650117070 60.978902967,25.650145030 60.978291236,25.649214163" ;
        poi:history       "Yleisradiotoimintaa ryhdyttiin kehittämään Suomessa 1920-luvulla. Vuonna 1926 perustetun Oy Suomen Yleisradion pitkäaaltoasema päätettiin sijoittaa sijainniltaan edulliseen Lahteen 1927, jotta valtakunnallisille radiolähetyksille saataisiin mahdollisimman kattava kuuluvuus. Toinen vaihtoehto olisi ollut useiden pienempien paikallisten asemien perustaminen.  \r\n\r\nLähetysaseman ja muun laitteiston hankintaa, rakentamista ja ylläpitoa hoiti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ja sen alainen lennätinlaitos. Radiomastot pystytti 1927 berliiniläinen Lehmann & c:o ja ensimmäinen radioasema valmistui seuraavana vuonna. Aseman rakennuksen suunnitteli arkkitehti Georg Wigström Yleisten rakennusten ylihallituksessa.\r\n\r\nLahden suuraseman rakentaminen paransi huomattavasti kuunteluolosuhteita eri puolilla Suomea. Radioasema, josta ensimmäinen virallinen lähetys välitettiin 22. huhtikuuta 1928, oli valmistuessaan Euroopan voimakastehoisimpia. Avajaisjuhlien yhteydessä aseman ilmoitettiin kuuluvan hyvin Kuopiota ja Sortavalaa myöten. Kuuluvuus ylsi myös Rovaniemelle ja Petsamoon.\r\n\r\nUuden, entistä tehokkaamman radioaseman asemarakennus valmistui 1935 Lahden kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen piirustusten mukaan. Radiomäelle rakennettiin jatkosodan aikana Könösen piirustuksin vartiotupa, jota laajennettiin 1945 ja jota myöhemmin käytettiin radioaseman päällikön toimistona. Könösen suunnittelemat radioaseman päällikön asuinrakennus  ja jännitteen säätöasema valmistuivat 1945."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1901" ;
        skos:prefLabel    "Lahden suurradioasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5815>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Sipoon kirkko Mannerheimintiellä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä eräs Mannerheimintien varrella sijainnut kerrostalo sai nimekseen \"Sipoon kirkko\"? Helsingin kaupunginmuseon kysy/vastaa -sivulla kerrotaan seuraavaa:\n\nRaitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiön henkilökunta meni lakkoon helmikuussa 1904. Lakko päättyi työläisten murskaavaan häviöön, koska yhtiö irtisanoi henkilökunnan ja värväsi rikkurityövoimaa Sipoosta ja lähipitäjistä lakonmurtajiksi. Kielipoliittisista syistä lakonmurtajiksi värvättiin tarkoituksellisesti ruotsinkielistä väkeä. Yhtiö halusi kiinnittää uuden henkilökunnan tiukasti itseensä ja antoi arkkitehti Valdemar Aspelinille tehtäväksi suunnitella heille asuintalon Töölöön. Koska 1905 valmistunut talo oli komea kuin kirkko torneineen, helsinkiläiset pilkkasivat sitä \"Sipoon kirkoksi\". Ruotsinvoittoisesti suomea puhuvia rikkurirahastajia nimiteltiin \"sipoolaisiksi\". Mannerheimintie 76:n jugendtalo purettiin 1978." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9292> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-sai-nimityksen-sipoonkirkko-kerro" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6529>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:14:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7770>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Ravintola Eliel"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6676> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        wgs84:lat         "60.1710946641454" ;
        wgs84:long        "24.9414861351917" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7770" .

[ dcterms:description  "Mäki öisellä laiturilla Kulosaaressa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8639> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8484>
        dcterms:modified  "2010-01-20T14:21:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5980>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5C885FB6-2D64-4737-8323-6AFA9DBFD3C4> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8579>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Majuri, Tauno"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8579" .

rky:p661  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapuan tuomiokirkko on C.L. Engelin puurakentamiseen sovittaman uusklassillisen keskikupolilla varustetun ristikirkkotyypin huomattavin edustaja. Vuonna 1956 perustetun hiippakunnan tuomiokirkko on eteläpohjalaisen hengenelämän keskeisimpiä paikkoja. Kirkkoympäristöön kuuluvat kirkkotarha lukuisine muistomerkkeineen, useita seurakunnallisia rakennuksia sekä maaseutukirkonkylälle tyypillisiä julkisia rakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta.\n\nLapuan kirkonkylä on muotoutunut Lapuan- ja Nurmojokien yhtymäkohtaan 1500-luvulta lähtien. Lapuan tuomiokirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen kupoli. Kirkon nykyinen sisäasu on pääasiallisesti arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemasta uudistuksesta vuodelta 1927. Taiteilija Paavo Leinonen on maalannut keskikupolin pendentiivien ilmestyskirjan maalaukset sekä ikkunoiden lasimaalaukset. Kangasalan urkutehtaan 1938 valmistamat urut 85-äänikertoineen ovat Suomen suurimmat. Tapuli on seurakunnan edellisen, 1749 rakennetun kirkon aikainen. Se on kunnostettu ja korotettu 1838. Kirkkotarhassa on Lapuan taistelussa 1809 kuolleiden lapualaisten muistomerkki, lähes 300:n kaatuneen sankarihauta-alueen sekä vapaussodan muistomerkit on tehnyt Yrjö Liipola.\n\nKirkon lähiympäristöön kuuluvat Nurmojoen varrella Lapuan hiippakunnan kanslia ja piispala sekä tien toisella puolella Virranniemen pappilan rakennukset sekä niitä ympäröivä laajahko puistoalue. Virranniemen 1793 rakennettu pappila on sijoitettu julkisivu kirkkoa kohti ja poikittain jokeen nähden. Pappila on juhla- ja kokoontumiskäytössä ja sen vierelle on rakennettu 1950-luvulla seurakuntatalo.\n\nSiiriläntien varrella on kouluna toimiva Hautasen talo, joka on rakennettu maatilan päärakennukseksi ja kauppiastaloksi 1897. Entinen emäntäkoulu sijaitsee Lapuan järjestyksessään toisen kirkon 1597-1650 paikalla. Koulun rakennuksia ovat olleet 1800-luvun puolimaissa rakennettu Leskelän yksikerroksinen Vanhatupa sekä 1930-luvulla rakennettu klassistinen päärakennus. Emäntäkoululla on matkailu- ja puutarhatoimintaa.  \n\nKirkon läheisyydessä on lisäksi arkkitehti Matti Visannin suunnittelema kaksikerroksinen vanha apteekkitalo sekä Nurmojoen varrella kaksikerroksinen puinen jugend-huvila Raparanta.\n\nKirkkoon nähden Lapuanjoen vastarannalla on kaksikerroksinen Kosolan talo, joka tunnetaan Lapuanliikkeen perustajan ja IKL:n puheenjohtajan Vihtori Kosolan talona 1930-luvulla. Talon on rakennuttanut vaasalainen kauppias A.G. Wikman 1861 ja 1880-luvulla talossa on toiminut Suomen ensimmäinen maaseutukirjakauppa. Se on kuulunut jokivarren nauhamaiseen pohjalaistalojen rivistöön, joka on sijoittunut perinteiseen tapaan päärakennus joen suuntaisesti takanaan maantien varren talousrakennukset. Vihtori Kosolan isä osti talon 1890 ja se on ollut mm. jääkärien värväyspaikkana."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.966638414,23.005872774 62.966460897,23.005897034 62.966178076,23.006071168 62.965805257,23.006453343 62.965589371,23.006573050 62.965446054,23.006592632 62.965259030,23.006500294 62.964749883,23.006206084 62.964802185,23.004422720 62.964554757,23.004396291 62.964555731,23.003462953 62.964978888,23.003405092 62.965631478,23.002757476 62.965917107,23.001937088 62.966373852,23.001548592 62.966833006,23.001375198 62.967148219,23.001377178 62.967216280,23.002954350 62.967685613,23.002822902 62.967933756,23.003467735 62.968208673,23.005191423 62.968983156,23.006169544 62.968851285,23.006834921 62.968674654,23.008281622 62.968308763,23.008060771 62.968059426,23.007966829 62.967714104,23.009022702 62.966525530,23.007694644 62.966173257,23.007110452 62.966638414,23.005872774" ;
        poi:history       "Lapualla oli 1415 verokirjan mukaan 10 taloa ja vuoden 1500 tienoilla jo 40 taloa. Lapua sai oman kappelioikeuden Kyrön kirkkopitäjästä 1555. Tuolloin rakennettiin myös ensimmäinen saarnatupa. Omaksi seurakunnaksi Lapua itsenäistyi 1581. Hallintopitäjänä se mainittiin ensimmäisen kerran 1608. 1600-luvulla alkanut tervanpoltto lisäsi merkittäväksi talonpoikien varallisuutta. Myöhemmin alueen vauraus perustui alajoen viljelyslakeuteen, joka syntyi vuosisatoja kestäneen raivauksen ja kydönpolton tuloksena.\r\n\r\nNykyinen kirkko on seurakunnan viides. Kirkko suunniteltiin arkkitehti C. L. Engelin johtamassa Intendentinkonttorissa 1824 ja se valmistui Heikki Kuorikosken rakentamana 1827. Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitteleman korjauksen yhteydessä 1927 kirkkosaliin rakennettiin kaksi uutta lehteriä, penkit ja saarnastuoli uusittiin. Uusklassillinen ulkolaudoitus tehtiin 1835. Kirkkoa kunnostettiin 1977 arkkitehti Seppo Rihlaman suunnitelman mukaan. Tuomiokirkko siitä tuli 1956 Lapuan hiippakunnan perustamisen yhteydessä.\r\n\r\nLapuan keskusta oli tiivis jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Lapua oli Etelä-Pohjanmaan suurimpia keskuksia. Lapuan keskusta-alue muodostettiin taajamaksi 1904, kauppalaksi 1964 ja kaupungiksi 1977."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k408 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1625" ;
        skos:prefLabel    "Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8818>
        dcterms:modified  "2010-03-15T12:04:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6789>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1466133~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1021>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8221>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lagerstam, Hillevi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8221" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Toivo Jäntin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7114> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6431>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:32:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i489>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hkipunx 1998" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i488> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i488> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hkipunx-1998" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Kallion kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Itäinen Papinkatu 2" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8083> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1841338365542" ;
        wgs84:long           "24.9493512772097" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6526" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8481>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salmi, Vexi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8481" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8720>
        dcterms:modified  "2010-02-17T15:45:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9195>
        dcterms:modified  "2010-06-03T17:06:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6691>
        dcterms:modified  "2009-08-04T17:03:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8815>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "OTK, keskusvarasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Osuustukkukauppa, keskusvarasto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1832960781082" ;
        wgs84:long           "24.9611535683231" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/otk-keskusvarasto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6786>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Old House Jazz Club"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mäyränkolo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1618332119966" ;
        wgs84:long           "24.9360058181194" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/old-house-jazz-club" .

poi:streetName  a           owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain         poi:Address ;
        rdfs:label          "street name"@en , "kadun nimi"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  rdfs:label .

<http://example/upload-base/#metadescription_9529>
        dcterms:modified  "2011-01-19T18:14:58+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Merimiehenkatu neljässätoista oli kaksi rakennusta: kivinen nelikerroksinen, jonka huomasi jos nosti katseensa, mutta joka ei jäänyt mieleen juuri mitenkään - samanlainen tummanhileä se oli kuin muutkin kadun talot, porttiholvi siinä oli ja rapunovet, ja ikkunoita, joiden edessä oli verhot ja niiden takana ihmisten elämä - ja toinen, jonka olisi kyllä muistanut jos vain olisi huomannut sen; se oli pihan puolella piilossa kuin sitä ei olisi ollutkaan, ja ehkä se olikin säästynyt juuri siksi. Se oli puinen ja kaksikerroksinen, sellainen kuin talot olivat vuosisadan alkukymmenillä, eikä ollu vaikea huomata että kymmeniä vuosia oli siitäkin kun talo oli viimeksi merkinnyt omistajilleen jotain - ruoste oli pureutunut kattoon piestä huolimatta, vesikouruissa oli piipuista rapautunutta laastinmuraa, maali hilseili niin seinissä kuin ikkunanpuitteissakin, ja koko ensimmäisen kerroksen korkuisen sokkelin rappaus oli lohkeillut niin että tiilet pilkottivat näkyvissä kuin verestävä liha." ;
  dcterms:description            "Dödö eli Raikas perheineen asuu Merimiehenkatu 14:ssä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1573> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8524>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8980>
        dcterms:modified  "2010-04-08T11:07:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i391>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Helsinki laundromat blues" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i390> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9142> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-laundromat-blues" .

rky:p1454  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lauttasaaren kirkko on korkeatasoiselta sisustukseltaan ja viimeistellyiltä yksityiskohdiltaan hyvin säilynyt ja edustava esimerkki rationalististen suunnittelupyrkimysten esiintymisestä kirkkorakentamisessa. Seurakuntatoiminnan monipuolistumisesta kertova kirkko muodostaa pihasommitelmineen, portaineen ja pengermineen vaikuttavan kaupunkirakennustaiteellisen kokonaisuuden. \n\nMyllykallion rinteessä sijaitsevalle kirkolle nousee Tallbergin puistotien jatkeella olevalta sankarihauta-alueelta kivilohkaremuurien rajaamat leveät portaat. Laatoitettu kirkkopiha yhdistää rakennuksen eri osat toisiinsa. Suomenkielisen seurakunnan ja ruotsinkielisen P. Jaakopin (Sankt Jacob) seurakunnan kirkkojen taustalla on niitä yhdistävä kaksikerroksinen seurakuntatoimintojen siipi. Kirkkopihan keskellä kohoaa kookkaaseen ristiin päättyvä solakka kellotapuli. Kirkkokokonaisuuden pintamateriaalina on hiekkapuhallettu valkobetoni, ikkunavyöhykkeet on kuparilla päällystetty. \n\nSuomalaisen kirkon sisääntuloa juhlistaa eteishallin taustaseinässä oleva klinkkerisommitelma. Kuoria kohti alenevaa korkeaa kirkkosalia kattaa hoikkien pylväiden kannattava puuritiläkatos, lattia on Tervolan marmoria. Valo siivilöityy seinien yläosassa olevien nauhaikkunoiden ja kuorin korkean ikkunan kautta. Penkit ja niiden yläpuolella riippuvat kirkkosalin yleisilmeen ja tunnelman kannalta keskeiset messinkivalaisimet ovat sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaran piirtämät. Alttariseinällä on suomenkielisen seurakunnan kirkossa paljas metalliristi, ruotsinkielisen seurakunnan kirkossa kuvanveistäjä Viktor Janssonin tekemä kookas krusifiksi. Kirkollisissa astioissa ja tekstiileissä toistuu kirkkojen kuparipakotteisten ulko-ovien ristiaihe. Molempiin kirkkoihin liittyy niihin yhdistettävissä olevat seurakuntasalit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.158294618,24.873145407 60.158239667,24.872581293 60.158181516,24.872293497 60.158410707,24.870851792 60.157642389,24.868722885 60.158054865,24.868220644 60.159409996,24.868792513 60.159356315,24.869731918 60.159123431,24.870468182 60.158981481,24.870676800 60.158751071,24.872517470 60.158565737,24.872882384 60.158446661,24.873089510 60.158294618,24.873145407" ;
        poi:history       "Lauttasaari kuului seurakunnallisesti Helsinkiin vuodesta 1939, vaikka se kunnallishallinnollisesti tuli vasta 1946 toimeenpantujen alueliitosten kautta osaksi kaupunkia. Omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1956.\r\n\r\nLauttasaaren kirkollisesta työkeskuksesta pidettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 1953. Vuonna 1958 valmistunut rakennuskokonaisuus toteutettiin arkkitehtien Marja ja Keijo Petäjän laatiman, kilpailussa lunastettuihin kuuluneen ehdotuksen mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5159" ;
        skos:prefLabel    "Lauttasaaren kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Topelius kuvaa keisari Aleksanteri II:n ensimmäistä vierailua Helsingissä 1842 kirjan luvussa \"Keisarivierailuja\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4891> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7831>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9789>
        dcterms:modified  "2011-11-11T12:29:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1999209~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Berghällissä/ sytyttää aurinko läntiset paadet,/ mäntyjen kruunut./ Ehtooauringon kuparinen roiske/ paimenen nähdä./ Laulattaa./ Ja sen laulun kauin liepeessä roikun/ kun tänäänkin/ Kallion slummien yllä taivas/ kuparina hohtaa.\" (s. 10, runosta Kaukainen kaiku)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7142>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_298>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7237>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Steiner-koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rudolf Steiner-koulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7204> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat            "60.2003177956325" ;
        wgs84:long           "24.9038055678933" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7237" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2326>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1690881~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5447>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7186DBD9-44AD-4FB5-B3CF-FBD2F610A35B> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9192>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lempinen, Pepe"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9192" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9431>
        dcterms:modified  "2010-10-14T12:42:24+0300" .

rky:p128  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maisemallisen kohokohdan Suuren Rantatien varressa muodostava Postimäki on poikkeuksellisen hyvin säilynyt käsityöläis- ja mäkituparakennusten ryhmä 1700- ja 1800-luvun rakennuksineen. Pienten tupien pihapiirit ovat säilyttäneet alkuperäisen leimansa ja kuvastavat maaseudun sosiaalisia kerrostumia.\n\nIlolan kylän Postimäki sijaitsee rannikolta ja saaristosta Lillpernåvikenin ja Ilolanjoen länsirantaa kulkevan maantien ja Suuren rantatien risteyksessä viljelykseen kelpaamattomalla kumpareella. Ilolan rakennuskanta muodostuu kahdesta Illbyn kartanon torpasta ja Postimäen mäkitupa-asutuksesta. Rakennuskanta, tuvat, aitat ja pienet talousrakennukset ovat suurimmaksi osaksi peräisin 1800-luvulta, vanhimmat rakennukset 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.450640096,25.761427909 60.449960428,25.754595812 60.453097839,25.748807578 60.455128196,25.747368888 60.455589567,25.751117056 60.456600772,25.754138253 60.459755515,25.757168683 60.460824273,25.763704234 60.460276118,25.771038679 60.454216570,25.775802461 60.452322225,25.767711866 60.450640096,25.761427909" ;
        poi:history       "Postimäki on osa Ilolan kylää, jota ei jaettu isossajaossa. Postimäen juurella, Suuren rantatien varressa sijaitseva Nikuksen tila toimi 1700- ja 1800-luvuilla postitilana, mistä Postimäki on saanut nimensä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:tie , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1535" ;
        skos:prefLabel    "Postimäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7497>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Saalem-temppeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helluntaiseurakunnan Saalem-temppeli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1803274602072" ;
        wgs84:long           "24.9536002587177" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7497" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7736>
        dcterms:modified  "2009-11-06T12:18:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4993>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Linnoituksen iloiset lapset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7890> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7889> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7888> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4993" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9691>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:54:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1817457~S9*fin> .

rky:p388  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paraisten hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko on ollut laajan saaristoalueen emäseurakunnan kirkkona ja sijoittunut Turunmaan etelä- ja kaakkoissaaristosta Turkuun johtavan Kirkkosalmen tuntumaan. Kirkko on rakennettu useassa vaiheessa, joista yksi on entisestä sakaristosta 1600-luvulla tehty nk. Suomalainen kirkko. Kirkon kupeessa sijaitsee vanhalla kauppapaikalla Paraisten historiallinen keskus, Vanha Malmi, joka on aikanaan käsityöläisten ja merimiesten asuttama ja poikkeuksellisen hyvin 1800-luvun asussa säilynyt laaja puutaloalue. \n\nParaisten keskiaikaisen harmaakivikirkon itäpäätyyn liittyy 1600-luvulla rakennettu ns. Suomalainen kirkko, nykyinen Agricolan kappeli. Sen länsiosa on entinen sakaristo, kirkon vanhin osa. Asehuoneen vieressä on luuhuone. Kuusitraveisessa kirkkosalissa on kahdeksankulmaisten pilarien kannattamat ristiholvit. Basikaalisen kirkkosalin leveä keskilaiva on sivulaivoja korkeampi. Pietari Henrikinpojan koulukunnan tekemiin kalkkimaalauksiin sisältyy lukuisia vaakunoita, joista harvinaisin on paavi Innocentius III vaakuna pohjoisseinällä. Keskiaikaista esineistöä ovat pohjoissaksalainen krusifiksi ja kalkkikivinen kasteallas. 1600-luvun sisutukseen kuuluvat penkistö, saarnatuoli ja alttarilaite. Alkuperäinen saarnatuoli on siirretty Kansallismuseoon ja kirkossa on Amos Anderssonin lahjoittama jäljennös. Alttarilaite komeine Matias Reimanin tekemine rustobarokkikehyksineen kuvastaa suurvalta-ajan vahvan aateliston asemaa seudulla, sen on lahjoittanut 1666 maaherra Erik von der Linde ja hänen vaimonsa Anna Leijonsköld. Sisustuksen marmoroidut paneelit on maalannut Gustaf Finnberg ja lehterinreunojen taulut Gustaf Lucander 1771. \n\nKirkon eteläpuolella olevan kellotapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen ja puinen yläosa on vuodelta 1709. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on kaksi porttirakennusta 1800-luvun puolivälistä sekä Suomen ensimmäisen arkkipiispan Jacob Tengströmin ja hänen perheensä hautakappeli vuodelta 1819. Kirkon itäpuolella oleva valkeaksi rapattu siunauskappeli on rakennettu 1929-1930 ja sen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman. Vaikuttava esifunktionalistinen kappeli kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kirkonmäkeä reunustavan tien varrella sijaitseva seurakuntakoti on arkkitehti Lars Wiklundin suunnittelema ja vuodelta 1938.\n\nVanhan Malmin tiivis asuinalue reunustaa kirkonmäkeä itä- ja eteläpuolella. Mittakaava ja perinteinen rakennustapa luo alueelle yhtenäisiä katunäkymiä. Rakennuskanta koostuu käsityöläisten ja merimiesten perinteisistä puisista rakennuksista, jotka sijoitettu pitkä sivu kujalle päin. Talousrakennukset muodostavat suljettuja pihapiirejä. Alueella sijaitsee mökki, jossa Fredrika Runeberg äiteineen on asunut Turun palon jälkeen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.303494199,22.313238542 60.303019545,22.312975756 60.301912653,22.313443994 60.301915450,22.314233021 60.301622835,22.314207757 60.301409632,22.314070506 60.301254488,22.313924780 60.300375963,22.314302812 60.299158504,22.307671188 60.299922469,22.307189597 60.299921413,22.306341633 60.298984523,22.306721511 60.298713132,22.305240527 60.298744405,22.303088986 60.302788947,22.302445086 60.303715870,22.303020514 60.304092615,22.304113637 60.304155866,22.308312055 60.303962512,22.309707449 60.304469953,22.310266668 60.304847518,22.312035974 60.303494199,22.313238542" ;
        poi:history       "Paraisten seudulle syntyi pysyvää asutusta 1100-1200-luvulla ja pitäjänkirkko mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1329. Kivikirkon vanhin osa, entisen sakariston länsipää toimi paikalla sijainneen puukirkon sakaristona. Se muutettiin 1600-luvun lopussa suomalaiseksi kirkoksi, pidennettiin ja holvattiin tynnyriholvilla. Varsinaisen kirkkosalin sisustus restauroitiin 1927-1928, jolloin mm. vasta 1873 peitetyt kalkkimaalaukset otettiin esille. Kirkossa suoritettiin 1963 restaurointi arkkitehtien Eeva-Kaarina ja S. Eklundin suunnitelmin.\r\n\r\nVanhan Malmin alue oli pitkään käsityöläisten ja merimiesten asuinalueena ja siellä pidettiin mm. salakapakoita kirkkomatkalaisille. Isonjaon yhteydessä 1770 Malmin tontit mitattiin ja erotettiin. Lopullisen ulkoasunsa Malmi sai vasta isojaon lopullisessa toimituksessa 1882-1886. Alueen kaavallinen järjestäminen tapahtui 1890."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kappeli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1798" ;
        skos:prefLabel    "Paraisten kirkko ja Vanha Malmi"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9786>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tarharyhmä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9786" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7996>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:48+0300" .

[ dcterms:description  "Puotinkylän kaunis Birgitta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6603>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2940>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sähkötalo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6877> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2939> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sahkotalo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7733>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Goldbeck-Löwe, Albert"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7719> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7733" .

rky:p290  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuovilanlahti on tyypillinen Sisä-Suomen vesiliikenteen kehityksen myötä syntynyt kyläkeskus, jollaiset sotien jälkeisessä taajamakehityksessä ovat  lähes tyystin hävinneet. Tuovilanlahden kyläasutus on tiivistynyt Maaninkajärven pohjukkaan vesireitin ja maantien risteyskohtaan. Säilynyt rakennuskanta kuvastaa hyvin kylän sosiaalista rakennetta. \n\nLaivaliikenteen päätepiste sijaitsee Maaninkajärveen kuuluvan kapean Tuovilanlahden pohjukassa. Kylän kauppahuoneet ovat ryhmittyneet sataman äärelle ja pienasumukset mukailevat vanhaa itä-länsi -suuntaista maantietä. \n\nKylän pellot levittäytyvät lahden molemmille rannoille. Tuovilanlahti on osa Maaninkajärven valtakunnallisesti  arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.214781237,27.161351023 63.210377670,27.149852477 63.211653434,27.145072239 63.213321960,27.127902965 63.219719135,27.114481661 63.222071900,27.112307945 63.226046172,27.108449620 63.229733555,27.105786734 63.230927025,27.103083639 63.232434122,27.103325459 63.232832908,27.105160784 63.232855627,27.110366554 63.230742922,27.116805867 63.214781237,27.161351023" ;
        poi:history       "Maaninkajärven Tuovilanlahden pohjukassa sijainneessa kylässä oli 1560-luvulla kaksi taloa. \r\n\r\nKylän elinvoimaisuutta lisäsi 1864-1949 toiminut laivaliikenne, joka toi ihmisiä tutustumaan kylän kolmeen luonnonnähtävyyteen. Vuolas Korkeakoski Tuovilanlahden pohjoispuolella oli jo 1800-luvulla tunnettu maisemanähtävyys ja matkailukohde. Muita vanhoja nähtävyyksiä olivat Pirunpesä ja Mustalähde. Tuovilanlahden maisemien kauneus välittyi laajalti jo 1900-luvun alkupuolella mm. I.K. Inhan ja Z. Topeliuksen ansioista."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k476 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:satama , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3921" ;
        skos:prefLabel    "Tuovilanlahden kylä"@fi .

[ dcterms:description  "Helsingin Työväenyhdistyksen toinen \"koti\" ja ravintola 1888-1898." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3592> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7690>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8447>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:15:34+0300" .

rky:p624  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Euran kirkonkylän historialliset julkiset rakennukset,  kirkko, pappila, koulu ja seurantalo Euran Pirtti muodostavat historiallisen saarekkeen kirkonkylän halki kulkevan raitin varrelle. Pirtti on ulkoasultaan ja interiööreiltään kokonaistaideteos ja maamme edustavimpia seurantaloja. Pappilanmäellä historialliset rakenteet yhdistyvät ajallisesti syväksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi.\n\nRaitin varrella, laajan viljelystasangon laidalla kohoavalla jyrkällä kummulla sijaitsee Euran pappila. 1840-luvulla rakennettu päärakennus sijaitsee puistoksi istutetun kummun korkeimmalla kohdalla ja talousrakennukset mäen alarinteessä. Päärakennuksen ulkoarkkitehtuuri noudattaa empirekauden rakentamistapaa ja tyylipiirteet korostuvat erityisesti kuistin yksityiskohdissa. Pappilan alueella on nuoremmalta rautakaudelta periytyvä kalmisto. \n\nVanhan hautausmaan keskellä sijaitsevan tornillisen, punatiilestä ja graniitista muuratun pitkäkirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkkoa on korjattu 1920-luvulla arkkitehti Erkki Huttusen johdolla. Taidemaalari Aleksandra Soltinin maalaama Jeesuksen ylösnousemusta kuvaava alttaritaulu on vuodelta 1899. Hautausmaan laidalla on tiilinen makasiinirakennus.\n\nEuralaisen taiteilija Jalmari Karhulan suunnittelema nuorisoseuran talo, Euran Pirtti, sijaitsee vastapäätä kirkkoa, raitin toisella puolella. Jugendtyylisessä, osittain kaksikerroksisessa rakennuksessa on Karhulalle tyypillinen massiivinen katto-osa ja pieniruutuiset ikkunat kuten hänen lähistöllä sijaitsevassa omassa talossaan, Karhulassa. Rakennuksen kaikki yksityiskohdat ja alkuperäinen kalustus ovat Jalmari Karhulan suunnittelemat.\n\nHautausmaan itäpuolella virtaa Eurajoki, jonka ylittää kaksiaukkoinen Luukkalan kylän tielle 1800-luvulla rakennettu kivisilta. Kirkonkylän vanha koulu on vuodelta 1880."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.137995033,22.124802133 61.136169313,22.127040479 61.135343629,22.127793470 61.134739815,22.124996598 61.137201739,22.121552013 61.137995033,22.124802133" ;
        poi:history       "Eura mainitaan emäseurakuntana 1425. Nykyinen, lähinnä uusgotiikkaa edustava kirkko valmistui 1898. Samalla paikalla sijaitsivat aiemmat 1640 ja 1728 valmistuneet kirkot.\r\n\r\nVanha nelihuoneinen pappila oli 1840-luvulla papiston asumisstandardin mukaan pieni. Vanhan pappilan laajentamisesta päätykamareilla luovuttiin ja seurakunnan rakennustoimikunta ehdotti kokonaan uuden pappilan rakentamista. Suunnitelmat laati Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich ja rakentamisesta vastasi mouhijärveläinen M. Roos. Pappila valmistui 1843.\r\n\r\nEuran Pirtti valmistui 1908. Rakennus aiottiin 1970-luvulla siirtää Seurasaareen, mutta euralaisten yhdistysten perustama Kotiseutuyhdistys Euran Pirtti korjasi rakennuksen alkuperäisellä paikallaan euralaisten juhlapaikaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:seurantalo , poio:koulu , poio:muinaisjaannos , poio:silta , poio:hautausmaa , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=269" ;
        skos:prefLabel    "Euran kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7993>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Maailman rauha-monumentti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1780567661728" ;
        wgs84:long        "24.9537060841149" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7993" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6060>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0D8DE192-0352-4A89-A4E3-47488BD430A3> .

rky:p884  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanhoihin Hämeen asutusseutuihin nähden syrjäinen Puutikkala-Karvialan kaksoiskylä on ollut keskiajan lopulla Kukkiajärven suurimpia kyliä. Kylä sijaitsee Kokemäenjoen vesistöön kuuluvien järvien välisellä kannaksella ja kylänraitti on osa vanhaa maantietä. Puutikkalan kylässä on säilynyt isojakoa edeltävään kylärakenteeseen perustuva, tiivis pohjoishämäläinen ryhmäkylä, joka on myöhemmin levinnyt nauhakyläksi maantien suuntaisesti sekä näitä kylärakenteen kehitysvaiheita kuvastava rakennuskanta.\n\nKylä edustaa Hämeessä yleistä talonpoikaiseen maanomistukseen perustuvaa ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeästi erillään omalla mäkialueella kylän keskustassa tai raitin varrella viljelyyn huonosti kelpaavalla maa-alueella kylätonttien jatkona. \n\nPuutikkalan kylä sijaitsee laajan Kukkia-järven ja pienemmän Vihajärven välisellä kannaksella olevalla matalalla harjanteella. Järvet ovat osa laajempaa Kokemäenjoen vesistöä.  Tiivis kyläasutus muodostuu Puutikkalan lisäksi Karvialan kylästä, jotka ovat kasvaneet yhteen jo hyvin varhain. Kylän maisema muodostuu rakennusten lisäksi vesistöihin rajoittuvista pelloista ja kyläjärvestä sekä kivisestä ja metsäisistä harjanteesta. Kylää halkoo maaston muotoja seuraava loivasti kaartuva maantie, jonka varsilla on säilynyt vanhan raittiasutuksen leima. Tien varrella ovat kanta- ja vanhojen osatalojen mm. Yli- ja Väli-Anttilan, Hukin, Ali- ja Yli-Mattilan tilojen lisäksi seurantalo, koulu ja kauppana toimiva Rekolan tilakeskus. Kylässä on myös runsaasti vanhoja mäkitupa- ja itsellisasumuksia, jotka raitinvarren lisäksi keskittyvät kylän keskustassa olevalle pienelle mäelle. Kylän rakennuskanta on peräisin 1875 syttyneen tulipalon jälkeiseltä ajalta. Rakennuskanta on osin uudistunutta ja levinnyt pääosin maantien varrelle. Kylään rajoittuvalla metsäharjanteella on mahdollisesti laiduntamiseen liittyviä vanhoja kiviaitoja. Kylän pohjoispuolelle siirtyivät isonjaon ja tulipalon jälkeen Saksalan, Koiviston ja Rantin talonpoikaistilat, joiden pihapiirissä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.281420262,24.705229689 61.280296724,24.698811933 61.284184675,24.692854221 61.285677243,24.690559150 61.288939691,24.690176741 61.289524984,24.688467654 61.289947385,24.687233857 61.289903747,24.682361109 61.290623798,24.681690367 61.292431067,24.677755468 61.293011577,24.678282788 61.294516569,24.680737722 61.295453365,24.682046668 61.296889232,24.683128718 61.298140594,24.685460302 61.297931068,24.690608546 61.297019493,24.690770593 61.295848099,24.693137745 61.294499799,24.695850560 61.285514119,24.706048365 61.281420262,24.705229689" ;
        poi:history       "Puutikkalan asutus periytynee 1400-luvun alkupuolelta. 1500-luvulla Tuuloksen pitäjään kuuluneessa Puutikkalassa ja Karvialassa oli jo seitsemän taloa, joka teki siitä huomattavan kylän Kukkiajärven ympäristössä. Puutikkalan kyläkeskus paloi 1875, mutta rakennettiin tulipalon jälkeen keskustan osalta lähes yhtä tiiviinä. Kylän pohjoispuolelle siirtyivät tulipalon jälkeen Kyläkeskustan taloista Saksala, Koivisto ja Rantti. Nykyinen nauhamainen raittiasutus syntyi 1900-luvun vaihteessa. Kylän rakennuskanta on osin uudistunut. Syrjäisestä sijainnista huolimatta Puutikkalasta oli hyvät yhteydet eri suuntiin. Kylän sijainti vesistöjen välisellä kannaksella tarjosi vesireittejä pohjoisen erämaihin ja etelän vanhoihin emäpitäjiin. Tuuloksessa Ylisestä Viipurintiestä erkaneva maantie pohjoiseen kulki Puutikkalan kautta jo 1600-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k635 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4080" ;
        skos:prefLabel    "Puutikkalan kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6155>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kannelmäen lepät" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löytyykö Kannelmäestä leppää (harmaa- sekä tervaleppää)? Jos, niin mistä? Helsingin kaupungin rakennusviraston luonnonhoitoyksikön mukaan Kannelmäestä löytyy niin harmaa- kuin tervaleppääkin. Tervalepän kasvupaikka on märillä alueilla, rantavyöhykkeillä ja ojien varsilla. Siellä se saattaa kasvaa metsikkönäkin toisin kuin harmaaleppä jonka kasvupaikkoina on kuivemmat paikat, esimerkiksi pellon reunat. Tervaleppä on huomattavasti tummarunkoisempi kuin vaalea harmaaleppä, nimikin jo antaa viitteitä rungon väriin. Kannelmäen alueella kätevimmin bongaa tervalepän tekemällä retken Mätäojan varteen. " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kannelmaen-lepat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8444>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Otavan talo sata vuotta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8444" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5940>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Stadin vanhin rakennus" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Mikä on Helsingin vanhin rakennus? Helsingin kantakaupungin vanhin kivitalo on Sederholmin talo osoitteessa Aleksanterinkatu 16–18. Sederholmin talo oli aikoinaan Helsingin edustavin yksityistalo. Sen suunnittelija oli luultavasti saksalaissyntyinen muurarimestari Samuel Berner. Kaksikerroksinen mansardikattoinen kivitalo valmistui 1757. Nykyisin Sederholmin talo on Helsingin kaupunginmuseon hallinnassa.\n\nKantakaupungin vanhin paikallaan säilynyt puutalo on Ruiskumestarin talo osoitteessa Kristianinkatu 12. Talo rakennettiin 1817–1818 merimiehenleski Christina Wörtinille. Ruiskumestari, myöhempi kaupunginvouti Alexander Wickholm osti talon 1859. Tämän jälkeen rakennus oli ruiskumestarin suvulla, kunnes Helsingin kaupunki osti sen 1974. Rakennuksessa on nykyisin museo, joka on esittelee 1860-luvun pienporvariskotia.\n" ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6354> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6353> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Sederholmin+talo" , "http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Ruiskumestarin+talo" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/stadin-vanhin-rakennus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9158>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:38:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6654>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1902376~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Lauri Leppänen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7343> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6749>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Oodi Konalalle" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6748> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6746> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6746> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/oodi-konalalle" .

rky:p1083  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kiuruveden asemarakennus on komea mansardikattoinen, osin kaksikerroksinen, 1920-luvun rautatierakennus. \n \nAsema-alueella on kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen ja vesitorni.  Asemarakennuksen lähellä on kaivo koristeellisine kansirakennelmineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.639747882,26.614760743 63.641456057,26.609898435 63.641589976,26.609517224 63.642881581,26.605848701 63.643296949,26.606700624 63.641961646,26.610742641 63.640201921,26.615600859 63.639747882,26.614760743" ;
        poi:history       "Ensimmäisen kerran ratahankkeet sivusivat Kiuruvettä 1880-luvulla poikittaisratoja suunniteltaessa.  Seuraavan kerran Kiuruvesi tuli ajankohtaiseksi suunniteltaessa Savon radan jatkamista Kuopiosta pohjoiseen 1890-luvulla.  Kuntakokous päätti 1899 anoa poikkiradan rakentamista Iisalmesta Ylivieskaan, mutta yhdysrata ratkaistiin vasta 1909 valtiopäivillä.  Töiden alkaminen sai odottaa vuoteen 1917, jolloin vapautui rautatietyövoimaa muilta ratatyömailta.  Rata valmistui 1925, mutta Kiuruvesi-Iisalmi osuutta liikennöitiin jo vuonna 1923.  Kiuruvedeltä vietiin etupäässä puutavaraa ja karjataloustuotteita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k263 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4213" ;
        skos:prefLabel    "Kiuruveden rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i354>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki (Tiedätkö, miss' on Suomen suloisin paikka-)" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9011> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9012> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-14" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hän osti Freesenkatu 4:stä itselleen 47 m² suuruisen kaksion marraskuun alussa 1924.' (s. 57 - 58)\n\n'Kuuluisin ja eniten jälkimainetta saanut salonki sijaitsi hänen Freesenkadun kodissaan. Sen huomiota herättävin osa oli turkkilainen huone. Värikästä sisustusta pehmensi sopiva valaistus. Materiaalit olivat upeita. Siellä oli itämaisia mattoja aina seinille asti, messinkisiä tupakkapöytiä ja suuri määrä tyynyjä, joilla istutiin.' (s. 87)\n\n" ;
  dcterms:description            "Minna Craucherin sadunomainen salonki sijaitsi tässä osoitteessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9449> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9450>
] .

rky:p1417  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.878116415,27.432848747 63.878195870,27.432020387 63.878830768,27.432117415 63.878808045,27.433295840 63.878115371,27.433197887 63.878116415,27.432848747" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k762 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Männikön silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2407>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tarvonsillan tapaus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9336> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2406> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/tarvonsillan-tapaus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7105>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1170753~S9*fin> .

rky:p1677  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.485875353,25.734471764 66.485972620,25.732989275 66.487665157,25.731480682 66.488256795,25.731669410 66.488136338,25.732989073 66.486293111,25.734779032 66.485875353,25.734471764" ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Kotisaari)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Päivä kun Helsingin on helteisin -" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i476> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9155>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Marjamäki, Viljami"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9155" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2667>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Neekerivuoro" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Romaani kuvaa helsinkiläisten taksikuskien työtä." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2666> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1000059&BibliographyId=30022&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/neekerivuoro" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7365>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4861>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1471883~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9654>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:05:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9749>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsinki hiihtää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa     "Filmiyhtiö Aho & Soldanin iloinen hiihtohetki on ilmeisesti kuvattu Helsingin Alppilassa. Tarkka kuvausvuosi ei ole tiedossa, mutta ilmeisesti filmi on kuvattu 1930-luvun alkuvuosina." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/8466.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=8466\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=8466\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9749" .

rky:p20  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lyytikkälä on tyypillinen Kaakkois-Suomen talonpoikainen suurtila, jossa isännyys on siirtynyt sukupolvelta toiselle samassa suvussa.  Se on edesauttanut tilan rakennusten ja jopa asuinrakennuksen sisätilojen ja sisustuksen säilymistä ilman suuria muutoksia. Lyytikkälä on harvinainen ja arvokas esimerkki kansanomaisesta elämäntavasta ja työympäristöstä. \n\nLyytikkälän asuin- ja piharakennukset muodostavat laajalla peltoaukealla tiiviin kokonaisuuden. Talo on saavuttanut suorakulmaisen pihan ympärille ryhmittyneen umpipihan luonteensa 1900-luvun alkuun mennessä.\n\nAsuinrakennuksen luonteenomaisena piirteenä on ikkunoiden yläpuolelle jäävä huomattavan korkea \"otsa\".  Kuusiruutuisten ikkunoiden ylimmissä ruuduissa on käytetty värillistä lasia, jonka arvellaan olevan peräisin samasta lähetyksestä kuin Suomenniemen kirkossa olevat värilliset lasi-ikkunat. Tiedetään nimittäin, että Lyytikkälän 1867 valmistunutta asuinrakennusta on ollut rakentamassa sama mestari kuin 1866 valmistunutta kirkkoakin.\n\nPihapiirissä on päärakennuksen lisäksi kolme aittaa, jotka ovat tilan vanhimmat sekä talli (1827), uudempi talli (1843) ja ns. korkia aitta. Asuinrakennuksen ikäisiä ovat mahtava kivinavetta edessä olevine patsaskujineen, erityisen huolellisesti rakennettu isännän viina-aittana palvellut nk. ryytimaan aitta sekä Lehmäkahdesta siirretyt kaksi myötäjäisaittaa, joista toinen on yläkujan varrella oleva riista-aitan parina ja toinen nk. kartanonmaan aittana vastapäätä asuinrakennusta.\n\nAsuinrakennuksen takana on ollut omenapuita  ja marjapensaita kasvanut eturyytimaa. Navetan takana rinteellä on ollut takaryytimaa ja päädyssä aidattu keittiökasvitarha."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.322400963,27.409698166 61.317300197,27.405194776 61.319155361,27.386695844 61.320211101,27.386794773 61.323593337,27.384294659 61.325053850,27.393391373 61.325115890,27.393912968 61.327236260,27.406098589 61.325758618,27.408621565 61.322400963,27.409698166" ;
        poi:history       "Lyytikkälä oli 1900-luvun alkupuolella Suomenniemen pitäjän suurtiloja, pinta-alaltaan lähes 400 ha.  Taloudenhoito oli sen mukaista, parhaimmillaan - 1920-luvulla - tilalla oli töissä 12 henkeä.\r\n\r\nLyytikkälän omisti lähes 200 vuotta sama suku; tilan isäntänä 1800-luvun alkupuolella ollut Elias Lyytikäinen kuoli 1850. Hänen poikansa Filip eli Vilppu Lyytikäinen (1835-1909) lunasti isännäksi tultuaan tilan perintötilaksi 1859.  Lyytikkälä oli sitä ennen ns. augmenttitila, joka veronmaksussaan osallistui rusthollin ratsupalvelusta aiheutuviin kustannuksiin.\r\n\r\nLyytikäisen suku myi tilan pihapiirin rakennuksineen ja irtaimistoineen Museovirastolle 1984.  Lyytikkälä oli tullut kansatieteilijöille tutuksi jo 1960-luvun alussa, jolloin siellä kuvattiin kolme maatilatalouden vuotuiskiertoon kuuluneita perinteisiä työtapoja tallentanutta lyhytfilmiä: 1) Suomenniemen kesää. Talon kesätöitä (1962), 2) Suomenniemen syksy. Talon syystöitä (1962) sekä 3) Suomenniemen talvea. Talvitoimia maalaistalossa (1963).\r\n\r\nLyytikkälän talonpoikastilan restauroinnissa 1985-89 käytettiin perinteisiä työtapoja ja -tekniikoita sekä rakennusaineita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k775 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=958" ;
        skos:prefLabel    "Lyytikkälän talonpoikaistila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Kalastajatorppa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fiskis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat            "60.1914250397402" ;
        wgs84:long           "24.8728080665856" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7102" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7959>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:44+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "...vanha Marski Käthellä peitsaa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1089>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Våren i Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/varen-i-helsingfors" .

<http://linkedgeodata.org/vocabulary#laundry>
        dc:created      "2012-05-28T13:00:25.502+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:00:25.571+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "pesula"@fi , "laundry"@en .

koko:p1632  dc:created  "2012-05-29T11:53:11.384+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T11:53:11.592+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "table tennis"@en , "bordtennis"@sv , "pöytätennis"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Monet toiminnat pohjakerroksessa ja suuri asuntokokojen vaihtelu oli ajalle luonteenomaista. Asukasjoukko oli kirjava; asukkaita oli alkuvuosina kaksi kertaa niin paljon (noin 300) kuin nykyään (noin150). Lapsiluku oli ennen suurempi, kotiapulaiset kuuluivat kuvaan ja yksiöihin ahtautui useampi henkilö; niitä lunastivat useat talon rakennuksella työskennelleet muurarit - huhu kertoo, että tämä merkitsi heille pääsyä talon rakennustöihin, mutta toimi myös palkan vakuutena aikana, jolloin rakennusyritykset menivät helposti nurin." ;
  dcterms:description            "Punatiilinen Joukola Kapteeninkadun ja Vuorimiehenkadun kulmassa on Vähäkallion suunnittelema (1929)." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8841>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Minun on mentävä Karhupuiston pysäkille, odotettava raitiovaunua ja noustava siihen ja leimautettava lippu rahastajalla. Ja sitten katsottava että osaan jäädä Kasvitieteellisen puutarhan jälkeen Kaisaniemen kansakoulun pysäkillä pois.' (s.244)" ;
  dcterms:description            "Äiti keksii siirtää nuorimmaisensa Kaisaniemen kansakouluun, jotta tämä näkisi siellä opettajana työskentelevää isäänsä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9770> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7362>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Paasikiven muistomerkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "J.K. Paasikiven muistomerkki" , "Itä ja länsi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1708441289301" ;
        wgs84:long           "24.9358478815569" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7362" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7601>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8076>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:52:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5572>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CEA1B2D3-7DB6-4F60-A8FF-F7C40E460D12> .

rky:p253  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nurmes on asemakaavahistorian ja kaupunkirakentamisen tärkeä ja hyvin ilmeensä säilyttänyt esimerkki.\n\nPuu-Nurmes, joka sijaitsee Pielisen ja Lautiaisjärven välisellä kapealla harjulla, on laaja osa Nurmeksen kaupungin keskustaa. Korttelisto on rakennettu ensimmäisen, 1879 laaditun asemakaavan mukaan. Katuverkolle on ominaista väljyys, koivurivien reunustamat kadut sekä korttelien väliset palokujat.\n\nNurmeksen kirkko sijaitsee puutalokortteleiden keskellä, harjun korkeimmalla kohdalla. Harjun pohjoispäässä on vanha hautausmaa kellotapuleineen.\n\nPielis- ja Nurmesjärvien välisellä kannaksella, aivan Pielisjärven rannalla sijaitsee Nurmeksen rautatieasema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.539067511,29.156266776 63.537309438,29.153970165 63.541152438,29.130248581 63.549401340,29.120701033 63.550053306,29.122638042 63.553718122,29.117664502 63.553972390,29.118798359 63.551373331,29.125020975 63.549160201,29.138485196 63.541721627,29.151956054 63.539067511,29.156266776" ;
        poi:history       "Nurmes perustettiin kauppalaksi 1876 edistämään Pielisjärven seudun taloudellista kehitystä. Kauppala rakennettiin parin kilometrin päähän 1800-luvun mittaan keskukseksi muotoutuneesta kirkonkylästä, lähes asumattomalle harjulle Pielisen ja Nurmesjärven väliin. \r\n\r\nArkkitehti Julius Basilierin laatima asemakaava vahvistettiin 1879. Kaava tukeutui julkisten rakennusten puistomaiseen akseliin sekä sen leikkaavaan pääkatuun. Asemakaavassa noudatettiin 1856 annettua mallirakennusjärjestystä, jossa painotettiin paloturvallisuutta. Katuverkko jakautui kaksinkertaisten koivurivien reunustamiin esplanadeihin, tavallisiin katuihin ja palosoliin. Kortteleiden keskelle sijoitettiin palotoreja.\r\n\r\nRakentaminen alkoi 1880-luvulla kauppatorin ympäristöstä. Nurmeksen kirkonkylän, nykyisen Porokylän, tuhouduttua tulipalossa 1891 sen asukkaat muuttivat kauppalaan ja alueella virisi voimakasta rakennustoiminta. Myöhemmin harjun tonttimaan loputtua rakentamisen painopiste siirtyi jälleen Porokylän alueelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k541 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:liikennepaikka , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1257" ;
        skos:prefLabel    "Nurmeksen vanhan kauppalan alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9651>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Vaitelias poika" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9237> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9650> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9649> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9648> ;
        th:lisatietoa     "Visa Degerlund on menettänyt vanhempansa traagisissa olosuhteissa ja lakannut puhumasta. Asiat alkavat saada erikoisia käänteitä, kun hän muuttaa setänsä ja tämän vaimon luokse Puu-Pasilaan. Samoihin aikoihin Helsinkiä puhuttaa raaka ryöstömurha. Saalis on maamme rikoshistorian suurimpia. Visa ja häntä lähellä olevat ihmiset tulevat sotkeutuneeksi monisyiseen ja vaarantäyteiseen ajojahtiin, johon kytkeytyy ravisuttavia ihmiskohtaloita. \n\nVaitelias poika on inhimillisten teemojen ympärille kietoutuva omaperäinen rikosromaani. Kirjan väkevä miljöökuvaus, monipolvinen juoni ja syvällinen henkilögalleria tarjoavat vaikuttavan aikamatkan 1950-luvun Helsinkiin ja sodasta toipuvaan Suomeen.\n\n(www.karisto.fi)\n\n”Vaitelias poika” on kauhuviritteinen jännitysromaani ja siinä on aineksia myös maagisesta realismista. Tapahtumat sijoittuvat kevääseen 1958. Pauli Degerlund hakee veljenpoikansa Visan koulukodista Pasilaan. Samana päivänä Helsingin keskustassa tapahtuu ryöstömurha.\nVisa on menettänyt vanhempansa tulipalossa ja lakannut sen myötä puhumasta. Pojassa on myös jotain outoa. Arjen tapahtumat alkavat saada erikoisia käänteitä, ja Visaa lähellä olevat ihmiset huomaavat pian joutuneensa vaaran vyöhykkeelle…\n\n(www.timosaarto.com/wordpress/)" , "Vaitelias poika voitti Kariston 110-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn kirjoituskilpailun\n\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9651" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5906>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2BDFAF5B-1AFD-4F3B-BB12-8588B6C94DFB> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p166>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:42" ;
        dc:modified      "05.10.2009 10:40" ;
        skos:altLabel    "seura"@fi , "yhdistys"@fi ;
        skos:prefLabel   "järjestö"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7861>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:59:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7956>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lenin ja Suomi osa II" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7953> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6535> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7954> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7955> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7956" .

[ dcterms:description  "Robert ja Virpi lenkkeilevät Mustavuoren maisemissa. (s. 115-116)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9425>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6023>
        dcterms:modified  "2010-10-26T08:59:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E6653442-A8C5-4227-9A46-2D2391C4681D> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Liikenteen äänet kuuluivat kadulta kuten aina. Aada asui kerrostalossa keskellä kaupunkia. Kodin ohi kulki leveä ja vilkas katu. Aada astui ikkunan eteen. Hän näki bussien seisovan peräkkäin liikennevaloissa.Sisemmällä kaistalla oli pitkä henkilöautojen jono, keskellä katua täysinäinen raitiovaunu porhalsi kiskoilla eteenpäin.\" (s.5)" ;
  dcterms:description            "Aada asuu Mannerheimintien varrella äitinsä kanssa. Samassa rapussa asuvat myös Aadan ukki ja mummi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8905> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

rky:p847  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kantolan taloryhmä on edustava esimerkki eteläpohjalaisesta tiiviistä kylärakentamisesta.\n\nKantolan kylä sijaitsee Lapuanjokeen laskevan Kauhavanjoen latvaosilla, Pelkkikankaantien varrella. Kylän taloryhmässä on kuusi talonpoikaistalon pihapiiriä. Osa puolitoistakerroksisista pohjalaistaloista on rakennettu tien suuntaisesti niin, että ne muodostavat yhtenäisen seinämän kylätielle. Kookkaiden talousrakennusten sulkemista pihapiireistä on yhteys ympäröiville pelloille. Tilojen rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta.\n\nKauhavalta tultaessa kapean kyläraitin varrella on ensimmäisenä Latvatalo ja sitä vastapäätä Yllituvasta ja Erkintuvasta muodostettu Yrjölän pihapiiri, jonka kuisteilla varustettu päärakennus on kaksifooninkinen. Tietä reunustavat vielä Uusituvan ja Pelttarin talot sekä vastapäätä Pelttaria kylän osuuskauppa. Kantolan kylätalo, entinen 1840-luvulla rakennettu asuinrakennus, sijaitsee Kauhavajoen varrella Kantolan kylän eteläosassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.094422478,23.311393657 63.094729254,23.313099260 63.093272038,23.316295298 63.091922753,23.312989630 63.091155970,23.310812296 63.089825348,23.307287287 63.091063198,23.304052342 63.093137982,23.305100343 63.094072584,23.304946235 63.094221541,23.306918905 63.094146860,23.307930806 63.093831057,23.308465249 63.094422478,23.311393657" ;
        poi:history       "Lapuanjokeen laskevan Kauhajoen varrelle perustettu Kantolan kylä asutettiin uuden ajan alkupuolella. \r\n\r\nLatvatalon ja Uusitalon päärakennukset sekä Yrjölän kaksifooninkinen pohjalaistalo rakennettiin 1800-luvulla. Pelttarin vanha osa, Vilhentupa valmistui niinikään 1800-luvun puolivälissä. Osuuskaupan rakennus, puuelementeistä tehty ns. levytalo, valmistui 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k233 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4000" ;
        skos:prefLabel    "Kantolan kylän raittiasutus"@fi .

koko:p50013  dc:created  "2012-05-30T07:54:49.203+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:54:49.276+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "stöldgods"@sv , "varastettu tavara"@fi .

[ dcterms:description  "Emil toipuu Eiran sairaalassa ja ikävöi Sofia. Eiran sairaala oli tarinan tapahtuman aikaan vasta nelivuotias ja käynyt jo pieneksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7547> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576>
] .

[ dcterms:description  "\"Uskon ja aatteen talot\" - luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7845>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1207>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1548279~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4328>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:30:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8073>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Angerkoski, Siiri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8073" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8312>
        dcterms:modified  "2010-01-04T15:53:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8407>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Juhani Ahon tie 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        wgs84:lat         "60.1560797729856" ;
        wgs84:long        "24.9395861581026" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8407" .

[ dcterms:description  "Irmeli Valanki-Liukkonen: Elämää Wivi Lönnin piirustamassa talossa ja sen ympäristössä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6926> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6927>
] .

[ dcterms:description  "Luku \"Tyylitön kirkko\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6617>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8572>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:37:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8667>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Wecksellin hattutehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8666> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8665> ;
        wgs84:lat         "60.1601705544355" ;
        wgs84:long        "24.949708557767" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8667" .

rky:p1046  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.952038283,21.837584513 61.951996332,21.838980408 61.950156709,21.843586333 61.948960681,21.842191065 61.949577718,21.839167374 61.951604615,21.836810975 61.952038283,21.837584513" ;
        poi:municipality  kunnat:k747 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1993" ;
        skos:prefLabel    "Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Hirsimäki)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8906>
        dcterms:modified  "2010-04-01T14:00:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6877>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:30:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2036>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Isän iso tyttö ei itke" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7047> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2035> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/isan-iso-tytto-ei-itke" .

[ dcterms:description  "Hanna Lönnin työpaikka elokuun loppuun vuonna 1939 ja välirauhan aikana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9500> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6448>
] .

[ dcterms:description  "Marja-Liisa Lampinen: Osberg & Bade 1860-1882. Ensimmäinen helsinkiläinen suuryritys kaupunginmuseon kokoelmien valossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6955> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6958>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Saarinen, Eliel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7384> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7711> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4325" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9023>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:47:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i577>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Kaksio" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i576> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9260> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaksio" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9118>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Holmberg, Annina "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kupias, Maria" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=758&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9118" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6614>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ekberg"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kahvila Ekberg" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1649294027139" ;
        wgs84:long           "24.9375380891232" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ekberg" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7089>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Hakaniemen halli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1799779484871" ;
        wgs84:long        "24.9514737759737" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7089" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7328>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9283>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1697998~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8903>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Laiska Karhu, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mechelininkatu 25" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895> ;
        wgs84:lat            "60.1744978144337" ;
        wgs84:long           "24.9194558270629" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/laiska-karhu-ravintola" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9378>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Cutugno, Salvatore"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9378" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9617>
        dcterms:modified  "2011-05-20T12:49:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6874>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Suomalainen, Tuomo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6874" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7588>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_126>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1542308~S9*fin> .

rky:p1542  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lokalahden 1700-luvun puukirkko kuuluu lounaissuomalaisiin pitkäkirkkoihin, joita on rakennettu 1600-luvulta vielä 1800-luvulle. Nykyisen asunsa se on saanut lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnittelemana 1800-luvun puolivälissä.\n\nLokalahden kirkko on muodoltaan torniton pitkäkirkko, johon liittyy kolmisivuinen kuoriosa. Se on järjestyksessään seurakunnan kolmas kirkko ja se on valmistunut rakennusmestari Johan Höckertin johdolla. Satulakatto on korkea ja jyrkkälappeinen. Sakaristo ja asehuone ulkonevat runkohuoneesta tätä matalampina ja kapeampina. Kirkkosalin tynnyriholvin yllä on säilynyt vanhempi lautaholvaus. Kirkkosalin kiinteä sisustus on lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnittelemasta korjauksesta. \n\nErillinen, vanhakantainen kellotapuli lienee rakennettu 1600-luvulla. Se on kauttaaltaan paanutettu. Nykyiseen asuunsa se on uusittu 1700-luvun alkupuolella. Kirkkomaata ympäröivä kivimuuri periytyy vuoden 1833 kirkkomaan laajennuksesta. Hautausmaalla on Jussi Vikaisen Sankaripatsas sekä 1917-1918 kaatuneiden muistopatsas. Suomen sodan aikana 17.-18.9.1809 käydyssä Lokalahden taistelussa kaatuneiden sotilaiden hauta-alue on kirkkoa vastapäätä tien toisella puolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.681757029,21.463685824 60.681946607,21.463737287 60.682143247,21.465902639 60.682051439,21.466482000 60.681964530,21.466875435 60.681698153,21.466959753 60.681487386,21.466266520 60.681212145,21.465533106 60.680584638,21.465538908 60.680961658,21.464706760 60.681501199,21.463269126 60.681757029,21.463685824" ;
        poi:history       "Lokalahti mainittiin Vehmaan kappelina jo 1490, ja vuosisadan lopulla seurakuntaan rakennettiin ensimmäinen kirkko. Omana seurakuntanaan Lokalahti toimi 1639-1690 ja uudelleen vuodesta 1930 lähtien.\r\n\r\nTapuli rakennettiin nykyistä kirkkoa edeltäneen, 1639 valmistuneen kirkon yhteyteen. Tapulia uusittiin 1655 ja nykyasunsa se sai 1728. Lokalahden nykyinen kirkko rakennettiin 1763 rakennusmestari Johan Höckertin suunnitelmin. Kirkon ulko- ja sisäasun yksityiskohtiin tehtiin muutoksia 1859-1862 korjauksessa, jonka suunnitteli lääninarkkitehti G.Th. Chiewitz."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4698" ;
        skos:prefLabel    "Lokalahden kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5036>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Korkeasaari ja Seurasaari" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5035> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/korkeasaari-ja-seurasaari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9020>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Johansson, Pepe"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9020" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaivohuoneelle haluavat kaikki. Historia tuntee toinen toistaan kekseliäämpiä sisäänpyrkimisyrityksiä, joista perinteinen 'etsä tiedä kuka mä oon' on kevyimmästä päästä. Eräs nykyään jo laajalti tunnettu suomalainen malli ja hänen lakimiesystävänsä kyllästyivät jonottamiseen ja päättivät käyttää kiertotietä. Kaivon iso ja kesäiltoina täpötäysi terassi on kehystetty Kaivopuiston puolelta korkealla aidalla, jonka yli parivaljakko keksi kiivetä. Terassin puolelle, keskelle samppanjaa kumoavaa seuruetta mätkähti polvilleen ensin malli, joka onnistui - tosin myötähäpeilevien katseiden saattamana - pääsemään mukaan juhlintaan. Muutamaa metriä sivummalta korkeushyppynsä suoritti lakimies, joka ehkäpä hienoisesta humalatilastaan johtuen putosi aidan sisäpuolelle vatsalleen - suoraan terassia valvovan portsarin jalkoihin. Turha varmaan mainita, että portit aukesivat lainoppineelle ulospäin." ;
  dcterms:description            "Jupe Tuomola: Kaivohuone" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7230>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_386>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Senaatintori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1694052271503" ;
        wgs84:long        "24.9523104523413" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7325" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6983> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8039>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:10:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9280>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Stadis" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9279> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9278> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9280" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5535>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A5E6CE15-EF19-4959-AE22-EDC00D9A095C> .

rky:p216  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Prästkullan kartano edustaa maisemallisesti ja historiallisesti Uudenmaan rannikon vanhinta aatelin maaomaisuutta. Monipuolinen kartanokokonaisuus, rakennukset, arkkitehtuuri, istutukset ja sommittelu, on keskeisiltä osiltaan kustavilaisen kauden hyvin säilynyt edustaja. Kartanoympäristön olennaisia osia ovat lisäksi viinanpolttimo ja koulurakennus 1800-luvulta. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertovat matalan lahden ympäristössä olevat lukuisat esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. \n\nKartano sijaitsee  pienen, mereen yhteydessä olevan Heimlaxvikenin itärannalla peltoviljelysten keskellä. Pihapiiriin johtaa peltojen halki puukujanne, jonka eteläpäähän kartanon alkuperältään kustavilainen ja myöhemmin empirehenkisellä poikkipäädyllä korotettu päärakennus on sijoitettu. Puistoakselin itäpuolella ovat talouspihan keltaiseksi rapatut 1700-luvun lopun karjasuojat ja 1819 valmistunut empiretyylinen viljamakasiini, jotka on sijoitettu 1700-luvun lopulla tehdyn kokonaissuunnitelman mukaisesti.\n\nPuukujanteen pohjoispäässä on rakennusryhmä, jossa on työväenasuntoja, 1800-luvun alkupuolella rakennettu viinanpolttimo ja Prästkullan 1890-luvun alkupuolella valmistunut koulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.003933127,23.220088610 59.998131062,23.224405395 59.997818864,23.225480208 59.997060600,23.226143118 59.996019283,23.221167552 59.997037612,23.219328382 59.998799327,23.217600653 60.003173575,23.215668462 60.003510708,23.217862291 60.003933127,23.220088610" ;
        poi:history       "Prästkulla on keskiaikainen rälssisäteri ja asuinkartano, jonka omistajat tunnetaan 1200-luvun lopulta lähtien. Kartano tunnettiin 1300-luvulla läheisen lahden mukaan Heinälahtena (Heimlax).  Prästkulla on kulkenut perintötilana Illen, Gjösin ja 1700-luvulta lähtien Tauben sukujen omistuksessa.\r\n\r\nPäärakennuksen runko ja talouspihan talli ja navetta rakennettiin 1700-luvun loppupuolella, jolloin kartanon omisti majuri Johan Reinhold Taube. Hän suunnitteli Karl Wijnbladin mallikirjaan pohjautuvan symmetriseksi tarkoitettu pihasommitelman, johon kuului asuinrakennusten lisäksi talousrakennukset. Päärakennuksen vastapainoksi tarkoitettu rakennus jäi kuitenkin rakentamatta Tauben kuoleman vuoksi. Rakennuksiin liittyi laaja puisto ja hedelmätarha. Päärakennusta jatkettiin ja siihen lisättiin 1868 ristipääty sekä vilpola, jotka saivat nykyasunsa 1925."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:tuotantorakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1210" ;
        skos:prefLabel    "Prästkullan kartano"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mitä sinä oikein tuijotat? Mikael vilkaisi nopeasti olkansa yli. Pelkkiä lounasvieraita muutamassa pöydässä. Ei mitään erityistä. Tavallinen iltapäivän alku Kosmoksessa. - Ihmettelen tätä epäsymmetriaa, Virpi sanoi. - Siis mitä? Mikael kääntyi uudelleen, mutta ei vieläkään huomannut mitään erityistä. - No katso tuota oviaukon ja ikkunan välistä seinänpätkää, Virpi sanoi. - Miksei peili voi olla symmetrisesti sohvan yläpuolella?" ;
  dcterms:description            "Mikael ja Virpi tekevät lounastreffit Kosmokseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7490>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:12+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kononen nousi ravintola Pikku Vallilan jyrkät puuportaat tasan kahdeksalta. Viehättävä ei kuulunut rikostarkastajan sanavarastoon. Ei hätää. Pieni kapakka oli jotain paljon parempaa. Ei puhettakaan hienostelusta. No. Pitsiä ikkunoissa, mutta ei liiaksi. Lattialla lojui pitkäkarvainen vaalea koira. Viisi neljän hengen pöytää.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2163> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8475>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9614>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mannonen, Seppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9614" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p129>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinparakki C102"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T12:01:10.38+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:56:08.485+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p1224 ;
        poi:description  "Parakki pystytettiin vuonna 1980 Suomenlinnan työsiirtola-alueen rakentamisen toisessa vaiheessa. Majoitustiloja lisättiin silloin kolmella parakilla, jotka sijoitettiin vanhemman siirtola-alueen ja sarvilinna Hessensteinin väliin, sarvilinnan bastionirintaman eteen. Tämä parakki on niistä lähinnä toimistorakennusta C 86. Piirustukset ovat maaliskuulta 1979 ja suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela kuten ensimmäisessä vaiheessakin. Toisen vaiheen parakkien ulkonäkö oli pitkälti samanlainen kuin ensimmäisessä vaiheessakin, ne olivat peltikattoisia ja pystylaudoitettuja. Rakennuksessa on neljä kahden miehen huonetta, kaksi keittiötä, wc ja suihkuhuone.\n\n1990-luvun vaihteessa rakennuksen pohjoispää kunnostettiin työnjohdon sosiaalitiloiksi ja eteläpääty oli tilapäismajoitustilana. Kirkkaan vaaleansiniseksi maalattu talo maalattiin uudelleen kesällä 1992 ja sisäänkänti varustettiin katoksella.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Parakki pystytettiin vuonna 1980 Suomenlinnan työsiirtola-alueen rakentamisen toisessa vaiheessa. Majoitustiloja lisättiin silloin kolmella parakilla, jotka sijoitettiin vanhemman siirtola-alueen ja sarvilinna Hessensteinin väliin, sarvilinnan bastionirintaman eteen. Tämä parakki on niistä lähinnä toimistorakennusta C 86. Piirustukset ovat maaliskuulta 1979 ja suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela kuten ensimmäisessä vaiheessakin. Toisen vaiheen parakkien ulkonäkö oli pitkälti samanlainen kuin ensimmäisessä vaiheessakin, ne olivat peltikattoisia ja pystylaudoitettuja. Rakennuksessa on neljä kahden miehen huonetta, kaksi keittiötä, wc ja suihkuhuone.\n\n1990-luvun vaihteessa rakennuksen pohjoispää kunnostettiin työnjohdon sosiaalitiloiksi ja eteläpääty oli tilapäismajoitustilana. Kirkkaan vaaleansiniseksi maalattu talo maalattiin uudelleen kesällä 1992 ja sisäänkänti varustettiin katoksella.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14460425411134" ;
        wgs84:long       "24.990700554847763" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7585>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Talin kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin golfklubi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i11> ;
        wgs84:lat            "60.2119903717601" ;
        wgs84:long           "24.8596843248525" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7585" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7824>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:17:59+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän näki Porkkana-jengin kaukaa... he maleksivat urheilukentän bussipysäkillä.\" (s. 66) " ;
  dcterms:description            "Porkkana-jengin eräs jäsen, nimeltään Porkkana oli yhdeksännellä luokalla kyseisessä koulussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8994> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9387>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8299>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1562817~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7919>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Rauhankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1718470256322" ;
        wgs84:long        "24.9556600566879" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7919" .

rky:p476  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pasalan kylänä tunnettu alue on edustava esimerkki hajakylätyyppisestä maanviljelyskylästä.\n \nPasala on Pasalanjärven ympärillä ja Kolimajärven kannaksella sijaitseva peltokylä, jossa on asuttu 1600-luvulta lähtien.  Pasala on osa laajempaa Koliman maakirjakylää, joka levittäytyy Kolimajärven eteläpäähän, Matoselän ympärille. \n \nMaastossa on huomattavia korkeuseroja ja tilakeskukset sijaitsevat hajallaan kumpuilevassa maastossa. Pellot viettävät rantoja kohden. Maisema on niin avara, että keskeisesti sijaitsevan Paanalan talon pihapiiristä ovat kaikki keskikylän talot näkyvissä. Vaurasta talonpoikaista rakentamistapaa edustavat rakennukset ovat 1800- ja 1900-luvulta. Perinteisistä pihapiireistä edustavimpia on Uusi-Valkama, ja näyttävin päärakennus on Kangas-Variksessa. Pihoissa on 1800-luvun yksittäisaittoja ja kokonaisia aittarivejä. \n\nEntinen koulu sijaitsee Kolimajärven rannalla ja on rakennettu 1890-luvulla. Seurojentalo on 1900-luvun alkukymmeniltä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.201250892,25.882296313 63.206343754,25.879972666 63.210389363,25.882265004 63.210411777,25.891372298 63.207263142,25.902027266 63.206743736,25.923406440 63.204846090,25.926217174 63.199134003,25.926387437 63.194083070,25.905211343 63.199745494,25.884623631 63.201250892,25.882296313" ;
        poi:history       "Pasalan kylän ensimmäinen talo perustettiin 1550-luvun tienoilla. Kylän taloluku kasvoi nopeasti: 1560-luvulla siellä oli kolme taloa ja 1707 kylässä mainitaan olleen Purala, Pietilä, Varis, Pasala, Kumpumäki, Kokkonen ja uutena talona Kuhala. Isojaon aikaan 1700-luvun lopulla taloja oli 17. Lisäksi oli kolme torppaa.\r\n\r\nKylän vanhin talo oli 1600-luvulla sijoittunut nykyisten Paanalan ja Kangas-Variksen talojen väliselle peltoaukealle. Nykyisin taloja on viitisentoista."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k931 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:seurantalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=392" ;
        skos:prefLabel    "Pasalan kylä"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p93>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Parakki C38"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:22:13.724+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:55:22.496+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33844 , koko:p31724 ;
        poi:description  "Tasakattoinen parakki sijaitsee viereisen rakennuksen C 37 vuoden 1944 pommituksissa tuhoutuneen osan paikalla. Se on koottu parakkielementeistä vuonna 1996 Suomenlinnan työsiirtolan toimistoparakiksi. Nykyisin parakkiin on sijoitettu varikon varasto- ja sosiaalitiloja. Vuonna 1998 parakin keltaiset julkisivut maalattiin punaisiksi. Varikon yleissuunnitelmassa parakki on esitetty purettavaksi ja korvattavaksi uudisrakennuksella.\n(Reetta Amper 2007)"@fi ;
        poi:history      "Tasakattoinen parakki sijaitsee viereisen rakennuksen C 37 vuoden 1944 pommituksissa tuhoutuneen osan paikalla. Se on koottu parakkielementeistä vuonna 1996 Suomenlinnan työsiirtolan toimistoparakiksi. Nykyisin parakkiin on sijoitettu varikon varasto- ja sosiaalitiloja. Vuonna 1998 parakin keltaiset julkisivut maalattiin punaisiksi. Varikon yleissuunnitelmassa parakki on esitetty purettavaksi ja korvattavaksi uudisrakennuksella.\n(Reetta Amper 2007)"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.14609701604504" ;
        wgs84:long       "24.985899400711105" .

<http://example/upload-base/#metadescription_622>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1692411~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Tuomiokirkon apostolihahmot" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4387> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8036>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Rikhardinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1662292682048" ;
        wgs84:long        "24.9468592141341" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8036" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1548>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Valaskalan unta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8439> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7194> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1547> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/valaskalan-unta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5532>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pietari Brahen suunnitelmat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Pitääkö paikkansa, että Pietari Brahe olisi aikanaan 1600-luvulla ehdottanut Helsingin siirtämistä tai uuden kaupungin perustamista Santahaminaan? Helsingin Sanomien artikkelissa \"Rannassa oli laituri jo 1652\" (HS 18.07.1993) kerrotaan muun muassa seuraavaa:\n\n\"Helsinki on ollut merkittävä tuonti- ja vientisatama Ruotsin vallan ajoista lähtien. Kustaa Vaasa perusti 1550 Helsingin kilpailijaksi Tallinnan satamalle. Satama pysyi kuitenkin hiljaisena 1740-luvulle asti. Väylät olivat hyviä, mutta ulkomaankauppa Suomenlahdella pysyi virolaisten ja Viipurin käsissä.\n\nKenraalikuvernööri Pietari Brahe halusi siirtää kaupungin ja sataman 1640-luvulla Vanhankaupunginlahdelta Vironniemelle. Vantaanjokisuu täyttyi lietteestä, ja kaupankäynti tarvitsi enemmän elintilaa.\n\nSataman alkuna Vironniemellä pidetään entisen Korkeasaaren laiturin kohdalla Aleksin päässä sijainnutta pistolaituria, Laivasiltaa. Se rakennettiin Pohjoisrantaan 1652. Pietari Brahe olisi halunnut kaupungin ja varsinaisen sataman nousevan Santahaminaan, jota oli käytetty satamapaikkana jo aikojen alusta (Sandhamn). Siellä maaperä oli kuitenkin liian kallioista.\n\nPohjoisranta oli tasainen, mutta satamasta ei olisi saanut riittävän syvää. Pietari Brahe otti huomioon kaupunkilaisten neuvot, joiden mukaan Södernäs (Sörnäinen) oli ihanteellinen satamapaikka. Näin Helsingin pääsatama löysi paikkansa Sörnäisistä. Pohjoisranta jäi pieneksi sivusatamaksi. Elettiin 1630-luvun loppua.\"\n\nMyös Kustaa Vaasa kaavaili alun perin kaupungin perustamista Santahaminaan." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/pitaako-paikkansa-etta-pietari-brahe-olisi-aikana" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7245> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_882>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1173406~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7821>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Eläintarhanhuvila yhdeksän" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7819> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2461> ;
        th:lisatietoa       "Sanojen aika" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=376&BibliographyId=4144&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7821" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8296>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Joutseno, Lea"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8296" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8535>
        dcterms:modified  "2010-01-28T12:08:23+0300" .

rky:p1009  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. \n\nLiperin Lamminniemen nykyinen  punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella.\n\nLiperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. \n\nTohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908.\n\nKiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta.\n\nKesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa.\n\nVoiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja.\n\nLieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.501601895,29.388502295 62.502648816,29.380921043 62.504426316,29.379179043 62.510469444,29.381721177 62.508307358,29.388639852 62.506007161,29.390633911 62.501601895,29.388502295" ;
        poi:history       "Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa. \r\n\r\nLiperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k426 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1110" ;
        skos:prefLabel    "Pohjois-Karjalan hovit (Simananniemi)"@fi .

rky:p712  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.466896783,26.995695724 60.467904115,26.996062679 60.468649614,26.997735612 60.467259545,27.000224625 60.465547166,27.000102427 60.465385969,26.996593411 60.466896783,26.995695724" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Redutti Majasaari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kluuvi"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/652282/> ;
        wgs84:lat     "60.1737441447702" ;
        wgs84:long    "24.9421421950206" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/30" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8795>
        dcterms:modified  "2010-03-08T19:23:56+0300" .

rky:p1269  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.186489900,24.948200210 60.186507122,24.949986232 60.185821398,24.950039568 60.185804177,24.948253574 60.186489900,24.948200210" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5208" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin suomenkielinen työväenopisto"@fi .

rky:p972  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa.\n\nAhvenkoskella, Kymijoen itäpuolella Pyhtäällä, on venäläisten rakentamia rajalinnakkeita ja vallituksia vanhan maantien ja rajanylityspaikan turvana. Joen länsirannalla Ruotsinpyhtään puolella on ruotsalaisten rakentamia linnoitteita.\n\nRuotsulan redutti on venäläisten 1743 jälkeen Kymijoen rantaan rakentama. Ruotsulan maavallitus on turvannut strategisesti tärkeää ylityspaikkaa, jossa maantie haarautuu kohti etelää Anjalaan ja länteen kohti Iittiä. Ruotsulan vastarannalla on ollut ruotsalaisten rakentama Keltin redutti, joka on myöhemmin tuhoutunut.\n\nVillikkalan keskeneräiseksi jäänyt linnake on Kustaan sodan jälkeen ruotsalaisten rakentama 1793-1794. Sen ulkovarustukset on rakennettu Elimäki-Anjala -maantien turvaksi sen molemmin puolin.\n\nSippolanjoen varrella on puolestaan venäläisten 1791 rakentama Liikkalan varustus, joka on rakennettu suojaamaan Haminasta Anjalaan johtavaa maantietä. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Eteläisessä linnakkeessa on neljä puolibastionia pohjoisen linnakkeen ollessa epäsäännöllinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.703263389,26.647703250 60.701878491,26.651591729 60.697937225,26.650255933 60.696184658,26.635256295 60.699513803,26.632172769 60.701564956,26.632806686 60.703263389,26.647703250" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa pitkin. Ruotsi rakensi Kymijoen rajalinnakkeiden lisäksi Sveaborgin merilinnoituksen (Suomenlinna) sekä Loviisan-Svartholman kaksoislinnoituksen. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti puolestaan Taavetin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773 nykyisen Luumäen kuntakeskuksen paikalle.\r\n\r\nRuotsin kuningas Kustaa III käynnisti 1788 sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta ns. Kustaan sota päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän keisarinna Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat eli ns. Suvorovin kanavat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1717" ;
        skos:prefLabel    "Kymijoen rajalinnakkeet (Villikkala)"@fi .

[ dcterms:description  "Elviira Metsä asuu Otavantiellä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8532>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Furuhjelm"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.1599039160598" ;
        wgs84:long        "25.0592630677948" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8532" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9246>
        dcterms:modified  "2010-06-08T15:51:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6742>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6837>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Siivonen, Mirja-Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/siivonen-mirja-riitta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8792>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "As Oy Pesä 1907-2007" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7132> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8791> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8790> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8792" .

[ dcterms:description  "Takamäki ja Suhonen käyvät usein apulaispoliisipäällikön tai muun poliisijohdon juttusilla Kaartin poliisitalolla Punanotkonkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7791> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8452>
] .

koko:p6040  dc:created  "2012-05-29T10:45:59.453+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:45:59.538+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "gyms"@en , "motionssalar"@sv , "kuntosalit"@fi .

rky:p1171  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Otanmäki on edustava esimerkki yhtenäisestä 1950-luvun kaivosyhdyskunnasta ja aikanaan maan tärkeimmästä rautakaivoksesta.\n\nSuotasangon ympäröimä Otanmäen kaivosyhdyskunta on rakennettu Oulujärven etelärannalle keskelle Kainuun korpia. Kaivosalue rakentuu selkeän kaavallisen suunnitelman varaan arkkitehtonisesti edustavaksi kokonaisuudeksi. Yhdyskunnan näkyvin osa on 1952 valmistunut kaivoksen betoninen nostotorni, joka toimii taajaman keskuskadun päätteenä. Kaivostornin on suunnitellut Insinööritoimisto K. Hanson. \n\nMaastossa asuntoalueiden yläpuolelle kohoavat betoni- ja tiilirakenteiset kaivostupa, murskaamo, korjaamo ja rikastamo sekä malmisiilot. Kaivosalueen rakennukset ovat etupäässä 1950-luvulta ja niitä on myöhemmin laajennettu. Tällaisia rakennuksia ovat mm. korjaamo-ja varastorakennus, kaivoskonttori/autotalli/kompressoriasema sekä hienomurskaamo/puutyöhalli.\n\nVälittömästi kaivosalueeseen liittyy kompakti kaivosyhdyskunta. Sen runkona on kaivokselta alkava keskuskatu ja korkeiden, 4- ja 7-kerroksisten, katuun nähden diagonaaliin sijoitettujen kerrostalojen jono. Ensimmäinen kerrostalo \"Malmi\" on valmistunut 1952 ja viimeisenä vanadiinitehtaan työntekijöitä varten \"Vana\" 1957. Rakennusrivin toiselle puolen sijoittuvat liikerakennukset ja tornillinen paloasema sekä tien päätteeksi kirkko tapuleineen. Kaivoskadun kerrostalojen takana on insinöörien rivitaloja sekä tehtaanjohtajan asunto ja edustustila. Yhdyskunnan koulu sijaitsee kylän laidalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.117491505,27.108611423 64.116125581,27.108460692 64.115206373,27.105622892 64.114953726,27.103587098 64.115336846,27.100754092 64.115973696,27.098648844 64.116990898,27.097707569 64.117562456,27.098072889 64.118165390,27.099019903 64.118449856,27.101201444 64.118413125,27.108033428 64.117491505,27.108611423" ;
        poi:history       "Otanmäen uumenista löytyi rikas malmisuoni 1938. Toinen maailmansota viivästytti jatkotoimenpiteitä, mutta sodan päätyttyä sotakorvausten maksaminen vauhditti kaivosteollisuuden kehittymistä koko maassa. Tuotanto Otanmäessä alkoi 1953.\r\n\r\nOtanmäen asemakaavan ja rakennusten suunnittelu keskellä Kainuun korpea käynnistyi 1951, suunnitelmat tilattiin Arkkitehtuuritoimisto Lappi-Seppälä ja Martas Oy:ltä. Asuinrakennusten sijoittelua ohjasi hierarkia, joka näkyy myös rakennusten suunnittelussa ja asuntojen varustelussa. Alueen kahdeksassa kerrostalossa oli n. 300 asuntoa.\r\n\r\nAikanaan Otanmäki oli koko Suomen tärkein rautakaivos, koko maailman vanadiinista Otanmäessä tuotettiin 10%. Öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea nousu 1973 vaikutti Otanmäen kaivoksen toimintaan, sillä öljyä kului etenkin vanadiinin valmistuksessa. Kaivostoiminta Otanmäessä päättyi 1985."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1455" ;
        skos:prefLabel    "Otanmäen kaivosyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i442>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinkiin vai helvettiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i441> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9178> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkiin-vai-helvettiin" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"---pasilassa sataa vettä, sekin tulee alas taivaalta kuin runo/ putoaa kuin totuus asemalaiturin kiviseen pintaan\" (s. 31)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9033> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2161>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kononen ja contract killer" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8478> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8477> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8479> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2160> ;
        th:lisatietoa       "Rikostarkastaja Martti Kononen tekee pelätyn paluun rikosten, lyhyiden lauseiden ja pitkien tuoppien ääreen. Helsingin henkirikokset eivät kuulu keskusrikospoliisille. Silti Kononen sotkeutuu kruununhakalaisessa kapakassa vyyhtiin, jonka päästä löytyy kotimainen palkkamurhaaja. Neljäs Konos-dekkari Pasaselta. (takakannen teksti)\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kononen.kotisivukone.com/5" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/kononen-ja-contract-killer" .

rky:p1505  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.686051284,22.731685730 63.688945633,22.731402214 63.689105010,22.731744970 63.689911809,22.732418062 63.688836371,22.737775713 63.686423635,22.737833278 63.686254956,22.733977600 63.686051284,22.731685730" ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4528" ;
        skos:prefLabel    "Östanlidin parantola"@fi .

koko:p1224  dc:created  "2012-05-29T06:08:22.448+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:08:22.555+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "työsiirtolat"@fi , "arbetskolonier"@sv , "labour colonies"@en .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Minut Röbassa ja Herulissa tsennattiin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i144> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

rky:p1765  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Repokairan ja Lemmenjoen alueen luonnonvarojen käyttöä kuvastavat alueen porohoitoon liittyvä asutus, Lisman saamelaiskylä ja Kaapin Jounin erämaatalo sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt kullankaivajayhdyskunta.\n\nRepokairan ja Lemmenjoen alueelle perustettu Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin, se on myös Euroopan laajimpia tiettömiä ja asumattomia metsäerämaita. Kansallispuiston maisemassa vaihtelevat lukuisat suuret joet ja niiden väliset metsä-, tunturi- ja suoalueet. Laajat tunturikoivikot peittävät korkeimpia vaaroja ja tunturipaljakoiden reunoja.\n\n1800-luvun lopulta asuttu Kaapin Jounin kenttä Sotkajärven pohjoispäässä on Lemmenjoen seudun ensimmäisiä uudistiloja ja kertoo monimuotoisesta saamelaisesta elämäntavasta vaiheessa, jolloin saamelaiskulttuurissa alettiin siirtyä kiinteään asumiseen. \n\nLisman kylä nykyisen Lemmenjoen kansallispuiston keskellä on rakenteeltaan hyvin säilynyt esimerkki poronhoitoon perustuvasta saamelaisasutuksesta. Aapa-Lapin laajojen metsä- ja suokairojen keskellä olevaa kylää ympäröivät poronhoidolle otolliset mäntyvaltaiset varpu-jäkäläkankaat. Ivalojokeen laskevan Lismajoen koillisrannalle Kotivaaran juureen rakentuneen kylän rakennuskanta on peräisin 1900-luvun eri vuosikymmeniltä. \n\nLisman kylän avoimella pihakentällä on Nillan Pieran, Nillan Jounin, Jussan Antin ja Näkkälän Iiskon (Hannula) talot. Lismajoen toisella puolella on Kuolpunatievan rakennusryhmä. \n\nPihapiireihin kuuluvat asuinrakennusten lisäksi navetat, pariaitat, saunat ja puuvajat. Talon vieressä on laudoista tehty poroaita,  \nporoaidat ovat ympäröineet pihaa ja härkäladot sijainneet lähimetsässä. Piha on puutonta, avointa nurmikenttää, jolla on heinän kuivaushaasioita.\n\nLemmenjoen kullankaivajayhdyskunta maisemallisesti vaikuttavassa avoimessa tunturimaastossa on yksi Lapin kultahistorian myöhäisempää, toisen maailmansodan jälkeistä vaihetta kuvastava kohde. Lemmenjoen kulta-alue sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston alueella lähinnä Lemmenjoen luoteispuolella. Kullankaivajien yhdyskunta pienine asumuksineen sijaitsee täysin avoimessa tunturimaisemassa. Kultamailta pohjoiseen avautuu laaja ja yhtenäinen tunturimaa.\n\nHyvät kultapaikat ovat purojen latvoilla ja veden vähyys on haitannut kullanhuuhdontaa. Kullan huuhdonnan hiivuttua alueelle on jäänyt muutama kymmenen kullanhuuhdonnasta kertovaa rakennusta ja rakennelmaa, kämppiä ja kammeja, tukikohtien raunioita ja kiinteärunkoisia teltta-asumuksia. Lajissaan mainittavia ovat mm. Pellisen porukan tukikohta, Jomppasen turvekammi, Isolan ja Liukkosen pihapiirit sekä Hopun ja Pihlajamäen tukikohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.760404827,26.194718965 68.761134021,26.199121637 68.760807925,26.201187690 68.760406178,26.202751334 68.759762738,26.202252367 68.759199593,26.200656045 68.758551234,26.196537151 68.759674715,26.193970838 68.760404827,26.194718965" ;
        poi:history       "Nykyinen Länsi-Sallivaaran alue oli Koutokeinon alueen jutaavien porosaamelaisten talvilaidunaluetta. Lisman kylän asuttaminen liittyi vuoden 1852 rajasulun seurauksiin. Rajasulun jälkeen Länsi-Sallivaaran alueelle muodostui laiduntyhjiö, joka kuitenkin alkoi täyttyä Karasjoelta saapuneiden uusien muuttajien myötä. Kylää kutsuttiin sen ensimmäisen asukkaan mukaan Salkkoksi, myöhemmin Lismajoeksi ja Lismaksi. Niila Länsman eli Salkko Niila tuli Lismaan Norjasta ja rakennutti 1870-luvulla ensimmäisen talon Lismajoen varrelle. \r\n\r\nNiila Länsman perusti paikalla kruununmetsätorpan 1893 nimellä Lismajoki. 1/8 manttaalin uudistila perustettiin 1907, sen perustaja oli Nilla Nillanpoika Länsman. Tila on jaettiin myöhemmin veljeksille Pieralle ja Jounille (Nillan Piera ja Nillan Jouni). Nillan Pieran talo rakennettiin 1898 ja sen rakennuttajana oli Niila Niilanpoika Länsman eli Pikku-Nilla, ensimmäisen talon rakentajan poika. \r\n\r\nKruununmetsätorppa Hannula perustettiin 1893, sen perustaja oli Utsjoelta muuttanut tunturisaamelainen Hans Hansinpoika Kitti, joka sai uudistilaoikeuden 1907. Hannu Kitti rakennutti talon 1890-luvulla ja rakentajat olivat luultavasti samat, jotka rakensivat viereisen Nillan Pieran talon. Nillan Jounin talo rakennettiin sodan jälkeen 1946-48.\r\n\r\nLismasta käytiin koulua 1954 alkaen Menesjärvellä, jonne rakennettiin koulu ja sen yhteyteen oppilasasuntola. Tieyhteyden kylä sai 1970-luvulla ja sähköt 1989.\r\n\r\nKaapin Jounin kenttää asuttaneet Aikiot kuuluivat nykyisen Sallivaaran paliskunnan inarilaisiin kantasukuihin. Suvun poromiehistä tunnetuimpia oli Jouni Aikio (1875-1956), jonka mukaan Kaapin Jounin kenttä sai nimensä. Kaapin Jouni paimensi porojaan Hammastunturin alueella ja ennen toista maailmansotaa Lemmenjoen alueella. Uudistilojen perustajat olivat 1800-luvun lopulla usein kalastajasaamelaisia ja tilan oli perustanut Menes-Antti eli Karhu-Antti, Antti Juhaninpoika Morottaja (1853-1907). Kaapin Jounin tila hankittiin valtiolle vuonna 2002.\r\n\r\nLemmenjoen kulta löydettiin vuonna 1945 ja löytö aiheitti nopeasti laajan kultakuumeen: kullankaivajia Lemmenjoen alueella oli vuosina 1947-51 yli kaksisataa. Kultakuumeen hiivuttua alueelle jäi kuitenkin runsaasti kullankaivuuajoista kertovia rakennuksia ja rakennelmia, joista osa on edelleenkin käytössä. Kullankaivajien ja matkailijoiden kuljetus ja opastaminen tarjosivat työtä myös alueen saamelaisväestölle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kyla , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5214" ;
        skos:prefLabel    "Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta (Kaapin Jouni)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9243>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Auroran sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.192896304244" ;
        wgs84:long        "24.9283776656895" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/auroran-sairaala" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7453>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7548>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Eerikinkatu 41"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1639880093105" ;
        wgs84:long        "24.9253813041915" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7548" .

[ dcterms:description  "Niemisen esikoisromaani kertoo nuoresta työläispariskunnasta. Liisa odottaa lasta ja Riku yrittää elättää perhettään, vaikka joutuu työttömäksi hitsarin toimestaan. Romaanin alkupuolella pariskunta asuu Kalliossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2025> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9742>
        dcterms:modified  "2011-08-01T14:58:04+0300" .

rky:p439  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun Piispankatu ja sen varrella 1720-luvulta ollut arkkipiispan residenssi liittyvät Turun historialliseen ydinalueeseen ja tuomiokirkkoon. Piispankadun kaupunkikuva kattaa 1800- ja 1900-lukujen asuin-, yliopisto- ja teollisuusrakentamista. \n\nTurun piispantalo on arkkitehtien Ahrenberg, Gripenberg ja Lindqvist suunnittelema 1887. Kaksikerroksinen rakennus on rakennettu tontin Piispankadun puoleiseen päähän paikalle, jossa arkkipiispan residenssi on sijainnut jo 1700-luvun alusta lähtien. Myös puutarha periytyy 1700-luvun puolivälistä. Sen iäkkäät poppelit on aikanaan nimetty profeettojen mukaan. Puutarhaa reunustavat piispansauva- ja lilja-aiheinen rauta-aita, joka on peräisin päärakennuksen valmistumisajalta. Porteissa on kookkaat ristikuviot. Aurajoen varrella väljän puistomaisessa ympäristössä on myös mm. entinen maaherrantalo 1830-luvulta ja kauppaneuvos Dahlströmin talo 1890-luvulta.\n\nPiispankadun kortteleiden 1800-luvun ja 1900-luvun asuinrakentamisessa erottuu eri rakennusvaiheita: matala puuempire, korkeakivijalkainen ja runsaasti detaljoitu uusrenessanssi sekä kaksikerroksinen jugend. Piispankatu 14:n empirerakennuksessa toimii Åbo Akademille testamenttilahjoituksena tullut konsuli Alfred Jacobssonin ja konsulinna Hélène Jacobssonin yksityiskodiksi sisustettu museo.\n\nPiispankadun modernistisiin rakennuksiin kuuluvat arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnittelema 1968 rakennettu Sibelius-museo ja arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Åbo Akademin Domus Aboensis vuodelta 1965. Tuomiokirkon suuntaan avautuvan Åbo Akademin kirjaston kirjatorni vuodelta 1936 on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema ja kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia.\n\nPiispankadun pohjoispäässä teollisuushistoriallisesti merkittävässä Turun rautamanufaktuurin korttelissa on teollisuusrakennuksia vanhimmista arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelemista rakennuksista 1850-luvulta aina 1930-luvulle. Nykyisin kortteli on Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan käytössä ja eri-ikäisten teollisuusrakennusten lomaan on toteutettu 2000-luvun alussa myös uudisrakentamista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.455609121,22.277506660 60.457665969,22.278320281 60.457598701,22.280058765 60.458333151,22.280206043 60.458238095,22.280910693 60.456611886,22.280792784 60.456338927,22.281400278 60.453823247,22.279117965 60.453694500,22.279658504 60.453561687,22.280218842 60.453208211,22.280009422 60.453042891,22.279922352 60.453211960,22.278954468 60.453339173,22.278119859 60.453553607,22.277049711 60.453718201,22.276242526 60.455609121,22.277506660" ;
        poi:history       "Turun Piispankatua alettiin rakentaa 1600-luvun lopulla. Ensimmäinen piispantalo rakennettiin nykyiselle paikalle Piispankadun ja Aurajoen välille 1722. Aikaisemmin arkkipiispan residenssi oli sijainnut tuomiokirkon muurin juurella. Piispankadun ja Aurajoen välillä oli myös 1700-luvun puolivälissä perustettu Turun Akatemian kasvitieteellinen puutarha, joka viitoitti puutarhakulttuurin kehittymistä maassamme. Turun palossa 1827 Piispankadun kaikki kolme rakennettua korttelia tuhoutuivat. Arkkitehti C.L. Engelin palon jälkeen laatimassa kaavassa alue ulottui piispantalon korttelilinjaan. Asemaavoitettu alue ja Piispankatu laajeni pohjoiseen entiselle Piispanpellolle 1849. \r\n\r\nNykyinen piispantalo suunniteltiin 1887 yleisten rakennusten ylihallituksessa. Rakennuksessa tehtiin merkittäviä muutoksia sisätiloissa 1930 suunnittelijana lääninarkkitehti G.A. Wahlroos. Piispankadun itäpuolelle rakennettiin 1850-lukuun mennessä eheä yksikerroksisten empiretalojen rivi. Useimmissa kortteleissa oli neljä tonttia ja korttelin jakava viheralue. 1800-luvun jälkipuoliskolla taloja korotettiin ja koristeltiin runsaasti. Korkeakivijalkaisia ja runsaasti detaljoituja renessanssipuutaloja rakennettiin aina 1910-luvulle saakka ja 1800-1900-luvun taitteessa useita tontteja lisärakennettiin jugend-tyyliin. Piispanpellolla alkoi 1857 kaksi vuotta aiemmin perustetun Turun rautamanufaktuurin rakentaminen. Laitoksen lähikortteleita rakennettiin työväen asunnoiksi. \r\n\r\nPiispankadun varrelle sijoittui 1918 perustettu Åbo Akademi, kun kauppaneuvos Dahlström lahjoitti yliopistolle maa-alueen. Osa kadunvarren vanhoista kortteleista purettiin 1900-luvun aikana ja tilalle rakennettiin 1950-1960-luvulla korkeakoulun rakennuksia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:museo , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1860" ;
        skos:prefLabel    "Turun Piispankatu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9837>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Alma Pihl"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9836> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9837" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p56>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinrakennus C17"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:29:40.587+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:23:46.667+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin ensimmäiset puutalot raken­nettiin jo ruotsalaisella kaudella linnoitustöiden alkaessa. Korttelissa asui pääasiassa leirikauppiaita eli marketentteja, jotka toimittivat tavaroita sotaväen ja varuskunnan alueella asuvien siviilien tarpeisiin, toimivat urakoitsijoina ja kapakanpitäjinä sekä vuokrasivat asuntoja siviiliasukkaille. Yksityiset eivät saaneet rakentaa kivitaloja ja heidät velvoitettiin purkamaan rakennuksensa, mikäli puolustukselliset syyt sitä vaativat.\n\nKorttelin nykyisistä rakennuksista kuusi vanhinta rakennettiin 1860-luvulla. Uudisrakennusten paikalla sijainneet kauppias Sinebrychoffin kapakka ja viinakonttori purettiin 1920-luvulla.\n\nRakennuksen C 17 paikalla oli vuonna 1868 rakennettu Sinebrychoffin kapakka, joka purettiin 1920-luvulla. Vielä vuonna 1905 entisessä kapakassa toimi Viaporin suomalais-ruotsalainen kansakoulu. "@fi , "Kiinteistöosakeyhtiö Suomenlinna\n\nUusien rakennusten rakentamista kauppiaskortteliin ehdotettiin jo vuoden 1974 käyttösuunnitelmassa. Rakennuspaikat ja suunnitteluohjeet määriteltiin vuonna 1982 valmistuneessa puutaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa. Hankkeen taustalla oli tarve saada Suomenlinnassa työskenteleville kaupungin työntekijöille työsuhdeasuntoja, joten rakennuspaikat vuokrattiin kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle. Rakennuttamisen hoiti Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nKiinteistöyhtiö käsittää kuusi asuinrakennusta, joista yhdessä (C 22) on kolme asuntoa, yksi on paritalo (C 11) ja loput yhden perheen taloja. Lisäksi rakennettiin erillinen rakennus pesulalle ja teknisille tiloille sekä sauna ja kylmiä varastoja. Sisätiloihin saatiin ilmettä ylävalolla, parvekkeilla ja vaihtelevalla huonekorkeudella. Syvennyksiin sijoitetut korkeat ja kapeat ikkunat tavoittelevat vaikutelmaa ampuma-aukoista. Suurimmissa asunnoissa on takka. Talot ovat puurakenteisia ja lautaverhottuja.\n\n\nRakennukset C 12, C 17, C 29 ja C 30 sijoittuvat kauppiaskorttelin reunoille ja rajaavat asuntojen yhteisen pihan. C 22 ja C 11 sijaitsevat korttelin ulkopuolella kujan varrella, ja niiden paikalta purettiin yksi huonokuntoinen puurakennus.\n\nToteutus: 1990-91\nYhteenlaskettu huoneistoala on 648m²\nKerrosala: 763 m²\nAsuntoja 9 kpl á 62,5-96m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas\nRakenne-, salaoja- ja pintavesisuunnittelu: Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen\nSähkösuunnittelu: Yhtyneet insinöörit Oy\nPihasuunnittelu: Ympäristösuunnittelu Henttonen\nGeotekninen suunnittelu: Viatek Oy\nRakennuttaja:Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto\nRakentaja: Quantus Oy ja WPL-System Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 17 rakennettiin vuosina 1990-1991 asuinrakennukseksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten työsuhdeasuntona käytettäväksi. Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas laati suunnitelmat ja rakennuttajana toimi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Samalla paikalla oli vuonna 1868 rakennettu Sinebrychoffin kapakka, joka purettiin 1920-luvulla. Vielä vuonna 1905 entisessä kapakassa toimi Viaporin suomalais-ruotsalainen kansakoulu.\n\nPaikallarakennetun rungon pystytyksessä käytettiin osittain myös määrämittaan sahattua puutavaraa. Mittavirheen vuoksi talo rakennettiin pari metriä kauemmas kallion jyrkänteestä kuin piti eli liian lähelle rakennusta C 16. Perustustyöt olivat kuitenkin niin pitkällä, ettei taloa enää siirretty oikealle paikalleen. Osa ikkunoista sijoitettiin seinän sisäpintaan. Syvennyksessä oleva korkea ja kapea ikkuna antaa illuusion ampuma-aukosta. Rakennuksen tilaratkaisut ja detaljit ovat modernit, samoin käytetyt työtavat ja materiaalit. Lautaverhotut julkisivut maalattiin pellavaöljymaalilla vaaleansinisiksi. Asukkaat nelihuoneiseen taloon muuttivat kesällä 1991.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nHKI ATT.\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Asiakirja-arkisto.\nKuva:\nMV SL VIK C 339. Samalla paikalla olleen 1920-luvulla puretun Sinebrychoffin kapakan julkisivu.\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin ensimmäiset puutalot raken­nettiin jo ruotsalaisella kaudella linnoitustöiden alkaessa. Korttelissa asui pääasiassa leirikauppiaita eli marketentteja, jotka toimittivat tavaroita sotaväen ja varuskunnan alueella asuvien siviilien tarpeisiin, toimivat urakoitsijoina ja kapakanpitäjinä sekä vuokrasivat asuntoja siviiliasukkaille. Yksityiset eivät saaneet rakentaa kivitaloja ja heidät velvoitettiin purkamaan rakennuksensa, mikäli puolustukselliset syyt sitä vaativat.\n\nKorttelin nykyisistä rakennuksista kuusi vanhinta rakennettiin 1860-luvulla. Uudisrakennusten paikalla sijainneet kauppias Sinebrychoffin kapakka ja viinakonttori purettiin 1920-luvulla.\n\nRakennuksen C 17 paikalla oli vuonna 1868 rakennettu Sinebrychoffin kapakka, joka purettiin 1920-luvulla. Vielä vuonna 1905 entisessä kapakassa toimi Viaporin suomalais-ruotsalainen kansakoulu. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/9/1/saha/suomenlinna/0_7617057375902191015.JPG" , "http://media.onki.fi/3/4/3/saha/suomenlinna/0_1987305527619682154.jpg" , "http://media.onki.fi/6/6/7/saha/suomenlinna/0_-1603473749072280004.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p2074> ;
        wgs84:lat        "60.14765646598059" ;
        wgs84:long       "24.984424185752914" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246>
] .

rky:p699  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mierolan, Rahkoilan ja Ventolan kylät kuvastavat liikenteellisesti merkittävään vesiväylän ja historiallisten tielinjojen leikkauskohtaan keskiajalta nykypäiviin asti muotoutunutta kyläasutusta.\n\nMierolan virta jakaa Mierolan kylän kahteen osaan. Kantatalojen asuintontit sijaitsevat Vanajaveden kapeikon eteläpuolisella tasaisella rannalla Hattulan vanhalta kirkolta tulevan maantien ja siitä Parolaan erkanevan tien risteyksessä. Sillan pohjoispuolisella jyrkkärinteisellä mäellä, maantien länsilaidalla, on pienillä tonteillaan 1800- ja 1900-luvun alussa syntyneen käsityöläiskylän rakennuksia ja maantien länsipuolella muutamia huvilamaisia asuinrakennuksia, joista mainittakoon harjanteen korkeimmalla paikalla sijaitseva tornillinen ateljeehuvila Hiidenlinna. \n\nMierolan kolmiaukkoinen, 1918 rakennettu 45 metriä pitkä betoninen holvisilta ylittää Mierolan salmen paikassa, jossa Hämeenlinnasta pohjoiseen johtava vanha maantie leikkaa Vanajaveden kapeikon.\n\nRahkoilan kylään rajautuvan harjun laella sijaitseva Hattulan uusgoottilainen tiilikirkko on 1850-luvulta. Kirkon lounaispuolella on harjun rinteeseen sovitettu, kohti Mierolanvirtaa laskeutuva hautausmaa. \n \nRahkoilan historiallinen kyläkeskus on uuden kirkon pohjoispuolella Vanajaveden rannalla. Kylä on Hattulan vanhimpia ja se on ollut myös taloluvultaan suurimpia. Keskiajalta 1700-luvulle kylän tonttimaa sijaitsi lähinnä nykyisen Niemelän alueella. Vanhalla paikallaan sijaitsevat Niemelän alueen kolme taloa, Niemelä, Puontila ja Oravainen. Ne muodostavat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden.\n\nRahkoilan kylässä risteävät kaksi historiallista maantietä, jotka ovat osa Vanajaveden laakson vanhaa tieverkkoa. Pälkäneelle johtavan maantien länsipuolella ovat Tyrväntöön ja Pälkäneelle suuntautuneet historialliset tielinjat. Tien varrelle Tanhuanpäähän on syntynyt 1800-luvun kuluessa itsellisten ja käsityöläisten asutusta. Paikoin vanhat kiviaidat kehystävät tietä. Vaikka alueen rakennuskanta on osin uusiutunut, on sen omaleimainen historia yhä luettavissa ympäristössä. \n\nVentolan yhdeksi taloksi yhdistetty kyläkeskusta sijaitsee Mierolansalmen länsirannalla. Vanajaveden kapeikossa näkyvällä paikalla sijaitseva Ventolan päärakennus ja talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Rannalla on lisäksi Suvannon huvila 1900-luvun alkupuolelta.\n\nMierolan ja Rahkoilan kylät ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Vanajaveden laakso ja Aulanko maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.068499790,24.382815101 61.074779848,24.376650930 61.077646546,24.378031623 61.079694355,24.384431374 61.075411975,24.391472528 61.073275100,24.391111151 61.071289347,24.391259814 61.067239105,24.392148589 61.061709722,24.392246427 61.061728359,24.391253999 61.059793309,24.391781568 61.059702825,24.390450620 61.062583228,24.389156092 61.062287446,24.388147192 61.061692680,24.387231434 61.066073268,24.379599341 61.068499790,24.382815101" ;
        poi:history       "Varhaisin historiallinen tieto Mierolan kylästä on 1300-luvun alkupuolelta, jolloin Tavast-suku omisti kylässä tilan. Kylän vanha tonttimaa sijaitsee virran etelärannalla sillan pielessä. Vanhoilla tonteillaan sijaitsevat Uotilan, Rantalan, Tommenin ja Pihamaan tilat. Ventolaan johtavan tien varrella on vanha 1800-luvun tuparakennus paikalla, jossa on aikoinaan ollut rakuunantorppa. Toinen keskiajalla mainittu tila on Mierolan Parkku, jonka maat otettiin pappilalle 1405. 1500-luvulla Mierolassa mainitaan olleen Sorkkala, Kirrilä, Foudila, Lottila, Rasi, Rokkala, Jussila ja Uotila. Mierola oli vesi- ja maantieliikenteen kannalta keskeisellä paikalla, mm. Lotin talo toimi pitkään kievarina. \r\n\r\nKantatilojen nykyinen, ajalleen tyypillinen ja hyvin säilynyt rakennuskanta on suurelta osin peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. \r\n\r\nKylä laajeni 1800-luvulla sillan pohjoispuolelle, jonne rakenettiin etupäässä mökkejä ja huviloita. Sillan pohjoispuolelle rakennettiin Hattulan uusi kirkko 1857 intendentti E.B. Lohrmannin piirustusten mukaan. Kirkon tiilet valmistettiin läheiseen Koreilanlahteen perustetussa tiiliruukissa. \r\n\r\nMierolan salmessa oli 1904 puusta rakennettu tukiansassilta, joka tuhoutui kansalaissodan aikana. Uusi silta määrättiin valtion rakennettavaksi ja  sillan rakentaminen annettiin Oy Constructor Ab:lle. Sillan rakentaminen aloitettiin välittömästi ja se luovutettiin liikenteelle lokakuussa 1919. Silta korjattiin museosillaksi 1980-luvun alussa.\r\n\r\nHattulan vanhimpiin kyliin kuuluvan Rahkoilan keskiaikanen kylätontti sijaitsi kirkon pohjoispuolella. Taloista Niemelä, Puontila ja Oravainen ovat säilyttäneet vanhan kylätonttinsa. Rahkoilan kylän Niemelän päärakenus rakennettu 1906, Puontilan 1890 ja Rekolan 1890-luvulla. Kylien rajalle Tasalan talon maille rakentui 1800-luvun lopulta käsityöläisasutusta.\r\n\r\nVentolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1440-luvulla. Kylän kolmesta talosta muodostettiin 1600-luvun alkupuolella rustholli."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k082 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:talonpoikaistalo , poio:huvila , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=48" ;
        skos:prefLabel    "Mierolan ja Rahkoilan kylät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7450>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Myllypuron ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        wgs84:lat         "60.224354711429" ;
        wgs84:long        "25.073698574086" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7450" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Markus käveli Tukholmankadulle, aurinko heitti lännestä säihkyviä keihäitä. Hän jatkoi Kuusitielle, nousi hissillä ylimpään kerrokseen ja avasi raskaan harmaan metallioven ullakon hämärään, kääntui vasempaan ja sitten oikeaan, näki komeron puolillaan hylättyä tavaraa.' (s. 8)" ;
  dcterms:description            "Markus löytää isänsä vanhat kirjeet ullakolta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9601> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9599>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8164>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1056352~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5660>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=383BCC60-2E79-43D3-9573-B4B8974DCD7E> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8259>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Teatterikorkeakoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Haapaniemenkatu 6" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8258> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1814477965313" ;
        wgs84:long           "24.9592773267625" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8259" .

rky:p341  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjanmaan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen, kirkkoineen, pappiloineen, kouluineen, kyläteineen ja kalasatamineen.\n\nRaippaluodon kirkolta johtaa idyllinen maantie itään kalasatamaan, jossa on säilynyt vanhoja rantavajoja. Kirkon lähellä on lainamakasiini sekä 1932 perustettu kotiseutumuseo, joka on sisustettu 1800-luvun tuparakennukseen. Raippaluodon pappila Rosenlund on rakennettu 1824.\n\nPieni kuoriosaltaan kolmitaitteinen pitkäkirkko ja pohjalainen renessanssitapuli sen vieressä on rakennettu 1778-1781. Kirkon alttarilaite ja samanikäinen saarnatuoli edustavat aikakautensa korkeatasoisinta taidekäsityötä ja maalausta. Lähinnä hollantilaista barokkia oleva alttarilaite ja sen Pyhää ehtoollista ja Jeesuksen kastetta esittävät öljyvärimaalaukset ovat vuodelta 1673. Mustasaaren emäkirkko lahjoitti ne kappelille 1840-luvulla. \n\nRaippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella, joka on luokiteltu kansallismaisemaksi. Raippaluodon kirkonkylä sisältyy Merenkurkun saariston alueeseen, joka on hyväksytty Unescon maailman luonnonperintöluetteloon heinäkuussa 2006."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.223222144,21.412101079 63.223936965,21.411700078 63.225209351,21.411403817 63.226692101,21.411122718 63.227041982,21.410323561 63.227761669,21.408932107 63.228660362,21.407194374 63.229043545,21.406373185 63.230139776,21.404237256 63.230818853,21.402568175 63.231534886,21.401033357 63.232002201,21.401188201 63.233689860,21.405155705 63.234471479,21.407801724 63.235348024,21.410613314 63.235985438,21.412927579 63.236221055,21.417428511 63.235056849,21.421778373 63.234608666,21.422434178 63.234023132,21.422517113 63.231982434,21.422942109 63.230654504,21.422819341 63.229705866,21.422483558 63.228808928,21.422325218 63.227439608,21.422083622 63.226195364,21.420908482 63.225543026,21.419721310 63.224493832,21.417983449 63.223646859,21.416031531 63.223276509,21.414483657 63.223222144,21.412101079" ;
        poi:history       "Raippaluodon ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa hylkeenpyynnistä ja kalastuksesta. 15-taloisena Raippaluoto oli suuri kylä jo 1559.\r\n\r\nEnsimmäinen rukoushuone Raippaluotoon rakennettiin todennäköisesti 1740-luvulla ja nykyinen 1778-1781, kun Raippaluodosta oli tullut Mustasaaren saarnahuonekunta 1775. Kappeliseurakunta Raippaluodosta tuli 1840 ja itsenäinen 1872. Kunta liitettiin Mustasaareen 1973.\r\n\r\nVielä toisen maailmansodan jälkeen raippaluotolaiset elivät suhteellisen eristyksissä mantereesta ja saivat elantonsa kalastuksesta, luotsauksesta ja merenkulusta. Kiinteämpi yhteys mantereeseen muodostui 1950-luvulla alkaneen lauttayhteyden myötä. Raippaluodon silta valmistui 1997."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1678" ;
        skos:prefLabel    "Raippaluodon kylä ja kalasatama (kirkonkylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5755>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaupunginjohtaja Eero Rydman" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuosina Eero Rydman toimi Helsingin kaupunginjohtajana? Eero Rydman toimi Helsingin kaupunginjohtajana vuodesta 1944 vuoteen 1956. Tätä ennen hän oli toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1937 alkaen.\n\nLähde:\nHelsingin historia vuodesta 1945 : 3 / Laura Kolbe ja Heikki Helin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mina-vuosina-eero-rydman-toimi-helsingin-kaupungin" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p254>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kontregardi Hoppe"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T07:59:51.961+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T12:19:40.416+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p41215 , koko:p39102 , koko:p39645 ;
        poi:assetID      "A10c" ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nKorjauksen lähtökohdaksi otettiin Aulis Blomstedtin 1940-luvulla laatiman suunnitelman mukaisesti varus­tusten asu ennen vuotta 1850. Tämä merkitsi ­­tuhotun ja hiekkaan hau­datun kontre­gar­di Hoppen rekonstruoimista. Huonokuntoinen, 30 vuotta kesä­käytössä ollut ravinto­la uusit­tiin ja liitettiin läm­pö-, vesi- ja viemäriverk­koon. Väestönsuoja rakennettiin kallioon louhi­malla ja sisäänkäynti siirret­tiin Del­lwi­gin ja Boijen väliin.\n\nToteutusaika: 1980-83\nHuoneistoala: 962 m²\nKerrosala: 1400 m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Aulis Blom­stedt, Arkkitehtitoimisto Severi Blom­stedt\nRakennesuunnittelu: Rakennushal­litus\nLVI-suunnittelu: Rakennushalli­tus\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Tauno Nissinen Oy\nMaisemasuunnittelu: Oy Arkkiteh­tuuri & Maisema Ab\nRakennuttaja: Rakennushallitus\nRakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKontregardi Hoppe muodostaa osan Kustaanmiekan keskuslinnoituksen ja rantavarustuksen välisestä läntisestä puolustusrintamasta. Se rakennettiin kahteen tasoon bastioni Zanderin eteläisen siiven edustalle vuosina 1751-56. Kontregardin eteläisimmässä kulmassa oli kaksi kasemattia, joista johti holvattu porraskäytävä ylätasanteelle. Tämä suoraan kallion päälle rakennettu tasanne oli tasoitettu maalla ja varustettu rintavarustuksella.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella kontregardi Hoppea korjattiin useissa vaiheessa. Sen rintavarustusta ja ampumatasannetta vahvistettiin ja sen kuivattamiseksi rakennettiin salaojitus sekä ylätasanteelle että kasematteihin. Ilmeisesti vesivauriot olivat heikentäneet muureja siisä määrin, että vuonna 1865 bastionin eteläkärki sortui. Se ja muut huonokuntoiset muurinosat korjattiin kuitenkin vielä tämän jälkeen. Vuonna 1877 kontregardi purettiin perustuksiaan myöten ja jäännökset peitettiin maalla sirpalevaaran torjumiseksi.\n\nRavintola Walhallan viimeisimmän korjaustyön yhteydessä vuosina 1980-83 kontregardi Hoppen jäännökset kaivettiin esiin. Kasemattien pohjat ja osa muureista olivat hyvin säilyneet, samoin osa ylätasanteelle johtaneesta portaasta. Kaikki holvaukset oli sen sijaan purettu. Ylätasanteelta saatiin esiin vähäisiä muurinfragmentteja ja verrattain hyvin säilynyt kivetty salaoja. Kaivaustulosten ja ruotsalaisaikaisten piirustusten pohjalta laadittiin suunnitelmat, joiden mukaan kontregardi Hoppe rakennettiin uudelleen. Tämä on ainoa Suomenlinnassa toteutettu täysmittainen rekonstruointi ja se perustui jo 1940-luvulla tehtyyn päätökseen, jonka mukaan Kustaanmiekan päävarustus ympäristöineen tuli saattaa Ruotsin vallan aikaiseen asuun.\n\nNykyään kontregardi Hoppen ylätasanteella on ravintola Walhallan ulkoterassi, jonne on käynti rekonstruoitujen kasemattien kautta. Alemmalla terassitasolla on baariosasto, jonka alle on louhittu väestönsuoja, missä sijaitsevat henkilökunnan sosiaalitilat.\n\nKontregardi Hoppen rakennustyön suunnittelusta vastasivat arkkitehtitoimistot Aulis Blomstedt ja Severi Blomstedt, kuten ravintola Walhallan muistakin suunnitelmista. Ravintola Walhallaa on käsitelty myös kaponieerien Delwig (A 10a) ja Boije (A 10b) yhteydessä.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Ö 1-28, G 39,53,54,89,94,98\nMV SL Mitauspiirustus 2717, 5:a\nMV SL Valokuvakokoelmat\nMV SL VIK A 92-114"@fi ;
        poi:history      "Kustaanmiekalla oli oleellinen merkitys Vi­aporin puo­lusta­mi­sessa, ja se linnoitet­tiinkin Augustin Ehrensvär­din johdolla lähes val­miiksi jo 1750-luvun puoleen väliin mennes­sä. Pää­linnoituk­sen ja ulko­varus­tuksen väliin rakennet­tiin jo tällöin lisäpuolus­tusta varten ka­ponie­eri Dellwig ja kontre­gardi Hoppe sekä hieman myö­hemmin ka­ponieeri Boije.\n\nVenäläisten vallitustöiden yh­teydessä Dell­wig ja Boije sekä purettu kont­regardi Hoppe peitettiin hiekalla.\n\nVuosina 1949-51 rakennettiin Helsingin Olympialaisia varten päälinnoitukseen arkki­tehti Aulis Blomstedtin suunni­telmien mukaan kesära­vintola. Suunnitelmista toteutettiin vain osa. Ravintolan­ pääsali oli Dellwigissä ja muut tilat kahdessa tasossa Boijen ja Zanderin vä­lissä. Yleisö tuli sisään väliaikaisesta sisäänkäynnistä Boijen etelä­päästä.\n\nkaponieeri = lähipuolustukseen tarkoitettu varustus\nKontregardi = ulkovarustus, tavallisesti kolmiomainen"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/9/8/saha/suomenlinna/0_9162711467659381912.jpg" , "http://media.onki.fi/1/1/4/saha/suomenlinna/0_-6485614439528239503.JPG" , "http://media.onki.fi/3/0/9/saha/suomenlinna/0_-3166982777039560026.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.13880614072251" ;
        wgs84:long       "24.988592338562057" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6469>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:26+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Enää ei ole Bulsuakaan muualla kuin uskollisten kanta-asiakkaiden muistoissa. Joku vuosi sitten tämä legendaarinen kapakka vaihtoi omistajaa, nimeä ja sisustusta ja muuttui lappilaishenkiseksi turistipyydykseksi. Bulsun lopettaminen oli kulttuuriskandaali, josta Anna Laine ei ole toipunut vieläkään.' (s. 129 - 130)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6692>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Aamu Kotikadulla oli sumuinen. Mereltä levisi usvaa, joka myöhemmin hälvenisi. Ilmassa oli kostean syksyn tuntu. Kirkkopuiston puut loistivat kirkkaissa syksyn väreissä. Meteli alhaalla Johanneksen kentällä kertoi, että opettaja oli onnistunut saamaan oppilaansa järjestykseen ja peli kulki." ;
  dcterms:description            "Kotikatuna oli tv-sarjan tuotantokausina 1995-2005 Korkeavuorenkatu. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2805> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8758>
        dcterms:modified  "2010-02-24T14:49:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i169>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Bulsu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6692> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6663> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6691> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6664> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/bulsu" .

rky:p935  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon. \n\nHuvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) \n\nHelsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset. Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.  \n\nTullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi. Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. \n\nDegerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön. J.L.  Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836.\n\nJollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari. \n\nVillingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm. Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema. Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat.\n\nVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. \n\nEspoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia. Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.156799928,25.081408763 60.157129382,25.082243935 60.156670767,25.083502734 60.154993984,25.082998203 60.154487599,25.080958339 60.155091874,25.080153608 60.156799928,25.081408763" ;
        poi:history       "Pohjoismaissa ja Venäjällä kaupungissa asuvien säätyläisten ja porvarien tapa muuttaa kesäisin maaseudulle asumaan on vuosisatoja vanha. Koskemattoman luonnon arvostus liittyi yleisempäänkin 1700-luvun lopun eurooppalaiseen luonnon ihailuun. Vilkkaan kaupunkiasumisen vastapainoksi haettiin kesäisin rauhallista maaseutuasumista, mikä alkoi säätyläisten ja varakkaan porvariston keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella. Helsingin ympärille muodostuneen kesähuvila-asutuksen taustalla oli paitsi Suomen maiseman ”löytäminen” myös 1800-luvun alun uuden pääkaupungin nopea kasvu.\r\n\r\nEnsimmäiset saariston kesäasunnot olivat joko aatelisten maakartanoita tai kaupunkilaisten vuokraamia kalastajamökkejä tilapäiseen käyttöön. Varsinaisten huviloiden rakentaminen, osin suureellisin huvila- ja puutarhasuunnitelmin, käynnistyi 1860- ja 1870-luvulla. Huvilan paikan valintaan vaikuttivat maisemat, laivareitit ja näkymät laivareitille, laiturit ja kalastusmahdollisuudet.\r\n\r\nHuviloita rakennettiin 1870-1890-luvulla vilkkaasti etenkin Meilahteen ja Degeröhön (vuodesta 1946 Laajasalo) sekä Espoon saaristoon. Höyrylaivaliikenne Helsingistä Degeröhön alkoi 1837 ja myöhemmin se kehittyi säännölliseksi vuoroliikenteeksi, joka mahdollisti jopa työssäkäynnin pääkaupungissa. Höyrylaivaliikenne pysyi vilkkaana 1930-luvulle asti.\r\n\r\nTullisaaren Turholman kartanon vuokraajan ja sittemmin omistajan kauppaneuvos Henrik Borgströmin, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajan, kesänvietto Tullisaaressa alkoi 1838. Degerön Stansvikin kartanossa kesäasutus alkoi samoin jo 1800-luvun alkupuolella. Kesävieraiden määrä kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kartanoon rakennettiin lisää tilaa ja muutettiin vanhoja työväenasuntoja kesähuviloiksi. Ensimmäinen tontti, ns. Schaumannin huvila, vuokrattiin 1870-luvulla. Stansvikin hiekkatiet ja vanhat kaivokset mainitaan oivallisina kävelykohteina 1889 julkaistussa matkailuoppaassa.  \r\n\r\nHuvilapalstojen erottamista helpotti maanjakolainsäädännön lieventyminen 1864 ja 1883 annetuilla asetuksilla. Palsta oli maa-ala, joka lohkottiin rälssi- tai verotalosta. Lohkottujen palstojen lisäksi kesäasuntoja ja huviloita rakennettiin vuokratonteille. Degerön kartanoiden mailta oli 1800-luvun loppuun mennessä lohkottu 36 tonttia.\r\n\r\nPääkaupungin nopea kasvu nosti maan kysyntää ja hintoja. Ensimmäiset huvilatonttien välittämiseen erikoistuneet yhtiöt olivat 1910-luvun alkupuolella Espoossa Oy Suvisaaristo (Ab Sommaröarna) ja Helsingissä Ab Willinge. Yhtiöt palstoittivat hankkimansa maan huvilatonteiksi. Toimintaan liittyivät omat liikennöintiyhtiöt, jotka vastasivat omilla höyrylaivoilla huvilasaarten ja mantereen välisestä liikenteestä.\r\n\r\nOy Suvisaaristo osti Espoosta Moisön rälssitalon Pikku-Sikosaaren, Ison Sikosaaren, Pentalan ja Herrön. Oy Suvisaariston Moisön tilasta lohkottiin 1910- ja 20-luvuilla 120 huvilapalstaa. Vaikka Villinkiin rakennettiin ensimmäiset huvilat 1880-luvulla, oli saaressa vain vähän huviloita ennen Ab Willingen perustamista. Yhtiön palstoittamien tonttien myynti alkoi 1913. Tonttien myymisen sekä suunnitelmat suuresta Villingin kylpylä-, terveyskylpylä- ja kasinorakennuksesta keskeytti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana Itä-Villinki pakkolunastettiin ja sinne rakennettiin meririntaman tykkipattereita. Villingin palstoitus ja huvilayhdyskunnan rakentaminen jatkui sodan jälkeen uusien yhtiöiden voimin. Villingin huviloiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit ja rakennusmestarit. Huviloihin liittyivät puutarhat, joita suunnittelivat mm. Paul Olsson ja Bengt Schalin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Matosaari)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6519>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8161>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Pölönen, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8161" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8400>
        dcterms:modified  "2010-01-11T14:02:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6371>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:39:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6466>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suomenkielinen työväenopisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Työväenopisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1861173308898" ;
        wgs84:long           "24.9492268635101" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suomenkielinen-tyovaenopisto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9209>
        dcterms:modified  "2010-06-07T12:04:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6705>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Nuoruuden päiväkirjat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1190> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7523> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1190> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8755" .

rky:p1134  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimineen Kimojokivarteen sijoittuvan tuotanto- ja teollisuusympäristöjen ketjun. Kimon ruukki, joka edustaa hyvin 1700-luvun ruukkiympäristöä patoineen, kankivasarapajoineen, ruukinkatuineen ja tuotantorakennuksineen, on ollut osa kautta maan ulottunutta ruukkien suuromistusta. Rautaruukkitoiminnasta alkunsa saanut Oravaisten tehdasyhdyskunta on yhtenäinen ja ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka rakennuskanta on pääosin peräisin 1900-luvun alkupuolelta. \n\nRöykasjärvestä laskevan Kimojoen varrella on noin viiden kilometrin matkalla useita peräkkäisiä koskia, joiden kaikkien rannoilla on ollut Kimon ruukkiin liittyviä tuotantorakennuksia, myllyjä, sahoja ja erityyppisiä rakenteita. Alimmasta vasarapajasta on noin kahdeksan kilometrin matka Oravaisten ruukille.\n\nKimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Alaruukki/Nedre hammaren, Keskiruukki/Mellanbruket ja Yliruukki/Övre hammaren). Niiden vesivoimaa säädellyt Röykasjärven rannalla oleva pato on yksi Suomen vanhimmista ja kookkaimmista. Luonnonkivipadon ulkomuurissa on ankkuriraudoin kirjaimet JJ ja RF (Johan Jennings ja Robert Finlay) sekä vuosiluku 1760.\n\nYläruukilla (Övre hammaren) on pato ja hyvin säilynyt 1784 rakennettu, myllyksi muutettu vasarapaja. Ruukinpaikan yläpuolella on käytöstä jäänyt tielinja ja komea kivisilta. Nykyisin alueella toimii Oravaisten teatteri.\n\nKeskiruukki/Mellanbruket eli Nyhammare on nuorin Kimon kolmesta kankivasarapajasta Mutta-nimisen kosken varrella. Rakennuksen seinässä on vuosiluku 1788 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim).\n\nAlaruukki/Nedre hammaren, Kimon ruukin varsinainen ydinosa, on sijainnut alimman kaksiosaisen kosken varrella. Siellä ruukkimaisema patoineen, patoaltaineen, ruukinkatuineen ja monine tuotantorakennuksineen on säilyttänyt hyvin 1700-luvun luonteensa. Ruukin päärakennuksen lisäksi siellä on käsipaja, mekaaninen verstas, joka rakennettiin nippupajan paikalle ja vasarapajan rauniot. Vasarapajasta on jäljellä noin puolitoista metriä paksut harmaakiviseinät ja niiden sisäpuolella voimakanavan rauniot sekä ahjojen pohjia. Pajan holvatun oven yläpuolelle on hakattu vuosiluku 1791 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim). Kosken vastakkaisella rannalla entisen puhallushuoneen paikalla on pieni tiilinen voimalaitos vuodelta 1920. Alaruukilla toimii nykyisin mm. taontapajoja ja museo.\n\nOravaisten tehdasyhdyskunnan nykyisen rakennuskannan pääosa on tekstiilitehtaan kukoistuskaudelta 1920-1930-luvulta. Punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä on entisen masuunin ja konepajan paikalla. Teollisuushistoriallisesti Oravaisten tehtaiden merkitttävin osa on punatiilestä 1922 rakennettu höyryvoimalaitos. Ruukinkadun rakenne on suurimmaksi osaksi hajonnut, ja kasarmityyppiset tekstiilitehtaan työväenasunnot on sijoitettu väljemmin tehtaan lähiympäristöön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.243170763,22.470023047 63.242732984,22.470196351 63.242210290,22.469776254 63.241810660,22.467893347 63.242975963,22.466873548 63.243261367,22.467247150 63.243584728,22.468807404 63.243170763,22.470023047" ;
        poi:history       "Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuuni rakennettiin melkein kymmenen kilometriä lähemmäksi merta, Oravaisiin. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta harkkorauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin masuunin rinnalla ajoittain Suomen suurin takkiraudantuottaja.\r\n\r\nKapteeni Lars Magnus Björkmanista (aateloituna Björkenheim) tuli Oravaisten ruukin omistaja 1818. Björkmanin omistajakauden alkuaika oli Oravaisissa merkittävien uudistusten aikaa. Björkmanin rakennuttama tunnusmajakka Oravaisten edustalla Stubbenin saarella Uudessakaarlepyyssä palveli ruukkien rahtilaivaliikennettä. Raudanjalostus päättyi Kimossa 1890-luvulla.\r\n\r\nOravaisten ruukin masuunin ja valimon lopettamisen jälkeen 1867 Oravaisten historiassa alkoi tekstiiliteollisuusvaihe 1885. Tekstiiliteollisuuden kukoistuskautta olivat erityisesti 1920-luku ja 1930-luvun alku. Yhtiön nimeksi tuli Oravaisten Verkatehdas Oy / Oravais Klädesfabrik Ab 1935. Päätuotteina olivat 1960-luvun keskivaiheilla jersey- ja crimplenekankaat. Vielä 1975 tehdas työllisti noin 430 työntekijää, mutta 1988 tekstiiliteollisuus loppui Oravaisissa. Vanhan tekstiilitehtaan tiloissa aloitti toimintansa maailman johtaviin hiomapapereiden valmistajiin kuuluva KWH-Mirka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k559 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:tuotantorakennus , poio:mylly ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=908" ;
        skos:prefLabel    "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta (Keskiruukki, Mellanbruket eli Nyhammaren)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6965>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:51:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9469>
        dcterms:modified  "2010-11-22T15:29:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2124>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Katso naamion taa" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Mies Leila Antelan menneisyydestä kärjistää Antelan perheen sisäisiä ristiriitoja. Jouluna perheessä vierailee traagisin seurauksin kaksi joulupukkia " ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9499> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7620> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietoa        "Romaanin pohjalta on tehty samanniminen TV-elokuva 1989. Ohjaaja Taisto-Bertil Orsmaa. " ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=2132&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/katso-naamion-taa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i405>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki rakastettuni" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i159> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7636> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-rakastettuni" .

rky:p1394  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.687077257,27.277490883 61.687271357,27.275820102 61.688080841,27.276228620 61.688157662,27.277567422 61.688522441,27.277871803 61.688473966,27.278272833 61.687077257,27.277490883" ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4171" ;
        skos:prefLabel    "Mikkelin rautatieasema"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pakilasta on sanottu, että se on yöllä ja pyhänä rakennettu ja todellisella uudisraivaajahengellä. Kaikki rakentaminen tehtiin omin voimin ja lisäksi viljeltiin pieniä peltoja omaan käyttöön tai sivutuloiksi.\" (S. 5.)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4923> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Siellä kotikylän suurta poikaa nyt hurjasti juhlittiin,\nkaupungissa mua jo pelättiin ja laulettiin:\nSaatana saapui Helsinkiin! Hiio-hiio-hoi!\nHiio-hiio-hei!\nSaatana saapui kaupunkiin! Hiio-hiio-hoi!\nHiio-hiio-hei!\nSaatana saapui kaupunkiin! Hiio-hiio-hoi!\nHiio-hiio-hei!\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1031> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9111>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1921856~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i665>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kolmannen linjan Mona Lisa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i838> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9384> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kolmannen-linjan-mona-lisa" .

rky:p1728  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat yksityistalo Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot ovat aikakautensa asuntosuunnittelun korkeatasoisia edustajia. \n\nAlvar Aallon suunnittelema Maison Aho (1965) on pohjoinen ja pienimuotoinen esimerkki Aallon yksityistalojen sarjassa. Maison Aho ja sen kuuluisat edeltäjät Villa Mairea (1939) ja Maison Carré (1959) on suunniteltu perheelle, jolla on yksityinen taidekokoelma.\n\nMaison Aho on useiden Aallon yksityistalojen tapaan ulospäin sulkeutunut ja eleetön, sisätilaltaan sen sijaan sekä kodikas että juhlava. Pientaloalueella sijaitsevalla Maison Aholla on puistomainen ympäristö Pohjolankadun varrella. Punatiilinen asuinrakennus on pohjamuodoltaan viuhkan muotoinen.  Punatiilen lisäksi rakennusmateriaaleina on käytetty sokkelissa graniittia, pulpettikatossa kuparia ja julkisivun yksityiskohdissa ja sisätiloissa jalopuuta. Matalan rakennuksen päätilat sijoittuvat sisääntulotasoon aputilojen jäädessä alempaan kerrokseen. Peräkkäin sijaitsevat olohuone ja ruokailutila avautuvat viuhkamaisesti eteistilaan, joka jää muutaman askelman päätiloja alemmalle tasolle. Sekä olo- että ruokailutilan ikkunat ulkonevat julkisivupinnasta ja niistä aukeaa näkymä muurien sulkemalle sisäpihalle. \n\nTilaajansa mukaan Ahon asuinliiketaloina tunnetut kolme punatiilistä 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun kerrostaloa sijoittuvat samaan kortteliin Koskikadun ja Jaakonkadun varrelle. Koskikadun kaksi rakennusta muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Nelikerroksisten rakennusten pohjakerroksessa on liiketiloja. Punatiiltä on käytetty rakennuksien ulkomateriaalina rikkaasti: kylmät ullakkokerrokset on merkitty käyttämällä päätykiviä, ikkunasäleikköjä on tehty salaojaputkista. Sokkelimateriaalina on tumma graniitti. Koskikatu 20:n seinässä on Alvar Aallon suunnittelema ja kuvanveistäjä Heikki Häiväojan toteuttama reliefi Aurora Borealis, jonka aiheena on revontulet ja hyppäävä lohi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.504596822,25.721612067 66.504899113,25.720729488 66.505437098,25.721827423 66.505148098,25.722700798 66.504596822,25.721612067" ;
        poi:history       "Arkkitehti Alvar Aalto laati Rovaniemen jälleenrakentamista ohjaavan yleis- ja asemakaavan, ns. Poronsarvikaavan 1945. Samaan aikaan Korkalorinteen asuinalueen rakentamisen kanssa rovaniemeläinen Ahon liikemiessuku tilasi arkkitehti Alvar Aallolta suunnitelmat kolmeen kerrostaloon kaupungin keskustassa. Rakennuksista Koskikatu 18 valmistui 1959 ja siihen kiinteästi liittyvä Koskikatu 20 kolme vuotta myöhemmin. Jaakonkatu 3 valmistui 1963 samaan kortteliin.\r\n\r\nKerrostalojen lisäksi Aalto sai keväällä 1964 Aarne Aholta toimeksiannon yksityistalon suunnittelusta. Maison Aho valmistui Aallon luonnoksien ja tilaajan ehdotusten pohjalta jo seuraavana vuonna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5234" ;
        skos:prefLabel    "Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot (Maison Aho)"@fi .

[ dcterms:description  "Teoksessa \"marraskuun ravintola\" on ravintola Graniittilinna Työväentalolla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4158> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7082>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1803508~S9*fin> .

rky:p95  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rajamäen rakennustaiteellisesti korkeatasoinen, laaja alue on maamme huomattavin alkoholitehdas. Arkkitehti Erkki Huttusen 1930-luvulla suunnittelemat tehdasrakennukset, asuinrakennukset ja kirkko kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. \n\nRajamäen tehdasyhdyskunnan eri-ikäiset tehdasrakennukset ja työväen ja virkailijoiden asuinrakennukset hoidettuine puistomaisine ympäristöineen kertovat ensin yksityisen yrittäjän ja sen jälkeen Valtion Alkoholiliikkeen (1969 alk. Oy Alko Ab:n) roolista tehtaanpatruunana ja rakennuttajana, joka on suosinut teollisen miljöön tuotanto-, asuin-, huoltorakennusten ja kirkon suunnittelijoina maan etevimpiä suunnittelijoita. Rajamäen tehdasyhdyskunta on rakentunut Rajamäen rautatieaseman ympärille. Rautatien itäpuolella on tehtaan sijaintipaikan valinnan kannalta toinen ratkaiseva tekijä: runsasvetinen lähde. \n\nAlueen tuotantorakennusten vanhimpia ovat 1800-luvun lopussa pääosin arkkitehti S. M. Schjerfbeckin suunnitelmien mukaan rakennetut viina- ja hiivatehtaan punatiiliset teollisuusrakennukset. Asumattomalle alueelle perustetun tehtaan työväenasunnot, niin sanotut Sörkän kasarmit, sekä kansakoulu ja lastentarha samalta ajalta sijaitsevat tehtaan eteläpuolella olevalla Tykkitorninmäellä. 1920-luvun rakentamisesta on jäljellä mm. persoonallinen isännöitsijän asunto ja työnjohtajien asunnot. \n\nKieltolain jälkeisen 1930-luvun voimakkaan laajentumisen kaudelta ovat peräisin Oy Alkoholiliike Ab:n funktionalistiset tuotantorakennukset ja toistakymmentä rautatien itäpuolelle rakennettua kahden perheen työväen ja toimihenkilöiden asuntoa. Väljästi maastoon sijoitetut asuinrakennukset ovat valkoiseksi rapattuja ja niissä on molemmissa päädyissä sisäänvedetty kuisti. Sekä rautatien itäpuolella että Tykkitorninmäellä on arvokasta asuinrakennuskantaa myös 1940- ja 1950-luvuilta. Rajamäen rakennuksia ovat suunnitelleet mm. arkkitehdit Aarne Ervi, Erkki Huttunen ja Einari Teräsvirta. \n\nAlueella sijaitsee myös yhtiön 1930-luvulla rakennuttama, Erkki Huttusen suunnittelema kirkko, jota hallitsee keskiakselissa oleva huipultaan kapeneva ja pyöristyvä torni. Kirkkosalin betonista holvatun sisäkatteen muoto seuraa jyrkkiä katonlappeita pyöristyen ylimmästä osastaan. Alttariseinän freskomaalaus Tie, totuus ja elämä vuodelta 1956 on Anna Räsäsen tekemä. Kookkaat messinkivalaisimet ovat Taito Oy:n tuotantoa. Sisäänkäynnin Vuorisaarna- ja Sallikaa lasten tulla tyköni -aiheiset reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Arvi Tynys. \n\nRajamäen asema-alueella on aseman lisäksi kolme asuinrakennusta, mm. komea asemapäällikön talo, 1900-luvun alusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.539781512,24.760976256 60.539798028,24.763059478 60.537512708,24.766021042 60.533912943,24.766474903 60.534026276,24.769745418 60.531408274,24.773724675 60.530600135,24.771540711 60.529336983,24.770123172 60.528629109,24.769519269 60.528676782,24.761017881 60.530110816,24.757494902 60.528331564,24.754507240 60.529678408,24.753090000 60.530411489,24.752620997 60.530780275,24.752527929 60.531006615,24.752470896 60.532932684,24.752674773 60.533585452,24.752321474 60.534194377,24.752404155 60.534925403,24.753354645 60.535244657,24.753914603 60.535864051,24.754395435 60.535756199,24.755848239 60.535194320,24.756603196 60.535217616,24.759513983 60.535971164,24.759149771 60.538041677,24.756780074 60.538194989,24.758849657 60.538798460,24.759142885 60.539781512,24.760976256" ;
        poi:history       "Hyvinge Fabriks Aktie Bolagin perusti 1888 tohtori Wilhelm Juslin. Hiivatehtaana aloittaneesta yhtiöstä kehittyi sittemmin Suomen huomattavin alkoholitehdas. Hiivatehtaan sijoituspaikkaa 1880-luvun lopulla etsittäessä etusijalla oli rautatien varsi, jotta raaka-aineeksi tarvittava vilja sekä tuotantoon tarvittavat polttopuut voitaisiin helposti kuljettaa tehtaalle ja vastaavasti valmiit tuotteet eteenpäin kuluttajille. Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin runsasvetisen lähteen löytyminen sopivan etäisyyden päästä radasta. Vaatimuksen täyttävä paikka löytyi Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylästä Rajamäen tilalta Hanko-Hyvinkää -radan varrelta. \r\n\r\nTehtaan ensimmäisen rakennusvaiheen rakennuksista olivat valmiina 1889 varsinainen tehdasrakennus, jota on laajennettu monena vuosikymmenenä, sekä laboratorio ja pieni makasiini. Kapeassa ja korkeassa tislaamossa, joka toimii museona, on teollisuushistoriallisesti mielenkiintoinen Metallwerke J. Adersin Magdeburgissa valmistama Barbet-tislauslaitteisto, joka asennettiin 1913. Tiilinen tyhjäpullovarasto on vuodelta 1902. \r\n\r\nHeti perustamisensa jälkeen 1889 Hyvinkään Tehdas kääntyi rautatiehallituksen puoleen anoen aseman perustamista Rajamäen seisakkeelle. Asemarakennus valmistui 1892. Sitä laajennettiin 1908 arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan nykyasuunsa. \r\n\r\nHyvinkään Tehtaan hiiva-, alkoholi- ja etikkatehtaat siirtyivät valtiolle kieltolain alkaessa joulukuussa 1919. Rajamäen tehtaiden uudeksi omistajaksi perustettiin Valtion Alkoholiliike ja tehtaiden uudeksi nimeksi annettiin Valtion Alkoholitehdas Keskus. Laitos valmisti alkoholia lääkinnällisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Kun kieltolaki kumottiin 1932, perustettiin uutta tuotantoa hoitamaan Oy Alkoholiliike Ab (vuodesta 1969 Oy Alko Ab). \r\n\r\n1930-luvulla laajentunut tehdas kasvatti koko Rajamäen yhdyskunnan ja taajaman. Alko avusti paikkakunnan kulttuuri-, urheilu- ja kouluelämää. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli laajan ja yhtenäisen tehdaskompleksin, vesitornin, voimalaitoksen, laboratorion, konttorin, korjaamon ja varaston lisäksi tehdasalueen ulkopuolelle mm. tehdasseurakunnan kirkon sekä kokonaisuuden muodostavat tyyppitalot vuosilta 1935-38.  \r\n\r\nHuttusen piirtämän kirkon tilaajana oli niinikään Oy Alkoholiliike Ab. Rakennuttajan laatiman ohjelman mukaisesti suunnittelulle asetettiin vaatimukseksi, että kirkon keskiakselilla tuli olla \"edustava\" torni, vesikaton jyrkkä satulakatto ja kerhohuonesiiven liittyä täysin symmetrisesti kirkkoon. Betonista ja tiilestä rakennettu kirkko valmistui 1938. Yleinen kilpailu alttarifreskosta pidettiin vuonna 1956. Rajamäen tehtaiden kirkko lahjoitettiin Nurmijärven seurakunnalle 1985.\r\n\r\nLaaja uudisrakennusvaihe 1970-luvulla toteutettiin pääosin arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitelmien mukaan. Tämä rakennusvaihe ei kokonaisuudessaan sisälly kohteen rajaukseen, mutta sen rakennuskanta ja arkkitehtuuri on aiempien vuosikymmenten tavoin arvokasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k543 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1500" ;
        skos:prefLabel    "Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9206>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Nikkinen, Jiri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9206" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6702>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Väyrynen, Paavo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6702" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7177>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Oikeustalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin oikeustalo" , "Salmisaarentalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat            "60.1632866337885" ;
        wgs84:long           "24.9014652811605" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7177" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4912>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1620673~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9371>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:07:38+0300" .

[ dcterms:description  "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on rikospoliisin majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2485> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9705>
        dcterms:modified  "2011-07-04T15:48:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6962>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Byström, Anders"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/bystrom-anders" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7676>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070226~S9*fin> .

th:nayttelija  a            owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         th:Elokuva ;
        rdfs:label          "näyttelijä"@fi ;
        rdfs:range          th:Nayttelija ;
        rdfs:subPropertyOf  bibo:performer .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p19>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kasarmi / Merisotakoulun asuntola "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:47:13.179+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:29:05.944+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 , koko:p33283 , koko:p49613 , koko:p33985 ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nRakennukseen kunnostettiin 50 asuntolahuonetta aputiloineen Merisotakoulun käyttöön. Pohjaratkaisu palautettiin keskikäytävämalliseksi. Porrashuoneet palo-\nosastoitiin ja niihin sekä pesutiloihin rakennettiin uudet välipohjat. Porrasaskelmat uusittiin, samoin alapohja kokonaan. Välipohjien lautalattiat ja seinä- ja kattorappaukset kunnostettiin. Esiin tulleita koristemaalauksia katoissa ja seinissä entisöitiin.\n\nRakennus liitettiin kaukolämpöverkkoon ja sille rakennettiin tilapäinen jätevedenpuhdistamo, joka myöhemmin kunnallisteknisen verkon valmistuttua on muutettu pumppaamoksi.\n\nUlkoseinien rappaus korjattiin ja ulkoasu säilyi entisellään lukuunottamatta ulko-ovien katoksia, jotka poistettiin.\n\nToteutusaika: 1975-78\nHuoneistoala: 1821m²\nKerrosala: 2720m²\n\nRakennuttaja: Puolustusministeriö\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Puupponen & Alinikula Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto O. Granlund - A. Oksanen\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Kippo ja Nurmi Ky\nMaalaustöiden suunnittelu: Asiantuntijamestarit Oy, ulkomaalaukset, Maalaamo Ancelo Oy, koristemaalaukset\nRakennustyöt: Puolustusministeriön rakennustyöorganisaatio\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nTykistöpihan itälaidan kasarmirakennus esitettiin ensi kerran vuoden 1751 yleissuunnitelmassa, jota noudattaen kasarmi rakennettiin vuosina 1754-56. Alkuperäisessä asussaan kasarmi oli kolmikerroksinen keskikäytävätalo. Kaksi alinta kerrosta rakennettiin tiilestä ja mansardikerros oli puurakenteinen. Samoin ylä-, väli- ja alapohjat olivat puiset lukuun ottamatta kolmannen kerroksen keskikäytävää, joka holvattiin. Keskikäytävästä kuljettiin kaikkiin huoneisiin. Julkisivut olivat hyvin pelkistetyt. Kasarmi muodosti Pikku Mustasaaren aukion itäisen siipirakennuksen. Aukio kapeni kohti nykyisen D 12:n paikalle suunniteltua pääterakennusta ja noudatti näin valeperspektiiviaukion ihannetta. 1804 tehtiin mansardikerroksessa jotain korjaustöitä.\n\nVenäläiset käyttivät kasarmia merisotasairaalana heti Viaporin valtauksen jälkeen 1811. Venäläisen varuskunnan alkuaikana 1808-1858 rakennettiin eteläpäähän ensin puurakenteinen T-muotoinen käymäläsiipi ja sitten nykyinen, tiilinen kolmikerroksinen siipi. Tänä aikana muuttui myös rakennuksen käyttötarkoitus sairaalasta takaisin asunnoiksi. Kasarmissa oli Krimin sodan jälkeen samanlainen kolminkertainen, hirsistä rakennettu suojayläpohja kuin Viaporin muissakin suurissa kasarmeissa.\n\n1857 korjattiin Krimin sodan tuhoja: seiniä, ovia, ikkunoita ja lattioita kunnostettiin ja maalattiin. Alapohjat kitattiin savella tiiviiksi ennen lautalattioiden tekemistä. Vanhat uunit purettiin ja tilalle tehtiin 25 hollantilaista (kaakeli)uunia ja 9 venäläistä. Ulkoseinät maalattiin maavärillä pigmentoidulla kalkilla ja räystäslista liimapohjaisella maalilla. Asuinkäytön johdosta kasarmin keskikäytäviä jaettiin väliseinin ja käymälöitä rakennettiin porrastasanteille.\n\n1800-luvun loppupuoliskolla rakennuksessa tehtiin monenlaisia korjaustöitä, joista tärkein oli suojayläpohjan ja mansardikaton purkaminen 1875-76. Tilalle rakennettiin normaalikorkuinen kolmas kerros ja peltikatteinen aumattu vesikatto.\n\nPunavankileirin aikana 1918-19 rakennus toimi hermotauti- ja tuberkulosisairaalana ja siviilivartioston kasarmina. Siinä oli myös upseeriasuntoja ja suutarin verstas.\n\n1920-luvun asuntopulassa rakennus otettiin koko kolmen kerroksensa korkeudelta asuinkäyttöön. Merisotakoulun asuntolana toimivaa rakennusta peruskorjattiin 1970-luvun loppuvuosina Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnitelmien mukaan. Sisätilojen perusteellisen korjauksen lisäksi ulko-ovien yltä poistettiin vanhat katokset ja rakennus liitettiin kaukolämpöön.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n1700-luvulla Stenhuset No 3\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun alussa N 89 ja 1800-luvun loppupuoliskolla N 159\nVuonna 1927 rakennusnumero D 2\n\nLähteet:\nKrA Ö 8 13 19 20 65 LÖS 1 4-5 11 17 21 23 33 35 40.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1975. Rakennus D 14.\nMV SL VIK D 215-232 450 536-537.\nVA VSA 15798 17044 17082 17098.\n\nKuvat:\nMV SL Valokuva-arkisto Interiööri 1970-luvun kunnostustyön jälkeen.\nMV SL VIK D 450 osa I-III krs pohjat, puurakenteinen mansardikerros, fasadi ja leikkaus.\n"@fi ;
        poi:history      "Kolmikerroksinen keskikäytävämallinen kasarmi valmistui vuonna 1756. Kaksi alinta kerrosta tehtiin tiilestä, mutta mansardikerros oli puurakenteinen. Ala-, väli- ja yläpohjat olivat puurakenteisia lukuunottamatta ylimmän kerroksen keskikäytävää, joka oli holvattu.\n\nVallattuaan Viaporin venäläiset käyttivät aluksi rakennusta merisotasairaalana. 1800-luvun alkupuoliskolla rakennettiin eteläpäähän ensin puinen käymäläsiipi, ja sitten nykyinen kolmikerroksinen siipi. Käyttötarkoitus muuttui sairaalasta takaisin asunnoiksi. Krimin sodan jälkeen vuonna 1857 rakennettiin kolminkertainen hirsinen suojayläpohja samalla, kun rakennusta sodan tuhojen seurauksena jouduttiin muutenkin perusteellisesti korjaamaan.\n\nAlkuperäinen mansardikatto muutettiin vuonna 1876 nykyiseksi aumamalliseksi, ja samalla purettiin suojayläpohja.\n\nPunavankileirin aikana vuosina 1918-19 rakennus toimi hermotauti- ja tuberkuloosisairaalana ja siviilivartioston kasarmina. Siinä oli myös upseeriasuntoja ja suutarin verstas. 1920-luvulta lähtien rakennus on ollut kokonaan asuinkäytössä.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/2/2/1/saha/suomenlinna/0_-127739713170908148.jpg" , "http://media.onki.fi/8/6/7/saha/suomenlinna/0_-8285749445789924288.jpg" , "http://media.onki.fi/3/3/2/saha/suomenlinna/0_803546571551034352.jpg" , "http://media.onki.fi/1/8/6/saha/suomenlinna/0_616770009277931846.jpg" , "http://media.onki.fi/5/4/8/saha/suomenlinna/0_-9052603500684918427.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/barracks> ;
        wgs84:lat        "60.14953625252812" ;
        wgs84:long       "24.98028821945195" .

rky:p1630  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.226412473,24.832960776 60.227004699,24.832875649 60.227228995,24.832631355 60.227209362,24.832127679 60.227690715,24.831545025 60.227724291,24.830808333 60.228242167,24.830360990 60.228501385,24.833649027 60.227989746,24.833774694 60.227663634,24.833382975 60.227375014,24.833884084 60.227235577,24.835272108 60.226068954,24.835187356 60.225375203,24.835908565 60.225184814,24.836596566 60.224412310,24.838673925 60.223816912,24.839253499 60.223139990,24.837399328 60.223114189,24.835817652 60.223354792,24.835636507 60.223534073,24.834273861 60.223597958,24.834066849 60.223324999,24.833119252 60.223481037,24.832468085 60.224361424,24.832381043 60.225227176,24.829433260 60.225872130,24.828772772 60.226323049,24.830171744 60.226412473,24.832960776" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:kasarmi , poio:muinaisjaannos , poio:satama , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Mäkkylä)"@fi .

blue_route:c14  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s15 ;
        :source       blue_route:s14 .

<http://example/upload-base/#metadescription_474>
        dcterms:modified  "2011-07-20T13:10:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7413>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hautajärvi, Harri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7413" .

[ dcterms:description  "Neito luonnon helmassa - luvussa kuvataan perheen kesänviettoa Herttoniemen siirtolapuutahamökillä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7225> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6831>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8127>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:51:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5623>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=52679B1A-51F0-4890-9C0B-C93F0FB5ECBC> .

[ dcterms:description  "Laulunopettaja Tuulia Tähtisen koti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8392> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8391>
] .

rky:p304  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Noormarkun ruukinalue on edustavimpia ja parhaiten hoidettuja historiallisen rautateollisuuden alueita maassamme. Kokonaisuus muodostuu ruukin toimintaan sekä Antti Ahlströmin ja hänen perustamansa yhtiöön liittyneistä rakennuksista. Laaja ja rakennusten osalta arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus koostuu teollisuustilojen lisäksi työväen asunnoista, kirkosta, ruukin kartanosta ja huviloista sekä niihin liittyneistä puistoalueesta. \n \nTuotantorakennukset ovat sijoittuneet kallioisen kosken rannoille siten, että vasarapaja on joen pohjoisrannalla ja saha etelärannalla. Rautaruukin työväenasunnot sijaitsevat säännöllisenä ryhmänä pajan koillispuolella. Huomattavia yksittäisiä rakennuksia ovat saha, A. Ahlström Oy:n pääkonttori (E. Fabritius 1915), Antti Ahlströmin 1877-1881 rakennuttama Isotalo (Ewert Lagerspetz), 1901 arkkitehti G.-A. Lindbergin suunnittelema Havulinna sekä ennen kaikkea 1939 valmistunut Villa Mairea, joka on Alvar Aallon avainteoksia ja yksi 1900-luvun tunnetuimmista huviloista. Rakennus on sijoitettu metsäiseen rinteeseen Noormarkun ruukinalueen laidalle. Villa Mairea kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Antti Ahlströmiin liittyviä rekisterikohteita ovat lisäksi Merikarvialla Lankosken kylä, Porissa Pihlavan saha ja Eurassa Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta.\n\nMakkarakosken rannalla sijaitsevan kaksikerroksisen saharakennuksen kantavat rakenteet on yhdistetty taidokkain hirsiliitoksin. Perinteistä saharakentamista ovat juurakkotukien, hirsirakenteen ja lautavuorauksen ohella moniruutuiset ikkunat ja punamultaus. Sahasalin täydellisenä säilynyt varustus on historiallisesti erittäin arvokas. Vanhempi kehäsahapari on asennettu 1882. Myös alakerran voimansiirtolaitteisto on säilynyt. Noormarkun saharakennus on teollisuushistoriansa, rakennustapansa, teknisen varustuksensa ja miljöönsä vuoksi kansainvälisestikin huomattava teollisuusmuistomerkki. Sen lisäksi on suurista teollisista vesisahoista säilynyt Suomessa vain Strömforsin ruukinsaha Ruotsinpyhtäällä.\n\nRuukin alueen puistolle on antanut muodon Bengt Schalin 1910-luvulla. Havulinnaan liittyvän  terassoidun puiston on suunnitellut Paul Olsson. Lassilantien ja Piilitien virkailija-asunnot ovat Valter ja Ivar Thomén 1915 suunnittelemia, Ollinmäen työväen asunnot ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.\n\nKirkko on rakennettu A. Ahlström osakeyhtiön lahjoittamilla varoilla yhtiön perustajan Antti Ahlströmin syntymän 100-vuotismuistojuhlan kunniaksi. 1927 tehtyyn lahjoitukseen sisältyivät myös arkkitehti Armas Lindgrenin laatimat piirustukset. Keskiaikaisen satakuntalaisen harmaakivikirkon yleishahmosta lähtökohtansa saanut kirkko valmistui Lindgrenin kuoleman jälkeen 1933. Kirkkosalin tynnyriholvissa ovat poikittaiset tukikaaret näkyvissä. Pohjoispuolella on pieni seurakuntasali. Kirkkosalin alkuperäistä runsasta kuvataiteellista koristelua täydentää Lennart Segerstrålen alttariseinälle 1957 maalaama fresko. \n\nSipulikupolilla varustettu lounaissuomalaista tapulityyppiä edustava kaksikerroksinen kellotapuli on rakennettu 1757 ja sijaitsee hautausmaa-alueen kaakkoiskulmassa. Pohjoisosassa olevalla Ahlström-suvun  hauta-alueella on taiteellisesti korkeatasoisia hautamuistomerkkejä.\n\nVanhan Vaasantien toisella puolella oleva pappila valmistui 1877 ja toimii nykyisin seurakunnan virastorakennuksena."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.590587639,21.884547904 61.591404073,21.879250790 61.592682109,21.874209213 61.592914495,21.871844395 61.593214348,21.871262008 61.593251799,21.866654462 61.592271154,21.864906867 61.592111102,21.863764672 61.592524712,21.862499396 61.592636146,21.860921286 61.593166860,21.859446212 61.596148817,21.864804880 61.597218714,21.863020764 61.597828371,21.862102702 61.598304458,21.864558636 61.599998490,21.867488518 61.600165342,21.874736937 61.598860070,21.889266002 61.592768337,21.889008690 61.590587639,21.884547904" ;
        poi:history       "Joenvarteen sijoittuneiden Noormarkun (Norrmark) ja Finpyyn (Finby) kylissä oli 1560-luvulla yhteensä 13 taloa. Noormarkun kartano (Herrgård) mainitaan ensimmäinen kerran 1402. Teollinen tuotanto alkoi 1747, jolloin Herrgårdin tila sai luvan sahamyllyn perustamiseen silloisen Sahakosken (Vanhansahankoski) rannalle. Toinen saha perustettiin Makkarakoskeen 1753.  Sahakosken toiminta päättyi 1873.\r\n\r\nEverstiluutnantti, myöhemmin Vaasan läänin maaherra, vapaaherra Carl Constantin de Carnall sai 1806 privilegion kankivasaran ja ahjon rakentamiseen Ulvilan Makkarakosken länsirannalle Herrgårdin ratsutilan maille. \r\n\r\nNoormarkun osti 1870 suurliikemies Antti Ahlström, joka alkoi heti uudistaa ja laajentaa ruukkia ja sahatoimintaa. Edellisen omistajan rakentama ja padolla varustama Makkarakosken saha paloi tammikuussa 1875. Antti Ahlström rakensi vielä samana vuonna nykyisen sahan, johon hyödynnettiin 1873 lopetetun Sahakosken rakennusmateriaalia. Uuden sahan voimanlähteeksi asennettiin vesipyörä, vaikka ajankohta oli höyrysahojen alkavaa valtakautta. Sahan suunnitteli oletettavasti valtionagronomi Henry Gibson. \r\n\r\nNoormarkun vesisahan teollinen toiminta päättyi 1910-luvulla, jonka jälkeen sahausta harjoitettiin kotitarveluonteisena aina 1950-luvulle saakka. Saha laitteistoineen on nykyisin Ahlström-yhtiön sisäisenä museona.\r\n\r\nPienimutoiseksi muuttunut raudanjalostus päättyi Noormarkussa 1920. Noormarkku on Ahlström osakeyhtiön keskuspaikka ja samalla yksi maamme merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Noormarkku on viimeinen Ruotsin vallan aikana perustettu rautaruukki Suomessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:hautausmaa , poio:saha , poio:huvila , poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:voimala , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=907" ;
        skos:prefLabel    "Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p217>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kultarannan paritalo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T09:57:57.086+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:20:13.867+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p49520 , koko:p32767 ;
        poi:description  "Uudisrakennus B 25\n\nVuonna 1974 hyväksytyssä Suomenlinnan käyttösuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi asukasmäärän lisääminen ja saaren kehittäminen elävänä kaupunginosana. Vuonna 1982 valmistuneessa pientaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa on annettu ohjeet yhteensä 10 asuinrakennuksen eli 14 asunnon rakentamiseen käyttösuunnitelmassa ehdotetuille paikoille. Suunnitelmassa esitettiin Kultarantaan paritaloa ja ulkorakennusta (B19) sijoitettavaksi puuku­jan varteen paikalle, jolla vielä hiekkavallien rakentamisen jälkeenkin oli säilynyt asutusta. Rakennukset rajaavat Pappilan kanssa asuntoryhmän yhteisen piha-alueen julkisesta puistoalueesta.\n\nKultarannan uudisrakennusten suunnitelmat laati A-konsul­tit -arkkitehtitoimisto, joka oli myös tiivistämissuunnitel­man tekijä. Uudisrakennukset toteutettiin seuraten paikalla aiemmin olleiden rakennusten mittasuhteita, mutta käyttäen yksityiskohdissa nykyarkkitehtuurin keinoja. Julkisivujen puuosat maalattiin perinteisellä öljymaalil­la. Seinissä ja yläpohjassa käytettiin lämmöneristeenä puhallet­tavaa selluvillaa. Paritalon molemmissa asunnoissa on parvi ja olohuoneessa pyöreä peltiuuni. Kultarannan sauna ja asuntojen varastotilat sijoitettiin uuteen talousrakennukseen B 19.\n\nToteutusaika: 1989-91.\nAsuntojen pinta-alat: 65 ja 77 m².\nKerrosala: 211 m², sauna- ja varastorakennus 49 m2.\n\nArkkitehtisuunnittelu: A-konsultit\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Kalervo Kakko\nLVI- ja sähkösuunnittelu: Insinöörikeskus Oy\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola"@fi ;
        poi:history      "Kultarannan alue oli alunperin kalliota ja kosteaa rämeikköä. Aluetta täytettiin 1700-luvun loppupuolella, ja uloimpaan kär­keen rakennettiin pursisatama ja vartiotupa (ks. B 23, Amiraa­linta­lo). Ruotsalaisella kaudella Kultarannassa oli puuta­loalue, jossa asui lähinnä käsityöläisiä ja varuskunnan miehis­töä perheineen. Tältä ajalta on säilynyt hirsinen upseeriasunto (ks. B 24 Pappila).\n\nVenäläisellä kaudella Kultaranta siirtyi valtiolle ja asuinra­kennukset otettiin sotilaskäyttöön. Ennen 1800-luvun puoliväliä rakennuskanta harveni, venesatamaa täytettiin, lahdenpoukama pengerrettiin ja istutettiin puita. Krimin sodan edellä ja 1880-luvulla rakennettiin hiekkavallit, jotka peittivät alleen pu­ret­\ntujen ja palaneiden rakennusten kivijalat ja rauniot. 1960- ja 1970-luvulla purettiin uudisrakennusten paikalla olleet kaksi huonokuntoista puurakennusta."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/3/7/saha/suomenlinna/0_4369050220360690178.jpg" , "http://media.onki.fi/5/3/5/saha/suomenlinna/0_-6771961455905467402.jpg" , "http://media.onki.fi/5/4/6/saha/suomenlinna/0_6345681868177922933.jpg" , "http://media.onki.fi/0/3/9/saha/suomenlinna/0_-3139160534050449370.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.144505446369145" ;
        wgs84:long       "24.98029358386998" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7673>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Corona Bar"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9389> ;
        wgs84:lat         "60.1670838154538" ;
        wgs84:long        "24.933882949818" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7673" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7912>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:38+0300" .

[ dcterms:description  "Erityisesti kirjan luku: Antti Salmenlinna Kulosaaren, Paavalin ja Kallion kirkkojen sisustajana" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7488>
] .

[ dcterms:description  "On kevät. Neiti ylioppilas Karin Lauraeus kulkee Esplanadia vastatuuleen hame lepattaen. Hän kihisee suuttumuksesta. Sen kohteena ovat miehet ja miesten petollisuus. Majuri, josta hän on kuvitellut löytäneensä turvallisen olkapään, on paljastunut pelkäksi isäpapan rahojen havittelijaksi. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9681> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196>
] .

rky:p564  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paraisten kalkkitehtaan alue Länsi-Turunmaalla sekä Kemiönsaaren Vestlaxin ja Salon Förbyn kalkkilouhokset kuvastavat alueella vuosisatoja jatkunutta kalkinlouhinnan ja -tuotannon perinnettä. Paraisten kalkki on ollut maamme tärkeimpiä sementtitehtaita ja edustaa Etelä-Suomeen keskittynyttä, tekniseltä kehitykseltään jatkuvasti muuttunutta ja mittakaavaltaan kasvanutta 1900-luvun rakennusaineteollisuutta.\n\nParaisten teollisuusalue käsittää suuren määrän eri-ikäisiä teollisuus- ja tehdasrakennuksia sekä niiden lisäksi vanhoja asuinrakennusryhmiä, jotka koostuvat pääosin hirsisistä, 1800-luvulla rakennetuista päärakennuksista ja niiden ulkorakennuksista. Paraisten teollisuusalueeseen kuuluu useita merkittäviä avolouhoksia. Alueella on pohjoismaiden suurin, yli sata metriä syvä ja 65 hehtaaria laaja Skräbböle-Limbergin avolouhos. Avolouhoksen partaalla on useasta hirsisestä 1800-luvun työväenrakennuksesta koostuva, kalkki- ja sementtiteollisuuden toimintaa esittelevä Paraisten teollisuusmuseo sekä työväentalo. Teollisuuskokonaisuuteen sisältyy eri-ikäisten tuotantolaitosten lisäksi mm. kaksikerroksinen klassistinen hallintorakennus. Vanhimpia louhoksia on Simonbyn avolouhos, jossa kalkin louhinta on jatkunut keskiajalta saakka.\n\nVestlaxin vanhat louhokset, joista on louhittu kalkkia 1500-luvulta lähtien niin kalkinpolttoa kuin kivenhakkuuta varten, muodostavat huomattavan nähtävyyden. Stenholmenilla on ollut avolouhoksen lisäksi suuri kalkinpolttouuni. Satamapaikkaan liittyy myös sahateollisuuden muistoja.\n\nFörbyn kalkkilouhos ja -tehdas sijaitsevat Isossaluodossa, jossa on noin 500 metriä pitkä kalkkikiviesiintymä. Förbyn louhos on perustettu 1881 ja alueella on säilynyt jyrkkäreunaisten avolouhosten lisäksi kaivostorni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.281135303,22.229324064 60.282321329,22.228324879 60.283909705,22.238120133 60.287201354,22.256925568 60.286884350,22.257229578 60.283486769,22.243034374 60.281135303,22.229324064" ;
        poi:history       "Turunmaan rannikkoalueen runsaat kalkkiesiintymät mahdollistivat vuosisatojen ajan kalkinpolton talonpoikien sivuelinkeinona. Höyrykoneiden keksiminen teki elinkeinosta kannattavan. Talonpoika Otto Moberg laajensi Paraisten kalkintuotannon teolliseen mittakaavaan perustamalla 1898 Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön liikekumppaniensa kanssa. Paraisille rakennettiin 1800-luvun loppupuolella useita uudentyyppisiä sylinteriuuneja, joista ensimmäisiä oli Simonbyhyn 1880-luvulla rakennettu uuni. Kalkkivuori Oy alkoi 1900-luvun alussa myydä toistenkin tuottajien kalkkia ja avasi yhteydet Venäjälle. Yhtiö hankki omistukseensa lähes kaikki Paraisten kalkkiesiintymät.\r\n\r\nVarsinainen kalkin suurtuotanto alkoi, kun Paraisilla ryhdyttiin käyttämään teknisesti uudenlaista kehäuunia 1905. Suomen ensimmäinen sementtitehdas valmistui Paraisille 1914. Kalkkivuori Oy laajeni sotien jälkeen suurteollisuudeksi ja rakennusalan kehittyessä Paraisten kalkki laajensi tuotevalikoimaansa muoviteollisuuden ja kevyen metalliteollisuuden aloille sekä muutti 1979 nimensä Partek Oy:ksi. Partek luopui 1990-luvulla rakennusainetuotteista, jotka siihen asti olivat olleet sen liiketoiminnan kivijalka ja alkoi valmistaa maa- ja metsätalouden työkoneita. Partekin kalkkikiviyhtiö Nordkalkin pääkonttori ja louhos toimivat edelleen Paraisilla.\r\n\r\nParaisten lisäksi useissa rannikon kylissä oli harjoitettu talonpoikaista kalkinpolttoa. Kemiönsaaren (ent. Kemiön) kalkkilouhokset on tehnyt tunnetuksi kivenhakkaaja Antonius Timmermannin kiviveistämö. Timmermann työskenteli 1580-luvulla Vestlaxin Stenholmenilla. Aina 1880-luvun alkuun asti kalkkia poltettiin suurissa kalkkimiiluissa. Satama palveli kalkin myyntiä ja kuljetusta. Vestlaxin kalkkia poltettiin uuneissa vielä 1900-luvulla. Kalkin louhinta loppui Vestlaxissa 1950-luvun alussa. Salon (ent. Särkisalon) kalkkia hyödynnettiin jo keskiajalla; Krakanäsin kalkkilouhos mainittiin jo 1329 Turun tuomiokirkon yhteydessä. Förbyn kalkkikivilouhos perustettiin 1881 ja sen kalkkikivikaivos ja -tehdas uusittiin 1955."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1799" ;
        skos:prefLabel    "Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas (Simonby)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3331>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Karttunen, Mauno Olavi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3331" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8124>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kumpulan maauimala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> ;
        wgs84:lat         "60.2085255397071" ;
        wgs84:long        "24.9581371120767" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8124" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3830>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1047270~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "' - Tuollahan systeri asuu, Tuuli keskeytti ja huitaisi Töölöntorin suuntaan. - Kivassa huoneistossa siinä Adlonin talossa, näköala torille ja kaikkea. Huomasin muuten ohi kulkiessani, että sen leffateatterin paikalla onkin nykyään kuntosali.\n - Niinpä, Anna naurahti. - Ja entisessä Ritzissä kulman takana pelataan biljardia. Onneksi leffateatterin vanhat logot on sentään jätetty ovien yläpuolelle. Tuolla Töölöntorin kulmatalon katolla on vueläpä alkuperäinen Kino Adlon -mainos.' (s. 99)" ;
  dcterms:description            "Sisarensa vähättelemä, tyhjiä viinipakkauksia piilotteleva Meri Aalto asuu Adlonin talossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9342> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7799>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_91>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1518>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1307445~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1307447~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8384>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Merikatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1558990046212" ;
        wgs84:long        "24.9470580892735" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8384" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8623>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:22:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9098>
        dcterms:modified  "2010-05-19T13:46:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6594>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1640120~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8718>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Mikonkatu 21"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "SOK:n toimitalo (entinen)" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1722607177517" ;
        wgs84:long           "24.9455219755316" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mikonkatu-21" .

rky:p800  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinolan harjupuisto on 1800-luvun lopulla istutettu ja rakennettu kaupunkilaisten yleiseksi puistoksi. Harjupuisto on yksi maamme varhaisimmista kaupunkipuistoista. Puiston ja Harjupaviljongin rakentaminen liittyy 1800-luvun lopun matkailu- ja kylpylätoimintaan kaupungissa. \n\nHeinolan ruutukaava-aluetta kaakossa rajaava harju muodostaa puistovyöhykkeen, jonka kaupungista rautatieasemalle johtava katu leikkaa. Puistoalueen rajan muodostaa idässä Heinolan 1930-luvun rautatieasema ja sen kanssa yhtenäiseen asuun rakennetut asuintalot. Harjupuisto liittyy etelässä maisemallisesti Jyrängönvirtaan ja sen ylittäviin rautatie- ja maantiesiltoihin. 340 metriä pitkä rautatiesilta korkeine graniittipilareineen on merkittävä kaupunkikuvallinen kiintopiste.\n\nPuiston korkeimmalla kohdalla sijaitsevan Harjupaviljongin arkkitehtuurissa on kansallisromanttiseen jugendiin yhdistetty voimakkaita vaikutteita itämaisesta rakennustaiteesta. Harjun pohjoisosassa on 1950-luvun tiilivuorattu vesitorni, jossa on toimistotiloja ja näkötornikahvila.\n\nHeinolan rautatieaseman alue muodostuu 1930-luvun asemapihasta, asemapuistosta lehmuskujanteineen, asuinalueesta ja Kirkkolammen rannalla olevasta pumppaamosta. Itse asemarakennus on palanut ja purettu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.198970987,26.034713831 61.200226202,26.035795698 61.200078111,26.036845935 61.200411805,26.037051648 61.200259242,26.037866022 61.201212123,26.039343814 61.201897653,26.040176430 61.202947533,26.040144473 61.203404719,26.040728120 61.202966561,26.042832903 61.202302313,26.044986978 61.201042659,26.042616323 61.200704964,26.042033816 61.200145678,26.040470193 61.199873951,26.040799459 61.198494717,26.034543669 61.195880001,26.030843826 61.197858326,26.028180065 61.198784252,26.030968018 61.199562513,26.033248472 61.198970987,26.034713831" ;
        poi:history       "Heinolanharjun eteläosan puisto istutettiin 1860-luvulla ja  puistosuunnitelman laati pastori J.F. Svinhufvud. Harjupuiston perustamisen mahdollisti kauppias Ulrik Lindholmin testamenttilahjoitus, joka laajensi puiston aluetta pohjoiseen. Puiston alueelle istutettiin mäntyjä ja rakennettiin puistokäytäviä 1890-luvulla. Pagodimainen, jugendtyylinen harjupaviljonki valmistui 1900 arkkitehtitoimisto Andersin-Jung-Bomanssonin suunnitelmin.\r\n \r\nHeinolan rata asemineen otettiin käyttöön 1932, kun Jyrängönkosken rautatiesilta oli valmistunut 1931. Vesitornin suunnitteli arkkitehti Kaarlo Könönen ja se valmistui 1951."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k111 ;
        poi:poiType       poio:huvimaja , poio:silta , poio:matkailurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3953" ;
        skos:prefLabel    "Harjupuisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6689>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sarmo, E."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sarmo-e" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6928>
        dcterms:modified  "2010-03-23T15:23:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8883>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1049165~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i294>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin messuilla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i293> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8693> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-messuilla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8978>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Nikkilä, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8978" .

rky:p1357  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymin kivikirkko lukeutuu Intendentinkonttorin 1800-luvun puolivälissä suunnittelemiin, kivestä rakennettuihin empiretyylisiin ristikirkkoihin.\n\nKymin kirkko on rakennettu Kymijoen Korkeakoskenhaaran itärannalle, korkealle mäntyjä ja kuusia kasvavalle kallioiselle mäelle. Valkeaksi kalkitussa sisäviisteisessä tiilikirkossa on korkea puusta rakennettu länsitorni. Kirkkosalin seinät ovat voimakkaan keltaiset. Sisäviisteiden ikkuna-aukkojen yläpuolella on Aarre Aaltosen kirkon 100-vuotisjuhlaan 1951 tekemät korkokuvat, joiden aiheina ovat Vuorisaarna, Hyvä paimen, Pyhä yö ja Sallikaa lasten tulla tyköni. Getsemane-aiheisen alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm 1865. Alttarin kookkaat lasiset kyntteliköt ovat lahja Karhulan lasitehtaan työntekijöiltä. 43-äänikertaiset urut on valmistanut tanskalainen urkurakentamo Bruno Christensen & Sonner 1991. Kirkon kelloina ovat Pernajan Forsbyn ruukinkirkkoon 1736 ostetut kellot.\n\nKirkonmäellä on kaksikerroksinen valkeaksi rapattu seurakuntatalo 1920-luvun lopulta. Kirkon alapuolella on jyrkkään kallioseinämään rajautuva vanha, 1729 perustettu hautausmaa arvokkaine hautamuistomerkkeineen. Hautausmaan vieressä ovat viime sotien sankarihaudat. Kirkkoa ympäröivä laaja luonnonmukaisena hoidettu puisto laajenee itään hautausmaana."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.521436919,26.925478713 60.523394680,26.924321701 60.523441803,26.925099584 60.524348076,26.928921891 60.525223172,26.931345853 60.524510106,26.931992884 60.523749525,26.932606644 60.523159348,26.932900657 60.522662991,26.931289110 60.521756877,26.927622099 60.521436919,26.925478713" ;
        poi:history       "Alunperin Pyhtääseen kuulunut Kymenkartanon kappeliseurakunta perustettiin vuoden 1440 tienoilla. Kymin kirkkopitäjä syntyi 1642. Seurakunnan kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Kymenkartanon läheisyydessä. Seurakunnan kolmas kirkkorakennus valmistui nykyiselle vanhalle hautausmaalle 1729 ja paloi 1837. Nykyistä kirkkoa edeltänyt puukirkko paloi heti valmistuttuaan 1843 ja uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä. Suomen Intendentinkonttorissa laaditun piirustuksen mukaan rakennettu, järjestyksessä seurakuntansa viides kirkko, vihittiin käyttöön juhannuksena 1851.\r\n\r\nSeurakuntatalo valmistui 1929 arkkitehti Ilmari Launiksen piirtämänä. Sankarihauta-alueen suunnitelmasta järjestettiin arkkitehtikilpailu 1943 ja arkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelma toteutettiin 1945."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4518" ;
        skos:prefLabel    "Kymin kirkko"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Opistosta on tullut minulle väistämätön elämäntehtävä, moraalinen kysymys. Se vie minulta valitettavasti omaa soittajuuttani, se estää säveltämistä ja soittamista. Jos olisin etukäteen tiennyt kaiken tuskan ja vaivan, olisin kyllä harkinnut vakavasti, ryhtyäkö tähän vaiko ei.\" (s. 43)" ;
  dcterms:description            "Klaus Järvinen toimi Oulunkylän yhteiskoulun musiikinopettajana ja perusti Pop & Jazz Konservatorion." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4949> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8895>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6331>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kapteenskan kasarmi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olen kuullut, että osoitteessa Uimarannantie 10 on ollut 1930-luvulla \"kasarmiksi\" kutsuttu asuinrakennus joka paloi. Tuolloin alue kuului Helsingin maalaiskuntaan. Mistä voisi saada tarkempaa tietoa palon ajankohdasta? Tapaninkylässä, Uimarannantien ja Karhusuontien risteyksessä sijaitsi niin kutsuttu Kapteenskan kasarmi. Kartanorakennus oli Åsmuksen tilan päärakennus, jonka omisti kreivitär Manfeja Multanovskaja. Hän asui kartanossa kuolemaansa saakka, eli vuoteen 1950 asti. Koska kapteenska kuoli ilman perillisiä, omaisuus siirtyi Suomen valtion haltuun. Kovin huonokuntoinen rakennus purettiin vuonna 1957. Se ei siis palanut. Kartanon kerrotaan kuuluneen pääkaupunkiseudun vanhimpiin puisiin rakennuksiin. Rakennusvuodeksi mainitaan seinähirsiin tehtyjen merkintöjen mukaan 1811. Kartanon mahtavuutta kuvastavat sen mitat: pituutta oli 24 metriä, leveyttä 13 metriä ja tilavuutta 1360 kuutiometriä.\n\nÅsmuksen tila lienee saanut nimensä sitä 1500-luvun puolivälissä viljelleen Åsmus Perinpojan mukaan.\n\nKreivitär Multanovskaja oli saapunut Suomeen vuori-insinööri, kapteeni Latzkin mukana, joka oli tullut johtamaan ja valvomaan vallihautojen rakentamista ja hoitoa. Pariskunta ihastui Suomeen niin kovin, että osti Tapaninkylän talon. Kapteeni palasi Venäjälle noutamaan omaisuuttaan, mutta kuoli matkalla. Kreivitär papukaijoineen, hevosineen ja koirineen sen sijaan jäi asumaan taloon lopuksi elämäänsä.\n\nKapteenskan ja kartanon värikkäistä vaiheista voit lukea seuraavilta sivuilta:\nhttp://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/MULTANOV.HTM\nhttp://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/kaphevon.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9201> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kapteenskan-kasarmi" .

koko:p14151  dc:created  "2012-05-30T10:50:40.967+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T10:50:41.046+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kokoonpano"@fi , "sammansättning"@sv .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Seitsemänkymmentävuotiaana hän jäi auton alle, ja niin hänestä tuli ensimmäinen liikenneuhri Kulosaaren huvilakaupungissa, jossa hän asui.\" (s. 12)" ;
  dcterms:description            "Tikkasen perheen sukutarinan ensimmäinen osa sijoittuu Kulosaareen ja vanhaan Kulosaaren huvilakaupunginosaan, joka rakennettiin saarelle malliyhdyskunnaksi englantilaisen mallin mukaan.  Tikkanen kuvaa teoksessa mehevästi kulosaarelaista mentaliteettia ja kaupunginosan tunnelmaa ennen ja hieman jälkeen toisen maailmansodan. Isoisänsä loppua Kulosaaressa hän kuvaa seuraavasti:" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2608> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7045>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:30+0300" .

rky:p58  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hakoisten linnavuori ja kartano rakennuksineen, puistokujineen ja puistoineen pellon ja metsän rajavyöhykkeessä ovat merkittävä hämäläisen kartanokulttuurin pitkää kehityskulkua kuvastava kohde. Kartano sijaitsee nuoremmalta rautakaudelta asti asutulla alueella. Linnavuoren juurella sijaitseva kartano on keskiaikaisen linna-asutuksen perillinen. Pitkästä asutushistoriasta kertovat  ympäristön lukuisat kiinteät muinaisjäännökset.\n\nKartanon kaksikerroksinen päärakennus on uusklassismin arkkitehtuurin keskeisiä rakennuksia. Rakennus on vaakavuorattu hirsirakennus, jonka tärkeimmät huonetilat, suuret salit sijaitsevat sarjana pääjulkisivun puolella. Interiöörejä leimaavat 1800-luvun lopulla tehdyt seinä- ja kattomaalaukset. \n\nKartanokeskuksessa on yli 30 rakennusta ja miljöön kannalta keskeiset rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta mm. huvilarakennus 1870, ns. vellikellorakennus, navetta 1850/1936 ja konttorirakennus 1920-luvulta. Alunperin englantilaistyylinen puistometsä on luonnontilainen, päärakennukselle johtaa puukujanne.\n\nHakoisten linnavuori muodostuu erittäin jyrkkäseinäisestä kalliosta, jonka laella on vähäisiä jäännöksiä linnoitusrakennelmista.\n\nHakoisten kartano ja linnavuori ovat keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta Hakoisten-Kernaalan maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.876768690,24.604614842 60.867962837,24.607964171 60.864090574,24.606299623 60.864612759,24.599414290 60.865580213,24.597045608 60.866662380,24.592132654 60.868113229,24.590379872 60.868625466,24.586864522 60.868016750,24.584094754 60.868262428,24.582219727 60.877335543,24.576358889 60.879112938,24.578089193 60.881778803,24.583656213 60.885693214,24.587602242 60.886357030,24.589578168 60.886597308,24.593677244 60.885108309,24.597091642 60.883698447,24.597745595 60.881993448,24.597558331 60.879955952,24.595420282 60.878736844,24.596797445 60.877589286,24.599108930 60.877651385,24.602220931 60.876768690,24.604614842" ;
        poi:history       "Hakoisten kartano on vanha rälssisäteri, joka oli asumakartanona jo keskiajalla. Omistajina oli mm. Hämeen linnan vouti Valdemar Diäkn 1400-luvun alkupuolella. Myöhemmin kartano kuului mm. Uggla- ja Boije-suvuille. Jälkimmäinen perusti Hakoisiin 1869 Suomen ensimmäisen meijerikoulun. \r\n\r\nEversti Leijonhufvud rakennutti kartanoon uuden päärakennuksen, vaikkakin itse asui virkatalossaan Tammelan Mustialassa. Vasta hänen vaimonsa Helena von Burghausen asettui varsinaisesti asumaan Hakoisiin (1807). Suurisuuntainen rakennustyö toteutettiin everstin veljen Axel Gabriel Leijonhufvudin piirustusten mukaisesti. Hän oli tehnyt kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, joista kaksikerroksinen puinen vaihtoehto - peilikuvana - valmistui 1807 tienoilla. \r\n\r\nPääsisäänkäynnin kohdalla oleva Boije-suvun vaakunalla varustettu frontoni lienee myöhempää vaihetta. Alkuaan fasadin keskikohdalla on ollut kolme suurehkoa lunetti-ikkunaa. Päärakennuksessa tehtiin 1870 uudistustöitä arkkitehti Nestor Laurenin suunnitelmien mukaan. Tuosta vaiheesta ovat peräisin myös monet uusrenessanssikoristeiset interiöörit. 1890-lvulla julkisivuja modernisoitiin arkkitehti K.A. Wreden   piirustuksilla, alkuperäinen osittain rustikoitu vuorilaudoitus ja ikkunain kehyslaitteet säilyivät kuitenkin uusien koristeaiheiden taustana. Tuolloin rakennettiin pitkille julkisivuille kaksikerroksiset, runsaasti koristellut kuistit. Ne poistettiin  1940-luvun lopussa  ja julkisivujen uusklassillinen vuoraus ja yksityiskohdat paljastettiin (arkkitehti  Olavi Sahlberg). Luonnoksen julkisivujen palauttamiseksi oli tehnyt aikaisemmin myös Armas Lindgren. Pihan puoleinen pylväikkö on rakennettu 1950 (Olavi Sahlgren). Huomiota kiinnittää julkisivuvuorauksen analogisuus Lohjan Kirkniemen kanssa.\r\n\r\nHakoisten linnavuorta käytettiin todennäköisesti puolustustarkoituksiin jo esihistoriallisella ajalla. Varustuksia vuorelle rakennettiin ilmeisesti 1200- ja 1300-luvulla. Linnoitukseen kuuluivat kehämuurin ja vallihaudan ympäröimä päälinna, jossa sijaitsi kivestä ja tiilestä muurattu rakennus. Ilmeisesti historiallisen ajan puolustusrakentaminen jäi lyhytaikaiseksi vaiheeksi ja painopiste siirtyi yhä enemmän Hakoistenlinnasta Hämeen linnaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k165 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=63" ;
        skos:prefLabel    "Hakoisten kartano ja linnavuori"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p11259>
        dc:created      "2012-05-28T12:00:31.766+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T12:00:32.212+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kauppalat (hallintoalueet)"@fi , "market towns"@en , "köpingar"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8620>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Apajalahti, Asko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8620" .

[ dcterms:description  "Luku Murha dubletissa kertoo Minna Craucherista, hänen salongistaan ja murhastaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3074> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7663>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Kallion kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1836302473372" ;
        wgs84:long        "24.953603573469" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kallion-kirjasto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9095>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kalkkikallio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69> ;
        wgs84:lat         "60.2748146547647" ;
        wgs84:long        "25.0688288254795" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kalkkikallio" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9334>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6830>
        dcterms:modified  "2010-02-03T17:06:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i888>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Paajanen"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/888" .

[ dcterms:description  "Tuomiokirkon kellotorni" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9429>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Harjunpää ja rautahuone" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Rikosylikonstaapeli Harjunpäätä työllistävät murhattujen naisten tapaukset, jotka näyttävät liittyvän toisiinsa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9430> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9431> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        th:lisatietoa        "Mestarin odotetussa uutuudessa Harjunpää kohtaa suljettujen huoneiden salaisuudet\n \nRikosylikonstaapeli Timo Harjunpää on ollut heleänä alkukesän päivänä keikoista vaikeimmalla, selvittämässä pienen lapsen kuolemaa, kun hän saa hälytyksen Töölöön. Kauniissa arvoasunnossa on muutaman päivän kuolleena olleen naisen ruumis. Mitään epäilyttävää ei näy, kunnes poliisit huomaavat vainajan käsissä sitomisen jäljet.\n\nKolmikymppisellä Orvolla on monta roolia. Työssään hierojana hän parantaa ihmisten vaivat, kotona isoisän ja äidin luona hän on surkimus ja nöyrä käskyläinen. Jotkut varakkaat naiset tuntevat hänet vain herra H:na, rakkauden ammattilaisena.\n\nOrvo on saanut ensimmäisen keikkansa sattumalta tapaamaltaan Kurrelta, mutta hän ei tiedä minne kaikkialle Kurren verkot ulottuvat.\nSeksuaalinen väkivalta on kulissien takaista todellisuutta, myös naiset voivat tehdä julmia tekoja.\n\nMatti Yrjänä Joensuu (s. 1948) kuvaa ihmismielen pimeimpiä puolia psykologisen tarkasti ja pelottavan realistisesti. Valoa synkän maailman keskelle tuo Orvon ja hänen pyörätuoliin sidotun nuoren asiakkaansa Neean pakahduttavan kaunis rakkaustarina.\n\n(www.otava.fi)\n" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=286&BibliographyId=31209&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9429" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6925>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Observatorio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tähtitorni" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1619920439317" ;
        wgs84:long           "24.9516370383952" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/observatorio" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7639>
        dcterms:modified  "2009-11-02T17:31:19+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsinki on aina Helsinki" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i428> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9594>
        dcterms:modified  "2011-04-21T13:10:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i530>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki haiku" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i529> ;
        th:lisatietoa         "Amerikansuomalaisen Aina Swan Cutlerin Helsinki-aiheisiin haikurunoihin sävellettyä lauluja" ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9023> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/city" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Laila Pullinen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7352> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7351>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9689>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Raivio, Antti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9689" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Domus Litonii"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Litoniuksen talo" , "Aleksanterinkatu 50" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1685903043108" ;
        wgs84:long           "24.9435379040616" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7042" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7899>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2131>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1690560~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1720364~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1774315~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_437>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:26:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i790>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Moskova" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i335> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8794> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/790" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9331>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Saariniemenkatu 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1785161412038" ;
        wgs84:long        "24.9462473955871" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/saariniemenkatu-8" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2843>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Juutalaisuus Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6481> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/juutalaisuus-helsingissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7541>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:46+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Niin silti gimis on stadi,\nsiks toivomus snadi,\net saisin viel gartsoillas luudaa \n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i827> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7636>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Linkola, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7636" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Keränen istui vastaanottotiskin takana ja opetteli ilmeitä.\" (s. 92)" ;
  dcterms:description            "Tänne majoittuu ulkomainen filmi-ryhmä Marlon Brandoineen, Al Pacinoineen ja Coppoloineen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Oletteko käyneet Ellin boksissa Toisella linjalla?" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i188> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529>
] .

rky:p193  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue heijastaa poikkeuksellisella tavalla Hangon merkitystä kylpyläkaupunkina sekä I maailmansotaan asti jatkunutta ns. suurhuviloiden ja pensionaattien rakentamisjaksoa. Alue on Turun Ruissalon ohella Suomen edustavin esimerkki 1800-luvun lopun suurhuvila-alueesta. \n\nKylpylä- ja huvilakaupunginosa myötäilee Hangon pitkää hiekkarantaa satama-alueen ja kallioiseen maastoon sijoitetun ruutukaavakaupungin itäpuolella. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina rakennettu alue käsittää suuria, kaksi- ja kolmikerroksisia hirsirakenteisia hoitoloita ja huviloita erkkereineen, parvekkeineen, torneineen ja kuisteineen. Julkisivuja elävöittävät lisäksi rikkaat listoitukset ja puuleikkaukset. Osa huviloista on tunnettujen arkkitehtien kuten Theodor Höijerin, Waldemar Aspelinin ja Wivi Lönnin suunnittelemia. Huvila-alueeseen liittyy Ison Kolalahden rantapromenadi ja sen päätteenä kallioisessa niemenkärjessä sijaitseva kesäkahvila. \n\nHangon kylpylään liittynyt kasino ja voimistelusali ovat säilyneet. Kasino on nykyasussaan pääosin vuoden 1910 laajan muutostyön (W. Aspelin) tulosta. Kylpylään kuuluu jo alun alkaen laaja puistoalue, johon liittyy tien pohjoispuolella Puistolampi.\n\nPuistovuorenniemellä on Neuvostoliiton Moskovan rauhansopimuksen 1940 nojalla perustetun tukikohdan kantalinnoitettuja betoni- ja kivirakenteisia asemia. Ks. Hankoniemen sotahistorian kohteet."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.823026787,22.972462907 59.823291130,22.971295010 59.824599808,22.972171126 59.826426379,22.977745166 59.826787014,22.977239980 59.827881627,22.979905512 59.829343165,22.987392365 59.829260746,22.989227159 59.828872403,22.989017104 59.829253412,22.995840231 59.828712736,23.002560595 59.826728658,23.010076794 59.825890028,23.011238004 59.823049060,23.010284710 59.821857097,23.005986332 59.823373760,23.000805286 59.825856432,22.998728502 59.825755681,22.988415409 59.820422117,22.987263088 59.819061392,22.982374320 59.822354496,22.971955099 59.823026787,22.972462907" ;
        poi:history       "Hangon kaupunki perusti 1878 valtion tuella merikylpylän, jotka olivat 1800-luvun alussa suosittuja terveydenhoitopaikkoja. Kylpylä, ravintola tanssisaleineen (Kasino) sekä puisto liikuntapaikkoineen rakennettiin Hankoniemen etelärannalle, Kolalahden rantaan. Kylpyläkokonaisuus purettiin asteittain 1944-1950.\r\n\r\nKaupunki palstoitti merikylpylän yhteyteen, Tammisaareen johtavan maantien (nyk. Appelgrenintie) varteen suuren joukon huvila- ja hoitolapalstoja, joista ensimmäiset huutokaupattiin 1880. Vuonna 1897 huvila-aluetta laajennettiin itään päin pitkin merenrantaa. \r\n\r\nVilkkain huviloiden rakentamisaika oli 1880-luvun loppupuolelta 1890-luvun alkuun. Kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevia palstoja ei koskenut kaupungin rakennusjärjestys, mikä mahdollisti jopa kolmikerroksisten puutalojen rakentamisen.  Rakennuttajina olivat varakkaimpien hankolaisten lisäksi myös muualla asuvat, joista kaukaisimmat olivat pietarilaisia. Alueen huviloissa ja pensionaateissa majoitettiin kylpylävieraita. Osa huviloista oli ainakin osittain teollisesti valmistettuja. Höyrysahat aloittivat 1800-luvun loppupuolella rakennusosien koneellisen valmistuksen. Hangon Höyrysahan ja puusepäntehtaan rakennusmestarit laativat myös huviloiden piirustuksia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:poiType       poio:hotelli , poio:linnoitus , poio:matkailurakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1186" ;
        skos:prefLabel    "Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9591>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kaarlenkuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1874627944636" ;
        wgs84:long        "24.9526342275277" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaarlenkuja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9830>
        dcterms:modified  "2012-05-08T15:47:51+0300" .

rky:p527  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen  ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita.\n\nViinikan kirkko on ensimmäinen suomalainen kirkkorakennus, jossa saman katon alle yhdistettiin kirkkosali, seurakunnallinen työkeskus ja pappila.\n\nViinikan pientaloalueen rakennuskanta muodostuu kadun varteen tiiviisti rakennetuista satulakattoisista yhden tai useamman perheen taloista ja kahdesta säilyneestä kunnallisesta rivitalosta. (Birger Federley 1919). Ainakin osa rakennuksista on rakennettu Lapin ja Viinikan kaupunginosiin rakennettavien työväenasuntojen suunnittelukilpailusssa palkittujen ehdotusten mukaan. Toinen julkinen rakennus alueella on Nekalan koulu, jonka on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer 1932.\n\nAlueen etelälaidalla olevaan 1930-luvun dekoratiivista klassismia edustavaan, vaaleaksi rapattuun ja suorakaiteen muotoiseen Viinikan kirkkoon liittyy pääsisäänkäynnin vieressä korkea kellotorni. Seurakuntasali ja muut seurakuntatilat on ryhmitetty suljetun sisäpihan ympärille. Teräväkylkisen kolmion muotoisen rakennuskompleksin kulmia korostavat matalat kahdeksankulmaiset tornit. Tunnelmaltaan vaikuttavassa kirkkosalissa katseet kohdistuvat pulipyöreään kuoriapsidiin, jossa on kuvanveistäjä V.R. Rautalinin tekemä suurikokoinen kullattu Kristus-veistos. Korkealle kohoavan sisäkaton neljässä pienessä kupolissa on koristetaiteilijoiden Eino Rapp ja Eino Kauria tekemät tyylitellyt evankelista-aiheiset maalaukset.\n\nNekalan pientaloalue on asemakaavoitettu Viinikan omakotialueen täytyttyä.  Alueelle on rakennettu talvisodan jälkeen pientaloja ns. ruotsinavun turvin sekä Nekalan asevelikylä, joka rakennettiin arkkitehti Alvar Aallon tyyppipiirustuksia käyttäen. Asevelikylä koostuu pienistä puusta rakennetuista satulakattoisista kahden perheen omakotitaloista, joita on 14 kahdessa rivissä. Taloilla on yhteinen sauna-, pesutupa- ja mankelirakennus. Arkkitehdin kädenjälki näkyy rakennusten yksityiskohdissa, kuten puisissa kaiteissa ja ritilöissä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.482140103,23.782520212 61.482370767,23.776595643 61.488693495,23.779614495 61.489732628,23.781188798 61.489857964,23.782033861 61.490034010,23.782747681 61.490013234,23.784709987 61.489897132,23.786672976 61.489523513,23.786692167 61.489182454,23.787143343 61.489350995,23.788206519 61.489218338,23.789770361 61.489276620,23.791516003 61.489175367,23.792896656 61.488651743,23.793515501 61.488032041,23.793735698 61.486671639,23.792138845 61.483116256,23.803245431 61.482894600,23.802929916 61.482339065,23.803565063 61.480050070,23.803762477 61.480009318,23.803097794 61.477230066,23.803282321 61.477212122,23.802475768 61.476002223,23.802574548 61.476051331,23.798153083 61.482705963,23.797917058 61.482140103,23.782520212" ;
        poi:history       "Ns. Hatanpään hoitokunta alkoi suunnitella työväen omakotitaloalueen perustamista Viinikanjoen eteläpuolelle sen jälkeen kun Tampereen kaupunki oli ostanut Hatanpään kartanon alueen 1913. Alueen asemakaava laadittiin 1914 ja ensimmäiset omakotitalot valmistuivat kaupungin vuokratonteille 1915. Tampereen ensimmäiset täyskunnalliset asunnot, 48 keittiön ja asuinhuoneen käsittävää asuntoa rakennettiin kolmeen arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemaan rivitaloon Viinikkaan 1919. Niistä kaksi on jäljellä kolmannen tuhouduttua tulipalossa 1933. Viinikan asutus laajeni tasaisesti seuraavina vuosikymmeninä ja 1940-luvun loppuun mennessä Viinikka oli täyteen rakennettu.\r\n\r\nViinikan kirkko, työkeskus ja pappila rakennettiin yleisen arkkitehtikilpailun 1927 voittaneen arkkitehti Yrjö Vaskisen tekemän ehdotuksen mukaan. Rakennukset valmistuivat 1932. Tavoitteena oli jo alusta alkaen ollut Viinikan esikaupunkia hallitseva eheä ja kiinteä kokonaisuus.\r\n\r\nViinikan asemakaavaa laajennettiin jo 1923 Nekalaan. Aluetta laajennettiin edelleen 1927, 1935 ja 1939. Nekalan alueelle sijoitettiin talvisodan jälkeen Ruotsista saadun avun turvin rakennettuja taloja ns. Ruotsalaiskylä. Nekalan asevelikylän rakentamisesta vastasi Tampereen aseveliyhdistys. Talojen piirustukset tilattiin arkkitehti Alvar Aallolta ja A. Ahlström Oy:n Varkauden talotehdas valmisti rakennusten puuosat. Talkoovoimin rakennetun asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1244" ;
        skos:prefLabel    "Viinikka-Nekalan pientaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7896>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Vanhaväylä 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> ;
        wgs84:lat         "60.1918835774258" ;
        wgs84:long        "25.0573250620733" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7896" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Corona hehkui keltaista kutsuvaa valoa niin kuin aina. Sisältä kantautui rahiseva suomi-iskelmä, Topias oli työvuorossa.\" (s. 29)\n\"Corona oli hämärä, kylmästä ulkoilmasta sisälle valuneet ihmiset punaposkisia ja äänekkäitä. Nurkassa istui valokuvaaja Riipinen. Hänen poskensa olivat kuopalla ja silmänsä kiinni. Pelipöytiin jonotettiin tunteja. Biljarditiskin hoitaja oli tumma pienikokoinen nainen, joka hakkasi pelissä kaikki. Nyt hän rökitti kahta korstoa pussittamalla palloja tiukoilla kierteillä.\" (s. 143)\n\"Matti Pellonpään surulliset silmät katselivat seinältä. Hän näytti siltä kuin olisi tiennyt jotain enemmän mutta väsynyt kesken kaiken.\" (s. 144)" ;
  dcterms:description            "Corona Barilla on keskeinen rooli romaanin tapahtumille. Baari on elokuvia harrastavan päähenkilön, Saaran, kantapaikka ja tarinan kuluessa hän vierailee baarissa useampaankin otteeseen. Romaani myös lähtee liikkeelle Coronasta: Saara on ollut lasillisella avomiehensä Mikaelin kanssa, poistunut hetkeksi naistenvessaan ja kun hän palaa on Mikael kadonnut. Yöstä aamuun on kiehtova ja omaperäinen romaani eron jälkeisestä surutyöstä. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7674> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7673>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2985>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:04:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1487080~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Vapaamuuraripöytä, josta Vicke Pettersson kertoo artikkelissaan Kaksi tarinaa vanhoilta ajoilta on Kasvitieteellisessä puutarhassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5173> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982>
] .

rky:p787  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.793697361,27.802792357 60.797441525,27.803135852 60.800549805,27.800838813 60.803028420,27.801733820 60.803558920,27.804955896 60.802945741,27.808732533 60.800280973,27.815082052 60.796515297,27.814944752 60.791587632,27.808279735 60.792011774,27.805457668 60.793697361,27.802792357" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Kirppu)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Jos menisi vaikki Beefiin pelaamaan parit rundit pöytäfudista. Ei tarvitsisi ajatella mitään. Pää putsaantuisi. - No voi helvetti, Henri kiroili ääneen viiden minuutin kuluttua kiskoessaan kaksin käsin kapakan ovea. Ei auttanut, ovi pysyi suljettuna ja avautuisi vasta puolen tunnin kuluttua. Hän mietti hetken ja käveli sitten parin korttelin päähän Stageen. \"Varsinainen räkälä\", Sampo oli määritellyt kyseisen baarin. Just siks, Henri ajatteli, haki tiskiltä oluen ja asettautui korkealle jakkaralle ikkunan eteen.' (s. 212) " ;
  dcterms:description            "Henri päättää kiskaista muutaman tuopin maanantain kunniaksi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9440> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9447>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8252>
        dcterms:modified  "2009-12-30T16:28:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_54>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:30+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\" - -, ja me syleilimme toisiamme tuulisella Kauppatorilla ja poskemme kastuivat kyynelistä ja merileijonien ruiskuttamista vesiryöpyistä.\" (s. 84)" ;
  dcterms:description            "Havis Amandan patsaalla Brita ja Henrik tapaavat uudestaan ja päättävät karata estääkseen Britaa pilaamasta elämäänsä avioliitossa miehen kanssa, jota ei rakastanut. Tämä romanttinen hanke ei kuitenkaan toteutunut." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2609> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8347>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Åström, Emma Irene"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8347" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1859>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Yksityisetsivä Herbert Höpö ja tapaus Karhu" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Herbert Höpö selvittää kotiinsa ilmestyneen Karhu K. Karhun tapausta." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9491> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9043> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1857> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/yksityisetsiva-herbert-hopo-ja-tapaus-karhu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6557>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:01:18+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti yhdessä Keijo Laineen kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7510> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7492>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8846>
        dcterms:modified  "2010-03-19T12:29:08+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Läheisen kotitaloni Porthaninkatu 17:n pihalta ovat jo aikaa kadonneet niin hiekkalaatikko kuin keinut. Kukaan ei niitä enää käyttänyt. Miten ennen olikin toisin. Joka pihalle meitä lapsia riitti ja jengit olivat todella isoja, keskinäiset tappelut alituisia.\" (s. 149)" ;
  dcterms:description            "Hannu Mäkelän lapsuudenkoti sijaitsi tässä osoitteessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1982> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7609>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i257>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6734> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7640> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingfors" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7008>
        dcterms:modified  "2010-02-08T11:47:02+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ja suuntana Stockan vintti" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9058>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Pandora: Hullu kirja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2078> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9058" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6554>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Munkkivuoren ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Raumantie 1" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        wgs84:lat            "60.2059122541544" ;
        wgs84:long           "24.8774123751646" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/munkkivuoren-ostoskeskus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7268>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8843>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Joukola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Joukola, elokuvateatteri" , "Elokuvateatteri Atlantis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8841> ;
        wgs84:lat            "60.1590045857366" ;
        wgs84:long           "24.9458721291846" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-joukola" .

rky:p1222  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauklahden asema on 1903 liikenteelle avautuneen Helsingin ja Turun välisen rantaradan tyypillinen pieni asema edustavine asuinalueineen.\n \nKauklahden asema muodostuu kahdesta maantien jakamasta osasta: asemarakennuksesta tavarasuojineen ja asuinalueesta. Kauklahden rautatieasemalla on asemarakennus tavarasuojineen. Bruno Granholmin suunnittelema puinen asemarakennus ei enää ole rautatieliikenteen käytössä, vaan alueella on odotustilana uusi laiturikatos. Edustavalla asuinalueella on kolme asuinrakennusta, joista kaksi on aseman rakentamisen ajalta ja yksi 1950-luvulta sekä viisi talousrakennusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.188825507,24.596185245 60.190187054,24.600405359 60.189752078,24.601010139 60.188409322,24.596740781 60.188825507,24.596185245" ;
        poi:history       "Rantarata Helsingistä Turkuun linjattiin Espoon halki Suuren Rantatien eteläpuolelta ja Kauklahden kylän kautta. Kauklahden asema valmistui 1903, jolloin rata avattiin liikenteelle. Kauklahti oli aluksi Espoon keskeisin asema ja se arvotettiin IV luokkaan. Myöhemmin se menetti merkitystään suhteessa kirkonkylän ja Grankullan (Kauniainen) asemiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5051" ;
        skos:prefLabel    "Kauklahden rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9557>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:24:02+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö asuu Toukolassa, Borneontie kolmosessa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2364> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ullanlinnan kylpylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1552229015382" ;
        wgs84:long        "24.9592646155545" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7005" .

rky:p1482  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuomarniemi on osoitus valtiovallan harjoittamasta valtakunnallisesta laitos- ja opistorakennustoiminnasta 1900-luvulla. Tuomarniemen perustaminen liittyy maatalousoppilaitosten ja ammatillisen koulutuksen ensimmäiseen laajempaan perustamiskauteen 1900-luvun vaihteessa.\n\nTuomarniemen metsänvartijakoulun alkuperäiset yhtenäiseen jugendtyyliin rakennetut opisto- ja asuinrakennukset  muodostavat  kokonaisuuden metsäisellä Hankaveden niemekkeellä entisen tuomarin virkatalon paikalla.\n\nAlueella on säilynyt 1900-luvun alun rakennuskantaa mm. opiston ensimmäinen koulurakennus vuodelta 1904, L -kirjaimen muotoinen kurssirakennus 1905, arkkitehti A. E. Kranckin 1914 suunnittelema yksikerroksinen Oppilasrakennus, johtajan asuinrakennus 1914,  metsänhoitajan huvilamainen asuinrakennus 1914 sekä toinen opettajan aumakattoinen asuinrakennus 1924. \n\nMetsäopistolle tarpeellisia erityisrakennuksia ovat käpylato 1904 ja lämmitettävä käpykaristamo käpylatoon johtavine käpykouruineen 1928. 1890-luvulla rakennettu terva-aitta on ainoa tuomarin virkatalosta säilynyt rakennus.\n\nTuomarniemen pihapiirissä on puulajipuisto, jossa on edustettuna noin 80 kotimaista ja ulkomaista puu-ja pensaslajia. Opetusmetsää oppilaitoksella on yli 800 ha kolmella tilalla Hankaveden ja Ouluveden kylissä. Maastossa tapahtuvaan opetukseen liittyy Miilukankaalla oleva Erik Lönnrothin 1910-luvulla rakennuttama Miilumaja, jota on käytetty tukikohtana, kun majan lähellä poltettiin opetustarkoituksessa miilu- ja tervahautoja.\n\nOpiston pihapiiriä on myöhemmin täydennetty uudella päärakennuksella, konehallilla, liikuntahallilla ja henkilökunnan asuinrakennuksella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.567984670,24.132200679 62.567733330,24.131151802 62.567487882,24.131252213 62.567421658,24.130607104 62.567843496,24.130489676 62.568207843,24.131872520 62.567984670,24.132200679" ;
        poi:history       "Vuonna 1899 valtion metsäkomitea ehdotti, että Evon metsäkoulun lisäksi tuli perustaa uudet metsäkoulut Keski- ja Pohjois-Suomeen, jotta maan eri osien tarve tulee tyydytettyä. Alkunsa saivat Ähtärin Tuomarniemen, Pieksämäen Nikkarilan ja Rovaniemen koulut. Tuomarniemen metsänvartijakoulu perustettiin 1903 Jyväskylän tuomiokunnan tuomarin virkatalon maille. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1904, varsinaisesti alue rakennettiin 1910-luvulla yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaan.\r\n\r\nKoulun opetustarpeisiin hankittiin Ähtäristä tiloja koulun harjoitusmaiksi, joilla tehtiin mittavia metsänuudistuskokeita. Koulun vaikutuksesta Ähtärissä kasvaa metsikköinä mm. lehtikuusta ja monia ulkomaisia puulajeja.\r\n\r\nOpetus muuttui metsänvartijakoulusta metsäkouluksi ja opistoksi. Opisto siirtyi 1997 valtiolta Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymälle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k989 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1024" ;
        skos:prefLabel    "Tuomarniemen metsäopisto (Miilumaja)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän katsoi Puistokadulle. Kadun ja puiston välissä kulki siihen aikaan rautatie. Juuri sillä kohtaa, missä Raatimiehenkatu yhtyy Puistokatuun, oli ylikäytävä, ja siinä oli aikoinaan kolme pientä poikaa jäänyt junan alle ja kuollut. Heidän äitinsä piirsi maahan kiskojen väliin kolme ristiä, ja vuosien mittaan ristit olivat vain syventyneet syventymistään.\" (s. 52)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7385>
] .

rky:p1816  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "68.594054012,23.573800501 68.594458820,23.572929242 68.595297784,23.574709545 68.594616977,23.576548150 68.593884467,23.574809370 68.594054012,23.573800501" ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5236" ;
        skos:prefLabel    "Seitapaikat (Näkkälän seita)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7170>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7265>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Suvilahden voimalaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1865143277069" ;
        wgs84:long        "24.9719885429132" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7265" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7504>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:34+0300" .

rky:p156  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keuruun vanhassa keskustassa on poikkeuksellisen merkittävää rakennuskantaa. Alueeseen kuuluvat mm. maalauksellinen puukirkko 1700-luvun puolivälistä, maaseudun komeimpiin lukeutuva uusgoottilainen tiilikirkko korkeine torneineen, rautatieaseman seutu sekä empirekauden kirkkoherranpappila pihapiireineen. \n\nKeuruun puukirkko ja siihen liittyvä kirkkotarhan porttihuone kuuluvat Suomen kauneimpiin kirkkorakennuksiin. Keurusselän ja Tarhian yhdistävän Lapinsalmen läheisyyteen rakennettussa länsitornillisessa pitkäkirkossa on kolmitaitteinen kuoriseinä ja sivuilla vastakkain sijoitetut runkohuonetta matalammat kylkiäiset. Itäpäässä on kuusikulmainen sakaristo. Länsi- ja eteläovien edessä on ulkoportaiden suojaksi rakennetut avokuistit.\n\nKirkkosalin yhtenäinen holvaus luo sisätilaan ristikirkon vaikutelman. Interiöörin yleisilme, sisustus ja kepeät rokokoopiirteiset maalauskoristelut ovat 1700-luvun lopulta. Penkistö sekä pohjois- ja länsilehterit ovat kirkon rakentamisajalta. Rakennusmestari Matti Åkerblomin tekemä alttarilaite ja saarnastuoli sekä maalarimestari Johan Tilénin tekemä sisäseinien ja holvin maalaus, alttaritaulu sekä saarnastuolin ja lehterinkaiteiden maalaukset valmistuivat 1780-luvulla.\n\nValtatien 23 eteläpuolella oleva entinen Kangasmannilan kirkkoherranpappila on yksi empirekauden merkittävistä pappilarakennuksista. Julkisivujen arkkitehtonisena aiheena ovat voluutteihin päättyvät pilasterit. Pihajulkisivulla on kolme klassillisin koristeaihein elävöitettyä pylväskuistia ja puutarhan puolella kaksikerroksinen avoveranta. Pappilan rakennuskantaan lukeutuu myös mm. kookas kivinavetta.\n\nRautatieasema-alue sijaitsee valtatien ja Haapamäki-Jyväskylä -radan välissä. Osaksi kaksikerroksisessa koristeellisessa asemarakennuksessa on puuleikkauksin korostettu räystäsosa ja julkisivun listoituksessa on kansallisromanttisia yksityiskohtia.  Asemankello on säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Aseman asuinalueella on mm. ratamestarin talo poikkeuksellisen näyttävine verantoineen ja parvekkeineen.\n\nLapinsalmen itärannalla on säilynyt vanhaa hallinto- ja liikekeskustaaa 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuskantaan kuuluu mm. sukkatehdas, omakotiasutusta, entinen Keuruun kunnantalo ja liikehuoneistoja.\n\nVaikka liikennejärjestelyt ovat sirpaloineet vanhan keskustan perinteisen rakenteen, on se vielä hyvin hahmotettavissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.253797622,24.705727410 62.254759733,24.706544349 62.255000598,24.703545254 62.255770609,24.704185213 62.256755491,24.700373484 62.257746612,24.701812413 62.258114736,24.705517779 62.258056787,24.707449738 62.257830810,24.707548728 62.258047970,24.712182055 62.256266218,24.713210736 62.255370488,24.715248272 62.254541686,24.714165055 62.253955672,24.717586417 62.252945907,24.716199397 62.252469627,24.716119828 62.252573059,24.714554715 62.253303449,24.714640255 62.253055932,24.713339303 62.253049724,24.710441792 62.253797622,24.705727410" ;
        poi:history       "1630-luvulla perustetun Keuruun emäseurakunnan ensimmäiset kaksi kirkkoa sijaitsivat vanhan kirkon kiviaidalla ympäröidyn ja kahdella läpikäytävällä varustetun kirkkotarhan alueella. Vanha kirkko rakennettiin 1756-1758 välisenä aikana rakennusmestari Antti Hakolan johdolla. Uusi kuusikulmainen sakaristo lisättiin kirkon itäpäähän 1830-luvun alussa, jolloin myös ikkunat laajennettiin. Kirkko jäi pois käytöstä 1892. Täpärästi purkamiselta pelastunut kirkko kunnostettiin 1920-luvulla, jolloin myös sen maalaukset restauroitiin. Viimeisin kunnostus tehtiin 1993-1996 arkkitehti Ulla Raholan laatiman suunnitelman mukaan. Maalaukset konservoi Raimo Alakärppä.\r\n\r\nVuonna 1812 valmistuneen pappilan suunnitteli on turkulainen rakennusmestari Johan Sundstén. Rakennusrunkoa matalamman itäpäädyn siiven rakennutti rovasti F. H. Bergroth postinhoitaja-tyttärelleen 1870-luvulla. Puutarhan puoleinen kaksikerroksinen avoveranta tehtiin 1899 ja asetuksen vaatima tulenkestävä arkistohuone 1924 pappilan länsipäätyyn. Rakennus muutettiin 1970-luvulla lasten päiväkodiksi ja 2000-luvun alussa ravintolaksi.\r\n\r\nPappilan talouspihaa hallitseva 1903 rakennettu kivinavetta uudistettiin jyväskyläläisen arkkitehtitoimisto Myart OY:n tekemien suunnitelmien mukaan  mm. taidemuseon käyttöön.\r\n\r\nArkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan tehty Haapamäki-Jyväskylä-Suolahti -radan asema valmistui 1897. Sen lisäksi alueella on tavaramakasiini sekä asuinrakennuksia talousrakennuksineen. Eräissä rakennuksissa on rautatieläisarkkitehtuurista poikkeavia, paikallisesta puusepän taidosta kertovia yksityiskohtia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k249 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:tuotantorakennus , poio:navetta , poio:pappila , poio:silta , poio:hallintorakennus , poio:kirkkorakennus , poio:liikennepaikka , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=202" ;
        skos:prefLabel    "Keuruun vanha keskusta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9554>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Sivukuja" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Vauhdikas jännityskertomus, jossa sarjakuvapiirtäjä ajautuu tahtomattaan moottoripyöräjengin tähtäimeen." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9553> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9551> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9552> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1786> ;
        th:lisatietoa        "Sarjakuvapiirtäjä kohtaa jälleen rikolliset\n\nSarjakuvapiirtäjä Ari Aalto päätyy odottamattomasti rikollisten tulilinjalle. Hänen toimittajaystävänsä Eero Räsänen on hairahtunut uhkapeleihin ja velkaantunut pahasti. Moottoripyöräjengi MC Anthrax tulee perimään saataviaan, ja Aalto joutuu pelastamaan Räsäsen perheen väkivaltaiselta yhteenotolta. \n\nRäsänen itse on kadonnut maan alle. Myös puolituttu rikospoliisi Palojärvi on hävinnyt kesken tutkimustensa – ja löytynyt myöhemmin henkirikoksen uhrina.\n\nAri Aallosta alkaa tuntua, että hän on ajautunut keskelle rajua peliä. Samanaikaisesti parisuhteen näyttämöllä on tuulista ja työsuunnitelmat romuttuvat. Kujakissan tie vie yhä syvemmälle, kaupungin katujen varjoisille puolille. \n\nKun kaverukset Ari Aalto ja Eero Räsänen viimein kohtaavat, he huomaavat olevansa kaulaansa myöten mukana vyyhdissä, jonka takana on iso kansainvälinen tekijä. Liiga hankkii voittonsa järjestäytyneestä ympäristörikollisuudesta. Kamppailun tuoksinassa Ari Aalto saa huomata, että apua saattaa löytyä yllättävältä taholta. \n\nMatti Laine on kirjoittanut jälleen rennon ja vauhdikkaan jännärin. Lennokas sanailu ja mehevät henkilökuvat riemastuttavat, yllättävät käänteet eivät päästä lukijaa otteestaan.\n\n(www.gummerus.fi)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9554" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7764>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1492522~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7859>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Museokatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1750989619311" ;
        wgs84:long        "24.9276167958568" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7859" .

koko:p31724  dc:created  "2012-05-29T06:23:29.818+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:23:29.932+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "personalrum"@sv , "henkilöstötilat"@fi , "staff rooms"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i68>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Tapulikaupunki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2786277928443" ;
        wgs84:long    "25.0263616962601" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tapulikaupunki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7501>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Tavio, Markus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7483> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7501" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän vei Timothyn katsomaan puiston nurkassa sijaitsevaa kauppias Sederholmin sukuhautaa, joka oli kuin pieni doorilainen temppeli.\" (S. 192.)" ;
  dcterms:description            "Puiston historiasta kertoessaan Antonia saa suudelman." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1902> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8215>
        dcterms:modified  "2009-12-30T13:27:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5711>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=47969C4C-9926-4616-95C7-96ADA5836F29> .

<http://example/upload-base/#metadescription_17>
        dcterms:modified  "2009-04-29T12:57:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6186>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=88F36A44-6A56-4DD4-8330-29BDB3EB3288> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7761>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sandström, Tuukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7761" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8475>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:52+0300" .

rky:p652  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alavetelin kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen muodostaa  tyypillisen Pohjanmaan jokivarsille 1700-luvun puolivälissä perustetun kappeliseurakunnan kirkkoympäristön. Kirkon ja tapulin nykyasussa näkyvät sekä kirkonrakentaja Matti Hongan että tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakennusvaiheet 1700-luvun puolestavälistä ja 1800-luvulta.\n\nAlavetelin empiretyylisen keskikupolikirkon runkona on Matti Hongan rakentama kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko, yksi Pohjanmaan varhaisimmista ulkoviisteillä varustetuista ristikirkoista. Kirkossa on 1800-luvun lopun muutostöistä peräisin oleva halkaisijaltaan hieman ristikeskusta pienempi lanterniiniin päättyvä kahdeksankulmainen kupoli. Myös kellotapuli on rakennettu Matti Hongan johdolla 1764-1767, mutta muotoiltu kokonaan uudelleen 1800-luvun lopun korjauksessa.\n\nKirkkosalia leimaavat kirkon rakentamisajalta peräisin oleva  irtaimisto ja esineistö. Barokkiklassistinen saarnastuoli ylisuurine kaikukatoksineen on alaveteliläisen kirkkomaalari Johan Backmanin 1752 tekemä ja kolmea vuotta myöhemmin maalaama. Harmaan, mustan ja valkoisen sävyillä tehty maalaus jäljittelee norsunluuta, marmoria ja ebenholtzia. Kaikukatosta koristavat Backmanin veistokset. Kastemaljan koristeellinen jalusta lienee sekin Backmanin tekemä. Kirkon esineistöön kuuluu ennennäkemättömän suuret, lähes metrin korkuiset messinkilampetit vuodelta 1766 sekä seurakunnan kappalaisena vuoteen 1770 toimineen Anders Chydeniuksen muotokuva.\n\nKirkko, tapuli, kiviaidan rajaama kirkkotarha sekä niiden länsipuolella oleva hautausmaa muodostavat näyttävän kokonaisuuden Ållisbackenin mäellä Perhonjokivarressa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.703504586,23.330631476 63.703614119,23.330448906 63.704230489,23.330074509 63.704628972,23.329949352 63.704981056,23.329618555 63.705522999,23.328939727 63.705752378,23.328606113 63.706016308,23.327964478 63.706516604,23.329347093 63.706710045,23.330090782 63.706575581,23.330461702 63.706040301,23.331500329 63.705776422,23.332035177 63.705374335,23.332748621 63.705000223,23.333315422 63.704832348,23.332640105 63.704605342,23.332133313 63.704463595,23.332169550 63.704339138,23.332207059 63.704320858,23.332170177 63.703774306,23.331220395 63.703504586,23.330631476" ;
        poi:history       "Alavetelin seurakunta perustettiin 1752 Kokkolan kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1894. Kuntaliitosten seurauksena se on liitetty Kruunupyyn seurakuntayhtymään.\r\n\r\nKappeliseurakunnan kirkko rakennettiin 1751-1754 kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla. Alavetelin kirkko oli Hongan ensimmäinen taidonnäyte. Kirkko laajennettiin sisäviisteillä ja varustettiin keskitornilla Intendentinkonttorin 1812 päiväämän piirustuksen mukaan 1817 rakennusmestari Henrik Kuorikosken johdolla. Mikko Karjalahden johdolla tehdyssä uudistuksessa 1889-1891 keskitorni suurennettiin keskikupoliksi ja ulko- ja sisäseinät vuorattiin ponttilautaverhouksella. Tuolloin myös kiinteä sisustus saarnastuolia lukuun ottamatta uusittiin. Matti Hongan johdolla 1764-1767 rakennettu tapuli muutettiin nykyiseen asuunsa Juho Jaakko Kuorikosken korjauksessa 1892. Kirkon sisämaalaus tehtiin 1967 Thorvald Lindqvistin johdolla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k288 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2233" ;
        skos:prefLabel    "Alavetelin kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8809>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1737698~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirjassa kerrotaan kirkon arkkitehtien, Timo ja Tuomo Suomalainen, elämästä aina Suursaarelle sijoittuvista juurista alkaen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4294> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6873>
] .

koko:p37228  dc:created  "2012-05-25T09:54:42.259+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T09:54:42.382+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vicarages"@en , "prästgårdar"@sv , "pappilat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8212>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Siikala, Kaija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8212" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4228>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kotini vuosisadan lopun Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6432> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4227> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kotini-vuosisadan-lopun-helsingissa" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7263>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6422>
        dcterms:modified  "2010-02-17T10:49:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6517>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Kaasutehtaankatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sörkan kaasukello" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1842063795421" ;
        wgs84:long           "24.9754448433439" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaasutehtaankatu-1" .

[ dcterms:description  "Balettitanssijat treenaavat ja esiintyvät siellä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9715> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8472>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Töölö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön Akatemia" , "Töölö, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1882743905613" ;
        wgs84:long           "24.9174548337055" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8472" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8711>
        dcterms:modified  "2010-02-16T13:40:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9186>
        dcterms:modified  "2010-06-02T16:18:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6682>
        dcterms:modified  "2009-08-04T16:13:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i122>
        a                 th:PopRock ;
        rdfs:label        "3T" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:saveltaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6658> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i121> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/3t" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8806>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Schwartzberg, Maria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8806" .

[ dcterms:description  "Elämää vihreässä Laaksossa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6438> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6777>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Noll nie" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6754> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6757> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6758> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/noll-nie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i382>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinkifiilinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i381> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i381> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-fiilinki" .

rky:p1445  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.840783100,26.198827702 64.839815628,26.194689209 64.843640460,26.188842214 64.844956177,26.192213612 64.844073545,26.194635088 64.842167024,26.196215934 64.840783100,26.198827702" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k889 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Pälli)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7133>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_289>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7228>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vepsäläinen, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7228" .

<http://linkedgeodata.org/vocabulary#pier>
        dc:created      "2012-05-28T11:34:01.43+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:34:01.548+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "pier"@en , "laituri"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9183>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Viimeinen kesä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7194> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i885> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i885> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9183" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9422>
        dcterms:modified  "2010-10-08T12:58:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7393>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:21+0300" .

rky:p119  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suuren rantatien varrelle Forsbynjoen alimman kosken rannoille sijoittunut Koskenkylän ruukinalue sahoineen, uudempine teollisuusrakennuksineen, puiston ympäröimine kartanoineen, konttoreineen ja työväenasuntoineen on yhä toimiva historiallinen teollisuusalue. Entinen saharakennus on ensimmäisiä tiili- ja betonirakenteisia sahoja Suomessa. \n\nRuukinkartanon jugendtyylinen, ruotsalaisen arkkitehti John Settergrenin 1907 suunnittelema päärakennus on arkkitehtuuriltaan merkittävimpiä jugendkauden kartanorakennuksia Suomessa. Kuutiomaiseen kaksikerroksiseen runkoon liittyy matala siipiosa ja kaarevapäätteinen torni. Rakennuksen puutarhan puoleinen julkisivu liittyy graniittikaiteilla rajattujen terassien välityksellä geometrisesti järjestettyyn puutarhaan, jota varten ovat suunnitelmia laatineet sekä Paul Olsson (1919, 1930) että Bengt Schalin (1934). Osana puistoa on korkea metsäinen mäki hautakappeleineen. Ruukin kirkon paikkaa osoittamaan on pystytetty muistokivi.\n\nForsbyn ruukinkatu muodostuu alueen halki kulkevasta Suuresta Rantatiestä, keskiaikaisperäisestä Turusta Viipuriin johtavasta maantiestä. Se on puustoineen yhtenäinen kokonaisuus huolimatta eri-ikäisestä rakennuskannasta. \n\nKosken länsirannalla ns. Kuninkaanmäellä ja vanhan maantien varrella on useita suuria työväenkasarmeja 1800- ja 1900-lukujen  vaihteen tienoilta sekä eri-ikäisiä pienehköjä työväenasuntoja, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. \n\nYläruukista on säilynyt vain vähäisiä vasarapajojen ja voimakanavien raunioita ruukinalueen pohjoispuolella olevassa koskipaikassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.506532734,25.952253293 60.503736124,25.948005881 60.504036968,25.946595442 60.502855458,25.945443514 60.502064186,25.949347940 60.500265465,25.954816847 60.500222154,25.954731920 60.500050448,25.954564662 60.497588754,25.961208252 60.497193977,25.954311280 60.493853859,25.946732656 60.492149452,25.946701667 60.492392021,25.945053021 60.492862082,25.939856148 60.493327115,25.934054856 60.494282046,25.931829054 60.496057041,25.936118604 60.500103449,25.940712614 60.503794496,25.939709712 60.507686770,25.943178056 60.508110583,25.946056205 60.507514322,25.949555364 60.506532734,25.952253293" ;
        poi:history       "Kreivi Lorenz Creutz sai luvan perustaa Forsbyn ruukin Forsbyn rälssisäterin maille Pernajaan vuonna 1682. Forsbyn Alaruukki oli  ruukkitoiminnan varsinainen keskus. Vanhan ruukinpadon paikalla ollut tukeva, säännöllisistä lohkokivistä tehty pato purettiin osittain 1990-luvulla ja koski on palautettiin luonnontilaan.\r\n\r\nPikkuvihan aikana  (1742-1743) Turun-Viipurin valtatien varrella sijaitseva ruukki kärsi huomattavia vahinkoja ja sen toiminta oli pysähdyksissä vuoteen 1746. Koskenkylän hopea mainitaan ensimmäisen kerran 1607, viimeisen kerran hopeaa louhittiin 1700-luvun puolivälissä.\r\n \r\nRautaruukin toiminta lakkasi 1828 ja 1870-luvulla aloitettiin sahatoiminta uudelleen. Saha, mylly ja useita muita rakennuksia paloi 1873, mutta ne rakennettiin uudelleen. \r\n\r\nVuonna 1682 perustetun Forsbyn ruukin yhteyteen rakennettiin ilmeisesti heti saha. Saha perustettiin virallisesti 1736. Porvoolaisen kauppaliikkeen harjoittaja Johan Askolin (1846-1912) hankki 1880 Forsbyn eli Koskenkylän entisen ruukinkartanon ja sahan. Turbiineilla toiminut Koskenkylän vesisaha purettiin 1913 ja korvattiin modernilla höyrysahalla. Kauppaneuvoksen elämäntyötä jatkoi Toiminimi Joh. Askolin,  joka keskitti yhtiön toimintaa entisestään sahaukseen, vuodesta 1952 yksinomaan Isnäsin sahaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano , poio:tie , poio:muinaisjaannos , poio:saha , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=889" ;
        skos:prefLabel    "Koskenkylän ruukinalue (ruukinalue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7488>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Paavalin kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.19799764209" ;
        wgs84:long        "24.9591706436699" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7488" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7727>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4984>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Aleksanterinkatu - vallan vaiheita" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4984" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9682>
        dcterms:modified  "2011-06-20T14:16:52+0300" .

rky:p379  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mynämäen keskiaikainen kirkko kuuluu maaseudun mahtavimpiin ja sen erikoisuutena on länsipäähän suunniteltu massiivinen tornirakennelma. Kirkon kuorissa oleva Henrik Flemingin ja hänen vaimonsa Ebba Bååtin hautamuistomerkki on barokin kuvanveistotaiteen hienompia esimerkkejä Suomessa. \n\nMynämäen kirkonkylä sijaitsee viljelysalueen keskellä Mynäjoen varrella. Kirkko on poikkeuksellisen kookas hallikirkko. Runkohuonetta vanhempi sakaristo on pohjoisseinän itäpäässä. Kuoripäädyssä ei ole tiilikoristelua ja kuori-ikkuna on kolmiosainen. Sivuseiniä jäsentävät tukipilarit. Länsipäädyssä olevaa lähes runkohuoneen levyistä ja sen tasakerran korkuista torninjalkaa kattaa runkohuoneen kanssa yhteinen vesikatto. Kolmilaivaisessa ja viisitraveisessa kirkkosalissa on jyhkeät nelikulmaiset pilarit ja tasakorkeat ristiholvit. Keskilaiva on sivulaivoja kapeampi.\n\nKeskiaikaiseen esineistöön kuuluvat alttaripöydän kalkkikivilevy, kalkkikivinen kasteallas sekä lukuisat keskiaikaiset veistokset ja antemensalen osat. Suurvalta-ajalta on peräisin saarnastuoli sekä kaksiosainen Henrik Flemingin (k. 1650) ja hänen vaimonsa Ebba Bååtin maallisen elämän katoavuutta kuvastava hiekkakivinen hautamuistomerkki sekä siihen liittyvä kookas epitafi.\n\nKirkkomaata reunustaa kylmämuurattu kiviaita. Mynämäen pappila sijaitsee kirkon itäpuolella Mynäjoen varrella. Pappilan nykyinen päärakennus on vuodelta 1866."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.678809727,21.988773180 60.680532640,21.988681398 60.680482291,21.995486364 60.680280461,21.996334393 60.679930661,21.996408954 60.678973589,21.994961990 60.679295212,21.992932403 60.679112205,21.991512581 60.678747751,21.990613044 60.678809727,21.988773180" ;
        poi:history       "Mynämäki mainittiin säilyneissä asiakirjoissa ensi kerran seurakuntana 1309 ja pitäjässä sijaitsi kirkko saman vuosisadan puolimaissa. Keskiaikaisen kivikirkon sakaristo rakennettiin ennen päälaivaa. Kirkon kiinteä sisustus uusittiin ja ikkunat laajennettiin 1865. Kirkko korjattiin nykyasuunsa arkkitehti Olli Kestilän suunnittelemassa restauroinnissa 1959-1960."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k503 ;
        poi:poiType       poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1786" ;
        skos:prefLabel    "Mynämäen kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9777>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Väärän maan vainaja" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9046> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9776> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9775> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i70> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2324> ;
        th:lisatietoa       "”Pesumummon poika”, Anastasia Putro hyväilee sanoillaan Viktor Kärppää, vanhan perheystävän lasta. Mutta Viktorilla on tuomisinaan suruviesti: Putrojen poika Roman on kuollut, tapettu. Roman ei ollut miehistä parhaita, mutta vainaja ansaitsisi kunniakkaan levon. Romanin iäisyysmatka on kuitenkin mutkikas, ja kuolleita kammoksuva Viktor joutuu saattajaksi.\n\nMikä Roman Putro oli oikein miehiään, kuka hänet tappoi ja minne katosi ruumis? Nämä seikat Viktorin täytyy selvittää – kaupungissa joka tuntuu uppoavan lumeen.\n\nVäärän maan vainaja on sarjan kuudes romaani, jossa paluumuuttaja Viktor Kärppä tarkkailee elämän edellytyksiä Euroopan mallimaan vuokramurjuissa, teollisuushallien takapihoilla ja villeillä rakennustyömailla. Ataripoliisi Teppo Korhonen tarjoaa välttämätöntä sivustatukea myös verbaalisella tykityksellään. \n\nMatti Rönkä kuljettaa tarinaa ketterästi halki harmaan vyöhykkeen, missä helposti, melkein huomaamattaan voi luiskahtaa pimeän puolelle. Yhteiskunnallinen näkemys, osuva huumori ja kielen vivahteissa nautiskeleva kerronta tekevät hänen romaaneistaan inhimillisesti koskettavia ja mukaansatempaavia.\n\n(www.gummerus.fi)" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=8578" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9777" .

<http://example/upload-base/#metadescription_191>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:16:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7130>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Pietila, Reima"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7129> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7130" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7987>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:36+0300" .

[ dcterms:description  "Romanien juhlat" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6600>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6149>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A44067D5-3A75-4543-800F-2EAA4D4AE111> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7390>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Brasilian suurlähetystö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Palazzo dell'Ambasciata" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7389> ;
        wgs84:lat            "60.1589479697534" ;
        wgs84:long           "24.9577023953782" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7390" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7724>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lindbergin huvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1738701730442" ;
        wgs84:long        "25.017401814131" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7724" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8199>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Elstelä, Ossi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8199" .

rky:p281  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Piispanpuisto ympäristöineen on monessa vaiheessa muovautunut kokonaisuus. Kuopion seudun ensimmäiset kirkot ovat sijainneet paikalla, joka muutettiin puistoksi 1884 uuden lääninhallituksen yhteyteen. Piispan talosta nimityksensä saaneen puiston ympärille ovat keskittyneet läänin hallintoon liittyneet rakennukset ja muita julkisia rakennuksia.\n \nKuopion läänin 1882 valmistunut lääninhallitus ja maanmittauskonttori on suunniteltu arkkitehti Constantin Kiseleffin johdolla yleisten rakennusten ylihallituksessa. Lääninhallitus on kaksikerroksinen kivinen uusrenessanssirakennus. Alunperin yksikerroksisen maanmittauskonttorin kaksikerroksinen ja laajennettu nykyasu on vuosien 1911 ja 1931 korjauksista. \n\nPuiston itäreunalla sijaitsee ortodoksinen Pyhän Nikolauksen katedraali, joka valmistui 1903 rakennusmestari A. Isakssonin suunnitelmien mukaan. \n\nLänsilaidalla on piispantaloksi sanottu sveitsiläistyyliä edustava yksikerroksinen puurakennus, joka on valmistunut 1854 lääninarkkitehti Carl Zieglerin piirustusten mukaan. Talon rakennuttaja on Kuopion ensimmäisen hiippakunnan piispa Robert Frosterus. Rakennuksessa on toiminut käsityökoulu noin 100 vuoden ajan. \n\nEntinen kuuromykkäin koulu sijaitsee puiston laidalla Sepänkadun ja Snellmaninkadun väliin jäävällä tontilla. Alueella on kaksikerroksinen koulurakennus, jossa alunperin on ollut juhlasali sekä makuusalit. Asuntolassa on pohjakerros kivestä ja toinen kerros puusta. Alakerrassa ovat olleet taloudenhoitoon liittyneet tilat ja toisessa asuntola sekä johtajattaren asunto. Rakennukset sekä samaan aikaan valmistunut varasto muodostavat tontin keskelle umpipihan. \n\nRantaviivan suuntaisesti 1850-luvulla rakennettu entinen Forsténin talo on korjattu johtajan ja opettajan asunnoiksi 1898 ja vuodesta 1975 ne ovat olleet muussa käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.889240151,27.687180837 62.889346045,27.689719844 62.888994411,27.689852538 62.889006722,27.690583818 62.888633345,27.690667330 62.888087585,27.690803389 62.888024548,27.690003792 62.887655209,27.690067940 62.887719751,27.691458721 62.886790112,27.691714505 62.886701089,27.690321571 62.886505392,27.690387677 62.886469477,27.687984841 62.889240151,27.687180837" ;
        poi:history       "Kuopion ensimmäiset kirkot ovat sijainneet Piispanpuiston paikalla. Puiston eteläpuolelle oli varattu tori ja paikka residenssille. Residenssihanke toteutui vasta 1880-luvulla. Lääninhallituksen rakennusten valmistuttua aluetta ryhdyttiin muokkaamaan puistoksi.\r\n\r\nKuuromykkäin koulu perustettiin Kuopioon 1862. Se sai omat tilat lääninhallituksen naapurina jo 1889, mutta niiden käytyä riittämättömiksi ryhdyttiin Kuopioonkin aistiviallisten koulutuksesta 1892 annetun asetuksen mukaisesti suunnittelemaan uusia laitosrakennuksia. Arkkitehti Theodor Granstedtin johdolla valmistuneiden piirustusten mukaan rakennettiin 1897-1898 entisten opetustilojen paikalle uudet rakennukset. Johtajan asunnoksi korjattiin tontin vanhin rakennus, everstiluutnantti Lennart Forsténin asuinrakennus. Kuuromykkäinkoulu lakkautettiin Kuopiossa 1974."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue , poio:koulu , poio:kirkkorakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=632" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8438>
        dcterms:modified  "2010-01-14T14:20:37+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p194>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Venevaja C61"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:38:17.652+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T07:59:27.588+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38000 ;
        poi:description  "Vuosina 1846-1851 rakennettiin Ison Mustasaaren itärannan nk. \"Pieneen satamaan\" meriviraston toimesta kaikkiaan kahdeksan tiilipilarein vahvistettua lautaista vajaa. Samalla paikalla oli ollut venevajoja jo ruotsalaisella kaudella.\n\nNeljä vajoista paloi Krimin-sodan pommituksen aikana. Jäljelle jääneet neljä katettiin pellillä vuonna 1864. Osaa vajoista käytettiin soutuveneiden säilytykseen, yksi muutettiin myöhemmin muonavarastoksi ja yhdessä oli tykistön varastoja.\n\n27.7.1920 syttyi yhdessä vajoista räjähdysmäinen tulipalo, joka sai alkunsa ammuksen varomattomasta käsittelystä. Vajoihin oli siirretty pääasiallisesti Sotasaaliskeskusosastolle kuuluneita vanhoja kranaatteja, jotka oli määrätty purettaviksi. Yksi purettavista kranaateista räjähti ja sytytti myös viereiset ammukset. Räjähdyksen seurauksena syttyneessä tulipalossa paloi kaksi venevajoista perustuksiaan myöten ja rakennukset C 57 ja C 58 vaurioituivat pahoin. Ihmishenkiä ei tässä onnettomuudessa kuitenkaan menetetty, ammusta purkanut henkilö menetti kätensä, mutta toipui muuten saamistaan vammoista.\n\nAlkuperäisestä kahdeksasta vajasta jäi tämän jälkeen jäljelle enää kaksi, nykyiset vajat C 60 ja C 61. Nämä vajat on viimeksi kunnostettu vuonna 1978. Ne ovat edelleen käytössä venevajoina.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 77 a-g\nVuonna 1918 rakennusnumerot C 57 ja C 58\nVuonna 1927 rakennusnumerot C II 57 ja C II 58\nLähteet:\nHelsingin Sanomat, 28.7. 1920.\nUusi Suomi, 28.7. 1920.\nKA VSA 14092 17095 17044.\nMV SL VIK 1478-1518\nKuvat:\nVIK 1478\nVenevajat ja rakennus C 58 tulipalon jälkeen vuonna 1920"@fi ;
        poi:history      "Vuosina 1846-1851 rakennettiin Ison Mustasaaren itärannan nk. \"Pieneen satamaan\" meriviraston toimesta kaikkiaan kahdeksan tiilipilarein vahvistettua lautaista vajaa. Samalla paikalla oli ollut venevajoja jo ruotsalaisella kaudella.\n\nNeljä vajoista paloi Krimin-sodan pommituksen aikana. Jäljelle jääneet neljä katettiin pellillä vuonna 1864. Osaa vajoista käytettiin soutuveneiden säilytykseen, yksi muutettiin myöhemmin muonavarastoksi ja yhdessä oli tykistön varastoja.\n\n27.7.1920 syttyi yhdessä vajoista räjähdysmäinen tulipalo, joka sai alkunsa ammuksen varomattomasta käsittelystä. Vajoihin oli siirretty pääasiallisesti Sotasaaliskeskusosastolle kuuluneita vanhoja kranaatteja, jotka oli määrätty purettaviksi. Yksi purettavista kranaateista räjähti ja sytytti myös viereiset ammukset. Räjähdyksen seurauksena syttyneessä tulipalossa paloi kaksi venevajoista perustuksiaan myöten ja rakennukset C 57 ja C 58 vaurioituivat pahoin. Ihmishenkiä ei tässä onnettomuudessa kuitenkaan menetetty, ammusta purkanut henkilö menetti kätensä, mutta toipui muuten saamistaan vammoista.\n\nAlkuperäisestä kahdeksasta vajasta jäi tämän jälkeen jäljelle enää kaksi, nykyiset vajat C 60 ja C 61. Nämä vajat on viimeksi kunnostettu vuonna 1978. Ne ovat edelleen käytössä venevajoina.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 77 a-g\nVuonna 1918 rakennusnumerot C 57 ja C 58\nVuonna 1927 rakennusnumerot C II 57 ja C II 58\nLähteet:\nHelsingin Sanomat, 28.7. 1920.\nUusi Suomi, 28.7. 1920.\nKA VSA 14092 17095 17044.\nMV SL VIK 1478-1518\nKuvat:\nVIK 1478\nVenevajat ja rakennus C 58 tulipalon jälkeen vuonna 1920"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.1468233443939" ;
        wgs84:long       "24.990963411331222" .

rky:p615  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haapasepän tila ja Temmeksen kirkko edustavat Pohjanmaan lakeudella nauhamaisesti jokivarsiin keskittynyttä kirkonkylien vanhaa asutusta. Temmeksen kirkonkylän vanhimpiin tiloihin kuuluvan Haapasepän pihapiirin arkaainen yleisilme muodostuu harmaista hirsipintaisista rakennuksista. Temmesläinen talollisen Antti Louetin 1760-luvulla rakennuttama kirkko joen toisella rannalla kuuluu viimeisiin länsitornillisiin tukipilarikirkkoihin.\n\nHaapasepän tila on Temmeksen kirkonkylän vanhimpia tiloja. Se sijaitsee Temmesjoen peltoaukeaa lännessä reunustavalla mäntykennäällä, jonne tullaan Temmesjoen yli Haapaniemen talon vieressä oleva siltaa ja pihapiirin läpi kulkevaa tietä pitkin. Tilan neljältä sivustalta rakennetun pihapiirin rakennuksia ovat kaksi asuinrakennusta, navetta ja pitkä luhtiaitta, jossa on läpiajettava sola. Pihatanner on vuosisatojen kulutuksessa syntynyttä nurmea. Pihapiirin ulkopuolella on kaksi erittäin iäkästä aittarakennusta, joista toisessa on vuosiluku 1638. Rakennuksia ympäröivässä maastossa, joka kohoaa Temmesjoen peltolaaksosta, kasvaa vanhoja leveitä mäntyjä ja katajia. \n\nTemmeksen puinen, päätytornillinen pitkäkirkko 1760-luvulta on viimeinen pohjalaista hirsiarkkurakennetta käyttäen toteutettu puukirkko. Runkohuoneen pohjoissivulla on sakaristo ja eteläsivulla matala kylkiäinen vuodelta 1847. Vieressä on hautausmaa, jota ympäröivässä kiviaidassa on hirsinen porttihuone vuodelta 1771 (Louet). Porttihuoneen edustalla, vanhan Savontien varressa, on puusta veistetty suurikokoinen, hattupäinen vaivaisukko vuodelta 1858 (Juho Kandelberg)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.671158208,25.585544812 64.671397171,25.585938923 64.671785675,25.586488180 64.672242215,25.586870968 64.672481758,25.587326236 64.672576416,25.588114418 64.672660556,25.589635260 64.672788588,25.590527811 64.673170555,25.591532811 64.673663239,25.591584824 64.674120936,25.591467929 64.674300552,25.591474159 64.674509750,25.591090738 64.675311042,25.590738428 64.675663784,25.590766768 64.676321451,25.590701502 64.676300127,25.591327330 64.676139092,25.594539114 64.676004342,25.597322138 64.675967234,25.598463062 64.676041697,25.601723455 64.673805191,25.601763188 64.672761698,25.593916606 64.670866706,25.594710391 64.670321151,25.595043767 64.669969439,25.595237165 64.669631271,25.595770727 64.669455804,25.595814539 64.669026264,25.596269709 64.668899145,25.596642202 64.668871684,25.597530957 64.668910727,25.598848530 64.668854115,25.599247255 64.668488022,25.600140329 64.667840464,25.600743141 64.667004872,25.601721338 64.666591071,25.601793267 64.666127281,25.601949656 64.666033536,25.601458869 64.665222714,25.592539774 64.665088352,25.590039553 64.666663252,25.587893189 64.671158208,25.585544812" ;
        poi:history       "Tyrnävän alue oli Limingan kantakylien eräaluetta uuden ajan alkuun saakka. Vakinainen asutus alueelle tuli 1500-luvun puolivälissä rannikolta ja Savosta. Temmesjokeen laskevan Haapaojan suulle syntyi kuitenkin jo keskiajalla Haapaniemen tila, josta Haapaseppä on osa. Koko kylä sai tilasta nimensä kunnes se muutettiin Temmekseksi.\r\n\r\nTemmes perustettiin Limingan rukoushuonekunnaksi 1766. Kirkon rakensi 1766–1767 itseoppinut temmesläinen kirkonrakentaja, talollinen Antti Louet. Kirkon sisätilan, saarnastuolin ja alttaritaulun maalaustyöt teki 1847 raahelainen Carl Christoffer Stadig. \r\n\r\nKappeliksi Temmes perustettiin 1796 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1899, mutta liitettiin sittemmin Tyrnävään. Temmeksen ja Tyrnävän kunnat yhdistyivät 2001."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k859 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2075" ;
        skos:prefLabel    "Haapasepän tila ja Temmeksen kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7984>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Jansson, Viktor"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Faffan" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7981> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7983> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7980> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7984" .

<http://demo.seco.tkk.fi/saha/service/ws/toimijat/OnkiAutocompletion.wsdl>
        dc:created      "2012-12-27T12:50:22.84+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T12:50:23.003+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "OnkiAutocompletion.wsdl"@en , "OnkiAutocompletion.wsdl"@sv , "OnkiAutocompletion.wsdl"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8698>
        dcterms:modified  "2010-02-11T15:59:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6051>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A31C5203-B7A5-4CFE-85C8-5B5CDD6B5FA4> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Valkoinen Velodromi oli rakennettu Helsingin vuoden 1940 olympialaisiin, jotka sota oli peruuttanut. Suhonen oli käynyt viime vuosina muutamia kertoja katsomassa siellä poliisi- ja palomiestuttujen jenkkifutismatseja. Velodromi oli päässyt heikkoon kuntoon, mutta 1990-luvun miljoonaremontti palautti Hilding Ekelundin suunnitteleman urheilupaikan suhteellisen toimivaksi.\" (s. 11)" ;
  dcterms:description            "Romaanin alkukohtauksessa atari-poliisi Suhonen varjostaa ja vakoilee rikollisia Pyöräilystadionin kupeessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7791> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7789>
] .

rky:p875  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suontaan kylä on muodoltaan ja visuaaliselta hahmoltaan säilynyt  tiiviinä ajalta ennen 1700-luvun loppupuolen isojakoa.  Kantatalojen enemmistö on säilynyt alkuperäisellä kylätontilla ja sen rakennukset edustavat tyypillistä ja hyvin säilynyttä maaseudun rakennusperinnettä Ala-Satakunnan viljelyseudulla Varsinais-Suomessa. Kylän asutuksella, rakenteella ja rakennuskannalla on pitkä historiallinen jatkuvuus.\n\nSuontaan kylä sijaitsee Vakka-Suomen metsäalueilla, Laitilan harvempaan asutussa koillisosassa. Kylämäelle erkanee Padon kylään jatkuva kylätie Uudenkaupungista Harjavaltaan kulkevalta kantatie 43:lta. Peltojen keskellä kohoaa kukkulamainen kylämäki, jonka laella suurin osa kantataloista sijaitsee. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Isoa kylää ympäröivien peltoaukeiden itä- ja pohjoispuolella on useita perättäisiä mäkiä, joilla sijaitsee entinen kylän torppari- ja käsityöläisasutus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.946480785,21.803370989 60.946398699,21.803560745 60.946375885,21.803943082 60.946321493,21.804239356 60.946224094,21.804770554 60.946317536,21.806384870 60.946124966,21.810250838 60.945227005,21.811937714 60.942702874,21.817528603 60.942595112,21.817239594 60.942287073,21.816821730 60.941693326,21.815958582 60.941559690,21.815609902 60.939893912,21.812747755 60.939657873,21.812834306 60.939519599,21.812880802 60.938451360,21.813387195 60.936813088,21.811301559 60.935544566,21.808213866 60.933693041,21.803166054 60.943374957,21.789523270 60.945476868,21.795051315 60.946719813,21.796601899 60.947005075,21.796954866 60.947120647,21.797256294 60.947099456,21.797759193 60.946480785,21.803370989" ;
        poi:history       "Ensimmäisissä verotuslähteissä 1500-luvun puolivälissä Suontaan verotalonpoikien määrä vaihteli kuuden ja kahdeksan välillä. Laitilassa se merkitsi keskikokoista kylää. Suontaan talot muodostivat viimeistään 1600-luvulla tiiviisti rakennetun ryhmän. Viimeistään 1700-luvun alkupuolella kuudes talo sijaitsi mäen alla hieman muista taloista erillään. 1700-luvun lopulla mäellä sijaitsi seitsemän taloa ja mäen alla yhteisalueen laidalla kaksi taloa. \r\n\r\nKaikki Suontaan talot lunastettiin itsenäisiksi perintötaloiksi 1765. Vuosina 1785-1796 suoritetun isonjaon jälkeen kolme taloista jaettiin kahteen osaan ja niiden tonttimaat kylämäellä puolitettiin. Paavolan talo siirtyi kylän pohjoispuoleiselle Lauttanhaan mäelle 1800-luvun loppupuolella. Kylää ympäröiville mäille perustettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa lukuisia torppia ja mäkitupia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k400 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4020" ;
        skos:prefLabel    "Suontaan ryhmäkylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4356>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1036516~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8340>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:52+0300" .

koko:p5826  dc:created  "2012-05-29T09:08:39.692+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:08:39.795+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "folkskolan"@sv , "kansakoulu"@fi , "primary school"@en .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Viljo Revell, Heino Riihimäki ja Niilo Kokko." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7337> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8435>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Sininen kuu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sininen kuu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat            "60.192025516513" ;
        wgs84:long           "24.9095776820468" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8435" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9149>
        dcterms:modified  "2010-06-01T13:09:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6645>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:23:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1495>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:26:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8695>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hedman, Harald"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hedman-harald" .

rky:p1074  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella.\n\nTalvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Monet karjalaistaloille tyypilliset piirteet ovat kuitenkin säilyneet niin sisä- kuin ulkotiloissa sekä rakennusten sijoittelussa.\n\nKylien vanhaan vienankarjalaiseen elämänmuotoon ja rakennusperintöön liittyvät ortodoksiset hautausmaat, jotka sijaitsevat Suomussalmen Kuivajärven Kalmosaaressa ja Kuikkaniemessä sekä Rimmin Lapinniemessä Kuhmossa.\n\nSuomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Murhijärvellä, joka on edelleen kyläläisten kalapaikka, Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat edustavat alueen arkaaisinta rakentamista. Pyöröhirsiset kalamajat palautuvat kainuulaisen ja vienalaisen rakentamisen juurille: rakennukset ovat alun perin olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia.\n\nHieta- ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi maisema-alueella, joka on perustettu Kainuun ympäristökeskuksen 19.11.2001 tekemällä päätöksellä, ensimmäisenä luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.530078563,29.971469900 64.529800720,29.976278005 64.528686633,29.980532067 64.525979533,29.980903687 64.524944061,29.978500879 64.524664610,29.973694184 64.525858405,29.970549794 64.528485518,29.968790289 64.530078563,29.971469900" ;
        poi:history       "Suomussalmen vienalaiskylät syntyivät muistitiedon mukaan 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita (piekloi). Karkureilla oli nimetkin: Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow otti Suomen puolella nimen Huovinen. Perimätiedon mukaan Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai sieltä piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti myöhemmin Kuivajärvenniemelle asumaan. Kuhmon Rimmin karjalaiskylän synty ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Huovisten suvusta lähtöisin oleva Ontrei Huovinen osti Rimmilän talon.\r\n\r\nElämä vienalaiskylissä perustui maanviljelykselle. Oma merkityksensä oli myös kalastuksella, metsästyksellä, tervanpoltolla ja laukkukaupalla. Kylien henkinen ja aineellinen kulttuuri liittyi rajantakaiseen Karjalaan, jonne yhteydet olivat vilkkaat, kun taas yhteydet Kainuuseen ja sitä kautta Suomeen olivat lähinnä hallinnollisia. Kylät elivät verrattain eristyksissä muista kainuulaiskylistä. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja ennen Veihtivaaran kylää, joka on jo ollut \"Ruotshia\" - eli suomalaistaloja ja kainuulaisasutusta.\r\n\r\nSuomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuivajärvelle tie valmistui 1933 ja sieltä edelleen Hietajärvelle 1956."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3947" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun vienalaiskylät (Kiimavaara)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mutta myös tuona harmaana ja koleana kesänä oli joitakin harvinaisia iltoja, jolloin ilma oli paahtava ja tyyni ja raskas vielä iltahämärissä, iltoja jolloin Helsinki kylpi ruuan katkussa ja parfyymissä ja taivas oli maitomaisen valkea vielä pitkään pimeyden laskeuduttua ja ihmisten hengitys huokui salaisuuksia ja odotusta. --- kun hän vaelsi kotiin kolmen kadunvälin päähän vastikään ostamaansa mutta melko nukkavieruun kolmioon Tarkk'ampujankadulle, päivä sarasti jo. Varhainen aamu oli kaunis hiljaisella ja vakavalla tavalla, aurinko oli kalpea pastilli pilvien takana idässä, ohuet utuvaipat leijuivat jalkapallokentän yllä Johanneksenkirkon alapuolella ja kietoutuivat kirkon kaksoistornin ja Ferlanderin talon ja Taideteollisen museon ympärille hajaantuakseen jälleen. Lang häikäistyi kotikaupunkinsa kauneudesta ja katseli pitkään ympärillen tyhjällä jalkapallokentällä, tunsi miten kostea aamuilma hitaasti selviti hänen päänsä.\" (S. 14, 16.)" ;
  dcterms:description            "Nimihenkilö Lang asuu Tarkk'ampujankadulla, jonne hän vaeltaa eräänä yönä Corona Barissa, Bar 9:ssä ja Kermassa vietetyn illan jälkeen ja lumoutuu kotikaupunkinsa kauneudesta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9462> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8860>
] .

rky:p1408  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan lähekkäin asettuneet maarekisterikylät vaikuttavassa maisemakehyksessä kuvastavat lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena Hämeen kyläasutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta nykypäiviin.\n\nKylien kulttuurimaisema muodostuu laajasta, avoimesta, voimakkaasti kumpuilevista, pitkään viljelyksessä olleista pelloista. Tilakeskukset sijoittuvat tiiviinä ryhminä pääosin korkeille kylämäille.\n\nViljelyaukeaa halkovat kapeat kylämäeltä toiselle kulkevat hiekkatiet. Kantatilojen talouskeskusten rakennuskanta on suurelta osin uusiutunut 1900-luvun kuluessa, mutta rakennuspaikat, rakennustapa, rakennusten muoto ja rytmi noudattavat  vuosisataisia perinteitä.\n\nAlueelta tunnetaan myös useita merkittäviä rautakautisia kalmistoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.971617132,25.471825948 60.970887205,25.470392744 60.970127968,25.468791610 60.968763895,25.467106625 60.967548477,25.465752662 60.966413018,25.459285227 60.967999795,25.451819597 60.967050346,25.445548962 60.967805850,25.442127830 60.968525459,25.440344165 60.970134232,25.437219379 60.972074975,25.434359967 60.973394008,25.432264340 60.975239629,25.433019580 60.975744261,25.435095125 60.976331929,25.437366436 60.977686289,25.440685083 60.978499279,25.439631842 60.979305889,25.436448828 60.980034866,25.435153271 60.982965241,25.432526351 60.983471696,25.439745719 60.983869830,25.444721531 60.983664002,25.449025929 60.983266284,25.455179678 60.982541454,25.458807951 60.981788221,25.467432251 60.981307923,25.469623479 60.980522951,25.470507662 60.980441434,25.472994177 60.978484557,25.474498603 60.975115196,25.477770805 60.975422610,25.480117625 60.974875249,25.480200291 60.973109641,25.475559458 60.972153645,25.473155592 60.971617132,25.471825948" ;
        poi:history       "Vesalan, Untilan, Utulan ja Nokkolan alue on Hollolan vanhinta kyläasutusta, joka periytyy mahdollisesti rautakaudelle asti.  Kirkailanmäen rautakautista kalmistoa on käytetty hautauksiin aina ristiretkiajalta varhaiskeskiajalle saakka. Vesala mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1461 ja Untila 1445. Perimätiedon mukaan myös Hollolan ensimmäinen kirkko olisi sijainnut Vesalassa.\r\n\r\nSalpausselän reunalla sijaitsevien pienten Työtjärven ja Tiilijärvien lounaispuolelle syntyi jo keskiajalla useita pieniä kyliä käsittänyt kylä- ja peltomaisema. 1900-luvulla uudet valtateiden linjaukset ovat katkaisseet yhtenäisen kylä- ja viljelymaiseman."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k098 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4897" ;
        skos:prefLabel    "Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9051>
        dcterms:modified  "2010-04-21T13:42:40+0300" .

rky:p1668  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla olleet Perämeren suurimmat Suomen puolella olleet kalastustukikohdat. \n\nYksittäisistä saarista pitkäaikainen kalastustukikohta on ollut lähellä Ruotsin rajaa sijaitseva Selkäsarvi. Saarella on Ailinpieti, kalastajien kämppä, pitkään säilynyt ainutlaatuinen 1800-luvun kalakämppäperinteen edustaja. Saarilla on kivissä ja kalliossa eriaikaisia hakkauksia, puumerkeistä ja päivämääristä kompassiruusuihin.\n\nNykyisen Perämeren kansallispuiston karikkoisella vesialueella on harjoitettu silakan ja lohen kalastusta jo vuosisatojen ajan. Alueen saaria on käytetty kalastus- ja metsästysmatkojen  kausitukikohtina siitä saakka, kun ne ovat maankohoamisen jälkeen syntyneet. Tukikohtien rakentumisessa näkyy myös vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen. Saarilla on säilynyt useita kalastukseen liittyviä rakennelmia, jääkellareita, verkkotelineitä ja kalamajoja. \n\nKaakamonniemen kalasatama suojaisessa lahdenpoukamassa Kaakaman kylässä Alatorniossa on perinteinen, useita vanhoja aittoja ja vajoja sekä uudemman aallonmurtajan sisältävä edelleen käytössä oleva piensatama."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.729111346,24.466264446 65.728157410,24.467370573 65.725550293,24.466068470 65.724766787,24.465210658 65.724749567,24.464174146 65.725295478,24.462952312 65.727892477,24.461710881 65.729520474,24.460668397 65.730666759,24.459569135 65.732542260,24.458631600 65.732744571,24.459234969 65.732223810,24.462609862 65.731159908,24.464168206 65.730028469,24.464876510 65.729111346,24.466264446" ;
        poi:history       "Alatornion ja Kemin rannikkokylien asukkaat ovat harjoittaneet silakan ja lohen kalastusta Kemin ja Tornion saaristossa jo vuosisatojen ajan.\r\n\r\nPerämeren kalastushistoria liittyy 1700-luvulla voimakkaaseen silakanpyyntiin, jota harjoitettiin koko Perämeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta (Kokkola, Kalla) lähtien pitkälle Ruotsin puolelle saakka. Silakan pyynnille oli tyypillistä pitkäaikainen oleskelu ulkosaarilla, joista keskeisimmät saaret Tornion edustalla olivat Malurin (Malören) saari ja Sanskeri (Sandskär). Tornion porvarit pystyttivät Malurin saarelle kalastajien käyttöön 1760-luvulla kirkon, joka on siellä edelleen. Samoin Sanskerissä on pieni kappeli. Nämä keskeiset kalastussaaret jäivät 1809 Ruotsin puolelle. Vanhaa kalastusperinnettä jatkoivat Suomen puolella kalastustukikohdat Selkäsarvessa, Saarenkrunnissa ja Pienessä Valkeakarissa.\r\n\r\nTukikohtiin muutettiin pyyntikauden ajaksi, sillä matka kala-apajilta rannikolle oli pitkä. Esimerkiksi Selkä-Sarven eteläpään kalastajakylä lienee toiminut kausipyyntitukikohtana jo 1500-luvun lopulta saakka. Kalastajat saattoivat asua saarilla kuukausia. \r\n\r\nMoottoriveneiden yleistyttyä 1900-luvun alussa kalastusta alettiin  harjoittaa rannikolta käsin ja kausitukikohdat autioituivat. Kieltolain aikana 1919-1932 saaret toimivat salakuljettajien tukikohtina ja kätköpaikkoina, mistä saarille on jäänyt kellarikuoppia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4318" ;
        skos:prefLabel    "Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (Kuivanuoronkrunni)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9146>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Uotila, A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9146" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2658>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Ilkeät sisarpuolet" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Syksyllä 1827 Turun palon jälkeen kauppaneuvoksetar Boström muuttaa kahden aikuisen tyttärensä, Emilian ja Matildan, sekä tytärpuolensa Beatan kanssa Helsinkiin. Helsingissä jokainen kolmesta nuoresta naisesta yrittää löytää oman paikkansa suuriruhtinaskunnan uudessa, kasvavassa pääkaupungissa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8025> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2652> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/ilkeat-sisarpuolet" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6642>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Balderin talo "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aleksanterinkatu 12" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8261> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1687763346375" ;
        wgs84:long           "24.954903567034" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/balderin-talo" .

poi:hasPolygon  a           owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Alue WGS84-muodossa."@fi ;
        rdfs:domain         poi:AreaOfInterest ;
        rdfs:label          "area"@en , "alue"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:has2dGeometry .

<http://example/upload-base/#metadescription_7356>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:14+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Helsingin Eteläsataman klassinen näkymä levittäytyy keskustasta erilleen työntyvälle Katajanokalle, Uspenskin katedraalin (1868) ohi laivalaitureille, vankkoihin jugendtyylisiin asuintaloihin ja rakennuksiin noin vuodelta 1905 sekä uuteen asuinalueeseen.' (s. 95)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

rky:p1310  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ylikylä on vanha Vaara-Karjalan rantakylä, jonka tilojen sijainti periytyy 1600-luvulta ja jossa talonpoikainen rakentaminen ja kylärakenne on hyvin säilynyt. \nYlikylän tasapainoisen kylämaiseman elementit ovat sokkeloinen vesistö, laajoja näkymiä avaavat rinnepellot sekä niitä rajaavat metsät. Asutus on sijoittunut vesistöjen molemmin puolin muodostaen kaksi tiheämpää nauhamaista ryhmittymää kylätien varteen. \n\nYlikylän rakennuskulttuuri kerrostuu 1800-luvulta nykypäivään. Kumpareiden laella sijaitsevat tilakeskukset suurine pihapuineen. Kylällä on säilynyt useita perinteisiä pihapiirejä ja uusi rakennuskanta sopeutuu vanhaan, suhteellisen harvaan rakenteeseen. Perinteinen tilajaotus on säilynyt kylässä poikkeuksellisen hyvin ja kyläkeskuksessa lähes kaikki tilat ovat vanhoja kantatiloja. Alueelta on tehty runsaasti esihistoriallisia löytöjä. \n\nPeltonäkymät ovat Vaara-Karjalan oloissa viljavat. Viljelyksiä elävöittävät laidunalueet ja huomiota herättävät myös rinneviljelyksiä halkovat komeat koivukujat.\n\nYlikylä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.614836081,29.057889664 63.624943741,29.039269620 63.632421032,29.030372345 63.642444252,29.024661890 63.649368567,29.042732699 63.654114686,29.062518525 63.651107167,29.085283578 63.649398579,29.100182354 63.636394677,29.110337681 63.625021022,29.118535962 63.622665371,29.109767374 63.617996062,29.088767123 63.614836081,29.057889664" ;
        poi:history       "Nurmeksen seutu kuului ennen 1600-lukua Venäjään; kirkollisesti Ilomantsin Pielisen kappeliin. Stolbovan rauhassa 1617 alue siirtyi osaksi Ruotsin valtakuntaa, jonka jälkeen alueelle siirtyi savolaisasutusta ja talomäärä alkoi nousta. Nurmes oli kaskialuetta ja kaskeaminen päättyi alueella vasta 1800-luvun lopulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k541 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4248" ;
        skos:prefLabel    "Ylikylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4947>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lauttasaaren historiallisia vaiheita Julius Tallbergin ajasta 2000-luvulle" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4893> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/lauttasaaren-historiallisia-vaiheita-julius-tallbergin-ajasta-2000-luvulle" .

rky:p11  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lemin kirkko, jonka on rakentanut merkittävä savitaipalelainen kirkonrakentaja Juhana Salonen, on rakennustaiteellisesti merkittävimpiä suomalaisia puukirkkoja. Se on ristivarsistaan kapeneva itäsuomalaisen puukirkkotyypin edustaja. Lisäksi kirkkosalia kattaa upea harvinainen kolmiapilaholvaus. \n\nKirkko sijaitsee teiden risteyksessä, uusiutuneen kuntakeskuksen sydämessä. Kirkon ja siihen liittyvän kirkkotarhan ympäristöllinen dominanssi on vielä toistaiseksi säilynyt avoimena. Kirkon kuvioitu paanukatto on jyrkkä ja päädyt aumatut. Ristikeskuksen päällä on kahdenkulmainen lanterniini.\n\nKirkkosalin ristivarsissa kaartuvat lautaholvit ja ristikeskuksessa kohoaa portaittaisesti välikattokupoli. Holvilautojen liitoskohtien peiterimat on koristeltu punaisella vinojuovituksella. Eri holvivyöhykkeiden reunalautojen muotoilu muistuttaa tiu´uin  tai tupsuin varustettuja lambrekiinireunuksia. Muotoaihe esiintyy myös ristivarsien lehterien eturintamusten alareunoissa.\n\nKirkon luona ollut Johan Salosen pojan Matti Salosen 1820 rakentama itäsuomalaista kahdeksankulmaista tyyppiä edustanut tapuli paloi 1918. Sen tilalla on 1936 rakennettu arkkitehti Juhani Viisteen suunnittelema, entistä mukaileva uusi tapuli."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.060332895,27.805518926 61.060793518,27.804519623 61.060965839,27.804419797 61.061422728,27.803201291 61.062292003,27.803129477 61.062144913,27.804074464 61.061866581,27.808403645 61.061460037,27.808416969 61.060063953,27.807430025 61.060332895,27.805518926" ;
        poi:history       "Lemi perustettiin 1688 Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi. Seurakunta itsenäistyi 1807. Kirkko rakennettiin kirkonrakentaja Johan Salosen johdolla 1786, kuten holviin maalattu kirjoitus \"Hoc Templum Aedificatum est Anno 1786 ab Aedificatore Johan Salonen\" kertoo.\r\n\r\nItä- ja pohjoisristin kulmauksessa sijainnut sakaristo purettiin ja uuden sakaristo rakennettiin kirkon itäpäähän 1874. Kirkon korjauksessa 1926 holvin ja seinät paneloitiin kapealla ponttilaudalla. Alkuperäinen laudoitus otettiin uudelleen esille 1976 arkkitehti Juha Leiviskän johdolla tehdyssä restauroinnissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k416 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1387" ;
        skos:prefLabel    "Lemin kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_154>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1629528~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> .

rky:p1570  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suojaisan merenlahden pohjukassa levittäytyvä ja selkeästi entisen merenlahden rantoihin rajautuvan kylä- ja peltomaiseman keskeiset elementit, kylätontit, avoimet rinnepellot ja Suuren Rantatien linjaus, ovat keskiaikaisia. Kokonaisuus muodostaa asutus-, rakennus- ja liikennehistoriallisesti edustavan ja tyypillisen rannikon tuntumaan syntyneen maiseman. \n\nÖsterkullabäckenin kylä- ja viljelymaisemaan kuuluvat Österkullan, Dalin, Sonasundin ja Innanbäckin kylät sekä Suuren Rantatien linjaus. Pienet ja lähekkäin olevat kylät ovat säilyneet vanhoilla kylätonteilla. Ne ovat sijoittuneet Österkullan kylää lukuun ottamatta sijoittuneet rikkonaisen ja kumpuilevan viljelyaukean laidoilla oleville mäkialueille. Österkullan kylä muodostaa maisemallisen keskipisteen viljelyaukean keskellä. Viljelyaukean kylien rakennuskanta koostuu pääasiassa 1800-luvun ja 1900-luvun alun talonpoikais- ja virkataloista. \n\nÖsterkullan kylämäellä ovat säilyneet entiset Östergårdin virkatalon ja Västergårdin nimismiehentalon rakennusryhmät, joiden keskeiset rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvulta. Mäelle ovat leimallista myös kiviaidat, istutettu lehtipuusto ja kivikellarit. Sonasundin koulu valmistui 1922 ja entinen sotilasvirkatalon paritupaosa ja luhti ovat 1700-luvun loppupuolelta. Dalin kylän Mellangårdin päärakennus rakennettiin 1700-luvulta, nykyinen asu on 1930-luvulta. Kalarsin päärakennus valmistui 1920-luvulla. Innanbäckin vanha kyläkeskusta on säilynyt asuttuna. Kylätonttien itäpuolella on rautakautisia muinaishautoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.050727232,24.036074416 60.054269868,24.048101141 60.055089821,24.055509730 60.055300665,24.062879177 60.056127165,24.068510654 60.058304770,24.073929195 60.059213996,24.076981922 60.057717764,24.083334094 60.055624765,24.087026025 60.053747580,24.089903498 60.051566128,24.089581382 60.050692849,24.087086797 60.046742343,24.085004152 60.042711678,24.077179795 60.042991830,24.075051426 60.045290342,24.071154993 60.044318237,24.062125761 60.045906559,24.043191738 60.047711111,24.035035911 60.050728277,24.036120993 60.050727232,24.036074416" ;
        poi:history       "Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaiseman kylät asutettiin keskiajalla. Entisen merenlahden, Gördvikenin savikkojen, pohja soveltui ylärinteiden osalta hyvin viljelykseen. Viljelyn rajallisuuden vuoksi kylät olivat pieniä ja lähellä toisiaan. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Dalin kylässä oli neljä taloa, Österkullassa kaksi, Sonasundissa yksi ja Innanbäckissä neljä taloa. Viljelyaukean halki kulkeva maantie oli osa Turkua ja Viipuria yhdistävää Suurta Rantatietä, joka oli  keskiajan merkittävin maantie Suomessa. \r\n\r\nÖsterkullan Östergård muodostettiin  1600-luvun loppupuolella Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin katselmuskirjurin virkataloksi. Nykyinen paritupamainen päärakennus ja luhti rakennettiin 1740-luvulla. Tila oli pääasiassa vuokraajien viljelemä 1930-luvulle saakka.  Sonasundin yksinäistalosta muodostettiin 1680-luvulla virkatalo, ensin Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin korpraalin ja myöhemmin Uudenmaan rakuunoiden vääpelin. Nykyinen päärakennus valmistui 1700-luvun loppupuolella ja sitä on myöhemmin laajennettu päätykamareilla ja ristikeskuksella. Asuinrakennuksen alla oleva holvikellari on nykyistä rakennusta vanhempi. Österkullan Västergårdin nykyisen komean empirehenkisen päärakennuksen rakennutti nimismies Carl Johan Lemström 1825. Pihaan kuuluvat lisäksi siipirakennukset, joista itäisempi valmistui ilmeisesti 1814.\r\n\r\nSuuren Rantatien ja rannikon keskeiseen asemaan liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä liittyy tien varrella Innanbäckin kylässä oleva Telegrafberget. Suomen ensimmäinen optinen lennätin valmistui rannikolle 1850-luvulla. Lennättimeen liittyneitä tornirakennelmia rakennettiin tällöin tasaisin välimatkoin rannikon mäkien harjoille. Rakennelmat ovat suurelta osin hävinneet, mutta lennättimeen viittaava nimi on säilynyt useissa paikoissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k149 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4976" ;
        skos:prefLabel    "Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaisema"@fi .

koko:p35560  dc:created  "2012-05-28T12:28:21.473+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T12:28:21.581+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "baking"@en , "leipominen"@fi , "bakning"@sv .

th:TV-Sarja  a           owl:Class ;
        rdfs:label       "TV-Sarja"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Elokuva .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Auringonvalo läikehti koivunlatvojen lomitse jättäen Martin haudan osaksi varjoon. Keskipäivän kuumuudessa varjo toi vilvoitusta haudan ääressä olijoille. Hietaniemessä oli hiljaista tähän aikaan päivästä. Tuuli kohisi lehvistössä aaltoillen, välillä kuiskaten, välillä nostattaen oksat läpi hautausmaan etenevään liikkeeseen. Hautausmaan toisessa reunassa olevalta uimarannalta eivät iloiset äänet    kantaneet tänne saakka. Lahden toisella puolella hohtivat Lapinlahden sairaalan valkoiset rakennukset, joissa ahdistuneet mielet etsivät helpotusta tuskaansa." ;
  dcterms:description            "Martti Mäkimaa haudattiin Hietaniemeen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2807> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Mannerheimin ratsastajapatsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1715889602303" ;
        wgs84:long        "24.9366408184089" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7353" .

koko:p49520  dc:created  "2012-05-25T10:01:36.497+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:01:36.562+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "house(s)"@en , "talo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_2442>
        dcterms:modified  "2012-06-01T09:56:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8067>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1019941~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1020047~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5563>
        dcterms:modified  "2010-09-24T11:19:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=18696369-108D-48B2-BBC1-F5318CCD65B4> .

rky:p244  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Värtsilän tehtaille raaka-ainetta toimittanut Möhkön ruukki on ollut Itä-Suomen merkittävin järvimalmiruukki ja yksi suurimpia järvimalmiruukkeja Suomessa.\n\n1800-luvun puolivälissä perustettu ruukki sijaitsee vuolaan, Nuorajärveen laskevan Koitajoen pohjoisrannalla. Uusi maantie kulkee osittain pengerrettynä ruukinpaikan läpi koskien alapuolella.\n\nVarsinaiset raudanvalmistukseen liittyvät teollisuusrakennukset ovat suurimmaksi osaksi hävinneet, mutta viime vuosien restaurointitöiden tuloksena on nähtävissä rekonstruoitu masuuni ja osia alueen läpi kulkevasta kanavasta. Ruukinkartano sijaitsee mäenkumpareella suurehkon puiston ympäröimänä. \n\nRuukkiyhdyskunnan pieni hautausmaa sijaitsee hiekkaharjanteella alueen koilliskulmauksessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.639657779,31.277224929 62.644686594,31.279322904 62.644173978,31.299943120 62.642840281,31.305317357 62.643288602,31.308925287 62.642664466,31.310076613 62.638914750,31.308988654 62.640632175,31.298309063 62.639643347,31.290758036 62.638743759,31.289896204 62.638278340,31.283793140 62.638389895,31.281522997 62.639657779,31.277224929" ;
        poi:history       "Sortavalan postimestari Carl Gustaf Nygren sai senaatilta privilegion masuunin perustamiseen Möhköön 1837. Varsinaisesti ruukkia alkoi rakentaa pietarilainen Adolf von Rauch 1847. Möhkön ruukki aloitti toimintansa kesällä 1849.\r\n\r\nNils Ludvig Arppe osti ruukin 1851, ja 1870-luvulla Möhkö kohosi yhdeksi Suomen suurimmista takkiraudan tuottajista. Ruukin toiminta päättyi 1907. Ruukki laajoine metsäalueineen myytiin Ilomantsi Skogsfastighets Aktiebolagetille ja jo 1907 Aktiebolaget W. Gutzeit & Co:lle. Ruukille kuulunut saha ja sen yhteyteen 1910-luvulla perustetut höyläämö, mylly ja sähkölaitos jatkoivat teollista toimintaa Möhkössä 1960-luvulle saakka. Myös naulapaja oli toiminnassa itsenäisenä yrityksenä (Veljekset Kivinen Sortavalasta) useita vuosia masuunien sammumisen jälkeenkin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:kanava ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=905" ;
        skos:prefLabel    "Möhkön ruukinalue"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p157>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Hyve "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T12:58:53.207+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:09:25.692+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p41215 , koko:p37559 ;
        poi:description  "Bastionit Hyve ja Kunnia sekä raveliini Hyvä Oma­tunto ovat koko Viaporin tärkeimpiä­­, parhaiten säilyneitä ja tun­ne­tuimpia varustuksia.\n\nBastioni Hyve rakennettiin Eh­rensvärdin suunni­telmien mu­kai­sesti verrattain mata­laksi, sillä tarkoitukse­na oli rakentaa toi­nen puolus­tusmuuri bastionin taakse. Val­lan­vaihto Ruotsin val­tiopäivillä 1765-66 kui­tenkin syrjäytti Ehrensvärdin raken­nustyön päällik­kyy­destä, ja töiden johto us­kot­tiin linnoitusviras­ton päälli­kölle J. B. Virginille. Tällöin suunni­telmia muu­tettiin ja bas­tionivasen siipi korotettiin kaksi kertaa aiottua korkeammaksi. Kärjen ylä­osa pyöris­tettiin sillä bastionikulma oli oppikirjojen mukaan liian terä­vä.\n\nNimien Hyve, Kunnia ja Hyvä Oma­tunto väitetään olevan Ehrens­värdin mielenil­maus sen arvoste­lun joh­dosta, jota kunin­gas oli häneen kohdistanut.\n\nVenäläisellä kaudella ampuma­tasot katet­tiin ja bas­tionia käytet­tiin varastoina ja työpa­joina."@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nLähtökohtana korjaustyössä oli 1700-lu­vun lopun tilan­ne. Ve­sieristys piti uusia kokonaan ja harmaaki­viseiniä vahvistaa sillä osa seinis­tä oli jo ehtinyt sortua vesi- ja pakkasvauri­oi­den vuoksi. Kuudesta kasematista neljään asennettiin lämmi­tys ja näistä yh­teen­ yleisökäy­mälä ja kolmeen­ taiteilijoiden työtiloja.­­­ Muut tilat ovat nähtä­vyy­tenä avoin­na yleisölle. Myös näihin asennettiin valaistus.\n\nToteutusaika: 1978-84\nHuoneistoala on 645 m²\nKerrosala: 1570 m²\nArkkitehtisuunnittelu: Kirsti Kasnio - Merja Härö Arkki­tehdit Ky\nRakenne­suunnittelu: Insi­nööri­toimisto Mauri Pelkki­kan­gas\nLVI-suun­nittelu: Insinööri­toi­misto Taisto Tuomi Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Joel Majurinen Ky\n­Raken­nut­ta­ja: Suomen­linnan hoito­kunta\nRakennustyöt: Helsingin lää­nin­van­kilan Suomenlin­nan työ­siirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nBastioni Hyve on Tykistölahden suuta vartioiva korkea linnake, rintaman Hyve-Kunnia-Hyvä Omatunto pohjoisin osa. Se esiintyy ensimmäisen kerran luonnosteltuna vuoden 1750 yleissuunnitelmassa. Rakennustyöt käynnistyivät kuitenkin vasta vuonna 1754, mutta eivät ehtineet kovinkaan pitkälle ennen kuin Ruotsin liittyminen Pommerin sotaan vuonna 1757 keskeytti rakennustyöt Viaporissa lähes kokonaan aina vuoteen 1762 asti. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa saatiin rakennetuksi vain puolustusmuurien alaosat, jotka peitettiin väliaikaisesti lautakatteella. Vielä vuonna 1766 bastionin oikean siiven ja kyljen puolustusmuuri oli rakennettu vasta alempaan listaan (grov cordon) asti. Muureissa oli kuusi hiekkakivin kehystettyä, holvattua tykkiaukkoa ja yksi mörssäriaukko, mutta nämäkin olivat viimeistelemättömiä. Aukkojen välillä oli seinissä vasta tartunnat tulevien kasemattien seiniä varten. Bastionin vasen siipi, joka yhdistyi tässä vaiheessa taitteisena bastioni Palmstiernan vasempaan siipeen oli aivan keskeneräinen käsittäen vain puolustusmuurin alaosan, joka oli peitetty laudoin ja vahvistettu hirsipalissadilla.\n\nTällaisena torsona bastioni Hyve säilyi aina 1760-luvun loppuun. Ehrensvärdin ollessa syrjäytettynä linnoitustöiden johdosta vuodet 1766-69 bastionin suunnitelmat muuttuivat huomattavasti. Oikean siiven ja kyljen yksinkertaisiksi puolustuskasemateiksi alkuaan suunnitellut tilat muutettiin miehistötuviksi, jotka revetoitiin tiilellä, varustettiin uunein ja bastionipihan puoleisin ikkunoin. Vasemman siiven kiväärigalleria rakennettiin alkuperäistä suunnitelmaa huomattavasti korkeammaksi ja bastionin kärkikulman yläosa pyöristettiin. Pohjoissiiven rintavarustus tehtiin tiilestä. Nämä muutokset on huomioitu jo viimeisessä Ehrensvärdin signeeraamassa yleissuunnitelmassa vuodelta 1771. Bastioni oli täysin valmis vuonna 1774, jolloin myös ampumatasanteet oli viimeistelty. Palmstiernan suuren kasarmin (B 42 a) rakennustyön yhteydessä alkuperäisen Palmstiernan vasemmasta siivestä purettiin pari kasemattia ja sen pohjoisin pääty jäi osaksi bastionien Wrede ja Hyve välistä kurtiinia.\n\nVenäläisen kauden alkupuolen bastioni Hyve säilyi pääosin ruotsalaisaikaisessa asussaan. Bastionin vesieristystä korjattiin ilmeisesti vuonna 1832, mutta jo vuonna 1835 se katettiin kuitenkin peltikatolla ja kurtiinimuurin Hyve-Kunnia sisäpuolelle rakennettiin puiset ullakolle johtavat portaat. Tilat olivat käytössä tykistön varastona. Peltikatto purettiin Krimin sodan aikana vuonna 1855 eikä sitä enää rakennettu uudelleen. Venäläisen kauden lopulla bastioni Hyveen kiväärigalleriaa käytettiin mm. hiilivarastona ja kasemattiosassa valmistettiin maaleja tykistön käyttöön.\n\nSuomalaisen kauden alkupuolella 1930-luvun lopulla suoritettiin bastioni Hyveessä kunnostustöitä Muinaistieteellisen toimikunnan johdolla. Tällöin kunnostettiin mm. pohjoissiiven pahoin rapautunut tiilinen rintavarustus, korjattiin pienempiä sortumia ulkomuureissa ja purettiin venäläisellä kaudella tehtyjä umpeenmuurauksia. Samoin purettiin osa venäläisellä kaudella rakenetuista vajarakennuksista bastionin sisä- ja ulkopuolella. Yksi bastioni Hyveen oikean siiven holvitiloista oli käytössä seurakuntakotina vuodesta 1932 lähtien.\n\nBastioni Hyve kunnostettiin vuosina 1978-84 Suomenlinnan hoitokunnan johdolla. Suurin osa linnakkeesta restauroitiin yleisölle avoimeksi nähtävyydeksi, mutta oikea kylki ja siipi varustettiin viemärillä ja keskuslämmityksellä ja niihin sijoitettiin yleisöwc:t ja työpajatiloja.\n(Helena Rosèn 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1927 B I 22\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 10a, 17-28a, 32-34\nKrA V 91a, 91b, 92, 94, 97, 98, 102, 106, 109, 110, 119, 128, 129, 184, 203, 240, 347, 385\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808, Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL Rak.hist. Kauppi, Ulla-Riitta : Bastioni Hyve 1977.\nMV SL VIK 641-656\nValpasvuo, Ahti : Suomenlinna itsenäisyytemme aikana. Suomenlinna 1748-1948. \n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/1/4/saha/suomenlinna/0_2677732607120660420.gif" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14320489517004" ;
        wgs84:long       "24.98803443908696" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7852>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7947>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Harkimo, Harry"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Harkimo, Hjallis" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7950> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7947" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Palmikkopäiset tytöt pyörittävät Kontulankaarta./ Toiset sanovat kaiken, toiset sanottavansa sanovat,/ harakat hiekkalaatikolla.\" (s. 9)\n\"Kontulankaari muistutti viikatteen terää/ ja minä ajattelin jotain jota olin niin monta kertaa ajatellut// enkä korjannut sitä, mikä ei ole korjattavissa/ enkä uskonut jumalaan tipan vertaa.\" (runosta Kontulankaari, s. 25)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7786> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7785>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5300>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tanner, Väinö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Tanner" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tanner-vaino" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6014>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=ED5A5097-E8D0-4249-A290-44E4F2E0D0A6> .

[ dcterms:description  "Kohtaus, jossa takapihan ikkuna auki ja verhot lepattavat ulos ikkunasta on kuvattu sisäpihalla. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8916> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9000>
] .

rky:p838  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. \n\nHuovintie on nimenä kansanomainen, eikä sen rajaukselle ole olemassa virallista määritettä. Huovintieksi kutsuttu tie oli osa keskiaikaista Turku-Ulvila-Pohjanmaa maantietä. Turun suunnasta tiestä on käytetty lisäksi Varkaantie -nimitystä. Köyliössä Huovintien linjaukseen liittyy Pyhän Henrikin tie -niminen pyhiinvaellusreitti. \n\nHuovintie oli osa keskiaikaista yleistä maantieverkkoa, joka yhdisti Varsinais-Suomen ja Satakunnan hallintokeskuksia, kaupunkeja ja kauppapaikkoja. Keskiaikaisesta Huovintiestä eroaa Köyliössä Pyhän Henrikin tienä tunnettu keskiaikainen pyhiinvaellusreitti ja Oripäässä Varkaantienä tunnettu ja Turkuun vievä tieosuus. Koskella yhtenäisen harjujakson päätepisteessä Huovintie liittyy Paimionjokea seuraavaan Hämeen Härkätiehen. Harjavallan Torttilassa Huovintiestä erkanee lisäksi tielinjaus, joka seuraa Kokemäenjokea Ylä-Satakuntaan, josta tie jatkui vielä Kyrönkankaantienä ja Ylisenä Viipurintienä. Kokemäenjoella tien varrella oli jo keskiajalla merkittävä kyläasutus ja Ulvilan kaupungin lisäksi Teljän kauppapaikka sekä hallinnollisena keskuksena Kokemäenkartano. \n\nUlvilan kirkolta Huovintie seuraa Kokemäenjoen vartta aina Harjavallan Lammaistenkoskelle ja Torttilaan, josta alkaa Kokemäen, Köyliön, Säkylän, Oripään, Loimaan ja Marttilan kuntien läpi kulkeva pitkä harjujen ja kankaiden muodostama vedenjakajakannas, joka päättyy Koski Tl:n länsiosaan. Lammaistenkosken pohjoispuolella hiekka- ja moreenipohjainen kangas jatkuu Kokemäenjoen suuntaisesti aina Porin Yyteriin saakka.  \n\nKokemäenjoelta lähdettäessä asumattomien kankaiden ketjun Harjavallanvuori-Järilänvuori-Koomankangas katkaisee vasta Köyliöjärven itärannan kylä- ja peltomaisema, jonka halki Huovintie kulkee. Tien varrelle jäävät vanhat kylät, Järvenpää-Lähteenkylä-Korvenkylä-Tuohiniemi-Yttilä-Karhia-Kankaanpää muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen.\n\nKöyliöjärven jälkeen tie kääntyy jälleen pääosin asumattomille kankaille, Säkylänharju-Virttaankangas-Oripäänkangas-Krekilänkangas-Haarukankangas, päättyen Hevonlinnakukkulan jälkeen Koski TL:n Urmaankulman kylässä Hämeen Härkätiehen. Urmaankulman rivikylä on harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus umpinaisine pihapiireineen.\n\nKokemäenjoen varrella tielinjaukseen ja tiehen on vaikuttanut paikoin taajamien ja tieliikenteen kasvu. Huovintien linjaus vastaa pääosin 1760-luvun tilannetta, joskin vanhempien lähdetietojen perusteella tien keskiaikaiseen linjaukseen tuli muutoksia vasta 1700-luvun loppupuolella. Linjausmuutokset keskittyivät vesistöjen ja asutuksen yhteyteen mm. Köyliöjärvellä tien siirto länsirannalle ja Ulvilassa ns. Friitalan oikaisu. Pienempiä oikaisuja on tehty mm. Nakkilassa joen rannan sortumisen, tieliikenteen ja rautatien vaatimuksesta. Harjavallassa tie on osittain kadonnut taajama- ja teollisuusalueen alle. \n\nKokemäen ja Kosken välisellä harvaanasutulla harju- ja kangasalueilla tie ja sen linjaus on paremmin säilynyt, joskin siellä maisemaa ovat muokanneet lukuisat soranotot. Polkurikkaalla Säkylänharjulla tien linjaus on paikoin epävarma. Oripään ja Koski Tl:n välinen tieosuus jäi vähemmälle käytölle jo varhain, joten nykyinen tie on säilynyt suurelta osin pienimuotoisena hiekkatienä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.695029799,23.163159906 60.694513744,23.162902601 60.693388500,23.163405752 60.691741133,23.163602859 60.690731731,23.170402490 60.688093618,23.166310002 60.688899345,23.161439957 60.686820150,23.159576676 60.685772378,23.158223025 60.685863640,23.156901021 60.686508515,23.156545704 60.687528886,23.155199236 60.687948354,23.153292964 60.687917827,23.151094163 60.688244959,23.150341060 60.689155528,23.150012439 60.689165918,23.149030561 60.689571630,23.147598460 60.690363265,23.144227063 60.691060147,23.144208378 60.691657691,23.144226397 60.691699823,23.143040766 60.692028071,23.143437717 60.695471903,23.142657467 60.696997174,23.142474505 60.698530415,23.144127220 60.698923510,23.146835237 60.698881192,23.148493400 60.698704329,23.150167665 60.697313447,23.151895253 60.696912179,23.153596256 60.696187262,23.157205982 60.696010026,23.158057101 60.695341248,23.160028335 60.695029799,23.163159906" ;
        poi:history       "Huovintien kangasharjulla kulkeva osa on ollut käytössä jo esihistoriallisen ajan kauppa- ja eräretkillä. Tämä helppokulkuiseen harjumaastoon syntynyt reitti palveli ensisijaisesti kaukoyhteyksiä. Huovintien alkuperäinen päätepiste ja risteysasema oli Kokemäenjoen Lammaistenkoski, jonne harjuja seuraava reitti luontevasti päättyi. Harjumaasto oli pääasiassa asumatonta, mutta vesistöjen, Kokemäenjoen ja Köyliöjärven rannat asutettiin jo rautakaudella ja varhaiskeskiajalla ranta-alueille muodostuivat jo ensimmäiset kylät ja kauppapaikat. Ulvila sai kaupunkioikeudet 1365. \r\n\r\nKeskiajalla Huovintie alkoi Ulvilan kaupungista Kokemäenjoen suulta. Kaupungin jälkeen tie siirtyi Halstilassa toiselle puolelle jokea. Ylityspaikasta on mainintoja keskiajalta ja 1600-luvulla paikalla oli lauttayhteys. Huovintie erkani jokivarresta Harjavallan Lammaistenkoskella, joka oli keskiajalla merkittävä kalastus- ja markkinapaikka. Joki oli myös purjehduskelpoinen koskelle saakka. Huovintien varrella Turun piispoilla oli omistuksessa useita tiloja mm. Köyliönkartano ja Lammaistenkosken tilat.\r\n\r\nAina 1670-luvulle saakka Oripään ja Virttaan kautta kulkenut Huovintie oli osa tieyhteyttä Turusta Pohjanmaalle.  Kaukoreittinä Huovintien merkitys oli laajimmillaan keskiajalla. Turun ja Pohjanmaan välinen postilinja, Turku-Oripää-Harjavalta-Huittinen-Tyrvää-Kyrönkankaantie, perustettiin 1640-luvulla. \r\n\r\nPohjanmaan rantatien valmistuminen ja postilinjan siirtyminen rantatielle 1680-luvulla johtivat Huovintien muuttumisen paikallistieksi. Asutuksen kasvu lisäsi paikallisteitä 1700- ja 1800-luvun aikana, jolloin ylhäällä harjulla kulkenut tie jäi yhä vähemmälle käytölle. Köyliönjärvellä maantie vaihtui itärannalta länsipuolelle, ja 1900-luvun alkuun tultaessa myös asutuksen painopiste seurasi uudempaa linjausta. Kokemäenjoen ja Köyliöjärven rantaosuuksilla pieniä tienoikaisuja tehtiin 1700-luvun loppupuolelta alkaen tieliikenteen tarpeen mukaan. 1900-luvulla tien maisemaan on vaikuttanut lisääntynyt soranotto harjuista. \r\n\r\nTien oikaisuja Huovin tiellä tehtiin vähän ja ne säilyivät osana paikallista tieverkkoa. 1950-luvulla rakennettiin uudet kaupunkeja yhdistävät ja kaukoliikennettä palvelevat valtatiet.\r\n\r\nLounais-Suomesta tunnetaan useita tietoja ns. Huovinteistä. Tiet ovat nimenneet tien varren asukkaat ja nimi on säilynyt kansanperinteessä. Virallisissa asiakirjoissa tiet nimettiin tavallisesti liikkumissuunnan mukaisesti. Huovinteiden tausta liittynee huoveihin ts. teitä, joita hallinto käytti yhteyksiinsä. Myöhemmin sana huovi kytkeytyi myös 1680-luvulta alkaen perustettuihin ratsutiloihin. Satakunnasta Varsinais-Suomeen vieneellä Huovintiellä oli merkitystä myös Turun piispoille ja heidän omistuksilleen mm. Kokemäenjoen Lammaistenkoskella. Kokemäenjoelta TL Koskelle johtaneen Huovintien miellettiin 1700-luvulla jatkuneen aina Uudellemaalle asti. 1900-luvulla Huovintiellä on tarkoitettu Turusta Oripään ja Köyliön kautta Ulvilaan vienyttä tietä. Tästä tiestä on käytetty myös Varkaantie -nimitystä.\r\n\r\nKöyliöjärvellä Huovintie on osa valtakunnallisesti merkittävää Köyliönjärven kulttuurimaisemat -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k284 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1597" ;
        skos:prefLabel    "Huovintie (Urmaankulman rivikylä)"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/event#experiencer>
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "An actor experiencer, a domain-specific form of target"@en ;
        rdfs:domain         <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label          "kokija"@fi , "experiencer"@en ;
        rdfs:range          foaf:Agent ;
        rdfs:subPropertyOf  <http://www.yso.fi/onto/event#end> , <http://www.yso.fi/onto/event#target> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6109>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Boijen sairaala ja synnytyslaitos" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä sijaitsi, ja milloin toimi prof. O. A. Boijen sairaala ja synnytyslaitos? Helsingistä on kuitenkin kyse, sillä siellä olen ensimmäisen huutoni huutanut. Erään aiemman tietonne mukaan se olisi lakkautettu 1949. Kuitenkin syntymätodistukseni, jonka Helsingin kaupungin Kansanhuoltotoimisto on vahvistanut, kertoo vuodesta 1952. Kysyimme Helsingin kaupunginarkistosta Boijen sairaalan historiasta ja saimme sieltä seuraavat tiedot:\n\nBoijen sairaalan perustivat vuonna 1904 lääkärit Walter Parviainen ja Oskar Boije. Sairaala perustettiin parantamaan naistentauteja. Samalla sairaalassa oli synnytysosasto. Sairaala aloitti toimintansa Elisabetinkatu 16:n kiinteistössä. Vuonna 1911 sairaala muutti Bulevardin ja Fredrikinkadun kulmaan. Samana vuonna Parviainen vetäytyi toiminnasta, jolloin Boije jatkoi yksin kuolemaansa asti vuonna 1941, jonka jälkeen lääkäri Julius Meyer jatkoi toimintaa.\n\nSairaalalla, joka erikoistui naistentauteihin ja synnytyksiin, oli vuonna 1929 kahdeksan gynekologian paikkaa ja kaksikymmentäviisi synnytyspaikkaa. Vuonna 1954 gynekologian paikkojen määrä oli noussut viiteentoista ja synnytyspaikkojen kolmeenkymmeneenneljään. Näistä kolmestakymmenestäneljästä synnytyspaikasta Helsingin kaupunki subventoi kahdeksantoista yleisellä synnytysosastolla olevaa paikkaa. Loput kuusitoista paikkaa olivat yksityisten käytössä. \n\nBoijen sairaalan ja Peijaksen sairaalan gynekologisen osaston yhteistyön takia osa Boijen sairaalan potilaista on hoidettu Peijaksessa. Yhteistoiminnan lakattua nämä potilaat ja heitä koskevat asiakirjat on yleensä siirretty Diakonissalaitokseen. Lisäksi asiakirjoista käy ilmi, että sairaala lopetti toimintansa vuonna 1979. Synnytysosasto oli lopetettu jo vuonna 1960. Vuosina 1966-1979 sairaalassa toimi naistentautien poliklinikka. " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6575> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/boijen-sairaala-ja-synnytyslaitos" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Pimeään huutaa silti onneton juopunut,/ täyttää Flemaria äänellään,/ vaan edes kova kaiku ei häntä enää auta./ Katu humahtaa, kääntyy, raitiovaunu tulee,/ kolahtelee pois ihmiset mukanaan--\" (runosta Avara huone, s. 55)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7566> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528>
] .

[ dcterms:description  "Kirjan luku \"Lenin Helsingissä\": Lenin vieraili syksyllä 1917 K.H. Wiikin kotona Malmilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7956> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4319>
        dcterms:modified  "2009-11-03T14:18:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8064>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Olet mennyt minun vereeni" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8194> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1956." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2oo1/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8061> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8062> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7809> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8059> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8064" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1576>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Harjunpää ja pyromaani" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-pyromaani" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8303>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1651581~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1651579~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6274>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=ECA05B4A-933C-4A7C-935C-1949B73533B0> .

[ dcterms:description  "Kertoja oli Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaana 1935-1945." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7860> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6583>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6369>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Siilitien metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.205053958686" ;
        wgs84:long        "25.043892198763" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6369" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6608>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3865>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sirén-Kaplas, Johanna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3865" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8563>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:02:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8658>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salonen, Lido"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Salonen, Juha \"Lido\"" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8658" .

rky:p1037  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.065423721,28.417208278 62.062508366,28.415313173 62.061606169,28.413854161 62.061127469,28.411339761 62.061882120,28.407025548 62.063155411,28.403566132 62.064334700,28.404842347 62.067126266,28.407659085 62.066314683,28.413046686 62.065423721,28.417208278" ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1150" ;
        skos:prefLabel    "Rantasalmen kartanot (Rouhiala)"@fi .

rky:p740  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemen kirkko alttariseinän freskoineen ja sen viereinen hautausmaa sankarihautoineen oli aikanaan Lapin hallinnollisen keskuksen tuhon ja jälleenrakentamisen vaikuttavin symboli.\n\nTiili- ja betonirakenteinen kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko. Ulkoseinät on roiskerapattu ja vesikatto kuparia. Kirkkosalia kattaa kapealla laudalla verhottu taitteinen betoniholvi. Pitkillä sivuilla on kapeat vinojen seinäpilasterien lävistämät käytävät. Kuorin takaseinän peittää Lennart Segerstråhlen Elämän lähde -niminen freskomaalaus. Lisäksi kirkossa on Antti Salmenlinnan raamatunaiheiset lasi- ja koristemaalaukset, joihin on sovitettu Lappi-aiheisia yksityiskohtia.\n\nKirkon itäpuolella on seurakunnan vanhin hautausmaa, jonka kohdalla on sijainnut Rovaniemen kaksi ensimmäistä kirkkoa. Kiviaidan ympäröimällä vanhalla hautausmaalla on kansalaissodan sankaripatsas sekä edellisten kirkkojen ja kellotapulin muistomerkki. Kirkon pohjoispuolella on 1833 vihitty toinen hautausmaa sekä  talvi-, jatko- ja Lapin sodassa kaatuneen 603 sotilaan sankarihauta-alue. Väinö Aaltosen tekemä sankaripatsas \"Miehen kohtalo tunturin huipulla\" on paljastettu  1954. Alueella on myös evakkotaipaleella Ruotsissa 1944-1946 kuolleiden rovaniemeläisten muistomerkki vuodelta 1965 (Ensio Seppänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.495339211,25.724770218 66.495138662,25.730036134 66.494280134,25.729815035 66.494077351,25.731546339 66.493658918,25.731432907 66.493718931,25.731177832 66.493904542,25.729718151 66.494606937,25.724465197 66.495339211,25.724770218" ;
        poi:history       "Rovaniemen seurakunta perustettiin viimeistään 1632 Kemin kappeliksi ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1785. Seurakunnan nykyistä edeltävä, 1810-luvulla rakennettu puinen ristikirkko tuhoutui Lapin sodassa lokakuussa 1944.\r\n\r\nUudesta kirkosta järjestettiin 1947 Kirkkoja Karjalaan -järjestön seuraajan Kirkon Lahja ry:n tuella yleinen arkkitehtikilpailu ja sen jälkeen kutsukilpailu 1948. Kilpailun perusteella suunnittelutyö annettiin arkkitehti Bertel Liljequistille. Kirkon rakentamista tuettiin Amerikan luterilaisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämällä avustuksella. Ruotsin seurakuntien keräämillä  lahjoitusvaroilla oli puolestaan merkittävä osuus kirkon taiteelliseen koristeluun sekä kattokruunujen, kellojen  ja urkujen hankkimiseen. Kirkko vihittiin käyttöön kesällä 1950. Kuoriseinän freskomaalaus valmistui vuotta myöhemmin. \r\n \r\nKirkko on pääosiltaan säilyttänyt korkeatasoiset alkuperäiset piirteensä. 1980-luvun lopulla tehty kunnostus käsitti teknisten asennusten uusimisen ohella kirkon ulko- ja sisämaalauksen sekä Segerstråhlen freskon puhdistuksen ja Salmenlinnan koristemaalausten konservoinnin. Lisäksi kirkkoon hankittiin uudet urut. Kirkon kuoriosassa tehtiin joitakin jumalanpalvelusuudistukseen liittyviä muutoksia 1997."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1647" ;
        skos:prefLabel    "Rovaniemen kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i308>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin yöhön" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i307> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7647> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingin-yohon" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6868>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1100>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1293044~S9*fin> .

poi:hasRoute  a             owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Reitti pisteinä WGS84-muodossa (lasketaan reitin pisteistä)."@fi , "Polku WGS84-muodossa)."@fi ;
        rdfs:domain         poi:RouteOfInterest , poi:PathOfInterest ;
        rdfs:label          "polku"@fi , "reitti"@fi , "route"@en , "path"@en ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku, Eija Arminen: \"Ilmeinen Skogster-leima\" - Greta Skogster-Lehtisen kirkkotekstiilejä Helsingissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8807>
] .

rky:p1297  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon rannikon suurilla saarilla Emäsalossa, Vessölandetissa ja Pellingissä on vanhoihin kyläraitteihin tukeutuen runsaasti  hyvin säilynyttä  kyläasutusta mm. Bengtsbyssä, Sondbyssä ja Londbölessä sekä Pellingin Söderbyssä ja Österbyssä. Kyläasutus liittyy luotsitilahistoriansa puolesta Suomenlahden merenkulun historiaan. Saaristokylien rakennuskanta koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennustyypeistä, maalaistaloista, mäkituvista ja huviloista sekä kouluista ja yhdistystaloista. \n\nEmäsalon kylät keskittyvät saaren itäreunaan tien varteen. Erityisen hyvin vanhan kylärakenteensa on säilyttänyt Vaarlahden  Bengtsbyn kylä, jonka rakennuskannasta suurin osa on valmistunut ennen 1940-lukua. Bengtsbyn tiheän rivikylän talot sijaitsevat molemmin puolin tietä, mutta vanhaa asutusta on myös kylän itäpuolella rannan tuntumassa. Bengtsbyn vanha VPK:n talo on säilynyt metsässä kylätien länsipuolella. Perinteisiä pihapiireja on mm. on Rönnbackan, Storspiksin, Hummasin, Spakiksen, Nygrannin, Nybackan ja Nilsasin tiloilla. Koulurakennus on vuosisadan alusta ja seuratalo Midgård vuodelta 1912.\n\nVessölandetissa ovat Sondbyn ja Londbölen kylät säilyttäneet hyvin perinteisen, tiiviin luonteensa. Huomattavimpia yksittäiskohteita Sondbyssä ovat vanha sotilasvirkatalo Skeppars aittoineen 1800-luvulta, Nedre Kärraksen, Backaksen ja Nystubackenin päärakennukset. Kylän pienet pellot ympäröivät sitä rajautuen etelässä mereen ja idässä ja lännessä purojen varrella sijaitseviin niittyihin.\n\nPellingin saaristolaiskylän asutus on keskittynyt teiden risteykseen. Kyläkuvaa leimaavat pitkänomaiset harjakattoiset maalaistalot 1900-luvun alusta (Vävärs, Nybondas, Smedsin, Nedra Brandts). Österbyn kyläasutus jakautuu kahteen ryhmään kahdolle mäelle, harjun rivikylään ja Yrjaksen mäelle. Taloryhmien välille jää pieni viljelyaukea.  Kylässä on 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu yhdistystalo ja kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.296033535,25.699160874 60.295651260,25.697477959 60.295489027,25.695530143 60.296445464,25.694146574 60.297567765,25.693460967 60.298533817,25.694672002 60.299012160,25.696415070 60.299062465,25.698303534 60.297961045,25.699500686 60.297199560,25.699691185 60.296310671,25.699854663 60.296033535,25.699160874" ;
        poi:history       "Uudenmaan rannikkoseudulle saapui ruotsalaisia uudisasukkaita 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina. \r\n\r\nEmäsalon saaren Vaarlahden, Bengtsbyn, Orrbyn ja Emsalön kylät sijaitsivat 1560-luvulla nykyisen tien varressa meren rannalla.  Bengtsby oli kylistä ainoa, joka ei sijainnut aivan meren rannassa, vaan sen viisi taloa olivat suurinpiirtein nykyisellä kylänpaikalla tien varressa. \r\n\r\nSondbyn kylätontti sijaitsi nykyisten Skepparsin ja Kärrasin talojen kohdalla Hemvikenin pohjukassa. Sondby oli rivikylä, jonka 6 taloa sijaitsivat tiiviisti kylätien varressa. Londböle oli 1700-luvulla rälsitila, joka myöhemmin muodostui ryhmäkyläksi nykyiselle paikalleen. Kylien pellot sijaitsivat jo 1700-luvulla nykyisillä paikoillaan kylien ympärillä.\r\n\r\nPellinki mainitaan kirjallisissa lähteissä 1431. Pellingissä oli 1560-luvun kyläluettelon mukaan yhteensä 13 taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4661" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon saaristokylät (Londböle)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8300>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Vuoksenmaa, Johanna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8300" .

[ dcterms:description  "Päiväkoti Onnela on toiminut Sydvästin talossa vuodesta 1938, ja siitä kerrotaan tarinoita kirjassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7148> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7150>
] .

blue_route:s38  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kaponieeri Boije"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p144> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kaponieeri Boije"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:description  "Pääosa romaanin tapahtumista sijoittuu Everstin taloksi kutsuttuun marjapuuronpunaiseen kolmikerroksiseen jugendrakennukseen. Kirjassa talon ilmoitetaan sijaitsevan muutaman minuutin kävelymatkan päässä Eiran sairaalasta. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2012> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9014>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:19:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6510>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9109>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pohjolan Ilmari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9109" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6605>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Bocksbackan kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pukinmäen kartano" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7582> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75> ;
        wgs84:lat            "60.2407154612047" ;
        wgs84:long           "24.9882298860772" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bocksbackan-kartano" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8560>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Unho, Ilmari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8560" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Nika, Darian ensimmäinen ystävä Suomessa, kutsui Olegin peremmälle. Hän asui nyt pienemmässä yksiössä Kulmavuorenkadulla. Nika tarjosi Olegille konjakkia ja esitteli asuntonsa yksityiskohtia, sängynpeitteitä ja kattokruunuja.\" (s.201)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9568> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9566>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7319>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:33:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2169>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1834411~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9274>
        dcterms:modified  "2010-06-10T14:15:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6770>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:49:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i210>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Faijasa boitsu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i163> ;
        th:lisatietoa         "Alkuperäisteos Tell Laura I love her" ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6731> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6730> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/faijasa-boitsu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9369>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Purssila, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9369" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9608>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:20:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Pyhän Henrikin katedraali"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9338> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1590296531664" ;
        wgs84:long        "24.9542812331495" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pyhan-henrikin-katedraali" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7579>
        dcterms:modified  "2010-01-28T11:50:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_117>
        dcterms:modified  "2010-08-24T13:12:58+0300" .

rky:p1533  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tessvärin kartanon talouskeskus on komea ja kokonaisuudessaan hyvin säilynyt 1800-luvun kartanoympäristö saaristolaisolosuhteissa. Tessvärin kartano on yksi Halikonlahdelle ja Perniönjoelle johtavan vesireitin varrella sijaitsevista kartanoista. Halikonlahden seutu on ollut rautakaudelta asti vanha asutuksen, liikenteen ja kaupan ydinalue, myös yksi maamme merkittävimmistä kartanokeskittymistä.\n\nTessvärin talouskeskus on Ulkoluodon saaren kapeimmalla kohdalla sijaitsevalla etelä-pohjoissuuntaisella harjanteella. Tessvär on harvoja entisen Särkisalon pitäjän kantatiloja, joihin liittyy säätyläisomistusta. Päärakennuksessa, joka on rakennettu viimeistään 1800-luvun alussa, on tehty muutoksia 1921. Tuolloin alkuperäinen satulakatto on muutettu mansardikatoksi. Mellantessvärin kaksikerroksinen, kookas empiretyylinen päärakennus on 1850-luvulta. Talousrakennuksiin kuuluu komea kivinavetta, johon on merkitty vuosiluku 1878. Sen lähellä sijaitsevat kaksi kookasta hirsiaittaa sekä muita hirsirakenteisia talousrakennuksia.\n\nKartanon ympäristö on puistomainen. Kartanoa ympäröineet pellot on myöhemmin metsitetty. Tessvärin talouskeskukselta on aiemmin johtanut tie itäiselle merenlahdelle, jota on käytetty liikennöintiin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.046389118,22.888600278 60.048875586,22.887314819 60.049758524,22.887315267 60.051596580,22.890649590 60.051811871,22.891865385 60.050891462,22.894376099 60.049119941,22.897347515 60.048882933,22.897146146 60.048640906,22.897069786 60.048268457,22.897080495 60.047428569,22.896616956 60.046128437,22.895483104 60.046389118,22.888600278" ;
        poi:history       "Tessvär on saaristoon 1200-luvun lopulta lähtien muodostunutta uudisasutusta. Perniön pitäjään kuulunut Tessvär mainittiin ensimmäisen kerran 1475 ja 1540 maakirjaan se merkittiin kaksitaloisena. Kartano muodostettiin 1580-luvulla näistä kahdesta talosta. Yhden tilan ne muodostivat 1701. Kartano peruutettiin isossa reduktiossa 1683 ja muodostettiin ratsutilaksi 1753. Isojaon aikaan kartanolla oli yhdeksän torppaa ja enimmillään torppia oli toistakymmentä. 1800-luvun puolivälissä Tessvär toimi kesänviettopaikkana. Se on ollut mm. Attu Oy:n omistuksessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4955" ;
        skos:prefLabel    "Tessvärin kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9011>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Saarikko, Niilo E."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9011" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9868>
        dcterms:modified  "2012-07-04T14:42:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i804>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Musta, niljaisten lehtien kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i335> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8794> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/804" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7221>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_377>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1225443~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5192>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1352532~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7316>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kesäranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bjälbo" , "Villa Bjälbo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1845310561136" ;
        wgs84:long           "24.9059760552877" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7316" .

rky:p1793  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kukkolankosken kalakenttä on perinteinen Tornionjokivarren siian ja lohen kalastuspaikka, jossa on alkuperäisellä paikallaan säilynyt rivi vanhoja, hirsisiä aittoja.\n\nTornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki ja Kukkolankoski Suomen pisin vapaana virtaava koski. Se on 3,5 km pitkä ja sen putouskorkeus on noin 13,8 m. Kosken partaalla olevan kalakentän rakennuskanta koostuu kahdeksasta aitasta, kalapuojista, koskikodasta ja myllypirtistä. Koskikentän vanhin ja keskeisin rakennus on kalansavustamo eli koskikota, jonka keskellä on kivistä rakennettu tulisija ja jonka seiniä kiertävät leveät penkit. 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu Myllypirtti on toiminut vuodesta 1951 kesäkahvilana.\n\nAlkuperäisellä paikallaan säilyneiden aittojen jatkeena on muualta siirrettyjä aittoja, mm. Karungin kylän vanha viljamakasiini. Alueen pohjoislaidalla on kalapuoji ja Halosen talon rakennukset. Kentän etelälaidalla on matkailua palveleva 1965 rakennettu entinen myllärin asunto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.961969786,24.045298167 65.963166375,24.042730355 65.965494914,24.044339249 65.965307608,24.046537797 65.963781560,24.044900943 65.963598338,24.044883265 65.963130237,24.045346690 65.962406714,24.046580666 65.961969786,24.045298167" ;
        poi:history       "Kukkolankosken merkityksestä siiankalastuspaikkana kertoo 1700- ja 1800-lukujen käräjöinti siianpyyntioikeudesta. Siianpyynti oli 1700-luvulla tiettyjen talojen oikeus eikä siitä tarvinnut suorittaa kruunulle mitään taksaa tai veroja. 1840-luvulla käräjöitiin siianpyyntioikeudesta Kukkolan vanhojen verotilojen ja isossa jaossa Kukkolan jakokuntaan liitettyjen Aapajoen tilojen kesken. Kuninkaallinen kamarikollegio päätti 1874, että siiankalastus oli Tornionjoella valtion yksinoikeus kuten lohenkalastuskin.\r\n\r\nKukkola oli 1800-luvun alussa Tornionlaakson suurin kylä. Kylä jakautui kahtia 1809 Suomen sodan seurauksena, kun Tornionjoesta tuli Ruotsin ja Venäjän välinen raja, joka halkaisi yhteisen kieli- ja kulttuurialueen.\r\n\r\nKukkolankosken siikasaaliit vaihtelivat 1943-2003 vajaasta 2000 kilosta yli 17000 kiloon vuodessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k851 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2166" ;
        skos:prefLabel    "Kukkolankosken kalakenttä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9271>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Salokoski, Emma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9271" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9510>
        dcterms:modified  "2010-12-29T08:09:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7481>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:10+0300" .

rky:p207  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suitian kartano ja Siuntion kirkko muodostavat merkittävän maisemassa nähtävän kokonaisuuden, joka kuvastaa keskiajalla vallinnutta kirkon ja maallisen vallan läheistä suhdetta, ja jota täydentää keskiaikaisella paikallaan sijaitseva Siuntion pappila. Valtaneuvos Erik Flemingin rakennuttamat Suitian ja Paraisten Kuitian kivinen asuinkartano ovat vanhimpia parituparakennuksia maassamme. Keskiajan tai 1500-luvun asumisesta kertova rakennuskanta on Suomesta lähes tyystin hävinnyt ja vain puolen tusinaa ylemmän aateliston Hornien tai Flemingien rakennuttamaa kivistä asuinkartanoa on säilynyt todisteena noiden vuosisatojen rakentamis- ja asumistapojen kehityksestä. Suitian kartanolinnan nykyasu on tulosta maassamme harvinaisesta yksityisessä miljöössä tehdystä tyylihistoriallisesta restauroinnista.\n\nKirkkojoen itäpuolella harjanteella sijaitsevaan Suitian kartanoon johtaa puukuja. Harmaakivinen päärakennus on peräisin 1540-luvulta. Kartanolinnan pihaa rajaavat sivu- ja piharakennukset ja sen eteläpuolella on puutarha sekä sukuhautoja. Maatalouskeskus on kartanolinnan pohjoispuolella; vanhat talousrakennukset ryhmittyvät yhdeltä sivulta avoimeksi pihaksi. Kartanon pihalla on kivestä ja maasta rakennettu tähtilinnoituksen pienoismalli, jota on arveltu sotamarsalkka Carl Henrik Wrangelin opetustarkoituksiin teettämäksi. Kartanon länsipuolella on kivisen myllyn raunio 1600-luvulta sekä siihen liittyvän patoaltaan jäännökset. \n\nKartanolinnan nykyinen asu on 1800-luvun viimeisiltä vuosilta, jolloin sen omistaja August Wrede todennäköisesti omien suunnitelmiensa pohjalta antoi rakennukselle myöhäiskeskiaikaisen ulkoasun torneineen, porraspäätyineen, suippokaarisine ikkuna- ja oviaukkoineen. Pohjakerroksen tuvat muutettiin ritarisaliksi ja asehuoneeksi goottilaisine puupaneleineen ja ikkunanpuitteineen sekä suurine takkauuneineen. August Wreden myöhäiskeskiaikaan viittaava sisustus, jolla on haluttu korostaa Flemingien loiston aikaa ja rakennuksen vanhinta kerrostumaa, on ainoa laatuaan Suomessa. \n\nKeskiaikaisen Siuntion kirkon suorakaiteen muotoisen runkohuoneen länsi- ja itäpäädyssä on niukka tiilikoristelu, sakaristo ja asehuone on purettu. Valkeaksi kalkittu uudempi sakaristo on kirkon itäpäädyssä. Länsifasadissa olevassa pääsisäänkäyntinä on empireportaali. Kolmilaivaisen nelitraveisen kirkkosalin keskilaivassa on tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Nelikulmaiset pilarit on pyöristetty ja varustettu kapiteeleilla. Holveissa on myöhäiskeskiaikaisia kalkkimaalauksia. Kirkon arvokkaimpaan esineistöön kuuluva kalkkikivinen kastemalja vuodelta 1550 on kartanon rakennustöitä johtaneen kivenhakkaaja Tomas Tomassonin tekemä. Kristoforos-veistoksen kannattama mustaa ebenholtzia ja norsunluuta jäljittelevä saarnastuoli on turkulaisen puuseppä Mathias Reimanin tekemä 1683. Saarnastuolin esikuvana oli Turun tuomiokirkossa ollut, mutta muutamaa vuotta aikaisemmin tulipalossa tuhoutunut saarnastuoli. \n\nSiuntion entinen pappila sijaitsee keskiajalta periytyvällä paikallaan kirkon lähettyvillä, avoimen peltomaiseman ympäröimänä Kirkkojoen ja Pikkalanjoen yhtymäkohdassa. Puukujanne reunustaa pappilan sisääntulotietä. Kaksikerroksista pappilaa ympäröi rehevä puisto.\n\nSeudun merkityksestä ja pitkästä asutushistoriasta kertoo kirkon viereinen Skällbergetin rautakautinen tai varhaiskeskiaikainen muinaislinna. Korkealta Krejansbergetiltä länteen avautuvat vauraalle viljelysseudulle tyypilliset avoimet peltonäkymät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.190475569,24.196309174 60.190878885,24.201904886 60.184646627,24.206281625 60.181460051,24.214257329 60.181962148,24.216139843 60.181328292,24.220668925 60.178431558,24.224410371 60.177960519,24.221120873 60.174616455,24.213153563 60.173904387,24.211164848 60.176303571,24.206716791 60.175335086,24.204172895 60.177121824,24.203030408 60.178829727,24.202876893 60.179276851,24.201377819 60.180105586,24.201423560 60.180693507,24.200250200 60.180958716,24.198709532 60.181226084,24.195667091 60.183004340,24.196083569 60.184362517,24.193575043 60.188386765,24.192583674 60.190214763,24.190803021 60.191003070,24.193175145 60.191487381,24.195917942 60.190475569,24.196309174" ;
        poi:history       "Siuntion keskeisillä alueilla asutus vakiintui jo 1200-1300-luvuilla. Siuntion seurakunta mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1417. Seurakunnan perustaminen saattaa olla yhteydessä läheiseen suurkartanoon tai se on tavalla tai toisella liittynyt Lohjan emäkirkon alaisuuteen. Keskiajan loppupuolella se on jo ollut itsenäinen seurakunta. Pappila erotettiin tiettävästi Suitian kartanosta seurakunnan muodostamisen yhteydessä. Nykyinen päärakennus valmistui 1814-1817. Puisto sai nykymuotonsa 1800-luvulla.\r\n\r\nSuitia mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1420. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli Björn Ragvaldsson. Omistus siirtyi Flemingeille noin 1494. Valtaneuvos, laamanni Erik Flemingin toimesta Suitian kartanon rakennustöiden johtoon kutsuttiin 1541 kivenhakkaaja Tomas Tomasson Tallinnasta. Korkean kellarikerroksen päälle rakennettu kaksikerroksisen linnan pohjakerros käsitti kaksi tupaa eteisen molemmin puolin sekä tornihuoneen portaineen. Toisen kerroksen alkuperäistä huonejärjestystä ei tunneta, mutta sekin lienee käsittänyt kaksi salia eteisineen. Rakennuksen kalkkikiviset ikkunankehykset ja avotakka sekä vesiallas ovat Tomas Tomassonin käsialaa. \r\n\r\nKartanolinnan 1755 ostanut hovimarsalkka Esbjörn Reuterholm ajanmukaisti vanhan, kauan tyhjänä seisoneen ja rappeutuneen linnan. Toinen harmaakivinen kerros purettiin ja korvattiin tiilisellä päätysalin, sivukäytävän ja huonesarjan käsittäneellä asuinkerroksella. Töitä johti muurarimestari Samuel Berner Turusta, ja kartano oli valmiina 1760-luvun puolivälissä. Kartano sai nykyisen asunsa August Wreden teettämässä ja suunnittelemassa tyylihistoriallisessa restauroinnissa 1800-luvun lopulla. \r\n\r\nWrede-suvun omistuskausi päättyi vararikkoon 1933, jolloin etuosto-oikeutta käyttänyt valtio luovutti Suitian Sotainvalidien Veljesliiton käyttöön. Invalidikotina toimineelle tilalle rakennettiin asuin- ja talousrakennuksia. Helsingin yliopisto sai kartanotilan rakennuksineen haltuunsa 1975 ja käytti Suitiaa maatalouden opetus- ja tutkimustilana vuoteen 2007 asti. Helsingin yliopisto restauroi kartanon päärakennuksen ja piharakennuksen Museoviraston teettämien suunnitelmien mukaisesti 1997-1999.\r\n\r\nSiuntion kirkko sisältää monien muiden keskiaikaisten kirkkojen tavoin useita rakennusvaiheita. Sen vanhin osa on ollut sittemmin purettu sakaristo. Runkohuoneen myöhemmästä holvauksesta kertoo ullakolla näkyvä pohjoisseinän ikkunan umpeenmuuraus. Kirkon luoteispuolella olevan kellotapulin pohjakerros on keskiaikainen, sen päällä oleva kolmikerroksinen puutapuli on vuodelta 1729. \r\n\r\nKirkon sakaristona on 1700-luvun loppupuolella rakennettu hautakuori, jonka rakennuttajana oli Suitian kartanon omistaja Christian Reuterholm. Haminan rauhan jälkeen Reuterholmit tyhjensivät kuorin ja siirsivät arkut Strängnäsin tuomiokirkoon. Vuonna 1823 sattuneen tulipalon jälkeen sakaristo ja asehuone purettiin, kirkon pilarit pyöristettiin ja ikkunat suurennettiin. Uusi sakaristo sisustettiin tyhjäksi jääneeseen Reuterholm-suvun hautakuoriin. Holveissa olevat maalaukset otettiin esille ja restauroitiin 1937. Kirkko korjattiin 1968-1970 arkkitehti Lars Rejströmin johdolla ja 2009 Arkkitehtitoimisto Esa Karhumaan suunnittelemien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k755 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:puisto , poio:tie , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1337" ;
        skos:prefLabel    "Suitian kartano ja Siuntion kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9605>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Malinen: Ee se oo tääsin poessulettua" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9603> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9602> ;
        th:lisatietoa       "Malinen on Helsinkiin opintojen perässä muuttamaan joutunut savolainen jänis, joka on säilyttänyt kotiseutunsa murteen ja asenteen." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.malinen.info/kaappa.html#" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9605" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7576>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Tehtaankatu 18"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1581157405332" ;
        wgs84:long        "24.9475100084919" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7576" .

[ dcterms:description  "Maria Kallion työpaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1840> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5786>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:05:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=20F04E68-6160-4488-AD4B-A4EA26817C69> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9770>
        dcterms:modified  "2011-10-13T16:26:13+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Aikoinaan olympialaisia varten korkealle kalliolle rakennetun maauimalan lämmin vesi höyrysi viileässä aamuilmassa. Juuri noussut aurinko sai täyspitkän altaan näyttämään aivan luonnon kuumavesialtaalta, vaikka vesi olikin vain 24-asteista, sillä ilman lämpötila oli syyskuussa enää 15 astetta.\" (S. 141.)" ;
  dcterms:description            "Aamu-uinnillaan Olli tapaa Mian Uimastadionilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9864> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123>
] .

rky:p467  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kortepohjan asuma-alue on edustava esimerkki 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta ja uudesta elementtirakentamisesta. Moderni tiivis asuinalue pienimittakaavaisine rakennuksineen on toteutettu ruutukaavaan kunnianosoituksena perinteisille puukaupungeille. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. \n\nParhaiten neliönmuotoiset rivi- ja pienkerrostalotontit toteuttavat asemakaavassa suunnitellun ruutukaavan ja suurkortteleiden ideaa kortteleissa 13 ja 15. Alue on visuaalisesti yhtenäinen. Tasakattoiset, kaksikerroksiset ja elementtirakenteiset tyyppitalot ovat tonteilla kolmen rakennuksen ryhmissä ja kunkin tontin rakennusten puuelementit on maalattu yhtenäisillä väreillä. Rajatut ja aidatut piha-alueet ovat istutettuja. Korttelien läpi kulkevat kävelytiet ja lähes luonnontilaiset yhteistontit yksikerroksisine varasto- ja huoltorakennuksineen ovat korttelien keskellä. Autottomaksi suunnitellun asuinalueen paikoitus on keskitetty yhteiselle paikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.250828734,25.701805935 62.254984577,25.698457316 62.255589817,25.702155695 62.251420027,25.705337279 62.250828734,25.701805935" ;
        poi:history       "Arkkitehti Bengt Lundstenin kilpailuvoittoon 1964 perustunut asuinalue, Jyväskylän Kortepohja oli monella tavalla merkittävä suomalaisten 1960-luvun asuinalueiden suunnittelussa. Suunnittelijan pyrkimyksenä oli vapaasti metsäiseen ympäristöön sijoitetun asuinalueen sijasta saada aikaan urbaani, tiivis asuinympäristö matalahkoilla rakennuksilla, joiden sijoituksella on yhteys 1800-luvun kaupunkien ruutukaavamuotoon.\r\n\r\nLundsten laati kilpailusuunnitelman pohjalta alueen asemakaavan 1966 (korttelit 10-19). Lundsten ja arkkitehti Esko Kahri piirsivät 1967-1968 korttelien 13 ja 15 tyyppitalosuunnitelmat ja niiden mukaiset asuinrakennukset valmistuivat 1968-1970. Asuinrakennuksia näihin kortteleihin suunnitteli Lundstenin ja Kahrin suunnitelmien ideoita noudattaen myös arkkitehti Antti Eskelinen 1971-1972. Kortteleiden keskelle rakennettiin Lundstenin suunnittelemat huoltorakennukset ja pyörävarastot, joita laajennettiin myöhemmin Eskelisen suunnitelmien pohjalta.\r\n\r\nRakennukset valmistettiin Lohjan Kalkkitehtaan kehittämistä Siporex-elementeistä ja Enso-Gutzeitin puuelementeistä. Lundstenin arkkitehtitoimiston lisäksi suunnitteluun osallistui kaksi helsinkiläistä insinööritoimistoa, Viiste ja Juhani Salmivalli."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=197" ;
        skos:prefLabel    "Kortepohjan asuma-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9865>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tunnelitie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.2176180070262" ;
        wgs84:long        "24.8999016377788" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tunnelitie" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p84>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:50" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:50" ;
        skos:prefLabel   "kulttuuriorganisaatio" .

<http://example/upload-base/#metadescription_613>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1090878~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1022041~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1649421~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1068326~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1572050~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1000898~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1332859~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1332562~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8027>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Beckerintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2> ;
        wgs84:lat         "60.2458524061298" ;
        wgs84:long        "24.869199744621" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8027" .

[ dcterms:description  "Jäähallin arkkitehti yhdessä Kalle Räiken kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6879> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7535>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1087>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1706368~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1583135~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1057235~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Museokadun ja Oksasenkadun risteyksen toisella puolella vartioi edelleen kaksi vastakkain seisovaa karhua. Tai oikeastaan siinä vartioi kaksi nallekarhua, niin pieniksi oli kuvanveistäjä Talvia ne muotoillut. Niiden komeanharmaa kiviturkki oli vaihtunut homeenvihreään, sameaan peitteeseen.' (s. 113)" ;
  dcterms:description            "Teoksessa kuvataan tarkasti Helsinkiä Herttoniemestä Arabianrannan, Kallion, Töölön ja Munkkiniemen kautta aina Lauttasaareen asti. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9578> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9574>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8192>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7812>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vallgårds svenska folkskola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1942027540901" ;
        wgs84:long        "24.9535781583085" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7812" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8287>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Sooloilua" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8285> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8286> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8181> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8287" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8526>
        dcterms:modified  "2010-01-27T12:44:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5783>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kluuvin merkitys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä tarkoittaa kluuvi? Kluuvi (Gloet) tulee ruotsin sanasta glo. Se tarkoittaa puoliksi umpeutunutta merenlahtea. Kluuvin alue on itse asiassa kokonaan kuivatettua merenlahtea." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrtarkoittaako-sana-kl" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6497>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:52+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p282>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Verstas D24"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T08:01:21.291+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:32:33.718+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 , koko:p33844 , koko:p33283 ;
        poi:description  "Yksikerroksinen hirsitalo rakennettiin vuosina 1844-45 meriviraston verstaiksi. Verstaassa oli karoliininen pohjakaava. Keskiovesta kuljettiin eteisen kautta huoneisiin, vain eteläinen iso kulmahuone oli erillinen, ulkoa kuljettava, johon ei ollut sisäyhteyttä muista huoneista. Kulmahuoneeseen oli kaksipeiliset pariovet, joiden edessä oli luiska. Fasadin symmetrisyyden vuoksi pohjoisen kulmahuoneen seinässä oli samanlainen valeovi. Ullakon portaat olivat eteisessä. Aumakattoisessa, lautakatteisessa talossa oli sileä tai ainakin sitä tavoitteleva ulkovuorilaudoitus, voimakkaat räystäslistat, keskirisaliitti ja frontoni. Keskirisaliitissa oli symmetrisesti ovi ja kaksi valeikkunaa. Niiden yllä frontonissa oli lynetti-ikkuna, jonka keskiosassa oli suorakaiteen muotoinen ikkuna. Pariovien yllä oli voimakas, suora ylälista. Keskirisaliitin ikkunoissa ja ovessa oli kapea, kevyt listoitus. Lämpöeristetty yläpohja oli ripustettu ruotsalaistyyppisistä kattotuoleista. Tuulettu rossipohja oli tuettu kivipylväiltä.\n\nTyöpajassa tehtiin pintaremonttia Krimin sodan jälkeen 1859. Vuonna 1866 rakennus muutettiin tartuntatauteja sairastavien parakiksi, sitä sanottiin myös koleraosastoksi. Vuoteen 1874 mennessä tehtiin sitten monia muutoksia. Lautakaton tilalle tehtiin peltikatto, joka maalattiin myöhemmin öljypohjaisella punamullalla. Eteiseen portaiden viereen tehtiin väliseinä käymälän erottamiseksi muista tiloista. Kaikkiin huoneisiin järjestettiin kulku sisäkautta. Luiska purettiin fasadista, samoin pariovet, joiden tilalle asennettiin välikarmilliset 12-ruutuiset ikkunat. Uunit muurattiin uudelleen. Eteiseen rakennettiin symmetrisesti toinen väliseinä.\n1892-93 rossipohja täytettiin hiekkamaalla ja vanhan, palkkien päällä olleen lautalattian tilalle tehtiin kalkilla muurattu tiililattia, johon laskettiin asfaltti ja maalattiin keltaisella öljymaalilla. Myös jalkalistat tehtiin asfaltista. Luonnonkivisokkeli saumattiin uudelleen sementtipitoisella laastilla. Rakennus oli välskärioppilaiden asuin- ja luokkahuoneina. 1897 ilmaklosetti siirrettiin eteisessä puolelta toiselle. 1900 tehtiin uusi ilmaklosetti, joka varustettiin katolle asti ulottuvalla tuuletusputkella.\n\nSuomalaisen ajan alussa talossa oli mankeli ja osa oli varastona. 1920-luvulla suuren asuntopulan aikaan rakennus otettiin asuinkäyttöön. Taloon kunnostettiin kolme asuntoa rakentamalla uusia kevyitä väliseiniä ja purkamalla vanhoja kantavia seiniä. Rakennus peruskorjattiin yhden perheen asunnoksi arkkitehti Osmo Mikkosen suunnitelman mukaan vuosina 1968-70. Ulkolaudoitus uusittiin, samoin ikkunat ja ovet. Huonetiloista muodostettiin avarat.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero N 98/166\nRakennusnumero vuonna 1927 D 15\n\nLähteet:\n\nArkkitehti-lehti.\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL Kopio PLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue.\nMV SL VIK D 353-373 455 516.\nVA VSA 15798 17044.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK D 354 Dokumentointipiirustus puisesta työhuoneesta vuodelta 1856.\nMV SL Valokuva-arkisto Hilkka Jarva neg.nro D-103-1 1970 ja Foto Roos S 86-248 1970."@fi ;
        poi:history      "Yksikerroksinen hirsitalo rakennettiin vuosina 1844-45 meriviraston verstaiksi. Verstaassa oli karoliininen pohjakaava. Keskiovesta kuljettiin eteisen kautta huoneisiin, vain eteläinen iso kulmahuone oli erillinen, ulkoa kuljettava, johon ei ollut sisäyhteyttä muista huoneista. Kulmahuoneeseen oli kaksipeiliset pariovet, joiden edessä oli luiska. Fasadin symmetrisyyden vuoksi pohjoisen kulmahuoneen seinässä oli samanlainen valeovi. Ullakon portaat olivat eteisessä. Aumakattoisessa, lautakatteisessa talossa oli sileä tai ainakin sitä tavoitteleva ulkovuorilaudoitus, voimakkaat räystäslistat, keskirisaliitti ja frontoni. Keskirisaliitissa oli symmetrisesti ovi ja kaksi valeikkunaa. Niiden yllä frontonissa oli lynetti-ikkuna, jonka keskiosassa oli suorakaiteen muotoinen ikkuna. Pariovien yllä oli voimakas, suora ylälista. Keskirisaliitin ikkunoissa ja ovessa oli kapea, kevyt listoitus. Lämpöeristetty yläpohja oli ripustettu ruotsalaistyyppisistä kattotuoleista. Tuulettu rossipohja oli tuettu kivipylväiltä.\n\nTyöpajassa tehtiin pintaremonttia Krimin sodan jälkeen 1859. Vuonna 1866 rakennus muutettiin tartuntatauteja sairastavien parakiksi, sitä sanottiin myös koleraosastoksi. Vuoteen 1874 mennessä tehtiin sitten monia muutoksia. Lautakaton tilalle tehtiin peltikatto, joka maalattiin myöhemmin öljypohjaisella punamullalla. Eteiseen portaiden viereen tehtiin väliseinä käymälän erottamiseksi muista tiloista. Kaikkiin huoneisiin järjestettiin kulku sisäkautta. Luiska purettiin fasadista, samoin pariovet, joiden tilalle asennettiin välikarmilliset 12-ruutuiset ikkunat. Uunit muurattiin uudelleen. Eteiseen rakennettiin symmetrisesti toinen väliseinä.\n1892-93 rossipohja täytettiin hiekkamaalla ja vanhan, palkkien päällä olleen lautalattian tilalle tehtiin kalkilla muurattu tiililattia, johon laskettiin asfaltti ja maalattiin keltaisella öljymaalilla. Myös jalkalistat tehtiin asfaltista. Luonnonkivisokkeli saumattiin uudelleen sementtipitoisella laastilla. Rakennus oli välskärioppilaiden asuin- ja luokkahuoneina. 1897 ilmaklosetti siirrettiin eteisessä puolelta toiselle. 1900 tehtiin uusi ilmaklosetti, joka varustettiin katolle asti ulottuvalla tuuletusputkella.\n\nSuomalaisen ajan alussa talossa oli mankeli ja osa oli varastona. 1920-luvulla suuren asuntopulan aikaan rakennus otettiin asuinkäyttöön. Taloon kunnostettiin kolme asuntoa rakentamalla uusia kevyitä väliseiniä ja purkamalla vanhoja kantavia seiniä. Rakennus peruskorjattiin yhden perheen asunnoksi arkkitehti Osmo Mikkosen suunnitelman mukaan vuosina 1968-70. Ulkolaudoitus uusittiin, samoin ikkunat ja ovet. Huonetiloista muodostettiin avarat.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero N 98/166\nRakennusnumero vuonna 1927 D 15\n\nLähteet:\n\nArkkitehti-lehti.\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL Kopio PLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue.\nMV SL VIK D 353-373 455 516.\nVA VSA 15798 17044.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK D 354 Dokumentointipiirustus puisesta työhuoneesta vuodelta 1856.\nMV SL Valokuva-arkisto Hilkka Jarva neg.nro D-103-1 1970 ja Foto Roos S 86-248 1970."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14872987998354" ;
        wgs84:long       "24.97907049655919" .

rky:p703  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.584967463,27.186654547 60.585136024,27.187253939 60.584754555,27.187856163 60.584553467,27.187153946 60.584967463,27.186654547" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Mullinkosken silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Lauttasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1556891907422" ;
        wgs84:long    "24.8689550899614" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lauttasaari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8786>
        dcterms:modified  "2010-03-04T15:50:43+0300" .

[ dcterms:description  "lyhyt esittely ja kuva käytävältä sekä yksittäisestä sellistä eli putkasta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7234>
] .

rky:p963  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.951095872,21.611318853 59.951366551,21.610818661 59.951839389,21.608398835 59.951994697,21.606859961 59.952644168,21.605199108 59.953048926,21.604925695 59.954044059,21.604846490 59.954497794,21.605767746 59.954468384,21.608094857 59.953732377,21.609168673 59.952374835,21.614904066 59.950767353,21.613964091 59.950641132,21.611641734 59.951095872,21.611318853" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:luotsiasema , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Aspö)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Syksyn kohukirja lukematta./ Kehtaanko tulla kapakkaan?/ Ei selvää käsitystä kuinka/ ministeri juuttui Kuopan kusilaan.\" (runosta Teille ei tarjoilla enää, s. 16)" ;
  dcterms:description            "Paikassa sijaitsi aiemmin ravintola Kuoppa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1206> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6404>
] .

[ dcterms:description  "\"Torppa\"  Yjönkatu 27:ssä oli Työväenyhdistyksen \"koti\" 1898-1908." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3592> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7691>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8523>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Liisankatu 19"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1744037890373" ;
        wgs84:long        "24.9543509538095" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8523" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9237>
        dcterms:modified  "2010-06-08T10:21:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6828>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Saisko lipun karuselliin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4319> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/saisko-lipun-karuselliin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1917>
        dcterms:modified  "2010-10-19T11:59:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1396655~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8783>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Rinne, Tapani"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8783" .

rky:p1162  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. \n\nLehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla. Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän. Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa. \n\nKylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Ihalemmen kylän asutus on levinnyt rantapelloilla oleville mäenharjanteille. Vanha kylätontti sijaitsi Ihaniemen talon paikalla. Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus. Julkista rakentamista edustavat Pelkolan ja Nihattulan koulut."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.032918544,24.332538013 61.027194626,24.347662204 61.019407824,24.359855742 61.018378746,24.359580767 61.018413421,24.352526535 61.017434285,24.350035341 61.017275341,24.347574395 61.022265588,24.334850164 61.025484767,24.331150227 61.027524407,24.328878563 61.029156269,24.324374979 61.030013214,24.324842221 61.032918544,24.332538013" ;
        poi:history       "Viljelyn merkit Lehijärven ympärillä ovat peräisin viimeistään 500-700 -luvuilta. Raimaanmäeltä löydetty polttokenttäkalmisto ja alueen kahdeksan uhrikiveä osoittavat pysyvän asuinkulttuurin juontavan ainakin viikinkiajalta.\r\n\r\nLehijärvi oli keskiajalla Hattulan tytärpitäjä ja kappeli kuten Kalvola ja Tyrväntökin. Lehijärven puinen kappeli sijaitsi Torttolanmäen länsipuolella. Lehijärven kappeliseurakunta sulautui Hattulan emäseurakuntaan 1600-luvun lopulla, mutta itsenäisenä hallintopitäjänä Lehijärvi pysyi aina 1830-luvulle.\r\n\r\nKirjallisissa lähteissä Lehijärven kylistä esimerkiksi Sattula mainitaan jo 1411. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen kylät olivat jo poikkeuksellisen suuria, niissä oli taloja seitsemästä neljääntoista. \r\n\r\nPienemmän Armijärven rannalla olevan Nihattulan rakennuskantaan vaikutti läheinen Parolan leirialue, venäläisten upseerien perheet viettivät kesälomiaan kylässä, jonne rakennettiin myös huviloita. Leirin vaikutuksesta Emil Aaltonen perusti kenkätehtaan kylään 1900-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k082 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:kartano , poio:koulu , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4105" ;
        skos:prefLabel    "Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus (Nihattula)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mä öisin näitä kortteleita mittailen\ntai Kaivarissa aamunkoittoon sittailen -\nen aina yöksi himaan ehdi tullakaan -\nsua rakastan, mut silti pyydän vaan:\nkai rakastua saan vielä Stadiin nukkuvaan?\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i832> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9497>
        dcterms:modified  "2010-12-14T13:03:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6993>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:27+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjasarjan päähenkilö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9065> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9067>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i433>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "L.A.M.F."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lamf" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5155>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1846402~S9*fin> .

rky:p1756  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salmijärven talo on Länsi-Lapin tunturiseudulle tyypillinen, kauas muusta asutuksesta perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri lukuisine eriaikaisine rakennuksineen antaa hyvän kuvan alueen rakennustavasta ja elinolosuhteista harvaanasutulla, sodassa säilyneellä alueella. \n\nSalmijärven erämaatilan pihapiiri on 18 eriaikaista rakennusta käsittävä kokonaisuus. Pihapiiriä ympäröivät heinäniityt ja kangaskedot."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.693783521,23.880934359 67.694522502,23.876621827 67.694787359,23.876697531 67.695580986,23.878533158 67.694411975,23.881849237 67.693783521,23.880934359" ;
        poi:history       "Länsi-Lapin tunturiseutu Muoniossa oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten nautinta-aluetta. Kiinteä suomalainen talonpoikaisasutus syntyi 1600-luvun alusta alkaen kalaisten eräjärvien rannoille. Uudisasukkaiden pääelinkeinona oli kalastukseen painottunut erätalous, jota täydennettiin pienimuotoisella karjanhoidolla ja maanviljelyksellä.\r\n\r\nToisen maailmansodan aikana Muonion väestö evakuoitiin Ruotsiin. Muonion rakennuskanta tuhottiin suureksi osaksi saksalaisten joukkojen vetäytyessä Lapin sodan loppuvaiheessa talvella 1944-45. Kaukana muusta asutuksesta oleva Salmijärven erämaatila kuuluu sodassa säästyneisiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k498 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5232" ;
        skos:prefLabel    "Salmijärven erämaatila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9234>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Hauhontie 6-8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1940568823511" ;
        wgs84:long        "24.9616896122476" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hauhontie-6-8" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6730>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Barry, Jeff"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/barry-jeff" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7444>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:34:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2294>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:41:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4940>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1736689~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7539>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Karvinen, Erkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7437> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7539" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hanna ja Niilo hankki asunnon, Hanna ja Niilo osoitteensa on Tarkk'amp.k. 6 B,  2 h, k, wc, hinta 6 milliä miinus lvv\"  " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i240> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6784>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5749>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C59FA12E-E026-48BD-AA40-99687A77985F> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9494>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Nokka : kiven sisällä" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Nokka esittelee vuonna 2002 lakkautetun vankilan historiaa sekä kokoaa muistoja henkilökunnan ja vankien näkökulmasta. Haastattelussa käytettävien termien ymmärtämistä helpottaa kirjan 'Vankilaslangin sanastoa' -osio." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2065> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9495> ;
        th:lisatietoa        "Vuosina 1837–2002 toiminut Helsingin lääninvankila Katajanokalla tunnettiin paremmin nimellä Nokka. Paikka oli niin sanottu tutkintavankila eli sen kautta kierrettiin muihin vankiloihin viimeistään silloin kun tuomio oli luettu. Jopa neljäkymmentä prosenttia vangeista kulki Nokan kautta. Nokka – Kiven sisällä paljastaa, kuinka legendaarisessa vankilassa lusittiin, elettiin ja työskenneltiin. Se kertaa vankilan historiaa ja kertoo sen kiinnostavimmat tarinat röyhkeistä paoista surkuhupaisiin pakoyrityksiin.\n\nNykänen ja Tervo ovat haastatelleet Nokkaa varten niin kiven sisällä lusineita rikollisia kuin siellä työskennelleitä miehiä papista vankilanjohtajaan. Myös laitoksen kanssa muuten asioineet, kuten poliisit ja asianajajat, saavat tarinansa kerrotuksi. Nokka lakkautettiin vuonna 2002, kun Vantaan vankila valmistui ja otti sen paikan. Nykyisin Nokan tiloissa toimii hotelli.\n\n(www.wsoy.fi)\n" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9494" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9733>
        dcterms:modified  "2011-08-01T12:51:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6990>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mattila, Tapani"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/mattila-tapani" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9828>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Melkonkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.151362165608" ;
        wgs84:long        "24.8830493133109" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/melkonkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_242>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1094914~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1324636~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7799>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Runeberginkatu 44"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Adlonin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1786622092244" ;
        wgs84:long           "24.9220862153856" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7799" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p47>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinparakki C103"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T12:05:41.807+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:56:33.203+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p1224 ;
        poi:description  "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1980 Suomenlinnan työsiirtola-alueen rakentamisen toisessa vaiheessa. Majoitustiloja lisättiin silloin kolmella parakilla, jotka sijoitettiin vanhemman siirtola-alueen ja sarvilinna Hessensteinin väliin, sarvilinnan bastionirintaman eteen. Tämä on niistä keskimmäinen. Piirustukset ovat maaliskuulta 1979 ja suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela kuten ensimmäisessäkin vaiheessa. Rakennuksessa on kahdeksan huonetta, keittiö, wc ja suihkuhuone. Kirkkaan vaaleansiniseksi maalattu talo maalattiin uudelleen kesällä 1992.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1980 Suomenlinnan työsiirtola-alueen rakentamisen toisessa vaiheessa. Majoitustiloja lisättiin silloin kolmella parakilla, jotka sijoitettiin vanhemman siirtola-alueen ja sarvilinna Hessensteinin väliin, sarvilinnan bastionirintaman eteen. Tämä on niistä keskimmäinen. Piirustukset ovat maaliskuulta 1979 ja suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela kuten ensimmäisessäkin vaiheessa. Rakennuksessa on kahdeksan huonetta, keittiö, wc ja suihkuhuone. Kirkkaan vaaleansiniseksi maalattu talo maalattiin uudelleen kesällä 1992.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14432919398253" ;
        wgs84:long       "24.990974140167282" .

blue_route:c42  a     :Connection ;
        :destination  blue_route: ;
        :source       blue_route:s42 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5152>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Järvenpää, Eeva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/jarvenpaa-eeva" .

<http://www.yso.fi/onto/gns/gate>
        dc:created      "2012-05-24T09:46:43.175+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T09:46:43.26+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "gate"@en , "portti"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Pankki oli Fredrikinkadun kulmassa, eikä hän halunnut mennä sitä lähellekään. Ei tänään, ei ehkä huomennakaan. Hän muutti suuntaa ja kääntyi kulmassa Bulevardille päin. Sorella tuli illalla kotiin, ja sitä piti juhlia. Linda piipahti Ekbergille ja repäisi vuoronumeron. Hän katseli herkullisia leivoksia ja wienereitä ja pasteijoita, mutta kun tuli hänen vuoronsa, hän meni hämilleen. Hän ei osannut päättää. (s. 257 - 258)" ;
  dcterms:description            "Ekbergiltä saa Sorellan herkkuleivonnaisia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9516> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8766>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7441>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Roihuvuoren ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        wgs84:lat         "60.2021490517023" ;
        wgs84:long        "25.0590626453127" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7441" .

[ dcterms:description  "   " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9613> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8155>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:48:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5651>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F2724069-8AAD-4ACE-BFE4-D0B8A1FE53CC> .

rky:p332  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaskisten 1765 perustetun ja 1785 privilegionsa saaneen kaupungin ruutukaava kuvastaa hyödyn aikakauden talouspoliittisia tavoitteita. Puukaupungin rakenne, mittakaava ja vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta periytyvä rakennuskanta ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Asemakaavan perusmuodot pää- ja poikkikatuineen sekä niiden varsilla olevat aukiosommitelmat ovat pysyneet kaupungin rakenteena. \n\nMittavaan ruutukaavaan rakennettu Kaskisten puukaupunki sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisesti meren rannalla. Kaupunki avautuu länteen. Kaupunkirakenteen muodostavat pitkät suorat katulinjat, joita lyhyet poikkikadut leikkaavat. Keskiakselin muodostaa neliömäinen satama-aukio, joka jatkuu istutettuna katutilana itään päättyen kirkolle. Pituussuuntaisen akselin  muodostaa puolestaan Bladhintie laajentuen pohjoisessa ja etelässä symmetrisiksi, umpikulmaisiksi aukioiksi. \n\nKaskinen ei kasvanut 1700-luvulla sille kaavailtuihin mittoihin. Kaupunkikuva ja -rakenne on jäänyt poikkeuksellisen väljäksi verrattuna muihin puukaupunkeihimme. Kaupungin vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta. Edustavin yksityinen porvaristalo on kaupungin eteläisimmässä korttelissa sijaitseva Peter Johan Bladhin kaksikerroksinen, mansardikattoinen talo. \n\nKaskisten kaupunkikuvaa ja -rakennetta leimaavat väljät tontit sekä niillä sijaitsevat eriaikaiset ja erikokoiset puiset asuinrakennukset. Erityisen merkittävä on 1900-luvun vaihteen muotokieli, joka ilmenee sekä asuin- että julkisessa rakentamisessa, kuten seurantalossa ja palokunnantalossa. 1930- ja 1950-lukujen asuinrakennukset täydentävät kaupunkirakennetta. Avoimeen, paikoin hajanaiseen katutilaan vaikuttavat aitaamatta jätetyt tontit ja alueet. Umpikulmaiset aukiot ovat luonnontilassa ja tuskin hahmotettavissa. Kaupungille on ominaista myös tonteilla kasvavat suuret lehtipuut, jotka monin paikoin ulottuvat katutilaan luoden puutarhakaupunkimaisen tunnelman.\n\nRautatieaseman alue on vanhan puukaupungin itäpuolella Vuorikadun varrella asemakaavan ruutukoordinaatistossa. Laajan alueen monipuolinen rakennuskanta on poikkeuksellisen yhtenäinen. Erityisen komea, myös sisätiloiltaan, on tyylillisesti jugendia lähellä oleva, Thure Hällströmin suunnittelma asemarakennus vuodelta 1912.\n\nAivan ruutukaava-alueen pohjoispuolella on kaupungin vanha kalaranta, Sjöbodudden, kymmenine pienine vajoineen. Vanhassa suolaamossa toimii kalastusmuseo. Museon läheisyyteen on siirretty tuulimylly. Ranta-aittojen ulkopuolella on monia verkkojen ja muiden pyydysten kuivaustelineitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.377599551,21.221808094 62.378019943,21.217744388 62.378287232,21.216851422 62.391171597,21.223890739 62.393844001,21.225907876 62.394753504,21.226641346 62.394679404,21.227844399 62.394187663,21.228622867 62.390987785,21.226625418 62.390092381,21.233370918 62.388780626,21.232787854 62.386323590,21.231536675 62.386221093,21.232388378 62.383350343,21.230963017 62.380819442,21.229667746 62.377009925,21.227778063 62.377074560,21.226971168 62.377599551,21.221808094" ;
        poi:history       "Päätös Kaskisten perustamisesta tehtiin 1765 ja kaupunki sai privilegionsa 1785. Carl Johan Cronstedt laati suurisuuntaisen asemakaavan 1767 ja kaupungin odotettiin kasvavan mittavaksi kauppakaupungiksi hyvän sijaintinsa sekä satamansa ansiosta.\r\n\r\nKauppaporvari Peter Johan Bladhin 1788 rakennuttaman asuintalon toisessa kerroksessa toimi kaupungin kirkko vuodesta 1798 aina vuoteen 1965 saakka. Rakennus kunnostettiin restauroiden ja konservoiden kaupungin käyttöön 1980- ja 1990-luvuilla. Arkkitehti Erik Kråkströmin piirtämä kirkko valmistui 1965. Se rakennettiin Cronstedtin asemakaavan mukaisesti kaupungin keskiakselin päätteeksi Kuningas Kustaan aukiolle.\r\n\r\nPäätös rakentaa rautatie Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin syntyi viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1906 lähes neljännesvuosisadan jatkuneen kiistan jälkeen. Rautatie rakennettiin 1909-1912. Henkilöliikenne lakkasi 1950-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k231 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:kirkkorakennus , poio:satama , poio:liikennepaikka , poio:tuulimylly , poio:asuinrakennus , poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1671" ;
        skos:prefLabel    "Kaskisten ruutukaava-alue"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p245>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Soittokunnantalo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:21:50.642+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:29:04.503+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33985 , koko:p36235 ;
        poi:description  "Alunperin upseerien kasarmiksi vuosina 1840-41 rakennettu talo on aina ollut asuin­käytössä. Krimin sodan pommituksissa rakennus paloi, mutta se kunnostettiin heti sodan jälkeen. Tällöin tehtiin suojakatto kolmesta hirsikerrasta ja maatäytöstä, joka pian korvattiin peltikatolla. Vuonna 1902 osa rakennuksesta jälleen paloi, jonka jälkeen suojakatto poistettiin ja tilalle tehtiin tavallinen peltikatto."@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nKorjauksessa haluttiin selkeyt­tää alkupe­räistä huoneja­koa. Kes­ki­käytävän osiin jakaneet väliseinät purettiin. Koska ka­ik­kia käy­tävän ovia ei huoneis­tokoon kasvun vuoksi tar­vittu, niiden paikat mer­kit­tiin vale­ovin. Kylpy­huoneet rakennettiin mata­lina parvien alle ja uusien vä­liseinien yläosat lasista, jotta huoneiden alkuperäi­nen muo­to ja koko säilyisi­vät ha­vaittavissa.\n\nNeljäntoista asuinhuoneiston koot ovat 1-3 h+k. Apu­tilat si­joi­tettiin osittain kellari­ker­rokseen, osittain kah­teen uu­teen ta­lous­ra­ken­nukseen. Julkisivujen rappauk­sen rusti­kointi pa­lautettiin.\n\nToteutusaika: 1978-81\nHuoneistoala: 752m²\nKerrosala: 1434m²\n\nRakennuttaja: Suomenlin­nan hoitokun­ta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Jokinen & Tanska ­\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Mauri Pelkki­kan­gas\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Gran­lund & Co\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Tauno Nissinen Oy\nMaisemasuunnittelu: Oy Arkkiteh­tuuri & Maisema Ab\nMaalaustöiden suunnittelu: Asia­ntuntija­mes­tarit Oy\n­Rakennustyöt: Hel­singin lää­nin­vanki­lan Suo­menlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKeskikäytävällinen kasarmi rakennettiin upseerien asuinrakennukseksi vuosina 1840-41. Upseerikasarmi oli osa laajaa kasarmien, sotilaskeittiöiden ja sairaaloiden rakentamishanketta, jolla pyrittiin nostamaan Viaporin linnoituksen miehitysvahvuutta puolustuksen parantamiseksi.\n\nKrimin sodan pommituksissa upseeritalo paloi, mutta se kunnostettiin heti sodan jälkeen. Suojakatto tehtiin 3 hirsikerrasta ja maatäytöstä. Maatäyttö ajettiin pois jo seuraavana vuonna ja hirsilatomuksen päälle tehtiin peltikatto. Merivirasto luovutti rakennuksen maahallinnolle 1856. Vuonna 1859 talossa asui insinöörikomennuskunnan ja suomalaisen sapööripuolipataljoonan yliupseereita. 1860-80-luvuilla tehtiin monenlaisia huoltokorjauksia, ilmanvaihtoa parannettiin, käymälät siirrettiin toiseen paikkaan ja asennettiin \"luftklosetit\". 1892 mukulakivettiin kasarmille N 69 (Vaasan kasarmi) johtava tie ja vedettiin mukulakivetyt ojat. 1900 tehtiin ullakolle vievät ulkopuoliset rautatikkaat. Vuonna 1902 osa rakennuksesta paloi. Korjaustöiden yhteydessä suojakatto poistettiin, peltikatto uusittiin ja interiöörit siistittiin. 1905 talossa asui linnoitusjalkaväkirykmentin komentaja, pappi ja lääkäri.\n\nPunavankileirin aikaan 1918-19 rakennus oli vankilakasarmina no 67, siinä toimi etappipataljoona ja siviilivartiosto.\nSuomalaisella ajalla Soittokunnan talo on ollut puolustuslaitoksen henkilökunnan asuntoina. Talon nimi on peräisin tältä ajalta. Varuskuntakorttelin muiden suurten kasarmien tapaan Soittokunnan taloon on tehty peruskorjaus Suomenlinnan hoitokunnan aikana.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 67\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 36\nLähteet:\nMV SL VIK C 910-934.\nKA VSA 14092 17044 15783 15798.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nro 943521.\nMV SL VIK C 924, pohjat ja leikkaus."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/4/6/saha/suomenlinna/0_2360980029051908203.jpg" , "http://media.onki.fi/1/6/4/saha/suomenlinna/0_-1127821224397756965.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14542407987604" ;
        wgs84:long       "24.988699626922653" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7940>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:42+0300" .

[ dcterms:description  "Johanneksen kentän luistinrata oli ahkerassa käytössä. Ninni oli penkonut ullakolta haettuja vanhoja tavaroita ja löytänyt Karinin vanhan luistelumekon. Karin oli kertonut harrastuksestaan, ja niiltä sijoiltaan Ninni vaati saada kokeilla kolttua. Karin löysi vanhat luistimensa, ja he menivät luistinradalle. Karin ja Ninni luistelivat pitkin kenttää yhdessä.Ninni esitteli äidille taitojaan, ja Karin opasti tytärtään vanhasta muistista.\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2808> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8860>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6967>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1070>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Vartioharju II" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i92> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i523> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i523> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kansanmusiikki/vartioharju-ii" .

[ dcterms:description  "Claire Ahon valokuvasarja alkaa Kauppatorilta ja sen lähiympäristöstä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9334> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

rky:p592  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rauhalinnan huvila edustaa Suomessa harvinaista huvila-arkkitehtuuria ja koristevalikoimaa.\n\nHuvila on kenraaliluutnantti Nils Erik Weckmanin rakennuttama hopeahäälahjaksi vaimolleen. Weckman suunnitteli itse huvilan omaperäisesti eri tyylejä ja koristeaiheita yhdistellen. Apuna oli arkkitehti Allan Schulman. Rakennus valmistui 1900-luvun vaihteessa. Lopputuloksena on Suomen oloissa ainutlaatuinen venäläistä huvila-arkkitehtuuria, arabialaista pylväsaihetta ja sveitsiläistyyliin liittyviä leikkaus- ja listakoristeluja sisältävä rakennus, jonka kahdessa asuinkerroksessa oli ylellinen yksityiskoti. Huvilan alkuperäiseen asuun kuulunut lähes 30 metrin korkuista minareettitornia jouduttiin lyhentämään 1920-luvulla.\n\nTorneilla, pitsimäisillä puuleikkauksilla ja parvekkeilla koristeltu, raidalliseksi maalattu puiston ympäröimä huvila on rakennettu korkeaan rinteeseen, jota pitkin laskeutuu lehmuskuja alas Haapaveden rantaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.914755904,28.831741225 61.915194574,28.833649049 61.912884285,28.837950542 61.911370120,28.838339696 61.911033552,28.835532439 61.910921173,28.833347305 61.914755904,28.831741225" ;
        poi:history       "Rauhalinnan huvilan 1800-1900-luvun taitteessa rakennuttanut kenraaliluutnantti Nils Erik Weckman oli huvilan rakennuttamisen aikana Vilnan insinööripiirin päällikkö. Huvilapalsta erotettiin Säämingin Lehtiniemen kartanon maista; rouva Weckman oli kartanon silloisen omistajan everstiluutnantti Lönneströmin tytär.\r\n\r\nWeckmanin suvulla Rauhalinna oli vuoteen 1924, jolloin Suomen Asemapäällikköyhdistys osti sen. Rakennus joutui puolustusministeriölle 1938 ja sotien aikana siinä toimi Päämajan alainen radiokuunteluasema ja ilmavalvonnan tukikohta. Aliupseeriliiton lomakotina Rauhalinna toimi vuodesta 1948. Vuosina 1954-1965 rakennuksessa toimi Säämingin Tolvaniemen kansakoulu. 1970-luvulla kiinteistö siirtyi puolustusministeriöltä rakennushallitukselle ja se vuokrattiin matkailukäyttöön.\r\n\r\nRauhalinna entistettiin Museoviraston valvonnassa 1973 ja uudestaan 1987-1988, jolloin suunnittelijana oli arkkitehti Kirsti Kasnio. Huvila on siirtynyt yksityisomistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1008" ;
        skos:prefLabel    "Rauhalinna"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8749>
        dcterms:modified  "2010-02-18T14:53:07+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ruoholahden kappeli oli kuin Hervannan kirkko lapsuudenkodin lähellä Tampereella. Tiililaatikko. Mietin vielä hetken ja astuin sisään. Varmuusperiaate kehiin: Jumala voi sittenkin olla olemassa. Just in case. Ehkä äiti oli oikeassa, vitun herännäiskahjo.\" (s. 41)" ;
  dcterms:description            "Toni menee Ruoholahden kappeliin rukoilemaan kuultuaan sairastumisestaan syöpään. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7692> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7686>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6102>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B39BD77B-46AE-41B9-ABAC-525E1BE5888D> .

rky:p926  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.326748585,28.755315187 62.327743237,28.756367376 62.327519586,28.759793337 62.328068195,28.761805177 62.328780352,28.765754888 62.328069619,28.768039179 62.327463032,28.767722242 62.327732579,28.765866283 62.327020656,28.763903246 62.326381781,28.762669507 62.325405575,28.761149774 62.326748585,28.755315187" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:puisto , poio:huvila , poio:liikennepaikka , poio:saha , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Pilppa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8152>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Ruokala Lokki" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8151> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.imdb.com/title/tt0483022/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8149> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8147> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8150> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8148> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8145> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8152" .

[ dcterms:description  "Siskokset Hilja ja Kerttu asuvat veljensä Vilhon taloudessa Sturenkadun päässä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2353> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7418>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6362>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:11:19+0300" .

[ dcterms:description  "Kruunuvuoren huvila-alueen pääomistaja vuodesta 1913, kirjasssa luku: Konsuli Albert Goldbeck-Löwe ja Kissingen kukoistuskausi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7722> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7733>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Akateeminen Kirjakauppa"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9542> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1680338548968" ;
        wgs84:long        "24.9435375182099" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/akateeminen-kirjakauppa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8651>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1930216~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8746>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pörssitalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fabianinkatu 14" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8402> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8803> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1684008538661" ;
        wgs84:long           "24.9486350944984" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/porssitalo" .

rky:p1125  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapua on yksi Seinäjoki-Oulu -radan pienistä asemista. Sen tyyppipiirustuksilla rakennettu asemarakennus on hyvin säilynyt. \n\nSeinäjoen ja Oulun välisen ns. Pohjanmaan radan varrella oleva yksikerroksinen, poikkipäädyllä varustettu ja uusrenessanssiarkkitehtuuria edustava asemarakennus Lapuan kaupungin keskustassa on radan rakentamisen ajalta. \n\nAsemarakennuksen pohjoispuolella olevassa asuinpihassa on kolme asuinrakennusta sekä niihin liittyvät ulkorakennukset ja maakellarit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.971144671,23.013404116 62.972856346,23.012666297 62.973137379,23.012759393 62.973194923,23.013476198 62.971208238,23.014146281 62.971144671,23.013404116" ;
        poi:history       "Päätös Vaasan radan jatkamisesta Seinäjoelta Ouluun tehtiin vuoden 1882 valtiopäivillä. Rataosuus Seinäjoelta Kokkolaan valmistui 1885 ja kokonaisuudessaan rata vihittiin käyttöön 1886.\r\n\r\nLapuan IV luokan asemarakennus rakennettiin tyyppipiirustusten mukaan 1884-1886. Piirustukset suunnitteli ilmeisesti arkkitehti Knut Nylander. Asuinpihan asuinrakennuksista nuorin rakennettiin 1920-luvulla. Asuinpihan rakennukset siirtyivät yksityisomistukseen 1990-luvulla. \r\n\r\nLapuan suuresta ja vauraasta maatalouspitäjästä rautatie välitti pääasiassa maataloustuotteita, viljaa ja rehua, Vaasaan ja eteläiseen Suomeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k408 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4205" ;
        skos:prefLabel    "Lapuan rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6956>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:21+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hän jutteli meidän kanssamme yksinkertaisesti, toverillisesti. Pääasiallisesti matkastaan, mikä sillä hetkellä eniten kiinnosti. Minua jo silloin hämmästytti hyväntuulinen, luonnollinen yksinkertaisuus hänen käyttäytymisessään, iloinen tarttuva nauru ja Iljitsille niin ominainen naurunsekainen hymy (Vladimir Smirnov)." ;
  dcterms:description            "Lenin tuli Suomeen Tukholmasta marraskuussa 1905, ensimmäinen majapaikka oli Vironkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8649> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7551>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4070>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vapaahetkien kuluksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6831> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6834> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6833> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6622> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i11> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6832> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4069> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vapaahetkien-kuluksi" .

rky:p1385  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoen Turkansaari on vanhimpia ulkomuseoalueita, joka esittelee oman maakunnan rakennusperintöä, kuten Lieksan Pielisen museo ja Kemiön Sagalund omilla alueillaan. Turkansaaren ulkomuseossa esitellään pohjoispohjalaista talonpoikaista rakennuskulttuuria, Oulujokivarren tyypillisiä elinkeinoja; maataloutta, lohenkalastusta, tervanpolttoa ja metsä- ja uittotyötä. \n\nTurkansaaren ulkomuseo käsittää kolme saarta Turkansaaren, Karhunsaaren ja Siikasaaren, yhteensä noin 12 ha. Alueella on kaikkiaan 48 rakennusta tai rakennelmaa interiööreineen. Rakennuksista merkittävimmät ovat Turkansaaren oma tukipilarikirkko ja Ylitorniosta siirretty pappila 1600-luvun lopulta. Ylikärpän maalaistalon pihapiiri esittelee talonpoikaista rakentamistapaa. Alueella on savupirtti 1700-luvulta ja navetta vuodelta 1931 sekä Parttuaisen metsäkämppäkartano 1950-luvulta.\n\nTurkansaari on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Oulujoen laakso."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.946711805,25.709237813 64.946371746,25.708948373 64.946333508,25.708398128 64.946659132,25.707383136 64.946792392,25.707012599 64.947072848,25.706232618 64.947611814,25.705391427 64.948009263,25.704951544 64.948396361,25.704591054 64.948954772,25.704378162 64.949463130,25.704197527 64.950005512,25.703750586 64.950748471,25.702957163 64.951020388,25.702518042 64.951571470,25.702029945 64.951971637,25.701656678 64.952482163,25.701395382 64.952770026,25.701170877 64.952970667,25.701161153 64.953045338,25.701554725 64.953061730,25.701902064 64.952984887,25.702444582 64.952872874,25.703235483 64.952746485,25.704127809 64.952560563,25.705283843 64.952376497,25.706210361 64.952110795,25.707409489 64.951905643,25.708182145 64.951335346,25.709261646 64.950815877,25.709786307 64.950322524,25.710001208 64.949401642,25.709959467 64.948673760,25.709678892 64.947680882,25.709726686 64.947102454,25.709649441 64.946711805,25.709237813" ;
        poi:history       "Oulujoen Turkan markkinapaikka syntyi 1490, jolloin Ruotsin hallituksen määräyksen mukaan joella liikkuneet kauppiaat eivät saaneet enää laskeutua Turkansaarta edemmäs Oulujokivarteen. Kaupankäynnin ohella Turkan kylä ja Turkansaari olivat merkittäviä lohenkalastuspaikkoja 1500-luvun alkupuolella. Markkinapaikalle rakennettiin kirkko 1694. Saaren menetettyä merkityksensä kauppa- ja kalastuspaikkana, jäi kirkko vaille käyttöä ja se myytiin 1814 lohenkalastajille patopuiden säilytyspaikaksi Oulun Raatinsaareen.\r\n\r\nTurkansaaren ulkomuseon alku oli kirkon siirto takaisin Turkansaareen 1922. Läheisen Määtän tilan isäntä, tohtori Östen Elfving, hankki Erkkolan tilaan 1700-luvulta kuuluneen saaren museoaluetta varten. Ulkomuseo perustettiin 1925 ja sinne siirrettiin 1931 Särkilahden pappila Ylitorniolta sekä 1930-luvulla mm. Määtän tilan talli. Turkansaaren ulkomuseon otti hoitaakseen 1961 perustettu säätiö, myöhemmin toiminta siirtyi Pohjois-Pohjanmaan museolle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:pihapiiri , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4687" ;
        skos:prefLabel    "Turkansaaren ulkomuseo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1900>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Stenvallin tapaus" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Serkukset Matilda Ehrström ja Johannes Calonius sekaantuvat Aleksis Stenvallin hautajaisten jälkeen tapahtuneen murhan tutkintaan." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6505> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7671> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8818> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1482&BibliographyId=25476&PageContent=-8&FilterValue=28" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/stenvallin-tapaus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9102>
        dcterms:modified  "2010-05-20T09:30:02+0300" .

rky:p1719  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti. Salokankaan vaikutus Rovaniemen kaupunkikuvaan on huomattava. Hän on suunnitellut kaupunkiin useita julkisia rakennuksia kuten kauppalantalon, paloaseman sekä oppilaitoksia ja kouluja.\n\nRovaniemen uusiutuneen rakennuskannan joukossa on säilynyt joukko arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelemia rakennuksia ajalta, jolloin hän johti Rovaniemen jälleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Salokankaan arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunniittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja näyttäviin tulisijoihin. 1950-luvulla Salokankaan ote on ollut pelkistetympi – elävän viivan on korvannut suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen.\n\nSalokankaan julkiseen suunnitteluun kuuluvaa Rovaniemen kauppalan funktionalistista, lukuisin yksityiskohdin koristeltua toimitaloa sisäpihaa rajaavine talonmiehen asuntoineen vuodelta 1949 pidetään eräänä arkkitehdin päätyönä. Samana vuonna on valmistunut Rovaniemen paloasema, tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Kansakoulu siipiosineen ja siihen liittyvä pieni opettajien asuintalo on rakennettu 1952-1954. Nelikerroksinen erkkeripäätyinen kansakoulun opettajien asuintalo on vuodelta 1953. Koristeelliset parvekkeet ja ovien ikkunat antavat persoonallisen leiman Rantavitikan koulun opettajien asuintalolle vuodelta 1950. Sen viereinen, laajan kokonaisuuden muodostava ammattikoulu ja ammattikoulun asuntola on suunniteltu 1952 mutta valmistunut vasta 1961.\n\nAmmattikoulun ja Rantavitikan koulun asuintalon tavoin Kemijokivarressa sijaitsevan Inaripolku 3:n asuinkerrostalo on suunniteltu polveilevaksi, jotta asunnoista olisi jokinäkymä. Rakennus on valmistunut 1956. Ferdinand Salokankaan yhtenä päätyönä pidetty arkkitehdin oma ateljee- ja asuintalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1951 ja 1953. Vaakavuorattu rakennus on verrattain kapearunkoinen ja korkea ja sitä koristavat lukuisat yksityiskohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.501101231,25.734532262 66.501120557,25.734348514 66.501822202,25.734130306 66.501785044,25.734693486 66.501606391,25.735798998 66.501101231,25.734532262" ;
        poi:history       "Arkkitehti Ferdinand Salokangas (1903-1981) johti Lapin jälleenrakentamista 1945-1948 ja työskenteli arkkitehtinä Rovaniemellä vuoteen 1956. Tätä ennen Salokangas oli johtanut talvisodassa pommitettujen Sortavalan ja Käkisalmen jälleenrakentamista 1942-1943. Salokangas työskenteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston (KYMRO) alaisen Lapin rakennuspiirin johdossa. Jälleenrakennustyö keskittyi Rovaniemen kauppalan alueelle, mutta käsitti myös ympäröivän maaseudun.\r\n\r\nSalokangas suunnitteli Rovaniemelle ainakin 17 rakennusta. Monipuolinen tuotanto vastasi hyvin jälleenrakennuskauden tarpeisiin. Se käsitti julkisten hallinto- ja asuinrakennusten lisäksi myös yksityisiä omakotitaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4280" ;
        skos:prefLabel    "Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä (Kauppalan talo)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7073>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:48+0300" .

[ dcterms:description  "Tove Janssonin koti ja ateljee Ullanlinnankatu 1:n tornihuoneessa lähes 60 vuotta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7420> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7616>
] .

rky:p86  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pirkkola on edustava esimerkki jälleenrakennuskaudella tyyppitalosuunnittelun ja standardisoimistyön ansiosta lyhyessä ajassa pienillä resursseilla rakennetusta asuinalueesta ja ns. rintamamiestalojen asuntotuotannosta. Suurin osa Pirkkolan asuintaloista on Ruotsin ja Norjan lahjoittamia.\n\nOmakotialue rakentuu 1938 laaditulle alueen rakennussuunnitelmalle ja Pirkkolassa on noin 200 omakotitonttia, Lampuotilantien alueella noin 20. Useimmat talot ovat yksikerroksisia, puolitoistakerroksisia taloja on Viidenrajantien ja Lampuotilantien alueella. Taloissa on kellarikerros saunalle ja pesutuvalle. Pirkkolan lahjatalo on pinta-alaltaan joko 53 m² tai 58 m², pienemmässä on kaksi huonetta ja keittiö. Useimpia taloja on laajennettu ja vuodelta 1947 on peräisin lahjatalojen laajentamisen tyyppipiirustus, jossa kuisti ja lisähuone ovat talon pitkällä sivulla. Tontin takaosassa on yksityinen puutarha, jonka suuntaan mahdolliset laajennukset on tehty.\n\nYhtenäisen alueen kaikki rakennukset on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan, puusto on samanikäistä ja pihapiirit hoidettuja. Alueen keskellä on puisto puroineen. Kaartuvat pienimittakaavaiset katunäkymät johtuvat pienestä tonttikoosta ja tulos on tiivis ja kaupunkimainen. Harjakattoiset puutalot ovat kadun varressa katuun nähden joko poikkisuuntaisesti ja kadun suuntaisesti, Petaksentiellä katuun nähden vinottain. Kadunvarsia reunustavat pensasaidat ovat yleisiä, samoin yhtenäinen pihasuunnittelu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.235852552,24.929069789 60.234484852,24.929300469 60.234489611,24.930008400 60.234180868,24.930071675 60.234079732,24.926074614 60.233863642,24.925188967 60.232956335,24.923678182 60.232522654,24.924709905 60.232901844,24.925401264 60.232632261,24.926067975 60.231781937,24.924416004 60.230033762,24.920966113 60.230780439,24.920012565 60.233103315,24.916963055 60.234644408,24.917018009 60.235132984,24.921159762 60.235852552,24.929069789" ;
        poi:history       "Pääkaupungin kasvun, laajentumisen ja omakotitonttien kysynnän takia Helsingin kaupunki suunnitteli Pirkkolaan omakotialueen ja kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennussuunnitelman 1938. Metsäiselle alueelle esitettiin tiestö, tonttijako ja rakennusten paikat. Suunnitelmaan sisältyi myös Lampuotilantien alue.\r\n\r\nRuotsi ja Norja lahjoittivat 1940 Suomeen tehdasvalmisteisia puutaloja, ns. asevelitaloja. Helsinki, Lahti, Kuopio ja Kuhmo olivat suurimpia lahjoitustalojen vastaanottajia. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Helsinkiin ja Turkuun.\r\n\r\nPirkkolan omakotialueen rakentaminen alkoi sota-aikana 1940-1941. Kaupunki vuokrasi tontit rintamamiehille ja Karjalan siirtolaisille. Tuolloin pystytettiin 150 Ruotsista ja Norjasta saatua lahjataloa. Myöhemmin rakennusten määrä kasvoi kahteensataan. Tonttikoot olivat 700-1000 m². \r\n\r\nLahjataloja muunnettiin maan oloihin sopiviksi. Pirkkolan tyyppipiirustuksia suunnittelivat mm. arkkitehdit Alvar Aalto, Aalto & Kokko ja Lauri Pajamies. Ruotsalaisen AB Svenska Trähus -yhtiön valmistamat puurakenteiset taloelementit koottiin paikalla kaupungin rakennustoimiston voimin. Pirkkolan ensimmäinen asemakaava vuodelta 1955 vahvisti vallitsevan tilanteen ja maankäytön.\r\n\r\nLampuotilantien alueen tontit kaupunki vuokrasi rintamamiesten tai Karjalan siirtolaisten asuttamiseksi ja puolitoistakerroksiset puutalot valmistuivat 1945-1947. Tonttien tyyppitalopiirustukset laadittiin kiinteistöviraston tonttiosastolla. Tonttien vuokraajat vastasivat talojen rakentamisesta. Alueen rakenne perustui 1940 tehtyyn rakennussuunnitelman muutokseen.\r\n\r\nAlueen pihoille laati puutarhasuunnittelija Elisabeth Koch mallipihasuunnitelmat 1941-1942."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1564" ;
        skos:prefLabel    "Pirkkolan omakotialue ja rintamamiestalot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Sinebrychoffin puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Koffin puisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1612410887218" ;
        wgs84:long           "24.9338806199066" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7168" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7407>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:24+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ey yo, se on Itäkeskus, kalapuikkoi,\ntummapaahto, Jussi Va-Valuuuttava.\nAsanova, Elastico, ei koita ketään vakuuttava-va-vaa.\nSanon, et so on Jurassikki.\nTalossa \n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9285> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9362>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1848222~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Monissa 1900-luvun alkupuolen huvilapuutarhoissa oli samantapaista rehevyyttä ja yltäkylläisyyttä kuin Edvard Fazerilla Oulunkylässä. Ooopperan johtajana ja täysiverisenä taiteilijana hän oli kuitenkin osannut luoda puutarhaansa tavalliset mittasuhteet ylittänyttä dramaattisuutta ja näyttävyyttä. Hän liikkui paljon konserttimatkoilla Euroopan eri maissa, Kaukoidässä ja Yhdysvalloissa ja toi mukanaan uusia ideoita ja uusien kukkien siemeniä ja pistokkaita." ;
  dcterms:description            "Kirjassa luku \"Villa Fazer - kappale Nizzaa Oulunkylässä\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2985> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9457>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Christie, Jeff"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9457" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2969>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaivopuisto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kaivopuisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6953>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1979" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6952> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6954> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1979" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7667>
        dcterms:modified  "2009-11-03T15:16:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_205>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:51+0300" .

rky:p1621  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.254029877,25.067707744 60.253842139,25.068690917 60.253864667,25.070646908 60.253624157,25.070854944 60.253004298,25.069887603 60.252881703,25.071257033 60.252101546,25.071518121 60.252711141,25.079154168 60.252186434,25.079830165 60.251535520,25.081397341 60.249446832,25.082848113 60.248934643,25.081669493 60.248098042,25.080382063 60.245495958,25.078207347 60.245149688,25.077246414 60.244114183,25.076073705 60.246577349,25.064094467 60.254029877,25.067707744" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:kasarmi , poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Kivikko, Jakomäki, Kontula)"@fi .

blue_route:c05  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s06 ;
        :source       blue_route:s05 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2611>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Mariankatu 26, Kruununhaka" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8657> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7039> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2606> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/mariankatu-26-kruununhaka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7070>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Åberg, Veijo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7070" .

<http://example/upload-base/#metadescription_465>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1694835~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1817426~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7404>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Malmin hautausmaa"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat         "60.2373046397676" ;
        wgs84:long        "25.0291229128519" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7404" .

[ dcterms:description  "ylioppilaspäivän juhlintaa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8118>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:51+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kunnon lännenfilmiin, sitten osuu silmiin valot Fenniasta. Ilta nuori vasta..." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p208>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sinebrychoffin leivintupa"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:25:29.813+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:20:53.704+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p35560 , koko:p32363 ;
        poi:description  "Nykyään Leevi Nygrenin omistama talo C 16 rakennettiin Sinebrychoffin palveluskunnan taloksi vuonna 1868. Se on Sinebrychoffin Viaporin taloista ainoa nykypäiviin asti säilynyt ellei oteta lukuun todistamattoman perimätiedon mukaan vuonna 1823 Viaporista Hietalahteen siirrettyä empiretyylistä puista asuinrakennusta. Ullakolla savupiipun rappauksessa on näkyvissä vuosiluku 1868.\nC 16:ssa oli leivintupa, mankelihuone ja 2 renginkamaria. Kellarissa olivat viina- ja talouskellarit sekä lasienpesuhuone, joka palveli läheistä Sinebrychoffin kapakkaa. Sinebrychoffin kauppiaskorttelin talot siirrettiin 1/13.6.1896 Aktiebolaget Sinebrychoffilta Sörnäs Aktie Bryggerin omistukseen. Omistajan vaihto tapahtui Viaporin komendantin Arkamakovin luvalla. Sinebrychoffin rengin- ja leivintupa myytiin yhdessä viinakonttorin päärakennuksen kanssa insinöörihallinnolle, jolta seppä Nikolai Nygren sen osti vuosien 1909-1913 välisenä aikana.\n\nNykyään talossa asuu Nikolai Nygrenin pojanpoika kultaseppä Leevi Nygren. Harvoista omistajavaihdoksista johtuen talon pohjaratkaisu on pääpiirteissään sama kuin Sinebrychoffin aikana, leivintupa on keittiönä. Ikkunat ja vesikatto uusittiin vuonna 1964 ja lämpöeristystä parannettiin 1970. Sähkövetoja uusittiin ja sähkölämmitys asennettiin vuonna 1978. 1980-luvun lopulla rakennus maalattiin ja perustuksia korjattiin. Vesi- ja viemärijohdot vedettiin 1992.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 121\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki, Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nMV SL VIK C 340.\nMårtenson, Gunnar, 1969. Sinebrychoffin panimo 1819-1969. Helsinki.\nOy Rettig Ab Sinebrychoff Historiallinen arkisto.\nKA KKK Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen arkisto.\nKuva:\nMV SL Valokuva fasadista."@fi ;
        poi:history      "Nykyään Leevi Nygrenin omistama talo C 16 rakennettiin Sinebrychoffin palveluskunnan taloksi vuonna 1868. Se on Sinebrychoffin Viaporin taloista ainoa nykypäiviin asti säilynyt ellei oteta lukuun todistamattoman perimätiedon mukaan vuonna 1823 Viaporista Hietalahteen siirrettyä empiretyylistä puista asuinrakennusta. Ullakolla savupiipun rappauksessa on näkyvissä vuosiluku 1868.\nC 16:ssa oli leivintupa, mankelihuone ja 2 renginkamaria. Kellarissa olivat viina- ja talouskellarit sekä lasienpesuhuone, joka palveli läheistä Sinebrychoffin kapakkaa. Sinebrychoffin kauppiaskorttelin talot siirrettiin 1/13.6.1896 Aktiebolaget Sinebrychoffilta Sörnäs Aktie Bryggerin omistukseen. Omistajan vaihto tapahtui Viaporin komendantin Arkamakovin luvalla. Sinebrychoffin rengin- ja leivintupa myytiin yhdessä viinakonttorin päärakennuksen kanssa insinöörihallinnolle, jolta seppä Nikolai Nygren sen osti vuosien 1909-1913 välisenä aikana.\n\nNykyään talossa asuu Nikolai Nygrenin pojanpoika kultaseppä Leevi Nygren. Harvoista omistajavaihdoksista johtuen talon pohjaratkaisu on pääpiirteissään sama kuin Sinebrychoffin aikana, leivintupa on keittiönä. Ikkunat ja vesikatto uusittiin vuonna 1964 ja lämpöeristystä parannettiin 1970. Sähkövetoja uusittiin ja sähkölämmitys asennettiin vuonna 1978. 1980-luvun lopulla rakennus maalattiin ja perustuksia korjattiin. Vesi- ja viemärijohdot vedettiin 1992.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 121\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki, Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nMV SL VIK C 340.\nMårtenson, Gunnar, 1969. Sinebrychoffin panimo 1819-1969. Helsinki.\nOy Rettig Ab Sinebrychoff Historiallinen arkisto.\nKA KKK Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen arkisto.\nKuva:\nMV SL Valokuva fasadista."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.147862072868385" ;
        wgs84:long       "24.984633398056076" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7664>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Meritullinkatu 20"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Jennin täysihoitola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1734963369291" ;
        wgs84:long           "24.9580069714066" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7664" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7903>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1855991~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8378>
        dcterms:modified  "2010-01-07T12:35:01+0300" .

rky:p555  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pälkäneen pitäjänkeskus jakautuu kahteen eriaikaiseen osa-alueeseen. \n\nVanhin, agraarivaiheeseen liittyvä pitäjänkeskus on Syrjänharjun ja Pälkäneveden välisellä Epaalan - Kuulialan viljelytasangolla. Alueella on rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, Pälkäneen keskiaikaisen kirkon rauniot, Onkkaalan vanhassa kyläkeskuksessa sijaitsevat kantatilat ja kirkkoherranpappila. Tyylillisesti rakennus edustaa myöhäistä uusklassismia. Onkkaalan kylän vanhalta tonttimaalta uuteen kirkonkylään johtavan tien varrella on osa kantatiloista.\n\nKirkonkylän uudempi, maakaupan vapautumisen jälkeen 1800-luvun lopulla syntynyt osa sijaitsee Syrjänharjun ja Kostianvirran välisellä alueella. Siellä ovat 1830-luvulla rakennettu tiilikirkko, käytöstä jäänyt Pälkäneen vanha hautausmaa sekä raitin varrella 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennetut entinen nimismiehen talo, lääkärin talo, seurojentalo Nuija, WPK:n tanssipaviljonki ja puhvetti, Kuulialan tilan tuulimylly, entiset tyttö- ja poikakansakoulut 1800-luvun lopulta sekä tyypilliset kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta edustavat pankki- ja liikerakennukset.  Pälkäneen kirkko on uusklassismin kauden ensimmäisiä peittämättömästä tiilestä rakennettuja kirkkoja. Tornin uusgoottilainen huippu on 1890-luvulta. \n\nKolmannen osa-alueen muodostaa Kostianvirta sen molemmin puolin olevine taistelupaikkoineen ja sotahistoriaan liittyvine historiallisen ajan kiinteine muinaisjäännöksineen sekä huvila- ja mökkiasutuksineen. Virran pohjoispuolella on runsaasti Suuren Pohjansodan aikaisia puolustuslaitteiden ja taisteluhautojen jäännöksiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.338053648,24.282543043 61.335598985,24.280319844 61.333635926,24.278101022 61.332110154,24.278548316 61.332065194,24.276449325 61.332219043,24.273379199 61.332249017,24.270717901 61.330931762,24.265229881 61.331015395,24.260111967 61.341832490,24.253637719 61.346142136,24.260289815 61.346534289,24.259543066 61.353933533,24.248725836 61.369298309,24.249621555 61.369087543,24.260347807 61.363844753,24.274372184 61.359083072,24.281759030 61.352125465,24.287608300 61.347315650,24.290607712 61.343565769,24.280985428 61.341226728,24.282366580 61.338053648,24.282543043" ;
        poi:history       "Pälkäneen pitäjän keskus sijaitsi 1800-luvulle asti Onkkaalassa Syrjänharjun ja Pälkäneveden välisellä Epaalan - Kuulialan viljelytasangolla vanhan talvitien varressa. Vuonna 1831 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylä rakennettiin osittain uudelle paikalleen Syrjänharjulle Tampereelle johtavan maantien varteen. Kylä kasvoi voimakkaasti 1800-luvun kuluessa, mutta varsinainen taaja-asutus syntyi 1920- ja 1930-luvuilta alkaen. \r\n\r\nMyöhäiskeskiaikainen P. Mikaelin harmaakivikirkko jätettiin autioksi Uuden kirkon valmistuttua 1830-luvulla. Rappeutuneen kirkon vesikatto ja itäpääty romahtivat 1890. Pälkäneen uusi kirkko rakennettiin  intendentinkonttorissa C.L. Engelin johdolla laadittujen piirustusten mukaan. \r\n\r\nKostianvirta syntyi 1604 luonnonmullistuksessa, kun  ylävesistöjen vedet mursivat uuden uoman Pälkäneveden ja Mallasveden välisen kannaksen läpi. Suuren Pohjan sodan aikana 1713 käytiin Kostianvirran taistelu, jossa  ylivoimaiset venäläiset joukot pakottivat suomalaiset perääntymään."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k635 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:muinaisjaannos , poio:liikerakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=360" ;
        skos:prefLabel    "Pälkäneen pitäjänkeskus"@fi .

[ dcterms:description  "Frankit aloittavat matkansa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7884> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8194>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8020>
        dcterms:modified  "2009-12-22T12:28:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8115>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Iso Roobertinkatu 33"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> ;
        wgs84:lat         "60.1624612197599" ;
        wgs84:long        "24.9379870435337" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8115" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5611>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vuorilahden huvila" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Hevossalmessa on 1900-alussa rakennettu hirsihuvila, joka on Helsingin kaupungin omistuksessa ja Vuorilahden kurssikeskuksen käytössä. Miltä sivuilta internetissä voisin nähdä kuvia tästä hirsihuvilasta? Löytyykö siitä kuvia mistään kirjasta? Tietoa ja kuva huvilasta löytyy tältä sivulta:\n\nhttp://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/jakelu/rakennukset/09143000010137012.htm\n\nLisäksi voit kysellä asiasta Laajasaloseuralta, joka muun muassa tallentaa ja arkistoi alueen historiallisesti arvokkaita rakennuksia:\n\nhttp://www.laajasalo.net/toimikunnat/kulttuuri-ja_perinnetoimikunta/\n\nKirjoja, jotka liittyisivät Vuorilahden kurssikeskukseen tai sen alueella sijaitsevaan hirsihuvilaan ei löytynyt. Sen sijaan alueen lähiympäristöstä esimerkiksi Stansvikin huvila-alueesta ja kartanosta löytyy kirjallisuutta:\n\nMaalaismaisemista Itä-Helsingiksi (Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2005)\nKartanoelämää (Helsingin kaupunginmuseo, 1997)\nKartanopuistomme: osa Helsingin historiaa (Helsingin kaupunki, 1991)\nLaajasalon, Villingin ja Santahaminan historiaa (Helsingin kaupunki, 1994)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9354> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hevossalmessa-1900-alussa-rakennettu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6325>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9B4C9AE5-52B7-4236-A247-0B713D2E5F88> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p110>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Miinojen kokoonpanorakennus\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:49:15.738+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:15:09.348+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34574 , koko:p33573 , koko:p14151 ;
        poi:description  "Entiseen miinapajaan kunnostetaan kahvila-ruokailutila saaren tulevaa kokous- ja koulutuskäyttöä silmällä pitäen. Dieselgeneraattorihuone koneineen ja laitteineen museoidaan kertomaan saaressa jatkosodan aikana ja sen jälkeen toimineesta magneettisuudenpoistoasemasta. Kellariin sijoitetaan saaren muuntamo ja muuta teknistä tilaa, varasto sekä WC-, pesu- ja vaatehuoltotilat.\n\nRakennuksen kunnostustyöt aloitettiin tiilijulkisivujen kunnostamisella. Tiiliä ei ollut alunperin saumattu valmiiksi ja julkisivut olivat huonossa kunnossa erityisesti ulkokulmista ja ulkonevan sokkelipellin yläpuolelta, johon kouruttomilta räystäiltä tippuva vesi roiskui. Umpeen levytettyjen ikkunoiden karmeja ja puitteita kunnostetaan. Puiset ulkoportaat on korvattu metallisilla ja pääovelle on rakennettu loivempi metallirakenteinen luiska. \n\nDieselkoneiden betoniset tukirakenteet kellarissa jätettiin näkyviin, samoin luonnonkivi- ja tiiliseinät. Uudet väliseinät muurattiin betoniharkoista ja rapattiin. Osa uusista seinistä maalattiin ja osa laatoitettiin keraamisella laatalla.\n\nKellarin vanha betoninen alapohjalaatta korvattiin uudella, jonka alle sijoitettiin lämmöneristeet ja pohjaviemärit. Betoninen välipohja osoittautui varhaiseksi teräs-betonirakenteeksi, ja koekuormituksen perusteella se päätettiin kunnostaa puhdistamalla ja suojaamalla näkyviin tulleet ruosteiset teräsosat.\n\nRakennukseen tulee koneellinen ilmanvaihto ja se liitetään kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Viemärivedet johdetaan paineviemärin avulla Suomenlinnan kautta kaupungin puhdistamoon. Kellarikerroksen märkätiloissa on jatkuvatoiminen ja varastossa ja käytävillä osittain varaava sähkölattialämmitys. Pääkerros varustetaan sähköllä lämpiävillä massavaraajilla ja lisälämmönlähteenä toimivat tarvittaessa säteilylämmittimet.\n\nToteutusaika: 2004-\nKerrosala: 632m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Heikki Lahdenmäki\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Reetta Amper\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Innostructura Oy/ Eero Kotkas\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nLVI-suunnittelu: Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helena Rosén\nRakentaja: Helsingin avovankila, Suomenlinnan osasto, työnjohto Kari Suominen\nLVIS-työt: Are Oy"@fi ;
        poi:history      "(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nEnsimmäinen, luonnosmainen piirustus rakennuksesta on vuodelta 1912. Se on kaikilta osiltaan samanlainen kuin vuoden 1913 varsinainen piirustus, joka liittyi rakennuksen kustannusarvioon. Rakennus suunniteltiin alunperin miinavarastoja ympäröivän muurin itäpuolelle, sen suuntaiseksi eli pohjois-etelä suuntaan. Vuoden 1915 piirustuksessa rakennus on kuitenkin jo nykyisellä paikallaan, itä-länsi suuntaisena rakennuksen H 1 pohjoispuolella. Asiakirjatietojen mukaan rakennus olisi ollut lattioita lukuunottamatta valmis vuonna 1915.\n\nRakennus on rakennettu tiilestä ja se on suorakaiteen muotoinen. Kellarikerros oli tarkoitettu 300 virstan miinakaapelirullien säilytykseen ja siinä oli luiskin varustetut sisäänkäynnit molemmissa päädyissä. Ensimmäinen kerros oli miinojen kokoonpanotilana. Sen ajoluiskilla varustetut kaksi ovea sijaitsivat pohjoissivulla. Tällä sivulla, ovien välissä oli kolme ikkunaa. Eteläsivulla oli viisi ikkunaa ja päädyissä, lähellä nurkkia, kaksi ikkunaa. Kunkin ikkunan alapuolella oli niiden levyiset, mutta muuten paljon pienemmät kellarikerroksen ikkunat. Ensimmäisessä kerroksessa oli kuusi pyöreää peltiuunia. Kellarikerrosta oli tarkoitus lämmittää vuoden 1915 piirustuksen mukaan valurautaisin kaminoin.\n\nNykyisin rakennuksen ensimmäinen kerros on jaettu väliseinällä kahteen osaan. Näistä itäiseen on sijoitettu demagnetisointilaitteistolle sähköä tuottavat generaattorit, kaksi 650 hevosvoiman Maybach dieselkonetta laitteistoineen. Koneiden vuoksi pohjoisseinään on puhkaistu uusi suuri \"oviaukko\". Siihen sekä vanhaan oviaukkoon sijoitettiin generaattorien tuuletusilmanotto. Tähän generaattorihuoneeseen johtaa uusi oviaukko eteläsivulta. Itäpäädyssä on aiemmista piirustuksista poiketen neljä ikkunaa. Huoneessa on lisäksi saaren kaksi makeanveden säiliötä, joista vesi johdettiin asuinkäytössä olleeseen rakennukseen H 7.\n\nRakennuksen länsiosa on edelleen jaettu kahteen osaan siten, että huoneen kaakkoisnurkkaan on rakennettu erillinen varastotila. Huoneen lounais- ja luoteisnurkissa on rautapellistä tehdyt komerot, joiden keskiosassa on puolipyöreät ulkonemat, todennäköisesti kaminoita varten tehdyt. Päädyn ikkunat avautuvat näihin komeroihin. Komerot on nykyisin varustettu hyllyin.\n(Liisa Eerikäinen 1996)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nSuomalaisella kaudella n:o 2\nLähteet:\nKA VSA, RakH H6, 16.\nKA VSA, 16001.\nMV SL VIK LO 2, 58, 59, 60, 61.\nEnqvist, Ove - Härö, Mikko, Suomenlinna 1917-1997, käsikirjoitus, 1995."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/4/2/saha/suomenlinna/0_6171891971302509466.JPG" , "http://media.onki.fi/7/3/7/saha/suomenlinna/0_-5083885222126810723.JPG" , "http://media.onki.fi/5/1/1/saha/suomenlinna/0_1808823433310265142.JPG" ;
        poi:poiType      poio:paja ;
        wgs84:lat        "60.15417384575716" ;
        wgs84:long       "24.990341138839767" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4296>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1651453~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\" Jake sen löysi, puuskutti Sara...en olisi ikinä huomannut sitä. Mutta Jakehan on lintukoira.\" (s. 91)" ;
  dcterms:description            "Max ja kumppanit ohittavat hyppyrimäen etsiessään haukkaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8994> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9388>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8280>
        dcterms:modified  "2009-12-31T14:28:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_82>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7900>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kalevankatu 18"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1663027709649" ;
        wgs84:long        "24.9359358464912" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7900" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8375>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Juoksuhaudantie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8374> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i10> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8373> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8301> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8372> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8375" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1887>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lätti, Mika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/latti-mika" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8614>
        dcterms:modified  "2010-02-02T10:48:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5871>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lastenkirjastot Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten on, onko Helsinkiin tulossa tulevaisuudessa lastenkirjastoa? Siis sellaista kirjastoa, joka olisi pelkästään lapsille suunnattu? Helsingissä on kaksi lapsille suunnattua kirjastoa: Pikku Huopalahden lastenkirjasto ja Ruoholahden lastenkirjasto. Kirjastojen osoitteet ja aukioloajat löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/\n\nJos et kerro kellekään, niin voin paljastaa, että myös aikuiset voivat käyttää lastenkirjastoa. Ja myös aikuiset tarvitsevat oman kirjastokortin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6411> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6412> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lastenkirjasto-helsinkiin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9089>
        dcterms:modified  "2010-05-12T14:17:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6585>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:12:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8709>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Sirenius, Sigfrid"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8709" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6919>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8874>
        dcterms:modified  "2010-03-30T14:37:20+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Roskapankki on Helsingin pahamaineisimpia räkälöitä. Juottola avattiin talouskriisin aikaan 1990-luvun alussa. - - Nykyään paikan nimi on synonyymi halvalle nosteelle ja ravintola on todella suosittu tietyn asiakaskunnan keskuudessa.' (s. 119)" ;
  dcterms:description            "Kari Vaara pelastaa Katen veljen Johnin nololta tilanteelta Roskapankissa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9588> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9587>
] .

rky:p1348  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Varhaiskeskiajalla asutettujen yläsatakuntalaisten Eskolan ja Tervamäen kylien tiivis isoajakoa edeltävä ryhmäkylärakenne sekä historiallinen metsiin ja mäkiin rajautuva viljelymaisema ovat hyvin säilyneet.\n\nEskolan ja Tervamäen kylät sijaitsevat kahden järven välisellä kannaksella ja niiden ympärillä levittäytyvät vuosisatoja viljeltyinä olleet peltoaukeat. \n\nEskolan ryhmäkylässä on säilynyt huomattavan paljon vanhaa rakennuskantaa Mouhijärven vanhimpiin kuuluvien tilojen Tullun, Simon ja Märrin pihapiireissä. Kylän neljäs talo, Äijälän tila, on viljelyaukean reunassa, muista taloista muutamia satoja metrejä kaakkoon. Tervamäen kylässä perinteistä rakennuskantaa edustavat Kahnun, Turpan ja Holpin päärakennukset, Yliskallion entinen kansakoulu vuodelta 1897 sekä 1914 rakennettu rukoushuone."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.504264654,22.921199324 61.504264358,22.920151066 61.504277483,22.914793233 61.504551024,22.906942394 61.504651959,22.903677897 61.504852697,22.892893583 61.505295104,22.892545014 61.507018623,22.895279266 61.507968572,22.896743167 61.508851214,22.897972269 61.509380284,22.898519254 61.509766898,22.899137961 61.510112465,22.902553649 61.510856351,22.905860156 61.510686739,22.907014489 61.510307863,22.908841571 61.510056618,22.909732427 61.509476787,22.910801176 61.508821818,22.911310006 61.508620151,22.911466556 61.508150202,22.911929143 61.507822671,22.912722721 61.507576931,22.913812904 61.507456598,22.914682399 61.507310744,22.916334746 61.506990993,22.917610535 61.506370900,22.919112996 61.505831014,22.919714010 61.505185915,22.920568349 61.504615163,22.920982376 61.504264654,22.921199324" ;
        poi:history       "Eskolan ja Tervamäen kylät asutettiin varhaiskeskiajalla. Karkun seurakuntaan kuuluneen Mouhijärven ensimmäisen kappelin on arveltu sijainneen 1500-luvun lopulla Eskolan eli Yliskallion kylässä. Eskolan kylän talot Simo, Märri, Tullu ja Äijälä mainittiin hopeaveroluettelossa 1571. Tervamäessä oli samaan aikaan kuusi taloa. Mouhijärven kappeliseurakunnan itsenäistyttyä omaksi seurakunnaksi 1639 ensimmäinen kirkko rakennettiin järven toiselle puolelle perustetun Selkeen kartanon maille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4638" ;
        skos:prefLabel    "Eskolan ja Tervamäen kylät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6322>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ravintola Tivoli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä saisin tietoa ja kuvia Lintsin ravintola Tivolista eli \"Tiflasta\" 1970-luvulla? Linnanmäen historiasta kertovasta teoksesta löytyvät seuraavat tiedot:\n\nRavintola Tivoli valmistui vuonna 1969. Ravintolan vuokraajana oli Perämies Oy. Ravintolassa oli ulkoterassi. Vuonna 1970 ravintola yhdistettiin käytävällä Tivolitielle: käytävän kautta myöhäiset ravintolavieraat pääsivät pois huvipuiston sulkeuduttua.\n\nVuonna 1993 ravintolatoimintaa alkoi hoitaa Arctia, joka muutti Tivolin El Pasoksi.\n\nKuvia Tivolista ei tässä kirjassa valitettavasti ollut. Tarkempia tietoja saattaisi saada suoraan Linnanmäeltä. Valokuvia voisit löytää myös Kaupunginmuseon kuva-arkistosta.\n\nLähde:\nHolopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 (Lasten päivän säätiö, 2000)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-saisin-tietoakuvia-1970-luvun-lin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i619>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kaupungin yksiöt" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i618> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i327> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaupungin-yksiot" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7036>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:37+0300" .

rky:p49  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanajaveden Keinusaarella olevat empiretyyliset lääninsairaala ja kruununmakasiini 1830-luvulta, kuvastavat Hämeenlinnan historiaa läänin hallinnollisena pääkaupunkina.\n\nViipurintien puolelle näkyvät sairaalarakennukset vastaavat myöhemmistä laajennuksista huolimatta Engelin alkuperäissuunnitelmaa. Kruununmakasiinissa toimii Hämeenlinnan taidemuseo.\n\nSaaren eteläosassa on 1890-luvulta peräisin oleva Hämeenlinnan Verkatehtaan ja Nahkatehtaan tehdasalue.  Tiilirakenteisten teollisuusrakennusten lisäksi alueella on ns. Pinella huvila, joka on rakennettu tehtaan isännöitsijän asunnoksi 1906. Nykyisin aluetta on kehitetty  monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.996472962,24.477818468 60.995934703,24.475610066 60.998367771,24.472468167 60.999007862,24.472771012 60.999803420,24.475014817 60.999167088,24.478049654 60.996967056,24.479146077 60.996472962,24.477818468" ;
        poi:history       "Kaupungin ulkopuolella sijaitseva Keinusaari valittiin 1800-luvun alussa uuden lääninsairaalan sekä kruunun viljavarastojen sijoituspaikaksi.\r\n\r\nHämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-44 arkkitehti C. L Engelin 1839 laatimien piirustusten mukaan. Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi ja 1929 päärakennusta laajennettiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen ja 1962 arkkitehti Kauko Kokon piirustusten mukaan.\r\n\r\nHämeenlinnan kruununmakasiini rakennettiin  1838 intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan (C.L Engel, A.W. Arppe). Rapattu tiilirakennus muutettiin kaupungin taidemuseoksi 1952 (O.Sahlberg). Viimeksi taidemuseo peruskorjattiin 2002-2004.\r\n \r\nToinen tontilla sijaitseva tiilimakasiini on rakennettu intendentinkonttorissa 1852 laadittujen suunnitelmien mukaan  (E.B. Lohrman, O. Långhjelm). Rakennuksen korjaus museokäyttöön valmistui 1997 arkkitehti Hannu Kiiskilän suunnitelmien mukaisesti.\r\n\r\nKeinusaaren ensimmäinen viljamakasiini on 1832 Parolannummelta siirretty Suomen Tarkk’ampujapataljoonan kaksikerroksinen, hirsinen kuormastorakennus 1820-luvulta. Rakennus sijaitsee tiilisten makasiinien välissä\r\n\r\nKaikki kolme makasiinia toimivat kruununjyvästöinä vuoteen 1925 asti, jonka jälkeen ne olivat puolustusvoimien käytössä vuoteen 1949. Vuodesta 1952 makasiinit ovat olleet kaupungin museotoimen käytössä.\r\n\r\nKeinusaareen perustettiin Hämeenlinnan Verkatehdas Oy 1895. Tiilisistä tehdasrakennuksista vanhin on kutomo-osa vuodelta 1895, samalta vuodelta on tehtaan voimakeskus. Kehräämö- ja korjauspaja valmistuivat 1897 ja jugendtyylinen konttoriosa 1907. Karstalankakehräämö on vuodelta 1914 ja uusi karstalankakehräämö valmistui paja- ja värjäämörakennusten jatkoksi 1937. Tehdasalueen ja makasiinien tuntumassa oleva ns. Pinellan huvila rakennettiin 1906 isännöitsijän virka-asunnoksi. Se on toiminut taidemuseon toimitiloina vuodesta 1984. Keinusaarella toimi verkatehtaan lisäksi nahkatehdas, jonka tehdasrakennus ja tehtailijan asuinrakennus valmistuivat 1910.\r\n \r\nVerkatehdas toimi vuoteen 1963, kaupunki lunasti alueen omistukseensa 1978, jonka jälkeen siitä on kehittynyt monipuolinen kulttuurikeskus. Aluetta on korjattu ja laajennettu 2000-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:museo , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=427" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenlinnan lääninsairaala, kruununmakasiinit ja Verkatehdas"@fi .

koko:p51026  dc:created  "2012-05-28T10:06:39.812+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:06:42.161+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "semesterbostäder"@sv , "vapaa-ajan asunnot"@fi .

[ dcterms:description  "Asuinkerrostalokortteli Pohjois-Haagassa on ehein esimerkki Martti Välikankaan 1950-luvun asuntoarkkitehtuurista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8730> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8737>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Fennada-Filmi Oy:n Studio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1893164210628" ;
        wgs84:long        "25.0036055280606" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8611" .

[ dcterms:description  "Ruiskumestari Wickholm" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6354>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9086>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Opastinsilta 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i49> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.1996707402048" ;
        wgs84:long        "24.9428745204559" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/opastinsilta-2" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9325>
        dcterms:modified  "2010-06-24T14:27:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6582>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kauppatorin apteekki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1681309701484" ;
        wgs84:long        "24.9514987076469" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6582" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6821>
        dcterms:modified  "2011-09-30T10:21:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1671>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:53:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7296>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:55+0300" .

[ dcterms:description  "Luku 20: Kadettien kylpylä. Kadettikoulu, Santahamina." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6916>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Bockin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kenraalikuvernöörin talo" , "Vanha Raatihuone" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/bock.html" ;
        wgs84:lat            "60.1688485648476" ;
        wgs84:long           "24.9531925045867" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bockin-talo" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sasha jätti autonsa Laakson sairaalan lähelle ja lähti juoksemaan metsään. Sade alkoi. Sasha puski sisulla vasten tuulta ja vettä. Joku harjoitteli esteitä Laakson kentällä. Hevosella oli mustat jalat ja jouhet vaikka se muuten oli kiiltävän punaruskea.\" (s. 20)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1542> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kanta-asukkaat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7953> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8873> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8520> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8874> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8872> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8870> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3795> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8871" .

rky:p1250  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Esplanadi ja Bulevardi ovat kaksi 200 vuotta olemuksensa ja perusmuotonsa hyvin säilyttänyttä puistokatua. Puistokadut ovat peräisin uuden pääkaupungin asemakaavasta 1810-luvulta,  toteutuneina, luonteeltaan erilaisina puistokatuina ne ovat lajissaan suhteellisen varhaisia ja harvinaisia. Puistokatujen varrelle keskittyy osa pääkaupungin arkkitehtuurihistoriallisesti merkittävästä rakennuskannasta. \n\nEsplanadin leveä puistovyöhyke on suunniteltu erottamaan hallinnollinen kaupunki eteläisestä puukaupungista, Bulevardi taas ensimmäisen esikaupungin rungoksi. Esplanadin puisto on Helsingin ensimmäisiä julkisia puistoja, joka on ollut kaupunkikeskustan tärkeä promenadi 1800-luvulta alkaen. Molempien puistokatujen toisessa päässä on merelle avautuva toriaukio.\n\nLehtipuurivein korostetut puistoa reunustavat Etelä- ja Pohjoisesplanadi ovat peräisin J.A. Ehrenströmin pääkaupunki asemakaavasta. Esplanadin puiston jäsentely seuraa osin C.L. Engelin suunnitelmaa vuodelta 1826. Puisto jakautuu eri vaiheissa rakennettuihin ja uudistettuihin Kappeli-, Runebergin- ja Teatteriesplanadiin. Teatteriesplanadilla puistonäkymän päätteenä on alun perin 1860-luvulla rakennettu Svenska Teatern, jonka nykyinen ulkoasu on 1930-luvulta. Puiston itäpäässä Kappeliespnaladilla on 1860-luvulla rakennettu ja 1890-luvulla laajennettu ravintola Kappeli 1930-luvulla rakennettuine soittolavoineen. Esplanadin veistoksista mainittakoon monumentaalinen Johan Ludvig Runebergin muistomerkki puiston keskiosassa Runeberginesplanadilla sekä Eino Leinon ja Sakari Topeliuksen muistomerkit Teatteriesplanadilla.\n\nPohjoisesplanadin vanhimmat mannermaiset asuin- ja liikerakennukset ovat 1800-luvun uusrenessanssirakentamisen vaiheesta. Liike-, pankki- ja hallintorakennukset Esplanadinpuiston molemmin puolin ovat pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Eteläesplanadin alkuperäistä rakennuskantaa edustaa enää entinen kenraalikuvernöörin talo, nykyinen valtioneuvoston juhlahuoneisto. \n\nBulevardin vanhimpia rakennuksia ovat Vanha kirkko puistoineen, Aleksanterin teatteri ja Sinebrychoffin asuintalo, nykyinen taidemuseo ja panimon rakennuskompleksi. Bulevardin luonnetta valtion rakennusten sijoituspaikkana ilmentävät myös 1800-luvun jälkipuolen koulutalot, esim. Kirkkopuiston tyttökoulu ja Bulevardi 16, tuleva eurooppalainen koulu. Hietalahden torin itälaitaa hallitsee entinen Polyteknisen instituutin päärakennus, pohjoislaidan kortteli tunnetaan Kaartin lasarettina, jonka rakennuskannan vanhemmat osat ovat 1800-luvulta. Bulevardilla on myös näyttäviä art nouveau -kauden asuinrakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.168036251,24.942323502 60.168077594,24.943273868 60.168097472,24.944051230 60.168396000,24.944063930 60.168554782,24.951153934 60.167036024,24.951328062 60.166874313,24.945062324 60.161616697,24.930092001 60.162878719,24.928500670 60.163744537,24.931058826 60.163016617,24.932119255 60.163238568,24.932800851 60.163507556,24.932428591 60.163948829,24.933652581 60.163661792,24.934048264 60.163678776,24.934078114 60.165443082,24.939175389 60.166206693,24.938073866 60.166985512,24.940298775 60.166194371,24.941346258 60.166784189,24.942975868 60.167747922,24.941504537 60.168036251,24.942323502" ;
        poi:history       "Keisari julisti Helsingin Suomen pääkaupungiksi 1812  ja vahvisti Johan Albrecht Ehrenströmin laatiman ruutukaavaan perustuvan asemakaavan.\r\n \r\nEsplanadi ja Bulevardi liittyvät oleellisesti Helsingin kasvun vaiheisiin. Pääkaupunkiaseman ja uudelleenkaavoituksen myötä kaupungista muodostui säännöllisesti rakennettu hallintokeskus, jossa erityisesti tarkoitustaan varten muodostetut julkiset viheralueet olivat tarpeen sekä edustuksellisista että virkistyssyistä. Ruotsin vallan aikaisessa Helsingissä ei ollut yleisiä virkistysalueita.\r\n \r\nEhrenström hahmotteli Esplanadin puistoon barokkisommitelmia, jotka myöhemmissä C.L. Engelin suunnitelmissa yksinkertaistuivat säännöllisiksi muotoistutuksiksi. Esplanadin istutusalue valmistui 1831 ja Etelä- ja Pohjoisesplanadista tuli suosittu säätyläisten kävelypaikka. \r\n\r\nAlun perin yksinomaan asuntokaduksi tarkoitetun Eteläesplanadin varrelle nousi pääkaupungin perustavan rakennusvaiheen aikana yksi valtion talo, C.L. Engelin suunnittelema Suomen sotaväenpäällikön virkatalo, joka valmistui 1824 ja joka oli 1840-1917 kenraalikuvernöörin residenssi.  Nykyinen rakennus on ulkoasultaan Engelin suunnittelemassa asussa, sisätiloja hallitsee lähinnä kenraalikuvernöörin residenssin vaihe. Rakennuksesta tuli 1960-luvulla Valtioneuvoston juhlahuoneisto. \r\n\r\nRautatien valmistuminen 1868 ja kaupungin teollistumisen alkaminen vilkastuttivat rakentamista 1870-luvulla. Esplanadin ja Bulevardin varteen alettiin rakentaa 4-5-kerroksisia uusrenessanssitaloja asuin- ja liiketiloiksi. Pohjoisesplanadin varteen 1883 rakennettu arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema Grönqvistin liikepalatsi oli suurin Helsinkiin siihen asti rakennetuista mannereurooppalaistyyppisistä kerrostaloista. Vähittäiskauppa alkoi keskittyä kaupallisesti edullisiksi koettujen katujen varrelle, kauppakatu ja asuinkatu erosivat toisistaan. \r\n\r\nEsplanadin puiston symbolista merkitystä heijastavat monet edustavat uudistusvaiheet istutuksineen ja veistoksineen,  erityisesti Runebergin patsaan sijoitus 1880-luvulla, sekä puistoa ympäröimään rakennettu mannermainen arkkitehtuuri. Esplanadin puiston itäpäähän rakennettiin ravintola Kappeli 1867 arkkitehti A.H. Dalströmin suunnitelman mukaan ja laajennettiin 1891. Svenska Teatern rakennettiin Esplanadin länsipäähän 1860 arkkitehti G.T. Chiewitzin suunnitelman mukaan. Tulipalo tuhosi rakennuksen 1863, minkä jälkeen uusi teatteri rakennettiin osin vanhoja muureja hyväksi käyttäen 1866. Ulkoasu muutettiin 1930-luvulla. \r\n\r\nEsplanadin ja Bulevardin liittää toisiinsa Erottaja. Esplanadin ja Erottajan kulmaan valmistui 1940 arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema Bensowin 8-kerroksinen vuolukivipintainen liiketalo. Liiketalo kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Erottajan ja Bulevardin taitekohtaan rakennettiin arkkitehti Lars Sonckin suunnitelmien mukaan 1900-luvun alussa Keskuskirjapaino Oy:n toimitalo ja tuotantorakennus. \r\n\r\nBulevardi rakennettiin vanhan katulinjan suuntaisena sivukaupungin asumattomalle alueelle, jolla oli hautausmaa, ruttopuisto sekä vapaata maata julkiseen rakentamiseen.\r\n\r\nBulevardin varrelle rakennettu C.L. Engelin suunnittelemana 1825-1826 rakennettu puinen esikaupunkikirkko korvasi Senaatintorin tieltä puretun 1700-luvun Ulriika Eleonooran puurkirkon. Vanhan kirkon puiston aluetta oli käytetty tilapäisenä hautausmaana ruttoepidemian aikana 1710. Alueelle 1790 perustettu Kampin hautausmaa oli käytössä vuoteen 1829, jolloin uusi hautausmaa Lapinlahdessa vihittiin käyttöön. \r\n\r\nAleksanterin teatterin rakennus valmistui Bulevardin varrelle insinöörieversti Koshperoffin suunnittelemana 1879 ja oli pääasiassa venäläisten näyttelijäseurueiden käytössä. Rakennus luovutettiin 1918 Suomalaiselle Oopperalle. Uuden oopperatalon valmistuttua Mannerheimintien varrelle vanha ooppera jäi vierailevien teatteriryhmien näyttämöksi nimellä Aleksanterin teatteri.\r\n\r\nVenäläiselle kauppiaalle Nikolai Sinebrychoffille myönnettiin 1819 oikeus hankkia maata ja perustaa panimo kaavoitetun kaupunkialueen äärilaidalle Hietalahteen. Panimonsa yhteyteen valmistui 1842 uusi asuinrakennus, jossa nykyisin toimii Sinebrychoffin taidemuseo. Rakennusten yhteyteen perustettu puisto oli alusta asti kaupunkilaisille avoin. Uusia teollisuusrakennuksia alueelle rakennettiin vielä 1960-luvun lopulla ja tehdas toimi Hietalahdessa 1990-luvulle saakka. Sen jälkeen loputkin teollisuusalueesta muutettiin asunto- ja toimistotonteiksi. \r\n\r\nHietalahden torilla sijaitsevan, 1906 toimintansa aloittaneen kauppahallin suunnitteli Selim A. Lindqvist. Torin laidalle valmistui 1877 F.A. Sjöströmin piirtämä polyteknillisen koulun, vuodesta 1908 lähtien Teknillisen korkeakoulun rakennus, jota myöhemmin laajennettiin useaan otteeseen; tärkeimmät päärakennuksen laajennukset tapahtuivat 1904 ja 1920-luvun lopulla, jolloin päärakennus sai nykypäivään asti säilyneen muotonsa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:liikerakennus , poio:hautausmaa , poio:hallintorakennus , poio:tori , poio:kirkkorakennus , poio:kulttuurirakennus , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4630" ;
        skos:prefLabel    "Esplanadi-Bulevardi"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9585>
        dcterms:modified  "2011-03-31T19:28:40+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Korttelipiha oli avara ja hyvin hoidettu niin kuin melkein kaikkialla Töölössä. Keskellä pihaa kohosi kolme komeaa koivua, ja nurmikko oli kuin tiukkaa vihreää samettia. Se suorastaan houkutteli kävelemään paljain jaloin. Ruuhkaisella Runeberginkadulla ei olisi heti arvannut, minkälaisiä idyllejä kivimuurien takaa löytyi.' (s. 32)\n'Asuntoa vuokratessaan Itälät olivat tutkineet talon papereita ja huomanneet, että Eevamaria Jungman omisti kaksi muutakin huoneistoa viereisestä rapusta. Joku apteekkari Jungman oli talon alun perin rakennuttanutkin joskus 20-luvulla, juuri ennen kuin uusklassismi oli vaihtunut funkkikseksi.' (s. 36 - 37)\n'Siinä se oli. Viisikerroksinen vaaleanvihreä talo. Kulmikkaat erkkerit ja valkoiset ikkunanpuitteet. Kaksi rappukäytävää. Kivijalassa antikvariaatti, kukkakauppa ja korjausompelimo. Kimmo käveli hitaasti talon ohi ja vilkaisi porttikongista pihalle, jonka hän näki nyt ensimmäisen kerran päivänvalossa. Kiiltävänpunainen ruohonleikkuri nojasi koivunrunkoon. Kimmo kääntyi kädet taskussa ja palasi tutkimaan antikvariaatin ikkunaa. Hän joutui väistämään katua lakaisevaa haalariasuista pientä naista, joka pysähtyi hänen viereensä. - Tuolla myydään hyviä kirjoja, nainen sanoi ikkunaan nyökäten. - Ei mitään kioskiroskaa, hän lisäsi ja jatkoi lakaisemista.' (s. 88 - 89)" ;
  dcterms:description            "Tarinan päähenkilöt asuvat samassa talossa Runeberginkadun varrella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2133> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9344>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i521>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Ihanaa elämää" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i520> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9221> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/ihanaa-elamaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7033>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kruut, Marja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7033" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2122>
        dcterms:modified  "2010-12-16T09:57:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444179~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1784465~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_428>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> .

koko:p38338  dc:created  "2012-05-24T06:54:15.534+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T06:54:15.705+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "varustukset"@en , "varustukset"@fi , "varustukset"@sv .

rky:p1844  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella säilynyt yksittäinen kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty kolttien vanhan rakennusperinteen mukaisesti 1940-luvulla, kun kolttasaamelaiset joutuivat evakkoon Petsamon Suonikylästä. Rakennuskanta edustaa sekä vanhaan perinteeseen pohjautuvaa rakentamista että valtion asutustoimiin liittyviä tyyppitaloja.\n\nSuomen vähälukuiset kolttasaamelaiset ovat Suomelle aikaisemmin kuuluneen Petsamon alueen kolmen siidan Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttaväestöä, jotka on asutettu toisen maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosaan. \n\nNellimvuonon pohjukassa, Virtaniemeen johtavan tien varressa, Inarijärven koillisrannalla on Nellimin kylä, jonka pienet asuinrakennukset on rakennettu tyyppipiirustuksilla toisen maailmansodan jälkeen. Rakentamisessa on pyritty ottamaan huomioon kolttasaamelainen rakennusperinne ja paikalliset olosuhteet. \n\nSevettijärvi on kolttasaamelaisten keskuskylä, jossa on peruskoulun ala-aste ja yläaste, terveystalo, Ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, Metsähallituksen virkatalo, Kolttien perinnetalo ja Kolttien kyläkokouksen toimisto.\n\nLuttojoen kolttakentät (Oskarinjärvi ja Oskarinkoski) ovat olleet Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneiden Semenoffin ja Fofanoffin perheiden asuinpaikkoja 1940-luvulla. Kolttakenttä on rakennettu vanhan perinteen mukaisesti. Suomujoen varrella 12 km päässä Kotajärven pohjoisrannalla on Fofanoffin perheen kesäpaikkana ollut asuinkenttä, joka on kunnostettu 1983. Oskarinkosken ja Oskarinjärven asuinkentillä pirttirakennusten lisäksi säilynyt muuta tyypillistä rakennuskantaa, johon kuuluvat jalka-aitat, sauna, varastot, ulkoleivinuunit, maakellarit, lammaspuurat, porosuojat ja verkkoulut.\n\nRakennuskokonaisuuteen kuuluu \n- asuinkota, jota on myöhemmin käytetty keittokotana \n- pirtti, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- jalka-aitta \n- ulkouuni, joka on muurattu lähes kokonaan uudelleen 1980 \n- savusauna, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- koirankoppi \n- lammaspuura ja -aita \n- porolato eli liemu kauempana muusta rakennusryhmästä\n- verkkoulut\n\nKolttakenttää ympäröivä poroaita on noin 1400 m pitkä rengasaita, jonka ala on noin 8 ha. Aidan korkeus on 150 cm. Vitsastarpeina aidan sidonnassa on käytetty sodanaikaisia saksalaisia puhelinkaapeleita ja nauloja. Aita on osittain kunnostettu 1980-luvulla.\n\nMuita hyvin koltta-asutusta edustavia pihapiirejä ovat Kevärinne Kutujärven rannalla, jonka pihapiirissä on vanha asuinrakennus, varasto-lampola ja sauna. Tsarmijärven rannalla Paatsjoella on kaksihuoneinen alkuperäisessä kunnossa säilnyt kolttatalo lampola- ja varstorakennuksineen ja aidattuine perunamaineen.\n\nKolmosjärvellä on säilynyt kolttien erämaa-asutusta hyvin edustava Fofanoffin suvun mansardikattoinen pirtti, jossa on lautarakenteinen eteinen. Pienessä, jo hävinneessä navetassa on pidetty lehmää ja hevosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.708260764,27.766474208 68.708719795,27.766795829 68.709237539,27.768167987 68.709243279,27.770396444 68.707973620,27.770265360 68.707925822,27.766812338 68.708260764,27.766474208" ;
        poi:history       "Kolttasaamelaisten perinteinen asuma-alue ulottui Näätämöstä Petsamoon ja Tuuloman Lappiin, mutta valtioiden välinen rajapolitiikka on muuttanut kolttien perinteisiä asutusmalleja. Kolttasaamelaisten vuotuismuuttojärjestelmä oli yksi vanhamuotoisimmista ja tyypillisimmistä muuttomalleista. Suonikylä oli 1600-luvulta 1800-luvulle pääasiassa pyyntitaloudesta elävä yhteisö. Talvet asuttiin yhteisessä talvikylässä ja harjoitettiin yhteisesti kalastusta ja suurriistanpyyntiä. Muina vuodenaikoina väestö hajaantui säteittäisen mallin mukaan harjoittamaan kalastusta ja metsästystä omille sukualueille. Poroja käytettiin kuljetuksiin ja peuranpyynnin houkutuseläimiksi.\r\n\r\nSuomen menetettyä toisessa maailmansodassa Petsamon Neuvostoliitolle, koltat evakuoitiin entiseltä asuinalueeltaan. Petsamon alueen kolmen siidan kolttasaamelaiset asutettiin Inarin kunnan itäosaan, suonikyläläiset Sevettijärven alueella, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin alueelle ja Paatsjoen kolttasaamelaiset Keväjärven-Mustolan alueelle. \r\n\r\nKolttayhteisön muutto uusille vakinaisille asuinsijoille tapahtui 1949-1952. Näätämön alueella koltat asutettiin ympärivuotisille asuinpaikoille 50 kilometriä pitkälle kapealle vyöhykkeelle päävesistöjen varteen Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ja seutua alettiin kutsua Sevettijärveksi. Asutukseen ei enää kuulunut yhteistä talvikylää eikä vuotuismuuton piirteitä. Kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti valtio.\r\n\r\nPetsamosta evakkoon joutuneet koltat muuttivat Nellimin alueelle 1945 ja 1946. Valtioneuvoston vahvistaman asutussuunnitelman mukaan Nellimin rakentaminen aloitettiin 1948 alussa. Vuoteen 1951 mennessä alueelle oli pystytetty 51 asuinrakennusta, saman verran talousrakennuksia sekä koulu, oppilasasuntola, terveystalo ja rukoushuone.\r\n\r\nSevettijärven alueelle rakennettiin yli 50 uudistilaa toisen maailmansodan jälkeen. Sevettijärven asutus- ja rakennustoiminta oli osa valtion jälleenrakennustoimintaa Lapissa. Koltat, jotka olivat asuneet Petsamon Suonikylässä, muuttivat pääosin Sevettijärven alueelle. Kyläkeskukseen rakennettiin valtion toimesta ortodoksinen kirkkorakennus, hautausmaa, terveystalo, koulutalo ja sen asuntola sekä posti. Kolttasaamelaiset kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin seurakuntaan. Arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema Sevettijärven rukoushuone vihittiin käyttöönsä 1951.\r\n\r\nHeti toisen maailmansodan jälkeen koltat pyrkivät asettumaan Luton ja Nellimin väliselle alueelle mahdollisimman lähelle entisiä kotiseutujaan. Alueluovutuksissa kotipaikkansa, poronsa ja lähes kaiken muun omaisuutensa menettänyt Semenoffin perhe ehti ennen Sevettijärvelle sijoittamista asettua aluksi Suonikylän entisille kesäasuinalueille Suomujoen Kotajärvelle 1946-1948. Ensimmäiseksi rakennettiin turvekota, jota käytettiin keittokotana asuinrakennuksen eli pirtin valmistuttua 1947. Poroaitaa käytettiin Semenoffien poismuuton jälkeen Lapin paliskunnan tilapäisenä erotusaitana. Kolttakentän kunnostaminen alkoi 1980-luvulla. Pirtti ja sauna rakennettiin uudestaan 1983.\r\n\r\nOskarinkosken ja Oskarinjärven kolttakenttiä kunnostettiin 1981 ja 2000 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston talkooleirillä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2132" ;
        skos:prefLabel    "Kolttasaamelaisten asutuspaikat (Kevärinne)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7293>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Eskola, Katarina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Haavio, Katarina" , "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7293" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7532>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:41:35+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"vetoketju on avattu!/ saavumme helsinkiin/ suomineito on halkaistu!/ tehty hameeseen halkio/\nseisomme ratapihalla kuin kukka valimossa/ musta, ruskea rauta ja vaijerin kierteet, betoni/ ja sitten tämä pitkä, punavalkoinen kukka ratapölkkyjen päällä\" (s. 16)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9033> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7627>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Ihminen nousee roskalaatikosta - patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1661057622571" ;
        wgs84:long        "24.9314151208494" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7627" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5837>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=1F7582A2-FCC2-48FD-904C-B373FAE20754> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2716>
        dcterms:modified  "2010-05-05T08:48:58+0300" .

rky:p184  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utin puolustus- ja sotahistoriallinen linnoitus- ja varuskunta-alue muodostuu venäläisestä 1700-luvun lopun bastionilinnakkeesta ja 1900-luvun alkupuolen uuden aselajin, lentovoimien kasarmista. Utin lentokenttä on Suomen ilmavoimien ensimmäinen lentoasema ja edustava esimerkki Puolustusministeriön 1920-1930-luvun rakennustoiminnasta.\n\nRajalinnakkeeksi rakennettu Utti liittyy Kustaan sotaan 1788-1790 ja venäläiseen linnoitusvaiheeseen 1790-luvulla. Utin vartiolinnake on rakennettu turvaamaan Lappeenrantaan johtanutta maantietä, joka kulki Haukkasuon ja Haukkajärven välisellä Salpausselän harjanteella. Kivimuurirakenteinen säännöllinen linnake muodostuu kahdesta pohjoiseen ja kahdesta etelään suuntautuvasta bastionista. Linnakkeeseen liittyy puolen kilometrin pituiset katvetiet.\n\nUtin linnakkeen viereen on rakennettu Suomen ensimmäinen ilmavoimien maalentoasema. Lentovoimien varuskunta-alueen asemakaava on symmetrinen ja aksiaalinen, ja akselin päätteenä on komentajan asunto. Suuri osa Utin rakennuksista, kuten komentajan asunto, upseerikerho, entinen miehistökasarmi, vesitorni sekä upseerien ja aliupseerien asuintalot sekä puistosuunnitelma ovat 1920-luvulta ja tyyliltään klassistisia.\n\n1930-luvun tulosta ovat sairaala, kaksi kivirakenteista lentokonehallia ja muutama asuinrakennus. Tiilirakenteiset halli-, huolto- ja teknilliset rakennukset ovat funktionalistisia. Rakentaminen on keskittynyt ydinalueella 1920-luvun kaavan mukaisesti, kun taas sen ulkopuolella rakennukset on hajasijoitettu maastoon. Taustalla on ilmasodankäynnin kehitys, puolustukselliset näkökohdat ja funktionalistinen avoin kaavasuunnittelu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.891407622,26.892958254 60.892326930,26.894686647 60.892502391,26.897079310 60.888660672,26.902285296 60.887493073,26.900303178 60.887292292,26.897249001 60.891407622,26.892958254" ;
        poi:history       "Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 Ruotsi oli joutunut luovuttamaan alueita Venäjälle. Ns. Kustaan sota, jolla Kustaa III pyrki saamaan takaisin maa-alueita, päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Nykyisen Utin kasarmialueen läheisyydessä olevalla kentällä käytiin Kustaan sodan aikana 1789 \"mainehikas Utin taistelu\".\r\n\r\nUtti rakennettiin venäläisten toimesta 1791-1792 vartiolinnakkeeksi sulkemaan ylistä Viipurintietä, jonka varrelle oli aiemmin pystytetty Taavetin linnoitus 1773-1781. Linnoitus kuului Pietarin suojaksi rakennettuun kolmiportaiseen linnoitusvyöhykkeeseen, joka rakennettiin kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Utin lisäksi kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin Ruotsinsalmen merilinnoitus ja sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat.\r\n\r\nLinnakkeen sisäpuolelle rakennettiin pieni varuskuntakaupunki, jossa oli kasarmitilaa noin 400:lle hengelle. Utin varustelutyöt loppuivat 1799, ja se menetti merkityksensä ja lakkautettiin Haminan rauhan jälkeen.\r\n\r\nUtin kankaalla oli 1900-luvun alussa Venäjän ilmavoimien toimintaa, ja vuoden 1918 aikana sen huomattiin soveltuvan maalentokentän tarpeisiin. Uttiin päätettiin sijoittaa lentoasema lentokouluineen 1919. Ilmavoimien lentoasemat keskittyivät 1920-luvulla Kaakkois-Suomeen, ja maakoneiden suorituskyvyn noustua verrattuna vesikoneisiin Utista alkoi tulla ilmavoimien tärkein tukikohta.\r\n\r\nUtin rakennusten piirustukset valmistuivat Puolustusministeriössä 1920. Vuoden 1922 asemapiirroksen mukaan kasarmialueella oli jo lentokenttä, pieniä varastoja ja neljä kevytrakenteista hallia. Toisessa vaiheessa rakennettiin kasarmi, ruokala ja aliupseerien rakennus sekä pienempiä ulkorakennuksia. Kolmannessa vaiheessa rakennettiin lisää asuintiloja aliupseereille, upseereille ja komentajalle.\r\n\r\nUtin alueelle tehtiin maankäytön ja maisemanhoitosuunnitelma 1999-2000. Linnake siirtyi Metsähallituksen haltuun 2002. Valkealan kunta on kunnostanut linnoitusta Museoviraston johdolla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1435" ;
        skos:prefLabel    "Utin linnake ja varuskunta (linnake)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9582>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Vaasankatu 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7886> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> ;
        wgs84:lat         "60.1887356079278" ;
        wgs84:long        "24.9587812668152" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vaasankatu-11" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9821>
        dcterms:modified  "2012-04-24T14:50:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7792>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:09+0300" .

rky:p518  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenkatu on Tampereen keskustan halkaiseva akseli ja keskeinen liike- ja kauppakatu. Leveä bulevardityyppinen puistokatu periytyy 1800-luvun asemakaavoista. Kadun varren nykyinen 3-6 -kerroksinen rakennuskanta muodostuu liike-, pankki- ja julkisista rakennuksista. Kadun läntinen pääte on Aleksanterin kirkko 1880-luvulta ja itäisenä päätteenä on rautatieasema 1930-luvulta. Tammerkosken ylittävä Hämeensilta yhdistää keskustan kaksi puolta ja sillalta avautuu näkymä Tammerkosken kansallismaisemaan. Hämeensillan länsipuolella Hämeenkatu lävistää Keskustorin, joka on nykyisin lähes samalla paikalla kuin Tampereen ensimmäiseen, 1775 laadittuun, asemakaavaan merkitty toriaukio, kirkkoaukio. \n\nHämeenkadun vanhimmat rakennukset Hämeensillasta länteen ovat jugendkauden aikaisia ja sillan itäpuolella on uusrenessanssitaloja. Keskustorin laidassa oleva Vanhakirkko on maamme varhaisia uusklassillisia ristikirkkoja ja kantakaupungin vanhin julkinen rakennus. Torin varrella on uusrenessanssityylinen raatihuone, ja aukion kahdella sivustalla on kaupungin voimakkaasta kehittymisestä 1800-luvun lopulla kertovia liikerakennuksia: Sandbergin talo, Commerce, Palanderin talo, Selinin talo ja Sumeliuksen talo.\n\nHämeenkadun rakennuskannan joukossa on myös edustavia funkistaloja, kuten Hämeensillan kupeessa sijaitseva Tempon talo, joka on edustava esimerkki 1930-luvun \"valkeasta funktionalismista\". Kuusikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on ollut pienoistavaratalo, toisessa kerroksessa toimistohuoneistoja ja ylemmissä kerroksissa asuntoja. Rakennukseen kuuluu myös kattoterassi ja ensimmäistä kerrosta kosken puolella kiertävä, jalkakäytävänä toimiva parvekeosa. Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nHämeensilta on yksiaukkoinen, 1929 valmistunut holvisilta, jonka kantavat osat ovat teräsbetonia ja julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Sillalla on neljä kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjoittamaa Wäinö Aaltosen 1927-1929 veistämää pirkkalaisaiheista veistosta, kauppias, veronkantaja, eränkävijä ja Suomen neito, jotka ovat yksi 1920-luvun klassistisen kuvanveistosuuntauksen merkittävimmistä edustajista.\n\n\"Hämeensilta on Hämeenkadun ydinkeskus, jonka kaarien ja patsaiden siluetti on Tampereen käyntikortti, kuva, josta kaupunki tunnistetaan sen ulkopuolellakin. Se on myös koko kaupungin ydin, jossa ihmisten ja elämän virta risteytyy uomaansa kahlitun kosken virran kanssa. Se on merkityksellinen kohtaus, sillä näiden kahden virran voima on luonut Tampereen\", on kirjailija Väinö Linna sanonut Tampereen Hämeensillasta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.497511479,23.752454846 61.497995241,23.759004539 61.498564252,23.758834282 61.498622273,23.759600468 61.499371623,23.759393914 61.499518515,23.761820330 61.499097446,23.761990030 61.499187364,23.763369811 61.498299627,23.763136105 61.498943459,23.771871282 61.498069434,23.772093873 61.497424605,23.762318328 61.496857622,23.762407695 61.496666231,23.760262838 61.497270572,23.759984288 61.497237433,23.759482188 61.496789892,23.752706408 61.497511479,23.752454846" ;
        poi:history       "Hämeenkatu ja nykyinen Keskustori linjattiin 1779 hyväksytyssä asemakaavassa. Raatihuoneen Poikkikadun nimeksi vakiintui Hämeenkatu 1807. Hämeenkatu sai läntiseksi päätepisteekseen kirkkopuiston ja itäiseksi uuden leveän puusillan, missä oli Tammerkosken ylityspaikka. Vuoden 1865 palon jälkeen yliarkkitehti C.A. Edelfelt laati uuden asemakaavan 1868, jossa Hämeenkatu levennettiin paloesteenä toimivaksi puistokaduksi. Kyttälän alue liitettiin kaupunkiin 1871 ja liitosalueen läpi kulkeva rautatie otettiin käyttöön 1876. Pääkaduksi avattiin 30 metrin levyinen Hämeenkadun jatke rantapuistoineen kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen laatimassa suunnitelmassa. \r\n\r\n1700-luvulla Hämeenkatu muistutti kylänraittia ja katua reunustavat rakennukset olivat yksikerroksisia puutaloja. 1800-luvun alkupuolella kadun varressa asui lähinnä käsityöläisiä ja kauppiaita. Hämeenkatu sai suuren liikekadun leiman 1890-luvulla, kun teollistuminen vaurastutti ja kasvatti Tamperetta ja kun kadun varteen rakennettiin uusrenessanssi- ja jugendtyylisiä asuin- ja liikekerrostaloja. Hämeenkadun länsipäähän rakennettiin Aleksanterin kirkko 1881. Nykyisen Keskustorin laidalle rakennettiin julkisia rakennuksia jo 1800-luvun alussa; raatihuone, ruiskuhuone sekä vankila eli \"korttikaali\" sijoitettiin yhdelle tontille, jossa oli lisäksi sauna.\r\n\r\nCharles Bassin Intendentinkonttorissa suunnittelema kirkko valmistui torin laitaan 1824. Kirkko restauroitiin 1953-1954 arkkitehti Nils Erik Wickbergin suunnitelmin. Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kellotapuli rakennettiin 1828 kaupungin silloisen pääkadun, Kauppakadun, päätteeksi. Tammerkosken kartanon kellarin kivijalan päälle rakennettuun kivi- ja puurakenteiseen empiretapuliin hankittiin neljälle suunnalle näyttävä aikakello 1835 kellomestari Juho Jaakonpoika Könniltä Ilmajoelta. Nykyinen raatihuone valmistui 1890. Kauno S. Kallion suunnittelema Tampereen teatteri valmistui 1913 ja kirjastotalo 1920-luvulla. Tammerkosken ylittävä uusi Hämeensilta valmistui 1929 Wäinö Aaltosen suunnittelemine pirkkalaispatsaineen.\r\n\r\nKauppatorin nimi vaihdettiin Keskustoriksi 1936. Toria kehitetään edelleen; aatekilpailun 1996 voitti Erkki Karvalan ja Antero Markelinin johtama työryhmä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:raatihuone , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5020" ;
        skos:prefLabel    "Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_330>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:39:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1787961~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Pohjoista Vallilan kaupunginosaa halkovat valtaväylät (ja liikenne) ja siellä on Suomen hienoimpia funktionaalisia teollisuusnäkymiä.' (s.131)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7887>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Peacock"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        wgs84:lat         "60.1883447165978" ;
        wgs84:long        "24.940541882909" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7887" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Alkujaan Punavuori rakennettiin käsityöläisille ja merimiehille. Yksikerroksisia puutaloja ympäröivät punaiset graniittikalliot etelässä, ja nykyinen Sinberychoffin puisto museoineen on saanut nimensä suvun panimolta.\" (s.59)" ;
  dcterms:description            "- Käsityöläisten kiinteistöjä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

[ dcterms:description  "Säljes till förman för Studenthuset i Helsingfors (1869)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7908> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

rky:p778  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappeenrannan Rutolan alueella Saimaan vanhaan lasku-uomaan on muodostunut kulttuurihistorialtaan rikas ympäristö. Siihen kuuluvat lasku-uoman varren esihistorialliset asuinpaikat, metsäteollisuuden uiton erityistarpeisiin 1800- ja 1900-luvun taitteessa rakentama ylivientilaitos uittorakenteineen sekä toisen maailmansodan aikana rakennetun puolustuslinjan eli Salpalinjan vesistöihin tukeutuvat varustukset.\n\nKärjenlammen pohjoisrannalla olevan Saksanniemen kivikautisen asuinpaikan lisäksi alueen pohjois- ja länsipuolella on esihistoriallisia asuinpaikkoja Ruoholammella, Rovonlahdella sekä Jänköjärven Uirinniemessä. \n\nRutolan ylivientilaitos on muistomerkki aikanaan teknisesti uraauurtavasta tukkien uittojärjestelmästä. Uittoreitti Saimaalta Kymijoelle, jota kutsutaan Valkealan uittoreitiksi tai väliväyläksi, on noin 110 km:n pituinen. 1890-luvulla muodostettu väylä mahdollisti W. Gutzeit & Co:n puunhankinta-alueen laajenemisen ja tukkien oston keskittymisen Itä-Suomeen. Saimaan tukkien saanti lisäsi Kotkan tehtaiden tuotantoa tuntuvasti.\n\nSaimaan Rovonlahden rannan ja Myllylammen välillä on 1890 tehty Telataipaleen kaivanto, jota on levennetty 1900-luvun alussa. Myllylammen ja Kärjenlammen välisessä 260 metrin maakannaksessa on 1890-1892 valmistunut tukkien siirron mahdollistava ylivientilaitos eli rullarata. Rulladan korvannut puinen uittokouru vuosilta 1908-1909 on yhä vanhan laitteen länsipuolella, joskin lahonneena.\n\nRutolan rännien itäpäässä on jäljellä heikkokuntoisia laitteistoja mm. korkea punatiilinen muuntamo ja kaksikerroksinen ylivientilaitosrakennus vesipumppuineen. Kärjenlammen ja Jängönjärven väliset kanavarakenteet ovat yhä nähtävissä. Kärjenlammen päässä kanavan penger on valettu betonista.\n\nRutolan alueella on runsaasti Salpalinjan linnoitteita, kuten betoniluola valtatien koillispuolella (ks. myös Salpalinja-kohde). Salpa-aseman luolastoja tarvittiin asevarastoiksi ja miehistön majoitusta varten. Rutolan luolissa on toiminut mm. sairaala."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.042349862,28.052915384 61.038271915,28.049896148 61.036949957,28.044302510 61.035453775,28.035133062 61.034386803,28.031384201 61.033181031,28.022692069 61.032697114,28.019398823 61.032163360,28.014268839 61.031073504,27.998371291 61.034136073,27.997025359 61.037777576,28.020348624 61.038081592,28.022194135 61.038910055,28.030350781 61.043509720,28.027614656 61.045017736,28.030024244 61.045068268,28.031731027 61.045869190,28.037780068 61.045502106,28.041700621 61.044914008,28.042237753 61.043667202,28.043793806 61.044770127,28.050002212 61.044038808,28.052915334 61.042349862,28.052915384" ;
        poi:history       "Jääkauden jälkeinen maannousu aiheutti Saimaan lasku-uoman muutoksen luoteesta kaakkoon. Vanha lasku-uoma muodosti reitin Myllylammen, Kärjenlammen ja Jänköjärven kautta Kivijärvelle, kun uusi lasku-uoma mursi reitin Salpausselän poikki Vuoksenniskan kohdalla. \r\n\r\nW. Gutzeit & Co osti 1889 Lappeelta uittostrategisesti merkittävän Rutolan tilan, jonka maille uittolaitteet rakennettiin. Yhtiö rakensi Rutolaan aluksi höyryn, myöhemmin sähkön voimalla toimivan ylivientilaitoksen. Hanke oli merkittävä, sillä se laajensi yhtiön toiminta-aluetta ja siirsi Gutzeitin puunhankinnan Kymijoen vesistöstä Saimaan vesistöön. Saimaan tukkeja uitettiin tämän jälkeen Rutolassa kannaksen yli Valkealan reitille ja edelleen Kymijoen kautta Kotkaan sahattavaksi. Sekä Saimaan puolelle että Kivijärvelle hankittiin höyryhinaajat varppausta tekemään.\r\n\r\nTukkien tultua Saimaan Rovonlahden rantaan ne uitettiin Telataipaleen kaivannon kautta edelleen Myllylampeen. Täältä ne nostettiin höyrykoneella toimivan Rutolan siirto- eli ylivientilaitoksen höyrykonekäyttöisen rullaradan avulla Kärjenlampeen. 1892 valmistunut rullarata korvattiin sen rinnalle toteutetulla uittokourulla 1909. Kärjenlammesta Jänköjärveen rakennettiin uittokanava. Jänköjärvestä alkoi puiden lauttaus kohti Kymijokea.\r\n\r\nYlivientilaitoksen viereen rakennettiin 1897 pieni höyrysaha sellaisia puita varten, jotka eivät olisi kestäneet uittoa Kotkaan saakka. Saha paloi ja talvella 1899-1900 Gutzeit rakensi uuden 1932 asti toimineen sahan Rovonlahdelle Lapatonniemen itärannalle. Saha on kadonnut, mutta Munterontiellä on kaksi Gutzeitin asuinrakennusta, joista toinen on edelleen asuinkäytössä.\r\n\r\nVilkkaimpina vuosina Väliväylän uitot työllistivät yli tuhat ihmistä. Väliväylä oli käytössä 1890 - 1963, minä aikana sen lävitse kuljetettiin lähes 100 miljoonaa tukkia. Toisen maailmansodan jälkeen uitto siirtyi Imatralle Vuoksenniskaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1484" ;
        skos:prefLabel    "Rutolan ylivientilaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i96>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Roihupelto"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2112214762807" ;
        wgs84:long    "25.0574417735997" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/96" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8243>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1064721~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_45>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:06+0300" .

[ dcterms:description  "Fahrradfahren ist Notwendig\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8164> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8165>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8338>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Tapiovaara, Ilmari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tapiovaara, Imma" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8338" .

rky:p420  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Taivassalon keskiaikainen kivikirkko harvinaisen rikkaine kalkkimaalauksineen ja sisustuksineen on maamme keskiaikaisen kirkkotaiteen merkittävimpiä kohteita. Taidehistoriallisen merkityksensä ohella kirkko on restaurointihistorian varhainen esimerkki 1800-luvun lopulta. Taivassalon pappila on maamme merkittävimpiä pappilamiljöitä. Pappilan kaksi päärakennusta ovat 1700- ja 1800-luvulta ja pappila kuvastaa rakentamisessa ja asumiskulttuurissa tapahtuneita muutoksia 1700-luvulta lähtien.\n\nKolmilaivaisessa viisitraveisessa kirkkosalissa holveja ja seinäpintoja peittävät Pietari Henrikinpojan johdolla 1460-luvun lopulla tehdyt kalkkimaalaukset. Niiden aiheet on otettu Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista. Lisäksi maalauksiin sisältyy suuri määrä yksittäisiä apostoleja, profeettoja sekä vertauskuvia ja moraliteetteja. Alttarin yläpuolella riippuva krusifiksi on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle ja liitetty ns. Liedon mestarin tuotantoon. 1600-luvun esineistöön kuuluu nykyisin asehuoneeseen sijoitetut 14 hautavaakunaa. Saarnastuoli on Henrik Flemingin lahjoittama vuonna 1638. Lehterit rintamuksineen ja uusgoottilaiset penkit ovat vuodelta 1890.\n\nKirkkotarhan kiviaitaan liittyy kaksi pyramidikattoista porttirakennusta 1780-luvulta koristeellisine puuportteineen. Järppilän ja Viiaisten kartanoille kuuluneet hautakappelit ovat 1700-luvun lopulta. Kellotapuli sijaitsee kallionnyppylällä kirkkotarhan eteläpuolella. Sen kivinen alaosa on vuodelta 1799 ja puinen yläosa on uusittu 1890. Kellotapulin vieressä on kivestä muurattu viljamakasiini vuodelta 1850.\n\nPuolisen kilometriä kirkolta luoteeseen sijaitseva pappilassa on kaksi eri-ikäistä päärakennusta. Vuoden 1727 pappila-asetuksen säädösten mukaisesti rakennettu vanha pappila on peräisin vuodelta 1756. Pihan pohjoislaidalla vastapäätä vanhaa punamullattua rakennusta on 1823 valmistunut papiston tuolloisia asumisstandardeja vastaava kirkkoherranpappila. Pihapiiriä rajaavan uudemman liiterirakennuksen alla on kaksihuoneinen holvattu kivikellari, joka saattaa olla osa pappilan keskiaikaista rakennuskantaa. Pihaa idässä ja lännessä rajanneet pitkät ulkorakennukset samoin kuin pihapiirin ulkopuolella ollut karjatarha on purettu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.564713672,21.611633124 60.563918537,21.611837279 60.563706332,21.609767139 60.562443527,21.608632845 60.561981628,21.607661989 60.562252616,21.607145647 60.562523056,21.605762450 60.562664160,21.605285126 60.562894745,21.604757869 60.563177547,21.605611494 60.563676494,21.605674515 60.564547011,21.606099225 60.564670230,21.608859510 60.564713672,21.611633124" ;
        poi:history       "Taivassalon seurakunta tunnetaan jo 1300-luvun puolivälistä. Kirkon sakaristo-osa rakennettiin ennen runkohuonetta. Runkohuone oli alkuaan yksilaivainen hallikirkko Sen sisäkatteena oli puinen tynnyriholvi, jonka raja on näkyvissä itäpäädyssä ullakolla. Nykyinen holvaus ja tiiliset päätykolmiot lienee rakennettu 1450- tai 1460-luvulta. Kirkkosalin maalauskoristelu tehtiin vaakunoihin perustuvan ajoituksen perusteella vuosien 1467-1470 välisenä aikana. Kirkko ja kalkkimaalaukset restauroitiin 1890, jolloin niihin lisättiin suomenkieliset selitykset.\r\n\r\nTaivassalon pappila sijaitsi nykyisellä paikalla jo keskiajalla. Vanha pappila rakennettiin 1756 vuoden 1727 pappila-asetuksen mukaisesti. Pitäjänkokous päätti 1809 uuden pappilan rakentamisesta, koska vanhan pappilan katsottiin olevan huonokuntoisen ja asumiseen vanhanaikaisen. Uuden pappilan rakentaminen lykkäytyi ja kirkkoherra Erland sai korjata vanhaa karoliinista pappilaa omalla kustannuksellaan. Uusi pappila pystytettiin pihan tuolloin avoimelle pohjoislaidalle 1823. Kuuteen kortteliin jaettu puutarha sijaitsi pihapiirin eteläpuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k833 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1831" ;
        skos:prefLabel    "Taivassalon kirkko ja pappilat (kirkko)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6548>
        dcterms:modified  "2010-02-05T14:01:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8598>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Riuttu, Leo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8598" .

rky:p680  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Skrivarsin raittiasutus on Munsalan kirkon ja Veksalan kalasataman välisen tien varteen rakentunut kylä, jossa on hyvin edustettuna läntisen Suomen kyläasutukselle tyypillinen kyläyhteisön sosiaalinen hierarkia. Rakennuskanta koostuu paitsi kaksivooninkisista pohjalaistaloista myös maattoman väestön mökkiasutuksesta.\n\nMunsalan kirkolta Veksalan (Vexala) kalasatamaan halki agraarimaiseman kulkevan kylätien varrella on puolen kilometrin matkalla Skrivarsin talonpoikaiskylän rakennuksia. Raitin pohjoispään tilojen puolitoistakerroksisissa taloissa on nähtävissä säätyläisrakentamisen vaikutteita. Pihapiireissä on suuria lehteviä puistopuita. Talonpoikaistalojen lähistöllä on metsäympäristössä mökkiasutusta pienine rakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.471215394,22.397895063 63.472338003,22.399839174 63.473075332,22.403725317 63.465803742,22.413001258 63.464625221,22.408399408 63.466697987,22.404323395 63.469546468,22.399874069 63.471215394,22.397895063" ;
        poi:history       "Skrivarsin asutus sijoittuu keskiajalla hallinnollisesti Pedersören pitäjään kuuluneen Veksalan kylän alueelle. Veksalan suuressa kylässä oli 32 taloa jo 1566 ja se muodosti 1600-luvulla latokartanon, jonka haltijoita olivat mm. Jacob de la Gardie ja Claes Tott. Rannikkokylä sai elantonsa maanviljelyksen lisäksi kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä. Isojako toimitettiin 1789-1791."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2052" ;
        skos:prefLabel    "Skrivarsin raittiasutus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8837>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:27:09+0300" .

poi:description  a          owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Kohteen tekstuaalinen kuvaus"@fi ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "description"@en , "kuvailu"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  dc:description .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i248>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helle jätti Helsingin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i139> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6669> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/helle-jatti-helsingin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8240>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Jarva, Risto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8240" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6450>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vaikka paikalla oli runsaasti raviväkeä, suurin osa Kaisaniemeen kutsutuista (kutsuttuja vieraita oli 327) oli raportoijan mukaan sentään valkolaisia. Häälounaan alkajaisdrinkkinä oli \"shampanjacocktail Kirjava hevonen\", ja ruokalista uutisoitiin myös: hienoa vasikanseläkettä ja jälkiruuaksi hedelmin koristeltua jäätelöä. Hääkutsuilla oli paljon \"shown tuntua\".  ... Uteliaita sivustaseuraajia oli kerääntynyt Kaisaniemen ravintolan ympärille noin 2000 henkeä." ;
  dcterms:description            "Kirjassa on kuvaus Allan Hagertin ja Tuula Saarron vihkiäisistä vuonna 1959 ja häälounaasta ravintola Kaisaniemessä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Roihuvuori, pommit tippuu,\nmitä, mitä, mitä, mitä vittuu!---\"\n\"Roihikassa enemmän kapakoita\nku ruokakauppoi---\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i907> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80>
] .

poio:paloasema  dc:created  "2012-05-29T10:38:22.654+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:38:22.762+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "fire station"@en , "paloasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9049>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Laakso, Rakel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9049" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6545>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Rialto-Tähti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Siltasaarenkatu 1" , "Rialto-Tähti, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8194> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1772048807423" ;
        wgs84:long           "24.9506063808779" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-rialto-tahti" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Maanantainen hautausmaa oli autio, vain muutama mummo jutteli hautakivelle. Käytävän hiekka rahisi askelten alla. Tuuli havisti vanhojen lehmusten oksia. Sade alkoi, kun he tulivat ruokatuntiruuhkaiselle Mechelininkadulle.' (s. 24)" ;
  dcterms:description            "Ylietsivä Mujunen tapaa Ilse Andersin vieraillessaan vaimonsa haudalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9695> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609>
] .

[ dcterms:description  "Tatu ja Patu muovailevat kadonneesta serkustaan pienen patsaan ja ripustavat sen mm. Kolmen sepän patsaalle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7259>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:00+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mutta ennen kuin ehdin lausua ihmettelyni ääneen, saavuimme Ylioppilastalolle ja muut tärkeämmät kysymykset kiinnittivät huomioni. Kuten kysymys siitä, mikä oli odotettavissa olevien ruokien ja juomien määrä ja laatu.\" (S. 57.)" ;
  dcterms:description            "Johannes menee Ylioppilastalolle toverinsa Matias Jussilan kanssa kertomaan Stenvallin hautajaisista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1900> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i150>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Asfalttiprinssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6657> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/asfalttiprinssi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8834>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kokki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kokki" , "Helsingin palvelualojen oppilaitos" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        wgs84:lat            "60.2064927632057" ;
        wgs84:long           "25.0591891727355" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kokki" .

rky:p1213  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.094598447,28.848015330 64.094317605,28.848114809 64.092698962,28.848571071 64.092449472,28.845166674 64.092302195,28.842629845 64.093214883,28.841402531 64.093702326,28.840827948 64.094139796,28.840223143 64.094828568,28.839931044 64.095120662,28.847701202 64.094598447,28.848015330" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k765 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Kallioinen)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9548>
        dcterms:modified  "2011-02-26T15:14:53+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Raitiovaunu saapui Munkkiniemen sillalle. Muutamia hiihtelijöitä näkyi Huopalahden aurinkoisella jäällä, mutta aurattu ja hiekoitettu katu aukeni raitiovaunun edessä ruskeana ja likaisena. Vaunu pysähtyi Puistotien ensimmäisellä pysäkillä ja Ursula Andersson laskeutui kadulle.\" (s. 154)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2408> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

rky:p1473  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Juvolan tiilitehdas edustaa agraarimaisemaan, hyvien sisävesiliikenneyhteyksien varrelle perustettua pienteollisuusmiljöötä 1900-luvun alkupuolelta. Maatilan yhteydessä tiilitehdas muodostaa pienimuotoisen teollisuusympäristön, jossa tiilitehtaan rakennukset, savupiippu ja tuotantotilat, ovat säilyneet. Maantien varressa on savenoton seurauksena syntyneitä vesikuoppia. \n\nJuvolan tiilitehtaan tehdasalue ja maatila sijaitsevat Haukiveden ja Joutenveden välisellä maakannaksella maantien varrella. Haukiveden rannalla ovat kehäuuni savupiippuineen ja sitä suojaava kookas puurakennus (1920-1930-luvulta), tiilenlyöntirakennus, kolme kuivaamorakennusta, varastorakennus ja kaksi laivalaituria. Tiilitehtaan tuntumassa on kevytrakenteisia vuokramökkejä 1900-luvun loppupuolelta.\n\nYhtiön maatilan, Vaikontaipaleen, pihapiiri on rakennettu maantien molemmin puolin. Maatilan rakennuskannan lisäksi pihapiirissä on 1914 rakennettu asuinrakennus, jota omistaja on käyttänyt kesäasuntona. Kookas tiilinavetta on rakennettu 1924."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.084196741,28.687173586 62.084620451,28.683151639 62.084595479,28.679941274 62.085454010,28.675140916 62.087866211,28.673644772 62.088032366,28.673704776 62.088082466,28.673503962 62.088308186,28.673567245 62.089029017,28.675082059 62.089128218,28.675748652 62.089902913,28.676757959 62.090912083,28.678085259 62.091614647,28.679141411 62.091077417,28.680179935 62.089802831,28.681075768 62.089185431,28.682821911 62.088464909,28.684719256 62.087410590,28.687205538 62.086517256,28.689530997 62.085962313,28.690984306 62.084196741,28.687173586" ;
        poi:history       "1800-luvun loppupuoli ja 1900-luvun alku olivat Suomessa vilkkaan rakentamisen ja teollistumisen aikaa. Erilaiset kaupunkien, valtion, armeijan ja yksityisten rakennushankkeet tarvitsivat yhä enemmän tiiliä. Vuosisadan alkupuolella Suomessa toimi 198 tiilitehdasta.\r\n\r\nJuvolan Tiilitehdas perustettiin 1905. Edellisenä vuonna Savonlinnan Rauta Oy:n toimitusjohtaja E.J. Pelkonen oli ostanut maatilan Säämingin Juvolan kylästä, koska tilan mailla oli tiilentekoon sopivaa savea. Myöhemmin maata hankittiin lisää ja  Juvolan Tiilitehdas kehittyi nopeasti läänin suurimmaksi. Tehdas aloitti tiilienteon käsinlyönnillä ja kenttäuuneilla. Tuotantotekniikkaa uudistettiin 1920- ja 1930-luvun taitteessa, jolloin uunit korvattiin kehäuunilla. Sodan jälkeen, 1946, hevosranan korvasi sähkö ja käsinlyönnin tilalle tuli konelyönti. Savi saatiin pääasiassa ympäristöstä mm. Hannonniemestä. 1950-luvulla savea tuotiin lisäksi läheiseltä Haponlahden kanavatyömaalta. Hiekka tuotiin Säämingin Liistonsaaresta lotjilla. Parhaimmillaan tiilitehdas työllisti noin 60 henkilöä. \r\n\r\nValmiit tuotteet vietiin vesiteitse Savonlinnaan, jossa ne myytiin yhtiön omistamassa rautakaupassa. Myöhemmin kuljetukset siirtyivät maantielle. \r\n\r\nTehtaanjohtajan vastuulla oli tehtaan lisäksi Vaikontaipaleen maatila, jonka tuottamia elintarvikkeita toimitettiin tiilitehtaan lisäksi yhtiön omistamaan Hotelli Tottiin. Yhtiön omistaman Häyrynrannan maatilan asuinrakennukseen majoitettiin tiilitehtaan työntekijöitä.  Rakennusteollisuuden muutokset ja kasvu lopettivat pienempien tehtaiden kannattavuuden 1960-luvulla. Juvolan tiilitehtaan toiminta päättyi 1966. Samoihin aikoihin lopetti kylän toinenkin, 1926 perustettu tiilitehdas  Ojansalo & Kumppanit."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4816" ;
        skos:prefLabel    "Juvolan tiilitehdas"@fi .

rky:p1807  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kalajokisuun pohjoisrannalla on Plassi vanha markkinapaikka, joka on Iin Haminan ohella Pohjanmeren jokisuiden tärkeimpiä markkinapaikkoja. Suunnittelemattomasti rakennetun alueen tiivis rakenne on säilynyt. Plassin monipuolinen rakennuskanta ja erilaiset toiminnot antavat alueelle monipuolista ajallista ja historiallista syvyyttä.\n\nVarsinainen Plassin alue jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Plassin eteläpuoliseen rakennusryhmään, jossa on vanhoja maatilakeskuksia, entisen kauppatorin markkinapuotiryhmään sekä entisen Tervatorin ja kalasataman rakennusryhmään. Vanhimmat rakennuksista ovat 1700-luvulta. \n\nMarkkinatorin toisiinsa kiinni rakennetut asuinrakennukset muodostavat pitkän yhtenäisen rivistön. Entisen Tervatorin varrella on Santaholman sahan konttori, noin 38 metriä pitkä  puurakennus 1800-luvun alkupuolelta ja vanhoja 1800-luvun asuinrakennuksia kuten Ollilan, Tanskan ja Kilpisen talot. Tervatoriin liittyy myös vanha kalasatama aittoineen ja verkkokenttineen.  \n\nPlassin pohjoispuolisella sahan alueella on säilynyt joitakin vanhoja tuotantorakennuksia sekä vanhoja työväen asuinrakennuksia. Sahanomistaja Oskari Santaholman rakennuttama suuri asuinrakennus Havula on vuodelta 1912 (W.G. Palmqvist). \n\nÄnkilä (Haapala) on Kalajoen Plassin kantatila ja sijaitsee suurella puistomaisella tontilla muuten tiheästi rakennetun Plassin alueen puolivälissä. Päärakennus on tontin takalaidalla joen suuntaisesti ja tontti, jonka pohjoissivua rajaa pitkä aittarivi, avautuu Plassintielle. Asuinrakennus lienee 1800-luvun alusta, mihin viittaavat kiinteän sisustuksen lukuisat säilyneet yksityiskohdat. Huonejako noudattaa virkatalojen yleistä karoliinista pohjakaavaa.\n\nPlassin itäpuolella kulkeva Raahentie on osa vanhaa Pohjanmaan rantatietä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.263127540,23.942316972 64.261320306,23.938860606 64.261135946,23.939126659 64.260586634,23.937755211 64.264524417,23.930358486 64.277037815,23.918300927 64.277445390,23.919807764 64.271261214,23.934434551 64.269142359,23.935672640 64.265577642,23.940020155 64.265292618,23.942212910 64.267771712,23.945642187 64.269454569,23.943373458 64.272886652,23.946728300 64.272633148,23.948483028 64.271044464,23.947535870 64.269932143,23.946368652 64.269519077,23.946150227 64.268789200,23.948124881 64.267455087,23.948346579 64.263127540,23.942316972" ;
        poi:history       "Kalajokisuun edullinen liikenteellinen sijainti takasi yhteydet sisämaahan ja aina Hämeeseen asti ja Kokkolan kaupungin porvarit alkoivat pitää paikalla markkinoita. Plassin alueen käyttö kauppapaikkana juontaa aina 1500-luvulta saakka. Markkinapaikka, jonka päämyyntiartikkeli oli 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin terva, erotettiin 1688 Änkilän kantatilasta.\r\n\r\nMyöhemmin Plassista muodostui kalastajien ja käsityöläisten asuinalue. Plassin markkinapaikalle haettiin kauppalaoikeuksia 1800-luvun lopulla ja alueelle tehtiin asemakaavaehdotus. Plassista muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta 1917. Markkinat siirrettiin vanhalta Kauppatorilta 1921 Tervatorille, nimensä mukaan vanhalle tervan myynti- ja varastointipaikalle.\r\n\r\nSantaholman 1903 perustettu saha työläisineen vaikutti yhdyskunnan kehitykseen. Santaholma Oy toimi alueella vuoteen 1996."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k208 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:liikerakennus , poio:tori , poio:saha , poio:tie , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1312" ;
        skos:prefLabel    "Plassin vanha markkinapaikka"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i744>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Lähdetään Korkeasaareen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i743> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9385> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/744" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ravintola Vanhan Maestron yläsalissa päivätansit olivat jo alkaneet. Orkesteri paukutti humppaa ja muutama pari pyöri avaralla lattialla. Paljon pöytiä oli kuitenkin edelleen tyhjillään, eikä kaksikon ollut vaikea löytää sopivaa paikkaa.' (s. 141)" ;
  dcterms:description            "Tuominen ja Hartikainen juhlivat onnekasta sattumaa ravintola Vanhassa Maestrossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9436> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6496>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7161>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7256>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Klippan"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Klippan" , "Luoto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        wgs84:lat            "60.1593134952269" ;
        wgs84:long           "24.9656437807673" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7256" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2345>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:21:19+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5466>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7815A844-79CB-4DCC-BFE6-D7E1610B3C65> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9450>
        dcterms:modified  "2010-11-11T15:55:03+0300" .

[ dcterms:description  "Engelin omalle perheelleen suunittelema talo (purettu 1883)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6924>
] .

rky:p147  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Otanmäki on edustava esimerkki yhtenäisestä 1950-luvun kaivosyhdyskunnasta ja aikanaan maan tärkeimmästä rautakaivoksesta.\n\nSuotasangon ympäröimä Otanmäen kaivosyhdyskunta on rakennettu Oulujärven etelärannalle keskelle Kainuun korpia. Kaivosalue rakentuu selkeän kaavallisen suunnitelman varaan arkkitehtonisesti edustavaksi kokonaisuudeksi. Yhdyskunnan näkyvin osa on 1952 valmistunut kaivoksen betoninen nostotorni, joka toimii taajaman keskuskadun päätteenä. Kaivostornin on suunnitellut Insinööritoimisto K. Hanson. \n\nMaastossa asuntoalueiden yläpuolelle kohoavat betoni- ja tiilirakenteiset kaivostupa, murskaamo, korjaamo ja rikastamo sekä malmisiilot. Kaivosalueen rakennukset ovat etupäässä 1950-luvulta ja niitä on myöhemmin laajennettu. Tällaisia rakennuksia ovat mm. korjaamo-ja varastorakennus, kaivoskonttori/autotalli/kompressoriasema sekä hienomurskaamo/puutyöhalli.\n\nVälittömästi kaivosalueeseen liittyy kompakti kaivosyhdyskunta. Sen runkona on kaivokselta alkava keskuskatu ja korkeiden, 4- ja 7-kerroksisten, katuun nähden diagonaaliin sijoitettujen kerrostalojen jono. Ensimmäinen kerrostalo \"Malmi\" on valmistunut 1952 ja viimeisenä vanadiinitehtaan työntekijöitä varten \"Vana\" 1957. Rakennusrivin toiselle puolen sijoittuvat liikerakennukset ja tornillinen paloasema sekä tien päätteeksi kirkko tapuleineen. Kaivoskadun kerrostalojen takana on insinöörien rivitaloja sekä tehtaanjohtajan asunto ja edustustila. Yhdyskunnan koulu sijaitsee kylän laidalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.105614690,27.102535293 64.107746433,27.097675310 64.108891383,27.095790122 64.110357481,27.093823438 64.112828098,27.105826526 64.111425214,27.106771146 64.107866602,27.107629516 64.105548106,27.106821326 64.104913302,27.106092582 64.104882430,27.104857442 64.105614690,27.102535293" ;
        poi:history       "Otanmäen uumenista löytyi rikas malmisuoni 1938. Toinen maailmansota viivästytti jatkotoimenpiteitä, mutta sodan päätyttyä sotakorvausten maksaminen vauhditti kaivosteollisuuden kehittymistä koko maassa. Tuotanto Otanmäessä alkoi 1953.\r\n\r\nOtanmäen asemakaavan ja rakennusten suunnittelu keskellä Kainuun korpea käynnistyi 1951, suunnitelmat tilattiin Arkkitehtuuritoimisto Lappi-Seppälä ja Martas Oy:ltä. Asuinrakennusten sijoittelua ohjasi hierarkia, joka näkyy myös rakennusten suunnittelussa ja asuntojen varustelussa. Alueen kahdeksassa kerrostalossa oli n. 300 asuntoa.\r\n\r\nAikanaan Otanmäki oli koko Suomen tärkein rautakaivos, koko maailman vanadiinista Otanmäessä tuotettiin 10%. Öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea nousu 1973 vaikutti Otanmäen kaivoksen toimintaan, sillä öljyä kului etenkin vanadiinin valmistuksessa. Kaivostoiminta Otanmäessä päättyi 1985."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus , poio:urheilurakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1455" ;
        skos:prefLabel    "Otanmäen kaivosyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9545>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Fredrikinkatu 66"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1718411139034" ;
        wgs84:long        "24.9259948801266" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/fredrikinkatu-66" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7755>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1921269~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2939>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:29:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i59>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Metsälä"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843421/> ;
        wgs84:lat     "60.2230647027552" ;
        wgs84:long    "24.9393238028139" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/metsala" .

[ dcterms:description  "Kohtaus jossa ylietsivä Kokki kajauttaa pitkällä lounaalla humpan “Silmät tummat” tapahtuu täällä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6385> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8206>
        dcterms:modified  "2010-10-26T09:00:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099887~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5463>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Fredan elokuvateatteri" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä oli se elokuvateatteri joka oli 50-60 luvulla Fredrikintorilla, jossa kävin katsomassa James Dean elokuvan. Muistan että se olisi ollut Edison mutta... Kavereiden kanssa tästä puhuttiin, mutta kun \"vanhoilla\" pojilla muisti \"pätkii\". Edison-teatteri ei sijainnut Fredrikintorilla vaan Diana-puistossa, Edison on nykyisin nimeltään Diana. Kysyjän muisteleman Fredrikintorin teatterin nimi oli Alice, teatteri toimi tämän nimisenä vuosina 1951-1965. Joten kuuntelija on todennäköisesti nähnyt James Dean elokuvat teatteri Alicessa. \nAlkujaan elokuvateatteri perustettiin Fredrikintorille vuonna 1920 nimellä Atlas, sitä kutsuttiin myös ”Sukkanauhateatteriksi\" Suomen Trikoon liikemerkin innoittamana. Emme löytäneet täsmällistä tietoa siitä, missä käytössä sali oli Alicen toiminnan loputtua vuonna 1965. Ainakin siellä on ollut pahennusta herättävä biljardisali ja teatteritoimintaa. Elokuvat ilmestyivät Fredrikintorille vielä vuosiksi 1981-1982, teatterin nimi oli Royal. Tällä hetkellä tilassa toimii Teatteri Takomo. Helsinkiläiset elokuvateatterit oli luokiteltu 30-luvulta 60-luvulle filmialan yhteisillä vuosittaissopimuksilla eri luokkiin joista IA ja IB-teatterit olivat suurimpia ja hienoimpia. Uudet elokuvat tulivat niihin ensin, tämän jälkeen elokuvat lähtivät kiertämään halvempiin teattereihin. Atlas kuului luokkaan IIIA. Aivan viimeiseksi elokuvat tulivat IV luokan teattereihin Kameraan Hämeentiellä ja Louheen Sturenkadulla. Vuonna 1939 \"ykkösluokan\" teattereissa korkeimmat lipunhinnat olivat 12 markkaa aikuisilta, ja halvimmissa teattereissa lippu maksoi 6 markkaa. \n\nLähteet:\nElokuvateattereiden historiasta on kysytty meiltä ennenkin ja vihdoinkin on ilmestynyt kirja, josta tiedot löytyvät: Outi Heiskasen ja Minna Santakarin teoksesta Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä. Teos, 2004. \nFredrikintorin (Iso Roobertinkatu 36-40) teatterin pieni historiikki: 1920-1951 Atlas, 1951-1965 Alice, 1981-1982 Royal. \nElokuvateatterin lisäksi salissa on ollut biljardisali ja teatteritoimintaa: Pieni Suomi, Raivoisat Ruusut, Teatteri Takomo\nEdisonin pieni historiikki: 1910-1915 Lyyra, 1915-1975 Edison" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8139> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9389> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7418> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-oli-se-elokuvateatteri-joka-oli-50-60-luvulla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5702>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B43C691C-2F5F-4AB1-B1E5-C2CA3C1908FB> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7752>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Neljäs linja 22"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1838739377597" ;
        wgs84:long        "24.9475670491397" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7752" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8466>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5962>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A59CFDE5-320A-4D95-A416-6DC6B29AF6C4> .

rky:p643  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Orisberg on Pohjanmaan ensimmäinen, 1600-luvun lopulla perustettu rautaruukki. 1800-luvun ruukkiyhdyskunta ruukinkartanoineen ja kirkkoineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt.\n\nRuukinalue on rakentunut Kotilammen rannoille. Ruukinalueen keskeisiä elementtejä ovat ruukinkartano talousrakennuksineen, ruukinkadun varrella sijaitsevat seppien asuinrakennukset sekä ruukin kirkko kellotapuleineen ja kouluineen. Orismalanjoen rannoilla on säilynyt 250 vuotta kestäneeseen raudanjalostustoimintaan liittyneitä rakennuksia, rakenteita ja raunioita. \n\nRuukinkartanon päärakennus on kolmikerroksinen, poikkipäätyinen 1700-luvun kustavilaiseen kartanoperinteeseen sitoutuva rapattu tiilirakennus. Huonejako ja pääosa interiööreistä on säilynyt rakentamisaikaisessa asussa. Ruukinpuiston ainutlaatuisia yksityiskohtia ovat uusklassilliset, C.L. Engelin suunnittelemat kahdeksankulmainen puukirkko ja Kotilammen pienessä niemekkeessä oleva doorilaisten pylväiden muodostama avoin temppelipäätyinen kellotapuli.\n\nKahdeksankulmaisen puukirkon sisäänkäynnin edessä on pylväspäätyinen eteistila. Sakaristo on vastaavanlaisena huonetilana kirkon itäpuolella. Katon keskeltä kohoaa sisätilaan valoa antava lanterniini. Kirkkosalia kattaa kirkon muotoa toistava holvikatto. Itäseinällä on Suomessa harvinainen alttari-saarnatuoliyhdistelmä, ts. saarnatuoli on alttarin yläpuolella ja kulku sinne on suoraan sakaristosta. Kirkkosali on kaikkine yksityiskohtineen säilynyt erittäin hyvin. Kirkkoon liittyvällä hautausmaalla on kartanon omistavan Björkenheim-suvun jäsenten hautoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.883222764,22.384216824 62.882545774,22.378531484 62.886099857,22.366666202 62.888463390,22.362041089 62.891202321,22.361046946 62.893502932,22.362925512 62.896567820,22.371833592 62.897089744,22.380583504 62.895800682,22.389385102 62.884856477,22.396992356 62.884124604,22.396126314 62.883515750,22.387300372 62.883222764,22.384216824" ;
        poi:history       "Orisbergin ruukin historia alkaa 1676, jolloin Vaasan pormestari sai toimintaprivilegion ruukin perustamiseksi. Paria vuotta myöhemmin siellä oli masuuni ja kankivasarapaja. Seudulta ei kuitenkaan löytynyt riittävästi rautamalmia, vaan raaka-aine oli kuljetettava hankalan matkan takaa Ruotsista.\r\n\r\nMasuuni siirrettiin 1700-luvun alussa Oravaisten Kimoon. Toimintaedellytykset parantuivat, kun Robert Finlayn ja John Jenningsin omistama ruukkiyhtiö osti Orisbergin ja Kimon ruukit sekä Oravaisten masuunit 1758. Pohjanmaan kolmen ruukin omistus siirtyi 1776 ruotsalaisille A. Hasselgrenille ja Bengt Magnus Björkmanille. Björkman hankki omistukseensa Orisbergin, Kimon ja Oravaisten sekä myös Fiskarsin, Antskogin ja Kosken ruukit. Kankirautapaja perustettiin 1790-1791 ja nippupaja 1798. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Orisbergin takoma kankirauta kuljetettiin Oravaisten lastauspaikan kautta etupäässä Venäjälle.\r\n\r\nRuukinkartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin jo ruukinpatruuna Bengt Magnus Björkmanin toimesta 1800-luvun ensi vuosina ja portaalin otsikkotauluun voitiin hakata vuosiluku 1804. Suomen sota keskeytti työt, joita jatkettiin 1810-luvun alussa Lars Magnus Björkmanin (aatel. Björkenheim) omistajakaudella. Alkuperäisiä, tukholmalaisen muurarimestari Petrus Serénin laatimia suunnitelmapiirustuksia uudisti Pehr Granstedt ennen kaikkea ulkoasun osalta. Sisätilojen yksityiskohtia viimeisteltiin vielä 1819.\r\n\r\nSenaatti myönsi Orisbergin ruukille 1828 luvan seurakunnan perustamiseen hautausmaineen ja kirkkoineen. C.L. Engelin suunnittelema hirrestä rakennettu kahdeksankulmainen kirkko valmistui 1830 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Samana vuonna pappilassa aloitti toimintansa ruukin koulu. Ruukin seurakunta lakkautettiin senaatin päätöksellä 1869. Kirkko vuokrattiin 1976 Kansan Raamattuseuralle.\r\n\r\nRuukin vasarapajan toiminta loppui 1900, manufaktuuripaja oli seissyt jo vuodesta 1869. Vasarapajan uusituissa tiloissa aloitti toimintansa Orisbergin Konepaja Oy 1909. Pieni konepaja valmisti 1940-luvulle saakka Mullistaja-merkkistä äestä. Metalliteollisuuden merkityksen vähetessä Orisbergistä kehittyi erityisesti Edvard Björkenheimin aikana Pohjanmaan tärkein ja edistyksellisin maatila. Kartanoalueelle perustettiin 1882 karjakko- ja meijerikoulu sekä 1885 kuuluisa maanviljelyskoulu, jonka toiminta loppui 1969."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k152 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:tuotantorakennus , poio:kellotapuli , poio:pihapiiri , poio:hautausmaa , poio:kartano , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=909" ;
        skos:prefLabel    "Orisbergin ruukinalue"@fi .

[ dcterms:description  "Artikkeli \"Eliel Aspelin-Haapkylä käy Otavassa v.1909\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8341> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8342>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8203>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kaivopuiston kaunis Regina " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8280> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut 1941." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2ks7/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8203" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4219>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Polusteekin koulussa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7401> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2450> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/polusteekin-koulussa" .

[ dcterms:description  "Rakennusmestari G.W. Nyberg suunnitteli talon." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7095> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7067>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6413>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4384>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1877981~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hotelli Marski"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Marski" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1677111680156" ;
        wgs84:long           "24.940997692046" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6508" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8463>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Sea Horse"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sea Horse" , "Sikala" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1587710623348" ;
        wgs84:long           "24.9467722748101" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8463" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8702>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:41:44+0300" .

[ dcterms:description  "Kaisu Puuska-Joki työskenteli Yleisradion kuuluttajana 1934-1972." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6789> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6791>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9177>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:29:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6673>
        dcterms:modified  "2011-01-12T12:22:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1960-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1960-01-01T00:00:00" , "1969-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1960-luku"@fi .

[ dcterms:description  "Venäläisen Fabergén -jalokiviliikkeen maineikkaita pääsiäismunia suunnitellut Alma Pihl asui vanhuudenpäivinään kolmen huoneen ja keittiön asunnossa Munkkiniemen Rakuunatie 3:ssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9837> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9836>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6768>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Törrönen, Olli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/torronen-olli" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Maanantai-illasta huolimatta kapakka oli niin täynnä, että Karlsson joutui hetken odottamaan vapaata pöytää. Hänelle ei olisi tullut mieleenkään tunkea kenenkään muun seuraan, vaikka mutkattoman rennossa Salvessa se ei olisi ollut mitenkään poikkeuksellista. Siellä suurin piirtein kaikki olivat kaikkien kavereita, mutta Karlsson halusi istua yksin ja ajatella. Pöydän saatuaan Karlsson tilasi silakkapihvit ja ison tuopin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2092>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Beige" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2091> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/beige" .

rky:p1436  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.352946506,21.707433650 63.352939076,21.708237967 63.352600108,21.709823375 63.352214625,21.711832653 63.352434746,21.712401244 63.352274685,21.714452064 63.351634388,21.714957531 63.350568412,21.714046274 63.349777841,21.714524035 63.349276749,21.714090316 63.349197783,21.712969663 63.349007091,21.710513199 63.348577597,21.707657585 63.348788254,21.704628795 63.348887278,21.703281565 63.348523349,21.701521545 63.348890947,21.700374008 63.349498114,21.700649477 63.349987894,21.701445031 63.350301580,21.702522384 63.350440173,21.703908783 63.350339100,21.705200951 63.350844372,21.705412390 63.351009846,21.706184765 63.351503864,21.706093663 63.352228568,21.705517085 63.352644224,21.705994215 63.352946506,21.707433650" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:pihapiiri , poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Yttre Uddskär)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pääpostitalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kirjasto 10" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6676> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7770> ;
        wgs84:lat            "60.171543877861" ;
        wgs84:long           "24.9382800221972" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6410" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7124>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1559984~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Robert Stigellin Haaksirikkoiset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7348> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7358> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7371> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7344> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7362> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7345> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4380> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7346> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/robert-stigellin-haaksirikkoiset" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7219>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Itäkeskuksen kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6460> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat         "60.2121413056519" ;
        wgs84:long        "25.0801343329409" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7219" .

rky:p1696  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin huvilat Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa muodostavat kokonaisuuden, joka erinomaisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin arkkitehtuurin, myös yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistä muutosta klassismista funktionalismiin. Huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nTurussa 1920-luvun lopulla toimineet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman ovat vaikuttaneet merkittävästi  funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Villa Solinista on muodostunut tyylillisen kehityksen vedenjakaja 1920-luvun lopulla: klassisen arkkitehtuurin rinnalla näkyvät jo funktionalismin vaikutteet, jotka kirkastuvat 1930-luvun huviloissa. \n\nTurun ympäristön saarilla olevat Bryggmanin 1920-1940 -luvulla  suunnittelemat huvilat ovat  Hirvensalossa Villa Ekman ja Villa Solinin vierasmaja, Ruissalossa Villa Warén sekä Kakskerran saarella sijaitsevat Villa Erstan ja Villa Staffans, Katariinanlaakson Villa Solin sekä Kaarinassa Kuusiston saarella oleva Villa Nuuttila.  Huvilarakennukset on sijoitettu maaston muotoja erinomaisesti hyväksikäyttäen. Villa Haartman asuinrakennukseen liittyvine puutarhoineen sijaitsee Naantalissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.418999224,22.131948849 60.419292262,22.132428358 60.418954926,22.133475136 60.418652951,22.132980013 60.418999224,22.131948849" ;
        poi:history       "Arkkitehti Erik Bryggmanin Turun ympäristöön suunnittelemat huvilat rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920-1940-lukujen aikana. Ekmanin funktionalistinen huvila rantasaunoineen valmistui 1933, Villa Solin ja Villa Solinin vierasmaja 1929, paviljonkimainen Villa Erstan 1929, Villa Warén 1933, Kaarinassa sijaitseva Villa Nuuttila 1949 ja nykyisin seurakuntien leirikeskuksena toimiva omakotitalo Villa Staffans 1946. Naantaliin Axel ja Hedvig Haartmanille piirretty taiteilijakoti valmistui 1926."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2661" ;
        skos:prefLabel    "Bryggmanin huvilat (Villa Warén)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9174>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Melasniemi, Joel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9174" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9413>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1950120~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7384>
        dcterms:modified  "2009-11-10T16:18:37+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7618>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9508>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Mesikämmen muurahaispesällä ja muita patsastarinoita" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu tietokirja esittelee Helsingin eläinaiheisia patsaita ja veistoksia sekä retkireittejä tehtäväksi yleisillä kulkuvälineillä." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3024> ;
        th:lisatietoa        "Oletko huomannut, että ympärillämme on paljon eläimiä, jotka eivät pure eivätkä hauku? Mesikämmen muurahaispesällä kertoo juuri niistä.  Kirjan avulla tutustut Helsingin eläinpatsaisiin ja taiteilijoihin, jotka ovat ne tehneet. Saat tietää, mistä ja miten patsaat löytyvät, ja voit lukea tarinoita eläimistä, joita patsaat kuvaavat: metsäneläimistä, kotieläimistä, linnuista ja kaloista, tarujen eläinhahmoja unohtamatta. \n\nMuun muassa karhua on ihmisten mielissä aina ympäröinyt taianomaisuus. Karhu on koettu ylivoimaiseksi mahtinsa ja voimiensa vuoksi. Karhusta on kerrottu arvoituksia, sanottu sanaparsia ja mietitty ajatelmia.\n\nMälläri mäellä seisoi, pään kahden, jalan kahdeksan, neljän silmän möljähdyksen, kahden hännän roiskahduksen. Mikä se on?\n\nViime vuosien slangikirjoistaan tutuksi tullut Raija Tervomaa kertoo nyt lapsille ja nuorille. Kirja sopii kuitenkin jokaiselle Helsingin kulttuurista kiinnostuneelle.\n\n(www.edico.fi)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9508" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7479>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Kannelmäen kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5> ;
        wgs84:lat         "60.2440394933945" ;
        wgs84:long        "24.8828057425998" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7479" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7718>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9673>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:22:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9768>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Loistava lähtö" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Tiheätunnelmainen dekkari, jossa pohditaan myös kriittisesti suomalaisen vanhustenhoidon nykytilaa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9778> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2457> ;
        th:lisatietoa        "Rikospoliisi Susanna \"Susi\" Teräsvuo tutustuu luksusvanhuutta elävien naisten maailmaan.  Unelmaa villistä vanhuudesta eletään todeksi  naistentalo Seniorassa Helsingin keskustassa.  Miten käy, kun mummo hurahtaa mustaan poikaan? Kuka uhkaa vaurastuneiden tasa-arvonaisten oikeutta onneen ja nautintoon?\n\nOnnela on yksityinen hoivakoti, josta alkaa kuulua kummia.  Mikä on hyvän kuoleman hinta? Näkymätön käsi puuttuu vanhuudenpäivien kulkuun niin, että Teräsvuon joululoma on uhattuna.  Lumisessa Helsingissä tapahtuvassa dekkarissa kiristyy pakkasen lisäksi poliisin hermo.  Onneksi Susin yksinhuoltajan arkea sävyttää kuuma romanssi.\n\nSuora puhe yhteisöllisestä ja yksinäisestä vanhuudesta koskettaa ja kirpaisee.  Simosen viides Teräsvuo-dekkari kertoo hallitun ikääntymisen harhakuvista ja elämän epäoikeudenmukaisuudesta.  Jännitysromaanin keinoin Simonen ruotii vanhuspolitiikkaa, hoivamarkkinoita, dementiaa ja eutanasiaa unohtamatta huumoria ja iloa.\n\nLeila Simonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti.  Tiedenaisen uralta hänellä on satoja julkaisuja. Hän suosii tyylikästä köyhäilyä ja harrastaa luomuviljelyä, salsaa ja maratonjuoksua.  Simonen on suosittu kouluttaja.\n\nKirjan sankari Susi Teräsvuo on tuttu dekkareista Naisen kosto (1998), Mustaa samettia (1999), Lapsitappajat (2001) ja Suska (2007).  Simosen tietokirjoista viimeisin on Naiset ja raha - matkalla arjen vaurauteen (2008).\n\n(takakansiteksti)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.facebook.com/LoistavaLahto" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9768" .

<http://example/upload-base/#metadescription_182>
        dcterms:modified  "2010-12-14T12:42:59+0300" .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p11240>
        dc:created      "2012-05-24T12:17:46.382+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:17:46.511+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "lager"@sv , "varastot (rakennukset)"@fi , "storehouses"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7121>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Asunto oy Sampsa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7122> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7120> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7121" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7978>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:34+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tärkein ja rakkain ala hänelle oli kuitenkin hevosten kasvattaminen. Kalle vuokrasi Vartiokylästä maanviljelystilan, jossa oli 46 hehtaaria viljeltyä. Kaitarannan Ravitalli siirtyi sinne. Suuressa valkoisessa päärakennuksessa asui tilanhoitaja vaimoineen. Karjakkokin oli, hoitamassa porsaita. Myös hevosten valmentajat asuivat Vartiokylässä, nuo ammattilaiset, joista paljolti riippui hevosten menestys. Kilpahevosella on joka päivä ajettava määrätty matka, sitä on hoidettava hyvin ja ruokittava jopa vitamiinipillereillä ja raaoilla kananmunilla. Elonkorjuuaikaan hevosista oli hyötyä myös maatöissä. Silloin Elli ja Kalle itsekin olivat maatilalla." ;
  dcterms:description            "Kalle Hagertilla oli ravitalli Vartiokylässä 1950-60-luvuilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8866> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8868>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9410>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Hemingways"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Turunlinnantie 6" , "Hemingways, Bar&Café" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat            "60.2116442274928" ;
        wgs84:long           "25.0829814934019" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hemingways" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7381>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tivoliteatteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Puistoteatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1579165558221" ;
        wgs84:long           "24.9550543590942" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7381" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7620>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2470>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:27:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8429>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:25:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8095>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035440~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5591>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=855B16B4-62EA-43BA-9A08-D694E69BF589> .

poio:koulu  dc:created  "2012-05-29T09:09:00.314+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:09:00.371+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "school"@en , "koulu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7715>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Åström, Sven-Erik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7715" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5686>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Polkupyörä näyteikkunan edessä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Liikkeiden näyteikkunoissa esimerkiksi Helsingin keskikaupungilla näkee toisinaan kylttejä, joissa kielletään polkupyörän pysäköiminen näyteikkunan eteen. Onko liikkeenharjoittajalla oikeus kieltää pysäköinti? Polkupyörän pysäköinnin rakennuksen edessä voi kieltää maanomistaja. Helsingin keskustan kaduilla maanomistaja on usein Helsingin kaupunki. Voi olla, että talo- tai kiinteistöyhtiö, jonka omistamassa rakennuksessa liike sijaitsee, omistaa myös maan rakennuksen edessä (jalkakäytäväalueella). Tällöin esimerkiksi taloyhtiön hallituksella on periaatteessa oikeus kieltää pysäköinti. Jos liikkeenharjoittaja omistaa kiinteistön ja maa-alueen jalkakäytävällä, hänellä on oikeus kieltää pysäköinti.\n\nTiedot on saatu Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/saako-polkupyoran-pysakoimisen-nayteikkunan-eteen-kieltaa" .

rky:p272  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lampinsaari on Outokumpu Oy:n syrjäiselle seudulle 1953 perustama kaivosyhdyskunta asuinalueineen ja palveluineen. Alue on pääosin 1950-luvulta, mutta saanut lopullisen muotonsa 1970-luvulla.\n\nKaivosalue sijaitsee Lampinsaaren ja Ristonahon metsäsaarekkeilla laajojen suoalueiden keskellä. Alueen arkkitehtuuri on W.G. Palmqvistin suunnittelema ja rakennusten sijoittelun on suunnitellut arkkitehti Blomstedt. Väljä ruutuihin perustuva kaava rakentuu kaivokselle johtavan pääkadun varaan. Sen pohjoispuolella on ruutukaavaan sijoitetut asuinrakennukset ja kadun eteläpuolella yhdyskunnan julkisten rakennusten lisäksi myös johtajien asunnot.\n\nKaivoksen työntekijöitä varten rakennetut eri tyyppiset rakennukset, kerrostalot, paritalot ja omakotitalot, on ryhmitelty alueelle hierarkkisesti. Tyyppitaloja on myös muilla Outokummun kaivos- ja tehdaspaikkakunnilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.407941079,25.143786745 64.404821748,25.132923512 64.410422932,25.115642046 64.416089675,25.128717049 64.410789564,25.138698325 64.409747755,25.159106184 64.407571044,25.158424107 64.407941079,25.143786745" ;
        poi:history       "Paikalliset asukkaat lähettivät 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa Vihannin Alpuasta malmikiviä Geologiselle tutkimuslaitokselle, joka teki Vihannissa tutkimuksia 1940-luvun loppupuolelle saakka. Kauppa- ja teollisuusministeriö luovutti 1951 tutkimustulokset Outokumpu Oy:lle, jonka suorittamissa lisätutkimuksissa 1952 löytyneet malmit olivat perustana Vihannin kaivoksen syntyyn.  Kaivoskuilun paikaksi sovittiin Lampinsaari, jota ympäröivän suon kuivattaminen aloitettiin 1952. Myös rautatie valmistui 1952. Ristonahon kaivoskuilun 86 metriä korkea nostotorni rakennettiin 1953 ja malmintuotanto aloitettiin syksyllä 1954. \r\n\r\nKaivoksen ja sen maanpäällisten osien suunnittelun ja rakentamisen ohella aloitettiin 1952 myös kaivosyhdyskunnan rakentaminen henkilökunnalle. Kaivoskylän rakentamisesta Alpuan kylän yhteyteen luovuttiin, koska Outokumpu Oy:n johtajan, vuorineuvos Eero Mäkisen näkemyksen mukaan kaivosväen piti asua kaivoksen vieressä. Kaivoskylän paikaksi tuli Ristonahon metsäsaareke. \r\n\r\nPääkadun (Kaivoskatu) varteen nousivat yhdyskunnan palvelut, koulu, kaupat ja pankit. Pääkadusta pohjoiseen diagonaalisti erkanevien teiden ja niiden poikkikujien varteen pystytettiin tehdasvalmisteisia pientaloja kaivoksen työtekijöille. Työntekijöiden asunnot rakennettiin kahden tai kolmen perheen taloiksi ja materiaalina käytettiin puuta. Alkuvaiheessa rakennettiin lisäksi kolme 10 perheen kerrostaloa. Kaikkiaan kaivoskylään rakennettiin 250 perheasuntoa. Tuotannon ollessa laajimmillaan kaivos työllisti yli 500 työntekijää. \r\n\r\nVihannin seurakunta rakensi kylälle seurakuntakodin 1962. Koulun viereen rakennettiin talkootyönä urheilukenttä ja suolampareesta tehtiin maauimalana toimiva palolammikko.\r\n\r\nKaivoksen päätuote oli sinkki, mutta kaivoksesta saatiin myös kupari- ja lyijyrikastetta. Kaivos lopetti toimintansa 1992 ja kaivostornit kaadettiin 1995."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k926 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:koulu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1456" ;
        skos:prefLabel    "Lampinsaaren kaivosyhdyskunta"@fi .

[ dcterms:description  "Kirja on Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkotijärjestelmän historiaa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2833> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9670>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Eloranta, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Damn Seagulls" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9670" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5925>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5A4FB299-4B0F-4EBA-B7F2-730C4E2539A3> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p185>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Pesula C62 / Toimisto "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:39:26.316+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:01:14.731+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34558 , koko:p31724 , koko:p31416 ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nRakennuksen ulkomuoto säilytet­tiin. Sisä­tilat uu­sittiin kokonaan. Laa­jennusosa sijoitettiin kuivausvajan pai­kalle lä­hes näky­mättömiin, ja viereiseen kallioon louhitun keskusväestönsuojan sisäänkäynti ajoramppeineen toteutettiin samassa yhteydessä. Raken­nuk­seen sijoitet­tiin Suo­menlin­nan hoitokunnan ja Suo­men­linnan Lii­ken­teen toimistoti­loja, sosi­aali­tiloja ja erillinen pesu­tu­pa. Väestönsuojaa käytetään rakennustarvikkeiden varastona ja työkoneiden tallina.\n\nToteutusaika: 1983-85\nHuoneistoala: 473m²\nKerrosala: 830m²\n\nRaken­nuttaja: Rakennushallitus\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­tuuritoi­misto Kirmo Mikkola\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Jorma Kataja\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Leo Maaskola Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Joel Majurinen Ky\nRakennustyöt: Helsingin lää­ninvankilan Suomen­linnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nPesula rakennettiin 1910-luvun alussa suolanpoistolaitokseksi. Rakennuksessa puhdistettiin vettä, joka johdettiin vesijohtoja myöten läheisiin komendantin taloon C 52 ja upseerikerholle C 53. Kyseessä lienee ollut Viaporin ensimmäinen vesijohtojärjestelmä. Santahaminaan suunniteltiin rakennettavaksi saman piirustuksen mukainen vedenpuhdistuslaitos.\n\nVielä 1920-luvun lopulla rakennuksessa oli vesilaitos. Sittemmin rakennus toimi pesulana ilmeisesti useita kymmeniä vuosia. Kylmä vesi lämmitettiin haloilla muuripadassa. Muita varusteita olivat linko ja mankeli. Talon takana oli pulpettikattoinen hutera vaja, jota käytettiin pyykin kuivatukseen.\n\n1980-luvun alussa toteutettiin arkkitehti Kirmo Mikkolan suunnitelmien mukaan peruskorjaus. Rakennus remontoitiin toimistokäyttöön Suomenlinnan hoitokunnan isännöintitoimistolle. Talon takana olevaa kalliota louhittiin siten, että saatiin tilaa vanhan rakennusrungon ulkopuoliselle portaalle ja riville uusia toimistohuoneita. Sosiaalitilat saunoineen rakennettiin ja talo varustettiin koneellisella ilmanvaihdolla.\n\nSuomenlinnna liikenteen toimisto toimii myös talossa. 1994 vuoden vaihteessa talo otettiin Suomenlinnan hoitokunnan kiinteistöhuollon toimistoksi, lisäksi talossa on varastotiloja ja saunat. Länsipäädyssä on edelleen talopesula.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C II 81\nLähteet:\nArkkitehti-lehti.\nMV SL Valokuva-arkisto.\nSA Rannikkotykistörykmentti.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL VIK C 1861 vuodelta 1913.\nSLHK Kuva-arkisto Valokuva . "@fi ;
        poi:history      "1910-luvulla valmistunut rakennus oli alun­perin vedenpuhdistuslaitos, jossa merivedestä poistettiin suola. Puhdistamon vesi oli johdettu bastioni Bjelken (C 52) upseeriasuntoihin. Myöhemmin rakennukseen sijoitettiin pesutupa ja sen taakse rakennettiin harva lautarakenteinen­­ pyy­kin­kuivausvaja.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/9/1/saha/suomenlinna/0_7937846534194461634.jpg" , "http://media.onki.fi/6/7/8/saha/suomenlinna/0_-6841748918746873572.jpg" , "http://media.onki.fi/9/8/1/saha/suomenlinna/0_-1557028862585755398.jpg" ;
        poi:poiType      poio:pesula ;
        wgs84:lat        "60.1463960943669" ;
        wgs84:long       "24.991414022445724" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7880>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:36+0300" .

rky:p606  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.085718344,29.096040555 64.087771684,29.094327814 64.088139078,29.095487173 64.087704917,29.096957456 64.086135588,29.100775406 64.085363321,29.101338578 64.085358410,29.100547299 64.085536920,29.098072465 64.085718344,29.096040555" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Tervasalmen silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7975>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Sörnäisten Työväen Näyttämö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Furula" , "Vuorelan talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1849748072192" ;
        wgs84:long           "24.9597860591764" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7975" .

[ dcterms:description  "Kirjassa kerrotaan Jakomäen KOP:n ryöstöstä elokuussa 1986, ryöstöstä, joka päättyi pakoauton räjähdykseen Mikkelissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3423> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8521>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8689>
        dcterms:modified  "2010-02-08T14:14:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1344>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Kivimetsä tuolla puolen" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Romaani kuvaa kuuden Lapinlahden sairaalan potilaan elämää muutaman kevätviikon aikana." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7111> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1343> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kivimetsa-tuolla-puolen" .

rky:p866  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaprakan kuntoutuslaitoksen rakennusryhmä on esimerkki aineellisesti niukkana jälleenrakennuskauden aikana luodusta laadukkaasta arkkitehtuurista. Arkkitehti Viljo Revell on sijoittanut tuberkuloottisten sotainvalidien kuntoutusta ja uudelleenkoulutusta varten suunnitellun oppilaitoksen rakennukset taidokkaasti pohjoiskarjalalaiseen harjumaisemaan. Laitos kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. \n\nLiperin Käsämän kylässä sijaitsevan oppilaitoksen eri työsalit, asunnot ja yhteistilat on ryhmitelty kaavamaista laitosratkaisua välttäen itsenäisiksi yksiköiksi harjun laelle. Matalat rakennukset lomittuvat väljästi sen mäntykangasmaastoon. Vilpoloiden ja lepoterassien tilasarjat ja katokset liittävät rakennukset harjun etelärinteen luonnonmaisemaan. \n\nHallinto- ja varastosiivet muodostavat suojatun sisäpihan 89 metriä pitkän työpajarakennuksen edustalle. Katettu vilpola yhdistää ravintola- ja päärakennuksen toimistotiloiksi muutettuun sairaalaan. Alempana rinteessä on asuntolana käytetty asuinkerrostalo, nk. Norjantalo. Myös rantasauna ja pesutupa alhaalla Huttulammen rannalla on porrastettu rinteeseen. \n\nKorkealle harjun laelle sijoittuva rakennusryhmä on hahmoltaan korostetun vaakasuuntainen. Sementtitiilikattojen voimakkaat räystäslinjat ulottuvat pitkälle matalien ulkoseinien vaaleiden, rapattujen pintojen yli. Yksinkertaisten rakenteiden ja karkean viimeistelyn vastapainona harkitut puurakenteet ja luonnonkiven käyttö sekä ennen muuta rakennusten sisä- ja ulkotilojen luonteva toisiinsa lomittuminen luovat laadukkaan ja monipuolisen ympäristön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.641046583,29.376099992 62.640623806,29.383700301 62.639127951,29.383442097 62.636757766,29.381160754 62.636512736,29.379094178 62.637331597,29.373736790 62.639578259,29.373613031 62.641046583,29.376099992" ;
        poi:history       "Kaprakka rakennettiin tuberkuloottisten sotainvalidien kuntoutus- ja oppilaitokseksi heti sodan jälkeen 1946-1949. Aloitteen sen perustamisesta tekivät sotainvalidien työhuoltovirasto ja Sotatuberkuloottiset ry. \r\n\r\nSotainvalidien Veljesliitto osti puolustusministeriöltä Liperin varuskuntakylän maa-alueen oppilaitoksen tarpeisiin. Rakennusten suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Viljo Revell. Jälleenrakennusaikainen varojen puute ja rakennusaineiden säännöstely sekä mm. teräspula vaikeuttivat laitoksen rakentamista. Rakennusajan aineellinen niukkuus osaltaan perusteli arkkitehtuurin toista leimallista piirrettä: pyrkimystä rakentamisen rationalisoimiseen kehittämällä rakennusosien standardointia ja sarjatuotantomenetelmiä. Seinät muurattiin paikalla valetuista betoniharkoista, betonilattiat tehtiin maanvaraisiksi. Vesikatot ladottiin sementtikattotiilistä. Arkkitehti Revell oli 1942-1944 Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n jälleenrakennustoimiston johtaja. Toimisto osallistui rakennusalan käytäntöjen rationalisointiin ja jälleenrakennusaikaisen rakennustyön laadun takaamiseen. \r\n\r\nOppilaitos suunniteltiin 150 oppilaalle, jotka opiskelivat puu- ja veneenveistoalaa, metallialaa sekä varasto-, sähkö- ja verhoilualaa. Oppilaitos toimii edelleen ammatillisena koulutuskeskuksena. Aluetta täydennettiin 1960-1990-luvulla uudisrakennuksilla vanhan rakennusryhmän länsi- ja eteläpuolelle. Rakennusryhmän betonitiilikatot ja julkisivurappaukset uusittiin 1980-luvulla. Sairaalasiipi (Maijantupa) muutettiin hallintosiiveksi 1990-luvulla. Norjantalo peruskorjattiin 1990-luvulla, koulu- ja työpajarakennus 2000-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k426 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3983" ;
        skos:prefLabel    "Kaprakan kuntoutuslaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3633>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Partsikoista parhain" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3633" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8092>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot. 1 : Mannerheimintie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "(25 min) : väri" ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8092" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8331>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:52:24+0300" .

[ dcterms:description  "Solveigin isä joutuu sairaskohtauksen takia Marian sairaalaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2474> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7630>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8426>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Goethe-Institut "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mannerheimintie 20 A" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7620> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1691924325164" ;
        wgs84:long           "24.9382607537533" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8426" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5922>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mosabacka" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Erään Helsingin kaupunginosan nimi on Tapanila ja ruotsinkiellinen nimi Mosabacka. \"Backa\" tarkoittaa mäkeä ja joidenkin lähteiden mukaan \"mosa\" tarkoittaisia survoa. Siis vapaasti suomennettuna Mosabacka olisi \"survoa mäki\" tai \"survosmäki\" - ei kovin loogista. Siis mitä ihmetta tarkoittaa \"mosabacka\", ja mistä nimi juontaa juurensa? Tapanilan ruotsinkielinen nimi Mosabacka tarkoitti alkuaan paikalla sijainnutta torppaa, josta tuli ratavartijan asunto ja myöhemmin aseman nimi. Asema rakennettiin vuonna 1908. Sitä ennen paikalla oli vuoden verran Wanda-niminen seisake. (Wanda = Vantaa) Torpan nimi juontuu sen sijainnista suon äärellä. ”Mosa” on tässä tapauksessa murteellinen muoto ruotsin kielen sanasta ”mosse” eli suo, tarkemmin vielä rahkasuo. Backa on taas peräisin sanasta ”backe” eli ”mäki”. Arvellaan että suo oli paikalla, johon 1900-luvun alussa syntyi ensin VR:n kaatopaikka ja myöhemmin vihannesviljelijöiden keskus.\n\nMosabackan aseman suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin vuonna 1925 Tapanila, koska se sijaitsi Tapaninkylässä (Staffansby). Aseman mukaan koko Mosabackan seutukunnasta alettiin käyttää myös suomalaista nimeä Tapanila.\n\nVuonna 1971 Lasse Kuusela äänitti levyn ”Mosabackan lavalla.”\n\nLähde:\nSuomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-ihmetta-tarkoittaa-mosabacka" .

[ dcterms:description  "Studio Kuvasiskot toimi Mikonkadun ja Pohjoisesplanadin kulmatalossa vuosina 1951-1984." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7851> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7850>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6397>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Runeberginkadun kaasukello"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1685202438544" ;
        wgs84:long        "24.9284439542466" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/runeberginkadun-kaasukello" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6636>
        dcterms:modified  "2010-02-03T09:55:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8591>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:36:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8686>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Polkupyörällä ajamisen taito ja muita esseitä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8685> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/polkupyoralla-ajamisen-taito-ja-muita-esseita" .

rky:p1065  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turunmaan saaristossa Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Jumo, Keistiö, Kolkko ja Åselholm, Åvensorin kylä kalkkikaivoksineen sekä Björkö, Mossala ja Saverkeit ovat säilyttäneet hyvin saaristolaisluonteensa. \n\nTiiviiden kyläasutuksen lisäksi saaristokyliin kuuluvat kylien satamat laitureineen ja venevajoineen. Omille saarilleen sijoittuneissa kylissä asutus, rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimuotoista ja sitä rajaavat metsäiset tai avoimet kallioalueet ja meri. Rakennukset ovat säilyneet pääosin vanhoilla kylätonteilla.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista.\n\nKyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, johon kuuluu satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nJumossa asutus on keskittynyt ketjuksi raitin ja kyläpellon varrelle saaren sisäosissa. Kylän ympäristöön keskittyneet pienialaiset pellot ja niityt luovat monipuolisen kulttuurimaiseman. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Raitti päättyy pohjoisessa kylän satamaan. \n\nKeistiön asutus peltoineen on keskittynyt saaren itärannalle. Kylän talot ovat väljästi kyläpellon ympärillä, tilakeskusten lisäksi pienasutus tiivistää kyläkuvaa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pelloista pääosa on muuttunut viljelyn päättymisen jälkeen niityiksi. Saaren laajimmat pellot olivat kylän tuntumassa, saaren muut pellot olivat kapeita, jääkauden kulkusuunnan mukaisia kappaleita. Maisemaa rajaavat myös lukuisten merenlahtien rantaniityt ja paljaat rantakalliot. \n\nKolkon kyläasutus on ryhmittynyt saaren keskivaiheilla olevan kyläpellon ja merenlahden väliselle kannakselle. Pienempiä pelto- ja niittykappaleita on ollut kallioiden välissä olevissa notkelmissa eripuolilla saarta. Kylämaisemaan kuuluneet talojen laiturit venevajoineen ja tuulimyllyt ovat kadonneet. Kylän pohjoispuolella oleva laituripaikka on 1800-luvun alkupuolelta. \n\nÅselholmin kylän talot ovat sijoittuneet saaren keskellä sijaitsevan kyläpellon laitamille. Nybondas-tilan talonpoikaisrakennuksiin kuuluva tuulikäyttöinen sahamylly 1900-luvun alusta lienee ainoa laatuaan maassamme ja sillä on huomattavaa merkitystä rakennustekniikan, teknisen laitteiston ja historiansa vuoksi sekä  Saaristomeren olosuhteiden kuvastajana.\n\nÅvensorin elinkeinona on ollut kalastuksen ja maanviljelyn lisäksi kalkkikivikaivos ja kalkinpoltto. Kaivostoiminta liittyy saariston kaivosteollisuuden historiaan ja 1800-luvulla alkaneeseen teollistumiseen. Asutus on keskittynyt tiiviisti kyläpellon ja raitin varrelle. Kylän satama on länsirannalla. Kalkinlouhinta on keskittynyt saaren pohjoisrannalla oleville Kirmon ja Rönuddenin niemekkeisiin. Jälkimmäisen laaja avolouhos on täyttynyt vedellä. Kaivosten ja avolouhosten lisäksi kaivosalueilla on säilynyt kaivosrakennusten jäänteitä ja maamerkkinä sylinteriuuni. Kirmon niemen vanha kaivosalue on  Nordkalkin omistuksessa. Ronuddenin alue on yhteisomistuksessa.\n\nKalastuksesta ja maanviljelystä toimeentulonsa saaneet Houtskarin Björkön, Mossalan ja Saverkeitin kylät muodostivat merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla. Mossala ja salmen vastarannalla Björkön kylälle kuuluvat venevajat edustavat perinteistä saaristolaista kyläasutusta ja rakennuskantaa ja ne muodostavat merkittävän saariston asutusmaiseman vanhan vesireitin varrella. Björkön kylä on Saaristomeren suurimpia. Mossala on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vaihtelevan maiseman keskellä. Kylä on sijoittunut kallioharjanteelle ja kyläkuvalle tunnusomaista ovat kylänraitti, rantapellot, venevajat, tuulimylly ja juhannussalon paikka. \n\nSaverkeitin asutus on keskittynyt satamaan ja saaren sisäosiin. Verraten laajat pellot on raivattu muinaisiin merenlahtiin. Asutus on muodostunut satamaan ja saaren keskiosaan. Östra Saverkeit on tiiviisti raitin ja sataman tuntumassa. Talonpoikaistalojen ja mökkien lisäksi maisemaan liittyvät sataman laiturit ja venevajat. Västra Saverkeit on tiiviinä kyläpellon pohjoispuolella. Kyläkeskustan ulkopuolelle on siirtynyt kaksi taloa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, rakennusten vanhimmat osat 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.375708349,21.348556600 60.372041234,21.350366472 60.369895056,21.346585958 60.368839493,21.341821610 60.372740791,21.337778663 60.375215402,21.333875754 60.377718591,21.336348492 60.377944300,21.340526725 60.377953534,21.341104134 60.377359626,21.343659585 60.375708349,21.348556600" ;
        poi:history       "Turunmaan saariston pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat rauta- ja pronssikautiset haudat. Merenpinnan ollessa tällöin korkeammalla vain osa nykyisistä saarista oli merenpinnan yläpuolella. Jyrkkärinteisen Iniön Borgholmin saarella on jäänteitä muinaislinnan valleista.\r\n\r\nKeskiajan alkupuolella merenpinnan laskettua ja muokkauskelpoisen maan lisääntyessä uudisasutus muodostui etupäässä Ruotsista tulleista siirtolaisista ja rannikon suomenkielinen asutus vakiintui saariston pohjoisosiin. Kalastus ja merenkulku olivat pääelinkeinoja, karjanhoito ja viljely tyydyttivät kotitarvetta.\r\n\r\nIniön Jumossa oli 1560-luvulla 6 taloa, Keistiössä 8, Kolkossa 4 ja Åselholmissa 5. Houtskarin Mossalassa, jonka vanhempi nimi Mustasalo muuttui ruotsalaissiirtolaisten vaikutuksesta, taloja oli 12 ja Björkössä 14. Saverkeitin kylän kaksiosaisuus muodostui jo keskiajalla. 1560-luvulla kylän taloluku oli jo 15, joka jakautui Östra Saverkeitin 7 taloon ja Västra Saverkeitin 8 taloon. Korppoon Åvensorin kylässä oli 9 taloa 1560-luvulla.\r\n\r\nKorppoon Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kalkkikiven louhiminen ja polttaminen täydensi kalastuksesta ja maanviljelystä saatua elantoa. Varsinainen louhinta alkoi Kirmon niemellä 1800-luvulla. Kalkkia käytettiin laastin ja sementin lisäksi teollisissa tuotteissa mm. selluntuotannossa ja maanparannusaineena. 1930-luvulla esiintymän osti Paraisten kalkkivuori Oy (myöh. Partek, nyk. Nordkalk Oyj). Toiminta laajeni tällöin myös lahden vastarannalle, Ronuddenin puolelle, minne louhittiin laaja avolouhos. Tällöin kaivos työllisti 50 henkilöä. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla.\r\n\r\nKalastuksen antama toimeentulo heikkeni toisen maailmansodan jälkeen ja useita tiloja tyhjeni. Saariston kesäasutus alkoi lisääntyä 1960-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:tuulimylly , poio:talonpoikaistalo , poio:kaivos , poio:saha , poio:talousrakennus , poio:louhos , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5186" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan saaristoasutus (Keistiö)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6896>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i336>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i335> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8794> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-5" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1840>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Ensimmäinen murhani" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Ensimmäisessä Maria Kallio -dekkarissa tutkitaan opiskelijakuoron hurmuribasson murhaa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1839> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/ensimmainen-murhani" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9042>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1049644~S9*fin> .

rky:p1659  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat. Rovaniemellä on Norvajärven rannassa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten lepopaikaksi 1959-1963 rakennettu vaikuttava muistokappeli, jonka hallin alla olevaan kellariin on haudattu 3000 saksalaissotilaan jäännökset. Lätäsenon saksalaiseen asemaan liittyy suomalaisten samanaikainen puolustusasema Enontekiön Markkinassa, joka on myös historiallinen markkina- ja kirkonpaikka. Kilpisjärvellä on toisen maailmansodan aikana rakennettu, tiehallinnon museosillaksi nimeämä Ahdaskurun kiviholvisilta.\n\nNorjaan Jäämeren satamiin johtavan maantien varressa, avoimessa tunturimaastossa sijaitseva Lätäsenon saksalainen asema \"Sturmbock-Stellung\" eli Järämä on saksalaisten rakentama, yhteensä 25 km pitkä linnoitusalue Käsivarren poikki vuodelta 1944. Alueen eteläosan osittain entistetyssä osassa on taistelu-, yhdys- ja juoksuhautaa yhteensä yli 1,2 km sekä 16 korjattua taisteluhaudan erityyppistä ampumapesäkettä (konekivääri ja raskasase) sekä viisi erityyppistä alkuperäisille paikoilleen kunnostettua korsua. \n\nSaksalaisten vahvasti linnoittamaa Järämää vastassa ollut suomalaisten hyödyntämä Markkina muodostavat parin. Niiden välissä oli toisen maailmansodan viimeinen \"asemasotalinja\". Markkinan entinen kirkkomaa on erikoinen suomalaisten toisen maailmasodan sodankäynnin päätöspaikka, vaikka se ei ollutkaan varsinainen taistelupaikka. Kaivannot ovat entisellä kirkkomaalla ja sen edustalla. \n\nSodankylän Tankavaarassa on Petsamoon johtavan entisen Jäämerentien poikki rakennetun saksalaisten \"Schutzwall\"-linjan entistettyjä varustuksia ja korsuja. Linnoitustöiden yhteydessä muutaman kilometrin päähän Jäämerentiestä rakennettu Huuhkajanpäänpaistaman kurun yli kulkeva kenttäsilta on yksi harvoista suuremmista siltakokonaisuuksista, joka on jäänyt sodan loppuvaiheessa räjäyttämättä. Huuhkajanpäänpaistaman ja Jäämerentien välisellä suolla on matalampi arkkusilta.\n\nNorvajärven rannassa on  saksalaisen veteraanijärjestön aloitteesta 1950- ja 1960-luvun taitteessa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten hautapaikaksi rakennettu muistopaikka. Aluetta ympäröi noin metrin korkuinen kiviaita, jonka portista johtaa polku kuusimetsän halki kappelille.  Saksalaisen arkkitehti Otto Kindtin suunnitteleman punagraniittisen mausoleumin eteisaulassa on Ursula Qernerin suunnittelma veistos \"Äiti ja poika\". Päätilassa on kahdeksan kalkkikiviriviä, joihin on kaiverrettu kappelin hallin alle on kerättyjen 3000 saksalaissotilaan tiedot. Hautausmaa-alueella on myös järven selkää vasten näkyvä kookas teräksinen risti. \n\nEnontekiön Ahdaskurun yksiaukkoinen kiviholvisilta (1943) on museosiltojen joukossa tyyppinsä ainoa edustaja. Siltaa ja sen ympäristöä on kunnostettu nykyliikenteen ja matkailukäytön ehdoilla. Silta on otettu Tiehallinnon nimeämäksi museokohteeksi 1983."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.485164050,22.103617982 68.485422796,22.100486179 68.485943378,22.086373322 68.489497530,22.081461925 68.494563527,22.081629647 68.496760712,22.087516895 68.508135093,22.089070597 68.510742133,22.094341840 68.514800807,22.093351666 68.519815778,22.082486403 68.536781831,22.096848288 68.540846807,22.093410402 68.549451156,22.098764556 68.549314278,22.116768641 68.537818947,22.125748826 68.531104305,22.122421266 68.527408738,22.117165906 68.524437846,22.107399166 68.521166858,22.107366479 68.515864812,22.121793314 68.510178660,22.120370599 68.504118007,22.110113702 68.487676117,22.109648664 68.485164050,22.103617982" ;
        poi:history       "Suomen solmittua aselevon Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944 poliitttinen tilanne muuttui. Saksalaiset päättivät strategian muutoksesta, rintama kääntyi Lapin poikki itä-länsisuuntaiseksi. Tavoitteena oli katkaista kulkuyhteydet Jäämerelle Norjan ja Muurmanskin satamiin ja laivastotukikohtiin.\r\n \r\nSaksan 20. Vuoristoarmeija linnoitti puolustusaseman, Lätäsenon saksalainen aseman \"Sturmbock-Stellung\" Käsivarren kapeimpaan kohtaan kesällä 1944.  Alue rakennettiin vuosina 1942-1944 pääosin kallioon louhimalla. Rakentajina olivat saksalaiset rakentajapioneerit, Organisation Todtin siviilirakentajat ja sotavangit. Saksalaisten 7. vuoristodivisioona oli Lätäsenolla asemissa lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945, jolloin alueesta luovuttiin taisteluitta. Suomalaisista varusmiehistä koostuvat joukot olivat asemissa noin 8 km saksalaisista etelään Markkinassa, entisellä kirkon- ja markkinapaikalla, joka oli ollut Länsi-Lapin hallinnollinen ja kirkollinen keskus 1600-luvulta alkaen.\r\n\r\nSaksalaiset rakensivat vetäytymisensä turvaksi Kilpisjärvelle Saanan rinteille ja lähistölle laajat mutta kevytrakenteiset puolustusasemat, jotka he tuhosivat. Tämän sotahistoriallisen kohteet useat jäännökset ovat säilyneet raunioituneina luonnonympäristön osina.\r\n\r\nToinen vetäytymisen edellyttämä puolustus- ja viivytysasema rakennettiin Sodankylän Tankavaaraan Jäämerentien varteen. \r\n\r\nLinnoitustöiden yhteydessä tärkeänä rakennuskohteena olivat myös puolustukselle tarpeelliset poikkitiet Jäämerentiestä itään ja länteen. Tankavaaran itäpuolelle Huuhkajanpäänpaistaman kuruun ja suolle rakennettiin kaksi kenttäsiltaa 1944.\r\n\r\nAhdaskurun silta oli rakennettu jo 1943 Suomen ja Norjan välisen rajan tuntumaan. Kiviholvisillan piti kestää raskasta saksalaisten Barbarossa-suunnitelman mukaista sotilasliikennettä Atlantilta Suomen rintamalle. Sillan suunnitteli ja rakennutti Tie- ja vesirakennushallitus ja sen rakentamiseen osallistuivat myös saksalaiset. Toisen maailmansodan viimeinen aseellinen yhteenotto Suomessa käytiin Kilpisjärven raja-alueella ja Norjaan perääntyvät saksalaiset tuhosivat Kilpisjärventien  mm. siltapaikkojen osalta. Ainoastaan pieni ja huomaamaton Ahdaskurun silta säilyi.\r\n\r\nVuosina 1959-1963 rakennettiin Rovaniemen silloiseen maalaiskuntaan Norvajärven rantaan kappeli Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten sotilaiden hautapaikaksi saksalaisten veteraanijärjestöjen aloitteesta. Vuonna 1964 valmistuneen mausoleumin suunnitteli saksalainen arkkitehti Otto Kindt."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5176" ;
        skos:prefLabel    "Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Sturmbock - Stellung)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9137>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Batoy"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9137" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6633>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Orion"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Elokuvateatteri Bio Athena" , "Orion, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8733> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8734> ;
        wgs84:lat            "60.1666351551106" ;
        wgs84:long           "24.9329462096236" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6633" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1722>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1347456~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kolmas lasi keskihintaista/ chiantia tuo Tuomas/ Akvinolaisen parvekkeelle, kirottuja/ kirvoja viinin pinnalle/ pihan ainoasta lepästä, pakokaasuja/ Fredalta ja Lönkalta, hajuveteen/ pukeutunutta hikeä, yritän/ tehdä ajatteijan työtä, päivittää\" (runosta Luen historian kirjaa, s. 165)" ;
  dcterms:description            "Teos sisältää viisi Freda-nimistä osastoa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9532> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7347>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2197>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:35+0300" .

rky:p1301  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.043273569,27.974983869 61.043815178,27.984117277 61.043284186,27.987181693 61.043567840,27.987994403 61.041922320,27.988859448 61.038689732,27.989162471 61.037665046,27.986506692 61.038109788,27.979187191 61.039131715,27.977738304 61.043273569,27.974983869" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Iitiä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9397>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Sweet Love, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ravintola Sweet Love" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1649169651376" ;
        wgs84:long           "24.9239406462189" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sweet-love-ravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9636>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:41:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6893>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Impiö, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/impio-markku" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1982>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1855462~S9*fin> .

rky:p1561  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.\n\nHämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.\n\nHämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle. \n\nTurun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on  pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta. \n\nTarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.\n\nTammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisee vain Kuivajärven eteläpäässä oleva Portaan kylä. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin. \n\nLopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla. \n\nRengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla.  Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.\n\nRengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä.  Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. \n\nLiedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen \"Mustila-Porras-Kaukolanharju\". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.584121806,22.899939214 60.584064767,22.900212443 60.584075300,22.900277564 60.584094594,22.901438375 60.580615999,22.901314653 60.581012020,22.899303668 60.582945444,22.899157984 60.583369889,22.899137252 60.583711901,22.899625646 60.584052560,22.899815078 60.584121806,22.899939214" ;
        poi:history       "Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556. \r\n\r\nHämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.\r\n\r\nHistoriallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k480 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:kyla , poio:kellotapuli , poio:silta , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118" ;
        skos:prefLabel    "Hämeen Härkätie (Marttilan kirkko)"@fi .

[ dcterms:description  "Kotikatuna oli tv-sarjan tuotantokausina 1995-2005 Korkeavuorenkatu. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2808> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i832>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Nukkuva Stadi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8981> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/832" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Seurasin heitä I-junalla keskustaan, puiston läpi Hakaniemeen. Torin laidalta Fitness Cellarin ovesta sisään ja portaita alas.' (s.10)" ;
  dcterms:description            "Pirkko seuraa Samia ja Karoliinaa kuntosalille Hakaniemeen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9799> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9802>
] .

[ dcterms:description  "Liisa Lindgrenin artikkeli Julkinen taide" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7362>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8058>
        dcterms:modified  "2009-12-28T12:12:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5649>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Fazerin päiväkoti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olen kuullut, että Fazerin työntekijöiden lapsille oli aikoinaan tarha Punavuoressa. Missäköhän talossa se oli? Fazerin makeistehdas sijaitsi 1950-luvulla Tehtaankadulla. Sen läheisyyteen Perämiehenkadulle Fazer rakennutti kerrostalon, jonka huoneistoja vuokrattiin Fazerin työntekijöille. Tässä talossa avattiin joulukuussa 1951 Fazerin ensimmäinen päiväkoti \"Ykkönen\". \n\nMargareta Lybäck, Fazerin hallinnollinen koordinaattori, kertoo että päiväkoti \"Ykkösessä\" oli kolme osastoa ja noin 50 lasta, joista nuorimmat olivat vain kahden kuukauden ikäisiä. Äidit kävivät imettämässä lapsiaan ruokatunnillaan, ja tuohon aikaan talo kustansi myös vauvojen sideharsovaipat, jotka huollettiin päiväkodissa. Valitettavasti \"Ykkösen\" tarkasta osoitteesta ei ole tietoa.\n\nKaramellien valmistus siirtyi Vaaralaan vuonna 1960 ja suklaan valmistus vuonna 1963, jolloin Tehtaankadun tuotanto ja Perämiehenkadun päiväkotitoiminta lakkautettiin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9084> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/fazerin-lastentarha" .

rky:p235  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.901419648,25.256554512 60.901320647,25.255172030 60.900862968,25.254234703 60.899843231,25.249561147 60.900772438,25.247912687 60.900972875,25.246426844 60.903230530,25.246361978 60.902430814,25.238020172 60.903218895,25.237514619 60.903983374,25.237544326 60.905067373,25.239347994 60.905601431,25.240096588 60.906455141,25.240550988 60.909676968,25.245157989 60.908170747,25.250691530 60.908302806,25.252535221 60.908087440,25.253637606 60.907404247,25.252883209 60.906710844,25.255230453 60.907801439,25.256307646 60.907887769,25.257038758 60.907859489,25.258072040 60.907816886,25.258644749 60.906823238,25.259180067 60.905432993,25.260236004 60.904193381,25.261144676 60.903196041,25.262062589 60.901791570,25.262658089 60.901419648,25.256554512" ;
        poi:municipality  kunnat:k316 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3954" ;
        skos:prefLabel    "Huovilan puisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9633>
        a                 th:Sarjakuva ;
        rdfs:label        "Elukat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9632> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kuvittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9630> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9631> ;
        th:lisatietoa     "Hamsteri ja Konna seikkailevat Helsingissä humoristisessa sarjakuvassa. " ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9633" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p148>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Yövartijan maja"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:39:45.029+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:26:40.531+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34303 , koko:p21 ;
        poi:description  "Pieni yövartijan maja rakennettiin Merenkävijät ry:n toimesta vuonna 1990.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nAntti-Poika, Jaakko, 14.9.1992. Suullinen tiedonanto. "@fi ;
        poi:history      "Pieni yövartijan maja rakennettiin Merenkävijät ry:n toimesta vuonna 1990.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nAntti-Poika, Jaakko, 14.9.1992. Suullinen tiedonanto. "@fi ;
        poi:poiType      poio:maja ;
        wgs84:lat        "60.1515681168382" ;
        wgs84:long       "24.96602423191075" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2693>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1577491~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577492~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577493~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577494~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577495~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577496~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1764312~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7938>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Viren, Lasse"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7938" .

rky:p495  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Skogsbyn ruukin masuuni laitteistoineen ja patojärjestelmineen on yksi harvoista säilyneistä. Skogbyn masuuni ja Fagervikin ruukki antavat yhdessä lähes täydellisen kokonaiskuvan Suomen 1700-luvun loppuvuosikymmenten rautaruukista.\n\nSkogbyn entinen rautaruukki sijaitsee Hankoniemen luoteisrannalla, asumattomalla metsäseudulla. Ruukinalue käsittää 1700-luvun lopulla rakennetun masuunin, ruukin konttorirakennuksen ja patolammet sekä masuuniin liittyneen 1800-luvun puolessa välissä rakennetun puhalluskoneen. Alueella on myös kivisen myllyn rauniot sekä runsaasti erilaisten ruukin toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakenteiden jäänteitä sekä joitakin työväenmökkejä. \n\nSkogbyn ruukin teollista toimintaa jatkanut saha on ollut Uudellemaalle perustetuista sahoista pitkäikäisimpiä ja tuotannoltaan merkittävimpiä höyrysahoja. Edelleen hyvin säilynyt sahayhdyskunta antaa hyvän kuvan työväestön asuinolojen kehityksestä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle.\n\nSkogbyn sahayhdyskunta on Hankoniemen itärannalla Tammisaareen johtavan laivaväylän tuntumassa. Saha-alueelle johtavan tulotien varressa sijaitseva yhdyskunta käsittää eriaikaisia työväen asuinrakennuksia 1880-luvulta 1950-luvulle. Asutuksen keskellä sijaitsevat VPK:n talo, kauppa, seurantalo, terveystalo ja kaksi koulua. Sahan johtajan asunto on paikalle siirretty 1700-luvulta peräisin oleva Skogbyn ruukin entinen päärakennus. Sahayhdyskuntaan liittyy myös 1930-1940-luvun omakotialue ja sodanjälkeinen asuinalue.\n\nSahalta rautaruukin läheisyyteen kulkee Harparskog-linja, joka on suomalaisten vuoden 1940 välirauhansopimuksella perustettua Hankoniemen neuvostotukikohtaa vastaan 1940-1941 rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.934906178,23.228191010 59.939895940,23.236332336 59.939923776,23.248487042 59.934904991,23.242481914 59.932353755,23.248700351 59.928655421,23.241912254 59.933377397,23.225712085 59.934906178,23.228191010" ;
        poi:history       "Fagervikin ja Billnäsin rautaruukkien omistaja Carl Billsten nuorempi perusti 1682 Skogbyn masuunin hyvän satamapaikan ääreen. Historiallisesti Skogby oli lähes koko toiminta-aikansa osa Fagervikin ruukkia. Skogbyssä valmistettiin Ruotsista tuodusta malmista takkirautaa Fagervikin ja Pinjaisten (Billnäs) ruukkien kankirautapajojen käyttöön. Nykyinen, alaosaltaan harmaakivinen ja yläosaltaan tiilinen masuuni rakennettiin 1789. Masuuniin liittynyt puhalluskone valmistui 1856. Ylemmän masuunilammen harmaakivipato rakennettiin 1780 ja ruukin konttorirakennus 1783. Laitoksen toiminta loppui 1908.\r\n\r\nHöyrysaha jatkoi Skogbyn teollista toimintaa rautaruukin lopettamisen jälkeen. Sahan perusti Mauritz Hisinger 1888 ja Oy Fiskars Ab:n omistukseen se siirtyi 1891. Sahan vanhimmat asuinrakennukset ja ruokala rakennettiin sahan perustamisvuonna. Toinen merkittävä työväen asuinrakennusten rakentamiskausi oli 1920-luku. Höyrysahan nykyiset tuotantorakennukset rakennettiin pääasiassa 1950-1980-luvuilla.  Sahan toiminta päättyi 1987."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:linnoitus , poio:muinaisjaannos , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=916" ;
        skos:prefLabel    "Skogbyn masuuni ja sahan alue (masuuni)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1307>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kuningatar ja muita naisia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1306> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kuningatar-ja-muita-naisia" .

rky:p829  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Särestöniemi on edustava esimerkki omavaraistalouteen perustuvasta elämänmuodosta Pohjolassa. 1800- ja 1900-luvun vaihteen erämaatila ja asuinkenttä on täydentynyt ainutlaatuisella tavalla taiteilijakodiksi ja taidegalleriaksi samassa pihapiirissä elämäntyönsä tehneen kuvataiteilijan, Reidar Särestöniemen  vaikutuksesta. Asuinsijalla ja sen lähiympäristöllä on poikkeuksellisen vahva yhteys taiteilijan elämänvaiheisiin ja tuotantoon.\n\nOunasjokivarressa sijaitseva Särestöniemi on erityisluonteinen kahden rakennusperinteen yhdistelmä. Vanhaksi Särestöksi kutsuttu pihapiiri koostuu hirsirakennuksista Ounasjoen rannalla. Pihapiiriin kuuluu kymmenkunta alueen kaikkiaan noin kahdestakymmenestä rakennuksesta, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Päärakennus 1870-luvulta, navetta ja tallirehto rajaavat avokulmaista pihapiiriä kolmelta sivulta. Vanhan Särestön rakennukset ovat maalaamatonta veistettyä hirttä ja pääosin pärekattoisia. \n\nVanhan Särestön takana olevassa metsässä on Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Reidar Särestöniemen (1925-1981) ateljee. Pietilöille ominainen, luonnosta innoituksensa ammentava muotoaiheisto toteutuu tässä tapauksessa poikkeuksellisesti puurakentamisessa. Modernissa arkkitehtuurissamme tällaiset hirsirakennukset ovat harvinaisuus. Taiteilijakotina Särestöniemi on suomalaisen erämaa-ateljeeperinteen ehkäpä merkittävin jatkaja ja uusintaja 1900-luvun jälkipuolella. \n\nVanhan Särestön pihapiirin vieressä on galleriarakennus ja kaksikerroksinen kahvila. Pietilöiden arkkitehtipariskunnan käsialaa on myös kaksikerroksinen kahvila, jonka yläkerrassa on työtilat. Rakennus toimii alueen keskuksena ja museokävijöiden vastaanottotilana."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.528001553,24.982338762 67.527375194,24.987495607 67.524079130,24.988187538 67.522104190,24.984264655 67.523674765,24.975163453 67.526400275,24.978229734 67.528001553,24.982338762" ;
        poi:history       "Kittilän Särestöniemessä tiedetään asutun pitkään ennen kuin taiteilija, professori Reidar Särestöniemen isovanhemmat asettuivat sinne 1888 ja kirjattiin kirkonkirjoihin uuden asuinpaikkansa mukaan.\r\n\r\nTaideopintojen jälkeen 1960-luvulla Reidar palasi maalaamaan synnyinkotiinsa. Työlle omistautumista ja menestymistä seurasi määrätietoiset ja kunnianhimoiset ateljee- ja galleriahankkeet, joiden hirsiarkkitehtuuri toteutti taiteilijan omia ideoita ja mieltymyksiä. Ensimmäinen 1965 valmistunut ateljee paloi 1977 ja uusi valmistui seuraavana vuonna.\r\n\r\nKohteen pääkäyttö on nykyisin museo- ja näyttelytoiminta, jota harjoittaa 1985 perustettu Särestöniemen museosäätiö. Museokäyttöön on liittynyt pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen rakennusten entistämistyö."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k261 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3978" ;
        skos:prefLabel    "Särestöniemen erämaatila ja ateljee"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_641>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:15+0300" .

[ dcterms:description  "Tytöt saivat outoja hedelmiä, banaaneja Katajanokan makasiineilta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1681> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Elokuun 10:nnestä syyskuun 23:nteen tai 24:nteen Lenin asui salaa Helsingissä: seuraavien suomalaisten työläisten luona: Artur Useniuksen (Fredrikinkatu 64)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7954>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8055>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Kaurismäki, Mika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.mikakaurismaki.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8055" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5551>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Asfaltin x-merkit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Ovatko muun muassa Helsingissä asfalttiin maalatut x-merkit aina pohjoinen/etelä/itä/länsi suntaisesti maalattu? Käsittääkseni ne liittyvät maanmittaukseen/ilmakuviin, mutta kiinnostaisi tietää, voiko niistä tarkistaa ilmansuunnat? Uudenmaan maanmittaustoimistosta vastattiin, ettei merkeistä voi tarkistaa ilmansuuntia. Ne ovat kiintopisteitä ilmakuvauksia vasten. Merkit näkyvät hyvin lentokoneeseen." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/ovatko-mm-helsingissa-asfalttiin-maalat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7840>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Rake Oy, Bulevardi 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin Rakennusainekauppa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8839> ;
        wgs84:lat            "60.1660504673885" ;
        wgs84:long           "24.9430318509876" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7840" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8554>
        dcterms:modified  "2010-02-01T13:30:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8649>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lenin ja suomalaiset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7953> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8523> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7955> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7551> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6535> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5264> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8649" .

rky:p1028  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.631850244,25.429810771 65.632031232,25.431953466 65.631384366,25.432465293 65.631250990,25.430231635 65.631850244,25.429810771" ;
        poi:municipality  kunnat:k139 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2107" ;
        skos:prefLabel    "Pyramidikattoiset kesänavetat (Halttu)"@fi .

rky:p731  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla.\n\nTalvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina. Kesäkylät sijoittuvat ylemmäs tunturialueille.\n\nNykyisen Enontekiön saamelaisasutus sijoittuu Tornion Lapin vanhojen siitojen eli Rounalan, Suonttavaaran ja Peltojärven lapinkylien alueelle.\n\nNäkkälän kylä sijaisee pienen Näkkäläjärven pohjoisrannalla laajojen erämaiden keskellä. Maisemiltaan vaikuttavassa ympäristössä sijaitsevan kylän rakennuskanta koostuu pienikokoisesta, vapaasti saamelaisen rakentamistradition mukaan sijoitetusta rakennuskannasta. Kylän eteläosassa Näkkäläjärven länsirannalla on Näkkälän seitakivi.\n\nNäkkälästä lähtee Pöyrisjärvelle noin 15 km mittainen polkutie.  Lähellä Norjan rajaa sijaitsevan Pöyrisjärven eteläpuolella, pienen lammen rannalla on vanha saamelaisten kesäkylä, joka harmaine rakennuksineen muodostaa yhtenäisenä säilyneen kokonaisuuden. Alue on käytössä edelleen, se on Näkkälän paliskunnan Jauristunturin itäkyläläisten aluetta.\n\nKalkujärvi on vanha Maggojen ja Näkkäläjärven sukujen kesäasuinpaikka, jossa on asuttu ja paimennettu poroja 1900-luvun alusta asti. Nykyisin se on Jauristunturin itäkyläläisten kausiasuinpaikka, jossa asutaan kevättalvella paimennusaikana. Syystalvella siellä asutaan ettoaikana eli kun kootaan poroja. Asuintupia on 9, aittoja 12.  Kylän ympäristössä on paljon vanhoja kota- ja asuinsijoja sekä lypsy-ja merkitysniemiä. Ensimmäiset tuparakennukset ovat 1920-luvulta.\n\nPöyrisjärven kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.722763672,24.100723429 68.718281511,24.119300214 68.713814978,24.114243467 68.713366273,24.101100207 68.718196667,24.092872554 68.722763672,24.100723429" ;
        poi:history       "Suomen läntisellä saamelaisalueella poronhoitoon perustuva  saamelaisasutus keskittyi Itä-Enontekiön mäntymetsävyöhykkeelle sekä Könkämäenon - Muonionjoen varrelle. Enontekiön tunturialueiden saamelaisasutuksen muuttoasutusjärjestelmää säätelivät poronhoidon mukaiset vuotuiskiertotarpeet.\r\n\r\nKun Suomen suuriruhtinaskunnan ja Norjan valtakunnan väliset rajat sulkeutuivat 1852, joutuivat jutaavat saamelaiset valitsemaan, minkä valtion asukkaiksi he asettuivat. Rajojen sulkeutumisen jälkeen Pöyrisjärvi toimi paimentolaissaamelaisten kesäasuinpaikkana ja talvisin siirryttiin porojen kanssa outamaille Hetan ja Näkkälän kylän lähistöille. Kalkujärven kylä vakiintui kesäpaikaksi 1900-luvun alussa. Kesäkylät olivat myös hillastuksen ja syyskalastuksen tukikohtia. Pöyrisjärven käytön huippu ajoittui 1910-1940-luvuille, jolloin alueella kävi myös suomalaisia talollisia sesonkikalastusmatkoillaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5213" ;
        skos:prefLabel    "Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät (Kalkujärvi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6859>
        dcterms:modified  "2010-02-18T15:29:14+0300" .

[ dcterms:description  "Valkoinen Hiace, jota käytettiin ruumiin kuljetukseen, varastettiin Museokatu 20 kohdalta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2481> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8488>
] .

<http://schema.onki.fi/agent-schema#u6cece414-8423-43d4-868e-50254955f1b7>
        dc:created      "2012-05-23T08:30:54.441+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T08:30:54.498+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Aleksandr Nevski"@fi , "Aleksandr Nevski"@sv , "Aleksandr Nevski"@en .

blue_route:s29  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Ruutikellari"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p102> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Ruutikellari"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

rky:p1288  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.160253034,24.959173714 60.160403515,24.958123079 60.160987226,24.956846994 60.161229111,24.956977755 60.162086167,24.956661780 60.162520497,24.958166909 60.159923725,24.961418931 60.160253034,24.959173714" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Olympiatermiaali)"@fi .

rky:p991  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.737791619,26.474300493 64.738044552,26.478011302 64.738019867,26.479002531 64.736599372,26.488508656 64.734051433,26.490373184 64.732872495,26.488149864 64.731350144,26.480567426 64.731980665,26.479283956 64.736154994,26.474431333 64.737492627,26.473579659 64.737634922,26.473907130 64.737791619,26.474300493" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k889 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Utanen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4307>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kirjasto ajassa - ajankuva kirjastoissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7219> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7221> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7218> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6413> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6458> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7220> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kirjasto-ajassa-ajankuva-kirjastoissa" .

[ dcterms:description  "Marianne Lehtimäki: Lapinlahden sairaala. Voiko käyttöarvoja vaalia?" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7110> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7111>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6501>
        dcterms:modified  "2009-11-10T14:53:29+0300" .

[ dcterms:description  "Kalevankadun korttelikapakassa istuvat Lapin sisarukset ja monet muut." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2123> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8526>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9005>
        dcterms:modified  "2010-04-13T13:47:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1351>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1867719~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Perkoila, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/perkoila-mikko" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olimme iltakävelyllä, vaimoni ja minä, rännit kusivat,/ hänellä oli kumisaappaat jalassa mutta minulla oli/ ruskeat kenkäni, joihin olin ostanut uudet nauhat/ Runeberginkadulta,/ näin kuluu aikamme,/ joka päivä keksin uuden yksityiskohdan/ talojen julkisivuista, keväällä/ näen kaiken uudessa valossa. --\" (s. 22)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1191> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8551>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Orko, Risto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8551" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9265>
        dcterms:modified  "2010-06-09T17:20:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6761>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:38:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i201>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Espaa Helsingin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i200> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6720> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/espaa-helsingin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6856>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ongelma vai haaste? Julkisten rakennusten liikkumisesteiden poistaminen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6855> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ongelma-vai-haaste-julkisten-rakennusten-liikkumisesteiden-poistaminen" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Lähde jutteli asioitansa puhelimessa. Muukalainen kysyi häneltä venäjäksi, mutta kuitenkin niin selvästi, että Jalmari kuuli: - Onko kauppias luotettava? - On, on, vastasi naapuri, viittasi kädellään rauhoittavasti ja jatkoi puheluaan. Vieras näytti tyyntyvän ja tuli lähemmäksi tiskiä, jonka takana Jalmari seisoi. Hän tarkasteli hyllyllä olevia tupakkalaatuja. Jalmari siirtyi hiukan sivuun, jotta vieras näkisi paremmin. Löydettyään etsimänsä mies osoitti sormellaan hylllyä ja nyökäytti päätään. Jalmari ojensi hänelle tupakkalaatikon. Vieras nyökkäsi hyväksyen ja maksoi setelillä. Naapuri jatkoi puheluaan. Muukalainen sytytti savukkeen ja ryhtyi seurustelemaan Tepon kanssa. Hän kumartui taputtamaan pojan päätä ja silitteli tämän hiuksia. Teppo katseli miestä totisena, mutta pysyi paikoillaan. Vieras otti savukkeen suustaan ja hymyili Tepolle leveästi ja ystävällisesti. Sitten hän nyökäytti hyväksyvästi hymyillen Jalmarille, mutta ei koko aikana sanonut sanaakaan. Keskustelu käytiin vain ilmein ja käsien liikkein.\" (s. 157-158)" ;
  dcterms:description            "Lenin kävi maisteri Lähteen kanssa Hilja ja Jalmari Mäkelän puodissa Sörnäisten rantatiellä syyskuussa 1917. Jalmari tunnisti hänet lehtikuvasta vallankumouksen jälkeen, ja isännöitsijä vahvisti tiedon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7953>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Lassila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847429/> ;
        wgs84:lat     "60.2306211519091" ;
        wgs84:long    "24.8814480615735" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lassila" .

rky:p1190  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.743568100,29.282762623 61.742937425,29.283715712 61.741859817,29.284276888 61.740456802,29.283371286 61.739492280,29.281249124 61.739418941,29.279374298 61.740042397,29.277080995 61.741183574,29.276518047 61.742013227,29.277168911 61.742971451,29.278084683 61.743551854,29.279679840 61.743568100,29.282762623" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k618 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Venesaari)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nousen sille laiturille, siitä hiljalleen, kuljen Kustaanmiekan kautta tuttuun lahden poukamaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8479>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_108>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:48:52+0300" .

rky:p1524  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rauman asuinalueet Onnela, Nummi, Asevelikylä sekä alue kolmannessa kaupunginosassa ovat edustavia esimerkkejä oman aikansa tyypillisistä suomalaisista asuinalueista. Alueet ovat yhtenäisiä samanaikaisen rakentamisen, yhtenäisten suunnitelmien ja materiaalien ansiosta. Säilymistä ovat edesauttaneet mm. Rauman kaupungin vanhoille asuntoalueille laatimat korjaus-, muutos- ja rakentamisohjeet 1983. \n\nKohteeseen on rajattu kaksi erillistä asuinaluetta, joissa kummassakin on eri-ikäisiä osia. Toinen alue on kiinni Vanhassa Raumassa, toinen sijaitsee kaupungin pohjoisosassa, kolmannessa kaupunginosassa. Yhdessä alueet muodostavat hyvän, kerroksellisen pienrakentamista, kaavoitusta ja kaupungin kasvua esittelevän kokonaisuuden 1800-luvun loppupuolelta aina 1960-luvun alkupuolelle.  \n\nAlueiden rakenne ja rakennuskanta - kadut, tontit, asuinrakennukset, pihat ja ulkorakennukset - ovat säilyneet rakentamisaikansa mukaisina, eheinä ja yhtenäisinä, vaikka joissakin kohdin korjaukset ovat synnyttäneet kirjavuutta. Omakotialueilla rakennukset on sijoitettu tonteille samalla tavalla, yleensä asuinrakennus lähelle katua, piharakennukset tontin takaosaan, katurajalla on yleensä pensas- tai puuaita ja portti, pihan istutukset ovat reheviä. \n\nVanhan Rauman eteläpuolella, maailmanperintökohteen suojavyöhykkeellä, sijaitsevat Onnela ja Nummi. Onnelan ensimmäinen asemakaava valmistui 1876, asuintalot ovat 1800-luvun lopulta 1920-luvulle. Puiset asuinrakennukset sijaitsevat katujen varsilla, ulkorakennukset tonttien takaosassa, tontteja kiertää lauta-aita. Alueen täydennysrakentaminen on tehty taitavasti. Onnelan eteläpuolella sijaitsevan Nummen ensimmäinen asemakaava valmistui 1915. Tonttien koon mukaan vaihtelevan kokoiset puutalot 1910-20-luvuilta on toteutettu mallipiirustusten mukaan ja piha tonteille annettujen määräysten mukaan. Talot ovat kadun varressa pienen etupihan erottamina. Nummen eteläpuolella Asevelikylässä, puiset, usein rapatut, asuinrakennukset ovat yleensä Helena Vainion 1953-54 suunnittelemia. Katujen nimistö, kuten Kollaankatu, viittaa alueen syntyhistoriaan. \n\nToinen asuinaluekokonaisuus sijaitsee rautatien pohjoispuolella, Syväraumankadun pohjoispäässä. Kolmas kaupunginosa on esitetty kaupungin rakennettuja alueita laajentavissa kaavoissa 1922 (Andersin) ja 1937 (Kaalamo). Rauman ensimmäinen yhden perheen tiivis omakotitaloalue Saukon- ja Säikänkadun varrella muodostaa viehättävän katumiljöön. Talojen edessä on pieni etupuutarha, varsinaiset puutarhat sijoittuvat korttelin keskelle. Suunnitelmat on laadittu kaupungin rakennustoimistossa 1939, yksikerroksiset pienet puutalot ovat asukkaiden rakentamia, monet Lönnströmin tehtaan työntekijöiden. Ruotsalaistaloalue on sotien aikana rakennettu ruotsalaisrahoitteinen tyyppitaloalue, jossa yksikerroksiset puutalot sijaitsevat tontilla pääty kadulle päin. Suokarinkadun Perhetalot 1946-47, hirsirunkoiset kaksikerroksiset vuokrakerrostalot, ja Syväraumankadun pohjoispään kaksikerroksiset pienkerrostalot rapattuina ovat tyypillisiä jälleenrakennuskauden rakennuksia. Tuon ajan omakotitaloissa on tyypillistä sisustettu ullakkokerros, kuten Merimiehenkadulla 1950-luvun puolitoistakerroksisissa rapatuissa taloissa. Esikaupunkialueille ominaista rakennustyyppiä edustavat Otan rivitalot. Keijo Vallin suunnittelemat rivitalot vuodelta1959 ovat tiilipäätyisiä, ja porrastettujen asuntojen rappausosat ovat erivärisiä. Niiden takana ovat valkoiset Veijo Martikaisen suunnittelemat tasakattoiset rivitalot vuodelta 1962."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.125379812,21.508016573 61.125130312,21.512139159 61.125626383,21.512209838 61.126143608,21.512563933 61.126072901,21.513137084 61.126027267,21.513669815 61.126719780,21.514085835 61.126579164,21.515977931 61.125479386,21.517922843 61.124542061,21.517732817 61.120580944,21.512695122 61.120389729,21.509395000 61.120900186,21.509418936 61.121028834,21.508658119 61.122289067,21.508985903 61.122348170,21.507642146 61.122724951,21.507576551 61.124388802,21.506973086 61.125379812,21.508016573" ;
        poi:history       "Rauman Vanhan kaupungin ulkopuolelle tehtiin ensimmäiset rakennetun alan laajentamissuunnitelmat 1860-luvulla, mutta rakentaminen käynnistyi vasta myöhemmin. Varhaisista ruutukaavakortteleista yksi on Onnelan alue Vanhan Rauman ja Eteläkadun välillä. Rakennuksia suunnittelivat mm. Joh. Lindegren ja Arvi Forsman sekä 1900-luvun puolella W.Williams, M. Isaksson, Kaarlo Wirtanen ja Kaino Kari. Korttelit jaettiin palokujilla pienempiin osiin. \r\n\r\nRauman rakennuskonttorin laatimaa Huvilakaupunkityyppistä asemakaavaa (1915) toteutettiin Onnelan viereisellä Nummen alueella. Koska Nummi oli tarkoitettu alueeksi, jonne oli mahdollista rakentaa vuokratontille kohtuuhintaisia asuntoja, ei tonteista tehty suuria. Mallipiirustuksia laativat 1910- ja 1920-luvulla M. Isaksson, Arvi Leikari, W.Williams, K. Virtanen ja K. Kari.  Jälleenrakennuskaudella rakennettiin Nummen viereen Asevelikylä Väinö Tuukkasen 1950 asemakaavan mukaan. Sinne 1960-luvulla muutettu asemakaava salli asuinrakennuksien jatkamisen pihanpuoleisella siivellä. \r\n\r\nIII kaupunginosa oli osa kaupungin rakennettujen alueiden laajentamissuunnitelmaa 1920-1930-luvuilla. Lönnströmin tehtaan työntekijöiden tarpeisiin, lähelle tehdasta Saukon- ja Säikänkatujen varsille nousi ennen sotaa yhtenäinen omakotialue, jossa asukkaat itse rakensivat talonsa. Pääosa oli tehtaalaisia, vaikka se ei ollut tontin saannin edellytys. Saman kaupunginosan Ruotsalaistalot sotien ajalta olivat lahjoituskyltin mukaan ”Ruotsin kansalta. Av svenska folket. 1940”. Jälleenrakennuskaudella Lönnströmin teollisuuslaitos rakensi asuntoja Syväraumankadun varteen, Perhetalot tehtiin kaupungin omistamiksi vuokrataloiksi. \r\n\r\nRaumalle rakennettiin rivitaloja 1950-60-luvuilla yksitellen tai pienissä ryhmissä, myös pistemäisten kerrostalojen rinnalle, varsinaisia esikaupunkialueita ei Raumalle tuolloin syntynyt. Uusia rivitalotontteja varattiin mm. Otan kallioille jälleenrakennuskauden rakennusten tuntumaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5172" ;
        skos:prefLabel    "Rauman asuinalueet (Onnela, Nummi ja Asevelikylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i461>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Henkka häipyi Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i460> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i460> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/henkka-haipyi-helsinkiin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9002>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Virtamo, Ertta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9002" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9859>
        dcterms:modified  "2012-06-20T12:10:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7212>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_368>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5183>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1095349~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7307>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Simonsuuri, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7307" .

rky:p1784  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.888597263,24.640731436 65.890030542,24.643687142 65.890880703,24.647197532 65.892805362,24.654031402 65.894132910,24.662005870 65.894951984,24.665742736 65.897115762,24.679402060 65.897437336,24.698487814 65.896694905,24.700557798 65.896166809,24.700994590 65.894640379,24.700853331 65.893957522,24.697798576 65.893311374,24.694156676 65.892508143,24.689917044 65.891257898,24.680933368 65.891133417,24.675715062 65.890948137,24.670251787 65.890705473,24.664015076 65.888717658,24.654516512 65.888680540,24.653574171 65.888397939,24.652209405 65.887666205,24.646769254 65.887169162,24.644033543 65.886151991,24.639287609 65.885343414,24.636274853 65.881104500,24.628434424 65.879241401,24.627494355 65.878989679,24.624459098 65.879328152,24.622815075 65.883593292,24.622030701 65.885737653,24.626815333 65.886777781,24.628966840 65.887797596,24.634602407 65.887915275,24.635592836 65.888117320,24.637632538 65.888597263,24.640731436" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Koroiskylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9262>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Cook, Paul"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9262" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9501>
        dcterms:modified  "2010-12-16T11:16:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7472>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:06+0300" .

[ dcterms:description  "Alueen arkkitehti yhdessä Martti Välikankaan kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7511> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7567>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Piri, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7567" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7806>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:30+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Noin varrella Vaasankadun, kaulus pystyssä jengi käy. Jättää kertomatta sen sadun, kun ei skoudeekaan missään näy. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9321> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9761>
        dcterms:modified  "2011-08-04T11:30:36+0300" .

rky:p458  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vaaran laella sijaitseva Kiihtelysvaaran 1700-luvun puukirkko on vanhin säilynyt kirkko Pohjois-Karjalassa.\n\nPienessä tasavartisessa ristikirkossa on ulospäin kapenevat ristivarret. Ulkoseinien empiretyylinen vaakalaudoitus ja ristivarsien eteishuoneet ovat 1850-luvulta. Päädyistään aumatun kuvioidun paanukaton keskellä on suippo lanterniini. Kirkkosalin maalauskoristelu ja sisustuksen yksityiskohdat ovat samankaltaiset kuin Ilomantsin kirkossa. Alttaritaulu, kuorin etelä- ja pohjoisseinillä olevat suuret Jumalan kaikkinäkevää silmää kuvaavat maalaukset sekä lehterinkaiteiden illusorinen balusterijäsentely ovat Samuel Elmgrenin 1831 tekemät. \n\nKirkon lähiympäristö on uusiutunut. Kaistale siintävää vaaramaisemaa on kuitenkin vielä näkyvissä kirkon itäpuolella. Kirkonmäellä on tapulin lisäksi kirkonkylän historiasta kertovat lainamakasiini sekä tien toisella puolen oleva Honkasalon kartanorakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.492734803,30.250441963 62.493021465,30.250032209 62.494101302,30.252240175 62.494046821,30.252569506 62.494866762,30.255758961 62.494847298,30.256554414 62.494111745,30.257018315 62.493237472,30.253606408 62.492696477,30.254082751 62.492795127,30.252228568 62.493272386,30.251889096 62.492734803,30.250441963" ;
        poi:history       "Tohmajärven kappeliksi 1600-luvun lopussa erotettu Kiihtelysvaaran seurakunta itsenäistyi 1857.\r\n\r\nRakennusmestari Henrik Hägerin johdolla 1769-1770 rakennettu kirkko uudistettiin 1931 arkkitehti Juhani Vikstedtin (Viiste) suunnittelemassa korjauksessa. Sisäseinistä poistettiin myöhempi ponttilaudoitus ja kirkon maalauskoristelu restauroitiin 1967 (arkkitehti Heikki Havas, rakennuskonservaattori Thorvald Lindqvist).\r\n\r\nKirkon luona ollut kellotapuli paloi salaman sytyttämänä 1813. Nykyinen tapuli rakennettiin 1856 ja uusittiin yläosastaan 1930-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1373" ;
        skos:prefLabel    "Kiihtelysvaaran kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_270>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1614313~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p75>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Liewen "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:24:36.174+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:14:01.018+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 , koko:p32488 ;
        poi:description  "Bastioni Liewen muodostaa Särkän linnoituksen eteläisimmän ulkovarustuksen. Alkuvaiheessa nimeä Liewen käytettiin koko Särkän varustuksesta kaponieerit ja kurtiini mukaanluettuina. Myöhemmin nimitys vakiintui käsittämään vain eteläisen bastioniosan.\n\nRakennustyöt alkoivat vuonna 1749. Puolustusmuuri valmistui jo 1750 listakivineen ja muurinharjan turvetuksineen. Ampumatasot muurin takana valmistuivat seuraavana vuonna. Bastionin tehtävänä oli suojata salmia saaren molemmin puolin ja vuonna 1751 sinne oli asennettu kuusitoista 12 paunan ja neljä 18 paunan tykkiä.\n\nBastioni rakennettiin suurelta osin uudestaan vuoden 1774 linnoitussuunnitelman mukaan. Puolustusvalleja korotettiin toistamiseen 1780- ja 90-lukujen vaihteessa. Nykyisin ruotsalaisaikaisesta varustuksesta on vielä havaittavissa muurinosa kaponieeri Törnen eteläpuolella.\n\nBastionissa tehtiin vain vähäisiä muutoksia venäläisen kauden alkuvuosikymmeninä. Krimin-sodan uhka aiheutti kuitenkin varustuksen uudelleenrakentamisen. Ensi vaiheessa rakennettiin puisia ammusvarastoja vallien suojaan. Vuonna 1855 korotettiin muurin itäosaa väliaikaisella hirsirakenteella, mutta jo vuosina 1856-57 tämä korvattiin uusin rakentein. Rintavarustus muodostettiin rakentamalla sisäpuolelta muurin tukema maavalli puolustusmuurin päälle ja tämän taakse jäi leveä ampumatasanne.\n\n1860-luvulta lähtien bastioni Liewenistä alettiin käyttää nimitystä patteri 2. Vuonna 1864 patterin suojaan rakennettiin kaksi hirsistä, maallapeitettyä ammusvarastoa ja uusittiin ampumatasanteille johtavat luiskat. Maavalleja korjailtiin 1870- ja 1880-luvuilla, ja 1880-luvulla rakennettiin rintavarustuksen suojaan ammuskomerot.\n\nMerenkävijät ry:n toimesta on bastionipihalle rakennettu liuskekivinen polku ja vallille johtava porras, muilta osin bastioni on pitkälti siinä asussa, mihin se jäi venäläisen kauden lopussa.\n\nHuonokuntoisten harmaakivimuurien kunnostus aloitettiin 1980-luvun alussa, mutta suuri osa muureista odottaa yhä korjausta.\n\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla patteri 2\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja. "@fi ;
        poi:history      "Bastioni Liewen muodostaa Särkän linnoituksen eteläisimmän ulkovarustuksen. Alkuvaiheessa nimeä Liewen käytettiin koko Särkän varustuksesta kaponieerit ja kurtiini mukaanluettuina. Myöhemmin nimitys vakiintui käsittämään vain eteläisen bastioniosan.\n\nRakennustyöt alkoivat vuonna 1749. Puolustusmuuri valmistui jo 1750 listakivineen ja muurinharjan turvetuksineen. Ampumatasot muurin takana valmistuivat seuraavana vuonna. Bastionin tehtävänä oli suojata salmia saaren molemmin puolin ja vuonna 1751 sinne oli asennettu kuusitoista 12 paunan ja neljä 18 paunan tykkiä.\n\nBastioni rakennettiin suurelta osin uudestaan vuoden 1774 linnoitussuunnitelman mukaan. Puolustusvalleja korotettiin toistamiseen 1780- ja 90-lukujen vaihteessa. Nykyisin ruotsalaisaikaisesta varustuksesta on vielä havaittavissa muurinosa kaponieeri Törnen eteläpuolella.\n\nBastionissa tehtiin vain vähäisiä muutoksia venäläisen kauden alkuvuosikymmeninä. Krimin-sodan uhka aiheutti kuitenkin varustuksen uudelleenrakentamisen. Ensi vaiheessa rakennettiin puisia ammusvarastoja vallien suojaan. Vuonna 1855 korotettiin muurin itäosaa väliaikaisella hirsirakenteella, mutta jo vuosina 1856-57 tämä korvattiin uusin rakentein. Rintavarustus muodostettiin rakentamalla sisäpuolelta muurin tukema maavalli puolustusmuurin päälle ja tämän taakse jäi leveä ampumatasanne.\n\n1860-luvulta lähtien bastioni Liewenistä alettiin käyttää nimitystä patteri 2. Vuonna 1864 patterin suojaan rakennettiin kaksi hirsistä, maallapeitettyä ammusvarastoa ja uusittiin ampumatasanteille johtavat luiskat. Maavalleja korjailtiin 1870- ja 1880-luvuilla, ja 1880-luvulla rakennettiin rintavarustuksen suojaan ammuskomerot.\n\nMerenkävijät ry:n toimesta on bastionipihalle rakennettu liuskekivinen polku ja vallille johtava porras, muilta osin bastioni on pitkälti siinä asussa, mihin se jäi venäläisen kauden lopussa.\n\nHuonokuntoisten harmaakivimuurien kunnostus aloitettiin 1980-luvun alussa, mutta suuri osa muureista odottaa yhä korjausta.\n\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla patteri 2\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja. "@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.15004356286909" ;
        wgs84:long       "24.966871809959457" .

<http://example/upload-base/#metadescription_604>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1861220~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8018>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tarkk'ampujankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1608804719524" ;
        wgs84:long        "24.945279306612" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8018" .

rky:p100  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanjärven asutuskylä on maan suurimpia yhtenäisiä, toisen maailmansodan jälkeen Karjalasta tulleelle siirtoväelle rakennettuja asutuskyliä.\n\nVanjärven asutuskylä Vanjärven kartanon entisillä mailla käsittää yli 70 asutustilan alaltaan 1300 hehtaarin kokonaisuuden Vihdin kunnan pohjoisosassa. Asutustilat sijoittuvat harvakseltaan  viljelysaukealle ja tiloilla on rankorakenteisen päärakennuksen lisäksi tavallisesti navetta, sauna ja vajarakennus.\n\nVanjärven kartanon yksikerroksinen uusklassillinen päärakennus samannimisen järven pohjoisrannalla on arkkitehti Charles Bassin 1807 suunnittelema ja laamanni Adolf Linderin rakennuttama. Metsänrajassa kartanon pohjoispuolella on kaksi harmaakivistä tallirakennusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.453693663,24.225172146 60.466914776,24.218358974 60.485330223,24.200772869 60.484646927,24.215023778 60.485091749,24.216056374 60.486018315,24.215919851 60.487115913,24.215882765 60.487913287,24.214958074 60.487809911,24.217049171 60.488204781,24.218129566 60.489349094,24.217631926 60.490733738,24.217855728 60.491807214,24.219362058 60.492537779,24.217929323 60.493356577,24.218030467 60.494069678,24.217113039 60.494400176,24.218440484 60.494563952,24.219539712 60.495452474,24.221632942 60.496271854,24.223789420 60.496584480,24.225275650 60.498296903,24.229055874 60.500209640,24.234461408 60.496653728,24.237430776 60.496721758,24.237995989 60.501160046,24.236761472 60.502994608,24.241716121 60.503813672,24.243873625 60.498047750,24.253646829 60.487133483,24.268805503 60.486726950,24.269581699 60.479957527,24.278710530 60.471925180,24.274328481 60.471585377,24.274192078 60.470774421,24.274971889 60.464928647,24.278239273 60.463054395,24.277877938 60.459286300,24.260260624 60.451980457,24.245735173 60.453693663,24.225172146" ;
        poi:history       "Vanjärven kartanon torpat itsenäistyivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Uudet lohkotilat syntyivät kartanon maiden rajoille.\r\n\r\nToisen maailmansodan aikoihin Vanjärven kartano toimi Kymi Oy:n vanhainkotina. Sodan jälkeen karjalaisväestöä asutettaessa jaettiin kartanon keskeinen osa ja parhaat viljelymaat. Kartanolle jäi maata 14 hehtaaria ja asuttamiseen käytettiin 1354 hehtaaria. Maat palstoitettiin pääasiassa Heinjoen ja Viipurin maalaiskunnan maanviljelijäväestölle. Kartanosta muodostettiin 64 yli 6 hehtaarin viljelystilaa, neljä 2-6 ha:n asuntoviljelystilaa, neljä alle 2 ha:n asuntotilaa sekä lisäksi yhteislaidun, koulutontti ja urheilukenttä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k927 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1511" ;
        skos:prefLabel    "Vanjärven asutuskylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5514>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Automaattinen lankapuhelinliikenne" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin Helsingin automaattinen lankapuhelinliikenne saatiin päätökseen? Huhtikuussa 1929.\n\nBjörkqvist, Heimer: Merenkulku ja liikenne (s. 123 teoksessa Helsingin kaupungin historia 5,3)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/milloin-helsingin-automaattinen-lankapuh" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kallion Vaasankatu kantaa lempinimeä Puukkobulevardi. Vuosia sitten nämä tienoot olivat vaarallisia ja paha maine on tuikassa, vaikka sille ei enää olekaan katetta. Naapurustossa on baarinsa ja juopponsa, thaihierontapaikkoja, joskin monet niistä ovat sulkeneet ovensa lopullisesti. Vaasankadun arvostus on noussut ja asukkaista monet ovat hyväpalkkaisissa ammateissa.' (s. 52)" ;
  dcterms:description            "Ylikomisario Kari Vaara on muuttanut vaimonsa kanssa Kittilästä Helsinkiin Vaasankadulle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9588> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9582>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8183>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:46:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7803>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kontulankaari 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7785> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2410268800599" ;
        wgs84:long        "25.0763399089512" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7803" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8278>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kuusniemi, Matleena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8278" .

rky:p360  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemiön keskiaikainen kivikirkko ja pappila muodostavat vanhan suurpitäjän historiallisen tunnuskuvan. Kirkon holvattu sisätila on gotiikan arkkitehtuurin huipentumia Suomessa. \n\nKivikirkko ja läheinen pappila sijaitsevat Kemiön saaren keskiosassa mäkien rajaaman peltolaakson rinteessä.\n\nHarmaakivistä rakennetun keskiaikaisen kirkon barokkisipulipäätteinen länsitorni ja asehuone kuuluvat sen 1700-luvun lopun palonjälkeiseen rakennusvaiheeseen. Kookkaat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kuusitraveisen kirkkosalin kolmeen tasaleveään ja tasakorkeaan laivaan. Kuorin moderni sisustus on 1960-luvulta. \n\nKemiön kirkkomaisemaan liittyy 1840-luvulla rakennettu kirkkoherranpappila keskiaikaisella pappilan tontilla. Päärakennuksen on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. Pappilan korjauksen on suunnitellut Erik Bryggman. Puistomaisessa pihapiirissä on myös vanha luhtiaitta.\n\nKiviaidan ympäröimän kirkkotarhan valkoiseksi kalkittu kivinen porttirakennus on rakennettu 1796. Länsipuolella olevan, 1708 rakennetun kellotapulin kivinen alaosa on sisustettu ruumishuoneeksi. Sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten mukaan 1953. Yksittäisistä hautamuistomerkeistä mainittakoon kuvanveistäjä Felix Nylundin veistämä ja arkkitehti Palmqvistin piirtämä Amos Andersonin hautakivi sekä arkkitehti Bengt Lundstenin suunnittelema Sjölaxin kartanon omistavan Jägerskiöld-suvun hauta-alue.\n\nMäen rinteessä kirkon luoteispuolella oleva kivinen viljamakasiini vuodelta 1848 toimii kotiseutumuseona."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.168190341,22.756139092 60.166376168,22.751803115 60.164913900,22.746958420 60.164185140,22.742983201 60.167659034,22.739480376 60.169058588,22.743948767 60.169406304,22.743484374 60.171255157,22.745979429 60.170952425,22.751100809 60.168190341,22.756139092" ;
        poi:history       "Kemiö, joka mainitaan jo 1327, on Suomen vanhimpia pitäjiä. Kemiön emäpitäjään kuuluivat 1300-luvulla Kemiön lisäksi Dragsfjärd, Hiittinen ja Västanfjärd. \r\n\r\nKirkon sakaristo-osa on runkohuonetta vanhempi, runkohuoneen rakentaminen ja 1400-luvun puolivälin jälkeen tehty holvaus kuuluvat samaan rakennusvaiheeseen. Holvauksen tekijänä pidetään Turun tuomiokirkon keskilaivan holvauksesta maksun saanutta muurarimestari Petrus Muratoria. Hänelle annettu lisämäärite de Kymitto viittaa joko hänen kotipaikkaansa tai edelliseen työkohteeseensa. Kemiön holvaukselle tunnusomaista on monimuotoinen tähtiholvi, vankat kahdeksankulmaiset pilarit ja lähes hevosenkenkämäisesti kaartuvat arkadikaaret. Nämä piirteet toistuvat myös Sauvon, Tenholan ja Perniön kirkoissa, joita pidetään Petrus Muratorin johdolla holvattuina.\r\n\r\nKirkko vaurioitui tulipalossa 1781 ja se kunnostettiin arkkitehti C.F. Schröderin johdolla. Tällöin sen länsipäähän rakennettiin korkea torni, asehuone uudistettiin, ikkuna- ja oviaukot laajennettiin sekä kattokulmaa madallettiin. Kirkon kolme mittavaa restaurointia suunnitteli 1903 arkkitehti Lars Sonck, 1922 Armas Lindgren ja 1962 Kaj Palmqvist. Kirkon vesikaton peltikate muutettiin kupariksi 1986."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:makasiini , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1764" ;
        skos:prefLabel    "Kemiön kirkko ja pappila"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8517>
        dcterms:modified  "2010-11-25T21:07:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6488>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:29+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p273>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri de Carnal "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T07:47:25.294+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:01:43.118+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38306 , koko:p41215 ;
        poi:description  "Kaponieeri de Carnal esiintyy ensimmäisen kerran bastioni Palmstiernan aukioehdotuksen yhteydessä J. M. Sprengtportenin linnoitussuunnitelmassa vuodelta 1774. Suunnitelmasta toteutui ainoastaan kaponieeri de Carnal, joka rakennettiin vuosina 1775-77. Kaksikerroksisen, puisella välipohjalla jaetun kaponieeriosan yläkerros oli holvattu. Kärkikulmaan oli sijoitettu ampumatasanteelle johtava kierreporras. Rintavarustus muurattiin tiilestä ja muurinharja turvetettiin. Ampumatasanne oli kivetty hiekkakivilaatoilla. Kaponieerin molemmin puolin oli kahden kerroksen korkuiset porttiholvit.\n\nTiilinen rintavarustus purettiin 1830-luvulla, ja samalla ampumatasannetta vahvistettiin ja rakennus sai uuden katon. Kärkiosa madallettiin pohjoisosan korkuiseksi. Kasemattiin tehtiin keittiö liesineen ja leivinuuneineen. Itäinen porttiholvi muutettiin käymäläksi muuraamalla pohjoinen portti umpeen ja avaamalla sivusta oviaukko. 1860-luvulla rakennuksen alakertaan sijoitettiin pesutupa ja yläkertaan arestihuone.\n\nSuomalaisella kaudella rakennuksen alakerta oli pääosin tyhjillään ja yläkertaa käytettiin varastona."@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyöt\n\nKoska rakennus oli käyttämättömänä päässyt huonoon kuntoon, ensimmäiseksi kunnostettiin julkisivut, katto ja ikkunat.\n\nYlä- ja alakertaan tehtiin molempiin yksi työtila. Ennen kunnostustöitä rakennuksessa ei ollut minkäänlaisia teknisiä järjestelmiä, joten rakennus liitettiin kaukolämpöverkkoon ja siihen tehtiin tarvittavat sähkö-, vesi- ja viemäriasennukset. Ilmanvaihto on painovoimainen. Työtiloihin tehtiin minikeittiöt ja alakertaan molempia työtiloja palveleva WC.\n\nToteutusaika: 1996-97\nHuoneistoala: 140 m2\nKerrosala: 296 m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Steinunn Guðmundsdóttir\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Jikkon Oy/ Juhani Ikonen\nLVI-suunnittelu: ??\nRakennustyöt: Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKaponieeri de Carnal on ainoa toteutunut osa J.M. Sprengtportenin vuoden 1774 linnoitussuunnitelmaan sisältyneestä bastioni Palmstiernan itäisestä yhdysrakennuksesta.\n\nKaponieeri rakennettiin bastioni Palmstiernan alkuperäisen vasemman siiven muurin eteen siten, että vanhaa muuria purettiin sen takaseinän osalta ja kalliota sen alta louhittiin syvemmäksi. Louhitulle alueelle rakennettiin bastionipihalle johtanut porras. Vuoden 1774 aikana saatiin myös kaponieerin perustukset muuratuiksi. Seuraavan vuoden aikana rakennettiin kaksikerroksinen, puisella välipohjalla jaettu kaponieeriosa, jonka yläkerros oli holvattu. Kärkikulmaan oli sijoitettu ampumatasanteelle johtava kierreporras. Rintavarustus tehtiin tiilestä. Kaponieerin rakennustyö viimeisteltiin seuraavana vuonna kattamalla ampumatasanne hiekkakivilaatoin, jotka muurattiin kiinni pozzolana-laastilla. Tällä käsiteltiin myös rintamuurin saumat ja muurinharja, minkä jälkeen se turvetettiin. Kaponieerin molemmin puolin oli kahden kerroksen korkuiset porttiholvit. Pihan puolelle johtaneet porrashuoneet suljettiin portein.\n\nKaponieerin bastionipihan puoleinen osa jäi viimeistelemättömäksi, koska sen oli määrä yhdistyä tulevaan yhdyskasarmiin. Keskeneräinen osa katettiin lautakatolla.\n\nVenäläisen kauden alussa 1813 kaponieerin ampumatasanne katettiin peltikatolla. Vuonna 1831 katto ja tiilinen rintavarustus purettiin, minkä jälkeen ampumatasanne peitettiin sementtilaastilla ja vahvistettiin maakerroksella, ja rakennus sai uuden katon. Kurttiinimuuriin suuren ja pienen Palmstiernan kasarmin välillä avattiin kaksi tykkiaukkoa.\n\nV.1839 kasematit muutettiin keittiöksi ja niihin muurattiin kaksi leivinuunia sekä liesi. Samana vuonna kaponieerin pohjoinen porttiholvi muurattiin tiilellä umpeen, ja näin syntyneeseen huonetilaan sijoitettiin käymälä.\n\nVuoden 1855 pommituksessa kattorakenteet vaurioituivat ja ne korjattiin seuraavana vuonna. Rakennusta käytettiin vaihtelevasti pesulana, aresti- ja asuinhuoneina sekä varastoina.\n\nSuomalaisella kaudella rakennuksen yläkertaa on käytetty varastona ja alakerros on pääosin ollut käyttämätön.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisellä kaudella kaponieeri esiintyy joko nimellään tai kirjaintunnuksella. Hyvin tavallinen virheellinen nimitysmuoto on \"Camel\".\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 24\n\nLähteet:\nKra Fästningsrelationer 1774-1777\nKrA V 186-189,203,209,218a,247,252,270,271,327,\n328,329,333,347,\nVIK B 705-729\nVA VSA 17044\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/3/0/saha/suomenlinna/0_-4636232201194230736.jpg" , "http://media.onki.fi/9/7/9/saha/suomenlinna/0_7782998506086107281.jpg" , "http://media.onki.fi/3/8/4/saha/suomenlinna/0_7109852870668562411.jpg" , "http://media.onki.fi/6/6/0/saha/suomenlinna/0_-1644292398968147654.gif" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14327165983083" ;
        wgs84:long       "24.986875724792526" .

[ dcterms:description  "Rehunen kohtaa rannassa yhden epäillyistä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2668> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Munkkiniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/645691/> ;
        wgs84:lat     "60.1981884295885" ;
        wgs84:long    "24.8697339320617" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/munkkiniemi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8777>
        dcterms:modified  "2010-03-02T15:23:05+0300" .

[ dcterms:description  "Luku 15: Kotina 12 neliön koppi. Antiikkikauppias Asko Laine, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

rky:p954  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.134319469,29.766145580 65.134535658,29.767890893 65.133303355,29.768887929 65.133050820,29.766748470 65.134319469,29.766145580" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Peurokoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i188>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Ellin boksissa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i915> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i153> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6707> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/ellin-boksissa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3721>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pääesikunta 70 vuotta 2.2.1988" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6918> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3720> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3721" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8180>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Halinen, Simo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8180" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Eila Hiltunen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7366> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7365>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6390>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:42:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8514>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tiirasaarentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1554300420148" ;
        wgs84:long        "24.8635550844474" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8514" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9228>
        dcterms:modified  "2010-06-07T16:49:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Malmin lentoasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsinki-Malmin lentoasema" , "Helsingin lentoasema" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8498> ;
        wgs84:lat            "60.2494152111842" ;
        wgs84:long           "25.0454678594664" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/malmin-lentoasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6724>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:53:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1574>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:45:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319853~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319854~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319855~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319856~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319857~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1800753~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7199>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1095300~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4695>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1021136~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Pakila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61> ;
        wgs84:lat         "60.2450709898919" ;
        wgs84:long        "24.9314630805412" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pakila" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8774>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lind, Tuula"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8774" .

rky:p1153  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.702040368,22.745929792 60.703298563,22.751539993 60.702840474,22.751948175 60.702285516,22.750498087 60.701684414,22.747715127 60.701648431,22.746243964 60.702040368,22.745929792" ;
        poi:municipality  kunnat:k636 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4234" ;
        skos:prefLabel    "Kyrön rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9488>
        dcterms:modified  "2010-12-02T15:39:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6984>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2025>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1428168~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Åke Lindmanin lapsuudenkoti oli Sturenkatu 8:ssa (sittemmin purettu rakennus)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7810> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7811>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9130>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:58+0300" .

rky:p1747  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.169971132,25.211729164 66.168425792,25.201864793 66.168906896,25.201414585 66.170422124,25.211272827 66.169971132,25.211729164" ;
        poi:municipality  kunnat:k845 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2164" ;
        skos:prefLabel    "Koivun rautatieasema"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pohjoisalue - josta Kruunuhaka on saanut nimensä, eli se oli kruunun laidunmaata - sisältää ruutukaavan suurimmat ja pienimmät rakennusryhmät.\" (s.15)" ;
  dcterms:description            "- Vanha keskusta, asuintalot." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9225>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Halonen, Kalervo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Halonen, Kassu" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9225" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Esplanadin puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1674586409919" ;
        wgs84:long        "24.9478598128874" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7196" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7435>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9390>
        dcterms:modified  "2010-09-02T15:24:37+0300" .

[ dcterms:description  "Jarkko Sipilän Takamäki-sarjan päähenkilö rikoskomisario Kari Takamäki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2487> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9485>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Malm, Lena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9485" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9724>
        dcterms:modified  "2011-07-29T14:58:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6981>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Vapaamuuraripöytä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1758868376803" ;
        wgs84:long        "24.9442816224288" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vapaamuuraripoyta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7695>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:57:02+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p38>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sokolovin talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:04:15.596+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:45:09.063+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Mansardikattoisen, kaksikerroksisen hirsirakennuksen rakennutti vuonna 1913 herra V. Sokolov. Sokolovin titteliksi mainitaan kirkonpalvelija. Viranomaiset kaatoivat seuraavana vuonna tontin aidan alueella tehtyjen vesijohtotöiden vuoksi, mutta Sokolov sai sentään hartaasti pyydettyään rakentaa aitansa uudelleen. Puuhuvilassa on merelle suuntautuvassa poikkipäädyssä kauniit, värilliset koristelasi-ikkunat.\n\nRakennus vapautettiin Sotasaalis-Keskusosaston takavarikosta 24.12.1918. Viaporilainen kauppias Nikolai Galotshkin osti talon 10.6.1920, mutta myi sen jo seuraavan vuoden maaliskuussa helsinkiläiselle kauppias Oskar Merkellille 20 000 mk kauppahinnasta. Rakennus sai pitempiaikaiset asukkaat vasta 29.7.1926, kun Merkell myi talonsa 40 000 mk kauppahinnalla puutarhuri Eemil Koskiselle. Rakennus on edelleen saman omistajasuvun hallussa. Suku on muuttanut nimensä Hanhivaaraksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 14\nLähteet:\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nKA VSA 15972.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Mansardikattoisen, kaksikerroksisen hirsirakennuksen rakennutti vuonna 1913 herra V. Sokolov. Sokolovin titteliksi mainitaan kirkonpalvelija. Viranomaiset kaatoivat seuraavana vuonna tontin aidan alueella tehtyjen vesijohtotöiden vuoksi, mutta Sokolov sai sentään hartaasti pyydettyään rakentaa aitansa uudelleen. Puuhuvilassa on merelle suuntautuvassa poikkipäädyssä kauniit, värilliset koristelasi-ikkunat.\n\nRakennus vapautettiin Sotasaalis-Keskusosaston takavarikosta 24.12.1918. Viaporilainen kauppias Nikolai Galotshkin osti talon 10.6.1920, mutta myi sen jo seuraavan vuoden maaliskuussa helsinkiläiselle kauppias Oskar Merkellille 20 000 mk kauppahinnasta. Rakennus sai pitempiaikaiset asukkaat vasta 29.7.1926, kun Merkell myi talonsa 40 000 mk kauppahinnalla puutarhuri Eemil Koskiselle. Rakennus on edelleen saman omistajasuvun hallussa. Suku on muuttanut nimensä Hanhivaaraksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 14\nLähteet:\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nKA VSA 15972.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14478317548406" ;
        wgs84:long       "24.99224550724034" .

blue_route:c33  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s34 ;
        :source       blue_route:s33 .

<http://example/upload-base/#metadescription_493>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1723003~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7432>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ylipormestarin virka-asunto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Brummerin talo" , "Aleksanterinkatu 14" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6353> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1686149551865" ;
        wgs84:long           "24.9542369611047" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7432" .

[ dcterms:description  "Tarina tapahtuu enimmäkseen Kosmoksessa, jossa päähenkilö Itikka juo ja päiväunelmoi auto-onnettomuuden jälkeen. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9624> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_827>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1132179~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1094191~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1469521~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8146>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:46+0300" .

rky:p323  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Siuronmäki ja Siuronkosken ympäristö asuinalueineen, rautatieasemineen ja teollisuusrakennuksineen on yksi Ylä-Satakuntaan 1900-luvun alussa muodostuneista liikenteellisistä ja teollisista solmukohdista. \n\nKoskivoiman partaalle  kahden vilkkaan laivareitin ja rautatien yhtymäkohtaan rakentunut alue on asutus-, teollisuus- ja liikennehistoriallisesti poikkeuksellinen kokonaisuus.\n\nSiuronmäki sijaitsee Siuronkosken partaalla Kuloveden rannassa. Paikalla, jossa Siuronkoski laskee Kuloveteen, on asuttu jo kivikaudella. Alueen pohjoispuolella on Suur-Pirkkalan mahtavin linnavuori, joka on varustettu kivivallein. Siuronkoski on ollut tärkeä hallinnollinen raja.\n\nSiuronmäen tiheästi rakennettuun työväen asuntoalueeseen kuuluvat työnjohtajien asuinrakennukset vanhan Turun maantien varrella sekä jyrkällä kalliolle työläisten omatoimisen rakentamisen tuloksena syntyneet mökit. Nämä yhden perheen talot ovat sijoittuneet vapaasti mäen rinteille. Alueelle on 1900-luvun alussa rakennettu rukoushuone. Maisemallisesti kauniilla paikalla asutuksen laidalla, mäen juurella, on Siuron Tampere-Pori -radan asema ja sen monet rakennukset. Siuronkosken yli johtaa useassa vaiheessa rakennettu kuusiaukkoinen kivisilta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.477294297,23.330440952 61.478169319,23.339312916 61.477453011,23.339932538 61.476801734,23.340725167 61.476624702,23.341319942 61.476514995,23.342544319 61.476325383,23.343165970 61.475961533,23.343643665 61.475539019,23.343921221 61.475347269,23.344677753 61.475151323,23.346118265 61.475124552,23.347233510 61.473811153,23.346648923 61.474095889,23.339693333 61.472902037,23.333245288 61.472029202,23.320239189 61.472516177,23.315665364 61.474833351,23.315386269 61.474817723,23.320449866 61.475479053,23.321200289 61.475525434,23.322162056 61.476679613,23.322382937 61.477623314,23.323584522 61.478048779,23.324699044 61.478102331,23.325894056 61.477623896,23.326941992 61.477294297,23.330440952" ;
        poi:history       "Siuronkoski oli historiallinen myllynpaikka jo ainakin 1400-luvulla.\r\n\r\nRautatielinja Tampereelta Poriin valmistui vuonna 1895. Siuron rautatieasema rakennettiin samana vuonna mallipiirustusten mukaan V luokan asemaksi. Asemapäällikön jugendtyylinen asuinrakennus talousrakennuksineen rakennettiin 1908. \r\n\r\nSiuronkosken edustalle, Suoniemen kunnan puolelle perustettiin  1895 Reposaaren saha, joka siirtyi 1908 Kuljun kartanon omistukseen. 1910 kartanon omistaja perusti myös Kuljun sahan. Puuhiomon Siuronkosken Suoniemen puolelle kartano oli perustanut jo 1904. Rakennusta laajennettiin 1930-luvulla ja se muutettiin voimalaitokseksi 1956. Valkoiseksi rapattu funktionalistinen valssimylly valmistui 1936.\r\n\r\nSiuronmäen asuinalue syntyi Kuljun, Grönforsin ja valtion sahojen sekä kosken rantaan sijoittuneen massatehtaan, rautatien sekä Kyröskosken että Ikaalisiin suuntautuneitten laivayhteyksien vaikutuksesta. Alue rakentui 1900-luvun alussa ilman suunnitelmaa, kun Penttilän kylän Haukkalan talo vuokrasi maata Siuronkalliolta ja Kuljun kartano kosken toiselta puolelta työväen rakennusmaaksi. \r\n\r\nRukoushuoneyhdistys rakennutti 1910 Siuron kalliolle rakennusmestari Heikki Tiitolan piirtämän rukoushuoneen, joka korjattiin ja vihittiin kirkoksi 1928."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k536 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1956" ;
        skos:prefLabel    "Siuronmäki ja rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5737>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Hotelli Andrea" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin (1945-46) liittyen kerrotaan, että Aleksin varrella sijaitsi hotelli Andrea, joka oli tuolloin vielä puolivalmis. Millähän kohtaa Aleksia hotelli sijaitsi? Entä mitä hotellista ja sen toiminnasta tiedetään? Hotelli Andrea sijaitsi osoitteessa Aleksanterinkatu 46 A. Viimeinen elonmerkki siitä on Helsingin puhelinluettelossa 1958.\n\nLöytämämme Aleksanterinkatua käsittelevät teokset eivät mainitse mitään hotellitoiminnasta, joten Andrea ei liene ollut kovin tunnettu yleisön parissa. Tähän on varmaan vaikuttanut sekin, että hotellin alakerrassa on ollut liikehuoneistoja.\n\nLisätietoa Aleksanterinkadusta:\nAleksanterinkatu - katu Helsingin sydämessä / kuvat: Ilpo Okkonen : teksti: Asko Salokorpi. - Studio Ilpo Okkonen, cop.\nPuhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita / Kaija Ollila, Kirsti Toppari. - Helsingin Sanomat, 1977." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrsotasyyllisyysoikeud" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p236>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Liikuntatalo / Tykistön maneesi"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:39:41.764+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:33:06.544+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32100 , koko:p33522 , koko:p6040 , koko:p48418 ;
        poi:description  "Tykistön maneesiksi vuonna 1904 valmistunutta taloa on itsenäisyyden aikana käytetty teatterina, urheilusalina ja ”Bio Vanikaksi” kutsuttuna varusmiesten elokuvateatterina. Vuoteen 1965 asti talossa toimi keittiö ja ruokala ja 1970-luvulta vuoteen 2000 työsiirtolan varasto."@fi ;
        poi:history      "Muutos- ja kunnostustyöt\n\nTyösiirtolan varaston muutettua varikon alueelle kiireellisimpänä työnä aloitettiin pahasti notkolla olleen katon kattotuolien vahvistaminen. Suuren jännevälin vuoksi kattotuolit oli tehty järeästä puutavarasta.\n\nJo pitkään kaivattujen sisäliikuntatilojen kunnostamisesta maneesiin käytiin neuvotteluja Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Hanke päätettiin toteuttaa liikuntaviraston vetäytymisestä huolimatta. Liikuntasalin lisäksi rakennukseen tehtiin kuntosali ja puku- ja pesutilat. Tilat on vuokrattu yksityiselle yrittäjälle, joka järjestää mm. työhyvinvointiin liittyviä teemapäiviä. \n\nToteutusvuodet: 2001–2005\nHuoneistoala: 635m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Leena Häkli\nRakentaja: Suomenlinnan työsiirtola/ Hannu Piiroinen\nLVIS-työt: Are Oy\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto P & P Manner Oy/ Pekka ja Bitumi Manner\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy / Jukka Sainio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 81 rakennettiin tykistön maneesiksi vuosina 1903-1904. Suomenlinnan vankileirin aikaan 1918-19 talo oli teatterirakennuksena. Suurta salia on käytetty myös urheilusalina ja elokuvateatterina varusmiehille, johon viittaa sen saama nimi \"Bio Vanikka\". Keittiö ja ruokala olivat talossa vuoteen 1965 asti. Suomenlinnan työsiirtolan varasto on ollut talossa 1970-luvun vaihteesta lähtien.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 255\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 23\nLähteet:\nMV SL VIK 1173-1182.\nKA VSA 17057.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nro 943855.\nMV SL VIK C 1175 alkuperäinen asu.\nMV SL VIK C 1181 teatterin pohja ja leikkaus."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/2/6/9/saha/suomenlinna/0_-2687211734771893426.JPG" , "http://media.onki.fi/9/8/6/saha/suomenlinna/0_7376503055983858400.JPG" , "http://media.onki.fi/2/4/6/saha/suomenlinna/0_-4537848962351405139.JPG" , "http://media.onki.fi/0/4/9/saha/suomenlinna/0_-7718348754202271518.JPG" , "http://media.onki.fi/1/9/8/saha/suomenlinna/0_5004436240097071534.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p10428> ;
        wgs84:lat        "60.14572049393322" ;
        wgs84:long       "24.990351867675827" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7692>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Luokkakokous" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6354> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7688> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6459> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7686> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7684> ;
        th:lisatietoa       "Sanojen aika" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1000007&BibliographyId=28736&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7692" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7931>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:39:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1061>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Valssi Helsingille" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i813> ;
        th:lisatietoa         "2. sija Ravintola Esplanadinkappelin sävellyskilpailussa 1976" ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8364> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/valssi-helsingille" .

koko:p38997  dc:created  "2012-05-24T07:01:13.684+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:01:13.77+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ampumatasanteet"@en , "ampumatasanteet"@sv , "ampumatasanteet"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kattoikkunoiden lävitse siivilöityi pilvisen päivän harmaata luonnonvaloa. Akateemisen kirjakaupan interiööri oli suunniteltu toriksi tai aukioksi jota ympäröi toista kerrosta kiertävä parveke; vaikutelman oli tarkoitus tuoda mieleen kreikkalaiset pylväskäytävät.' (s. 189)" ;
  dcterms:description            "Iris ja Nicholas tapaavat Akateemisen kirjakaupan kahvilassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9693> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457>
] .

rky:p583  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mikkelin maaseurakunnan kirkko on Intendentinkonttorin näyttävä tulkinta kansanrakentajien itäsuomalaisesta kaksoisristikirkosta.\n\nKirkko on Mikkelin ruutukaava-alueen länsipuolella ympäristöstään kohoavalla laajalla kummulla. Alkuperäinen sisääntulotie on yhä hahmotettavissa maastossa. 1810-luvulla rakennettu kirkko on ensimmäinen akateemista arkkitehtuuria mukaileva Intendentinkonttorissa suunniteltu kaksoisristikirkko. Vesikatot ovat loivat ja ristikeskuksen yläpuolella kohoaa matala, ikkunoilla varustettu lanterniini. Empiretyylisessä ulkovuorauksessa on korostetut nurkat.\n\nKirkon pohjoispuolella kohoava itäsuomalaista tapulityyppiä edustava kahdeksankulmainen tapuli on Matti Salosen johdolla rakennettu 1815.\n\nKirkkotarhassa kirkon kaakkoispuolella on sankarihauta-alue. Pronssinen sankaripatsas Velvollisuus on vuodelta 1959 (Kalervo Kallio).\n\nKirkon luoteispuolella on edelleen käytössä oleva hautausmaa. Lounaispuolella oleva kivinen pitäjänmakasiini vuodelta 1848 on muutettu 1959-1960 Suur-Savon museoksi. Kirkonmäellä on myös entinen pitäjäntupa, joka toimi 1912 asti maalaiskunnan  kunnantalona. Kirkon itäpuolella on kiviaidan ympäröimä 1817 perustettu vanha hautausmaa. Korkeita kuusia kasvavalla puistomaisella alueella, joka jatkuu myös Otavankadun eteläpuolella (perustettu 1869), on säilynyt useita hautamuistomerkkejä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.687875569,27.253057142 61.688097380,27.254935992 61.687684268,27.256701602 61.687785827,27.257583595 61.688245758,27.257426121 61.688752284,27.260874336 61.687417780,27.262114222 61.687234820,27.261336102 61.686157292,27.262146880 61.685639252,27.259726411 61.686665903,27.258807298 61.685895424,27.254356851 61.685877392,27.254060303 61.685650958,27.252204149 61.686264898,27.251604336 61.686626834,27.252655464 61.687875569,27.253057142" ;
        poi:history       "Mikkelin maaseurakunnan edellinen kirkkorakennus oli kirkonrakentaja August Sorsan johdolla 1750-luvulla rakennettu Savilahden pitäjän kirkko. Nykyisen Mikkelin Kirkkopuiston alueella sijainnut kirkko tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa 1806.\r\n\r\nKirkonrakentaja Matti Salosen ehdotuksen pohjalta Charles Bassin Intendentinkonttorissa laatima suunnitelma on vuodelta 1811. Kirkko rakennettiin Salosen johdolla 1816-1817. Kirkon sisäseinät ja holvi saivat nykyisen lautaverhouksen ja uusrenessanssiin viittaavat rakennusosat ja ikkunat laajennettiin nykyiseen kokoonsa 1870. Korjauksen suunnitteli arkkitehti Constantin Kiseleff. Urkulehteri ja -fasadi ovat arkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelemat. Vuonna 1928 kirkko uudistettiin arkkitehti Rafael Blomstedtin johdolla. Kirkon nykyasu on peräisin 1982 tehdystä restauroinnista (arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen, Raunio), ja sen lähtökohtana oli kirkon uusrenessanssiasun palauttaminen ja korostaminen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1368" ;
        skos:prefLabel    "Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5997>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kansojen halli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Helsingissä joskus jostain rakennuksesta käytetty nimeä Kansojen halli? Jouduimme tiedustelemaan asiaa Kaupunginmuseosta ja sieltä apu löytyikin. Kyseessä on ilmeisesti ollut 1960-luvun alussa Mäntymäen kentälle pystytetty C-Messuhalli eli Kansojen halli. Tätä lähes 150 metrin pituista ikkunatonta betonikolossia pidettiin Helsingin rumimpana rakennuksena, ja se purettiin 1975. Tieto löytyy teoksesta Hackzell, Kaija: Töölöntullin molemmin puolin. Helsingin vanhoja kortteleita 5 (s.172). Kirja löytyy monista Helmet-kirjastoista." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6417> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-kansojen-halli" .

rky:p917  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hankoniemi lähisaarineen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti tärkeä alue. Suomenlahdelle pistävällä niemellä on sotahistoriallisia muistomerkkejä, linnoituksia ja puolustusjärjestelmiä 1790-luvulta, 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekä 1910-luvulta. Viimeisimmän linnoitusvaiheen rakennelmat liittyvät neuvostoliittolaisten 1940-1941 vuokratukikohtaan ja suomalaisten vastaaviin puolustusjärjestelyihin. \n\nGustavsvärnin, Gustav Adolfin ja Meijerfeltin saarilinnoitukset ovat osa ruotsalaista 1700-luvun lopun merilinnoitusketjua. Venäläiset ovat rakentaneet saarille 1800-luvun alussa ja 1850-luvulla linnoituslaitteita, jotka ovat Krimin sotaan 1854 liittyneiden räjäytysten jälkeen olleet harmaakiviraunioina. Parhaiten säilyneet linnoituslaitteet ovat Gustavsvärnissä, jossa 1700-luvun linnoitusraunion muurien sisäpuolella yhdessä puisen radiomajakan kanssa on myös betonista paikalla valettu majakka sylinterimäisine loistotorneineen. \n\nMantereella oleva Harparskog-linja on puolestaan suomalaisten Neuvostoliitolla ollutta aluetta vastaan rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja ja se erottuu yhä hyvin maastossa. Linja kulkee niemen poikki Skogbyn sahalta Skogbyn entisen rautaruukin läheisyyteen ja rakentuu betonisista korsuista, konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudoista ja kivisistä panssariesteistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.802068305,22.944103444 59.800170682,22.945441760 59.799302210,22.944238163 59.799356241,22.942058722 59.800589605,22.941167483 59.801811652,22.941838909 59.802068305,22.944103444" ;
        poi:history       "Hankoniemeen, meriliikenteen solmukohtaan, tehtiin turvalaitteita jo varhain. Niemen kärkeen rakennettiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa joidenkin tykkien kenttälinnoite. Brunerskärin skanssi lienee sijainnut Tulliniemellä, jonka eteläisin kohta tunnettiin tuohon aikaan Skansholmenin nimellä. \r\n\r\nJonas Månzonin merikirja vuodelta 1644 mainitsee Hangon sisääntuloväylällä Eldskärin, joka sai nykyisen nimensä Gustavsvärn (Kustaanvarustus) 1700-luvun loppupuolella. Kolmelle saarelle, Gustavsvärn, Gustav Adolf ja Meijerfeldt, rakennettiin merilinnoitus osana Ruotsin merilinnoitusketjua. Gustavsvärnille ja Gustaf Adolfille rakennettiin bastionijärjestelmään perustuneet, ulko- ja saaristoväylän sulkemiseen sekä kaupungin sataman suojaamiseen tarkoitetut linnoitukset. Pienempiä varustuksia rakennettiin Meijerfeldtin saarelle. Ensimmäinen kantalinnoitussuunnitelma valmistui 1792. Töihin ryhdyttiin Kustaa III:n sodan aikana 1789. Tuolloin rakennetut kenttälinnoitukset korvattiin 1790-luvulla rakennetuilla, majuri G.H. von Kiertingin hahmottelemilla, mutta varsinaisesti kapteeni Carl Nycanderin suunnittelemilla linnoituksilla. Nycanderin suunnitelmia ei kuitenkaan viety päätökseen, vaan työt jäivät kesken. \r\n\r\nVenäläiset jatkoivat saarilla ruotsalaisten käynnistämiä  linnoitustöitä 1808-1809 ja uudestaan Krimin sodan alla 1850-luvulla. Itämaisen sodan aikana linnoitus puolustautui 1854 onnistuneesti englantilais-ranskalaista laivasto-osastoa vastaan. Siitä huolimatta Venäjän sodanjohto räjäytti kolmen saaren linnoituslaitteet elokuussa 1854, minkä jälkeen ne ovat olleet raunioina. \r\n\r\nVenäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn laajan merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Preussin mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Suomenlahden suun pohjoisrannikolle rakennettiin ulompi asema, jonka linnakkeet ovat paitsi Russarössä, myös Utössä ja Örössä.\r\n\r\nHankoniemen neuvostotukikohdasta sovittiin Moskovan rauhassa 13.3.1940. Koska tukikohdan päätoimintasuunta oli merelle, varustettiin mm. Russarötä. Saarille ja niemen etelärannalle rakennettiin kantalinnoitettuja, betoni- ja kivirakenteisia asemia. Puistovuoren niemen pesäkkeet sisältyvät kohteeseen Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue.\r\n\r\nSuomalaiset käynnistivät heti Moskovan sopimuksen jälkeen kantalinnoitetun pääpuolustuslinjan eli ns. Harparskog-linjan rakentamisen, työt tehtiin 1940-1941. Kantalinnoitteet eivät kokonaisuudessaan valmistuneet, mutta mantereella työt saatiin tyydyttävään vaiheeseen ennen taisteluiden alkamista. Neuvostoliitto rakensi Harparskog-linjan vastapainoksi länsipuolelle kenttälinnoitteita, jotka hahmottuvat edelleen maastossa. Joulukuussa 1941 Hanko luovutettiin takaisin Suomelle ja virallisesti palautus sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:poiType       poio:majakka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1196" ;
        skos:prefLabel    "Hankoniemen sotahistorian kohteet (Gustavsvärn)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4064>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:11:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1797215~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8143>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Onnela, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsinki Onnela" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1694177055304" ;
        wgs84:long           "24.9290745961445" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8143" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Kassila, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kassila-matti" .

[ dcterms:description  "'Paul Sinebrychoff onnistui hankkimaan monia hienoja teoksia ruotsalaisten kerääjien ja Tukholman Nationalmuseumin nenän edestä.' (s. 147)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7429> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7428>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6353>
        dcterms:modified  "2009-07-14T11:32:46+0300" .

[ dcterms:description  "Elämäkertaromaani Munkkiniemessä asuneesta kirjailija ja kääntäjä Juhani Konkasta. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1722> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6448>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Asemaravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1709241337116" ;
        wgs84:long        "24.9415220536828" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6448" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "' - Kierretään vaikka taitelijakukkulan kautta ja mennään sitten uurnalehtoon. Haluan näyttää sinulle jotain.' (s. 140)" ;
  dcterms:description            "Samuel ja Johanna käyvät kävelyllä hautausmaalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9852> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8642>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1687103~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8737>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pastori Jussilaisentie 3-5"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tolarintie" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat            "60.2262715860009" ;
        wgs84:long           "24.8929664049343" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pastori-jussilaisentie-3-5" .

rky:p1116  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.884354083,24.480257756 61.883687361,24.480079088 61.883804648,24.478330232 61.884249157,24.478438175 61.884299745,24.477597269 61.885871687,24.477924821 61.885870596,24.478227797 61.886267107,24.478435901 61.886217614,24.478973881 61.884454971,24.478643449 61.884354083,24.480257756" ;
        poi:municipality  kunnat:k177 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4179" ;
        skos:prefLabel    "Lylyn rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6947>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070229~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1797>
        dcterms:modified  "2010-02-10T15:54:27+0300" .

poi:maxEntryFree  a   owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment  "Hinta kokonaislukuna euroissa."@fi ;
        rdfs:domain   poi:EntryFee ;
        rdfs:label    "ylin pääsymaksu (EUR)"@fi , "entry fee maximum (EUR)"@en ;
        rdfs:range    xsd:string .

rky:p1376  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.225567834,24.815574051 60.225848118,24.814941437 60.226493015,24.815000940 60.226570622,24.819487326 60.226233895,24.820151219 60.225510283,24.819302111 60.225541932,24.815887890 60.225567834,24.815574051" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos , poio:satama , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Vallikallio)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8997>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingfors-traktens fågelfauna" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7027> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3928> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8997" .

[ dcterms:description  "\"Paciuksen juhla\" (Helsingfors Tidningar 23/23.3.1859); Topelius kertoo Paciuksen 50-vuotisjuhlista 19.3.1859." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7997>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Helsinki yleisesti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9026> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9062> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9408> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9061> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9333> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9434> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9591> ;
        wgs84:lat         "60.0017755335588" ;
        wgs84:long        "24.0530989702467" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsinki-yleisesti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7064>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:19:37+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"- Meidän pomo kerto Ilta-Sanomissa, että sen tulos Cooperin testissä on reilusti yli neljä kilsaa.\n- Älä puhu paskaa. Ei voi olla totta.\n- Joo niin se sano. Meidän kahvitauko kestää kakstoista minuuttia. Siinä ajassa kun me käydään Kauppatorilla kahvilla, pomo ehtii kävellä Palacesta Stadikalle ja takas.\n   Sumaselta kului pari iltapäivää rattoisasti olutta lipitellen. Pöydän keskushahmo oli ilman muuta yli kahdeksankymppinen herrasmies Burre. Mainio mies. Hän raatoi aktiiviaikoinaan aamupäivät toinen toistaan vaativammissa tehtävissä. Lounas nautittiin aina Kämpissä. Sitten taas seuraavana aamuna töihin. Nuoremmatkin miehet näyttivät nyt omaksuneen saman rytmin.\n   Cantina Westin erikoisuus oli puulattialla korkokengissä kopistelevat tammalaumat. Niitä velloi terassille ja takaisin. Sumanen viihtyi.\"\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2161> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8478>
] .

rky:p77  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapinlahdessa, Hietaniemessä ja Taivallahdessa sijaitsee laaja ja ainutlaatuinen eri uskontokuntien hautausmaakokonaisuus. Hautausmaat ilmentävät Helsingin kaupunkihistorian kehitystä sekä hautausmaa-, muistomerkki- ja puistosuunnittelun ihanteita 1800-luvun alusta nykypäivään. Hietaniemen evankelis-luterilaista hautausmaata vaalitaan kansallishautausmaana ja sinne on haudattu tieteen ja taiteen, kulttuuri- ja talouselämän sekä valtionhallinnon merkkihenkilöitä. \n\nHautausmaiden vanhin osa on etelässä sijaitseva Lapinlahden hautausmaa. Siellä ovat rinnakkain 1800-luvun alkupuolella perustetut ortodoksien, islaminuskoisten ja juutalaisten hautausmaat, jotka ovat syntyneet Viaporin linnoituksen suuren monikansallisen sotilaskeskittymän takia. Lapinlahden hautausmaista vanhin on ortodoksinen hautausmaa, jonne on haudattu mm. Viaporin päällystöä sekä ortodoksisen seurakunnan jäseniä. Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan länsipuolella on Suomen sotaväen ja Islam-seurakunnan hautausmaat sekä vanha juutalainen hautausmaa. \n\nHelsingin vanhin käytössä oleva, alaltaan lähes 30 hehtaarin laajuinen evankelis-luterilainen hautausmaa on rakentunut kolmessa päävaiheessa: vanhin osa on heti ortodoksisen hautausmaan pohjoispuolella oleva tiivis nk. Lapinlahden hautausmaa 1800-luvun alusta, seuraavaksi on perustettu Lapinlahden rantaan ja Hietaniemenkadulle ulottuva nk. uusi alue, jonka puutarhataiteellisesti monipuolinen kokonaisuus on rakentunut keskellä kulkevan suoran tien ”Stora gången” molemmin puolin. Alueista nuorin on Hietaniemen kärkeen 1930-luvulla perustettu muotopuutarhatyyliin toteutettu Hietaniemen alue, jonne myös sankarihaudat on sijoitettu ja jossa vanhan keskikäytävän päätteenä on siunauskappeli kolumbaarioineen. \n\nHietaniemen evankelis-luterilainen hautausmaakokonaisuus on muodostunut vähitellen, uusia hautakortteleita on suunniteltu ja otettu käyttöön tarpeen mukaan. Eri aikoina perustettujen kortteleiden ilmeeseen ovat vaikuttaneet käytännölliset hautaamista koskevat näkökohdat, toisaalta arkkitehtoniset ja puutarhataiteelliset pyrkimykset. Hautausmaiden hautamuistomerkit kuvastavat hautauskulttuuria ja sen kehitystä. Moniin hautakiviin liittyy taideteoksia, kiveen upotettuja reliefejä tai veistoksia, esimerkiksi Sakari Topeliuksen hautapaaden päällä on Walter Runebergin muotoilema enkeli. Hautausmaan vanhimmassa osassa Lapinlahden hautausmaalla on Taiteilijakukkula, jonne on haudattu mm. Alvar Aalto, Akseli Gallen-Kallela ja Mika Waltari. \n\nHietaniemen alueelle on haudattu mm. kaikki edesmenneet Suomen tasavallan presidentit P.E. Svinhufvudia ja Kyösti Kalliota lukuun ottamatta. Hietaniemen alueella oleva viime sotien sankarihauta-alue on laajuudessaan Suomen suurin. Hautausmaan julkisista veistoksista mainittakoon kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Sankariristi. Sankarihaudat ja armeijan ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin hautamuistomerkki ovat seremoniallisten kunnianosoitusten kohde. \n\nTaivallahdessa Hietaniemenkadun pohjoispuolella on tiivis hautausmaa-alue, jossa sijaitsevat evankelis-luterilainen Hietaniemen uurnalehto, Uusi juutalainen hautausmaa, yksityisen ortodoksiseurakunnan Pyhän Nikolauksen seurakunnan hautausmaa sekä Krematoriosäätiön ylläpitämä kappeli kolumbaarioineen. 1800-luvun alussa venäläisiä sotilaita varten perustettu ortodoksinen sotilashautausmaa on ollut käytössä Taivallahden rannalla itsenäisyyden alkuun asti, hautakivet ovat nykyään avoimella puistoalueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.169797093,24.920678112 60.167120825,24.921112470 60.166696597,24.921033148 60.164778440,24.921134605 60.164658876,24.916679726 60.164533118,24.914565866 60.165983165,24.914324413 60.166085142,24.916524742 60.169337477,24.916043418 60.170644182,24.910584321 60.170185254,24.907584197 60.170465253,24.906088292 60.171803495,24.903951258 60.172309256,24.904171162 60.172513993,24.904703864 60.173428859,24.907887897 60.173875276,24.908376577 60.174270080,24.909089473 60.174494922,24.909679241 60.174696523,24.910418871 60.175007196,24.911480741 60.174842790,24.912274115 60.174723180,24.913483592 60.174595186,24.915022314 60.174435916,24.914979337 60.173633965,24.914831117 60.172964881,24.914885877 60.171938012,24.915818876 60.171161266,24.916148314 60.169797093,24.920678112" ;
        poi:history       "Ennen hautausmaiden perustamista Hietaniemeen Viaporin linnoituksen vainajat haudattiin vuodesta 1809 Bulevardin varrella sijainneeseen venäläiseen sotilashautausmaahan, joka oli käytössä 1810-luvun puoliväliin.\r\n\r\nHietaniemen hautausmaiden vanhimpiin kuuluvat Lapinlahden eri uskontokuntien vierekkäiset hautausmaat perustettiin alkujaan Viaporin linnoituksen tarpeisiin. Vuonna 1815 käyttöönotettu ortodoksinen hautausmaa perustettiin upseereita ja päällystöä sekä ortodoksista papistoa ja siviilejä varten. Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin 1827. Viaporin vainajat haudattiin alueen itäpuolelle ja seurakunnan jäsenet länsipuolelle. Hautausmaalle rakennettiin Pyhän Eliaan kappeli (1851) ja arkkitehti Ivan Kudrjavzevin suunnittelema Profeetta Eliaan kirkko (1954). Lapinlahden ortodoksihautausmaan länsipuolelle tuli 1833 evankelis-luterilainen hautausmaa Venäjän armeijan suomalaisille joukoille. Kaartin seurakunnan 1914 lakkauttamisen jälkeen alueelle alettiin haudata seurakuntaan kuuluneiden jälkeläisiä sekä jääkäreitä. Viereinen islaminuskoisten hautausmaa perustettiin 1830-luvulla Viaporin turkinsukuisille tataareille. Virallisesti islamilainen hautausmaa otettiin käyttöön 1871. Uskonnonvapauslain 1922 jälkeen muslimit perustivat 1925 Islam-seurakunnan ja hautausmaa on turkinsukuisen tataariyhteisön käytössä. Islamilaisen hautausmaan vieressä on Viaporin juutalaisia varten perustettu vanha juutalainen hautausmaa. \r\n\r\nOrtodokseja, miehistöä ja aliupseereita, haudattiin erilleen Taivallahden rannalle 1826 perustettuun sotilashautausmaahan. Venäläisen sotaväen ja Töölön sotasairaalan tarpeisiin luovutettu hautausmaa oli käytössä itsenäisyyden alkuaikoihin saakka. \r\n\r\nHelsingin maistraatti luovutti 1828 \"kristityn luterilaisen uskonnon täkäläisille tunnustajille\" hautausmaan ortodoksisen hautausmaan naapurista. Hautausmaa korvasi nykyisen Vanhan kirkon puistossa sijainnutta täyteen haudattua Kampin hautausmaata. Lapinlahteen 1872 valmistuneen kappelin suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer. Mechelininkadun varrella oleva tiilinen vahtimestarin asuintalo (Höijer) valmistui 1901 ja sitä laajennettiin 1916 (arkkitehti Waldemar Aspelin). \r\n\r\nVuonna 1858 maistraatti antoi Lapinlahden pohjoisrannalta alueen evankelis-luterilaisen hautausmaan laajentamiseksi. Uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 1864. Ensimmäiset vainajat haudattiin 1866, jolloin monin paikoin paljaalle rantakalliolle rakennettu hautausmaa oli valmis. Uudelle hautausmaalle haudattiin 1870-luvun loppuun saakka pääosin köyhäintaloissa ja sairaaloissa kuolleita kaupunkilaisia rivihautoihin. Varakkaampi väestö alkoi haudata vainajiaan alueelle 1880-luvulla. \r\n\r\nUusi juutalainen hautausmaa venäläisen sotaväen hautausmaan läheltä Taivallahdesta luovutettiin ”autuaasti kuolleiden juutalaisten hyväntekeväisyysseuralle” 1895. Helsingin juutalainen seurakunta rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 1918.\r\nSuomen Ruumiinpolttoyhdistys perustettiin 1889 ja maan ensimmäinen krematorio valmistui Hietaniemen hautausmaan pohjoispuolelle 1926 yhdistykselle 1915 alkaen vuokratulle alueelle. Arkkitehti Bertel Liljeqvistin piirtämän kappelin viereen perustettiin kolumbaario. \r\n\r\nKaupungin väkiluvun kasvaessa evankelis-luterilainen kirkkovaltuusto anoi kaupungilta 1929 lisämaata Uuden hautausmaan ja Taivallahden väliseltä alueelta. 6 hehtaarin lisämaan rakennustyöt alkoivat 1930, suunnittelusta vastasi arkkitehti Albert Nyberg, työhön osallistui myös puutarha-arkkitehti Paul Olsson, joka oli laatinut myös aiemmin valmistuneen alueen puutarhasuunnitelman 1902. Kalliot louhittiin ja niistä rakennettiin paikoitellen lähes kymmenen metriä korkea muuri alueen ympäri. Sisäpuolen täyttömerihiekka tuotiin Pihlajasaaren edustalta. Hietaniemen alue vihittiin käyttöön 1931 ja arkkitehti Albert Nybergin suunnitelma siunauskappeli 1933, huoltorakennus valmistui 1967 arkkitehtina Erkki Heloma. Sankarihauta-alueen suunnittelusta vastasi arkkitehti Arvo Muroma ja hänen jälkeensä arkkitehti Matti Siitonen. Sankarihautoihin haudattiin 3164 suomalaista ja 121 saksalaista sotilasta. Sankarihauta-alueeseen kuuluu myös Kadonneitten muuri, johon on kaiverrettu 734:n rintamalle jääneen helsinkiläisen nimi. \r\n\r\nYksityisen ortodoksiseurakunnan Taivallahdessa sijaitseva hautausmaa otettiin käyttöön 1934. \r\n\r\nVuonna 1949 käyttöön otetun uurnalehdon suunnittelusta vastasi Helsingin hautausmaiden tarkastaja Ola Mannström."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1556" ;
        skos:prefLabel    "Hietaniemen hautausmaat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7159>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Löytöretki Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7160> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7164> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7166> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7169> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7167> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7162> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7163> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7157> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7158> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7159" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4655>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Maailmanpyörä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4654> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4655" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9353>
        dcterms:modified  "2010-08-03T09:28:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9448>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Selén, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kari Selén" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9448" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6944>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Lindh, Johan Erik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lindh-johan-erik" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7658>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:53+0300" .

rky:p1612  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin Sörnäisissä sijaitsevat Elannon ja Osuustukkukaupan (OTK) monumentaaliset punatiiliset hallintorakennukset ja niihin liittyvät elintarviketeollisuuden tuotantolaitokset kuvastavat osuusliikkeiden asemaa ja toimintaa 1900-luvulla. Vahva symbolimerkitys on erityisesti Hämeentien varressa kaupunkikuvallisina kiintopisteinä toimivilla hallintorakennuksilla. Sörnäisten rantaan ulottuvat teollisuuskorttelit ovat tärkeitä elintarviketuotantoa ja vähittäismyyntiä varten rakennettuja teollisuushistoriallisia ympäristöjä. Alueella on säilynyt rakennuksia sen varhaisesta, jo 1800-luvulla alkaneesta teollistumisesta.  \n \nAatteelliset osuusliikkeet Elanto ja OTK ovat suurimman osan 1900-lukua toimineet vierekkäin Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välissä. Korkeiden punatiilisten pääkonttoreiden tornit kulmatonteilla osoittavat Hämeentien varrella osuusliikkeiden kortteleiden alku- ja päätepisteen. Molempien keskeisimmät hallinto- ja teollisuusrakennukset ovat arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemia. \n\nValtakunnallisen keskusliikkeen OTK:n korttelin merkittävin säilynyt rakennusryhmä haarautuu Hämeenkadun ja Käenkujan kulmassa, jossa kohoaa 1933 valmistuneen entisen pääkonttorin pyöreäpäätteinen, yhdeksänkerroksinen funktionalistinen torniosa. Käenkujalla ovat 1940-luvulta margariinitehdas, teknokemiallinen tehdas ja kahvipaahtimo. \n\nPääkaupunkiseudun osuuskaupan Elannon kulman osoittava torni puolestaan liittyy klassistiseen kahdeksankerroksiseen, 1928 valmistuneeseen hallintorakennukseen, jonka muurimainen seinä jatkuu Kaikukadun varrella. Elannon korttelissa ovat mm. Elannon vanhin leipomo vuodelta 1907, Vähäkallion suunnittelemat suurleipomo ja seitsenkerroksinen keskusvarasto 1920-luvulta. Viljasiilot ja kasvisvarasto ovat 1930-40-luvuilta. Korttelin vanhin rakennus on entinen tulitikkutehdas vuodelta 1874. \n\nKolmannessa teollisuuskorttelissa Sörnäisten rantatien varrella ovat mm. ruokarasvoja tuottanut Kokos Oy, rakennuksen vanhin osa vuodelta 1911, sekä Kone Oy, Oy Gottfr. Strömberg ja Helsingin Mylly Oy:n rakennukset, näkyvimpinä korkeat viljasiilot vuosilta 1941-50. Oy Strömberg Ab:n rakennukset ovat 1890- ja 1910-luvuilta.\n \nSörnäisten teollisuuskortteleiden alkuperäisen käytön päätyttyä 1900-luvun lopulla on rakennukset otettu uuteen käyttöön, pääosa asuin-, oppilaitos- ja toimistotiloiksi. Vaikka rakennuksia on purettu ja uusia rakennettu, alueella on säilynyt moni-ilmeinen teollisuusmiljöö."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.186173962,24.961251394 60.184954578,24.966222726 60.184205780,24.964320284 60.184041915,24.963456884 60.183811203,24.962597627 60.183654554,24.962204175 60.183227265,24.961626005 60.182650125,24.961090603 60.182185770,24.960817081 60.181544280,24.960453594 60.181443461,24.960426385 60.180429806,24.958708751 60.181092135,24.957172577 60.181368982,24.957759999 60.181207447,24.958139712 60.181610653,24.958704723 60.181773714,24.958388563 60.182537762,24.960015715 60.183217659,24.958283563 60.184526261,24.960107942 60.185339918,24.960968506 60.186173962,24.961251394" ;
        poi:history       "Tuotantolaitosten rakentaminen suunnattiin 1800-luvulla esteettisistä syistä ja palovaaran takia  kaupunkirakenteen ulkopuolelle. Varhaisia Sörnäisten teollisuuslaitoksia olivat 1842 perustettu Andsténin fajanssi ja kaakelitehdas, joka sijaitsi OTK:n korttelissa, ja 1874 rakennettu ja rakennuksena Elannon korttelissa säilynyt tulitikkutehdas. Tätä ennen Sörnäisten rannassa oli ollut ainoastaan huvilapalstoja. \r\n\r\nTeollistumista vauhditti Sörnäisten sataman perustaminen ja Pasilasta satamaan rakennettu rautatie, joka avattiin liikenteelle 1863. Pääkaupungin tieliikenteen toinen pääväylä Itäinen Viertotie (Hämeentie) rajasi rakentamisestaan 1850 alkaen teollisuuden ja työväen asuinalueita: teollisuustyöpaikat keskittyivät tien itäpuolelle Sörnäisten sataman ja rautatien ulottuville ja työväestön asuinpaikat tien länsipuolelle. \r\n \r\nOsuusliike Elanto ja Helsingin Osuuskauppa syntyivät kansainvälisen osuustoiminnan suomalaisina vastineina 1900-luvun alussa. Suomalaisen osuustoiminnan käynnisti siirtyminen agraariyhteiskunnasta teollisuuden ja kaupankäynnin yhteiskuntaan. Muuttoliike suuntautui maalta kaupunkeihin. \r\n\r\nOsuusliike Elanto, pääkaupunkiseudun osuuskauppa, perustettiin 1905 leipomoalan tuotanto-osuuskunnaksi. Sörnäisistä, läheltä satamaa ja työväestön asuntoalueita hankittiin Hämeentien varrella oleva tontti 1906. Aikaisemmin tontilla olivat toimineet mm. saippuatehdas ja tulitikkutehdas. Ensimmäinen tuotantorakennus, leipomo, valmistui 1907. Elanto laajeni pian laaja-alaiseksi kulutusosuuskunnaksi, joka perusti mm. pääkaupunkiseudulle leipä- ja maitokauppoja lähes jokaiseen kaupunginosaan.  Sörnäisten tontin tuotanto-, varasto- ja hallintorakennukset rakennettiin 1906-1955. Keskeiset rakennukset valmistuivat 1920- ja 1930-luvuilla ja pääosan niistä suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio. Hänen kokonaissuunnitelmaksi laatima korttelisuunnitelma toteutui vain osittain. Tontin kaakkoisreunalla oleva kaareva Lintulahdenkujan linjaus myötäilee vanhaa rantaviivaa. Elannon tuotantotoimintaan olennaisesti liittynyt Backaksen tila Helsingin maalaiskunnassa hankittiin ensimmäisen maailmansodan aikana.\r\n\r\nTyöväenosuuskaupat perustivat Osuustukkukauppa OTK:n, jonka rinnalle muotoutui aatteellinen yhteistoimintajärjestö Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK). Osuustukkukauppa OTK aloitti toimintansa 1918 välittämällä ja tuottamalla tavaraa jäsenliikkeille ympäri maata. Elannon pohjoispuolella olevan tontin OTK osti 1922. Aikaisemmin paikalla oli ollut Andsténin kaakelitehdas ja 1910-luvulla lyhytaikaisesti Ab Lukko Oy. Ennen OTK:ta itäkulma oli ehditty myydä Paraisten Kalkkivuori Oy:lle. Kaakeli- ja lukkotehtaan rakennusten lisäksi seuraavina vuosina KK:n rakennusosastolla suunniteltiin tontille useita monikerroksisia rakennuksia mm. keskusvarasto (1927), margariinitehdas (1930), pääkonttori (1933), myllyrakennus (1935), teknokemiallinen tehdas ja kahvipaahtimo (1939). Vain pieniltä osiltaan toteutuneen kokonaissuunnitelman kortteliin laati arkkitehti Väinö Vähäkallio 1926. Korttelista on 2000-luvun vaihteessa purettu ja rakennettu uutta, jolloin korttelin luonne hallinto- ja teollisuusalueena on muuttunut suurelta osin toimisto- ja asuinalueeksi. Uudisrakennuksia ovat Hämeentien varrelle rakennettu asuinkerrostalo, korttelin keskiosan neljä pistemäistä kerrostaloa ja Sörnäisten rantatien varrelle ns. betonitehtaan tontille rakennettu Partekin pääkonttori.\r\n \r\nOy Kokos perustettiin 1910 palmuöljystä valmistettavien ruokarasvojen tuottajaksi. Yksikerroksinen, torniosaltaan nelikerroksinen tehdasrakennus valmistui 1911. Tehdasta jatkettiin 1912. Margariinitehtaan toiminta päättyi 1926, jolloin Kokos Oy:n kiinteistön osti Kone Oy. Vanhaa margariinitehdasta korotettiin yhdellä kerroksella 1928. Pihan ympärille keskittyneet rakennukset rakennettiin 1935-1954. Pihan kattava teräs- ja lasikate valmistui 1948. Kookostehdasta vastapäätä Haapaniemenkadun varrelle valmistui 1916 Oy Kone ja Silta Ab:n separaattoritehdas, jonka suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Kone Oy:n toiminta kiinteistössä päättyi 1967. \r\n \r\nKaupungin kasvu ja teollisuuden rakennemuutos alkoivat vaikuttaa Sörnäisten kortteleiden teollisuuteen 1900-luvun loppupuolella. Kaupunkien ahtaiksi ja arvokkaiksi muuttuneet teollisuustontit olivat epäsopivia 2000-luvun teollisen toiminnan prosesseille. Teollisuuskortteleiden uudeksi käytöksi tuli asuin-, oppilaitos- ja toimistokäyttö, joka johti osaltaan laajoihin muutoksiin ja purkutöihin erityisesti OTK:n korttelissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4999" ;
        skos:prefLabel    "Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen"@fi .

koko:p33573  dc:created  "2012-05-25T05:59:38.35+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T05:59:38.535+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "smithies"@en , "pajat"@fi , "smedjor"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3077>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Niku, Risto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3077" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7061>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Mikan Mesta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat         "60.2506672546598" ;
        wgs84:long        "25.0059643456239" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7061" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7300>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_456>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1655868~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8109>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:51:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9350>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rauhala, Jorma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9350" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7560>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:42+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Helsinki oli paljas ja avara paikka. Turvekattoiset harmaat hirsitalot painautuivat viluissaan laakson pohjaan ja sen molemmin puolin kohoavien mäkien rinteille. Ne näyttivät vielä matalammilta kuin tavallisesti. Lautakattoinen puukirkko ja raatihuone torneineen kohosivat vähän muita taloja korkeammalle. Ainoa muhkea talo oli kuninkaankartano kosken partaalla erillään kaupungista.\" (s. 16)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1278> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7655>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Korhonen-Wälmä, Ulla"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7655" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8369>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:56:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1024>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Turkulainen Helsingis" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1023> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9456> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/turkulainen-helsingis" .

[ dcterms:description  "Maarit Verrosen novellikokoelman Keihäslintu niminovellissa nainen kiinnostuu sukupuuttoon kuolleen siivettömänruokin kohtalosta ja kiertää Euroopan museoissa nähdäkseen lajin täytettyjä yksilöitä ja säilyneitä munia. Hän aloittaa Helsingin Luonnontieteellisestä museosta, jonka kokoelmissa on siivetönruokin muna." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8003> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7885>
] .

rky:p546  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Unajan kylän tielinjaus, maatilojen rakennukset ja mäkirinteen pienasumukset kuvastavat rannikolle muodostuneen kyläkokonaisuuden kehitystä.\n\nUnajan kyläasutus on asettunut tiiviisti Unajanlahden pohjukkaan, vanhan maantien varrelle. Kylän pellot ovat Unajanjoen halkomalle tasangolla, jota rajaavat metsäiset kalliomäet. \n\nParhaiten säilyneitä kylän rakennuksista ovat Takalan, Rantalan, Tupalan, Lähtelän, Pukkalan ja Helon rakennusryhmät. Mäenrinteessä oleva Takalan tila on rakennettu lähes umpipihan muotoon, päärakennus on 1850-luvulta. Rantalan päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta ja luhti 1850-luvulta. Unajan nuorisoseuran rakentama seurantalo rakennettu 1912 ja laajennettu 1950- ja 1970-luvulla. \n\nUnajanjoen yli johtaa 1800-luvulla rakennettu kaksiaukkoinen kivisilta lähellä Unajan keskiaikaista satamapaikkaa. Kylän eteläpuolella mäkeä ylöspäin mentäessä asutus muuttuu pienijakoisemmaksi. Mäen laella olevan Unajan kansakoulu valmistui 1893. Valtatie jakaa Unajan kulttuurimaiseman kahtia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.073351260,21.514460208 61.070767369,21.506502174 61.075665038,21.490241789 61.079410346,21.493861667 61.084485245,21.511163998 61.083948601,21.515024399 61.081222912,21.516657120 61.080195331,21.522039066 61.078657817,21.531252754 61.078195875,21.535125020 61.075071501,21.538203024 61.073355833,21.530272554 61.068856023,21.528583590 61.063923531,21.525636829 61.063552887,21.524525310 61.063028025,21.522230853 61.063510217,21.519107441 61.064935284,21.516289668 61.070621613,21.518732021 61.072796160,21.518421178 61.073351260,21.514460208" ;
        poi:history       "Unajan kylän asutus on peräisin varhaiskeskiajalta. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla kylässä oli viisitoista taloa. Kylä sijaitsi keskiajalla Unajanlahden rannalla ja kylässä oli satama. On myös esitetty että Unaja olisi Rauman kaupungin edeltäjä. Rauma esiintyy eräissä lähteissä on nimellä Unio ja 1540-luvulla Rauman porvarit omistivat Unajan kylästä puolet."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1990" ;
        skos:prefLabel    "Unajan kylä"@fi .

[ dcterms:description  "Eero Haapanen: Punainen Vanhankaupunginlahti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7031>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8011>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:39+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Lauttasaaren yhteiskoulun rakennus olisi voinut sijaita missä päin Suomea tahansa. Samanlaisia rumia tiililaatikoita oli koko maa täynnä. Ison tuulikaapin molemmin puolin sijaitseviin lasivitriineihin oli ryhmitelty muistoja koulun urheilusaavutuksista vuosikymmenten varrelta, pokaaleja, mitaleja, viirejä, joukkueiden ryhmäkuvia. Seinän viereinen vitriini esitteli täytettyjä lintuja ja pikkunisäkkäitä. Ne näyttivät vanhoilta ja pölyisiltä." ;
  dcterms:description            "Piritta ja Hannamai käyvät Lauttasaaren yhteiskoulua. Kirjassa kuvataan sekä koulunkäyntiä että osittain koululla tapahtuvaa rikoksen selvittelyä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8515>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8106>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Inhan patruuna. Historiallinen romaani." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8107> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7384> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8106" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5602>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kruunuvuoren huvila-alue" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Jollas on nykyisin eräs halutuimpia ja arvoltaan kalleimpia asuinpaikkoja. Muistan kuitenkin nuoruudestani 1940-50-luvuilta, että Jollas oli kommunistien kaupunginosa, koska joko SKDL tai Suomen Kommunistinen Puolue omisti sieltä maata ja oli rakennuttanut Jollaksen koillisosaan puutaloja, joissa \"aatteen ihmiset\" asuivat. Oliko alue jotenkin entistä Neuvostiliitolle rauhansopimuksessa siirrettyä saksalaisomaisuutta, vai miten kommunistit saivat alueen haltuunsa? Vieläkö talot ovat olemassa ja kuka ne nykyisin omistaa, jos ne vielä ovat tallella? Helsingin Sanomien arkistosta löytyi artikkeli, joka koskee Laajasalon Kruunuvuoren huvila-aluetta, joka on ollut Neuvostoliiton omistuksessa. Artikkelissa kerrotaan:\n\nKruunuvuoren huvila-alueen alkujaan hankki vuonna 1905 omistukseensa suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan Uno Cygnaeuksen poika Jacob Cygnaeus. Vuonna 1914 maat osti Cygnaeusten suvulta saksalainen kauppaneuvos Albert Goldbeck-Löwe. Kruunuvuoren huvila-aluetta kutsutaan yhä myös Kissingeksi Goldbeck-Löwen yhtiön mukaan. Kun Saksa hävisi toisen maailmansodan, Ulkomaisen omaisuuden hoitokunta siirsi saksalaisomistuksessa olleen Kruunuvuoren Neuvostoliitolle. Huviloissa juhlivat tuon jälkeen neuvostoliittolaiset ja suomalaiset kommunistit.\n\nVuonna 1955 Palkki Oy:n perustaja, Palkkiyhtymän nykyinenkin toimitusjohtaja, vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti alueen Neuvostoliitolta.\n\nArtikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 20.8.2001 otsikolla: \"Surullinen huvila-alue raunioituu Helsingin sydämessä - Satavuotiaat, raunioituneet Kruunuvuoren puuhuvilat jäivät maapolitiikan jalkoihin\".\n\nArtikkelin lähteenä on käytetty Helsingin kaupunginmuseon keräämää aineistoa Kruunuvuoren huviloista. Kannattaa siis ottaa yhteyttä myös Helsingin kaupunginmuseoon, mikäli haluaa tietää enemmän alueen historiasta.\n\nLaajasalo-Degerö Seura ry:ssä toimii pro Kruunuvuori-liike, aktiivijäsenet tietävät myös alueen historiasta, yhteystiedot: http://www.laajasalo.net/\n\nJollaksen historiasta löytyvät omat sivut: http://www.icon.fi/~merisusi/jollas/historia/index.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7721> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/merellinen-helsingin-jollas-nykyisin-eras-kaupu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6077>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kruununhaka vai Kruunuhaka?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kumpi on oikein: Helsingin Kruununhaka vai Kruunuhaka? Se on Kruununhaka, ruots. Kronohagen. Kruununhaan nimi juontuu nykyisen Rauhankadun tienoilla sijainneesta entisestä tykistöhevosten laitumesta. Puheessa kaupunginosaa kyllä yleensä kutsutaan Kruunuhaaksi - tai sitten Krunikaksi tai Krunaksi. \n\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kruununhaka-vai-kruunuhaka" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p101>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja B57b"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:02:59.192+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:26:10.201+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 ;
        poi:description  "Ahto Sippola rakensi talousrakennuksen B 57b nykyiselle paikalleen asuinrakennuksen B 57 pihaan vuonna 1986. Työssä käytettiin hyväksi vanhan tallin kylkeen rakennetun liiterin ja puuseerivin seinä- ja kattolaudat. Entiset puuseen ovet ovat nyt talousrakennuksen varastoliiterien ovina. Puuseerivin on alunperin rakentanut rakennusmestari Kullervo Sippola 1930-luvulla.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nAiempi rakennusnumero (talli) B 59\n\nLähteet:\nRannema, Sirkka, 1985. Suullinen tiedonanto."@fi ;
        poi:history      "Ahto Sippola rakensi talousrakennuksen B 57b nykyiselle paikalleen asuinrakennuksen B 57 pihaan vuonna 1986. Työssä käytettiin hyväksi vanhan tallin kylkeen rakennetun liiterin ja puuseerivin seinä- ja kattolaudat. Entiset puuseen ovet ovat nyt talousrakennuksen varastoliiterien ovina. Puuseerivin on alunperin rakentanut rakennusmestari Kullervo Sippola 1930-luvulla.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nAiempi rakennusnumero (talli) B 59\n\nLähteet:\nRannema, Sirkka, 1985. Suullinen tiedonanto."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14183752510473" ;
        wgs84:long       "24.986355376243637" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8271>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:20:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_73>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8366>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Webb, Jimmy"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8366" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8605>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5862>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Jalkapallon SM-sarjan helsinkiläisjoukkueet 1970-luvulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka monta helsinkiläisjoukkuetta pelasi jalkapallon SM-sarjassa 1970-luvulla? Esimerkiksi teoksessa \"Jalkapallon pikkujättiläinen\" on lueteltu Suomen mestarit ja sarjataulukot loppupisteineen vuosina 1908 - 2002. Näiden taulukoiden pohjalta laskin SM-sarjaa 1970-luvulla (1970-1979) pelanneen neljän helsinkiläisjoukkueen: HIFK (1970-72), HJK (1970-79), Ponnistus (1973) ja Kiffen (1977-78).\n\nLähdeteos sisältää parin, kolmen tiiliskiven (noin 500 sivua) verran tietoja ja tilastoja suomalaisesta ja kansainvälisestä jalkapallosta, joten teokseen kannattaa tutustua muutenkin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/jalkapallon-sm-sarjan-helsinkilaisjoukkueet-1970-luvulla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6576>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8865>
        dcterms:modified  "2010-03-29T18:54:44+0300" .

rky:p1339  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Anttolan kirkonmäki on pitäjän kirkon ympäristöön 1870-luvulla ja 1950-luvulla syntynyt kokonaisuus, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä.\n\nAnttolan kirkonmäki sijaitsee Saimaan lahdelta jyrkästi nousevalla, mäntymetsää kasvavalla rinteellä. Anttolan päätytornillinen ristikirkko on rakennettu 1870-1871. Kirkon sisätilojen nykyinen asu on peräisin arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesta korjauksesta 1924-1926. Kirkonmäen alarinteessä on 1870-luvun kivinen lainajyvästö pitäjän itsenäistymisen ajalta ja sen alapuolella ensimmäinen hautausmaa.\n\nSodanjälkeisen jälleenrakennuskauden kunnantalo, pappila, seurakuntatalo, terveystalo ja lääkärintalo muodostavat arkkitehtuuriltaan yhtenäisen rivistön kirkonmäelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.581351330,27.645313687 61.581441378,27.643596504 61.583095130,27.640413355 61.583913193,27.640700327 61.584145183,27.643652512 61.583405564,27.646584371 61.582692185,27.646446663 61.582378864,27.646421504 61.582195519,27.647230488 61.581346635,27.646915532 61.581759123,27.645595825 61.581351330,27.645313687" ;
        poi:history       "Anttolan seurakunta muodostettiin neljän emäpitäjän, Mikkelin, Juvan, Puumalan ja Ristiinan, reuna-alueista 1867, jolloin myös tehtiin ensimmäiset päätökset oman kirkon rakentamisesta. Päätytornillinen ristikirkko rakennettiin Juvan aiemman kirkon hirsistä, ja se valmistui 1871 rakennusmestari  Henrik Fagerlundin johdolla. Tontin lahjoitti Anttolanhovin omistaja, eversti Rosenberg. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin kirkon kattoa muutettiin, rakennus vuorattiin ja rakennettiin päätytorni lääninarkkitehti Axel Loenbomin piirustusten mukaan. Kivinen lainamakasiini muurattiin 1876.\r\n \r\nKunnanhallinnon ja terveyspalvelujen rakennukset rakennettiin 1940-luvun ja 1950-luvun lopun välisenä aikana. Aloitteen terveystalon rakentamisesta teki Mannerheimliiton Anttolan osasto, ja rakentamiseen saatiin lahjoitusvaroja Ruotsista. Terveystalon yhteydessä toimi alun perin lääkärin asunto, neuvola ja kirjasto. Varsinainen lääkäritalo, jossa oli sekä lääkärin että eläinlääkärin vastaanottotilat, valmistui 1958. Arkkitehti Annikki Virtasen suunnittelema seurakuntatalo ja arkkitehti Eino Tuompon suunnittelema pappila ovat 1950-luvulta. Useimmat rakennukset on muutettu asuinkäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:hallintorakennus , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4770" ;
        skos:prefLabel    "Anttolan kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i276>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin heppu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i275> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8529> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-heppu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6313>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Jokerit ja HIFK SM-sarjaan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin Jokerit ja HIFK nousivat SM-sarjaan? Jokerit nousi ensi kertaa mestaruussarjaan vuonna 1968, vuosi perustamisensa jälkeen.\n\nHIFK nousi sarjaan vuonna 1967. Se tiputti karsinnassa Töölön Vesan, josta muodostui myöhemmin Jokerit" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/moi-brbrmilloin-helsinkilaiset-seura" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7027>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:36+0300" .

rky:p1599  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaartin kasarmikorttelilla on tärkeä kansallinen symboliarvo suomalaisen sotaväen historiallisena toimintaympäristönä, ensin Kaartin kasarmina ja sittemmin puolustusministeriön ja pääesikunnan toimitiloina. Korttelin rakennuskanta kuvastaa vaikuttavasti rakennustaiteellisen kehittelyn kulkua ja muuntumista sotilaskäytössä kahden vuosisadan aikana.\n\nKorttelin nykyiseen rakennuskantaan kuuluvat 1800-luvulta C.L. Engelin piirtämä päärakennus, entiset aliupseeriasuntola ja pesula. Korttelin 1950-luvulla tavoitellun kokonaisuudistuksen toteutuneet osat ovat arkkitehti Revellin suunnittelemat Fabianinkadun kaksi toimistorakennusta ja keskuspaviljonki.\n\nEngelin suunnitteleman upseerirakennuksen poikkeuksellisen näyttävä julkisivu trofee-aiheisine reliefeineen muodostaa korttelin pääfasadin Kasarmitorin suuntaan. Uusklassistinen kasarmiarkkitehtuuri ja pääkaupungin perustavaan kaavoituksen palautuva tori sen edusaukiona kuvastavat varhaisen pääkaupunkirakentamisen tavoitteita ja keinoja näyttävän ympäristön aikaansaamiseksi. \n\nKaartin kasarmialueen eteläpuolella Tähtitorninvuoren rinteessä sijaitseva maneesirakennus ulkoarkkitehtuuriin sovitettuine hevosenpääreliefeineen kuuluu, hallisisustansa menettäneenäkin, 1800-luvun jälkipuolen sotilasarkkitehtuurimme huomionarvoisiin rakennuskohteisiin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.162540101,24.948172578 60.164704170,24.947880939 60.164753111,24.947718853 60.165701562,24.947633966 60.165735693,24.949838145 60.164817875,24.949964020 60.164819119,24.949783353 60.164039384,24.949831950 60.162662028,24.949922104 60.162636811,24.949018281 60.162555009,24.948897354 60.162540101,24.948172578" ;
        poi:history       "Suomen sotaväki asetettiin 1812. Vuonna 1818 siihen perustettiin erityinen harjoituspataljoona, joka tuli sijoitettavaksi pääkaupunkiin. Pataljoonalle rakennettiin C. L. Engelin suunnittelema kasarmi Esikaupungintorin, nyk. Kasarmitorin, etelälaidan kortteliin. Kortteliin oli pääkaupungin suunnittelun aiemmissa vaiheissa kaavailtu teatteria, joka määrättiin sijoitettavaksi toisaalle. Majoitusrakennukset, upseerisiipi kasarmikorttelin torille antavana pääfasadina sekä miehistösiipi Fabianinkadun varrella, valmistuivat siten, että pataljoona pääsi vuodenvaihteessa 1824–1825 muuttamaan Helsinkiin väliaikaisesta sijoituspaikastaan Hämeenlinnasta. Engelin kokonaissuunnitelmaan sisältynyt toinen miehistösiipi Kasarmikadun varrella rakennettiin 1840-luvulla E. B. Lohrmannin johdolla uudistettujen piirustusten mukaan. Majoitettu pataljoona oli 1829 korotettu Henkikaartin joukko-osastoksi.  \r\n\r\nKorttelin 1800-luvun lopun lisärakennusvaiheessa toteutettiin 1891 valmistunut perheellisten aliupseerien asuntola, jonka pohjakerrokseen sijoitettiin mm. pajoja ja muonavarasto, sekä 1889 valmistunut talousrakennus leipomoa, pesulaa ja saunaa varten. Rakennukset oli suunniteltu Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Rakennukset muurattiin tiilestä ja niiden ulkoseinät päätettiin jättää tiilipintaisiksi. \r\n\r\n1900-luvun alkupuoliskolla korttelin rakennuksia käytettiin Kaartin pataljoonan (alk. Valkoisen kaartin) majoitustiloina. Helmikuun 1944 pommituksissa Engelin aikaiset rakennukset vaurioituivat pahoin. Fabianinkadun miehistösiipi purettiin, mutta upseerisiipi säilyi uudelleenrakennettuna puolustusministeriön ja pääesikunnan virastotaloksi. Nykyinen rakennus itse asiassa koostuu 1950-luvun virastotalosta ja Engelin upseerisiivestä sen ulkokuorena. \r\n\r\nKorttelin viimeisin merkittävä lisärakennusvaihe, joka perustui 1950-luvun jälkipuolella järjestetyn julkisen arkkitehtuurikilpailun tuloksiin, tuotti kaksi virastotaloa Fabianinkadun varrelle sekä pihapaviljongin ruokalaa ja kokoussaleja varten. 1960-luvulla valmistuneiden rakennusten suunnittelusta huolehtivat arkkitehti Viljo Revell ja Heikki Castrén. \r\n\r\nKorttelin sisäpihalla paljastettiin 1881 muistomerkki Venäjän ja Turkin sodassa 1877–1878 Gornyi Dubnjakin kylän valtauksessa kaatuneiden Suomen kaartin sotilaiden muistolle. Muistomerkin suunnitteli arkkitehti F. A. Sjöström ja se valmistettiin Stigellin kiviveistämössä Helsingissä. \r\n\r\nKaartin korttelin eteläpuolella sijaitseva maneesi valmistui 1877 ratsu- ja jalkaväen harjoitushuoneeksi. Kaartin maneesina tunnettu rakennus, joka suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa (A. H. Dalström), ei ollut osa viereistä  kasarmialuetta. Maneesin muutos autohalliksi 1949–1952 merkitsi yhtenäisen maneesihallin kerrosjakoa ja myös ulkoasuun vaikuttaneita muutoksia, tosin enimmäkseen rakennus säilytti maneesille ominaisen ulkoisen olemuksensa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5184" ;
        skos:prefLabel    "Kaartin kasarmi"@fi .

[ dcterms:description  "Perheen isän kuoltua Klaukkalantien omakotitalo palautui isoisän omistukseen. Lidon äiti joutui etsimään uuden asunnon. Kahdeksan lapsen yksinhuoltajaäiti sai vuokrata Tammisalosta merenrantahuvilan. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8659> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8602>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Karhi, Maija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8602" .

[ dcterms:description  "Kestikartanon suunnittelua, rakentamista ja toimintaa kuvataan kirjassa laajasti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3151> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6463>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kuultua ja elettyä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9078> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7671> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8170> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9076> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9077" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9316>
        dcterms:modified  "2010-06-22T12:53:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6573>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Lutikkalinna "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Linnankuja 16" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1659712558163" ;
        wgs84:long           "24.9703535679001" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lutikkalinna" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6812>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7287>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:08+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7089>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6907>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Standertskjöldin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pohjoisranta 4" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1707227244039" ;
        wgs84:long           "24.9592106959405" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/standertskjoldin-talo" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vuokon kotitalo oli tummanpunainen. Korkealla talon seinässä  oli rakennuksen nimi: Tammi. Kadun puolella oli vain A- ja B-portaiden ovet. Vuokko asui C-rapussa, ensimmäisessä kerroksessa. Sisäänkäynnin täytyi olla pihalla." ;
  dcterms:description            "Yksi uhreista, Vuokko, asuu Tehtaankatu 20:ssä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1577> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8505>
] .

rky:p1241  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.401213051,25.481152901 60.401002211,25.481529001 60.400691246,25.480904357 60.400840333,25.480364835 60.401213051,25.481152901" ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4241" ;
        skos:prefLabel    "Hinthaaran rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4878>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Strang, Jan"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/strang-jan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8862>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kannu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kannu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1607829358006" ;
        wgs84:long           "24.9376620298342" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kannu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9576>
        dcterms:modified  "2011-03-17T13:08:39+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Henkilömme kääntyi, palasi matkalaukkunsa viereen ja jäi siihen seisomaan. Asemalaitureiden yllä märkänä kiiltelevän lasikatteen läpi näkyi musta yötaivas ja yhden kattopalkin takaa lähinnä murentuneelta kuulta näyttävän asemakellon kumotus.\" (s. 8)" ;
  dcterms:description            "Lupaava mies astuu junasta Helsingin öisellä rautatieasemalla.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2290> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

[ dcterms:description  "Fredrikinlinnan arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8735>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7024>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Ursinin uimalaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        wgs84:lat         "60.1537822527462" ;
        wgs84:long        "24.9389907264928" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7024" .

[ dcterms:description  "Mehiläisen sairaala toimi vuosina 1909-1932 osoitteessa Huvilakatu 20-22." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7755> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7756>
] .

rky:p1835  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.159618912,25.131321463 66.158698361,25.126667658 66.157536871,25.124673961 66.156470439,25.123010444 66.156250950,25.121790104 66.156481807,25.120199344 66.157615311,25.119890322 66.158890717,25.120020638 66.159791240,25.121134256 66.160942712,25.126052127 66.160581866,25.130069977 66.160183644,25.130998883 66.159618912,25.131321463" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k845 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:navetta , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Peura)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9313>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Sivuraide, Ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat         "60.2111529868781" ;
        wgs84:long        "25.081031276892" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sivuraide-ravintola" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2825>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ikkuna kirkkauteen = window to heaven" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ikkuna-kirkkauteen-window-heaven" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7284>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Ludviginkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1659828069022" ;
        wgs84:long        "24.9450129510232" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7284" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7523>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5494>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B0072CB9-9895-4ADB-AA12-E10EC9A4DFA6> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7618>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Yrjönkadun uimahalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1683802362364" ;
        wgs84:long        "24.9390160825761" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7618" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5828>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DA6AAFD1-0564-4B29-B4D0-B1ADE15B5E9C> .

rky:p175  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korkeakosken teollisuusympäristö on muotoutunut historialliselle mylly- ja sahapaikalle, jossa on toiminut tiettävästi yksi maamme varhaisimmista teollisuuslaitoksista. Nykyisin virran varrella sijaitsevat A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat ja niiden vieressä entinen Enso-Gutzeit Oy:n Insuliittitehdas yhtenäisine asuntoalueineen. Kierikkalassa ja Kalliokoskella on lisäksi tehdastyöväestön vanhaa asutusta. Kosken kuohut ja luonnonkauneus ovat kautta aikain houkutelleet myös taiteilijoita. Vanha Turku-Viipuri -maantie ylittää Kymijoen kosken Korkeakoskella. \n\nVanhimmat tiiliset tehdasrakennukset ovat perustamisen ajoilta 1880-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puuhiomoa ja kartonkitehdasta on laajennettu 1920-luvulla. Vanhempi vesivoimala on rakennettu 1906, uudempi on arkkitehti Karl Lindalin suunnittelema 1926 samoin kuin 1923 valmistunut höyryvoimala. Korkeakoskella on Suomen vanhin kuitulevytehdas The Insulite Company of Finland, joka on perustettu 1930. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on 1930-luvun alussa rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue Pahvikylä. Sen \"amerikkalaistyyliset\" insuliittitalot ovat arkkitehtien Hytönen ja Luukkonen suunnittelemia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.531100701,26.907073056 60.532265704,26.907286830 60.533247784,26.908186803 60.533723823,26.909740874 60.534978878,26.907372663 60.536218829,26.905782303 60.537941116,26.913928571 60.535324706,26.918506166 60.534146569,26.919836325 60.529503324,26.918234634 60.530677435,26.914553752 60.529245555,26.912815277 60.530613736,26.909325999 60.531100701,26.907073056" ;
        poi:history       "Kymijoen Korkeakosken vanhalla myllypaikalla toimi ensimmäinen vesisaha jo 1550-luvulla ja teollisuuslaitos oli tiettävästi Kymenlaakson ensimmäinen. Karhulan sahan omistaja William Ruth osti 1887 mennessä Korkeakosken koskiosuudet ja puuhiomon rakentaminen aloitettiin samana vuonna. Hiomo rakennettiin uudelleen 1901 ja ensimmäinen vesivoimala 1800-luvun lopulla. Myöhemmin virran varrelle sijoittuivat A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat ja niiden viereen Enso-Gutzeit Oy:n insuliittitehdas asuntoalueineen. Insuliittitehdas oli alansa ensimmäinen Suomessa ja valmisti 1930-luvulla sekä huokoista että kovaa puulevyä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1279" ;
        skos:prefLabel    "Korkeakosken teollisuusympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9573>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Museokatu 24"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1746592347962" ;
        wgs84:long        "24.9266438827531" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/museokatu-24" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9812>
        dcterms:modified  "2012-01-20T17:41:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7783>
        dcterms:modified  "2009-11-16T15:47:23+0300" .

rky:p509  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hyytiälän metsäasemalla on merkitystä tieteenhistorian kannalta ja sen vanhimman osan rakennuksilla on tärkeä asema kansallisromanttisen arkkitehtuurin edustajina. Rakennukset ja alue ovat säilyttäneet alkuperäisen luonteensa.\n\nHelsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Hyytiälän metsäasemaa ympäröivät Pohjois-Hämeen laajat, harvaan asutut metsäseudut. \n\nYhtenäiseen, kansallisromanttiseen tyyliin rakennetun metsäaseman vanha pihapiiri 1910-luvulta muodostuu neljästä rakennuksesta eli metsäoppilaiden asuntolasta Impivaarasta, ruokalarakennuksesta, halkovarastosta ja työkaluvarastosta. Näiden rakennusten sulkeman pihapiirin keskellä on puinen Vellikello ja pihan ulkopuolella aikoinaan harvalukuisten naisopiskelijoiden asuinrakennus Impilinna. Puistoalueella on entinen aseman esimiehen huvila Pilvilinna sekä entinen aluemetsänhoitajan asuintalo Tapiola. \nHyytiälän metsäaseman pihapiiriin on istutettu 1910-luvulta lähtien noin 150 ulkomaista alkuperää olevaa puu- ja pensaslajia. \n\nMetsäasema on alkuperäisessä käytössään ja toimii nykyisinkin metsätieteen opiskelijoiden kenttäkurssi- ja harjoittelupaikkana."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.844421794,24.283915290 61.848168600,24.279784571 61.848830830,24.281226515 61.849467928,24.285082874 61.848621866,24.286320272 61.847126231,24.288569177 61.845707945,24.286729261 61.845197944,24.286662289 61.845159021,24.286541907 61.844421794,24.283915290" ;
        poi:history       "Korkein metsäopetus siirrettiin Evon metsäopistosta keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon 1907 ja senaatti luovutti 1910 Hyytiälän alueen valtion maat metsäylioppilaiden harjoitusalueeksi. Metsäaseman kansallisromanttiset, vuoraamattomat hirsirakennukset suunniteltiin yleisten rakennusten ylihallituksessa (Th. Granstedt, R. Björnberg 1911) ja ne valmistuivat 1912.\r\n\r\nVanhan pihapiirin läheisyyteen valmistui 1959 Instituutti-,  opetus-, toimisto- ja laboratoriorakennus sekä 1977 ympärivuotiset asuntolat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k177 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1003" ;
        skos:prefLabel    "Hyytiälän metsäasema"@fi .

[ dcterms:description  "Marie Lüsch: Barndomsintryck från 1880-90-talet" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6926> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7878>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Sortta, Olavi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sahlbom, Olavi (vuoteen 1935)" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7877> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7878" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2967>
        dcterms:modified  "2010-10-19T12:01:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1023089~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Setälä teki päivätyönsä Rakennushallituksessa viiden pääjohtajan alaisena." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7924> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7923>
] .

rky:p769  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vuotungin kylässä, joka on Kuusamon vanhimpia asuinpaikkoja, on säilynyt perinteistä koillismaalaista viljelysmaisemaa ja runsaasti perinteistä rakennuskantaa.\n\nVuotunkijärven rannoille asettuneen kyläryhmän muodostavat Käkilehto, Saarenkylä, Heponiemi, Joentausta, Alavuotunkijärven ympärys ja Jyrkänkosken tienoo. Uuskäkelässä on kolmen asuinrakennuksen, tallin ja navetan muodostama ehyt, hyvin säilynyt pihapiiri. Heponiemessä on vanhoja lappalaisten asuinpaikkoja.\n\nVuotungista Isoon Kuukakseen laskevassa Jyrkänkoskessa on 1913 perustettu entinen liippatehdas. Saha on lopettanut toimintansa 1980-luvulla.\n\nVuotungin kylä on osa valtakunnallisesti arvokasta Määttälänvaaran-Vuotungin -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.121189462,29.564755400 66.130004840,29.534103034 66.133408897,29.534465283 66.136593603,29.529044844 66.142872985,29.547224280 66.142966296,29.558425846 66.152150766,29.553278334 66.155711708,29.563879649 66.149550828,29.583387756 66.144172786,29.589444555 66.136617230,29.591075916 66.129525063,29.599868384 66.123513779,29.598586449 66.117628995,29.580332642 66.118211636,29.564007131 66.121189462,29.564755400" ;
        poi:history       "Kuusamo erotettiin Kemin Lapista 1675 omaksi seurakunnaksi. Seudulle muodostui Kainuusta, Pudasjärveltä, Iistä sekä Tornio- ja Kemijokivarresta uudisasutusta.\r\n\r\nVuotungin kylän vanhimmat kantatalot Kantola, Vuotunki eli Pohjola, Heponiemi, Käkilehto ja Alavuotunki perustettiin 1700-luvun loppuun mennessä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k305 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3931" ;
        skos:prefLabel    "Vuotungin kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_581>
        dcterms:modified  "2010-10-22T12:17:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1794025~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i87>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Vartiosaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1805863834915" ;
        wgs84:long    "25.0870319772195" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/87" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7520>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Niiniluoto, Arvi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7520" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kiertelin rakenteilla olevaa ostoskeskusta. Aina vain hullummaksi tulee. Talotkin rakennetaan jo ylhäältä alaspäin. Kattorakennelmat ovat olleet ilmassa viikkoja; vasta nyt näkyy jonkinlaisia oireita siitä, että rakennukseen tulee myös seinät. - - - Kaupunginosan Ylpeys on on uusi ostoskeskus, joka pari viikkoa sitten avattiin rakettien paukkeella ja leimunnalla. Se on 'täynnä uusinta valkeutta', kuten Hellaakoski sanoisi. Suuri valaistu sisäpiha; kirkkaasti valaistuja ikkunoita täynnänsä hedelmiä ynnä muuta elämän makeutta. Siirtomaatavaroita, lihaa. leivoksia, kukkia, kirjoja; pankkeja, parturi, kampaamo, radioliike, kemikalioita, makeis- ja lehtikioski, postitoimisto, baari ja apteekki. Lastenvaatteita; pesuloita.\n    Ajattelin: tämä on Elintason Temppeli. Tälle minä nyrpistän nenääni.\n    Mutta ei se auttanut. Paikka on minusta häikäisevä, kertakaikkiaan suurenmoinen.\"  (S. 28, 56-57.)" ;
  dcterms:description            "Kirjailija kuvaa rakenteilla olevaa ja myöhemmin samana vuonna (1959) valmistunutta Munkkivuoren ostoskeskusta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9483> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6554>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8234>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1100008~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_36>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8329>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hietalahti, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8329" .

rky:p411  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.400674920,23.045288590 61.399664718,23.048207485 61.397214781,23.045564363 61.396251964,23.041981158 61.397534436,23.039083504 61.399315514,23.039248009 61.400623957,23.041649112 61.400674920,23.045288590" ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1967" ;
        skos:prefLabel    "Emil Danielssonin erämaa-ateljee"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6539>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:44:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7780>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tuokio sieltä, tuokio täältä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7779> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7780" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8494>
        dcterms:modified  "2010-02-05T16:03:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5990>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E39E2475-E142-4064-B494-5C4F89B670CD> .

rky:p671  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Minnestodsin museotie halkoo viljelysaukeaa, jolla on käyty Suomen sodan ratkaissut Oravaisten taistelu. Maantien varrella, viljelysaukean itäreunan rinteessä on taistelun muistomerkkinä kiviobeliski. Sorapäällysteisestä paikallistiestä on valittu museotieksi kolmen kilometrin pituinen osuus tien historiallisen merkityksen, perinteisen luonteen ja Suomen sotaan liittyvien muistojen johdosta.\n\nMinnestodsin tie kiertää Oravaisten taistelutantereena olleen peltoaukean ja ylittää peltoaukeaa halkovan, merelle Fjärdsändaniin laskevan Fjärdsbäcken-puron. Tien varressa on myös Lotta Svärdin muistokiveksi omistettu siirtolohkare sekä 1995 pystytetty veteraanien ja lottien muistokivi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.282881056,22.358081950 63.289077837,22.372176188 63.288557539,22.376307586 63.282677725,22.383239927 63.281457622,22.378078432 63.278574374,22.372706970 63.279821182,22.363479244 63.282881056,22.358081950" ;
        poi:history       "Kokkolan ja Oulun kaupunkien perustamisen jälkeen kasvoi 1600-luvun alussa yhtenäisen kesätien tarve ja 6 kyynärän levyisen tien rakentaminen Vaasasta Ouluun aloitettiin 1618. Pohjanmaan Rantatie oli valmiina 1620 ja postiliikenne siirtyi tielle 1640-luvulla. Tietä parannettiin 1700-luvun alussa ja se varustettiin kivisin kilometripylväin.\r\n\r\nSuomen sodan loppuvaiheessa tien tuntumassa käytiin sodan ratkaiseva, Ruotsin armeijan tappioon päättynyt Oravaisten taistelu 14.9.1809. Maantien varteen pystytettiin taistelun muistomerkki 1893."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k559 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1724" ;
        skos:prefLabel    "Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8828>
        dcterms:modified  "2010-03-17T15:36:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6799>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1031>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:19:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1131885~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8231>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Turakainen, Elsa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8231" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4247>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Mäntyniemi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7129> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4246> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/mantyniemi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3320>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1845380~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirjan päähenkilö Jack Burns tapaa Diegon Duck's tattoo-liikkeessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8788> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8864>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i499>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hyvää huomenta Suomi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i498> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9210> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hyvaa-huomenta-suomi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6536>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Bio Hagnäs"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Siltasaarenkatu 12 " , "Bio Hagnäs" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8740> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1786950054613" ;
        wgs84:long           "24.949346522937" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-bio-hagnas" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8491>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mechelininkatu 10"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8894> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1717873656201" ;
        wgs84:long        "24.9195820227659" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8491" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Laiskan Karhun keittiö ei varsinaisesti edusta haute cuisinea, mutta halutessaan sieltä saa makkarakeiton, vorschmackin tai sillivoileivän. Useimmat asiakkaat tosin tyytyvät hanakeittoon, eikä kukaan tule Laiskikseen vain sen ruokien takia. Vaikka olen nähnyt sellaistakin tapahtuvan. Nuori lievästi kehitysvammainen mies tilasi baarissa keiton ja jaffan, ja maksaessaan sanoi ilme vakavana: 'Maksan euron nyt ja loput maanantaina.' Maksujärjestely kävi päinsä. Vieressä istuva toverini ilmoitti haluavansa lauseen hautakiveensä.\" (s. 75)" ;
  dcterms:description            "Otto Talvio: Laiska Karhu" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8903>
] .

[ dcterms:description  "Kallion kaupunginosa ja sen asukkaat näyttäytyvät valokuvissa kiireisinä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9334> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8730>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1069359~S9*fin> .

rky:p1204  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hoikankankaan kasarmialue on arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti edustava 1960-luvulla asutuskeskuksista etäälle rakennettu ns. korpivaruskunta. Punatiiliverhoiltujen kasarmirakennusten tiivis ydin on onnistuneesti sijoitettu mäkiseen maastoon. Muita korpivaruskuntia ovat mm. Vekaranjärven kasarmialue Kouvolassa ja Huovinrinne Säkylässä.\n\nHoikankankaan kasarmialue sijaitsee Kajaanin kaupungin etelälaidalla. Alueen ydinosan eli mäenharjanteella olevan betonirakenteisen, tiiliverhotun sotilaskoti-urheilutalo-ruokala -rakennusryhmän on suunnitellut arkkitehti Osmo Lappo. Ydinaluetta kiertää puolikuun muodossa pitkien Pekka Rajalan suunnittelemien kasarmirakennusten kehä, jonka avoimella reunalla on arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema sairaala. Ulkokehän ulkopuolelle sijoittuu Osmo Lapon suunnittelema esikuntarakennus sekä tykkihallit, katokset, koulutushalli, keskusvarasto ym. tekniset rakennukset. Kasarmialueen vieressä on Pentti Aholan suunnittelema kymmenen kolmikerroksisen rakennuksen tiivis asuntoalue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.202354481,27.728004259 64.200804189,27.726724224 64.197615940,27.728973448 64.197075217,27.729105092 64.195711851,27.728558887 64.193150438,27.726159468 64.193592513,27.707293679 64.194988989,27.700988001 64.197371298,27.694414633 64.198610176,27.694445630 64.199558631,27.695417091 64.202582452,27.700888045 64.203633999,27.706820530 64.203784781,27.721479727 64.203634177,27.726215136 64.202354481,27.728004259" ;
        poi:history       "Varuskuntia pyrittiin sijoittamaan 1950-luvulta alkaen kaupunkien ulkopuolelle, sillä aseteknologian kehittyminen vaati entistä laajempia harjoitusalueita. Kajaanin Hoikankankaan kasarmin rakennustyöt alkoivat 1959. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1960-1966 valmistui neljä kasarmia, pari sataa asuntoa ja uimahalli. Toisessa vaiheessa 1967-1975 rakennettiin luolasto, sotilaskoti ja kerhorakennus.\r\n\r\nPohjois-Savon Prikaati siirtyi Kuopiosta Kajaanin Hoikankankaalle 1962-1963. Siihen liitettiin 1966 Porin Prikaatin patteristo ja sen nimi muutettiin Kainuun Prikaatiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:sairaala , poio:parantola , poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4540" ;
        skos:prefLabel    "Hoikankankaan kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i141>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Leskinen, Juice"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/leskinen-juice" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8825>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Kopra, Kurt"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8825" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9539>
        dcterms:modified  "2011-02-09T12:26:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6796>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Eläintarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1844681841733" ;
        wgs84:long        "24.935583876224" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elaintarha" .

th:JazzBlues  a          owl:Class ;
        rdfs:label       "Jazz ja blues"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Musiikki .

[ dcterms:description  "Kirjan päähenkilöt asuvat kulmikkain Neitsytpolun ja Tehtaankadun risteyksessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35>
] .

rky:p1464  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koillismaalaisen elämän kuvaajana tunnetun kirjailija, professori Kalle Päätalon (1919-2000) kotimuseoksi muutetulla lapsuudenkodilla Kallioniemellä on olennaista merkitystä kirjailijan elämänpiirin ja elämäntyön arvioinnissa ja tulkinnassa. \n\nPäätalon kirjallinen tuotanto koostuu lähes neljästäkymmenestä romaanista, Koillismaa-sarjasta ja omaelämäkerrallisesta Iijoki-sarjasta sekä näytelmistä ja kertomuskokoelmista.\n\nJokijärvellä, Iijoen rannassa sijaitsevan Päätalon lapsuuden- ja nuoruudenkodin pihapiiri muodostuu tyypillisestä 1920-luvulla rakennetusta ja 1930-luvulla laajennetusta mäkitupapalstan asuintalosta ulkorakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.501574142,28.575691791 65.501659463,28.575977698 65.501655167,28.577098705 65.499255093,28.575675677 65.498922048,28.577217898 65.498626930,28.577200802 65.498768997,28.575057815 65.500645084,28.575001714 65.500795120,28.575881721 65.501574142,28.575691791" ;
        poi:history       "Kalle Päätalon isä Herman Päätalo osti 1922 Kallioniemen mäkitupapalstan, jonka pinta-ala oli vajaat parikymmentä hehtaaria. Hän osti samana vuonna tilalle rakennukseksi Meijerikamarin Mäkelän pihapiiristä, purki sen ja uitti Kallioniemeen, jossa se koottiin uudestaan. Rakennuksessa oli kaksi huonetta: pirtti ja \"kööki\". Pihapiiriin pystytettiin myös sauna ja aitta. Asuinrakennusta laajennettiin 1931 rakentamalla uusi pirtti talon köökkipäähän. \r\n\r\nKaarlo Alvar (Kalle) Päätalo oli syntynyt 1919 Jokijärvellä metsätyömies, torppari Herkko Päätalon ja palkollisen Riitu  Neulikon kahdeksanlapsisen perheen toiseksi vanhimpana. Hän aloitti kansakoulun käytyään metsätyömiehen työt 13-vuotiaana ja asui Kallioniemessä armeijaan lähtöön eli 1939 asti. Toisen maailmansodan jälkeen Päätalo asettui Tampereelle, työskenteli rakennustyömiehenä ja opiskeli rakennusmestariksi. Päätalon esikoisteos julkaistiin 1958 ja 1963 lähtien hän työskenteli vapaana kirjailijana. Päätalo nimitettiin 1978 professoriksi. Hän kuoli 2000.\r\n\r\nKallioniemeä asutettiin vakituisesti kesään 1970 saakka, jonka jälkeen se oli loma-asuntona perikuntalaisilla. Taivalkosken kunta osti pihapiirin 1986 ja luovutti sen 1991 Kallioniemi-säätiölle, joka aloitti Kallioniemessä kotimuseotoiminnan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k832 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4551" ;
        skos:prefLabel    "Kalle Päätalon Kallioniemi"@fi .

koko:p35454  dc:created  "2012-05-29T10:37:49.62+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:37:49.797+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "paloasemat"@fi , "fire stations"@en , "brandstationer"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_9799>
        dcterms:modified  "2011-12-28T16:14:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7152>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7247>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Lundqvistin liiketalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aleksi 13" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        wgs84:lat            "60.1691732203455" ;
        wgs84:long           "24.9460600110747" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7247" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5457>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F28CDB22-3686-41A0-90DE-E73DE0937425> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9441>
        dcterms:modified  "2010-10-22T09:00:18+0300" .

[ dcterms:description  "Keisarillinen taidekokoelma Suomessa = Tasavallan presidentin linnan taidekokoelma." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7977> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923>
] .

rky:p138  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paltaniemi Kajaaninjoen suulla on ollut 1600-luvun alusta 1850-luvulle Kainuun kirkollinen ja hallinnollinen keskus. Paltaniemen kirkkotien ympärille rakentunut kylä on edustava esimerkki suomalaisen kirkonkylän rakentamistavasta. Paltaniemen vuonna 1726 valmistunut kirkko on vöyriläisen Johan Knubbin rakentama ja sen sisätilan maalauskoristelun on tehnyt 1778-1781 Emmanuel Granberg.\n\nOulujärven etelärannalle levittäytyvä Paltaniemen historiallinen kyläkokonaisuus koostuu Pappilanniemen, Pappilanniementien, Hämeentien, kyläkeskustan ja Kirkkoahontien varren rakennuksista ja asutuksesta sekä maatiloihin liittyvistä peltoaloista. Paltaniemen kylärakenteen rungon muodostaa puiden ja vanhan asutuksen reunustama Kirkkoniemestä Paltaniemen kirkolle ja sen ohi johtava Kirkkotie, jonka varren rakennuskanta on osittaisesta uusiutumisestaan huolimatta säilyttänyt voimakkaan historiallisen leiman.\n\nEmäseurakunnan varhaisemmat kirkot ovat sijainneet Oulujärveen työntyvässä Kirkkoniemessä, joka muistomerkkeineen ja kalmistoineen on alueen vanhinta kerrostumaa. Kirkkoniemessä sijaitsee myös vanhojen talousrakennusten ympäröimä empiretyylinen entinen kirkkoherranpappila.\n\nMuseotieksi valittu kirkkotie koostuu osista Kajaani-Paltaniemi ja Kirkkoaho-Paltaniemi maanteitä sekä Hövelön paikallistiestä. Kirkkotien varrella ovat empiretyylinen kappalaisenpappila Siivola ja vanha lukkarila. Kirkkotien päätteenä on Paltaniemen tasavartisen ristikirkko. Kirkon kuoriosa on kolmitaitteinen ja länsipäässä on matala alkuaan kelloja varten rakennettu ristivarren levyinen matala torni. Kirkon sakaristona on väliseinällä erotettu tila pohjoisessa ristivarressa. Empirevuoratun kirkon länsipuolella oleva erillinen kellotapuli on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkkotarhassa on kihlakunnantuomari Flanderin hirsinen hautahuone. Kirkon ja kellotapulin eteläpuolella on kirkkotarhan vanhin, lähes kokonaan käytöstä pois jäänyt, osa. Kirkkoaidan kupeessa on suojakatoksen alla paikalle 1820-luvulla Vuolijoen Haapalan talosta siirretty ns. Keisarintalli, joka liittyy Aleksanteri I:n Kainuun vierailuun 1819. Kyläkeskustassa on myös nuorisoseurantalona toiminut Tuomela, Paltaniemen 1890 rakennettu koulu kirkon vieressä, viljamakasiini kirkon pohjoispuolella\n\nKirkkoahontien varrella on pitäjän suuren pojan, Eino Leinon kotitalon Hövelön kopio, joka toimii nähtävyytenä ja kokoontumistilana.\n\nKyläkeskustasta erkanevan Hämeentien varressa on arvokas rivi maatilojen talouskeskuksia komeine ja kookkaine päärakennuksineen: Juusola ja Penttilä sekä siitä 1926 erotetut Siirtola ja Kemilä. \n\nPaltaniemi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.281754980,27.638951484 64.279040556,27.636868478 64.276710668,27.622244762 64.279421650,27.615736771 64.279677959,27.605916044 64.283268022,27.597350115 64.294840731,27.615956580 64.294791465,27.627563693 64.301853799,27.673446049 64.300599324,27.682836122 64.296553557,27.688602735 64.293826737,27.684023477 64.294047145,27.669683785 64.290684588,27.666859462 64.290103592,27.663645764 64.287015551,27.661560460 64.281754980,27.638951484" ;
        poi:history       "Oulujärven rantamien kantakylät, joista Paltaniemi on yksi,  syntyivät, kun verohelpotusten houkuttelemat savolaislähtöiset uudisasukkaat asettuivat paikalle. 1569 veroluettelon mukaan Paltaniemellä asui 16 talonpoikaa ja 1576 heitä oli 22. 1500-luvun loppu oli rauhatonta aikaa ja alue autioitui. \r\n\r\nSuunnilleen koko nykyisen Kainuun käsittäneen Oulujärven erämaaseurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Manamansalon saaressa Oulujärven keskellä. Täyssinän rauhan jälkeen Paltamon kylä eli nykyinen Paltaniemi valittiin Oulujärven pitäjän keskukseksi 1599 ja kirkko rakennettiin Oulujärven rantatörmälle, niemen kärkeen Paltamon seurakunnan uudelleenperustamisen yhteydessä 1599. Oulujärven pitäjä muuttui Vanhan Paltamon pitäjäksi 1640-luvulla, kun Sotkamon ja Paltamon kirkkopitäjät itsenäistyivät. Paltaniemellä oli 1650 seitsemän taloa. Paltamon kirkkoherranpappila sijoitettiin nykyiselle paikalleen, silloisen kirkon lähistölle 1662. Uusi isompi kirkko valmistui Kirkkoniemeen 1664. Se tuhoutui isonvihan aikana 1716, jolloin Kajaanin linnakin räjäytettiin. \r\n\r\nPaltaniemen nykyinen kirkko rakennettiin vöyriläisen kirkonrakentaja Johan Knubbin johdolla uudelle paikalle 1726 ja vihittiin viisi vuotta myöhemmin viimeistelystä vastanneen puuseppä Grels Nordlingin saatua työnsä valmiiksi. Osa kirkkosalin kiinteästä sisustuksesta valmistui 1760. Kirkkosalin maalauskoristelun teki 1778-1781 Emmanuel Granberg. Kellotapuli valmistui 1760-luvun lopulla. \r\n\r\nPaltaniemen kirkkotie rakennettiin 1820, mutta sen linjaus kehittyi jo aiemmin kirkon rakentamisen myötä. Paltamon kirkkoherranpappilan nykyinen päärakennus rakennettiin 1835-1837. Paltaniemen kuvakirkko jäi pois käytöstä 1936 Paltamon emäseurakunnan uuden kirkon valmistumisen jälkeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1291" ;
        skos:prefLabel    "Paltaniemen kirkkotie ja kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9536>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Töölön kauppahalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Q-teatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9537> ;
        th:lisatietolinkki   "http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx" ;
        wgs84:lat            "60.173950311007" ;
        wgs84:long           "24.9236713116896" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/t-l-n-kauppahalli" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7746>
        dcterms:modified  "2009-11-06T16:34:51+0300" .

rky:p1700  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vakkolan kylä, joka on rakentunut maisemallisesti poikkeuksellisen vaikuttavalle paikalle, kosken partaalle Porvoonjokilaakson avoimeen viljelymaisemaan, kuvastaa Uudenmaan jokilaaksojen keskiajalta nykyaikaan jatkunutta kyläasutusta ja viljelytraditiota. \n\nVakkolankoski on yksi Porvoonjoen koskipaikoista, jotka ovat tarjonneet vesivoimaa myllyille ja sahoille. Sahatoiminta onkin säilynyt Vakkolan koskipaikassa. Vanhan kyläasutuksen ja vuosisatojen viljelyssä olleiden peltojen lisäksi kylämaisemaa leimaavat kolmiaukkoinen kiviholvisilta ja vesisahan punamullattu rakennuskanta. Kylä liittyy kirjailija Johannes Linnankosken elämänvaiheisiin, kylässä on hänen synnyinkotinsa pihapiiri. \n\nYhtenäisenä ja tiiviinä säilynyt kylä koostuu maatilojen pihapiireistä, joissa on 1800-luvun ja 1900-luvun alun päärakennuksia, vanhoja aittoja ja yksi kivinavetta. \n\nVakkolan kolmeaukkoinen kiviholvisilta on ollut pitkään yksi tärkeimmistä Porvoonjoen ylittävistä silloista. Joen itäpuolelle on rakentunut pieni kaupallinen keskus, johon kuuluu mm. apteekin ja osuuskaupan rakennukset ja viljavarasto. \n\nVakkolan kylän tiivis kyläasutus, kivisilta sekä mylly- ja sahamiljöö muodostavat maisemallisen kiintopisteen Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.526041196,25.589337174 60.525190072,25.592323934 60.523353861,25.592157877 60.519420220,25.588396413 60.518306969,25.589498066 60.514833946,25.585120806 60.515930988,25.579245302 60.517110685,25.579509672 60.518321946,25.579491752 60.520538763,25.579640405 60.521787931,25.579936775 60.522871267,25.580907498 60.523560121,25.582211664 60.524617620,25.585641857 60.525101742,25.587236083 60.526041196,25.589337174" ;
        poi:history       "Vakkolankosken kohta on yksi Porvoonjoen historiallisesti tärkeimmistä ylityspaikoista. Joen nykyisin ylittävä kiviholvisilta rakennettiin 1907-08 vanhan puusillan tilalle.\r\n\r\nKylän asutukselle otollista sijaintia kuvastavat myös useat laajat kivikautiset asuinpaikat jokivarressa. Vakkolan kylä on ollut pysyvästi asutettu ainakin 1300-luvulta lähtien. 1700-luvun loppuun mennessä kyläasutus levisi Vakkolankosken itärannalle, maantien varrelle, nykyisten Viljolan, Keski-Tyyskän ja Ali-Tyyskän tilojen paikalle. Vanhimmat pellot kylän ympärillä ovat edelleen viljelyksessä. Laaja niittyalue kylän kaakkoispuolella on ollut viljeltyä peltoa viimeistään 1800-luvun puolivälistä lähtien. \r\n\r\nVakkolankoskessa on ollut keskiajalta lähtien maatalouteen liittyvää myllytoimintaa. Vuoteen 1904 mennessä koskeen perustettiin saha ja höyläämö ja 1909 valmistui sähkölaitos. \r\n\r\nKosken kaakkoispuolelle rakentui 1900-luvun aikana pieni kaupallinen keskus. Pulpettikattoinen, funktionalistinen Askolan osuuskaupan päämyymälä valmistui 1938, myöhemmin laajennettu apteekki 1950, tiilirakenteinen osuuspankki 1961 sekä kylämaisemaa hallitseva korkea viljavarasto 1966."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k018 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:mylly , poio:silta , poio:saha ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4935" ;
        skos:prefLabel    "Vakkolan kylä"@fi .

rky:p398  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suomen Urheiluopiston päärakennus kuvastaa 1930-luvulla kehittyneen uudenaikaisen urheilukoulutuksen aatteita. Rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään, suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan.\n\nSuomen Urheiluopisto sijaitsee Vierumäellä Valkjärven rannalla toiseen Salpausselkään kuuluvan harjun rinteessä. Luonnonkauneus on vaikuttanut olennaisesti opiston sijoituspaikan valintaan. Erik Bryggmanin suunnittelema, tiukan funktionalistinen päärakennus valkoiseksi rapattuine korkeine ydinosineen ja matalampine siipineen sijoittuu valoisan mäntymetsän keskelle. Ruokasalista ja kattoterassilta avautuvat näkymät järvelle. Päärakennusta on myöhemmin laajennettu uimahalliosalla ja muuttamalla tasakattoja satulakatoiksi.\n\nAlueella on päärakennuksen lisäksi useita eri aikoina rakennettuja asuin- ja urheilurakennuksia. Ennen sotia rakennettuun, Bryggmanin suunnittelemaan, kokonaisuuteen kuuluu opistorakennuksen lisäksi opiston johtajan asuinrakennus Valkjärven länsirannalla ja toinen ylemmän henkilökunnan käyttöön rakennettu huvilamainen asuinrakennus sekä henkilökunnan asuinrakennukset Valkjärven lounaispuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.119168152,26.009285686 61.115846725,26.015553293 61.113430445,26.013060437 61.113641404,26.009380364 61.113266668,26.004282684 61.115215932,26.002398127 61.117342458,26.002639157 61.119168152,26.009285686" ;
        poi:history       "Suomen Urheiluopisto perustettiin 1927 Lauri \"Tahko\" Pihkalan aloitteesta. Sijoituspaikaksi valittiin Heinolassa toiseen Salpausselkään kuuluva mäntykangas. Aikaisemmin, Venäjän vallan aikana, paikka oli toiminut Suomen sotaväen leirialueena.\r\n\r\nOpiston rakennuksista järjestettiin 1930 suunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Erik Bryggman. Vierumäen urheiluopiston päärakennus valmistui 1936 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Osa rakennuksen tasakatoista muutettiin satulakatoiksi Bryggmanin suunnitelman mukaan 1950-luvulla. Päärakennusta laajennettiin uimahalliosalla 1967. \r\n\r\nUrheiluopiston rakennuksista ensimmäisinä valmistuivat rehtorin asuinrakennus ja saunarakennus 1933. Toisen maailmansodan aikana opisto toimi sotasairaalana. Henkilökunnan asuinrakennukset valmistuivat 1940-luvun loppupuolella ja tiilinen rantasauna 1950 Bryggmanin suunnitteleman saunan tilalle. \r\n\r\nOpiston rakennuskanta on lisääntynyt merkittävästi sotien jälkeen ja erityisesti 2000-luvun alkupuolella. Päärakennuksen ympäristöön on rakennettu liikuntarakennuksia, mökkikylä ja golfkenttiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k111 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus , poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1898" ;
        skos:prefLabel    "Suomen urheiluopisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3165>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin Sanomat, sananvapauden monopoli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6464> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6465> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3164> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3165" .

[ dcterms:description  "Sirkka Laine: \"Sörnäisten tienoot, merkityksellä ladatut\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_544>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1718846~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Toimittajan ehdottamat lähikapakat eivät kuitenkaan Elviiralle kelvanneet, vaan hän halusi ehdottomasti Bulevardiaan: 'Bulsu on Artun ja mun  muistojen paikka' hän selitti ääni värähtäen.\" (S. 110.)" ;
  dcterms:description            "Elviira Metsä antaa haastatteluita Bulevardiassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6692>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7743>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Woldstedtin tyttökoulu, saksalainen"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.170564157163" ;
        wgs84:long        "24.947015767718" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7743" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8457>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:24:09+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ursulan terassi on täynnä ihmislihaa, tuuleton helle panee väen juomaan janoonsa olutta, ja kahvilatunnelma alkaa olla kaukana. Ylikoski on löytänyt pöydän sisältä, mutta aurinko ja kosteus tekevät paikasta kuin huonosti lämmitetyn saunan.' (s. 95)" ;
  dcterms:description            "Ylikoski tapaa toimittaja Nina Kallaman Ursulassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9564> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9565>
] .

rky:p634  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nakkilan taajaman ja teollisuuslaitosten yläpuolelle mäenkumpareelta kohoava Nakkilan kirkko on varhainen funktionalistinen kirkko ja kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Kirkkoympäristöön kuuluu myös kunnan hallintoon liittyviä rakennuksia. \n\nArkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema Nakkilan kirkko on yksinkertainen suorakaide, jota kattaa matala satulakatto. Kuoriosa ulkonee suorakaiteen päästä dynaamisena kaarena. Pääsisäänkäynnin avarien portaiden vieressä kirkon lounaiskulmassa on erillinen korkeaan ristiin päättyvä torni. Arkkitehtuurin muodot ovat yksinkertaisia ja selkeitä, kokonaisuus massiivisen veistoksellinen. Yksilaivaisen kirkkosalin valaistus lankeaa korkeista sivuikkunoista, alttarille valo tulee kuoriosan eteläsivun suuresta ikkunaseinästä. Kirkkosalin katteena on akustinen, sahateräisesti taitteinen puupaneelilaudoitus. Kirkon kuoriosan alla on Suomisen lahjoittajasuvun hautakrypta alttareineen sekä sen vieressä pieni siunauskappeli. Portaat kryptaan laskeutuvat  kuorin takaseinän kaarevassa osassa, siunauskappeliin pääsisäänkäynnin luona.\n\nKirkon juurella on maastoa seuraileva monimuotoinen seurakuntakeskus (arkkitehti Juha Leiviskä 1970) ja sen vieressä koulukeskus. Kirkon ja seurakuntatalon miljööseen liittyvät myös hautausmaa, tiilinen lainajyvästön makasiini (1859) ja entinen kunnanlääkärin asuintalo (1937). Kirkolle johtavaa katua reunustaa yhtenäisten pienkerrostalojen rivi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.367177861,22.001868184 61.367862345,22.000628459 61.368999921,21.999556226 61.369147054,22.000351320 61.369403905,22.000924052 61.369683246,22.001043060 61.370190954,22.000961823 61.370361810,22.005600734 61.366842887,22.006224565 61.366011546,22.003698967 61.367177861,22.001868184" ;
        poi:history       "Ulvilan emäseurakuntaan perustettu Nakkilan saarnahuone korotettiin kappeliksi 1764, seurakunta itsenäistyi 1861. Seurakunnan ensimmäinen, 1764 rakennettu ja 1887 ristikirkoksi laajennettu puukirkko purettiin uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. \r\n\r\nTehtailija J.W. Suomisen testamenttilahjoituksen turvin rakennettu 1200 hengen kirkko valmistui 1937 ja sen suunnitteli kutsukilpailun kautta työn saanut arkkitehti Erkki Huttunen. Suomisen 1898 perustama nahkatehdas ja tehtaan johtajan asunto Koskilinna ovat läheisen Tattarajoen rannalla (ks. J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k531 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:hautausmaa , poio:liikerakennus , poio:kappeli , poio:asuinrakennus , poio:makasiini , poio:kaupungintalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1488" ;
        skos:prefLabel    "Nakkilan kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1372>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kuntsi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9277> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9276> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1371> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kuntsi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6070>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E371096A-53B9-43FA-B6CB-496B8C3689DA> .

rky:p894  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tunkelon Isotalon poikkeuksellisen suuri, hyvin säilynyt uusrenessanssipäärakennus on poikkeuksellinen esimerkki 1800-luvun lopun vauraasta talonpoikaisrakentamisesta ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehen asumiskulttuurista. \n\nTunkelon kylän laaja viljelyaukea sijaitsee kapean Tunkelonlahden luoteisrannalla. Metsänrajassa on Tunkelon Isotalon ja Mattilan tilakeskukset. \n\nTunkelon Isotalon tilakokonaisuuden rakennuksista merkittävin on poikkeuksellinen, hirsirakenteinen päärakennus isoine pirtteineen. Kaksikerroksinen ulkomitoiltaan 10 metriä leveä ja 40 metriä pitkä päärakennus on yksi Suomen suurimmista 1800-luvun lopulla rakennetuista maatalon päärakennuksista. Se on vuorattu uusrenessanssityyliin ja korkean poikkiharjan päällä kohoaa ruokakello. Asuinkäytössä olevan rakennuksen ulkoasussa on valmistumisen jälkeen tehty vain vähäisiä muutoksia. Pihapiirissä on vanhoja hirsiaittoja sekä varhainen lohkokivinavetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.718330657,24.738819445 61.719320963,24.742647100 61.718491710,24.744570453 61.717210327,24.743400498 61.717084799,24.743607717 61.716521088,24.742965096 61.717644165,24.741082425 61.718330657,24.738819445" ;
        poi:history       "Tunkelon kantatila oli Längelmäellä tavalliseen tapaan yksinäistalo. Tunkelo eli Isotalo on osa Tunkelon ratsutilaa. Ratsutila toimi 1600-luvulla nimismiehentalona. Tunkelon Isotalo syntyi kun kantatila lohkottiin 1739. Isotalon päärakennuksen rakennutti 1869-1873 talonpoikaissäädyn valtiopäivämies Elias August Ekman (valtiopäivävuodet 1880, 1904-1906). Isotalon päärakennuksen rakentamisesta vastasi pohjalainen rakennusmestari Holm. Koristeellinen ulkovuoraus tehtiin 1880-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k562 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4081" ;
        skos:prefLabel    "Tunkelon Isotalo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6404>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3900>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1118066~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8454>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Likainen kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8455> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8453> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=26802&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8454" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3543>
        dcterms:modified  "2010-03-23T14:52:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9168>
        dcterms:modified  "2010-06-01T17:30:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6664>
        dcterms:modified  "2009-08-04T13:32:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1700-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1700-01-01T00:00:00" , "1799-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1700-luku"@fi .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7018>
] .

rky:p1093  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.643121048,29.231198703 62.641022146,29.239000366 62.640757046,29.238133407 62.642492968,29.231444805 62.642801003,29.230807771 62.643121048,29.231198703" ;
        poi:municipality  kunnat:k426 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4189" ;
        skos:prefLabel    "Viinijärven rautatieasema"@fi .

rky:p1427  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.425003409,23.750883448 61.425178034,23.751529743 61.424557362,23.752192111 61.424351021,23.751549294 61.425003409,23.750883448" ;
        poi:municipality  kunnat:k418 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4181" ;
        skos:prefLabel    "Sääksjärven rautatiepysäkki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i364>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Helsinki 2000" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i363> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9017> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-2000" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Olympiastadionin torni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Stadionin torni" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.186497263221" ;
        wgs84:long           "24.9261234279166" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/olympiastadionin-torni" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7115>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9070>
        dcterms:modified  "2010-04-29T13:38:20+0300" .

rky:p1687  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tornion kirkko on kiinteine sisustuksineen ja maalauksineen 1600-luvun kuluessa muotoutuneen luterilaisen kirkkotilan ja karoliinisen barokin loistokkain esimerkki Suomessa. Kirkon ikäinen kellotapuli on goottilaisperäisen tapulityypin ainoa jäljellä oleva edustaja maassamme.  Tornion 1621 perustetun kaupungin keskustassa on säilynyt Rantakadun ja Keskikadun varressa 1750 asemakaavasuunnitelmaan pohjautuvia puutalokortteleita, joiden rakennuskanta on pääasiassa 1700-luvun lopun kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta. Tornion raatihuone ja pormestarintalo ympäristöineen muodostavat merkittävän näytteen vanhasta keskustasta etelämmäksi siirtyneen 1800-luvun lopun kaupunkikeskustan keskeisistä rakennuksista ja Hallituskadun 1800-luvun lopun rakentamistavasta. \n\nTornion kirkko on kolmiparinen tukipilarikirkko ja säilyneistä tukipilarikirkoista suurin. Kirkossa on puoliksi länsipäätyyn salvottu torni. Paanukatto on rombikuvioinen. Kaupungin kauppaporvarien merimerkkinä toimineen korkean kahdeksansivuisen torninhuipun yläosaan rakennettiin pyöreät ikkunat 1694 kuningas Karl XI:n vierailua varten. Ulkoseinien vaaka vuorilaudoitus ja valkoinen väri ovat 1870-luvulta. \n\nKirkkosalin neljästä peiliholvista kahdessa on maalaukset. Kuoriholvin raamatunaiheiset maalaukset vuodelta 1688 on tehnyt todennäköisesti Lauri Gallenius. Toisen holvin maalaukset ovat vuodelta 1687. Niiden tekijä on tuntematon. Holvikoristelu on ornamentaalinen ja maalattu liimavärein. Koristeaiheina ovat mm. akantus, sydän, köynnösmäisesti ryhmitellyt tammenlehväseppeleet sekä medaljongit, joista osan sisällä on enkeli. \n\nKirkon kiinteä sisustus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Kuorin erottaa kirkkosalista puuleikkauksin varustettu kuoriaita, jonka porttia reunustavat korkeat obeliskit. Penkkien ovissa on maisema-aiheiset peilimaalaukset. Saarnastuolin sekä sen viereisen ikkunan ja sakariston oven rikasmuotoiset kehystykset on tehnyt puuseppä Nils Fluur ja maalannut konterfeijari Diedrich Möllerum 1700-luvun alussa.\n\nKellotapulin kahdeksankulmainen pohjakerros toimii läpikäytävänä kirkkotarhaan.\n\nKaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla vanhan kirkon lähellä on Porthanin koulu, joka on Pohjois-Suomen suurimpia julkisia puurakenteisia jugendtaloja. Keskikadun ja Rantakadun väliin jäävät puutalotontit ovat pitkälti vuoden 1750 asemakaavan mukaisia. Rantapuistoon rajautuvilla tonteilla sijaitsevat Tornion rakennushistoriallisesti merkittävimmät vanhat rakennukset kuten Åströmin umpikartano, Nymanin, Aspion, Viippolan ja Granrothin talo. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta, mutta Nymanin ja Viippolan talot ovat kaupunkipaloa edeltävältä ajalta 1700-luvun lopulta ja Aspion talo vuodelta 1728.\n\nRannan mukaan loivasti kaartuvien Keskikadun ja Rantakadun sijainti ja linjaus noudattavat pääosin Suensaarelle 1621 perustetun kaupungin vanhaa asemakaavarakennetta. \n\nTornion raatihuone, Lapin läänin ainoa raatihuone, on puhdas uusrenessanssin edustaja. Raatihuoneen pihapiirissä on vanha poliisiasema sekä raatihuonetta vanhempi pormestarin asuinrakennus. Raatihuoneen ympäristössä on säilynyt 1800- ja 1900-luvun taitteen liikerakentamista, kuten pankki ja vanha kirjakaupparakennus sekä kouluksi muutettu venäläinen kasarmi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.844068815,24.149179249 65.844762198,24.147142383 65.845087155,24.147940627 65.845493123,24.146692527 65.845870661,24.147329871 65.845528110,24.148570931 65.845490678,24.148691491 65.845564879,24.148838524 65.845004858,24.150782898 65.844068815,24.149179249" ;
        poi:history       "Tornio oli tunnettu kauppapaikka jo keskiajalla. Privilegionsa Tornio sai 1621 ja kaupunki oli Euroopan pohjoisin aina vuoteen 1789. Euroopan sivistyneistön parissa suosittujen matkakertomusten takia Tornio oli yksi Ruotsin tunnetuimmista kaupungeista.\r\n\r\nTornion ensimmäinen asemakaava, jossa oli vain kaksi katua, valmistui 1643. Asemakaavaa laajennettiin 1782 pohjoiseen ja itään kohti jokea. Kaupunginlahden ranta-aitat siirrettiin saaren eteläkärkeen. Vuoden 1873 empirekaavassa laajennussuunnat olivat samat.\r\n\r\nTornion kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1647, mutta se paloi salaman iskusta 1682. Tornion nykyisen kaupunginkirkon rakentaminen aloitettiin Limingan Ängeslevästä kotoisin olleen rakennusmestari Matti Härmän johdolla 1684. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin heinäkuussa 1688, jolloin kirkko nimettiin leskikuningatar Hedvig Eleonoran mukaan. \r\n\r\nKirkkoa vastapäätä olevan Porthanin koulun suunnittelivat arkkitehdit Richardson ja Holmström 1906 ja rakennus valmistui 1910. Nimensä koulu sai talonrakennusvarojen lahjoittajan, kauppias ja raatimies Matias Porthanin mukaan.\r\n\r\nTornion ensimmäiset raatihuoneet sijaitsivat ”Ylipään torilla”. Viimeisin niistä paloi 1871 ja laajentuneen kaupungin uusi keskus päätettiin siirtää etelämmäksi lähemmäs jokea. Myynnissä ollut puolivalmis edesmenneen apteekkarin kiinteistö ostettiin 1875 ja muutettiin lääninarkkitehti von Lüchovin suunnitelmin raatihuoneeksi. \r\n\r\nPormestarintalona tunnettu puurakennus laajennettiin nykyiseen asuunsa pormestari Cedermanille 1866. Raatihuonetta vastapäätä olevan Yhdyspankin pankkitalon suunnitteli arkkitehti Valter Thomé 1912, vanhan kirjakaupan julkisivupiirustukset ovat Axel Åkerlundin käsialaa vuodelta 1901.\r\n\r\nEnsimmäisen maailmansodan (1914–1918) aikana Torniosta muodostui Venäjälle elintärkeä kauttakulkuväylä. Kaupungin kautta kuljetettiin suuret määrät sotatarvikkeita, sotavankeja ja pakolaisia. Raatihuoneen ja pormestarintalon viereen valmistui  1914 venäläinen kasarmi. Suomen itsenäistyttyä rakennus otettiin opetuskäyttöön 1920-luvun alussa. Ensiksi siinä aloitti keskikoulu ja myöhemmin Tornion yhteislyseo. Suensaaren koulua on sitemmin sekä laajennettu että korjattu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k851 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus , poio:liikerakennus , poio:koulu , poio:kellotapuli , poio:kasarmi , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1652" ;
        skos:prefLabel    "Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokort (raatihuone)"@fi .

[ dcterms:description  "Taben ja taiteilijan kodin edusta ja pihapiiri Pietarinkujalla näkyvät elokuvassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8613>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9165>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kalborrek, Viktor"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mantere, Eeki" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9165" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9404>
        dcterms:modified  "2010-09-07T14:28:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6900>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7375>
        dcterms:modified  "2009-11-10T16:16:54+0300" .

[ dcterms:description  "Vähäkallio piirsi suunnittelemaansa Joukolan taloon (Korkeavuorenkatu 26) elokuvateatterinkin. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8843>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7709>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4966>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaivopuiston kivilinna 1907-2007" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7707> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kaivopuiston-kivilinna-1907-2007" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9664>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:51:39+0300" .

rky:p30  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mikkelin hallitustori rakennuksineen ja akselinäkymineen kuvastaa autonomian ajan asemakaavallista suunnittelua, jolla korostettiin läänin pääkaupungin asemaa. Hallitustorin, Kirkkopuiston ja niiden välisen korttelin rakentaminen perustuu yli-intendentti C.L. Engelin 1837 laatimaan asemakaavaan, jossa läänin pääkaupungin julkiset rakennukset on sijoitettu vyöhykkeeksi kaupungin keskelle.\n\nHallitustorin länsilaidan mittainen lääninhallituksen rakennuskompleksi muodostuu kaksikerroksisesta empirerakennuksesta, siihen 1890-luvulla liitetyistä kahdesta yksikerroksisesta siipiosasta, kahdesta kulmarakennuksesta ja yhdyskäytävistä. C.L. Engelin suunnitteleman, 1843 valmistuneen lääninhallituksen perusrunko muistuttaa pohjaratkaisultaan kaksi vuotta aiemmin valmistunutta, myös Engelin suunnittelemaa Hämeenlinnaan lääninhallitusta. \n\nLääninhallituksen pienet lisärakennukset on rakennettu arkistoa varten 1890-luvulla. Lääninhallituksen viereinen kulmatalo on yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelema maanmittauskonttori vuodelta 1849. Sen vastaparina on samaa arkkitehtuuria edustava, Rakennushallituksessa 1938 suunniteltu lisärakennus. \n\nTorin eteläreunalla on puiden ja aukioiden ympäröimä arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema Mikkelin kaupungintalo vuodelta 1912. Sodan pommitusten jälkeisissä korjauksissa rakennusta on korotettu. Torin kulmassa on kaksi edustavaa funktionalismin kauden liikerakennusta: Jamankulma vuodelta 1938 (Martti Välikangas) ja Osuuskauppa Suur-Savon hotelli- ja liiketalo vuodelta 1940 (Arthur Elg).\n\nAlkuperäisessä asemakaavassa torin ja Kirkkopuiston välisen korttelin läpi kulkeva kuja oli reunustettu markkinakojuilla. Tätä rakennetta jatkaa korttelin sisään \"pikkutorille\" sijoitettu matalien rakennusten ympäröimä linja-autoasema vuodelta 1934, joka on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema. Korttelin torin puoleiseen laitaan rakennetut linja-autoaseman porttirakennukset vuodelta 1930 (Aarne Ekman) noudattavat Engelin asemakaavan ideaalia antaen torille voimakkaan aksiaalisen ilmeen.\n\nEntisen linja-autoaseman pohjoispuolella kaupunkitila jatkuu koivuin istutettuna Kirkkopuistona, joka sijaitsee Savilahden kirkon vanhan hautausmaan paikalla. Puistossa on 1897 Mikkelissä pidettyjä laulujuhlia varten rakennettu soittolava.\n\nKirkkopuiston vieressä on empirekaudelta peräisin oleva lääninsairaalan rakennusryhmä. Monessa jaksossa 1840-luvulta lähtien rakentunut Mikkelin keskussairaalan laitoskortteli tarjoaa monipuolisen ja edustavan sarjan suomalaisen sairaalarakentamisen kehityspiirteitä 1800-luvun alkupuolelta 1900-luvulle. \n\nMikkelin kaupunkiseurakunnan kirkkoa, myöhemmin Tuomiokirkkoa, ei rakennettu Engelin asemakaavan osoittamalle paikalle Kirkkopuistoon, vaan kaupungin ruutukaavan poikittaisakselin muodostavan Hallituskadun päätteeksi. Päätytornillinen pitkäkirkko on peittämättömästä tiilestä rakennettu. Toria sivuavan Hallituskadun toisena päätteenä on rautatieasema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.691147126,27.278276443 61.690417123,27.277801369 61.690610552,27.276465032 61.686647981,27.273998067 61.686959800,27.271417735 61.687319808,27.271599640 61.687414852,27.270876575 61.688491447,27.271428193 61.689052634,27.267708068 61.687928026,27.267007478 61.688250120,27.264802495 61.690726244,27.266161897 61.690403343,27.268768525 61.689197372,27.267955261 61.688590233,27.272259130 61.690994117,27.273713428 61.690706408,27.276198122 61.691404550,27.276672878 61.691147126,27.278276443" ;
        poi:history       "Saimaan rannalla sijaitsevan Mikkelin torin alue toimi sotaväen harjoituskenttänä vuosien 1721 ja 1809 välillä. Vuoden 1831 lääniuudistus vauhditti Mikkelin kaupungin perustamista, mistä oli tehty ensimmäinen päätös jo 1827. Mikkeli valittiin Kymenkartanon läänin pohjoisosasta muodostetun Mikkelin läänin pääkaupungiksi, kun aiempi hallintokeskus Heinola todettiin sijainniltaan syrjäiseksi. Mikkelin kaupunki perustettiin 1838. \r\n\r\nKaupungin rakentamisen pohjana oli Intendentinkonttorin arkkitehti C.L. Engelin kaava vuodelta 1837. Asemakaavassa kaupungin keskustaa hallitsi julkisten rakennusten vyöhyke, jonka myös lääninmaanmittauskonttorin päällikkö F.F. Gyldén oli esittänyt omassa kaavasuunnitelmassaan. Keskustaan kaavoitettiin kaksi suurta aukiota, hallinto- ja kauppatori sekä kirkkotori. Näitä yhdisti markkinakojuin reunustettu katu kaupunkikuvallisina päätteinään kirkko sekä hallintotorin etelälaidan raatihuone. Julkisten toimintojen vyöhykkeeseen sijoitettiin Engelin suunnitelmassa raatihuone, lääninhallintorakennus sekä maaherran residenssi, kirkko, koulutontti sekä pohjoisimpana lääninsairaala. Torista muodostui Mikkelin hallitusaukio, kun lääninhallituksen rakennus valmistui torin länsilaidalle 1843 C.L. Engelin suunnitelmin.\r\n\r\nLääninhallitusta reunustavat kulmarakennukset vuosilta 1849 ja 1938 yhdistettiin 1960-luvulla betonirakenteisilla käytäväosilla lääninhallituksen taloon. Käytävät korvattiin lasilla 1993, jolloin myös poistettiin lääninhallituksen torinpuoleiselle sivulle 1930-luvulla lisätty pääovi ja palautettiin ikkuna alkuperäiselle paikalleen. \r\n\r\nKirkkopuiston paikalla sijaitsi Savilahden pitäjän kirkko ja hautausmaa vuodesta 1754 aina kirkon paloon asti 1806. Uusi kirkko, Mikkelin maaseurakunnan kirkko, rakennettiin kirkonkylän ulkopuolelle. Kirkkopuistoon istutettiin 1845-1851 kaikkiaan 168 koivua. Puistossa toteutettiin restaurointi 2003-2004.\r\n\r\nArkkitehti C. L. Engelin johdolla Intendentinkonttorissa suunniteltu Mikkelin lääninsairaalan rakennusryhmä valmistui 1843 Porrassalmenkadun (aiemmin Nikolainkadun) varrelle. Rakennusryhmä käsitti päärakennuksen ja kaksi sivurakennusta sekä taloudenhoitajan asuinrakennuksen. Sairaala-alueen rakentuminen jatkui 1880-luvun alkuvuosina, kun Yleisten rakennusten ylihallituksessa suunniteltu puinen mielisairaiden vastaanottorakennus valmistui Mannerheimintien varrelle. Lääninsairaalaa laajennettiin 1934 lääkintöhallituksen rakennusosaston arkkitehti Jussi Paatelan suunnitelmin. Keskussairaalan perustamisen jälkeen korttelin sairaalarakentaminen jatkui aiempaa suurimittakaavaisempana: laajennusosia valmistui 1960-luvulla, 1980-luvulla ja 2007.\r\n\r\nMikkelin kaupunkiseurakunnan perustamisesta tehtiin päätös 1891 ja Mikkelin tuomiokirkko rakennettiin 1896-1897 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmin. Tuomiokirkoksi se vihittiin jatkosodan jälkeen, kun piispanistuin siirrettiin Viipurista Mikkeliin.\r\n\r\nMikkelin tori kivettiin 1979 ja toria kolmella sivulla kiertävät kaksoisrivi-istutukset uusittiin 1998-1999. Torin uudistus alkoi 2009. Linja-autoasema siirtyi torin pohjoispuolisesta korttelista uuteen matkakeskukseen 2007. Korttelin uudistamista kauppakeskuksen käyttöön on suunniteltu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:poiType       poio:tori , poio:liikerakennus , poio:liikennepaikka , poio:kaupungintalo , poio:kirkkorakennus , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1124" ;
        skos:prefLabel    "Mikkelin hallitustori ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9759>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Elisabet saapuu Suomeen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7319> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/457.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=457\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=457\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>\n" , "Helsingin Eteläsatamassa kuningatarta oli vastassa suuri joukko Suomen valtionjohtoa. Rivissä seisoivat presidentti Urho Kekkosen rinnalla mm. ministerit Kalevi Sorsa, Martti Miettunen ja Teuvo Aura." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9759" .

[ dcterms:description  "Talon suunnitellut rakennusmestari" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7135>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_173>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1554540~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Olympiastadion"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1870087842985" ;
        wgs84:long        "24.9272588976567" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7112" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7969>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:33+0300" .

[ dcterms:description  "Elisen lääkäri Horttanainen asuu Tunturikadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2668> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8516>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_507>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1228614~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vesisade oli kastellut Johanneksen kentän perusteellisesti. Keltaiset lehdet peittivät rinteessä olevan nurmikon. Puiston puut huojuivat mustina tuulessa. Suomalainen jalkapallo oli jälleen totuuden hetken edessä. Hanne spiti kauden viimeistä puhuttelua Ratakadun Dynamolle." ;
  dcterms:description            "Ratakadun Dynamo harjoittelee ja pelaa Joharilla (harrastelijajalkapalloilijoita)." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2803> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8860>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9401>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "McDonald's Pitäjänmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vanha viertotie 29" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat            "60.2136135385089" ;
        wgs84:long           "24.8798101993117" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mcdonalds-pit-j-nm-ki" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Päivystyspoliklinikan edessä seisoi neonkeltainen ambulanssi, jonka ovet olivat auki. Tummanpunaisiin kokohaalareihin pukeutunut lääkintävahtimestari nojasi auton keulaan ja puhui kännykkäänsä. Ilpo ei ollut käynyt Meilahden sairaala-alueella koskaan aikaisemmin. Potilastorniksi kutsuttu päärakennus näytti hänestä valtavalta.' (s.133)" ;
  dcterms:description            "Komisario Lipponen hakee epäillyn potilastietoja Meilahden sairaalasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9767> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7372>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Finne, Gunnar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7371> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7372" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7611>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2461>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:52:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8086>
        dcterms:modified  "2009-12-28T14:08:11+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sörkka kihisi iltaa, kääräisin sätkän ja panin palamaan. Hämistä pitkin kulki kolme miestä, vanha ja kaksi nuorta. Parivaljakko oli näköjään saalistamassa. \" (s. 55)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2321> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
] .

rky:p263  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maamme vanhimpiin ja merkittävimpiin kuuluneen Pateniemen entisen höyrysahan yhdyskunta muodostuu eri-ikäisistä konttori-, kokoontumis- ja asuinrakennuksista. Vaikka sahan tuotantorakennukset ovat tuhoutuneet tulipalossa, on raitin varrelle ryhmittynyt sahayhdyskunta edelleen säilyttänyt ominaisluonteensa hyvin.\n\nSaha-alueelle johtaa pylväshaapakuja. Sahatien päätteenä on kaksi sahan konttorirakennusta 1880- ja 1910-luvuilta sekä 1850-luvulla rakennettu ns. Nikkaripirtti, jossa toimii Pateniemen sahamuseo Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon erikoismuseona. Tulotien varressa on myös entinen ruokalarakennus. 1950-luvulla sahan alueelle on rakennettu mm. paloasema sekä Honkapirtti työntekijöiden harrastus- ja kokoontumistiloiksi. Kaksikerroksiset mansardikattoiset asuinrakennukset ovat 1920-1940-luvulta, alkuaan neljän perheen asuinrakennuksia talousrakennuksineen. Osa niistä on siirretty Varjakan sahalta ja osa rakennettu 1930-luvulla samojen piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.083139598,25.400693793 65.083828130,25.399710733 65.084761275,25.399315659 65.084790928,25.396149981 65.084068130,25.393933517 65.085915709,25.391544932 65.087181426,25.389400377 65.087621309,25.388958394 65.087935641,25.389232974 65.088079954,25.391271348 65.087884382,25.393624740 65.087347832,25.393095368 65.087185260,25.394235305 65.087391386,25.394420124 65.086783066,25.398214770 65.087465620,25.398662266 65.087454511,25.398714530 65.086235158,25.404435111 65.085490409,25.404860689 65.085242178,25.407159142 65.083125221,25.402314134 65.083409019,25.401445080 65.083337800,25.401397415 65.083139598,25.400693793" ;
        poi:history       "Haukiputaaseen kuuluneessa Pateniemessä harjoitettiin laivanrakennusta 1600-luvulla. Vuonna 1857 oululaiset liikemiehet perustivat Pateniemen suuren laivaveistämön eli Uleåborgs Stora Skeppsvarv- och Rederibolagin. Kauppaneuvos J.G. Bergbomin omistukseen laivavarvi siirtyi huutokaupan myötä 1865 ja kauppaneuvos perusti alueelle kaksiraamisen höyrysahan 1873. Saha yhdistyi kolmen muun sahan kanssa 1912 Ab Uleå Oy:n suursahaksi ja 1935 Pateniemen saha siirtyi Oulu Oy:lle. Suurimmillaan saha työllisti yli 1000 henkilöä 1940- ja 1950-lukujen taitteessa. Pateniemi liitettiin Oulun kaupunkiin 1965.\r\n\r\nSahan omistajaksi 1986 tullut Veitsiluoto Oy lopetti sahauksen 1990. Pateniemen puurakenteinen suursahan rakennus vuodelta 1907 ja sen vieressä ollut tiilinen voima-asema tuhoutuivat tulipalossa 1995."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=336" ;
        skos:prefLabel    "Pateniemen sahayhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9661>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Edvin, Laine "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "”Eieppi”" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9661" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5916>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B023174B-D425-431A-8867-714D0C27FC47> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p176>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurtiini Stromberg-Scheffer\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:12:06.258+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:16:24.152+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39391 , koko:p40908 , koko:p39645 , koko:p37849 ;
        poi:description  "Ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1751-1753 rakennettiin vain matala puolustusmuuri ilman maapeitettä ja listakiviä sekä ilman porttiaukkoa.\nToisessa vaiheessa vuosina 1773-1774 puolustusmuuria korotettiin ja sen taakse teh­tiin pulpettikattoinen kurtiinirakennus. Muuri katettiin sekä hienolla että karkealla listakivellä. Kurtiiniportin holvauksessa oli ulkopuolella lakikivi ja rokokookulmainen tekstitaulu. Porttiholviin suuntautui neljä kivääriaukkoa kummaltakin puolelta. Rintamuuri revetoitiin sisäpuolelta tiilellä ja sen harja turvetettiin. Pihafasadi muurattiin tiilestä ja rytmitettiin pilasterein. Kaikkiin kuuteen, holvaamattomaan kasemattiin tehtiin pihasivulle leveä kulkuaukko ja sen yläpuolelle ikkuna. Ikkuna antoi valoa pulpettikaton alaiseen ullakkokerrokseen. Kurtiinitalossa oli lautakatto vielä 1840-luvulla.\n\nVuoden 1844 yleisen sairaalasuunnitelman mukaan kurtiinin kolme pohjoispuolista kasemattia muutettiin keittiöksi ja leipomoksi. Pihafasadin leveät kulkuaukot korvattiin ovilla, joiden kummallakin puolella oli kuusiruutuiset ikkunat. Nämä kurtiiniportin kolme pohjoispuolista kasemattia holvattiin ensi kerran vuonna 1858. Sisäänkäynti keskimmäiseen holviin varustettiin puisella ulkoeteisellä.\n\nVuonna 1860 muutettiin myös kurtiinin eteläosa keittiöksi. Porttiaukkojen tilalle tehtiin ovet, niiden molemmin puolin puhkaistiin ikkunat. Savupiiput uusittiin ja kasemattien väliseinät muutettiin leveiksi kaariaukoiksi. Eteläosan keittiöön muurattiin leivinuunit ja yksi neljän kattilan liesi. Välipohja purettiin ja rakennettiin uusi \"puolalaiseen tapaan\", mutta hieman entistä korkeammalle.\n\n1873 peruskorjauksessa pohjoisosa uusittiin komppaniakeittiöksi ja sinne muurattiin neljä leivinuunia. Eteläosa muutettiin varastoksi, sieltä purettiin kaikki keittiövarusteet ja rakennettiin väliseiniä. Ikkunat muurattiin umpeen ja ovet vaihdettiin lynettikaarisiksi. Graniittisokkeli uusittiin. Samana vuonna tehtiin muutoksia myös pohjoisosan fasadissa.\n\nPunavankileirin vuosina 1918-19 kurttiinissa oli leipomo, paja ja varastoja.\n\n1900-luvulla kurtiini on ollut puolustuslaitoksen, lähinnä Merisotakoulun käytössä. Tänä aikana muutostyöt rajoittuivat 1950-luvun alussa levennettyyn kurtiinin eteläosan keskimmäiseen oviaukoon.\n\nMuseoviraston 1977-1978 rakennuttamassa peruskorjauksessa muurit kunnostettiin arkkitehti Merja Kuosmasen suunnitelmien mukaan. Suomenlinnan työsiirtola teki rakennustyöt. Pohjoisosa palautettiin venäläiseen, ennen Krimin sotaa olleeseen asuun (ovi keskellä, ikkunat molemmin puolin) ja eteläosa jätettiin venäläiseen 1870-luvun asuun. 1950-luvulla levennetty ovi kavennettiin. Pulpettikattoa pudotettiin rintamuurin harjalta alemmaksi ja se katettiin pellillä. Rintamuuri turvetettiin. Kurtiinin pohjoispäähän rakennettiin muuntamo ja kurtiini slammattiin pihan puolelta keltaiseksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennustunnukset vuonna 1811 N 43 ja vuonna 1846 b).\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 17 43 LÖS 1-5 11 12 17 19 21 33 35.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1977. Kurtiini Stromberg-Scheffer.\nMV SL VIK D 47-66.\nVA VSA 14555 15798 17038 17044 17082.\n\nKuvat:\n\nMV SL Valokuva-arkisto Pohjoisosan pihan puoleista fasadia.\nMV SL Valokuva-arkisto Eteläosan pihan puoleista fasadia."@fi ;
        poi:history      "Ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1751-1753 rakennettiin vain matala puolustusmuuri ilman maapeitettä ja listakiviä sekä ilman porttiaukkoa.\nToisessa vaiheessa vuosina 1773-1774 puolustusmuuria korotettiin ja sen taakse teh­tiin pulpettikattoinen kurtiinirakennus. Muuri katettiin sekä hienolla että karkealla listakivellä. Kurtiiniportin holvauksessa oli ulkopuolella lakikivi ja rokokookulmainen tekstitaulu. Porttiholviin suuntautui neljä kivääriaukkoa kummaltakin puolelta. Rintamuuri revetoitiin sisäpuolelta tiilellä ja sen harja turvetettiin. Pihafasadi muurattiin tiilestä ja rytmitettiin pilasterein. Kaikkiin kuuteen, holvaamattomaan kasemattiin tehtiin pihasivulle leveä kulkuaukko ja sen yläpuolelle ikkuna. Ikkuna antoi valoa pulpettikaton alaiseen ullakkokerrokseen. Kurtiinitalossa oli lautakatto vielä 1840-luvulla.\n\nVuoden 1844 yleisen sairaalasuunnitelman mukaan kurtiinin kolme pohjoispuolista kasemattia muutettiin keittiöksi ja leipomoksi. Pihafasadin leveät kulkuaukot korvattiin ovilla, joiden kummallakin puolella oli kuusiruutuiset ikkunat. Nämä kurtiiniportin kolme pohjoispuolista kasemattia holvattiin ensi kerran vuonna 1858. Sisäänkäynti keskimmäiseen holviin varustettiin puisella ulkoeteisellä.\n\nVuonna 1860 muutettiin myös kurtiinin eteläosa keittiöksi. Porttiaukkojen tilalle tehtiin ovet, niiden molemmin puolin puhkaistiin ikkunat. Savupiiput uusittiin ja kasemattien väliseinät muutettiin leveiksi kaariaukoiksi. Eteläosan keittiöön muurattiin leivinuunit ja yksi neljän kattilan liesi. Välipohja purettiin ja rakennettiin uusi \"puolalaiseen tapaan\", mutta hieman entistä korkeammalle.\n\n1873 peruskorjauksessa pohjoisosa uusittiin komppaniakeittiöksi ja sinne muurattiin neljä leivinuunia. Eteläosa muutettiin varastoksi, sieltä purettiin kaikki keittiövarusteet ja rakennettiin väliseiniä. Ikkunat muurattiin umpeen ja ovet vaihdettiin lynettikaarisiksi. Graniittisokkeli uusittiin. Samana vuonna tehtiin muutoksia myös pohjoisosan fasadissa.\n\nPunavankileirin vuosina 1918-19 kurttiinissa oli leipomo, paja ja varastoja.\n\n1900-luvulla kurtiini on ollut puolustuslaitoksen, lähinnä Merisotakoulun käytössä. Tänä aikana muutostyöt rajoittuivat 1950-luvun alussa levennettyyn kurtiinin eteläosan keskimmäiseen oviaukoon.\n\nMuseoviraston 1977-1978 rakennuttamassa peruskorjauksessa muurit kunnostettiin arkkitehti Merja Kuosmasen suunnitelmien mukaan. Suomenlinnan työsiirtola teki rakennustyöt. Pohjoisosa palautettiin venäläiseen, ennen Krimin sotaa olleeseen asuun (ovi keskellä, ikkunat molemmin puolin) ja eteläosa jätettiin venäläiseen 1870-luvun asuun. 1950-luvulla levennetty ovi kavennettiin. Pulpettikattoa pudotettiin rintamuurin harjalta alemmaksi ja se katettiin pellillä. Rintamuuri turvetettiin. Kurtiinin pohjoispäähän rakennettiin muuntamo ja kurtiini slammattiin pihan puolelta keltaiseksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennustunnukset vuonna 1811 N 43 ja vuonna 1846 b).\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 17 43 LÖS 1-5 11 12 17 19 21 33 35.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1977. Kurtiini Stromberg-Scheffer.\nMV SL VIK D 47-66.\nVA VSA 14555 15798 17038 17044 17082.\n\nKuvat:\n\nMV SL Valokuva-arkisto Pohjoisosan pihan puoleista fasadia.\nMV SL Valokuva-arkisto Eteläosan pihan puoleista fasadia."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14956562334036" ;
        wgs84:long       "24.98077101707463" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7871>
        dcterms:modified  "2009-11-24T17:04:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6033>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F7351105-EC1B-4A34-8728-576607C646D0> .

[ dcterms:description  "Katarina Eskolan (Haavion) koti. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8910> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7799>
] .

rky:p857  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Huittisten myöhäiskeskiaikainen kivikirkko ympäristöineen edustaa entisen suurpitäjän kulkuväylien risteykseen syntynyttä näyttävää historiallista keskustaa. \n\nKirkko sijaitsee kahden Kokemäenjoen merkittävän sivujoen, Loimijoen ja Punkalaitumenjoen, välisellä kannaksella. Suorakaiteen muotoiseen harmaakivikirkkoon liittyy uudempi, kahdessa osassa rakennettu mansardikattoinen poikkilaiva sekä korkea länsitorni. Kirkkosalin päätilan muodostaa 1700-luvun lopun ja 1860-luvun pohjois-eteläsuuntainen laajennusosa, keskiaikainen osa kirkkoa toimii 1950-luvun lopun restauroinnin jälkeen omana kappelimaisena tilanaan.\n \nPorttiholvein varustetun kiviaidan ympäröimässä tunnelmallisessa kirkkotarhassa on säilynyt paljon merkittäviä vanhoja hautamuistomerkkejä. Useaan eri otteeseen laajennettu hautausmaa on kirkon länsipuolella.\n\nKirkonmäen kulttuurimaisemaan kuuluvat mm. harmaakivinen viljamakasiini (Huittisten museo), pitäjän suurmiehen, tasavallan presidentti Risto Rytin patsas, pappila, entinen poikakoulu ja Lauttakylän yhteiskoulu. Koulun ohi kulkeva maantie on osa vanhaa, keskiajalta periytyvää Satakunnan runkotietä, joka seuraili Kokemäenjokea pohjoiseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.177676427,22.690915029 61.178590218,22.690471910 61.179078206,22.689578857 61.179447989,22.688908963 61.180120341,22.686854852 61.181010816,22.688656907 61.180698575,22.689515854 61.183069006,22.693081631 61.182836992,22.693849609 61.182147073,22.694096390 61.181865404,22.694544622 61.181588189,22.695460011 61.181740790,22.697551122 61.180841760,22.697037937 61.181076708,22.695376311 61.180319205,22.694486058 61.179988502,22.696757015 61.179557493,22.696603039 61.179601376,22.695942707 61.177676427,22.690915029" ;
        poi:history       "Huittinen mainitaan kirkkopitäjänä jo 1410-luvulla. Satakunnan keskiaikainen runkotie kulki Turusta Huittisten kautta Pohjois-Satakuntaan. \r\n\r\nHuittisten kirkon keskiaikaisesta rakennushistoriasta voidaan erottaa omiksi vaiheikseen nykyisen sakariston paikalla ollut pienempi kivisakaristo, siihen liitetty kivinen runkohuone ja sen 1400-luvun lopussa tapahtunut yksilaivainen, uurrettuihin tulipilareihin tukeutuva holvaus. Samassa yhteydessä itäpäätyyn tehtiin tiilikoristelu, joka muotoaiheiltaan vastaa satakuntalaisessa kirkkoryhmässä toistuvaa päätykoristelua. Itäpäädyn ja eteläseinän koristekomeroissa on primitiivistä maalauskoristelua. Kirkkoon tehtiin uusi suurempi sakaristo 1738. \r\n\r\nKirkko paloi 1783. Runkohuonetta laajennettiin 1793-1794 rakentamalla sen eteläpuolella ja länsipäähän leveät lisäosat. Myös länsitorni on samasta korjausvaiheesta. Ristikirkon pohjamuodon kirkko sai 1860 lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnittelemassa korjauksessa, jolloin itäpuolelle tehtiin samankokoinen laajennus kuin eteläpuolella oli. Kirkon itä-länsisuuntainen toiminta-akseli muuttui, kun alttari siirrettiin pohjoisristiin arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemassa uudistuksessa 1897-1898. Kirkon sisäasu muutettiin 1958-1959 arkkitehti Olli Kestilän suunnitelmien mukaan. Kirkon eri-ikäiset tilat pyrittiin palauttamaan rakentamisaikaiseen asuunsa. \r\n\r\nKirkkopuisto, joka johtaa kirkolta nykyiselle torille toimi aikaisemmin Lauttakylän markkinapaikkana. Kirkon vieressä olevan harmaakivisen pitäjänmakasiinin suunnitteli C.A. Brander ja se valmistui 1902. Museo aloitti makasiinissa 1950. Poikakansakoulu rakennettiin 1873 ja kivikoulu 1952, rakennusta laajennettiin 1991. Lauttakylän yhteiskoulu valmistui 1926 arkkitehti Toivo Salervon piirustuksien mukaan. Koulun uudisosa valmistui 1954. Kappalaisen pappilan päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Seurakuntatalo valmistui 1979."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k102 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:tie , poio:hautausmaa , poio:koulu , poio:pappila , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1486" ;
        skos:prefLabel    "Huittisten kirkko ja sen ympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6128>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Ensimmäiset olympiavoittajat" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Eräässä Helsingin kivitalon seinässä on Ludovika ja Walter Jakobssonin muistokilpi merkkinä heidän asumisestaan talossa. Mikä on osoite tai ainakin kaupunginosa?  Kyseinen talo on Punavuorenkatu 5. Kaksikielisen kilven sisältö on seuraava:\n\nRakennusmestari Anders Jakobsson rakennutti tälle paikalle 1880-luvun lopulla puutalon, jossa oli asunto hänen perheelleen mutta myöskin muutamia vuokra-asuntoja. Myöhemmin muodostettu Asunto-osakeyhtiö Rödbergsgatan 5 rakennutti puretun puutalon tilalle vuosina 1938-1939 kivitalon, jonka oli suunnitellut arkkitehti Ole Gripenberg. Asunto-osakeyhtiön pääasialliset osakkaat olivat rakennusmestari Jakobssonin perillisiä, heidän joukossaan myös aviopari Walter ja Ludovika Jakobsson, jotka olivat voittaneet itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakullan (Antwerpen 1920) ja kolme maailmanmestaruutta pariluistelussa.\n\nVilkaisu Helsingin vanhoihin puhelinluetteloihin eri ajoilta osoittaa, että luistelijapariskunta on asunut enimmäkseen tässä osoitteessa (muualla kaiketi lähinnä vanhan talon purkamisen ja uuden rakentamisen aikoihin). Myös leskeksi jäänyt rouva Jakobsson eli Punavuorenkatu 5:ssä, joskin hän vuoden 1969 puhelinluettelon mukaan näyttää ennen kuolemaansa muuttaneen Kauniaisiin." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6636> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/879" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/ludovika-ja-walter-jakobsson-ensimmaiset-olympiavoittajat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8083>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Castréninkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1845190925241" ;
        wgs84:long        "24.947275457529" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8083" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8322>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:55+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Nyt kuitenkin kävelen Karhupuiston halki/ ja ajattelen: on miellyttävää olla runoilija,/ huoleton!\" (s. 13)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7526> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3172>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:42:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6293>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C555B9CD-EB2A-4D1E-8252-1D671D2678EC> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8417>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Vuosaaren satama"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2167814501872" ;
        wgs84:long        "25.1808950066588" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8417" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lasipalatsi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7221> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1700453566224" ;
        wgs84:long        "24.9358295011712" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lasipalatsi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6627>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8582>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:24:13+0300" .

rky:p1056  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäinen yhtenäinen, loppuunsaatettu kanavoimistyö maassamme.\n\nKenraali Suvorovin johdolla Saimaalle rakennetut neljä avokanavaa olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua.\n\nKutvele (nyk. Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla), Käyhkää (nyk. Ruokolahden kunnassa), Kukonharju (nyk. Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla) sekä Telataipaleen kanava (nyk. Sulkavan kunnassa) mahdollistivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan.\n\nParhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä. Kanavarakenteet ja niihin liittyneet hirsiset aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin ja ne kertovat 1790-luvun rakennustekniikasta. Kanavan varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä. Kukonharjulla oli myös kirkko ja hautausmaa. Kanavalla olleista rakennuksista on havaittavissa kivijalkoja, lattiarakenteita, uuneja, kuoppia ja painanteita. Kanavien sotilaallisesta käytöstä kertova rakennus on säilynyt Käyhkään kanavalla. Käyhkään Hovin päärakennus toimi aikoinaan tullivartioasemana ja toimii nykyisin virkistyskäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.653438471,28.602505613 61.653990503,28.600378706 61.654945128,28.601425404 61.655693685,28.604038617 61.655207327,28.605345097 61.653438471,28.602505613" ;
        poi:history       "Turun rauhaan 1743 päättyneessä nk. hattujen sodassa Ruotsi menetti Venäjälle alueita Itä-Suomessa. Venäläiset eivät kuitenkaan saaneet vesiyhteyttä Lappeenrannan ja Savonlinnan välille, koska keskeisellä paikalla Saimaata sijaitseva Puumalan salmi jäi Ruotsin haltuun.\r\n\r\nRuotsin ja Venäjän välinen ns. Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan 1790 ilman että Kustaa III olisi kyennyt valtaamaan takaisin jo aiemmin Venäjälle menetettyjä osia Suomesta. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä.\r\n\r\nLinnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Uusina uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipaleen ja Kärnäkosken laivastotukikohdat sekä Anjalankoskelle Liikkala.\r\n\r\nSaimaan laivaston tarpeisiin rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat. Kanavointitöitä tehtiin 1790-luvulla myös Savitaipaleen Solkeissa Kärnäkosken ja Suur-Saimaan yhteyden parantamiseksi, mutta Korholansalmen ja Taipalsaaren Vilsaaren alueen työt jäivät keskeneräisiksi.\r\n\r\nKenraali Suvorovin johdolla toteutetut kanavat rakennettiin 1792-1798 ja niiden tarkoituksena oli sekä auttaa Venäjän laivaston tukikohtien, Savonlinnan ja Lappeenrannan, välistä huoltoliikennettä että parantaa välittömästi kanavareitin läheisyydessä olevan Ruotsin vastaisen rajan valvontaa. Kunkin kanavan yhteydessä oli sotilasvartio jota varten oli rakennettu kasarmeja, muona- ja asevarikkoja, saunoja ja muita talousrakennuksia. Myös paikallinen suomalaisväestö käytti kanavareittiä kauppamatkoillaan. Kanavien sotilaallinen merkitys väheni Suomen Venäjään liittämisen jälkeen. Kanavien merkitys paikallisina ihmisten ja tavaroiden liikenneväylinä säilyi kuitenkin merkittävänä.\r\n\r\nSuvorovin kanavien säilymisen turvaava restaurointihanke käynnistyi keväällä 2003."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k768 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1707" ;
        skos:prefLabel    "Suvorovin kanavat (Telataipalei)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8916>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1071929~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6887>
        dcterms:modified  "2009-09-03T17:24:42+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Lauantaina Ros-anna ja Lindroosin täti köpöttelivät Stockmannin lastenosastolle vaateostoksille.\"" ;
  dcterms:description            "Lindroosin täti ostaa Ros-annalle kevätjuhlamekon Stockmannilta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9502> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i327>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Akimof, Liisa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/akimof-liisa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9033>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1936017~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i587>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Kallio underground" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i580> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i586> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kallio-underground" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Sillä Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä,\nraaka, raskas sade katuja lakaisee.\nVesi velloo viemäreissä,\nkatulamput heiluu.\nEksynyt linja-auto yössä harhailee,\nharhailee\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i552> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9128>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pitkänen, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9128" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6624>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Merimelojien maja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1802414122269" ;
        wgs84:long        "24.9102663088248" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/merimelojien-maja" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Me budjattii Mussa kaheskympis, ja arkisin vakireitti oli joko Astran tai Hesperian rundi. Astran lenkki kulki Mussaa, Oksasen katuu ja Tundšigaa, mis katsastettii levari Astran ulkovitriinien fotot ja välil poikettii aulaanki tšiigaan tulevien filkkojen reklaamei ja proggiksii, ja faija slumppas kiskast pikkusigrui.' (s. 40)" ;
  dcterms:description            "Korppi kertoo iltalenkistä, jolle lähdettiin Museokatu 20:sta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9539> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8488>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7099>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Armfeltintie 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1561696181612" ;
        wgs84:long        "24.9389020172157" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7099" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Alppikatu oli kovin yksinäinen ja hiljainen katu. Rauhaa ja hiljaisuutta siellä oli enemmän kuin tarpeeksi Siltasaarenkadun, vieläpä Mariankadun jälkeen. Toisella puolen katua humisivat mustina ja pelottavina korkeat kuuset ja männyt Diakonissalaitoksen rakentamattomalla tontilla.\"(s. 112)" ;
  dcterms:description            "Martta Salmela-Järvinen asui äitinsä kanssa myös tällä kadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5270> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9627>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:06:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1521669~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6884>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kivinen, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kivinen-matti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7598>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_136>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:40:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1328186~S9*fin> .

rky:p1552  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.208549586,24.943774088 60.208378510,24.943096474 60.208160299,24.942142339 60.207778315,24.940617924 60.208243879,24.939943124 60.208536599,24.940871143 60.208710022,24.941699206 60.209048847,24.943527761 60.208549586,24.943774088" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Olympiakylä ja Kisakylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9030>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Uuden Suomen toimitus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Uusi Suomi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1669930335116" ;
        wgs84:long           "24.9418617764217" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/uuden-suomen-toimitus" .

[ dcterms:description  "Torilla Tatu ja Patu oikaisevat hyppimällä kojujen katolta toiselle etsiessään serkkuaan. Pojat ostavat vesimelonit." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7335>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kulttuurikeidas Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7334> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7333> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i19> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7336> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7335" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8049>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:32:44+0300" .

[ dcterms:description  "Talo, katu ja puisto keisarinnan nimikoiksi-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6436>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9290>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Hajamietteitä kapinaviikoilta" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kirjailijan päiväkirjat kansalaissodan kuukausilta 1918. " ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6431> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9289> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7016> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1250> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9290" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5545>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8E1043B2-E6D3-4B25-B57A-F14CEB9BF35D> .

rky:p226  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ratulan ulkoasultaan uusklassistinen päärakennus, puisto ja viljelykset muodostavat merkittävän maisema- ja asutushistoriallisen kokonaisuuden. \n\nRatulan kartano sijaitsee Villikkalanjärven koillisrannalla Lanskinjokivarressa, jossa avautuu hyvin laaja 1700-luvun lopun  viljelymaisema. Kartanomaisemaa halkoo 1700-luvun linjauksen säilyttänyt maantie. Peltoaukeata rajaavat kallioiset kumpareet ja harva asutus.\n\nKartanon nykyisen rakennuskannan ulkoasu on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Kumpareella olevalle kartanolle johtaa vanhojen koivujen ja nuorten tammien reunustama kujanne. \n\nKartanon pihapiirissä on talousrakennuksia 1800-luvulta ja englantilaistyylisessä puistossa on huvimajoja ja puistorakennelmia, mm. 1854 rakennetut Iloniemi-paviljonki ja Eugenien telttakattoinen paviljonki. Empirevaikutteineen viljamakasiini on luonnopuiston reunassa.\n\nPäärakennusta ympäröivä englantilaistyylinen puisto jatkuu lännessä luonnonpuistona. Luonnonpuistossa sijaitsee Artjärven  kotiseutumuseo, jonne on siirretty vanhoja rakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.780176172,26.061269874 60.778431092,26.058351705 60.778367936,26.046198205 60.783443875,26.039040663 60.784862274,26.037698713 60.788282428,26.037596260 60.790331329,26.034849368 60.793553925,26.040521702 60.791888707,26.044632846 60.790657925,26.050843666 60.791708120,26.053288906 60.790646606,26.056813045 60.787981893,26.056891403 60.780176172,26.061269874" ;
        poi:history       "Kuningatar Kristiina lahjoitti Ratulan kylän 30-vuotisessa sodassa ansioituneelle kenraali Arvid Forbukselle 1639. Ratulan kartano muodostettiin 1600-luvulla Jakkarilan kartanon lahjoitusmaista. Ratulassa oli tuolloin 17 taloa.\r\n\r\nRatulan kartanon kaksikerroksisen päärakennuksen ensimmäisen kerroksen runko on peräisin 1780-luvulta, vapaaherra Bernd Magnus Stackelbergin ajalta. Ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt (1794-1876) osti Ratulan 1835 ja käynnisti laajennus- ja muutostyöt välittömästi. Arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmien mukaan päärakennusta korotettiin kerroksella ja julkisivuun rakennettiin pylväsparien kannattelema keskirisaliitti kolmiopäätyineen. Rakennus vuorattiin empirelaudoituksin ja -listoituksin. 1890-luvulla kartanon päärakennuksessa tehtiin muutostöitä arkkitehti Carl Armfeltin suunnitelmin ja 1922 entistävä korjaus. \r\n\r\nKartanon omistaja, agronomi Gustaf Alexander Rotkirch perusti luonnonpuistoon ulkoilmamuseon 1923."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k015 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:museo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=25" ;
        skos:prefLabel    "Ratulan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9624>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Daydreamer" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9623> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.jarmomakila.com/index.html" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9624" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p139>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kanttinauhatalo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:41:28.574+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:24:22.141+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:assetID      "B54" ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nRakennus poikkeaa paikallaan ympäröivästä ra­ken­nuskannasta. Kanttinauhatalon purkamista harkittiin 1960-luvulla, mutta ­­vuoden 1974 käyttösuunnitelmassa esitettiin sen säilyttämistä.­­ Peruskorjauksessa huoneis­tojen lukumäärä pysyi ennal­laan.­­ Huoneet jaettiin pienemmiksi, jolloin saatiin kahden ­huoneen, keittokomeron ja kyl­pyhuo­neen huoneistoja pinta-alaltaan 44-48m2. Huoneiden alkupe­räi­nen väljä tuntu säi­lytettiin lasiseinien avulla. Kyl­miöt ja sauna sijoitet­tiin talon kes­kelle en­tiseen käy­mä­läsiipeen, ja läm­mönjako­huoneelle sekä varas­toil­le raken­nettiin erilli­nen puinen piharakennus.\n\nRakenteet todettiin ennen kor­jaustöiden alkua suhteel­li­sen hyvä­kun­toisiksi. Ainoas­taan vä­lipohjien kanna­tusta ja ää­neneristystä piti parantaa ny­kyisiä vaati­muk­sia vastaaviksi. \n\nToteutusaika: 1980-82\nHuoneistoala: 375 m²\nKerrosala: 634 m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Severi Blom­stedt\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto M. Pelkkikangas Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Esko Ruuska Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Joel Majurinen Ky\n­Raken­nuttaja: Suomen­lin­nan hoitokunta\nRakennustyöt: Hel­singin lääninvan­ki­lan Suomenlinnan työ­siir­tola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nTalo lienee rakennettu venäläisen varuskunnan loppuvuosina 1916-1917. Sen suunnitteli arkkitehti vänrikki Steinberg asuinrakennukseksi insinöörivirastossa toimiville, ruutia valmistaville virkailijoille. Kanttinauhatalo on saanut nimensä punatiilisessä julkisivussaan olevasta valkoisesta, rapatusta, nauhamaisesta koristeai­heesta. Rakennus kuuluu muutaman muun Suomenlinnan rakennuksen ohella jugendin ja klassismin taitteeseen ajoittuvaan tyylivai­heeseen. Rakennusasiakirjoja tai muita lähteitä näistä ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista taloista ei ole juurikaan säilynyt.\n\nRakennus on aina ollut asuinkäytössä. Vuonna 1936, kun talo oli puolustuslaitoksen viranhaltijoiden asuntona, siinä oli kahdeksan huoneistoa. Kanttinauhatalossa tehtiin peruskorjaus 1970-luvulla Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedtin suunnitelmien mukaan. Saunaosasto rakennettiin vuosina 1981-82.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRakennusnumero vuonna 1927 B I 19.\n\nLähteet:\nMV SL VIK B 1298.\nSLHK suunnitelma-asiakirjat.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 1298."@fi ;
        poi:history      "Susisaareen noin vuonna 1915 valmistuneen­, tyylillisesti jugendin ja uusklassismin taitteeseen sijoittuvan asuintalon suunnittelija oli arkkitehti Steinberg. Rakennuksessa oli alunpe­rin kahdeksan yhden huo­neen ja keitti­ön asun­\ntoa. A­sun­tokohtaiset käymälät sijaitsivat käy­mä­läsiivessä ja ta­los­sa oli uunilämmi­tys. Vesi­joh­toja ja viemäriä ei ollut."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/8/2/saha/suomenlinna/0_3235781579052341047.jpg" , "http://media.onki.fi/3/3/8/saha/suomenlinna/0_2560815868135033494.jpg" , "http://media.onki.fi/1/5/7/saha/suomenlinna/0_-8396014747866680422.JPG" , "http://media.onki.fi/0/1/1/saha/suomenlinna/0_-5010229820019746515.jpg" , "http://media.onki.fi/3/7/7/saha/suomenlinna/0_-2198406999490936508.jpg" , "http://media.onki.fi/1/3/0/saha/suomenlinna/0_3773286016318981839.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10402472\n" ;
        wgs84:lat        "60.142320918283474" ;
        wgs84:long       "24.986650419235275" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7595>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Linnunlaulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1824935672558" ;
        wgs84:long        "24.9366281044237" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7595" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7834>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1923992~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2684>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1577525~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'He olivat jo tulossa Tuusulanväylää Mäkelänkadun alkupäähän, kun Visa vasta huomasi kysyä, ajettaisiinko Vaakunaan. Itse asiassa se oli pelkkä toteamus, sillä sinne Tuuli  oli aina majoittunut Helsingissä köydessään. Jo vuosia, eli siitä lähtien, kun hän oli todennut hotelliasumisen ainoaksi siedettäväksi vaihtoehdoksi.' (s. 76)\n\n'Tuuli ajoi hissillä ylimpään kerrokseen. Ravintolasali ei ollut puolillaankaan, joten hänelle järjestyi helposti ikkunapöytä.\n - Eikö olekin hieno näköala, ruokalistan tuonut tarjoilija sanoi omistajan ylpeyttä äänessään. - Näin iltapimeälläkin. Vai mitä sanotte?\n - Totta, Tuuli myönsi vilpittömästi. - Ilman muuta yksi kaupungin hienoimmista.\nIkkunat avautuivat Mannerheinitien ja Lasipalatsin yli Kampin uuteen keskukseen. Jos olisi ollut valoisa kesäilta ja Tuuli olisi istunut ravintolan kattoterassilla, hän olisi nähnyt kauas länteen, Lauttasaaren yli Espooseen - ja lähempänä Hietaniemen hautausmaan ja entisen kotitalonsa Mechelininkadun ja Hietaniemenkadun kulmassa. Se havainto herätti hänessä ristiriitaisia tunteita.' (s. 83)" ;
  dcterms:description            "Berliinistä Suomeen saapunut Tuuli Aalto-Werner majoittuu Hotelli Vaakunaan, josta hän myös yllättävästi katoaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9342> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7046>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7929>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Siitonen, Eeva-Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7432> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7929" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Jatkoin Birger Käcklundin raittia - kuka helvetti oli ollut Birger Käcklund? - aina Lapinlahden sairaala-alueelle. Töölöläisenä lapsena olin aina tuntenut pelonsekaista kunnioitusta tuota institutiota kohtaan. (s.191)" ;
  dcterms:description            "Jyrki haukkaa happea hautausmaan maisemissa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9827> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7111>
] .

rky:p486  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen kuvastaa kirkonkylän muodostumista liikenteen ja talouden solmukohdaksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Suonenjoen kirkko laajoine puistoineen, Savon radan rautatieasema ja Asemakadun liikekorttelit muodostavat eheän, kaupungin kehitysvaiheita kuvastavan kokonaisuuden. \n\nAsema, joka on Oulun radan pienen aseman piirustusten mukainen, sijaitsee Suonenjoen kirkonkylän vanhassa keskustassa kirkon lähituntumassa. Se on tyypillinen maaseutuasema, jossa asemapihan lisäksi on asuinalue ja pieni veturitalli. Suonenjoen rautatieasemalta erkanee Iisveden satamarata saha- ja tehdasalueelle Pielisjärven rannalle. 1920-luvun arkkitehtuurille ominainen ratavartijan talo sijaitsee kapean Suontienselän rannan tuntumassa.\n\nAsemakatu liikerakennuksineen perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1921 Suonenjoen taajaväkistä yhdyskuntaa varten tekemään asemakaavaan.\n\nPuinen päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu 1865. Asemapuisto liittyy kirkkoa ympäröivään puistoon."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.626353694,27.126440000 62.626485732,27.127306032 62.624519875,27.127557402 62.622884533,27.129396068 62.622699345,27.128760547 62.621252713,27.129922585 62.620968005,27.127718522 62.621068542,27.125494915 62.624246680,27.124986852 62.624231511,27.124282761 62.625669110,27.123337790 62.625724157,27.123916536 62.626109349,27.123889044 62.626353694,27.126440000" ;
        poi:history       "Suonenjoen alue erotettiin Pieksämäen seurakunnasta omaksi rukoushuonekunnaksi 1781 ja kappeliksi 1795.  Rautalammin seurakuntaan Suonenjoki liitettiin 1811. Omaksi seurakunnaksi Suonenjoki itsenäistyi 1870. Kirkko valmistui 1865 ja sen suunnitteli F. Öhman. Tapuli valmistui 1823.\r\n\r\nSavon rata rakennettiin 1887-1889. Suonenjoen IV luokan asemarakennus valmistui 1889 Knut Nylanderin tekemin suunnitelmin. Rakennusta laajennettiin 1899 ja 1915. Suonenjoen kunnassa oli parhaimmillaan kuusi liikennepaikkaa, joista kirkonkylän asema Suonenjoki oli vilkkain. Savon radan ja Iisveden haararadan valmistuminen 1889 sekä lähivesien kanavoinnit tekivät Suonenjoesta keskuspaikan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kirkonkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta 1923, kauppala 1967 ja kaupunki 1977."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k778 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=639" ;
        skos:prefLabel    "Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3253>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sivistyneistön rooli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3252> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3253" .

koko:p34558  dc:created  "2012-05-28T13:00:32.852+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:00:32.928+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "tvättinrättningar"@sv , "laundries"@en , "pesulat"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6925>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8046>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Petter Wetterin tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1910801214137" ;
        wgs84:long        "25.0316492683443" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8046" .

koko:p46229  dc:created  "2012-05-29T10:01:05.314+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:01:05.387+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "underground storage"@en , "maakellarit"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Alan opetusta pidettiin edelleen huuhaana, sillä jazzmuusikot eivät uskoneet että jazzia voisi opettaa ja rockmuusikot olivat sitä mieltä, että luovuus kuolee, jos opetusta edes yritetään.\" (s.40)" ;
  dcterms:description            "Teoksessa kerrotaan konservatorion perustamisesta aluksi Oulunkylän yhteiskouluun Oulunkylän Pop & Jazz opiston nimellä, sen siirtymisestä sittemmin Oulunkylän seurahuoneelle nimellä Oulunkylän Pop & Jazz konservatorio ja lopulta Arabiaan. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4949> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8890>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7831>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Aleksanteri II"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7831" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8545>
        dcterms:modified  "2010-02-01T12:36:41+0300" .

rky:p1019  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.153353814,25.633784942 68.147528764,25.625044168 68.151324571,25.598438729 68.154439501,25.598987720 68.157274884,25.618696154 68.156934516,25.634089614 68.153353814,25.633784942" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k261 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Sammalselkä)"@fi .

rky:p722  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta.\n\nKuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen. \n\nTuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin. \n\nYhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat.\n\nAsuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot 1940-luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.\n\nKotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.908984471,26.628053665 60.909462744,26.629321524 60.909972054,26.631305305 60.909372291,26.631650668 60.908829584,26.631656936 60.908851222,26.628950532 60.908984471,26.628053665" ;
        poi:history       "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin 1872. Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä.\r\n\r\nKuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:hallintorakennus , poio:kaupungintalo , poio:koulu , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3998" ;
        skos:prefLabel    "Kuusankosken-Kymintehtaan teollisuusympäristö (Kuusankosken kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Linjat"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1829626073572" ;
        wgs84:long        "24.9440000052275" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/linjat" .

rky:p1279  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Hilding Ekelundin omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri Karjaalla liittyy sotien jälkeiseen julkisten palveluiden rakentamiseen maamme kaupungeissa ja kauppaloissa. Ekelundin vaikutus kaupunkikuvaan on huomattava; asemakaavojen laatimisen ohella hän suunnitteli useimmat Karjaan 1940-60-lukujen kunnalliset ja kirkolliset rakennukset. Ekelundia voi pitää Karjaan kauppalanarkkitehtinä, joka luottamustoimiensa ansiosta vaikutti vuosikymmeniä myös kauppalan rakentamisen ohjaukseen. Ekelundin panos koulusuunnittelun kehittäjänä liittyy sotien jälkeiseen kiivaaseen koulurakentamisen kauteen maassamme. \n\nKaris-Billnäs samskola on Ekelundin ensimmäinen Karjaalle toteutunut koulusuunnitelma. Sen tiilinen, satulakatteinen hahmo on porrasteinen ja koostuu kaksi- ja kolmikerroksisista, kulmittain toisiinsa liittyvistä siivistä. Samskolanin tontin kokonaisjäsentely viheralueineen on olennainen osa koulun alkuperäistä suunnitelmaa, jossa koulu piha-alueineen liittyy puisto- ja bulevardimaisemaan. \n\nKilan koulukeskus on läntisellä Uudellamaalla poikkeuksellinen läpileikkaus 1900-1960-lukujen kouluarkkitehtuurista. Keskuksen näkyvin, alkuaan ruotsinkieliseksi kansakouluksi valmistunut rakennus on pohjaltaan T-muotoinen, tiilinen ja roiskerapattu. Sen hahmo siipien keulamaisine, kolmionmuotoisine päätyineen ja laakeine satulakattoineen on Ekelundin arkkitehtuurille yleisemminkin tunnusomainen. \n\nLärkkullan kristillinen kansanopisto kirkon eteläpuolella sijaitsevalla mäellä on Porvoon hiippakunnan kurssi- ja kokoontumiskeskus, jonka toiminnallisena esikuvana on ollut Ruotsin Sigtuna-keskus. Opiston päärakennus muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta siivestä ja niitä yhdistävästä matalasta väliosasta. Siivet on sijoitettu vinosti toisiinsa nähden siten, että niistä piirretyt akselit yhdistyvät Karjaan kirkon alttarilla. Itäsiivessä on kappeli ja juhlasali sekä kirjasto ja vierashuoneet. Asuintilat ovat länsisiivessä. Alueella sijaitsee myös kaksi henkilökunnan asuinrakennusta ja 1980-luvulla rakennettu ns. kurssirakennus (arkkitehti Carl-Johan Slotte). \n\nPumppulahden rannalla oleva Västra Nylands yrkesskola on vaiheittaisesta rakentamisestaan huolimatta yhtenäinen kokonaisuus. Sen pitkä osittain rapattu, osittain tiilipintainen rakennus on taitteinen ja vaihtelevasti kaksi-kolmikerroksinen. Sen arkkitehtuuri sisältää myös muita Ekelundin tuotannolle tyypillisiä piirteitä, kuten laakean satulakaton ja nauhamaisesti sijoitetut ikkunat. Rakennusmassa myötäilee maastoa jättäen mäen laen rajatuksi pihamaaksi. \n\nKaupungintalo on osa toteutumatonta monumentaalisuunnitelmaa. Alkuperäisen suunnitelman kolmesta peräkkäisestä ja erikorkuisesta rakennusosasta on toteutunut matala väliosa. \n\nKarjaan vesitorni rautatieaseman eteläpuoleisen kallion huipulla koostuu pohjakaavaltaan kahdesta sylinteristä, joita yhdistää lasinen kuilu. Tornin harjalla on pieni tähtitorni. Alkuaan valkoinen vesitorni on ollut rapattu, mutta se on myöhemmin verhoiltu aaltopellillä. Siitä huolimatta Karjaan vesitorni on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nKarjaan kappeli ja seurakuntakeskus ovat Karjaan hautausmaan päätteenä mäntykankaalla, keskellä tiivistä rakentamista. Krematoriokappelin ulko- ja sisäpinnat ovat paljaaksi jätettyä punatiiltä, jonka Ekelundin arkkitehtuurissa tyypillistä 1950-luvun lopulta lähtien. Kappelin vieressä on pulpettikattoinen, nauhaikkunainen kappelin arkkitehtuuriin mukautuva seurakuntakeskus. \n\nKatarinakodin vanhustentalo on Ekelundia tyypillisimmillään: kolmeen osaan porrastettu, rinnetontille sijoitettu tiilirakennus on roiskerapattu, laakea satulakatto katettu sementtitiilin ja ikkunat on sijoitettu pääosin nauhamaisesti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.072776057,23.682796177 60.072052700,23.679431886 60.072798289,23.678820488 60.073196253,23.679070931 60.073884947,23.681258836 60.074061664,23.682052245 60.074016188,23.682975067 60.072969300,23.683843863 60.072776057,23.682796177" ;
        poi:history       "Arkkitehti Hilding Ekelund (1893-1984) oli arvostettu arkkitehti, jolla oli myös vaikutusta opettajana (TKK/lehtori 1927-41 ja asuntosuunnittelun professori 1950-58) ja kirjoittajana (Arkkitehti/toimittaja 1929-30, päätoimittaja 1931-34). Ekelund toimi Helsingin kaupunginarkkitehtina 1941-49 ja oma toimisto hänellä oli vuodesta 1926.\r\n\r\nEkelund oli 1930-luvulta lähtien mukana Karjaan taajaväkisen yhdyskunnan, vuodesta 1930 kauppalan ja 1970-luvulta lähtien kaupungin, suunnittelussa. Hän toimi kauppalan järjestysoikeuden kaava- ja rakennusasioiden asiantuntijajäsenenä 1942-1973 ja osallistui kaupungin asemakaavan ja rakennusjärjestyksen suunnitteluun sekä suunnitteli lähes kaikki Karjaan julkiset rakennukset 30 vuoden ajan. \r\n\r\nKaris-Billnäs samskola valmistui 1943 ja sitä jatkettiin 1957-1958 luokkahuonesiivellä. Kaupungintalo valmistui 1945 vain osana alkuperäisestä suunnitelmasta, johon toteutuneen matalan väliosan lisäksi olisi kuulunut myös kolmikerroksinen kulmatornilla varustettu päämassa ja lounaispuolella kaksikerroksinen siipi. \r\n\r\nArkkitehtien Hilding Ekelund ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin yhdessä suunnittelema Lärkkullan koulutuskeskus valmistui 1949. Karjaan seurakunta luovutti tarvittavan maa-alueen ja Porvoon hiippakunta sai rakentamiseen huomattavaa tukea Amerikan evankelisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämistä lahjoitusvaroista. \r\n\r\nVesitorni valmistui 1951. Ekelundin vesitornin ympärille suunnittelemaa luonnontieteille, taiteelle ja museotoiminnalle tarkoitettua kulttuurikeskusta ei toteutettu. \r\n\r\nVästra Nylands yrkesskola rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1951-1965 neljässä vaiheessa. Katarinakoti eli vanhainkoti valmistui 1954. \r\n\r\nKarjaan Pyhän Olavin krematoriokappeli valmistui 1960 vanhan taitekattoisen kappelin tilalle. Kappeliin liittyvä seurakuntakeskus valmistui 1962. \r\n\r\nKilan koulukeskuksen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Tilojen käydessä ahtaiksi rakennettiin 1953 Ekelundin suunnittelema suuri ruotsinkielinen kansakoulu. Ekelundin suunnittelemat uusi suomalainen koulu ja ja kansalaiskoulu valmistuivat 1963 ja 1966."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:kaupungintalo , poio:parantola , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4501" ;
        skos:prefLabel    "Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla (Kappeli ja seurakuntakeskus)"@fi .

rky:p982  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.071566613,22.048013982 60.072421927,22.049227527 60.070680363,22.053854914 60.068962398,22.058095607 60.068163245,22.056878443 60.067829725,22.055678008 60.068895318,22.053269342 60.071566613,22.048013982" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:satama , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Stenskär)"@fi .

[ dcterms:description  "Pikkukaupungista Munkkiniemen puistotielle muuttanut nuori nainen matkustelee raitiovaunuilla ympäri kaupunkia, kertoo tarinoita – tosia ja vielä enemmän valheita. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2061> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Pubikulttuurin ensimmäisiä edustajia Helsingissä oli St. Urhos Pub, joka avattiin 6.6.1973. Urkki sai ennennäkemättömän suosion ja ravintolaan jonotettiin ilta illan jälkeen. Ravintolayhtiön Oy Botta Ab:n perustaminen ja liberalisoitunut alkoholilaki loivat perustan Urkin ja opiskelijailtojen kaltaisille täysin uudenlaisille ravintolakulttuurin ilmiöille myös Ostrobotnialla. Uutena ilmiönä suomalaiseen ravintolaelämään tuli itsepalvelu ja niin sanotun kravattipakon poistuminen, jotka loivat entistä välittömämpää tunnelmaa ravintoloihin ja baareihin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3292> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8468>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8542>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Kalle Pettersson" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8542" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9256>
        dcterms:modified  "2010-06-09T16:03:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6752>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:18:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6847>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sinnemäki, Anni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sinnemaki-anni" .

[ dcterms:description  "Hanna Rothman oli Ebeneserin perustaja yhdessä Elisabeth Alanderin kanssa, suomalaisen lastentarha-aatteen uranuurtaja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kononen kapusi jyrkät portaat ylös toiseen kerrokseen ja huomasi ilokseen, ettei kapakan ilmekään ollut muuttunut. Valkoiset pöytäliinat ja salin empire-pylväät olivat tallella. Ikkunoissa roikkui lasimaalauksia. Vanha parketti narisi mukavasti askelten alla.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615>
] .

rky:p1181  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.509910019,27.568537799 60.510334745,27.569419330 60.510345366,27.570801621 60.509968271,27.571507963 60.509325017,27.571557305 60.508938781,27.570683958 60.508889951,27.569228987 60.509305242,27.568595390 60.509910019,27.568537799" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Ravijoki)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Auroralle Helsinki oli ennestään tuttu, sillä hän oli asunut siellä lapsena. Mutta Iida oli aivan pyörällä päästään Helsingin ihmeistä. Hevosten kaviotkin kopisivat nupukadulla oudosti ja terävästi, eivätkä pehmeästi niin kuin kotiseudun hiekkateillä. Hevosrattaita oli paljon, oli ihan jäädä hevosen alle. Raitiovaunut kulkivat kirskuen raiteillaan.\" (s. 22)" ;
  dcterms:description            "Aurora ja Iida viettävät Helsingissä kaksi yötä ja yhden päivän." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1276> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

[ dcterms:description  "Maunulan asukastalo Saunabaari ja sen takainen Sorsapuisto päiväkotineen kuulu Ilona Kytöniemen päivittäisen kulkureitin varrelle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8009>
] .

rky:p1515  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Halsuan kirkonseutu kuvastaa vaatimatonta, 1820-luvulla Pohjanmaan suhteellisen syrjäiselle ja karulle, pääliikenneväyliltä etäälle syntynyttä pienimittakaavaista rukoushuoneen ympäristöä, johon kuuluu tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentama kirkko (1825-26) ja tapuli (1882), lainamakasiini, hautausmaa sekä harjun lakea pitkin kulkeva kirkkotie. \n\nHalsuan kirkonmäki on osa Venetjoen ja Halsuanjärven välissä sijaitsevaa Kirkkoharjua (aik. Kauppisen harju) Suomenselän vedenjakajaseudun ja Keski-Pohjanmaan jokilaaksojen välisellä vaihettumisvyöhykkeellä. Halsuan kirkon ympäristö rajautuu lännessä Halsuanjärven itärannalla sijaitseviin peltoaukeisiin sekä idässä Perhon maantiehen. Kirkolle noustaan hiekkapintaista kirkkotietä, joka jatkuu mäntykankaan ympäröimältä kirkolta pohjoiseen ohittaen hautausmaan ja seurakuntatalon matkallaan vanhalle pappilan paikalle, jolla on nykyään kirkkoherranvirasto. \n\nHalsuan puukirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko, jonka ristikeskiöstä kohoaa kahdeksankulmainen torni neliömäisellä jalustalla. Erillinen, puinen kellotapuli sijaitsee kirkon ja hautausmaan välissä. Tapulin pohjoispuolella on museokäytössä todennäköisesti 1850-luvulla rakennettu lainajyvämakasiini. \n\nHautausmaa on kirkosta loivasti kohti Halsuanjärven peltoaukeita laskevassa rinteessä. Luonnonkiviaidan reunustaman hautausmaan portin vieressä on vanha hirsirakenteinen ruumisaitta, hautausmaalla on uudempi ruumishuone. Kirkon eteläpuolella on Kanalan kylästä 1900-luvun alkupuolella siirretty, myöhemmin myös kunnantalona toiminut nk. Halsuatalo sekä uudempi seurakuntatalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.456929750,24.164107438 63.458339180,24.161969517 63.458602092,24.161389620 63.460265025,24.167121097 63.460392442,24.167741645 63.460432055,24.168232000 63.460597799,24.168752591 63.460689686,24.169044277 63.462798136,24.165947656 63.462915962,24.166188607 63.460599494,24.169654904 63.460034877,24.170504927 63.459928104,24.170718088 63.459934124,24.171022402 63.460035375,24.171274428 63.460063931,24.171428687 63.459791348,24.171548811 63.458129846,24.171908438 63.458231346,24.170779506 63.458278760,24.170185241 63.458512629,24.169488291 63.456929750,24.164107438" ;
        poi:history       "Vetelin kappeliin kuuluva Halsuan rukoushuonekunta perustettiin 1824. Halsuan kappeliseurakunta perustettiin 1856. Halsuan seurakunta itsenäistyi vasta 1906, vaikka Halsua oli itsenäistynyt omaksi kunnaksi jo 1860-luvulla.\r\n\r\nRukoushuone eli nykyinen Halsuan kirkko rakennettiin Kauppisen harjulle 1825-1826. Kirkon suunnitelmat olivat Heikki Kuorikosken käsialaa ja rakennustöitä johti hänen poikansa Jaakko Kuorikoski. Kirkon ristikeskuksessa sijainneen kellotornin korvasi 1882 Juho Kuorikosken rakennuttama erillinen kellotapuli. \r\n\r\nAlunperin Halsuan kirkon paikaksi kaavailtiin Tofferin talojen lähellä sijainnutta harjua, koska Vetelistä kulki Halsuan Ylikylään tie, jota pitkin Vetelin papin olisi ollut helppo kulkea. Kirkon lopulliseksi rakennuspaikaksi valikoitui kuitenkin keskellä kylää sijainnut Kauppisen harju. Kirkon valmistuttua myös Halsuan teitä parannettiin; kärryillä kuljettavaa tietä jatkettiin kirkolle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k074 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5072" ;
        skos:prefLabel    "Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i452>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Halsbrytarna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kaulankatkojat" , "The Neckbreakers" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/halsbrytarna" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7203>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:57+0300" .

rky:p1775  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.644837941,27.279188964 69.645007543,27.282845540 69.644566217,27.284519693 69.642987887,27.284036580 69.642876495,27.280549329 69.643786386,27.278461229 69.644837941,27.279188964" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Vadat)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9253>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Korkeavuoren mäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1623253422871" ;
        wgs84:long        "24.9458386428234" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/korkeavuoren-maki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7463>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7558>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Englantilaiskallio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1877586113919" ;
        wgs84:long        "24.9797400812615" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7558" .

[ dcterms:description  "Kirjassa on lyhyt maininta kirjastosta sivulla 165 (2002 painos)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1888> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5768>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2E57DFB3-CAF6-499E-8A13-9FC63F440392> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9752>
        dcterms:modified  "2011-08-02T10:48:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9847>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rantala, Raija-Sinikka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.like.fi/kirjailija/rantala-raija-sinikka" , "http://yle.fi/uutiset/aamun_kirjassa_raija-sinikka_rantalan_miekkatanssi/6079923" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9847" .

rky:p449  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Limingan kirkonseudun historiallisen maiseman keskeisinä elementteinä ovat rakennustaiteellisesti arvokas, 1800-luvun alkupuolen klassillisia ihanteita kuvastava kirkko, vanhassa kirkkotarhassa oleva pohjalainen renessanssitapuli sekä havupuita kasvava puistomainen hautausmaaympäristö. \n\nMäki, jolla Limingan kirkko sijaitsee, muodostaa Limingan lakeuden tasaisessa luonnonympäristössä  maisemallisen solmukohdan. Mäen valinta 1500-luvun lopussa Pohjois-Pohjanmaan suuren kirkkopitäjän emäkirkon rakennuspaikaksi on kohottanut sen lakeuden viljelysmaisemaa jäsentäväksi hierarkkiseksi pisteeksi. \n\nKirkonmäki liittyy peltomaisemaan, jota reunustavat vanhoilla alkuperäisillä paikoillaan säilyneiden maatilojen muodostama kokonaisuus ja jota halkovat vain historialliselle viljelymaisemalle ja sen mittakaavalle alisteiset hiekkatiet. Peltomaiseman länsilaidalla kulkevan joen varrella ovat mm. Härmän, Arvonollin, Alatalon ja Rapakon talojen rakennusryhmät.\n \nKirkko on muodoltaan korkea- ja kapeavartinen ristikirkko, jossa on loiva harjakatto ja ristikeskustassa attikaosalta nouseva kahdeksankulmainen lanterniini. Keltaiseksi maalattuja seiniä jäsennöivät leveät pilasterit ja kahdessa kerroksessa olevat ikkunat. Kirkkosalissa on valkaistut hirsiseinät, kaarevat lautaholvit ja ristikeskuksessa välikattokupoli. Joonialaisin pilarein varustettu alttarilaite on poikkeuksellisen näyttävä. Alttari- ja lehterikaiteet ovat balusterirakenteiset. Edellisessä kirkosta peräisin oleva saarnastuoli vuodelta 1727 on kokkolalaisen Johan Kyntzellin veistämä ja vaasalaisen Olof Ekelundin maalaama. \n\nKellotapuli kirkon länsipuolella sijaitsevassa vanhassa kirkkotarhassa on rakennettu Kajaanin linnan puuseppänä toimineen Grels Norrlingin johdolla 1733. Kolmikerroksinen läpikäytävällä varustettu tapuli on pohjalaista renessanssityyppiä. Tapulin ulkovuoraus on 1880-luvulta.\n\nLimingan kirkko ympäristöineen sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Limingan lakeuden maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.812698562,25.404895275 64.812786295,25.404090034 64.812849568,25.403865512 64.813032671,25.403143038 64.812733349,25.402487337 64.812605992,25.401851685 64.813053665,25.399998706 64.813493046,25.400084151 64.813667798,25.399187900 64.813444609,25.398945466 64.812888581,25.397837624 64.813170730,25.397447575 64.813035046,25.396250171 64.812373903,25.396470823 64.811882346,25.396414767 64.811756414,25.396112909 64.811570851,25.394502715 64.812863333,25.392676458 64.813626456,25.391515105 64.814537041,25.390961376 64.817393748,25.391789663 64.818792423,25.395509858 64.819165072,25.396678659 64.819674609,25.396878911 64.820819133,25.396772278 64.820751601,25.397790645 64.819610656,25.406666262 64.819048553,25.405981083 64.818766195,25.407407810 64.818968455,25.409081985 64.818403926,25.411573273 64.817636238,25.411096442 64.817489971,25.412196066 64.818168269,25.416035194 64.817042527,25.415009644 64.816790372,25.415010747 64.816168781,25.415533870 64.816087726,25.415413896 64.816187473,25.412300380 64.814292394,25.411166829 64.814355079,25.410961813 64.813687521,25.409678743 64.811795724,25.406392208 64.812714963,25.405729086 64.812698562,25.404895275" ;
        poi:history       "Limingan kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa 1823 laadittujen piirustusten (A.F. Granstedt, C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Henrik Kuorikosken johdolla. Kirkko valmistui 1826. Jo keskiajan lopulla perustetun Limingan seurakunnan edellisen, 1596 rakennetun ja sata vuotta myöhemmin pidennetyn, tukipilarikirkon seinähirsiä käytettiin nykyisen kirkon lattia- ja kattotuolirakenteisiin. Kirkon ulkovuoraus tehtiin 1836. Kirkko kunnostettiin 1982 (arkkitehti Jorma Teppo)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k425 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1323" ;
        skos:prefLabel    "Limingan kirkko ympäristöineen"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kolmen Sepän patsaalla Brita jätti minut.\" (s. 16)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2609> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3216>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Historiikkia ja muistelmia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6469> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3215> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3216" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p66>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kustaanmiekan pumppaamo "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:57:23.649+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-05-28T10:58:23.866+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p6768 ;
        poi:description  "Kustaanmiekan ja Susisaaren välissä, entisen salmen kohdalla oleva pumppaamo rakennettiin vuonna 1981. Susisaaren puolella olevaan pumppaamoon on viemäröity kaikki Kustaanmiekan kiinteistöt ja osa Susisaaren taloista. Rakentajana toimi Helsingin kaupungin rakennusviraston katurakennusosasto. Pumppaamo sijoitettiin mahdollisimman matalaan maaston kohtaan, jotta se palvelisi kaikkia lähialueen kiinteistöjä. "@fi ;
        poi:history      "Kustaanmiekan ja Susisaaren välissä, entisen salmen kohdalla oleva pumppaamo rakennettiin vuonna 1981. Susisaaren puolella olevaan pumppaamoon on viemäröity kaikki Kustaanmiekan kiinteistöt ja osa Susisaaren taloista. Rakentajana toimi Helsingin kaupungin rakennusviraston katurakennusosasto. Pumppaamo sijoitettiin mahdollisimman matalaan maaston kohtaan, jotta se palvelisi kaikkia lähialueen kiinteistöjä. "@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p20451> ;
        wgs84:lat        "60.14139151515124" ;
        wgs84:long       "24.986623597145126" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7200>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Nousiaistentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.1997706552716" ;
        wgs84:long        "24.9067175243845" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7200" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Lokit yllä Lapinlahden lentää matalaan, katsot vaiti niinkuin katsoo, lapsi kotiaan" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i478> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5410>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2C9B6812-09E3-4BC5-99C9-26C9E072ADEE> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8009>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Saunabaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Palvelukeskus Saunabaari" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat            "60.2277371526298" ;
        wgs84:long           "24.9262208863995" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8009" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5505>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Taiteilijakukkula" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Hietaniemen hautausmaalla \"taiteilijoiden kukkula\", jonne on haudattu tunnettuja suomalaisia taiteilijoita? Onko teillä tietoa ketä taiteilijoita? Hietaniemen hautausmaan vanhan osan koilliskulmassa, lähellä Mechelininkatua, on Taiteilijakukkula. Pienelle alueelle on haudattu muun muassa taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, arkkitehti Alvar Aalto, säveltäjä Selim Palmgren, professori Tauno Hannikainen, näyttelijätär Ella Eronen, näyttelijätär Eine Laine, professori Martti ”Pyssy” Turunen, kirjailija Mika Waltari, kirjailija Elina Vaara, kirjailija Valentin Chorell, muotoilija Tapio Wirkkala, oopperalaulaja Veikko Tyrväinen, taidemaalari Aimo Kanerva, näyttelijä Leif Wager, näyttelijätär Eeva-Kaarina Volanen ja Pertti ”Spede” Pasanen.\n\nVanhalla alueella, mutta ei Taiteilijakukkulalla, lepäävät esimerkiksi runoilija Eino Leino, säveltäjät Fredrik Pacius ja Leevi Madetoja, kuvataiteilijat Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt.\n\nLähteet:\nViro, Voitto: Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas (Otava, 1993)\nhttp://www.mtv3.fi/matkailu/kotimaa/matkakohteet.shtml/300885?Uusimaa" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-helsingissa-hietaniemen-hautausmaalla-taitei" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6219>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CBDC334F-67E0-4647-AABA-26B94CF99EF0> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7460>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Seppis soppor" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6588> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7459> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6791> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7461> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7460" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1069>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1166478~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8174>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:31:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8269>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Tulenheimo, Antti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8269" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8508>
        dcterms:modified  "2010-01-25T15:08:50+0300" .

rky:p351  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Uuusikaarlepyy on yksi Pohjanmaalle 1600-luvun alussa merkantelismin vaikutuksesta perustetuista rannikkokaupungeista. Omaleimaista kaupunkikuvaa hallitsee Lapuanjoen rantaan 1700-luvun alussa rakennettu puukirkko. Historiallinen kaupunkirakenne kirkon ympäristössä on peräisin kahdesta eri rakennusvaiheesta.  Kirkon eteläpuolen puutalot ovat 1858 kaupunkipaloa edeltävältä ajalta ja pohjoispuoliset ruutukaavakorttelit palon jälkeiseltä ajalta. \n\nUudenkaarlepyyn kirkko Lapuanjoen itärannalla, joen yli vievän sillan päässä, on pohjamuodoltaan pitkäkirkko. Länsipäässä on torni, vesikatto on jyrkästi nouseva ja aumattu. Kirkkosali on koristeltu runsailla maalauksilla (Daniel Hjulström, 1749-1751). Arvokas esineistö kuvastaa monipuolisella tavalla kaupungin porvariston ihanteita kotikirkkonsa kaunistamisessa. Suomen vanhimpiin kuuluvat 8-äänikertaiset urut on rakentanut Anders Telin vuonna 1768. Kirkon ulkoseinien empiretyylinen  vaakalaudoitus pilastereineen on 1800-luvun puolivälistä. Pohjalainen renessanssitapuli on rakennettu 1702.\n\nKirkon pohjoispuolella on yhtenäinen puurakennusten korttelialue. Pankki-, Kirkko- ja Porvarikadun rajaama alue on rakentunut vuoden 1858 palossa tuhoutuneen kaupungin tilalle. Ruutukaava-alueen porvaristontit ovat suurikokoiset ja niiden asuintalot ja ulkorakennukset ovat pääosin 1860- ja 1870-luvuilta. Yksikerroksiset asuinrakennukset edustavat hillittyä, niukkaeleistä klassista muotokieltä. Tontit on rajattu leveästä ja matalasta katutilasta umpiaidoilla ja porteilla. \n\nKaupunkipalosta säästynyt puutaloalue on Uudenkaarlepyyn vanhinta kaupunkirakennetta. Alueella sijaitsee Pietari Brahen 1604 perustaman triviaalikoulun rakennus vuodelta 1640. Rakennuksen länsisiipi, jossa on mm. kaupungin raatihuone, on rakennettu 1700-luvun puolivälissä.\n\nKaupunkia halkaisevaa jokimaisemaa hallitsee Uudenkaarlepyyn 1926 rakennettu voimalaitos. Joen patoamisesta johtuva vedenpinnan nousu ja uuden rantapuistikon rakentaminen ovat muuttaneet kaupungin joenpuoleista ilmettä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.520669616,22.524565724 63.522724841,22.525491887 63.525100487,22.528225277 63.525243649,22.528569220 63.525357059,22.527958162 63.525695080,22.528306416 63.525545552,22.529254845 63.525295316,22.529224321 63.525229598,22.529862786 63.524979904,22.529849607 63.524840473,22.531147530 63.522763889,22.529993570 63.522649630,22.531061248 63.521721172,22.530568708 63.522035551,22.527160462 63.521341409,22.526804846 63.521216493,22.527594001 63.520787379,22.528734412 63.520697079,22.529670893 63.519930927,22.529315057 63.520071515,22.526832996 63.520238768,22.524957330 63.520669616,22.524565724" ;
        poi:history       "Uusikaarlepyy perustettiin 1617 vanhan kauppapaikan läheisyyteen Lapuanjoen kahden viimeisen kosken varrelle. Kaupunki tuhoutui pahoin tulipalossa 1858 lukuun ottamatta kaupungin eteläisintä osaa. Uudenkaarlepyyn uuden, ajanmukaisen ja paloturvallisen ruutuasemakaavan laati arkkitehti C.A. Edelfelt.\r\n\r\nUudenkaarlepyyn kirkko rakennettiin 1708. Lattiarakenteisiin käytettiin 1607-1610 rakennetun seurakunnan ensimmäisen kirkon maalauksin varustettuja seinähirsiä sekä vesikaton aluslaudoitukseen holvilautoja. Tornin päätteen teki vöyriläinen rakennusmestari Johan Knubb 1730. Jacob Rijf valmisti kirkkoon uudet ovet ja ikkunat 1803-1804. Kirkko ja tapuli pelastuivat lähes ainoina rakennuksina suuresta kaupunkipalosta 1858. Arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema, 1928-1929 toteutettu restaurointi  oli ensimmäisiä puukirkkojen antikvaaris-esteettisiä kunnostuksia Suomessa. Maalaukset konservoitiin 1963 ja valaistus uusittiin 1992."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:silta , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1715" ;
        skos:prefLabel    "Uudenkaarlepyyn historiallinen keskusta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5765>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kellosävel Kallion kirkossa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kallion kirkossa Helsingissä kellot soivat Sibeliuksen säveltämän sävelmän tahdissa. Mikä sen nimi on, ja mistä sen saisi CD:llä tms.? Jean Sibelius sävelsi Kallion kirkon kelloja varten sävelmän, jota myös Yleisradio käytti useita vuosikymmeniä lauantain ehtookelloja soittaessaan. Näyte kirkon kellojen sävelestä on levyllä \"Complete choral songs for mixed, female and children's voices\", Finlandia Records. Samalla levyllä on Kellosävel Kallion kirkossa, po 65b, jonka Sibelius sävelsi kirkon kellojen sävelmän pohjalta. Kellosävel Kallion kirkossa on monilla muillakin levyillä, katso tarkemmin aineistotietokannastamme: http://www.helmet.fi (käytä sanahakua).\n\nLähteet:\nhttp://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/kron_1910-1919.htm\nhttp://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/Sibelius/paa2.html#JS102" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kallion-kirkossa-helsingissa-kellot-soivat-sibeliu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3358>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1784152~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p264>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Jääkellari C72"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:08:08.926+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:23:52.507+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p46229 ;
        poi:description  "Jääkellari rakennettiin sotilaslennättimen päällikön ja nuorempien talossa asuvien upseerien käyttöön saman aikaisesti päärakennuksen C 71 kanssa vuosina 1906-1910. Kellari rakennettiin päärakennuksen eteläpuolelle puutarhaan. Samassa yhteydessä toteutettiin Tykistölahdelle päin suuntautuvat voimakkaat terassoinnit ja korkeat kiviset portaat Jääkellarit olivat välttämättömiä pilaantuvien ruokatavaroiden säilyttämiseksi kesällä ja niitä oli sekä kauppiailla että upseereilla ja muilla saaren asukkailla. C 72 on ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt esimerkki tästä aikoinaan yleisestä rakennustyypistä.\n\nPäärakennuksen peruskorjauksessa 1993 kellaria kunnostettiin sen verran, ettei se ole vaarallinen, mutta sitä ei varsinaisesti otettu mihinkään käyttöön.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1910-luvulla N 271\nVuoden 1927 rakennusnumero C I 45\nLähteet:\nMV SL VIK C 130-136 1193-1194.\nKuva:\nMV SL Valokuva.\nMV SL VIK C 1194, jääkellarin sijoittuminen maastoon.\n"@fi ;
        poi:history      "Jääkellari rakennettiin sotilaslennättimen päällikön ja nuorempien talossa asuvien upseerien käyttöön saman aikaisesti päärakennuksen C 71 kanssa vuosina 1906-1910. Kellari rakennettiin päärakennuksen eteläpuolelle puutarhaan. Samassa yhteydessä toteutettiin Tykistölahdelle päin suuntautuvat voimakkaat terassoinnit ja korkeat kiviset portaat Jääkellarit olivat välttämättömiä pilaantuvien ruokatavaroiden säilyttämiseksi kesällä ja niitä oli sekä kauppiailla että upseereilla ja muilla saaren asukkailla. C 72 on ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt esimerkki tästä aikoinaan yleisestä rakennustyypistä.\n\nPäärakennuksen peruskorjauksessa 1993 kellaria kunnostettiin sen verran, ettei se ole vaarallinen, mutta sitä ei varsinaisesti otettu mihinkään käyttöön.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1910-luvulla N 271\nVuoden 1927 rakennusnumero C I 45\nLähteet:\nMV SL VIK C 130-136 1193-1194.\nKuva:\nMV SL Valokuva.\nMV SL VIK C 1194, jääkellarin sijoittuminen maastoon.\n"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.145934124029445" ;
        wgs84:long       "24.987970066070602" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6479>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3975>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:11:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1574626~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8768>
        dcterms:modified  "2010-03-01T17:38:29+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591>
] .

rky:p945  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.175122370,27.842069417 62.176639275,27.843872431 62.173487250,27.849382292 62.172715720,27.847168228 62.170843755,27.850171137 62.169749086,27.847318529 62.172136485,27.842021131 62.172852503,27.840828098 62.173410410,27.840517063 62.175122370,27.842069417" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Stendahl)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i179>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Diivaillen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i178> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6697> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/diivaillen" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8171>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Okkonen, Ilpo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8171" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8410>
        dcterms:modified  "2010-01-11T15:38:27+0300" .

[ dcterms:description  "Alueen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6381>
        dcterms:modified  "2010-01-18T15:49:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8505>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Tehtaankatu 20"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.157981244514" ;
        wgs84:long        "24.9468616821424" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8505" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6715>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:11:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9219>
        dcterms:modified  "2010-06-07T15:28:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Pyhän Kolminaisuuden kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9420> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9637> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1711555770696" ;
        wgs84:long        "24.9513394189089" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pyhan-kolminaisuuden-kirkko" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3972>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tilkan verran tarinoita" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7877> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3972" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1565>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:58:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1472199~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319051~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8670>
        dcterms:modified  "2010-02-05T12:33:14+0300" .

rky:p1144  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Väisälänmäki lukeutuu Pohjois-Savon edustavimpiin mäkikylämaisemiin. Kylän vanha, hyvin säilynyt rakennuskanta on tiiviinä rykelmänä korkean mäen eteläisillä ja lounaisilla ylärinteillä. Rannan Puurulan rakennusryhmä muodostaa oman kokonaisuutensa Onkiveden rannassa. \n\nVäisälänmäen rakennukset ovat pienialaisten peltojen, rinnelaitumien ja hakamaiden ympäröimiä. Väisälänmäen perinteisiä taloryhmiä ovat  Rannan Puurulan lisäksi Ala-Puurula, Ylä-Puurula eli Väisälä ja Roivaala.\n\nVäisälänmäki on luokiteltu kansallismaisemaksi sekä arvokkaaksi maisema-alueeksi Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.349599740,27.253696127 63.350958948,27.257598756 63.350130327,27.259006131 63.348676487,27.254748957 63.349599740,27.253696127" ;
        poi:history       "Väisälänmäki oli Tavinsalmen suurpitäjän eräalueita. Ensimmäinen tunnettu asukas Pekka Martikainen oli verollepantujen joukossa 1548. Väisälänmäen kylä mainittiin veroluettelossa 1664, jolloin kylässä oli kolme talollista, kaikki Väisäsiä. Myöhemmin kylälle asettui  Jääskeläisiä, Roivaisia ja Puurusia. Rannan-Puurulasta tuli Puurusten suvun kantatila 1709. Peltoalaa lisättiin kaskeamalla. Väisälänmäen laella olevat pellot olivat käytössä jo 1700-luvun lopulla, ja rakennuskanta on valtaosaltaan 1800-luvulta.\r\n\r\nVäisälänmäkeä ikuistaneita taiteilijoita ovat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Järnefelt vietti kesän 1893 Rannan-Puurulan talossa maalaten tunnetut teokset \"Raatajat rahanalaiset\" eli \"Kaski\" sekä \"Isäntä ja rengit\"."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k402 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1056" ;
        skos:prefLabel    "Väisälänmäen kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8765>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Iso Roobertinkatu 17"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.163313493275" ;
        wgs84:long        "24.940508744062" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/iso-roobertinkatu-17" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6975>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1450557~S9*fin> .

poi:objectProperty  a  rdf:Property , owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain  owl:Property ;
        rdfs:label   "poi object property"@en , "paikkakohteen objektiominaisuus"@fi ;
        rdfs:range   owl:Property .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i415>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki tango" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i414> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9160> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-tango" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mies oli päättänyt paikan etukäteen. Puiden ja kolmikerroksisten talojen reunustama Lapinmäentie teki risteyksen jälkeen loivan mutkan oikealle, kääntyi alamäkeen ja sitten vielä vasemmalle. Siinä kohdassa molemmin puolin oli puistoa. Hän pääsisi kadulta pois pohjoiseen metsikköihin. Juuri sen takia alla oli enduropyörä. Mies oli ajanut reitin edellisenä iltana ja kaikki oli sujunut hyvin. Matkalla ei ollut yllättäviä kaivantoja tai työmaita.\"\n" ;
  dcterms:description            "Moottoripyörällä liikkuva murhaaja ampuu internetyrittäjän keskellä iltapäiväruuhkaa.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9413> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9408>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4423>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ylioppilasteatteri 1976-96" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4422> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ylioppilasteatteri-1976-96" .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku \"Vapaamuurarihaudan tarina\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7823>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mä hiffaan Flemarilla Stigun, tutun dorgan.\nSe pummaa huggen taikka febosen,\net se vois vetään boltsiin vaikka snadin borkan.\nMä biffaan sille stoben, bulin ja huurteisen.\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1018> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9121>
        dcterms:modified  "2010-05-28T11:33:08+0300" .

rky:p1738  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nummen kirkonkylä on edustava esimerkki pienestä, hyvin vanhan rakennuskantansa ja ilmeensä säilyttäneestä kirkonkylästä, jossa on asuinrakennuksia ja kunnan keskustatoimintoihin liittyviä rakennuksia aina 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. \n\nKirkonkylä sijaitsee kahdella kylämäellä loivasti kumpuilevan viljelysmaiseman reunassa. Kirkonkylän maamerkki ja keskipiste on 1820-luvulla rakennettu harmaakivikirkko, jota ympäröi laaja hautausmaa. Kirkkoon liittyy harmaakivinen torni, jonka lyhtyosa on puuta. Vanhempi hautausmaa on vanhan kirkonpaikan kohdalla. Sen vieressä ovat kaksi punamullattua pitäjänmakasiinia vuosilta 1754 ja 1850. Kirkon vieressä on myös entinen pitäjäntupa. \n\nKirkonkyläkokonaisuuteen liittyvät mm. Nummenjoki myllypaikkoineen, 1930-luvun paloasema, Ylhäisten ratsutila eli Lukkarin puustelli, lukkarin virkatalo, jonka kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1772. Kirkonkylän vanhaa julkista rakennuskantaa ovat myös entinen kunnantalo, apteekki, kunnanlääkärin talo sekä nimismiehentalo. Liikerakennuksista mainittakoon Säästöpankki Oinolassa. Pasan entisen ratsutilan talouskeskus ja sen naapuritalot puutarhoineen muodostavat miellyttävän tienvarsimaiseman.\n\nMaisemallisesti Nummen kirkonkylä liittyy Oinolan kylään ja peltoaukeaan. Kohde on osa valtakunnallisesti merkittävää Nummenjoen - Pusulanjoen viljelylaakso -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.392929070,23.885460625 60.392554919,23.883647528 60.392592943,23.882766468 60.391524816,23.878597309 60.395151861,23.875835909 60.397323945,23.880209084 60.396854217,23.886043252 60.396009202,23.887913495 60.394697935,23.884755577 60.392929070,23.885460625" ;
        poi:history       "Nummen seutu on kuulunut 1660-luvulta alkaen kappeliseurakuntana Lohjan laajaan kirkkopitäjään. 1863 Nummen serakunta julistettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. \r\n\r\nNummen harmaakivikirkko valmistui 1822 intendentinkonttorin piirustusten mukaan. Alttaritaulut vuodelta 1825 on maalannut taiteilija J.A. Jägerplan Tukholmassa. Kirkon saarnatuoli on peräisin 1640 rakennetusta puukirkosta. Kirkon vanhin esine on keskiaikainen krusifiksi. Se on mahdollisesti hankittu juhlistamaan Lohjan kirkkoa edeltäneen puukirkon vihkimistä. Krusifiksin arvioidaan siirtyneen Lohjalta 1635 Nummelle rakennettuun kappelikirkkoon. Nummen kirkkoa korjattiin 1922.\r\n\r\nYlhäisten tila eli Lukkarin puustelli kuului kirkolle jo 1500-luvulla. Kirkonkylän itäpuolella sijainnut Hyvelänjärvi kuivatettiin 1850-luvulla. Lukkari on keskiaikainen kantatila  kylän vanhalla tonttimaalla.\r\n\r\nNupunen, Kihi ja Antseppä ovat kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsevia entisten ratsutilojen rakennusryhmiä talouskeskuksineen. Päärakennukset ovat 1900-luvun alusta, Antsepässä vuodelta 1830. Pasan entisen ratsutilan talouskeskus siirrettiin kylän vanhalta tonttimaalta nykyiselle paikalleen uusjaon yhteydessä. Päärakennus on vuodelta 1909, talouspihan rakennukset samoilta ajoilta. Nummenjoen koskessa ovat Nummen ja Oinolan kylämyllyjen paikat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k540 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:hautausmaa , poio:liikerakennus , poio:mylly , poio:pihapiiri , poio:tuotantorakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4828" ;
        skos:prefLabel    "Nummen kirkonkylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7092>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9216>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Cook, Roger"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9216" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6712>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Eriksson, Patrick "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/eriksson-patrick" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7187>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Matteuksenkirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Itäkeskuksen kirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat            "60.2113617313697" ;
        wgs84:long           "25.0791025365352" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7187" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7426>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9381>
        dcterms:modified  "2010-08-17T15:29:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9715>
        dcterms:modified  "2011-07-29T10:02:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1997698~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6972>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Havis Amanda"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Havis Amanda, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> ;
        wgs84:lat            "60.168139898976" ;
        wgs84:long           "24.951696843472" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6972" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7686>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:42:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_224>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1836539~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p29>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Bielke ja Kurtiinitalo "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:41:37.246+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:32:47.889+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40908 , koko:p36235 , koko:p37559 ;
        poi:description  "Koilliseen bastionilinjaan kuuluivat Kurtiinitalo, bastioni Bielke ja taitettu kurtiini. Rakennuksen C52 muodostavat Kurtiinitalo ja bastioni Bielke.\n\nKurtiinitalo rakennettiin tiilestä kaksikerroksisena keskikäytäväkasarmina vuosina 1756-62 matruuseille ja upseereille. Ehrensvärdille tyypillisesti rakennuksessa yhdistyivät sotilaallinen varustusrakenne ja hyötykäyttö asuntona. Holvattu kellari ja pohjakerroksen meren puoleinen sivu tehtiin kivestä puolustusmuuriksi. Uunit olivat huoneiden nurkissa ulkoseinillä.\n\nBastioni Bielke rakennettiin vuosina 1762-75 kaksikerroksisena kurtiinitalon jatkoksi. Vasen siipi ja kylki rakennettiin Augustin Ehrensvärdin suunnitelman mukaan, oikea siipi ja kylki sen jälkeen J. M. Sprengportenin suunnitelman mukaan sydänseinäiseksi kasarmiksi. Asukkaina oli linnoituksen siviilivirkamiehiä ja aliupseereita.\n\nVenäläisenä kautena koko rakennukseen rakennettiin kolmas kerros. Kurtiinitalon muurin kivääriaukot muutettiin ikkunoiksi ja pohjoispäähän lisättiin käymälätorni. Bastioni Bielkeen rakennettiin uudet porrashuoneet ja varustettiin asuntoja. Krimin sodan jälkeen Viaporin komendantti muutti rakennukseen ensimmäisen ja toisen kerroksen 16-huoneiseen edustusasuntoon, jossa on vaikuttava paraatiporras balusterikaiteineen (F-porras). Huoneistoon liittyi puisto huvimajoineen rannan puolella. 1800-luvun jälkipuoliskolla Bielken eteläpäässä toimi katolinen kirkko alimmassa ja luterilainen kirkko ylimmässä kerroksessa. Rakennuksen julkisivut olivat tiilipintaiset venäläisen kauden lopulle asti, jonka jälkeen pihafasadi rapattiin kokonaan, puolustusmuurin puolen julkisivut vain osittain.\n\nSuomen armeijan aikana talossa oli komendantin asunto ja virastoja sekä koeampumalaitos. Rakennus on nykyään asuinkäytössä. Talon porraskäytävissä ovat sen historialliset vaiheet hyvin näkyvissä."@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyöt\n\nAsuinrakennus C 52 on peruskorjattu kuudessa eri vaiheessa vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. C 52 oli viimeinen suuri asuinrakennus, joka lämmitettiin uuneilla.\n\nKahdessa ensimmäisessä vaiheessa rakennus liitettiin kaukolämpöön vanhat lämmitysuunit säilyttäen. Lämpimän veden runkoputkisto rakennettiin ullakolle. Peruskorjaustyön kussakin vaiheessa rakennettiin asuntoihin lämminvesiverkostot ja muut putkistot uusittiin. Myös hormit kunnostettiin.\n\nAsuntojen huoneistojako on korjauksissa säilytetty pääosin ennallaan. Kylpyhuoneet ja keittiökalusteet uusittiin, suurimpiin asuntoihin rakennettiin erillinen wc. Asuntojen pintakäsittelyt on uusittu historialliseen rakennukseen sopivilla materiaaleilla ja käsittelytavoilla. \n\nToteutusaika: 1993-1998\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Eeva-Liisa Rautalahti, Leena Häkli\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Järvinen-Airas/ Timo Airas\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Sormunen-Uuttu/ Markku Mikkola\nLVI-suunnittelija: Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy\nSähkösuunnittelu: Konsulttitoimisto J. W. Majurinen Oy\n\nPorrashuoneiden restaurointi\n\nTalon porraskäytävissä ovat sen historialliset vaiheet hyvin näkyvissä: lähes alkuperäisessä ruotsalaisen kauden asussa ovat B- ja C-portaat I ja II kerroksessa, pääosin venäläisessä asussa ovat A, D- ja E-portaat ja itsenäisyysajan alun suomalaista aikaa edustaa F-portaan 3. kerros.\n\nErityisesti B-porrashuone on lähemmän tutustumisen arvoinen; tila on konservoitu säilyttäen ja täydentäen vanhat maalipinnat, lähes 30 maalikerrosta, kahden sadan vuoden ajalta.\n\nSuunnittelu:\nF-porras: Merja Nieminen/ Arkkitehtitoimisto Järvinen-Airas\nmuut porrashuoneet: Merja Nieminen/ Kari Järvinen ja Merja Nieminen, arkkitehdit SAFA\nToteutus:\nF-porras: Suomenlinnan hoitokunnan rakentamisyksikkö, vastaava mestari Antti Mykrä\nE- ja D-porras: Vilen&Syrjänen, vastaava mestari Tomi Oksanen\nA- ja C-porras: A. Niemisen maalausliike Oy, vastaava mestari Jari Tiusanen\nB-portaan konservointi: Consernova Oy/ Anne Räsänen\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennus C 52 koostuu kahdesta osasta, Kurtiinitalosta ja bastioni Bielkestä. Kurtiinitalo on rakennuskompleksin pohjoinen, suora osa. Se on säännöllinen keskikäytäväkasarmi, joka rakennettiin vuosina 1761-62, vaikka se oli suunniteltu jo 1756. Kaksikerroksisessa talossa oli aluksi lautakatto. Ulkoseinät olivat tiilestä ja huoneissa oli kaariholvatut ikkunat. Vain alimman kerroksen puolustusmuuri oli muurattu luonnonkivestä ja siinä oli ampuma-aukot. Ulkoseinät olivat rappaamattomat. Huoneet olivat keskikäytävän kummankin puolen siten, että osa huoneista toimi yhteiskeittiöinä.\n\nKurtiinitalossa asui linnoituksen siviilivirkamiehiä ja aliupseereita.\nBastioni Bielken vasen siipi ja kylki rakennettiin Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan 1762-1772. Porrasratkaisu lienee toteutettu riisutumpana kuin mitä alun perin suunniteltiin. Sydänseinäisen talon kasarmituvat olivat neljän tuvan ryhmissä. Pohjakaava oli Kurtiinitalon ja bastionin yhtymäkohdassa epäsäännöllinen. Avoimet takkauunit olivat kuten Kurtiinitalossakin ulkoseinillä.\n\nBastioni Bielken oikea siipi ja kylki rakennettiin vuosina 1772-1775 J.M. Sprengtportenin suunnitelman mukaan tähänastisista pohjaratkaisuista poikkeavalla tavalla. Sydänseinäisessä siipiosassa oli vain 1 porrashuone ja uunit olivat rakennuksen keskellä ryhmiteltyinä tupien nurkkiin.\n\nVenäläisen ajan alussa vuonna 1811 rakennusta käyttivät vara-amiraali ja yli- ja esikuntaupseerit sekä miehistö. Ennen Krimin sotaa rakennuksessa toimi satamahallinnon konttori, osa huoneista oli upseeriasuntoina ja alemman miehistön kasarmitupina. Huoneita peruskorjattiin, lautalattioita uusittiin ja vuonna 1837 tehtiin peltikatto. Suurimmat muutokset tehtiin 1840-luvulla, kun 1845-47 koko taloon rakennettiin kolmas kerros ja pohjoispäätyyn käymälätorni.\n\nLähes kaikki talon porraskäytävät ovat eri vuosilta. A-porras rakennettiin alunperin käymälätorniksi 1847 ja muutettiin porrashuoneeksi 1890-luvulla. Kolmivartisten kiviportaiden por­rastasanteet kannatettiin kappaholvein. B- ja C-portaat ovat ensimmäisen ja toisen kerroksen osalta alkuperäiset. D-ja E-portaat siirrettiin ruotsalaisaikaisilta paikoiltaan todennäköisesti 1847. F-porras sen sijaan on pitkälti ruotsalaisaikaisessa asussaan. Sen kolmanteen kerrokseen johtava osuus rakennettiin Suomen armeijan aikana.\n\nKrimin sodan jälkeen Viaporin komendantti muutti entiseen sataman ylikomentajan huoneistoon (F-porras, bast. Bielken I ja II krs). Ylelliseen 16 huonetta käsittävään huoneistoon tehtiin korjauksia venäläisen ajan loppuun asti lähes vuosittain. Myös graniittinen paraatiporras balusterikaiteineen modernisoitiin moneen kertaan. Joitain yksityiskohtia kuten esimerkiksi komendantin puilla lämmitettävä, uusrenessanssityylinen, kuparinen lämminvesiboileri on säilynyt ja vielä toiminnassa.\n\nKomendantin asuntoon liittyi rannan puolella puisto, jossa oli puutarharakennuksia ja huvimaja. Rantaan johtavan tien varrella (C 53 kulmalla) oli useita komendantin ja upseereiden käytössä olleita ulkorakennuksia, puuvajoja, talleja ja ajokaluvajoja.\n\n1850-luvulla tykistöhallinnolle ja komendantinhallinnolle kunnostettiin konttorit F-portaan kolmanteen kerrokseen. Konttoreihin kuljettiin E-portaan kautta. Roomalaiskatolinen kirkko toimi rakennuksessa 1857-89 (F-porras, I krs), jonka jälkeen se siirrettiin Rantakasarmiin C 1. Ennen Krimin sotaa katoliset sotilaat olivat käyneet kaupungissa jumalanpalveluksissa. Luterilainen kirkko oli F-portaan toisessa kerroksessa. 1910-luvulla rakennuksessa toimi rakennuskonttori ja insinöörihallinto piirtämöineen ja piirustusarkistoineen.\n\nJulkisivut olivat tiilipintaiset, rappaamattomat, ilmeisesti vuoteen 1913 asti. Pihafasadi rapattiin kuitenkin vielä venäläisenä aikana kokonaan, kaksi kerroslistaa ja räystäslista jakoivat julkisivun vaakasuunnassa. Puolustusmuurin puolella julkisivu rapattiin vain osittain.\n\nSotavankileirin aikana 1918-1919 bastionissa oli vankileirin keskuskanslia, taloudenhoitajan kanslia, päivystäjä, linnaväen kanslia, reserviapteekki sekä siviilikomendantin ja upseerien asuntoja.\nSuomen armeijan aikana talossa oli paitsi komendantin asunto myös virastoja: rannikkotykistörykmentti 1918-72, sukellusvenelaivueen esikunta 1930-45 ja koeampumalaitos 1952-65. Koeampumalaitoksen muodostivat esikunta, kanslia, johtaja, sihteerit, matemaatikko ja ballistikot.\n\nBastioni Bielke ja Kurtiinitalo maalattiin vuonna 1977 keltaiseksi. Samalla maalattiin porraskäytävät. Kaukolämpö vedettiin taloon talvella 1992-93. Työ tehtiin ilman, että asukkaat muuttivat remontin ajaksi pois. Vuonna 1994 kunnostettiin bastioni Bielken eteläisen puoliskon asuntojen keittiöitä ja kylpyhuoneita mm. asentamalla lämmin vesi. Upseerikerholla ja Sotatieteellisellä kirjastolla olleet huoneet bastioni Bielken toisessa kerroksessa otettiin asuinkäyttöön.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n1700-luvulla pohjoinen osa Courtin N 3\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 82\nVuonna 1927 rakennusnumero C II 79\n\nLähteet:\nKrA Ö 9 20 144 SÖS 5 6 13 16 20 21 22 33-35 42.\nMV SL VIK C 489-603.\nKA VSA 17044 17098 14966 15014 15043 15022 14959 15822 15840 17057 17095 17082-17084.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.no 0374 yksityiskohta.\nMV SL VIK C 1872 pohjat ja julkisivu ennen vuoden 1847 korotusta. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/3/1/saha/suomenlinna/0_2477758606307282353.JPG" , "http://media.onki.fi/5/3/8/saha/suomenlinna/0_-6725599709278481012.JPG" , "http://media.onki.fi/9/1/1/saha/suomenlinna/0_-438776763786984686.JPG" , "http://media.onki.fi/6/6/5/saha/suomenlinna/0_3772743179650904743.JPG" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14764578506804" ;
        wgs84:long       "24.98901076316838" .

rky:p1640  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon. \n\nHuvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) \n\nHelsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset. Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.  \n\nTullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi. Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. \n\nDegerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön. J.L.  Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836.\n\nJollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari. \n\nVillingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm. Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema. Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat.\n\nVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. \n\nEspoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia. Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.121649922,24.686953688 60.118361966,24.692997190 60.116608138,24.694436025 60.115352775,24.694633521 60.113564413,24.697226063 60.110949861,24.697956877 60.100150242,24.676623102 60.097155747,24.671339488 60.092941345,24.652591381 60.093407509,24.648538250 60.103779648,24.655866892 60.113840619,24.664582303 60.119968855,24.664477101 60.121162093,24.678589679 60.121261520,24.683525743 60.121649922,24.686953688" ;
        poi:history       "Pohjoismaissa ja Venäjällä kaupungissa asuvien säätyläisten ja porvarien tapa muuttaa kesäisin maaseudulle asumaan on vuosisatoja vanha. Koskemattoman luonnon arvostus liittyi yleisempäänkin 1700-luvun lopun eurooppalaiseen luonnon ihailuun. Vilkkaan kaupunkiasumisen vastapainoksi haettiin kesäisin rauhallista maaseutuasumista, mikä alkoi säätyläisten ja varakkaan porvariston keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella. Helsingin ympärille muodostuneen kesähuvila-asutuksen taustalla oli paitsi Suomen maiseman ”löytäminen” myös 1800-luvun alun uuden pääkaupungin nopea kasvu.\r\n\r\nEnsimmäiset saariston kesäasunnot olivat joko aatelisten maakartanoita tai kaupunkilaisten vuokraamia kalastajamökkejä tilapäiseen käyttöön. Varsinaisten huviloiden rakentaminen, osin suureellisin huvila- ja puutarhasuunnitelmin, käynnistyi 1860- ja 1870-luvulla. Huvilan paikan valintaan vaikuttivat maisemat, laivareitit ja näkymät laivareitille, laiturit ja kalastusmahdollisuudet.\r\n\r\nHuviloita rakennettiin 1870-1890-luvulla vilkkaasti etenkin Meilahteen ja Degeröhön (vuodesta 1946 Laajasalo) sekä Espoon saaristoon. Höyrylaivaliikenne Helsingistä Degeröhön alkoi 1837 ja myöhemmin se kehittyi säännölliseksi vuoroliikenteeksi, joka mahdollisti jopa työssäkäynnin pääkaupungissa. Höyrylaivaliikenne pysyi vilkkaana 1930-luvulle asti.\r\n\r\nTullisaaren Turholman kartanon vuokraajan ja sittemmin omistajan kauppaneuvos Henrik Borgströmin, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajan, kesänvietto Tullisaaressa alkoi 1838. Degerön Stansvikin kartanossa kesäasutus alkoi samoin jo 1800-luvun alkupuolella. Kesävieraiden määrä kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kartanoon rakennettiin lisää tilaa ja muutettiin vanhoja työväenasuntoja kesähuviloiksi. Ensimmäinen tontti, ns. Schaumannin huvila, vuokrattiin 1870-luvulla. Stansvikin hiekkatiet ja vanhat kaivokset mainitaan oivallisina kävelykohteina 1889 julkaistussa matkailuoppaassa.  \r\n\r\nHuvilapalstojen erottamista helpotti maanjakolainsäädännön lieventyminen 1864 ja 1883 annetuilla asetuksilla. Palsta oli maa-ala, joka lohkottiin rälssi- tai verotalosta. Lohkottujen palstojen lisäksi kesäasuntoja ja huviloita rakennettiin vuokratonteille. Degerön kartanoiden mailta oli 1800-luvun loppuun mennessä lohkottu 36 tonttia.\r\n\r\nPääkaupungin nopea kasvu nosti maan kysyntää ja hintoja. Ensimmäiset huvilatonttien välittämiseen erikoistuneet yhtiöt olivat 1910-luvun alkupuolella Espoossa Oy Suvisaaristo (Ab Sommaröarna) ja Helsingissä Ab Willinge. Yhtiöt palstoittivat hankkimansa maan huvilatonteiksi. Toimintaan liittyivät omat liikennöintiyhtiöt, jotka vastasivat omilla höyrylaivoilla huvilasaarten ja mantereen välisestä liikenteestä.\r\n\r\nOy Suvisaaristo osti Espoosta Moisön rälssitalon Pikku-Sikosaaren, Ison Sikosaaren, Pentalan ja Herrön. Oy Suvisaariston Moisön tilasta lohkottiin 1910- ja 20-luvuilla 120 huvilapalstaa. Vaikka Villinkiin rakennettiin ensimmäiset huvilat 1880-luvulla, oli saaressa vain vähän huviloita ennen Ab Willingen perustamista. Yhtiön palstoittamien tonttien myynti alkoi 1913. Tonttien myymisen sekä suunnitelmat suuresta Villingin kylpylä-, terveyskylpylä- ja kasinorakennuksesta keskeytti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana Itä-Villinki pakkolunastettiin ja sinne rakennettiin meririntaman tykkipattereita. Villingin palstoitus ja huvilayhdyskunnan rakentaminen jatkui sodan jälkeen uusien yhtiöiden voimin. Villingin huviloiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit ja rakennusmestarit. Huviloihin liittyivät puutarhat, joita suunnittelivat mm. Paul Olsson ja Bengt Schalin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Soukanniemi, Tallholma,  Pentala ja Suvisaaristo)"@fi .

blue_route:c24  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s25 ;
        :source       blue_route:s24 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jouluaattona Helsingin kattojen yllä/ heitän löylyä, alhalla Erottajalla/ ei ristinsielua, muutamassa/ ikkunassa sentään valo/---/ Hiljaista on kun avaan ikkunan/ Diana-puistoon, Kolmikulma virallisesti,/ design-kuusi tuikkii siellä, hyvähän/ tässä on viileässä huokua höyryä\" (runosta Sauna avaruudessa, s. 264-265)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9532> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794>
] .

[ dcterms:description  "As. Oy. Taivalkulma on Elsi Borgin suunnittelema talo Taivallahdessa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8722> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8726>
] .

koko:p36439  dc:created  "2012-05-30T09:39:09.524+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:39:09.63+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kaukolämmitys"@fi , "district heating"@en , "fjärrvärme"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_484>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1756405~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1792158~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1516021~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1094191~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7423>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Kanerva, Aimo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://fi.wikipedia.org/wiki/Aimo_Kanerva" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7423" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8137>
        dcterms:modified  "2009-12-29T11:37:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5633>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=61709D8C-A0A5-4AB7-A4E5-CBC43F943E63> .

[ dcterms:description  "Aarne ja Ville syövät ravintolassa härkää. Ruokapaikka on lavastettu Suomen Filmiteollisuuden pääkonttorin kattoterassille." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8386>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5728>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ensimmäinen kaasutehdas" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä sijaitsi Helsingin ensimmäinen kaasutehdas, Kjell Westön kirjassakin mainittu? Helsingin kaasulaitos rakennettiin vuonna 1860. Tehdas toimi Itäisellä Heikinkadulla nykyisen Postitalon kohdalla kahdessa eri kivirakennuksessa vuoteen 1910 asti. Sieltä se siirtyi Sörnäisiin, missä toimi vuoteen 1994 asti.\n\nLähde:\nHerranen, Timo: Kaasulaitostoiminta Helsingissä 1860-1985 (Helsingin kaupungin energialaitos, 1985)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-sijaitsi-helsingin-ensimmainen-kaa" .

rky:p314  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rauman seminaari on yksi 1800-luvun lopun ja vuosisadanvaihteen opettajaseminaareista, jotka ovat valtion maanlaajuisen rakennusprojektin ja yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia. \n\nSeminaarinmäki on hyvin hoidettu ja vaihteleva puistoalue. Seminaarin rakennukset on sijoitettu sommitelmaksi mäen harjalle ja etelärinteessä on puutarha. \n\nHeinolan ja Raahen seminaarien tapaan rakennusten pohjakerros on tiiltä ja toinen kerros puuta. Alueella on säilynyt varsinainen seminaarirakennus, kirjastona toimiva entinen johtajan asunto ja harjoituskoulu sekä tiiliset käsityöverstas ja paja. \n\nSeminaarin rakennukset on suunniteltu arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla. Rakennukset ovat valmistuneet 1898-1899. Harjoituskouluun liittyy Bertel Saarnion 1953 suunnittelema laajennus ja erillinen opetustiloja käsittävä rakennus. Alueella on vanhojen seminaarirakennusten ohella eri-ikäisiä lisärakennuksia.\n\nSeminaarialue on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.129592247,21.493831390 61.131664336,21.492355670 61.132302577,21.496497158 61.131974475,21.497588254 61.131817476,21.497456486 61.130318505,21.498406488 61.129592247,21.493831390" ;
        poi:history       "Opettajien koulutus alkoi, kun Suomen ensimmäinen seminaari perustettiin 1863 Jyväskylään. Sitä seurasivat ruotsinkieliset seminaarit Tammisaaressa ja Uudessakaarlepyyssä sekä Sortavalan seminaari. Seminaarilaitoksen toinen vaihe ajoittui 1890-luvulle, jolloin perustettiin  Raahen naisseminaari, Rauman miesseminaari, Heinolan naisseminaari ja Kajaanin miesseminaari. Sijoituspaikkakunnat valittiin mahdollisimman etäältä aiemmista seminaaripaikkakunnista. Raumalla seminaari sijoitettiin asumattomaan Myllymäkeen, vanhan kaupunkirakenteen luoteispuolelle.\r\n\r\nSeminaarin rakennukset suunniteltiin arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla. Arkkitehti Otto F. Holm osallistui suunnitteluun ja toteutukseen. Arkkitehti Bertel Saarnio suunnitteli 1953 harjoituskoulun laajennuksen ja uuden opetustiloja sisältävän rakennuksen. Luoteisnurkkaan rakennettiin arkkitehti Esko Mäkelän 1969 suunnittelema työpaja sekä Satamakadun varrelle Matti S. Heinon 1966-67 suunnittelema ruokala. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio  suunnitteli  tontin länsiosaan uuden rakennuksen 1990-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1525" ;
        skos:prefLabel    "Rauman seminaari"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9712>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Hullun taivaassa" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9711> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9513> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1720> ;
        th:lisatietoa       "Romaanin aiheena ovat modernin naisen elämä, rakkauden ansat ja miesten ja naisten tuskaa tuottavat suhteet." ;
        th:lisatietolinkki  "http://koti.mbnet.fi/akonkka/hullun.htm" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9712" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p227>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinparakki C101"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:59:23.992+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:55:42.542+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p1224 ;
        poi:description  "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1972 majoitusparakiksi Suomenlinnan työsiirtolan ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Se sijoitettiin työsiirtola-alueen laidalle, lähelle bastioni Åkerhielmin kulmausta. Rakennuksessa oli 9 kahden miehen huonetta, keittiö, wc, suihku- ja kuivaushuoneet. Myöhemmin yhteisiä tiloja on laajennettu vähentämällä majoitushuoneiden lukumäärää kahdeksaan. Kirkas vaaleansininen talo maalattiin siniharmaaksi kesällä 1992 ja sisäänkäynnit varustettiin katoksin.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1972 majoitusparakiksi Suomenlinnan työsiirtolan ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Se sijoitettiin työsiirtola-alueen laidalle, lähelle bastioni Åkerhielmin kulmausta. Rakennuksessa oli 9 kahden miehen huonetta, keittiö, wc, suihku- ja kuivaushuoneet. Myöhemmin yhteisiä tiloja on laajennettu vähentämällä majoitushuoneiden lukumäärää kahdeksaan. Kirkas vaaleansininen talo maalattiin siniharmaaksi kesällä 1992 ja sisäänkäynnit varustettiin katoksin.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14443601372321" ;
        wgs84:long       "24.99251909255986" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7683>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kaapelitehdas, Salmisaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suomen Kaapelitehdas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat            "60.1619138006832" ;
        wgs84:long           "24.904005248441" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7683" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7922>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:31+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "1970: Ravintola Salvessa Jack ja Alice luottivat varman tuntuisen tarjoilijattaren suositukseen - he tilasivat höyrytettyä nieriää eivätkä paistettua siikaa tai kuhaa. Alkupaloiksi he suostuivat kohteliaasti kokeilemaan poronkieltä, lähinnä siksi etteivät enää jaksaneet torjua sitä; Jackin ihmeeksi kieli ei ollutkaan kumimaista ja maistui hyvältä. Ja jälkiruoaksi he ottivat lakkoja. Ne  olivat tummankeltaisia ja vaniljajäätelö taittoi sopivasti niiden hapahkon maun. 1998: Kun Jack käveli Salveen, ilmassa tuntui edelleen lumisateen uhka. Salve oli vanhanaikainen ravintola, sellainen jossa sai aika tavallista mutta hyvää kotiruokaa. Jos Helsinki oli kova kaupunki, jossa epävarmuus saattoi iskeä, niin kuin Jack oli joskus kuvitellut, hän tajusi nyt, mitä vastaanottovirkailija oli tarkoittanut puhuessaan filmitähden ilmestymisestä Salveen. Varmasti jotkut kanta-asiakkaat kävivät elokuvissa; he vain eivät ehkä olleet pitäneet Jack Burnsin elokuvista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8788> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1052>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Ungmön" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1051> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7636> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/ungmon" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8397>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099741~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5893>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=83291404-5AFD-43F7-858E-81AA85761DCE> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Illalla sai Neuvostoliiton lähetystö täysosuman palo- ja räjähdyspommeista. Se paloi siinä määrin voimakkaasti, että palomiehillä oli täysi työ pelastaa naapuritalot. Huhu palosta levisi nopeasti kaupungilla ja silloin ne pommit tuntuivat jokaisen mielestä löytäneen oikean kohteen.' (s. 57)" ;
  dcterms:description            "Neuvostoliitto onnistui pommittamaan oman lähetystönsäkin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9700> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9699>
] .

rky:p574  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hirvensalmen kirkonkylän rantavyöhyke on hyvä esimerkki sisävesistöjemme varsille kehittyneiden kirkonkylien rakenteesta. Rannan tervaleppämetsä liittyy 1800-luvun alun järvienlaskun historiallisiin ympäristövaikutuksiin.\n\nKirkonkylä sijaitsee vesistöön pistävällä kapealla niemellä, jonka kärjessä ovat kirkko 1915, kellotapuli 1782, kirkkoherranpappila, entinen lääkärintalo, viljamakasiini 1842 ja hautausmaa. Liekune-järven rannan luonnon harvinainen tervaleppäkasvusto leviää poikkeuksellisena puistona kirkonkylän ja järven väliselle kaistaleelle. Pääosin luonnontilainen metsikkö muodostaa harvinaisen puistomaisen sisääntuloväylän kirkonkylään ja matalahkolle kirkonmäelle. Metsikön reunassa tervaleppämetsikkö on rajana pienvenesatamalle ja sen rakenteille."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.637648005,26.786953024 61.634811431,26.786808891 61.634573076,26.783862950 61.635413208,26.782972596 61.636718763,26.780768846 61.636655107,26.779917764 61.638366843,26.778431297 61.639304173,26.776624579 61.639560195,26.778025334 61.640891640,26.778202360 61.641158917,26.778969160 61.640938573,26.780306804 61.641195416,26.781908247 61.640147053,26.782116062 61.639699899,26.780716443 61.638335982,26.782062532 61.638174743,26.780860755 61.635891537,26.783949424 61.635860609,26.784483920 61.636084279,26.785283778 61.637959352,26.785337671 61.637648005,26.786953024" ;
        poi:history       "Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Mikkelin emäseurakuntaan kuuluneesta Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa 1600-luvun keskivaiheilla. Seurakunta itsenäistyi 1851. Nykyinen kirkko valmistui 1915 ja sen suunnitteli Josef Stenbäck.\r\n\r\nKissakosken kanavan rakentaminen 1831-1851 laski Liekoveden ja Puulan vesipintaa noin kaksi metriä. Muutos synnytti rannoille vesijättömaita, jossa tervaleppä voi itää ja kasvaa suotuisissa olosuhteissa. Tervaleppäesiintymiä on muuallakin Puulan ympäristössä. Nykyisin tervaleppäkujan puut ovat noin 100-vuotiaita ja yli 30 metriä korkeita. (Ks. Kissakosken kanava ja tehdasalue.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k097 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1941" ;
        skos:prefLabel    "Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta"@fi .

rky:p908  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luvian rikkonaisessa, useista saarista ja luodoista muodostuvassa ulko- ja sisäsaaristossa on säilynyt arvokkaita kalastuselinkeinoon liittyviä entisiä kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa, vaikka ympäristö ja elinkeinot ovatkin muuttuneet. \n\nYksittäisten kalastustilojen ja -torppien lisäksi saaristossa on  myöhempää huvila-asutusta. Kalastustilojen sijoittelu poikkeaa myöhemmästä rakentamisesta. Kalastustilat ovat sijoittuneet selkeästi erilleen, usein omille saarilleen ja rakennuspaikaksi on valikoitunut saaren suojaisa paikka. \n\nKohde jakautuu kahteen alueeseen, laajaan ulkosaaristoon ja suppeampaan sisäsaaristoon. Ulkosaaristossa saariketjun muodostavat Pastuskerin, Kuiskerin, Kinaskerin, Parskerin, Pirskerin ja Etelän-Pirskerin saaret. \n\nEhyitä ja säilyneitä pihapiirejä ovat Pastuskerin Takholmin kalastustila (päärakennus 1832). Kuiskerin eteläpuolella olevan Väipäreenkarin kalastustorpan päärakennus on valmistunut 1883. Kinaskerin itärannalla olevan kalastustilan rakennuskanta on 1900-luvun alkupuolelta. Vanhempaa asutusta edustaa Pohjan Pirskerin entinen luotsitalo, jonka päärakennuksen ensimmäinen vaihe on valmistunut 1786. Etelän-Pirskerissä on neljä 1800-luvun alkupuolella perustettua kalastustilaa. Saaren pohjoispäässä ovat  Haapaniemi (päärakennus 1925) ja Saaristo (1800-luvulta), joiden yhteydessä on säilynyt myös pieni peltoalue.  Saaren eteläosassa, Ulko-Rounoorissa, on kaksi kalastustilaa, joiden päärakennukset on rakennettu 1850 ja 1890. \n\nSisäsaaristossa Hyviluodon saaressa on kolme vanhaa kalastustilaa. Saaren itärannalla olevan Hyviluodon 1700-luvulla perustetun torpan rakennuskanta on säilynyt tiiviinä kokonaisuutena. Päärakennus on 1800-luvun puolivälistä. Takskerin kalastustilan neliöpihan asuinrakennuksen ulkoasu on 1920-luvulta. Anteskerin kalastustilan päärakennus on 1910-luvulta. Sen pihapiirissä on muinaisjäännöksiksi luettuja historiallisen ajan kiviröykkiöitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.358716260,21.440904835 61.358439858,21.439449142 61.358085484,21.437856778 61.358117368,21.436872949 61.363237588,21.426636887 61.375460829,21.416950592 61.385441174,21.416458355 61.388245919,21.407108601 61.395216850,21.394482128 61.396949964,21.394232844 61.408308224,21.356570545 61.413856965,21.343638086 61.414746274,21.347875023 61.416868468,21.354162070 61.410121936,21.379761386 61.410297182,21.384224460 61.406186148,21.391766285 61.402927491,21.404718476 61.394631470,21.416971227 61.390879744,21.429047369 61.382414624,21.436517643 61.372237472,21.439659287 61.370312465,21.443228754 61.364323921,21.447282192 61.362345413,21.447483337 61.359640442,21.447588010 61.358761836,21.444659113 61.358716260,21.440904835" ;
        poi:history       "Luvian saariston muodostuminen ja asutus liittyy länsirannikolla esiintyvään maankohoamisilmiöön. Varhaiskeskiajalla veden pinta oli noin kuusi metriä korkeammalla kuin nykyisin. Tällöin nykyinen Lankoorin niemimaa muodostui vielä neljästä luodosta. Luvian saaristo muodostui vähitellen asutuskelpoiseksi. Ensimmäiset kalastustilat tai -torpat perustettiin 1700-luvun loppupuolella. Varsinainen asuttaminen tapahtui 1800-luvun aikana. Maannousun lisäksi vaikutti asukasluvun kasvu ja maanjakoprosessien käynnistyminen 1700-luvun loppupuolella. Saarten keskeinen elinkeino oli kalastus, mutta asuinpaikat valittiin suojaisan aseman lisäksi paikoista, joissa oli mahdollisuus pienimuotoiseen viljelyyn tai laitumiin. Harva asutus muodostui yksittäisistä kalastustiloista ja torpista. Ensimmäisiä asuinpaikkoja 1700-luvulla olivat Hyviluodon ja Säpin saarien kalastustorpat sekä Pohjan Pirskerin luotsitalo. \r\n\r\nKalastuksen lisäksi rannikolla ja saaristossa harjoitettiin laivanrakennusta. Ulkosaariston pohjoisosassa olevasta Klopan saaresta kerättiin katukiviä ja louhittiin kiveä Poriin 1900-luvun alkupuolella. Varhaisimmat huvilat rakennettiin 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella yleensä mantereen puolelle mm. Lankooriin. \r\n\r\nSotien jälkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia. Kalastuksen rinnalle tuli rannikolla turkistarhaus ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua, varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla. Kinnaskerissa kalastustilan käyttäjäksi tuli merivartiosto 1961. Osa kalastustiloista ja saarista on muuttui 1900-luvun loppupuolella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesämökkitonteiksi.\r\n\r\nUlkosaariston länsipuolella oleva pienten saarien ja luotojen ryhmä on määritetty Natura-alueeksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k442 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4124" ;
        skos:prefLabel    "Luvian saariston kalastajatilat"@fi .

rky:p4  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.242358183,28.884009725 61.246207882,28.887132588 61.247399837,28.894240270 61.245113071,28.907808041 61.242760261,28.905876127 61.242667549,28.906033271 61.239254092,28.911401105 61.237059692,28.908775914 61.235918420,28.897221182 61.238668300,28.888247370 61.242358183,28.884009725" ;
        poi:municipality  kunnat:k153 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1169" ;
        skos:prefLabel    "Immolan kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8134>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Käpylän kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2107091222557" ;
        wgs84:long        "24.9471563571729" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8134" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3840>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8394>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hartti, Kalevi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8394" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8633>
        dcterms:modified  "2010-02-02T12:55:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3483>
        dcterms:modified  "2012-01-12T14:25:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1640701~S9*fin> .

rky:p1107  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ahvenkosken liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Sen muodostavat 1700-luvun rajanylityspaikka  ruotsalaisine ja venäläisine linnoitteineen, Ruotsin posti- ja tulliaseman paikka sekä markkinapaikka ja Ahvenkosken kartano. 1900-luvun lisän historialliseen ympäristöön on tuonut 1920-luvun betonikaarisilta, 1930-luvulla valmistunut Ahvenkosken vesivoimalaitos patoaltaineen sekä voimalaitoksen eteläpuolitse kulkeva 1960-luvulla rakennettu uusi maantiesilta. \n\nRuotsinpyhtään puolella sijaitseva keskiaikainen kaupankäyntipaikka, Markkinamäki on Kymijoen ja Suuren Rantatien risteyskohdassa. Markkinapaikka on myöhemmin toiminut virran yläjuoksulle Strömforsin sahalle vietävän puutavaran lastauspaikkana. \n\nTurusta Viipuriin johtanut Suuri Rantatie on kulkenut Ahvenkosken ja Kymijoen suistossa olevan Kirmusaaren kautta ja sen eriaikaisia linjauksia on yhä nähtävissä. \n\nKymijoen ja Suuren Rantatien leikkauskohdassa on Ahvenkosken raja- ja ylityspaikka 1700-luvulta. Rajan molemmin puolin on ruotsalaisten ja venäläisten 1700-luvun lopulla rakentamia linnoituslaitteita. Ruotsin tulliasemasta Vähä-Ahvenkoskella on maastossa nähtävillä korkeat perustukset, tietä suojanneiden reduttien rauniot, Suuren Rantatien linjaus ja siltapenkereiden rauniot sekä Kirmusaaren venäläisen redutin jäännökset.\n\nKirmusaaren eteläpuolella on Savukosken museosilta 1920-luvulta. Ruotsinpyhtään ja Pyhtään kuntien rajalla sijaitseva teräsbetonisilta johtaa Kymijoen läntisimmän suuhaaran yli. Muodoltaan 49 metrin pituinen teräsbetonisilta on yksinivelinen yläkaarisilta ja lajissaan maamme ensimmäisiä. Savukosken sillan eteläpuolella on Ahvenkosken vesivoimalaitos patoineen ja patoaltaineen. Maisemallisesti vaikuttavaan voimalakokonaisuuteen kuuluvat alajuoksun penkereet, joenuoma, teräskaarisilta ja istutukset. \n\nJoen itärannalla olevaan Ahvenkosken kartanoon johtaa tammikuja Suurelta Rantatieltä. Kartanon huvilamainen päärakennus on yksi harvoista 1800-1900-lukujen vaihteen arkkitehtuurinäkemyksellä toteutetuista kartanorakennuksista. Nykyiseen asuunsa torneineen ja avokuisteineen se on rakennettu arkkitehti Carl C:son Armfeltin piirustusten mukaan 1892-1894. Kartanon interiöörit ovat säilyneet erittäin hyvin. Päärakennuksen ympärillä oleva puutarha on Paul Olssonin suunnittelema. Kartanon harmaakivestä rakennetut viljamakasiini ja entinen talli muodostavat harvinaisen kokonaisuuden päärakennuksen pohjoispuolella ja lienevät, kuten päärakennuksen ulkoasukin, Carl Armfeltin suunnittelemat. \n\nAhvenkosken historiallinen ympäristö on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.510011223,26.467344195 60.507363720,26.466727486 60.505103926,26.467973112 60.504030021,26.467668543 60.503184361,26.464862688 60.501943367,26.462546943 60.500316413,26.461075584 60.499711034,26.460731228 60.497852908,26.463017450 60.497340935,26.464153641 60.496541872,26.463039153 60.496300373,26.460192043 60.496205436,26.458453688 60.495505024,26.452344097 60.493822509,26.448989852 60.491704152,26.449815075 60.490457793,26.452026648 60.488871553,26.452778237 60.485839871,26.445985303 60.486419770,26.440242201 60.495028938,26.439127216 60.498185787,26.441521330 60.500335110,26.446253222 60.501978921,26.451767596 60.503540861,26.460635415 60.508757998,26.461708888 60.510011223,26.467344195" ;
        poi:history       "Kymijoen länsihaaraan Ahvenkoskelle syntyi keskiajalla kauppapaikka ja lohenkalastamo. Alueen halki kulki osa Turusta Viipuriin johtanutta tietä jo 1200-luvulla. Kalastamo kuului 1300-luvulla Turun piispoille. Ahvenkosken piispankartano peruutettiin kruunulle ja läänitettiin 1561 Viipurin linnanvouti Jaakko Hästeskolle. Kartanoon kuului Ahvenkosken kylä, jonka venäläiset tuhosivat 1570-luvulla. Ahvenkosken kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin sen jälkeen, kun 1700-luvun päärakennus paloi 1859. \r\n\r\nTurun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän välinen rajalinja vedettiin pitkin Kymijokea, ja vanha Pyhtään pitäjä jakautui Kymijoen länsirannan Ruotsinpyhtääseen ja itärannan Pyhtääseen. Ruotsi keskitti rajan vartioinnin Kymijoen ylityspaikkaan länsirannan Vähä-Ahvenkoskelle, minne rakennettiin 1780-luvulla kaksi reduttia. Ruotsin rajapostiasema ja tulli siirrettiin Lappeen Taskulasta Ahvenkoskelle. Vaatimattoman tulli- ja postirakennuksen korvasi 1780-luvulla komea mansardikattoinen virkatalo, joka rakennettiin Vähä-Ahvenkosken läntisemmän redutin viereen. Ahvenkosken postiasema lakkautettiin lopullisesti 1812, kun Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen.\r\n\r\nVenäjä rakensi Turun rauhan jälkeen Kymijoen saariin ja joen itärannalle lukuisia linnakkeita, joista tärkein oli Suurta Rantatietä suojannut Kirmusaaren redutti vartiorakennuksineen. Joen itärannalle Suur-Ahvenkoskelle rakennettiin kaksi pienempää patteria vartiotupineen, joiden välistä rantatie haarautui Pyhtään kirkolle ja Ahvenkoskelle. \r\n\r\nAhvenkosken siltapaikan ylläpidosta huolehtivat 1600- ja 1700-luvun kirjallisten lähteiden mukaan Inkoon ja Pyhtään väliset pitäjät. Ikivanhat siltapaikat jäivät käytöstä Savukosken sillan valmistuessa. Savukosken silta rakennettiin vanhan ylityspaikan eteläpuolelle 1926-1928, kun Kymijoen ylittävä tie linjattiin uudelleen. Sillan urakoi tanskalainen Christiani & Nielsen yhtiö. Silta rakennettiin köysiradan avulla ja valmistuessaan se oli teknisesti kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Silta jäi pois käytöstä, kun seuraava uusi maantie ja silta valmistuivat Ahvenkosken voimalan alapuolelle 1967. Savukosken silta korjattiin museosillaksi 1980-luvulla. \r\n\r\nVoimalaitos rakennettiin Merikoskeen 1933 arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä koski padottiin ja sen pohjoispuolelle muodostui laaja patoallas. Veden pinnan nousu jätti osia vanhasta Rantatiestä alleen ja johti Vähä-Ahvenkosken kylän hajoamiseen ja rakennusten siirtämiseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1163" ;
        skos:prefLabel    "Ahvenkosken historiallinen ympäristö"@fi .

rky:p810  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suomenkylä on Suur-Saimaan seudun maanviljelyskylä, jonka 24 vanhan talonpoikaistilan rakennuskanta muodostaa selkeitä ryhmiä peltoaukealle. \n\nSuomenkylää ympäröivä avoin viljelymaisema on muodostunut laakealle moreenimäelle. Kylän rakennuskanta on pääosin hyvin säilynyttä ja entisöityä. Kylän yhtenäisiä pihapiirejä muodostavat rakennukset ovat etupäässä 1900-luvun alusta. Vanha maantie kulkee kylän halki ja maatilojen talouskeskukset kuten Naakka, Sikanen, Mäkelä, Kujala ja Ala-Kirsi ovat kiinni tielinjassa. Kylän alueella on vanhoja lehtipuita. Kylän keskeltä avautuu vaikuttava näkymä Kuolimo-järvelle, ja kumpuilevassa maastossa olevat kylän viljelykset leskeutuvat kohti järveä.\n\nSuomenkylä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.317021045,27.460147521 61.315492318,27.468954902 61.307629862,27.482162814 61.305297476,27.484422414 61.301526158,27.482535648 61.299303063,27.468993358 61.301055020,27.463179186 61.303055816,27.460633603 61.307417933,27.452392699 61.316746523,27.459042062 61.317021045,27.460147521" ;
        poi:history       "Suomenkylä on Suomenniemen osana kuulunut Venäjään Turun rauhan jälkeen 1743 ja se liitettiin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa 1812. Vanhimmat tilat ovat olleet nykyisten sukujen hallussa 1700-luvulta. Isojako toimitettiin kylässä 1844, jolloin kylässä oli 21 kantatilaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k775 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3959" ;
        skos:prefLabel    "Suomenkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8728>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Jokinen, Teppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8728" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7474>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6699>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Holkeri, Harri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/holkeri-harri" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6938>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070224~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8893>
        dcterms:modified  "2011-11-17T19:21:11+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kallion kirkosta muodostui valtakunnallisesti keskeinen radiokirkko, kun Yleisradio rakensi kirkkoon kiinteän radiointihuoneen.' (s. 24) " ;
  dcterms:description            "Teoksessa kerrotaan tarkasti kirkkorakennuksen erikoisistakin yksityiskohdista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9570> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526>
] .

rky:p1367  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiutisen asuinalue on työväestön omatoimisesti tehtaan liepeille rakentama alue, jonka rakenne ja rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt.\n\nTiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan työväen sekä kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi. Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheäksi puukaupunkimaiseksi yhteisöksi. Saaren keskellä ovat koulurakennukset vuosilta 1913 ja 1927, työväentalo vuodelta 1907 sekä vanha osuuskaupparakennus. Rakennuskanta on suurelta osalta omatoimisen suunnittelun ja rakentamisen tulosta. Tiutisen asuinaluetta leimaa meren läheisyys ja rehevä luonto. Saaressa on myös kolme Ruotsinsalmen linnoitusketjuun kuulunutta reduttia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.462675101,26.984820786 60.464592968,26.981396539 60.465336785,26.975827046 60.472595044,26.973636099 60.474039435,26.979553289 60.473995347,26.981262173 60.469055411,26.986759203 60.467070380,26.990573823 60.463341081,26.988910899 60.462675101,26.984820786" ;
        poi:history       "Tiutinen kasvoi 1900-luvun alkupuolella ilman kaavallista suunnittelua etupäässä Hallan 1875 perustetun sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan työväestön asuinalueeksi. Ensimmäiset rakennustontit vuokrattiin Helilän kylän mailta 1902. Laatikkotehtaan tulipalo 1913 vauhditti rakentamista, joka oli vilkasta ensimmäisen maailmansodan syttymiseen asti. Tiutinen oli 1930-luvulla yksi Suomen tiheimmin asuttuja alueita.\r\n\r\nOsa alueen rakennuskannasta tuhoutui jatkosodan pommituksissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:katu , poio:koulu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4461" ;
        skos:prefLabel    "Tiutisen asuinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2357>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Joulukuun kuudes" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kertomus kolmen ihmisen, Ristosen, Sutisen ja Railin, vaiheista ja keskinäisistä suhteista yhtenä talvisena päivänä, joulukuun kuudentena." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2356> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/joulukuun-kuudes" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6341>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ympäristötaidetta Vuotiellä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Vuosaaren sisääntulotien eli Vuotien varressa, Halkaisijantien sillan kohdalla on valopylväiden joukossa merkillisiä tolppia. Tien toisella puolella on jonkinlaisia peilejä sisältävä ruosteinen viisi metriä korkea kaappi ja vastakkaisella puolella tietä alumiininen viisi metriä korkea ja metrin levyinen levypylväs. Näitä on useita pareja tien varressa. Ovatko taidetta vai onko niillä joku käyttötarkoitus? Onko joku maksanut niistä ja kuinka paljon? Vuotien varressa on kuvanveistäjä Lauri Anttilan ympäristötaideteos Aurinkokello, joka esittelee Euroopan neljä aikavyöhykettä ja osoittaa, miten suuri Eurooppa on ajallisesti.\n\nAurinkokello-teoksen on tilannut Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Teos on osa arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n laatimaa Vuotien ympäristösuunnitelmaa. Teoksen laskelmista on vastannut filosofian maisteri Reino Anttila ja rakennesuunnittelusta Suomalainen Insinööritoimisto Oy. Teoksen on valmistanut Oy Kart Ab ja sen on pystyttänyt Rakennus Oy Lemminkäinen.\n\nAurinkokello rakentuu neljästä ruostepatinoidusta teräksestä tehdystä pylväästä, joiden suojissa on tarkasti suunnattuja peilejä. Peilipylväät on pystytetty Vuotien varteen noin sadan metrin välein. Peilipylväitä vastapäätä Vuotien toisella puolella on neljä alumiinista pylvästä, jotka toimivat heijastuspintoina.\n\nKukin pylväspari kuvaa yhtä Euroopan aikavyöhykettä: Moskovan aikaa (MSK), Itä-Euroopan aikaa (EET), Keski-Euroopan aikaa (CET) ja Länsi-Euroopan aikaa (WET).\n\nKun auringonvalo heijastuu peileistä vastapäiseen heijastuspintaan, on sen pylväsparin osoittamalla aikavyöhykkeellä puolipäivä.\n\nAurinkokellon toimintaperiaatetta selvittävät kyltit on kiinnitetty Rastilan metroaseman molemmissa päissä sijaitsevien kevyen liikenteen siltojen kaiteisiin.\n\nVuosaaresta:\nhttp://koti.mbnet.fi/~jukkah/vuosaari_historia.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9291> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/vuosaaren-sisaantulotien-eli-vuotien-varressa-halk" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i638>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kesäpäivä Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6726> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i206> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i206> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kesapaiva-helsingissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7055>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:31+0300" .

[ dcterms:description  "Pete Malmin nuoruudenkoti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9208> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9207>
] .

rky:p68  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuuloksen historiallisen pitäjänkeskuksen muodostaa Pyhäjärven, Leheen ja Suolijärven väliselle kannakselle, Kyläjoen/Sairijalanjoen ympäristöön sijoittunut Sairialan kylä, jota hallitsee Suolijärven luoteispäässä keskiaikaisen maantien varressa sijaitseva Tuuloksen myöhäiskeskiaikainen kivikirkko barokkitapuleineen ja hautakappeleineen. Samaan maisemaan kuuluvat keskiaikaisperäiset Toivaalan ja Juttilan kyläkeskukset sekä Toivoniemen säterikartano. Historiallisen asutuksen ja peltojen lisäksi kulttuurimaiseman pitkästä asutushistoriasta kertovat vesistöihin liittyvät Laurinkallion ja Linnakallion muinaislinnat, Toivonniemen rautakautinen kalmisto sekä Kaluvuoren helavalkeapaikka. \n\nTuuloksen Pyhälle Birgitalle pyhitetyn kirkon vanhimman osan muodostaa sakaristo, jonka Sairialan herra Knut Posse rakennutti 1477–1485 välisenä aikana. Sakariston pohjoisseinään on upotettu kalkkikivestä muovattu Posse-suvun vaakuna. Sakaristoa kattaa kahdeksanjakoinen ristiholvi. Runkohuone ja asehuone on muurattu keskiajan lopulla. Kirkkosalia kattaa lautainen tynnyriholvi. Molemmat ulkopäädyt on koristeltu tiilimuurauksella. Koristeaiheena ovat nauhakomerosta kohoavat ristit sekä kulmatiilipinnat. Kirkon vieressä on kolminivelinen, sipulipäätteinen kellotapuli. Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy hirsinen läpikäytävärakennus. Tapulin vieressä on kaksi hautakappelia.\n\nKirkkoa ympäröi avoimena säilynyt viljelymaisema, Sairialan/Kylänjoen rantaniityt ja viljelykset. Kantatilojen talouskeskuksia ympäröivät vuosisatoja viljelyksessä olleet pellot ja niiden ajalleen tyypillistä maaseuturakentamista edustava rakennuskanta on peräisin pääosin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Sairialan vanha, autioitunut kylätontti on kirkon pohjoispuolella. \n\nUmpeenkasvaneiden Ylisen ja Alisen Tuuloslammen väliselle niemelle rakennettu Toivoniemen kartano on vanhaa rälssiä, lisäksi sen historiaan liittyy kiinteästi taiteilija Hjalmar Munsterhjelm. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu 1809-1810. Romanttinen, keskiaikaista linna-arkkitehtuuria jäljittelevä viljamakasiini on rakennettu 1800-luvun keskivaiheilla. Kartanoon kuuluu englantilaistyylinen puisto. \n\nJuttilan asuttuna säilynyt vanha kylätontti sijaitsee Kylänjoen varrella. Kauppilan, Kylä-Tyrnin, Lehtolan ja Kaivolan tiloilla on vanhaa rakennuskantaa. \n\nToivaalan Suolijärven rannalla oleva vanha kylätontti on säilyttänyt tiiviin rakennustapansa. Kylässä Eerolan tilalla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Osa kylän taloista on siirtynyt ylemmäksi, pellon laidalle.  \n\nKylätien, entisen keskiaikaisen maantien, varrella on vanhaa, kirkonkylän aiempaan taloudelliseen toimintaan liittyvää rakennuskantaa, erikoisuutena mm. ajokalutuotantoon liittyviä verstaita. Tuuloksen seurakunnan hautausmaa on Sairialassa vanhan maantien varrella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.136100992,24.804346396 61.146396641,24.783080566 61.148801836,24.782650512 61.151406667,24.777352737 61.152442858,24.777249639 61.152920321,24.777255585 61.153202750,24.775852641 61.154152116,24.774363133 61.154356060,24.773993181 61.154863291,24.773483197 61.158858767,24.750673480 61.166692265,24.760156610 61.167808675,24.780397882 61.168459867,24.785175373 61.164669482,24.793940123 61.162089904,24.799693513 61.159058229,24.807018721 61.157170265,24.810706737 61.154521990,24.819346782 61.143025125,24.833491917 61.136100992,24.804346396" ;
        poi:history       "Tuuloksen Pyhäjärven sekä pienempien Leheen ja Suolijärven välinen kannaksen esihistoriasta kertovat kaksi linnavuorta ja rautakautiset kalmistot. Keskiajalla alueen halki kulki Ylä-Satakunnasta tuleva maantie, joka yhtyi eteläpuolella olevassa Syrjäntaankylässä Yliseen Viipurintiehen. Kirkon luoteispuolella vanhasta maantiestä erkaneva toinen, pohjoiseen suuntautunut maantie raivattiin 1600-luvulla. \r\n\r\nJuttilassa, Toivaalassa ja Sairialan kylissä oli yhteensä 19 taloa 1560-luvulla. Nykyisin umpeenkasvaneen Tuuloslammen rannalle rakentuneessa Juttilan kymmentaloisessa kylässä oli lisäksi Toivoniemen säterikartano.\r\n\r\nKirkon lisäksi alueen merkitystä korosti Sairialan kuninkaankartano. Kuninkaankartanot perustettiin 1530-luvulla veronkantouudistuksen yhteydessä voutikuntien keskuksiksi. Kuninkaankartanot toimivat sotaväen huoltokeskuksina ja valtion mallitiloina. Muita hämäläisiä kuninkaankartanoita ovat Hollolan kartano ja Tammelan Mustialan kartano. Sairialan säteri yhdistettiin Toivaalan Eerolan ratsutilaan 1900-luvun alkupuolella. \r\n\r\nToivoniemen kartano on taidemaalari Hjalmar Munsterhjelm (1840-1905) synnyinkoti. \r\n\r\nTuuloksen myöhäiskeskiaikaisen kirkon sakariston päädyssä oleva Knut Possen vaakunakivi on muistona ajasta, jolloin Hämeen linnan mahtavin linnanpäällikkö oli Sairialan herrana. Kirkon tapuli rakennettiin 1780 ja läpikäytävä 1840."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:muinaisjaannos , poio:asuinrakennus , poio:hautausmaa , poio:kyla , poio:kellotapuli , poio:tie , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1924" ;
        skos:prefLabel    "Tuuloksen historiallinen kirkkomaisema"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p2>
        rdfs:comment  "tiedon muutospäivä"@fi , "date of data modification"@en ;
        rdfs:label    "muutospäivä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4646>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin golfklubi 75 vuotta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i11> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4645> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-golfklubi-75-vuotta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8630>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kallion virastotalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eläintarhantie 3 F" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7532> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9416> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6515> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> ;
        wgs84:lat            "60.1813790340501" ;
        wgs84:long           "24.9468802865077" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8630" .

[ dcterms:description  "Lassi Nummi: \"Helsinki ja elämä. Laulu Munkkivuorelta\". Ulvilantie 29:n kymmenvuotisjuhlaan kirjoitetut \"Viisi laulua talosta, ajasta, villiviinistä\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6818>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6840>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9439>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Kansaa teatterissa : Helsingin kaupunginteatterin historia" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Helsingin kaupungiteatterin historiaa neljän vuosikymmenen ajalta" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9438> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4434> ;
        th:lisatietoa        "Helsingin Kaupunginteatteri edeltäjineen on kuulunut koko toiminta-aikansa maamme ensimmäisten teattereiden joukkoon. Se on aina etsinyt omaleimaisia taiteellisia ratkaisuja kansanteatterillisen historiansa pohjalta. \n\nHistoria rakentuu eri teemoihin ja periodeihin keskittyvistä tutkimusartikkeleista sekä laajoista ohjelmistoja ja toimintaa kuvaavista tieto-osuuksista. Teoksessa kuuluu luonnollisesti myös taiteilijoiden ja muiden teatterissa työtä tekevien ääni sekä artikkeleissa että haastattelukatkelmissa. \n\nHistorian läpi kulkevia teemoja ovat Kaupunginteatterille ominainen teatteri-ilmaisu eri aikoina, teatteritalon ja useiden näyttämöiden merkitys, teatterin asema pääkaupungissa Kansallisteatterin ja muiden teattereiden keskellä, yhteiskunnallinen asema sekä teatterin saama julkisuus, menestys ja yleisö. \n\nKaupunginteatterin unohtumattomalle ohjelmistolle, musikaaleille, kotimaisille kantaesityksille, klassikoille, tanssiteoksille, perheteatterille sekä legendaarisille taiteilijoille niin koti- kuin ulkomailta, ja sen persoonallisille johtajille annetaan runsaasti tilaa myös upein, osin ennennäkemättömin kuvin. \n\n\"Onnistuneilla valinoilla, tehokkaalla markkioinilla ja hyvällä onnellakin teattereittemme kiistaton kingi toteuttaa äärilleen paisuneena rundsaudensarvena historiansa otsikkoa kansaa riittää teatterissa\" - Panu Rajala, Helsingin Sanomat \n\n\"Autenttiset muistelot ovat kirjan kiinnostavinta antia.\"- Henri Terho, Turun Sanomat \n\n(www.like.fi)\n" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9439" .

[ dcterms:description  "Stora Enson aula- ja neuvottelutilat" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6935>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1990" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6937> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6936> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1990" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7649>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:50:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8890>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pop & Jazz Konservatorio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Oulunkylän Pop & Jazz opisto " , "Oulunkylän Pop & Jazz Konservatorio" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> ;
        wgs84:lat            "60.2073618635325" ;
        wgs84:long           "24.9750868581491" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pop-jazz-konservatorio" .

blue_route:s10  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Yleisökäymälä"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p224> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Yleisökäymälä"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

rky:p1603  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan.\n\nTeuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain. Talonpoikaistalo on pohjaltaan paritupainen ja puolitoista- tai kaksifooninkinen. \n\nTeuvan kirkonkylässä Latva-Komsin pihapiiri on hyvin säilynyt ja jaettu mies- ja karjapihaan. 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset ovat alkuperäisessä asussaan. Punamullattu puolitoistafooninkinen pohjalaistalo on rakennettu 1880-luvulla. Tilaan kuuluu tuulimylly ja tien toisella puolella sijaitseva kivinavetta.\n\nKauppilan kylässä Teuvanjoen länsirantaa seuraavan tien varrella on Saksan, Ala-Peuran ja Laulajan tilat.\n\nLaulaja on ns. susipiha eli umpipiha, jossa kaksi asuinrakennusta on Teuvalle tyypillisesti L-kirjaimen tapaan kulmittain. Päärakennus on 1887 valmistunut, pohjaltaan paritupainen puolitoistafooninkinen pohjalaistalo ja kaksifooninkinen pikkutupa on rakennettu syytinkituvaksi.\n\nAla-Peuran tila on sijainnut vielä 1840-luvulla jokirannassa. Pihapiiri käsittää puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen 1750-luvulta ja ulkorakennusryhmän.\n\nKentta, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Hakalantien ja Kaskistentien risteyksessä kirkonkylän itäpuolella, on tiettävästi ollut umpipiha, jonka lutin läpi on päässyt ajamaan pihaan. Päärakennus on 1800-luvulta, siirretty pihaan 1860-luvulla ja nykyiselle paikalleen 1910, jolloin sitä on myös laajennettu ja siihen on rakennettu kookas kuisti. Pikkutupa on siirretty toisaalle, samoin osa talousrakennuksista on purettu tai siirretty. \n\nÄystön kylässä Mäki-Laurilan ja Harjun tilaa ja niiden talouskeskuksia ympäröi avoin viljelysmaisema. Mäki-Laurilassa pihapiiri on lähes umpipihainen ja jaettu mies- ja karjapihaan. Kylätien toisella puolella on kaksi vilja-aittaa ja pitkä liiveri. Kulku miespihaan on perinteisesti porttilutin kautta. Talousrakennukset ovat peräisin 1880-luvulta. Harjun ja Rinta-Harjun tilojen komeat asuinrakennukset seisovat päädyt vastakkain tien molemmin puolin. Pää- ja talousrakennukset muodostavat umpipihamaisen kokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.491022375,21.768543341 62.491370764,21.767386269 62.491769966,21.766824987 62.491822940,21.767564474 62.491937806,21.770922035 62.491661363,21.770593916 62.491590901,21.770363268 62.491425206,21.769541879 62.491255657,21.769219228 62.491085035,21.768714714 62.491022375,21.768543341" ;
        poi:history       "Teuvan vakituinen asutus sai alkunsa 1500-luvun jälkipuoliskolla Teuvajoen läheisyydessä. Ensimmäisiä taloja olivat Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura ja Saksa. 1500-luvun lopulla Teuvalla oli noin 15 taloa. Vähitellen Teuvajoen rannat asutettiin Perälänseudusta Äystönluomalle. Isojako toteutettiin Teuvalla 1760-1790-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä jokivarteen oli muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän takamaat olivat asuttuja. Talojen lukumäärä oli lähes sata ja torppia oli yhtä paljon Teuvan itsenäistyessä Närpiöstä omaksi seurakunnaksi 1795.\r\n\r\n1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Tuolloin, etenkin 1900-1920-luvulla, asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti muodostettuihin uusiin tiloihin. Jaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k846 ;
        poi:poiType       poio:tuulimylly , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4308" ;
        skos:prefLabel    "Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot (Kentta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i540>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Jakomäkivalssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i539> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/jakomakivalssi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9699>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Bulevardi 21"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Neuvostoliiton lähetystö" ;
        dcterms:description  "Neuvostoliiton lähetystö sijaitsi Bulevardi 21:ssä vuodesta 1922 vuoteen 1941. Tontilla sijaitsee nykyään valtion virastotalo." ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9415> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Neuvostoliitto+pommitti+l%C3%A4hetyst%C3%B6talonsa/HS20081116SI1KA0297h" ;
        wgs84:lat            "60.1638527642438" ;
        wgs84:long           "24.934385919439" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bulevardi-21" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3068>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pro Carelia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3067> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3068" .

<http://example/upload-base/#metadescription_447>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5262>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:38:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9341>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Töölöntori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1790391197044" ;
        wgs84:long        "24.924158255086" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolontori" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7551>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7646>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Caliendo, G."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7646" .

[ dcterms:description  "Katarina ja Carl-Magnus levähtävät tuokion nykyisen Siilitie 5:n kohdalla.\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9042> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7800>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5856>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DE0F9AB3-BF51-465A-8E3D-8B9328095871> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9840>
        dcterms:modified  "2012-05-14T15:45:01+0300" .

rky:p537  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sääksjärvestä Kokemäenjokeen laskevan viljavan Kauvatsajoen varrella kohoavalla Kauvatsan kirkonmäellä on yhtenäinen ryhmä pitäjän hallintoon 1900-luvun alussa kuuluneita rakennuksia. Kirkko, pappila, kunnantalo, lainamakasiini ja kolmen kantatilan rakennukset sekä kirkolle johtavan maantien vartta rajaavat talousrakennukset ja talonpoikaisrakennuksiin liittyvät viljelysmaat muodostavat kokonaisuuden, joka hyvin kuvastaa pienissä kirkonkylissä ennen sotia vallinnutta rakentamista.\n\nLänsitornillinen pitkäkirkko on valmistunut 1879. Rakennukseen liittyvät runkohuoneen korkuiset ristivarret. Julkisivukoristelu noudattaa aikansa kertaustyyliä. Kirkon vieressä on pappila, jonka uusrenessanssityylinen päärakennus on samanikäinen kuin kirkko. Kivinen lainamakasiini on vuodelta 1858. Kauvatsan entinen kunnantalo on 1800- ja 1900-luvun vaihteesta.\n\nKirkonkylän muodostavan Yttilän kylämaiseman runko koostuu kirkon ja maantien ympärille keskittyneistä Yli-Kouhin, Uusi-Porran ja Yli-Reikon tilakeskuksista. Yli-Mikolan päärakennus on rakennettu 1879."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.334429333,22.503859666 61.335128094,22.502742145 61.336061109,22.500138139 61.335062801,22.496834585 61.337150421,22.495180977 61.338132051,22.498094702 61.341273255,22.494475890 61.342240178,22.500633994 61.342875891,22.504071408 61.342442197,22.506305125 61.341323576,22.507353580 61.340066809,22.507844129 61.338876415,22.506684808 61.338398725,22.506160783 61.336558470,22.506155181 61.334960073,22.507015307 61.334429333,22.503859666" ;
        poi:history       "Historiallisen ajan asutus levisi Satakunnassa viljelyyn sopivien jokilaaksojen varsille. Kokemäenjoen sivujoen kyläasutus alkoi keskiajalla. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Huittisten pitäjään kuuluneessa Yttilän kylässä oli viisi taloa. \r\n\r\nKauvatsan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1646 Rutunan tilan maille. Nykyiselle paikalle kirkko rakennettiin 1801, minkä jälkeen alkoi pitäjän hallintoon liittyvä rakentaminen kirkon ympärille. C.J. Heidekenin suunnittelema kirkko valmistui 1879."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k271 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:makasiini , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1979" ;
        skos:prefLabel    "Kauvatsan kirkonseutu"@fi .

[ dcterms:description  "Marja Itkonen-Kailan lapsuudenkodin osoite oli Topeliuksenkatu 9." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7793>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1275>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Amnell, Anna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pekkarinen, Pirkko" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1462&PageContent=-1" , "http://amnellanna.blogspot.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/amnell-anna" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8002>
        dcterms:modified  "2009-12-14T14:52:45+0300" .

rky:p797  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.091202317,28.914622184 62.090488551,28.917288548 62.089901361,28.922213780 62.089015937,28.921254475 62.089648834,28.918961202 62.089967872,28.917144343 62.090652030,28.913990129 62.091202317,28.914622184" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k046 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Enonkoesken silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6068>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Prisman liukuportaat väärin päin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miksi Viikin Prisman myymälän sisällä olevat \"liukurullaportaat\" ovat väärin päin. Eli alhaalta mennään ylös vasemmalta puolelta ja ylhäältä tullaan alas vasemmalta puolelta. Miksi siellä ei ole oikeanpuoleinen liikenne? Viikin Prismasta kerrotaan, että heidän on ollut pakko siirtyä \"vasemmanpuoleiseen liikenteeseen\" liukuportaissa sen jälkeen, kun rullaportaiden alaosassa sattui monta yhteentörmäystä. Vihannesosastolta ylöspäin pyrkivät ihmiset joutuivat aikaisemmin kulkemaan suoraan alaspäintulijoiden edestä päästäkseen ylöspäinkulkeviin rullaportaisiin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6561> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/prisman-liukuportaat-vaarin-pain" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6307>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=723FBA1F-7E3F-443B-82D3-063D2E9384BA> .

<http://example/upload-base/#metadescription_943>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8262>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:24:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4278>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1004192~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_64>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8357>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Saarela, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8357" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5853>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin maalaiskunnan liitos" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuonna Helsingin mlk eli maalaiskunta liitettiin Helsinkiin? Vuoden 1946 alussa toteutettiin suuri alueliitos, jossa Helsingin maalaiskunta menetti väkirikkaimmat taajamansa, yhteensä 130 neliökilometriä, Helsingin kaupungille. Pääkaupunkiin liitettiin tuolloin muun muassa Haaga, Lauttasaari, Munkkiniemi, Pakinkylä eli Pakila, Oulunkylä, Malmi, Tapanila, Kulosaari, Laajasalo ja Huopalahti. Malmin myötä myös maalaiskunnan hallinnollinen keskus tuli osaksi Helsinkiä.\n\nHelsingin kaupungin länsi- ja pohjoisrajat asettuivat siis nykyiselle paikalleen vuonna 1946. Vuosaari liitettiin Helsinkiin 1.1.1966, jolloin pääkaupunki saavutti nykyisen kokonsa.\n\nSuuren alueliitoksen tai näkökulmasta riippuen ”alueluovutuksen” osittain riitaisistakin vaiheista voit lukea esimerkiksi seuraavista teoksista:\nOiva Turpeinen, Timo Herranen ja Kai Hoffman: Helsingin historia vuodesta 1945 : 1 (1997).\nPekka Ahtiainen ja Jukka Tervonen: Vantaan historia 1946-1977 (Gummerus 2002)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-olisin-kiitollinen-jos-saisin-vasta-uksen-kys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6567>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:05:27+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7501> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7483>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8856>
        dcterms:modified  "2010-03-19T16:14:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4015>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sörnäisten energiahuoltoalue" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7265> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6399> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2939> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sornaisten-energiahuoltoalue" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8816>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i267>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Katri Helena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/katri-helena" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7018>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:33+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Valkoise liinat ja tuiman näköiset tarjoilijat tekivät niin suuren vaikutuksen, että oli helppo käyttäytyä kunnolla, siis hyvien tapojen mukaisesti, kuten aina tolkutettiin. Vieläkin Lehtovaarassa vallitsee samanlainen kunnioitusta herättävä tunnelma ja porvariston hillitty charmi.' (s.136 - 137)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8510>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9068>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Merisatamanranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1548037686596" ;
        wgs84:long        "24.9484615522985" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/merisatamanranta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9307>
        dcterms:modified  "2010-06-16T11:06:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6564>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Kaurila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1909540957907" ;
        wgs84:long        "24.888561878743" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/villa-kaurila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6803>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7278>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:25+0300" .

[ dcterms:description  "Leinosen veljesten operaatio Viinanen kohdistuu Museokadun KOP:iin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8508>
] .

rky:p1232  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sammatin Haarjärven kylän alueella sijaitsee kolme Elias Lönnrotin, kansanrunouden kerääjän ja Kalevalan kokoonpanijan eriaikaista kotitaloa, lapsuuden koti Paikkarin torppa, vanhuudenkoti Lammin talo sekä 1862-1876 Lönnrotin kotina ollut Nikun talo. Sammatin kirkko liittyy Elias Lönnrotin elämänvaiheisiin ja hänet on myös haudattu Sammatin kirkkotarhaan. \n\nPaikkarin torppa on Elias Lönnrotin syntymä-  ja lapsuudenkoti, joka senaatin 1889 tekemällä päätöksellä päätettiin säilyttää muuttumattomana muistona tämän suomalaisen suurmiehen varhaisvaiheista. Torppa sijaitsee Haarjärven kylässä Valkjärvestä nousevan rinteen yläreunassa. Se on tyypillinen lounaissuomalaisen pieneläjän asunto. Rakennus on säilynyt 1800-luvun alun asussa maalaamattomana ja malkakattoisena. Torpan pihapiiriin kuuluu myös 1800-luvun alkupuolelta oleva aittarakennus ja entinen vahtimestarin asunto. Paikkarin torppa on ensimmäinen kansallisen muistomerkin aseman saavuttanut merkkimieskoti ja nykyään Museoviraston hallinnassa oleva museo.\n\nNiku on yksi Sammatin Haarjärven kylän kantatiloista. Tilakeskus sijaitsee korkealla mäellä kylän peltoaukean eteläpuolella, lähellä Paikkarin taloa. Elias Lönnrotin aikana kaksikerroksiseksi ja 15 huonetta käsittäväksi muutetun päärakennuksen runko on mahdollisesti peräisin 1780-luvulta. Rakennuksen sisätiloja on muutettu, mutta sen ulkoasu on säilynyt 1800-luvun asussa. Kallioinen pihamaa on muutettu puutarhaksi Lönnrotin aikana. Pihapiiriin kuuluvat ulko- ja talousrakennukset ovat uudempia ja peräisin 1900-luvulta. \n\nLammin 1846 rakennettu tilakeskus päärakennuksineen sijaitsee erillään Haarjärven kylän muista kantatiloista ja viljelymaisemasta, pienen peltoaukean länsipuolisella mäentöyräällä. Pihapiiriin kuuluu myös piharakennus Lönnrotin tyttärille rakennettu \"Paratiisi\". Museona toimivan Lammin talon omistaa Suomen Kulttuuriperinnön säätiö ja sen päärakennus on kunnostettu 1800-luvun lopun asuun.\n\nSammatin kirkonkylän keskustassa sijaitsee pieni, paanukattoinen ja punamullattu puukirkko tapuleineen. Kirkko on vaatimaton pitkäkirkko, jonka sisätilaa kattavat lautaholvit. Seinät on käsitelty vaaleanpunaisella rappauksella. Kirkossa oleva Kristusta esittävä Adolf von Beckerin maalaama alttaritaulu on Lönnrotin lahjoittama 1879 kuolleen tyttärensä Teklan muistoksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirkkomaalle pystyttämän, mustasta graniitista tehdyn Elias Lönnrotin hautamuistomerkin on suunnitellut Gustaf Nyström 1886."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.369784037,23.751212130 60.369893856,23.750441186 60.370323269,23.750630476 60.370198010,23.751626230 60.369784037,23.751212130" ;
        poi:history       "Elias Lönnrot syntyi Paikkarin torpassa 1802 ja kuoli Lammin talossa 1884. Paikkarin talon alunperin Valkjärvi-niminen torppa perustettiin Haarjärven kylän yhteismetsään 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin Elias Lönnrotin isä, pitäjänräätäli Fredrik Johan Lönnrot tuli sinne torppariksi. Elias Lönnrot syntyi torpassa ja muutti sieltä 1814 lähtiessään Tammisaareen kouluun. Valtio osti torpan 1880-luvulla säilytettäväksi kansallismuistona. Torpan pihapiiriin rakennettiin 1926 vahtimestarin asunto, joka toimi aluksi myös matkailijakotina. \r\n\r\nHaarjärven Nikun talon Elias Lönnrot osti 1859 jäätyään 1862 eläkkeelle Helsingin yliopiston suomenkielen ja kirjallisuuden professorin virasta. Nikun talo on pitkäaikaisin Lönnrotin Sammatin kodeista. Vuonna 1876 hän myi tilan Uno Cygnaeukselle.\r\n\r\nLönnrot osti Nikun rajanaapurina olevan Lammin talon 1869 ja vietti siellä viimeiset elinvuotensa 1876-1884. Lammin tila on ns. kruunun uudistila, joka muodostettiin 1840 Haarjärven kylän jakamattomista metsämaista. Elias Lönnrot laajensi paritupaa rakennuttamalla siihen eteisen, makuuhuoneen, ruokasalin sekä muuttamalla tupakamarin työhuoneeksi. Salin takana olleet kamarit siirrettiin muualle 1899. Myös \"Paratiisi\" siirrettiin muualle, mutta tuotiin 1980-luvulla takaisin Lammin talon pihapiiriin.\r\n\r\nSammatin puukirkko rakennettiin 1700-luvun puolivälissä. Kirkon sisäasu on peräisin 1879 tehdystä korjauksesta. Kirkko korjattiin 1954 arkkitehti Paavo Riihimäen johdolla. Kirkkotarhan kiviaitaan liittyvä kellotapuli vuodelta 1763 on yksinkertaistettu variaatio lounaissuomalaisesta tapulista. \r\n\r\nLönnrotin oppineisuus ja avarakatseisuus vaikutti siihen, että Sammattiin perustettiin jo 1863 kunnallinen kirjasto ja 1867 kansakoulu, molemmat ensimmäisten joukossa maassamme. Lönnrot ajatteli myös kotiseutunsa tulevaisuutta jälkisäädöksessään, mikä johti Elias Lönnrotin emännyyskoulun toiminnan alkamiseen 1897."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k444 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:museo , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1353" ;
        skos:prefLabel    "Elias Lönnrotin Sammatti (Lammin talo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8853>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Jumalan selän takan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2065> ;
        th:lisatietoa     "Murhatapaus Suomessa ulottaa lonkeronsa kolmeen maahan ja aiheuttaa tapahtumien vyöryn, joka vaatii sekä uhreja että uhrauksia – niin syyllisiltä kuin viattomiltakin. \n\nKomisario Ariel Kafka on juuri palannut kesälomalta takaisin töihin, kun hän saa tutkittavakseen varakkaan yrittäjän murhan. Mies on Arielin entisen tyttöystävän isä, juutalaisseurakunnan arvostettu jäsen. \n\nTutkimukset ovat hyvässä vauhdissa, kun Arielille tarjotaan erikoiskomennusta Supoon. Ariel suostuu, koska murhan jäljet viittaavat Helsingin juutalaispiireihin, Israeliin sekä Tel Avivissa asuneeseen suomalaisrikolliseen, joka on Supon seurannassa. Tämä entinen palkkasoturi on palannut keväällä Helsinkiin ja perustanut auto- ja venekemikaalien maahantuontiliikkeen. Supo uskoo, että kyse on jostakin suuresta. \n\nIsraelissa jäljet johtavat suoraan yhteiskunnan huipulle ja tutkinnan edetessä Ariel joutuu tilanteeseen, jossa vastakkain ovat kansainvälisten asioiden lisäksi hänen oma moraalinsa ja läheistensä tulevaisuus.\n\n\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8853" .

koko:p33193  dc:created  "2012-05-30T07:32:09.568+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:32:09.868+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "apteekit"@fi , "pharmacies"@en , "apotek"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_9567>
        dcterms:modified  "2011-03-14T13:08:31+0300" .

[ dcterms:description  "Päähenkilö Viktor Kärpän asuinpaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2327> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i503>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Häippästään Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i502> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9212> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/haippastaan-helsinkiin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7015>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Pannukakku"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1809533632361" ;
        wgs84:long        "24.9619615159218" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7015" .

rky:p1492  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Carlsro on Pohjanmaan rannikkokaupunkien merenkululla ja laivanvarustuksella vaurastuneen liikemiehen 1800-luvun loppupuolella rakennuttama suurhuvila.\n\nCarlsron huvila sijaitsee Suurjärven rannalla noin viisi kilometriä Kristiinankaupungista pohjoiseen. Huvila edustaa Suurjärven rantojen 1800-luvun lopun huvilakulttuuria. Nykyisin museona toimiva puinen kertaustyylinen suurhuvila on koristettu rikkailla puuleikkauksilla ja pilasterein sekä voimakkaasti korostetulla kerroslistalla. Rakennuksen ulkohahmoa leimaa korkea, jyrkkä satulakatto sekä sitä koristavat suippopäiset kattoikkunat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.312584127,21.375503583 62.313754110,21.373536481 62.314561987,21.376567885 62.314708744,21.377865030 62.314579574,21.379324266 62.313453048,21.380675950 62.312584127,21.375503583" ;
        poi:history       "Kristiinankaupunkilainen kauppaneuvos ja laivanvarustaja Carl Alfred Carlström rakennutti huvilansa Suurjärven rannalle 1896. Varakkaat kaupunkilaiset rakennuttivat tuohon aikaan järven rannoille ylellisiä kesähuviloita. Kauppaneuvos Carlströmin huvila sai nimen Carlsro.\r\n\r\nCarlsro myytiin irtaimistoineen 1910 ja se toimi kesähotellina 1922 - 1945. Huvilan omistanut Suomen Matkailuyhdistys myi sen 1960, jonka jälkeen huvilasta tehtiin museo. Museotoiminta siirtyi 1989 Carlsron museosäätiön ja 2002 Kristiinankaupungin museotoimen hoitoon."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k287 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:puisto , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4610" ;
        skos:prefLabel    "Carlsron huvila"@fi .

time-schema:meets  a        owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "kohtaa ajassa"@fi , "meets in time"@en ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  skos:related .

[ dcterms:description  "Perheen kesäpaikka oli Hålvikissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7737> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7741>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Karu keikka" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9399> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9397> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9398> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8490> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9396> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8491> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=26422&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2482" .

rky:p1826  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.472552323,28.298517667 61.473107651,28.298572981 61.473527736,28.299849428 61.471529898,28.310143395 61.469714469,28.315925188 61.469152315,28.322969579 61.467453301,28.327803166 61.465419215,28.332944434 61.464977598,28.333893719 61.464241269,28.333410359 61.463903144,28.332460139 61.463201418,28.328428914 61.463811432,28.327615839 61.464985931,28.329391024 61.466810434,28.325645801 61.466940405,28.323392231 61.467844653,28.316324705 61.470093255,28.310260594 61.471097511,28.303750438 61.472552323,28.298517667" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k623 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Puumalantie)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7180>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9304>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kalevankatu 56"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1625520139515" ;
        wgs84:long        "24.9252010171675" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kalevankatu-56" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6800>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Suhonen, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=334&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/suhonen-pekka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7275>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Meritullintori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1701170616346" ;
        wgs84:long        "24.9586966262241" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7275" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7514>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2364>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1741600~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1806657~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7609>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Porthaninkatu 17"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1840874807818" ;
        wgs84:long        "24.9555141864233" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7609" .

rky:p166  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymijokeen liittyvällä Anjalan kulttuurimaisemalla on merkittävä asema kartanolaitoksen muotoutumisessa, valtakunnan sotahistoriassa sekä varhaisen suurteollisuuden syntypaikkana.\n\nAnjalan kartano sijaitsee Kymijoen rannalla, Ankkapurhan kosken alapuolisen suvannon rannalla. Ankkapurhan kivikautinen asuinpaikka on merkkinä seudun pitkästä asutushistoriasta. Kymijoen asema Ruotsin ja Venäjän rajajokena 1700-luvulla on jättänyt jälkeensä sekä ruotsalaisten että venäläisten rakentamia linnoitteita ja varustuksia alueelle (ks. myös erillinen kohde Kymijoen rajalinnakkeet). \n\nAnjalan kartanon kaksikerroksinen päärakennus on 1790-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta edellisen tuhouduttua ns. Kustaan sodassa 1789. Ruotsalaisen uusklassismin vaikutus näkyy sen lakonisissa ja jäsentelemättömissä julkisivuissa. Pääsisäänkäynnin eteen rakennettu pylväikkö ja parveke ovat museoksi muutetun päärakennuksen restauroinnin ajalta. Anjalan kartano kuuluu ajallisesti ja tyylillisesti samaan kartanorakennusten ryhmään kuin Kauttuan ruukin päärakennus, Hakoinen ja Kirkniemi. Muusta Anjalan kartanon vanhasta rakennuskannasta on säilynyt 1840-luvulta kiviset navetta, maitokeittiö ja viljamakasiini, kaksi väentupaa, lato ja riihi. Vanhan kartanoalueen maista on muodostettu Anjalan maatalousoppilaitos, jonka uudisrakennukset sijaitsevat kartanon entisen puutarhan alueella.\n\nAnjalan kartanokulttuuria rakennuksineen, laajoine viljelyksineen ja koivukujineen edustavat vanhat Wrede-suvun kartanot Anjalan kartano, Rabbelugn (Takamaa), Wredeby ja Rauhamaa. Anjalan rälssistä 1805 erotettuun Takamaan kartanoon johtaa puolitoista kilometriä pitkä koivukujanne, jossa entiset peltolohkojen rajat on merkitty kuusilla. Päärakennus on valmistunut 1820. Wredeby, jonka kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on valmistunut 1815, on erotettu kantatilastaan 1800-luvun alussa. Rauhamaa on tullut Wredebyn ulkotilaksi 1866. \n\nAnjalan kartanon läheisyydessä on 1756 valmistunut Anjalan ristikirkko, jonka rakennusmestarina on toiminut todennäköisesti Arvid Junkkarinen. Teiden risteyksessä sijaitsevassa puukirkossa on itäsuomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Kirkon empiretyylinen ulkovuoraus on 1840-luvulta. Anjalan valtauksessa vaurioita kärsineen kirkon sisustuksen keskeiset osat ovat 1790-luvulta. Kirkon tapuli on valmistunut 1792. Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi 1800-luvun lopussa Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. Kirkkoa vastapäätä maantien toisella puolen on Heikki Siikosen 1940 suunnittelema Anjalan entinen kunnantalo. \n\nAnjalan kartanon puistomaisemaa leimanneen Ankkapurhan kosken partaalle on perustettu Kymenlaakson ensimmäinen puuhiomo 1872. Kymijoen puunjalostusteollisuuden kehittyminen suurteollisuudeksi on muuttanut maisemakuvaa 1800-luvun lopulta lähtien. (Ks. erilliset tehdaskohteet, Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan alueet; Myllykosken teollisuusalue.)"@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.690452353,26.813141649 60.690979236,26.808852432 60.689674727,26.807915108 60.688825935,26.807825964 60.688840512,26.807039967 60.688359360,26.807042855 60.688344922,26.806061818 60.688799806,26.805894650 60.688633664,26.804556070 60.690147034,26.802765712 60.691674233,26.802022616 60.692529646,26.802453155 60.693996034,26.806029697 60.695186527,26.804790337 60.695836570,26.803586509 60.697183552,26.800691938 60.698514679,26.797797374 60.699482311,26.796396565 60.700371538,26.795742342 60.701213983,26.795607231 60.702804790,26.796278230 60.702265299,26.796995225 60.701631894,26.798653395 60.699410346,26.801424113 60.699093639,26.802269320 60.698904614,26.803438011 60.698716235,26.805060701 60.698768543,26.808271135 60.699042162,26.810604562 60.699282050,26.811576146 60.699584847,26.812093194 60.701541064,26.812665566 60.702080637,26.812013801 60.702509217,26.811589552 60.703032211,26.810386331 60.705192582,26.809205820 60.705466095,26.811474909 60.704762002,26.811569083 60.700992052,26.815056681 60.699804009,26.814952958 60.699018817,26.813469895 60.698451896,26.813253128 60.697695773,26.813698239 60.696285880,26.816160422 60.690882787,26.816573499 60.689991890,26.813691987 60.690452353,26.813141649" ;
        poi:history       "Kymijoen keskijuoksu asutettiin pysyvästi 1400-luvun aikana ja raja Hämeen ja Viipurin läänin talonpoikien välillä vakiintui jo keskiajalla kulkemaan Kymijoen Ankkapurhan kautta. Kustaa Vaasan aikana 1550-luvulla Ankkapurhan kalaisaan koskeen rakennettiin kruunun kalapatoja. \r\n\r\nAnjalan kylään, Ankkapurhan kosken läheisyyteen muodostettu säteri sai vahvistuksen 1630. \r\n\r\nSäterin perustaja Gertrud von Ungern oli saanut maaomaisuutta, kun hänen miehensä Henrik Wrede uhraten oman henkensä pelasti kuningas Kaarle IX:n 1605 Kirkholman taistelussa lähellä Riikaa. Leski sai useita tiloja palkinnoksi miehensä urheudesta. Anjalan kartano oli osa valtavaa Anjalassa, Elimäellä, Mäntsälässä ja Porvoossa sijainnutta maaomaisuutta. Kartanosta muodostui Wrede-suvun pääkartano, joka pysyi suvun hallussa vuoteen 1837. \r\n\r\nPikkuvihan päättäneen Turun rauhan 1743 jälkeen Kymijoki toimi Ruotsin ja Venäjän välisenä rajajokena aina vuoteen 1809 saakka. Kymijoen länsiranta ja Anjala jäivät Ruotsin puolelle. Kymijoen ylityspaikkojen puolustustusta ryhdyttiin suunnittelemaan ja Anjalan kartanon eteläpuolella vanha itään Kymijoen yli johtanut maantie varustettiin. Myös jokea seurailevan, Anjalan kirkonkylältä pohjoiseen Ummeljoen ja Värälän kylien kautta kulkevan maantien suojaksi rakennettiin 1780-luvulla varustuksia ja sotatie. Kymijoen ylityspaikkojen puolustaminen huomioitiin uudelleen Salpalinjan rakentamisessa 1940-luvulla. Anjalan kartanoon johtavan tien itäpuolella sijainneen Anjalan kappeliseurakunnan ensimmäisen, 1690-luvulla rakennetun kappelin kivijalka tuhoutui osittain viime sotien taistelu- ja yhteyskaivantoja kaivettaessa. \r\n\r\nRuotsin Kustaa III käynnisti 1788 ns. Kustaan sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle Turun rauhassa menetettyjä alueita. Sodan aikana Anjalan kartanolla oli merkittävä osa 1788 allekirjoitetussa ns. Anjalan liittokirjassa, joka oli 113 ruotsalaisen ja suomalaisen upseerin allekirjoittama vetoomus Venäjän sodan lopettamiseksi. Anjalan vanha kartanorakennus paloi 1789 venäläisen tykistön aiheuttamassa tulipalossa. Värälään rakennetussa rauhantemppelissä solmittiin Kustaan sodan päättänyt rauha 1790.\r\n\r\nValtio osti Anjalan kartanon 1842 ja lahjoitti sen kenraalikuvernööri, ruhtinas Alexander Menshikoville. Anjalan kartano tuli uudelleen valtion omistukseen 1907, jolloin sen maat palstoitettiin ja jaettiin alustalaisille. Kartanon päärakennus siirtyi 1954 muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan. Anjalan maatalousoppilaitos sijoitettiin alueelle samana vuonna. Museo avattiin kartanon päärakennukseen 1957."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus , poio:tie , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1282" ;
        skos:prefLabel    "Anjalan historiallinen ympäristö (Anjala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9564>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Premium bananas" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Värikäs dekkari, jonka pääosissa heiluu joukko erilaisia persoonia ja banaanilaatikollinen kokaiinia." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9565> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9563> ;
        th:lisatietoa        "Helsingin helteinen elokuu 1990. Hukkateille joutunut kokaiinilasti yhdistää veitsen vilahduksessa nuoren juppiniljakkeen, lyhytpinnaisen lapsuudenystävän, paksunahkaisen piripään, herkänkarhean poliisipsykologin, alakuloisen venäläisgangsterin ja mieheensä kyllästyneen edustusvaimon. Ride, Skrode, Miro, Ylikoski, Maisa ja Aleksei joutuvat kujanjuoksuun, jonka ratkaisu on tuskin onnellinen, ainakaan kaikille. \n\nPaha maa- ja Käsky-elokuvien käsikirjoittajana mainetta saaneen Rantalan ammatti näkyy Premium Bananasissa; teksti kulkee kuin pikajuna spiidissä ja on täynnä lukijaa addiktoivia koukkuja. Premium Bananas on rikostarina, jossa on tippa Tarantinoa, hippunen Joensuuta ja runsaasti Rantalaa. \n\n(www.wsoy.fi)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9564" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7774>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_312>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7869>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Helsingius, Barbara"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7869" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5222>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Rundi stadis välil snadis" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7170> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5218> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/rundi-stadis-valil-snadis" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8721>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Jäänmurtaja oli kuullut, että Hesperiankadulla asui hevoskastanja, joka varisteli oksiltaan hölynpölyä ja sai kaupungin nauramaan.'" ;
  dcterms:description            "Ratikka jatkaa matkaansa jäänmurtajien perässä Töölöön." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9119> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Vilh. Andstenin kaakelitehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7003>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Viikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/798763/> ;
        wgs84:lat     "60.220024531152" ;
        wgs84:long    "25.0125506238597" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/78" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7511>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Ekelund, Hilding"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7493> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7511" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8225>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:07:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5721>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=41D6AADB-BAC8-42FD-85BA-8C13EFE7DD58> .

<http://example/upload-base/#metadescription_27>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Meillä on raittiusaine. Kirjoitan opettavaisen tarinan, jossa isännät juovat sahtia juhannusyönä ja hukkuvat sitten venematkalla. Enkka antaa arvosanan 9, mutta kirjoittaa punakynällä huomautuksen: 'Sahti ei ole alkoholijuoma, se tulee ruotsin sanasta saft, sen sijaan kilju on alkoholia.' Minä viittaan innokkaasti: - Kyllä opettaja nyt on väärässä, meidän isä on kertonut olleensa monta kertaa juovuksissa sahdista!\" (s. 181)" ;
  dcterms:description            "Katriina Rinne kuvaa koulunkäyntiään luvussa \"Tyttönorssi\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8140> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468>
] .

rky:p402  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Seestan kartanon päärakennus on edustava esimerkki hyvin säilyneestä empirekauden kartanoarkkitehtuurista niin ulkoasultaan kuin interiööriltäänkin. \n\nVarsin leveärunkoista, poikkipäädyllistä päärakennusta kattaa päistään aumattu satulakatto, joka luo vaikutelman mansardikatosta. Julkisivujen arkkitehtuuri lunetti-ikkunoineen, vuorausdetaljeineen ja päätykolmioineen on leimallista empirekaudelle. Kiinteä sisustus käsittää alkuperäisiä kaakeliuuneja ja empireprofiloituja kaksoisovia. Pääsisäänkäynnin pylväikkö on arkkitehti Jarl Eklundin 1940-luvulla suunnittelema.\n\nPäärakennuksen lisäksi pihapiirissä on kaksikerroksinen työväenkasarmi. Talousrakennukset muodostavat oman kiinteän ryhmänsä pellon reunassa. Rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta. Kartanoon liittyy laaja luonnonpuisto Kivijärven rannalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.040864247,25.843865574 61.039337697,25.842068820 61.036914078,25.837973771 61.036137906,25.836193673 61.036118909,25.833993850 61.036583026,25.830229072 61.036782378,25.828849020 61.038283674,25.830144577 61.040815595,25.832077897 61.041989004,25.833342298 61.042768875,25.835536757 61.043726604,25.838748603 61.043882652,25.840922413 61.043685326,25.842564024 61.043544299,25.844595982 61.042499815,25.844808372 61.041592638,25.844993921 61.040864247,25.843865574" ;
        poi:history       "Seestan kartano on 1660-luvulta periytyvä ratsutila. Nykyiselle paikalle kartano rakennettiin isonvihan jälkeen 1730-luvulla. Kenraali, Suomen upseerikoulutuksen perustaja, Yrjö Maunu Sprengtporten asui Seestassa 1782-1790, jolloin hän teki suunnitelmia sekä päärakennusta että puistoa varten. Rakennussuunnitelmat keskeytti Ruotsin ja Venäjän välille syttynyt sota ja syyte maanpetturuudesta, joka johti Sprengtporttenin maastapakoon. Kartano siirtyi Ehrnroothin suvulle ja nykyinen päärakennus rakennettiin 1820-luvun aikana. \r\n\r\nKartanon suunnitteluun 1820-luvulla on liitetty A.F. Granstedtin sekä G.R. Jürgensohnin nimet - toteutus kuitenkin vastaa Jürgensohnin piirustuksia. \r\n\r\nTyöväen asunnoksi rakennettu kaksikerroksinen asuinrakennus valmistui 1848, perusteellinen sisätilakorjaus tehtiin 1934. \r\n\r\n1990-luvun alussa tehdyn kunnostustyön yhteydessä salitiloihin palautettiin alkuperäistä vastaavat seinä- ja kattomaalaukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k532 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=107" ;
        skos:prefLabel    "Seestan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9800>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Suoraan hevosen suusta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9811> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9812> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9810> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2152> ;
        th:lisatietoa     "1990-luvun alussa suuri ja mahtava valtiokokeilu Neuvostoliitto oli tullut tiensä päähän. Se ei tietenkään tarkoittanut Venäjän poliittisten ja sotilaallisten intressien vähenemistä Suomessa.\nSotilastiedustelupalvelu GRU teki vakoilijoineen parhaansa ottaessaan mittaa suomalaisesta vastavakoilusta. Helsinki tunnettiin kylmän sodan aikana vilkkaana vakoilukeskuksena, mutta keskustan alla kulkevat sokkeloiset kauppatunnelit eivät ole menettäneet merkitystään varjostajien eksytystoimissa sen jälkeenkään. Tämä ei ole poikien seikkailukertomusta, vaan diplomatian varjoisamman puolen arkipäivää.\n\nVuosikymmen puolivälissä Suomeen saapuu uusi sotilasasiamies. Nuori ja fiksunoloinen majuri ohjataan perheineen Töölöön mukavasti asustelemaan. Tehtaankadulla kokenut ja sympaattinen esimies ymmärtää vakoilutehtäviin saapuneen, vielä hämmentyneen tulokkaan epävarmuutta\nuusien läntisten haasteiden edessä. Kaiken takana leijuu vanhan tutun, Viktor Vladimirovin isällinen, mutta oman synkän historiansa kanssa elävä hahmo. Majurin pasmat kuitenkin\nsekaantuvat nuoruudenrakkauden ilmestyessä mukaan kuvaan, ja onpa suomalaisilla kollegoillakin yllättävä strategiansa majuriparan ja hänen maanmiestensä pään sekoittamiseksi.\n\nJukka Parkkarin romaanimuotoon laatiman lähihistorian vakoilukuvauksen nimi Suoraan hevosen suusta tarkoittaa ilman välikäsiä saatua korkean tason tietoa. Tietoa Parkkarilla itselläänkin on. Kansan Uutisten journalistisesti arvostetun Viikkolehden pitkäaikainen toimituspäällikkö ja päätoimittaja hämmentää poikkeuksellisella yhdistelmällä: johtavan vasemmistolehden sotilasansiomitalilla palkittu toimittaja ja yli puoluerajojen arvostettu lähihistorioitsija. Parkkari on julkaissut Juha Ruusuvuoren kanssa myös parodisia romaaneja suojelupoliisin etsivä Usko Kyykän seikkailuista sekä tehnyt käsikirjoituksia Timo Mäkelän sarjakuviin.\n\n(www.sarjakuva.com)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9800" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3409>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1077919~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7771>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Katajamäki, Timo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7771" .

[ dcterms:description  "Mäki tapaa Liisan Kulosaaren Casinon terassilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8639> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8298>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8485>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:55:06+0300" .

rky:p662  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lohtajan kirkko ja pappila vanhan Pohjanmaan rantatien varrella ovat hyvin säilyneitä kirkollisia ympäristöjä. Pappila on pappila-arkkitehtuurimme merkittävimpiä rakennusmuistomerkkejä.\n\nLohtajan puukirkko on kylän visuaalinen keskipiste. Se on muodoltaan tasavartinen ristikirkko, jossa on täyskorkeat kulmaulokkeet. Ovien edessä on pienet eteishuoneet. Jyrkkälappeisen paanukaton keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Ulkoseinissä on 1800-luvun lopulle tyypillinen vaaka ponttilautaverhous. Alttariseinän peittää Mikael Toppeliuksen 1770-1774 välisenä aikana maalaama kolmiosainen alttaritaulu. Kaarevalinjainen saarnastuoli kaikukatoksineen on peräisin seurakunnan edellisestä kirkosta. Pohjalaistyyppisen renessanssitapulin seinustalla on Puu-Pietariksi kutsuttu papinasuinen vaivaisukko. \n\nKirkonkylän ulkopuolella Lohtajanjoen rannalla sijaitsevaan seurakunnan kirkkoherran pappilaan johtaa koivukujanne peltojen halki pihapiirin länsilaitaa rajaavan solallisen luhtiaitan kautta. Kookas, korkealla kivijalalla varustettu päärakennus puutarhoineen on kuusiaitojen reunustaman pihan eteläreunalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.033080428,23.514048675 64.032764266,23.514850452 64.032543227,23.515614982 64.032148100,23.518142907 64.031113696,23.518256933 64.030196171,23.518356542 64.029519061,23.518147028 64.029126434,23.518165938 64.029171897,23.515516202 64.030127662,23.512677348 64.030974673,23.510951730 64.031485381,23.511588606 64.031872650,23.512173011 64.032558508,23.513224865 64.033080428,23.514048675" ;
        poi:history       "Lohtaja, joka oli kuulunut Pietarsaaren emäpitäjästä eronneeseen Kokkolaan vuodesta 1467, erotettiin omaksi seurakunnakseen 1578. Puukirkko on seurakunnan neljäs kirkkorakennus, joka rakennettiin kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla 1768-1769. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1905-1907, jolloin se vuorattiin sisältä ja ulkoa sekä ikkunat laajennettiin ja penkit uusittiin. Kirkon sisätila ja ikkunat palautettiin alkuperäiseen asuunsa 1955-1956 Thorvald Lindqvistin johdolla. \r\n\r\nLohtajan tapuli rakennettiin 1734 ja siirrettiin nykyisen kirkon rakennusvaiheessa nykyiselle paikalleen. Tapuli uudistettiin 1910. \r\n\r\nLohtajan pappila rakennettiin vanhalle pappilan paikalle kirkkoherra Johan Snellmanin aikana, ja se oli sisustustöitä vaille valmiina 1804. Pappilan keskeissaliratkaisuun perustuvan pohjakaavan sommitteli Himangalla Anders Roosin palveluksessa toiminut kirjanpitäjänä Blomström. Rakentamisesta vastasi kirkkoisäntä Erkki Jukkola. Lasikuisti valmistui 1800-luvulla. Pappilassa tehtiin Krister Korpelan suunnittelema peruskorjaus 1964-1965. \r\n\r\nLohtajan pappilassa oli Suomen sodan aikana Klingsporin johtama ruotsalaisten joukkojen päämaja ja pappilassa solmittiin sodan aselepo 29.9.1808."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:pihapiiri , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1656" ;
        skos:prefLabel    "Lohtajan kirkko ja pappila (pappila)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8819>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1393152~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1022>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:02:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1712784~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8222>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Topeliuksenkatu 3 B"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1802687260384" ;
        wgs84:long        "24.9225727803683" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8222" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Tuomiokirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suurkirkko" , "Nikolainkirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1703566095639" ;
        wgs84:long           "24.9521672637457" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tuomiokirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8721>
        dcterms:modified  "2010-02-17T15:45:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8482>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Rantaravintola" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7194> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8481> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8482" .

[ dcterms:description  "Munkkivuoren ala-asteen 6. luokan oppilaita" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6763> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9196>
        dcterms:modified  "2010-06-03T17:10:23+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Äiti halusi leivoksen.\nIsän mielestä ne olivat kalliita ja vain vehnäjauhoja, sokeria ja rasvaa sekaisin.\nNe ovat niin kauniita!\"" ;
  dcterms:description            "Perhe nauttii leivokset kahvilassa. Tietoiskussa valaistaan aleksanterinleivoksen ja runebergintortun taustoja sekä Bulevardilla näkyvää jugendtyyliä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8766>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i132>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Aleksanterin hambo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i131> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6662> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kansanmusiikki/aleksanterin-hambo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8816>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "OTK, pääkonttori"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Osuustukkukauppa, pääkonttori" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1852884353988" ;
        wgs84:long           "24.9614263414749" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/otk-paakonttori" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6787>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Mustasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i20> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9404> ;
        wgs84:lat         "60.1723156536885" ;
        wgs84:long        "24.8686385649318" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6787" .

[ dcterms:description  "Kiusattujen Lehikoisten omakotitalo on Marjaniemessä Niittyrannan varrella." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1573> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i94>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8981>
        dcterms:modified  "2010-04-08T10:52:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4140>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kappeli 160 vuotta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kappeli-160-vuotta" .

rky:p1455  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nummijärven 1930-luvun pienen puukirkon ja kellotapulin historisoivassa arkkitehtuurissa on jatkettu kansanmestarien rakentamien kirkkojen perinteitä ja sovellettu niiden muotokieltä.  Kirkko on myös osoitus rakennuttajayhteisönsä ponnisteluista oman kirkon aikaansaamiseksi.\n\nPohjanmaan jokilaaksoista syrjään jäävä Nummijärvi sijaitsee vedenjakaseudun suo- ja metsäaluetta halkovalla Nummikankaalla, joka on osa laajempaa Pohjankangasta. Järven itärannalla oleva kirkkomaa rajautuu maantiehen, joka noudattaa keskiaikaisperäisen Kyrönkankaantien linjausta.\n\nSuorakaiteen muotoisen pitkäkirkon toiseen pitkään sivuun liittyy runkohuonetta matalampi siipirakennus, jossa on sakaristo ja kirkkosaliin avattavissa oleva seurakuntasali. Kirkossa on jyrkkälappeinen päistään aumattu paanukatto. Vaaleaksi maalattuja pystylaudoitettuja seiniä jäsentävät segmenttikaariset ikkunat. \n\nTunnelmallisen perinteellisessä kirkkosalissa on kaartuva lautaholvi ja valkoiseksi maalatut hirsiseinät. Kuoriosa on korostettu. Alttarisommitelmaan kuuluu alttarikaappi sekä sen etulevyssä olevat alfa- ja omegakirjaimet. Kattokruunut ja seinälampetit on saatu lahjoituksina. \n\nKirkkoon liittyvä maantien laidassa oleva erillinen kellotapuli noudattelee yksinkertaisissa muodoissaan ruotsalaistyyppistä alaosastaan laudoitettua pukkitapulia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.286273223,22.443223109 62.287201749,22.443150726 62.287237158,22.444956203 62.287174375,22.444982909 62.286922135,22.445055179 62.286359483,22.445123362 62.286273223,22.443223109" ;
        poi:history       "Kauhajoen kirkonkylästä lähes kolmenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Nummijärven asukkaat anoivat 1929 valtioneuvostolta maapalstaa hautausmaata ja rukoushuonetta varten sekä 600 rakennuspuuta rukoushuoneen rakennustarpeiksi. Kirkkovaltuuston puollon jälkeen valtio luovutti maa-alan.\r\n\r\nNummijärven kirkko kellotapuleineen valmistui kyläläisten rahoittamana ja rakennuttamana 1934. Suunnitelmat laati arkkitehti Matti Björklund (myöh. Visanti), joka suunnitteli myös sankarihautausmaan muistomerkin. Kirkossa tehtiin 1984 kunnostus, jonka suunnittelijana oli Matti Visannin poika, arkkitehti Markus Visanti yhdessä vaimonsa Irmeli Visannin kanssa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k232 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5164" ;
        skos:prefLabel    "Nummijärven kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Topelius kuvaa keisari Nikolai I:n ja keisarinna Aleksandra Feodorovnan vierailua Helsingissä 1833 sekä keisarin vierailua 1854 kirjan luvussa \"Keisarivierailuja\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4891> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7830>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Täällä Vallgårdissa mäntyä, sekametsää./ mistä lypsykarjaa/ jo kaupungin portille takaisin ajetaan./ Täällä suosilmäkkeitä,/ notkoja, ummehtuneen kaatopaikan huuruja,/ avoimia viemäriojia, lavantautilätäköitä,/ joiden takia seudun ainoa lääkäri/ väsyneenä istuu liikkumatta tuolissaan.\" (s. 9, runosta Iltarusko)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7143>
        dcterms:modified  "2010-02-18T11:39:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_299>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lindqvist, Selim A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7263> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7285> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7258> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7256> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7266> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7252> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7262> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7255> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6551> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7247> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7265> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7264> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7283> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7239> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7261> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7259> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7257> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7214> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7250> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7253> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7249> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7238" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2327>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1731440~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1764048~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9193>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ankkuli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kari Peitsamo ja Ankkuli" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9193" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9432>
        dcterms:modified  "2010-10-14T13:46:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9527>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kipparlahden venesatama"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1905961515333" ;
        wgs84:long        "25.0218128234233" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kipparlahden-venesatama" .

rky:p129  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Strömforsin ruukki on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen. Kosken ja sen yläpuolisen suvannon molemmilla rannoilla on säilynyt suuri joukko ruukkitoimintaan liittyviä tuotanto-, asuin ja muita rakennuksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. \n\nMerkittävimmät säilyneet tuotantorakennukset ovat kaksi vasarapajaa teknisine laitteistoineen. Pajat ovat säilyneet, koska Strömfors on lopettanut raudantaonnan vesivoimaa käyttäen viimeisenä Suomessa, vasta 1950. Ruukin punatiilinen kankirautapaja lisärakennuksineen, nyttemmin ruukkimuseo, sijaitsee kosken länsirannalla. Yksi suurista francecomté-kankirautavasaroista vesirattaineen on säilynyt. Kankirautapajan eteläpuolella ovat hirsiset vaakahuone- ja varastorakennukset. Molemmat ovat 1800-luvun alusta, mutta niitä on myöhemmin muutettu. Myös Strömforsin toinen vasarapaja, nk. Yläpaja, on aivan ruukinkartanon tuntumassa, padon yläpuolella. \n\nStrömforsin kookas, leveärunkoinen, pääasiassa hirsirakenteinen vesisaharakennus (1887) on keskeisellä paikalla ruukinalueella. Sahan ja kankivasarapajan välissä jokiuoman keskellä olevalla saarella on mylly ikimuistoisella paikallaan. Nykyiset tuotantorakennukset ovat alueen itälaidalla. Entinen Strömforsin ruukin vesisaha on Noormarkun rinnalla toinen säilynyt teollisen vesisahan rakennus. Hirsirunko tekee siitä erittäin harvinaislaatuisen teollisuusperinnekohteen.\n\nStrömforsin alueella ei ole selvää yhtenäistä ruukinkatua, vaan työväenasunnot ovat jo 1700-luvun lopulla sijainneet ryhmissä kosken molemmilla rannoilla. Myös ruukinkartano (1892) on poikkeuksellisesti vasarapajojen välissä, vain pienen puiston ympäröimänä ilman monumentaalista näkymää patoaltaalle tai tehdaslaitoksille. Ruukin karjarakennukset ja puutarha ovat päärakennuksen pohjoispuolella.\n\nMyllärinmäelle ruukkialueen eteläpuolelle 1770 valmistunut oktogonin muotoinen puukirkko on vanhin Suomeen rakennetuista keskeiskirkoista. Kirkonkellot ovat alusta alkaen olleet ripustetut kirkon vesikaton keskeltä kohoavaan lanterniiniin. Kirkon uusgoottilainen nykyasu on peräisin 1898 tehdystä perusteellisesta korjauksesta. Ylösnousemusta esittävän alttaritaulun on maalannut Helene Schjerfberck. Kirkon edustalla oleva viime sotien sankarihauta-alue on toteutettu Ilmari Virkkalan suunnitelmin.\n\nIsännöitsijälle ja konttorihenkilökunnalle rakennettu kolmikerroksinen puurakennus, nk. Lutikkalinna tai Armonlinna vuodelta 1824 on patoaltaan länsirannalla. Kylätien varressa joitakin työväen asuinrakennuksia 1800-luvulta ja  1900-luvun alkupuolelta. Yhdyskuntaan kuuluu myös ns. Klubirakennus vuodelta 1924 ja koulukeskus, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta.\n\nStrömforsin ruukinlaue on osa valtakunnallisesti arvokasta Kymijoen laakson maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.526709502,26.470092656 60.527087533,26.477350592 60.525483204,26.477987168 60.525448076,26.476948575 60.525086004,26.475662879 60.524667782,26.475304141 60.521990973,26.476835674 60.521521815,26.474026731 60.521742885,26.471406686 60.522211797,26.469560670 60.522077140,26.467308716 60.519996382,26.462982397 60.520521484,26.462007702 60.521350007,26.460813266 60.521859035,26.460751016 60.522171644,26.461202028 60.522539654,26.463906460 60.523063171,26.464166092 60.523564587,26.463862617 60.523804155,26.464234364 60.524307037,26.465930226 60.525221578,26.466411674 60.525418257,26.465914616 60.525561551,26.466144072 60.526147635,26.466561229 60.526617411,26.467122748 60.526460755,26.468044028 60.526773860,26.468534376 60.526709502,26.470092656" ;
        poi:history       "Strömforsin rautaruukin perusti 1698 Johan Creutz, joka oli Forsbyn, Teijon, Kirjakkalan ja Kauttuan ruukkien silloisen omistajan Lorenz Creutzin veli.\r\n\r\nRuukin ostivat 1744 kauppiaat Jakob Forsell (aateloituna af Forselles) ja Anders Nohrström. Heidän nimensä yhdistelmänä tuli käyttöön myös ruukin nimi Strömfors.  Vuorineuvos af Forsellesin leski Virginia Christina af Forselles sai ruukin omistukseensa 31-vuotiaana 1790. Ruukinpatruunatar johti sen toimintaa yhteensä 57 vuotta. Hänen aloitteestaan rakennettiin Strömforsiin suuri osa niistä rakennuksista, jotka nyt antavat ruukille sen ominaisleiman. \r\n\r\nStrömforsin rautaruukin yhteyteen rakennettiin kauppias Jakob Forssellin toimesta vesisaha 1747. Vuonna 1865 perustettiin Strömforsiin myös suurehko konepaja ja valimo. Antti Ahlström osti ruukin metsäalueineen 1886 ja siitä tuli osa Antti Ahlströmin suuryhtiötä, johon kuului mm. neljä rautaruukkia ja 14 sahaa. Ahlströmin pääasiallisena vaikuttimena pidettiin ruukin metsien ja vesisahan sahatoiminnalle tarjoamia mahdollisuuksia. Strömforsin hankkiessaan Ahlström aloitti vaikutusalueensa laajentamisen Satakunnan ulkopuolelle. Ensitöikseen Ahlström uusi ruukinsahan konekannan ja rakennutti 1889 Palosaaren höyrysahan Pernajan Vahterpään saarelle. Strömforsin vesisahan toiminta vientisahana jatkui huomattavan pitkään, aina 1953 saakka.\r\n \r\nToisen maailmansodan jälkeen Strömforsissa taottiin rautaa yhä samalla menetelmällä kuin 1865, jolloin francecomté-taonta otettiin käyttöön. Kun vesivasarat 1950 lopettivat toimintansa, ne olivat viimeisenä tilauksenaan takoneet erän nauloja Suomenlinnan restaurointityömaalle. Strömforsiin perustettiin sähkömuovitehdas 1947.\r\n\r\nStrömforsin 1770 rakennettu kirkko ei varsinaisesti ole ns. ruukinkirkko, vaan se korvasi Pyhtään emäkirkon, joka jäi Turun rauhassa Venäjän puolelle. Strömforsin ruukinpatruuna Anders Nohrström luovutti kirkkoa varten paikan alueelta, joka oli \"melkein keskellä pitäjää\".  Vanha 1871 rakennettu pappila muutettiin kunnantaloksi 1953."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:kirkkorakennus , poio:kartano , poio:saha , poio:hautausmaa , poio:museo , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=918" ;
        skos:prefLabel    "Strömforsin ruukkiyhdyskunta"@fi .

[ dcterms:description  "Aarne Ervin asuin- ja toimistotalo, hänen suunnittelemansa rakennus." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7241> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7538>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7498>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Jaatinen, Marjatta ja Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7479> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7498" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7737>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1557889~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9692>
        dcterms:modified  "2011-06-27T15:45:54+0300" .

rky:p389  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paraisten kalkkitehtaan alue Länsi-Turunmaalla sekä Kemiönsaaren Vestlaxin ja Salon Förbyn kalkkilouhokset kuvastavat alueella vuosisatoja jatkunutta kalkinlouhinnan ja -tuotannon perinnettä. Paraisten kalkki on ollut maamme tärkeimpiä sementtitehtaita ja edustaa Etelä-Suomeen keskittynyttä, tekniseltä kehitykseltään jatkuvasti muuttunutta ja mittakaavaltaan kasvanutta 1900-luvun rakennusaineteollisuutta.\n\nParaisten teollisuusalue käsittää suuren määrän eri-ikäisiä teollisuus- ja tehdasrakennuksia sekä niiden lisäksi vanhoja asuinrakennusryhmiä, jotka koostuvat pääosin hirsisistä, 1800-luvulla rakennetuista päärakennuksista ja niiden ulkorakennuksista. Paraisten teollisuusalueeseen kuuluu useita merkittäviä avolouhoksia. Alueella on pohjoismaiden suurin, yli sata metriä syvä ja 65 hehtaaria laaja Skräbböle-Limbergin avolouhos. Avolouhoksen partaalla on useasta hirsisestä 1800-luvun työväenrakennuksesta koostuva, kalkki- ja sementtiteollisuuden toimintaa esittelevä Paraisten teollisuusmuseo sekä työväentalo. Teollisuuskokonaisuuteen sisältyy eri-ikäisten tuotantolaitosten lisäksi mm. kaksikerroksinen klassistinen hallintorakennus. Vanhimpia louhoksia on Simonbyn avolouhos, jossa kalkin louhinta on jatkunut keskiajalta saakka.\n\nVestlaxin vanhat louhokset, joista on louhittu kalkkia 1500-luvulta lähtien niin kalkinpolttoa kuin kivenhakkuuta varten, muodostavat huomattavan nähtävyyden. Stenholmenilla on ollut avolouhoksen lisäksi suuri kalkinpolttouuni. Satamapaikkaan liittyy myös sahateollisuuden muistoja.\n\nFörbyn kalkkilouhos ja -tehdas sijaitsevat Isossaluodossa, jossa on noin 500 metriä pitkä kalkkikiviesiintymä. Förbyn louhos on perustettu 1881 ja alueella on säilynyt jyrkkäreunaisten avolouhosten lisäksi kaivostorni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.296966660,22.298366636 60.296772703,22.298998712 60.291603342,22.303389823 60.287984203,22.303213111 60.276607760,22.285837873 60.279555027,22.281621368 60.282958819,22.279004965 60.284576441,22.280999894 60.286002466,22.283800522 60.288008244,22.284347191 60.289292434,22.285791370 60.289904563,22.286398081 60.290277538,22.284737855 60.289894341,22.279572348 60.288173635,22.270450858 60.290943382,22.269849089 60.292582576,22.272021568 60.299652059,22.286732111 60.298930125,22.297514901 60.297454326,22.298062117 60.297026870,22.298190601 60.296966660,22.298366636" ;
        poi:history       "Turunmaan rannikkoalueen runsaat kalkkiesiintymät mahdollistivat vuosisatojen ajan kalkinpolton talonpoikien sivuelinkeinona. Höyrykoneiden keksiminen teki elinkeinosta kannattavan. Talonpoika Otto Moberg laajensi Paraisten kalkintuotannon teolliseen mittakaavaan perustamalla 1898 Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön liikekumppaniensa kanssa. Paraisille rakennettiin 1800-luvun loppupuolella useita uudentyyppisiä sylinteriuuneja, joista ensimmäisiä oli Simonbyhyn 1880-luvulla rakennettu uuni. Kalkkivuori Oy alkoi 1900-luvun alussa myydä toistenkin tuottajien kalkkia ja avasi yhteydet Venäjälle. Yhtiö hankki omistukseensa lähes kaikki Paraisten kalkkiesiintymät.\r\n\r\nVarsinainen kalkin suurtuotanto alkoi, kun Paraisilla ryhdyttiin käyttämään teknisesti uudenlaista kehäuunia 1905. Suomen ensimmäinen sementtitehdas valmistui Paraisille 1914. Kalkkivuori Oy laajeni sotien jälkeen suurteollisuudeksi ja rakennusalan kehittyessä Paraisten kalkki laajensi tuotevalikoimaansa muoviteollisuuden ja kevyen metalliteollisuuden aloille sekä muutti 1979 nimensä Partek Oy:ksi. Partek luopui 1990-luvulla rakennusainetuotteista, jotka siihen asti olivat olleet sen liiketoiminnan kivijalka ja alkoi valmistaa maa- ja metsätalouden työkoneita. Partekin kalkkikiviyhtiö Nordkalkin pääkonttori ja louhos toimivat edelleen Paraisilla.\r\n\r\nParaisten lisäksi useissa rannikon kylissä oli harjoitettu talonpoikaista kalkinpolttoa. Kemiönsaaren (ent. Kemiön) kalkkilouhokset on tehnyt tunnetuksi kivenhakkaaja Antonius Timmermannin kiviveistämö. Timmermann työskenteli 1580-luvulla Vestlaxin Stenholmenilla. Aina 1880-luvun alkuun asti kalkkia poltettiin suurissa kalkkimiiluissa. Satama palveli kalkin myyntiä ja kuljetusta. Vestlaxin kalkkia poltettiin uuneissa vielä 1900-luvulla. Kalkin louhinta loppui Vestlaxissa 1950-luvun alussa. Salon (ent. Särkisalon) kalkkia hyödynnettiin jo keskiajalla; Krakanäsin kalkkilouhos mainittiin jo 1329 Turun tuomiokirkon yhteydessä. Förbyn kalkkikivilouhos perustettiin 1881 ja sen kalkkikivikaivos ja -tehdas uusittiin 1955."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:hallintorakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1799" ;
        skos:prefLabel    "Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas (Paraisten kalkin teollisuuslaitokset ja Limberg - Skräbböle)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9787>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Duran, Duran" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:description   "Tarharyhmän versio The Crystalsin Do doo run runista" ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9786> ;
        th:kirjoittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8699> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9787" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3156>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaupunkilaisten kulttuurikeskus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6461> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6460> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6462> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3156" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7140>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kiholinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sotilastalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1749584520995" ;
        wgs84:long           "24.9607649737831" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7140" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7997>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:49+0300" .

[ dcterms:description  "Mustan surman uhrit" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_535>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1440107~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1440108~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6159>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8DF31D6C-2B66-43A4-8667-313EE3418E9C> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hei lähdetään Helsinkiin \nnappiverkkarit ja pilotti niskaan \nlisätään kajaalit H-junassa, \nHei sisko pieni Helsinkiin \nkuunnellaan kun juna kolisee \nsillä on meille jotain asiaa \n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i436> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1103>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Ässänä läpi Helsingin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1102> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8014> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/assana-lapi-helsingin" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Niinpä koko porukka lukuun ottamatta Pauliinaa ja Mustia kokoontui lokakuun viidennen iltana Kurkien Pohjoisrannassa sijaitsevan asunnon rappukäytävään. Kadun toisella puolen vellova meri vaikutti vihaiselta. Harmaanvihreät laineet kehittivät ihka oikeita vaahtopäitä siinä pienessä lahdelmassa, joka jäi Pohjoisrannan ja Korkeasaaren väliin, ja tuuli tuntui menevän ytimistäkin läpi." ;
  dcterms:description            "Onnettomasti päättyvät nimipäiväkutsut vietetään Pohjoisrannassa sijaitsevassa huoneistossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2140> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9222>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7734>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Meurman, Otto-Iivari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7734" .

th:Puisto  a             owl:Class ;
        rdfs:label       "Puisto"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Location .

rky:p291  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Aholansaaressa sijaitseva vaatimaton pirtti on körttiläisen herätysliikkeen johtohahmon Paavo Ruotsalaisen kotitalo.\n\nVuoraamattomassa vuoliaiskattoisessa ja pieni-ikkunaisessa hirsirakennuksessa on tupa ja kaksi kamaria. Tämä \"Ukko-Paavon pirtti\" on säilyttänyt hyvin perinteisen yleisilmeensä. Aholansaaren talo on museona avoinna yleisölle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.320714949,28.054018538 63.317261561,28.058481163 63.311666401,28.056882593 63.311335237,28.048580232 63.312662783,28.044177649 63.315022624,28.040815889 63.316835123,28.039833935 63.321567328,28.046813771 63.320714949,28.054018538" ;
        poi:history       "Paavo Ruotsalainen (1777-1852) asui Aholansaaressa Soukassa torpparina 1817-20 ja talollisena 1830 alkaen aina kuolemaansa 1852 asti. \r\n\r\nAholansaari säilyi Ruotsalaisen perillisten omistuksessa vuoteen 1913, jolloin sen osti Varpaisjärven kirkkoherra Kleofas Hyvämäki. Sotien jälkeen saari jaettiin kahdeksi tilaksi. Päärakennuksen seutu jäi ruustinna Hyvämäelle, jolta Herättäjä-Yhdistys sen peri 1955. Herättäjä-Yhdistys perusti tuolloin Aholansaarisäätiön, joka samana vuonna osti myös toisen maatiloista.\r\n\r\nNs. Paavon pirtin kaksi kamaria ovat isännän ajoilta. Toinen kamari on isännän huone, jonka huonekalut ovat Ruotsalaisen valmistamat. Talon päädyssä olevan savutuvan nykyasu ja paikka on toteutettu Ruotsalaisen kuoleman jälkeen 1852. Toisessa päässä taloa sijainnut vanha tupa oli Ruotsalaisen työ-, luku- ja mietiskelytila. Siirron jälkeen tuvan paikalle istutettiin 1920 pidettyjen Herättäjäjuhlien aikana kuusi. \r\n\r\nPaavon pirtti on suojeltu rakennussuojelulailla 1981.\r\n\r\nHyvämäkien rakennuttamassa valkeassa päärakennuksessa on nk. \"Edithin sali\", jossa on esillä mm. Ukko Paavon 1776 painettu Raamattu. 1960- ja 1970 -luvuilla peruskorjattu rakennus on majoituskäytössä. Nykyään Aholansaaressa toimii kurssi- ja lomakeskus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k534 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1074" ;
        skos:prefLabel    "Paavo Ruotsalaisen Aholansaari"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsingin Työväenyhdistyksen ensimmäinen \"koti\" ja ravintola 1884-1888." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3592> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7689>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8448>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5944>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=24575AB7-67B7-42EC-B1A8-52A7B96FF410> .

rky:p625  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.174197221,21.650615496 61.174399718,21.651216650 61.174254255,21.651505671 61.174042384,21.650910869 61.174197221,21.650615496" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k051 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Lapijoen silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7994>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Rauhanpatsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rauhantyttö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1598803445109" ;
        wgs84:long           "24.96121481727" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7994" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1363>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Donner, Jörn"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7037> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/donner-jorn" .

rky:p885  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karkun taajama on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen maaseututaajama.\n\nRautaveden länsiranta rautakautisine kalmistoineen, linnavuorineen, keskiaikaisine kirkkoineen ja kylineen on Ylä-Satakunnan asutushistoriallista ydinaluetta. Rautaveden pohjoispohjukkaan on muodostunut Palvialan kylä, entisen Karkun kunnan keskus. Taajaman halki kulkee keskiaikaisperäinen Turusta Tyrvään kautta Pohjanmaalle johtava maantie ja 1895 valmistunut Tampere-Pori -radan rautatie. Rinteeseen sijoittuva asutus käsittää peltoineen suhteellisen kapean, maantien ja metsän rajaaman vyöhykkeen. \n\nKarkun taajaman nykyinen rakennuskanta muodostuu vuosisatoja samoilla paikoilla olleista maatilojen talouskeskuksista ja maantien sekä Karkun aseman ympäristöön pääasiassa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla syntyneistä pientaloista. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun alusta. Merkittäviä yksittäisiä rakennuksia ovat Ylisen kartanon ja Tuomiston kantatilan päärakennukset sekä lähekkäin sijaitsevien Huidan, Seikun ja Harsun tilojen vanhat talouskeskukset.\n\nKarkun taajama sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Karkku - Tyrvää -maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.428442333,23.069652382 61.443245237,23.041960873 61.445762810,23.045357138 61.448245348,23.038902227 61.449162871,23.041226895 61.447772524,23.047792302 61.450791287,23.061377777 61.448800330,23.071504290 61.440289534,23.073149120 61.431204249,23.078528614 61.428442333,23.069652382" ;
        poi:history       "Nykyisen Karkun asutuksen pohjana olleessa Palvialan kylässä oli 1560-luvulla yhdeksän taloa ja vastarannalla olevassa Toijalan kylässä kaksi taloa. Ylisen kartano on osa entistä Nohkuan ratsutilaa, joka muodostui 1600-luvulla. Kartanon osin kolmikerroksinen päärakennus sai uusrenessanssiasun 1800-luvun loppupuolella. \r\n\r\nPalvialan kyläkuvaan vaikutti suuresti rautatien rakentaminen liikenneyhteydeksi vanhan maantien rinnalle. Karkusta tuli suosittu lomanviettopitäjä, minkä jäänteenä alueella on säilynyt huvilarakennuksia. Ensimmäiset laajemmat asunto-alueet rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen lähinnä Ketunkylään ja jo 1800-luvun lopulla muotoutuneen raittiasutuksen lisäksi Horniontien ympärille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4084" ;
        skos:prefLabel    "Karkun taajama"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8350>
        dcterms:modified  "2010-01-05T15:20:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4366>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1482657~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8445>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tanner, Eini"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8445" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5941>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Topeliuksen ja Sibeliuksen puistot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kulkiessani Töölön kirjaston eteläpuolella sijaitsevan Topeliuksen puiston läpi, jäin miettimään sen historiaa. Onko alue jollakin filosofialla suunniteltu puistoksi, vai onko se vanhaa joutomaata? Huomasin, että vanhojen koivujen katveeseen oli istutettu nuoria koivuntaimia äskettäin. Alkuperäiset puut näyttävät kuitenkin metsässä kasvaneilta, eivätkä istutetuilta. Pidän alueesta, se voisi olla missä tahansa Suomessa. Kyseessä on kaksi eri puistoa: Topeliuksen puisto kirjaston eteläpuolella ja Sibeliuksen puisto, Välskärinkadun ja Merikannontien välillä. Vielä sata vuotta sitten alue oli kaukana kaupungista, joten siellä oli lähinnä helsinkiläisten huviloita sekä laidun- ja kasvimaita. Myös puustoa hakattiin rakennus- ja polttopuiksi. Vuonna 1906 Topeliuksen puisto ja hieman myöhemmin (1916) myös nykyinen Sibeliuksen puisto kaavoitettiin virkistyskäyttöön. Puistojen rakennustyöt alkoivat kuitenkin vasta 1930-luvun puolivälissä ja valmistuivat talvisodan kynnyksellä. Sibeliuksen puisto oli alun perin nimeltään Humallahden puisto, nykyisen nimensä se sai vuonna 1945 Jean Sibeliuksen 80-vuotisjuhlien kunniaksi.\n\nArkkitehtuuriltaan puistot edustavat erilaisia, jopa keskenään riiteleviä tyylisuuntia. Puutarha-arkkitehti Ola Manströmin suunnittelema Topeliuksen puisto on geometrinen muotopuisto. Siellä on suoraviivaisia puistokäytäviä, leikattuja puita ja pensaita. Sibeliuksen puiston suunnittelivat kaupunginpuutarhurit Emil Aranko ja Bengt Schalin. Se on englantilaisen vapaamuotoisen maisemapuiston sovellutus suomalaiseen rannikkomaisemaan.\n\nTopeliuksen puiston sanotaan olevan kuin akseli kahden julkisen rakennuksen, kirkon ja kirjaston välillä. Kirkko on selvästi puistoa ylempänä korkealla mäellä ja antaa aiheen puolipyöreään muotoon. Kirjaston edessä olevalle loivalle rinteelle kasvillisuus taas on sijoiteltu epäsymmetrisesti. Puiston pitkiä sivuja rajaavat lehmusrivit. Nämä ovat itse asiassa niin tiheät, että tiimimme totesi aivan samoin kuin sinä, että puistoa ei oikeastaan edes havaitse kadulta isojen puitten takaa.\n\nSibeliuksen puisto on luonnonmukainen ja muodoltaan vapaa. Sen lähtökohtana ovat olleet paikan ikiomat elementit ja maaston muodot: kalliokohoumat, pienet laaksot, metsiköt ja näkymä merelle. Metsiköiden väliin on avattu aukkoja, joten kukkuloilta ja poluilta näkee pitemmälle puistoon ja merelle. Myös kasvillisuus perustuu alkuperäiseen, paikalla olleeseen luontoon. Vierasperäistä lajistoa on istutettu vähän. Puisto ei kuitenkaan ole yks yhteen tavallisen suomalaisen metsän kanssa, sillä sitä on jo kauan hoidettu toisin kuin talousmetsää: puusto on harvempaa ja pohjakasvillisuus on kulutusta kestävää nurmea ja heinikkoa eikä arkaa varvikkoa. \n\nIhailemasi koivikko antaa Sibeliuksen puistolle aivan oman ilmeen ja merkityksen. Tavallisestihan Helsingin puistoissa on tummarunkoisia lehmuksia, vaahteroita, tammia ja jalavia, joten kotoinen koivu on ihastuttava poikkeus. Koivut ovat jo varsin iäkkäitä, peräisin ajalta ennen puiston perustamista. Puiston metsäisyys ei kuitenkaan johdu pelkästään puiden kookkaudesta vaan myös siitä että niitä on niin paljon. \n\nMielestäni tiivistät mainiosti monen muunkin kulkijan tunnot sanoessasi ”että puisto voisi olla missä tahansa Suomessa.” Sibeliuksen puiston koivikkoa on verrattu koivuhakaan, joka takuulla edustaa mielikuvaa suomalaisesta perinnemaisemasta tutuimmillaan.\n\nLähde:\nSibeliuksen- ja Topeliuksenpuisto (Dendrologian Seura, 1988)\n\nKirjasta löytyy puiston kaava ja perusteelliset luettelot puistojen puista ja pensaista.\n\nSamanlaiset kirjaset on olemassa myös Alppipuistosta, Kaivopuistosta ja Tähtitornin vuoresta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7198> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7197> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/topeliuksen-ja-sibeliuksen-puistot" .

th:Fiktiivinen  a        owl:Class ;
        rdfs:label       "Fiktiivinen henkilö"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kohdehenkilo .

<http://example/upload-base/#metadescription_9159>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:41:20+0300" .

rdfs:label  a         owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment  "Label of the object"@fi , "Kohteen nimi"@fi ;
        rdfs:domain   poi:RouteOfInterest , poi:PointOnRoute , poi:PointOfInterest , poi:Publisher , poi:PlaceOfInterest , poi:AreaOfInterest , poi:Address , poi:EntryFee ;
        rdfs:label    "nimi"@fi , "osoitteen nimike"@fi , "label"@en ;
        rdfs:range    xsd:string .

rky:p1084  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hankasalmen rautatieasema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan hyvin rakentamisaikansa asussa säilynyt, pieni 1910-luvun maaseutuasema Vaasan ja Savon radat yhdistävällä poikkiradalla.\n\nHankasalmen rautatieasema on viidennen luokan asema Jyväskylä-Pieksämäki -rataosuudella, jonka asemat on suunnitellut arkkitehti Thure Hellström. Asema-alueella mansardikattoinen 1916 valmistunut asemarakennus, tavaramakasiini sekä kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.301585722,26.476599613 62.303169851,26.478863592 62.302900858,26.479815715 62.301305824,26.477537737 62.301585722,26.476599613" ;
        poi:history       "Hankasalmelaiset suhtautuivat myönteisesti kunnan halki suunniteltuun ratalinjaukseen jo 1884. Poikkiradan linjauksista käytiin kuitenkin pitkällinen kiista ja päätös tehtiin vasta 1912. Kunnan ehdottaman linjauksen mukaisesti Hankasalmen asema sijoittui vain 600 metrin päähän Kuuhankavedestä, jolloin oli mahdollista yhdistää vesi- ja raideliikenne. \r\n\r\nJyväskylän ja Pieksämäen välisen rautatien rakentaminen alkoi 1913. Rautatien valmistuminen Hankasalmelle 1918 paransi olennaisesti jalostetun puutavaran kuljettamista eteenpäin, millä oli merkitystä  pitäjän eteläosien sahaliikkeiden kehitykselle. Vesireitti johti Kymin Uittoyhdistyksen pääväylälle ja jatkui siitä Vaajakoskelle. \r\n\r\nValtionrautatiet hankki 1962 omistukseensa Aseman sahan, joka oli perustettu Hankasalmen rautatieaseman läheisyyteen 1916. Sinne rakennettiin uusi kuivaamo ja puutyötehdas, joista jälkimmäisessä koneistettiin rautatievaunujen osia. Tuotteiden ostajana oli pääasiassa itse Valtionrautatiet tai jokin muu valtion laitos. Tehtaalla valmistettiin mm. lennätinorsia rautateille ja lennättimelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k077 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4215" ;
        skos:prefLabel    "Hankasalmen rautatieasema"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8727> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8726>
] .

rky:p1418  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vihavuosi on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista. Myllytoimintaa Hauhon maakirjakylillä on ollut koskessa jo keskiajalla. 1900-luvun alkupuolella perustetun sahan yhteyteen on rakentunut pieni sahayhdyskunta.\n\nMyllypiha sijaitsee Vihavuoden kosken itärannalla. Mylly on yksi Kanta-Hämeen kuntien harvoista säilyneistä hirsisistä myllyrakennuksista. Myllypihan kokonaisuuteen kuuluu myös myllärin asuinrakennus ja talousrakennuksia. \n\nMyllytoimintaa huomattamasti nuorempi Vihavuoden saha sijaitsee myllyn vieressä. Sahasta on säilynyt voimalaitos ja sen tiilinen piippu. Sahaan kiinteästi liittyneiden työväestön asuinrakennukset sijaitsevat kosken länsirannalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.274928537,24.666750784 61.275043874,24.666392637 61.275344607,24.665943175 61.275680656,24.665918216 61.276055234,24.666008257 61.276197245,24.665905848 61.276282961,24.665428477 61.276952088,24.665424624 61.276800997,24.666199378 61.277263702,24.667742550 61.277116615,24.667889342 61.276794902,24.668748287 61.276304196,24.669561439 61.276063523,24.669707305 61.275714370,24.669508087 61.275259973,24.669172959 61.274864541,24.668486515 61.274801588,24.667399667 61.274928537,24.666750784" ;
        poi:history       "Vihavuoden myllystä vanhin tunnettu tieto on 1400-luvulta, jolloin myllyjen todetaan toimineen koskessa jo pakanuuden ajalla. Uudella ajalla koskessa mainitaan olleen viisi myllyä. 1800-luvulla oli koskessa Hauhon pitäjän keskeisten kylien, Vitsiälän, Hauhon ja Sotjalan lahkomyllyt sekä Perttulan rälssitilan ja Nikkarin tilojen myllyt. Rekolan mylly eli Sotjalan lahkokunnan mylly on säilynyt ainoana kosken varressa olleista myllyistä. Myllyrakennus on tiettävästi 1800-luvulta.\r\n \r\nVihavuoden koskessa oli ainoastaan myllyjä, kunnes kosken rannalle 1923 rakennettiin vesivoimalla käyvä yksiraaminen saha. 1960-luvun alussa viereen rakennettiin uusi sahalaitos, joka tuotti myös sähköä. Parhaimmillaan saha työllisti 200 henkeä ja sahan yhteyteen syntyneessä kylässä oli kolme kauppaa. Saha lakkautettiin 1985.\r\n\r\nVihavuoden kylä oli aikanaan suosittu taiteilijoiden kesänviettopaikka. Myllypiha ja kosken rantamaisemat tallentuivat mm. Yrjö Yrjölän, Yrjö Ollilan, Mikko Oinosen ja Anton Lindforsin maalauksiin. Myös runoilija Yrjö Jylhä asui kausittain Vihavuoden kylässä. Pitäjän asutukseen nähden syrjäinen Vihavuosi oli satoja vuosia tärkeä myllypaikka ja myöhemmin 1900-luvulla pieni sahateollisuustaajama. Nykyisin Vihavuodessa on vilkkainta kesäisin kalastuksen ja kesäasukkaiden ansiosta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4702" ;
        skos:prefLabel    "Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta"@fi .

koko:p37363  dc:created  "2012-05-30T07:28:43.259+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:28:43.432+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ruumishuoneet"@en , "ruumishuoneet"@fi , "ruumishuoneet"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2408>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Rovastin punaviini" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9336> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9335> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2406> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/rovastin-punaviini" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7106>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1346793~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5077>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1488990~S9*fin> .

rky:p1678  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat. Rovaniemellä on Norvajärven rannassa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten lepopaikaksi 1959-1963 rakennettu vaikuttava muistokappeli, jonka hallin alla olevaan kellariin on haudattu 3000 saksalaissotilaan jäännökset. Lätäsenon saksalaiseen asemaan liittyy suomalaisten samanaikainen puolustusasema Enontekiön Markkinassa, joka on myös historiallinen markkina- ja kirkonpaikka. Kilpisjärvellä on toisen maailmansodan aikana rakennettu, tiehallinnon museosillaksi nimeämä Ahdaskurun kiviholvisilta.\n\nNorjaan Jäämeren satamiin johtavan maantien varressa, avoimessa tunturimaastossa sijaitseva Lätäsenon saksalainen asema \"Sturmbock-Stellung\" eli Järämä on saksalaisten rakentama, yhteensä 25 km pitkä linnoitusalue Käsivarren poikki vuodelta 1944. Alueen eteläosan osittain entistetyssä osassa on taistelu-, yhdys- ja juoksuhautaa yhteensä yli 1,2 km sekä 16 korjattua taisteluhaudan erityyppistä ampumapesäkettä (konekivääri ja raskasase) sekä viisi erityyppistä alkuperäisille paikoilleen kunnostettua korsua. \n\nSaksalaisten vahvasti linnoittamaa Järämää vastassa ollut suomalaisten hyödyntämä Markkina muodostavat parin. Niiden välissä oli toisen maailmansodan viimeinen \"asemasotalinja\". Markkinan entinen kirkkomaa on erikoinen suomalaisten toisen maailmasodan sodankäynnin päätöspaikka, vaikka se ei ollutkaan varsinainen taistelupaikka. Kaivannot ovat entisellä kirkkomaalla ja sen edustalla. \n\nSodankylän Tankavaarassa on Petsamoon johtavan entisen Jäämerentien poikki rakennetun saksalaisten \"Schutzwall\"-linjan entistettyjä varustuksia ja korsuja. Linnoitustöiden yhteydessä muutaman kilometrin päähän Jäämerentiestä rakennettu Huuhkajanpäänpaistaman kurun yli kulkeva kenttäsilta on yksi harvoista suuremmista siltakokonaisuuksista, joka on jäänyt sodan loppuvaiheessa räjäyttämättä. Huuhkajanpäänpaistaman ja Jäämerentien välisellä suolla on matalampi arkkusilta.\n\nNorvajärven rannassa on  saksalaisen veteraanijärjestön aloitteesta 1950- ja 1960-luvun taitteessa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten hautapaikaksi rakennettu muistopaikka. Aluetta ympäröi noin metrin korkuinen kiviaita, jonka portista johtaa polku kuusimetsän halki kappelille.  Saksalaisen arkkitehti Otto Kindtin suunnitteleman punagraniittisen mausoleumin eteisaulassa on Ursula Qernerin suunnittelma veistos \"Äiti ja poika\". Päätilassa on kahdeksan kalkkikiviriviä, joihin on kaiverrettu kappelin hallin alle on kerättyjen 3000 saksalaissotilaan tiedot. Hautausmaa-alueella on myös järven selkää vasten näkyvä kookas teräksinen risti. \n\nEnontekiön Ahdaskurun yksiaukkoinen kiviholvisilta (1943) on museosiltojen joukossa tyyppinsä ainoa edustaja. Siltaa ja sen ympäristöä on kunnostettu nykyliikenteen ja matkailukäytön ehdoilla. Silta on otettu Tiehallinnon nimeämäksi museokohteeksi 1983."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.628429417,25.785601676 66.627602186,25.786885437 66.627152363,25.786997615 66.626980025,25.785997036 66.627010655,25.785328954 66.627450813,25.783956108 66.627819481,25.783523479 66.628533210,25.784209300 66.628429417,25.785601676" ;
        poi:history       "Suomen solmittua aselevon Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944 poliitttinen tilanne muuttui. Saksalaiset päättivät strategian muutoksesta, rintama kääntyi Lapin poikki itä-länsisuuntaiseksi. Tavoitteena oli katkaista kulkuyhteydet Jäämerelle Norjan ja Muurmanskin satamiin ja laivastotukikohtiin.\r\n \r\nSaksan 20. Vuoristoarmeija linnoitti puolustusaseman, Lätäsenon saksalainen aseman \"Sturmbock-Stellung\" Käsivarren kapeimpaan kohtaan kesällä 1944.  Alue rakennettiin vuosina 1942-1944 pääosin kallioon louhimalla. Rakentajina olivat saksalaiset rakentajapioneerit, Organisation Todtin siviilirakentajat ja sotavangit. Saksalaisten 7. vuoristodivisioona oli Lätäsenolla asemissa lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945, jolloin alueesta luovuttiin taisteluitta. Suomalaisista varusmiehistä koostuvat joukot olivat asemissa noin 8 km saksalaisista etelään Markkinassa, entisellä kirkon- ja markkinapaikalla, joka oli ollut Länsi-Lapin hallinnollinen ja kirkollinen keskus 1600-luvulta alkaen.\r\n\r\nSaksalaiset rakensivat vetäytymisensä turvaksi Kilpisjärvelle Saanan rinteille ja lähistölle laajat mutta kevytrakenteiset puolustusasemat, jotka he tuhosivat. Tämän sotahistoriallisen kohteet useat jäännökset ovat säilyneet raunioituneina luonnonympäristön osina.\r\n\r\nToinen vetäytymisen edellyttämä puolustus- ja viivytysasema rakennettiin Sodankylän Tankavaaraan Jäämerentien varteen. \r\n\r\nLinnoitustöiden yhteydessä tärkeänä rakennuskohteena olivat myös puolustukselle tarpeelliset poikkitiet Jäämerentiestä itään ja länteen. Tankavaaran itäpuolelle Huuhkajanpäänpaistaman kuruun ja suolle rakennettiin kaksi kenttäsiltaa 1944.\r\n\r\nAhdaskurun silta oli rakennettu jo 1943 Suomen ja Norjan välisen rajan tuntumaan. Kiviholvisillan piti kestää raskasta saksalaisten Barbarossa-suunnitelman mukaista sotilasliikennettä Atlantilta Suomen rintamalle. Sillan suunnitteli ja rakennutti Tie- ja vesirakennushallitus ja sen rakentamiseen osallistuivat myös saksalaiset. Toisen maailmansodan viimeinen aseellinen yhteenotto Suomessa käytiin Kilpisjärven raja-alueella ja Norjaan perääntyvät saksalaiset tuhosivat Kilpisjärventien  mm. siltapaikkojen osalta. Ainoastaan pieni ja huomaamaton Ahdaskurun silta säilyi.\r\n\r\nVuosina 1959-1963 rakennettiin Rovaniemen silloiseen maalaiskuntaan Norvajärven rantaan kappeli Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten sotilaiden hautapaikaksi saksalaisten veteraanijärjestöjen aloitteesta. Vuonna 1964 valmistuneen mausoleumin suunnitteli saksalainen arkkitehti Otto Kindt."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5176" ;
        skos:prefLabel    "Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Norvajärven kappeli)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9156>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Muuan Mies"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9156" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2668>
        a                    th:Runo ;
        rdfs:label           "Komisario Rehunen ja kauniin Elisen murha" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Komisario Rehunen saa tutkittavakseen seksipalveluja myyneen kieltenopettajan murhan." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8465> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8516> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9484> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2666> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1000059&BibliographyId=30020&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/komisario-rehunen-ja-kauniin-elisen-murha" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6652>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Parkkinen, Leena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/parkkinen-leena" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i949>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Snadi Pumppu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/949" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7366>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:27+0300" .

rky:p1320  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Juvan kartanoiden, Vehmaa, Loukio, Inkilä ja Tietti,  ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt kulttuuri-ilmiö, joka leimaa rakennettua maisemaa. Sen edustajien joukossa on arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot kokonaisuutta, johon kuuluuvat Juvan lisäksi Rantasalmen ja Joroisten kartanot.\n\nVehmaan kulttuurimaisemalle antavat leimansa selkeästi kaakko-luode -suuntaiset alavat, nauhamaiset peltoalat ja tien vartta rajaavat puurivit ja koivikkometsiköt. Vehmaan kartanon päärakennus, joka on 1849 toteutettu rakennuttajan, Georg Grotenfeltin omilla, todennäköisesti mallikirjoihin perustuneilla suunnitelmilla, on yksikerroksinen poikkipäädyllinen puurakennus. Viiden ikkuna-akselin levyiseen poikkipäätyyn on sijoitettu suuri sali. Rakennuksen volyymi ja empiren yksityiskohdat liittävät sen itäsuomalaiseen, venäläisvaikutteiseen kartanotraditioon. Interiöörit ovat säilyneet varsin hyvin 1800-luvun puolivälin asussa. Puutarhasivun pylväikkö ja parveke on rakennettu 1920 Nils Grotenfeltin luonnosten ja Frosterus-Gripenberg -arkkitehtitoimiston piirustusten mukaan. Punamullatut asuin- ja talousrakennukset muodostavat symmetrisen, kolmelta sivulta suljetun pihapiirin. Rakennusryhmään kuuluu lisäksi komea kivinavetta sekä useita muita talousrakennuksia. Kartanopihaan johtaa maantieltä koivukuja. \n \nJuvan kartanokulttuuria edustavat myös vanhat ratsutilat Inkilä, Tietti ja Loukion kartano. Torppineen ja myllyineen ne muodostavat erikoisen kokonaisuuden. \n\nInkilän päärakennus on vuodelta 1853. Se on rakennettu savesta, kivistä ja kanervista, jatkettu 1800-luvun lopulla. Inkilän pihapiiriin kuuluvat lisäksi väentuparakennus, navetta ja joukko ulkorakennuksia. Inkilänkoskessa talolle kuulunut mylly- ja sähkölaitos 1900-luvun alkupuolelta. Talvisodan viimeisinä päivinä päämaja oli sijoitettuna Inkilään. Salpa-aseman lopullinen linjaus valmistui Inkilässä maaliskuussa 1940. \n\nTietin vanhan ratsutilan aumakattoinen päärakennus on 1800-luvulta. Pihapiiriin kuuluu lisäksi kaksikerroksinen aitta sekä kivi- ja hirsirakenteinen talli.\n\nLoukion kartano sijaitsee Loukionlampeen viettävällä peltoaukealla. Klassistinen poikkipäätyinen päärakennus on vanhimmilta osin vuodelta 1770. Se korjattiin 1840 ja ulkoasu entistettiin 1969. Pihaa ympäröivät väentupa, aitta, tilanhoitajan asunto ja vaja. Pihaan johtaa koivukuja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.770022343,27.592499885 61.767880790,27.595318996 61.771143750,27.598546364 61.777973590,27.622921503 61.774577639,27.627994973 61.754771903,27.635670950 61.753302738,27.629933916 61.763559203,27.584204668 61.770022343,27.592499885" ;
        poi:history       "Partala oli 1500-luvulla kuninkaankartano. Koikkala oli Olavinlinnan käskynhaltijan Erik Jesperinpojan säteri. Vehmaan kartano perustettiin ratsutilaksi 1600-luvulla ja tuli 1700-luvulla aateliseen omistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k178 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:talousrakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1123" ;
        skos:prefLabel    "Juvan kartanot (Inkilä, Tietti ja Loukio)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9655>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:33:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444111~S9*fin> .

rky:p21  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.773581446,27.786276571 60.774943768,27.788350517 60.776076456,27.790328304 60.776462541,27.791688832 60.776139777,27.795509992 60.775319769,27.797380128 60.771802638,27.797954399 60.769740404,27.796822794 60.769237313,27.795932031 60.767376271,27.791937827 60.767493936,27.789609213 60.765774836,27.786700219 60.758932832,27.773178306 60.758729065,27.769925189 60.758264667,27.762183395 60.759133803,27.760255050 60.760449594,27.758012385 60.767538196,27.780143461 60.769081238,27.785079116 60.770517271,27.784546978 60.773581446,27.786276571" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Hostikka)"@fi .

poi:poiType  a        owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment  "Valitaan POI-ontologiasta."@fi ;
        rdfs:domain   poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label    "place type"@en , "paikan tyyppi"@fi ;
        rdfs:range    owl:Class .

koko:p36119  dc:created  "2012-05-30T10:34:23.865+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T10:34:24.019+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "telakat"@fi , "skeppsvarv"@sv , "dockyard"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_164>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1692411~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7103>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Taidehalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1721190018422" ;
        wgs84:long        "24.9315251597576" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7103" .

rky:p1580  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden 1700- ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla.\n\nPohjanmaalla merkittäviä teollisuuden patruunarakennuksia ovat Närpiön Benvik, Maalahden Åminneborg, Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaiden päärakennukset sekä Uudenkaarlepyyn Kiitola, Juthbacka ja Keppo. Pohjanmaan varhaisen teollisuuden merkittäviin alueisiin kuuluvat myös Isonkyrön Orisberg, Oravaisten ruukki ja tehdas, Seinäjoen Östermyra/Törnävä sekä Vähäkyrön Kolkki ja Merikaarto.\n\nNÄRPIÖ / BENVIK\nKaskisten kaupungin pohjoispuolella, kaupungin mantereesta erottavan salmen rannalla on Benvikin tilan pihapiirissä kaksi poikkeuksellisen komeaa 1700-luvun lopun kaksikerroksista pohjalaistaloa. Benvikin 1700-luvun lopun näyttävä rakentaminen liittyy vilja- ja tervakaupalla sekä laivanvarustuksella vaurastuneen, Kaskisten kaupungin perustaneen Bladh-suvun historiaan. Asuinrakennusten lisäksi pihapiiriin liittyy talousrakennuksia, kaksi aittaa, savusauna ja venevaja. Lähistöllä sijaitsee Peter Johan Bladhin rakennuttama hautakappeli.\n\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\nMaalahdenjoen suun pohjoisrannalla sijaitsee Åminneborgin uusklassillinen kartano sivustoiltaan umpeen rakennetussa pihapiirissä. Kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on Pohjanmaan harvoja kartanomaisia rakennuksia. Julkisivut on jäsennöity pilastereilla ja räystästä kiertää voimakas klassillinen hammaslista. Toisen kerroksen edustustilaluonnetta on korostettu korkeammilla ikkunoilla. On esitetty olettamus, että talon suunnittelija olisi tukholmalainen Johan Elfström, joka 1780-1788 johti Vaasan hovioikeuden talon rakentamista ja työskenteli myös Sulvan, Pirttikylän ja Raippaluodon kirkoissa. Mansardikattoinen sivurakennus, johon on sisustettu kartanon oma museo, on peräisin 1750-1761 väliseltä ajalta. Se on sijainnut alkuaan nykyisen päärakennuksen paikalla, mutta on siirretty uuden päärakennuksen tieltä. \n\nÅminneborg sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla \"Övermalax - Åminne\" -maisema-alueella.\n\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\nGrönvikin lasitehtaan rakennuskannasta on jäljellä mahdollisesti 1700-luvun lopusta oleva kaksikerroksinen päärakennus puistoineen ja puutarhurin taloineen. Päärakennus on rakennettu viimeistään 1814 ja restauroitu 2000-luvulla.\n\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\nKiitolan kosken vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta saakka. Kiitolan kartanossa toimineen entisen villatehtaan rakennukset ovat 1920-luvulta, ja kartanon puinen päärakennus on 1800-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat vanha kivisilta ja patorakenteet. \n\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\nJuthbackan kustavilainen päärakennus on valmistunut 1821 vuonna 1817 perustetun sahan kartanoksi. Mansardikattoisen rakennuksen julkisivua jäsennöi neljän pilasterin koristama frontispiisi. Pihapiirin alun perin neljästä punamullatusta talousrakennuksesta kolme on säilynyt.\n\nUUSIKAARLEPYY/ KEPPO\nKepon kartano sijaitsee Ylä-Jepualla Lapuanjoen rantamaisemassa, Keponkosken varressa. Näyttävä myöhäisempirerakennus on vuodelta 1869. Ruukin rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. konttori, työväen asuinrakennus ja talousrakennuksia. Keponkoski sahoineen oli 1700-luvulla kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksia ja 1800-luvulla Oravaisten Kimon ohella yksi Björkmanin (aateloituna Björkenheim) teollisuussuvun tuotantopaikoista.\n\nII / NYBY\nMeren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti"@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.399396952,21.233220017 62.398925941,21.236046586 62.398570953,21.235849123 62.398420716,21.236759477 62.397920444,21.236338205 62.397997709,21.235699519 62.397604671,21.235238227 62.397648928,21.233041738 62.397716359,21.232712755 62.398627916,21.232746970 62.399396952,21.233220017" ;
        poi:history       "Pohjanlahden ja Oulun porvaristo ryhtyi käyttämään hyväkseen 1765 murtuneen Pohjanlahden kauppapakon sallimia vapauksia kauppiaina ja laivanvarustajina. Monet heistä lähtivät kauppavapauden toteuduttua ulkomaille tutustumaan liike-elämään ja solmimaan kauppasuhteita. Suomeen perustettiin 1700-luvun lopulla 12 lasitehdasta eli -ruukkia, mm. Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaat.\r\n\r\nNÄRPIÖ / BENVIK\r\nNärpiön Benvikin tilan toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennutti Johan Bladh nuorempi 1776 ja toisen hänen poikansa Peter Johan Bladh 1786.\r\n\r\nKauppiassuvun jälkeläinen Johan Bladh oli osakkaana äitinsä Vaasaan perustamassa tupakkatehtaassa ja sai 1762 oikeuden perustaa Vaasaan villamanufaktuurin. Ulkomaankauppaa Bladh harjoitti aluksi turkulaisten laivojen osakkaana, kun Vaasalla ei ollut tapulioikeuksia. Vuoden 1765 kauppavapauden jälkeen hän ryhtyi varustamaan omia aluksia. Kun alkoi näyttää siltä, että Vaasan tapulioikeudet siirtyisivät Kaskisten perustettavalle kaupungille, Bladh hankki Närpiöstä Benvikin tilan, joka käsitti koko tulevan kaupungin alueen. Bladh muutti Benvikiin 1775 ja rakennutti tilalle asuinrakennuksen 1776. Hän rakennutti Kaskisiin omalla kustannuksellaan tulli- ja pakkahuoneen 1777. Kaskinen sai Bladhin anomuksesta tapulioikeudet jo 1779, vaikka sen kaupunkiprivilegiot vahvistettiin vasta 1785. Bladh oli perustanut jo tätä ennen Kaskisiin pienkeittämön ja 1781 laivanvarustamon. \r\n\r\nJohan Bladhin poika, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian kantonilaiseen johtajistoon kuuluva superkargööri Peter Johan Bladh palasi isänsä kuoltua 1783 Suomeen ja rakennutti itselleen uuden asuinrakennuksen Benvikiin 1786. Hän oli maan varakkaimpia laivanvarustajia, valtiopäivämies ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Peter Johan Bladhin kuoleman jälkeen Benvikiin perustettiin pellavakehräämö 1818, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1825. Benvik oli myöhemmin Johan Carlströmin ja Carl Jacob Grönbergin omistuksessa, joista jälkimmäinen perusti Benvikiin fajanssitehtaan 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\r\nÅminneborgin päärakennuksen rakennutti salpietaritehtailija Petter Böcker 1787-1792 välisenä aikana ostettuaan tilan vaasalaiselta kauppiaalta Israel Bladilta. Päärakennus kärsi tulipalosta 2003.\r\n\r\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\r\nGrönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin  ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\r\nKiitolan kosken alueelle keskittyi 1800-luvulla kutomoteollisuuteen liittyviä toimintoja. Kehräämö valmistui 1890-luvulla ja myöhemmin kutomo. Nykyinen päärakennus siirrettiin aiemman palaneen tilalle Härmästä 1891-1893. Nykyinen silta rakennettiin kosken yli 1910. Uusi tehdasrakennus valmistui aivan kartanon päärakennuksen viereen 1912 ja uusi voimala 1922. Villatehdas joutui lopettamaan toimintansa 1932 ja tämän jälkeen alueella on toiminut eri alojen yrityksiä.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\r\nRaahessa ja Uudessakaarlepyyssä mm. tervakauppaa käynyt luutnantti Carl Backman perusti 1813 ostamalleen Juthbackan tilalle myllyn ja sahan 1817. Tila oli ollut sotilasvirkatalona jo 1600-luvulla. Päärakennus tehtiin alun perin kapteenin virkataloksi 1821. Sen yhteyteen tehtiin moderni lisärakennus 1970-luvulla. 1900-luvulla Juthbackassa toimi mm. kasvatuslaitos ja lepokoti. Uudenkaarlepyyn kaupunki päätti ostaa ja korjata Juthbackan mm. kokouskäyttöön 2003 ja päärakennuksen sisätilat korjattiin entistäen 2005-2006.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KEPPO\r\nKepon varhaisin teollisuushistoria 1700-luvulla liittyy kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksiin. Keponkoskessa oli saha jo 1700-luvulla, tupakkatehdas ja pikiruukki. Oravaisten Kimon ruukin kirjanpitäjä Carl Otto von Essen hankki tilan sahoineen 1838. Saha paloi 1893, jonka jälkeen sen paikalle rakennettiin tehtailija Hugo Grönlundin toimesta kutomo, joka oli toiminnassa 1899-1908.\r\n\r\nKepon kartano siirtyi 1954 Emil Höglundin ja Karl Johan Tidströmin omistukseen. Kartanon viereen perustettiin minkkitarha, josta tuli 1960-luvulla maailman suurin.  Omistajien perustaman Keppo Oy:n omistukseen siirtyi Pohjanmaan vanhoista teollisuuspaikoista Kimon ruukki 1962 ja Oravaisten verkatehdas Oy 1966. \r\n\r\nII / NYBY\r\nOululainen kauppias ja hovineuvos Johan Nylander sai 1782 luvan perustaa lasitehtaan Iin Olhavaan. Kaksi vuotta myöhemmin aloittanut tehdas kasvoi yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista. Se siirtyi Nylanderin vävyn Adolf Falanderin omistukseen 1792. Tuolloin tehdas työllisti yhteensä 300 henkeä, joista 19 lasinpuhaltajia. Falander luopui privilegiostaan 1807. Laamanni Julius Conrad Antell aloitti tehtaan toiminnan uudelleen 1813, minkä jälkeen se oli pääasiassa Antell- ja Fellman-sukujen omistuksessa. Toiminta päättyi 1885. Tehdas paloi 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k545 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri , poio:kappeli , poio:tuotantorakennus , poio:tie , poio:navetta , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4736" ;
        skos:prefLabel    "Pohjanmaan teollisuuden kartanot (Benvik)"@fi .

[ dcterms:description  "Näkökulma Helsinkiin syntyy eri puolille kaupunkia suuntautuvien taksikyytien kautta. Romaanin keskeisin henkilö Antti Säämäjärvi ajaa mieluiten yövuoroja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2667> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6915>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kalevan alkuvuosien historia tunnetaan hyvin. Sinne asennettiin Thomas Edisonin kehittelemät kinetofonit 1915 ja siellä esitettiin neljää elokuvapätkää äänilevyin säestettyinä. Sisällissodan aikoihin, jolloin elokuvien saanti oli hankalaa, esitettiin varieteeohjelmaa: elokuussa 1917 seurasivat toisiaan laulajat, \"asteikkoihminen\" eli \"mies ilman luita\", kuplettilaulajat Oscar Nyström ja Alfred Tanner sekä kahden näyttelijän hupailu. Vuonna 1918 elokuvateatteri toimi sotasairaalana. Teatteri lopetti toimintansa 1964 ja on muutettu bingohalliksi." ;
  dcterms:description            "Vähäkallio piirsi suunnittelemansa Valiolan talon yhteyteen elokuvateatteri Kalevan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6541>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Mutta kirkkoa en ehdi kuin vilkaista, sillä siinä on heti koulu, rautainen iso aita, jossa portti, joka aukaistaan aamuksi ja suljetaan illaksi taas. Ja nyt tapahtuu, että minä joudun sen taakse. Ennen aina menin vielä yhden nurkan ympäri Neljännelle linjalle ja siitä opettajien ovesta isoja portaita ylös. Mutta enää en saa.' (s. 185)" ;
  dcterms:description            "Mäkelä aloittaa koulun Kallion kansakoulussa, jossa hänen äitinsä työskentelee opettajana." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9770> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9782>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7363>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Kivijärvi, Harry"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7362> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7363" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7602>
        dcterms:modified  "2009-10-29T15:29:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8077>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:53:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5573>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=157736CC-B066-4765-8BAB-F7F156ED42F6> .

[ dcterms:description  "Dekkarisarjan päähenkilö Viktor Kärppä on inkeriläissyntyinen puolittain alamaailmassa liikkuva liikemies." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2326> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9046>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5668>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ruotsinkielisten vanhainkodit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Haluaisin tietää, mitkä ovat Helsingissä ruotsinkielisille tarkoitetut vanhainkodit? Mistä voin tiedustella niistä tai voiko teiltä saada listan? Seniori-infosta Helsingin kaupungin nettisivuilta löytyy tietoa ruotsinkielisistä vanhainkodeista:\nhttp://www.hel.fi/seniorinfo/\n\n- Gustafsgård (40 svenska platser på avd. C2 och C3), Åldermansvägen 32, 00650 Helsingfors, tfn 310 5714\n- Munksnäshemmet (40 platser), Locklaisvägen 10,00330 Helsingfors.tfn 489 205\n- Villa Kälkestad, 25830 Västanfjärd, tfn 02-427 535\n- Villa Näset, 25820 Vestlax, tfn 02-427 401 (Villa Näset och Villa Kälkestad har 39 svenska platser sammanlagt)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/haluaisin-tietaa-mitka-ovat-helsingissa-ruotsinkie" .

rky:p254  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Outokummun vanha kuparikaivosalue on teollisuushistoriallisesti arvokas maamme suurteollisen kaivostoiminnan alkuna. Vanhaan kaivosalueeseen liittyy 1950-luvulla rakennettu Keretin kaivostorni, joka on merkittävä insinöörirakennustekniikan näyte ja toiminut esikuvana muille kaivoksille. \n\nSuurin osa Outokummun kaivosalueen nykyisestä rakennuskannasta, mm. vanha kaivostupa, murskaamo ja nostotorni, nostokonehuone ja rikastamo sekä vanha voima-asema ovat kaivoksen suurtuotantokaudelta 1920-luvulta. Useimmat rakennuksista ovat arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemia. Vanha kaivoskonttori ja sairaala ovat vuodelta 1913 ja uusi konttori vuodelta 1939, kaikki arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelemia.\n\nKaivos on ollut lähtökohtana sen ympärille kasvaneelle Outokummun taajamalle. Kaivosalueen läheisyydessä on runsaasti työväenasuntoja eri kausilta. Kaivosalueeseen liittyy välittömästi kaivoksen johtajien asuinalue Raivionmäki.\n\nKeretinniemellä on Keretin kaivostorni 1950-luvulta. Kaivostorni on 96 metriä korkea ja se on ollut valmistuessaan Euroopan korkein. Keretin torni on suojeltu rakennussuojelulailla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.728451265,29.011117012 62.727957248,29.009247975 62.726254098,29.006371118 62.726737110,29.000074435 62.726297445,28.998842173 62.726428758,28.997373736 62.726808222,28.995359417 62.729052289,28.994699168 62.730773692,29.000038256 62.731405150,29.000593017 62.732577304,29.006578273 62.732281516,29.012350649 62.729636308,29.012229862 62.728451265,29.011117012" ;
        poi:history       "Outokummun kuparimalmi löydettiin 1900-luvun alussa ja varsinainen kaivostoiminta pääsi alkamaan 1913. Suurtuotanto kaivoksessa alkoi vuosina 1927-28. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla Vanhan Kaivoksen alueelta. Tuotannon lakattua asteittain vanhalla kaivosalueella avattiin 1982 Outokummun kaivosmuseo, joka toimii  W.G. Palmqvistin 1920-luvulla suunnittelemassa kaivosmiesten henkilöstötiloissa eli kaivostuvassa. Kivinen portaali oli sisäänkäynti kaivoskäytävään,  \"kymppitunneliin\", joten kaivostupa oli yhteydessä kaivoksen keskuskuiluun.\r\n\r\nOutokummun pitkulaisen malmisuonen päälle rakennettiin 1930- ja 1950-luvuilla kaksi muutakin kaivostornia, Mökkivaara ja Keretti. Toiminta Keretin kaivoksessa lakkasi 1989."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k309 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1112" ;
        skos:prefLabel    "Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9652>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Dallapè -puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1900282781991" ;
        wgs84:long        "24.9578094981036" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/dallap-puisto" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p167>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kanttinauhatalon vaja"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:47:28.24+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:22:54.947+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33509 ;
        poi:description  "Puurakenteinen vaja rakennettiin vuonna 1982 Kanttinauhatalon peruskorjauksen yhteydessä asukkaiden irtaimistovarastoksi.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nSLHK suunnitelma-asiakirjat.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Puurakenteinen vaja rakennettiin vuonna 1982 Kanttinauhatalon peruskorjauksen yhteydessä asukkaiden irtaimistovarastoksi.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nSLHK suunnitelma-asiakirjat.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/4/7/saha/suomenlinna/0_2560815868135033494.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.142203408993055" ;
        wgs84:long       "24.986848902702377" .

<http://example/upload-base/#metadescription_400>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7957>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Gardberg, Tom"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7957" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Brita Rakkola hengästyi noustessaan eduskuntatalon portaita. Salkku painoi ja vastuu. Salkussa olivat suunnitelmat, numerot ja mielipidekyselyt. Mielessä risteilivät huoli, jännitys ja repaleiset ajatukset.\" (s. 76) " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

[ dcterms:description  "Kai Pahlman harjoitteli ja pelasi kavereidensa kanssa Valtskulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7784> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7792>
] .

rky:p848  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Dragsfjärdin 1700-luvun lounaissuomalainen ristikirkko kuluu kirkonrakentaja Antti Piimäsen keskeisiin töihin. Kirkon lähiympäristö julkisine rakennuksineen on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö.\n\nDragsfjärd-järven ja Norrfjärdenin merenlahden välisellä kapealla mäntyä kasvavalla kannaksella oleva kirkko on järjestyksessä seurakunnan toinen. Pohjamuodoltaan tasavartisen ristikirkon runkohuoneeseen liittyy itäisen ja pohjoisen ristivarren kulmauksessa oleva pulpettikattoinen sakaristo. Ristivarret ovat satulakattoiset ja niiden yhtymäkohdassa katon keskellä kohoaa kookas kattoratsastaja. Ulko-ovien edessä on pienet eteishuoneet. Sisätilaa kattaa lautaholvit. Niiden risteyksessä pendentiiviltä nouseva kahdeksankulmainen välikattokupoli on tyyppinsä varhaisin esimerkki Suomessa. Barokkityylinen saarnastuoli on kirkon ikäinen ja penkistö on 1800-luvun lopusta.\n\nErillinen kellotapuli vuodelta 1763 edustaa lounaissuomalaista tyyppiä barokkisipuleineen ja lienee kuten kirkkokin Piimäsen johdolla rakennettu. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa oleva Björkbodan ruukinpatruuna Wolter Petersenin rakennuttama pyramidikattoinen hautakappeli on vuodelta 1791. Lähiseudun ruukkitoiminnasta kertovat myös kirkkotarhan lukuisat tako- ja valuraudasta tehdyt hautamuistomerkit, joista osa on säilytetty alkuperäisellä paikallaan.\n\nHarjua pitkin kulkevan maantien eteläpuolella vastapäätä kirkkoa on entinen kunnantalo sekä koulu, jonka rakennukset ovat 1870-luvulta ja vuodelta 1941."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.073273755,22.471141351 60.073260604,22.471452569 60.074091426,22.471743140 60.074706566,22.472351862 60.075025797,22.475400114 60.072245002,22.476438259 60.071553031,22.476158357 60.070660594,22.475814416 60.069647349,22.475450575 60.068686219,22.472251169 60.068115617,22.469130641 60.068298593,22.467572296 60.071658973,22.468454344 60.071810847,22.469020373 60.072173952,22.470503852 60.073273755,22.471141351" ;
        poi:history       "Kemiön emäseurakunnan kappeliksi 1694 erotettu Dragsfärd itsenäistyi 1918. Kirkonrakentaja Anders Piimäsen johdolla rakennettu kirkko vihittiin käyttöön 1755. Sakaristo-osa rakennettiin 1802 ja eteishuoneet 1860-luvun alussa. Kirkkoon on tehty useita sisäkorjauksia, 1953 arkkitehti Anna-Lisa Stigellin suunnittelemana.\r\n\r\nKirkonkylä toimi kunnan hallinnollisena keskuksena vuoteen 1975 asti ja kirkon läheisyyteen keskittyi julkisia palveluja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:kellotapuli , poio:kyla , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4041" ;
        skos:prefLabel    "Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8074>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Pekka ja Pätkä pahassa pulassa " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8153> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8399> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1955." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2onh/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8073> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8072> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8071> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8070> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8074" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1208>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1558248~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1687509~S9*fin> .

[ dcterms:description  "\"Funkis kotiutuu Helsinkiin\" - luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8313>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1072798~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5570>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pisimmät kadut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitkä ovat Helsingin pisimmät kadut? Helsingin kaupungin rakennusviraston asiakaspalvelusta kerrottiin, että Helsingin pisin katu on Itäväylä, josta katuosuutta 7294 metriä ja kokonaispituus 11 251 metriä (muuttuu katuosuuden jälkeen maantieksi). Seuraava on Mannerheimintie 5420 metriä. Kolmaksi pisintä katu katurekisterin pitäjät eivät valitettavasti saaneet ulos. Lyhin Helsingin katu on Luotikuja, 9 metriä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9228> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6638> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mitka-ovat-helsingin-pisimmat-kadut" .

[ dcterms:description  "Emiliä ammutaan ja Sofi pakenee Pietariin matkaavaan junaan, luullen Emilin kuolleen. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7547> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4329>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1708532~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8408>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Valkoiset ruusut" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8407> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1943." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2lc3/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8406> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8405> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8404> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8408" .

[ dcterms:description  "Luvut \"Yliopistopoliisi\" ja \"Nordenstamin tanssiaiset\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6379>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Rinne, Joel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/rinne-joel" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6618>
        dcterms:modified  "2010-02-03T17:00:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8573>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:38:39+0300" .

rky:p1047  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.945100763,21.851059596 61.943825689,21.851024120 61.942759954,21.849344607 61.943656370,21.842896964 61.944479239,21.841946630 61.945132353,21.842683742 61.945100763,21.851059596" ;
        poi:municipality  kunnat:k747 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1993" ;
        skos:prefLabel    "Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (iIsotalo)"@fi .

rky:p750  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella säilynyt yksittäinen kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty kolttien vanhan rakennusperinteen mukaisesti 1940-luvulla, kun kolttasaamelaiset joutuivat evakkoon Petsamon Suonikylästä. Rakennuskanta edustaa sekä vanhaan perinteeseen pohjautuvaa rakentamista että valtion asutustoimiin liittyviä tyyppitaloja.\n\nSuomen vähälukuiset kolttasaamelaiset ovat Suomelle aikaisemmin kuuluneen Petsamon alueen kolmen siidan Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttaväestöä, jotka on asutettu toisen maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosaan. \n\nNellimvuonon pohjukassa, Virtaniemeen johtavan tien varressa, Inarijärven koillisrannalla on Nellimin kylä, jonka pienet asuinrakennukset on rakennettu tyyppipiirustuksilla toisen maailmansodan jälkeen. Rakentamisessa on pyritty ottamaan huomioon kolttasaamelainen rakennusperinne ja paikalliset olosuhteet. \n\nSevettijärvi on kolttasaamelaisten keskuskylä, jossa on peruskoulun ala-aste ja yläaste, terveystalo, Ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, Metsähallituksen virkatalo, Kolttien perinnetalo ja Kolttien kyläkokouksen toimisto.\n\nLuttojoen kolttakentät (Oskarinjärvi ja Oskarinkoski) ovat olleet Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneiden Semenoffin ja Fofanoffin perheiden asuinpaikkoja 1940-luvulla. Kolttakenttä on rakennettu vanhan perinteen mukaisesti. Suomujoen varrella 12 km päässä Kotajärven pohjoisrannalla on Fofanoffin perheen kesäpaikkana ollut asuinkenttä, joka on kunnostettu 1983. Oskarinkosken ja Oskarinjärven asuinkentillä pirttirakennusten lisäksi säilynyt muuta tyypillistä rakennuskantaa, johon kuuluvat jalka-aitat, sauna, varastot, ulkoleivinuunit, maakellarit, lammaspuurat, porosuojat ja verkkoulut.\n\nRakennuskokonaisuuteen kuuluu \n- asuinkota, jota on myöhemmin käytetty keittokotana \n- pirtti, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- jalka-aitta \n- ulkouuni, joka on muurattu lähes kokonaan uudelleen 1980 \n- savusauna, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- koirankoppi \n- lammaspuura ja -aita \n- porolato eli liemu kauempana muusta rakennusryhmästä\n- verkkoulut\n\nKolttakenttää ympäröivä poroaita on noin 1400 m pitkä rengasaita, jonka ala on noin 8 ha. Aidan korkeus on 150 cm. Vitsastarpeina aidan sidonnassa on käytetty sodanaikaisia saksalaisia puhelinkaapeleita ja nauloja. Aita on osittain kunnostettu 1980-luvulla.\n\nMuita hyvin koltta-asutusta edustavia pihapiirejä ovat Kevärinne Kutujärven rannalla, jonka pihapiirissä on vanha asuinrakennus, varasto-lampola ja sauna. Tsarmijärven rannalla Paatsjoella on kaksihuoneinen alkuperäisessä kunnossa säilnyt kolttatalo lampola- ja varstorakennuksineen ja aidattuine perunamaineen.\n\nKolmosjärvellä on säilynyt kolttien erämaa-asutusta hyvin edustava Fofanoffin suvun mansardikattoinen pirtti, jossa on lautarakenteinen eteinen. Pienessä, jo hävinneessä navetassa on pidetty lehmää ja hevosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.849002935,28.275411393 68.851309415,28.275811173 68.853181351,28.282590279 68.854192058,28.289227032 68.854801911,28.312373683 68.846000713,28.350323912 68.848655976,28.372613986 68.847193448,28.386934969 68.844836419,28.386873190 68.844714477,28.374067929 68.842307983,28.364459481 68.843417667,28.331411485 68.844121941,28.325999737 68.843114806,28.321998997 68.845629324,28.287207518 68.849002935,28.275411393" ;
        poi:history       "Kolttasaamelaisten perinteinen asuma-alue ulottui Näätämöstä Petsamoon ja Tuuloman Lappiin, mutta valtioiden välinen rajapolitiikka on muuttanut kolttien perinteisiä asutusmalleja. Kolttasaamelaisten vuotuismuuttojärjestelmä oli yksi vanhamuotoisimmista ja tyypillisimmistä muuttomalleista. Suonikylä oli 1600-luvulta 1800-luvulle pääasiassa pyyntitaloudesta elävä yhteisö. Talvet asuttiin yhteisessä talvikylässä ja harjoitettiin yhteisesti kalastusta ja suurriistanpyyntiä. Muina vuodenaikoina väestö hajaantui säteittäisen mallin mukaan harjoittamaan kalastusta ja metsästystä omille sukualueille. Poroja käytettiin kuljetuksiin ja peuranpyynnin houkutuseläimiksi.\r\n\r\nSuomen menetettyä toisessa maailmansodassa Petsamon Neuvostoliitolle, koltat evakuoitiin entiseltä asuinalueeltaan. Petsamon alueen kolmen siidan kolttasaamelaiset asutettiin Inarin kunnan itäosaan, suonikyläläiset Sevettijärven alueella, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin alueelle ja Paatsjoen kolttasaamelaiset Keväjärven-Mustolan alueelle. \r\n\r\nKolttayhteisön muutto uusille vakinaisille asuinsijoille tapahtui 1949-1952. Näätämön alueella koltat asutettiin ympärivuotisille asuinpaikoille 50 kilometriä pitkälle kapealle vyöhykkeelle päävesistöjen varteen Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ja seutua alettiin kutsua Sevettijärveksi. Asutukseen ei enää kuulunut yhteistä talvikylää eikä vuotuismuuton piirteitä. Kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti valtio.\r\n\r\nPetsamosta evakkoon joutuneet koltat muuttivat Nellimin alueelle 1945 ja 1946. Valtioneuvoston vahvistaman asutussuunnitelman mukaan Nellimin rakentaminen aloitettiin 1948 alussa. Vuoteen 1951 mennessä alueelle oli pystytetty 51 asuinrakennusta, saman verran talousrakennuksia sekä koulu, oppilasasuntola, terveystalo ja rukoushuone.\r\n\r\nSevettijärven alueelle rakennettiin yli 50 uudistilaa toisen maailmansodan jälkeen. Sevettijärven asutus- ja rakennustoiminta oli osa valtion jälleenrakennustoimintaa Lapissa. Koltat, jotka olivat asuneet Petsamon Suonikylässä, muuttivat pääosin Sevettijärven alueelle. Kyläkeskukseen rakennettiin valtion toimesta ortodoksinen kirkkorakennus, hautausmaa, terveystalo, koulutalo ja sen asuntola sekä posti. Kolttasaamelaiset kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin seurakuntaan. Arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema Sevettijärven rukoushuone vihittiin käyttöönsä 1951.\r\n\r\nHeti toisen maailmansodan jälkeen koltat pyrkivät asettumaan Luton ja Nellimin väliselle alueelle mahdollisimman lähelle entisiä kotiseutujaan. Alueluovutuksissa kotipaikkansa, poronsa ja lähes kaiken muun omaisuutensa menettänyt Semenoffin perhe ehti ennen Sevettijärvelle sijoittamista asettua aluksi Suonikylän entisille kesäasuinalueille Suomujoen Kotajärvelle 1946-1948. Ensimmäiseksi rakennettiin turvekota, jota käytettiin keittokotana asuinrakennuksen eli pirtin valmistuttua 1947. Poroaitaa käytettiin Semenoffien poismuuton jälkeen Lapin paliskunnan tilapäisenä erotusaitana. Kolttakentän kunnostaminen alkoi 1980-luvulla. Pirtti ja sauna rakennettiin uudestaan 1983.\r\n\r\nOskarinkosken ja Oskarinjärven kolttakenttiä kunnostettiin 1981 ja 2000 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston talkooleirillä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2132" ;
        skos:prefLabel    "Kolttasaamelaisten asutuspaikat (Nellimin kylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8668>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Rajametsäntie 34 B 27"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kytöniemien koti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat            "60.230097040882" ;
        wgs84:long           "24.9333312883362" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8668" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8907>
        dcterms:modified  "2010-04-01T14:01:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6878>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i318>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinginkatu 15 koti-ikävä blues" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8780> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i317> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i317> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinginkatu-15-koti-ikava-blues" .

[ dcterms:description  "Pekka Korvenmaa: Säätyläispuutarhasta kivikaupunkiin. Töölön raitiovaunuhallien alueen vaiheita 1820-1980." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6955> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsinki nukkuu ikävään hukkuu,\noletko yksin? No et ole ainut\nTosi vaikea täältä on ystävää löytää\nnyt sydämes on kylmä kuin kadun pinta" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i352> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8310>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sotakorkeakoulu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8309> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8310" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pari päivää ennen vappua menimme sitten yhdessä Linnanmäelle. Se Salminen tuli meitä portille vastaan ja vei vedenneitojen halliin. Siellä oli pari aloittelijaa juuri harjoittelemassa ja meillekin annettiin pallot, joilla sai yrittää osumista. Minä heitin tahallani ohi, kun kävi sääliksi ne tytöt, jotka värjöttelivät bikineissään laudalla. Erkki sen sijaan osui kummallakin heitolla, ja tytöt pulahtivat kirkaisten veteen.\" (S. 193.)" ;
  dcterms:description            "Kesällä 1953 Sirkka työskentelee Linnanmäellä vedenneitona." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1961> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6520>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:04:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i578>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Karanteeni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/karanteeni" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9119>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Karkausyön ratikkamatka : lastenkirja Helsingistä " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:audience    th:Lapset ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9118> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9120> ;
        th:lisatietoa       "Karkausyönä kaikki on ylösalaisin. Kaupunki ei kuulu ihmisille vaan Ratikalle. Se on taianomaisen yön tähti ja lentää kadulla kuin tähdet taivaalla.\nYössä laulaa Linnunlaulun böördikööri ja liikennevalot tirskuvat. Kun aamuyön viime karkelo alkaa, rakastunut Ratikka tajuaa, että kaupungillakin on tunteet.\nVärikylläinen, hykerryttävästi polveileva tarina on huipputekijöiden rakkaudentunnustus elävälle ja hengittävälle kaupungille, Helsingille.\n(takakansiteksti)" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=758&BibliographyId=30891&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9119" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kuusihokki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Käpyhokki" , "Risuhokki" , "Ravintola n:o 11" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7153> ;
        wgs84:lat            "60.1946629972908" ;
        wgs84:long           "24.899806619023" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kuusihokki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7329>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8570>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Ballaadi" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8568> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1944" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2lh7/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8566> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8567> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8570" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9284>
        dcterms:modified  "2010-06-10T16:29:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6780>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i220>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Gartsan kundi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i219> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6809> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/gartsan-kundi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8904>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Teatro, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Yrjönkatu 31" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7846> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7635> ;
        wgs84:lat            "60.1688784906937" ;
        wgs84:long           "24.9368196255746" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/teatro-ravintola" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9379>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Flytande staden, Den" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7636> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9379" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9618>
        dcterms:modified  "2011-05-20T12:52:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6875>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Malmin kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat         "60.253111190255" ;
        wgs84:long        "25.0015645597254" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/malmin-kirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1964>
        dcterms:modified  "2010-12-21T22:23:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1779707~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1800207~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7589>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_127>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:28:16+0300" .

rky:p1543  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Houtskarin kirkonkylä on varhaisia Turunmaan saaristoon perustettuja kirkonkyliä. Houtskarin hyvin säilyneen, pienimuotoisen saaristokirkkomiljöön muodostavat satama, kirkko, hautausmaa kiviaitoineen, tapuli, pappila ja pitäjäntupa. \n\nTurunmaan saaristossa kirkonkylät ovat sijoittuneet suuremmille saarille merkittävien vesireittien varrelle. Neitsyt Marialle omistettu Houtskarin puukirkko sijaitsee saariryhmän keskiosassa, kapean Hålax-lahden rannalla, Näsbyn kirkonkylässä. Puinen, tasavartinen ristikirkko on rakennettu 1703-04 (E. Nilsson). Punamullattua kirkkoa kattaa aumattu paanukatto, jonka ristikeskuksesta kohoaa siro viiritanko. Kirkon alttaritaulun on maalannut 1887 Victor Westerholm. \n\nKirkkomaan tuntumassa sijaitseva tapulin alaosa on rakennettu 1753 (E. Johansson) ja yläosa 1871. Kirkkomaisemaan liittyy myös 1860 rakennettu pappila. Kirkon ja pappilan välissä on pieni peltoalue. Houtskarin kotiseutumuseo toimii 1885 rakennetussa pitäjäntuvassa. Museoon kuuluu lisäksi tuulimylly ja ranta-aitta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.224481806,21.366363302 60.224957664,21.370179721 60.225322555,21.371849546 60.225698506,21.372840480 60.226455656,21.376616393 60.225347080,21.376802101 60.224720359,21.377032734 60.224270269,21.377296581 60.222988751,21.379151306 60.222466742,21.378620852 60.220895010,21.376203551 60.220465615,21.372094131 60.221091933,21.361277091 60.223249134,21.361338609 60.224481806,21.366363302" ;
        poi:history       "Houtskari oli Korppooseen kuuluvana Näsbyn kappelina 1554. Kirkonkylän muodostavassa Näsbyssä oli tällöin 15 taloa.   Emäseurakunnaksi Houtskari erotettiin 1865. Houtskarin kirkko rakennettiin 1703-1704."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5117" ;
        skos:prefLabel    "Houtskarin kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i480>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hietaniemi biitsi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i479> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9197> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hietaniemi-biitsi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9021>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Koskinen, Markus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9021" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7231>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7326>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Arkkitehti Valter Thomé" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7332> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7331> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7328> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7330> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7327> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7329> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4399> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7326" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6983> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6627>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9281>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Syväl eteläs" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9279> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9279> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9281" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hietaniemenkadun Pub Pete oli Helsingin kantakaupungin halvimpia juottoloita. Keskioluttuoppi maksoi kaksitoista markkaa aamuyhdeksän ja iltaviiden välillä. Petessä sai myös edullisesti maukasta ruokaa.\"" ;
  dcterms:description            "Kirja alkaa rikoksesta Pub Petessä, ja epäillyt ovat vakioasiakkaita." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2163> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8474>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7491>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:12+0300" .

rky:p217  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riilahden kartanokokonaisuus puistoineen, kiviaitojen reunustamine kujineen ja rakennusryhmineen on huomattavimpia kartanokulttuurin edustajia maassamme. Riilahdella on huomattava asema Suomen historiassa Suuren Pohjan sodan meritaistelun ja sen muistomerkkien paikkana. \n\nRiilahden kartano sijaitsee Bromarvin kirkolta etelään Bromarvin niemen itärannan ja Storön muodostaman kapeikon rannalla. \nKenraalimajuri Johan Fredrik Aminoffin 1804 rakennuttama päärakennus on varhaisimpia uusklassisistisia kartanorakennuksiamme ja siihen liittyy laaja englantilainen puisto kellotorneineen ja pyörötemppeleineen. \n\nRiilahden edustalla käydyn Suuren Pohjan sodan merkittävimmän meritaistelun kunniaksi pystytetyt muistomerkit ovat merkittäviä 1900-luvun alussa Suomeen pystytettyjä historiallisen tapahtuman muistomerkkejä. Venäläisten taistelun 200-vuotisjuhlan kunniaksi 1914 pystyttämä lohkokiviportaikolla oleva risti ja suomalaisten 1928 pysyttämä graniittiobeliski sijaitsevat rannalla, kartanosta muutaman kilometrin etelään."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.960805433,23.059423401 59.962002378,23.068196857 59.960837561,23.072633069 59.956884949,23.068768552 59.950269739,23.057093139 59.950305837,23.049326992 59.954647151,23.043210154 59.962225477,23.043664441 59.963039715,23.050246695 59.960805433,23.059423401" ;
        poi:history       "Riilahden kartano muodostui samannimisestä allodialisäteristä ja kolmesta siihen liitetystä tilasta. Varhaisimmat asiakirjamaininnat Riilahdesta ovat 1400-luvulta. \r\n\r\nKartano siirtyi 1725 Aminoff-suvulle, mistä alkoi merkittävä vaihe kartanon historiassa. Uusi päärakennus rakennutettiin 1804-1806 linnoitusluutnantti Pehr Granstedtin suunnitelman mukaan. Alueelle rakennettiin myös huomattava määrä talousrakennuksia. Peltojen raivaustöissä poistetuista kivistä rakennettiin kartanomiljöölle leimallisia kiviaitoja ja perustettiin kartanopuisto. Päärakennusta laajennettiin ja joitakin uusia talousrakennuksia rakennettiin 1840-luvulla arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelman mukaan.\r\n\r\nRiilahdessa käytiin Suuren Pohjan sodan (1700-1721) mittavin meritaistelu 27.7.1714. Pietari Suuren venäläiset joukot aikoivat purjehtia Turun saariston kautta Tukholmaan. Ruotsalaiset lähettivät vara-amiraali Niilo Ehrenskiöldin laivasto-osaston Hankoniemen länsipuolelle estämään venäläisten aikeet. Venäläisten joukoissa oli 115 alusta ja 23 000 miestä, Ruotsin joukoissa 941 miestä. Kolmen tunnin taistelun jälkeen venäläisten tappiot olivat yli 50 laivaa ja 3 000 miestä. Ruotsi-Suomi menetti 700 miestä. Tappiosta huolimatta venäläisten eteneminen Tukholman saaristoon estettiin Riilahden taistelulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1216" ;
        skos:prefLabel    "Riilahden kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9615>
        a                 th:Sarjakuva ;
        rdfs:label        "Rullatuolimurha" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i70> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8845> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9614> ;
        th:kuvittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9612> ;
        th:lisatietoa     "Helsinkiin sijoittuva dekkari, jossa yksityisetsivät selvittelevät miljonäärin pojan murhaa." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9615" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7586>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Rastilan kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i90> ;
        wgs84:lat         "60.2079756575144" ;
        wgs84:long        "25.1207610854146" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7586" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7825>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:14:39+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"He menivät mäkeä ylös... kohti Karhutien omakotitaloaluetta.\"  (s. 135)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8994> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9054>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5796>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=16F0611B-FF95-4F62-A557-A71497E52547> .

dc:subject  a               owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "Asiasana KOKO-ontologiasta valittuna." ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "kohteeseen liittyvä asiasana"@fi , "subject keyword"@en ;
        rdfs:range          poi:SubjectStatement ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:property .

<http://example/upload-base/#metadescription_9780>
        dcterms:modified  "2011-10-11T20:14:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1955819~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "' - Sopii hyvin. Vaimoni sulkee silloin muotiliikkeemme Heikinkatu... tarkoitan Mannerheimintie 14:ssä. En ole vielä oppinut tätä uutta kadunnimeä.' (s. 172 - 173)" ;
  dcterms:description            "Abraham Stiller tapaa ylietsivä Mujusen liikkeessään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9860> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9862>
] .

rky:p477  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhalan talon pihapiiri rantapeltoineen on harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki talonpoikaisesta maatalouselinkeinosta ja rakentamisesta.\n\nKuhalan yksinäistalo sijaitsee Koliman Kuhanlahdella, Koliman kylässä, kalaisuudestaan tunnetun Koliman rannalla. Talon rakennuskanta, joka jakautuu mies-, karja- ja riihipihaan, koostuu paristakymmenestä rakennuksesta. Päärakennus, suuret karjasuojat ja aitat sulkevat pihapiirin neljältä sivulta. Varsinaisen pihapiirin ulkopuolella on aittoja, latoja, liitereitä, paja ja riihi.\n\nRakennukset ovat etupäässä 1800-luvulta. Kaikki rakennukset ovat hirsipintaisia ja maalaamattomia, 1900-luvun alussa rakennettua päärakennusta lukuun ottamatta. Kotipellon reunassa metsäsaarekkeissa on useita hirsisiä latoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.240220211,25.868495803 63.240380390,25.870470570 63.239306849,25.870920445 63.238973707,25.875303413 63.238131572,25.878534909 63.234268396,25.879942946 63.233981509,25.872506377 63.234634826,25.872231747 63.235373106,25.873199787 63.238581994,25.868967833 63.240220211,25.868495803" ;
        poi:history       "Hyvien vesireittien varrelle kuuluva Koliman järven ympäristöt kuuluivat keskiajalla Hämeen talojen eräalueisiin. Alueen kiinteä asutus alkoi syntyä vasta 1500-luvun alkupuolella ja siitä vastasivat etupäässä savolaiset. Koliman kylään kuuluvan Kuhalan talo perustettiin 1690-luvun nälkävuosien jälkeen, 1707 isäntänä oli Matti Erkinpoika. \r\n\r\nKuhala muodostettiin perintötilaksi 1710, mistä saakka se on säilynyt saman suvun hallussa. Pitäjän väkiluvun kasvaessa 1700-luvun lopulta alkaen, kasvoi myös viljelymaan tarve. Viitasaarella oli raivauskelpoisia soita runsaasti. Viitasaarella ensimmäisenä raivauspalkinnon sai 1841 Lauri Niskanen Koliman Kuhalan tilalta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k931 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2023" ;
        skos:prefLabel    "Kuhalan talo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9875>
        a                   th:Ravintola ;
        rdfs:label          "Rymy-Eetu, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8432> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7284> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        th:lisatietolinkki  "http://rymy-eetu.fi/" ;
        wgs84:lat           "60.1660053422394" ;
        wgs84:long          "24.9444726547908" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rymy-eetu-ravintola" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p94>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Semenovin talo / Linnanportti"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:16:25.997+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:15:46.005+00:00"^^xsd:dateTime ;
        poi:assetID      "C15" ;
        poi:description  "\nTalo rakennettiin sen jälkeen, kun Viaporin insinöörihallinto vuonna 1866 kaavoitti korttelin kauppiaiden käyttöön. Rakennuksen omisti marketentti Semenov, joka harjoitti Viaporissa viktuaalikauppiaan ammattia tavanomaisine leipomo-, teurastus- ja suolanmyyntihankkeineen.\nVuonna 1889 marketentti Semenov rakensi leipomonsa pihalle lautavajan.\nMarketentti Andrian Kozlov osti Semenovin talon huutokaupalla sen jälkeen, kun tämä oli 1905 tehnyt konkurssin. Kozlov korjasi talonsa uuneja ja liesiä ja rakensi tontin perällä olleeseen erilliseen, pieneen taloon uuden verannan Kännikujan puolelle. Vuonna 1909 muurattiin uusi uuni vaalean leivän leipomista varten.\nEnnen ensimmäistä maailmansotaa Kozlov rakennutti toiseen kerrokseen valokattoisen ateljeen valokuvausta varten. Andrean Kozlov myi talon veljelleen Nikon Mihailovits Kozloville.\n\nMajurin rouva Henny Poppius osti talon 24.8.1922. Suuresta talosta osa oli vuokrattuna. Vääpeli Sarvilahti piti valokuvaamoa yläkerran ateljeessa.\nSuomenlinnan lastentarha toimi talossa vuoteen 1931. Myös Maanviljelijäin Maitokeskus oli vuokralla. Rakennuksessa toimi useiden eri omistajien aikana leipomotuotteistaan kuuluisa \"Linnanportin kahvila\". Kahvila lopetti vuonna 1983 ja kiinteistöstä muodostettiin As Oy Svartö 15. Perusteellinen korjaus välipohjapalkkien vaihtoineen tehtiin 1980-luvulla. Rakennusinsinööri Paavola kunnosti yläkerran ja valokuvaaja Nuutinen alakerran.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 125\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki, Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nHY THL Tillander, Margaretha, 1971. De ryska handelshusen på Sveaborg. Proseminarie föredrag.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nMV SL VIK C 350.\nKA VSA 15639 15875.\nKuva:\nMV SL VIK C 350 vuodelta 1909. Yllä rakennuksen pääty ja pitkä julkisivu ennen ateljeen rakentamista ja alakuvissa muutossuunnitelmat."@fi ;
        poi:history      "\nTalo rakennettiin sen jälkeen, kun Viaporin insinöörihallinto vuonna 1866 kaavoitti korttelin kauppiaiden käyttöön. Rakennuksen omisti marketentti Semenov, joka harjoitti Viaporissa viktuaalikauppiaan ammattia tavanomaisine leipomo-, teurastus- ja suolanmyyntihankkeineen.\nVuonna 1889 marketentti Semenov rakensi leipomonsa pihalle lautavajan.\nMarketentti Andrian Kozlov osti Semenovin talon huutokaupalla sen jälkeen, kun tämä oli 1905 tehnyt konkurssin. Kozlov korjasi talonsa uuneja ja liesiä ja rakensi tontin perällä olleeseen erilliseen, pieneen taloon uuden verannan Kännikujan puolelle. Vuonna 1909 muurattiin uusi uuni vaalean leivän leipomista varten.\nEnnen ensimmäistä maailmansotaa Kozlov rakennutti toiseen kerrokseen valokattoisen ateljeen valokuvausta varten. Andrean Kozlov myi talon veljelleen Nikon Mihailovits Kozloville.\n\nMajurin rouva Henny Poppius osti talon 24.8.1922. Suuresta talosta osa oli vuokrattuna. Vääpeli Sarvilahti piti valokuvaamoa yläkerran ateljeessa.\nSuomenlinnan lastentarha toimi talossa vuoteen 1931. Myös Maanviljelijäin Maitokeskus oli vuokralla. Rakennuksessa toimi useiden eri omistajien aikana leipomotuotteistaan kuuluisa \"Linnanportin kahvila\". Kahvila lopetti vuonna 1983 ja kiinteistöstä muodostettiin As Oy Svartö 15. Perusteellinen korjaus välipohjapalkkien vaihtoineen tehtiin 1980-luvulla. Rakennusinsinööri Paavola kunnosti yläkerran ja valokuvaaja Nuutinen alakerran.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 125\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki, Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nHY THL Tillander, Margaretha, 1971. De ryska handelshusen på Sveaborg. Proseminarie föredrag.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nMV SL VIK C 350.\nKA VSA 15639 15875.\nKuva:\nMV SL VIK C 350 vuodelta 1909. Yllä rakennuksen pääty ja pitkä julkisivu ennen ateljeen rakentamista ja alakuvissa muutossuunnitelmat."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2904057\n" ;
        wgs84:lat        "60.14824124064063" ;
        wgs84:long       "24.984939169883774" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8037>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Krankantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat         "60.2247699622967" ;
        wgs84:long        "24.9029993980078" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8037" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5533>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Teurastamon ravintola" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löysin vanhan talon kellarista teräskannun, jonka kyljessä on teksti \"Teurastamon ravintola\". Milloin ja missä sellainen ravintola on ollut? Mitä siellä tarjottiin, oliko se lounaspaikka, työmaaruokala? Kannu löytyi Sörnäisistä. Vanhaan tavaraan hurahtanut ystäväni veikkaisi kannun olevan suunnilleen 1940-60 -luvulta. Helsingin puhelinluetteloiden mukaan Helsingissä on toiminut ainakin vuosina 1943-1965 Teurastamon ravintola, osoitteessa Työpajankatu 2. Samassa osoitteessa sijaitsi myös Helsingin kaupungin teurastamo (mm. teurastamo-osasto, lihantarkastamo ja jäätehdas) sekä Helsingin Lihatukkukauppiaiden jakeluosasto. Nykyisin osoitteessa on Helsingin kaupungin Tukkutori.\n\nTarkempia tietoja ravintolasta ei löytynyt, mutta oletettavasti se oli yleisölle avoin, mainittiinhan se puhelinluettelossa Ravintoloita -otsakkeen alla. Lisäksi kollega muistaa vierailleensa 1960-luvun alussa kyseisessä ravintolassa naapurin lihakauppiaan kanssa: naapuri nautti puuroa ja kollega mehua." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9102> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-brbrloysin-vanhan-talon-kellaris" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7512> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7496>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7245> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1097>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1332090~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1332088~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1331299~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1094191~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3838>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Huldén, Henrik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hulden-henrik" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7822>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Vapaamuurarin hauta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Granatenhjelmin hauta" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> ;
        wgs84:lat            "60.1760574512731" ;
        wgs84:long           "24.9437772988966" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7822" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8297>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Jännes, Paavo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8297" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8536>
        dcterms:modified  "2010-01-28T12:25:32+0300" .

rky:p713  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.461316536,26.999245614 60.462160892,26.997530905 60.464096654,26.999980091 60.464056346,27.001367096 60.463191747,27.002728994 60.461316536,26.999245614" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Vallikari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kruununhaka"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/650744/> ;
        wgs84:lat     "60.1729449899549" ;
        wgs84:long    "24.9624631392224" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/31" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8796>
        dcterms:modified  "2010-03-08T19:24:56+0300" .

rky:p973  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.305670317,26.695151260 67.306570797,26.695588975 67.307057776,26.700985465 67.305887055,26.702799702 67.304841870,26.705494582 67.304246986,26.706089652 67.304006731,26.698965225 67.304429407,26.697380251 67.305670317,26.695151260" ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Porttikosken uittotukikohta)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ja nyt kerron miten kaikki alkoi:/ kauan sitten nuoruudessani, siellä, Tähtitorninmäellä,/ aurinko paiskasi minut selälleen ruohikkoon,/ kastanjan oksat painoivat käteni maata vasten,/ tuuli työntyi polvieni väliin ja levitti ne// ja kaupunki työnsi mustan peniksensä minuun/ ja minä antauduin ja olin onnellinen;--.\" (s. 70)\n" ;
  dcterms:description            "Kokoelma sisältää yhden Tähtitorninmäelle sijoittuvan runon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1211> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8533>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Aspelin, Waldemar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6657> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6791> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7579> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7553> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8532> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8533" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9247>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1452137~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1452231~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6838>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Siirtolapuutarha" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6834> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6831> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6836> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6832> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6835> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6837> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7559> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/siirtolapuutarha" .

rky:p1172  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. \n\nLiperin Lamminniemen nykyinen  punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella.\n\nLiperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. \n\nTohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908.\n\nKiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta.\n\nKesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa.\n\nVoiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja.\n\nLieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.277103923,30.004883920 63.277559743,30.006595418 63.275144571,30.012057668 63.273522810,30.010424307 63.273699637,30.006621991 63.273783872,30.004916608 63.273877386,30.003337011 63.273664573,30.002190362 63.272754366,30.000738838 63.272387795,30.000200918 63.272115897,29.999521711 63.275515066,29.991055135 63.281551884,29.995922446 63.277103923,30.004883920" ;
        poi:history       "Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa. \r\n\r\nLiperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k422 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1110" ;
        skos:prefLabel    "Pohjois-Karjalan hovit (Sarkkila)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaksikerroksinen rakennus, joka oli entinen varasto, sijaitsi Konalan teollisuusalueella Vihdintien itäpuolella. Jossain välissä se oli muutettu katsastuskonttoriksi, mutta nyt sen omisti Pääkalloprikaati. Paikka oli lähellä Helsinkiä, mutta kuitenkin sopivan syrjäinen päämajaksi. Ruosilankatu päättyi kääntöpaikkaan ja päämaja jäi vasemmalle puolelle. Kääntöpaikan ja rakennuksen takapuolella oli koivumetsikkö ja sen takana Kehä ykkönen.\" (s. 94)" ;
  dcterms:description            "Pahamaineisen pääkalloprikaatin klubitalo, jossa jengin päämaja sijaitsee ja jossa jengiläiset majailevat ja viettävät aikaansa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7791> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8438>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8793>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Piperin puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat         "60.1421453538807" ;
        wgs84:long        "24.9849855965661" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/piperin-puisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2162>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kolmen koon kononen" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2160> ;
        th:lisatietoa       "Kolmen Konos-dekkarin yhteisnide: Kunnes tuli Kononen, Kononen vaihtaa kapakkaa, Kononen käy kuumana sekä novellit Kuka kaipaa Konosta ja Kononen ja kultainen peruna." ;
        th:lisatietolinkki  "http://kononen.kotisivukone.com/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/kolmen-koon-kononen" .

rky:p1506  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Venäjän kartano edustaa Lounais-Hämeen tasaisen viljelyseudun myöhäisiä kartanoita, jossa on säilynyt poikkeuksellisen näyttävä rakennuskanta ja laaja viljelymaisema.\n\nVenäjän kartano sijaitsee komean harjun kupeessa, Hämeessä poikkeuksellisen laajan, tasankomaisen viljelymaiseman ympäröimänä. Koenjoen varrelle 1829 valmistunutta, uusklassista päärakennusta ympäröivät laajat puisto ja puutarha, jonka vanhimmat istutukset ovat peräisin 1850-luvulta. Kartanopihaan johtaa pitkä lehtipuukuja. Hirsinen, kaksikerroksinen viljamakasiini on todennäköisesti 1700-luvun lopulta ja sen katolle myöhemmin lisätty korkea kellotorni on mahdollisesti 1840-luvulta. 1893 valmistunutta tiilistä karjarakennusta pidettiin valmistuessaan maamme suurimpana navettana. Kartanoa edeltäneen kylän autioitunut kylätontti on kartanon pihapiirin eteläosassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.954159750,23.320184539 60.949031569,23.318376886 60.943177500,23.291216955 60.947857333,23.295503322 60.951025293,23.296342645 60.954115249,23.294348387 60.955181134,23.294153229 60.958493834,23.280191463 60.959342486,23.278386426 60.962035024,23.281749521 60.963113528,23.284865629 60.964461359,23.287170044 60.965134477,23.288292309 60.965757612,23.289720816 60.966124922,23.290338477 60.964083692,23.304206144 60.963802604,23.304599062 60.961839533,23.310710749 60.961526308,23.320593212 60.958748472,23.327215153 60.955974872,23.324656687 60.954159750,23.320184539" ;
        poi:history       "Venäjän kartano muodostettiin 1830-luvulla neljästä Venäjän kylän rälssitilasta, jotka kuuluivat 1500-luvulla Kurki-suvulle. 1700-luvulla taloilla oli aluksi eri omistajat, mutta vuosisadan vaihteessa ne kaikki kuuluivat Nuutajärven Furuhjelmeille. Furuhjelmeiltä tilat siirtyivät 1810 Jacob Lacceniukselle, joka yhdisti talot Venäjän kartanoksi. \r\n\r\nUusklassistinen päärakennus valmistui 1855, mutta sen nykyinen ulkoasu, ikkunat, kuisti ja koristelaudoitus, on 1900-luvun alkupuolen korjauksien seurausta. Kartanolla oli oma raamisaha, höyläämö, juustomeijeri, mylly ja tiilitehdas."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k103 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:navetta , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4708" ;
        skos:prefLabel    "Venäjän kartano"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Minut Röbassa ja Herulissa tsennattiin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i144> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47>
] .

poi:history  a              owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Kohteen historian tekstuaalinen kuvaus"@fi ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "historia"@fi , "history"@en ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  dc:description .

rky:p1766  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.106661068,27.515493073 67.107091175,27.511631329 67.108043322,27.512024556 67.108605867,27.509331384 67.109112675,27.504141902 67.110191108,27.504793987 67.109728497,27.513202965 67.110581106,27.513477535 67.110962140,27.513578906 67.111758949,27.511736265 67.112824425,27.507224221 67.116201866,27.497595201 67.119512897,27.489456630 67.120576071,27.485492748 67.121918456,27.483631808 67.123082572,27.486749362 67.123896898,27.490725453 67.121339226,27.496180071 67.114747820,27.512087931 67.112516895,27.515757649 67.111718423,27.518376130 67.110706627,27.519590372 67.109536260,27.519285405 67.108702309,27.518847849 67.107898569,27.517501395 67.106661068,27.515493073" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k583 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:koulu , poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Pelkosenniemen kirkonkylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9244>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Womack, Bobby"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9244" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2756>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Virtanen, Ville"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/virtanen-ville" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7454>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7549>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kapteeninkatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8764> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1567967621414" ;
        wgs84:long        "24.9457264057123" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7549" .

koko:p49716  dc:created  "2012-05-25T10:08:37.407+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:08:37.547+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "viestikeskus"@fi , "communication center"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_5759>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B54D4CAF-B059-442C-9AC0-9DEEC5C21F8E> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9838>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Jääkukkia keisarinnalle" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Fabergén pääsiäismunia suunnitelleen Alma Pihlin elämäkerta" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9837> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9836> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2442> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9838" .

<http://example/upload-base/#metadescription_252>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:37:25+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p57>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sauna / Verstas D22"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:56:40.974+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:31:13.752+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33283 , koko:p34262 , koko:p33844 , koko:p36235 ;
        poi:description  "Rakennus D 22 rakennettiin vuosina 1844-45 meriministeriön varoilla merisotahallinnon sairaalan saunaksi Pikku Mustasaaren länsirannalle. Sivukäytävällisessä, aumakattoisessa talossa oli kaksi saunaa. Keskirisaliitissa oli kaksi ikkunaa ja ovi ja räystään yläpuolinen attika. Keskirisaliitti sijaitsi symmetrisesti nykyisen vasemman puoleisen oven kohdalla. Kattotuolit olivat muunnelma ruotsalaisesta kattotuolista. Perustukset tehtiin kylmämuuritekniikalla hirsiarinalle. Rannan puoleisessa fasadissa oli 9 ikkuna-akselia, joista puolet oli valeikkunoita.\n\nVuosina 1858, 1864 ja 1870 tehtiin peruskorjausta. Lattioita uusittiin, ikkunapuitteet vaihdettiin, välipohja vuorattiin ja vedenlämmityspadat muurattiin uudelleen. Vuonna 1873 saunaa laajennettiin pohjoiseen päin noin puolella entisestä pituudestaan. Siihen tehtiin huone ja keittiö saunan vuokraajaa varten. Vuokraaja oli siviili, jonka liiketoimintana oli saunottamispalvelujen myynti varuskunnalle. Rakennukseen tuli suuret pesu-, puku- ja löylyhuoneet koko varuskuntaa varten. Sisäänkäynti siirrettiin nykyisen oikean puoleisen oven kohdalle. Saunaan ja pesuhuoneeseen laskettiin asfalttilattiat, kaikki uunit muurattiin uudelleen. Huonokuntoinen eteläinen päätyseinä muurattiin ja valkaistiin uudelleen. Talon taakse rakennettiin pieni ulkokäymälä. Itäseinälle rakennettiin vanhaan eteiseen kaivo, jonne vesi tuli merestä saaren itäpuolelta. 1877 uusittiin keittopadat. Seuraavana vuonna 1878 hankittiin käsipumppu ja asennettiin valurautainen vesijohtoputki sekä jonkinlainen sisävesijärjestelmä. Eteisessä oli mukulakivilattia. Saunan sisäänkäynnin yhteyteen tehtiin ulkoeteinen, saunan penkkejä ja ulkoseinärappauksia korjattiin. Eteläpäätyä korjattiin jälleen. Vesikatto maalattiin.\n\nVuonna 1880 vanhasta saunasta tehtiin asuinrakennus sisustamalla siihen huoneistot viittä yliupseeria varten. Isoimmissa huoneissa välipohja korjattiin ja sen kannatusta vahvistettiin kahdella rivillä puupilareita, ilmeisesti kuitenkin vain tilapäisesti. 1884 korjattiin vesikattoa ja maalattiin se. 1887 maalattiin taas peltikatto, tällä kerralla kahteen kertaan punamullalla. 1891 tehtiin perusteellinen lattiaremontti: vaihdettiin lahonneet palkit ja täytepermannot ja lattialaudat. 1895 maalattiin taas katto ja savupiiput. Vuonna 1897 talossa oli 6 asuntoa, 4 nuoremmille upseereille ja kaksi linnoituspataljoonan komppanian päälliköille. Vuonna 1906 rakennus oli linnoitusrykmentin kanslian käytössä. Rautapeltikattoa uusittiin. Vuonna 1908 eteisissä oli rossipohja, mutta huoneissa oli täytetty lattia.\n\nSuomalaisen kauden alussa rakennus oli asuinkäytössä. Sittemmin rakennus on ollut puolustuslaitoksen, lähinnä Merisotakoulun hallinnassa, varastona ja huoltomiehen verstas- ja taukotiloina.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero N 16/158\nVuonna 1927 rakennusnumero D 14\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK D 183-214 455 459 534-535.\nSA Vanhempi kartta- ja piirroskokoelma (kopiot MV SL).\nVA VSA 14092 15798 17044 17095.\n\nKuvat:\n\nMV SL VIK D 183.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:history      "Rakennus D 22 rakennettiin vuosina 1844-45 meriministeriön varoilla merisotahallinnon sairaalan saunaksi Pikku Mustasaaren länsirannalle. Sivukäytävällisessä, aumakattoisessa talossa oli kaksi saunaa. Keskirisaliitissa oli kaksi ikkunaa ja ovi ja räystään yläpuolinen attika. Keskirisaliitti sijaitsi symmetrisesti nykyisen vasemman puoleisen oven kohdalla. Kattotuolit olivat muunnelma ruotsalaisesta kattotuolista. Perustukset tehtiin kylmämuuritekniikalla hirsiarinalle. Rannan puoleisessa fasadissa oli 9 ikkuna-akselia, joista puolet oli valeikkunoita.\n\nVuosina 1858, 1864 ja 1870 tehtiin peruskorjausta. Lattioita uusittiin, ikkunapuitteet vaihdettiin, välipohja vuorattiin ja vedenlämmityspadat muurattiin uudelleen. Vuonna 1873 saunaa laajennettiin pohjoiseen päin noin puolella entisestä pituudestaan. Siihen tehtiin huone ja keittiö saunan vuokraajaa varten. Vuokraaja oli siviili, jonka liiketoimintana oli saunottamispalvelujen myynti varuskunnalle. Rakennukseen tuli suuret pesu-, puku- ja löylyhuoneet koko varuskuntaa varten. Sisäänkäynti siirrettiin nykyisen oikean puoleisen oven kohdalle. Saunaan ja pesuhuoneeseen laskettiin asfalttilattiat, kaikki uunit muurattiin uudelleen. Huonokuntoinen eteläinen päätyseinä muurattiin ja valkaistiin uudelleen. Talon taakse rakennettiin pieni ulkokäymälä. Itäseinälle rakennettiin vanhaan eteiseen kaivo, jonne vesi tuli merestä saaren itäpuolelta. 1877 uusittiin keittopadat. Seuraavana vuonna 1878 hankittiin käsipumppu ja asennettiin valurautainen vesijohtoputki sekä jonkinlainen sisävesijärjestelmä. Eteisessä oli mukulakivilattia. Saunan sisäänkäynnin yhteyteen tehtiin ulkoeteinen, saunan penkkejä ja ulkoseinärappauksia korjattiin. Eteläpäätyä korjattiin jälleen. Vesikatto maalattiin.\n\nVuonna 1880 vanhasta saunasta tehtiin asuinrakennus sisustamalla siihen huoneistot viittä yliupseeria varten. Isoimmissa huoneissa välipohja korjattiin ja sen kannatusta vahvistettiin kahdella rivillä puupilareita, ilmeisesti kuitenkin vain tilapäisesti. 1884 korjattiin vesikattoa ja maalattiin se. 1887 maalattiin taas peltikatto, tällä kerralla kahteen kertaan punamullalla. 1891 tehtiin perusteellinen lattiaremontti: vaihdettiin lahonneet palkit ja täytepermannot ja lattialaudat. 1895 maalattiin taas katto ja savupiiput. Vuonna 1897 talossa oli 6 asuntoa, 4 nuoremmille upseereille ja kaksi linnoituspataljoonan komppanian päälliköille. Vuonna 1906 rakennus oli linnoitusrykmentin kanslian käytössä. Rautapeltikattoa uusittiin. Vuonna 1908 eteisissä oli rossipohja, mutta huoneissa oli täytetty lattia.\n\nSuomalaisen kauden alussa rakennus oli asuinkäytössä. Sittemmin rakennus on ollut puolustuslaitoksen, lähinnä Merisotakoulun hallinnassa, varastona ja huoltomiehen verstas- ja taukotiloina.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero N 16/158\nVuonna 1927 rakennusnumero D 14\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK D 183-214 455 459 534-535.\nSA Vanhempi kartta- ja piirroskokoelma (kopiot MV SL).\nVA VSA 14092 15798 17044 17095.\n\nKuvat:\n\nMV SL VIK D 183.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.149031604476235" ;
        wgs84:long       "24.97925825119023" .

[ dcterms:description  "Tabe heittää rannerenkaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8614>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7451>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kontulan ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2379759565403" ;
        wgs84:long        "25.083364793628" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7451" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'- Otetaan vielä tuolta, Markus Lind sanoi ja viittasi ylös Erottajan mäkeen. Valo läikkyi laskeutuvan raitiovaunun ikkunoissa, huhtikuun taivas kaartui kuulaansinisenä. Pertti Jokimaa kiinnitti Arriflexin takaisin statiiviin ja se olallaan käveli Markuksen perään mäen päälle. - Laajana? - Aloita laajana ja aja hitaasti Wulffin kulmaan, siis tuonne missä Wulff joskus oli. (s. 5)" ;
  dcterms:description            "Markus Lind ohjaa dokumentin tekoa Helsingissä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9601> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8165>
        dcterms:modified  "2009-12-29T14:06:00+0300" .

rky:p342  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Björkön kylässä on poikkeuksellisen selkeästi näkyvissä maannousemarannikolle tyypillinen viljelymaisema ja kylärakenne, joka sijoittuu jääkauden jälkeen mannerjään sulamisvesien vaikutuksesta syntyneen De Geer - pyykkilautamoreenin raidoittamaan mastoon. Asutus on syntynyt moreeniharjanteille ja pellot niiden välisiin kapeisiin painantaisiin. \n\nBjörkön monitaloisessa kylässä rakennuskanta on mittakaavaltaan Pohjanmaan saaristokylille tyypillistä ja hyvin rakentamisaikansa asussa säilynyttä.\n\nKyläkuva on säilynyt perinteisenä agraarimaisemana lukuisine peltoaloja rajaavine kiviaitoineen. Rakennuskanta muodostaa tiheän kyläkokonaisuuden erityisesti kirkon ympäristössä. Asuinrakennukset, joista monet ovat 1800-luvulta, ovat etupäässä puolitoistakerroksisia ja valtaosa niistä on punamullattuja. Suuret kuistit ovat tyyppilisiä saaren asuinrakennuksille. Pitkärunkoiset talousrakennukset rajaavat asuintontteja. Björkön pieni punainen puukirkko on rakennettu 1859 ja se on järjestyksessään seurakunnan toinen.\n\nMaankohoamisen vaikutus merenkululle näkyy kylän venesatamien kehityksessä. Rantaviivan paetessa vanhemmat satamat ovat jääneet pois käytöstä. Bodbackin vanhassa kalasatamassa, joka on ollut käytössä vielä 1930-luvulla, on jäljellä muutama kala-aitta ja pari vanhaa venevajaa. Myös uudemmassa satamassa, yhä käytössä olevassa Svedjehamnissa on vanhoja rantavajoja, mutta sekin alkaa olla liian matala suuremmille veneille siitä huolimatta, että satamaa ja väyliä on ruopattu. Suuremmille kalastusveneille onkin jo rakennettu Vikarskatiin uusi satama 1994. \n\nBjörkön kylä ja viljelykset on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kylä sijaitsee Merenkurkun saariston alueella, joka luokiteltu kansallismaisemaksi. Merenkurkun saaristo on hyväksytty Unescon maailman luonnonperintöluetteloon heinäkuussa 2006."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.339041263,21.318412971 63.336780606,21.301933148 63.342309209,21.295043558 63.342207782,21.288953454 63.342265878,21.286841405 63.343341876,21.285863391 63.344826258,21.287223066 63.346825919,21.289307737 63.357956235,21.288047216 63.362826359,21.302603106 63.355165419,21.310618282 63.354450468,21.350216548 63.346306245,21.356588103 63.343991325,21.357277844 63.337801983,21.359830580 63.331838710,21.363037678 63.328134320,21.361919821 63.323987298,21.331694421 63.324351309,21.324423977 63.324714289,21.313785755 63.325295597,21.312343942 63.326354374,21.312207459 63.329352359,21.316385153 63.331325947,21.318258866 63.333275070,21.321526220 63.335753382,21.321290666 63.339041263,21.318412971" ;
        poi:history       "1500-luvun alussa saarella oli kolme taloa, Brådd, Galt ja Skägg, mutta 1549 jo 12 verotaloa. Ensimmäiset asukkaat harjoittivat hylkeenpyyntiä ja kalastusta. Maanviljelyn muututtua tärkeämmäksi elinkeinoksi viljelymaata raivattiin 1700-luvun vajaasta 10 hehtaarista niin, että peltopinta-ala 1850-luvulla oli 42 ha, 1920 jo 141 ha ja sotien jälkeen lähes 300 hehtaaria."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:talousrakennus , poio:satama , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1679" ;
        skos:prefLabel    "Björkön kylämaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9740>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin metro" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6370> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietoa     "Liikenne alkoi vuonna 1982 Hakaniemen ja Itäkeskuksen välillä. " , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2532.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2532\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2532\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9740" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7950>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:32+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Nykyisin Anna syö myös vappulounansa Rivolissa hyvässä seurassa. Ruoka on tietysti erinomaista ja tunnelma korkealla, kun haitari soi  ja yhteislaulu raikaa, kuohuviinimaljoja kohotellaan ja Ragni kulkee salista toiseen. Traditioon kuuluu myös, että Anna varaa luonaspaikan saman tien jo seuraavaksi vapuksi, sillä ovien ulkopuolelle jäämisen riskiä ei oteta.' (s.128)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8761>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p255>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Lennättimenhoitajan talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:03:12.252+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:08:34.395+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 , koko:p3328 ;
        poi:description  "Kunnostus- ja muutostyöt\n\nSuomenlinnan asukasmäärän kohottaminen on ollut keskeinen tavoite Suomenlinnan palvelutason turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Rakennuksen C 71:n todettiin soveltuvan hyvin asuinkäyttöön. Muutostyössä siihen varustettiin viisi asuntoa.\n\nRakennus oli ikkunoita lukuun ottamatta hyväkuntoinen. Muutamia keveitä väliseiniä purettiin ja rakennettiin uusia sekä muurattiin ja avattiin oviaukkoja. Rakennus liitettiin kaukolämpöverkkoon ja sähkö-, viemäri- ja vesijohtoasennukset uusittiin. Jokaisessa asunnossa säilytettiin yksi lämmitysuuni. Lämmönjakohuonetta ja sähköpääkeskusta varten rakennettiin pihalle uudispaviljonki.\n\nToteutusaika: 1993-95\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kaisa Vepsäläinen Ky/ Kaisa Vepsäläinen ja Mervi Savolainen\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiainen Oy/ Tapio Jauhiainen\nLVI-suunnittelu: Timo Penttilä -yhtiöt/ Jukka Sainio\nSähkösuunnittelu: Konsulttitoimisto J W Majurinen Oy/ Timo Meskanen\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 71 rakennettiin vuosina 1906-1910 upseeriasunnoksi ja sotilaslennättimen kansliaksi. Hankkeeseen kuuluivat myös jääkellari C 72, likakaivo, pihapengerryksiä ja portaita. Kanslia toimi alakerran kolmessa huoneessa, muut olivat nuorempien upseerien asuntoina. Yläkerta oli kokonaan yhtä huoneistoa, joka oli varattu sotilaslennättimen päällikölle.\n\nRakennus oli asuinkäytössä vuoteen 1931 asti, jolloin yläkertaan muutti Suomenlinnan lastentarha. Alakerrassa oli terveydenhoitajan vastaanotto ja asunnot terveydenhoitajaa ja päiväkodin keittäjää varten. Alakerran asunnot otettiin lastenseimen käyttöön 1977. Suuria sisäpuolisia muutoksia ei päiväkodin aikana tehty. Joitakin oviaukkoja levytettiin kiinni, ulkoseinien lämmöneristystä parannettiin halltex-levyin ja lattioihin asennettiin korkki- ja muovimattoja. Julkisivuissa tehtiin muutoksia lähinnä koristeosiin, rautakaiteinen koristeparveke poistettiin, samoin vuosilukukartussi. Julkisivu maalattiin vihreällä umbralla sävytetyllä kalkkimaalilla Vilhelm Helanderin suunnitelman mukaan. Aiemmat maalikerrokset olivat peseytyneet pois. Vuosilukukartussi, johon on kaiverrettu \"1910,\" oli syöpynyt ja se talletettiin museoviraston fragmenttivarastoon.\n\nPäiväkoti muutti 1990 kruunulinnaan C 31 ja lennättimen kansliatalo otettiin tilapäisesti merisotakoulun asuntolaksi. Asuntolan asuttavuuden parantamiseksi päiväkodin aikaisia wc-tiloja purettiin keskikäytävän kohdalta. Asuntolan suihkut sijoitettiin tilapäiseen parakkiin talon eteläpäätyyn. Syksyllä 1993 aloitettiin peruskorjaus, jossa taloon kunnostettiin viisi huoneistoa ja se liitettiin kaukolämpöverkostoon. Lämmönjakohuone ja sähkökeskus sijoitettiin pihalle erilliseen mökkiin.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 270\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 34\nLähteet:\nHKI RVVA.\nMV SL Rakhist ja inventointi. Mäkinen, Anne; Kinnunen, Paula; Linnanmäki, Seija, 1990.\nMV SL VIK C 1189-1194.\nKA VSA 15906.\nKuvat:\nMV SL Valokuva julkisivusta parvekkeineen ja rappauskoristeineen.\nMV SL VIK C 1190.\n"@fi ;
        poi:history      "Rakennus C 71 rakennettiin vuosina 1906-10 venäläisten upseereiden asunnoiksi ja sotilaslennättimen kansliaksi. Yläkerrassa sijaitsi sotilaslennättimen päällikön asunto. Rakennukseen kuului myös jääkellari C 72. Rakennushankkeen yhteydessä maastoa muokattiin voimakkaasti pihapengerryksin.\n\nRakennus oli asuinkäytössä 1930-luvulle asti, jolloin Suomenlinnan lastentarha muutti yläkertaan ja alakertaan sijoitettiin terveydenhoitajan vastaanottotilat terveydenhoitajan ja keittäjän asuntoineen. Asunnot otettiin lastenseimen käyttöön vuonna 1977.\n\nPäiväkodin aikana rakennuksen julkisivulta poistettiin rautakaiteinen koristeparveke ja vuosilukukartussi, sisäpuoliset muutokset olivat lähinnä pintakerrosten uusimisia. Lastentarhan muuttaessa kruunulinna Ehrensvärdin kunnostettuihin tiloihin vuonna 1990 toimi rakennus tilapäisesti Merisotakoulun asuntolana.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/7/7/saha/suomenlinna/0_-968694314841881118.jpg" , "http://media.onki.fi/0/6/5/saha/suomenlinna/0_6104548795490031749.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14590207960343" ;
        wgs84:long       "24.988324117660568" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6900>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1080>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Viiskulmassa on viisi kulmaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7654> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/viiskulmassa-viisi-kulmaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8759>
        dcterms:modified  "2010-10-26T15:51:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1619459~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1666273~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1920577~S9*fin> .

rky:p936  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon. \n\nHuvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) \n\nHelsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset. Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.  \n\nTullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi. Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. \n\nDegerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön. J.L.  Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836.\n\nJollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari. \n\nVillingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm. Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema. Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat.\n\nVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. \n\nEspoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia. Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.168754414,25.029805268 60.167965028,25.031603381 60.167201209,25.033679753 60.165445639,25.037795128 60.162967693,25.041547172 60.161250334,25.044282300 60.160840061,25.045002170 60.160479226,25.045719084 60.160522287,25.046410063 60.160672948,25.047942897 60.159921576,25.049875161 60.159432695,25.050301499 60.158959695,25.050404273 60.158071688,25.050528662 60.157985207,25.048644423 60.159850902,25.033754377 60.164046061,25.025494698 60.166343964,25.026583578 60.167099646,25.026402829 60.168023340,25.026064989 60.169701117,25.025342946 60.169828765,25.026352029 60.169514013,25.027895883 60.168754414,25.029805268" ;
        poi:history       "Pohjoismaissa ja Venäjällä kaupungissa asuvien säätyläisten ja porvarien tapa muuttaa kesäisin maaseudulle asumaan on vuosisatoja vanha. Koskemattoman luonnon arvostus liittyi yleisempäänkin 1700-luvun lopun eurooppalaiseen luonnon ihailuun. Vilkkaan kaupunkiasumisen vastapainoksi haettiin kesäisin rauhallista maaseutuasumista, mikä alkoi säätyläisten ja varakkaan porvariston keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella. Helsingin ympärille muodostuneen kesähuvila-asutuksen taustalla oli paitsi Suomen maiseman ”löytäminen” myös 1800-luvun alun uuden pääkaupungin nopea kasvu.\r\n\r\nEnsimmäiset saariston kesäasunnot olivat joko aatelisten maakartanoita tai kaupunkilaisten vuokraamia kalastajamökkejä tilapäiseen käyttöön. Varsinaisten huviloiden rakentaminen, osin suureellisin huvila- ja puutarhasuunnitelmin, käynnistyi 1860- ja 1870-luvulla. Huvilan paikan valintaan vaikuttivat maisemat, laivareitit ja näkymät laivareitille, laiturit ja kalastusmahdollisuudet.\r\n\r\nHuviloita rakennettiin 1870-1890-luvulla vilkkaasti etenkin Meilahteen ja Degeröhön (vuodesta 1946 Laajasalo) sekä Espoon saaristoon. Höyrylaivaliikenne Helsingistä Degeröhön alkoi 1837 ja myöhemmin se kehittyi säännölliseksi vuoroliikenteeksi, joka mahdollisti jopa työssäkäynnin pääkaupungissa. Höyrylaivaliikenne pysyi vilkkaana 1930-luvulle asti.\r\n\r\nTullisaaren Turholman kartanon vuokraajan ja sittemmin omistajan kauppaneuvos Henrik Borgströmin, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajan, kesänvietto Tullisaaressa alkoi 1838. Degerön Stansvikin kartanossa kesäasutus alkoi samoin jo 1800-luvun alkupuolella. Kesävieraiden määrä kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kartanoon rakennettiin lisää tilaa ja muutettiin vanhoja työväenasuntoja kesähuviloiksi. Ensimmäinen tontti, ns. Schaumannin huvila, vuokrattiin 1870-luvulla. Stansvikin hiekkatiet ja vanhat kaivokset mainitaan oivallisina kävelykohteina 1889 julkaistussa matkailuoppaassa.  \r\n\r\nHuvilapalstojen erottamista helpotti maanjakolainsäädännön lieventyminen 1864 ja 1883 annetuilla asetuksilla. Palsta oli maa-ala, joka lohkottiin rälssi- tai verotalosta. Lohkottujen palstojen lisäksi kesäasuntoja ja huviloita rakennettiin vuokratonteille. Degerön kartanoiden mailta oli 1800-luvun loppuun mennessä lohkottu 36 tonttia.\r\n\r\nPääkaupungin nopea kasvu nosti maan kysyntää ja hintoja. Ensimmäiset huvilatonttien välittämiseen erikoistuneet yhtiöt olivat 1910-luvun alkupuolella Espoossa Oy Suvisaaristo (Ab Sommaröarna) ja Helsingissä Ab Willinge. Yhtiöt palstoittivat hankkimansa maan huvilatonteiksi. Toimintaan liittyivät omat liikennöintiyhtiöt, jotka vastasivat omilla höyrylaivoilla huvilasaarten ja mantereen välisestä liikenteestä.\r\n\r\nOy Suvisaaristo osti Espoosta Moisön rälssitalon Pikku-Sikosaaren, Ison Sikosaaren, Pentalan ja Herrön. Oy Suvisaariston Moisön tilasta lohkottiin 1910- ja 20-luvuilla 120 huvilapalstaa. Vaikka Villinkiin rakennettiin ensimmäiset huvilat 1880-luvulla, oli saaressa vain vähän huviloita ennen Ab Willingen perustamista. Yhtiön palstoittamien tonttien myynti alkoi 1913. Tonttien myymisen sekä suunnitelmat suuresta Villingin kylpylä-, terveyskylpylä- ja kasinorakennuksesta keskeytti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana Itä-Villinki pakkolunastettiin ja sinne rakennettiin meririntaman tykkipattereita. Villingin palstoitus ja huvilayhdyskunnan rakentaminen jatkui sodan jälkeen uusien yhtiöiden voimin. Villingin huviloiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit ja rakennusmestarit. Huviloihin liittyivät puutarhat, joita suunnittelivat mm. Paul Olsson ja Bengt Schalin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Stansvik - Hevossalmi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6207>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Englantilaiskallion nimen alkuperä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä tulee nimitys Englantilaiskallio? Kallio on Kulosaaren sillan pielessä. Englantilaiskallio oli pitkään epävirallinen nimi rantakalliolle Sörnäisten sataman alueella. Karttoihin se tuli vuonna 1985. Nimi on luultavasti perua englantilaisilta laivoilta. Kalliolta lastattiin 1800-luvun lopulla puutavaraa mm. englantilaisiin laivoihin ulkomaille vietäväksi. \n\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7558> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/englantilaiskallion-nimen-alkupera" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8401>
        dcterms:modified  "2010-01-11T14:03:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8162>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Küttner, Iiro"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8162" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6372>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:39:40+0300" .

[ dcterms:description  "Korkeavuorenkatu 1:ssä oli Turtiaisen lapsuuden- ja nuoruudenkoti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7737> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7738>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3963>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sairaanhoidon ytimessä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3962> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7959> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sairaanhoidon-ytimessa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Töölön ala-asteen koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön kansakoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1827637769699" ;
        wgs84:long           "24.9222305572678" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolon-ala-asteen-koulu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6706>
        dcterms:modified  "2009-08-05T13:42:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8661>
        dcterms:modified  "2010-02-04T15:26:08+0300" .

rky:p1135  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Myllymäki on 1800-1900-luvun vaihteen vilkkaan rautatieasematoiminnan ja alueellisen tukkukaupan myötä syntynyt maaseudun kaupallinen keskus. Asemanseudun liikerakennusten rivistö edustaa ajanjaksoa, jolloin Myllymäki on ollut merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminnan keskus.\n\nTampere – Vaasa –radan Myllymäen asema on puinen uusrenessanssirakennus. Asemarakennus on poikkeuksellisen komea - III luokan tyyppipiirustuksin toteutettu ja ravintolalla varustettu - koska Tampere – Vaasa -rataa rakennettaessa 1879-1882 sitä suunniteltiin Jyväskylän yhteysradan risteysasemaksi. Asema-alueella on myös tavallista isompi asuinkasarmi \"Yläkasarmi\", joka on rakennettu 1890-luvulla. Radan pohjoispuolella on pieni veturitalli ja paja.\n\nAsemanseudun osin tiiviisti rakennetulle kylänraitille on muodostunut maaseudun kaupan keskus. Asematien ja Palkkikankaantien kulmauksessa on useita 1880-luvulta periytyviä liiketontteja, joissa liiketilat ovat olleet asuntojen yhteydessä. Edelleen toiminnassa olevassa Kallion kaupassa on ollut yhtäjaksoisesti kauppatoimintaa vuodesta 1881. Nykyinen liikerakennus on vuodelta 1911. Asematien puolelta rakennusta on uudistettu 1940-1950-luvulla ajanmukaiseksi mm. kookkain näyteikkunoin.\n\nKallion kaupan vieressä on Asematiessä kiinni oleva Finnilän komea tukkukaupparakennus sekä kaupan rakentamiseen olennaisesti kuulunut kookas hirsimakasiini. Finnilän kauppakartano on rakennettu 1900 ja laajennettu 1910. Rakennuksessa on sijainnut tukku- ja vähittäisliikkeen konttori, ruokasali, johtajan asuintilat, vähittäiskauppa ja varastohuoneita sekä poikamiesvirkailijoiden tilat yläkerrassa. Aikanaan kauppakartanoon liittyneet pitkät makasiinirivit, puutarha sekä kauempaa matkanneiden hevosmiesten ns. kopestupa ovat kadonneet. Yksi talousrakennus on jäljellä samoin kuin kauempana tiestä sijaitseva aumakattoinen autotalli. Finnilän kauppakartano on ollut Keskon tukkuliikkeen käytössä vuoteen 1965.\n\nAsemanseudun aikanaan vilkkaasta liike-elämästä kertovat myös Palkkikankaantiellä seisovat Virin/ Varpusenlinnan sekä Matikaisen tilat. Edellä mainitun tilan rakennuksissa on ollut niin asuin- kuin liiketoimintaakin. Ylätupa periytyy 1880-luvulta, ja asuinrakennusta on laajennettu kauppias Wiikin toimesta 1894. Pihapiirissä on kaksi hirsirakenteista ulkorakennusta. Matikaisen tilan liiketoimintaa on kestänyt vuodesta 1886 aina 1960-luvulle. Kadunvarteen sijoitettu satulakattoinen yhdistetty liike- ja asuinrakennus on Finnilän rakennuttama 1927, ja se on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Pihapiirin takaosassa on myös uudehko omakotitalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.525326745,24.277381473 62.525292822,24.277575979 62.524508579,24.281779895 62.524017030,24.281268955 62.523659180,24.282759504 62.522944365,24.282076717 62.523590247,24.279689346 62.523653303,24.279298232 62.523298865,24.279109687 62.523391939,24.278245691 62.523768682,24.278500317 62.524076314,24.276569138 62.524667698,24.276773682 62.525326745,24.277381473" ;
        poi:history       "Rautatie Tampereelta Vaasaan valmistui 1883 ja Myllymäestä tuli vilkas keskuspaikka. Myllymäen asemalle keskittyi tavaraliikenne, ja se oli Ähtärin henkilöliikenteeseen keskittyneen aseman ohella itäisen ja eteläisen Etelä-Pohjanmaan keskuspaikkoja. Rautatien ansiosta Myllymäellä alkoi vilkas ja alueellisesti merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminta.\r\n\r\nRautatie oli 1900-luvun alkukymmeninä alueen huomattavin työllistäjä. Aseman merkitys väheni kuitenkin junien nopeuksien kasvaessa. Myllymäen tavaraliikenteestä merkittävä osa oli aina 1920-luvulle asti puutavarakuljetusta Keski-Suomen metsistä tehtaille. Myös paikkakunnan kaksi tervatehdasta käyttivät raidekuljetusta erityisesti 1900-1905.\r\n\r\nVaasassa toimineen Finnilän kauppahuoneen haarakonttori perustettiin Myllymäelle 1894 ja vähittäis- ja tukkukauppa aloitettiin seuraavana vuonna. Tuolloin Myllymäellä toimi useita kauppiaita; Kaarlo Valkeinen, K.N. Wiik, Yrjö Matikainen ja G. Hänninen. Kauppias C. Finnilä aloitti toimintansa Myllymäellä vuokraamalla nykyisen Virin/Varpusenlinnan ylätuparakennuksen ulkokartanoineen kauppias Wiikiltä, ja Carl Finnilä Oy:n omat toimitilat valmistuivat 1900. Finnilän vähittäiskauppa lopetettiin 1918 ja tukkuliike myytiin 1927 Kauppiaitten Osakeyhtiölle, joka puolestaan liittyi myöhempään Keskoon.\r\n\r\nYhteensä neljä tukkukauppaa sijoitti Etelä-Pohjanmaan konttorinsa Myllymäelle. Keskon lisäksi yksi niistä oli Ähtärin Kuluttajain Osuusliike, jonka päätoimipiste aloitti toimintansa Myllymäellä 1917. Sen toiminta lakkasi 1940-luvun lopulla ja tiloissa toimi myöhemmin mm. kenkäkauppa, kampaamo, pankki ja useita muita liikeyrityksiä. Myllymäellä oli 1920-1930-luvulla pankkien toimitiloja myös Virin ylätuvalla sekä Finnilän nk. kopesturassa.\r\n\r\n1960-luvun puolivälissä Myllymäellä oli kaksitoista kauppaa. Myllymäen viimeinen ja suurin tukkuliike Kesko siirsi konttorinsa Myllymäeltä Seinäjoelle 1965. Keskeisen asemansa Myllymäki ja Ähtäri menettivät Parkanon radan valmistuttua 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k989 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4210" ;
        skos:prefLabel    "Myllymäen rautatieasema ja asemanseudun kauppa- ja liikerakennukset"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kyyhky ja Karitsa. Pyhä design Helsingin kirkoisssa. Helsingin seurakuntayhtymä 100 vuotta." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8804> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8807> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8806> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8805> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7483> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7477> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7187> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7478> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7482> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7488> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7476> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7484> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6787> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6519> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7493> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7186> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6875> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8758> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7486> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7490> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7492> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7185> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7479> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8756" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6966>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1571446~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4080>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Palmén, E. G."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/palmen-e-g" .

rky:p1395  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paimion asemarakennus on Turku-Karjaa -radan IV luokan asema  ilman ravintolaa. Se on säilynyt hyvin rakentamisaikansa asussa.\n\nAsemapuiston reunustama Paimion asemarakennus on valmistunut rautatiearkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustuksin. Huolimatta myöhemmästä laajennuksesta sen ulkoarkkitehtuuri ja sisätilat ovat hyvin säilyneet. Asema-alueeseen sisältyy tavaramakasiinin lisäksi 1928 valmistunut asuinrakennus ja kaksi talousrakennusta.\n\nRautatieasema sijaitsee Paimion keskustaajaman pohjoisreunalla, Paimionjoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.458938230,22.689040200 60.458914501,22.687225597 60.458995022,22.686819733 60.458962116,22.685804502 60.458957524,22.684312411 60.458909949,22.683471941 60.458969105,22.683369334 60.459376330,22.682927805 60.459419601,22.684020649 60.459429064,22.686722562 60.459397432,22.688842729 60.458938230,22.689040200" ;
        poi:history       "Turku-Karjaa rautatiekomitea lähetti Paimioon rautatien rakentamista koskevan kirjelmän 1886. Radan rakennustyöt Paimiossa alkoivat 1897 ja rata avattiin liikenteelle 1899. Paimion asemarakennus ja aseman tavaramakasiini valmistuivat edellisenä vuonna. Asemaa laajennettiin ja sen tilajakoa muutettiin 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k577 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5029" ;
        skos:prefLabel    "Paimion rautatieasema"@fi .

[ dcterms:description  "Vicke Pettersson: Erottaja ja Kolmikulma ennen ja nyt. Artikkeli kirjassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4693> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9112>
        dcterms:modified  "2010-05-24T15:51:53+0300" .

rky:p96  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Marieforsin ruukki on yksi maamme yhtenäisistä rautateollisuusalueista. Marieforsissa rakennusten toiminnallinen ryhmitys sekä laajuus on säilynyt pääpiirteissään samana kuin jo 1800-luvun alussa. Marieforsin vanhan ruukinkartanon päärakennuksessa ja kartanoalueella on Kellokosken sairaala, maan toinen piirimielisairaala, joka liittyy paitsi historiallisesti myös maisemallisesti ruukkiin.\n\nMarieforsin teollisuusrakennukset - pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta - ovat syvässä ja kapeassa jokilaaksossa. Kosken poikki johtava pato on korkea ja sen yläpuolella on suurehko patoallas. Padon yhteyteen on 1932-33 rakennettu voimalaitos.\n\nKosken itärannalla on pääosa ruukin tehdasrakennuksista, joiden rungon muodostavat kaksi joensuuntaista 1898-99 rakennettua punatiilistä pitkää rakennusta. Kosken länsirannalla, hieman kauempana rantapenkereen päällä, vanhempien tehdasrakennusten kaakkoispuolella, on komea funktionalistinen, betonirakenteinen, kolmikerroksinen meijeriastiatehdas ns. Lasipalatsi vuodelta 1938. \"Lasipalatsin\" ja muiden teollisuusrakennusten välillä on ruukkimaiseman kannalta tärkeä matalahko, pääasiassa tiilinen rakennusrivi, jossa on mm. varastoja ja tinaamo. Ruukin vanhoissa rakennuksissa toimii pienteollisuusyrityksiä.\n\nTeollisuusrakennusten kaakkoispuolella rantapenkereen päällä sijaitsevat Marieforsin uudempi ruukinkartano ja konttorirakennus. Marieforsin muun rakennuskannan keskipisteenä on hirsinen, taitekattoinen ruukinkirkko. Kirkon länsipuolella väljän kentän ympärillä ovat ruukin työväenasunnot. Kaikki säilyneet rakennukset ovat useammalle ruokakunnalle tarkoitettuja kasarmeja. Kellokosken nykyisen sairaalan alueella ei enää ole ruukin rakennuksia.\n\nKellokosken sairaala sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Keravanjoen itärannalla, Kellokosken tehtaiden koillispuolella.  Ruukinkartanon maille perustettu Kellokosken sairaala on maan toiseksi vanhin piirimielisairaala. Puistomaisessa ympäristössä on sairaala- ja asuinrakennuksia eri vuosikymmeniltä, vanhin on Sebastian Gripenbergin suunnittelema, 1884 rakennettu kartanon kaksikerroksinen päärakennus, jota on 1915 laajennettu kaksikerroksisilla siivillä ja korotettu 1930-luvulla. Sairaalamiljööseen kuuluu myös erilaisia maatilatalouteen liittyviä rakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.535632930,25.111593285 60.535286080,25.111734808 60.532384804,25.110337708 60.530678775,25.108529780 60.530050457,25.110004752 60.529613657,25.109304471 60.529761026,25.107183231 60.528628366,25.105203231 60.529240179,25.105351718 60.530123155,25.105030921 60.529639581,25.101516079 60.532737995,25.099853144 60.532993391,25.100087983 60.533021926,25.100439979 60.532632699,25.101894154 60.533004368,25.102576870 60.534327537,25.102238896 60.534735855,25.102284731 60.535239300,25.102237953 60.535718011,25.103275229 60.535550007,25.104577657 60.536149317,25.106603498 60.535426107,25.107730150 60.535334626,25.108491740 60.534906815,25.109288130 60.535632930,25.111593285" ;
        poi:history       "Toukokuussa 1795 vuorikollegio myönsi kapteeni Lars Falckille luvan siirtää Forsbyn ruukista vasaran ja kaksi ahjoa Tuusulan Kellokoskelle. Jo samana vuonna Falck möi ruukin privilegion sotakomissaari Lars Olof Nystenille, joka varsinaisesti rakensi Marieforsin ruukin.\r\n\r\nRuukista muodostettiin osakeyhtiö Mariefors Bruks Aktiebolag 1865. Yhtiö teki vararikon 1880 ja se siirtyi Wolter Ramsayn omistukseen.\r\n\r\nToimitusjohtaja C. F. Carlander ja insinööri Vilh. Peterzon siirsivät perustamansa rautatuotteita ja meijeriastioita valmistavan tehtaan vuokratiloista Bjökbodan ruukilta Kellokoskelle 1896. Yhtiö valmisti rautatuotteita, meijeriastioita ja mm. alumiiniveneitä aina 1960-luvulle, jolloin tehdas siirtyi Oy Fiskars Ab:n omistukseen. Päätuotteiksi tulivat mm. tynnyrit ja jätesäkkitelineet. 1980-luvun alkuun mennessä loppui teollinen toiminta laajemmassa mitassa Kellokoskella.\r\n\r\nValtio uudisti mielisairaanhoitoa 1800-luvun puolivälistä alkaen. Ensimmäinen piirimielisairaala perustettiin Harjavaltaan 1903. Uudellamaalla suunniteltiin sairaalan perustamista 1900-luvun vaihteesta alkaen. Paikaksi valittiin 1911 Marieforsin ruukista 1860-luvulla erotettu kartano, joka oli myynnissä. Päärakennuksen katsottiin muutoksin ja laajennuksin sopivan tarkoitukseen. Rakentamispäätös tehtiin 1913.  Kartanon päärakennusta laajennettiin kaksikerroksisilla siivillä ja sairaalaan saatiin 90 potilaspaikkaa. Vuosina 1930-31 rakennetun uuden päärakennuksen piirustukset laati E.A.Kranck, joka suunnitteli hoitorakennuksia myös 1910-luvulla. Viisikerroksinen asuin- ja talousrakennus rakennettiin 1935-36. Lisäksi 1930-luvulla alueelle rakennettiin konttori sekä lääkärien asuintaloja arkkitehti Toivo Jäntin suunnitelmin. Henkilökunnan asuinkerrostalo on 1950-luvulta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k858 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:seurantalo , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=903" ;
        skos:prefLabel    "Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala"@fi .

rky:p1729  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.736192073,24.571669385 65.735852442,24.570756274 65.736938533,24.568508313 65.737254374,24.569330639 65.736192073,24.571669385" ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5241" ;
        skos:prefLabel    "Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat (Kemin linja-autoasema)"@fi .

[ dcterms:description  "Teoksessa \"toukokuun ravintola\" on Taidehallin Klubi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4158> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7103>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7083>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9207>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Porslahdentie 23"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2114663425354" ;
        wgs84:long        "25.1488451100564" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/porslahdentie-23" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2719>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Leijat Helsingin yllä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=30&BibliographyId=24729&PageContent=12&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/leijat-helsingin-ylla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6703>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Leppänen, Urpo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/leppanen-urpo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7178>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin oikeustalo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7177> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7020> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7178" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7417>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:26+0300" .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: J. Böökin tupakkatehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6999>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9372>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:10:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2979>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Häyrynen, Maunu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hayrynen-maunu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9706>
        dcterms:modified  "2011-07-04T16:00:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6963>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Herttoniemen saviastia- ja kaakelitehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1912771674708" ;
        wgs84:long        "25.0442369978432" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/herttoniemen-saviastia-ja-kaakelitehdas" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7677>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:57:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_215>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

rky:p1631  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.195771594,25.179959638 60.194974906,25.178259622 60.194506464,25.176759537 60.195732361,25.176119087 60.197526501,25.176346633 60.196871365,25.179026518 60.195771594,25.179959638" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Skatanniemi)"@fi .

blue_route:c15  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s16 ;
        :source       blue_route:s15 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5125>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Linnunlaulun tarina" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3034> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2550> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7596> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7595> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7598> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7601> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7144> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7599> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7600> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4657> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/linnunlaulun-tarina" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7080>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Svenska Lyceum"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Svenska reallyceum" , "Revan" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6747> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> ;
        wgs84:lat            "60.1744930009208" ;
        wgs84:long           "24.9564047622454" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7080" .

<http://example/upload-base/#metadescription_475>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1425138~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1077250~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1214449~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7414>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Johansson, Hanna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7414" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kävelin Viidettä linjaa alas Hämeentielle, sen yli Haapaniemenkadulle ja Sörnäisten rantatien kahdeksan kaista yli Merihakaan. Merihaka oli pystyyn lyötyä betonia, sinne piti kiivetä. Nousin rappuset, tulin liian leveälle jalankulkuväylälle ja lähdin kohti merenrantaa. Merihaka oli egomaanista ja ihmisvihaista arkkitehtuuria parhaimmillaan. Ne, jotka sen olivat tilanneet ja suunnitelleet, olivat rakastaneet itäsaksalaisia enemmän kuin itäsaksalaiset ja vihanneet itseään.' (s. 230) " ;
  dcterms:description            "Tarinan loppuratkaisuille olennaiset käänteet tapahtuvat Merihaassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9647> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9089>
] .

[ dcterms:description  "Muistelija asui Läntinen Brahenkatu 10:ssä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7225> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7226>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8128>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:44+0300" .

[ dcterms:description  "Ollin opinahjo" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8392> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473>
] .

rky:p305  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pomarkun kirkonkylä on raitin varteen keskittynyt ja rakenteeltaan säilynyt. Kantatalojen ja rantapeltojen lisäksi kylän 1800-luvun ja 1900-luvun alun seurakunnallisesta ja teollistumiskehityksestä kertovat kaksi kirkkoa ja höyrysaha. \n\nIsojärveen laskevan Pomarkunjoen varrelle kehittynyt kylä on asutettu 1500-luvulla ja sen kantatilat Rossi, Marttila, Markkula, Ala-Nissi, Teinonen, Soini, Tensiö, Tervamäki, Yli-Nissi ja Viro sijaitsevat alkuperäisillä tonteillaan. Maatilojen talouskeskukset sijoittuvat tiiviiksi ryhmäksi vanhan Vaasaan menevän maantien varrelle Pomarkunjoen molemmille rannoille peltojen ja niittyjen muodostaessa kehän kylän ympärille. Joen ylittävä kolmikaarinen kivisilta on valmistunut 1907. Julkisempia tiloja edustavat lisäksi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella rakennetut pappilan, säästöpankkin ja kirjakauppan entiset rakennukset. \n\nKylän rakennuskanta on pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolta. Suhteellisen yhtenäistä ikärakennetta korostavat rakennusten samankaltainen mittakaava, ulkovuorauksissa käytettyjen detaljien, listoitusten, ikkunoiden puitejaon ja rikkaasti koristelujen kuistien tyylillinen samankaltaisuus.\n\nPohjoisten tonttien runsas puusto on istutettu 1859 palon jälkeen paloturvallisuutta edistämään. Tiestön linjaus ja suurelta osin rakennusten sijoittelukin on säilynyt paloa edeltävältä ajalta. \n\nPomarkun kirkkomiljöö koostuu kahdesta kirkosta. Vanha puukirkko on sisätilan järjestelyltään poikkeuksellinen Kirkkosalissa alttari ja sen yläpuolella oleva saarnastuoli on sijoitettu pohjoisseinälle. Suorakaiteen muotoisen runkohuoneen eteläseinustalla on torni ja sitä vastapäätä pohjoisseinällä sakaristo. Hyvin säilynyt kirkko on ollut ns. autiokirkkona uuden kirkon valmistumisesta lähtien. Luonnonkiviverhouksinen kivikirkko on valmistunut 1921 arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan. \n \n1910-luvulla perustetun höyrysahan rakennuskantaa on joen eteläpuolella. Entinen Pomarkun saha on tyypillinen keskisuuri höyrysaha, jollaisia aikoinaan perustettiin lukuisia, mutta joita on erittäin vähän jäljellä. Säilyneet työ- ja voimakoneet korostavat sahan teollisuushistoriallista arvoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.693325594,22.008346962 61.693995517,22.009574339 61.694550701,22.007418603 61.693798939,22.006972420 61.693537362,21.998495174 61.695503693,21.992977610 61.698410061,21.998036199 61.697310473,22.006861394 61.700071774,22.010925114 61.697700802,22.019198944 61.697281006,22.023766063 61.696602347,22.024782631 61.696768564,22.021761756 61.696502277,22.018928527 61.695846748,22.016889514 61.695507021,22.017483520 61.694497687,22.017954717 61.694243972,22.019862679 61.693022651,22.023050096 61.693299021,22.024521851 61.693087128,22.027237963 61.694277617,22.028185558 61.694503602,22.030383141 61.691856788,22.027204806 61.688604659,22.021322130 61.687633074,22.019314651 61.688958732,22.019003813 61.689380742,22.017244829 61.689825540,22.016841207 61.693325594,22.008346962" ;
        poi:history       "Pomarkun vanhemmasta asutuksesta kertovat kylän alueella olevat kaksi kivikautista asuinpaikkaa ja pronssikautinen hauta. Historiallisen ajan alkupuolella harvaanasutun Pomarkunjoen varrelle perustettu Pomarkun (Påmark) kylä asutettiin keskiajan loppupuolella. 1560-luvulla kylässä oli neljä taloa. 1600-luvulla taloja oli kuusi ja kylän mylly sijaitsi joen sivuhaarassa.\r\n\r\nPomarkku perustettiin Ulvilaan kuuluneeksi saarnahuonekunnaksi 1802, jolloin rakennettiin myös Pomarkun vanha kirkko. Pomarkku erotettiin Ulvilasta 1861 ja liitettiin Noormarkkuun. Itsenäiseksi kirkkoherrankunnaksi Pomarkku tuli 1899. \r\n\r\nJoen pohjoisrannan tiloilla 1859 riehunut tulipalo tuhosi neljän talon rakennuskannan, mutta tonttien järjestely tehtiin palon jälkeen vanhaa tonttijakoa noudattaen.\r\n\r\nTukholmalaisen kauppiaan ja puutavaraliikemiehen J.E. Francken hallinnassa oli vuosisadan vaihteessa Pomarkun sahan ohella mm. Reposaaren saha ja useita pienempiä sahalaitoksia Suomessa. 1914 perustettu Pomarkun liikeosakeyhtiö Yrjö Wiro ja kumppanit siirsi sahatoiminnan nykyiselle paikalleen aikaisemmalta Kyläkosken kohdalta kilometrin verran alajuoksulle. 1930-luvulta lähtien siihen kuului myös puusepänverstas sekä ovi- ja ikkunatehdas. Sahaus päättyi 1980-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k608 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:hautausmaa , poio:saha , poio:pappila , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1528" ;
        skos:prefLabel    "Pomarkun kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5719>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Itä-Helsingin asukkaat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko totta vai legendaa, että Itä-Helsingissä on alueita, joissa on ulkomaalaisia enemmän kuin suomen- ja ruotsinkielisiä alkuasukkaita yhteensä? Onko saatavissa tilastoja? Itä-Helsinki kattaa kaupungin virallisen aluejaon mukaan Itäisen ja Kaakkoisen suurpiirin. Itäisen suurpiirin muodostavat Vartiokylän, Myllypuron, Mellunkylän ja Vuosaaren peruspiirit. Kaakkoiseeen suurpiiriin lasketaan Kulosaaren, Herttoniemen ja Laajasalon peruspiirit.\n\nVuoden 2007 tilastojen mukaan Helsingin väestö kasvoi 4 010 hengellä. Vuodenvaihteessa 2007/2008 asukasluku oli yhteensä 568 531 henkeä. Kasvu johtui erityisesti ulkomaisesta muuttovoitosta. Ulkomailta muutettiin enemmän kuin vuosikymmeniin.\n\nUlkomaalaistaustaisia asui Helsingissä vakituisesti 54 651, joista ulkomaan kansalaisia oli 36 283 henkeä ja ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia 18 368 henkeä. Suurin osa ulkomaalaisista asuu Mellunkylän ja Vuosaaren peruspiireissä. Jos katsoo Mellunmäen ja Vuosaaren lukuja tarkemmin selviää, että Mellunkylän peruspiirissä muunkielisiä asukkaita oli 6 177 ja suomenkielisiä 28 968. Vuosaaren peruspiirissä muunkielisiä oli 4 832 ja suomenkielisiä 28 352.\n\nTiedot löytyvät osoitteessa http://www.aluesarjat.fi/, jossa voi tehdä tarkempia tutkimuksia suomen- ja muunkielisten suhteista." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9043> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/totta-vai-legendaa-itahelsingissa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7674>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Yöstä aamuun" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7673> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7672> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1573&BibliographyId=30534&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7674" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7913>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:38+0300" .

[ dcterms:description  "Erityisesti kirjan luku: Antti Salmenlinna Kulosaaren, Paavalin ja Kallion kirkkojen sisustajana" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p218>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri Coyet "@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T06:51:58.696+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:26:11.849+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38306 , koko:p39645 , koko:p39386 , koko:p38338 ;
        poi:assetID      "A6" ;
        poi:description  "Kaponieeri Coyet on bastionirintama Zander-Gyllenborgin kurttiinin eteen vuosina 1750-52 rakennettu yhdeksänsivuinen varustus. Kaponieerin kolmessa kasematissa oli kuusi uunia ja puulattia. Kaponieerissä oli erittäin tiheä ampuma-aukotus, aukoista suurin osa oli kapeita kivääriaukkoja. Niiden viimeistelyyn oli käytetty lähes kaikkia mahdollisia materiaaleja, harmaakiveä, hiekka- ja kalkkikiveä sekä tiiltä. Kaponieerin sisäänkäynti oli sen koillissivulla, ja heti oven sisäpuolelta nousivat portaat avoimelle, maapeitteiselle ja rintasuojattomalle ampumatasanteelle.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella v. 1832 kaponieeriin rakennettiin peltikatto ja tässä yhteydessä sen harmaakivimuureja madallettiin.Vuonna 1863 kaponieerin ympärille rakennettiin maavalli, joka oli tuettu hirsirakentein. Tämä suoja purettiin jo v.1867. Vuonna 1878 peltikatto purettiin ja holveja vahvistettiin sementti- ja tiilikerroksella, minkä jälkeen koko kaponieeri peitettiin maalla. Maavallin tueksi rakennettiin tukimuurit kaponieerin koillisen puoleiselle sivulle.\n\nErittäin huonokuntoisen kaponieerin muureja korjattiin v.1938 Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta. Kaponieerien maavalli jäi tällöin vielä ennalleen. Laajamittaisempi korjaus toteutettiin vuosina 1953-58, edelleen Muinaistieteellisen toimikunnan työnä. Kaponieerin maapeite poistettiin ja sen muurit korotettiin alkuperäiseen korkeuteensa ja varustettiin listakivin. Katto valettiin betonista ja turvetettiin. Kaponieeriin tehtiin uudet lattiat kalanruotokuvioon asennetusta tiilestä.\n\nKaponieeri Coyeta on käytetty kesäisin juhlatilaisuuksiin.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 1-17\nKra Fästningsrelationer 1753-1808\nMV SL VIK A 181-194\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:history      "Kaponieeri Coyet on bastionirintama Zander-Gyllenborgin kurttiinin eteen vuosina 1750-52 rakennettu yhdeksänsivuinen varustus. Kaponieerin kolmessa kasematissa oli kuusi uunia ja puulattia. Kaponieerissä oli erittäin tiheä ampuma-aukotus, aukoista suurin osa oli kapeita kivääriaukkoja. Niiden viimeistelyyn oli käytetty lähes kaikkia mahdollisia materiaaleja, harmaakiveä, hiekka- ja kalkkikiveä sekä tiiltä. Kaponieerin sisäänkäynti oli sen koillissivulla, ja heti oven sisäpuolelta nousivat portaat avoimelle, maapeitteiselle ja rintasuojattomalle ampumatasanteelle.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella v. 1832 kaponieeriin rakennettiin peltikatto ja tässä yhteydessä sen harmaakivimuureja madallettiin.Vuonna 1863 kaponieerin ympärille rakennettiin maavalli, joka oli tuettu hirsirakentein. Tämä suoja purettiin jo v.1867. Vuonna 1878 peltikatto purettiin ja holveja vahvistettiin sementti- ja tiilikerroksella, minkä jälkeen koko kaponieeri peitettiin maalla. Maavallin tueksi rakennettiin tukimuurit kaponieerin koillisen puoleiselle sivulle.\n\nErittäin huonokuntoisen kaponieerin muureja korjattiin v.1938 Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta. Kaponieerien maavalli jäi tällöin vielä ennalleen. Laajamittaisempi korjaus toteutettiin vuosina 1953-58, edelleen Muinaistieteellisen toimikunnan työnä. Kaponieerin maapeite poistettiin ja sen muurit korotettiin alkuperäiseen korkeuteensa ja varustettiin listakivin. Katto valettiin betonista ja turvetettiin. Kaponieeriin tehtiin uudet lattiat kalanruotokuvioon asennetusta tiilestä.\n\nKaponieeri Coyeta on käytetty kesäisin juhlatilaisuuksiin.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 1-17\nKra Fästningsrelationer 1753-1808\nMV SL VIK A 181-194\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401138\n" ;
        wgs84:lat        "60.13932162932209" ;
        wgs84:long       "24.987594556808517" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8388>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:29:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5884>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9795710C-6AE8-4222-96C4-7FB7F695D972> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"- Onko neiti Viljasella jo sulhanen katsottuna? - Hm. Hilja ei vastannut juuta eikä jaata. Jälleen vaitiolo. Jalmari kysyi: - Voisinkohan minä olla se sulhanen? - Voisit, Hilja vastasi. Jalmari kiersi käsivartensa morsiamensa harteiden ympärille. Hilja nojasi Jalmarin olkaa vasten, ja yhdessä he vaieten katsoivat Helsingin siluettia.\" (s. 98)" ;
  dcterms:description            "Jalmari Mäkelä kosi Hilja Viljasta Mäntymäellä 1910." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8874>
] .

rky:p565  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhän Katariinan kirkko on Kaarinan pitäjän keskiaikainen kirkko, joka kirkkotarhoineen kuvastaa seurakunnan kiinteää suhdetta Turun akatemian sivistyneistöön. Kirkonseutu on ollut asutettu jo esihistoriallisella ajalla ja sieltä tunnetaan mm. rautakautinen kalmisto. Pyhän Katariinan kirkko on yksi Aurajoen alajuoksun tiivistä keskiaikaisten kirkkojen ryhmää. Kirkolta on näköyhteys Turun tuomiokirkolle.\n\nKirkko on omistettu Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle, dominikaanien suosimalle pyhimykselle. Kolmilaivaisessa nelitraveisessa kirkkosalissa on kahdeksankulmaiset pilarit. Keskilaiva on sivulaivoja korkeampi ja leveämpi. Kuoriholvin kasviornamentiikka- ja evankelista-aiheiset kalkkimaalaukset liittyvät tyylillisesti Pietari Henrikinpojan koulukunnan maalauksiin 1400-luvun jälkipuoliskolla. Urkulehterin rintamuksen kaiteen evankelistoja  ja apostoleja esittävät maalaukset ovat kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät 1759-1760 ja Pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu on myös hänen käsialaansa. Nykyisin käytössä olevat kirkkotekstiilit on suunnitellut Maija Lavonen. \n\nKirkkotarhassa on  kolme muurattua hautakappelia. Gadolin-suvun paanukattoinen tiilikappeli vuodelta 1785, Winter-suvun kahdeksankulmainen kappeli vuodelta 1791 ja Frenckell-suvun korkea empiretyylinen kappeli vuodelta 1818. Turun akatemian oikeustieteen professori Mathias Caloniuksen haudalle kansalaiskeräyksellä hankittu muistomerkki on ruotsalaisen arkkitehti C.Fr. Sundvallin piirtämä. Punaisesti graniitista tehty uusklassillinen sarkofagi kuuluu merkittävimpiin hautamuistomerkkeihin Suomessa. Se on pystytetty 1822. Muistomerkin ympärillä oleva aita ja muut rautaosat on valettu Samuel Owenin valimossa Tukholmassa. Kirkkotarhan porttina toiminut tiilestä muurattu uusklassillinen kellotapuli on vuodelta 1826.\n\nKirkon pohjoispuolella on pappila puutarhoineen. Itäpuolen torimaisen aukion laidassa on kirkkoaitat.  Nummen ryhmäkylän kantatiloista Pappila, Kuikula, Kylä ja Simola ovat säilyneet alkuperäisillä paikoillaan kirkkotorin reunamilla. Kantatilojen rakennuskanta on peräisin pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Kirkkoympäristö on kaupungin laajentumisesta huolimatta säilyttänyt perinteisen maalaismaisen kirkonkylän leiman."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.461532374,22.291071962 60.461693204,22.290908037 60.462465542,22.288996394 60.463746474,22.291318654 60.463538453,22.291849327 60.463960724,22.292628741 60.464222607,22.293112114 60.464200314,22.293679374 60.464132455,22.294041449 60.463902904,22.294299003 60.463104850,22.294933557 60.462909228,22.296659642 60.462409100,22.296230939 60.461817051,22.295585620 60.462150225,22.295015979 60.462223427,22.294120851 60.461806003,22.293900234 60.461388746,22.293854414 60.460639598,22.294018195 60.459637408,22.293498227 60.459636494,22.293317244 60.460227794,22.293651092 60.460645417,22.293770743 60.460874004,22.293262227 60.460861101,22.292701788 60.461532374,22.291071962" ;
        poi:history       "Nummen eli Kaarinan 1351 vihitty kirkko oli ilmeisesti puukirkko, johon liittyi kivisakaristo. Nykyisen Pyhän Katariinan eli Kaarinan keskiaikaisen kivikirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Runkohuoneen rakentamisen yhteydessä varauduttiin kaksilaivaiseksi holvattavaan kirkkosaliin, mutta suunnitelmasta luovuttiin. Läntinen eteishuone rakennettiin aivan 1600-luvun lopussa. Ikkunat laajennettiin nykymuotoonsa 1903 tehdyssä korjauksessa. Kirkon paanukattoa jäljittelevä liuskekivikatto on vuodelta 1907. \r\n\r\nPappilan päärakennus valmistui 1816 ja se uudistettiin nykyasuunsa 1800-luvun lopussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kappeli , poio:talonpoikaistalo , poio:hautausmaa , poio:tori , poio:kellotapuli , poio:makasiini , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2261" ;
        skos:prefLabel    "Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8030>
        dcterms:modified  "2009-12-23T13:54:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ruskeasuon palloilu- ja ratsastushalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Olympiamaneesi" , "Ruskeasuon maneesi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat            "60.1988555531134" ;
        wgs84:long           "24.9106030416984" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8125" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5621>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vanha Pasila maalauksissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minulla on öljyvärimaalaus vanhasta Pasilasta. Haluaisin tietää mistä osoitteesta se on maalattu? Lasipalatsi näkyy keränneen nettisivuilleen vanhoja kuvia Helsingistä - myös Pasilasta - osoitemerkintöineen, joten voisit aluksi katsoa ko. sivuilta, josko näkyisi tutun näköinen miljöö:\nhttp://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/hakukehys.html?formtype=126&language=&sourceorg_id=&area_id=81&photo_street_pri=&photo_shootingtime_start=1870&photo_shootingtime_end=1983&photo_legend=&action=Hae&p_types=all&restype=thumbs\n\nYLEn Elävässä arkistossa taas on ohjelma (video) Puu-Pasilasta, josta voisit niin ikään koettaa hahmottaa taulusi maalauskohteen sijaintia:\nhttp://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=81&a=2832\n\nVastausta kannattaa hakea myös Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmasta, jonka aineisto ei ole lainattavissa, mutta sen sijainti on erityisen otollinen aiheen huomioiden: pääkirjasto Pasilassa. Helsinki-kokoelma käsittää laajasti Helsinkiä (ja sen historiaa) käsitteleviä teoksia.\n\nJos et saa ongelmaasi ratkaistua edellä olevista lähteistä, voisit kysyä apua vielä Pasila-seurasta (http://www.helka.net/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=128&Itemid=895) tai Helsingin kaupunginmuseosta ( http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi )." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrminulla-oljyvarima" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6335>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4A28EAAF-1455-461A-9B80-1E05A7B08192> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6096>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kuljettajan vaihto joukkoliikenteessä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten busseissa yms. joukkoliikennekulkuneuvoissa hoidetaan kuljettajan vaihto? Tuleeko uusi kuljettaja omalla autolla tietylle bussipysäkille jossa suoritetaan vaihto? Mitenkäs ratikoissa? Helsingin liikennelaitoksen palautesihteeri vastasi kysymykseen näin:\n\nRaitiovaunukuljettajilla on useita vaihtopaikkoja. Linjat on jaettu liikenteenhoitovastuun mukaan varikoiden kesken. Näillä vuorostaan on joitakin liikennöitävien linjojen varrella sijaitsevia kuljettajien taukotiloja. Kuljettajat vaihtavat ajovuoroa joko varikon tai taukotilan läheisellä pysäkillä. Työpaikalle kuljettajat saapuvat kovin erilaisin kulkuneuvoin, kuten muutkin työmatkakulkijat." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuljettajan-vaihto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3592>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tienraivaajan osa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7690> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7217> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7691> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7685> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7689> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3333> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3592" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p120>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sukellusvene Vesikko "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:58:46.185+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:55:37.393+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36821 , koko:p33553 ;
        poi:description  "Sukellusvene Vesikko valmistui Turussa vuonna 1933 saksalaisten tilauksesta. Suomen valtio osti veneen 1936, ja se toimi laivastomme osana talvi- ja jatkosodassa. Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen kiellettyä Suomelta sukellusveneaseen sukellusveneet romutettiin Vesikkoa lukuun ottamatta. Myös Vesikon kohtaloksi oli koitua tuhoutuminen, mutta aktiivisten asianharrastajien ansiosta se saatiin pelastetuksi. Vaativan entisöintityön jälkeen - veneen sisustus oli rakennettava lähestulkoon kokonaan uudelleen - Vesikko avattiin yleisölle heinäkuussa 1973. Vesikossa kävijä voi tutustua ympäristöön, jossa noin 20 hengen suuruinen miehistö työskenteli lukuisten mittareiden ja säätöpyörien keskellä kymmenien metrien syvyydessä.\n(Lähde: Sotamuseo)"@fi ;
        poi:history      "Sukellusvene Vesikko valmistui Turussa vuonna 1933 saksalaisten tilauksesta. Suomen valtio osti veneen 1936, ja se toimi laivastomme osana talvi- ja jatkosodassa. Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen kiellettyä Suomelta sukellusveneaseen sukellusveneet romutettiin Vesikkoa lukuun ottamatta. Myös Vesikon kohtaloksi oli koitua tuhoutuminen, mutta aktiivisten asianharrastajien ansiosta se saatiin pelastetuksi. Vaativan entisöintityön jälkeen - veneen sisustus oli rakennettava lähestulkoon kokonaan uudelleen - Vesikko avattiin yleisölle heinäkuussa 1973. Vesikossa kävijä voi tutustua ympäristöön, jossa noin 20 hengen suuruinen miehistö työskenteli lukuisten mittareiden ja säätöpyörien keskellä kymmenien metrien syvyydessä.\n(Lähde: Sotamuseo)"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/4/1/9/saha/suomenlinna/0_-8616978353301952395.jpg" , "http://media.onki.fi/5/9/9/saha/suomenlinna/0_-2540031922244523108.JPG" ;
        poi:poiType      poio:museolaiva ;
        wgs84:lat        "60.14256928881172" ;
        wgs84:long       "24.989616942405746" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Anna jatkoi ylös Runeberginkatua. Legendaarinen Nybergin herkkukauppa oli palannut Töölöntorin varrelle muutaman vuoden tauon jälkeen, ja Anna oli päättänyt tehdä sinne pienen pyhiinvaellusmatkan. Tosin joku tuttu oli jo ehtinyt valittaa, ettei puoti ollut enää aivan yhtä tasokas ja monipuolinen kuin vanhoina hyvinä aikoina. Asia oli siis tarkistettava henkilökohtaisesti. (s. 103)" ;
  dcterms:description            "Teoksen henkilöiden kulkemat reitit risteävät usein Töölöntorin kulmilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9342> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9341>
] .

th:Arkkitehti  a         owl:Class ;
        rdfs:label       "Arkkitehti"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kohdehenkilo .

<http://example/upload-base/#metadescription_8290>
        dcterms:modified  "2010-01-04T12:14:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_92>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7910>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Villa Oivala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Oivala" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i88> ;
        wgs84:lat            "60.156228729348" ;
        wgs84:long           "25.125145677925" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7910" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8385>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Perhon talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8614> ;
        wgs84:lat         "60.1708539687994" ;
        wgs84:long        "24.9212752867293" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8385" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8624>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:24:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9099>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1889896~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6595>
        dcterms:modified  "2010-10-26T15:51:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444282~S9*fin> .

rky:p801  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Meilahden väljien asuinkortteleiden keskellä vierekkäin sijaitsevat Meilahden kirkko ja koulu muodostavat 1950-luvun alun kaupunkirakennustaiteellisesti korkeatasoisen kokonaisuuden. Meilahden ala-asteen koulu on uuden, jäykistä kaavoista vapautuneen koulusuunnittelun ensimmäisiä esimerkkejä Suomessa. Koulu kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Myös Meilahden kirkko edustaa uudistunutta materiaali- ja tilasuunnittelua. Vuonna 1953 järjestetyn Suomi rakentaa -näyttelyn luettelon arvion mukaan \"kirkkoa suunniteltaessa ei ole otettu huomioon yksinomaan perinteitä, vaan siinä on pyritty rehellisellä muotokielellä löytämään ratkaisu nykyaikaiselle kaupunkikirkolle\".\n\nSuomenkielisen seurakunnan kirkko on mitoitettu 700 hengelle ja ruotsinkielisen seurakunnan kirkko 400 hengelle. Keltatiiliseen rakennukseen kuuluu lisäksi kirkon sijaintia katunäkymässä korostava korkea kellotorni. Rakennuksia yhdistää vaaleilla luonnonkivilaatoilla päällystetty katutasosta nouseva  terassipiha.\n\nArkkitehtonisesti vaikuttavin tila on suomalaisen kirkon suorakaiteinen kirkkosali, jonka katto madaltuu alttaria kohti kuorin takaseinäksi kaartuen. Sisäseinät ovat keltaista tiiltä ja lattia mustaa liuskekiveä. Kuin yhdestä puusta koverrettuun pyöreään saarnatuoliin liittyy ekspressiivisesti muotoiltu yksiosainen taustaseinämä. Kirkkosalin ilmettä luovat lisäksi Taito Oy:n valmistamat ja Paavo Tynellin suunnittelemat suuret orjantappuramaiset rengaskruunut. Suomalaisen kirkon runkohuoneen toisella sivulla, matalan rakennusosan päässä olevan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkosalin ulkoseinässä on kuvanveistäjä Armas Tirrosen keramiikkareliefi, jonka aiheena on Laupias samarialainen. \n\nMeilahden ala-asteen koulu sijaitsee kirkon naapurina Jalavatien ja Valpurintien kulmassa. Suurelle oppilasmäärälle suunniteltu kaaren muotoinen, kaksikerroksinen punatiilikoulu on luonteeltaan pienimuotoinen ja inhimillinen. Etelään, suojaisalle välituntipihalle avautuvat luokkahuoneet on sijoitettu ikkunallisen sivukäytävän varteen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.192147236,24.902338816 60.192900662,24.903272962 60.193419086,24.903317384 60.193484352,24.903497530 60.192939914,24.905050933 60.192666617,24.904714469 60.191999106,24.904709130 60.192006374,24.902358519 60.192147236,24.902338816" ;
        poi:history       "Laajentuneen asutuksen myötä uuden kirkon rakentaminen Töölön suunnalle Meilahteen ja Ruskeasuolle tuli ajankohtaiseksi  1930-luvun lopulla. Kirkon huonetilaohjelman lähtökohtana oli  suomen- ja ruotsinkielisen seurakunnan kirkkosalien, monien kerhotilojen, seurakuntasalin ja muiden toimitilojen sovittaminen samaan rakennukseen. Vuonna 1945 pidetyn yleisen arkkitehtikilpailun voitti arkkitehti Markus Tavio, jonka ehdotuksen mukainen kirkko valmistui Meilahteen 1954. Kirkon kaikki tilat kunnostettiin 1997. \r\n\r\nHelsingin kaupunki järjesti Meilahden koulun suunnittelusta arkkitehtuurikilpailun 1949. Kilpailun voitti arkkitehtien Viljo Revellin ja Osmo Siparin ehdotus. Rakennus valmistui 1953."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4663" ;
        skos:prefLabel    "Meilahden kirkko ja koulu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8719>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Vuorikatu 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pohjan liiketalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1724577372967" ;
        wgs84:long           "24.9477198271533" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vuorikatu-15" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6929>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:16+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jotta Porvoonkatu olisi jotta olisi/ olisi oltava laulu ratikkalaulu/ Linnanmäeltä Lenininpuistoon jotta/ olisi on oltava ja kuljettava laulun tietä/ kiskotun musiikin tietä kipinätietä--\" (runosta Jotta sinä, s. 33)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7745> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7746>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8884>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:45:51+0300" .

rky:p1358  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Katariinan (ent. Puistolan) pientaloalue, laaja ja yhtenäinen arkkitehti Birger Brunilan asemakaavan mukaan toteutettu asuinalue, on edustava ja korkeatasoisesti suunniteltu esimerkki teollisuuskaupungin työväestön asuntokysymyksen ratkaisemisesta 1900-luvun alussa.\n\nKatariinan pientaloalueen katuverkko mukailee maaston muotoja. Kapeat kujat kaartuvat kallioisen maaston mukaan. Alueen keskuskadun muodostaa kahden korkean mäen välissä kulkeva puuistutuksin reunustettu Tammikatu. Alueen yhtenäisen pientalotyypistön ovat luoneet rakennusmestarit Armas Laitinen sekä Iivari ja Pentti Penttilä. Kaksikerroksiset vuokratalot muodostavat oman kiinteän alueensa. \n\nAsemakaava-alue rajoittuu puistomaisesti hoidettuun merenrantametsikköön ja idässä sen erottaa merestä korkea Pookinmäki, jonka laella on Ruotsinsalmen linnoitukseen kuuluneen korkean majakka- ja merkinantotornin raunio. Pookinmäelle sijoittuvat myös Kotkan Merivartioasema sekä pursiseuran paviljonkina toimiva entinen konsuli Gullichsenin 1898 rakennettu huvila."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.450786269,26.938682638 60.452002253,26.937417653 60.453729210,26.937679917 60.454234542,26.938474311 60.454691998,26.937481982 60.457009578,26.941935911 60.457679728,26.941964988 60.458082515,26.951500554 60.455420096,26.953496512 60.450853471,26.949652579 60.450902102,26.947048254 60.450786269,26.938682638" ;
        poi:history       "1700-luvulla Kotkansaarella, jolla Katariinan asuinalue sijaitsee, oli osia Ruotsinsalmen linnoituksesta. Vuoden 1917 asemakaavassa alue oli Katariinan kansanpuistoa. Työväestölle tarkoitetun pientaloalueen rakentaminen aloitettiin 1920-luvulla, jolloin Kotkassa oli ankara asuntopula. Arkkitehti Birger Brunila laati Katariinan pienasuntoalueen asemakaavan 1922 ja rakennusjärjestyksessä korostettiin alueen kokonaisilmeen yhtenäisyyttä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:linnoitus , poio:luotsiasema , poio:puisto , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4519" ;
        skos:prefLabel    "Katariinan pientaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8979>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Hymypoika" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8977> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8326> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8324> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8979" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mikkolantiellä oli yhteinen sopimus, että jos naapuri piti juhlat ja meteli on niin kovaa ettei saanut unta, niin sai mennä juhliin mukaan, mutta valittaa ei saanut. Tätä sääntöä noudatettiin, ja sopu säilyi suhteellisen hyvin.\" (s.136)" ;
  dcterms:description            "Teoksessa kuvataan Oulunkylää taiteilijakaupunginosana." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4949> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9074>
] .

[ dcterms:description  "Tikkasten perheen kotitalo Kulosaaren huvilakaupungissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2608> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6420>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i629>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kesä Espalla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i628> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9375> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kesa-espalla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7046>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:30+0300" .

[ dcterms:description  "\"Hilton\", jossa Henrik leikattiin sai verensiirron vain hetkeä ennen kuin olisi ollut liian myöhäistä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2611> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537>
] .

rky:p59  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tervakosken paperitehdas on vanhin Suomessa nykyisin toimivista paperitehtaista. Punatiilisten tuotantorakennusten nykyasu on peräisin pääosin 1900-luvun lukuisista laajennusvaiheista. Paperitehtaan ympärille on rakentunut yhdyskunta kirkkoineen, kouluineen, seurataloineen sekä eri aikakausilta olevine työväen asuinalueineen. \n\nTehdasyhdyskuntaan kuuluu mallipiirustusten mukaan 1900-luvun alussa rakennettu työväenasuinalue, entinen kansakoulu (1891), seuratalo (1958-63), päiväkoti (1948), terveystalo (1950), Varismäenkujan rivi- ja kerrostalot (1940/1950-luvulta) sekä Lepolan vanhustentaloryhmä tehtaan etelä- ja kaakkoispuolella. Tehtaan eteläpuolella olevassa jokirannan puistossa on arkkitehti Rikardo Björnbergin suunnittelema työnjohtajien asuinrakennus ns. Pomola (1900).\n\n1800-luvulta on säilynyt vanha holanterirakennus insinööri C.G. Hultin suunnittelema käsipaperiosasto. Arkkitehti K.J. Ahlskogin suunnittelema entinen lumppurepimö, ns. Lumppulinna 1920-luvulta sijaitsee erillään muusta tehdaskokonaisuudesta.\n\nJoen toisella puolen tehtaasta luoteeseen on Tervakosken kartano talous- ja väenrakennuksineen, kartanon viljamakasiinista rakennettu virkailijakerho sekä tehdasyhdyskunnan oma kirkko tapuleineen. \n\nKartanon päärakennus on rakennettu 1802, nykyinen klassistinen asu on 1930-luvulla arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema. Vanhaa kartanomiljöötä ovat ns. Muurila (1790) ja kartanoon liittyvä työväen asuinrakennus  (1847). Muu rakennuskanta on paperitehtaan ajalta, mm. navetta- ja tallirakennukset ovat 1870-luvulta. Eklund on suunnitellut myös tehtaan kirkon ja tapulin sekä asuinrakennuksia 1930-luvulla. Kaksi taloa on rakennettu 1945 Heimo Kautosen piirustusten mukaan. Kautosen suunnittelema virkailijakerho on valmistunut 1955.\n\nTervakosken teollisuustaajamaan liittyvä maisemaan kauniisti sijoitettu pieni kirkko on vaatimaton mutta taitavasti suunniteltu esimerkki 1930-luvun klassismin puuarkkitehtuurista. Suorakaiteen muotoista punaiseksi maalattua hirsirakennusta jäsennöivät harkitun vähäeleiset  ja niukat yksityiskohdat. Tapuli noudattaa ulkohahmoltaan perinteisen alaosastaan katetun pukkitapulin muotokieltä. Alkuperäisessä asussaan säilyneen kirkkosalin hirsiseinät ovat vaaleiksi maalatut. Kiinteän sisustuksen väritys noudattaa mehevän pehmeästi murrettua väriskaalaa, jota tehostavat lehterinkaiteen, saarnatuolin ja kirkkosalista sen takaiseen seurakuntasaliin johtavien ovien kukkamaalaukset. Kirkon vieressä oleva lisärakennus on huomaamattomasti sovitettu kokonaisuuteen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.806913626,24.627683852 60.811260615,24.622181510 60.809654294,24.617028509 60.808296590,24.616127433 60.809681115,24.613291022 60.809746426,24.613181077 60.811655760,24.618336249 60.812721664,24.616943636 60.813969048,24.617761783 60.814595641,24.616497580 60.814812381,24.616656605 60.814985340,24.616752012 60.815511906,24.615707055 60.815848383,24.615988508 60.815791830,24.617021704 60.816094725,24.617218009 60.816698390,24.618092774 60.816672488,24.618444880 60.816443800,24.618812219 60.815635314,24.619047492 60.815549865,24.619531557 60.815021109,24.621027626 60.815330245,24.621621738 60.815067237,24.626912101 60.816069748,24.631433635 60.815256791,24.634987679 60.814790277,24.636682394 60.813331482,24.638030167 60.811613194,24.637390340 60.811376968,24.636174217 60.811359917,24.635476292 60.810762512,24.634338412 60.810218892,24.634189475 60.808356560,24.630140303 60.807394355,24.629513587 60.806913626,24.627683852" ;
        poi:history       "Tervakoski oli jo keskiajalla tärkeä myllypaikka, johon perustettiin sahalaitos 1780. Kartanon perusti Johan Nordeswan, joka osti kylän kaksi kantataloa, Hovilan ratsutilan ja Talolan rälssitilan ja yhdisti ne yhdeksi tilaksi. Kartanoon liitettiin lisää tiloja 1870-luvulla. \r\n\r\nKartanon omistajaksi 1806 tullut kamarineuvos G.G. Nordenswan  perusti kosken varrelle paperitehtaan 1818. Aluksi tehdas valmisti lumpuista paperia vesivoimalla, mutta 1850-luvulla siirryttiin käyttämään höyryvoimaa ja paperin valmistus koneellistui. Tervakoski keskittyi erikoispaperituotantoon jo 1800-luvun puolivälissä. Suomen valtion setelipaperin vakituinen valmistaja tehtaasta tuli 1880-luvun lopulla. Lumpun käytöstä raaka-aineena luovuttiin vasta 1980- ja -90 -lukujen vaihteessa. \r\n\r\nTervakosken taajama kehittyi paperitehtaan ympärille. Tehdas harjoitti laajaa asuin- ja julkista rakennustoimintaa 1800-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suunnittelusta vastasivat mm. arkkitehdit Ricardo Björnberg, Jarl Eklund ja Heimo Kautonen. \r\n\r\nTervakosken kirkko rakennettiim vuonna 1936 edellisenä vuonna perustetun Tervakosken Pikkukirkkoyhdistyksen toimesta. Talkoovoimin Tervakoski Oy:n lahjoittamista Toivan kartanon riihen hirsistä tehdyn rakennuksen piirustukset laati arkkitehti Jarl Eklund, kirkkosalin  kukkaisaiheisesta maalauskoristelusta vastasi koristemaalari Fritz Hilbert. Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen 1937 lahjoittaman alttaritaulun maalasi Georg von Swetlick. Kirkon siirryttyä 1973 Janakkalan seurakunnalle siihen tehtiin 1976 seurakunnallisia kokoontumisia varten suunniteltu lisärakennus (arkkitehdit Seppo Asikainen ja Raimo Pensanen)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k165 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:talousrakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1882" ;
        skos:prefLabel    "Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1681>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1338602~S9*fin> .

rky:p1000  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pielisjoen kanavat ovat vesistöihin tukeutuneen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä. 1950-1970-luvun suurimittakaavainen nippu-uitto ja voimaloiden rakentaminen on muuttanut Pielisjoen maisemaa. Pielisjoen kanavien erityispiirre onkin ajallinen kerrostuneisuus.\n\nPielisjoki yhdistää Pielisen Oriveden Pyhäselkään. Pielisjoen kanavaketjuun kuuluvat Joensuussa Utra ja Joensuun sulku, Kontiolahdella Haapavirta ja Jakokoski sekä Enossa Saapaskoski, Kaltimo ja Häihä. Pielisjoen kanavoinnin ensimmäisen vaiheen eli 1870-luvun kanavista ovat myöhemmän rakentamisen seurauksena veden alle jääneet Kuurnan ja Paiholan kanavat. Lisäksi Kaltimon suursulun ja voimalan rakentamisen yhteydessä Nesterinsaaren sulku on jäänyt patopengerryksen alle.\n\nJoensuun sulku vuodelta 1877 on keskeinen osa Joensuun kaupunkikuvaa. Se sisältyy erilliseen kohteeseen Joensuun rantapuisto-vyöhyke. Joensuun Utran kanava puolestaan sisältyy erilliseen kohteeseen Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue.\n\nKontiolahden Haapavirran 1883 avattu kanava, jonka sulku on vuodelta 1915, on säilynyt toimintakuntoisena kanavamiljöönä. Jakokosken kanava on vuodelta 1879 ja sen nykyasu vuoden 1907 kunnostusvaiheesta, jolloin kanavan puiset rakenteet on uudistettu. Nykyisellään se muodostaa täydellisen, toimintakuntoisen kanavakokonaisuuden, johon kuuluu kanavanhoitajan asunto ja talousrakennuksia. Merenkulkuhallitus hoitaa aluetta kanavamuseona.\n\nKaltimon vanha sulku vuodelta 1879 on rakenteena ja osin rakennuskannaltaan säilynyt. Vanhalta kanavalta yläjuoksulle on 1958 rakennettu Kaltimon suursulku ja voimalaitos, jonka kokonaisuuteen kuuluu voimalan työntekijöiden asuinalue. Punatiilinen voimalaitos on arkkitehtien Erik Kråkström ja Ahti Korhonen suunnittelema. Yläjuoksulla ovat edelleen Saapaskosken ja Häihän sulut. Saapaskosken kanavan alkuperäiset sulut vuodelta 1878 on korvattu 1912-1913. Kanavan varrella on säilynyt kanavanvartijan asuintalo. Häihän 1876 avatun, kivirakenteisen kanavan uudistaminen tapahtui 1958. Kanavamiljöö on säilynyt rakennuksineen, pengerryksineen ja istutuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.737653236,30.033781085 62.739396199,30.030364430 62.743921709,30.044195744 62.741760737,30.047080274 62.737653236,30.033781085" ;
        poi:history       "Pielisjoen koskien ensimmäiset perkaukset liikkumisen helpottamiseksi tehtiin 1700-luvun lopulla. Tuolloin kunnostettiin Joensuun ja Utran kosket. Tutkimukset Pielisjoen kanavoimiseksi aloitti insinööri F.A. Hällström 1829. Valtion toimesta jokeen perattiin avoimet venekanavat 1847-1853.\r\n\r\nPielisjoen merkitys kulkuväylänä lisääntyi sahateollisuuden laajentuessa Pohjois-Karjalassa, ja kanavien rakentaminen tuli yhä tarpeellisemmaksi uiton ja puutavaran kuljetusten vuoksi. Saimaan kanava avautui liikenteelle 1856, jonka jälkeen Saimaan itäisen pääreitin väylät Savonlinnasta Nurmekseen pyrittiin kunnostamaan.\r\n\r\nPielisjoen jokiväylän sulkujen rakentamistyö aloitettiin 1874. Vahvistettuun kanavointisuunnitelmaan sisältyi yhdeksän puusulkua, mutta suunnitelmia tarkennettiin rakentamisvaiheessa, ja osa suluista rakennettiin kivisinä. Sulkuja ei rakennettu yhtä suuriksi kuin Saimaan kanavalla.\r\n\r\nEnsimmäiseksi kanavatyöt aloitettiin Utrassa, Kuurnassa ja Häihässä. Pielisjoen ensimmäinen kanavointivaihe valmistui Kaltimon kanavan myötä 1879. Muutamaa vuotta myöhemmin sulkuketjua täydennettiin rakentamalla Haapavirran sulku 1881-1883. Pielisjoen kanavien ansiosta Pielisen seutu pääsi säännölliseen yhteyteen Joensuun kanssa, ja kaupungista kehittyi Viipurin kaltainen välityssatama.\r\n\r\nSulkujen koko ja mataluus aiheutti ongelmia pian niiden rakentamisen jälkeen, ja niitä uudistettiin 1900-luvun alussa etenkin uittojen tarpeisiin. Ensimmäisenä uudistettiin Utran sulku 1902. Uudistusvaihe päättyi Joensuun sulun rakentamiseen 1918-1923.\r\n\r\n1930-luvulla vanhat laivasulut todettiin jälleen mittakaavaltaan riittämättömiksi suurenevien uittojen tarpeisiin. Pielisjoki valjastettiin uudelleen 1950-1970-luvuilla nippu-uiton ja energiantuotannon tarpeisiin, ja varustettiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin. Tämä jätti vanhoja sulkuja tarpeettomaksi ja muutti vedenkorkeutta, joen penkereitä ja koko jokimaisemaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k276 ;
        poi:poiType       poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1106" ;
        skos:prefLabel    "Pielisjoen kanavat (Jakokoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8621>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Niskanen, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8621" .

koko:p12457  dc:created  "2012-05-29T06:44:19.237+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:44:22.366+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ortodoksinen kirkko"@fi , "orthodox church"@en , "ortodoxa kyrkan"@sv .

[ dcterms:description  "Katri Veltheim kuvaa ensi käyntiään Kansallisessa vuonna 1936 ja 30-luvun teatterikulttuuria Helsingissä kirjan luvussa Poliittisia teatterimyrskyjä ja komedian aurinkoa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3074> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9096>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kiviteltankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2282245274435" ;
        wgs84:long        "24.9966828772243" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kiviteltankatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9335>
        dcterms:modified  "2010-07-05T13:31:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6592>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Bronda"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bronda" , "Brondin" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8437> ;
        wgs84:lat            "60.1667231772765" ;
        wgs84:long           "24.9453737135699" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-bronda" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6831>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i889>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Puuttuva rengas" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i888> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i137> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/puuttuva-rengas" .

[ dcterms:description  "Lauttasaaren vesitorni" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6926>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1997" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6930> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6931> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6927> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1997" .

rky:p1260  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin synagoga on toinen maan kahdesta juutalaisen uskonnon ja kulttuurin keskuksesta. Helsingin juutalaisasutuksen historiasta kertovan, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän rakennuksen kiinteä sisustus on säilynyt hyvin.\n\nSuomessa on vain kaksi synagogarakennusta, joista Helsingin 1906 valmistunut rakennus on Turun synagogaa hieman vanhempi. Toisin kuin monet juutalaiset pyhätöt Euroopassa, Suomen synagogat ovat säästyneet - Viipurin synagogaa lukuun ottamatta - toisen maailmansodan tuhoilta.\n\nSuomen suhteellisen nuoret synagogat muodostavat eräänlaisen päätepisteen synagoga-arkkitehtuurin perinteessä. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurissa on käytetty Keski-Euroopassa ja Englannissa yleistä, kertaustyylejä valikoivasti soveltavaa synagogatyyppiä, jolle tunnusomainen piirre on mm. pyörökaarityylin mukainen julkisivun jäsentely.\n\nHelsingin synagogan näkyvä sijainti kadun varrella kertoo juutalaisen vähemmistön aseman vahvistumisesta kaupungissa. Alueesta oli tullut juutalaisten asuma-aluetta sen jälkeen kun ns. narinkka, käytettyjen vaatteiden tori oli siirtynyt Suomen pankin tontilta Kamppiin.\n\nHelsingin synagogasalin sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan. Toisessa kerroksessa sijaitsevaa salia reunustavat kolmelta sivulta lehterit. Kiinteässä sisustuksessa on käytetty jugend-tyylisiä yksityiskohtia. Neljän valurautapilarin kannattaman kattokupolin kaulaan on maalattu seitsenhaaraisia kynttelikköjä (menora) viittaamaan Jerusalemin Salomonin temppelin kultaiseen kynttelikköön.  Lukupöydät, penkit, aidatulla lukukorokkeella (bima) sijaitseva lukupulpetti ja toorakaappi (aron hakodesh) ovat alkuperäisiä, samoin kattokruunut ja pilareissa olevat valaisimet. Synagogan ensimmäisessä kerroksessa on pieni arkena käytetty rukoushuone (minjan), alkuaan koululle varatut huoneet ovat toimistotiloina.\n\nVuonna 2005 toteutetussa restauroinnissa on tehty palauttavia toimenpiteitä, mm. lehtereiden verkkokaiteet, seinien väritys ja niiden koristeraita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.167752112,24.928315779 60.167660451,24.928972454 60.167067694,24.928693625 60.167154102,24.927999975 60.167752112,24.928315779" ;
        poi:history       "Juutalaisia tiedetään muuttaneen Suomeen jo 1700-luvun lopulla, mutta varsinainen pysyvä juutalaisasutus syntyi autonomian aikana, 1800-luvun puolivälissä, kun Suomessa palvelleet tsaarin armeijan juutalaiset sotilaat saivat luvan asettua maahan asumaan. \r\n\r\nHelsingin juutalaisen seurakunnan synagoga rakennettiin Helsingin kaupungin Malminkadulta 1900 luovuttamalle tontille.  Synagogan rakennustoimikunta teki varainkeräysmatkoja Pietariin, Tukholmaan, Göteborgiin, Kööpenhaminaan, Berliiniin, Hampuriin ja Lontooseen.  Synagogan suunnitteli Jac. Ahrenberg, joka tuolloin toimi myös yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehtina. \r\n\r\nSynagogan sisäänkäynnin paikkaa ja ensimmäisen kerroksen tiloja muutettiin, kun tontille rakennettiin Irma ja Matti Aaltosen suunnittelema, 1961 valmistunut seurakuntakeskus- ja koulurakennus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1601" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin synagoga"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4897>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hyvä paikka ihmiselle" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4896> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/hyva-paikka-ihmiselle" .

blue_route:s01  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Rantakasarmi"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p226> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Rantakasarmi"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9595>
        dcterms:modified  "2011-04-21T13:33:13+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Aamusta alkaen Pasilassa oli vilskettä. Mainos-Television pihaan ajoi autoja jatkuvasti, parkkipaikat alkoivat täyttyä jo heti kahdeksan jälkeen. Studiorakennuksen aulassa kuljeskeli kiireisiä ihmisiä: toimittajia, ohjaajia, kameramiehiä, järjestäjiä, kuvaussihteereitä, teknistä henkilökuntaa ja toimistovirkailijoita. Varsinainen studio oli rakennuksen pohjakerroksessa. Siellä oli studion lisäksi pieni kahvio, pukuhuoneet, maskeeraushuone, kampaamo, tarpeisto ja lavastamo. Kaksi kerrosta ylempänä oli tarkkailuhuone.\" (S. 209-210.)" ;
  dcterms:description            "'Matti ja Maija' -sarjaa kuvataan Yleisradion studioilla Pasilassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2014> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9512>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i531>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Itä meidän" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/ita-meidan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7043>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Yliopiston kahvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        wgs84:lat         "60.1692710760657" ;
        wgs84:long        "24.9502569317925" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7043" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2132>
        dcterms:modified  "2010-10-26T15:49:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1732920~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1770884~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_438>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1272039~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9332>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Tarvonsilta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Professorintien silta" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat            "60.2029398586406" ;
        wgs84:long           "24.8725209118508" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tarvonsilta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7542>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2392>
        dcterms:modified  "2011-01-07T15:13:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1606232~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ilona lensi ristiin rastiin, laskeutui välillä Saunabaarin katolle, tiirasi puitten yli Sorsapuiston päiväkodin pihalle, siitä Rantalan urheiluliikkeen ikkunoihin, monot tarjouksessa, ei tällä hetkellä kiinnosta, sitten Ilona vaappui, matkaan ja suhahti Ostoskeskuksen katolle ja räki hamppareiden niskaan, nämä katsoivat mistä läjä tuli, mutta Ilona oli jo Suursuolla, siellä mistä Maunula kerran alkoi.\" (s. 89)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7443>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7637>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Konno, Hannes"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Osmo, H." ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7637" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5847>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CA7C24E8-87D2-4314-AC5E-895FE12C1DBF> .

koko:p18578  dc:created  "2012-05-30T09:39:18.019+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:39:19.618+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "sähköjohdot"@fi , "elledningar"@sv , "electric wires"@en .

rky:p194  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hangon Länsisatama Hankoniemen kärjessä on Suomen ensimmäinen ympärivuotinen ulkomaanliikenteen vientisatama. Satamaa on rakennettu 1870-luvun alusta alkaen useassa vaiheessa ja sen nykyinen perusilme on peräisin pääasiassa 1910-lukua edeltävältä ajalta. \n\nSataman merkittävimmät rakenteet ovat laituri, aallonmurtajana toimiva lohkokivimuuri sekä Gustaf Nyströmin suunnittelema teräsbetoninen, graniitilla vuorattu voimakasiini. 1920-luvun satamakonttoriin eli ns. Englannin makasiiniin liittyy pitkä ja kaareva makasiiniosa lastauslaitureineen. Makasiinin on yhdistänyt laituriin betoninen ylikulkusilta. Lisäksi satama-alueella sijaitsevat rautatiehen liittyvät tiilirakenteinen entinen konepaja ja korjaushalli lähellä 1959 valmistunutta rautatien ylittävää siltaa. Rautatie ja satama ovat muodostaneet 1870-luvulla taustan Hangon kaupungin perustamiselle. Satamaa on uudistettu ja laajennettu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.821218825,22.945979730 59.823769886,22.959064224 59.823411144,22.961184392 59.821474517,22.959072014 59.820930377,22.956163717 59.818330497,22.949457888 59.818406043,22.945553921 59.819785576,22.943639824 59.821218825,22.945979730" ;
        poi:history       "Höyrylaivaliikenteen kehittyessä Hangon Länsisatamaan rakennettiin Suomen ensimmäinen ympärivuotinen vientisatama. Satamaan johtava Hangon - Hyvinkään rautatie rakennettiin 1872-1873 ja sataman yhteyteen muotoutui suurehko ratapiha- ja asema-alue. \r\n\r\nRatapihan lounaispuolelle valmistui aallonmurtaja ja laituri 1873 sekä lohkokivimuuri 1903-1908. Aallonmurtajaa ja laituria pidennettiin 1890-luvun vaihteessa. Sataman itäpäähän rakennettiin 1890-luvulla tulli- ja pakkahuone, ns. Saksan makasiini, joka purettiin myöhemmin. Vaunujen korjaushalli rakennettiin satama-alueelle 1892. Tärkeimmän vientituotteen voin varastoimiseksi rakennettiin 1908-1909 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema voimakasiini. Rakennus tuhoutui osittain ensimmäisen maailmasodan aikana, mutta se rakennettiin alkuperäisten piirustusten mukaan uudestaan 1918-1923. Satamakonttori valmistui 1923 ensimmäisessä maailmansodassa tuhoutuneen puisen makasiinin paikalle. Sataman pohjoissivulla sijaitseva Nuottasaari yhdistettiin täyttömaalla mantereeseen 1924-1929."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1188" ;
        skos:prefLabel    "Hangon Länsisatama"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9592>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Veljeni vartija " ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Rikostarina, joka kertoo kolmen sukupolven miehistä ja oikeiden valintojen vaikeudesta." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9590> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9591> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2621> ;
        th:lisatietoa        "Periytyvätkö isien synnit? Kostetaanko pahat teot polvesta polveen? Klaus Haapala saa potkut kiinteistövälittäjän työstään ja heti perään tiedon siitä, että hänen pikkuveljensä on sekaantunut huumekauppaan. Samaan aikaan Klausin vaimosta paljastuu uusia yllättäviä puolia ja pian myös potkut antanut pomo murhataan. \n\nKlaus huomaa olevansa keskellä vyyhtiä, jonka alku on kaukana menneisyydessä – ja ratkaisu tässä päivässä.\nVeljeni vartija on tiukka ja runollinen rikosromaani isistä ja pojista, vääristä teoista ja niiden hyvittämisestä. Se on tarina siitä kuinka hävitty korttipeli voidaan kääntää voitoksi vielä vuosikymmenten jälkeenkin.\n\n”Tyylilaji on iskevä ja ytimekäs: sukutarina ei ole raskaasti junnaavaa epiikkaa, vaan tiukan keskitettyä ilmaisua… Veljeni vartija on hieno rikosromaani, jossa huolellinen työ näkyy kautta linjan. …Antti Tuomainen on uusi ja lupaava suomalainen noir-dekkaristi.”\n- Keijo Kettunen , HS\n\n”Tuomainen kirjoittaa vahvaa konstailematonta proosaa ja elävää dialogia… Ihmiset ovat lihaa ja verta. Kaikkein viehättävintä kirjassa on sen läpi kulkeva juonne henkilökohtaisesta vastuusta. Elämän voi ottaa omiin käsiinsä ajelehtimisen sijaan.”  \n- Marja Kuparinen, Kirkko & Kaupunki\n\n”Kielellisesti Tuomainen on vähintään yhtä etevä kuin moni rikosromaanien myyntitykki”. \n– Antti Majander, HS\n\n(www.helsinkikirjat.fi)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9592" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9831>
        dcterms:modified  "2012-05-08T16:00:19+0300" .

rky:p528  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.492746816,23.783028584 61.493724625,23.782711139 61.493869653,23.784725689 61.493950939,23.785855989 61.493998565,23.785822398 61.494103176,23.786619967 61.493608164,23.786969458 61.493591799,23.786686867 61.493423913,23.786740931 61.493043583,23.786848546 61.492746816,23.783028584" ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1005" ;
        skos:prefLabel    "Tampereen yleinen sairaala"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_340>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1441060~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7897>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Lönnrotinkatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Gyllenbergin talo" , "Granholmin kivipalatsi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1672176302655" ;
        wgs84:long           "24.9404210329481" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7897" .

[ dcterms:description  "Vicke Pettersson: Kaksi tarinaa vanhoilta ajoilta. Vapaamuuraripöydän ratkaisematon arvoitus." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5173> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6981>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ajan hammas kuluttaapi Kinaporin talot, Harjiksen toi ruumishuone korjaa elon sadot." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i651> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8533> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7553>
] .

rky:p788  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.667561939,27.616597664 60.669301327,27.617535569 60.671239683,27.623388081 60.672184212,27.631548314 60.673009605,27.638327556 60.672343149,27.640622512 60.669471741,27.642873284 60.668816399,27.642819783 60.668346074,27.641474357 60.667758455,27.639721623 60.667609221,27.637694396 60.668729054,27.636137500 60.666235239,27.621473197 60.665686473,27.619843314 60.664359581,27.618967612 60.659681412,27.616773127 60.656340244,27.613269024 60.655743569,27.613419537 60.654341910,27.615821179 60.654497089,27.612303214 60.655599722,27.605727167 60.657519075,27.607422659 60.661277707,27.610893613 60.663612454,27.612961963 60.667561939,27.616597664" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k489 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Kylmälä)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Sampo jatkoi puolijuoksua mäkeä ylös ja pysähtyi sitten hämmästyneenä käännyttyään ostarin kulmalta Otavantielle. -- Kujis-pubin terassilla kantaporukka istui kaljalla ja röökillä aivan niinkuin ennenkin, mutta Otavantie näytti jotenkin erilaiselta kuin vielä pari viikkoa sitten. Jotenkin vinksahtaneelta, toispuoleiselta. -- -Yhtenä aamuna katu oli vaan revitty auki ja vanhat koivut kaadettu, Tarja Nygren huokaisi. -- Kaikki uusimmat tekniset vempaimet piti olla, mutta lapsuuden tärkeiden asioiden piti pysyä ennallaan. Niin kuin kotikadun vanhojen koivujen.' (s. 65 - 67)" ;
  dcterms:description            "Sampon äiti asuu edelleen Lauttasaaressa Otavantiellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9440> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8253>
        dcterms:modified  "2010-12-16T01:51:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1919743~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_55>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5844>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Haltialan \"torni\"" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin Haltialan tilalle johtavalla tiellä on juuri ennen tilaa vasemmalla puolella tietä outo korkea pömpeli. Mitä tarkoitusta varten tuo tuo korkea oveton maja on? Olisin hyvin kiitollinen vastauksesta, koska olemme miettineet asiaa vuosia. Haltialan tilan pehtoorilta sain tiedon, että \"pömpeli\" on alunperin ollut infopiste. \"Torni\" toimi aikoinaan myös periskooppina, josta saattoi tarkastella kauempana ladon seinässä ollutta nuolihaukan pesää.\n\nHaltialasta, Ruutinkoskesta ja Pitkäkoskesta lisätietoja:\nhttp://www.ymparisto.fi/default.asp?node=14525&lan=fi\nhttp://www.kalastajanmaailma.com/PublisherFishinglordsSingleCard?selectedObject=296\n\nNuolihaukka näyttää tältä:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Nuolihaukka" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9309> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-se-kumma-pompeli-haltialaan-mennessa" .

rky:p430  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sirkkalan kasarmialue on maamme vanhimpia pääpiirteiltään säilyneitä kaupunkikasarmialueita Helsingin Kaartin kasarmin ja Katajanokan Merikasarmin ohella. Turun krenatööritarkkampujapataljoonan kaupunkikasarmi on sijoittunut perustamisvaiheessaan 1846 entiseen Turun kaupungin vaivaistaloon.\n\nKurjenkaivonkentälle 1840-luvulta eteenpäin muodostuneen kasarmialueen nykyinen rakennuskanta käsittää joukon kivisiä sotilasrakennuksia. Entinen vaivaistalo on kolmikerroksisen ja ulkoasultaan yksinkertaisen klassistisen kivirakennus. Päävartio sijaitsee Kaivokadun portin vieressä. Päävartion pääjulkisivussa ulkoasua hallitsee rakennustyypille ominainen arkadi päätykolmioineen. Alueella sijaitseva sotilassairaala 1840-luvulta on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nKaivokadun varrella on 1870-luvulla rakennettu kolmikerroksinen  kasarmirakennus, joka arkkitehtuurinsa puolesta liittyy aikansa kasarmirakentamisen kehitykseen ja kansainvälisten arkkitehtuurivirtausten vaikutuspiiriin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.451557748,22.289245314 60.450419230,22.290790658 60.449691590,22.288689472 60.450877970,22.287107107 60.451557748,22.289245314" ;
        poi:history       "Suomen sotaväen krenatööritarkk´ampujapataljoona perustettiin 1846. Se sijoitettiin Turkuun; kaupunginarkkitehti P.J. Gylichin suunnittelemaan ja vuoden 1834 vaiheilla valmistuneeseen kaupungin entiseen vaivaistaloon Kurjenkaivonkentän laidalla Kerttulinmäen ja ruutukaava-alueen välillä. Maastonmuodoltaan mäkinen paikka oli osoitettu rakentamattomaksi alueeksi Turun kaupunkipaloa seuranneessa arkkitehti C.L. Engelin laatimassa asemakaavassa 1828. \r\n\r\nKruunulle myydyn vaivaistalon muuttaminen kasarmiksi suunniteltiin 1846 Intendentinkonttorissa. Näkyvimpiä muutoksia oli porrashuone-ulokkeiden lisääminen pihasivustan reunoille. Sirkkalan kasarmialueen perustamisvaiheessa eli 150-paikkaisen vaivaistalon sotilasmajoitukseen muuttamisen yhteydessä rakennettiin myös tiilinen päävartio. Sotilassairaala rakennettiin 1840-luvun lopulla. \r\n\r\nKrenatööritarkk´ampujapataljoona poistui Sirkkalan kasarmista ja Turusta 1857 ja suomalainen sotaväki vaihtui kasarmilla venäläiseksi 1860-luvulla. Venäläinen vaihe jatkui 1900-luvun alkuun ja Suomen itsenäistymiseen. Tärkein lisä alueen rakennuskantaan tuona aikana oli kolmikerroksinen majoitusrakennus, joka nousi 1870-luvun jälkipuolella Kaivokadun varrelle päävahdin viereen. Arkkitehtuurisuunnitelma oli laadittu Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1875 Axel Hampus Dalströmin johdolla.\r\n\r\nSotilasmajoitus kasarmialueella lakkasi 1900-luvun jälkipuolella ja rakennuskantaa sovitettiin esikunta- ja sairaalakäyttöön. Turun ja Porin sotilasläänin esikunnan käytössä Sirkkalan kasarmialue oli 1990-luvulle ja 2000-luvun alussa alueen kaikki kivitalot tulevat korjattuina Turun yliopiston laitoskäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1424" ;
        skos:prefLabel    "Sirkkalan kasarmit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8348>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kulkurin valssi " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1941." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek29ep/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8141> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8348" .

koko:p32213  dc:created  "2012-05-25T10:37:17.636+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:37:17.762+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "taidemuseot"@fi , "konstmuseer"@sv , "art museums"@en .

rky:p690  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauas peltolakeuksille näkyvä, Markinsalon mäelle rakennettu \"Ylistaron komiakirkko\" kuuluu uusgotiikan varhaisvaiheen ensimmäisiin edustajiin maassamme. \n\nKirkko seisoo Kyrönjoen töyräällä, Kirkonlahden rannalla. Länsitornillisen kirkon ulkoseinät ovat olleet vaaleiksi rapatutut alun alkaen, vaikka ne oli tarkoitettu tiilipintaisiksi. Holvatun kirkkosalin jakaa kolmeen laivaan kummallekin pitkälle sivulle rakennetut kaksikerroksiset lehterit. Keskilaivan levyisen kuorin itäseinä on jäsennöity goottilaisin kaariaihein ja sen yläosassa on suuri  kaari-ikkuna. Alttaritauluna on Adolf von Beckerin Kristuksen kirkastus vuodelta 1888. Kirkko on Suomen kolmanneksi suurin ja siinä on istumapaikkoja n. 2500. \n\nKirkon eteläpuolella on arkkitehtitoimisto Aulis Jääskeläisen suunnittelemat seurakuntatalo vuodelta 1974 ja seurakunnan virastotalo vuodelta 1986.\n\nYlistaron kirkko on osa valtakunnallisesti arvokasta Kyrönjokilaakson maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.947771346,22.510638949 62.949185426,22.511817412 62.950482377,22.515115442 62.950474601,22.519272539 62.949401432,22.520312134 62.946389080,22.516280223 62.943965366,22.515016735 62.945765487,22.510607675 62.946591064,22.509301775 62.947771346,22.510638949" ;
        poi:history       "Ylistaro perustettiin Isonkyrön emäseurakunnan alaiseksi kappeliksi 1658. Seurakunta itsenäistyi 1859. Nykyinen kirkko on sen kolmas.\r\n\r\nKirkko on rakennettu 1847-1850 Intendentinkonttorissa 1846 laadittujen piirustusten mukaan (E.B. Lohrmann) rakennusmestari Jakob Kuorikosken johdolla. Seurakunta oli ns. keisarinpitäjä, mikä lienee syynä siihen, että se määrättiin rakentamaan kirkko kivestä toivomansa puun asemesta. \r\n\r\nKirkon sisätila uudistettiin 1935-1936 arkkitehti Kauno S. Kallion laatiman ehdotuksen mukaan. 1970-luvun sisämaalauksessa palattiin vanhempaan väriasuun. Kirkon ulkorappaus uusittiin 1994."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1639" ;
        skos:prefLabel    "Ylistaron kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8847>
        dcterms:modified  "2010-03-19T14:38:37+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kuva on otettu sota-aikana, vuonna 1942, vuotta ennen syntymääni. Minun kotini sijaitsi Porthaninkadun ja Agricolankadun kulmassa, kivenheiton päässä tästä Flemarin talosta, jonka muistan hämärästi; muitakin puutaloja oli Kalliossa vielä 40-luvulla ja 50-luvun alussa jäljellä. Talo numero 4 esiintyy talvisessa kuvassa edukseen. Se on ollut puutalo, kuten olen sisäkuvasta arvellut, vieläpä erityisen komea.\" (s. 145) \"\"Me kapuamme jyrkkää katua kuin vuoren huipulle ja siitä tulemme puiston luo ja siitä käännyn vasemmalle kun Fleminginkatu alkaa. Heti ensimmäisen kivitalon jälkeen on kotitalo, matala puutalo siinä, kahden suuren välissä kuin kotimökki, kaunis se on, ja viihdyn siinä, sillä tämä se on minun koti täällä, numero 4.\" (s. 59)" ;
  dcterms:description            "Hannu Mäkelän romaanin lähtökohta on vanha mustavalkoinen, rikospoliisin ottama valokuva vuodelta 1928, pienessä asunnossa, osoitteessa Fleminginkatu 4. Kuvassa on mies ja nainen, toinen makaa sängyssä ja toinen lattialla, molemmat kuolleina. Mäkelä lähtee kirjassaan selvittämään tragedian syitä. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1982> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7608>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1050>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1914390~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1873991~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1249062~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1249191~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7009>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8250>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Heiskanen, Maria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8250" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4505>
        dcterms:modified  "2009-11-10T10:25:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6460>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:24+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Bulevardilla tuulee ja sataa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9059>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Maunulan uurnalehto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pirkkolantie 22" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat            "60.2279798570122" ;
        wgs84:long           "24.9173106248761" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/maunulan-uurnalehto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6555>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kulosaaren ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Svinhufvudintie 9" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat            "60.187966021109" ;
        wgs84:long           "25.0100000638745" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kulosaaren-ostoskeskus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7269>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:03+0300" .

rky:p1223  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turunmaan saaristossa Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Jumo, Keistiö, Kolkko ja Åselholm, Åvensorin kylä kalkkikaivoksineen sekä Björkö, Mossala ja Saverkeit ovat säilyttäneet hyvin saaristolaisluonteensa. \n\nTiiviiden kyläasutuksen lisäksi saaristokyliin kuuluvat kylien satamat laitureineen ja venevajoineen. Omille saarilleen sijoittuneissa kylissä asutus, rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimuotoista ja sitä rajaavat metsäiset tai avoimet kallioalueet ja meri. Rakennukset ovat säilyneet pääosin vanhoilla kylätonteilla.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista.\n\nKyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, johon kuuluu satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nJumossa asutus on keskittynyt ketjuksi raitin ja kyläpellon varrelle saaren sisäosissa. Kylän ympäristöön keskittyneet pienialaiset pellot ja niityt luovat monipuolisen kulttuurimaiseman. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Raitti päättyy pohjoisessa kylän satamaan. \n\nKeistiön asutus peltoineen on keskittynyt saaren itärannalle. Kylän talot ovat väljästi kyläpellon ympärillä, tilakeskusten lisäksi pienasutus tiivistää kyläkuvaa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pelloista pääosa on muuttunut viljelyn päättymisen jälkeen niityiksi. Saaren laajimmat pellot olivat kylän tuntumassa, saaren muut pellot olivat kapeita, jääkauden kulkusuunnan mukaisia kappaleita. Maisemaa rajaavat myös lukuisten merenlahtien rantaniityt ja paljaat rantakalliot. \n\nKolkon kyläasutus on ryhmittynyt saaren keskivaiheilla olevan kyläpellon ja merenlahden väliselle kannakselle. Pienempiä pelto- ja niittykappaleita on ollut kallioiden välissä olevissa notkelmissa eripuolilla saarta. Kylämaisemaan kuuluneet talojen laiturit venevajoineen ja tuulimyllyt ovat kadonneet. Kylän pohjoispuolella oleva laituripaikka on 1800-luvun alkupuolelta. \n\nÅselholmin kylän talot ovat sijoittuneet saaren keskellä sijaitsevan kyläpellon laitamille. Nybondas-tilan talonpoikaisrakennuksiin kuuluva tuulikäyttöinen sahamylly 1900-luvun alusta lienee ainoa laatuaan maassamme ja sillä on huomattavaa merkitystä rakennustekniikan, teknisen laitteiston ja historiansa vuoksi sekä  Saaristomeren olosuhteiden kuvastajana.\n\nÅvensorin elinkeinona on ollut kalastuksen ja maanviljelyn lisäksi kalkkikivikaivos ja kalkinpoltto. Kaivostoiminta liittyy saariston kaivosteollisuuden historiaan ja 1800-luvulla alkaneeseen teollistumiseen. Asutus on keskittynyt tiiviisti kyläpellon ja raitin varrelle. Kylän satama on länsirannalla. Kalkinlouhinta on keskittynyt saaren pohjoisrannalla oleville Kirmon ja Rönuddenin niemekkeisiin. Jälkimmäisen laaja avolouhos on täyttynyt vedellä. Kaivosten ja avolouhosten lisäksi kaivosalueilla on säilynyt kaivosrakennusten jäänteitä ja maamerkkinä sylinteriuuni. Kirmon niemen vanha kaivosalue on  Nordkalkin omistuksessa. Ronuddenin alue on yhteisomistuksessa.\n\nKalastuksesta ja maanviljelystä toimeentulonsa saaneet Houtskarin Björkön, Mossalan ja Saverkeitin kylät muodostivat merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla. Mossala ja salmen vastarannalla Björkön kylälle kuuluvat venevajat edustavat perinteistä saaristolaista kyläasutusta ja rakennuskantaa ja ne muodostavat merkittävän saariston asutusmaiseman vanhan vesireitin varrella. Björkön kylä on Saaristomeren suurimpia. Mossala on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vaihtelevan maiseman keskellä. Kylä on sijoittunut kallioharjanteelle ja kyläkuvalle tunnusomaista ovat kylänraitti, rantapellot, venevajat, tuulimylly ja juhannussalon paikka. \n\nSaverkeitin asutus on keskittynyt satamaan ja saaren sisäosiin. Verraten laajat pellot on raivattu muinaisiin merenlahtiin. Asutus on muodostunut satamaan ja saaren keskiosaan. Östra Saverkeit on tiiviisti raitin ja sataman tuntumassa. Talonpoikaistalojen ja mökkien lisäksi maisemaan liittyvät sataman laiturit ja venevajat. Västra Saverkeit on tiiviinä kyläpellon pohjoispuolella. Kyläkeskustan ulkopuolelle on siirtynyt kaksi taloa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, rakennusten vanhimmat osat 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.430496687,21.376133901 60.428697984,21.380580371 60.428015617,21.381183642 60.425546730,21.381934393 60.422363750,21.381191886 60.421275596,21.380571805 60.419259036,21.379058086 60.419114634,21.377498523 60.418655815,21.375914324 60.418253090,21.375191817 60.418023749,21.373013431 60.418099285,21.372485330 60.418309830,21.372369734 60.418954783,21.372337060 60.420448651,21.373385494 60.422235840,21.374932055 60.426197640,21.376001000 60.427517126,21.374802268 60.429184384,21.373727832 60.429866766,21.373932984 60.430329426,21.374695797 60.430496687,21.376133901" ;
        poi:history       "Turunmaan saariston pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat rauta- ja pronssikautiset haudat. Merenpinnan ollessa tällöin korkeammalla vain osa nykyisistä saarista oli merenpinnan yläpuolella. Jyrkkärinteisen Iniön Borgholmin saarella on jäänteitä muinaislinnan valleista.\r\n\r\nKeskiajan alkupuolella merenpinnan laskettua ja muokkauskelpoisen maan lisääntyessä uudisasutus muodostui etupäässä Ruotsista tulleista siirtolaisista ja rannikon suomenkielinen asutus vakiintui saariston pohjoisosiin. Kalastus ja merenkulku olivat pääelinkeinoja, karjanhoito ja viljely tyydyttivät kotitarvetta.\r\n\r\nIniön Jumossa oli 1560-luvulla 6 taloa, Keistiössä 8, Kolkossa 4 ja Åselholmissa 5. Houtskarin Mossalassa, jonka vanhempi nimi Mustasalo muuttui ruotsalaissiirtolaisten vaikutuksesta, taloja oli 12 ja Björkössä 14. Saverkeitin kylän kaksiosaisuus muodostui jo keskiajalla. 1560-luvulla kylän taloluku oli jo 15, joka jakautui Östra Saverkeitin 7 taloon ja Västra Saverkeitin 8 taloon. Korppoon Åvensorin kylässä oli 9 taloa 1560-luvulla.\r\n\r\nKorppoon Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kalkkikiven louhiminen ja polttaminen täydensi kalastuksesta ja maanviljelystä saatua elantoa. Varsinainen louhinta alkoi Kirmon niemellä 1800-luvulla. Kalkkia käytettiin laastin ja sementin lisäksi teollisissa tuotteissa mm. selluntuotannossa ja maanparannusaineena. 1930-luvulla esiintymän osti Paraisten kalkkivuori Oy (myöh. Partek, nyk. Nordkalk Oyj). Toiminta laajeni tällöin myös lahden vastarannalle, Ronuddenin puolelle, minne louhittiin laaja avolouhos. Tällöin kaivos työllisti 50 henkilöä. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla.\r\n\r\nKalastuksen antama toimeentulo heikkeni toisen maailmansodan jälkeen ja useita tiloja tyhjeni. Saariston kesäasutus alkoi lisääntyä 1960-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:kaivos , poio:satama , poio:tuulimylly , poio:talousrakennus , poio:louhos , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5186" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan saaristoasutus (Jumo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i160>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Balladi aseman nuorukaisista" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i159> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6684> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/balladi-aseman-nuorukaisista" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8844>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Simonlinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Simonkatu 12" , "Annankatu 31-33" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1682503882218" ;
        wgs84:long           "24.9355585015023" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/simonlinna" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9558>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:31:01+0300" .

[ dcterms:description  "Päähenkilö Maasa Santanen työskentelee bioteknologian tutkijana Viikin kampuksella. Hänen työhuoneensa sijaitsee Biokeskus viitosessa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2364> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8846>
] .

rky:p1483  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kantolanniemen 1930-luvulla perustettu siirtolapuutarha on hyvin säilynyt esimerkki aikakauden toimenpiteistä, joilla pyrittiin tarjoamaan kaupunkien vähävaraiselle työväestölle mahdollisuus pienimuotoiseen huvilaelämään ja puutarhaviljelyyn. Sijainti kauniilla niemellä, säännöllinen asemakaava ja hyvin hoidetut mökit puutarhoineen muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden.\n \nKantolanniemen siirtolapuutarha-alue sijaitsee Hämeenlinnan keskustaa vastapäätä olevalla Vanajaveteen pistävällä niemellä. Säännöllisellä ruutukaava-alueella on 77 pientä klassistista mökkiä perustamisen ajoilta sekä suurempi yhteisrakennus näiden keskellä. Rakennuksia on pääasiassa kahta tyyppiä, joista toisessa on ollu mahdollisuus käyttää ullakkoa asumistilana. Alueen pohjoisrannalla kullakin palstanomistajalla on pieni, rantapuistikkoon vapaasti sijoitettu saunamökki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.987279521,24.473891423 60.987665705,24.472828120 60.988441737,24.472176323 60.989438077,24.471802043 60.989954662,24.472596950 60.990780411,24.474597075 60.991008040,24.476546254 60.989363206,24.479283187 60.987279521,24.473891423" ;
        poi:history       "Siirtolapuutarhojen synnyn yhteiskunnallisena taustana olivat teollistuvat kaupungit, muuttoliike ja niistä seuranneet ongelmat. Siirtolapuutarhaliikkeen isänä pidetään saksalaista lääketieteen tohtoria Daniel Schreiberiä (1808-1861).  Pohjoismaihin siirtolapuutarhat tulivat Tanskan kautta, jossa ensimmäinen perustettiin 1884. Ruotsin ensimmäinen siirtolapuutarha otettiin käyttöön Malmössä vuonna 1895, Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin 1916 Tampereen Hatanpäälle. \r\n\r\nHämeenlinnassa kaupunginvaltuusto päätti 7.1.1932 ostaa Katisten kartanon maista Kantolankärjen siirtolapuutarha-alueeksi ja siirtolapuutarhayhdistyksen perustava kokous pidettiin 6.7.1933.\r\n\r\nKantolanniemen kärkeen perustetun siirtolapuutarhan laajuus oli 7,8 hehtaaria. Kantolanniemen palstasuunnitelman teki 1933 Hämeenlinnan kaupunginpuutarhuri Veli Sorma.  Rakennusten ja palstasuunnitelman esikuvana oli ilmeisesti Eelis Kaalamon ja Georg Henrikssonin Tampereen Nekalan siirtolapuutarhaa varten tekemät suunnitelmat.  \r\n\r\nMökkien mallipiirustukset saatiin kaupungilta. Ensimmäinen mökki,  nro. 16 valmistui 1934. Rakennusten kooksi määrättiin 4,5 x 3,5 metriä, vinttiin oli lupa sijoittaa makuutilat. Kuisteja oli kahta eri tyyppiä. \r\n\r\nYhteismaja on puolustuslaitoksen parakki, joka purettiin 1955 ja pystytettiin Kantolanniemeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4888" ;
        skos:prefLabel    "Kantolanniemen siirtolapuutarha"@fi .

[ dcterms:description  "Monet kirjan tarinat sijoittuvat Kaivopuistoon, Muukalaiskadun kulmille." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7759> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2473>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Solveig ja jussi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8065> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2470> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2473" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9200>
        dcterms:modified  "2010-06-04T12:02:33+0300" .

rky:p1817  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "68.939151863,27.295140718 68.939449535,27.296345322 68.938688834,27.295540604 68.938341414,27.294476646 68.937996324,27.292000222 68.937872663,27.290056429 68.938098089,27.288205422 68.938922756,27.288746066 68.939459253,27.290695184 68.939993908,27.293704167 68.939769193,27.295113607 68.939297135,27.295291726 68.939151863,27.295140718" ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5236" ;
        skos:prefLabel    "Seitapaikat (Ukonsaari)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Robert Rakkola pisti kädet maiharin taskuun ja tihensi askeltaan. Kävely teki hyvää, Kukkonen ja faija loittonivat joka askeleella. Puotinharju oli tuulinen ja autio. Yksinäinen taksi nousi pitkin Kastelholmantietä. Kuski tarkkaili kerrostalojen rappukäytäviä etsien oikeaa osoitetta. Hän muisti lupautuneensa ajoon uudenvuoden aattona. Mitähän faija sanoisi, jos saisi tietää.\" (s. 29)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9424>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7171>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2807>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kotikatu. Kuuma kesä." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8856> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "Kirja perustuu YLE, TV 1:n tuottamaan tv-sarjaan \"Kotikatu\". Kuuma kesä on kirjasarjan kolmas osa ja kattaa televisiosarjan osat 37-53." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kotikatu-3" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7266>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Vallilan raitiovaunuhallit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vallilan varikko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1950978121227" ;
        wgs84:long           "24.9622136812869" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7266" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7505>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2355>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1641419~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9460>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:23:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1759244~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1347208~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kaisa asui Kasarmikadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1681> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7965>
] .

rky:p157  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maamme tärkeimpiin risteysasemiin aikanaan kuuluneen Haapamäen laaja asemayhdyskunta levittäytyy radan suuntaisena. Risteysaseman ympärille kasvaneessa asemataajamassa on eri-ikäistä rakennuskantaa risteysaseman eri vaiheista. \n\nEnnen vilkkaan asemanseudun rakennuskannassa on monia eri rautatietoimintoja palvelevia rakennuksia. Asemarakennus on rakennettu 1897 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Alueella on lisäksi mm. asemaravintola, lepohuonerakennus, vesitorni, suuri veturitalli sekä suuri määrä asuinrakennuksia talousrakennuksineen. \n\nHaapamäen aseman erikoisuus on vanhoihin rakennuksiin sijoitettu Höyryveturipuisto.\n\nAlueeseen liittyy noin kilometrin päässä radan Jyväskylään johtavan rataosuuden varressa sijaitseva Leponiemen vahtitupa pihapiireineen. Haapamäellä on säilynyt myös noin kilometri harvinaiseksi käynyttä lennätinlinjaa radan varrella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.243161510,24.460947222 62.243124154,24.458907487 62.247598501,24.454384051 62.249674530,24.452515897 62.250016906,24.454701699 62.249592020,24.455050759 62.249505186,24.455692282 62.249027333,24.456507656 62.247386456,24.458407430 62.245607848,24.459966356 62.245425734,24.458995359 62.243161510,24.460947222" ;
        poi:history       "Vuonna 1883 valmistuneen Vaasan radan asemista yksi rakennettiin Keuruun pitäjän rajojen sisälle, ei kuitenkaan kirkonkylään, vaan Kangaslammen rannalle Haapamäen kylään. Aseman nimeksi tuli Keuru. Ensimmäinen asemarakennus Haapamäen Keurun asemalle rakennettiin 1883. Kun Jyväskylän rata valmistui 1895-1897, siirrettiin Keuru-niminen asema kirkonkylään ja Haapamäelle rakennettiin uusi suurempi asemarakennus. Haapamäen aseman seutu oli harvaan asuttua erämaata, mutta aseman ja siihen liittyvien rautatieläisten asuinrakennusten ympärille kehittyi vähitellen asemataajama. \r\n\r\nRadan jatkaminen Jyväskylästä Pieksämäelle alkoi Haapamäeltä radan uusimisena 1916. Poikkirata Haapamäeltä Poriin rakennettiin puolestaan vuosina 1929-1938, jolloin Haapamäestä mudostui neljän radan risteysasema. Uusi funkis-asemaravintola valmistui 1940 samaan aikaan kun ratalinjaa viimeisteltiin.  Haapamäen risteysaseman ympärille kehittyi vireä yhdyskunta, jonka ytimen muodostivat asema ja rautatieläiset. Haapamäelle syntyi rautatiehenkilökunnan ansioista jossain määrin palveluita, varsinaista teollisuutta tai muita elinkeinoja sinne ei syntynyt. \r\n\r\nKeuruun seudun liikennettä hoidettiin aina 1930-luvulle asti pääasiassa rautateitse ja Haapamäen kautta kulkenut rautatieliikenne oli huipussaan 1970-luvun alussa. Parhaimmillaan höyryveturikauden loppupuolella Haapamäellä oli VR:n palveluksessa n. 700 henkilöä. Ensin henkilöstöä vähensi kaluston muuttuminen dieselvetureiksi. Lopullinen isku Haapamäen risteysasemalle ja yhdyskunnalle tuli 1970-luvulla, jolloin valmistuivat Tampere-Parkano-Seinäjoki -oikorata (1971) ja Jämsänkoski-Jyväskylä -rata (1978). Autoilun ja tiestön kehittyminen samaan aikaan vähensi myös henkilöliikennettä rautateillä.\r\n\r\nOikoratojen jälkeen henkilö- ja tavaraliikenne vähentyivät ja toimintoja vähennettiin. Keuruun kaupunki perusti 1980-luvulla Haapamäen asemalle Höyryveturipuiston, joka sijoitettiin VR:n entisen polttoainevaraston paikalle veturitallin kaakkoispuolelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k249 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:liikerakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=207" ;
        skos:prefLabel    "Haapamäen rautatieasemanseutu"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7765>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_303>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Puistola"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/640773/> ;
        wgs84:lat     "60.2709019369627" ;
        wgs84:long    "25.0559421423489" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/puistola" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7502>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Paavilainen, Käpy ja Simo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7484> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7502" .

[ dcterms:description  "Ravintola Won Tonissa vietetyn illan jälkeen Antonia ja Timothy saattavat juopuneen runoilijan kotiin ja vierailevat tämän luona." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1902> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9302>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8216>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1914422~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5473>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin pelastusasemat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Montako pelastusasemaa on Helsingissä? Helsingissä on kahdeksan pelastusasemaa: Keskuspelastusasema sekä Erottajan, Haagan, Käpylän, Malmin, Mellunkylän, Kipparlahden ja Suomenlinnan pelastusasemat.\n\nhttp://www.hel.fi/pel/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-hyotya-saunasta-ihmisellebrbrmontako-pelast" .

<http://example/upload-base/#metadescription_18>
        dcterms:modified  "2011-07-25T16:15:32+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hei huomenta Suomi hyvin pyyhkii, sun poikas valvoi taas ja ahkeroi. Herrat Helsingissä laman alla nyyhkii, mä tein sen minkä aikamies vain voi" ;
  dcterms:description            "Sanoitus kuvaa rekkakuskin ammattia, sivuten ylimmän päätäntäelimen arkea lama-ajan Suomessa 1970-luvun lopussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i499> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5807>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pekka ja Pätkä kesälaitumilla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Pekka ja Pätkä kesälaitumilla -elokuvassa Pekka ja poppoo hankkivat mökin maalta, mutta asettuvat taloksi ensin väärään \"mökkiin\". Missä tämä talo sijaitsee? Suomen kansallisfilmografian mukaan elokuvaa filmattiin Helsingissä ja kuvauspaikkoina olivat Kallio ja Tammisalo.\n\nKysytty \"mökki\" oli/on siis Tammisalossa.\n\nLähde:\nSuomen kansallifilmografia 5 (Valtion painatuskeskus, 1989)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/pekka-ja-patka-kesalaitumilla-elokuvass" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Eerikin- ja Abrahaminkadun kulmassa sijaitseva linnamainen jugend-talo oli ollut kirjaimellisesti paketissa kuukausia, siististi käärittynä himmeästti läpikuultavaan vihertävään muoviin. Iso rakennus oli täysremontissa. ... Rakennus tosiaan sai ennen pitkää uuden värin: vuosikymmenten kuluessa tummunut harmaa ja rumasti lohkeillut rappaus vaihtui alkuperäiseksi jugend-vihreäksi, joka korosti oikeaoppisesti kulmaerkkerin pyöreyttä ja katolla kohoavaa suippokattoista tornia." ;
  dcterms:description            "Talossa asuvat jännitysromaanin keskiössä olevat sisarukset Inari ja Salla Lappi sekä heidän äitinsä Meri." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2123> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p10>
        dc:created      "2012-12-27T13:42:35.017+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:42:35.112+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Nyberg, Carl Petter"@fi , "Nyberg, Carl Petter"@sv , "Nyberg, Carl Petter"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_8476>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1131>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kajava, Viljo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kajava-viljo" .

rky:p653  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kruunupyyn kirkko ympäristöineen edustaa perinteistä pohjalaisen jokivarsiasutuksen kirkonkyläkeskusta yhteisöllisine kokoontumispaikkoineen. Empirekirkon on rakentanut kuuluisaan pohjalaiseen kirkonrakentajasukuun kuulunut Heikki Kuorikoski 1822 pohjanaan Yli-intendentinviraston suunnitelmat. Kirkon ympäristöön kuuluu kappalaisen pappila sekä matkan päässä kirkkoherran pappila Torgare. Kirkon läheisyydessä on säilynyt myös  käräjätalo.\n\nKirkonkylän rungon muodostaa kylän halki virtaava Kruunupyynjoki ja sen polveilua seuraava kylätie. Historiallinen rakennuskanta keskittyy joen rannoille. Kylätaajaman reunalla oleva suuri puukirkko tapuleineen hallitsee maisemaa. Kappalaisen pappila sijaitsee joen etelärannalla ja kirkkoherran pappila, Torgaren pappila, kirkonkylän itälaidalla joen vartta seuraavan vanhan maantien varrella.\n\nKirkon vieressä jokirannassa on paikalliseen talonpoikaiseen tapaan rakennettu käräjätalo, joka on lajissaan ainutlaatuinen. Käräjätalon länsipuolella, Åminnestanissa on yksi harvoista maassamme säilyneistä kirkkotuparyhmistä. Vanhat kirkkotuvat on muutettu pysyväisasunnoiksi. Joen puistomaisella etelärannalla on kappalaispappilan lisäksi muutamia vanhoja pihapiirejä ja pohjoisrannan tien varrella pienimuotoista asutusta. Kaksi myllyä, Biskopskvarnen ja Persjönskvarnen antavat visuaalisen lisänsä jokimaisemalle. \n\nKruunupyyn empirekirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksen laajuiselta kahdeksankulmaiselta attikalta kohoaa pieni lanterniini. Ristivarsissa on tympanonpäädyt. Kirkkosalissa on ristikeskuksen laajuinen laakea välikattokupoli, seiniä jäsennöi voimakas kattolista ja ikkunoiden kummankin puolen sijoitetut pilasterit. Edellisestä kirkosta peräisin olevat alaveteliläisen kirkkomaalari Johan Backmanin 1750-luvun lopulla tekemät maalaukset on sijoitettu sakariston kuorista erottavaan seinään ja pohjois- ja eteläristin itäseiniin. Myös komea saarnastuoli kaikukatoksen veistoksineen on Backmanin valmistama.\n\nKruunupyyn kellotapuli on vanhin säilynyt pohjalainen renessanssitapuli. Kellotapulin rakentamisajankohdan tiedot vaihtelevat vuodesta 1675 aina 1690-luvun alkupuolelle.\n\nTorgaren pappilan rakennukset ja pihapiiri kuvastavat selkeästi pappilakulttuuria ja pappiloitten rakennustapaa vaiheessa, jolloin pappilan talous perustui maanviljelykseen. Pappilan rakennukset on sijoitettu kahteen pihapiiriin. Pappilan päärakennuksessa on symmetrinen karoliininen pohjakaava keskeissaleineen. Pappilan talouskeskuksen rakennuskantaan kuluu myös 1840-luvun renkitupa, mankelitupa ja kivinavetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.724937702,23.017286636 63.725339961,23.019373493 63.725539931,23.021145278 63.725854626,23.022296161 63.726113726,23.023185025 63.726397455,23.023017534 63.726827835,23.023890531 63.727215353,23.024981759 63.727595154,23.027567828 63.727177340,23.027966145 63.727639822,23.030277437 63.727994277,23.031670573 63.728054044,23.032215334 63.727994871,23.033605664 63.727067382,23.032824493 63.726518666,23.032454879 63.726101182,23.030408701 63.725871291,23.029779019 63.725383290,23.029542067 63.724939072,23.028713284 63.724627481,23.027917059 63.723745450,23.025265924 63.723701628,23.023133551 63.723589050,23.022389497 63.723597754,23.020848451 63.723412767,23.020180475 63.723186620,23.019658414 63.722935521,23.018072379 63.722926146,23.016142851 63.723336895,23.015931664 63.723437124,23.012325457 63.723498521,23.011431516 63.723743695,23.011406630 63.723829643,23.012328956 63.724790418,23.012367502 63.724844973,23.016913640 63.724937702,23.017286636" ;
        poi:history       "Kruunupyyn seurakunta perustettiin 1607 Pietarsaaren ja Kaarlelan emäseurakuntien osista. Kruunupyyn nykyinen kirkko on järjestyksessään neljäs. Kirkon suunnittelun lähtökohtana oli Yli-intendenttiviraston piirustus vuodelta 1796. Kirkko rakennettiin 1822 rakennusmestari Heikki Kuorikosken johdolla. Samaan aikaan kunnostettiin tapuli. Empiretyylinen ulkovuoraus tehtiin 1824. Kirkkoa korjattiin 1951-1952, jolloin mm. kirkon penkit uusittiin.\r\n\r\nKruunupyyn kirkkoherran virkatalo rakennettiin seurakunnan muodostamisen aikaan tuolloisen kappelin läheisyyteen. Torgare liitettiin kirkkoherran taloon 1600-luvun puolivälissä. Pappilan päärakennus pystytettiin aikaisemman paikalle rakennusmestari Hans Riskan johdolla 1796. Rakennuksen runkoa jatkettiin 1856 länsipäädystä ja tässä vaiheessa rakennus sai  keltaisen värin.\r\n\r\nTorgaren pappila liittyy joidenkin maamme merkkihenkilöiden elämänvaiheisiin. Siellä vierailivat mm. H.G. Porthan, joka vietti osan lapsuuttaan pappilassa enonsa, kirkkoherra Gustaf Jusleniuksen luona, sekä J.L. Runeberg."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k288 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:mylly , poio:pappila , poio:karajatalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1621" ;
        skos:prefLabel    "Kruunupyyn kirkko ympäristöineen (Kruunupyyn kirkko)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjassa kerrotaan kirkon arkkitehtien, Timo ja Tuomo Suomalainen, elämästä aina Suursaarelle sijoittuvista juurista alkaen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4294> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6874>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4134>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1352264~S9*fin> .

koko:p16033  dc:created  "2012-05-30T09:32:25.259+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:32:25.573+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "bryggerier"@sv , "panimot"@fi , "breweries"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8213>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Jurkka, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8213" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7256>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6184>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaloja Koskelan kallioaltaissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koskelan kallioilla on kaksi vanhaa louhittua tykkiasemaa, jotka ovat täyttyneet sadevedellä. Kooksi arvioin noin 30-40 neliömetriä, eikä niihin ilmeisesti ole mitään yhteyttä vesistöstä. Siksi onkin hyvin hämmästyttävää, että lätäköissä näyttää olevan kesästä toiseen hengissä sinnittelevä kalakanta. Jotain pieniä ja tummia ne ovat. Mistähän kaloista on kyse, ja miten kummassa ne ovat sinne löytäneet ja selviävät talvien yli? Kalat ovat ruutanoita. Näin meille kerrottiin sekä Helsingin yliopiston biologian laitokselta että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Ruutanat selviävät melko pitkään hyvin vähähappisissa olosuhteissa erikoisen aineenvaihduntansa avulla: ruutanan aineenvaihduntataso laskee erityisesti talven vähähappisissa olosuhteissa hyvin alhaiseksi. Erikoinen piirre on myös se, että ruutana tuottaa samalla hieman alkoholia. Siitä ei ole tietoa miten ruutanat ovat Koskelan altaisiin saapuneet, mutta todennäköisesti joku on sinne niitä muutamia kuljettanut, ja ne ovat lisääntyneet." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6649> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kaloja-koskelan-kallioaltaissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6423>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1607088~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6518>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Pasilan linkkitorni"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.2048332197618" ;
        wgs84:long        "24.9227726823576" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pasilan-linkkitorni" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8473>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kerhonen"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kerhonen" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1721284202382" ;
        wgs84:long           "24.9207168813608" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8473" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8712>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319210~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Lauttasaaressa oli niin paljon kaikenlaisia isojen puiden alle kauan kasvaneita taloja, ikään kuin niiden aika olisi kirjoitettu albumeihin. Steniuksen vieressä oli Tuula Vuohun taloksi sanomani iso kivitalo, jonka läheisyyteen Steniuksen puutarhasta helposti pääsi. Vähän kadehditutti sen oleminen siinä niin lähellä. Jokin kauppakin oli talon tässä päässä. Siihen pystyi meiltä kävelemään ihan kevyesti pitkin kauppaneuvoksentietä. (s. 164)" ;
  dcterms:description            "Lauttasaaren talot ja kulkureitit pysyvät kirjoittajan mielessä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9825> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9829>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9187>
        dcterms:modified  "2010-06-02T16:27:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6683>
        dcterms:modified  "2009-08-04T16:20:27+0300" .

koko:p39778  dc:created  "2012-05-24T06:50:24.873+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T06:50:25.056+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "mörssäriaukot"@sv , "mörssäriaukot"@en , "mörssäriaukot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8807>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Skogster-Lehtinen, Greta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8807" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6778>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Munkkivuori" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6763> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6760> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6765> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6766> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6767> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6768> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6764> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/munkkivuori" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1867>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:36:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4131>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hotelli Marski" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4130> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/hotelli-marski" .

rky:p1446  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.837183379,28.849591521 64.836031625,28.855142258 64.834054251,28.852950348 64.835254475,28.847262957 64.837183379,28.849591521" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamonreitin voimalaitokset (Aittokoski)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7134>
        dcterms:modified  "2010-03-08T14:53:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki-tiloja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6459> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7231> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7232> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7233> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7234> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6925> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7227> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7228> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7229" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9184>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Salmisaaren Salome" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7020> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i885> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i885> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9184" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9423>
        dcterms:modified  "2010-10-08T14:58:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1811586~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6680>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Makarov, Sasha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/makarov-sasha-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7394>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1916320~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4890>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1551303~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7560> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7489>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Pakilan kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61> ;
        wgs84:lat         "60.2432443199313" ;
        wgs84:long        "24.9407924096342" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7489" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7728>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4985>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elämää Laajasalossa - ennen ja nyt" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8885> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8884> ;
        th:lisatietoa     "Kirjoittajia on useita, ja tapahtumat ajoittuvat koko 1900-luvulle. Toimittaneet Riitta Tenni ja Aila Luontola." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/elamaa-laajasalossa-ennen-ja-nyt" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9683>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:52:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1129835~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9778>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Munkkiniemenranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.198266416349" ;
        wgs84:long        "24.8668898433467" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/munkkiniemenranta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_192>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7131>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ihantola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1838911958675" ;
        wgs84:long        "24.9507746619728" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7131" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7988>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_526>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5436>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Linnanmäen Hip Hop -laite" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin Hip hop -laite on tullut Linnanmäelle? \"Epävirallisilta huvipuistosivuilta\" löytyi tieto, että HipHop tuli vuonna 2000 alunperin satulaaksoon Meteoriitin tilalle, mutta siirrettiin Kiepin viereen kaudeksi 2004.\n\nhttp://www.bellingham.fi/huvipuis/lintsi.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-haluaisin-tietaa-etta-milloin-laite-hip-hop" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9420>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Metsäsian kortteli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Metsäsika" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1711861350678" ;
        wgs84:long           "24.9520254496856" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mets-sian-kortteli" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7391>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ranskan suurlähetystö"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.156703543701" ;
        wgs84:long        "24.9600585780935" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7391" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7630>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:52+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Sinun Helsinkisi: Raitiovaunukiskot katujen kanjonista tuuliin satamien. Lautturina elämän virrat ohjaat kansan vaiteliaan. Sinun Helsinkisi: Jäätelöpönttöjä autoon viskot. Näet ihmisten kuluttavan kersakaillen. Rojua riittää kaupungin laidoille vuoria muodostamaan. Helsinki - monta elämää, monta maailmaa. Helsinki teitä yhdistää ja erottaa.\nSinun Helsinkisi: Hirmuiset nosturiliskot rautataakkoja nöyrästi sirtävät rungoiksi laivojen. Uutta luomistyötä seuraat kuin Jumala taivaastaan. \nSinun Helsinkisi: Vaatekaupat ja diskot. Haaveesi sulautuvat kopioiksi mainosten. Pinta pintaa ajan aalloilla olet tottunut ratsastamaan.\nSinun Helsinkisi: Harmaat veljet ja siskot, ihmisten vapaus vankina viidakon. Olet näkymätön mies, sopeutunut sokeain maailmaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9250> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7725>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Walhelm"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1743187086031" ;
        wgs84:long        "25.0176913713587" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7725" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8439>
        dcterms:modified  "2010-01-14T14:23:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5696>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kappelit hiljentymiseen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Helsingissä vielä nykyään perinteisiä kappeleita, jotka on tarkoitettu hiljentymiseen kaikelle kansalle? Missä Helsingin keskustassa tai sen lähistöllä sijaitsee tyylikkäitä vanhoja kappeleita? Sivulla http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/ > kirkot löytyy Helsingin ev.lut. kirkkojen ja kappeleiden aukioloajat, sekä kunkin seurakunnan kautta myös kirkkojen esittelyt. Siitä voinee päätellä mikä kirkko tai kappeli on vanha ja tyylikäs." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-helsingissa-viela-nykyaan-perinteis" .

rky:p282  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.896073625,27.692332479 62.896065967,27.692100641 62.896069252,27.691430219 62.896384322,27.691378421 62.896394822,27.690737208 62.897161520,27.690602721 62.897325633,27.692641841 62.897323011,27.693175863 62.897170414,27.693474678 62.896530690,27.693793129 62.896081493,27.693343847 62.896114059,27.692999232 62.896073625,27.692332479" ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=398" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion vankila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9680>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Aihepaketti: Rundi Stadissa - Kierros Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietoa       "Aihepaketin teksti ja kuvat:\nKaisa Virtanen, Munkkiniemen kirjasto\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementid=a64feccf-842c-475e-9d14-5c0152c07caa&refererUrl=%2ffi-FI%2faihepakettiarkisto%2fhaku%2f%3fclassid%3db4a2b879-fe2c-4916-962f-1eb8d48113f2" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9680" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7890>
        dcterms:modified  "2009-11-27T13:00:04+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p195>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri Löwen / Miinaluokka "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:40:45.235+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:49:17.163+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33844 , koko:p38306 , koko:p39617 , koko:p36950 ;
        poi:description  "Länsi-Mustasaaren koillispuolella sijaitsevalle pienelle Tallholmenin saarelle rakennettiin vuosina 1753–56 varustus, jota kutsuttiin kaponieeri Löweniksi. Myöhemmin saari yhdistettiin penkereellä pääsaareen. Rakennustyöt jäivät kuitenkin kesken.\n\nVenäläisen varuskunnan aikana kaponieeri purettiin ja sen paikalle valmistui vuonna 1826 ruutivarasto. Ruutikellarit oli tapana rakentaa syrjäisille paikoille räjähdysvaaran vuoksi. Vuonna 1878 peltikatto purettiin ja kattoa vahvistettiin kivi- ja sementtikerroksella. Rakennuksen sivuille rakennettiin holvattu käytävä, jotta rakenne edelleenkin tuulettuisi. Sen jälkeen ruutikellari peitettiin hiekalla, kuten Suomenlinnan muutkin tulilinjalla olleet rakennukset.\n\nRuutikellari muutettiin koulutustilaksi, \"Miinaluokaksi\", ilmeisesti 1950-luvulla. Tällöin vanha puinen alapohja korvattiin betonisella ja korkea holvattu tila jaettiin kahteen kerrokseen. Rakennus toimi virallisena opetustilana 1970-luvun lopulle asti. Tämän jälkeen sivukäytäviä käytettiin merisotakoulun henkilökunnan ampumaratoina ja muita tiloja varastoina. Rakennus liitettiin kaukolämpöverkkoon vuonna 1984. "@fi ;
        poi:history      "Kunnostus- ja muutostyöt\n\nMerisotakoulun ja aikaisemmin Santahaminassa toimineen Rannikkotykistökoulun yhdistämisen jälkeen vuonna 1998 koulutettavien määrä kasvoi, joten Miinaluokkaa tarvittiin taas opetustilana. Se ei kuitenkaan täyttänyt paloturvallisuusmääräyksiä eikä sitä ollut liitetty vesijohto- eikä viemäriverkkoon.\n\nRestaurointihanke jakautui selkeästi rakenteellisiin kunnostuksiin ja toiminnallisiin muutostöihin. Kunnostustyöt jakautuivat puolestaan ulko- ja sisäpuolisiin töihin sekä homeisen alapohjan purkutyöhön. Rakennuksen päällä oleva hiekkapeite oli kulunut ja vanhan ruutikellarin katto näkyvissä. Tutkimuskaivuissa todettiin, että rakennuksen päältä puuttui vesieristys. Korjaustyössä ruutikellarin päältä poistettiin kauttaaltaan noin 40 cm hiekkaa ja kasvustoa ja vesieristykseksi levitettiin kumibitumimatto, jonka alle asennettiin salaojaputkista rakennettu tuuletusverkosto. Tämän jälkeen hiekat lapioitiin takaisin vesieristyksen päälle. Hiekan päälle istutettiin nurmipaakut. Rakennuksen julkisivun taakse oli 50-luvulta lähtien kerääntynyt paljon sadevettä, joka oli myös valunut sivukäytävän holvin läpi. Luonnonkiviosuuden rapautunut laasti poistettiin, muuri syvätäytettiin hydraulisella kalkkilaastilla ja kiilattiin uudestaan. Julkisivun tiilimuuraukset korjattiin, niiden huonokuntoiset rappaukset poistettiin ja ne rapattiin uudestaan hydraulisella kalkkilaastilla.\n\nKun rakennuksen alapohjaa tutkittiin, oli vastassa yllätys. Betonilaatan muottilaudoitus, joka oli aikanaan jätetty purkamatta, oli kauttaaltaan homeen peitossa ja täytyi purkaa ja puhdistaa haitta-ainepurkutyönä. Alapohja oli valettu noin 70 cm välein muurattujen luonnonkiviseinämien varaan. Seinämissä ei ollut aukkoja, joten ne muodostivat suljettuja käytäviä joihin jokaiseen jouduttiin avaamaan purkutöitä varten kulku- ja tuuletusaukkoja.\n\nRakennuksen käyttöönotto edellytti uutta varapoistumistietä yläkertaan, wc-tiloja sekä pienkeittiötä. Korkean tilan kaksi kerrosta täytyi jakaa eri palo-osastoiksi. Korjaukseen asti ne olivat olleet samaa tilaa. Yläkerrassa olevaa vanhaa ilmanvaihtoaukkoa levennettiin ja sen alta purettiin rakennetta poistumistietä varten. Poistumistien suunnittelu ja rakentaminen oli vaativa tehtävä, sillä tilaa oli vähän mutta korkeuseroa paljon.\n\nVuotaneen tiiliholvin vanha rapiseva kalkkimaali poistettiin teräsharjalla harjaamalla. Tämän jälkeen seinäpinnat ohutrapattiin puhtaalla kalkkilaastilla ja kalkittiin uudestaan. Kaikki apu- ja tekniset tilat sijoitettiin sivukäytäville. Opetustilojen vaatimat tekniset laitteet rakennettiin osastoidun portaan yhteyteen. Miinaluokan kylkeen itsenäisyyden aikana rakennettua lämpökeskuksen piippua käytetään ilmanvaihdon kanavana. Siihen rakennettiin sekä ilman sisäänotto sekä poisto.\n\nToteutusaika: 2001–2003\nHuoneistoala: 558m²\nKerrosala: 770m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta / 1. vaihe Tuija Lind, 2. vaihe Jaakko Antti-Poika ja Rauno Tynkynniemi, valvoja Kaj Holmberg, sähkötöiden valvoja Heikki Kuivaniemi\n\nToteuttajat:\nUlkopuolen työt, sisäpuolen rappaukset ja tutkimusaukot: Suomenlinnan työsiirtola/ Rauno Raudaskoski\nAlapohjan purkutyöt: HKR/ Alpo Valkama\nPää- ja LVI-urakoitsija: Kouvolan Putkityö Oy/ Hannu Lemmetti\nRakennusurakoitsija: Rakennustoimisto Metsäpuro Oy/ Vesa Saarinen\nSähköurakoitsija: HPS-Sähkö Oy/ Juha Pääkkönen\nSäätölaiteurakoitsija: Arealtec Oy/ Kari Kumpulainen\n\nSuunnittelijat:\nArkkitehtisuunnittelu: Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA/ Vilhelm Helander, Tytti Valto\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Innostructura Oy (ulkopuoli)/ Eero Kotkas, Insinööritoimisto Pentinmikko Oy (sisäpuoli)/ Juhani Pentinmikko\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Jukka Sainio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nLaasti- ja maaliasiantuntija: Tureida/ Thorborg Von Konow\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nLänsi-Mustasaaren koillispuolella sijaitsi Viaporin rakentamisen aikaan pieni saari, Tallholmen. Vuosina 1753-56 saarelle rakennettiin osittain kasemattoitua varustusta, josta käytettiin kaponieeri Löwenin nimeä. 1790-luvulla saari yhdistettiin pääsaareen maapenkereellä. Varustuksen rakennustyöt jäivät kuitenkin kesken.\n\nVenäläisten toimesta kaponieeri Löwen purettiin ja sen paikalle rakennettiin v.1825-1826 ruutivarasto. Alkuvaiheessa se oli katettu peltikatolla. V.1840 rakennuksen seiniin täytyi puhkaista ikkunat liiallisen kosteuden poistamiseksi. V. 1878 peltikatto purettiin ja rakennuksen kattoa vahvistettiin kivi- ja sementtikerroksella, minkä jälkeen se peitettiin maalla. Maakerroksen tueksi rakennettiin holvattu suojakäytävä rakennuksen kolmelle sivulle. Rakennus oli venäläisen kauden tykistön hallinnassa.\n\nSuomalaisella kaudella rakennus tuli puolustusministeriön käyttöön. Sitä on käytetty sekä varastona että opetustilana.Rakennus on edelleen plm:n hallinnassa.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäl.n:o 119\nRakennusnumero v.1918 E 14 ja 1927 n:o E 13\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA VSÖ 15,30,31\nMV SL VIK E 95-98, E 158-163"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.149352016835394" ;
        wgs84:long       "24.976195168495224" .

rky:p616  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kalajokivarressa sijaitsevan Ylivieskan keskustassa on säilynyt perinteisiä kirkonkylän elementtejä huolimatta voimakkaasta uusiutumisesta. Jokimaiseman päätepisteenä on pitäjän puinen, päätytornillinen 1786 rakennettu ristikirkko, jonka nykyinen asu on vuodelta 1892. Kirkon lähimaisemassa Kalajoen ylittää museosillaksi nimetty Savisilta, joka on toiseksi vanhin betonirakenteinen silta Suomessa. Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita.\n\nKalajoen saaret ovat maisemallisesti merkittävät. Jokiuomassa on museomyllyksi kunnostettu Helaalan mylly, jonka kanavarakennelma ja koneisto ovat vuodelta 1884. Nykyinen rakennus on rakennettu 1942 tapahtuneen palon jälkeen alkuperäisen mukaiseksi. Mylly on maisemallisesti tärkeä osa Ylivieskan keskustaa. \n\nLatosaaren itäpuolella sijaitseva Savisilta on rakennettu kuuden luonnonkivestä muuratun silta-arkun varaan. Savisillan rinnalla on 1884 valmistunut rautatiesilta. Savisilta on nykyisin osa kevyen liikenteen väylää. Savisillan itäpuolella on puiston ympäröimä Mäen talo, jonka vanhimmat osat ovat vuoden 1830 tienoilta ja nykyasu 1940-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.074788969,24.539786778 64.074735972,24.533372919 64.074556576,24.533313030 64.073980627,24.533310562 64.073908408,24.532287261 64.073890683,24.530883481 64.074722281,24.530714906 64.074675257,24.529796417 64.074745761,24.529306930 64.074696270,24.527615008 64.074784757,24.526927037 64.075545904,24.526454032 64.076132505,24.526496513 64.076365456,24.526976016 64.076666919,24.529733002 64.076471723,24.530793979 64.076133165,24.533453905 64.076113525,24.534084708 64.076132197,24.534810396 64.076127055,24.535883940 64.076124375,24.537501238 64.075866432,24.538544324 64.075879957,24.539470733 64.076347820,24.539473902 64.076812913,24.539418795 64.076893447,24.540942349 64.074904240,24.541155782 64.074849140,24.540440444 64.074822028,24.540101174 64.074788969,24.539786778" ;
        poi:history       "Ylivieskaan Kalajoen varteen syntyi pysyvää asutusta Kalajokisuusta ja Lohtajan kylästä keskiajan lopulla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin  Haapaniemelle 1653. Ylivieskan nykyinen kirkko rakennettiin 1786 Yli-intendentinviraston suunnitelmin ja nykyasunsa se sai lääninarkkitehti J. Basilierin suunnittelemassa korjauksessa 1892. Kalajokeen kuulunut Ylivieska erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1861 ja Ylivieskan kunta perustettiin 1867.\r\n\r\nKalajoen ylittävän kiinteän sillan rakentaminen nousi esiin 1904. Insinööri Jalmar Castrénin ehdotus betonista rakennettavasta sillasta voitti riippusiltaehdotuksen. Rakenteeltaan viisiaukkoinen palkki- ja ulokepalkkisilta valmistui 1912. Sen rakensivat W. Tuomainen ja A. Koistinen muuttamillaan insinööri Jalmar Castrénin piirustuksilla. Nimensä silta sai paikallisilta asukkailta, joille betoni uutena rakennusmateriaalina oli vielä outo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k977 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=172" ;
        skos:prefLabel    "Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7985>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Pallopojat, veistos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.2038768502256" ;
        wgs84:long        "25.035467259646" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7985" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8699>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:29:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1354>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Cleve, Anders"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/cleve-anders" .

rky:p876  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lookilan yksinäistalo on harvoja säilyneitä umpipihaisia taloja Varsinais-Suomessa.\n\nKuristenlahden rannalla olevan tilan vanhimmat rakennukset ovat aikaisintaan 1700-luvun alkupuolelta ja uusimpien arvioidaan olevan 1820-1840-luvulta. Rakennusryhmään kuuluvat päärakennuksen lisäksi kellaritupa, isoportti ja sen yläpuolella oleva porttihuone, talli ja tallin parvi, kaksikerroksiset luhdit sekä varastot ja liiteri. Karjasuojat ovat sijainneet vilja-aitan ja lampolan ympärillä karjapihalla. Pihapiiriin johtaa vanha puukujanne."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.355678660,21.980693677 60.356712129,21.979900706 60.356963884,21.982274177 60.355221240,21.984668594 60.355304775,21.987415421 60.354321860,21.987668930 60.353537949,21.987830413 60.353178488,21.983409117 60.354577627,21.979698072 60.355678660,21.980693677" ;
        poi:history       "Lookilan tila perustettiin 1400-luvulla ns. ruotsalaisen verotusjärjestelmän aikana yksinäistaloksi. Talon koko rakennuskanta paloi 1697 ja rakennettiin uudelleen 1700-luvun alussa. Asuinrakennus rakennettiin vaiheittain, uusimmat osat  1820-1840 luvuilla.\r\n\r\nLookilan kulttuurihistoriallinen merkitys on arvioitu korkealle ja talon tallentamiseksi tehtiin 1970-luvulla suunnitelmat rakennusten siirtämisestä Seurasaareen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1822" ;
        skos:prefLabel    "Lookilan yksinäistalo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1236>
        dcterms:modified  "2011-10-07T14:54:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1777338~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8341>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1344238~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Nykyisen, 1952 valmistuneen rakennuksen arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7337> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8436>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Aloha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aloha" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7045> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6402> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1700884686123" ;
        wgs84:long           "24.9470874379377" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8436" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6646>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:24:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1496>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:58:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1302790~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1763372~S9*fin> .

rky:p1075  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lopen vanha kirkko, kyläasutus ja pappila edustavat alueen vanhinta asuttua ja rakennettua ympäristöä. Lopen vanha 1670-luvulla rakennettu kirkko, Pyhän Birgitan, ns. Santa-Pirjon kirkko on maamme vanhimpia puukirkkoja. Loppijärven pohjoisrannalla, peltojen ympäröimällä mäellä sijaitseva vanhan kirkon mäki peltomaisemineen on säilyttänyt keskiajalla ja isojaossa syntyneen viljely- ja kulttuurimaiseman. \n\nIsonjaon jälkeen syntyneeseen maisemakerrokseen kuuluvat mm. Pappilan, Hernemäen ja Pietilän tilakeskukset. Nykyiset tielinjat ovat syntyneet jo keskiajalla raivattujen peltokappaleiden rajoille. Lopen nykyinen taajama on rakentunut viljelymaiseman ulkopuolelle, uuden kirkon ympäristöön.\n\nLopen vanha kirkko on torniton pitkäkirkko, jonka pohjoisseinän keskikohdalle on sijoitettu neliömäinen sakaristo. Punamullatussa kirkossa on pärekatteinen satulakatto, sisäkatto on puurakenteinen tynnyriholvi. Kirkon luona on loppilaisen kansatieteilijän, kirjailija Sakari Pälsin hauta.\n\nKirkko sijaitsee vanhassa, keskiajalla ja isossa jaossa syntyneessä kulttuurimaisemassa korkealla mäellä. Alarinteiden keskiaikaisella kylätontilla on säilynyt vanhaa talonpoikaisasutusta, Ättyksen kantatalo, kotiseutumuseona toimiva lukkarin puustelli sekä itsellis- ja mäkitupalaisasutusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.705768339,24.415475376 60.708426824,24.413100754 60.710926519,24.418266829 60.714235485,24.418309767 60.715561089,24.421407778 60.716905241,24.424703839 60.717940294,24.427838158 60.717005184,24.429800715 60.712802995,24.430692444 60.711862438,24.434313297 60.711008365,24.433467584 60.710492651,24.436460181 60.710642762,24.441460128 60.708279672,24.442927187 60.707635383,24.442590227 60.708030989,24.444730473 60.706491425,24.444128888 60.703596228,24.441129677 60.704073029,24.437445969 60.705402558,24.433239170 60.705437148,24.428501286 60.705768339,24.415475376" ;
        poi:history       "Loppi oli Vihdin kappelina ja Janakkalan anneksena (tytärseurakuntana) 1500-luvulla. Kirkkoherrakunta perustettiin 1632. \r\n\r\nEnsimmäiset maininnat Lopen Pyhän Birgitan, ts. Santa-Pirjon, kirkosta ovat 1530-luvulta. Nykyinen vanha kirkko on rakennettu 1660-luvun lopussa, tilikirjojen mukaan sisustustyöt ovat jatkuneet vielä 1670-luvulla. Vanha kirkko oli käytössä 1800-luvulle saakka, jolloin Lopen uusi kirkko valmistui. Kesäkäytössä oleva kirkko restauroitiin vuosina 1959-60.\r\n\r\nVälittömästi kirkon eteläpuolella olevan kylätontin asutushistoria juontaa keskiajalle. Maakirjan mukaan kylässä oli 1539 yhdeksän taloa. Maanjakotoimitusten ja talojen siirtojen jälkeen vanhalle historialliselle kylätontille jäi kaksi kantatilaa, muut siirtyivät vanhaa kirkkoa ympäröivän viljelyaukean reunoille ja kumpareille. Myös pappila siirrettiin kylätontilta nykyiselle paikalleen 1830-luvulla. Pappilan päärakennus valmistui 1832 ja sitä on laajennettu rapatulla lisäsiivellä 1929."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k433 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4103" ;
        skos:prefLabel    "Lopen vanha kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8696>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Vuoristo, Aapeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vuoristo-aapeli" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2065>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nykänen, Harri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nykanen-harri" .

rky:p1409  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen vanhoihin rälssitiloihin kuuluvan Voistion kartanon laaja, tasankomaisen viljelymaisema ilmentää vuosisatoja jatkunutta maankäyttöä Hämeen vauraalla viljelyseudulla. Kartanon päärakennus on uudemman kartanoarkkitehtuurin korkeatasoinen edustaja.\n\nVoistion kartanon kaksikerroksisen, valkoiseksi rapatun funkkishenkisen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Einari Teräsvirta. Väentuvan ja navetan lisäksi pihapiirissä on arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema tiilinen tallirakennus. Rakennuksia ympäröi vanha puisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.937016334,25.327656805 60.937085076,25.323661649 60.936664514,25.320325086 60.938021435,25.317089438 60.939652144,25.314910138 60.942062639,25.314490577 60.944243880,25.316566156 60.945896486,25.321834829 60.947655266,25.321971346 60.948581974,25.320670866 60.948987132,25.317480914 60.953002250,25.314303012 60.955355948,25.322602923 60.955424186,25.330002562 60.955020670,25.335673440 60.953931415,25.339529244 60.950333599,25.344883875 60.946032840,25.342589655 60.943498363,25.340092173 60.940862842,25.334173362 60.937551714,25.332347392 60.937016334,25.327656805" ;
        poi:history       "Voistion kylästä on kirjallisia mainintoja 1390-luvulta. Kartanon kantatilana olevaan Köykkään yhdistettiin 1550-luvulla toinen tila ja muodostetulle rälssitilalle annettiin 1592 verovapaus. Myöhemmin Voistio oli ratsutilana. Tila oli upseerien omistuksessa aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. Puisto istutettiin 1800-luvun alkupuolella. Päärakennus valmistui 1940, tallirakennus 1922 ja navetta 1889."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k098 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4896" ;
        skos:prefLabel    "Voistion kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4354>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Bertel Jung, suurkaupungin hahmottaja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7093> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7098> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7097> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2954> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7093> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/bertel-jung-suurkaupungin-hahmottaja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9052>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1359510~S9*fin> .

rky:p1669  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla olleet Perämeren suurimmat Suomen puolella olleet kalastustukikohdat. \n\nYksittäisistä saarista pitkäaikainen kalastustukikohta on ollut lähellä Ruotsin rajaa sijaitseva Selkäsarvi. Saarella on Ailinpieti, kalastajien kämppä, pitkään säilynyt ainutlaatuinen 1800-luvun kalakämppäperinteen edustaja. Saarilla on kivissä ja kalliossa eriaikaisia hakkauksia, puumerkeistä ja päivämääristä kompassiruusuihin.\n\nNykyisen Perämeren kansallispuiston karikkoisella vesialueella on harjoitettu silakan ja lohen kalastusta jo vuosisatojen ajan. Alueen saaria on käytetty kalastus- ja metsästysmatkojen  kausitukikohtina siitä saakka, kun ne ovat maankohoamisen jälkeen syntyneet. Tukikohtien rakentumisessa näkyy myös vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen. Saarilla on säilynyt useita kalastukseen liittyviä rakennelmia, jääkellareita, verkkotelineitä ja kalamajoja. \n\nKaakamonniemen kalasatama suojaisessa lahdenpoukamassa Kaakaman kylässä Alatorniossa on perinteinen, useita vanhoja aittoja ja vajoja sekä uudemman aallonmurtajan sisältävä edelleen käytössä oleva piensatama."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.615225821,24.199503045 65.612435634,24.198165555 65.611260800,24.199748377 65.609058751,24.202761414 65.606703014,24.203560947 65.604620184,24.206924160 65.603974742,24.205583255 65.602298954,24.200395372 65.603336755,24.190365939 65.605188594,24.187754439 65.610768231,24.187332612 65.616017667,24.192453901 65.616567817,24.195762576 65.615225821,24.199503045" ;
        poi:history       "Alatornion ja Kemin rannikkokylien asukkaat ovat harjoittaneet silakan ja lohen kalastusta Kemin ja Tornion saaristossa jo vuosisatojen ajan.\r\n\r\nPerämeren kalastushistoria liittyy 1700-luvulla voimakkaaseen silakanpyyntiin, jota harjoitettiin koko Perämeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta (Kokkola, Kalla) lähtien pitkälle Ruotsin puolelle saakka. Silakan pyynnille oli tyypillistä pitkäaikainen oleskelu ulkosaarilla, joista keskeisimmät saaret Tornion edustalla olivat Malurin (Malören) saari ja Sanskeri (Sandskär). Tornion porvarit pystyttivät Malurin saarelle kalastajien käyttöön 1760-luvulla kirkon, joka on siellä edelleen. Samoin Sanskerissä on pieni kappeli. Nämä keskeiset kalastussaaret jäivät 1809 Ruotsin puolelle. Vanhaa kalastusperinnettä jatkoivat Suomen puolella kalastustukikohdat Selkäsarvessa, Saarenkrunnissa ja Pienessä Valkeakarissa.\r\n\r\nTukikohtiin muutettiin pyyntikauden ajaksi, sillä matka kala-apajilta rannikolle oli pitkä. Esimerkiksi Selkä-Sarven eteläpään kalastajakylä lienee toiminut kausipyyntitukikohtana jo 1500-luvun lopulta saakka. Kalastajat saattoivat asua saarilla kuukausia. \r\n\r\nMoottoriveneiden yleistyttyä 1900-luvun alussa kalastusta alettiin  harjoittaa rannikolta käsin ja kausitukikohdat autioituivat. Kieltolain aikana 1919-1932 saaret toimivat salakuljettajien tukikohtina ja kätköpaikkoina, mistä saarille on jäänyt kellarikuoppia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4318" ;
        skos:prefLabel    "Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (Selkä-Sarvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9147>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kautto, P."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9147" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6643>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 108"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.19003340496" ;
        wgs84:long        "24.9149493856979" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-108" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tuntia myöhemmin varjokolmikko hölkkäsi jo Korvatunturintie 1:n öiselle pihamaalle. Hese huomasi helpotuksekseen, että Herbert Höpön keittiöstä kajasti valoa.\" (S. 106.)" ;
  dcterms:description            "Ykstityisetsivän ja monien hänen asiakkaidensa kotitalo." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9530> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9529>
] .

koko:p49285  dc:created  "2012-05-29T07:34:01.034+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T07:34:01.15+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "post office"@en , "postitoimisto"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7357>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4853>
        dcterms:modified  "2009-11-04T15:30:56+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Oivallinen lähtöpaikka keskustasta tullessa on Jalmari Peltosen (1893 - 1969) suunnittelema Korkeavuorenkatu 4 (1935).' (s. 89)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35>
] .

rky:p1311  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iisalmen Kirkkoaukion, Kirkkopuiston ja Otavan puiston muodostama akselisommitelma on historiallisesti, symbolisesti ja kaupunkikuvallisesti kaupungin ydinkeskustan merkittävin kokonaisuus. Symmetrinen ristiakselisommitelma on maamme asemakaavahistoriassa harvinainen.\n\nArkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema, kirkkohallituksen päätöksellä 1.4.2003 suojeltu, 1934 valmistunut funktionalistinen Pyhän Ristin kirkko (aik. Uusikirkko) sijaitsee Otavan- ja Kirkkopuiston muodostamien näkymäakselien leikkauskohdassa keskellä Kirkkoaukiota ydinkeskustan korkeimmalla kohdalla. Mäeltä avautuu maisema kolmeen suuntaan Porovedelle. Kirkko näkyy komeasti kauas etelään näkymäakselin päätteenä. Itä-länsisuuntaisen Kirkkopuistoakselin itäisenä päätteenä on ortodoksinen Pyhän Profeetta Eliaan kirkko.\n\nKirkkoaukion kolmea kulmaa rajaavat eri vuosikymmenien arkkitehtuuria edustavat koulurakennukset, luoteiskulman klassistinen lyseorakennus on arkkitehti Yrjö Sadeniemen (1932) ja koilliskulman 1950-luvun tyypillistä koulu-suunnittelua oleva rakennus arkkitehti Seppo Ruotsalaisen (1957). Lounaiskulman uuteen Luma-keskukseen (2003 arkkitehtitoimisto Pekka Laatio) on liitetty arkkitehti Bertel Strömmerin alunperin paloasema-vesitorniksi (1932) suunnittelema funktionalistinen rakennus, joka kirkon ohella on tärkeimpiä Iisalmen kaupungin siluetin elementeistä.\n\nMonumentaaliaukion arvoa korostavat sitä ympäröivien korttelien merkkirakennukset, itäpuolella arkkitehtitoimisto Ström & Tuomiston suunnittelema seurakuntatalo (1960) ja arkkitehti Pekka Pitkäsen kulttuurikeskus (1989) sekä eteläpuolella arkkitehti Wivi Lönnin (1908) suunnittelema Otavan koulu ja arkkitehti Eino Pitkäsen funktionalistinen Keskustan koulu (1939).\n\nItäisen näkymäakselin päätteeksi rakennettiin 1957 arkkitehti Ilmari Ahosen suunnittelema kupolikattoinen Pyhän Profeetta Eliaan kirkko. Ortodoksikirkon ympäristössä Kirkkopuistonkadun varrella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia.\n\nKirkkopuistoakselia reunustavat koivurivit ja pohjois-eteläsuuntaista Otavanpuiston akselia tammirivit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.559168800,27.184468842 63.560648901,27.194886067 63.560584803,27.195242018 63.560378095,27.195347500 63.560243489,27.195025891 63.558691648,27.184786446 63.557959976,27.185352003 63.557724259,27.183318953 63.554495405,27.185614667 63.554440327,27.185186644 63.557653289,27.182890944 63.557345904,27.180946600 63.559230739,27.179479452 63.559530289,27.181388175 63.561900031,27.179852611 63.561963023,27.180280786 63.559585362,27.181834024 63.559916463,27.183885574 63.559168800,27.184468842" ;
        poi:history       "Iisalmen kauppala perustettiin 1860 Iisalmen pitäjän Haukiniemen niemelle. Kauppala muuttui kaupungiksi 1891. \r\n\r\nKirkkoaukiosta tehtiin sommitteluehdotuksia lähes 130 vuoden ajan. Kaikille ehdotuksille oli yhteistä monumentaaliaukion peruslähtökohdan säilyttäminen: Ehdotuksissa kirkko sijaitsi puistoakselien risteyksessä ja aukion kulmat oli rakennettu. Symmetristä kirkkoaukiota esitettiin jo Iisalmen ensimmäisessä asemakaavaluonnoksessa 1857. Ensimmäinen asemakaava valmistui 1861. Alfred Sjöströmin 1877 laatimassa kauppalan asemakaavassa aukiosommitelma täydentyi puistoakseleilla.\r\n\r\nKirkkoaukion monumentaalista luonnetta painotettiin 1912 vahvistetussa kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa (V.O. Lille), jossa aukion rajausta korostettiin kulmiin sijoitetuilla rakennustonteilla. Eino Pitkäsen asemakaavassa (1935) olivat jo paikoillaan kirkon lisäksi lyseo- ja paloasemarakennukset ja aukion kaikkiin kulmiin oli suunniteltu rakennusmassat.\r\n\r\nAsemakaavan muutoksella (Pirjo Pykäläinen-Vesalainen) 2001 palautettiin monumentaaliaukiosommitelma, ja alueen arvokkaat rakennukset suojeltiin. 2000-luvun alussa puistoakselien ja aukion maisemasuunnitelman laati maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy. Maisemasuunnittelun lähtökohtana oli jo osittain toteutunut Pitkäsen funktionalistinen aukiosommitelma."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k140 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:katu , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4325" ;
        skos:prefLabel    "Iisalmen kirkkoaukio ja puistoakselit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4948>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i94> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietoa     "Toimittanut Kyllikki Kailari" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/maalaismaisemista-ita-helsingiksi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9646>
        dcterms:modified  "2011-05-20T15:09:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1613623~S9*fin> .

rky:p12  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luumäen puinen empirekirkko edustaa Intendentinkonttorin suunnittelua. Kirkko muodostaa maisemallisen kiinnekohdan näkyen laajalle yli ympäröivän viljelymaiseman.\n\nLuumäen kirkko sijaitsee mäen harjanteella tovin matkaa Taavetista itään. Sisäviisteisessä ristikirkossa on ristikeskuksesta kahdeksankulmaisen sileän attikaosan yläpuolella kohoava, pieneen lanterniiniin päättyvä kupoli. Kirkkosalissa ristikeskusta hallitsevan kupolin attikaosa on poikkeuksellisen korkea. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kattolistojen alapuolella niin ulko- kuin sisätilassa kulkeva uusgoottilainen neliapila- tai vinoristikuvioinen vyöhyke. \n\nKirkon 25-äänikertaiset urut vuodelta 1908 (Bror Axel Thulé) kuuluvat harvoihin koneistoltaan ja dispositioltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin maassamme.\n\nKiviaita rajaa kirkon ympärille pyöreän puistikon. Tie kirkonmäelle nousee hautausmaiden välistä. Ns. Saksalan hautausmaalla kirkkoaukion laidassa on sankarihaudat. Alueella on myös sijainnut seurakunnan ensimmäinen kirkko. Sen vieressä olevalla, ns. vanhalla hautausmaalla, on seurakunnan edeltäneen kirkon paikka, presidentti P.E.  Svinhufvudin hauta ja vuoden 1918 sisällissodan leijona-aiheinen muistomerkki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.918989566,27.661064816 60.919623936,27.662219804 60.919333526,27.663044167 60.919549385,27.663671597 60.919762601,27.664852414 60.919007359,27.667708480 60.918570801,27.667422571 60.918167900,27.667137363 60.917733652,27.666401676 60.917567136,27.665983030 60.917518484,27.665601518 60.917389134,27.664526392 60.917947730,27.663949621 60.918989566,27.661064816" ;
        poi:history       "Luumäki perustettiin Lappeen kappeliksi 1630-luvulla ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1642. Nykyistä edellinen, 1700-luvun alkupuolella rakennettu kirkko ja 1781 rakennettu kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa 1839.\r\n\r\nSeurakunta oli hankkinut piirustukset uutta kirkkoa varten jo 1831, koska 1730-luvun alussa rakennettu kirkko oli osoittautunut pieneksi ja huonokuntoiseksi. Intendentinkonttorin konduktööri Anders Fredrik Granstedtin laatima piirustus valmistui ja vahvistettiin 1833. Se noudattaa tarkoin arkkitehti C.L. Engelin 1824 piirtämää Alajärven kirkkoa. Rakentamispäätös viivästyi uuden kirkon paikasta syntyneen riitelyn takia pitkäksi aikaa. Kirkon sijoituspaikaksi oli ehdolla edellisen kirkon paikka sekä Taavetti. Vasta seurakunnan käytössä olleen kirkon ja tapulin tuhouduttua salaman iskusta aloitettiin uuden kirkon rakentaminen 1843. Kirkko vihittiin käyttöön syyskuussa 1845. Kellotapuli valmistui 1876.\r\n\r\nKirkon nykyasu ulko- ja sisälaudoituksineen on 1911 tehdystä, arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemasta korjauksesta. Sakariston päällä alttarilaitteen takana ollut lehteri laudoitettiin umpeen. Kirkkoa korjattiin 1971 arkkitehti Ensio Louhiluodon johdolla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k441 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1995" ;
        skos:prefLabel    "Luumäen kirkko"@fi .

rky:p1571  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Starabyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt Pohjanmaan rannikkoseudun raittikylän rakenne ja pihapiirit, joissa on runsaasti säilyneitä talousrakennuksia.\n\nStarabyn tiiviin ja pienen kylän asutus on sijoittunut molemmin puolin vanhan maantien varteen Pedrsören kirkon ja Kirkkorannan eteläpuolelle. Perinteinen talonpoikainen rakennuskanta muodostaa tien varrelle tiiviin, pienimittakaavaisen kyläraitin.\n\nKylän tilojen Staran, Storstaran ja Sjömanin neljä asuinrakennusta seisovat rivissä tien varressa. Kylän runsaaseen ja rikkaaseen vanhaan rakennuskantaan sisältyy useita talousrakennuksia, jotka ovat  tien toisella puolella. Osassa vanhoista aitoista on ovi tielle päin, osa pihoille päin. Osa talousrakennuksista on uudempia.\n\nStaran päärakennus on rakennettu 1790- ja 1880-luvulla, Sjömanin 1800-luvun alussa ja Storstaran 1800-luvun asuinrakennusta on laajennettu 1962."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.643378258,22.701699991 63.644122836,22.700529065 63.644739392,22.700029701 63.645077271,22.701413523 63.644269469,22.703057996 63.643917693,22.703575208 63.643378258,22.701699991" ;
        poi:history       "Pohjanmaan rannikon varhaisin vakituinen asutus syntyi jokisuiden tuntumaan. 1560-luvulla myös Purmonjoen suussa oli tiheä suurten kylien tiivistymä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus , poio:tie , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4479" ;
        skos:prefLabel    "Starabyn kylä"@fi .

[ dcterms:description  "Perheen koti sijaitsee Tiilimäessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2719> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785>
] .

[ dcterms:description  "Kotikatuna oli tv-sarjan tuotantokausina 1995-2005 Korkeavuorenkatu. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2807> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7354>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Tukiainen, Aimo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7356> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7354" .

time-schema:before  a       owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "before"@en , "ennen"@fi ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  skos:related .

<http://example/upload-base/#metadescription_749>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "I met a christian in christiansands\nand a devil in Helsinki\n" ;
  dcterms:description            "Trickyn Helsingin konsertin (Vanha yo-talo) yhteydessä pidetyn lehdistötilaisuuden aiheuttamia tuntemuksia artistissa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i173> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8068>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:38:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5564>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0A1535A4-3063-47FA-A411-F53AB8458D25> .

rky:p245  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mekrijärven kylä ja varsinkin Sissolan rakennuskanta liittyvät merkittävällä tavalla runonlaulajasukuihin ja varhaisimpiin kalevalaisten runojen keruumatkoihin. Mekrijärvi on Pohjois-Karjalan vanhimpiin asutusseutuihin lukeutuvan Ilomantsin vanhimpia kyliä.\n\nMekrijärven ja Koitajoen välisellä kannaksella sijaitsevassa kylässä on vanhaa rakennuskantaa maantien varrella ja tilusteiden päissä. Merkittävin rakennusryhmä on kylän särkällä sijaitseva Sissolan vanha pihapiiri ja sen naapurustossa oleva Linnun talo harmaine rakennuksineen. Kylän entinen kansakoulu on vuodelta 1924 (Arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg) ja nykyisin Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasemana.\n\nMekrijärven rantaviivaa myötäilevällä, kylän läpi kulkevalla särkällä sijaitsee Sissolan talo, jonka rakennusryhmä koostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja aitasta sekä 1900-luvulla rakennetuista navetasta, saunasta ja ladosta. Sissola on ainoa maamme rajojen sisäpuolella oleva runonlauluperinteeseen liittyvä alkuperäisellä paikallaan oleva rakennusryhmä. Sissola on kalevalaiseen runonlauluperinteeseen liittyvä rakennusmuistomerkki ja sillä on erittäin keskeinen asema Mekrijärven kylän maisemassa ja sen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu ennen kaikkea henkilöhistorialliseen arvoon ja karjalaiseen kulttuuriperintöön.\n\nSissola ympäristöineen on ympäristöministeriön luokittelema perinnemaisema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.766518875,30.978681481 62.769570053,30.969420238 62.772527242,30.973748127 62.768048562,30.982615490 62.766518875,30.978681481" ;
        poi:history       "Mekrijärven kylässä oli 1500-luvulla jo parikymmentä taloa. Sissolan tila tunnettiin 1600-luvulla Mekrijärven rälssin hovileirinä. Ensimmäinen tilalla asunut Sissonen oli Osippa Sissonpoika (main. 1731-1744), josta alkaen tila pysyi suvun hallussa 1900-luvulle saakka.\r\n\r\nIlomantsissa liikkunut kansanrunoudentutkija ja arkeologi D.E.D. Europaeus löysi 1845 Mekrijärven suuret runonlaulajat Simana Huohvanaisen ja Simana Sissosen, jota on pidetty parhaana Suomen puoleisena runonlaulajana. Hänen välittämänsä laulut tulivat Elias Lönnrotin uuden Kalevalan hyödyksi.\r\n\r\nIlomantsin kunta lahjoitti 1993 Sissolan Museovirastolle, jonka toimesta kaikki rakennukset, piha-alue ja lähiympäristö kunnostettiin. Kunnostettuina rakennukset ovat Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman käytössä, mikä vastaa rakennusten kulttuurihistoriallista luonnetta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:koulu , poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1098" ;
        skos:prefLabel    "Mekrijärven kylä ja Sissolan talo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7853>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1922201~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p158>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Aliupseeritalo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:26:35.985+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T07:56:36.391+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33844 , koko:p32363 ;
        poi:description  "Muonavarastoksi vuonna 1877 valmistuneessa rakennuksessa oli alun perin vain yksi porrashuone, jonka molemmin puolin oli neljä suurta varastohallia kummassakin kerroksessa. Lattiat olivat asfalttia. Vuonna 1892 rakennuksen eteen rakennettiin pylväiden kannattama katos, jossa oli mukulakivilattia. \n\nRakennus toimi varastona vuoteen 1920, jolloin sen sisäosat tuhoutuivat tulipalossa, joka tuhosi myös kaksi viereisistä venevajoista ja rakennuksen C 57. Vuosina 1931-32 rakennus korjattiin asuinrakennukseksi, jonka kolmen porrashuoneen ympärille muodostettiin kaikkiaan 24 asuntoa. Tällöin rakennettiin myös WC:t, vesijohto- ja viemäriverkosto sekä keskuslämmitys. Asunnoissa ei kuitenkaan ollut kylpyhuoneita. 1980-luvun lopulla rakennettiin kellarikerrokseen yhteiset suihkutilat. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä ja välipohjat betonia.\n"@fi ;
        poi:history      "Muutos- ja kunnostustyöt\n\nRakennus C 58 kunnostettiin vaiheittain. Työ aloitettiin B-portaan asunnoista ja niiden valmistumisen jälkeen siirryttiin A- tai C-portaaseen siten, että työmaana oli yksi porrashuone kerrallaan.\n\nPeruskorjauksessa talon tekniset järjestelmät uusittiin, rakennettiin lämminvesiverkosto, asuntoihin tehtiin kylpyhuoneet, keittiöiden kalusteet ja varusteet uusittiin, kaikki pinnat kunnostettiin ja porrashuoneet maalattiin. Huonokuntoiset ikkunat kunnostettiin tai uusittiin. Uudet keittiökalusteet ja komerot tehtiin hoitokunnan omana työnä. Osa vanhoista kalusteista ja suurin osa väliovista kunnostettiin.\n\nB-portaan molemmissa kerroksissa olevat pienet hellahuoneet yhdistettiin viereisiin kaksioihin ja päätyjen huoneen ja keittiön käsittävät asunnot yhdistettiin kolmioiksi. Näin huoneistojen lukumäärä väheni nykyisestä 26:stä kahteenkymmeneen. \n\nToteutusvuodet: 2002–2005\nHuoneistoala: 1345 m2.\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Leena Häkli\nRakentaja: Rakennus Oy Paanurakenne (B-porras), Suomenlinnan hoitokunta (A- ja C-portaat)\nLVI-työt: Kouvolan putkityö Oy (B-porras), Vesijohtoliike Klaus Ahonen Oy (A- ja C-portaat)\nSähkötyöt: Sähkö-Paganus Oy (B-porras), Suomenlinnan hoitokunta (A- ja C-portaat)\nAutomatiikkaurakoitsija: Arealtec Oy\nMaalausurakoitsija: Maalityö Apollo Oy\nArkkitehtisuunnittelu: Kari Järvinen ja Merja Nieminen Arkkitehdit SAFA/ Kari Järvinen\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P & T Jauhiainen Oy/ Tapio Jauhiainen\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Suunnittelukaari Oy\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennus C 58 rakennettiin muonavarastoksi vuosina 1876-77. Heti seuraavana vuonna siihen laskettiin asfalttilattiat. Rakennuksessa oli alkuaan vain yksi porrashuone, jonka molemmin puolin oli neljä suurta varastohallia kummassakin kerroksessa.\n\nVuonna 1892 rakennuksen eteen rakennettiin pylväiden kannattama katos, jossa oli mukulakivilattia.\n\nRakennus oli varastokäytössä aina vuoteen 1920, jolloin sen sisäosat tuhoutuivat tulipalossa, jossa paloi myös kaksi rannan venevajoista sekä rakennus C 57. Rakennus korjattiin vuosina 1931-32 ja muutettiin asuinrakennukseksi. Muutostyön yhteydessä siihen rakennetiin kolme porrashuonetta ja muodostettiin kaikkiaan 24 asuntoa.\n\nRakennus on ollut tämän jälkeen jatkuvasti asuinkäytössä. 1980-luvun lopulla talon alakertaan rakennettiin yhteiskäytössä olevat suihkutilat.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 175\nVuonna 1918 rakennusnumero 61\nVuonna 1927 rakennusnumero C II 61\nLähteet:\nHelsingin Sanomat 28.7.1920\nUusi Suomi 28.7.1920\nKA VSA 17044\nMV SL VIK C 1164-1172.\nKuvat :\nVIK 1165.\nValokuva MV SL"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/4/2/5/saha/suomenlinna/0_-1809389838143095329.JPG" , "http://media.onki.fi/3/8/7/saha/suomenlinna/0_-878528495537491194.JPG" , "http://media.onki.fi/5/3/1/saha/suomenlinna/0_-4137985540024862217.JPG" , "http://media.onki.fi/1/1/3/saha/suomenlinna/0_1461739392087789165.JPG" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14723990782569" ;
        wgs84:long       "24.99023385047917" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7948>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Olsoni-Nilsson, Tove"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7948" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Virtanen muisti ainoan käyntinsä stadionilla. Kaksipäisen vasikan sisältäneen museon, vastavalmistuneen konserttitalon ja keskustan kauppojen jälkeen oli sovitun junan lähtöön jäänyt sen verran aikaa, että opettaja keksi luokkaretken päätökseksi kipuamisen torniin. Muut riemuitsivat, Virtanen aavisti pahaa. Ensimmäisen näköalatasanteen hän kesti, mutta puolessa välissä oksennus oli liian lähellä.\" (s. 206)" ;
  dcterms:description            "Virtanen jalkapallo-ottelussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9428> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5301>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Näin Helsingin kasvavan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6471> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5300> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/nain-helsingin-kasvavan" .

rky:p839  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinolan seminaari on yksi 1800-luvun lopussa perustuista seminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia. Seminaarialue sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Heinolan maaherranpuiston, Perspektiivin, päätepisteenä. \n\nPuistomaisessa ympäristössä olevien, 1800- ja 1900-lukujen taitteessa valmistuneiden seminaarirakennusten, päärakennuksen, johtajan asuinrakennusksen ja talousrakennusten ulkoarkkitehtuurissa on piirteitä sveitsiläisestä huvila-arkkitehtuurista, mutta myös muinaisskandinaavisia koristeaiheita. Kaksikerroksisten rakennusten pohjakerros on tiiltä ja toinen kerros puuta. Vanhojen seminaarirakennusten lisäksi alueella ovat funktionalistinen uudempi seminaarirakennus ja oppilasruokalaksi suunniteltu rakennus. \n\nHeinolan seminaarirakennusten kokonaisuuteen kuuluu olennaisesti myös uusin, 1957 valmistunut, paviljonkityyppinen  seminaarin harjoituskoulu, jonka on suunnitellut Bertel Saarnio.  Alueeseen kuuluu myös nykyinen musiikkiopiston kortteli, jonka 1800-luvun loppupuolella rakennetuissa rakennuksissa on toiminut Heinolan seminaarin harjoituskoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.206386845,26.029874621 61.205796775,26.033019743 61.205058562,26.032397048 61.205300295,26.031115392 61.204880414,26.030783607 61.204751088,26.030712845 61.204499395,26.031994174 61.204025244,26.031568296 61.204363903,26.029870566 61.204856480,26.030325165 61.205165243,26.028842076 61.205139259,26.028810804 61.205426189,26.027315318 61.206216385,26.028061214 61.205956291,26.029469509 61.206386845,26.029874621" ;
        poi:history       "1800-1900-lukujen taitteen  seminaarilaitokset poikkesivat edeltäjistään ennen kaikkea siinä, että ne eivät enää olleet yhteisseminaareja: Rauma ja Kajaani oli tarkoitettu miesopiskelijoille, Raahe ja Heinola naisille. Ne erosivat myös arkkitehtuuriltaan aiemmista: kun Jyväskylässä rakennettiin suuria kivirakennuksia ja Sortavalassa kokonaan puusta, ovat Heinolassa yliarkkitehti Jac. Ahrenbergin seminaarirakennukset osin tiilestä, osin puusta. Paloturvallisuuden lisäksi rakennuksissa kiinnitettiin suurta huomiota hygieenisiin parannuksiin (ilmanvaihto, valo, käytävät). Tässä vaiheessa seminaarilaiset eivät enää asuneet seminaarialueella, vaan kaupungilla, joten asuntoloita ei näissä seminaareissa tarvittu. \r\n\r\nSeminaarin harjoituskouluna toimineen korttelin rakennuksista ensimmäisenä valmistui Kymenkartanonkadun varrella oleva klassistinen rakennus 1884 kansakouluksi. Savontien varteen rakennettiin 1898 uusrenessanssityylinen yläkansakoulu ja korttelin keskiosiin jugendtyylinen johtajan asuinrakennus 1901.  Korttelin rakennukset siirtyivät seminaarin harjoituskouluiksi 1902, jonka yhteydessä laajennettiin vanhempaa kansakoulua siipirakennuksella. \r\n\r\nNs. uusi, 1939 valmistunut seminaarirakennus suunniteltiin mallikouluksi sen jälkeen kun entinen vanha kansakoulurakennus oli osoittautunut liian ahtaaksi. Arkkitehtina oli Selim Savonius rakennushallituksesta. Mallikoulu on kolmikerroksinen, lähinnä funktionalismin hengessä toteutettu niukkailmeinen koulurakennus. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla.  Samanhenkinen, arkkitehti T. Salervon suunnittelema yksikerroksinen oppilasruokala valmistui 1931.\r\n\r\nOpettajankoulutus siirrettiin 1970-luvun alussa yliopistojen tehtäväksi, jolloin seminaarien alkuperäinen itsenäinen asema päättyi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k111 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:puisto , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1897" ;
        skos:prefLabel    "Heinolan seminaari"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_651>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433406~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3606>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Nelikierre" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7683> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7681> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7680> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7682> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3605> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3606" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1577>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Harjunpää ja rakkauden lait" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8504> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8505> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=286&PageContent=6952" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-rakkauden-lait" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8304>
        dcterms:modified  "2010-01-04T14:51:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8065>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pohjolankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2156575116192" ;
        wgs84:long        "24.9516521692789" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8065" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vielä viimeisen kerran minä nousen raitiovaunuun,/ joka vie minut Kaisaniemeen, kouluun, kauas kulmilta pois,/ Vielä kerran sanon hyvästit Karhupuiston karhulle,/ sille jonka selkään en koskaan osannut nousta.--\" (runosta Vielä viimeisen kerran, s. 28)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7566> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

[ dcterms:description  "Kertoja oli neiti Forsbergin koulun oppilaana ja kuvaa eloisasti koulua ja koulunkäyntiä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7860> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7861>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3866>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Oma Helsinki-loma" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Lasten tietokirja, jossa tutustutaan kesäisen Helsingin nähtävyyksiin. Nähtävyyksien historiasta kerrotaan pienissä tietoiskuissa. Mukana myös Helsingin kartta, johon esitellyt kohteet on merkitty." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8766> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7089> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6613> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7885> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3865> ;
        th:kuvittaja         <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9485> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/oma-helsinki-loma" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7850>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mikonkatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        wgs84:lat         "60.1679436641097" ;
        wgs84:long        "24.9459690067234" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7850" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6609>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8564>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:03:35+0300" .

rky:p1038  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.045271377,28.480254201 62.042009879,28.492473555 62.039717353,28.488135268 62.038202690,28.491085949 62.035309694,28.484317360 62.040820856,28.471741808 62.043536796,28.466923213 62.045127508,28.468556965 62.043396019,28.476214443 62.045271377,28.480254201" ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1150" ;
        skos:prefLabel    "Rantasalmen kartanot (Vaahersalo)"@fi .

rky:p741  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.521874459,25.780604944 66.521871429,25.781714292 66.521171951,25.781573375 66.521198658,25.780521142 66.521874459,25.780604944" ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5092" ;
        skos:prefLabel    "Jäämerentien tiehistorialliset kohteet (Saarenputaan silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8659>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elämä jota en olisi halunnut elää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8767> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8658> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8658> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8659" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6869>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1101>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1104300~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku, Heidi Wirilander: Maria Schwartzbergin messukasukka ja ennaltaehkäisevän konservoinnin menetelmät." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8806>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4222>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1001632~S9*fin> .

rky:p1298  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.881398588,28.912432776 64.881121040,28.913603045 64.880464871,28.912956560 64.879533483,28.915985053 64.878839754,28.914555029 64.878098693,28.910996182 64.878157579,28.908189972 64.878281413,28.907736424 64.880218685,28.907545423 64.880310181,28.909186853 64.880441919,28.909817057 64.880955958,28.910581370 64.880741759,28.911711556 64.881398588,28.912432776" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Ämmä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4317>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Paasitornin tarina" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7016> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6497> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4316> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/paasitornin-tarina" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8301>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lymi, Tiina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8301" .

blue_route:s39  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Ruutikellari"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p216> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Ruutikellari"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2288>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rimminen, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/rimminen-mikko" .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p5941>
        dc:created      "2012-05-24T06:49:58.065+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T06:49:58.273+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "murar"@sv , "muurit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6272>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vanhin koulurakennus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Haluaisin tietää milloin on rakennettu seuraavat Helsingin kansakoulut: Kaisaniemen, Kallion, Vallilan ja Eläintarhan kansakoulut. Alkoiko opetus kouluissa heti koulun valmistuttua? Mikä edelleen kouluna toimiva koulurakennus Helsingissä on vanhin? Kaisaniemen kansakoulu valmistui vuonna 1924. \n\nKallion kaupunginosaan rakennettiin 1890 Neljännelle linjalle Porthaninkadun koulu. Kallion koulu valmistui vuonna 1910. Myöhemmin vuosina 1933-34 rakennettiin Kallion kaupunginosan suomenkielisille kansakouluille yhteinen Aleksis Kiven koulu. \n\nVallilan koulu valmistui 1902 ja vuonna 1932 Vallilaan rakennettiin lisäksi ruotsinkielinen kansakoulu.\n\nEläintarhan kansakoulu valmistui ja otettiin koulukäyttöön jonkin verran keskeneräisenä marraskuussa 1915, mutta 1916 maaliskuussa se jouduttiin luovuttamaan sotilasmajoitukseen.\n\nVanhimmasta koulurakennuksesta kysyimme Helsingin kaupunginmuseosta ja sieltä vastattiin, että Svenska Normallyceum, Fabianinkatu 1, on Helsingin vanhin alun perin kouluksi rakennettu ja edelleen alkuperäiskäytössä toimiva rakennus. Lyseorakennus valmistui vuonna 1880 ja sen suunnittelivat arkkitehdit Axel Hampus Dalström ja Evert Lagerspetz.\n\nLähde:\nSomerkivi Urho, Helsingin kansakoulun historia (Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino, 1977)\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6967> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7271> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7223> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6931> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7090> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/vanhin-koulurakennus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6511>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:57:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i569>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kaisaniemi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i568> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7633> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaisaniemi-0" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nainen kirkuu Harjutorilla,\nkohta yritän kai nukkua\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i593> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9264>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6606>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Stansvikin kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1636285448948" ;
        wgs84:long        "25.0304823105814" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/stansvikin-kartano" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kadulle on laskeutunut kolea kesäilta, Elannon kello näyttää kymmentä yli kahdeksaa, Oleg juoksee kevyesti alas Hämeentietä ja melkein törmää mustaihoiseen tyttöön joka nauraa hänelle, lämmin hörähdys, tuulin kohina puissa ja askelten äänet hajoavat hänen mielessään paljeteiksi, jotka kimaltavat vielä kun hän sulkee silmänsä.\" (s.277)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9568> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8561>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Helinä, Hilkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8561" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8800>
        dcterms:modified  "2010-03-08T19:49:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9275>
        dcterms:modified  "2010-06-10T14:46:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6771>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:48:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i211>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Montana, Tony"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hailio, Pasi" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/montana-tony" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9609>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:26:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1958311~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Cygnaeus hankki kesäpaikan Haakoninlahden rannalta vuonna 1902 ja osti vielä samana vuonna 42 hehtaarin maa-alueen huviloineen. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7732> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7720>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6866>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lohrmann, E.B."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7315> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lohrmann-eb" .

<http://example/upload-base/#metadescription_118>
        dcterms:modified  "2010-12-17T18:39:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1420920~S9*fin> .

rky:p1534  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suomusjärven kirkonkylä on perustettu Varsinais-Suomen itäosan järviseudulle 1700-luvun alussa ja se on säilynyt mittakaavaltaan ja rakennuskannaltaan 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta periytyvässä asussa.\n\nSuomusjärven kylän pellot alkavat Suomusjärvestä, ja kyläasutus sijaitsee järveltä melko voimakkaasti nousevalla rinteellä nykyisen Karjalohjan tien varrella. Kantatalot Alhainen ja Ylhäinen sijaitsevat 1700-luvun isojakokarttojen osoittamalla paikalla. Kylässä on myös vähävaraisen väestön asuntoja, joista vanhimmat ovat mahdollisesti 1800-luvulta. Suomusjärven ristikirkko sijaitsee tapuleineen ja hautausmaineen järveltä katsoen mäen huipun takana. Pitkästä asutushistoriasta kertovat kivikautiset asuinpaikat kirkonkylän etelärinteessä.\n\nYlhäisten talouskeskus sijaitsee keskeisellä paikalla maantien varressa kirkonkylän mäen laella. Ylhäisten tilalla on useita vanhoja talousrakennuksia ja päärakennus 1800-luvulta. Alhaisten talo sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla järveltä nousevalla rinteellä. Empirevaikutteinen päärakennus on vuodelta 1871 ja tilan toinen asuinrakennus 1800-luvulta. Maantien varressa on myös mansardikattoinen Ahjolan talo, joka on entinen Ylhäisten vanhanväen asunto 1920-luvulta.\n\nSuomusjärven uusklassisen puukirkon ristikeskuksessa on pieni empiretyylinen torni. Kirkon erillinen kolminivelinen kellotapuli seisoo kyläalueen pohjoisreunalla maantien varrella. Kirkon vieressä oleva lainamakasiini on kotiseutumuseona ja ruumishuoneena on käytetty vanhan, 1700-luvun alussa rakennetun kirkon sakaristoa. Sen ympärillä on vanha hautausmaa, jonka erottaa kirkkotarhasta kiviaita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.357663337,23.643530097 60.358320795,23.644342186 60.358770465,23.645721996 60.358939730,23.646529594 60.359009051,23.647621380 60.358903032,23.648793574 60.358561724,23.650338312 60.358456356,23.652386411 60.358387694,23.652778208 60.357494390,23.655186514 60.357614081,23.656040496 60.358912243,23.658348614 60.359759598,23.660710982 60.359985556,23.661243301 60.360264084,23.661843854 60.360537301,23.662902434 60.360789768,23.663578378 60.361265482,23.664661607 60.361217509,23.665209719 60.361042612,23.665612525 60.359423043,23.663627677 60.358601580,23.662172563 60.357672652,23.660456722 60.355025582,23.655522215 60.353916429,23.653553758 60.352736143,23.650325477 60.352104615,23.649371652 60.351742581,23.648116477 60.351713290,23.646250286 60.352287807,23.645723841 60.353575600,23.646096381 60.354705329,23.646421929 60.355241777,23.646202846 60.355464483,23.645877651 60.356134420,23.644899167 60.356894455,23.643809957 60.357287989,23.643407321 60.357663337,23.643530097" ;
        poi:history       "Suomusjärven vakituinen asutus muodostui ilmeisesti 1300-luvun jälkeen. Vanhin tunnettu maininta Kiskoon kuuluneesta kylästä on vuodelta 1532. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli kolme tilaa: Alhainen, Ylhäinen ja Knaapi. Näistä Knaapi oli kadonnut 1700-luvulle tultaessa.\r\n\r\nSuomusjärven kappeli perustettiin 1678 Laidikkeeseen. Liikenteellisesti keskeisellä paikalla sijainneesta Suomusjärvestä tuli kirkonkylä 1700-luvun alussa ja kirkko valmistui uudelle paikalle 1708. Tapuli valmistui 1751. Vanhempi kirkko purettiin Suomusjärven nykyisen kirkon valmistuessa. Nykyisen kirkon rakensi pitäjänpuuseppä Isak Lindström Intendentinkonttorin suunnitelmin, ja kirkko valmistui Ylhäisten tilalta lunastetulle maalle 1850.\r\n\r\nSuomusjärven asema itsenäisenä seurakuntana astui voimaan 1903. Suomusjärven liikenteellinen ja taloudellinen painopiste siirtyi 1900-luvun alkupuolella valtatie 1:n varteen Kitulaan, mikä säästi kirkonkylän uudistumis- ja rakentamispaineilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4951" ;
        skos:prefLabel    "Suomusjärven kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i471>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hesanostalgi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i470> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hesanostalgi" .

poi:subjectValue  a         owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "Arvo." ;
        rdfs:domain         poi:SubjectExplanation ;
        rdfs:label          "subject"@en , "kuvailun arvo"@fi ;
        rdfs:range          owl:Class ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:objectProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9012>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tynnilä, Valto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rae, Walter" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9012" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9869>
        dcterms:modified  "2012-07-04T15:07:49+0300" .

[ dcterms:description  "Tarina kulkee romaanissa kahdella aikatasolla, ajassa jolloin naispuolinen minäkertoja seurusteli tyttöystävänsä Pikin kanssa ja nykyhetkessä, jossa minäkertoja asuu Eirassa uuden seurustelukumppaninsa (miehen) kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2085> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7222>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2072>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1733982~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1893649~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7317>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Cajander, A.K."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7317" .

rky:p1794  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sammatin Haarjärven kylän alueella sijaitsee kolme Elias Lönnrotin, kansanrunouden kerääjän ja Kalevalan kokoonpanijan eriaikaista kotitaloa, lapsuuden koti Paikkarin torppa, vanhuudenkoti Lammin talo sekä 1862-1876 Lönnrotin kotina ollut Nikun talo. Sammatin kirkko liittyy Elias Lönnrotin elämänvaiheisiin ja hänet on myös haudattu Sammatin kirkkotarhaan. \n\nPaikkarin torppa on Elias Lönnrotin syntymä-  ja lapsuudenkoti, joka senaatin 1889 tekemällä päätöksellä päätettiin säilyttää muuttumattomana muistona tämän suomalaisen suurmiehen varhaisvaiheista. Torppa sijaitsee Haarjärven kylässä Valkjärvestä nousevan rinteen yläreunassa. Se on tyypillinen lounaissuomalaisen pieneläjän asunto. Rakennus on säilynyt 1800-luvun alun asussa maalaamattomana ja malkakattoisena. Torpan pihapiiriin kuuluu myös 1800-luvun alkupuolelta oleva aittarakennus ja entinen vahtimestarin asunto. Paikkarin torppa on ensimmäinen kansallisen muistomerkin aseman saavuttanut merkkimieskoti ja nykyään Museoviraston hallinnassa oleva museo.\n\nNiku on yksi Sammatin Haarjärven kylän kantatiloista. Tilakeskus sijaitsee korkealla mäellä kylän peltoaukean eteläpuolella, lähellä Paikkarin taloa. Elias Lönnrotin aikana kaksikerroksiseksi ja 15 huonetta käsittäväksi muutetun päärakennuksen runko on mahdollisesti peräisin 1780-luvulta. Rakennuksen sisätiloja on muutettu, mutta sen ulkoasu on säilynyt 1800-luvun asussa. Kallioinen pihamaa on muutettu puutarhaksi Lönnrotin aikana. Pihapiiriin kuuluvat ulko- ja talousrakennukset ovat uudempia ja peräisin 1900-luvulta. \n\nLammin 1846 rakennettu tilakeskus päärakennuksineen sijaitsee erillään Haarjärven kylän muista kantatiloista ja viljelymaisemasta, pienen peltoaukean länsipuolisella mäentöyräällä. Pihapiiriin kuuluu myös piharakennus Lönnrotin tyttärille rakennettu \"Paratiisi\". Museona toimivan Lammin talon omistaa Suomen Kulttuuriperinnön säätiö ja sen päärakennus on kunnostettu 1800-luvun lopun asuun.\n\nSammatin kirkonkylän keskustassa sijaitsee pieni, paanukattoinen ja punamullattu puukirkko tapuleineen. Kirkko on vaatimaton pitkäkirkko, jonka sisätilaa kattavat lautaholvit. Seinät on käsitelty vaaleanpunaisella rappauksella. Kirkossa oleva Kristusta esittävä Adolf von Beckerin maalaama alttaritaulu on Lönnrotin lahjoittama 1879 kuolleen tyttärensä Teklan muistoksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirkkomaalle pystyttämän, mustasta graniitista tehdyn Elias Lönnrotin hautamuistomerkin on suunnitellut Gustaf Nyström 1886."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.358681100,23.800100558 60.359540705,23.800159687 60.359498437,23.802039616 60.358672609,23.802021259 60.358681100,23.800100558" ;
        poi:history       "Elias Lönnrot syntyi Paikkarin torpassa 1802 ja kuoli Lammin talossa 1884. Paikkarin talon alunperin Valkjärvi-niminen torppa perustettiin Haarjärven kylän yhteismetsään 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin Elias Lönnrotin isä, pitäjänräätäli Fredrik Johan Lönnrot tuli sinne torppariksi. Elias Lönnrot syntyi torpassa ja muutti sieltä 1814 lähtiessään Tammisaareen kouluun. Valtio osti torpan 1880-luvulla säilytettäväksi kansallismuistona. Torpan pihapiiriin rakennettiin 1926 vahtimestarin asunto, joka toimi aluksi myös matkailijakotina. \r\n\r\nHaarjärven Nikun talon Elias Lönnrot osti 1859 jäätyään 1862 eläkkeelle Helsingin yliopiston suomenkielen ja kirjallisuuden professorin virasta. Nikun talo on pitkäaikaisin Lönnrotin Sammatin kodeista. Vuonna 1876 hän myi tilan Uno Cygnaeukselle.\r\n\r\nLönnrot osti Nikun rajanaapurina olevan Lammin talon 1869 ja vietti siellä viimeiset elinvuotensa 1876-1884. Lammin tila on ns. kruunun uudistila, joka muodostettiin 1840 Haarjärven kylän jakamattomista metsämaista. Elias Lönnrot laajensi paritupaa rakennuttamalla siihen eteisen, makuuhuoneen, ruokasalin sekä muuttamalla tupakamarin työhuoneeksi. Salin takana olleet kamarit siirrettiin muualle 1899. Myös \"Paratiisi\" siirrettiin muualle, mutta tuotiin 1980-luvulla takaisin Lammin talon pihapiiriin.\r\n\r\nSammatin puukirkko rakennettiin 1700-luvun puolivälissä. Kirkon sisäasu on peräisin 1879 tehdystä korjauksesta. Kirkko korjattiin 1954 arkkitehti Paavo Riihimäen johdolla. Kirkkotarhan kiviaitaan liittyvä kellotapuli vuodelta 1763 on yksinkertaistettu variaatio lounaissuomalaisesta tapulista. \r\n\r\nLönnrotin oppineisuus ja avarakatseisuus vaikutti siihen, että Sammattiin perustettiin jo 1863 kunnallinen kirjasto ja 1867 kansakoulu, molemmat ensimmäisten joukossa maassamme. Lönnrot ajatteli myös kotiseutunsa tulevaisuutta jälkisäädöksessään, mikä johti Elias Lönnrotin emännyyskoulun toiminnan alkamiseen 1897."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k444 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli , poio:museo , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1353" ;
        skos:prefLabel    "Elias Lönnrotin Sammatti (Nikun talo)"@fi .

[ dcterms:description  "Hietalahden kirpputorilta perhe etsii uutta mehukannua." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6567>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2406>
        dcterms:modified  "2010-07-05T13:55:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5527>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F111FAB2-AC7E-4AC4-8BCE-ED0165B45C6A> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9272>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Modern Fox"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9272" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9511>
        dcterms:modified  "2010-12-29T09:25:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7482>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:10+0300" .

rky:p208  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sjundby on yksi Suomeen keskiajalla ja 1500-luvulla rakennetuista noin parista kymmenestä kartanolinnasta, joista neljä sijaitsi Länsi-Uudellamaalla. Sjundby on 1500-luvun yksityislinnoista suurin. Se edustaa poikkeuksellisen pitkää jatkuvuutta; kartanolinna on ollut  asuinkäytössä 1500-luvulta asti.\n\nSjundbyn harmaakivilinna sijaitsee Siuntionjoen koskipaikan rannalla. Harmaakivilinna on kaksikerroksinen ja poikkeuksellisen leveärunkoinen. Rakennuksen alla on kuusi tynnyrihovattua kellaria. Rakennusta kattaa 1800-luvun alussa rakennettu aumattu säterikatto. Ikkuna-aukkojen muoto on samalta ajalta. \n\nPohjakaava perustuu keskiaikaiseen paritupajärjestykseen, tosin siten, että tuvat on jaettu useammiksi huonetiloiksi talon läpi kulkevan kapean käytävän molemmin puolin. Kartanon suuri sali on toisen kerroksen pihanpuoleisessa kulmassa. Salin katto on verhoiltu Ruotsinsalmen meritaistelusta saaduilla purjekankailla. Osa sisätiloista on Porkkalan vuokrakauden jälkeen restauroitu 1800-luvun alun asuun.\n\nKartanomiljööseen liittyy harmaakivinen talli ja  panimo 1760-luvulta sekä sillan pielessä sijaitseva kivinen viljamakasiini 1800-luvun alusta. Kartanon puisto on vanhimmilta osin 1800-luvun alusta. Puisto on aikoinaan jatkunut luonnonpuistona joen takana olevalle kalliolle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.143744561,24.260213851 60.139704306,24.270185788 60.138260035,24.271752230 60.137426731,24.270676917 60.138225174,24.265074884 60.139139472,24.255806951 60.140590692,24.256789608 60.141544830,24.258059628 60.142195107,24.259934559 60.142618290,24.260277881 60.143467804,24.259337442 60.143744561,24.260213851" ;
        poi:history       "Sjundbyn kivilinna rakennettiin noin 1560 Hästesko-suvun toimesta ja rakennustyö saatettiin päätökseen Clas Tottin aikana. 1600- ja 1700-luvulla kartano oli asumattomana ja vaurioitui isonvihan aikana. \r\n\r\nMerkittävä rakennusvaihe alkoi 1800-luvun ensimmäisinä vuosina, kun omistajaksi  tuli laamanni C.H. Adlercreutz. Tuolloin kartanolinnan matala satulakatto muutettiin aumatuksi säterikatoksi ja ikkunoita suurennettiin. Interiöörit uudistettiin uusklassisismin hengessä. Vanhojen takkojen tilalle muurattiin tukholmalaiset kaakeliuunit, seinät jaoteltiin rintapaneeleilla ja koristeltiin ornamenteilla ja friiseillä. \r\n\r\nSjundbyssä toimi Porkkalan vuokra-aikana vuosina 1944-1956 venäläisten joukkojen esikunta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k755 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1338" ;
        skos:prefLabel    "Sjundbyn kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9606>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Malinen: Pistähän rähinä piälle" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9602> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9603> ;
        th:lisatietoa       "Malinen on Helsinkiin opintojen perässä muuttamaan joutunut savolainen jänis, joka on säilyttänyt kotiseutunsa murteen ja asenteen. Malisen paras ystävä on ”kuappi” eli vetolaatikkokaappi. Muita henkilöitä ovat Malisen opiskelukaveri, neljännen polven stadilainen seepra, opiskelijatyttö Kettunen, Malisen vuokraisäntä, kantakaupunkilainen Herra Sika, oikeustieteen ylioppilas Koira, Koiran perässähiihtäjä P. Kärpänen ja Savossa asustelevat Malisen lapsuudenkaveri Mäyrä, Malsien äet, Malisen isu ja Malisen pikkusisko Pienj. " ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.malinen.info/kaappa.html#" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9606" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7577>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Korkeavuorenkatu 6"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.160745725567" ;
        wgs84:long        "24.9459274781477" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7577" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7816>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:14+0300" .

[ dcterms:description  "Maria Kallio osallistuu kirkossa Jukka Peltosen hautajaisiin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1840> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9771>
        dcterms:modified  "2011-09-30T09:41:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1853150~S9*fin> .

koko:p36235  dc:created  "2012-05-29T05:55:19+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T05:55:19.155+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "bostäder"@sv , "homes"@en , "asunnot"@fi .

[ dcterms:description  "Olli Berg käy tapaamassa juhliin osallistunutta Jenniä tämän työpaikalla muotiliikkeessä Korkeavuorenkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
] .

rky:p468  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen merkkikohde.\n\nAsumalähiön väljän asemakaavan on 1950-luvun lopulla laatinut arkkitehti Jorma Järvi. Alue käsittää rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo Viitatorni.\n\nViitaniemessä nivoutuvat yhteen asemakaavoitus, rakennuskohtainen suunnittelu ja viheraluesuunnittelu. Viitaniemen asuntoalue on rakennettu Asuntosäätiön rakentamisohjelman mukaisesti ja rakentamista ovat ohjanneet Alvar Aallon ja Jorma Järven rakennustapaohjeet. Alueen rakennuksia suunnitelleiden yli kymmenen eri arkkitehdin piirustukset on tarkastettu Asuntosäätiössä yhteistyössä säätiön, Aallon ja Järven kanssa. Alueen vihersuunnitelman on tehnyt maisema-arkkitehti Jussi Jännes."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.245830028,25.728544895 62.247775934,25.729947547 62.248107168,25.727676928 62.248970555,25.728547508 62.249386002,25.726672670 62.254047718,25.726101967 62.254408123,25.726486093 62.255015226,25.728587913 62.254867619,25.730926894 62.254099909,25.734613136 62.252460286,25.737265504 62.251799339,25.737299202 62.250345548,25.734219367 62.249421181,25.736590800 62.247206622,25.732169531 62.246284106,25.734287027 62.245759408,25.732943080 62.245632710,25.731552442 62.245883477,25.731363793 62.245830028,25.728544895" ;
        poi:history       "Jyväskylän kaupunki osti Viitaniemen alueen 1953. Kaupungin keskustasta vajaan kahden kilometrin päässä sijaitsevaa Viitaniemen aluetta suunnittelemaan ja rakentamaan pyydettiin Asuntosäätiötä. Innoittajana oli Espoon Tapiolan puutarhakaupunki. Viitaniemen asumalähiön aikalaisia ovat mm. Rovaniemen Korkalorinne ja Helsingin Pihlajamäki.\r\n\r\nJyväskylän kaupungin ja Asuntosäätiön 1956 allekirjoittaman sopimuksen mukaan suunniteltavaksi ja rakennettavaksi varattiin 35 hehtaarin alue. Asuntoalueen asemakaavan suunnitteli arkkitehti Jorma Järvi yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Juha Vikkulan kanssa. Lopullinen asemakaava vahvistettiin 1959.\r\n\r\nAsuntosäätiön rakentamisohjelma ja rakennustapaohjeet takasivat alueelle yhtenäisen ilmeen. Kaupunginosan ensimmäiset kerrostalot valmistuivat Viitaniemen alkupäähän ja Kisakadulle. Rakentaminen keskittyi 1950-luvun loppuun ja 1960-luvun alkuun, jolloin valmistuivat mm. Aallon suunnittelema alueen maamerkki Viitatorni, Viitaniemen yhteiskoulu, ammattikoulu ja vanhainkoti. Viimeiset talot rakennettiin 1964.\r\n\r\nViitaniemen kaavoituksen yhteydessä alueelle laati viheralueita koskevan yleissuunnitelman puutarha-arkkitehti Jussi Jännes, joka teki myös pihasuunnitelmia. Myös Jyväskylän kaupungin suunnittelijat tekivät osa-alueita koskevia puistosuunnitelmia.\r\n\r\nArkkitehti Jorma Järven keskeisiä asuntosuunnitelmia 1950-luvulta ovat Tapiolassa Aarnivalkean omakotitaloryhmä ja Tykkimäen lamellitalot sekä Helsingin Roihuvuoressa SATO Oy:n kerrostalot. Viitaniemeen Järvi suunnitteli Viitakilven, Kasinonmäen, Kisahakan, Rinneviidan sekä Viitaniemen ostoskeskuksen. Suomen ensimmäiseen maisema-arkkitehtisukupolveen lukeutunut Jussi Jännes suunnitteli mm. Espoon Tapiolan puutarhakaupungin ulkoalueita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1035" ;
        skos:prefLabel    "Viitaniemen asuntoalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9866>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Tunnelitie 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.2169747067869" ;
        wgs84:long        "24.8994138422175" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tunnelitie-4" .

<http://example/upload-base/#metadescription_280>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1616654~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  foaf:Organization ;
        dc:created       "05.10.2009 09:40" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:41" ;
        skos:prefLabel   "organisaatiot toimialan mukaan" .

th:Runo  a               owl:Class ;
        rdfs:label       "Runo"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kirjallisuus .

<http://example/upload-base/#metadescription_614>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://www.yso.fi/onto/yso/NY164164>
        dc:created      "2012-05-23T11:28:00.377+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T11:28:00.465+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "museorakennukset"@fi .

rky:p110  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Frugårdin kartano eli Alikartano ja Ylikartano muodostavat monipuolisen ja tiiviin kartanokulttuurikokonaisuuden laajalle avautuvassa peltomaisemassa. Alikartanon pihapiirin puisilla rakennuksilla on vakiintunut sijansa Suomen arkkitehtuurihistoriassa ja 1805 valmistunut säterikattoinen päärakennus on sekä ulkohahmoltaan että pohjakaavaltaan poikkeuksellinen suomalaisessa kartanorakentamisessa.\n\nFrugårdin eli Alikartanon pihapiirin punamullatut rakennukset ovat Mäntsälänjoen länsirannalla Nummisten kylässä. Päärakennus on sekä ulkohahmoltaan että pohjakaavaltaan poikkeuksellinen suomalaisessa kartanorakentamisessa. Kahden kerroksen korkuinen, rakennusrungon keskellä oleva sali saa valaistuksensa säteriosaan sijoitetun lehterin ikkunoista. Asuinhuoneet kiertävät salia. \n\nPäärakennus on sijoitettu sisääntulotien ja puutarhan keskilinjan päätteeksi. Symmetrinen, barokkiperinteeseen liittyvä pihasommitelma on alun perin käsittänyt päärakennuksen ja kahden pyramidikattoisen vajarakennuksen lisäksi pihan alalaitaa molemmin puolin reunustavat asuinrakennukset. Näistä ns. alipytinki, kartanon vanha päärakennus 1730-luvulta on säilynyt, renkitupa on purettu 1950-luvulla. \n\nJoen toisella rannalla on Alikartanosta erotetun Ylikartanon päärakennus ja runsas talousrakennusten ryhmä. Ylikartanon päärakennus on sijoitettu korkealle mäen laelle Alikartanon pihasommitelman keskiakselin näkymän päätteeksi. Ylikartanon kaksikerroksisen päärakennuksen nykyasu on peräisin 1800-luvun alusta. Kartanon talouspihan muodostavat kookkaat punatiiliset karjarakennukset. Frugårdin lähistöllä on Nordenskiöld-suvun hautakumpu pienen aitauksen sisällä ja Ylikartanon puistometsässä on von Qvanten-suvun perhehauta. \n\nNummisten kylässä kosken partaalla on vanha mylly- ja sahapaikka. Jokivarressa Ali- ja Ylikartanon pohjoispuolella sijaitsee Nordbon kartano, joka on erotettu Alikartanosta 1833. Joen rannalla sijaitseva kansakoulu on rakennettu Ylikartanon omistajan Hugo von Quantenin lahjoitusvaroin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.543195449,25.286482273 60.542651238,25.273637569 60.544348554,25.272867656 60.545756936,25.273855737 60.546503608,25.275563300 60.550362229,25.272984827 60.553342005,25.269558877 60.557918899,25.270115487 60.559604864,25.276886167 60.560284744,25.277268163 60.561355766,25.279957868 60.561833492,25.286681650 60.560921492,25.292297134 60.558927666,25.292264829 60.557859104,25.290055819 60.552505108,25.292341606 60.550649857,25.289862973 60.548786076,25.291467980 60.543466141,25.287291703 60.543321782,25.287209578 60.543195449,25.286482273" ;
        poi:history       "Frugårdin kartanon historia palautuu 1600-luvun alkuun, jolloin koko Mäntsälän pitäjän Nummisten kylä lahjoitettiin Gertrud von Ungernille. Nordenskiöld-suvun omistuksessa ollut kartano jaettiin isossa jaossa 1783 kolmen veljeksen kesken Frugårdiksi eli Alikartanoksi, Andersbergiksi eli Ylikartanoksi ja Sahariksi. \r\n\r\nFrugårdin eli Alikartanon päärakennus eli nykyinen alipytinki, talousrakennukset ja karjasuojat rakennettiin 1730-luvulla, jolloin perustettiin myös kartanon puutarha. Toinen merkittävä rakennusvaihe oli 1790-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa, jolloin pihasommitelman symmetrisyys säilytettiin ja aksiaalisuutta korostettiin sijoittamalla uusi päärakennus entisen halkotarhan paikalle.\r\n\r\nNordenskiöld-suku hallitsi Frugårdia 200 vuotta kunnes tila myytiin 1912. Museovirasto osti Frugårdin 1964 Nordenskiöld-suvun lahjoituksen turvin ja Alikartano restauroitiin 1973-1983 Nordenskiöld -suvun museoksi. Huonejako palautettiin alkuperäiseksi ja seinien pintakäsittelyt ja sabloonamaalaukset konservoitiin. Ryytimaan ja purolaakson vapaamuotoisen puiston kunnostustyöt aloitettiin 1993."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k505 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:museo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=100" ;
        skos:prefLabel    "Frugårdin kartano ja viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8028>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vouti Björnramin kuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2332634563887" ;
        wgs84:long        "25.0321233770577" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8028" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5524>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Arabian tehtaan nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten Arabian tehdas on saanut nimen Arabia? Arabian kotisivulla, http://www.arabia.fi, kerrtotaan tehtaan perustamisesta seuraavasti: \"Lokakuussa 1874 tehdas valmistuu Arabia-nimiselle huvilatontille Helsingin Vanhankaupungin lahdelle. Arabian tehtaan valikoima laajeni nopeasti astioista uuneihin ja saniteettiposliiniin. Tontin nimi Arabia otettiin tehtaan nimeksi, ja sittemmin se on tullut koko kaupunginosan nimeksi. Arabian naapurissa sijaitsevat mm. Intiankatu, Koreankatu ja Kaanaan niityt. Kun silloisen huvila-alueen tontteja ja katuja nimettiin, tuntuivat ne sijaitsevan kovin kaukana Helsingin keskustasta. Siksi ne myös saivat eksoottisia, romantisoituja nimiä.\"" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6998> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heimiten-arabian-tehdas-saanut-nimen-arabia" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Olimme Museokadulla muutamassa minuutissa. Tarkiainen oli asunut Museokatu 24:ssä, ja muovipakkausyhtiön toimitusjohtaja ja sen koko viisihenkinen perhe oli surmattu Vänrikki Stoolin katu 3:ssa. Matkaa Tarkiaisen entisen kotitalon rappusilta murhapaikalle oli sata metriä.' (s. 68 - 69)" ;
  dcterms:description            "Johtolangat vievät Tapanin Töölöön." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9578> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9573>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_874>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1802630~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8193>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1906222~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7813>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suomen Filmiteollisuus, pääkonttori"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "SF" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.171300363942" ;
        wgs84:long           "24.9456833706061" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7813" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2902>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1790934~S9*fin> .

rky:p370  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utön linnake-, majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta on maamme varhaisimpia ja pisimpään toimineita. Utön saari on strategisesti merkittävällä paikalla Itämereltä Saaristomerelle johtavan merireitin varrella, jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta. Utön puolustushistoriallisesta merkityksestä kertovat saaren linnoittaminen ja varuskuntarakentaminen 1910-luvulta alkaen.\n\nUtö sijaitsee Saaristomerellä, Suomeen johtavien meriväylien lähtöpisteessä, noin 40 kilometriä Korppoon pääsaaresta etelään; lähin suuri saari on Viron Hiidenmaa noin 120 kilometriä utöstä eteläkaakkoon. Luonnonoloiltaan ankara Utö on saaristomme eteläisin asuttu saari ja sieltä avautuvat esteettömät näkymät aavalle merelle.\n\nVilkasta ja haaksirikoille altista meriliikennettä on vuosisatojen ajan turvattu paikalliset olosuhteet tuntevalla luotsilla sekä purjehduskelpoisten merireittien merkitsemisellä. Utössä on ollut maamme ensimmäinen tunnettu kivikummeli, tunnusmajakka, valomajakka ja radiomajakka.\n\nSaaren korkeimmalla kalliolla on Utön majakka 1800-luvun alusta. Graniitista muurattu 23,8 metriä korkea torni on pohjakaavaltaan neliskulmainen rakennus, jonka seiniin on maalattu leveitä punaisia ja valkoisia pystyraitoja. Majakan huipulla on kahdeksankulmainen lyhtykoju vuodelta 1869. Valolaitteena on 1906 asennettu Fresnel-linssistö. Majakkatornin kolmannessa, loiston alapuolella sijaitsevassa kerroksessa on 1800-luvun alkupuolella tehty kirkkosali. Majakan sisätiloissa on säilynyt myös osia 1935 asennetusta radiomajakkalaitteistosta. Majakan vieressä on kookas 1950-luvun luotsiasema, jonka paikalta on purettu 1800-luvun puinen luotsiasema. \n\nMajakan koillis- ja itäpuolella Utön kylässä on 1753 rakennettu majakanvartijoiden virka-asunto, joka on rakennettu samaan aikaan saaren ensimmäisen, vuoden 1808-09 sodassa tuhoutuneen valomajakan kanssa. Rapattu, valkoinen tiilirakennus toimii museona.  \n\nUtön tiivis yhdyskunta on lähellä satamaa. Vallitsevilta tuulilta suojaan, tiiviiseen rykelmään on sijoitettu ensimmäiset neljä kruununluotsitilaa. Tilojen vanhoista asuinrakennuksista on säilynyt kaksi, Grannas ja Mattas. Kylä on tiivistynyt ja rakentunut luotsitilojen ympärille eri vuosikymmeninä, usein täydennysrakentaminen on liittynyt puolustushistoriaan. Kylätien varren asuinrakennukset pihoineen on monin paikoin aidattu. Harmoniseen kylä- ja satamamaisemaan kuuluvat lukuisat punamullatut puiset rantavajat. \n\nSaaren 1910-luvun linnake on rakennettu suojaamaan Pietariin johtavaa meritietä osana laajaa Suomenlahden linnoittamista. Osa kylän rakennuksista on venäläisten linnoittajien ajalta 1910-luvulta, jolloin saaren halki kulkeva mukulakivitiekin on rakennettu. Samalta ajalta satamassa on sata metriä pitkä laituri. Mukulakivitie vie majakan länsipuolella olevalle Patterimäelle (Västerudden), jossa on mm. venäläisen linnoituskauden aikaisia pattereita. Kylän viimeinen talo ennen Patterinmäkeä on 1910-luvulla rakennettu kasarmi. Sen pohjoispuolella on saaren koulu 1800-luvun lopulta. \n\nItsenäisyyden ajan puolustusvoimain rakennuksia on eri vuosikymmeniltä, 1970-luvun linnakkeen rakennuksia on keskitetty saaren pohjoisniemeen Enskäriin, jossa on mm. betonirunkoisia rivitaloja, toimistoja, korjaamo- ja huoltorakennuksia. Suuri osa saarta on suljettua sotilasaluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.787079799,21.367618123 59.783339181,21.379178251 59.780836080,21.383278800 59.777560026,21.383612522 59.775215713,21.377229958 59.773836909,21.368493218 59.777911718,21.358381013 59.783018952,21.355647975 59.784581240,21.362100936 59.787079799,21.367618123" ;
        poi:history       "Utö tunnettiin Saaristomeren ulkoporttina jo keskiajalla laadituissa purjehdusohjeissa. Utöllä on tiettävästi jo 1500-luvulta alkaen ollut luotsitoimintaa ja poltettu merkkitulia. Utön vakituinen virkamiesyhteisö sai alkunsa 1700-luvun puolivälin vaiheilla kun Utön luotsipäivystys vakiinnutettiin ja luotsit asuivat saarella vakituisesti. Suomen ensimmäinen valolla varustettu majakkatorni, jonka suunnitteli yli-intendentti Carl Hårleman, valmistui saarelle 1753. Valomajakat yleistyivät vasta 1800-luvun loppupuolella. \r\n\r\nVanha majakkatorni räjäytettiin Suomen sodassa 1808-1809 ja uusi, nykyisinkin käytössä oleva majakka valmistui 1814. Majakka rakennettiin luotsilaitoksen päällikön Gustav Broddin johdolla. Käytössä oleva linssistö hankittiin 1906. Saaren yhdyskuntaa varten majakan kolmanteen kerrokseen sisustettiin kappeli. \r\n\r\nMajakanvartijoiden 1753 rakennettu virka-asunto on säilynyt ja siinä toimii kotiseutumuseo. Utössä oli 1700-luvulla kaksi, tilanjaon myötä sittemmin neljä luotsitilaa: Västergrannas (Vestras), Norrgrannas (Sandas), Östergrannas (Grannas) ja Södergrannas (Mattas). \r\n\r\nAutonomian aikana luotsien ja majakanvartijoiden virkojen määrää lisättiin ja saarelle perustettiin myös tulliasema ja 1914 radioasema. Utö sai kansakoulun 1884, jolla varmistettiin luotsien olivat luku- ja kirjoitustaito sekä ammatin siirtyminen sukupolvelta toiselle. \r\n\r\nMerireitin turvallisuutta parannettiin 1930-luvulla. Utö sai oman meripelastusaseman 1934. Vuonna 1935 majakkaan asennettiin Suomen ensimmäinen radiomajakka. Samalla majakan valolaitteet muutettiin sähkökäyttöisiksi. 1935 hankittiin saarelle myös nautofoni, jolla annettiin äänimerkkejä sumussa. \r\n\r\nVenäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi 1910-luvulla. Päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa. Uloimmassa puolustuslinjassa sijaitseva Utön linnake rakennettiin 1914-1916 suojaamaan Pietariin johtavaa meritietä. Linnake kuului Turun - Ahvenanmaan asemaan, jonka linnakkeiden yhtenä tehtävänä oli estää hyökkääjän pääsy Suomenlahden saaristoon ja Pohjanlahden rannikolle. Utön väliaikaiset asemat korvattiin myöhemmin kivestä ja betonista rakennetuilla kasemateilla ja tykistöasemilla. Saaren halki rakennettiin mukulakivitie ja kapearaiteinen rautatie, joka purettiin 1960-luvulla. Utö toimi myös Venäjän laivaston tukipisteenä ja linnoittamisen lisäksi satamaan rakennettiin noin 100 metrin mittainen päälaituri. Venäläiset rakensivat saarelle useita rakennuksia, mm. kasarmin, pesutuvan ja ammusvaraston.\r\n\r\nUtön linnake osallistui sotatoimiin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Armeijan vaikutus kasvoi talvisodasta lähtien. Rannikkopuolustusta parannettiin 1939 alkaneilla linnoitustöillä. Samoihin aikoihin rakennettiin mm. merivalvonta-asema sekä tulenjohto- ja mittaustorni. Sotien jälkeen saaren niemet olivat sotilasaluetta. Vuodesta 1969 Utö oli vartiolinnake, jota varten Enskärin niemeen rakennettiin kasarmialue 1970-luvulla. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Mikko Heliövaara. Utön varuskunta lakkautettiin vuodenvaihteessa 2005-2006 ja rakennuskanta siirtyi pois valtion omistuksesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:linnoitus , poio:satama , poio:koulu , poio:tie , poio:luotsiasema , poio:kirkkorakennus , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=621" ;
        skos:prefLabel    "Utön linnake, majakka- ja luotsiyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8288>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pyhän Sydämen kappeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8081> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1854715072801" ;
        wgs84:long        "24.9474422131499" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8288" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8527>
        dcterms:modified  "2010-01-27T20:14:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3377>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1080616~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kirkolta osa väestä lähti Yrjönkatua kumpaankin suuntaan ja osa länteen Bulevardille. Holmin reki matkasi palaavien kirkkorekien jonossa uuden teatterin ohi Eteläesplanadia satamaan päin. Joukko jalkamiehiä ja jokunen reki kääntyi Korkeavuorenkadun ja Kasarminkadun mäkeen. Se nousi niin jyrkkänä, että nuoret yleensä komennettiin kävelemään reen perässä. Valtaosa jatkoi matkaa Kruununhakaan ensimmäiseen kapunginosaan. Holmin reki kääntyi Unioninkadun kulmasta oikealle Kaartinkaupunkiin kolmanteen kaupunginosaan, ajoi jonkin matkaa katua ylös ja sitten sisään maisteri Frenckellin kaksikerroksisen talon ajoportista.\" (S. 318.)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2658> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p283>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Wrede\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:16:06.586+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:10:02.075+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 , koko:p40755 , koko:p39645 ;
        poi:description  "Bastioni Wrede kuuluu Susisaaren uloimpaan linnoitusvyöhykkeeseen ja se rakennettiin suojaamaan Tykistölahtea etelän puolelta. Bastionin rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1750 ja vuonna 1753 se oli maapeitteitä lukuunottamatta valmis. Ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen bastionin oikea siipi yhdistyi bastioni Palmstiernan vasempaan siipeen siten, että molemmat bastionit jäivät näiltä osin ilman varsinaisia kylkiosia. Bastioni Wreden vasen kylki sitävastoin yhtyi Palmstiernan traverssin maavalliin holvatun hiekkakiviportaikon välityksellä. Vasemmasta kyljestä alkoi yksinkertainen kurtiinimuuri, joka yhdisti varustuksen bastioni Höpkeniin. "@fi ;
        poi:history      "Bastioni Wrede kuuluu Susisaaren uloimpaan linnoitusvyöhykkeeseen ja se rakennettiin suojaamaan Tykistölahtea etelän puolelta. Bastionin rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1750 ja vuonna 1753 se oli maapeitteitä lukuunottamatta valmis. Ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen bastionin oikea siipi yhdistyi bastioni Palmstiernan vasempaan siipeen siten, että molemmat bastionit jäivät näiltä osin ilman varsinaisia kylkiosia. Bastioni Wreden vasen kylki sitävastoin yhtyi Palmstiernan traverssin maavalliin holvatun hiekkakiviportaikon välityksellä. Vasemmasta kyljestä alkoi yksinkertainen kurtiinimuuri, joka yhdisti varustuksen bastioni Höpkeniin.\n\nBastioni Wreden vasemmassa siivessä oli seitsemän holvattua kasemattia, ja kuudessä näistä oli tykkiaukot Tykistölahden suuntaan ja kivääriaukot sisäpihalle päin.Siiven päällä oli ampumatasanne rintavarustuksineen. Bastionin kärkikulmassa oli kaksi kasemattia, joiden tykkiaukot oli suunnattu kohti kaakkoa, Tykistölahden suuta. Bastioni Wreden oikea siipi ja vasen kylki rakennettiin hyvin jyrkkään kalliorinteeseen, mutta huolimatta kasemattien vaikeakulkuisuudesta, varustettiin nämäkin tykki- ja kivääriaukoin.\n\nVuoden 1774 yleissuunnitelman mukaan avattiin kulkuväylä bastioni Wreden sisäpihalta bastioni Palmstiernan vasemman siiven läpi bastioni Hyveeseen. Wreden vasen kylki muuttui samassa yhteydessä Palmstiernan suuren kasarmin (B 42 a) yhteyteen rakennetuksi kaponieeri Blomcreutziksi (B 42 b). Vasemman siiven pohjoisimman kasematin tykkiaukko purettiin ja koko kasematti muutettiin avoimeksi kulkuväyläksi. Bastionin oikeaa siipeä korotettiin niin, että se tuli viereisen bastioni Hyveen tasalle. Ruotsalaisella kaudella bastioni Wreden edustaa käytettiin kaleerien laituripaikkana.\n\nVenäläisellä kaudella bastioni Wredeä käytettiin varastona ja se katettiin peltikatolla vuonna 1835. Tykkiaukot varustettiin ikkunoin ja bastionin vasemman siiven sisäpihanpuoleisella julkisivulla tehtiin eri vaiheissa lukuisia muutoksia muuramalla kivääriaukkoja umpeen ja avaamalla ikkuna- ja oviaukkoja niiden tilalle. Bastionissa varastoitiin mm. tervaa ja kerosiinia ja katetulla ampumatasanteella puutavaraa. Bastionin peltikatto purettiin vuoden 1900 tienoilla ja vasemman siiven päälle rakennettiin puinen vaja ja sen yhteyteen kivinen ajoluiska bastionin jyrkältä sisäpihalta. Vaja purettiin vasta 1960-luvun lopussa.\n\nMuinaistieteellisen toimikunnan toimesta bastioni Wreden huonokuntoisia harmaakivimuureja ja tykkiaukkoja kunnostettiin 1930-luvulla. Täydellinen peruskorjaus, jonka yhteydessä bastioni palautettiin ruotsalaisaikaiseen asuunsa tapahtui vuosina 1973-1975.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1927 B I 22 (samalla numerolla bastioni Hyveen kanssa)\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 10a-28a,32-34,37-43, 58.\nKrA V 4, 12,13 ,30,40, 41, 57,97, 98,127,128,137, 184, 189, 204, 211,240, 347, 387\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808, Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL Rak.hist. Kauppi, Ulla-Riitta: Bastioni Wrede 1974\nMV SL VIK 804-812 "@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14326898924695" ;
        wgs84:long       "24.988136363029525" .

rky:p704  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. \n\nVarsinais-Suomi \n\nSuuri Rantatie on alkujaan kulkenut Turun linnalta tuomiokirkon viereiselle Suurtorille, jossa tie on suuntautunut Karjakatuna kohti Uuttamaata. Kaarinassa Tuorlan kartanon alueella on hyvin säilynyt tielinja. Rungon kievarin kautta tie kaartaa Piikkiön kirkolle, ja jatkaa Makarlan kylän kautta koilliseen. Paimiossa tie kulkee Kampparlan kylämäen ohi ja ohittaa Nakolinnan muinaislinnan ennen saapumistaan Paimion keskiaikaiselle kirkolle. Sieltä tie kulkee Trömperin kestikievarin kautta kohti Halikon- ja Uskelanjokien laaksoja ja Halikon keskiaikaista kirkkoa. Halikon vanha silta kuuluu Tiehallinnon valitsemiin museosiltoihin. Salossa tie kulkee läpi Uskelan kirkkomaan ja suuntaa etelään Perniönjoen vartta. \n\nUusimaa \n\nSuuri Rantatie ohittaa Tenholan keskiaikaisen kirkon ja jatkaa kohti Pohjan kirkkoa, missä Rantatiellä on ollut yhteys merelle. Tie muodostaa Billnäsin ruukinraitin. Karjaan taajamassa Suuri Rantatie haarautuu ns. Ylemmän ja Alemman maantien reiteiksi, jotka yhtyvät Siuntion Sunnanvikissä. Ylemmän maantien pohjoinen reitti kulkee pitkin Lohjanharjua Siuntion jokilaaksoon. Raaseporin linnalle johtava ns. Alempi maantie kulkee Inkoossa Snappertunanjoen laaksoa. Fagervikintie on Tiehallinnon valitsema museotie. Teiden yhdyttyä reitti suuntautuu Siuntion Pikkalaan, missä on myös ollut yhteys merelle. Kirkkonummen, Espoon ja Vantaan halki kulkiessaan tie ohittaa pitäjien keskiaikaiset kirkot. Espoonkartanon alueella Mankinjoen ylittää 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös museosilta. Tie kulkee Träskändan kartanon sekä Vantaalla Hämeenkylän kartanon, Vantaanlaakson ja Backaksen kulttuurimaisemassa sekä Helsingin pitäjän kirkonkylässä. \n\nSipoossa Rantatie ohittaa Myraksen kestikievarinpaikan matkalla pitäjän kirkoille. Porvoon rajalla tien varressa seisoo siirtolohkare ja rajakivi Götstenen. Porvoossa Rantatie kulkee mm. Yli-Vekkosken kylän vanhan kievarin ohi. Tie nousee keskiaikaiselle kirkolle, jatkuu kirkkotorilta Kaupunginhaan kautta Postimäelle ja halkoo säilyneenä Porvoon ja Pernajan rajan metsäaluetta. Pernajassa tie jatkaa Vanhakylän viljelyaukealle, ja Koskenkylän ruukin kohdalla se muodostaa osan ruukinraittia. Pernajan keskiaikaisen kirkon ohitettuaan tie jatkuu kohti Degerbytä eli nykyistä Loviisan kaupunkia. Garnisonin kaupunginosassa Rosenin ja Ungernin bastionit on rakennettu suojaamaan tietä. Ruotsinpyhtään Tesjokilaaksossa Rantatie kulkee joen saaressa olevan, postitalona toimineen, Holmgårdin kartanon pihapiirin läpi. Lännenpuoleinen kiviholvisilta on säilynyt. Holmgårdin ja Myllykylän välinen hiekkatieosuus kiemurtelee punaisten kivien merkitsemässä maastossa. Vähä-Ahvenkoskella tie on ylittänyt Kymijoen Kirmusaaren kautta, missä voimalan padon nostettua vesirajaa joitakin tieosuuksia on jäänyt veden alle. Kymijoen ylityspaikkana on nykyisin Savukosken teräsbetonisilta. Silta on valittu museosillaksi ja on vain kevyen liikenteen käytössä. \n\nKymenlaakso \n\nRantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asvaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. Rantatie kulkee edelleen koilliseen Korkeakoskelle ja Kymijoen Nummenjoen varrella olevan Saksalan kylän kautta Haminan Neuvottoman kylään. Vanha tie erkanee uudesta maantiestä ennen Summan kartanoa hiekkapintaiseksi tielinjaksi noin 1,5 kilometrin matkalle. Haminan Salmenvirran kaksiholvinen kivisilta kuuluu Tielaitoksen museosilta-valikoimaan. Linnoituskaupungissa tie kulkee Lappeenrannanportilta Viipurinportille. Haminan Tallimäen ja Virolahden Virojoen välinen 35 kilometrin mittainen Suuren Rantatien osuus on valittu museotieksi, jonka linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. Ravijoella tielinja leikkaa Salpalinja-varustuksen ja ohittaa Pyterlahden kivilouhokset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.582442919,27.173519469 60.582692171,27.173968073 60.582429588,27.174595428 60.582174524,27.174134597 60.582442919,27.173519469" ;
        poi:history       "Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria, yhdistävä Suuri Rantatie kehittyi Suomen rannikkoa seuraavan merireitin rinnalle tiettävästi jo 1300-luvulla. Tärkeimmät kylät ja puolustusvarustukset sijaitsivat jokisuiden ja –laaksojen varsilla, joten tien linjaus muodostui kylästä ja kirkolta toiselle kulkevaksi.\r\n\r\nKeskiajalta lähtien tiellä liikkujien majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä huolehtineista kestikievareista annettiin asetus 1649. Samassa yhteydessä määrättiin ensimmäistä kertaa välimatkapylväiden pystyttämisestä. Suomen ensimmäisen, 1638 perustetun, säännöllisen postilinjan jälkeen Suuri Rantatie oli merkittävä osa Tukholman, Baltian ja Venäjän välistä postireittiä, josta kehittyi 1700-luvulla Pohjoismaiden merkittävin maantieyhteys. Rantatien merkitys liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä väheni 1800-luvulla, jolloin uudet keksinnöt, höyrylaivat, lennätin ja rautatie tarjosivat uusia vaihtoehtoja. \r\n\r\nTieosuuksien ja siltojen hoidosta vastasivat pitkään maata omistavat talonpojat, siltojen rakentaminen siirtyi Tukholman Yli-intendentinviraston valvontaan 1776. Valtio otti julkisten teiden rakentamisen vastuulleen 1918. Teiden linjausta oiottiin eri aikoina liikenteen kasvun ja liikennevälineiden kehityttyä, vanhimmat tunnetut oikaisut tehtiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Autoistuminen lisäsi teiden oikaisua ja leventämistä, ja valtaosa hyvin säilyneistä Ranatatien osuuksista jäi syrjään liikenteeltä 1920-1930 -lukujen tienparannuksissa. Suuren Rantatien osia on myös jäänyt uusien teiden ja rakennusten sekä taajama- ja kaupunkirakentamisen alle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:matkailurakennus , poio:silta , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2117" ;
        skos:prefLabel    "Suuri Rantatie (Salmen silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Töölö"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/634190/> ;
        wgs84:lat     "60.1787409209676" ;
        wgs84:long    "24.9143070049542" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8787>
        dcterms:modified  "2010-03-05T14:05:03+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa esitellään Soutustadionin allashuone." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7233>
] .

rky:p964  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turunmaan saaristossa Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Jumo, Keistiö, Kolkko ja Åselholm, Åvensorin kylä kalkkikaivoksineen sekä Björkö, Mossala ja Saverkeit ovat säilyttäneet hyvin saaristolaisluonteensa. \n\nTiiviiden kyläasutuksen lisäksi saaristokyliin kuuluvat kylien satamat laitureineen ja venevajoineen. Omille saarilleen sijoittuneissa kylissä asutus, rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimuotoista ja sitä rajaavat metsäiset tai avoimet kallioalueet ja meri. Rakennukset ovat säilyneet pääosin vanhoilla kylätonteilla.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista.\n\nKyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, johon kuuluu satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nJumossa asutus on keskittynyt ketjuksi raitin ja kyläpellon varrelle saaren sisäosissa. Kylän ympäristöön keskittyneet pienialaiset pellot ja niityt luovat monipuolisen kulttuurimaiseman. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Raitti päättyy pohjoisessa kylän satamaan. \n\nKeistiön asutus peltoineen on keskittynyt saaren itärannalle. Kylän talot ovat väljästi kyläpellon ympärillä, tilakeskusten lisäksi pienasutus tiivistää kyläkuvaa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pelloista pääosa on muuttunut viljelyn päättymisen jälkeen niityiksi. Saaren laajimmat pellot olivat kylän tuntumassa, saaren muut pellot olivat kapeita, jääkauden kulkusuunnan mukaisia kappaleita. Maisemaa rajaavat myös lukuisten merenlahtien rantaniityt ja paljaat rantakalliot. \n\nKolkon kyläasutus on ryhmittynyt saaren keskivaiheilla olevan kyläpellon ja merenlahden väliselle kannakselle. Pienempiä pelto- ja niittykappaleita on ollut kallioiden välissä olevissa notkelmissa eripuolilla saarta. Kylämaisemaan kuuluneet talojen laiturit venevajoineen ja tuulimyllyt ovat kadonneet. Kylän pohjoispuolella oleva laituripaikka on 1800-luvun alkupuolelta. \n\nÅselholmin kylän talot ovat sijoittuneet saaren keskellä sijaitsevan kyläpellon laitamille. Nybondas-tilan talonpoikaisrakennuksiin kuuluva tuulikäyttöinen sahamylly 1900-luvun alusta lienee ainoa laatuaan maassamme ja sillä on huomattavaa merkitystä rakennustekniikan, teknisen laitteiston ja historiansa vuoksi sekä  Saaristomeren olosuhteiden kuvastajana.\n\nÅvensorin elinkeinona on ollut kalastuksen ja maanviljelyn lisäksi kalkkikivikaivos ja kalkinpoltto. Kaivostoiminta liittyy saariston kaivosteollisuuden historiaan ja 1800-luvulla alkaneeseen teollistumiseen. Asutus on keskittynyt tiiviisti kyläpellon ja raitin varrelle. Kylän satama on länsirannalla. Kalkinlouhinta on keskittynyt saaren pohjoisrannalla oleville Kirmon ja Rönuddenin niemekkeisiin. Jälkimmäisen laaja avolouhos on täyttynyt vedellä. Kaivosten ja avolouhosten lisäksi kaivosalueilla on säilynyt kaivosrakennusten jäänteitä ja maamerkkinä sylinteriuuni. Kirmon niemen vanha kaivosalue on  Nordkalkin omistuksessa. Ronuddenin alue on yhteisomistuksessa.\n\nKalastuksesta ja maanviljelystä toimeentulonsa saaneet Houtskarin Björkön, Mossalan ja Saverkeitin kylät muodostivat merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla. Mossala ja salmen vastarannalla Björkön kylälle kuuluvat venevajat edustavat perinteistä saaristolaista kyläasutusta ja rakennuskantaa ja ne muodostavat merkittävän saariston asutusmaiseman vanhan vesireitin varrella. Björkön kylä on Saaristomeren suurimpia. Mossala on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vaihtelevan maiseman keskellä. Kylä on sijoittunut kallioharjanteelle ja kyläkuvalle tunnusomaista ovat kylänraitti, rantapellot, venevajat, tuulimylly ja juhannussalon paikka. \n\nSaverkeitin asutus on keskittynyt satamaan ja saaren sisäosiin. Verraten laajat pellot on raivattu muinaisiin merenlahtiin. Asutus on muodostunut satamaan ja saaren keskiosaan. Östra Saverkeit on tiiviisti raitin ja sataman tuntumassa. Talonpoikaistalojen ja mökkien lisäksi maisemaan liittyvät sataman laiturit ja venevajat. Västra Saverkeit on tiiviinä kyläpellon pohjoispuolella. Kyläkeskustan ulkopuolelle on siirtynyt kaksi taloa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, rakennusten vanhimmat osat 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.297540635,21.518664093 60.301045851,21.519671883 60.303035550,21.542101163 60.301748108,21.547342483 60.299798368,21.558059746 60.300101853,21.578717282 60.294612273,21.583414155 60.292981303,21.572877074 60.291425209,21.565839717 60.290719701,21.557475578 60.291005858,21.552320616 60.294450891,21.544722433 60.297540635,21.518664093" ;
        poi:history       "Turunmaan saariston pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat rauta- ja pronssikautiset haudat. Merenpinnan ollessa tällöin korkeammalla vain osa nykyisistä saarista oli merenpinnan yläpuolella. Jyrkkärinteisen Iniön Borgholmin saarella on jäänteitä muinaislinnan valleista.\r\n\r\nKeskiajan alkupuolella merenpinnan laskettua ja muokkauskelpoisen maan lisääntyessä uudisasutus muodostui etupäässä Ruotsista tulleista siirtolaisista ja rannikon suomenkielinen asutus vakiintui saariston pohjoisosiin. Kalastus ja merenkulku olivat pääelinkeinoja, karjanhoito ja viljely tyydyttivät kotitarvetta.\r\n\r\nIniön Jumossa oli 1560-luvulla 6 taloa, Keistiössä 8, Kolkossa 4 ja Åselholmissa 5. Houtskarin Mossalassa, jonka vanhempi nimi Mustasalo muuttui ruotsalaissiirtolaisten vaikutuksesta, taloja oli 12 ja Björkössä 14. Saverkeitin kylän kaksiosaisuus muodostui jo keskiajalla. 1560-luvulla kylän taloluku oli jo 15, joka jakautui Östra Saverkeitin 7 taloon ja Västra Saverkeitin 8 taloon. Korppoon Åvensorin kylässä oli 9 taloa 1560-luvulla.\r\n\r\nKorppoon Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kalkkikiven louhiminen ja polttaminen täydensi kalastuksesta ja maanviljelystä saatua elantoa. Varsinainen louhinta alkoi Kirmon niemellä 1800-luvulla. Kalkkia käytettiin laastin ja sementin lisäksi teollisissa tuotteissa mm. selluntuotannossa ja maanparannusaineena. 1930-luvulla esiintymän osti Paraisten kalkkivuori Oy (myöh. Partek, nyk. Nordkalk Oyj). Toiminta laajeni tällöin myös lahden vastarannalle, Ronuddenin puolelle, minne louhittiin laaja avolouhos. Tällöin kaivos työllisti 50 henkilöä. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla.\r\n\r\nKalastuksen antama toimeentulo heikkeni toisen maailmansodan jälkeen ja useita tiloja tyhjeni. Saariston kesäasutus alkoi lisääntyä 1960-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:tuulimylly , poio:louhos , poio:kaivos , poio:saha , poio:talonpoikaistalo , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5186" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan saaristoasutus (Åvensorin kylä ja kalkkikaivos)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i198>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Espa helmi on Helsingin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6717> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6716> ;
        th:lisatietoa         "Alkuperäinen kappale Don't sit under the appletree (with anyone else but me)." ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6718> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/espa-helmi-helsingin" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Yö tumma, liituraitainen./ Ikkunan rakosesta humisee Helsinki./ Kapakan keittiöstä näin sen,/ ilmestyi/ kun hopeamaljaa, kahdettatoista/ tiskasin.\" (s. 49)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1206> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8190>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Katujen galleriat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8189> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8190" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8524>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Merimiehenkatu 14"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1607556972454" ;
        wgs84:long        "24.9399669839664" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8524" .

th:MuuPaikka  a          owl:Class ;
        rdfs:label       "Muu paikka"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Location .

<http://example/upload-base/#metadescription_9238>
        dcterms:modified  "2010-06-08T14:32:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6734>
        dcterms:modified  "2009-08-07T12:17:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6829>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Yliopistovuodet Helsingissä 1904-1908" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5274> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/yliopistovuodet-helsingissa-1904-1908" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1918>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:46:58+0300" .

rky:p1163  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jokioisten 1631 rakennettua pitkäkirkkoa pidetään yhtenä Suomen vanhimmista puukirkoista. Merkittävän osan rakennettua ympäristöä muodostavat kirkon ohella tapuli, pappila, hautausmaa muistomerkkeineen sekä kappalaisen pappila.\n\nKirkon koristeellinen ulkoasu suurine ikkunoineen, eteishuoneen katoksineen ja länsitorneineen omaa 1800-luvun jälkipuolen uusgotiikan puuhun sovellettuja muotoaineksia. Kirkkosalin yleisilme sivulehtereineen, saarnastuoleineen ja alttarikaiteineen on myös 1860-luvulla tehdystä uudistuksesta. Matalaseinäisessä kellotapulissa on huippuna nelipäätyinen kattorakennelma. Kellotapuli, joka edustaa varhaista tolpparakenteeseen perustuvaa tyyppiä, on mahdollisesti kirkon ikäinen tai 1700-luvun alkupuolelta. Kirkonkelloista toinen on 1630-luvulta.\n\nKirkon itäpuolella on useaan otteeseen laajennettu kaunis hautausmaa sankarihautoineen ja Armas Tirrosen tekemine sankaripatsaineen. Lisäksi siellä on Ilmari Wirkkalan suunnittelema viehättävä suihkukaivo. Kirkon vieressä oleva maaherra Carl Johan Stjernvallin pyramidin muotoinen, punaisista hiekkakivilaatoista rakennettu hautamuistomerkki on edustava esimerkki 1800-luvun alun uudesta hautausmaakulttuurista ja ajan suosimasta klassisesta muotokielestä. \n\nKirkon luona oleva nykyinen kirkkoherranpappila on kookas 1900-luvun vaihteen kansallisromanttisia piirteitä omaava poikkipäätyinen rakennus.\n\nKauempana kirkosta, Loimijoen eteläpuolella sijaitseva mansardikattoinen, leveärunkoinen entinen kappalaisenpappila on rakennettu savesta ja vuorattu tiilellä. Pappilan mäeltä aukeaa edustava näköala Loimijoen viljelymaisemaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.811162625,23.463965668 60.811659462,23.460405293 60.812336401,23.457207056 60.813378497,23.460763098 60.813811619,23.464107301 60.812796773,23.467562511 60.811217709,23.466605701 60.811162625,23.463965668" ;
        poi:history       "Tammelan kappeliksi 1631 perustetun Jokioisten kirkon on  perimätiedon mukaan rakennuttanut Johan Kruus Jespersson, kenraali, ritari, amiraali Ruotsissa ja sotakomisaari Tanskassa omilla varoillaan (Jockis Capell kyrka skall vara uppbygd 1631 af herr Gen. Johan Kruus Jesperson Riddaren, Amiralen i Sverige Krigskomissarie i Danmark). Kirkon perinpohjainen uudistus  toteutettiin 1862 lääninarkkitehti A. Edelfeltin piirustusten mukaan. Itsenäinen seurakunta Jokioisista tuli 1892. \r\n\r\nValistuksen aikana kehittyi uusi hautausmaakulttuuri, jonka taustalla oli hygieeniset ja esteettiset näkökannat. Suomessa kirkkoon hautaaminen lopetettiin 1815, jolloin merkkihenkilöiden haudat siirtyivät hautausmaalle. Aikakauden uusklassiset tyyli-ihanteet näkyivät tällöin myös hautausmaalla, joista hyvänä esimerkkinä oli 1814 kuolleen maaherra Stjernvallin ja hänen lastensa hautamuistomerkki. Stjernvall oli naimisissa Jokioisten kartanon omistaneen Ernst Willenbrandin tyttären kanssa. \r\n\r\nKirkon läheisyyteen 1877 rakennettu uusi pappila paloi 1903. Sen korvannut arkkitehtitoimisto Geselius - Lindgren - Saarinen piirtämä kirkkoherranpappila valmistui seuraavana vuonna.\r\n \r\nEntinen kappalaisenpappila rakennettiin 1800 Jokioisten kartanon omistajan maaherra E.G. von Willebrandin toimesta. Seurakuntalaiset olivat keränneet hirsiä pappilaa varten. Von Willebrand sai hirret käyttöönsä luvattuaan rakentaa pappilan, mutta hän tekikin rakennuksen savesta, oljesta ja sammalista sekä tiilestä. Pappila on yksi harvoista rakennuksista, joita rakennettiin 1790-luvulla Talousseuran piirissä kehitellyllä uudella rakennustekniikalla. Kokeilun tarkoituksena oli löytää uusia edullisia rakennusmateriaaleja ja kokeilla niiden ominaisuuksia ja kestävyyttä. Rakennus toimi pappilana 1800-1877, jonka jälkeen siitä muodostettiin lukkarinpuustelli. Kappalaisenpappila on vuokrattu kotiseutuyhdistykselle ja rakennukseen avattiin pappilamuseo 1959."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k169 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=300" ;
        skos:prefLabel    "Jokioisten kirkko ja pappilat (kirkko ja uusi pappila)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8784>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kokkonen, Jari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8784" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"On kevätyö, ja tuoksut puiston huumaavat -\nja kundit autonikkunoista zuumaavat\nkun kaksi gimmaa bailaa minihameissaan;\nmä lehdenjakajaa jään moikkaamaan -\nkai rakastua saan vielä Stadiin nukkuvaan?\"\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i832> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9498>
        dcterms:modified  "2010-12-14T15:30:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6994>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:27+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kappeli-ravintolan ulkopuolella kuului ruotsinkielistä puheensorinaa ja siellä täällä joku lause suomea. Herrasväkea oli ulkona nauttimassa virvokkeita ja kuuntelemassa lavalla simpukanmuotoisen katoksen alla soittavaa italialaista orkesteria.\" (s. 91)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9065> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i434>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i433> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9172> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkiin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2035>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:45+0300" .

[ dcterms:description  "Presidentti Kekkonen kävi 1970-luvulla useamman kerran muotokuvauksessa Kuvasiskojen studiossa sekä näyttelyissä Taidesalonki Strindbergillä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7851> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7319>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9140>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:58:58+0300" .

rky:p1757  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympäristökokonaisuuksia, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkää ja monipuolista  asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen.\n\nOnaksen suuri saari ja sen lähisaaret Fåfängholmen, Björkholmen, Halsholmen, Svedjeholmen, Granholmen, Vikudden, Krokholmen ja Killingholmen ovat vanhaa maatalouden ja omavaraiskalastuksen aluetta. Saaret ovat Onaksen maatiloja lukuun ottamatta kallioisia, metsävaltaisia ja niissä on vain vähäisiä peltotilkkuja tai niittyjä. Onas on Porvoon merialueen luotsitila.\n\nNorrgårdin ja Södergårdin saaristo-oloissa poikkeuksellisen komeat talonpoikaistalot talousrakennuksineen muodostavat hienon kylänäkymän Onaksen Hemvikenin maisemassa. Onaksen saariryhmässä on Rågskärissä ja Andersholmenilla muinaismuistolain rauhoittamat kiviladelmat, jatulintarhat.\n\nPirttisaaren, Hamnholmenin ja Lästholmenin saarten väliin jäävässä suojaisessa Hemvikenissä sijaitsee Pirttisaaren kalastaja- ja luotsikylä. Asutus on yhtenäistä ja säilyttänyt hyvin perinteisen luonteensa, vaikka rakennukset ovatkin enimmäkseen kesäkäytössä. Saarilla on pienimuotoisen viljelyn ja laiduntamisen jäljiltä umpeutuvia niittyjä.  Hamnholmenilla on rakennussuojelulailla suojeltu luotsitalo. Aiemmin luotseille kuulunut laivojen tullaus siirrettiin tullilaitokselle 1838 ja sitä varten perustettiin tulliasema Pirttisaaren Svartvikeniin. Tulliaseman paikalla on nykyään merivartioasema.\n\nUlkomerellä sijaitseva, aikoinaan Onaksen tilaan kuulunut Söderskär muodostuu joukosta lähes puuttomia kallioluotoja. Söderskärin majakka ja sen henkilökunnan rakennukset ovat vuodelta 1862 ja siihen sillalla yhdistetyllä Luotsisaarella oleva luotsitupa vuodelta 1915. Kahdeksankulmainen majakka on noin 32,5 metriä korkea ja siinä on vielä jäljellä alkuperäinen lyhtykoju ja Ranskassa valmistettu, kristalliprismoista muodostuva Fresnel-linssistö. \n\nSöderskärin majakkayhteisön rakennukset ja viereisellä saarella sijaitseva luotsitupa muodostavat avoimesta luonnonmaisemasta selkeästi erottuvan kokonaisuuden, jossa korostuvat merenkulun virkamiesyhteisölle tyypilliset piirteet, merellisyys ja eristyneisyys. Söderskär on Suomenlahden parhaiten säilyneitä historiallisia majakkasaaria.\n\nOnaksen saaristoon kuuluu myös Pirttisaaresta koilliseen sijaitseva Långholmen Tämä asumaton saari osoitettiin kausiluontoista kalastusta varten vuonna 1948 Porkkalan Mäkiluodosta vuokra-alueelta siirretyille 14 kalastajalle. Valtion vesillä tapahtunut silakan ja kilohailin pyynti päättyi 1956 kun kalastajat palasivat Kirkkonummelle. Saari jäi heidän ja heidän jälkeläistensä haltuun ja 1970-luvulla suoritetun lohkomisen jälkeen sisälahdelle on syntynyt erikoislaatuinen tyyppipiirustuksin toteutettu kesäkylä, jossa on kymmenkunta aivan vesirajaan sijoitettua kesämökkiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.173837744,25.478426529 60.173509591,25.475742449 60.173616671,25.473975879 60.174010937,25.472565335 60.175189320,25.472656726 60.176532801,25.472760816 60.177271458,25.472982201 60.177635279,25.473846142 60.177537152,25.475157908 60.175993532,25.477559545 60.175287330,25.478927754 60.174586411,25.479528317 60.173837744,25.478426529" ;
        poi:history       "Porvoon läntisten ulkosaarten Onaksen, Pirttisaaren ja Söderskärin historia ja asutus liittyvät luotsaustoimintaan. Onaksen talonpojalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla. Luotsien vahtipaikat olivat eri kausina Andersholmenilla, Rågskärillä ja Pirttisaaren Hamnholmenilla kunnes luotsaus siirrettiin Söderskärin Bastulandetille 1904. Päivystys siellä päättyi vuonna 1961. Luotsitaloista on jäljellä vielä Rågskärin ja Söderskärin luotsituvat sekä Hamnholmenin luotsitalo sekä luotsien omia asuintaloja eri saarilla Onaksen saaristossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4056" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat (Långholmen)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Myöhään illalla Helena kiersi vielä tarhan kaikki eläimet läpi, hän kutsui sitä iltalukutuokioksi. Kun saaressa oli pimeää ja hiljaista, eläimet tunnistivat jo kaukaa hänen askeleensa ja tulivat verkoille tervehtimään. Ne vaistosivat Helenan keveästä käynnistä ettei Helenalla ollut kahta mustaa lääkintälaukkua mukanaan. Varsinkin kulaanitytöt Finlandia ja Greta olivat aina yhtä iltahellyydenkipeitä, ne tulivat kyhnäämään aitauksen viereen, ynisivät kimeästi ja kerjäsivät porkkanoita.\" (s. 139)" ;
  dcterms:description            "Helena Valve toimii Korkeasaaren eläinlääkärinä. Elämä on mallillaan, hänellä on unelmatyö ja ihana perhe. Kunnes menneisyyden haamut palaavat piinaamaan: opiskeluaikojen ahdistelija, Ukri Koskela, astuu odottamatta kuvioihin.  " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2496> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84>
] .

[ dcterms:description  "Tapani Halosen artikkeli \"Eräs yleishyödyllinen rakennusyritys Helsingissä vuosina 1875-1876\",  Suruttomain ja Kampin villat" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5176> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6841>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9235>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Kirjanpuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1763689338782" ;
        wgs84:long        "24.9557942539034" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kirjanpuisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2747>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kivilinna" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2746> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kivilinna" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6731>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Raleigh, Ben"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/raleigh-ben" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7445>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:34:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2295>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1646511~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9495>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tervo, Jouni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9495" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9734>
        dcterms:modified  "2011-08-01T13:26:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6991>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tamminen, Hilkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tamminen-hilkka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9829>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kauppaneuvoksentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1599984366564" ;
        wgs84:long        "24.8810466532947" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kauppaneuvoksentie" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p48>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Paloasema / Talli"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:32:35.105+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:31:09.083+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34572 , koko:p35454 ;
        poi:description  "Punatiilinen, rappaamaton talo rakennettiin talliksi vuonna 1915. Myöhemmin talo toimi ruokalan C 81 varastona. Nykyään rakennus on vuokrattuna Helsingin kaupungille ja sitä käytetään Suomenlinnan paloasemana. Paloaseman ovia on jouduttu useita kertoja leventämään uusien autotyyppien vuoksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C II 21\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Punatiilinen, rappaamaton talo rakennettiin talliksi vuonna 1915. Myöhemmin talo toimi ruokalan C 81 varastona. Nykyään rakennus on vuokrattuna Helsingin kaupungille ja sitä käytetään Suomenlinnan paloasemana. Paloaseman ovia on jouduttu useita kertoja leventämään uusien autotyyppien vuoksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C II 21\nKuva:\nMV SL Valokuva. "@fi ;
        poi:poiType      poio:paloasema ;
        wgs84:lat        "60.1461530934376" ;
        wgs84:long       "24.990346503257797" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vanhinta Helsinkiä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7037> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6919> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7043> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7040> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7038> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7045> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7041> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7046> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7036> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6436> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5152> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7035> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vanhinta-helsinkia" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Entisessä elämässä oli asuttu epämääräisessä perisuhteessä vanhassa vetoisessa puutalossa, mutta tätä päivää elettiin mäyräkoiran kanssa lähes satavuotiaan jugendtalon kattohuoneistossa Abrahamin- ja Eerikinkadun kulmassa keskellä Kamppia.' (s.34)" ;
  dcterms:description            "Anna Laineen koti sijaitsee asunto-osakeyhtiö Jussilassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9516> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7442>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Konalan pieni ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Konalanvuoren ostoskeskus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> ;
        wgs84:lat            "60.2373019051335" ;
        wgs84:long           "24.8461365067056" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7442" .

[ dcterms:description  "Bändi soittaa pannuhuoneessa Kalliossa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9613> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8156>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:48:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5652>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4BE8D7F4-66F1-4B55-905D-D0E75588EA31> .

rky:p333  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokkolan Mäntykankaan puutaloalueen asemakaava heijastelee 1900-luvun alun orgaanisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamistapa 1920-luvun yhtenäisen kaupunkikuvan ihanteita. \n\nVapaamuotoinen katuverkko on kaavoitettu 1909 maaston pitkittäisiä harjumuotoja noudattaen. Neristanin ruutukaava-alueelta tulevat kadut hajautuvat Kustaa Adolfinkadun länsipuolella viuhkamaisesti kohti länttä ja katujen risteyksiin on avattu pienet aukiot kaupunkilaisten kohtauspaikoiksi. \n\nAsuinalueen katukuva on yhtenäinen. Puinen rakennuskanta on pääsoin 1920-luvulta ja puolitoistakerroksiset asuinrakennukset ovat katulinjassa. Katariinantoria ympäröi klassistinen rakennuskanta, kuten arkkitehti Matti Björklundin suunnittelema luterilaisten seurakuntien pappila. \n\nMäntykankaan itälaidalla on näyttävä julkisten rakennusten sarja. Renlundin puinen kansakoulu vuodelta 1909 on rakennettu Valter ja Ivar Thomén voittaman arkkitehtikilpailun tuloksena. Punatiilinen vesitorni on valmistunut 1920 Selim A. Lindqvistin arkkitehtikilpailussa voittanein suunnitelmin. Ole Gripenbergin piirtämä klassistinen suojeluskuntatalo Vartiolinna vuodelta 1928 on toiminut myöhemmin mm. kaupungintalona ja kaupunginteatterina. \n\nVehreän kaupunginosan useilla tonteilla kasvaa mäntyjä, samoin kuin niiden mukaan nimensä saaneella Mäntykangas-kadulla. Herman Renlundinkadulle kaupunginosan länsilaitaan on istutettu lehmuksia. \n\nVanha 1779 perustettu hautausmaa, ns. Katariinan kalmisto, sijaitsee Mäntykankaan eteläosassa, 1800-luvun loppupuolella perustetun Länsipuiston alueella. Tiiliset, valkeaksi rapatut hautaholvit ovat tältä ajalta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.836696273,23.120515302 63.835908179,23.121358279 63.835798051,23.120730791 63.835697147,23.119991914 63.835736814,23.119655955 63.836003328,23.118563450 63.836288889,23.117083759 63.836353435,23.116660772 63.836741331,23.116313490 63.838013911,23.115388007 63.839563338,23.114713430 63.840179177,23.116586268 63.840725168,23.118251754 63.840165042,23.119127949 63.840248154,23.121164009 63.839717762,23.121338189 63.839254065,23.121429648 63.838737654,23.121519133 63.838763346,23.122020529 63.838007310,23.122244075 63.837979120,23.122101092 63.837972635,23.122010168 63.837193176,23.122870417 63.836696273,23.120515302" ;
        poi:history       "Nykyisen Mäntykankaan alueen puuttomalla mäellä seisoivat 1700- ja 1800-luvulla Kokkolan kaupungin tuulimyllyt. Mäkeä käytettiin myös rangaistuspaikkana. Mäkeä oli ryhdytty raivaamaan pelloksi 1700-luvulla. \r\n\r\nAlue kaavoitettiin asuinalueeksi 1909. Taustalla oli Kokkolan kaupungin asukasluvun kasvu 1800-1900-luvun taitteessa. Arkkitehti Lambert Petterssonin laatima kaava noudatti Camillo Sitten kaupunkisuunnitteluideoiden mukaisia kaavoitusperiaatteita ja kaavassa määriteltiin alueen maankäytön lisäksi rakennusvolyymit. Sitteläiselle koulukunnalle oli ominaista kaupunkitilaan kohdistuva taiteellinen kunnianhimo ja vapaamuotoinen, maaperän muodot huomioiva asemakaava, jossa pyrittiin irtautumaan säännöllisestä ruutukaavasta sekä katuverkon ja aukioiden kaavamaisuudesta. Mäntykankaan asemakaava ei toteutunut koko laajuudessaan. \r\n\r\nAlueelle kaavoitetut asuinrakennukset olivat yhden perheen taloja, ja alueelle muutti perheitä eri yhteiskuntaluokista. Suunnittelijoina toimivat rakennusmestarit Alvar Åkerman ja Karl Forsström sekä Frans Wiklund."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:seurantalo , poio:asuinrakennus , poio:hautausmaa , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1673" ;
        skos:prefLabel    "Mäntykankaan puutaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9731>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Puistojen kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7392> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6553> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7233> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9730> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7162> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2928.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2928\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2928\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Vaikka Helsinki on suomalaisessa mittapuussa suurkaupunki, pääkaupungista löytyy puistikoita ja muita keitaita niin kaupunkilaisia kuin turistejakin varten." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9731" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7941>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:36:50+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p246>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Uimarannan vaja"@fi ;
        dc:created       "2012-05-23T10:25:53.527+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:24:46.013+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36173 , koko:p36222 , koko:p37801 ;
        poi:assetID      "A1" ;
        poi:description  "Muutos- ja kunnostustöissä vajaan sijoitettiin eväsruokailutila, jolle jo pidempään oli etsitty paikkaa. Koululais- ja päiväkotiryhmät ja muut retkeilijät voivat vajassa syödä eväänsä suojassa sateelta ja tuulelta. Uimarannan alueen käymälöiden ratkaisuvaihtoehtoina tutkittiin mm. kevytrakenteisia erillisiä käymälöitä vajan ulkopuolelle ja WC-elementtien sijoittamista läheisen ammusvaraston sisään. Käymälät päädyttiin kuitenkin sijoittamaan vajan sisälle siten, että uusi osa erottuu omana kokonaisuutenaan vanhoista rakenteista. Käymäläpäädyn vanhan epätasaisen kiviluiskan päälle tehtiin puukansi ja metallikaide. WC:t liitettiin kesävesijohto- ja viemäriverkkoon ilman kallioiden louhimista. Rakennus on lämmittämätön.\n\nIkkuna-aukkoihin tehtiin uudet lasipuitteet, sillä ne olivat säilyneet vain päätyjen yläikkunoissa, muissa aukoissa oli sisäpuoliset luukut ja rautakalterit. Vesikate uusittiin, julkisivujen vaurioituneet puuosat korjattiin ja julkisivut maalattiin.\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nVaja rakennettiin tykistöaseiden ja -tarvikkeiden säilytystä varten vuonna 1883. Aluksi vajaa käytettiin linnoitustykistön köysivarastona, myöhemmin myös ammusvarastona. Rankorakenteisessa vajassa oli leveä vaakavuoraus ja 12-ruutuiset ikkunat. Molemmissa päädyissä oli ovi ja kuljetusluiska. Vuonna 1910 lattiaa korjattiin ja keskikäytävä betonoitiin.\n\nLautarakenteinen vaja on aina ollut varastokäytössä, viimeksi Suomen Kansallismuseolla ja museovirastolla. Vuonna 1976 kallistunut vaja oikaistiin, alimpia hirsiä vaihdettiin, vesilistoja ja ikkunaluukkuja uusittiin. Länsi- ja eteläjulkisivujen laudoitus uusittiin kokonaan. Rikkinäinen huopakate vaihdettiin peltikatteeksi. Vuonna 1992 vajan seinäpinnat maalattiin keltamullalla ja räystäät ja listoitukset punamullalla pigmentoidulla öljymaalilla.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 12\nVuonna 1929 rakennusnumero A 1\n\nLähteet:\nMV SL Valokuva-arkisto.\nMV SL VIK A 499, 501-503.\nVA VSA 17044.\n\nKuvat:\nMV SL VIK A 501 Lattiakorjaus vuodelta 1910.\n\n"@fi ;
        poi:history      "Vuonna 1883 valmistuneessa vajassa varastoitiin aluksi köysiä, sittemmin myös ammuksia. Rankarakenteisessa vajassa oli leveä vaakavuoraus ja 12-ruutuiset ikkunat. Molemmissa päädyissä oli ovi ja kuljetusluiska. Vuonna 1910 keskikäytävä betonoitiin. Kallistunut vaja oikaistiin ja alimpia hirsiä vaihdettiin vuonna 1976. Samalla uusittiin vesilistoja, ikkunaluukkuja ja länsi- ja eteläjulkisivujen laudoitus sekä kunnostettiin huopakate. Vuonna 1992 ulkoseinät maalattiin keltamullalla ja räystäät ja listoitukset punamullan sävyisellä öljymaalilla\n\nEnnen vuosina 2003–04 tehtyjä muutostöitä vajassa säilytettiin mm. Suomen Kansallismuseon esineitä. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/4/9/7/saha/suomenlinna/0_1909601816267360912.jpg" , "http://media.onki.fi/8/5/1/saha/suomenlinna/0_2082242667361076998.JPG" , "http://media.onki.fi/3/4/0/saha/suomenlinna/0_3689907653383665093.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401453\n" ;
        wgs84:lat        "60.14073450743735" ;
        wgs84:long       "24.985352230072067" .

[ dcterms:description  "Janne joutuu kuulusteluihin Pasilaan epäiltynä osallisuudesta törkeään ryöstöön." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2808> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6939>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'\"Makkaratalo\" ei ole vielä käsite. Ollaan toki yhtä mieltä siitä, että Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa oleva talo on ruma, mutta monet puhuvat vielä \"City centeristä\", joka on korttelin virallinen nimi. Yksitoista vuotta myöhemmin ohjaaja Tapio Suominen käyttää Makkarataloa elokuvassaan \"Täältä tullaan elämä!\" (1979) symboloimaan Helsingin armotonta suhtautumista nuoriinsa. Elokuvan päähenkilö pakenee poliisia ja saa surmansa pudotessaan \"makkaran\" päältä.' (s. 16)" ;
  dcterms:description            "Tunnettujen maamerkkien, Ympyrätalon, Kaupunginteatterin, Yleisradion toimitalon, Hotelli Marskin sekä Helsingin säästöpankin talon lisäksi Westö listaa Makkaratalon muuttuvan Helsingin sekä uuden ajan tunnukseksi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9334> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7463>
] .

rky:p593  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Äyhkyrin talonpoikaistalo on Pohjois-Karjalan vaara-asutusta ja sen jokainen rakennus on yksityiskohdissaan oiva esimerkki perinteisestä hirsirakennustekniikasta. \n\nÄyhkyri sijaitsee Pielisen länsipuolisen Vaara-Karjalan syrjäisessä läntisessä erämaassa, Vaara-Suomen vaihettumisvyöhykkeellä Suomenselällä. Pihapiiri on vaaranlaella, metsiköiden saartamien peltojen keskellä Pielisen siintäessä taustalla. Pihapiirissä on 1820-luvulla rakennetun päärakennuksen lisäksi kolmiosainen aittarivi, luonnonkivestä tehty talli ja navetta ylisineen, sauna ja latoja.\n\nÄyhkyri kuuluu Vuokon kylään, joka on tilaluvultaan Juuan toiseksi suurin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.354329724,28.960467308 63.354516610,28.967062181 63.352984186,28.969747552 63.351626394,28.969482222 63.351443404,28.961777226 63.354329724,28.960467308" ;
        poi:history       "Juuan Vuokon kylässä sijaitseva Äyhkyri asutettiin 1500-luvulla.  Venäjän ja Ruotsin valtakuntien rajaseudulle syntyi asutusta verrattain myöhään: Käkisalmen läänin Ilomantsin pogostan hallintopiirin alainen Juuka mainittiin ensimmäisen kerran Ilomantsin Lieksan kappelin kylänä veronkantoluettelossa vuosilta 1589-1593. Stolbovan rauhassa 1617 alue siirtyi osaksi Ruotsin valtakuntaa ja alueelle siirtyi uudisasutusta Savosta ja Pohjanmaalta. Pielisjärven evankelis-luterilainen seurakunta perustettiin 1639. Vuokon kylä kuului alun perin Pielisjärven seurakuntaan, josta se siirtyi itsenäiseksi seurakunnaksi erotettuun Nurmekseen 1810 ja edelleen Juukaan 1870."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k176 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1399" ;
        skos:prefLabel    "Äyhkyrin talonpoikaistila"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kruununhaan Ruiskumestarin talo oli Helsingin vanhin puutalo, rakennettu kaksisataa vuotta sitten. Egyptiläisten eilispäivää, ikivanha Nokialandiassa.\" (s. 7)" ;
  dcterms:description            "Luokkakokous kuvaa Matiaksen ja Tonin ystävyyttä ja rakkautta samaan naiseen, Emmiin. Matias tekee väitöskirjaa historiasta ja Ruiskumestarin talo on viimeinen Helsingin museoista, jossa hän ei ole käynyt. Romaani alkaa Matiaksen ja Emmin tapaamisesta Ruiskumestarin talossa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7692> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6354>
] .

rky:p927  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.561659286,28.666534604 62.564002751,28.669104258 62.563735157,28.671044821 62.564419500,28.673450373 62.566022778,28.675139150 62.566666580,28.678830445 62.565908684,28.678704121 62.565575798,28.676678810 62.564753931,28.675635466 62.563965135,28.674190839 62.563261315,28.671982197 62.562440784,28.669139305 62.561580451,28.667937874 62.561659286,28.666534604" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:huvila , poio:satama , poio:liikennepaikka , poio:saha , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Taivallahti)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8153>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kaveri "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kolmannen linjan ja Castréninkadun kulma" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1839732766369" ;
        wgs84:long           "24.9443595233259" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8153" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"No minä likka kiertelin sitten yksinäni sitä Vallilaa, missä puutaloja oli, Inarintiet ja Päijänteentiet ja kaikki. Ja ai kun mun oli mieleni lämmin, kun se osa Helsinkiä muistutti ihan Pispalaa.\" (s. 19)" ;
  dcterms:description            "Romaanin tapahtumat sijoittuvat suureksi osaksi Vallilaan. Teoksen sivuilla 1930- ja 1940- lukujen työläiskaupunginosa herää eloon, asukkaineen, äänineen ja tuoksuineen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2353> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6363>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:34:29+0300" .

[ dcterms:description  "Cygnaeus hankki kesäpaikan Haakoninlahdelta 1902, kirjassa luku: Cygnaeusten aika." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7722> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7732>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6458>
        a                    th:Kirjasto ;
        rdfs:label           "Vallilan kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hermannin haaraosasto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1922078974731" ;
        wgs84:long           "24.9621559389283" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vallilan-kirjasto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1547>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:34:53+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Huvilakatu yhden historian ensimmäisessä vaiheessa vuosien 1904-1919 osalta taloa ja sen lähiympäristöä tarkastellaan osana muuttuvan Helsingin porvarillisia ihanteita ja arvoja. Erityishuomiota kiinnitetään kaavoitussuunnitelmiin eli kaupungin päättäjien haaveisiin siitä, millainen status tai profiili eteläisellä Helsingillä tulisi olla. Haaveiden taakse kurkistetaan lähestymällä Huvilakatu yhtä arkkitehtonisesta näkökulmasta sekä sen ensimmäisten asukkaiden kautta.' (s. 13)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9859> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9858>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8652>
        dcterms:modified  "2010-02-04T09:49:19+0300" .

rky:p1126  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lohtajan kirkko ja pappila vanhan Pohjanmaan rantatien varrella ovat hyvin säilyneitä kirkollisia ympäristöjä. Pappila on pappila-arkkitehtuurimme merkittävimpiä rakennusmuistomerkkejä.\n\nLohtajan puukirkko on kylän visuaalinen keskipiste. Se on muodoltaan tasavartinen ristikirkko, jossa on täyskorkeat kulmaulokkeet. Ovien edessä on pienet eteishuoneet. Jyrkkälappeisen paanukaton keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Ulkoseinissä on 1800-luvun lopulle tyypillinen vaaka ponttilautaverhous. Alttariseinän peittää Mikael Toppeliuksen 1770-1774 välisenä aikana maalaama kolmiosainen alttaritaulu. Kaarevalinjainen saarnastuoli kaikukatoksineen on peräisin seurakunnan edellisestä kirkosta. Pohjalaistyyppisen renessanssitapulin seinustalla on Puu-Pietariksi kutsuttu papinasuinen vaivaisukko. \n\nKirkonkylän ulkopuolella Lohtajanjoen rannalla sijaitsevaan seurakunnan kirkkoherran pappilaan johtaa koivukujanne peltojen halki pihapiirin länsilaitaa rajaavan solallisen luhtiaitan kautta. Kookas, korkealla kivijalalla varustettu päärakennus puutarhoineen on kuusiaitojen reunustaman pihan eteläreunalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.021894641,23.502650394 64.021883031,23.503540519 64.020460788,23.503048416 64.019858282,23.502521564 64.019805782,23.502460247 64.020478593,23.497759649 64.021444757,23.499061722 64.021678881,23.499454155 64.021732977,23.499789934 64.021864110,23.500560480 64.021918845,23.501217301 64.021894641,23.502650394" ;
        poi:history       "Lohtaja, joka oli kuulunut Pietarsaaren emäpitäjästä eronneeseen Kokkolaan vuodesta 1467, erotettiin omaksi seurakunnakseen 1578. Puukirkko on seurakunnan neljäs kirkkorakennus, joka rakennettiin kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla 1768-1769. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1905-1907, jolloin se vuorattiin sisältä ja ulkoa sekä ikkunat laajennettiin ja penkit uusittiin. Kirkon sisätila ja ikkunat palautettiin alkuperäiseen asuunsa 1955-1956 Thorvald Lindqvistin johdolla. \r\n\r\nLohtajan tapuli rakennettiin 1734 ja siirrettiin nykyisen kirkon rakennusvaiheessa nykyiselle paikalleen. Tapuli uudistettiin 1910. \r\n\r\nLohtajan pappila rakennettiin vanhalle pappilan paikalle kirkkoherra Johan Snellmanin aikana, ja se oli sisustustöitä vaille valmiina 1804. Pappilan keskeissaliratkaisuun perustuvan pohjakaavan sommitteli Himangalla Anders Roosin palveluksessa toiminut kirjanpitäjänä Blomström. Rakentamisesta vastasi kirkkoisäntä Erkki Jukkola. Lasikuisti valmistui 1800-luvulla. Pappilassa tehtiin Krister Korpelan suunnittelema peruskorjaus 1964-1965. \r\n\r\nLohtajan pappilassa oli Suomen sodan aikana Klingsporin johtama ruotsalaisten joukkojen päämaja ja pappilassa solmittiin sodan aselepo 29.9.1808."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:kellotapuli , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1656" ;
        skos:prefLabel    "Lohtajan kirkko ja pappila (kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8747>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Rahapajankatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1686039178697" ;
        wgs84:long        "24.9615857786371" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rahapajankatu-3" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2116>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pakkanen, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/pakkanen-jukka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6957>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:21+0300" .

rky:p1386  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kankaanpääntien tiivis ja rakennuskannaltaan pohjalaista rakennustapaa hyvin edustava nauhakylä on edustava esimerkki pohjoispohjalaisten jokivarsikylien asutusrakenteesta.\n\nLumijoen kirkonkylän halki virtaavan kapean Lumijoen pohjoisrannalla kulkevan kylätien varrelle on keskittynyt tiivis kirkonkylän kantatalojen rakennusryhmä. Pihapiirien vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Perinteistä kirkonkylän rakennuskantaa on mm. raitin varrella kirkkoherranpappila sekä kansakoulun vanhat rakennukset ja 1896 rakennettu nuorisoseurantalo. Kirkonkylän kansakoulu on saanut tilansa Teron tilan kolmessa vaiheessa rakennetusta päärakennuksesta. Välillä kansalaisopiston käytössä ollut talo on uudelleen kunnostettu koulukäyttöön vuosituhannen taitteessa.\n\nPihapuusto ja jokivarren kasvillisuus, rakennusrivistön pohjoispuolella avautuvat pellot ja joen itäpuolella kohoava lakeuden suurin tiilikirkko kuuluvat jokipartaan maisemakuvaan. Päätytornillinen pitkäkirkko on kauaksi näkyvä maisemallinen kiinnekohta hieman ympäröivää maastoa korkeammalle mäelle rakennettuna.\n \nHistoriallinen Pohjanmaan rantatie rajaa kylämaisemaa sekä idässä että pohjoisessa.\n\nKankaanpääntien kylämaisema on osa Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.840017124,25.146729062 64.844224739,25.147212719 64.844392628,25.150014265 64.844438034,25.151932911 64.844178192,25.154270944 64.844174550,25.155596937 64.844246094,25.158117281 64.844353735,25.159214627 64.844551159,25.159974533 64.844930782,25.161106019 64.845213667,25.162486070 64.845557087,25.164183079 64.845793949,25.165413793 64.845850626,25.167288135 64.845797239,25.168949093 64.845653450,25.170916024 64.845526023,25.172566152 64.845660981,25.173440865 64.845046673,25.174287613 64.843286223,25.176427067 64.841676703,25.178824183 64.841133849,25.179476297 64.840000033,25.180136843 64.839600894,25.180447931 64.839066293,25.181225647 64.838757782,25.181814532 64.838415561,25.182942087 64.838196018,25.183667006 64.837909215,25.184380607 64.837631244,25.185267130 64.837486265,25.186050100 64.837406135,25.186639169 64.836855153,25.186076770 64.836710149,25.185755152 64.836652153,25.185224075 64.836483811,25.183719332 64.836415815,25.182004078 64.836313209,25.181532182 64.836443586,25.179404865 64.835628412,25.174836389 64.834194130,25.170100734 64.834331752,25.166514947 64.835480008,25.157833100 64.835041184,25.155614117 64.835205242,25.149088833 64.835716885,25.144468815 64.836367841,25.144960520 64.838242805,25.145572983 64.840017124,25.146729062" ;
        poi:history       "Lumijoen alue oli keskiajalla karjalaisten nautinta-aluetta. Asutushistoriallisesti alue kuului Liminkaan ja sen varhaisin pysyvä asutus oli osa Pohjanmaan rannikon yhtenäistä asutusta.\r\n\r\nLumijoella rantaniityt suosivat karjanhoitoa ja Pohjois-Suomen suurimmat karjatilat löytyivät jo 1500-luvun lopulla nykyisen Lumijoen alueelta. Lumijoen asukasluku alkoi kasvaa 1700-1800-luvulla. Kankaanpääntien kantatilat muodostuivat 1700-luvulla. \r\n\r\nLumijoen kappeli perustettiin Limingan seurakuntaan 1684. Lumijoen nykyinen, seurakunnan kolmas, kirkko vihittiin 1890. Limingan seurakuntaan kuulunut Lumijoki erotettiin itsenäiseksi 1899, mikä toteutui 1917. Pitäjän kolmas kirkko, nykyinen tiilikirkko valmistui 1890. Sen suunniteli Oulun lääninarkkitehti Johan Lybeck ja rakennusmestarina oli Johan Karjalahti. Rakentaminen toteutettiin pääosin talkootyönä. Mahtavan kokonsa ja alueella poikkeuksellisen rakennusmateriaalinsa vuoksi kirkko sai kansan suussa nimen ”Lakeuden katedraali”. Vanha hautausmaa kirkon ympärillä jäi käytöstä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k436 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:seurantalo , poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:pappila , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4342" ;
        skos:prefLabel    "Kankaanpääntien kylämaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9103>
        dcterms:modified  "2010-05-20T14:16:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6360>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Rautatientorin metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1700984991554" ;
        wgs84:long        "24.9411072397219" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rautatientorin-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7074>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:49+0300" .

rky:p87  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maunula on jälleenrakennuskauden asuntopulan lievittämiseksi suunniteltu ja rakennettu asumalähiö, jossa ovat esimerkillisesti toteutuneet \"arvokkaan arjen\" tavoitteet: alueella on ihmisläheinen mittakaava, puistomaisessa ympäristössä eri asunto- ja asuintalotyypit on sijoitettu luonnonmukaisesti maastoon, arkkitehtuuri ja rakennusmateriaalit ovat yksinkertaisia ja laadukkaita ja pientenkin asuntojen neliöt on hyödynnetty tehokkaasti. \n\nHelsingin asuntotuotantokomitean toimeksiannosta suunniteltu ja 1950-luvulla rakennettu Maunula on  luonteeltaan yhtenäinen alue, jonka laidoilla ovat julkiseen metsäiseen puistoon rajautuvat rivitalot, sisempänä eripituiset lamellitalot sekä niitä korkeammat pistetalot. Alueen keskellä ovat koulut. Alueella ei ole yhtenäistä koordinaatistoa, tonteilleen ja katuun nähden vapaasti sijoitetut rakennukset korttelin sisällä muodostavat sommitelman, jonka osia ovat maastonmuodot ja puistomaiset avoimet pihat. Katuverkko on vapaamuotoinen, katujen mittakaava on pieni. Asuntosuunnittelu perustuu tarkkaan ja tehokkaaseen mitoitukseen, taloissa ja asunnoissa on maaston mukaisia eritasoratkaisuja. Julkiset puistot ovat koulujen ja päiväkodin lähistöllä. \n\nMaunulan länsiosassa on vanhin alue aivan 1950-luvun alusta. Yleisilmeeltään punatiilisissä Maunulan kansanasunnoissa on yli 250 asuntoa 12 lamellitalossa. Sorsapuiston lammen lähistöllä ovat päiväkoti, huoltorakennus ja sauna-pesularakennus (ns. saunabaari). Rakennusten suunnittelijoita ovat arkkitehdit Keijo Petäjä ja Viljo Revell.\n\nMaunulan itäosassa on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema Sahanmäki, jossa on yli 20 eritasoratkaisuina rinnemaastoon toteutettua rivitaloa sekä neljä keskeisportaikkoratkaisuun perustuvaa särmikästä pistetaloa ja ylimpänä rinteessä kaartuvia lamellitaloja. Sahanmäen alue kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Alueen tiivis rakenne vaihtelevine kätunäkymineen toteuttaa Ekelundin, vuodesta 1950 ensimmäisen asuntosuunnitteluprofessuurin haltijan, näkemystä hyvästä esikaupunkisuunnittelusta. \n\nNäiden kahden alueen väliin jää eri arkkitehtien suunnittelemia hienoja pihakortteleita, joista  mainittakoon Esko Toiviaisen suunnittelemat Vesakkotie-Töyrytien talot, Kaj Englundin Männikkötiellä, Bertel Saarnion Rajametsäntiellä. Keskuspuiston rajalla Koivikkotien varrella ovat eri suunnittelijoiden rivitalot. \n\nMaunulan koulut ovat taidokkaiden kouluarkkitehtien Hilding Ekelundin ja Jorma Järven suunnittelemia. Maunulan kansakoulun laajennus on Toivo Löyskän suunnittelema. Aluetta palvelemaan suunnitellut myymälät ovat Metsäpurontien kerrostalojen pohjakerroksissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.230233097,24.937404236 60.229888858,24.938662238 60.229635508,24.940193141 60.229109120,24.939756054 60.228195738,24.940057182 60.228005900,24.940103940 60.225999876,24.934745070 60.224816806,24.931633208 60.225550521,24.930368179 60.224369537,24.928672399 60.223786242,24.926062584 60.224017601,24.924823731 60.225033204,24.922943050 60.227409734,24.921318217 60.230033762,24.920966113 60.231781937,24.924416004 60.229881670,24.927567873 60.230217126,24.928323630 60.229808231,24.928971949 60.229409566,24.927825847 60.229031813,24.928398475 60.228971597,24.929534212 60.228771778,24.930051811 60.229429445,24.932437888 60.229695985,24.933999671 60.230017557,24.936912779 60.230233097,24.937404236" ;
        poi:history       "Maunulan asuntoalue rakennettiin 1950-luvulla osaltaan ratkaisemaan pääkaupunkiin sodan ja muuttoliikkeen myötä syntynyttä asuntopulaa. Jo 1940-luvulla Maunulaan rakennettiin nopeasti toteutettu puinen, sittemmin kokonaan purettu satojen asuntojen alue asuntopulan takia.  \r\n\r\nMaunulan alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Tuolloin käynnistyi myös asemakaavoitus liitosalueilla ja Maunulankin ensimmäinen asemakaava laadittiin. Maunulan kivirakenteinen ja erinomaisesti säilynyt asuinalue rakennettiin kaavan mukaan, vaikka kaava vahvistettiin vasta 1958. \r\n\r\nHelsingin liitosalueille suunniteltuja uusia asuinalueita nimitettiin asumalähiöiksi. Ajankohtaan liittyvät varhaiset suomalaiset lähiöteoriat. Arkkitehti Otto-Iivari Meurman julkaisi 1947 Asemakaavaopin, jossa hän jakaa kaupunkirakenteen asumakuntiin, asumakunnat koulupiirin laajuisiin asumalähiöihin, asumalähiöt asumasoluihin. Maunula on nähty myös varhaisen lähiöteorian sovellutuksena.\r\n\r\nHelsingin kaupunki perusti 1948 asuntotuotantokomitean ohjaamaan yleishyödyllisen rakentamisen määrärahojen käyttöä. Aravalainsäädäntö astui voimaan 1949 ja asuntorakennustuotanto vauhdittui senkin ansiosta. Tontteja vuokrattiin Maunulan Kansanasunnot II -yhtiölle ja asuntotuotantokomitea rakennutti Maunulaan kivitaloja lapsiperheiden asuntopulan helpottamiseksi valtion asuntolainoituksen turvin vuodesta 1949 1950-luvulle, vaiheittain syntyi satoja vuokra- ja omistusasuntoja kaupungin omistamalle maalle. \r\n\r\nKaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin työssä 1941-49 kunnallinen asuntotuotanto ja -suunnittelu olivat hänen ominta tehtäväkenttäänsä. Ekelundista tuli Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen asuntosuunnittelun professori 1950. Ekelund halusi luoda esikaupunkialueille Tapiolan väljää metsäkaupunkia tiiviimpää rakennetta. Sitä hän toteutti Maunulassa. Hän sovitti luonnonmaisemaan rakentamisen niin, että syntyi vaihtelevia katutiloja ja -näkymiä, viihtyisiä ja suojaisia pihoja. Ekelund kehitteli rivitaloideoita pitkään ja Maunula oli rakennustyypin läpimurto. \r\n\r\nMaunulan pihoille laativat erillisiä istutusssuunnitelmia mm. Paul Olsson ja Elisabeth Koch."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1567" ;
        skos:prefLabel    "Maunulan asuntoalue"@fi .

[ dcterms:description  "Tove Janssonin lapsuudenkoti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7420> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7617>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7169>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Nervanderin puistikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1732141446382" ;
        wgs84:long        "24.9288233620061" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7169" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7408>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:29+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ey yo, se on Hellsinki maanpäällä.\nJos se on tullu tänne, tuut pysyy ikuisesti täällä, waah " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9285> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9363>
        dcterms:modified  "2010-08-12T15:12:34+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku \"Rauhaniemen puutarha\". Jusupoffin huvila Kaivopuistossa tunnettiin myös nimellä Rauhaniemi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2985> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7375>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9458>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "KOM-teatteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9458" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6954>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Sörnäisten kansanlastentarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> ;
        wgs84:lat         "60.1878291428941" ;
        wgs84:long        "24.9587621901035" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sornaisten-kansanlastentarha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7668>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1912246~S9*fin> .

rky:p1622  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.219643492,25.120180859 60.220276423,25.119455034 60.220787295,25.119195909 60.221161837,25.119404307 60.221423380,25.119705392 60.221530249,25.120187734 60.221513923,25.121050673 60.221372710,25.121173687 60.221200111,25.121097367 60.221012435,25.120964451 60.220172263,25.121184941 60.219643492,25.120180859" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:luotsiasema , poio:satama , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Vartiokylän Linnavuori)"@fi .

blue_route:c06  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s07 ;
        :source       blue_route:s06 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5116>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Manninen, Antti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/manninen-antti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9100>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Kallahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.1913151982614" ;
        wgs84:long        "25.1397471025156" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kallahti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Eteläranta 10"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Palacen talo" , "Teollisuuskeskus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7072> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> ;
        wgs84:lat            "60.1653396141788" ;
        wgs84:long           "24.952072420103" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7071" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7310>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:09:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5281>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1850050~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7405>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tamminiemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villa Nissen" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat            "60.1893910484526" ;
        wgs84:long           "24.8832104744227" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7405" .

[ dcterms:description  "murhan tapahtumapaikka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8845>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8119>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9360>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Smith, Rocket"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9360" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5615>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C3A22E82-345F-463C-A7B7-C6668FA6F1CF> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7570>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:22+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ohi seppäin patsaan, pikapitsaa vatsaan..." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7665>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Helsinginkadun lippakioski"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> ;
        wgs84:lat         "60.1874535262783" ;
        wgs84:long        "24.9538236813508" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7665" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7904>
        dcterms:modified  "2009-12-01T12:17:45+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p209>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Patteri 3 E28"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:55:55.445+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:11:03.476+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39106 , koko:p3053 ;
        poi:description  "Patteri on rakennettu ruotsalaisaikaisen bastioni Tessinin päälle. Jo Krimin-sodan aikana bastionin eteen alettiin muodostaa maavallia ja siihen rakennettiin tykkiasemat 7 tykkiä varten. Myöhemmin tuliasemien määrä supistettiin neljään.\n\nV.1863 bastioni Tessinistä alettiin käyttää nimitystä patteri 3. Samana vuonna patterin rintavarustusta vahvistettiin ja sinne sijoitettiin 10 sileäputkista tykkiä.\nVuonna 1878 patterin maavalleja vahvistettiin ja niiden taakse rakennettiin tykkipankot 24 puudan tykkejä varten. Maavalliin näiden edessä avattiin ampumasektorit ja tukimuureihin rakennettiin kaksi ammuskomeroa.\n\n1880-luvun lopussa patterin aseistusta uusittiin jälleen kerran ja sen maavallit muotoiltiin uudelleen. Vuonna 1897 patteriin alettiin suunnitella aivan uudentyyppisiä betonoituja tykkiasemia, jotka rakennettiin vuosina 1900-01. Neljää 6\" 190 puudan tykkiä varten rakennettiin Durlacherin lavetit betoniperustalla ja tykkiasemien välille kaksikasemattiset betoniset miehistösuojat. (E 28-29) Sama aseistus säilyi aina venäläisen kauden loppuun.\n\nPatterin yhteydessä on kaksi ruutikellaria ( E 6 ja E 2), joista on erillinen selostus.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nv.1918 E 28 = E 21 ja E 29 = E 22\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL VIK E 24, 30, 31, 45, 46, 88, 89, 146-153\nHeiskanen, Seppo : LÄnsi-Mustasaaren venäläisaikaiset patterit, 1978.\nRosén, Helena : Suomenlinnan linnoitusmaisema ,1985.\nTalvio, Paavo : Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sot.hist.aikakauskirja, 1982."@fi ;
        poi:history      "Patteri on rakennettu ruotsalaisaikaisen bastioni Tessinin päälle. Jo Krimin-sodan aikana bastionin eteen alettiin muodostaa maavallia ja siihen rakennettiin tykkiasemat 7 tykkiä varten. Myöhemmin tuliasemien määrä supistettiin neljään.\n\nV.1863 bastioni Tessinistä alettiin käyttää nimitystä patteri 3. Samana vuonna patterin rintavarustusta vahvistettiin ja sinne sijoitettiin 10 sileäputkista tykkiä.\nVuonna 1878 patterin maavalleja vahvistettiin ja niiden taakse rakennettiin tykkipankot 24 puudan tykkejä varten. Maavalliin näiden edessä avattiin ampumasektorit ja tukimuureihin rakennettiin kaksi ammuskomeroa.\n\n1880-luvun lopussa patterin aseistusta uusittiin jälleen kerran ja sen maavallit muotoiltiin uudelleen. Vuonna 1897 patteriin alettiin suunnitella aivan uudentyyppisiä betonoituja tykkiasemia, jotka rakennettiin vuosina 1900-01. Neljää 6\" 190 puudan tykkiä varten rakennettiin Durlacherin lavetit betoniperustalla ja tykkiasemien välille kaksikasemattiset betoniset miehistösuojat. (E 28-29) Sama aseistus säilyi aina venäläisen kauden loppuun.\n\nPatterin yhteydessä on kaksi ruutikellaria ( E 6 ja E 2), joista on erillinen selostus.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nv.1918 E 28 = E 21 ja E 29 = E 22\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL VIK E 24, 30, 31, 45, 46, 88, 89, 146-153\nHeiskanen, Seppo : LÄnsi-Mustasaaren venäläisaikaiset patterit, 1978.\nRosén, Helena : Suomenlinnan linnoitusmaisema ,1985.\nTalvio, Paavo : Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sot.hist.aikakauskirja, 1982."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.146625741946345" ;
        wgs84:long       "24.97482724189763" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8379>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1038090~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1688660~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1034>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Tyttö Helsingin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1033> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9793> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tytto-helsingin" .

rky:p556  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.227232240,27.737743515 64.226051605,27.738706617 64.225809186,27.737636296 64.225413474,27.736199357 64.226788454,27.734411828 64.227232240,27.737743515" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Koivukoski)"@fi .

koko:p32339  dc:created  "2012-05-25T05:59:26.553+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T05:59:26.696+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "windmill"@en , "tuulimylly"@fi , "väderkvarnar"@sv .

[ dcterms:bibliographicCitation  "PEKKA : \"He´s pulling my leg!\"" ;
  dcterms:description            "Yksi Frank (Pertti Sveholm) putoaa Kauppatorin kolera-altaaseen ja hukkuu muiden vain katsellessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7884> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7017>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8021>
        dcterms:modified  "2009-12-22T12:29:48+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6932> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7812>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5612>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Näyttelijä Eine Laine" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Taas tuli kinaa kaverin kanssa. Oliko näyttelijä Eine Laine Jean Sibeliuksen tytär? Eine Laineen pitkä ja työntäytteinen ura sijoittuu teatteritaiteen ja populaarin viihteen alueille. Hänestä kasvoi monipuolinen näyttelijätär, vaikka laulun lahja, tanssitaito ja lavasäteily nostivat hänet toistuvasti operettien vetonaulaksi.\n\nEine Laine syntyi kolmantena lapsena helsinkiläiseen työläisperheeseen, jonka arkisia vaikeuksia hän on kuvannut kaunistelematta muistelmateoksessaan. Isä Filip Laine oli muurari, joka toisinaan kärsi alkoholismista ja vaikeutti siten koko perheen toimeentuloa. Perheen äidin Maria Paason tarina on uljas luku työväestön yhteiskunnallisen heräämisen vaiheissa. Hän tuli Helsinkiin piikomaan, ja avioiduttuaan hän hankki tuloja perheelle ompelijana.\n\nÄiti kuului raittiusyhdistys Kilpeen ja työväenyhdistykseen, jossa hän loistavana puhujana eteni naisosaston puheenjohtajaksi. Vuonna 1906 Maria Laine valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan yhtenä sosiaalidemokraattien yhdeksästä naisedustajasta.\n\nLähde:\nSuomen kansallisbiografia: Laine, Eine (1892 - 1970) näyttelijä ja ohjaaja" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/taas-tuli-kinaa-kaverin-kanssa-oliko-na" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3205>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1053441~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p111>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Pursiseuran sauna\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:00:50.024+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-05-29T06:01:58.842+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 ;
        poi:description  "Pursiseuran sauna\n"@fi ;
        poi:history      "Pursiseuran sauna\n"@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.14711707556736" ;
        wgs84:long       "24.983480048179672" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8281>
        dcterms:modified  "2009-12-31T14:39:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_83>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7901>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Achenbach, Carl"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7901" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8615>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8376>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Järvilaturi, Ilkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8376" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1888>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Wallun elämää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6452> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1887> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/wallun-elamaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6586>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:12:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8875>
        dcterms:modified  "2010-03-31T14:07:59+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Taloa ovat vuosien mittaan jäytäneet rakenteelliset vauriot, lähinnä sotien aiheuttamat tuhot, ja lopulta tanssisalin katto alkoi painua notkolle. Alkuperäinen julkisivu jouduttiin vuonna 1966 purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Hotelli on merkittävä kulttuurihistoriallisesti, joten alkuperäistä arkkitehtuuria pyrittiin kunnioittamaan vaivoja säästämättä ja rakennuksen onnistui säilyttää menneiden vuosikymmenten loistonsa.' (s. 76)" ;
  dcterms:description            "Kari Vaaran vaimo Kate työskentelee Hotel Kämpin johtajana." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9588> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9585>
] .

rky:p1349  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Valkeakosken tehtaat ja niihin liittyvät laajat asuinalueet sekä useat yhteiskunnalliset rakennukset kuvastavat esimerkillisellä tavalla taajaman rakentumista teollisuuden ja vesistön yhteyteen. Kerroksellinen, 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle rakentunut kokonaisuus kertoo monipuolisesti teollisuus- ja asuinrakentamisen kehittymisestä. Edelleen toiminnassa oleva suurteollisuus muodostaa näkyvän elementin metsä- ja vesistömaisemassa.\n\nValkeakosken puunjalostusteollisuuden tehdaspaikat ovat Myllysaaressa ja Tervasaaressa. Myllysaari liittyy historialliseen kanavamiljööseen, missä punatiiliset tuotantorakennukset ja entinen kanavakasöörin talo vanhan kanavauoman tuntumassa muodostavat merkittävän kokonaisuuden yhdessä 1950-luvulla valmistuneiden uuden sulkukanavan, voimalaitoksen ja kaupungintalon kanssa. Tervasaaren tehdasalueen arkkitehtonisesti huomattavimmat osat ovat 1930-luvulla rakennetut punatiilinen paperitehdas ja konttori. \n\nSäteri Oy:n  keinokuitutehtaan pääosin vuoteen 1945 mennessä valmistunut ja jo 1950-luvulla laajennettu tehdas kohoaa Mallasveden rannalla. Punatiilisen tehdasalueen reunalla on konttorirakennus, jonka pääjulkisivun lasiseinämä antaa valoa aulaan. Säterin tehtaan rakennukset, samoin kuin tehtaan asuinalueet, ovat arkkitehtien Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä suunnittelemat.\n\nValkeakosken teollisuuslaitoksiin liittyy korkeatasoisia teollisuuden ja Valkeakosken kauppalan asuntoalueita. Tehdasyhtiöiden asuntoalueet sijaitsevat pääosin Valkeakosken pohjoisrannalla. Etelärannalla ovat pääosin entisen kauppalan alueelle rakennetut asuinalueet Haka-alue, Kauppilanmäki ja Yrjölä. Omaleimainen Haka-alue, joka on Valkeakosken vanhin pientaloalue, koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Aivan Vanajaveden rannassa olevan Kauppilanmäen vanhinta rakennuskantaa ovat Lempääläntielle ja Niementielle 1935-1939 rakennetut arkkitehti W.G. Palmqvistin ja rakennusmestari Esko Aron suunnittelemat viisi rakennusta virkailijoille. Tonteista osa on rintamamiestontteja. Kauppilanmäen eteläpuolelle 1948 kaavoitettu Yrjölä on säilynyt yhtenäinen tyyppitaloalue 1940-1950-luvulta. Alue koostuu kahdenperheen taloista, jotka ovat talousrakennuksineen säilyneet rakentamisaikaisessa asussa.\n\nTallinmäki on Yhtyneiden Paperitehtaiden vanhin omakotitaloalue Valkeakoskella. Tallinmäen itäosassa Ulvajankadulla sijaitsevat Säteri Oy:n työsuhdeasuinnoiksi suunnitellut ns. \"Alppitalot\" ja kaksi mestarien rivitaloa.\n\nKirjasniemi on Säteri Oy:n toimihenkilöiden asuntoalue, jossa tehtaan johtajiston ja insinöörien yksikerroksiset, aumakattoiset asuinrakennukset ovat tehtaan läheisyydessä Mallasveteen pistävän niemen kärjessä. Naisvirkailijoiden asuntola, kaksikerroksinen Kirjaslinna, on sijoitettu kauemmas rannasta maaston korkeimmalle kohdalle. Kirjasniemen kanssa samanaikaisesti 1946 kaavoitetussa Ulvajanniemessä on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttamia kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion käsialaa.\n\nRoukonperä on Yhtyneiden Paperitehtaiden 1950-luvulla Roukonsuon taakse, tehtaiden ja aiempien asuntoalueiden pohjoispuolelle, kaavoittama asuntoalue. Roukonperässä rakentaminen on toteutettu yhtenäisesti Esko Aron suunnittelemalla talotyypillä, samoin kuin 1960-luvulla rakennetulla viereisellä Mäntylän asuntoalueella. \n\nValkeakosken seurakunnan 1969 valmistuneella jyrkkäkattoisella kirkolla ja sen korkeankapealla kellotornilla on kaunis sijainti Mallasveden ja Vanajaveden välisen vesiuoman tuntumassa. Kirkon viereisessä koulurakennusryhmässä on mm. 1937 ja 1967 välillä rakennettu Apian koulu sekä nykyisin aikuiskoulutuskeskuksen käytössä koulurakennus. Valkeakosken vesimaisemaan kuuluvat lisäksi sulkukanavan koillispuolella olevat Apian avokanava riippusiltoineen ja Kirjaslammen uimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.285046717,23.993287551 61.285698597,23.994840361 61.287602813,23.995533280 61.287288573,23.998871104 61.287829153,24.001811896 61.288003945,24.004091885 61.288115169,24.006867426 61.287940152,24.009345521 61.287431203,24.012120975 61.287128799,24.015259756 61.286651863,24.015424725 61.287001458,24.016812623 61.286556223,24.017671556 61.286111165,24.016349550 61.284759965,24.014796108 61.284903227,24.013078184 61.285300696,24.013045304 61.285603174,24.007957207 61.285126154,24.008089338 61.284760508,24.007924029 61.283282203,23.999928595 61.284649237,23.992858194 61.285046717,23.993287551" ;
        poi:history       "Valkeakosken puunjalostusteollisuus alkoi Myllysaarella 1873, kun vanhalle Mallasveden ja Vanajaveden välisten koskien muodostamalle myllypaikalle perustettiin puuhiomo ja paperitehdas. Paikka tarjosi koskivoiman lisäksi kulkuyhteyksiä, sillä Valkeakosken kanava ja Apian avokanava oli rakennettu 1866-1869 yhdistämään Vanajaveden ja Längelmäveden seudut.\r\n\r\nVanha paperitehdas rakennettiin monessa eri vaiheessa; vanhin osa  valmistui 1880-luvulla. Koskimaisemalle tunnusomainen torni rakennettiin 1901-1905 uudelleenrakennusvaiheessa. Korjauspaja valmistui 1902 ja 1906 ja Sorrin hiomo 1907. Teollinen toiminta päättyi Myllysaaressa 1960-luvun loppuvuosina. Yhtiön 1940 perustama Jylhävaaran konepaja ja pulttitehdas siirrettiin tuolloin Myllysaaresta uusiin tiloihin.    \r\n\r\nSelluloosan valmistus käynnistyi Valkeakosken tehtailla vuosien 1880 ja 1881 taitteessa Tervasaaressa, missä 1886 siirryttiin sulfaattikeittomenetelmään ensimmäisenä Suomessa. Sulfiittitehdas käynnistyi 1908. Tuotanto keskittyi vähitellen juuri Tervasaareen. Tervasaaren tehdasta on laajennettu ja uudistettu voimakkaasti viime vuosiin asti ja vanhemmat 1900-luvun alun rakennusvaiheet ovat säilyneet vain osittain. Paperitehdas ja konttori on rakennettiin 1936-1938 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nVälirauhansopimuksen 1940 jälkeen Valkeakoskelle perustettu Säteri Oy korvasi Jääskessä sijainneen, tekstiiliteollisuudelle keinokuituja valmistaneen Kuitu Oy:n jäämistä rajan taakse. Yhtyneet Paperitehtaat Oy merkitsi osakepääomasta 15% ja siitä tuli yhtiön suurin yksityinen osakkeenomistaja. Yhtiö myös lahjoitti keinokuitutehtaalle 32 hehtaarin maa-alan Mallasveden rannalta. Rakennustyöt aloitettiin 1941 ja valkaistusta selluloosasta valmistetun keinokuidun tuotanto alkoi 1943. \r\n\r\nYhtiöt rakennuttivat runsaasti asuntoja työväelleen. Ne myös avustivat työntekijöitään myöntämällä rakennuslainoja sekä tukemalla omia tyyppitalojen rakennushankkeita. Asuntoalueiden kaavoittaminen toteutettiin yhtenäisesti 1930-luvulta alkaen. Yhtyneiden Paperitehtaiden asemakaava-arkkitehti Heimo Kautonen laati kaavoja aina 1960-luvun alkuun saakka. \r\n\r\nUusi sulkukanava rakennettiin 1950-1955 vanhan kaksisulkuisen kanavan eteläpuolelle. Kanavan yhteyteen valmistui voimalaitos 1952. Valkeakosken kaupungintalo nousi koskirannalle 1956 (R.V. Luukkonen). Vanha kanava täytettiin lähes koko pituudeltaan 1957-1960 Tervasaaren tehtaan laajennusalueeksi. Apian avokanava kunnostettiin 1938 ja 1957 sitä levennettiin vielä kahdeksalla metrillä. Apian kanavan miljööseen liittyvät riippusillat valmistuivat 1963.\r\n\r\nKirjaslammen uimalan rakennuttivat Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri yhdessä. Uimalan hyppytorni ja uima-allasta rajaavat betonirakenteet valmistuivat 1946 ja pukuhuoneita ja virvokekioskin sisältävä avokatsomo 1949. Kokonaisuuteen olennaisesti kuulunut hyppytorni on myöhemmin tuhoutunut."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:kanava , poio:voimala , poio:kaava-alue , poio:koulu , poio:urheilurakennus , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1892" ;
        skos:prefLabel    "Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta (Mäntylän ja Roukonperän asuntoalueet)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i286>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin kesä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i285> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8689> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-kesa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6323>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "\"Puluhelvetti\"" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kaikki puhuvat \"puluhelvetistä\", joka käsitykseni mukaan on nykyisin autiotalo, mutta missä se on ja mikä se on ennen ollut? Puluhelvetti on entinen Helsingin Mylly Oy:n viljasiilo Sörnäisten teollisuusalueella (Kaikukadun ja Sörnäisten rantatien korttelissa) Rakennus on valmistunut vuonna 1941. Sen on suunnitellut Ragnar Ypyä.\n\nhttp://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/slangihesa/slangihesa.swf\nhttp://www.nba.fi/rky1993/kohde183.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9323> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kaikki-puhuvat-puluhelvetista-kasityk" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7037>
        dcterms:modified  "2010-01-29T16:31:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4294>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Temppeliaukio" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6874> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6873> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4293> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/temppeliaukio" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tornia kruunaa korkeiden kaari-ikkunoiden ja solakoiden pylväiden vyöhyke leveän kattolistan alla. Se antaa vaikutelman näköalapaikasta, belvederestä. Ylös olikin tarkoitus sisustaa kahvila, josta olisi avautunut komea näköala, olihan Fredrikinlinna valmistuessaan Helsingin korkein asuintalo. Kahvila ei kuitenkaan saanut rakennuslupaa, ja niin kaari-ikkunat jakautuvat ylimmän asuinkerroksen ja ullakon valonlähteiksi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8730> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8735>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8612>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Matkustajakoti Sputnik"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8670> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1680255359166" ;
        wgs84:long        "24.9393408240957" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8612" .

[ dcterms:description  "Kadonnut alaruumis" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7401>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9087>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Haapaniemenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9088> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1803095233151" ;
        wgs84:long        "24.9583440385392" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/haapaniemenkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9326>
        dcterms:modified  "2010-06-30T10:53:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6583>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suomalainen Yhteiskoulu (entinen)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "SYK" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9352> ;
        wgs84:lat            "60.1740488156646" ;
        wgs84:long           "24.928877613418" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suomalainen-yhteiskoulu-entinen" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6822>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1869416~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1672>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1874975~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7297>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:55+0300" .

[ dcterms:description  "Luku 20: Kadettien kylpylä. Kadettikoulu, Santahamina." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7434>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Valtioneuvoston linna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Senaatintalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1695843167963" ;
        wgs84:long           "24.9539857754295" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/valtioneuvoston-linna" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ea suuntasi rivakkaa tahtia kohti meren rantaa. Aallokko iski kivikkoon eikä Merisataman puistikossa näkynyt ketään. Tuntui siltä, että sade olisi muuttumassa melkein rännäksi. Ea seisoi paikallaan ja katseli Uunisaarta. Myös Suomenlinna ja Liuskasaari näkyivät, Pihlajasaari oli hävinnyt jo sateeseen. \" (s. 19)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1542> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9068>
] .

rky:p1251  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Etu-Töölön asuinkaupunginosa ilmentää hyvin 1900-luvun alkupuolen kaupunkisuunnittelulle ominaisimpia tavoitteita: alueen asemakaava heijastelee orgaanisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamistapa yhtenäisen kaupunkikuvan ihanteita. Kaupunginosassa on monia kansallisesti merkittäviä julkisia rakennuksia kuten Eduskuntatalo, Suomen kansallismuseo sekä kirkkoja, kouluja ja oppilaitoksia, joista Helsingin kauppakorkeakoulu kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan.\n\nEtu-Töölön asemakaava on 1900-luvun alussa vaikuttaneiden vanhemman ja nuoremman arkkitehtisukupolven tavoitteiden kompromissi. Arkkitehti Lars Sonckin tavoittelema vaihtelevuus ja katunäkymien yllätyksellisyys on lopullisessa kaavassa laimentunut vanhemman polven arvostamien rationaalisten näkökohtien vuoksi: katulinjat ovat suorempia, kadut, korttelit ja tontit kooltaan yhdenmukaisempia ja suurempia. \n\nEtu-Töölön katukuvan yhtenäisyys perustuu 1923 laadittuun julkisivukaavioon, joka määrittelee kattokulman, julkisivun perusjaon ja aukotuksen. Alueella on isoja suljettuja suurkorttelipihoja sekä puistoja ja istutuksia avartamassa korkeaa ja yhteen rakennettua katunäkymää. Pääasiassa kuusikerroksisten kerrostalojen arkkitehtuurissa näkyy muutos pelkistetympään jugendin koristeellisuuden jälkeen. Osa julkisivuista on rapattuja, osa tiilipintaisia. 1930-luvulla valmistuneissa rakennuksissa on myös funktionalismin tunnusmerkkejä, kuten maan ensimmäisessä taiteilijakodissa, Lallukassa.\n\nEduskuntatalo ja Suomen Kansallismuseo ovat Mannerheimintien varressa. Arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen suunnittelema Suomen kansallismuseo, jonka ulkohahmoa leimaavat Suomen historiasta tutut arkkitehtuuriaiheet, on kivimuurin myötäilemällä puistomaisella tontilla. Kansallismuseon eteläpuolella oleva Eduskuntatalo on monessa mielessä Suomen itsenäisyyden alkuajan tärkein julkinen rakennustehtävä. Itsenäisyyden ja kansanvallan monumentiksi rakennettu Eduskuntatalo on arkkitehti J.S. Sirénin johdolla toteutettu kokonaistaideteos, jossa rakennustaide, taideteollisuus, taidekäsityö ja kuvataide muodostavat yhdenmukaisen, arkkitehtuurin ehdoista lähtevän kokonaisuuden. Neljäntoista kookkaan pylvään leimaaman pääjulkisivun leveää monumentaaliportaikkoa reunustavat matalat terassit. Rakennuksen sisätilat ryhmittyvät tärkeimmän sisätilan, kupolin kattaman pyöreän istuntosalin ympärille. Päärakennuksen lisäksi eduskunnan käytössä on mm. laajennus ja lisärakennus.\n\nEduskuntatalon naapurissa oleva Taidehalli on maan ensimmäinen taiteilijajärjestöjen omistama epäkaupallinen ja museoinstituutioista riippumaton vaihtuvien näyttelyiden näyttelytila. \n\nEtu-Töölön säteittäisten katujen keskipisteen muodostaa Temppeliaukio, jolla sijaitsee 1960-luvulla kalliokumpareen sisään louhittu Temppeliaukion kirkko. Yhtenäisten talomuurien ympäröimän Taivallahden seurakunnan kirkon salin sisäseinät ovat peruskalliota tai louhoskivimuuria. Kirkkosalia kattava, säteittäisillä elementtipalkeilla kallioon tuettu kupoli on sisältä verhottu ohuilla kuparinauhoilla. Muista alueen kirkoista mainittakoon Olaus Petrin kirkko, joka seurakuntatiloineen on pienimittakaavainen rakennusryhmä maastollisesti vaihtelevassa kaupunkirakenteessa. 1920-luvun klassismin kirkkoarkkitehtuurin tapaan italialaisten maalaiskirkkojen yksinkertaisesta arkkitehtuurista vaikutteita ottaneessa kirkossa on kapea, korkea runkohuone sekä korkea campanile-tyyppinen kellotorni. Kirkkoon liittyy pienen pihan ympärille ryhmittyvät seurakuntasalit, kirjasto, virasto ja pappila. \n\nEtu-Töölössä on monia kouluja ja oppilaitoksia, kuten Minervaskolan, venäläinen poikakoulu (nykyinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseon näyttelytila), Helsingin konservatorio (nykyinen musiikkiyliopisto Sibelius-Akatemia) sekä Svenska handelshögskolan ja Helsingin kauppakorkeakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.176366754,24.930918838 60.175069880,24.932160706 60.174251590,24.933007113 60.174156285,24.933085948 60.173406781,24.933771291 60.172334724,24.934942030 60.171577097,24.933229019 60.169646201,24.927123812 60.170201275,24.920882382 60.169797093,24.920678112 60.171161266,24.916148314 60.171938012,24.915818876 60.172964881,24.914885877 60.173693143,24.914814128 60.174708253,24.915068076 60.176372169,24.914287399 60.177216861,24.921350221 60.177207768,24.922654472 60.177892050,24.929359615 60.176366754,24.930918838" ;
        poi:history       "Pohjoiseurooppalainen kaupunkisuunnittelukeskustelu oli vilkasta 1800-luvun lopussa. Kasvavissa teollisuuskaupungeissa, kuten Helsingissä, arkkitehdit halusivat ottaa kaavoituksen insinööreiltä arkkitehtien tehtäväksi. \r\n\r\nSuomen ensimmäinen asemakaavakilpailu järjestettiin Töölön asemakaavasta arkkitehti Lars Sonckin aloitteesta 1898. Lars Sonck oli Camillo Sitten kaupunkisuunnitteluihanteiden ensimmäisiä puolestapuhujia Suomessa. Sitteläiselle koulukunnalle oli ominaista kaupunkitilaan kohdistuva taiteellinen kunnianhimo ja vapaamuotoinen, maaperän muodot huomioiva asemakaava, jossa pyrittiin irtautumaan säännöllisestä ruutukaavasta sekä katuverkon ja aukioiden kaavamaisuudesta. Jatkokilpailun jälkeen lopullisen kaavan laativat yhdessä kilpailun ensi vaiheessa menestyneet arkkitehdit Lars Sonck ja Gustaf Nyström, joka toi kaavatyöhön mm. tavoitteensa tehokkaammasta liikenneverkosta. Kaava vahvistettiin 1906. Kaavan vahvistamisen yhteydessä muodostettiin Helsingin XIII ja XIV kaupunginosa (Etu-Töölö ja Taka-Töölö).\r\n\r\nTöölö rakennettiin keskiluokan asuinkaupunginosaksi, samaan aikaan rakennettiin Kallio työväestön kaupunginosaksi. Alueen ensimmäiset korttelit rakennettiin 1910-luvun alussa. Asemakaava-arkkitehtina toiminut Bertel Jung uudisti Töölön kaavaa 1916. Arkkitehtuurin yksinkertaistuessa kohti 1920-luvun klassismia myös asemakaavoitus palasi säännöllisempiin muotoihin. Puistot ja istutukset sekä julkiset rakennukset saivat Jungin suunnitelmassa myös aikaisempaa enemmän tilaa. Läntisimmät korttelit Hietaniemen puoleisessa osassa rakennettiin 1930-luvulla. Birger Brunila kaavoitti 1930-luvulla toteutuneen Hesperian esplanadin.\r\n\r\nKansallismuseon rakentamisesta 1901-1902 järjestetyn suunnittelukilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen laati lopulliset piirustukset 1904. Varsinainen rakennustyö tehtiin 1906-1910. Sisustustyöt, piha-alueen viimeistely (istutukset ja kiveykset) ja muurin rakentaminen jatkuivat vuoteen 1916. Piharakennus valmistui 1917. Museo avattiin yleisölle vaiheittain vuosina 1916, 1920 ja 1923. \r\n\r\nEduskuntatalon sijoituksesta järjestettiin kilpailu 1923, kun uutta yksikamarista eduskuntaa varten tarvittiin uusi rakennus, jonka sijoittamisesta Säätytalon yhteyteen luovuttiin. Rakennus nousi kilpailussa kolmanneksi sijoittuneelle paikalle Töölön kaupunginosaan uuden keskustan keskeiseksi monumentiksi. Eduskuntatalon suunnittelukilpailun 1924 voitti arkkitehtitoimisto Borg - Sirén - Åberg. Lopullinen päätös eduskuntatalon rakentamisesta tehtiin 1925. Rakentaminen alkoi 1926 arkkitehti J.S.Sirénin piirustusten mukaan ja talo vihittiin käyttöön 7.3.1931. Eduskuntatalon laajennus toteutettiin vuosina 1972-1978 Ola Laihon, Pekka Pitkäsen ja Ilpo Raunion yleisessä arkkitehtuurikilpailussa voittaneen ehdotuksen mukaan. Myös Hilding Ekelundin suunnittelema, 1952 valmistunut entinen Kaupunkiliiton talo on 1980-luvulta alkaen kuulunut eduskunnalle. Arkkitehtitoimisto Helin & Co:n suunnittelema lisärakennus Pikkuparlamentti valmistui 2004 Kampin puolelle.\r\n\r\nHelsingin Taidehalli rakennettiin Suomen Taiteilijaseuran aloitteesta 1928. Sen suunnittelivat Hilding Ekelund ja Jarl Eklund. Valmistuessaan Taidehalli oli tilajaon, mittakaavan ja salien valaistusolosuhteitten ansiosta uudenaikainen näyttelytila. Lallukan 1933 valmistuneen taiteilijakodin ansioituneille taiteilijoille suunnitteli Gösta Juslén.\r\n\r\nTemppeliaukiota suunniteltiin kaupunginosan  kirkon rakennuspaikaksi jo Töölön 1906 vahvistetussa asemakaavassa. Ensimmäinen arkkitehtikilpailu järjestettiin 1932 ja uusi 1936, mutta arkkitehti J.S. Sirénin suunnitelman toteuttaminen keskeytyi talvisodan syttymiseen 1939. Vuonna 1961 pidetyn kolmannen arkkitehtikilpailun voittanut Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus toteutettiin supistetussa muodossa 1968-1969. \r\n\r\nOlaus Petrin kirkosta pidettiin Ruotsissa 1926 arkkitehtikilpailu. Sen voitti arkkitehti Ture Ryberg ja kirkko valmistui 1932. Upsalan arkkihiippakunnan alaisuuteen oli perustettu 1922 ruotsalainen Olaus Petrin seurakunta, jonka toimialue käsitti koko Suomen. \r\n\r\nMinervaskolan, 1889 perustettu Privata svenska flickskolan, muutti 1929 arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin piirtämään kouluun. Luonnontieteellisen museon rakennus valmistui 1913 venäläiseksi poikakouluksi. Itsenäistymisen jälkeen se siirtyi armeijan käyttöön ja 1923 Helsingin yliopisto sijoitti rakennukseen eläintieteelliset kokoelmansa. Sibelius-Akatemia, Suomen ainoa musiikkikorkeakoulu, perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä 1882, nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi 1924 ja Sibelius-Akatemiaksi 1939. Arkkitehti Eino Forsman suunnitteli 1930-1931 konservatorion rakennuksen, jonne suunniteltiin Suomen ensimmäinen pelkästään musiikin esittämiseen tarkoitettu sali. Arkkitehti Kurt Simbergin suunnittelema Svenska Handelshögskolan valmistui 1953. Helsingin kauppakorkeakoulu valmistui 1950 ja sen suunnittelivat Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus , poio:koulu , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1561" ;
        skos:prefLabel    "Etu-Töölön kaupunginosa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8872>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Työväen Osakeyhtiö Taimi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hietalahdenkatu 9" , "Taimi, työväen asunto-osakeyhtiö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8511> ;
        wgs84:lat            "60.1648406005291" ;
        wgs84:long           "24.9262819147501" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tyovaen-osakeyhtio-taimi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9586>
        dcterms:modified  "2011-03-31T19:29:16+0300" .

[ dcterms:description  "Martti Rapola, Suomen kielen professori, asui Nervanderinkatu 11:ssä 1930-59." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4848> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7308>
] .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Kain Tapper" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7369> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7368>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7034>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nygård, Henry"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7034" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2123>
        dcterms:modified  "2010-12-16T10:00:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444180~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1924580~S9*fin> .

rky:p1845  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella säilynyt yksittäinen kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty kolttien vanhan rakennusperinteen mukaisesti 1940-luvulla, kun kolttasaamelaiset joutuivat evakkoon Petsamon Suonikylästä. Rakennuskanta edustaa sekä vanhaan perinteeseen pohjautuvaa rakentamista että valtion asutustoimiin liittyviä tyyppitaloja.\n\nSuomen vähälukuiset kolttasaamelaiset ovat Suomelle aikaisemmin kuuluneen Petsamon alueen kolmen siidan Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttaväestöä, jotka on asutettu toisen maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosaan. \n\nNellimvuonon pohjukassa, Virtaniemeen johtavan tien varressa, Inarijärven koillisrannalla on Nellimin kylä, jonka pienet asuinrakennukset on rakennettu tyyppipiirustuksilla toisen maailmansodan jälkeen. Rakentamisessa on pyritty ottamaan huomioon kolttasaamelainen rakennusperinne ja paikalliset olosuhteet. \n\nSevettijärvi on kolttasaamelaisten keskuskylä, jossa on peruskoulun ala-aste ja yläaste, terveystalo, Ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, Metsähallituksen virkatalo, Kolttien perinnetalo ja Kolttien kyläkokouksen toimisto.\n\nLuttojoen kolttakentät (Oskarinjärvi ja Oskarinkoski) ovat olleet Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneiden Semenoffin ja Fofanoffin perheiden asuinpaikkoja 1940-luvulla. Kolttakenttä on rakennettu vanhan perinteen mukaisesti. Suomujoen varrella 12 km päässä Kotajärven pohjoisrannalla on Fofanoffin perheen kesäpaikkana ollut asuinkenttä, joka on kunnostettu 1983. Oskarinkosken ja Oskarinjärven asuinkentillä pirttirakennusten lisäksi säilynyt muuta tyypillistä rakennuskantaa, johon kuuluvat jalka-aitat, sauna, varastot, ulkoleivinuunit, maakellarit, lammaspuurat, porosuojat ja verkkoulut.\n\nRakennuskokonaisuuteen kuuluu \n- asuinkota, jota on myöhemmin käytetty keittokotana \n- pirtti, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- jalka-aitta \n- ulkouuni, joka on muurattu lähes kokonaan uudelleen 1980 \n- savusauna, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- koirankoppi \n- lammaspuura ja -aita \n- porolato eli liemu kauempana muusta rakennusryhmästä\n- verkkoulut\n\nKolttakenttää ympäröivä poroaita on noin 1400 m pitkä rengasaita, jonka ala on noin 8 ha. Aidan korkeus on 150 cm. Vitsastarpeina aidan sidonnassa on käytetty sodanaikaisia saksalaisia puhelinkaapeleita ja nauloja. Aita on osittain kunnostettu 1980-luvulla.\n\nMuita hyvin koltta-asutusta edustavia pihapiirejä ovat Kevärinne Kutujärven rannalla, jonka pihapiirissä on vanha asuinrakennus, varasto-lampola ja sauna. Tsarmijärven rannalla Paatsjoella on kaksihuoneinen alkuperäisessä kunnossa säilnyt kolttatalo lampola- ja varstorakennuksineen ja aidattuine perunamaineen.\n\nKolmosjärvellä on säilynyt kolttien erämaa-asutusta hyvin edustava Fofanoffin suvun mansardikattoinen pirtti, jossa on lautarakenteinen eteinen. Pienessä, jo hävinneessä navetassa on pidetty lehmää ja hevosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.570778951,28.189863529 68.569893445,28.186580762 68.571309999,28.183477389 68.572194258,28.186933319 68.570778951,28.189863529" ;
        poi:history       "Kolttasaamelaisten perinteinen asuma-alue ulottui Näätämöstä Petsamoon ja Tuuloman Lappiin, mutta valtioiden välinen rajapolitiikka on muuttanut kolttien perinteisiä asutusmalleja. Kolttasaamelaisten vuotuismuuttojärjestelmä oli yksi vanhamuotoisimmista ja tyypillisimmistä muuttomalleista. Suonikylä oli 1600-luvulta 1800-luvulle pääasiassa pyyntitaloudesta elävä yhteisö. Talvet asuttiin yhteisessä talvikylässä ja harjoitettiin yhteisesti kalastusta ja suurriistanpyyntiä. Muina vuodenaikoina väestö hajaantui säteittäisen mallin mukaan harjoittamaan kalastusta ja metsästystä omille sukualueille. Poroja käytettiin kuljetuksiin ja peuranpyynnin houkutuseläimiksi.\r\n\r\nSuomen menetettyä toisessa maailmansodassa Petsamon Neuvostoliitolle, koltat evakuoitiin entiseltä asuinalueeltaan. Petsamon alueen kolmen siidan kolttasaamelaiset asutettiin Inarin kunnan itäosaan, suonikyläläiset Sevettijärven alueella, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin alueelle ja Paatsjoen kolttasaamelaiset Keväjärven-Mustolan alueelle. \r\n\r\nKolttayhteisön muutto uusille vakinaisille asuinsijoille tapahtui 1949-1952. Näätämön alueella koltat asutettiin ympärivuotisille asuinpaikoille 50 kilometriä pitkälle kapealle vyöhykkeelle päävesistöjen varteen Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ja seutua alettiin kutsua Sevettijärveksi. Asutukseen ei enää kuulunut yhteistä talvikylää eikä vuotuismuuton piirteitä. Kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti valtio.\r\n\r\nPetsamosta evakkoon joutuneet koltat muuttivat Nellimin alueelle 1945 ja 1946. Valtioneuvoston vahvistaman asutussuunnitelman mukaan Nellimin rakentaminen aloitettiin 1948 alussa. Vuoteen 1951 mennessä alueelle oli pystytetty 51 asuinrakennusta, saman verran talousrakennuksia sekä koulu, oppilasasuntola, terveystalo ja rukoushuone.\r\n\r\nSevettijärven alueelle rakennettiin yli 50 uudistilaa toisen maailmansodan jälkeen. Sevettijärven asutus- ja rakennustoiminta oli osa valtion jälleenrakennustoimintaa Lapissa. Koltat, jotka olivat asuneet Petsamon Suonikylässä, muuttivat pääosin Sevettijärven alueelle. Kyläkeskukseen rakennettiin valtion toimesta ortodoksinen kirkkorakennus, hautausmaa, terveystalo, koulutalo ja sen asuntola sekä posti. Kolttasaamelaiset kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin seurakuntaan. Arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema Sevettijärven rukoushuone vihittiin käyttöönsä 1951.\r\n\r\nHeti toisen maailmansodan jälkeen koltat pyrkivät asettumaan Luton ja Nellimin väliselle alueelle mahdollisimman lähelle entisiä kotiseutujaan. Alueluovutuksissa kotipaikkansa, poronsa ja lähes kaiken muun omaisuutensa menettänyt Semenoffin perhe ehti ennen Sevettijärvelle sijoittamista asettua aluksi Suonikylän entisille kesäasuinalueille Suomujoen Kotajärvelle 1946-1948. Ensimmäiseksi rakennettiin turvekota, jota käytettiin keittokotana asuinrakennuksen eli pirtin valmistuttua 1947. Poroaitaa käytettiin Semenoffien poismuuton jälkeen Lapin paliskunnan tilapäisenä erotusaitana. Kolttakentän kunnostaminen alkoi 1980-luvulla. Pirtti ja sauna rakennettiin uudestaan 1983.\r\n\r\nOskarinkosken ja Oskarinjärven kolttakenttiä kunnostettiin 1981 ja 2000 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston talkooleirillä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2132" ;
        skos:prefLabel    "Kolttasaamelaisten asutuspaikat (Kolmosjärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9323>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kaikukatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1822686703407" ;
        wgs84:long        "24.9584382859515" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaikukatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2835>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sata vuotta kristillistä palvelutyötä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2834> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2835" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7294>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hakulinen, Auli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7294" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7533>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7628>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Lapinlahden puistikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1661685987975" ;
        wgs84:long        "24.9312710569628" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7628" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5599>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Puotilan kartanon hauta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Luin juuri Saision romaanin Vastavaloon. Kirjassa hän kertoo, että Puotilan kartanon metsässä sijaitsevan kiviröykkiön alle olisi haudattu isännän koira. Minä taas kuulin lapsena, että sinne on haudattu isannän ratsu. Lisäksi kuulin, että paikka olisi noiduttu ja siellä kummittelisi. Siellä oli päivisinkin hieman karmiva tunne. Onko sinne haudattu yhtään mitään? Kartanossa asui 1800-luvulla kauppaneuvos Lindroosin perhe, jonka aikana Juorumäelle istutettiiin suuri puisto. Kalliolla olevan kiviröykkiön päällä olevassa uurnassa on kaiverrettuna päivämäärä 9.6.1862. Kauppaneuvoksen kuolinpäivä oli 6. kesäkuuta 1862, surujuhlien aikaan omaiset kokoontuivat puistoon. Kansan suussa röykkiö kulkee nimellä (Lindroosin) \"hevosen hauta\". Kansanuskomuksen mukaan kiviröykkiön alle on haudattu Lindroosin suosikkihevonen ja -koira. Sen varmempaa tietoa ei kuitenkaan löytynyt.\n\nTeoksessa Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä muistomerkin sanotaan olevan Ratsuhevosen muistomerkki:\n\nMuistomerkki on pystytetty kartanon hevoselle. Jalustassa on teksti 9. juni 1862. Kartanon omisti kauppaneuvos Johan Lindroos, joten muistomerkki on hänen ratsulleen. Se on ollut Helsingin neljänneksi vanhin vapaa veistos. Vanhempia ovat vain Vapaamuurarin hauta 1700-luvun lopulta Kaisaniemessä, Ehrensvärdin hauta (1788) Suomenlinnassa ja Engelin suunnittelma Keisarinnan kivi (1835) Kauppatorilla. Ilkivallan tekijät ovat turmelleet hevosen hautaa. Varsinainen veistos, joka oli uurna, on hävinnyt joitakin vuosia sitten. Jäljelllä on vain luonnonkiviröykkiö ja jalusta.\n\nKummittelusta kerrotaan Sami Aaltosen teoksessa Aavetaloja:\n\nKauniin Birgitta Jägerhornin voi tavata Puotinkylän kartanon mailla Helsingin Puotilassa. Iltahämärän aikaan valkea hahmo vaeltaa kartanon puistossa ja salakäytävässä, joka kulkee entisen viljamakasiinin alla olevasta kellaritilasta kartanon päärakennukseen. Birgitta odottaa sulhastaan sodasta palaavaksi. Ikävä on ollut pitkä: vartoessaan on Birgitta itsekin ennättänyt kuolla. Birgitan sulhasmies lähti Pohjan sotaan ja joutui taistelujen tuoksinassa kauas vieraille maille. Epäonninen sotilas sai surmansa Pultavan taistelussa Ukrainassa. Tieto menehtymisestä ei koskaan kantautunut Birgitan korviin, ja niinpä hän yhä toivoo rakkaansa palaavan.\n\nBirgitta eli siis 1700-luvulla.\n\nLähteet:\nLönnqvist, Bo: Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla : kulttuurihistoriallisia ajankuvia (Schildt, 1995)\nItä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä (Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000)\nAaltonen, Sami: Aavetaloja (Nemo, 2002)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7006> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/luin-juuri-saision-romaanin-vastavaloon-kirjassa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5838>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:05:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=479028EE-6063-4912-97D0-B4351B162A6C> .

rky:p185  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtään Kaunissaaren tavoin esimerkki itäisen Suomenlahden kalastusta ja luotsausta harjoittaneesta kyläasutuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympäristöstä. \n\nTammion saaren pohjoisrannalla sijaitseva saaristokylä käsittää kaikkiaan nelisenkymmentä tiiviisti toisiinsa tukeutuvaa asuinrakennusta itä-länsi-suuntaisen kyläraitin varrella. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta, valtaosa ennen 1870-lukua rakennettuja. Tyypillinen tammiolainen asuinrakennus on keltamullan sävyinen, vaakavuorattu talo, jossa on loiva satulakatto sekä arkkitehtonisten yksityiskohtien klassilliset piirteet: päätykolmiot, pilasterimaiset nurkkalaudat profiloituine jalustoineen. Lisäksi rakennuskantaan kuuluu pihapiirin ulkorakennuksia, venevajoja ja ranta-aittoja. Kylän yhteisiä rakennuksia ovat entinen kansakoulu vuodelta 1891 ja 1919 rakennettu seurantalo. Kylän merellistä ilmettä korostavat paljaat silokalliot kujilla ja talojen ympärillä.\n\nKuorsalon vanha, Tammion saaristokylän kaltainen asutus keskittyy Vekanlahden ja saaren pohjoisten rantojen ympärille. Pienempi taloryhmittymä on lounaisrannan Leerviikissä. Kylän vanhin asutus on sijainnut saaren sisäosassa Vanhakylänlahdella. Entisen merenlahden pohjoisrannalla on osittain kallioinen niittyalue.\n\nKylän puiset asuinrakennukset ovat valtaosin 1800-luvulta. Kapteeni Siparin empiretyylinen puinen päärakennus on kylän vanhimpia taloja. Mäntylän huvilaan liittyy muistoja Kuorsaloa kuvanneista taiteilijoista Magnus Enckellistä ja Verner Thomésta.\n\nSaarten yhteinen hautausmaa on Kuorsalossa. Vekanlahden rannassa sijaitseva Kuorsalon kyläkoulu on 1800-luvun lopulta. Seurantalon eteläpuolella on perinteisenä kokoontumispaikkana toiminut niitty, joka on viimeinen muisto ajasta, jolloin koko saarta laidunnettiin. Kuorsalon merkittävästä luotsihistoriasta on säilynyt 1943 rakennettu luotsivartiotupa saaren etelärannalla.\n\nTammio on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.419512952,27.424949853 60.414849695,27.428631243 60.412579657,27.426881985 60.414148404,27.413148053 60.415323911,27.413112340 60.417763593,27.416683564 60.419512952,27.424949853" ;
        poi:history       "Tammion ja Kuorsalon saaret saivat ensimmäiset vakinaiset asukkaansa keskiajalla. Asutus sijoittui suojaisiin sisäsatamiin, Tammiossa nykyisen Joosenlahden ympärille ja Kuorsalossa Vanhankylänlahdelle. Maan kohoaminen aiheutti Kuorsalon vanhan satamapaikan hylkäämisen.\r\n\r\nTammiossa asui 1500-luvun puolivälissä pari, kolme perhekuntaa. Saari autioitui 1570-luvulla ja oli ilman pysyvää asutusta vuoteen 1642 saakka. 1600-luvun lopulla asukasluku alkoi kasvaa uudelleen. 1800-luvun alkuun saakka tammiolaiset olivat saaressa vuokralla. Heillä ei ollut omia kalavesiä, vaan he olivat vuokranneet ulkosaariston alueet kruunulta ja korvasivat sen luotsaamalla tai rahtaamalla kruunun tavaroita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:hautausmaa , poio:satama , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1164" ;
        skos:prefLabel    "Tammion ja Kuorsalon saaristokylät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9583>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Hilpeä Hauki, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hilpeä Hauki" , "Ravintola Hilpeä Hauki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9584> ;
        wgs84:lat            "60.188618643898" ;
        wgs84:long           "24.9597723845492" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hilpe-hauki-ravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9822>
        dcterms:modified  "2012-05-07T13:46:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7793>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:10+0300" .

rky:p519  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kalevankankaan hautausmaa on edustava esimerkki 1800-luvun lopun kirkosta ja asutuksesta erillään olevista hautausmaista. Kalevankankaan hautausmaan eriaikaiset osat kuvastavat muutoksia paitsi hautaustavoissa myös puutarhataiteen ja hautamuistomerkkien kauneusihanteissa. Kalevankankaalle on haudattu Suomen henkisen ja aineellisen kulttuurin merkkihenkilöitä\n\nKalevankankaan 1880 vihitty hautausmaa on rakentunut eri hautaustapojen ja istutustyylien muodostamista osista. Sitä on laajennettu viisi kertaa, muistolehto vuodelta 1970 on alueista nuorin. Hautausmaan monumentaalinen  pääportti on verhoiltu punaisella graniitilla. Pääportilta johtaa kuusikujanne kupolikattoiselle siunauskappelille. Pääporttia vastapäätä oleva arkkitehti F.L. Caloniuksen suunnittelema puuleikkauksin varustettu koristeellinen rakennus vuodelta 1889 on toiminut hautaustilaisuuksiin saapuneen saattoväen odotustilana ja seurakuntien ylipuutarhurin asuntona.\n\nViime sotien sankarihauta-alueen patsaineen on suunnitellut arkkitehti Viljo Revell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys. Muista julkisista muistomerkeistä merkittävimpiä ovat Evert Porilan suunnittelema Vapaussodan sankaripatsas (1921) ja Jussi Hietasen vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki (1941).  Lisäksi hautausmaalla on Ruotsalaisen prikaatin, elokuvateatteri Imatran palon ja höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.495293745,23.785884899 61.495204835,23.790043227 61.494991950,23.796414387 61.494795836,23.798145291 61.493659765,23.803128262 61.492958011,23.802497553 61.492610977,23.798924451 61.492493553,23.794850853 61.492853205,23.790857365 61.492706766,23.788729706 61.493597829,23.788394108 61.493532089,23.787030946 61.494338700,23.786482028 61.495301528,23.785381073 61.495293745,23.785884899" ;
        poi:history       "Kalevankankaan hautausmaa vihittiin 1880. Hautausmaan pääportti valmistui 1937 arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämänä ja siihen liittyvät reliefit valmisti kuvanveistäjä Gunnar Finne.  Arkkitehtitoimisto W.G. Palmqvist ja Sjöströmin suunnittelema siunauskappeli valmistui 1914. Kappelia laajennettiin ja se muutettiin krematorioksi 1967. Viereen rakennettiin toinen kappelisali 1984 (arkkitehti Antero Sirviö). Sisällisodan 1918 taistelut jättivät jälkensä hautausmaan muistomerkkeihin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1452" ;
        skos:prefLabel    "Kalevankankaan hautausmaa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7888>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Iso Mustasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat         "60.1464837197724" ;
        wgs84:long        "24.9886070313174" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7888" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Alueen rakennuksista neljäsosa on peräisin ajalta 1895-1915, ja monet niistä ovat mahtitaloja ja palatsimaisia rakennuksia. Vaikuttavimmillaan kaupunkikuva on Bulevardin ja Vanhan kirkon tienoilla.\" (s.41)" ;
  dcterms:description            "- Mahtitaloja ja palatsimaisia rakennuksia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5241>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Villi Vallila" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5218> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/villi-vallila" .

rky:p779  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.060858721,28.096422847 61.061480027,28.106237209 61.059155944,28.106576459 61.057424623,28.101136351 61.057506451,28.096074098 61.056913490,28.093627906 61.056196495,28.093971175 61.054689328,28.094104213 61.052155174,28.090463309 61.040272615,28.081486153 61.038370378,28.075312119 61.039433282,28.071559628 61.045794637,28.073774294 61.051017812,28.079581877 61.054665111,28.082969549 61.059761485,28.091672545 61.060858721,28.096422847" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Skinnarila)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_591>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1657420~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Myllypuro"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2211742735594" ;
        wgs84:long    "25.0625533749142" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/97" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7530>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tallbergin puistotie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1583585576361" ;
        wgs84:long        "24.8787171958382" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7530" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8244>
        dcterms:modified  "2009-12-30T15:55:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_46>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:26+0300" .

[ dcterms:description  "Kuppausta Kotiharjun saunassa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8164> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619>
] .

rky:p421  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Taivassalon keskiaikainen kivikirkko harvinaisen rikkaine kalkkimaalauksineen ja sisustuksineen on maamme keskiaikaisen kirkkotaiteen merkittävimpiä kohteita. Taidehistoriallisen merkityksensä ohella kirkko on restaurointihistorian varhainen esimerkki 1800-luvun lopulta. Taivassalon pappila on maamme merkittävimpiä pappilamiljöitä. Pappilan kaksi päärakennusta ovat 1700- ja 1800-luvulta ja pappila kuvastaa rakentamisessa ja asumiskulttuurissa tapahtuneita muutoksia 1700-luvulta lähtien.\n\nKolmilaivaisessa viisitraveisessa kirkkosalissa holveja ja seinäpintoja peittävät Pietari Henrikinpojan johdolla 1460-luvun lopulla tehdyt kalkkimaalaukset. Niiden aiheet on otettu Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista. Lisäksi maalauksiin sisältyy suuri määrä yksittäisiä apostoleja, profeettoja sekä vertauskuvia ja moraliteetteja. Alttarin yläpuolella riippuva krusifiksi on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle ja liitetty ns. Liedon mestarin tuotantoon. 1600-luvun esineistöön kuuluu nykyisin asehuoneeseen sijoitetut 14 hautavaakunaa. Saarnastuoli on Henrik Flemingin lahjoittama vuonna 1638. Lehterit rintamuksineen ja uusgoottilaiset penkit ovat vuodelta 1890.\n\nKirkkotarhan kiviaitaan liittyy kaksi pyramidikattoista porttirakennusta 1780-luvulta koristeellisine puuportteineen. Järppilän ja Viiaisten kartanoille kuuluneet hautakappelit ovat 1700-luvun lopulta. Kellotapuli sijaitsee kallionnyppylällä kirkkotarhan eteläpuolella. Sen kivinen alaosa on vuodelta 1799 ja puinen yläosa on uusittu 1890. Kellotapulin vieressä on kivestä muurattu viljamakasiini vuodelta 1850.\n\nPuolisen kilometriä kirkolta luoteeseen sijaitseva pappilassa on kaksi eri-ikäistä päärakennusta. Vuoden 1727 pappila-asetuksen säädösten mukaisesti rakennettu vanha pappila on peräisin vuodelta 1756. Pihan pohjoislaidalla vastapäätä vanhaa punamullattua rakennusta on 1823 valmistunut papiston tuolloisia asumisstandardeja vastaava kirkkoherranpappila. Pihapiiriä rajaavan uudemman liiterirakennuksen alla on kaksihuoneinen holvattu kivikellari, joka saattaa olla osa pappilan keskiaikaista rakennuskantaa. Pihaa idässä ja lännessä rajanneet pitkät ulkorakennukset samoin kuin pihapiirin ulkopuolella ollut karjatarha on purettu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.564529167,21.603111786 60.564436000,21.600811886 60.566115326,21.600275033 60.566490966,21.601771582 60.564529167,21.603111786" ;
        poi:history       "Taivassalon seurakunta tunnetaan jo 1300-luvun puolivälistä. Kirkon sakaristo-osa rakennettiin ennen runkohuonetta. Runkohuone oli alkuaan yksilaivainen hallikirkko Sen sisäkatteena oli puinen tynnyriholvi, jonka raja on näkyvissä itäpäädyssä ullakolla. Nykyinen holvaus ja tiiliset päätykolmiot lienee rakennettu 1450- tai 1460-luvulta. Kirkkosalin maalauskoristelu tehtiin vaakunoihin perustuvan ajoituksen perusteella vuosien 1467-1470 välisenä aikana. Kirkko ja kalkkimaalaukset restauroitiin 1890, jolloin niihin lisättiin suomenkieliset selitykset.\r\n\r\nTaivassalon pappila sijaitsi nykyisellä paikalla jo keskiajalla. Vanha pappila rakennettiin 1756 vuoden 1727 pappila-asetuksen mukaisesti. Pitäjänkokous päätti 1809 uuden pappilan rakentamisesta, koska vanhan pappilan katsottiin olevan huonokuntoisen ja asumiseen vanhanaikaisen. Uuden pappilan rakentaminen lykkäytyi ja kirkkoherra Erland sai korjata vanhaa karoliinista pappilaa omalla kustannuksellaan. Uusi pappila pystytettiin pihan tuolloin avoimelle pohjoislaidalle 1823. Kuuteen kortteliin jaettu puutarha sijaitsi pihapiirin eteläpuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k833 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1831" ;
        skos:prefLabel    "Taivassalon kirkko ja pappilat (pappilat)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8339>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Työväen näyttämö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kirjan talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7658> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1759739294641" ;
        wgs84:long           "24.9561901810754" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8339" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5835>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Heikinkadun Heikki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka mahtoi olla se Heikki, jonka mukaan Mannerheimintien edeltäjä oli saanut nimensä? Heikinkatu - Henriksgatan sai nimensä Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Hän oli kreivi, ministerivaltiosihteeri ja yliopiston kansleri. Erottajan ja postitalon välisen kadun nimeksi vahvistettiin Henriks Gatan vuonna 1836. Vuonna 1928 nimeksi vahvistettiin Heikinkatu - Henriksgatan ja se ulotettiin samalla Kansallismuseolle saakka. Mannerheimin 75-vuotispäivänä 4.6.1942 Heikinkatu ja Turuntie yhdistettiin Mannerheimintieksi. Mannerheim oli muuten ensimmäinen henkilö, joka sai jo elinaikanaan nimikkokadun.\n\nLähteet:\nHelsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 2. korj. p. 1992)\nhttp://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/toolo/mannerheimintie_1.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuka-heikki-ja-mika-tilkka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Takamäki, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7790" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6549>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:54:18+0300" .

rky:p681  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Höstveden raitin rakennuskanta, Klockar-, Lassas- ja Sabbelsbackenin maatilat ja Högbackenin pienasumukset ja niiden sijoittuminen kuvastavat maatalousyhteisön sosiaalista hierarkiaa.\n\nHöstveden kylä on Vaasasta Vähäänkyröön johtavan vanhan maantien varrella. Kylän kalliomäelle noustaan Grundfjärdenin peltoalangon jälkeen. Raitin molemmin puolin on mielenkiintoinen rykelmä Högbackenin taloja, pieniä asuinrakennuksia pienillä kivikkoisilla tonteillaan.  \n\nNiiden itäpuolella raitin varrella ovat talonpoikaiset pihapiirit Klockarbackenilla, Lassasbackenilla ja Sabbelsbackenilla. Yksi kylän kantatiloista on 1883 valmistuneen Seinäjoki-Vaasa -radan eteläpuolella. \n\nAsutut mäet ovat kivisiä saarekkeita, jotka nousevat ympäröivästä viljelysmaisemasta. Mäkien läheisyydessä on pieniä peltoja. Kyläasutuksen länsipuolella on viljelyyn kuivatettu entinen merenlahti Grundfjärden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.070832772,21.758182391 63.071197954,21.751642614 63.071215379,21.747323125 63.072358985,21.746174660 63.072680865,21.746535143 63.072773002,21.746780101 63.072829437,21.747659297 63.073697237,21.754094888 63.073806828,21.757581081 63.073428160,21.774111655 63.073045467,21.777539708 63.069111905,21.784383175 63.067976635,21.782811405 63.068646535,21.778912204 63.069989176,21.775739431 63.070781940,21.772729716 63.071095004,21.768787427 63.071008044,21.766456093 63.070346253,21.766418223 63.069503953,21.764817520 63.069456048,21.763204307 63.069005246,21.760643905 63.069311480,21.759385325 63.069981147,21.758728460 63.070832772,21.758182391" ;
        poi:history       "Mustasaaren pitäjään kuulunut Höstvesi mainittiin kirjallisissa lähteissä ensi kerran 1400-luvulla (Höstevesi 1410, Heewestawesi 1498). Kylä sijaitsi Korsholman hallintokeskuksen vieressä. Kylän maaton Högbackenilla asunut väestö saattoi kulkea töihin kaupunkiin, joka vaikutti kylän sosiaaliseen rakenteeseen ja kulttuurimaisemaan.\r\n\r\nIsojako toimitettiin Höstveden kylässä vuoden 1770 tienoilla. Tuolloin kylässä oli neljä taloa: Munk, Sabbel, Berg ja Klockars. \r\n\r\nKeskiajalta Mustasaareen kuulunut kylä liitettiin Vaasaan 1973."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2054" ;
        skos:prefLabel    "Höstveden raitti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8599>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Oravisto, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8599" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8838>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:33:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8241>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Litja, Antti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8241" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6451>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:33+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Oli sateinen elokuun päivä, perillä nousin autosta ja katselin ihmetellen pihamaata. Soile nousi ratin takaa, kätteli minua, antoi kympin ja kaasutteli vikuttaen pois. Seisoin häkeltyneenä mummon talon edessä pahvinen matkalaukku kädessäni. Pihalla ei näkynyt ketään. ... Asunnossa oli musta, keinonahkainen vuodesohva ja senkki (sen päällä puhelin), ruokapöytä, neljä tuolia ja matala sohvapöytä. Hellan viereisellä jakkaralla oli käsienpesuvati, kaksi nojatuolia ja toisella jakkaralla kasvojenpesuvati, seinään kiinnitetystä naulasta roikkui käsipyyhe. Senkin päällä oli radio, ja sen yläpuolella seinällä peili. Puhelinnumerot kirjoitimme seinäpaperiin. Mummo nukkui itseoikeutetusti vuodesohvassa ja me muut lattialla. ... Viikinmäentien mökissä juhlittiin kunnolla pari kertaa kuukaudessa, pelattiin huuto- ja marjapussia, vanhemmat juopottelivat ja kertoivat loputtomasti juttuja menneiltä ajoilta. Ja mikä parasta ja koskettavinta, me lauloimme tuntikausuia." ;
  dcterms:description            "Täytettyään kahdeksantoista Tuula joutui muuttamaan nuorisokodista sukulaistensa luo, mummon röttelöön Viikinmäentiellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8777>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6546>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Punalyhty"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Paasivuorenkatu 5" , "Punalyhty, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8638> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6497> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1788030759618" ;
        wgs84:long           "24.9475809091056" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-punalyhty" .

[ dcterms:description  "Poliisipartio luulee, että pojat pitävät mielenosoituksen Eduskuntatalon edustalla, vaikka he vain kovaäänisesti etsivät Jori-serkkuaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8740>
        dcterms:modified  "2010-02-18T11:21:30+0300" .

[ dcterms:description  "Matilda ja Johannes asuvat Kruununhaassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1900> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

rky:p1214  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puhoslahden ja Puhoslammen välisellä kannaksella oleva Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö on merkittävä varhaisen teollistumiskauden ympäristö.\n\nPuhoksenkoski, joka on yksi Pyhäjärven vanhoista lasku-uomista, on Kiteen vanhimpia myllynpaikkoja. Sahan ja ruukin tuotantorakennuksia ei Puhoksen alueella ole säilynyt, mutta sahan jäänteitä ja kiviperustuksia on jäljellä jokihaarojen välissä. Muutoin rakennuskanta on monipuolista ja historiallisesti kerroksista. Puhoksenkosken partaalla on mylly sekä voimalaitos. Noin 800 metrin mittaisen kosken laidat on kivetty voima- ja uittokanavaksi. Kosken suulla toimivalla tukkien lasku- ja säilytyspaikalla on terva-aitta 1800-luvulta ja paja.\n\nPuhoksen vanhinta rakennuskantaa on kosken länsipuolella Majatalontien varrella sijaitseva Koskela, jonka 1800-luvulla rakennettu päärakennus on ollut Puhoksen hovin työväen asunto. Entinen Puhoksen yläkoulu on alun perin ruukin tilaan kuulunut rakennus 1800-luvulta. Hovin päärakennuksista toinen on palanut 1860-luvulla ja toinen purettu. Kartanoiden lehmuspuisto ja tiilinavetta ovat säilyneet.\n\nNs. Mustosen kanavana tunnettu kaivanto on muistona yrityksestä kanavoida Pyhäjärven ja Oriveden välinen kannas puutavaran uittoa varten. Kaivanto on linjattu Laukkalansuon kautta. Kanavointiyritys on yksi maakunnan varhaisimpia yhdessä Utran kanavan kanssa (ks. erillinen kohde Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue).\n\nRuukinpatruuna Nils Ludvig Arppen istuttama Puhoksen lehtikuusipuisto on Suomen suurin. Metsä on istutettu 1842-1844 laivanrakennustarpeiksi. Puistometsä on metsäntutkimuslaitoksen hoidossa.\n\nLehtikuusimetsän ja valtatien itäpuolella, Ätäskön rannalla on Puhoksen ruukkiin liittyvä, Arppen perustama Koivikon hovi ympäröivine viljelymaisemineen. Hovin 1850-luvulla rakennettua päärakennusta on jatkettu 1899 ja 1914. Se on nykyisin Kiteen maatalousoppilaitoksen ja koulutilan käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.082450535,29.957123043 62.081256812,29.956445876 62.080716362,29.960361126 62.080384056,29.961890139 62.079129022,29.959598933 62.077182520,29.956653977 62.074749301,29.952509287 62.070625101,29.945421219 62.072057469,29.942471424 62.072950964,29.936793722 62.072259555,29.936303981 62.073050713,29.931335597 62.075382273,29.935423949 62.077739444,29.940004309 62.079712261,29.943930805 62.081787242,29.947584794 62.083135102,29.949319277 62.083610086,29.950171605 62.084131586,29.951537048 62.083711408,29.956579692 62.082450535,29.957123043" ;
        poi:history       "Puhoksen kannakselle syntyi kyläasutusta vasta 1600-luvulla. Koskeen rakennettiin jo varhain mylly, jonka lisäksi paikalla toimi myös kalastamo. Puhos kuului Suorlahden hoville, ja myydessään Suorlahden kruununvouti Andersin piti Puhoksen myllyn itsellään. Puhos myytiin 1770 nimismies Erik Andersinille, jolta omistus siirtyi edelleen kruununvouti Gabriel Walleniukselle.\r\n\r\nPuhoksen teollinen perinne ulottuu vuoteen 1774, jolloin Walleniuksen perustama saha aloitti toimintansa. Vuoden 1778 kuninkaallisella päätöksellä taattiin Karjalalle lupa sahatavaran vientiin Venäjälle. 1780-1790-luvulla Savon ja Karjalan osuus Ruotsin puoleisen Suomen sahatavaran tuotannosta oli kolmasosa tai jopa puolet.\r\n\r\nPuhoksen sahan hankinta-alue käsitti paitsi Pyhäjärven ympäristön myös lähimmät Oriveden kylät. Saha sijaitsi alimman kosken länsirannalla ja mylly sitä vastapäätä vähän ylempänä. Ensimmäinen sahauskausi jatkui Kustaan sotaan 1788-1790, eikä sahaa rakennettu uudelleen kuin vasta 1800-luvun alussa.\r\n\r\nPuhos oli 1800-luvun alussa teollisuusmies Nils Ludvig Arppen hoidossa, ja tuolloin saha kehittyi yhdeksi maan suurimmista.  Telakkatoiminta käynnistyi Oriveden puoleisella rannalla 1829. Maamme ensimmäinen höyrylaiva, sisävesiliikenteeseen ja sahatavaran lauttaukseen tarkoitettu Ilmarinen, valmistui siellä 1833. Aiemmalle sahakirjurin talon paikalle nousi Arppen aikana Puhoksen hovi puistoineen ja kosken rannalle muitakin rakennuksia. Arppeen rakennuttama Koivikon kartano valmistui 1840, ja Koivikosta kehittyi maatalouden mallitila. Kartanorakennus sijaitsi lähempänä Ätäsköä kuin nykyinen tilan päärakennus.\r\n\r\nPuhoskoski perattiin 1829-1839. Sahatavaran kuljettamiseksi kannaksen yli järvestä toiseen Arppe rakennutti 1843 kannaksen poikki hevosvetoisen rautatien. Kosken vieressä kulkeneet kiskot olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa.\r\n\r\n1800-luvun loppupuolella Puhoksen omistanut suurliikemies A.J. Mustonen rakennutti Puhoksenkosken äärelle konepajan, valimon ja telakan 1875. Puhoksen kannaksen lävistävän ns. Mustosen kanavan rakentaminen aloitettiin 1876 tuotantolaitoksen kuljetusyhteyksien parantamiseksi. Kanavan rakennustyöt keskeytyivät jo seuraavana vuonna sahan omistajan kuolemaan, mutta kanavointia Orivedeltä Puhoksen ja Pyhäjärven kautta Laatokalle suunniteltiin vielä 1900-luvun alussa.\r\n\r\nPuhoksen konepaja toimi vuoteen 1893 asti ja saha vuoteen 1900. Jo Arppen kaudella kosken länsipuolella oli harjoitettu laajaa karjataloutta, ja teollisen toiminnan loputtua Puhoksella jatkui maatalous. 1900-luvun alkupuolella Puhoksenkosken voimaa käytettiin myllyn ja sähkölaitoksen toimintaan, ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n voimalaitos rakennettiin 1958-1959. Arppen aikainen saha purettiin 1961."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k260 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:mylly , poio:puisto , poio:teollisuusrakennus , poio:kanava ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1104" ;
        skos:prefLabel    "Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö (Koivikon hovi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8835>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Haaga Inn"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Haaga Inn" , "Hotel Haaga" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat            "60.2181782970475" ;
        wgs84:long           "24.9067189071012" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-haaga-inn" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9549>
        dcterms:modified  "2011-02-26T15:41:01+0300" .

[ dcterms:description  "Tuomari Haapalahden ja tuomari Martelinin toimisto." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2408> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665>
] .

koko:p33509  dc:created  "2012-05-24T12:17:31.751+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:17:31.862+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "varastot"@fi , "lager"@sv , "storehouses"@en .

rky:p1474  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.843683643,21.711830229 60.843806515,21.712333574 60.843574003,21.713858932 60.843376979,21.713984468 60.842886911,21.713263065 60.842667459,21.712448043 60.842954578,21.711919837 60.843141151,21.711244352 60.843311280,21.711376591 60.843683643,21.711830229" ;
        poi:municipality  kunnat:k400 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5131" ;
        skos:prefLabel    "Koukkelan Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_5207>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1659108~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2464>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Runo Söörnäisistä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2463> ;
        th:lisatietoa     "Novellit: Runo Söörnäisistä ; Haju ; Veera ; Hiiliä ; Kyllä siitä selvitään ; August-eno ; Lentolehtiset ; Me teemme matkavaatteet ; Laiturilla ; Voileipäpaketti ; Sunnuntai ; Jumalan lapsia ; Elämäntarina" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/runo-soornaisista" .

rky:p1808  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kalajoen kirkkoherranpappilan 1802 valmistunut mansardikattoinen päärakennus on yksi harvoja kustavilaisia pappilarakennuksia maassamme.\n\nPohjanmaan rannikkopitäjän vaurautta kuvastava nk. Jokelan pappila sijaitsee 1600-luvulta periytyvällä paikallaan Kalajoen törmällä Plassin markkinapaikalle johtavan maantien alkupäässä ja sillä on huomattava asema jokimaisemassa.\n\nPaanukattoinen, punamullattu pappila on Kalajoen rannassa joen suuntaisesti. Se on Kalajoen kirkonseudun vanhimpia rakennuksia. Päärakennuksen molemmin puolin sijaitsevat talousrakennukset; renki- ja leivintupa ja nk. Malmberginkamari. Päärakennuksessa on keskeissalipohjakaava. Alkuperäisen pohjakaavan mukaan sen eteisen oikealla puolen on ollut kirkkoherran kanslia ja yksi asuinhuone, neliömäinen sali ja piispankamari. Toinen pääty on jaettu neljäksi yhtä suureksi huonetilaksi. Koristeellinen kuisti on 1800-luvun loppupuolelta. Pappilassa toimii kirkkoherranvirasto (2009).\n\nPuistoalue pappilan vieressä on entistä pappilan peltoa. Kirkko siirrettiin 1600-luvulla lähelle pappilaa, mistä se kuitenkin siirrettiin pian Etelänkylälle. Entisellä kirkonpaikalla jokivarressa on muistomerkki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.260613606,23.937709471 64.261126722,23.939127681 64.259211501,23.944000197 64.258336600,23.942173076 64.258799688,23.941202619 64.259884038,23.939714331 64.260613606,23.937709471" ;
        poi:history       "Kalajoki kuului aluksi Salon seurakuntaan, jonka kappeliksi se perustettiin 1500-luvun alussa ja josta seurakunta itsenäistyi 1540. Suur-Kalajoki käsitti kahdeksan Kalajokivarren myöhemmin itsenäistynyttä pitäjää. Emäseurakunnan kirkkoherran pappila Jokela rakennettiin nykyiselle paikalle 1600-luvun alussa. Nykyinen päärakennus valmistui 1802 ja sitä korjattiin 1960."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k208 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5263" ;
        skos:prefLabel    "Kalajoen pappila"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Neuvostoliiton suurlähetystön suojissa eversti Mihail Melantev, ylitarkastaja Maksim Ulegin ja majuri Anton Travin neuvottelivat Woodsin kuulusteluraportin pohjalta.' (s. 123)" ;
  dcterms:description            "Neuvostoliiton suurlähetystössä pohditaan erään hankkeen onnistumismahdollisuuksia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9436> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9435>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7162>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7257>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Agros"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mikonkatu 7" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1695861006746" ;
        wgs84:long           "24.9458982176771" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7257" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2346>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715853~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5467>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=BEEF5832-AD77-42F1-928F-D879911A7BD9> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9451>
        dcterms:modified  "2010-11-30T11:50:30+0300" .

[ dcterms:description  "Yliopiston päärakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830>
] .

rky:p148  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pienmäen talomuseo kuvastaa erinomaisesti harvaanasutulle Keski-Suomen mäkiselle metsäseudulle 1700-luvun puolivälissä syntyneen talonpoikaistalon sijoittumista ja rakentamistapaa.  Pienialaisten peltojen ympäröimässä pihapiirissä on vuosisataisilla paikoilla yhteensä 21 vanhaa hirsirakennusta, jotka ovat lähes kaikki säilyneet rakentamisaikaisessa asussaan.\n\nPienmäen tila sijaitsee Niemisjärvellä savolaisten uudisasukkaiden asuttamien laajojen kaskimaiden keskellä. Keski-Suomelle tyypilliseen tapaan talonpaikka on mäellä, josta on näkymä kylän muihin mäillä sijaitseviin taloihin. Pienmäki on kolmipihainen yksinäistalo, jossa on miespiha, karjapiha ja aittapiha.\n\nAsuinrakennus on sijoitettu kahden pihan, varsinaisen pihan ja karjapihan, väliin. Päärakennuksen lisäksi Pienmäen rakennuksista mainittakoon sauna, kaura-aitta, eloaitta, Matin aitta, kokkitalli, kärryliiteri, leipäaitta, aitta, sikala, navetta, kota, halkoliiteri, makuuaitta, jauhoaitta, riihi ja paja.\n\nPäärakennukseen kuuluu iso uloslämpiävä tupa, läpikuljettava porstua, eteistupa ja kaksi kamaria. Tupapuoli on vuodelta 1849 ja eteistuvan puoli 1852."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.290123580,26.350173795 62.290767454,26.343667449 62.294161625,26.343443062 62.295173673,26.346019114 62.293406772,26.351051535 62.290123580,26.350173795" ;
        poi:history       "Pienmäen tila lohkottiin 1754 omaksi tilakseen Särkiniemen tilasta, joka oli syntynyt 1571. Tuolloisessa Laukaan pitäjässä sijainneen Mäentalon nimeksi vakiintui Pienmäki.\r\n\r\nIsonjaon aikaan Pienmäen tiluksista oli runsas 7 hehtaaria peltoa ja 155 hehtaaria metsää. Tilan kokonaispinta-ala oli lähes 300 hehtaaria 1895. Suuri osa pihapiirin rakennuksista rakennettiin  lautamies Heikki Matinpoika Pöyhösen isännöidessä taloa 1837-1859.\r\n\r\nPäärakennus jäi asumattomaksi 1956. Keski-Suomen maakuntamuseo kunnosti 1967 haltuunsa saamat rakennukset ja teki Pienmäestä talomuseon. Rakennukset sisustettiin suurimmaksi osaksi entisen käyttönsä mukaisesti. Museo avattiin yleisölle 1969."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k077 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=181" ;
        skos:prefLabel    "Pienmäen talonpoikaistalo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Eerikinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1658761259322" ;
        wgs84:long        "24.9307872554814" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/eerikinkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7756>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:08+0300" .

rky:p1710  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kanavarakentamisen alkuvaihetta edustavalla Strömman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikennehistoriassa. \n\nStrömman kanava yhdistää Suomenlahdella Teijonselän ja Finnarinselän Kemiönsaaren ja Salon rajalla, jossa lähes ainoana paikkana Suomessa voi havaita vuorovesien vaihtelun. Strömma on kapein kohta Kemiönsaaren ja mantereen välillä. Kanavista vanhempi, 1840-luvulla rakennettu ja 1890-luvulla laajennettu avokanava on kapea ja vuolasvirtainen.\n\nVanhan kanavan länsipuolelle 1960-luvulla rakennetun uuden kanavan leveys on 28 metriä ja kulkusyvyys 5,5 metriä. Kanavan yli on rakennettu sähkömekaanisella koneistolla toimiva, pystyyn nostettava läppäsilta. \n\nKanavamiljööseen kuuluu myös kanavanvartijan talo ja Kemiönvirran luotsiasema. Strömman luotsivartiotupa on merialueen ainoa kanavan yhteyteen tehty luotsipäivystyspiste.\n\nKanavan ympärille muodostuneeseen yhdyskuntaan liittynyttä rakennuskantaa on säilynyt kanavien väliin jäävällä saarella.\n\nMerenlahden kaakkoisrannalla on viljelymaiseman ympäröimä Strömman kartanon talouskeskus, jossa päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.187454892,22.873923906 60.188114164,22.874252693 60.188675662,22.875537255 60.190174935,22.876396142 60.191597010,22.873940701 60.184979644,22.900695931 60.182720659,22.902640076 60.179142878,22.900874180 60.178088001,22.902075669 60.177455983,22.895804253 60.177113227,22.889669940 60.180186251,22.890112395 60.187454892,22.873923906" ;
        poi:history       "Strömman kanavan rakentaminen liittyy Teijon ruukin historiaan ja kuljetustarpeisiin. Perniössä sijainneen Teijon ruukin omistaja Robert Bremer oli löytänyt 1820-luvulla Perniön Vihiniemestä, Kiskonjoen varrelta, rikkaan rautamalmiesiintymän. Louhittu malmi ja jalostuksessa tarvittava kalkkikivi jouduttiin kuitenkin kuljettamaan Kemiön saaren ympäri, koska matalasta ja karikkoisesta Strömmasta ei voitu kulkea isoilla proomuilla.\r\n\r\nStrömman kanavan rakentamiselle loi pohjaa 1820- ja 1830-lukujen taloudellinen nousukausi, jolloin Suomessa tehtiin laajoja suunnitelmia kanavien rakentamiseksi. Suurisuuntaisin hankkeista oli 1840-luvulla aloitettu Saimaan kanava.\r\n\r\nStrömman kanavan ruoppaustyöt alkoivat keisari Nikolai I:n suostumuksella 1844. Perniön Teijon ruukin omistaja Robert Bremer oli jo muutamia vuosia aikaisemmin tutkinut Kemiön virran perkausmahdollisuuksia, mutta työ ei johtanut tuloksiin. Teijon ruukin uusi omistaja Viktor Zebor Bremer tarjoutui korvausta vastaan teettämään sekä kanavan että työntösillan Kemiön virtaan. Teijon omistajien tuli sopimuksen mukaan ylläpitää valmista kanava-aluetta, mutta korvauksena he saattoivat periä kanavaa käyttäviltä aluksilta maksua. Kanava sai luotsin 1852.\r\n\r\nKanavan leveydeksi tuli aluksi alle kymmenen metriä ja vesisyvyydeksi noin kolme metriä. Rautainen työntösilta valmistettiin Teijon ruukissa 1897. Kanavanvartijan talo rakennettiin 1897 (B. Granholm). 1896-1898 Strömman kanavaa ryhdyttiin laajentamaan ja sen ylittävälle maantielle tehtiin teräksinen kääntösilta K. Lindbergin suunnitelmien mukaan. Uusi kanava rakennettiin vuosina 1967-1968 vanhan kanavan länsipuolelle.\r\n\r\nKanavan tuntumaan rakentui 1800-luvulla pieni yhdyskunta kouluineen ja kauppoineen. Keskeisellä liikennepaikalla olevan kanavan tuntumaan perustettiin 1875 Strömsholmin saha. 1870- ja 1880-luvulla paikalla toimi lisäksi pieni telakka.\r\n\r\nStrömman rälssisäteri mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1434 ja se on ollut mm. Fleming-,  De la Gardie- ja Oxenstierna-sukujen omistuksessa. Kartanon mailla oli rautakaivoksia. Kartanon päärakennusta muutettiin 1830-luvun jälkeen 1850-, 1880- ja 1930-luvuilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4152" ;
        skos:prefLabel    "Strömman kanava"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2700>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tähdet kertovat, komisario Palmu!" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/tahdet-kertovat-komisario-palmu-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_554>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1767001~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8207>
        dcterms:modified  "2009-12-30T12:11:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5464>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Presidentti tutkimuslaitoksen vihkiäisissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Tasavallan presidentti oli läsnä Biokemiallisen tutkimuslaitoksen vihkiäisissä vuonna 1931. Kumpi se oli, Relander vai Svinhufvud? Presidenttihän vaihtui tuona vuonna. Kemiantutkimus-Säätiön ja Valion rakennuttaman Biokemiallisen tutkimuslaitoksen avajaisissa vuonna 1931 oli läsnä tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud.\n\nLähde:\nJuppi, Tuomo: Ongelmaperustainen lähestymistapa ja A. I. Virtanen kemian opetuksessa (Pro Gradu-tutkielma, Helsingin Yliopisto, 2006)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9304> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/tasavallan-presidentti-oli-lasna-biokemi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3674>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1859084~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Milla istui selin ikkunan lasimaalauksiin joita inhosi. Keltaisella pohjalla tummanpunaisia oluttuoppeja ja vihreä teksti: Benjamin's. Muuten pystybaari kyllä menetteli tummine panelointeineen, pienine seisomapöytineen ja pulloja pursuavine baareineen. --- Sama sisustustyyli toistui salin puolella: pitkät pöydät ja raskastekoiset tuolit, tummanvihreät kuviotapetit ja kellertävät pullonpohjaikkunat. Ja katon rajassa tietysti väritelevisio joka kuluneenakin kesänä oli täysillä suoltanut jalkapallon maailmanmestaruusotteluita. - - - \n    Jotkut englantilaiset satunnaiskävijät olivat myöntäneet että Benkussa oli lähes aito fiilinki, muistutti oikeaa korttelikapakkaa eläkkeellä olevine kanta-asiakkaineen, läheisen lehtitalon toimittajineen, tikanheittäjineen kaikkineen.\" (2007: 204-205.)" ;
  dcterms:description            "Kirjailijan antaman tiedon mukaan kirjan keskeisen tapahtumapaikan Benjamin's Pubin eli Benkun esikuvana on ollut legendaarinen Richard's Pub." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2127> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9319>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7753>
        a                   th:Rakennus ;
        rdfs:label          "Koulumuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/koulumuseo/" ;
        wgs84:lat           "60.1645710582544" ;
        wgs84:long          "24.9311444784538" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7753" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8467>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5963>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=1C74FDBF-59CE-402F-A006-6DEC610D8DFA> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "' - Menemme oikeuslääketieteelliseen. Unohdinko kertoa?" ;
  dcterms:description            "Murhatun tytön sisar joutuu tunnistamaan ruumiin oikeuslääketieteen laitoksella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9556> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9407>
] .

rky:p644  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laurolan Pitkä-Perttilä Kyrönjoen rannalla on poikkeuksellisen pitkä ja näyttävä puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, joka kuvastaa edustavalla tavalla eteläpohjalaista rakennusperinnettä.  Talon katsotaan olevan Topeliuksen Välskärin kertomusten sankarin Perttilä-Bertenskiöldin kotitila. Napuen taistelutanner Perttilän viereisellä pellolla on Suuren Pohjan sodan ratkaisseen taistelun paikka. Kyrönjoen ylittää Perttilänkosken kohdalla 1909-1910 rakennettu teräksinen riippusilta, joka on tiehallinnon ylläpitämä museosilta.\n\nPitkä-Perttilän pihapiiriin sijoittuu kahden maatilan talousrakennukset. Maantien suuntaisesti rakennettu päärakennus on peräisin 1800-luvun jälkipuoliskolta. Turpan ja Penttilän talot Laurolan kylässä, Perttilän itäpuolella  edustavat korkeatasoista pohjalaista talonpoikaistaloperinnettä.\n\nPerttilän läheisyydessä on Napuan taistelun kenttä. Vuonna 1714 käydyn taistelun 1921 pystytetyn muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Matti Visanti.\nPerttilän kohdalla Kyröjoen ylittävä teräsrakenteinen, puukantinen riippusilta on vuodelta 1910. Se on tiettävästi maan vanhin käytössä oleva teräsrakenteinen riippusilta. Rautaosat on takonut kyläseppä Hannu ja rakennusmestarina toimi Valte Antila Ilmajoelta.\n\nPerttilänmäki ja Napuen taistelutanner sijaitsevat Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, joka on luokiteltu yhdeksi Suomen kansallismaisemista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.984786583,22.350788789 62.985383381,22.352482201 62.985893343,22.354067713 62.985388584,22.355028773 62.985142286,22.355366644 62.984698633,22.355578756 62.984480789,22.355912254 62.984261498,22.356638876 62.983618390,22.357527449 62.983606368,22.357812366 62.983614183,22.359572098 62.983602104,22.361162186 62.983659915,22.362269382 62.983801245,22.363158060 62.983859456,22.364423166 62.983933566,22.365370633 62.983437628,22.366772298 62.982252842,22.370262541 62.979326890,22.372166656 62.977409895,22.373319852 62.974577664,22.370498783 62.974802194,22.368275774 62.975152989,22.366145295 62.975594790,22.363977985 62.976383893,22.360514970 62.977192102,22.361378807 62.977516675,22.361575300 62.977919212,22.361646635 62.978320879,22.361379885 62.978788115,22.360922277 62.979282242,22.360347588 62.979792422,22.359634871 62.980265453,22.358878162 62.980402612,22.358699219 62.981117622,22.357170444 62.981409052,22.356463730 62.981734806,22.355838437 62.981430814,22.354950946 62.981183834,22.353968346 62.981968864,22.352396799 62.982551194,22.353323756 62.982899115,22.353726617 62.983268253,22.353152212 62.983890710,22.352183365 62.984365201,22.351444775 62.984786583,22.350788789" ;
        poi:history       "Perttilänmäen alueen asutushistoria alkaa esihistoriallisella kaudella, mistä muistona on Perttilän länsipuolella rautakautinen kalmisto. \r\n\r\nSuuren Pohjan sodan aikana 1714 Isossakyrössä  taisteltiin ankarasti Kyröjoen molemmin puolin. Ratkaiseva viimeinen taistelu käytiin 19.2.1714 Perttilän ja Turppalan välisellä, edelleen rakentamattoman säilyneellä pellolla. Taistelussa kaatui noin 1500 venäläistä, 3000 suomalaista ja 1000 lähipitäjien miestä. \r\n\r\nArkkitehti Matti Visannin (Björklund) suunnittelema Napuen taistelun muistomerkki pystytettiin Perttilänmäen vastarannalle 1920."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k152 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1736" ;
        skos:prefLabel    "Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/gns/storehouse>
        dc:created      "2012-05-30T10:48:59.675+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T10:48:59.724+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "storehouse"@en , "makasiini"@fi .

[ dcterms:description  "Artikkeli \"Eliel Aspelin-Haapkylä käy Otavassa v. 1909\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8341> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8204>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pitkänsillanranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1775196728981" ;
        wgs84:long        "24.947489773909" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8204" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5700>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Jees poks" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten, missä ja kenen toimesta on syntynyt sanonta: Jees poks ponimai? Onko se näin oikein kirjoitettu? Jees poks on myönteinen huudahdus 1930-40-luvun stadista. 1950-60-luvulla käytettiin myös huudahdusta Jees poks pulinats.\n\nSuomessa on ollut yleinen sanonta njet ponimai, joka on väännös venäjän kielen ilmaisusta en ymmärrä. Ponimai siis tarkoittaa ymmärtää. Kysymykseesi \"kenen toimesta?\" ei löydy vastausta.\n\nLähde:\nPaunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii Stadin slangin suursanakirja" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miten-missa-ja-kenen-toimesta-syntynyt-sanonta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6414>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:50:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kauppatori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1666985639022" ;
        wgs84:long        "24.9544326965831" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kauppatori" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8703>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:45:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8464>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pursimiehenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1596578398445" ;
        wgs84:long        "24.937707035017" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8464" .

[ dcterms:description  "Kaisu Puuska-Joen perheen kesäpaikka oli Lauttasaaressa 1913-1959. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6789> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9178>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:33:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1970-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1970-01-01T00:00:00" , "1979-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1970-luku"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6769>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Juoksevat siat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/juoksevat-siat" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Salin perällä yksinäinen mies heitti tikkaa, toinen tuijotti viereisessä pöydässä kaljalasiinsa ja kolmas nuokkui baaritiskillä. Ikkunapöydässä istui pitkä mustatukkainen nainen syventyneenä iltapäivälehteen." ;
  dcterms:description            "Juha ja Perttu tapaavat sattumalta Angleterren baaritiskillä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8517>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4122>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin silakkamarkkinat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4121> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-silakkamarkkinat" .

rky:p1437  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.427796848,21.510859131 63.427775915,21.513085394 63.427736260,21.513595666 63.427007624,21.514370278 63.425795236,21.513967916 63.425031479,21.512289103 63.424693764,21.510290415 63.424915298,21.507734805 63.425368945,21.506589613 63.426014521,21.506121707 63.426817638,21.506972784 63.427367971,21.508031148 63.427581900,21.508969067 63.427796848,21.510859131" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:satama , poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Ritgrund)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i374>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki cadenza" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i373> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i373> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-cadenza" .

[ dcterms:description  "Vuosaaressa meren rannalla sijaitsevan huvilan rantakiviltä löytyy opiskelijakuoron paras bassolaulaja ja illan isäntä Jukka Peltonen murhattuna." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1840> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6411>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Pikku Huopalahden lastenkirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i17> ;
        wgs84:lat         "60.2015370326115" ;
        wgs84:long        "24.8951866337612" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6411" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1500>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1782446~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1836167~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7125>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4382>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Havis Amanda" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6971> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/havis-amanda" .

rky:p1697  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuralan kylämäki on erinomainen esimerkki Aurajokilaaksossa vähintään rautakaudelta asti yhtäjaksoisesti asutettuna olleesta kylämäestä. \n\nKuralan kylä sijaitsee Aurajokilaaksossa joen eteläpuolella. Kylämäellä on rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä neljän talon ryhmä, joka muodostuu Iso-Rasin, Vähä-Rasin, Iso-Kohmon ja Vähä-Kohmon taloista. Vuosisatoja viljelyksessä olleet rintapellot ympäröivät kylämäkeä. Kylä on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja sen rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. \n\nIso- ja Vähä-Kohmon sekä Vähä-Rasin tilat ovat Turun kaupungin omistuksessa. Kuralassa toimii Turun maakuntamuseon elävän historian kylä ja kokeellisen arkeologian toimintapiste."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.460023879,22.338915998 60.460512264,22.334834255 60.461172580,22.334101016 60.461772294,22.333611510 60.463140701,22.333327882 60.463566489,22.333068816 60.464796989,22.337700760 60.464262576,22.340329633 60.463258747,22.341947241 60.462319564,22.341813082 60.461210623,22.340844838 60.460715016,22.340155469 60.460023879,22.338915998" ;
        poi:history       "Kuralan kylä asutettiin viimeistään rautakaudella. Kirjallisissa lähteissä se mainittiin ensimmäisen kerran 1378. Kylässä oli 1600-luvun alkupuolelle neljä taloa. 1780-luvulla toteutettuun isojakoon mennessä kylä oli kasvanut kuusitaloiseksi. Kylän torpat sijaitsivat Ristimäellä. Hämeentien varressa oli krouvi. \r\n\r\nKaarinan pitäjään kuulunut Kuralan kylä liitettiin Turun kaupunkiin 1939. 1970-luvulla oli suunnitelmissa kaavoittaa Kurala kerrostaloalueeksi, mutta alue rauhoitettiin muinaismuistolain nojalla 1980."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4781" ;
        skos:prefLabel    "Kuralan kylämäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8700>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Puisto puhuu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8699> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8699> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8700" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9175>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Paul, James"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9175" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6910>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7385>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:29:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9509>
        a                   th:Rakennus ;
        rdfs:label          "Elokuvateatteri Bio Tarja"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.kava.fi/elavan-kuvan-museo/arkiston-aarteet/helsingin-seudun-elokuvateatterit" ;
        wgs84:lat           "60.240313142379" ;
        wgs84:long          "24.941917118768" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-bio-tarja" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7177>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7719>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9674>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:28:17+0300" .

rky:p40  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenlinnan rautatieasema on Suomen ensimmäisen radan pääteasema. Tiilinen asemarakennus on harvinaista 1920-luvun barokkivaikutteista klassismia edustavaa tyyppiä.\n\nNykyinen, järjestyksessä toinen asemarakennus on arkkitehti Thure Hällströmin suunnittelema. Punatiilisen rakennuksen arkkitehtuuria leimaavat barokkivaikutteinen kattomuoto ja yksityiskohdat. Rakennuksen matalampaa siipiosaa on jatkettu 1960-luvulla.\n\nAsema-aukioita koristavat lehmuskujat. Asema-alueella on pieni tiilinen varastorakennus, kaksi asuinrakennusta ja harvinainen 1870-luvulta peräisin oleva puinen vaunuvaja ja siihen liittyvä samanikäinen tiilinen veturitalli. Ratapihan itäpuolella on kookas tiilimakasiini 1860-luvulta.\n\nRautatieaseman alue on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.000572031,24.481616978 61.000934830,24.480971330 61.001613087,24.476636372 61.002620086,24.474394693 61.002921745,24.474883316 61.003196861,24.475302045 61.003677937,24.474346168 61.003935987,24.474802885 61.001310489,24.481100365 61.001787304,24.482096113 61.001169310,24.483470723 61.000572031,24.481616978" ;
        poi:history       "Hämeenlinnan valintaan ensimmäisen radan pääteasemaksi vaikutti sijainti Vanajaveden rannalla, koska näin saatettiin yhdistää Sisä-Suomi pääkaupunkiin sisävesiliikenteen ja uuden radan avulla.\r\n\r\nHämeenlinnan ensimmäinen tiilirakenteinen ja tornillinen asema oli C.A. Edelfeltin suunnittelema, mutta se tuhoutui kaupungin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918. Palaneen aseman tilalle rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemien suunnitelmien mukaan uusi asemarakennus, joka valmistui 1921.\r\n\r\nTiilirakenteinen varastomakasiini rakennettiin 1860-luvulla rautatien toiselle puolelle intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Venäläinen sotaväki tarvitsi rakennusta rautateitse saapuvien elintarvikkeiden varastointiin. Suomen itsenäistymisen jälkeen rakennuksessa toimi vaatetusvarikko, myöhemmin armeijan pukimo ja Valtion pukutehdas."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1914" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenlinnan rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9769>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Sisar" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9774> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9682> ;
        th:lisatietoa       "Historiallinen romaani kuohuvista vuosista 1917–1919,\npääkaupungin asukkaista, selviytymisestä, ystävyydestä\n \nHuhtikuussa 1918 sisällissodan vaikutukset tuntuvat kaikkien elämässä myös Helsingissä. Diakonissalaitoksella hoidetaan haavoittuneita, ja eräänä päivänä sinne tuodaan pahoin loukkaantunut nainen, joka muistaa menneisyydestään vain välähdyksiä.\n\nSisarten hoidossa Ellen toipuu, mutta vasta läheinen räjäytystyöonnettomuus palauttaa hänen mieleensä aiemmat tapahtumat: pienen hellahuoneen, työn puhelinkeskuksessa ja Selman, jolla on ollut suuri vaikutus hänen elämäänsä.\n\nKesä tuo toivoa kaupungin asukkaille, vaikka kaikesta on yhä pula ja monet lapset elävät orpoina ilman vankileireille vietyjä vanhempiaan. Myllerrysten keskellä Ellen alkaa pohtia, voisiko hän sisarten tavoin auttaa muita ja löytää sitä kautta elämälleen suunnan.\n\n(www.otava.fi)\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.youtube.com/watch?v=Js92FyWyTEU" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9769" .

<http://example/upload-base/#metadescription_183>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1541664~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7122>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Sampsa, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tehtaankatu 7" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8764> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1585736334294" ;
        wgs84:long           "24.946664080937" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7122" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7979>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:41:34+0300" .

[ dcterms:description  "Teoksessa liikutaan Pakilassa. Mariaana on talon emäntänä Pakinmäessä olevassa talossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2631> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_517>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1104300~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5093>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tuorila, Kalevi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tuorila-kalevi" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hänen kotinsa sisutus karttui karttumistaan, kunnes se alkoi muistuttaa värikkäillä sulilla vuorattua linnunpesää. Peräkamari oli suuri huone, jonka kahdessa ikkunassa hohtivat Ranskasta tuotetut pitsiverhot. Palkintokaappi säihki hopeaa ja kunniaa. Juoksijat olivat voittaneet isännälleen toinen toistaan kauniimpia palkintoja. Vallilantien taloon ostettiin televisio heti kun sellainen ilmaantui markkinoille. Puhelimen väriä vaihdettiin yhteen aikaan useastikin. Talon ulkopuolella seisoi amerikanrauta, jonka merkki ja malli vaihtui vuosittain. Aikuistuneet pojat ajoivat näitä autoja tai sitten Kalle itse." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8866> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8865>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5427>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kalkkikallio" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin Puistolassa - vai onko se jo Vantaan puolta - sijaitsee Kalkkivuori -niminen korkea kallio. Olen kuullut puhuttavan, että Kalkkivuorella olisi ollut luolia, joissa olisi joskus esihistorialliseen aikaan ollut asutusta. Myöhemmin luolat on räjäytetty, koska näissä eleli laitapuolen ihmisiä. Onko tällä kuulemallani mitään perää, ja mistä nimitys Kalkkivuori tulee? Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsee Kalkkikallio -niminen korkea kallio. Alue jää kehä III:n ja Kalkkivuorentien väliin. Katso esim. Pääkaupunkiseudun opaskartta ( http://kartta.hel.fi/opas/fi/ ), käytä hakusanana Kalkkivuorentietä tai puhelinluettelon karttasivu 55.\n\nKalkkikallion nimen alkuperää ei lähteistämme löytynyt, mutta \"Helsingin kadunnimet\" (1981), teoksessa todetaan Kalkkivuorentien nimen juontavan juurensa lähellä sijainneesta kalkkilouhoksesta ja sitä tarkoittaneesta paikannimestä Kalkberget, mikä on myös Kalkkikallion ruotsinkielinen nimi.\n\nKalkkikallion alueen luolista ei myöskään löytynyt tarkkaa tietoa, mutta aluella asuneena muistan lapsuudessani kerrotun seuraavista luolista: ketunluola, susiluola, pirunluola ja keittoluola. Näistä ainakin keittoluola on todella olemassa, se on suuren kivenlohkareen muodostama suurehko luola, jossa ainakin aiempina vuosina viihtyi myös mainitsemiasi laitapuolen kulkijoita. Luola tarjosi suojan tuulelta ja sateelta. Tämän lisäksi se oli sivuilta avoin, joten nuotionkin poltto siellä onnistui. Kolmen muun luolan osalta tiedot ovat enemmänkin mielikuvituksen varassa - lapsena uskoimme niistä löytäneemme ketun- ja sudenluolan, mutta pirunluola jäi enemmänkin kertomukseksi suuresta luolasta, joka olisi ulottunut kallion länsipuolelta aina Vanhalle Porvoontielle asti.\n\nLuolien räjäyttämisestä emme löytäneet tietoa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9095> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrhelsingin-puistolassa-vai-onko-se-jo-vant" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9411>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Nervanderinkadun ja Temppelikadun risteys"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rainer Pajun asunto " ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.172630697947" ;
        wgs84:long           "24.9299220760126" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/nervanderinkadun-ja-temppelikadun-risteys" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7382>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Teollisuusnäyttely Kaivopuistossa 1876"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1563906797853" ;
        wgs84:long        "24.9555389117739" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7382" .

poi:assetID  a      owl:ObjectProperty ;
        rdfs:label  "unique ID that connects an asset to a stop on tour"@en ;
        rdfs:range  xsd:string .

<http://example/upload-base/#metadescription_7621>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:23:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8096>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035441~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Murharyhmän ylietsivä Johan Mikael Palmu tutkii Ulvilantiellä tapahtunutta murhaa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2295> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7716>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Samhällsplanering och regionsbildning i kejsartidens Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7715> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7716" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2805>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1051767~S9*fin> .

rky:p273  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Poroveden etelärannalla, Peltosalmen suulla, leviävät laajat viljelysaukeat, jotka kuuluvat Itikan ja Ahmosaaren suurtiloihin. Tiloilla on säilynyt melko yhtenäiset pihapiirit ja päärakennukset, jotka edustavat pääasiassa 1800-luvun rakentamista. \n\nTalouskeskukset sijoittuvat loivasti kumpuilevan ranta-alueen ylänteille. Tilojen lehtevät pihapiirit vanhoine rakennuksineen muodostavat maisemassa selkeät kiintopisteet. Porojärven Nerkoonjärveen yhdistävän Peltosalmen molemmilla rannoilla on säilynyt edustavaa viljelysmaisemaa ja useita maatilojen rakennusryhmiä. Peltoniemeen johtava maantie muodostaa maisemallisen rajauksen salmeen laskeutuville pelloille. Peltosalmen 1951 rakennettu terässilta laajoine tukikaarineen nousee näyttävänä alavasta viljelysmaisemasta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.518476477,27.230437669 63.517860307,27.232491409 63.515508464,27.234356496 63.513233337,27.235061729 63.510511237,27.235123067 63.507624675,27.236483004 63.504526948,27.225101029 63.504573373,27.211438893 63.513822112,27.209027162 63.519220004,27.204777094 63.519317212,27.201071917 63.521078394,27.190377720 63.521203894,27.177644852 63.528772047,27.180057528 63.529824200,27.183064523 63.526556727,27.216568088 63.524519244,27.226436756 63.521941313,27.228955919 63.518476477,27.230437669" ;
        poi:history       "Itikka ja Ahmonsaari ovat Ulmalan kylän taloja. Itikan kartanomainen päärakennus, jossa on 1800-luvun puolivälin arkkitehtuurille tyypillinen poikkipääty, on rakennettu 1860-luvulla Collan-suvun omistaessa tilan. Tilan on omistanut myös Canth-suku, mistä syystä Minna Canthin nimi liitetään Itikan taloon. Ahmonsaari on entinen henkikirjurin virkatalo. Empire-vaikutteinen päärakennus on uusittu 1930-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k140 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=931" ;
        skos:prefLabel    "Peltosalmen viljelymaisema"@fi .

koko:p36040  dc:created  "2012-05-25T07:38:20.781+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T07:38:22.317+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "depots"@en , "varikot"@fi , "depåer"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_5926>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=38FE1F1A-64E1-459B-BEC4-732211488707> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7881>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:36+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p186>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Telakkamestarin talo "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:33:21.582+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:21:07.27+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p36119 ;
        poi:description  "Telakkamestarin talo on ainoa venäläiseltä kaudelta säilynyt puurakennus Särkällä. Se rakennettiin vuonna 1854, purettiin vuonna 1881 ja pystytettiin uudelleen käyttäen osittain samaa puutavaraa. Rakennus on ilmeisesti aina ollut asuinkäytössä. Rakennuksen käytöstä suomalaisen kauden alussa ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Merenkävijäin aloittaessa toimintansa saaressa rakennus kunnostettiin asunnoksi telakkamestaria varten.\n\nRakennuksessa suoritettiin peruskorjaus 1980-luvulla.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 121\n\nLähteet:\n\nVA VSA 17044.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL VIK SÄ 57."@fi ;
        poi:history      "Telakkamestarin talo on ainoa venäläiseltä kaudelta säilynyt puurakennus Särkällä. Se rakennettiin vuonna 1854, purettiin vuonna 1881 ja pystytettiin uudelleen käyttäen osittain samaa puutavaraa. Rakennus on ilmeisesti aina ollut asuinkäytössä. Rakennuksen käytöstä suomalaisen kauden alussa ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Merenkävijäin aloittaessa toimintansa saaressa rakennus kunnostettiin asunnoksi telakkamestaria varten.\n\nRakennuksessa suoritettiin peruskorjaus 1980-luvulla.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 121\n\nLähteet:\n\nVA VSA 17044.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL VIK SÄ 57."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.15108619454704" ;
        wgs84:long       "24.966635775566147" .

rky:p607  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.528088105,28.195522309 64.528343565,28.196064391 64.528150870,28.196755453 64.527843259,28.196259388 64.528088105,28.195522309" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k697 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Möykkysenjoen silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7976>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Relas, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7976" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Poliis, poliis, Pengerkatu viis\", oli tuttu hokema monelle Kalliossa 1900-luvun aikana varttuneelle. Kallion poliisitalo valmistui Pengerkatu 5:een vuonna 1907, ja poliisilaitos ehti toimia tässä osoitteessa aina vuoteen 1995, jolloin viimeinenkin yksikkö siirtyi Pengerkadulta Pasilan poliisitaloon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8520>
] .

[ dcterms:description  "Kolmannen Linjan yksiössä minäkertoja asuu rakastettunsa, Havvan, kanssa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2355> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530>
] .

rky:p867  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.822825374,21.363905014 61.824049330,21.362573752 61.826889609,21.365939559 61.826904721,21.368235488 61.825232672,21.369120979 61.823043581,21.368079212 61.822825374,21.363905014" ;
        poi:municipality  kunnat:k484 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4035" ;
        skos:prefLabel    "Kaddin kalastusmajat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6138>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kivihaan nimen historia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä on saanut nimensä kaupunginosa nimeltä Kivihaka Haagan kupeessa? Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastosta kerrottiin, että Kivihaka ei ole varsinainen kaupunginosa vaan osa Haagaa. Kivihaka on yhdistelmä nimistä Haaga-Haga ja seudulla sijainneesta talonpoikaistalosta, Stenbackasta (=Kivimäki). Kivihaan alue sai nimensä vuonna 1962. " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6641> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kivihaan-nimen-historia" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8093>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 1 : Bulevardi " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8093" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8332>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:48:53+0300" .

[ dcterms:description  "Famu vuokraa yksiön Tarkk'ampujankadulta kun Kivenhakkaajankadun talot puretaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2474> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8018>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8427>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mikonkatu 17 C" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1716144337467" ;
        wgs84:long           "24.9459718251295" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8427" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6398>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Salmisaaren voimalaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat         "60.1662572755359" ;
        wgs84:long        "24.9008511793258" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/salmisaaren-voimalaitos" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8592>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:38:02+0300" .

rky:p1066  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.163088984,21.553504749 60.163516768,21.551665235 60.164202806,21.552119896 60.164518288,21.551221067 60.165346563,21.551917349 60.165329891,21.553499153 60.165455027,21.555007084 60.166100310,21.555695866 60.167360056,21.556017481 60.167615834,21.556265605 60.167428798,21.557686324 60.166905859,21.557217261 60.166156133,21.557050920 60.165436502,21.557309382 60.165006878,21.557924054 60.164728563,21.558345492 60.164452274,21.558763897 60.164426277,21.558803354 60.163843950,21.559758859 60.164004061,21.559302988 60.163467163,21.559934937 60.162966506,21.559853830 60.162923404,21.559418864 60.163119808,21.558072442 60.163539282,21.556335486 60.163088984,21.553504749" ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=82" ;
        skos:prefLabel    "Korppoonkartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6897>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9043>
        dcterms:modified  "2010-04-16T11:05:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i597>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kampin Kaisa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i596> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8706> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8705> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kampin-kaisa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9138>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tortora"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9138" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6634>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Antikvaarinen Kirjakauppa Johannes"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8433> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> ;
        wgs84:lat         "60.1638511960885" ;
        wgs84:long        "24.9452815184018" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6634" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1723>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1347777~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7348>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2198>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1453895~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4844>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1438360~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1438361~S9*fin> .

rky:p1302  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella.\n\nTalvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Monet karjalaistaloille tyypilliset piirteet ovat kuitenkin säilyneet niin sisä- kuin ulkotiloissa sekä rakennusten sijoittelussa.\n\nKylien vanhaan vienankarjalaiseen elämänmuotoon ja rakennusperintöön liittyvät ortodoksiset hautausmaat, jotka sijaitsevat Suomussalmen Kuivajärven Kalmosaaressa ja Kuikkaniemessä sekä Rimmin Lapinniemessä Kuhmossa.\n\nSuomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Murhijärvellä, joka on edelleen kyläläisten kalapaikka, Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat edustavat alueen arkaaisinta rakentamista. Pyöröhirsiset kalamajat palautuvat kainuulaisen ja vienalaisen rakentamisen juurille: rakennukset ovat alun perin olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia.\n\nHieta- ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi maisema-alueella, joka on perustettu Kainuun ympäristökeskuksen 19.11.2001 tekemällä päätöksellä, ensimmäisenä luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.643850744,29.998925951 64.643403722,30.011438634 64.643403381,30.015752000 64.642690586,30.017590207 64.642039433,30.014927162 64.641562983,30.014926957 64.641212059,30.025890110 64.640855672,30.028777459 64.640351634,30.038630213 64.645280273,30.041873376 64.645712939,30.044876035 64.644921758,30.053911761 64.644705297,30.069289561 64.643199679,30.072442345 64.644182382,30.076371433 64.648912114,30.082534867 64.650909679,30.088839777 64.651274932,30.087522930 64.651736616,30.087212074 64.652339587,30.088103272 64.652433750,30.089956240 64.651924927,30.090992056 64.654935183,30.098962886 64.657254428,30.101831524 64.661327611,30.090652852 64.663138352,30.090436445 64.664755744,30.094667956 64.664626316,30.098300324 64.665825903,30.109055575 64.665729357,30.110686470 64.665284073,30.111500121 64.662168737,30.114526857 64.663443406,30.109120206 64.664241227,30.104007710 64.663386535,30.099778629 64.663515609,30.096739476 64.662976997,30.094513514 64.662310287,30.093992233 64.661038454,30.095841152 64.659622559,30.100636181 64.661274895,30.100819080 64.661725799,30.106446508 64.659736597,30.110684218 64.657917908,30.106874475 64.657800856,30.104025737 64.656776978,30.103238132 64.654618661,30.100635939 64.652715601,30.096478816 64.650717130,30.092099598 64.648339736,30.083718615 64.643571628,30.077722794 64.642563649,30.073922326 64.642154423,30.074980390 64.640381755,30.074240358 64.635200361,30.059159891 64.638810486,30.038982142 64.638991153,30.037851676 64.640451271,30.013741108 64.642675415,29.997740722 64.643850744,29.998925951" ;
        poi:history       "Suomussalmen vienalaiskylät syntyivät muistitiedon mukaan 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita (piekloi). Karkureilla oli nimetkin: Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow otti Suomen puolella nimen Huovinen. Perimätiedon mukaan Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai sieltä piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti myöhemmin Kuivajärvenniemelle asumaan. Kuhmon Rimmin karjalaiskylän synty ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Huovisten suvusta lähtöisin oleva Ontrei Huovinen osti Rimmilän talon.\r\n\r\nElämä vienalaiskylissä perustui maanviljelykselle. Oma merkityksensä oli myös kalastuksella, metsästyksellä, tervanpoltolla ja laukkukaupalla. Kylien henkinen ja aineellinen kulttuuri liittyi rajantakaiseen Karjalaan, jonne yhteydet olivat vilkkaat, kun taas yhteydet Kainuuseen ja sitä kautta Suomeen olivat lähinnä hallinnollisia. Kylät elivät verrattain eristyksissä muista kainuulaiskylistä. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja ennen Veihtivaaran kylää, joka on jo ollut \"Ruotshia\" - eli suomalaistaloja ja kainuulaisasutusta.\r\n\r\nSuomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuivajärvelle tie valmistui 1933 ja sieltä edelleen Hietajärvelle 1956."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3947" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun vienalaiskylät (Kuivajärvi, Kalmosaari, Kuikkalehto, Hietajärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9398>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Herttoniemen taksitolppa"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1949061211894" ;
        wgs84:long        "25.0305507749329" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/herttoniemen-taksitolppa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9637>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:44:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6894>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Mustonen, Ufo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/mustonen-ufo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_146>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1386989~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1892404~S9*fin> .

rky:p1562  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.\n\nHämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.\n\nHämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle. \n\nTurun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on  pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta. \n\nTarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.\n\nTammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisee vain Kuivajärven eteläpäässä oleva Portaan kylä. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin. \n\nLopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla. \n\nRengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla.  Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.\n\nRengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä.  Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. \n\nLiedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen \"Mustila-Porras-Kaukolanharju\". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.659073842,23.147033444 60.659918080,23.147965052 60.659877689,23.149402116 60.658680711,23.149278816 60.659073842,23.147033444" ;
        poi:history       "Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556. \r\n\r\nHämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.\r\n\r\nHistoriallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k284 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:kyla , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118" ;
        skos:prefLabel    "Hämeen Härkätie (Koski Tl:n tapuli ja hautausmaa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5056>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pirkkola 50 vuotta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i60> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5055> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5056" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9040>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Labbart, Rolf"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9040" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7250>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7345>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Toikka, Eeva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7345" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4841>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Oittinen, Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/oittinen-riitta" .

[ dcterms:description  "Liisa Lindgrenin artikkeli Julkinen taide" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8059>
        dcterms:modified  "2009-12-28T12:17:40+0300" .

rky:p236  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Orimattilan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva Porvoonjoen Tönnönkoski kuvastaa pitkää ja monipuolista myllyperinnettä. Myllymiljööseen liittyy myös Suomen vanhin betonikaarisilta.\n\nKosken eteläpuolella on Tönnön 1910-luvulla rakennettu betonikaarisilta, joka on nykyään kevyen liikenteen käytössä. Tönnön betonikaarisilta on Tiemuseon museosilta. Jokea seuraavan ja sillan ylittävän vanhan maantien linjaus noudattaa osittain jo 1700-luvulla käytössä ollutta tielinjausta.\n\nSiltaan liittyy sen pohjoispuolella sijaitseva koskimaisema myllyineen. Kosken partaalla on kaksi myllyä 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Tönnönkosken itärannalla on maisemallisesti näkyvällä paikalla kaksikerroksinen Tönnön koulu. Alueen pienimuotoinen asutus on pääosin jälleenrakennuskaudelta. \n\nTönnönkosken eteläpuolella maisema avautuu ja joenvarren rinteissä on viljelyaukeita. Peltorinteen yläosassa on entisen Sommarnäsin kartanon tilakeskus. Maisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitsevan päärakennuksen pihaan johtaa koivukujanne.\n\nTönnönkosken silta ja myllypaikka kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Porvoonjokilaakso maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.799599602,25.695910725 60.797072792,25.696159562 60.796671023,25.697462429 60.795648702,25.699609081 60.794685590,25.701957873 60.793062990,25.701146519 60.791676890,25.701144334 60.790383770,25.700407152 60.788723167,25.700094367 60.788177936,25.695439456 60.788319808,25.690932367 60.788714846,25.690419086 60.789229559,25.688994886 60.790778831,25.685218991 60.792703400,25.684759977 60.792851744,25.686771110 60.794796305,25.686896315 60.795393598,25.689532393 60.798987842,25.690321328 60.799601508,25.693161870 60.799599602,25.695910725" ;
        poi:history       "Vanhaan maantiehen liittyvä ja Porvoonjoen ylittävä Tönnön silta rakennettiin 1911. Sillan suunnitteli sillanrakennusprofessori Jalmar Castrén ja urakoi Tampereen sementtivalimo. Silta oli Suomen ensimmäinen teräsbetonisilta.\r\n\r\nPorvoonjoen Tönnön koskessa on ollut mylly jo 1586. 1800-luvulla koski käytti kolmea myllyä ja sahaa. Säilyneistä myllyistä uudempi on 1909 rakennettu turbiinimylly. Tönnön koulu valmistui 1906.\r\n\r\nTönnönkosken kaakkoispuolella olleessa Tönnön kylässä oli 1560-luvulla kaksi taloa.\r\n\r\nJokilaakson länsilaidalla, Niemenkylän puolella sijaitseva Sommarnäsin kartano perustettiin uudistilaksi 1782. Empiretyylisen päärakennuksen rakennutti kruununvouti F.A. Stjernvall 1830-1840-luvulla. Vääräkoskeen rakennettiin kartanon voimalaitos 1911. Itärannan Sipilän ja Kankaan kartanot perustettiin ratsutiloiksi 1600-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k560 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:mylly , poio:tie , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1886" ;
        skos:prefLabel    "Tönnönkosken silta ja myllypaikka"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9634>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Marjaniemen silta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat         "60.2082445459992" ;
        wgs84:long        "25.0739479407926" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/marjaniemen-silta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7844>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:17+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p149>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85> ;
        dc:created       "05.10.2009 10:07" ;
        dc:modified      "05.10.2009 10:07" ;
        skos:prefLabel   "sotilaallinen organisaatio"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7939>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Valtonen,  Mato"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Valtonen, Markku" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7939" .

rky:p496  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Skogsbyn ruukin masuuni laitteistoineen ja patojärjestelmineen on yksi harvoista säilyneistä. Skogbyn masuuni ja Fagervikin ruukki antavat yhdessä lähes täydellisen kokonaiskuvan Suomen 1700-luvun loppuvuosikymmenten rautaruukista.\n\nSkogbyn entinen rautaruukki sijaitsee Hankoniemen luoteisrannalla, asumattomalla metsäseudulla. Ruukinalue käsittää 1700-luvun lopulla rakennetun masuunin, ruukin konttorirakennuksen ja patolammet sekä masuuniin liittyneen 1800-luvun puolessa välissä rakennetun puhalluskoneen. Alueella on myös kivisen myllyn rauniot sekä runsaasti erilaisten ruukin toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakenteiden jäänteitä sekä joitakin työväenmökkejä. \n\nSkogbyn ruukin teollista toimintaa jatkanut saha on ollut Uudellemaalle perustetuista sahoista pitkäikäisimpiä ja tuotannoltaan merkittävimpiä höyrysahoja. Edelleen hyvin säilynyt sahayhdyskunta antaa hyvän kuvan työväestön asuinolojen kehityksestä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle.\n\nSkogbyn sahayhdyskunta on Hankoniemen itärannalla Tammisaareen johtavan laivaväylän tuntumassa. Saha-alueelle johtavan tulotien varressa sijaitseva yhdyskunta käsittää eriaikaisia työväen asuinrakennuksia 1880-luvulta 1950-luvulle. Asutuksen keskellä sijaitsevat VPK:n talo, kauppa, seurantalo, terveystalo ja kaksi koulua. Sahan johtajan asunto on paikalle siirretty 1700-luvulta peräisin oleva Skogbyn ruukin entinen päärakennus. Sahayhdyskuntaan liittyy myös 1930-1940-luvun omakotialue ja sodanjälkeinen asuinalue.\n\nSahalta rautaruukin läheisyyteen kulkee Harparskog-linja, joka on suomalaisten vuoden 1940 välirauhansopimuksella perustettua Hankoniemen neuvostotukikohtaa vastaan 1940-1941 rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.924431194,23.309584939 59.925736267,23.312692957 59.925997556,23.318544172 59.926351336,23.324611296 59.923736465,23.326891531 59.921806103,23.319930406 59.920966522,23.313179600 59.924431194,23.309584939" ;
        poi:history       "Fagervikin ja Billnäsin rautaruukkien omistaja Carl Billsten nuorempi perusti 1682 Skogbyn masuunin hyvän satamapaikan ääreen. Historiallisesti Skogby oli lähes koko toiminta-aikansa osa Fagervikin ruukkia. Skogbyssä valmistettiin Ruotsista tuodusta malmista takkirautaa Fagervikin ja Pinjaisten (Billnäs) ruukkien kankirautapajojen käyttöön. Nykyinen, alaosaltaan harmaakivinen ja yläosaltaan tiilinen masuuni rakennettiin 1789. Masuuniin liittynyt puhalluskone valmistui 1856. Ylemmän masuunilammen harmaakivipato rakennettiin 1780 ja ruukin konttorirakennus 1783. Laitoksen toiminta loppui 1908.\r\n\r\nHöyrysaha jatkoi Skogbyn teollista toimintaa rautaruukin lopettamisen jälkeen. Sahan perusti Mauritz Hisinger 1888 ja Oy Fiskars Ab:n omistukseen se siirtyi 1891. Sahan vanhimmat asuinrakennukset ja ruokala rakennettiin sahan perustamisvuonna. Toinen merkittävä työväen asuinrakennusten rakentamiskausi oli 1920-luku. Höyrysahan nykyiset tuotantorakennukset rakennettiin pääasiassa 1950-1980-luvuilla.  Sahan toiminta päättyi 1987."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:linnoitus , poio:muinaisjaannos , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=916" ;
        skos:prefLabel    "Skogbyn masuuni ja sahan alue (sahayhdyskunta)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6006>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=411A5C1F-1519-44B9-8884-624E2411F948> .

<http://example/upload-base/#metadescription_642>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1542707~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1103845~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1094191~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tori oli mielenkiintoinen paikka. Siellä kauppasivat vihanneksia maalta tulleet emännät, venäläisten upseerien vaimot möivät leipomuksiaan, Virosta tulivat perunanmyyjät isoilla jaaloillaan ja monenlaiset kaupustelijat möivät pikkutavaraa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1681> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Elokuun 10:nnestä syyskuun 23:nteen tai 24:nteen Lenin asui salaa Helsingissä: kaupungin poliisimestarin virkaa hoitavan sosiaalidemokraatin Kustaa Rovion asunnossa (Sörnäisten Rantatie 1 B 22)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6535>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8056>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Arvottomat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8058> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7880> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8057> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8055> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8056" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5552>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kellomäki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä mäen juurelle Helsinki perustettiin? Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulle, Kellomäelle, nykyiseen Arabian (Annalan) kaupunginosaan. Kuninkaan antamalla käskyllä määrättiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien porvarit muuttamaan Helsinkiin. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6513> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/haluaisin-tietaa-minka-maen-juurelle-helsinki-peru" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6266>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=40927C4D-4BDB-4BB0-B163-16D069F97C32> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7841>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Messuhalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön kisahalli" , "Kisahalli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8091> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1834637304448" ;
        wgs84:long           "24.925870635047" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7841" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8555>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:38+0300" .

rky:p1029  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.406257596,26.790638847 65.405972846,26.794154482 65.406168616,26.796160556 65.404770255,26.797098110 65.404394661,26.793008659 65.404904803,26.789606996 65.406257596,26.790638847" ;
        poi:municipality  kunnat:k615 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2107" ;
        skos:prefLabel    "Pyramidikattoiset kesänavetat (Mannila)"@fi .

rky:p732  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karihaaran tehdasyhdyskunta on Pohjois-Suomen teollisuushistorian avainkohde. Se ilmentää merkittävän metsäteollisuusyhtiön (Kemiyhtiö 1893-1991) vaikutusvaltaa Lapissa ja yhtiön mahdollisuuksia vastata eri henkilöstöryhmiensä asumisen ja palveluiden tarpeisiin omassa rakennustoiminnassaan 1900-1950-luvuilla.\n \nTehdasyhdyskunnan vanha keskus on säilyttänyt eheytensä ja omaleimaisuutensa. Rakenne ja puistomaisuus perustuvat 1900-luvun alkupuolen kokonaissuunnitelmiin. Kemiyhtiön entinen pääkonttori (1936) ja sen autotalli (1935) sijoittuvat päätien laidalle, kuten myös entinen ruokala (1937) ja paloasema (1937). Arkkitehti W.G. Palmqvistin niissä käyttämä muotokieli tukeutuu klassismiin ja huipentuu konttorissa.\n \nMuita kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäviä rakennuksia ja pihapiirejä ovat muun muassa:  \n- sairaalaksi valmistunut Kemilä (1908, Victor J. Sucksdorff)\n- liikerakennus Karila (1913, Harald Andersin)\n- lääkärinasunto (1918, Valter ja Ivar Thomé)\n- toimitusjohtajan asunto (1921,  Birger Federley)\n- virkailijakerho (1921, Birger Federley)\n- toimihenkilöasuntola Kukkola (1927, Jarl Eklund)\n- johtajanasunto Kontula (1939, W.G. Palmqvist)\n\nYhtiön vuonna 1945 rakentama 12 puukerrostalon asuinalue Mäntylä sijaitsee idempänä samannimisessä kaupunginosassa.\n\nKarihaaran teollisuus toimii alkuperäisillä sijoillaan Kemijoen suiston kahdessa saaressa: sellutehdas ja kartonkitehdas Pajusaaressa, sahalaitos Sahansaaressa. Molemmat ympäristöt ovat kauttaaltaan teollisuustoiminnan muovaamia lukuun ottamatta Pajusaaren pohjoisosaa, jossa on työnjohtajakerho (1930) ja koulutalo (1932). Tehtaalaisten pientaloalue on saaresta purettu. Pajusaaren sellutehtaan ja kartonkitehtaan lomassa on säilynyt yksittäisiä osia tehtaan 1900-luvun rakennuskannasta.\n\nSahansaaressa toimivan sahalaitoksen tiilinen tuotantorakennus on vuodelta 1936 (W.G. Palmqvist). Vuonna 1874 käynnistyneen sahan voima-asema ja sen savupiippu on teollisuushistoriallinen rakennusmuistomerkki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.750251460,24.513840075 65.751026587,24.513452161 65.762722098,24.516859695 65.761727115,24.536259422 65.761362895,24.539942474 65.760167011,24.543426670 65.759190935,24.545501057 65.757801214,24.546557262 65.755744785,24.545742466 65.753609794,24.546798021 65.752419703,24.548291214 65.751362713,24.549001406 65.750137608,24.548347488 65.749473217,24.546960752 65.749724134,24.522634601 65.750251460,24.513840075" ;
        poi:history       "Ensimmäinen Karihaaran teollisuuslaitos oli norjalaisyhtiön höyrysaha, jonka perustaminen 1874 joudutti ratkaisevasti Kemin kehitystä teollisuus- ja satamakaupunkina.\r\n\r\nKemiyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1893 Trävaruaktiebolaget Kemi -nimisenä. Sen perustajat eli oululaiset J.W. Snellman G:son ja G.& C. Bergbom -nimiset kauppahuoneet  harjoittivat toimintaansa muun muassa mainitulla norjalaisten käynnistämällä sahalla. Kemiyhtiö ryhtyi jalostamaan puuta kemiallisesti rakentamalla Pajusaaren sulfiittiselluloosatehtaan  1916-1919 ja sulfaattiselluloosatehtaan 1927-1929. Yhtiö toteutti puun käyttöä ja energiatuotantoaan integroidusti, kehittäen Karihaaraa mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden monipuolisena laitoskokonaisuutena.\r\n \r\nKemiyhtiö turvasi tehtaiden ja yhdyskunnan rakentamisessa kokeneisiin arkkitehteihin, näin esimerkiksi tehdaskylän asemakaavallisessa suunnittelussa (Valter Thomé 1906?, W.G. Palmqvist 1934). Karihaarassa käydyssä Lapin sodan yhteenotossa tuhoutui yhtiön työväenasuinalue. Tehtaalaisten asuntopulaa helpotettiin rakentamalla 1945 Mäntylän puukerrostaloalue.\r\n\r\nKemiyhtiö yhdistettiin 1991 Metsäliitto-konserniin, jonka tuotantolaitoksiin se on kuulunut Oy Metsä-Botnia Ab Kemin tehtaat -nimisenä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:poiType       poio:parantola , poio:liikerakennus , poio:sairaala , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2190" ;
        skos:prefLabel    "Karihaaran tehdasyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Länsi-Pasila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        owl:sameAs        <http://sws.geonames.org/843424/> ;
        wgs84:lat         "60.201863265885" ;
        wgs84:long        "24.9205523950877" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lansi-pasila" .

th:Musiikki  a           owl:Class ;
        rdfs:label       "Musiikki"@fi ;
        rdfs:subClassOf  bibo:AudioDocument ;
        dcterms:subject  koko:p32299 ;
        owl:sameAs       koko:p49090 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pääsihteerin huone oli komea. Huone oli arviolta kahdeksan metriä itkä ja kuusi leveä. Heti oven tuntumassa oli jykevä sohva, sohvapöytä ja pari nojatuolia. Kirjoituspöytä oli taaeempana. Jalopuisen pöydän takana oli kirjahyllystö, kahdella muulla seinällä taidetta. Tässä huoneessa oli kolme isoa ikkunaa Puhemiehen aukiolle.\" (s. 61)" ;
  dcterms:description            "Eduskunnan pääsihteeri Teuvo Hassinen murhataan omassa työhuoneessaa Eduskunnassa teloitustyyliin takaapäin ja lähietäisyydeltä - kosketuslaukauksella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2481> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

rky:p1289  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.244672153,24.883147481 60.244386550,24.883878105 60.243841722,24.884645253 60.243233213,24.885236946 60.243028863,24.883494180 60.243773529,24.881907203 60.244095055,24.882263229 60.244672153,24.883147481" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4673" ;
        skos:prefLabel    "Kannelmäen kirkko"@fi .

rky:p992  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perniöjokilaakso kuuluu Suomen kartanolaitoksen vanhaan ydinalueeseen, jossa kartanoita ja suurtiloja on huomattavan tiheässä. Alueen vanhaa rälssiä ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot ja Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu lisäksi mm. Pohjankylän Halla eli Uotila. Tilat ovat vuosisatoja viljelyksessä olleiden peltojen ympäröimiä. Perniönjoen varren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista kulkureittien varrella.\n\nMelkkilän kartano sijaitsee Perniön kirkonkylän lounaispuolella olevalla mäellä. Kartanon rokokootyylinen päärakennus on rakennettu 1775. Kartanon rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, vanhimpiin talousrakennuksiin kuuluu viljamakasiini vuodelta 1699. Kartanoa ympäröivä puisto on istutettu 1700-luvulla.\n\nPerniönjoen itärannalla olevaa Paarskylän kartanoa ympäröivät pellot. Kantatila on entinen rälssisäteri. Rakennuskantaan kuuluu pitkä ja satulakattoinen päärakennus 1800-luvun alusta, navetta vuodelta 1896, työväen asuinrakennus sekä juustomeijeri 1900-luvun alusta.\n\nPerniönjoen länsirannalla viljelysten yllä kumpareella seisovan Yliskylän kartanon 1828 rakennettu päärakennus on korjattu 1900 huvilatyylin mukaiseksi. Talousrakennuksiin lukeutuu harmaakivinen viljamakasiini vuodelta 1857. Osa kantatalon ympärillä olleista työväen asuinrakennuksista on säilynyt. Kartanon ja viereisen Ylikylän kappelin välillä kaartaa keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie. Kirkon alueella on rautakautinen kalmisto.\n\nPohjankartanon ympäristö on matalana kumpuilevaa viljelysaukeaa. Keskiajalta tunnettu kartano on sijoittunut Perniönjoen itärannalle. Se on ollut alueen varhainen teollisuuskeskittymä; alueella on kaksi koskea Pohjankoski ja Hamarinkoski. Kaksikerroksinen rapattu ja korkealla aumakatolla varustettu päärakennus on arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema ja se on rakennettu 1929. Tilan muut rakennukset ovat uudempia. Kaksi aiempaa tulipalossa tuhoutunutta päärakennusta ovat sijainneet noin 100 metrin päässä nykyisestä ja niiden paikalle johtaa koivukuja.\n\nPohjankylä sijaitsee Pohjankartanon pohjoispuolella avoimella viljelyaukealla. Vanhalla kylätontilla sijaitsee Halla, jonka tiiliset talousrakennukset on ryhmitetty tiiviisti 1881 valmistuneen ja 1920 uudistetun puisen päärakennuksen yhteyteen. Suuri osa talousrakennuksista on insinööri Uno Sjöholmin suunnittelemia 1920-luvulta. Pohjankylän toinen kylätontti on sijoittunut mäenkumpareelle Korvenkyläntien vastapuolelle, ja sillä seisoo Ristikartanon kantatilan talouskeskus. Pohjankylän kylätontit erottuvat edelleen selvästi maisemassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.184067272,23.123133908 60.182441311,23.122165569 60.180773433,23.120929476 60.179672454,23.121059513 60.177592752,23.120433992 60.177091975,23.119999396 60.176744235,23.119153438 60.176255850,23.112933533 60.176217469,23.107581543 60.177299310,23.101484715 60.179302331,23.100723702 60.180140258,23.100756369 60.181040266,23.101258221 60.181314383,23.101926060 60.181738713,23.104026592 60.182449510,23.107968947 60.183042497,23.109058991 60.183654109,23.108474514 60.184015803,23.108056280 60.184681200,23.108029502 60.186335137,23.107747267 60.186800462,23.107965107 60.189247814,23.112009734 60.189574635,23.113302183 60.189542866,23.114534671 60.188423195,23.121561455 60.188106367,23.122349726 60.187294353,23.123059942 60.184067272,23.123133908" ;
        poi:history       "Perniön pitäjä oli Suomen kartanolaitoksen valta-aluetta. Kolme ruukkia toivat alueelle varakasta säätyläisväestöä, ruukinpatruunoita, kirjanpitäjää ja isännöitsijöitä, jotka sijoittivat varojaan seudun maatiloihin. Säätyläisväestön sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja, jotka tavallisesti kehittyivät yhdestä rusthollista tai useammasta rälssitilasta. Suurtilamuodostuksen myötä pitäjän taloluku väheni sadassa vuodessa 1860-luvulta 1970-luvulle 239:stä talosta 142:een.\r\n\r\nMelkkilän eli Yli-Melkkilän kartano oli merkittävä jo 1500-luvulla ja sen aikaisempi kivinen kartanorakennus rakennettiin oletettavasti tuolloin. Melkkilään yhdistettiin 1850-luvulla Ali-Melkkilän kylän Traanalan rälssitila, 1810-luvulla Haarlan Tiipilän perintötila ja 1910-luvulla Meriknaapilan rälssitila. Kartanolla oli 305 hehtaaria peltoa ja se oli pitäjän huomattavimpia maanomistajia vielä 1880-luvun alussa.\r\n\r\nPaarskylällä oli säterivapaus 1500-luvulla ja 1740-luvulla siihen liitettiin Mikkolan ja Hosslan rälssitilat, 1830-luvulla Junnin, Tuomolan ja Greulan rälssitilat ja 1870-luvulla Ketunpyölin rälssitila. Ne olivat kaikki olleet kartanon lampuotitiloja 1700-luvulta. Edelleen 1700-luvun alussa tilaan liitettiin Pääristen säteriratsutila. Tilalla toimi juustomeijeri ja 1900-luvun alussa kartanon alueella toimi saha. Paarskylän isäntä oli mukana vaikuttamassa Perniön rautatieaseman sijoittamiseen Paarskylään 1890-luvulla.\r\n\r\nYliskylän kartano muodostettiin 1600 entisestä prebendatilasta ja torpasta. Säterivapauden se sai 1602, peruutettiin 1680-luvun alussa kruunulle ja muodostettiin säteriratsutilaksi. Kartanossa toimi kalkkiuuni, viinapolttimo ja juustomeijeri. Tilaan yhdistettiin 1890-luvulla Kuuston kylän Isontalon perintötila.\r\n\r\nPohjankartano oli keskiaikainen asumakartano. Kartanon alueen kahdessa koskessa oli myllyjä 1600-luvulla ja Hamarinkoskessa oli 1700-luvulla rautatakomo. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha ja sähkövoimalaitos. Läänitys peruutettiin 1690 ja muodostettiin ratsutilaksi. Kartanolla oli oma mylly ja saha vuodesta 1745 sekä sähkölaitos vuodesta 1918. Kartano myytiin 1910 ja puolet sen pinta-alasta palstoitettiin viljelijöille. Kartanossa toimi vuodesta 1917 vuoteen 1974 Salon maanviljelyskoulu.\r\n\r\nPohjankylä asutettiin keskiajalla. Isojaon aikaan kylässä oli seitsemän taloa, jotka sijaitsivat kahdella kylämäellä. Hallan talo muodostettiin 1791 perinnöksi ostetusta Uotilasta, johon yhdistettiin 1844 Hallan tila sekä 1910 Risan ja Mattilan tilat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1802" ;
        skos:prefLabel    "Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema (Melkkilä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4308>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kiasma" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7212> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kiasma-0" .

[ dcterms:description  "1990-luvun alussa Hietalahden halli oli vielä lähialueen asukkaita palveleva elintarvikehalli, siellä myös kirjan henkilöt tekivät päivittäisiä ruokaostoksiaan. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2123> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9006>
        dcterms:modified  "2010-04-13T13:48:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6263>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Lauttasaaren hyppyrimäki" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Lauttasaaressa oli ennen hyppyrimäki, mutta koska se oli käytössä? Oliko moottoritien rakentaminen sen purkamisen syy vai oliko se jo lahoamispisteessä? Lauttasaaren hyppyrimäki purettiin sen vähäisen käytön ja huonon kunnon vuoksi vuonna 1973. Hyppyrimäki oli käytössä vuosina 1961-1973 ja siitä hypätty mäkiennätys oli 29,5 metriä. Purkamisen syiksi mainitaan että hyppyrin nokka ei miellyttänyt hyppääjiä ja että mäkihyppyharrastus alkoi kaiken kaikkiaan Helsingissä hiipua 1960-luvun lopussa. Purkua edeltäneet leudot talvet myös vähensivät mäkihypyn harrastajia. Lopuksi laho mäki oli hengenvaarallinen lauttasaarelaisille lapsille, jotka pitivät sitä luonnollisesti kiipeilypaikkana. Siellä kävi myös nuoriso salatupakalla, näin muistelee Lauttasaaressa 1970-luvulla koulua käynyt.\n\nHyppyrimäki sijaitsi Katajanharjunniemellä, paikalla on vieläkin urheilukenttä jota Lahnalahdentie sivuaa. Paikka sijaitsee keskustasta tullessa Länsiväylän oikealla puolella, vaikka se on lähellä Länsiväylää, tien rakentaminen ei ollut syy hyppyrimäen purkamiseen.\n\nEnsimmäinen hyppyrimäki rakennettiin Lauttasaareen jo ennen sotia. Löytämämme tiedon mukaan vuonna 1945 Lauttasaaren Pyrintö sai 5000 markan lahjoituksen hyppyri- ja pujottelumäen kunnostamista varten, joten silloin ilmeisesti oli jo jonkinlainen mäki olemassa. Tästä emme kuitenkaan varmaa vahvistusta löytäneet. Kunnostusta varten tehtiin suunnitelma ja piirustukset laati rakennusmestari Kauko Kolma. Kävi kuitenkin niin että piirustukset eivät kelvanneet kaupungille. Tämä pitkitti hyppyrimäen valmistumista, sillä kaupungin toimesta rakennettiin Lauttasaareen uusi hyppyrimäki vasta vuonna 1961. Tiedot löytyivät kirjasta Lauttasaari, helmi Helsingin kruunussa (julk. Lauttasaaren Säätiö 1976). Lauttasaaren kirjaston kotisivuilta löytyy tietoa Lauttasaaresta julkaistuista kirjoista ja tutkimuksista." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8486> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lauttasaari/tietoa/aineistoa/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lauttasaaren-hyppyrimaki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6502>
        dcterms:modified  "2009-11-10T14:53:46+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"-- Unioninkadulla auringonpaisteessa säihkyivät autojen katot,/ tulppaanit ja narsissit loistivat. --\" (s. 13)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1191> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8552>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Laakso, Uuno"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8552" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9266>
        dcterms:modified  "2010-06-09T17:24:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6762>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:34:13+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanien ja elokuvien päähenkilö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8371> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tuoll' on Suomenlinna lautta, pienen merimatkan teen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Matilda Viljanen makasi potilashuoneessa vastasyntynyt vierellään. Kun korkea vieras ilmestyi ovelle, hän silmäili ensin ympärilleen ja käveli sitten suoraan Matildan vuoteen viereen. Keisarinna tervehti Matildaa ystävällisesti ja pyysi saada katsoa vastasyntynyttä lasta. Korkean vieraan toivomus täytettiin, kapalot avattiin, ja vieras taputteli ihastellen tervettä tyttövauvaa. Keisarinnan pienikokoisuus yllätti. Matilda oli kuvitellut hänet paljon pitemmäksi.\" (s. 46)" ;
  dcterms:description            "Keisarinna Maria Feodorovna kävi Helsingin vierailullaan elokuussa 1885 Kätilöopistolla, jonka synnytysosastolla oli vasta syntynyt Karl Henrik ja Matilda Viljasen neljäs lapsi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8873>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Svenska teatern"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ruotsalainen teatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1672351176749" ;
        wgs84:long           "24.9433208312938" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/svenska-teatern" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Pohjois-Haaga"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843419/> ;
        wgs84:lat     "60.2261103074768" ;
        wgs84:long    "24.8985554159027" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pohjois-haaga" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1946>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1408951~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "- Ei, ei, se on mahdotonta... että minä jättäisin tämän talon, tämän kaupungin. Täällähän on kaikki, kaikki - koko elämä. (Auli)" ;
  dcterms:description            "Elokuvan Siimeskatu 7, Auli Rannan ja kirjailija Arvo Helavallan kotitalo." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8408> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8407>
] .

rky:p1191  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.658698411,29.087877085 61.657677110,29.087238925 61.657179973,29.084178764 61.658113915,29.081276913 61.659390298,29.082041071 61.659655723,29.083704381 61.659420769,29.086585828 61.658698411,29.087877085" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Kongonpää)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4210>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Löytöretki muistomerkeille" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4209> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/loytoretki-muistomerkeille" .

<http://example/upload-base/#metadescription_109>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:49:26+0300" .

rky:p1525  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rauman asuinalueet Onnela, Nummi, Asevelikylä sekä alue kolmannessa kaupunginosassa ovat edustavia esimerkkejä oman aikansa tyypillisistä suomalaisista asuinalueista. Alueet ovat yhtenäisiä samanaikaisen rakentamisen, yhtenäisten suunnitelmien ja materiaalien ansiosta. Säilymistä ovat edesauttaneet mm. Rauman kaupungin vanhoille asuntoalueille laatimat korjaus-, muutos- ja rakentamisohjeet 1983. \n\nKohteeseen on rajattu kaksi erillistä asuinaluetta, joissa kummassakin on eri-ikäisiä osia. Toinen alue on kiinni Vanhassa Raumassa, toinen sijaitsee kaupungin pohjoisosassa, kolmannessa kaupunginosassa. Yhdessä alueet muodostavat hyvän, kerroksellisen pienrakentamista, kaavoitusta ja kaupungin kasvua esittelevän kokonaisuuden 1800-luvun loppupuolelta aina 1960-luvun alkupuolelle.  \n\nAlueiden rakenne ja rakennuskanta - kadut, tontit, asuinrakennukset, pihat ja ulkorakennukset - ovat säilyneet rakentamisaikansa mukaisina, eheinä ja yhtenäisinä, vaikka joissakin kohdin korjaukset ovat synnyttäneet kirjavuutta. Omakotialueilla rakennukset on sijoitettu tonteille samalla tavalla, yleensä asuinrakennus lähelle katua, piharakennukset tontin takaosaan, katurajalla on yleensä pensas- tai puuaita ja portti, pihan istutukset ovat reheviä. \n\nVanhan Rauman eteläpuolella, maailmanperintökohteen suojavyöhykkeellä, sijaitsevat Onnela ja Nummi. Onnelan ensimmäinen asemakaava valmistui 1876, asuintalot ovat 1800-luvun lopulta 1920-luvulle. Puiset asuinrakennukset sijaitsevat katujen varsilla, ulkorakennukset tonttien takaosassa, tontteja kiertää lauta-aita. Alueen täydennysrakentaminen on tehty taitavasti. Onnelan eteläpuolella sijaitsevan Nummen ensimmäinen asemakaava valmistui 1915. Tonttien koon mukaan vaihtelevan kokoiset puutalot 1910-20-luvuilta on toteutettu mallipiirustusten mukaan ja piha tonteille annettujen määräysten mukaan. Talot ovat kadun varressa pienen etupihan erottamina. Nummen eteläpuolella Asevelikylässä, puiset, usein rapatut, asuinrakennukset ovat yleensä Helena Vainion 1953-54 suunnittelemia. Katujen nimistö, kuten Kollaankatu, viittaa alueen syntyhistoriaan. \n\nToinen asuinaluekokonaisuus sijaitsee rautatien pohjoispuolella, Syväraumankadun pohjoispäässä. Kolmas kaupunginosa on esitetty kaupungin rakennettuja alueita laajentavissa kaavoissa 1922 (Andersin) ja 1937 (Kaalamo). Rauman ensimmäinen yhden perheen tiivis omakotitaloalue Saukon- ja Säikänkadun varrella muodostaa viehättävän katumiljöön. Talojen edessä on pieni etupuutarha, varsinaiset puutarhat sijoittuvat korttelin keskelle. Suunnitelmat on laadittu kaupungin rakennustoimistossa 1939, yksikerroksiset pienet puutalot ovat asukkaiden rakentamia, monet Lönnströmin tehtaan työntekijöiden. Ruotsalaistaloalue on sotien aikana rakennettu ruotsalaisrahoitteinen tyyppitaloalue, jossa yksikerroksiset puutalot sijaitsevat tontilla pääty kadulle päin. Suokarinkadun Perhetalot 1946-47, hirsirunkoiset kaksikerroksiset vuokrakerrostalot, ja Syväraumankadun pohjoispään kaksikerroksiset pienkerrostalot rapattuina ovat tyypillisiä jälleenrakennuskauden rakennuksia. Tuon ajan omakotitaloissa on tyypillistä sisustettu ullakkokerros, kuten Merimiehenkadulla 1950-luvun puolitoistakerroksisissa rapatuissa taloissa. Esikaupunkialueille ominaista rakennustyyppiä edustavat Otan rivitalot. Keijo Vallin suunnittelemat rivitalot vuodelta1959 ovat tiilipäätyisiä, ja porrastettujen asuntojen rappausosat ovat erivärisiä. Niiden takana ovat valkoiset Veijo Martikaisen suunnittelemat tasakattoiset rivitalot vuodelta 1962."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.140594610,21.483628959 61.138962781,21.484540979 61.139336501,21.487634203 61.138821222,21.487851405 61.138923775,21.488729387 61.137833444,21.489277958 61.137461016,21.489240820 61.137000737,21.485843315 61.136764853,21.484004903 61.136731271,21.482578747 61.136730616,21.480750466 61.137514229,21.480562015 61.137556103,21.482958016 61.138703136,21.482425543 61.138505130,21.480682677 61.140104790,21.479891081 61.140032279,21.479251622 61.140530884,21.479049312 61.140873338,21.481828317 61.140416952,21.482072780 61.140594610,21.483628959" ;
        poi:history       "Rauman Vanhan kaupungin ulkopuolelle tehtiin ensimmäiset rakennetun alan laajentamissuunnitelmat 1860-luvulla, mutta rakentaminen käynnistyi vasta myöhemmin. Varhaisista ruutukaavakortteleista yksi on Onnelan alue Vanhan Rauman ja Eteläkadun välillä. Rakennuksia suunnittelivat mm. Joh. Lindegren ja Arvi Forsman sekä 1900-luvun puolella W.Williams, M. Isaksson, Kaarlo Wirtanen ja Kaino Kari. Korttelit jaettiin palokujilla pienempiin osiin. \r\n\r\nRauman rakennuskonttorin laatimaa Huvilakaupunkityyppistä asemakaavaa (1915) toteutettiin Onnelan viereisellä Nummen alueella. Koska Nummi oli tarkoitettu alueeksi, jonne oli mahdollista rakentaa vuokratontille kohtuuhintaisia asuntoja, ei tonteista tehty suuria. Mallipiirustuksia laativat 1910- ja 1920-luvulla M. Isaksson, Arvi Leikari, W.Williams, K. Virtanen ja K. Kari.  Jälleenrakennuskaudella rakennettiin Nummen viereen Asevelikylä Väinö Tuukkasen 1950 asemakaavan mukaan. Sinne 1960-luvulla muutettu asemakaava salli asuinrakennuksien jatkamisen pihanpuoleisella siivellä. \r\n\r\nIII kaupunginosa oli osa kaupungin rakennettujen alueiden laajentamissuunnitelmaa 1920-1930-luvuilla. Lönnströmin tehtaan työntekijöiden tarpeisiin, lähelle tehdasta Saukon- ja Säikänkatujen varsille nousi ennen sotaa yhtenäinen omakotialue, jossa asukkaat itse rakensivat talonsa. Pääosa oli tehtaalaisia, vaikka se ei ollut tontin saannin edellytys. Saman kaupunginosan Ruotsalaistalot sotien ajalta olivat lahjoituskyltin mukaan ”Ruotsin kansalta. Av svenska folket. 1940”. Jälleenrakennuskaudella Lönnströmin teollisuuslaitos rakensi asuntoja Syväraumankadun varteen, Perhetalot tehtiin kaupungin omistamiksi vuokrataloiksi. \r\n\r\nRaumalle rakennettiin rivitaloja 1950-60-luvuilla yksitellen tai pienissä ryhmissä, myös pistemäisten kerrostalojen rinnalle, varsinaisia esikaupunkialueita ei Raumalle tuolloin syntynyt. Uusia rivitalotontteja varattiin mm. Otan kallioille jälleenrakennuskauden rakennusten tuntumaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5172" ;
        skos:prefLabel    "Rauman asuinalueet (3. kaupunginosa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9003>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Ollin oppivuodet" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1920. Mykkäelokuva. Perustuu Anni Swanin romaaniin." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2igv/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9001> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9002> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8543> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9003" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7213>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7308>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Rapola, Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7308" .

rky:p1785  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja  asuntolakoulut edustavat jälleenrakennuskauden arkkitehtuurisuunnittelua Lapin kunnassa, jonka rakennuskannasta suurin osa tuhoutui Lapin sodassa. Hetan kirkko on saamelaisväestön tärkeimpiä kirkkoja ja asuntolakoulut tyypillisiä nimenomaan Lapissa, jossa koulupiirit olivat laajoja ja koulumatkat pitkiä.\n\nPohjoisen ja läntisen Lapin kuntien keskustaajamia ja kirkonkyliä leimaa toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakentaminen usein yksittäisinä rakennuksina uudemman rakennuskannan joukossa. \n\nEnontekiön kirkko on rakennettu 1949-1952 sodassa tuhoutuneen kirkon paikalle. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko ja sen 30 metriä korkea kellotorni ovat Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä. Kirkon alapuolisessa rinteessä on Larkasen suunnittelema Hetan nykyinen ala-aste, joka on ollut alkuaan asuntolakoulu. Larkaksen suunnittelemista kouluista kolme oli asuntolakouluja - Hetan lisäksi Karesuvannon ja Palojoensuun koulut.\n\nVastaava esimerkki jälleenrakennuskauden julkisesta arkkitehtisuunnittelusta ovat Antero Pernajan suunnitelmin toteutettu Pellon kirkko ja L.E. Hansténin suunnittelema, 1952 valmistunut Pellon ala-aste."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.447022926,22.503234976 68.447690118,22.500991475 68.448338890,22.502269570 68.447843824,22.506105811 68.447120063,22.506249691 68.447022926,22.503234976" ;
        poi:history       "Lapin sodassa Enontekiön rakennuskannasta tuhoutui noin 90 %. Myös Hetan kirkko, joka oli Enontekiön seurakunnan itsenäistymisen ajalta 1862, tuhottin Saksan armeijan vetäytessä toisen maailmansodan loppuvaiheessa Suomesta.\r\n\r\nSodan jälkeen rakennustoiminta oli materiaali- ja tarvikepulan vuoksi säännösteltyä ja sitä johti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasiain osasto KYMRO, jonka alaisena Lapin rakennuspiiri toimi päällikkönään arkkitehti Ferdinand Salokangas. Enontekiön kunnalle sen ajan julkiset rakennukset suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas.\r\n\r\nHetan kirkko vihittiin käyttöön 1952. Kirkon rakentamiseen saatiin huomattavaa rahallista avustusta Amerikan luterilaiselta kirkolta. Urut saatiin lahjaksi Länsi-Saksalta 1958. Alttariseinä, jonka mosaiikkifiguurit kuvaavat ylösnoussutta Kristusta siunaamassa Lapin maata ja kansaa, on taiteilija Uuno Eskolan käsialaa. Saarnatuolin puuveistokset suunnitteli taiteilija Mikko Hovi ja kirkkoon hankittiin Paavo Tynellin suunnittelemat kattokruunut. Punahonkaisen kastepöydän lahjoitti Lapin rajavartioston 3. komppania. Kirkon ulkopuolen kunnostustöitä tehtiin 2005 ja sisäpuolen 2006."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4262" ;
        skos:prefLabel    "Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen (Karesuvannon koulu)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4804>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Frejan ja Rosenin talo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7118> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4803> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/frejan-ja-rosenin-talo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5518>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=AEB2E1B0-17E2-4CE2-9051-E9C10E4112E4> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9263>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Linnunlaulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9263" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9502>
        dcterms:modified  "2010-12-16T10:07:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1922561~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7473>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:07+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7511> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7493>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7568>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6633> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7129> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7239> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7567> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7568" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7807>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9762>
        dcterms:modified  "2011-08-17T13:28:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9857>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Peake, Rose-Marie"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://ylioppilaslehti.fi/2011/01/5213/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9857" .

rky:p459  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ilomantsin Pappilanvaara kuvastaa vanhaa kirkonkylärakennetta sekä eri uskontokuntien jo kauan kestänyttä rinnakkaiseloa Ruotsiin Stolbovan rauhassa liitetyillä alueilla.\n\nIlomantsin vanhan kirkonkylän aikainen keskus on pappilanmäellä ja sen alapuolella kulkevan Kirkkotien varrella. Luterilainen ja kreikkalaiskatolinen kirkko sijaitsevat kumpikin omalla mäellään Ilomantsinjärven rannalla. Sekä luterilaisen että ortodoksisen seurakunnan kirkko ja papiston virkatalot on rakennettu tälle alueelle. \n\nPappilanvaaran laki, josta on vaikuttava näköala Ilomantsinjärvelle, on säilynyt avoimena peltona aina järveen saakka. Mäen korkeimmalla laella ovat luterilaisen seurakunnan kirkkoherran ja kappalaisen pappilat. Molemmat ovat 1800-luvun alusta. Pappilanmäeltä pohjoiseen laskeutuvan peltoaukean alareunassa on Ilomantsin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko tapuleineen.\n\nMalistenmäellä sijaitsevassa luterilaisessa kirkossa on itäsuomalaiselle puukirkkoarkkitehtuurille tyypilliseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Ristikeskuksessa on vesikaton sisäjiireistä nouseva lanterniini. Iloisen moni-ilmeistä kirkkosalia leimaavat sekä Samuel Elmgrenin tekemät holvi- ja lehterikaidemaalaukset että 1930-luvun historiallisesti mielenkiintoisessa restauroinnissa käytetty pehmeän mehevä väritys.\n\nTyypiltään pohjalaisiin renessanssitapuleihin kuuluva kellotapuli on kirkon ikäinen. Kirkkotarhassa on Suomen ensimmäisiin lähetyssaarnaajiin kuuluneen Pietari Kurvisen sekä Itä-Suomen rukoilevaisuuden perustajan Henrik Renqvistin muistomerkit. Kirkkotarhan järvenpuoleisella laidalla on kaksi hirsistä hautakappelia 1800-luvun vaihteesta. Toinen on kuulunut Molanderien pappissuvulle ja toinen Hjerppe-suvulle.\n\nKreikkalaiskatolinen kirkko on pyhitetty profeetta Eliaan muistolle. Viisikupolinen kirkko edustaa Venäjällä jo 1700-luvulla yleistynyttä kirkkotyyppiä. Sivuseinien suuret ikonit ovat seurakunnan edellisestä kirkosta. Seurakunnan pappila ja hautausmaa sijaitsevat kirkon pohjoispuolella Kokonniemessä.\n\nKirkkojen välisen näköyhteyden on katkaissut niiden välimaastoon tehty tiivis uudisasutus ja metsistyminen. Pitäjän uusi keskusta on rakentunut uuteen paikkaan ja vanha keskusta on säilynyt muistona 1800-luvulla muodostuneesta kirkonkylärakenteesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.671770696,30.911856959 62.673820204,30.911322003 62.673747334,30.913439048 62.674601868,30.912955326 62.675732437,30.912575463 62.675997293,30.913378587 62.676278280,30.916057916 62.676753647,30.915537281 62.677448803,30.916181186 62.678206618,30.916965469 62.678065050,30.919174182 62.676769220,30.918027424 62.675821611,30.917099038 62.674810684,30.919909128 62.674279395,30.918544615 62.672574141,30.920931236 62.671840999,30.918723376 62.670064380,30.921662497 62.668566541,30.918188339 62.669630317,30.915939633 62.670300933,30.914689843 62.671770696,30.911856959" ;
        poi:history       "Ilomantsin pogosta syntyi veronkannon keskuspaikaksi ja seurakunnan keskukseksi todennäköisesti 1300-luvulla. Kylän talot ryhmittyivät seuraavilla vuosisadoilla Pappilanvaaralle kilometrin pituiseksi riviksi. Kylä kasvoi kohti pohjoista nykyisen ortodoksisen kirkon suuntaan. Kirkonkylän keskus apteekkeineen ja kunnanlääkärin virkataloineen muotoutui 1800-luvun lopulla nykyisen Kirkkotien varrelle.\r\n\r\nIlomantsin luterilainen kirkko rakennettiin ja vihittiin 1796. Se on 1653 perustetun seurakunnan viides kirkkorakennus, edellinen paloi salamaniskusta 1794. Alttarilaite ja saarnastuoli sekä Elmgrenin tekemä maalauskoristelu ja alttaritaulu ovat 1830-1832 toteutetusta kirkkosalin viimeistelystä. Arkkitehti Juhani Vikstedtin (Viiste) suunnittelemassa restauroinnissa 1933 kirkko ja 1790-luvun lopulla rakennettu kellotapuli uudistettiin niiden \"entisyyttä mikäli mahdollista korostaen\". Länsiristin jatkeeksi rakennettiin seurakuntasali. Kirkko korjattiin 1993-1994 arkkitehti Jari Reposen johdolla.\r\n\r\nKreikkalais-katolinen kirkko rakennettiin pietarilaisen synodiarkkitehti S.V. Sadovnikovin 1880 tekemien piirustusten mukaan ja se vihittiin käyttöön 1892."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1097" ;
        skos:prefLabel    "Ilomantsin Pappilanvaara (Malistenmäki)"@fi .

[ dcterms:description  "Lönnforsin koulu" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7078> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7080>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3226>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kohtaamisen hetki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3226" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p76>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Bastioni Gyllenborg / asunnot"@fi ;
        dc:created        "2012-05-24T06:39:27.384+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T14:25:53.303+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p37559 ;
        poi:assetID       "A5c" ;
        poi:description   "Bastioni Gyllenborgin rakennushistoria liittyy kiinteästi bastioni Carpelanin rakennustyöhön, sillä molempia rakennettiin yhtäaikaisesti ja ne muodostivat yhdessä Kustaanmiekan keskuslinnakkeen pohjoisen puolustusrintaman.\n\nBastioni rakennettiin vuosina 1748-50 ja valmiissa varustuksessa oli kaksi kasemattia sekä oikeassa kyljessä että siivessä ja yksi kasematti olkakulmassa näiden välillä. Nämä oli tarkoitettu miehistön majoitukseen ja niissä kaikissa oli lämmitysuunit. Ulkomuurin puolella oli ainoastaan kivääriaukot Susisaaren suuntaan. Bastionin kärkikulmassa oli yksi puolustus- ja varastokasematti, jossa oli yksi tykkiaukko pohjoisenpuoleisella seinällä. Bastionin vasen siipi ja kylki käsittivät ainoastaan puolustusmuurin kreneloituine rintavarustuksineen ja näiden taakse pääosin kalliolle perustetun ampumatasanteen. Kurttiini Gyllenborg-Carpelanin taakse rakennettiin holvattu yhdyskäytävä, jonka kautta päästiin suoraan bastioni Zanderin takaiseen vallihautaan.\n\nVenäläisellä kaudella bastioni Gyllenborg oli vartioston käytössä, ja sen pihalla, kasemattien edessä oli vartioaula. Vuonna 1835 bastionin vasempaan kylkeen avattiin kaksi ampuma-aukkoa. Vuoden 1855 pommituksessa oikean kyljen katto sortui ja osa väliseinistä vaurioitui. Myös vartioaula vartiokoppeineen tuhoutui ja kaikki ikkunat rikkoutuivat. Kattorakenteet korjattiin sodan jälkeen ja varustus sai vahvistetun suojakaton kuten bastioni Carpelankin. Vuosina 1875-76 suojakatto purettiin ja bastionin kasemattoitu osa katettiin uudella peltikatolla.\n\nSuomalaisen kauden alussa bastioni Gyllenborg oli puolustusministeriön hallinnassa kuten bastioni Carpelankin. Sota-aikana bastionin aina tähän saakka yksikerroksisena säilynyt oikea kylki korotettiin päätykasematin osalta kurttiinirakennuksen korkuiseksi, ja tämän osan päälle rakennettiin valonheitintorni. Kun rakennus vuonna 1947 siirtyi Muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan, purettiin torniosa, mutta uusi toinen kerros yhdistettiin kurttiinirakennukseen sijoitettuun vahtimestarinasuntoon. Vuonna 1954 alakerrokseen sijoitettiin sauna.\n\nBastionin kasemattiosaa on jatkuvasti käytetty asuntona ja varastotiloina, ja näissä ja saunassa tehtiin osittainen korjaus vuonna 1976 Suomenlinnan hoitokunnan toimesta. Viimeinen julkisivukorjaus tehtiin vuonna 1981. Rakennus liitettiin kaukolämpö-, vesi-, ja viemäriverkkoon vuonna1993.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 14\nVuonna 1927 rakennusnumero 20\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044, 14555, 14905\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan kulkuväylät.\nMV SL Rakhist Immonen, Olli, 1987. Bastioni Carpelan ruotsalaisella kaudella.\nMV SL MTT:n vuosikertomukset 1918-1954.\nMV SL valokuva-arkisto.\nMV SL VIK A 31-38."@fi ;
        poi:history       "Bastioni Gyllenborgin rakennushistoria liittyy kiinteästi bastioni Carpelanin rakennustyöhön, sillä molempia rakennettiin yhtäaikaisesti ja ne muodostivat yhdessä Kustaanmiekan keskuslinnakkeen pohjoisen puolustusrintaman.\n\nBastioni rakennettiin vuosina 1748-50 ja valmiissa varustuksessa oli kaksi kasemattia sekä oikeassa kyljessä että siivessä ja yksi kasematti olkakulmassa näiden välillä. Nämä oli tarkoitettu miehistön majoitukseen ja niissä kaikissa oli lämmitysuunit. Ulkomuurin puolella oli ainoastaan kivääriaukot Susisaaren suuntaan. Bastionin kärkikulmassa oli yksi puolustus- ja varastokasematti, jossa oli yksi tykkiaukko pohjoisenpuoleisella seinällä. Bastionin vasen siipi ja kylki käsittivät ainoastaan puolustusmuurin kreneloituine rintavarustuksineen ja näiden taakse pääosin kalliolle perustetun ampumatasanteen. Kurttiini Gyllenborg-Carpelanin taakse rakennettiin holvattu yhdyskäytävä, jonka kautta päästiin suoraan bastioni Zanderin takaiseen vallihautaan.\n\nVenäläisellä kaudella bastioni Gyllenborg oli vartioston käytössä, ja sen pihalla, kasemattien edessä oli vartioaula. Vuonna 1835 bastionin vasempaan kylkeen avattiin kaksi ampuma-aukkoa. Vuoden 1855 pommituksessa oikean kyljen katto sortui ja osa väliseinistä vaurioitui. Myös vartioaula vartiokoppeineen tuhoutui ja kaikki ikkunat rikkoutuivat. Kattorakenteet korjattiin sodan jälkeen ja varustus sai vahvistetun suojakaton kuten bastioni Carpelankin. Vuosina 1875-76 suojakatto purettiin ja bastionin kasemattoitu osa katettiin uudella peltikatolla.\n\nSuomalaisen kauden alussa bastioni Gyllenborg oli puolustusministeriön hallinnassa kuten bastioni Carpelankin. Sota-aikana bastionin aina tähän saakka yksikerroksisena säilynyt oikea kylki korotettiin päätykasematin osalta kurttiinirakennuksen korkuiseksi, ja tämän osan päälle rakennettiin valonheitintorni. Kun rakennus vuonna 1947 siirtyi Muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan, purettiin torniosa, mutta uusi toinen kerros yhdistettiin kurttiinirakennukseen sijoitettuun vahtimestarinasuntoon. Vuonna 1954 alakerrokseen sijoitettiin sauna.\n\nBastionin kasemattiosaa on jatkuvasti käytetty asuntona ja varastotiloina, ja näissä ja saunassa tehtiin osittainen korjaus vuonna 1976 Suomenlinnan hoitokunnan toimesta. Viimeinen julkisivukorjaus tehtiin vuonna 1981. Rakennus liitettiin kaukolämpö-, vesi-, ja viemäriverkkoon vuonna1993.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 14\nVuonna 1927 rakennusnumero 20\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044, 14555, 14905\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan kulkuväylät.\nMV SL Rakhist Immonen, Olli, 1987. Bastioni Carpelan ruotsalaisella kaudella.\nMV SL MTT:n vuosikertomukset 1918-1954.\nMV SL valokuva-arkisto.\nMV SL VIK A 31-38."@fi ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p77> ;
        poi:webPage       "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10404142\n" ;
        wgs84:lat         "60.13989586876873" ;
        wgs84:long        "24.987412166595504" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7210>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Suomen kansallismuseo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7208> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7210" .

<http://example/upload-base/#metadescription_605>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1516217~S9*fin> .

rky:p101  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Otalammen asema on edustava ja hyvin alkuperäisasussaan säilynyt esimerkki maaseudulle tyyppipiirustuksin toteutetuista asema-alueista.\n\nOtalammen asema-alue on sijainnut syrjäisessä kylässä ja sen rakennukset ovat alueen läpi kulkevan kylätien molemmin puolin. Alkuperäisessä asussaan säilyneellä asema-alueella ovat kaikki alimman asemaluokan perinteiset rakennukset. \n\nRadan varressa ovat asemarakennus ja tavaramakasiini sekä asemarakennuksen pohjoispäädyssä puisto ja siellä harvinainen yleisökäymälä. Tien toisella puolella ovat kaksoisvahtitupa, asemapäällikön jugend-talo ja tarvittavat talousrakennukset. Sauna-leivintupa on koko asema-alueen talouksille yhteinen hirsirakennus, jossa on leivinuunilla varustetun tuvan lisäksi sauna pesuhuoneineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.403584833,24.493694151 60.403624433,24.493307620 60.405860179,24.493196376 60.405885461,24.494152682 60.403802066,24.494231785 60.403584833,24.493694151" ;
        poi:history       "Hanko-Hyvinkää -rata rakennettiin 1873. Otalammen asema avattiin liikenteelle V luokan asemana 1900. Asema-alueen pohjoisosaan rakennettiin vuosina 1898-99 arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus, jota laajennettiin 1908. Kaksoisvahtitupa valmistui 1910 Granholmin 1896 tekemien pienemmän kaksoisvahtituvan tyyppipiirustusten mukaan. Asemapäällikön talo valmistui 1908, sekin Granholmin suunnittelemana. Tyyppipiirustusten mukainen tavarasuoja on vuodelta 1934."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k927 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5060" ;
        skos:prefLabel    "Otalammen rautatieasema-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8019>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Aino Ackten tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat         "60.2248759932515" ;
        wgs84:long        "24.8948508055563" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8019" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5515>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Sirpalesaaren tykinalustat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Eteläisessä Helsingissä suunnilleen Sirpalesaaren kohdalla oli ennen sotia ja hieman niiden jälkeenkin muuutamia erikoisia rakennelmia. Noin parikymmentä metriä merenrannasta oli noin 1,5 x 1,5 x 1,5 metrin kokoinen, osittain maahan upotettu betoninen kuutio, jonka päällä oli paksu rautalenkki. Sen lähellä oli noin metrin läpimittainen ja kahden metrin pituinen metallinen lieriö. Siinäkin oli vahva lenkki. Näistä muutama kymmenen metriä pohjoiseen oli puukaiteinen, sepelipäällysteinen kivisilta, joka loppui kesken. Sodan aikana sen toisessa päässä oli ilmatorjuntapatteri. Mitä nämä mahtoivat olla? Helsingin kaupunginmuseosta arveltiin että rakennelmat liittyvät venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitustöihin, joita tehtiin Helsingissä runsaasti. Rakennelmat saattavat olla tykinalustoja. Kuvia löytyy osoitteesta: http://www.novision.fi/viapori/rakentajat.htm\n\nTarkempia kuvia ja karttoja löytyy Sotamuseosta sekä Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (entinen Sota-arkisto)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9353> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/rohkenen-jalleen-kysya-koska-aikaisemmin-olen-saa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7470>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Fabianinkatu 29"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1685436989268" ;
        wgs84:long        "24.9498166470607" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7470" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6229>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FBB36159-56D9-43E1-958D-01BC7388F99E> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1079>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1453004~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1727344~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8184>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1017123~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1017124~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5680>
        dcterms:modified  "2011-04-04T14:58:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E77D68C6-AD6A-49A8-886F-BA13721439C2> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7804>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Keinutie 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2355970905533" ;
        wgs84:long        "25.0685351602707" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7804" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8518>
        dcterms:modified  "2010-01-26T18:56:21+0300" .

rky:p361  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hiittisten kirkonkylä kuuluu Turunmaan sariston varhaisimmin pysyvästi asuttuihin kyliin. Kirkonkylässä on säilynyt paljon perinteistä saaristolaista rakennuskantaa ja Hiittisten kirkko lukeutuu maamme vanhimpiin ristikirkkoihin.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Asutus on levinnyt tasaisesti niin merivyöhykkeellä ja ulkosaaristossa oleville pienille, karuille saarille kuin sisäsaariston rehevämmille ja puustoisemmille saarille. Harvaan asutussa saaristossa kyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, jossa on muutama talo. \n\nTurunmaan saaristossa monet ulko- ja välisaariston kylistä, kuten Hiittisten kirkonkyläkin, ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina punamullattuine rakennuksineen. Tyypilliseen saaristokylään kuuluvat asuin- ja talousrakennusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Monilla saarilla on linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa. \n\nHiittisten asutus on keskittynyt rannan ja raitin väliin. Kylän koilliskulmalla on 1954 perustettu merivartioasema. Hiittisten kirkko sijaitsee kylän keskellä, satamaan vievän raitin risteyksessä. Hautausmaa ja 1920-luvulla rakennettu nuorisoseurantalo Furutorp ovat kirkosta pohjoiseen vievän tien varressa.\n\nHiittisten 1680-luvulla rakennettu ristikirkko on Suomen toiseksi vanhin ristikirkko Elimäen kirkon jälkeen. Tasavartisen ristikirkon ristikeskuksesta kohoaa jykevä, pohjaltaan neliömäinen torni, joka päättyy terävään huippuun. Ristivarsien katot ovat aumatut. Kirkkosalia kattavat laakeat puuholvit. Kuorisakaran vieressä on matalampi sakaristo. Etelä- ja länsisakaran eteiset valmistuivat 1746. Kirkon interiööri restauroitiin 1969 (Th. Lindqvist). Lounaissuomalaista tapulityyppiä edustava tapuli valmistui 1752. Rakennuksia ympäröi kivimuurin rajaama kirkkotarha. Muurin vieressä on hirsinen paarihuone 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.901257936,22.531208967 59.893665058,22.533481016 59.891378144,22.532762457 59.888145867,22.530524758 59.887043960,22.529683332 59.886131117,22.528243544 59.883658117,22.514045061 59.883512178,22.511304299 59.884237044,22.498809945 59.884957211,22.497670766 59.885903997,22.500094631 59.886235098,22.499060230 59.887829794,22.501292437 59.888525387,22.504792609 59.888990921,22.504625419 59.889491878,22.507410676 59.891457827,22.512453011 59.893459529,22.515899163 59.898542090,22.514483226 59.900842250,22.526679157 59.901257936,22.531208967" ;
        poi:history       "Hiittisten saaren keskivaiheilla, Kyrksundetin varrella oli kappeli jo 1200-luvulla, mistä kertovat pienen hautausmaan kivilatomukset ympärysmuureineen. \r\n\r\nMyöhemmin kirkonkylän muodostanut Hiittisten kylä sai pysyvän asutuksen keskiajalla. Uuden ajan alussa 1560-luvulla kylässä oli jo 16 taloa. Kirkko siirrettiin Kyrksundetin rannalta nykyiselle paikalleen asutuksen yhteyteen 1600-luvun alkupuolella. \r\n\r\nHiittinen oli Kemiön kappeli 1674-1861, minkä jälkeen seurakunta ja kunta itsenäistyivät. Hiittinen liitettiin 1969 Dragsfjärdiin, joka yhdistyi Kemiönsaareen kuntaliitoksessa 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus , poio:seurantalo , poio:satama , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5194" ;
        skos:prefLabel    "Hiittisten kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8279>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Summanen, Petteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8279" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5775>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Saaristo-talon nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä tulee Saaristo-talon nimi? Asunto Oy Saariston nimi johtunee sen sijainnista Siltasaarella Saariniemenkadulla (numero 8). Siltasaaren länsiosaa kutsuttiin Saariniemeksi jo huvila-ajalla ennen nykyisten kivitalojen rakentamista. Helsingin vanhoja kortteleita -sarjan toinen osa \"Herrasväen ja työläisten kaupunki\" (julkaisija Helsingin Sanomat) kertoo kyseisestä talosta seuraavasti:\n\nKari Lindahlin piirtämä talo on valmistunut 1910. Yhtiön perusti 46 miestä ja kaksi naista. Taloon tarvittiin 900 000 punaista tiiltä ja 300 000 kalkkisantatiiltä. Alakerrassa oli 1915 lyhyen aikaa nahkavärjäämö, jonka lisäksi talossa on ollut oma ruumishuone(!)Talossa tiedetään asuneen muun muassa Antwerpenin olympiavoittajan Hannes Kolehmaisen äidin. Miina Sillanpää osti Saaristo-talosta huoneiston 1918.\n\nKaija Nenosen ja Kirsti Topparin korttelikirjassa mainitaan, että Saaristo-talosta on ilmestynyt oma 70-vuotishistoriikkinsa vuonna 1980. Tällaista teosta ei toistaiseksi ole löytynyt yleisten eikä tieteellisten kirjastojen tietokannoista, ei myöskään kansallisbibliografiasta.\n\nYhtiön perusti kolmikkorakennusmestarit Juho K Koskinen ja Kristian R Lindeman sekä maalari Juho F Aaltonen vuonna 1907. Talon on suunnitellut arkkitehti Karl Lindahl. Perustajat rakensivat itselleen ja perheilleen talon ja se valmistui v.1910. Tontilla sijainneen puuhuvilan omistivat senaattori Arvid ja Eva Genetz, Saima Harmajan ja Kirsti Topparin isovanhemmat. \n\nTähän vastaukseen saimme apua Jugendsalissa toimivasta Helsinki-tiedotuksesta - kuten monesti ennenkin:\nhttp://www.hel.fi/kkansl/jugendsali/ sekä Airi Immoselta, Talo parhaalla paikalla -historiikin kirjoittajalta. \n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9331> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-tulee-saaristo-talon-nimi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3368>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1075059~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6489>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:11+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p274>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Talli C3"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:29:11.513+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:21:15.263+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36492 , koko:p34572 ;
        poi:description  "Kasarmin N 85 itäpäätyyn rakennettiin vuosina 1868-1870, samanaikaisesti kasarmin kanssa, tiiliaidattu keittiöpiha. Pihaan kuului pieni erillinen rakennus ajokaluvarastolle ja kahden hevosen tallille. Tallin seinä muodosti osan aidasta, jossa oli puuportti kuten Rantakasarmin länsipäässäkin olevassa tallipihassa C2. 1892 talli ja varastohuone otettiin kasarmin päässä olleen keittiön varastoiksi.\n\nPihan läpi kulkee mukulakivetty tie Ison Mustasaaren paraatikentältä rantabulevardille. Pihalla oleva pieni rakennus on Suomenlinnan hoitokunnan aikana ollut polttoainevarastona.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 209\nVuonna 1927 rakennusnumero C III 75\nLähteet:\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1983. Suomenlinnan rantakasarmi.\nMV SL VIK C 670-729.\nKA VSA 17044 17098 15275 15390 15634 15652 15783 15995 16004.\nKuva:\nMV SL neg.nrot 0320 ja 0323."@fi ;
        poi:history      "Kasarmin N 85 itäpäätyyn rakennettiin vuosina 1868-1870, samanaikaisesti kasarmin kanssa, tiiliaidattu keittiöpiha. Pihaan kuului pieni erillinen rakennus ajokaluvarastolle ja kahden hevosen tallille. Tallin seinä muodosti osan aidasta, jossa oli puuportti kuten Rantakasarmin länsipäässäkin olevassa tallipihassa C2. 1892 talli ja varastohuone otettiin kasarmin päässä olleen keittiön varastoiksi.\n\nPihan läpi kulkee mukulakivetty tie Ison Mustasaaren paraatikentältä rantabulevardille. Pihalla oleva pieni rakennus on Suomenlinnan hoitokunnan aikana ollut polttoainevarastona.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 209\nVuonna 1927 rakennusnumero C III 75\nLähteet:\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1983. Suomenlinnan rantakasarmi.\nMV SL VIK C 670-729.\nKA VSA 17044 17098 15275 15390 15634 15652 15783 15995 16004.\nKuva:\nMV SL neg.nrot 0320 ja 0323."@fi ;
        poi:poiType      poio:talli ;
        wgs84:lat        "60.148858046478246" ;
        wgs84:long       "24.986457300186203" .

[ dcterms:description  "Oili tapaa asiakkaan hotellissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2668> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9484>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Munkkivuori"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843411/> ;
        wgs84:lat     "60.2085194368065" ;
        wgs84:long    "24.8711628808166" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/munkkivuori" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8778>
        dcterms:modified  "2010-03-02T15:46:32+0300" .

[ dcterms:description  "Luku 14: Säätyläisten koskematon kaupunkiasunto. Rouva Daniela Forsman, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7094>
] .

rky:p955  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.437961310,27.752560736 64.437936316,27.757429227 64.436135009,27.757535551 64.435915685,27.757646303 64.435577931,27.754598955 64.436266110,27.751657189 64.437961310,27.752560736" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k578 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Rinne)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i189>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Luolajan-Mikkola, Vilho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/luolajan-mikkola-vilho" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8181>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Nurkse, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8181" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8420>
        dcterms:modified  "2010-01-13T11:51:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8515>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lauttasaaren yhteiskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1581955489691" ;
        wgs84:long        "24.8629529314511" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8515" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9229>
        dcterms:modified  "2010-06-07T17:06:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Harakka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Harakan saari" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat            "60.150304980434" ;
        wgs84:long           "24.9579267455104" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/harakka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6725>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:57:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1575>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:46:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319863~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319864~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1807639~S9*fin> .

rky:p1154  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.846015380,23.058883176 60.846555308,23.058413088 60.848798496,23.060143884 60.849269400,23.060812833 60.849063552,23.061546982 60.845983365,23.059112126 60.846015380,23.058883176" ;
        poi:municipality  kunnat:k430 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4231" ;
        skos:prefLabel    "Loimaan rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Käheä-ääninen tyttö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8774> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8776> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8777> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8778> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8779> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8774> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8773> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8775" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2144>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Tunneli" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2143> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=663&BibliographyId=28733&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2144" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9489>
        dcterms:modified  "2010-12-02T16:53:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1802080~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6985>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:40+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjasarjan päähenkilö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9066> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9067>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i425>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki-city" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i424> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9165> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-city" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9131>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:28:22+0300" .

rky:p1748  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.173036826,23.573909913 67.173116884,23.572278016 67.173391779,23.571210958 67.175424727,23.566998968 67.176488327,23.565686069 67.177065310,23.566581856 67.176677324,23.568960026 67.175441839,23.571672629 67.174771007,23.573053542 67.173827830,23.574511780 67.173482753,23.574508553 67.173036826,23.573909913" ;
        poi:municipality  kunnat:k273 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4405" ;
        skos:prefLabel    "Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet (Lappeankangas)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i685>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Krunikan roskakuski" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6691> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/krunikan-roskakuski" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9226>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Angervo, Susanna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9226" .

[ dcterms:description  "Puolustusvoimain kemiallisen koelaitoksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6722>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Räikkönen, Keijo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/raikkonen-keijo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7197>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Sibeliuksenpuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.182144352637" ;
        wgs84:long        "24.9140677844101" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7197" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7436>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4693>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Entisaikain Helsinki. 4 : sodan ja rauhan päiviä entisaikain Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6844> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6845> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4853> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2197> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6846> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1462> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/entisaikain-helsinki-4-sodan-ja-rauhan-paivia-entisaikain-helsingissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9391>
        dcterms:modified  "2010-09-03T09:19:37+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Jouko Nyholm istui työhuoneessaan Erottajalla ja kirosi, ettei ollut tarttunut matkatoimiston ikkunassa olleeseen Thaimaan-matkan tarjoukseen. Pari viikkoa auringossa kelpaisi. Siellä päänsärkykin helpottaisi tai ainakin sitä voisi lääkitä oikealla tavalla heti aamusta.\" (s. 157)" ;
  dcterms:description            "Keskeinen paikka rikoksen selvittelyn kannalta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2487> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6906>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9486>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kuusisto, Olli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9486" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9725>
        dcterms:modified  "2011-07-29T15:09:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Kasvitieteellinen puutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Yliopiston kasvitieteellinen puutarha" , "Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1750697325354" ;
        wgs84:long           "24.94633478999" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6982" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7696>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:55:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_234>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1560438~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p39>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Venevaja F7"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:34:52.6+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:21:41.423+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38000 ;
        poi:description  "Särkänlinnan Telakka Oy:n rakennuttama venevaja kurtiinirakennukseen johtavan puukujan länsipuolella valmistui kesällä 1928 ja se on yhä käytössä\nMrenkävijät ry:n venevajana.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nMerenkävijäin vuosikirja 1947. 1948."@fi ;
        poi:history      "Särkänlinnan Telakka Oy:n rakennuttama venevaja kurtiinirakennukseen johtavan puukujan länsipuolella valmistui kesällä 1928 ja se on yhä käytössä\nMrenkävijät ry:n venevajana.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nMerenkävijäin vuosikirja 1947. 1948."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.15074844424347" ;
        wgs84:long       "24.966351461410568" .

rky:p1650  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Töysän Ponneranta (Villa Manner) kuuluu arkkitehti Alvar Aallon yksityishenkilöille suunnittelemiin asuinrakennuksiin. Aallon 1920-luvun suunnitelma käsittää koko huvila-alueen; päärakennuksen lisäksi kylkiäisrakennukset, huvimajan, saunan ja laiturin sekä Ponnenjärven rantaan sijoittuvan puiston. Kokonaisuus on säilynyt alkuperäisenä rantasaunaa ja laituria lukuun ottamatta.\n\nUusklassistisessa päärakennuksessa on korkea empiretyylisillä päätykolmioilla varustettu ristipääty, jonka jatkona pääjulkisivun puolella on ulkoneva neljän pylvään kannattelema avoveranta. Yläkerrassa on mm. Aallon suunnittelemilla huonekaluilla pohjalaiseksi tuvaksi sisustettu huone, jossa on avotakka sekä vuoraamattomat hirsiseinät. Talon tulisijat ovat Kupittaan tehtaan tuotantoa.\n\nPäärakennuksen molemmilla puolilla on L-kirjaimen malliset kylkiäisrakennukset, joissa on erilaisia tiloja, mm. autotalli, sauna, käymälä ja entinen palvelijan asunto. Ulkoseinät on jäsennelty uusklassistisilla pylväsaiheilla.\n\nPihaan johtavan tulotien \"porttihuoneena\" on temppelimäinen paviljonki eli huvimaja. Sen järvenpuoleisella sivulla on neljä pylvästä ja listoituksella korostettu päätykolmio. Puutarha portaineen, hiekkakäytävineen ja istutuksineen ulottuu terassimaisesti porrastettuna rantaan saakka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.650850434,23.820543276 62.651240831,23.820469683 62.651371961,23.821589088 62.651775266,23.821442943 62.652493343,23.821270768 62.652476037,23.825331137 62.652386594,23.828463941 62.651861340,23.828456692 62.651271652,23.828503848 62.650722745,23.828419901 62.650731806,23.827531215 62.650730914,23.826849705 62.650558073,23.825496932 62.650626150,23.823515986 62.650798413,23.821785366 62.650850434,23.820543276" ;
        poi:history       "Arkkitehti Alvar Aalto valmistui arkkitehdiksi 1921 ja sai ensimmäiset suunnittelutilaukset sukulaisilta ja tuttavilta. Etelä-Pohjanmaalle Aalto suunnitteli Ponnerannan (Villa Manner) huvilan 1923 äitinsä serkun perheelle, Terho ja Gertrud Mannerille. Aallon suunnitelmaan kuuluivat päärakennuksen lisäksi kylkiäisrakennukset, huvimaja, rantasauna ja laituri. Kokonaisuuteen kuuluvan puiston suunnitteli Aallon ohjeitten mukaan helsinkiläinen puutarha-arkkitehti Paul Olsson.\r\n\r\nRantasauna purettiin 1980-luvun lopulla ja sen tilalle rakennettiin uusi. Samoihin aikoihin purettiin myös pitkä laituri, jonka päässä oli istumapenkit.\r\n\r\nTerho Manner oli huvilansa rakentamisen aikoihin Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin johtohenkilöitä, ja mahdollisesti  Seinäjoelle päätettiin rakentaa Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin rakennukset Aallon suunnitelmien mukaan Mannerin myötävaikutuksella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k863 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4597" ;
        skos:prefLabel    "Villa Manner"@fi .

blue_route:c34  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s35 ;
        :source       blue_route:s34 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Paikka vaikutti Hesestä kumalla tavalla tutulta. Samassa sillä musteni. He olivat Mellunmäen Mustavuorella.\" (S. 61.)" ;
  dcterms:description            "Varjokapinallisten tukikohta sijaitsee Mustavuorella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9530> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9425>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7433>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Pelastusarmeijan Temppeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Templet" , "Temppeli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1625960133686" ;
        wgs84:long           "24.9366364711444" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7433" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8147>
        dcterms:modified  "2009-12-29T11:51:42+0300" .

rky:p324  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oriveden kirkko kuuluu 1950-luvun lopulla uusia muotoja etsineen sotien jälkeisen kirkkoarkkitehtuurin merkkiteoksiin. Kirkko on erittäin edustava esimerkki yksilöllisestä ja ilmaisuvoimaisesta 1960-luvun arkkitehtuurisuuntauksesta.\n\nOriveden kirkko on torniton ja lievästi viistokatteinen. Kirkkosalin pohjamuotona on kahden vastakkaisen massiivisen seinäkaaren sisään sulkeutuva soikio. Pääovi on toisen kaaren keskikohdassa, josta avautuu näkymä vastakkaiselle alttariseinälle. Korkeiden kaarevien seinäpintojen muodostamassa kirkkosalissa on voimakas keskeiskirkon luonne, optinen keskitys molemmilta sivuilta valaistuun alttariin ja lyhyet näkyvyys- ja kuuluvuussäteet kaikkiin penkkeihin.\n \nKirkkotarhan ulkopuolella sijaitseva barokkitapuli vuodelta 1780 on rakennettu Matti Åkerblomin johdolla. Se edustaa tekijälleen  luonteenomaista kaksikerroksista, kookkaalla sipulikupolilla varustettua lounais-suomalaista tapulityyppiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.673248822,24.356110911 61.673778227,24.355799242 61.673922028,24.357055383 61.674464594,24.357271311 61.674559562,24.359488239 61.673854798,24.359965088 61.672816632,24.360295986 61.672610945,24.356856256 61.673254452,24.356997450 61.673248822,24.356110911" ;
        poi:history       "Alkuaan Kangasalan emäseurakuntaan kuulunut Orivesi erotettiin omaksi seurakunnakseen 1500-luvun puolivälissä. Matti Åkerblomin johdolla 1780-luvun alussa rakennettu ouinen ristikirkko paloi tuhopolton seurauksena 1958.\r\n\r\nArkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin piirtämä kirkkorakennus perustuu joulukuussa 1958 ratkaistun kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen \"Kaarikirkko\". Rakennustyö alkoi toukokuussa 1960 ja kirkko vihittiin käyttöön seuraavan vuoden elokuussa.\r\n\r\nKoivupuisen abstraktin alttariveistoksen Golgatan kallio teki Kain Tapper, kirkon tekstiilit suunnitteli Dora Jung ja kynttilänjalat, kolehtihaavi- ja seppeletelineet  Bertel Gardberg."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k562 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1957" ;
        skos:prefLabel    "Oriveden kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9722>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin vappu vuosisadan alussa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/00021.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=21\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=21\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>\n" , "Jo lähes sata vuotta sitten opiskelijat osasivat ottaa ilon irti talven taittumisesta ja kevään tulosta. Karnevaalihumulla onkin pitkät perinteet, kuten vuosisadan alussa kuvattu filmi osoittaa." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9722" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Keskuspuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.1976980742193" ;
        wgs84:long        "24.9160477928343" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7693" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7932>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:39:08+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p237>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kruunulinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T13:14:20.134+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:21:15.051+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p5035 , koko:p38653 , koko:p6915 , koko:p32078 , koko:p32607 ;
        poi:description  "Kruunulinna Ehrensvärdin läntisen siipirakennuksen työt aloitettiin vuonna 1776, samaan aikaan kuin itäisenkin. Rakennustyöt keskeytyivät jo heti alkuunsa ja niitä jatkettiin vasta vuonna 1785. Seuraavana vuonna rakennus valmistui Armeijan laivaston telakan käyttöön. Pohjakerroksessa oli suuri holvattu paja sekä kivihiili- ja rautavarastot. ensimmäisessä kerroksessa oli holvattu ”Suuri varasto” sekä huoneet kahdelle varastonhoitajalle. Toisessa kerroksessa oli keskikäytävän varrella konttori- ja asuinhuoneita ja kolmannessa lisäksi mallihuoneita ja kirjasto.\n\nVenäläisen kauden alussa rakennuksessa oli luterilainen kirkko. 1850-luvulla siipirakennuksen ylin eli mansardikaton alle jäävä kerros päätettiin muuttaa varsinaiseksi tiilestä muuratuksi kerrokseksi. Saamalla rakennettiin rakennuksen keskivaiheille T-muotoinen käymäläsiipi. Muutostyön juuri valmistuttua vuonna 1855 rakennus vaurioitui pahoin Krimin sodan pommituksissa. Sodan jälkeen ylin kerros purettiin kokonaan ja toinen varsinainen kerros jäi raunioituneeksi ullakkotilaksi. Myöhemmin kellarikerroksen paja muutettiin leipomoksi ja ensimmäisen kerroksen pohjoispää kouluksi. Käymäläsiiven ensimmäinen varsinainen kerros kunnostettiin ortodoksiseksi rukoushuoneeksi. Vuoden 1918–19 sotavankileirin aikaan rakennus oli vankikasarmi no3.\n\nVähitellen ruotsalaisten ”Suuri varasto” vakiintui kokous- ja juhlatilaksi. 1980-luvulla järjestettiin suunnittelukilpailu valtionhallinnon koulutuskeskuksen sijoittamisesta kruunulinnan siipirakennuksiin. Tarkoitus oli korottaa siivet alkuperäiseen korkeuteensa. Kansainvälisiä restaurointiperiaatteita noudattaen rekonstruoinneista kuitenkin luovuttiin. "@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyöt\n\nRakennusta on kunnostettu vähitellen vuodesta 1992 alkaen koulutus- ja juhlakäyttöön. Tuolloin ensimmäisen kerroksen eteläpäätyyn kunnostettiin kabinettitilat, ikkunat korjattiin ja rakennus liitettiin kaukolämpöverkkoon. Vuosina 1994-96 vanhaan käymäläsiipeen sijoitettiin juhlasalin uudet WC:t ja juhlasalille tehtiin oma keittiö. Juhlasalikerroksen pohjoispäädyn huoneisiin kunnostettiin asunto ja kaksi\ntyöhuonetta.\n\nKellarikerroksen eteläpäätyyn entiseen Suomenlinnan pursiseuran jollavarastoon kunnostettiin kokous- ja juhlatilaksi ”Pajasali” ja ”Tynnyrintekijänhuone” vuonna 2002. Osa kellarista ja julkisivun tiili- ja luonnonkivipinnat odottavat vielä kunnostamista. Ullakkokerros on säilytetty Krimin sodan aikaisena rauniona. \n\nKorjausten eri vaiheissa on pidetty tärkeänä historiallisten pintakerrosten säilyttämistä. Ilmanvaihtoa on parannettu varustamalla keittiöt ja WC-tilat koneellisella poistolla.\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Heikki Lahdenmäki\nPääurakoitsija: Oy Huber Ab (1992), Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (1993),\nOy Rakennus Origo Ab (2002)\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunta (1992), Muuraus- ja yleisrakennusliike Latva Oy (1992)\nLV-työt: Helsingin asennus ja kiinteistöhuolto Oy (2002)\nIV-työt: Huopalahden huolto Oy (2002)\nSähkötyöt: Oy Sähkönordström Ab (1992), Sähkö-Paganus Oy (2002)\nSäätölaitteet: Arealtec Oy (2002)\nArkkitehtisuunnittelu: Vilhelm Helander, Juha Leiviskä arkkitehdit SAFA/ Vilhelm Helander ja Tytti Valto\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Paloheimo-Ollila, Insinööritoimisto Innostructura Oy/ Eero Kotkas\nLVI-suunnittelu: Timo Penttilä-yhtiöt, Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Jukka Sainio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Joel Majurinen Oy, Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKruunulinna Ehrensvärd käsittää varsinaisen kruunulinnan eli puolustusrintamaosan ja siihen molemmin puolin liittyvät siipirakennukset, itäisen, C 40 ja läntisen, C 28. Kruunulinnan suunnitteli kenraali Arbin.\n\nKruunulinnan läntisen siipirakennuksen työt aloitettiin vuonna 1776, samana vuonna kuin itäisenkin . Vuoteen 1777 mennessä rakennuksesta oli muurattu harmaakivisen kellarikerroksen pohjoispääty ja länsisivu. Muita osia rakennuksesta ei voitu muurata, koska paikalla oli vielä laivaston venevajoja. Seuraavana vuonna rakennusmäärärahat vedettiin kuitenkin pois ja työt pääsivät alkamaan uudelleen vasta vuonna 1785. Nyt rakentaminen sujui ennätysvauhtia, niin että siipirakennus oli jo seuraavana vuonna sisustusta myöten valmis.\n\nC 28 sijaitsee merelle, Varvilahdelle, päin viettävässä rinteessä. Sen kellarikerros jää pohjoispäästään lähes kokonaan maan alla, kun taas keski- ja eteläosan kellarit sekä rakennuksen läpi kulkeva holvattu käytävä ovat maanpinnan tasossa. Kellarikerroksen maanpäälliset osat on varustettu kivääriaukoin. Kellarikerroksen päällä oli alunperin kaksi tiilestä muurattua kerrosta sekä puinen mansardikerros. Rakennus vaikutti siis ulkopuolelta pohjoispäästään kaksikerroksiselta, eteläpäästään kolmikerroksiselta. Rakennuksen keskiosa on neliömäisiä päätypaviljonkeja kapeampi. Tiiliosat oli huolellisesti saumattu tiilimurskaa sisältävällä laastilla, joten rakennusta ei ollut tarkoitettu rapattavaksi. Mansardikerros oli väliseiniä lukuunottamatta puuta. Katto-osan ulkoseinissä oli kaksinkertainen laudoitus puru- ja savitäyttein. Kattoikkunoiden kaarevat kuvut oli pellitetty, muu osa kattoa oli lautaa ja sivelty vitriolilla, punamullalla ja tervalla. Rakennuksen toisessa kerroksessa on kaksi hiekkakivestä veistettyä, koristeellista ikkunankehää, joista toinen sijaitsee puolustusmuurin puoleisessa päädyssä. Toinen hiekkakivikoristeinen ikkuna kuuluu kokonaisuuteen, joka korostaa pihanpuoleista risaliittia ja sen läpi kulkevaa käytävää.Tähän kokonaisuuteen kuuluu lisäksi ensimmäisen varsinaisen kerroksen kohdalla oleva tiilikehyksinen ikkuna, jonka kuvio on yksinkertaistettu versio sen yläpuolella olevasta hiekkakivikehyksestä.\n\n\nRakennus oli tarkoitettu Varvilahden toisella puolen sijaitsevan Armeijan laivaston telakan käyttöön. Sen kellarikerroksessa oli mm. suuri holvattu paja sekä kivihiili- ja rautavarastot. Ensimmäisen kerroksen keskiosassa oli holvattu \"Suuri varasto\" sekä huoneet kahdelle varastonhoitajalle. Toisessa varsinaisessa kerroksessa oli koko rakennuksen pituinen holvattu keskikäytävä, jonka molemmin puolin oli konttorihuoneita sekä huoneet telakan adjutanttia ja kamreeria varten. Mansardikerroksessa oli keskikäytävän molemmin puolin pieniä huoneita, joista osa oli mallihuoneina ja kirjastona sekä reviisorin ja varaston kirjanpitäjän käytössä. Molemmissa kerroksissa oli myös asuinhuoneita.\n\nVenäläisen kauden alussa rakennus oli satamahallinnon alaisuudessa ja pääosin entisenlaisessa käytössä. Ensimmäisen varsinaisen kerroksen eteläpäässä oli lisäksi luterilainen kirkko.\n\n1850-luvulla linnoituksessa vallitsi huutava majoitustilojen puute ja todennäköisesti tästä syystä molemmat siipirakennukset päätettiin \"korottaa\" muuttamalla mansardikerros varsinaiseksi muuratuksi asuinkerrokseksi. Ruotsalaisilla oli jo vuonna 1807 ollut samanlaiset suunnitelmat. Läntisen siipirakennuksen osalta työ valmistui 1853. Tässä yhteydessä rakennuksen länsisivun keskiosaan,kohtisuoraan runko-osaa vasten, holvikäytävän jatkeeksi rakennettiin koko rakennuksen korkuinen T-muotoinen käymäläsiipi, jonka toisessa ja kolmannessa varsinaisessa kerroksessa sijaitsi kussakin neljä käymäläkoppia. Vuonna 1855, jolloin viimeistelytyöt oli juuri saatu päätökseen, rakennus paloi Krimin sodan pommituksessa. Palon jälkeen ensimmäisen varsinaisen kerroksen päälle tehtiin kolminkertainen hirsinen suojayläpohja maatäyttein, koska epäiltiin pommituksen toistuvan seuraavana kesänä.\n\nLinnoitusta uudelleen puolustuskuntoon saatettaessa 1856 kaikki korkeat ja vaurioituneet rakennukset määrättiin madallettaviksi, jolloin myös C 28:sta purettiin puolitoista kerrosta (vrt. C 40). Entinen varsinainen toinen kerros jäi raunioituneeksi ullakoksi, eikä käymäläsiipeä enää voitu käyttää varsinaiseen tarkoitukseensa.\n\n1800-luvun puolivälin jälkeen rakennuksen kellarikerroksen entinen paja kunnostettiin leipomoksi ja ensimmäisen varsinaisen kerroksen pohjoispää kouluksi, myöhemmin asunnoiksi, keski- ja eteläpää miehistötiloiksi ja käymäläsiiven ensimmäinen varsinainen kerros ortodoksiseksi rukoushuoneeksi.\n\n1918-1919 sotavankileirin aikana rakennus oli vankikasarmi n:o 3.Sen jälkeen se oli puolustuslaitoksen varastona ja molempien päätyjen osalta asuinkäytössä. Ruotsalaisten \"Suuri varasto\" vakiintui vähitellen kokous- ja juhlatilaksi.\n\nVuonna 1981 kruunulinnan siipirakennuksiin alettiin suunnitella valtionhallinnon henkilöstön koulutuskeskusta, lähinnä tullin tarpeita silmälläpitäen. Tilaohjelman lähtökohtana oli siipirakennusten korottaminen alkuperäiseen, eli mansardikattoiseen asuun. Asiasta järjestettiin suunnittelukilpailu 1984. Rekonstruoinneista kuitenkin luovuttiin ja restaurointitöiden lähtökohdaksi otettiin rakennusten nykyinen asu kansainvälisten restaurointiperiaatteiden mukaisesti. Koulutuskeskushakkeesta, joka rakennusten autenttisuuden säilymisen kannalta ei ehkä olisi ollut paras mahdollinen ratkaisu, luovuttiin 1991osittain kustannussyistä. Siipirakennuksille päätettiin tehdä vain välttämättömät suojaustoimenpiteet ja ottaa ne kevyesti ja asteittaisesti kunnostaen käyttöön.Näin ollen C 28 liitettiin kaukolämpöön, ikkunat korjattiin, sisätiloja maalattiin, mm juhlasali, jonka yhteyteen rakennettiin myös wc. Rakennuksen pohjoispäähän on tarkoitus kunnostaa myöhemmässä vaiheessa yksi asunto ja työhuoneita. Kellarikerroksen entinen paja kunnostetaan auditorioksi. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Wilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA.\n(Liisa Eerikäinen 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 79/82\nVuonna 1927 rakennusnumero 111.\nLähteet:\nKrA SÖS 54, 126, 127, 128, 132, 133, Ö 58.\nKrA Marinens ritningar omslag 324 a,b.\nKrA Fästningsrelationer 1776-77, 1784.\nMV SL VIK C423-465, C1758, YA 107a, 112a.\nTsGAVMF F 326 OP 1 T 4 12127 ja 12125.\nKA Venäl.sotilasasiakirjat 14092 lehti 99, 17044, 17057.\nUlla-Riitta Kauppi, Kruunulinna Ehrensvärdin siipirakennukset, rakennushistoriallinen katsaus. 1983."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/1/5/saha/suomenlinna/0_8895864187814586280.jpg" , "http://media.onki.fi/3/4/8/saha/suomenlinna/0_-5986234493390362967.jpg" , "http://media.onki.fi/6/2/0/saha/suomenlinna/0_-2470541036082913915.jpg" , "http://media.onki.fi/3/7/9/saha/suomenlinna/0_879467306836595001.jpg" , "http://media.onki.fi/9/3/8/saha/suomenlinna/0_-6868051908893104641.jpg" , "http://media.onki.fi/5/6/4/saha/suomenlinna/0_-1001557112774177184.jpg" , "http://media.onki.fi/2/5/1/saha/suomenlinna/0_8465542668208346329.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.1474268255991" ;
        wgs84:long       "24.98323864936833" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Valkosaaressa pursiseuran ravintolarakennus oli valaistu, se erottui aallokosta kuin paikallaan pysyvä laiva. Ilma oli muuttunut hyiseksi. Pieniä lumihiutaleita tanssi ilmassa, ne sulivat ja katosivat osuessaan mustaan veteen. Iris pelastautui kylmältä viimalta hetkeksi kauppahalliin, jossa kauppiaat olivat sulkemassa myymälöitään puisin kaihtimin.' (s. 71)" ;
  dcterms:description            "Taidehistorijoitsija Iris Savuvuori pakenee kylmyyttä kauppahalliin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9693> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429>
] .

rky:p584  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.350567528,26.736630069 61.350015508,26.738857764 61.349111329,26.737769539 61.349438321,26.735825436 61.350567528,26.736630069" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k507 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Virransalmen silta)"@fi .

rky:p918  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hankoniemi lähisaarineen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti tärkeä alue. Suomenlahdelle pistävällä niemellä on sotahistoriallisia muistomerkkejä, linnoituksia ja puolustusjärjestelmiä 1790-luvulta, 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekä 1910-luvulta. Viimeisimmän linnoitusvaiheen rakennelmat liittyvät neuvostoliittolaisten 1940-1941 vuokratukikohtaan ja suomalaisten vastaaviin puolustusjärjestelyihin. \n\nGustavsvärnin, Gustav Adolfin ja Meijerfeltin saarilinnoitukset ovat osa ruotsalaista 1700-luvun lopun merilinnoitusketjua. Venäläiset ovat rakentaneet saarille 1800-luvun alussa ja 1850-luvulla linnoituslaitteita, jotka ovat Krimin sotaan 1854 liittyneiden räjäytysten jälkeen olleet harmaakiviraunioina. Parhaiten säilyneet linnoituslaitteet ovat Gustavsvärnissä, jossa 1700-luvun linnoitusraunion muurien sisäpuolella yhdessä puisen radiomajakan kanssa on myös betonista paikalla valettu majakka sylinterimäisine loistotorneineen. \n\nMantereella oleva Harparskog-linja on puolestaan suomalaisten Neuvostoliitolla ollutta aluetta vastaan rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja ja se erottuu yhä hyvin maastossa. Linja kulkee niemen poikki Skogbyn sahalta Skogbyn entisen rautaruukin läheisyyteen ja rakentuu betonisista korsuista, konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudoista ja kivisistä panssariesteistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.932271662,23.259591755 59.932917547,23.260907448 59.931795969,23.262783437 59.931810942,23.265443632 59.930595508,23.266106506 59.930400094,23.262293804 59.930708933,23.260436383 59.932271662,23.259591755" ;
        poi:history       "Hankoniemeen, meriliikenteen solmukohtaan, tehtiin turvalaitteita jo varhain. Niemen kärkeen rakennettiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa joidenkin tykkien kenttälinnoite. Brunerskärin skanssi lienee sijainnut Tulliniemellä, jonka eteläisin kohta tunnettiin tuohon aikaan Skansholmenin nimellä. \r\n\r\nJonas Månzonin merikirja vuodelta 1644 mainitsee Hangon sisääntuloväylällä Eldskärin, joka sai nykyisen nimensä Gustavsvärn (Kustaanvarustus) 1700-luvun loppupuolella. Kolmelle saarelle, Gustavsvärn, Gustav Adolf ja Meijerfeldt, rakennettiin merilinnoitus osana Ruotsin merilinnoitusketjua. Gustavsvärnille ja Gustaf Adolfille rakennettiin bastionijärjestelmään perustuneet, ulko- ja saaristoväylän sulkemiseen sekä kaupungin sataman suojaamiseen tarkoitetut linnoitukset. Pienempiä varustuksia rakennettiin Meijerfeldtin saarelle. Ensimmäinen kantalinnoitussuunnitelma valmistui 1792. Töihin ryhdyttiin Kustaa III:n sodan aikana 1789. Tuolloin rakennetut kenttälinnoitukset korvattiin 1790-luvulla rakennetuilla, majuri G.H. von Kiertingin hahmottelemilla, mutta varsinaisesti kapteeni Carl Nycanderin suunnittelemilla linnoituksilla. Nycanderin suunnitelmia ei kuitenkaan viety päätökseen, vaan työt jäivät kesken. \r\n\r\nVenäläiset jatkoivat saarilla ruotsalaisten käynnistämiä  linnoitustöitä 1808-1809 ja uudestaan Krimin sodan alla 1850-luvulla. Itämaisen sodan aikana linnoitus puolustautui 1854 onnistuneesti englantilais-ranskalaista laivasto-osastoa vastaan. Siitä huolimatta Venäjän sodanjohto räjäytti kolmen saaren linnoituslaitteet elokuussa 1854, minkä jälkeen ne ovat olleet raunioina. \r\n\r\nVenäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn laajan merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Preussin mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Suomenlahden suun pohjoisrannikolle rakennettiin ulompi asema, jonka linnakkeet ovat paitsi Russarössä, myös Utössä ja Örössä.\r\n\r\nHankoniemen neuvostotukikohdasta sovittiin Moskovan rauhassa 13.3.1940. Koska tukikohdan päätoimintasuunta oli merelle, varustettiin mm. Russarötä. Saarille ja niemen etelärannalle rakennettiin kantalinnoitettuja, betoni- ja kivirakenteisia asemia. Puistovuoren niemen pesäkkeet sisältyvät kohteeseen Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue.\r\n\r\nSuomalaiset käynnistivät heti Moskovan sopimuksen jälkeen kantalinnoitetun pääpuolustuslinjan eli ns. Harparskog-linjan rakentamisen, työt tehtiin 1940-1941. Kantalinnoitteet eivät kokonaisuudessaan valmistuneet, mutta mantereella työt saatiin tyydyttävään vaiheeseen ennen taisteluiden alkamista. Neuvostoliitto rakensi Harparskog-linjan vastapainoksi länsipuolelle kenttälinnoitteita, jotka hahmottuvat edelleen maastossa. Joulukuussa 1941 Hanko luovutettiin takaisin Suomelle ja virallisesti palautus sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:majakka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1196" ;
        skos:prefLabel    "Hankoniemen sotahistorian kohteet (Harparskog-linja)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_730>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:44:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1341883~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1837459~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1341534~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5640>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Maunulan vanhan ostarin korkeus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka korkealla merenpinnasta on Maunulan vanhan ostoskeskuksen seutu? Maunulan vanha ostoskeskus sijaitsee noin 30 metrin korkeudella ja ostoskeskuksen ympäristö noin 25-37 metrin korkeudella merenpinnasta. Asiaa selvitettäessä on käytetty internetissä olevaa maksutonta Kansalaisen Karttapaikkaa (http://kansalaisen.karttapaikka.fi )." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7443> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuinka-korkealla-merenpinnasta-helsin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8144>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Kielletty hedelmä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8143> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8139> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8137> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8136> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8135> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8144" .

[ dcterms:description  "'Suuri lehtikuusivanhus , joka edelleen seisoo Sinebrychoffin museon takana olevassa puistossa, on saanut nähdä puiston monet vaiheet aina kukoistuksesta rappiokauteen.' (s. 126)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7429> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6354>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:50:26+0300" .

[ dcterms:description  "Koulu toimii osoitteessa Rapakiventie 18 vuodesta 1967." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3203> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6449>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Torni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Torni, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.ravintolatorni.fi/etusivu.html" ;
        wgs84:lat            "60.1677384643575" ;
        wgs84:long           "24.9384040697201" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6449" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8643>
        dcterms:modified  "2010-02-02T13:46:41+0300" .

rky:p1117  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.649369285,24.366327125 61.649660541,24.365758778 61.650681237,24.367369993 61.652297416,24.370540889 61.652086371,24.371919207 61.649369285,24.366327125" ;
        poi:municipality  kunnat:k562 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4182" ;
        skos:prefLabel    "Oriveden rautatieasema"@fi .

rky:p820  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokemäenjoen varrelle eri vuosikymmeninä rakennetut, nimekkäiden teollisuusarkkitehtien suunnittelemat ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset voimalaitokset kuvastavat koskivoiman käyttöä kasvavan sähköntuotannon tarpeisiin 1900-luvun kuluessa.\n\nYli 120 kilometriä pitkän, Pirkanmaalta Vammalan Liekovedestä alkavan ja Satakunnassa Porin kohdalla Selkämereen laskevan Kokemäenjoen koskiin on rakennettu 1900-luvun kuluessa useita maisemallisiksi kiintopisteiksi muodostuneita vesivoimalaitoksia.\n\nPirkanmaan puolella merkittävimmät Kokemäenjokivarren voimalaitokset ovat Tyrvään ja Äetsän voimalaitokset. Samaan ryhmään kuuluu Satakunnan puolella 1939 arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelmin valmistunut Harjavallan suurvoimalaitos Nakkilan ja Harjavallan rajalla sijaitsevassa koskessa. \n\nTyrvään voimalaitos on rakennettu Kokemäenjoen alkukohtaan Hartolankoskeen, Liekoveden eteläpäähän. Vanhat rantaviivaan rakennetut voimalat vuosilta 1906 ja 1913 ovat rantaviivan siirryttyä jääneet kuivalle maalle. Tyrvään Voimaosakeyhtiön rakennuttama pelkistetyn rationalistinen, tiilirakenteinen voimalaitos on vuodelta 1951. Voimalaitoksen patoa kulkeva tie yhdistää Kaukolan ja Tyrvään kylät. Voimalamiljööseen liittyy Hiidenmäen länsirinteeseen voimalaitoksen henkilökunnalle rakennettu asuinalue. Maisemallisesti keskeisen voimalan yläpuolella avautuu järvimaisema ja alapuolella on jyrkkärantainen jokiuoma, jonka etelärannalla on puistoalue.\n\nPunatiilinen Äetsän voimalaitos on rakennettu 1920-luvulla Meskalankoskeen varmistamaan sähköntoimitus 1890-luvun lopulla perustetulle Äetsän tehtaille, myöhemmin Finnish Chemicals Oy:lle. Rationalistishenkinen voimalaitos on Anjalankosken Inkeroisten ohella toinen pääasiassa arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelemista voimalaitoksista. Tiilestä muurattujen rakennusosien alapuoliset perustus- ja patorakennelmat ovat hakattua kiveä ja betonia.  Suuressa konehallissa on seitsemän turbiinia, jotka ovat edelleen käyttökunnossa. Voimalan patokorkeus on 5,9 metriä. Voimalamiljööseen kuulu myös uudempi 1990-luvulla käyttöönotettu, kokonaan kallioon louhittu automatisoitu koneasema. Voimalaitoksen itäpuolella Kokemäenjoen ylittää maan pisin puurakenteinen riippusilta, joka on rakennettu 1948 Keikyän kunnan ja Finnish Chemicals Oy:n rahoituksella.  Voimalaitos ja riippusilta korkeine tukipylväineen ja vaijerikaarineen leimaavat vahvasti jokivarren maisemaa.\n\nÄetsän ja Tyrvään voimalaitokset sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla Kokemäenjokilaakson maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.277227275,22.694758566 61.279713621,22.694110428 61.281581775,22.693768710 61.281241786,22.697959468 61.279941759,22.698351986 61.276707718,22.701310718 61.277227275,22.694758566" ;
        poi:history       "Kokemäen koskivoimaa hyödynnettiin vuosisatojen ajan myllyjen toiminnassa ennen voimalaitosten ja niiden patolaitteiden rakentamista. Vanhimmat Kokemäenjoen voimalat sijoitettiin myllyjen tapaan rantavirtaan. Myös Tyrvään Hartolankoski oli vuosisatoja myllypaikkana ja Tyrväänkylän puolelle sijoitetut ensimmäiset sähkövoimalaitokset vuosilta 1906 ja 1913 sijoittuivat rantavirtaan. Hartolankoski padottiin 1946-1950 ja siihen suunnitteli nykyisen voimalaitoksen arkkitehti Jarl Eklund. \r\n\r\nÄetsän Meskalankoskeen valmistui ensimmäinen voimalaitos 1919-1921, jolloin yläjuoksun puolella oleva Äetsänkoski perattiin veden nostamiseksi. Äetsä oli ensimmäinen koko joen ylittävä voimalaitos. Äetsän voimalaitoksen rakentaminen liittyi 1900-luvun alun energiakriisiin. Kiviihiilen hinnannousu ja lisääntyvä voimantarve nosti vesivoimarakentamisen ajankohtaiseksi. Niinpä Porissa  kivihiiltä voimanlähteenä käyttävän höyryvoimalaitoksen omistajan Oy Rosenlewin tytäryhtiö Björneborgs Kraft osti Keikyän Äetsän, Peevolan ja Meskalan kosket. Voimalaitoksen piirustukset tilattiin arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergiltä ja Äetsän voimalaitoksen mittava rakennustyö ajoittui pääasiallisesti vuosiin 1921-1923. Muuraustiilet toimitti Rosenlewin oma tiilitehdas Porin Ulasoorissa. 1990-luvulla louhittiin padon eteläpuolelle uusi uoma tehokkaamman hyötysuhteen saavuttamiseksi ja siihen sijoitettu, oululaisen Uki Arkkitehdit Oy:n suunnittelema uusi voimalaitos otettiin käyttöön 1996."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1969" ;
        skos:prefLabel    "Kokemäenjoen voimalaitokset (Äetsän voimalaitos)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8738>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pohjois-Haagan ala-aste"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tolarin kansakoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat            "60.226872622753" ;
        wgs84:long           "24.8916126160541" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pohjois-haagan-ala-aste" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6948>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4301>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1307262~S9*fin> .

rky:p1377  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.246848368,25.100351873 60.247166203,25.100109665 60.247495351,25.099792303 60.247678157,25.099759511 60.247891206,25.099819130 60.248020611,25.100007416 60.248108986,25.100353484 60.248177992,25.100644801 60.248241683,25.100777892 60.248323407,25.100872542 60.249686946,25.101803670 60.249779038,25.102196190 60.250230582,25.103668776 60.250369606,25.105228464 60.249566971,25.105762397 60.248609998,25.103512488 60.248257486,25.103176171 60.247708050,25.102350181 60.247251559,25.101543715 60.246918796,25.100742477 60.246848368,25.100351873" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k092 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:satama , poio:kasarmi , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Maratonpuisto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8998>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Teatterikorkeakoulu (Ehrensvärdintie 31)"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6469> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        wgs84:lat         "60.1573546160103" ;
        wgs84:long        "24.9365799320135" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/teatterikorkeakoulu-ehrensvardintie-31" .

[ dcterms:description  "Topeliuksen kirjoitus \"Helsingistä 6. Syyskuun 28. päivänä 1847\" kuvaa m.m. Töölön onnettomuutta 9.9.1847, jolloin Jean Babtiste Magito, ranskalainen kokki ja pyroteknikko-ilotulittaja, kuoli ilotulitusvälineiden räjähdyksessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7996>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1872193086264" ;
        wgs84:long        "24.9201975529545" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kallion kulmilla ensin sut näin/ \nOlit niin kaunis mun silmissäin/ \nJatkoit matkaa ohi bussipysäkin/ \nMä ikkunasta sua katselin\" " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i366> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7065>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:47+0300" .

rky:p78  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin kaupungin rakennuttama ensimmäinen kunnallinen sähkö- ja kaasulaitosalue Suvilahdessa on suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin merkkiteos. Rakennukset ovat teräsbetonirakenteiden ja niihin perustuvan arkkitehtuurin edelläkävijöitä maassamme. \n\nSuvilahden yhtenäinen arkkitehtuuri heijastelee 1900-luvun alun saksalaisia ja wieniläisiä virtauksia. Kokonaisuuden on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist yhteistyössä betonirakenteisiin erikoistuneen insinööri Jalmar Castrénin kanssa. Alueen myöhemmät rakennukset kuten voimalan laajennus sekä ruokala- ja sosiaalitilat 1930-luvulta ovat kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin ja konttorin laajennus 1950-luvulla Lauri Pajamiehen  käsialaa. \n\nSuvilahden toiminnan ensi vaiheen 1908-1910 keskeisiä rakennuksia ovat sähkölaitoksen betonirakenteinen voima-asema höyrykattilahalleineen, turbiinisaleineen ja piippuineen sekä   kaupunkikuvaa leimaava kaasulaitoksen umpiseinäinen ja kupolikattoinen säiliörakennus. Vanhan kaasukellon vieressä on 1929 valmistunut, avoimen ristikkokehikon ympäröimä kaasukello. Kaupunkikaasua on Suomessa tuotettu vain suurimmissa kaupungeissa, ja Suvilahden mittavat kaasusäiliöt ovatkin harvinaisen rakennustyypin edustajia. Kaasukellojen rinnalla on Selim A. Lindqvistin suunnittelema ja 1910 valmistunut tiivis laitosrakennusalue: porttimakasiini, mittarihuone, tiivistämö, puhdistamo, toimisto, kojehuone ja porttirakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.186565930,24.968706240 60.187061454,24.969321393 60.187532709,24.970473939 60.187613276,24.971859452 60.187537132,24.973251219 60.187265389,24.974561175 60.186940611,24.975027823 60.186639104,24.974955077 60.186370887,24.974691858 60.186103586,24.974300975 60.185742807,24.973652020 60.185813838,24.971010789 60.186565930,24.968706240" ;
        poi:history       "Vuonna 1860 perustettu Helsingin Kaasuvalaistusosakeyhtiö siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan 1900. Vuonna 1907 kaupunginvaltuusto osoitti kaasulaitokselle uuden sijoituspaikan Suvilahdesta. Samalle alueelle päätettiin rakentaa myös vasta perustetun kunnallisen sähkölaitoksen höyryvoimala. Laitokset sijoitettiin lähelle satamaa. Polttoaineena käytettiin kivihiiltä aina vuoteen 1973 asti. \r\n\r\nSuvilahden sähkölaitoksen höyryvoimalaitoksen rakennustyön ensimmäinen vaihe toteutettiin 1908. Voima-asema käsitti kolme höyrykattilaa, kaksi turbiinigeneraattoria ja piipun. Kattilahuonetta ja konesalia jatkettiin 1913, samalla lisättiin toinen piippu. Rakennusta laajennettiin 1932 kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnitelman mukaan. Höyryvoimalaitoksen toiminta päättyi 1974. Lopettamista edelsi Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloiden rakentaminen.\r\n\r\nKaasulaitos rakennettiin pääosin 1909-1910. Vesikaasulaitos valmistui 1911. Kaasulaitoksen rakennuskantaa täydennettiin ja laajennettiin moneen otteeseen. 1940-1950 -luvuilla koko kaasulaitoksen prosessi uudistettiin. Monet siihen kuuluneista rakennuksista on purettu. Kaasunkulutuksen laskettua sähkö- ja kaasulaitos yhdistettiin energialaitokseksi 1978 ja se toimi vuoteen 1987. Vuonna 1994 siirryttiin kokonaan maakaasuun, jolloin rakennukset menettivät alkuperäisen merkityksensä.\r\n\r\nSekä sähkö- että kaasulaitoksen arkkitehti oli Selim A. Lindqvist, joka monipuolisessa tuotannossaan sovelsi taitavasti edistyksellisiä rakenneratkaisuja esim. Kaukaan lankarullatehtaassa ja liiketalo Hamsterissa Aleksanterinkadun varrella Helsingissä. Suvilahden voimalaitoksen teräsbetonirakenteista mainittakoon höyryvoimalaitoksen turbiinisali, kattilahuone hiilisuppiloineen sekä kaasulaitoksen suuri uunihuone (purettu 1948). Suvilahdessa Lindqvistin työparina oli insinööri Jalmar Castrén, jota tutkijan, suunnittelijan, rakentajan ja asiantuntijatehtäviensä ansiosta pidetään teräsbetonitekniikan ja sen opetuksen perustajana Suomessa.\r\n\r\nSuvilahden energiantuotantoalue otettiin kulttuurikäyttöön 2007 tehdyllä päätöksellä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1579" ;
        skos:prefLabel    "Suvilahden voimalaitosalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4656>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Linnanmäki 50" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4319> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/linnanmaki-50" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8640>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hanttu, Petri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8640" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9354>
        dcterms:modified  "2010-08-03T10:04:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6850>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1309362~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9449>
        a                   th:Tietokirja ;
        rdfs:label          "Madame : Minna Craucherin levoton elämä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1927> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1165> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9450> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9448> ;
        th:lisatietoa       "”Aloitus on hätkähdyttävä … Selén kirjoittaa nautittavan niukkaa, kirkkaaksi hiottua klassista tyyliä”\n– Pekka Tarkka, Helsingin Sanomat\n\nMaria Vilhelmiina Lindell eli Minna Craucher (1891–1932) oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Hän ryhtyi harjoittamaan maailman vanhinta\nammattia jo 16 vuoden iässä, elätti itsensä pikkurikoksilla ja tuomittiin neljästi vankilaan. \n\nCraucher loi itselleen kokonaan uuden menneisyyden vankilakierteen päätyttyä 1920-luvulla. Huiputtaja avasi kirjallisen salongin, jossa muun muassa Tulenkantajat kokoontuivat. Mika Waltari kuvaa romaanissaan Suuri illusioni rouva Spindeliä, jonka esikuvana oli Minna Craucher. \n\nKouluja käymätön Craucher menestyi sumeilemattomuutensa ansiosta. Hän rakensi elintasonsa niin pienten vilppien varaan, ettei niistä seurannut syytteitä. Craucher lähti mukaan lapuanliikkeeseen ja solmi läheisen ystävyyden Vihtori Kosolan kanssa. Lopulta hänen epäilyttävä taustansa paljastui ja hänet erotettiin liikkeen palveluksesta. Kostoksi Craucher levitti perättömiä huhuja lapualaisista, ja se koitui hänen kohtalokseen.\n\n(www.helsinkikirjat.fi)" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.helsinkikirjat.fi/madame-minna-craucherin-levoton-elama" , "http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/8452/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9449" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6945>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Karamzin, Aurora"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/karamzin-aurora" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7659>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:54+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsinkiin mut juna vie, Helsinkiin nyt kulkee tie. Täällä mua et enää nää, mä muutan etelään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i438> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

blue_route:s20  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Bastioni Höpken"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p242> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Bastioni Höpken"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

rky:p1613  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan Viikin opetus- ja koetilakokonaisuus on rakennettu 1930-luvulla  antamaan ensimmäisenä Suomessa korkeakoulutasoista opetusta maatalouden mallitilalla. Yhtenäinen opetus- ja tutkimustarkoituksiin suunniteltu talouskeskus on pääpiirteissään säilynyt arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelemassa asussa. Laajat entiset Viikin latokartanon peltoaukeat, jotka ovat olleet viljelyksessä 1500-luvulta alkaen, muodostavat maisemallisesti  merkittävän historiallisen agraarikerrostuman kaupungistuneessa ympäristössä. \n\nViikin opetus- ja tutkimustila 1930-1950-luvun rakennuksineen sijaitsee ympäristöään korkeammalla osin metsäisellä saarekkeella Viikin avaran peltomaiseman keskellä. Peltoaukea rajautuu etelässä Vanhankaupungin selän rehevään rantaan, idässä Herttoniemen korkeisiin mäkiharjanteisiin ja länsipuolella urbanisoituneisiin mäkialueisiin. \n\nTilakeskuksen pihapiirin pohjoisreunaa hallitsevat 3-4-kerroksiset laboratoriorakennus (1939) ja oppilasrakennus (1950). Eteläreunalla ovat 1930-luvulla rakennetut pihatto ja navetta. Molemmat ovat komeita maatalousrakennuksia, joiden alakerta on kivirakenteinen ja rapattu, yläosa puurakenteinen ja punamullattu. Navetan ja pellon välimaastossa on useita eri-ikäisiä talousrakennuksia. Pihapiirin ulkopuolelle jää 1937 valmistunut kivirakenteinen maatalousmuseo sekä neljä 1948-1955 valmistunutta asuinrakennusta. Talouskeskuksen rakennukset ovat uudistettuina edelleen alkuperäisessä käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.223530438,25.017911339 60.223238349,25.020583240 60.222452729,25.021748161 60.221926031,25.023704523 60.223088061,25.025000463 60.225328289,25.026107458 60.224897975,25.029345203 60.225066630,25.033029525 60.225281986,25.033254552 60.228563596,25.034521382 60.230426384,25.036834683 60.229606390,25.039935977 60.229099562,25.043062055 60.229456761,25.045167433 60.230027268,25.046203729 60.230110005,25.047864316 60.222216599,25.041771900 60.219134735,25.042294441 60.218177412,25.035212066 60.209122109,25.028753309 60.208178206,25.027992651 60.213982530,25.009568948 60.220294835,24.999381717 60.221300462,25.000556590 60.226979545,25.004504461 60.225801496,25.007255738 60.224245491,25.012862168 60.224176635,25.013619145 60.223536248,25.014170093 60.223085236,25.014995574 60.223180312,25.015666228 60.222992482,25.017043496 60.223530438,25.017911339" ;
        poi:history       "Viikin latokartanon tila perustettiin Vantaanjoen suussa olevan kuninkaankartanon maatilaksi 1500-luvulla. Sittemmin tila on ollut maaherran ja myöhemmin sotilaiden virkatalona. Tila on ollut aina valtion omistuksessa.\r\n \r\nKorkein maatalousopetus siirrettiin nykyiseen Helsingin yliopistoon 1896. Alkuaikoina maatalous- ja metsätieteen opetus toimi keskustassa erilaisissa tilapäistiloissa ja koeviljelyä harjoitettiin maanviljelyshallituksen perustamalla ja valtion omistamalla Jokiniemen koetilalla Helsingin maalaiskunnassa.\r\n\r\nHelsingin yliopiston hallintaan Viikin latokartano luovutettiin 1931, minkä jälkeen se kunnostettiin tilaa vuokranneen Vankeinhoitoviraston toimesta maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan käyttöön. Opetus- ja koetilan talouskeskus perustettiin metsäsaarekkeeseen tilan päärakennuksen kaakkoispuolelle 1935. Peltojen rajaaman talouskeskuksen rakennukset valmistuivat 1934-1939 ja 1946-1956. Uudisrakennusten lisäksi pellot kunnostettiin tutkimuskäyttöön sopiviksi koekentiksi ja laitumiksi. Mallikelpoisten navetan, sikalan, tallien, puimalan ja liitereiden suunnittelusta vastasi arkkitehti Jussi Paatela, joka suunnitteli yliopistolle myös Metsätalon 1939.\r\n\r\nEnnen sotia valmistuivat osin vankityövoimalla Paatelan suunnittelemat laboratorion ja valtakunnallisen maatalousmuseon rakennukset. Maatalousmuseon kokoelmien perustan muodosti esineistö, jonka tohtori Gösta Grotenfelt oli kerännyt ensin Mustialan maanviljelyskoulun ja myöhemmin Tikkurilassa Jokiniemen koetilan yhteydessä sijainneisiin museoihin. Tilanahtauden vuoksi kokoelmat päätettiin siirtää Viikkiin perustettavalle opetus- ja koetilalle. Maatalousmuseon katsottiin  täydentävän opetusta ja tutkimusta. Lähtökohtana oli luoda ulkoasultaankin maatalouteen liittyväksi tunnistettava rakennus. Museorakennus muistuttaakin kivinavettaa, mutta räystään alla oleva ikkunanauha yhdistää rakennuksen ajan arkkitehtuuriin. \r\n \r\nKoetilan noin 230 hehtaarin peltopinta-ala on yhä aktiivisessa käytössä. Viikin pellot ovat osa Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen suojavyöhykettä. \r\n\r\nKohteen ulkopuolella olevasta kampusalueesta tehtiin päätös 1949. Järjestelykilpailun voitti arkkitehti Veli Paatela. Opetus- ja koetilan pohjoispuoliselle kampusalueelle rakennettiin 1950-luvulta alkaen Latokartanon ylioppilaskylän asuntoalue ja 1960-luvulla Viikin maataloustieteellisen laitoksen rakennukset. Kampusalue on kasvanut voimakkaasti 1990-ja 2000-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4998" ;
        skos:prefLabel    "Viikin opetus- ja koetila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i550>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Juhannushäät Kulosaaressa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i549> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9232> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/juhannushaat-kulosaaressa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3078>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ministeri Ritavuoren murha" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3077> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3078" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7062>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Mutteribaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1611041531149" ;
        wgs84:long        "24.8927867987031" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7062" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7301>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_457>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9351>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Pieni raitiovaunukirja " ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Erityisesti lapsille sopiva tietopaketti Helsingin raitiovaunuista - sekä käytössä olevista että museoiduista." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9350> ;
        th:lisatietoa        "Raitiovaunu eli spora, skuru, raitsikka, ratikka – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tässä kirjassa Jorma Rauhala esittelee kaikki Helsingissä tänä päivänä - joko liikenteessä tai museossa - nähtävät raitiovaunutyypit. Viipuria, Turkua tai lähimpiä ulkomaisia raitiovaunukaupunkejakaan ei ole unohdettu. Laadukkaat valokuvat, tiiviit tietopaketit sekä kuvatekstit kertovat raitiovaunuista monen tasoista ja -ikäistä harrastajaa kiinnostavia asioita.\n\nJorma Rauhala on 1960-luvulta asti harrastanut aktiivisesti raitiovaunuja. Hänen tietomääränsä ja valokuvakokoelmansa ovat poikkeuksellisen laajat.\n\n(www.kustantajalaaksonen.fi)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9351" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5606>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E8D912FA-F89D-42CA-A115-C42AD41C91DD> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7561>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7656>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaupunkielämää lähiöissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i77> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i101> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i68> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i99> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6959> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7655> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/01323.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=81&a=1323\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=81&a=1323\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7656" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1025>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Tuulensuojaan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9222> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i703> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9457> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tuulensuojaan" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9850>
        dcterms:modified  "2012-06-08T10:57:18+0300" .

rky:p547  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Anttilan ja Voiluodon vierekkäin sijaitsevat kylät ovat esimerkki rannikon kyläasutuksesta, jossa talot ovat erillään toisistaan kallioisilla kumpareilla ja pienet peltoalat ympäröivät entisiä saaria. Rannikolle keskiajalla perustetut kylät ovat jääneet maankohoamisen seurauksena kauemmaksi merenrannasta. \n\nAnttilan ja Voiluodon kylät ovat sijoittuneet Kaljasjoen varrelle lähelle Voiluodonlahden pohjukkaa. Kyläkeskustan lisäksi asutus on levinnyt raitin varsille ja peltojen kallioisille laidoille. Kylien maisemaan on vaikuttanut uudisrakentaminen viime vuosina.\n\nAnttilan tiheämmän kyläkeskuksen muodostavat Väärän, Kollasen ja Gustafsonin talot. Vanhaa rakennuskantaa on säilynyt kylän laidalla olevien Uusimaan, Köymärin, Seikolan, Impolan ja Rauvolan tiloilla. Kylän torppariasutuksesta ovat muistona Jalon ja Sandbergin torpat kyläraitin varrella. Kylien yhteinen keskusta kouluineen ja kauppoineen on Voiluodon puolella. Raitin varrella olevat Jalon ja Sandbergin torpat edustavat kylän pienasutusta.  \n\nPaikallisteiden risteyksessä sijaitseva Voiluodon tiiviin  kyläkeskuksen muodostavat Yrjölän, Hakunin ja Hallion tilat. Maantien varressa on mm. kaupparakennus ja kansakoulu, joka valmistui 1910-luvulla. Kaljasjoen yli vie yksiaukkoinen kivisilta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.056534493,21.494616493 61.055110235,21.496529528 61.048130012,21.485651531 61.047245646,21.481608780 61.047808727,21.476438370 61.049123804,21.469070531 61.048750357,21.455195147 61.049604115,21.450771708 61.051262255,21.446715389 61.053299061,21.444068042 61.053518274,21.444846672 61.053845800,21.445498037 61.055047936,21.446527326 61.055763718,21.448262332 61.056011237,21.451142961 61.056539500,21.452659424 61.057588953,21.454051323 61.058963210,21.450689255 61.059390951,21.447629495 61.059434050,21.440055570 61.061730877,21.439939087 61.062763305,21.440878323 61.064227951,21.439908202 61.065349206,21.438785784 61.065564666,21.435244400 61.067106208,21.433688284 61.067620839,21.434689511 61.067631533,21.438989388 61.066766349,21.444356381 61.065396309,21.447898507 61.063588551,21.452846639 61.060456525,21.457927311 61.060634886,21.466730393 61.061430038,21.471627748 61.061586819,21.474627625 61.061523680,21.477528405 61.061797572,21.479682895 61.062958439,21.484619066 61.063166477,21.487891356 61.060577767,21.490938274 61.056534493,21.494616493" ;
        poi:history       "Merenlahden pohjukkaan ja Kaljasjoen varrelle keskittyneet Anttilan ja Voiluodon kylät asutettiin jo keskiajalla. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Anttilassa oli jo kymmenen taloa ja Voiluodossa kahdeksan.  \r\n\r\nAnttilan kylässä Väärän pitkän asuinrakennuksen toinen pää on 1700-luvulta. Kollasen päärakennus on 1860-luvulta. Impolassa on kaksi asuinrakennusta ja mamsellityyppinen tuulimylly. Uusimaan päärakennuksen vuoraus on uusrenessanssityylinen.\r\n\r\nVoiluodon kylässä Yrjälän punamullattu paritupatyyppinen päärakennus rakennettiin 1880. Hakunin päärakennus valmistui 1906. Hallion vanhempi asuinrakennus on 1700-luvulta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:koulu , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1991" ;
        skos:prefLabel    "Anttilan ja Voiluodon kylät"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Syyttäjä katsoo toteen näytetyksi, että rikoksen uhri on elokuun kuudentenatoista päivänä kello 02.25 tullut tarkoituksellisesti ja tahallaan surmatuksi Asunto Oy Siltarannan seitsemännen kerroksen porrastasanteella miekaniskulla, joka on oikuslääkärin tutkimuksen mukaan ollut primääri kuolinsyy.' (s. 184)" ;
  dcterms:description            "Ote oikeuden pöytäkirjasta:" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9850> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9849>
] .

[ dcterms:description  "Eero Haapanen: Punainen Vanhankaupunginlahti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7030>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8012>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:40+0300" .

[ dcterms:description  "Piritta asuu rivitalossa Tiirasaarentiellä äitinsä ja Juhan kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8514>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8107>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Keirkner, August"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8107" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5603>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Weather in Christmas" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Moi! I'm Brazilian and I'll be going to Helsinki for Christmas, and I don't know what kind of clothes should I take with me. Could you help me? Moi! It is difficult to predict with certainty the weather in Helsinki of that period: sometimes we have a white Christmas with snow and the temperature considerably below zero (even 10-20 minus degrees, celsius), sometimes the weather is wet and not so cold. Helsinki is however often very windy in the winter and will certainly seem very cold from your Brazilian perspective! The best thing is to prepare for both cold and wet weather: a pair of shoes that is both warm and waterproof (or two pairs..), a raincoat or a very good and strong umbrella (considering the wind...), a warm wintercoat (better if waterproof, too), a pullover or cardigan, a warm scarf and cap, a pair of warm gloves, warm socks and trousers, even long legged underpants (or warm tights, if you're a lady...) if you are very sensitive to cold. We wish you a nice (hopefully white..) Christmas in Helsinki!" ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/moi-im-brazilian-and-ill-be-going-helsinki-f" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1167>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:29:47+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p102>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Rannikkotykistömuseo / Ruutikellari"@fi ;
        dc:created       "2012-05-23T11:21:06.704+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:25:31.83+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39617 , koko:p33630 ;
        poi:assetID      "A2" ;
        poi:description  "Peruskorjauksen yhteydessä museon näyttely ja näyttelyrakenteet sekä tekniset asennukset uusittiin ja rakennus liitettiin kaukolämpöverkkoon. Vanha näyttelyparvi purettiin ja WC:t sekä siivouskomero rakennettiin eteisaulaan, jonka lattia uusittiin. Tiili- ja kivipinnat puhdistettiin rappauksesta ja maalista.\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRuutikellari on tynnyriholvattu tila, jota kiertää holvattu puolustuskäytävä. Rakennus on pääosin harmaakiveä, mutta sen ulkopäädyt ovat holvin leveydeltä tiiltä. Pääholvin sisäseinät on verhoiltu tiilireveteerauksella. Rakennuksen pitkillä julkisivuilla on tiiliset holvikaaret, joista jokaisessa on neljä kivääriaukkoa. Nykyään nämä jäävät maapeitteen alle. Alkuaan rakennuksessa oli puinen suojakatto, joka päällystettiin myöhemmin pellillä.\n\nKellari rakennettiin vuosina 1776 -1778 ruutivarastoksi. 1860-luvulla laadittiin ensimmäiset suunnitelmat rakennuksen peittämiseksi maalla. Tätä tarkoitusta varten rakennettiin ruutikellarin länsi- ja eteläseinustalle sekä itäseinän eteläosaan tukimuuri ja -holvi, joiden eteen muodostettiin leveä maavalli. Tämä ei alkuvaiheessa ulottunut kuitenkaan kuin noin puoliväliin rakennuksen korkeudesta. Täydellinen maallapeittäminen tapahtui vasta 1880-luvulla.\n\nSuomalaisen kauden alussa rakennusta käytettiin ilmeisesti varastona. Vuonna 1948 rakennus kunnostettiin sotamuseon alaisuuteen kuuluvaksi rannikkotykistömuseoksi. Tuolloin rakennukseen asennettiin öljylämmitys, jota varten rakennuksen julkisivulle pystytettiin korkea savupiippu. Tämä purettiin viimeisen, vuosina 1987-1988, arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnitelmien mukaan toteutetun peruskorjauksen yhteydessä.\n(Helena Rosen 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumero:\nRuotsalaisaikainen nimitys oli \"Krutmagasin nr. 3\".\nVenäläisellä kaudella rakennuksesta käytettiin nimitystä \"ruutikellari\" n:o 16.\n\nLähteet:\nKrA Ö 37, 39.\nKrA G 84 87 92 96 107 108 117.\nMV SL VIK YA 81a, YP 200 216, A 408-442.\nMV mittauspiirustukset 851 003, 861 003, 871 016."@fi ;
        poi:history      "Ruutivarasto on ra­kennettu vuosina 1776-1778. Sisätila on tynnyriholvattu sali, jota kiertää holvattu puolustuskäytävä. Rakennusaineena on käy­tetty pääosin harmaakiveä, mutta ulkopäädyt ovat holvin le­veydel­tä tiiltä. 1800-luvun lopulla ruutivarasto suojattiin maavalleilla.\n\nSuomalaisen kauden alussa rakennusta käytettiin va­ras­tona, kunnes se vuonna 1948 kunnostettiin rannikkotykistömuseoksi. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/4/3/saha/suomenlinna/0_580041001328153849.jpg" , "http://media.onki.fi/5/5/3/saha/suomenlinna/0_-3023679513097721072.jpg" , "http://media.onki.fi/1/2/4/saha/suomenlinna/0_2992537860715141607.jpg" , "http://media.onki.fi/2/5/6/saha/suomenlinna/0_-906340409270437790.gif" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/NY164164> ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401385\n" ;
        wgs84:lat        "60.14082531416321" ;
        wgs84:long       "24.98730487823491" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8272>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:19:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_74>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:14+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ihmiset erilaiset, sympaattiset. Raamatuntutkija parinkymmensenttisine suurennuslaseineen pakkaa tavarat ja palaa, viiden minuutin väliajoin. Intohimoiset musiikinkuuntelijat, röyhtäilijät, napsuttelijat ja rapsuttelijat. Lukusalin taustamusiikkia.\nJa järjestystä valvovat kirjastonhoitajat keväisin abiturienttien niskassa, sillä tämä on lukusali ja jos ei osaa käyttäytyä niin täytyy lähteä. Kiitoksen arvoisia erikseen - kirjastokäyttäytymisen aatelisto, viisissäkymmenissä, asialliset ja auttavat, sama ruskea puku, samat pikkusikarit ja sama köhä." ;
  dcterms:description            "Hieno kuvaus silloisesta pääkirjastosta Rikhardinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7076> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8367>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Markkula, Reino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8367" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8606>
        dcterms:modified  "2010-02-01T18:11:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6577>
        dcterms:modified  "2011-06-09T08:23:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8866>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1489445~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7028>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4285>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Johanneksen kirkko 100 vuotta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4284> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/johanneksen-kirkko-100-vuotta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1781>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Hyväntekijä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8032> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6823> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1780> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1532&BibliographyId=28100&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/hyvantekija" .

[ dcterms:description  "Salosen perhe asui Klaukkalantie 22:ssa vuodet 1957-65, ja Lido kävi Metsolan kansakoulua." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8659> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8603>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Vääpelin kauhu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1957." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2hcw/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8601> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8602> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8591> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8603" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9078>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Fredrikinkatu 32"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lönnrotinkatu 17" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1654233231572" ;
        wgs84:long           "24.9350169242949" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/fredrikinkatu-32" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9317>
        dcterms:modified  "2010-06-22T14:56:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6574>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Välikatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1758118159828" ;
        wgs84:long        "24.9582347972179" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/valikatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6813>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7288>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6908>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Erottajankatu 19"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vakuutusyhtiö Tapiolan talo, entinen" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1664989765038" ;
        wgs84:long           "24.9444189787012" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/erottajankatu-19" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tai koti oli väärä sana. Tukikohta se oli, paikka jossa hän säilytti ja vaihtoi vaatteitaan, teki paperitöitään ja keskittyi olemaan sitä mitä hänen piti illalla olla. Se oli kolo, jossa hän sai olla oma itsensä, vuokrattu yksiö Hämeentien ja Viidennen linjan kulmassa jököttävässä etovan vihreässä kivitalossa, jonka ulkokuorta söi liikenteen tärinä ja katkut ja jonka porraskäytävissä haisi kadulta poikenneiden juoppojen virtsa." ;
  dcterms:description            "Rikoksia tehtaileva Torsten-Torolf asuu Hämeentie 20:ssä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1577> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8504>
] .

rky:p1242  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karelianismin kohteet Kainuussa liittyvät laajaan 1800-1900-luvun taitteen kulttuuri-ilmiöön, joka paneutui mm. suomalaisuuden juuriin ja juurien etsintään Karjalassa. Karelianismi, tieteen ja taiteen ihannoiva kiinnostus Karjalaa kohtaan, on osa ajankohdan kansallisromanttista suuntausta. Kuhmon Lapinsalmen erämaa-asumus on ns. karelianistien tutkimusmatkakohde ja Suomussalmen Turjanlinna kirjailija Ilmari Kiannon erämaakoti.\n\nKuhmossa Lentuajärven rannalla sijaitseva Lapinsalmi (Lapinniemi) on erinomaisesti säilynyt talonpoikainen, kymmeniä hirsirakennuksia käsittävä pihapiiri ja erämaa-asumus. Monet ns. karelianistit ovat käyttäneet Lapinsalmea tutkimusmatkoillaan yöpymispaikkana. Mm. Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre ovat tallentaneet sen töihinsä.\n\nIlmari Kiannon (1874-1970) erämaakoti ja ateljee Turjanlinna on tärkeä esimerkki kansallisromanttisiin ihanteisiin kuuluneesta erämaakodista ja ateljeesta. Se liittyy samaan kulttuuri-ilmiöön kuin Kalela Ruovedellä, Visavuori Valkeakoskella, Emil Danielssonin huvila Vammalassa, Hvitträsk Kirkkonummella ja Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta. Turjanlinnan väliaikaisiksi aiotut asuinrakennukset Ikin Tupa ja Kohtalon Korsu ovat säilyneet, mutta Turjanlinna on tuhoutunut talvisodassa. Vanhan Turjanlinnan ajoista rannalla on 1913 rakennettu savusauna. Turjanlinnaa vastapäätä Kiantajärven Niettussaaressa on mm. \"Punaisen viivan maja\" ja kirjailijan hauta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.903209016,28.896747909 64.903539694,28.889924027 64.904118778,28.886607160 64.905728441,28.885118460 64.907158194,28.885058966 64.907702164,28.885560338 64.907931821,28.886523946 64.907889557,28.889370026 64.909150910,28.892311979 64.909509791,28.893569677 64.909154112,28.897027680 64.907868035,28.899326010 64.905678624,28.899789979 64.904057756,28.899781479 64.903219540,28.898169364 64.903209016,28.896747909" ;
        poi:history       "Monet suomalaisen kulttuurielämän edustajat ja sittemmin kärkihahmoiksi kohonneet taiteilijat tekivät 1890-luvulta alkaen tutkimusmatkoja suomalaisuuden juurille Karjalaan ja \"Kalevalan laulumaille\". Taiteilijoiden lisäksi kansatieteilijät, kansanrunouden tutkijat, luonnontieteilijät ja kielentutkijat suunnistivat Karjalaan, jossa ajateltiin muinaisen suomalaisen maailman säilyneen aitona. Erityisen roolin karelianismi sai sortovuosina 1800- ja 1900-luvun taitteessa.\r\n\r\nTutkimus- ja tallennusmatkoillaan Kuhmon Lapinsalmella 1890-luvun alussa yöpyivät mm. Akseli ja Mary Gallen-Kallela, Emil Wikström, Louis Sparre ja Eva Mannerheim Sparre. Taiteilijat ikuistivat Lapinsalmea ja läheistä Matokangasta sekä niiden matkaoppainakin toimineita asukkaita.\r\n\r\nMonet 1900-luvun alun suomalaistaiteilijat rakensivat kodin ja työhuoneen maaseudulle, metsäiseen luontoon järven rannalle. Ilmari Kianto asettui 1907 asumaan \"Punaisen Viivan majaan\" Niettussaareen Suomussalmelle. Majan jäätyä pieneksi kasvavalle perheelle Kianto hankki Niettussaaren vastapäiseltä rannasta Leppikannasta Amerikkaan muuttaneelta suomussalmelaiselta jääneen kruununtorpan paikka. Ensimmäinen erämaa-ateljee valmistui Turjanlinnaan 1912. Rakennus tuhoutui talvisodassa ja uusi Turjanlinna rakennettiin Otavan hankkiman rahoituksen turvin entisen paikalle 1949, mutta paloi samana vuonna. Väliaikaisiksi aiotut tuparakennukset säilyivät."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4296" ;
        skos:prefLabel    "Karelianismin kohteet Kainuussa (Turjanlinna)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8863>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Juhana Herttuan tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55> ;
        wgs84:lat         "60.2187491538327" ;
        wgs84:long        "24.9705310365993" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/juhana-herttuan-tie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9577>
        dcterms:modified  "2011-03-17T13:18:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i513>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "I love my partner" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i512> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9219> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/i-love-my-partner-sapinaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7025>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Humallahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1869360407169" ;
        wgs84:long        "24.903361807446" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7025" .

rky:p1836  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Simoniemen kylä ja Simonkylä edustavat hyvin Perämeren rannikkoalueen kyläasutusta. Kylien rakennuskanta on Lapin oloissa poikkeuksellinen, sillä toista maailmansotaa edeltävä rakennuskanta on säilynyt laajasti Lapin sodan tuhoilta. Rakennuskannan joukossa on runsaasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun 1½- ja 2-kerroksisia päärakennuksia vaihtelevine kuistiratkaisuineen. \n\nSimoniemen kylän talot ovat ryhmittyneet kahteen ryhmään kirkon ja kalarannan lähettyville, pappila on kyläryhmiä etelämpänä. Simonkylän ytimen Simojoen suistossa muodostaa vanha Pohjanmaan rantatie,  jonka varrelle pääosa kylän vanhasta rakennuskannasta on keskittynyt paikoitellen tiiviiksi ryhmiksi. Useimmat kantatilojen päärakennuksista ovat 1800-luvulta ja pihapiirissä on usein kaksi asuinrakennusta. Kahden ruokakunnan päärakennuksissa esiintyy kaksoiskuisteja. Vasankarin saha-alueelle ja kala-aitoille vievän tien molemmin puolin on pienasutuksen muodostama tiivis sahan työväestön yhdyskunta punamullattuine, harjakattoisina tupineen.\n\nSimonkyläntie on Tiehallinnon 1982 nimeämä museotie. Tie on osa rantaviivan myötäisesti Turusta Oulun, Kemin ja Tornion kautta Tukholmaan kulkenutta Pohjanmaan rantatietä. Erityisen edustava tiejakso on Simonkylän Jokipään kohdalla.\n\nSimoniemi ja Simonkylä ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta \"Simojoen suun kulttuurimaisemat\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.654531125,24.933262105 65.653429561,24.932887880 65.649837998,24.914232746 65.650113320,24.906135725 65.648387446,24.905803060 65.647681065,24.902972818 65.647733350,24.899850586 65.648719098,24.898731377 65.650381001,24.898250361 65.661502598,24.894264969 65.664374144,24.900005205 65.665287982,24.917959279 65.663905614,24.928470426 65.655489210,24.937113369 65.654531125,24.933262105" ;
        poi:history       "Vanhin, suhteellisen varma tieto Simon keskiaikaisesta asutuksesta on 1540-luvulta, jolloin Simossa mainitaan olleen 22 taloa, puolet Simonkylässä, kuusi Simoniemessä ja loput viisi Maksniemessä.\r\n\r\nVarhaisin asutus perustui erätalouteen, lohenpyyntiin ja karjanhoitoon. Kylillä oli kalastustukikohtia sekä sisäjärvillä että ulkosaaristossa. Rannikon edustalla oli hyviä laidunsaaria.\r\n\r\n1800-luvulta alkaen metsätalouden merkitys kylille kasvoi. Simojoesta kehittyi merkittävä uittoväylä. Sekä Simoniemeen että Simonkylään perustettiin sahat, joiden tuoma vauraus näkyy poikkeuksellisen komeassa rakennuskannassa.\r\n\r\nSimonkylän kautta Turusta Tukholmaan kulkenutta Pohjanmaan rantatietä käytettiin kelirikkoaikoina postinkuljetukseen. Ratsupolku määrättiin raivattavaksi 1652, mutta se valmistui kärrytieksi vasta 1752. Suomen sodassa 1808-1809 tie toimi armeijan perääntymistienä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k751 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:satama , poio:pappila , poio:makasiini , poio:talousrakennus , poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2159" ;
        skos:prefLabel    "Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus (Simoniemi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7190>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1119918~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9314>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Missä kävit?" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9313> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i523> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9312> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9314" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6810>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kivimäki, Petri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kivimaki-petri-0" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7285>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Fabianinkatu 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1645502164431" ;
        wgs84:long        "24.9503247352653" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7285" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7524>
        dcterms:modified  "2010-01-18T15:48:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2374>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5495>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:40:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=15A9544D-FEA9-4C54-AA8C-E1253EA3E242> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7619>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Primulankulma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mannerheimintie 12" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8833> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1678458664112" ;
        wgs84:long           "24.9405114661378" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7619" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5829>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:05:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B208ED60-3B2C-4278-90E4-AF7314B2210B> .

rky:p176  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karhulan teollisuusympäristö on merkittävä osa Kymijoen varrelle syntynyttä teollisuutta. Teollisuuslaitokset ja sen ympärille muotoutuneet eri-ikäiset työntekijöiden asuinalueet sekä tehtaankartano muodostavat monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen yhdyskunnan.\n\nTeollisuuslaitoksen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostavat vanhat tuotantorakennukset sekä eri-ikäiset virkailijoille ja työntekijöille rakennetut, yhtenäisesti suunnitellut asuma-alueet sekä tehtaankartano. \n\nTehdasalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta: entinen lasitehtaan savitupa, tiilinen korjaamo ja rautamuottipaja samoin kuin jokirannassa sijaitseva tiilinen korjaamo. Ns. vanha konttori on vuodelta 1903. Keskusvarasto, pannuhuone ja entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta 1916-1917. 1920-luvulla rakennettiin lasivarasto ja vientipuuhiomo arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmin. \n\nVanhimmat 1880-luvun työväenasuintalot sijaitsevat teollisuusalueen rungon muodostavan William Ruthin kadun länsipuolella. Karhulantien ja Sudenkadun varrella olevat 1890-luvulla rakennetut kaksikerroksiset paanuvuoratut työväenkasarmit Kalliopytinki, Suopytinki, Verstaspytinki ja  Metsäpytinki ovat arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan ainutlaatuisia.  \n\nSudenkadun, Karhunkadun ja Kokkolankadun neljän perheen asuintalot ovat 1920-luvulta ja arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelemat. Karhunkadun ja Ahmankadun mestaritaloista kaksi on vuodelta 1936 ja neljä vuodelta 1946 (G. Aspelin). \n\nArkkitehti Alvar Aalto oli Karhulan tehtaitten suunnittelijana 1940-luvulla. Tältä ajalta ovat suuri konttori- ja konepajarakennus sekä yksikerroksinen lasivarasto samoin kuin Karhunkadun varrella sijaitseva liike- ja asuinkerrostalo  ja ns. Tennistalojen asuinkerrostaloryhmä. \n\nTeollisuusalueen pohjoispuolella Kymijoen varrella, suuren puiston keskellä, sijaitsee Karhulan kartano. Kartanon päärakennus kahdeksankulmaisine kulmatorneineen ja verantoineen on saanut nykyisen asunsa 1892 arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnitelmien mukaan. Kartanon kivinavetta sijaitsee lähellä päärakennusta tien toisella puolen. \n\nTeollisuusalueen kohdalla Kymijoessa on säilynyt jäänteitä uittolaitteista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.506789011,26.946154414 60.499224631,26.940337175 60.500004386,26.932169497 60.507506378,26.928542829 60.508872640,26.926669791 60.511670251,26.925889473 60.512322730,26.925772946 60.513276151,26.924932327 60.514931429,26.928346744 60.512644576,26.933059669 60.512805796,26.937638198 60.514395532,26.937635117 60.515175262,26.943602138 60.514473998,26.944077932 60.506789011,26.946154414" ;
        poi:history       "Karhulanniemen teollistuminen alkoi 1874, jolloin tähän Kymijoen itäisimpään suuhaaraan perustettiin saha. Vuosisadan loppuun mennessä alueella toimi sahan ohella puuhiomo, sen jätepuuta polttoaineenaan käyttänyt lasitehdas ja konepaja. Nämä William Ruthin perustamat laitokset yhdistettiin 1902 Karhula Oy:ksi ja liitettiin A. Ahlström yhtiöön 1915.\r\n\r\nVilkkain rakennuskausi oli 1888-1893, jolloin valmistuivat mm. konepaja, viisiraaminen saha, tiilitehdas ja valimo. Samana aikana valmistui 48 työväenasuntoa, kansakoulu ja Karhulan kartanoon sijoittunut johtajan asunto. 1920-luvulla tehdaslaitoksia laajennettiin ja  rakennettiin voimalaitos ja asuinrakennuksia. Tehdasrakennuksia laajennettiin edelleen 1930-luvulta lähtien. 1940-luvulla tehtaiden suunnittelijana toimi Alvar Aalto.\r\n\r\nKarhula muodosti yhdessä Kymin teollisuusyhdyskuntien kanssa oman kauppalan 1951, kunnes se liitettiin Kotkaan 1977."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:voimala , poio:kartano , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1480" ;
        skos:prefLabel    "Karhulan teollisuusympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9574>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Museokatu 23"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Oksasenkatu 8" , "Karhutalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9575> ;
        wgs84:lat            "60.1754940239673" ;
        wgs84:long           "24.9229868583681" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/museokatu-23" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9813>
        dcterms:modified  "2012-02-17T15:38:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7784>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1443783~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_322>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7879>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Kaurismäki, Aki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7879" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ukri katseli töidensä ääressä ahertavia konservoijia. Yksi täytti pisamatavia varta vasten muovailemallaan linnunkropan muotoisella lastuvilla-tekovartalolla, toinen restauroi linnunmunia tulevaa näyttelyä varten. Pöydillä oli kukkuroittain nuppineuloja, rautalankaa, sahanpurua, eri kokoisia veitsiä ja suihkepulloja. Valaisimiin oli liitetty tuulettimet jotka humisivat miesten kumartuneiden hartioiden yllä vaimeasti.\" (s. 93)" ;
  dcterms:description            "Helenan ahdistelija Ukri Koskela työskentelee Luonnontieteellisen keskusmuseon johtajana." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2496> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7885>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2968>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1033684~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Isä haluaa Kaivopuistoon cruising-iltaan ihailemaan moottoripyöriä ja vanhoja jenkkiautoja. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5232>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tiet kaikki yhtyy täällä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5231> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/tiet-kaikki-yhtyy-taalla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_582>
        dcterms:modified  "2010-04-01T13:46:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i88>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Villinki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/631476/> ;
        wgs84:lat     "60.1584258497643" ;
        wgs84:long    "25.126672323932" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/88" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7521>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hans van Sandenin hauta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> ;
        wgs84:lat         "60.2160492071791" ;
        wgs84:long        "24.9759851969976" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7521" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8235>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:21:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5492>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kampin nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä on lähtöisin Helsingin kaupunginosan nimi Kamppi, ja mitä se merkitsee? Hiekkanummea, nykyisen Bulevardin, Mannerheimintien ja Rautatiekadun välillä kutsuttiin jo 1600-luvulla nimellä Kampen, koska muun muassa koulupojat käyttivät aluetta kisapaikkana. 1720-luvulta 1800-luvun alkuun käytettiin nimiä Kampen, Campen, Campementsplats tai Helsingfors Campen. Alueesta on käytetty myös nimiä Exercitie Plats för K. artilleriet (Kuninkaallisen tykistön harjoituspaikka) 1770-luvulla, Exercisplats 1810 ja Exercisplan-Äkseerikenttä 1866.\n\nMyöhemmin on nimitystä Kamppi-Kampen käytetty vain Malmin- ja Kansakoulukadunpohjoispuoleisesta alueesta, ja karttaliitteessä 1866 on tämän tienoon nimenä Kamppi-Kampen ja Kamppikangas-Kampmalmen. Kaupunginosan nimeksi Kamppi vahvistettiin vuonna 1959. \n\nLähde:\nHelsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-lahtoisin-helsingin-kaupunginosan-nimi-ka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_37>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:23+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tänään Helsinki olet silmissäni kaunis kaupunki,\nvoisit olla kotini\nTänään ahneet pakottajat pysyy poissa kaduilta\nVoisit olla kotini" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i342> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

rky:p412  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rymättylän kivikirkko on säilynyt hyvin keskiaikaisessa asussaan.  Vanhakantaisessa asussa on säilynyt myös tunnelmallinen kirkkosali, joka on perusteellisen mutta taitavan 1920-luvun lopulla tehdyn restauroinnin tulosta. Sen maalauksissa, taideteoksissa ja sisustuksessa on renessanssipiirteitä.\n\nPyhälle Jaakobille omistetun kirkon ulkoarkkitehtuurin erikoisuutena on, että kaltevaan rinteeseen rakennetun kirkon länsipääty on itäpäätyä lähes kolme metriä matalampi. Kirkon jyrkkälappeisen paanukaton keskellä kohoaa kookas kattoratsastaja. Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattavat rengaskoristeiset tähtiholvit. Holvaus tukeutuu seinäpilastereihin ja kilpikaariin. Kirkkosalin maalauskoristelu on 1500-luvun alusta ja sen yksityiskohdissa, mm. eri henkilöiden puvuissa on selviä renessanssipiirteitä. Kuoriseinällä olevan suuren Viimeistä tuomiota esittävän maalauksen alapuolella on kaksitoista apostolia tunnuskuvineen. Seinillä olevat maalaukset liittyvät pääasiassa Kristuksen kärsimyshistoriaan. Kirkossa on paljon keskiaikaisia veistoksia, kirkon suojeluspyhimys P. Jaakob esiintyy niistä kolmessa. Muusta keskiaikaisesta esineistöstä mainittakoon kasteallas. Barokkityylinen saarnastuoli ja kuusi hautavaakunaa ovat 1600-luvulta ja penkit 1830-luvulta.\n\nKiviaidan ympäröimän kirkkotarhan luoteiskulmauksessa oleva porttihuone on keskiaikainen. Pyramidikattoinen kivestä muurattu hautakappeli kirkon kaakkoispuolella on vuodelta 1785 ja kuulunut Maanpään kartanolle ja Kuralan Södergårdin omistajalle. Asehuoneen itäseinälle 1600-luvulla rakennettu hautakappeli on toiminut myöhemmin paarihuoneena ja varastona. Kellotapuli kirkon länsipuolella olevalla korkealla kalliolla on Ruotsissa yleistä tapulityyppiä, jossa kellohuonetta kannattava korkea pukkiteline on suojattu lautaverhouksella. Tapulin nykyasu lienee 1760-luvun alussa tehdystä uusinnasta. Kirkon läheisyydessä on lisäksi vanhalla kunnantuvan paikalla kookas jugend-asuinen kunnantalo vuodelta 1914."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.378242683,21.943848931 60.377272875,21.944858512 60.376345252,21.942407794 60.376500082,21.941945599 60.376350777,21.941676760 60.376454105,21.940009444 60.376891330,21.940244751 60.377336673,21.940254183 60.378104770,21.940707639 60.378146437,21.942970334 60.378242683,21.943848931" ;
        poi:history       "Rymättylän seurakunta mainittiin ensimmäisen kerran 1385. Kivikirkko rakennettiin viimeistään 1500-luvun alussa ja saman vuosisadan alussa kirkkoon tehtiin myös ensimmäiset kalkkimaalaukset. Kirkkosalia kunnostettiin 1927-1928, jolloin mm. kalkkimaalaukset ja veistokset restauroitiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:kappeli , poio:hautausmaa , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1820" ;
        skos:prefLabel    "Rymättylän kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9810>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suomen puolustusvoimien pääesikunta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pääesikunta" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7965> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/04_SB8K8xLLM9MSSzPy8xBz9CP0os3h3IzMLDy8DQ0t_b18nA09_H4Mwc58AQ2cTM6B8JG55dwNKdBsYEqPbzNjV29XP3cTQPcDZxMAz2CXUMiTU3Ng91IwCu_2DzAnoDgeFFH6f45MH-Q0kj8_1ePSD3QeSN8ABHA30_Tzyc1P1C3JDQ0MjDDI9s0wUAaDnzYQ!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/" ;
        wgs84:lat            "60.1639402114736" ;
        wgs84:long           "24.9489734903146" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suomen-puolustusvoimien-p-esikunta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7781>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Gebhard, Hannes"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7781" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1150>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kontio, Tomi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kontio-tomi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8495>
        dcterms:modified  "2010-01-21T18:05:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5991>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F7199A36-48B4-46AA-AC83-5C8168669E21> .

<http://ldf.fi/poi/tarinoiden_helsinki>
        a                      sd:Graph ;
        ldf:dataDocumentation  <http://latest.vocab.at?uri=http://ldf.fi/poi/sparql&graph=http://ldf.fi/poi/tarinoiden_helsinki> ;
        dcterms:description    "RDF data from the Helsinki City Library's 'Tarinoiden Helsinki' - map service. Includes fact and fiction literary relating to places in Helsinki."@en ;
        dcterms:title          "Tarinoiden Helsinki"@en ;
        void:dataDump          <http://ldf.fi/poi/data?graph=http://ldf.fi/poi/tarinoiden_helsinki> ;
        void:exampleResource   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7669> ;
        void:uriSpace          "http://ldf.fi/poi/tarinoiden_helsinki/" .

rky:p672  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Purmon kirkko ja tapuli ovat Pohjanmaalle 1700-luvun lopulla perustetun kappeliseurakunnan ensimmäiset. Ne on rakennettu todennäköisesti tunnetun pohjalaisen kirkonrakentajan Antti Hakolan johdolla. Kirkko on säilyttänyt rakentamisajankohdalleen tyypillisen keskeisen asemansa pienimittakaavaisessa kirkonkylässä.\n\nPurmon kirkonkylän vanhan ytimen muodostavat kirkko, tapuli ja pappila. Etelään avautuvalla kirkonmäellä sijaitseva pieni ristikirkko tapuleineen on perinteinen osa vanhaa asutusta. Kirkkoa vastapäätä on pohjalaistalojen ryhmä Sisbacka. Yksi taloista on Tolvmansgården.\n\nPurmon kirkko lukeutuu suomalaisen ristikirkkoperinteen kauneimpiin ja suhteiltaan hallituimpiin esimerkkeihin. Kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko, sakaristo on pohjois- ja itäristin kulmauksessa. Ristivarsien päästä aumatun kuvioidun paanukaton keskellä kohoaa pieni kahdeksankulmainen torni.\n\nKirkkosalissa on korkealle kaartuva kulmikkaasti taittuva holvi, joka yhtyy ristikeskuksen siniseksi maalatussa pyörylässä. Suuret pyörökaariset ikkunat ovat nykymuodossaan 1800-luvun alkupuolelta. Saarnastuoli, jonne on suora käynti sakaristosta, on 1800-luvun alussa tehty kopio Jacob Rijfin Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoon valmistamasta saarnastuolista sekä korinttilaisin pylväin varustettu alttarilaite, ristikuvioinen pyöreäkulmainen alttaripöytä ja puolipyöreä alttarikaide ovat paikallisten puuseppien taidonnäytteitä 1810-luvulta. Kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut oululainen Johan Gustaf Hedman. Alttari on alkuaan ollut itä- ja eteläristin kulmauksessa. Penkistö on uusittu talvella 1999."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.520002290,22.962706213 63.520016360,22.961950060 63.520436301,22.960501148 63.520777313,22.959083455 63.520887367,22.958114980 63.521124210,22.957089005 63.521410916,22.956730787 63.521954816,22.956534669 63.522392338,22.956651286 63.522482354,22.956856838 63.522539151,22.958397077 63.522608474,22.959598206 63.522661752,22.960543443 63.522849798,22.961866553 63.522861634,22.962916951 63.522849435,22.964367701 63.522752584,22.965334186 63.522436140,22.966053808 63.521984328,22.966058093 63.520985272,22.966139943 63.520765606,22.965893102 63.520532000,22.965152051 63.520191949,22.964406147 63.520090753,22.963328820 63.520002290,22.962706213" ;
        poi:history       "Luoto, Purmo ja Ähtävä ovat Pietarsaaresta viimeiseksi itsenäistyneitä kappeliseurakuntia. Purmo perustettiin 1771 Pietarsaareen maaseurakunnan kappeliksi asukkaiden valitettua pitkää kirkkomatkaansa niin talvella kuin kesällä \"genom sjö och halvsjö\". Seurakunta itsenäistyi 1867 ja liitettiin takaisin Pedersöreen 1977.\r\n\r\nKirkko rakennettiin todennäköisesti Antti Hakolan johdolla 1772. Pohjalaistyyppinen kellotapuli vuodelta 1775 lienee sekin hänen johdollaan tehty."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1629" ;
        skos:prefLabel    "Purmon kirkonmäki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8829>
        dcterms:modified  "2010-03-17T15:37:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1032>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:27:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1198987~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1602847~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Pöysti, Lasse"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8232" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1744>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Krohn, Aarni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/krohn-aarni" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6442>
        dcterms:modified  "2009-11-06T18:16:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6537>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatterit Apollo, Sampo, Casino-Plaza"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Siltasaarenkatu 16" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1793950766625" ;
        wgs84:long           "24.9492390278031" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatterit-apollo-sampo-casino-plaza" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Parikymmentä tuopittelijaa vetävän kopin jukeboksissa oli vanhaa suomalaista iskelmää, Sinatraa ja Billie Holidaytä, mutta onneksi ainoastaan pari rockin renkutusta. Sisällä ei koskaan tiennyt mikä vuodenaika ja minkälainen ilma ulkona oli, koska tupakansavulta ei nähnyt ulos ja kantikset pukeutuivat aina samoihin vaatteisiin. Yksi heistä oli ikuisesti vihreään talvipomppaansa pukeutunut eukko joka istui joka ilta yksikseen samassa nurkassa. Päivällä hän oli hiljaa, illalla humalaan tullessa alkoi höpistä itsekseen ja juttujen ollessa riittävän hyviä hän naurahti niille hilpeästi. Hänelle yritti pitää seuraa seitsemänkymppinen karpaasi joka voitti yhtä katkeraa kertaa lukuun ottamatta kaikki tietokilpailut joita hän päivittäin paikassa piti. Humalaan tullessaan ukko otti asennon ja alkoi paasata talvisotahenkistä militaristipropagandaa, kunnes jompikumpi henkilökunnasta käski hänen pitää turpansa kiinni.\" (s. 59-60)" ;
  dcterms:description            "Ari Peltonen: Pub Sirdie" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8902>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8492>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Eläintarhan kenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hammarskjöldintie" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.191198922791" ;
        wgs84:long           "24.9306428917437" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8492" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8731>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:35:24+0300" .

rky:p1205  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.915260298,25.744120220 64.915857887,25.740305588 64.916555391,25.739778259 64.917116338,25.740169251 64.916487867,25.744990152 64.916290348,25.744906658 64.915260298,25.744120220" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Pikkarala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i142>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Arkadianmäen ongelmajätelaitos" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i141> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i141> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/arkadianmaen-ongelmajatelaitos" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8826>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Kokkonen, Ere"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8826" .

[ dcterms:description  "Liisa Lindgrenin artikkeli Julkinen taide" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7358>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6797>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kallio, Sinikka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kallio-sinikka" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Onkohan daami valinnut tapaamispaikan ihan sen mukaan, että sopii itse niin hyvin raameihin? Mikael naurahti itsekseen. Black lady punaisella sohvalla, takana isoista ikkunoista avautuva upea näkymä: Sokoksen tavaratalo ja entinen pääposti, Marskin patsas tyylipuhtaan Kiasman edessä, kaistale Sanomataloa." ;
  dcterms:description            "Mikael Niemistö, yksi jännitysromaanin päähenkilöistä, kulkee Kampin keskuksen kautta ja seuraa kiinnostuksensa herättänyttä naista Lasipalatsin ravintolaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8763>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8991>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1088877~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1804691~S9*fin> .

rky:p1465  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen kuvastaa kirkonkylän muodostumista liikenteen ja talouden solmukohdaksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Suonenjoen kirkko laajoine puistoineen, Savon radan rautatieasema ja Asemakadun liikekorttelit muodostavat eheän, kaupungin kehitysvaiheita kuvastavan kokonaisuuden. \n\nAsema, joka on Oulun radan pienen aseman piirustusten mukainen, sijaitsee Suonenjoen kirkonkylän vanhassa keskustassa kirkon lähituntumassa. Se on tyypillinen maaseutuasema, jossa asemapihan lisäksi on asuinalue ja pieni veturitalli. Suonenjoen rautatieasemalta erkanee Iisveden satamarata saha- ja tehdasalueelle Pielisjärven rannalle. 1920-luvun arkkitehtuurille ominainen ratavartijan talo sijaitsee kapean Suontienselän rannan tuntumassa.\n\nAsemakatu liikerakennuksineen perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1921 Suonenjoen taajaväkistä yhdyskuntaa varten tekemään asemakaavaan.\n\nPuinen päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu 1865. Asemapuisto liittyy kirkkoa ympäröivään puistoon."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.619661198,27.125601823 62.620038265,27.125639081 62.620021233,27.126315293 62.619644389,27.126135629 62.619661198,27.125601823" ;
        poi:history       "Suonenjoen alue erotettiin Pieksämäen seurakunnasta omaksi rukoushuonekunnaksi 1781 ja kappeliksi 1795.  Rautalammin seurakuntaan Suonenjoki liitettiin 1811. Omaksi seurakunnaksi Suonenjoki itsenäistyi 1870. Kirkko valmistui 1865 ja sen suunnitteli F. Öhman. Tapuli valmistui 1823.\r\n\r\nSavon rata rakennettiin 1887-1889. Suonenjoen IV luokan asemarakennus valmistui 1889 Knut Nylanderin tekemin suunnitelmin. Rakennusta laajennettiin 1899 ja 1915. Suonenjoen kunnassa oli parhaimmillaan kuusi liikennepaikkaa, joista kirkonkylän asema Suonenjoki oli vilkkain. Savon radan ja Iisveden haararadan valmistuminen 1889 sekä lähivesien kanavoinnit tekivät Suonenjoesta keskuspaikan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kirkonkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta 1923, kauppala 1967 ja kaupunki 1977."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k778 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=639" ;
        skos:prefLabel    "Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo (ratavartijan talo)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7153>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:46+0300" .

:       a                owl:Ontology ;
        dc:creator       "Esko Ikkala" ;
        dcterms:date     "2014-09-26"^^xsd:date ;
        dcterms:subject  <http://dbpedia.org/resource/Point_of_interest> ;
        dcterms:title    "TourRDF vocabulary"@en ;
        void:dataDump    <http://ldf.fi/schema/data?graph=http://ldf.fi/schema/tour-rdf/> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5458>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5F601716-D1C1-48D7-83CE-E756A31742A6> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9442>
        dcterms:modified  "2010-10-22T12:24:42+0300" .

rky:p139  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kajaanin keskustan jokimaisemaan sitoutuu monipuolinen ja edustava valikoima valtakunnan historiaan, tervanpolton historiaan, teollistumisvaiheeseen liittyvää rakennettua ympäristöä.\n\nKajaaninjoen historiallinen kokonaisuus rajautuu kaupungin itälaidalla olevalta Petäisenniskalta jokisuuhun Paltaniemelle. Sitä leimaavat hallintohistoriallisen muistomerkin, Ämmäkosken saarella olevan 1600-luvulta perityvän linnanraunion lisäksi tervankuljetukseen liittyvät muistomerkit, Ämmäkosken ja Koivukosken kiertävät tervakanavat ja niihin liittyvä rakennuskanta sekä linnanraunion molemmin puolin oleviin koskipaikkoihin syntyneen teollisuuden rakennukset ja voimalaitos. Kajaanin ruutukaava-alue liittyy rantapuiston välityksellä kosken kulttuurimaisemaan.\n\nTihisenniemi on ollut talonpoikaisen Kainuun teollistunein alue 1900-luvun alusta alkaen, aluksi sahan paikka ja sittemmin puunjalostustehtaan. Ämmäkosken ja Koivukosken voimalaitokset on rakennettu puunjalostusteollisuuden tarpeisiin. Tihisenniemen arkkitehtonisesti arvokkain rakennus on Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön pääkonttori, jonka puhdaspiirteistä funkisarkkitehtuuria edustava konttori on arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema 1937. Selluloosan ja paperin valmistukseen liittyvää vanhempaa rakennuskantaa edustavat 1910-luvulta peräisin oleva paperikonesali, 1920-luvun korjaamorakennus ja 1926 rakennettu tiilipiippu.\n\nKajaaninjokivarren historialliseen kokonaisuuteen rakennuksineen ja puistoineen kuuluu myös entinen Kajaanin seminaari sekä Kajaanin tuomiokunnan tuomarin asunnokseen rakennuttama Karolineburg. Entisen seminaarin alue muodostuu ajallisesti kerroksellisesta rakennuskannasta. Vanhimpia ovat arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemat rakennukset aivan 1900-luvun alusta sekä tulipalossa vaurioituneen päärakennuksen tilalle rakennuttu vuodelta 1930. Karolineburg, jonka rakennukset ovat 1800-luvulta, on maakunnan ainoa kartanomainen rakennettu ympäristö."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.223502098,27.772866809 64.223359340,27.771831177 64.225114695,27.770311221 64.223958341,27.766907360 64.223706763,27.766186046 64.223473448,27.765231052 64.224852628,27.760107855 64.224796952,27.758491796 64.224015312,27.755692184 64.224480460,27.754335282 64.224011046,27.752954299 64.223570769,27.754100280 64.222753885,27.751175219 64.221908447,27.745468329 64.221789279,27.740633798 64.223103466,27.738334200 64.225196995,27.735835991 64.225840219,27.735591137 64.230262424,27.726121299 64.228665755,27.721916551 64.229734991,27.717675079 64.230870662,27.716062245 64.231198866,27.713917765 64.231606617,27.711738729 64.231784486,27.711086548 64.232211403,27.709294340 64.232384640,27.706333744 64.234460212,27.699999776 64.235204990,27.698337501 64.236017919,27.700192171 64.235879178,27.701114500 64.236358655,27.701959989 64.237301502,27.701397400 64.237727620,27.699371372 64.237614587,27.697732681 64.236715612,27.694965257 64.237350149,27.693548551 64.238901742,27.692948503 64.239629025,27.698670437 64.239125421,27.704315461 64.238742342,27.707724457 64.236270095,27.711725042 64.235709695,27.712623050 64.235172483,27.716647973 64.234607841,27.718421716 64.234448504,27.718527088 64.234336815,27.718633684 64.234095669,27.718918003 64.233972483,27.719408903 64.233017654,27.718781908 64.232121790,27.723283891 64.231553350,27.728998349 64.231582204,27.729582922 64.232053754,27.730580556 64.231337968,27.733402181 64.230463966,27.733470342 64.229703604,27.734636118 64.229332268,27.737408599 64.229283291,27.738206783 64.228075266,27.738357174 64.225600404,27.740881636 64.226830479,27.745767110 64.228025202,27.757475395 64.229352266,27.764094601 64.228896169,27.768293272 64.229423820,27.768861926 64.229529458,27.770543414 64.228076826,27.774881597 64.227240370,27.776865038 64.226736144,27.779386675 64.226104530,27.781508755 64.223463750,27.773110991 64.223502098,27.772866809" ;
        poi:history       "Täyssinän rauhassa 1595 Ruotsin ja Venäjän valtakunnanraja muotoutui Kainuussa nykyiselleen. Kajaaninjoki oli Oulujoen vesistön ikivanha ja merkittävä kulkuväylä ja Kajaanin linna rakennettiin Kaarle IX:n käskystä 1604-1619 sen koskipaikkojen kohdalle. Kaupungin perusti joen etelärannalle Pietari Brahe 1651 vapaaherrakuntansa hallinnolliseksi keskukseksi. Kajaanin linna räjäytettiin venäläisten toimesta Suuren Pohjan sodan aikana 1716. Ajatus linnanraunion suojelusta syntyi 1800-luvun loppupuolella. Linnaa restauroitiin 2001-2008.\r\n\r\nKajaaninjoen kosket hankaloittivat mm. tervakuljetuksia, mutta vesireitistä tuli aiempaa helppokulkuisempi koskien patoamisen myötä 1840-luvulla. Karolineburgin isäntä John Nordblad suunnitteli teollisuuslaitosten perustamista Kajaanin koskien pohjoispuoliselle alueelle jo 1890-luvulla. Kajaanin koskivoima valjastettiin teollisuuden tarpeisiin 1900-luvun alussa. Ämmäkoski varattiin puuhiomoa, myllyä, sahaa ja sähkövoimalaitosta varten 1905 ja muut kosket varattiin sähkövoiman tuotantoon.\r\n\r\nPuunjalostus alkoi Tihisenniemellä 1907, jolloin tuotantonsa aloitti vasta perustetun Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön saha. Sulfiittiselluloosan tuotanto alkoi 1910, paperitehdas perustettiin 1919, voimalan tuotanto alkoi 1917 (laajennus ja julkisivut E. Pitkänen 1941) ja hiokkeen tuotanto 1919. Lisäksi puusepänverstas laajeni 1920 puusepäntehtaaksi ja yhtiön vuodesta 1909 toiminut tiilitehdas laajeni 1920. Koivukosken voimala rakennettiin Ämmäkosken voimalan yläpuolelle 1943 (E. Pitkänen).\r\n\r\nMatkailijoiden ihailun kohteena Kajaaninjoen koskien luonnonvoima ja kauneus olivat 1800-luvun alusta lähtien. Mm. Louis Sparre asui nuorikkonsa kanssa tervakanavan varrella olevassa Pyörteen mökissä häämatkallaan 1893.\r\n\r\nKajaanin seminaarin perustaminen 1900 oli koko maakunnan kannalta huomattava asia. Kajaanin miesseminaarin perustaminen ajoittuu seminaarilaitoksen toiseen vaiheeseen, jolloin perustettiin myös Raahen naisseminaari, Rauman miesseminaari ja Heinolan naisseminaari. Seminaari rakennettiin jokivarteen silloisen kaupunkiasutuksen ulkopuoliselle pellolle. Rakennukset valmistuivat eri aikoina vuosien 1901 ja 1993 välillä. Palaneen päärakennuksen tilalle rakennettiin uusi 1930."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:oppilaitos , poio:voimala , poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus , poio:puunjalostuslaitos , poio:kanava ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1290" ;
        skos:prefLabel    "Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9537>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Töölön kauppahalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Q-teatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9536> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        th:lisatietolinkki   "http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=d7a9fd9a-91a2-4b0e-96b7-fbab017850dc" ;
        wgs84:lat            "60.173950311007" ;
        wgs84:long           "24.9236713116896" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/t-l-n-kauppahalli-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7747>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1637920~S9*fin> .

rky:p1701  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lahden rautatieaseman tuntumaan syntynyt Anttilanmäen tiivis pientaloalue on silloisen kaupungin rajan ulkopuolelle, kaavoittamattomalle maalle syntynyt 1900-luvun alun asuinalue.\n\nJyrkähkön Anttilanmäen lakiosille ja rinteisiin sijoittuneen tieverkon varrella olevat asuin- ja ulkorakennukset muodostavat pihapuineen elävän kokonaisuuden. Vapaasta rakentamisesta huolimatta alueen talot muodostavat mittakaavaltaan ja rakennusmateriaaleiltaan yhtenäisen pienimittakaavaisen kokonaisuuden. Pienehköt asuinrakennukset ovat sijoittuneet kapeiden ja mutkittelevien katujen varsille, lähelle toisiaan. Uudisrakentaminen ja liikennejärjestelyt ovat vaikuttaneet alueen ilmeeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.972529956,25.657728783 60.974762605,25.658511346 60.974803011,25.660190081 60.975409713,25.660505387 60.975332693,25.661093118 60.974991556,25.661302342 60.974850370,25.664961099 60.974501234,25.665560207 60.974702824,25.665600515 60.974970537,25.666344267 60.975073161,25.667143548 60.974391141,25.668779392 60.972999302,25.668058293 60.972675390,25.666416049 60.972859586,25.665896876 60.971844914,25.663820951 60.971998981,25.662645638 60.971991973,25.661939782 60.971751462,25.661560331 60.971678786,25.661392901 60.971623753,25.660615950 60.972529956,25.657728783" ;
        poi:history       "Anttilanmäen asutus syntyi 1900-luvun alkupuolella vähävaraisen  väestön hakeutuessa Lahden epäitsenäisen kauppalan rajojen ulkopuolelle, josta oli saatavissa huokeita tontteja.\r\n\r\nHollolan pitäjään kuulunut, viljelyyn sopimaton  Anttilanmäki palstoitettiin vuokratonteiksi ja alueen omakotitalot valmistuivat pääosin 1900-1920 -luvuilla. Asutuksen lisäksi rautatien ja aseman ympäristöön sijoittui pieniä yrityksiä. Asutuksen ja teollisuuden sijoittumisen kannalta merkittävä Riihimäki-Pietari -rata valmistui 1869. \r\n\r\nLahden kauppalasta tuli kaupunki 1905. Tärkeimmät esikaupunkialueet olivat tuolloin Anttilanmäki, Tornator ja Kärpäsenkylä. Rautatieaseman eteläpuolelle vapaasti rakentunut, Anttilanmäen sisältävä, Asemataustan esikaupunkialue liitettiin Lahden kaupunkiin 1933."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:pihapiiri , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4839" ;
        skos:prefLabel    "Anttilanmäen esikaupunkiasutus"@fi .

rky:p399  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.981097604,25.635086916 60.980970363,25.635048638 60.981673188,25.630363598 60.982212305,25.629339720 60.982559391,25.629172670 60.983369992,25.625743934 60.984066815,25.625670393 60.984976037,25.626740552 60.984984236,25.627545413 60.984741124,25.628578140 60.985180508,25.630212614 60.986028203,25.633547954 60.985424068,25.634422563 60.984394131,25.634988787 60.983685817,25.636020041 60.983286808,25.637320411 60.981097604,25.635086916" ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1902" ;
        skos:prefLabel    "Salpausselän hiihtostadion"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9797>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Pyhä toimitus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6835> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2065> ;
        th:lisatietoa     "Töölöläisestä asunnosta löytyy naisen ruumis, jonka vartaloon on kirjoitettu uskonnollisia tekstejä. Naista ei kuitenkaan ole murhattu, vaan ruumis on anastettu oikeustieteen laitokselta ja kuljetettu asuntoon. Pian ruumis varastetaan uudestaan ja sille järjestetään näyttävät polttohautajaiset Keskuspuistossa.\n\nNeljännessä Ariel-dekkarissa Kafka saa tutkittavakseen rikossarjan, joka vie hänet salaperäisen Pyhän Holvin Veljeskunnan jäljille. Veljeskunnan jäsen ja ruumisvarkaudesta etsitty Reijo Laurén ottaa hänet uskotukseen ja pala palalta Kafkalle alkaa selvitä mistä kaikessa on kysymys. Sitä ennen on useiden henkilöiden maksettava menneisyyden synneistään kuolemalla.\n\n(www.crime.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9797" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3166>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lönnfors, Per-Erik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3166" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7150>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Onnela, päiväkoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Päiväkoti Onnela" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8399> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7149> ;
        wgs84:lat            "60.1583680505813" ;
        wgs84:long           "24.9419102693011" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7150" .

[ dcterms:description  "Jukka Pakkanen: \"Laru, mun hima\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_545>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1366213~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Peterin koti Vuorimiehenkadun ja Muukalaiskadun kulmassa.\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8247> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8281>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6169>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4AE7F1C4-291C-4CDF-9DCB-346B7E1B4C68> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ääneen hän ei tosin kehdannut myöntää kenenllekään, että hänen mielestään todella sivistynyt helsinkiläisyys alkoi Merikadulta ja päättyi jonnekin Ullanlinnan tienoille.\" (S. 140.)" ;
  dcterms:description            "Gitta Gröhn asuu Merikadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9503>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7744>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lastenlinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1854558882762" ;
        wgs84:long        "24.9103367572764" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7744" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2833>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1305734~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Vuonna 1854 rakennettu kirkko oli ortodoksinen venäläisen varuskunnan kirkko Suomen itsenäistymiseen saakka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3370> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8458>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:43:31+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kolja kääntää auton Kallioon ja ajaa pitkin Viidettä linjaa kohti Karhupuistoa. Katua reunustavat pornokaupat ja jalkakäytävällä heiluu humalaisia.' (s. 77)" ;
  dcterms:description            "Huumeet tuovat sekä rosvot että poliisit Kallion kaduille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9564> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

rky:p635  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Anolan kartanon päärakennus on uudemman kartanoarkkitehtuurin merkkiteos, johon liittyy arvokas kartanopuisto. \n\nAnolan kartano sijaitsee Kokemäen rantamaisemassa, missä joki haarautuu historiallisesti merkittävän Kirkkosaaren kohdalla.  Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema päärakennus on rakennettu 1937-1938 vanhan empirerakennuksen paikalle. Kaksikerroksisen tiilestä muuratun päärungon jatkeena ovat yksikerroksiset balustradikaitein reunustetut sivuosat, pääsisäänkäyntiä on korostettu pylväiden kannattelemalla altaanilla ja puistosivua klassillisilla arkkitehtuuriaiheilla, tympanonilla, pilastereilla ja ranskalaisten ikkunoiden umpikaarikoristeilla. Kartanopihan varrella on yksikerroksinen alkujaan tilanhoitajan asuinrakennus samalta ajalta.\n\nKartanoalueen muita merkittäviä rakennuksia ovat harmaakivestä ja tiilestä rakennetut karjasuojat ja meijeri.\n\nKokemäenjokeen liittyvän puiston sanotaan olevan peräisin 1600-luvulta. Maisemapuutarhan luonteen se on saanut 1870-luvulla ruotsalaisen puutarha-arkkitehti Kurt Forsbergin toimesta ja nykyinen muoto on Paul Olssonin suunnittelema.\n\nPerimätiedon mukaan Kirkkosaari olisi Ulvilan vanhan kirkon paikka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.389358129,22.012240714 61.386529343,22.012666810 61.380714547,22.003843027 61.380684255,22.000180561 61.382260078,21.995132314 61.389624147,21.985810396 61.390816962,21.985137554 61.390784884,21.986928108 61.389200947,21.992093046 61.391712300,21.995914717 61.390846841,22.001978062 61.392367627,22.008805525 61.389358129,22.012240714" ;
        poi:history       "Anolan vanha allodiaalisäteri on muodostettu 1570- ja 1580-luvuilla neljästä ratsutilasta. Kartanoon liitettiin 1585 vielä Lautelan rälssitila ja 1600 tienoilla Kirkkosaaren yksinäistila. 1500-luvulla kartano kuului Kurck-suvulle. Kartanon nykyinen rakennuskanta on syntynyt Frenckell-suvun omistuskaudella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k531 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=104" ;
        skos:prefLabel    "Anolan kartano"@fi .

[ dcterms:description  "Sörnäisten Työväen Näyttämö, vuodesta 1930 Helsingin Työväenteatteri, toimi 1928 - 1965  Vallilan työväentalossa Sturenkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8323> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7217>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8100>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035446~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1373>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Lenkkakoipi ja kusimutteri" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9274> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6537> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9273> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1371> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/lenkkakoipi-ja-kusimutteri" .

[ dcterms:description  "Murhan uhrin, Fredrik Nordbergin, koti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8239> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8383>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6071>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0623D257-319D-467D-A665-49FE95DFF22D> .

rky:p895  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lammin Ormajärven ympäristö on Sydän-Hämeen keskiaikaisen asutuksen ydinaluetta, jonka merkitystä kuvastavat keskiaikaiset kartanot ja harmaakivikirkko.\n\nOrmajärven itärannalla luode-kaakko-suuntaisena kulkevan harjujakson tuntumassa oleva viljava savikko on tarjonnut maaperä- ja ilmasto-olosuhteiltaan hyvät edellytykset asutukselle jo rautakaudelta alkaen. Ormajärven ympäristön kulttuurimaisemaa leimaavat avoimet peltomaisemat, keskiajalle perityvien kartanoiden talouskeskukset, laajat puistot, puistometsät ja puukujanteet sekä järven eteläpäässä Untulanharjulle sijoittuva linnavuori ja Lammin keskiaikainen kivikirkko. Alue on myös liikenteellinen solmukohta, Suuri Savontie on kulkenut Lammin kirkon ohi ja yhtynyt kirkon eteläpuolella Yliseen Viipurintiehen, jota pitkin on kuljettu Viipuriin, Hämeenlinnaan ja Tammerkosken kautta Satakuntaan.\n\nKulttuurimaiseman vanhimman, rautakautisen kerrostuman muodostavat Untulanharjun linnavuori,  polttokalmisto, uhrilähde ja ns. miekanhiontakivi. Keskiajalle periytyvät Lammin Pyhän Katariinan kirkko, Sankolan kylä sekä Porkkalan ja Vanhakartanon rälssisäterit. 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kerrostumaa ovat Vanhakartanosta erotettu Kivismäen kartano ja Mainiemen entinen reservikomppanian alue.\n\nKeskiaikaisten rälssisäterien paikkoja on siirretty ja päärakennuksia uusittu, Porkkala nykyiselle paikalleen 1800-luvun alussa ja Vanhakartano 1800-luvun lopussa. Kartanoiden nykyinen rakennuskanta on  vanhimmailta osiltaan siirtojen jälkeiseltä ajalta. Vanhakartanosta 1800-luvun alkupuolella erotetun Kivismäen kartanon rakennuksista osa on Vanhakartanon vanhoja rakennuksia. 1800-luvun alusta ovat myös toinen asuinrakennus, pakaritupa, navetta, aitat ja viljamakasiini.\n\nMainiemen kuntoutuskeskuksen alueella on rakennuskantaa myös kuntoutuskeskusta edeltäneiden kasarmi- ja työlaitoksen ajalta kuten reservikomppanian päällystön asuinrakennuksia ja ruutikellareita. Puisto puukujanteineen on työlaitoksen ajalta. \n\nOrmajärven pohjoispäässä olevat Sankolan kylän Nuuttilan, Ali-Vilppulan, Vilppulan ja Ali-Nuuttilan talonpoikaistilat muodostavat nauhamaisen ryhmäkylän. Tienpinnan nostaminen on muuttanut perinteistä raittinäkymää. Tilojen päärakennukset ovat pääosin  1700- ja 1800-luvuilta. Maantien varrella olevan Porkkalan kansakoulun rakennukset ovat 1900-luvun alusta ja 1930-luvulla. \n\nOrmajärven eteläpäässä, Untulanharjun Linnavuoren kupeessa oleva Pyhän Katariinan kirkko on ulkohahmoltaan tyypillinen keskiaikainen  harmaakivikirkko. Kirkkosalia kattaa vuoden 1918 palon jälkeen tehty betoniholvaus. Kiinteä sisustus penkkeineen, urkuineen, saarnatuoleineen sekä alttarilaitteineen on säilynyt palon jälkeisessä asussaan. Kolmikerroksinen barokkitapuli kirkon länsipuolella on palon jälkeen rakennettu entisen kaltaiseksi. Kellot ovat peräisin Viipurin sotilaskirkosta. Kirkkotarhan lounaiskulmassa on Lammin Vanhakartanon omistaneelle Gustaf Bogislaus von Platenille rakennettu hautakappeli 1830-luvulta.\n\nLammin keskiaikaiset kartanot ja kirkko sijaitsevat Ormajärvi - Untulan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.080122066,25.012462327 61.080886001,25.012791323 61.080901138,25.013295260 61.081280878,25.013150037 61.081397121,25.013061862 61.081408084,25.013142061 61.081763465,25.013122687 61.082448313,25.013154051 61.083432603,25.013947736 61.083695425,25.014675051 61.084697658,25.014240341 61.085592863,25.011432028 61.084746520,25.010220641 61.085091640,25.009194722 61.085238778,25.008181377 61.086452525,25.007435537 61.087482481,25.006440912 61.088523395,25.006189427 61.091436877,25.001021249 61.093162600,24.998863847 61.102210431,24.981846790 61.108249692,24.981015004 61.112394958,24.959607229 61.114005300,24.951760415 61.122693498,24.945090984 61.125267043,24.953265482 61.129711229,24.966087972 61.124660756,24.975201023 61.122275074,24.984290282 61.122279513,24.984587948 61.119699533,24.985496945 61.119486108,24.984467985 61.117389673,24.985197333 61.116650860,24.987589669 61.117118686,24.989979941 61.116938147,24.992671039 61.116522197,24.999548334 61.113729437,25.015359536 61.109593542,25.016193866 61.108225578,25.017514898 61.106735213,25.017421853 61.105857209,25.019085125 61.105088473,25.022815785 61.100771403,25.023390620 61.097021878,25.018868823 61.094385080,25.016298401 61.092169609,25.014069392 61.088997169,25.012668974 61.088124620,25.012128476 61.086610501,25.014492368 61.085766731,25.015170410 61.085304369,25.015944724 61.084509365,25.017112512 61.080990509,25.017256882 61.080877873,25.017578139 61.080576815,25.017217934 61.080679394,25.015533265 61.080402562,25.015404431 61.080114795,25.015331941 61.080091942,25.014467500 61.080044346,25.012666130 61.080122066,25.012462327" ;
        poi:history       "Ormajärven ympäristö asutettiin rautakaudella. Keskiajalla alueelle rakennettiin kivikirkko ja sinne perustettiin Porkkalan ja Vanhankartanon kartanot ja niiden rälssitilat. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, alueella oli kartanoiden lisäksi Sankolan kaksi taloa, Parikkalan yksinäistalo ja Vanhankartanon kuusitaloinen kylä.\r\n\r\nLammin kirkko ja seurakunta perustettiin 1400-luvun alkupuolella ja emäseurakunnaksi se tuli 1435. Hämeen myöhäiskeskiaikaisiin kirkkoihin kuuluva, Pyhälle Katarinalle omistettu kirkko rakennettiin 1400- ja 1500-luvun vaihteessa. Sisällissodan viimeisinä päivinä, huhtikuussa 1918, kirkko ja tapuli tuhoutuvat tulipalossa. Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema jälleenrakennustyö valmistui 1920.\r\n\r\nPorkkalan kartanoa edeltänyt kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä jo 1374. Vanhaa rälssiä oleva Porkkala oli 1400-luvulla Tavast-suvun asumakartanona. Uuden ajan alkupuolella kartanoa omistivat mm. Fincke ja Horn -suvut. \r\n\r\nVanhakartano, joka oli myös vanhaa rälssiä, mainitaan 1450-luvulla, jolloin se oli jakamaton asumakartano. 1600-luvulla Vanhakartano oli jaettu useisiin rälssisätereihin ja -tiloihin. Hovijunkkari Karl Gustav Stjernvall yhdisti tilat 1770-luvulla.  Vuonna 1818 pidetyssä perinnönjaossa Vanhakartanosta erotettiin Kivismäen kartano. Vanhakartanon 1700-luvulta oleva kaksikerroksinen päärakennus siirrettiin nykyiselle paikalle 1892 ja 1930-luvulla rakennus uusittiin arkkitehti Carl Frankenheuserin ja Marianne Granbergin suunnitelmin. Rantaan vievä tammikuja istutettiin 1905 ja pihaan johtava koivukuja 1894. \r\n\r\nLammin reservikomppania eli Hämeen 25. reservikomppania toimi Lammilla 1883-1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut reserviläisiä kouluttanut sotilasyksikkö. Kasarmit rakennettiin 1880-luvulla ja kasarmikäytössä ne olivat vuosisadan vaihteeseen saakka, jolloin tarkka-ampujapataljoonat ja reservikomppaniat lakkautettiin.  Suomen itsenäistymisen jälkeen kasarmilla toimi ensin vankisiirtola ja 1919-1923 varavankila. Kuntien perustama työlaitos aloitti toimintansa 1924, toimintaa varten rakennettu päärakennus valmistui 1927. Työlaitoksen oheen perustettiin alkoholistihuoltola 1946 ja 1984 nimeksi tuli nykyinen Mainiemen kuntoutumiskeskus. Mainiemen kuntoutuskeskuksen kolmikerroksinen, kivinen päärakennus valmistui 1927 Martti Paalasen suunnittelemana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:hautausmaa , poio:kasarmi , poio:parantola , poio:kellotapuli , poio:puisto , poio:talonpoikaistalo , poio:kappeli , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1919" ;
        skos:prefLabel    "Lammin keskiaikaiset kartanot ja kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7315>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6405>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:45:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8360>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:05:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4376>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1815366~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8455>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Shell Pasila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Veturitien Shell" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat            "60.2111241871616" ;
        wgs84:long           "24.9317907355586" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8455" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9169>
        dcterms:modified  "2010-06-02T11:08:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1800 - 1850"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1800-01-01T00:00:00" , "1849-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1800 - 1850"@fi .

[ dcterms:description  "Aija Kaartinen: Uiminen on liikkumalla kylpemistä" , "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i28>
] .

rky:p1094  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.372883249,25.377533341 66.372682823,25.378508677 66.370042652,25.375558469 66.370277557,25.374484348 66.372883249,25.377533341" ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4192" ;
        skos:prefLabel    "Muurolan rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2084>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Oksanen, Sofi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/oksanen-sofi" .

rky:p1428  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Myllymäki on 1800-1900-luvun vaihteen vilkkaan rautatieasematoiminnan ja alueellisen tukkukaupan myötä syntynyt maaseudun kaupallinen keskus. Asemanseudun liikerakennusten rivistö edustaa ajanjaksoa, jolloin Myllymäki on ollut merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminnan keskus.\n\nTampere – Vaasa –radan Myllymäen asema on puinen uusrenessanssirakennus. Asemarakennus on poikkeuksellisen komea - III luokan tyyppipiirustuksin toteutettu ja ravintolalla varustettu - koska Tampere – Vaasa -rataa rakennettaessa 1879-1882 sitä suunniteltiin Jyväskylän yhteysradan risteysasemaksi. Asema-alueella on myös tavallista isompi asuinkasarmi \"Yläkasarmi\", joka on rakennettu 1890-luvulla. Radan pohjoispuolella on pieni veturitalli ja paja.\n\nAsemanseudun osin tiiviisti rakennetulle kylänraitille on muodostunut maaseudun kaupan keskus. Asematien ja Palkkikankaantien kulmauksessa on useita 1880-luvulta periytyviä liiketontteja, joissa liiketilat ovat olleet asuntojen yhteydessä. Edelleen toiminnassa olevassa Kallion kaupassa on ollut yhtäjaksoisesti kauppatoimintaa vuodesta 1881. Nykyinen liikerakennus on vuodelta 1911. Asematien puolelta rakennusta on uudistettu 1940-1950-luvulla ajanmukaiseksi mm. kookkain näyteikkunoin.\n\nKallion kaupan vieressä on Asematiessä kiinni oleva Finnilän komea tukkukaupparakennus sekä kaupan rakentamiseen olennaisesti kuulunut kookas hirsimakasiini. Finnilän kauppakartano on rakennettu 1900 ja laajennettu 1910. Rakennuksessa on sijainnut tukku- ja vähittäisliikkeen konttori, ruokasali, johtajan asuintilat, vähittäiskauppa ja varastohuoneita sekä poikamiesvirkailijoiden tilat yläkerrassa. Aikanaan kauppakartanoon liittyneet pitkät makasiinirivit, puutarha sekä kauempaa matkanneiden hevosmiesten ns. kopestupa ovat kadonneet. Yksi talousrakennus on jäljellä samoin kuin kauempana tiestä sijaitseva aumakattoinen autotalli. Finnilän kauppakartano on ollut Keskon tukkuliikkeen käytössä vuoteen 1965.\n\nAsemanseudun aikanaan vilkkaasta liike-elämästä kertovat myös Palkkikankaantiellä seisovat Virin/ Varpusenlinnan sekä Matikaisen tilat. Edellä mainitun tilan rakennuksissa on ollut niin asuin- kuin liiketoimintaakin. Ylätupa periytyy 1880-luvulta, ja asuinrakennusta on laajennettu kauppias Wiikin toimesta 1894. Pihapiirissä on kaksi hirsirakenteista ulkorakennusta. Matikaisen tilan liiketoimintaa on kestänyt vuodesta 1886 aina 1960-luvulle. Kadunvarteen sijoitettu satulakattoinen yhdistetty liike- ja asuinrakennus on Finnilän rakennuttama 1927, ja se on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Pihapiirin takaosassa on myös uudehko omakotitalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.524321718,24.283958770 62.524593054,24.282692017 62.525033153,24.283101880 62.524795172,24.284366572 62.524321718,24.283958770" ;
        poi:history       "Rautatie Tampereelta Vaasaan valmistui 1883 ja Myllymäestä tuli vilkas keskuspaikka. Myllymäen asemalle keskittyi tavaraliikenne, ja se oli Ähtärin henkilöliikenteeseen keskittyneen aseman ohella itäisen ja eteläisen Etelä-Pohjanmaan keskuspaikkoja. Rautatien ansiosta Myllymäellä alkoi vilkas ja alueellisesti merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminta.\r\n\r\nRautatie oli 1900-luvun alkukymmeninä alueen huomattavin työllistäjä. Aseman merkitys väheni kuitenkin junien nopeuksien kasvaessa. Myllymäen tavaraliikenteestä merkittävä osa oli aina 1920-luvulle asti puutavarakuljetusta Keski-Suomen metsistä tehtaille. Myös paikkakunnan kaksi tervatehdasta käyttivät raidekuljetusta erityisesti 1900-1905.\r\n\r\nVaasassa toimineen Finnilän kauppahuoneen haarakonttori perustettiin Myllymäelle 1894 ja vähittäis- ja tukkukauppa aloitettiin seuraavana vuonna. Tuolloin Myllymäellä toimi useita kauppiaita; Kaarlo Valkeinen, K.N. Wiik, Yrjö Matikainen ja G. Hänninen. Kauppias C. Finnilä aloitti toimintansa Myllymäellä vuokraamalla nykyisen Virin/Varpusenlinnan ylätuparakennuksen ulkokartanoineen kauppias Wiikiltä, ja Carl Finnilä Oy:n omat toimitilat valmistuivat 1900. Finnilän vähittäiskauppa lopetettiin 1918 ja tukkuliike myytiin 1927 Kauppiaitten Osakeyhtiölle, joka puolestaan liittyi myöhempään Keskoon.\r\n\r\nYhteensä neljä tukkukauppaa sijoitti Etelä-Pohjanmaan konttorinsa Myllymäelle. Keskon lisäksi yksi niistä oli Ähtärin Kuluttajain Osuusliike, jonka päätoimipiste aloitti toimintansa Myllymäellä 1917. Sen toiminta lakkasi 1940-luvun lopulla ja tiloissa toimi myöhemmin mm. kenkäkauppa, kampaamo, pankki ja useita muita liikeyrityksiä. Myllymäellä oli 1920-1930-luvulla pankkien toimitiloja myös Virin ylätuvalla sekä Finnilän nk. kopesturassa.\r\n\r\n1960-luvun puolivälissä Myllymäellä oli kaksitoista kauppaa. Myllymäen viimeinen ja suurin tukkuliike Kesko siirsi konttorinsa Myllymäeltä Seinäjoelle 1965. Keskeisen asemansa Myllymäki ja Ähtäri menettivät Parkanon radan valmistuttua 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k989 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4210" ;
        skos:prefLabel    "Myllymäen rautatieasema ja asemanseudun kauppa- ja liikerakennukset"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6402>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Yliopistonkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1701600805813" ;
        wgs84:long        "24.9480151493622" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/yliopistonkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7116>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5087>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1516006~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9071>
        dcterms:modified  "2010-04-29T13:52:00+0300" .

rky:p1688  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaukosen kylä on Aapa-Lapin peräpohjalaista jokivarsiasutusta pohjoisimmassa Ounasjokivarressa. Kaukonen on ollut vanha saamelainen asuinpaikka. 1600-luvun puolessa välissä kylä on olluut Aapa-Lapin laajimpia maatalousalueita, markkinapaikka, käräjäpaikka ja liikenteellinen solmukohta, myöhemmin Kittilän Lapinkylän hallinnollinen keskus. Entisten eränautintajärvien rannoille syntyneet Kittilän syrjäiset pikkukylät ovat poikkeuksellisesti säilyneet Lapin sodan tuhoilta ja säilyttäneet perinteisen rakennuskantansa.\n\nKaukosen kylässä ja Alakylässä on säilynyt ja kunnostettu pohjoisimmalle Suomelle tyypillisiä karjarakennuksia, pyramidikattoisia kesänavettoja. \n\nKaukosen kylä Ounasjokivarren keskiosassa on jokivarren vanhimpia ja laajimpia maatalousalueita sekä suurimpia asutustaajamia. Kaukonen on ollut parhaimpia viljanviljelypaikkoja Kittilässä ja ilmeisesti myös koko pohjoisen Lapin alueella. \n\nKaukosen kylän tiheä asutus sijoittuu joen länsirannan laakeille kummuille, joita reunustavat suot. Jokivarressa on kylän tulvaniityt ja ympäröiville soille on raivattu peltoja. Perinteistä rakentamista on säilynyt Hakalassa, Pekkalassa, Pentissä, Ojanperässä ja Hettulassa. Hakalan pihapiirissä on suurikokoinen pyramidikattoinen kesänavetta. Alakylässä on säilynyt poikkeuksellisesti kolmen pyramidikattoisen kesänavetan muodostama kokonaisuus jokirannassa. \n\nPyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin. Karjarakennustyypin tunnusmerkkinä on pyramidinmuotoinen katto. Kesäkäyttöön rakennetun navetan rakenne ja muoto on kehitetty suojaamaan karjaa hyönteisiltä. Yöksi suojaan tuodun karjan lämpö aiheuttaa voimakkaan ilmavirran pienessä rakennuksessa, jonka pyramidinmuotoisen katon keskellä olevan ilmanvaihtotorven kautta hyönteiset ajautuvat ulos. Neliömäinen tai harvemmin kahdeksankulmainen runko ja kartiomainen katto edesauttavat voimakkaan vedon syntymistä.\n\nJeesiöjokeen laskevan Kelontekemänjärven kaakkoisessa pohjukassa sijaitsee samanniminen kylä viljelysten ympäröiminä. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Järven pohjukan lounaisrannalla on sotien jälkeen rakennettuja taloja, joiden seassa oman kokonaisuutensa muodostaa Vuollin talon vanha rakennusryhmä. Peltoaukeat ja pihapiirien runsaslukuiset talousrakennukset rytmittävät poukaman itärantaa. Järven ainoa saari on perinteinen palvontapaikka. Järvessä oleva karipahta on entinen Kittilän ja Sodankylän lapinkylien rajapakka. Manalaissaari on ollut väliaikainen hautapaikka.  \n\nJeesiöjärven kylässä on runsaasti säilynyttä rakennuskantaa 1920- ja 1930-luvuilta, jotka olivat poikkeuksellisen voimakasta uudisasutuskautta Kittilässä. Asutus sijoittuu raittimaisen tien varteen ja jylhä Kumputunturi muodostaa taustamaiseman pihapiireille. \n\nLintulan kylä on maisemallisesti edustavalla paikalla Seurujoen rannalla. Pienikokoiset punamullatut rakennukset muodostavat tiiviin ryhmän kylää halkovan tein varteen.\n\nKelontekemän ja Kaukosen kylät ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.344423288,24.879903373 67.344648938,24.878656147 67.345231495,24.878604504 67.345495124,24.879408787 67.345376054,24.880389790 67.344687754,24.880764571 67.344423288,24.879903373" ;
        poi:history       "Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Kaukoseen todennäköisesti 1600-luvun puolivälissä. Kaukonen oli 1700-luvulle Kittilän lapinkylän keskus, markkinapaikka ja talvikylä. Vanha talvitie Kolarista Sodankylän kirkolle kulki Kaukosen kautta. \r\n\r\nEnsimmäiset asukkaat ilmestyivät Kittilän veroluetteloihin 1660-luvulla. Vuoden 1696 verotuksessa Kaukosessa, silloisessa Paloniemessä, oli kolme uudistilaa. Vuoden 1770 maakirjassa oli neljä tilaa: Mäkelä, Kaukonen ja Mokko sekä vielä yksi tila, joka myöhempien maakirjojen perusteella oli luultavasti Ranta. Kaukonen kasvoi nopeasti 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti. Vuosina 1883-1906 suoritetun isojaon aikaan 33-taloinen Kaukonen oli verraten suuri yksi Kittilän elinvoimaisemmista maatalouskylistä. Toiseen maailmansotaan mennessä Kaukosen taloluku kasvoi lähes viiteenkymmeneen tilaan. \r\n\r\nKaukosen kylä säilyi melko hyvin Lapin sodan tuhoilta. Ainoastaan Ounasjoen itäpuolinen Kummun kylä tuhoutui ja joen länsipuolelta, kylän yläpäästä koulu ja pari muuta pihapiiriä. Kaukosesta tuli vähäksi aikaa sodan jälkeen Kittilän hallinnollinen keskus, koska kirkonkylä oli pahoin tuhoutunut. Tuolloin Kaukosessa oli mm. kunnantoimisto, sairaala, lääkäri, apteekki, poliisi, vankila ja kansakoulu. Myös Kittilän syrjäiset, tiettömien taipaleiden takana olleet pikkukylät säästyivät viime sotien tuhoilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k261 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2142" ;
        skos:prefLabel    "Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus (Alakylän kesänavetat)"@fi .

[ dcterms:description  "Tabe etsii itselleen asuntoa matkustajakoti Sputnikista, joka elokuvassa sijaitsee osoitteessa Kalevankatu 3B." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8612>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9166>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Pajamäen Columbo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8502> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i424> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9165> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9166" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9405>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1339176~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6662>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pentikäinen, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/pentikainen-pekka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6901>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4872>
        dcterms:modified  "2009-10-01T15:31:58+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8841>
] .

rky:p1330  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hurukselan topografia Kymijoen muinaisen suistoalueen saarilla on ainutlaatuinen ja kylän historiallinen rakenne on hyvin säilynyt. \n\nHurukselan tiivis kyläasutus on Kymijoen muinaiseen suistoon muodostuneilla jokien erottamilla saarilla ja kapeikoissa. Asutus on keskittynyt kiinteästi kylän halki kulkevan raitin varrelle. Raitti ja tonttijako ovat säilyneet historiallisessa asussaan. Rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä ja sen joukossa on runsaasti kansatieteellisesti arvokkaita rakennuksia. Saarille raivatut pellot muodostavat maisemallisen kehyksen kyläasutuksille. Alue on ikivanhaa hämäläisten ja karjalaisten rajamaastoa, mistä muistona on Kahrinkankaalla rajakivi.\n\nMaisemallisesti merkittävä ketoalue kyläraitin varrella on ollut laitumena vielä 1970-luvulla. Huruksela on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.657289416,26.744330320 60.657771035,26.746788153 60.658219371,26.748468989 60.659782375,26.751177602 60.660293857,26.752663821 60.662267297,26.753814866 60.664239154,26.754059001 60.665068786,26.755672509 60.665518684,26.758325670 60.665523578,26.761047091 60.665878012,26.763636336 60.666628895,26.768385420 60.667044128,26.769716594 60.667648947,26.771416736 60.668439478,26.772647264 60.668654088,26.774005620 60.668262223,26.775429805 60.665793403,26.777084857 60.664349376,26.774931890 60.663688874,26.774727705 60.662873899,26.775225991 60.660494956,26.776568340 60.658684692,26.777811829 60.656590057,26.780158268 60.654527895,26.782957577 60.653067836,26.784521953 60.652591001,26.784589844 60.653127801,26.782254516 60.652680845,26.781156542 60.652804957,26.779277362 60.652594424,26.767620012 60.650709120,26.762322746 60.650099650,26.759348153 60.650317107,26.756496805 60.650441111,26.754747208 60.651426395,26.754545309 60.653520582,26.752197584 60.654849303,26.748624714 60.655069638,26.747457063 60.655222952,26.744476289 60.655952053,26.743304386 60.656588338,26.743493746 60.657289416,26.744330320" ;
        poi:history       "Hurukselassa oli asutusta jo esihistoriallisena aikana. Kivikautisen merenrannan äärelle sijoittunut kylä jäi maan kohoamisen myötä sisämaahan ja Hurukselasta lienee käytetty Kymijoen Nummenjoen reittiä jokikalastuksen saaliiden saamiseksi merelle. Verotustietojen mukaan Hurukselassa oli 1551 neljätoista taloa. 1700-luvulla puolet kylän taloista oli Mammulan mäellä ja kolme entisessä lauttarannassa. Kahrinsaarella, Hirvenmäellä ja Heikkilän niemellä oli kussakin yksi talo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4517" ;
        skos:prefLabel    "Hurukselan kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i601>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Merikanto, Oskar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/merikanto-oskar" .

[ dcterms:description  "Talon suunnitellut rakennusmestari" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7134>
] .

rky:p31  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Emolan esikaupunkialue on harvoja luonteensa säilyttäneitä kaupunkien ulkopuolelle vapaasti ilman kaavoitusta tai valvontaa rakentuneita pientalokaupunginosia. \n\nMikkelin ruutukaava-alueen pohjoispuolelle, pienten lampien ja Emolanjoen väliselle harjanteelle rakentunut Emola on vapaasti rakentunut esikaupunkialue. Pääosin esikaupunkialue on rakentunut vuoteen 1931 mennessä, mutta Kalevantien varressa ja Emolankadun pohjoispäässä on myös jälleenrakennusajan pientaloja. Eri-ikäisestä puurakennuskannasta ja osittaisesta uusiutumisesta huolimatta Emola on säilyttänyt omaleimaisen historiallisen rakenteensa ja vanhan esikaupunkimaisen kaupunkikuvansa.\n\nOmakotiasutuksen lisäksi alueella on Rouhialan yläkoulu (1914) ja alakoulu (1920). Emolanjoen varrella on esikaupunkiasutusta edeltävältä ajalta periytyvä Hauskan mylly."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.698151406,27.264989455 61.700617153,27.262038894 61.703055340,27.264002816 61.702074215,27.266242177 61.702678777,27.267870361 61.702810932,27.274304251 61.701458497,27.279116297 61.700278238,27.277960653 61.699646891,27.277078946 61.697008431,27.279968819 61.696780909,27.279878842 61.696704180,27.279918522 61.696417542,27.279633611 61.695939048,27.279508322 61.695411117,27.273718647 61.694750739,27.270166029 61.695008162,27.268562210 61.696674330,27.266045759 61.697531813,27.268230682 61.698151406,27.264989455" ;
        poi:history       "Emolan esikaupunkialue muodostui Emolan ratsutilan ja Rouhialan kartanon maille, Mikkelin kaupungin laidalle pääosin rakentamattomalle niitty- ja peltoalueelle sekä kangasmaastoon. Kaupunkimainen asutus sai alkunsa 1865, jolloin Rouhialan kartanon omistaja A.J. Wirilander vuokrasi ensimmäisen tontin Likolammen rannalta. Asutus kasvoi nopeasti 1889 valmistuneen Savon radan rakennustyöläisten ja samana vuonna perustetun Saksalan sahan työntekijöiden asettuessa Emolan alueelle.\r\n\r\nAlueelle laadittiin palstoitussuunnitelma vuonna 1900. Rakennukset nousivat vuokratonteille ja alueen eteläosa oli melko tiiviisti asutettu 1910-luvun alkuun mennessä. Saha avusti työntekijöitään etenkin 1920-luvulla rakennusaineiden eli lautojen hankinnassa. Emola oli pääosin rakentunut vuoteen 1931 mennessä, jolloin se liitettiin Mikkelin kaupunkiin. Arkkitehti O.-I. Meurmanin laatima asemakaava, joka noudatti alueen senaikaista asutusta, vahvistettiin 1934. 1940-luvun lopun pika-asutus noudatti Meurmanin kaavaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1135" ;
        skos:prefLabel    "Emolan esikaupunkialue"@fi .

th:Viihdemusiikki  a     owl:Class ;
        rdfs:label       "Viihdemusiikki"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Musiikki .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3129>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hämäläinen, Jaana"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3129" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7113>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Volvo-Auto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1924884482792" ;
        wgs84:long        "24.9539369313086" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7113" .

rky:p1590  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjalaisen lakeuden kuvauksista tunnetuksi tulleen taidemaalari Eero Nelimarkan huvilalla ja suvun kotitilalle rakennetulla taidemuseolla on olennaista merkitystä taiteilijan elämäntyön tulkinnassa. Nelimarkka-museo on taiteilijan itsensä perustama ja sen rakennuksen alkuperäinen hahmo on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema.\n\nNelimarkan huvila ja taiteilija Eero Nelimarkan sukunsa tilalle perustama Nelimarkka-museo sijaitsevat Pekkolanniemessä, 800 metrin päässä Alajärven rannasta. Eero Nelimarkka, joka toimi taiteilijana vuonna 1911 tekemänsä Pariisin matkan jälkeen, oli erityisesti muotokuvamaalari ja pohjalaisen maiseman kuvaaja. Hän maalasi vuodesta 1914 Alahärmän jokimaisemia ja omaksui tuotantoonsa pohjalaisen maiseman vaikutteita myös Alajärven Pekkolasta.\n\nNelimarkan museo on rakennettu vanhaan Nelimarkan suvun tilan pihapiiriin. Tilan päärakennus on 1800-luvulta. Talo on ollut asuinkäytössä sekä osaksi kurssitiloina 1961 suoritetun peruskorjauksen jälkeen ja nykyisin se toimii museon työskentelytilana ja taiteen opetustilana, Nelimarkka-akatemiana.\n\nPihapiiriin entiselle navetan paikalle rakennettu museo on alun perin arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema. Rakennuksessa on toteutettu 1920-luvun klassismin vaikutteiden lisäksi Eero Nelimarkan Italian näkemyksiä. Rakennusta on laajennettu näyttelytilan lisäämiseksi 1972-1974 Eero Nelimarkan suunnittelemilla lisäsiivillä ja 1997 arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilaisen suunnitelmien mukaan.\n\nTilan vanhat talousrakennukset ovat hävinneet. Museon ympärillä on metsää, omakotitaloja ja maatilan pihapiirejä. Museoalueen kaakkois- ja eteläpuolelle avautuu museon pihapiiristä pitkiä näkymiä yli loivasti järvelle viettävien viljelysten.\n\nMatkan päässä sijaitseva Eero Nelimarkan mansardikattoinen huvila on rakennettu 1932. Huvilaa on laajennettu 1959. Kohde on toiminut Eero Nelimarkan kesäasuntona aina häneen kuolemaansa saakka, vuoteen 1977. Parveke ja veranta ovat sijainneet alun perin rakennuksen järven puoleisessa päädyssä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.015631488,23.835340064 63.015566546,23.835480307 63.015112125,23.836128719 63.013091638,23.838543460 63.012788959,23.837768993 63.012249190,23.835623524 63.013947641,23.833441833 63.014635079,23.833067756 63.014764041,23.833419922 63.014884275,23.833723150 63.015290683,23.834644528 63.015631488,23.835340064" ;
        poi:history       "Nelimarkka-suvun kantatila Alajärven Pekkolassa oli mm. taiteilija Eero Nelimarkan isän, Erkki Nelimarkan synnyintalo. Eero Nelimarkka osti Pekkolasta huvilan 1929, läheltä isänsä syntymäkotia. Taiteilijalla oli jo varhain tavoitteena järjestää pohjalaisille mahdollisuuksia taiteen kokemiseen ja taidekoulutukseen, ja Eero Nelimarkka säätiö perustettiin 1945. Säätiö osti 1961 Eero Nelimarkan lahjavarojen turvin suvun tilan Pekkolasta.\r\n\r\nMuseorakennuksen piirustukset laati Hilding Ekelund Eero Nelimarkan toiveen mukaan ja Nelimarkka-museo rakennettiin 1962-1964. Museo avautui yleisölle 8. elokuuta 1964. Valmistuessaan museorakennuksessa oli näyttelytilaa, työtilaa ja kahvio. Näyttelytilaa saatiin lisää 1972-1974 Nelimarkan itse suunnittelemilla lisäsiivillä, lisäksi pääsisäänkäynnin ylle tehtiin parveke. Seuraava laajennus näyttelytilan lisäämiseksi ja hissin asentamiseksi tehtiin 1997 arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilaisen laatimien suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nMuseon valmistumisen jälkeen Eero Nelimarkka oli paljon Alajärvellä ja hän käytti museon ateljeeta työtilanaan. Taiteilija huolehti perheineen museon ylläpidosta vuodesta 1964 kuolemaansa vuoteen 1977 saakka. Alajärven kaupunki osti museon tontteineen 1981 ja sitoutui jatkamaan toimintaa. Museo alkoi toimia Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona 1995."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k005 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4499" ;
        skos:prefLabel    "Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila (museo)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rehunen nousi ikkunaan, josta näkyi Kapteeninkadun kulma.\" (S. 23.)" ;
  dcterms:description            "Kauniin Elisen asunto ja kielikoulu sijaitsevat Tehtaankadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2668> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_508>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti (purettu 1967)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5084>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5083> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/elava-hiljaisuus-hietaniemen-hautausmailla" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Oli jouluaatto.  Mauri laittoi virsien numeroita tauluun iltaa varten. Hän hyräili Enkeli taivaan-virttä ja katsoi tyytyväisenä ympärilleen. Johanneksen kirkko oli koristeltu ajoissa. Kuusi oli vanhalla paikallaan alttarin ja saarnastuolin välissä. " ;
  dcterms:description            "Mauri on Johanneksen seurakunnan suntio." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2803> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9402>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Tappokäsky" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9400> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9401> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=26434&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9402" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kun Ruskeasuo oli ohitettu, he kääntyivät itään Vihdintielle ja sitten pohjoiseen kohti Haagan liikenneympyrään. Sen jälkeen he jatkoivat luoteeseen Pitäjänmäentielle.' (s. 49)" ;
  dcterms:description            "Rikoskomisario Ilpo Lipponen saa tiedon tärkeästä kirjeestä, joka on joutunut Pitäjänmäen etelälaidalle keräyspaperivarastoon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9767> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7373>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Lähde"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Urho Kekkosen muistomerkki" , "Kekkosen muistomerkki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        wgs84:lat            "60.1765795420109" ;
        wgs84:long           "24.9318869572055" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7373" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7612>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_768>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:49:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1516101~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8087>
        dcterms:modified  "2009-12-28T14:08:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5583>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=51575D99-A4D4-4E03-AAFD-D4CC6D6F235E> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaipasin seuraa mitä vain, mutta kivitalon edusta oli tyhjä. Menin mäkeä ylös katsomaan mikä pätkä Kuva-Pirtissä meni, pääfilmiin olisin vielä ehtinytkin, mutta siellä meni Antonionin Yö.\" (s. 52)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2321> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9287>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7707>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kivilinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Neitsytpolku 4" , "Laivanvarustajankatu 1" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1568678481" ;
        wgs84:long           "24.9492735284811" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7707" .

rky:p264  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Intiön puistomainen hautausmaa ja sen eriaikaiset osat ilmentävät paitsi muutoksia hautaustavoissa myös puutarhataiteellisissa ja hautamuistomerkkien kauneusihanteissa. Hautausmaan eri aikakausina syntyneet osat erottuvat ympäristön ja muistomerkkien osalta toisistaan. \n\nIntiön hautausmaa sijaitsee samannimisessä kaupunginosassa lähellä Oulun ydinkeskustaa ja tuomiokirkkoa. Useaan otteeseen laajennetun hautausmaan vanhimman alueen muodostaa sen länsiosa. Hautausmaalla on kaksi kappelia, joista vanhempi edustaa 1920-luvun klassismia. Uuden hautausmaan siunauskappeli- ja krematoriorakennus on 1970-luvulta. Hautausmaan portin vieressä on puinen hautajaishuoneisto, 1880-luvulla rakennettu hautausmaan vahtitupa.\n\nIntiöön on haudattu lukuisia Oulun sivistys-, teollisuus- ja liike-elämään vaikuttaneita henkilöitä ja hautausmaalla on mm. kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen, kirjailijoiden Teuvo Pakkalan, Tatu Vaaskiven ja Samuli Paulaharjun hautamuistomerkit. Sankaripatsas \"Taistelu on päättynyt\" vuodelta 1952 on Oskari Jauhiaisen tekemä. Alueella on myös Oulun diakonissakodin sisarten hauta-alue, jossa on Kalervo Kallion muistomerkki \"Hoitavat Kädet\" vuodelta 1959."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.012858489,25.487319814 65.013025503,25.487038776 65.013775145,25.488484684 65.014239353,25.489613784 65.014520646,25.490330626 65.014820777,25.492906191 65.015425911,25.495013639 65.015547279,25.495232217 65.015524539,25.496529797 65.015568482,25.497401319 65.015547688,25.499332496 65.015879100,25.501686864 65.015949682,25.504307553 65.014922801,25.504847357 65.014757017,25.504914389 65.014278931,25.504986983 65.012941235,25.503126590 65.012986312,25.502861053 65.012421903,25.502047124 65.011713998,25.500955358 65.011552758,25.497793538 65.011474515,25.496429217 65.011463104,25.495955311 65.011432822,25.494944731 65.011460670,25.494172717 65.011582411,25.492061680 65.011830896,25.490694838 65.012207866,25.489052280 65.012478788,25.487971626 65.012858489,25.487319814" ;
        poi:history       "Oulussa päätettiin 1780 varata silloisen kaupungin ulkopuolelta alue hautausmaalle. Kaupungin koon johdosta erillinen hautausmaa-alue oli välttämätön, etenkin kun haluttiin luopua uuteen 1770-luvulla valmistuneeseen kivikirkkoon ja sen pieneen kirkkotarhaan hautaamisesta. Kajaanin tullin takaiselle pellolle perustettu Intiön hautausmaa vihittiin käyttöön 1782.\r\n\r\nHautausmaata laajennettiin 1818 ja 1850-luvulla. Jälkimmäisen laajennuksen yhteydessä sinne ryhdyttiin istuttamaan ensi kerran lehtipuita. Edelleen hautausmaata laajennettiin 1878 ja 1908. Hautauskappelia Intiöön ryhdyttiin hankkimaan 1908, mutta kappeli valmistui vasta 1923 lääninarkkitehti O.F. Holmin piirustusten mukaan. Kappelin paikalla sijaitsi aiemmin 1880-luvulla rakennettu hautausmaan vahtitupa. Kappelia laajennettiin 1985. Uusi kappeli ja krematorio valmistui 1973 arkkitehti Seppo Valjuksen suunnittelemana hautausmaan uudelle alueelle.\r\n\r\nIntiön hautausmaata ympäröivän kivimuurin rakentaminen aloitettiin 1820 ja sitä on jatkettu aluelaajennusten yhteydessä. Pääportti siirrettiin rautatien alikäytävän rakentamisen johdosta 1920-luvulla alueen lounaiskulmasta nykyiselle paikalleen Kajaanintien varteen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1418" ;
        skos:prefLabel    "Intiön hautausmaa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9662>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hämäläinen, Kimmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9662" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5917>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=364AE8DF-CB91-4912-A7F6-714F3EFF6E69> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7872>
        dcterms:modified  "2009-11-24T17:06:31+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p177>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Tenalji Casimir Wrede "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:19:40.341+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:11:42.295+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39603 , koko:p38306 , koko:p39106 ;
        poi:description  "Susisaaren uloimpaan puolustusrintamaan kuulunut pienehkö etuvarustus Casimir Wrede rakennettiin saaren lounaisosaan bastionirintama Hårleman - Polhemin eteen vuosina 1751-1754. Tämän rakennusjakson aikana saatiin valmiiksi tenaljin kärkiosa ja kaponieeri, tenaljiin liittyvät taitteiset puolustusmuurit jäivät vielä tuolloin keskeneräisiksi ja ne viimeisteltiin vasta vuosina 1787-88. Suunnitelmapiirustuksissa varustuksesta on käytetty vaihtelevasti nimityksiä kaponieeri tai tenalji Casimir Wrede. Nykyään raunioituneessa varustuksessa on enää jäljellä pääosin tenaljiin kuuluneita osia, joten on luontevaa käyttää siitä tenalji -nimitystä.\n\nAlkuperäinen varustus käsitti harmaakivisen kaksoistenaljin, jonka keskiosassa oli neljä holvattua kasemattia, ja näiden selustassa kulki yhdyskäytävä läpi varustuksen. Varustuksen takaosasta nousi holvattu porraskäytävä ylös ampumatasanteelle ja kaponieeriosan päälle. Tenaljin holvit oli peitetty maalla ja maapeitteiset ampumatasanteet oli varustettu rintasuojin. Kaponieeriosa oli jaettu pituussuunnassa kahteen osaan ja siinä oli tiheä kivääriaukotus molemmilla pitkillä sivuilla ja kaksi suurempaa aukkoa pohjoispäädyssä. Kaponieeri oli katettu satulakatolla.\n\nCasimir Wreden rakennusaikaan jäi sen ja bastionirintama Hårleman - Polhemin väliin merenlahti. Tämän lahden molemmin puolin rakennettiin suuret ruutivarastot 1770-luvulla. Toinen näistä, Krutmagasin N:o 1 sijaitsi Casimir Wreden tenaljin oikean siiven suojassa. Heti venäläisen kauden alussa, vuonna 1808, tämä kellari räjähti. Räjähdys sai aikaan huomattavaa tuhoa :\n60 henkeä kuoli ja 100 loukkaantui, ja useat rakennukset telakan ympäristössä vaurioituivat. Hämmästyttävää on, että Casimir Wredessä paloivat ainoastaan puiset tykinalustat, muuten varustus säilyi ehjänä. Susisaaren kahdesta ruutikellarista on yhä toinen jäljellä. (Ks. rakennus B29). Merenlahti Casimir Wreden ja bastionirintaman välissä täytettiin vasta vuonna 1819.\n\nVuosina 1836-37 Casimir Wreden rintavarustus ja ampumatasanne maapeitteineen kunnostettiin ja rintavarustukseen puhkaistiin neljä uutta ampuma-aukkoa. Krimin sodan jälkeen varustus liitettiin osaksi Susisaaren vallivyöhykettä. Tenaljimuureja jatkettiin niin, että koko bastioni Polhemin ja bastioni Hårlemanin eteen rakennetun patteri III:n välinen alue tuli suljetuksi. Uudesta patterista käytettiin joko nimitystä Casimir Wreden patteri tai patteri II.\n\nVuosina 1866-1868 patterin rakenteita vahvistettiin ulkopuolisin kivisin tukimuurein ja maavallein.Seuraavan kerran patterin aseistusta uudistettiin vuosina 1877-78 ja ampumatasolle rakennettiin perustat kolmea 8\" tykkiä varten. Samassa yhteydesä patteriin tehtiin kolme ammuskomeroa. Patteria varten laadittiin uudistussuunnitelma vielä vuonna 1884, jolloin sinne oli tarkoitus rakentaa perustat kolmelle 9\" rihlatykille. Tämän jälkeen patterissa olisi ollut kaikkiaan seitsemän tykkiasemaa. Se toteutuiko uudistus tässä muodossa on käytettyjen lähteiden perusteella hieman epävarmaa.\n\nViimeinen kunnostussuunnitelma Casimir Wreden patteria varten on vuodelta 1904. Sen mukaan ruotsalaisen varustuksen kaponieeriosa purettiin suurimmaksi osaksi, ja sen paikalle oli tarkoitus tehdä vielä yksi tykkiasema. Tämänkään suunnitelman toteutumisesta ei ole täyttä varmuutta, mutta purkusuunnitelma ainakin toteutettiin.\n\nTenaljin holvit olivat ainakin vielä vuonna 1918 käytössä varastoina, mutta tietoja niiden mahdollisesta käytöstä tämän jälkeen ei toistaiseksi ole. Nykyään\ntenalji on tyhjä ja raunioitunut.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumerot vuonna 1918 B 32 B 33\nRakennusnumero vuonna 1927 B II 33\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 14,15,17,18,19, 20, 22, 23, 58, V 20, 23, 32,204, 336, 340, 346,\nMV SL Sveaborgsinventariet 1766 .Kopio\nMV SL Rak.hist. Rosén Helena : Suomenlinnan linnoitusmaisema 1985.\nMV SL VIK 1053-1058"@fi ;
        poi:history      "Susisaaren uloimpaan puolustusrintamaan kuulunut pienehkö etuvarustus Casimir Wrede rakennettiin saaren lounaisosaan bastionirintama Hårleman - Polhemin eteen vuosina 1751-1754. Tämän rakennusjakson aikana saatiin valmiiksi tenaljin kärkiosa ja kaponieeri, tenaljiin liittyvät taitteiset puolustusmuurit jäivät vielä tuolloin keskeneräisiksi ja ne viimeisteltiin vasta vuosina 1787-88. Suunnitelmapiirustuksissa varustuksesta on käytetty vaihtelevasti nimityksiä kaponieeri tai tenalji Casimir Wrede. Nykyään raunioituneessa varustuksessa on enää jäljellä pääosin tenaljiin kuuluneita osia, joten on luontevaa käyttää siitä tenalji -nimitystä.\n\nAlkuperäinen varustus käsitti harmaakivisen kaksoistenaljin, jonka keskiosassa oli neljä holvattua kasemattia, ja näiden selustassa kulki yhdyskäytävä läpi varustuksen. Varustuksen takaosasta nousi holvattu porraskäytävä ylös ampumatasanteelle ja kaponieeriosan päälle. Tenaljin holvit oli peitetty maalla ja maapeitteiset ampumatasanteet oli varustettu rintasuojin. Kaponieeriosa oli jaettu pituussuunnassa kahteen osaan ja siinä oli tiheä kivääriaukotus molemmilla pitkillä sivuilla ja kaksi suurempaa aukkoa pohjoispäädyssä. Kaponieeri oli katettu satulakatolla.\n\nCasimir Wreden rakennusaikaan jäi sen ja bastionirintama Hårleman - Polhemin väliin merenlahti. Tämän lahden molemmin puolin rakennettiin suuret ruutivarastot 1770-luvulla. Toinen näistä, Krutmagasin N:o 1 sijaitsi Casimir Wreden tenaljin oikean siiven suojassa. Heti venäläisen kauden alussa, vuonna 1808, tämä kellari räjähti. Räjähdys sai aikaan huomattavaa tuhoa :\n60 henkeä kuoli ja 100 loukkaantui, ja useat rakennukset telakan ympäristössä vaurioituivat. Hämmästyttävää on, että Casimir Wredessä paloivat ainoastaan puiset tykinalustat, muuten varustus säilyi ehjänä. Susisaaren kahdesta ruutikellarista on yhä toinen jäljellä. (Ks. rakennus B29). Merenlahti Casimir Wreden ja bastionirintaman välissä täytettiin vasta vuonna 1819.\n\nVuosina 1836-37 Casimir Wreden rintavarustus ja ampumatasanne maapeitteineen kunnostettiin ja rintavarustukseen puhkaistiin neljä uutta ampuma-aukkoa. Krimin sodan jälkeen varustus liitettiin osaksi Susisaaren vallivyöhykettä. Tenaljimuureja jatkettiin niin, että koko bastioni Polhemin ja bastioni Hårlemanin eteen rakennetun patteri III:n välinen alue tuli suljetuksi. Uudesta patterista käytettiin joko nimitystä Casimir Wreden patteri tai patteri II.\n\nVuosina 1866-1868 patterin rakenteita vahvistettiin ulkopuolisin kivisin tukimuurein ja maavallein.Seuraavan kerran patterin aseistusta uudistettiin vuosina 1877-78 ja ampumatasolle rakennettiin perustat kolmea 8\" tykkiä varten. Samassa yhteydesä patteriin tehtiin kolme ammuskomeroa. Patteria varten laadittiin uudistussuunnitelma vielä vuonna 1884, jolloin sinne oli tarkoitus rakentaa perustat kolmelle 9\" rihlatykille. Tämän jälkeen patterissa olisi ollut kaikkiaan seitsemän tykkiasemaa. Se toteutuiko uudistus tässä muodossa on käytettyjen lähteiden perusteella hieman epävarmaa.\n\nViimeinen kunnostussuunnitelma Casimir Wreden patteria varten on vuodelta 1904. Sen mukaan ruotsalaisen varustuksen kaponieeriosa purettiin suurimmaksi osaksi, ja sen paikalle oli tarkoitus tehdä vielä yksi tykkiasema. Tämänkään suunnitelman toteutumisesta ei ole täyttä varmuutta, mutta purkusuunnitelma ainakin toteutettiin.\n\nTenaljin holvit olivat ainakin vielä vuonna 1918 käytössä varastoina, mutta tietoja niiden mahdollisesta käytöstä tämän jälkeen ei toistaiseksi ole. Nykyään\ntenalji on tyhjä ja raunioitunut.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumerot vuonna 1918 B 32 B 33\nRakennusnumero vuonna 1927 B II 33\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 14,15,17,18,19, 20, 22, 23, 58, V 20, 23, 32,204, 336, 340, 346,\nMV SL Sveaborgsinventariet 1766 .Kopio\nMV SL Rak.hist. Rosén Helena : Suomenlinnan linnoitusmaisema 1985.\nMV SL VIK 1053-1058"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14212863013487" ;
        wgs84:long       "24.981457662582443" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7967>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kinnunen, Raila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7967" .

rky:p858  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokemäenjoen etelärannalla sijaitseva Kokemäen kirkonkylä, Tulkkila, on säilyttänyt kirkon ympäristössä pitkälti perinteisen, 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella syntyneen, koulujen sekä kauppa- ja asuinrakennusten muodostaman kirkonkyläluonteen. \n\nKokemäen 1786 valmistunut kivikirkko hautausmaineen, pitäjänmakasiineineen ja kivisine paarihuoneineen on Tulkkilan kylän keskipiste. Kirkonmäen vieritse kulkevan, Kokemäenjoen suuntaisen Tulkkilantien ja kirkkomaata kiertävän Kirkkopolun varrella on pitkä, yhtenäinen rivi Kokemäen kirkonkylävaiheesta periytyviä puisia asuin- ja liikerakennuksia. \n\nKokemäenjoen ylitse johtaa Tulkkilan kohdalla 1918 rakennettu 90,6 metriä pitkä, kolmiaukkoinen teräsbetoninen kaarisilta. Se on yksi Tiehallinnon valitsemista museosilloista. Tulkkilan 1877 rakennettu kansakoulu on säilynyt osana kirkonkylän kulttuurihistoriaa.\n\nMuseosillan pohjoispuolella sijaitseva ja kirkkotarhan ympäröimä kivisakaristo on muistona aikanaan Satakunnan pääkirkkona olleesta Pyhälle Marialle omistetusta pyhäköstä. 1550-luvulla valmistuneen harmaakivisakariston pohjoispäädyn tiilisessä yläosassa on kolme pyörökaarista koristekomeroa ja niiden alla kulmatiilinauha, sisätila on holvattu yksinkertaisella tähtiholvilla. Sakariston länsiseinään kiinni on muurattu harmaakivinen Tulkkilan Kilkun virkatalolle kuulunut hautakappeli 1800-luvun alusta. Lisäksi sakariston lähellä on kaksi muuta hautakappelia 1800-luvulta. \n\nPaikan muinaisuuteen viittaa kirkkotarhan läheisyydestä löytynyt pronssi- ja rautakauden esineistö."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.258147076,22.344246698 61.258277903,22.345870354 61.258804570,22.347822194 61.260359255,22.347444602 61.260606704,22.349454280 61.260303460,22.351717991 61.259690767,22.354162512 61.261282397,22.355039489 61.261150479,22.355846567 61.260654473,22.356763853 61.259254231,22.356364664 61.258034165,22.358033379 61.255120991,22.355187342 61.255190184,22.352275500 61.257558058,22.352312897 61.257739899,22.350116798 61.258191590,22.350015411 61.258126851,22.347892893 61.257127051,22.348081824 61.256937296,22.344646731 61.258147076,22.344246698" ;
        poi:history       "Tulkkilan kylä sijoittui Kokemäenjoen jo keskiajalla tiheästi asutussa jokimaisemassa keskeiselle paikalle. Joen pohjoispuolella, kirkon kupeessa oli 1560-luvulla kolme taloa ja näköyhteyden päässä olivat Kokemäenjoen kuninkaankartano ja Teljän kauppapaikka. \r\n\r\nEnsimmäinen tunnettu, 1550-luvulla valmistuneeseen kivisakaristoon liittynyt puukirkko paloi kesällä 1640, uusi kirkko rakennettiin 1642. Vanha kirkko purettiin sakaristoa lukuun ottamatta vuonna 1845.  Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on myös sijainnut kellotapuli.\r\n\r\nVanhan kirkon korvasi Kokemäenjoen etelärannalle 1786 valmistunut  kivikirkko. Länsitornillinen pitkäkirkko suunniteltiin Ruotsin intendenttikonttorissa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1886 lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin laatimien piirustusten mukaan. Hautausmaa perustettiin kirkon ympärille 1800-luvun alkupuolella ja sitä laajennettiin 1830- ja 1860-luvuilla. Kivinen pitäjänmakasiini rakennettiin 1836 ja muutettiin maatalousmuseoksi 1936. Kivinen paarihuone valmistui 1880-luvulla. \r\n\r\nKansalaissodassa tuhoutuneen Tulkkilan sillan tilalle suunnitteli uuden sillan insinööri M. Muoniovaara. Sen rakensi Constructor Oy ja työvoimana käytettiin paikkakunnan punavankeja. Virtapilarit muurattiin kvaaderikivistä. Silta valmistui 1918."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k271 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:koulu , poio:silta , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:kappeli , poio:sakasti , poio:liikerakennus , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1487" ;
        skos:prefLabel    "Kokemäen kirkonseutu"@fi .

poi:RouteOfInterest  a  owl:Class ;
        rdfs:comment  "Kiinnostava kohde, johon liittyy reittitieto."@fi ;
        rdfs:label    "route of interest"@en , "reitti"@fi .

[ dcterms:description  "Töölön kirjaston edustan veistos \"Lukusali\" on kuvanveistäjä Kari Juvan teos." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7991> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7990>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kauniina sunnuntaina, 29 p:nä huhtikuuta 1894, paljastettiin Helsingissä Aleksanteri II:n patsas. Ilma oli niin ihana ja lämmin, että minäkin olin kesäpuvussa ja olkihattu päässäni. Isä oli tietysti juhlapaikalla jo virkansa vuoksi, äiti ja me nuoremmat lapset sekä joitakin äidin ystäviä istuimme kamaritoimituskunnan huoneistossa ikkunan ääressä, mistä meillä oli mitä paras näköala yli koristetun Senaatintorin ja koko äärettömän ihmisjoukon.\" (s. 341)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8084>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Tulipunainen kyyhkynen " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8083> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8235> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6531> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7233> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1961." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2iod/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8398> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8084" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8323>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1142182~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_3173>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1282018~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6294>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=42CE3D5A-EDD4-4BB0-B3F7-1DAB9A42AE32> .

rky:p500  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemiönsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylän vakiintunut rakenne on erinomaisesti edustettuna Högsåran, Holman ja Rosalan saarten kylissä. Jo keskiajalla asutetuilla kylillä on pitkä asutushistoria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta, merenkulkua ja matkailua.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Saarten koko vaihtelee pienistä luodoista suuriin saariin ja saariryhmiin. Harvaan asutussa saaristossa kyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, jossa on muutama talo. Asutus on levinnyt tasaisesti niin merivyöhykkeellä ja ulkosaaristossa oleville pienille, karuille saarille kuin sisäsaariston rehevämmille ja puustoisemmille saarille. \n\nSaaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina punamullattuine rakennuksineen. Tyypilliseen saaristokylään kuuluvat asuin- ja talousrakennusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nHögsåran luotsi- ja kalastajakylän rakennuskanta muodostuu maatilojen asuinrakennuksista ja sataman venevajoista ja sille on antanut leimansa myös kylän pitkä täysihoitolaperinne. Niityillä on tärkeä merkitys kylän kulttuurimaisemalle. Backagårdin 1700-luvulta oleva luotsitalo muodostaa piharakennuksineen neliömäisen pihapiirin. Seurantalo valmistui kylän eteläpuolelle 1925. Kylän elinkeinot ovat liittyneet merenkulkuun ja myöhemmin matkailuun, kalastus ja maanviljely ovat olleet pienimuotoista.\n\nHolman kylä muodostuu muutamasta vanhasta kalastajatalosta, jotka ovat keskittyneet tiiviisti kallioiden väliseen painanteeseen sataman tuntumaan. Varsinaisen kylän koossa ja sijainnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia keskiajan jälkeen, mutta saaren rannoille on muodostunut uudempaa loma-asumista. Uppgårdin talon asuinrakennus on rakennettu yksinäistuvaksi 1768 ja laajennettu parituvaksi 1788.\n\nRosalan kylän Byvikenin rannalla olevat lukuisat venevajat ja laiturit antavat saarelle ainutlaatuisen ominaisleiman. Kyläasutus on keskittynyt sataman ympäristöön. Rakennuskannan lisäksi maisemaan liittyvät metsäiset kallioalueet ja avoimet niityt.  Toisen, pienemmän ja hyvin säilyneen, kylämaiseman muodostaa Rosalan itäpuolella oleva Bölen kylä, jossa tiiviin kylämaiseman muodostavat talot, laiturit ja venevajat.\n\nKemiönsaaren ulkosaarista Högsåra ja Holma kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Saaristomeren maisema-alueeseen. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.907859567,22.368468210 59.907441633,22.365392567 59.910243443,22.362402616 59.917230353,22.364547144 59.915987850,22.372483935 59.915037196,22.373706876 59.912347767,22.368498615 59.910130778,22.369563899 59.907859567,22.368468210" ;
        poi:history       "kemiönsaaren suurkuntaan liitetyn historiallisen Hiittisten saaristopitäjän suurimpien saarten kyläasutus sai alkunsa jo keskiajan alkupuolella, jolloin saaristoon tuli asutusta sekä mantereelta että Ruotsista. Uuden ajan alkupuolella 1560-luvulla, suurimpia kyliä oli 13-taloiset Högsåran luotsikylä ja Rosala sekä viereisen Böle, jossa oli seitsemän taloa. Pienempi, neljä taloa käsittänyt Holman kalastuskylä sijaitsi kauempana ulkosaaristossa. \r\n\r\nHögsåran kylä ja satama sijaitsivat merenkulullisesti tärkeän pääväylän, Jungfrusundin varrella. Kalastuksen, merenkulun ja erityisesti luotsitoimen ansioista kylä kasvoi jo keskiajalla taloluvultaan merkittäväksi. Ruotsinvallan aikana luotsiasema oli kylän pohjoispuolella, Lindholmin saarella, mutta se siirrettiin Högsåran kylään 1862. \r\n\r\nMatkailukohteeksi Högsåra alkoi kehittyä jo 1800-luvun loppupuolella. Keisareista Aleksanteri III vieraili useasti ja Nikolai II kerran Högsårassa purjehdusretkillään. Ankkuripaikkana ollut lahti sai vierailujen seurauksena nimen Keisarinlahti. Täysihoitoloita kylään perustettiin 1912, 1930-luvulla ja 1970. 1900-luvun alkupuolella kylässä oli myös kolme kauppaa ja koulu. Åbolands Ungdomsföreningenin nuorisoseurantalo Sunnanland rakennettiin kylän eteläpuolelle vuonna 1925."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:matkailurakennus , poio:talousrakennus , poio:satama , poio:talonpoikaistalo , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5189" ;
        skos:prefLabel    "Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutus (Holma)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8418>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Yrjö-Koskisen katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1731031643698" ;
        wgs84:long    "24.951269176312" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8418" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6389>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Granatenhjelmin hautakivi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kaisaniemen muistomerkki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1756085713447" ;
        wgs84:long           "24.9445156264616" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6389" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6628>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8583>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:33:58+0300" .

rky:p1057  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Talvisodan taistelupaikoilla on käyty toisen maailmansodan aikana loppuvuodesta 1939 ja alkuvuodesta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä merkittävimpiä taisteluja itäisessä Kainuussa ja Lapissa. Kuhmossa, Suomussalmella ja Sallassa on lukuisia talvisodan aikaisia taistelupaikkoja. Raatteen tie Suomussalmella on Suomen sotahistorian tunnetuimpia taistelupaikkoja ja lisäksi Tiehallinon valitsema museotie. \n\nKuhmossa Saunajärven kannaksella on talvisodan varustuksia ja Salpalinjaan kuuluvia puolustuslinjoja. Saunajärven taistelualueelle on myöhemmin rakennettu yksi Kuhmoon sodan jälkeen rakennetuista 50 ns. ruotsalaistalosta. Talon lähistöllä on Salpalinjan linnoitusketjuun kuuluva kivinen panssarieste, kunnostettu korsu ja juoksuhautoja sekä myös yksi Kainuun puromyllyistä, Saunajärven Niskan mylly.\n\nSuomussalmen Kokkojoelta Raatteelle johtavan Raatteen tien itäpäässä sijaitsevat Salpalinjaan kuuluvat Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet. Tien varsilla on taisteluasemien lisäksi neuvostosotilaiden hautapaikkoja. Tien päässä on maamme vanhin rajavartioasema.\n\nSallan Paikanselän talvi- ja jatkosodan aikainen taistelualue sijaitsee loivarinteisessä metsämaastossa Salla-Kemijärvi-maantien varressa. Alueella on maa- ja hirsivallitettuja taisteluhautoja ja korsuja, jotka on kunnostettu Sallan kunnan ja eräiden järjestöjen varoin. Paikanselän taistelualueen yhteyteen on pystytetty ruotsalaisten vapaaehtoisten, Mannerheim-ristin ritarien (1992) ja Talvisodan päättymisen muistomerkit (1971) sekä Paikanselässä 1.3.1940 kaatuneen ruotsalaisjoukkojen komentajan Magnus Dyrssenin muistopatsas (1949). Sallan kirkonkylässä olevat panssariesteet ovat Suomenlahdelta Lappiin ulottuvan Salpalinjan pohjoisimpia laitteita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.928058691,29.963259389 63.931624357,29.946403861 63.936517560,29.949183347 63.940056954,29.959993571 63.938593435,29.977879011 63.936998442,29.983084451 63.932096311,29.986398231 63.927331100,29.980463828 63.928058691,29.963259389" ;
        poi:history       "Suomussalmella käytiin talvisodan taisteluja marraskuun viimeisestä päivästä 1939 lähtien, kun neuvostojoukkojen 163. divisioona ylitti rajan tarkoituksenaan edetä Ouluun. Suomen armeijan päävoimat keskitettiin Juntusrannan Lehtovaaraan ja Raatteeseen. \r\n\r\nSodan ankarimmat mottitaistelut käytiin Kuhmon Saunajärven kannaksella ja Suomussalmen Raatteen tiellä. Raatteen tien taistelut Haukilassa, Tyynelässä, Lokoharjussa ja Raatteessa käytiin tammikuun ensimmäisinä päivinä 1940 neuvostojoukkojen ja Suomen armeijan joukkojen välillä. Suomussalmen-Raatteen kaksoisoperaatiosta, jonka lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan suuremmista neuvostojoukoista ja Neuvostoliiton hyökkäysten loppuminen alueella, tuli yksi Suomen sotahistorian merkittävimmistä taisteluista.\r\n\r\nMuseotieksi valittu Kokkojoki-Raate-maantie, jonka läheisyydessä talvisodan voitokkaimmat taistelut käytiin, oli valmistunut Raatteen kylään työllisyystöinä 1915-1919."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1299" ;
        skos:prefLabel    "Talvisodan taistelupaikat (Saunajärvi)"@fi .

rky:p760  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sallan kirkko tapuleineen ei ole vain Lapin jälleenrakennuskauden, vaan myös koko Suomen kirkkoarkkitehtuurin sodanjälkeisen murroskauden merkittävin arkkitehtuurihistoriallinen muistomerkki. Keskiajan kirkoista vaikutteita saanut jyrkkäharjainen kirkko on ollut myös luomassa uudenlaista  muototyyppiä 1950-luvun kirkkojen rakentamiselle. Kirkko kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.\n\nPäätyjulkisivuiltaan kolmion muotoisessa pitkäkirkossa on jyrkkälappeinen paanupeitteinen harjakatto, joka ulottuu matalan seinäosan ikkunoiden korkeudelle. Sakaristo sekä alkuaan rippikoulusalina toiminut kokoontumistila on sijoitettu matalaan harjakattoiseen siipiosaan.\n \nKirkkosali muodostuu lattiaan asti ulottuvasta, tukikaarien varaan betonista valetusta paraabeliholvista. Perusratkaisun konstruktiivista vaikutelmaa korostavat vaalea, hienoja kvartsikiteitä kimmeltävä rappaus ja sisustuksen eri puulaadut. Tanskalaisen puusepän valmistaman saarnatuolin alareunan kuva-aiheena ovat nousevat tähkäpäät. Kuoriseinällä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen reliefi \"Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon\". Sen keskushahmona on erämaan tukkijunkkareita ja kansannaisia luokseen kutsuva Kristus. Kirkkosalin ja eteisen välisessä seinässä on Yrjö Rosolan ihmisen elämänkaarta kuvaava lasietsaus.\n\nKokonaisuuteen kuuluu selvästi kirkosta erilleen rakennettu kellotorni, jonka korkea nelilappeinen huippu on katettu kimpipaanuilla. Kirkkopihalla on lisäksi kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen piirtämä graniittinen sankaripatsas \"Hauta Etulinjassa\" vuodelta 1953.\n\nKirkonkylän pääraitin varressa on säilynyt yksittäisinä kohteina joitakin jälleenrakennuskauden tyypillisiä liike- ja julkisia rakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.831216720,28.666917391 66.831219283,28.668971259 66.831042569,28.668943457 66.830713805,28.668326473 66.830730869,28.666869174 66.831216720,28.666917391" ;
        poi:history       "Kemin Lapin kirkkoherrakunta oli osoittautunut 1700-luvulle tultaessa liian laajaksi, se jaettiin 1747 kolmeen pastoraattiin ja Salla liitettiin Kuusamoon. Kun Kemijärven kappeliseurakunta perustettiin 1779, Salla oli jo kolme vuotta aikaisemmin liitetty siihen kuuluvaksi. Pitkän kirkkomatkan vuoksi sallalaiset saivat 1826 kappelioikeudet oman kirkon rakentamista varten ja C.L. Engelin piirtämä Sallan ensimmäinen kirkko valmistui 1838. Itsenäiseksi seurakunnaksi Salla erotettiin Kuolajärvi-nimisenä 1857. Salla-nimisenä vuodesta 1936 tunnetun seurakunnan kirkko tuhoutui talvisodassa 1939. \r\n\r\nKirkonkylän jäätyä jatkosodan jälkeisissä alueluovutuksissa rajan itäpuolelle muodostettiin uusi kuntakeskus Märkäjärven kylään.\r\n\r\nUuden kirkon rakennustyön ja sisustuksen kustansivat Tanskan luterilaiset seurakunnat kiitollisina siitä, että heidän kirkkonsa olivat säästyneet sodan tuhoilta. Tanskassa toimitetun keräyksen varoilla ostettiin elintarvikkeita, ne myytiin Kansanhuoltoministeriön luvalla voitolla ja näillä hyväntekeväisyyskaupoilla alkuperäiset keräysvarat karttuivat 12-kertaiseksi. \r\n\r\nUudesta kirkosta 1947 pidetyn yleisen arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtiylioppilaiden Eero Eerikäinen ja Osmo Sipari tekemä ehdotus. Sen lähtökohtana oli nuorten tekijöidensä mukaan ollut maamme vanhin kirkollinen perintö, korkeaharjainen kivikirkko kirkonmäellä seisovine erillisine tapuleineen nykyajan ihanteisiin ja rakennusmateriaaleihin sovellettuna. Kirkko valmistui 1950."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k732 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1648" ;
        skos:prefLabel    "Sallan kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8917>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1914601~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6888>
        dcterms:modified  "2009-09-03T17:25:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i328>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i327> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i327> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-1" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rikostarkastaja Kononen, etsivä Sumanen ja tutkija Pesonen viettivät lauantai-iltapäivää Risuhokissa Kuusitien ja Pihlajatien kulmassa. Viralliselta nimeltään Kuusihokki. Seudun rauhallisin ravintola iltapäivän lopputunteina. Lattiaparketti narisi yhtä kotoisasti kuin aina. Sumanen oli saanut Liisa-vaimolta kenkää. Asusteli väliaikaisesti Meilahdessa Jalavatiellä Samppa-enon yksiön lattialla. ...\n\n... Talon iltapäivälehtien tarjonta oli kaupungin runsaimpia. Konosen porukka kehtasi napata jokaiselle oman Ilta-Sanoman. Miehet alkoivat täyttää viikonvaihteen Kovista. Lunttaaminen sallittiin. Ristikko eteni mukavasti, vaikka muutama hankalakin sana mahtui mukaan. Ristikon laatija Antti Skyttä oli taas sietämättömän nokkela. Gardnerit oli AVAAVA ja 500 000 oli OONA\"\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2166> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615>
] .

[ dcterms:description  "Anu Seppälä: Loistava Aurora" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6943> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6945>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8320>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Arkkitehti Aarne Ervin moderni kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7241> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8319> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8320" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9034>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1333444~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1333440~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1676072~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6530>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:16:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9129>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ural 13 Diktators"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9129" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6625>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Porthania"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1700253679048" ;
        wgs84:long        "24.9484383342231" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/porthania" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Siellä oli muun muassa suutariliike -- Lamppu- ja sähköliike Wilander toimii edelleenkin hienosti. Liinavaatepesulaa piti pienikokoinen mummeli edessään pitkä valkea esiliina. -- Kadun varrella olivat myös Helsingin meijerin maitokauppa, pieni sekatavarakauppa ja paperikauppa. -- Kulmassa oli Elannon liike, jossa oli oma osastonsa leluille, nukeille ja autoille, astioille, liinavaatteille ja kankaille. Caloniuksenkadun kulmakolmiossa oli kaksi puhelinkoppia, jäätelökioski ja nakkimakkarakoju.' (s. 20 - 21)" ;
  dcterms:description            "Caloniuksenkatu muistetaan lyhyydestään huolimatta tehokkaana kauppakatuna." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9539> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9538>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7339>
        dcterms:modified  "2009-11-03T13:29:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8580>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Rikollinen nainen" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8298> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8581> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1952." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2n1a/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8578> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8579> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8059> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8580" .

th:Tietokirja  a         owl:Class ;
        rdfs:label       "Tietokirja"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kirjallisuus .

<http://example/upload-base/#metadescription_9294>
        dcterms:modified  "2010-06-14T14:13:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6790>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i230>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hakaniemen mustin naakka" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i229> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6892> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/hakaniemen-mustin-naakka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8914>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Witikka, Jack"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8914" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9389>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Fredrikintori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> ;
        wgs84:lat         "60.1669949756288" ;
        wgs84:long        "24.9339544110286" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/fredrikintori" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9628>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:07:44+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kansallisteatteri ei ollutkaan mikään tavallinen talo. Olin käynyt katselemassa sitä joka puolelta kellarista ullakkoon asti, ja sitä mukaa kun se valmistui, se alkoi näyttää yhä hienommalta. Kiire alkoikin jo hätyytellä; vihkiäisiä piti vietettämän pääsiäisenä ja näyttämöllä harjoiteltiin juhlien näytelmää.\" (s. 96-97)" ;
  dcterms:description            "Martta Salmela-Järvisen äiti työskenteli valmistuvan Kansallisteatterin rakennuksella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5270> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6885>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Norri, Marja-Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/norri-marja-riitta" .

[ dcterms:description  "Ollin ystävien Ekan ja Lauran koti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8397> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8396>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7599>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_137>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:10:21+0300" .

poi:hasEntrance  a          owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "sisäänkäynti"@fi , "entrance"@en ;
        rdfs:range          poi:Entrance ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:property .

rky:p1553  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.205199833,24.949183122 60.206367317,24.948158831 60.206679120,24.949238517 60.205901042,24.950125523 60.205428254,24.950493432 60.205199833,24.949183122" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Kisakylä, Sofianlehdonkatu)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Linnut lehahtivat läheisestä puusta valtavalla humahduksella niin kuin irti päässyt venepressu. Sitten oli taas hiljaista, pieni paatti oli jäätynyt kiinni laiturinnokkaan ja joku näkyi kävelevän Uunisaaren takana. Kestivätkö jäät, ei tehnyt mieli mennä kokeilemaan. Tuuli oli hyinen niin kuin aina Helsingissä sellaisella säällä, räntää satoi viistoon ja oikeatkin venepressut kolahtelivat talvitelakalla.\" (s. 239-240)" ;
  dcterms:description            "Marko kävelyllä Kaivopuiston rannassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

[ dcterms:description  "Raimo Ilaskivi oli kansanedustajana 1962-1975." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7241>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_397>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1362152~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1020928~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7336>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Didrichsenin taidemuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i19> ;
        wgs84:lat         "60.1851088392327" ;
        wgs84:long        "24.8567244863279" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7336" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mikkoloiden, ja nimenomaan Talvio-kirjailijanimellä julkisesti esiintyneen Maila Mikkolan, merkitys nykyiselle Villa Kivelle on ollut jopa enteellisen tärkeä. Mailan kirjallisista lukupiireistä Eläintarhantien Huvila 10:ssä tuli käsite 1907-1919.\" (S. 19.)" ;
  dcterms:description            "Maila Talvio piti kuuluisaa lukupiiriään Huvila 10:ssä vuoteen 1919 asti." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9790> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2550>
] .

[ dcterms:description  "Kiljusen herrasväki syntyi Mariankadulla-artikkeli. Jalmari Finne asui talossa 1908-1938." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7038>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9291>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Vuotie"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2059190625922" ;
        wgs84:long    "25.1361833403941" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vuotie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9530>
        dcterms:modified  "2011-01-19T18:30:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1735797~S9*fin> .

rky:p227  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Asikkalan kirkonkylä on esimerkki suomalaisten kirkonkylien rakennustavasta ennen 1920-1930-luvuilla alkanutta uusiutumisvaihetta. Kirkonkylän luonne agraariympäristönä on säilynyt, koska rakentaminen ja kaupallinen keskus ovat keskittyneet Vääksyyn valtaväylien varrelle. \n\nPäijänteen Asikkalanselän rantavyöhykkeellä kulkeva kylänraitti sivuaa kallioista mäkeä, jossa on Asikkalan 1870-luvun lopulla rakennettu päätytornillinen tiilikirkko. Kirkonmäelle sijoittuvat myös seurakuntatalo, 1800-luvun lopun kappalaisenpappila ja pitäjänmakasiini 1840-luvulta. Kirkonkylän keskustan pohjoislaidalla on hautausmaa. \n\nKirkonkylässä sijaitsevat kirkkoherranpappila, Lukkarila, Suntiola, Pohjosen kauppa, kansakoulu, vanhainkoti sekä Vähä-Laukkalan ja Leinon talot. Kirkonkylän pellon etelälaidalla ovat Ylä-Lusila ja Ala-Lusila. \n\nKirkonkylän muu rakennuskanta koostuu kirkonmäen eteläpuolella ja kallion kupeessa olevasta pienimittakaavaisesta 1900-luvun alussa rakennetusta mökkiasutuksesta ja kantatilojen 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevista talouskeskuksista.\n\nAsikkalan kirkonkylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen  Kurhila-Pulkkila maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.201057415,25.492218238 61.201340226,25.483376013 61.202761860,25.479749520 61.205635626,25.480875515 61.211183009,25.484299073 61.213052893,25.481565636 61.214300383,25.481256202 61.215388487,25.481752178 61.222873055,25.490621813 61.224281669,25.489656197 61.227980957,25.491325325 61.228114309,25.494662257 61.226887892,25.501207870 61.225765568,25.507256247 61.224243334,25.507592073 61.222391831,25.506888611 61.219565316,25.504253839 61.216100763,25.507186710 61.214185736,25.506486456 61.210918694,25.504268756 61.205664276,25.500564262 61.202769632,25.497539337 61.201057415,25.492218238" ;
        poi:history       "Asikkalan kirkonkylän eteläpuolella, Ala-Lusilan tilan mailla sijaitsee Linnovuori, joka saattaa viitata rautakautiseen asutukseen. Asikkalan kirkonkylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1442. Kylässä oli keskiajan lopulla kahdeksan taloa. Hollolan kappelina Asikkala mainitaan 1548. Seurakunta itsenäistyi 1848. \r\n\r\nNykyistä kirkkoa edeltävä, 1600-luvun alkupuolella rakennettu kirkko sijaitsi kirkkotarhan keskellä. Nykyinen tiilikirkko rakennettiin arkkitehti Georg Wileniuksen piirustusten mukaan vuosina 1877-1880. Kirkkoherran pappila sijaitsee paikalla, johon rakennettiin ensimmäinen pappila vuoden 1700 tienoilla. Pappilan nykyinen rapattu päärakennus valmistui 1952.  Lukkarila on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja Suntiola 1928. \r\n\r\nPitäjänmakasiini rakennettiin 1840-luvulla ja kansakoulu 1892 puretun kirkon hirsistä. Kunnalliskoti perustettiin 1895 Piekkolan ratsutilalle. Päärakennus paloi kansalaissodan aikana ja alueen nykyisin vanhin rakennus \"Hourula\" on rakennettu 1920-luvulla, uusi päärakennus rakennettiin 1940-luvun lopulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k016 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:koulu , poio:hautausmaa , poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1945" ;
        skos:prefLabel    "Asikkalan kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9625>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Taxi van Goghin korvaan" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9623> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.jarmomakila.com/index.html" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9625" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7596>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eläintarhan huvilat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Linnunlaulun huvilat" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> ;
        wgs84:lat            "60.183462858043" ;
        wgs84:long           "24.9366826372893" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7596" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Anna huokaisi itsekseen, painautui tuolin selkänojaan ja sulki silmänsä. Olisi sittenkin kannattanut vain luottaa omiin jalkoihinsa ja kävellä keskustasta kotiin Abrahamin ja Eerikinkadun kulmaan.\nNiin hän olisi normaalisti tehnytkin, mutta nyt kassit painoivat liikaa. Stockan Herkusta oli taas kertynyt turhan paljon hyvä-olla-kaapissa-kaiken.varalta-ruokatarpeita. Toisinaa Anna epäili olleensa edellisessä elämässään hamsteri.\nLisäksi hän oli piipahtanut loppiaisaaton kunniaksi samppanjalasilliselle ravintola Teatterin baariin ja oli sieltä tullessaan kiivennyt kasseineen Lauttasaaren bussiin, vaikka käyttikin mieluummin raitiovaunua, jonka kolahteluun ja suhinaan hän ei koskaan kyllästynyt. Varsinkin kesäöinä se oli parasta urbaania musiikkia. Lähin ratikkapyskki olisi kuitenkin ollut Bulevardilla, joten Anna valitsi Erottajalla juuri lähtövaliina hyrräävän bussin.' (s. 21)\n\n'Anna kurkisti makuuhuoneeseen, katseli hetken tassut ojossa kyljellään nukkuvaa Justusta, ja käveli sitten olohuoneen terassin ikkunaan. -- Oli jo aivan pimeää, mutta hyvällä mielikuvituksella taivaalla Länsisataman takana saatoi erottaa oranssinpunaista kajoa. Tai oikeastaanhan se oli entinen satama, sillä uusi toimi jo täytdellä teholla kaukana Vuosaaressa. Muutaman vuoden kuluttua Jätkäsaarikin olisi täynnä toinen toistaan hienompia asuntoja.\nEnsi kesänä Jätkäsaaressa järjestettäisiin 85 000 hengen suurtapahtuma, kun supertähti Madonna tulisi konsertoimaan.' (s. 24-25)  " ;
  dcterms:description            "Anna Laine asuu idyllisessä vihreässä jugendlinnassa Helsingin Punavuoressa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9342> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9340>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9790>
        dcterms:modified  "2012-03-23T13:51:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b2024891~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Päästyään Esplanadin puiston ihmispaljoudesta eteenpäin hän käveli määrätietoisesti ohi Havis Amandan patsaan raitiovaunukiskojen yli Kauppatorille, suoraan Snellmanin kahvilan takimmaiseen pöytään.'   (s. 123)" ;
  dcterms:description            "Johannes Suomella on tapaaminen Kauppatorin kahvilassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9827> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

rky:p487  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pielisen museo sekä Isopappilan ja Lieksan kirkon alue muodostavat Lieksanjoen suulle kulttuurimaiseman, jonka historia juontuu Kirkkosaarelle ja Kaupunginniemeen 1630-luvulla perustetusta Brahean kaupungista. Pielisen ulkomuseoalue esittelee pohjoiskarjalaisen metsätalouspitäjän rakennusperintöä ja elinkeinohistoriaa usealta vuosisadalta, pihapiireistä uiton rakenteisiin. \n\nLieksanjoen rannalla, Pappilanniemessä sijaitsevassa ulkomuseossa on 70 rakennusta. Pihapiirejä on kolme eri vuosisadoilta. Ensimmäisessä pihapiirissä on päärakennus vuodelta 1765 sekä aitta, pistekota ja riistalava. Varakkaan talonpojan asunto 1800-luvulta on kaksitupainen komea hirsitalo, jonka tupa on pinta-alaltaan noin 100 m². Vanhempi tupa on sisustettu 1700-luvun savutuvaksi. Pihan ympärillä on useita aittoja ja talousrakennuksia. Nuorin on pieneläjän mökki 1900-luvun alkupuolelta. Sen pihapiiriin kuuluu lisäksi aitta, sauna ja mukulakivinavetta latoineen. \n\nMuseon metsäosastossa, Savotarannassa, voi tutustua metsätyön vaiheisiin ennen sen koneellistumista. Nähtävänä on savottalaisten kämppiä, uittomiesten maja, hevosponttuu ja miehistölautta eli soho päremökkeineen sekä uitto- ja metsätyövälineistöä. Ulkomuseoalueella on lisäksi myllytermä, palo-osasto ja maatalousosasto, jonka keskeisenä rakennuksena on Pielisjärven kunnan viljamakasiini vuodelta 1850.\n\nPielisen museo muodostaa yhdessä Isopappilan ja Lieksan kirkon alueen kanssa Lieksanjoen kulttuurimaiseman. Nykyinen, järjestyksessään seurakunnan neljäs kirkko sijaitsee edeltäneiden kirkkojen paikalla Lieksanjoen rannalla. Sitä ympäröi kirkkopuisto sankarihautausmaineen. Kirkkopuistossa on myös vanha ortodoksinen tsasouna."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.308167559,30.031991356 63.312240395,30.026438895 63.313426275,30.028959381 63.313626208,30.030259166 63.313725872,30.031248161 63.313997599,30.031785858 63.310362327,30.036252954 63.309873598,30.034735120 63.309212348,30.035640894 63.308167559,30.031991356" ;
        poi:history       "Pielisen museo pohjautuu opettaja Onni E. Koposen 1930-1940-luvulla keräämään esinekokoelmaan, joka myöhemmin siirtyi Lieksan kauppalan haltuun. Lieksan kauppalan ja Pielisjärven kunnan yhteinen museo, Pielisen kotiseutumuseo (nyk. Pielisen museo), perustettiin 1955. Ulkomuseon rakentaminen aloitettiin 1963.\r\n\r\nLieksa, joka perustettiin 1400-luvulla, on vanhimpia Pielisen kyliä. Stolbovan rauhan 1617 jälkeen Pielisjärvi siirtyi Ruotsi-Suomen yhteyteen ja kreivi Pietari Brahe perusti Lieksanjoen suulle Brahean kaupungin vienankaupan keskukseksi 1653. Samaan aikaan jo 1639 perustetun Pielisjärven luterilaisen seurakunnan keskus siirrettiin Nurmeksesta Lieksaan. Kun Brahean kaupunki hävitettiin 1680-luvulla, paikalle jäi Pielisjärven pitäjän kirkonkylä. Lieksasta muodostui Pielisen itäosan kaupan, etenkin puukaupan, keskus 1800-luvun loppupuolella. Kirkonkylä sai kauppalanoikeudet 1936.\r\n\r\nLieksan nykyinen kirkko (ent. Pielisjärven kirkko) valmistui 1982 arkkitehtien Raili ja Reima Pietilä suunnittelemana. Kirkko rakennettiin edeltäneen, 1979 palossa tuhoutuneen, kirkon paikalle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k422 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:pappila , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2230" ;
        skos:prefLabel    "Pielisen museo ja kulttuuriympäristö"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_633>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1476384~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8047>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Dagmarinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1730705799496" ;
        wgs84:long        "24.9282288540403" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8047" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5543>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kuninkaankartanonsaaren puutalo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Vanhankaupunginkosken saaressa sijaitsevan vanhan puutalon historia? Talo on rakennettu 1900-luvun alussa vesilaitoksen laboratorioksi. Myöhemmin se toimi vesilaitoksen henkilökunnan asuntona ja tekniikan museon toimistotilana.\n\nNykyään rakennuksessa toimii ravintola Helsinge http://www.ravintolahelsinge.fi/historia.php" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9325> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-vanhankaupunginkosken-saaressa-s" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Maaliskuussa 1904 pidettiin Oulunkylässä neuvottelu, jossa laadittiin Luterilaiselle evankeliumiyhdistykselle kirje. Siinä pyydettiin \"nöyrimmin kunnioitettavan johtokunnan myötävaikuttamista\", jotta Oulunkylään saataisiin rukoushuone.\" (s. 103)" ;
  dcterms:description            "Teoksessa kuvataan kirkon rakentamista ja Oulunkylän seurakunnan syntyä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4949> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8882>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7832>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Runeberg, Johan Ludvig"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7832" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3396>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1572322~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Viktor Janssonin veistos." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7984> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7983>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8546>
        dcterms:modified  "2010-02-01T12:45:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1201>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tiihonen, Ilpo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=4" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tiihonen-ilpo" .

rky:p723  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue. \n\nPietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs \"maailman suurin monoliitti\" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja.\n\nHaminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.550094142,27.788965318 60.547795936,27.781949379 60.552476427,27.767410549 60.552394369,27.763067372 60.566776838,27.723680649 60.567842352,27.720839172 60.577520097,27.730990145 60.579933761,27.731165773 60.581050362,27.734099280 60.575049370,27.767644157 60.558960193,27.783043476 60.550094142,27.788965318" ;
        poi:history       "Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1286" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden graniittilouhokset (Hevonniemi, Hepokallio, Varpusaari ja Hämeenkylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Torkkelinmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.185185325004" ;
        wgs84:long        "24.9565140429159" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/torkkelinmaki" .

rky:p983  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.207617250,24.957047997 60.208620900,24.957147779 60.209111121,24.958173067 60.209244125,24.959240683 60.208752872,24.959758019 60.208204673,24.958722631 60.207860904,24.959282442 60.207217766,24.957803107 60.207617250,24.957047997" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (maauimala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6254>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Käpylän Lemmenlaakso" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Muistelen joskus lukeneeni ja jonkun jopa kertoneenkin, että Helsingissä olisi ollut sotien jälkeen sellainen tanssilava kuin Käpylän Lemmenlaakso. Jos pitää paikkansa, missä se sijaitsi ja milloin se purettiin? Lemmenlaaksoksi kutsuttu tanssilava sijaitsi nykyisen Metsälän puolella, ns. Vanhan Käpylän VPK-talon tontilla. Alkuperäiseltä nimeltään Kotbyn vapaaehtoisen palokunnan toiminta alkoi jo 1909. Vuonna 1951 se muutti nimensä Vanhan-Käpylän VPK:si. VPK piti aikoinaan maankuulua tanssilavaansa tontillaan rahoittaakseen toimintaansa. Tanssilavan vaikutuksesta aluetta ryhdyttiin kutsumaan \"Lemmenlaaksoksi\" 1920-luvulla. Vielä 1990-luvun alussa tontilla sijaitsi tanssilavan eräs alkuperäisiä huomattavasti pienempi versio.\n\nKäpylän VPK:n talo on edelleen samassa paikassa osoitteessa Krämertintie 8. Se kuuluu Museoviraston suojelukohteisiin. Edelleenkin palokunnan järjestämien tapahtumien tuotto käytetään palokuntatoiminnasta syntyvien kulujen kattamiseen. Myös nimitys \"Lemmenlaakso\" tuntuu elävän edelleen.\n\nMuita lähistöllä sijainneita tanssilavoja olivat esim. Annalan tanssilava (nykyisten Koskelan bussihallien kohdalla vuosina 1949-1953), Pikkukosken lava sekä Mosabackan lava Tapanilassa." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8484> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.vanhankapylanvpk.fi/historia.html" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kapylan-lemmenlaakso" .

koko:p37559  dc:created  "2012-05-23T13:21:40.935+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T13:21:41.03+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "bastionit"@sv , "bastionit"@en , "bastionit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8543>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Puro, Teuvo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8543" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9257>
        dcterms:modified  "2010-06-09T16:11:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6753>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:19:15+0300" .

poi:level1  a      poi:Level ;
        rdf:label  "1 - none "@en , "1 - ei lainkaan"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Aleksis Kiven katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1920927178741" ;
        wgs84:long        "24.9494226943358" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/aleksis-kiven-katu" .

[ dcterms:description  "Konosen kantakapakka Liisankadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6616>
] .

rky:p1182  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.600091801,27.621576175 60.600284061,27.622953467 60.599801686,27.624156192 60.598688202,27.624377144 60.597260634,27.623784065 60.595918141,27.621980666 60.594228926,27.617828016 60.593452922,27.613773806 60.594298644,27.611285243 60.595294830,27.610657708 60.596600296,27.611894386 60.598530341,27.615566914 60.599628163,27.618739103 60.600091801,27.621576175" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Saarasjärvi)"@fi .

[ dcterms:description  "Pohjois-Helsingissä, keskellä syvintä Maunulaa, asuu Raimo Kytöniemi, työtön laitosmies. Hän on 35-vuotisen elämänsä aikana katsonut kaikki elokuvat, joissa aseet puhuvat ja miehet vaikenevat. Keittiössä häärivä vaimo, Ilona Kytöniemi, myy huonekaluja. Hän kasvattaa kahta lasta ja patistaa Raimoa työhön, joka tuottaisi perheelle muutakin kuin mielipahaa. (takakannen teksti)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58>
] .

rky:p1516  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.055781331,25.472181539 65.055716553,25.470277211 65.055550437,25.466427744 65.055555587,25.465162496 65.055584150,25.463102787 65.055660364,25.462223598 65.055773212,25.460797887 65.055935651,25.458987546 65.056277941,25.458817730 65.059347109,25.458854722 65.062144691,25.458886037 65.062206506,25.460061823 65.062680740,25.462949487 65.062762603,25.464175878 65.062803504,25.467429241 65.062752960,25.472296763 65.055781331,25.472181539" ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5064" ;
        skos:prefLabel    "Oulun yliopisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i453>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinkimazurkan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i452> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9185> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkimazurkan-masurkka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7204>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:57+0300" .

rky:p1776  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.430105543,26.084856243 69.432388316,26.085133619 69.436541573,26.102012604 69.435096309,26.111057516 69.433101358,26.104152539 69.429450622,26.099480475 69.425608914,26.100306454 69.422880738,26.090276747 69.423583867,26.084925448 69.426352551,26.085847411 69.430105543,26.084856243" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Ailigas)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9254>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Waits, Tom"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9254" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5509>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B15C1F7D-B3E2-4E29-B326-E6ED273C402C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7464>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:08:52+0300" .

koko:p14904  dc:created  "2012-05-25T05:59:33.116+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T05:59:33.251+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "transforming stations"@en , "transformatorstationer"@sv , "muuntamot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7559>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salonen, Pirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7559" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9753>
        dcterms:modified  "2011-08-02T10:53:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_262>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9848>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hakaniemen Sokos"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hakaniemen Elanto" , "Sokos, Hakaniemi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6542> ;
        wgs84:lat            "60.1778604297696" ;
        wgs84:long           "24.9488953714616" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hakaniemen-sokos" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Muutettuamme Herttoniemeen minä kävin yhä harvemmin kapakassa. Sen sijaan ostin pullon kotiin.\" (s. 114)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2609> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7049>
] .

koko:p33713  dc:created  "2012-05-29T06:07:30.428+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:07:30.587+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "maalaamot"@fi , "målerifirmor"@sv , "paintshops"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3217>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lyytikäinen, Vesa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3217" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p67>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja B71"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:43:21.354+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:34:16.676+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36173 , koko:p36222 ;
        poi:description  "Lautainen vaja on rakennettu 1960-luvun alussa puuvajaksi ja käymäläksi.\n\nHelena Rosén1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nEnsio Mäkinen, 21.8.1992, suullinen tiedonanto.\n"@fi ;
        poi:history      "Lautainen vaja on rakennettu 1960-luvun alussa puuvajaksi ja käymäläksi.\n\nHelena Rosén1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nEnsio Mäkinen, 21.8.1992, suullinen tiedonanto.\n"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.145263854948894" ;
        wgs84:long       "24.97850186824803" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7201>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Maskuntie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.20062783489" ;
        wgs84:long        "24.9074113005134" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7201" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ja Hietaniemi nukkuu kuin kalman kehdossa, lapset lehdossa - me ja kuolema, ainoot elossa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i478> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5172>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kartanopuistomme" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i66> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6601> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6602> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7585> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6648> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6600> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7588> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6599> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7137> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7584> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6607> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6964> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7582> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6606> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7586> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7594> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6597> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7581> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7593> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kartanopuistomme" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7461>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kotkankatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.192176476579" ;
        wgs84:long        "24.9438968234188" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7461" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7700>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1397639~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2550>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:31:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8175>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1844254~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9750>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsinki aamusta iltaan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "Filmikooste vuodelta 1952 tarjoaa kurkistuksen päivään helsinkiläisten arjessa. Ensimmäisten raitiovaunujen lipuessa liikkeelle alkaa kaupunki heräillä. Höyryveturit tuovat työväen Rautatieasemalle ja emännät kiiruhtavat ostoksille. Kaupungin päivä voi alkaa. Alkukevään tunnelmiin päästään niin lasten, nuorten ja aikuisten kuin työväen ja varakkaampienkin arkiaskareissa.\n\n" , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/9872.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=9872\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=9872\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9750" .

rky:p352  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Palosaaren satama-, telakka- ja tehdasalue punatiilisine rakennuksineen muodostaa keskeisen osan Vaasan merellistä kaupunkisiluettia. Sundin rannan jo 1700-luvun lopulta alkanut satama-, merenkulku- ja laivanrakennusperinne yhdistyy Vaasan palon jälkeiseen varhaiseen teollisuushistoriaan.\n\nVaasan palon jälkeen uuteen kaupunkiin perustetun ensimmäisen teollisuuslaitoksen, Vaasan Puuvillatehtaan alue on rakennuskannaltaan yhtenäinen ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Palosaaren puuvillatehtaan punatiilinen, lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnittelema kutomorakennus on vuodelta 1859. Rakennusta on myöhemmin korotettu ja laajennettu, mutta se on säilyttänyt yhä alkuperäiset piirteensä vaikka käyttö on muuttunut. Tehdasalueen poikki kulkevan, lehtipuilla istutetun kujan varrella ovat vanhat kaksikerroksiset työväenkasarmit vuodelta 1870 ja kadun päätteenä konttorirakennus vuodelta 1924. Näiden lisäksi tehdasalueella on kaksi muuta työväenkasarmia 1850-luvulta sekä sahakattoinen kutomorakennus 1890-luvulta. Osa puuvillatehtaan rakennuksista kuuluu Vaasan korkeakoulualueeseen, jossa uutta rakennuskantaa ovat yliopiston päärakennus ja tiedekirjasto.\n\nPalosaaren salmen pohjoispäässä ovat Palosaaren luotsiaseman hirsirakennus vuodelta 1900 sekä satama-alueelle syntynyttä metalli- ja konepajatoimintaa edustava Rahkola Oy, jonka rakennuksista vanhimpia ovat tehdas- ja varastorakennukset 1890-luvulta. Osa rakennuksista on 1930-1950-luvulta.\n\nPalosaaren ja Mansikkasaaren välisen Sundin salmen rannassa on kahdeksan vanhaa makasiinia muistona ajasta, jolloin Vaasan ulkosatama sijaitsi siellä. Laivanvarustaja Wolffin makasiineissa toimii Vaasan Merimuseo.\n\nMansikkasaaren telakka-alue kertoo alueen satama- ja laivanrakennushistoriasta. Saaressa on laivaveistämö 1900-luvun alusta sekä telakkatoimintaan liittyviä rakennuksia ja erilaisia rakenteita. Osin kolmikerroksinen tiilinen tehdas on Wärtsilän tuotantorakennus vuodelta 1942, jota on laajennettu 1960-luvulla. Tiilinen muuntaja on vuodelta 1942. Itärannalla on hirsinen makasiini 1800-luvun lopulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.102417311,21.593510340 63.102492312,21.590129353 63.103636069,21.588387564 63.103934303,21.585021583 63.104667003,21.582889845 63.105401978,21.580560165 63.106098800,21.579291886 63.107515185,21.579376350 63.109225039,21.582364371 63.109369767,21.583706927 63.109649956,21.585290617 63.108896620,21.585772685 63.108257467,21.586203439 63.106629455,21.587154701 63.105892409,21.588158850 63.105043280,21.589260194 63.106227594,21.593682158 63.104050656,21.598351693 63.103776076,21.598976312 63.103471941,21.598342146 63.102944418,21.597034890 63.103036928,21.596726904 63.102634007,21.594657393 63.102417311,21.593510340" ;
        poi:history       "Vaasan kauppiaiden ongelmana oli 1700-luvulla Hästholmenin sataman mataluus ja huonot satamaolot, joten kauppiaat perustivat kookkaillekin laivoille sopivan ulkosataman Palosaaren ja Mansikkasaaren väliseen salmeen. Mansikkasaari vuokrattiin Gerbyn kylän Bussin talolta 1785, ja Palosaari saatiin Munsmon kylästä 1789.\r\n\r\nVaasasta tuli merkittävä satamakaupunki. Palosaareen perustettiin purkaus- ja lastauspaikka, johon tuli kaupungille 1789 myönnetyn luvan perusteella rakentaa tullihuoneet ja makasiinit. Jo 1790-luvun alussa satamassa oli neljä makasiinia ja terva-aittoja. Palosaaren pakka- ja vaakahuone valmistui 1804. Mansikkasaaressa sijaitsi laivanvarustaja C.G. Wolffin laivatelakka. Taklaustyöpaja valmistui 1840-luvulla. Palosaareen Wolff rakennutti kivilaiturin ja kaksi hirsimakasiinia.\r\n\r\nPalosaaren sataman toiminta kasvoi 1900-luvun alkuun saakka, vaikka jo 1886 satama päätettiin sijoittaa Vaskiluotoon. Vaasan sisäsataman laajennus valmistui 1878, ja matkustaja- ja kauppaliikenne siirtyi Palosaaresta sinne sekä Vaskiluodon 1892 valmistuneeseen satamaan. Tämän jälkeen Palosaaressa jatkui telakka-, korjaus ja huoltotoiminta.\r\n\r\nVaasan Höyrymyllyn perustajan tehtailija A.A. Levónin toimesta Palosaareen perustettiin Vaasan Puuvillatehdas 1856. Puuvillatehtaan toiminta päättyi 1979, jonka jälkeen suuri osa tehdasyhteisön rakennuksista on siirtynyt korkeakoulujen käyttöön. Niitä varten alueelle on rakennettu uusia rakennuksia, kuten Vaasan yliopiston päärakennus, jonka suunnittelivat Käpy ja Simo Paavilainen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:museo , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1710" ;
        skos:prefLabel    "Palosaaren satama-, telakka- ja tehdasalue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8509>
        dcterms:modified  "2010-01-25T17:22:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7960>
        dcterms:modified  "2009-12-08T11:05:27+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p265>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Grillikioski\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:12:42.719+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:23:26.065+00:00"^^xsd:dateTime ;
        poi:description  "Grillikioski pystytettiin paikalleen Isolta Mustasaarelta Susisaarelle johtavan päätien varteen kesällä 1992. Peltirakenteisen, vihreäksi maalatun kioskin suunnitteli arkkitehti Are Öyasäter.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat"@fi ;
        poi:history      "Grillikioski pystytettiin paikalleen Isolta Mustasaarelta Susisaarelle johtavan päätien varteen kesällä 1992. Peltirakenteisen, vihreäksi maalatun kioskin suunnitteli arkkitehti Are Öyasäter.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/9/2/saha/suomenlinna/0_3653903132371480805.JPG" ;
        poi:poiType      poio:kioski ;
        wgs84:lat        "60.14821320373662" ;
        wgs84:long       "24.985464882850692" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1090>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Wenn die alte Frau Saari" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i485> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7874> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/wenn-die-alte-frau-saari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8769>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1125830~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1824311~S9*fin> .

poi:PointOnRoute  a   owl:Class ;
        rdfs:comment  "Kiinnostava kohde reitillä."@fi ;
        rdfs:label    "kohde reitillä"@fi , "poi on route"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_6122>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=51EA5888-C554-47D0-827B-3B93C15A5AB3> .

rky:p946  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.198326468,27.818422544 62.200943556,27.822188222 62.201473112,27.822745763 62.200681017,27.827940639 62.200341410,27.829561257 62.199834911,27.829384454 62.198663686,27.834242277 62.195201530,27.831810993 62.196470834,27.827499544 62.195440216,27.825841419 62.195986269,27.824438039 62.195152133,27.823179650 62.190471385,27.835363632 62.189843317,27.834121927 62.195164629,27.821071178 62.196615402,27.822947340 62.198326468,27.818422544" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:tie , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Torstila)"@fi .

[ dcterms:description  "Tähtitornin arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7392>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1306>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:25:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8172>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Katu Helsingin sydämessä - Aleksanterinkatu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7247> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8260> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6642> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7432> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6353> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7263> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8171> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8172" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1684>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kilpi, Marjatta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kilpi-marjatta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8411>
        dcterms:modified  "2010-01-11T15:45:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6382>
        dcterms:modified  "2009-04-30T12:15:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Diakonissalaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin Diakonissalaitos" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1849702562048" ;
        wgs84:long           "24.9396748321258" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/diakonissalaitos" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6716>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:15:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8671>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:30:48+0300" .

rky:p1145  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappeenranta on harvinainen ja monipuolinen rajamaakuntaan rakennettu linnoitus- ja varuskuntakaupunkikokonaisuus, jonka strateginen merkitys on vaihdellut eri aikoina. Saimaaseen pistävään niemeen sijoitettu Lappeenrannan linnoitus on eurooppalaisen linnoituskaupunki-ideaalin mukaan rakennettu bastionien suojaama ruutukaavoitettu kaupunki. Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin eri osat kuvastavat kehitystä puolustus- ja varuskuntahistoriassa Ruotsin, autonomian sekä itsenäisyyden ajalla.\n\nKokonaisuus muodostuu ruotsalaisten 1721 jälkeen perustamasta linnoituksesta ja venäläisten siihen 1741 alkaen tekemistä linnoitteista, rakennuksista ja ulkopuolisista etuvarustuksista sekä linnoitusniemen kaakkoispuolelle 1800-luvulla perustetusta Rakuunamäen kasarmialueesta sairaalamäkineen, 1880-luvun reservikomppanian alueesta sekä entisestä rakuunarykmentin leirikentästä eli 1930-luvulla perustetusta maasotakoulun alueesta.\n\nLappeenrannan linnoituksen ohella Suomen linnoituskaupunkeihin lukeutuvat Hamina sekä Taavetti Luumäellä. Linnoituksella ja kunnostetuilla linnoituslaitteilla on huomattava merkitys Lappeenrannan kaupunkikuvalle. Maisemakokonaisuuteen liittyy Pallonlahden alue ja Kaupunginlahti puistoistutuksineen. Linnoituksesta lounaaseen on samaan linnoitusjärjestelmään kuuluva Nikolainlinnake 1790-luvun bastioneineen.\n\nLappeenrannan linnoituksen historiallisia sotilasrakennuksia ovat mm. komendantin talon kiviosat, portin viereinen vartiotupa ja viisi kasarmirakennusta 1700-luvun lopulta, puurakennukset 1800-luvulta ja tiiliset sotilaskasarmit 1910-luvulta. Etelä-Karjalan maakuntamuseo sijaitsee kahdessa pian vuoden 1800 jälkeen rakennetussa tykistövarikkorakennuksessa. Jumalansynnyttäjän muistolle pyhitetty kirkko vuodelta 1785 on maamme vanhin kreikkalaiskatolinen kirkko. Venäläistä barokkia edustavan yksilaivaisen kellotornillisen kirkon arvokkain taideteos on 1780 valmistunut Neitsyt Marian ilmestys -aiheinen nimikkoikoni, ns. Pokrovan ikoni. 1800-luvun puolivälissä uusitun Ikoniseinän kankaalle maalatut kuvat on tehty Pietarissa.\n\nLinnoitukseen nivoutuu varuskuntahistoriansa ja sijaintinsa ansiosta Rakuunamäen kasarmialue, joka on säilynyt pääosin alkuperäisessä muodossaan. 1800-luvun lopun kasarmirakennukset ovat kolmikerroksisia. Rantatien varrella on ryhmä kaksikerroksisia, osin tiili-, osin puurakenteisia upseeriston asuinrakennuksia sekä upseerikerho. Tallit ja kalustovajat muodostavat oman laajan kokonaisuutensa. Osa kasarmeista on arkkitehti Sebastian Gripenbergin Suomen sotaväelle suunnittelemia, osa taas venäläisiä 1900-luvun alun kasarmeja. Sairaalanmäen punatiilisen sotilassairaalan toiminta alkoi 1893 ja se on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sotilassairaala. Puolustusvoimien kantahenkilökunnalle Valtakadun varteen rakennetut asuinkerrostalot Rakuunamäen eteläpuolella ovat 1950-luvulta. Sotaväki on kokonaan jättänyt linnoituksen, mutta Rakuunamäellä on sotilas- ja siviilitoimintoja rinnakkain.\n\nKasarmialueen itäpuolella, 1790-luvun Nikolainlinnakkeella, on 1910-luvulla rakennettu tiilinen, alun perin ortodoksinen sotilaskirkko. Kirkko on nykyään kaupungin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko. Kasarmialueen itäpuolella on kaksi vanhaa koulua, Lönnrotin entinen kansakoulu vuodelta 1888 (W.Backmansson) ja Lappeenrannan Lyseo vuodelta 1897 (O.Tarjanne), laajennukset 1907 (K.Hård af Segerstad) ja 1939 (M.Välikangas).\n\nHuhtiniemen suomalaisen reservikomppanian alue on yksi yleisen asevelvollisuuden järjestämisen yhteydessä 1882 perustetuista kasarmialueista. Entisen reservikomppanian yksi- ja kaksikerroksiset puurakennukset sijaitsevat alueella hajallaan laitoslajin suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.\n\nRakuunamäen eteläpuoliselle leirikentälle on 1930-luvulla noussut Lappeenrannan maasotakoulu, jonka rakennuskantaa on täydennetty 1900-luvun mittaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.055552152,28.174637909 61.056053779,28.173607226 61.057021988,28.175577670 61.056777731,28.176257096 61.055846355,28.175534131 61.055552152,28.174637909" ;
        poi:history       "Lappeenrannan linnoitus sai ensimmäisen kaavasuunnitelmansa 1649, jota pidetään kaupungin perustamisvuotena. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Lappeenrannasta tuli Ruotsin itäisin kaupunki, jonka linnoitustyöt käynnistettiin. Turun rauhan 1743 jälkeen kaupunki jäi Venäjän puolelle ja venäläiset jatkoivat linnoittamistöitä. Uusi asemakaava vahvistettiin 1775. Linnoitusta vahvistettiin kenraali Suvorovin johdolla 1790-luvulla, jolloin rakennettiin mm. linnoituksen luoteispuolelle ns. Nikolain vallit sekä linnoituksen sivustoille Pallon ja Kimpisen etuvarustukset.\r\n\r\nLappeenranta liitettiin muun Vanhan Suomen osana 1812 Suomen suuriruhtinaskuntaan, jolloin aiempi rajakaupunki menetti strategisen merkityksensä. Vanha linnoitusesplanadi muodostettiin yleiseksi puistoksi. Varuskunta toimi yhä linnoituksessa, vaikka 1819 osa rakennuksista tuli kehruuhuoneen eli naisvankilan käyttöön. Miesten vankila-alueen rakentaminen muutti linnoituksen miljöötä 1881 alkaen samoin kuin satamatien ja rautatien rakentaminen. Viimeinen suuri rakennusvaihe oli ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin useita tiilirakennuksia tuli venäläisten joukkojen käyttöön.\r\n\r\nLinnoituksen 1785 käyttöön vihitty ortodoksikirkko korvasi paikalla aiemmin olleen 1740-luvulla tehdyn puisen rakennuksen. Nykymuotonsa kirkko sai 1903 valmistuneessa laajennuksessa. Kirkko restauroitiin 1984. \r\n\r\nLinnoituksen länsipuolisen Pallonlahden rantaan vakiintui asutusta jo 1700-luvun lopulla. Alueelle syntyi tehtaita, telakoita, myllyjä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Pallon kaupunginosaa on uudisrakennettu 1900-luvun lopussa.\r\n\r\nRakuunamäen ranta-alueilla toimi linnoituksen Saimaan laivasto. Laivaston rakennusten viereiselle mäelle perustettiin 1889 Suomen rakuunarykmentti, jonka punatiiliset kasarmit rakennettiin 1889-1893 alun perin kansallisen asevelvollisen ratsuväen käyttöön (arkkitehdit S. Gripenberg, J. Ahrenberg). Suomen rakuunarykmentti lakkautettiin 1901 ja rakennukset luovutettiin venäläisille joukoille, joille rakennettiin myös uusia kasarmeja 1910-luvulla. Rakennuksia, joiden sotilaskäyttö päättyi 1990-luvulla, on Lappeenrannan kaupunki kunnostanut asuin- ja toimitilakäyttöön.\r\n\r\nYleisen asevelvollisuuden järjestämisen yhteydessä perustettiin 1882 kunkin tarkkampujapataljonan alueelle neljä reservikomppaniaa. Järjestelyn seurauksena syntyi 32 uutta kasarmialuetta, joista yksi on Mustolan kylästä erotettu Huhtiniemen suomalaisen reservikomppanian alue. Kaikki reservikomppaniat rakennettiin yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaisesti. Huhtiniemen alue ampumaratoineen, harjoituskenttineen, miehistöparakkeineen ja muine rakennuksineen oli virstan päässä Rakuunamäen eteläpuolisesta leirikentästä, jonka paikalle 1930-luvulla nousi arkkitehti Ragnar Ypyän suunnittelema Lappeenrannan maasotakoulu. Alueen täydennysrakentamisen suunnitteli pääosin arkkitehti Osmo Lappo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:parantola , poio:kirkkorakennus , poio:sairaala , poio:koulu , poio:museo , poio:muinaisjaannos , poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1170" ;
        skos:prefLabel    "Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki (Varuskuntasairaala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2135>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Talvimies" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8760> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8047> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6507> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=28829&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/talvimies" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6976>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4424>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Puheenvuoroja Klitsusta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8757> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/puheenvuoroja-klitsusta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1920>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kaupungin paras villihevonen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1918> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kaupungin-paras-villihevonen" .

[ dcterms:description  "Rolf Sandqvist on piirroksin somistanut kirjan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7818>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Klabbeissa on mulla tonnin stiflat.\nEi ne tonnii paina, mut ne bungaa sen.\nJoskus mä stygen niille tsungaan,\nsilloin kun mä muille tsungaa en.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1018> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9122>
        dcterms:modified  "2010-05-31T09:49:13+0300" .

rky:p1739  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nummen kirkonkylä on edustava esimerkki pienestä, hyvin vanhan rakennuskantansa ja ilmeensä säilyttäneestä kirkonkylästä, jossa on asuinrakennuksia ja kunnan keskustatoimintoihin liittyviä rakennuksia aina 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. \n\nKirkonkylä sijaitsee kahdella kylämäellä loivasti kumpuilevan viljelysmaiseman reunassa. Kirkonkylän maamerkki ja keskipiste on 1820-luvulla rakennettu harmaakivikirkko, jota ympäröi laaja hautausmaa. Kirkkoon liittyy harmaakivinen torni, jonka lyhtyosa on puuta. Vanhempi hautausmaa on vanhan kirkonpaikan kohdalla. Sen vieressä ovat kaksi punamullattua pitäjänmakasiinia vuosilta 1754 ja 1850. Kirkon vieressä on myös entinen pitäjäntupa. \n\nKirkonkyläkokonaisuuteen liittyvät mm. Nummenjoki myllypaikkoineen, 1930-luvun paloasema, Ylhäisten ratsutila eli Lukkarin puustelli, lukkarin virkatalo, jonka kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1772. Kirkonkylän vanhaa julkista rakennuskantaa ovat myös entinen kunnantalo, apteekki, kunnanlääkärin talo sekä nimismiehentalo. Liikerakennuksista mainittakoon Säästöpankki Oinolassa. Pasan entisen ratsutilan talouskeskus ja sen naapuritalot puutarhoineen muodostavat miellyttävän tienvarsimaiseman.\n\nMaisemallisesti Nummen kirkonkylä liittyy Oinolan kylään ja peltoaukeaan. Kohde on osa valtakunnallisesti merkittävää Nummenjoen - Pusulanjoen viljelylaakso -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.384452382,23.887199183 60.385811873,23.887301048 60.386418195,23.886663790 60.387504014,23.886096554 60.388629969,23.887244283 60.388912077,23.888684809 60.389986149,23.888022302 60.390225777,23.888868386 60.391049270,23.887302701 60.391531625,23.886677329 60.392334052,23.889111290 60.390736189,23.891079236 60.390271816,23.896569411 60.388553427,23.902390936 60.386147611,23.905786359 60.384452382,23.887199183" ;
        poi:history       "Nummen seutu on kuulunut 1660-luvulta alkaen kappeliseurakuntana Lohjan laajaan kirkkopitäjään. 1863 Nummen serakunta julistettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. \r\n\r\nNummen harmaakivikirkko valmistui 1822 intendentinkonttorin piirustusten mukaan. Alttaritaulut vuodelta 1825 on maalannut taiteilija J.A. Jägerplan Tukholmassa. Kirkon saarnatuoli on peräisin 1640 rakennetusta puukirkosta. Kirkon vanhin esine on keskiaikainen krusifiksi. Se on mahdollisesti hankittu juhlistamaan Lohjan kirkkoa edeltäneen puukirkon vihkimistä. Krusifiksin arvioidaan siirtyneen Lohjalta 1635 Nummelle rakennettuun kappelikirkkoon. Nummen kirkkoa korjattiin 1922.\r\n\r\nYlhäisten tila eli Lukkarin puustelli kuului kirkolle jo 1500-luvulla. Kirkonkylän itäpuolella sijainnut Hyvelänjärvi kuivatettiin 1850-luvulla. Lukkari on keskiaikainen kantatila  kylän vanhalla tonttimaalla.\r\n\r\nNupunen, Kihi ja Antseppä ovat kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsevia entisten ratsutilojen rakennusryhmiä talouskeskuksineen. Päärakennukset ovat 1900-luvun alusta, Antsepässä vuodelta 1830. Pasan entisen ratsutilan talouskeskus siirrettiin kylän vanhalta tonttimaalta nykyiselle paikalleen uusjaon yhteydessä. Päärakennus on vuodelta 1909, talouspihan rakennukset samoilta ajoilta. Nummenjoen koskessa ovat Nummen ja Oinolan kylämyllyjen paikat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k540 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:pihapiiri , poio:tuotantorakennus , poio:mylly , poio:kirkkorakennus , poio:hautausmaa , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4828" ;
        skos:prefLabel    "Nummen kirkonkylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7093>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:33:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9217>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Boys"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eero ja Jussi and The Boys" , "Eero and The Boys" , "Jussi and The Boys" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9217" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6713>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Priha, Antero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/priha-antero" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7188>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Vuosaaren katukappeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2075332678073" ;
        wgs84:long        "25.144814428355" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7188" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7427>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4923>
        dcterms:modified  "2010-12-28T17:50:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1651452~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9382>
        dcterms:modified  "2010-08-17T15:42:58+0300" .

[ dcterms:description  "Keirkner rakennutti 1917-18 Eliel Saarisen suunnitteleman Marmoripalatsin, loistohuvilan eläkeasunnokseen ja huomattavan taidekokoelmansa yksityiseksi galleriaksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8106> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7384>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9716>
        dcterms:modified  "2011-07-26T14:21:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1950267~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsingin asemaravintolassa me istuimme olutta särpien. Me puhuimme vakavista asioista, elämästä tai jotain sinnepäin. Ja muissa pöydissä puhuivat samoja asioita ominaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1077> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6448>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6973>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Peltola, Saara"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/peltola-saara" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7687>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:40:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5040>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1362949~S9*fin> .

rky:p1641  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sippolanmäelle raitin tiivis pohjalaistalojen ryhmä on hyvä esimerkki Kauhavanjokilaakson varhaisesta historiallisesta asutuksesta. Kauhavanjokilaaksossa taloryhmät ovat perinteisesti jokea seuraavilla, tasangolta kohoavilla mäillä.\n\nSippolanmäen talonpoikaistalot ovat Hautamäki, Mikkola, Rannila, Rintala, Yli-Sippola ja Ylinen. Pihapiirit ovat vanhan kylätien varrella. Sippolanmäen pohjoisreunalla Ylisen tiiviin pihapiirin rakennuskanta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puolitoistakerroksinen pohjalaistalo rajaa pihapiiriä jokilaakson peltoaukean suuntaan pihapiirin jäädessä mäen puolelle. Päärakennuksen lisäksi rakennuskantaan kuuluu pihatupa vuodelta 1907, poikkeuksellisen koristeellisin ovin varustettu vilja-aitta vuodelta 1837 sekä hirsirunkoinen talousrakennusryhmä ja karjarakennus. Pihapiirin ulkopuolella on talousrakennuksia, mm. kaksi aittaa. Viereisen Yli-Sippolan päärakennus on jälleenrakennusajalta. Pihapiirissä on vanha hirsirunkoinen talousrakennusryhmä.\n\nHautamäki muodostaa Rannilan kanssa yhteisen, lähes suljetun pihapiirin. Hautamäkeen kuuluu kaksifooninkinen päärakennus, hirsirunkoinen talousrakennusryhmä ja otsallinen vilja-aitta. Uusi päärakennus on rakennettu vanhasta pihapiiristä hieman kauemmaksi, puuston suojaan. Rannilan päärakennus on 1800-luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen pohjalaistalo. Pihapiiriin kuuluu hirsirunkoinen talousrakennusryhmä sekä karjarakennus.\n\nMikkolassa on päärakennuksen lisäksi kaksi vanhaa talousrakennusta. Rintalan päärakennus periytyy 1800-luvun lopusta tai 1900-luvun alusta, ja siihen on tehty muutoksia mm. ikkunoiden osalta 1900-luvun loppupuolella.\n\nSippolanmäki on osa valtakunnallisesti arvokasta Lapuan - Kauhavan Alajoki -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.089847457,22.983390779 63.090153889,22.983374438 63.090430987,22.983005469 63.090600889,22.982598971 63.091741412,22.982476174 63.091894360,22.983201154 63.092026595,22.983136102 63.092299726,22.983067290 63.092430080,22.983189275 63.092729722,22.985793859 63.092768948,22.986112280 63.092167193,22.987240143 63.091793940,22.987939492 63.090332430,22.989825673 63.089970443,22.988744084 63.089406931,22.985566656 63.089215811,22.983556385 63.089847457,22.983390779" ;
        poi:history       "Kauhavan vakituinen asutus asettui ensimmäisenä Kauhavajoen varrelle 1500-luvun puolivälissä. Vuonna 1563 Kauhavalla oli 4 taloa, 1571 jo 22 taloa ja 1600-luvun vaihteessa noin 30. Tervanpoltto loi uudisasutusta sekä vaurautta, ja 1600-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Kauhavalle syntyi 10 uutta taloa. 1700-luvun lopulla uudisasutus ja väestönkasvu jatkui.\r\n\r\nKauhava kuului alkuaan Kyrön pitäjään, ja 1500-luvun loppuun asti se tunnettiin nimellä Kauhajoki. Kauhavasta tuli Lapuan emäpitäjän kappelikunta 1643. Kirkkoherrakunnaksi se muuttui 1859 ja Kauhavan kunta perustettiin 1867."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k233 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5200" ;
        skos:prefLabel    "Sippolanmäen taloryhmä"@fi .

blue_route:c25  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s26 ;
        :source       blue_route:s25 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2631>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Mariaana, Vantaan tytär" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8852> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2625> ;
        th:lisatietoa     "Eletään 1700-luvun loppupuolta Helsingin lähistöllä. Tuomarinkylän kartanossa hallitsee nuori sotakamreeri Johannes Weckström. Vain katseenkantaman päässä kartanosta asuu satulasepän leski Mariaana Modig, temperamentikas punatukka, epätavallisen itsenäinen ja omanarvontuntoinen nainen. Mariaanan ja Johanneksen välille leimahtaa liekki, joka uhmaa kaikkia säätyrajoja, aikaa ja tapoja. Sen polte ei sammu vaan kasvaa ja kypsyy niinä vaiherikkaina vuosina, joina Vantaa ehtii sulaa ja jäätyä kolmeenkymmeneen kertaan ja historian tuulet puhaltavat Helsingin yllä. Mariaana, Vantaan tytär ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1978. (takakannen teksti)\n\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/mariaana-vantaan-tytar" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7090>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Eläintarhan koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> ;
        wgs84:lat         "60.1950318179956" ;
        wgs84:long        "24.9347054257085" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7090" .

[ dcterms:description  "Elsi Borgin suunnittelema aravatalo As. Oy. Läntinen Rantatie valmistui 1950-luvun alussa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8722> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8723>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Kaisaniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1746238155798" ;
        wgs84:long        "24.9452888051779" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7424" .

koko:p15244  dc:created  "2012-05-29T05:54:50.074+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T05:54:50.188+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "terveyskeskukset"@fi , "health centres"@en , "hälsocentraler"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_8138>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5634>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DEC6A654-8D17-4F8F-8408-CC2706F1F1C1> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5729>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Asukasluku vuonna 1840" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä oli Helsingin asukasluku vuonna 1840? Olen löytänyt nettisivuilta asukasmääräksi 12 000 ja 20 000. Kumpi on oikea, vai ei kumpikaan? Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan väkiluku oli vuonna 1840 13 313. Kun kaikki seurakunnat otetaan mukaan, kipuaa luku lähemmäs 20 000 ihmistä (Viaporin srk 1863, Kaartin srk 1400, Suomen merisotaväen srk 1297 ja kreikkalais-katolinen srk 343). Voit tarkistaa luvut itse alla mainitusta teoksesta. Sivun 11 kaaviosta selviää myös, että kaupungin kokonaisväkiluku ylitti 20 000 asukkaan rajan vuoden 1844 tienoilla.\n\nLähde:\nHelsingin kaupungin historia III osa 2 (Helsinki, 1950)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-oli-helsingin-asukasluku-v-1840olen-loytany" .

rky:p315  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenkyrön kirkonkylä kirkkoineen, pappiloineen, kansakouluineen, pankkeineen ja apteekkeineen sekä kunnan viranhaltijoille rakennettuine asuintaloineen kuvastaa hyvin suomalaisten kirkonkylien 1900-luvun alkupuolen kehitysvaihetta. Hämeenkyrön pappilalla on erityistä henkilöhistoriallista merkitystä valtiomies ja suomalaisuusmies Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkotina.\n\nHämeenkyrön kirkonkylän vanha ydinkeskusta sijoittuu Kirkkojärven ja siihen laskevan Pappilanjoen pohjoisrannalle avoimen viljelymaiseman ympäröimälle mäelle. Mäkeä kiertävä kirkonkylän raitti, Yrjö-Koskisentie, on osa keskiaikaista Hämeenkankaantietä. \n\nKyläraitin kaarteessa on myöhäisempiren kaudelta oleva kirkkoherranpappila, joka toimii nykyisin seurakuntatilana. Pappila on senaattori ja fennomaanipoliitikko Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkoti. Vuosina 1780-82 rakennettu päätytornillinen kirkko sijaitsee mäellä pappilan yläpuolella ja vanhin hautausmaa nykyisen kirkon ympärillä. Kirkkojärven rannalla sijaitsevalla hautausmaalla oleva 1895 rakennettu kappeli on lähellä nykyistä edeltäneen kirkon paikkaa.\n \nKirkonkylän raitin varrella on säilynyt yhtenäinen rivistö kirkonkylän virkamiessäätyläisten vanhoja rakennuksia; mm. kunnanlääkärille ja kunnan eläinlääkärille 1920-luvulla rakennetut asuintalot, entinen apteekki sekä vanha kansakoulu ja pankkitalo, jotka ovat peräisin kirkonkylän 1900-luvun alussa tapahtuneesta kehitysvaiheesta. Rakennusrivin päätteenä on peltomaisemaan liittyvän Tuokkolan ratsutilan klasissistinen, pylväskuistin koristama, päärakennus puistoineen. \n\nPappilanjoen etelärannalla on Uskelan kylätontin alue ja kirkonkylän vanhin 1875 rakennettu kansakoulu. Vanhat kauppa-, leipomo- ja matkustajakotirakennukset sekä joukko asuinrakennuksia ovat säilyneet. Entinen matkustajakoti on toiminut käräjätupana.\n\nHämeenkyrön vanha keskusta sijaitsee osittain \"Sasin - Mahnalanselän kulttuurimaisemat\" -nimisellä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.632495011,23.195100013 61.631551411,23.197222764 61.630630786,23.195596851 61.632090351,23.190495211 61.633806606,23.193039775 61.634612781,23.190228812 61.634249824,23.188875830 61.633802861,23.187710492 61.633904809,23.186137481 61.634640754,23.184246842 61.635625621,23.184087338 61.636329404,23.184803856 61.636704186,23.186331143 61.636810905,23.188233132 61.636588260,23.190912210 61.636370816,23.191786722 61.635970998,23.192766546 61.636601422,23.193819103 61.637266513,23.194287165 61.637729634,23.194692230 61.638048985,23.195285269 61.638157687,23.195835841 61.638215905,23.196316286 61.637490776,23.197303690 61.635066131,23.194978467 61.634947321,23.195065042 61.634235442,23.198374757 61.634430631,23.198568844 61.634649061,23.198651808 61.635033337,23.198872040 61.635324204,23.199365605 61.635515701,23.199795216 61.633077298,23.202847639 61.632202921,23.200164776 61.632117901,23.199214843 61.632295091,23.198258077 61.632150013,23.197910977 61.633465982,23.196820123 61.633572595,23.195339736 61.633045371,23.195433711 61.632495011,23.195100013" ;
        poi:history       "Hämeenkyrön kirkko rakennettiin 1780-1782 Tukholman yli-intendentin virastossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Kirkon paikaksi valittiin pappilasta lohkaistu alue pappilan luoteispuolella. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa perustettiin 1870-luvulla. Kruununmakasiini rakennettiin 1820 ja kirkkoherranpappila 1849. Valtiomies ja historiantutkija Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vietti nuoruutensa Hämeenkyrön pappilassa ja julkaisi 1851 ensimmäisen suomenkielisen pitäjänkertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä. \r\n\r\nKunnallisen itsehallinnon myötä Hämeenkyröön perustettiin kunnanlääkärin ja -eläinlääkärin virat 1900-luvun ensi vuosina. Kunnanhallinnon rakennuksia varten ostettiin seurakunnalta laaja maa-ala 1940-luvulla. Maaseudun keskusrakennustoimiston piirustuksilla rakennettu kunnantalo ja asuinrakennus valmistuivat 1950-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k108 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=285" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenkyrön vanha keskusta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9713>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Halkosuontie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61> ;
        wgs84:lat         "60.2430125837011" ;
        wgs84:long        "24.9182083309846" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/halkosuontie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7684>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tontti, Jarkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7684" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7923>
        dcterms:modified  "2010-03-09T17:45:55+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "1970: Hotelli oli nähnyt parempiakin päiviä. Koska vanha veräjähissi oli \"väliaikaisesti\" poissa käytöstä ja Jack ja Alice asuivat neljännessä kerroksessa, he tutustuivat perusteellisesti portaikkoon, jota he kapusivat ylös käsi kädessä. Heidän huoneessaan ei ollut sen paremmin kylpyhuonetta kuin vessaakaan. Lavuaari oli, mutta heitä neuvottiin olemaan juomatta siitä vettä, ja ikkunasta oli näköala jonkin koulun pihalle.  1998: Hän kirjoittautui hotelli Torniin ja ihasteli ensimmäisen kerroksen suurta pyöreää huonetta, joka toimi hotellin aulana. Jack muisti sen American Barina - paikkana, jossa nuoret ja hurjat viihtyivät, jokunen reipas tyttökin heidän joukossaan. Jackin ja Alicen ensivisiitillä \"väliaikaisesti poissa käytöstä\" ollut vanha veräjähissi toimi.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8788> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p228>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Patteri 1 A15"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T10:42:43.197+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:01:51.491+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32488 , koko:p39617 , koko:p39106 ;
        poi:description  "Patteri 1:n rakennustyöt alkoivat kevättalvella 1855. Alkuvaiheessa patteri oli osa nk. tsaarinpatteria, mitä nimitystä käytettiin koko Kustaanmiekan vallivyöhykkeestä säiliöpatteria lukuunottamatta. Tuliasemia patterissa oli tässä vaiheessa viisi. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa patteri rakentui maavallista, tukimuurista ja ampumapenkereestä, jolla oli puiset tykkilavetit. Maavalliin oli avattu hirsin kehystetyt ampuma-aukot.\n\nVuonna 1863 rintavarustusta vahvistettiin koko patterin pituudelta ja ampumatasoja levennettiin. Samana vuonna tsaarinpatteri jaettiin pattereiksi I-IV. 1870-luvun loppupuolella patteria jatkettiin pohjoisosasta siten, että se yhdistyi Susisaaren tykistöpatteriin. Samanaikaisesti uusittiin patterille johtava tykkitie.\n\n1880-luvulla patteriin rakennettiin uudet kiviset tykinperustat, joille johtivat kiviset portaat. Tykkiasemat on sittemmin I maailmansodan varustelutöihin liittyen muutettu 6\" rt-tykeille sopiviksi. Tykkiasemien 1 ja 2 nykyiset tykit ovat 9\" tykkejä vuodelta 1876, mutta itse tykkiasemat ovat nykyään yhdistelmä I maailmansodan aikuisista betonoiduista asemista ja näiden päälle konstruoiduista 1880-luvun tyyppisistä tykinperustoista.\n\nPatterin ruutikellarit A 14 ja 15 (venäläiset n:ot [1] ja [2]) rakennettiin puurakenteisina v.1863 ja peitettiin maalla. Molemmat ruutikellarit korvattiin kivisillä v.1866 ja 1878. Alkuvaiheessa ne oli katettu pellillä ja ne sijaitsivat irrallaan maavallista. V.1881 ruutikellaria A 15 [2] laajennettiin ja se yhdistettiin yhdyskäytävällä kellariin n:o A 14 [1]. Jälkimmäisen yhteyteen rakennettiin uusi kellari [10].\n\n1880-luvun alussa kaikki ruutikellarit peitettiin maalla ja ne yhdistettiin linnoitusvalliin. Tykkiasemiin 1-4 on kuulunut myös kiviset suojakäytävät, mutta ne on purettu betonisten asemien rakentamisen yhteydessä.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisiä nimityksiä: tsaarinpatteri, vuodesta 1863 patteri I, ruutikellarit 1 ja 2, 1881 ruutikellari 10.\n\nLähteet:\nMV SL VIK A 195-231,232-244.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan länsirannan patterit.\nMV SL Hist Rosén, Helena, 1985. Suomenlinnan linnoitusmaisema."@fi ;
        poi:history      "Patteri 1:n rakennustyöt alkoivat kevättalvella 1855. Alkuvaiheessa patteri oli osa nk. tsaarinpatteria, mitä nimitystä käytettiin koko Kustaanmiekan vallivyöhykkeestä säiliöpatteria lukuunottamatta. Tuliasemia patterissa oli tässä vaiheessa viisi. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa patteri rakentui maavallista, tukimuurista ja ampumapenkereestä, jolla oli puiset tykkilavetit. Maavalliin oli avattu hirsin kehystetyt ampuma-aukot.\n\nVuonna 1863 rintavarustusta vahvistettiin koko patterin pituudelta ja ampumatasoja levennettiin. Samana vuonna tsaarinpatteri jaettiin pattereiksi I-IV. 1870-luvun loppupuolella patteria jatkettiin pohjoisosasta siten, että se yhdistyi Susisaaren tykistöpatteriin. Samanaikaisesti uusittiin patterille johtava tykkitie.\n\n1880-luvulla patteriin rakennettiin uudet kiviset tykinperustat, joille johtivat kiviset portaat. Tykkiasemat on sittemmin I maailmansodan varustelutöihin liittyen muutettu 6\" rt-tykeille sopiviksi. Tykkiasemien 1 ja 2 nykyiset tykit ovat 9\" tykkejä vuodelta 1876, mutta itse tykkiasemat ovat nykyään yhdistelmä I maailmansodan aikuisista betonoiduista asemista ja näiden päälle konstruoiduista 1880-luvun tyyppisistä tykinperustoista.\n\nPatterin ruutikellarit A 14 ja 15 (venäläiset n:ot [1] ja [2]) rakennettiin puurakenteisina v.1863 ja peitettiin maalla. Molemmat ruutikellarit korvattiin kivisillä v.1866 ja 1878. Alkuvaiheessa ne oli katettu pellillä ja ne sijaitsivat irrallaan maavallista. V.1881 ruutikellaria A 15 [2] laajennettiin ja se yhdistettiin yhdyskäytävällä kellariin n:o A 14 [1]. Jälkimmäisen yhteyteen rakennettiin uusi kellari [10].\n\n1880-luvun alussa kaikki ruutikellarit peitettiin maalla ja ne yhdistettiin linnoitusvalliin. Tykkiasemiin 1-4 on kuulunut myös kiviset suojakäytävät, mutta ne on purettu betonisten asemien rakentamisen yhteydessä.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisiä nimityksiä: tsaarinpatteri, vuodesta 1863 patteri I, ruutikellarit 1 ja 2, 1881 ruutikellari 10.\n\nLähteet:\nMV SL VIK A 195-231,232-244.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan länsirannan patterit.\nMV SL Hist Rosén, Helena, 1985. Suomenlinnan linnoitusmaisema."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.139901210483984" ;
        wgs84:long       "24.984917712211654" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8398>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:49:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5894>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=78306262-1D2D-41EB-A859-8195FFE5CC4E> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Lönnrotinkatu 35:een, vinosti vastapäätä Hietaniemen hallia, oli osunut räjähdyspommi. Puolet talosta oli pelkkänä rauniona katutasossa. Talo oli katkennut jotensakin kylpyhuoneiden kohdalta. Muistan elävästi, kuinka korkealla jossain viidennessä kerroksessa pyyheliina heilui tuulessa seinässä naulakossaan.' (s. 15)" ;
  dcterms:description            "Pommit tekivät merkittävää vahinkoa myös rakennuksille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9700> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9698>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pikkupoikana kiertelin äitini värväämänä vakoojana kurkistelemassa Vinkkelin, Oivan, Klaavan ja Tenkan ovenraoista, missä isäpuoleni istui palkkapäivän iltaansa, jotta äiti olisi saanut pelastetuksi edes tilipussin rippeet. Tavallisesti onnistuin urkkimaan, missä Onni uutteroi tallentamassa viikon tienestejä poskisäästöpankkiin, mutta siitä huolimatta ilta päättyi lähes poikkeuksetta valomerkkiin eikä äitini vetoomuksiin. Usein valomerkki yllätti Onnin juuri Tenhossa. Vanhoina hyvinä kurin ja järjestyksen aikoina ravintoloissa sovellettiin niin sanottua voileipäpakkoa. Kahden grogin, viinilasin tai oluen välein joutui tilaamaan syötävää, jotta juomatarjoilu jatkuisi. Yleensä tilattiin talon halvin voileipä. Kun isäpuoli valomerkin jälkeen hoippui kotiin, ratsasin nälissäni hänen päällystakkinsa taskut ja löysin lähes aina läjän servetteihin käärittyjä pakkosmörgareita. Opin tietämään, miltä sillivoileipä maistuu.\" (s. 149-150)" ;
  dcterms:description            "Torsti Lehtinen: Tenkka" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8898>
] .

rky:p575  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.178533439,27.918813616 62.178789911,27.916650031 62.180137057,27.911063202 62.180329729,27.911012137 62.180749013,27.909857261 62.181686122,27.911185341 62.184288569,27.915311083 62.185153356,27.917089567 62.183750998,27.919860526 62.184092850,27.922215315 62.182430701,27.925891170 62.181462585,27.925787612 62.179803137,27.927316307 62.179262872,27.930482755 62.178062593,27.935750818 62.176618244,27.937852882 62.176356579,27.937326609 62.176232087,27.933547797 62.177135547,27.927826655 62.176683653,27.924679192 62.177057261,27.922272619 62.178533439,27.918813616" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Paajala ja Frugård)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5989>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ikuisen Vapun aukio" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä niminen on aukio Sörnäisten metron kohdalla? Kyseessä on Vaasanpuistikko (tai tutummin Ikuisen Vapun aukio)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6416> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/minka-niminen-aukio-sornaisten-metron-kohdalla" .

rky:p909  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.900831398,27.690485203 62.899467558,27.691260014 62.898738556,27.691466103 62.898591543,27.688753335 62.898352715,27.688811988 62.898281380,27.687485284 62.900161943,27.686450477 62.900831398,27.690485203" ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4127" ;
        skos:prefLabel    "Linnanpellon asuinalue ja sokeainkoulu"@fi .

rky:p5  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lauritsalan kirkko on esimerkki 1960-luvun pohjaratkaisultaan ja tekniseltä toteutukseltaan uudesta ja rohkealinjaisesta kirkkoarkkitehtuurista, joka sai useita seuraajia.\n\nKirkon, seurakuntakeskuksen ja viranhaltijoiden rivitalon muodostama rakennusryhmä sijaitsee teollisuuslaitosten mukana syntyneessä taajamassa ja sijoittuu tehtaan pääportille johtavan Hallituskadun sekä Etelä-Puistokadun ja Keskuskadun väliseen kortteliin.  \n\nKirkon pohjaratkaisu on suorakulmainen kolmio. Kirkkosalin 47 metrin korkeuteen kohoava katto on esijännitetty riippuva teräsbetonikuori, mikä oli ensimmäinen tämän tyyppinen valutyö Suomessa. Kirkkosaliin lankeaa pehmeä ylävalo katon seinämässä olevasta suuresta ikkunasta. Lattia laskeutuu tummine penkistöineen kohti kolmion kulmaan sijoitettua alttaria. Katosta riippuva keluvene on muistuttamassa läheisestä puunjalostusteollisuudesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.070953783,28.254603663 61.071433402,28.256473230 61.070763447,28.257271482 61.071262418,28.259141532 61.070907783,28.259549869 61.069909834,28.255789369 61.070953783,28.254603663" ;
        poi:history       "Lappeen pitäjään kasvaneen Lauritsalan taajaman, sittemmin Lauritsalan kauppalan seurakunta perustettiin 1951.  Lappeenrantaan Lauritsala liitettiin 1967.\r\n\r\nKirkkokeskus rakennettiin 1957 järjestetyssä arkkitehtuurikilpailussa ensimmäisen palkinnon saaneen Taivaan valo -niminen ehdotuksen mukaan. Sen tekijöinä olivat arkkitehti Toivo Korhonen ja arkkitehtiylioppilas Jaakko Laapotti, avustajana  insinööritoimisto Magnus Malmberg.  \r\n\r\nTasakattoinen seurakuntakeskus valmistui 1961 ja sille kontrastiksi suunniteltu kirkko 1969. Viranhaltijoiden rivitalo valmistui kirkkokeskuksen rakennusryhmästä viimeisenä 1970.  Kokoontumistilojen arkkitehtuuria kehiteltiin toteutusvaiheessa. Kokonaissommittelu ja yksityiskohdat poikkeavat kilpailuehdotuksesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1942" ;
        skos:prefLabel    "Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_721>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:38:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1678000~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8040>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:12:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8135>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Karukoski, Dome"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8135" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p130>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Soittokunnantalon sauna "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:20:43.152+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:27:38.331+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 ;
        poi:description  "Soittokunnantalon sauna C75a\n\nTalo rakennettiin Soittokunnan talon C 76 peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1981 saunaksi ja asukasvarastoksi. Eteläpäädyssä on askartelutila, jossa saarelaiset voivat mm. kutoa kangasta. Saunassa on tehty pintaremonttia viimeksi vuonna 1991.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-arkisto.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Soittokunnantalon sauna C75a\n\nTalo rakennettiin Soittokunnan talon C 76 peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1981 saunaksi ja asukasvarastoksi. Eteläpäädyssä on askartelutila, jossa saarelaiset voivat mm. kutoa kangasta. Saunassa on tehty pintaremonttia viimeksi vuonna 1991.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-arkisto.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.14541072782853" ;
        wgs84:long       "24.989177060127304" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7920>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Hallituskatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1704229092803" ;
        wgs84:long        "24.9542657727789" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7920" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5891>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Von Daehnin katu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olin viikoloppuna muuttamassa ystävääni uuteen asuntoon Von Daehnin kadulle. Onko katu perustettu yleisesti von Daehnin suvulle, vai jollekin tietylle sukuun kuuluneelle? Mikä yhteys tällä suvulla tai sen edustajalla on Helsingin historiaan? Olisin kiinnostunut myös kadun nimen oikeasta ääntämisestä. Oletan sen olevan \"fon dääninkatu\". Kaupunkisuunnitteluvirastosta saimme varmistuksen, että Viikin Latokartanossa sijaitseva Von Daehnin katu on nimetty Woldemar von Daehnin (1838-1900) mukaan. Ministerivaltiosihteeri, kenraali von Daehn oli myös Helsingin yliopiston vt. kansleri. Hän muun muassa esitti maatalous-taloudellisen osaston, sittemmin maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, perustamista yliopistoon.\n\nNykysuomen tietosanakirjan 1. osassa (WSOY 1992) nimen ääntämisasuksi on merkitty ’de:n’ eli ’deen’. Ääntämisohje olisi siis ’von deenin katu’ tai saksalaisittain ’fon deenin katu’. Venäjältä Suomeen tullut von Daehnin aatelissuku oli alun perin kotoisin Saksasta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9310> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/olin-viikoloppuna-muuttamassa-ystavaani" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8395>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Minna Canthin katu 13"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bio Axa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1867666055199" ;
        wgs84:long           "24.9180136519985" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8395" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8634>
        dcterms:modified  "2010-02-02T12:57:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3484>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1807403~S9*fin> .

rky:p1108  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta.\n\nKuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen. \n\nTuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin. \n\nYhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat.\n\nAsuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot 1940-luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.\n\nKotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.924345529,26.625696404 60.922255744,26.628528626 60.920061305,26.628031791 60.920173580,26.622676774 60.922294834,26.619778878 60.924345529,26.625696404" ;
        poi:history       "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin 1872. Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä.\r\n\r\nKuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus , poio:kaupungintalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3998" ;
        skos:prefLabel    "Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö (Sudetti)"@fi .

rky:p811  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kotkan Pyhälle Nikolaokselle omistettu, 1801 valmistunut ortodoksinen kirkko on venäläisen uusklassismin huomattavin esimerkki Suomessa ja ainoa Ruotsinsalmen linnoituskaupungista säilynyt rakennus.\n\nLaajan puistoalueen keskellä sijaitsevassa, pohjakaavaltaan latinalaisen ristin muotoisessa ortodoksisessa kirkossa on ikkunoilla varustettu keskikupoli. Pääsisäänkäynnin kohdalla on kellolle varattu torni. Oviaukkojen edessä on pylväspäädyt. Kirkon sisustus, taideteokset ja esineistö ovat erityisen merkittävät. Ikonostaasin 21 ikonin maalaukset on tehnyt Pietarin gobeliinitehtaan johtaja, professori Ivan Tupylev.\n\nKirkkoa ympäröivä korttelin kokoinen ns. Isopuisto on muodostunut 1800- ja 1900-luvun kuluessa. Puiston neliömäinen alue on Ruotsinsalmen linnoituskaupungin sotilasrakennusten ja siviilikaupungin leikkauskohdassa. Puiston luonteelle ovat ominaisia maaston loivat kalliomuodot, rannikolle tyypillinen puusto ja kevyesti polveilevat puistokäytävät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.465078457,26.944910170 60.466747931,26.948953182 60.465112034,26.951801690 60.463379236,26.947670522 60.465078457,26.944910170" ;
        poi:history       "Kotkan ortodoksinen kirkko valmistui Ruotsinsalmen linnoitusyhdyskunnan pääkirkoksi 1801. Sen suunnittelu ja rakentaminen tapahtui lähinnä sotalaivaston viranomaisten toimesta. Kirkon suunnittelusta vastasi Amiraliteetin arkkitehti Jakov Perrin. Hänen kuoltuaan kirkon viimeistelystä vastasi arkkitehti Miller, joka piirsi myös ikonostaasin.\r\n\r\nKirkkoa kehystävä puisto rakentui vähitellen kallioiseen maastoon. Puisto sai lopullisen muotonsa Kotkan kaupungin ruutuasemakaavassa 1878."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1165" ;
        skos:prefLabel    "Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8729>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Erkki Huttunen 1901-1956 arkkitehti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7926> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7391> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7046> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8728> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8729" .

[ dcterms:description  "Alvar Aallon suunnittelema yksityistalo Pitäjänmäellä, tarkempi osoite \"salainen\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7473>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6939>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:23+0300" .

[ dcterms:description  "Tauno Palon vuonna 1932 alkanut näyttelijäntyö Kansallisteatterissa kesti yli 40 vuotta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8894>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:49:34+0300" .

rky:p1368  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue. \n\nPietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs \"maailman suurin monoliitti\" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja.\n\nHaminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.499965258,27.515900453 60.499997855,27.516317540 60.499819432,27.516398018 60.499457043,27.516253404 60.499425544,27.515530714 60.499535733,27.515379802 60.499803895,27.515120157 60.500050075,27.515207364 60.499965258,27.515900453" ;
        poi:history       "Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1286" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden graniittilouhokset (Tinkanen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8989>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Olof Palme ja pimeät huoneet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9029> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9030> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8988> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8989" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6342>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vakava helikopterionnettomuus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kävelin joskus 1960-70-luvulla Kaisaniemenkadulla Kruunuhaasta keskustaan. Näin helikopterin putoavan Metsätalon viereen Fabianinkadulle. Muistaakseni kone oli näytöslennolla Helsingin yläpuolella. Onko mitään tietoa, mikä aiheutti putoamisen? Kyseessä oli Suomen ensimmäinen vakava helikopterionnettomuus, joka tapahtui Helsingissä kesäkuun 6. päivä vuonna 1965 . Helikopteri oli valokuvauslennolla, ja se syöksyi kahdeksan kerroksisen talon Fabianinkatu 38 katolle ja putosi siitä kadulle. Koneessa oli ohjaajan lisäksi kolme matkustajaa. Onnettomuudessa saivat surmansa koneen lentäjä ja kaksi matkustajaa (toinen ohjaajan 5-vuotias poika), kolmas matkustaja loukkaantui vakavasti.\n\nOnnettomuuden todennäköinen syy on ollut pyrstömoottorin lavan tyvihaarukan katkeaminen väsymismurtuman johdosta, jolloin helikopteri on alkanut pyöriä pystyakselinsa ympäri, menettänyt nopeasti korkeutta ja syöksynyt korkean rakennuksen katolle ja siitä kadulle. Ohjaaja on menettänyt koneen hallinnan pyörimisen alettua.\n\nOnnettomuuspäivä oli helluntaipäivän iltapäivä, sää oli kaunis ja Fabianinkadulla oli paljon liikennettä ja jalankulkijoita. Helsingin Sanomien mukaan eräs jalankulkija pelastui nipin napin juoksemalla putoavan koneen alta. Ohikulkijat olivat ensimmäisiä onnettomuuden uhrien auttajia. Poliisien ja sairasautojen ja palokunnan saapuessa paikalle heidän työtään oli myös uteliaiden väkijoukkojen hillitseminen.\n\nVarsin nopeasti poliisi kokosi ja poisti onnettomuuspaikalta helikopterin ja siitä irronneita osia. Asiantuntijapiireissä herätti onnettomuuspaikalla ihmettelyä, ettei ilmailuviranomaisten edustajia oltu hälytetty paikalle ennen koneen rungon ja irronneiden osien poissiirtoa, esimerkiksi lennonjohto ei ollut tietoinen onnettomuudesta vielä puoli tuntia sen tapahduttua.\n\nOnnettomuustutkinta jouduttiin tekemään valokuvien, silminnäkijöiden kertomusten ja tapahtumapaikan ympäristöstä löytyneiden koneen osien perusteella. Esimerkiksi pyrstöroottorin irronnut lapa löytyi vasta seuraavana päivänä läheisen talon räystäskourusta.\n\nTuohon aikaan onnettomuustutkinnan suoritti Ilmailuhallinto, nykyisin Onnettomuustutkintakeskus tutkii Suomessa sattuneet suuronnettomuudet riippumatta niiden laadusta sekä kaikki ilmailu-, vesiliikenne- ja raideliikenneonnettomuudet tai niiden vaaratilanteet. \n\nTämän jälkeen on Suomessa sattunut yhteensä seitsemän kuolemaan johtanutta helikopterionnettomuutta. Ahveniston ja Siuntion onnettomuuksien lisäksi helikoptereita on pudonnut Vuotsossa 1976, Kustavissa 1982, Kotkassa 1987 ja Kökarissa 1989 sekä Piikkiössä elokuussa 1995. Kökarissa menehtyi kolme ihmistä, Vuotsossa kaksi sekä Kotkassa ja Kustavissa ja Piikkiössä yksi ihminen. Yhteensä helikopterionnettomuuksissa on kuollut 20 ihmistä. Kuolemaan johtaneita kopterionnettomuuksia ei ole Suomessa sattunut vuoden 1995 jälkeen. Lähinnä konevaurioita aiheuttaneita turmia on Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa ollut kymmenen viime vuoden aikana toistakymmentä.\n\nLähteet:\nHelikopterin OH - HIC lento-onnettomuuden tutkimusselostus\nhttp://www.onnettomuustutkinta.fi/ \nHelsingin Sanomat 8.6.1965 \nIlta-Sanomat 8.6 ja 9.6 1965" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9355> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kavelin-joskus-60-70-luvulla-kaisaniemenkadulla-kr" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7056>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:46+0300" .

rky:p69  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Espoonkartano on yksi Suuren Rantatien varren vanhoista kuninkaankartanoista. Keskiaikaisen tien linja kulkee yhä kartanoalueen halki. Mankinjoen ylittää Espoonkartanon alueella tiettävästi maan vanhin 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös museosilta. Espoonkartano on historiallisilta elementeiltään poikkeuksellisen runsas ja kartanoympäristön ajallinen ulottuvuus kattaa vuosisadat keskiajalta nykypäiviin. Kartanon rakennuskantaa leimaa vahvasti arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema muutosvaihe 1910-luvulta.\n\nKartanoympäristön historiallisia elementtejä ovat kartanon päärakennus, puisto, tuotantorakennukset, kaksi talouspihaa lukuisine talousrakennuksineen sekä hieman loitommalla sijaitsevine työväenasuinrakennuksineen. Kartanorakennuksen alapuolisessa joessa on kivirakenteinen mylly ja kaksi kiviholvisiltaa. \n\nKartanon pää- ja siipirakennus sekä niihin liittyvä muotopuutarha ja maisemapuisto muodostavat edustuksellisen kartanoympäristön, jonka nykyilme on peräisin pääosin 1910- ja 1920-luvulta. Kartanon tuotantoympäristö, jossa on mylly, pato- ja sulkurakenteita sekä 1900-luvun alussa rakennetun sahan rauniot, on muotoutunut pihapiirin eteläpuolella sijaitsevan Myllykosken itäpuolelle. Kartanon vanhempaa talouspihaa pihapiirin kaakkoispuolella hallitsee maamerkin tavoin kartanon entinen talli sekä sirkkelisaha, paja ja kaksi työväenrakennusta. \n\nUudempi talouspiha kartanon länsipuolella muodostuu 1910- ja 1920- luvuilla rakentuneesta Navettamäen alueesta, jota hallitsee 1910-luvun puolivälissä rakennettu suuri tiilipilarinavetta. Navetan ympärille on sijoittunut väljästi neljä arkkitehti Palmqvistin 1920 suunnittelemaa kahden perheen noppamaista asuinrakennusta sekä kaksi suurempaa, kaksikerroksista tiilirakennusta, joista toisessa oli maitohuone/meijeri. Navettamäelle näkyy kartanon koillispuolella sijaitseva, vuosina 1903-1904 rakennettu huvila Holken.\n\nFinnsinmäkeä Navettamäen länsipuolella hallitsee 1897 rakennettu kansanopiston päärakennus ja 1909 valmistunut oppilasasuntola. Pihan itäosassa sijaitsee Finnsin entinen kestikievarirakennus 1860-luvulta rakennusten eteläpuolitse kulkevan Suuren Rantatien varressa. Finnsinmäen idänpuoleisella rakentamattomalla alueella tehdyissä arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja.\n\nEspoon suurimman keskiaikaisen kylän Esbobyn sekä Mankbyn kylistä on pääosa liitetty 1556 perustettuun Espoon kuninkaankartanoon. Mankby on erinomaisesti säilynyt keskiaikainen kylätontti, jolla on lukuisia rakennuksen pohjia. Esbobyn kylätontti on todennäköisesti sijainnut kartanon nykyisen tontin ja Parkskogen-puiston alueella.\n\nKartanoon kuuluneet torpat ovat metsävyöhykkeellä kartanon pohjoispuolella. Maisemallisesti Espoonkartano on samaa kokonaisuutta Järvikylän ja Peringin (Sperrings) kylien kanssa. Maisemakuvalle on ominaista laaja ja yhtenäinen viljelysmaisema, jonka yhtenä keskeisenä tekijänä on ollut kartanossa 1550-luvulta lähtien harjoitettu maatalous. \n\nSuuren Rantatien linjauksen lisäksi alueen historialliseen rakenteeseen kuuluu myös säilynyt kylä- ja tilustiestö."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.189839743,24.577977505 60.191495451,24.570738238 60.193073736,24.570275784 60.195034997,24.566059981 60.196205228,24.565039319 60.199147099,24.558627440 60.199521816,24.555747881 60.200062486,24.553298442 60.203574303,24.555631702 60.203762611,24.557841865 60.203668411,24.560740227 60.203711989,24.563109399 60.203553613,24.564529767 60.203184917,24.566558756 60.206283404,24.564639263 60.208662600,24.568058619 60.209046170,24.571672966 60.207736522,24.577948843 60.206027750,24.584832670 60.204842183,24.586390133 60.199558068,24.590800162 60.197709457,24.586221458 60.195985406,24.583324913 60.191967676,24.580132822 60.189839743,24.577977505" ;
        poi:history       "Kuningas Kustaa Vaasa perusti Espoonkartanon 1556. \r\n\r\nKartanon vanhemmasta rakennuskannasta on säilynyt kartanon 1797 ja 1801 valmistuneet symmetriset sivurakennukset ja 1770-luvvulla valmistunut mylly. Kartanon nykyinen päärakennus on osa maaherra Ramsayn 1790-luvulla aloittamaa rakennusvaihetta. Läntistä sivurakennusta jatkettiin ja sen klassistinen ulkoasu muutettiin 1908-1910 arkkitehti W.G. Palmqvistin piirustusten mukaan. Toimenpide oli ensimmäisiä ns. tyylihistoriallisia kartanorestaurointeja. \r\n\r\nTodellinen valtioneuvos August Ramsay hankki Espoonkartanon omistukseensa 1914. Hän käynnisti kartanolla samana vuonna mittavat laajennustyöt. Muutostöistä vastasi arkkitehti W. G. Palmqvist. Merkittävimpiä vanhan rakennuskannan uudistamisista oli päärakennuksen (läntinen siipirakennus) saattaminen 1914-1915 nykyiseen klassistiseen asuunsa. \r\n\r\nAugust Ramsay antoi puutarha-arkkitehti Paul Olssonille 1921 tehtäväksi puiston laajennusta ja kunnostusta koskevan suunnitelman laatimisen. Tyylillisesti Olssonin suunnittelema muotopuutarha edustaa 1900-luvun alun geometrista tyylisuuntaa, joka oli leimallista hänen 1910- ja 1920-luvuilla suunnittelemilleen puutarhoille. Suunnitelma toteutettiin lähes täydellisesti. Olsson uudisti puistoa myös 1940-luvun puolivälissä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:navetta , poio:muinaisjaannos , poio:puisto , poio:mylly , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=33" ;
        skos:prefLabel    "Espoonkartano"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p3>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Tsaplinskin huvila"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:38:03.846+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:15:05.642+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p31291 ;
        poi:description  "Esikuntakapteeni Tsaplinski osti vuonna 1914 talonpoika Saulinilta lautahuvilan, mutta muutti sen vajaksi ja rakensi vuokra-alueelleen uuden hirsisen huvilan, joka on nykyinen C 53. Kapteeni Tsaplinski aitasi alueen ja istutti puita ja pensaita.\n\nSuomen itsenäistymisen jälkeen rakennukset kuuluivat Therese ja John Lundinille, jotka myivät ne vuonna 1923 kauppias Charles Algot Hagelbergille. Hagelberg taas myi kiinteistön vuonna 1928 anopilleen Helmi Holmgrenille. Komentajakapteeni Antonio Veltheim osti rakennukset vuonna 1961 hallikauppias Einar Karejärveltä, joka oli hankkinut ne vuonna 1951. Alueelle vuonna 1983 tehdyn vuokrasopimuksen jälkeen on rakennukset peruskorjattu: vesi- ja viemärityöt tehtiin 1986-87 ja kaukolämpö asennettiin 1989. Vuokra-alueella sijainnut vanha sauna- ja vajarakennus purettiin maisemaan sopimattomana ja rakennettiin uudelleen (B 62) Muinaistieteellisen Toimikunnan osoittamalle paikalle vuonna 1969.\n\nTsaplinskin huvila kuuluu Susisaaren kaakkoisosan puutaloalueeseen.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nYksityisillä rakennuksilla ei ollut venäläistä numeroa\nVuonna 1927 rakennusnumero B I 9\nYleisesikunnan topografikunnan kartassa vuodelta 1932 numero on B I 12.\n\nLähteet:\n\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1977. Puutaloalue IV.\nMV SL Tutkimusasiakirjat. Veltheim, Kerttu, 14.11.1994. Kirjallinen tiedonanto.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nVA VSA 15972.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Esikuntakapteeni Tsaplinski osti vuonna 1914 talonpoika Saulinilta lautahuvilan, mutta muutti sen vajaksi ja rakensi vuokra-alueelleen uuden hirsisen huvilan, joka on nykyinen C 53. Kapteeni Tsaplinski aitasi alueen ja istutti puita ja pensaita.\n\nSuomen itsenäistymisen jälkeen rakennukset kuuluivat Therese ja John Lundinille, jotka myivät ne vuonna 1923 kauppias Charles Algot Hagelbergille. Hagelberg taas myi kiinteistön vuonna 1928 anopilleen Helmi Holmgrenille. Komentajakapteeni Antonio Veltheim osti rakennukset vuonna 1961 hallikauppias Einar Karejärveltä, joka oli hankkinut ne vuonna 1951. Alueelle vuonna 1983 tehdyn vuokrasopimuksen jälkeen on rakennukset peruskorjattu: vesi- ja viemärityöt tehtiin 1986-87 ja kaukolämpö asennettiin 1989. Vuokra-alueella sijainnut vanha sauna- ja vajarakennus purettiin maisemaan sopimattomana ja rakennettiin uudelleen (B 62) Muinaistieteellisen Toimikunnan osoittamalle paikalle vuonna 1969.\n\nTsaplinskin huvila kuuluu Susisaaren kaakkoisosan puutaloalueeseen.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nYksityisillä rakennuksilla ei ollut venäläistä numeroa\nVuonna 1927 rakennusnumero B I 9\nYleisesikunnan topografikunnan kartassa vuodelta 1932 numero on B I 12.\n\nLähteet:\n\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1977. Puutaloalue IV.\nMV SL Tutkimusasiakirjat. Veltheim, Kerttu, 14.11.1994. Kirjallinen tiedonanto.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nVA VSA 15972.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.142334271585746" ;
        wgs84:long       "24.987417531013534" .

rky:p1010  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. \n\nLiperin Lamminniemen nykyinen  punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella.\n\nLiperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. \n\nTohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908.\n\nKiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta.\n\nKesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa.\n\nVoiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja.\n\nLieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.291922144,29.462781700 62.292876260,29.458539761 62.294127274,29.455664977 62.295666216,29.454664923 62.297090874,29.456305906 62.298620037,29.457774071 62.298785054,29.461817858 62.297516277,29.463783697 62.295626630,29.474048817 62.293519165,29.477037545 62.292689313,29.475731571 62.292230288,29.465420516 62.291922144,29.462781700" ;
        poi:history       "Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa. \r\n\r\nLiperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k707 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1110" ;
        skos:prefLabel    "Pohjois-Karjalan hovit (Voiniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8631>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kaivopiha"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9251> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        wgs84:lat         "60.1695062345657" ;
        wgs84:long        "24.9405484896877" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8631" .

[ dcterms:description  "Lassi Nummi: \"Helsinki ja elämä. Laulu Munkkivuorelta\". Nummi on asunut Munkkivuoressa vuodesta 1959. Artikkeliin liittyy \"Viisi laulua talosta, ajasta, villiviinistä\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9345>
        dcterms:modified  "2010-07-13T18:09:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6841>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:18+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa esitellään Presidentin odotussali ja rautatieaseman torni." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6936>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tallgrenin villat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villat" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1742191350923" ;
        wgs84:long           "24.9317060018362" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tallgrenin-villat" .

rky:p1270  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.199284081,24.899632270 60.198836636,24.900514002 60.198715314,24.900826166 60.198737330,24.901059842 60.198559614,24.900810379 60.198612244,24.900601097 60.199132223,24.898742712 60.199757774,24.897562975 60.200082100,24.898205382 60.200232254,24.899780540 60.199569320,24.900347706 60.199284081,24.899632270" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4667" ;
        skos:prefLabel    "Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä (Sotilassairaala Tilkka)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8891>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "MC Bastardosin päämaja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9629> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat         "60.1984876232265" ;
        wgs84:long        "24.9700963111039" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mc-bastardosin-paamaja" .

blue_route:s11  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Lennätinasema/Tullin venetukikohta"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p206> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Lennätinasema/Tullin venetukikohta"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:description  "Ryssänkärjen siirtolamökeistä tauluja maalaava Henrik Olof Svensson löytää ruumiin erään mökin kuistilta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9482>
] .

rky:p1604  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Snettansin ja Rödskogin tiiviit ja rakenteeltaan yhtenäiset kylät muodostavat rakennuksineen ja vuosisatoja viljelyksessä olleine peltoineen hyvin säilyneen, Uudenmaan rannikkoseudulle tyypillisen kylä- ja viljelymaiseman. Peltovainion reunojen mäkiosuuksille sijoittuvat lukuisat kivikautiset asuinpaikat kertovat asutukselle suotuisista olosuhteista jo esihistoriallisella ajalla, jolloin peltolaakso on ollut osa merenlahtea.\n\nBodomjärven pohjoispuolella avautuvan peltomaiseman pohjoisreunalla lähekkäin olevat kylät ovat vanhan maantien yhdistämät. Parhaiten säilyneitä ovat Rödskogin kylän Hovgårdin, Neppersin, Nybysin ja Buusin rakennusryhmät perinteisine asuin- ja talousrakennuksineen. Maantien ja kyläteiden varsille keskittyneiden tilojen lisäksi kyläkuvaa tiivistävät pienemmät asuinrakennukset ja torpat. Kylän eteläosassa, pellolle työntyvän puustoisen niemekkeen kärjessä olevan Hovgårdin huvilamainen, suuri päärakennus on valmistunut 1894 (A.W.Aspelin). Pihaa rajaavat siipirakennukset 1700-luvun loppupuolelta. \n\nSnettansin taloryhmän päärakennus on saanut nykyasunsa Väinö Vähäkallion suunnitelmin tehdyssä korjauksessa 1920-luvulla. Pihapiirin toinen asuinrakennus, Mommos villa, on vanhimmilta osin 1870-luvulta, mutta sen nykyinen ulkoasu taitekattoineen ja frontoneineen on 1920-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluu vanhoja talousrakennuksia ja vanha puutarha. Tilan työväenasunnot sijaitsevat Nettaantien varrella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.284163961,24.690510085 60.284417241,24.688544466 60.285155080,24.687386739 60.285397877,24.686316759 60.286042631,24.684323335 60.287062147,24.682829804 60.289021178,24.678268498 60.289773640,24.677951759 60.293478695,24.678887563 60.298493105,24.692573389 60.299412399,24.698790568 60.297390653,24.708621457 60.297909894,24.717914949 60.296241873,24.724882432 60.290804556,24.721403797 60.287733323,24.709989441 60.283486907,24.707244906 60.281651199,24.700846364 60.282641069,24.699145006 60.283320986,24.696149452 60.283687515,24.693175701 60.284163961,24.690510085" ;
        poi:history       "Snettansin ja Rödskogin kyläasutus sai alkunsa jo keskiajalla. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Rödskogin kylässä oli kahdeksan taloa ja Snettansin kylässä kaksi. Kyliä yhdistävät ja etelään suuntautuvat maantiet olivat linjaukseltaan samat jo 1700-luvulla. \r\n\r\nSnettansin keskiaikaisista taloista, Östergårdista tuli 1600-luvulla ratsutila ja Västergårdista Hovgårdin augmenttitalo. Talot yhdistettiin 1880-luvulla yhdeksi tilaksi. Rödskogin taloluku laski 1600-luvulla neljään taloon, jotka olivat edelleen olemassa olevat Hovgård, Nybys, Buus ja Neppers. Suurin taloista, Hovgård muodostettiin 1660-luvulla yhdistämällä kaksi taloa rälssisäteriksi ja 1682 tilasta muodostettiin säteriratsutila."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4818" ;
        skos:prefLabel    "Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i541>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Jazz of fire" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i161> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6693> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i161> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/jazz-fire" .

<http://example/upload-base/#metadescription_448>
        dcterms:modified  "2010-06-02T15:21:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2142>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1730689~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Argelander oli Suomessa 1823-1837, ensin Turussa observaattorina ja sitten Helsingissä observatorion johtajana ja tähtitieteen professorina. Hän suunnitteli yhdessä Engelin kanssa Helsingin observatorion." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7700> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7701>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5263>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1309698~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9342>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Muistivirhe" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Muistivirhe kuvaa osuvasti sisarkateutta sekä naisen alkoholismia. Perhesalaisuudet ja viha-rakkaussuhde omaa kaksoissisarta kohtaan ajavat tarinan päähenkilöt epätoivoisiin ratkaisuihin." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9341> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7799> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9340> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7046> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietoa        "Menneisyyden piinaamat kaksossisaret etsivät selitystä erilaisille muistikuvilleen\n \n”Me olemme yksi ja sama. Ja silti erilaiset kuin yö ja päivä. Systeri ja minä.”\n\nHelsingissä asuva Meri Aalto on alkoholiongelmaansa peittelevä, eronnut juristi ja Berliinissä asuva Tuuli Aalto-Werner leskeksi jäänyt kotirouva. Kaksosina Meri ja Tuuli ovat identtiset, mutta ihmisinä täydellisen erilaiset. Ja erilaiset ovat heidän muistonsakin.\n\nTuulin talvilomalla Suomessa vanhat asiat nousevat pintaan ja tilanne kärjistyy. Miten saman tapahtuman voi muistaa kahdella täysin vastakkaisella tavalla? Kun toinen naisista katoaa salaperäisesti, ei kukaan tiedä, onko kyseessä rikos, onnettomuus vai tahallinen katoamistemppu. Löytyykö vastaus menneisyydestä?\n\nAinakin ratkaisua miettiessä valmistuu maailman paras bataattikeitto. Sen takaa mysteeriä sivusta seuraava graafikko ja mainio kotikokki Anna Laine.\n\n(www.otava.fi)\n" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=30485&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" , "http://www.d-dekkari.blogspot.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9342" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7552>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:18+0300" .

koko:p38000  dc:created  "2012-05-28T13:12:29.521+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:12:29.609+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "venevajat"@fi , "venevajat"@en , "venevajat"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7647>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pulkkinen, Tero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7647" .

[ dcterms:description  "Elokuvan vaunuajelu- ja ratsastuskohtaukset kuvattiin kartanon mailla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9042> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5857>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=73645D60-2273-4600-B4A3-8BDB17A912B5> .

[ dcterms:description  "Arvo Turtiaisen runo Stadin Arskan laulu" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i144> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i947>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9841>
        dcterms:modified  "2012-05-15T17:41:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1016>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Tie Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1015> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9454> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tie-helsinkiin" .

rky:p538  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lavian kirkonkylässä lehtipuiden reunustama raitti, joka kulkee Lavijärvestä nousevien rantapeltojen yläreunalla järven suuntaisesti, on säilyttänyt hyvin vanhan raittirakenteensa. \n\nRaitin varrella on  länsitornillisen, tasavartisen ristikirkon (1823) ja pappilan (1870-luku) lisäksi rakennuskannaltaan hyvin säilyneitä maatiloja, pitäjän virkamiessäätyläisten taloja sekä raitin varren tonttien takana joukko mäkitupalaisten asuntoja mm. Konimäen ja Kaivopuiston mäkitupalaisalueet. Yksittäisistä rakennuksista voidaan mainita lainajyvämakasiini, Rankosen, Yli-Antilan, Roikan ja Markkulan tilakeskukset ja talot. Kirkonkylässä on myös Katajiston plikkojen mökit, Ala-Pekkalan luhti ja entinen Forsvikin kuparitakomo. Viime vuosikymmeninä rakennettu kevyen liikenteen väylä on toteutettu korotettuna jalkakäytävänä niin, ettei raitin rakenne ole rikkoutunut."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.594969024,22.588116306 61.597073334,22.590688254 61.599531546,22.593653482 61.599671724,22.595519766 61.594409309,22.607198745 61.595006434,22.609472306 61.591164403,22.618541726 61.588435882,22.616049123 61.591197288,22.602154676 61.594969024,22.588116306" ;
        poi:history       "Lavian seudun pysyvä asuttaminen alkoi myöhäiskeskiajalla. Karkun pitäjään kuuluneessa Lavian kylässä oli 1560-luvulla kahdeksan taloa. Kylä muodosti tällöin ainoan kyläasutuksen Karhijärven ympäristössä. Ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti Karkusta. Tiivis ryhmäkylä rakentui Karhijärven, Naarasen ja Lavijärven väliselle maakannakselle. \r\n\r\nLavia kuului ensin Sastamalan kirkkopitäjään ja myöhemmin 1639 perustettuun Mouhijärven seurakuntaan. Kappeliseurakunnaksi Lavia muodostettiin 1823. Lavian kirkko valmistui 1823. Alustavat piirustukset teki rakennusmestarina toiminut Juho Köykkä. Lopulliset, Carlo Bassin allekirjoittamat,  piirustukset laadittiin Intendentinkonttorissa. Tornin ulkoasu muuttui 1800-luvun lopulla korjaustöissä. Suunnitelman laati arkkitehti Helge Rancken."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k413 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:pappila , poio:tie , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1981" ;
        skos:prefLabel    "Lavian kirkonkylän raitti"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_350>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:31+0300" .

[ dcterms:description  "Rapolan perhe muutti Vanhaistentielle vuonna 1959. Solja Kievari kuvaa uutta asuinaluetta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8003>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1677686~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1276>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Aurora ja Molly" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9067> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1275> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/aurora-ja-molly" .

rky:p798  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun läntinen ylioppilaskylä edustaa 1960-luvun strukturalistista suunnittelua. Ylioppilaskylän vanhan osan rakentaminen liittyy Turun yliopiston laajenemiseen 1950-1960-luvulla.\n\nYlioppilaskylän tiivis vanha osa sijaitsee Pyhän Katariinan eli entisen Kaarinan kirkon ja paloaseman läheisyydessä Aurajoen rannassa. Ylioppilaskylässä on havaittavissa kaikissa mittakaavoissa strukturalismille tyypillinen suorakulmainen verkosto, joka ilmenee kaupunkirakenteen ruutukaavassa, rakennusten pohjaratkaisujen suorakulmaisuudessa ja julkisivuissa näkyvissä rakenteen ruudukoissa. Kolmikerroksinen, pelkistetty talotyyppi opiskelijahuoneineen ja pihoineen toistuu samanlaisena korttelista toiseen. Jokaiseen kortteliin on ryhmitelty neljä taloa, jotka yhdistyvät sekä toisiinsa että toisiin kortteleihin parvekkeilla. Rakennukset ovat betonia, jonka verhona olevat puuelementit mahdollistavat värien käytön julkisivuissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.462133184,22.284765072 60.463882591,22.287609396 60.464352275,22.289907548 60.463746474,22.291318654 60.462459150,22.289011442 60.461698608,22.290865041 60.460536152,22.288772801 60.461044495,22.287487537 60.461825599,22.285433991 60.462133184,22.284765072" ;
        poi:history       "Turun 1920 perustettu suomalainen yliopisto kasvoi 1960-luvulla ja Turun yliopiston ylioppilaskunta perusti Ylioppilaskyläsäätiön 1966 tavoitteenaan opiskelija-asuntojen rakentaminen. Arkkitehtien Jan Söderlundin ja Erkki Valovirran suunnitteleman Turun ylioppilaskylän vanhan, läntisen puolen rakentaminen aloitettiin arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta 1968. Rakentamisessa haluttiin korostaa strukturalismin ihanteiden mukaan rakenteiden pelkistettyä kauneutta. Koko ylioppilaskylä rakentui 1969-1979 välisenä aikana ja sitä peruskorjattiin 2000-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5209" ;
        skos:prefLabel    "Turun läntinen ylioppilaskylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8263>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:23:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4279>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1038169~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_65>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:34+0300" .

rky:p440  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.467257217,22.292322500 60.466087880,22.292093237 60.465356559,22.292117653 60.465484417,22.289098750 60.464711068,22.283464182 60.467031869,22.286279852 60.467481921,22.286713043 60.467221036,22.288650201 60.467257217,22.292322500" ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1880" ;
        skos:prefLabel    "Koroistenniemi"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8358>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Silvennoinen, Oula"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8358" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6568>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:06:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8000>
        a                    th:Kirjasto ;
        rdfs:label           "Kannelmäen kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kantsun kirjasto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6462> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki/" ;
        wgs84:lat            "60.2388320161596" ;
        wgs84:long           "24.8762051812337" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8000" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8857>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1940974~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8815>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i268>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin helle" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i267> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7646> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7645> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-helle" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6210>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F225940B-0400-412E-8E8E-20F2978F85B0> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1060>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1585661~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6305>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Suomen korkein asuinrakennus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä mahtaa olla Suomen korkein asuinrakennus? Suomen korkein asuinrakennus on Cirrus Helsingin Vuosaaressa, 92 metriä.\n\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosaaren_tornitalo" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-mika-mahtaa-olla-porin-korkein-asui" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7019>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8260>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Päävartio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.168892284907" ;
        wgs84:long        "24.9576054867481" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8260" .

[ dcterms:description  "Päivi Lipponen kertoo perheen elämästä Kesärannassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7323> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7316>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6470>
        dcterms:modified  "2009-11-10T10:55:51+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kesäterasseja alkoi ilmestyä vähän joka kortteliin vasta muutama vuosi sitte, mutta Eliten terassi on jo ikiaikainen legenda. Tuuhean pensasaidan suojassa sijaitseva ihanan varjoisa keidas, hyvin suojassa ohi kulkevalta meluisalta Runeberginkadulta. Viereisessä pikku puistikossa on erilaisia tunteita herättänyt Mika Waltarin muistomerkki; erinomainen paikka suurelle kirjailijalle, joka asui miltei naapurissa Tunturikadulla ja jolle Elite oli erittäin tuttu paikka.' (s. 135)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9069>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Kundi kesätukkainen" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:audience    th:Lapset ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9070> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1833> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=138&BibliographyId=1137&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9069" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6565>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Hämeentie 153"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> ;
        wgs84:lat         "60.2114078832392" ;
        wgs84:long        "24.9789892207398" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hameentie-153" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6804>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7279>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4775>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1133403~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Pasilan poliisitalo otettiin käyttöön 1982, ja se on siitä asti ollut yksi Joensuun dekkareidenkin näyttämöistä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

rky:p1233  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sammatin Haarjärven kylän alueella sijaitsee kolme Elias Lönnrotin, kansanrunouden kerääjän ja Kalevalan kokoonpanijan eriaikaista kotitaloa, lapsuuden koti Paikkarin torppa, vanhuudenkoti Lammin talo sekä 1862-1876 Lönnrotin kotina ollut Nikun talo. Sammatin kirkko liittyy Elias Lönnrotin elämänvaiheisiin ja hänet on myös haudattu Sammatin kirkkotarhaan. \n\nPaikkarin torppa on Elias Lönnrotin syntymä-  ja lapsuudenkoti, joka senaatin 1889 tekemällä päätöksellä päätettiin säilyttää muuttumattomana muistona tämän suomalaisen suurmiehen varhaisvaiheista. Torppa sijaitsee Haarjärven kylässä Valkjärvestä nousevan rinteen yläreunassa. Se on tyypillinen lounaissuomalaisen pieneläjän asunto. Rakennus on säilynyt 1800-luvun alun asussa maalaamattomana ja malkakattoisena. Torpan pihapiiriin kuuluu myös 1800-luvun alkupuolelta oleva aittarakennus ja entinen vahtimestarin asunto. Paikkarin torppa on ensimmäinen kansallisen muistomerkin aseman saavuttanut merkkimieskoti ja nykyään Museoviraston hallinnassa oleva museo.\n\nNiku on yksi Sammatin Haarjärven kylän kantatiloista. Tilakeskus sijaitsee korkealla mäellä kylän peltoaukean eteläpuolella, lähellä Paikkarin taloa. Elias Lönnrotin aikana kaksikerroksiseksi ja 15 huonetta käsittäväksi muutetun päärakennuksen runko on mahdollisesti peräisin 1780-luvulta. Rakennuksen sisätiloja on muutettu, mutta sen ulkoasu on säilynyt 1800-luvun asussa. Kallioinen pihamaa on muutettu puutarhaksi Lönnrotin aikana. Pihapiiriin kuuluvat ulko- ja talousrakennukset ovat uudempia ja peräisin 1900-luvulta. \n\nLammin 1846 rakennettu tilakeskus päärakennuksineen sijaitsee erillään Haarjärven kylän muista kantatiloista ja viljelymaisemasta, pienen peltoaukean länsipuolisella mäentöyräällä. Pihapiiriin kuuluu myös piharakennus Lönnrotin tyttärille rakennettu \"Paratiisi\". Museona toimivan Lammin talon omistaa Suomen Kulttuuriperinnön säätiö ja sen päärakennus on kunnostettu 1800-luvun lopun asuun.\n\nSammatin kirkonkylän keskustassa sijaitsee pieni, paanukattoinen ja punamullattu puukirkko tapuleineen. Kirkko on vaatimaton pitkäkirkko, jonka sisätilaa kattavat lautaholvit. Seinät on käsitelty vaaleanpunaisella rappauksella. Kirkossa oleva Kristusta esittävä Adolf von Beckerin maalaama alttaritaulu on Lönnrotin lahjoittama 1879 kuolleen tyttärensä Teklan muistoksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirkkomaalle pystyttämän, mustasta graniitista tehdyn Elias Lönnrotin hautamuistomerkin on suunnitellut Gustaf Nyström 1886."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.352828926,23.804613298 60.352576740,23.806026143 60.351781131,23.805325167 60.352160103,23.803719137 60.352828926,23.804613298" ;
        poi:history       "Elias Lönnrot syntyi Paikkarin torpassa 1802 ja kuoli Lammin talossa 1884. Paikkarin talon alunperin Valkjärvi-niminen torppa perustettiin Haarjärven kylän yhteismetsään 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin Elias Lönnrotin isä, pitäjänräätäli Fredrik Johan Lönnrot tuli sinne torppariksi. Elias Lönnrot syntyi torpassa ja muutti sieltä 1814 lähtiessään Tammisaareen kouluun. Valtio osti torpan 1880-luvulla säilytettäväksi kansallismuistona. Torpan pihapiiriin rakennettiin 1926 vahtimestarin asunto, joka toimi aluksi myös matkailijakotina. \r\n\r\nHaarjärven Nikun talon Elias Lönnrot osti 1859 jäätyään 1862 eläkkeelle Helsingin yliopiston suomenkielen ja kirjallisuuden professorin virasta. Nikun talo on pitkäaikaisin Lönnrotin Sammatin kodeista. Vuonna 1876 hän myi tilan Uno Cygnaeukselle.\r\n\r\nLönnrot osti Nikun rajanaapurina olevan Lammin talon 1869 ja vietti siellä viimeiset elinvuotensa 1876-1884. Lammin tila on ns. kruunun uudistila, joka muodostettiin 1840 Haarjärven kylän jakamattomista metsämaista. Elias Lönnrot laajensi paritupaa rakennuttamalla siihen eteisen, makuuhuoneen, ruokasalin sekä muuttamalla tupakamarin työhuoneeksi. Salin takana olleet kamarit siirrettiin muualle 1899. Myös \"Paratiisi\" siirrettiin muualle, mutta tuotiin 1980-luvulla takaisin Lammin talon pihapiiriin.\r\n\r\nSammatin puukirkko rakennettiin 1700-luvun puolivälissä. Kirkon sisäasu on peräisin 1879 tehdystä korjauksesta. Kirkko korjattiin 1954 arkkitehti Paavo Riihimäen johdolla. Kirkkotarhan kiviaitaan liittyvä kellotapuli vuodelta 1763 on yksinkertaistettu variaatio lounaissuomalaisesta tapulista. \r\n\r\nLönnrotin oppineisuus ja avarakatseisuus vaikutti siihen, että Sammattiin perustettiin jo 1863 kunnallinen kirjasto ja 1867 kansakoulu, molemmat ensimmäisten joukossa maassamme. Lönnrot ajatteli myös kotiseutunsa tulevaisuutta jälkisäädöksessään, mikä johti Elias Lönnrotin emännyyskoulun toiminnan alkamiseen 1897."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k444 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:museo , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1353" ;
        skos:prefLabel    "Elias Lönnrotin Sammatti (Paikkarin torppa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Korkeavuorenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1632577244691" ;
        wgs84:long    "24.9469210598165" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/korkeavuorenkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9568>
        dcterms:modified  "2011-03-14T13:30:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1896116~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7016>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Siltasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1785064564268" ;
        wgs84:long        "24.9496886863726" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7016" .

rky:p1493  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Siipyyn kylä ja kalasatama ovat säilyneet Pohjanmaan rannikon talonpoikaispurjehdusta, laivanrakennusta, merenkulkua ja pyyntiä harjoittaneena yhteisönä ja sen elinkeinojen tuottamana rakennettuna ympäristönä.\n\nSiipyyn kirkonkylän rakenne on säilynyt perinteisenä, ja sen länsipuolella sijaitseva Kiili on yhä käytössä oleva kalaranta ja vierassatama. Sen lukuisat verkko- ja venevajat muodostavat pitkän, rantaviivaa seuraavan rivistön.\n\nSiipyyn asutus on sijoittunut maantien varsille ja erityisesti vanhan Kiilin kalasatamaan johtavan tien raitilla on vanhaa, hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvulle. Tien varrella seisoo merimerkkinäkin toiminut puinen empiretapuli, joka on vuodelta 1831 ja suunniteltu intendentinkonttorissa.\n\nKiilin satamarannan metsikköön ja rantakedolle on koottu alueen talonpoikaista ja kalastukseen liittyvää rakennuskantaa. Kalarannan vajat ja ulkomuseon rakennukset sekä pienet kausiasumukset yhdistyvät luontevaksi kokonaisuudeksi. Kilens Hembygdsgård -museon keskeiset talot ovat pitkä paritupainen Fransgården ja Henriksdalshuset, joka on siirretty alueelle Andsfolkin tilalta. Fransgården on tyypillinen Lappfjärdin ja Siipyyn alueen 1800-luvun talonpoikaistalo. Rannalla on 1920-luvulla rakennetun signaalimaston kopio."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.039153008,21.322271719 62.039501032,21.326144685 62.039659367,21.328740462 62.039539502,21.330403712 62.039255387,21.331404911 62.038561703,21.333685647 62.038045677,21.334875804 62.036293549,21.338484062 62.035392696,21.339891661 62.034237712,21.341784006 62.031876746,21.345577599 62.031473400,21.345762066 62.030409699,21.346543388 62.028994897,21.346697391 62.028278938,21.346356770 62.027309567,21.346099825 62.025561445,21.345222491 62.024600751,21.344344484 62.024215991,21.341646289 62.024171380,21.340561261 62.027097892,21.329300206 62.032644348,21.322212845 62.032958160,21.321935431 62.035736701,21.323712737 62.039153008,21.322271719" ;
        poi:history       "Siipyyn kylän neljä ensimmäistä taloa Teir, Hanses, Kars ja Lassfolk sijoittuivat myöhemmin kuivatetun Byträsket-järven lounaisrannalle. Talonpojat harjoittivat maatalouden ohella kalastusta. 1700- ja 1800-luvulla harjoitettiin myös laivanrakennusta ja talonpoikaispurjehdusta. Laivanrakennuspaikkana oli kirkonkylän ranta eli Kilenin ranta. Siipyyläisten tiedetään rakentaneen noin 60 laivaa ennen muuta ahvenanmaalaisten käyttöön.\r\n\r\nKiilin rantaan Hembygdsgårdin museo- ja vapaa-ajanalueelle siirrettiin ensimmäinen rakennus lähiseudulta 1968. Kotiseutumuseon avajaiset olivat 1969."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k287 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:museo , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2045" ;
        skos:prefLabel    "Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama (Siipyyn kylä)"@fi .

[ dcterms:description  "Turtiaisen äiti hankki Degerön Hålvikista (= Kruunuvuoren Kaitalahti) tontin, josta tuli perheen kesäpaikka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7737> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7719>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2483>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Todennäköisin syin" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9393> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9391> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9392> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7155> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=26435&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2483" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9210>
        dcterms:modified  "2010-06-07T12:29:29+0300" .

rky:p1827  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon rannikon suurilla saarilla Emäsalossa, Vessölandetissa ja Pellingissä on vanhoihin kyläraitteihin tukeutuen runsaasti  hyvin säilynyttä  kyläasutusta mm. Bengtsbyssä, Sondbyssä ja Londbölessä sekä Pellingin Söderbyssä ja Österbyssä. Kyläasutus liittyy luotsitilahistoriansa puolesta Suomenlahden merenkulun historiaan. Saaristokylien rakennuskanta koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennustyypeistä, maalaistaloista, mäkituvista ja huviloista sekä kouluista ja yhdistystaloista. \n\nEmäsalon kylät keskittyvät saaren itäreunaan tien varteen. Erityisen hyvin vanhan kylärakenteensa on säilyttänyt Vaarlahden  Bengtsbyn kylä, jonka rakennuskannasta suurin osa on valmistunut ennen 1940-lukua. Bengtsbyn tiheän rivikylän talot sijaitsevat molemmin puolin tietä, mutta vanhaa asutusta on myös kylän itäpuolella rannan tuntumassa. Bengtsbyn vanha VPK:n talo on säilynyt metsässä kylätien länsipuolella. Perinteisiä pihapiireja on mm. on Rönnbackan, Storspiksin, Hummasin, Spakiksen, Nygrannin, Nybackan ja Nilsasin tiloilla. Koulurakennus on vuosisadan alusta ja seuratalo Midgård vuodelta 1912.\n\nVessölandetissa ovat Sondbyn ja Londbölen kylät säilyttäneet hyvin perinteisen, tiiviin luonteensa. Huomattavimpia yksittäiskohteita Sondbyssä ovat vanha sotilasvirkatalo Skeppars aittoineen 1800-luvulta, Nedre Kärraksen, Backaksen ja Nystubackenin päärakennukset. Kylän pienet pellot ympäröivät sitä rajautuen etelässä mereen ja idässä ja lännessä purojen varrella sijaitseviin niittyihin.\n\nPellingin saaristolaiskylän asutus on keskittynyt teiden risteykseen. Kyläkuvaa leimaavat pitkänomaiset harjakattoiset maalaistalot 1900-luvun alusta (Vävärs, Nybondas, Smedsin, Nedra Brandts). Österbyn kyläasutus jakautuu kahteen ryhmään kahdolle mäelle, harjun rivikylään ja Yrjaksen mäelle. Taloryhmien välille jää pieni viljelyaukea.  Kylässä on 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu yhdistystalo ja kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.222466304,25.877461253 60.222969398,25.880440401 60.223138824,25.882996320 60.223069359,25.885560386 60.222944755,25.888332320 60.222647953,25.889577434 60.222049433,25.891473089 60.221298817,25.894243080 60.220784388,25.895312462 60.219104351,25.895556404 60.218238423,25.894277572 60.218182809,25.893067323 60.219394232,25.888269506 60.219326011,25.881502381 60.219306704,25.879215946 60.219367375,25.878322021 60.219302925,25.877432218 60.220115179,25.876603949 60.221193822,25.876338389 60.221995282,25.876928543 60.222466304,25.877461253" ;
        poi:history       "Uudenmaan rannikkoseudulle saapui ruotsalaisia uudisasukkaita 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina. \r\n\r\nEmäsalon saaren Vaarlahden, Bengtsbyn, Orrbyn ja Emsalön kylät sijaitsivat 1560-luvulla nykyisen tien varressa meren rannalla.  Bengtsby oli kylistä ainoa, joka ei sijainnut aivan meren rannassa, vaan sen viisi taloa olivat suurinpiirtein nykyisellä kylänpaikalla tien varressa. \r\n\r\nSondbyn kylätontti sijaitsi nykyisten Skepparsin ja Kärrasin talojen kohdalla Hemvikenin pohjukassa. Sondby oli rivikylä, jonka 6 taloa sijaitsivat tiiviisti kylätien varressa. Londböle oli 1700-luvulla rälsitila, joka myöhemmin muodostui ryhmäkyläksi nykyiselle paikalleen. Kylien pellot sijaitsivat jo 1700-luvulla nykyisillä paikoillaan kylien ympärillä.\r\n\r\nPellinki mainitaan kirjallisissa lähteissä 1431. Pellingissä oli 1560-luvun kyläluettelon mukaan yhteensä 13 taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4661" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon saaristokylät (Österby)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7181>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1299328~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9305>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Hämeentie 154"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> ;
        wgs84:lat         "60.2122160205547" ;
        wgs84:long        "24.9780888781078" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hameentie-154" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6801>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mazzarella, Merete"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1007&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6801" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7276>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Lucina Hagmanin koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin uusi yhteiskoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9396> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9421> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7920> ;
        wgs84:lat            "60.1704635657076" ;
        wgs84:long           "24.9551575004679" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7276" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7515>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2365>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:39+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pulkkamäessä käytiin Kaivopuistossa. Siihen aikaan eteläinen osa kaupunkia ei ollut sillä lailla rikas ja hieno kuin nykyisin. Silloin seudulla oli paljon vuokra-asuntojakin, ja siellä asui kaikenlaisia perheitä, köyhiäkin. Ja kaikkien lapset kävivät Kaivopuistossa. Valtavia vanhoja lehmuksia, vaahteroita ja villiintyneitä sireenipensaiden rykelmiä, leikkikenttä ja keinuja ja korkeat, jyrkät kalliot joiden laelta tähyiltiin kauas merelle ja lähisaariin ja joiden kielekkeillä loikittiin kuin vuorikauriit.\" (s. 28)" ;
  dcterms:description            "Kaivopuisto on Suomenlinnan ohella romaanin tapahtumien keskeinen näyttämö." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2144> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

rky:p167  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Myllykosken teollisuuslaitos Kymijoen itärannalla muodostaa teollisuusympäristön, johon kuuluu teollisuuslaitoksen lisäksi kokonainen yhdyskunta kirkkoineen, kouluineen, kerhoineen ja asuntoalueineen. Myllykosken teollisuusalueen rakentamista leimaa yhtenäinen, ennen kaikkea W.G. Palmqvistin 1920- ja 1930-luvulla luoma arkkitehtuuri. \n\nW.G. Palmqvist suunnitteli tehtaan vesi- ja höyryvoimalaitoksen, puuhiomon, paperitehtaan, korjauspajan, pääkonttorin, virkailijaklubin ja lukuisia asuinrakennuksia. Hiomo ja vesivoimalaitos ovat valmistuneet 1929 ja paperitehdas 1933. Punatiilisiä tuotantorakennuksia on myöhemmin laajennettu. \n\nMyös tehtaan asuntoalueet on rakennettu 1920-1930-luvulla. Myllykoskentien varrella on kaksikerroksisia asuintaloja sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä torialue, jonka reunamilla ovat seurantalo, kirkko ja joukko liikerakennuksia. Myllykosken päätytornillinen tiilikirkko ja suuri seurantalo ovat nekin Palmqvistin suunnittelemat. Pääkonttori ja virkailijaklubi Kerhola reunustavat yhteistä piha-aluetta. Teollisuusalueen keskustan puisto-ja istustussuunnittelusta on vastannut Paul Olsson. \n\nKymijoen ylittävä Keskikosken silta sijaitsee Ummeljoki-Myllykoski maantiellä. Teräsbetonikantinen teräksinen sauvakaarisilta on valmistunut 1954. Keskikosken silta on tiehallinnon museosilta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.767855487,26.769832785 60.769862172,26.770114602 60.772481244,26.784646564 60.770249395,26.786738865 60.768874115,26.784411208 60.768254319,26.781336483 60.765448668,26.783277927 60.764475779,26.781844752 60.763817901,26.783406851 60.761561324,26.780424046 60.760878975,26.778393343 60.760503322,26.777054412 60.760921605,26.776820121 60.761331208,26.778112521 60.763422396,26.774181630 60.765612448,26.773389457 60.767855487,26.769832785" ;
        poi:history       "Kymijoen Nisankosken, nykyisen Myllykosken, vanhalle myllypaikalle perustettiin 1750-luvulla saha. Ummeljoen sahan sijainti oli edullinen, sillä sinne pystyi uittamaan puutavaraa Päijänteeltä asti ilman patoja. Kymijoen kosket olivat hankalakulkuisia, ja Kymijoen teollistuminen ja suuret puutavaran yhteisuitot alkoivat vasta 1800-luvun lopulla. \r\n \r\nVarsinainen Kymijoen teollistuminen laajeni Inkeroisilta virran yläjuoksulle Myllykoskelle 1880-luvulla joen molemmin puolin perustettujen pienten puuhiomoiden myötä. Myllykosken saha ja puuhiomo siirtyivät 1887 Träsliperi-yhtiölle. Myllykoski Oy aloitti paperin valmistuksen 1905. Ummeljoen hiomo lakkautettiin.\r\n\r\nNykyisen Myllykoski Oy:n edeltäjänä pidetään Björnberg-suvun 1892 muodostamaa yhtiötä. Myllykosken, Simpeleen ja Jämsänkosken tehtaat yhdistettiin 1920 Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiöksi, johon myöhemmin liitettiin vielä Valkeakoski-Osakeyhtiö. Suuryhtiön keskuspaikka oli Myllykoskella. Myllykosken tehdas erosi Yhdistyneistä Paperitehtaista 1952 omaksi yhtiökseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:seurantalo , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1479" ;
        skos:prefLabel    "Myllykosken teollisuusympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9565>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Café Ursula"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ursula, kahvila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        th:lisatietolinkki   "http://ursula.fi/kaivopuisto/" ;
        wgs84:lat            "60.1552314075967" ;
        wgs84:long           "24.9608490229712" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/caf-ursula" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9804>
        dcterms:modified  "2011-12-28T15:39:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7775>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:49:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_313>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:50:25+0300" .

[ dcterms:description  "Hotelli Kämpin arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4137> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5223>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Koskivaara, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/koskivaara-lauri" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8714>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ratikka kääntyi pokkana kohti Katajanokkaa. Yleensä se survaisi Kurvin kautta Arabiaan, mutta nyt sitä vietteli meri.'" ;
  dcterms:description            "Katajanokalla Ratikka kohtaa kaupungilla vaeltelevat patsaat ja näkee jäänmurtajien häät." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9119> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Asfalttitehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7002>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_573>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1497389~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Herttoniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/658132/> ;
        wgs84:lat     "60.2002366691353" ;
        wgs84:long    "25.0325488332971" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/79" .

koko:p38483  dc:created  "2012-05-29T12:26:45.555+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T12:26:45.765+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "paviljongit"@en , "paviljongit"@sv , "paviljongit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7512>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Ryberg, Ture"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7496> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7512" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5483>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kolmen sepän patsaan teksti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Voitteko suomentaa Kolmen sepän patsaan latinankielisen tekstin? Teksti on latinaksi MONUMENTUM - PONENDUM - CURAVIT - LEGATUM - J.TALLBERGIANUM - PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII. Suomennettuna lause tarkoittaa: \"J.Tallbergin testamentissa säädetyn muistomerkin pystytti Pro Helsingfors -säätiö vuonna 1932.\"\n\nKolmen sepän patsas on yksi Helsingin tunnetuimmista patsaista. Se sijaitsee Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun kulmassa. Patsas on myös Havis Amandan vahva kilpailija Helsingin symbolina. 1800-luvun lopulle asti Kolmen sepän aukiolla sijaitsi kaivo. Patsaan on veistänyt Felix Nylund ja se paljastettiin 1932. Rautakauppias Julius Tallberg oli perustanut Pro Helsingfors -säätiön, jonka korkotuloja sijoitettiin Tallbergin liiketalon edustalle pystytettävään veistokseen.\n\nTaiteilija Nylundin ideana veistosryhmälle oli Sammon taonta. Hänen mukaansa Sampo on runous, alkusanoista taottu. Veistoksen mestariseppä on siis Ilmarinen, Sammon luoja,runoilija. Siksi pään mallina oli elävä runoilija, suomenruotsalainen kirjailija Arvid Mörne. Seppien vartaloiden malleina Nylund käytti urheiluseura Jyryn jäseniä. Hahmojen päät hän muovaili eri esikuvien mukaan. Kirjailija Arvid Mörne siis lainasi piirteensä mestarisepälle, Nylundin apulainen, kirvesmies Aku Nuutinen oli toinen seppä. Lekansa kohottaneelle sepälle Nylundin sanotaan antaneen omat nuoruusvuosien piirteensä. Nylund itse kutsui teosta myös teollisuusmonumentiksi, joka symboloi työtä yleensä ja yhteistyötä erityisesti. Patsaan kolme hahmoa korostavat aukion kolmiomuotoa ja toimivat ympäröivien rakennusten jäykkien julkisivujen vastakohtana.\n\nLähteet:\nKruskopf Erik: Veistosten kaupunki: taidetta Helsingin katukuvassa, Schildts 2000\nhttp://www.tallberg.fi/index_1_4.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/voitteko-suomentaa-stoccan-edessa-olevanbrbr-3-sepan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Sydänkohtauksia, eli, kuinka tehtiin Kummisetä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8668> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8009> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8675> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1495> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/sydankohtauksia-eli-kuinka-tehtiin-kummiseta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_907>
        dcterms:modified  "2011-01-12T15:13:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1145845~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8226>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1042894~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5722>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7D8F6C34-CF61-443C-9BC4-8CC8B1740D19> .

<http://example/upload-base/#metadescription_28>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sana teatteri tuo ensimmäisenä mieleeni tietyn tuoksun. Se leijuu Kansallisteatterin suuren näyttämön ja lavastevaraston välisellä käytävällä. Se koostuu pölystä, kulissiliimasta ja jostakin makeasta, puuterimaisesta.\" (s. 132)" ;
  dcterms:description            "Katriina Rinteen vanhemmat, Ansa Ikonen ja Jalmari Rinne, olivat Kansallisteatterin näyttelijöitä. Kirjassa luku \"Teatterilla\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8140> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6197>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=898CFB39-DB7F-40E2-80C7-238383B2D238> .

rky:p403  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.018969683,24.364997281 61.019255297,24.359946275 61.027099764,24.347743421 61.030279890,24.352478522 61.030142677,24.357348458 61.026522450,24.362349416 61.024514871,24.368820486 61.020821124,24.370230229 61.018969683,24.364997281" ;
        poi:municipality  kunnat:k082 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1948" ;
        skos:prefLabel    "Parolannummen harjoituskenttä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9801>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Naisen vaisto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9809> ;
        th:lisatietoa     "Asianajaja Johanna Stenin aviomies, komisario Riku Sten on kuollut hämärissä olosuhteissa.\nHänet löydettiin paimiolaisen motellin nukkavierusta huoneesta, ainoana johtolankana tuhruinen kuvanauha, joka osoitti, että huoneesta oli kuolinhetken aikaan poistunut korkeisiin korkokenkiin ja lyhyeen hameeseen pukeutunut nainen. Poliisitutkinnassa päädyttiin siihen, että nainen oli ulkomaalainen prostituoitu, joka oli halunnut varastaa vain asiakkaansa lompakon, mutta huumasi tämän vahingossa kuolettavasti.\nJohanna Sten elää ristiriitaisten tunteiden vallassa. Hän ei voi mitenkään ymmärtää miehensä ajautumista prostituoidun syliin. Toisaalta hänen on pakko muistuttaa itseään miehensä taustasta. Riku Sten oli ollut katujen kasvatti, joka oli ponnistanut upealle poliisiuralle olosuhteista, joista hän ei halunnut puhua edes vaimolleen.\nJohanna Sten saa vihjeen, jonka mukaan hänen miehensä kuolema oli murha. Ja vain pari päivää myöhemmin hän joutuu selvittelemään avioeron johdosta tehtävää ositusta, jonka toisena osapuolena on Suomen ex-pääministeri.\nKuolemansyyn selvittely saa aikaan tapahtumien vyöryn, jossa toisistaan ottavat mittaa rahanahneus, poliittinen vallanhimo ja ihmissuhteet. Johanna Sten sukeltaa bisneksen ja politiikan armottomaan maailmaan. \nHelsingin lisäksi Johanna Stenin tutkimusten tapahtumapaikkana on kesäinen Naantali, jonka viehättävät rantabulevardit ja kuutamoyöt kätkevät koko Suomea hätkähdyttäviä salaisuuksia.\n\n(www.minervakustannus.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9801" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7772>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Eläintarhanajot " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6796> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7771> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7772" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Talo oli synkkä, korkea talo Kruununhaassa kapean kadun varrella, jonne aurinko ei paljonkaan pilkistellyt.\" (S. 61.)" ;
  dcterms:description            "Rainion tytär, näyttelija Nina Rainio, asuu Kruununhaassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2013> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p20>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sininen talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T07:14:01.653+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:21:47.275+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:assetID      "B39" ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nAsuntoihin rakennettiin wc:t suih­kuineen, keittiöi­hin vedet­tiin vie­mä­rit ja vesijoh­dot ja ra­kennus liitet­tiin kaukoläm­pöön. Kaikki van­hat uunit kuitenkin säi­lytet­tiin. Huoneistojakoa ei muutettu ja wc:t sijoi­tet­tiin siten, etteivät ne pilko komeita käytäväti­loja osiin. Asunnot ovat 34-113 neliömetrin kokoisia. Lämmönjakohuone ja muut tekniset tilat sijaitsevat viereisessä vajassa B 38, joka kunnostettiin Paikallismajurintalon (B 37) hankkeen yhteydessä.\n\nJulkisivun maalattiin ensin vaaleansiniseksi kimröökillä ja sen jälkeen kahteen otteeseen synteettisellä ultramariinilla, ryssän ­sinisellä, mistä johtuu nimi \"Sininen talo\". Vuonna 1925 talo sai kellertävän julkisivuvärityksen, jollaiseen perus­kor­jauksen yhteydes­säkin päädyttiin. Myös pääporraskäy­tävän seinien maaliker­rok­sia tutkit­tiin ja maalaus tehtiin alkupe­räisen väri­tyksen mukai­sek­si.\n\nToteutusaika: 1990-1991\nHuoneistoala: 545 m²\nKerrosala: 912 m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunnan suunnitteluyksikkö\nLVI-suunnittelu: LVI-insinööritoimisto Eero Silén Oy\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto M. Pelkkikangas Ky\nSähkösuun­nittelu: Insinööritoimisto Joel Majurinen Oy\nMaalaustöiden suunnittelu: Asiantuntijamestarit Oy\nVärisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunnan suunnitteluyksikkö\nMuseovirasto, porrashuone ja julkisivut\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokun­ta\nRakennustyöt: Suo­menlin­nan hoitokunnan peruskorjaus­ryhmä\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nSininen talo rakennettiin vuosina 1881-1882 yliupseerien asuinrakennukseksi Susisaaren linnanpihan eteläsivulle Krimin sodassa raunioituneen bastioni Ekebladin paikalle. Sininen talo oli ratkaisu venäläistä insinöörikomennuskuntaa 1800-luvun alkupuolelta asti askarruttaneeseen ongelmaan siitä, miten nykyaikaistaa ruotsalaisaikainen barokkiklassistinen hallintoaukio.\nSininen talo suunniteltiin vuonna 1881, jolloin Viaporin linnoituksen insinöörihallinnon päällikkönä oli Helsingin keisarillisen Aleksanterin teatterin suunnitellut insinöörieversti Benard. Sinisen talon suunnittelussa käytettiin apuna Nikolain Akatemiassa 1870-luvulla laadittuja mallipiirustuksia.\n\nSininen talo maalattiin ensin kimröökillä vaaleansiniseksi ja myöhemmin synteettisellä ultramariinilla tummemman siniseksi. Rakennus on säilyttänyt nimensä huolimatta siitä, että se vuodesta 1925 lähtien on ollut keltainen. Sotavankileirin aikaan 1918-19 talo toimi siviilivartioston kasarmina. Myöhemmin 1900-luvulla Suomenlinnan Museon kirjasto oli talossa useita kymmeniä vuosia, mutta talossa oli myös asuinhuoneita. 1960-luvulla talo järjestettiin kokonaan asuinhuoneistoiksi siten, että venäläisen ajan yhteiskeittiöistä ja siviiliasumisessa hankalasta keskikäytävästä päästiin eroon. Nykyisin kaikkiin huoneistoihin kuljetaan porraskäytävästä. Pääosin talon huonejako on alkuperäisessä asussaan. Siniseen taloon asennettiin kuumavesipatterit ja vesi- ja viemärijohdot vuonna 1990, saarten asuintaloista lähes viimeisenä.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 20\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 62\n\nLähteet:\nMV SL Rakhist Linnanmäki, Seija, 1989. Sininen talo.\nMV SL VIK B 1264-1265 1791-1803 1856 1858.\nVA VSA 15614 15798 17044 17058.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 1856 julkisivu, B 1795 pohjat ja leikkaus."@fi ;
        poi:history      "Rakennus valmistui vuonna 1882 yliupseereiden asunnoiksi. Suun­nitteli­jana toimi insinööriupseeri Petr Petrovits Benard, joka on suun­ni­tellut myös Helsingin Aleksanterin Teatterin. Apuna suun­nitte­lussa käy­tettiin Nikolain Akatemian mallipiirustuksia. Tyy­lillisesti ra­ken­nu­s edustaa uusrenes­sanssiin vivahta­vaa ­venä­läistä varuskunta­tyyliä.\n\nAlunperin asunnot muodostuivat neljän yhteis­keittiön ympärille siten, että kutakin keittiötä käyttivät saman käytävän kolmen asun­non asuk­kaat. Asunnoissa ei peruskor­jaukseen asti ollut mitään mu­ka­vuuksia. Vesi kulje­tettiin porraskäytävän saaveihin.­ Asuinhuoneiden ohella Suomenlinnan museon kirjasto oli talossa useita kymmeniä vuosia."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/0/1/saha/suomenlinna/0_114807934120195971.jpg" , "http://media.onki.fi/5/5/7/saha/suomenlinna/0_-4751723474018955980.jpg" , "http://media.onki.fi/4/2/2/saha/suomenlinna/0_1532064942615274429.jpg" , "http://media.onki.fi/5/1/4/saha/suomenlinna/0_-5896463745682348952.jpg" , "http://media.onki.fi/8/5/0/saha/suomenlinna/0_-1233837831027075520.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2699086\n" ;
        wgs84:lat        "60.14409953036548" ;
        wgs84:long       "24.984869432449386" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8486>
        dcterms:modified  "2010-01-20T16:14:54+0300" .

rky:p663  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Brännon kylä on esimerkki Pohjanmaan rannikolle aikoinaan tyypillisestä, erittäin tiiviistä kylärakenteesta. \n\nBränno on osa Maalahden toisen pääkylän Yttermalaxin asutusta, jossa asutus on ryhmittynyt Maalahdenjoen laaksoon useiksi tiheiksi taloryhmiksi. Maalahden kirkolta jokisuuhun kulkeva tieyhteys, johon kiinni pihapiirit on rakennettu, noudattaa viimeistään 1700-luvulla muodostunutta linjausta. Edustava ja hyvin säilynyt Alskogin taloryhmä sijoittuu Maalahdenjoen länsirantaa kulkevan maantien voimakkaaseen mutkaan. Talon pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta, kaksi talousrakennusriviä talleineen, navetta, riihi ja kaksi pienempää ulkorakennusta. Päärakennus on muutettu yksinäistuvasta 1800-luvun lopulla parituvaksi.\n\nBränno on osa valtakunnallisesti merkittävää Övermalax - Åminne -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.945677673,21.527378436 62.947477904,21.527196092 62.948282935,21.527200211 62.948362131,21.532146037 62.948179396,21.534350548 62.945095057,21.534555538 62.943865973,21.534537530 62.943278344,21.533221590 62.943035720,21.530973089 62.943670851,21.529149348 62.944960707,21.527822662 62.945677673,21.527378436" ;
        poi:history       "Maalahden asutuksen painopiste sijoittui Maalahdenjoen halkoman peltolaakson alueelle. Yttermalaxin kylässä, josta Bränno on osa, oli 1560-luvulla 26 taloa. Isojako suoritettiin Yttermalaxin alueella 1760-1780-luvulla ja uusjako valmistui 1920. Tuolloin kylän 237:stä talosta 110 eli 46,4 % siirrettiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2046" ;
        skos:prefLabel    "Brännon kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8223>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Isän vanha ja uusi " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8222> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2jzm/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8221> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8141> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8223" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Yrjö Lindegrenin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7242> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6194>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Dementjeffin kartano" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löytyykö jostain enemmän tietoa Rahapajankadun varrella olevasta Dementjeffin Kivikartanosta? Eli kuka oli Dementjeff? Kartano on ilmeisesti rakennettu 1885, ja se on J. Brynolf Blomkvistin suunnittelema. Dementjeffin kiwikartanosta on kirjoitettu kokonainen teos, jossa kerrotaan paitsi talosta ja sen asukkaista myös talon rakennuttajan Grigori Dementjeffin elämästä. Seuraavat tiedot perustuvat tähän Lasse Raustelan kirjoittamaan kirjaan.\n\nGrigori Grigorjewitsch Dementjeff oli oman aikansa nimekäs helsinkiläisporvari, joka tunnettiin huomattavana talonomistajana ja vuokraisäntänä ja jota pidettiin yhtenä kaupungin varakkaimmista miehistä. Porvarinoikeudet Dementjeff oli saanut kauppiaana, vaikka toimikin lähinnä rakennusurakoitsijana.\n\nValko-Venäjällä 1.1.1829 syntynyt Grigori Dementjeff päätyi alun perin Suomeen asevelvollisena. Hän toimi muun muassa kirjurina venäläisen sotaväen Viaporin insinöörikomennuskunnassa, joka vastasi saarten rakennustöistä. Suoritettuaan asevelvollisuuden Grigori Dementjeff jäi Suomeen ja asettui asumaan Helsinkiin. 1865 hän teki ensimmäiset kiinteistökauppansa ostamalla Kasarmikadun ja Ullanlinnankadun kulmatontin rakennuksineen, jonne perheineen muutti. Myöhemmin seurasi lisää kiinteistökauppoja, omistuksia oli niin Pikku Roobertinkadulla, Ullanlinnankadulla, Viaporissa (Suomenlinna) kuin Skanssinmaalla (Majakkasaari tai Aleksanterinsaari).\n\nRakennusurakoitsijana Grigori Dementjeff toimi erityisesti 1870-luvulla ja 1880-luvun alussa, jolloin työmaata riitti varsinkin Viaporissa, jossa hän urakoi useimmat saarten uudisrakennuksista sekä merkittävän osan korjaus- ja huoltotöistä. Muista töistä mainittakoon muun muassa Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Uspenskin katedraalin isännöitsijän toimet. Viaporin suuret rakennustyöt, joilla Grigori Dementjeff teki omaisuutensa ja jotka mahdollistivat hänen yhteiskunnallisen nousunsa, sinetöivät kuitenkin ilmeisesti myös hänen kohtalonsa. 1880-luvun alussa näissä Viaporin urakkatöissä paljastui väärinkäytöksiä, joihin Grigori Dementjeffin uskottiin syyllistyneen. Ennen kuin asiaa ehdittiin tutkia tuomioistuimessa, Dementjeff kuoli äkillisesti kotonaan 7.3.1887. Myös jutun kolme todistajaa kuoli yhtä yllättäen. Grigori Dementjeffin perhehauta on Helsingin ortodoksisella kirkkomaalla.\n\nLähteet:\nRaustela, Lasse:Dementjeffin kiwikartano 1885-1985 : kertomus \nHelsinki : Bostads ab Skatan, 1990" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7968> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/loytyyko-jossain-enemman-tietoa-helsingi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6528>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Ensi linja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1831750463985" ;
        wgs84:long        "24.9411153762855" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ensi-linja" .

[ dcterms:description  "Vasta avatussa kesäravintolassa istuvat Karinin muodikkaat ystävät juoruamassa tyhjänpäiväisiä. Neitosen katse harhaantuu viereisiin pöytiin.... Ensin hän huomaa silmälasit. Sitten haalistuneen, nuhruisen sadetakin, kuluneet kengät ja piipun. Tuo mies ei kuulu piireihin, Karin ehtii päätellä, kun häntä jo viedään..." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9681> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8483>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Kulmapub"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Soittoruokala Roskapankki" , "Roskapankki, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7768> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.kallioravintolat.fi/roskapankki/index.php" ;
        wgs84:lat            "60.1866103116612" ;
        wgs84:long           "24.9520567011575" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8483" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8722>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1291393~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Tietoiskussa lyhyt puiston esittely, kuvassa perhe ostaa jäätelöä lankarullakioskista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9197>
        dcterms:modified  "2010-06-04T11:10:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6693>
        dcterms:modified  "2009-08-04T17:51:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Chydenius, Kaj"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/chydenius-kaj" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8817>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pesola, Sakari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8817" .

[ dcterms:description  "Sepänkatu 15:n ja sen ympäristön historiaa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5094> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6435>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6788>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Puuska-Joki, Kaisu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/puuska-joki-kaisu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4141>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Huvia ja herkkuja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6504> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6505> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6446> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3120> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4141" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4998>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1071964~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8982>
        dcterms:modified  "2010-04-08T11:02:36+0300" .

[ dcterms:description  "Jörgen Petersenin kotikaupunginosa 1970-luvulta lähtien" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9161> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81>
] .

rky:p1456  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.656695059,23.135486330 60.656811534,23.136011799 60.656947526,23.136677793 60.656725692,23.137442127 60.656149501,23.138169954 60.655962789,23.139525189 60.655784748,23.139562389 60.655343179,23.136410077 60.656695059,23.135486330" ;
        poi:municipality  kunnat:k284 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5165" ;
        skos:prefLabel    "Kosken kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i393>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki never sleeps" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i392> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i392> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-never-sleeps" .

[ dcterms:description  "Topelius kuvaa kevätjuhlia Kumpulassa vuosina 1833, 1834 ja 1848." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4891> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7522>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7144>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7239>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Johanna"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1573269269027" ;
        wgs84:long        "24.9420536476719" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7239" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2328>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1816737~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9194>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sundqvist, Gösta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9194" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9433>
        dcterms:modified  "2010-10-14T13:47:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6690>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Elite"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/elite" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9528>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Korvatunturintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> ;
        wgs84:lat         "60.2380549074052" ;
        wgs84:long        "25.1177659910523" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/korvatunturintie" .

[ dcterms:description  "Ravintolan suunnittelija-arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7241> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6463>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7499>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Sutinen, E.J."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7481> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7499" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7738>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4995>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Maunula" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8008> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8011> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i59> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8010> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8013> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8009> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8012> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4995" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9693>
        dcterms:modified  "2011-06-27T16:11:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9788>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Tango Fleminginkadulla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i720> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9558> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9788" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7141>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kontio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1672928050895" ;
        wgs84:long        "24.9639976396383" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7141" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7998>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_536>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9430>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Kruunuvuorenkatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aeolus" , "Satamakatu 5" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1677957177982" ;
        wgs84:long           "24.9630256860449" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kruunuvuorenkatu-1" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2942>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Alvar Aalto ylevöittää arjen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6895> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2941> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/alvar-aalto-ylevoittaa-arjen" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7640>
        dcterms:modified  "2009-11-02T17:39:03+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pitkäsilta. Pätkä mies/ veteen tuijottaa./ Sillan alta sorsanpoika/ katsoo kurkkijaa./ Hetkisen he kuuntelevat/ samaa suhinaa.../ Kaisaniemenlahteen jostain tähti putoaa.\" (runosta Yhteinen tähti, s. 75)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1203> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kalevankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1655762053945" ;
        wgs84:long        "24.9318021686067" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7735" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ehdoton suosikkini oli helakanviheriä talo Aabrahamin ja Eerikin kulmassa, se erottui totisemman värisestä ympäristöstä tehokkaasti. Oli mukava kuvitella, minkälaista noissa taloissa oli sisällä: suuria korkeita huoneita, tummaa parkettia ja pölyisiä kristallikruunuja varmaan. Ja asukkaat vanhoja, vanhoja, daameilla pitsipuserot ja kameekorut, herroilla damaskit ja hopeanuppinen kävelykeppi." ;
  dcterms:description            "Päähenkilö työskentelee Kampissa ja aamuisin ja ruokatunneilla kiertelee Kampin kaduilla ja Hietalahden torilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2140> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5945>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=03B25676-AF01-45D6-9FC3-236D34CC1985> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9690>
        a                 th:Elokuva ;
        rdfs:label        "Skavabölen pojat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9689> ;
        th:lisatietoa     "Kaksi poikaa kokee vanhempiensa avioeron suomalaisessa lähiössä." ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9688> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9690" .

rky:p292  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Muinainen Hämeen ja Savon maakuntaraja on kulkenut Pielaveden Kirkkosaaressa, jossa saaren keskeisen sijainnin ja vesireitin merkityksen takia ovat sijainneet myös Pielaveden ensimmäiset kirkot.\n \nKirkkojen paikalla on muistomerkki, vanha hautausmaa sekä Anders Brofallin johdolla rakennettu solakka kolmikerroksinen pohjalainen renessanssitapuli vuodelta 1748. Kirkkosaaren maisemaan liittyy vanhalla pappilan paikalla sijaitseva kappalaisen pappilan rakennusryhmä.\n\nPeltojen keskellä sijaitseva, nykyisin yksityisomistuksessa oleva pappila talousrakennuksineen kuvastaa vielä papiston maanviljelykseen perustuvaa elämäntapaa. Pappilan runsain listoituksin koristellussa, jugendpiirteisessä päärakennuksessa on karoliininen pohjakaava."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.249410942,26.685378510 63.247981218,26.683083197 63.246318205,26.676528419 63.249152344,26.672471260 63.252422304,26.679607341 63.251347425,26.683922994 63.249410942,26.685378510" ;
        poi:history       "Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasutulla rajaseudulla sijaitseva Pielavesi perustettiin Iisalmen kappeliksi 1683 ja seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen 1692. Kappelikunta hankki puolet Lammassalo n:o 1 tilasta 1705 kappalaisen virkataloa varten. Omaksi seurakunnaksi Pielavesi itsenäistyi 1811. \r\n\r\nKappeliseurakunnan perustamisen aikaan asutus muodostui järven rannoille levittyneistä kalastajista ja kaskeajista. Kirkon paikan valintaan vaikutti saaren keskeinen sijainti ja erityisesti vesistön merkitys liikumiselle. Seurakunta säilyikin väkiluvultaan ja tieoloiltaan vaatimattomana koko 1700-luvun. Kirkkosaareen rakennettiin vielä uudet kirkot 1760- ja 1790-luvulla. Vasta väkiluvun kasvu ja tieyhteyksien paraneminen johtivat kirkon siirtämiseen nykyisen kirkonkylän Hiekkaniemeen, johon kirkko valmistui 1878. Kirkkosaaren kirkko purettiin 1882 ja hirret käytettiin kansakoulun rakentamiseen.\r\n\r\nKappalaisen pappilan suunnitteli rakennusmestari P.J. Pitkänen ja se valmistui 1909 edellisen palossa tuhoutuneen paikalle. Sotien jälkeen pappilan maat ja rakennukset luovutettiin siirtolaisille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k595 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1094" ;
        skos:prefLabel    "Pielaveden Kirkkosaari"@fi .

[ dcterms:description  "Villensaunassa lausuttiin Helsingin Työväenyhdistyksen syntysanat 1883." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3592> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7685>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8449>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1104>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "Esihistoria"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "0001-01-01T00:00:00" , "1549-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "Esihistoria"@fi .

koko:p24722  dc:created  "2012-05-29T06:14:57.862+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:14:58.005+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "toimistot_kooste"@en , "toimistot (kooste)"@fi , "toimistot_kooste"@sv .

rky:p626  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vuojoen kartanon päärakennus siipirakennuksineen on yksi empirekauden vaikuttavimmista kartanorakennuskokonaisuuksista maassamme. Kartanoarkkitehtuuri on arkkitehti C.L. Engelin käsialaa.\n\nVuojoen kartano sijaitsee Eurajoen alajuoksua ympäröivällä tasangolla. Kartanossa on kolmikerroksinen päärakennus sekä kaksi samaan linjaan rakennettua yksikerroksista siipirakennusta. Kartanoon johtaa nelinkertainen puukujanne. Päärakennuksen vieressä on alkuaan vaunuvajana ja tallina toiminut puinen, pilasterein jäsennelty rakennus.\n\nPäärakennusta ympäröivä puisto rajautuu jokeen, joka on alkujaan ollut kartanopuiston vesiaihe. Puiston reunassa on Engelin suunnittelema kasvihuone. \n\nKartanorakennuksen pääakselissa pitkän puukujan päässä on arkkitehti Charles Bassin ja P.J. Gylichin suunnitelmien mukaan rakennettu talousrakennuskompleksi Pistola."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.220615416,21.664712465 61.220394187,21.670327241 61.220092490,21.672608680 61.218344801,21.677668510 61.216915597,21.680928678 61.213744582,21.676446070 61.213116518,21.670413287 61.214192772,21.668028329 61.215577061,21.661997876 61.217947649,21.664054349 61.220615416,21.664712465" ;
        poi:history       "Vuojoen maatila tunnetaan jo 1500-luvulta. Seuraavalla vuosisadalla tilan omisti mm. Åke Tott. Ruukinpatruuna vuorineuvos Lars Magnus Björkman osti Vuojoen 1829. Björkman aateloitiin 1830-luvulla nimellä Björkenheim. Hänen aikanaan Vuojoen kartanosta tuli yksi aikansa uudenaikaisimpia suurtiloja. \r\n\r\nKartanon päärakennuksen rakentamiseen liittyi mielenkiintoinen suunnitteluprosessi. Ensimmäisen suunnitelman teki arkkitehti Charles Bassi. Italialaissyntyinen Bassi oli ensimmäinen Suomessa vakinaisesti toiminut ammattikoulutuksen saanut arkkitehti ja julkisia rakennuksia valvovan Intendentinkonttorin esimies. Bassin Vuojoen kartanosuunnitelmaa muokkasi 1930-luvun alussa P.J. Gylich. Gylich oli nimetty Turun kaupunginarkkitehdiksi 1827 tulipalon jälkeen. Lopullisen muodon päärakennukselle ja kahdelle sivurakennukselle antoi arkkitehti C.L. Engel. Engel nimitettiin 1824 Bassin tilalle Intendentinkonttorin päälliköksi, missä virassa Engel toimi kuolemaansa 1840 saakka. \r\n\r\nVuojoen kartanon päärakennuksen ja siipirakennusten sijoittelu riviin perustuu Bassin suunnitelmaan ja Gylich on vaikuttanut pohjakaavaan. Varsinainen suunnittelija oli Engel. Kartanon rakennustyöt käynnistyivät 1830-luvun loppupuolella ja ylellinen empirekokonaisuus valmistui ammattinsa suvereenisti hallinneen suunnittelijan elämäntyön päättymisen aikoihin. Talouskeskuksen rakennuksiin kuului Engelin suunnittelema kivirakenteinen kasvihuone puutarhurin asuntoineen. Kasvihuoneessa Engel sovelsi mm. edistyksellisten lämmitysjärjestelmien osaamistaan. \r\n\r\nBjörkenheimien jälkeen kartanon omistus siirtyi 1900-luvun alkupuolella liikemiesten ja maanviljelijöiden muodostamille ryhmille, joiden aikana kartanon metsiä hakattiin ja niistä muodostettiin pienempiä tiloja. Jakamisessa merkittävästi pienentyneen kartanon omistajaksi tuli 1934 Eurajoen kunta, joka perusti kartanoon vanhainkodin. Kaikkia kartanon rakennuksia muutettiin vanhainkotikäytön aikana 1936-2003. \r\n\r\nKartanon päärakennus siipirakennuksineen valmistui uuteen käyttöön juhla-, koulutus- ja toimistotiloiksi 2005. Muutos- ja restaurointisuunnittelijoina olivat Arkkitehtitoimisto Schulman Oy:n arkkitehdit Sari Schulman ja Simo Freese. \r\n\r\nKasvihuone toimi vanhainkodin mielisairasosastona 1930-luvulta vuoteen 1969. Kasvihuone muutettiin kokoustilaksi ja saunaosastoksi Arkkitehtitoimisto Timo Tuomolan suunnitelmien mukaan 2007. Kartanon talouskeskus Pistola on yksityisomistuksessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k051 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=38" ;
        skos:prefLabel    "Vuojoen kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7995>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Renvall, Essi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7994> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7995" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7519> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8340>
] .

[ dcterms:description  "Kruunuvuoren huvila-alueen pääomistaja vuodesta 1913. Hän teki sittemmin maakaupat öljy-yhtiöiden kanssa, ja ne johtivat Haakoninlahden huvilayhdyskunnan tuhoon." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7733> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7719>
] .

[ dcterms:description  "Riki ja Anni kohtaavat. (s. 151-153)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1548> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7194>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6062>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=BE73E47A-4228-4B7B-9857-475A3F50FD96> .

rky:p886  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaltsila, Uusikylä ja Vanhakylä ovat keskiaikaisia maarekisterikyliä. Kolmen lähekkäin sijoittuneen kylän muodostama hyvin säilynyt  kylämaisema on syntynyt isonjaon jälkeen, jolloin talot rakennettiin lähemmäksi peltoja.\n \nKaltsilan kylä sijaitsee Kotojärven rannalla. Uudenkylän taloja on Kotojärvestä Rautaveteen laskevan laskuojan, Harjastenojan, varrella. Vanhankylän talot jäävät alueen länsiosaan. Kylien maisemakuvalle ovat ominaisia korkeat, havumetsän peittämät mäet ja niiden väliin jäävät järveä kohti loivasti viettävät viljelysmaat, joita metsäsaarekkeet katkovat.\n\nKantatilat sijaitsevat peltojen yhteydessä mäenkumpareilla ja maiseman muotoja seuraavien paikallisten hiekkateiden varsilla. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt mm. Vanhankylän ja  Rosilan ratsutiloilla sekä Sallin ja Punton talonpoikaistiloilla. Kantatilojen pihapiirissa on säilynyt asuinrakennuksia 1800-luvun alkupuolelta ja talousrakennuksia 1700-luvulta. Uudet päärakennukset ovat pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kylässä on säilynyt myös jonkin verran vanhoja mökkiläisasumuksia Rosilan ja Vanhankylän tienoilla. Kyläasutukseen liittyy myös perinteisellä paikallaan seisova Rosilan jalkamylly 1820-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.303986337,23.094638372 61.306643203,23.086575717 61.313677632,23.091225745 61.317713715,23.086566232 61.322573913,23.086263357 61.325722192,23.090407143 61.322846321,23.099578019 61.320371585,23.114182122 61.312161189,23.112415009 61.306461869,23.109661812 61.303986337,23.094638372" ;
        poi:history       "Tyrvään pitäjän Kaltsilan kylä asutettiin viimeistään varhaiskeskiajan kuluessa. Kaltsilassa oli 1560-luvulla viisi taloa. Tiivis ryhmäkylä peltoineen sijaitsi Kotojärven (ent. Rudasjärvi) rannalla olevalla matalalla harjantella. Uudenkylän tiivis kylä sijaitsi Kotojärveen laskevan Harjastenojan varrella olevalla pienellä mäellä. Kylässä oli 1560-luvulla kuusi taloa. Vanhassakylässä oli neljä taloa 1560-luvulla.  Kylien pohjoispuolelle raivattiin 1600-luvulla Tyrväästä Vesilahdelle vievä ns. Narvanmatkantie. Tiivis kylämaisema hajosi isonjaon jälkeen kantatalojen muuttaessa lähemmäksi peltovainioitaan. Kaltsilan taloista Rosila jäi vanhaan kyläkeskustaan.\r\n\r\nKaltsilan kansakoulu valmistui 1910. Vanhankylän päärakennus rakennettiin 1925 (H. Tiitola) ja pirttirakennus 1800-luvun alkupuolella. Rosilan päärakennus valmistui 1898, pirttirakennus 1827 ja vilja-aitta 1779. Sallin päärakennuksen hirsirunko rakennettiin 1877, ulkoasu valmistui 1913 muutoksessa ja aitat rakennettiin 1700-luvulla. Punton tilan päärakennuksen runko valmistui 1800-luvun alussa. Nykyasuun rakennus saatettiin 1914, jolloin rakennettiin myös toinen asuinrakennus. Tilan aitoista kaksi valmistui 1793 ja yksi 1804. Rosilan jalkamyllyä uusittiin 1895 ja 1930."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4085" ;
        skos:prefLabel    "Kaltsilan, Uudenkylän ja Vanhankylän viljelymaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8351>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1080183~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8446>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Menu Leo Salosen tapaan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8447> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8451> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8450> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8449> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8448> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6584> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8445> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8446" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Valter Thomén kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7183> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628>
] .

rky:p1085  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iisalmella on poikkeuksellisen laaja ja paljon eri ikäisiä rakennuksia sisältävä asema-alue. Hyvin säilynyt asemapuisto kokoaa rakennukset omaleimaiseksi asemanseuduksi.\n\nPaloisvirran rannalla sijaitsevan rautatieaseman asemarakennus on rakennettu Oulun radan III luokan asemasuunnitelmien mukaisesti. Sen ohella asemapuistossa on asemapäällikön koristeellinen asuintalo, veturitalli, makasiinit, vesitorni ja useita asuinkasarmeja talousrakennuksineen eri vuosikymmeniltä sekä suurista kivilohkareista ladottu ns. vara-asema sotavuosilta.\n\nRadan itäpuolelle jäävät veturitallit ja koneiden huoltoon liittyvät muut rakennukset. Rautatieasema sijaitsee Poroveden rannalta lähtevän Savonkadun itäpäässä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.558267704,27.201411360 63.558508580,27.201062177 63.558579601,27.200967399 63.558551603,27.200776164 63.558523601,27.200394375 63.558481557,27.200108268 63.558340675,27.199788274 63.558212493,27.199692434 63.558127513,27.199500302 63.558100535,27.198896296 63.559264546,27.198617236 63.559208586,27.198203224 63.559321508,27.198109059 63.560542586,27.197639801 63.560736787,27.200665018 63.558267704,27.201411360" ;
        poi:history       "Kuopioon asti 1889 valmistunutta Savon rataa jatkettiin Kajaaniin 1898-1904. Rautatie osoitti tarpeellisuutensa erityisesti viljan kuljetuksissa, mutta sen nähtiin parantavan alueen mahdollisuuksia myös voin, tervan ja puutavaran kuljetuksen nopeuttajana. Rataosan ainoa III luokan asema valmistui 1902 Iisalmeen. Asematyyppi oli Bruno Granholmin suunnittelema. Rakennusta laajennettiin 1904 ja 1930.\r\n\r\nIisalmesta tuli risteysasema, kun rata Ylivieskaan valmistui 1926. Tässä yhteydessä Iisalmeen rakennettiin uusi veturitalli ja vesitorni radan itäpuolelle. Asemalta Iisalmen satamaan Poroveden rantaan vienyt pistoraide valmistui 1907."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k140 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4212" ;
        skos:prefLabel    "Iisalmen rautatieasema"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8727> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8725>
] .

[ dcterms:description  "Suunnitellut ravintolan sisustuksen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6506>
] .

rky:p1419  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vihavuosi on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista. Myllytoimintaa Hauhon maakirjakylillä on ollut koskessa jo keskiajalla. 1900-luvun alkupuolella perustetun sahan yhteyteen on rakentunut pieni sahayhdyskunta.\n\nMyllypiha sijaitsee Vihavuoden kosken itärannalla. Mylly on yksi Kanta-Hämeen kuntien harvoista säilyneistä hirsisistä myllyrakennuksista. Myllypihan kokonaisuuteen kuuluu myös myllärin asuinrakennus ja talousrakennuksia. \n\nMyllytoimintaa huomattamasti nuorempi Vihavuoden saha sijaitsee myllyn vieressä. Sahasta on säilynyt voimalaitos ja sen tiilinen piippu. Sahaan kiinteästi liittyneiden työväestön asuinrakennukset sijaitsevat kosken länsirannalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.277263702,24.667742550 61.276800997,24.666199378 61.276952088,24.665424624 61.277169095,24.665500525 61.277377433,24.665714785 61.277582795,24.665641053 61.277867626,24.665629593 61.277915363,24.665956114 61.277906632,24.666539355 61.277815707,24.667225787 61.277662461,24.667285792 61.277535116,24.667217537 61.277406781,24.667363090 61.277263702,24.667742550" ;
        poi:history       "Vihavuoden myllystä vanhin tunnettu tieto on 1400-luvulta, jolloin myllyjen todetaan toimineen koskessa jo pakanuuden ajalla. Uudella ajalla koskessa mainitaan olleen viisi myllyä. 1800-luvulla oli koskessa Hauhon pitäjän keskeisten kylien, Vitsiälän, Hauhon ja Sotjalan lahkomyllyt sekä Perttulan rälssitilan ja Nikkarin tilojen myllyt. Rekolan mylly eli Sotjalan lahkokunnan mylly on säilynyt ainoana kosken varressa olleista myllyistä. Myllyrakennus on tiettävästi 1800-luvulta.\r\n \r\nVihavuoden koskessa oli ainoastaan myllyjä, kunnes kosken rannalle 1923 rakennettiin vesivoimalla käyvä yksiraaminen saha. 1960-luvun alussa viereen rakennettiin uusi sahalaitos, joka tuotti myös sähköä. Parhaimmillaan saha työllisti 200 henkeä ja sahan yhteyteen syntyneessä kylässä oli kolme kauppaa. Saha lakkautettiin 1985.\r\n\r\nVihavuoden kylä oli aikanaan suosittu taiteilijoiden kesänviettopaikka. Myllypiha ja kosken rantamaisemat tallentuivat mm. Yrjö Yrjölän, Yrjö Ollilan, Mikko Oinosen ja Anton Lindforsin maalauksiin. Myös runoilija Yrjö Jylhä asui kausittain Vihavuoden kylässä. Pitäjän asutukseen nähden syrjäinen Vihavuosi oli satoja vuosia tärkeä myllypaikka ja myöhemmin 1900-luvulla pieni sahateollisuustaajama. Nykyisin Vihavuodessa on vilkkainta kesäisin kalastuksen ja kesäasukkaiden ansiosta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k635 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4702" ;
        skos:prefLabel    "Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i356>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9013> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i355> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-15" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7107>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9062>
        dcterms:modified  "2011-05-24T14:07:35+0300" .

rky:p1679  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijoen varteen Kemijoki Oy:n valtakunnallista sähköntuotantoa varten rakennuttama Pirttikosken voimalaitos yhdyskuntineen on ollut laajuudeltaan ja rakennustekniikaltaan yksi Lapin merkittävimmistä rakennushankkeista. Pirttikoski on yksi Suomen kolmesta tunnelivoimalaitoksesta, jonka konesali kallioseinineen on erityisen vaikuttava. \n\nPirttikosken jyrkkäpiirteinen luonto on määrännyt rakennusten sijoittelua, mutta on antanut toisaalta mahdollisuuden Kemijokivarren voimalaitossuunnitteluun kokonaisuutena.\n\nPirttikosken 1957-60 rakennettu betoninen voimalaitos sijaitsee metsäympäristössä, korkeiden rantatöyräiden välissä. Maisemaa hallitsevat voimalaitoksen puoleisen rannan louhitut kallionleikkaukset ja Kemijoen uoma.\nKemijoen länsirannalla on voimalaitoksen työntekijöiden asuma-alue 1950-luvulta. Toistakymmentä rivitaloa käsittää kaikkiaan 65 asuntoa. Tiilikatteiset, valkeat rivitalot on ryhmitelty ja porrastettu maaston mukaan pitkärunkoisten mäntyjen katveeseen. \n\nVoimalaitoksen 1950-luvulla rakennettu seuratalo, Luusuanpirtti, on voimalan länsipuolella, maantien varressa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.340865265,27.127388621 66.340892540,27.127377342 66.341121838,27.129839880 66.340413807,27.130332867 66.340143633,27.128073481 66.340865265,27.127388621" ;
        poi:history       "Pirttikosken voimalaitos oli Kemijoen kahdeksan voimalaitoksen sarjassa aikajärjestyksessä toinen. Rakennustyöt käynnistyivät kevättalvella 1956 ja kestivät kolme vuotta. Voimalaitoksen pääsuunnittelijan toimi Harry Sistonen.\r\n\r\nNiemen läpi louhittiin kallioon 2500 metriä pitkä tunneli. Sen alkupää laajennettiin aaltoilutilaksi, loppupäähän muodostui alakanava, jonka pituus on 590 metriä.\r\n\r\nPirttikosken voimalaitos kytkettiin valtakunnanverkkoon joulukuussa 1959 ja toinen koneisto saatiin käyntiin keväällä 1960.\r\n\r\nLuusuanpirtti valmistui 1958 ja sen suunnittelivat Kai Blomstedt ja Birger Stenbäck."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2183" ;
        skos:prefLabel    "Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta (Luusuanpirtti)"@fi .

[ dcterms:description  "Hemmo tanssii Kaivopihan suihkulähteessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8632> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8631>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\n\n\n\n\n\n\nOn kaikki mennyt pieleen, osoitetta mieleen en millään saa, ja nämä hesalaiset nauraa kun hevonen syö kauraa, ja minä piirakkaa, ei täällä kukaan sua tunne mutta löytää sinut tahtoisin, koska lupasin mä niin mä tulin hevosella Helsinkiin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i473> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9157>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9156> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9155> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9154> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9157" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kuljettuaan Dagmarinkadun koirapuistikon läpi ja välteltyään parhaansa mukaan innokkaan karjalankarhukoiran lähentely-yrityksiä Linda pysähtyi katselemaan Nervanderinkadun kulmassa komeilevaa muhkeaa okranväristä niin sanottua Merrimiesten taloa, jonka edessä oli aikoinaan tehty maan ainoa sisäpoliittinen murha.' (s. 49)" ;
  dcterms:description            "Linda liikkuu Merkkimiesten talon tienoilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9516> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7367>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:16+0300" .

rky:p1321  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäinen yhtenäinen, loppuunsaatettu kanavoimistyö maassamme.\n\nKenraali Suvorovin johdolla Saimaalle rakennetut neljä avokanavaa olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua.\n\nKutvele (nyk. Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla), Käyhkää (nyk. Ruokolahden kunnassa), Kukonharju (nyk. Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla) sekä Telataipaleen kanava (nyk. Sulkavan kunnassa) mahdollistivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan.\n\nParhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä. Kanavarakenteet ja niihin liittyneet hirsiset aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin ja ne kertovat 1790-luvun rakennustekniikasta. Kanavan varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä. Kukonharjulla oli myös kirkko ja hautausmaa. Kanavalla olleista rakennuksista on havaittavissa kivijalkoja, lattiarakenteita, uuneja, kuoppia ja painanteita. Kanavien sotilaallisesta käytöstä kertova rakennus on säilynyt Käyhkään kanavalla. Käyhkään Hovin päärakennus toimi aikoinaan tullivartioasemana ja toimii nykyisin virkistyskäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.495881060,28.525384345 61.495370516,28.525367867 61.494218012,28.526120989 61.488890148,28.524356822 61.489288837,28.523070515 61.494318862,28.524551915 61.495507863,28.524131412 61.495881060,28.525384345" ;
        poi:history       "Turun rauhaan 1743 päättyneessä nk. hattujen sodassa Ruotsi menetti Venäjälle alueita Itä-Suomessa. Venäläiset eivät kuitenkaan saaneet vesiyhteyttä Lappeenrannan ja Savonlinnan välille, koska keskeisellä paikalla Saimaata sijaitseva Puumalan salmi jäi Ruotsin haltuun.\r\n\r\nRuotsin ja Venäjän välinen ns. Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan 1790 ilman että Kustaa III olisi kyennyt valtaamaan takaisin jo aiemmin Venäjälle menetettyjä osia Suomesta. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä.\r\n\r\nLinnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Uusina uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipaleen ja Kärnäkosken laivastotukikohdat sekä Anjalankoskelle Liikkala.\r\n\r\nSaimaan laivaston tarpeisiin rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat. Kanavointitöitä tehtiin 1790-luvulla myös Savitaipaleen Solkeissa Kärnäkosken ja Suur-Saimaan yhteyden parantamiseksi, mutta Korholansalmen ja Taipalsaaren Vilsaaren alueen työt jäivät keskeneräisiksi.\r\n\r\nKenraali Suvorovin johdolla toteutetut kanavat rakennettiin 1792-1798 ja niiden tarkoituksena oli sekä auttaa Venäjän laivaston tukikohtien, Savonlinnan ja Lappeenrannan, välistä huoltoliikennettä että parantaa välittömästi kanavareitin läheisyydessä olevan Ruotsin vastaisen rajan valvontaa. Kunkin kanavan yhteydessä oli sotilasvartio jota varten oli rakennettu kasarmeja, muona- ja asevarikkoja, saunoja ja muita talousrakennuksia. Myös paikallinen suomalaisväestö käytti kanavareittiä kauppamatkoillaan. Kanavien sotilaallinen merkitys väheni Suomen Venäjään liittämisen jälkeen. Kanavien merkitys paikallisina ihmisten ja tavaroiden liikenneväylinä säilyi kuitenkin merkittävänä.\r\n\r\nSuvorovin kanavien säilymisen turvaava restaurointihanke käynnistyi keväällä 2003."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k700 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1707" ;
        skos:prefLabel    "Suvorovin kanavat (Kukonharju)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9656>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:12:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2311>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ruuth, Alpo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ruuth-alpo" .

rky:p22  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenmäen ja Hurrilan mäenlakikylissä on säilynyt niiden ikivanha rakenne ja tilojen sijoittelu. Savolaiskylät sijaitsevat Vahvajärven ja Joutsaan ulottuvan Suonteen välisellä korkealla kannaksella, hyvien vesireittien vaikutuspiirissä, syrjässä nykyisiltä valtateiltä. \n\nKylät edustavat tyypillistä savolaista mäenlakiasutusta. Kylän rakenne viestii vanhasta yhtämittaisesta asutuksesta samalla paikalla. Kylän perinteinen leima perustuu talouskeskusten sijoitteluun, pihapiirin tiiviiseen rakentamiseen, koivukujiin ja puustoon sekä maantien vanhaan linjaukseen ja peltoja rajaaviin kiviaitoihin. Tilakeskukset ovat loitolla toisistaan, mutta avoin viljelysmaisema sitoo kylän visuaaliseksi kokonaisuudeksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.682633850,26.617976176 61.679355768,26.612188671 61.677524016,26.587714743 61.682261427,26.586712844 61.691878308,26.585151069 61.695772152,26.603127056 61.696391555,26.611480158 61.695875566,26.620184303 61.682633850,26.617976176" ;
        poi:history       "Hämeenmäki on alueen vanhimpia kyliä. Hämäläisten ja savolaisten tilat kohtasivat Hämeenmäessä, jonka ensimmäisen talon perusti 1440-luvulla piispa Maunu II Tavast. Kirkon maaomaisuus siirtyi 1549 Suur-Savon voudille ja kruunulle. Hämeenmäessä ja Hurrilassa oli 1664 kolme maakirjataloa, jonka jälkeen taloluku ei ole suuresti muuttunut."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k097 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1927" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenmäen ja Hurrilan kylät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7104>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Smedslund, Tor"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7104" .

rky:p1581  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden 1700- ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla.\n\nPohjanmaalla merkittäviä teollisuuden patruunarakennuksia ovat Närpiön Benvik, Maalahden Åminneborg, Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaiden päärakennukset sekä Uudenkaarlepyyn Kiitola, Juthbacka ja Keppo. Pohjanmaan varhaisen teollisuuden merkittäviin alueisiin kuuluvat myös Isonkyrön Orisberg, Oravaisten ruukki ja tehdas, Seinäjoen Östermyra/Törnävä sekä Vähäkyrön Kolkki ja Merikaarto.\n\nNÄRPIÖ / BENVIK\nKaskisten kaupungin pohjoispuolella, kaupungin mantereesta erottavan salmen rannalla on Benvikin tilan pihapiirissä kaksi poikkeuksellisen komeaa 1700-luvun lopun kaksikerroksista pohjalaistaloa. Benvikin 1700-luvun lopun näyttävä rakentaminen liittyy vilja- ja tervakaupalla sekä laivanvarustuksella vaurastuneen, Kaskisten kaupungin perustaneen Bladh-suvun historiaan. Asuinrakennusten lisäksi pihapiiriin liittyy talousrakennuksia, kaksi aittaa, savusauna ja venevaja. Lähistöllä sijaitsee Peter Johan Bladhin rakennuttama hautakappeli.\n\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\nMaalahdenjoen suun pohjoisrannalla sijaitsee Åminneborgin uusklassillinen kartano sivustoiltaan umpeen rakennetussa pihapiirissä. Kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on Pohjanmaan harvoja kartanomaisia rakennuksia. Julkisivut on jäsennöity pilastereilla ja räystästä kiertää voimakas klassillinen hammaslista. Toisen kerroksen edustustilaluonnetta on korostettu korkeammilla ikkunoilla. On esitetty olettamus, että talon suunnittelija olisi tukholmalainen Johan Elfström, joka 1780-1788 johti Vaasan hovioikeuden talon rakentamista ja työskenteli myös Sulvan, Pirttikylän ja Raippaluodon kirkoissa. Mansardikattoinen sivurakennus, johon on sisustettu kartanon oma museo, on peräisin 1750-1761 väliseltä ajalta. Se on sijainnut alkuaan nykyisen päärakennuksen paikalla, mutta on siirretty uuden päärakennuksen tieltä. \n\nÅminneborg sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla \"Övermalax - Åminne\" -maisema-alueella.\n\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\nGrönvikin lasitehtaan rakennuskannasta on jäljellä mahdollisesti 1700-luvun lopusta oleva kaksikerroksinen päärakennus puistoineen ja puutarhurin taloineen. Päärakennus on rakennettu viimeistään 1814 ja restauroitu 2000-luvulla.\n\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\nKiitolan kosken vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta saakka. Kiitolan kartanossa toimineen entisen villatehtaan rakennukset ovat 1920-luvulta, ja kartanon puinen päärakennus on 1800-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat vanha kivisilta ja patorakenteet. \n\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\nJuthbackan kustavilainen päärakennus on valmistunut 1821 vuonna 1817 perustetun sahan kartanoksi. Mansardikattoisen rakennuksen julkisivua jäsennöi neljän pilasterin koristama frontispiisi. Pihapiirin alun perin neljästä punamullatusta talousrakennuksesta kolme on säilynyt.\n\nUUSIKAARLEPYY/ KEPPO\nKepon kartano sijaitsee Ylä-Jepualla Lapuanjoen rantamaisemassa, Keponkosken varressa. Näyttävä myöhäisempirerakennus on vuodelta 1869. Ruukin rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. konttori, työväen asuinrakennus ja talousrakennuksia. Keponkoski sahoineen oli 1700-luvulla kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksia ja 1800-luvulla Oravaisten Kimon ohella yksi Björkmanin (aateloituna Björkenheim) teollisuussuvun tuotantopaikoista.\n\nII / NYBY\nMeren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti"@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.489178662,25.329811933 65.489138768,25.330254410 65.488990134,25.330862233 65.487321582,25.334483477 65.486440185,25.336259596 65.486013035,25.336959865 65.485768025,25.337274573 65.485017583,25.338549223 65.484391941,25.333260171 65.483089877,25.328424502 65.484493713,25.321912806 65.486162770,25.323992118 65.486424430,25.327118149 65.487003635,25.328174341 65.488484441,25.328626315 65.489178662,25.329811933" ;
        poi:history       "Pohjanlahden ja Oulun porvaristo ryhtyi käyttämään hyväkseen 1765 murtuneen Pohjanlahden kauppapakon sallimia vapauksia kauppiaina ja laivanvarustajina. Monet heistä lähtivät kauppavapauden toteuduttua ulkomaille tutustumaan liike-elämään ja solmimaan kauppasuhteita. Suomeen perustettiin 1700-luvun lopulla 12 lasitehdasta eli -ruukkia, mm. Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaat.\r\n\r\nNÄRPIÖ / BENVIK\r\nNärpiön Benvikin tilan toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennutti Johan Bladh nuorempi 1776 ja toisen hänen poikansa Peter Johan Bladh 1786.\r\n\r\nKauppiassuvun jälkeläinen Johan Bladh oli osakkaana äitinsä Vaasaan perustamassa tupakkatehtaassa ja sai 1762 oikeuden perustaa Vaasaan villamanufaktuurin. Ulkomaankauppaa Bladh harjoitti aluksi turkulaisten laivojen osakkaana, kun Vaasalla ei ollut tapulioikeuksia. Vuoden 1765 kauppavapauden jälkeen hän ryhtyi varustamaan omia aluksia. Kun alkoi näyttää siltä, että Vaasan tapulioikeudet siirtyisivät Kaskisten perustettavalle kaupungille, Bladh hankki Närpiöstä Benvikin tilan, joka käsitti koko tulevan kaupungin alueen. Bladh muutti Benvikiin 1775 ja rakennutti tilalle asuinrakennuksen 1776. Hän rakennutti Kaskisiin omalla kustannuksellaan tulli- ja pakkahuoneen 1777. Kaskinen sai Bladhin anomuksesta tapulioikeudet jo 1779, vaikka sen kaupunkiprivilegiot vahvistettiin vasta 1785. Bladh oli perustanut jo tätä ennen Kaskisiin pienkeittämön ja 1781 laivanvarustamon. \r\n\r\nJohan Bladhin poika, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian kantonilaiseen johtajistoon kuuluva superkargööri Peter Johan Bladh palasi isänsä kuoltua 1783 Suomeen ja rakennutti itselleen uuden asuinrakennuksen Benvikiin 1786. Hän oli maan varakkaimpia laivanvarustajia, valtiopäivämies ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Peter Johan Bladhin kuoleman jälkeen Benvikiin perustettiin pellavakehräämö 1818, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1825. Benvik oli myöhemmin Johan Carlströmin ja Carl Jacob Grönbergin omistuksessa, joista jälkimmäinen perusti Benvikiin fajanssitehtaan 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\r\nÅminneborgin päärakennuksen rakennutti salpietaritehtailija Petter Böcker 1787-1792 välisenä aikana ostettuaan tilan vaasalaiselta kauppiaalta Israel Bladilta. Päärakennus kärsi tulipalosta 2003.\r\n\r\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\r\nGrönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin  ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\r\nKiitolan kosken alueelle keskittyi 1800-luvulla kutomoteollisuuteen liittyviä toimintoja. Kehräämö valmistui 1890-luvulla ja myöhemmin kutomo. Nykyinen päärakennus siirrettiin aiemman palaneen tilalle Härmästä 1891-1893. Nykyinen silta rakennettiin kosken yli 1910. Uusi tehdasrakennus valmistui aivan kartanon päärakennuksen viereen 1912 ja uusi voimala 1922. Villatehdas joutui lopettamaan toimintansa 1932 ja tämän jälkeen alueella on toiminut eri alojen yrityksiä.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\r\nRaahessa ja Uudessakaarlepyyssä mm. tervakauppaa käynyt luutnantti Carl Backman perusti 1813 ostamalleen Juthbackan tilalle myllyn ja sahan 1817. Tila oli ollut sotilasvirkatalona jo 1600-luvulla. Päärakennus tehtiin alun perin kapteenin virkataloksi 1821. Sen yhteyteen tehtiin moderni lisärakennus 1970-luvulla. 1900-luvulla Juthbackassa toimi mm. kasvatuslaitos ja lepokoti. Uudenkaarlepyyn kaupunki päätti ostaa ja korjata Juthbackan mm. kokouskäyttöön 2003 ja päärakennuksen sisätilat korjattiin entistäen 2005-2006.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KEPPO\r\nKepon varhaisin teollisuushistoria 1700-luvulla liittyy kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksiin. Keponkoskessa oli saha jo 1700-luvulla, tupakkatehdas ja pikiruukki. Oravaisten Kimon ruukin kirjanpitäjä Carl Otto von Essen hankki tilan sahoineen 1838. Saha paloi 1893, jonka jälkeen sen paikalle rakennettiin tehtailija Hugo Grönlundin toimesta kutomo, joka oli toiminnassa 1899-1908.\r\n\r\nKepon kartano siirtyi 1954 Emil Höglundin ja Karl Johan Tidströmin omistukseen. Kartanon viereen perustettiin minkkitarha, josta tuli 1960-luvulla maailman suurin.  Omistajien perustaman Keppo Oy:n omistukseen siirtyi Pohjanmaan vanhoista teollisuuspaikoista Kimon ruukki 1962 ja Oravaisten verkatehdas Oy 1966. \r\n\r\nII / NYBY\r\nOululainen kauppias ja hovineuvos Johan Nylander sai 1782 luvan perustaa lasitehtaan Iin Olhavaan. Kaksi vuotta myöhemmin aloittanut tehdas kasvoi yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista. Se siirtyi Nylanderin vävyn Adolf Falanderin omistukseen 1792. Tuolloin tehdas työllisti yhteensä 300 henkeä, joista 19 lasinpuhaltajia. Falander luopui privilegiostaan 1807. Laamanni Julius Conrad Antell aloitti tehtaan toiminnan uudelleen 1813, minkä jälkeen se oli pääasiassa Antell- ja Fellman-sukujen omistuksessa. Toiminta päättyi 1885. Tehdas paloi 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k139 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:navetta , poio:tie , poio:muinaisjaannos , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4736" ;
        skos:prefLabel    "Pohjanmaan teollisuuden kartanot (Nyby)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennusten arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Valiolan linnamainen ulkonäkö viesti työväenasumisen statuksen noususta samaan tapaan kuin Armas Lindgrenin hieman myöhempi Kone ja Sillan kortteli. Valiolan lähellä Hämeentien itäpuolella oli nousemassa sarja teollisuuslaitoksia ja Hakaniemen tori oli kehittymässä uusine kauppahalleineen.. Suuri, komea elokuvateatteri ja myymälärivistö kertovat osaltaan työväen mahdollisuuksista kuluttaa hieman entistä enemmän." ;
  dcterms:description            "Hämeentie 8 on Valiola, vuonna 1913 valmistunut Väinö Vähäkallion suunnittelema talo." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8840>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Makaan tarhassa, joka on paikka, jonne työtätekevät tuovat lapsensa säilöön. Sitä en tiedä, että tarha on vanha, kristillinen, köyhille lapsille perustettu ja sen nimi on Ebeneser. Se (heprean Eben-ezer, apukivi) tarkoittaa Raamatussa muistokiveä, jonka Samuel pystytti filistealaisista saamansa voiton kunniaksi. Apukivi on hyvä nimi tarhalle Kalliossa, joka sijaitsee Helsinginkadulla, Hesarilla, kuten me sanomme; Stadarillakin joskus.' (s. 8)" ;
  dcterms:description            "Ennen kouluikää Mäkelä viettää päivänsä Ebeneserin tarhassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9770> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8078>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1080179~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5669>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Opintoputki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka maalasi Kaisaniemen Opintoputken? Mikä on teoksen nimi? Kaisaniemen metroaseman jalankulkutunnelin Opintoputken seinämaalaus on tehty kuuden taiteilijan yhteistyönä heidän omasta aloitteestaan. Työryhmään kuuluivat Viva Granlund, Tapani Hyypiä, Pirjo Malkki, Anu Miettinen, Mikko Rantanen ja Riikka Wesamaa. Teoksen värimaailma ja muotokieli perustuvat vanhoihin kalliomalauksiin ja -piirroksiin. Teoksella ei ilmeisesti ole varsinaista nimeä, ainakaan sitä ei mainittu teoksesta kertovien artikkelien yhteydessä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6362> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuka-maalasi-opintoputken" .

rky:p255  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tohmajärven Kirkkoniemen maisema rakennuksineen edustaa hyvin sitä historiallista vaihetta, joka vallitsi kirkonkylissä ennen maakaupan vapautumista. Vesitse hyvin saavutettava Kirkkoniemi on ollut vuosisatoja pitäjän kirkollisen ja julkisen toiminnan keskittymä. \n\nTohmajärven keskustasta, Kemiestä, syrjässä oleva kirkkomaisema on kirkon, pappilan, pitäjäntuvan ja vanhan tielinjan muodostama. Kirkkoniemen kumpuilevassa maastossa sijaitseva puukirkko on rakennettu 1751. Sitä ympäröi järveen viettävä kirkkomaa, jonka keskellä, aiemman kirkon paikalla, on kellotapuli. Vanha Kirkkoniemeen johtava maantie päättyy Tohmajärven 1841 valmistuneen kirkkoherranpappilan pihapiiriin.  Kirkkotupa eli pitäjäntupa on vuodelta 1856. Kirkkoniemen maisemaan tuovat oman lisänsä vesistöön liittyvät kumpuilevat pellot."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.189939184,30.371548208 62.200229255,30.375077375 62.201381257,30.383939867 62.200487507,30.389711112 62.192680359,30.394805757 62.189329630,30.398149808 62.188081359,30.394126708 62.187563455,30.386416637 62.188467467,30.375067912 62.189939184,30.371548208" ;
        poi:history       "Tohmajärven ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin 1600-luvulla Kirkkoniemeen, joka oli alun perin ortodoksisen tsasounan paikka. Nykyinen kirkko rakennettiin 1751 Eskil Colleniuksen johdolla ja se sai nykyasunsa 1911 kun sitä korotettiin ja sen ristivarsia jatkettiin.\r\n\r\nPappila on ollut Kirkkoniemessä 1600-luvulta lähtien. Kirkkoniemestä oli hyvä yhteys lahden yli Peijonniemeen, missä on ortodoksinen kalmisto ja kappalaisen pappila. Luterilaisena aikana vainajat pyrittiin hautaamaan Kirkkoniemeen, mutta erillinen hautausmaa perustettiin jo 1700-luvulla Turusenniemeen johtavan tien varrelle ja uusi hautausmaa 1842 entiselle pappilan pellolle kirkon länsipuolelle.\r\n\r\n1900-luvun kuntakeskusrakentaminen keskittyi Kemien mäelle, jolloin kirkon ympäristö säästyi rakennuspaineilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k848 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1109" ;
        skos:prefLabel    "Tohmajärven Kirkkoniemi"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9653>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hietamies, Eve"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9653" .

th:ohjaaja  a               owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         th:Elokuva ;
        rdfs:label          "ohjaaja"@fi ;
        rdfs:range          th:Ohjaaja ;
        rdfs:subPropertyOf  dcterms:author .

<http://example/upload-base/#metadescription_7863>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:42:31+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p168>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Scheffer "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:17:03.955+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:17:17.911+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39603 , koko:p37559 , koko:p39645 , koko:p40755 ;
        poi:description  "Bastioni Scheffer rakennettiin vuosina 1751-1753. Bastionimuuri toteutettiin suoraan kalliolle ilman sisätiloja. Maaston muotoa hyväksi käyttäen tehtiin vasempaan kylkeen yksi kasematti. Tykkiaukkoja oli vasemmalla puolella viisi: niistä kolme sijoittui siipeen ja kaksi kylkeen.\nBastionit Scheffer ja Stiernroos yhdistettiin tenaljilla, joka suojasi ruotsalaisena aikana saarta etelästä aivan rantaa pitkin, koska eteläpuolista luotoa ei vielä ollut yhdistetty Pikku Mustasaareen. Tenaljissa oli kaksi linnoitusporttia ja kivääriaukot. Nykyisen D 13:n paikalla ollut tykistöverstas muodosti osan tenaljimuurista. Vuonna 1769 tenaljiin tehtiin ampumatasannetykistöverstaan ja bastioni Stiernroosin väliselle osuudelle.\n\nBastioni Schefferin toisessa rakennusvaiheessa 1773-74 vasempaan siipeen tehtiin kasematit. Oikean kyljen ja tenaljin liittymästä purettiin linnoitusportti tarpeettomana ja muurattiin tenalji siltä kohden umpeen. Tenaljin rintavarustus turvetettiin. Ampuma-aukkoja tenaljissa oli vain muurissa. Bastionimuurin edusta oikean siiven ja kyljen kohdalta oli eskarpoitu.\n\nVenäläisen varuskunnan alkuaikoina, esimerkiksi vuonna 1811 bastioni Schefferin holvatuissa kasemateissa säilytettiin ruutia. 1830-luvulla kosteita kasematteja kuivatettiin ja korjattiin. Pihan kiveyssuunnitelmaa ei toteutettu. 1844 yleisen sairaalasuunnitelman mukaan kasematit otettiin Merisotasairaalan keittiön ja leipomon käyttöön. Vuonna 1851 Viaporin insinöörikomennuskunnan luovuttaessa koko alueen komendantin hallintaan tenaljissa oli kaksipuoliset portit.\nVuonna 1853 ikkunoihin pantiin rautaristikot, kasematteihin tehtiin lattiat, ampumatason yläpuolelle vedettiin tuuletushormi ja ovet ja ikkunaluukut maalattiin öljymaalilla. On epäselvää, mitä tarkoitusta varten tämä remontti itse asiassa toteutettiin. 1865 kunnostettiin yksi kasematti ammusten säilytykseen sopivaksi.\n1873 oikean siiven sortunut seinämä muurattiin uudelleen. Vuonna 1900 kaksi kasemateista muutettiin pajoiksi. Pajoissa myös varastoitiin rautaa ja hiiltä ja sen lisäksi bastionia käytettiin kerosiinivarastona. Pajojen suuria tulisijoja varten muurattiin kaksi savupiippua.\nEnsimmäisen maailmansodan vuosina oikea siipi ja osa oikeasta kyljestä purettiin sairaalan D 23 työmaan tieltä.\n\n1920-luvun vaihteessa bastionissa oli talli ja vaja. Suomalaisena aikana bastioni on ollut puolustuslaitoksen, lähinnä Merisotakoulun hallinnassa ja sitä on käytetty varastona ja traktoritallina. Tenaljissa olevaa porttia, joka johtaa Pikku Mustasaaren keskusaukiolle, korjattiin 1980-luvun lopulla ja 1995 aloitettiin tenaljimuurin suojaava kunnostus.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:history      "Bastioni Scheffer rakennettiin vuosina 1751-1753. Bastionimuuri toteutettiin suoraan kalliolle ilman sisätiloja. Maaston muotoa hyväksi käyttäen tehtiin vasempaan kylkeen yksi kasematti. Tykkiaukkoja oli vasemmalla puolella viisi: niistä kolme sijoittui siipeen ja kaksi kylkeen.\nBastionit Scheffer ja Stiernroos yhdistettiin tenaljilla, joka suojasi ruotsalaisena aikana saarta etelästä aivan rantaa pitkin, koska eteläpuolista luotoa ei vielä ollut yhdistetty Pikku Mustasaareen. Tenaljissa oli kaksi linnoitusporttia ja kivääriaukot. Nykyisen D 13:n paikalla ollut tykistöverstas muodosti osan tenaljimuurista. Vuonna 1769 tenaljiin tehtiin ampumatasannetykistöverstaan ja bastioni Stiernroosin väliselle osuudelle.\n\nBastioni Schefferin toisessa rakennusvaiheessa 1773-74 vasempaan siipeen tehtiin kasematit. Oikean kyljen ja tenaljin liittymästä purettiin linnoitusportti tarpeettomana ja muurattiin tenalji siltä kohden umpeen. Tenaljin rintavarustus turvetettiin. Ampuma-aukkoja tenaljissa oli vain muurissa. Bastionimuurin edusta oikean siiven ja kyljen kohdalta oli eskarpoitu.\n\nVenäläisen varuskunnan alkuaikoina, esimerkiksi vuonna 1811 bastioni Schefferin holvatuissa kasemateissa säilytettiin ruutia. 1830-luvulla kosteita kasematteja kuivatettiin ja korjattiin. Pihan kiveyssuunnitelmaa ei toteutettu. 1844 yleisen sairaalasuunnitelman mukaan kasematit otettiin Merisotasairaalan keittiön ja leipomon käyttöön. Vuonna 1851 Viaporin insinöörikomennuskunnan luovuttaessa koko alueen komendantin hallintaan tenaljissa oli kaksipuoliset portit.\nVuonna 1853 ikkunoihin pantiin rautaristikot, kasematteihin tehtiin lattiat, ampumatason yläpuolelle vedettiin tuuletushormi ja ovet ja ikkunaluukut maalattiin öljymaalilla. On epäselvää, mitä tarkoitusta varten tämä remontti itse asiassa toteutettiin. 1865 kunnostettiin yksi kasematti ammusten säilytykseen sopivaksi.\n1873 oikean siiven sortunut seinämä muurattiin uudelleen. Vuonna 1900 kaksi kasemateista muutettiin pajoiksi. Pajoissa myös varastoitiin rautaa ja hiiltä ja sen lisäksi bastionia käytettiin kerosiinivarastona. Pajojen suuria tulisijoja varten muurattiin kaksi savupiippua.\nEnsimmäisen maailmansodan vuosina oikea siipi ja osa oikeasta kyljestä purettiin sairaalan D 23 työmaan tieltä.\n\n1920-luvun vaihteessa bastionissa oli talli ja vaja. Suomalaisena aikana bastioni on ollut puolustuslaitoksen, lähinnä Merisotakoulun hallinnassa ja sitä on käytetty varastona ja traktoritallina. Tenaljissa olevaa porttia, joka johtaa Pikku Mustasaaren keskusaukiolle, korjattiin 1980-luvun lopulla ja 1995 aloitettiin tenaljimuurin suojaava kunnostus.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.149151759476815" ;
        wgs84:long       "24.980486702919052" .

<http://example/upload-base/#metadescription_401>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7958>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hanasaarella kevät" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7013> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7957> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7957> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/hanasaarella-kevat" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mies astui metrovaunuun aamuruuhkassa Siilitiellä, avopäin, musta parransänki ja kauhtunut ulsteri. Se jäi seisomaan keskikäytävälle, tarrautui kaksi käsin tukitankoon ja alkoi kailottaa heti kun metro ynähti liikkeelle.\" (s. 73)" ;
  dcterms:description            "Brita työmatkallaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6369>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5311>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lehto, Olli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lehto-olli" .

[ dcterms:description  "Kai Pahlman asui aikuisiällään Jollaksessa, osoitteessa Jollaksentie 37. Kirjassa hän tosin keskittyy peliuransa tapahtumiin, Jollas jää maininnan tasolle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7784> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6025>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B69E8D85-5391-4571-8BF8-2D8281F7A376> .

rky:p849  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Naantalin kirkko Ailostenniemessä on keskiajan hengellisessä elämässä tärkeää osaa näytelleen birgittalaisjärjestön luostarikokonaisuudesta säilynyt osa ja Turun tuomiokirkon jälkeen suurin keskiaikainen kirkko maassamme. Naantalin kaupunki on perustettu birgittalaisluostarin viereen.\n\nKirkon runkohuoneen itäpäässä ulkonee kaksikerroksinen itäsakaristo jonka eteläpuolella on 1600-luvulla tehdyt porrashuone ja viinikellari. Runkohuoneen länsipäähän liittyy 1790-luvulla rakennettu barokkihuippuinen länsitorni. Seinissä näkyvät umpeen muuratut aukotukset liittyvät luostariaikana kirkkoon kuuluneisiin rakennuksiin. Kolmilaivainen kirkkosali on viisitraveinen. Keskilaivan tähtiholvit ja sivulaivojen ristiholvit ovat 1800-luvulta, mutta seurannevat holvauksen keskiaikaista muotoa. Etelälaivasta ulos johtava itäinen oviaukko \"armon portti\" on tallinnalaistyyppinen kalkkikiviportaali. Kirkkosalin sisustus on saarnastuolia lukuun ottamatta moderni ja sen järjestelyssä on haluttu mukailla luostarivaihetta korostetuin sivulehterein. \n\nKirkon keskiaikaiseen esineistöön kuuluu alttarikaappi, jonka pääryhmänä on Neitsyt Marian taivaallinen kruunaus, Pyhää Birgittaa ja Pyhää Katariinaa esittävät veistokset sekä kotimaista alkuperää oleva krusifiksi, Pietà-ryhmä, kasteallas ja kahdeksankulmainen piscina-kivi sekä kirkon länsiosassa seisova korkea sakramenttikaappi. Saarnastuoli vuodelta 1622 on Henrik Flemingin ja hänen vaimonsa lahjoittama. Muuta 1600-luvun esineistöä ovat hautavaakunat. Turun seudun lähes kaikissa kirkoissa oleva kaappikello on vuodelta 1878. \n\nKirkon itäpuolella on seurakunnan hautausmaa, kirkon pohjois- ja länsipuolella olevassa puistossa on säilynyt pintamaan alla Reinhold Hausenin 1872 ja 1879 tekemissään kaivauksissa dokumentoimat nunnakonventin ja veljeskonventin rakennusten fragmentit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.470603998,22.017242822 60.470863906,22.013924009 60.471764663,22.012050718 60.472532329,22.012724429 60.472471049,22.015135881 60.471772856,22.017807493 60.470603998,22.017242822" ;
        poi:history       "Päätös birgittalaisluostarin perustamisesta Suomeen tehtiin 1439 ja sen lopulliseksi sijoituspaikaksi varmistui 1443 Ailosten tila Naantalissa. Paikka sai nimen Vallis Gratiae, Armon laakso. Luostari vihittiin käyttöön 1462 ja se käsitti järjestön sääntöjen mukaan sekä nunnien että munkkien luostarit eli konventit. Sisarkonventin rakennukset olivat kirkon pohjoispuolella ja veljeskonventin sen länsi- ja eteläpuolella. Kirkko oli kummallekin yhteinen ja sen sisätilan jäsentely kaksine kuorineen ja sivulehtereineen poikkesi tavallisista seurakuntakirkoista.\r\n\r\nLuostari lakkautettiin vuoden 1544 jälkeen ja rakennukset rappeutuivat vähitellen. Vain kirkko jäi jäljelle toimimaan, vuodesta 1577 lähtien sekä kaupungin että sitä ympäröivän pitäjän seurakuntakirkkona. Kirkko vaurioitui 1600-luvun alkupuolella sattuneessa tulipalossa. 1860-luvulla kirkko uusittiin perusteellisesti, jolloin se mm. holvattiin uudelleen. Länsipäädyn torni rakennettiin 1790-luvulla Mikael Piimäsen johdolla. Kirkkosalin restauroinnin 1963-1965 suunnitteli arkkitehti Olli Kestilä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1789" ;
        skos:prefLabel    "Naantalin kirkko ja Ailostenniemi"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_661>
        dcterms:modified  "2011-11-21T15:47:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7600>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eläintarhan huvila 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sininen huvila" , "Linnunlauluntie 11" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.181578113088" ;
        wgs84:long           "24.9366817149805" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7600" .

[ dcterms:description  "\"Funkis kotiutuu Helsinkiin\" - luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3164>
        dcterms:modified  "2009-11-11T15:16:21+0300" .

[ dcterms:description  "Emil ja Sofi piiloutuvat poliisilta Johanneksen kirkkoon." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7547> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8075>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pengerkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1847189441407" ;
        wgs84:long        "24.9589337795897" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8075" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8314>
        dcterms:modified  "2010-01-04T16:20:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5810>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3E643F2A-A9DD-491F-B1F7-AADBC9B628B3> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8409>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Olsson, Claes"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8409" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5905>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Töölön Eläintarha" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin eläintarha on Korkeasaaressa, mutta mistä Töölössä sijaitseva Eläintarha on saanut nimensä? Helsingin kadunnimet -kirjassa kerrotaan seuraavasti:\n\nPuistoa nimitettiin aluksi Töölön puistoksi, mutta kun sinne myöhemmin suunniteltiin eläintarhan perustamista, ruvettiin puistoa kutsumaan vähitellen Eläintarhaksi, ja 1880-luvulla tämä nimi oli jo yleisesti käytössä. Vaikka eläintarha sittemmin perustettiin Korkeasaareen, jäi kaupungille 1877 luovutetun puiston pysyväksi nimeksi Eläintarha-Djurgården, joka sai virallisen vahvistuksen 1909." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6796> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-elaintarha-korkeasaaressa" .

[ dcterms:description  "Luku \"Suolamakasiinista keisarin palatsiksi\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7860>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Museokatu ja maailma" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7859> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7861> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7858> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7860" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6619>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8574>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:56+0300" .

rky:p1048  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.946335084,21.821689664 61.947276534,21.824211047 61.947182469,21.826620300 61.946152181,21.825157201 61.945611959,21.825985424 61.943745190,21.824919697 61.943800528,21.822340547 61.946335084,21.821689664" ;
        poi:municipality  kunnat:k747 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1993" ;
        skos:prefLabel    "Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Starck)"@fi .

rky:p751  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä Inarijärven ympäristössä. Asuinalue on pysynyt samana satoja vuosia, mahdollisesti kauemminkin. Teemakohteeseen on sisällytetty valikoima inarinsaamelaisten vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja ilmiötä kuvaavina esimerkkeinä.\n\nInarijärvi on pinta-alaltaan laaja, rikkonainen, saarinen ja kivikkorantainen järvi, jonka ympärillä on enemmän pieniä järviä kuin muualla maassa. Jäämeren läheisyys vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja harjujaksoilla on hyväkasvuista mäntymetsää. Inarijärven lounaisrannalla on jylhä kalliosaari, Ukonsaari, joka on ollut inarinsaamelaisten keskeinen kulttipaikka.\n\nInarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä. Harvalukuisen kyläyhteisön ja sen perheyksiköiden vuotuismuuton  reitistöt noudattivat luonnon kiertokulkua. Vakituisen talvipaikan lisäksi inarinsaamelaisilla oli yksi tai useampi kesäpaikka. Inarin saamelaisten muuttomatkat eivät olleet yleensä pitkiä, lyhimmillään vain muutaman kilometrin. Talvikylien paikat ovat olleet suojaisella metsäseudulla, pienten vesireittien varsilla, missä riitti polttopuuta ja laitumia poroille. Nukkumajoen varresta tunnetaan kymmenkunta talvikylänpaikkaa. Myös Kotkajärven seudulla on säilynyt maastossa merkkejä inarinsaamelaisesta asumisesta: alueella on löydettävissä lukuisia kenttiä ja kotasijoja. \n\nInarinsaamelaista asutustyyppiä hyvin kuvaavia esimerkkejä Pielpajärven kirkko ympäristöineen, Nangujärven Niliniemi, Nuoran Juhanin asuinkenttä, Tsarmivuonon Ala-Mustola, Tsarmilompolon Keski-Mustola, Nuoran Juhanin paikka, Nangujärven Niliniemi sekä Turvejärven Pekkala, Nitsijärven Pekkala ja Kotkajärvi.\n\nJo käytöstä jääneitä kohteita, jotka edelleen kuvaavat hyvin inarinsaamelaisten vuotuismuuton asuinpaikan valintaa, ovat  esimerkiksi Kaurinsaari (kesäpaikka) ja Juutuan ranta (talvipaikka), Säisaari (kesäpaikka) ja Nukkumajoki (talvipaikka), Kutujärvi (kesäpaikka) ja Kenttäsaari (talvipaikka).\n\nInarinsaamelaista talvikyläpaikkaa kuvaa hyvin Pielpajärven kirkko ympäristöineen. Inarinsaamelaisasutukseen liittyvä, 1600-luvulle asti periytyvä kirkonpaikka on vanhan kulkureitin varressa, nykyään tiettömän taipaleen takana Ison Pielpajärven rannalla. Pielpajärven kirkko on Taka-Lapin vanhin rakennus. Kirkon luona on ollut talvikylä, vanha markkinapaikka ja sittemmin jo jäljettömiin hävinneet pappilan rakennukset. Paikalla on säilynyt muutama 1960 luvulla uudelleen rakennettu kirkkotupa. Pielpajärven ristikirkon matala kellotorni on liitettynä kirkon läntiseen ristipäätyyn. Tervatuissa ulkoseinissä on vaakalaudoitus ja tornin kellokerros on punamullattu. Kirkkosalissa on laakea valkoiseksi maalattu lautaholvi ja valkoiset hirsiseinät. Kirkon huolellisesti tehty kiinteä sisustus niukkoine värityksineen on 1840-luvulla tehtyjen uudistustöiden mukaisessa asussa.\n\nKesäpaikat, joita on voinut olla useampi, ovat olleet kala-apajien vuoksi Inarijäven ja sen suurimpien sivuvesien ranta-alueilla. Perinteisillä, heinää kasvavilla asuinkentillä on säilynyt osa alkuperäisestä rakennuskannasta, johon ovat kuuluneet asuinrakennusten lisäksi saunat, aitat, navetat, ladot, lammaspuurat, kalakellarit ja kalankuivatustelineet.\n\nUudistilojen perustamisvaiheessa yhtenäisestä talvikyläasumisesta luovuttiin. Perustettaviin tiloihin sisällytettiin usein sekä varsinainen tilanpaikka että entinen kesäpaikka. Jotkut luopuivat jo tällöin vuotuismuutosta. Uudistilojen perustamisvaihetta edustavat Nuottamajärvi (talvipaikka) ja Nuoran-Juhani Mahlattinuoran rannalla (kesäpaikka), Keski-Mustola Tsarmilompolon rannalla (talvipaikka) ja Ala-Mustola Tsarmivuonon rannalla (kesäpaikka), Tullusjärvi (talvipaikka) ja Sikasto Tsarminiemessä Inarijärven rannalla (kesäpaikka), Juutuan ranta (talvipaikka) ja Kaurinsaari (kesäpaikka), Nukkumajoki (talvipaikka) ja Säisaari (kesäpaikka) sekä Nellimin Kutujärvi (talvipaikka) ja Kenttäsaari (kesäpaikka). Kruununmetsätorppien perustamisvaiheesta ovat esimerkkeinä Turvejärven Pekkala (talvipaikka) ja Nitsijärven Pekkalat (kesäpaikka)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.946871351,27.112864137 68.951095538,27.105565986 68.953082624,27.111972385 68.952483972,27.121070088 68.950371769,27.124289531 68.946960516,27.121303624 68.946871351,27.112864137" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen varsille. Inarinjärven alueen saamelaisväestön muuttoasutusjärjestelmää säätelivät pääasiassa kalastukseen liittyvät vuotuiskiertotarpeet. \r\n\r\nEnsimmäiset asiakirjatiedot inarinsaamelaisista ovat 1550-luvulta. Inarin saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Inarin lapinkylään. \r\n\r\nMyöhäisrautakaudella Inarin arkeologisessa materiaalissa kuvastuvat vilkkaat kauppayhteydet. Arkeologisen tutkimusaineiston perusteella Inarin alueella oli keskiajalla useita pieniä peuranpyyntiä, kalastusta, keräilyä ja turkisten hankintaa harjoittavia pyyntiyhteisöjä, jotka saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa usein. \r\n\r\nRajaseudulla sijainnut Inarin lapinkylä joutui aikanaan maksamaan veroja jopa kolmelle valtakunnalle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Inarinsaamelaisten perinteisesti asuttamaan alueeseen kohdistui 1700-luvulta lähtien suomalaisen uudisasutuksen painetta. \r\n\r\nInarinsaamelaista perinteistä tapaa asuttaa lapinkylän alueita leimasi vuotuiskierto, maat ja vedet olivat sukujen nautinnassa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa inarinsaamelaisten asuin- ja elinpiiri muuttui sukualueista uudistiloiksi ja kruununmetsätorpiksi. Monet uudistilaoikeuden hakijat pyrkivät saamaan uudistilan paikan vanhoille kalakentilleen. Usein sekä vanha kesäpaikka että talvipaikka sisällytettiin uudistilaan. Ensimmäiset uudistilat Inariin perustettiin 1740-luvulla, mutta toiminta voimistui 1830-luvulta lähtien. Uudistilojen perustamiseen huokuttelivat siirtyminen metsästyksestä karjanhoitoon ja yritys turvata vanhat oikeudet. Inarin 120 uudistilasta runsaasti yli puolet oli inarinsaamelaisten perustamia.\r\n\r\nRajasulku 1852 lopetti inarinsaamelaisten mahdollisuuden käydä kalassa Varanginvuonolla Norjan puolella. Rajasulun jälkeen alueelle myös siirtyi pohjoissaamelaisia, koska laiduntaminen Norjan puolella jouduttiin lopettamaan. Toisen maailmasodan jälkeen alueelle asutettiin Petsamon alueen kolttaväestöä. Myöhempiä asutustoimia alueella säätelivät porotilalaki ja luontaiselinkeinolaki ja kolttalain muutokset.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko laajan Kemin seurakunnan alaiseen Inarin kappeliseurakuntaan rakennettiin 1646-1648 ja se sijaitsi nykyisen Pielpajärven kirkon koillispuolella. Vuodesta 1747 kappeliseurakunta oli Utsjoen alainen. Kirkko rakennettiin Anders Hellanderin johdolla 1754-1760 ja läntisen ristivarren edessä oleva kellotapuli vuosina 1763-1765. Kirkko jäi pois käytöstä 1888, jolloin itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Inarijärven rannalle syntyneen asutuksen yhteyteen. Pielpajärven kirkkoa   kunnostettiin 1975-76 perinteisiä työtapoja noudattaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216" ;
        skos:prefLabel    "Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Pielpajärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6022>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Sörnäisten kaasukello" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Päivittäin metrolla työmatkaa kulkiessani näen Sörnäisissä pyöreän rakennuksen jota tiedän kutsuttavan kaasukelloksi. Kiinnostaisi tietää, miksi sitä sanotaan kaasukelloksi, miksi se on pyöreä, ja mitä siellä on nykyisin sisällä? WSOY:n Webfacta kertoo että ”kaasukello on kaasulaitoksen yhteydessä oleva kaasusäiliö, johon paineessa olevaa kaasua varastoidaan kulutuksen vaihtelujen tasaamiseksi”. \n\nSeuraavasta osoitteesta löydät vanhan Pienen Tietosanakirjan osassa II olleen artikkelin kaasukellosta ja sen toimintaperiaatteesta: http://runeberg.org/pieni/2/0118.html\n\nArtikkelin mukaan puhdistettu kaasu kulkee suureen kaasusäiliöön eli – kelloon, josta se menoputken kautta painuu yleiseen putkiverkkoon. Kaasukellossa on vesiallas ja tässä alassuin useammista kaukoputken osien tapaan sisäkkäin liukuvista osista tehty kello eli kupu, joka nousee ja laskee kaasumäärän vaihtelun mukaan. Kaasun paine vaihtelee sen mukaan, miten täynnä kello on. Niinpä menojohdossa on paineensäätäjä, joka pitää paineen putkijohdoissa samana.\n\nKaasua käytettiin Helsingissä alun perin valaistukseen. Ensimmäiset kaasulyhdyt sytytettiin Uuden Teatterin eli nykyisen Ruotsalaisen Teatterin edustalle marraskuun 14. päivänä 1860.\n\nHelsingin Kaasuvalaistusyhtiön ensimmäinen kaasutehdas sijaitsi Espoon tullissa, nykyisen pääpostin ja rautatieaseman tienoilla. Raaka-aineena oli aluksi puu. Vuonna 1882 siirryttiin käyttämään kivihiiltä. Pian kaasua ryhdyttiin käyttämään myös lämmityksessä ja vuodesta 1887 alkaen myös taloudessa. (kaasuliedet)\n\nVuoden 1900 lokakuussa kaasulaitos siirtyi Helsingin kaupungille, jonka ensimmäisiä tehtäviä oli kaasulaitoksen laajentaminen. Uusi paikka löytyi Sörnäisten niemeltä, jonne kohosi uusi, moderni tehdas. Tämän suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Tehdas aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä 1910 ja toimi tällä samalla paikalla aina vuoteen 1994 saakka.\n\nVuosina 1991-1994 toteutettiin kaasulajinmuutos eli siirryttiin kaupunkikaasusta maakaasuun. Yhtenä syynä oli mm. se, että viranomaiset halusivat kaasutehtaan pois läheltä tiheää asutusta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6517> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-kaasukello" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6879>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:40+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
] .

[ dcterms:description  "Leena Arkio: Fosforitikkutehtailija Gottbergin tontti Hillerin korttelissa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6955> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6956>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8311>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Jarmusch, Jim"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8311" .

[ dcterms:description  "Sirkka perustaa ensimmäisen oman kodin kihlattunsa Erkin kanssa pakilalaisen omakotitalon vinttihuoneeseen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1961> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9025>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1935216~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6282>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Numerot paloautojen kyljessä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Juolahti mieleeni, että mitäköhän tarkoittavat numerot paloautojen kyljessä? Tuskin se ainakaan juokseva numerointi on?  Kirjain tai kirjaimet numeron edessä kertovat auton sijaintikunnan, Helsingissä tunnus on H. Kirjaintunnusta seuraavasta ensimmäisestä numerosta selviää minkä paloaseman alaisuuteen auto kuuluu. Toinen numero ilmaisee auton käyttötarkoituksen. Jos asemalla on useita autoja samassa tarkoituksessa, tulee kirjaimen ja kahden numeron jälkeen vielä kolmas numero. Siitä ilmenee ajoneuvon järjestysnumero.\n\nOtetaan esimerkiksi H193. Se on Keskuspelastusaseman, eli Kallion paloaseman, perustason sairaankuljetusyksikkö numero 3. Tässä siis H = Helsinki, 1 = Kallio, 9 = ambulanssi tai muu lääkinnällisen pelastustoimen ajoneuvo ja 3 = Kallion kolmas sairaankuljetusyksikkö.\n\nHelsingissä HS-kirjainyhdistelmä tarkoittaa sopimuspalokuntaa (VPK), esim HS-111 on VPK:n sammutusauto, Kallion paloaseman alaisuudessa, järjestysnumerolla yksi. HL puolestaan viittaa lääkintäesimieheen. Paloveneiden tunnuksissa käytetään lisätunnusta V tai M. Päällikön/palomestarin auton tunnuksessa on P-kirjain.\n\nHelsingin paloasemien tunnukset ovat:\nH1 Keskuspelastusasema (Kallio)\nH2 Erottaja\nH3 Haaga\nH4 Käpylä\nH5 Malmi\nH6 Mellunkylä\nH7 Herttoniemi\nH8 Suomenlinna\n\nAutojen tehtävätunnukset löydät Wikipedian artikkelista.\n" ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8497> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8499> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8501> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6903> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8498> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8495> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8500> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://fi.wikipedia.org/wiki/Paloauto#Suomalaisten_paloautojen_tunnisteet" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/numerot-paloautojen-kyljessa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6521>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i579>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kaljupäinen gangsteri" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i578> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9261> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9262> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaljupainen-gangsteri" .

<http://linkedgeodata.org/vocabulary#toilets>
        dc:created      "2012-05-24T12:33:19.684+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:33:19.741+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "toilets"@en , "käymälä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6616>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kolme Kruunua"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Liisankatu 5" , "Kolme Kruunua" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1744922916544" ;
        wgs84:long           "24.95894488481" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kolme-kruunua" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Koska kyse oli Temppeliaukion kirkosta, oli hautajaisten alkamisaika jouduttu laittamaan jo kello yhdeksäksi. Turistiryntäys alkaisi kymmeneltä. -- Kirkon ovi oli yhtä painava kuin aina ennekin. Hanneksen sieraimiin tulvahti tuttu tuoksu. Siinä oli yksi osa vanhaa keskiaikaista kirkkoa, yksi osa vanhaa kellaria ja yksi osa jotakin tuntematonta, kenties kynttilöiden tai joidenkin pesuaineiden raikasta tuoksua.' (s. 173 - 174)" ;
  dcterms:description            "Vainajan toivomuksesta hautajaiset vietetään Temppeliaukion kirkossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9550> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8571>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Salminen, Ville"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8571" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8810>
        dcterms:modified  "2010-03-09T17:14:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9285>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:57+0300" .

koko:p1003  dc:created  "2012-05-29T12:50:23.586+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T12:50:23.725+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "open air theatres"@en , "sommarteatrar"@sv , "kesäteatterit"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6781>
        dcterms:modified  "2009-08-18T19:24:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i221>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hälvä - Torday"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/halva-torday" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8905>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Aadan aikaikkuna" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8990> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1243> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8905" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9619>
        dcterms:modified  "2011-05-20T12:58:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6876>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Gullichsen, Kristian"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6875> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/gullichsen-kristian" .

[ dcterms:description  "Romaanien ja elokuvien päähenkilö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8289> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650>
] .

poio:kasarmi  dc:created  "2012-05-30T09:05:11.907+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:05:12.044+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kasarmi"@fi , "barracks"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_128>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1645347~S9*fin> .

rky:p1544  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kustavin kirkkoympäristö on 1700-luvulla perustetun kappeliseurakunnan pienimuotoinen ja hyvin säilynyt keskus. Kokonaisuuden muodostavat kappeliseurakunnan perustamisen aikaan 1700-luvulla rakennettu lounaissuomalainen pitkäkirkko, kirkon läheisyydessä sijaitseva pappila sekä näiden välillä kulkeva vanha maantie, Suuri postitie.\n\nKustavin puukirkko sijaitsee kirkonkylän etelälaidalla. Muodoltaan se on pitkäkirkko, johon liittyvät runkohuonetta matalammat sakarat. Satulakattoinen kirkko on katettu paanuilla. Kirkon länsipäädyssä on matala eteisrakennus ja vastaava rakennusosa on myös eteläisen kylkiäisen päädyssä. Pieni sakaristo on itäsakaran pohjoissivulla. Kirkkosalia kattaa tynnyriholvi. Kirkon kiinteästä sisustuksesta alttarilaite ja parvekkeet ovat 1800-luvulta. Saarnatuoli on 1640-luvulta. Esineistöön kuuluu saaristopitäjäläisten kirkkoon lahjoittamia votiivilaivoja.\n\nErillinen paanuilla vuorattu kellotapuli on mahdollisesti 1600-luvulta ja samaa tyyppiä kuin Lokalahden tapuli. Kirkon ja tapulin ympärillä on vanha hautausmaa. Kirkon aitta on länsiportilla ja leikkaushuone vuodelta 1929 kirkkomaan pohjoislaidalla. Sankarihaudalla on Jussi Vikaisen suunnittelema patsas.\n\nKivimuurin ympäröimän kirkkomaan vieritse kulkee Suuri postitie, joka on valikoimassa myös erillisenä kohteena. Vanha tielinja kaartaa kohti 1880-luvun alussa rakennettua ja edelleen kirkkoherran asuntona toimivaa pappilaa, joka sijaitsee kirkon itäpuolella. Pihapiiriin kuuluu vastapäätä pappilarakennusta sijaitseva väentupa sekä talouspihalla 1939 rakennettu kivinavetta. Kirkon ja pappilan eteläpuolella on vanha viljelysaukea.\n\nKustavilaissyntyisen kirjailija Volter Kilven (1874-1939) romaani Alastalon salissa alkaa kuvauksella Kustavin kirkkomaalta. Kustavilla on merkittävä rooli myös Kilven Saaristo-sarjan muissa osissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.544618843,21.352902974 60.544709289,21.353881311 60.544793030,21.354701687 60.544977290,21.355812840 60.545169635,21.356654196 60.545246931,21.357000108 60.544981376,21.357521042 60.545168336,21.359705620 60.545436267,21.360407063 60.545312581,21.361094750 60.545318384,21.361869388 60.545047082,21.362573785 60.544830780,21.362666235 60.544446320,21.362715097 60.544328354,21.362690015 60.543444363,21.363145509 60.543312218,21.361199953 60.543262437,21.360549379 60.542831383,21.359073439 60.542606225,21.358638246 60.541817236,21.358684854 60.541378927,21.357146533 60.541640563,21.355896428 60.542018076,21.355365162 60.542573709,21.353735136 60.542444900,21.352817811 60.542467010,21.351856024 60.542789880,21.351626136 60.543083508,21.352085784 60.543406063,21.353386823 60.544618843,21.352902974" ;
        poi:history       "Vanhin Kustavin kirkoista oli Vartsalassa, joka mainittiin 1554 Taivassalon kappelina. Vartsalan ja 1675 perustetun Kunnaraisten kappelikirkko yhdistettiin 1783 yhdeksi kappeliksi. Kappeliseurakunta sai nimekseen Gustaf, Kustavi kuningas Kustaa III:n kunniaksi. Nykyinen kirkko rakennettiin uudelle paikalle Kivimaalle 1783 J. Höckertin johdolla käyttämällä hyväksi Kunnaraisten vanhan kappelikirkon hirsirunkoa. Kirkkoa korotettiin ja siihen lisättiin sivusakarat. Myös tapuli siirrettiin nykyiselle paikalleen Kunnaraisista 1793. Kirkkosalia uusittiin 1876-1879 lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin ja 1928 lääninarkkitehti G. Wahlroosin suunnitelmin. Kirkkorakennusta korjattiin ulkoa 1988. Kirkko sijaitsi alun perin kirkkomaan pohjoislaidassa. Hautausmaata laajennettiin 1850-luvulla ja 1922.\r\n\r\nKustavi oli Taivassalon kappelina vuoteen 1865, jolloin se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Vanhan kappalaisenpappilan eli Pietilän pihapiiriin rakennettiin 1880-luvun alussa uusi pappila talousrakennuksineen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k304 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5127" ;
        skos:prefLabel    "Kustavin kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5038>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Wuorimiehen kivitalo 1911-1986" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8667> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8666> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8665> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1744> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/wuorimiehen-kivitalo-1911-1986" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9022>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Christian Schwindt Quintet"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9022" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7232>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_388>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7327>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Vanha Poli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Polyteknikkojen talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8459> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1643376557373" ;
        wgs84:long           "24.9317927479174" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7327" .

[ dcterms:description  "Puutarhan kasvihuoneiden, palmuhuoneen ja instituuttirakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6983> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9282>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Immonen, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9282" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7492>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:13+0300" .

rky:p218  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.812716886,24.550797225 65.810631412,24.551006962 65.809996650,24.551164414 65.810070629,24.546856537 65.810577107,24.546770746 65.811700445,24.546794741 65.812655342,24.543256478 65.813626322,24.543870414 65.812716886,24.550797225" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:kirkkorakennus , poio:navetta , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Keminmaan kirkot ja Valmarinniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9616>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Minun elämäni" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8477> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7546> ;
        th:lisatietoa       "Vanhempi herra muistelee elämänvaiheitaan ja havannoi nykypäivää. Sarjakuva ilmestyy myös Helsingin Sanomissa sunnuntaisin." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.sarjakuva.com/timo_makela.html" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9616" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7587>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Torkkelinkuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1854739297723" ;
        wgs84:long        "24.9562004607063" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7587" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7826>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:47+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"He menivät mäkeä ylös... Kettutien koulun ohi...\" (s. 135)" ;
  dcterms:description            "Kirjassa nimitetään Kettutien kouluksi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8994> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9053>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5797>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E0265E7D-5174-409D-B18B-A75259172DC4> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Malmin lentokentän ja koko Tattarisuon yllä leijui kevyt aamu-usva, kun Karlsson pysäytti korjatun Citroënin pyöreän asemarakennuksen eteen.' (s. 177)" ;
  dcterms:description            "Lentokentällä odotetaan tärkeää valtiovierasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9860> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485>
] .

rky:p478  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jyväskylän yliopistoalueen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluvat myös Jyväskylän seminaarivaiheessa syntynyt Älylän jugendvaikutteinen huvila-alue puistoineen, Alvar Aallon suunnittelemat museorakennukset sekä Seminaarimäen pientaloalue puistoineen. \n\nÄlylän aluetta rajaavat Kramsunkatu, Keskussairaalantie ja Seminaarinkatu. Varsinaisia Älylän huviloita ovat kaksi Oksalan taloa, Heiskan talo, Jussilan talot, Karpion talo, Salervon talo ja Mikkolan talo. Älylän taloille ovat tunnusomaisia jugendkauden yksityiskohdat ikkunakoristeluissa, kuisteissa ja parvekkeissa. Pihapiirit ja puisto ovat osittain 1920-luvun puutarhakaupunki-ideaalien mukaisia. Älylä-nimitys lienee ollut yleisesti käytössä 1960-luvulle asti. Älylän alueella ovat myös Alvar Aalto museo (Alvar Aalto 1973) sekä Keski-Suomen museo (Alvar Aalto 1961).\n\nSeminaarinmäen alue käsittää kaksi korttelia, joissa on yhteensä 17 tonttia. Aluetta rajaavat Lounaispuisto, Vapaudenkatu, Haarakatu ja Seminaarinkatu. Alue liittyy luontevasti osaksi yliopistoaluetta ja Seminaarikadun alapäässä Älylän huvila-aluetta. Alueen rakennuskanta on säilynyt suhteellisen hyvin. Rakennuksia ovat muiden muassa entinen kruununmakasiini, VPK:n ja Heinosen talot, Jyväskylän juomatehdas, Stooren, Ojalan, Beckerin ja Laitakarin talot, Wivi Lönnin oma talo ja Ville Lönnin talo sekä Parviaisen kaupunkitalo. Monet rakennuksista ovat arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemia.\n\nSeminaarinmäen alueeseen liittyy myös seminaarin oppilaiden alun perin 1869 istuttama puisto, Lounaispuisto, jonka ensimmäiset 100 puuta istutettiin talkoilla tuolloin vielä avoimena olleelle pellolle. Ensimmäisiä puulajeja alueella olivat koivut, tuomet, pihlajat sekä lehmukset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.234513823,25.731264923 62.235132542,25.733053643 62.237653222,25.737134923 62.236710689,25.739517132 62.236168782,25.738496531 62.235163044,25.736653549 62.233774198,25.733681086 62.230628069,25.729503163 62.230675768,25.728566647 62.231774721,25.728510371 62.231766676,25.727623443 62.232021565,25.727131304 62.232823690,25.728015408 62.233053821,25.728699434 62.233751698,25.729247321 62.234103835,25.729082226 62.234513823,25.731264923" ;
        poi:history       "Seminaarinmäen ja Älylän asuinalueet syntyivät Jyväskylän seminaarin lehtoreiden ja kaupungin muiden kulttuurihenkilöiden asettuessa asumaan Mattilan tilasta erotetuille tonteille seminaarin välittömään läheisyyteen. Puutarhamaiset huvilatontit perustuvat 1910 laadittuun asemakaavaan. Ensimmäiset rakennuksista ovat 1900-luvun alusta. Vilkkain rakennusvaihe oli 1920-luvulla. Seminaarimäen vanhin rakennus on 1851 valmistunut kruununviljamakasiini, joka muutettiin Lönnin piirustuksilla 1914 kirjastoksi, nykyisin se on virastokäytössä.\r\n\r\nLounaispuistoon rakennettiin laululava 1880-luvulla, ja puustoa harvennettiin laulu- ja soittojuhlia varten. Kiinteä kesäkahvila valmistui 1887. Se korvattiin kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelemalla kioskilla 1954. Myös nykyinen laululava on Kivimaan suunnittelema vuodelta 1954. Molempia rakennuksia on kunnostettu 2000-luvulla niiden alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Puisto on kunnostettu 1990-luvulla kulttuuritilaisuuksien pitopaikaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:puisto , poio:museo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=185" ;
        skos:prefLabel    "Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_290>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1572077~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1056805~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p95>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Seth "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T06:03:32.217+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:04:44.278+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32607 , koko:p41215 , koko:p37559 , koko:p39645 , koko:p40755 ;
        poi:description  "Bastioni Seth kuuluu Susisaaren vanhimpaan linnoitusvaiheeseen. Bastionin vasen siipi ja kylki rakennettiin lähes valmiiksi vuosina 1750-53. Samanaikaisesti rakennettiin sittemmin puretut kurtiinimuuri Seth-Ekeblad ja bastionipihalle Thunbergin mylly. Oikea siipi (17a) jäi keskeneräiseksi.\n\nKoko bastionirakenne muuttui 1770-luvulla tehdyssä J. M. Sprengtportenin uudessa, arkkitehtonisesti kunnianhimoisessa linnoitussuunnitelmassa, jossa esitettiin rakennettaviksi bastioni Sethin oikean kyljen paikalle puolibastioni Hjärne sekä bastionin oikean kyljen jatkeeksi tenalji von Fersen. Koko varustusketju katettiin vesikatolla.\n\nNykyisen asunsa Bastioni Seth sai Krimin sodan pommitusten jälkeisissä korjauksissa vasemman siiven ja kyljen jäätyä raunioiksi. Bastioni Seth ja puolibastioni Hjärne toimivat vankilana1820-luvulta lähtien. Saman vuosisadan lopulla bastioni Seth muutettiin asuinkäyttöön. Koko varustusketju toimi lyhyen aikaa punavankileirinä Suomen kansalaissodan jälkeen.\n\nBastioni Sethin tehtiin 1960-luvulla kolme asuntoa arkkitehti Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan. Asunnot on sijoitettu kuuteen samankokoiseen holvattuun kasemattiin. Holveihin rakennettiin maanvarainen alapohja sekä lattiakanaali putkiasennuksia varten. Bastionin vasen siipi ja kylki katettiin suojakatolla vuonna 1988.\n"@fi , "Peruskorjaus \n\nBastioni Sethin asunnot peruskorjattiin kolmessa vaiheessa vuosina 1996-97. Ongelmina asunnoissa olivat puutteellinen varustetaso ja huono ilmanvaihto. Asunnon suunnittelussa uudet rakenteet pyrittiin minimoimaan ja tekemään kalusteenomaisiksi, jotta kauniit holvatut tilat säilyisivät tilallisesti ehjinä.\n\nRakennuksen ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena. Peruskorjauksen yhteydessä julkisivuun tehtiin uudet raitisilmaventtiilit ja vanhoja uuninhormeja avattiin poistokanaviksi. Kylpyhuoneet ja keittiökalusteet uusittiin kokonaan. Lämmitystä parannettiin lisäämällä pattereita ja asentamalla kylpyhuoneisiin lattialämmitys. Holvit maalattiin temperamaalilla ja entuudestaan lakatut lattiat lakattiin pellavaöljylakalla.\n\nBastioni = Linnoituksen ympärysmuurista ulkoneva viisikulmainen varustus, joka on takaa avoin. Muodostuu kahdesta siivestä ja kyljistä. Siivet yhtyvät bastionin kärjessä.\nKurtiini= Bastionien välinen suora varustus. Linnoitusportti on tavallisesti kurtiinissa.\n\nToteutusaika: 1996-97\nKerrosala: 400 m2, asuntoja 3 kpl á 52-67 m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Leena Häkli\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Jouko Piilola, Leena Häkli\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helena Rosén\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Jikkon Oy/ Juhani Ikonen\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunta/ Kari Takala\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nBastioni Sethin ensimmäinen rakennusjakso kuuluu Susisaaren vanhimpaan linnoitusvaiheeseen, vuosiin 1750-53. Tuolloin rakennettiin bastionin oikean eli pohjoisen siiven ja kyljen matalat puolustusmuurit ja telakan läntiselle sulkuportille suuntautunut kurttiinimuuri. Nämä jäivät keskeneräisiksi ja katettiin väliaikaisella puukatolla.\n\nVasemman siiven rakennustyöt saatiin sen sijaan lähes valmiiksi kyseisenä aikana. Bastionin vasen siipi oli kaksijakoinen siten, että sen lähimpänä kärkikulmaa olevassa osassa oli kolmikerroksinen ampumagalleria, joka oli väliseinin jaettu kuuteen yhtäsuureen osastoon, ja tämän osaston jatkeena oli kolme pihalle avointa, holvattua kasemattia, joissa jokaisessa yksi tykkiaukko. Koko siiven päällä oli avoin ampumatasanne rintasuojineen, joka oli umpinainen lukuunottamatta siiven itäisintä osaa ja vasenta kylkeä, joissa kummassakin oli kaksi tykkiaukkoa. Bastionin olkakulmassa oli ampumatasanteelle johtava tiilinen kierreporras ja vasemmassa kyljessä jälleen kolme pihalle avointa kasemattia tykkiaukkoineen.Bastionin kärkikulmassa oli tiilinen, marmorijalustainen vartiokoju, joka oli katettu puukatolla. Tornin tiiliosat olivat rapatut.\n\nBastionin ensimmäisessä rakennusvaiheessa rakennettiin myös sittemmin, 1830-luvulla purettu kurttiinimuuri Seth-Ekeblad. Tämä oli yksinkertainen puolustusmuuri, jonka keskellä oli holvattu portti, jossa oli hiekkakivikehys.\n\nBastionin rakennustöiden kanssa samanaikaisesti rakennettiin bastionipihan keskelle Thunbergin tuulimylly, joka pumppasi vettä myös työn alla olleista telakka-altaista.\n\nBastioni Sethin seuraava rakennusvaihe ajoittui vasta 1770-luvulle, jolloin alettiin toteuttaa J.M. Sprengtportenin laatimaa uutta linnoitussuunnitelmaa. Tämän suunnitelman mukaan bastionin oikean kyljen ja telakan pumppuhuoneen välille alettiin rakentaa tenalji von Fersenin läntistä osaa ja sen länsipuolelle, bastioni Sethin vasemman kyljen puolustusmuurin sisäpuolelle uutta kaksikerroksista varustusta, joka nimettiin Hjärneksi. Näin bastioni Sethistä \"hävisi\" oikea kylki kokonaan.\n\nBastionin oikean siiven 1750-luvulla keskeneräiseksi jäänyt puolustusmuuri korotettiin vasemman siiven tasolle ja sen sisäpuolelle rakennettiin tiilinen siipirakennus. Tähän rakennukseen tuli kuusi holvattua, uunein varustettua tilaa, jotka oli tarkoitettu miehistötuviksi. Rakennuksen päälle muodostettiin ampumatasanne, jonne päästiin eteläpäädyn portaikon kautta. Koko bastionipiha sai arkkitehtonisesti viimeistellyn leiman linnake Hjärnen rustikoiduin kehyksin varustetun linnoitusportin ja tämän pariksi muotollun valeportin sekä Sethin oikean siiven uuden siipirakennuksen hiekkakivikehyksisten oviaukkojen ansiosta.\n\n1700- ja 1800-lukujen vaihteessa koko varustusketju Seth - Hjärne - Fersen katettiin vesikatolla, jolloin maapeitteet ampumatasanteilta poistettiin ja rintavarustusten tykkiaukot holvattiin. Bastioni Sethin oikea siipi ja vasemman siiven läntisin osa korotettiin tässä yhteydessä täysikerroksiksi, jolloin niihin saatiin lisää majoitustiloja. Bastionin vasemman siiven itäosa jäi edelleen avoimeksi ampumatasanteeksi.\n\n1820-luvulla bastioni Sethin ja puolibastioni Hjärnen tilat otettiin vankilakäyttöön. 1829 rakennettiin bastioni Sethin vielä avoimena olleen ampumatasanteen päälle kaksikerroksinen keittiörakennus, jossa oli myös joitakin työpajoja. Uuteen rakennukseen päästiin kivisen ulkoportaan kautta.\n\nVuoden 1855 pommituksessa bastioni Seth kärsi pahoja vaurioita. Uusin keittiöosa tuhoutui lähes kokonaan ja bastionin muissa osissa kaikki ylimmät kerrokset paloivat pahoin. Oikean siiven ylempi kerros purettiin heti sodan jälkeen ja ensimmäisen kerroksen suojaksi rakennettiin pulpettikatto. Rakennuksen vasemman siiven päällä olleet myöhemmät rakennukset purettiin kokonaan 1860-luvulla ja pohjakerroksen kasematit muutettiin käymälä- ja varastotiloiksi. Holvit peitettiin hiekalla ja osa vanhaa puolustusmuuria purettiin.\n\nVankila lakkautettiin 1890-luvulla, jolloin oikean siiven huoneet muutettiin jälleen asunnoiksi. Vankila-aika toistui vielä kerran vuonna 1918, jolloin kaikki Seth-Hjärne-Fersenin rakennukset olivat käytössä vankikasarmeina.\n\nSethin oikean siiven asunnot peruskorjattiin 1964 arkkitehti Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan. Bastionin vasen siipi ja kylki katettiin suojakatolla vuonna 1988. Katoksen suunnitteli arkkitehti Are Öyasaeter.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRakennusnumeroiden käyttö 1800-luvun lopulla vaihtelevaa, välillä kirjaintunnuksella H, välillä numeroilla 36 tai 27.\nVuonna 1918 Vankikasarmi 9 B 48\nVuonna 1927 rakennusnumero B III 45\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Översiktskartor, V 15 21 22 37 44 216 231 239 273 282 291 347 369 370 380 381 382.\nMV SL Rakhist af Hällström, Olof, 1976. Bastioni Seth.\nMV SL VIK B 545-564.\n"@fi ;
        poi:history      "Bastioni Seth kuuluu Susisaaren vanhimpaan linnoitusvaiheeseen. Bastionin vasen siipi ja kylki rakennettiin lähes valmiiksi vuosina 1750-53. Samanaikaisesti rakennettiin sittemmin puretut kurtiinimuuri Seth-Ekeblad ja bastionipihalle Thunbergin mylly. Oikea siipi (17a) jäi keskeneräiseksi.\n\nKoko bastionirakenne muuttui 1770-luvulla tehdyssä J. M. Sprengtportenin uudessa, arkkitehtonisesti kunnianhimoisessa linnoitussuunnitelmassa, jossa esitettiin rakennettaviksi bastioni Sethin oikean kyljen paikalle puolibastioni Hjärne sekä bastionin oikean kyljen jatkeeksi tenalji von Fersen. Koko varustusketju katettiin vesikatolla.\n\nNykyisen asunsa Bastioni Seth sai Krimin sodan pommitusten jälkeisissä korjauksissa vasemman siiven ja kyljen jäätyä raunioiksi. Bastioni Seth ja puolibastioni Hjärne toimivat vankilana1820-luvulta lähtien. Saman vuosisadan lopulla bastioni Seth muutettiin asuinkäyttöön. Koko varustusketju toimi lyhyen aikaa punavankileirinä Suomen kansalaissodan jälkeen.\n\nBastioni Sethin tehtiin 1960-luvulla kolme asuntoa arkkitehti Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan. Asunnot on sijoitettu kuuteen samankokoiseen holvattuun kasemattiin. Holveihin rakennettiin maanvarainen alapohja sekä lattiakanaali putkiasennuksia varten. Bastionin vasen siipi ja kylki katettiin suojakatolla vuonna 1988."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/9/5/saha/suomenlinna/0_-5066544447226819521.JPG" , "http://media.onki.fi/6/9/6/saha/suomenlinna/0_5646577752764851931.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14472442528985" ;
        wgs84:long       "24.98177952766423" .

<http://example/upload-base/#metadescription_624>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1511125~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1510878~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1511496~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1747991~S9*fin> .

rky:p120  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Husholmen kuuluu parhaiten säilyneisiin Ruotsin valtakunnan 1300-luvun jälkipuoliskon linnojen paikkoihin. Poikkeuksellisen arvokkaaksi Husholmenin tekee se, että paikka on säilynyt hylkäämisensä jälkeen lähes täysin koskemattomana. Pienen Pernajanlahden pohjukan maisema on säilyttänyt linnankäytönaikaisen ilmeensä. Husholmenin linnalta avautuu laaja näkymä, joka kuvastaa alueen keskiaikaista asutusrakennetta, maisemassa näkyy yksinomaan jo 1300-luvulla lopulla olemassa olleita kyliä pienine viljelyalueineen.\n\nPorvoon Husholmenin keskiaikainen linnasaari sijaitsee Pienen Pernajanlahden pohjukassa noin kilometrin päässä Ilolanjoen suulta. Linnan uloimpana varustuksena on kolminkertainen vedenalainen paalu-/ estevarustus. Jyrkkäpiirteinen kalliosaari jakaantuu esi- ja päälinnaosaan. Kallion alemmalla tasanteella sijaitsevaan esilinnaan on päästy rannassa olevan porttivarustuksen kautta. Esilinnasta erottuu maanpinnalle ainoastaan 20 x 15 metriä laaja terassi ja pienen rakennuksen pohja. Kallion laella sijaitsevasta päälinnasta on jäljellä 20 x 20 metriä laaja linnanpiha, jonka yhteydessä on tornin perustus ja kolme rakennuksen pohjaa. Husholmen tarjoaa erittäin suuria mahdollisuuksia nykyiselle ja tulevalle linna-arkeologialle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.399397602,25.857565799 60.398018403,25.851787122 60.396967976,25.847000712 60.397730260,25.842082557 60.402719917,25.843920922 60.404013057,25.845393129 60.404652421,25.848132944 60.404881874,25.849926181 60.404553054,25.855442216 60.403764732,25.858772522 60.401756590,25.859943709 60.399397602,25.857565799" ;
        poi:history       "Husholmenin linnasaari on ollut varmuudella käytössä 1300-luvun jälkipuoliskolla, todennäköisesti 1380- ja 1390-luvuilla. Ajoitus perustuu arkeologisissa kaivauksissa 1996 talteen saatuun esineistöön ja paaluvarustuksesta 1998 otettujen dendrokronologisten näytteisiin. Linnaan ei voida liittää varmuudella keskiaikaisia asiakirjalähteitä, mutta paikka on mahdollisesti muutamassa 1390-luvun puolivälin kirjeessä mainittu Wartholm, \"uusi linna Uudellamaalla\"."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2203" ;
        skos:prefLabel    "Husholmenin keskiaikainen linnasaari ympäröivine maisemineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8038>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Lautamies Jopin katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.231536156552" ;
        wgs84:long        "25.0322436534358" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8038" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7245> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1098>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7823>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Granatenhjelm, Fredrik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Majuri Fredrik Granatenhjelm" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7822> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7823" .

rky:p380  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Birgittalaisluostarin kupeeseen syntynyt keskiaikainen Naantalin kaupunki kuvastaa suomalaisen puukaupunkirakentamisen monisatavuotista historiaa. Topografiset lähtökohdat, merellinen sijainti, vapaamuotoinen, osin keskiaikaisperäinen asemakaava katuineen, kujineen ja tonttijakoineen sekä 1700- ja 1800-luvuilta peräisin oleva rakennuskanta ovat Naantalin vanhan kaupungin omaleimaisia piirteitä. Naantalin vanhaan kaupunkiin kuuluvat keskiaikaisperäisen kaupungin lisäksi myös vanha satama näkötorneineen sekä kirkon eteläpuolelle muodostunut 1800-luvun kylpyläkauteen liittyvä rakennusten rivistö.\n\nVanhankaupungin vanhimmat rakennusrungot ovat todennäköisesti 1700-luvun loppupuoliskolta. Varsinkin rinnetonteilla on useita luultavasti keskiajalta peräisin olevia holvattuja kellareita. Pienikokoiset aidoilla rajatut tontit on rakennettu ahtaasti ja niillä kasvaa suurikokoisia havu- ja lehtipuita. Päärakennukset on sijoitettu kiinni katulinjaan ja talousrakennukset tonttien sivuille. Pääosa rakennuskannasta on 1800-luvulta, jolloin vanhempiin rakennuksiin on liitetty lisärakenteita kuten kuisteja, ulokkeita ja näköalatorneja. Rakennusten rungon ja nykyisen ulkovuorauksen eri-ikäisyys on nähtävissä poikkeavina mittasuhteina esimerkiksi joissakin Mannerheiminkadun varrella olevissa taloissa. Rakennuksissa on Naantalille ominaisia rakennusdetaljeja, kuten ikkunanpuitteiden pyöristetyt kulmat. \n\nKeskiaikaisperäisen kaupungin lisäksi Naantalin vanhaan kaupunkiin kuuluvat vanha satama näkötorneineen sekä 1800-luvun kylpyläkaudella kirkon eteläpuolelle, vanhan kaupungin viereiselle ruutukaava-alueelle, rakennettujen kaksikerroksisten huviloiden rivistö. Oman lisänsä kaupungin ilmeelle antavat paljaat Kuparivuoren kalliot."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.467154460,22.023258407 60.467021432,22.022700808 60.466919348,22.022241686 60.466657224,22.022680987 60.466461340,22.022078052 60.466206305,22.021149309 60.465670344,22.021558525 60.465595869,22.021666565 60.465044664,22.020205040 60.464959182,22.020038476 60.464638393,22.019465441 60.464443179,22.019200352 60.464104655,22.018790512 60.463402516,22.016799119 60.466051411,22.013085903 60.469794645,22.013646050 60.471280852,22.012329375 60.471436381,22.012036911 60.471764663,22.012050718 60.470863906,22.013924009 60.470748216,22.015411731 60.470604811,22.017319638 60.470048362,22.018442584 60.469696436,22.017830828 60.469501462,22.018263941 60.469342104,22.018617799 60.468688985,22.020068061 60.468505286,22.020408507 60.467534695,22.022615116 60.467368220,22.022805345 60.467154460,22.023258407" ;
        poi:history       "Naantalin kaupunki sai kaupunkioikeudet 1443. Kaupunki perustettiin Birgittalaisluostarin viereen luostarin ja pyhiinvaeltajien tarpeita varten. Tie 1570-luvulle asti toimineeseen luostariin kulki kaupungin halki, mikä vaikutti asuintonttien ja rakennusten sijoittumiseen. Nykyisen Mannerheiminkadun varteen syntyi 1600-luvun puolivälin jälkeen torina käytetty laajenema.\r\n\r\nKaupunki paloi suurelta osin 1628 kirkossa syttyneestä tulipalosta. Katuverkosto suoristettiin suurelta osin 1649 tapahtuneessa reguloinnissa, joka loi pohjan kaupungin rakentumiselle 1800-luvulle saakka. Tuolloin rakennettuja kortteleita oli kuusi, pääosin torilta satamaan ulottuvalla alueella pääkadun, sataman ja Kuparivuoren (aik. Raumanvuoren) tuntumassa. Uudessa asemakartassa korttelialue laajeni tuntuvasti.\r\n\r\nTurun akatemian professori Petter Elfvingin toimesta avattiin Naantalin terveyslähde 1723 ja 140 vuotta myöhemmin avatulla kylpylälaitoksella oli voimakas vaikutus kaupungin vaurastumiseen. Naantali tuli suosituksi kylpyläkaupungiksi, mikä vilkastutti rakentamista.\r\n\r\nHugo Liliuksen ja Walter Thomén laatima, 1915 vahvistettu Naantalin asemakaava oli voimassa vuoteen 1979 asti. Tuolloin vanhaan kaupunkiin laadittiin historiallisen rakennuskannan huomioon ottava asemakaava, joka oli ensimmäinen lajissaan Suomessa. Siinä pyrittiin säilyttämään historiallinen kaupunkirakenne ja arvokkaat rakennukset ja katunäkymät."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:katu , poio:pihapiiri , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1787" ;
        skos:prefLabel    "Naantalin vanhakaupunki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8298>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kulosaaren kasino"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1808783916938" ;
        wgs84:long        "25.00610681438" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8298" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8537>
        dcterms:modified  "2010-01-28T12:27:20+0300" .

rky:p714  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.458556419,27.006302783 60.458643993,27.008744556 60.457774900,27.009153459 60.457186581,27.006710456 60.457370816,27.006247700 60.458556419,27.006302783" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Patteri nro 8 , Venäjänkari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Katajanokka"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/653708/> ;
        wgs84:lat     "60.1660224140077" ;
        wgs84:long    "24.9800054247407" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/32" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Aurinko paistoi nyt suoraan Helsinginkatua pitkin ja näytti kaiken vähän elokuvamaisesti niin kuin jonkin suotimen läpi. Ja niin tuli vähäksi aikaa taas se tunne että oli jossain ulkomailla, ikään kuin vähän hohdokkaammassa maailmassa, lehmukset alkoivat näyttää palmuilta ja kuhmuiset nissanit joiltain eroottis-äveriäisiltä amerikanraudoilta ja siinä kohdassa oli pakko ajatella, että kyllä tästä se vuosisadan ryöstö sukeutuu.\" (s. 124)" ;
  dcterms:description            "Tätä pitkää katua toverukset tarpovat useaankin otteeseen tarinan kuluessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2289> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
] .

rky:p974  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.942577739,24.704874974 65.941680743,24.706495259 65.941472355,24.704392270 65.942231234,24.703590718 65.942577739,24.704874974" ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Taivalkoski)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Stadi, sanon Stadi,/ Röba, Heruli, Skatta, Tölika, Gräsa, Brunssa,/ rundaan strantsut - pilattu!/ dokaan kolinat Alppiksen bärtsillä - pilattu!\" (s. 34)" ;
  dcterms:description            "Kokoelman nimirunossa \"Puhetta Porthaninrinteellä\" puhuja pohtii Helsinkiä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1211> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8534>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Puuskaranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.1692252490264" ;
        wgs84:long        "25.0859241281175" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8534" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9248>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:58:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1452343~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1452231~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6744>
        dcterms:modified  "2009-08-18T14:53:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6839>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Liuttu, Pentti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/liuttu-pentti" .

rky:p1173  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila muodostaa merkittävän kaupunkihistoriallisen kokonaisuuden, joka kuvastaa sekä Oulun 1870-1880-lukujen vaurastumisesta kaupalla ja merenkululla että 1960-luvun monumentaalista keskustasuunnittelua.\n\nOulun rantakorttelit on rakennettu Oulun vuoden 1882 palon jälkeen. Ranta-, Oja- ja Hallituskadulle sijoittuva kokonaisuus kantaa myöhäisen klassismin ja historismin leimaa. Rakennukset ovat pääosin uusrenessanssia, mutta niissä on myös jugendin ja nikkarityylin piirteitä.\n\nKonsuli J.F. Svendelinin rakennuttama kivirakennus vuodelta 1884 toimii Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston päärakennuksena. Alun perin kaksikerroksiseen uusrenessanssitaloon on lisätty kolmas kerros 1920-luvulla Pakkahuoneenkadun puolelle. Arkkitehti John Lybeckin 1883 suunnittelemien kahden yksikerroksisen puutalon sekä piharakennuksen jugendhenkisen muutoksen on suunnitellut lääninarkkitehti V.J. Sucksdorff 1909. Piirustussalina toimiva voimistelusalirakennus piharakennuksineen on vuodelta 1895 (J. Tötterström). Rantakadun kokonaisuuteen kuuluu edelleen merikapteeni J.F. Petrellin rakennuttama ja arkkitehti Hugo Neumannin suunnittelema kaksikerroksinen ns. Teräksen talo vuodelta 1884. Opiskelija-asuntoina toimiva Jurveliuksen talo on rakennettu 1900 ja muutettu nykyiseen asuunsa 1910. Höckertin talo Kauppurienkatu 2:ssa on rakennettu 1880-luvulla. Ainoa Oulun 1882 palossa säästynyt puutalo on 1834 rakennettu Pakon talo eli Mathlinin salonki Aleksanterinkatu 12:ssa. Matalampi siipi on A. Mannelinin suunnittelema 1883.\n\nRantakortteleiden alue jatkuu tyylillisesti yhtenäisenä Oja- ja Hallituskadulla, missä on edelleen Oulun palon 1882 jälkeistä rakennusmiljöötä. Arkkitehti C.Th. Höijerin suunnittelemaan Oulun kauppaklubin yksikerroksiseen puiseen uusrenessanssitaloon vuodelta 1884 on liitetty tiiliosalla samanaikaisesti rakennettu, arkkitehti F.H. Ranckenin suunnittelema piharakennus. Torikatu 10:ssä on Oulun paloa edeltäville muureille arkkitehti Th. Deckerin suunnitelmin rakennettu kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus. Oja-, Aleksanterin- ja Hallituskadun rajaaman korttelin rakennukset ovat merikapteeni Otto Ravanderin 1882 palon jälkeen rakennuttamia. Myöhemmin pihapiiri siirtyi Byströmin suvulle, jonka mukaan pihapiiriä nykyisin kutsutaan. Päärakennus on yksikerroksinen, koristeellinen uusrenessanssitalo. Kaksikerroksinen kivitalo vuodelta 1883 on myös uusrenessanssia. Sivurakennus on osittain kivirakenteinen. Torikadun ja Ojakadun kulmassa on korttelin mittainen entinen kauppakartano, jonka rakentamisen aloitti kauppias G.F. Granberg 1883 arkkitehti John Lybeckin suunnitelmien mukaan. Alun perin kaksikerroksiseen uusrenessanssirakennukseen on sen muututtua kaupungintaloksi 1893 lisätty kolmas, uusgotiikkaa edustava, kerros. Myöhemmin rakennus on toiminut mm. puhelinlaitoksena ja 1980-luvulle asti poliisilaitoksena.\n\nRantakortteleiden alueella, lähellä tuomiokirkkoa, sijaitsee tuomiokapituli, jonka uusrenessanssityylisen kaksikerroksisen kivirakennuksen on suunnitellut vt. lääninarkkitehti J.L. Lybeck 1884. Rakennuksen muurit edeltävät 1882 paloa. Tuomiokapitulin nikkarityylisen puurakennuksen on suunnitellut lääninarkkitehti F.W. Lüchow 1883. Lisäksi pihapiirissä on puinen arkkitehti J. Lybeckin 1884 suunnittelema piharakennus. Samassa korttelissa on muureiltaan Oulun paloa 1822 edeltävä entinen Tervosen talo.\n\nKauppatorilla on Karl Lindahlin ja Walter Thomén 1901 suunnittelema punatiilinen kauppahalli ja hirrestä salvottuja kaksikerroksisia makasiineja 1700-1800 -luvuilta. Ranta-aitat ovat edelleen varasto- ja myymäläkäytössä ja ne on ryhmitelty uudelleen säännölliseen muodostelmaan torin etelälaidalle.\n\nToriaukion edustalla, suorakaiteisella saarella, ovat kaupunginteatteri ja -kirjasto sekä toriaukion pohjoislaidalla suurhotelli, jotka ovat toteutuneita osia arkkitehtien Marjatta ja Martti Jaatisen laatimasta 1960-luvun monumentaalikeskustasommitelmasta. Jaatisten Vänmanninsaarelle suunnittelemat teatteri vuodelta 1972 ja kirjasto vuodelta 1981 ovat niukkaa modernia betoniarkkitehtuuria."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.015287662,25.468102995 65.014392059,25.471329604 65.013551063,25.470153788 65.014071781,25.468252680 65.012422991,25.465748584 65.012733546,25.464559349 65.012337782,25.463962272 65.012479792,25.463470087 65.013034499,25.461618766 65.014000895,25.463010383 65.014683264,25.460355145 65.016107641,25.462650473 65.015467273,25.465118038 65.014864578,25.467430029 65.015287662,25.468102995" ;
        poi:history       "Rantakadun sekä Oja- ja Hallituskadun vanhojen rakennusten vyöhyke rakennettiin lyhyessä ajassa 1882 kaupunkipalon jälkeen. Oulun talouselämä eli nousukautta 1870-luvun lopulla ja 1880-luvulla, ja kauppiaiden vauraus heijastui myös rakentamiseen. 1970-1990 -luvuilla alueella tapahtui purkamista ja uudisrakentamista. Rantakadun ja Aleksanterinkadun välisten korttelien suojeluajatus johti asemakaavan muutokseen 1986.\r\n\r\nOulun torinrannan monumentaalikeskus syntyi kaupungin 1962 järjestämän kulttuuri- ja hallintokeskuksen suunnittelukilpailun pohjalta. Kilpailun voittaneiden arkkitehtien Marjatta ja Martti Jaatisen asemakaava vahvistettiin 1965. Suunnitelma, jonka tieltä olisi pitänyt purkaa Rantakadun korttelit, toteutui vain osin. Jaatisten saarelle suunnittelemien teatterin ja kirjaston lisäksi toriaukion pohjoisreunaa rajavaa hotellia pidetään suunnitelman osana, vaikka paikka oli Jaatisten suunnitelmassa varattu valtion virastotalolle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:tori , poio:teatteri , poio:liikerakennus , poio:kulttuurirakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1474" ;
        skos:prefLabel    "Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"- Käydään Ruskeasuon Teboililla kahvilla, Salmela ehdotti kun auto pääsi uudelleen Hakamäentielle. - - . - Ei mennä kahvilaan. Voidaan hakea sulle safkaa jostain drive-innistä. - Miksei Tebis käy? Mä tykkään Tebiksestä.\" (s. 169-170) " ;
  dcterms:description            "Suhonen tapaa usein informanttejaan Ruskeasuon Teboililla kahvikupin äärellä. Prikaatin kostossa Suhonen ja Eero Salmela tapaavat siellä, vaikka loppupeleissä sekin paikka on operaatiolle liian näkyvä. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7791> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8109>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8794>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Koskinen, Kerkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8794" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Auto kolisten Krunikkaan ajaa. Aamu herännyt töin ja tuskin kevät kaipaisi lohduttajaa, tuskin lohtua roskakuskin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i685> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2163>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kononen käy kuumana" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8476> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8463> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8474> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2160> ;
        th:lisatietoa       "Rikostarkastaja Martti Konosella on taas kerran kotikenttäetu. Etu-töölöläisen pubin vessasta löydetään puukotettu mies. Lukitun huoneen arvoitus ratkeaa nopeasti, mutta huussimurha on vasta alkusoittoa. Taustalta paljastuu väärennettyä rahaa, IKL:stä erotettuja nuoria nahkapäitä ja suuruudenhullu varttunut  maailmanparantaja. Kononen saa huomata, että joukkomurha on mahdollinen muuallakin kuin Kosovossa tai rapakon takana. (takakannen teksti)\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kononen.kotisivukone.com/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/kononen-kay-kuumana" .

rky:p1507  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Strömbergin Vaasan tehtaan tuotantolaitoksen eri yksiköt ja työntekijöiden asuintalot Huutoniemessä sijaitsevat väljästi puistomaisessa metsäluonnossa arkkitehti Alvar Aallon 1940-luvun puolivälissä laatimien asemakaavojen mukaan. \n\nTeollisuusalueella eri arkkitehtien suunnittelemat tuotantorakennukset ovat kaartuvan tiestön varrella. Teollisuusalueen suunnittelussa on työntekijöiden viihtyvyyttä pidetty tärkeänä: iso tehdas on rakennettu inhimillisen kokoisiin yksikköihin tuoteryhmittäin ja sijoitettu väljästi maastoon. Asuinkerrostaloja muistuttavat nelikerroksiset teollisuusrakennukset ovat soveltuneet hyvin kappaletavaratuotantoon. Alueen rakennetta tiivistäneet matalat teollisuushallit ovat 1960-1970-luvuilta. \n\nAsuinalue on erillään tehdasalueesta. Alkuperäisen 1940-luvun rakenteensa säilyttäneen, nyttemmin Aaltopuistoksi nimetyn asuinalueen talot ovat kaartuvien teiden varsilla viuhkamaisesti. Rakennuksia ympäröivä puusto on luonnonvaraista. Asuntoihin liittyy pieni oma piha sekä runsaasti yhteisiä piha-alueita harrastusmahdollisuuksineen. Alueella on lähes parikymmentä Alvar Aallon suunnittelemaa asuintaloa. Rivitalojen perusmalleina ovat puinen kaksikerroksinen rivitalo ja kivirakenteinen kaksikerroksinen rivitalo. Suurin osa asuintaloista on säilynyt."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.089632491,21.656491311 63.089690761,21.658528087 63.089581818,21.658997385 63.089411068,21.659388157 63.089258356,21.660134805 63.089191686,21.660765928 63.089235864,21.661935592 63.089138478,21.662951686 63.088982052,21.663838811 63.087784627,21.667592053 63.086754279,21.670209807 63.085349949,21.673089124 63.084827593,21.673893241 63.084532200,21.674436679 63.083527942,21.675638791 63.082774474,21.676328853 63.080045732,21.678230779 63.079709949,21.678268234 63.079554682,21.678003403 63.079463367,21.677740764 63.079095749,21.677109626 63.078816686,21.675464621 63.078759018,21.674896497 63.079197413,21.671643087 63.079156929,21.671530876 63.079776405,21.668763093 63.081272948,21.664425383 63.083045422,21.660688592 63.084572128,21.658711219 63.085483983,21.657605177 63.089632491,21.656491311" ;
        poi:history       "Insinööri Gottfried Strömberg perusti 1889 Helsinkiin sähkökonetehtaan. Yhtiö osti 1940 Vaasan Huutoniemeltä noin 70 hehtaarin tehdastontin rautatien ja maantien läheisyydestä. Sotatarviketuotantoon osallistunut yhtiö sijoitti näin toimintojaan pääkaupunkiseutua turvallisemmaksi katsotulle alueelle. \r\n\r\nArkkitehti Alvar Aalto laati 1945-46 asemakaavan Oy Strömberg Ab:n Vaasan teollisuusalueelle. Hän suunnitteli tehdasalueelle varastorakennuksen sekä joitakin pieniä rakennuksia ja rakenteita sekä ohjasi Strömbergin suunnittelutoimintaa 1940-luvulla.\r\n\r\nTuotanto Vaasassa käynnistyi 1945. Vanhimmat tuotantorakennukset rakennettiin kahdessa päävaiheessa eri arkkitehtien suunnittelemana. Konetehdas A1, moottoritehdas A2, keskusvarasto ja sekä kontaktoritehdas A3 valmistuivat 1941-1948. Seuraavassa vaiheessa 1950-1956 rakennettiin toimisto ja porttirakennus sekä muuntajatehtaat A4 ja A5, liesitehdas A6 sekä korkeajännitelaboratorio. 1960-luvulla ja sen jälkeen tehdasalueelle rakennettiin yksikerroksisia teollisuushalleja. Osa tuotannosta siirrettiin Kauhajoelle 1975-1976. \r\n\r\nVuonna 1945 Strömberg osti asuntorakentamista varten 32,5 hehtaarin alueen tehtaan läheisyydestä. Alvar Aallon toimiston suunnittelemana alueelle valmistui 1946 yhteensä 12 puurakenteista kaksikerroksista rivitaloa, joissa kussakin oli kahdeksan huoneistoa. Talojen pihoille rakennettiin myös liiteri-käymälä-rakennukset, jotka on myöhemmin purettu. Vuosina 1948-49 valmistui Aallon suunnitelmien mukaan viisi kivirakenteista kaksikerroksista rivitaloa, joissa kussakin oli 12 huoneistoa. Alueelle valmistui myös kahdeksankulmainen muuntamo 1946 ja sauna-pesutupa 1949.\r\n\r\nAsuinaluetta kutsuttiin Neekerikyläksi Aallon puutaloille valitseman tumman värityksen vuoksi. Talot on myöhemmin maalattu vaaleiksi. Strömberg myi alueen ja rakennukset 1980-luvulla. 1980-luvun alussa purettujen kolmen puisen rivitalon tilalle rakennettiin 1987-1990 neljä samankokoista rivitaloa Aallon suunnitelmia mukaellen. Alue nimettiin Aaltopuistoksi 1996. Nykyään rivitalot ovat asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa. \r\n\r\nStrömbergin Vaasan tehdas työllisti parhaimmillaan lähes 5 000 työntekijää ja se on ollut kaupungin merkittävimpiä työnantajia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:teollisuusrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4503" ;
        skos:prefLabel    "Strömbergin teollisuus- ja asuinalue (Strömbergin teollisuusalue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i444>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinkiin          " ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i443> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i443> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkiin-3" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9150>
        dcterms:modified  "2010-06-01T13:12:07+0300" .

rky:p1767  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.287703608,25.354674516 66.285740585,25.349455485 66.285473501,25.347397371 66.286837374,25.344961220 66.287308719,25.344862613 66.287938990,25.346039511 66.288586168,25.347102875 66.289720203,25.348675726 66.289838431,25.348690580 66.290481518,25.349370517 66.290792565,25.350433282 66.290591767,25.352048733 66.289956566,25.354685421 66.289121158,25.355574923 66.287703608,25.354674516" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:koulu , poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Ruikan kylä)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mutta etäällä, melkein autovirran keskellä, kuitenkin kadun turviin sijoittuneena, seisoi ylisihteeri ja katseli värähtelevin sieraimin ja hitaasti liikkuvin silmäterin tuota outoa kaistaletta graniittilinnan kyljessä. Ihmislaumat parveilivat siellä kuin jollakin järjettömällä pyhiinvaellusmatkalla. Jäykistyneet tököttinaiset ja lasisilmin tuijottavat lapset saarsivat koko kaupungin...\" (s. 55)" ;
  dcterms:description            "Novellissa \"Kuvanveistäjätär\" kuvanveistäjä Riina Nevalainen pitää veistoksista koostuvan taidenäyttelyn Eduskuntatalon vieressä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1946> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

[ dcterms:description  "Jean ja Aino Sibelius asuivat Sibeliuksenkatu 11:ssä (silloin Kammionkatu) kesäkuusta 1939 joulukuuhun 1942." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5169> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i623>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9245>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Khalifa, Amira"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9245" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2757>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Menkää mielenhäiriöön" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Romaani kuvaa fragmentaarisesti Vili Perhon elämää nuoruusvuosien, ratsastusuran, teatterikoulun ja teatterimaailman kiemuroissa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2756> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/menkaa-mielenhairioon" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6741>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Auroran koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6740> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/auroran-koulu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1830>
        dcterms:modified  "2011-11-14T15:44:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1367070~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7455>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4951>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1755729~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9744>
        dcterms:modified  "2011-08-01T15:08:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_253>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1779745~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9839>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tillander-Godenhielm, Ulla "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9839" .

koko:p33704  dc:created  "2012-05-30T09:39:36.265+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:39:37.341+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "viemärit"@fi , "avloppsledningar"@sv .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p58>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri 1 "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:09:18.443+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:19:10.212+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38306 , koko:p39386 ;
        poi:description  "Ison Mustasaaren pohjoisrannan puolustamiseksi suunniteltiin vuodesta 1756 lähtien bastionirintamaa, jota kutsuttiin nimellä Pohjoinen polygoni. Sitä ei kuitenkaan toteutettu vaan pohjoisrannan puolustus yritettiin hoitaa J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaisella koko rannan pituisella muurilla, jonka edessä oli kaksi kaponieeria lähipuolustusta varten. Nykypäivään asti on säilynyt kaponieeri on varhaisempi, itäinen kaponieeri nro 1, jonka kivityöt tehtiin vuosina 1787-88. Vuotta 1788 voidaan pitää valmistumisvuotena, vaikka maatäyttö ja turvetus tehtiin vasta vuonna 1797. Kaponieerissa oli 3 ristiholvattua kasemattia, oviaukko L-muotoisen rakennusrungon sisänurkassa ja tykit kasemateissa sekä rintamuurilla. Läntisen, kaponieeri nro 2:n rakentaminen aloitettiin vuonna 1792 ja se holvattiin 1802 ja turvetettiin 1803.\n\nVenäläiset kutsuivat kaponieereja reduteiksi. Vuonna 1812 venäläisen varuskunnan alkuaikana reduttia N 1 käytettiin tykistön ammusten ja tarvikkeiden säilyttämiseen, sen jälkeen se oli apteekin ja marketentti Soltikovin kaupan varastona. Ravistunutta reduttia kunnostettiin 1863 rakentamalla kasemattien holvien ylle kolminkertainen hirsipatja, maatäyttö ja porrastettu turvetus.\n\nLäntisen kaponieerin kylkeen suunniteltiin Krimin sodan jälkeen 1850-luvulla kivistä päävartiota arvokkaaksi vastaanotoksi linnoitukseen, lopulta päädyttiin Rantakasarmin C 1 rakentamiseen vuosina 1868-1870. Näiden hankkeiden seurauksena läntinen kaponieeri lopulta purettiin. Kaponieerin lähellä sijaitsi venäläisten upseereiden kasinopuisto, jossa 1800-luvun lopulta 1920-luvulle asti oli upseerikerhon keilarata, keittiö ja kesäravintola.\n\nSuomalaisena aikana kaponieeri C 44 on ollut Suomenlinnan Verkkopalloseuran käytössä. Kaponieerin ja polygonimuurin kylkeen rakennettiin 1920-luvulla tenniskenttä, jonka pieni puinen huoltorakennus sijoittuu kaponieerin kainaloon. Ampuma-aukkoja on saaren sisäosan puolelta myöhemmin muurattu tiilellä umpeen.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n1700-luvulla Capounieren No 1\n1800-luvulla Redutti N 1\nLähteet:\nKrA ö 34 39 41 43 45 47 54 56 59 60 62-64 SÖS 65 77 84 92 104 129 134 136 140 144-147 149-158 164.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1983. Suomenlinnan rantakasarmi.\nMV SL VIK C 139-143 158-159 197 670-671 (toteutumaton päävartiosuunnitelma).\nVA VSA 14905.\nKuva:\nMV SL VIK C 162."@fi ;
        poi:history      "Ison Mustasaaren pohjoisrannan puolustamiseksi suunniteltiin vuodesta 1756 lähtien bastionirintamaa, jota kutsuttiin nimellä Pohjoinen polygoni. Sitä ei kuitenkaan toteutettu vaan pohjoisrannan puolustus yritettiin hoitaa J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaisella koko rannan pituisella muurilla, jonka edessä oli kaksi kaponieeria lähipuolustusta varten. Nykypäivään asti on säilynyt kaponieeri on varhaisempi, itäinen kaponieeri nro 1, jonka kivityöt tehtiin vuosina 1787-88. Vuotta 1788 voidaan pitää valmistumisvuotena, vaikka maatäyttö ja turvetus tehtiin vasta vuonna 1797. Kaponieerissa oli 3 ristiholvattua kasemattia, oviaukko L-muotoisen rakennusrungon sisänurkassa ja tykit kasemateissa sekä rintamuurilla. Läntisen, kaponieeri nro 2:n rakentaminen aloitettiin vuonna 1792 ja se holvattiin 1802 ja turvetettiin 1803.\n\nVenäläiset kutsuivat kaponieereja reduteiksi. Vuonna 1812 venäläisen varuskunnan alkuaikana reduttia N 1 käytettiin tykistön ammusten ja tarvikkeiden säilyttämiseen, sen jälkeen se oli apteekin ja marketentti Soltikovin kaupan varastona. Ravistunutta reduttia kunnostettiin 1863 rakentamalla kasemattien holvien ylle kolminkertainen hirsipatja, maatäyttö ja porrastettu turvetus.\n\nLäntisen kaponieerin kylkeen suunniteltiin Krimin sodan jälkeen 1850-luvulla kivistä päävartiota arvokkaaksi vastaanotoksi linnoitukseen, lopulta päädyttiin Rantakasarmin C 1 rakentamiseen vuosina 1868-1870. Näiden hankkeiden seurauksena läntinen kaponieeri lopulta purettiin. Kaponieerin lähellä sijaitsi venäläisten upseereiden kasinopuisto, jossa 1800-luvun lopulta 1920-luvulle asti oli upseerikerhon keilarata, keittiö ja kesäravintola.\n\nSuomalaisena aikana kaponieeri C 44 on ollut Suomenlinnan Verkkopalloseuran käytössä. Kaponieerin ja polygonimuurin kylkeen rakennettiin 1920-luvulla tenniskenttä, jonka pieni puinen huoltorakennus sijoittuu kaponieerin kainaloon. Ampuma-aukkoja on saaren sisäosan puolelta myöhemmin muurattu tiilellä umpeen.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n1700-luvulla Capounieren No 1\n1800-luvulla Redutti N 1\nLähteet:\nKrA ö 34 39 41 43 45 47 54 56 59 60 62-64 SÖS 65 77 84 92 104 129 134 136 140 144-147 149-158 164.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1983. Suomenlinnan rantakasarmi.\nMV SL VIK C 139-143 158-159 197 670-671 (toteutumaton päävartiosuunnitelma).\nVA VSA 14905.\nKuva:\nMV SL VIK C 162."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.148721869561186" ;
        wgs84:long       "24.986859631538437" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5163>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ilmolan vuosisata" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6814> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5162> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ilmolan-vuosisata" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7452>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Jakomäen ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> ;
        wgs84:lat         "60.2616963551745" ;
        wgs84:long        "25.0759327367914" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7452" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8166>
        dcterms:modified  "2009-12-29T14:16:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5757>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Havis Amandan nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olen antanut kertoa itselleni, että Ville Vallgrenin merenneitopatsaan nimi alun perin olisi ollut pilkkanimi, joka liittyisi Havin saippua- ja kynttilätehtaan mainoksessaan käyttämään Amanda-nimiseen kuvaan/hahmoon. Onko näin, ja jos on löytyisikö kyseinen mainos jostakin? Epäillessäsi Havis Amanda -nimen alkuperää saatat olla hyvinkin oikeassa.\n\nKysyin asiaa Valtion Taidemuseon intendentiltä Leena Ahtola-Moorhouselta, joka on toimittanut Ateneumin taidemuseossa esilläolleen Ville Vallgren -näyttelyn näyttelyjulkaisun ”Ville Vallgren 1855-1940”. Hän vahvisti kuulleensa saman, kansan suussa kulkevan huhun. Hän totesi, että tätä sinänsä kiintoisaa väitettä ei ole tutkittu eikä siis vakuuttavasti todistettu.\n\nAlunperinhän Havis Amanda oli nimeltään yksinkertaisesti Helsingin suihkukaivo tai Vallgrenin suihkukaivo. Tämä virallinen nimi esiintyi pitkään esimerkiksi korteissa. Taiteilija itse käytti teoksestaan myös nimeä ”Merinymfi” (Sjönymf”). Suihkukaivo paljastettiin 20.5.1908. Mutta mahdollisesti jo seuraavana vuonna eli 1909 se oli saanut lempinimen/pilkkanimen ”Havis Amanda”. Valitettavasti ei tiedetä, kuka ja koska tarkalleen otti nimen ensimmäisenä käyttöön.\n\nHavin kynttilä- ja saippuatehdas on vanha viipurilainen yritys, jonka J.F. Hackman nuorempi oli ostanut vuonna 1866, joten on aivan mahdollista, että tehdas olisi esimerkiksi käyttänyt patsaan kuvaa mainoksissaan ja samalla lanseeranneet nimen Havis Amanda (Havin rakastettu).\n\nLeena Ahtola-Moorhouse kertoi Ville Vallgrenin mainitsevan kirjassaan ”Mat och dryck med roliga gubbar”, 1917, laulunrenkutuksen nimeltä ”Herman och Havis Amanda”. Taiteilija ei kuitenkaan käsittele asiaa sen perusteellisemmin.\n\nVuonna 1921 ylioppilaat lakittivat ”Havis Amandan” ensimmäisen kerran ja tuona vuonna Ville Vallgren runoili tyttärelleen laulun isällisen varoituksen muodossa. Laulun ensimmäinen säkeistö kuuluu:\n\nHavis-Manta, miksi ilkkuu silmäsi,\nkun vuoroin vilkkuu\njulkeasti tuolle, tälle\ntulijalle, menijälle.\n\nJa laulu päättyy:Toivokin jo meni meiltä,\ntyttäreni – mutta kas\nsentään ylioppilas!\n\n”Tyttärelleni” on luettavissa teoksen ”Pariisin Villen ruokasaarna”, 1994, sivulla 25.\n\nMahdollista mainosta en valitettavasti ennättänyt etsimään, mutta koska asia sinua kiinnostaa, neuvoisin sinua pistäytymään esimerkiksi Pasilan kirjaston (= Helsingin pääkirjaston) uutisalueella, jossa voit lukea 1900-luvun alun sanomalehtiä mikrofilmeiltä. Uskoisin mainoksen löytyvän esimerkiksi Helsingin Sanomien tai Hufvudstadsbladetin numeroista." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hyvat-ystavatolen-antanut-kertoa-itselleni-etta" .

rky:p343  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Närpiön useaan kertaan laajennettu keskiaikainen kivikirkko, sen lähiympäristön pitkät kirkkotallirivit, lainamakasiini, pitäjäntupa sekä pappila tekevät alueesta ainutkertaisen historiallisen kirkkomiljöön Suomessa.\n\nUlkoviistein ja täyskorkein eteishuonein varustettu ristikirkko on valkeaksi rapattu. Kirkon sisätila on matalan ja laakean lautaholvin kattama. Ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu vuodelta 1803 on 1700-luvun lopun tunnetuimman ruotsalaisen kirkkomaalari Per Högbergin maalaama. Rokokootyylisesti kaartuva saarnastuoli on 1730-luvulta ja Johan Kyntzellin tekemä. Kirkossa on säilynyt kuusi hautakiveä 1600-luvulta. Tilava sakaristo vanhoine sisustuksineen ja tauluineen kuuluu maamme tyylikkäimpiin. Rovasti Henrik Carlborgin muotokuva on J.H. Scheffelin, ja Johan Laihianderin muotokuva Ulla Paschin maalaama.\n\nKellotapuli vuodelta 1757 on rakennettu Matti Hongan johdolla ja se on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkkotarhassa on kaksi hautakappelia, joista toinen on 1700-luvun lopusta ja kuulunut kirkkoherra rovasti Johan Laihianderille (1718-1794) ja toinen 1930-luvulta ja kuulunut rovasti K.I. Nordlundille (1855-1937). Kansalaissodan sankarihauta vuodelta 1921 on John Munsterhjelmin piirtämä klassillinen arkkitehtuurisommitelma ja viime sotien sankaripatsaana on Matti Hauptin haavoittunutta sotilasta esittävä pronssiveistos vuodelta 1952.\n\nPunamullatut noin 150 kirkkotallia sijaitsevat tiiviisti vieri vieressä kirkon ohittavan maantien molemmin puolin. Pienten, yksihuoneisten rakennusten pääty on tielle päin. Päädystään pidennetty, päreillä katettu harjakatto muodostaa suojan sisäänkäynnin ylle. Useimmat tallit ovat 1800-luvulta. \n\nKirkkomiljööseen ovat 1880-luvulta alkaen kuuluneet lainamakasiini ja 1700-luvun pitäjäntupa. \n\nPappila sijaitsee kirkon pohjoispuolella. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluvat renkitupa ja talousrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.464546319,21.331480008 62.464253892,21.328960108 62.464880634,21.325029980 62.468380187,21.326477320 62.469775216,21.328787771 62.469580490,21.331807126 62.468723232,21.332426979 62.464546319,21.331480008" ;
        poi:history       "Närpiön kirkko on yksi Pohjanmaan keskiaikaisista kivikirkoista ja lienee rakennettu 1500-luvun alussa. Sitä on laajennettu useaan otteeseen. 1650-luvun alussa kirkkoa pidennettiin itäpäästä. 1730-luvulla runkohuoneen eteläpuolelle rakennettiin ristivarsi, 1770-luvun alussa kirkkoon rakennettiin ristivarsi pohjoispuolelle ja runkohuoneen itä- ja länsipäihin tiilestä muuratut kolmitaitteiset lisäykset. Kirkon vesikatto ja kattotuolit uusittiin ja kirkko holvattiin yhtenäisellä lautaholvilla. Rakennusmestarina toimi Matti Honka ja muurarimestarina David Olander. Kirkon ulkoseinät rapattiin ja kalkittiin valkeaksi 1834, eteishuoneet ristivarsien päihin rakennettiin 1898. Kirkon sisustukseen tuli epätasapainoa, kun  itäiseen ristivarteen sijoitettiin kookkaat urut kuorotiloineen.\r\n\r\nNärpiön ensimmäinen pappila valmistui 1679, ja nykyinen, järjestyksessään seitsemäs 1888-1889. Talo korjattiin 1960-luvulla seurakuntataloksi.\r\n\r\nKirkkotallit ovat entiseen laajaan emäpitäjään kuuluneiden kylien ja suurtalojen rakennuttamia. Tallit rakennettiin pitkän matkan päästä jumalanpalvelukseen tulleiden ihmisten ja heidän hevostensa suojaksi ja levähdyspaikaksi, kookkaimmat tallit isojen talojen hevosille. Enimmillään niitä oli oli lähes 350. Kirkkotallit ovat muualta maasta lähes hävinneet.\r\n\r\nLainamakasiini rakennettiin 1889 ja otettiin museokäyttöön 1967. Pitäjäntupa rakennettiin 1700-luvulla ja siirrettiin nykyiselle paikalleen 1882. Pitäjäntupakin on museokäytössä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k545 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kappeli , poio:kellotapuli , poio:makasiini , poio:hautausmaa , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1628" ;
        skos:prefLabel    "Närpiön kirkko ja kirkkotallit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9741>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Minun Helsinkini" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9233> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8245> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1150> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7595> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietoa     "Pääkaupunkimme kanta-asukkaille oma kaupunginosa on kokonainen kotiseutu. Juha Lehti kertoo Kalliosta ja sen Töölönlahden Linnunlaulua esittelee Minna Haapkylä. Itä-Helsingin Kontulasta puhuu Tomi Kontio." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2749.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2749\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2749\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9741" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p256>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Insinööripatterin ammusvarastot B68-70"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:39:30.162+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:32:36.88+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36492 , koko:p36872 ;
        poi:description  "Insinööripatterin ammusvarastot B68-70\n\nSusisaaren ns. Insinööripatteri eli patteri I käsittää saaren luoteisosan läntisen ranta-alueen entisen pursisataman luota bastioni Polhemin oikeaan kylkeen. Patterin rakentaminen alkoi keväällä 1855. Patteri muodostui harmaakivimuurin eteen luiskatusta maavallista ja sen taakse maasta muodostetusta ampumatasosta, jolle oli tarkoitus sijoittaa kymmenen tykkiä. Patteri jäi kuitenkin keskeneräiseksi ennen Krimin sodan pommitusta ja viimeisteltiin vasta sen jälkeen.\n\nPatteria vahvistettiin 1860 luvulla ja sen yhteyteen rakennettiin kolme hirsistä, maalla peitettyä ammusvarastoa. Nämä kaikki korvattiin vuonna 1869 kivisillä ruutivarastoilla (B 68-70) ja lisäksi rakennettiin vielä yksi kellari patterin eteläosaan ( B 26 b). Ammuskellarit olivat kaikki samankaltaisia rakenteeltaan. Ne olivat kaikki harmaakivisiä, sisäpuolelta tiilellä revetoituja, tynnyriholvattuja tiloja, jotka oli katettu sinkkipeltikatolla. Alkuvaiheessa ne oli rakennettu erilleen tykkipatterin maavallista.\n\nVuosina 1877-78 kaikki kellarit uudistettiin siten, että sinkkipeltikatto korvattiin tulitusta paremmin kestävällä kivi- ja maapeitteellä. 1880-luvulla suoritettujen patterin vahvistustöiden yhteydessä myös ruutikellareiden maapeitteitä vahvistettiin ja ne liitettiin tiiviimmin patterin maavallin yhteyteen.\n\nVuonna 1897 ruutikellareiden B 26 b ja B 68 välille rakennettiin uusi betonoitu ammusvarasto B 26 a (Ks. erillinen selostus). Insinööripatteria täydennettiin vielä vuonna 1912 ns. Pietari Suuren linnoituksen rakennustöiden yhteydessä, jolloin sinne rakennettiin betonoidut tykkiasemat neljää tykkiä varten.\n\nNykyään osa kellareista on käytössä varastokellareina, osa kosteuden vuoksi tyhjillään.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennusnumerot :\nB 68 =ruutikellari I, B 69 = ruutikellari III, B 70= ruutikellari IV\nB 26 b = ruutikellari II\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL Rakhist. Rosén, Helena, Suomenlinnan linnoitusmaisema, 1985\nMV SL VIK B 1021-1041,1083-1090\nTalvio, Paavo :\nViaporin linnoitus ja sen tykistö vuosina 1808-1855. Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo . Vuosikirja X. 1978\nViaporin linnoitus ja sen tykistö Krimin sodasta vuosisadan vaihteeseen.Sotahistoriallinen aikakauskirja 1.1980.\nViaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2. 1982"@fi ;
        poi:history      "Insinööripatterin ammusvarastot B68-70\n\nSusisaaren ns. Insinööripatteri eli patteri I käsittää saaren luoteisosan läntisen ranta-alueen entisen pursisataman luota bastioni Polhemin oikeaan kylkeen. Patterin rakentaminen alkoi keväällä 1855. Patteri muodostui harmaakivimuurin eteen luiskatusta maavallista ja sen taakse maasta muodostetusta ampumatasosta, jolle oli tarkoitus sijoittaa kymmenen tykkiä. Patteri jäi kuitenkin keskeneräiseksi ennen Krimin sodan pommitusta ja viimeisteltiin vasta sen jälkeen.\n\nPatteria vahvistettiin 1860 luvulla ja sen yhteyteen rakennettiin kolme hirsistä, maalla peitettyä ammusvarastoa. Nämä kaikki korvattiin vuonna 1869 kivisillä ruutivarastoilla (B 68-70) ja lisäksi rakennettiin vielä yksi kellari patterin eteläosaan ( B 26 b). Ammuskellarit olivat kaikki samankaltaisia rakenteeltaan. Ne olivat kaikki harmaakivisiä, sisäpuolelta tiilellä revetoituja, tynnyriholvattuja tiloja, jotka oli katettu sinkkipeltikatolla. Alkuvaiheessa ne oli rakennettu erilleen tykkipatterin maavallista.\n\nVuosina 1877-78 kaikki kellarit uudistettiin siten, että sinkkipeltikatto korvattiin tulitusta paremmin kestävällä kivi- ja maapeitteellä. 1880-luvulla suoritettujen patterin vahvistustöiden yhteydessä myös ruutikellareiden maapeitteitä vahvistettiin ja ne liitettiin tiiviimmin patterin maavallin yhteyteen.\n\nVuonna 1897 ruutikellareiden B 26 b ja B 68 välille rakennettiin uusi betonoitu ammusvarasto B 26 a (Ks. erillinen selostus). Insinööripatteria täydennettiin vielä vuonna 1912 ns. Pietari Suuren linnoituksen rakennustöiden yhteydessä, jolloin sinne rakennettiin betonoidut tykkiasemat neljää tykkiä varten.\n\nNykyään osa kellareista on käytössä varastokellareina, osa kosteuden vuoksi tyhjillään.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennusnumerot :\nB 68 =ruutikellari I, B 69 = ruutikellari III, B 70= ruutikellari IV\nB 26 b = ruutikellari II\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL Rakhist. Rosén, Helena, Suomenlinnan linnoitusmaisema, 1985\nMV SL VIK B 1021-1041,1083-1090\nTalvio, Paavo :\nViaporin linnoitus ja sen tykistö vuosina 1808-1855. Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo . Vuosikirja X. 1978\nViaporin linnoitus ja sen tykistö Krimin sodasta vuosisadan vaihteeseen.Sotahistoriallinen aikakauskirja 1.1980.\nViaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2. 1982"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14433987597214" ;
        wgs84:long       "24.98049206733708" .

[ dcterms:description  "Romaanien ja elokuvien päähenkilö. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2700> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6899>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1081>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Visan om Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i696> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7869> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7868> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/visan-om-helsingfors" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän kertoo, että tytär opiskelee kemiaa ja asuu Oranssin valtaamassa puutalossa Kumpulan kiilassa. Sanon tietäväni ne puiset kerrostalot, joita lämmitetään aurinkoenergialla.\" (S. 15.)" ;
  dcterms:description            "Juhanin tytär asuu Kumpulassa. Alma käy päivällisellä ja ristiäisissä Malvan luona." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1781> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3370>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827-1977" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6479> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3369> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3370" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6113>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=36CBF390-EEE5-4BE0-94BD-3803506269FA> .

rky:p937  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon. \n\nHuvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) \n\nHelsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset. Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.  \n\nTullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi. Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. \n\nDegerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön. J.L.  Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836.\n\nJollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari. \n\nVillingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm. Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema. Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat.\n\nVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. \n\nEspoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia. Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.193678929,25.080145269 60.188880555,25.086813913 60.184356916,25.087264461 60.179318642,25.082148649 60.177976499,25.077230336 60.179534714,25.069332260 60.181395336,25.065567838 60.186288689,25.065576212 60.187161356,25.068529971 60.193470248,25.078262958 60.193678929,25.080145269" ;
        poi:history       "Pohjoismaissa ja Venäjällä kaupungissa asuvien säätyläisten ja porvarien tapa muuttaa kesäisin maaseudulle asumaan on vuosisatoja vanha. Koskemattoman luonnon arvostus liittyi yleisempäänkin 1700-luvun lopun eurooppalaiseen luonnon ihailuun. Vilkkaan kaupunkiasumisen vastapainoksi haettiin kesäisin rauhallista maaseutuasumista, mikä alkoi säätyläisten ja varakkaan porvariston keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella. Helsingin ympärille muodostuneen kesähuvila-asutuksen taustalla oli paitsi Suomen maiseman ”löytäminen” myös 1800-luvun alun uuden pääkaupungin nopea kasvu.\r\n\r\nEnsimmäiset saariston kesäasunnot olivat joko aatelisten maakartanoita tai kaupunkilaisten vuokraamia kalastajamökkejä tilapäiseen käyttöön. Varsinaisten huviloiden rakentaminen, osin suureellisin huvila- ja puutarhasuunnitelmin, käynnistyi 1860- ja 1870-luvulla. Huvilan paikan valintaan vaikuttivat maisemat, laivareitit ja näkymät laivareitille, laiturit ja kalastusmahdollisuudet.\r\n\r\nHuviloita rakennettiin 1870-1890-luvulla vilkkaasti etenkin Meilahteen ja Degeröhön (vuodesta 1946 Laajasalo) sekä Espoon saaristoon. Höyrylaivaliikenne Helsingistä Degeröhön alkoi 1837 ja myöhemmin se kehittyi säännölliseksi vuoroliikenteeksi, joka mahdollisti jopa työssäkäynnin pääkaupungissa. Höyrylaivaliikenne pysyi vilkkaana 1930-luvulle asti.\r\n\r\nTullisaaren Turholman kartanon vuokraajan ja sittemmin omistajan kauppaneuvos Henrik Borgströmin, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajan, kesänvietto Tullisaaressa alkoi 1838. Degerön Stansvikin kartanossa kesäasutus alkoi samoin jo 1800-luvun alkupuolella. Kesävieraiden määrä kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kartanoon rakennettiin lisää tilaa ja muutettiin vanhoja työväenasuntoja kesähuviloiksi. Ensimmäinen tontti, ns. Schaumannin huvila, vuokrattiin 1870-luvulla. Stansvikin hiekkatiet ja vanhat kaivokset mainitaan oivallisina kävelykohteina 1889 julkaistussa matkailuoppaassa.  \r\n\r\nHuvilapalstojen erottamista helpotti maanjakolainsäädännön lieventyminen 1864 ja 1883 annetuilla asetuksilla. Palsta oli maa-ala, joka lohkottiin rälssi- tai verotalosta. Lohkottujen palstojen lisäksi kesäasuntoja ja huviloita rakennettiin vuokratonteille. Degerön kartanoiden mailta oli 1800-luvun loppuun mennessä lohkottu 36 tonttia.\r\n\r\nPääkaupungin nopea kasvu nosti maan kysyntää ja hintoja. Ensimmäiset huvilatonttien välittämiseen erikoistuneet yhtiöt olivat 1910-luvun alkupuolella Espoossa Oy Suvisaaristo (Ab Sommaröarna) ja Helsingissä Ab Willinge. Yhtiöt palstoittivat hankkimansa maan huvilatonteiksi. Toimintaan liittyivät omat liikennöintiyhtiöt, jotka vastasivat omilla höyrylaivoilla huvilasaarten ja mantereen välisestä liikenteestä.\r\n\r\nOy Suvisaaristo osti Espoosta Moisön rälssitalon Pikku-Sikosaaren, Ison Sikosaaren, Pentalan ja Herrön. Oy Suvisaariston Moisön tilasta lohkottiin 1910- ja 20-luvuilla 120 huvilapalstaa. Vaikka Villinkiin rakennettiin ensimmäiset huvilat 1880-luvulla, oli saaressa vain vähän huviloita ennen Ab Willingen perustamista. Yhtiön palstoittamien tonttien myynti alkoi 1913. Tonttien myymisen sekä suunnitelmat suuresta Villingin kylpylä-, terveyskylpylä- ja kasinorakennuksesta keskeytti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana Itä-Villinki pakkolunastettiin ja sinne rakennettiin meririntaman tykkipattereita. Villingin palstoitus ja huvilayhdyskunnan rakentaminen jatkui sodan jälkeen uusien yhtiöiden voimin. Villingin huviloiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit ja rakennusmestarit. Huviloihin liittyivät puutarhat, joita suunnittelivat mm. Paul Olsson ja Bengt Schalin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Vartiosaari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8163>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Jartti, Tero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8163" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8402>
        dcterms:modified  "2010-01-11T14:13:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3252>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:27:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6373>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:39:56+0300" .

[ dcterms:description  "Hectorin  lapsuuden kotitalo" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6661>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kerran pääkirjastossa Rikhardinkadulla isä oli vähän hiprakassa. Siellä tuli jotain känää hänen ja vahtimestarin välille. Isä sanoi hyvin retevästi: -Kuulkaas, minä olen tämän kaupungin veronmaksaja. Tekin olette, mutta te olette tämän laitoksen vahtimestari. Minä ilmoitan teille, että minä olen ollut mukana pystyttämässä tätä laitosta, en vain veronmaksajana vaan Helsingin Työväenyhdistyksen valtuutettuna jäsenenä kirjastolautakunnassa. Älkää te minulle ruvetko puhumaan kirjastoasioista mitään.\" (s. 17)" ;
  dcterms:description            "Turtiaisen lapsuudenkodissa kaikki olivat ahkeria kirjastonkäyttäjiä, koko lapsikatras meni usein isän johdolla kirjastoon. Koti oli Korkeavuorenkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7737> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Tyttönormaalilyseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.173589722833" ;
        wgs84:long        "24.9218199022338" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6468" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6707>
        dcterms:modified  "2009-08-05T13:56:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8662>
        dcterms:modified  "2010-02-04T15:55:31+0300" .

rky:p1136  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan.\n\nTeuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain. Talonpoikaistalo on pohjaltaan paritupainen ja puolitoista- tai kaksifooninkinen. \n\nTeuvan kirkonkylässä Latva-Komsin pihapiiri on hyvin säilynyt ja jaettu mies- ja karjapihaan. 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset ovat alkuperäisessä asussaan. Punamullattu puolitoistafooninkinen pohjalaistalo on rakennettu 1880-luvulla. Tilaan kuuluu tuulimylly ja tien toisella puolella sijaitseva kivinavetta.\n\nKauppilan kylässä Teuvanjoen länsirantaa seuraavan tien varrella on Saksan, Ala-Peuran ja Laulajan tilat.\n\nLaulaja on ns. susipiha eli umpipiha, jossa kaksi asuinrakennusta on Teuvalle tyypillisesti L-kirjaimen tapaan kulmittain. Päärakennus on 1887 valmistunut, pohjaltaan paritupainen puolitoistafooninkinen pohjalaistalo ja kaksifooninkinen pikkutupa on rakennettu syytinkituvaksi.\n\nAla-Peuran tila on sijainnut vielä 1840-luvulla jokirannassa. Pihapiiri käsittää puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen 1750-luvulta ja ulkorakennusryhmän.\n\nKentta, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Hakalantien ja Kaskistentien risteyksessä kirkonkylän itäpuolella, on tiettävästi ollut umpipiha, jonka lutin läpi on päässyt ajamaan pihaan. Päärakennus on 1800-luvulta, siirretty pihaan 1860-luvulla ja nykyiselle paikalleen 1910, jolloin sitä on myös laajennettu ja siihen on rakennettu kookas kuisti. Pikkutupa on siirretty toisaalle, samoin osa talousrakennuksista on purettu tai siirretty. \n\nÄystön kylässä Mäki-Laurilan ja Harjun tilaa ja niiden talouskeskuksia ympäröi avoin viljelysmaisema. Mäki-Laurilassa pihapiiri on lähes umpipihainen ja jaettu mies- ja karjapihaan. Kylätien toisella puolella on kaksi vilja-aittaa ja pitkä liiveri. Kulku miespihaan on perinteisesti porttilutin kautta. Talousrakennukset ovat peräisin 1880-luvulta. Harjun ja Rinta-Harjun tilojen komeat asuinrakennukset seisovat päädyt vastakkain tien molemmin puolin. Pää- ja talousrakennukset muodostavat umpipihamaisen kokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.467220142,21.708910181 62.468622958,21.708884247 62.469081146,21.711698522 62.468140194,21.712368206 62.467965619,21.711578649 62.467719841,21.710705222 62.467124432,21.709937593 62.467032513,21.709587974 62.467128796,21.709257214 62.467220142,21.708910181" ;
        poi:history       "Teuvan vakituinen asutus sai alkunsa 1500-luvun jälkipuoliskolla Teuvajoen läheisyydessä. Ensimmäisiä taloja olivat Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura ja Saksa. 1500-luvun lopulla Teuvalla oli noin 15 taloa. Vähitellen Teuvajoen rannat asutettiin Perälänseudusta Äystönluomalle. Isojako toteutettiin Teuvalla 1760-1790-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä jokivarteen oli muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän takamaat olivat asuttuja. Talojen lukumäärä oli lähes sata ja torppia oli yhtä paljon Teuvan itsenäistyessä Närpiöstä omaksi seurakunnaksi 1795.\r\n\r\n1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Tuolloin, etenkin 1900-1920-luvulla, asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti muodostettuihin uusiin tiloihin. Jaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k846 ;
        poi:poiType       poio:tuulimylly , poio:navetta , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4308" ;
        skos:prefLabel    "Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot (Latva-Komsi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8757>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Helsingin Kellariteatteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kellariteatteri" , "Helsingin nuorisoteatteri" , "Klitsu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7118> ;
        wgs84:lat            "60.1743505392011" ;
        wgs84:long           "24.9519008610861" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-kellariteatteri" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Macbeth on kuollut" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kansan ihailemat tähtinäyttelijät Arttu Jaala ja Gitta Gröhn harjoittelevat nuoren ohjaaajan johdolla uudenlaista Shakespeare-produktiota. Ennen ensi-iltaa tapahtuu murha." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8760> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9511> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9298> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8762> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8065> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6692> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9503> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9482> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=2144&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/macbeth-kuollut" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6967>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:23+0300" .

[ dcterms:description  "Mäki tapaa Liisan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8639> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8638>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i407>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki rhapsody" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i406> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9153> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-rhapsody" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4320>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1299368~S9*fin> .

rky:p1396  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun rautatieasema on maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä asemarakennushankkeita Suomessa. Turun monipuoliseen ja ajallisesti kerroksiseen rautatieympäristöön kuuluvat funktionalistinen rautatieasemarakennus 1930-luvulta, rautatieläisten asuinrakennuksia kahdelta vuosisadalta, rautateiden konepajan alue sekä kaupungin 1894 rakentama asemapuisto. Asemarakennus oli viimeinen suuri asemahanke ennen toista maailmansotaa. Ratapihalla säilynyt rautatien konepaja on vanhimmilta osiltaan 1870-luvulta ja siten tyyppinsä vanhimpia maassamme.\n\nTurun rautatieasema sijaitsee Turun palon jälkeisen ruutukaava-alueen länsilaidalla. Asemarakennuksen julkisivut on päällystetty keltaisilla savitiilillä. Kaupungin puoleista julkisivua hallitsee kookas ikkuna, joka antaa valoa kahden kerroksen korkuiseen päähalliin ja ravintolaan. Korkeaa keskiosaa reunustavat matalammat siivet. Pieni asemapuisto jatkaa rautatieaseman pääakselia Ratapihankadun yli.  Asemapuiston suunnittelija on Turun kaupunginpuutarhuri O.R. Gauffin, mutta sitä on myöhemmin muuteltu mm. entisen rautatiepuutarhurin, silloisen kaupunginpuutarhuri A. Hellemaan suunnitelmien mukaan. \n\nAsemarakennuksen länsipuolella Ratapihankadun varrella on eri-ikäisiä rautatieläisten asuinrakennuksia puistomaisessa ympäristössä. Lähinnä asemaa on asemapäällikön talo vuodelta 1922. Vanhin säilynyt asuinrakennus on 1870-luvulta ja Köydenpunojankadun varressa on lisäksi kaksi 1940- ja 1950-luvuilla rakennettua asuinkerrostaloa.\n\nRatapihan pohjoispuolella levittäytyy laaja varikko- ja konepaja-alue. 1870-luvulta periytyvät konepajan päärakennuksen ydinosa, joka on lajissaan vanhin Suomessa säilynyt, veturitallin vanhin osa ja entinen paja. Useita asema-alueen rakennuksia on purettu. Ratapiha-alueen osayleiskaavan laadinta on alkanut 2005. Toteutuessaan suunnitelma tarkoittaa laajaa uudisrakentamista ratapiha-alueen itäosassa.\n\nRata jatkuu Turun satamaan ja Linnankadun ja radan risteyskohdassa on radan valmistuttua rakennettu kaksoisvahtitupa sekä toinen Valtionrautateille kuulunut asuinrakennus 1800-luvun jälkipuoliskolta. Rakennukset sijaitsevat rinnakkain radan molemmin puolin lähellä Turun linnaa kaupunkihistoriallisesti merkittävällä paikalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.435980151,22.231352461 60.436504409,22.232941429 60.436065615,22.233580506 60.435616278,22.232107072 60.435980151,22.231352461" ;
        poi:history       "Turkuun suunniteltiin rautatietä 1860-luvulta lähtien, mutta ensimmäinen rautatieyhteys Turkuun valmistui Tampereelta vasta 1876. Rata yhdisti Turun kaupungin ja sataman Hämeen markkina-alueeseen ja metsiin. Kaupungin asemalta ohjattiin raideliikennettä Turun satamaan Aurajoen suulle. \r\n\r\nRantarata Turusta pääkaupungin suuntaan valmistui Karjaalle saakka 1899 ja Helsinkiin 1903. Viimeisin rataverkon laajennus tapahtui 1925, kun pitkään suunniteltu ja eri linjausvaihtoehtoja läpikäynyt rannikkorata Uuteenkaupunkiin ja sen haararata Naantaliin valmistuivat.\r\n\r\nRautateiden konepaja perustettiin Turkuun 1876. Se sai uudet tilat 1920-luvulla, jolloin laajennettiin myös tavara-asemaa ja koko ratapihaa länteen.\r\n\r\nTurun ensimmäinen asemarakennus valmistui Tampereen radan avaamisen yhteydessä. Vuoden 1940 olympialaisia silmällä pitäen ryhdyttiin Turkuun harkitsemaan uutta asemarakennusta, jonka suunnitelmat valmistuivat 1939. Turun asemasta ei järjestetty arkkitehtikilpailua muiden 1930-luvun asemien tapaan, vaan rakennuksen suunnittelivat poikkeuksellisesti rautatiehallituksen sijaan rakennushallituksen arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Martti Välikangas. Turku oli viimeinen suuri asemarakennustyö ennen  toista maailmansotaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:puisto , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1865" ;
        skos:prefLabel    "Turun rautatieympäristöt"@fi .

[ dcterms:description  "W.B.Luho: Työväenosakeyhtiö Alku. Helsingin ensimmäinen asunto-osakeyhtiö. Artikkeli kirjassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4693> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5129>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1743607~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9113>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1678649~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6370>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Itäkeskuksen metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6359> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat         "60.2100891761406" ;
        wgs84:long        "25.07752738849" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/itakeskuksen-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7084>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9208>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Malmi, Pete"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Räkä Malmi" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9207> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9208" .

rky:p97  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin pitäjän kirkonkylä edustaa Uudenmaan rannikon jokilaaksoihin keskiajalla syntynyttä kyläasutusta. Kylä on hyvin säilynyt 1700-1800-lukujen taitteen asussa.  \n\nSuuri Rantatie kulkee Keravanjokilaaksossa olevan Helsingin pitäjän kirkonkylän läpi. Kylän keskuksena on 1400-luvun lopulla rakennettu harmaakivikirkko, jota ympäröi kirkkotarha. Kirkon edustan aukiolla on kaksi taitekattoista viljamakasiinia.\n\nPyhälle Laurille omistettu keskiaikainen kivikirkko on vuoden 1893 tulipalon jälkeisessä asussa. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemana ja hyvin säilyneenä se kuuluu Suomen kirkkojen restaurointihistorian merkittävimpiin esimerkkeihin. Kirkon länsipäädyn tiiliornamentiikka noudattaa itäuusmaalaisten keskiaikaisten kivikirkkojen päätykoristelua. Itäpäädyn yläosa risti- ja ympyräsommitelmineen on 1890-luvulta, kuten myös ulkonurkkien kontreforien porrastetut yläosat, ikkunoiden reunusmuuraukset, länsipään eteishuoneen portaali sekä asehuoneen pääty. Kolmilaivaisen, viisitraveisen kirkkosalin keskilaivassa on tähtiholvit, joista itäisin edustaa ns. suomalaista holvityyppiä. Sivulaivoissa on ristiholvit. Nelikulmaiset kulmista lovetut pilarit ovat poikkeuksellisen ohuet. Holveissa ja pitkittäisissä arkadikaarissa oleva maalauskoristelu sekä tummasävyinen kiinteä sisustus lehterinkaiteineen, saarnastuoleineen, alttarikaiteineen, penkkeineen sekä urkufasadeineen ovat kaikki Höijerin suunnittelemia. \n\nKirkon pohjoispuolella sijaitsevan kellotapulin pohjakerros on keskiaikainen, punatiilestä muurattu poikkipäätyinen suippohuippuinen yläosa on rakennettu palon jälkeen. \n\nKiviaidan ympäröimän kirkkotarhan parhaiten säilynyt vanha osa on kirkon itä- ja kaakkoispuolella, jossa on 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen hautamuistomerkkejä. Itäpuolella olevat kaksi hautakappelia ovat aikanaan liittyneet kiviaitaan. Cronstedt-suvun uusklassillinen hautakappeli on 1820-luvulta ja slagitiilistä rakennettu von Wendt-suvun kappeli 1840-luvulta.\n\nPuiston ympäröimän kirkkoherrapappilan päärakennus on leveärunkoinen ja aumakattoinen. Pappilan  pihapiirissä on myös talousrakennuksia. \n\nKirkonkylän pohjoislaidalla on 1800-luvun alkupuolella rakennettu koulutalo, jossa on pidetty myös kunnankokouksia. \n\nKirkonkylän muu rakennuskanta muodostuu vajaan kymmenen kantatilan talouskeskuksista, joiden rakennuskanta on vanhimmilta osiltaan peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta. Olofs, Danis, Nygrannas, Riddars I ja II, Juuns, Hannusas, Nedre Rutars ja Nyknapas sijaitsevat tiiviinä ryhmäkylänä vanhan maantien varressa. Keravanjoen rannalla kylän myllypaikalla sijaitseva mylly on rakennettu 1898."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.286391293,25.001230136 60.285870909,25.000461587 60.284640817,25.000056391 60.281280085,24.996452111 60.281064867,24.995889098 60.280959603,24.993432274 60.280062123,24.991596801 60.279497997,24.990030911 60.279485180,24.987086638 60.279239547,24.985829369 60.278885618,24.984242467 60.278879220,24.983034642 60.279221449,24.980452725 60.280624655,24.982092319 60.281327866,24.981878047 60.281626777,24.981036574 60.282498050,24.981888403 60.282814325,24.980871760 60.282511231,24.980150907 60.282811898,24.979006480 60.283165990,24.979113055 60.284576791,24.979892795 60.285582545,24.981332176 60.286243592,24.983123620 60.287115936,24.984094448 60.286800685,24.987928116 60.286980152,24.991721200 60.287132226,24.994493061 60.286980155,24.996007173 60.286941246,24.997642479 60.287057261,24.999012175 60.287191640,25.000540834 60.286391293,25.001230136" ;
        poi:history       "Helsingin pitäjä  mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1351. Helsingin pitäjän harmaakivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla. Kirkon keskiaikaiseen perusmuotoon tehtiin ensimmäiset muutokset 1800-luvulla. Kirkkoon tehtiin uusi edellistä suurempi sakaristo 1829. Seuraavana vuonna länsiportaalin eteen muurattiin harjakattoinen eteishuone. \r\n\r\nKirkon nykyasu on peräisin kirkon toukokuussa alussa 1893 tapahtuneen tulipalon jälkeisestä, arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemasta restauroinnista. Tämän säilyttäminen oli lähtökohtana 1974 tehdyssä kunnostuksessa, jossa seinä- ja holvipinnat puhdistettiin ja konservoitiin sekä penkit korjattiin.\r\n\r\nTapulin harmaakivestä muurattua alaosaa pidetään keskiaikaisena. Kirkkoaukiolla sijaitsevat viljamakasiinit rakennettiin 1797 ja 1822 ja kirkonkylän entinen kansakoulu kylän pohjoisosassa 1837. Kirkkoherranpappila rakennettiin 1897 arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelman mukaan edellisen tuhouduttua tulipalossa 1896."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k092 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:mylly , poio:kappeli , poio:tie , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:koulu , poio:makasiini , poio:pappila , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1506" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin pitäjän kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6704>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Liikanen, Erkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/liikanen-erkki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Vähäkallio, Väinö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8814> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8810> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8813> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8840> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7618> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6541> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8812> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8815> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8841> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8811> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7740> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8844> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8816> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7177> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6583> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7179" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7418>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:24:38+0300" .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Arabian posliinitehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6998>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4914>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1622423~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9373>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:14:13+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route>
        a                      sd:Graph ;
        ldf:dataDocumentation  <http://latest.vocab.at?uri=http://ldf.fi/poi/sparql&graph=http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route> ;
        dcterms:description    "This is the main tourist route in Suomenlinna. The tour consists of 42 stops, and each stop consists of one Suomenlinna building (POI) and various information related to this building."@en ;
        dcterms:title          "Suomenlinna Blue Route"@en ;
        void:dataDump          <http://ldf.fi/poi/data?graph=http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route> ;
        void:exampleResource   blue_route:s17 ;
        void:uriSpace          "http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route/" ;
        void:vocabulary        dc: , : , rdfs: , wgs84: .

<http://example/upload-base/#metadescription_9707>
        dcterms:modified  "2011-07-04T16:15:54+0300" .

[ dcterms:description  "Linnanmäen huvipuiston historiikki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4656> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6964>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Meilahden kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1915991382184" ;
        wgs84:long        "24.884073146287" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/meilahden-kartano" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7678>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:56+0300" .

rky:p1632  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.155648021,25.141310192 60.155017164,25.131889711 60.155800113,25.127933462 60.156976746,25.126396416 60.157915645,25.126933443 60.160729367,25.136242161 60.161504077,25.142180662 60.161999405,25.145814222 60.159331772,25.148812980 60.157359338,25.147797967 60.155648021,25.141310192" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Itä-Villinki)"@fi .

koko:p35622  dc:created  "2012-05-28T13:03:14.747+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:03:14.844+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "sjöbevakningssektioner"@sv , "merivartiostot"@fi , "coastguards"@en .

blue_route:c16  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s17 ;
        :source       blue_route:s16 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9110>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Tokoinrannan sorsat" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9109> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9108> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9110" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7081>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kariluoto, Asko A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7081" .

<http://example/upload-base/#metadescription_476>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1209654~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1094380~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1324677~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1209709~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1324636~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Aurinko kimposi ikkunoista silmiin, kun kiipesin Flemaria kohti Karhupuistoa. Ajattelin, että käyn kotona Viidennellä linjalla ennen kuin lähden Fridan kanssa Uimastadionille. Karhupuiston penkillä, vastapäätä rappuani, törmäsin Kustiin. Olin juonut sen kanssa joskus. Nyt se joi siideriä ja näytti olevan krapulassa tai muuten sairas.' (s. 120)" ;
  dcterms:description            "Anto palaa AA-palaverista kotiinsa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9647> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

koko:p18356  dc:created  "2012-05-29T10:55:56.416+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:55:56.514+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "residential homes"@en , "internat"@sv , "asuntolat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9370>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Corney, Jay "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9370" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8129>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:44+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Jopa on laiska, kepeämpi päivä,\nsellainen, kun ei viitsi edes viheltää.\nJo pari iltaa vahingossa alla:\nLostarin kantisjuhlat pääsivät venymään.\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i637> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8899>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7580>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:25+0300" .

rky:p306  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvä ympäristö yhdessä viereisen Reposaaren kanssa. (Ks. erillinen Reposaaren yhdyskunta -kohde.)  \n\nPorin satamien, Mäntyluodon ja Reposaaren, edustalla sijaitseva Kallon saari on historiallisesti merkittävä luotsipaikka. Kallossa olevat merenkulun turvalaitteet sekä luotsiasemat muodostavat ajallisesti monikerroksisen, suhteellisen tiiviin ja hyvin säilyneen rakennuskokonaisuuden. Vilkkaassa satamamiljöössä olevat rakennukset ovat säilyttäneet yhteytensä alkuperäiseen toimintaympäristöönsä.\n\nKallon majakka koostuu rautaisesta 9,3 metriä korkeasta graniittijalustalle perustetusta loistotornista ja siinä kiinni olevasta puurakennuksesta (1885/1903). Tornissa on kaksi edelleen toimivaa valolaitetta, joista toinen on majakan alkuperäinen diopterinen valolaite. Majakan vieressä on vanha sumumerkinantoasema (1906). Konesuojana ja koneenkäyttäjän asuntona toiminutta rakennusta on laajennettu toisen maailmansodan jälkeen, jolloin siitä myös poistettiin sumutorveen liittynyt tekniikka. Kallon luotsiasemalla on vanha, Krimin sodan jälkeen rakennettu luotsivartiotupa (1859).  \n\nMäntyluodon satama-alueen meriliikennehistorialliseen kokonaisuuteen uudistuneella satama-alueella kuuluu satamaloistoksi 1903 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmin rakennettu koristeellinen ns. Ryssäntorni, joka on nykyisin valoton tunnusmajakka.  \n\nMäntyluodon satama-alueen satamarataan liittyy asemamiljöö puistoineen. Asemarakennusta, joka on valmistunut 1900 arkkitehti Bruno Granholmin laatimien tyyppipiirustusten pohjalta, on laajennettu 1900-luvun alussa. Satamaliikenteen kasvuun liittyy myös aseman viereen 1918 valmistunut hotelli ja ravintola. \n\nSatama-alueeseen liittyy Uniluodon pieni ja tiheästi rakennettu yhdyskunta suorakulmaisine tontteineen ja pienine asuinrakennuksineen, jotka ovat pääasiassa 1900-luvun alusta. Rakennuksista edustavin on nykyisin kouluna toimiva  Johan Nordstrandin suunnittelema ja merikapteeni Oscar Heinen rakennuttama uusrenessanssihuvila. Toinen koulurakennus on vuodelta 1939, suunnittelijana arkkitehti Jaakko Laaksovirta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.592347994,21.464382907 61.591852763,21.460331954 61.593396960,21.460257459 61.595604097,21.461445081 61.595502106,21.463160432 61.594654404,21.464814331 61.593540209,21.465138161 61.592347994,21.464382907" ;
        poi:history       "Vanhin tunnettu luotsiasema rakennettiin Kalloon 1851. Se tuhoutui Krimin sodassa 1854.  Ilmeisesti 1800-luvun lopulla luotsitoiminta siirtyi Reposaareen, missä on edelleen komea tähystystornilla varustettu kaksikerroksinen luotsiasema. Reposaaren sataman merkitys väheni kun Mäntyluodon satama rakennettiin 1800-luvun loppupuolella. Luotsit siirtyivät takaisin Kalloon, kun Kallon ja Mäntyluodon välille rakennettiin 1960-luvulla pengertie. \r\n\r\nKesällä 1874 luotsitirehtööri Justus Erikson ehdotti Kalloon sektoriloistoa, joka ohjaisi laivat turvallisesti sataman suulla olevan Trekantin matalikon ohi. Hanke toteutui kymmenen vuotta myöhemmin. Saarelle tehtiin puinen loistokoju, johon tuli myös majakanvartijan asunto. Majakkaa uusittiin 1900-luvun alussa, jolloin sen kylkeen rakennettiin rautainen loistotorni ja perustettiin sumumerkinantoasema. Kallossa oli edelleen 1920-luvulla yksi vanhempi ja kaksi nuorempaa majakanvartijaa. 1930-luvulla majakka muutettiin ensin kaasu- ja sitten sähkökäyttöiseksi. Uudistusten yhteydessä lopetettiin myös majakan miehitys. Porin edustan meriliikenteeseen liittyy lisäksi Kaijankarin merimajakka, joka valmistui 1933.\r\n\r\nMäntyluodon pohjoispuolella oleva Reposaari oli satamapaikkana vanha ja Porin ulkosatama 1800-luvulta alkaen. Kaksi vuotta Tampere-Pori -radan valmistumisen jälkeen senaatti käsitteli rautatien rakentamista Porista Mäntyluotoon. Edellisenä vuonna oli talviliikennekomitea päätynyt ehdottamaan Reposaari-Mäntyluotoa Suomen toiseksi talvisatamaksi siinä tapauksessa, että Hangon satama osoittautuisi tuuli- ja jääsuhteiden vuoksi käyttökelvottomaksi. Edellytyksenä tälle oli että Mäntyluotoon rakennettaisiin rautatie ja tarpeelliset satamalaitteet. \r\n\r\nValtion osoittamasta kiinnostuksesta johtui myös se, että Mäntyluodon satamaa ryhdyttiin rakentamaan suurisuuntaisemmin kuin Porin kaupunki oli suunnitellut. Sekä rautatie että satama annettiin tie- ja vesirakennusten ylihallituksen tehtäväksi. Rautatien rakentaminen aloitettiin 1897 ja sataman seuraavan vuoden alussa. Satama tuli Yyterin kartanon maille. Satamarata ja asemarakennus valmistuivat 1900. Asemarakennusta laajennettiin 1912 ja 1915. Asema-alueelle rakennettiin tavaramakasiini, kaksi asuinrakennusta, niiden talousrakennukset sekä veturitalli.\r\n\r\n1901 oli valmiina lähes 300 metriä laituria 6 - 6,5 metriä syvää väylää varten, 385 metriä lastaus- ja purkulaituria pienemmille aluksille sekä varastoja, hallintorakennukset ja ratapiha. Mäntyluodon sataman rakentamiseen liittyy pitkän satamalaiturin päähän rakennettu puinen satamaloisto.\r\n\r\nUniluodon asuinalue on syntynyt Mäntyluodon talvisataman rakentamisen yhteydessä (1898-1901). Tuolloin alue palstoitettiin pieniksi tonteiksi.\r\n\r\nSataman liikenteen kasvaessa Porin kaupunki rakennutti 1918 arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordmanin suunnitteleman hotelli- ja ravintolarakennuksen ranta-alueelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:kaava-alue , poio:satama , poio:hotelli , poio:koulu , poio:luotsiasema , poio:asuinrakennus , poio:majakka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2928" ;
        skos:prefLabel    "Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö (luotsiasema)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7675>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Wessman, Kerttuli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7675" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7914>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:38+0300" .

[ dcterms:description  "Erityisesti kirjan luvut: Yhteinen saari, yhteinen seurakunta - Kulosaari varustaa kirkon\nja  Antti Salmenlinna Kulosaaren, Paavalin ja Kallion kirkkojen sisustajana" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7480>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p219>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Stiernroos "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:23:03.632+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:20:58.876+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39645 , koko:p40755 , koko:p37559 ;
        poi:description  "Bastioni Stiernroos rakennettiin vuosina 1753-1756, mutta rakennustyötä viimeisteltiin vielä vuosina 1770-1773. Bastionin muoto on tavanomaisesta poikkeava, koska se rakennettiin niin lähelle Apteekkitaloa D 11, että kärkikasematti ja vasen siipi ja kylki yhdistyivät. Kärkikasematin lisäksi bastionissa oli yksi kasematti oikeassa siivessä ja yksi oikeassa kyljessä. Oikeaan olkakulmaan rakennettiin porras. Ampuma-aukkoja koko varustuksessa oli yhteensä neljä.\n\nVuonna 1851, kun Viaporin insinöörikomennuskunta luovutti Pikku Mustasaaren linnoituslaitteet komendantin hallintaan, bastionissa oli edellä mainittujen kolmen kasematin ja kivisen portaan lisäksi puinen ampumatasolta rintavarustukselle johtava porras. Vuonna 1854 varustauduttaessa Krimin sotaan rakennettiin Apteekkitalon ja bastioni Stiernroosin vasemman kyljen välille ampumatason leventämiseksi puinen lava, jotta tykkimiehet voivat toimia ilman putoamisvaaraa. Rintavarustuksen ampuma-aukot on muurattu umpeen myöhemmin.\n\nSuomalaisena aikana bastioni on enimmäkseen ollut käyttämättömänä tai puolustuslaitoksen hallinnassa sekalaisena varastona. 1960-luvulla bastionin ampumaltason vesieriste uusittiin professori Heimo Rahtun kehittämän menetelmän mukaan, jota pidettiin \"käytännöllisesti katsoen ikuisena\". Holvit päällystettiin vesitiiviillä betonilla ja holvien syvänteisiin rakennettiin betoniset tarkastuskaivot. Sadevesien johtamiseksi pois käytettiin vanhoja vedenheittäjiä.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:history      "Bastioni Stiernroos rakennettiin vuosina 1753-1756, mutta rakennustyötä viimeisteltiin vielä vuosina 1770-1773. Bastionin muoto on tavanomaisesta poikkeava, koska se rakennettiin niin lähelle Apteekkitaloa D 11, että kärkikasematti ja vasen siipi ja kylki yhdistyivät. Kärkikasematin lisäksi bastionissa oli yksi kasematti oikeassa siivessä ja yksi oikeassa kyljessä. Oikeaan olkakulmaan rakennettiin porras. Ampuma-aukkoja koko varustuksessa oli yhteensä neljä.\n\nVuonna 1851, kun Viaporin insinöörikomennuskunta luovutti Pikku Mustasaaren linnoituslaitteet komendantin hallintaan, bastionissa oli edellä mainittujen kolmen kasematin ja kivisen portaan lisäksi puinen ampumatasolta rintavarustukselle johtava porras. Vuonna 1854 varustauduttaessa Krimin sotaan rakennettiin Apteekkitalon ja bastioni Stiernroosin vasemman kyljen välille ampumatason leventämiseksi puinen lava, jotta tykkimiehet voivat toimia ilman putoamisvaaraa. Rintavarustuksen ampuma-aukot on muurattu umpeen myöhemmin.\n\nSuomalaisena aikana bastioni on enimmäkseen ollut käyttämättömänä tai puolustuslaitoksen hallinnassa sekalaisena varastona. 1960-luvulla bastionin ampumaltason vesieriste uusittiin professori Heimo Rahtun kehittämän menetelmän mukaan, jota pidettiin \"käytännöllisesti katsoen ikuisena\". Holvit päällystettiin vesitiiviillä betonilla ja holvien syvänteisiin rakennettiin betoniset tarkastuskaivot. Sadevesien johtamiseksi pois käytettiin vanhoja vedenheittäjiä.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.15018240433494" ;
        wgs84:long       "24.978367757797287" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rakennus oli vanha ja hiukan rapistunut, mutta sitä korjattiin parhaillaan. Portti oli auki eikä pihalla näkynyt ketään. Neliön muotoinen piha oli tyhjä lukuunottamatta muutamia kukkaistutuksia. - - - Hoitajan ystävällinen, rauhoittava ääni kaikui kuin hammaspora Lenen korvissa. Häntä olisi toisaalta naurattanut kaikki se fraseologia, mitä mielisairaalaan kirjoittautumisessa tarvittiin. Sillä tosiasia mikä tosiasia: laitos oli Lapinlahti, vanha tunnettu mielisairaala Helsingissä. Hourula mikä hourula. Täällä oltiin.\" (S. 13, 15.)" ;
  dcterms:description            "Yksi romaanin päähenkilöistä, sairaanhoitaja Lene Auer, saapuu potilaaksi Lapinlahteen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1344> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7111>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8389>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:30:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5885>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0BA6798F-8F4A-4202-A9A5-7FF1D79013F8> .

<file:///common/home/esikkala/workspace/kulsa-cidoc/koko>
        dc:created  "2012-05-28T10:41:43.856+00:00"^^xsd:dateTime .

[ dcterms:description  "Jalmari Mäkelän ystävä Kalle Lindbäck oli etsivä Pengerkadun poliisiasemalla. Kirjassa kuvaus ryöstäjän kiinniotosta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8520>
] .

rky:p566  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sääksmäki on Sydän-Hämeen keskeisimpiä muinaispitäjiä ja Sääksmäen Rapolan muinaislinna on hallinnut aikanaan Hämeen tärkeimpiä vesistöreittejä. Asutus ja maanviljely ovat jatkuneet Rapolanharjun etelärinteellä rautakaudelta asti.\n\nVanajaveden vesistö jakaa Sääksmäen maantieteellisesti kolmeen osaan: Kirkonpuoli, Saarioispuoli ja Pohjois-Sääksmäki. Rapolanharjun laelta avautuu näkymä erittäin edustavaan kulttuurimaisemaan, josta erottuu yksittäisinä kohteina Sääksmäen kirkko, Voipaalan ja Rapolan kartanot, Rapolanharjun eteläpuolelle sijoittuva Huittulan kylä sekä ympäröivät viljelykset ja vesialueet. \n\nRapolanharjun laella sijaitseva Rapolan linna on maamme suurin esihistoriallisen ajan varustus. Linnavuoren länsi- ja luoteispuolella on laaja rautakautinen kalmistoalue. Rapolan muinaislinnan ympärille esihistoriallisella ajalla kasvaneen asutuksen jatkuvuudesta kertova keskiaikainen kirkko on maisemallisesti kiinteä osa alueen kulttuuriympäristöä. Kirkko noudattaa keskiaikaisen kirkon perustyyppiä. Pohjoispuolella on kuitenkin sakariston sijasta 1800-luvun laajennusosa ja eteläpuolella 1930-luvulla tehty asehuoneen muotoa mukaileva laajennus.\n\nKirkon itäpäädyn tiilikoristelun muodostava kookas ristikomero toistuu länsipäädyssä ja siihen liittyvissä pyörö- ja nauhakomeroissa on myös maalauskoristelua. Kirkkosalia kattaa suippokaarinen betoniholvi, joka on koristemaalauksineen kiinteän sisustuksen tavoin 1930-luvun alusta. Kirkkotarhassa olevan kellotapulin kivinen alaosa kuuluu paikalle jo 1700-luvun loppupuolella rakennettuun tapuliin. Nykyasu, jossa tapulin yläosa on betonirakenteinen, on arkkitehti Kauno S. Kallion käsialaa. Hän on myös piirtänyt kiviaidan luoteispuolella olevan ruumiskellarirakennuksen.\n\nRapolanharjun juurella sijaitsevat Rapolan ja Voipaalan kartanot. Rapolan kartanon pihapiirissä on 1813 rakennetun päärakennuksen lisäksi pirttirakennus, pitkä kivinavetta ja vanha aittarakennus. Englantilaistyylinen puisto on 1800-luvun keskivaiheilta. Idyllinen puukujanne johtaa Rapolanharjun etelärinteellä sijaitsevaan Voipaalan kartanoon. Voipaalan nykyinen, Heikki Tiitolan suunnittelema jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1912, mutta rakennusten ryhmittely ja rinteen geometrinen barokkipuutarha periytyvät 1700-luvun lopulta. \n\nRapolanharjun etelärinteellä sijaitsevine rakennuksineen Huittulan kylä on yksi parhaiten säilyneitä hämäläiskyliä. Rakennukset sijaitsevat viljelyalueen reunalla  ja kylän halki kulkee rinteen suuntaisesti vanha kylätie Ritvalan suuntaan. Tien eteläpuolella avautuvat laajahkot peltoaukeat, jotka rajautuvat Rautunselän Pappilanlahden rantametsiin. Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat myös rinteen pengerrykset, rehevät puutarhapalstat, idylliset puuston reunustamat kylätiet sekä hyvin säilynyt vanha rakennuskanta. Rakennuksista merkittävimpiä ovat maamiesseurantalo Kelhi, Huittulan kylän vanha kansakoulu, Rauhala, entinen kappalaisenpappila Käläs ja Kiiliän vanha päärakennus.\n\nSaarioispuolella sijaitsevan Jutikkalan kartanon uusklassillisen päärakennuksen pohjoispuolella on 1860-luvulla rakennettu asuinrakennus ja näiden välissä on ns. käräjärakennus. Pihapiirissä on lukuisia talousrakennuksia, mm. pakarirakennus ruokakelloineen sekä harmaakivinavetta, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1872. Ainoa 1839 tulipaloa edeltävä rakennus on suuri viljamakasiini. Kartanon englantilaistyylisessä puistossa on polttamattomista tiilistä muurattu viinarännirakennus.\n\nMaisemallisesti merkittävä on Rapolanharjun itäpuolitse kulkeva vanha maantie, jonka varrella sijaitsevat seurantalo Kelhi, Renvallin huvila sekä Kemmolan vanhainkoti. Rautunselkään pistävällä Niemenkärjellä on ollut keskiaikainen Vanha-Annilan kylän kylätontti. Annilan kylän vanhin paikka on nykyään laitumena. Kyläkumpu on autioitunut oletettavasti 1600-luvun alkuvuosikymmeninä.\n\nHistoriallinen Sääksmäki sijaitsee Sääksmäen - Tarttilan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.198671106,24.066334889 61.199591618,24.065853994 61.199684299,24.064063564 61.198250911,24.063149406 61.196493783,24.062007732 61.196366466,24.060148637 61.196382878,24.057633956 61.197271356,24.057089516 61.198747409,24.039391243 61.202164779,24.036266475 61.205185970,24.027376560 61.213768439,24.017993774 61.217143293,24.028704665 61.214239376,24.043775927 61.211255260,24.056373225 61.210459395,24.059583912 61.209068495,24.060569509 61.205134710,24.062620808 61.204736865,24.062856143 61.203365669,24.063844640 61.201158091,24.073893886 61.200154615,24.085846667 61.200992335,24.088076936 61.200622725,24.091771481 61.196390848,24.106212442 61.193215724,24.109352919 61.189602797,24.102115503 61.190261726,24.097445523 61.191653933,24.093918487 61.190632968,24.091470623 61.187509294,24.080953877 61.196098859,24.064675723 61.196858969,24.064142208 61.198188648,24.067155268 61.198671106,24.066334889" ;
        poi:history       "Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen ja ulottui etelässä Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka. \r\n\r\nAlkuaan kaksilaivaiseksi suunniteltu Sääksmäen kirkko lienee rakennettu aivan 1400-luvun lopussa tai 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi Suomen intendenttikonttorissa laaditun ehdotuksen mukaan 1839-1841, uudistettiin sisustukseltaan 1920-luvun puolivälissä, mutta paloi pian tämän jälkeen toisen pääsiäispäivän iltana 1929. Kirkon ja palossa myös tuhoutuneen kellotapulin jälleenrakennus toteutettiin arkkitehti Kauno S. Kallion laatimien suunnitelmien mukaan 1932-1933. Uuden betoniholvin koristemaalauksista vastasi taidemaalari Kalle Carlstedt apunaan taiteilija Paavo Leinonen. Tämä kirkon 1930-luvulla saama asu oli lähtökohtana arkkitehti Ulla Raholan johdolla 1998-1999 toteutetussa restauroinnissa.\r\n\r\nPaavi Benediktuksen pannakirjeessa vuodelta 1340 mainittiin talonpoika Rapolan Kuningas, mikä viittaa muinaishämäläiseen päällikköperinteeseen. Ilmeisesti tällä tarkoitettiin 1500-luvulla ratsutilaksi muodostetun Rapolan kartanon silloista omistajaa. Rapola kuului 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin Svinhufvud-suvulle. Navetta rakennettiin 1860-luvulla ja se on seudun suurimpia kivinavettoja. Puisto istutettiin 1800-luvun keskivaiheilla. Presidentti Svinhufvud syntyi Rapolassa 1861. Voipaalan kartano muodostettiin ratsutilaksi 1588 ja myöhemmin rälssisäteriksi. Kartanoa ovat omistaneet mm. Stienkors-, Ruuth-, Ignatius- ja Grinpenberg-suvut.\r\n\r\nHuittulaan muodostui pysyvää asutusta todennäköisesti jo rautakaudella. Historiallisissa dokumenteissa Huittula mainittiin ensimmäisen kerran 1416, Anajala ja Liattula 1405. Nämä lähellä toisiaan sijainneet kylät kasvoivat 1600-luvun lopulla yhdeksi kyläksi. Huittulan, Anajalan ja Liattulan kylissä oli yhteensä 26 taloa 1640. Eri kylien talot olivat sekaisin toistensa lomassa ja samalla talolla oli useita erillisiä tontteja. Osa maasta oli jätetty jakamatta kylän yhteisiä tarkoituksia varten. Pellot ja niityt käsitettiin kylän yhteiseksi maaksi. Sarkajako suoritettiin 1400-luvun lopulla.\r\n\r\nJutikkalasta muodostui rälssisäteri, kun se keskiajan lopulla joutui aatelisuvun haltuun. Kartano kuului mm. Hufvudsköld- ja Blåfield-suvuille. Kartanon päärakennus valmistui noin 1840. Puiston istutti Adam Ramsay 1840-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2271" ;
        skos:prefLabel    "Historiallinen Sääksmäki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8031>
        dcterms:modified  "2009-12-23T13:55:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8126>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Laakson ratsastuskenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15> ;
        wgs84:lat         "60.1933093856863" ;
        wgs84:long        "24.9211676012349" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8126" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5622>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Osakeyhtiöt Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko olemassa rekisteriä, josta näkisi luettelon Helsingin alueella toimivista osakeyhtiöistä? Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallituksen yhdessä ylläpitämä yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ lienee ainoa mahdollinen rekisteri. Vapaasti käytössä oleva \"Yritysten selaus\" http://www.ytj.fi/yrit_sel2.asp?kielikoodi=1 ei valitettavasti anna osumia, jos hakutulos ylittää 200. Lisäksi osakeyhtiöosumiin listautuu myös kiinteistö oy:t. Kannattaa kysyä suoraan YTJ:n tietopalvelulta, onko tiedot mahdollista saada haluamallasi tavalla. Yhteystiedot sivulla http://www.ytj.fi/sivu.asp?path=1:566\n\nYTJ:n tietosisältöön perustuvaa maksullista massatietopalvelua tarjoaa esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy (http://www.asiakastieto.fi/)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-onko-olemassa-rekisteria-josta-nakisi-luette" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6097>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Krunan rafla" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Muistelimme menneitä serkkuni kanssa ja eteen tuli kysymys : Minkäniminen ravintola oli Snellmanninkatu 19 kohdalla Säätytalolta tultaessa kadun oikealla puolella? Serkkuni kanssa myimme sinnekin jotain koulusta myytäväksi saamiamme merkkejä , noin vuosina 1949-1952. Nykyään sillä paikalla on uudenpi rakennus eikä mitään ravintolaa. Serkkuni asui tuohon aikaan Säätytalossa, viikko sitten tapasimme Tukholmassa ja asia jäi vaivaamaan meitämme. Onkohan mahdollista löytää tietoa asiasta? Odotan mielenkiinnolla. Olette varmaankin myyneet merkkejä legendaariseen ravintola Haitiin, joka sijaitsi asuintalossa Snellmanninkatu 19:ssä. Talo sai levottoman maineen, ja viranomaiset alkoivat vaatia ravintolalta laatua. Tällöin nimi muuttui Laatu-Haitiksi. Talo purettiin 1960-70 -luvulla, tarkkaa aikaa ei tähän hätään löytynyt." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6571> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietolinkki  "http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=13891&language=" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/krunan-rafla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6336>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=02EA8E22-C164-405F-99F9-266A11E7B5FA> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p121>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Patteri 2 E27"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:53:34.77+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:10:29.64+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39106 , koko:p3053 ;
        poi:description  "Patteri on rakennettu ruotsalaisaikaisen bastioni Gyllenborgin päälle. Vuonna 1862 siitä alettiin käyttää nimitystä patteri 2. Vuonna 1857 ruotsalaisaikaisen bastionin rintavarustusta korotettiin ja sen taakse rakennettiin puinen ampumataso.\n\nVuonna 1863 puiset ampumatasot korvattiin maapenkereellä ja seuraavana vuonna kivisen puolustusmuurin eteen rakennettiin maavalli. v.1877 patteriin rakennettiin kaksi maaperustaista tykkiasemaa 24 puudan tykkejä varten.\nPatteri uudistettiin v.1877-79 kahta 11\" tuuman tykkiä varten. Patteri rakennettiin jälleen uudelleen 1880-luvun lopussa, jolloin sitä vahvistettiin kivimuurilla ja sinne rakennettiin kolme puista alustaa 9 tuuman mörssäreitä varten. Patterin maavallit ja luiskat kunnostettiin samassa yhteydessä.\n\nVenäläisen kauden lopussa patterilla oli yhä kaksi 11\" tykkiä ja kolme 9\" mörssäriä. Patterin nykyinen muoto noudattaa pitkälti 1880-luvulta periytyvää rakennetta.\n\nPatterin yhteydessä on kaksi ruutivarastoa (E 26 ja E 27), joista erillinen selostus.\n\nHelena Rosén 1995 "@fi ;
        poi:history      "Patteri on rakennettu ruotsalaisaikaisen bastioni Gyllenborgin päälle. Vuonna 1862 siitä alettiin käyttää nimitystä patteri 2. Vuonna 1857 ruotsalaisaikaisen bastionin rintavarustusta korotettiin ja sen taakse rakennettiin puinen ampumataso.\n\nVuonna 1863 puiset ampumatasot korvattiin maapenkereellä ja seuraavana vuonna kivisen puolustusmuurin eteen rakennettiin maavalli. v.1877 patteriin rakennettiin kaksi maaperustaista tykkiasemaa 24 puudan tykkejä varten.\nPatteri uudistettiin v.1877-79 kahta 11\" tuuman tykkiä varten. Patteri rakennettiin jälleen uudelleen 1880-luvun lopussa, jolloin sitä vahvistettiin kivimuurilla ja sinne rakennettiin kolme puista alustaa 9 tuuman mörssäreitä varten. Patterin maavallit ja luiskat kunnostettiin samassa yhteydessä.\n\nVenäläisen kauden lopussa patterilla oli yhä kaksi 11\" tykkiä ja kolme 9\" mörssäriä. Patterin nykyinen muoto noudattaa pitkälti 1880-luvulta periytyvää rakennetta.\n\nPatterin yhteydessä on kaksi ruutivarastoa (E 26 ja E 27), joista erillinen selostus.\n\nHelena Rosén 1995 "@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14829998455219" ;
        wgs84:long       "24.973480772972152" .

<http://example/upload-base/#metadescription_972>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1452231~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1452308~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8291>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035353~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_93>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Kallio, Oiva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8715> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8716> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7910> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8717> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8718> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8720> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8719> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8450> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7911" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5882>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Interesting places in Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "May you tell me some very interesting places in Helsinki, please? Perhaps some insider tips. I will come to Helsinki on my summer holidays. The following Internet address contains many useful links about Helsinki and Finland: http://www.hel.fi/hki/Helsinki/en/Etusivu\nBy and large, Helsinki is a beautiful city to visit during the summer months. There are many interesting museums, art galleries and churches, all of which are listed in the above address. \n\nOn a sunny day, the place to go to is the Suomenlinna fortress-island. Also, the Helsinki Zoo, which is situated on an island, is likewise a nice place to visit if the weather permits." ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hello-may-you-tell-me-some-very-interesting-place" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8386>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kaisaniemenkatu 2 a"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mikonlinna" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.171309249791" ;
        wgs84:long           "24.9461517239375" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8386" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1898>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Manninen, Kirsti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1482&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/manninen-kirsti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8625>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:25:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6596>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:30+0300" .

rky:p802  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.528437757,30.483886674 62.528222641,30.484856741 62.526848773,30.484376447 62.526798893,30.483516747 62.527250257,30.483037198 62.528437757,30.483886674" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Haarajoen silta)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8885>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:43:55+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tarkiainen hyppäsi kiskoille. Seurasin sitä. Pudottauduin laiturilta ja tunsin maitohapon jo jäykistäneen lihaksiani. Laskeutuminen ei ollut joustava, vaan tömähtävä ja horjuva. Pysyin kuitenkin pystyssä ja kuulin metallisen kuulutusäänen, joka kertoi lähtevistä ja saapuvista junista ja tunsin pienipisaraisen sateen ihollani. Vasemmalla kohoavien toimistotalojen lasiset, mustat pinnat kiilsivät kuin vesi jään päällä.' (s. 211)" ;
  dcterms:description            "Loppuratkaisu käydään rautatieaseman ratapihalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9578> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9577>
] .

rky:p1359  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kotkan kirkko kuuluu suunnittelijansa arkkitehti Josef Stenbäckin runsaan kirkkotuotannon parhaimmistoon. Kirkkopuistoa ympäröivä historiallinen kaupunkikuva on muodostunut kaupungin perustamisesta lähtien.\n\nKotkan 1800-luvun saksalaisvaikutteista tiiligotiikkaa olevan päätytornillisen kirkon on suunnitellut kirkkosuunnittelijana erityisen tuottelias Josef Stenbäck. Kirkkosalia reunustaa holvien kimppupilareiden kannattama lehterikerros. Taidemaalari Pekka Halosen maalaama alttaritaulu Kuninkaitten kumarrus on vuodelta 1900. Kirkkosalin sisäväritys on palautettu alkuperäiseen asuun vuosien 1988-1998 välisenä aikana tehdyissä korjauksissa. Kirkon kookkaat, holvia hipovat barokkiurut ovat vuodelta 1998 ja niiden esikuvana on ollut Freibergin tuomiokirkon urut 1700-luvun alusta.\n\nKirkko sijaitsee puistomaisella tontilla, jossa myös on viime sotien sankarihauta-alue. Kirkkopuistoa ympäröivät arkkitehtonisesti merkittävät rakennukset muodostavat kirkolle kaupunkikuvallisen kehyksen. Niistä mainittakoon entinen kauppaoppilaitos, joka on toiminut myös Kymenlaakson maakuntamuseona, Kotkan lyseo, Ahlqvistin talo, entinen Svenska Samskola, Suomen ensimmäisiin kuuluva paloasema sekä modernia asuntosuunnittelua edustavat Merikotkan ja Vuorelan kulma."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.463995493,26.936003022 60.463767111,26.935440880 60.464083377,26.934899393 60.464332213,26.935425661 60.465003618,26.934349623 60.465346408,26.935169761 60.465675579,26.937746339 60.465076549,26.938737324 60.465253407,26.939147550 60.464990658,26.939556215 60.464823498,26.939156014 60.463694924,26.936523772 60.463995493,26.936003022" ;
        poi:history       "Kotkan kaupunki perustettiin 1878 ja se kuului alkuaan Kymin seurakuntaan. Kaupunkiseurakunta perustettiin 1892 ja arkkitehti Josef Stenbäckin piirtämä kirkko vihittiin käyttöön adventtisunnuntaina 1898. Sankarihauta-alue toteutettiin arkkitehti Erik Bryggmanin yleissuunnitelman pohjalta, kuvanveistäjä Emil Filénin sankaripatsas valmistui 1951.\r\n\r\nEntinen kauppaoppilaitos toteutettiin arkkitehtikilpailussa voittaneen arkkitehtitoimisto von Essen-Kallio-Ikäläinen tekemän ehdotuksen mukaan 1911. Lyseon suunnitteli Nyström-Petrelius-Penttilä -arkkitehtitoimisto 1905, paloasema valmistui 1898 ja Ahlqvistin talo 1879. Svenska Samskolan suunniteli Th. Höijer 1898. Arkkitehdit Armas Laitinen ja Antero Pernaja suunnittelivat Kirkkopuiston laidan asuinkerrostalot 1927 ja 1938."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kaava-alue , poio:liikerakennus , poio:koulu , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4788" ;
        skos:prefLabel    "Kotkan kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i296>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin poliisisoittokunnan juhlamarssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i295> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6725> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-poliisisoittokunnan-juhlamarssi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2349>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Saisio, Pirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2349" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7047>
        dcterms:modified  "2010-01-29T16:31:37+0300" .

[ dcterms:description  "Tällä kadulla Märta tyttärineen aloitti uuden elämän Märtan jätettyä miehensä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2611> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8657>
] .

rky:p1001  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pielisjoen kanavat ovat vesistöihin tukeutuneen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä. 1950-1970-luvun suurimittakaavainen nippu-uitto ja voimaloiden rakentaminen on muuttanut Pielisjoen maisemaa. Pielisjoen kanavien erityispiirre onkin ajallinen kerrostuneisuus.\n\nPielisjoki yhdistää Pielisen Oriveden Pyhäselkään. Pielisjoen kanavaketjuun kuuluvat Joensuussa Utra ja Joensuun sulku, Kontiolahdella Haapavirta ja Jakokoski sekä Enossa Saapaskoski, Kaltimo ja Häihä. Pielisjoen kanavoinnin ensimmäisen vaiheen eli 1870-luvun kanavista ovat myöhemmän rakentamisen seurauksena veden alle jääneet Kuurnan ja Paiholan kanavat. Lisäksi Kaltimon suursulun ja voimalan rakentamisen yhteydessä Nesterinsaaren sulku on jäänyt patopengerryksen alle.\n\nJoensuun sulku vuodelta 1877 on keskeinen osa Joensuun kaupunkikuvaa. Se sisältyy erilliseen kohteeseen Joensuun rantapuisto-vyöhyke. Joensuun Utran kanava puolestaan sisältyy erilliseen kohteeseen Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue.\n\nKontiolahden Haapavirran 1883 avattu kanava, jonka sulku on vuodelta 1915, on säilynyt toimintakuntoisena kanavamiljöönä. Jakokosken kanava on vuodelta 1879 ja sen nykyasu vuoden 1907 kunnostusvaiheesta, jolloin kanavan puiset rakenteet on uudistettu. Nykyisellään se muodostaa täydellisen, toimintakuntoisen kanavakokonaisuuden, johon kuuluu kanavanhoitajan asunto ja talousrakennuksia. Merenkulkuhallitus hoitaa aluetta kanavamuseona.\n\nKaltimon vanha sulku vuodelta 1879 on rakenteena ja osin rakennuskannaltaan säilynyt. Vanhalta kanavalta yläjuoksulle on 1958 rakennettu Kaltimon suursulku ja voimalaitos, jonka kokonaisuuteen kuuluu voimalan työntekijöiden asuinalue. Punatiilinen voimalaitos on arkkitehtien Erik Kråkström ja Ahti Korhonen suunnittelema. Yläjuoksulla ovat edelleen Saapaskosken ja Häihän sulut. Saapaskosken kanavan alkuperäiset sulut vuodelta 1878 on korvattu 1912-1913. Kanavan varrella on säilynyt kanavanvartijan asuintalo. Häihän 1876 avatun, kivirakenteisen kanavan uudistaminen tapahtui 1958. Kanavamiljöö on säilynyt rakennuksineen, pengerryksineen ja istutuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.797451044,30.129978955 62.799114505,30.128015654 62.800206059,30.128435306 62.801198716,30.133106893 62.801240467,30.139019512 62.799815433,30.139738834 62.798208452,30.132367679 62.797451044,30.129978955" ;
        poi:history       "Pielisjoen koskien ensimmäiset perkaukset liikkumisen helpottamiseksi tehtiin 1700-luvun lopulla. Tuolloin kunnostettiin Joensuun ja Utran kosket. Tutkimukset Pielisjoen kanavoimiseksi aloitti insinööri F.A. Hällström 1829. Valtion toimesta jokeen perattiin avoimet venekanavat 1847-1853.\r\n\r\nPielisjoen merkitys kulkuväylänä lisääntyi sahateollisuuden laajentuessa Pohjois-Karjalassa, ja kanavien rakentaminen tuli yhä tarpeellisemmaksi uiton ja puutavaran kuljetusten vuoksi. Saimaan kanava avautui liikenteelle 1856, jonka jälkeen Saimaan itäisen pääreitin väylät Savonlinnasta Nurmekseen pyrittiin kunnostamaan.\r\n\r\nPielisjoen jokiväylän sulkujen rakentamistyö aloitettiin 1874. Vahvistettuun kanavointisuunnitelmaan sisältyi yhdeksän puusulkua, mutta suunnitelmia tarkennettiin rakentamisvaiheessa, ja osa suluista rakennettiin kivisinä. Sulkuja ei rakennettu yhtä suuriksi kuin Saimaan kanavalla.\r\n\r\nEnsimmäiseksi kanavatyöt aloitettiin Utrassa, Kuurnassa ja Häihässä. Pielisjoen ensimmäinen kanavointivaihe valmistui Kaltimon kanavan myötä 1879. Muutamaa vuotta myöhemmin sulkuketjua täydennettiin rakentamalla Haapavirran sulku 1881-1883. Pielisjoen kanavien ansiosta Pielisen seutu pääsi säännölliseen yhteyteen Joensuun kanssa, ja kaupungista kehittyi Viipurin kaltainen välityssatama.\r\n\r\nSulkujen koko ja mataluus aiheutti ongelmia pian niiden rakentamisen jälkeen, ja niitä uudistettiin 1900-luvun alussa etenkin uittojen tarpeisiin. Ensimmäisenä uudistettiin Utran sulku 1902. Uudistusvaihe päättyi Joensuun sulun rakentamiseen 1918-1923.\r\n\r\n1930-luvulla vanhat laivasulut todettiin jälleen mittakaavaltaan riittämättömiksi suurenevien uittojen tarpeisiin. Pielisjoki valjastettiin uudelleen 1950-1970-luvuilla nippu-uiton ja energiantuotannon tarpeisiin, ja varustettiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin. Tämä jätti vanhoja sulkuja tarpeettomaksi ja muutti vedenkorkeutta, joen penkereitä ja koko jokimaisemaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1106" ;
        skos:prefLabel    "Pielisjoen kanavat (Kaltimon kanava)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8622>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Pohjantähti" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1973." ;
        th:lisatietolinkki  "http://elonet.fi/title/ek2iww/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8620> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8621> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8227> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8622" .

[ dcterms:description  "Katri  Veltheim asui yhden opiskeluvuotensa Jennin täysihotolassa Merimiehenkatu 20:ssä ja kertoo siitä kirjan luvussa Täysihoitola Meritullinkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3074> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7664>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9097>
        a                    th:Dokumentti ;
        rdfs:label           "Kaikkein paras Vuosaari" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Dokumentti on syntynyt Vuosaaren ala-asteen kansainvälisyys- ja mediakasvatusprojektin tuloksena. " ;
        dcterms:language     <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9097" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9336>
        dcterms:modified  "2010-07-05T13:53:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Teatteri Jurkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9326> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1725637246204" ;
        wgs84:long        "24.9551056585282" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/teatteri-jurkka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6832>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:52+0300" .

[ dcterms:description  "telakan allashalli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6927>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Siltasaarenkatu 6"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6930> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1775821048772" ;
        wgs84:long        "24.9493635681191" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/siltasaarenkatu-6" .

rky:p1261  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pääkaupunkiin 1828 siirretyllä, tuolloin maan ainoalla yliopistolla on keskeinen asema maan sivistyshistoriassa ja Helsingin monumentaalikeskustassa. Helsingin yliopiston laajaksi muotoutuneen keskustakampuksen rakennuskanta on keskeinen osa koko korkeakoululaitoksemme rakennusperintöä ja ilmentää korkeakoulurakentamisen kehitystä ja muutoksia 1800-luvun alkupuolelta 2000-luvulle.\n\nVanhin yliopistorakentaminen, joka on tärkeimmiltä osiltaan arkkitehti Carl Ludvig Engelin käsialaa, asettuu Unioninkadun varrelle tai sen välittömään ympäristöön. Unioninkadun - varhaisen pääkaupungin pääakselin - päätteinä ovat Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ja tähtitieteellisen laitoksen observatorio Tähtitorninvuorella. Kadunvarren rakennuksista ensimmäisiä yliopistorakennuksia ovat päärakennuksen ja kirjastorakennuksen ohella lääketieteelle rakennetut sairaalarakennukset nk. Vanha ja Uusi klinikka. Kirjastorakennuksen kanssa samassa korttelissa on anatomian ja kemian laitosten rakennus, nykyinen Fabiania. Entinen kantonistikoulu 1800-luvun alkupuolelta on nykyinen humanistisen tiedekunnan laitoskompleksi Topelia.\n\n1800-luvun loppupuolella rakennettuja tiloja on patologisen anatomian laitoksen rakennus (Snellmaninkatu 12).\n\nTieteenalojen ja tiedekuntien jatkuva eriytyminen ja erikoistuminen samoin kuin henkilökunnan ja opiskelijoiden määrän moninkertaistuminen ovat olleet syynä keskustakampuksen jatkuvaan rakentamiseen ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttamiseen. Kruununhaka on ollut keskustakampuksen ensimmäinen laajentumisalue. Snellmaninkadun päätteeseen, 1700-luvulla linnoitettavaksi kaavaillulle Siltavuorenpenkereelle on rakentunut noin vuodesta 1900 yliopiston laitosalue. \n\nLaajojen 1930-luvun rakennushankkeitten taustalla on mm. lukiokoulutuksen yleistyminen ja opiskelijamäärien kasvu. Suurimmista uudisrakennushankkeista mainittakoon päärakennuksen laajennus korttelin kokoiseksi sekä Metsätalon rakentaminen metsätieteiden opetusta varten. \n\nYliopistokadulla sijaitsee 1950-luvulla rakennettu Porthanian instituuttirakennus, jonka toteuttamisessa sovellettiin innovatiivisesti uusinta rakennustekniikkaa. Uudempiin laitosrakennuksiin kuuluu myös biokemian laitos 1960-luvulta, sittemmin valtiontieteellisen tiedekunnan kirjasto Unioninkadun varrella Metsätaloa vastapäätä. \n\nMetsätalo ja Porthania on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.174061714,24.953134826 60.172672410,24.953254454 60.172656938,24.952595653 60.172582348,24.952598215 60.172568311,24.951841194 60.172014577,24.951898731 60.171996888,24.950714259 60.170865860,24.950810156 60.169074294,24.951054972 60.169040284,24.949408284 60.169932414,24.949288149 60.169918603,24.947688324 60.170602405,24.947644308 60.170664273,24.949256189 60.172804241,24.948951020 60.173064379,24.949158536 60.173144760,24.950598121 60.174072437,24.950534951 60.174061714,24.953134826" ;
        poi:history       "Uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin 1828 siirretty, vuonna 1640 perustettu Turun akatemia jatkoi toimintaansa Keisarillisena Aleksanterin yliopistona, vuodesta 1919 Helsingin yliopistona. \r\n\r\nEnsimmäisten vuosikymmenten ajan opetus tapahtui yliopiston 1828-1832 rakennetussa päärakennuksessa, lukuun ottamatta lääke-, tähti- ja kasvitieteitä. Yliopiston kirjastorakennus rakennettiin 1836-1840 ja otettiin käyttöön 1845. Vanha klinikka eli Suomen ensimmäinen opetussairaala ja myöhempi iho- ja sukupuolitautien klinikka rakennettiin 1829 ja 1835. Opetussairaalan synnytyslaitos valmistui 1833. Kaikki yliopistorakennukset suunnitteli arkkitehti C.L. Engel.\r\n\r\n1840-luvulla kirjaston kanssa samaan kortteliin valmistui Jean Wikin piirtämä anatomian ja kemian laitos, Unioninkadun varteen arkkitehti E.B. Lohrmannin suunnittelema Uusi klinikka.\r\n\r\nSenaatintorin koilliskulmaan rakennettiin kemian laboratorio- ja museorakennus 1869 C.A. Edelfeltin sekä sen naapuriin uusi talo kemian laitokselle 1887 Gustaf Nyströmin suunnittelemien mukaan. Yliopiston anatomisen patologian laitos valmistui Snellmaninkadun varteen 1878 Ruotsin hovi-intendentti Johan Erik Söderholmin suunnittelemana. \r\n\r\nKemian laitosta laajennettiin 1880-1890-luvuilla siipirakennuksilla ja kirjastorakennusta 1906 viisikerroksisella Rotundalla, Kruununhakaan Siltavuoren penkereelle rakennettiin 1903-1905 fysiologian laitos ja 1910 fysiikan laitos sekä laitoksen esimiehen asunto – kaikki arkkitehti Gustaf  Nyströmin suunnitelmin. Siltavuoreen rakennettiin anatomian laitos 1928 Jussi ja Toivo Paatelan suunnitelmin. \r\n\r\nYliopiston päärakennusta laajennettiin 1934-1937 koko korttelin käsittäväksi (arkkitehti J.S. Sirén). Yliopiston päärakennuksen vanhalla puolella olevan juhlasalin nykyasu on peräisin toisen maailmansodan pommitustuhojen korjausvaiheesta. Metsätieteellisen opetuksen Metsätalo valmistui Unioninkadun varten 1939 (arkkitehti Jussi Paatela).\r\n\r\nPorthanian instituuttirakennuksen suunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu 1949, jonka jatkokilpailun voitti arkkitehti Aarne Ervi. Porthania valmistui 1957. Myös yliopiston kirjastorakennuksen sisätiloissa tehtiin muutoksia 1950-luvulla Ervin johdolla.\r\n\r\nUnioninkatu 35:een valmistui 1963 biokemian ja radiokemian laitosrakennus arkkitehti Einari Teräsvirran kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan. Siltavuoreen valmistui fysiikan ja anatomian laitosten väliin suurenergiafysiikan laitos 1969 (arkkitehti Olof Hansson).\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen tiedekuntia ryhdyttiin hajasijoittamaan, lääketieteen opetus siirtyi Meilahteen ja maataloustieteiden opetus Viikkiin. 1970-luvulta alkaen keskustasta laitoksia ja tiedekuntia keskitettiin kolmelle kampusalueelle: lääketiede Meilahteen, luonnontiede Kumpulaan ja maatalous- ja metsätiede Viikkiin. Neljän kampuksen malli valmistui 2000-luvun alussa. Keskustan vanhasta yliopistoalueesta muodostettiin keskustakampus, jonne jäivät humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet sekä yliopiston keskushallinto.\r\n\r\nYliopiston keskustakampuksen rakennuksissa on 1980-luvulta alkaen tehty huomattavia korjauksia ja käyttöä koskevia muutoksia. Yliopiston kirjastorakennus korjattiin 1988-1990. Kirjastoon liitettiin 1990-luvulla saman korttelin 1844 valmistuneet anatomian ja kemian laitokset 1800-luvun lopun siipirakennuksineen.\r\n\r\n1900-luvun lopulla Unioninkadun sairaalakiinteistöt yksi toisensa jälkeen peruskorjattiin yliopiston tiedekuntien käyttöön. Entisen anatomisen patologian peruskorjaus valmistui 1996, Metsätalon 2002 ja Porthanian 2006. Laitostilojen uudelleenjärjestelyt koskivat myös Siltavuorenpenkereen rakennuskantaa. Yliopistorakennusten peruskorjaukset toteutettiin rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa vaalien."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4633" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin yliopiston rakennukset (keskustakampus)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8882>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Oulunkylän vanha kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> ;
        wgs84:lat         "60.2313907322089" ;
        wgs84:long        "24.9671505491976" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/oulunkylan-vanha-kirkko" .

blue_route:s02  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Semenovin talo / Linnanportti"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p94> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Semenovin talo / Linnanportti"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9596>
        dcterms:modified  "2011-05-06T11:54:20+0300" .

[ dcterms:description  "Karpalo kuulustelee ohjaaja Raimo Tarasta ja hänen vaimoaan Lauraa Kappelissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2014> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723>
] .

[ dcterms:description  "Puhelintyttö numerossa 43 021 - luku kertoo Minna Craucherin surmasta Mechelininkatu 23:ssa 8.3.1932." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3484> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7662>
] .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Alpo Sailo" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7350> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7055>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7044>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7043> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7044" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2133>
        dcterms:modified  "2010-10-26T15:49:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1784858~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1806601~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7543>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7638>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pikkarainen, Hannu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7638" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5848>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0036FA09-BF8A-48A9-972F-8A2CFCAC79EA> .

rky:p195  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oy Forcit Ab:n teollisuusalue liittyy Hangon varhaiseen teollisuushistoriaan ja sillä on merkitystä Suomen räjähdysaineteollisuuden kehityksessä.\n\nRäjähdysainetehdas sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla noin 7 km kaupungista pohjoiseen harvaan asutulla alueella, hyvien rautatieyhteyksien varrella, Hangon ja Lappohjan satamien läheisyydessä. Hanko-Hyvinkään radalta poikkeaa tehdasalueelle ns. dynamiittivaihde.\n\nTehtaan tuotantoalue jakautuu kolmeen pääosaan. Konttori-, laboratorio- yms. rakennukset muodostavat oman ryhmänsä. Tuotantolinja muodostuu kolmesta peräkkäisestä rannan suuntaisesta rakennusrivistä, jonka rakennuskanta on peräisin 1920-1930-luvuilta. Hieman sivussa on varastoalue. Useimmat tuotanto- ja varastorakennukset on suojattu maavalleilla ja sijoitettu pieniksi yksiköksi erilleen toisistaan. Useimmat rakennuksista on muurattu Tvärminnen kalkkihiekkatiilestä, mikä antaa alueelle omaleimaisen ja yhtenäisen ilmeen. \n\nTehtaan maamerkkinä on tehdasalueelle johtavan suoran tien päässä sijaitsevan konttorirakennuksen korotettu torni, joka on aikaisemmin toiminut vesitornina, mutta joka on sittemmin muutettu kokonaan toimistotiloiksi. Tehtaan varastoalue sijaitsee tuotantolinjojen pohjois-koillispuolella ja  sen rakennukset on hajautettu ja suojattu maavalleilla. Useimmat varastorakennukset ovat matalia, satulakattoisia, puurakenteisia ja vaakavuorattuja.\n \nTehtaan asuntoalueet on rakennettu  Björknäsin ja Furunäsin niemille. Björknäsin kärkeen 1883 rakennettu asuinrakennus toimii nykyään tehtaan vieraiden majoituspaikkana ja Furunäsin niemen kärkeen 1902 rakennettu tehtaan johtajan yksityishuvila on tehtaan omistuksessa. Tehtaalta Furunäsiin johtavan tien varressa on asuinrakennuksia vuosilta 1898 ja 1902 sekä kalkkihiekkatiilisiä  taloja 1930-luvulta. Tien toisella puolella on  kalkkihiekkatiilistä 1939 valmistunut tehtaan paloasema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.865792657,23.027085979 59.866422209,23.029246592 59.866600634,23.041618704 59.867756612,23.049953320 59.871680150,23.053067043 59.871069724,23.065811902 59.866264700,23.068125904 59.865729002,23.066746461 59.864948744,23.061799996 59.864039911,23.057293377 59.862825425,23.052970221 59.861829293,23.048553925 59.860508636,23.041707015 59.860056815,23.033876823 59.865792657,23.027085979" ;
        poi:history       "Alfred Nobelin kehitettyä 1860-luvulla dynamiitin ja räjäytyssytyttimet ryhdyttiin Suomessakin suunnittelemaan alan teollisuutta. Vuonna 1893 perustettiin Suomen Forsiitti Dynamiitti Osakeyhtiö Finska Forcit Dynamit Aktiebolaget belgialaisen Compagnie de la Forcit Dynamit:n ohjauksessa. Tehtaan sijoituspaikan valintaan vaikuttivat turvallisuustekijät ja liikenneyhteydet.\r\n\r\nTehtaan laajentaminen aloitettiin 1920 ja se jatkui 1930-luvun lopulle. Pääosa rakennuksista rakennettiin Tvärminnen kalkkihiekkatiilistä. 1920-luvulla rakennettiin työpajoja, voimakeskus ja tuotantorakennuksia sekä lisääntynyttä henkilökuntaa varten myös työväen asuinalueet Björknäsin ja Furunäsin niemille. 1930-luvulla rakennettiin uusia tuotantorakennuksia ja varastojen määrä nousi talvisodan alkuun mennessä kolmeentoista. Toimisto- ja konepajarakennus, jonka torni on korotettu vesitorniksi, rakennettiin 1938-1939.\r\n\r\nVuosina 1940-1941 neuvostoliittolaiset käyttivät aluetta sotilasmajoitukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1190" ;
        skos:prefLabel    "Oy Forcit Ab:n tehdasalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9593>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi Helsingissä 150 vuotta" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Tukeva luku- ja tietopaketti Helsingin palo- ja pelastustoimesta koostuu kolmesta eri luvusta: 'Palo- ja pelastuslaitos vuosina 1861 - 2010', 'Palomies-sairaankuljettajan työn arki ja työyhteisö ennen ja nyt' sekä 'Kaupungin pelastajat - Helsinki ja pelastuslaitos'. Teoksessa on runsas kuvitus ja sen  on toimittanut Outi Ampuja." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8500> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9595> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8495> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8498> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9594> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8497> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8501> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8499> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa        "Mikä on hööki? Millaista oli palomiesten arki ennen paloautoja ja millaista se on nykyään? Millaisia ovat \"rankat keikat\" tai mieleenpainuvimmat tilanteet, mihin palomiehet ovat joutuneet? Millaista on brankkarien huumori? Miksi pelastusasemissa on torni? Kolmen ammattitutkijan kirjoittamassa teoksessa sukelletaan maamme vanhimman palokunnan eli Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen historiaan ja valotetaan sitä, missä kaikessa pelastuslaitos on ollut  mukana 150-vuotisen toimintansa aikana.\n\n(Takakansiteksti)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hel.fi/hki/Pela/fi/juhlavuosi/uutiset/uusi+juhlakirja+avaa+pelastuslaitoksen+150vuotisjuhlavuoden" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9593" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9832>
        dcterms:modified  "2012-05-09T14:41:58+0300" .

rky:p529  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun yliopiston laitosrakennukset Yliopistonmäellä muodostavat yhtenäisen arkkitehti Aarne Ervin 1950-luvulla suunnitteleman kokonaisuuden.\n\nTurun yliopiston opiskelu- ja tutkimustilat on keskitetty 1950-luvulla Turun tuomiokirkon läheisyyteen Vesilinnanmäelle, josta on muodostunut vähitellen Yliopistonmäeksi nimitetty yliopistokaupunginosa. Kokonaissuunnitelma on laatinut arkkitehti Aarne Ervi, jonka suunnittelemia ovat myös alueen ensimmäiset rakennukset. Kampuksen olennaisia osia ovat varsinaisten rakennusten lisäksi tuomiokirkon suunnasta nouseva puistokatu, yhdeltä sivulta avoin keskusaukio ja kampukselle sijoitetut taideteokset.\n\nErvin suunnittelemat yliopiston päärakennus, kirjasto ja luonnontieteiden laitosrakennukset rajaavat keskusaukiota, josta avautuu näkymä lounaaseen kohti Turun tuomiokirkkoa. Rakennusryhmää yhdistävä piirre on klinkkerillä verhottu nauhaikkunajulkisivu, mikä antaa rakennuksille pidättyvyydessään laitosmaisen ilmeen. Ervi käytti nauhaikkunajulkisivua samaan aikaan myös Helsingin yliopiston laitosrakennuksessa Porthaniassa. Rakennuksissa keskeisiä elementtejä ovat avoimuus, avaruus, tilallinen ja visuaalinen jatkuvuus. Niitä on pyritty kunnioittamaan myös viimeaikaisissa peruskorjauksissa.\n\nYleisten rakennusten ylihallituksessa 1890-luvulla suunnitellut, historialliset piirteensä hyvin säilyttäneet  kuurojenkoulun rakennukset, koulutalo ja asunto, on 2000-luvun alkupuolella perusteellisesti kunnostettu uuteen käyttöön Turun yliopiston Didacticum ja Phoenix laitosrakennuksina. Arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelema Juslenian laitosrakennus on vuodelta 1975. Yliopistonmäen itärinteessä on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemat Ylioppilastalot A ja C, uimahalli ja ravintola (1952-1955) sekä arkkitehti Olli Kestilän Ylioppilastalo B vuodelta 1959."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.454197923,22.286450355 60.453526714,22.284818922 60.453184536,22.283789012 60.453001536,22.283822057 60.452852509,22.282804489 60.453260020,22.282258150 60.452844931,22.281016340 60.452966875,22.280836441 60.453467320,22.282266304 60.453693798,22.281806032 60.454092804,22.282127935 60.453984228,22.282700062 60.454502370,22.283158574 60.454769332,22.281899835 60.455778329,22.282845920 60.456123817,22.284704816 60.455806566,22.286212500 60.455261109,22.288069092 60.454890058,22.288241447 60.454298474,22.287879702 60.454157058,22.287926665 60.453942627,22.288115766 60.453688754,22.287191465 60.454197923,22.286450355" ;
        poi:history       "Turkuun perustettiin 1640 yliopisto, kolmas koko Ruotsin valtakunnassa. Turun vuoden 1827 kaupunkipalon jälkeen oppilaitos siirrettiin pääkaupunkiin Helsinkiin, missä se jatkoi toimintaansa Keisarillisena Aleksanterin yliopistona.\r\n\r\nEnsimmäisen maailmansodan jälkeen Turkuun perustettiin kaksi yksityistä yliopistoa, ruotsinkielinen Åbo Akademi 1918 ja Turun Suomalainen Yliopisto 1920. Turun yliopisto toimi perustamisestaan alkaen tilapäistiloissa mm. keskustassa sijaitsevassa hotellirakennuksessa ja Heikkilän kasarmialueella. 1940-luvun lopulla saadun lahjoituksen turvin yliopisto siirtyi Ryssänmäelle eli Vesilinnanmäelle, jonka pohjoisrinteeseen oli valmistunut arkkitehtien Erik Bryggman ja Albert Richardtson 1933 suunnittelema vesitorni 1941. Yliopiston kampusta alettiin toteuttaa arkkitehti Aarne Ervin suunnitelman pohjalta lahjoitusvaroin 1950-luvulla. Rakennukset toteutettiin kahdessa vaiheessa; 1954 valmistuivat kirjasto sekä fysiikan ja kemian laboratoriot. Päärakennus ja luonnontieteiden talo valmistuivat 1959. Lisää laitosrakennuksia suunnitteli 1960-1970-luvulla arkkitehti Aarne Ehojoki.\r\n\r\nTurun yliopiston toiminta laajeni 1960-luvulla ja se valtiollistettiin 1974. Yliopistoa on laajennettu Vesilinnanmäen ulkopuolelle, mm. puolustusvoimien aiemmin käyttämälle kasarmialueelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1864" ;
        skos:prefLabel    "Turun yliopisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7898>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Merikatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1561230453063" ;
        wgs84:long        "24.9486967244309" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7898" .

[ dcterms:description  "Katarina Haavion,  Marja Itkosen, Irma-Riitta Simonsuuren, Maija Turusen ja Ulla Vuorelan koulu. Opettajina isät E.A. Saarimaa ja Aimo Turunen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468>
] .

[ dcterms:description  "Nils Erik Wickberg: Yksityistaloja Helsingin Kruununhaassa empire-ajalla" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5173> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "358 on Kinaporin kortteli, kovat gimmat kulmilta saivat siellä kortteerin. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i651> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8439>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8533> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7579>
] .

rky:p789  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.640390181,27.603426204 60.647386929,27.605494113 60.651715930,27.608610252 60.655599722,27.605727167 60.654497089,27.612303214 60.654341910,27.615821179 60.652657556,27.619228787 60.651950389,27.619722291 60.648532293,27.618494280 60.642561536,27.613925351 60.639100838,27.615086038 60.634633459,27.621390778 60.632816398,27.616709189 60.632984027,27.614711399 60.640390181,27.603426204" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Säkäjärvi)"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p14163>
        dc:created      "2012-05-28T12:00:41.333+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T12:00:41.524+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "elintarvikeliikkeet"@fi , "food shops"@en , "livsmedelsaffärer"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7540>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Räike, Kalle"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7535> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7540" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kuntosali sijaitsi vanhan talon ullakkokerroksessa Uudenmaankasun päässä, melkein Sinebrychoffin puiston sylissä. Ikkunat avautuivat Jätkäsaaren ja Lauttasaaren yli kauas Espooseen. Rebecca oli käynyt salilla jo monta kertaa, mutta ei ollut vieläkään lakannut ihastelemasta upeaa näköalaa.' (s.30)" ;
  dcterms:description            "Ström ja Jokinen käyvät myös Kuntosali Kurvissa tiedustelemassa kuolemantapaukseen liittyviä seikkoja." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9440> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8254>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5750>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=990E816D-27F5-430C-B9BD-99AE9E7310E8> .

<http://example/upload-base/#metadescription_56>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:31+0300" .

rky:p431  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun linna on hallinto-, yhteiskunta- ja kulttuurihistoriallinen avainkohde. Vanhin Suomessa sijaitsevista Ruotsin kruunun linnoista on toiminut keskiajalta uudelle ajalle Varsinais-Suomen ja Ruotsin valtakuntaan kuuluneen Suomen hallintokeskuksena.\n\nTurun harmaakivilinna on Aurajokisuun huomattava maamerkki, jota ympäröi satama siihen liittyvine pienteollisuus- ja varastoalueineen. Turun linna kuvastaa Aurajoen suun ja Turun merkitystä Varsinais-Suomen keskuksena. Keskiaikainen linna on uudistettu renessanssilinnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Nykyinen ulkoasu on tulos eriaikaisista rakennusvaiheista. Suurin osa linnan huoneista holveineen on restauroitu alkuperäiseen asuunsa.\n\nLinnanpuiston alueella on näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.436481902,22.230312691 60.435785277,22.231733769 60.435610481,22.232093214 60.435959090,22.233275719 60.434993401,22.233789640 60.433974714,22.231568714 60.433198986,22.229513334 60.432731958,22.224993288 60.434515130,22.225549650 60.435017174,22.223698154 60.435455726,22.223947338 60.436303924,22.226756308 60.436427819,22.229281441 60.436481902,22.230312691" ;
        poi:history       "Turun linna perustettiin Aurajoen suulla sijaitsevalle saarelle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Muodoltaan linna oli avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Ensimmäisen kerran linna mainittiin asiakirjalähteissä 1308. Leirikastellista muodostettiin 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Holvatut Kuninkaansali, Nunnakappeli ja Herrainkellari rakennettiin 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhempi rakennutti 1480-luvulla itätornin kaksi ylintä kerrosta ja ns. Sturenkirkon. Vähitellen päälinnan edustalle muodostunut esilinna mainittiin lähteissä ensi kerran 1463. \r\n\r\nJuhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin renessanssilinnaksi. Pohjoissiiven ylimpään kerrokseen rakennettiin uusi kuninkaansali ja sisäpihan keskelle valmistui uusi porrastorni. Samanaikaisesti täydennettiin myös esilinnaa päälinnan itäpuolella ja sen kaakkoiskulmaan rakennettiin pyöreä tykkitorni 1568-1574. Linnan ympärille perustettiin puutarha 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja linnasta kaupunkiin johtanut tie reunustettiin puilla. Tie oli luultavasti ensimmäinen toteutunut puistokatu Suomessa. \r\n\r\nViimeisen kerran linnaa piiritettiin 1597-1599, minkä jälkeen sitä käytettiin hallinto- ja asuinpaikkana. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus aloitti toimintansa esilinnassa, josta tuli 1630-luvulla myös Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. Linnassa tehtiin laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin 1698. Esilinnan torni muutettiin vankilaksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Päälinnaa käytettiin vilja- ym. varastona. Suomen sodan aikana linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikka. Vankilana linna oli vuoteen 1890 asti, minkä jälkeen Turun kaupungin historiallinen museo sijoittui esilinnaan.\r\n\r\nLinnan saaren ja mantereen välinen alue kuroutui umpeen 1500-luvun kuluessa. Vallihauta oli olemassa 1500-luvulla ja sitä kunnostettiin vielä 1700-luvulla. Linnan ja mantereen välistä aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. 1901 linnan ympäristöön päätettiin perustaa ulkomuseo. Puiston suunnitelman laati Turun kaupunginpuutarhuri M. Hammarberg ja puisto ulkoilmamuseoineen avattiin 1906. Ulkomuseosuunnitelmasta luovuttiin sotien jälkeen, kun osa rakennuksista tuhoutui. Puistoa uusittiin 1920-1930-luvun taitteessa ja osin 1950.\r\n\r\nLinnan restaurointiin tähtäävät tutkimukset aloitettiin 1939. Kesällä 1941 päälinnan sisätilat tuhoutuivat ilmahyökkäyksessä. Restauroinnin valmistuttua päälinna avattiin yleisölle 1961. Esilinna korjattiin 1975-1987 ja päälinna 1986-1993."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1844" ;
        skos:prefLabel    "Turun linna"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8349>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Tarkas, Aarne"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8349" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6559>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:01:40+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti yhdessä Lauri Silvennoisen kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7509> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7492>
] .

rky:p691  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inhan eli Gustafsforsin ruukki on yksi maan sisäosiin 1800-luvun puolivälissä perustetuista  järvimalmia hyödyntäneistä rautaruukeista. Vanhat teollisuuslaitokset yhdessä ruukin asuinrakennusten kanssa, joihin lukeutuu komea patruunan \"Pytinki\", muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden Inhajoen suussa. \n\nVanhimmat työväenasuinrakennukset ovat tehtaalta koilliseen Hankaveden rantaan johtavan tien molemmin puolin. Myös ruukilta etelään suuntautuvan tien varrella, korkeahkolla mäellä on useita työväenasuinrakennuksia, mm. kasarmit \"Lumppulinna\" ja \"Hurutlinna\" sekä Inhan työväentalo.\n\nInhan ruukin patruunan asuinrakennus \"Pytinki\" on valmistunut 1899 Vaasan lääninarkkitehti K.V. Reiniuksen suunnittelemana. Hankaveden rannalla oleva, tiilestä muurattu, rappaamaton uusrenessanssirakennus lukeutuu aikakautensa komeimpiin ruukinkartanorakennuksiin. Sisätiloja ja kiiteän sisutuksen alkuperäisiä yksityiskohtia paneeleineen, uuneineen ja kattokäsittelyineen on säilynyt. Kartanon puistomaisessa pihapiirissä on myös väentupa, huvimaja ja slagitiilinen talousrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.513967018,24.145594642 62.516469957,24.146095659 62.519760976,24.153320260 62.524123744,24.157769717 62.520694022,24.166265970 62.515411881,24.166576082 62.513412604,24.158212708 62.512340889,24.157769342 62.512484255,24.155963140 62.512620545,24.155035925 62.513967018,24.145594642" ;
        poi:history       "Laamanni Erik Gustaf Roschier sai 1841 privilegion harkkohytin perustamiseen Hankaveteen laskevan Inhanjoen rannalle. Östermyran ruukinpatruuna Gustaf Adolf Wasastjerna osti ruukin ja harkkohytti rakennettiin 1851. Inhassa sulatettiin pääasiassa järvimalmia, myös suomalmia käytettiin. Seutu oli metsäistä, suo- ja järvimalmeja oletettiin olevan runsaasti ja tärkeänä pidettiin myös harkkohytin työllistävää vaikutusta syrjäisen, katojen vaivaaman pitäjän olojen parantamiseksi. \r\n\r\nRuotsalaisen insinööri August Nilsson Keirknerin aikana, vuodesta 1884 alkoi Inhan todellinen kukoistuskausi. Lyhyessä ajassa suurtehtaaksi muuttuneen Inhan valmistamaa rautaa pidettiin viime vuosisadan lopulla parhaiden ulkomaalaisten rautojen veroisena ja sitä myytiin useimpiin maamme konepajoihin. \r\n\r\nInhassa tuotanto ja valikoima monipuolistuivat Keirknerin aikana ja uusia tehtaita olivat pultti- ja niittitehdas, hevosenkenkätehdas, teräsvalimo ja höyrysaha. Raaka-aineissa siirryttiin käyttämään Ruotsista tuotavaa rautamalmia ja kotimaista romurautaa.  Ruukin ympärille kasvoi Keirknerin aikana varsinainen yhdyskunta kouluineen ja kauppoineen.\r\n\r\nRaaka-aineen ja valmiiden tuotteiden kuljetusta helpotti 1883 valmistunut Tampereen ja Vaasan välinen rautatie sekä Inhan pysäkki, joka perustettiin Hankaveden rannalle.  \r\n\r\nVuonna 1917 Keirkner myi Inhan vuorineuvos Lindsay von Julinille osaksi Fiskars-yhtiötä. Tehtaan perinteiset tuotteet jäivät sotien jälkeen vähitellen pois tuotannosta ja uusiksi tuotteiksi tulivat mm. saranat ja alumiinista valmistetut Buster-merkkiset veneet, joiden tuotantoa varten rakennettiin Inhaan 1970-luvulla uusia tuotantotiloja.  \r\n\r\nInhan ruukki on harvoja järvimalmiruukkejamme, joissa teollinen toiminta on jatkunut keskeytymättä perustamisesta saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k989 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:huvimaja , poio:asuinrakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:seurantalo , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=891" ;
        skos:prefLabel    "Inhan ruukkiyhdyskunta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8848>
        dcterms:modified  "2010-03-19T14:38:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6201>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E812D2BD-AB33-4D83-90EE-202C9E369B1B> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i259>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingfors-vals" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i258> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i357> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingfors-vals" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8251>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Laitakaupungin valot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8178> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8248> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8250> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7879> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8251" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4506>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1788825~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6461>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:25+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ville kirkkopuistosta tuttua rataa aamiaiselle Ekbergille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hon tillät sig ett litet leende medan hon sneglade uppåt längs fasaderna på Nylandsgatan. Där, längre fram fanns deras hus och våning och hennes rum... (s. 31)" ;
  dcterms:description            "Bokföringsbyrån Cityaccount ligger på Nylandsgatan" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8886> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8750>
        dcterms:modified  "2010-02-22T20:13:45+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjan kertoja-minä, Johannes asuu Punavuoressa. Kirjassa liikutaan Uudenmaankadulla, Albertinkadulla, Iso Roobertinkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1666> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

rky:p1224  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruskon kirkonmäki muodostaa keskiajalta periytyvän kirkkoympäristön Ruskonjokilaaksossa. Korkealla mäellä, keskiaikaisen asiakirjan mukaan \"in monte Ruscho\" sijaitseva kivikirkko kuuluu Suomen pienimpiin.\n\nYksilaivaisen ja nelitraveisen kirkkosalin tähtiholvit on rakennettu kilpikaarien ja pilasterien varaan. Holvaus muistuttaa muodoltaan Turun tuomiokirkon keskilaivan tähtiholvisarjaa. Tynnyriholvattu sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Kirkossa on säilynyt kaksi keskiaikaista tiilestä muurattua alttaria, itäseinään muurattu pääalttari sekä pohjoisseinustalla sakaristoon johtavan oviaukon itäpuolella sivualttari - todennäköisesti Maria-alttari, joka toimii saarnastuolin jalustana. Kiinteä sisustus on osin peräisin 1920-luvulla tehdystä restauroinnista. Harmonisen tunnelman kirkkoon luovat ovelliset penkkikorttelit, sivupenkit kuorissa ja papinpenkit alttarin kummankin puolen sekä seurakunnan poikamiesten 1781 lahjoittama kaappikello.\n\nKirkon kaakkoispuolella sijaitseva punaiseksi maalattu kellotapuli on vuodelta 1744. Sen kivinen alaosa on sisustettu ruumishuoneeksi 1927. Kirkkotarhan vanha puusto osoittaa sen laajuuden 1800-luvulla. Ruskon Märttelän kylästä kotoisin olleen Piispa Maunu I muistomerkki on vuodelta 1929 ja Amos Andersonin lahjoittama. Kirkkoa ja tapulia ympäröi harmaakiviaidan rajaama hautausmaa, jonka lähellä on hirsinen 1874 rakennettu lainamakasiini. Kirkon eteläpuolella olevalla luonnontilaisena säilyneellä kallioisella katajamaalla on todettu olevan rikas keskiaikaisperäinen kasvillisuus.\n\nKirkon kupeessa, Ruskonjoen itärannalla ovat Nissin kantatalo ja entinen kappalaisen pappila Keskikylä 1912 ja 1889 rakennettuine päärakennuksineen. Kirkolta Ruskonjoen yli johtaa 1898 rakennettu kiviholvisilta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.531410459,22.211903144 60.531607383,22.213091178 60.532035767,22.215573403 60.532145871,22.216831521 60.532102407,22.218815164 60.530987182,22.218878228 60.530972131,22.218458840 60.531022214,22.217624294 60.531001806,22.217291337 60.530858449,22.217048058 60.530341166,22.216672524 60.529819547,22.216749647 60.529372971,22.215382889 60.528551945,22.213586756 60.529450147,22.211883807 60.531032422,22.208822278 60.531422841,22.209293113 60.531348951,22.210096880 60.531341892,22.211043841 60.531410459,22.211903144" ;
        poi:history       "Rusko mainittiin seurakuntana ensimmäisen kerran 1337, mutta lienee vanhempi. Vuodesta 1340 lähtien se oli Turun tuomiorovastin anneksina. Rusko liitettiin kappelina Maskuun 1577 ja Ruskosta erotettiin 1638 perustettu Vahdon eli Puuruskon seurakunta. Itsenäinen seurakunta Ruskosta tuli 1907.\r\n\r\nRuskon keskiaikainen kivikirkko rakennettiin pääosiltaan 1400-luvun keskivaiheilla ja holvattiin 1400-luvun lopulla. Kirkko restauroitiin 1927 arkkitehti A.W. Ranckenin laatiman suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k704 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:talonpoikaistalo , poio:makasiini , poio:silta , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1819" ;
        skos:prefLabel    "Ruskon kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i161>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Saari, Sami"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/saari-sami" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8845>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Vanhankaupunginkoski"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> ;
        wgs84:lat         "60.2147807254858" ;
        wgs84:long        "24.982765005734" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanhankaupunginkoski" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9559>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:35:59+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanissa löytyy ruumis Vanhankaupunginkoskesta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2364> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8845>
] .

koko:p33519  dc:created  "2012-05-29T06:03:23.356+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:03:23.495+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "puutavara"@fi , "wood"@en , "trävaror"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7007>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tikkanen, Sallamaria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7007" .

rky:p1484  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riihikedon yhtenäinen asuinalue edustaa varhaista aravatuotantoa. \n\nPorin yhdeksännen kaupunginosan Riihikedon kolmikerroksiset lamellitalot ja seitsenkerroksiset pistetalot sijaitsevat viuhkamaisesti pienen keskuspuiston ympärillä. \n\nRiihiketo valmistui sotien jälkeen arkkitehti Jaakko Laaksovirran laatiman asemakaavan mukaan. Rakennussuunnittelusta vastasivat pääasiassa arkkitehdit Jussi Lappi-Seppälä ja Iikka Martas."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.478292171,21.790163816 61.480084974,21.793435442 61.480761871,21.794773453 61.480365506,21.795588914 61.480258798,21.796867267 61.480485403,21.797563087 61.479626373,21.798733935 61.479233619,21.799251592 61.479781753,21.800228145 61.479350684,21.801978975 61.478983606,21.803079224 61.478792819,21.803630390 61.478691831,21.803280654 61.477861484,21.799969165 61.477473721,21.800448084 61.477171164,21.800440336 61.477245104,21.799550961 61.477204902,21.799377259 61.477005192,21.798250669 61.476891321,21.796551383 61.476887704,21.794825904 61.477080529,21.793055419 61.477275704,21.793190762 61.477431954,21.793072909 61.477497823,21.792695269 61.477459995,21.792090491 61.478292171,21.790163816" ;
        poi:history       "Sotien jälkeen kaupunkien, kauppaloiden ja maalaiskuntien väkiluku kasvoi siirtolaisten vaikutuksesta. Maaseudulla mahdollisuudet pienimuotoiseen uudisrakentamiseen olivat ratkaistavissa. Kaupungeissa nopean rakentamisen ongelmana oli pääomien ja teollisuuskapasiteetin puute.\r\n\r\nAsuntotuotannon valtuuskunta (Arava) perustettiin 1949. Se oli valtion elin, jolle keskitettiin sekä asuntotuotannon rahoitus, että rakennettavien asuntojen vuokraaminen. Järjestelmällä oli tarkoitus saada asuntotuotanto käyntiin erityisesti kaupunkitaajamissa. Arava myönsi valtion tukemia lainoja kaikille rakentajille, aina yksityisistä julkisiin rakentajiin. \r\n\r\nPorissa aravatuotannon alueeksi valittiin 9. kaupunginosa, Riihiketo. Alueella oli Harald Andersinin 1920-luvulla tekemä umpikortteliasemakaava, joka 1938 oli uudistettu. Ensimmäinen uudisrakennus valmistui 1947. Keskuspuistoa rajaavien pistetalojen ryhmä oli valmiina 1952."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:katu , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4571" ;
        skos:prefLabel    "Riihikedon aravatalot"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_5217>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1059219~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"... Muukalaiskatu 2 C 16 oli paras helsinkiläiskotimme, ja pidimme siitä kovasti. Meidän talomme oli nimeltään Villa Luna ja viereinen talo Villa Solsken ja Villa Solskenin toisella puolella, Ullankadun varrella, oli talo nimeltä Villa Ulrika, ja kaikki kolme taloa olivat jyhkeitä ja vanhanaikaisia, niissä oli torneja ja holveja ja pieniä muureja kuin ritarilinnoissa. Vastapäistä taloa sanottiin Silitysrautataloksi, sillä se oli kolmikulmainen.\" (s. 135-136)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7758>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2474>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Solveigin laulu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8018> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8017> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7630> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2470> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2474" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9201>
        dcterms:modified  "2010-06-04T14:04:01+0300" .

rky:p1818  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.804913559,27.210442872 69.800904670,27.205549013 69.801712677,27.201116156 69.805686426,27.205647498 69.804913559,27.210442872" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Gárdemaras)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7172>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1274729~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"- Itäkeskus, tämä juna jatkaa Vuosaareen. Östra centrum, tåget fortsätter...\nBrita Rakkola nousi oranssin väriseltä penkiltään.\" (s. 24)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6370>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2808>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kotikatu. Uusi kevät." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8860> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8861> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8856> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "Kirja perustuu YLE, TV 1:n tuottamaan tv-sarjaan \"Kotikatu\". Uusi kevät on kirjasarjan toinen osa ja kattaa televisiosarjan osat 18-37." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kotikatu-4" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7267>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kaisaniemenkatu 13"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1719818916346" ;
        wgs84:long        "24.9485480661448" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7267" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7506>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9461>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:32:10+0300" .

rky:p158  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhmoisten kirkonmäki puukirkkoineen ja -tapuleineen muodostaa kylän maisemallisen kohokohdan ja yhdessä kylätien varrella olevien muiden kirkollisten rakennusten kanssa edustavan kirkkomiljöön. Kuhmoisten kirkko on Suomen 1700-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiin kirkonrakentajiin kuuluvan Matti Åkerblomin tuotantoa. \n\nKirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko. Suhteikkaan kirkkorakennuksen ulkoseinissä on empiretyylinen ulkovuoraus korostettuine kulmapilastereineen. Paanukaton keskeltä kohoaa korkea paanupeitteinen viirintanko. Kirkkosalia leimaa 1930-luvulla tehty uudistus.\n\nLounaissuomalaista tapulityyppiä edustavan 1700-luvun loppupuolen kellotapulin huipussa ollut tyypillinen sipulikupoli on myöhemmin korvattu  kahdeksankulmaisella kartiolla. Tapulissa on samanlainen empiretyyppinen vuoraus kuin kirkossa.\n\nKirkonmäkeä vastapäätä, tien toisella puolella, on seurakunnan vanha hautausmaa. Kirkkotarhaan johtava leveärunkoinen porttihuone, ns. paarihuone, on rakennettu 1875. Kirkonmaisemaan kuuluu myös hirsinen 1860-1873 rakennettu lainamakasiini. Kylätien rinteellä on myös 1950-luvun kanttorila. Kirkon alapuolelle on valmistunut seurakuntakoti 1997."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.561305349,25.178398757 61.560394305,25.175813715 61.560059259,25.175841937 61.560066212,25.175018714 61.561306403,25.170594365 61.563415006,25.176783540 61.563298468,25.177630672 61.562381376,25.177349595 61.561869373,25.178332759 61.561305349,25.178398757" ;
        poi:history       "Kuhmoinen mainitaan Padasjoen emäseurakunnan kappelina jo 1540. Oma kirkkoherrakunta Kuhmoinen oli 1639-1741. Sen jälkeen Kuhmoinen oli Padasjoen kappelina aina vuoteen 1860, jolloin se itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi. \r\n\r\nKirkko rakennettiin 1784-1785 Matti Åkerblomin johdolla ja erillinen, Matti Åkergrenin rakentama kellotapuli seuraavana vuonna. Kirkon ulkovuoraus on vuodelta 1828. Sisäseinien puuvuoraus tehtiin 1887 arkkitehti Alfred Cavénin suunnitteleman korjauksen yhteydessä. Koko sisätila uusittiin 1932 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k291 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:makasiini , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=209" ;
        skos:prefLabel    "Kuhmoisten kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9556>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Ei valoa tunnelissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7406> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9562> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9407> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2180> ;
        th:lisatietoa     "Eräänä varhaisena elokuun aamuna aivan Helsingin keskustasta löytyy murhatun naisen ruumis. Kaupunkia on kiusannut helleaalto, ja linja-autoaseman kohdalla on vain Kampin ammottava kuilu. Johtolankoja on vähän, ja poliisivoimat kamppailevat aikaa vastaan. Iskeekö murhaaja uudestaan? Oliko uhri sattumanvaraisesti valittu vai sarjan ensimmäinen? Miksi nainen murhattiin? Löytyykö selitys Helsingistä, Vantaalta vai pienestä pohjanmaalaisesta Purmon kunnasta?\n\nEnsimmäisessä dekkarissaan Ei valoa tunnelissa Marianne Peltomaa esittelee lukijalle komisario Heimo Partasen ja vanhemman rikoskonstaapeli Vera Gröhnin. Kun kuolleen naisen taustat selviävät, jännitys tiivistyy ja oikeat kysymykset alkavat erottua: Mikä rooli on uhrin sisarella ja opiskelutovereilla? Kuka on PK ja kenen sandaalit Ella Svahn näki linja-autoasemalla?\n\nMarianne Peltomaa on rakentanut jännityksellä ladatun rikosromaanin siitä, mitä voi tapahtua lämpimänä elokuun iltana, joka alkaa persikkasiiderillä ja kevyellä flirtillä. Ei valoa tunnelissa on myös romaani naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja naisten pelosta. Teos on Suomen ehdokas pohjoismaisessa Lasiavain-dekkarikilpailussa vuonna 2005.\n\n(www.schildts.fi)\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9556" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7766>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1273194~S9*fin> .

koko:p31726  dc:created  "2012-05-28T13:05:50.671+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:05:50.85+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "fångläger"@sv , "vankileirit"@fi , "prison camps"@en .

rky:p1720  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti. Salokankaan vaikutus Rovaniemen kaupunkikuvaan on huomattava. Hän on suunnitellut kaupunkiin useita julkisia rakennuksia kuten kauppalantalon, paloaseman sekä oppilaitoksia ja kouluja.\n\nRovaniemen uusiutuneen rakennuskannan joukossa on säilynyt joukko arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelemia rakennuksia ajalta, jolloin hän johti Rovaniemen jälleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Salokankaan arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunniittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja näyttäviin tulisijoihin. 1950-luvulla Salokankaan ote on ollut pelkistetympi – elävän viivan on korvannut suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen.\n\nSalokankaan julkiseen suunnitteluun kuuluvaa Rovaniemen kauppalan funktionalistista, lukuisin yksityiskohdin koristeltua toimitaloa sisäpihaa rajaavine talonmiehen asuntoineen vuodelta 1949 pidetään eräänä arkkitehdin päätyönä. Samana vuonna on valmistunut Rovaniemen paloasema, tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Kansakoulu siipiosineen ja siihen liittyvä pieni opettajien asuintalo on rakennettu 1952-1954. Nelikerroksinen erkkeripäätyinen kansakoulun opettajien asuintalo on vuodelta 1953. Koristeelliset parvekkeet ja ovien ikkunat antavat persoonallisen leiman Rantavitikan koulun opettajien asuintalolle vuodelta 1950. Sen viereinen, laajan kokonaisuuden muodostava ammattikoulu ja ammattikoulun asuntola on suunniteltu 1952 mutta valmistunut vasta 1961.\n\nAmmattikoulun ja Rantavitikan koulun asuintalon tavoin Kemijokivarressa sijaitsevan Inaripolku 3:n asuinkerrostalo on suunniteltu polveilevaksi, jotta asunnoista olisi jokinäkymä. Rakennus on valmistunut 1956. Ferdinand Salokankaan yhtenä päätyönä pidetty arkkitehdin oma ateljee- ja asuintalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1951 ja 1953. Vaakavuorattu rakennus on verrattain kapearunkoinen ja korkea ja sitä koristavat lukuisat yksityiskohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.500394693,25.736721977 66.500535582,25.735461629 66.500923212,25.735716120 66.500735631,25.737004803 66.500394693,25.736721977" ;
        poi:history       "Arkkitehti Ferdinand Salokangas (1903-1981) johti Lapin jälleenrakentamista 1945-1948 ja työskenteli arkkitehtinä Rovaniemellä vuoteen 1956. Tätä ennen Salokangas oli johtanut talvisodassa pommitettujen Sortavalan ja Käkisalmen jälleenrakentamista 1942-1943. Salokangas työskenteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston (KYMRO) alaisen Lapin rakennuspiirin johdossa. Jälleenrakennustyö keskittyi Rovaniemen kauppalan alueelle, mutta käsitti myös ympäröivän maaseudun.\r\n\r\nSalokangas suunnitteli Rovaniemelle ainakin 17 rakennusta. Monipuolinen tuotanto vastasi hyvin jälleenrakennuskauden tarpeisiin. Se käsitti julkisten hallinto- ja asuinrakennusten lisäksi myös yksityisiä omakotitaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4280" ;
        skos:prefLabel    "Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä (Inapolku 3)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3185>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaukana maalla - kaupungin sydämessä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3185" .

<http://linkedgeodata.org/vocabulary#food_court>
        dc:created      "2012-05-29T11:51:21.263+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T11:51:21.504+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ruokailupaikka"@fi , "food court"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7503>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Salomaa, Pauli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7485> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7503" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ikkunasta avautui näköala Eteläsatamaan: nostokurjet rautaisin käsivarsin syleilemässä taivasta ja talvisen meren yllä varhaisillan sinerrys. Huoneiston omisti British Council. --- Meillä on sama matka, sanoi Timothy nojaillessaan hiukan puoli kahdeksan jälkeen raskaaseen Laivasillankadulle johtavaan tammioveen päästääkseen Antonian edellään ulos.\" (S. 9, 70.)" ;
  dcterms:description            "Antonia osallistuu British Councilin järjestämälle englannin keskustelukursiille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1902> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9506>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8217>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:26:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5713>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9BFB82CF-1DC3-4658-B8E9-9707FB31A770> .

<http://example/upload-base/#metadescription_19>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6188>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A1D861F1-445A-43A2-AC05-25AAE5E3906C> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5808>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Betonitolppa Peter Wetterin tiellä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Herttoniemeläisenä olen ihmetellyt betonitolppaa, joka sijaitsee Peter Wetterin tiellä jalkakäytävällä. Ilmeisesti se on jätetty siihen tarkoituksella. Mikä on tolpan historia? Peter Wetterin tie 4:n kohdalla on siltanosturin osa. Jalkakäytävästä kasvava siltanosturin pilari 1960-70-luvulta on yksi kolmesta Herttoniemenrannan teollisuushistoriasta muistoksi jätetyistä rakenteista.\n\nLähde:\nhttp://74.125.77.132/search?q=cache:QUQbIrXOJfgJ:www.herttoniemi.fi/index.php%3Foption%3Dcom_content%26task%3Dview%26id%3D525%26Itemid%3D890+herttoniemenrannan+muistot&hl=fi&ct=clnk&cd=7" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-herttoniemelaisena-olen-ihmetellyt" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7763>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salmén, Leif"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7763" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  foaf:Organization ;
        dc:created       "05.10.2009 09:41" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:41" ;
        skos:prefLabel   "organisaatiot järjestäytymistavan mukaan" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8477>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Vallilan rapsodia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9273> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7265> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9404> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1131> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/vallilan-rapsodia" .

rky:p654  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.702189249,23.160029321 63.701369263,23.165785081 63.700077108,23.171413921 63.698150941,23.170700333 63.698738342,23.164359739 63.699785772,23.159499306 63.699827103,23.158140054 63.700682823,23.157829653 63.702189249,23.160029321" ;
        poi:municipality  kunnat:k288 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1676" ;
        skos:prefLabel    "Kruunupyyn reservikomppania"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4135>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1541553~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5710>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Luola Kampin metroaseman alla?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kaipaisin jonkinlaista lähdettä tiedolle, että Kampin metroaseman alle on kaivettu ylimääräinen luola 1970-luvun lopulla. Tietääkseni tuohon aikaan metron kuviteltiin kääntyvän Kampin asemalta pohjoiseen päin, eikä jatkuvan nykyisenä linjana Ruoholahden suuntaan, jolloin risteysasematunneli olisi ollut tarpeeton. Löytyisikö kirjallista tietoa? Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta kerrottiin seuraavaa:\n\nHelsingin yleiskaavassa on varaus toiselle metrolinjalle, joka voi jatkua Kampilta edelleen Katajanokan kautta Laajasaloon ja mahdollisesti Santahaminaan, mikäli se joskus muuttuu asuinalueeksi. Kampilta Töölön kautta Pasilaan ulottuva metrolinja sisältyy Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2002 (PLJ 2002) kaudella 2020-2029 toteutettavaksi suunniteltuihin hankkeisiin.\n\nKampin metroaseman laiturin alla on 1970-luvulla rakennettu ristikkäinen luola, joka mahdollistaa toisen metrolinjan toteuttamisen häiritsemättä metroliikennettä. Varauksesta on maininta metrotoimiston esiteraportissa \"Helsingin metro 1982\".\n\nJulkaisu löytyy Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta:\n\nhttp://www.helmet.fi/search*fin/tHelsingin+metro/thelsingin+metro/1%2C2%2C2%2CB/frameset&FF=thelsingin+metro+1982+helsingfors+metro+1982&1%2C1%2C" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6358> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/luola-kampin-metroaseman-alla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8214>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kuriton sukupolvi " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1957." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2ihm/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8213> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8212> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8211> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8214" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7255>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6185>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vuosaaren laitureiden korkeus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Katsoin kuvia Vuosaaren satamasta Helsingin Sanomista. Hienoa oli ja isoa. Jäi kuitenkin vaivaamaan, että kuvissa meri näytti olevan kovin lähellä laitureita korkeutensa puolesta. Kuinka mahdollinen merenpinnan kohoaminen, josta jauhetaan on otettu huomioon? Vuosaaren satamahankkeen tiedottajalta saimme seuraavan vastauksen:\n\nLaiturikorkeus merenpinnasta on 2,4 metriä. Se kyllä riittää aika pitkäksi aikaa, vaikka merenpinta nousisikin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8417> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/katsoin-kuvia-vuosaaren-uudesta-satamast" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6424>
        dcterms:modified  "2010-01-16T23:45:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6519>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Mikael Agricolan kirkko "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tehtaankatu 23" , "Agricolan kirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1583996883467" ;
        wgs84:long           "24.9389129468424" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6519" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8474>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Pub Pete"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1702974998856" ;
        wgs84:long        "24.9230045062495" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8474" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8713>
        dcterms:modified  "2010-02-17T14:34:09+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Olin ollut jossain Melkontiellä hakemassa pieniä keltaisia kiviä, ne olivat fosforia. En tiennyt oikeastaan, etä se olisi myrkyllistä.' (s. 84)" ;
  dcterms:description            "Lapsuuden aarteet ovat toisinaan yllättäviä löytöjä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9825> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9828>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9188>
        dcterms:modified  "2010-06-02T16:29:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6684>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:30:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i124>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Aamulla Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i123> ;
        th:lisatietoa         "Aamulla Helsingissä (= If you're happy and you know it / Jos sull' lysti on).\n" ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/aamulla-helsingissa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8808>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Niskanen, Aino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8808" .

[ dcterms:description  "Miss Universum kruunasi Vaakunan olympiavuoden-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7046>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6779>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Meidän pändi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6761> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6760> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6762> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/meidan-pandi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4989>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1039891~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8973>
        dcterms:modified  "2010-04-07T12:11:00+0300" .

poio:talli  dc:created  "2012-05-25T12:16:50.67+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T12:16:50.729+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "stable"@en , "talli"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\n\nMutta jos katsot ihan tarkkaan hietalahden rantaan\ntuo risteilijä on valmis kohta\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9183> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7194>
] .

rky:p1447  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.490568647,26.034192571 65.490304724,26.035943613 65.489639511,26.035453107 65.489913400,26.033677138 65.490568647,26.034192571" ;
        poi:municipality  kunnat:k972 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2107" ;
        skos:prefLabel    "Pyramiidikattoiset kesänavetat (Haapaniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i384>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki girls" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i383> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i383> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-girls" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9402> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7135>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9090>
        dcterms:modified  "2010-05-14T09:08:07+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaljan ääressä vanha Kellarissa valittaa\nmiksei olla mukana tälläkertaa,\non surkeeta kun 60-lukuun vertaa\"\n" ;
  dcterms:description            "Satiirinen kuvaus Suomen suurimpien yliopistokaupunkien (Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Oulu) akateemisesta maailmasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1063> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8710>
        a                 th:Sarjakuva ;
        rdfs:label        "Muistojen Helsingissä. Kuva-albumi vuosilta 1900-1939." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7192> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6622> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8764> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6532> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8765> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7407> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5141> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4302> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8710" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9185>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Öst, Erik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9185" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9424>
        dcterms:modified  "2010-10-08T13:21:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6920>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7395>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4891>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1552029~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9519>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "79 (Hertzigassa aamubussissa)" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9518> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9517> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9519" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7729>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:05+0300" .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7011>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9684>
        dcterms:modified  "2011-06-20T14:34:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9779>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Boucht, Charlotta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.schildts.fi/fi/forfattare/boucht-charlotta.html-0" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9779" .

rky:p50  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Aulanko on yksi maamme tunnetuimmista matkailukohteista ja Aulangon puisto yksi merkittävimmistä puistotaiteen kokonaisuuksista, mittavin 1800-luvun lopun puutarhataiteen edustaja. Aulangon maisemapuistossa yhdistyvät sekä arkeologiset, kulttuurihistorialliset, maisemalliset että luonnonarvot. \n\n1930-luvulla rakennettu Hotelli Aulanko, yksi maan ensimmäisistä kongressihotelleista ja aikakautensa huomattavimmista funktionalistisista rakennuksista on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.\n\nAulangon puisto, jonka pinta-ala on noin 100 hehtaaria, on 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Aulangon hotellin ympäristössä on sekä ranskalaisen että englantilaisen puistotyypin piirteitä. Hotellin paikalla olleesta Karlbergin kartanosta on säilynyt arkkitehti Waldemar Aspelinin vierastaloksi suunnittelema puinen Kavaljeeri-rakennus. \n\nLuonnonpuistossa on paljon rakennettuja elementtejä, joista Vanajaveden tekosaarten lisäksi merkittävimpiä ovat kaksi tekolampea, Joutsenlampi ja Metsälampi sekä yksi alueen vanhimmista rakenteista, tekoraunio. Metsälammen rannalla on koristeellinen huvimaja Ruusutemppeli ja tiilinen Onnen temppeli. Aulangon linnavuoren laella on arkkitehti W. Aspelinin suunnittelema, 1907 valmistunut graniittinen näkötorni. Sen itäpuolella on arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmien mukaan 1934 rakennettu näköalaterassi, jonka alatasannetta koristaa Lennart Segerstrålen tekemä seinämaalaus. Aulangonjärven rannalla Karhuluola, jonka Karhuperhe -teoksen veisti kuvanveistäjä Robert Stigell.  \n\nHotellin pohjoispuolella olevan Luhtialan kylän vanhalla kylätontilla on säilynyt muutamia 1800-luvulta olevia rakennuksia, mm. Katajiston ratsutilan ja Kaalialan päärakennukset sekä kansakoulu. Funktionalistishenkinen Pikku-Aulanko on valmistunut 1939 hotellin palvelusväen asunnoksi. Lindgrenin huvila on 1900-luvun alkupuolelta. Koivisto ja Kuusisto on rakennettu 1952 olympialaisiin urheilijoiden majoitustiloiksi. Leirintäalueen asemakaavan suunnitteli Olavi Sahlberg. Kyläalueella on rautakautinen hautapaikka.\n\nAulanko on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaksi luokiteltua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.026922800,24.450293262 61.025002435,24.458890472 61.027473472,24.468595887 61.022072938,24.485103954 61.015507524,24.476647246 61.015610329,24.468916566 61.014320964,24.458041852 61.016730095,24.451749994 61.016114108,24.449219181 61.021680749,24.442481343 61.021118020,24.439874572 61.026241008,24.430381281 61.029544009,24.431848600 61.031621617,24.444333206 61.029628358,24.447292916 61.027953274,24.449617948 61.027441237,24.449858787 61.026922800,24.450293262" ;
        poi:history       "Aulangon harju ja linnavuori ovat osa Janakkalan Hakoisista ja Unikonlinnasta alkavaa muinaislinnojen hämäläistä ketjua. Pohjoisessa linnavuorien ketju jatkuu aina Sääksmäen Rapolan linnavuorelle saakka. Keskiajalla alueen asutus keskittyi Metsäkylänlahden rannalla olevaan Luhtialan kylään.\r\n\r\nVanhimmat historiallisen ajan rakenteet ovat puistometsässä sijaitsevat ruutikellarit, jotka rakennettiin 1877-1879. Töitä johti arkkitehti Alfred Caween.\r\n\r\nAseteollisuudella suuret voitot tehnyt eversti Hugo Standertskjöld osti 1883 Karlbergin tilan Vanajaveden rannalta ja rakennutti siitä edustavan kartanomiljöön, johon liittyi yli 70 hehtaarin laajuinen puisto. Suunnittelusta vastasivat ruotsalaiset Erik ja Karl Zätterlöf. Puiston rakentaminen alkoi 1880-luvulla ja se saatiin päätökseen pääosin 1910. Puistoon valmistuivat mm. Aulangon näkötorni, Karhuluola, Joutsen- ja Metsälampi, Ruusulaakson paviljonki ja Onnentemppeli. Rakennustöihin kuului kartanon ja puiston lisäksi Luhtialan kansakoulu, joka valmistui 1890.  \r\n\r\nHämeenlinnan kaupunki osti Aulangon 1926, minkä jälkeen alueesta alettiin kehittää matkailukeskusta. Standertskjöldin rakennuttama päärakennus paloi 1928 ja myöhemmin paikalla ollut puinen ravintolarakennus siirrettiin pois 1930-luvulla hotellin tieltä. Aulangon matkailuhotelli valmistui 1938 arkkitehtien Märta Blomstedt ja Matti Lampén suunnitelmien mukaan. Hotellia laajennettiin ensimmäisen kerran 1963 ja edelleen 1970-luvulla. Kongressikeskus talvipuutarhoineen rakennettiin 1988-1990. Hotellin länsipuolelle rakennettu kylpylärakennus valmistui 2006.\r\n\r\nAulangon puistosta muodostettiin luonnonsuojelualue 1930 ja 1963 puisto siirtyi valtion omistukseen ja Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan. Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto, johon Aulanko kuuluu, perustettiin 2001."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:hotelli , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2057" ;
        skos:prefLabel    "Aulangon puisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7132>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Koskinen, O.E."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Koskinen, Otto Edvard" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7134> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7133> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7131> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7136> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7135> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7132" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7989>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5437>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Soratiet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka monta kilometriä Helsingissä on öljy- ja sorapintaisia tietä? Rakennusviraston mukaan Helsingissä olisi yhteensä 45 kilometriä sorapäällysteisiä ja sirotepintaisia teitä. Öljysorapintaisia teitä ei ilmeisesti ole." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuinka-monta-kilometria-oljy-ja-sorapintaisia" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9421>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Servaalin kortteli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Afrikkalaisen pantterikissan kortteli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.170468116957" ;
        wgs84:long           "24.9544374123341" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/servaalin-kortteli" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7392>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ursan tähtitorni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tähtitorni" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.155475300354" ;
        wgs84:long           "24.9552678770459" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7392" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7631>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2481>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1624935~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1771096~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7726>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Schwiegermutter"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1747949312677" ;
        wgs84:long        "25.0169361390991" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7726" .

rky:p283  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion satama-alue eri-ikäisine rakennuksineen ja satamarakennelmineen on erinomainen esimerkki sisämaan rantakaupungin satamasta, jolla on ollut keskeinen merkitys kaupungin synnylle ja kehitykselle.  \n\nTulli- ja pakkahuone, satamakonttori, laiturit ja Satamapuisto valottavat kaupungin historiallista merkitystä sisävesiliikenteen keskuksena. 1880-luvulta alkaen rakentuneet punatiiliset myllyrakennukset tuovat satama- ja kaupunkikuvaan teollistumisen ajan lisän. Myllyt olivat järviliikenteen valtakaudella keskeinen osa Kuopion sisääntulojulkisivua, jota nyt niiden eteen 1930-40-luvulla rakennetut mittavat osuusliikkeiden funkisrakennukset hallitsevat. \n\nSatama-alue rajautuu Satamakatuun, joka puolestaan on Kuopion vanhan ruutukaava-alueen rannan puoleinen raja. Satamakadulla on säilynyt yhtenäinen, vanhaa Kuopiota edustava puutalorivistö. Viime vuosikymmenille asti Satamakatu on erottanut asuinkorttelit satama-alueen liikenteelle, kaupankäynnille ja tuotannolle varatusta alueesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.894038717,27.695836796 62.894087109,27.698902097 62.891925948,27.698989864 62.891719071,27.695851449 62.889716277,27.696290773 62.889605462,27.693735372 62.892353355,27.693063659 62.892473240,27.695765175 62.892702594,27.696153259 62.894038717,27.695836796" ;
        poi:history       "Kuopio perustettiin 1775 Kustaa III määräyksestä Koljonniemen paikalle. Kuopion ensimmäisessä asemakaavassa niemi oli osoitettu rantatorin tulevaksi paikaksi, sillä niemen ranta soveltui venerannaksi. \r\n\r\nKallaveden rantaviiva ulottui nykyiselle Satamakadulle asti, kunnes satama-alue muodostettiin täyttämällä. Syynä täyttöön olivat Saimaan kanavan valmistuminen ja 1854 Kuopion saamat tapulikaupunkioikeudet. Täytetylle satama-alueelle toreineen ja altaineen nousi liikennettä ja kauppaa palvelevia rakennuksia: tulli- ja pakkahuone, makasiineja, satamakonttori.\r\n \r\nKoljonniemellä oli teollisuutta 1700-luvun lopulta asti, sillä sinne rakennettiin kruunun viinanpolttimo. Teollistumisen vaiheessa satama-alueelle kehittyneistä tuotantolaitoksista merkittävin on 1860-luvun lopulta alkaen paikalla toiminut Raninin mylly. Viinanpolttimon kivikellari on osa Raninin eri vaiheissa laajentuneita teollisuusrakennuksia. Rautatie hallitsi satama-alueen liikennettä vuoden 1900 vaiheilta alkaen.\r\n\r\nSatamatorilla käytiin etupäässä kesäkauppaa. 1920-luvun alussa kaupankäynti torilla päättyi ja 1930-luvulla Rantatori muutettiin Satamapuistoksi. Koljonniemen purjelaiva-aikakauden rantamakasiinit ja satama-allas väistyivät 1930-luvulta lähtien keskusosuusliikkeiden OTK:n ja SOK:n suurten konttori- ja varastorakennusten sekä niihin liittyvien rautatiejärjestelyiden alta. \r\n\r\nSatama-alueen rakennuksista ja niiden suunnittelijoista mainittakoon: Tulli- ja pakkahuone 1860, C.A. Edelfelt, laajennus 1889. Satamakonttori 1879, F. Öhmann. Raninin myllyn tiilisen tehdaskokonaisuuden rakennusvaiheita: 1883 Evert Lagerspetz, 1891 Werner Polón, 1921 Juho Nykänen.\r\n\r\nVarastokadun osuusliikkeiden ja keskustukkukauppojen rakennukset: Savo-Karjalan tukku 1939, P. Saarema. SOK:n konttori- ja varastorakennus 1941, SOK:n rakennusosastossa Erkki Huttunen / Paavo Riihimäki. OTK:n rakennus 1936, N. Pulkka ja Georg Jägerroos. \r\n\r\nUseimpien rakennusten käyttötarkoitukset ovat muuttuneet tai muuttumassa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:mylly , poio:matkailurakennus , poio:satama , poio:puisto , poio:tullihuone ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=635" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion satama-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9681>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Ihmeellinen Joosef " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9681" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7891>
        dcterms:modified  "2009-11-27T13:53:25+0300" .

rky:p617  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haapaveden kirkonkylän läpi kulkevan Vanhatien raitin luonteva, rinnettä myötäilevä linjaus ja mittakaavaltaan yhtenäinen rakennuskanta muodostavat edustavan kokonaisuuden, joka kuvastaa maamme kirkonkylissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tapahtunutta kehitystä. Raitin tuntumaan on keskittynyt joukko kirkonkylän kantataloja ja pitäjän virkamiesten huvilamaisia asuinrakennuksia sekä julkisia että liikerakennuksia pihapiireineen.\n\nRaitin länsiosassa rakennuskannaltaan ja ympäristöltään merkittäviä ovat mm. Mäkitalon 1910-luvun talonpoikaistalo ja Käräjäojan talo vuodelta 1903, Castrenin talo 1930-luvulta ja Einolan virkamiestalo, joka on ollut maanmittausinsinööri Gestrinin asuin- ja toimistotalo. Raitin keskiosalla ns. Tähtelän alueella sijaitsevat Tähtelän vanhan kievarin lisäksi Kauppisen vuodelta 1865 olevan kauppakartanon ehyt pihapiiri, Jyringin pihapiiri, entiseen kunnantupaan sijoitettu koulumuseo sekä  kaksikerroksinen pankkirakennus. Raitin itäosassa sijaitsevat Myyrilän lääkäritalo 1920-luvulta, Rauhaniemi pihapiireineen ja puukujineen, Rauhala, Leppälahti 1920-luvulta sekä Karvosen talo 1930-luvulta, Kumpula (entinen Honkasen talo) ja Sanen talo. Rauhaniemi, Rauhala ja Sanen talo ovat olleet virkamiestaloja. Uusinta rakennuskantaa edustavat ydinkeskustan liike- ja hallintorakennukset rikkovat perinteistä mittakaavaa ja kylärakennetta.\n\nRaitista erkanevan tien päässä järven rannalla on Haapaveden vanha pappila 1600-luvun lopulta periytyvällä paikalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.135915024,25.366162097 64.136306023,25.366543954 64.137078248,25.366837165 64.136753800,25.369022818 64.136740457,25.370051899 64.136956567,25.370757930 64.136651719,25.371771553 64.136624711,25.372294071 64.136915158,25.372344678 64.137001754,25.373219804 64.137092539,25.373932344 64.137237261,25.374709185 64.137423779,25.375524431 64.137727158,25.376477749 64.137783614,25.376671889 64.137921054,25.376619295 64.139032559,25.380967711 64.140852078,25.382504891 64.141350535,25.383250290 64.141831218,25.383332153 64.142263752,25.383652423 64.142476094,25.383976189 64.143071127,25.384496194 64.143283084,25.384915418 64.143591097,25.385070081 64.144269993,25.385537792 64.144128249,25.386677320 64.142490578,25.386076770 64.141893703,25.385122777 64.141749822,25.384643002 64.141181182,25.384309956 64.140493007,25.383532197 64.140220565,25.383242976 64.138987316,25.382582401 64.138425716,25.381687562 64.138163904,25.382105635 64.137194892,25.379397214 64.136414332,25.376233470 64.136155018,25.374973946 64.136037598,25.374480571 64.135932667,25.374157283 64.135808443,25.373054090 64.135723149,25.372062507 64.134162369,25.371338355 64.133046409,25.371244283 64.132989526,25.370724386 64.132826818,25.369448729 64.133535938,25.368442499 64.134301439,25.368880661 64.134324370,25.369165350 64.134295758,25.369776368 64.134324115,25.370722590 64.134518707,25.371198529 64.135718913,25.371683510 64.135702247,25.370722987 64.135602199,25.369713310 64.135543569,25.368701199 64.135536749,25.368092233 64.135622952,25.365757992 64.135725778,25.365900225 64.135915024,25.366162097" ;
        poi:history       "Haapaveden kirkonkylän alueen pysyvä asutus vakiintui 1500-luvun puolivälin jälkeen; Haapaveden kylässä (aik. tunnettiin nimellä Pyhäjoen Haapajärvi) oli 1546 neljä taloa. Haapajärven pohjoisrannalle rakennettiin 1690-luvulla kirkko ja sen läheisyyteen pappila, joka on nykyisinkin samalla paikalla.\r\n\r\nHaapavesi itsenäistyi kirkollis-hallinnollisesti Pyhäjoesta 1863-1866. Kunnallishallinnon luomisen ja maakaupan vapautumisen myötä kirkonkylän päätien, Vanhatien varrelle alkoi keskittyä kunnan virkamiesten asuinrakennuksia ja kauppaliikkeitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k071 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:tie , poio:huvila , poio:pappila , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1408" ;
        skos:prefLabel    "Haapaveden Vanhatien raitti"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p196>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja B4"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:15:40.521+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:20:38.75+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 , koko:p33509 ;
        poi:assetID      "B4" ;
        poi:description  "Hirsirunkoisen laudoitetun vajan tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta se on rakennettu ennen vuotta 1899 ja siirretty Suomenlinnaan Harakasta ilmeisesti vuonna 1900. Vaja oli venäläisellä kaudella vallitustyökaluvarastona ja itsenäisyyden aikana se on ollut erilaisessa varastokäytössä.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 243\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 68\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK B 1392-1402.\n1:ssä.\n\nTalon alkuperäinen vuorilaudoitus peitettiin mineriittilevyin 1960-luvun lopulla.\nRakennus on ollut asuinkäytössä vuoden 1995 alkuun saakka, mistä lähtien se on ollut huonokuntoisena tyhjillään.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1958 rakennusnumero B 6.\n\nLähteet:\n\nMV SL Telakka-alueen yleiskartat 1919-1958.\nMV SL Valokuva-arkisto.\nSuulisia tietoja rva Katri Fribergiltä 29.9.1994"@fi ;
        poi:history      "Hirsirunkoisen laudoitetun vajan tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta se on rakennettu ennen vuotta 1899 ja siirretty Suomenlinnaan Harakasta ilmeisesti vuonna 1900. Vaja oli venäläisellä kaudella vallitustyökaluvarastona ja itsenäisyyden aikana se on ollut erilaisessa varastokäytössä.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 243\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 68\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK B 1392-1402.\n1:ssä.\n\nTalon alkuperäinen vuorilaudoitus peitettiin mineriittilevyin 1960-luvun lopulla.\nRakennus on ollut asuinkäytössä vuoden 1995 alkuun saakka, mistä lähtien se on ollut huonokuntoisena tyhjillään.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1958 rakennusnumero B 6.\n\nLähteet:\n\nMV SL Telakka-alueen yleiskartat 1919-1958.\nMV SL Valokuva-arkisto.\nSuulisia tietoja rva Katri Fribergiltä 29.9.1994\n"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10402994\n" ;
        wgs84:lat        "60.14471107295808" ;
        wgs84:long       "24.985700917244003" .

[ dcterms:description  "Ilaskivi valittiin vuonna 1979 Helsigin kaupunginjohtajaksi, ja seuraavana vuonna hän sai ylipormestarin arvon. Kaupungintalo oli hänen työpaikkansa vuoteen 1991 niin arjessa kuin edustustilaisuuksissakin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7523>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7986>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Hovi, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7985> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7986" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6969> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1355>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Katukiviä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1354> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/katukivia" .

rky:p877  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Toivonojan kartano on edustavimpia esimerkkejä 1800-luvun lopulla ilmenevästä, taloudelliseen noususuhdanteeseen liittyvästä kartanorakentamisesta.\n\nToivonojan kartano sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella avautuvassa maanviljelysmaisemassa, kapean Sylvöjärven länsirannalla. Kookas päärakennus on pohjois-etelä -suuntainen, rapatut talousrakennukset ja väentupa muodostavat oman ryhmänsä peltoa halkaisevan tien varrella. Päärakennuksen ympärillä on järveen ja rantapeltoihin ulottuva puisto, jossa on mm. päärakennuksen tyyliä noudatteleva leikkimökki.\n\nArkkitehtuurisuuntauksen ominaispiirteitä ovat rakennusvolyymin epäsymmetrisyys, huomattavat mittasuhteet, runsaat julkisivulistoitukset ja ulokkeet. Sisätiloja leimaavat runsaat ja voimakasväriset seinä- ja kattomaalaukset renessanssista periytyvine kuva- ja ornamenttiaiheineen, korkeat pariovet listalaitteineen sekä kookkaat, runsaskoristeiset kaakeliuunit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.966457721,26.023552855 60.962300823,26.025576705 60.958084168,26.019353839 60.959888441,26.007684439 60.969045952,26.011856149 60.969612965,26.016912550 60.970248945,26.018789465 60.968512222,26.020834657 60.966457721,26.023552855" ;
        poi:history       "Uudenkylän tiloihin kuuluva Sipilän rustholli jaettiin 1783 Toivonojan ja Sipilän tiloihin. Toivonojan kartanon tilakeskus perustettiin kylän pohjoispuolella olevan Sylvöjärven länsirannalle. \r\n\r\nToivonojan päärakennuksen runko on 1800-luvun alusta, mutta nykyinen muoto, ulkoasu ja sisätilat on toteutettu 1870-luvulla Florentin Granholmin suunnittelemilla. Kartanon omistaja 1870-luvulla tehdyn korjauksen aikana oli varatuomari Viktor Leonard af Forselles. Rapatut navetta- ja tallirakennukset rakennettiin 1910-luvulla.\r\n\r\nKartanorakennus ja puisto restauroitiin 2001."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k532 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4073" ;
        skos:prefLabel    "Toivonojan kartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1237>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1810664~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8342>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:22:05+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7337> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7336>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8437>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Kit-Cat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kit-Cat" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1667231772765" ;
        wgs84:long           "24.9453737135699" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8437" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5933>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Asukasluku vuonna 1900" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä oli Helsingin asukasluku vuonna 1900? Helsingin väkiluku oli 1.1.1900 yhteensä 79 126 henkilöä.\n\nLähde:\nHelsingin kaupungin tietokeskus" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-oli-helsingin-asukasluku-vuonna-190" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6647>
        dcterms:modified  "2010-02-03T17:04:59+0300" .

rky:p1076  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sääksmäki on Sydän-Hämeen keskeisimpiä muinaispitäjiä ja Sääksmäen Rapolan muinaislinna on hallinnut aikanaan Hämeen tärkeimpiä vesistöreittejä. Asutus ja maanviljely ovat jatkuneet Rapolanharjun etelärinteellä rautakaudelta asti.\n\nVanajaveden vesistö jakaa Sääksmäen maantieteellisesti kolmeen osaan: Kirkonpuoli, Saarioispuoli ja Pohjois-Sääksmäki. Rapolanharjun laelta avautuu näkymä erittäin edustavaan kulttuurimaisemaan, josta erottuu yksittäisinä kohteina Sääksmäen kirkko, Voipaalan ja Rapolan kartanot, Rapolanharjun eteläpuolelle sijoittuva Huittulan kylä sekä ympäröivät viljelykset ja vesialueet. \n\nRapolanharjun laella sijaitseva Rapolan linna on maamme suurin esihistoriallisen ajan varustus. Linnavuoren länsi- ja luoteispuolella on laaja rautakautinen kalmistoalue. Rapolan muinaislinnan ympärille esihistoriallisella ajalla kasvaneen asutuksen jatkuvuudesta kertova keskiaikainen kirkko on maisemallisesti kiinteä osa alueen kulttuuriympäristöä. Kirkko noudattaa keskiaikaisen kirkon perustyyppiä. Pohjoispuolella on kuitenkin sakariston sijasta 1800-luvun laajennusosa ja eteläpuolella 1930-luvulla tehty asehuoneen muotoa mukaileva laajennus.\n\nKirkon itäpäädyn tiilikoristelun muodostava kookas ristikomero toistuu länsipäädyssä ja siihen liittyvissä pyörö- ja nauhakomeroissa on myös maalauskoristelua. Kirkkosalia kattaa suippokaarinen betoniholvi, joka on koristemaalauksineen kiinteän sisustuksen tavoin 1930-luvun alusta. Kirkkotarhassa olevan kellotapulin kivinen alaosa kuuluu paikalle jo 1700-luvun loppupuolella rakennettuun tapuliin. Nykyasu, jossa tapulin yläosa on betonirakenteinen, on arkkitehti Kauno S. Kallion käsialaa. Hän on myös piirtänyt kiviaidan luoteispuolella olevan ruumiskellarirakennuksen.\n\nRapolanharjun juurella sijaitsevat Rapolan ja Voipaalan kartanot. Rapolan kartanon pihapiirissä on 1813 rakennetun päärakennuksen lisäksi pirttirakennus, pitkä kivinavetta ja vanha aittarakennus. Englantilaistyylinen puisto on 1800-luvun keskivaiheilta. Idyllinen puukujanne johtaa Rapolanharjun etelärinteellä sijaitsevaan Voipaalan kartanoon. Voipaalan nykyinen, Heikki Tiitolan suunnittelema jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1912, mutta rakennusten ryhmittely ja rinteen geometrinen barokkipuutarha periytyvät 1700-luvun lopulta. \n\nRapolanharjun etelärinteellä sijaitsevine rakennuksineen Huittulan kylä on yksi parhaiten säilyneitä hämäläiskyliä. Rakennukset sijaitsevat viljelyalueen reunalla  ja kylän halki kulkee rinteen suuntaisesti vanha kylätie Ritvalan suuntaan. Tien eteläpuolella avautuvat laajahkot peltoaukeat, jotka rajautuvat Rautunselän Pappilanlahden rantametsiin. Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat myös rinteen pengerrykset, rehevät puutarhapalstat, idylliset puuston reunustamat kylätiet sekä hyvin säilynyt vanha rakennuskanta. Rakennuksista merkittävimpiä ovat maamiesseurantalo Kelhi, Huittulan kylän vanha kansakoulu, Rauhala, entinen kappalaisenpappila Käläs ja Kiiliän vanha päärakennus.\n\nSaarioispuolella sijaitsevan Jutikkalan kartanon uusklassillisen päärakennuksen pohjoispuolella on 1860-luvulla rakennettu asuinrakennus ja näiden välissä on ns. käräjärakennus. Pihapiirissä on lukuisia talousrakennuksia, mm. pakarirakennus ruokakelloineen sekä harmaakivinavetta, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1872. Ainoa 1839 tulipaloa edeltävä rakennus on suuri viljamakasiini. Kartanon englantilaistyylisessä puistossa on polttamattomista tiilistä muurattu viinarännirakennus.\n\nMaisemallisesti merkittävä on Rapolanharjun itäpuolitse kulkeva vanha maantie, jonka varrella sijaitsevat seurantalo Kelhi, Renvallin huvila sekä Kemmolan vanhainkoti. Rautunselkään pistävällä Niemenkärjellä on ollut keskiaikainen Vanha-Annilan kylän kylätontti. Annilan kylän vanhin paikka on nykyään laitumena. Kyläkumpu on autioitunut oletettavasti 1600-luvun alkuvuosikymmeninä.\n\nHistoriallinen Sääksmäki sijaitsee Sääksmäen - Tarttilan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.154869044,24.050636606 61.147170333,24.059736287 61.147571770,24.051420941 61.148691891,24.044899161 61.152361605,24.042116756 61.154138187,24.043542518 61.154869044,24.050636606" ;
        poi:history       "Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen ja ulottui etelässä Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka. \r\n\r\nAlkuaan kaksilaivaiseksi suunniteltu Sääksmäen kirkko lienee rakennettu aivan 1400-luvun lopussa tai 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi Suomen intendenttikonttorissa laaditun ehdotuksen mukaan 1839-1841, uudistettiin sisustukseltaan 1920-luvun puolivälissä, mutta paloi pian tämän jälkeen toisen pääsiäispäivän iltana 1929. Kirkon ja palossa myös tuhoutuneen kellotapulin jälleenrakennus toteutettiin arkkitehti Kauno S. Kallion laatimien suunnitelmien mukaan 1932-1933. Uuden betoniholvin koristemaalauksista vastasi taidemaalari Kalle Carlstedt apunaan taiteilija Paavo Leinonen. Tämä kirkon 1930-luvulla saama asu oli lähtökohtana arkkitehti Ulla Raholan johdolla 1998-1999 toteutetussa restauroinnissa.\r\n\r\nPaavi Benediktuksen pannakirjeessa vuodelta 1340 mainittiin talonpoika Rapolan Kuningas, mikä viittaa muinaishämäläiseen päällikköperinteeseen. Ilmeisesti tällä tarkoitettiin 1500-luvulla ratsutilaksi muodostetun Rapolan kartanon silloista omistajaa. Rapola kuului 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin Svinhufvud-suvulle. Navetta rakennettiin 1860-luvulla ja se on seudun suurimpia kivinavettoja. Puisto istutettiin 1800-luvun keskivaiheilla. Presidentti Svinhufvud syntyi Rapolassa 1861. Voipaalan kartano muodostettiin ratsutilaksi 1588 ja myöhemmin rälssisäteriksi. Kartanoa ovat omistaneet mm. Stienkors-, Ruuth-, Ignatius- ja Grinpenberg-suvut.\r\n\r\nHuittulaan muodostui pysyvää asutusta todennäköisesti jo rautakaudella. Historiallisissa dokumenteissa Huittula mainittiin ensimmäisen kerran 1416, Anajala ja Liattula 1405. Nämä lähellä toisiaan sijainneet kylät kasvoivat 1600-luvun lopulla yhdeksi kyläksi. Huittulan, Anajalan ja Liattulan kylissä oli yhteensä 26 taloa 1640. Eri kylien talot olivat sekaisin toistensa lomassa ja samalla talolla oli useita erillisiä tontteja. Osa maasta oli jätetty jakamatta kylän yhteisiä tarkoituksia varten. Pellot ja niityt käsitettiin kylän yhteiseksi maaksi. Sarkajako suoritettiin 1400-luvun lopulla.\r\n\r\nJutikkalasta muodostui rälssisäteri, kun se keskiajan lopulla joutui aatelisuvun haltuun. Kartano kuului mm. Hufvudsköld- ja Blåfield-suvuille. Kartanon päärakennus valmistui noin 1840. Puiston istutti Adam Ramsay 1840-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2271" ;
        skos:prefLabel    "Historiallinen Sääksmäki (Jutikkalan kartano)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8697>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Toivanen, Mika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/toivanen-mika" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6050>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Saunasormus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Eräässä tekstissä tuli eteeni toteamus, että \"saunasormus\" liittyy Helsingin historiaan. Löytyisikö tähän hieman tarkennusta, että miten? Helsinkiläiseen saunakulttuuriin kuului, että rouva oli rouva yleisessä saunassakin. Koska kultasormuksien pelättiin katoavan saunassa, käytettiin ns. \"saunasormuksia\". Ne olivat sileitä rihkamasormuksia, joita myytiin jokaisessa kemikalioliikkeessä.  Helsinkiläissyntyinen vastaaja tiesi heti \"saunasormukset\", mutta heinolalainen ei, joten ilmeisesti ne ovat olleet juuri helsinkiläistä tapakulttuuria." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/saunasormus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9053>
        dcterms:modified  "2010-04-21T14:10:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9148>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Coon, Pete"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9148" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6644>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Hämeentie 103"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat         "60.1990372830605" ;
        wgs84:long        "24.9638592804445" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hameentie-103" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kevätaurinko oli jo laskemassa Mellunmäen metsikön taakse, Herbert Höpö ja Magdaleena vihdoin istuivat keittiössä kamomillateekupposet edessään.\" (S. 15.)" ;
  dcterms:description            "Herbert Höpön kotikaupunginosa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9530> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7358>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4854>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1452906~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Niemen länsipuolta hallitsee Punavuori, joka on perinteisesti ollut etupäässä laivanrakennuksen, käsityöläisten ja asuintalojen kaupunginosa, mutta jossa on muutama merkittävä rakennus 1930 - 50-luvulta. -- Punavuoresta lounaaseen sijaitsevat Eiran harmoniset jugendhuvilakorttelit, jotka on rakennettu puutarhakaupungin ihanteita noudattaen.' (s. 85)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
] .

rky:p1312  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.048705603,27.971370276 61.053754837,27.972534472 61.059642624,27.979581995 61.063704655,27.990817268 61.063773876,27.992761312 61.061510281,27.991203882 61.051005206,27.977025490 61.050399282,27.978400099 61.050335156,27.981758227 61.050878728,27.983496044 61.050523314,27.984336602 61.043567840,27.987994403 61.043284186,27.987181693 61.043815178,27.984117277 61.043273569,27.974983869 61.048705603,27.971370276" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k416 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Nuppola)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4949>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Vireä idylli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i915> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9074> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8890> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8882> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/virea-idylli" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9647>
        dcterms:modified  "2011-05-23T18:47:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7000>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_156>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:26+0300" .

rky:p13  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Taavetin venäläinen linnoitus on perustettu strategisesti tärkeään tienristeykseen Salpausselän eteläreunalle. Linnoitus on osa venäläisten suunnittelemaa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua. Taavetti, Lappeenranta ja Hamina ovat ainoat Suomen kaupungit, joita on rakennettu eurooppalaisten linnoituskaupunkimallien mukaisesti ja ympäröity bastioneilla.\n\nLähes ympyrän muotoisen Taavetin bastionilinnoituksen muurit on rakennettu lohkokivistä. Sisälinnoitus on ollut ruutukaavoitettu ja varuskunnan rakennukset ovat olleet sen suojissa.\n\nLinnoituskokonaisuuteen kuuluu kiinteästi ns. Rusasen talo, poikkeuksellisen korkean aumakaton kattama puinen asuinrakennus, joka on rakennettu ilmeisesti jo 1720-luvulla postitaloksi. Myöhemmin sitä on käytetty mm. kievari- ja käräjätalona.\n\nLinnoituksen historiallinen asema taajamakuvassa on häiriintynyt uuden, liian lähelle syntyneen rakentamisen takia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.918210610,27.557367958 60.918381386,27.552539688 60.919962571,27.550930589 60.923342189,27.549942878 60.925255808,27.561443841 60.919809824,27.563900113 60.918886537,27.564895314 60.917509169,27.560571649 60.917533579,27.558736069 60.918210610,27.557367958" ;
        poi:history       "Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja kulki halki Saimaan. Uuden rajan turvaksi rakennettiin pieniä linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän puolelle.\r\n\r\nUudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen Luumäen Marttilasta oli tullut merkittävä Ylisen Viipurintien ja Haminaan johtavan maantieliikenteen risteys. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti sinne Taavetin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773. Lisäksi Haminan, Lappeenrannan ja Olavinlinnan linnoituksia vahvistettiin. Taavetin linnoitus nimettiin Katariina II:n määräyksestä Pyhittäjä David Tessalonikalaisen mukaan Davidoviksi - Taavetiksi.\r\n\r\nTähtimäisen linnoituksen sisälle rakennettiin pienen kaupungin veroinen yhdyskunta kirkkoineen, kasarmeineen ja vartiorakennuksineen. Ns. Kustaan sodan 1788-1790 seurauksena tehty linnoituksen vahvistaminen valmistui 1796. Linnoituksen toiminta lakkautettiin kuitenkin jo 1803. Rakennukset myytiin 1829. \r\n\r\nMuseovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita. Ensimmäinen korjausvaihe oli 1985-1990."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k441 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1178" ;
        skos:prefLabel    "Taavetin linnoitus"@fi .

rky:p1572  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Bromarvin kirkonkylä, joka sijaitsee Länsi-Uudenmaan sisäsaariston luonnonkauniissa harjumaisemassa, on muodostunut 1800-luvun loppupuolella pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön kesähuvila-alueeksi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät huvilat ja täyshoitolat ovat 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Höyrylaivaliikenteen kehittyminen on vaikuttanut keskeisesti kesäasutuksen muotoutumiseen.\n\nBromarvin kirkonkylän topografiaa hallitsevat kaksi merenlahtea ja Bromarvinkannas, joka on ulomman Salpausselän päätepiste. Harjun jyrkät rinteet ja harva mäntymetsä ovat rakennetun ympäristön lähtökohta. Kirkonkylän osin uudistunut rakennuskanta on sijoittunut pitkäksi nauhaksi kannasta seuraavan maantien varrelle. Huvila-asutus on rakennettu väljästi raitin varrelle, osin kangasmaaston rinteisiin ja osin niiden juurelle. \n\nEdustavia esimerkkejä vuosisadan vaihteen suurhuviloista ovat kirkon eteläpuolella oleva senaattori A.M.Hornborgin rakennuttama Furutorp ja Leo Mechelinin rakennuttama ja arkkitehti Harald Neoviuksen suunnittelema Mechelinin huvila. Kolmas poliittisen eliitin rakennuttama huvila on poliitikko Karl Söderholmin jugendhuvila, jonka suunnitteli ilmeisesti arkkitehtitoimisto von Essen-Ikäläinen-Kallio. Villoja on rakennettu myös Bromarvin rusthollin maille. Tenholaan vievän tien varressa on Villa Reginaro. Täyshoitoloista on säilynyt mm. Tallmo. \n\nBromarvin vanhalle kirkonpaikalle rakennettu, arkkitehti Carl Johan Slotten suunnittelema ja 1981 valmistunut ristikirkko jäljittelee piirteiltään ja hengeltään edeltänyttä, tulipalossa 1979 tuhoutunutta kirkkoa. Kellotapuli on rakennettu 1772 (Isak Grahn). Vanhan kiviaidan ympäröimällä hautausmaalla on Riilahden kartanon hautakappeli 1800-luvun alkupuolelta. Lähellä sijaitseva hirsinen pitäjänmakasiini on 1860-luvulta. Kylän varhaisempi, luultavasti keskiaikainen kappelinpaikka sijaitsee noin 300 metriä nykyisestä kirkonpaikasta luoteeseen.\n\nBromarvin rusthollin päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1790- ja 1830-luvulta. Tilaan kuuluu lisäksi 1800-luvulla rakennettu harmaakivinavetta ja kaksi hirsistä asuinrakennusta.\n\nKirkkolahden länsipuolella olevassa niemessä on näköalapaikka, joka osaltaan liittyy kesänviettopaikan perinteiseen luonteeseen. Niemessä on myös alueen pitkästä asutushistoriasta kertova muinaishauta sekä historiallisen ajan kivilouhos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.987479031,23.036762886 59.983693804,23.032023522 59.982542427,23.025881315 59.981903200,23.023584398 59.981643196,23.021538892 59.981429947,23.017756943 59.982683424,23.015776404 59.985631357,23.014926951 59.987069563,23.013319588 59.987854720,23.010603659 59.990428654,23.008858879 59.991507436,23.010113877 59.991916988,23.013823869 59.989320806,23.029617771 59.989986042,23.031961613 59.991747054,23.040258162 59.987875048,23.040869831 59.987811875,23.037118686 59.987682530,23.036936341 59.987479031,23.036762886" ;
        poi:history       "Bromarvin kylässä oli 1560-luvulla yksi talo. Kappeliseurakunnaksi Bromarv erotettiin Tenholasta 1677 ja itsenäisenä seurakuntana Bromarv oli vuodesta 1865 vuoteen 1877, jolloin se liittyi Tammisaaren seudun seurakuntayhtymään. Kunnallishallinnollisesti Bromarv yhdistyi 1977 Tenholaan ja myöhemmin Tammisaareen, joka puolestaan liittyi Raaseporiin 2009.\r\n\r\nBromarvin kirkonkylä oli liikenteen solmukohta, jossa rannikkoa noudatellut vanha sisäväylä kohtasi Tenholan kirkolta saapuneen tien. Bromarvin alueen elinkeinoina oli kalastus, laivanrakennus ja purjehdus. Kesäasutuksella on ollut merkittävä rooli 1890-luvulta alkaen, jolloin Padvaan johtavan tien varrelle alkoi kohota ajanmukaisia hirsihuviloita. Bromarv oli osa laajaa huvila- ja kesäasutuskulttuuria, joka levisi kaupunkien ympäristöön ja höyrylaivareittien varsille 1800-luvun loppupuolelta alkaen.\r\n\r\nBromarvin ensimmäisen huvilan, Furutorpin, rakennutti senaattori A.M. Hornborg 1890-luvun puolivälissä. Senaattori Leo Mechelinin ja poliitikko Karl Söderholmin huvilat valmistuivat 1900-luvun alkupuolella. Höyrylaivaliikenteen laajentuessa Bromarvin kirkonkylästä muodostui 1900-luvun alkupuolella merkittävä kesänviettokeskus. Pienempien huviloiden lisäksi kylään rakennettiin matkustajakoteja ja mm. Bromarvin rustholli toimi pensionaattina. Huviloiden ja täysihoitoloiden rakentamiskausi kesti Bromarvissa aina 1930-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:matkailurakennus , poio:muinaisjaannos , poio:liikerakennus , poio:kellotapuli , poio:tie , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4833" ;
        skos:prefLabel    "Bromarvin kirkonkylän kesäasutus"@fi .

[ dcterms:description  "Aikakausi- ja sukuromaani munkkiniemeläisperheestä taustanaan 1960-80-luvun muuttuva maailma. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2719> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5066>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elämää Punavuoressa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5065> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5066" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9050>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Helman, Elna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9050" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7355>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Keisarinnan kivi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1676004525701" ;
        wgs84:long        "24.9555147294323" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7355" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8069>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:55:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035452~S9*fin> .

rky:p246  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joensuun rantapuistovyöhyke Pielisjoen rannassa muodostaa kaupungin historiallisten rakennusten ja puistojen vyöhykkeen, jossa julkisten rakennusten sijoittelu perustuu empirekaavaan. \n\nRantapuistovyöhyke sijoittuu pohjois-eteläsuuntaisena ruutukaava-alueen ja Pielisjoen väliselle kaistaleelle. Kaupungin matkustajasatama on puistoalueen etelälaidassa. Pielisjoen kanavointihankkeeseen kuulunut ensimmäinen kanava Joensuun sulku vuodelta 1877 rajaa puistoa ja on oleellinen osa kaupunkikuvaa. (Ks. myös erillinen teemakohde Pielisjoen kanavat.)\n\nPuistovyöhykkeellä on joukko julkisia rakennuksia. Eteläpäässä on tullikamari  ja arkadikatoksella varustettu pakkahuone. Joensuun kaupungintalo sijaitsee puistossa ruutukaavan toriakselin päätteenä. Kaupungintalon edessä on Vapauden puisto, jonka länsipuolelta avautuu kauppatori ja alunperin poikki koko ruutukaava-alueen ulottuva Siltakadun ja Koskikadun välinen avoin korttelisto, joka 1890-luvulta lähtien on muodostunut koulujen korttelistoksi. Kauppatoria reunustavat asuin- ja liiketalot Teräskulma, Yhdyslinna ja Pankkitalo sekä liiketalo Valtakulma. \n\nKaupungintalo on rakennettu arkkitehti Eliel Saarisen 1911 tekemien suunnitelmien mukaan. Nelikerroksinen kaupungintalo on rakennettu punatiilestä ja sen pääjulkisivua dominoivat kahden keskimmäisen kerroksen kaari-ikkuna-aiheet, pilasterien veistoshahmot sekä Helsingin rautatieaseman arkkitehtuurista tuttu torni. Neliömäisen sisäpihan ympärille rakennettuihin tiloihin sijoitettiin alkuaan kaupungin kanslioiden ja virastojen lisäksi kaupunginkirjasto ja teatteri ravintoloineen. Porrastilojen ja salien interiöörien kiinteä sisustus seuraa jugend-arkkitehtuurin muoto- ja koristekieltä.\n\nRantapuistoa sivuavan Rantakadun varrella on säilynyt vanhaa puutalokantaa, joista vanhimmat ovat kaupungin syntyvaiheesta 1800-luvun puolivälistä.\n\nKokonaisuuteen voidaan laskea myös koskien välisellä saarella sijaitseva, Pielisjoen linnana tunnettu entinen kruununmakasiini. Pielisjoen rakennettuun maisemaan kuuluu joen länsiranta aina Siihtalan luotsiasemalle saakka. Joen itärannalla on kaupunkikuvallisesti merkittävä ryhmä kaupan keskusliikkeiden varastorakennuksia sekä entinen Schaumanin tehtaan alue, jossa on mm. arkkitehti Alvar Aallon 1928 suunnittelema isännöitsijän asuinrakennus ja arkkitehtitoimisto Harmia & Bäckmanin Virkailijatalo vuodelta 1950."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.607106031,29.773559306 62.607329147,29.774562811 62.607297733,29.775590308 62.607439409,29.777353195 62.607395043,29.778475455 62.607513389,29.780859109 62.608220694,29.784160908 62.609201891,29.786457898 62.609530380,29.788262451 62.609612504,29.789684259 62.609617390,29.790547561 62.608177937,29.791299123 62.606709221,29.791856248 62.605723002,29.792027211 62.604204832,29.791740723 62.604203762,29.791402752 62.604248452,29.790233396 62.604356595,29.787402170 62.605122127,29.787161006 62.605697331,29.786979941 62.605900460,29.782204560 62.605157586,29.774555524 62.600070100,29.772387814 62.599875044,29.774585866 62.599170159,29.774495962 62.598049040,29.773672655 62.597752115,29.773370796 62.595991416,29.771635935 62.596170640,29.769831830 62.596297481,29.768700146 62.596517537,29.767840032 62.597679563,29.769371076 62.598461182,29.765684836 62.595170486,29.761504383 62.594355220,29.758282816 62.593336083,29.754930878 62.593644305,29.754049510 62.594955356,29.755320826 62.594611860,29.757677713 62.595826790,29.758721286 62.595501503,29.760675932 62.597398486,29.762360094 62.597553975,29.761388647 62.599583005,29.763165930 62.600460348,29.758802101 62.601701343,29.759826327 62.600649703,29.765360677 62.605458000,29.769630261 62.607106031,29.773559306" ;
        poi:history       "Joensuun kaupunki perustettiin Pielisjoen suun liepeille 1839. Kaupungin ensimmäisen, 1848 vahvistetun C.W. Gyldénin empireasemakaavan mukaisesti ruutukaava-alueen ja Pielisjoen länsilaidan välinen vyöhyke kaavoitettiin puistoksi. Uudessa asemakaavassa 1867 määriteltiin julkisten rakennusten ja puistoistutusten vyöhyke.\r\n\r\nPuistovyöhyke istutettiin 1850-luvulla ja uusittiin 1880-luvulla. Ensimmäisiin julkisiin rakennuksiin lukeutuu 1848-1852 rakennettu kruununmakasiini. Kaupungintalo valmistui 1912-1914 arkkitehti Eliel Saarisen suunnitelmin aiemmin pakkahuoneelle varatulle tontille. Pakkahuone ja tullikamari sijoitettiin etelämmäksi nykyiseen matkustajasatamaan. Rantapuisto muodosti vielä 1950-luvulla yhtenäisen rautatiesillalle ulottuvan vyöhykkeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:kanava , poio:tullihuone , poio:hallintorakennus , poio:satama , poio:kaava-alue , poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1111" ;
        skos:prefLabel    "Joensuun rantapuistovyöhyke"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7854>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:19+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p159>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurtiini Hamilton-Polhem "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T07:44:08.01+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:13:03.638+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40908 , koko:p32607 , koko:p41215 , koko:p33985 , koko:p33573 ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nKurtiiniin valmistui 11 kpl 60 - 200 m² kokoista työpa­jaa sekä näil­le yhteiset wc-, pesu- ja kokous­tilat. Huoneiden kunto oli korjauksen alkaessa vaihteleva. Huonokuntoiset rappauspinnat injektoitiin kiinni kalkkiliemellä ja kaikki holvit kalkkimaalattiin. Tekniset asennukset tehtiin pinta-asennuksina, mutta ne piilotettiin paneloituihin koteloihin, jolloin myöhempien muutosten tekeminen on helppoa. Samalla paneelien taakse voitiin jättää vanhat pintakäsittelyt koskemattomina. Rakennus liitettiin kauko­lämpö-, vesijohto- ja viemäriverkkoihin.\n\nTiloissa toimii Taidekoulu Maa ja Tullimuseo.\n\nkurtiini = muuri tai rakennus, joka yhdistää kaksi bastionia, tässä ta­pauksessa bastionit Hamilton ja Pol­hem\n\nToteutusaika: 1987-91.\nHuoneistoala: 1289 m².\nKerrosala: 2800 m².\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti­toimisto Petri ja Severi Blo­mstedt\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Ky\nMaalaustöiden suunnittelu ja valvon­ta: Asiantuntijamestarit Oy\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinöö­ritoimisto P&T Jauhi­ainen Oy\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Joel Majurinen Ky\nRakennuttaja: Suomen­linnan hoitokunta\nRaken­nus­työt: Helsingin lääninvankilan Suo­menlin­nan työsiirtola\n\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKurtiini Hamilton-Polhemin rakentaminen alkoi vuonna 1753, jolloin bastioni Polhemin rakennustyöt olivat edenneet jo verrattain pitkälle, mutta bastioni Hamilton oli vielä luonnosasteella. Susisaaren luoteisosan linnoitussuunnitelmiin sisältyi aina 1760-luvulle saakka ulompi puolustuslija, joka olisi alkanut kurtiini Hamilton-Polhemin nykyisen porttiholvin edustalta ja suuntautunut tästä suoraan kohti länttä. Suunniteltu varustus sai vähitellen sarvilinnan muodon, mutta sen rakentaminen ei edennyt vasemman siiven aloitetun perustuksen rakentamista pidemmälle.\n\nKurtiinirakennuksen ensimmäisen rakennusvaiheen päättyessä Pommerin sodan aiheuttamaan rakennustöiden yleiseen keskeytykseen, se oli osittain keskeneräinen, kaksikerroksinen, harmaakivinen varustus, jonka läntinen julkisivu oli huomattavasti korkeampi kuin pihaseinä. Puolustusmuuri päättyi tiiliseen rintavarustukseen, mutta ampumatasanteen rakentamista ei ollut vielä aloitettu. Puolustusmuurissa oli ilmeisesti kuusitoista suurta tykkiaukkoa toisessa kerroksessa, pohjakerroksessa aukotusta ei sen sijaan ollut. Päätyosaa ei ilmeisesti ollut rakennettu valmiiksi toisen kerroksen korkeudelle vielä ensimmäisen rakennusvaiheen päättyessä. Kurtiinin bastioni Polhemiin yhdistävä muuri oli yksinkertainen puolustusmuuri, jossa oli holvattu porttiholvi.\n\nRakennuksessa oli kolme porrashuonetta ja alakerroksessa seitsemän huonetta, joissa oli ikkunat pihan puolella ja uuni puolustusmuurin puolella. Toisesta kerroksesta mainitaan vuonna 1766 tehdyn inventaarion mukaan, että siellä oli viisi huonetta ja kolme eteistilaa. Pihanpuoleinen julkisivu oli vielä 1770-luvulle asti keskeneräinen eikä toisessa kerroksessa ollut näin ollen täyttä huonekorkeutta rakennuksen tällä sivulla. Rakennus oli väliaikaisesti katettu jyrkällä pulpettikatolla.\n\nVuonna 1770 kurtiinirakennuksen rakennustyöt käynnistyivät uudelleen, mutta aluksi vain pienehköillä täydentävillä töillä. Eteläpäädyn keskeneräinen osa viimeisteltiin ensimmäisen kerroksen osalta, porrashuoneisiin rakennettiin kalkkikiviportaat ja väliaikainen puukatto kunnostettiin. Vuodesta 1770 lähtien on karttoihin merkitty työn alla olevaksi myös porttiholvin etelänpuoleinen navetta- ja talliosa, mutta ei ole täysin varmaa käynnistyivätkö sen rakennustyöt jo tuolloin.\n\nVarsinaiset suunnitelmat rakennustöiden loppuunsaattamista varten ovat vasta vuodelta 1774. Näiden mukaan aloitettiin toisen kerroksen holvaus ja rakennuksen pihaseinän muuraus tiilellä. Porrashuoneiden holvaukseen käytettiin harmaakiveä. Pohjoisimman porrashuoneen portaat rakennettiin ampumatasanteelle asti johtaviksi ja ne oli tarkoitus sulkea luukulla. Puolustusmuurin suuret tykkiaukot pienennettiin soveltuviksi uuden tyyppisille laveteille. Aukkojen ulkopuoli muurattiin harmaakivellä, mutta sisäpuoli tiilellä. Porttiholvin muuraukseen käytettiin harmaakiveä ja se viimeisteltiin komein hiekkakivikehyksin. Rakennuksen eteläpääty rakennettiin myös kahden kerroksen korkeuteen ja puolustusmuurin osuudella sen tiilinen julkisivu varustettiin tiheällä kivääriaukotuksella.\n\nRakennustyöt edistyivät kuitenkin verrattain hitaasti: vielä vuonna 1776 oli suurten tykkiaukkojen umpeenmuuraus kesken ja eteläpäädyn ampumatasanne oli peitettävä talveksi väliaikaisella puukatolla, koska sen muuraukseen käytettyä pozzolanaa ei ollut saatavilla. Viimeistelytyöt saatiin ilmeisesti päätökseen seuraavana vuonna.\n\nRakennuksen piha ja porttiholvi kivettiin vuonna 1781. Seuraavana vuonna kurtiini katettiin satulakatolla, sillä avoin ampumatasanne ei ollut riittävän vesitiivis, ja sen alapuolella olevat majoitustilat olivat jatkuvasti kosteita. Useimmat avoimet ampumatasanteet Viaporissa katettiin 1780-luvun aikana ja sen jälkeen.\n\nKurtiini Hamilton-Polhem oli ilmeisesti ensimmäiset vuosikymmenet käytössä kasarmina, mutta viimeistään vuonna 1804 se otettiin vankilakäyttöön. Suuria muutoksia itse rakennuksessa ei tehty enää ruotsalaisen kauden lopulla.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella rakennuksessa tehtiin lähinnä vuosikorjaustyyppisiä töitä, ja se oli edelleen vankilakäytössä. Vankilaan oli sijoitettu suomalaisia ns. linnoitusvankeja. Vuosina 1830-31 kurtiinin yläkerros muutettiin vankilakäyttöön paremmin sopivammaksi siten, että väliseinien keskellä sijainneet oviaukot muurattiin umpeen ja uudet oviaukot puhkaistiin yhteen linjaan lähelle pihaseinää. Kun vankihuoneet erotettiin lautaseinällä muun tilan yhteydestä, muodostui oviaukkojen välille yhtenäinen vartiokäytävä. Samanlainen käytävä rakennettiin myös kurtiinin alakertaan ja aiemmin umpinaiseen puolustusmuuriin avattiin uusia ikkuna-aukkoja vankihuoneiden valaistusta ja tuuletusta varten.\n\nVuonna 1839 kurtiinin eteläosa porttiholvin molemmin puolin kunnostettiin vartiostojen käyttöön, ja tässä tarkoituksessa pihajulkisivun ovi- ja ikkuna-aukkoja muutettiin ja ilmeisesti vuonna 1842 rakennuksen eteen pystytettiin vartioaula. Krimin sodan aikana rakennuksen katto purettiin ja yläkerran holvit peitettiin hiekalla. Vanha peltikatto korvattiin uudella.\n\nKurtiini Hamilton-Polhem oli vankilakäytössä aina vuoteen 1863 asti, joloin se muutettiin jälleen kasarmiksi ja sinne majoitettiin 2:n linnoitusrykmentin komppania. Tämän jälkeen rakennuksessa tehtiin säännöllisesti vuosikorjauksia, uusittiin ikkunoita ja ovia, maalattiin seiniä ja lattioita ja uusittiin uuneja jne. Vuonna 1900 kasarmin yläkertaan, porttiholvin pohjoispuolellle, tehtiin kuusi uutta ikkunaa ja etelänpuoleisen osan ikkunoita suurennettiin valaistuksen parantamiseksi. Vuosisadan alussa rakennuksessa oli miehistötiloja, varastoja, ruokala, vartiosto ja vartioston teehuone alakerroksessa porttiholvin pohjoispuolella.\n\nVankila-aika uusiutui kurtiini Hamilton-Polhemin historiassa vielä kerran: vuoden 1918 vankileirin aikana se oli vankikasarmi n:o 10. Vankileiriajan jälkeen se siirtyi puolustusvoimain käyttöön ja siellä sijaitsi rannikkotykistörykmentin varusvarasto. Tältä ajalta periytyy rakennuksesta paikallisesti käytetty nimitys \"Rättivarasto\". Rakennus oli puolustusvoimain hallinnassa aina vuoteen 1972, minkä jälkeen se siirtyi aluksi museoviraston ja vähän myöhemmin Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan.\n\nRakennus peruskorjattiin vuosina 1987-1991 arkkitehtitoimisto Petri ja Severi Blomstedtin suunnitelmien mukaan työpajatiloiksi. Rakennuksessa sijaitsee tällä hetkellä myös tullimuseo.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisellä kaudella esiintyy kirjaintunnuksella F\nRakennusnumero vuonna 1918 B 44, vankikasarmi 10\nRakennusnumero vuonna 1927 B III 44\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Ö 10 a-13, 17-26, 33, 34,36, 37, 39, 40, 58, 64\nV 80, 82,98,101, 136, 150, 184,185, 197-199, 204,208,213,215, 230, 262,310,379,387\nKrA Fästningsrelationer 1753-108, Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL Rakhist. Kauppi, Ulla-Riitta : Kurtiini Hamilton-Polhem B 20. 1980\nMV SL VIK 222-297"@fi ;
        poi:history      "Vuonna 1766 valmistui kaksikerroksi­nen puolustusmuuri osaksi Su­sisaa­ren ulompaa bastionikehää, ja muuria vasten rakennet­tiin pulpet­ti­kattoi­nen kurtiinirakennus. Eteläpäätyyn tuli kaksiker­roksi­nen linnoi­tuk­sen navetta. Myöhemmin pohjoisosa­kin korotettiin kaksi­kerrok­sisek­si ja ylimmäksi rakennet­tiin rintavarus­tuksen suojaama, katettu ampumata­so. Porttiholvin läpi kuljettiin pursisatamaan, josta yh­teysve­neet hoitivat liiken­nettä man­tereelle. Rakennuksen sisäti­loissa oli majoi­tushuoneita ja varastoja.\n\nVenäjän vallan aikana rakennusta käytettiin mm. vanki­lana ja kasarmi­na. Porttiholvin vie­rei­sis­sä tiloissa oli teehuone.\n\nPunavankileirin aikaan vuosina 1918-19 rakennusta käytettiin vankikasarmina ja myöhem­min Suo­menlin­nan rannikkoty­kistörykmen­tin varus­varastona. Vuodesta 1972 lähtien se on ollut ensin museoviras­ton, sittemmin Suo­menlin­nan hoito­kunnan hallinnassa. Tiloja on käytetty työpajoina ja varas­toina.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/0/3/saha/suomenlinna/0_-6290313865255942130.jpg" , "http://media.onki.fi/8/2/0/saha/suomenlinna/0_-2545703707491909092.jpg" , "http://media.onki.fi/4/6/9/saha/suomenlinna/0_-8821040032627464023.jpg" , "http://media.onki.fi/9/5/4/saha/suomenlinna/0_-5205723001187418439.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14432919398251" ;
        wgs84:long       "24.98154349327092" .

<http://www.yso.fi/onto/event#place_of_event>
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label          "where"@en , "tapahtumapaikka"@fi , "missä"@fi , "place of event"@en ;
        rdfs:range          <http://www.yso.fi/onto/suo/paikka> ;
        rdfs:subPropertyOf  <http://www.yso.fi/onto/event#context> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7949>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Nyberg, Stig-Björn"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7949" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Äitini oli ollut muutaman kerran hoidossa Ruusulankadulla sijainneessa Kammion jonkinlaisessa mielisairaalassa. Helmikuun 10. päivä 1958 hän teki itsemurhan hyppäämällä keittiön ikkunasta 5. kerroksesta. Olin aamulla mennyt kouluun, mutta tulin kotiin kuumeisena, ja olin nukkumassa kun hän hyppäsi. Heräsin siihen, kun kuulin ääniä eteisestä ja mennessäni katsomaan, siellä oli talonmies soittamassa puhelimella, ja ison lapsilauman lisäksi muita ihmisiä. En muista, miten sain ihmiset pois, enkä sitä, soitinko itse isälle ja tädilleni Helmille. Ilmeisesti itse kuitenkin soitin. Luultavasti äitini oli ensimmäinen ihminen, joka kuoli Siilitie 5:ssä.\" (Kirsti Reinikan kertomuksesta, s. 35)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4757> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7800>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5562>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaustakujan nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on kausta? Liittyykö sana jotenkin rekeen? Helsingissä on nimittäin Kaustakuja. Kausta on reen sivupuu. Tarkemmin sanottuna reen jalasta ja koria yhdistävien tukipuiden eli ketaroiden yläpäitä yhdistävä jalaksen suuntainen sivupuu.\n\nKaustakuja (Remgränden) on nimetty vuonna 1961, samana vuonna nimettiin myös rekiaiheiset kadunnimet Rekipellonkuja, Rekikuja ja Rekitie.\n\nLähde:\nHelsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1992)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9311> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-kausta" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tunnelin toinen pää, Eteläsataman pää. Rata tuli ulos kalliosta syvässä kuilussa, siellä me emme koskaan käyneet, mutta kadulta käsin paikka oli tuttu. Kadun kulmassa oli valintamyymälä ja sitä vastapäätä kirkko, vanha katolinen kirkko jonka tiiliseinältä kolme pyhimystä tuijotti ohikulkijoita kuin valkoiset kummitukset. Siitä alkoi Tehtaankatu.\" (s. 207)" ;
  dcterms:description            "Teoksessa keskeistä osaa näyttelevä rautatietunneli sijaitsee Tehtaankadun ja lähetystöalueen välissä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2144> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"\"--vasta täällä syntyy ja kasvaa se peruuttamaton tunne,/ joka niittaa minut takaisin, juuri siihen mistä olen tullut:/ Stadiin, himaan, Hesarille, kulmille, kartsoille./ Kallioon olen palannut taas kuin vahingossa, Kallioon,/ jonka kundi minäkin olin; aina olen ollut:/ sama hän, mies, joka katsoo/ jokaista ojennettua kättä ensin tarkasti/ ennen kuin tarttuu siihen.\" (Runosta Katu, s. 46)" ;
  dcterms:description            "Monissa runoteoksen runoissa kuvataan Kalliota, kaivataan Kallioon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7566> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8066>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Oksanen, Ritva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8066" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Harjunpää ja rakkauden nälkä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8510> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i83> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8508> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=286&PageContent=6952" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-rakkauden-nalka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8305>
        dcterms:modified  "2010-01-04T14:52:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5801>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2E0B40B0-8334-49FA-8B4B-A811F97497A2> .

[ dcterms:description  "\"Ylioppilaiden kevätjuhla\" (Helsingfors Tidningar 38/17.5.1848)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7522>
] .

[ dcterms:description  "Kertojan perhe asui Museokatu 9 B 14:ssä vuodesta 1931 aina 1970-luvun keskivaiheille, kertoja itsekin vuoteen 1949." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7860> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7859>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7851>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kuvasiskot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7319> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7848> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7849> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7850> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7848> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6837> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7851" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2940>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1745842~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8565>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:40+0300" .

rky:p1039  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuuden tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maisemallisesti merkittävän osan Keiteleen-Iisveden kanavareittiä. \n\nKiesimän- ja Neiturintaipaleen kanavat rakennettiin osana väylää 1918-1927. Kerkonkoski yhdistää Niiniveden ja Kiesimäjärven, Kiesimän kanava Kiesimäjärven ja Konneveden, josta Neiturin kanavan kautta on yhteys Keiteleelle. \n\nKanavat palvelevat uittoa. Kerkonkosken varrella sijaitsee vanha mylly ja meijeri ja alueeseen liittyy myös muistoja sahateollisuudesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.758797578,26.692638452 62.758780678,26.696422180 62.757739602,26.696259332 62.756535340,26.686931751 62.756583577,26.680460985 62.757275239,26.680590572 62.758797578,26.692638452" ;
        poi:history       "Vesitiet ovat olleet tärkeitä reittejä puunjalostusteollisuuden kehittämisessä. Rautalammin ja Konneveden kanavat ovat myöhäinen 1900-luvun alkuvuosikymmenten toteutus Itä-Suomen ja Keski-Suomen vesistöjä yhdistävästä vesireitistä, jonka aikaansaamiseksi rakennettiin kanavia vesistön kapeikkoihin ja kannasten poikki. \r\n\r\nPäijänteen pohjoispuolella olevien suurten vesistöjen kanavoimista tutkittiin useaan otteeseen 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Kanavat liittyivät samaan aikaan suunnitteilla olleisiin rautatiehankkeisiin. Suonenjoelta rakennettiin 1889 rautatie Iisveden rantaan. Vesistön pohjoisosa, Pielisjärven suunnan kanavat Säviä ja Kolu, rakennettiin 1890-luvulla. Samaan aikaan luovuttiin Keiteleen ja Päijänteen yhdistämisestä kanavalla. \r\n\r\nKeiteleen ja Iisveden yhdistäminen kanavilla siirtyi 1910-luvulle, jolloin aloitettiin Neiturintaipaleen, Kiesimäntaipaleen ja Kerkonkosken sulkukanavien rakennustyöt. Töitä hidastivat maailmansota, Suomen itsenäistyminen, hintatason nousu ja määrärahojen puute. Kerkonkosken ja Neiturintaipaleen kanavat valmistuivat 1926 sekä Kiesimäntaival seuraavana vuonna. Neiturintaipaleelle ja Kerkonkoskelle rakennettiin kanavamiesten asuntojen lisäksi asunto kanavakasöörille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k686 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1077" ;
        skos:prefLabel    "Keiteleen-Iisveden reitin kanavat (Kerkonkoski)"@fi .

rky:p742  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tornion kirkko on kiinteine sisustuksineen ja maalauksineen 1600-luvun kuluessa muotoutuneen luterilaisen kirkkotilan ja karoliinisen barokin loistokkain esimerkki Suomessa. Kirkon ikäinen kellotapuli on goottilaisperäisen tapulityypin ainoa jäljellä oleva edustaja maassamme.  Tornion 1621 perustetun kaupungin keskustassa on säilynyt Rantakadun ja Keskikadun varressa 1750 asemakaavasuunnitelmaan pohjautuvia puutalokortteleita, joiden rakennuskanta on pääasiassa 1700-luvun lopun kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta. Tornion raatihuone ja pormestarintalo ympäristöineen muodostavat merkittävän näytteen vanhasta keskustasta etelämmäksi siirtyneen 1800-luvun lopun kaupunkikeskustan keskeisistä rakennuksista ja Hallituskadun 1800-luvun lopun rakentamistavasta. \n\nTornion kirkko on kolmiparinen tukipilarikirkko ja säilyneistä tukipilarikirkoista suurin. Kirkossa on puoliksi länsipäätyyn salvottu torni. Paanukatto on rombikuvioinen. Kaupungin kauppaporvarien merimerkkinä toimineen korkean kahdeksansivuisen torninhuipun yläosaan rakennettiin pyöreät ikkunat 1694 kuningas Karl XI:n vierailua varten. Ulkoseinien vaaka vuorilaudoitus ja valkoinen väri ovat 1870-luvulta. \n\nKirkkosalin neljästä peiliholvista kahdessa on maalaukset. Kuoriholvin raamatunaiheiset maalaukset vuodelta 1688 on tehnyt todennäköisesti Lauri Gallenius. Toisen holvin maalaukset ovat vuodelta 1687. Niiden tekijä on tuntematon. Holvikoristelu on ornamentaalinen ja maalattu liimavärein. Koristeaiheina ovat mm. akantus, sydän, köynnösmäisesti ryhmitellyt tammenlehväseppeleet sekä medaljongit, joista osan sisällä on enkeli. \n\nKirkon kiinteä sisustus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Kuorin erottaa kirkkosalista puuleikkauksin varustettu kuoriaita, jonka porttia reunustavat korkeat obeliskit. Penkkien ovissa on maisema-aiheiset peilimaalaukset. Saarnastuolin sekä sen viereisen ikkunan ja sakariston oven rikasmuotoiset kehystykset on tehnyt puuseppä Nils Fluur ja maalannut konterfeijari Diedrich Möllerum 1700-luvun alussa.\n\nKellotapulin kahdeksankulmainen pohjakerros toimii läpikäytävänä kirkkotarhaan.\n\nKaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla vanhan kirkon lähellä on Porthanin koulu, joka on Pohjois-Suomen suurimpia julkisia puurakenteisia jugendtaloja. Keskikadun ja Rantakadun väliin jäävät puutalotontit ovat pitkälti vuoden 1750 asemakaavan mukaisia. Rantapuistoon rajautuvilla tonteilla sijaitsevat Tornion rakennushistoriallisesti merkittävimmät vanhat rakennukset kuten Åströmin umpikartano, Nymanin, Aspion, Viippolan ja Granrothin talo. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta, mutta Nymanin ja Viippolan talot ovat kaupunkipaloa edeltävältä ajalta 1700-luvun lopulta ja Aspion talo vuodelta 1728.\n\nRannan mukaan loivasti kaartuvien Keskikadun ja Rantakadun sijainti ja linjaus noudattavat pääosin Suensaarelle 1621 perustetun kaupungin vanhaa asemakaavarakennetta. \n\nTornion raatihuone, Lapin läänin ainoa raatihuone, on puhdas uusrenessanssin edustaja. Raatihuoneen pihapiirissä on vanha poliisiasema sekä raatihuonetta vanhempi pormestarin asuinrakennus. Raatihuoneen ympäristössä on säilynyt 1800- ja 1900-luvun taitteen liikerakentamista, kuten pankki ja vanha kirjakaupparakennus sekä kouluksi muutettu venäläinen kasarmi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.846533845,24.136670026 65.849305701,24.133085165 65.849498271,24.138360767 65.847997377,24.139441487 65.846382230,24.143391419 65.844695644,24.140339640 65.846533845,24.136670026" ;
        poi:history       "Tornio oli tunnettu kauppapaikka jo keskiajalla. Privilegionsa Tornio sai 1621 ja kaupunki oli Euroopan pohjoisin aina vuoteen 1789. Euroopan sivistyneistön parissa suosittujen matkakertomusten takia Tornio oli yksi Ruotsin tunnetuimmista kaupungeista.\r\n\r\nTornion ensimmäinen asemakaava, jossa oli vain kaksi katua, valmistui 1643. Asemakaavaa laajennettiin 1782 pohjoiseen ja itään kohti jokea. Kaupunginlahden ranta-aitat siirrettiin saaren eteläkärkeen. Vuoden 1873 empirekaavassa laajennussuunnat olivat samat.\r\n\r\nTornion kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1647, mutta se paloi salaman iskusta 1682. Tornion nykyisen kaupunginkirkon rakentaminen aloitettiin Limingan Ängeslevästä kotoisin olleen rakennusmestari Matti Härmän johdolla 1684. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin heinäkuussa 1688, jolloin kirkko nimettiin leskikuningatar Hedvig Eleonoran mukaan. \r\n\r\nKirkkoa vastapäätä olevan Porthanin koulun suunnittelivat arkkitehdit Richardson ja Holmström 1906 ja rakennus valmistui 1910. Nimensä koulu sai talonrakennusvarojen lahjoittajan, kauppias ja raatimies Matias Porthanin mukaan.\r\n\r\nTornion ensimmäiset raatihuoneet sijaitsivat ”Ylipään torilla”. Viimeisin niistä paloi 1871 ja laajentuneen kaupungin uusi keskus päätettiin siirtää etelämmäksi lähemmäs jokea. Myynnissä ollut puolivalmis edesmenneen apteekkarin kiinteistö ostettiin 1875 ja muutettiin lääninarkkitehti von Lüchovin suunnitelmin raatihuoneeksi. \r\n\r\nPormestarintalona tunnettu puurakennus laajennettiin nykyiseen asuunsa pormestari Cedermanille 1866. Raatihuonetta vastapäätä olevan Yhdyspankin pankkitalon suunnitteli arkkitehti Valter Thomé 1912, vanhan kirjakaupan julkisivupiirustukset ovat Axel Åkerlundin käsialaa vuodelta 1901.\r\n\r\nEnsimmäisen maailmansodan (1914–1918) aikana Torniosta muodostui Venäjälle elintärkeä kauttakulkuväylä. Kaupungin kautta kuljetettiin suuret määrät sotatarvikkeita, sotavankeja ja pakolaisia. Raatihuoneen ja pormestarintalon viereen valmistui  1914 venäläinen kasarmi. Suomen itsenäistyttyä rakennus otettiin opetuskäyttöön 1920-luvun alussa. Ensiksi siinä aloitti keskikoulu ja myöhemmin Tornion yhteislyseo. Suensaaren koulua on sitemmin sekä laajennettu että korjattu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k851 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kasarmi , poio:liikerakennus , poio:kellotapuli , poio:hallintorakennus , poio:koulu , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1652" ;
        skos:prefLabel    "Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit (Rantakadun ja Keskikadun korttelit)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i60>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Pirkkola"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/641484/> ;
        wgs84:lat     "60.2332397674307" ;
        wgs84:long    "24.9127106848436" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pirkkola" .

[ dcterms:description  "Kolmannen linjan ja Castreninkadun kulma" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8080> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4223>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1001926~S9*fin> .

rky:p1299  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.630663817,29.672505569 62.629330175,29.672865378 62.628836244,29.672284272 62.628022662,29.670844075 62.628516063,29.667548031 62.629251756,29.669905488 62.630487412,29.669833223 62.630629338,29.671427194 62.630663817,29.672505569" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Marjala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8302>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Kulosaaren kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1858209923938" ;
        wgs84:long        "25.0100302713869" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8302" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Läntinen Teatterikuja on kapea, vain korttelin mittainen katu Kansallisteatterin vasemmalla puolella. Henkilökunnan ovi löytyi helposti.\n    Eteinen oli pieni, oikealla oli siitä lasiseinällä erotettu vahtimestarin huone puhelinkeskuksineen.\" (S. 129.)" ;
  dcterms:description            "Komisario Antti Karpalo tulee kuulustelemaan Nina Rainiota tämän työpaikalle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2013> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

poio:puhelinkeskus_tila
        dc:created      "2012-05-29T06:54:36.237+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:54:36.337+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "telephone central"@en , "puhelinkeskus (paikka)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2289>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Pussikaljaromaani" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2288> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/pussikaljaromaani" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9016>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:28:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6512>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:58:32+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kuutamo kirkon vieressä.\nKatua juoksee mies puukko selässä\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i593> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6607>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Tullisaaren kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1772008039934" ;
        wgs84:long        "25.0278611641684" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tullisaaren-kartano" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän katoaa Tallbergin puistotien ruusupensaiden väliin, putkahtaa uudelleen näkyviin liikennepuiston parakkien takaa ja hyppää liikenteenjakajalle, kiipeää aidan yli ja katoaa taas metsään.\" (s.6)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9568> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7530>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8562>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kuollut mies rakastuu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8548> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1942." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2l0j/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8561> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6379> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8560> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8562" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8801>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9276>
        dcterms:modified  "2010-06-10T14:50:27+0300" .

[ dcterms:description  "The Fortress (1968) ... is about the inexplicable surrender of Sveaborg to the Russians by the Swedes in 1808 and is a compelling account of a minor footnote in military history. Under Siege (1984) is a 'remix' of GRRM's much earlier historical story, The Fortress (printed in Volume I), this time with added time travel and the suggestion that pinning the hopes of the world on one small group of people might not actually be a good or healthy thing to do. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9660> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i212>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Fenniaan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i211> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6732> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/fenniaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6867>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Karunan kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Seurasaaren kirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9277> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> ;
        wgs84:lat            "60.1828577757607" ;
        wgs84:long           "24.8851460042469" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/karunan-kirkko" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kaupunki - kellukoon se graniittiaalloillaan" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i626> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_119>
        dcterms:modified  "2010-08-24T13:14:12+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Eräänä perjantaina heinäkuun alussa Jouni Manner kutsui minut kotiinsa. Hän asuin Katajanokanrannassa yhdessä alueen halutuimmista taloista. Hienoimmat talot oli rakennettu tummasta tiilestä kirkkaanpunaisten sijaan, ja niiden lasitetuilta parvekkeilta näki Kruunuvuorenselälle ja Suomenlinnaan. Mannerin asunto ei ollut suuren suuri, mutta se oli sisustettu hyvällä maulla, ja siinä oli sauna ja takkahuone.' (s. 421)" ;
  dcterms:description            "Jouni asuu Katajanokalla ja kutsuu usein Frankin - nuoren avustajansa - istumaan iltaa kotiinsa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9079> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

rky:p1535  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Västanfjärdin saaristopitäjän vanha ja uusi kirkko kuvastavat Kemiön laajaan kirkkopitäjään 1700-luvun lopulla perustetun saarnahuonekunnan ja 1900-luvun alussa itsenäistyneen seurakunnan kirkkorakentamista. Kahdelta eri aikakaudelta peräisin olevat 1700-luvun punamullattu puukirkko ja 1900-luvun alun kansallisromanttinen kivikirkko muodostavat hyvin säilyneen kirkkoympäristön.\n\nKemiön saaren eteläosassa sijaitseva Västanfjärdin kirkonmäki ja kirkonkylä ovat rakentuneet kapean merenlahden pohjukan rinteesiin. \n\nVästanfjärdin vanhan puukirkon on rakentanut 1759-60 turkulainen rakennusmestari Isak Olin. Pitkäkirkon  molemmat päädyt ovat kolmisivuiset. Aumakattoiseen runkohuoneeseen liittyy länsipäässä eteinen ja koillisessa sakaristo. Kiinteä sisustus on pääosin alkuperäinen, alttaritaulu ja saarnastuoli ovat 1800-luvulta. Kirkkomaata on laajennettu useaan otteeseen ja sitä ympäröi kiviaita. Nykyiset portit ovat valmistuneet 1870. \n\nVästanfjärdin uudemman, 1912 valmistuneen kirkon on suunnitellut arkkitehti Helge Rancken. Kansallisromanttista tyylisuuntaa edustava päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu karkeahakatusta kivestä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.048046656,22.659505511 60.048236845,22.659616017 60.048872994,22.663498498 60.048882779,22.664310634 60.048536668,22.665644274 60.047791084,22.664623656 60.047855823,22.663496470 60.047283583,22.660012549 60.047810414,22.659536578 60.048046656,22.659505511" ;
        poi:history       "Västanfjärd mainitaan Kemiön kappelina 1690-luvulla. Pyhälle Jaakobille pyhitetyn kirkon rakentaminen aloitettiin 1759, jolloin Västanfjärdistä oli tullut saarnahuonekunta. Sakaristo ja kirkkosalin lautaholvi valmistuivat 1760. Asehuone laajennettiin nykyiseen kokoonsa 1830. Erillinen kellotapuli valmistui 1763. Sen rakensi jahtivouti Isak Gran Labbölestä. \r\n\r\nVaroja uuden kirkon rakentamiseksi alettiin koota 1800-luvulla. Västanfjärdin seurakunta itsenäistyi 1904. Toeutumattomat suunnitelmat kirkkoa varten laativat arkkitehdit J.L. Pettersson ja Jac. Ahrenberg. Uusi kirkko toteutettiin arkkitehti Helge Ranckenin piirustusten mukaan. Kirkon rakentamisessa käytettiin harmaakiveä ja betonia. Vanha kirkko jäi pois vakituisesta seurakunnallisesta käytöstä 1912 uuden valmistuttua. Suunnitelmista huolimatta sitä ei myyty purettavaksi. Uuden kirkon sisätilat uudistettiin Kaj Englundin suunnitelmin 1956."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5162" ;
        skos:prefLabel    "Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i472>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Leevi and the Leavings"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/leevi-and-leavings" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9013>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Jere & The Universe"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9013" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ensimmäiset treffimme päätyivät naisten bileisiin Kaisaniemeen, jossa en ollut käynyt aikaisemmin. Jännitin pelkkää Pikin tapaamista niin, että olin jo kohisevassa humalassa, kun lopulta saavuin hänen luokseen. Ja siihen päälle vielä ensimmäiset bileet Kaisassa!\" (s. 18)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2085> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7223>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_379>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7318>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Linkomies, Edwin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7318" .

rky:p1795  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.853418604,26.616330884 60.853142135,26.615800588 60.853423348,26.615102871 60.853635626,26.614564871 60.853903480,26.615248556 60.854368545,26.616435737 60.853966669,26.617381996 60.853418604,26.616330884" ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=395" ;
        skos:prefLabel    "Korian sillat"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_2407>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1497267~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9273>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Inarintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1940118421432" ;
        wgs84:long        "24.9614110125523" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/inarintie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9512>
        dcterms:modified  "2010-12-31T15:38:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7483>
        dcterms:modified  "2010-02-24T15:56:09+0300" .

rky:p209  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pikkalan kartanon maisema, joka on muotoutunut vuosisatojen aikana liikenteellisesti edulliselle paikalle merenlahdelle ja Pikkalanjoen suulle, on perusrakenteeltaan läntiselle Uudellemaalle tyypillinen. Kartanon klassistiseen sommitelmaan kuuluvat päärakennus sekä piha-alueen muotopuutarha, Pikkalanjokeen ulottuva puisto sekä mereen päättyvä näkymäperspektiivi. Kartanon alueella on säilynyt merkkejä monipuolisista historian tapahtumista aina keskiajalta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. \n\nPikkalan kartanomaisema sijaitsee Pikkalanlahden merenpohjukassa. Viljelymaiseman halkaisee Pikkalanjoki, jota reunustava tervaleppien tiivis rivistö muodostaa vehmaan jokimaiseman. Joen itäpuolella on samannimisen entisen kylän autioitunut kylätontti, jolla myös kartano on sijainnut ennen 1660-lukua. Maisemaa rajaa pohjoisessa valtatie 51.\n\nPikkalan kartanon päärakennus on puiston etelä-pohjoissuuntaisen puukujanteen päässä. Päärakennuksen arkkitehtuurissa on arkkitehti A.F. Granstedt yhdistellyt 1840-luvulla empireulkoasuun uutta 1840-luvun historisoivaa muotokieltä. Rakennus sijoittuu tyylillisesti empireen loppuvaiheessa kehittyneeseen eklektistiseen arkkitehtuuriin ja on tyylin varhaisimpia edustajia. Kartanon keskiakselista avautuu mereen päättyvä perspektiivi.\n\nKartanon talouskeskukseen kuluvat mm. pakaritupa 1700-luvulta, aumakattoinen 1800-luvun alkupuolen pehtoorin asuinrakennus, komea kivinavetta 1860-luvulta ja jugend-tyylinen talli. Talouskeskukseen kuuluu myös paikalle siirretty asuinrakennus sekä hyvin tilan ympäristöön ja sen toimintaan istuvia uudisrakennuksia. Pikkalanjoen tuntumassa on hirsirakenteinen luhti, jota on käytetty elokuvateatterina Porkkalan vuokra-ajalla. \n\nKartanoalueen halki johtaa Porkkalan vuokrakaudella vuokra-alueen halki kulkenut, kenttäkivetty ns. Kabanovin tykkitie. Pikkalanjoen ylittävän sillan jälkeen tie kulkee kartanon tilakeskuksen ohi ja kaartuu kaakkoon (ks. erillinen kohde Kabanovin tykkitie)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.098794589,24.304750408 60.097310326,24.308372241 60.096748522,24.309518148 60.094873895,24.313049835 60.095928358,24.313943202 60.094944234,24.319144446 60.092799749,24.317168889 60.090794655,24.318882294 60.089556921,24.316099940 60.090037858,24.315458909 60.089726021,24.313850491 60.088024535,24.313602074 60.087732356,24.311906302 60.088043951,24.310333227 60.087702756,24.308340545 60.086962207,24.308043386 60.086850151,24.307304745 60.089519406,24.302646204 60.090707067,24.296658780 60.092627235,24.294996515 60.092766365,24.295501183 60.093805858,24.293824958 60.094194168,24.291815056 60.097289327,24.288808665 60.097924346,24.291028480 60.098413073,24.290764747 60.098831587,24.290953950 60.099387344,24.290844346 60.100554320,24.289439353 60.100823650,24.289353264 60.101511882,24.289488391 60.101671138,24.289475155 60.102697418,24.288209348 60.102951161,24.288922980 60.103041903,24.289458460 60.103631732,24.288675450 60.104671074,24.288047005 60.105167168,24.288133966 60.105194802,24.288706572 60.104855101,24.289636596 60.104401727,24.290464354 60.104079612,24.291472865 60.104549758,24.292240458 60.104654303,24.292678981 60.104031400,24.293400703 60.102511143,24.296239864 60.102229514,24.297284716 60.101997223,24.297623224 60.102695117,24.300567662 60.102657383,24.301456746 60.102369737,24.301807772 60.101695910,24.301607400 60.101027469,24.301662104 60.098794589,24.304750408" ;
        poi:history       "Pikkalan kartanon paikalla oli vuosisatojen ajan merkittävä asema rannikkoliikenteessä. Kartanon pohjoispuolitse kulki ns. Suuri rantatie ja Pikkalanjokisuussa oli satama. Pikkalanjoki oli Helsingin ja Tammisaaren kauppa-alueiden raja.\r\n\r\nKuningas Kustaa Vaasa suunnitteli 1550-lvulla kuninkaankartanon perustamista Pikkalaan. Pikkala sai säterivapauden 1590. Suitian Fleming-suku rakensi Pikkalaan säterikartanon, joka kuitenkin tuhoutui jo vuosisadan lopussa. Läheisellä Kalvön saarella toimi laivanveistämö.\r\n\r\n1660-luvulla kartanon talouskeskus siirrettiin Pikkalanjoen itäpuolelle, suunnilleen nykyisen talouskeskuksen paikalle. Vuonna 1815 Pikkala erotettiin Suitiasta ja liitettiin Sjundbyhyn, josta se oli aikaisemmin erotettu.\r\n\r\nKartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti kenraali A.F. Silfverhjelm arkkitehti A.F. Granstedtin piirustusten mukaan. Päärakennus valmistui 1850 ja Silfverhjelmin aikana rakennettiin myös suuri kiilakivinavetta. Kartanon talli rakennettiin 1913.\r\n\r\nPorkkala oli osa Moskovan välirauhansopimuksen 1944 mukaista Neuvostoliiton tukikohtaa vuoteen 1956. Porkkalan vuokra-ajalla Pikkalan kartano oli osa venäläistä esikuntaa ja saatiin takaisin omistajasuvun haltuun 1956. Rakennuksen sisätiloja kunnostettiin Bertel Gripenbergin suunnitelmin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k755 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:navetta , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1339" ;
        skos:prefLabel    "Pikkalan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9607>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Malinen: Tämä myö otettaan" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9602> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9603> ;
        th:lisatietoa       "Malinen on Helsinkiin opintojen perässä muuttamaan joutunut savolainen jänis, joka on säilyttänyt kotiseutunsa murteen ja asenteen. Malisen paras ystävä on ”kuappi” eli vetolaatikkokaappi. Muita henkilöitä ovat Malisen opiskelukaveri, neljännen polven stadilainen seepra, opiskelijatyttö Kettunen, Malisen vuokraisäntä, kantakaupunkilainen Herra Sika, oikeustieteen ylioppilas Koira, Koiran perässähiihtäjä P. Kärpänen ja Savossa asustelevat Malisen lapsuudenkaveri Mäyrä, Malsien äet, Malisen isu ja Malisen pikkusisko Pienj. " ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.malinen.info/kaappa.html#" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9607" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7578>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Ratakatu 11-13"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7469> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1632142861122" ;
        wgs84:long        "24.9435161715982" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7578" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2667>
        dcterms:modified  "2010-12-16T10:07:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1563658~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Maria Kallio asuu isotätinsä perikunnan vuokralaisena kolmannen kerroksen yksiössä vihertäväksi mainitussa talossa Eliten kulmilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1840> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5788>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C285EE17-DF27-43CF-9A13-A641BAF854B3> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9772>
        dcterms:modified  "2011-09-30T10:04:58+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Talot Tunnelitiellä olivat matalia, kolmikerrok[si]sia kerrostaloja ja numero neljä sijaitsi lähellä entisen itsenäisen Haagan kauppalan toria.\" (S. 67.)" ;
  dcterms:description            "Yksi kuulusteltavista, Teemu Berg, asuu Haagassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9864> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9866>
] .

rky:p469  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suur-Jämsän kirkonseudun vanhin säilynyt rakennettu ympäristö sijoittuu Jämsänjoen molemmin puolin kirkon kohdalle. Joen länsirantaa seurailevan vanhan maantien, Pääskyläntien, varrella on avoimessa peltomaisemassa säilynyt vanhoja kantatiloja kuten Hinkkala ja Simolat vanhoine rakennuksineen sekä kirkonkylävaiheesta periytyviä yksittäisiä asuintaloja. Vastapäinen ranta avautuu laajana puistona, jonka keskipisteenä on maisemallisesti erittäin vaikuttava, suuren kupolin kattama kirkko. Kirkkoherranpappila puistoineen on osa kirkkomaisemaa. Kirkonympäristö ja länsirannan vanha asutus peltoineen luovat tärkeän maisemallisen painopisteen tiiviiseen ja uuteen keskustarakentamiseen. \n\nVaaleaksi rapatussa tiilikirkossa on suuri keskikupoli avonaisine lanterniineineen, ristivarsien päädyissä on niitä jäsennöivät matalaprofiiliset pilasterit. Kupoli hallitsee myös niukkailmeistä kirkkosalia. Saarnastuoli, alttari- ja kuorikaide ovat tyypillisiä 1920-luvun klassismin elementtejä. Kaksiosainen alttaritaulu, jonka ylemmän maalauksen aiheena on Kristuksen kirkastuminen ja alemman Pyhä ehtoollinen, on vuodelta 1848 ja sen on maalannut Berndt Godenhjelm. Kirkossa olevan museohuoneen esineistöön kuuluu mm. keskiaikainen Neitsyt Maria -aiheinen alttarikaappi.\n \nKirkon luona oleva uusklassillinen kellotapuli on rakennettu 1857 intendentinkonttorissa jo 1838 laaditun piirustuksen mukaan. Se noudattaa yleisjäsentelyltään C.L. Engelin piirtämää Hollolan kellotapulia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.874847356,25.185196580 61.873619338,25.183853074 61.872650644,25.183778265 61.872182015,25.183133084 61.871536709,25.179718561 61.871719084,25.178562293 61.871559686,25.177027683 61.870548941,25.177356727 61.869787790,25.172248280 61.871017013,25.171545206 61.872233862,25.170398512 61.875702525,25.165655205 61.877103558,25.163513140 61.878582985,25.161945779 61.880391068,25.161298330 61.881843112,25.161532171 61.882075757,25.171422044 61.875999704,25.176133726 61.876268045,25.178633111 61.877364932,25.178368104 61.877927126,25.184683882 61.874847356,25.185196580" ;
        poi:history       "Päijänteeseen laskeva Jämsänjokilaakso muodosti laajan Suur-Jämsänä tunnetun pitäjän keskuksen jo varhain. Suur-Jämsä käsitti Jämsän, Jämsänkosken, Korpilahden, Koskenpään, Muuramen, Petäjäveden ja Säynätsalon. Jämsän seurakunta mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran keskiajan loppupuolella. \r\n\r\nKirkko rakennettiin vuonna 1929 neljä vuotta aikaisemmin tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle. Sen suunnittelusta pidettiin kolmen arkkitehdin, Alvar Aallon, Armas Lindgrenin ja Kauno S. Kallion välinen kutsukilpailu. Kirkko rakennettiin arkkitehti Kallion tekemän ehdotuksen mukaan ja se noudattaa seurakunnan toivomusten mukaan edellisen, 1820-luvulla rakennetun puisen sisäviisteisen ristikirkon yleishahmoa 1920-luvun klassismiin sovitettuna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k182 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1067" ;
        skos:prefLabel    "Vanha Jämsä (Hinkkala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9867>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Suljetuin ovin " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9870> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7368> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietoa       "Komisario Takamäki katsoi talostaan nousevia liekkejä ja muisti vanhan totuuden. Kostoa kovaan ääneen vannovat ovat vaarattomia. Paljon pahempaa tuhoa aiheuttavat ne, jotka eivät lainkaan uhoa. (Takakansiteksti)\n\nSuomalaisgangsteri velkaantuu Bangkokissa,\nraiskattua naista kohdellaan kaltoin käräjäoikeudessa,\nja komisario Kari Takamäen koti palaa. Näistä\ntapahtumista alkaa Jarkko Sipilän uusin\nTakamäki-dekkari. Takamäki, Suhonen, Joutsamo ja\nmuut Helsingin murharyhmän poliisit jäävät alati\nkovenevien tapahtumien keskelle.\n\nLaki ei oikeuta kostoa, eikä rikollisia tuomita vankilaan\nyhteiskunnan koston himossa. Mutta entä jos\noikeusjärjestelmä ei toimikaan niin kuin kansalaiset\nuskovat? Mitä tapahtuu, jos joku ottaa lain omin\nkäsiinsä?\n\nJarkko Sipilän kahdennessatoista\nTakamäki-dekkarissa Suljetuin ovin poliisit joutuvat\nkeskelle katkeraa koston kierrettä, johon\nviranomaisetkin näyttävät sekaantuneen.\n\nSuljetuin ovin jatkaa Sipilän realististen\npoliisiromaanien sarjaa, joka alkoi vuonna 2001.\n\nwww.crime.fi\n\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.jarkkosipila.com/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9867" .

<http://example/upload-base/#metadescription_281>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:37:54+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p86>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Paikallismajurin talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T07:01:14.046+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:22:16.704+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:assetID      "B37" ;
        poi:description  "Paikallismajurin konttori ja asunto valmistui vuonna 1756. Se on Suomenlinnan vanhin linnoituslaitteista erillään oleva rakennus. Ruotsalaisella kaudella asukkaina oli myös upseereita ja kaleeritelakan päällystöä. Venäläisellä kaudella rakennuksessa asui esikuntaupseereita sekä mm. diakoni ja linnoitustykistön höyrylaivayhtiön työntekijöitä.\n\nPaikallismajurin talo on osa Susisaaren linnanpihan aukiosommitelmaa, jossa barokkiajan suosimaa valeperspektiiviä ja eksedra-aihetta on sovellettu linnoitusarkkitehtuuriin. Talon kaareva pääjulkisivu on yhdessä viereisen päävartiorakennuksen julkisivun kanssa muodostanut aukion puolipyöreän päätteen. Aukion rakennukset vaurioituivat pahoin Krimin sodan pommituksissa elokuussa 1855, jolloin osa rakennuksista purettiin, ja alkuperäistä sommitelmaa on vaikea enää hahmottaa.\n\n1870-luvulla korjaustöiden yhteydessä mm. ensimmäisen kerroksen ikkuna-aukot muutettiin suorakaiteen muotoisiksi ja katolle rakennettiin puolipyöreät ikkunat. Vuosina 1951-65 rakennuksessa sijaitsi Muinaistieteellisen Toimikunnan toimisto. Vuonna 1976-77 ikkuna- ja oviaukot palautettiin alkuperäiseen muotoon ja kokoon. Erikoinen, epäsäännöllinen pohjakaava on säilynyt likipitäen alkuperäisenä.\n\neksedra = muodoltaan puolipyöreä syvennys huoneessa tai aukiossa"@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nRakennus säilytettiin asuinkäytössä ja siihen kunnostettiin kuusi asuntoa, joiden koko vaihtelee 36m² ja 137m² välillä. Julkisivuja ei muutettu, mutta linnanpihan kiveyksen tasoa laskettiin ja bastioni Ekebladin raunioita otettiin esille ja korjattiin. Rakennustyön aikana sydänmuureista löydetyt ruotsalaisen kauden aikaiset leivinuunit ja lämmitysuunit säilytettiin, ja osa niistä peitettiin. Pintakäsittelyihin käytettiin kalkki- ja öljymaaleja. Kylpyhuoneet ja wc:t sijoitettiin pääosin ovisyvennyksiin ja portaiden alle. Korjauksen yhteydessä rakennus liitettiin vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpöverkkoon.\n\nSauna, pesutupa, varasto- ja tekniset tilat sijoitettiin erillisiin puisiin piharakennuksiin (B 36 ja B 38), jotka on rakennettu venäläisellä ajalla. Tekniset tilat ovat yhteiset Sinisen talon (B 39) kanssa.\n\nToteutusaika: 1986-88\nHuoneistoala: 487 m²\nKerrosala: 873 m², vajat 172 m2\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kirsti & Egil Nordin\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto M. Pelkkikangas Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Joel Majurinen Ky\nMaisemasuunnittelu: Oy Arkkitehtuuri & Maisema Ab\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nPaikallismajurin talo edustaa Viaporin arvokkainta rakennuskantaa. Se rakennettiin vuosina 1753-1756 upseeriasunnoiksi Susisaaren linnanpihan ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Se on Suomenlinnan ja Helsingin vanhin linnoituslaitteista erillään oleva hyötyrakennus. Paikallismajurin talon kaareva pääjulkisivu muodosti viereisen päävartion fasadin kanssa Susisaaren linnanpihan puolipyöreän eksedra-aihetta soveltavan länsisivun.\n\nPaikallismajurin talon huonejako on erikoinen. Se johtuu yhtäältä rakennuksen viisisivuisesta kaarevasta kokonaishahmosta, toisaalta pyrkimyksestä noudattaa ranskalaista säätyläisasumisen mallia huonesarjoineen.\n\nRakennus on koko historiansa ajan ollut asuinkäytössä: 1700-luvulla upseerien ja kaleeritelakan päällystön asuntona, 1800-luvulla esikuntaupseerien käytössä. Myös joitain siviilejä majoitettiin taloon aikojen kuluessa, esim. 1846 luterilainen pastori ja hänen apulaisensa, 1800-luvun lopulla diakoni sekä höyrylaivayhtiön työntekijöitä. Myös sotilaslääkärin vastaanotto oli Paikallismajurin talossa.\n\nVarhaisimmassa vaiheessa rakennuksessa oli lautakatto, joka 1760-luvun lopulla katettiin pellillä. Ikkunat ja ovet muurattiin Carl Wijnbladin mallikirjan oppeja noudattaen seinän ulkopintaan. Valeikkunoissa käytettiin aitoa ikkunarakennetta laseineen, puitteineen ja karmeineen, joiden taakse muurattiin mustaksi maalattu tiiliseinä.\n\nVenäläiset siirsivät ikkunat seinärakenteen keskelle ja muurasivat umpeen sisäseinissä ikkunoiden alla olleet syvennykset. Uuneja muurattiin uudelleen tavanomaisen korjaushuollon puitteissa. Krimin sodan jälkeen korjattiin pommituksen aiheuttamia tuhoja, joista seinissä olleiden aukkojen lisäksi rakenteellisesti vakavimmat olivat katkenneet kattopalkit ja murtuneet välipohjapalkit.\n\n1870-1871 tehtiin peruskorjaus. Tällöin myös huonejakoa muutettiin puhkaisemalla uusia oviaukkoja ja tekemällä yhdyskäytäviä entisten leivinuunien paikalle. Vesikatolle tehtiin puolipyöreät kattoikkunat. Vuosisadan vaihteessa porraskäytäviin tehtiin komerot kuivakäymälöitä varten. Savuhormijärjestelmä uusittiin perusteellisesti 1908. Entisten kolmen savupiipun tilalle muurattiin yhdeksän piippua. Se oli osa laajempaa korjaustyötä, joka tehtiin vuoden 1908 venäläisen varuskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi. Tavoitteena oli ehostaa nähtävyydet, joihin Susisaaren linnanpiha ja Ehrensvärdin hautakin kuuluivat, edustavaan kuntoon.\n\n1900-luvulla talo oli edelleen asuin- ja toimistokäytössä. Suomalaisen ajan rakennustyöt rajoittuvat huoltomaalaukseen. Otaksun, että talo on saanut nimensä 1920-luvulla, jolloin intendentti Tandefelt ja arkkitehti Rancken aloittivat Suomenlinnan rakennushistorian tutkimisen. Vuonna 1954 kunnostettiin Muinaistieteellisen toimikunnan intendentille asunto rakennushallituksen työnä. Intendentti Olof af Hällström asui talossa perheineen 30 vuotta. Vuosina 1951-1965 myös Muinaistieteellisen Toimikunnan toimisto oli rakennuksessa. Perusteellisessa, lähes vuosikymmenen kestäneen peruskorjaustyön tuloksena taloon valmistui 5 asuntoa. Ikkunat sirrettiin taas seinän ulkopintaan ja julkisivut rapattiin ja maalattiin. Peruskorjaus tehtiin Arkkitehtitoimisto Kirsti ja Egil Nordinin suunnitelmien mukaan ja se valmistui 1988.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 23, Esikuntaupseeritalo\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 61\n\nLähteet:\nEerikäinen, Liisa, 1987. Piirteitä Suomenlinnan Paikallismajurin talon asumismukavuudesta 1700-luvun puolivälissä. S 21-38 teoksessa Muistomerkki. Kirjoituksia Antero Sinisalolle. Helsinki.\nKrA V 65 108 117 155.\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1977. Paikallismajurin talo.\nMV SL VIK B 841-857.\nVA VSA 14555 14905 15007 15039 15320 15783 15840 17044 17058.\n\nKuva:\nKrA Inventointi vuodelta 1768.\nValokuva Linnanpihan puolelta."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/0/1/saha/suomenlinna/0_4345902829415639287.jpg" , "http://media.onki.fi/8/5/0/saha/suomenlinna/0_4046102433197548834.JPG" , "http://media.onki.fi/1/2/6/saha/suomenlinna/0_8335198663203532629.JPG" , "http://media.onki.fi/5/7/7/saha/suomenlinna/0_5093969707151559748.JPG" , "http://media.onki.fi/6/7/9/saha/suomenlinna/0_463562411209142669.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10402122\n" ;
        wgs84:lat        "60.14440396783735" ;
        wgs84:long       "24.98431153297429" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7220>
        a                    th:Kirjasto ;
        rdfs:label           "Pasilan kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pääkirjasto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i49> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat            "60.2009371951966" ;
        wgs84:long           "24.9359880881314" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7220" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5191>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kronlöf, Hans"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kronlof-hans" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5430>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E236E6BE-3727-4BAC-8716-9848CA490BB1> .

rky:p111  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Myrskylän maisemallisesti vaikuttava kirkonmäki on muodostunut Pernajan keskiaikaisesta emäseurakunnasta erotetun sisämaaseurakunnan kirkolliseksi keskukseksi 1600-luvulla. Myrskylän kirkkoympäristö makasiineineen ja pappiloineen on säilynyt 1800-luvun asussaan.\n\nKirkonmäkeä hallitsee 1800-luvun alkuvuosien puukirkko kellotapuleineen, sen ympärillä oleva kirkkotarha punaisesta graniitista tehtyine hautamuistomerkkeineen, kaksi maantien varressa olevaa viljamakasiinia sekä kirkkoa vastapäätä puutarhan keskellä sijaitseva entinen kirkkoherran pappila. Kirkkomaisema on ikuistettu jo 1840-luvulla Suomen merkittävimpiä näkymiä esittelevään kuvateokseen.\n\nMyrskylän kirkko on sisäkulmistaan viistetty tasavartinen ristikirkko, jossa on korkea kaksitoistakulmainen laakeaan telttakattoon päättyvä attikaosa. Vuorisaarnaa esittävän alttaritaulun on maalannut Dora Wahlroos 1897. Kirkossa on poikkeuksellisen hienot suuret kristallikruunut ja lukuisia hautavaakunoita. Eversti Ernst Forbesin (k. 1677) vaakunaan liittyy kahdeksan äidin- ja kahdeksan isänpuoleista sukuvaakunaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.667279510,25.852701031 60.666855873,25.853856027 60.665256991,25.853285919 60.666178941,25.849919303 60.666830734,25.850788175 60.667641991,25.848576694 60.668021818,25.849482608 60.668595290,25.848978316 60.668847079,25.851566514 60.667279510,25.852701031" ;
        poi:history       "Myrskylä erotettiin Pernajan emäseurakunnasta 1636. Seurakunnan 1600-luvulta periytyvä kirkko purettiin 1800 ja Myrskylän nykyinen kirkko valmistui 1803 Yli-intendentinvirastossa laaditun piirustuksen mukaan  kirkonrakentaja Matti Åkergrenin johdolla. Kirkkoa vanhempi kellotapuli vuodelta 1772 tehtiin linnoitusrakennusmestari Gotthard Flensborgin johdolla.\r\n\r\nPappilan 1900 valmistuneen päärakennuksen piirustukset laati tamperelainen arkkitehti Ines Schreck."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k504 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:makasiini , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1521" ;
        skos:prefLabel    "Myrskylän kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8029>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Henrik Borgströmin tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1775583356106" ;
        wgs84:long        "25.0348400347934" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8029" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Talomme sijaitsi korkealla Mäyrätien mäellä, ja kirkkaalla säällä olohuoneen ikkunoista tai parvekkeelta näki Vanhankaupunginlahden yli Arabianrantaan, jonka uusimpiin asuintaloihin meri oli jatkuvasti tulvinut.' (s. 29)" ;
  dcterms:description            "Lehtiset asuvat Mäyrätiellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9578> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9572>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7480>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Kulosaaren kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1847617696493" ;
        wgs84:long        "25.0102976991513" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7480" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1089>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8194>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:23:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5690>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D6DC541B-44B5-4B07-8C6E-BCF320767FD8> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7814>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suomen Filmiteollisuus, Liisankadun hallit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "SF-hallit" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8467> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.17389201167" ;
        wgs84:long           "24.9551430781031" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7814" .

rky:p371  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.737139203,21.030879967 60.734524326,21.037137287 60.725709196,21.036166259 60.721993862,21.033711218 60.715459873,21.021442327 60.713479258,21.010949485 60.719010428,21.003333184 60.725285219,21.002899637 60.737139203,21.030879967" ;
        poi:municipality  kunnat:k304 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=616" ;
        skos:prefLabel    "Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8289>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kaasua, Komisario Palmu!" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8384> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8288> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8385> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1961." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2fbq/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8237> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6379> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i743> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8289" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8528>
        dcterms:modified  "2010-01-27T20:16:39+0300" .

rky:p705  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.481369587,26.921137883 60.481469954,26.921906514 60.477611672,26.926231441 60.477230920,26.925366325 60.477310899,26.924249490 60.477156362,26.923871689 60.477377508,26.923622005 60.477572883,26.921229816 60.481369587,26.921137883" ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1481" ;
        skos:prefLabel    "Hovinsaaren sellutehdas"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6499>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:00+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p284>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Hopeakiven pumppaamo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T12:08:27.807+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:57:41.963+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p6768 ;
        poi:description  "Pumppaamo valmistui vuonna 1984. Se sai nimensä Helsingin kaupungin rakennusviraston rakennusmestarin, eläkkeelle juuri tuolloin jääneen rakennusmestari Hopeakiven mukaan. Pumppaamo sijoitettiin väliaikaisen puhdistamon paikalle huoltosataman rantaan Ison Mustasaaren itärannalle.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nLahdenmäki, Heikki, 1994. Suullinen tiedonanto.\nSLHK Asiakirja-arkisto.\n"@fi ;
        poi:history      "Pumppaamo valmistui vuonna 1984. Se sai nimensä Helsingin kaupungin rakennusviraston rakennusmestarin, eläkkeelle juuri tuolloin jääneen rakennusmestari Hopeakiven mukaan. Pumppaamo sijoitettiin väliaikaisen puhdistamon paikalle huoltosataman rantaan Ison Mustasaaren itärannalle.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nLahdenmäki, Heikki, 1994. Suullinen tiedonanto.\nSLHK Asiakirja-arkisto.\n"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p20451> ;
        wgs84:lat        "60.14607031249126" ;
        wgs84:long       "24.99225087165837" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mutta sitten noustiin leveälle kadulle, jonka keskellä kulki lumikasan päällä kaksi rekiuraa. Se oli Elisabetinkatu ja saanut nimensä Venäjän edellisen keisarinnan mukaan. Hämeentien ja Elisabetinkadun kulmassa seisoi katsomisen arvoinen kivitalo, joka kuului kreikanuskoisille papeille. Muuten talot olivat matalia ja korkealta rekiuralta katsottuina varsin vaatimattomia.\" (S. 250-251.)" ;
  dcterms:description            "Kauppaneuvoksetar Boström muuttaa tyttäriensä ja tytärpuolensa kanssa veeljensä kontingenttiporvari Wilhelm Holmin luo helsinkiin Elisabetinkadulle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2658> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Taka-Töölö"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        owl:sameAs        <http://sws.geonames.org/635080/> ;
        wgs84:lat         "60.1835978598835" ;
        wgs84:long        "24.9202297010842" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/taka-toolo" .

koko:p34443  dc:created  "2012-05-29T12:37:10.299+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T12:37:10.446+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "työtilat"@fi , "arbetsrum"@sv , "working spaces"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_8788>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1763729~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1930712~S9*fin> .

[ dcterms:description  "selostamo ja tulostaulu" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

rky:p965  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.908775749,21.696610826 59.908967294,21.695172267 59.908715189,21.690988711 59.909029246,21.690524432 59.910779688,21.689581435 59.911084168,21.690940835 59.911856569,21.692556501 59.910513362,21.697409631 59.909870186,21.696932838 59.908775749,21.696610826" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Björkö)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i199>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Espa rulaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i163> ;
        th:lisatietoa         "Alkuperäiskappale Sammy Babitzinin Daa da daa da." ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6719> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/espa-rulaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4446>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1832339~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8191>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tuurnala, Alpo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8191" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8430>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:28:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Abrahaminkatu 6"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eerikinkatu 42" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9340> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1644815028104" ;
        wgs84:long           "24.9282629121451" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8525" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9239>
        dcterms:modified  "2010-06-08T14:36:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6496>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Vanha Maestro"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Maestro" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7624> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9389> ;
        wgs84:lat            "60.1669940600931" ;
        wgs84:long           "24.9339369468941" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanha-maestro" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8690>
        dcterms:modified  "2010-02-08T14:19:07+0300" .

rky:p1164  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Torron kylä on Hämeen harvaan asutulle metsäylänköseudulle syntynyt raittikylä, jonka nykyinen, suhteellisen pienimittakaavainen, yhtenäinen rakennuskanta on peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Paikallisteiden risteyksessä sijaitsevalla vanhalla kylätontilla on säilynyt tiivis rakennustapa.\n\nVahvasti nauhamaisen kyläkeskuksen rakennuskanta ryhmittyy rinteeseen kylänraitin varteen, josta avautuu näkymä Torronjoen rantaviljelmille.\n\nKylän hautausmaa on 1800-luvulta. Purettuun rukoushuoneeseen liittynyt kellotapuli on rakennettu 1892. Rukoushuoneen paikalla on 1894 valmistunut kansakoulu.  Mänkin, Marttilan, Ali-Rekolan ja Nikulan tilakeskusten päärakennukset ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta.\n\nPellon etelälaidalla, Keinukallion lounaispuolella, on Heponiitynmäki -niminen kaivos, josta 1700- ja 1800-luvulla on viety  kiveä lasin raaka-aineeksi Someron Åvikin lasitehtaalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.720833616,23.553949628 60.724419036,23.565578729 60.723758121,23.569871135 60.720700090,23.574348722 60.714447538,23.595945471 60.704574756,23.619412748 60.703746147,23.615777674 60.700650541,23.621090029 60.698982440,23.620137503 60.698641043,23.618719089 60.699158542,23.617892931 60.698311089,23.616023151 60.696238606,23.615766379 60.695965087,23.613005467 60.697013599,23.613043362 60.697254185,23.614502036 60.698410512,23.614202246 60.699672488,23.613475728 60.700454540,23.613333958 60.704253346,23.603565943 60.702237851,23.601035282 60.701574859,23.601283453 60.699816832,23.599658691 60.700523320,23.595398922 60.701269331,23.595557307 60.701753427,23.599721087 60.703036379,23.599822963 60.707502933,23.587622968 60.710114711,23.576068945 60.710348545,23.568149705 60.715940607,23.562481503 60.718879429,23.552141639 60.720833616,23.553949628" ;
        poi:history       "Paimiojoen latvaosille, laajan suoalueen laitaan perustettu Torron kylä asutettiin keskiajalla. Kylässä oli 1500-luvun lopulla viisi taloa. \r\n\r\nKylän elinkeinotoimintaan liittyy maanviljelyn lisäksi lukuisia kivilouhoksia ja kaivoksia, joista kaivettiin kirjomaasälpää Åvikin lasitehtaalle. Kylän kaivosten toiminta-aika noudattaa lasitehtaan toimintavuosia 1740-luvulta 1830-luvulle. \r\n\r\nTorron kylään rakennettiin 1800-luvun alussa oma rukoushuone eli kyläkirkko. Hautausmaa vihittiin käyttöön 1801. Kyläkirkkoon hankittiin kello ja rakennettiin kellotapuli 1811. Uusi rukoushuone rakennettiin samalle paikalle 1840-luvulla. Vuosisadan loppupuolella Torrolle puuhattiin kansakoulua, kyläkirkon tontti ja kelvolliset rakennusaineet luovutettiin koulun hyväksi ja tontille jäi vain vanha kellotapuli. \r\n\r\nTorron nykyinen hautausmaa vihittiin käyttöön 1891 ja hautausmaan yhteyteen rakennettiin 1969 talkoovoimin uusi kappeli."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k834 ;
        poi:poiType       poio:kaivos , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4474" ;
        skos:prefLabel    "Torron kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8785>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Johansson, Jean Mihail Harald"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8785" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9499>
        dcterms:modified  "2010-12-14T16:33:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6995>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:28+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Aurora oli pian Kaivopuistossa. Siellä oli kodikkaita huviloita, puita, pensaita, kukkia ja hiljaista kuin maalla. Lammella oli nuoria pareja soutelemassa, ja lammen rannalla lapset syöttivät sorsia hoitajansa kanssa.\" (s. 88)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9065> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4443>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Arkadiasta Aleksanterin teatteriin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4442> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4443" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2036>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1428975~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kuvasiskot = Eila Marjala & Margit Ekman" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7851> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7848>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9141>
        dcterms:modified  "2010-06-01T12:02:22+0300" .

rky:p1758  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhämaan Luodon vanha kirkko on harvoja 1600-luvulta säilyneitä puukirkkojamme ja sen sisätilan maalaukset ovat merkittävimpiä Suomen 1600-luvun kirkkotaiteessa. Pyhämaan kirkkomaalla vierekkäin sijaitsevat 1600-luvun puukirkko ja 1800-luvun alun kivikirkko muodostavat  historiallista kehitystä kuvastavan parin. Varsinais-Suomen pohjoisosassa Pyhämaan kirkonkylä, Ketteli ja Pitkäluodon kylä edustavat Satakunnan rannikkoseudun karuun kalliomaastoon asettunutta pienipiirteistä, perinteisesti merenkulusta ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristolaisasutusta.\n\nPyhämaan kirkonkylä sijoittuu Mannerveden rantaan suojaisan lahden pohjukkaan. Satamassa on ranta-aittoja ja satamasta nousee polku mäellä sijaitseville kirkoille. Pyhämaan Luodon vanha kirkko on suorakaiteen muotoinen itäpäästään kolmitaitteinen pitkäkirkko. Pohjoispuolella sijainnut sakaristo ja eteläseinustan eteishuone on purettu. Vesikaton länsipäässä on pieni kattoratsastaja. Sulkanurkalle salvottuja hirsiseiniä peittää 1960-luvulla tehty tasaleveä pystylaudoitus. Kirkkosalissa on laakea tynnyriholvi. Kuori on erotettu kuorikaiteella, jonka ala- ja yläosa on salvottu hirsissä, välissä on kapeista balustereista koostuva läpinäkyvä osa. Saarnastuoli on 1640-luvulta ja penkit 1700-luvulta, niiden väritys on uudempi. Kirkon maalauskoristelu on vuodelta 1667 ja sen tekijänä pidetään Christoffer Willbrandia. Liimamaalilla tehdyt kuvakudosmaiset maalaukset peittävät kirkkosalin hirsiseinät, holvin sekä kuorikaiteen yläosan. Seinissä niiden aiheena on raamatunhistorialliset tapahtumat, holvissa on kukkaseppeleiden ympäröimät paksukäsivartiset tanakat enkelit. Kukkaköynnökset ja hedelmäryhmät täyttävät välipinnat.\n\nPyhämaan kivikirkko on suorakaiteen muotoinen länsitornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosan galvanoidulla pellillä päällystetty kokonaisuuden kannalta ylimitoitetun massiivinen yläosa on peräisin 1900-luvun alun uudistuksesta. Sakaristo on kirkon itäpäässä ja sen avoin yläosa on lehterinä. Kirkkosalin nykyasu penkistöineen on arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla 1934 tehdystä korjauksesta.\n\nKirkonkylän asutus on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja suuri osa rakennuskannasta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kirkkojen pohjoispuolella vanhan kylätien vartta on reunustettu kiviaidalla. Kylän 1891 rakennettu koulu sijaitsee kirkkojen pohjoispuolella. Myllykalliolla kirkkojen eteläpuolella on kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä mamsellimylly.\n\nKetteli ja Pitkäluoto kirkonkylän pohjoispuolella edustavat maanviljelyn ohella merenkäynnistä ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristoasutusta. Pellot ovat pieniä ja niiden keskellä on kallioita. Maantien varteen sijoittuneista Kettelin kantataloista Kämäri on rakennettu vuoden 1915 palon jälkeen uudelleen ja Eerolan, joka on ollut Pyhämaan pappilana vuodesta 1691, päärakennus on vuodelta 1929. Ali-Uusikartanon paritupainen päärakennus on 1870-luvulta. Mikola on sijoittunut muita idemmäksi. Harmaa on siirtynyt kylätontilta isojaon jälkeen matkan päähän pohjoisemmaksi. Se on kantataloista ainoa, jossa voi vielä havaita jälkiä rakennusten sijoittumisesta umpipihaksi. Länsirannalla Pyhäsalmessa on kalastussatama venevajoineen ja laitureineen ja rannassa on vanhoja kalamajoja. Pitkäluodon kylä sijaitsee Luodon pohjoisosassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.959667425,21.348235543 60.959117908,21.345237337 60.958442431,21.342600417 60.958571629,21.340642419 60.958443194,21.337037325 60.958361366,21.333423774 60.958290710,21.328405577 60.958189340,21.327117512 60.958710098,21.324412256 60.958645182,21.322875990 60.958283887,21.321005588 60.958037189,21.319066325 60.957983423,21.317237738 60.958358913,21.316106327 60.958804430,21.316074987 60.958971957,21.316141788 60.959378969,21.317423414 60.959534283,21.319427333 60.959842751,21.324500191 60.961003816,21.327485557 60.961477623,21.329239293 60.961783957,21.332038900 60.962392473,21.336429626 60.962785837,21.340181543 60.964283762,21.341124120 60.965677264,21.341262817 60.966816171,21.340382426 60.967104566,21.339411588 60.967144579,21.336452855 60.967533266,21.336190036 60.968271610,21.331945238 60.968701925,21.332110301 60.968917970,21.333329913 60.969934805,21.335132334 60.970412494,21.338095807 60.969224671,21.341162640 60.968256283,21.341625717 60.967205602,21.342925897 60.966595838,21.343745823 60.966420475,21.345410329 60.966879903,21.349812853 60.966835532,21.350473999 60.966159530,21.351217906 60.964634408,21.352023817 60.963344693,21.352936183 60.961606058,21.353126610 60.960715837,21.350493962 60.959667425,21.348235543" ;
        poi:history       "Luodon Pyhämaassa oli 1560-luvulla yksitoista taloa ja viereisissä Kettelissä ja Pitkäluodossa kymmenen ja kolme. Seudun painopiste oli pitkään Luodolla mantereen sijaan ja Pyhämaan saaristo ja –rannikkoseurakunta erotettiin Luoto-nimisenä Laitilasta 1639. Pyhämaan Luodon vanhassa kirkossa tehdyn dendrokronologisen tutkimuksen perusteella runkohuone rakennettiin 1640-luvun alussa ja kuoriosa 1650-luvun alussa.\r\n\r\nVanha kirkko jäi pois jumalanpalveluskäytöstä 1804 Tukholman Yli-intendentin viraston piirtämän kivikirkon valmistuttua. Sen sisustuksesta siirrettiin saarnastuoli ja penkit uuteen kirkkoon. Tällöin ehkä myös kellotapuli purettiin. Huonokuntoista vanhaa kirkkoa käytettiin hautauksiin vuoteen 1831 asti. Ulkoseinät laudoitettiin uudelleen 1890-luvulla, jolloin sakaristo ja asehuone purettiin. Kirkko kunnostettiin 1930-luvun alussa, jolloin sen maalaukset restauroitiin sekä penkit ja saarnastuoli palautettiin uudesta kirkosta. Vuosina 1965-1966 tehdyssä korjauksessa pärekaton päälle tehtiin paanukatto, ulkoseinät tuettiin ja laudoitettiin uudelleen.\r\n\r\nSeurakunta siirrettiin 1782 Rohdaisten (nyk. Pyhäranta) alaiseksi kappeliksi. Se itsenäistyi uudelleen 1908 ja liitettiin 1974 Uuteenkaupunkiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:satama , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1840" ;
        skos:prefLabel    "Pyhämaan kirkot ja kyläasutus (Ketteli)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9236>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Nordenskiöldinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1880109623907" ;
        wgs84:long        "24.9191375355656" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/nordenskioldinkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2748>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kaupunki kapinassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2746> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kaupunki-kapinassa" .

[ dcterms:description  "Riitta Immonen asui Merikadulla 1959-1972 ja hänen atelierinsa oli siellä 1972-1985." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7898>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6732>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hailio, Pasi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Montana, Tony" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hailio-pasi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7446>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:34:59+0300" .

rky:p1400  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.419520014,29.360321316 61.419146868,29.362103833 61.417964516,29.360834172 61.418338242,29.359167687 61.419520014,29.360321316" ;
        poi:municipality  kunnat:k689 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4423" ;
        skos:prefLabel    "Hiitolanjoen voimalat (Lahnasenkoski)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9735>
        dcterms:modified  "2011-08-01T13:32:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6992>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Waronen, Jorma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/waronen-jorma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_244>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:59+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p49>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Konepajan varasto "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:10:24.436+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:32:37.779+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33509 ;
        poi:description  "C 35 rakennettiin Varvilahden telakka-alueen varhemmassa rakennusvaiheessa kuten C 37 ja C 39. Se on tyyliltään venäläisissä varuskunnissa suosittua tiilityyliä, johon liittyy uusgoottilaisia piirteitä. Rakennussuunnitelmaa muutettiin sittemmin C 34:n ja C 36:n rakentamisen yhteydessä ja siipi C 35 jäi varastoksi insinöörijoukkojen konepajan C 36 yhteyteen.\n\nVinottain rakennuksen C 36 päämassaan liittyvä siipiosa irrotettiin omaksi rakennuksekseen talvella 1991-92. Siipi sai numeron C 35. Purkutiilet käytettiin miinapajan C 34 fasadikorjaukseen.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C IV 105\nLähteet:\nKiviluoma, Matti, 1991. Suullinen tiedonanto.\nMV SL Tutkimusarkisto.\nOM VAHO SLTS.\nPLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue\nKuva:\nMV SL VIK C 1844."@fi ;
        poi:history      "C 35 rakennettiin Varvilahden telakka-alueen varhemmassa rakennusvaiheessa kuten C 37 ja C 39. Se on tyyliltään venäläisissä varuskunnissa suosittua tiilityyliä, johon liittyy uusgoottilaisia piirteitä. Rakennussuunnitelmaa muutettiin sittemmin C 34:n ja C 36:n rakentamisen yhteydessä ja siipi C 35 jäi varastoksi insinöörijoukkojen konepajan C 36 yhteyteen.\n\nVinottain rakennuksen C 36 päämassaan liittyvä siipiosa irrotettiin omaksi rakennuksekseen talvella 1991-92. Siipi sai numeron C 35. Purkutiilet käytettiin miinapajan C 34 fasadikorjaukseen.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C IV 105\nLähteet:\nKiviluoma, Matti, 1991. Suullinen tiedonanto.\nMV SL Tutkimusarkisto.\nOM VAHO SLTS.\nPLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue\nKuva:\nMV SL VIK C 1844."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.14672454331848" ;
        wgs84:long       "24.984703135490463" .

rky:p1660  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Markkinan historiallinen kirkonpaikka on ollut harvaan asutun pohjoisen Länsi-Lapin kirkollinen ja hallinnollinen keskuspaikka 1600-luvulta 1820-luvulle.\n\nKirkonpaikka, kalmisto ja uhripetäjä kirkkotarhan koilliskulmassa sijaitsevat moreenikummun laella Tornionjoen latvahaarojen Lätäsenon ja Könkämäenon yhtymäkohdassa. Paikan asutushistoriallisesta merkityksestä kertovat myös esihistorialliselta ajalta peräisin olevat esinelöydöt ja pyyntikuopat sekä saamelaiseen rautakauteen viittaavat kota- ja tupasijat, asuinkentät sekä palvontapaikat.\n\nPappilan paikka on kummun länsirinteessä; kirkon ja pappilan välissä on ollut käräjätupa ja kirkkotupia, kauppapaikka alempana jokirannassa.\n\nMarkkinan entinen kirkkomaa on myös erikoinen suomalaisten toisen maailmansodan sodankäynnin päätöspaikka, vaikka se ei ole ollutkaan varsinainen taistelupaikka, vaan uloin vartioasema ja tähystyspaikka. Kirkkotarhassa on suomalaisten sota-aikana tekemiä kaivantoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.490475860,22.300734023 68.489523570,22.308534984 68.488988434,22.311959282 68.488262133,22.312403761 68.486988653,22.306504389 68.486141072,22.300432867 68.485472870,22.298559331 68.484751970,22.297079430 68.485320982,22.293278667 68.487367471,22.290396485 68.488394403,22.290420819 68.489554281,22.291167493 68.490606762,22.293437144 68.491251579,22.295007736 68.491283594,22.296508850 68.491123005,22.298645912 68.490475860,22.300734023" ;
        poi:history       "Markkinan hallinnollisen ja kirkollisen keskuspaikan syntyyn 1600-luvulla vaikuttivat pyrkimykset vakiinnuttaa Ruotsin valtakunnan pohjoisosia ja Jäämeren politiikka. Kirkonrakennushanke käynnistyi 1607 ja kirkko oli käytössä viimeistään 1611. Kirkkoa laajennettiin ja korjattiin useaan otteeseen. Markkinat pidettiin vuosittain tammi-helmikuussa, jolloin istuttiin myös käräjät, toimitettiin veronkanto ja käytiin kirkossa. Kirkon läheisyyteen rakennettiin kruunun tulliaitta, parikymmentä kauppatupaa ja -aittaa sekä seitsemisenkymmentä saamelaisten kirkkokotaa.\r\n\r\nPaikalle rakennettiin uusi kirkko 1661, jota korjattiin tai sen paikalle rakennettiin uusi 1728. \r\n\r\nVuoden 1809 rauha jakoi Enontekiön kahtia ja uusi kirkko rakennettiin Ruotsin Kaaresuvantoon. Markkinapaikka siirrettiin keskeisemmälle paikalle Palojoensuuhun, jonne myös markkinasta 1826 purettu Markkinan kirkko pystytettiin.\r\n\r\nToisen maailmansodan aikana suomalaisten kevyesti kenttälinnoittama Markkina oli saksalaisten vahvasti linnoittamaa Järämää vastassa ja niiden välissä oli viimeinen \"asemasotalinja\". Kaivannot olivat entisellä kirkkomaalla ja sen edustalla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5261" ;
        skos:prefLabel    "Markkinan kirkonpaikka"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Linda asui kolmannessa kerroksessa, näköalat kahteen ilmansuuntaan, Dagmarinkadulle ja pieneen puistikkoon.' (s. 99)" ;
  dcterms:description            "Sorella asuu äitinsä Lindan kanssa Dagmarinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9516> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9515>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7443>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Maunulan ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suursuon ostoskeskus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat            "60.2320175678165" ;
        wgs84:long           "24.9343426725227" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7443" .

[ dcterms:description  "Ruumis löytyy uima-altaasta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9613> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8124>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8157>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:49:20+0300" .

rky:p334  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Palman huvila-asutus edustaa Pohjanmaan rannikokaupunkien liepeille jo 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta lähtien syntynyttä vauraan kaupunkiporvariston kesänviettoon liittyvää kultuurihistoriallista ilmiötä. Alueella sijaitseva Villa Palma on vanhimpia maaseutukaupunkien ympäristöön huvilaksi suunniteltuja rakennuksia.\n\nPalman alue on maastoltaan korkeaa ja kallioista. Mariluodon niemellä sijaitsevan alueen varhaisimman, empiretyylisen Villa Palman arkkitehtonisesti edustava hirsihuvila on mahdollisesti Intendentinkonttorin suunnittelutyötä. Jugendtyylinen Villa Marocko jyrkän kallion laella on arkkitehti Gustaf Strengellin veljelleen suunnittelema 1906. Muut alueen merkittävät huvilat ovat Villa Carlshamn ja Villa Slotte sekä Villa Metsola vuodelta 1864 huvila-alueen läpi kulkevan Pietarsaari-Kokkola –tien eteläpuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.826450560,23.016395757 63.825893462,23.016504133 63.825375053,23.016614737 63.824719757,23.016424411 63.824593466,23.015576808 63.824700501,23.014662966 63.824883564,23.014237536 63.825071207,23.014111129 63.825390703,23.013699758 63.825863504,23.013782649 63.826174721,23.013871634 63.826533025,23.013537982 63.826762072,23.013651531 63.826942691,23.013729660 63.827704710,23.013372033 63.827874067,23.013647589 63.828114348,23.014096355 63.828239382,23.014627895 63.828290159,23.015669536 63.828100195,23.016245681 63.826450560,23.016395757" ;
        poi:history       "Palman huvila-alueelle antoi nimensä kruununvouti Lundströmin ja kauppias Roosin rakennuttama Villa Palma, joka rakennettiin meren rantaan jo 1838. Kokkolan varakkaiden porvareiden ja virkamiesten kesähuvila-asutusta alkoi syntyä kaupungin liepeille 1800-luvun puolivälissä, suosion huippu oli 1860-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1644" ;
        skos:prefLabel    "Palman alueen huvila-asutus (Villa Palma ja Villa Marocko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9732>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin Kauppatori" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/3654.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3654\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3654\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9732" .

th:Kirkko  a             owl:Class ;
        rdfs:label       "Kirkko"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Location .

<http://example/upload-base/#metadescription_7942>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:36:28+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p247>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sauna E9"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:13:18.624+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:45:41.531+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 , koko:p33513 ;
        poi:description  "Saunarakennus valmistui v. 1949 arkkitehti Heikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan. Saunatilojen lisäksi rakennukseen sijoitettiin pesutupa ja koko Länsi-Mustasaaren lämpökeskus sekä yksi asunto. Punatiilisen rakennuksen erikoisuutena oli turvekatto, jonka avulla arkkitehti halusi sopeuttaa uudisrakennuksen historialliseen ympäristöönsä paremmin sulautuvaksi. Käyttöönotettaessa rakennus nimettiin suunnittelijansa kunniaksi \"Nallensaunaksi\".\n\nSauna- ja pesutupatilat peruskorjattiin v.1988. Julkisivut ja turvekatto kunnostettiin vuonna 1994.\n\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nPettersson,Lars: Valmetin Suomenlinnan telakan vaiheita. 1951."@fi ;
        poi:history      "Saunarakennus valmistui v. 1949 arkkitehti Heikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan. Saunatilojen lisäksi rakennukseen sijoitettiin pesutupa ja koko Länsi-Mustasaaren lämpökeskus sekä yksi asunto. Punatiilisen rakennuksen erikoisuutena oli turvekatto, jonka avulla arkkitehti halusi sopeuttaa uudisrakennuksen historialliseen ympäristöönsä paremmin sulautuvaksi. Käyttöönotettaessa rakennus nimettiin suunnittelijansa kunniaksi \"Nallensaunaksi\".\n\nSauna- ja pesutupatilat peruskorjattiin v.1988. Julkisivut ja turvekatto kunnostettiin vuonna 1994.\n\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nPettersson,Lars: Valmetin Suomenlinnan telakan vaiheita. 1951."@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.14815579476365" ;
        wgs84:long       "24.97576601505284" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1072>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Veri vetää itään" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1071> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7648> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/veri-vetaa-itaan" .

rky:p594  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puhoslahden ja Puhoslammen välisellä kannaksella oleva Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö on merkittävä varhaisen teollistumiskauden ympäristö.\n\nPuhoksenkoski, joka on yksi Pyhäjärven vanhoista lasku-uomista, on Kiteen vanhimpia myllynpaikkoja. Sahan ja ruukin tuotantorakennuksia ei Puhoksen alueella ole säilynyt, mutta sahan jäänteitä ja kiviperustuksia on jäljellä jokihaarojen välissä. Muutoin rakennuskanta on monipuolista ja historiallisesti kerroksista. Puhoksenkosken partaalla on mylly sekä voimalaitos. Noin 800 metrin mittaisen kosken laidat on kivetty voima- ja uittokanavaksi. Kosken suulla toimivalla tukkien lasku- ja säilytyspaikalla on terva-aitta 1800-luvulta ja paja.\n\nPuhoksen vanhinta rakennuskantaa on kosken länsipuolella Majatalontien varrella sijaitseva Koskela, jonka 1800-luvulla rakennettu päärakennus on ollut Puhoksen hovin työväen asunto. Entinen Puhoksen yläkoulu on alun perin ruukin tilaan kuulunut rakennus 1800-luvulta. Hovin päärakennuksista toinen on palanut 1860-luvulla ja toinen purettu. Kartanoiden lehmuspuisto ja tiilinavetta ovat säilyneet.\n\nNs. Mustosen kanavana tunnettu kaivanto on muistona yrityksestä kanavoida Pyhäjärven ja Oriveden välinen kannas puutavaran uittoa varten. Kaivanto on linjattu Laukkalansuon kautta. Kanavointiyritys on yksi maakunnan varhaisimpia yhdessä Utran kanavan kanssa (ks. erillinen kohde Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue).\n\nRuukinpatruuna Nils Ludvig Arppen istuttama Puhoksen lehtikuusipuisto on Suomen suurin. Metsä on istutettu 1842-1844 laivanrakennustarpeiksi. Puistometsä on metsäntutkimuslaitoksen hoidossa.\n\nLehtikuusimetsän ja valtatien itäpuolella, Ätäskön rannalla on Puhoksen ruukkiin liittyvä, Arppen perustama Koivikon hovi ympäröivine viljelymaisemineen. Hovin 1850-luvulla rakennettua päärakennusta on jatkettu 1899 ja 1914. Se on nykyisin Kiteen maatalousoppilaitoksen ja koulutilan käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.082527238,29.933542486 62.080927610,29.930872952 62.079422616,29.929405937 62.088038327,29.925040682 62.087103081,29.934535198 62.083468743,29.936347603 62.083248172,29.934008645 62.082527238,29.933542486" ;
        poi:history       "Puhoksen kannakselle syntyi kyläasutusta vasta 1600-luvulla. Koskeen rakennettiin jo varhain mylly, jonka lisäksi paikalla toimi myös kalastamo. Puhos kuului Suorlahden hoville, ja myydessään Suorlahden kruununvouti Andersin piti Puhoksen myllyn itsellään. Puhos myytiin 1770 nimismies Erik Andersinille, jolta omistus siirtyi edelleen kruununvouti Gabriel Walleniukselle.\r\n\r\nPuhoksen teollinen perinne ulottuu vuoteen 1774, jolloin Walleniuksen perustama saha aloitti toimintansa. Vuoden 1778 kuninkaallisella päätöksellä taattiin Karjalalle lupa sahatavaran vientiin Venäjälle. 1780-1790-luvulla Savon ja Karjalan osuus Ruotsin puoleisen Suomen sahatavaran tuotannosta oli kolmasosa tai jopa puolet.\r\n\r\nPuhoksen sahan hankinta-alue käsitti paitsi Pyhäjärven ympäristön myös lähimmät Oriveden kylät. Saha sijaitsi alimman kosken länsirannalla ja mylly sitä vastapäätä vähän ylempänä. Ensimmäinen sahauskausi jatkui Kustaan sotaan 1788-1790, eikä sahaa rakennettu uudelleen kuin vasta 1800-luvun alussa.\r\n\r\nPuhos oli 1800-luvun alussa teollisuusmies Nils Ludvig Arppen hoidossa, ja tuolloin saha kehittyi yhdeksi maan suurimmista.  Telakkatoiminta käynnistyi Oriveden puoleisella rannalla 1829. Maamme ensimmäinen höyrylaiva, sisävesiliikenteeseen ja sahatavaran lauttaukseen tarkoitettu Ilmarinen, valmistui siellä 1833. Aiemmalle sahakirjurin talon paikalle nousi Arppen aikana Puhoksen hovi puistoineen ja kosken rannalle muitakin rakennuksia. Arppeen rakennuttama Koivikon kartano valmistui 1840, ja Koivikosta kehittyi maatalouden mallitila. Kartanorakennus sijaitsi lähempänä Ätäsköä kuin nykyinen tilan päärakennus.\r\n\r\nPuhoskoski perattiin 1829-1839. Sahatavaran kuljettamiseksi kannaksen yli järvestä toiseen Arppe rakennutti 1843 kannaksen poikki hevosvetoisen rautatien. Kosken vieressä kulkeneet kiskot olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa.\r\n\r\n1800-luvun loppupuolella Puhoksen omistanut suurliikemies A.J. Mustonen rakennutti Puhoksenkosken äärelle konepajan, valimon ja telakan 1875. Puhoksen kannaksen lävistävän ns. Mustosen kanavan rakentaminen aloitettiin 1876 tuotantolaitoksen kuljetusyhteyksien parantamiseksi. Kanavan rakennustyöt keskeytyivät jo seuraavana vuonna sahan omistajan kuolemaan, mutta kanavointia Orivedeltä Puhoksen ja Pyhäjärven kautta Laatokalle suunniteltiin vielä 1900-luvun alussa.\r\n\r\nPuhoksen konepaja toimi vuoteen 1893 asti ja saha vuoteen 1900. Jo Arppen kaudella kosken länsipuolella oli harjoitettu laajaa karjataloutta, ja teollisen toiminnan loputtua Puhoksella jatkui maatalous. 1900-luvun alkupuolella Puhoksenkosken voimaa käytettiin myllyn ja sähkölaitoksen toimintaan, ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n voimalaitos rakennettiin 1958-1959. Arppen aikainen saha purettiin 1961."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k260 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:puisto , poio:muinaisjaannos , poio:kanava , poio:mylly ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1104" ;
        skos:prefLabel    "Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö (Lehtikuusimetsä)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Olen modernin ajan lapsi. Asun lähiössä, ja silta, jota kuljen joka aamu ja iltapäivä, ylittää maan ensimmäisen moottoritien, niin sanotun Tarvontien, jonka ensimmäinen parinkymmenen kilometrin pätkä Bembölen kylään asti on valmistunut vuosikymmenen alkupuoliskolla.' (s.13)" ;
  dcterms:description            "Kjell Westö kuvaa esseessään koulumatkaansa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9334> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9332>
] .

rky:p928  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.386633890,28.706168528 62.387599113,28.705681550 62.388392715,28.705544658 62.388823349,28.705697227 62.388987323,28.705934175 62.389667831,28.707342813 62.388414841,28.709452222 62.387309096,28.709758016 62.386614853,28.709251596 62.386633890,28.706168528" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:saha , poio:satama , poio:liikennepaikka , poio:silta , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Väärä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5650>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Rautatieaseman lähikoulut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mielenkiinnosta kysyn, mitkä ovat Helsingin rautatieasemaa lähinnä olevat ala-aste, ylä-aste ja lukio? Kuinka pitkä matka rautatieasemalta on niihin? Entä onko Suomessa olemassa koulua, lähinnä ala-astetta, yläastetta tai lukiota, jonka opetuksessa painotetaan äidinkieltä (tässä tapauksessa suomen kieltä)? Missä se sijaitsee? Tutkiskelin Helsingin kaupungin palvelukarttaa (http://www.hel.fi/palvelukartta/) ja tulin seuraavanlaisiin johtopäätöksiin:\n\nHelsingin päärautatieasemaa lähin ala-aste on Kaisaniemen ala-asteen koulu (Puutarhakatu 1, noin puoli kilometriä rautatieasemalta), lähin yläaste on Kruununhaan yläaste (Snellmanninkatu 18, noin kilometri rautatieasemalta) ja lähin lukio Sibeliuslukio Kruununhaassa (Liisankatu 13, noin kilometri rautatieasemalta).\n\nPuistolan ala-aste Helsingissä on äidinkielipainoitteinen.\n\nHelsingin uuden yhteiskoulun lukiossa on kirjallisuuslinja (http://www.uyk.edu.hel.fi/)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7271> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-mielenkiinnosta-kysyn-etta-mika" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8154>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Kotwica, Petri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8154" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1666>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kesä Kalevi Sorsan kanssa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9105> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i227> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kesa-kalevi-sorsan-kanssa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6364>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:33:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6459>
        a                    th:Kirjasto ;
        rdfs:label           "Kansalliskirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin yliopiston kirjasto" , "Suomen kansalliskirjasto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1702672589887" ;
        wgs84:long           "24.95043795398" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kansalliskirjasto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1548>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1312448~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8653>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1917986~S9*fin> .

rky:p1127  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pännäisten (Bennäs) uusrenessanssityylinen rautatieasema on alkuperäisessä asussaan hyvin säilynyt Pohjanmaan radan rakentamisaikainen (1885) asema, johon liittyy laaja pääosin samalta aikakaudelta oleva  asuinalue.\n\nPännäisten asema-alueella on uusrenessanssityylisen IV luokan asemarakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi neljä kaksoisvahtitupaa ja niihin liittyviä talousrakennuksia, navettoja, saunoja, liitereitä ja kellareita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.594775963,22.786638757 63.596873217,22.791828736 63.596539228,22.792667589 63.594387025,22.787444801 63.594775963,22.786638757" ;
        poi:history       "Pohjanmaan radan rataosuus Seinäjoki-Kokkola valmistui 1885 ja Kokkola-Oulu 1886. Pietarsaaren kaupunkia palveleva Pännäisten rautatieasema rakennettiin Pohjanmaan radan varteen Pedersören kunnan alueelle noin 15 kilometrin päähän kaupungista. Pännäisistä Pietarsaareen ja edelleen satamaan ja Ahlholman tehdasalueelle rakennettiin Pietarsaaren rata.\r\n\r\nPännäisten asemarakennus rakennettiin ns. Oulun radan piirustusten mukaan 1885 todennäköisesti Valtionrautateiden tuolloisen suunnittelijan Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Samanaikaisesti asemarakennuksen kanssa alueelle rakennettiin tavaramakasiini, kaksoisvahtitupa sekä lukuisia talousrakennuksia Asematien varteen. Asuinaluetta täydennettiin rakentamalla lisää kaksoisvahtitupia 1900 ja 1930."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4211" ;
        skos:prefLabel    "Pännäisten rautatieasema"@fi .

rky:p830  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Olkkajärven ja Olkkalammen välisellä kannaksella sijaitsevat Kenttäharjun ja Keskitalon eli Kenttälän tilojen pihapiirit edustavat peräpohjalaista talonpoikaisrakentamista tyypillisimmillään.\n\nPihapiireissä on asuinrakennusten lisäksi useita maatalouteen liittyneitä talousrakennuksia. Kenttäharjun päärakennus on noin vuodelta 1860 ja Keskitalon mansardikattoinen päärakennus 1920-luvulta. Kenttäkannaksen alueella on yksi Pohjois-Suomen suurimmista pelto-raunioista. Keskitalon läheisyydessä on myös pohjoisimmalle Suomelle tyypillinen ja tarpeellinen pyramidikattoinen kesänavetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.554741025,26.012132126 66.557792010,26.012572552 66.558295463,26.017046874 66.557234617,26.035345209 66.555163076,26.035004250 66.552615785,26.030048487 66.554741025,26.012132126" ;
        poi:history       "Olkkajärven Kenttälän alueella on asuttu jo kivikaudella. Rantaviivan lähellä on ainakin 1600-luvulta alkaen käytetty kalakenttä, mistä on jäljellä kalatupien ja niiden kiukaiden jäänteitä. Perimätiedon mukaan paikalla (”Kenttäniemellä”) on vanha metsäsaamelaisten asuinpaikka. Kenttälän (nykyisin Kenttäharju) uudistila perustettiin 1850-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3980" ;
        skos:prefLabel    "Olkkajärven Kenttälän taloryhmä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8748>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Villa Baumgartner"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Itäinen Puistotie 17" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        wgs84:lat            "60.1562367744679" ;
        wgs84:long           "24.9602920877822" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/villa-baumgartner" .

koko:p33088  dc:created  "2012-05-24T07:00:24.459+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:00:24.568+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "muuri"@fi , "wall"@en , "murar"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_6958>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4311>
        dcterms:modified  "2009-10-22T13:42:34+0300" .

rky:p1387  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paavolan kirkonkylä on yksi harvoista kirkonkylistä, joissa maantiehen tukeutuva kylärakenne on selkeästi säilynyt.\n\nSiikajokilaaksoon viettävien peltojen etelälaidalla ovat vanhan maantien varteen ryhmittyneet kirkonkylän julkiset rakenukset ja kantatilojen pihapiirit. Uudempi rakentaminen keskittyy sivuteiden varsille.\n\nPaavolan aumakattoinen ristikirkko on Matti Hongan 1756 rakentama ja saarnatuoli Mikael Toppeliuksen maalaama. Pohjalaistyyppinen tapuli on vuodelta 1760. Raitin muita rakennuksia ovat lainamakasiini, meijeri, vanha kansakoulu ja paloasema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.606532262,25.212558824 64.607354114,25.210400411 64.607526148,25.208342220 64.607624510,25.206161808 64.607646978,25.205810015 64.607746952,25.204355443 64.607948929,25.202736728 64.610016628,25.202151543 64.613719423,25.205906892 64.612557459,25.211586602 64.612090493,25.218311034 64.608021476,25.218557770 64.607304195,25.215143536 64.606532262,25.212558824" ;
        poi:history       "Paavola tuli Siikajoen saarnahuonekunnaksi 1702 ja kappeliksi 1811. Kirkon vieressä oleva 1847 rakennettu lainajyvämakasiini otettiin museokäyttöön 1978. Paavolan raitti säästyi voimakkailta muutoksilta hallinnollisten ja kaupallisten toimintojen siirryttyä Ruukkiin. Paavolan 1874 perustettu kunta ja Revonlahti yhdistettiin Ruukin kunnaksi 1973. Ruukki puolestaan yhdistyi Siikajoen kanssa 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k748 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:koulu , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:makasiini , poio:kirkkorakennus , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4360" ;
        skos:prefLabel    "Paavolan kirkonraitti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1902>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Antonia ja irlantilainen kevät" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Englannin keskustelukurssilla Antonia tutustuu irlantilaiseen opettajaan Timothyyn. Timothyn 9-vuotias poika Nicholas puolestaan ystävystyy Antonian äidin kanssa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9302> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7576> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9506> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1901> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1527&BibliographyId=26125&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/antonia-ja-irlantilainen-kevat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9104>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1883548~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6361>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Ruoholahden metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat         "60.1632878859903" ;
        wgs84:long        "24.9143957331129" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ruoholahden-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6600>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7075>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:49+0300" .

rky:p88  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuomarinkylän kartano on Viaporin vaikutuksesta Helsingin seudulle syntyneitä upseerikartanoita ja kartanon päärakennus on esimerkki Carl Wijnbladin mallikirjan mukaan rakennetusta kustavilaisesta kartanotyypistä. \n\nTuomarinkylän kartano vanhoine kartanorakennuksineen ja 1900-luvulla rakennettuine talousrakennuksineen ja puistoineen muodostaa Vantaanjokivarren kulttuurimaisemassa kartanolaitosta hyvin kuvastavan kokonaisuuden. Tuomarinkylän kartanoon eli Domarbyhyn tulee etelästä Vanhastakaupungista vanha tie, joka on varmaankin jatkunut Vantaanjoen yli Tapaninkylään ja yhtynyt siellä varsinaiseen \"Hämeentiehen\".\n\nTuomarinkylän kartanon kustavilainen päärakennus on valmistunut 1790 ja piharakennukset ovat samalta ajalta. Matalarunkoista, tiilestä muurattua rakennusta kattaa mansardikatto. Alkuperäissuunnitelman mukaisesti pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi neljä symmetrisesti sijoitettua siipirakennusta, kaikissa alunperin mansardikatot. Kolme siipirakennusta on säilynyt meidän päiviimme. Pihaneliön erottaa talouspihasta kiviaita portteineen. Kartanoon kuuluu samalta ajalta periytyvä ruutupuutarha sekä puisto 1800-luvun alusta. Tilanhoitajan hirsirakenteinen asuintalo ja kartanopihan pohjoispuolella sijaitsevan karjapihan rakennukset ovat 1800-luvun lopulta.\n\nTuomarinkylän kartanon alueella on pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan linnoitteista tukikohta XV, asema 1 ja 2. Kartanon peltojen ansiosta asemiin liittynyt laaja ampuma-ala on edelleen nähtävissä. Kartanon eteläpuolella olevaan asema 1:teen kuuluu juoksuhautoja ja ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kaikkien katoissa ovat säilyneet teräspalkit, jotka yleensä on räjäytetty irti metalliarvon vuoksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.263899380,24.971267618 60.262292675,24.973109714 60.259995933,24.974777092 60.253902903,24.977848493 60.252376303,24.977839094 60.251163932,24.976628591 60.249841531,24.974511527 60.250248214,24.971705200 60.251744709,24.969229151 60.251404255,24.968342713 60.251134958,24.966719752 60.251261657,24.964329218 60.251586892,24.962981694 60.253000657,24.956591909 60.254732706,24.955141711 60.255602933,24.957751051 60.257023354,24.959263592 60.258730553,24.961113465 60.261355492,24.965690426 60.263899380,24.971267618" ;
        poi:history       "Kylän nimenä Tuomarinkylä (Domarby) tunnettiin jo keskiajalla. Vanhin maininta on vuodelta 1417. Tuomarinkylän kartano muodostettiin  1700-luvun keskivaiheilla vanhan talonpoikaiskylän paikalle.  Tuolloin kartanon omisti majuri Magnus Brunow.\r\n\r\nHelsingin seudun kartanokulttuuri kehittyi Viaporin rakennustöiden seurauksena. Upseeristo hankki omistukseensa kartanoita ja muita tiluksia, rakennutti niille uusia rakennuksia ja sai lisätuloja myös perustamiensa kalkkilouhosten, sahojen, tiili- ja kaakelitehtaiden tuotannosta ajanjaksona, jolloin rakennustoiminta oli vilkasta.\r\n\r\nTuomarinkylän kartanon osti sotakamreeri Johannes Weckström 1781. Hänen rakennuttamansa nykyinen päärakennus valmistui viimeistään 1790. Alkuperäissuunnitelman mukaisesti pihapiiri käsitti päärakennuksen lisäksi neljä symmetrisesti sijoitettua siipirakennusta. Tuomarinkylän päärakennuksen arkkitehtuuri noudatti linnoitusupseeri Carl Wijnbladin mallikirjan esimerkkiä. Wijnbladin kokoamat mallikirjat vaikuttivat aikanaan koko valtakunnan asuntoarkkitehtuuriin. Weckströmin aikana perustettiin myös kartanon ruutupuutarha. \r\n\r\nKauppias Jacob Kavaleff osti kartanon 1845. Hänen jälkeläisensä myivät kartanon 1917 Helsingin kaupungille, mutta perhe asui kartanossa 1950-luvun lopulle. Kartanon päärakennus restauroitiin museoksi 1960-1961 kaupunginarkkitehti Taina Laineen suunnitelmin. Ulkoasultaan ja väritykseltään se ennallistettiin 1700-luvun lopun asuun. Museo avattiin yleisölle 1962. Helsingin kaupunki hoitaa ja viljelee kartanon maita. Kartanon entisessä tallissa ja navetassa toimivat ratsastuskoulut."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=55" ;
        skos:prefLabel    "Tuomarinkylän kartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7409>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Komisario Palmu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8650" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9364>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1399679~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1400239~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1400259~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1803283~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1896743~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6860>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:31+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku \"Sinebrycoffien vanha Hietalahti\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2985> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9459>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Puurtinen, Aija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9459" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6955>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1982" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6960> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6956> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6958> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6959> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1982" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Opettelin luistelemaan Brahen kentällä. Ämyrit toitottivat siellä musiikkia, joka kuului Vallilaan saakka. Joulupukki oli tuonut minulle lahjaksi nurmarit ja isä vei minut vanhaan pukukoppiin, ähelsi nurmarit jalkaani ja sanoi, että siitä sitten vain luistelemaan.\" (s. 40)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3854> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7669>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_207>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1260231~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1139012~S9*fin> .

blue_route:s30  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Bastioni Gyllenborg"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p76> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Bastioni Gyllenborg"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

rky:p1623  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.219677724,25.065882264 60.219681653,25.067315963 60.218758543,25.068840385 60.217931036,25.068100233 60.217545497,25.067845888 60.217393800,25.066494825 60.217654358,25.065728466 60.218660583,25.064849809 60.218981056,25.064694401 60.219396272,25.065216125 60.219677724,25.065882264" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:kasarmi , poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Myllypuro)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i560>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kaarlo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaarlo" .

blue_route:c07  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s08 ;
        :source       blue_route:s07 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5117>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Puretut talot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7275> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7284> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6901> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7281> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7276> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7252> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7216> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7285> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7277> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7278> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7214> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7217> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6910> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6909> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6657> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7283> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6996> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7274> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7045> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7279> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7280> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7215> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/puretut-talot" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9101>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kysymyksiä Vuosaaresta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "1. Kuinka monta kieltä/kansallisuutta löytyy Vuosaaren kaupunginosasta? Olisiko niistä mahdollisuutta saada listaa suunnilleen suuruusjärjestyksessä?\n2. Mikä on Vuosaaren pinta-ala? Onko se \"Helsingin suurin kaupunginosa\"?, entäpä väestömäärä tuoreimpien tilastojen valossa?\n3. Menettikö Vuosaari asemansa Helsingin itäisimpänä kaupunginosana Sipoo-liitoksen myötä? Mikä nyt (ja mistä lähtien) on Helsingin itäisin kaupunginosa?\n4. Tiedättekö Vuosaarelle muita kutsumanimiä kuin \"Vuokki\"?\n\n Aluksi kerrottakoon, että seuraavissa tiedoissa Vuosaarella tarkoitetaan Vuosaaren peruspiiriä, joka käsittää Keski-Vuosaaren, Nordsjön kartanon, Uutelan, Meri-Rastilan, Kallahden, Aurinkolahden, Rastilan, Niinisaaren ja Mustavuoren.\n\nSitten vastauksiin, joissa todella isona apuna oli Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjasto.\n\n1. Vuosaaresta löytyy 114 kansallisuutta, ja vähintään 88 äidinkieltä. Tieto on vuodenvaihteesta 08-09.\n\nKansallisuudet, top 30 (suluissa ihmisten määrä)\n\nSuomi (32382), Venäjä (686), Viro (646), Somalia (326), Turkki (158), Thaimaa (67), Irak (66), Ukraina (64), Kiina (63), Ruotsi (59), Iran (57), Saksa (55), Vietnam (51), Britannia (46), Serbia ja Montenegro (42), Bangladesh (39), Nepal (39), Afganistan (38), Yhdysvallat (37), Espanja (33), Nigeria (32), Marokko (31), Pakistan (31), Kongo dem tv (26), Puola (19), Italia (18), Latvia (18), Ranska (17), Intia (17), Tunisia (16)\n\nÄidinkieli, top-30 (suluissa ihmisten määrä)\n\nsuomi (28590), ruotsi (1851), venäjä (1506), somali (695), eesti/viro (609), kurdi (280), arabia (247), englanti (191), turkki (181), kiina (145), vietnam (117), persia (103), albania (101), espanja (89), thai (81), saksa (71), bengali (70), ranska (56), urdu (47), amhara (41), nepali (39), ukraina (29), puola (28), italia (27), portugali (27), lingala (26), bulgaria (20), hindi (19), unkari (18), tagalog/pilipino (17)\n\n2. Vuosaaren peruspiirin pinta-ala on 15,38 km². Sipoosta liitettyyn alueeseen kuuluvan Östersundomin suurpiirin ja peruspiirin maapinta-ala on 25,4 km². Östersundomin alueen kaupunginosat ovat Östersundom, Salmenkallio, Talosaari, Karhusaari ja Ultuna. Kaupunginosakohtaisia kokoja ei ollut vielä saatavissa. Ainakin peruspiirejä vertailtessa vie Östersundomin alue siis voiton.\n\nVäestömäärä on 35 702 (tilasto vuodelta 2009). Väestömäärän on arvioitu olevan tulevaisuudessa 40 000, kunhan kaikki uudet asuntoalueet on saatu pistettyä pystyyn.\n\n3. Kyllä valitettavasti Sipoo ajoi ohi Vuosaaresta, ja on nyt Helsingin itäisin kaupunginosa.\n\n4. Vuokki on se perus, mutta myös Vylliä kuuluu joskus käytettävän. Hesarin taannoin tekemässä Stadin mestojen slanginimien kartoituksessa tarttui haarukkaan lisäksi Vuokka, Vuokku, Vuokkis, Vuosis, Vusa, Vuosku ja Vessu. Noista voi olla sitten montaa mieltä...\n\nLinkki Hesarin slangikarttaan:\nhttp://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/s...gihesa.swf\n\nLähteet:\nwww.hel.fi/tietokeskus\nhttp://tilastokeskus.fi/\nhttp://www.hel.fi/wps/portal/Talous...Esittely11" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9101" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7072>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Palace"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1653306561986" ;
        wgs84:long        "24.9520003713741" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7072" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7311>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:07:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2161>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1447925~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_467>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1655868~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Yksityisetsivän toimisto sijaitsee Kalliossa. Paikallisia baareja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7406>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Mikonkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1695412970902" ;
        wgs84:long        "24.9455199237652" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7406" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4902>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pihlajamäki - näköalalähiö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i77> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4901> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/pihlajamaki-nakoalalahio" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9361>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pariisin Kevät"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9361" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9600>
        dcterms:modified  "2011-05-19T13:52:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7571>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:22+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mannerheimintie meitä kohta vie seikkailuun päin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://seco.tkk.fi/onto/toimo/p692fad7b2d6bc00947c41f5e6a15d4f0e89d437f>
        dc:created      "2012-12-27T12:50:41.575+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T12:50:41.706+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "F. H. af Chapman"@fi , "F. H. af Chapman"@sv , "F. H. af Chapman"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7666>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Laivanvarustajankatu 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Koitere" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6815> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/1149" ;
        wgs84:lat            "60.1562217779118" ;
        wgs84:long           "24.9486607978519" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7666" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7905>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1855991~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5876>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=971CE310-82CA-41D1-83D1-7B26F6BA6D09> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9860>
        dcterms:modified  "2012-06-28T13:51:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1035>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Tähti" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7636> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tahti" .

[ dcterms:description  "Laila saapuu ensimmäistä kertaa Helsinkiin ja elokuvassa näytetään 1970-luvun alun Hakaniemen maisemia. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9691> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

rky:p557  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.230036146,27.732056350 64.228878530,27.730849594 64.229367768,27.728430031 64.230481797,27.729547152 64.230036146,27.732056350" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Ämmäkoski)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "FRANK XIV (Puntti Valtonen): \"Vähän toista kuin kotona. Vai mitä, Frank?\"" ;
  dcterms:description            "Pantse Syrjä ja Puntti Valtonen pelaavat Linnanmäen huvipuiston pelihallissa Tivolikadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7884> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

[ dcterms:description  "Marjatan talo, suuri kerrostalo Vilhovuorenkadulla oli vasemmistoillegaalien tukikohtia. Marjatan talossa käytiin tulitaistelu \"gansterikommunisti\" Veikko Pöystin ja poliisien välillä lokakuussa 1941 (Rislakki 1985, 23-24)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9818> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9817>
] .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7016>
] .

[ dcterms:description  "Taucher on Mäkelänkadulle rakennettujen kunnallisten asuintalojen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6932> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6934>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8022>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:54:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8117>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Litonius, Jonas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8117" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5613>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Auroran ja Hesperian sairaaloiden nimet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Auroran ja Hesperian sairaalat ovat saaneet nimensä? Auroran sairaala on nimetty Aurora Karamzinin mukaan vuonna 1952. Aurora Karamzin (1808-1902) oli yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keisarillinen hovineiti. Hänet muistetaan erityisesti Helsingin Diakonissalaitoksen perustajana.\n\nHesperian sairaala (nykyisin HYKS Psykiatriakeskus), joka muodostettiin 1950-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä, on saanut nimensä antiikista. Hesperia tarkoittaa lännen maata (kr. hesperos = länteen, iltaan liittyvä). Antiikin kreikkalaiset nimittivät Hesperiaksi yleensä Italiaa, joskus myös Espanjaa. Helsingissä on jonkin verran antiikinaiheisia kadun- tai puistonnimiä (esimerkiksi Arkadia, Apollo, Juno), joista pari vanhinta oli käytössä jo 1800-luvulla. Hesperian nimi liittyy 1800-luvun alkupuolen romanttisiin virtauksiin. Hesperian huvila-alue ja Hesperian ravintola olivat tuttuja helsinkiläisille jo 1840-luvulta alkaen. Kun alueen vuokra-aika päättyi 1892, siitä muodostettiin Hesperian puisto. Vuonna 1906 vahvistettiin lähelle Hesperian puistoa kadunnimi Hesperiankatu. Kun katu muutettiin puistoksi Taivallahteen asti, sen laidoille nimettiin vuonna 1911 Etelä- ja Pohjois-Hesperiankatu. Nykyiset muodot Eteläinen ja Pohjoinen Hesperiankatu vahvistettiin 1928. Hesperian sairaala sijaitsee samalla alueella Töölössä kuin edellä mainitut kadut, joten nimi on otettu sieltä.\n\nLähteet:\nCastrén, Paavo: Antiikin käsikirja (Otava, 2000)\nHackzell, Kaija: Töölöntullin molemmin puolin (Helsingin Sanomat, 1997)\nHelsingin kadunnimet. 3 (Helsingin kaupunki, 1999)\nhttp://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,956\n\nLisätietoja:\nhttp://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/4614/\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Aurora_Karamzin\nhttp://www.hdl.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010534\nhttp://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,955" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9243> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9327> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-auroran-ja-hesperian-sairaalat-saivat-nimensa" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p112>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Parakki E17"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:48:26.883+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:59:31.81+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 ;
        poi:description  "Parakki rakennettiin vuonna 1965 väliaikaiseksi majoitusparakiksi Valmet Oy:n työntekijöitä ja työllisyyskurssilaisia varten. Se toteutettiin samojen Puutalo Oy:n laatimien piirustusten mukaan kuin parakki E 16. Valmet Oy:n siirryttyä pois Suomenlinnasta rakennus siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan, kuten muutkin yhtiön hallinnassa olleet rakennukset.\n\nParakki on käytössä asuinrakennuksena ja se peruskorjattiin vuonna 1987 arkkitehti Tapani Launiksen suunnitelmien mukaan.\n\nHelena Rosén1995"@fi ;
        poi:history      "Parakki rakennettiin vuonna 1965 väliaikaiseksi majoitusparakiksi Valmet Oy:n työntekijöitä ja työllisyyskurssilaisia varten. Se toteutettiin samojen Puutalo Oy:n laatimien piirustusten mukaan kuin parakki E 16. Valmet Oy:n siirryttyä pois Suomenlinnasta rakennus siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan, kuten muutkin yhtiön hallinnassa olleet rakennukset.\n\nParakki on käytössä asuinrakennuksena ja se peruskorjattiin vuonna 1987 arkkitehti Tapani Launiksen suunnitelmien mukaan.\n\nHelena Rosén1995"@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14844951403529" ;
        wgs84:long       "24.976114702224777" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8282>
        dcterms:modified  "2009-12-31T14:43:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_84>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7902>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Nyström, Gustav"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7902" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8377>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Pullman, Bill"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8377" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8616>
        dcterms:modified  "2010-02-02T10:55:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6587>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:13:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8876>
        dcterms:modified  "2010-03-31T14:39:14+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennusryhmän arkkitehti yhdessä Jaakko Paatelan kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7544> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Löydän tyhjän pysäköintiruudun Vaasankadulta ja kävelen Hilpeään haukeen, pieneen ravintolaan, Katen ja minun suosikkipaikkaan, toiseen olohuoneeseemme. Suurin osa Hauen myynnistä koostuu ulkomaalaisista laatuoluista. Paikka on muita kulmakunnan kuppiloita hintavampi, mutta samasta syystä asiakaskunta on siistimpi, ilmapiiri hillitty ja känniremua esiintyy tavallista harvemmin.' (s. 69)" ;
  dcterms:description            "Kari Vaaran kantapaikka on Vaasankadun Hilpeä Hauki." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9588> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9583>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7038>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:18:21+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tänään elokuvateatteri Orion toimii Suomen Elokuva-arkiston laatufilmien näytöspaikkana. Välikankaan interiööri on säilynyt entisellään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8730> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6633>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8613>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Pietarinkatu 19"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1570751891543" ;
        wgs84:long        "24.9446282782178" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8613" .

[ dcterms:description  "Suomen suurin murhamies" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7400>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9327>
        dcterms:modified  "2010-06-30T11:16:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6584>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Suomalainen Klubi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1673530510288" ;
        wgs84:long        "24.9340271468665" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suomalainen-klubi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6823>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7298>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6918>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kaartin kasarmi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1643799937653" ;
        wgs84:long        "24.9489378482696" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaartin-kasarmi" .

[ dcterms:description  "Sasha, Ea ja Egis, siskokset kuin yö ja päivä, pyörittävät yhdessä eläinkauppaa Bulevardilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1542> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687>
] .

rky:p1252  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Johanneksen kaksitorninen tiilikirkko on uusgotiikan loppuvaiheen pääesimerkki Suomessa. Kaupunkikuvallisesti merkittävää kirkkoa ympäröi poikkeuksellisen edustava ja yhtenäinen kaupunkitila, joka muodostuu puistoalueesta ja sitä kehystävistä, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennetuista koulu- ja asuinrakennuksista. \n\nJohanneksen kirkon toisessa päädyssä kohoaa kaksi tornia. Poikkilaivalla varustetun pitkäkirkon tyylin mukainen rikas ornamentiikka on toteutettu betonista. Rinteessä seisovaa kirkkoa ympäröi terassoitu puisto, joka liittyy muurin erottamana ympäröivien koulujen käyttämään urheilukenttään. Punanotkon puistosarjaan lukeutuu kirkon edustaistutusten lisäksi Koulupuistikko, istutettu entinen Koulutori, joka kuvastaa hyvin 1900-luvun alun puistosuunnittelua. Poikkeuksellisen yhtenäisen ilmeen kaupunkitilalle antavat viisikerroksisten uusrenessanssi- ja jugendasuintalojen rivistöt, joiden lisäksi aukiota reunustaa sarja huolella suunniteltuja koulurakennuksia. \n\nNs. Brobergin koulu (nykyinen Designmuseo) edustaa 1880-luvun uutta koulutyyppiä; yhteiskoulua. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitteleman koulurakennuksen julkisivu heijastaa aikansa tiiligotiikkaa keskirisaliitin torneineen. Suomalaisen Alkeisopiston klassististyylinen kolmikerroksinen koulutalo on vuodelta 1879. Viereinen Suomalaisen normaalilyseon koulu (nykyinen Helsingin normaalilyseo) on valmistunut 1905. Kolmikerroksinen uusrenessanssirakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Cygnaeus lågstadieskolanin mansardikattoisen, pohjaltaan epäsymmetrisen jugendkoulun vuodelta 1910 on suunnitellut Helsingin kaupungin rakennusvirastolla arkkitehti Karl Hård af Segerstad. Koulun kokonaisuuteen liittyy piharakennus sekä koulupihaa rajaava aita. Arkkitehtien Valter Jung, Emil Fabritius ja Waldemar Aspelin suunnittelema entinen ruotsalaisen kauppaopiston talo Merimiehenkadulla on vuodelta 1910."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.163801747,24.946688043 60.163381660,24.946729578 60.162822165,24.946832859 60.161246758,24.946938763 60.161243205,24.946946713 60.161230715,24.946384695 60.161178587,24.944737453 60.161117202,24.942489807 60.161110592,24.942064300 60.161251306,24.941850111 60.161578012,24.941792372 60.161792002,24.941519649 60.162053241,24.941739158 60.162274736,24.941475770 60.163768148,24.945899459 60.163801747,24.946688043" ;
        poi:history       "Helsingin asukasluvun noustua voimakkaasti eteläiseen Helsinkiin päätettiin rakentaa uusi kirkko 1873. Sijaintipaikaksi valittiin kaupungininsinööri Konrad Reuterin kannattama paikka Punanotkosta, mistä oli käynnissä olleessa asemakaavoituksessa varattu paikka kaupungin kolmannelle kirkolle. Johanneksenvuori oli kirkon sijaintipaikkaa päätettäessä vielä laitakaupunkia ja paikalla oli rakentamaton alue. Alueella kohtasivat Helsingin 1800-luvun alun jälleenrakennuskauden itäisen kantakaupungin ja Kampin ruutukaavakortteleiden asemakaavakoordinaatistot. Yhtymäpaikkaan oli tehty 1800-luvulla useita asemakaavoja. \r\n\r\nKaupunginosan uusi asemakaava vahvistettiin 1875 ja kirkon rakentamisaikaan kiviset asuinkerrostalot alkoivat korvata seudun aiemman matalan puutalokannan. Uuden kirkon suunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 1878 ja kirkko rakennettiin 1888-1891 ruotsalaisen arkkitehti Adolf Emil Melanderin voittaneen ehdotuksen mukaan. Johannes-nimen kirkko sai Helsingin suomalais-ruotsalaisen seurakunnan jaon yhteydessä 1905. Vuonna 1912 tehdyssä korjauksessa kirkkosalin monivärinen sisämaalaus muutettiin vaaleaksi. \r\n\r\nKaupunki antoi paikan julkiselle rakennukselle, kun se lahjoitti yksityiselle Suomalaiselle alkeisopistolle tontin Ratakatu 2:sta. Suomalaisen alkeisopiston rakennus valmistui arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan 1878. Yksityinen Suomalainen alkeisopisto muutettiin valtiolliseksi Suomalaiseksi normaalilyseoksi 1887. Koulu toimi Sjöströmin suunnittelemassa rakennuksessa vuoteen 1905, jolloin nykyinen normaalikoulun rakennus valmistui yleisten rakennusten yliarkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemana. Normaalikoulua korotettiin ja laajennettiin 1925 ja 1951. Myöhemmin Ratakatu 2:een muutti Kouluhallitus ja vuodesta 1958 rakennuksessa toimi Helsingin opettajakorkeakoulu. Brobergin yksityinen koulu (Läroverket för gossar och flickor) valmistui 1895 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan ja muutettiin Taideteollisuusmuseoksi (Designmuseoksi) 1979. Cygnaeusskolan valmistui 1911 ja oli tuolloin yksi maamme nykyaikaisimmista koulurakennuksista, jonka suunnittelussa oli mm. huomioitu viihtyisyyden ohella terveysnäkökohtia. \r\n\r\nJohanneksen kirkon puistikkoa varten oli laadittu puistosuunnitelma jo 1800-luvun lopulla. Koulutorin puisto (Koulupuistikko) valmistui kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelemana 1909 ja Punanotkon puisto (Johanneksenpuisto) 1914. Puistoja perustettaessa niiden yhteyteen päätettiin myös jättää avoin kenttä läheisten koulujen käyttöön. Urheilukentällä järjestettiin Suomen ensimmäiset messut 1920."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1550" ;
        skos:prefLabel    "Johanneksen kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8873>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Maria Feodorovna, keisarinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Keisarinna Maria Feodorovna" , "Suurruhtinatar Maria Feodorovna" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8873" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9587>
        dcterms:modified  "2011-03-31T19:45:35+0300" .

[ dcterms:description  "Kim Holma asuu Lauttasaaressa. Luna ja Marko kuuluvat harrastelijateatteriin, joka harjoittelee Lauttasaaressa vanhassa teollisuusrakennuksessa. Samassa rakennuksessa on Niklas Södermanin firman varasto." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2135> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i523>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Blad, Nikolai"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/blad-nikolai" .

[ dcterms:description  "Professori, Suomen osuustoiminnan isä Hannes Gebhard asui Nervanderinkatu 11:ssä 1911-26." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4848> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7781>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7035>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Räihä, Sirpa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7035" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2124>
        dcterms:modified  "2010-12-14T16:40:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444188~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1444189~S9*fin> .

rky:p1846  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karstulan vanhan kirkonkylän kulttuurihistoriallisesti tärkein kokonaisuus on kirkko ympäristöineen, kirkkoa sivuava keskusraitti sekä näiden ympäristöön 1800-luvun lopulta alkaen rakentunut taajama asuin- ja liiketaloineen.\n\nKarstulan hirrestä rakennettu kirkko on valmistunut 1853. Kirkon kookkaaseen kuutiomaiseen keskitilaan liittyvät keskitilan kattolistan alapuolelle jäävät eteishuonemaiset ristivarret. Kirkon keskellä on neliskulmainen, ikkunoilla varustettu lanterniinikupoli. Kirkkosali on poikkeuksellisen korkea ja sen keskeistila sangen vaikuttava. Alttaritaulu \"Kristus puhuu kansalle Genesaretin järvellä\" on Pekka Halosen 1905 maalaama. Kellotapuli on alkuaan rakennettu 1815 sekä korotettu ja uudistettu perusteellisesti 1861 rakennusmestari Henrik Kuorikosken johdolla. Kirkon eteläpuolella ovat mm. sotien muistomerkit ja hauta-alueet. \n\nKarstulan kirkonkylä on Pääjärven, Mustalammen ja Päällinjärven välisellä kannaksella. Etelästä saavuttaessa kirkkomaisema avautuu Korpelan maatilan rakennusten ja peltokaistaleen takana. Alueella näkyvät kirkonkylän rakentumisen kehitysvaiheet: 1800-luvulta on mm. kirkko ympäristöineen sekä maatilarakentamista, kauppa- ja asuintalot keskusraitilla ja sen ympäristössä ovat myöhempiä. Karstulan suojeluskuntatalo Suoja on 1930-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.871924521,24.802278928 62.874725539,24.795868467 62.875949011,24.793033838 62.876325918,24.792272937 62.876946699,24.791681169 62.878146803,24.793311644 62.877879590,24.796125969 62.877124841,24.797596556 62.877451245,24.799071368 62.877892352,24.799924207 62.879042617,24.801865516 62.879273543,24.802206044 62.878997725,24.802976366 62.878789731,24.803605349 62.878543434,24.804271248 62.876658758,24.801618015 62.876429706,24.802162747 62.876333009,24.802392658 62.876118760,24.802902210 62.875192747,24.802375149 62.874856887,24.803780060 62.873697183,24.803730543 62.872958399,24.803240734 62.871924521,24.802278928" ;
        poi:history       "Karstula muodostettiin Saarijärven alaiseksi kappeliseurakunnaksi 1775 ja itsenäinen seurakunta siitä tuli 1858. \r\n\r\nEngelin jälkeisen empirekauden tyyppiä edustava kirkko on rakennettu vuonna 1853 Intendentinkonttorissa 1844 tehtyjen piirustusten mukaan rakennusmestari Jaakko Kuorikosken johdolla. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan 1904 tehdyssä korjauksessa pohjakaavaltaan neliömäiseen kirkkosaliin rakennettiin puolipyöreä lehterikerros. Se poistettiin puolestaan arkkitehti Kauno S. Kallion tekemässä korjauksessa 1953. Taiteilija Ilmari Wirkkala piirsi kansalaissodan muistomerkin 1922 ja arkkitehdit Irma ja Matti Aaltonen suunnittelivat viime sotien sankarihauta-alueen sankaripatsaineen 1957.\r\n\r\nKirkon ja sen lähistöllä olleiden talonpoikaistalojen tuntumaan alkoi 1859 maakaupan ja 1870-luvun elinkeinojen vapautumisen ansiosta vähitellen 1800-luvun lopulla tulla ensimmäisiä kauppoja, jotka toimivat aluksi vanhoissa asuinrakennuksissa, mutta myöhemmin keskusraitin varrelle rakennettiin asuin- ja liiketaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k226 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:seurantalo , poio:tie , poio:hautausmaa , poio:pihapiiri , poio:liikerakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=199" ;
        skos:prefLabel    "Karstulan kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9324>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Urho Kekkosen katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1687039144906" ;
        wgs84:long        "24.9327038170306" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/urho-kekkosen-katu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Finlandia-talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1759242205345" ;
        wgs84:long        "24.9335081618261" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/finlandia-talo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7295>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Itkonen-Kaila, Marja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Itkonen, Marja" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7295" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7534>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1544181~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7629>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Falken"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bulevardi 30" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1633141485934" ;
        wgs84:long           "24.9354662345565" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7629" .

rky:p186  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Harjun maatalousoppilaitos on maan ensimmäinen, 1890-luvulla perutettu maamieskoulu. Oppilaitoksen alueella on historiallisesti hyvin kerroksinen rakennuskanta vanhan lahjoitusmaahovin 1800-luvun alussa rakennetusta päärakennuksesta eri ikäisiin opistorakennuksiiin, joista erityisen merkittäviä ovat Maanviljelystoimikunnan tyyppipiirustusten mukaiset rakennukset sekä arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelema funktionalistinen ruokalarakennus.\n\nAlueen vanhin rakennus on lahjoitusmaahovin päärakennus vuodelta 1816. Rapatussa hirsirakennuksessa on vahvaa venäläisen empiren henkeä, jota luovat poikkeuksellisen korkeat ikkunat sekä voimakkaasti ulkoneva, kuuden pylvään kannattama, kolmiopääty suurine lunetti-ikkunoineen. \n\nLääninagronomi Alfred Sjöströmin Maanviljelystoimituskunnalle latimien tyyppipiirustusten mukaisia  rakennuksia ovat mm. pehtorin asuinrakennus, konttori, talli, makasiini ja vilja-aitta, joita ei ole muualla säilynyt yhtä monta samalla tilalla. Poikkeuksellisen komea on myös 55 metriä pituinen kivinavetta vuodelta 1899. \n\nAlueella on useita henkilökunnan asuinrakennuksia ja oppilasasuntoloita. Muusta rakennuskannasta poikkeavat arkkitehti K. Hård af Segerstadin suunnittelema jugendtyylinen koulutalo vuodelta 1907 sekä arkkitehti Jalmari Peltosen 1939 suunnitettelema, mutta vasta 1954 toteutettu kolmikerroksinen oppilas- ja ruokalarakennus.\n\nSuuri rantatie Turusta Viipuriin kulkee Harjun alueen sivuitse. Maatalousoppilaitoksen alueella on myös Salpalinjan puolustuslinjaan kuuluvia linnoituslaitteita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.534423251,27.562438839 60.532696548,27.569360392 60.531263605,27.568917080 60.530951596,27.567746060 60.527911283,27.560470038 60.527456181,27.557325880 60.523198688,27.554164224 60.522788414,27.544954402 60.530115081,27.540304413 60.531975655,27.545971912 60.535498278,27.544370137 60.541456309,27.540883181 60.543834855,27.543661041 60.542716300,27.546788640 60.543346893,27.552849045 60.543964615,27.557174920 60.542923773,27.559052497 60.542005834,27.560044957 60.540333375,27.556218259 60.539021971,27.556243116 60.538088413,27.556227110 60.534423251,27.562438839" ;
        poi:history       "Harjun lahjoitusmaahovi syntyi 1791, kun Venäjän keisarinna Katariina II lahjoitti sen tykkiväen eversti Jean Prevot de Lumianille. Tila siirtyi 1809 hovineuvos Rehbinderille ja sittemmin Bruun ja Elfving-suvuille ja ostettiin perinnöksi 1825.\r\n\r\nKukoistuskausi alkoi tilan siirryttyä 1835 Baeckman-suvun haltuun. 1800-luvun alussa rakennetun päärakennuksen ulkoasu muutettiin 1840 ja siihen rakennettiin matalat siivet 1858. Eversti F. Baeckmanin ja hänen poikansa maanviljelysneuvos Woldemar Baeckmanin aikana 1850-1870 Harju oli maamme edistyneimpiä maataloustiloja. Soita kuivattiin viljelykseen, karjanjalostukseen kiinnitettiin huomiota ja kartanoon rakennettiin ajanmukainen meijeri, jonka voita ja juustoja vietiin Pietariin. Pellot otettiin 9-jakoiseen kiertoviljelyyn ja salaojitettiin ensimmäisinä Suomessa 1858 hollantilaisen insinöörin johdolla. \r\n\r\nHarju myytiin valtiolle 1885 ja maanviljelyskoulu aloitti toimintansa  marraskuussa 1889, kun oli todettu, että aiempien maatalouden oppilaitosten antama koulutus ei vastannut viljelijäväestön tarpeita. Harjun koulu oli edelläkävijä, sillä asetus maanviljelysopetuksen uusimiseksi hyväksyttiin vasta 1890.\r\n\r\nMaanviljelystoimituskunnan väliaikainen ylitarkastaja, lääninagronomi Alfred Sjöström teki ruotsalaisten esikuvien mukaisesti tyyppipiirustuksia maaseudun rakennuskannan kohentamiseksi. Missään muualla ei ole säilynyt yhtä monta Sjöströmin suunnitelmien mukaan toteutettua rakennusta samalla tilalla.\r\n\r\nOppilasasuntolat Jussila ja Puskala, entinen meijeri, puuverstas, asuinrakennus Välitalo ja navetta valmistuivat 1889,  kaksi asuinrakennusta 1891 ja 1892. Hevostalli ja konttori rakennettiin 1893, tavara-aitta 1894 ja viljamakasiini 1896. Uusi luokkarakennus valmistui 1906 sekä oppilas- ja ruokalarakennus 1954."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:tie , poio:linnoitus , poio:kartano , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1166" ;
        skos:prefLabel    "Harjun maatalousoppilaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9584>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Hilpeä Hauki, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hilpeä Hauki" , "Ravintola Hilpeä Hauki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.kalaravintolat.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=63&Itemid=57" ;
        wgs84:lat            "60.188618643898" ;
        wgs84:long           "24.9597723845492" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hilpe-hauki-ravintola-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5839>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C5947A0F-BC0F-46F4-B232-8601B9A9D1A9> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7794>
        dcterms:modified  "2010-03-30T08:43:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_332>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1773668~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7889>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kustaanmiekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat         "60.139452016907" ;
        wgs84:long        "24.9871724699065" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7889" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaupunginosan tunnetuin arkkitehti on Lars Sonck ja kaupunkikuvallisesti vaikuttavin alue on Kasarmitori. Kauppatorilla on art nouveaun mestariteos eli Ville Vallgrenin veistos Havis Amanda (1908) suihkulähteineen, josta nauttivat Pariisissa valetut merileijonat.\" (s.33)" ;
  dcterms:description            "- Satama, palvelut, kaupunkikodit." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33>
] .

koko:p21  dc:created    "2012-05-25T08:10:24.44+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T08:10:24.544+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vartiointi"@fi , "guarding"@en , "bevakning"@sv .

[ dcterms:description  "Friwilliga Brandkåren i Helsingfors högaktningsfullt tillegnad (1869)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7909> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i98>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kurkimäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847515/> ;
        wgs84:lat     "60.2308265662947" ;
        wgs84:long    "25.070971154342" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/98" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7531>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Lauttasaarentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1610119195254" ;
        wgs84:long        "24.8828105734778" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7531" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8245>
        dcterms:modified  "2009-12-30T15:56:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_47>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:32:08+0300" .

rky:p422  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Uudenkaupungin puutalokorttelit on maamme parhaiten säilyneitä ja edustavimpia empiren puukaupunkialueita. Kaikkiaan säilyneita puutalokortteleita on noin 40. 1600-luvun alussa perustetun Uudenkaupungin uudelleenkaavoitus on kahden tuhoisan kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta 1850-luvulta. Kaupunkirakennetta leimaavat leveät suorat kadut suurine kortteleineen ja palokujineen. Yksikerroksiset kadunsuuntaiset puutalot luovat leveän ja matalan katutilan, jota kehystävät puurivit. 1800-luvun lopulla vaurastunut merenkulkukaupungin porvaristo on rakennuttanut suurikokoisia puutaloja rikkain empirekoristein. Pihapiireihin on kuulunut myös runsaasti sivu- ja ulkorakennuksia. Puutalokortteleita on säilynyt erityisesti Ylisenkadun pohjoispuolella. \n\nAlisenkadun päätteenä oleva Uudenkaupungin vanha kirkko on yksi maamme viidestä 1600-luvulla rakenneusta kivikirkosta. Kirkko on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kansanomaisine 1700-luvun puusisustuksineen. Kirkon keskikäytävällä on kaupungin porvareiden kalkkikivisiä hautalaattoja ja kirkkotarhassa lukuisia vanhoja hautamuistomerkkejä sekä kolme hautakappelia, joista yksi on 1760- ja kaksi 1780-luvulta. Seurakunnan uusi kirkko Raatihuoneen torin pohjoislaidassa on päätytornillinen uusgoottilainen kolmilaivainen tiilibasilika 1800-luvun ljälkipuolelta. \n\nAlisenkadun ja Myllykadun kulmatontilla oleva Junqvistin talo on vanhimpia Uudenkaupungin porvaristaloja ja hyvä esimerkki myöhäisempiren kaupunkirakenteesta sekä asuinarkkitehtuurista. Tontin takaosassa on vuoden 1855 asemakaavan mukaista palokujapuustoa. Yksikerroksiset, 1850-luvulta peräisin olevat kadunvarsirakennukset on laudoitettu vaakavuorauksella ja koristeltu näyttävillä ikkunankehyksillä.\n\nUudenkaupungin satama on ollut Kaupunginlahdella 1700-luvun puoliväliin saakka. Vallimäen vartiotupa vuodelta 1858 on harvinainen esimerkki 1800-luvun luotsiasemasta ja sen sijoittelusta sekä oleellinen osa historiallista satamamiljöötä.\n\nRuutukaava-alueen koilliskulmassa on kauppaneuvos Johan Nordströmin 1930-luvulla perustama Myllymäen puistoalue, jossa on mm. neljä erityyppistä tuulimyllyä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.800153727,21.422572395 60.799666530,21.417226562 60.798455219,21.413708855 60.798203108,21.410495152 60.798138294,21.409083029 60.798128602,21.408017130 60.798019464,21.407754777 60.798009614,21.407040673 60.797737375,21.404064161 60.797906514,21.401159546 60.799596167,21.399715169 60.800808736,21.396919560 60.801823673,21.396629557 60.802177612,21.400918972 60.802424024,21.400788013 60.802505687,21.401740280 60.803266583,21.401620080 60.804266189,21.413394512 60.803648363,21.413600634 60.803713761,21.414751924 60.803864777,21.418095052 60.803680853,21.418827171 60.803511046,21.419343230 60.803335368,21.419530670 60.802786304,21.419689565 60.802993057,21.422360277 60.802505231,21.421915410 60.802084959,21.421841404 60.800153727,21.422572395" ;
        poi:history       "Uusikaupunki perustettiin suurvaltakaudella 1617. Se oli yksi Kustaa II Aadolfin aikana Pohjanlahden rannikolle perustetuista neljästä uudesta kapungista. Kaupungin ajalle tyypillisen säännöllisen ruutuasemakaavan laati Hans Hansson 1649. Kaupungin vanha epäsäännöllinen katuverkosto jäi uuden ruutukaavan alle.\r\n\r\nUusikaupunki sai tapulioikeudet 1830-luvulla ja merenkulusta ja kaupasta tuli vaurastuvan kaupungin tärkeimpiä elinkeinoja. Vuosina 1846 ja 1855 kaupunkia kohtasivat tuhoisat tulipalot. Lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin laatima uusi, paloturvallisuuteen tähtäävä asemakaava vahvistettiin 1856. Ruutukaava-aluetta laajennettiin pohjoiseen ja katujen varsille istutettiin lehtipuita. Lisäksi päätettiin uusien puistojen kaavoittamisesta sekä uuden kirkon rakentamisesta. \r\n\r\nUudenkaupungin vanhan kirkon rakentaminen alkoi todennäköisesti jo kaupungin perustamisen jälkeen 1620-luvulla keskeytyen useaan otteeseen. Kellotorni vuodelta 1775 toimi kaupungin palotornina aina viime sotiin asti. Vanha kirkko jäi vaille käyttöä G.Th. Chiewitzin suunnitteleman uuden tiilikirkon valmistuttua 1863.\r\n\r\nPerinteisestä puukaupungin mittakaavasta piittaamaton uudisrakentaminen rikkoi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla osan kaupunkikeskustasta. Suojeluun tähtäävä asemakaava laadittiin 1980-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:tuulimylly , poio:asuinrakennus , poio:liikerakennus , poio:katu , poio:puisto , poio:hautausmaa , poio:tori , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1835" ;
        skos:prefLabel    "Uudenkaupungin puutalokorttelit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9820>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vesterinen, Ervo "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.klinikka22.fi/naistentaudit_/ervo_vesterinen/" , "http://vanha.esse.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=20020124_05" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9820" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7791>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Prikaatin kosto" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7789> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8452> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8438> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8483> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietoa       "\t\n<object codebase=\"http://download.macromedia.com/pub/shockwave/cabs/flash/swflash.cab#version=6,0,40,0\" height=\"270\" width=\"398\" classid=\"clsid:D27CDB6E-AE6D-11cf-96B8-444553540000\">\n<param name=\"_cx\" value=\"8467\" />\n<param name=\"_cy\" value=\"6350\" />\n<param name=\"FlashVars\" value=\"\" />\n<param name=\"Movie\" value=\"http://www.gummerus.fi/_acc/_components/atlantis-digistore/players/mediaplayer.swf?file=/_ACC/_components/GetImage.asp?fileID=21c1fc50df674c0379448af20a88e068.flv&amp;displaywidth=398&amp;displayheight=270&amp;autostart=false&amp;title=Prikaatin kosto\\sipila_640.flv\" />\n<param name=\"Src\" value=\"http://www.gummerus.fi/_acc/_components/atlantis-digistore/players/mediaplayer.swf?file=/_ACC/_components/GetImage.asp?fileID=21c1fc50df674c0379448af20a88e068.flv&amp;displaywidth=398&amp;displayheight=270&amp;autostart=false&amp;title=Prikaatin kosto\\sipila_640.flv\" />\n<param name=\"WMode\" value=\"Opaque\" />\n<param name=\"Play\" value=\"-1\" />\n<param name=\"Loop\" value=\"-1\" />\n<param name=\"Quality\" value=\"High\" />\n<param name=\"SAlign\" value=\"\" />\n<param name=\"Menu\" value=\"0\" />\n<param name=\"Base\" value=\"\" />\n<param name=\"AllowScriptAccess\" value=\"\" />\n<param name=\"Scale\" value=\"ShowAll\" />\n<param name=\"DeviceFont\" value=\"0\" />\n<param name=\"EmbedMovie\" value=\"0\" />\n<param name=\"BGColor\" value=\"FFFFFF\" />\n<param name=\"SWRemote\" value=\"\" />\n<param name=\"MovieData\" value=\"\" />\n<param name=\"SeamlessTabbing\" value=\"1\" />\n<param name=\"Profile\" value=\"0\" />\n<param name=\"ProfileAddress\" value=\"\" />\n<param name=\"ProfilePort\" value=\"0\" />\n<param name=\"AllowNetworking\" value=\"all\" />\n<param name=\"AllowFullScreen\" value=\"false\" />\n        \n<embed src=\"http://www.gummerus.fi/_acc/_components/atlantis-digistore/players/mediaplayer.swf?file=/_ACC/_components/GetImage.asp?fileID=21c1fc50df674c0379448af20a88e068.flv&amp;displaywidth=398&amp;displayheight=270&amp;autostart=false&amp;title=Prikaatin kosto\\sipila_640.flv\" width=\"398\" height=\"270\" play=\"true\" loop=\"true\" menu=\"false\" wmode=\"Opaque\" quality=\"high\" bgcolor=\"#ffffff\" align=\"\" pluginspage=\"http://www.macromedia.com/go/getflashplayer\"></embed>\n</object></p><span style=\"FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial\">\n\t\n<em>Prikaatin kosto on yhdeksäs komisario Takamäki-romaani. Videolla Jarkko Sipilä kertoo rikosromaanistaan.<br/><br/><a target=\"_blank\" href=\"http://www.gummerus.fi/page.asp?SivuID=565\"><img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_gummerus.png\" align=right></a><a href=\"http://www.gummerus.fi/page.asp?SivuID=565\" target=\"_blank\">Lue lisää...</a></em>" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=30328&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7791" .

rky:p682  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen on teollistumisen ajan tehdasyhteisö, joka on rakennettu kaupunkitaajaman ulkopuolelle, sataman ja rautatien läheisyyteen. Sokeritehtaan rakennukset ja asuinrakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden.\n\nSuomen Sokerin tehtaat sijaitsevat Vaasan länsipuolella sijaitsevan Vaskiluodon pohjoiseen työntyvässä niemessä. Vanhimmat tehdasrakennukset, konttori, kellotornirakennus ja konepaja, ovat koristeellisia punatiilirakennuksia. Konttorin on suunnitellut lääninarkkitehti K.V. Reinius. \n\nReinius suunnitteli myös tehtaan johtajan asunnon sekä työntekijöiden asuinrakennuksia, jotka ovat tiilivuorattuja ja pystyhirsirunkoisia. Puutalomiljöön muodostavat mm. Runar Finnilän 1920-luvulla suunnittelemat työväestön puiset asuinrakennukset. Rakennuskantaa on myöhemmiltäkin vuosikymmeniltä. Lähes kaikki tehdasyhdyskunnan asuinrakennukset ovat säilyneet."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.092235366,21.555861804 63.093344565,21.555596943 63.094321886,21.555510239 63.097066038,21.560961946 63.095354023,21.566791166 63.092728528,21.567519220 63.092544509,21.563196673 63.092390811,21.560130363 63.092235366,21.555861804" ;
        poi:history       "Maan ensimmäinen sokeritehdas perustettiin Turkuun 1756. Sokerin tuontitulli 1897 mahdollisti kannattavan sokeriteollisuuden. Vaasan Sokeritehtaan rakentaminen alkoi 1890-luvun lopulla senaatin myönnettyä Vasa Sockerfabriks Aktiebolagille toimiluvan. \r\n\r\nVaskiluoto oli sijainniltaan edullinen, sillä tehdas tarvitsi suuren maa-alueen ja hyvien kuljetusyhteyksien lisäksi vettä tuotannon tarpeisiin. Vaskiluodon satama oli valmistunut 1892 ja satamarata 1900. Tehtaan koneet saatiin asennettua vuoteen 1899 mennessä ja tuotanto käynnistyi samana vuonna. Lääninarkkitehti K.V. Reinius suunnitteli sokeritehtaan tuotantorakennuksia, johtajan asunnon sekä työntekijöiden asuinrakennuksia. 1920-1940-lukujen rakennuskantaa suunnitteli pääasiassa Runar Finnilä, 1950-1960-luvulla Leo Lehtikanto.\r\n\r\nVaasan Sokeritehtaan toiminta siirtyi Suomen Sokeri Oy:lle 1919, ja tuotanto jatkui uuden yhtiön alaisuudessa 1980-luvulle. Sen jälkeen kiinteistöt siirtyivät Vaskiluodon teollisuuskiinteistöt Oy:n omistukseen ja niissä alkoi toimia mm. pienyrityksiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1712" ;
        skos:prefLabel    "Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8839>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:35:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8242>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Wallasvaara, Kirsti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8242" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3331>
        dcterms:modified  "2009-10-01T15:30:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6452>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:00:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6547>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatterit Kino-Linna, Kino, Louhi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sturenkatu 32" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1951799133614" ;
        wgs84:long           "24.9577612665494" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6547" .

[ dcterms:description  "Tatu ja Patu saapuvat junalla Helsinkiin, tapaavat oppaansa Jori-serkun ja aloittavat seikkailunsa tutustumalla nopeasti Kansallismuseoon. Pojat ryntäävät nayttelysalien läpi ja tarkemmin tutustuvat muun muassa museon asehuoneeseen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211>
] .

poi:datatypeProperty  a  rdf:Property , owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain  owl:Property ;
        rdfs:label   "poi datatype property"@en , "paikkakohteen objektiominaisuus"@fi ;
        rdfs:range   owl:Property .

<http://example/upload-base/#metadescription_4757>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1102672~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8741>
        dcterms:modified  "2010-02-18T11:28:31+0300" .

rky:p1215  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.451578975,22.258090099 60.451942011,22.259174769 60.451542905,22.259790432 60.451137590,22.258702781 60.451578975,22.258090099" ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4577" ;
        skos:prefLabel    "Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo (Lounais-Suomen maalaistentalo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i152>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Askeleita" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i151> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6679> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/askeleita" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8836>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Havis"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Havis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7614> ;
        wgs84:lat            "60.1665872305798" ;
        wgs84:long           "24.9516773716297" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-havis" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kireä helmikuinen pakkanen oli karkoittanut kaikki joutilaat iltavetelehtijät Rautatientorilta. --- Lumen peittämä Aleksis Kivi näytti viluiselta ja hylätyltä, mutta teatteri hänen selkänsä takana eli.\" (s. 6)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2408> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193>
] .

rky:p1475  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korkeahkolla harjulla sijaitseva tunnelmallinen pieni Merimaskun puukirkko kuuluu maamme varhaisten ristikirkkojen joukkoon. 1726 valmistunut saariston kappeliseurakunnan kirkko ja sen kellotapuli, hautakappeli ja kirkkomaata ympäröivä hirsiaita katettuine portteineen muodostaa rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden Merimaskun salmen lähituntumassa. \n\nKirkko on pohjamuodoltaan lähes tasavartinen ristikirkko. Sakaristo sijaitsee pohjoisen ristivarren pohjoispäässä. Etelä- ja länsiristien oviaukkojen edessä on myöhemmät lautarakenteiset eteishuoneet. Punamullatuissa ulkoseinissä on takonauloilla kiinnitetty leveä pystysuuntainen ulkovuoraus. Pitkänurkalle salvottujen hirsiseinien ulkonurkissa on nurkkaketjuja suojaava pilasterimainen vaakalaudoitus. Vesikatto on tehty paanuista. \n\nKirkkosalin seinissä on pystylaudoitus, ja niiden juovitettu marmoria imitoiva maalaus on peräisin vuodelta 1850. Ristivarsien kaarevat tynnyriholvit yhdistyvät ristikeskuksessa. Länsi- ja pohjoisristissä on lehterit. Barokkityylinen saarnastuoli, jonka korissa on Turussa toimineen puunleikkaaja Mathias Reimanin tekemät apostoliveistokset, on lahjoitettu 1658 seurakunnan edellisen kirkkoon. Kaikukatoksessa on latinankielinen kehotus: Kirottu olkoon se, joka Herran työn laiskasti tekee. Turun seudun kirkoille luonteenomainen kaappikello ja kauppafregattia esittävä kirkkolaiva ovat 1800-luvun alkupuolelta. \n\nKirkon ympärillä olevaa pohjois-eteläsuuntaista pitkänomaista kirkkotarhaa ympäröi hirsiaita. Sen luoteiskulmassa oleva kellotapuli on vuodelta 1769. Lounaiskulmassa on hirsistä salvottu harjakattoinen porttihuone ja kaakkoiskulmassa hirsistä salvottu hautakappeli 1700-luvun puolivälistä. Viime sotien sankarihauta-alueen muistomerkki on Wäinö Aaltosen tekemä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.481492895,21.870968369 60.481400350,21.870630629 60.481354274,21.870466694 60.482161386,21.869100126 60.482266199,21.870141024 60.481492895,21.870968369" ;
        poi:history       "Merimasku kuului kappelina Maskuun ja myöhemmin vuodesta 1577 Naantaliin. Seurakunta itsenäistyi 1904. Merimaskun kirkko valmistui vanhalle kirkonpaikalle 1726 Merimaskun Killaisista kotoisin olleen Carl Jacobssonin johdolla. 1830-luvun alussa kirkko korjattiin nykyiseen ulkoasuunsa. Kirkkosalia restauroitiin 1954 arkkitehti Lauri Sipilän ja konservaattori Thorvald Lindquistin johdolla, jolloin mm. holveja peittänyt vaalea liimamaali pestiin pois ja penkit uusittiin.\r\n\r\nKellotapulin, joka toimi alun perin kirkkomaan sisäänkäyntinä, rakensi 1769 rakennusmestari Juha Lindmark. Kirkkotarhan ympärille 1889 rakennettu hirsiaita uusittiin 1995."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4043" ;
        skos:prefLabel    "Merimaskun kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2465>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sinervo, Ursula"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sinervo-ursula" .

rky:p1809  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla olleet Perämeren suurimmat Suomen puolella olleet kalastustukikohdat. \n\nYksittäisistä saarista pitkäaikainen kalastustukikohta on ollut lähellä Ruotsin rajaa sijaitseva Selkäsarvi. Saarella on Ailinpieti, kalastajien kämppä, pitkään säilynyt ainutlaatuinen 1800-luvun kalakämppäperinteen edustaja. Saarilla on kivissä ja kalliossa eriaikaisia hakkauksia, puumerkeistä ja päivämääristä kompassiruusuihin.\n\nNykyisen Perämeren kansallispuiston karikkoisella vesialueella on harjoitettu silakan ja lohen kalastusta jo vuosisatojen ajan. Alueen saaria on käytetty kalastus- ja metsästysmatkojen  kausitukikohtina siitä saakka, kun ne ovat maankohoamisen jälkeen syntyneet. Tukikohtien rakentumisessa näkyy myös vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen. Saarilla on säilynyt useita kalastukseen liittyviä rakennelmia, jääkellareita, verkkotelineitä ja kalamajoja. \n\nKaakamonniemen kalasatama suojaisessa lahdenpoukamassa Kaakaman kylässä Alatorniossa on perinteinen, useita vanhoja aittoja ja vajoja sekä uudemman aallonmurtajan sisältävä edelleen käytössä oleva piensatama."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.772771419,24.433204346 65.772759955,24.431827261 65.772948600,24.431541950 65.773339025,24.431208239 65.773633097,24.431235541 65.773763980,24.431540225 65.773997094,24.431823198 65.774231535,24.432741308 65.774169519,24.434324195 65.774090482,24.434888029 65.773674370,24.434804524 65.773301075,24.433661989 65.772771419,24.433204346" ;
        poi:history       "Alatornion ja Kemin rannikkokylien asukkaat ovat harjoittaneet silakan ja lohen kalastusta Kemin ja Tornion saaristossa jo vuosisatojen ajan.\r\n\r\nPerämeren kalastushistoria liittyy 1700-luvulla voimakkaaseen silakanpyyntiin, jota harjoitettiin koko Perämeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta (Kokkola, Kalla) lähtien pitkälle Ruotsin puolelle saakka. Silakan pyynnille oli tyypillistä pitkäaikainen oleskelu ulkosaarilla, joista keskeisimmät saaret Tornion edustalla olivat Malurin (Malören) saari ja Sanskeri (Sandskär). Tornion porvarit pystyttivät Malurin saarelle kalastajien käyttöön 1760-luvulla kirkon, joka on siellä edelleen. Samoin Sanskerissä on pieni kappeli. Nämä keskeiset kalastussaaret jäivät 1809 Ruotsin puolelle. Vanhaa kalastusperinnettä jatkoivat Suomen puolella kalastustukikohdat Selkäsarvessa, Saarenkrunnissa ja Pienessä Valkeakarissa.\r\n\r\nTukikohtiin muutettiin pyyntikauden ajaksi, sillä matka kala-apajilta rannikolle oli pitkä. Esimerkiksi Selkä-Sarven eteläpään kalastajakylä lienee toiminut kausipyyntitukikohtana jo 1500-luvun lopulta saakka. Kalastajat saattoivat asua saarilla kuukausia. \r\n\r\nMoottoriveneiden yleistyttyä 1900-luvun alussa kalastusta alettiin  harjoittaa rannikolta käsin ja kausitukikohdat autioituivat. Kieltolain aikana 1919-1932 saaret toimivat salakuljettajien tukikohtina ja kätköpaikkoina, mistä saarille on jäänyt kellarikuoppia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k851 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4318" ;
        skos:prefLabel    "Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (Kaakamonniemen kalasatama)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7163>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:48+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tuominen asui Neljännellä linjalla pienessä huoneessa, \"Kanakopissa\", kuten mies sitä itse kutsui. Asunto sijaitsi rapistuneen tiilitalon viidennessä kerroksessa ja ikkuna avautui suoraan vastapäisen talon betonipäätyä kohden.' (s.97)" ;
  dcterms:description            "Epäilyttävä paketti päätyy lähempään tarkasteluun Neljännelle linjalle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9436> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6531>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7258>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Satamamakasiini 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1664758986817" ;
        wgs84:long        "24.9645548962565" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7258" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9452>
        dcterms:modified  "2010-11-30T11:51:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1934019~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6921>
] .

rky:p149  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jämsänjoen molemmin puolin ulottuvalle viljavalle alueelle on jo varhain keskittynyt suuria talonpoikaisia maatiloja, joiden 1800-luvulla muotoutunut rakennuskanta noudattaa monessa pihapiirissä empirekaudelle ominaista säätyläistilojen arkkitehtuuria. Pitkästä asutushistoriasta muistuttaa joen varrella oleva rautakautinen kalmisto. \n\nSavikkoalueella sijaitseva Jämsänjokilaakso tunnetaankin Keski-Suomen vilja-aittana. Jämsän taajamarakenteen eteläpuolella oleva alue polveilee avoimena maanviljelysmaisemana. Joen itärannalla on mm. Ala-Mannisen, Vinnin, Puttolan ja Ruotsulan tilat sekä vastarannalla joen mutkassa Karhala, Niemi ja Saari. Kaikki tilat peltoineen sisältyvät laajempaan Jämsänjokilaakson maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.853917887,25.236607119 61.847277661,25.216668261 61.849731930,25.207265165 61.854558750,25.200104493 61.857066910,25.198992542 61.861525076,25.209746229 61.860482343,25.210982677 61.860079753,25.213389268 61.859389602,25.219552629 61.863413449,25.224557799 61.861418597,25.231305392 61.859169967,25.234202602 61.853917887,25.236607119" ;
        poi:history       "Jämsänjokivarsi oli asuttua seutua jo viikinkiajalla. 1940-luvulla löydetyn kalmiston esineet ajoitetaan 900-luvulle. Alueen otollisuudesta asutukselle kertovat myös monet alueelta tunnetut kivikautiset asuinpaikat. Moreeni- ja kallioalueiden rajaama hedelmällinen jokilaakso muodosti jo 1500-luvulla merkittävän asutuskeskittymän muuten harvaanasutulla seudulla. \r\n\r\nKantatilat Vinni, Manniset, Ruotsula ja Puttola sekä länsirannalla Saari, Karhala ja Niemi olivat olemassa jo 1500-luvun lopulla. Alustalais- ja torppariasutusta muodostui mm. Turkinkylälle sekä Vaherintien, Jokisuuntien ja Kaipolantien varsille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k182 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=193" ;
        skos:prefLabel    "Jämsänjoen agraarimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9547>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Tähtihetki" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Suosittu 80-luvun bändi yrittää pinnalle uudelleen, mutta poliisimurha ja menneisyyden aaveet rikkovat haaveen." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9545> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2275> ;
        th:lisatietoa        "Taitavana tv-käsikirjoittajana tunnetun kirjailijan jännittävä ja hauska tarina 80-luvun rockbändin epäonnisesta comebackista\n \n80-luvun menestysyhtyeen Babylonian paluusta unelmoiva kitaristi Pablo tekee bändikaverilleen käytännön pilan, joka menee karmealla tavalla pieleen. Kaksi poliisia saa surmansa hämärissä olosuhteissa.\n\nMurhaajaksi epäilty Harri on karkuteillä – ja Babylonia vuosien tauon jälkeen otsikoissa. Pelostaan huolimatta Pablo näkee tilaisuuden koittaneen: ilmainen julkisuus on käytettävä röyhkeästi hyväksi.\n\nYstävien menneisyydestä alkaa kuitenkin paljastua pelottavia salaisuuksia, ja Pablo tajuaa saattaneensa vaaraan niin itsensä kuin perheensäkin.\n\n(www.otava.fi)\n" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www3.otava.fi/yleiset/videot/reitala/MikkoReitala.swf" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9547" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7757>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:29+0300" .

rky:p1711  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kanavarakentamisen alkuvaihetta edustavalla Strömman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikennehistoriassa. \n\nStrömman kanava yhdistää Suomenlahdella Teijonselän ja Finnarinselän Kemiönsaaren ja Salon rajalla, jossa lähes ainoana paikkana Suomessa voi havaita vuorovesien vaihtelun. Strömma on kapein kohta Kemiönsaaren ja mantereen välillä. Kanavista vanhempi, 1840-luvulla rakennettu ja 1890-luvulla laajennettu avokanava on kapea ja vuolasvirtainen.\n\nVanhan kanavan länsipuolelle 1960-luvulla rakennetun uuden kanavan leveys on 28 metriä ja kulkusyvyys 5,5 metriä. Kanavan yli on rakennettu sähkömekaanisella koneistolla toimiva, pystyyn nostettava läppäsilta. \n\nKanavamiljööseen kuuluu myös kanavanvartijan talo ja Kemiönvirran luotsiasema. Strömman luotsivartiotupa on merialueen ainoa kanavan yhteyteen tehty luotsipäivystyspiste.\n\nKanavan ympärille muodostuneeseen yhdyskuntaan liittynyttä rakennuskantaa on säilynyt kanavien väliin jäävällä saarella.\n\nMerenlahden kaakkoisrannalla on viljelymaiseman ympäröimä Strömman kartanon talouskeskus, jossa päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.187164024,22.871819917 60.186387992,22.868296912 60.187033136,22.867625416 60.187976287,22.866643625 60.191689449,22.865528891 60.192955301,22.868445011 60.191597010,22.873940701 60.190174935,22.876396142 60.188675662,22.875537255 60.188114164,22.874252693 60.187454892,22.873923906 60.187570642,22.873666094 60.187164024,22.871819917" ;
        poi:history       "Strömman kanavan rakentaminen liittyy Teijon ruukin historiaan ja kuljetustarpeisiin. Perniössä sijainneen Teijon ruukin omistaja Robert Bremer oli löytänyt 1820-luvulla Perniön Vihiniemestä, Kiskonjoen varrelta, rikkaan rautamalmiesiintymän. Louhittu malmi ja jalostuksessa tarvittava kalkkikivi jouduttiin kuitenkin kuljettamaan Kemiön saaren ympäri, koska matalasta ja karikkoisesta Strömmasta ei voitu kulkea isoilla proomuilla.\r\n\r\nStrömman kanavan rakentamiselle loi pohjaa 1820- ja 1830-lukujen taloudellinen nousukausi, jolloin Suomessa tehtiin laajoja suunnitelmia kanavien rakentamiseksi. Suurisuuntaisin hankkeista oli 1840-luvulla aloitettu Saimaan kanava.\r\n\r\nStrömman kanavan ruoppaustyöt alkoivat keisari Nikolai I:n suostumuksella 1844. Perniön Teijon ruukin omistaja Robert Bremer oli jo muutamia vuosia aikaisemmin tutkinut Kemiön virran perkausmahdollisuuksia, mutta työ ei johtanut tuloksiin. Teijon ruukin uusi omistaja Viktor Zebor Bremer tarjoutui korvausta vastaan teettämään sekä kanavan että työntösillan Kemiön virtaan. Teijon omistajien tuli sopimuksen mukaan ylläpitää valmista kanava-aluetta, mutta korvauksena he saattoivat periä kanavaa käyttäviltä aluksilta maksua. Kanava sai luotsin 1852.\r\n\r\nKanavan leveydeksi tuli aluksi alle kymmenen metriä ja vesisyvyydeksi noin kolme metriä. Rautainen työntösilta valmistettiin Teijon ruukissa 1897. Kanavanvartijan talo rakennettiin 1897 (B. Granholm). 1896-1898 Strömman kanavaa ryhdyttiin laajentamaan ja sen ylittävälle maantielle tehtiin teräksinen kääntösilta K. Lindbergin suunnitelmien mukaan. Uusi kanava rakennettiin vuosina 1967-1968 vanhan kanavan länsipuolelle.\r\n\r\nKanavan tuntumaan rakentui 1800-luvulla pieni yhdyskunta kouluineen ja kauppoineen. Keskeisellä liikennepaikalla olevan kanavan tuntumaan perustettiin 1875 Strömsholmin saha. 1870- ja 1880-luvulla paikalla toimi lisäksi pieni telakka.\r\n\r\nStrömman rälssisäteri mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1434 ja se on ollut mm. Fleming-,  De la Gardie- ja Oxenstierna-sukujen omistuksessa. Kartanon mailla oli rautakaivoksia. Kartanon päärakennusta muutettiin 1830-luvun jälkeen 1850-, 1880- ja 1930-luvuilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:liikennepaikka , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4152" ;
        skos:prefLabel    "Strömman kanava"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5205>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vanha hautausmaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5204> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vanha-hautausmaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7160>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Hakaniemenpuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1790622194695" ;
        wgs84:long        "24.9526620764184" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7160" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5465>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin saaret" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Montako saarta kuuluu Helsingin merialueelle? Montako luotoa? Helsingin liikuntaviraston sivuilta löytyy tietoa aiheesta. Saaria lasketaan olevan Helsingin alueella yhteensä noin 300. Näistä luotoja ja kareja (alle 0,1 hehtaaria) hieman yli viidennes. Aikaisemmin saaria on ollut enemmän, mutta niitä on kadonnut erilaisten täyttöjen ja yhdistämisten kautta. Saaret omistaa pääasiassa Suomen valtio ja Helsingin kaupunki.\n\nKatso aiheesta lisää liikuntaviraston sivuilta:\nhttp://www.hel.fi/hki/liv/fi/Ulkoilu/Saaristossa/Saaret+-+osa+Helsinki_" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/montako-saarta-kuuluu-helsingin-merialue" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8208>
        dcterms:modified  "2009-12-30T12:12:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2961>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki sisältä = Helsingforsinteriörer = Helsinki Interiors" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6632> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsinki-sisalta-helsingforsinteriorer-helsinki-interiors" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pieni tummanharmaaksi patinoitunut kivitalo Punavuorenkadulla Rööperissä oli rakennettu joskus vuosisadan alussa - \"ja jätetty sitten oman onnensa nojaan\", sanoivat keski-ikäiset rouvashenkilöt, jotka pitivät arvolleen sopivampana asua Kaivopuistossa tai ainakin Eirassa ja tietysti mieluimmin meren tuntumassa.\n    No, kaikilla ei kuitenkaan ole varaa merinäköalaan ja toisaalta Rööperi eli uuden kukoistuskauden kynnyksellä: sinne muutti pienempiä ja suurempia julkkiksia, vanhoja ankeita taloja saneerattiin ja asuntojen hinnat nousivat kuukausittain huimasti. Yhtäkkiä oli tullut kovin muodikkaaksi asua kantakaupungissa ja nimenomaan vanhoissa työläiskortteleissa.\n    Moni kehtasi olla jo ääneenkin ylpeä kodistaan pahamaineisessa Rööperissä, vaikka paljasjalkaisen Stadin Arskan Punavuoresta meluisine asukkaineen ei tietenkään ollut enää paljon jäljellä.\n- - -\n    Paljon ei vanhoja kunnon kivijalkakauppoja enää edes Rööperissä ollut, steriilit suuret alennushallit olivat vyöryneet tilalle mahtavine valikoimineen joista ei edes löytänyt etsimäänsä. Eikä Ingrid Krokfors suostunut kurkistamaankaan alennushalleihin; mitä ei saanut maitokaupasta, sen hän kävi ostamassa Roobertin hallista, jossa sentään oli taatusti tuoretta tavaraa ja kunnollinen vanhanaikainen palvelu.\" (2007: 214-215.)" ;
  dcterms:description            "Dekkarin murhatutkinta lähtee liikkeelle Punavuorenkadun asunnosta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2127> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9302>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Alppikatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1853573534038" ;
        wgs84:long        "24.9448192247469" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7754" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2843>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1042837~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8468>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5964>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7EE7369D-6EE1-4E79-9949-6DF210B35DC0> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tuskin hän täältä, Mannerheimintien alittavasta tunnelista kivenheiton päässä Edunkuntatalosta oli ajatellut hakea turvaa. Tänne hän oli kuitenkin päätynyt, lähelle raiteita jotka kulkivat Jätkäsaaresta ja Länsisatamasta Ruoholahdensillan alle ja Marian sairaalan ohi, Runeberginkadun alitse ja edelleen kaupungin pääväylän, Mannerheimintien alitse ja jatkuivat vanhojen makasiinien ohi yhtyäkseen rautatieaseman raiteisiin.' (s. 11)" ;
  dcterms:description            "Nuori nainen löytyy murhattuna satamaradan tunnelista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9556> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9562>
] .

rky:p645  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riskun talo Sarvijoen kylässä on edustava esimerkki eteläpohjalaisesta umpipihaisesta talonpoikaistalosta.\n\nSarvijoen nauhamainen kyläasutus peltoineen on keskittynyt pienen Sarvijoen ja sitä seuraavan maantien varrelle. Riskun talo sijaitsee kylän eteläosassa. Riskun talon piha on suljettu kaikilta sivuiltaan rakennuksilla; 1873 rakennettu päärakennus on pihan takalaidalla ja pihaan kuljetaan porttilutin kautta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.818662840,21.802577515 62.819651484,21.802128839 62.820214645,21.802572230 62.820147579,21.804155592 62.820201463,21.804870267 62.818407715,21.805360489 62.818123828,21.802990753 62.818662840,21.802577515" ;
        poi:history       "Laihian emäpitäjän takamaihin ja eräalueisiin kuulunut myöhemmän Jurvan pitäjän seutu asutettiin pääosin vasta uuden ajan alkupuolella. Huonojen liikenneyhteyksien takana, metsä- ja suovaltaisella alueella virtaavan Sarvijoen varrelle perustettu Sarvijoen kylä sai ensimmäiset asukkaat 1600-luvun alkupuolella. Kylän elinkeinona oli maatalouden lisäksi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun vaihteessa perustetut saha, mylly ja meijeri."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k301 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2056" ;
        skos:prefLabel    "Sarvijoen Riskun talo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4126>
        dcterms:modified  "2009-11-03T14:15:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8110>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:29:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8205>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Norta, Yrjö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8205" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti (purettu 1963)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7214>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3911>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:11:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1045613~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6415>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:52:39+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p200>
        a           poi:PointOnRoute ;
        dc:created  "2014-05-19T11:00:06.72+00:00"^^xsd:dateTime .

<http://example/upload-base/#metadescription_8370>
        dcterms:modified  "2010-01-07T12:15:28+0300" .

[ dcterms:description  "Kaisu Puuska-Joki asui Kalevankatu 19:ssä vuodesta 1907 aina vuoteen 1969 asti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6789> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6790>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8465>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Ankkuri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ankkuri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1591315024168" ;
        wgs84:long           "24.9379132771944" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8465" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8704>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:46:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9179>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:29:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1459270~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1654122~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1459258~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6675>
        dcterms:modified  "2009-08-04T16:06:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1980-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1980-01-01T00:00:00" , "1989-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1980-luku"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1859>
        dcterms:modified  "2012-05-23T16:01:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1636613~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Juhan poika Perttu asuu Tunturikadulla, siellä Juhakin yöpyy tilapäisesti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8516>
] .

rky:p1438  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.127608242,21.201434905 63.127607451,21.202170665 63.127416845,21.202619327 63.126661261,21.203454752 63.126227676,21.203832278 63.125871076,21.202877450 63.125395236,21.200902812 63.125441626,21.199012119 63.125733449,21.198389194 63.126315723,21.198426604 63.126935539,21.199756427 63.127608242,21.201434905" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Ensten)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i375>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki calling" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i273> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8691> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9126> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8528> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-calling" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6412>
        a                    th:Kirjasto ;
        rdfs:label           "Ruoholahden lastenkirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ruoholahden ala-aste" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat            "60.1623366798004" ;
        wgs84:long           "24.9193302340114" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ruoholahden-lastenkirjasto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7126>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9081>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1895842~S9*fin> .

rky:p1698  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Halisten kylämäki on yksi Aurajokilaakson kymmenkunnasta vähintään rautakaudelta asti yhtäjaksoisesti asutettuna olleesta kylämäestä. Kylä on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja sen rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.\n\nHalisten kylä sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella Halistenkosken kupeella vanhan Räntämäen eli Maarian kirkolta Ravattulaan johtavan paikallistien varressa. Kylämäen pitkästä asutushistoriasta kertovat yksi kivikautinen ja useat rautakautiset löydöt. Kylässä on Tätilän, Komosen ja Koski-Frantsin talot. Viljelykset laskeutuvat jokirantaan. Teollisuushistoriallisesti merkittävän Halistenkosken koskimaisemaa hallitsee 1923 käyttöön otettu Turun vesilaitos patoineen. \n\nHalisten kylämäki sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.462187658,22.304623432 60.462669053,22.304134858 60.462912919,22.303887321 60.463901108,22.303318901 60.464106640,22.303200674 60.465914105,22.303772506 60.467066099,22.304499975 60.466907696,22.305999847 60.466852275,22.306350965 60.466339802,22.308602937 60.466234673,22.309929211 60.466204978,22.311275965 60.465439424,22.312209614 60.465091434,22.312309773 60.464585779,22.311888515 60.464050387,22.311442572 60.462187658,22.304623432" ;
        poi:history       "Aurajoen suu oli Halisten kohdalla 800-luvulla, jonka jälkeen koskipaikka alkoi mataloitumisen takia estää purjehtimisen Aurajokea ylös. Maarian pitäjän Halisten kylässä oli kolme taloa  1560; Tätilä (myöhemmin Kreula), Kallonen (nyk. Komonen) ja Löytänä (Frantsi, nykyisin Koski-Frantsi). Isojaon aikaan 1787 kylän kolme taloa olivat nykyisillä paikoillaan.\r\n\r\nHalisten koskeen syntyi jo keskiajalla tuotantolaitoksia. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Halisten myllystä ovat vuodelta 1352. 1500-luvulla kosken partaalla sijaitsi maamme varhaisin verkatehdas. Verkamyllyn lisäksi koskessa toimi jauho- ja säämiskämyllyt. 1700-luvulla koskessa oli kaksi jauhomyllyä, tamppimylly ja vanuttamo. 1800-luvulla kosken partaalle rakennettiin väri- ja liitutehtaat. Aurajoen etelärannalle rakennettiin Turun kaupungin uusi vesilaitos 1920-luvun alussa. Sen vieressä sijaitsi tuolloin luumylly, joka purettiin 1920-luvulla,  ja leipomo, joka muutettiin vedenpuhdistamon johtajan asunnoksi. Vuonna 1923 käyttöön otetun vesilaitoksen henkilökunnan asuinrakennus rakennettiin Halistentien toiselle puolelle. Vesilaitosta laajennettiin ja ajanmukaistettiin 1931, 1935 ja 1942.\r\n\r\nMaarian kuntaan kuulunut Halinen liitettiin Turkuun 1944. Halistenkosken yli rakennettiin uusi silta 1980-luvulla, jolloin  vanha 1930-luvulla rakennettu silta jäi kevyenliikenteenväyläksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4782" ;
        skos:prefLabel    "Halisten kylämäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8701>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tamminen, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8701" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9176>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Williams, Fred"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9176" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6672>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Riionheimo, Janne"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/riionheimo-janne" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6911>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:52:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7386>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:18+0300" .

rky:p1340  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappeenranta on harvinainen ja monipuolinen rajamaakuntaan rakennettu linnoitus- ja varuskuntakaupunkikokonaisuus, jonka strateginen merkitys on vaihdellut eri aikoina. Saimaaseen pistävään niemeen sijoitettu Lappeenrannan linnoitus on eurooppalaisen linnoituskaupunki-ideaalin mukaan rakennettu bastionien suojaama ruutukaavoitettu kaupunki. Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin eri osat kuvastavat kehitystä puolustus- ja varuskuntahistoriassa Ruotsin, autonomian sekä itsenäisyyden ajalla.\n\nKokonaisuus muodostuu ruotsalaisten 1721 jälkeen perustamasta linnoituksesta ja venäläisten siihen 1741 alkaen tekemistä linnoitteista, rakennuksista ja ulkopuolisista etuvarustuksista sekä linnoitusniemen kaakkoispuolelle 1800-luvulla perustetusta Rakuunamäen kasarmialueesta sairaalamäkineen, 1880-luvun reservikomppanian alueesta sekä entisestä rakuunarykmentin leirikentästä eli 1930-luvulla perustetusta maasotakoulun alueesta.\n\nLappeenrannan linnoituksen ohella Suomen linnoituskaupunkeihin lukeutuvat Hamina sekä Taavetti Luumäellä. Linnoituksella ja kunnostetuilla linnoituslaitteilla on huomattava merkitys Lappeenrannan kaupunkikuvalle. Maisemakokonaisuuteen liittyy Pallonlahden alue ja Kaupunginlahti puistoistutuksineen. Linnoituksesta lounaaseen on samaan linnoitusjärjestelmään kuuluva Nikolainlinnake 1790-luvun bastioneineen.\n\nLappeenrannan linnoituksen historiallisia sotilasrakennuksia ovat mm. komendantin talon kiviosat, portin viereinen vartiotupa ja viisi kasarmirakennusta 1700-luvun lopulta, puurakennukset 1800-luvulta ja tiiliset sotilaskasarmit 1910-luvulta. Etelä-Karjalan maakuntamuseo sijaitsee kahdessa pian vuoden 1800 jälkeen rakennetussa tykistövarikkorakennuksessa. Jumalansynnyttäjän muistolle pyhitetty kirkko vuodelta 1785 on maamme vanhin kreikkalaiskatolinen kirkko. Venäläistä barokkia edustavan yksilaivaisen kellotornillisen kirkon arvokkain taideteos on 1780 valmistunut Neitsyt Marian ilmestys -aiheinen nimikkoikoni, ns. Pokrovan ikoni. 1800-luvun puolivälissä uusitun Ikoniseinän kankaalle maalatut kuvat on tehty Pietarissa.\n\nLinnoitukseen nivoutuu varuskuntahistoriansa ja sijaintinsa ansiosta Rakuunamäen kasarmialue, joka on säilynyt pääosin alkuperäisessä muodossaan. 1800-luvun lopun kasarmirakennukset ovat kolmikerroksisia. Rantatien varrella on ryhmä kaksikerroksisia, osin tiili-, osin puurakenteisia upseeriston asuinrakennuksia sekä upseerikerho. Tallit ja kalustovajat muodostavat oman laajan kokonaisuutensa. Osa kasarmeista on arkkitehti Sebastian Gripenbergin Suomen sotaväelle suunnittelemia, osa taas venäläisiä 1900-luvun alun kasarmeja. Sairaalanmäen punatiilisen sotilassairaalan toiminta alkoi 1893 ja se on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sotilassairaala. Puolustusvoimien kantahenkilökunnalle Valtakadun varteen rakennetut asuinkerrostalot Rakuunamäen eteläpuolella ovat 1950-luvulta. Sotaväki on kokonaan jättänyt linnoituksen, mutta Rakuunamäellä on sotilas- ja siviilitoimintoja rinnakkain.\n\nKasarmialueen itäpuolella, 1790-luvun Nikolainlinnakkeella, on 1910-luvulla rakennettu tiilinen, alun perin ortodoksinen sotilaskirkko. Kirkko on nykyään kaupungin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko. Kasarmialueen itäpuolella on kaksi vanhaa koulua, Lönnrotin entinen kansakoulu vuodelta 1888 (W.Backmansson) ja Lappeenrannan Lyseo vuodelta 1897 (O.Tarjanne), laajennukset 1907 (K.Hård af Segerstad) ja 1939 (M.Välikangas).\n\nHuhtiniemen suomalaisen reservikomppanian alue on yksi yleisen asevelvollisuuden järjestämisen yhteydessä 1882 perustetuista kasarmialueista. Entisen reservikomppanian yksi- ja kaksikerroksiset puurakennukset sijaitsevat alueella hajallaan laitoslajin suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.\n\nRakuunamäen eteläpuoliselle leirikentälle on 1930-luvulla noussut Lappeenrannan maasotakoulu, jonka rakennuskantaa on täydennetty 1900-luvun mittaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.054269450,28.160231743 61.053941849,28.157680459 61.053929167,28.155449675 61.055096482,28.154672076 61.056354515,28.156292403 61.055993639,28.157591235 61.055973824,28.158049678 61.055851287,28.159357327 61.055688134,28.159843377 61.054269450,28.160231743" ;
        poi:history       "Lappeenrannan linnoitus sai ensimmäisen kaavasuunnitelmansa 1649, jota pidetään kaupungin perustamisvuotena. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Lappeenrannasta tuli Ruotsin itäisin kaupunki, jonka linnoitustyöt käynnistettiin. Turun rauhan 1743 jälkeen kaupunki jäi Venäjän puolelle ja venäläiset jatkoivat linnoittamistöitä. Uusi asemakaava vahvistettiin 1775. Linnoitusta vahvistettiin kenraali Suvorovin johdolla 1790-luvulla, jolloin rakennettiin mm. linnoituksen luoteispuolelle ns. Nikolain vallit sekä linnoituksen sivustoille Pallon ja Kimpisen etuvarustukset.\r\n\r\nLappeenranta liitettiin muun Vanhan Suomen osana 1812 Suomen suuriruhtinaskuntaan, jolloin aiempi rajakaupunki menetti strategisen merkityksensä. Vanha linnoitusesplanadi muodostettiin yleiseksi puistoksi. Varuskunta toimi yhä linnoituksessa, vaikka 1819 osa rakennuksista tuli kehruuhuoneen eli naisvankilan käyttöön. Miesten vankila-alueen rakentaminen muutti linnoituksen miljöötä 1881 alkaen samoin kuin satamatien ja rautatien rakentaminen. Viimeinen suuri rakennusvaihe oli ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin useita tiilirakennuksia tuli venäläisten joukkojen käyttöön.\r\n\r\nLinnoituksen 1785 käyttöön vihitty ortodoksikirkko korvasi paikalla aiemmin olleen 1740-luvulla tehdyn puisen rakennuksen. Nykymuotonsa kirkko sai 1903 valmistuneessa laajennuksessa. Kirkko restauroitiin 1984. \r\n\r\nLinnoituksen länsipuolisen Pallonlahden rantaan vakiintui asutusta jo 1700-luvun lopulla. Alueelle syntyi tehtaita, telakoita, myllyjä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Pallon kaupunginosaa on uudisrakennettu 1900-luvun lopussa.\r\n\r\nRakuunamäen ranta-alueilla toimi linnoituksen Saimaan laivasto. Laivaston rakennusten viereiselle mäelle perustettiin 1889 Suomen rakuunarykmentti, jonka punatiiliset kasarmit rakennettiin 1889-1893 alun perin kansallisen asevelvollisen ratsuväen käyttöön (arkkitehdit S. Gripenberg, J. Ahrenberg). Suomen rakuunarykmentti lakkautettiin 1901 ja rakennukset luovutettiin venäläisille joukoille, joille rakennettiin myös uusia kasarmeja 1910-luvulla. Rakennuksia, joiden sotilaskäyttö päättyi 1990-luvulla, on Lappeenrannan kaupunki kunnostanut asuin- ja toimitilakäyttöön.\r\n\r\nYleisen asevelvollisuuden järjestämisen yhteydessä perustettiin 1882 kunkin tarkkampujapataljonan alueelle neljä reservikomppaniaa. Järjestelyn seurauksena syntyi 32 uutta kasarmialuetta, joista yksi on Mustolan kylästä erotettu Huhtiniemen suomalaisen reservikomppanian alue. Kaikki reservikomppaniat rakennettiin yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaisesti. Huhtiniemen alue ampumaratoineen, harjoituskenttineen, miehistöparakkeineen ja muine rakennuksineen oli virstan päässä Rakuunamäen eteläpuolisesta leirikentästä, jonka paikalle 1930-luvulla nousi arkkitehti Ragnar Ypyän suunnittelema Lappeenrannan maasotakoulu. Alueen täydennysrakentamisen suunnitteli pääosin arkkitehti Osmo Lappo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:koulu , poio:museo , poio:parantola , poio:muinaisjaannos , poio:sairaala , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1170" ;
        skos:prefLabel    "Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki (Reservikomppanian alue)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9675>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:57:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1965443~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i611>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Katsele yössä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9271> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i610> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i610> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/katsele-yossa" .

rky:p41  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jokioisten 1631 rakennettua pitkäkirkkoa pidetään yhtenä Suomen vanhimmista puukirkoista. Merkittävän osan rakennettua ympäristöä muodostavat kirkon ohella tapuli, pappila, hautausmaa muistomerkkeineen sekä kappalaisen pappila.\n\nKirkon koristeellinen ulkoasu suurine ikkunoineen, eteishuoneen katoksineen ja länsitorneineen omaa 1800-luvun jälkipuolen uusgotiikan puuhun sovellettuja muotoaineksia. Kirkkosalin yleisilme sivulehtereineen, saarnastuoleineen ja alttarikaiteineen on myös 1860-luvulla tehdystä uudistuksesta. Matalaseinäisessä kellotapulissa on huippuna nelipäätyinen kattorakennelma. Kellotapuli, joka edustaa varhaista tolpparakenteeseen perustuvaa tyyppiä, on mahdollisesti kirkon ikäinen tai 1700-luvun alkupuolelta. Kirkonkelloista toinen on 1630-luvulta.\n\nKirkon itäpuolella on useaan otteeseen laajennettu kaunis hautausmaa sankarihautoineen ja Armas Tirrosen tekemine sankaripatsaineen. Lisäksi siellä on Ilmari Wirkkalan suunnittelema viehättävä suihkukaivo. Kirkon vieressä oleva maaherra Carl Johan Stjernvallin pyramidin muotoinen, punaisista hiekkakivilaatoista rakennettu hautamuistomerkki on edustava esimerkki 1800-luvun alun uudesta hautausmaakulttuurista ja ajan suosimasta klassisesta muotokielestä. \n\nKirkon luona oleva nykyinen kirkkoherranpappila on kookas 1900-luvun vaihteen kansallisromanttisia piirteitä omaava poikkipäätyinen rakennus.\n\nKauempana kirkosta, Loimijoen eteläpuolella sijaitseva mansardikattoinen, leveärunkoinen entinen kappalaisenpappila on rakennettu savesta ja vuorattu tiilellä. Pappilan mäeltä aukeaa edustava näköala Loimijoen viljelymaisemaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.800379776,23.473202585 60.800289458,23.474367762 60.799637163,23.474209035 60.799773685,23.472402261 60.800223988,23.472157933 60.800379776,23.473202585" ;
        poi:history       "Tammelan kappeliksi 1631 perustetun Jokioisten kirkon on  perimätiedon mukaan rakennuttanut Johan Kruus Jespersson, kenraali, ritari, amiraali Ruotsissa ja sotakomisaari Tanskassa omilla varoillaan (Jockis Capell kyrka skall vara uppbygd 1631 af herr Gen. Johan Kruus Jesperson Riddaren, Amiralen i Sverige Krigskomissarie i Danmark). Kirkon perinpohjainen uudistus  toteutettiin 1862 lääninarkkitehti A. Edelfeltin piirustusten mukaan. Itsenäinen seurakunta Jokioisista tuli 1892. \r\n\r\nValistuksen aikana kehittyi uusi hautausmaakulttuuri, jonka taustalla oli hygieeniset ja esteettiset näkökannat. Suomessa kirkkoon hautaaminen lopetettiin 1815, jolloin merkkihenkilöiden haudat siirtyivät hautausmaalle. Aikakauden uusklassiset tyyli-ihanteet näkyivät tällöin myös hautausmaalla, joista hyvänä esimerkkinä oli 1814 kuolleen maaherra Stjernvallin ja hänen lastensa hautamuistomerkki. Stjernvall oli naimisissa Jokioisten kartanon omistaneen Ernst Willenbrandin tyttären kanssa. \r\n\r\nKirkon läheisyyteen 1877 rakennettu uusi pappila paloi 1903. Sen korvannut arkkitehtitoimisto Geselius - Lindgren - Saarinen piirtämä kirkkoherranpappila valmistui seuraavana vuonna.\r\n \r\nEntinen kappalaisenpappila rakennettiin 1800 Jokioisten kartanon omistajan maaherra E.G. von Willebrandin toimesta. Seurakuntalaiset olivat keränneet hirsiä pappilaa varten. Von Willebrand sai hirret käyttöönsä luvattuaan rakentaa pappilan, mutta hän tekikin rakennuksen savesta, oljesta ja sammalista sekä tiilestä. Pappila on yksi harvoista rakennuksista, joita rakennettiin 1790-luvulla Talousseuran piirissä kehitellyllä uudella rakennustekniikalla. Kokeilun tarkoituksena oli löytää uusia edullisia rakennusmateriaaleja ja kokeilla niiden ominaisuuksia ja kestävyyttä. Rakennus toimi pappilana 1800-1877, jonka jälkeen siitä muodostettiin lukkarinpuustelli. Kappalaisenpappila on vuokrattu kotiseutuyhdistykselle ja rakennukseen avattiin pappilamuseo 1959."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k169 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=300" ;
        skos:prefLabel    "Jokioisten kirkko ja pappilat (Vanha pappila)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7123>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Törmä, Topi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7123" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö, kartanonherra Johannes Weckström, asuu kartanossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2631> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_518>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1725869~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5094>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sepänkatu 15" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6435> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5093> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sepankatu-15" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7383>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Cygnaeuksen galleria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Väderbacka" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1593963052039" ;
        wgs84:long           "24.9591614484302" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7383" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7622>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8097>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035442~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5593>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=86EE4AFE-D3C8-447D-86DE-7E4D91B9467E> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7717>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Hämeentie 78"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1923598575325" ;
        wgs84:long        "24.96406676482" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7717" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9672>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "One Night at Sirdies" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8902> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9670> ;
        th:lisatietoa         "One Night at Sirdies on suomalaisen Damn Seagulls -yhtyeen debyyttialbumi. Se julkaistiin vuonna 2005. Levy kuvaa nuoren miehen kasvukipuja Helsingissä. Levyn nimi on peräisin Kalliolaisesta pubista. Viimeisen kappaleen nimi on Helsinki Runaway." ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9672" .

rky:p274  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Runni on maamme vanhimpia terveyslähteitä ja paikalla on edelleen toimiva terveyskylpylä. Runnin alueella on Kiurujoen oikaiseva Saarikosken sulkukanava, joka on viimeinen Suomeen rakennettu puusulku.\n\nLaajahkon puiston ympäröimä Runnin kylpylä sijaitsee Haapajärven kylässä, polveilevan Kiurujoen etelärannalla. Runnin terveyskylpylällä on uudet tilat, mutta Runniin 1900-luvun alussa rakennetuista rakennuksista on vielä jäljellä ja käytössä vanha hotelli vuodelta 1904 ja kaksi asuntolarakennusta. Kylpylän vanha hoitolaitos on valmistunut 1910. Runnin koskeen 1800-luvulla rakennettu neulatammi, jokeen kylpijöitä varten rakennettu pato, on kunnostettu. \n\nRestauroitu, liki 70 vuotta suljettuna ollut Saarikosken kanava puusulkulkuineen on avattu jälleen liikenteelle. Saarikoski liittyy Museoviraston restauroimien ruukkien muodostamaan nähtävyysverkostoon Pohjois-Savossa ja on jatkoa viraston puusulkurestauroinneille, joita on tehty Ilomantsin Möhkössä ja Suonenjoen Kuivataipaleella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.587524823,26.851805310 63.590948511,26.848076089 63.591514622,26.857136541 63.590900479,26.858456849 63.589213056,26.859225919 63.587853199,26.857239693 63.587524823,26.851805310" ;
        poi:history       "Ensimmäiset vieraat tulivat Runniin jo 1770-luvulla, jolloin terveyslähteitä perustettiin ympäri Suomea. Kuopiolaisen piirilääkäri Emanuel Elfenbergin löytämä radiumpitoinen lähde sijaitsi Wilhelmsdalin eli Liisankorven tilalla. Runnin suosiota lisäsi Henrik Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli terveysvesilähteestä. Juomamajan ja kylpylän rakentamisen myötä alueesta kehittyi vilkas kylä. Runnin kukoistuskausi oli 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Pitkän lamakauden jälkeen Runni on herännyt eloon lomakotina.\r\n\r\nSaarikosken sulkukanava rakennettiin 1903-1905. Kanava palveli Kiuruveden väylän matkustaja- ja tavaraliikennettä. Parhaimmillaan kanavaa käytti noin 38 alusta päivässä. Vuonna 1923 avattu Iisalmi-Ylivieska -rataosuus romahdutti vesiliikenteen reitillä ja kanava suljettiin 1932. Runnin seisake rakennettiin lähelle kylpylää."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k140 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=932" ;
        skos:prefLabel    "Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava (Runni)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjasessa esitellään Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkot" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2825> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5688>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ravintolaoppaita" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olemme tyttöystäväni kanssa aikamoisia herkkusuita, ja tapanamme on käydä yleensä vähintään kerran viikossa ulkona syömässä. Asumme pääkaupunkiseudulla. Usein ulos syömään lähtiessämme törmäämme kuitenkin samaan vanhaan ongelmaan: mihin sitä menisi? Helsingin ydinkeskustan ravintolat on melkein kaikki käyty läpi. Osaisitteko kertoa joitain hyviä ravintolaopas-nettisivuja? Myös minulla ja poikaystävälläni on tapana herkutella aika tiuhaan Helsingin keskustan ruokaravintoloissa ja olemme huomanneet vaihtelun virkistävän. Seuraavilta sivustoilta pääset hakemaan ravintoloita muun muassa sijainnin ja ravintolatyypin mukaan:\n\nhttp://www.vapaa-aikavirasto.com/ravintolat/?pid=45&tid=2\nhttp://www.helsinki.fi/fi/index/matkailu/ravintolat.html\nhttp://www.ravintolakeskus.fi/\nhttp://omakaupunki.hs.fi/haku/Ravintola/C" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/moikka-olemme-tyttoystavani-kanssa-aika" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5927>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4861C935-2E3B-49C7-AF5F-73774BEA5BEF> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7882>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:36+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p187>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Ravintola Walhalla"@fi ;
        dc:created        "2012-05-24T11:21:03.836+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-11-27T12:14:58.347+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p32365 ;
        poi:description   "Vuosina 1949-51 rakennettiin Helsingin Olympialaisia varten päälinnoitukseen arkki­tehti Aulis Blomstedtin suunni­telmien mukaan kesära­vintola. Suunnitelmista toteutettiin vain osa. Ravintolan­ pääsali oli Dellwigissä ja muut tilat kahdessa tasossa Boijen ja Zanderin vä­lissä. Yleisö tuli sisään väliaikaisesta sisäänkäynnistä Boijen etelä­päästä.\n\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\nAnalecta Archaeologica Fennica XII. 1955.\nKA VSA 17044\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 1-18, G 21,47\nMV SL VIK 164-175\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:history       "Muutostyöt alkoivat vuonna 1948 arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitelmien mukaan. Sekä kaponieerit Delwig että Boije paljastettiin maavallien alta ja venäläisaikaiset tukimuurit purettiin suurimmaksi osaksi. Kaponieeri Delwigin betonilattia purettiin ja sen tilalle tehtiin uusi puulattia. Kaponieeri Boijen taakse rakennettiin kaksikerroksinen uudisrakennusosa, johon sijoitettiin sisääntuloaula ja keittiötilat. Eteisaulan kautta päästiin sekä pääravintolasaliin kaponieeri Delwigissä että kabinettitiloihin kaponieri Boijessa. Ravintola Walhalla aloitti toimintansa kesäkuussa 1950 ja ravintolatoimintaa on jatkettu kesäisin aina siitä lähtien.\n\nVuosina 1980-83 ravintola oli kuitenkin suljettuna peruskorjaustöiden vuoksi.\nKorjaustöiden suunnitelusta vastasi aluksi arkkitehtitoimisto Aulis Blomstedt, myöhemmin arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt. Korjaustöiden yhteydessä ravintolaa laajennettiin rakentamalla terassitaso rekonstruoidun kontregardi Hoppen päälle. Tämän uudisosan alle louhittiin keskusväestönsuoja, jonka yhteydessä sijaitsevat henkilökunnan sosiaalitilat. Uusi pääsisäänkäynti sijoitettiin Delwigin ja Boijen väliseen yhdysosaan. Pääsali jäi korjaustyön jälkeen lähes ennalleen.\n\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\nAnalecta Archaeologica Fennica XII. 1955.\nKA VSA 17044\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 1-18, G 21,47\nMV SL VIK 164-175\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:poiType       poio:ravintola ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p174> ;
        wgs84:lat         "60.1388488758357" ;
        wgs84:long        "24.988941025733993" .

rky:p608  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keski-Suomen kansanopisto on yksi maan vanhimmista kansanopistoista ja sen 1900-luvun alun päärakennus edustava esimerkki kansanopistojen vilkkaasta rakennusvaiheesta. Opistorakennuksen suunnittelija Yrjö Blomstedt on  kansallisromanttisen kauden arkkitehti, jolla on Jyväskylän seminaarin lehtorina ollut myös suuri vaikutus käsityö- ja taideopetuksen uudistajana. \n\nSuojärven rantamaisemassa oleva hirsinen opistorakennus on valmistunut 1912. Jugend-vaikutteinen opisto on edelleen alkuperäisessä käytössä ja säilynyt olennaisilta osiltaan Blomstedtin suunnittelemassa asussa. \n\nKansanopiston uudemmat rakennukset ovat pihapiirin laidalla, vanhimmalla päärakennuksella on keskeinen asema järvenrantaan rajautuvassa maisemassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.561411636,25.878739323 62.561706325,25.879830127 62.559225113,25.886268226 62.557799787,25.880114703 62.559069196,25.875935311 62.559587442,25.877155196 62.561411636,25.878739323" ;
        poi:history       "Suolahdesta kasvoi 1800-luvun lopulta alkaen elinvoimainen yhdyskunta teollisuuden, rautatien, vesiliikenteen ja Keski-Suomen kansanopiston vaikutuspiirissä.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen kansanopisto perustettiin 1889 Kangasalle. Kansanopistoliike pyrki kohottamaan nuoren aikuisväestön yleistä sivistystasoa ja herättämään kansallista kulttuuritietoutta. Kansanopistoja perustettiin kymmeniä vuoteen 1917 mennessä. \r\n\r\nVanhimpiin kansanopistoihin kuuluva Keski-Suomen opisto aloitti toimintansa 1894 Äänekoskella. Opiston perustivat Keski-Suomen Maanviljelysseura, Jyväskylän seminaarin lehtorit ja Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnnan opiskelijat. Uudet toimitilat rakennettiin Suolahteen, jonne opisto siirtyi 1912. \r\n\r\nOpistorakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt, joka toimi paitsi arkkitehtina, myös puukäsityön ja piirustuksen lehtorina Jyväskylän seminaarissa. Blomstedt oli avainasemassa, kun kansainvälisen niin sanotun esteettisen liikkeen periaatteita alettiin soveltaa suomalaisessa taidekasvatuksessa 1900-luvun alussa. Jyväskylän seminaarissa hän toimeenpani opetusohjelman uudistuksen, joka toi suomalaisen kansallisromantiikan ihanteet piirustuksen ja käsityön opetukseen. Hän pyrki samassa hengessä edistämään käsitöiden opetusta muissakin oppilaitoksissa. \r\n\r\nKeski-Suomen kansanopiston vanha päärakennus peruskorjattiin 1990-luvulla arkkitehti Severi Blomstedtin johdolla.\r\n\r\nArkkitehti Asténin suunnittelema kolmikerroksinen uudempi opistorakennus valmistui kansanopistoon 1930. Pihapiiriin siirrettiin sotien jälkeen 1800-luvulta olevat tuulimylly ja pikkuaitta. Kaksikerroksiset, tiilipintaiset asuin- ja opistorakennukset sekä Suolahti-sali valmistuivat 2000-luvun vaihteessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k992 ;
        poi:poiType       poio:tuulimylly , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=228" ;
        skos:prefLabel    "Keski-Suomen kansanopisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7977>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Keisarillinen taidekokoelma Suomessa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7976> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7977" .

[ dcterms:description  "Helsingin Poliisilaitoksen keskusasema 1931-1982" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3423> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776>
] .

[ dcterms:description  "Vanhassa ylioppilastalossa sijaitsee Ylioppilasteatteri, jonka jäsen minäkertoja on. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2355> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

rky:p868  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laihian kirkko on mielenkiintoinen esimerkki Yli-intendentinvirastossa suunnitellusta 1700- ja 1800-luvun taitteen kirkkotyypistä ja 1900-luvun alun kansallisromanttisesta restauroinnista.\n\nLaihian kirkko on pohjakaavaltaan pitkäsakarainen tasavartinen ristikirkko, jonka läntiseen ristivarteen liittyy korkea torni kelloja varten. Loiva vesikatto on aumattu ristivarsien päistä. \n\nKirkkosalia jäsennöivät valkoiseksi maalatut, uritetut pilasterit. Pyöreäkorinen saarnastuoli kuuluu alkuperäiseen sisustukseen. Hirsiseinien piilutus ja tynnyriholvin listoitusten kasetoima lautaverhous on 1900-luvun alun korjauksesta, samoin penkit. Alttaritaulun, jonka aiheena on Lasaruksen herättäminen kuolleista, on tehdyt Lennart Segerstråle 1956.  Pohjoisen ristivarren päässä olevassa huonetilassa kirkkomuseo, jonne on sijoitettu mm. kirkon alkuperäinen alttaritaulu, joka on vaasalaisen Emanuel Almin työ vuodelta 1807.\n\nKirkkotarhassa olevan viime sotien monumentaalisen sankaripatsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Se on sijoitettu Matti Björklundin (myöh. Visanti) vuoden 1918 sodan muistomerkin \"Iäisyyden portin\" edustalle. Raivaajapatsas on Veikko Leppäsen tuotantoa 1956."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.976864384,22.011489002 62.977021558,22.013046345 62.976659178,22.014157218 62.976350658,22.013901953 62.975994156,22.013792979 62.975975123,22.013254815 62.975867021,22.012657357 62.976103796,22.011565848 62.976864384,22.011489002" ;
        poi:history       "Laihian kappelikirkko vihittiin 1508. Itsenäinen seurakunta muodostettiin 1576 Isonkyrön ja Mustasaaren emäseurakunnista erotetuista alueista. Seurakunnan toinen 1642 valmistunut kirkko purettiin 1809, kun nykyinen kirkko oli valmistunut 1805. Puretun kirkon hirsistä rakennettiin Ylipotin luhtiaitta Potilan kylään.\r\n\r\nYli-intendentinvirastossa laaditut piirustukset hyväksyttiin 1797 ja kirkon rakennutti vaasalainen raatimies Herman Höckert 1803-1805. Kirkossa tehtiin suuri korjaus- ja muutostyö 1913 Vaasan lääninarkkitehtina toimineen A.W. Stenforsin laatiman suunnitelman mukaan. Torni sai korkean lyhdynmuotoisen katon. Kuorin takana sijainnut sakaristo-osa purettiin ja uusi sakaristo erotettiin väliseinällä itäisen ristivarren päästä.  Kirkkosalin muutkin poikkisakarat katkaistiin väliseinillä. Sisätilaan tehtiin myös muita muutoksia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k399 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4054" ;
        skos:prefLabel    "Laihian kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8094>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 2 : Eira, Ullanlinna ja Kaivopuisto " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8094" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8333>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1942070~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5590>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Stadionin tornin portaat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miksi stadionin torniin pitää nousta hissillä eikä sen portaita voi käyttää? Minusta olisi paljon jännittävämpää kiivetä torniin käyttämällä portaita. Milloin portaita sai vielä käyttää? Kyseessä ovat turvallisuusseikat. Hissillä tornin huipulle kulkeminen on turvallista ja aika vaivatontakin. Jännitystä ei siinä taida olla niin paljon kuin tuossa jalan kapuamisessa. Itselläni on kuitenkin sen verran korkeuskammoa, että kokisin riittävästi jännitystä jo uskaltautuessa sinne huipulle. Edellinen käynti taisi olla 1970-luvun lopussa tai 1980-luvun alussa luokkaretkellä. En muista enää kauhuani. Tuo portaikko on melko matalalla kaiteella varustettu ja sen verran kapea, että siinä tulisi takuuvarmasti vaarallisia tilanteita.\n\nTorniin on voinut päästä rakennuksen valmistumisesta lähtien. Tornissa on ollut hissi alusta pitäen. Ja yleisö on ohjattu sitä käyttämään. Portaita pitkin ei ole torniin voinut nousta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/stadionin-tornin-portaat" .

[ dcterms:description  "Fafan kuoleman jälkeen Solveig muuttaa isänsä ja äitinsä Saaran kanssa Otavantielle. Saara on palannut jälleen miehensä luo." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2474> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529>
] .

rky:p510  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntässä yhdistyvät vesistöön liittyvä teollinen maisema ja korkeatasoinen teollisuusarkkitehtuuri. Mäntän paperitehdas on yksi Suomen tärkeimmistä puunjalostustehtaista. Varhaisesta puuhiomosta on saanut alkunsa teollisuuskaupunki, missä paperitehdasyhtiön, tehtaalaisten ja yhdyskunnan suhde on ollut poikkeuksellisen kiinteä. \n\nMäntän paperitehtaan tehdasalue käsittää paperitehtaan ja entisen sulfiittisellutehtaan tuotantolaitokset. Vanhimmat tuotantorakennukset ovat osin 1800-luvun lopulta, valtaosa 1920- ja 1930-luvuilta. Tärkeitä tehtaan ja kaupungin maamerkkejä ovat erityisesti vanha pirtutehdas ja voimalaitos. Tehdasyhdyskuntaan liittyvät 1920- ja 1930-luvulla rakennetut pääkonttori, johtajien asuntoja, Asemankulman yhtenäinen asuinalue ja Mäntän klubin klassistinen kerhorakennus. Joenniemen kartanon 1930-luvulla rakennettu päärakennus toimii nykyisin Gösta Serlachiuksen taidemuseona. Kokonaisuuteen kuuluvat kartanopuisto ja kaksi pienempää asuinrakennusta. \n\nTeollisuuspaikkakunnan sisäiseen hierarkiaan ja yhdyskuntarakenteeseen kuuluva kirkko on omaperäinen barokkiklassismin arkkitehtuurin ja kansanomaisen puuveistotaiteen yhdistelmä 1920-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.026259902,24.573856031 62.026539785,24.569558770 62.028015747,24.571252029 62.029329667,24.575917204 62.028990127,24.578897979 62.027610089,24.578346313 62.026725008,24.576859220 62.026259902,24.573856031" ;
        poi:history       "Apteekkari G.A. Serlachius perusti 1868 Mänttään uudenaikaisen puuhiomon. Paperitehdas valmistui 1882 ja selluloosatehdas 1913. Tehtaan pääkonttori valmistui 1935 ja johtajien asunnot 1939 (Jung & Jung, J. Eklund). Asemankulman aluetta kaavoittivat 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä arkkitehdit Valter Thomé, W.G. Palmqvist ja Eliel Saarinen. Asuinrakennukset oli tarkoitettu pääasiassa G.A. Serlachius -yhtiön toimihenkilöille. Alueen yhtenäistä rakennuskantaa suunnittelivat Valter Thomé, Oiva Kallio ja W.G. Palmqvist. Mäntän klubin klassistinen kerhorakennus rakennettiin 1917-1920 ja Joenniemen kartanon päärakennus 1934 arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelman mukaan. Arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän mylly valmistui 1922.\r\n\r\nMäntän kirkko rakennettiin 1927-1928 arkkitehti W.G. Palmqvistin laatimien piirustusten mukaan. Vilppulan seurakunnasta erotettu Mäntän tehdasseurakunta oli perustettu jo 1921 ja perustamisen ehtona oli ollut kirkon rakentaminen. Ulkoseiniltään vaaleanruskeaksi rapattu kirkko rakennettiin  osaksi kivestä ja osaksi tiilestä. Saarijärveläinen Hannes Autere veisti kirkkoon saarnastuolin, alttarikaiteen ja urkulehterin rintamuksen puureliefit. Keskisuomalaiseen järvimaisemaan sijoitetun Madonna ja lapsi -aiheisen alttaritaulun maalasi Alvar Cawén, jonka töitä ovat myös kuori-ikkunoiden lasimaalaukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k508 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:puisto , poio:kirkkorakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1889" ;
        skos:prefLabel    "Mäntän tehtaat ja yhdyskunta (Joenniemen kartano)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8428>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pohjola-Norden"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fredrikinkatu 61 A 11" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9389> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9496> ;
        wgs84:lat            "60.1679814377015" ;
        wgs84:long           "24.9325864789884" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8428" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6399>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Hanasaaren voimalaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1817950335296" ;
        wgs84:long        "24.9678728230269" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6399" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6638>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:13:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8593>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:41+0300" .

rky:p1067  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.290836996,25.043337075 60.290861941,25.042952146 60.291228468,25.043058990 60.291183379,25.043448699 60.290836996,25.043337075" ;
        poi:municipality  kunnat:k092 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5059" ;
        skos:prefLabel    "Tikkurilan rautatieasema"@fi .

rky:p770  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Santakarin pooki kuvastaa havainnollisesti tunnusmajakan roolia Rauman historiallisen kaupunkiväylän ensimmäisenä ja tärkeimpänä merimerkkinä. \n\nTunnusmajakan lähiympäristö on säilynyt rakentamattomana ja avoimena. Santakarin 1857 valmistunut tunnusmajakka sijaitsee Rauman satamaan lounaasta johtavan väylän uloimmassa pisteessä. Niemi-Santakari on noin 500 metriä pitkä lähinnä matalaa heinikkoa kasvava kallioluoto. Sen länsipuolella on rannaton meri ja itäpuolelta alkaa Rauman edustan saaristo. Keskellä saarta sijaitseva tunnusmajakka on luodon ainoa rakennus. \n\nMajakkarakennus on yhä alueen keskeisin maamerkki ja sen historiallinen funktio on selkeä. Kahdeksankulmainen, kivisokkelille perustettu 18,6 metriä korkea puutorni  on mielenkiintoinen esimerkki 1800-luvun merimerkkiarkkitehtuurista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.109091893,21.280166676 61.110348799,21.282420176 61.108511896,21.285518700 61.107404686,21.286329215 61.107009035,21.283960592 61.107780187,21.281258347 61.109091893,21.280166676" ;
        poi:history       "Rauman porvarit rakennuttivat 1839 Niemi-Santakarin luodolle hirsimökkiä muistuttavan tunnusmajakan. Krimin sodan alettua merimerkki purettiin 1854. Sodan päätyttyä luotsi- ja majakkalaitos rakennutti samalle paikalle uuden tunnusmajakan, jonka suunnitteli lääninarkkitehti G.Th. Chiewitz. 1879 pooki aiottiin muuttaa valomajakaksi, mutta hanke jäi toteuttamatta. Santakarin luota alkanut väylä mataloitui 1900-luvun kuluessa siinä määrin, että suuremmat laivat eivät enää voineet käyttää sitä. Väylä kuitenkin kunnostettiin 1970-luvulla Rauman syväväyläksi. Vuonna 1996 merenkulkulaitos luovutti merimerkkinä tarpeettomaksi käyneen pookin Rauman kaupungille. Korjauksen lähtökohtana on ollut rakennuksen ulkoasu 1880-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:majakka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2930" ;
        skos:prefLabel    "Santakarin pooki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8688>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tohkanen, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tohkanen-mikko" .

[ dcterms:description  "Ruth Snellman oli Kansallisteatterin näyttelijä 1913-1961." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7780> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6898>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8330>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Jurkka, Eino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8330" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9044>
        dcterms:modified  "2010-10-18T19:11:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1921552~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6540>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:42:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i598>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kannelmäki -68" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i551> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9233> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kannelmaki-68" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9139>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kerkeling, Hape"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9139" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7349>
        dcterms:modified  "2010-02-05T16:06:49+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "' - Onhan tämä ihan yhtä helvettiä, Kari Takamäki puuskahti. Poliisitalon neuvottelutilassa istuva komisariokollega Eero Jansson nyökkäsi. - Herrojen ajatukset kääntyvät aina meidän murheiksi.' (s. 25)" ;
  dcterms:description            "Komisariot päätyvät saman monisäikeisen rikoksen tutkintaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9543> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9544>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8590>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Alaston malli karkuteillä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8588> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on ilmestynyt vuonna 1953." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2n9s/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8331> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8571> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8590" .

poi:photo  a                owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Kohteen kuva JPEG-muodossa."@fi ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "photo"@en , "kuva"@fi ;
        rdfs:range          kulsa:tiedostoUrl ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

rky:p1303  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kakonaho on Vaara-Karjalan poikkeuksellisen hyvin säilynyt kylämaisema, jonka muodostavat vapaamuotoiset pihapiirit sekä kyläkumpareelta avautuvat maisemat. \n\nErityisesti Aaronpihassa ja Sivolassa on harvinaisen hyvin säilyneet pihapiirit, joiden eri-ikäiset rakennukset asettuvat mäkikumpareen rinteelle. Aaronpihan päärakennus on vuodelta 1907, talousrakennukset pääosin vuodelta 1826. Aaronpiha on ollut Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran ja Maataloudellisen rajaseututoiminnan valitsema mallitila 1930-1963. Aaronpiha esittelee myös kunnallismies Aaro Ikosen esineistöä museona.\n\nPohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.725225269,30.667654089 62.724238050,30.664758269 62.726178204,30.660993403 62.730457675,30.652986212 62.732172203,30.656694704 62.734707828,30.661461005 62.734377312,30.677488238 62.727252112,30.672408487 62.725225269,30.667654089" ;
        poi:history       "Vaara-asutus yleistyi Ilomantsin seudulla 1600-1700-luvulla. Kakonaho mainittiin kylänä 1691, jolloin siellä oli kolme savua. Kakonahon maat olivat osin rälssi- ja osin kruununmaata. Kylässä käyty isojako hyväksyttiin vasta 1888."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4482" ;
        skos:prefLabel    "Kakonahon kylämaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i240>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hanna ja Niilo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6784> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7632> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i239> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/hanna-ja-niilo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9399>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Väinölänkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2137141998879" ;
        wgs84:long        "24.9538503817155" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/v-l-nkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9638>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:51:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1244915~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6895>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kansaneläkelaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1874935587963" ;
        wgs84:long        "24.9171124845482" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kansanelakelaitos" .

<http://example/upload-base/#metadescription_147>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:29:04+0300" .

rky:p1563  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.\n\nHämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.\n\nHämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle. \n\nTurun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on  pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta. \n\nTarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.\n\nTammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisee vain Kuivajärven eteläpäässä oleva Portaan kylä. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin. \n\nLopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla. \n\nRengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla.  Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.\n\nRengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä.  Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. \n\nLiedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen \"Mustila-Porras-Kaukolanharju\". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.808726249,24.081846802 60.808707330,24.079473872 60.808888503,24.078788379 60.809937853,24.077454938 60.810650631,24.076419830 60.810870470,24.075262551 60.811739331,24.073142601 60.812382577,24.073418399 60.812564992,24.075040901 60.812913997,24.075310108 60.813312357,24.076344130 60.813861743,24.077565215 60.814435120,24.078382651 60.814874332,24.079045194 60.814955578,24.079773765 60.814709948,24.080498624 60.814505912,24.080885218 60.813707254,24.081727506 60.812150874,24.083040104 60.811582252,24.083192309 60.810594390,24.082847451 60.809089748,24.082783697 60.808726249,24.081846802" ;
        poi:history       "Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556. \r\n\r\nHämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.\r\n\r\nHistoriallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus , poio:kyla , poio:silta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118" ;
        skos:prefLabel    "Hämeen Härkätie (Lietsan kylä)"@fi .

[ dcterms:description  "J. Pekka Mäkelän juttu \"Lähiön kasvatti\" kuvaa lapsuutta Kontulassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2799> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9041>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Neljästoista vieras" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1948." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2mei/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9040> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9039> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9041" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7251>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7346>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lindgren, Liisa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7346" .

[ dcterms:description  "Liisa Lindgrenin artikkeli Julkinen taide" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9540>
        dcterms:modified  "2011-02-17T16:41:15+0300" .

rky:p237  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Käsityöperinteestään ja siihen liittyvästä mäkitupa-asutuksesta tunnettu Heinämaan kylä on säilyttänyt perinteisen kyläluonteensa. Asutus keskittyy vanhan kylätien ja maantien risteyksen ympäristöön ja muodostuu kantatilojen talouskeskuksista sekä mäkitupa-asutuksesta. \n\nPorvoonjokeen laskevan Heinjoen varrelle syntynyttä jokilaakson viljelymaisemaa rajaavat metsäiset mäenharjanteet. Heinämaan kylän asutus on keskittynyt maanteiden varsilla oleville erillisille mäenkumpareille. Heinjoen länsipuolella on maantien varrella pieni Leitsamaan kyläkeskus peltoineen. \n\nHeinämaan kylässä eri yhteiskuntaluokkien asutuksen ominaispiirteet ovat havaittavissa, erityisesti Mahalanmäen ja Ristonmäen mäkitupa-alueilla. Mahalanmäen käsityöläisalueen vanhimmat asuinrakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. \n\nHeinämaan kylän keskuksen muodostavan Keskikylän rakennuskantaan kuuluu entisen kyläkaupan lisäksi 1870-luvulla rakennettu kansakoulu ja 1930-luvun rukoushuone.  Nuorisoseurantalo sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla kylää ympäröivien peltojen pohjoisosassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.881345782,25.842287976 60.868836560,25.838643955 60.865491062,25.841854792 60.862807265,25.838258356 60.857722379,25.841061804 60.854660242,25.839158678 60.853891694,25.833614265 60.854966295,25.829143887 60.856861179,25.824844652 60.857221079,25.821071333 60.857838022,25.816751348 60.859551282,25.814203410 60.861647857,25.814260024 60.862540803,25.811540657 60.863964170,25.809540349 60.865427328,25.808344194 60.866689846,25.806685292 60.867485140,25.804036054 60.868891100,25.803782094 60.872171583,25.804398031 60.875037240,25.806239220 60.875397380,25.809920728 60.874897285,25.812626496 60.875586606,25.812802440 60.876401528,25.812369052 60.877374805,25.811325044 60.878807086,25.810331038 60.881130662,25.817568761 60.883658116,25.818214344 60.884804488,25.825698475 60.884906316,25.829861156 60.882448492,25.841038737 60.881345782,25.842287976" ;
        poi:history       "Heinämaan ja Leitsamaan kylien asutus on peräisin keskiajan loppupuolelta. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Heinämaan kylässä oli kaksi taloa ja joen länsirannalla olevassa Leitsamaan kylässä kolme. Kylien halki kaakko-luode suunnassa kulkevan maantien linjaus on ollut käytössä jo 1700-luvulla. Maantie Heinämaan kylästä Orimattilan kirkonkylään rakennettiin hätäaputöinä suurten nälkävuosien aikana.\r\n\r\nHeinämaan kylän käsityöläistausta näkyi kyläkeskuksen ympäristöön keskittyneessä runsaassa mäkitupalaisasutuksessa. Mahalanmäelle, Ristonmäelle, Sepänmäelle ja Pitkämäelle keskittyneiden käsityöläisten tyypillisiä tuotteita olivat jo 1700-luvulla pitsin nypläys, puuastiat, tarvekalut ja sepän työt.\r\n\r\nKylän meijeri perustettiin 1889 ja muutettiin 1921 nuorisoseurantaloksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k560 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:seurantalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2263" ;
        skos:prefLabel    "Heinämaan kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9635>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Ounasvaarantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> ;
        wgs84:lat         "60.2385297017428" ;
        wgs84:long        "25.1143809056016" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ounasvaarantie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7845>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:17+0300" .

rky:p497  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautakaudelle ulottuva asutushistoria, Ruskealan ja Kirkkolan kyläasutus sekä laaja viljelymaisema järvikannaksella kuvastavat historiallisen asutuksen jatkuvuutta ja keskeistä sijaintia maisemassa.\n\nHartolan kirkonkylän pohjoispuolella, Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n molemmin puolin avautuva Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema on kirkonseudun ohella toinen Hartolan 1700-luvun laajoista viljelyaukeista.\n\nRuskealan asuttuna säilyneen kylätontin pohjoispuolella olevat Kirkkolan ja Tollinmäen rusthollit sekä entinen kirkkoherranpappila on rakennettu viljelyaukealta nouseville kumpareille. \n\nRuskealan kyläraitti peltoaukean eteläreunalla on jäänyt uudemman valtatien itäpuolelle. Vanhan kylätontin vaiheilla sijaitsevat Ruskealan ja Uusi-Ruskealan tilakeskukset perinteisine rakennuksineen. \n\nKirkkolan rusthollin tilakeskus on rakennettu Rautaveteen rajautuvan pellon keskelle. Poikkeuksellisen pitkä koivukuja johtaa miespihaan, jonka itälaidassa on 1800-luvun alkupuolella valmistunut päärakennus. Pitkän yksikerroksisen rakennuksen  julkisivujen detaljoinnissa on taitavia empirekauden koristeaiheita. Rakennus pienine päätykolmioineen on saanut selvästi vaikutteita Koskipään kartanon ulkoarkkitehtuurista - koristeaiheiden tekijä on sama kuin Koskipään kartanossa, Jacob Nygrén. Talouspihan puolella sijaitsee vanha väentupa. Hirsinen makasiini lienee päärakennuksen ikäinen. Päärakennuksen ympärillä on vanha puisto ja puutarha. \n\nRautaveden rannassa sijaitseva Hartolan entinen kirkkoherranpappila ja sen puisto on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Uusklassismia edustavan päärakennukseen liittyy nikkarityylinen kuisti. Pappila on kirjailija Maila Talvion lapsuudenkoti. \n\nTollinmäen rustholli sijaitsee viljelyaukean itäreunassa, Tollinmäenharjulla. Puiston ympäröimä päärakennus on rakennettu mahdollisesti 1812.  Pihapiirissä on savirakenteinen muonamiesten asuinrakennus ja vesitorni- ja pesutuparakennus 1920-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.606386468,26.009213276 61.606514606,25.999669991 61.609871253,25.995650895 61.611720578,25.993872341 61.615880141,25.992950628 61.619887972,25.993390795 61.622045671,26.005369287 61.623136412,26.010681497 61.623206746,26.011035735 61.618033739,26.013695808 61.614846881,26.018858023 61.612013707,26.021299612 61.610659086,26.021698725 61.608522020,26.021837368 61.605465015,26.017988181 61.603366281,26.016890147 61.602865694,26.009262216 61.606386468,26.009213276" ;
        poi:history       "Historiallisissa lähteissä Kirkkolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1443 ja Ruskealan kylä 1462.  Alueelta tunnetaan myös rautakaudelta peräisin olevia uhrikiviä. Kirkkolassa on oletettavasti ollut Itä-Hämeen ensimmäinen kirkko. Uuden ajan alkupuolella Ruskealan ja Kirkkolan kylässä oli kahdeksan taloa.\r\n\r\nKirkkolan kylässä oli ruotsinvallan aikana useita ratsutiloja. Kirkkolan kartano kuului 1600-luvulta 1800-luvulle Tandefeltin suvulle. Isojako suoritettiin kylässä 1801, jonka jälkeen Rautaveden rannalle rakennettiin 1784 perustetun seurakunnan kirkkoherran pappila.\r\n\r\nKirkkolan Tollinmäen ratsutila (ent. Fredriksgård) oli 1800-luvun alkupuolella Tandefelt -suvun hallussa. Kartanon sivurakennuksessa on toiminut Hartolan kunnansairaala vuosina 1922-1956, päärakennus oli ylilääkärin asuntona."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k081 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4037" ;
        skos:prefLabel    "Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6007>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6EF7CEBF-1220-44C4-9B0D-4280A379B065> .

koko:p40281  dc:created  "2012-05-28T10:46:59.842+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:46:59.942+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kalamajat"@en , "kalamajat"@fi , "kalamajat"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_643>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1572105~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1811941~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1572396~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "9. elokuuta (1917) Lenin pysähtyi täällä eduskuntamiehen Karl Wiikin huvilalle. 10. elokuuta klo 22.30 Lenin Wiikin saattamana lähti Malmin asemalta Helsinkiin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8057>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hämäläinen, Pirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8057" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Olympiakylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2110938044165" ;
        wgs84:long        "24.9527114932187" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7842" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3858>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rista, Eeva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3858" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8556>
        dcterms:modified  "2010-02-01T13:41:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1211>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Puhetta Porthaninrinteellä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i947> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/puhetta-porthaninrinteella" .

rky:p733  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaukosen kylä on Aapa-Lapin peräpohjalaista jokivarsiasutusta pohjoisimmassa Ounasjokivarressa. Kaukonen on ollut vanha saamelainen asuinpaikka. 1600-luvun puolessa välissä kylä on olluut Aapa-Lapin laajimpia maatalousalueita, markkinapaikka, käräjäpaikka ja liikenteellinen solmukohta, myöhemmin Kittilän Lapinkylän hallinnollinen keskus. Entisten eränautintajärvien rannoille syntyneet Kittilän syrjäiset pikkukylät ovat poikkeuksellisesti säilyneet Lapin sodan tuhoilta ja säilyttäneet perinteisen rakennuskantansa.\n\nKaukosen kylässä ja Alakylässä on säilynyt ja kunnostettu pohjoisimmalle Suomelle tyypillisiä karjarakennuksia, pyramidikattoisia kesänavettoja. \n\nKaukosen kylä Ounasjokivarren keskiosassa on jokivarren vanhimpia ja laajimpia maatalousalueita sekä suurimpia asutustaajamia. Kaukonen on ollut parhaimpia viljanviljelypaikkoja Kittilässä ja ilmeisesti myös koko pohjoisen Lapin alueella. \n\nKaukosen kylän tiheä asutus sijoittuu joen länsirannan laakeille kummuille, joita reunustavat suot. Jokivarressa on kylän tulvaniityt ja ympäröiville soille on raivattu peltoja. Perinteistä rakentamista on säilynyt Hakalassa, Pekkalassa, Pentissä, Ojanperässä ja Hettulassa. Hakalan pihapiirissä on suurikokoinen pyramidikattoinen kesänavetta. Alakylässä on säilynyt poikkeuksellisesti kolmen pyramidikattoisen kesänavetan muodostama kokonaisuus jokirannassa. \n\nPyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin. Karjarakennustyypin tunnusmerkkinä on pyramidinmuotoinen katto. Kesäkäyttöön rakennetun navetan rakenne ja muoto on kehitetty suojaamaan karjaa hyönteisiltä. Yöksi suojaan tuodun karjan lämpö aiheuttaa voimakkaan ilmavirran pienessä rakennuksessa, jonka pyramidinmuotoisen katon keskellä olevan ilmanvaihtotorven kautta hyönteiset ajautuvat ulos. Neliömäinen tai harvemmin kahdeksankulmainen runko ja kartiomainen katto edesauttavat voimakkaan vedon syntymistä.\n\nJeesiöjokeen laskevan Kelontekemänjärven kaakkoisessa pohjukassa sijaitsee samanniminen kylä viljelysten ympäröiminä. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Järven pohjukan lounaisrannalla on sotien jälkeen rakennettuja taloja, joiden seassa oman kokonaisuutensa muodostaa Vuollin talon vanha rakennusryhmä. Peltoaukeat ja pihapiirien runsaslukuiset talousrakennukset rytmittävät poukaman itärantaa. Järven ainoa saari on perinteinen palvontapaikka. Järvessä oleva karipahta on entinen Kittilän ja Sodankylän lapinkylien rajapakka. Manalaissaari on ollut väliaikainen hautapaikka.  \n\nJeesiöjärven kylässä on runsaasti säilynyttä rakennuskantaa 1920- ja 1930-luvuilta, jotka olivat poikkeuksellisen voimakasta uudisasutuskautta Kittilässä. Asutus sijoittuu raittimaisen tien varteen ja jylhä Kumputunturi muodostaa taustamaiseman pihapiireille. \n\nLintulan kylä on maisemallisesti edustavalla paikalla Seurujoen rannalla. Pienikokoiset punamullatut rakennukset muodostavat tiiviin ryhmän kylää halkovan tein varteen.\n\nKelontekemän ja Kaukosen kylät ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.489081624,24.903442713 67.486695890,24.907648985 67.485359739,24.909610045 67.482829115,24.910415817 67.481106737,24.910457966 67.477381877,24.914539658 67.475056541,24.916314512 67.472659351,24.917269989 67.471649984,24.913418595 67.471290161,24.909270575 67.471920456,24.903544851 67.472600811,24.899331848 67.474544150,24.897243276 67.476132307,24.895318778 67.477614898,24.894708292 67.478913332,24.894060766 67.481566596,24.890043848 67.483571223,24.888747325 67.485527530,24.890011712 67.487578483,24.893053020 67.488690330,24.896897085 67.489306549,24.899533408 67.489509441,24.901007389 67.489081624,24.903442713" ;
        poi:history       "Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Kaukoseen todennäköisesti 1600-luvun puolivälissä. Kaukonen oli 1700-luvulle Kittilän lapinkylän keskus, markkinapaikka ja talvikylä. Vanha talvitie Kolarista Sodankylän kirkolle kulki Kaukosen kautta. \r\n\r\nEnsimmäiset asukkaat ilmestyivät Kittilän veroluetteloihin 1660-luvulla. Vuoden 1696 verotuksessa Kaukosessa, silloisessa Paloniemessä, oli kolme uudistilaa. Vuoden 1770 maakirjassa oli neljä tilaa: Mäkelä, Kaukonen ja Mokko sekä vielä yksi tila, joka myöhempien maakirjojen perusteella oli luultavasti Ranta. Kaukonen kasvoi nopeasti 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti. Vuosina 1883-1906 suoritetun isojaon aikaan 33-taloinen Kaukonen oli verraten suuri yksi Kittilän elinvoimaisemmista maatalouskylistä. Toiseen maailmansotaan mennessä Kaukosen taloluku kasvoi lähes viiteenkymmeneen tilaan. \r\n\r\nKaukosen kylä säilyi melko hyvin Lapin sodan tuhoilta. Ainoastaan Ounasjoen itäpuolinen Kummun kylä tuhoutui ja joen länsipuolelta, kylän yläpäästä koulu ja pari muuta pihapiiriä. Kaukosesta tuli vähäksi aikaa sodan jälkeen Kittilän hallinnollinen keskus, koska kirkonkylä oli pahoin tuhoutunut. Tuolloin Kaukosessa oli mm. kunnantoimisto, sairaala, lääkäri, apteekki, poliisi, vankila ja kansakoulu. Myös Kittilän syrjäiset, tiettömien taipaleiden takana olleet pikkukylät säästyivät viime sotien tuhoilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k261 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2142" ;
        skos:prefLabel    "Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus (Kaukonen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kumpula"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843429/> ;
        wgs84:lat     "60.2075469605453" ;
        wgs84:long    "24.9595492808576" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kumpula" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rutiinratsia. Ainakaan paikka ei olisi kenellekään yllätys: Mannerheimintien loppupää Ruskeasuolla vähän ennen Hämeenlinan moottoritien alkua. Helsingin liikennepoliisin vanhempi konstaapeli Jaakko Tuulos oli puhalluttanut kuskeja pelkästään tässä paikassa ainakin viisikymmentä eri kertaa.\" (s. 7)" ;
  dcterms:description            "Mannerheimintiellä, Ruskeasuon Teboilin luona, poliisi pysäyttää rutiiniratsiassa auton, jonka takakontista löytyy ruumis." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2481> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8109>
] .

rky:p993  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perniöjokilaakso kuuluu Suomen kartanolaitoksen vanhaan ydinalueeseen, jossa kartanoita ja suurtiloja on huomattavan tiheässä. Alueen vanhaa rälssiä ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot ja Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu lisäksi mm. Pohjankylän Halla eli Uotila. Tilat ovat vuosisatoja viljelyksessä olleiden peltojen ympäröimiä. Perniönjoen varren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista kulkureittien varrella.\n\nMelkkilän kartano sijaitsee Perniön kirkonkylän lounaispuolella olevalla mäellä. Kartanon rokokootyylinen päärakennus on rakennettu 1775. Kartanon rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, vanhimpiin talousrakennuksiin kuuluu viljamakasiini vuodelta 1699. Kartanoa ympäröivä puisto on istutettu 1700-luvulla.\n\nPerniönjoen itärannalla olevaa Paarskylän kartanoa ympäröivät pellot. Kantatila on entinen rälssisäteri. Rakennuskantaan kuuluu pitkä ja satulakattoinen päärakennus 1800-luvun alusta, navetta vuodelta 1896, työväen asuinrakennus sekä juustomeijeri 1900-luvun alusta.\n\nPerniönjoen länsirannalla viljelysten yllä kumpareella seisovan Yliskylän kartanon 1828 rakennettu päärakennus on korjattu 1900 huvilatyylin mukaiseksi. Talousrakennuksiin lukeutuu harmaakivinen viljamakasiini vuodelta 1857. Osa kantatalon ympärillä olleista työväen asuinrakennuksista on säilynyt. Kartanon ja viereisen Ylikylän kappelin välillä kaartaa keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie. Kirkon alueella on rautakautinen kalmisto.\n\nPohjankartanon ympäristö on matalana kumpuilevaa viljelysaukeaa. Keskiajalta tunnettu kartano on sijoittunut Perniönjoen itärannalle. Se on ollut alueen varhainen teollisuuskeskittymä; alueella on kaksi koskea Pohjankoski ja Hamarinkoski. Kaksikerroksinen rapattu ja korkealla aumakatolla varustettu päärakennus on arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema ja se on rakennettu 1929. Tilan muut rakennukset ovat uudempia. Kaksi aiempaa tulipalossa tuhoutunutta päärakennusta ovat sijainneet noin 100 metrin päässä nykyisestä ja niiden paikalle johtaa koivukuja.\n\nPohjankylä sijaitsee Pohjankartanon pohjoispuolella avoimella viljelyaukealla. Vanhalla kylätontilla sijaitsee Halla, jonka tiiliset talousrakennukset on ryhmitetty tiiviisti 1881 valmistuneen ja 1920 uudistetun puisen päärakennuksen yhteyteen. Suuri osa talousrakennuksista on insinööri Uno Sjöholmin suunnittelemia 1920-luvulta. Pohjankylän toinen kylätontti on sijoittunut mäenkumpareelle Korvenkyläntien vastapuolelle, ja sillä seisoo Ristikartanon kantatilan talouskeskus. Pohjankylän kylätontit erottuvat edelleen selvästi maisemassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.249124128,23.141110241 60.249699058,23.144047140 60.249048239,23.147882803 60.249077875,23.148686124 60.248841692,23.149215422 60.248163928,23.150081610 60.248019566,23.150325401 60.247664260,23.151024067 60.247209843,23.152355302 60.246014330,23.151247618 60.245552680,23.149772827 60.246074006,23.144020416 60.246408932,23.140810238 60.246020845,23.139202226 60.244947555,23.136756945 60.245196027,23.132209721 60.245895227,23.131638498 60.247293380,23.132082849 60.248730761,23.133132254 60.249594086,23.133929164 60.249552589,23.135569778 60.249175532,23.137524231 60.248903509,23.138429338 60.249124128,23.141110241" ;
        poi:history       "Perniön pitäjä oli Suomen kartanolaitoksen valta-aluetta. Kolme ruukkia toivat alueelle varakasta säätyläisväestöä, ruukinpatruunoita, kirjanpitäjää ja isännöitsijöitä, jotka sijoittivat varojaan seudun maatiloihin. Säätyläisväestön sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja, jotka tavallisesti kehittyivät yhdestä rusthollista tai useammasta rälssitilasta. Suurtilamuodostuksen myötä pitäjän taloluku väheni sadassa vuodessa 1860-luvulta 1970-luvulle 239:stä talosta 142:een.\r\n\r\nMelkkilän eli Yli-Melkkilän kartano oli merkittävä jo 1500-luvulla ja sen aikaisempi kivinen kartanorakennus rakennettiin oletettavasti tuolloin. Melkkilään yhdistettiin 1850-luvulla Ali-Melkkilän kylän Traanalan rälssitila, 1810-luvulla Haarlan Tiipilän perintötila ja 1910-luvulla Meriknaapilan rälssitila. Kartanolla oli 305 hehtaaria peltoa ja se oli pitäjän huomattavimpia maanomistajia vielä 1880-luvun alussa.\r\n\r\nPaarskylällä oli säterivapaus 1500-luvulla ja 1740-luvulla siihen liitettiin Mikkolan ja Hosslan rälssitilat, 1830-luvulla Junnin, Tuomolan ja Greulan rälssitilat ja 1870-luvulla Ketunpyölin rälssitila. Ne olivat kaikki olleet kartanon lampuotitiloja 1700-luvulta. Edelleen 1700-luvun alussa tilaan liitettiin Pääristen säteriratsutila. Tilalla toimi juustomeijeri ja 1900-luvun alussa kartanon alueella toimi saha. Paarskylän isäntä oli mukana vaikuttamassa Perniön rautatieaseman sijoittamiseen Paarskylään 1890-luvulla.\r\n\r\nYliskylän kartano muodostettiin 1600 entisestä prebendatilasta ja torpasta. Säterivapauden se sai 1602, peruutettiin 1680-luvun alussa kruunulle ja muodostettiin säteriratsutilaksi. Kartanossa toimi kalkkiuuni, viinapolttimo ja juustomeijeri. Tilaan yhdistettiin 1890-luvulla Kuuston kylän Isontalon perintötila.\r\n\r\nPohjankartano oli keskiaikainen asumakartano. Kartanon alueen kahdessa koskessa oli myllyjä 1600-luvulla ja Hamarinkoskessa oli 1700-luvulla rautatakomo. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha ja sähkövoimalaitos. Läänitys peruutettiin 1690 ja muodostettiin ratsutilaksi. Kartanolla oli oma mylly ja saha vuodesta 1745 sekä sähkölaitos vuodesta 1918. Kartano myytiin 1910 ja puolet sen pinta-alasta palstoitettiin viljelijöille. Kartanossa toimi vuodesta 1917 vuoteen 1974 Salon maanviljelyskoulu.\r\n\r\nPohjankylä asutettiin keskiajalla. Isojaon aikaan kylässä oli seitsemän taloa, jotka sijaitsivat kahdella kylämäellä. Hallan talo muodostettiin 1791 perinnöksi ostetusta Uotilasta, johon yhdistettiin 1844 Hallan tila sekä 1910 Risan ja Mattilan tilat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1802" ;
        skos:prefLabel    "Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema (Paarskylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4309>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lasipalatsi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/lasipalatsi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9007>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6503>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:34+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Laskin ikääni, kuolemasta tähän hetkeen, kun poliisiauto kääntyi/ Snellmaninkadulta patologis-anatomisen/ laitoksen pihaan/ ja kohta sen jälkeen halkokuorma, taivas oli/ sininen.--\" (s. 11)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1191> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7787>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4569>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3261> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/radiomies-muistelee-helsingin-olympialaiset" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8553>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Antti Wihurin asuintalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1807816206993" ;
        wgs84:long        "25.0163770771434" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8553" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9267>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1643083~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1712231~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1892396~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6763>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:37:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i203>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Esplanadi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i202> ;
        th:lisatietoa         "Kappaleen alkuperäinen kirjoitusmuoto Esplanaadi (1965). " ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6722> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/esplanadi-0" .

[ dcterms:description  "Yleisradion pääjohtaja Eino S. Repo ottaa Palmun vastaan virkahuoneessaan Kesäkadulla" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8371> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8370>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Hård af Segerstad, Karl"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7091> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7089> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7085> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7092> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6631> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7094> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7088> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7090> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hard-af-segerstad-karl" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Etelä-Haaga"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843420/> ;
        wgs84:lat     "60.2150826586486" ;
        wgs84:long    "24.8945952852033" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/etela-haaga" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pihamaa kaikkineen oli varsinkin kesäisin talon suurelle lapsijoukolle paratiisi, jossa saattoi harrastaa melkein mitä tahansa leikkejä ja pelejä. Kun rakennukset olivat yksikerroksisia, aurinko pääsi paistamaan pihalle. Muiden puutalojen pihamaat - kauniita nekin - eivät olleet yhtä suuria ja avaria kuin Alkun piha. Ensimmäisinä päivinä muuton jälkeen Teppo oli aivan ymmällään. Koko ikänsä hän oli leikkinyt yksin, ja nyt leikkitovereita tulvi pihan täydeltä. Ja mikä meteli! Pihalla leikittiin 'kurajemmaa' eli piilosta, vinkkiä, 'rööväriä ja fastaakaria', viimeinen pari uunista ulos, 'natskua' eli hippaa, neljää maalia ja seinäpalloa.\" (s. 193)" ;
  dcterms:description            "Kirjassa on luku Alku ja Alku-asukkaat (s. 192-199). Mäkelän perhe muutti Alku-yhtiön asuntoon vuonna 1919." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843>
] .

rky:p1192  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.805082561,29.081762725 61.804319939,29.081785444 61.803644950,29.080663907 61.803284646,29.079062783 61.803136824,29.075977843 61.803096469,29.074703048 61.803271197,29.072347032 61.803725156,29.068975249 61.804400931,29.065529524 61.805515811,29.065898600 61.806046110,29.069106472 61.806569944,29.071374383 61.806776033,29.073651780 61.806482720,29.077287759 61.806528873,29.079435763 61.806188381,29.080789335 61.805748951,29.081608460 61.805082561,29.081762725" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Purnunvuori)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ja Kauppatorilta saa tiskeiltä perunoita ja voita." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2182>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Tilinteon aika" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2180> ;
        th:lisatietoa     "Alkuteos: Räkenskapens tid, suomentanut Tarja Teva" , "Cityaccount-tilitoimistossa Helsingin Uudenmaankadulla eivät asiat ole kohdallaan. Pomo ei ole koskaan paikalla, työntekijät ovat levottomia ja huhut irtisanomisista pyörivät. Levottomuus alkaa purkautua oudosti, kun joku lukitsee Saaran tuntikausiksi arkistoholviin. Samanaikaisesti kotoaan Hermannin kaupunginosasta löytyy kuollut mies. Kukaan ei tiedä miehen henkilöllisyyttä, eikä omaisiakaan löydy. Liittyvätkö tapahtumat toisiinsa? Miten kiristyneen vyyhdin saa purettua?\n\nToisessa dekkarissaan Tilinteon aika Marianne Peltomaa jatkaa tarinaa rikoskonstaapeli Vera Gröhnistä  ja komisario Heimo Partasesta, jotka tavataan myös sarjan muissa osissa Ei valoa tunnelissa (2006) ja Pimeä portaikko (2009).\n\nMarianne Peltomaa kutoo taitavan rikosromaanin ihmisten välisistä suhteista  ja sosiaalisesta paineesta, joka voi ajaa epätoivoisiin tekoihin. Tilinteon aika ruotii myös nykyisen työelämän raadollisuutta ja ahneutta.\n\n”Peltomaa pitää monet henkilöhahmot hyvin otteessaan ja kierrättää näkökulmaa siten, että heidät kuvataan toistensa kautta kutkuttavan vastenmielisinä.”\nKirsti Kuikka, Helsingin Sanomat\n\n(www.schildts.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/tilinteon-aika" .

rky:p1526  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Palikaisten kartanomaisemassa näkyy 1800-luvun suurmaanomistus. Maisemaa hallitsevat laajat ja tasaiset viljelyaukeat ja kartanolle johtavat puukujanteet. Uusimpana kerrostumana kartanomaisemassa on viljelyaukean reunoilla sekä sen halki johtavan tien varressa useita jälleenrakennusajan tiloja.\n\nPalikainen sijaitsee Painionjärven länsirannalla Paimiojoen suulla.  Järveen pistävällä niemellä sijaitsevan Palikaisten kartanon alue on puistomainen. Päärakennus on rungoltaan 1800-luvun alkupuolelta ja laajennettu nykyiseen varhaisempireasuunsa 1800-luvun keskivaiheilla. Kartanokokonaisuuteen kuuluu neljä muuta asuinrakennusta. Puutarhurin asunto vuodelta 1938 on arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema.\n\nHirsjärven niemellä sijaitsee Palikaisten kartanoon vuoteen 1905 kuulunut Österkulla. Österkullan empiretyylinen päärakennus on valmistunut 1830-luvulla ja sitä on laajennettu 1900-luvun alussa. Pihapiiriin kuuluu arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema ja 1928 valmistunut navetta ja leivintupa 1910-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.596366578,23.645352676 60.596594698,23.645091497 60.599663586,23.647397143 60.600007552,23.655699869 60.599877398,23.657740217 60.599316431,23.661575843 60.599448467,23.664141971 60.600573156,23.665638263 60.600114390,23.671766546 60.600131508,23.676095217 60.601745888,23.679983299 60.602079340,23.698008534 60.601762431,23.702601969 60.601390978,23.704989331 60.600605992,23.707142554 60.599109174,23.708907341 60.597597663,23.709153563 60.595508670,23.708030561 60.592905572,23.704427006 60.589296244,23.695861120 60.589337695,23.693876514 60.588980486,23.692255261 60.588662820,23.691320743 60.587606440,23.690738186 60.587139598,23.689266274 60.587185709,23.688386593 60.588629592,23.683587502 60.589303568,23.681538106 60.589973998,23.679350818 60.589971540,23.678337884 60.589857114,23.677382414 60.590001301,23.675893973 60.590161183,23.674127446 60.590391918,23.671570763 60.591084036,23.670255862 60.591333120,23.668434094 60.591237780,23.667338635 60.591531193,23.666387178 60.592267278,23.665021634 60.592734455,23.663775848 60.592934755,23.661820798 60.593064219,23.660655956 60.594278133,23.656661420 60.594656515,23.655112416 60.595177174,23.653666460 60.596133745,23.645877152 60.596366578,23.645352676" ;
        poi:history       "Entisen Somerniemen alueella sijaitseva Palikaisten kartano muodostettiin 1678 Anders Munckin 1626 rälssiksi ostamista Palikaisten kylän tiloista. Somerniemi sai nimensä aateloituna af Sommarnäs-nimisen Munckin mukaan. Nykyinen päärakennus rakennettiin ilmeisesti 1800-luvun alussa ja sitä laajennettiin siipirakennuksella ja kahdella kuistilla 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nPalikaisissa ei tehty isojakoa, ja ensimmäinen palstatila, Österkulla, erotettiin kartanosta vasta 1900-luvun alussa. Kartanon maista lohkottiin 1900-luvun alkupuolella 22 tilaa, joista suurin osa oli entisiä torppia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k761 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4948" ;
        skos:prefLabel    "Palikaisten kartanomaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i463>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Herrat Helsingin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i462> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8691> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/herrat-helsingin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9004>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Fager, Carl"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9004" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7214>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7309>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Turunen, Aimo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7309" .

rky:p1786  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja  asuntolakoulut edustavat jälleenrakennuskauden arkkitehtuurisuunnittelua Lapin kunnassa, jonka rakennuskannasta suurin osa tuhoutui Lapin sodassa. Hetan kirkko on saamelaisväestön tärkeimpiä kirkkoja ja asuntolakoulut tyypillisiä nimenomaan Lapissa, jossa koulupiirit olivat laajoja ja koulumatkat pitkiä.\n\nPohjoisen ja läntisen Lapin kuntien keskustaajamia ja kirkonkyliä leimaa toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakentaminen usein yksittäisinä rakennuksina uudemman rakennuskannan joukossa. \n\nEnontekiön kirkko on rakennettu 1949-1952 sodassa tuhoutuneen kirkon paikalle. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko ja sen 30 metriä korkea kellotorni ovat Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä. Kirkon alapuolisessa rinteessä on Larkasen suunnittelema Hetan nykyinen ala-aste, joka on ollut alkuaan asuntolakoulu. Larkaksen suunnittelemista kouluista kolme oli asuntolakouluja - Hetan lisäksi Karesuvannon ja Palojoensuun koulut.\n\nVastaava esimerkki jälleenrakennuskauden julkisesta arkkitehtisuunnittelusta ovat Antero Pernajan suunnitelmin toteutettu Pellon kirkko ja L.E. Hansténin suunnittelema, 1952 valmistunut Pellon ala-aste."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.281274538,23.082624618 68.281679292,23.085473277 68.280519669,23.086856574 68.280009312,23.084107764 68.281274538,23.082624618" ;
        poi:history       "Lapin sodassa Enontekiön rakennuskannasta tuhoutui noin 90 %. Myös Hetan kirkko, joka oli Enontekiön seurakunnan itsenäistymisen ajalta 1862, tuhottin Saksan armeijan vetäytessä toisen maailmansodan loppuvaiheessa Suomesta.\r\n\r\nSodan jälkeen rakennustoiminta oli materiaali- ja tarvikepulan vuoksi säännösteltyä ja sitä johti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasiain osasto KYMRO, jonka alaisena Lapin rakennuspiiri toimi päällikkönään arkkitehti Ferdinand Salokangas. Enontekiön kunnalle sen ajan julkiset rakennukset suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas.\r\n\r\nHetan kirkko vihittiin käyttöön 1952. Kirkon rakentamiseen saatiin huomattavaa rahallista avustusta Amerikan luterilaiselta kirkolta. Urut saatiin lahjaksi Länsi-Saksalta 1958. Alttariseinä, jonka mosaiikkifiguurit kuvaavat ylösnoussutta Kristusta siunaamassa Lapin maata ja kansaa, on taiteilija Uuno Eskolan käsialaa. Saarnatuolin puuveistokset suunnitteli taiteilija Mikko Hovi ja kirkkoon hankittiin Paavo Tynellin suunnittelemat kattokruunut. Punahonkaisen kastepöydän lahjoitti Lapin rajavartioston 3. komppania. Kirkon ulkopuolen kunnostustöitä tehtiin 2005 ja sisäpuolen 2006."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4262" ;
        skos:prefLabel    "Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen (Palojoensuun koulu)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9264>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Harjutori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.187129271685" ;
        wgs84:long        "24.9581486292896" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/harjutori" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9503>
        dcterms:modified  "2010-12-27T14:14:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6760>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Munkkivuoren ala-aste"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/munkkivuoren-ala-aste" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7474>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4970>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1829973~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7569>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kapteeninkatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8764> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6814> ;
        wgs84:lat         "60.1564556814094" ;
        wgs84:long        "24.9458881945831" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7569" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7808>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1900644~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2658>
        dcterms:modified  "2010-12-31T19:09:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1825856~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1883588~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9763>
        dcterms:modified  "2011-08-17T13:30:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9858>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Huvilakatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villa Frenckell" , "Merikatu 15" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7380> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/1211" ;
        wgs84:lat            "60.1555404921177" ;
        wgs84:long           "24.9444651265623" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/huvilakatu-1" .

[ dcterms:description  "Lönnfors sijaisti Vanhankirkon ovimiehenä, kirjassa luku \"I kyrkan\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7078> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_272>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:16+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p77>
        dc:created      "2012-12-27T13:41:05.96+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:41:06.05+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Tuntematon ruotusotilas"@fi , "Tuntematon ruotusotilas"@en , "Tuntematon ruotusotilas"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kansallismuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suomen kansallismuseo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9352> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1750089622984" ;
        wgs84:long           "24.931363974924" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7211" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Burgereissa myydään nakkeja ja väkivaltaa\nja asemantunnelissa jos kävellä uskaltaa,\nhei hämy, letti palamaan,\nvoi modit: The Kuka ja Kinks,\nBeatlesit on julistettu pannaan,\npiru on myös McCartney ja Wings" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i459> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

rky:p102  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vuorelan koulukoti on Suomen ensimmäinen tyttöjen kasvatuslaitos. Koulukodin alkuperäinen rakennuskanta on hyvin säilynyt. \n\nKöyhäinhoidon tarkastaja Adolf von Bonsdorff kuvaa Vuorelan maisemia 1909: \"Erittäin onnistuneesti on osattu valita paikka. Rakennukset sijaitsevat korkealla ylängöllä Hiidenveden lahden rannalla. Jyrkkänä nousee ranta järvestä; rakennusten takana kohoaa kunnas yhä korkeammaksi, se on kangasmaista ja kauniin männikön peittämää. Paikka on terveellinen, näköala laaja  ja harvinaisen viehättävä. Lähimmät asutukset ovat tarpeellisen kaukana, kulkuneuvot hyvät: Nummelan asemalta on ainoastaan viisi kilometriä.\"\n\nVuorelan vanhimmat koulu- ja asuinrakennukset sekä huvimajat ovat peräisin kasvatuslaitoksen perustamisajoilta eli 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kasvatuslaitos on alkuperäisessä käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.343497793,24.267943941 60.344013676,24.267193433 60.344345604,24.264884689 60.345092671,24.265456672 60.347384331,24.265145107 60.351045187,24.270081937 60.349811050,24.271729417 60.343020053,24.272651461 60.343497793,24.267943941" ;
        poi:history       "Kasvatuslaitosten perustaminen liittyi vuoden 1889 rikoslakiin, jonka mukaan rikokseen syyllistynyt alle 15-vuotias lapsi voitiin määrätä kasvatuslaitokseen, vaikka hän ei ollut rikosoikeudellisesti vastuunalainen. Ensimmäinen poikia varten tarkoitettu Koivulan kasvatuslaitos perustettiin Tuusulaan 1891.\r\n\r\nTytöille tarkoitettua kasvatuslaitosta varten valtio osti 1891 Vihdin Haapakylän Kopun tilasta noin 27 hehtaarin alueen. Kasvatuslaitos suunniteltiin aluksi 15 oppilaalle, joille annettiin koulu- ja työopetusta. Vuorela oli maamme ensimmäinen tyttöjen yleinen kasvatuslaitos ja viidenkymmenen vuoden ajan myös ainoa.\r\n\r\nEnsimmäinen ja alueen vanhin rakennus on oppilasrakennus Vanhala, jossa alkujaan oli koulusali, makuusali, työhuone, keittiö ja johtajattaren asunto. Talo valmistui arkkitehti Theodor Deckerin suunnitelman mukaan 1893. Kouluopetus kuului kasvatusohjelmaan alusta alkaen. Oppilasmäärä kasvoi vuosisadan loppuun mennessä ja uusia rakennuksia rakennettiin. Johtola suunniteltiin 1800-luvun lopussa lähinnä laitoksen kansliaksi, Miehelä valmistui opettajien asuinrakennukseksi 1900 ja kaksikerroksinen uusi päärakennus Opistola oli valmis 1902. Alueelle rakennettiin lisäksi kolme huvimajaa vuosina 1893-1901.\r\n\r\nKasvatuslaitos-nimi muutettiin 1946 koulukodiksi. Koulukoti oli yli 90 vuotta tyttölaitos, pojille se avattiin 1988. Vuorela kuului ensin vankeinhoitohallituksen, vuodesta 1918 kouluhallituksen ja nykyisin sosiaalihallituksen hallintaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k927 ;
        poi:poiType       poio:huvimaja , poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1018" ;
        skos:prefLabel    "Vuorelan koulukoti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9500>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Kielon jäähyväiset" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Koskivuori-sarjan kolmas osa kuvaa kartanon Kristiina Forsbergin ja Koivikon torpan Hanna Lönnin elämää vuosina 1939-1945. Sota viskoo nuoria naisia muun muassa Helsinkiin, ilmavalvontalotiksi Koskivuorelle sekä muonituslotiksi Itä-Karjalaan." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6448> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9498> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1959> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9500" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7471>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Alvar Aallon ateljee"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Studio Alvar Aalto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat            "60.1982356548477" ;
        wgs84:long           "24.8690303003537" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7471" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7710>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_866>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1038341~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1038305~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1869430~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1038343~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8185>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:55:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5681>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=84D6646A-D0BD-44C4-8DB9-BA13D549B2AF> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7805>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Ostostie 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7783> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2390883392504" ;
        wgs84:long        "25.083767437743" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7805" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9760>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Myllypuron lähiö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa     "Ohjelmassa piipahdetaan Myllypuron lähiöön. Myllypurolainen Helsingin kantakaupungista muuttanut mies kertoo Myllypurosta. " , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/1323.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=1323\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=1323\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9760" .

rky:p362  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Halikon kirkonseutu muodostaa pitäjän historiallisen ytimen Halikonjoen alajuoksulla, joka on ollut rautakaudella ja keskiajalla asutuksen keskusaluetta. Kirkonmäen lounaispuolella sijaitsee Rikalan muinaislinna sekä rautakautiset asuinpaikat ja kalmistot ja joen rannassa on ollut keskiajalla markkinapaikka.\n\nKirkonmäki sijoittuu keskiaikaisen Suuren Rantatien ja Halikonjoen risteyskohtaan. Keskiaikaista harmaakivikirkkoa on laajennettu runkohuonetta matalammilla ristivarsilla ja kolmitaitteisella kuoriosalla ja sen nykyasu on 1700-luvun lopulla aloitettujen laajennusten tulos. Kirkkosalin eteläseinustalla on sisäänkäynti Gustaf Mauritz Armfeltin rakennuttamaan Armfelt-suvun hautakappeliin, jonka lattian alle hänet on haudattu. Alkuaan kaksilaivaiseksi holvattua kirkkosalia kattaa lautaholvi. Seinien maalaus ja kiinteä sisustus ovat 1800-luvun alusta. Pohjoisen ristivarren päätteenä olevaan sakaristoon liittyy kreivi C.A. Armfeltin 1920-luvulla sisustama museohuone, jossa säilytetään mm. poikkeuksellisen hienoa kirkkotekstiilien valikoimaa.\n\nLounaissuomalaista sipulikupolista tyyppiä edustava kellotapuli on rakennettu 1773 Matti Åkerblomin johdolla hänen kirvesmiesten ammattikunnan mestarinäytteenään. Kirkkotarhan eteläosassa oleva Sarah Klinckowströmin empiretyylinen hautakappeli on rakennettu arkkitehti C.L. Engelin piirustuksen mukaan 1831. Viurilan kartanon rautaketjuilla erotettu hauta-alue on tapulin lounaispuolella.\n\nKirkko liittyy läheiseen Joensuun kartanoon, jolla on ollut 1880-luvulle asti kirkon patronaattioikeus. Koivukuja, joka on saanut ensimmäiset reunapuunsa 1810-luvulla, johtaa kirkkomaan portilta Joensuun kartanon päärakennuksen edustalle.\n\nHalikonjoen ylittää 1866 valmistunut puusilta, joka on yksi tiehallinnon museosilloista. Sillan kupeessa on kivirakenteinen pitäjän lainamakasiini, nykyinen kotiseutumuseo.\n\nHalikon kirkonseutu sijaitsee Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.401767002,23.071915444 60.400648233,23.073447668 60.399567268,23.072933807 60.397663206,23.074755204 60.397061694,23.075314042 60.396100234,23.076208536 60.396060371,23.075628322 60.391800659,23.079351964 60.389745139,23.072060116 60.388143126,23.066445920 60.387202357,23.062660074 60.385218196,23.052648295 60.387663626,23.051339536 60.389027012,23.051553904 60.392908907,23.054331393 60.396450051,23.058289996 60.397948443,23.060324879 60.399754185,23.065517291 60.399529233,23.067073345 60.401767002,23.071915444" ;
        poi:history       "Uskelasta erotettu Halikon seurakunta mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1330-luvulla. Halikon kirkko valmistui perimätiedon mukaan Joensuun kartanon haltijoiden rakennuttamana 1440.\r\n\r\nUusi kuoriosa rakennettiin 1790-luvun lopussa ja kirkkosalin holvit purettiin ja ristivarret rakennettiin 1812-1815. Eteläisen ristivarren päätteenä ollut, arkkitehti Charles Bassin piirtämä ja 1834 valmistunut Joensuun kartanoon johtavan puistokujanteen päätteeksi rakennettu uusklassillinen portiikki purettiin 1889.\r\n\r\nHalikon seurakunta yhdistyi Saloon kuntauudistuksen yhteydessä 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:makasiini , poio:kappeli , poio:tie , poio:silta , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1757" ;
        skos:prefLabel    "Halikon kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5776>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaupunginosien tunnuslukuja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä Helsingin kaupunginosassa asuu eniten väkeä? Entä vähiten, Lapinlahdellako? Mikä kaupunginosa taasen on pinta-alaltaan suurin, entä pienin? Helsingin kaupungin Tietokeskus julkaisee Helsinki alueittain -vuosikirjaa. Käytän Tietokeskuksen jaottelua, jonka mukaan Helsingissa on 8 suurpiiriä ja 34 peruspiiriä. Ne eivät välttämättä vastaa kaikkien käsitystä kaupunginosista tai esimerkiksi postinumeroalueita. Esimerkiksi mainitsemasi Lapinlahti on osa-alue, joka kuuluu Kampinmalmin peruspiiriin. Monet perinteiset kaupunginosat, vaikkapa Käpylä, ovat osa-alueita.\n\nPinta-alaltaan pienin osa-alue on Eira (0,17 km2) ja laajin on Haltiala (5,76 km2)\n\nVuoden 2008 tietojen mukaan Mustavuoren, Länsisaarten, Pohjois-Pasilan ja Niinisaaren osa-alueilla ei ole yhtään asukasta. Lapinlahden osa-alueella asuu 11 henkilöä, joten melko harvaan se on asuttu. Eniten väkeä on Lauttasaaren osa-alueella (19644 asukasta). Osa-alueiden väestömäärän keskiarvo on 4306.\n\nHelsinki alueittain sekä piirijakokartta ovat saatavilla pdf-tiedostona. Tilastot voi ladata myös excel-tiedostona, josta lukuja on helppo tutkia. Excel-tiedostossa on monta välilehteä.\nhttp://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Tieke/fi/Julkaisut/Tilastot/Helsinki+alueittain\n\nHelsingin kaupungin tilastoja voi tutkia myös aluesarjat-tietokannan kautta:\nhttp://www.aluesarjat.fi/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-kaupunginosat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7970>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:48:22+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p275>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Lavrentjevin talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:43:16.592+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:09:08.282+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "\nRappaus- ja maalarimestari Aleksander Ivanovits Lavrentjev rakennutti talon asunnoksi perheelleen vuonna 1911. Lavrentjev sai insinöörihallinnolta luvan rakentaa talon, koska hänellä oli iso perhe ja hän oli työskennellyt Viaporissa jo yli 20 vuotta. Talossa oli tien puolella myymälähuoneet, niiden yläpuolella krenelointipäätteinen erkkeri ja pihan puolella 8-kulmainen torni. Asuinhuoneet olivat pihan puolella. Rakennuspiirustuksissa ei ole tornia eikä erkkeriä. Keskiaikaisvaikutteinen krenelointipääte oli vuosisadan vaihteen puuhuviloissa kuitenkin yleinen aihe, kuten esimerkiksi Munkkiniemen huvilassa.\n\nVuonna 1923 Lavrentjev myi talon metsähallituksen kamreerille Hugo Öhmanille. Helsingin pommituksessa helmikuussa 1944 talo vaurioitui. Romahtamaisillaan olleen talon osti sodan jälkeen Kaarlo Soininen. Tornia ei entistetty, erkkeri madallettiin ja ikkunoiden puitejakoa yksinkertaistettiin. Vuosien 1989-1991 peruskorjaukseen asti talo oli vain ajoittain asuinkäytössä, sen jälkeen se on ollut Pekka Soinisen perheen asuintalona. Peruskorjauksessa vesikattoa korotettiin 400 mm, savupiiput muurattiin uudelleen, vesikatto kannatettiin kahden teräspilarin ja teräksisen I-palkin varaan. Ulkovuori uusittiin 1940-luvun mallin mukaan ja maalattiin saman väriseksi (keltaiseksi) kuin ennen. Hirsirunkoa korjattiin. Ulko-ovet, ikkunat ja vuorilistat vaihdettiin uusiin. Sokkelia vahvistettiin. Sisäkatto- ja seinäverhoukset uusittiin hirsipinnasta lähtien. Samoin kiinteät kalusteet ja sähköasennukset uusittiin. Rakennukseen asennettiin sähkölämmitys ja vesi- ja viemärijohdot.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläistä rakennusnumeroa ei yksityisillä rakennuksilla ollut.\nRakennusnumero vuonna 1927 C IV 133.\nLähteet:\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nMV SL VIK C 1792.\nSoininen, Pekka, 21.2.1992. Suullinen tiedonanto.\nKA VSA 15900.\nKuva:\nMV SL Kirkontornista otettu valokuva ennen vuotta 1944."@fi ;
        poi:history      "\nRappaus- ja maalarimestari Aleksander Ivanovits Lavrentjev rakennutti talon asunnoksi perheelleen vuonna 1911. Lavrentjev sai insinöörihallinnolta luvan rakentaa talon, koska hänellä oli iso perhe ja hän oli työskennellyt Viaporissa jo yli 20 vuotta. Talossa oli tien puolella myymälähuoneet, niiden yläpuolella krenelointipäätteinen erkkeri ja pihan puolella 8-kulmainen torni. Asuinhuoneet olivat pihan puolella. Rakennuspiirustuksissa ei ole tornia eikä erkkeriä. Keskiaikaisvaikutteinen krenelointipääte oli vuosisadan vaihteen puuhuviloissa kuitenkin yleinen aihe, kuten esimerkiksi Munkkiniemen huvilassa.\n\nVuonna 1923 Lavrentjev myi talon metsähallituksen kamreerille Hugo Öhmanille. Helsingin pommituksessa helmikuussa 1944 talo vaurioitui. Romahtamaisillaan olleen talon osti sodan jälkeen Kaarlo Soininen. Tornia ei entistetty, erkkeri madallettiin ja ikkunoiden puitejakoa yksinkertaistettiin. Vuosien 1989-1991 peruskorjaukseen asti talo oli vain ajoittain asuinkäytössä, sen jälkeen se on ollut Pekka Soinisen perheen asuintalona. Peruskorjauksessa vesikattoa korotettiin 400 mm, savupiiput muurattiin uudelleen, vesikatto kannatettiin kahden teräspilarin ja teräksisen I-palkin varaan. Ulkovuori uusittiin 1940-luvun mallin mukaan ja maalattiin saman väriseksi (keltaiseksi) kuin ennen. Hirsirunkoa korjattiin. Ulko-ovet, ikkunat ja vuorilistat vaihdettiin uusiin. Sokkelia vahvistettiin. Sisäkatto- ja seinäverhoukset uusittiin hirsipinnasta lähtien. Samoin kiinteät kalusteet ja sähköasennukset uusittiin. Rakennukseen asennettiin sähkölämmitys ja vesi- ja viemärijohdot.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläistä rakennusnumeroa ei yksityisillä rakennuksilla ollut.\nRakennusnumero vuonna 1927 C IV 133.\nLähteet:\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nMV SL VIK C 1792.\nSoininen, Pekka, 21.2.1992. Suullinen tiedonanto.\nKA VSA 15900.\nKuva:\nMV SL Kirkontornista otettu valokuva ennen vuotta 1944."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p2074> ;
        wgs84:lat        "60.14870317856762" ;
        wgs84:long       "24.983356666564987" .

[ dcterms:description  "Rehunen istuu iltaa Ankkurissa kollegoidensa kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2668> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8465>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Ruskeasuo"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/638675/> ;
        wgs84:lat     "60.2023329877711" ;
        wgs84:long    "24.9081892949294" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ruskeasuo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8779>
        dcterms:modified  "2010-03-02T16:55:47+0300" .

[ dcterms:description  "Luku 13: Kämppä A-katsomon alla. Kentänhoitaja Jani Kurvinen, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6132>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4C1A3A19-2338-4074-BA6C-3D7041FC039B> .

rky:p956  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella.\n\nTalvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Monet karjalaistaloille tyypilliset piirteet ovat kuitenkin säilyneet niin sisä- kuin ulkotiloissa sekä rakennusten sijoittelussa.\n\nKylien vanhaan vienankarjalaiseen elämänmuotoon ja rakennusperintöön liittyvät ortodoksiset hautausmaat, jotka sijaitsevat Suomussalmen Kuivajärven Kalmosaaressa ja Kuikkaniemessä sekä Rimmin Lapinniemessä Kuhmossa.\n\nSuomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Murhijärvellä, joka on edelleen kyläläisten kalapaikka, Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat edustavat alueen arkaaisinta rakentamista. Pyöröhirsiset kalamajat palautuvat kainuulaisen ja vienalaisen rakentamisen juurille: rakennukset ovat alun perin olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia.\n\nHieta- ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi maisema-alueella, joka on perustettu Kainuun ympäristökeskuksen 19.11.2001 tekemällä päätöksellä, ensimmäisenä luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.523020449,29.926411892 64.522951756,29.932919958 64.522233357,29.933463893 64.521602220,29.928835305 64.522768571,29.925870253 64.523020449,29.926411892" ;
        poi:history       "Suomussalmen vienalaiskylät syntyivät muistitiedon mukaan 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita (piekloi). Karkureilla oli nimetkin: Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow otti Suomen puolella nimen Huovinen. Perimätiedon mukaan Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai sieltä piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti myöhemmin Kuivajärvenniemelle asumaan. Kuhmon Rimmin karjalaiskylän synty ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Huovisten suvusta lähtöisin oleva Ontrei Huovinen osti Rimmilän talon.\r\n\r\nElämä vienalaiskylissä perustui maanviljelykselle. Oma merkityksensä oli myös kalastuksella, metsästyksellä, tervanpoltolla ja laukkukaupalla. Kylien henkinen ja aineellinen kulttuuri liittyi rajantakaiseen Karjalaan, jonne yhteydet olivat vilkkaat, kun taas yhteydet Kainuuseen ja sitä kautta Suomeen olivat lähinnä hallinnollisia. Kylät elivät verrattain eristyksissä muista kainuulaiskylistä. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja ennen Veihtivaaran kylää, joka on jo ollut \"Ruotshia\" - eli suomalaistaloja ja kainuulaisasutusta.\r\n\r\nSuomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuivajärvelle tie valmistui 1933 ja sieltä edelleen Hietajärvelle 1956."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3947" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun vienalaiskylät (Lapinniemen hautausmaa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6227>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Aleksanterin teatteri" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Kuka suunnitteli ja kuka rakennutti vanhan oopperatalon, nykyisen Aleksanterin teatterin? Kenraalikuvernööri, kreivi Nikolai Adlerberg ryhtyi 1870-luvulla ajamaan oman teatteritalon rakentamista Helsingin venäläiselle teatterille. Keisari Aleksanteri II myönsi rakennushankkeelle 25 000 metalliruplaa. Teatterin rakentaminen aloitettiin vuonna 1875. Arkkitehdiksi valittiin Viaporin Insinöörihallituksen esimies Pjotr Benard ja insinöörien esimiehenä toimi kenraalimajuri Mihail Frolov. Katsomon koristelun suunnitteli pietarilainen arkkitehti Jeronim Osuhovski. Kattomaalauksen teki suomalainen taiteilija Severin Falkman. Teatteritekniikasta vastasi Josif Vorontsov, Pietarin Mariinski-teatterin näyttämöpäällikkö." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.aleksanterinteatteri.fi/historia" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/aleksanterin-teatteri" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Harry Kivijärvi" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7363> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7362>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8182>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Leeve, Elena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8182" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8421>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:06:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6392>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:43:29+0300" .

koko:p32999  dc:created  "2012-05-29T07:02:29.72+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T07:02:29.835+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "bell towers"@en , "klockstaplar"@sv , "kellotapulit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8516>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tunturikatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1743810602635" ;
        wgs84:long        "24.925400794687" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8516" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6487>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin ensikoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ensikoti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.195181104018" ;
        wgs84:long           "24.9532546682829" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-ensikoti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6726>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:58:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1576>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:46:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319867~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319868~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319869~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319870~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1795021~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8681>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433488~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1935210~S9*fin> .

rky:p1155  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.796251330,21.429759357 60.797501054,21.425626507 60.798019486,21.426629511 60.796928906,21.430599646 60.796251330,21.429759357" ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4233" ;
        skos:prefLabel    "Uudenkaupungin rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8776>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Alppikylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i70> ;
        wgs84:lat         "60.2621834410325" ;
        wgs84:long        "25.0658919640853" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/alppikyla" .

[ dcterms:description  "Ravintola: Elite. Henkilö: Pellonpää, Matti (näyttelijä) \"Peltsi\".Kaupunginosa: Töölö. Huvittelu: juoma (alkoholipitoinen) " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i848> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7880>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2145>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Paloheimo, Leo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/paloheimo-leo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6986>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:41+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Auroran mieleen välähti Helsinki vuonna 1899 helmikuun manifestin julistamisen jälkeen. Silloin kauppiaat levittivät mustaa kreppiä näyteikkunoihin, ja ihmiset pukeutuivat mustiin, äiti ja Aurorakin. He kävelivät lumista aukiota pitkin kohti mahtavaa valkoista kirkkoa, äiti käveli huohottaen, sillä hän odotti jo pikkuveljeä. He laskivat kukkansa lain jumalattaren jalkojen juureen. Äiti purskahti itkemään. Monet aikuiset miehetkin itkivät, sekä vanhat että nuoret.\" (s. 128)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Luona Sipoonkirkon seison ja katsomaan jään;\nsiinä Laineen Pirkon itkevän myöskin mä nään...\"\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i150> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6657>
] .

poi:subjectPlace  a         owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "Paikka historiaontologiasta valittuna." ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "related place"@en , "kohteeseen liittyvä paikka"@fi ;
        rdfs:range          owl:Class ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:property .

<http://example/upload-base/#metadescription_9132>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:30:43+0300" .

rky:p1749  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.427762714,23.837357919 67.428664466,23.837361714 67.429736135,23.840585501 67.429985585,23.843022896 67.429731667,23.844600741 67.429164867,23.844737513 67.428098699,23.841790791 67.427701419,23.839681945 67.427603251,23.838305484 67.427762714,23.837357919" ;
        poi:municipality  kunnat:k273 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4405" ;
        skos:prefLabel    "Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet (Juvakaisenmaa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9227>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tolonen, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9227" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8717>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kappeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eteläesplanadi 1" , "Esplanadin Kappeli" , " Kappeli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> ;
        wgs84:lat            "60.1674042749967" ;
        wgs84:long           "24.9502732673785" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6723" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7198>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Topeliuksenpuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1811034115505" ;
        wgs84:long        "24.9197078532331" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7198" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7437>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Entisaikain Helsinki. 5 " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6958> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7003> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6996> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6998> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7001> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6994> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6993> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6997> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7000> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7002> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6990> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6991> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3452> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6989> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6992> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4853> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/entisaikain-helsinki-5" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9392>
        dcterms:modified  "2010-09-03T09:42:53+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Takamäki jätti autonsa Kytösuontien punatiiliisen rakennuksen kupeeseen poliisiautoille varatuille paikoille, vaikka komisario oli liikkeellä omalla farmari-Toyotallaan.\" (s. 147)" ;
  dcterms:description            "Takamäki käy hakemassa Rissasen ruumiinavauspöytäkirjan täältä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2487> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9407>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9487>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Wallininkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1848182468553" ;
        wgs84:long    "24.9433464618409" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/wallininkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Minun Helsinkini" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7666> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6818> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6816> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1629> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6798> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6799> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6801> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1744> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1199> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6804> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6803> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1120> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6805> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1312> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6800> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1223> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/minun-helsinkini" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9726>
        dcterms:modified  "2011-07-29T15:19:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6983>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Nyström, Gustaf"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6627> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6728> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nystrom-gustaf" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7697>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_235>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:36:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5050>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1390444~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1390445~S9*fin> .

rky:p1651  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nurmon kirkonseutu on jokivarressa peltolakeuksien keskellä sijaitseva pienimuotoinen, hyvin säilynyt eteläpohjalainen kirkkoympäristö kirkkoineen, tapuleineen, hautausmaineen ja kirkkoaukioineen. Nurmon kirkko ja tapuli ovat tunnetun alahärmäläisen Hakolan kirkonrakentajasuvun työtä. \n\nKirkkomiljööseen liittyy Loukon talon pihapiiri, jossa on säilynyt useita vanhoja rakennuksia. Loukon vilja-aitat rajaavat kirkkoaukiota.\n\nNurmon kirkko on 1779 valmistunut ristikirkko, jota ympäröi kiviaidan reunustama hautausmaa. Kirkkomaan rakennuksia ovat kellotapuli ja kirkon muotoa jäljittelevä 1928 rakennettu siunauskappeli. Tapulin seinässä on kuortanelaisen koristeveistäjä Heikki Mikkilän 1840-luvulla tekemä vaivaispoika. Sankarihaudoilla on Kalervo Kallion veistämä sankaripatsas."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.837013807,22.908443851 62.836980266,22.908183748 62.836775866,22.908287925 62.836588128,22.907481982 62.836966116,22.906805271 62.836959539,22.905690344 62.837225634,22.905029192 62.837734608,22.904693487 62.838412145,22.904655817 62.840036787,22.904334846 62.840305901,22.905261842 62.840734524,22.906620683 62.840876849,22.907054743 62.840227268,22.908204434 62.840229526,22.909471213 62.840188462,22.910139016 62.839932123,22.910836609 62.839583472,22.911036410 62.839197075,22.911127966 62.838875126,22.911059255 62.838617354,22.910962813 62.838069352,22.910850006 62.837268590,22.910961431 62.837193556,22.910461299 62.837013807,22.908443851" ;
        poi:history       "Alunperin Lapuan emäseurakuntaan kuuluneen Nurmon kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1727 ja pappila 1766. Nykyinen eli toinen kirkko on alahärmäläisten Antti ja Kaappo Hakolan 1779 rakentama. Alkuperäinen punainen ulkoväri muutettiin vaaleaksi 1913. Kirkon vieressä oleva pohjalaistyylinen renessanssitapuli rakennettiin 1770.\r\n\r\nVanhin säilynyt tieto Loukon tilasta on vuoden 1562 kymmenysveroluettelossa. Tila säilyi Louko-suvun omistuksessa aina 1830-luvun lopulle asti, jolloin sen osti Östermyran ruukin isäntä G.A. Wasastjerna, joka rakennutti ruukinkartanon ulkotilalle uuden päärakennuksen.\r\n\r\nNurmo itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi 1879. Seinäjoen kappeli Nurmosta tuli 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:kappeli , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:pappila , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4874" ;
        skos:prefLabel    "Nurmon kirkonseutu"@fi .

blue_route:c35  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s36 ;
        :source       blue_route:s35 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i922>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Sea horse" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9318> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6882> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8463> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6691> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/922" .

<http://example/upload-base/#metadescription_495>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7434>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kadettikoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> ;
        wgs84:lat         "60.1539312152238" ;
        wgs84:long        "25.054773035872" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7434" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8148>
        dcterms:modified  "2009-12-29T11:52:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9723>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Torielämää Helsingissä kesällä 1933 " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/6343.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=6343\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=6343\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Kermajäätelö ja tuoreet torituotteet tekivät hyvin kauppansa pääkaupungin rouville kesällä 1933, kun filmiyhtiö Aho & Soldan tallensi kahden päivän ajan Kauppatorin elämää." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9723" .

rky:p325  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Näsijärven reitin uittoa ja sisävesien matkustajalaivaliikennettä varten rakennetut kanavat, Ruoveden Murole ja Kauttu sekä Virtain Herraskoski, edustavat sisävesiväylien kanavarakentamisen huippukautta 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kanavamiljööt rakenteineen, rakennuksineen ja istutuksineen ovat hyvin säilyneitä.\n\nNäsijärven sisävesireitin kanavat yhdistävät Kokemäenjoen vesistön järviä Tampereen pohjoispuolella. Ruovedellä Murolekosken kanavamiljöö on yksi alkuperäisen luonteensa parhaiten säilyttäneistä kanavaympäristöistä ja Kautun kanava on merkittävin 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu kanava. Vesireitin pohjoisosassa Virtain hyvin säilyneen Herraskosken kanavan yhteys maisemaan on edelleen havaittavissa. \n\nNäsijärven vesistön tärkein kanava, Muroleen kanava Ruovedellä, yhdistää Näsijärven ja Tarjanneveden. Muroleen 1850-luvulla rakennettu kanava on kanavatöiden ensivaiheen varsinaisista kanavista viimeinen. Kanava on 315 metriä pitkä. Kanavan rakennuskannasta on säilynyt kanavavartian asunto, talousrakennuksia, vanhoja pihapuita ja kanavaa reunustava kuusiaita. Kanavan ympäristön aktiivinen aikakausi oli 1800-luvun loppupuolelta aina 1930-luvulle. Tältä ajalta on säilynyt mm.  kuuluu 1900-luvun alussa valmistunut kolmikaarinen kivisilta, I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, Murolekosken kartano, huvilarakennuksia, mökkiasutusta ja kosken uittokäyttöön liittynyt Tukkilan uittotukikohta. Lisäksi alueella on myös jäänteitä höyrysahasta, tervatehtaasta ja telakasta. Muroleen kanava on Vääksyn kanavan jälkeen maan toiseksi vilkkain kanava. \n\nKautun avokanava sijaitsee Ruoveden ja Paloveden välillä Ruoveden kapeikossa kirkonkylän kaakkoispuolella. Kanavamiljööseen kuuluu kanavanvartijantalo ja kanavan yli johtava kääntösilta. Kautun kanavan ylittävä maantiesilta on korvattu 1960-luvulla puiden latvojen korkeudella kulkevalla uudella betonisillalla, jotta kanava soveltuu myös purjeveneliikenteelle. Läheisen Ruhalan, 1910-luvulla Pekkalan ulkokartanoksi perustetun kartanon, \"uusasiallinen\" päärakennus on valmistunut arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnitelmien mukaan 1939. \n\nNäsijärven reitin  latvavesille Virtain Herraskoskeen 1900-luvun alussa rakennettu sulkukanava yhdistää Toisveden ja Vaskiveden Virtain kirkonkylän luoteispuolella. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sen partaat on ladottu suurista luonnonkivestä hakatuista kvaadereista. Kanavamiljööseen kuuluu sulun vieressä oleva, pihapuiston ympäröimä ja 1906 valmistunut kanavanvartijan asuinrakennus. Jugendtyylinen rakennus on Gustaf Nyströmin suunnittelema. Vanha Herraskoskelle johtanut maantie on kulkenut kanavanvartijan talon vieritse. Tielinja ja kanavan ylittänyt, 1907 valmistunut mutta myöhemmin käytöstä jäänyt, kääntösilta ovat säilyneet. Kanavanvartijan taloa vastapäätä kanavan toisella puolella on kanavamuseo, joka on rakennettu aiemmin puretun talousrakennuksen näköiseksi. Kanavan rannalla on jalopuilla istutettu, hyvin hoidettu puisto ja kanava on koko mitaltaan reunustettu pihtakuusilla ja myöhemmin sembramännyillä, joiden rivistöt antavat maisemmalle erityisen kulttuuriympäristön leiman. Herraskosken kanava on nykyisin vain matkailukäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.941131949,24.098660885 61.943763365,24.099437440 61.946849350,24.103107819 61.957934750,24.103551767 61.959094668,24.103485953 61.959698698,24.103555465 61.960381260,24.104942235 61.960316571,24.106360236 61.959758988,24.107877791 61.951769670,24.109737038 61.947629092,24.112577825 61.945738638,24.114846947 61.943266588,24.117973300 61.939114699,24.123287623 61.938392380,24.122598233 61.936776773,24.120895734 61.930808207,24.114695583 61.931209003,24.113284023 61.932124931,24.109855594 61.933746751,24.103562897 61.938866922,24.100188077 61.941131949,24.098660885" ;
        poi:history       "Kokemäenjoen vesistön koskien kalastuspaikoille syntyi pysyvää asutusta jo 1500-luvulta alkaen; Murolekoskelle Murolekosken tila ja Virtain Herraskosken asutus. Laivaliikennettä varten sisävesien matalia koskipaikkoja ryhdyttiin perkaamaan 1700-luvun alkupuolella ja 1820-luvulla, ensimmäisenä Ruoveden Murolekoskea. \r\n\r\nVesiväylien parantaminen Tampereen pohjoispuolella tuli erityisen ajankohtaiseksi kaupungin kasvaessa voimakkaasti 1800-luvulla. Kun alusten koko kasvoi, ryhdyttiin vesiväylän esteenä olleen Murolekosken ohittamiseksi rakentamaan kanavaa Tampereen liikemiesten esityksestä. Kanavan rakennustyöt käynnistettiin keväällä 1850 ja sulkukanava avattiin liikenteelle toukokuussa 1854. \r\n\r\nHöyrylaivaliikenteen käynnistyttyä Näsijärven pohjoisosissa, Muroleen kanavasta pohjoiseen, perattiin laivaväylää varten matalia virtapaikkoja. Ruovedellä Kautun virralla tehtiin perkausta 1863-1864. Virta päätettiin ohittaa kanavalla 1881, koska laivaliikenteen lisäännyttyä väylä kävi ahtaaksi. Kautun avokanava puhkaistiin 1884-1885. Vähäisten korkeuserojen vuoksi kanavassa ei tarvittu sulkua. \r\n\r\nTampereen ja Virtain välisen laivaväylän valmistumisen jälkeen odotettiin Virroilla 1863-1864 hyväksytyn Herraskosken kanavan puhkaisemista. Senaatti myönsi määrärahan kanavan rakentamiseksi vasta 1902 ja työt käynnistettiin 1903. Kanava valmistui vuoden lopussa 1907. Samaan aikaan, 1903-1904, laajennettiin Kautun avokanavaa. Herraskosken kanava säästyi laajentamiselta, mutta myöhemmin kanavaan lisättiin automaattiset sulkuportit. Kautun uusi kanavasilta rakennettiin 1980-luvulla. \r\n\r\nKosket olivat liikenteellisesti keskeisiä jo ennen syvien laivaväylien avaamista. I maailmansodan aikana kanavien ympäristöön Murolekoskelle ja Herraskoskelle rakennettiinkin linnoituslaitteita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k702 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:liikennepaikka , poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5019" ;
        skos:prefLabel    "Näsijärven reitin kanavat (Kauttu)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5739>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Björn ja Lorenzo Runeberg" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä mahtaisin saada tietoa insinööri Björn Runebergista sekä hänen sukulaisestaan Lorenzo Runegergista? Milloin elivät, ammatti, sukuyhteys J.L. Runebergiin sekä muuta henkilöhistoriaa? Björn Runeberg (1881-1948) oli Johan Ludvig Runebergin pojanpoika. Hänen isänsä oli runoilijan poika, lääketieteen ja kirurgian tohtori Lorenzo Runeberg ja äitinsä Gabriella Levón. Björn Runeberg oli naimisissa Gerda Runebergin ja Inger Hård af Segerstadtin kanssa. Björn Runebergin poika oli myös nimeltään Lorenzo, hän eli vuosina 1911-1964. Nämä tiedot selvisivät Helsingin pääkirjaston Runeberg-näyttelyssä olleesta sukutaulusta. Tarkempia tietoja näistä Runebergin jälkeläisistä ei kuitenkaan löytynyt.\n\nSuomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto: http://www.finlit.fi/kirjasto/\nKansallisarkisto: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrmista-mahtaisin-saada-tietoa-seuraavista" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7694>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Haltiavuori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9> ;
        wgs84:lat         "60.2591842889086" ;
        wgs84:long        "24.9030537606223" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7694" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7933>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:38:39+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p238>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Talli B30"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T12:12:54.722+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:36:02.989+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34572 ;
        poi:description  "Talliksi kutsuttu rakennus B 30 on rakennusrekisterien mukaan rakennettu vuonna 1910. Asiakirjalähteistä tietoa ei ole pystytty varmistamaan. Tallin mäeksi kutsutulla alueella on ollut 12 hevosen talli jo 1800-luvun alussa ja myöhemmin suojia upseerien ja insinöörikomennuskunnan komentajan hevosille ja ajokaluille. Nykyinen harjakattoinen, sementtitiilestä rakennettu talli on julkisivuiltaan koristeltu harkotuksin ja punatiilisin raidoituksin, jotka vuorottelevat sementtitiilen kanssa. Rakennus on ainoa tämän kaltaisen tyylin edustaja Suomenlinnassa.\n\n1970-luvun alussa rakennus kunnostettiin traktoritalliksi. Avoimemman tilan saamiseksi pilarit korvattiin vinotuilla. 1980-luvun alussa rakennuksessa tehtiin vesijohtotöitä.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nSuomenlinnan hoitokunnan kiinteistöyksikön traktorien huolto siirrettiin Susisaaren tallista Ison Mustasaaren varikolle, kun varikon metalliverstaan kunnostus valmistui vuonna 1999. Talli muutettiin taidevalajan ja puukkosepän työtiloiksi.\n(Reetta Amper 2008)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1927 joko B II 91 tai B II 38.\n\nLähteet:\n\nMV SL Piirustusarkisto\nMV SL Suunnitelma-asiakirjat\n\nKuva:\n\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Talliksi kutsuttu rakennus B 30 on rakennusrekisterien mukaan rakennettu vuonna 1910. Asiakirjalähteistä tietoa ei ole pystytty varmistamaan. Tallin mäeksi kutsutulla alueella on ollut 12 hevosen talli jo 1800-luvun alussa ja myöhemmin suojia upseerien ja insinöörikomennuskunnan komentajan hevosille ja ajokaluille. Nykyinen harjakattoinen, sementtitiilestä rakennettu talli on julkisivuiltaan koristeltu harkotuksin ja punatiilisin raidoituksin, jotka vuorottelevat sementtitiilen kanssa. Rakennus on ainoa tämän kaltaisen tyylin edustaja Suomenlinnassa.\n\n1970-luvun alussa rakennus kunnostettiin traktoritalliksi. Avoimemman tilan saamiseksi pilarit korvattiin vinotuilla. 1980-luvun alussa rakennuksessa tehtiin vesijohtotöitä.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nSuomenlinnan hoitokunnan kiinteistöyksikön traktorien huolto siirrettiin Susisaaren tallista Ison Mustasaaren varikolle, kun varikon metalliverstaan kunnostus valmistui vuonna 1999. Talli muutettiin taidevalajan ja puukkosepän työtiloiksi.\n(Reetta Amper 2008)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1927 joko B II 91 tai B II 38.\n\nLähteet:\n\nMV SL Piirustusarkisto\nMV SL Suunnitelma-asiakirjat\n\nKuva:\n\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/4/1/6/saha/suomenlinna/0_-2410912304399388193.JPG" ;
        poi:poiType      poio:talli ;
        wgs84:lat        "60.14288442291113" ;
        wgs84:long       "24.9842417955399" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1063>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Vanha Kellarissa valittaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1062> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8357> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/vanha-kellarissa-valittaa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Liisa ja Ingvall lähtivät kulkemaan Unioninkatua pohjoiseen kirjaston edustalta. Katuvaloja ei ollut vielä sytytetty ja sininen hämärä teki ilmasta avarampaa. Pyhän kolminaisuuden pieni ortodoksikirkko ilmestyi näkyviin kuin valaistu saari siniseen kiedotun puutarhansa keskeltä kadun vastapäisellä puolella.' (s. 61)" ;
  dcterms:description            "Matts Ingvall saattaa Liisa Toivosta kotiin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9693> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709>
] .

rky:p585  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pieksämäen Keskuskatu on hyvä esimerkki sotien jälkeisestä kaupunkisuunnittelusta ja liikerakentamisesta, jossa tavoitteena on ollut katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme.\n\nRautateiden risteykseen kehittyneen Pieksämäen kaupungin Keskuskatu saa alkunsa rautatien ylittävästä sillasta ja päättyy harjun laelle, jonne suunniteltu maamerkki toteutui vasta 1956, kun arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema vesitorni valmistui.\n\nKeskuskadun vanhimmat asemakaavan mukaan rakennetut rakennukset ovat Tallikadun ja Lampolahdenkadun välisellä osalla olevat funkistyyppiset kauppa- ja liikerakennukset. Keskuskadun kaupunkikuvallinen ilme on muodostunut yhtenäiseksi, vaikka rakennuskanta onkin peräisin usealta eri vuosikymmeneltä, koska uudisrakennusten volyymi ja sijoittelu vastaa alkuperäistä asemakaavallista ajatusta. Kadun puurivit ovat peräisin 1950-luvulta, ja jalkakäytävien kiveyksellä ja yhtenäisellä katuvalaistuksella on korostettu kadun arkkitehtonista yhtenäisyyttä.\n\nKontiopuiston yhtenäinen, niin ikään O.-I. Meurmanin kaavaan perustuva pientaloalue liittyy välittömästi kadun itäpäähän (ks. Kontiopuiston omakotialue)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.297876494,27.144614095 62.302108193,27.162798799 62.301176571,27.163689795 62.297048058,27.145296959 62.294776529,27.133109574 62.295037006,27.132981634 62.297876494,27.144614095" ;
        poi:history       "Pieksämäki kasvoi 1889 valmistuneen Savon radan ja 1918 käyttöönotetun poikittaisradan risteykseen. Uudet liikenneyhteydet muokkasivat Pieksämäen kahtia. Aseman seudun ja kirkonkylän taajama-asutus vahvistettiin kauppalaksi 1930. Kaupungiksi Pieksämäki tuli 1962.\r\n\r\nPieksämäen asemakaavarakenteen runkona oleva Keskuskatu perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan asemakaavaan. Meurmanin rooli suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksen vakiinnuttamisessa, sen ammattikäytäntöjen kehittämisessä ja yhteiskunnallisen painoarvon edistämisessä oli sotien välisenä aikana merkittävä. Hän laati sotien välillä kaavoja yli 20 suomalaiseen kaupunkiin ja kauppalaan.\r\n\r\nKeskuskadun varren rakennuksista mainittakoon 1925 rakennettu Meriluodon talo eli runoilija Aila Meriluodon lapsuudenkoti, Urheilukentän portti, Keskuskoulu vuodelta 1929, Kinolinna, Sepposen talo, KOP:n talo, POK:n talo ja Osuusliike. Fuktionalististen liikerakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Walde Aulanko, Georg Jägerroos ja Pekka Saaremaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k593 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:katu , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1928" ;
        skos:prefLabel    "Pieksämäen Keskuskatu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5999>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin pönttöjen vesi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mihin vessanpöntön vesi menee? Vedenpuhdistamolle puhdistettavaksi tietenkin, mutta minne sen jälkeen? Helsingin vedestä tiedettiin kertoa, että puhdistusprosessin jälkeen jätevedet johdetaan Viikinmäen puhdistamolta kalliotunnelia pitkin avomerelle kahdeksan kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä. Paikka sijaitsee Munkkisaaren Katajaluodon edustalla. Tunnelin merenpuoleinen pää on noin 20 metrin syvyydessä veden alla." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6418> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mihin-vessanponton-vesi-menee" .

rky:p919  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hankoniemi lähisaarineen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti tärkeä alue. Suomenlahdelle pistävällä niemellä on sotahistoriallisia muistomerkkejä, linnoituksia ja puolustusjärjestelmiä 1790-luvulta, 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekä 1910-luvulta. Viimeisimmän linnoitusvaiheen rakennelmat liittyvät neuvostoliittolaisten 1940-1941 vuokratukikohtaan ja suomalaisten vastaaviin puolustusjärjestelyihin. \n\nGustavsvärnin, Gustav Adolfin ja Meijerfeltin saarilinnoitukset ovat osa ruotsalaista 1700-luvun lopun merilinnoitusketjua. Venäläiset ovat rakentaneet saarille 1800-luvun alussa ja 1850-luvulla linnoituslaitteita, jotka ovat Krimin sotaan 1854 liittyneiden räjäytysten jälkeen olleet harmaakiviraunioina. Parhaiten säilyneet linnoituslaitteet ovat Gustavsvärnissä, jossa 1700-luvun linnoitusraunion muurien sisäpuolella yhdessä puisen radiomajakan kanssa on myös betonista paikalla valettu majakka sylinterimäisine loistotorneineen. \n\nMantereella oleva Harparskog-linja on puolestaan suomalaisten Neuvostoliitolla ollutta aluetta vastaan rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja ja se erottuu yhä hyvin maastossa. Linja kulkee niemen poikki Skogbyn sahalta Skogbyn entisen rautaruukin läheisyyteen ja rakentuu betonisista korsuista, konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudoista ja kivisistä panssariesteistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.922104758,23.284507166 59.922340496,23.285137960 59.921138345,23.288286081 59.920442453,23.288416455 59.918210016,23.283550219 59.918813024,23.282323184 59.920157098,23.283970754 59.922104758,23.284507166" ;
        poi:history       "Hankoniemeen, meriliikenteen solmukohtaan, tehtiin turvalaitteita jo varhain. Niemen kärkeen rakennettiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa joidenkin tykkien kenttälinnoite. Brunerskärin skanssi lienee sijainnut Tulliniemellä, jonka eteläisin kohta tunnettiin tuohon aikaan Skansholmenin nimellä. \r\n\r\nJonas Månzonin merikirja vuodelta 1644 mainitsee Hangon sisääntuloväylällä Eldskärin, joka sai nykyisen nimensä Gustavsvärn (Kustaanvarustus) 1700-luvun loppupuolella. Kolmelle saarelle, Gustavsvärn, Gustav Adolf ja Meijerfeldt, rakennettiin merilinnoitus osana Ruotsin merilinnoitusketjua. Gustavsvärnille ja Gustaf Adolfille rakennettiin bastionijärjestelmään perustuneet, ulko- ja saaristoväylän sulkemiseen sekä kaupungin sataman suojaamiseen tarkoitetut linnoitukset. Pienempiä varustuksia rakennettiin Meijerfeldtin saarelle. Ensimmäinen kantalinnoitussuunnitelma valmistui 1792. Töihin ryhdyttiin Kustaa III:n sodan aikana 1789. Tuolloin rakennetut kenttälinnoitukset korvattiin 1790-luvulla rakennetuilla, majuri G.H. von Kiertingin hahmottelemilla, mutta varsinaisesti kapteeni Carl Nycanderin suunnittelemilla linnoituksilla. Nycanderin suunnitelmia ei kuitenkaan viety päätökseen, vaan työt jäivät kesken. \r\n\r\nVenäläiset jatkoivat saarilla ruotsalaisten käynnistämiä  linnoitustöitä 1808-1809 ja uudestaan Krimin sodan alla 1850-luvulla. Itämaisen sodan aikana linnoitus puolustautui 1854 onnistuneesti englantilais-ranskalaista laivasto-osastoa vastaan. Siitä huolimatta Venäjän sodanjohto räjäytti kolmen saaren linnoituslaitteet elokuussa 1854, minkä jälkeen ne ovat olleet raunioina. \r\n\r\nVenäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn laajan merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Preussin mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Suomenlahden suun pohjoisrannikolle rakennettiin ulompi asema, jonka linnakkeet ovat paitsi Russarössä, myös Utössä ja Örössä.\r\n\r\nHankoniemen neuvostotukikohdasta sovittiin Moskovan rauhassa 13.3.1940. Koska tukikohdan päätoimintasuunta oli merelle, varustettiin mm. Russarötä. Saarille ja niemen etelärannalle rakennettiin kantalinnoitettuja, betoni- ja kivirakenteisia asemia. Puistovuoren niemen pesäkkeet sisältyvät kohteeseen Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue.\r\n\r\nSuomalaiset käynnistivät heti Moskovan sopimuksen jälkeen kantalinnoitetun pääpuolustuslinjan eli ns. Harparskog-linjan rakentamisen, työt tehtiin 1940-1941. Kantalinnoitteet eivät kokonaisuudessaan valmistuneet, mutta mantereella työt saatiin tyydyttävään vaiheeseen ennen taisteluiden alkamista. Neuvostoliitto rakensi Harparskog-linjan vastapainoksi länsipuolelle kenttälinnoitteita, jotka hahmottuvat edelleen maastossa. Joulukuussa 1941 Hanko luovutettiin takaisin Suomelle ja virallisesti palautus sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:majakka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1196" ;
        skos:prefLabel    "Hankoniemen sotahistorian kohteet (Harparskog-linja)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_731>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:38:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8050>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:34:00+0300" .

[ dcterms:description  "'Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. -- Sinebrychoffon yhtiönä tarjonnut suomalaisille työtä ja nautintoja yhtäjaksoisesti 190 vuotta. Herää kysymys, miten se on mahdollista ja miten taata liiketoiminnan jatkuvuus seuraavatkin parisataa vuotta.' (s. 11)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7429> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8145>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Ogigami, Naoko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8145" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1657>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Hevikimmat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8065> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7115> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1139> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/hevikimmat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5641>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Itäkeskuksen avajaiset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuonna kauppakeskus Itäkeskuksen ensimmäinen vaihe avattiin asiakkaiden käyttöön? Miehelläni ja minulla on tästä asiasta erilainen käsitys. Kauppakeskus Itäkeskuksen toimistosta kerrottiin, että toiminta aloitettiin syksyllä 1984. Liikkeitä oli silloin nelisenkymmentä.\n\nEsimerkiksi arkkitehtilehti 1985 n:o 6-7 kertoo uudesta kauppakeskuksesta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6359> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mina-vuonna-kauppakeskus-itakeskuksen-ensimmainen" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6355>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:49+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p140>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Telakan portinvartijan koppi "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:54:45.323+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:54:21.54+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p49431 , koko:p35226 ;
        poi:description  "Telakan portinvartijan koppi rakennettiin vuonna 1945 sotakorvausteollisuuden käynnistyessä telakalla. Liikkuminen telakka-alueella oli tuolloin tiukasti luvanvaraista.\n\nKopin kanssa samanaikaisesti rakennettu pystyrimoitettu aita korvattiin vaakalaudoitetulla umpiaidalla v.1966. Sekä portinvartijan koppi että aita kunnostettiin kesällä 1994.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nMV SL Valokuva-arkisto\nSuullisia tietoja rouva Katri Fribergiltä 29.9.1994"@fi ;
        poi:history      "Telakan portinvartijan koppi rakennettiin vuonna 1945 sotakorvausteollisuuden käynnistyessä telakalla. Liikkuminen telakka-alueella oli tuolloin tiukasti luvanvaraista.\n\nKopin kanssa samanaikaisesti rakennettu pystyrimoitettu aita korvattiin vaakalaudoitetulla umpiaidalla v.1966. Sekä portinvartijan koppi että aita kunnostettiin kesällä 1994.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nMV SL Valokuva-arkisto\nSuullisia tietoja rouva Katri Fribergiltä 29.9.1994"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/patrol_post> ;
        wgs84:lat        "60.145020845653235" ;
        wgs84:long       "24.98678452968602" .

<http://example/upload-base/#metadescription_991>
        dcterms:modified  "2010-10-22T12:21:40+0300" .

[ dcterms:description  "Koulu toimi Kirkkokadulla vuodesta 1900 vuoteen 1967" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3203> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7930>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Torvalds, Linus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7930" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8644>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:59:12+0300" .

rky:p1118  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rakennuskannaltaan säilynyt Soinin kylä vesistöihin viettävine peltoineen edustaa perinteisen maanviljelyskylän rakennetta uudisrakentamisesta ja osittaisesta metsittämisestä huolimatta. Kylässä on monia iäkkäitä, ajalleen tyypillisiä ja antikvaarisesti hyvin säilyneitä päärakennuksia sekä lukuisia pihapiirien perinteisiä talousrakennuksia.\n\nSoinin kylä on Virroilta Pohjanmaalle vievän maantien varrella, Kahilanjärven ja Soinijoen rajaamalla alueella vesistöjen ja viljelysten yhtymäkohdassa. Pienasutus on keskittynyt kumpuilevaan maastoon maantien ja siitä erkanevien kyläteiden varrelle.\n\nKylän vanhat kantatalot Keski-Soini, Ala-Soini ja Ylä-Soini sekä mansardikattoinen kyläkauppa ovat maaston korkeimmalla kohdalla. Keski-Soinin ja Ala-Soinin komeissa kaksikerroksissa päärakennuksissa heijastuu pohjalaisen rakennuskulttuurin vaikutus. Ylä-Soinin talo, joka on aikoinaan toiminut käräjätalona, on peräisin 1790-luvun lopulta. Talon pihassa on rakennustyyppinä harvinainen kaksikerroksinen 1700-luvun lopulla valmistunut syytinkitupa. Koskelan ja Mäki-Kahilan tilat ovat kylän etelälaidalla.  Vanha Toisveden kansakoulu ja seuratalo sijaitsevat keskeisellä paikalla kyläkuvassa. Heikki Jartin suunnittelema koulu on vanhimpia kansakouluasetuksen perusteella rakennettuja maaseudun kansakouluja. Kyläkauppa Simola eli Virsula on perustettu 1901. Seuratalon rinteessä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia maavarustuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.376628895,23.846538638 62.384221026,23.839367444 62.389749440,23.845925991 62.395123911,23.854244489 62.393547972,23.860361648 62.384719797,23.866297591 62.381494506,23.859602634 62.377375304,23.858057134 62.376628895,23.846538638" ;
        poi:history       "Virtain pohjoisosien metsäiset seudut olivat pitkään hämäläisten ja satakuntalaisten erämaina. Pysyvä asutus syntyi alueelle 1500-luvulla ja kylien kehitys sai vauhtia 1800-luvulla tiestön parannuttua ja tervanpolton tuotua vaurautta. Kantatiloja alettiin jakaa ja muodostaa uusia torppia. Rikkonaisessa maastossa sijitsevat viljelykset olivat pieniä ja kylissä vain muutamia taloja.\r\n\r\nMyös Toisveden Soininkylän maat asutettiin 1500-luvun kuluessa, Mäki-Kahila mainittiin taloluetteloissa 1566. Ylä-Soini ja Keski-Soini erotettiin Soinin tilasta 1790-luvulla, samoihin aikoihin jaettiin myös Kahilan kantatila. Mäki-Kahila ja Keski-Soini pitivät vuorollaan Soinin kylän kievaria, joka oli toiminnassa vielä 1910. Kylän poikki virtaavan Soininkosken partaalla oli varhaista kotitarveteollisuutta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k936 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:koulu , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4222" ;
        skos:prefLabel    "Soinin kylä"@fi .

rky:p821  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin Käpylässä sijaitsevat asuinalueet Puu-Käpylä ja Käpylän länsiosa sekä Käärmetalo ovat Olympiakylän ja Kisakylän rinnalla keskeisiä kohteita suomalaisen sosiaalisen asuntotuotannon, asuinalueiden asemakaavoituksen ja asuntosuunnittelun sekä -rakentamisen historiassa. Mäkelänkadun varrella sijaitseva arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema Käärmetalo kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. \n\nPuu-Käpylän ja Käpylän länsiosan puutaloalueiden rakentamisen taustalla vaikuttavat samat yhteiskunnalliset, arkkitehtoniset ja kaavoitukselliset pyrkimykset. Molemmat ovat 1900-luvun alun teollistumisen myötä syntynyttä asuntopulaa ratkaisemaan perustettuja rakennustaiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia työväestön asuntoalueita, joissa yhdistyvät englantilainen puutarhakaupunki-ideologia ja suomalainen puukaupunkiperinne. Niiden yhtenäinen kaupunkikuva liittyy 1920-luvun suomalaisen kaupunkisuunnittelun ihanteisiin.\n\nPuu-Käpylän puutarhakaupunginosan kaava perustuu väljästi rakennettuihin yhteispihallisiin kortteleihin. 1920-luvun alussa rakennetun alueen halki kulkevan pääpuistokadun eli Pohjolankadun varrella ja lähiympäristössä ovat Helsingin Kansanasunnot Oy:n rakentamat yleensä neljän asunnon vuokratalot. Asunto-osuuskuntien Käpylä ja Käpy toteuttamat alkujaan kahden perheen talot sijaitsevat reuna-alueilla. Arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelemissa maavärein maalatuissa puutaloissa on klassisesta arkkitehtuurista tuttuja yksityiskohtia. Arkkitehti Akseli Toivosen kehittämä standardoitu elementtirakenne on mahdollistanut talojen nopean rakentamisen vähäisellä työvoimalla.\n\nPuu-Käpylässä on maan ensimmäinen kaupunkikeskustan ulkopuolelle tehty \"lähiökirkko\". Vaaleaksi rapatun kirkon siipirakennuksen edessä on puutarhamainen piha. Kirkon sisäänkäyntipäädyn oikealta laidalta nousee matala kellotorni. Kirkko- ja seurakuntasali ovat yhdistettävissä. \n\nMäkelänkatu erottaa Puu-Käpylän ja Käpylän länsipuolen, jossa  asuintalot ovat asukkaiden rakentamia. 1920-luvun puolivälissä vaihtelevaan maastoon taitavasti sovitetut puiset asuinrakennukset ovat tien varressa ja kortteleiden keskellä on laaja yksityispihoista muodostuva vihervyöhyke. Yhtenäisen kaupunkikuvan rakentumista ovat ohjanneet julkisivukaaviot. Useimmat Länsi-Käpylän rakennuspiirustukset ovat tunnettujen arkkitehtien signeeramia. Noin 120:lla tontilla olevat yhden ja kahden perheen omakotitalot ovat hyvin säilyneet ja säilyttäneet ominaispiirteensä. \n\nSosiaaliseen asuntotuotantoon lukeutuva, arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema ns. Käärmetalo on Helsingin kaupungin rakennuttama. Maastonmuotoja ja edullisia ilmansuuntia seuraileva vapaamuotoinen Käärmetalo on 1949 säädetyn arava-lain mukaan rahoitetussa ja suunnitellussa nk. suurperheisten asuinrakennusryhmässä on lähes 200 asuntoa. Huoneistojen väliset poikittaiset kantavat väliseinät jäsentävät rakennuksen julkisivuja. Palvelurakennuksessa on päiväkoti, pesutupa, sauna ja uima-allas. Luonnonkivimuuri rajaa vaihtelevan asuinmiljöön Mäkelänkadusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.207261975,24.936594184 60.208474255,24.936093706 60.209621334,24.935927407 60.211062950,24.936591095 60.211895038,24.937293285 60.214345270,24.939449834 60.214168012,24.940121124 60.213661101,24.940718706 60.213714563,24.941333376 60.213022425,24.941823466 60.213333843,24.943113061 60.210667256,24.944348300 60.210481246,24.942945561 60.209048847,24.943527761 60.208528181,24.940826425 60.208243879,24.939943124 60.207907241,24.939026798 60.207685232,24.938275035 60.207261975,24.936594184" ;
        poi:history       "Käpylä rakennettiin suurimmaksi osaksi Kumpulan kartanon maille. Helsingin kaupunki oli ostanut 1893 Kumpulan eli Gumtäcktin säteritilan.\r\n\r\nKäpylän puutarhakaupunki perustui ideaan vihreästä esikaupungista raitiovaunulinjan päässä kivikaupungista ja sen keskustasta. Toteutuksen taustalla oli Helsingin kaupungin 1917 Asuntoreformiyhdistyksen aloitteesta perustama puolikunnallisen asuntoyhtiö, Helsingin Kansanasunnot Oy. Arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-Iivari Meurman laativat 1917 Käpylän alueelle ensimmäisen virallisen järjestelyehdotuksen, jonka katuverkosto jäi pääosin voimaan samojen suunnittelijoiden 1920 valmistuneeseen Puu-Käpylän lopulliseen järjestelyehdotukseen. \r\n\r\nArkkitehti Akseli Toivonen suunnitteli standardirakenteita, joiden ansiosta Käpylän puutalot voitiin pystyttää nopeasti, neljän huoneiston talo parissa viikossa. Toivosta kiinnostivat asuntotuotannon kehittämis- ja standardisointihankkeet. Hän toimi mm. Helsingin Kansanasunnot Oy:n taloudenhoitajana.\r\n\r\nPuutarhakaupungin arkkitehdiksi kutsuttiin 1920 Martti Välikangas, joka ratkaisi talojen sijoittelun maastoon sekä suunnitteli asuintalot standardirakenteiden puitteissa. Istutussuunnitelmista vastasi Elisabeth Koch. Jokaiselle perheelle annettiin oma puutarhapalsta avarasti järjestetyssä korttelissa. Puu-Käpylä toteutui kaupungilta vuokratulle maalle edullisen lainoituksen turvin kolmessa vaiheessa 1920-luvun alussa. Asunto-osuuskuntien erilaisiin talotyyppeihin rakennettiin 1920-1925 kaikkiaan yli 500 asuntoa. \r\n\r\nKäpylän kirkosta pidetyn arkkitehtikilpailun voiton jakoivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Ilmari Sutinen. Kirkko valmistui 1930 Sutisen laatimien piirustusten mukaan. Alueen laidalle Sampsantielle rakennutti Helsingin kaupunki työntekijöilleen Helsingin Virkamiesasunto-osakeyhtiön kivitalot.\r\n\r\nPuu-Käpylään suunniteltiin 1960-luvulla tehokkaampaa rakentamista, mutta pitkän kansalaisvastustuksen jälkeen Käpylä sai säilyttävän asemakaavan 1971. Seuraavana vuonna aloitetut korjaustyöt suunnitteli arkkitehti Bengt Lundsten.\r\n\r\nKäpylän länsiosan eli Mäkelänkadun, Koskelantien, valtion rautatiealueen ja Louhenpuiston välisen alueen 1921 hyväksytyn järjestelyehdotuksen laati myös Birger Brunila. Asemakaavalain myötä siitä tuli myös läntisen Käpylän asemakaava 1937. Rakentamisessa noudatettiin 1920 hyväksyttyä rakennusjärjestystä.\r\n\r\nLänsi-Käpylässä asukkaat rakensivat kaupungin vuokratonteille. Rakentamiseen kaupunki myönsi omakotilainan. Käpylän länsiosan rakennuspiirustuksia allekirjoittivat Martti Välikangas, Akseli Toivonen, Hilding Ekelund, Martti Paalanen, Uno Moberg ja Pehr-Edvin Enehielm. Käpylän työväentalo valmistui 1926.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeistä asuntopulaa ja rakentamista helpottamaan laadittiin 1949 arava-laki. Helsingissä Käpylä oli yksi uudisrakentamiskohde, jossa hyödynnettiin valtion tukea. Käärmetaloksi nimetty rakennus kuului tähän rakennuskauteen ja valmistui 1951. Pihasuunnitelmat laati todennäköisesti Elisabeth Koch. Peruskorjaukset 1984-1986 suunnitteli arkkitehti Erik Kråkström."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:kirkkorakennus , poio:katu , poio:pihapiiri , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1566" ;
        skos:prefLabel    "Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo (Läntinen Käpylä ja Käärmetalo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8739>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Kaisaniemenkatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pukeva" , "Vuorikatu 9" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.171281977691" ;
        wgs84:long           "24.947898994278" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaisaniemenkatu-5" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6949>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070228~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6919>
] .

rky:p1378  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Euran kirkonkylän historialliset julkiset rakennukset,  kirkko, pappila, koulu ja seurantalo Euran Pirtti muodostavat historiallisen saarekkeen kirkonkylän halki kulkevan raitin varrelle. Pirtti on ulkoasultaan ja interiööreiltään kokonaistaideteos ja maamme edustavimpia seurantaloja. Pappilanmäellä historialliset rakenteet yhdistyvät ajallisesti syväksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi.\n\nRaitin varrella, laajan viljelystasangon laidalla kohoavalla jyrkällä kummulla sijaitsee Euran pappila. 1840-luvulla rakennettu päärakennus sijaitsee puistoksi istutetun kummun korkeimmalla kohdalla ja talousrakennukset mäen alarinteessä. Päärakennuksen ulkoarkkitehtuuri noudattaa empirekauden rakentamistapaa ja tyylipiirteet korostuvat erityisesti kuistin yksityiskohdissa. Pappilan alueella on nuoremmalta rautakaudelta periytyvä kalmisto. \n\nVanhan hautausmaan keskellä sijaitsevan tornillisen, punatiilestä ja graniitista muuratun pitkäkirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkkoa on korjattu 1920-luvulla arkkitehti Erkki Huttusen johdolla. Taidemaalari Aleksandra Soltinin maalaama Jeesuksen ylösnousemusta kuvaava alttaritaulu on vuodelta 1899. Hautausmaan laidalla on tiilinen makasiinirakennus.\n\nEuralaisen taiteilija Jalmari Karhulan suunnittelema nuorisoseuran talo, Euran Pirtti, sijaitsee vastapäätä kirkkoa, raitin toisella puolella. Jugendtyylisessä, osittain kaksikerroksisessa rakennuksessa on Karhulalle tyypillinen massiivinen katto-osa ja pieniruutuiset ikkunat kuten hänen lähistöllä sijaitsevassa omassa talossaan, Karhulassa. Rakennuksen kaikki yksityiskohdat ja alkuperäinen kalustus ovat Jalmari Karhulan suunnittelemat.\n\nHautausmaan itäpuolella virtaa Eurajoki, jonka ylittää kaksiaukkoinen Luukkalan kylän tielle 1800-luvulla rakennettu kivisilta. Kirkonkylän vanha koulu on vuodelta 1880."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.132788466,22.130075876 61.133368874,22.129698525 61.133690070,22.129814166 61.133499499,22.128633064 61.133869649,22.128300865 61.134213993,22.129887942 61.134247816,22.130446346 61.134441619,22.130294170 61.134618596,22.132131244 61.134765824,22.133146350 61.134447295,22.133536045 61.133984215,22.133820389 61.132769837,22.134077747 61.132348694,22.132257570 61.132232940,22.131601700 61.132145186,22.130495437 61.132788466,22.130075876" ;
        poi:history       "Eura mainitaan emäseurakuntana 1425. Nykyinen, lähinnä uusgotiikkaa edustava kirkko valmistui 1898. Samalla paikalla sijaitsivat aiemmat 1640 ja 1728 valmistuneet kirkot.\r\n\r\nVanha nelihuoneinen pappila oli 1840-luvulla papiston asumisstandardin mukaan pieni. Vanhan pappilan laajentamisesta päätykamareilla luovuttiin ja seurakunnan rakennustoimikunta ehdotti kokonaan uuden pappilan rakentamista. Suunnitelmat laati Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich ja rakentamisesta vastasi mouhijärveläinen M. Roos. Pappila valmistui 1843.\r\n\r\nEuran Pirtti valmistui 1908. Rakennus aiottiin 1970-luvulla siirtää Seurasaareen, mutta euralaisten yhdistysten perustama Kotiseutuyhdistys Euran Pirtti korjasi rakennuksen alkuperäisellä paikallaan euralaisten juhlapaikaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:silta , poio:puisto , poio:seurantalo , poio:hautausmaa , poio:muinaisjaannos , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=269" ;
        skos:prefLabel    "Euran kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/event#is_contained_in>
        a              owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain    <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label     "is contained in"@en , "sisältyy tapahtumaan"@fi ;
        rdfs:range     <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        owl:inverseOf  <http://www.yso.fi/onto/event#contains> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8999>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Hakaniemen huvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1790170020377" ;
        wgs84:long        "24.9540493831125" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hakaniemen-huvila" .

[ dcterms:description  "\"Promootio\" (Helsingfors Tidningar 49/22.6.1850)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7066>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433315~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1433314~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rikostarkastaja Kononen ja tutkija Pesonen tapaavat käydä myös Kuusihokissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2168> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Yössä Helsingin taas harhailin/ \nKun tunnistin sun figuurin/ \nTahdoin antaa sulle mitä mulla on/ \nEt koskaan ois onneton\" " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i366> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

rky:p79  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.196562504,24.969784467 60.195577767,24.972421373 60.194619591,24.972551906 60.193972522,24.972326154 60.193853910,24.971446566 60.191952019,24.970598745 60.191795294,24.970022794 60.191892807,24.968755808 60.192094027,24.967752394 60.192420287,24.966938767 60.192365035,24.965860304 60.192666905,24.965552737 60.193026929,24.966670952 60.193437105,24.966574458 60.193903326,24.966823935 60.193999482,24.967560151 60.196075695,24.968161575 60.196562504,24.969784467" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=939" ;
        skos:prefLabel    "Sörnäisten vankila"@fi .

rky:p1020  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympäristökokonaisuuksia, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkää ja monipuolista  asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen.\n\nOnaksen suuri saari ja sen lähisaaret Fåfängholmen, Björkholmen, Halsholmen, Svedjeholmen, Granholmen, Vikudden, Krokholmen ja Killingholmen ovat vanhaa maatalouden ja omavaraiskalastuksen aluetta. Saaret ovat Onaksen maatiloja lukuun ottamatta kallioisia, metsävaltaisia ja niissä on vain vähäisiä peltotilkkuja tai niittyjä. Onas on Porvoon merialueen luotsitila.\n\nNorrgårdin ja Södergårdin saaristo-oloissa poikkeuksellisen komeat talonpoikaistalot talousrakennuksineen muodostavat hienon kylänäkymän Onaksen Hemvikenin maisemassa. Onaksen saariryhmässä on Rågskärissä ja Andersholmenilla muinaismuistolain rauhoittamat kiviladelmat, jatulintarhat.\n\nPirttisaaren, Hamnholmenin ja Lästholmenin saarten väliin jäävässä suojaisessa Hemvikenissä sijaitsee Pirttisaaren kalastaja- ja luotsikylä. Asutus on yhtenäistä ja säilyttänyt hyvin perinteisen luonteensa, vaikka rakennukset ovatkin enimmäkseen kesäkäytössä. Saarilla on pienimuotoisen viljelyn ja laiduntamisen jäljiltä umpeutuvia niittyjä.  Hamnholmenilla on rakennussuojelulailla suojeltu luotsitalo. Aiemmin luotseille kuulunut laivojen tullaus siirrettiin tullilaitokselle 1838 ja sitä varten perustettiin tulliasema Pirttisaaren Svartvikeniin. Tulliaseman paikalla on nykyään merivartioasema.\n\nUlkomerellä sijaitseva, aikoinaan Onaksen tilaan kuulunut Söderskär muodostuu joukosta lähes puuttomia kallioluotoja. Söderskärin majakka ja sen henkilökunnan rakennukset ovat vuodelta 1862 ja siihen sillalla yhdistetyllä Luotsisaarella oleva luotsitupa vuodelta 1915. Kahdeksankulmainen majakka on noin 32,5 metriä korkea ja siinä on vielä jäljellä alkuperäinen lyhtykoju ja Ranskassa valmistettu, kristalliprismoista muodostuva Fresnel-linssistö. \n\nSöderskärin majakkayhteisön rakennukset ja viereisellä saarella sijaitseva luotsitupa muodostavat avoimesta luonnonmaisemasta selkeästi erottuvan kokonaisuuden, jossa korostuvat merenkulun virkamiesyhteisölle tyypilliset piirteet, merellisyys ja eristyneisyys. Söderskär on Suomenlahden parhaiten säilyneitä historiallisia majakkasaaria.\n\nOnaksen saaristoon kuuluu myös Pirttisaaresta koilliseen sijaitseva Långholmen Tämä asumaton saari osoitettiin kausiluontoista kalastusta varten vuonna 1948 Porkkalan Mäkiluodosta vuokra-alueelta siirretyille 14 kalastajalle. Valtion vesillä tapahtunut silakan ja kilohailin pyynti päättyi 1956 kun kalastajat palasivat Kirkkonummelle. Saari jäi heidän ja heidän jälkeläistensä haltuun ja 1970-luvulla suoritetun lohkomisen jälkeen sisälahdelle on syntynyt erikoislaatuinen tyyppipiirustuksin toteutettu kesäkylä, jossa on kymmenkunta aivan vesirajaan sijoitettua kesämökkiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.177889933,25.517233988 60.176793744,25.519221502 60.175491317,25.518769382 60.175380708,25.516491503 60.176771748,25.514321486 60.177889933,25.517233988" ;
        poi:history       "Porvoon läntisten ulkosaarten Onaksen, Pirttisaaren ja Söderskärin historia ja asutus liittyvät luotsaustoimintaan. Onaksen talonpojalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla. Luotsien vahtipaikat olivat eri kausina Andersholmenilla, Rågskärillä ja Pirttisaaren Hamnholmenilla kunnes luotsaus siirrettiin Söderskärin Bastulandetille 1904. Päivystys siellä päättyi vuonna 1961. Luotsitaloista on jäljellä vielä Rågskärin ja Söderskärin luotsituvat sekä Hamnholmenin luotsitalo sekä luotsien omia asuintaloja eri saarilla Onaksen saaristossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4056" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat (Andersholmen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8641>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kuosmanen, Kirsti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8641" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9355>
        dcterms:modified  "2010-08-03T11:12:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6851>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1836539~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6946>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1984" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6921> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6942> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1984" .

rky:p1280  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arabian tehtaat on 1900-luvun merkittävin posliinituotantolaitos ja tuotteidensa muotoilusta kansainvälistä tunnustusta saanut vientiyritys. \n\nArabian posliinitehdas suurine rakennuksineen keskittyy Hämeentien ja meren väliselle tontille Vanhankaupunginselän länsirannalla. Arabian tehtaan perustamisajan rakennuksista 1870-luvulta on jäljellä kaksi punatiilistä tuotantorakennusta tontin etelälaidassa. Rakennuksia on myöhemmin laajennettu ja jatkettu osaksi tiivistä rakennusmassaa. Hämeentien varren matalassa tiilirakennusrivissä on tiettävästi ainoa 1890-luvulta säilynyt pyöröuuni ja myöhempiä verstasrakennuksia. \n\nNäyttävät korkeat klinkkeripintaiset rakennukset Hämeentien varressa ovat 1940-luvulta. Kahdeksankerroksisen tuotanto- ja toimistorakennuksen eteläpäätyä ja porrashuonetta koristavat Mikael Schilkinin reliefit. Rakennuksessa sijaitsee myös Arabian museo. Takana kuusikerroksinen siipi yhdistää rakennuksen vanhimpaan 1929 valmistuneeseen tunneliuunirakennukseen. Hämeentien varren loppupäässä on yhdeksänkerroksinen tuotanto- ja tunneliuunirakennus. \n\nRakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. kaksi uudempaa tunneliuunirakennusta, joista uudempi on valmistunut 1979 ja vanhempi, merenpuoleinen 1937. \n\n1970-luvun jälkeen teollinen toiminta on supistunut ja entisissä tuotantotiloissa toimivat mm. Taideteollinen korkeakoulu, Mediakeskus Lume sekä Pop- ja Jazz Konservatorio."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.210533585,24.976983622 60.209971714,24.979741866 60.206483956,24.976908087 60.207138127,24.974012088 60.210533585,24.976983622" ;
        poi:history       "Arabian Posliinitehdas perustettiin 1874 ruotsalaisen Rörstrandin keramiikkatehtaan tytäryhtiöksi. Tehdasalue syntyi Helsingin Vanhaankaupunkiin Annalan maille Arabia-nimiselle tontille.\r\n\r\nRörstrand myi Arabian osakekannan suomalaisille 1916. Tehdas ajanmukaistettiin ja sen tuotanto automatisoitiin. Vuonna 1929 valmistui 112 metrin pituinen jatkuvakäyttöinen tunneliuuni, perustettiin mm. vientiosasto ja Kauniimpaa käyttötavaraa -osasto. Samoihin aikoihin edistyi myös saniteettiposliinin tuotantotekniikka.\r\n\r\nTehtaalle nimitettiin 1932 taiteellinen johtaja. Taiteellisen johtajan perustama Arabian taideosaston tuotanto teki läpimurron 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä. Tehtaan tuotantoa rationalisoitiin ja tehdasaluetta laajennettiin 1937 uudisrakennuksella, johon tuli toinen tunneliuuni sekä tuotanto- ja toimistotiloja. \r\n\r\nToisen maailmansodan syttyessä Arabia oli tuotannoltaan Euroopan suurin posliinitehdas, joka työllisti 1500 työntekijää. Tuotannosta suurin osa meni vientiin. Korkeat toimisto-, tuotanto- ja tunneliuunirakennukset Hämeentien varteen valmistuivat 1942 (arkkitehti Karl Malmström) ja 1947 (Elma ja Erik Lindroosin arkkitehtitoimisto). \r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tehdas siirtyi 1948 Wärtsilä-yhtymälle. Tuotevalikoimaa ja markkinointia kehitettiin, Kaj Franck johti tuotesuunnitteluosastoa. 1950-luvulla Arabian taiteilijat saivat lukuisia palkintoja mm. Milanon triennaaleista. Samaan aikaan tuotettiin myös tiiliä ja saniteettiposliinia jälleenrakennuksen tarpeisiin. \r\n\r\nTuotantoa rationalisoitiin edelleen 1960-luvulla, mutta tehdas ajautui vaikeuksiin 1970-luvun lopun markkinointiongelmien vuoksi. Saniteettiposliinin ja tiilen tuotanto lopetettiin ja tuotanto keskitettiin talousposliiniin. Arabia siirtyi Hackmannin omistukseen 1990. Vuodesta 2004 Arabia lukeutui Iittala-ryhmään, osaksi kansainvälistä Fiskars-konsernia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4657" ;
        skos:prefLabel    "Arabian tehtaat (Arabian tehtaat)"@fi .

blue_route:s21  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Tenalji von Fersen, leipomo- ja pumppuhuoneosa"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p92> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Tenalji von Fersen, leipomo- ja pumppuhuoneosa"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

rky:p1614  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.602483201,24.679810320 60.602762952,24.680664459 60.602618133,24.680739037 60.602361132,24.681175237 60.602142393,24.681544351 60.602028259,24.681793582 60.601339346,24.682606029 60.601066769,24.681693847 60.602483201,24.679810320" ;
        poi:municipality  kunnat:k106 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4821" ;
        skos:prefLabel    "Kytäjän kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7063>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Bertina, grilli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1890950640564" ;
        wgs84:long        "24.957159609692" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7063" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7302>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9352>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Cygnaeuksenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1749153663135" ;
        wgs84:long        "24.9293766495819" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/cygnaeuksenkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7562>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:41:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_100>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7657>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Toinen Helsinki, kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i28> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4351> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7657" .

[ dcterms:description  "Eikan pumpuksi kutsuttiin 1960-luvulla nuorisoryhmää, joka kokoontui Eino Leinon patsaan läheisyyteen Pohjoisesplanadille." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i185> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9851>
        dcterms:modified  "2012-06-08T11:19:05+0300" .

[ dcterms:description  "Käpylän olympiakylä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9726> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56>
] .

rky:p548  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suosmeren kylässä on hyvin säilynyt sarkajaon aikainen ryhmäkyläluonne ja rakenne. Tilojen päärakennukset sijaitsevat harjanteella olevien kyläteiden varrella vieri vieressä. Rakennuskanta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. \n\nKylässä ovat Kleemolan, Käyrän, Ala-Tuorin, Holkerin ja Sunivan talot. Kylän länsipuolella avautuu Kokemäenjokeen rajautuva viljelysaukea, jonka läpi kulkee vanha maantie."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.469574615,21.897481514 61.470872684,21.897116755 61.472017333,21.897728377 61.471965416,21.898722880 61.470843363,21.901092027 61.470218891,21.901434159 61.469739188,21.902578713 61.469738436,21.904257533 61.469855825,21.906370027 61.468647733,21.913521158 61.468217235,21.915377771 61.467352672,21.914945894 61.464114351,21.913002647 61.463648666,21.907558217 61.459488746,21.910935933 61.457974979,21.901196175 61.457224025,21.895838627 61.458376169,21.895969205 61.459172795,21.895119341 61.459834259,21.894744486 61.461489922,21.894366356 61.462638764,21.894071342 61.463590145,21.894288153 61.464617019,21.895665046 61.465339798,21.897759776 61.465455352,21.898362964 61.466020547,21.898418860 61.469574615,21.897481514" ;
        poi:history       "Suosmeren kylä on syntynyt ilmeisesti 1300-luvun alussa silloisen Kokemäen joen suistoon, laajan Porinlahden rannalle. Ensimmäiset asukkaat olivat ruotsinkielisiä. Kylän varhaisin nimi oli Svartingsmare. Maanviljelyksen lisäksi kylän asukkaat harjoittivat kalastusta. Kylässä oli 1500-luvulla seitsemän kantatilaa, joista kahdesta tehtiin ratsutiloja 1600. Isossa reduktiossa Suosmeren tiloista tehtiin kolme ratsutilaa, yksi sotilasvirkatalo ja yksi augmenttitila. Keskiajalla Suosmeressä toimi kiltalaitos."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k886 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2019" ;
        skos:prefLabel    "Suosmeren kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_360>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1386606~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1653153~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1382808~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Asko jäi kulmalle seisomaan, kun Anna meni sisään tavarataloon, siihen markettiin, jonka seinissä lukee edelleen kivisin kirjaimin Elanto, Elanto, Elanto.' (s. 143)" ;
  dcterms:description            "Anna pakenee Hakaniemessä pankista tavarataloon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9850> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9848>
] .

[ dcterms:description  "Eero Haapanen: Punainen Vanhankaupunginlahti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7029>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5270>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kun se parasta on ollut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7752> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6504> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2365> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kun-se-parasta-ollut" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8013>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:40+0300" .

[ dcterms:description  "Piritta ja Hannamai, jännitysromaanin tytöt käyvät Lauttasaaren yhteiskoulua, ja Piritta asuu Tiirasaarentiellä. Lauttasaaressa tapahtuu myös kirjan rikos." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pasilan poliisitalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Poliisitalo, Pasila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat            "60.2008662136621" ;
        wgs84:long           "24.9254587995847" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8108" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5604>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lappi-tapahtuma Pallokentällä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löytyykö mistään tietoa, milloin Helsingin Pallokentällä oli Lappi-tapahtuma? Tapahtuma kesti useita päiviä. Joskus 1950-luvun paikkeilla. Helsingin kaupunginarkistosta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html tiedettiin, että tapahtuma alkoi 3.2.1951. Kyseisen päivän Helsingin Sanomien mukaan tapahtuma kesti viikon ja ohjelmassa oli porokulkue, Lappi-näyttely, poromiesten esityksiä, poroajelua ja tilaisuuksia Messuhallissa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7816> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/loytyyko-mistaan-tietoa-milloinka-helsin" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p103>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinrakennus B58"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:05:14.822+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:27:05.399+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p51026 ;
        poi:description  "Puhtaanapitopäällikkö Karl Anton von Schantz rakennutti talon C 58 Susisaaren ja Kustaanmiekan välisen lahden rantaan saunaksi työntekijöilleen vuonna 1908.\nVuonna 1930 Kullervo Sippola siirsi saunan Sippolan talon B 57 pihamaalle ja se kunnostettiin asuinkäyttöön. Nykyisin talo on kesäasuntona eikä siinä ole vesi- tai viemäriasennuksia.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1977. Puutaloalue IV.\nMV SL Tutkimusarkisto Rannema, Sirkka, 1985. Muisteluita.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Puhtaanapitopäällikkö Karl Anton von Schantz rakennutti talon C 58 Susisaaren ja Kustaanmiekan välisen lahden rantaan saunaksi työntekijöilleen vuonna 1908.\nVuonna 1930 Kullervo Sippola siirsi saunan Sippolan talon B 57 pihamaalle ja se kunnostettiin asuinkäyttöön. Nykyisin talo on kesäasuntona eikä siinä ole vesi- tai viemäriasennuksia.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1977. Puutaloalue IV.\nMV SL Tutkimusarkisto Rannema, Sirkka, 1985. Muisteluita.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/1/4/saha/suomenlinna/0_8715218137309103567.JPG" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.141682624129665" ;
        wgs84:long       "24.986223948001907" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8273>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:18:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_75>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3909>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Laakkonen, Simo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/laakkonen-simo" .

rky:p450  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulun tuomiokirkko, sen edustalla sijaitseva Franzénin puisto sekä puistoa ympäröivien katujen julkiset ja yksityiset rakennukset muodostavat kokonaisuuden, joka kuvastaa Oulun roolia läänin hallintokaupunkina. Puiston ympäristöön keskittyy Oulun kaupungin perustamisesta lähtien syntynyttä, nykyisin pääosin 1800-luvun kehitystä ilmentävää, rakennusperintöä.\n\nKoivuja kasvavan Franzéninpuiston keskellä on Erland Stenbergin 1879 veistämä Frans Mikael Franzénin (1772-1847) rintakuva. Tuomiokirkon korkea torni hallitsee puiston itäsivua. Empiretyylinen, keltaiseksi kalkittu kivikirkko on ollut tuomiokirkkona vuodesta 1900 koko Pohjois-Suomen hengellisen elämän keskus. Tuomiokirkon runkona on Sundvallissa toimineen, lukuisista kirkoistaan tunnetun Daniel Hagmanin suunnittelema, 1770-1777 rakennettu mansardikattoinen kivinen ristikirkko. Pohjakaavaltaan ristinmuotoisessa kirkossa on keskikupoli. Läntiseen ristivarteen liittyy korkea torni. Kirkon huomattavin taideteos on vuonna 1611 maalattu Johannes Messeniuksen muotokuva. Vanhimmat messukasukat, messinkikruunut ja lampetit ovat 1700-luvulta.\n\nKirkon eteläpuolella on useassa vaiheessa rakennettu, empire- ja uusrenessanssipiirteinen Öbergin talo, jonka ulkoasu on arkkitehti Johan Oldenburgin suunnittelema. Kivijalan ja kellarin muurit ovat mahdollisesti 1822 paloa edeltävältä ajalta.\n\nPaloa edeltävät myös osat empiretyylisen, puiston etelälaidalle 1830-luvulla rakennetun, Franzénin talon kellarinmuureista. Runoilija ja piispa F.M. Franzénin (1772-1847) suvun talon pihassa seisoo kolmikerroksinen Siemssenin kivitalo vuodelta 1879. Puistoa reunustaa edelleen 1973 valmistunut Suomen Pankin rakennus, jonka suunnitteli pankille useita toimitiloja piirtänyt Aarne Ehojoki. Pankin vierellä on ns. Kolmiotalo, nelikerroksinen asuinkerrostalo vuodelta 1923 (K. Borg, J.S. Siren, Hj. Åberg).\n\nKirkkoa vastapäätä sijoitetun Oulun Lyseon vanhimman osan on suunnitellut C.L. Engel 1831. Entisen triviaalikoulun rakennusta on jatkettu molemmista päädyistä 1874-1875 ja sen sali on vuodelta 1900. Voimistelusali on E. Th. Granstedtin ja H- Lindbergin suunnittelema ja valmistunut 1908. Linnankadun puoleinen lisärakennus on vuodelta 1934. Koulun vieressä on entinen läänin maanmittauskonttori. Kaksikerroksisen kivirakennuksen ensimmäinen vaihe on E.B. Lohrmanin suunnittelema ja vuodelta 1859. Nykyasu on 1900-luvun alusta.\n\nUusrenessanssia edustava lääninhallituksen kaksikerroksinen päärakennus puiston pohjoislaidalla on L.I. Lindqvistin ja Jac. Ahrenbergin suunnittelema vuodelta 1887. Lisärakennus on valmistunut 1968. Puinen piharakennus on Julius Basilierin suunnittelema vaunuvaja vuodelta 1889.\n\nPuiston kulmassa on Oulun NMKY:n vanha puutalo ”Ynninkulma” vuodelta 1825. Rakennuksen holvatut kellaritilat periytyvät osin 1600- ja 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.014202222,25.476516678 65.014386165,25.475706593 65.014200148,25.475442627 65.014533462,25.474190185 65.014352895,25.473941668 65.014528021,25.473253174 65.014577163,25.473153408 65.014848516,25.472082618 65.014901980,25.472159537 65.014764124,25.471955312 65.014736538,25.471819858 65.015599427,25.471146070 65.015687262,25.470828646 65.016010602,25.470831662 65.016607463,25.471941067 65.016579139,25.472918757 65.015977634,25.475297804 65.015636514,25.476560366 65.015097345,25.475895462 65.014724345,25.477305574 65.014202222,25.476516678" ;
        poi:history       "Suuri osa Oulun kaupunkia tuhoutui tulipalossa 1822, ja kaksi vuotta myöhemmin J.A. Ehrenström ja C.L. Engel laativat keskustaa varten asemakaavan. Kirkko oli ollut jo kaupungin perustamisen aikaan 1605 nykyisellä paikallaan ja kaavassa nykyinen Franzéninpuisto oli kirkon edustalle sijoitettu avoin monumentaaliaukio.\r\n\r\nOulusta oli tullut läänin pääkaupunki 1776 ja Ehrenströmin-Engelin kaavassa torin ympärille sijoitettiin sen asemaan kuuluvat kirkko sekä koululaitoksen ja hallinnon tärkeimmät julkiset rakennukset, kuten triviaalikoulu. Puiston lounaispuoli jäi kuitenkin yksityisten tonteiksi.\r\n\r\nAukio istutettiin puistoksi vasta Franzénin rintakuvan pystyttämisen jälkeen 1884. Sitä ennen aukio toimi kauppatorina ja Kirkkotorin laidalla nykyisen lääninhallituksen tontilla oli vaakahuone.\r\n\r\nKirkon jälleenrakennus vuoden 1822 palon jälkeen toteutettiin rakennusmestari Jakob Kuorikosken johdolla Intendentinkonttorissa laaditun piirustuksen mukaan 1827-1832. Kirkko oli aikanaan Turun tuomiokirkon jälkeen Suomen suurin kirkkorakennus. Länsitorni rakennettiin 1843-1844. Sakaristo-osaa korotettiin 1932 Oiva Kallion suunnitelman mukaan kaksikerroksiseksi ja palon jälkeen lisätty keskikupoli valettiin betonista. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1997-1998 (Arkkitehtitoimisto Laatio Oy). Tuolloin siihen lisättiin vuoden 1827 piirustusten aiemmin toteuttamatta jääneitä elementtejä kuten seinien pilasterointi ja holvin kasetointi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus , poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2077" ;
        skos:prefLabel    "Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto (Franzénin puisto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8368>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Uuden Musiikin Orkesteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "UMO" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8368" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8607>
        dcterms:modified  "2010-02-01T18:12:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5864>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Rauniot Humallahden kalliolla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Pääministerin virka-asunnon lähellä sijaitsevilla Humallahden kallioilla on jäänteitä vanhoista betoniperustuksista. Monta kertaa on mietityttänyt, mitä paikalla oikein on ollut. Löytyykö tietoa tästä? Humallahden kallioilla, meren äärellä on jäänteitä vanhasta uimalasta. Lahti oli toiminut helsinkiläisten uimalana jo vuodesta 1898 alkaen. Alueen ensimmäinen vuokraaja oli kauppias A. Nordström. Helsingin Uimarit rakennuttivat paikalle uimalaitoksen hyppytorneineen vuonna 1919 ja vuonna 1931 sinne tehtiin 50 metrin kilparata. Vesi likaantui kuitenkin pikku hiljaa uimakelvottomaksi ja uimala suljettiin vuonna 1959. Lahonneet puurakennelmat on purettu, mutta betonirakenteista on siis jäännöksiä vielä näkyvissä.\n\nKallion laella aivan lähellä Paciuksenkatua on aidattu kiviröykkiö. Tämä on kolme tuhatta vuotta vanha pronssikautinen hauta, josta tutkitaessa löydettiin poltettuja ihmisen luita.\n\nKalliolla, uimalan lähellä sijaitsi myös Kahvila Missisippi, jossa aloitettiin tarjoilu vuonna 1928. Poliittisten kuppikuntien kerrotaan kokoontuneen siellä 1950-luvulla. Elinkaarensa loppuaikoina kahvilaa kutsuttiin \"Kauhujen kahvilaksi\" jatkuvien murtojen, tappeluiden ja ammuskelun vuoksi. Missisippi joutui tuhopolton kohteeksi lokakuussa 1975.\n\nKahvilan perusta oli pitkään jäljellä, mutta käydessäni alueella aivan äskettäin, niitä ei siellä enää ollut löydettävissä.\n\nLähteet:\nHackzell, Kaija: Töölöntullin molemmin puolin. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9\nhttp://www.albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=12309&action=showc" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7025> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/paaministerin-virka-asunnon-lahella-helsingissa-si" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6578>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1391218~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8010>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Maunulan ala-aste"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Maunulan kansakoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat            "60.2288675232938" ;
        wgs84:long           "24.9328616269445" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8010" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8867>
        dcterms:modified  "2010-03-29T19:02:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i278>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Helsingin ikämies sk:n kunniamarssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i277> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i601> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/klassinen/helsingin-ikamies-skn-kunniamarssi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1070>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1166478~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7029>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8270>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Kaila, Eino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8270" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6480>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:27+0300" .

[ dcterms:description  "Lido Salosen ensimmäinen koti (eka hima) oli Alppikatu 15:ssä isoisän kivitalossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8659> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8604>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kluuvin ranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1825992275598" ;
        wgs84:long        "25.0096791386798" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8604" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9079>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Älä käy yöhön yksin" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> ;
        th:lisatietoa       "Rikas monen sukupolven tarina kantaa 1960-luvun toiveikkuudesta nykypäivään\n \nFinlandia-palkitun kirjailijan uusi helsinkiläisromaani on lukijan juhlaa.\n\nJouni Manner ja Ariel Wahl tutustuvat toisiinsa teineinä Kallion kaduilla 1960-luvun alussa. Röyhkeä Jouni hallitsee kulmien kuviot ja ottaa epävarman Arielin suojelukseensa. Pian mukaan tulee Arielin omapäinen ja kaunis pikkuserkku Adriana. Kevätkesällä 1966 Sonovox julkaisee ”Joni, Ariel & Adrianan” singlen Älä käy yöhön yksin.\n\nJatkoa ei koskaan tule, folkrock-kokoonpano katoaa kuvioista.\n\nFrank Loman elää teinivuosiaan 1970-luvulla pohjoishelsinkiläisessä lähiössä ja rakastuu Adrianan pikkusiskoon. 1980-luvun alussa tapahtuu asioita, jotka saavat Frankin etsimään käsiinsä Jouni Mannerin, entisen politiikan ihmelapsen. Hän haluaa ymmärtää, kuka hän itse on ja miksi sukupolvet hukkaavat aina mahdollisuutensa.\n(www.otava.fi)" ;
        th:lisatietolinkki  "http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=785&a=7788" , "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=30&BibliographyId=30567&PageContent=12&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9079" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9318>
        dcterms:modified  "2010-06-22T15:32:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6575>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Bulevardin ja Fredrikinkadun risteys"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1643460994679" ;
        wgs84:long        "24.9369614866986" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bulevardin-ja-fredrikinkadun-risteys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6814>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:47+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hallin käyttäjät edustivat yhteiskuntaa laidasta laitaan. Vapaakylvyissä kävivät kansakoululaiset luokittain, poliisit ja palomiehet saivat uinti- ja hengenpelastusopetusta. Uimahyppääjät ja kilpauimarit harjoittelivat, järjestettiin uintikilpailuja; siihen oli iso allas mitoitettu. Vesipalloilijoille oli      vuoronsa, lasten uimaopetusta annettiin pikku altaassa. Ns. parempi väki nautti toisen kerroksen tilaussaunasta. - Presidentti Ryti pidätettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin Mannerheimille sisustetusta, hirsillä vuoratusta hytistä numero yksi.  " ;
  dcterms:description            "Yrjönkadun uimahalli lienee suuren yleisön parhaiten tuntema Vähäkallion työ." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7618>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7289>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6909>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Skohan talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1699457593855" ;
        wgs84:long        "24.9421518751599" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/skohan-talo" .

rky:p1243  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karelianismin kohteet Kainuussa liittyvät laajaan 1800-1900-luvun taitteen kulttuuri-ilmiöön, joka paneutui mm. suomalaisuuden juuriin ja juurien etsintään Karjalassa. Karelianismi, tieteen ja taiteen ihannoiva kiinnostus Karjalaa kohtaan, on osa ajankohdan kansallisromanttista suuntausta. Kuhmon Lapinsalmen erämaa-asumus on ns. karelianistien tutkimusmatkakohde ja Suomussalmen Turjanlinna kirjailija Ilmari Kiannon erämaakoti.\n\nKuhmossa Lentuajärven rannalla sijaitseva Lapinsalmi (Lapinniemi) on erinomaisesti säilynyt talonpoikainen, kymmeniä hirsirakennuksia käsittävä pihapiiri ja erämaa-asumus. Monet ns. karelianistit ovat käyttäneet Lapinsalmea tutkimusmatkoillaan yöpymispaikkana. Mm. Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre ovat tallentaneet sen töihinsä.\n\nIlmari Kiannon (1874-1970) erämaakoti ja ateljee Turjanlinna on tärkeä esimerkki kansallisromanttisiin ihanteisiin kuuluneesta erämaakodista ja ateljeesta. Se liittyy samaan kulttuuri-ilmiöön kuin Kalela Ruovedellä, Visavuori Valkeakoskella, Emil Danielssonin huvila Vammalassa, Hvitträsk Kirkkonummella ja Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta. Turjanlinnan väliaikaisiksi aiotut asuinrakennukset Ikin Tupa ja Kohtalon Korsu ovat säilyneet, mutta Turjanlinna on tuhoutunut talvisodassa. Vanhan Turjanlinnan ajoista rannalla on 1913 rakennettu savusauna. Turjanlinnaa vastapäätä Kiantajärven Niettussaaressa on mm. \"Punaisen viivan maja\" ja kirjailijan hauta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.902135583,28.884893315 64.902112695,28.886091532 64.900574983,28.888699556 64.900092670,28.883706051 64.900301611,28.881901401 64.901520103,28.883347423 64.902135583,28.884893315" ;
        poi:history       "Monet suomalaisen kulttuurielämän edustajat ja sittemmin kärkihahmoiksi kohonneet taiteilijat tekivät 1890-luvulta alkaen tutkimusmatkoja suomalaisuuden juurille Karjalaan ja \"Kalevalan laulumaille\". Taiteilijoiden lisäksi kansatieteilijät, kansanrunouden tutkijat, luonnontieteilijät ja kielentutkijat suunnistivat Karjalaan, jossa ajateltiin muinaisen suomalaisen maailman säilyneen aitona. Erityisen roolin karelianismi sai sortovuosina 1800- ja 1900-luvun taitteessa.\r\n\r\nTutkimus- ja tallennusmatkoillaan Kuhmon Lapinsalmella 1890-luvun alussa yöpyivät mm. Akseli ja Mary Gallen-Kallela, Emil Wikström, Louis Sparre ja Eva Mannerheim Sparre. Taiteilijat ikuistivat Lapinsalmea ja läheistä Matokangasta sekä niiden matkaoppainakin toimineita asukkaita.\r\n\r\nMonet 1900-luvun alun suomalaistaiteilijat rakensivat kodin ja työhuoneen maaseudulle, metsäiseen luontoon järven rannalle. Ilmari Kianto asettui 1907 asumaan \"Punaisen Viivan majaan\" Niettussaareen Suomussalmelle. Majan jäätyä pieneksi kasvavalle perheelle Kianto hankki Niettussaaren vastapäiseltä rannasta Leppikannasta Amerikkaan muuttaneelta suomussalmelaiselta jääneen kruununtorpan paikka. Ensimmäinen erämaa-ateljee valmistui Turjanlinnaan 1912. Rakennus tuhoutui talvisodassa ja uusi Turjanlinna rakennettiin Otavan hankkiman rahoituksen turvin entisen paikalle 1949, mutta paloi samana vuonna. Väliaikaisiksi aiotut tuparakennukset säilyivät."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4296" ;
        skos:prefLabel    "Karelianismin kohteet Kainuussa (Turjanlinna)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8864>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Diego"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villanello, Diego" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8864" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9578>
        dcterms:modified  "2011-03-17T14:52:27+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--- hän oli kiertänyt koko Lauttasaaren ja käynyt pursisatamassa tarkistamassa veneen ja heittämässä tapansa mukaan kuivuneita leivänpaloja Lanakujan poukamassa talvehtiville sorsille. --- hän oli lähtenyt uudelleen koiran kanssa ulos. Oli ollut jo pimeää. Hän oli kävellyt Lahnalahdenpuiston ohi Tallbergin Puistotielle ja kiertänyt Meripuistontien kautta takaisin Lauttasaarentielle.\" (S. 134.)" ;
  dcterms:description            "Kustantaja Ilkka Halme asuu perheineen Lauttasaaressa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2122> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

[ dcterms:description  "Koulu oli Ehrensvärdintiellä vuodesta 1935 vuoteen 1977." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3216> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6469>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7026>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Siltavuorenranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1770407694503" ;
        wgs84:long        "24.9603531347416" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7026" .

[ dcterms:description  "Helsingin koulumuseoyhdistyksen toimittama teos Koulumuseon historiasta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3173> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7753>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5236>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1690692~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9220>
        dcterms:modified  "2010-06-07T15:34:06+0300" .

rky:p1837  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Simoniemen kylä ja Simonkylä edustavat hyvin Perämeren rannikkoalueen kyläasutusta. Kylien rakennuskanta on Lapin oloissa poikkeuksellinen, sillä toista maailmansotaa edeltävä rakennuskanta on säilynyt laajasti Lapin sodan tuhoilta. Rakennuskannan joukossa on runsaasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun 1½- ja 2-kerroksisia päärakennuksia vaihtelevine kuistiratkaisuineen. \n\nSimoniemen kylän talot ovat ryhmittyneet kahteen ryhmään kirkon ja kalarannan lähettyville, pappila on kyläryhmiä etelämpänä. Simonkylän ytimen Simojoen suistossa muodostaa vanha Pohjanmaan rantatie,  jonka varrelle pääosa kylän vanhasta rakennuskannasta on keskittynyt paikoitellen tiiviiksi ryhmiksi. Useimmat kantatilojen päärakennuksista ovat 1800-luvulta ja pihapiirissä on usein kaksi asuinrakennusta. Kahden ruokakunnan päärakennuksissa esiintyy kaksoiskuisteja. Vasankarin saha-alueelle ja kala-aitoille vievän tien molemmin puolin on pienasutuksen muodostama tiivis sahan työväestön yhdyskunta punamullattuine, harjakattoisina tupineen.\n\nSimonkyläntie on Tiehallinnon 1982 nimeämä museotie. Tie on osa rantaviivan myötäisesti Turusta Oulun, Kemin ja Tornion kautta Tukholmaan kulkenutta Pohjanmaan rantatietä. Erityisen edustava tiejakso on Simonkylän Jokipään kohdalla.\n\nSimoniemi ja Simonkylä ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta \"Simojoen suun kulttuurimaisemat\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.643334063,24.998871217 65.643792709,24.993870938 65.646155657,24.992302621 65.647851494,24.994365625 65.648711631,24.999957827 65.647810902,25.005801530 65.647455937,25.009639606 65.646116710,25.011127960 65.645818683,25.013864347 65.645917402,25.017782991 65.644502892,25.018987959 65.642991918,25.018387132 65.637225950,25.020293545 65.636151036,25.025627438 65.635550199,25.034445604 65.634691831,25.045533284 65.636755137,25.048436968 65.637504949,25.051151139 65.635988075,25.053688944 65.632529534,25.057237217 65.630628166,25.057668078 65.629436650,25.057699483 65.628226087,25.056232081 65.627817811,25.054128045 65.626052233,25.052125685 65.624851348,25.049561901 65.624767517,25.046741515 65.625700836,25.045171257 65.627999938,25.049729480 65.630133582,25.048819111 65.630816143,25.046286655 65.628878529,25.043893722 65.627995321,25.041940816 65.628089153,25.039972011 65.629579002,25.039051743 65.629299202,25.033995408 65.629325198,25.032320066 65.630308791,25.027283265 65.632219710,25.025753216 65.632321565,25.024418255 65.630523638,25.023631747 65.630707797,25.019463251 65.632036404,25.015322449 65.635329333,25.015590110 65.635840908,25.012780801 65.635495193,25.010037088 65.633249260,25.007376706 65.631800113,25.008185085 65.628181753,25.006731531 65.626471056,25.003516535 65.628166399,24.994674013 65.629824904,24.993911176 65.631300020,24.991892926 65.632757100,24.992126626 65.632863709,24.998408479 65.634295969,25.004011492 65.637227114,25.007595648 65.638222357,25.008962222 65.639011622,25.007343112 65.640848182,25.007433187 65.641580009,25.005067930 65.642200598,25.001498806 65.643334063,24.998871217" ;
        poi:history       "Vanhin, suhteellisen varma tieto Simon keskiaikaisesta asutuksesta on 1540-luvulta, jolloin Simossa mainitaan olleen 22 taloa, puolet Simonkylässä, kuusi Simoniemessä ja loput viisi Maksniemessä.\r\n\r\nVarhaisin asutus perustui erätalouteen, lohenpyyntiin ja karjanhoitoon. Kylillä oli kalastustukikohtia sekä sisäjärvillä että ulkosaaristossa. Rannikon edustalla oli hyviä laidunsaaria.\r\n\r\n1800-luvulta alkaen metsätalouden merkitys kylille kasvoi. Simojoesta kehittyi merkittävä uittoväylä. Sekä Simoniemeen että Simonkylään perustettiin sahat, joiden tuoma vauraus näkyy poikkeuksellisen komeassa rakennuskannassa.\r\n\r\nSimonkylän kautta Turusta Tukholmaan kulkenutta Pohjanmaan rantatietä käytettiin kelirikkoaikoina postinkuljetukseen. Ratsupolku määrättiin raivattavaksi 1652, mutta se valmistui kärrytieksi vasta 1752. Suomen sodassa 1808-1809 tie toimi armeijan perääntymistienä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k751 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:makasiini , poio:talousrakennus , poio:pappila , poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:satama , poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2159" ;
        skos:prefLabel    "Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus (Simonkylä)"@fi .

koko:p35827  dc:created  "2012-05-30T07:42:32.138+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:42:32.428+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "operating theatres"@en , "leikkaussalit"@fi , "operationssalar"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_7191>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9315>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hakaniemen silta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1775083150967" ;
        wgs84:long        "24.9574169756032" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hakaniemen-silta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6811>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Seppälä, Olski"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/seppala-olski" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1900>
        dcterms:modified  "2010-12-16T16:00:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1393926~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7286>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pakilan ala-asteen koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8441> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61> ;
        wgs84:lat         "60.2435501819778" ;
        wgs84:long        "24.9355572364923" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7286" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7525>
        dcterms:modified  "2009-10-27T14:15:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9480>
        dcterms:modified  "2010-11-24T18:42:17+0300" .

[ dcterms:description  "\"Funkis kotiutuu Helsinkiin\"- luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7841>
] .

rky:p177  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Sunilan asuinalueen suunnittelussa on ollut keskeistä paitsi työväen elinolojen parantaminen myös perinteisesti teollisuusyhdyskuntiin liittyneen sosiaalisen hierarkian pehmentäminen. Sunilan tehtaat ja asuinalue on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. \n\nKymijoen vesistön puunhankinta-aluetta hyödyntänyt Sunila sijaitsee Kymijoen itäisimmän suuhaaran päässä. Pyötisen saarella sijaitseva tuotantorakennusten ryhmä on julkisivuiltaan osin puhtaaksi muurattua punatiiltä, osin valkeaksi rapattu. Teräsbetonirakenteet ovat osittain paljaina. Tehdasrakennuksia on laajennettu jatkuvasti, mutta lisäykset on tehty Aallon alkuperäiseen arkkitehtuuriin sopeuttaen. Korkea savupiippu ja kuljettimet antavat tehdasalueelle sen ominaisen ilmeen. Aallon 1930-luvun suunnittelusta on säilynyt satamavarasto sekä tehtaan konttori suurine aulaikkunoineen ja 1950-luvun laajennuksista 70 metriä pitkä meesapolttimo.\n\nTehtaan asuinalue sijaitsee tehtaan pohjoispuolella metsäisellä länsirinteellä. Se on rakennettu osin funktionalismin suunnitteluperiaattein, osin Alvar Aallon omien ideoiden pohjalta. Rivi- ja kerrostalot on sijoitettu väljästi mäntymetsää kasvavaan rinteeseen myötäilemään maastonmuotoja viuhkamaisesti. Aalto on suunnitellut asuinalueen asemakaavan sekä insinöörien ja toimihenkilöiden sekä työväestön asuinrakennukset, jotka ovat olleet valmistuessaan asumismukavuudeltaan ja varustelultaan hyvin korkeatasoisia. Asuntojen pohjaratkaisut ovat olleet aikanaan hyvin moderneja eri toimintoja varten eriytettyine tiloineen ja kiinteine kalusteineen. Asuinalueen rakennuksissa on hyödynnetty teräsbetonirakenteiden suomia mahdollisuuksia mitoituksessa ja mm. porrashuoneiden ja tuuletusparvekkeiden järjestelyissä.\n\nAsuinalueella perinteinen tehdasyhdyskuntien suunnitteluun liittynyt hierarkia on väistynyt: Virkailijoiden ja työväen asunnot on sijoitettu samalle alueelle ja erityyppiset asuintalot on sovitettu yhteen siten, että vain asunnon koko on kertonut asukkaiden aseman yrityksessä. Julkisivumateriaalina on useimmiten valkoiseksi slammattu punatiili.\n\nPuistolan tehdasvalmisteiset tyyppipientalot sijaitsevat asuinalueen pohjoispäässä. Asuinalueen ulkopuolella on kokoontumis-, urheilu- ja harrastustilana toimiva Sunilan Pirtti, joka periytyy selluloosatehdasta edeltäneeltä sahan ajalta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.499873245,26.957865808 60.496519681,26.960428596 60.496102628,26.959021680 60.492383513,26.958970154 60.488414429,26.962969778 60.486733135,26.952409520 60.490520657,26.947265731 60.493446138,26.945375159 60.496073450,26.953338425 60.500653668,26.953725821 60.501857422,26.952537978 60.503531683,26.949521535 60.504546219,26.952047729 60.500408614,26.956685809 60.499873245,26.957865808" ;
        poi:history       "Sunila Oy:n perustivat yhteistyönä 1928 puunjalostusteollisuuden suuret toiminimet, joihin kuuluivat kaikki Kymenlaakson suuret metsäteollisuusyhtiöt. Yhtiö hankki omistukseensa Kotkansaarelle 1870-1880-luvulla perustetun sahan, jonka toiminta loppui 1920-luvun lamakauteen. Entisen sahan maa- ja vesialueita hyödynnettiin perustamalla Pyötisen saarelle Sunilaan sulfaattisellutehdas 1936. Sulfaattimenetelmä, jossa pystyttiin hyödyntämään myös sahateollisuuden jätepuuta, lisääntyi selluntuotannossa etenkin 1930-luvulta alkaen.\r\n\r\nA. Ahlström Oy:n johtaja Harry Gullichsenin ehdotuksesta arkkitehti Alvar Aalto palkattiin suunnittelemaan Sunilan sellutehdas ja sen henkilökunnan asuinalue. Aalto suunnitteli Sunilan tehdasrakennukset ja asuntoalueen asemakaavan ja asuinrakennukset. Sunila rakennettiin pääosin 1936-1938 ja tehdas käynnistyi 1938. Teollisuuslaitosta varten rakennettiin myös maantie siltoineen ja satama. Karhulasta satamaan johtava rautatie valmistui 1937. Tehdasta on laajennettu jatkuvasti sen käytön aikana: Aalto oli suunnittelijana mukana tehtaan 1950-luvun laajennusvaiheissa. \r\n\r\nSunilan asuinalueen ensimmäisinä rakennuksina valmistuivat 1937 toimitusjohtajan asunto Kantola, johtavien virkailijoiden ja työnjohtajien rivitalot Rantala ja Mäkelä, joukko huolto-apurakennuksia sekä työväen pienkerrostalot Mäntylä ja Honkala. \r\n\r\nSunila Oy:n ja kahden muun silloisen Karhulan kunnassa toimineen teollisuuslaitoksen yhteinen asuntoyhtymä Etelä-Kymin Asuntorakennus Oy (EKA) perustettiin 1938. Seuraavana vuonna Sunilaan valmistui viisi EKA:n rivi- ja kerrostaloa lämpökeskuksineen sekä 12 tehdasvalmisteista pientaloa. Edelleen asuinrakennuksia valmistui 1945-1947 ja 1953. Arkkitehti Keijo Strömin suunnittelemat asuinkerrostalot Juurela ja Runkola olivat viimeiset yhtiön rakentamat asuintalot. \r\n\r\nAlueelle rakennettiin myös palveluita sekä aputiloja, kuten sauna- ja pesutuparakennus sekä autotallit. Osuusliike Liiton 1937 valmistunut kauppa purettiin 2006. Pohjoisemmaksi Sunilantien varteen rakennettiin asuin- ja liikerakennuksia 1940-1960-luvulla. Sunilan kansakoulu valmistui rakennusmestari Vilho Rikan suunnittelemana 1950. Aalto suunnitteli sahan ajoilta periytyvän Sunilan Pirtin eli entisen palokunnantalon sekä virkailijakerhon eli entisen isännöitsijän asunnon korjaukset.\r\n\r\nTehdas päätti luopua asunnoista 1960-luvulla. Sunilan kaupunginosayhdistys Pro Sunila perustettiin 2000 nostamaan ja hoitamaan työväen, asukasmäärän sekä palvelujen vähenemisen vuoksi kuihtuneen asuinalueen arvostusta. Sunila oli mukana 2001-2003 valtakunnallisessa lähiöuudistusohjelmassa.\r\n\r\nSunilan tehtaan toiminnan lopettamisesta ilmoitettiin elokuussa 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1280" ;
        skos:prefLabel    "Sunilan tehtaat ja asuinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9575>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Museokatu 23"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Oksasenkatu 8" , "Karhutalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9574> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=99&sortby=artist" ;
        wgs84:lat            "60.1754940239673" ;
        wgs84:long           "24.9229868583681" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/museokatu-23-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9814>
        dcterms:modified  "2012-05-07T14:54:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b2026387~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7785>
        dcterms:modified  "2009-11-16T15:58:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2969>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1045623~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Katajanokan rannassa lapset ihailevat jäänmurtajia." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_583>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Santahamina"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1397160316968" ;
        wgs84:long    "25.0692240037997" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/89" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7522>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Kumtähden kenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> ;
        wgs84:lat         "60.2040710075051" ;
        wgs84:long        "24.9674180945161" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7522" .

[ dcterms:description  "Kasimir ja eläimet konsertoivat Finlandia-talon lavalla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9489> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2611>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1548536~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1548535~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1694481~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_917>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1361270~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8236>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:25:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5732>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5D4D1A4D-B870-4250-9B98-8FB830D94FC2> .

<http://example/upload-base/#metadescription_38>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9811>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Itä-Villinki, saari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i88> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.1553184947234" ;
        wgs84:long        "25.1095301984781" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/it-villinki-saari" .

rky:p413  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salon rautatieaseman ympäristö lukuisine rakennuksineen on lajissaan yksi parhaiten säilyneitä alueita. Bruno Granholmin suunnittelema Salon asemarakennus on Turun radan ainoa IV luokan tyyppipiirustusten mukaan rakennettu asemarakennus ja siksi rataosan asema-arkkitehtuurin kannalta merkittävä. Laajaan asemakokonaisuuteen liittyy Mariankadun varren uusrenessanssi- ja jugendrakennusten miljöö, joka kuvastaa Salon kauppalan perustamisen jälkeistä rakennustapaa.\n\nPääosa Salon rautatieaseman rakennuskannasta on aseman perustamisen ajalta vuosilta 1898-1899. Asemarakennus, jossa on alun perin ollut ravintola ja asemapäällikön asunto, on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä. Asemapuiston alueella on kaksoisvahtitupa ja siltavahdin tupa talousrakennuksineen sekä asema-aukion reunalla kolme varastorakennusta. Järeä sirpalesuoja eli vara-asema vuodelta 1940 on graniittilohkareista ladottu rakennelma keskellä asemapuistoa. Salon- eli Uskelanjoen itärannalla Horninpuiston laidalla on vahtitupa ja varastorakennus sekä kaksi VR:n 1920-luvulla rakennuttamaa asuinrakennusta. Asema-alueen pohjoispäässä sijaitseva veturitalli on Salon kaupungin omistuksessa ja kunnostettu taidemuseon näyttelytilaksi. Rautatieaseman kokonaisuuteen liittyy Salon seudun osuuskaupan viljavarasto. Salon keskustan maamerkkinä toimiva varasto on suunniteltu Keskusliike Hankkijan suunnittelutoimistossa 1935, 1941 ja 1950. Korkeat viljasiilot on rakennettu 1951.\n\nPuuistutuksin reunustetun Mariankadun varressa on nähtävissä Salon kauppalan aikaisen asemakaavan mukaista matalaa puukauppalarakennetta, joka liittyy vehreään asema-alueeseen ja kertoo kauppalan palon ja rautatien tulon jälkeisestä tiiviistä rakentamisvaiheesta. Koristeelliset jugend- ja uusrenessanssityyliset yksikerroksiset puurakennukset ovat vuosilta 1900-1908. Jugendvaikutteinen entinen seurahuone on sijoitettu aseman edustalle. Kulmittain sitä vastapäätä on palokunnan vinkkelirakennus kulmatorneineen ja kalustovajoineen. Palokunnan talon vieressä on teatterina toimiva entinen rukoushuone ja uusrenessanssityylinen Impolan talo. Mariankadun ja Uskelanjoen kulmassa on runsaasti koristeltu nikkarityylinen Saarisen talo piharakennuksineen. Jokivarressa on Kärjen talo, joka on nikkarityylinen asuin- ja pankkirakennus. Joen itärannalla on alun perin kansakouluksi rakennettu kaupungintalo. Sen vieressä kolme 1909 ja 1928 rakennettua asuinrakennusta, joista osa on nykyisin virastokäytössä.\n\nAsemanseudun laaja puistoalue koostuu Tapionpuistosta ja Asemapuistosta rakennuksineen sekä Salojoen eteläpuolella sijaitsevasta Horninpuistosta ja sen jatkeena olevasta asuinpihasta. Salonjoen rannat on istutettu puistoksi. Asemapuisto - Tapionpuisto on Salon merkittävin kaupunkipuisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.381852428,23.125653102 60.382120852,23.125466785 60.382476215,23.125000885 60.383496131,23.123573580 60.385651118,23.120437501 60.387358724,23.117735793 60.388044174,23.116319010 60.388376800,23.115540209 60.388666779,23.116950490 60.388914126,23.117664787 60.387946582,23.118990735 60.386252377,23.121872488 60.386189207,23.122051639 60.385654198,23.123288113 60.385383286,23.123999368 60.385455896,23.124140640 60.385933624,23.124878720 60.385732406,23.125409597 60.385284464,23.126476752 60.385612067,23.127069029 60.385421197,23.127647027 60.385045506,23.128452157 60.384788060,23.129404362 60.384452719,23.129444214 60.383642113,23.128826382 60.383441266,23.128781064 60.383192828,23.128672370 60.382576389,23.127389545 60.382208180,23.126498621 60.381852428,23.125653102" ;
        poi:history       "Salon- ja Halikonjokien sekä läheisen merenlahden äärellä sijaitseva Salo oli tärkeä kauppapaikka jo keskiajalla. Vanhat tiet Turun, Helsingin ja Viipurin välillä kulkivat Salon kautta. Salon kauppala perustettiin 1887. Kauppalan ydinalue Salonjoen itärannalla paloi samana vuonna. Uusi taajama rakennettiin sen jälkeen arkkitehti Erik Degenaerin laatiman asemakaavan 1888 mukaan matalasti ja väljästi.\r\n\r\nKauppalan rakennustoiminta oli vilkasta 1880-luvun lopulla ja uuden rakennusaallon laukaisi rautatien valmistuminen 1899. Salossa oli ryhdytty miettimään junaradan saamista 1880-luvulla. Ratayhteys Turkuun valmistui 1899 ja Helsinkiin 1903. Asema sijoitettiin Salonjoen länsirannalle entiselle Joensuun kartanon pellolle. Asemanseudun rautatierakennukset valmistuivat 1899-1927. Rautatie vilkastutti tavarakuljetusta ja edesauttoi teollisuuden sijoittumista alueelle. Rautatien tulo ja mm. Asemakadun avaaminen siirsi kauppalan painopistettä kolmanteen kauppalanosaan joen länsirannalle ja aseman seudulle.\r\n\r\n1890-luvulla Turku-Karjaa –radan rakennusmestarina ja myöhemmin Salon aseman rakennusmestarina toiminut Otto Dahl suunnitteli III kauppalanosan rakennuksista Kärjen (1905), Saarisen (1902), Nivaron (1910) ja Impolan talot (1902). A.A. Tapio oli toinen useita rakennuksia kauppalaan suunnitellut rakennusmestari, ja hän vastasi Seurahuoneen eli nk. Viikarin talon (1904), Tehdaskatu 1:ssä sijaitsevan asuinrakennuksen (1909) ja vuodesta 1938 kaupungintalona toimineen kansakoulun (1900) rakentamisesta. Dahl ja Tapio suunnittelivat Palokunnan talon (1908) yhteistyössä. Nivaron talon konduktöörin asunnon (1903) suunnitteli L.E. Lehtinen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:liikerakennus , poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1823" ;
        skos:prefLabel    "Salon rautatieasemanseutu ja vanha kauppalamiljöö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5827>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Biisi ja stadin slangi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miksi musiikkikappaletta kutsutaan biisiksi eikä piisiksi (vrt. englannin piece)? Loistava stadin slangin suursanakirja \"Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii\" (WSOY 2000) tietää kertoa, että 60- ja 70-luvulta asti \"biisin\" rinnalla on esiintynyt myös \"piisi\" ja \"piesi\" -asut.\n\nSlangi on upea suomen kielen muoto, joka syntyy sen käyttäjien suussa. Vieraista kielistä otetut lainat muokkautuvat helsinkiläissuihin sopiviksi. B, G, F, D ja muut jossain osissa Suomea vähällä käytöllä olevat kirjaimet ovat slangille leimallisia, ja tuovat sille juuri oikeanlaista iskevyyttä ja itsevarmaa sävyä. \"Piisi\" on sanamuotona aika landehtava ja löysä. Sen sijaan \"biisissä\" on jo vähän enemmän särmää.\n\nMonesti kun slangisanat omaksutaan koko Suomen käyttöön, ne muuttuvat yleiskieleen sopivammaksi, eli B:stä tulee P, G muuttuu K:ksi jne. Siitä, mikä on \"oikeaa\" slangia, on taisteltu iät ja ajat.\n\n\"Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii\" -sanakirjan saatavuus HelMetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/ttsennaaks/ttsennaaks/1,1,2,B/frameset&FF=ttsennaaks+stadii+bonjaaks+slangii+stadin+slangin+suursanakirja&1,,2" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/b-niinkuin-biisi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7782>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pahlman, Kai"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7782" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Siinä samassa auto kääntyikin jonkin kivitalon kulmalta keskelle pajukkoa ja poukkoili lopulta kuoppaista soratietä vanhan ja ränsistyneen näköisen puuhuvilan pihamaalle. - - -  talo oli tuotu tänne Haagaan Karjalan Kannakselta. - - - Ennen sotia neiti oli asunut villassa yksikseen, mutta oli nyt vuokrannut koko alakerran ja ja kaksi yläkerran kamaria Pirttisalon perheelle, ettei huoneenvuokralautakunta ruvennut majoittamaan taloon ketään vieraita.\" (S. 47, 48.)" ;
  dcterms:description            "Kesäkuussa 1952 Eeva ja Sirkka muuttavat Helsinkiin ja asettuvat asumaan Eevan Kristiina-tädin perheen luo Haagassa sijaitsevaan huvilaan. Kaupunkiin vie H-linjan raitiovaunu." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1961> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p30>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Taitettu kurtiini "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:10:33.766+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T07:52:55.124+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39645 , koko:p40908 ;
        poi:description  "Taitettu kurtiini rakennettiin J. M. Sprengtportenin vuoden 1774 suuren yleissuunnitelman mukaan. Kurtiini viimeisteli Ison Mustasaaren itärannan puolustuksen yhdistämällä itärannan pohjoisen puolustusrintaman (bastioni Bielke ja Kurtiinitalo) eteläisen rintaman bastioneihin (Horn-Ribbing-Åkerhielm-Aminoff). Taitettu kurtiini oli tarkoitus toteuttaa kokonaan kasemattoituna, kolmikerroksisena tiilirakennuksena, jossa oli edustava kolmiholvinen portaali uloskäyntinä linnoituksesta. Suunnitelmat toteutuivat huonosti, vain alin kerros saatiin muuratuksi. Nykyään on kuitenkin vielä nähtävissä melkein kaikki se, mitä ruotsalaisena aikana saatiin rakennetuksi. Eteläisen osan seinämästä muurattiin vuonna 1777 puolet ja 1788 loput. Siihen tehtiin 9 kivääriaukkoa ja 7 ruutisavun poistoaukkoa. Kurtiinin katkaistun kärjen kohdalle suunnitellun hienon portaalin rakentamista ei edes aloitettu. Pohjoisen osan kasematit muurattiin puoleen väliin vuonna 1777 ja loppuun 1788, mutta niitä ei holvattu. Tässä osassa oli 10 kivääriaukkoa ja 7 tykkiaukkoa.\n\n1790-luvulla haluttiin linnoituksen sisäosista päästä ajoneuvoilla kulkemaan satamaan Ison Mustasaaren itärannalle, joten kurtiiniin puhkaistiin porttiaukko. Se tehtiin puolivalmiiseen kasemattiin kurtiinin pohjoissiipeen, lähelle ulkomuurin taitetta. Vuonna 1812 venäläiset kohensivat vaatimattoman kurtiiniportin ilmettä kattamalla se satulakatolla. Portti toimi virallisena sisäänkäyntinä linnoitukseen, koska sen äärelle siirrettiin vartiolava upseeritalon C 54 luota. Upseerikerhon eteläpäädyn viereisessä kasematissa olevan aukon puhkaisuajankohta ei selviä käytettävänä olleista lähteistä.\n\nVenäläisen varuskunnan aikana Taitetun kurtiinin pohjoiset kasematit otettiin pian käyttöön: jo vuonna 1812 kasemattien päälle rakennettiin puinen, kaksikerroksinen rakennus laivastoa varten. Myöhemmin taloa käytettiin aatelisten (upseerien) kerhona, puiset osat purettiin vuonna 1874 uuden kivirakenteisen upseerikerhorakennuksen tieltä, mutta Taitetun kurtiinin kasematit ovat edelleen käytössä talon pohjakerroksena. Pohjoisen osan kasematit holvattiin ensi kerran vasta tässä upseerikerhon rakentamisen yhteydessä.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella parannettiin eteläisen siiven puolustuskykyä rakentamalla hirsistä ampumatasanne ulkomuurin ja pihamuurin tyngän varaan. Hirsilava purettiin vuoteen 1840 mennessä, sisämuuri jäi kohonneen maanpinnan tason alle tai purettiin. Ulkomuuri katettiin kalkkikivilistalla. Eteläisen muurin kupeessa oli koko venäläisen ajan lukuisia vajoja, eräänlainen komendantin talouspiha, joka liittyi komendantin yksityispihaan rakennusten C 52 ja C 58 välissä. Vielä 1927 vajoja oli kuusi, yhtä niistä käytettiin puusepänverstaana.\n\nTaitettu kurtiini korjattiin ja kurtiiniporttia levennettiin ja sen pielet muurattiin uudelleen 1980-luvun puolivälissä arkkitehtien Mona Schalin ja Merja Härö suunnitelmien mukaan. Muurinkorjaus tehtiin Suomenlinnan työsiirtolan työnä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n1700-luvulla Brutna Courtin\n1820-luvulla Bielken bastioni\nLähteet:\nKrA Ö 34 36 39 41 43 45 47 56 SÖS 25 32 35 36 64 76 85 91 109 138 144.\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1978. Taitettu Kurtiini (Brutna Courtin).\nMV SL VIK C 1 3/45 19 163 489 YA 1a 6a 13a 14a 32a 49a YP 1 7 45 91 121.\nKuva:\nKrA Fasade, Profil och Plan af Courtine mellan Bast Bielke och Horn.\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Taitettu kurtiini rakennettiin J. M. Sprengtportenin vuoden 1774 suuren yleissuunnitelman mukaan. Kurtiini viimeisteli Ison Mustasaaren itärannan puolustuksen yhdistämällä itärannan pohjoisen puolustusrintaman (bastioni Bielke ja Kurtiinitalo) eteläisen rintaman bastioneihin (Horn-Ribbing-Åkerhielm-Aminoff). Taitettu kurtiini oli tarkoitus toteuttaa kokonaan kasemattoituna, kolmikerroksisena tiilirakennuksena, jossa oli edustava kolmiholvinen portaali uloskäyntinä linnoituksesta. Suunnitelmat toteutuivat huonosti, vain alin kerros saatiin muuratuksi. Nykyään on kuitenkin vielä nähtävissä melkein kaikki se, mitä ruotsalaisena aikana saatiin rakennetuksi. Eteläisen osan seinämästä muurattiin vuonna 1777 puolet ja 1788 loput. Siihen tehtiin 9 kivääriaukkoa ja 7 ruutisavun poistoaukkoa. Kurtiinin katkaistun kärjen kohdalle suunnitellun hienon portaalin rakentamista ei edes aloitettu. Pohjoisen osan kasematit muurattiin puoleen väliin vuonna 1777 ja loppuun 1788, mutta niitä ei holvattu. Tässä osassa oli 10 kivääriaukkoa ja 7 tykkiaukkoa.\n\n1790-luvulla haluttiin linnoituksen sisäosista päästä ajoneuvoilla kulkemaan satamaan Ison Mustasaaren itärannalle, joten kurtiiniin puhkaistiin porttiaukko. Se tehtiin puolivalmiiseen kasemattiin kurtiinin pohjoissiipeen, lähelle ulkomuurin taitetta. Vuonna 1812 venäläiset kohensivat vaatimattoman kurtiiniportin ilmettä kattamalla se satulakatolla. Portti toimi virallisena sisäänkäyntinä linnoitukseen, koska sen äärelle siirrettiin vartiolava upseeritalon C 54 luota. Upseerikerhon eteläpäädyn viereisessä kasematissa olevan aukon puhkaisuajankohta ei selviä käytettävänä olleista lähteistä.\n\nVenäläisen varuskunnan aikana Taitetun kurtiinin pohjoiset kasematit otettiin pian käyttöön: jo vuonna 1812 kasemattien päälle rakennettiin puinen, kaksikerroksinen rakennus laivastoa varten. Myöhemmin taloa käytettiin aatelisten (upseerien) kerhona, puiset osat purettiin vuonna 1874 uuden kivirakenteisen upseerikerhorakennuksen tieltä, mutta Taitetun kurtiinin kasematit ovat edelleen käytössä talon pohjakerroksena. Pohjoisen osan kasematit holvattiin ensi kerran vasta tässä upseerikerhon rakentamisen yhteydessä.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella parannettiin eteläisen siiven puolustuskykyä rakentamalla hirsistä ampumatasanne ulkomuurin ja pihamuurin tyngän varaan. Hirsilava purettiin vuoteen 1840 mennessä, sisämuuri jäi kohonneen maanpinnan tason alle tai purettiin. Ulkomuuri katettiin kalkkikivilistalla. Eteläisen muurin kupeessa oli koko venäläisen ajan lukuisia vajoja, eräänlainen komendantin talouspiha, joka liittyi komendantin yksityispihaan rakennusten C 52 ja C 58 välissä. Vielä 1927 vajoja oli kuusi, yhtä niistä käytettiin puusepänverstaana.\n\nTaitettu kurtiini korjattiin ja kurtiiniporttia levennettiin ja sen pielet muurattiin uudelleen 1980-luvun puolivälissä arkkitehtien Mona Schalin ja Merja Härö suunnitelmien mukaan. Muurinkorjaus tehtiin Suomenlinnan työsiirtolan työnä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n1700-luvulla Brutna Courtin\n1820-luvulla Bielken bastioni\nLähteet:\nKrA Ö 34 36 39 41 43 45 47 56 SÖS 25 32 35 36 64 76 85 91 109 138 144.\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1978. Taitettu Kurtiini (Brutna Courtin).\nMV SL VIK C 1 3/45 19 163 489 YA 1a 6a 13a 14a 32a 49a YP 1 7 45 91 121.\nKuva:\nKrA Fasade, Profil och Plan af Courtine mellan Bast Bielke och Horn.\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14648154481622" ;
        wgs84:long       "24.989590120315597" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8496>
        dcterms:modified  "2010-01-21T18:07:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1151>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Taivaan latvassa" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7783> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1150> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=49&BibliographyId=389&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/taivaan-latvassa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Suhonen pysäytti Peugeotin valkoisen konttigrillin kupeeseen. -- Tuuli puhalsi edelleen mereltä Sörnäisten rantatien yli. -- Merihaka jäi taakse , kun Suhonen käveli parkkipaikan nurkkaan. -- Elannon vanhan leipätehtaan tiilitalojen välistä parkkipaikalle kurvasi ruosteen täplittämä valkoinen pakettiauto.' (s. 49 - 50)" ;
  dcterms:description            "Suhosella on epäilyttävä tapaaminen Sörnäisten rantatiellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9543> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8165>
] .

rky:p673  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lassfolk ja Härmälä ovat osa varhain asutettua Yli-Purmon maanviljelykylää Purmonjokivarressa tervanpoltolla vaurastuneella alueella. Kylän rakennuskantaan kuuluu useita kaksi- ja puolitoistakerroksisia pohjalaistaloja. Lassfolkin tilan rakennuskannalla on huomattavaa rakennushistoriallista merkitystä.\n\nPurmojoen peltolaakson itälaidalla, nykyiseltä maantieltä syrjään jääneen vanhan maantien varrella, ovat Lassfolkin ja Härmälän talojen erittäin tiiviisti ryhmittyneet pihapiirit monine rakennuksineen. Yli-Purmon kylään kuuluvat tilat ovat säilyneet sijoillaan 1700-luvulta lähtien.\n\nLassfolk sijaitsee Purmonjokea Kortesjärveltä rannikolle Pietarsaareen seuraavan maantien, nk. Purmontien, varrella. Päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Pitkät punamullatut aitat ja harmaakiviset karjarakennukset muodostavat umpipihaisen kokonaisuuden. Kivinavettojen esikuvana ovat olleet Pedersören pappilan Rosenlundin kivinavetat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.475164498,23.016816058 63.475846075,23.024440078 63.475786041,23.029629256 63.475218530,23.030287982 63.475205515,23.033059542 63.474226963,23.034016186 63.471961477,23.032600713 63.467594212,23.021169677 63.468550599,23.021634098 63.475164498,23.016816058" ;
        poi:history       "Purmon alue oli merkittävä tervantuottajana, mikä näkyy myös vauraana rakentamisena. 1870-luvulla Pietarsaaren kautta vietiin Tukholmaan yli 20 000 tynnyriä tervaa.\r\n\r\nPurmon kirkko rakennettiin 1770-luvun alussa, ja tuolloin vanhastaan jokivartta seuraava tie kirkolle kunnostettiin Härmälään (Lillbyhyn) asti. \r\n\r\nLassfolk restauroitiin museoksi 1979. Päärakennus oli asuttuna 1970-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2049" ;
        skos:prefLabel    "Lassfolkin ja Härmälän taloryhmät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8233>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Topeliuksenkatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7417> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1796225187794" ;
        wgs84:long        "24.9230592254155" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8233" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6443>
        dcterms:modified  "2010-02-04T18:53:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6538>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatterit Pohjantähti, Kullervo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hämeentie 30" , "Kullervo, elokuvateatteri" , "Pohjantähti, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat            "60.1836469678679" ;
        wgs84:long           "24.9582167296101" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatterit-pohjantahti-kullervo" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vuosituhannen lopun juhannukset olivat Helsingissä paljon nykypäivää hiljaisempia. Bottoms Up oli yksi niistä hyvin, hyvin harvoista kohtaamispaikoista, jotka kaupunkioloihin jääviä yksinäisiä halusivat ilahduttaa. Eräänä juhannuksena, kun kansoitin Bottomsin kuusi-istuimista aurinkoterassia kahden muun ihmisen voimin, saapui neljännen sitsin kuluttajaksi Kalevankadun laulava talonmies Sepi Kumpulainen kitaroineen. Ja heitti meille muutaman biisin keikan, kunhan ensin luvan meiltä kysyi.\" (s.45)" ;
  dcterms:description            "Markku Halme: Bottoms Up" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8901>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4748>
        dcterms:modified  "2010-12-29T08:10:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1082917~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1082924~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1082925~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8493>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Josafatinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.187150068408" ;
        wgs84:long        "24.9462180893439" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8493" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8732>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:36:31+0300" .

th:esittaja-musiikki  a     owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         th:Musiikki ;
        rdfs:label          "esittäjä"@fi ;
        rdfs:range          th:Muusikko ;
        rdfs:subPropertyOf  bibo:performer .

rky:p1206  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymijokeen liittyvällä Anjalan kulttuurimaisemalla on merkittävä asema kartanolaitoksen muotoutumisessa, valtakunnan sotahistoriassa sekä varhaisen suurteollisuuden syntypaikkana.\n\nAnjalan kartano sijaitsee Kymijoen rannalla, Ankkapurhan kosken alapuolisen suvannon rannalla. Ankkapurhan kivikautinen asuinpaikka on merkkinä seudun pitkästä asutushistoriasta. Kymijoen asema Ruotsin ja Venäjän rajajokena 1700-luvulla on jättänyt jälkeensä sekä ruotsalaisten että venäläisten rakentamia linnoitteita ja varustuksia alueelle (ks. myös erillinen kohde Kymijoen rajalinnakkeet). \n\nAnjalan kartanon kaksikerroksinen päärakennus on 1790-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta edellisen tuhouduttua ns. Kustaan sodassa 1789. Ruotsalaisen uusklassismin vaikutus näkyy sen lakonisissa ja jäsentelemättömissä julkisivuissa. Pääsisäänkäynnin eteen rakennettu pylväikkö ja parveke ovat museoksi muutetun päärakennuksen restauroinnin ajalta. Anjalan kartano kuuluu ajallisesti ja tyylillisesti samaan kartanorakennusten ryhmään kuin Kauttuan ruukin päärakennus, Hakoinen ja Kirkniemi. Muusta Anjalan kartanon vanhasta rakennuskannasta on säilynyt 1840-luvulta kiviset navetta, maitokeittiö ja viljamakasiini, kaksi väentupaa, lato ja riihi. Vanhan kartanoalueen maista on muodostettu Anjalan maatalousoppilaitos, jonka uudisrakennukset sijaitsevat kartanon entisen puutarhan alueella.\n\nAnjalan kartanokulttuuria rakennuksineen, laajoine viljelyksineen ja koivukujineen edustavat vanhat Wrede-suvun kartanot Anjalan kartano, Rabbelugn (Takamaa), Wredeby ja Rauhamaa. Anjalan rälssistä 1805 erotettuun Takamaan kartanoon johtaa puolitoista kilometriä pitkä koivukujanne, jossa entiset peltolohkojen rajat on merkitty kuusilla. Päärakennus on valmistunut 1820. Wredeby, jonka kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on valmistunut 1815, on erotettu kantatilastaan 1800-luvun alussa. Rauhamaa on tullut Wredebyn ulkotilaksi 1866. \n\nAnjalan kartanon läheisyydessä on 1756 valmistunut Anjalan ristikirkko, jonka rakennusmestarina on toiminut todennäköisesti Arvid Junkkarinen. Teiden risteyksessä sijaitsevassa puukirkossa on itäsuomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Kirkon empiretyylinen ulkovuoraus on 1840-luvulta. Anjalan valtauksessa vaurioita kärsineen kirkon sisustuksen keskeiset osat ovat 1790-luvulta. Kirkon tapuli on valmistunut 1792. Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi 1800-luvun lopussa Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. Kirkkoa vastapäätä maantien toisella puolen on Heikki Siikosen 1940 suunnittelema Anjalan entinen kunnantalo. \n\nAnjalan kartanon puistomaisemaa leimanneen Ankkapurhan kosken partaalle on perustettu Kymenlaakson ensimmäinen puuhiomo 1872. Kymijoen puunjalostusteollisuuden kehittyminen suurteollisuudeksi on muuttanut maisemakuvaa 1800-luvun lopulta lähtien. (Ks. erilliset tehdaskohteet, Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan alueet; Myllykosken teollisuusalue.)"@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.669192738,26.750521638 60.667828150,26.751957851 60.666367504,26.753005846 60.665540359,26.752752982 60.663220298,26.753289186 60.661115061,26.749677106 60.659201345,26.746517593 60.656265630,26.741034628 60.655601196,26.742724202 60.654589513,26.745776793 60.653737070,26.748957368 60.649353746,26.743470802 60.645068991,26.730429169 60.645163660,26.714763406 60.645029506,26.711527963 60.647630183,26.708915306 60.648895794,26.706314252 60.651247777,26.706292810 60.653790136,26.706140220 60.654994432,26.704575197 60.658802114,26.701690841 60.660257461,26.698698369 60.670219598,26.690831276 60.672194332,26.692626295 60.673856498,26.696756838 60.675577136,26.698684452 60.679479915,26.710052770 60.680205787,26.722617904 60.679593077,26.733898419 60.674083307,26.744439880 60.670174495,26.749731129 60.669192738,26.750521638" ;
        poi:history       "Kymijoen keskijuoksu asutettiin pysyvästi 1400-luvun aikana ja raja Hämeen ja Viipurin läänin talonpoikien välillä vakiintui jo keskiajalla kulkemaan Kymijoen Ankkapurhan kautta. Kustaa Vaasan aikana 1550-luvulla Ankkapurhan kalaisaan koskeen rakennettiin kruunun kalapatoja. \r\n\r\nAnjalan kylään, Ankkapurhan kosken läheisyyteen muodostettu säteri sai vahvistuksen 1630. \r\n\r\nSäterin perustaja Gertrud von Ungern oli saanut maaomaisuutta, kun hänen miehensä Henrik Wrede uhraten oman henkensä pelasti kuningas Kaarle IX:n 1605 Kirkholman taistelussa lähellä Riikaa. Leski sai useita tiloja palkinnoksi miehensä urheudesta. Anjalan kartano oli osa valtavaa Anjalassa, Elimäellä, Mäntsälässä ja Porvoossa sijainnutta maaomaisuutta. Kartanosta muodostui Wrede-suvun pääkartano, joka pysyi suvun hallussa vuoteen 1837. \r\n\r\nPikkuvihan päättäneen Turun rauhan 1743 jälkeen Kymijoki toimi Ruotsin ja Venäjän välisenä rajajokena aina vuoteen 1809 saakka. Kymijoen länsiranta ja Anjala jäivät Ruotsin puolelle. Kymijoen ylityspaikkojen puolustustusta ryhdyttiin suunnittelemaan ja Anjalan kartanon eteläpuolella vanha itään Kymijoen yli johtanut maantie varustettiin. Myös jokea seurailevan, Anjalan kirkonkylältä pohjoiseen Ummeljoen ja Värälän kylien kautta kulkevan maantien suojaksi rakennettiin 1780-luvulla varustuksia ja sotatie. Kymijoen ylityspaikkojen puolustaminen huomioitiin uudelleen Salpalinjan rakentamisessa 1940-luvulla. Anjalan kartanoon johtavan tien itäpuolella sijainneen Anjalan kappeliseurakunnan ensimmäisen, 1690-luvulla rakennetun kappelin kivijalka tuhoutui osittain viime sotien taistelu- ja yhteyskaivantoja kaivettaessa. \r\n\r\nRuotsin Kustaa III käynnisti 1788 ns. Kustaan sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle Turun rauhassa menetettyjä alueita. Sodan aikana Anjalan kartanolla oli merkittävä osa 1788 allekirjoitetussa ns. Anjalan liittokirjassa, joka oli 113 ruotsalaisen ja suomalaisen upseerin allekirjoittama vetoomus Venäjän sodan lopettamiseksi. Anjalan vanha kartanorakennus paloi 1789 venäläisen tykistön aiheuttamassa tulipalossa. Värälään rakennetussa rauhantemppelissä solmittiin Kustaan sodan päättänyt rauha 1790.\r\n\r\nValtio osti Anjalan kartanon 1842 ja lahjoitti sen kenraalikuvernööri, ruhtinas Alexander Menshikoville. Anjalan kartano tuli uudelleen valtion omistukseen 1907, jolloin sen maat palstoitettiin ja jaettiin alustalaisille. Kartanon päärakennus siirtyi 1954 muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan. Anjalan maatalousoppilaitos sijoitettiin alueelle samana vuonna. Museo avattiin kartanon päärakennukseen 1957."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kirkkorakennus , poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1282" ;
        skos:prefLabel    "Anjalan historiallinen ympäristö (Wredeby ja Rauhamaa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8827>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Pasanen, Spede"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pasanen, Pertti" , "Spede" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8827" .

[ dcterms:description  "Liisa Lindgrenin artikkeli Julkinen taide" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6798>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Laitinen, Kai"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/laitinen-kai" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1887>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:12:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8992>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1332407~S9*fin> .

rky:p1466  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sukeva on yksi 1910-luvulla perustetuista maatalousvankiloista, jotka sijoitettiin kauas keskuspaikoista, koska tarkoituksena oli vankityövoimalla raivata ja kuivata soita viljelysmaaksi. \n\nSukevan keskuslaitos selliosastoineen, hallintorakennuksineen, maatilakeskuksineen ja talousrakennuksineen sijaitsee selkeästi omana ryhmänään, ja  henkilökunnan asuinalueet kuten Takaharju, Etuharju, Iskola ja Kortekangas muodostavat itsenäisiä rakennettuja sarekkeita metsäisessä maastossa. Alueen suunnittelusta pidettiin 1920-luvulla arkkitehtikilpailu, mutta asemakaava ja rakennukset suunniteltiin vankeinhoitolaitoksen oman arkkitehdin U. Sjöholmin toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.916817058,27.450858906 63.922087737,27.455135716 63.927679893,27.463802824 63.931717463,27.485885746 63.927095766,27.535930156 63.910118641,27.545130101 63.900733178,27.542853540 63.894355333,27.509131305 63.890504611,27.506967763 63.882196991,27.483603767 63.883452193,27.458697266 63.889289090,27.442804881 63.916817058,27.450858906" ;
        poi:history       "Vankien käyttö maataloustyössä oli uusi ilmiö 1900-luvun alun vankeinhoitoalan kehityksessä. Maatalous- ja suovankiloina toimineista vankisiirtoloista tuli tehokas keino sopeutua kasvaneeseen vankimäärään. Tarkoituksena oli myös kuivata soita viljelymaaksi ja asutustoimintaan. \r\n\r\nLaajojen suoalueiden Sukeva perustettiin 1914 Helsingin kuritushuoneen alaiseksi vankilasiirtolaksi. Tällä kruununpuiston alueella oli maata yli 3000 hehtaaria, josta vuosien saatossa raivattiin viljelykseen pääasiassa miestyövoimaa käyttäen runsaat 1000 hehtaaria. Vankisiirtolasta tuli 1919 hallinnollisesti itsenäinen varavankila, josta ajan kulessa kehittyi omavarainen maatalousvankila. Vankilan tiilitehdas ja saha perustettiin 1920-luvulla.\r\n\r\nAlkuaikoina vankila toimi laajalla alueella erilaisissa puurakennuksissa. Tiilirakenteinen Iskolan vankilaosasto maatilarakennuksineen valmistui 1925 ja Kalliomäen keskusosasto 1936. Varavankilasta tuli keskusvankila 1939. Yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten seurauksena maataloustoimintaa supistettiin 1960-luvulla ja talousrakennuksia on myöhemmin saneerattu teollisuus-, vankilan koulutus- ja kuntoutustoimintaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k762 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=399" ;
        skos:prefLabel    "Sukevan vankila"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kansa mietti kuka uskaltaa Pajamäen Columboa manaamaan" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9166> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8502>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7154>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1915815~S9*fin> .

<http://www.yso.fi/onto/event#participant>
        a            owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain  <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label   "participant in event"@en , "osallinen tapahtumaan"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7249>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Ensi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1551550966714" ;
        wgs84:long        "24.941278054344" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7249" .

koko:p49416  dc:created  "2012-05-24T13:03:51.592+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T13:03:51.67+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "venetelakka"@fi , "boatyard"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_5459>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B4F427E8-F8EA-4F44-9326-E77753C6924F> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9443>
        dcterms:modified  "2010-10-22T12:26:19+0300" .

[ dcterms:description  "Tauno Palo muutti 1960-luvulla taiteilijakoti Lallukkaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9538>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Caloniuksenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1740400950262" ;
        wgs84:long        "24.920734898686" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/caloniuksenkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7748>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:43:24+0300" .

rky:p1702  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Särkijärven kartano- ja kylämaisema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan tyypillinen ja hyvin säilynyt Uudenmaan rannikolta sisämaahan johtavan vanhan maantien varteen sijoittunut asutuskeskittymä. Viljelymaisemaa, joka periytyy 1700-lukua edeltäneeseen aikaan, leimaa historialliseen tielinjaan tukeutuva kyläasutus kantatiloineen, kouluineen ja seurantaloineen, kartanoiden talouskeskukset puukujanteineen, puistoineen ja puutarhoineen sekä vuosisatoja viljelyksessä olleet pellot. \n\nAsutus sijoittuu nauhamaisesti järveä kiertävän maantien varteen sekä peltoaukeiden metsäisille kumpareille ja rinteille. Vaurasta maaseuturakentamista kuvastavat myös eri-ikäiset suurikokoiset kivi- ja tiilinavetat.\n\nTampin kartanon päärakennus maantien varressa, kirkonkylään johtavan tien risteyksessä on 1880-luvulta.  Vuoraus on koristeltu poikkeuksellisen runsain koristeleikkauksin. Päärakennusta ympäröi puisto kiviterasseineen. Kylänpään rusthollin aumakattoinen päärakennus kylän eteläpäässä on rungoltaan 1700-luvun lopulta, nykyasun ollessa 1830- ja 1890-luvuilta. \n\nHyvin rakennusaikansa asussa säilyneet 1900-luvun alun ja jälleenrakennuskauden koulut sekä aumakattoinen seuratalo Jukola 1920-luvulta sijoittuvat näkyvästi maantien varteen. Ajallista kerrostuneisuutta maisemaan tuo siirtoväen asutus peltoaukeiden reunoilla.\n\nMaisemallisesti näkyvällä paikalla oleva Kyläjonnin kaksikerroksinen, aumakattoinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Tiilään jo puretun kartanon paikkaa osoittaa tammikuja, joka reunustaa maantietä sekä 1800-luvun loppupuolen  navetta ja 1900-luvun alun talli.\n\nPrestbackan kartanomäki alueen pohjoisosassa muodostaa laajan, tasaisen viljelyaukean keskellä tiiviin, maisemallisesti hallitsevan rakennusryhmän. Empiretyylinen yksikerroksinen aumakattoinen entinen päärakennus on tiettävästi 1840-luvulta. Rakennuksen ulkoasu ja empiren ajalle tyypilliset sisätilat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Itäinen siipirakennus on nykyisin tilan päärakennuksena. Hyvin säilyneeseen kartanokokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kivinavetta (1856), hirsi- ja tiilirakenteisia talousrakennuksia, laaja puisto ja vanha koivukuja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.513679628,25.728757179 60.511695879,25.717177488 60.511394396,25.712824636 60.510129762,25.710103450 60.506481800,25.708213535 60.506417269,25.705964602 60.507281713,25.702639412 60.508275963,25.701690371 60.509970748,25.700323502 60.511712407,25.700801733 60.515254955,25.699202251 60.517342027,25.698642056 60.519177519,25.698568385 60.522157680,25.699834954 60.524103676,25.700146782 60.526732769,25.702640753 60.528180876,25.704445876 60.528539586,25.706207944 60.529145202,25.709216725 60.529136401,25.710516872 60.527619055,25.712186206 60.523277463,25.723760408 60.513679628,25.728757179" ;
        poi:history       "Särkijärven kylä muodostui Kylänpäänjärven ja Tiiläänjärven väliselle moreeniselänteiden rajaamalle alueelle Porvoosta Myrskylään johtavan tien varrelle keskiajalla. 1500-luvulla kyläasutus sijaitsi todennäköisesti Prestbackan kartanon ja Anttilan tilan tienoilla. Kylän nykyiset kantatalojen paikat ovat pääosin peräisin 1700-luvulta.\r\n\r\nKylänpää on entinen Byändan ratsutila, johon liitettiin 1600-luvun puolivälissä Tallbackan tila. Tampin (Dampbacka) tila nautti vuodesta 1661 säterivapautta, joka peruutettiin isossa reduktiossa 1683 ja siitä muodostettiin ratsutila. Tiilään kartano on entinen Sprintarsin ratsutila, joka ostettiin perinnöksi 1759. Myös Prestbackan kartano on entinen ratsutila, joka ostettiin perinnöksi 1804. Kaikilla alueen suurtiloilla oli 1900-luvun alkupuolella 300-800 ha maata, josta n. 100-200 ha oli peltoa. Prestbackan mailla on toiminut myös tiilitehdas.\r\n\r\nSärkijärven-Tiilään alueen suurtilojen vaikutus ja vauraus näkyy mm. Askolan kirkon rikkaassa 1600-luvun sisustuksessa.\r\n\r\nSärkijärven kylään perusti koulun Tampin kartanon omistaja hovioikeuden asessori Johan Selim Holmberg. Koulu aloitti toimintansa syksyllä 1883. Uuden rakennuksen koulu sai 1909. Toisen maailmansodan jälkeen suuri oppilasmäärä ja tilanahtaus johtivat uuden koulun rakennushankkeeseen. Vanhan puukoulun viereen valmistunut uusi rapattu koulurakennus otettiin käyttöön 1952. \r\n\r\nTiilään kartanon päärakennus oli koulutalona 1950-luvulta vuoteen 1972. Se muutettiin vuokra-asunnoiksi 1980-luvulla ja purettiin.\r\n\r\nNuorisoseurantalo Jukola aloitti toimintansa 1927."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k018 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:koulu , poio:tie , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4934" ;
        skos:prefLabel    "Särkijärven kylä- ja kartanomaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9798>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Uranaiset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9822> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1407> ;
        th:lisatietoa     "Paula Roos on antiikkikurssilla Mustion linnassa. Samaan aikaan Mustiossa on kurssilla myös joukko naisjohtajia. Itsevarmoja, näyttäviä ja tyylikkäitä naisia. Paula tekee havaintoja kurssilaisten käyttäytymisestä. Aistittavissa on vihaa, kateutta ja mustasukkaisuuttakin. Linnan museoon murtaudutaan ja joesta löytyy nuoren miehen ruumis. Tammisaaren poliisi ryhtyy tutkimaan tapausta. Kurssin jälkeen Paula saa tiedon Helsingissä kuristettuna löydetystä naisesta. Nainen on yksi Mustion kurssilaisista. Tammisaaren ja Helsingin poliisit yhdistävät voimansa. Paula pohtii omia havaintojaan ja ihmettelee, mikä rooli kauniilla miniatyyrimuotokuvalla on tapahtumien kulussa. Hän selvittää joitakin yksityiskohtia omin neuvoin ja niin tapahtumien kuvio kirkastuu hänelle ennen poliisia. Kirja on perinteinen arvoitusdekkari. Murhamysteerin lisäksi kirja tarjoaa nautinnollisia hetkiä antiikin ja hyvän ruoan parissa.\n\n(www.myllylahti.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9798" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7151>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Elo, T.A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Elo, Taavetti Artturi" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7152> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7153> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7149> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7151" .

<http://example/upload-base/#metadescription_546>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1849870~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1879696~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1366216~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1366405~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9440>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Seuralainen" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietoa       "Kaipaatko kavaljeeria sukukokoukseen? Tahtoisitko tunnelmaseuraa kynttiläillallisille? Daylight tarjoaa – ja paljon muuta...\n\nIt-firmasta saneerattu Ritva Koivisto kääntää potkut voitokseen, muuttaa nimensä Rebeccaksi ja perustaa seuralaispalvelu Daylightin aikuisille naisille. Kuntosaliltaan hän poimii miesgalleriaansa raamikkaan personal trainer Sampo Nygrenin. Samposta tulee Sebastian, ja jo ensimmäisellä seuralaiskeikallaan hän oivaltaa, että toimenkuvaa laajentamalla voisi lyödä kunnolla rahoiksi ja päästä peliveloista.\n\nNuori mies on innoissaan, mutta mitä uudesta työstä ajattelee esimerkiksi mustasukkainen ex-tyttöystävä Peppi tai uskollinen aisapari ja paras kaveri Henri? Ennen pitkää poliisi saa selvitettäväkseen kuolemantapauksen, jonka syyt saattavat olla paljon syvemmällä kuin miltä ensisilmäyksellä näyttää.\n\nLokakuinen Helsinki elää ja hengittää tarinassa vuoroin ruskaisen aurinkoisena, vuoroin vuosikymmenen rankkasateen piiskaamana – ja Anna Laine mäyräkoirineen vilahtelee jossain liepeillä...\n\nOuti Pakkanen sukeltaa tyylikkäissä kaupunkidekkareissaan tyynen pinnan alta löytyviin syvänteisiin, ihmisten muistojen yllättäviin pimentoihin. ”Pakkanen osaa asiansa.” – Salon Seudun Sanomat\n\n(www.otava.fi)" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=31260&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9440" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5456>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Hirtto-ja mestauspaikka" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Oliko Helsingin viimeinen hirttolava siinä Kruununhaan kallioilla? Ja jos, niin milloin sitä viimeksi käytettiin? Siltavuoren mäellä on todellakin ollut hirtto-ja mestauspaikka. Paikka valittiin, koska se sijaitsi varsinaisen asutuksen laitamilla. Helsingin kaupungin historia -teos kertoo, että sitä ei käytetty teloituspaikkana enää 1720-luvun jälkeen." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mitenkas-se-mahtoikaan-olla-etta-olikos-se-helsin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7650>
        dcterms:modified  "2009-11-02T19:02:13+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsingissä elämä hauska on, verraton" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i403> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"... no ainakin Piratti, siinä on semmoinen fiinimpi sali ja toisessa päässä karvalakkipuoli, jonka nimi on Linda tai Clara tai jotakin sinne päin. Pirattiinko ajetaan?\" (S. 72-73.)" ;
  dcterms:description            "Rikostoimittaja Havula haastattelee Piratissa Svenssonia. Bistro Piratti on myös näyttelijä Elviira Metsän kantapaikka." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9511>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7745>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Lukinkehrä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1150> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7745" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pormestari Hessu Hasa/ on aivan hassuna Hesaan -/ hän rakastaa Robaa ja Fredaa/ ja lehmusten heiluvaa fledaa/ hänen kaljunsa kadehtii...\" (runosta Pormestari Hessu Hasa, s. 11)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Pankin edessä Malmilla oli päivystetty iltapäivästä lähtien. Konttoria isännöi nyt Samiksi esittäytynyt mies, joka ennen sulkemisaikaa yritti ryöstää pankin aseella uhten. Hälytysnappia ehdittiin painaa ja Malmin poliisi karautti paikalle.' (s.17)" ;
  dcterms:description            "Poliisipsykologi Ylikoski joutuu neuvottelutilanteeseen pankkiryöstön yhteydessä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9564> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74>
] .

rky:p636  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.836486657,21.761384871 61.828362174,21.769092645 61.826831770,21.763521198 61.827969365,21.756831986 61.833450274,21.753109861 61.834535144,21.752586124 61.835163603,21.752891281 61.836819106,21.758234675 61.836486657,21.761384871" ;
        poi:municipality  kunnat:k747 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1993" ;
        skos:prefLabel    "Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Otamo)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4117>
        dcterms:modified  "2009-10-20T13:49:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8101>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035447~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "- Vanha Helsinki häviää vähitellen silmistä. Pian se on minunkin vuoroni. (Palmu katsellessaan asunnon ikkunasta Enso-Gutzeitin uutta pääkonttoria.)" ;
  dcterms:description            "Majuri Carl Gustaf Vadenblickin asunto. \n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8239> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

rky:p896  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammelan kivikirkko on kahdessa vaiheessa, 1500-luvun alkupuolella ja 1780-luvun laajennuksessa, nykyiseen muotoonsa  rakennettu Lounais-Hämeen emäkirkko.\n\nKirkon vanhempi, keskiaikainen osa erottuu muuta runkohuonetta hieman kapeampana. Suhteellisen matalaseinäisessä ja poikkeuksellisen pitkässä kivikirkossa on loiva paanukatto. Korkeassa länsitornissa on barokkityylinen, lanterniiniin päättyvä kaartuva katto. \n\nVaaleaksi kalkittua kirkkosalia kattaa yhtenäinen tynnyriholvi. Alkuperäisen kirkon alueella kuorissa olevat penkit ovat poikkeuksellisesti poikittain. Barokkityylisen saarnastuolin lahjoitti 1640 Saaren kartanon omistanut maaherra, kreivi Lorentz Creutz vanhempi. 1600-luvun esineistöä on myös ratsumestari Gerhard Fredrik Kuhlmanin hautajaisvaakuna (k. 1694) miekkoineen. Kuorin itäseinällä olevan kaappikellon lahjoitti Saaren kartano 1792. R.W. Ekmanin maalaama Kristuksen kirkastusta kuvaava alttaritaulu valmistui 1860.\n\nKirkon länsipuolella on kiviaitaan liittyvä Pirttilän ja Heikan talojen hautakappeli vuodelta 1803. Kirkon edustalla on 1932 pystytetty hakkapeliittain harmaakivinen muistomerkki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.808831491,23.761745203 60.808667574,23.761914527 60.808675390,23.763247928 60.808659700,23.763662689 60.807969089,23.763152314 60.808272855,23.761581305 60.808431764,23.761680969 60.808512919,23.761153709 60.808666352,23.761242240 60.808841599,23.761252124 60.808865880,23.759515177 60.810881816,23.760418824 60.810590150,23.762595050 60.808831491,23.761745203" ;
        poi:history       "Portaan vanha kirkkokunta jakaantui keskiajan lopulla kahtia, Someroon ja Tammelaan. Pyhälle Mikaelille nimetty kivikirkko rakennettiin keskiajan lopulla, ilmeisesti 1500-luvun alkupuolella.  Kirkko oli pieni, suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, kylkiäisinään sakasti ja asehuone.\r\n\r\nKivikirkko laajennettiin 1781-1785 lähes kolminkertaiseksi pituudeltaan ja varustettiin kelloille tarkoitetulla korkealla länsitornilla. Rakennustyö tehtiin muurarimestari Matts Arelinin johdolla Yli-intendentinviraston piirustusten mukaan.  Vanha kirkkosali jäi uutta runkohuonetta kapeammaksi kuoriosaksi. \r\n\r\nHautaaminen kirkon lattian alle ja kirkkopihaan loppui 1812, kun  tien toiselle puolelle perustettiin uusi hautausmaa. \r\n\r\nSakaristo uusittiin entistä kaksi kertaa suuremmaksi 1829 Intendenttikonttorin suunnitelmin. Kirkon kiinteä sisustus uusittiin saarnastuolia lukuun ottamatta 1880-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k834 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1921" ;
        skos:prefLabel    "Tammelan kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6406>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:56:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8361>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:08:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5952>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Ivan Falinin kuja " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Vuosaaressa on Ivan Falinin kuja. Mikä mies tämä Falin on ollut kun on saanut tämän kunnian? Helsingin kaupunginmuseosta kerrottiin Ivan Falinista seuraavasti: \n\"Ivan Ivanovitsh Falin (Falin-suvun juuret ovat Karjalan kannaksella) tuli Helsinkiin 1870-luvun puolivälissä ryhtyäkseen kauppiaaksi. Hän sai porvarisoikeudet 1878 ja oli jo sitä ennen ollut kirjanpitäjänä ja hoitanut Fabianinkatu 8:ssa olevaa kauppaa, jonka hän osti 1878 kiinteistöineen. Naapurissa, Fabianinkatu 10:ssä avasi Lyypekistä Helsinkiin muuttanut Gustav Pauling sekatavaraliikkeensä. Falinien suku asui kolmessa sukupolvessa Ivan Falinin Fabianinkatu 8:aan rakennuttamassa kivitalossa. \n\nVuodesta 1889 lähtien Falin vuokrasi Vuosaaren kartanolta maata, jolla sijaitsi kalastajan torppa. Vuonna 1900 Ivan osti maata 4,6 hehtaaria Vuosaarenlahden suun länsirannalta kalastaja Gustaf Adolf Wickströmiltä ja rakennutti alueelle kesähuvilansa, joka sai nimekseen Villa Ivan Falin. Falinin poika, Ivan hänkin, rakennutti toisen huvilan, joka sai nimekseen Villa Amanda Falin, Falin vanhemman puolison mukaan. Ivan Falin nuorempi lunasti itselleen koko alueen vuonna 1916 ja aloitti korjaus- ja lisärakennustyöt, joihin kuului mm. uusi kivinen laituri aurinkokatoksineen. Falineista löytyy lisätietoja Helsingin Venäläisen Kauppiasyhdistyksen 2002 julkaisemasta kirjasta Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa (toim. Svante Konstantin Kuhlberg).\" \n\nKirjan saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6376> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Ven%C3%A4l%C3%A4iset+kauppiaat+Helsingin+historiassa+&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&Submit.x=0&Submit.y=0" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5952" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1850 - 1900"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1850-01-01T00:00:00" , "1899-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1850 - 1900"@fi .

rky:p1095  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.663438367,25.057105504 65.663060073,25.061956479 65.662645464,25.061249635 65.662929871,25.056701755 65.663438367,25.057105504" ;
        poi:municipality  kunnat:k751 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4193" ;
        skos:prefLabel    "Simon rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2085>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Baby Jane" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2084> ;
        th:lisatietoa       "Tarina naisten välisestä rakkaudesta, mielenterveysongelmista ja 1990-luvun lopun Helsingistä. Kulmikas rakkaustarina nousee määriteltyjen ja määrittelemättömien ahdistushäiriöiden keskeltä eikä kaihda näyttää seksuaalisuuden sellaisiakaan puolia, jotka saavat tyydytyksensä vain huomaamattomien postilähetysten kautta.\n\nKirjan nimi viittaa yhdysvaltalaiseen elokuvaan \"Mitä tapahtuikaan Baby Janelle?\" (\"What Ever Happened to Baby Jane?\") vuodelta 1962. Pääosia näyttelevät Bette Davis ja Joan Crawford.  " ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1511&BibliographyId=26980&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2085" .

rky:p1429  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.946321523,28.544961724 63.946242489,28.543061739 63.946493490,28.541857003 63.947375644,28.542898541 63.947296401,28.544744612 63.947123793,28.546044061 63.946321523,28.544961724" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k765 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Lakiahon mylly)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i366>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki City Boy" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i365> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9019> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9018> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-city-boy" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4374>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ostari" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7449> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7435> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7448> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7436> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7441> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6554> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7458> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7440> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7438> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7437> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7442> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6555> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7439> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7452> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7450> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7453> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7451> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7445> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7454> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7446> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7455> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7456> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4373> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ostari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9072>
        dcterms:modified  "2010-04-29T13:55:39+0300" .

rky:p1689  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin huvilat Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa muodostavat kokonaisuuden, joka erinomaisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin arkkitehtuurin, myös yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistä muutosta klassismista funktionalismiin. Huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nTurussa 1920-luvun lopulla toimineet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman ovat vaikuttaneet merkittävästi  funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Villa Solinista on muodostunut tyylillisen kehityksen vedenjakaja 1920-luvun lopulla: klassisen arkkitehtuurin rinnalla näkyvät jo funktionalismin vaikutteet, jotka kirkastuvat 1930-luvun huviloissa. \n\nTurun ympäristön saarilla olevat Bryggmanin 1920-1940 -luvulla  suunnittelemat huvilat ovat  Hirvensalossa Villa Ekman ja Villa Solinin vierasmaja, Ruissalossa Villa Warén sekä Kakskerran saarella sijaitsevat Villa Erstan ja Villa Staffans, Katariinanlaakson Villa Solin sekä Kaarinassa Kuusiston saarella oleva Villa Nuuttila.  Huvilarakennukset on sijoitettu maaston muotoja erinomaisesti hyväksikäyttäen. Villa Haartman asuinrakennukseen liittyvine puutarhoineen sijaitsee Naantalissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.353596340,22.279463382 60.355574165,22.279267290 60.355353162,22.282913946 60.354537680,22.283905499 60.353867941,22.283957212 60.353861383,22.282512375 60.353667754,22.281682036 60.353551419,22.280509092 60.353596340,22.279463382" ;
        poi:history       "Arkkitehti Erik Bryggmanin Turun ympäristöön suunnittelemat huvilat rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920-1940-lukujen aikana. Ekmanin funktionalistinen huvila rantasaunoineen valmistui 1933, Villa Solin ja Villa Solinin vierasmaja 1929, paviljonkimainen Villa Erstan 1929, Villa Warén 1933, Kaarinassa sijaitseva Villa Nuuttila 1949 ja nykyisin seurakuntien leirikeskuksena toimiva omakotitalo Villa Staffans 1946. Naantaliin Axel ja Hedvig Haartmanille piirretty taiteilijakoti valmistui 1926."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2661" ;
        skos:prefLabel    "Bryggmanin huvilat (Villa Staffans)"@fi .

[ dcterms:description  "Elokuvaa on kuvattu Fennada-Filmin Studion edustalla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9167>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kopisto, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9167" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9406>
        dcterms:modified  "2010-09-08T12:36:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6902>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7377>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:18+0300" .

[ dcterms:description  "Vähäkallio piirsi suuunnittelemaansa Valiolan taloon (Hämeentie 8)  elokuvateatteri Kalevan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6541>
] .

rky:p1331  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Juvan kirkko on 1800-luvun jälkipuoliskon kirkkoarkkitehtuurin yleiskuvan kannalta keskeinen rakennus. \n\nKirkko ja siihen puistokäytävän liittämä lehtevä hautausmaa ovat Juvan uusiutuneen keskusta-alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Päätytornillisen pitkäkirkon julkisivut ovat graniittikvaaderia. Ovi- ja ikkuna-aukkojen sekä tornin huipun tiilimuuraukset elävöittävät taidokasta kivityötä.  \n\nKiinteältä sisustukseltaan hyvin säilynyttä lehterien reunustamaa kirkkosalia kattaa tynnyriholvi. Kirkkosalin juhlavuutta korostavat keskikäytävän yläpuolella riippuvat messinkiset empirekruunut, jotka on 1833 valmistanut pietarilainen Carl Tegelsten Helsingin yliopiston juhlasaliin. Alttaritaulun aiheena on Jeesus siunaa lapsia ja sen on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin 1899.\n\nKirkkotarhaa ja sen sankaripuistoa ympäröi kivimuuri, jonka portiksi sommiteltu sankaripatsas on Ilmari Wirkkalan käsialaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.898350297,27.855089905 61.899189055,27.853125152 61.899543072,27.852427240 61.900431608,27.850126782 61.901013203,27.850902493 61.901866368,27.849458757 61.902606722,27.850557822 61.902027242,27.851721175 61.900580789,27.854275938 61.900274836,27.854907717 61.899769297,27.856024627 61.899326199,27.857187826 61.898350297,27.855089905" ;
        poi:history       "Juva on toinen jo keskiajan kuluessa Savoon perustetuista seurakunnista. Kirkkopitäjän perustamisasiakirja vuodelta 1442 on säilynyt. Nykyisen kirkon edeltäjä, kivikirkon valmistumisen jälkeen Anttolaan myyty puukirkko, oli rakennettu isonvihan venäläismiehityksen jälkeen 1729.\r\n\r\nKivikirkirkko on rakennettu rakennusmestari Erkki Kuorikosken johdolla 1856-63.  Rakennusurakasta vastasi Vehmaan kartanon omistaja  luutnantti Georg E. Grotenfelt. Kirkon piirustukset laativat Intendentinkonttorin arkkitehdit E.B. Lohrmann ja C.A. Edelfelt, joka Hämeen lääninrakennukonttorin esimiehenä valvoi kirkon rakentamista ja vastasi sisustuksen piirustuksista."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k178 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4437" ;
        skos:prefLabel    "Juvan kirkonmäki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9666>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:57:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2321>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Viimeinen syksy" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6568> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9287> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2311> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/viimeinen-syksy" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i602>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Kappeli, op5 " ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i297> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i601> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kappeli-op5-kapellet" .

[ dcterms:description  "Talon suunnitellut rakennusmestari" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7132> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7133>
] .

rky:p32  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porrassalmi on Suur-Savon historiallisesti merkittävintä ja ajallisesti syvintä kulttuurimaisemaa esihistoriallisine ja historiallisine muistoineen. Porrassalmen kulttuurimaisema avautuu molemmin puolin vanhaa Mikkelin ja Lappeen väliseltä maantieltä. Alueella on kuuluisa Tuukkalan rautakautinen kalmisto ja se on ollut varhaisen hallintopitäjän keskus. Historiallisella ajalla alueelle on perustettu lukuisia kartanoita ja suurtiloja. \n\nPorrassalmen tie on yksi Porrassalmen historiallista ympäristöä muovaavista elementeistä. Seitsemän kilometrin pituinen museotie on perua vanhasta Mikkeli-Lappeenranta -tiestä. Maisemallisesti merkittävään Porrassalmen harjuun liittyy lukuisia muistoja Kustaan sodan aikana 1789 käydystä taistelusta. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema muistomerkki tien varrella on paljastettu 1923. \n\nPorrassalmen kulttuurimaisemaa ovat myöhemmin muovanneet Moision kuninkaankartano, sittemmin sotilasvirkatalo. Paikalla ovat nykyisin Moison 1920-luvulla perustetun piirimielisairaalan rakennukset puutarhoineen ja puistoineen. Ne edustavat järjestelmällisen mielisairaalaverkon luomisen ensimmäistä vaihetta. Sairaala-alue on monipuolinen, hyvin säilynyt ja ajallisesti kerroksinen kokonaisuus, joka kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon kehitystä 1920-luvulta nykypäivään. Myös Kyyhkylän entinen ratsutila on laitoskäytössä, se toimii Sotainvalidien Veljesliiton kuntoutussairaalana. Kyyhkylän vanha päärakennus on valmistunut 1856 ja korotettu nykyasuun 1928. Piha-alueella on joukko 1900-luvun talousrakennuksia.  \n\nOlkkolanniemessä sijaitseva Pellosniemi on entinen Olkkolan säterikartano. Päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1790-luvulta. Myös pihapiirin aitat ovat 1700-luvulta. Olkkolanniemen koulu on 1900-luvun alusta. Hietalahti on entinen kestikievari, jonka päärakennuksen nykyasu on 1920-luvulta. Lenjus on vanha ratsutila, jonka eheän pihapiirin muodostavat päärakennus vuodelta 1785 ja talousrakennukset 1700-luvulta ja 1800-luvulta.\n\nAnnilan vanhaan ratsutilaan liittyy niin teollisuushistoriallista kuin henkilöhistoriallistakin merkittävyyttä. Puisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, nykyasu 1800-luvun puolivälistä. Siihen liittyy lähes umpinainen miespiha ja karjapiha. Haahkalan Silvasti ja Tuukkalan Simola edustavat alueen talonpoikaista rakennusperinnettä. Kulttuuriympäristöön kuuluu lisäksi huvila-asutus, jonka edustavia esimerkkejä ovat Ritvala-niminen huvila ja kauppaneuvos Pulkkisen huvila. \n\nMoision lähellä olevassa Tuukkalassa on Nuutilan talo ja reservikomppanian alue, jonka 1880-luvulla rakennetut rakennukset ovat kuuluneet Mikkelin tarkka-ampujakomppaniaan. Alueella säilyneet 12 puista kasarmirakennusta ovat yksityisomistuksessa. Reservikomppanian alue on esimerkki maamme ensimmäisen asevelvollisen sotaväen (nk. Vanhan väen) reservijärjestelmän tarpeita palvelleesta valtion rakennustoiminnasta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.653888425,27.289653096 61.649486556,27.286536566 61.645674984,27.286717843 61.644853211,27.295328929 61.643507413,27.298477624 61.631833435,27.295421579 61.628342759,27.293119227 61.627427404,27.291449221 61.626532717,27.290138802 61.626866581,27.283766166 61.624508379,27.281180876 61.620551015,27.283635829 61.619224477,27.282265246 61.618000426,27.283461541 61.614553640,27.282411846 61.612178417,27.278385729 61.610598248,27.274033630 61.611429179,27.271298600 61.611367756,27.270905984 61.611089912,27.269792787 61.608434384,27.259250557 61.610662365,27.257504849 61.613316379,27.260859562 61.615993435,27.265946539 61.631679401,27.259574607 61.631935373,27.250514110 61.639272378,27.253229616 61.642144632,27.254490053 61.644525605,27.252821790 61.647177171,27.267197362 61.649611841,27.265182521 61.652042641,27.265246733 61.654816915,27.268736385 61.657053033,27.273478529 61.660657758,27.276441571 61.661048721,27.283088057 61.662542221,27.283101697 61.663323056,27.281636147 61.664012620,27.286715071 61.653888425,27.289653096" ;
        poi:history       "Porrassalmen alueen arkeologiset kohteet kertovat kivi- ja rautakautisesta asutuksesta alueella. Alue oli muinaisen Pellosniemen hallintopitäjän keskus.\r\n\r\nSuuresta Savontiestä alkanut Mikkeli-Lappee -tie kulki Ristiinan ja Savitaipaleen kautta Lappeelle. Se oli talvikäytössä jo 1500-luvulla ja se raivattiin kesätieksi viimeistään 1600-luvun aikana. \r\n\r\nPorrassalmen harju ja sen lähimaastot ovat tulleet tunnetuiksi Kustaan sodassa 13.6.1789 käydystä taistelusta. Ruotsin suomalaisista joukko-osastoista koostunut puolustus torjui Porrassalmen mäellä venäläisten hyökkäyksen. \r\n\r\nSäännöllisen laivaliikenteen alettua harjun itäpuolen rantavyöhykkeestä tuli suosittu huvila-alue 1800-luvun loppupuolelta alkaen.\r\n\r\nVanhan kuninkaankartanon ja virkatalon paikalle valmistuivat 1920-luvun loppupuolella ensimmäiset Moision piirimielisairaalan rakennukset sekä puisto- ja puutarha-alueet (arkkitehti Axel Mörne, puutarhuri Niilo Uuskallio). Tuolloiset sairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat sairaalan sijoittamista maaseudulle. Moision rakennuskanta täydentyi ja puutarha- ja puistoalue laajeni seuraavina vuosikymmeninä. Suomeen rakennettiin 1920-1930-luvulla yksitoista kuntainliittojen piirimielisairaalaa.\r\n\r\nTuukkalan kasarmit rakennettiin Mikkelin reservikomppanialle 1883-86 (A. Loenbom). Komppania oli osa vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla muodostettua kansallista sotaväkeä. Sotaväki käsitti 32 reservikomppaniaa maan eri puolilla. Kullekin komppanialle rakennettiin pääasiassa vuoteen 1883 mennessä kasarmialue tyyppipiirustusten mukaan. Tuukkalan kasarmit ovat toimineet sotilaskäytön lisäksi vankileirinä ja mielisairaalan yksikkönä. Savon suurin ja löydöiltään rikkain rautakautinen kalmisto paljastui 1886 Mikkelin reservikomppanian harjoituskenttää tasattaessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:muinaisjaannos , poio:tie , poio:kasarmi , poio:huvila , poio:talonpoikaistalo , poio:puisto , poio:parantola , poio:sairaala , poio:koulu , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1132" ;
        skos:prefLabel    "Porrassalmen historiallinen maisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_175>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7114>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lindegren, Yrjö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7267> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7114" .

rky:p1591  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjalaisen lakeuden kuvauksista tunnetuksi tulleen taidemaalari Eero Nelimarkan huvilalla ja suvun kotitilalle rakennetulla taidemuseolla on olennaista merkitystä taiteilijan elämäntyön tulkinnassa. Nelimarkka-museo on taiteilijan itsensä perustama ja sen rakennuksen alkuperäinen hahmo on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema.\n\nNelimarkan huvila ja taiteilija Eero Nelimarkan sukunsa tilalle perustama Nelimarkka-museo sijaitsevat Pekkolanniemessä, 800 metrin päässä Alajärven rannasta. Eero Nelimarkka, joka toimi taiteilijana vuonna 1911 tekemänsä Pariisin matkan jälkeen, oli erityisesti muotokuvamaalari ja pohjalaisen maiseman kuvaaja. Hän maalasi vuodesta 1914 Alahärmän jokimaisemia ja omaksui tuotantoonsa pohjalaisen maiseman vaikutteita myös Alajärven Pekkolasta.\n\nNelimarkan museo on rakennettu vanhaan Nelimarkan suvun tilan pihapiiriin. Tilan päärakennus on 1800-luvulta. Talo on ollut asuinkäytössä sekä osaksi kurssitiloina 1961 suoritetun peruskorjauksen jälkeen ja nykyisin se toimii museon työskentelytilana ja taiteen opetustilana, Nelimarkka-akatemiana.\n\nPihapiiriin entiselle navetan paikalle rakennettu museo on alun perin arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema. Rakennuksessa on toteutettu 1920-luvun klassismin vaikutteiden lisäksi Eero Nelimarkan Italian näkemyksiä. Rakennusta on laajennettu näyttelytilan lisäämiseksi 1972-1974 Eero Nelimarkan suunnittelemilla lisäsiivillä ja 1997 arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilaisen suunnitelmien mukaan.\n\nTilan vanhat talousrakennukset ovat hävinneet. Museon ympärillä on metsää, omakotitaloja ja maatilan pihapiirejä. Museoalueen kaakkois- ja eteläpuolelle avautuu museon pihapiiristä pitkiä näkymiä yli loivasti järvelle viettävien viljelysten.\n\nMatkan päässä sijaitseva Eero Nelimarkan mansardikattoinen huvila on rakennettu 1932. Huvilaa on laajennettu 1959. Kohde on toiminut Eero Nelimarkan kesäasuntona aina häneen kuolemaansa saakka, vuoteen 1977. Parveke ja veranta ovat sijainneet alun perin rakennuksen järven puoleisessa päädyssä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.016539828,23.826411556 63.016155644,23.827382484 63.016068923,23.827856404 63.015415338,23.827677356 63.015092361,23.827033451 63.014988033,23.826723291 63.015009968,23.826256273 63.015353497,23.825647159 63.016167479,23.825737299 63.016539828,23.826411556" ;
        poi:history       "Nelimarkka-suvun kantatila Alajärven Pekkolassa oli mm. taiteilija Eero Nelimarkan isän, Erkki Nelimarkan synnyintalo. Eero Nelimarkka osti Pekkolasta huvilan 1929, läheltä isänsä syntymäkotia. Taiteilijalla oli jo varhain tavoitteena järjestää pohjalaisille mahdollisuuksia taiteen kokemiseen ja taidekoulutukseen, ja Eero Nelimarkka säätiö perustettiin 1945. Säätiö osti 1961 Eero Nelimarkan lahjavarojen turvin suvun tilan Pekkolasta.\r\n\r\nMuseorakennuksen piirustukset laati Hilding Ekelund Eero Nelimarkan toiveen mukaan ja Nelimarkka-museo rakennettiin 1962-1964. Museo avautui yleisölle 8. elokuuta 1964. Valmistuessaan museorakennuksessa oli näyttelytilaa, työtilaa ja kahvio. Näyttelytilaa saatiin lisää 1972-1974 Nelimarkan itse suunnittelemilla lisäsiivillä, lisäksi pääsisäänkäynnin ylle tehtiin parveke. Seuraava laajennus näyttelytilan lisäämiseksi ja hissin asentamiseksi tehtiin 1997 arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilaisen laatimien suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nMuseon valmistumisen jälkeen Eero Nelimarkka oli paljon Alajärvellä ja hän käytti museon ateljeeta työtilanaan. Taiteilija huolehti perheineen museon ylläpidosta vuodesta 1964 kuolemaansa vuoteen 1977 saakka. Alajärven kaupunki osti museon tontteineen 1981 ja sitoutui jatkamaan toimintaa. Museo alkoi toimia Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona 1995."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k005 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4499" ;
        skos:prefLabel    "Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila (huvila)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

[ dcterms:description  "Karin Luotola pitää kahvilaa Taideteollisuusmuseossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2803> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8855>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7374>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Jylhä, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7373> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7374" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7613>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:44+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hetken kuluttua hän kääntyi Roihupellon teollisuusalueelle ja ohjasi autonsa Laippatielle. Suuri kulmikas teräksestä ja lasista rakennettu toimistorakennus piirtyi kuulasta taivasta vasten ja sen ympärillä avautui lähes tyhjä ruudutettu pysäköintialue kuin jättimäinen pelilauta.' (s. 12 - 13)" ;
  dcterms:description            "Tutkimusjohtaja Olli Pietilä on matkalla kokoukseen Säteilyturvakeskukseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9767> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9766>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8088>
        dcterms:modified  "2009-12-28T14:09:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7708>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaivopuiston Kivilinna 1907 - 1997" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7707> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4788> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7708" .

rky:p265  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.019429331,25.492279667 65.018675099,25.493478137 65.018345512,25.493024153 65.017318584,25.488588400 65.017739982,25.487729519 65.018192718,25.486793049 65.018847802,25.488729593 65.019429331,25.492279667" ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=936" ;
        skos:prefLabel    "Oulun vankila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5679>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ryssänsilta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Oulunkylän ja Pukinmäen yhdistävä silta Käskynhaltijantiellä rakennettiin vasta noin 1960. Aivan sen vieressä oli niin sanottu Ryssänsilta, joka ilmeisesti purettiin samalla. Mistä tuli nimi \"Ryssänsilta\", ja milloin purku/rakennus tapahtui? Ryssänsillan rakensivat venäläiset linnoitustyöntekijät (joidenkin lähteiden mukaan mukana oli myös kiinalaisia) vuonna 1915. Siitä nimi. Sillan eteen 15 metriä yläjuoksulle päin rakennettiin kapeampi tukkisilta, joka suojasi varsinaista siltaa keväisen jäänlähdön vaurioilta. Kuvat molemmista silloista löytyvät sivulta:\nhttp://www.novision.fi/viapori/liikenne.htm\n\nSen sijaan tietoa purkamisajankohdasta/uuden rakentamisesta ei löytynyt meidän tietolähteistämme. Tiedustelimme asiaa myös Helsinki-tiedotukselta Jugendsalista, heidän arvelunsa mukaan silta oli käytössä aina 1950-luvulle asti. Sillan maastossa, sen luoteispuolella on edelleen pyörätien varressa maatuvia puurakenteita, jotka mitä ilmeisimmin ovat \"Ryssänsillasta\" peräisin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9252> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingissa-oulunkylan-ja-pukinmaen-yhdistava-silt" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7873>
        dcterms:modified  "2009-11-24T17:11:29+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p178>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sauna F8"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:35:57.761+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:22:11.037+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 ;
        poi:description  "Merenkävijät ry:n sauna on rakennettiin vuonna 1939 arkkitehti Oiva Kallion suunnitelmien mukaan. Alkuperäisessä rakennuksessa oli turvekatto. Rakennuksessa on tehty joitakin muutoksia, mm. ulkovuoraus uusittiin suurimmaksi osaksi vuonna 1982. Rakennuksen katto paloi toukokuussa 1995.\n\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\n\nLähteet:\n\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä."@fi ;
        poi:history      "Merenkävijät ry:n sauna on rakennettiin vuonna 1939 arkkitehti Oiva Kallion suunnitelmien mukaan. Alkuperäisessä rakennuksessa oli turvekatto. Rakennuksessa on tehty joitakin muutoksia, mm. ulkovuoraus uusittiin suurimmaksi osaksi vuonna 1982. Rakennuksen katto paloi toukokuussa 1995.\n\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\n\nLähteet:\n\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä."@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.15005424300266" ;
        wgs84:long       "24.965970587730453" .

<http://example/upload-base/#metadescription_411>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7968>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Rahapajankatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Dementjeffin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1684245838337" ;
        wgs84:long           "24.9610452039245" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7968" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3292>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Ylioppilas - maakunta - isänmaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7319> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7794> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8468> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3291> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3292" .

rky:p859  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokemäenjoen varrelle professori Johan Kraftmanin Koiviston entisen kuninkaankartanon talouspihaan rakennuttamat navetta ja härkätalli ovat hyödyn aikakauden huomattavat rakennusmuistomerkit. \n\nKarjarakennuksissa oli toteutettu aikakauden uudenaikaisimmat karjanhoidon periaatteita ja rakenteellisia ratkaisuja. Tiiviiseen ryhmään sijoitetut karjarakennukset on muurattu harmaakivestä. Päärakennusta ei Koivistolla ole, vaan se on yhteinen Harmaalinnan kanssa. Vanha kartanoalue on 1980- ja 1990-luvulla syntyneen pientaloasutuksen saartama ja osin hävittämä. Talouspihasta johtaa jalopuukujanne jokirantaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.449750599,21.856952594 61.449718341,21.858258660 61.449778222,21.858298213 61.449958332,21.858353562 61.449953697,21.859082189 61.449535329,21.858820980 61.448971072,21.867000090 61.448099467,21.866715548 61.448198342,21.860830618 61.448244689,21.857288290 61.449174506,21.856735760 61.449750599,21.856952594" ;
        poi:history       "Porin triviaalikoulun rehtorina toiminut Johan Kraftman (1713-1791) oli maamme ensimmäisiä maatalousopin opettajia ja maatalouskirjailijoita. Käytännön maataloutta Kraftaman harjoitti ja kehitti 1744 hankkimallaan Koiviston ratsutilalla. Maatalouden kehittäminen näkyi mm. torppien perustamisena, Lattomeren suon kuivauksena, omenapuiden istuttamisena ja uusissa talousrakennuksissa.\r\n\r\nKraftman suunnitteli Koivistoon rakennetut kiviset härkätallit ja -navetat itse. Hän on kirjoittanut laajan selostuksen navettarakennuksen rakenteista ja toiminnallisista ratkaisuista ruotsalaiseen taloustieteen aikakauskirjaan 1784. \r\nKustaa Vaasa perusti 1557 Ulvilaan Kokemäenjoen varrelle Koivisto nimiseen mäkeen kuninkaankartanon, joka sijaitsi vastapäätä Ulvilan keskiaikaista kaupunkia. Kaupunki ja kartano sijaitsivat tällöin merenlahden ja Kokemäenjoen yhtymäkohdassa. \r\n\r\nKuninkaankartano läänitettiin mm. kuningatar Gunilla Bjelkelle, valtaneuvos Juho  Kustaanpoika Kurjelle sekä Porin kreiville Kustaa Kaarlenpoika Hornille. 1681 latokartanon läänitys peruutettiin ja kartanosta muodostettiin Koivisto niminen ratsutila. 1744 omistajaksi tuli Johan Kraftman. Tila jaettiin 1910 kolmeen osaan, joista yksi on Harmaalinna. Rakennukset ovat Porin kaupungin omistuksessa. Talvella 1999 palanut, tuolloin juuri kunnostettu härkätalli on rakennettu uudelleen 2000."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3926" ;
        skos:prefLabel    "Kraftmanin härkätalli ja navetta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Hämeentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1968935561447" ;
        wgs84:long    "24.9630004435857" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7610" .

[ dcterms:description  "Katri Bergholm otettiin oppilaaksi Helsingin suomalaiseen tyttökouluun vuonna 1887. Hän kertoo kouluajastaan luvussa \"Kouluvuoteni\" (s. 282-312)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8170>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8085>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Piirainen, Tapio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8085" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8324>
        dcterms:modified  "2010-01-05T12:37:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5581>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Omituisesti käyttäytyvä tavarajuna" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Muutamaankin kertaan on käynyt, että kun kävelee Ruoholahden sillan kohdalla, huomaa Länsisatamasta tulevan tavarajunan käyttäytyvän omituisesti. Tasoristeys alkaa hälyttää ja pysäyttää koko liikenteen, mutta kun juna on tullut juuri ja juuri tien yli, se pysähtyy ja peruuttaa takaisin satamaan ilman mitään näkyvää järkeä. Mistä moinen? Kysymys on siitä, että juna on vaihtamassa raiteelta toiselle. Se saattaa kerätä vaunuja eri raiteilta tai päinvastoin jakaa niitä eri raiteille. Siihen, kuinka kauas junan on peruutettava, vaikuttavat sekä eri vaihteiden etäisyys tasoristeyksestä että junan pituus, joka luonnollisesti vaihtelee tilanteen mukaan.\n\nTasoristeys suljetaan aina hyvissä ajoin ennen junan saapumista, joten saattaa käydä niinkin, että turvajärjestelmä sulkee tasoristeyksen, vaikka juna ei ulottuisi lähellekään risteystä eikä se siten tosiasiallisesti häiritsisi muuta liikennettä lainkaan. Sitä paitsi yksi tärkeimmistä vaihteista on niin lähellä risteystä, että sen sulkemiseen riittää jo pelkästään raidetta vaihtamassa oleva veturi.\n\nKartta Länsisataman raiteista löytyy osoitteesta:\nhttp://www.portofhelsinki.fi/content/pdf/julkaisut/handbook_kartat08/Kartta_lansi_hb08.pdf?from=1156992187502429" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8453> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/omituisesti-kayttaytyva-tavarajuna" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5820>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=66E41487-9E72-40E9-A87F-AD774C5AC931> .

rky:p501  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Katanpään linnake on Venäjän Suomenlahdelle rakentaman Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa. Suurin osa sen alkuaan paristakymmenestä sotilasrakennuksesta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan ja ne muodostavat Lypyrtin saaren Katanpään niemekkeelle yhtenäisen puurakennusten miljöön.\n\nEnsimmäisen maailmansodan aikana rakennettu Katanpään linnake sijaitsee Kustavin ulkosaaristossa. Saari on kivivallin suojaama ja kivivallien sisäpuolella on kivetty tie. Linnakkeen rakennuskanta koostuu kasarmirakennuksista ja puisesta vesitornista. Rakennusten pohjakaavat noudattavat venäläisten sotilasrakennusten yleistä tyyppiä. Alkuperäisinä säilyneet julkisivut ovat poikkeuksellisen koristeellisia panelointeineen ja listoituksineen. Myös rakennusten sisätilat ovat varsin hyvin säilyneet.\n\nKäytöstä jääneet kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen ja niille johtavat mukulakivetyt luonnonkivin pengerretyt tykkitiet ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pattereiden rakenne poikkeaa muista Pietari Suuren merilinnoituksen varustuksista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.611886200,21.159168258 60.614879236,21.159613595 60.617277842,21.175931251 60.616604202,21.182264892 60.615151378,21.183241210 60.611288692,21.177436396 60.608911565,21.168380803 60.610067488,21.162788700 60.611886200,21.159168258" ;
        poi:history       "Krimin sodan aikaan 1850-luvulla Venäjä sijoitti Lypyrttiin Kronstadtista Hankoon ulottuneen optisen lennättimen aseman, joka korvattiin 1914 ajanmukaisella lennätinlaitteella rakennelmineen. Katanpään linnoitustyöt käynnistyivät ensimmäisen maailmansodan aikana 1914, kun Venäjä rakensi Suomeen meri- ja maalinnoitusketjun torjuakseen Preussin oletetun hyökkäyksen. Katanpäähän rakennettin kaksi betonoitua tykkipatteria sekä vuoteen 1916 mennessä pieni varuskunta. Tämän Pietarin Suuren mukaan nimetyn linnoitusketjun rakentaminen päättyi Venäjän vallankumoukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k304 ;
        poi:poiType       poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2121" ;
        skos:prefLabel    "Katanpään linnake"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6295>
        dcterms:modified  "2011-04-04T15:04:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=> .

time-schema:Time  a      owl:Class ;
        rdfs:label       "aika"@fi , "time"@en ;
        rdfs:subClassOf  owl:Class .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8419>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Töölönranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsinginkatu 56" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> ;
        wgs84:lat            "60.1825299905236" ;
        wgs84:long           "24.9314745482001" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8419" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5915>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vapaamuurarin hauta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kenen hauta sijaitsee Kaisaniemen puiston pohjoispäässä? Mitä haudan ympärillä olevassa aidassa oleva symboli, harppi ja viivain, tarkoittaa? Onko kyseessä siis insinööri vai vapaamuurari? Se on vapaamuurarin hauta. Kaupunginmuseon nettisivuilla kerrotaan seuraavaa:\n\nKuninkaallisen Miekkaritarikunnan ritari, majuri Fredrik Granatenhjelm (1708-1784) palveli Viaporissa tykistöupseerina. Sittemmin hän eli Helsingissä omistautuen lähimmäistensä auttamiselle. Hän elätti ja avusti useita köyhiä perheitä ja turvattomia lapsia. Granatenhjelmin hauta on paikalla, jonne hän päivittäisillä kävelyretkillään mieluiten pysähtyi ja jonne hän itse halusi tulla haudatuksi. Hän kuului vapaamuurarilooshiin, jolle maaherra Boije oli siirtänyt alueen vuokraoikeudet. Eversti Lars Jägerhorn pystytti hautakiven.\n\nMuistomerkin tekijä on tuntematon. Se on pystytetty vuonna 1784.\n\nHautakiven teksti suomeksi:\n\"On yhdentekevää tietääkö maailma kuka tässä lepää. Jumala tietää hänen tekonsa ja kurjat siunaavat hänen muistoaan.\"\n\nLähde:\nhttp://www.hel2.fi/kaumuseo/muistomerkit/teokset/teos_1997-00145.htm\n\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6389> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kenen-hauta-sijaitsee-kaisaniemenpuiston-pohjoispa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7870>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Koskimaa, Jussi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7870" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6629>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8584>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:35:29+0300" .

rky:p1058  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskärin saarten rakennettu ympäristö edustaa hyvin säilynyttä, tyypillistä ulkosaariston kalastajatila-asutusta.\n\nAlglon ja Espingskärin saarten asutus sijoittuu suojaisiin poukamiin saarten etelärannalle. Alglon saarella on kaksi asuinrakennusta ja Espingskärissä neljä. Saarten vanhin rakennuskanta koostuu hirsirunkoisista asuinrakennuksista sekä aitoista, venevajoista, kellareista, navetoista ja laitureista. Rakennukset ovat satulakattoisia, punamullattuja ja niissä on valkoiset nurkkalaudat. \n\nEspingskärissä rakennukset muodostavat kylämäisen, kapealle rantakaistalle pitkänomiasesti ryhmittyneen, asultaan ja rytmiltään tasapainoisen kokonaisuuden. Olennainen osa maisemaa ovat laiturit, kivirivit ja venevajat. \n\nAlglo on Tammisaaren saariston eteläisen väylän varrella, Espingskäristä länteen. Vanhin säilynyt rakennus lienee 1800-luvun puolesta välistä. Pelto- ja niittytilkut sijaitsevat talojen lähiympäristössä kalliopaljastumien välissä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.852284143,23.489004958 59.853645893,23.489475381 59.854392824,23.497278077 59.852499878,23.506643792 59.851486869,23.506806226 59.850653478,23.502150179 59.850611542,23.497630137 59.852000490,23.492351063 59.852284143,23.489004958" ;
        poi:history       "Tammisaaren pitäjän Alglon ja Espingskärin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjallisissa lähteissä. Espingskärin kylässä oli 1500-luvun lopussa viisi taloa. Saarten asukkaat ovat olleet kalastajia, laivureita ja luotseja. Alglon yksinäistila jaettiin 1901 Östergårdin ja Västergårdin tilaksi, jotka yhdistettiin 1923. Espingskärin yksinäistila jaettiin 1913 Östergårdin ja Västergårdin tiloiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2103" ;
        skos:prefLabel    "Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat (Alglo)"@fi .

rky:p761  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sodankylän ajallisesti kerroksisesta metsäsaamelaisesta asutuksesta valikoimaan on sisällytetty Mutenian ja Purnumukan kylät sekä Uulalan erämaatalo. Mutenian kylä ja Uulalan erämaatalo ovat muistumia Lokan tekoaltaan alle jääneestä Sompion lapinkylän saamelaisasutuksesta. Purnumukan kylä puolestaan on Lapin sodan tuhojen jälkeen kokonaan jälleenrakennettu saamelaiskylä.\n\nSodankylän harvaan asutulla, laajalla metsäseudulla Uulalan päärakennus on lähes ainoana Lapin sodalta ja tekoaltaalta säilynyt uudistalo, joita Sompion saamelaiset perustivat Luiro-joen ylimpien latvahaarojen varrelle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Uulalan pihapiirissä on säilynyt vain 1920-luvulla rakennettu päärakennus, mutta pihapiiriin on siirretty naapurissa sijainneen Ylitalon rakennuksia. Uulala on Sodankylän kunnan omistuksessa ja Sompio-seuran hallinnassa.\n\nPurnumukan kylä sijaitsee Iso-ojan ja Tankajoen rannoilla, kylän rakennuskanta on peräisin jälleenrakennuskaudelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.024545523,27.410591092 68.027016905,27.405551987 68.031326761,27.410923297 68.031992455,27.414324599 68.030590713,27.419701069 68.027253157,27.422076354 68.025635278,27.418869979 68.024545523,27.410591092" ;
        poi:history       "Sodankylän pohjoisosan eli nykyisen Lapin paliskunnan alueen saamelaisasutuksen synty liittyi Ruotsin ja Norjan välisiin rajasulkuun 1852, jonka seurauksena  Koutokeinon ja Enontekiön alueilta muutti vanhan Sompion alueelle kymmenkunta porosaamelaisperhettä 1870-1890. Uudella alueella perheet jatkoivat porosaamelaista elämäntapaansa. Tärkeimmät asuinpaikat muodostuivat Muotkataipaleeseen, Sompiojärven rannoille ja nykyisen Purnumukan alueille. \r\n\r\n1870-luvulla Kautokeinon-Enontekiön suunnalta saapui entisen Sompion alueelle ns. muuttajasaamelaisten joukko, joista yksi oli Uula-äiji eli Uula (Oula) Hetta. Aluksi Purnumukassa oli 5-6 kotaa.   Oula Hetta sai Purnumukan uudistalon 1901 ja Juho Peltovuoma Nietilän uudistalon 1914. Kylä oli ennen toista maailmasotaa iso ja väkirikas, mutta tuhoutui Lapin sodassa täysin. \r\n\r\nUudistalo Kaitmit Yliluirolla myönnettiin Oula Maggalle 1910, joka muutti paikalle 1913 jälkeen. Aluksi paikalla asuttiin kodassa, ensimmäinen asuinrakennus tehtiin nykyisen navetan paikalle ja uusi 1920-luvulla. Talo jäi tyhjäksi 1960. Taloa kutsuttiin Uulalaksi isännän mukaan. Naapurissa Luirojoen yläjuoksulla oli Ylitalo eli Yliluiro, jossa asui Uulan veljen Paulus Maggan perhe. Ylitalon talousrakennuksia siirrettiin myöhemmin Uulalan pihapiiriin.\r\n\r\n1960-luvun lopussa alettiin täyttää Lokan ja Porttipahdan tekoaltaita, jotka rakennusaikanaan olivat Euroopan suurimmat tekoaltaat. Mutenian kylä jäi tekoaltaan reunalle ja allasevakot asutettiin Vuotson kylään."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5242" ;
        skos:prefLabel    "Sodankylän saamelaisasutus (Mutenia)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8679>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Lallukka, Juho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8679" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8918>
        dcterms:modified  "2010-04-06T12:42:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6032>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Leffateatterit 1950- ja 1960-luvuilla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Meitä on joukko Sörkässä ja Kalliossa kasvaneita yli kuuskymppisiä jotka ei millään enää muisteta mitä kaikkia leffateattereita Stadissa oli viiskyt- ja kuuskutluvuilla!? Joten, jos saisimme nimet ja osoitteet ja mahdollisen lopettamisvuoden niin loppuis toi ikuinen kinaaminen ja muisteleminen! Olipas mielenkiintoinen ja vaikea kysymys. Täydellistä luetteloa ei tunnu olevan, mutta iGS kääntyi asiantuntijan puoleen, joka on tutkinut varsinkin Kallion seudun kadonneita teattereita. Juhani Styrman lähetti meille listan teattereista Kalliossa, Alppilassa ja Vallilankin puolella. Sen mukaan 1950- ja 1960-luvuilla alueella toimivat seuraavat teatterit (listassa on teatterin toimintavuodet sekä nimet, joita teatterit ovat käyttäneet eri aikakausina):\n\nApollo, Sampo, Casino-Plaza, 1907-55, Siltasaarenkatu 16\nPallas, 1910-57, Siltavuorenkatu 14\nKaleva, 1913-1964, Hämeentie 8\nWellamo, Fenix, 1915-62 Toinen linja 1\nKino-Kino, Kino-Linna, Kino, Louhi, 1927-69, Sturenkatu 32-34\nTenho, 1927-54, Helsinginkatu 15\nBio Kamera, Apollo, 1928-66, Hämeentie 78\nArena, Tuulensuu, Roxy, 1929-93, Hämeentie 2, nykyisin komediateatterinäyttämönä\nElysèe, Kuvapirtti, Pirtti, 1929-86, Hämeentie 27, nykyisin Jehovan todistajien salina\nCasino, 1930-66, Harjutori 4, nykyisin Siiloan-yhteisön käytössä\nKinola, Kino Pylvässali, Arina, 1930-60, Pengerkatu 11, nykyisin Ryhmäteatterin käytössä\nAllotria 1953-63, Hämeentie 68\nKruunu, Riviera, 1955-82, Harjukatu 4 (Helsinginkatu 7)\nBio Kamera, Apollo, 1928-66, Hämeentie 78 \nBio Alppi, Pikku Capitol, 1957-80, Sturenkatu 4, Kulttuuritalon nykyinen Alppisali\nKino Helsinki 1961-83, Helsinginkatu 25\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6542> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6538> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6539> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6540> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6536> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6543> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6541> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6548> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6535> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6537> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6549> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6547> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6545> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6544> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/leffateatterit-1950-ja-1960-luvuilla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6889>
        dcterms:modified  "2009-09-03T17:30:32+0300" .

[ dcterms:description  "Anu Seppälä: Engelin perintö. Lähteenä käytetty Engelin 13.6.1840 laadittua perunkirjaa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6943> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kononen sai tärkeän puhelun, soitti itse muutaman ja lähti aikaa tappaakseen aamukävelylle Richardinkadun kirjastoon. Myös Kononen oli määrätty tutkimaan kiväärimurhia. Sumanen on jo palannut Kemistä. Annetaan miehen ensin hoitaa itsensä kuntoon. Sitten alkaa tapahtua. Kirjasto oli remontin vuoksi suljettuna. Totta kai. ... Pian Kononen ja Sumanen istuivat Kasarminkadulla Cantana Westissä. Vain kivenheiton matkan päässä Richardinkadun kirjaston sinetöidyistä ovista.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2166> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8321>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Taideteollinen korkeakoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aalto-yliopisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6414> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> ;
        wgs84:lat            "60.2089676703164" ;
        wgs84:long           "24.9767666897714" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8321" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1833>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lehtinen, Tuija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=138&PageContent=12308" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lehtinen-tuija" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9035>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1333059~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6531>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:16:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i589>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kallion kuu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9263> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2176> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kallion-kuu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Aleksanterin teatteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Venäläinen teatteri" , "Vanha oopperatalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> ;
        wgs84:lat            "60.1648062322719" ;
        wgs84:long           "24.9371119070151" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6626" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Asuin 1950-luvulla Mannerheimintie 77:ssä --. Meidän talomme alakerrassa oli maitokauppa ja HOK:n siirtomaatavarakauppa. -- Toisella puolella katua, samassa talossa kuin legendaarinen Tullinpuomi-ravintola, oli Rake-rautakauppa.' (s. 16 - 17) \n" ;
  dcterms:description            "Töölöä halkova valtaväylä muistetaan useista pikkuliikkeistä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9539> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8581>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Kulosaaren hautausmaa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Leposaaren hautausmaa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat            "60.1893167026123" ;
        wgs84:long           "25.003154950492" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8581" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9295>
        dcterms:modified  "2010-06-14T14:19:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6791>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8915>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Katajisto, Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8915" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9629>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:59:44+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Josafatin laakso oli niillä kohdin, missä nykyisin on Helsinginkatu. Ensin olin luullut, ettei Helsingissä ole ollenkaan lehmiä, mutta erehdyin. Josafatin laakson liepeillä oli Janssonin talo, jossa lehmät kävivät laitumella nykyisen Brahen kentän paikalla olevalla niityllä.\" (s. 94)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5270> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6886>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Suominen-Kokkonen, Renja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/suominen-kokkonen-renja" .

[ dcterms:description  "Bio Axa, jossa Olli ja Ritva käyvät elokuvissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8397> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8395>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_138>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1836539~S9*fin> .

rky:p1554  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Palman huvila-asutus edustaa Pohjanmaan rannikokaupunkien liepeille jo 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta lähtien syntynyttä vauraan kaupunkiporvariston kesänviettoon liittyvää kultuurihistoriallista ilmiötä. Alueella sijaitseva Villa Palma on vanhimpia maaseutukaupunkien ympäristöön huvilaksi suunniteltuja rakennuksia.\n\nPalman alue on maastoltaan korkeaa ja kallioista. Mariluodon niemellä sijaitsevan alueen varhaisimman, empiretyylisen Villa Palman arkkitehtonisesti edustava hirsihuvila on mahdollisesti Intendentinkonttorin suunnittelutyötä. Jugendtyylinen Villa Marocko jyrkän kallion laella on arkkitehti Gustaf Strengellin veljelleen suunnittelema 1906. Muut alueen merkittävät huvilat ovat Villa Carlshamn ja Villa Slotte sekä Villa Metsola vuodelta 1864 huvila-alueen läpi kulkevan Pietarsaari-Kokkola –tien eteläpuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.825064390,23.000657126 63.824808395,23.002418588 63.823908052,23.002625135 63.823602338,23.002735155 63.823293864,23.002745570 63.823569015,23.001798266 63.823547606,23.000539552 63.824046978,23.000741262 63.825064390,23.000657126" ;
        poi:history       "Palman huvila-alueelle antoi nimensä kruununvouti Lundströmin ja kauppias Roosin rakennuttama Villa Palma, joka rakennettiin meren rantaan jo 1838. Kokkolan varakkaiden porvareiden ja virkamiesten kesähuvila-asutusta alkoi syntyä kaupungin liepeille 1800-luvun puolivälissä, suosion huippu oli 1860-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1644" ;
        skos:prefLabel    "Palman alueen huvila-asutus (Villa Carlshamn)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän hankki vuokrayksiön Pursimiehenkadulta ja ripusti vanhan karttansa eteisen lohkeilleeseen seinään. Siinä oli merkittyjä paikkoja ja taitoksia ja reikiä jo, ja sen alla lojui kenkiä ja vastapäätä oli vaatenaulakko ja takkeja, valmiina kaikki oven edessä.\" (s. 202)" ;
  dcterms:description            "Markon vuokrayksiö." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8464>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5048>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6599> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6600> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6606> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6608> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6603> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6601> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6605> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6607> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6602> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6597> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4825> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vanhoja-kartanoita-helsingin-seudulla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9032>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sirkiä, Olli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://erikeeper.wordpress.com/" , "http://runoja.wordpress.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9032" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7242>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:18+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Pääministerin päivällisen ruokalista keskiviikkoiltaisin oli yleensä vaihteleva, mutta eräästä seikasta von Fieandt loi tradition. Alkuruoan aikana tarjottiin säännöllisesti veden tai oluen kanssa Alkon Extra-akvaviittia, jonka maustettu maku miellytti pääministeriä. Pääruokana oli yleensä jotakin lihaa                       ja juomana yhtä säännöllisesti Geisweiler-punaviiniä. keskusteluja jatkettiin sitten kahvin ja konjakin merkeissä salongissa, ja minun musta vahakansikirjani täyttyi mitä mielenkiintoisimmista merkinnöistä." ;
  dcterms:description            "Ilaskivi toimi pääministerin sihteerinä 1958. Hallituksen iltakoulut järjestettiin yleensä Smolnassa, valtioneuvoston juhlahuoneistossa ja kokouksen jälkeen nautittiin päivällinen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2092>
        dcterms:modified  "2011-06-20T16:08:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1709878~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_398>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1623773~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1655034~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7337>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Revell, Viljo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8009> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7336> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7337" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Huvila 10:stä tuli siis Villa Kivi vuonna 1990, tasan sata vuotta valmistumisensa jälkeen. Talossa on työhuoneet neljälletoista kirjailijalle. Parempaa miljöötä pitkäjänteiseen luomistyöhön voisi tuskin toivoa.\" (S. 20.)" ;
  dcterms:description            "Villa Kivi eli entinen Eläintarhan Huvila 10 toimi valmistumisensa jälkeen vuosikymmeniä herrasväen vuokrahuvilana." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9790> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254>
] .

[ dcterms:description  "Kulttuurisuvun talossa katto on korkealla-artikkeli Donnerin talosta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7037>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9292>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 76"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6657> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9293> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1848818786256" ;
        wgs84:long        "24.9217080608666" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-76" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9531>
        dcterms:modified  "2011-02-03T12:55:27+0300" .

rky:p228  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vähä-Äiniön kylän tilat, pellot ja muinaisjäännökset kuvastavat Hämeen kyläasutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. \n\nVähä-Äiniön kylä on Päijänteen Vähä-Äiniönlahden itärannalla. Kylän vanhin viljelyaukea sijaitsee järven ja Katinkalmanharjun välisellä rinteellä. Kylän peltoaukealta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka, rautakautinen kalmisto ja uhrilehto.\n\nAsutuksen vanhimman kerrostuman muodostavat Vanhakartanon ja Yttälän ratsutilojen pihapiirit. Ylempänä rinteessä, tien varressa, sijaitsee Yttälän nykyinen klassistinen päärakennus 1940-luvulta ja talousrakennukset 1700-luvulta. Pihaan johtaa vaahterakuja.  Rantatöyräällä sijaitsevan Vanhakartanon ulkoasultaan uusgoottilaisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta ja suuri lasikuisti 1800-luvulta. Puistomaiseen pihaan kuuluvat talousrakennukset ovat peräisin 1800-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.265472848,25.436131651 61.267160507,25.437433365 61.267339277,25.438323997 61.269104879,25.441283370 61.269549683,25.444360241 61.269379241,25.446267469 61.269031122,25.447383858 61.268179631,25.448282523 61.267882911,25.450111287 61.266311091,25.454998024 61.263965391,25.458824982 61.261068288,25.462163843 61.259425997,25.461594680 61.259760539,25.459280811 61.260770535,25.457133033 61.261467543,25.452852776 61.261222132,25.450317057 61.262181506,25.443357504 61.265472848,25.436131651" ;
        poi:history       "Ensimmäiset kirjalliset maininnat Vähä-Äiniön kylästä ovat 1400-luvulta. Uuden ajan alkupuolella Padasjokeen kuuluneessa Vähä-Äiniön kylässä oli 11 taloa. Kylän taloista Uusi-Kartano ja Yttälä olivat ratsutiloja. Vähä-Äiniön kylä muodostui ilmeisesti Äiniön suurkylän jakautuessa Iso- ja Vähä-Äiniöön keskiajan loppupuolella. \r\n\r\nKylän rannassa Kuoreniemessä toimi 1850- ja 1860-luvulla laivanveistämö, kun Turun ja Kokkolan telakat siirrettiin Krimin sodan aikana Kuoreniemeen. Telakalla rakennettiin tykistöproomuja ym. sota-aluksia ja esimerkiksi Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva. Telakalla työskenteli satoja telakkatyötekijöitä ja yli tuhat venäläistä sotilasta.\r\n\r\nYttälän entisen päärakennuksen sali toimi laivaveistämön aikana ortodoksisena kirkkona. Vanha päärakennus on palanut ja osittain sen kivijalalle rakennettiin 1945 arkkitehti Irma Kolsin suunnittelema kaksikerroksinen kivinen päärakennus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k016 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1946" ;
        skos:prefLabel    "Vähä-Äiniön kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9626>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Helsingin Vieraskoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1596608788986" ;
        wgs84:long        "24.9390299841938" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-vieraskoti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7597>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eläintarhan huvila 13"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Brummerska hemmet" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> ;
        wgs84:lat            "60.181487995048" ;
        wgs84:long           "24.9394746025373" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7597" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7836>
        dcterms:modified  "2010-02-03T17:10:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9791>
        dcterms:modified  "2011-11-18T14:37:02+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Pukeuduttuani astuin rapusta ulos Eteläiselle Hesperiankadulle. Me asuimme Hesperian puiston kupeessa, puolessa välissä Eliten ravintolaa ja Sibelius-Akatemiaa. Ikään kuin sopivasti ruumiin ja hengen ravinnon risteyksessä.' (s. 39)" ;
  dcterms:description            "Jyrki ja Marketta asuvat Töölön sydämessä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9827> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710>
] .

rky:p488  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kajaanin Kauppakadun vaaleista asuin-liikerakennuksista muodostuva rivistö on yksi yhtenäisimmistä ns. funkiskauden keskuskatunäkymistä. Ajallista perspektiiviä kaupunkikuvaan tuovat Raatihuoneen tori, joka perustuu vuoden 1731 asemakaavaan sekä pieni puinen raatihuone 1830-luvulta.\n\nToisen maailmansodan jälkeiseen nousukauteen liittyvä Kajaanin liikekeskus on toteutettu funktionalististen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti 1940- ja 1950-luvuilla. Kaupunkikuvallisen julkisivun Kauppakadulle muodostavat Kainuun Säästöpankin liike- ja asuinrakennus, Seurahuone, Ipatin talo, kaksi myymälä- ja asuinrakennusta sekä Osuuskauppa Maakunnan liiketalo. Yhtenäisen kattolinjan muodostavat rakennukset ovat vaaleiksi rapattuja ja tasakattoisia. \n\nKauppakatu kulkee läpi kaupungin ensimmäisen asemakaavan mukaisen umpikulmaisen torin, jonka etelälaidalla on entinen raatihuone. Raatihuoneen korttelissa on Eino Pitkäsen suunnittelema funkistyylinen entinen poliisitalo, nykyinen Kajaanin taidemuseo. Torin luoteiskulmassa on Kauppakadun arkkitehtuuria jatkava Kainuun Sanomien rakennus. Kauppakadun funkistaloihin voidaan katsoa kuuluvan myös Koivukoskenkadun varrella olevat kaksi asuinkerrostaloa. Katu päättyy Koivukosken rantapuistoon.\n\nKajaanin 1828-1831 rakennettu raatihuone on yksikerroksinen, aumakattoinen puurakennus, jonka funktiota ja asemaa kaupunkikuvassa on korostettu kupolipäätteisellä kellotornilla. Raatihuone Kauppakadun ja toriaukion nuorten rakennusten keskellä on kiinnostava viesti kaupungin historiasta mittakaavaltaan täysin muuttuneessa ydinkeskustassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.225179336,27.732885016 64.226735695,27.729518752 64.226556106,27.729060189 64.226914142,27.728334775 64.226563857,27.727504240 64.227225789,27.726201024 64.227476273,27.725700347 64.227953523,27.726785458 64.228400323,27.727964842 64.225984361,27.733081880 64.226376500,27.734058920 64.225950977,27.734977919 64.225583167,27.733892066 64.225179336,27.732885016" ;
        poi:history       "Kajaanin kaupunki perustettiin 1651. Kaupunki oli Suomen vanhimpia sisämaakaupunkeja ja Pohjois-Suomen ensimmäisiä. Kajaanin raatihuoneentori esiintyi umpikulmaisena ensimmäisen kerran Pehr Cedersparren asemakaavasuunnitelmassa 1731 ja toteutui nykymuotoonsa 1800-luvun puoliväliin mennessä. Poikkeuksellisesti puusta rakennettu raatihuone valmistui 1831 asemakaavan mukaisesti umpikulmaisen torin eteläreunalle. Intendentinkonttorissa arkkitehti C.L. Engel muokkasi tuntemattoman kajaanilaisen suunnittelijan tekemän ehdotuksen ajanmukaiseen asuun.\r\n\r\nAleksanterinkatu vaihtui Kauppakaduksi arkkitehti Harald Andersinin laatimassa asemakaavassa 1918. Kaava toimi pohjana maailmansotien välisen ajan rakentamiselle. Keskustan kaupunkikuva alkoi muuttua 1930-luvulla funkisliikerakennusten myötä. SOK:n piirustuskonttorissa työskennelleen Valde Aulangon suunnittelema Maakunnan tavaramakasiini valmistui 1934. Kajaanilaisen arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemia olivat 1935 valmistunut poliisitalo ja Kainuun Sanomien painotalo, joka rakennettiin kahdessa vaiheessa 1936 ja 1938.\r\n\r\nSodan jälkeen vanhoja asemakaavamääräyksiä kierrettiin, mutta 1900-luvun alun kaavat olivat periaatteessa voimassa 1960-luvulle asti. Toisen maailmansodan pommitusten jälkeen Kauppakadun alue rakennettiin uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa rakentui kadun pohjoispuoli. Yleisilmeen loi Eino Pitkänen. Uusien liiketalojen rakentaminen merkitsi myös Kauppakadun levenemistä. Professori Otto-Iivari Meurman laati yhdessä arkkitehti Olli Kivisen kanssa Kajaanin keskusta-alueen asemakaavan uudistusta 1940 alkaen. Kaavaehdotus hyväksyttiin 1964, jolloin Kauppakadun pohjoispuoli oli jo rakennettu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:tori , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1296" ;
        skos:prefLabel    "Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_634>
        dcterms:modified  "2010-08-24T12:56:14+0300" .

rky:p130  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sipoon historiallinen pitäjänkeskus muodostuu keskiaikaisesta harmaakivikirkosta ja 1800-luvun lopun uudesta tiilikirkosta maisemassa, joka on vuosisatoja säilynyt rakenteeltaan ja perustekijöiltään lähes muuttumattomana. Kirkkojen ympäristössä ovat vuosisatoja samoilla paikoilla olleet kirkkoherranpappila, kappalaisenpappila ja lukkarinpuustelli.  \n\nPitäjänkeskuksen läpi kulkevan Suuren Rantatien ja kirkkojen lähettyvillä olevat asutut paikat ovat suurimmaksi osaksi samat kuin ennen vuotta 1700. Laajan pitäjän keskuksena toimineessa kirkonkylässä oli myös 1700-luvulta lähtien kestikievari, käräjätupa, pitäjänmakasiini, joiden rakennetut paikat ovat edelleen samat kuin 1600-luvun lopulla.\n\nKeskiaikainen Pyhälle Sigfridille omistettu harmaakivikirkon  kirkkosalin holvaus on poikkeuksellinen. Ainoastaan kuori on kolmilaivainen, muut osat kaksilaivaiset. Lattian päällysteenä on kenttäkiveys. Holvien kalkkimaalaukset koostuvat erilaisista lehtikiemuroista ja primitiivistä maagisista kuvioista ja merkeistä. Saarnastuoli ja kolme hautajaisvaakunaa on 1600-luvulta. Kirkon länsipuolella sijaitsevassa 1800-luvun alussa valmistuneessa tapulissa on kaartuvakattoinen kivinen alaosa. Kellokerros ja sen päällä oleva lanterniini on puuta ja tervattu. \n\nUusi kirkko kirkkomaiseman luoteislaidassa on uusgoottilainen päätytornillinen tiilikirkko. Kirkkosalia reunustaa lehterit kolmella sivulla. Niiden kannatinpylväät jatkuvat koristeellisin kaarikonsolein keskilaivan näkyvissä oleviin kattorakenteisiin. Kirkossa olevat poikkeukselliset tasokkaat 38-äänikertaiset urut vuodelta 1951 on tehnyt tanskalainen urkurakentamo Marcussen et Sön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.371502948,25.262036528 60.371075393,25.261029332 60.369585675,25.263142867 60.369753926,25.263829009 60.368997484,25.264976484 60.368824208,25.264393511 60.367455565,25.259677549 60.367424556,25.259743653 60.365917366,25.260519045 60.364623743,25.260562285 60.364871526,25.255142847 60.365545362,25.249172627 60.365959198,25.247193663 60.365345758,25.246119658 60.365375343,25.244496141 60.365959936,25.243383431 60.367049225,25.243342578 60.367900982,25.241193447 60.369322192,25.241155561 60.371169549,25.240553757 60.372180214,25.240318877 60.373297128,25.239447541 60.374136634,25.239775555 60.374355994,25.240935592 60.375120844,25.244782780 60.374606054,25.246355697 60.374037383,25.248201725 60.373841373,25.249293770 60.372259230,25.251876616 60.372432122,25.252665557 60.372080426,25.253070550 60.373382325,25.256567341 60.373675576,25.258019659 60.373167780,25.260145293 60.371941391,25.262901546 60.371502948,25.262036528" ;
        poi:history       "Sipoo mainitaan Porvoon kappelina 1340 ja itsenäisenä seurakuntana 1405/1425. Kivikirkko lienee valmistunut 1400-luvun puolivälissä, jolta ajalta ovat myös runkohuoneen alkuperäiset kattorakenteet. Holvaus kuuluu myöhäisempään rakennusvaiheeseen. Kirkko jäi pois käytöstä uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Se kunnostettiin ensimmäisen kerran 1920-luvun alussa. Nykyasuunsa se on restauroitu 1935 arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla, jolloin kalkkimaalaukset otettiin esiin ja restauroitiin. \r\n\r\nArkkitehti Theodor Deckerin laatimien piirustusten mukaan rakennettu uusi kirkko vihittiin käyttöön joulukuussa 1885. Kuoriosa ja sisämaalaus uudistettiin 1937 ja palautettiin alkuperäisen kaltaiseksi 2001.\r\n\r\nHautapaikoista vanhassa kirkossa ja kirkkotarhassa alkoi olla pulaa 1700-luvun lopulla. Vuoden 1793 piispantarkastus kehotti seurakuntaa etsimään uuden paikan hautausmaalle. Se perustettiin pappilan maille Tiilimäkeen, uuden kirkon nykyiselle paikalle, jossa se oli vuosina 1806-1818. Vuonna 1820 päätettiin perustaa Smedsåkersbackenille nykyinen hautausmaa, joka vihittiin käyttöön 1821.\r\n\r\nPitäjänmakasiini on rakennettu 1770 ja siirretty myöhemmin nykyiselle paikalleen uuden kirkon viereen. Makasiinia laajennettiin 1847. Arkkitehtien Eija ja Olli Saijonmaa suunnittelema seurakuntatalo valmistui vanhan kirkon ja hautausmaan lähistölle 1963.\r\n\r\nSipoon kirkkoherran pappila rakennettiin 1845. Kappalaisen pappilan (Knuts) nykyinen rakennus on valmistui 1879. Lukkarinpuustelli sijaitsi nykyisellä paikallaan pappilasta länteen jo ainakin 1600-luvulla. \r\n\r\nSuuren rantatien varrella sijaitsevat 1649 kestikievarijärjestyksen jälkeiset paikallistetut kestikievarit olivat Kirkonkylän Gästgifvars (Lindkulla) 1760-79  ja 1860-74, Båskis 1780-1856 sekä Nikkilän Klockars vuodesta 1874 alkaen. Käräjiä on pidettiin sekä Båskiksen yläkerran salissa että Lindkullassa (Gästgivars)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k753 ;
        poi:poiType       poio:karajatalo , poio:kellotapuli , poio:tie , poio:hautausmaa , poio:talonpoikaistalo , poio:makasiini , poio:pappila , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1404" ;
        skos:prefLabel    "Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8048>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Aurorankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1724791970395" ;
        wgs84:long        "24.9304314327743" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8048" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6258>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6E3E6CCF-D43C-4226-96E5-15EF11B373E7> .

[ dcterms:description  "Teoksessa kerrotaan Oulunkylän historiasta ja nykypäivästä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4949> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7833>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Cygnaeus, Fredrik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7383> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7833" .

rky:p390  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuitian kartanolinnan rakennuskanta ja puistomainen ympäristö muodostavat rikkaan ja ajallisesti syvän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Keskiajan tai 1500-luvun asumisesta kertova rakennuskanta on Suomesta lähes tyystin hävinnyt ja Kuitia on yksi noin puolesta tusinasta ylemmän aateliston, Hornien tai Flemingien rakennuttamasta kivisestä asuinkartanosta, jotka ovat säilyneet todisteena noiden vuosisatojen rakentamis- ja asumistapojen kehityksestä. Valtaneuvos Erik Flemingin rakennuttamat Kuitian ja Siuntion Suitian kartanot ovat vanhimpia parituparakennuksia maassamme.\n\nKuitian keskiaikainen kartanolinna sijaitsee Lemlahden saarella Länsi-Turunmaan itäisessä saaristossa. Peltomaiden keskeltä nousevalla kumpareella on keskiaikainen harmaakivilinna, 1700- ja 1800-luvulla rakennettu kartanorakennus sekä kaksi muuta asuinrakennusta. Keskiaikaisen linnan vaiheet kietoutuvat tiiviisti maamme suurmieshistoriaan, ennen kaikkea sen rakennuttaneen Fleming -suvun kautta. Kivilinna on kolmikerroksinen ja sen eteläpäässä on leveämpi poikittaissiipi. Sisäänkäynti on pihanpuoleisessa julkisivussa. Keskellä rakennusta on ollut portaikko, pohjoispäässä sali ja eteläpäässä kaksi avotakallista kamaria. Toisessa kerroksessa on säilynyt kattomaalausfragmentteja 1500-luvulta sekä eteistilassa seinämaalausten jäänteitä.\n\nKuitia on edelleen toimiva maatila. Sen nykyinen, osittain kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu useammassa vaiheessa 1700- ja 1800-luvulla mahdollisesti vanhempien kellareiden päälle. Talousrakennukset ja työväen asunnot ovat ryhmittyneet piha-aukion jatkeena olevalle harjanteelle ja mäelle. Kartanon oma hautausmaa on aidattu meren rannalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.300889416,22.408799810 60.299564491,22.410598599 60.297189914,22.407690002 60.292884985,22.405259778 60.289553104,22.405882760 60.290115007,22.395718075 60.293525310,22.387502665 60.296370840,22.387362530 60.300605832,22.392579558 60.300889416,22.408799810" ;
        poi:history       "Kuitia mainittiin asuinkartanona jo 1400-luvun alussa. Fleming-suvun rakennuttama kivilinna valmistui saman vuosisadan lopulla, 1483 kumotun kivirakentamiskiellon jälkeen. Linna rappeutui 1600-luvulla, mutta saatettiin uudelleen kuntoon 1770-luvulla apteekkari von Mellinin toimesta. Tuossa vaiheessa purettiin sivuosan ylin kerros, linnan kolmas kerros holvattiin ja rakennus rapattiin ja katettiin loivalla aumakatolla. Linnan pieniruutuiset ikkunat ovat peräisin tuosta vaiheesta. Kivirakennus oli alun perin osa umpipihaista kokonaisuutta ja nyttemmin kadonneiden rakennusten perustuksia on edelleen näkyvillä pihapiirissä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:talousrakennus , poio:hautausmaa , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=113" ;
        skos:prefLabel    "Kuitian kartanolinna"@fi .

[ dcterms:description  "Henrik Tikkasen esi-isät olivat Kruununhaasta kotoisin. Kruununhakaan Henrik päätyy putkaan ja löytää lopulta asunnon. Tikkanen valotta teoksessaan krunikkalaisten merkkihenkilöiden elämää." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2611> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

[ dcterms:description  "Viktor Janssonin veistos." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7984> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7982>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Ei-kaj Plumps" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:audience    th:Lapset ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8236> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9091> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1201> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=4&BibliographyId=45&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/ei-kaj-plumps" .

rky:p724  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahden keskiaikaisen emäseurakunnan 1700-luvun puolivälin puukirkko on ainoa säilynyt tunnetun ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Suikkasen johdolla Vanhaan Suomeen rakennetuista. Kirkkotarhassa on keskiaikainen kivisakasti.\n\nLaajan kirkkoaukean laidassa sijaitseva Virolahden tasavartisen ristikirkon ristivarret kapenevat ulospäin. Vesikatto on jyrkkä ja ristivarsien päästä aumattu. Ristikeskuksessa on pieni kattoratsastaja.\n\nKirkon fasadijäsentely ja kiinteä sisustus ovat peräisin arkkitehti Juhani Viisteen 1939 tekemästä korjauksesta, johon liittyvät myös Lauri Välkkeen tekemät lehterinkaiteiden koristemaalaukset. Sisäväritys on uusittu 1963 ja kuori-ikkunoihin on asennettu seuraavana vuonna Välkkeen suunnittelemat Virolahti-aiheiset lasimaalaukset. Alttaritaulu Kristuksen hautaanlasku on vuodelta 1914 ja sen on maalannut Oskari Paatela.\n\nKirkkotarhaa reunustava komea kiviaita on vuodelta 1857. Arkkitehti Veli Klamin suunnittelema tapuli on rakennettu 1958 edellisenä vuonna palaneen paikalle. Keskiaikainen kivisakaristo kirkkotarhassa on valkeaksi kalkittu ja siihen liittynyt, järjestyksessä kolmas puukirkko on purettu 1846. Kirkkotarhassa on lisäksi Pyterlahden kartanon omistaneen eversti Alexander Ekesparren hautakappeli. Sankarihautausmaa muistomerkkeineen ja kivisine risteineen on kirkon vieressä.\n\nMaantien varressa kirkosta luoteeseen on pitäjäntupa, joka on toiminut myös seurakuntatalona."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.508039871,27.687751724 60.508003569,27.686117726 60.509188024,27.686346966 60.509661693,27.685608274 60.510194094,27.684303775 60.510746399,27.683476135 60.510820425,27.686494843 60.510561656,27.690336618 60.508825861,27.691660154 60.508039871,27.687751724" ;
        poi:history       "Virolahden seurakunta muodostettiin 1300-luvun lopulla. Keskiaikainen kivisakaristo liittyi aikanaan puukirkkoon.\r\n\r\nVirolahden nykyinen kirkko rakennettiin ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Suikkasen johdolla 1765-1768. Esikuvana oli Ruokolahden silloinen 1741 valmistunut kirkko. Sisustuksen kirkkoon suunnitteli alunperin Mikael Stoffert. Suikkasen Vanhaan Suomeen rakentamat kolme muuta kirkkoa, Johanneksen, Käkisalmen ja Sakkolan kirkot, eivät ole säilyneet. Eskil Colleniuksen piirtämä tapuli vuodelta 1778 paloi 1957."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:sakasti , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1747" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden kirkko ja kivisakasti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Harju"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1880317381599" ;
        wgs84:long    "24.9526256482294" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/harju" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Suomenlinna, isänmaamme puolustuksen muinainen lukko. Kaukaa viisaat rakennuttajat, jotka antoivat käskyn kasata valtavan määrän luolia, holvistoja, torneja ja muita ritarivehkeitä parin- kolmenkymmenen sentin mittaisista kivenmurikoista, keksivät antaa linnoituksilleen hienoja nimiä, kuten Toivo ja Hyvän omantunnon linnake. Eli jos alkaa paukkua, oikeus on meidän puolellamme.\n    Vili istuu Hyvän omantunnon linnakkeen nurmikolla ja tankkaa käsikirjoituksesta Boromirin, Tolkienin hobitti-eepoksen ylpeän soturin repliikkejä.\" (S. 133.)" ;
  dcterms:description            "Vili harjoittelee ensimmäistä ammattilaisrooliaan Suomenlinnassa esitettävää näytelmää varten. Harjoitusten aikana Vili saavuttaa teatterikouluopettajansa vaatiman mielenhäiriön. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2757> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4205>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:49:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1462>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Helanen, Vilho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/helanen-vilho" .

rky:p984  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.198539863,24.909459499 60.199439601,24.909424714 60.199922486,24.909561664 60.200490186,24.910248073 60.200265846,24.913371762 60.199840636,24.914342683 60.196967746,24.913791607 60.197093067,24.912835947 60.197060732,24.911245351 60.197295664,24.910031872 60.198539863,24.909459499" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Ruskeasuon ratsastushalli)"@fi .

koko:p32767  dc:created  "2012-05-25T10:01:47.603+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:01:47.7+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "nybyggnad"@sv , "uudisrakentaminen"@fi , "new construction"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_1344>
        dcterms:modified  "2010-11-30T15:50:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1184898~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8544>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2igz/" ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8543> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8544" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9258>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1497389~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6754>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:24:43+0300" .

poi:level2  a      poi:Level ;
        rdf:label  "2 - low"@en , "2 - hiukan"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6849>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Aleksis Kiven katu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6847> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1534&BibliographyId=30037&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/aleksis-kiven-katu" .

[ dcterms:description  "Rikostarkastaja Martti Kononen asuu Liisankadulla, siellä on hänen kantakapakkansa Kolme Kruunua sekä Ravintola Kolme Liisaa. Liisankadulla tapahtuu myös kirjan ensimmäinen murha." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710>
] .

rky:p1183  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.623491970,27.630435735 60.622920155,27.633740004 60.620828606,27.639116307 60.619415630,27.643777854 60.618574367,27.645216391 60.617898601,27.645283813 60.617470490,27.643415806 60.617890612,27.638654003 60.618302519,27.635589767 60.619193761,27.631969067 60.621049721,27.625940989 60.621727366,27.625468915 60.623118933,27.625253236 60.623664610,27.627528064 60.623491970,27.630435735" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Säkäjärvi)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "...paikkasi käytävä Hyksin, sama elämä sulla ja mulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i750> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537>
] .

rky:p1517  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäkiraonmäen 1900-luvun alun kirkonkylille tyypillinen rakentaminen ja tunnetun pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakentama Kannuksen kirkko muodostavat 1930-luvun paloa edeltävää aikaa edustavan kirkonkylämiljöön. \n\nKannuksen keskustan alavasta maastosta kohoaa kunnan historiallinen keskus, nykyisin teiden saartama Mäkiraonmäki, eteläpuolellaan Kannuksen kirkko. Mäkiraonmäki perinteisine rakennuksineen on 1930-luvulla sattuneesta tulipalosta säästynyt, 1800-luvun kuntakehityksestä kertova kokonaisuus muuten uudessa taajamakuvassa. Mäen etelärinteellä on viiden suurikokoisen, kaksikerroksisen rakennuksen ryhmä, johon lukeutuvat Jokelan, Mäki-Jokelan ja Vaetojan maatilarakennusten lisäksi entinen kunnan toimisto, Kuntala, pitäjän hirsinen lainamakasiini sekä poliittisen järjestötoiminnan keskuksena, 1900-luvun alkuvuosina rakennettu työväentalo.\n\nKannuksen kirkon ja Mäkiraonmäen erottaa toisistaan nykyisin valtatie 28. Intendentinkonttorin suunnittelema puukirkko on rakennettu Heikki Kuorikosken johdolla. Muodoltaan se on sisäkulmistaan viistetty ristikirkko, jonka kahdeksankulmaisesta ristikeskuksesta kohoaa terävään huippuun päättyvä lanterniini. Kirkon ja tapulin nykyinen ulkoasu on pääosin Mikko Karjalahden korjauksesta vuodelta 1880. Kirkon vieressä seisoo puinen kellotapuli vuodelta 1817."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.901456609,23.915333482 63.901442161,23.914803370 63.901555653,23.914343284 63.901757762,23.913705464 63.901857393,23.913610602 63.902051764,23.913477234 63.902368396,23.913442418 63.902430236,23.913596548 63.902450858,23.913839119 63.902479285,23.914304647 63.902453469,23.914538361 63.902349954,23.915032515 63.902134595,23.915049121 63.901819303,23.915146826 63.901456609,23.915333482" ;
        poi:history       "Lestijoen varteen syntyi vakinaista asutusta myöhäiskeskiajalla. Asutuksen määrä nousi voimakkaasti 1700-luvun loppupuolella, ja Ylikannuksen eli Kannuksen pitäjässä taloluku nousi vuosien 1723 ja 1808 välillä 16:sta 67:een. Lohtajan alaisen kappeliseurakunnan kasvettua sen 1670-luvulla rakennettu kirkko korvattiin 1761 uudella, joka paloi salaman sytyttämänä 1813. Nykyinen Kannuksen kirkko rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmin 1815-1817. Kannus erotettiin kunnallishallinnollisesti Lohtajasta 1859 ja seurakunnallinen itsenäistyminen toteutui 1885.\r\n\r\nKannuksen kirkonkylää tuhosi tulipalo 1934. Kirkon ja rautatieaseman ohella vain Mäkiraonmäellä oleva rakennuskanta säästyi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k217 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:talonpoikaistalo , poio:museo , poio:seurantalo , poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2066" ;
        skos:prefLabel    "Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i454>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinkiä vossikalla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i159> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9186> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkia-vossikalla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2507>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Somppi, Tero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1616&PageContent=-1" , "http://www.lib.hel.fi/Page/4010ddf3-2b06-43d9-9fcd-d9e33ecf8b96.aspx?groupId=2426433e-8e54-4bf2-b21a-f36575b28c8e&announcementId=6e0eb520-928c-4915-ba3a-c2328427c7b5" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/somppi-tero" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7205>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5176>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1021137~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9160>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:46:45+0300" .

rky:p1777  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.284218129,23.878875709 68.285658810,23.879532772 68.286241849,23.880790231 68.287105154,23.882331388 68.287709933,23.885245247 68.287996346,23.890753508 68.286326771,23.891699197 68.285299446,23.891195361 68.284178475,23.891075587 68.283096710,23.890108852 68.281826476,23.889365787 68.280623121,23.888762424 68.280313319,23.885437731 68.280967960,23.882204257 68.282892907,23.879712860 68.284218129,23.878875709" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Kaarremarasto)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Äänet kiertävät talojen seinämiä. Lapsia on paljon, ovet paukkuvat, korttelit kaikuvat huudoista, leikkien äänistä, mattojen tamppauksesta, talonmiehet lakaisevat luudillaan ja hakkaavat jäätä jalkakäytävästä, kuorma-autot kuljettavat kadunreunoille lapioidut lumet pois. Pihalla käy soittajia ja laulajia, heille heitetään paperimyttyyn käärityt kolikot. Rapussa kiertää veitsenteroittajia ja aina heille löytyy työtä." ;
  dcterms:description            "Marja Pensalan, Jouko Hautalan tyttären, lapsuudenkoti oli Meritullinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802>
] .

[ dcterms:description  "Aija Kaartinen: Uiminen on liikkumalla kylpemistä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i83>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9255>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hussola, H."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9255" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6751>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Mäkelänrinteen lukio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6474> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/makelanrinteen-lukio" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1840>
        dcterms:modified  "2010-12-01T13:42:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1366721~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1366723~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1366724~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1817865~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7465>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9754>
        dcterms:modified  "2011-08-02T11:11:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9849>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Asunto Oy Sillanranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pitkänsillanranta 7-9" , "Sillanranta, asunto oy" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        th:lisatietolinkki   "http://asunnot.oikotie.fi/talon-tiedot/44516/pitk%C3%A4nsillanranta-7-9-helsinki" ;
        wgs84:lat            "60.1775195361731" ;
        wgs84:long           "24.948156392747" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/asunto-oy-sillanranta" .

[ dcterms:description  "Tikkasen trilogian toinen osa sijoittuu osaksi Herttoniemeen ja sodan jälkeiseen aikaan, jossa sodasta henkiinjäänyt sukupolvi hakee korvausta kadotetuille vuosille kiireisen elämän muodossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2609> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7202>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kiskontie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.2012874577932" ;
        wgs84:long        "24.9059828784792" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7202" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p68>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Karsseri"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T07:35:30.345+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:10:56.813+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36040 ;
        poi:description  "Talo rakennettiin karsseriksi vuonna 1864 hurjia pidätettyjä varten. Insinöörihallinnon päällikkönä oli tuolloin insinöörieversti Sredov. Karsserissa oli yhteensä 6 arestihuonetta. 1870-luvulla karsseri oli sotilasojennuskomppanian majoitustiloina. Sotilaiden terveydenhuoltoon alettiin yleisesti kiinnittää huomiota ja karsserinkin ilmanvaihtoa yritettiin sen vuoksi parantaa. Vuonna 1890 rakennus muutettiin varastoksi purkamalla joitain uuneja ja karsserien väliset tiiliseinät sekä vaihtamalla ovien paikkoja. 1892 talo otettiin linnoitustykistön kolmannen komppanian varikoksi ja sitten 1900-luvun alussa asunnoksi. Ensimmäinen asukas oli linnoitustykistön perheellinen vääpeli. Asunnoksi korjaaminen tehtiin tykistövaruskunnan työnä.\n\nRakennus on sittemmin koko 1900-luvun ajan ollut asuinkäytössä. Arkkitehtien Hannu Tomminen ja Esko Vormala suunnitelmien mukaan tehty peruskorjaus valmistui vuonna 1978.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 24 (1850-luvulla puretun päävartion entinen numero)\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 49\n\nLähteet:\nMV SL VIK B 413-417 425-426 1113-1118.\nVA VSA 15783 17044.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 1114, 20.3.1869.\n"@fi ;
        poi:history      "Talo rakennettiin karsseriksi vuonna 1864 hurjia pidätettyjä varten. Insinöörihallinnon päällikkönä oli tuolloin insinöörieversti Sredov. Karsserissa oli yhteensä 6 arestihuonetta. 1870-luvulla karsseri oli sotilasojennuskomppanian majoitustiloina. Sotilaiden terveydenhuoltoon alettiin yleisesti kiinnittää huomiota ja karsserinkin ilmanvaihtoa yritettiin sen vuoksi parantaa. Vuonna 1890 rakennus muutettiin varastoksi purkamalla joitain uuneja ja karsserien väliset tiiliseinät sekä vaihtamalla ovien paikkoja. 1892 talo otettiin linnoitustykistön kolmannen komppanian varikoksi ja sitten 1900-luvun alussa asunnoksi. Ensimmäinen asukas oli linnoitustykistön perheellinen vääpeli. Asunnoksi korjaaminen tehtiin tykistövaruskunnan työnä.\n\nRakennus on sittemmin koko 1900-luvun ajan ollut asuinkäytössä. Arkkitehtien Hannu Tomminen ja Esko Vormala suunnitelmien mukaan tehty peruskorjaus valmistui vuonna 1978.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 24 (1850-luvulla puretun päävartion entinen numero)\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 49\n\nLähteet:\nMV SL VIK B 413-417 425-426 1113-1118.\nVA VSA 15783 17044.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 1114, 20.3.1869.\n"@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14479118686602" ;
        wgs84:long       "24.98206920623784" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3218>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Haluatko konkkaronkkaan?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3217> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3218" .

th:Lapset  a             owl:Class ;
        rdfs:label       "Lapset"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:AgentClass .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5173>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Entisaikain Helsinki. 1" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6981> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6984> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6985> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4236> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6986> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3452> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3799> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2550> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2197> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/entisaikain-helsinki-1" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5507>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pekka Puupään osoite" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä mahtaa olla elokuvahenkilö P.Puupään osoite Helsingissä? Eli mille kadulle Pekka ja Pätkä (asui muualla) tulivat rappukäytävästä kun he olivat tulevinaan Pekan kotoa? Pekka ja Pätkä tulivat rappukäytävästä Toiselle linjalla. Pekka Puupään ja hänen vaimonsa Justiinan ulkokuvien kotitalon osoite on Kalliossa Toinen linja 13, asunto-osakeyhtiö Petäjä (1910). Viisikerroksinen asuinrakennus oli Toisen linjan ensimmäisiä kivitaloja. Asunnon sisäkuvat kuvattiin studiossa. Pekka ja Pätkä -elokuvien Helsinki-suhde on pitkälti samankaltainen kuin millaiseksi Spede Pasanen, Ere Kokkonen ja Jukka Virtanen sen mielsivät omissa komedioissaan 1960-luvulta lähtien. Kuvaukset suoritettiin kotikulmilla, aidoilla paikoilla, koska matkusteluun tai lavasteisiin ei voitu pahemmin sijoittaa.\n\nPekan ja Pätkän ”seuraajan” Uuno Turhapuron asunto sijoittui myös Kallioon, Fleminginkatu 5-9:n sisäpiha on Uunon kotimiljöötä. Elokuvassa ” Pekka ja Pätkä pahassa pulassa” käytettiin todellisuutta mukavasti hyväksi. Castreninkadulla sijaitsi todellinen ravintola Toveri, jonka kilpailijaksi elokuvassa avattiin ravintola ”Kaveri”. Se sijoitettiin Kolmannen linjan ja Castreninkadun kulmaan, todelliseen, matalassa puutalossa sijainneeseen kadunvarren ravintolaan. Tämä elokuvan ravintola oli hetkellinen työpaikka Pekalle ja Pätkälle, heidät palkattiin käveleviksi mainoksiksi. Elokuvassa ravintola Toverin omistaja harmistuu ”Kaverin” tehokkaasta markkinointikikasta. Myöhemmin tiloissa toimi ravintola Alppimaa mutta vuodesta 2004 tiloissa toimivan ravintolan nimi on jälleen ”Toveri.”\n\nEnsimmäiset Pekka Puupää- elokuvat esitettiin valkokankaalla 1953, mutta Elannon mainostaiteilijana ja mainospäällikkönä työskennelleen Ola Fogelbergin ( 1894-1952) sarjakuvahahmo seikkaili ”Kuluttajan lehden” keväästä 1925 alkaen myös saman vuosikymmenen lopulla tehdyssä piirrosanimaatiossa. Tämä Fogelbergin viisiminuuttinen piirrosanimaatio on sittemmin kadonnut. Pekka Puupää hahmo vilahti myös 1930-luvun alkupuolella valmistuneessa Elannon ruokalaa mainostaneessa lyhytelokuvassa.\n\nReino Helismaa ehdotti 1950-luvun alussa Puupää-ideaa Suomen Filmiteollisuuden johtajalle T.J Särkälle, joka innostui heti ideasta. Alun perin piti tehdä vain yksi elokuva mutta niitä tehtiinkin 13. Kriitikot haukkuivat mutta kansa tykkäsi.\n\nLähde:\nOuti Heiskasen ja Minna Santakarin kirja Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä (Teos 2004)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9288> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-mahtaa-olla-elokuvahenkilo-ppuupaan-osoite-h" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7462>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Autotalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1690317644249" ;
        wgs84:long        "24.929326667493" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7462" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7701>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:51:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8176>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:34:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5672>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2C511A57-91E2-4F18-AFF0-B85463E19DD3> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9751>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Ihmeellinen ilmalaiva" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa     "“Helsinki näkee pian kulkuneuvojen viimeisen ihmeen”, julisti mainosteksti syyskuussa 1930, kun ilmalaiva Graf Zeppelin vieraili Helsingissä.\n\nHattuja ja nenäliinoja huiskuttelevat pääkaupunkilaiset ottivat 1920-luvun alussa rakennetun ilmalaivan iloiten vastaan." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/52.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=52\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=52\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9751" .

rky:p353  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko muodostavat ainutlaatuisen ajallisesti ja maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Suurvalta-ajan huomattavimpiin rakennushankkeisiin Suomen puoleisessa valtakunnan osassa kuuluva Louhisaaren maisemarakenne periytyy keskiajalta ja kulttuurimaiseman peruspiirteet heijastavat suurvaltakaudella kehittynyttä kartanomiljöötä. Louhisaari ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin rakennettu Pernajan Sarvilahti ovat Suomessa ainoat suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetut ylhäisaatelin asuinkartanot.\n\nLouhisaari on Herman Flemingin 1600-luvun puolivälissä rakennuttama kartanokokonaisuus. Keskiaikainen asuinkartano sijaitsee pitkälle sisämaahan työntyvän Mynämäenlahden etelärannalla aikoinaan meren äärellä olleella kalliolla. Kolmikerroksinen, korkean hollantilaiskaton kattama linna on saanut vaikutteensa hollantilaisesta palatsiarkkitehtuurista. Barokkiportaalin yläpuolella on hiekkakivinen inskriptiotaulu vuosiluvuin 1655 ja 1761 (renovatum). Toinen kerros, jonka kiinteä sisustus on muutettu rokokootyyliseksi Chr. Fr. Schröderin mukaan 1760-1770-luvulla, on ollut varsinainen asuinkerros. Kolmas kerros, jonka saleissa on säilynyt alkuperäisiä kattomaalauksia, on ainoa suurvalta-ajalta säilynyt edustustila Suomessa.\n\nHiekkapintainen kunniapiha rajautuu päärakennukseen ja kahteen 1600-luvun sivurakennukseen. Sivurakennusten yläosasta aumattu satulakattomuoto on 1770-luvun korjauksesta. Kartanon puisto, joka laajenee puistometsänä läheiseen Myllykallion metsikköön ja Temppelinmäelle, on peruspiirteiltään 1700-luvun lopusta. Puistossa meren rantaviivalla on Mannerheimien 1825 rakennuttama kylpylärakennus, jonka suunnittelija on mitä todennäköisimmin C.L. Engel.\n\nKartanon pääsisäänkäynnin akseliin istutettu, lopullisen linjauksensa 1700-luvun alkupuolella saanut koivukuja yhdistää kartanon Askaisten kirkkoon. Kivikirkko ja sen esineistö kuvastavat kartanon ja seurakunnan kiinteätä suhdetta aina 1800-luvulle saakka. Vaaleaksi kalkitussa kirkossa on hollantilaistyylinen, lappeiltaan kaartuva paanukatto. Yksilaivaisen ja kolmitraveisen, kauttaaltaan valkoiseksi kalkitun kirkkosalin kahdeksanjakoiset holvit ovat ruoteettomat. Kirkon lyijylasipuitteiset ikkunat ovat maamme vanhimmat. Niissä on säilynyt vuodelta 1653 olevia lasiruutuja. Ovilevyjen vinoneliöpaneelit sekä lyötteet ja avaimet ovat 1600-luvulta. Kirkkosalin kiinteään sisustukseen kuuluvat kuoripenkit, alttarikaide, herrasväen lehterit kuorin kummallakin puolella sekä Herman Flemingin ja hänen vaimonsa Kristina Rosladenin lahjoittama flensburgilaisen Claus Gabrielin tammesta veistämä rehevää barokkityyliä edustava saarnastuoli kaikukatoksineen. Lisäksi kirkossa on useita Fleming-suvun jäsenten hautausvaakunoita.\n\nLouhisaaresta johtavan puistotien päätteenä olevan Mikael Piimäsen johdolla vuonna 1779 rakennetun paanukattoisen kellotapulin leveä pohjakerros on kiveä ja valkoiseksi rapattu. Kellotaso on kahdeksankulmainen ja sen päätteenä on viiriin päättyvä sipulikupoli. Keskiaikaista muotoa edustava kirkonkello sekä 1500-luvun tyyppiä oleva kello ovat perimätiedon mukaan Louhisaaren kartanon lahjoittamat. Kolmas kello on valettu Tallinnassa 1548. Kirkkoa ympäröi lehtipuiden reunustama kirkkotarha, jonka eteläreunassa oleva kreivillisen ja vapaaherrallisen Mannerheim-suvun uusklassillinen hautakappeli vuodelta 1823 on C.L. Engelin piirtämä.\n\nLouhisaaren kartano ja sitä ympäröivä kulttuurimaisema ovat osa Mynämäenlahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.570512231,21.844244196 60.569012342,21.846190612 60.565282219,21.844058942 60.563548783,21.836902984 60.559233114,21.830954838 60.560132812,21.823018052 60.562304780,21.816752664 60.564231356,21.816433645 60.574177718,21.813606788 60.577325956,21.812968813 60.579843683,21.815596621 60.581227127,21.819201110 60.581466864,21.822628347 60.582361358,21.844796104 60.578659427,21.851980339 60.574076983,21.860544959 60.573915788,21.862951245 60.573153525,21.864077236 60.571944145,21.864529991 60.570323490,21.867615255 60.568269737,21.865635208 60.568316946,21.858782527 60.569443161,21.855701454 60.573022167,21.854498537 60.573638709,21.853395694 60.573553443,21.851660543 60.572780888,21.850146596 60.571997221,21.848820541 60.572097699,21.846683746 60.571634427,21.845120605 60.570512231,21.844244196" ;
        poi:history       "Louhisaaren tila tuli Fleming-suvun omistukseen 1400-luvun puolivälissä, kun sen varhaisin tunnettu omistaja solmi avioliiton asemies Maunu Flemingin kanssa. Louhisaari periytyi suvussa aina vuoteen 1792 asti. Louhisaaren kartanon ja kirkon rakentaminen nivoutuivat yhdeksi rakennushankkeeksi 1600-luvun puolivälissä Herman Flemingin aikana. Molemmille rakennustyömaillle tuli kesäkausina muurareita ja rakennusmestareita Tukholmasta. Askaisten kirkko kuului kappeliseurakuntana Lemun keskiaikaiseen kirkkopitäjään.\r\n\r\nFleming-suvun omistajakauden jälkeen Louhisaari oli Mannerheim-suvun omistuksessa vuoteen 1903 saakka. Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim syntyi Louhisaaressa. 1900-luvun omistajia olivat talousneuvos Oskar Hannus ja hänen tyttärensä Inkeri Hovinen. Suomen marsalkan ratsastajapatsastoimikunta lunasti Louhisaaren linnan ja 7,5 hehtaarin puistoalueen ja lahjoitti ne Suomen valtiolle 1961. Muinaistieteellisen toimikunnan (Museoviraston) johdolla kartanon rakennukset restauroitiin 1962-1967. Louhisaaren kartanomuseo avattiin yleisölle 1967."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k481 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1750" ;
        skos:prefLabel    "Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5767>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pääkaupunkiseudun autiotalot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko pääkaupunkiseudulla hylättyjä/autioita taloja? Hylätyistä ja autioista taloista ei löydy luetteloa, mutta varmasti niitä on olemassa. Helsingin kaupungin omistamista kiinteistöistä löytyy tietoa Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta. Kaupungin kiinteistökannasta saattaa löytyä asumattomia taloja.\n\nTalonvaltauksiin osallistunut Oranssi ry http://www.oranssi.net/ saattaa tietää myös autioista taloista, ota yhteyttä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-paakaupunkiseudulla-hylattyjaautioita-taloja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7961>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1866560~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p266>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Miinavarasto H5\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:56:49.304+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:16:07.941+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34574 , koko:p33509 ;
        poi:description  "Varaston H5 rakentaminen aloitettiin vuonna 1882 ja saatiin päätökseen asiakirjatietojen perusteella jo samana vuonna. Rakennustyö liittyi 1880-luvun alussa käynnistettyyn saaren rakennuskannan uusimiseen miinakomppanian tarpeisiin.\n\nMiinavaraston paikalla oli sijainnut vuodesta 1836 asti puinen ruutivarasto n:o 109, joka tässä yhteydessä purettiin.\n\nNykyinen miinavarasto H 5 rakennettiin tiilestä. Se on lähes identtinen miinavaraston H 3 kanssa. Siinä oli kaksi lautaisen väliseinän erottamaa osastoa: eteläpäässä sijaitseva oli tarkoitettu miinatarvikkeiden säilytykseen, toinen, suurempi, varsinaiseksi miinavarastoksi. Rakennuksessa on harmaakivinen kivijalka ja alunperin sen sisäpuolella kolme pilaririviä kannattamassa lattiaa. Pitkillä sivuilla on kuusi matalahkoa valeikkunaa ja kuusi varsinaista ikkunaa, eteläpäädyssä kolme ikkunaa. Ikkunoiden väleissä on pilasterit. Ovi ajoluiskineen on pohjoispäässä ja sen molemmin puolin ikkunat. Ullakkoa valaisi kolme kaarevaa, nyt umpeenlaudoitettua kattoikkunaa kummallakin lappeella sekä päätykolmioissa olevat ikkunat. Kaikissa varsinaisissa ikkunoissa on kalterit ja puuluukut. Rakennusta kiertää kalkkikivestä tehty räystäsuloke. Miinavaraston pitkillä sivuilla on jykevät, kaksi metriä syvät, kaksikerroksiset hyllyt, miinatarvikeosassa hyllyt ovat 4-6 kerroksiset. Keskellä kulkevat miinavaunujen raiteet. Ullakko oli säilytystilana. Välipohjassa oli kaksi luukkua ja taljat tavaroiden ylösnostamista varten. Välipohja lienee ollut osittain irrallisista, siirreltävistä lankuista kuten nykyäänkin.\n\nVuonna 1886 varaston eteläpäähän suunniteltiin uunilämmitystä kosteudelle alttiiden miinatarvikkeiden säilytystä varten. Suunnitelma ei toteutunut. Samalta vuodelta on piirustus ukkosenjodattimien asentamisesta rakennuksiin 109, 110, 111,112 ja 113. Töiden vastaanottokatselmus oli vuonna 1889.\n\nViimeistään vuonna 1898 asennettin rakennuksen pohjoispäähän, sisäpuolelle n.8 m pitkä luiska miinavaunuja varten. Luiskaa voitiin nostaa ja laskea. Samalla korjattiin myös laiturille vievien kiskojen tasoja kuljetusten helpottamiseksi. Seuraavana vuonna rakennuksen kellari tehtiin miinakaapelirullien säilytystilaksi. Tällöin kellarin keskeltä poistettiin yksi lattiaa kannattava pilaririvi.\n\n1900-luvun alusta on olemassa yksityiskohtainen selostus ja piirustukset varastossa säilytetyistä tarvikkeista ja miinoista sekä niiden sijaintipaikoista. Pienemmässä huoneessa säilytettiin teräsvalssia ja kymmenysvaakaa sekä hyllyissä erilaisia tarvikkeita mm sytyttimien osia, poria, kuparisia kupuja jne. Käytettiinkö tätä huonetta myös miinojen kokoamiseen, ei asiakirjasta käy yksiselitteisesti ilmi. Varsinaisen miinavaraston puolella oli hyllyissä 2 ja 4 puudan galvanoituja miinoja sekä keskellä punottua kaapelia, joka mainitaan valmistetun vuonna 1878.\n(Liisa Eerikäinen 1996)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen numero 109 ja 1.\nLähteet:\nKA VSA 14506, 15557, 15573, 15667, 15736, 15796, 17040, 17044, 1769. 17095.\nKA VSA, RakH Hk6 11, 13, 14, 18, 27-30, 32-47, 66, 69, 70, 86, 88, 89, 134, 136, 138.\nMV SL VIK LO 2, 3, 10-15, 49, 51-54, 58, 62-65, 70, 71, 85."@fi ;
        poi:history      "Varaston H5 rakentaminen aloitettiin vuonna 1882 ja saatiin päätökseen asiakirjatietojen perusteella jo samana vuonna. Rakennustyö liittyi 1880-luvun alussa käynnistettyyn saaren rakennuskannan uusimiseen miinakomppanian tarpeisiin.\n\nMiinavaraston paikalla oli sijainnut vuodesta 1836 asti puinen ruutivarasto n:o 109, joka tässä yhteydessä purettiin.\n\nNykyinen miinavarasto H 5 rakennettiin tiilestä. Se on lähes identtinen miinavaraston H 3 kanssa. Siinä oli kaksi lautaisen väliseinän erottamaa osastoa: eteläpäässä sijaitseva oli tarkoitettu miinatarvikkeiden säilytykseen, toinen, suurempi, varsinaiseksi miinavarastoksi. Rakennuksessa on harmaakivinen kivijalka ja alunperin sen sisäpuolella kolme pilaririviä kannattamassa lattiaa. Pitkillä sivuilla on kuusi matalahkoa valeikkunaa ja kuusi varsinaista ikkunaa, eteläpäädyssä kolme ikkunaa. Ikkunoiden väleissä on pilasterit. Ovi ajoluiskineen on pohjoispäässä ja sen molemmin puolin ikkunat. Ullakkoa valaisi kolme kaarevaa, nyt umpeenlaudoitettua kattoikkunaa kummallakin lappeella sekä päätykolmioissa olevat ikkunat. Kaikissa varsinaisissa ikkunoissa on kalterit ja puuluukut. Rakennusta kiertää kalkkikivestä tehty räystäsuloke. Miinavaraston pitkillä sivuilla on jykevät, kaksi metriä syvät, kaksikerroksiset hyllyt, miinatarvikeosassa hyllyt ovat 4-6 kerroksiset. Keskellä kulkevat miinavaunujen raiteet. Ullakko oli säilytystilana. Välipohjassa oli kaksi luukkua ja taljat tavaroiden ylösnostamista varten. Välipohja lienee ollut osittain irrallisista, siirreltävistä lankuista kuten nykyäänkin.\n\nVuonna 1886 varaston eteläpäähän suunniteltiin uunilämmitystä kosteudelle alttiiden miinatarvikkeiden säilytystä varten. Suunnitelma ei toteutunut. Samalta vuodelta on piirustus ukkosenjodattimien asentamisesta rakennuksiin 109, 110, 111,112 ja 113. Töiden vastaanottokatselmus oli vuonna 1889.\n\nViimeistään vuonna 1898 asennettin rakennuksen pohjoispäähän, sisäpuolelle n.8 m pitkä luiska miinavaunuja varten. Luiskaa voitiin nostaa ja laskea. Samalla korjattiin myös laiturille vievien kiskojen tasoja kuljetusten helpottamiseksi. Seuraavana vuonna rakennuksen kellari tehtiin miinakaapelirullien säilytystilaksi. Tällöin kellarin keskeltä poistettiin yksi lattiaa kannattava pilaririvi.\n\n1900-luvun alusta on olemassa yksityiskohtainen selostus ja piirustukset varastossa säilytetyistä tarvikkeista ja miinoista sekä niiden sijaintipaikoista. Pienemmässä huoneessa säilytettiin teräsvalssia ja kymmenysvaakaa sekä hyllyissä erilaisia tarvikkeita mm sytyttimien osia, poria, kuparisia kupuja jne. Käytettiinkö tätä huonetta myös miinojen kokoamiseen, ei asiakirjasta käy yksiselitteisesti ilmi. Varsinaisen miinavaraston puolella oli hyllyissä 2 ja 4 puudan galvanoituja miinoja sekä keskellä punottua kaapelia, joka mainitaan valmistetun vuonna 1878.\n(Liisa Eerikäinen 1996)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen numero 109 ja 1.\nLähteet:\nKA VSA 14506, 15557, 15573, 15667, 15736, 15796, 17040, 17044, 1769. 17095.\nKA VSA, RakH Hk6 11, 13, 14, 18, 27-30, 32-47, 66, 69, 70, 86, 88, 89, 134, 136, 138.\nMV SL VIK LO 2, 3, 10-15, 49, 51-54, 58, 62-65, 70, 71, 85."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/8/6/saha/suomenlinna/0_-8024823056075897459.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.15452624405967" ;
        wgs84:long       "24.989219975471542" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3120>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hirn, Sven"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3120" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1091>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Yhtä kaikki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i231> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6893> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/yhta-kaikki" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kävelin Ruttopuistoon, ostin jäätelökioskista ison pallon rommirusinaa ja istahdin penkille puiden varjoon. Selkään upotetut raudat tuntuivat inhottavasti painautuessani penkin kovaa selkänojaa vasten, niiden metalli nuljahteli ihon ja luun välissä. Parinkymmenen metrin päässä nurmikolla istui ryhmä mustiin anhka-asuihin sonnustautuneita nuoria. Vaitonainen joukko näytti  lähinnä helteen lannistamalta varisparvelta, ja luultavasti joku heistä keräsikin parhaillaan rohkeutta ehdottaakseen, että mitä jos mentäisiin vain kaikki kotiin ja vaihdettaisiin nahkahousut ja -palttoot vaikkapa ihan tavallisiin vaatteisiin. ... Vilkaisin sivulleni kuullessani jonkun istuvan viereeni. Vanhempi silmälasipäinen mies, sonnustautunut huonosti istuvaan harmaaseen pukuun. ... Nyt silmäni rävähtivät auki. Katsoin miestä, joka oli kääntynyt puoleeni. Samassa tajusin kuka hän oli:  vieressäni Ruttopuiston penkillä istui pari vuotta aikaisemmin kuollut entinen pääministeri Kalevi Sorsa.\" (s. 21-22)" ;
  dcterms:description            "Kalevi Sorsa ilmestyi Johannekselle ensimmäisen kerran Ruttopuistossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1666> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869>
] .

rky:p947  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.211154885,27.698504028 62.209865982,27.704946245 62.209051941,27.702698302 62.208667793,27.700588359 62.208652022,27.698999521 62.208744290,27.697285227 62.210225886,27.699979985 62.210870595,27.698157232 62.211154885,27.698504028" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Vättilä)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1307>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1145182~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7142>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8173>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Vilhunen, Selma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8173" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8412>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1530855~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6383>
        dcterms:modified  "2009-04-30T12:16:31+0300" .

koko:p11794  dc:created  "2012-05-28T10:53:39.239+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:53:39.421+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "turister"@sv , "matkailijat"@fi , "travellers"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Suomenlinnan kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aleksanteri Nevskin kirkko" , "Viaporin Aleksanteri Nevskin kirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat            "60.1478437866944" ;
        wgs84:long           "24.98640071344" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suomenlinnan-kirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6717>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:16:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8672>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:35:33+0300" .

rky:p1146  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oitti on Suomen toiseksi vanhimman, Riihimäki-Pietari -rataosuuden tyypillinen asema, jolla on säilynyt puisen asemarakennuksen lisäksi useita asuin- ja talousrakennuksia.  Asuinrakennukset edustavat arkkitehtuuriltaan rautatieläisten eri ammattiryhmien asumiskulttuuria. \n\nAsemarakennuksen koillispuolelle sijoittuu makasiinirakennus 1930-luvulta ja tiilinen maakellari. Asemapuistossa on kaksoisvahtitupa,  alueen yhteinen saunarakennus sekä asemapäällikön jugendtyylinen asuinrakennus.  Viimeisenä asuinpihana on virkailijoiden asuintalo. Alueen perällä on uusi asemapäällikön talo 1950-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.783883695,25.011256126 60.785181726,25.013071998 60.785076868,25.013322241 60.786117910,25.014940105 60.785927936,25.015524965 60.783578654,25.012007156 60.783883695,25.011256126" ;
        poi:history       "Oitin rautatieasema rakennettiin III luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan Riihimäki-Pietari -radalle. Asemarakennus valmistui 1869. Asemaa laajennettiin vuosina 1876 ja 1917. Rautatien rakentaminen vaikutti voimakkaasti Oitin kehitykseen; kylän painopiste siirtyi vanhalta kylätontilta aseman suuntaan, johon syntyi asutusta ja tiiliteollisuutta.\r\n\r\nRadan rakentamisen aikaan vallinnut nälänhätä edesauttoi tautien leviämistä ja ratatyöläisiä kuoli paljon. Hausjärven Syväojan nummelle perustettiin rautatien hautausmaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k086 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4238" ;
        skos:prefLabel    "Oitin rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8767>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Aaltonen, Remu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aaltonen, Henry" , "Remu" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8767" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Yöpuisto" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8512> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8513> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8763> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8511> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=29694&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2136" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6120>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ruohoa ratikkakiskojen välissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingissä tehtiin ratikkakiskotöitä Kuusitien ja tullinpuomin välillä. Aikaisemmin kohdalla oli kiskojen välissä asfalttia, jossa usein myös ambulanssit ajoivat. Kiskojen väliin on nyt laitettu \"epätasaisia\" laattoja, joiden väliin on istutettu ruohoa. Miksi tällainen valinta on tehty, ja voivatko hälytysajoneuvot edelleen käyttää tätä väylää tilapäisesti päästäkseen muun liikenteen ohi nopeammin? Helsingin kaupungin liikennelaitokselta (HKL) kerrottiin, että hälytysajoneuvot voivat käyttää kyseistä rataosuutta aivan kuten ennenkin.\n\nEpätasaisuus johtuu siitä, että kiveykseen jätettiin multakoloja nurmikon kasvua varten. Ajoneuvolla kiveyksen päällä ajettaessa ajoneuvo tärisee hiukan. Kiveys on kuitenkin suunniteltu niin, että se kestää vähäisen liikenteen sen päällä.\n\nRatateknisesti radan nimi on nurmikkorata. Se on kehitetty vähentämään rata-alueen pölyämistä. Kivien lomassa kasvava nurmikko sitoo pölyn itseensä eikä rata sen takia pölyä niin paljon kuin esimerkiksi vanhat sepeliradat. Kiveyksessä käytetyn kiven nimi on vihernappula.\n\nVanhat sepelin päälle perustetut radat liikkuvat ja painuvat herkästi. Nurmikkorata on perustettu betonilaatan päälle, mikä estää radan painumisen ja liikkumisen. Kun rata on perustettu betonilaatan päälle, myös pintamateriaalit (asfaltti, kiveys) pysyvät siistimmässä kunnossa kuin sepelin päälle perustetulla radalla." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9173> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/ruohoa-ratikkakiskojen-valissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6977>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i417>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki twist" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9163> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9162> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9164> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9161> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-twist" .

[ dcterms:description  "Kansanedustaja" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6701> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4330>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:43:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4425>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Suomen Kansallisteatteri -  The Finnish National Theatre" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/suomen-kansallisteatteri-finnish-national-theatre" .

[ dcterms:description  "Johannes työskentelee panimolla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9386> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6380>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Jokela, Leo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/jokela-leo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7094>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:34:08+0300" .

[ dcterms:description  "Kirja kertoo Aini Tähtisen kolmikymmenvuotisesta työstä Kaupunginpuutarhassa (Talvipuutarhassa)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3915> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3914>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9218>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Brooker, Gary"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9218" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Töölönlahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1805381876001" ;
        wgs84:long        "24.9340953136961" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6714" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ritarihuone"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1696465523843" ;
        wgs84:long        "24.9562554019218" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7189" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7428>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9383>
        dcterms:modified  "2010-08-17T16:09:29+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Patruunapari oli tyytyväinen uuteen asuntoonsa. Erkkeri-ikkunoista ja torniosan näköalaikkunoista avautui lähes koko Helsinki. Näkymä ulottui Tuomiokirkon ja Kruunuhaan yli aina Siltasaareen ja rautatieasemalle. Kuningaskunnasta lähtenyt Keirkner oli saanut naapuristoonsa keisarilliset palatsit ja katedraalin." ;
  dcterms:description            "August Keirkner osti Luotsikatu 1:n Julius Tallbergilta vuonna 1907 ja se oli patruunaparin Helsingin asuinpaikka vuoteen 1918." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8106> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9717>
        dcterms:modified  "2011-07-26T14:27:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1950470~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6974>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vainio, Sinikka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vainio-sinikka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7688>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:41:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_226>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1228614~S9*fin> .

rky:p1642  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Isojoen kirkko on Isojokilaakson peltomaiseman ja kylärakenteen  kiintopiste. Isojokilaakson kirkonkylän ympärillä sekä joen yläjuoksulla Koppelonkylässä on säilynyt perinteistä jokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta. Isojokilaakson vanhoille talonpoikaistaloille ominaista ovat puolitoistakerroksiset pitkät päärakennukset ja niiden suljetut neliömäiset pihapiirit. Alueella on säilynyt runsaasti vanhoja maanteitä reunustavia kiviaitoja.\n\nIsojoen kookas hirsinen ristikirkko kuuluu 1800-luvun alkupuolen ristikirkkoihin. Vanhan hautausmaan ympäröimä kirkko noudattaa C.L. Engelin Alajärvelle ja Lapualle kehittelemää kirkkotyyppiä. Empirekirkon sisäkulmat on viistetty ja ristikeskusta kattavan kookkaan kupolin huipentaa lyhty. Ristivarsia kattavat puuholvit. Kirkon vierellä on puinen kellotapuli vuodelta 1859 ja kirkon kaakkoispuolella on vanha kirkonpaikka. \n\nKirkon läheisyydessä joen itärannalla on tiettävästi 1700-luvulta peräisin oleva entinen kappalaisen virkatalo, joka toimii Isojoen kotiseutumuseona. Museotoimintaa ennen se toimi pitkään paikkakunnan rippikoulutupana. Samassa pihapiirissä on 1800-luvun puolivälissä kahdessa osassa rakennettu komea Isojoen pappila, joka nykyään palvelee kotiseututalona. \n\nIsojoen länsirannalta avautuu laaja näkymä kirkolle yli jokivarren avoimen viljelymaiseman. Matkan päässä joesta mäenkumpareella ovat mm. Sorilan, Hakolan ja Pietarin tilat. Paikalle on sijoittunut talonpoikaista rakennuskantaa sekä pienempiä asuinrakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta.\n\nIsojokea länsirannalla, hieman kirkolta alavirtaan sijaitsevan Pihlajan pihasta aukeaa näkymä avoimen jokilaakson yli Isojoen kirkolle. Päärakennus on 1800-luvun lopusta ja sijoitettu pihaan pohjois-eteläsuunnassa. Talousrakennuksiin kuuluu vanha luttiaitta sekä pieni otsa-aitta sekä uusia karjatalouden tuotantorakennuksia. Asuinrakennuksessa on kahdella sisäänkäynnillä varustettu kuisti. Koko rakennuksen ulkoverhous on viimeistelty taidokkaasti ja harkiten ikkunoiden pielilautoja ja räystäiden aluslaudoitusta myöten.\n\nViereisen Wiitalähteen (Viitalan) tilalle johtava tie on reunustettu molemmin puolin korkein kiviaidoin ja koivu- ja kuusirivein. Päärakennus, jota on kunnostettu 2006, on varustettu poikkipäädyin ja kuistilla. Tilaan kuuluu vanhoja ulkorakennuksia. Perinteistä rakennuskantaa on myös läheisillä Kankaanpään ja Keskipihlajan tiloilla. Keskipihlajan punamullattu asuinrakennus on sijoitettu maantien varteen. Kookas kuisti on keltamullattu. Pihan pohjoissivua suojaa hirsirakenteinen navetta ja pihapiiriin kuuluu lisäksi sauna, kaksi aitta ja liiveri.\n\nIsojoen ylävirralla mäenharjanteelle rakentuneelta Koppelonkylältä avautuu viljelymaisema Isojoen laaksoon. Kylän rakennuskanta on säilynyt perinteisenä rakentamisen mittakaavalta ja sijoittelulta. Taloista voidaan mainita Koppelokorven umpipiha, jossa on viimeistään 1800-luvulta periytyvä päärakennus sekä ns. pikkutupa 1900-luvun alusta. Tien länsipuolella on talousrakennuksia. Niskalan talon pihapiiristä avautuvat näkymät Kortteenkylään joen vastarannalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.113167351,21.958865932 62.111130249,21.956447653 62.110600501,21.956199990 62.110205792,21.955561835 62.109278803,21.955379406 62.107840274,21.949838014 62.107573993,21.948310860 62.107125367,21.946481320 62.107834448,21.944041527 62.109644586,21.942432929 62.112873485,21.921930473 62.113297616,21.921263859 62.114970318,21.919688188 62.115818664,21.919469665 62.117106004,21.920510843 62.119222249,21.922746379 62.119437129,21.923438226 62.119462281,21.924420574 62.119092042,21.927454350 62.118852863,21.930656490 62.119221036,21.934366489 62.118872097,21.937015572 62.117877143,21.940534286 62.117100001,21.943673621 62.116742649,21.946095236 62.116433670,21.948254494 62.116003143,21.949678782 62.115846597,21.949948013 62.115819269,21.950784421 62.116313640,21.952858428 62.115575151,21.954367861 62.114543737,21.952598946 62.114285986,21.951800608 62.112663372,21.954312012 62.112939785,21.955399884 62.113254464,21.956016425 62.114008345,21.957750660 62.113809450,21.957976515 62.113463516,21.958249664 62.113167351,21.958865932" ;
        poi:history       "Isojoki oli eräaluetta, kunnes Kustaa Vaasan aikana erämaita asutettiin ja otettiin viljelyksille. Asutus asettui jokilaakson viljaville maille. Metsä olivat isoonjakoon saakka yhteismetsiä, joissa harjoitettiin runsaasti tervanpolttoa 1700-luvulla.\r\n\r\nIsojokelaiset kuuluivat aluksi Närpiön seurakuntaan, mutta vuodesta 1594 Lapväärtin kappeliin ja vuodesta 1607 Lapväärtin kirkkoherrakuntaan. Isojoen kirkon rakennuspaikaksi oli esillä mm. Vanhankylän seutu mutta silloisen mahtimiehen Luukas Svartin toimesta ryhdyttiin ensitöiksi rakentamaan saarnahuonetta nykyiseen kirkonkylään. Hanke oli suuri silloisen Isojoen 30:lle perheelle mutta saarnahuone valmistui 1733 ja oli käytössä noin sata vuotta.\r\n\r\n1820-luvulla aloitettiin toimet uuden kirkon rakentamiseksi. Monien kokousten jälkeen kirkon piirustukset tilattiin Carl Ludvig Engeliltä. Kirkon rakennustyöhön ryhdyttiin heti suunnitelmien valmistuttua. Työmaan mestariksi palkattiin Erik Kuorikoski. Ristikirkko valmistui 1833.\r\n\r\nIsojoen seurakunta itsenäistyi 1855. Isojoki eriytyi omaksi nimismiespiiriksi 1884 ja omaksi käräjäkunnaksi 1888. Ensimmäinen itsenäinen kuntakokous pidettiin pappilassa 1868."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k151 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:pappila , poio:makasiini , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4259" ;
        skos:prefLabel    "Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema"@fi .

blue_route:c26  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s27 ;
        :source       blue_route:s26 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9120>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Talvitie, Virpi "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://wsoy.fi/yk/authors/show/857" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9120" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2632>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Nukkeleikki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2625> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/nukkeleikki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7091>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Laurellska skolan"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1707056144024" ;
        wgs84:long        "24.95620250727" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7091" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i913>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Rööperiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i912> ;
        th:lisatietoa         "Penny Lane" ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8980> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/913" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Lastenlinnan rakennustöihin ryhdyttiin 1946. Sodan aiheuttamista taloudellisista ja materiaalisista vaikeuksista huolimatta Lastenlinna vihittiin käyttöön marraskuussa 1948. Vaikeuksista selvittiin kekseliäisyydellä. Rahat rakentamiseen hankittiin mm. myymällä kahvia ja sokeria. Tunnuslauseena olikin: \"Mikään ei ole mahdotonta, sanoi suutarin muija, kun pikilapulla kaljupäätä ukkoaan tukisti.\"" ;
  dcterms:description            "Lastenlinnan suunnittelutehtävä jäi Elsi Borgille hänen veljensä Kaarlon kuoltua 1939. Kirjassa kuvaus rakennuksesta ja sen rakennustöistä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8722> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7744>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7330>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_486>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7425>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mäkelä-Alitalo, Anneli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7425" .

[ dcterms:description  "Renny Harlinin ravintola Planet Hollywoodin avajaiset. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9633> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9380>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Uusi Iloinen Teatteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "UIT" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9380" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jos sä menet diskoon tai lavalle tanssimaan, noi kundit autoissaan kerjää mukaansa Pasilaan\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i224> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8139>
        dcterms:modified  "2010-01-14T10:47:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7590>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:42:19+0300" .

rky:p316  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään Hämeenkyrössä sijaitsevilla kodeilla on olennaista merkitystä Sillanpään elämänvaiheiden (nuoruus, kirjailijaksi ryhtyminen) ja elämäntyön (kirjallinen tuotanto) arvioinnissa ja tulkinnassa. Sillanpää on maaseutukuvauksissaan kertonut vaikuttavasti kotiseutunsa Hämeenkyrön maisemista ja paikallisten ihmisten elämästä. Sillanpään syntymä- ja lapsuudenkoti Myllykolu, nuoruudenkoti Töllinmäki sekä kirjailijan perheelleen rakennuttama huvila Saavutus ovat edustavia esimerkkejä aikakaudelleen tyypillisestä rakennuskannasta kirjailijan kuvaamassa kulttuurimaisemassa.\n\nMyllykolun torppa sijaitsee Kierikkalan kylässä, joka on Hämeenkyrön kansallismaiseman kulttuurista ja maisemallista ydintä. Sillanpään esikoisteokseen liittyvät maisemat avautuvat laajoina yli peltoaukeiden Kallioistenselälle yleisnäkymää hallitsevalta Sikomäeltä.  Vaatimaton hirsipintainen rakennus on salvottu pitkänurkkaiseksi ja siinä on pieni kuisti. Pihapiirissä on myös pieni aitta ja paikalle siirretty saunarakennus. Myllykolun hirsilato on osa maastoon sulautuvan kesäteatterin rakenteita. Kunnan omistuksessa oleva Myllykolu on ollut museona vuodesta 1962. \n\nTöllinmäki, Sillanpään nuoruudenkoti Hämeenkyrön Heinijärvellä on vaatimaton 1800-luvun lopulla rakennettu tupa, johon on 1900-luvulla rakennettu peräkamari ja porstua. Myöhemmin 1970-luvulla tupa entistettiin ja katettiin uudelleen päreillä. Tupa on lautavuorattu pystyrimalaudoituksella ja jätetty maalaamattomaksi. Myös Töllinmäki toimii museona, joka on parhaiten säilyneitä kirjailijakotejamme.\n\nSaavutus, ajalleen tyypillinen mansardikattoinen huvila on rakennettu 1920-luvun alussa Kierikkalan kylään, Kirkkojärven rantaan. Nykyisin saavutus on Sillanpään vanhimman tyttären perikunnan omistuksessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.596197049,23.193003906 61.596761033,23.192939272 61.597113475,23.193380594 61.597589549,23.193234658 61.597851256,23.194479524 61.597591621,23.194936769 61.597227560,23.195213138 61.596989686,23.195319522 61.596760227,23.195492385 61.596197049,23.193003906" ;
        poi:history       "Myllykolun mäkitupa rakentui F.E. Sillanpään isän 1887 siirtämästä aitasta, johon lisättiin myöhemmin pirtti. Sillanpään vanhemmat ostivat konkurssin jälkeen 1905 Töllinmäen vaatimattoman tuvan ränsistyneenä ja kunnostivat siitä kodin.\r\n\r\nSillanpää rakennutti perheineen Saavutuksen 1920-luvun alussa Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaan, mutta käänsi sen sijoitusta paikalla saadakseen mieleisensä näköalan. Huvilan piti toimia perheen kotina, mutta vakituisesti Sillanpäät asuivat siinä vain neljä vuotta. Kirjailijan huonon taloudellisen tilanteen vuoksi perhe muutti Porvooseen kustannusyhtiön tarjoaman vakituisen työn perässä. Myöhemmin WSOY:n omistamaa huvilaa käytettiin kesähuvilana ja joulunvietoissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k108 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:huvila , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1932" ;
        skos:prefLabel    "F.E. Sillanpään kodit (Töllinmäki)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9714>
        a                    th:TV-Sarja ;
        rdfs:label           "Helppo elämä" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "kotimainen draamasarja" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9713> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:lisatietoa        "Helppo elämä on tarina huijarista, joka haaveilee rehellisestä elämästä. " ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/draama/helppo_elama/ohjelma?761632" ;
        th:ohjaaja           <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8372> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9714" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7685>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Villensauna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Wilhelmsbad" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7987> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> ;
        wgs84:lat            "60.1729748371758" ;
        wgs84:long           "24.9437826261985" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7685" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7924>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1506776~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirjan päähenkilö Jack Burns käy äitinsä Alicen kanssa Helsingissä 1970 etsimässä urkurina toiminutta isäänsä. Hän palaa Helsinkiin 1998." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8788> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p229>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Halkovaja / Autotalli  C50"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:37:14.813+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:30:49.285+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36548 , koko:p36222 ;
        poi:description  "\nTiilipilarirakenteinen vaja rakennettiin vuonna 1959 kuten viereinen koulurakennus C 55. Vajan takaseinän muodostaa pohjoisen polygonin graniittimuuri. Vajaa käytettiin viereisen Kurtiinitalon C 52 asukkaiden puuvajana, mutta se jäi tarpeettomaksi 1990-luvun alussa, kun Kurtiinitaloon asennettiin kaukolämmöllä tomivat lämmityspatterit. Vaja peruskorjattiin kesällä 1994 autosuojaksi purkamalla sisältä kevyet, puiset väliseinät. Lattia tasoitettiin betonivalun avulla. Ulko-ovet rakennettiin uudelleen.\n\nSamalla paikalla oli 1920-luvulla vaja ja kellari C II 77. Maahan upotettu monilokeroinen kellari oli betonirakenteinen; lokeroita käytettiin läheisen Kurttiinitalon upseeriperheiden jääkellareina. Jääkellarin maanpäällinen vaja oli harjakattoinen, sen päätymuoto on nähtävissä vajan luonnonkivisessä takaseinässä. Graniitin rapautuneisuudesta päätellen paikalla on joskus ollut tulipalo. Kellari on näkyvissä vajan C 50 edustalla maassa vieläkin.\n\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL VIK C-saari.\nPLM Asemapiirros Sotasatama Suomenlinna.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nGudmundsdottir, Steinunn, 1994. Rakennuspiirustus. Ark-Viapori Oy."@fi ;
        poi:history      "\nTiilipilarirakenteinen vaja rakennettiin vuonna 1959 kuten viereinen koulurakennus C 55. Vajan takaseinän muodostaa pohjoisen polygonin graniittimuuri. Vajaa käytettiin viereisen Kurtiinitalon C 52 asukkaiden puuvajana, mutta se jäi tarpeettomaksi 1990-luvun alussa, kun Kurtiinitaloon asennettiin kaukolämmöllä tomivat lämmityspatterit. Vaja peruskorjattiin kesällä 1994 autosuojaksi purkamalla sisältä kevyet, puiset väliseinät. Lattia tasoitettiin betonivalun avulla. Ulko-ovet rakennettiin uudelleen.\n\nSamalla paikalla oli 1920-luvulla vaja ja kellari C II 77. Maahan upotettu monilokeroinen kellari oli betonirakenteinen; lokeroita käytettiin läheisen Kurttiinitalon upseeriperheiden jääkellareina. Jääkellarin maanpäällinen vaja oli harjakattoinen, sen päätymuoto on nähtävissä vajan luonnonkivisessä takaseinässä. Graniitin rapautuneisuudesta päätellen paikalla on joskus ollut tulipalo. Kellari on näkyvissä vajan C 50 edustalla maassa vieläkin.\n\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL VIK C-saari.\nPLM Asemapiirros Sotasatama Suomenlinna.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nGudmundsdottir, Steinunn, 1994. Rakennuspiirustus. Ark-Viapori Oy."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.1486818174195" ;
        wgs84:long       "24.988892745971725" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Suunnitelmaan kuului  liittyminen tennisseura LTC-33:n jäseneksi. Seuran kotikenttä oli Kalastajatorpan tenniskeskus Munkkiniemesä. Tenniskentät sijaitsivat Hotelli Kalastajatorpan välittömässä läheisyydessä, meren äärellä. Paikkaa reunustivat vanhat lehtipuut ja ympäristö oli muutenkin todella kaunis. (s. 181)" ;
  dcterms:description            "Korkein Oikeus valmistautuu Olof Palmen salamurhaan Kalastajatorpan tenniskeskuksen ympäristössä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8989> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5895>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DF112D5A-267E-4006-9184-81DE3B3ECDAA> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8399>
        dcterms:modified  "2010-01-11T13:49:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1054>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Unien Havis Amanda" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1053> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8359> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/unien-havis-amanda" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vielä 80-luvulla kapakkailta oli taito- ja tahtolaji, monivaiheinen selviytymiskisa, kestävyysturnaus. ... Turnauksen kolmas ja kriittinen vaihe on kadonneen tarjoilijan metsästys. Tarjoilijoita pelätään ja kunnioitetaan heidän kantamansa arvokkaan lastin vuoksi. Tarjoilijoilla on reviirinsä, pöydät joihin he tarjoilevat, eikä toisen pöydän tarjoilijalta ole lupa tilata. Pöydistä pöytiin ei huudella eikä pöytien välillä rampata. Istumapaikan vaihtoa voi anoa, mutta siihen tulee olla painavat syyt. Juoman vanhasta pöydästä uuteen kantaa tarjoilija. Jos kantaa itse, napsahtaa porttari. Valkoviini on Porvoon lankkua ja punaviini Erkin pikakivääriä. Muita merkkejä ei tule eikä tilata. Keskioluen takia on turha vaivata tarjoilijaa. 'Mene kotiin keppanaa juomaan, viet oikeilta asiakkailta paikan.' Jos palveluun tyytymätön erehtyy pyytämään hovin paikalle, puolivuotinen porttari kilahtaa tilille. Asiakkaan pitää ymmärtää oma paikkansa ravintolaketjussa. Se on viimeisenä.\" (s.180-182)" ;
  dcterms:description            "Outi Popp: Bulevardia" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6692>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Irma asui Annankatu 29:n naapuritalossa, nimeltä Simonlinna, Annankadun ja Simonkadun kulmauksessa. Talojen pihat olivat yhteydessä toisiinsa, niitä yhdisti käytävä. Tästä kai johtui, että talojen lapset ystävystyivät keskenään ja leikkivät jännittäviä pihaleikkejä isolla joukolla.' (s. 7)" ;
  dcterms:description            "Kirjailija vieraili monet kerrat naapuritalossa, Simonlinnassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9700> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8844>
] .

rky:p576  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Huutokosken rautatieasema-alueella on säilynyt risteysaseman laaja rakennuskanta. Asemarakennus on poikkeuksellinen, sillä siihen liittyy alkuaan ruiskuhuoneeksi tehty rakennus. \n\nHuutokosken asema on Pieksämäeltä Savonlinnaan ja Varkauteen johtavan radan risteysasema Saimaan vesistöön kuuluvan Sysmäjärven tuntumassa. Thure Hällströmin suunnitelmien mukaan toteutettu, myöhäistä jugendia edustava asemarakennus on vuodelta 1914. Asemaan kuuluu lisäksi tavaramakasiini, resiinavaja, paja, asuinrakennuksia talousrakennuksineen sekä asemapuisto. Järven rannalla on pumppuhuone."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.208574393,27.683774685 62.211314009,27.685799699 62.209851949,27.693821358 62.209111710,27.693330677 62.208753137,27.695522251 62.208296790,27.695139533 62.208183827,27.694558468 62.209813176,27.685731750 62.208602737,27.684452086 62.208574393,27.683774685" ;
        poi:history       "Savonrataa suunniteltaessa 1880-luvun lopulla Joroisten kunta perusti rautatiekomitean vaikuttaakseen radan linjaamiseen Mikkelistä Juvan, Joroisten ja Leppävirran kautta Kuopioon.  Joroisiin ratayhteys valmistui kuitenkin vasta 1914, kun Savonradalta valmistui haararata Savonlinnaan (Elisenvaaraan) ja Varkauteen. Huutokosken asemasta tuli risteysasema.\r\n\r\nHuutokoski oli alunperin IV luokan asema. Aseman rakennukset valmistuivat kolmessa eri vaiheessa: vuosina 1914 ja 1928 sekä 1940-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1445" ;
        skos:prefLabel    "Huutokosken rautatieasema"@fi .

rky:p6  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nuijamaan kirkko on jälleenrakennuskauden ensimmäisenä valmistunut ja ajankohdan ainoa puurakentamisen romanttista vaihetta edustava kirkko. Se sijaitsee sodassa tuhoutuneen kirkon paikalla. Kirkkotarhan kiviaita rajautuu itäpuolella tiehen, jonka toisesta reunasta alkaa rajavyöhyke.\n\nKirkon ulkoasua leimaa Gunnar Asplundin Skogskyrkogårdenin Metsäkappelista tuttu korkea aumattu katto, joka pylväiden varassa suojaa sisäänkäyntiä ja sen eteen jäävää terassia. Ikkunoissa on ikkunaluukut, jotka ovat pääoven tavoin koristeltu rautataoksin.\n \nKirkon muotoratkaisu ja rakenne perustuu poikittaisiin Cremona-kaariin. Seinät ja kattoholvi, penkit ja lattia ovat ruskeaksi petsattua lautaa, kuoriseinässä ja siihen liittyvässä pienessä sivuikkunoin varustetussa alttarisyvennyksessä on valkea terastirappaus. Alttarin takaseinällä olevan Ristiltäotto-veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Armas Tirronen. Kirkkosalin ainoat väriläiskät ovat alttari- ja lehterikaiteiden sekä saarnatuolin hohtava turkoosi. Kattokruunut ovat Paavo Tynellin suunnittelemat.\n\nKellotapuli on perisuomalaisen tutun tapulimuodon jakoa ja linjoja noudattava pelkistys.\n\nKirkon pohjoispuolella on aukio, entinen kunnantalo sekä kaksi viime sotiin liittyvää muistomerkkiä, joista toinen on kiinnitetty jättikokoiseen siirtolohkareeseen. Länsipuolella on tuhoutuneen kirkon aikaisen pappilan paikalle tehty uusi seurakuntatalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.960907102,28.540050841 60.960080996,28.540509089 60.959671846,28.540471796 60.959544511,28.538768402 60.959326585,28.538778129 60.959049068,28.538314841 60.958991852,28.538065361 60.958968185,28.537141595 60.958891924,28.536388766 60.958871553,28.535773272 60.960312959,28.534277669 60.960980780,28.536797005 60.961082858,28.538669981 60.960907102,28.540050841" ;
        poi:history       "Viipurin maaseurakuntaan 1887 perustettu Nuijamaan kappeliseurakunta itsenäistyi 1906. Se liitettiin osaksi Lappeenrannan seurakuntayhtymää 1989 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen yhteydessä.\r\n\r\nNuijamaan seurakunnan ensimmäinen, 1887 rakennettu kirkko paloi heti jatkosodan alussa kesäkuussa 1941. Arkkitehtien Tarja ja Esko Toiviainen suunnittelema nykyinen kirkko vihittiin käyttöön 1948, ja kellotapuli valmistui vuotta myöhemmin. Rakennussäännöstelyn ja materiaalipulan aikana 1946 aloitettu rakennustyö toteutettiin Luterilaisen maailmanliiton Amerikan osaston ja Kirkon Lahja- järjestön lahjoitusten turvin. Paikallisyhteisön omalla talkootyöllä oli myös merkittävä osuus. \r\n\r\nKirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, ainoastaan kirkon ja tapulin paanukatot on uusittu liuskekivipaanuiksi ja alkuaan \"vanhan rosan\" väriset ulkoseinät on maalattu punaiseksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1994" ;
        skos:prefLabel    "Nuijamaan kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8041>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:16:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8136>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Pilke, Amanda"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8136" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjän tytär on Tove Janssonin muistelma lapsuudestaan boheemissa taiteilijaperheessä. Kuvanveistäjäisä Viktor Janssonin ateljeekoti sijaitsi tässä osoitteessa ja tänne sijoittuvat myös monet teoksessa kuvatut tapahtumat." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7422> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p131>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinparakki C99"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:56:12.159+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:54:23.768+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p1224 , koko:p32363 ;
        poi:description  "Peltikattoinen parakki pystytettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolalle. vankeinhoito-osaston suunnittelijan Urpo Nummelan suunnitelmien mukaan. Rakennuksessa oli neljä kuuden miehen tupaa, keittiö, wc, suihkuhuone ja kuivaushuone. Se on majoitusparakkina edelleen. Heleän vaaleansininen talo maalattiin vihertävällä öljymaalilla kesällä 1993 muiden julkisivukunnostustöiden yhteydessä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva. ."@fi ;
        poi:history      "Peltikattoinen parakki pystytettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolalle. vankeinhoito-osaston suunnittelijan Urpo Nummelan suunnitelmien mukaan. Rakennuksessa oli neljä kuuden miehen tupaa, keittiö, wc, suihkuhuone ja kuivaushuone. Se on majoitusparakkina edelleen. Heleän vaaleansininen talo maalattiin vihertävällä öljymaalilla kesällä 1993 muiden julkisivukunnostustöiden yhteydessä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva. "@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14449209394801" ;
        wgs84:long       "24.991971921920822" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3937>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin lintuparatiisi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3935> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-lintuparatiisi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7921>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Telakkapuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tokointori" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1596076878372" ;
        wgs84:long           "24.9333577691303" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7921" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8396>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Töölöntorinkatu 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1789672761764" ;
        wgs84:long        "24.9255275810875" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8396" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8635>
        dcterms:modified  "2010-02-02T12:58:18+0300" .

rky:p1109  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta.\n\nKuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen. \n\nTuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin. \n\nYhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat.\n\nAsuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot 1940-luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.\n\nKotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.916416036,26.614561147 60.913308360,26.617013917 60.913357684,26.612052440 60.915610358,26.610719412 60.916416036,26.614561147" ;
        poi:history       "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin 1872. Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä.\r\n\r\nKuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:liikerakennus , poio:kaupungintalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3998" ;
        skos:prefLabel    "Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö (Länsi-Naukio)"@fi .

rky:p812  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue. \n\nPietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs \"maailman suurin monoliitti\" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja.\n\nHaminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.425118164,27.304769925 60.432720080,27.297387387 60.434963262,27.297645141 60.435721684,27.302903729 60.426806040,27.313423090 60.425967741,27.313922908 60.423894937,27.312378989 60.425118164,27.304769925" ;
        poi:history       "Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1286" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden graniittilouhokset (Pitkä-Kotka)"@fi .

[ dcterms:description  "Aallon suunnittelema oma toimisto" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7471>
] .

[ dcterms:description  "Tauno Palo suoritti asevelvollisuutensa Santahaminassa (ja Harakan koelaitoksella)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8895>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:52:08+0300" .

rky:p1369  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tampereelle leimalliset tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaidenalueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nTampereen teollistuminen on osa 1700- ja 1800-luvun vaihteen kansainväliseen teollisuushistoriaan liittyvä ilmiötä, jolloin Iso-Britanniasta siirtyi Venäjälle koneenrakentajia ja suunnittelijoita panemaan alulle tekstiiliteollisuutta. Alueen yksittäisillä tehdasrakennuksilla, kuten Finlaysonin 1830-luvulla rakennetulla Kuusivooninkisella,  ensimmäisellä nykyaikaisella tehdasrakennuksella Suomessa, on huomattava merkitys myös kansainvälisessä teollisuushistoriassa. \n\nKosken yläjuoksulla olevan Finlaysonin tekstiilitehtaan merkittävimpiä tuotantorakennuksista ovat tehdasalueen keskellä sijaitseva kuusikerroksinen Vanha tehdas, nk. kuusivooninkinen (1838), 1870-luvulla rakennettu kutomo Plevna sekä 1899 Satakunnankadun varrelle rakennettu nelikerroksinen karstaamo- ja kehräämörakennus Siperia. Alueen rakennuskantaan kuuluu myös 1860-luvulla rakennettu kelloporttirakennus, punatiilinen, uusgoottilaiseen henkeen rakennettu konttorirakennus ja laajan englantilaistyylisen puiston ympäröimä uusrenessanssityylinen isännöitsijän rapattu asuinpalatsi 1890-luvulta, tehtaan kirkko 1870-luvulta, työväen asuinrakennuksia sekä ajurien asunto- ja tallialue 1800-luvun loppupuolelta. Alueen pohjoislaidalla on tyyliltään lähinnä uusbarokkia edustava Näsilinna sekä sitä ympäröivä Näsinpuisto, jossa on mm. Emil Wikströmin suunnittelema suihkukaivo (1913) ja Yrjö Liipolan veistämä Kurun haaksirikon muistomerkki (1940). Voimalaitos, tehtaan myymälä ja värjäämö ovat 1920-luvulta sekä viimeistämö 1960-luvulta. \n\nKosken itärannalla ovat Tampellan teollisuusrakennukset. Pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopusta, vaikka 1910-luvun uudisrakennusvaihe voimakanavineen leimaa etenkin koskirannan maisemakuvaa. Vanhin tuotantorakennuksista on 1850-luvulta ja säilynyt osana laajentunutta tehdasta. Tuotantorakennusten taustalla kohoavalla ns. Herrainmäellä sijaitsee tehtaan johdon asuinalue.\n\nSatakunnansillan kohdalla on yksittäisiä kulttuurihistoriallisia rakennuksia kuten Keskuspaloasema (Lönn 1907) ja Bertel Strömmerin suunnittelemat Keskiputouksen voimalaitos (1931) ja Hotelli Tammer (1929) itärannan Koskipuistossa. Finlaysonin eteläpuolella ovat Keskustori kirkkoineen, raatihuoneineen ja teattereineen sekä eteläosan jugendpalatseineen sekä Tammerkosken koskiputouksen partaalla sijaitsevat Frenckellin tehtaat.  Vuonna 1783 toimintansa aloittaneen entisen paperitehtaan säilynyt rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Punatiiliset, jugendvaikutteiset tehdasrakennukset ovat arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia. Vanhemmasta rakennuskannasta on säilynyt mm. kahdeksankulmainen savupiippu 1870-luvulta ja uusklassillinen konttorirakennus eli ns. Valkoinen talo, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1847. Lisäksi alueella on säilynyt 1905-1907 rakennettu pannuhuone. \n\nHämeensillan eteläpuolella jatkuu teollisuuslaitosten rivistö: itärannalla Tampereen Verkatehtaan rakennuksista säilyneet pääkonttori ja värjäämö sekä vastarannalla Takon tehdasalue ja Alavoimala sekä Liljeroosin tehtaat. Kosken ja Pyhäjärven yhtymäkohta on Ratinan suvannossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.504713210,23.761830498 61.505757895,23.759177225 61.505966778,23.760440074 61.506111867,23.761570326 61.506241833,23.763149858 61.506236067,23.764480827 61.504713210,23.761830498" ;
        poi:history       "Ensimmäiset kirjalliset tiedot Näsijärvestä Pyhäjärveen purkautuvasta Tammerkoskesta koskivat kosken rannalla keskiajalla sijainneita myllyjä ja ensimmäiset tiedot kosken ylittävästä sillasta merkittiin 1500-luvulla. Turun ja Porin läänin ja Hämeen läänin välinen raja kulki 1775-1870 koskessa. Tampereen kaupunki perustettiin 1779, mikä loi edellytykset varsinaiselle teollistumiselle. \r\n \r\nToimintansa 1783 aloittanut Frenckellin paperitehdas edusti vielä manufaktuuriteollisuutta. Alkunsa se sai kupariseppä Abraham Häggmanin 1783 rakentamasta paperitehtaasta. Häggman perusti myös vaskipajan, värjäämön ja suurimomyllyn, mutta muutaman vuoden kuluttua toiminnassa oli vain paperiruukki, joka siirtyi 1810 Hatanpään kartanon omistajan L. G. Lefrénin ja 1832 Helsingin yliopiston kirjanpainajan Johan Christoffer Frenckellin haltuun. Englantilaisvalmisteinen, Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone aloitti toimintansa 1842. Vuodesta 1878 tehdas toimi osakeyhtiönä nimellä J.C. Frenckell & Son Ab. Tehtaalla valmistettiin lumppupaperia myös vientiin. Vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain 1904 ja seuraavien kolmen vuoden aikana alueen rakennuskanta uudistettiin arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmien mukaan. Tehdas siirtyi 1921 W. Rosenlew & Co -yhtiölle ja 1928 Tampereen kaupungille. Toiminta päättyi vuotta myöhemmin. Uuden käytön vaatimat ensimmäiset muutokset tehtiin 1930-luvun alussa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin ohjauksessa. Alue siirtyi kaupungin omistukseen 1928 ja 1950-luvulla käynnistyi sen kunnostus virastokäyttöön. Kellotorni palautettiin 1980-luvulla Federleyn aikaiseen asuun ja 2000-luvun alkuvuosina toteutettiin sisätilojen täydellinen peruskorjaus toimistokäyttöön.\r\n\r\nLaajamittainen teollisuus alkoi kasvaa Tammerkosken partaalle 1820-luvulla, jolloin Finlaysonin tehdas perustettiin. Skotlantilainen James Finlayson sai luvan perustaa Tammerkosken partaalle valimon ja manufaktuuripajan 1820. Finlayson rakensi ensimmäiseksi paikalle pajan, valimon ja kaksikerroksien tehdasrakennuksen. Tekstiiliteollisuus alkoi käsikutomossa ja 1828 alkaen yritys muutettiin puuvillatehtaaksi ja puuvillalankaa alettiin valmistaa vesivoimaa käyttävillä koneilla ja yhtiö siirtyi pietarilaisten hovineuvos Georg Adolf Rauchin ja kauppias Carl Samuel Nottbeckin omistukseen 1836, jolloin uusi tuotantorakennus, kuusikerroksinen ns. Vanha tehdas rakennettiin arkkitehti C. Leszigin suunnitelman mukaan. Seuraava huomattava rakentamis- ja uudistamiskausi oli 1800-luvun loppupuolella, jolloin valmistuivat ns. Koskitehdas, Kelloporttirakennus, kehräämä Siperia, suuri kutomo Plevna ja sen laajennus. Plevnassa käytettiin ensimmäisen kerran Suomessa saha- eli shedkattoa, mikä mahdollisti yhtenäiset ikkunattomat julkisivut ja suuren kutomosalin varjottoman valaisun. Kutomossa otettiin myös ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa käyttöön sähkövalo 1882. Tehdasyhteisön rakentamiseen liittyi 1820-luvulta alkaen myös suuri määrä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä rakennuksia kuten lastenkoti, koulu, sairaala, säästöpankki, työväenasuntoalueet ja oma kirkko. Teollisuustoiminta loppui alueella 1980-luvulla. Arkkitehtikilpailun pohjalta laadittu asemakaava vahvistettiin 1995.\r\n\r\nTampellan tehdasalueen teollinen historia alkoi 1842 perustetusta masuunista. Toiminnan pääpaino vaihtui konepajateollisuuteen 1856, jolloin paikalle perustettiin myös pellavatehdas, joka oli toimialallaan ainoa Suomessa. Teollisuustoiminnot yhdistettiin Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiöksi 1861. Yhtiöön liitettiin 1880-luvun alussa alueella 1872 toimintansa aloittanut Tampereen Puuhiomo ja yhtiö nimettiin Oy Tampella AB:ksi 1960. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema viisikerroksinen pellavatehdas valmistui 1858. Vuoden 1883 tulipalon seurauksena rakennusta madallettiin kerroksella. Lapintien puoleinen porttirakennus ns. kelloholvi rakennettiin 1892 Berndt Blomin suunnitelmin ja samassa vaiheessa 1890-luvulla valmistuivat lisäksi mm. uudet kutomo- ja häkilärakennukset sekä konepajapuolen veturien kokoonpanohalli. Pellavatehdasta ja konepajaa uudistettiin 1900-luvun alussa. Edellä mainittua laajennettiin Lambert Petterssonin ja Johan Th. Durchmanin suunnittelemin kehräämösiivin. Mm. Lambert Petterssonin ja August Sandsundin suunnittelema voimalaitos ja Lambert Petterssonin alaverstaan vanhempi osa valmistuivat 1916. Yhtiö harjoitti myös yleishyödyllistä sosiaalista rakennustoimintaa: Georg Schreckin suunnittelema juhlatalo työväen sivistysharrastuksia varten rakennettiin 1897. Vuosisadan vaihteessa alueelle rakennettiin myös työväen ja tehtaanjohdon asuinrakennuksia. Teollisuustoiminta loppui alueella 1980-luvulla. Arkkitehtikilpailun pohjalta laadittu asemakaava vahvistettiin 1995. \r\n\r\nLisäksi kosken partaalle sijoittuivat Verkatehtaan ja Liljeroosin tehtaat sekä Tampereen puuhiomo eli Tako. Kaupunki kasvoi näiden teollisuuslaitosten ympärille keskuksenaan Tammerkoski. Nykyisin teollista toimintaa jatkaa yksin Takon kartonkitehdas."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:hotelli , poio:teollisuusrakennus , poio:puunjalostuslaitos , poio:puisto , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5021" ;
        skos:prefLabel    "Tammerkosken teollisuusmaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7057>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:46+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p4>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Halkovaja B22"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T08:05:29.49+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:16:00.816+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39533 , koko:p33509 ;
        poi:description  "Rankarakenteisen laudoitetun, satulakattoisen halkovajan ja käymälän tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Vaja on kuitenkin rakennettu ennen vuotta 1916, ja se on näin ollen ainoa venäläiseltä kaudelta peräisin oleva puinen käymälä Suomenlinnassa.\n\nRakennus B 23:n peruskorjauksen valmistumisen jälkeen (1991) rakennuksen käyttö käymälänä päättyi, mutta vanha käymäläosasto säilytettiin entisellään. Rakennus on muilta osin edelleen käytössä kylmänä varastona.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nSuomalaisen kauden aiempi rakennusnumero B 50\n\nLähteet:\n\nMV SL Valokuva-arkisto"@fi ;
        poi:history      "Rankarakenteisen laudoitetun, satulakattoisen halkovajan ja käymälän tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Vaja on kuitenkin rakennettu ennen vuotta 1916, ja se on näin ollen ainoa venäläiseltä kaudelta peräisin oleva puinen käymälä Suomenlinnassa.\n\nRakennus B 23:n peruskorjauksen valmistumisen jälkeen (1991) rakennuksen käyttö käymälänä päättyi, mutta vanha käymäläosasto säilytettiin entisellään. Rakennus on muilta osin edelleen käytössä kylmänä varastona.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nSuomalaisen kauden aiempi rakennusnumero B 50\n\nLähteet:\n\nMV SL Valokuva-arkisto"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14554825365771" ;
        wgs84:long       "24.97949965000157" .

rky:p1011  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Savon järvimalmiruukit ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Ne kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. \n\n1800-luvun alkupuolella syntyi Itä- ja Pohjois-Suomeen joukko järvi- ja suomalmia hyödyntäviä rautaruukkeja. Huomattavimmat Pohjois-Savon alueella olevista ruukeista ovat Sonkajärven Jyrkkä, Vieremän Salahmi, Karttulan Souru ja Etelä-Savossa Pieksämäen Haapakoski. Juankoskella sijaitseva Juantehtaan (Strömsdalin) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukkikokonaisuus. Ks. erillinen kohde Juantehdas.\n\nVieremällä 1807 perustetun Salahmin ruukin historia ja rakentaminen ovat jättäneet jälkensä alueelle ja muovanneet siitä kulttuurimaisemakokonaisuuden. Joen itärannalla olleiden tuotantorakennusten ja alinna kosken partaalla sijainneen masuunin alue on aidattu muinaisjäännösalueeksi. Padon yläpuolella itärannalla on myös komea empiretyylinen ruukinkartano Herrala, sen pohjoispuolella vanha ruukinkonttori. Ruukinkartanon yläpuolella kukkulan korkeimmalla kohdalla on 1858 rakennettu komea harmaakivinavetta ja muutamia punamullattuja hirsisiä talousrakennuksia. Kartanon lähirinne on istutettu koivumetsäksi.\n\nSonkajärjen Jyrkkäkosken 1831 perustettu ruukki sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Ruukin  masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano ovat kosken partaalla patosillan molemmin puolin. Kosken keskellä sijaitsevalla Masuuninsaarella ovat 1835 rakennetun alueen vanhimman masuunin rauniot, kosken itärannan uudempi masuuni on vuodelta 1874. Siihen on liittynyt kankirauta- ja naulapaja. Masuunin piipun vieressä on 1938 rakennettu mylly ja siihen myöhemmin liitetty saha ja pärehöylä.  Osa ruukin tuotantorakennuksista on rekonstruoitu. Kosken itäpuolisessa metsässä on hiiliuuneja. Ympäristö on kaunista, osin puistomaista koskimaisemaa. Koskessa sijaitsevat Lystisaari ja Lemmensaari ovat perinteisesti olleet virkistyskäytössä.\n\nPieksänmaan Haapakosken 1842 perustetun ruukin alueella on vielä ruukkitoiminnan muistona masuuni, tiilirakenteiset tehdasrakennukset, ruukinkartano, konttorirakennukset ja joukko työväen asuinrakennuksia 1800–luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Ruukinalueen eteläpuolella on maisemallisesti merkittäviä laajoja laidunniittyjä. Lisäksi tehdasalueeseen kuuluu Huutokoskelta siirretty epäsäännöllisen muotoinen asuinrakennus ns. Keisarinnan sauna.\n\nKarttulassa Sourun 1868 perustetusta ruukista, joka on sijainnut Kuttajärven rannalla Syvänniemen kylässä, on jäljellä enää vain komea tiilinen 25 metriä korkea savupiippu ja runsaasti erilaisten tiiviiseen yhdyskuntaan kuuluneiden rakennusten pohjia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.455548764,27.157035236 62.458570274,27.159892149 62.459273454,27.164586848 62.458323708,27.167071854 62.457993355,27.168273950 62.455763656,27.167976142 62.454350515,27.175387231 62.449312168,27.175464681 62.452975687,27.164857543 62.454695654,27.163154948 62.455045617,27.160552948 62.452884824,27.157723843 62.453349283,27.156014150 62.454768001,27.157662302 62.455548764,27.157035236" ;
        poi:history       "Suomen vanhimmat rautaruukit - Mustio, Anskuu, Suitia, Billnäs -  toimivat kotimaisen raudan varassa. 1600-luvun jälkipuoliskolla malmi tuotiin Ruotsista. Suomen liittäminen Venäjään vaaransi raudan tuonnin Ruotsista ja Suomessa oli etsittävä vaihtoehtoisia keinoja raaka-aineen saamiseksi. Lisäksi Pietari tarjosi suuret markkinat erillaisille tuotteille. Malmin nosto järvistä oli vielä 1800-luvun puolivälissä kaivosmalmia edullisempaa. Järvissä ja soissa olevan rautamalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien - Juankoski 1746, Salahmi 1810, Jyrkkäkoski 1831, Haapakoski 1842, Huutokoski 1859, Souru 1868 - perustamista Itä-Suomen järviseuduille.\r\n\r\nJuankosken ruukki, Strömsdals bruk, sai alkunsa 1746 ja ruukin kukoistuskausi alkoi 1851 venäläisen hovineuvoksetar Anastasia Ponomarevan ostettua sen. Saimaan kanavan valmistuttua hellat, padat, pannut ja muut taloustavarat löysivät tiensä Juankoskelta Pietarin markkinoille. Ruukista vietiin myös raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja.  Ruukin yhteyteen rakennettiin puuhiomo ja höyrysaha. Juantehtaan ruukin toiminta jatkui 1920-luvulle saakka työllistäen parhaimmillaan 500 henkeä. Teollista toimintaa jatkaa nykyisin hienokartonkitehdas Strömsdal Oyj. (Ks. erillinen kohde Juankoski / Juantehdas.)\r\n\r\nIisalmen pitäjään kuuluneen Salahmin verotilan mailla alkoi talonpoikainen raudanvalmistus 1807. Dahlströmin veljekset rakennuttivat harkkohytin lisäksi Murennusjoen varteen padon, kankirautavasaran, ahjon, sahan ja myllyn. Salahmin osti 1828  kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén, jonka kausi oli Salahmin kukoistuskautta. Siitä tuli keskus laajalle ruukkiyritykselle, johon kuuluivat Saarikosken, Nissilän ja Kauppilanjoen (Ostokosken) apuharkkohytit ja Jyrkkäkosken masuuni.  Varkauden ruukin omistaja Paul Wahl & Co osti Salahmin 1874. Ruukille valmistui jo seuraavana vuonna uusi komea skotlantilaistyylinen masuuni, joka toimitti takkirautaa Varkauden tehtaille. Varkauden valssilaitos paloi 1908 ja toiminta Salahmissa päättyi. Hieman myöhemmin ruukki siirtyi Paul Wahl & Co:n monien muiden laitosten ja suuren maaomaisuuden mukana A. Ahlström Oy:lle.  \r\n\r\nJyrkkäkosken järvimalmiruukin toiminta alkoi 1831, jolloin Salahmin ruukin omistaja Franzen sai luvan masuunin ja kankirautavasaran rakentamiseen. Ruukin alueelle rakennettiin englantilaisista tiilistä uusi skotlantilaistyyppinen masuuni 1874. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkkäkosken ruukki toimi vuoteen 1909 ja lyhyen aikaa vielä I maailmasodan aikana. Viimeinen sulatus tapahtui maaliskuussa 1918. \r\n\r\nHaapakosken rautatehtaan perusti 1842 kapteeni Johan Fredrik Molander. Tuolloin rakennettiin masuuni, kankirautavasara ja nippulaitos. Tehdas myytiin 1857 pietarilaiselle Nikolai Putiloville, jolta tehdas lunastettiin valtiolle 1872. Nykyinen tehdas perustettiin 1905. Ruukin vanha masuuni on vielä jäljellä, lisäksi alueelle rakennettiin  tehdasrakennuksia 1900-luvulla. Aluetta kunnostetiin 1995-97. \r\n\r\nSourun ruukin toiminnan käynnistivät 1868 venäläiset aatelismiehet Semjannikov ja Poletika. Höyryvoimalla käynyt ruukki tuotti takkirautaa Pietarin Nevan konepajalle, jossa valmistettiin sotalaivoja ja vetureita. Parhaimmillaan 1896 Sourun ruukilla oli 200 työntekijää ja tehdas lähiympäristöineen muodosti tiiviin yhdyskunnan asuntoineen ja palvelevine rakennuksineen (kuten koulu, sairaala ja kirjasto). Ruukin masuuni oli kuuluisa pitkistä raudantekopuhalluksistaan: esimerkiksi 1881 alkanut puhallus kesti 952 vuorokautta. Ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1908 saakka, minkä jälkeen kuopiolainen Oy H. Saastamoinen Ltd. osti ruukin ja harjoitti siellä hiilenpolttoa. Sourun tehdas purettiin lähes kokonaan 1941, mutta maastossa ovat yhä rakennusten ja rakennelmien paikat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k593 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:hallintorakennus , poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2031" ;
        skos:prefLabel    "Savon järvimalmiruukit (Haapakoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8632>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Koomikko" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8630> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8631> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1983." ;
        th:lisatietolinkki  "http://elonet.fi/title/ek2kck/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8607> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8629> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6663> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8628> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8632" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Äiti kulki kanssani myös aina kun vain mahdollista Rikhardinkadun kirjastoon missä oli puolipimeää ja haisi pölyltä, ja jossa oli kirjastonhoitaja joka tahtoi nähdä olivatko kädet puhtaat." ;
  dcterms:description            "Merete Mazzarella mainitsee artikkelissaan \"Turvallisen kehän sisällä\" käynnit Rikhardinkadun kirjastossa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9346>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6842>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:26+0300" .

<http://www.yso.fi/onto/gns/wall>
        dc:created      "2012-05-24T07:26:44.7+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T07:26:44.958+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "muuri"@fi , "wall"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6937>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Työväenasuntomuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kirstinkuja 4" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat            "60.1895644708334" ;
        wgs84:long           "24.9454990421152" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tyovaenasuntomuseo" .

rky:p1271  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.169327356,24.931516286 60.168988377,24.930540918 60.169960865,24.929241895 60.170281576,24.930197324 60.169327356,24.931516286" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Tennispalatsi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8892>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Miestä ei voi raiskata" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7218> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8906> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8907> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1363> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8892" .

blue_route:s12  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Inventaariokamari/Suomenlinnakeskus"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p82> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Inventaariokamari/Suomenlinnakeskus"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:description  "Teatterinäytöstä harjoitellaan Lauttasaaren pienteollisuusalueella sijaitsevassa rakennuksessa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

rky:p1605  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat ovat esimerkkejä 1920- ja 1930-luvuilla perustetuista, korkeatasoista suunnittelua edustavista hyvin säilyneistä siirtolapuutarhoista. Siirtolapuutarhalla on ollut perustamisaikanaan merkittävä sosiaalinen tehtävä kasvavan suurkaupungin vähävaraisille perheille tarkoitettuna mahdollisuutena pienimuotoiseen huvilaelämään ja  puutarhaviljelyyn. Samaan ilmiöön ja aikakauteen liittyy Kumpulan koulukasvitarha. \n\nKaupungin laidoille aikoinaan perustetut siirtolapuutarhat ja kasvimaat muodostavat omaleimaisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan viheralueen kaupunkirakenteen keskellä.   \n\nHerttoniemen siirtolapuutarha sijoittuu Kulosaaren kartanoalueen itäpuolelle aivan meren ja nykyisin myös metroradan tuntumaan. Herttoniemen puutarha-alue päättyy lounaisosaltaan aukiota reunustavaan puoliympyrään.  Suuri osa palstasuunnitelmista laadittiin ilmeisesti kaupungin puutarhakonsultti Elisabeth Kochin opastuksella. Palstojen kujanpuoleisilla sivuilla on pensasaidat. Puutarhan kapeat kujat ovat sorapintaisia. Kaikkiaan alueella on 185 vuokrapalstaa, keskipinta-alaltaan noin 400 m². Siirtolapuutarhan kerhorakennuksena toimii kartanon entinen tupakkakuivausriihi.\n\nKumpulan siirtolapuutarha ja sen lounaiskulmalla oleva Kumpulan koulupuutarha sijaitsevat Kumpulanlaaksossa. Pääosin suorakaiteen muotoinen siirtolapuutarha rajautuu pohjoisessa Kisakylään, etelä- ja itäreunalla rajaus seuraa maastonmuotoja, jonka muodostavat kallioiset metsäalueet. Asemakaavallisesti merkittävin on pääportin aukioilta alkava keskusakseli, joka kulkee keskusaukion kautta itäreunalla olevalle keskusmajalle. Pääportti on suunniteltu siirtolapuutarhan perustamisen yhteydessä kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin johdolla kaupungin talonrakennusosastolla ja kunnostettu 1990-luvulla. Siirtolapuutarhassa on 268 vuokrapalstaa, tonttien keskipinta-ala on noin 300 m².  Alueella on yksi museomökki, joka on sotia edeltävässä asussa. Kumpulan kasvitarha edustaa 1920-luvun klassismille tyypillistä, tiukan aksiaalista puutarhasommitelmaa. Alkuperäiseen kokonaisuuteen kuulunutta rakennuskantaa on säilynyt. Alueet ovat edelleen alkuperäisessä käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.211683867,24.956871632 60.211233558,24.956933589 60.210857127,24.957237858 60.210520781,24.957667190 60.210005638,24.958860720 60.208963857,24.956372927 60.208044043,24.954267018 60.207432821,24.955115572 60.206534511,24.952874366 60.205901042,24.950125523 60.206456599,24.949454066 60.208164296,24.947794152 60.208807977,24.949475414 60.211683867,24.956871632" ;
        poi:history       "Siirtolapuutarhojen synnyn yhteiskunnallisena taustana olivat teollistuvat kaupungit, muuttoliike ja niistä seuranneet ongelmat. Siirtolapuutarhaliikkeen isänä pidetään saksalaista lääketieteen tohtoria Daniel Schreiberiä. Pohjoismaihin siirtolapuutarhat tulivat Tanskan kautta, jossa ensimmäinen perustettiin 1884. Ruotsin ensimmäinen siirtolapuutarha otettiin käyttöön Malmössä vuonna 1895, Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin 1916 Tampereen Hatanpäähän. \r\n\r\nSiirtolapuutarha-ajatus virisi Helsingissä ensimmäisen maailmansodan aikana. Svenska Kvinnoförbundet teki ensimmäisen aloitteen ja 1918 Ruskeasuon siirtolapuutarha aloitti toimintansa. Sosiaalisen merkityksen lisäksi katsottiin, että siirtolapuutarhaväen käsissä kaupungin laitaosat muuttuisivat kauniiksi puutarha-alueiksi. Seuraavina vuosina kaupunki perusti Kumpulan (1924), Vallilan (1931) ja Herttoniemen (1934) siirtolapuutarhat. \r\n\r\nKunnallisen siirtolapuutarha-aatteen alullepanija Helsingissä oli pormestari Arthur Castren. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 1924 perustaa siirtolapuutarhan Kumpulaan. Alue oli tarkoitettu erityisesti Kallion, Hermannin ja Vallilan työväenkaupunginosien asukkaille. Pääsuunnittelijana oli Birger Brunila, yleisistä alueista vastasi puutarhasuunnittelija Elisabeth Koch ja arkkitehti Antero Pernaja laati tyyppipiirustukset puutarhamajoista. \r\n\r\nKumpulan siirtolapuutarha rakentui metsäalueiden rajaamaan avoimeen Kumpulanlaaksoon, kaavallisesti se sijoittui osaksi Helsingin vihervyöhykejärjestelmää. Helsingin kaupunki teetti alueelle asemakaavan, yhteiskäyttöön tulevat rakennukset ja istutukset. Pääportti jäi poikkeukselliseksi ilmiöksi Helsingin siirtolapuutarhoissa. Ensimmäisten tonttien vuokraamisen jälkeen Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys perustettiin 1927 ja ensimmäiset mökit valmistuivat samana vuonna. Keskusmaja valmistui 1934 ja se laajennettiin kerhotaloksi 1976 ja 1990.\r\n\r\nMökeissä yöpyminen oli alun perin kielletty. Pienet, n. 6 m² mökit oli tarkoitettu tilapäiseen oleskeluun ja työkalujen säilyttämiseen. Arkkitehti Eelis Paalasen laatimat tyyppimajojen muutospiirustukset hyväksyttiin 1931 ja kuistien lasittaminen sallittiin 1938.  Arkkitehti Oiva Nummiala piirsi 1957 uudet tyyppimajojen muutospiirustukset. \r\n\r\nKoulupuutarhat yleistyivät Keski-Euroopassa 1870-luvulta alkaen. Suomessa pienimuotoiset ja yksityisten yhdistysten pitämät koulupuutarhat alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella. Kouluruokailun ja siihen liittyvän koulupuutarhatoiminnan lopullisena tavoitteena oli kansan ruokavalion monipuolistaminen.   Kaupungeissa koulupuutarhat perustettiin lähinnä sosiaalisia päämääriä varten tarkoituksena tarjota kesävirkistystoimintaa vähävaraisten perheiden lapsille. Helsingin kaupungin koulupuutarhatoiminta alkoi Töölössä 1912 yksityisin lahjoitusvaroin. Kumpulan 1920-luvun alkupuolella perustettu puutarha oli toinen. Kolmas, Mäkelän koulupuutarha, aloitti Vallilassa 1941. Kumpulan koulupuutarhaan kuului viljelysmaiden lisäksi leikkikenttä ja rakennus, joka käsitti askarteluhuoneen, pienen opettajainhuoneen ja työkaluhuoneen.\r\n\r\nHerttoniemen siirtolapuutarha perustettiin 1934 Kulosaaren kartanon maille. Ensimmäinen suunnitelma siirtolapuutarhaksi Brändön kartanon alueelle oli laadittu Helsingin kaupungin asemakaavassa 1930. Jo tässä varhaisimmissa asemapiirroksessa alue sai myöhemmin toteutuneen muotonsa. Puutarhamajoja sai aluksi käyttää vain tilapäiseen oleskeluun sekä kesäasuntona.  Toisin kuin Kumpulassa myös yöpyminen sallittiin ja mökit suunniteltiin hieman suuremmiksi.  Kaupungin kiinteistölautakunta hyväksyi 1934 arkkitehti Marius af Schultenin laatimat tyyppipiirustukset. Osuusliike Elannolle vuokrattiin samana vuonna pieni tontti myymälärakennusta varten."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4086" ;
        skos:prefLabel    "Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat (Kumpulan siirtolapuutarha)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7054>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Topelius ja lapset"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Zacharias Topeliuksen patsas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1634382622304" ;
        wgs84:long           "24.9457314363561" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7054" .

<http://example/upload-base/#metadescription_449>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1902017~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1311059~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5264>
        dcterms:modified  "2010-02-05T11:29:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9343>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Muistojen Lasipalatsi" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Muistojen Lasipalatsi kertoo rakennuksen historiasta sekä muistoista, jotka se on kävijöilleen antanut erilaisten tunteiden ja kokemusten muodossa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa        "Muistoistaan teokseen ovat kirjoittaneet seuraavat henkilöt:\nHilkka Högström, Heidi, Heta Hyttinen, Sylvi Hietanen, U-P Lindholm, Anne-Maj Korpela, Mikko Keski-Vähälä, Maj-Britt Järvinen, Seija Björklund, Kalle-Ville Lahtinen, Mikko Oinonen, Tapani Hakkarainen, Martti Andelin, Terttu Arajärvi, Inga Forssell, Tapio Mäkelä, Marja-Liisa Laine, Ami, MBJ, Eeva-Liisa Hirvisalo sekä Pia Ilonen." ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9343" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7553>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7648>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Liukas Lipevä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7648" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5858>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=26291BBF-20F6-4C80-8B61-8C0B66344B45> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ja taas olen bosessa\nja funtsaan täällä Nokalla\nkuin entisaika oli skoijia.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i144> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9842>
        dcterms:modified  "2012-05-15T17:46:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1017>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Toinen Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i802> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i802> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/toinen-helsinki" .

rky:p539  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Merikarvianjoen alajuoksulle rakentunut Alakylä on sijainniltaan ja elinkeinoiltaan tyypillinen rannikon satakuntalaiskylä. Keskiajalla merenrannalle perustettu kylä on jäänyt maankohoamisen seurauksena kauaksi nykyisestä rantaviivasta. \n\nMerikarvian kirkonkylän eli Ylikylän eteläpuolella on keskiajalla syntynyt Alakylä. Sen kyläkeskus sijoittuu nauhamaisesti Merikarvianjoen ja vanhan Porin maantien varrelle.  Kallioharjanteiden rajaamat ja katkomat pellot ovat vanhaa merenpohjaa. Kylänraitin varrella on lukuisia 1800-luvulta periytyviä maatilojen päärakennuksia ja talousrakennuksia. Useassa kylän talossa on Pohjois-Satakunnalle tyypilliset, erittäin koristeelliset lasikuistit. Erityisen monimuotoinen koristelu on  nähtävissä Kungsbackan tilan päärakennuksen kuistissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.834683846,21.534571253 61.833506444,21.525891264 61.838044775,21.519460103 61.843501508,21.510364073 61.847909513,21.511412711 61.849657798,21.519049199 61.849162690,21.522905195 61.846984413,21.527214825 61.840309435,21.530762214 61.835883007,21.536067398 61.834683846,21.534571253" ;
        poi:history       "Alakylän asutus on syntynyt 1300-luvun alussa. Uuden ajan alkupuolella Stupilasta Yläkylästä ja Alakylästä muodostuvassa Merikarvian (Sastmola) kylässä oli 15 taloa. Alakylän kolme taloa erottuivat omaksi kyläksi 1500-luvulla, jolloin ne sijaitsivat Merikarvianjoen laskusuiston eteläpuolella, saarten suojaamassa merenrannassa. Kylän satamaan viittaa kylässä esiintyvä nimi Kuggi. Maannousun seurauksena 1700-luvun lopulla Alakylän satama siirtyi kylästä lähemmäs merta Kuuskeriin. \r\n\r\nKylän vauraus perustui paljolti metsätalouteen, talonpoikaissahojen tuottoon, laivanrakennukseen ja purjehdukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k484 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1984" ;
        skos:prefLabel    "Alakylä"@fi .

[ dcterms:description  "Solja Kievari kertoo isästään Martti Rapolasta ja lapsuudenkodistaan, perhe asui Nervanderinkatu 11:ssä vuoteen 1959." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Saavumme Katen kanssa Juttutupaan vähän yli yhdeksän. Paikka on täydellinen tämäntyyppisille juhlille. Graniittilinnana tunnettu talo sijaitsee Eläintarhanlahden rannalla. Viinahanat talossa avattiin vuonna 1908, ja paikka on vuosien varrella palvellut montaa tarkoitusta, ollut jopa liikuntasalina. Enimmäkseen se on ollut poliittisessa käytössä. Sisällissodan aikana talo oli punakaartilaisten hallussa. Ravintolan naapurissa on nykyään SDP:n päämaja. Tarkemmin ajateltuna liikuntasalikin oli poliittinen. Se kuului Helsingin työväenyhdistykselle.' (s. 169)" ;
  dcterms:description            "Kari ja Kate viettävät pitkään venynyttä vappua Juttutuvassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9851> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8638>
] .

[ dcterms:description  "Ahtola on asuintalo Hämeentie 1." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5150> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7109>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1277>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Kyynärän mittainen tyttö" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:audience    th:Lapset ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1275> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1462&BibliographyId=25712&PageContent=-8&FilterValue=11" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kyynaran-mittainen-tytto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8004>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1922043~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5500>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8FEAA61A-477F-4634-A35C-E21FA6B5135E> .

rky:p799  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.446754808,22.152361672 60.447918639,22.152604967 60.448448792,22.155311955 60.448629007,22.158647964 60.448663861,22.162156264 60.448683311,22.162547661 60.447964577,22.163374283 60.447307605,22.161302750 60.446552765,22.161371738 60.445607688,22.159786647 60.445676771,22.159231058 60.445717059,22.157822772 60.446151887,22.154689079 60.445967332,22.153750940 60.445641877,22.153786316 60.444861242,22.153347370 60.444726325,22.150722033 60.445859154,22.150785965 60.445993457,22.152316080 60.446754808,22.152361672" ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1441" ;
        skos:prefLabel    "Pansion Laivateollisuuden asuinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7550>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Tarkk'ampujankatu 18"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1605757006423" ;
        wgs84:long        "24.9431361923256" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7550" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6309>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FC7D6C29-5089-435C-9979-06A1CECA5EBD> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8264>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:23:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5760>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7C2A116B-D8DE-4EBC-B032-9E7EEB97D1FF> .

<http://example/upload-base/#metadescription_66>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:35+0300" .

rky:p441  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema asuintalo Atrium ja sitä vastapäätä oleva hotelli Hospits Betel ja Betel-kirkon kellotapuli muodostavat kaupunkitaiteellisen kokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksista 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.\n\nYliopistokadun ja Kristiinankadun kulmassa oleva kolmikerroksinen As. Oy Atrium on porrastettu rinteeseen. Rakennuksessa on 1920-luvulle tyypillisiä klassistisia koristeaiheita ja kahden ylimmän osan sisäänkäyntejä suojaavat pylväskatokset. Atriumia vastapäätä on Bryggmanin suunnittelema Hospits Betelin kiinteistö. Sen liittää Betel-kirkkoon rinteen päätteenä oleva Bryggmanin suunnittelema korkea kellotorni. Myös Hospits Betel on yleishahmoltaan 1920-luvun klassismia, mutta se on pelkistetympi rakennus, jonka yksityiskohdissa, parvekkeissa, sisäänkäynnin lipassa ja alkuperäisessä sisustuksessa on nähtävissä funktionalismin vaikutus. Yhdessä rakennukset ja kellotorni muodostavat arkkitehtonisesti korkeatasoisen, italialaishenkisen kaupunkitilan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.450592620,22.261630232 60.451226050,22.260740908 60.451618090,22.261948541 60.451475196,22.262138025 60.451681281,22.262730471 60.451225568,22.263378215 60.450592620,22.261630232" ;
        poi:history       "Asuinkerrostalo As. Oy Atrium rakennettiin vuosina 1926-1927 arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten  mukaan. Bryggman voitti 1927 arkkitehtikilpailun Turun lähetysseuran liike- ja hotellirakennuksesta Hospits Betelistä kadun toiselle puolelle ja rakennus valmistui 1929. Bryggmannin suunnittelema kellotorni liittyy 1906 rakennettuun arkkitehti Fritiof Strandellin suunnittelemaan Betel-kirkkoon, joka siirtyi 1983  Suomen Adventtikirkon Suomalaisen piirikunnan omistukseen. Kellotorniin 1990 tehty lämpörappaus hävitti valitettavasti sen yksityiskohdat. \r\n\r\nAsuinkerrostalon kanssa samaan kortteliin rakennettiin myös Erik Bryggmanin suunnittelema Sammon talo 1937-1938 (kilpailu 1936), jota korotettiin 1951-1953."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:hotelli , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1863" ;
        skos:prefLabel    "Hospits Betel -hotelli ja Atriumin talo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8359>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Manninen, Jyrki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Manninen, Muta" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8359" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5855>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "OTK:n kahvipaahtimo Sörnäisissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin Sörnäisissä, osoitteessa Käenkuja 3 B on nykyisin asuinkerrostalo. Kiinteistö on vanha ja julkisivultaan suojeltu, mutta mikä se oli alun perin? Tarinat kertovat kiinteistössä toimineen leipomon, myöhemmin kahvipaahtimon. Yrittäjiksi mainitaan eri yhteyksissä niin Elanto kuin Kesko? Käenkuja 3B:ssä sijaitsevassa asuinrakennuksessa toimi aikoinaan OTK:n kahvipaahtimo. Vuonna 1917 perustetun Osuustukkukaupan (myöhemmin Keskusliike OTK:n ja sen jälkeen EKA Yhtymän, nykyisen Tradekan) paahtimo aloitti toimintansa Osuusliike Elannon tiloissa, joissa oli aiemmin toiminut Elannon oma paahtimo. Vuonna 1927 kahvipaahtimo siirrettiin Sörnäisten rantatien ja Hämeentien väliin jäävään kortteliin, jossa jo sijaitsivat mm. OTK:n neulomo ja pukimo. Ennen toista maailmansotaa kortteliin rakennettiin vielä margariinitehdas ja mylly. Vuonna 1941 arkkitehdit Georg Jägerroos ja Pauli Salomaa suunnittelivat korttelin Käenkujan puoleiseen osaan uuden kahvipaahtimorakennuksen sekä teknokemiallisen tehtaan. Kahvipaahtimo jatkoi samalla paikalla toimintaansa aina vuoteen 1989, jolloin se yhdistettiin SOK:n paahtimon kanssa ja siirrettiin Sturenkadulle.\n\nKäenkujan kahvipaahtimorakennus oli ehtinyt olla tyhjillään vajaat kymmenen vuotta, kun sen uusiokäyttöä alettiin suunnitella. 1990-luvun loppupuolella rakennustyöt aloitettiin. Sisältä rakennus sai uuden ilmeen, ulkopuolen oli määrä säilyä mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Punatiiliverhous ja paksut ulkoseinät ovatkin alkuperäisiä samoin ikkunoiden koko. Asuntoihin sai rakentaa parvekkeet, vaikka julkisivu suojeltiin. Valtaosassa asunnoista ei juuri huomaa, että rakennus on yli 60 vuotta vanha. Menneestä kertovat vain suuret sienenmalliset pilarit, jotka tosin yksiöissä jäävät osittain väliseinien peittoon.\n\nSörnäisten teollisuuskorttelit kuuluvat historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti teollisen Helsingin keskeiseen kulttuurimaisemaan. Niiden arkkitehtonisesta ilmeestä vastasivat aikansa teollisuusrakentamisen nimekkäimmät edustajat kuten Väinö Vähäkallio, Georg Jägerroos ja Pauli Salomaa. OTK:n ja viereisen Elannon korttelit ovat osa suomalaisen osuuskunta-aatteen historiaa. Tämän maiseman säilymisestä on kannettu huolta, ja alueen rakentamissuunnitelmat ovat olleet myös kritiikin kohteena.\n\n\nLähteet ja lisätietoja:\n\nHelsingin Sanomien arkisto\nJuha Koskinen: Kallion historia, Helsinki, Kallio-Seura, 1990\nKaija Hackzell: Viertotietä itään ja länteen, Helsinki, Sanoma, 1988\nhttp://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3146" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9085> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrhelsingin-sornaisiss" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6569>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:06:23+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehdit" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7500> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7482>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8001>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Scharin, Anna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8001" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8858>
        dcterms:modified  "2010-03-22T20:13:32+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6583>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i269>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ahoniemi, Aleksi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ahoniemi-aleksi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6211>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3E39EC2E-7BDE-466F-A9C1-2118F6133904> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1061>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6306>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lastenvaunut joukkoliikenteessä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko totta, että lastenvaunuilla matkustavat pääsevät ilmaiseksi Helsingin alueen juna-, metro- ja bussiliikenteessä? Totta se on. HSL:n nettisivulla lukee seuraavaa:\n\nHenkilö, joka kuljettaa 0-6-vuotiasta lasta lastenvaunuissa, rattaissa tai pyörätuolissa, saa matkustaa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä ilman lippua eräin poikkeuksin. Lapsen ei tarvitse olla vaunuissa. Vaunujen ja rattaiden kanssa liikkuvan on huolehdittava siitä, etteivät ne pääse matkan aikana liikkumaan tai kaatumaan. Useissa busseissa ja ratikoissa on vaunutilassa tangosta roikkuvia kiinnityskoukkuja, joilla vaunut pysyvät tukevasti paikoillaan. \n\nOikeus kulkea ilman matkalippua, kun kuljettaa 0–6-vuotiasta lasta rattaissa tai vaunuissa, ei koske U-linjojen busseja. Poikkeavasti linjalla U874 pätevät HSL:n taksa- ja lippujärjestelmän säännöt eli lasta rattaissa tai vaunuissa kuljettava henkilö ei tarvitse matkalippua.\n\nU-linjoilla lastenvaunuja ei yleensä oteta kyytiin maksutta. Niitä ei myöskään voi ottaa bussiin sisälle, sillä busseissa ei ole niitä varten varattua tilaa. U-liikenteessä noudatetaan lastenvaunujen osalta liikenteenharjoittajan omia määräyksiä. \n\nBussi- tai raitiovaununkuljettajan ei tarvitse ottaa kyytiin enempää vaunuja, rattaita tai pyörätuoleja kuin niille varattuun tilaan mahtuu. Busseihin voidaan yleensä ottaa vain kahdet lastenvaunut.\n\nMatalalattiaisessa raitiovaunussa on tilaa rattaille kahden etummaisen oven kohdalla, muissa paikka löytyy keskiovilta. Bussiin rattaat menevät keskiovesta. Metrossa paras paikka on ovia vastapäätä - uusissa metrojunissa väljintä on vaunuparin keskiosassa. Lastenvaunuja saa kuljettaa myös lähiliikenteen junissa. \n\nBusseissa ja raitiovaunuissa on lastenvaununappi, jota painamalla ovet pysyvät pidempään auki. Lastenvaununapin käyttö on suositeltavaa kaikille matkustajille, joiden liikkuminen ovissa on tavallista hitaampaa. Nappi sijaitsee oven läheisyydessä.\n\nLähde:\nhttp://www.hsl.fi/FI/matkustajanopas/hyvatietaa/Sivut/lastenkanssa.aspx" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-totta-etta-lastenvaunuilla-matkusta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1773>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kyrö, Tuomas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1603" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kyro-tuomas" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8500>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:54:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6471>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:52+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'30-luvun lopulla avatun Kosmoksen korkea sali upeine palmuineen, valkoisine liinoineen ja mukavine looseineen henkiin mennyttä maailmaa, jota ei enää muualla Helsingissä näe. Kun on ollut remontoinnin paikka, se on tehty täydellisesti vanhaa kunnioittaen. Joillakin trendikkäillä ravintoloitsijoilla voisi olla hiukan oppimista.' (s. 132)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424>
] .

[ dcterms:description  "Aatos Erkko on johtanut Sanoma Osakeyhtiötä 1960-luvulta lähtien." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3165> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6465>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9309>
        dcterms:modified  "2010-06-17T11:38:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6566>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Haapalahdenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i17> ;
        wgs84:lat         "60.2058689377555" ;
        wgs84:long        "24.8895826745169" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/haapalahdenkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6805>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1655>
        dcterms:modified  "2009-12-30T12:28:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8760>
        dcterms:modified  "2010-02-25T11:07:01+0300" .

[ dcterms:description  "Tipi, yksinäinen öinen hiippailija ja hänen veljesjoukkonsa ja sukunsa asuu Tapanilassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72>
] .

rky:p1234  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsinki – Karjaa –radan Kelan rautatiepysäkki Siuntiossa on tyypillinen 5. luokan aseman eli pysäkin tyyppipiirustusten mukaan rakennettu pieni asema.\n\nKelan pysäkki on sijoitettu rautatien ja Siuntion Bölen kylässä mutkittelevan Suuren Rantatien risteyskohtaan. Asema on rakennettu Bruno Granholmin suunnittelemien tyyppipiirustusten mukaan. Puurakennusten kokonaisuuteen kuuluvat aseman lisäksi tavaramakasiini sekä näiden pohjoispuolella asuin- ja ulkorakennukset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.113651585,24.324036245 60.113854363,24.324678226 60.113288187,24.325521701 60.113046503,24.324790117 60.113651585,24.324036245" ;
        poi:history       "Helsinki – Turku radan rakennustyöt tehtiin Helsingin ja Karjaan välillä 1901-1903 ja Siuntion Kelan pysäkki valmistui 1903. Kela sai nimensä läheisen Kälan tilan mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k755 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5057" ;
        skos:prefLabel    "Kelan rautatiepysäkki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i171>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Bäkkiin Stadiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i170> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/bakkiin-stadiin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8855>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Designmuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Taideteollisuusmuseo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1630969367499" ;
        wgs84:long           "24.9471538754226" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/designmuseo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9569>
        dcterms:modified  "2011-03-14T15:55:35+0300" .

[ dcterms:description  "Päähenkilö Pera käy Torkkelinmäen koulua. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2315> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i505>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hällävälipeikko" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i504> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9214> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7644> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hallavalipeikko" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7017>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Laukkasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lökholmen" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1661886516663" ;
        wgs84:long           "24.9646985978597" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7017" .

rky:p1494  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Butsbackenin kyläasutus raitteineen, 1800- ja 1900-luvun vaihteen rakennuskantoineen ja kiviaitoineen on hyvin säilynyt esimerkki jokilaakson ja Pohjanmaan rantatien risteyskohtaan syntyneestä Pohjanmaan kyläasutuksesta. \n\nTiukan kylään kuuluvan Butsbackenin perinteinen raittimaisema on alueen läpi kulkevan, Teuvanjokea seuraavan vanhan Tiukantien varressa, muu asutus tien eteläpuoleisen mäen rinteillä ja päällä. Kyläasutuksen rakenne on hyvin säilynyt, samoin pääosa asuin- ja talousrakennuksista. Kiviaidat ovat osoituksena vanhoista pihapiireistä myös siellä, missä rakennuskanta on uudistunut. \n\nOsa asutuksesta periytyy 1700-luvulta, 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta on rakennuskantaa mm. Nygårdin ja Antfolkin tiloilla. Tiukan kotiseututalo Tiukantien varrella mäen päällä on toiseen maailmansotaan saakka toiminut entinen koulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.295159691,21.437141654 62.295601573,21.436970222 62.295858426,21.437132265 62.296223699,21.437349949 62.296639049,21.437423182 62.296915989,21.437702203 62.297219243,21.438291671 62.297239115,21.439309053 62.297586470,21.439950486 62.297590871,21.440235028 62.297458756,21.440950251 62.297293406,21.442752614 62.297419497,21.443630311 62.297170643,21.443526186 62.297127481,21.443641296 62.297055742,21.444148118 62.296934473,21.445657097 62.296417361,21.445662669 62.296313997,21.446222355 62.295858620,21.446546794 62.295369394,21.446659895 62.294773699,21.446687311 62.294381654,21.446324311 62.294182201,21.445535502 62.294089882,21.443931004 62.294185761,21.442433388 62.294488979,21.439938434 62.294708565,21.438441310 62.295159691,21.437141654" ;
        poi:history       "Pohjanmaan rannikkoalueelle Teuvanjoen (Tjöck å) varteen syntynyt asutus kuului keskiajalla muodostettuun Närpiön emäpitäjään. Ala- ja Ylä-Tiukan kylien asutus merkittiin Claes Claessonin karttaan Laihian, Maalahden, Närpiön ja Lapväärtin pitäjistä 1650. Tiukan kautta kulki vanha Pohjanmaan rantatie.\r\n\r\nLapväärtiin vuodesta 1607 kuuluneissa Tiukan kylissä oli 21 taloa 1651, jolloin ne lahjoitettiin kaksi vuotta aiemmin perustetun Kristiinankaupungin tiluksiksi, 17 taloa 1675. Lahjoitus peruutettiin reduktiossa 1685.\r\n\r\nButsbackenin alueella sijaitsi vuoden 1918 isojaon täydennyskartan mukaan Abbolin, Holmin, Antfolkin, Äppelin, Ragnäsin ja Butsin tilat. Jäljellä tiloista ovat Antfolk, Äppel ja Ragnäs."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k287 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4959" ;
        skos:prefLabel    "Butsbackenin kyläasutus"@fi .

[ dcterms:description  "Turtiainen opiskeli YK:ssa 1932-33." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7737> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7740>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9211>
        dcterms:modified  "2010-06-07T12:41:41+0300" .

rky:p1828  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon rannikon suurilla saarilla Emäsalossa, Vessölandetissa ja Pellingissä on vanhoihin kyläraitteihin tukeutuen runsaasti  hyvin säilynyttä  kyläasutusta mm. Bengtsbyssä, Sondbyssä ja Londbölessä sekä Pellingin Söderbyssä ja Österbyssä. Kyläasutus liittyy luotsitilahistoriansa puolesta Suomenlahden merenkulun historiaan. Saaristokylien rakennuskanta koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennustyypeistä, maalaistaloista, mäkituvista ja huviloista sekä kouluista ja yhdistystaloista. \n\nEmäsalon kylät keskittyvät saaren itäreunaan tien varteen. Erityisen hyvin vanhan kylärakenteensa on säilyttänyt Vaarlahden  Bengtsbyn kylä, jonka rakennuskannasta suurin osa on valmistunut ennen 1940-lukua. Bengtsbyn tiheän rivikylän talot sijaitsevat molemmin puolin tietä, mutta vanhaa asutusta on myös kylän itäpuolella rannan tuntumassa. Bengtsbyn vanha VPK:n talo on säilynyt metsässä kylätien länsipuolella. Perinteisiä pihapiireja on mm. on Rönnbackan, Storspiksin, Hummasin, Spakiksen, Nygrannin, Nybackan ja Nilsasin tiloilla. Koulurakennus on vuosisadan alusta ja seuratalo Midgård vuodelta 1912.\n\nVessölandetissa ovat Sondbyn ja Londbölen kylät säilyttäneet hyvin perinteisen, tiiviin luonteensa. Huomattavimpia yksittäiskohteita Sondbyssä ovat vanha sotilasvirkatalo Skeppars aittoineen 1800-luvulta, Nedre Kärraksen, Backaksen ja Nystubackenin päärakennukset. Kylän pienet pellot ympäröivät sitä rajautuen etelässä mereen ja idässä ja lännessä purojen varrella sijaitseviin niittyihin.\n\nPellingin saaristolaiskylän asutus on keskittynyt teiden risteykseen. Kyläkuvaa leimaavat pitkänomaiset harjakattoiset maalaistalot 1900-luvun alusta (Vävärs, Nybondas, Smedsin, Nedra Brandts). Österbyn kyläasutus jakautuu kahteen ryhmään kahdolle mäelle, harjun rivikylään ja Yrjaksen mäelle. Taloryhmien välille jää pieni viljelyaukea.  Kylässä on 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu yhdistystalo ja kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.214437291,25.839593961 60.215850198,25.841121870 60.216257940,25.842205240 60.216928157,25.847304071 60.216684494,25.850697166 60.216456625,25.855919065 60.216457842,25.857382605 60.215567382,25.859677522 60.214354217,25.860176988 60.213583450,25.860523847 60.212235934,25.859953356 60.211365213,25.858586310 60.209463783,25.856460028 60.209513390,25.855612390 60.209331513,25.854315424 60.209271178,25.852602795 60.209452440,25.851201792 60.209673031,25.850393838 60.210115112,25.848892285 60.210832633,25.845048833 60.210043861,25.843315977 60.209184173,25.841288557 60.209165378,25.839140159 60.210292836,25.837957059 60.212239041,25.838025375 60.212911543,25.838161543 60.214437291,25.839593961" ;
        poi:history       "Uudenmaan rannikkoseudulle saapui ruotsalaisia uudisasukkaita 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina. \r\n\r\nEmäsalon saaren Vaarlahden, Bengtsbyn, Orrbyn ja Emsalön kylät sijaitsivat 1560-luvulla nykyisen tien varressa meren rannalla.  Bengtsby oli kylistä ainoa, joka ei sijainnut aivan meren rannassa, vaan sen viisi taloa olivat suurinpiirtein nykyisellä kylänpaikalla tien varressa. \r\n\r\nSondbyn kylätontti sijaitsi nykyisten Skepparsin ja Kärrasin talojen kohdalla Hemvikenin pohjukassa. Sondby oli rivikylä, jonka 6 taloa sijaitsivat tiiviisti kylätien varressa. Londböle oli 1700-luvulla rälsitila, joka myöhemmin muodostui ryhmäkyläksi nykyiselle paikalleen. Kylien pellot sijaitsivat jo 1700-luvulla nykyisillä paikoillaan kylien ympärillä.\r\n\r\nPellinki mainitaan kirjallisissa lähteissä 1431. Pellingissä oli 1560-luvun kyläluettelon mukaan yhteensä 13 taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4661" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon saaristokylät (Söderby)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7182>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9306>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Paasikivenkatu 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1866496995358" ;
        wgs84:long        "24.9123187815926" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/paasikivenkatu-2" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Siilitien alkupäässä oli bussipysäkki kuten nykyäänkin. Siinä odottelin aamulla bussia mennäkseni kaupunkiin töihin. Ykköstalon yläkerrassa asui nutturapäinen tanssijatar Seija Silverberg, joka meikkaili samoihin aikoihin itseään ikkunan ääressä. Häntä tuli tarkkailtua useammankin kerran.\" (Virpi Vehkojan kertomuksesta, s. 63)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4757> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6510>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6802>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Leikola, Anto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/leikola-anto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7277>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Gripenbergien talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Meritullinkatu 33" , "Kulmakoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802> ;
        wgs84:lat            "60.1754078525633" ;
        wgs84:long           "24.9585496080254" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7277" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7516>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:38+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"He kävelivät hiekkakäytävää käsi kädessä, muun turistijoukon hännillä. Pari kymmenkesäistä poikaa vilahti jäätelöitään ahmien saman tien omille reiteilleen, kasvoillaan vakava, määrätietoinen seikkailuilme. Leon kasvoilla kävi muistava hymynkare. Poikien into ja malttamattomuus olivat tuttuja, kaukaisia mutta tuttuja. Hän muisti miten itse oli aikoinaan tuskin malttanut odottaa lautan rantautuvan. Olisi päästävä asiaan, linnakkeisiin, valleille ja rannoille, tykkejä katsomaan, taskulamppujen kanssa tunneleihin.\" (s. 78-79)" ;
  dcterms:description            "Romaanin päähenkilö, Leo, on keski-ikäinen mies, jolla on edessään avioero ja huoltajuuskiistat. Leo lomailee tyttärensä Ellan kanssa vanhempiensa luona, lähellä Kaivopuistoa. Samalla hän alkaa etsiä urbaanilegendoissa huhuttua tunnelia Suomenlinnasta Kaivopuistoon, jonka hän lapsuudessaan onnistui yhdessä ystävänsä Arin kanssa löytämään. Tunnelissa on avain myös Arin arvoitukselliseen kohtaloon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2144> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

rky:p168  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.731495265,26.432491130 60.728915050,26.428715251 60.726777829,26.423376174 60.727119629,26.414241529 60.730760589,26.406815915 60.729372311,26.398562484 60.732971438,26.397504141 60.734654572,26.402001925 60.737265953,26.412570488 60.738471196,26.418848449 60.736111298,26.425898358 60.733259334,26.431751890 60.731495265,26.432491130" ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1283" ;
        skos:prefLabel    "Mustilan arboretum"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9566>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kulmavuorenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1879124304216" ;
        wgs84:long        "24.9650881514996" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kulmavuorenkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9805>
        dcterms:modified  "2011-12-28T15:56:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7776>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_314>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1082685~S9*fin> .

rky:p1730  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suontaan kylä viljelymaisema kuvastaa Uudenmaan vauraan maaseutupitäjän keskiajalta periytyvien kylien agraarihistoriaa ja rakentamisperinnettä. Suontaan Hovin ja Yli-Knuutilan entisen rusthollin talouskeskukset kuvastavat 1700-luvun isojaon jälkeistä asutuksen sijoittumisperiaatetta. Rakennuskanta on muotoutunut isojaon ja 1900-luvun alun mallitilakauden välisellä ajanjaksolla.\n\nViljelymaisemassa on havaittavissa perinteisen maatalouden kauden viljelyn sopeutuminen maaperän ja muiden luonnonolosuhteiden asettamiin reunaehtoihin.\n\nSuontaan kylän asutusmaisemaa hallitsee Suontaan luhtaniitty ja sitä ympäröivät pellot. Keskellä viljelymaisemaa on autioitunut kylätontti. Viljelymaiseman reunoilla ovat Suontaan Hovin ja Yli-Knuutilan tilakeskukset. Alueen tiestö noudattaa 1700-luvun linjauksia, mahdollisesti vanhempiakin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.416707972,24.373514585 60.421692911,24.363905387 60.423196951,24.362871509 60.425846736,24.368737737 60.428117094,24.377154672 60.429235212,24.379410396 60.429131896,24.382893786 60.428759920,24.388006000 60.426609903,24.397734200 60.424707497,24.399276248 60.421989838,24.396453315 60.416468498,24.385344659 60.416707972,24.373514585" ;
        poi:history       "Suontaan luhtaniitty oli seudun parhaita niittyjä, jossa Kirkkojärveä ympäröivillä kylillä oli niittyomistuksia.\r\n\r\nKylän talot sirtyivät isojaon yhteydessä peltoaukean keskeltä sen reunoille. Suontaan Hovin päärakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1700- ja 1800-lukujen taitteesta, rakennusta korotettiin 1920-luvulla. Itäinen siipirakennus on 1700-luvulta oleva väentupa ja läntinen on luhtiaitta. \r\n\r\nYli-Knuutilan päärakennus rakennettiin isojaon jälkeen 1777. Syytinkirakennus, luhtiaitta, viljamakasiini ja talli ovat 1830-luvulta, arkkitehti Heikki Siikosen suunnittelema tiilinavetta 1920-luvulta. Suontaassa toimi 1800-luvun puolivälissä kymmenen vuoden ajan kaakeli- ja saviastiatehdas."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k927 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:talousrakennus , poio:navetta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4838" ;
        skos:prefLabel    "Suontaan viljelysmaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5224>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kun Helsinki oli nuori ja pieni" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i27> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5223> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5224" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2720>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Merkitty ja muita novelleja" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=30&BibliographyId=24726&PageContent=12&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/merkitty-ja-muita-novelleja" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Katukiveys kimmelsi, meri hohti hopeaisena, ja sipulikirkon kupolit leiskuivat kultaa. \"Minun kaupunkini\", Ratikka ajatteli. Pom. Pom. Pom. Tuomiokirkon kello löi kaksitoista, ja taika-aika alkoi. " ;
  dcterms:description            "Karkausyö koittaa joka neljäs vuosi. Silloin kaikki kääntyy päälaelleen eikä kaupunki kuulu enää ihmisille. Raitiovaunu valmistautuu karkausyön viettoon Kauppatorilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9119> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Kaasutehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7001>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7513>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Gröhn, Veikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7497> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7513" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2980>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Maisemapuistosta reformipuistoon" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6613> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2979> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/maisemapuistosta-reformipuistoon" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8227>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:09:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5484>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Metro- ja ratikkakuskien koulutus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko ratikkaa tai metroa vaikea ohjata? Vai pitääkö kuljettajan vain pysähtyä ja lähteä uudelleen, eikä ohjata kuten autoa? Tarvitsevatko ratikka/metrokuskit jonkin erityisen koulutuksen, vai pääseekö kuskiksi tavallisella ajokortilla? Metro- ja raitiovaununkuljettaja tarvitsee erikoiskoulutuksen, jota Helsingissä tarjoaa liikennelaitoksen tarpeiden mukaan Heltec eli Helsingin tekniikan alan oppilaitos. Ratikkakursseja järjestetään vuodessa 1-3. Kyseessä on aikuiskoulutus.\n\nMetrokursseja järjestetään harvakseltaan varsinkin kun metrot ovat siirtymässä automaattiohjaukseen.\n\nRaitiovaununkuljettajan koulutuksen vaatimukset ovat seuraavat:\nVähintään B-luokan ajokortti.\nVähintään 21 vuoden ikä.\nHyväksytty ajokoe ja terveystarkastus.\nHyvä henkilökohtainen soveltuvuus asiakaspalvelutyöhön.\nOpiskelun, asiakaspalvelun ja muiden työtehtävien edellyttämä suomenkielen taito (taso 5).\n\nMetronkuljettajan koulutuksen vaatimukset taas ovat seuraavat:\nVähintään B-luokan ajokortti.\nVähintään 21 vuoden ikä.\nHyväksytty ajokoe ja terveystarkastus.\nOpiskelun ja työtehtävien edellyttämä suomenkielen taito (taso 5)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heippa-onko-ratikkaa-tai-metroa-vaikea" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3077>
        dcterms:modified  "2012-01-12T14:30:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_29>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:46+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mignonissa on parasta se, että varsinainen leipomo on kellarissa, josta on ikkuna pihalle. Me tuijotamme nenät littanana ruutua vasten leipurimestarin puuhia. Joskus joku onnellinen asiakas on saanut niin paljon voita ja kermaa, että voi teettää itselleen täytekakun. Miten ihanan näköisiä ruusuja mestari silloin pursottaakaan kakun päälle truutallaan.\" (s. 42)" ;
  dcterms:description            "Mignon oli samassa talossa (Mechelininkatu 16) kuin Katriina Rinteen lapsuudenkoti." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8140> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7065>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6198>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=75FD1E2E-7A8E-48F3-A186-1F981708D1A8> .

rky:p404  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.760739317,24.787652475 60.760931042,24.783790838 60.762272312,24.783931540 60.763337762,24.784238607 60.763854489,24.784423979 60.764380081,24.784890520 60.764686702,24.784876325 60.765190723,24.785407197 60.765852145,24.787972342 60.765143216,24.788127941 60.764150527,24.789809992 60.760739317,24.787652475" ;
        poi:municipality  kunnat:k694 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=941" ;
        skos:prefLabel    "Riihimäen vankila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9802>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Solana Fitness Center"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fitness Cellar" ;
        dcterms:description  "Vaikka kuntosalin nimi onkin teoksessa Fitness Cellar lienee sen esikuva Solana Fitness Center." ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.solanafitness.com/index.php" ;
        wgs84:lat            "60.1794389563005" ;
        wgs84:long           "24.9535272965572" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/solana-fitness-center" .

[ dcterms:description  "Rainion entinen vaimo Tuikku Autio työskentelee Viiskulmassa sijaitsevassa parturiliikkeessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2013> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p21>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Susisaaren pumppaamo "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:48:00.521+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:52:38.977+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p6768 ;
        poi:description  "Susisaaren pumppaamo sijaitsee Hamiltonin bastionin ulkopuolella Kultarannan puolella. Pumppaamo hoitaa suurimman osan Susisaarta. Se rakennettiin todennäköisesti 1980-luvun vaihteessa saarten muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Rakentajana toimi Helsingin kaupungin rakennusviraston katurakennusosasto. Pumppaamosta johtaa paineviemäri meren alta Länsi-Mustasaarelle.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\n\nSLHK Asiakirja-arkisto."@fi ;
        poi:history      "Susisaaren pumppaamo sijaitsee Hamiltonin bastionin ulkopuolella Kultarannan puolella. Pumppaamo hoitaa suurimman osan Susisaarta. Se rakennettiin todennäköisesti 1980-luvun vaihteessa saarten muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Rakentajana toimi Helsingin kaupungin rakennusviraston katurakennusosasto. Pumppaamosta johtaa paineviemäri meren alta Länsi-Mustasaarelle.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\n\nSLHK Asiakirja-arkisto."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p20451> ;
        wgs84:lat        "60.14505556137692" ;
        wgs84:long       "24.980121922493026" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8487>
        dcterms:modified  "2010-01-20T16:18:30+0300" .

rky:p664  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maalahden kirkko ja siihen yhdyskäytävällä liitetty tapuli on kauniisti säilynyt esimerkki empiren pienimittakaavaisesta kirkkorakentamisesta Pohjanmaan rannikkoseudulla.  \n\nMaalahden pohjamuodoltaan tasavartisessa ristikirkossa on vaakavuoraus, pilasterein jäsennöidyt seinäpinnat ja ristikeskuksessa lanterniini. Kaksikerroksinen katkaistuun obeliskiin päättyvä kellotapuli on yhdistetty eteläiseen ristivarteen  matalalla yhdyskäytävällä. Valoisan kirkkosalin katteena on laakeat tynnyriholvit.  \n\nKirkkoa vastapäätä sijaitseva vuodelta 1830 peräisin oleva pitäjäntupa on toiminut myös kouluna, kunnanvaltuuston istuntosalina ja kotiseututalona.\n\nBjörkaksen kirkkoherranpappilan puolitoistakerroksinen uusrenessanssityylinen päärakennus sijaitsee ikivanhalla paikalla kirkon pohjoispuolella, Maalahdenjoen toisella rannalla. Paikalla on myös Maalahden aikaisempien kirkkojen muistomerkki. Pappilan puistomaisessa puutarhassa on lukuisia vanhoja tammia, lehmuksia, vaahteroita, lehtikuusia ja omenapuita. Puutarhan vieressä on vanha myllyrakennus.\n\nMaalahden kirkko ja pappila sijaitsevat Övermalaxin - Åminnen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.936943138,21.572401487 62.937220738,21.571062841 62.939127331,21.572318618 62.940962069,21.571325851 62.941292071,21.573246091 62.940205735,21.575114457 62.939392703,21.576748863 62.936937631,21.573745604 62.936943138,21.572401487" ;
        poi:history       "Mustasaaren emäseurakuntaan kuulunut Maalahti erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1607. Sen kaksi vanhinta kirkkoa sijaitsi joen vastarannalla.\r\n\r\nMaalahden kirkko rakennettiin intendentti C. Bassin laatiman suunnitelman mukaan 1828-1829 rakennusmestari Henrik Kuorikosken johdolla. Kellotapuli pystytettiin intendentti C.L. Engelin piirustuksen mukaan 1832. Kirkossa tehtiin 1950-luvulla perusteellinen korjaus, jossa mm. penkit uusittiin.\r\n\r\nVuonna 1868 valmistuneen pappilan päärakennuksen suunnitteli  Vaasan rakennuksistaan tunnettu arkkitehti C.A. Setterberg. Pappilassa tehtiin perusteellinen korjaus 1979-1980."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2222" ;
        skos:prefLabel    "Maalahden kirkko ja pappila"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1024>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:05:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1676432~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8224>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Vaala, Valentin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8224" .

koko:p36691  dc:created  "2012-05-29T09:56:49.505+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:56:49.668+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "playthings"@en , "leksaker"@sv , "leikkikalut"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Toinen linja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1826805055175" ;
        wgs84:long        "24.9463677693878" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toinen-linja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8484>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Käpylän VPK"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Krämerintie 8" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i59> ;
        wgs84:lat            "60.2234819745363" ;
        wgs84:long           "24.9380556315087" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8484" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8723>
        dcterms:modified  "2010-02-17T17:58:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5980>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Villa Toivolan Maria" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka oli se Maria-niminen nainen, joka asui Humallahden rantahuvilassa 1900-luvun alkuneljänneksellä? Hänellä oli lemmikkeinä pari leijonanpentua, ja hän oli varsin erikoinen persoona? Sukunimi on nyt haussa! Maria Åkerblom (1898-1981) asui Villa Toivolassa vuosina 1933-1981.\n\nhttp://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=12308&action=showcomments\nhttp://www.loffe.net/content/category/27/45/68/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6406> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/erikoinen-persoona-nimeltaan-maria-haussa" .

rky:p900  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Panttilan kylässä on edustavia talonpoikaisia pihapiirejä komeine pohjalaistaloineen sekä maaseudun varhaista teollisuutta edustava Kurikan lakkitehtaan alue moderneine teollisuusrakennuksineen. Kurikan lakkitehdas on ollut aikanaan tuotannustaan tunnettu, suhteellisen suurin alan tuotantolaitos.\n\nPanttila on tiivis kylä Kyröjokilaakson maisema-alueella. Kylä on muodostunut Koskenkorvalta Kurikkaan vievän maantien ja Kyröjokeen laskevan syväuomaisen Nenättömänluoman risteykseen. \n\nVanhaa talonpoikaista rakentamistapaa on ennen muuta Koiviston, Iso-Koiviston, Keski-Koiviston ja Latva-Koiviston tiloilla sekä Rinta-Hirvelän, Latva-Hirvelän ja Keski-Panttilan pihapiireissä. Kylän kaupat ovat keskittyneet maantien varteen luoman eteläpuolelle. \n\nLuoman rannalla on Kurikan Lakkitehtaan alue, jossa 1928 rakennettu vanha tehdas ja  arkkitehti Aarne Ervin 1938 suunnittelema tehdasrakennus muodostavat yhtenäisen seinämän luoman suuntaan. Ervin 1936 ja 1942 suunnittelemat  tehtaan johtajien asuinrakennukset ovat luomaan laskevassa puistossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.662500792,22.407180056 62.663650498,22.407507149 62.664550132,22.407767772 62.665665911,22.408965489 62.669856658,22.415924744 62.666952839,22.430395448 62.665209829,22.429275693 62.663351060,22.429676768 62.661853615,22.431512154 62.661256186,22.428649259 62.655906767,22.424795193 62.656317405,22.416423036 62.656422436,22.410978827 62.657045624,22.406321955 62.662500792,22.407180056" ;
        poi:history       "Kyrönjoen yläjuoksulla sijaitseva Kurikan alue sai ensimmäiset talot 1400-luvulla. Nykyisen Panttilan alueella sijaitsevassa Nenättömän kylässä oli 1560-luvulla jo 12 taloa.\r\n\r\nLakkitehdas aloitti toimintansa Panttilan kylässä 1899. Tehdas rakennettiin 1900-luvun alussa Keski-Koiviston tilalle. Kurikan lakkitehdas oli 1930-luvulla maamme suurimpia vaatetustehtaita ja se työllisti parhaimmillaan 300 henkeä. Viime sotien aikana tehdas vaatetti Suomen armeijaa. Halpatuonnin ja kiristyneen kilpailun vuoksi lakkitehdas lopetti toimintansa 1975."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k301 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4107" ;
        skos:prefLabel    "Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9198>
        dcterms:modified  "2010-06-04T11:30:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i134>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Aleksi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6664> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6663> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/aleksi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8818>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Raivio, Jouko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1541&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8818" .

[ dcterms:description  "Aleksis Kiven patsaan jälkeen esitellään Rautatieaseman pääsisäänkäynnin Lyhdynkantaja-patsaat." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6789>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "On aika illan..." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6790> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6791> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6788> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/aika-illan" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8983>
        dcterms:modified  "2010-04-08T11:03:19+0300" .

rky:p1457  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Viialan kirkko edustaa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla paljon käytettyä keskiajan kivikirkkoarkkitehtuurista vaikutteita saanutta jyrkkälappeista kirkkotyyppiä. Paikallisten teollisuuslaitosten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden tuella rakennettu kirkko on aikakaudelleen tyypillinen kirkkoarkkitehtuurin hyvin säilynyt esimerkki.\n\nPuistomaisella tontilla olevat kirkko 1950 ja pappila 1956 muodostavat ajallisesti ja tyylillisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Hautausmaan lisäksi tontilla on maakummun suojaama ruumishuone 1958 ja 2000 valmistunut vainajien säilytystila. \n\nKirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko ja siinä on suhteellisen jyrkkälappeinen harjakatto. Sisäänkäyntipäätyä korostaa keskiaikaisten kivikirkkojen päätykoristeluja mukaileva kapeiden pystyikkunoiden sommitelma. Leveää pääovea reunustaa liuskakivipilasterien kannattama katos. Myös korkean campanile-tyyppisen kellotornin alaosassa on sotien jälkeiselle arkkitehtuurille luonteenomaisia liuskekiviupotuksia. Kuoriosa on kirkkosalia kapeampi. Matala sakaristo on alttaripäädyn toisella puolella ja kaksikerroksinen seurakunnallisten toimitilojen siipirakennus toisella puolella. Siinä oleva seurakuntasali on yhdistettävissä kirkkosaliin.\n\nKirkkosalin hyvin säilynyt kiinteä sisustus ja sisäholvi ovat lämminsävyistä puuta. Salin alkuperäisessä sisämaalauksessa värityksen asiantuntijana on toiminut tamperelainen taidemaalari Gabr. Engberg. Lahjoituksena saadun taidemaalari Lennart Segerstrålen tekemän alttaritaulun aiheena on \"Kristus Viialan katukuvassa\". Kirkon koristeelliset kattokruunut ja valaisimet ovat Orno Oy:n tuotantoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.213416904,23.762224512 61.213439295,23.762706444 61.213471796,23.764065943 61.213305963,23.765535986 61.212936012,23.765742813 61.212823297,23.765183833 61.212559640,23.765075570 61.212507883,23.764665336 61.212214604,23.762926817 61.212043143,23.762383879 61.212182155,23.762216125 61.211893329,23.761209801 61.211824424,23.760372283 61.213098942,23.758698142 61.213301757,23.759454470 61.213334280,23.761951416 61.213416904,23.762224512" ;
        poi:history       "Tamperelaisen arkkitehti Jaakko Tähtisen piirtämä Viialan kirkko valmistui 1950. Se oli 1927 perustetun seurakunnan ensimmäinen varsinainen kirkkorakennus. Kirkon aikaansaamiseen sotia seuranneena tiukan säännöstelyn aikaisena jälleenrakennuskautena myötävaikuttivat ratkaisevasti vuorineuvos Emil Aaltosen, Viiala Oy:n ja Amerikan luterilaisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämät raha- ja rakennusmateriaaliavustukset. Rakennusta laajennettiin 1982 pohjoispuolelle siipirakennuksella. Uudisosan tyyli ja rakenteet jäljittelevät alkuperäistä osaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k020 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5166" ;
        skos:prefLabel    "Viialan kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i394>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Wigwam"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/wigwam" .

[ dcterms:description  "Topelius kertoo  kirjassa Säästöpankissa toukokuussa 1837 pidetystä Runebergin eroajaisjuhlasta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4891> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7826>
] .

[ dcterms:description  "Kallio, Alppila ja Vallila muotoutuivat Kalliolan setlementin keskeiseksi toimialueeksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8708> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6431>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Mannerheim, Carl Gustaf Emil"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Marski" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6430> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/mannerheim-carl-gustaf-emil" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7145>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8720>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Merikatu 31"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        wgs84:lat         "60.1556403738291" ;
        wgs84:long        "24.9367051452297" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/merikatu-31" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9195>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ramones"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9195" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9434>
        dcterms:modified  "2010-10-14T14:06:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6691>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Milonoff, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/milonoff-pekka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6930>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:53:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9529>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Korvatunturintie 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> ;
        wgs84:lat         "60.2374610066112" ;
        wgs84:long        "25.1187572631403" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/korvatunturintie-1" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7241> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7218>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7739>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8980>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lennon & McCartney"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8980" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Näin hänet tänä aamuna Itiksessä, edessä Sivuraiteen" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9314> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9313>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9694>
        dcterms:modified  "2011-06-28T14:09:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9789>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Kallio rocksteady" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i720> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9559> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9558> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9789" .

rky:p60  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kanajärven talo on Kalvolan pitäjän johtomiehenä tunnetun itseoppineen kirjallisuudenkeräilijä Emmanuel Kanajärven (1801-1868) kotitalo, joka antaa poikkeuksellisen edustavan kuvan hämäläisestä 1800-luvun talonpoikaisrakentamisesta Hämeen järviylänköjen metsäseudulla.\n\nKanajärvi on suunnitellut vuosien 1820-1855 välisenä aikana rakennetun pihapiirin, johon kuuluu yhteensä kymmenen rakennusta. Huolellisesti rakennetut hirsipintaiset rakennukset muodostivat alunperin umpipihan. Pihapiiri on edelleen kokonaisuutena arvokas, vaikkakin joitakin rakennuksia on purettu. Rakennuksissa on lisäksi lukuisia yksityiskohtia, kuten päärakennuksen porstuan ovessa olevat, puusta veistetyt ihmispääkoristeet.\n\nKaksikerroksinen päärakennus on suurehkon, pohja-alaltaan 10x25m kokoinen rakennus. Sen vanhin osa on entistä savupirttiä, jonka ikkunat on uusittu neliruutuisiksi. Muut rakennuksen ikkunat ovat mahdollisesti alkuperäisiä. Rakennuksen harjakatto on katettu huovalla. Yläkerran salissa on savirapattu katto. \n\nTilan muista rakennuksista on jäljellä kaksikerroksinen alatupa, sepäntupa, venevaja sekä kolme vierekkäin seisovaa aittaa, joista yksi on siirretty paikalle Rengosta. Pihapiiriin kuuluu myös savusauna 1800-luvun alusta. Kaikki rakennukset ovat hirsipintaisia ja maalaamattomia. Umpipihalle johtaneista neljästä katetusta ns. karhu- tai juurakkoportista on jäljellä yksi. Pihaan johtavan tien varrella on tilan saharakennus. Pihapiirin läheisyydessä on 1960-luvun asuinrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.934658214,24.021462079 60.933215896,24.015350346 60.936662787,24.007425275 60.937830455,24.011867768 60.938715122,24.013281566 60.937420297,24.020441102 60.936995426,24.021294129 60.935653362,24.022587779 60.934658214,24.021462079" ;
        poi:history       "Emmanuel Kanajärvi syntyi 1801 vaatimattomiin oloihin Hämeen syrjäseudulle. Tilan elanto tuli pääosin kalastuksesta. Aikanaan maatilan isännäksi huomattavan valistunut Kanajärvi muutti vanhempiensa kuoltua rappeutuneen kotitilansa kukoistavaksi ja tuottavaksi. Kanajärvi uudisti tilan peltoja sekä suunnitteli ja rakensi tilan rakennukset. Suurin osa rakennuksista valmistui vuosien 1820-1855 välisenä aikana, lukuun ottamatta päärakennuksen vanhinta osaa, 1700-luvulta peräisin olevaa savupirttiä. Lopullisesti päärakennus valmistui 1839.  \r\n\r\nHuomattavan kokoelman suomenkielistä kirjallisuutta kerännyt Matti Pohto (1817-1857) asui Kanajärven talossa matkoillaan ja kuljetti myös kirjansa taloon pakoon ns. itämaista sotaa.\r\n \r\nEmanuel kuoli suurten nälkävuosien aikana 1868. Päärakennus toimi 1930-luvulle saakka asuntona, myöhemmin kesäasuntona ja 1960-luvulta lähtien myös yksityisenä museona."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1918" ;
        skos:prefLabel    "Kanajärven talo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7142>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Sture, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sturen talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1964716844239" ;
        wgs84:long           "24.9599079574015" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7142" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7999>
        dcterms:modified  "2009-12-10T15:14:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9431>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Välskärinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1784870402138" ;
        wgs84:long        "24.9214805575913" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/v-lsk-rinkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5447>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Entiset kiinteistöjen omistajat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä löydän tietoa entisistä kiinteistönomistajista ja osakkeenomistajista noin sata vuotta sitten? Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupunginmuseoon, josta sain seuraavan vastauksen:\n\nParhaiten tietoa kiinteistönomistajista ja osakkeenomistajista sata vuotta sitten saa Kaupunginarkistosta, nykyiseltä nimeltään Helsingin kaupungin tietokeskus.\n\nhttp://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Tieke/fi/Etusivu\nhttp://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/tieke/fi/Kaupunginarkisto" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-loydan-tietoa-entisista-kiinteisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2943>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Valtioneuvoston linna" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/valtioneuvoston-linna" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7641>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:20:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3657>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1117483~S9*fin> .

<http://sparql.onki.fi/poi/www.lib.hel.fi/>
        a               foaf:Organization ;
        skos:prefLabel  "Helsingin kaupunginkirjasto"@fi , "Helsinki City Library"@en ;
        foaf:homepage   <http://www.hel.fi/www/kirjasto/en> ;
        foaf:mbox       "city.library@hel.fi" ;
        foaf:phone      "+358 9 310 8511" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5946>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C03CB832-8A8D-4391-8CE2-2A046AE2CF03> .

[ dcterms:description  "Viestintäfirman sisäisiin konflikteihin haetaan ratkaisuja äärimmäisiä keinoja käyttäen. Munkkivuoressa asuva Kati Metsälä auttaa tutkimuksia johtavaa ylikomisario Joonas Auervaa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2140> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7736>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Maneesikatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1735948359983" ;
        wgs84:long        "24.9587997241265" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7736" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2825>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1040162~S9*fin> .

rky:p293  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö on sisävesisataman ja rautatieaseman ympärille kasvanut puunjalostusteollisuuden ja puutavarakuljetusten ympäristö. Iisveden saha on yksi parhaiten säilyneistä höyrysahakauden sahalaitoksista. Liikennehistoriallisesti merkittäviä ovat Iisveden satama, joka on ollut maamme tärkeimpiä sisävesiliikenteen satamia, sekä rautatieaseman alue. Iisveden puuteollisuus- ja liikenneympäristöön kuuluu sahatyöväen omaehtoisesti rakentamat asuinalueet. Hyvin säilynyt, tiiviisti kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentunut Kolikkoinmäki on sahojen ympärille syntyneistä mökkikylistä omaleimaisimpia. \n\nMonipuolinen ja hyvin säilynyt Iisveden saha- ja liikenneympäristö on muodostunut Iisveden eteläpohjukkaan paikkaan, jossa kohtaavat Pielaveden laajat uittoyhteydet sekä Kouvolan ja Kuopion välisen Savon radan haararata. Jauholahden rannalla olevan Iisveden sahan eli Metsä Oy:n sahan rakennuskanta palautuu poikkeuksellisen vahvasti ja yhtenäisesti höyrysahakauteen. Höyrysahan rakennuskanta on säilynyt ja täydentynyt sopusuhtaisesti. Teollisuushistoriallista arvoa lisää vanhan voima-aseman höyrykone. Sahan alueen ilmeessä keskeisiä ovat tiilinen savupiippu sekä kaarikattoiset tuotantorakennukset. \n\nSavon Pispalaksi kutsuttu Kolikkoinmäen tiivis asuinalue on sahojen työläisten pääosin 1919-1927 rakentama. Kolikkoinmäellä on kaikkiaan viitisenkymmentä asuinrakennusta, mökkiä, jotka on pystytetty vapaasti mäkiseen maastoon Saastamoinen Oy:ltä ostetuille tonteille. Yksi- tai puolitoistakerroksiset, pääosin lautarakenteiset rakennukset on sijoitettu paikoin vain kolmen - neljän metrin päähän toisistaan kapean kujan molemmin puolin. Etenkin myöhemmin rakennettu pohjoisosa on tiivis ja sen palstat ovat muita pienempiä. Suonenjoen Kotiseutumuseo esittelee yhtä pihapiiriä Kolikkoinmäen työläiskotimuseona muiden talojen ollessa edelleen asuttuja. Iisveden itärannalla, jyrkässä rinteessä, on 1900-luvun alkupuolella samaan tapaan rakennettu pienempi asuinalue Venetsia. \n\nIisveden rannalla on 1920-1930-luvulla kolmen sahan toimintoja varten rakennettu satama lukuisine pistoraiteineen ja lastausalueineen. Satamaan johtaa Savonradalta rakennettu seitsemän kilometriä pitkä haararaide. Asemarakennuksen lisäksi tiiviillä asema-alueella on kaksi asuinrakennusta, kaksoisvahtitupa vuodelta 1887 ja toinen asunto vuodelta 1930, niiden talousrakennuksia sekä laiva- ja rautierahdin varastoinnissa toiminut rantamakasiini aseman perustamisajalta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.665475609,27.049034121 62.664148819,27.050227190 62.663281803,27.052024500 62.662584773,27.049550541 62.661829687,27.049041525 62.662420420,27.036689599 62.663586712,27.034494213 62.663614837,27.023790912 62.662304822,27.014928544 62.662284966,27.012333173 62.665071770,27.007341520 62.669663441,27.009476550 62.672944766,27.012709451 62.674627452,27.016734737 62.671623285,27.028129667 62.665475609,27.049034121" ;
        poi:history       "Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö muodostui Pielaveden sisävesiliikennereitin ja rautatien yhteyteen, joka takasi puunjalostusteollisuudelle hyvät kuljetusolosuhteet. Iisveden satamaan johtava rautatien haararata rakennettiin Kouvolan ja Kuopion välisen Savonradan rakentamisen yhteydessä 1887-1889. Asemarakennus valmistui 1889 Bruno Granholmin Oulun radalle laatimien tyyppipiirustusten mukaisesti. Sitä jouduttiin laajentamaan jo 1900-1905, samoin Granholmin suunnitelmin. Päijänteen pohjoispuolella olevien suurten vesistöjen kanavoiminen 1890-1920-luvulla liittyi rautatiehankkeisiin ja rakennettiin puunjalostusteollisuuden tarpeita silmälläpitäen. Iisvesi-Pielavesi -reitti avattiin 1895.\r\n\r\nPuutavaraliikemies ja suurtilallinen Heikki Peura perusti Iisvedelle sahan 1896. Sahan lisäksi Peuran toimialaan kuuluivat Iisvedellä mylly, lankarullatehdas, tiilitehdas, hiilipolttimo ja liikennöinti höyrylaivoilla. Iisveden sahateollisuus laajeni kaikkiaan neljän sahan sekä vilkkaan sataman ja rautatie-aseman yhdyskunnaksi kylätaajamineen. Iisveden satamasta suuntautui puutavaraliikennettä myös raiteille ja alueella toimi useita puutavaraliikkeitä.\r\n\r\nIisveden sahaustoiminta vilkastui ja oli kukoistavimmillaan 1920-luvulla. Iisveden Metsä Oy:n höyrysaha valmistui 1924 paikallisten metsänomistajien osuuskuntapohjaisena laitoksena. Sahateollisuus alkoi supistua 1950-luvulla, jolloin yksi Iisveden sahoista, Kymi, lopetti toimintansa. Rauma-Repolalle siirtynyt Peuran saha suljettiin 1983. Iisveden Metsä Oy:n saha on toiminut näihin päiviin asti.\r\n\r\nTyöväen asuntoalueet kasvoivat sahojen läheisyyteen. Sahojen ympäristö kuului pääasiassa paikalliselle Eevalan tilalle, jonka omistaja oli haluton myymään niitä tonttimaiksi. Maita hankittiin Saastamoinen Oy:n metsänhoitajan nimiin, joka paalutti viljelymaiden reunalla olleen viljelykseen kelpaamattoman, Kolikkoinmäkenä tunnetun alueen tonteiksi. Koska tonttimaasta oli pula, moni asukas myi tontin toisen puolikkaan eteenpäin ja asuinalueesta tuli tiivis. Kolikkoinmäen rakennukset tehtiin omin voimin sahoilta työtä vastaan saaduin tarvikkein. \r\n\r\nSahan ympäristön kasvusta huolestuneena Suonenjoen kunnanvaltuusto hyväksyi Iisveden 1926 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi alueen kaavoittamiseksi. Yleisten rakennusten ylihallituksen laatima kaava saatiin laadittua sahojen vastustuksen vuoksi vasta 1938, jolloin suuri osa alueesta oli jo rakennettu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k778 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus , poio:saha ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1044" ;
        skos:prefLabel    "Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Manta katseli merelle alasti,/ vaikka pakkanen pyllyä hyysi./ Joku pilkkimies kaukana kalasti - / edes särkeä soppaansa pyysi...\" (runosta Manta ja pilkkimies, s. 74)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1203> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9691>
        a                   th:Elokuva ;
        rdfs:label          "Sensuela" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:lisatietoa       "Teuvo Tulion viimeiseksi jäänyt elokuva vuodelta 1972 on pehmopornahtava melodraama, joka on Suomen ensimmäinen K18-merkinnän saanut elokuva. Saamelaistyttö Laila rakastuu jatkosodan aikana saksalaissotilaaseen Hansiin, jonka hän on pelastanut. Hän lähtee isänsä kielloista huolimatta mainoskuvaajaksi ryhtyneen Hansin kanssa Helsinkiin." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.sunpoint.net/~rnrsuit/LEFFAT.htm" ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8059> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9691" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "2010-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "2010-01-01T00:00:00" , "2019-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "2010-luku"@fi .

rky:p627  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.343911236,22.081420973 61.345511678,22.086292704 61.346327454,22.093367468 61.345946244,22.096381764 61.343948356,22.096614662 61.342538099,22.092794963 61.341077772,22.091124901 61.340157589,22.087856083 61.340131777,22.084593003 61.341396887,22.080123295 61.342720984,22.081489986 61.343911236,22.081420973" ;
        poi:municipality  kunnat:k079 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2227" ;
        skos:prefLabel    "Satalinnan parantola"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7996>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Magito, Jean Babtiste"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7996" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Arvi Niiniluodon kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7519> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Alempana Helsinginkadulla ja aivan kulman takana Hämeentiellä olivat kilpailevat liikkeet; Anni, hiukan sivussa, venytti niiden välisen viivan kolmioksi.\" (s. 26)" ;
  dcterms:description            "Annin luontaistuotepuoti. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1548> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8439>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6063>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FBE5BD55-A361-4186-AD61-47747FC4D105> .

rky:p887  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokemäenjoen suuhaarojen väliset luodot muodostavat monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajan alueen teollisuusmaiseman ja Kivi-Porin välittömässä tuntumassa. Kirjurinluoto on varhainen kaupunki- ja kansanpuisto Kuopion Väinölänniemen, Oulun Hupisaarten ja Helsingin kansanpuistojen tapaan. Puisto liittyy kiinteästi teollistuvien kaupunkien kasvuun, jonka tuottamia ongelmia pyrittiin lievittämään puistoilla ja erilaisilla vuokrapalstoilla ja -tonteilla. \n\nPorin keskustan tuntumassa oleva Kokemäenjoen suistoalue muodostuu useista luodoista ja niitä erottavista juopa -päätteisistä jokihaaroista. Rakennuskanta on keskittynyt Kirjurinluodolle, Hevosluodon kaakkoiskärkeen ja Huvilajuopan varrelle, muu alueen ollessa puistoa tai avointa niittyä.\n\nLähinnä Porin Puuvillan teollisuuslaitoksia oleva Kirjurinluoto on muotoutunut kaupunkipuistoksi 1800-luvun lopulla. Kesäravintola on valmistunut 1910 rakennusmestari Arthur Fagerholmin piirustuksin. Nykyisin aluetta leimaavat erilaiset vuosituhannen vaihteeseen liittyvät toiminnallisen puiston rakenteet, mm. kaupunginpuutarha, kesäkahvilat, kesäteatteri, leikkikenttät, pienoisgolf-rata, uimaranta ja esiintymislavat.\n\nHanhiluodon ja Kvistinluodon erottavan Huvilajuopa-nimisen kapean suuhaaran molemmille rannoille on rakentunut pitkäksi nauhaksi huvila- ja vapaa-ajanasuntoyhdyskunta, jonka rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Osin rakennuskanta on uudistunut.\n\nLäntisimmän luodon, Hevosluodon, kaakkoiskärkeen on palstoitettu 1946 siirtolapuutarha-alue, joka käsittää lähes sata siirtolapuutarhamökkiä puutarhoineen.\n\nLuodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.492848478,21.759265848 61.493715576,21.759951017 61.495689820,21.767436656 61.501145300,21.757114846 61.502466163,21.762260777 61.503687872,21.757963780 61.508689785,21.752132015 61.510552055,21.750020301 61.513097809,21.743350790 61.517335721,21.740652458 61.517599495,21.744993330 61.518278192,21.748137294 61.520785733,21.757080941 61.518764977,21.760890234 61.511418750,21.770396050 61.505510314,21.775173689 61.496902013,21.785788698 61.495228000,21.790504458 61.493481000,21.792337301 61.491686360,21.794345701 61.490500428,21.784964525 61.490650309,21.776914185 61.492475307,21.769391840 61.492170733,21.763816523 61.492848478,21.759265848" ;
        poi:history       "Kokemäenjoen suistoalueen luodot syntyivät vähitellen maannousun ja Kokemäenjoen yhteisvaikutuksesta. Vielä uuden ajan alkupuolella luodot olivat Porin lahden muodostavaa merenpohjaa.\r\n\r\nKirjurinluoto oli 1800-luvun lopulla ulkomaille vietävän puutavaran varastoalue. Puistosuunnitelma laadittiin 1891 ja rakennustyöt saatiin päätökseen 1897. Porin Anniskeluyhtiö rakennutti saarelle 1910 jugendtyylisen kesäravintolan. Lisäksi Kirjurinluodolla oli uimalaitos, joka purettiin 1900-luvun keskivaihella veden laadun heikennyttyä. Nykyisin Kirjurinluoto on tunnettu vuosittaisista Jazzjuhlista, joista ensimmäinen järjestettiin 1966. \r\n\r\nHuvilajuopan huvilayhdyskunta syntyi 1900-luvun alkupuolella kun kaupunki vuokrasi vanhoilta niittypalstoilta maa-aloja \"suviasunnon\" rakentamista varten. Vuokraajien enemmistö oli teollisuustyöväestöä. Kesäasutusta jatkoi 1946 perustettu siirtolapuutarha. \r\n\r\nPorin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä 2002."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:huvila , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4070" ;
        skos:prefLabel    "Kokemäenjoen luodot"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kerran kutsuttiin poliisi paikalle. Iso kissa oli pahanteossa ja saatiin kiinni.Jostain syystä eläimen edesottamuksia pidettiin niin tuomittavina, että oli sovellettava kuolemanrangaistusta. Poliisi veti ihailevien silmiemme edessä taskustaan revolverin ja yritti kissaa toisella kädellä pitäen tähdätä oikeaan paikkaan. Mutta kissa aavisti mitä oli tulossa ja potki itsensä viime hetkessä irti. Kuulan lävistäessä poliisin kämmenen kissa livahti karkuun. Tarinan moraali oli luultavasti eläinystävällinen. Kollikissasatuumme se ei kuitenkaan sopinut. Saimme sentään seurata miten meidän Mimmi puhdisti ja sitoi haavan. (s.95)" ;
  dcterms:description            "Heikki Brotheruksen lapsuuskoti oli Tehtaankatu 13:ssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9048> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9055>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8352>
        dcterms:modified  "2010-01-05T15:23:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8447>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Salonen, Leo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Keittiömestari Leo Salonen" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8447" .

poi:point  rdfs:comment     "Kiinnostava kohde."@fi ;
        rdfs:domain         poi:PointOnRoute ;
        rdfs:label          "kiinnostava kohde"@fi , ""@en ;
        rdfs:range          poi:PointOfInterest ;
        rdfs:subPropertyOf  owl:objectProperty .

<http://example/upload-base/#metadescription_6657>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:43+0300" .

poio:ruumishuone  dc:created  "2012-05-30T07:29:55.792+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:29:55.92+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "mortuary"@en , "ruumishuone"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Valter Thomén kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7183> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7327>
] .

rky:p1086  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joensuun aseman vanhimmat rakennukset ovat niitä harvoja, joita Karjalan radasta on vielä Suomen puolella. Laajan asemapihan edustavimpia rakennuksia ovat asemarakennuksen ohella asemapäällikön asuintalo ja vanha veturitalli sekä pitkä, monilta asemilta kadonnut tavaramakasiinirivi. Alueen eteläreunalla on asuinalue aivan ratapihan laidalla.  \n\nAsema-alue sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa Pielisjoen itäpuolella, minne on muodostunut myös teollisuualueita radan tuntumaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.596616043,29.773849737 62.597180342,29.774439935 62.597369082,29.774998136 62.597672608,29.775849747 62.597194497,29.777162365 62.596988219,29.776162197 62.596838771,29.776022734 62.596404314,29.775623815 62.596319101,29.775184073 62.596225045,29.774827873 62.596342531,29.774523081 62.596398132,29.774219086 62.596479654,29.774011691 62.596616043,29.773849737" , "62.597550252,29.773587545 62.599272174,29.774876726 62.599715236,29.774909731 62.599569297,29.775729712 62.600007098,29.776182028 62.600267951,29.778020712 62.600164436,29.778883079 62.599416398,29.778198912 62.599677937,29.776541011 62.598881468,29.775794699 62.598483344,29.775569330 62.597400183,29.774285767 62.597550252,29.773587545" ;
        poi:history       "Joensuu oli ehdolla Karjalan radan pääteasemaksi keskusteltaessa kolmen tärkeän pääradan Oulun, Savon ja Karjalan radan linjauksista.  Höyrylaivaliikenne ja peratut vesiuomat (Saimaan kanava) eivät pystyneet takaamaan ympärivuotista liikennettä, sillä vesireittejä ei pystytty käyttämään talvikuukausina. Rata Joensuusta Värtsilään rakennettiin heti Savonradan jälkeen vuosina 1892-1894. \r\n\r\nAsema sijoitettiin joensuulaisten ehdottaman Pielisjoen länsirannan sijasta sen itärannalle. Rakennuksiin käytettiin Savonradan piirustuksia eli samoja kuin Oulun radalla. Karjalan radan alkuperäisistä 18 asemasta on kaksi Suomen nykyisten rajojen sisällä. Sodan jälkeen jäi Suomen puolelle vain Joensuun ja Niiralan välinen osuus. \r\n\r\nPohjoinen rata Joensuusta Nurmekseen rakennettiin 1907-1909. Joensuusta kasvoi risteysasema eri puolille maakuntaa ulottuvien teollisuusratojen vuoksi:  Joensuu-Outokumpu -rata valmistui 1928 lähes yksinomaan Outokummun kaivoksen vuoksi. Poikkiratayhteys Pieksämäelle Varkauden kautta syntyi 1939 ja rata Ilomantsiin 1957. Tärkeä yhteys etelään eli Onkamon-Parikkalan rataosuus valmistui vasta 1960-luvulla. \r\n\r\nRautatieläisiä asui asema-alueella noin 70.  Suuri osa VR:n henkilökunnasta asettui myöhemmin asumaan aseman lähellä sijaitsevaan Niinivaaran kaupunginosaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4188" ;
        skos:prefLabel    "Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8727> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8724>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6060>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaupunginteatterin katsojaennätys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä näytelmä kaupunginteatterissa on kerännyt suurimman kävijämäärän? Kaupunginteatterin kävijäennätys on 17.2.1966 ensi-iltaan tulleella esityksellä \"Viulunsoittaja katolla\", jota esitettiin yhteensä 446 kertaa. Katsojia kävi yhteensä yli 316 000. Viimeinen esitys oli 31.5.1971 eli esityksiä oli noin viisi ja puoli vuotta.\n\nLähde:\nHanna Kalsto/ Helsingin Kaupunginteatterin arkisto" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6060" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i357>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Malmsten, Georg"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/malmsten-georg" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7108>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1348180~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9063>
        dcterms:modified  "2011-08-04T10:04:27+0300" .

[ dcterms:description  "Elokuvassa käydään psykiatrian poliklinikalla Kallion virastotalossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8632> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8630>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9158>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Velocity 127"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9158" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6654>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Sinun jälkeesi, Max" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6652> ;
        th:lisatietoa       "Kustantaja on teettänyt teoksesta videon, jossa Leena Parkkinen kertoo esikoisromaanistaan." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=228" , "http://kirjailijat.kirjastot.fi/viikonkirjailija.aspx?ID=309" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6654" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Valtavia tilhiparvia ihaillut Ilona oli ihmetellyt jo oopperan atriumilla, ja kotiin lähtiessään hän oli päättänyt koukata Kisahallin parkkialueen kautta. Se oli ylipäätään paras ja ainoa oikea suunta lähestyä Stadionia, varsinkin nyt kun tilhet täyttivät koko avaran maiseman.' (s.11)" ;
  dcterms:description            "Moni teoksen henkilöistä ihailee Stadionin tornia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9516> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7368>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:01:33+0300" .

rky:p1322  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäinen yhtenäinen, loppuunsaatettu kanavoimistyö maassamme.\n\nKenraali Suvorovin johdolla Saimaalle rakennetut neljä avokanavaa olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua.\n\nKutvele (nyk. Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla), Käyhkää (nyk. Ruokolahden kunnassa), Kukonharju (nyk. Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla) sekä Telataipaleen kanava (nyk. Sulkavan kunnassa) mahdollistivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan.\n\nParhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä. Kanavarakenteet ja niihin liittyneet hirsiset aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin ja ne kertovat 1790-luvun rakennustekniikasta. Kanavan varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä. Kukonharjulla oli myös kirkko ja hautausmaa. Kanavalla olleista rakennuksista on havaittavissa kivijalkoja, lattiarakenteita, uuneja, kuoppia ja painanteita. Kanavien sotilaallisesta käytöstä kertova rakennus on säilynyt Käyhkään kanavalla. Käyhkään Hovin päärakennus toimi aikoinaan tullivartioasemana ja toimii nykyisin virkistyskäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.488890148,28.524356822 61.494218012,28.526120989 61.495370516,28.525367867 61.495881060,28.525384345 61.496160357,28.526322248 61.494406334,28.527735375 61.488436962,28.525818858 61.488890148,28.524356822" ;
        poi:history       "Turun rauhaan 1743 päättyneessä nk. hattujen sodassa Ruotsi menetti Venäjälle alueita Itä-Suomessa. Venäläiset eivät kuitenkaan saaneet vesiyhteyttä Lappeenrannan ja Savonlinnan välille, koska keskeisellä paikalla Saimaata sijaitseva Puumalan salmi jäi Ruotsin haltuun.\r\n\r\nRuotsin ja Venäjän välinen ns. Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan 1790 ilman että Kustaa III olisi kyennyt valtaamaan takaisin jo aiemmin Venäjälle menetettyjä osia Suomesta. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä.\r\n\r\nLinnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Uusina uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipaleen ja Kärnäkosken laivastotukikohdat sekä Anjalankoskelle Liikkala.\r\n\r\nSaimaan laivaston tarpeisiin rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat. Kanavointitöitä tehtiin 1790-luvulla myös Savitaipaleen Solkeissa Kärnäkosken ja Suur-Saimaan yhteyden parantamiseksi, mutta Korholansalmen ja Taipalsaaren Vilsaaren alueen työt jäivät keskeneräisiksi.\r\n\r\nKenraali Suvorovin johdolla toteutetut kanavat rakennettiin 1792-1798 ja niiden tarkoituksena oli sekä auttaa Venäjän laivaston tukikohtien, Savonlinnan ja Lappeenrannan, välistä huoltoliikennettä että parantaa välittömästi kanavareitin läheisyydessä olevan Ruotsin vastaisen rajan valvontaa. Kunkin kanavan yhteydessä oli sotilasvartio jota varten oli rakennettu kasarmeja, muona- ja asevarikkoja, saunoja ja muita talousrakennuksia. Myös paikallinen suomalaisväestö käytti kanavareittiä kauppamatkoillaan. Kanavien sotilaallinen merkitys väheni Suomen Venäjään liittämisen jälkeen. Kanavien merkitys paikallisina ihmisten ja tavaroiden liikenneväylinä säilyi kuitenkin merkittävänä.\r\n\r\nSuvorovin kanavien säilymisen turvaava restaurointihanke käynnistyi keväällä 2003."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k623 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1707" ;
        skos:prefLabel    "Suvorovin kanavat (Kukonharju)"@fi .

koko:p33283  dc:created  "2012-05-24T12:21:27.139+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:21:27.444+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "workshops"@en , "työpajat"@fi , "verkstäder"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_9657>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:21:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7010>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:31+0300" .

rky:p23  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kivelän maatila on korkeatasoinen esimerkki talonpoikaisesta rakennuskulttuurista ja maanviljelyn luomasta kulttuurimaisemasta.\n\nSyvänsin ja pienemmän Syrjäjärven välisellä kannaksella sijaitseva Kivelän talonpoikaistila muodostaa rakennuksineen ja ympäröivine peltoineen vaikuttavan ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennusten ympäröimä pihapiiri on tiivis. Tulotien suunnassa pihan kahdella sivulla muurimaisena rajana on poikkeuksellisen suuri pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen holvi-ikkunainen kivinavetta. Päärakennus on peltoaukean reunalla. Pihan ohitse kulkevan tien molemmin puolin on rivi aittoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.306504273,27.570673553 62.307320386,27.572851409 62.306374678,27.587368631 62.304760026,27.594088162 62.300962980,27.600496944 62.298071632,27.593952825 62.300897519,27.586151047 62.301330373,27.580392755 62.306504273,27.570673553" ;
        poi:history       "Jäppilän seutu asutettiin luultavasti 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alkupuolella Juvan pitäjään kuuluneessa Syvänsin kylässä oli viisi taloa, jotka tekivät kylästä samannimisen järven suurimman kylän. Historiallisen ajan asutuksesta kertoo Kivelän luoteispuolella olevan Syrjäjärven Kalmansaaressa oleva kesäkalmisto, jota on käytetty historiallisena aikana hautausmaana. Tieyhteydet puuttuivat alueelta lähes kokonaan aina 1870-luvulle saakka. Jäppilän seurakunta itsenäistyi 1894. \r\n\r\nKivelän päärakennus rakennettiin 1800-luvulla, samoin aitat. Pelloilta kerätyistä kivistä rakennettu navetta rakennettiin 1882 ja 1886."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k593 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1126" ;
        skos:prefLabel    "Kivelän talo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_166>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:40:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7105>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ryska Militärhospitalet i Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6919> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2925> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7105" .

rky:p1582  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden 1700- ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla.\n\nPohjanmaalla merkittäviä teollisuuden patruunarakennuksia ovat Närpiön Benvik, Maalahden Åminneborg, Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaiden päärakennukset sekä Uudenkaarlepyyn Kiitola, Juthbacka ja Keppo. Pohjanmaan varhaisen teollisuuden merkittäviin alueisiin kuuluvat myös Isonkyrön Orisberg, Oravaisten ruukki ja tehdas, Seinäjoen Östermyra/Törnävä sekä Vähäkyrön Kolkki ja Merikaarto.\n\nNÄRPIÖ / BENVIK\nKaskisten kaupungin pohjoispuolella, kaupungin mantereesta erottavan salmen rannalla on Benvikin tilan pihapiirissä kaksi poikkeuksellisen komeaa 1700-luvun lopun kaksikerroksista pohjalaistaloa. Benvikin 1700-luvun lopun näyttävä rakentaminen liittyy vilja- ja tervakaupalla sekä laivanvarustuksella vaurastuneen, Kaskisten kaupungin perustaneen Bladh-suvun historiaan. Asuinrakennusten lisäksi pihapiiriin liittyy talousrakennuksia, kaksi aittaa, savusauna ja venevaja. Lähistöllä sijaitsee Peter Johan Bladhin rakennuttama hautakappeli.\n\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\nMaalahdenjoen suun pohjoisrannalla sijaitsee Åminneborgin uusklassillinen kartano sivustoiltaan umpeen rakennetussa pihapiirissä. Kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on Pohjanmaan harvoja kartanomaisia rakennuksia. Julkisivut on jäsennöity pilastereilla ja räystästä kiertää voimakas klassillinen hammaslista. Toisen kerroksen edustustilaluonnetta on korostettu korkeammilla ikkunoilla. On esitetty olettamus, että talon suunnittelija olisi tukholmalainen Johan Elfström, joka 1780-1788 johti Vaasan hovioikeuden talon rakentamista ja työskenteli myös Sulvan, Pirttikylän ja Raippaluodon kirkoissa. Mansardikattoinen sivurakennus, johon on sisustettu kartanon oma museo, on peräisin 1750-1761 väliseltä ajalta. Se on sijainnut alkuaan nykyisen päärakennuksen paikalla, mutta on siirretty uuden päärakennuksen tieltä. \n\nÅminneborg sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla \"Övermalax - Åminne\" -maisema-alueella.\n\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\nGrönvikin lasitehtaan rakennuskannasta on jäljellä mahdollisesti 1700-luvun lopusta oleva kaksikerroksinen päärakennus puistoineen ja puutarhurin taloineen. Päärakennus on rakennettu viimeistään 1814 ja restauroitu 2000-luvulla.\n\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\nKiitolan kosken vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta saakka. Kiitolan kartanossa toimineen entisen villatehtaan rakennukset ovat 1920-luvulta, ja kartanon puinen päärakennus on 1800-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat vanha kivisilta ja patorakenteet. \n\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\nJuthbackan kustavilainen päärakennus on valmistunut 1821 vuonna 1817 perustetun sahan kartanoksi. Mansardikattoisen rakennuksen julkisivua jäsennöi neljän pilasterin koristama frontispiisi. Pihapiirin alun perin neljästä punamullatusta talousrakennuksesta kolme on säilynyt.\n\nUUSIKAARLEPYY/ KEPPO\nKepon kartano sijaitsee Ylä-Jepualla Lapuanjoen rantamaisemassa, Keponkosken varressa. Näyttävä myöhäisempirerakennus on vuodelta 1869. Ruukin rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. konttori, työväen asuinrakennus ja talousrakennuksia. Keponkoski sahoineen oli 1700-luvulla kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksia ja 1800-luvulla Oravaisten Kimon ohella yksi Björkmanin (aateloituna Björkenheim) teollisuussuvun tuotantopaikoista.\n\nII / NYBY\nMeren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti"@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.515289430,22.525473999 63.514571983,22.524704425 63.514633408,22.524147886 63.514821615,22.523112704 63.514885145,22.522626388 63.515694420,22.523310943 63.516266502,22.523715283 63.516570527,22.524620315 63.516393477,22.525759568 63.516153984,22.526414632 63.515289430,22.525473999" ;
        poi:history       "Pohjanlahden ja Oulun porvaristo ryhtyi käyttämään hyväkseen 1765 murtuneen Pohjanlahden kauppapakon sallimia vapauksia kauppiaina ja laivanvarustajina. Monet heistä lähtivät kauppavapauden toteuduttua ulkomaille tutustumaan liike-elämään ja solmimaan kauppasuhteita. Suomeen perustettiin 1700-luvun lopulla 12 lasitehdasta eli -ruukkia, mm. Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaat.\r\n\r\nNÄRPIÖ / BENVIK\r\nNärpiön Benvikin tilan toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennutti Johan Bladh nuorempi 1776 ja toisen hänen poikansa Peter Johan Bladh 1786.\r\n\r\nKauppiassuvun jälkeläinen Johan Bladh oli osakkaana äitinsä Vaasaan perustamassa tupakkatehtaassa ja sai 1762 oikeuden perustaa Vaasaan villamanufaktuurin. Ulkomaankauppaa Bladh harjoitti aluksi turkulaisten laivojen osakkaana, kun Vaasalla ei ollut tapulioikeuksia. Vuoden 1765 kauppavapauden jälkeen hän ryhtyi varustamaan omia aluksia. Kun alkoi näyttää siltä, että Vaasan tapulioikeudet siirtyisivät Kaskisten perustettavalle kaupungille, Bladh hankki Närpiöstä Benvikin tilan, joka käsitti koko tulevan kaupungin alueen. Bladh muutti Benvikiin 1775 ja rakennutti tilalle asuinrakennuksen 1776. Hän rakennutti Kaskisiin omalla kustannuksellaan tulli- ja pakkahuoneen 1777. Kaskinen sai Bladhin anomuksesta tapulioikeudet jo 1779, vaikka sen kaupunkiprivilegiot vahvistettiin vasta 1785. Bladh oli perustanut jo tätä ennen Kaskisiin pienkeittämön ja 1781 laivanvarustamon. \r\n\r\nJohan Bladhin poika, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian kantonilaiseen johtajistoon kuuluva superkargööri Peter Johan Bladh palasi isänsä kuoltua 1783 Suomeen ja rakennutti itselleen uuden asuinrakennuksen Benvikiin 1786. Hän oli maan varakkaimpia laivanvarustajia, valtiopäivämies ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Peter Johan Bladhin kuoleman jälkeen Benvikiin perustettiin pellavakehräämö 1818, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1825. Benvik oli myöhemmin Johan Carlströmin ja Carl Jacob Grönbergin omistuksessa, joista jälkimmäinen perusti Benvikiin fajanssitehtaan 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\r\nÅminneborgin päärakennuksen rakennutti salpietaritehtailija Petter Böcker 1787-1792 välisenä aikana ostettuaan tilan vaasalaiselta kauppiaalta Israel Bladilta. Päärakennus kärsi tulipalosta 2003.\r\n\r\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\r\nGrönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin  ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\r\nKiitolan kosken alueelle keskittyi 1800-luvulla kutomoteollisuuteen liittyviä toimintoja. Kehräämö valmistui 1890-luvulla ja myöhemmin kutomo. Nykyinen päärakennus siirrettiin aiemman palaneen tilalle Härmästä 1891-1893. Nykyinen silta rakennettiin kosken yli 1910. Uusi tehdasrakennus valmistui aivan kartanon päärakennuksen viereen 1912 ja uusi voimala 1922. Villatehdas joutui lopettamaan toimintansa 1932 ja tämän jälkeen alueella on toiminut eri alojen yrityksiä.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\r\nRaahessa ja Uudessakaarlepyyssä mm. tervakauppaa käynyt luutnantti Carl Backman perusti 1813 ostamalleen Juthbackan tilalle myllyn ja sahan 1817. Tila oli ollut sotilasvirkatalona jo 1600-luvulla. Päärakennus tehtiin alun perin kapteenin virkataloksi 1821. Sen yhteyteen tehtiin moderni lisärakennus 1970-luvulla. 1900-luvulla Juthbackassa toimi mm. kasvatuslaitos ja lepokoti. Uudenkaarlepyyn kaupunki päätti ostaa ja korjata Juthbackan mm. kokouskäyttöön 2003 ja päärakennuksen sisätilat korjattiin entistäen 2005-2006.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KEPPO\r\nKepon varhaisin teollisuushistoria 1700-luvulla liittyy kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksiin. Keponkoskessa oli saha jo 1700-luvulla, tupakkatehdas ja pikiruukki. Oravaisten Kimon ruukin kirjanpitäjä Carl Otto von Essen hankki tilan sahoineen 1838. Saha paloi 1893, jonka jälkeen sen paikalle rakennettiin tehtailija Hugo Grönlundin toimesta kutomo, joka oli toiminnassa 1899-1908.\r\n\r\nKepon kartano siirtyi 1954 Emil Höglundin ja Karl Johan Tidströmin omistukseen. Kartanon viereen perustettiin minkkitarha, josta tuli 1960-luvulla maailman suurin.  Omistajien perustaman Keppo Oy:n omistukseen siirtyi Pohjanmaan vanhoista teollisuuspaikoista Kimon ruukki 1962 ja Oravaisten verkatehdas Oy 1966. \r\n\r\nII / NYBY\r\nOululainen kauppias ja hovineuvos Johan Nylander sai 1782 luvan perustaa lasitehtaan Iin Olhavaan. Kaksi vuotta myöhemmin aloittanut tehdas kasvoi yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista. Se siirtyi Nylanderin vävyn Adolf Falanderin omistukseen 1792. Tuolloin tehdas työllisti yhteensä 300 henkeä, joista 19 lasinpuhaltajia. Falander luopui privilegiostaan 1807. Laamanni Julius Conrad Antell aloitti tehtaan toiminnan uudelleen 1813, minkä jälkeen se oli pääasiassa Antell- ja Fellman-sukujen omistuksessa. Toiminta päättyi 1885. Tehdas paloi 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:kappeli , poio:navetta , poio:tie , poio:muinaisjaannos , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4736" ;
        skos:prefLabel    "Pohjanmaan teollisuuden kartanot (Juthbacka)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Edustavia sisätiloja pidettiin merkityksekkäinä Kallion lyseon oppilaille, joista monet olivat lähtöisin ahtaista oloista ja vaatimattomista kodeista. Koulun entinen rehtori Jalmari Jaakkola muisteli mielellään talon suunnittelua Vähäkallion kanssa: oli pyritty kodinomaisuuteen ja pitkien pimeiden käytävien välttämiseen, suorakulmaisuuden lieventämiseen kaarin sekä esteettisten virikkeiden tarjoamiseen myös puupintojen muotoilun, värinkäytön ja valaisimien myötä." ;
  dcterms:description            "Väinö Vähäkallio on rakennuksen, silloisen Kallion yhteiskoulun arkkitehti." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7270>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:04+0300" .

th:Ohjaaja  a            owl:Class ;
        rdfs:label       "Ohjaaja"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Tekija .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7365>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Sibeliusmonumentti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Passio Musicae" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1820904314403" ;
        wgs84:long           "24.9127523880815" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7365" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7604>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4861>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Dementjeffin kiwikartano 1885-1985" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8110> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7968> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2258> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4861" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Asun sodanjälkeiset talvet Helsingissä, talossa joka on Kallion korkein. Korkein se on yhäkin. Talossa on harmaat seinät ja musta katto. Nyt se on maalattu ja talo muistuttaa haaltunutta appelsiinia. Mutta likaisenharmaana se säilyy minun mielessäni aina.' (s. 29)" ;
  dcterms:description            "Hannu Mäkelän lapsuudenkoti sijaitsi Kallion korkeimmassa talossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9770> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7609>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8079>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:55:57+0300" .

rky:p256  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Murtovaaran talomuseo lukeutuu maamme merkittävimpiin talonpoikaiskulttuuria edustaviin museoihin ja on ainoa vaara-asutusmuotoa esittelevä museo Suomessa. Murtovaara edustaa talonpoikaista rakennuskulttuuria kruununmetsätorpan perustamisajoilta lähtien. Rakennusten restaurointihistoria kuvastaa tapaa, jolla rakennusmuistomerkkeihin on eri aikoina suhtauduttu.\n\nErämaassa vaaran lakea kohti nousevien metsäpolkujen päässä sijaitsevan Murtovaaran maisemassa näkyvät tilan historiasta kertovat pienet peltotilkut, kaskikoivikkoja ei ole säilynyt. Pihapiirin ulkopuolella on kookas karsikkopetäjä, johon on kaiverrettu Lipposen omistajasukuun liittyviä vuosilukuja 1800-luvulta lähtien. Pihan hirrestä salvotut, vuoraamattomat rakennukset muodostavat etelään viettävässä vaaranrinteessä maisemaan kauniisti sopeutuvan kokonaisuuden, jota kiertää pisteaita.  \n\nPohjois-Karjalalle tyypillisessä suorakaiteen muotoisessa avonurkkaisessa  pihapiirissä ovat laudoittamattomat, maalaamattomat, pääosin malkakattoiset rakennukset. Päärakennus, pirttirivi, aittarivi ja alueelle tyypillinen kujarakennus navettoineen sekä etäämmällä sauna ja riihi on rakennettu monessa vaiheessa 1840-luvulta 1950-luvulle. \n\nUloslämpiävän päärakennuksen pirtti on vuodelta 1895 ja kamarit sekä maitohuone 1900-luvun alusta. Vanhimmat rakennukset ovat pihapiirin kaksi pientä savupirttiä mäkitupa-ajalta sekä pihapiirin ulkopuolella oleva riihi. Savupirtit, joita yhdistää porstua, on siirretty nykyiselle paikalleen 1960–1970-lukujen vaihteessa, ja niiden sisätilat hirsikehikollisine uuneineen on rekonstruoitu. Pirteistä vanhempaan, Ikäpirttiin, on muurattu luonnonkivestä arkaaisempi nurkkapatsaallinen, avokiukainen, sieraimeton uuni. Patsaasta lähtevät orret rajaavat karjalaiseen tapaan tilan miesten ja naisten puoleen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.796157766,28.914806805 63.794761614,28.907902543 63.795786628,28.901876075 63.800401737,28.900984371 63.801349836,28.906839707 63.798956913,28.912635170 63.796157766,28.914806805" ;
        poi:history       "Murtovaaran ensimmäinen savupirtti valmistui 1840-luvulla, jolloin Tahvo Saastamoinen perusti paikalle mäkituvan. Mäkituvat olivat kylien yhteismaille rakennettuja mökkejä. Kun isojaossa 1837-1847 yksityinen ja kruunun maa erotettiin toisistaan, jäi Murtovaaran mäkitupa kruununmaalle. Isojaossa kruunu julisti omikseen ne kylien yhteismaat, joihin taloilla ei ollut omistusoikeutta. Kaskiviljelijä Saastamoinen halusi itsenäistää mäkitupansa kruunun uudistilaksi, mutta hänen 1851 tekemäänsä anomusta ei hyväksytty. \r\n\r\nMurtovaaran mäkituvan osti 1859 Matti Lipponen. Kruununmetsien luvatonta käyttöä valvoi tuolloin metsähallinto. Valtimollekin syntyi metsänvartijoiden talojen sekä kruununmetsätorppien verkosto. Lipponen teki Metsähallituksen kanssa kruununmetsätorppasopimuksen 1868, joka takasi asumisoikeuden torpalla ilman päivätyövelvollisuutta. Käytännössä kruununtorpat, joita Suomessa oli kaikkiaan yli 6 000, olivat itsenäisiä tiloja. Sopimus mahdollisti puun kaadon rakennuksia varten ja velvoitti pitämään pihapiirin kunnossa, mitä seurattiin katselmuksilla. Murtovaara lunastettiin Metsähallitukselta itsenäiseksi asutustilaksi 1931.\r\n\r\nMurtovaarassakin majoitettiin 1890-luvulta alkaen metsäsavottalaisia, sillä Kaakkois-Suomeen perustetuille suurille metsäyhtiöille Ylä-Karjala oli tärkeä puuraaka-aineen lähde. \r\n\r\nKansanperinteen tallentaja Samuli Paulaharju vieraili Murtovaaran tilalla 1907, kirjasi tilan rakennukset ja luetteli mm. savupirtin lukuisat orret: haahla-, päre-, tupakka-, heinänkuivuu-, ainespuiden kuivuu- ja lankaorren. Säilyneet paritupana olleet vanhat savupirtit siirrettiin pois pihapiiristä 1800–1900-lukujen vaihteessa. Uutta pitkää paritupamallista asuinrakennusta ruvettiin rakentamaan 1895. Perinteisesti tilan puurakennuksia usein täydennettiin, siirrettiin ja uusia rakennettiin. \r\n\r\nMurtovaaran perinteisenä säilynyttä rakennuskantaa dokumentoi jo 1930-luvulta alkaen muiden muassa Muinaistieteellinen toimikunta. Lipposen perikunta myi tilan 1964 uudelle omistajalle, joka esitti taloryhmää siirrettäväksi ulkoilmamuseoon, esimerkiksi Seurasaareen, edustamaan pohjoiskarjalaista rakennusperinnettä. \r\n\r\nKarjalaisen kulttuurin edistämissäätiö osti tilan 1967. Muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa rakennuksia siirrettiin ja korjattiin 1968-1972. Tila haluttiin pitää tilaa asuinkelpoisena, Murtovaaraa toistasataa vuotta asuttaneen Lipposen suvun viimeinen edustaja eli tilalla vuoteen 1987 saakka. Muinaistieteellisestä toimikunnasta Alfred Kolehmainen laati rakennuksille 1960-luvulle ominaisen korjaussuunnitelman, jonka päätavoitteena oli palauttaa entisaikojen rakennuskokonaisuus ja ehjä pihapiiri siirtämällä sekä rekonstruoimalla rakennuksia ja niiden osia. Työssä käytettiin myös rakennustyypeille vieraita materiaaleja ja detaljeja. Kaikkien rakennusten katot uusittiin ja savupirtit koottiin parituvaksi pihapiirin pohjoissivulle. Murtovaaran talomuseo luovutettiin Valtimo-seuralle ja pohjoiskarjalaista kansanomaista kulttuuria esittelevä Murtovaaran talomuseo avattiin 1972. \r\n\r\nMurtovaaran rakennusten restaurointi 2000-luvun alussa tähtäsi asuun, jossa rakennukset olivat materiaaleiltaan ja työtavoiltaan 1930-1950-luvuilla. Työt toteutettiin Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden perinteisten rakenteiden korjaamiskursseilla. Työssä noudatettiin 1970-1980-luvuilla alkunsa saanutta puurakennusten konservoivaa restaurointitapaa, jossa käytetään perinteisiä työmenetelmiä, materiaaleja ja korjaustapoja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k911 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:navetta , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1108" ;
        skos:prefLabel    "Murtovaaran talomuseo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9654>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Dallapèn tarina" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9652> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7639> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9654" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5909>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DC89B5DB-5EB3-4F62-97D3-8612E41AB419> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7864>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:35+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p169>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Miinavarasto H3"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:52:44.635+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:15:39.046+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33509 , koko:p34574 ;
        poi:description  "Varaston H 3 rakentaminen aloitettiin vuonna 1882. Rakennustyö liittyi 1880-luvun alussa käynnistettyyn saaren rakennuskannan uusimiseen miinakomppanian tarpeisiin. Asiakirjojen mukaan kivinen miinavarasto valmistui vuonna 1883.\n\nMiinavaraston paikalta purettiin suunnilleen samanpituinen puinen ruutivarasto n:o 110, joka oli rakennettu vuonna 1836. Myös uudesta varastosta käytettiin numeroa 110.\n\nNykyinen miinavarasto H 3 on rakennettu tiilestä ja siinä on kaksi lankkuseinän toisistaan erottamaa osastoa: eteläpäässä oli pienempi tila miinatarvikkeiden säilytystä varten, muu osa oli varsinaista miinavarastoa. Rakennuksessa on harmaakivinen kivijalka ja sen sisäpuolella vielä kolme pilaririviä kannattamassa lattiaa. Pitkillä sivuilla on kuusi matalahkoa ikkunaa ja kuusi valeikkunaa, eteläpäädyssä kolme ikkunaa. Ikkunoiden väleissä on pilasterit. Katolla on kolme kaarevaa, nykyisin umpeenlaudoitettua kattoikkunaa kummallakin lappeella. Ovi ajoluiskineen on pohjoispäässä ja sen molemmin puolin ikkunat. Kaikissa varsinaisissa ikkunoissa on kalterit ja puuluukut. Rakennusta kiertää kalkkikivestä tehty räystäsuloke. Isossa varastotilassa on jykevät, kaksikeroksiset, noin kaksi metriä syvät hyllyt. Eteläpäädyn miinatarvikeosassa olevat hyllyt ovat 4-6 kerroksiset. Keskellä kulkevat raiteet miinavaunuja varten. Ne päättyvät väliseinän oviaukolle. Ullakko oli myös säilytystilana. Välipohjassa oli kaksi luukkua sekä taljat tavaroiden ylösnostoa varten. Välipohja lienee ollut osittain irrallisista, siirreltävistä lankuista kuten nykyäänkin.\n\n1900-luvun alusta on on olemassa yksityiskohtainen selostus varastossa säilytetyistä tarvikkeista. Isossa osastossa oli 2:n ja 4,5 puudan miinoja, perähuoneessa mm teräsvalssi, kymmenysvaaka ja työstökone käämitystä varten. Hyllyillä oli miinojen erilaisia osia ja tarvikkeita. Tekstistä ei käy ilmi, oliko tila tarkoitettu myös miinojen työstämiseen.\n\nRakennus on lähes alkuperäisessä asussaan hyllyineen. Nykyään sitä käytetään sotamuseon varastona.\n(Liisa Eerikäinen 1996)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisen rakennusnumero 110 ja 2.\nLähteet:\nKA VSA 14506, 15557, 15573, 15667, 15736, 15798, 17040, 17044, 17061, 17095.\nKA VSA, RakH Hk6 13, 14, 18, 27-30, 32, 33, 35, 36, 42-44, 66, 71, 86, 88, 89,134.\nMV SL VIK Lo 3, 16-18, 49, 51, 53, 54, 62, 64, 66, 70, 72."@fi ;
        poi:history      "Varaston H 3 rakentaminen aloitettiin vuonna 1882. Rakennustyö liittyi 1880-luvun alussa käynnistettyyn saaren rakennuskannan uusimiseen miinakomppanian tarpeisiin. Asiakirjojen mukaan kivinen miinavarasto valmistui vuonna 1883.\n\nMiinavaraston paikalta purettiin suunnilleen samanpituinen puinen ruutivarasto n:o 110, joka oli rakennettu vuonna 1836. Myös uudesta varastosta käytettiin numeroa 110.\n\nNykyinen miinavarasto H 3 on rakennettu tiilestä ja siinä on kaksi lankkuseinän toisistaan erottamaa osastoa: eteläpäässä oli pienempi tila miinatarvikkeiden säilytystä varten, muu osa oli varsinaista miinavarastoa. Rakennuksessa on harmaakivinen kivijalka ja sen sisäpuolella vielä kolme pilaririviä kannattamassa lattiaa. Pitkillä sivuilla on kuusi matalahkoa ikkunaa ja kuusi valeikkunaa, eteläpäädyssä kolme ikkunaa. Ikkunoiden väleissä on pilasterit. Katolla on kolme kaarevaa, nykyisin umpeenlaudoitettua kattoikkunaa kummallakin lappeella. Ovi ajoluiskineen on pohjoispäässä ja sen molemmin puolin ikkunat. Kaikissa varsinaisissa ikkunoissa on kalterit ja puuluukut. Rakennusta kiertää kalkkikivestä tehty räystäsuloke. Isossa varastotilassa on jykevät, kaksikeroksiset, noin kaksi metriä syvät hyllyt. Eteläpäädyn miinatarvikeosassa olevat hyllyt ovat 4-6 kerroksiset. Keskellä kulkevat raiteet miinavaunuja varten. Ne päättyvät väliseinän oviaukolle. Ullakko oli myös säilytystilana. Välipohjassa oli kaksi luukkua sekä taljat tavaroiden ylösnostoa varten. Välipohja lienee ollut osittain irrallisista, siirreltävistä lankuista kuten nykyäänkin.\n\n1900-luvun alusta on on olemassa yksityiskohtainen selostus varastossa säilytetyistä tarvikkeista. Isossa osastossa oli 2:n ja 4,5 puudan miinoja, perähuoneessa mm teräsvalssi, kymmenysvaaka ja työstökone käämitystä varten. Hyllyillä oli miinojen erilaisia osia ja tarvikkeita. Tekstistä ei käy ilmi, oliko tila tarkoitettu myös miinojen työstämiseen.\n\nRakennus on lähes alkuperäisessä asussaan hyllyineen. Nykyään sitä käytetään sotamuseon varastona.\n(Liisa Eerikäinen 1996)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisen rakennusnumero 110 ja 2.\nLähteet:\nKA VSA 14506, 15557, 15573, 15667, 15736, 15798, 17040, 17044, 17061, 17095.\nKA VSA, RakH Hk6 13, 14, 18, 27-30, 32, 33, 35, 36, 42-44, 66, 71, 86, 88, 89,134.\nMV SL VIK Lo 3, 16-18, 49, 51, 53, 54, 62, 64, 66, 70, 72."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/9/8/saha/suomenlinna/0_236894923783771281.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.15438475125565" ;
        wgs84:long       "24.989869070053146" .

<http://ldf.fi/poi/sparql>
        a                           sd:Service ;
        sd:defaultDataset           <http://ldf.fi/poi> ;
        sd:defaultEntailmentRegime  ent:Simple ;
        sd:endpoint                 <http://ldf.fi/poi/sparql> ;
        sd:feature                  sd:UnionDefaultGraph , sd:DereferencesURIs ;
        sd:resultFormat             <http://www.w3.org/ns/formats/RDF_XML> , <http://www.w3.org/ns/formats/Turtle> , <http://www.w3.org/ns/formats/N3> , <http://www.w3.org/ns/formats/N-Triples> ;
        sd:supportedLanguage        sd:SPARQL11Query .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7959>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Laakso, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7959" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"- Kotiavaimet ja rahat ovat kylpytakin oikeassa taskussa. Nyt ajellaan Mannerheimintietä päästä päähän, kunnes pullo on tyhjä.\n\nRobert hiljensi ja kääntyi katsomaan asiakasta. Mies virnisti.\n\n- Eukko alkoi motkottaa kun otin pullon esille. Minä sanoin tietäväni paikan, missä saa rauhassa ryypätä. Katsokaapa eteenne, tulemme punaisiin valoihin.\" (s. 43)" ;
  dcterms:description            "Robert saa asiakkaakseen vanhan miehen, joka käyttää taksimatkan ryyppäämiseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

[ dcterms:description  "Kai Pahlmanin lapsuudenkoti oli Aleksis Kiven katu 22:ssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7784> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6026>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A2A7575E-278D-412A-A3C1-5532247877BC> .

[ dcterms:description  "Teräsvuori ja Eila (Ritva Arvelo) selvittävät taidevarkautta ja menevät katsomaan Durandon alias Lindströmin (Kauko Käyhkö) esitystä Fenniaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8991> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5811>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CE6372E8-7E72-4A46-B07B-AB0642EC89BD> .

[ dcterms:description  "\"Funkis kotiutuu Helsinkiin\" - luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7601>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eläintarhan huvila 12"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Linnunlauluntie 12" , "Roosanpunainen huvila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9577> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> ;
        wgs84:lat            "60.1811023060638" ;
        wgs84:long           "24.9377445858241" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7601" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Se mitä nyt tapahtuu... Emme tajua vielä sen arvoa. Kun asiat ovat uusia, ne ottaa semmoisenaan. Vasta kun aikaa kuluu, asiat saavat arvonsa. Vuosien kuluttua saatamme sanoa... että se oli parasta, mitä minulle koskaan tapahtui.\" (s. 73)" ;
  dcterms:description            "Emilin ja Sofin tärkeä kohtaus patsaan luona. Vuosia myöhemmin, kadotettuaan toisensa, sekä Emil että Sofi palaavat patsaalle muistelemaan, eri aikoina, toisistaan tietämättä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7547> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8076>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Torkkelinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1858686041347" ;
        wgs84:long        "24.9570315195468" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8076" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8315>
        dcterms:modified  "2010-01-04T16:21:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5572>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ensimmäiset suojatiet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin ja mihin tulivat Helsingin ja Suomen ensimmäinen suojatie? Miten ne oli merkitty? Helsingin kaupunginarkistolta saimme tiedon, että sarjassa \"Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta\" on mainintoja suojateistä seuraavissa kohdissa: 1949/I s.232, 1951/I s. 206, 1953/I s. 211, 1954/I s. 252, 1955/I s. 260, 1960/I s.365.\n\nHelmet-aineistohaun mukaan nämä sarjan vanhemmat osat eivät kuulu kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kaupunginarkisto toivotti tervetulleeksi tutkimaan asiaa heille.\n\nKaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta saimme vielä seuraavan tiedon:\n\nLiikennesuunnitteluosaston arkisto ulottuu suojateiden osalta vuoteen 1946. Kaupunginhallituksen suojateiden merkitsemistä koskevan päätöksen (khs 1.8.1946) perusteluissa mainitaan, että katurakennusosasto hankki suojateiden merkitsemistä varten vuosina 1938-1939 4300 posliinilaattaa. Maalaamalla on merkitty (vuonna 1946) 10 000-11 000 juoksumetriä suojatieviivaa maalilla, joka on hankittu ennen sotia.\n\nEli suojateitä merkittiin maalaamalla tai laatoittamalla niiden reunaviivat jo ennen vuonna 1938 (merkkiä ei silloin ollut). Pidemmälle meidän arkistomme ei valitettavasti ulotu, joten lisätietoja voisi kysellä esimerkiksi kaupunginarkistosta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/milloin-ja-mihin-tulivat-helsingin-ja-suomen-ensim" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3165>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1343617~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6286>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3B869D4B-1EBE-4334-9ECF-1C0EF9EC7696> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Bussissa 17 on tänään kuskina kai kuolema ja halki kaupungin hän eksyneet ohjaa. Näitä revittyjä sieluja ilman vaatteita. Ja kuka uskaltaa kuulla, kun peilikuva kuiskaa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9267> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5906>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lauttasaaren entinen nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä nimiä Lauttasaarella tiedetään olleen aikaisemmin? Tiedetäänkö, koska säännöllinen lauttaliikenne saareen alkoi? Vuonna 1543 Helsingin Pitäjän maakirjassa mainitaan saari ensimmäistä kertaa nimellä Drommensby. Nimi juontaa juurensa suurta alusta tarkoittavasta, dromundr tai harjusta, drum (saks.).\n\nLautta liikennöi 1914-1936.\n\nSuomenkielinen nimi \"Lauttasaari\" otettiin käyttöön vuonna 1918." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-nimia-tiedetaan-lauttasaarella-olleen-ennen-l" .

[ dcterms:description  " Luvussa \"Kovaonninen ravintola\" Töölön ravintolan (= ravintola Hesperia) vaiheita." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6505>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7861>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Forsbergin valmistava koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön valmistava koulu" , "Sylvia Forsbergin valmistava koulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6383> ;
        wgs84:lat            "60.1757720567845" ;
        wgs84:long           "24.9281574121997" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7861" .

rky:p1049  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto. \n\nRautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu 1938-1939 arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. \n\nJyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu 1926-1927. Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta.  \n\nLaukaan Vihtavuoren ruutitehtaan Mäen alueella on rivi- ja paritaloja ja Puiston alueella tehtaan johdon asuinrakennuksia vuosilta 1928-1929. Alueiden tyyppitalot ovat insinööri Hugo Karstenin suunnittelemia. 1930-luvun asuntotuotantoa ovat  Ala-Sudetin asuinrakennukset. Ylä-Sudetin paritaloalue on 1940-luvun alusta. Vihtavuoren ruutitehtaan hierarkkisesti rakennetut asuinalueet muodostavat korkeatasoisen ympäristön. Koko aluetta leimaa puistomaisuus, puurivit ja sisäänajoteiden porttirakennelmat. \n\nTikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi 1915. Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.237158713,25.719380324 62.236929294,25.718924123 62.237468683,25.717721162 62.237530115,25.717444163 62.237039967,25.716525355 62.237016178,25.716136455 62.237847851,25.715386146 62.238536935,25.716859735 62.238672364,25.717149328 62.238838753,25.717505210 62.239532814,25.718782048 62.239503035,25.718959478 62.239452822,25.719228080 62.239255750,25.720282953 62.238596673,25.721979813 62.238519813,25.722152408 62.237158713,25.719380324" ;
        poi:history       "Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi kansallisen sotatarviketeollisuuden luominen. Puolustuspoliittisista syistä  sijaintipaikoiksi valittiin sisämaan paikkakunnat kuten Jyväskylän, Kuopion ja Tampereen seudut, jotka sijaitsivat hyvien rautatieyhteyksien varsilla.\r\n\r\nSuojaisalle Jyväskylän seudulle keskittyi useita puolustus- ja sotatarviketeollisuuden yrityksiä, mm. Valtion kivääritehdas Tourulassa (1926), tykkitehdas Rautpohjassa (1938), sytytintehdas Jyskässä (1941) ja ruutitehdas Laukaan  Vihtavuoressa (1926). Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti  Tikkakosken konepaja, joka valmisti Suomi-konepistooleja. Sotien jälkeen aseteollisuus muutettiin siviiliteollisuudeksi.   \r\n\r\nJyväskylän Tourulaan 1926 perustetun Valtion Kivääritehtaan tuotanto alkoi 1930. Tehtaan suunnittelusta vastasi Tanskan valtion Kööpenhaminan kivääritehtaan johtaja J.H. Vamberg. Tilaohjelman pohjalta pohjapiirustukset laati insinööri H. Karsten ja klassistiset julkisivupiirustukset arkkitehti Urho Åberg. Ensimmäinen sarjatuotantoase oli Lahti-Saloranta pikakivääri. Sodan aikana tehtaan tuotantoa hajautettiin eri paikkoihin. Sodan jälkeen tehdas tuotti rautakauppatavaraa, kuten saranoita ja kulmarautoja, sekä pienoiskiväärejä. Sotakorvaustuotteina Neuvostoliittoon valmistettiin puu- ja paperiteollisuuden koneita. Tehtaasta tuli 1951 osa Valmet Oy:tä ja päätuotteeksi traktori. Teollinen toiminta päättyi Tourulassa 1980- ja 1990-luvulla.\r\n\r\nTammikuussa 1938 Helsingin Katajanokalla aloittanut Valtion Tykkitehdas siirrettiin strategisista syistä Jyväskylän Rautpohjaan kesällä 1938. Sotatarviketuotanto Tykkitehtaalla päättyi sodan jälkeen syksyllä 1944. Tehtaan uusi nimi oli Valtion Metallitehtaiden Rautpohjan Tehdas ja tuotteita olivat erilaiset raskaan metalliteollisuuden sotakorvaustuotteet, mm. lokomobiilit ja tukkinosturit, vuoteen 1952 asti. 1951 nimi muuttui Valmet Oy:ksi, ja tehtaan päätuotteeksi tulivat paperikoneet. \r\n\r\nLaukaalle perustettiin Valtion Ruutitehdas 1920 ja rakentaminen alkoi 1923. Samanaikaisesti nousivat Vihtavuoren ensimmäiset virkailijoiden ja työläisten asuinrakennukset. Tehdas ja asuntoalueet rakennettiin Ahlbackan tilan maille. Tilan rakennuksista on säilynyt Yrjö Blomstedtin 1902 suunnittelema päärakennus ja joukko talousrakennuksia. Tehtaan myötä maaseutukylä muuttui pieneksi tehdaspaikkakunnaksi. Mäen, Ala-Sudetin ja Ylä-Sudetin asuinalueista tehtiin 1982 peruskorjauskokeilualue ja pääosa 23 talosta korjattiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Vihtavuoren ruutitehdas sijaitsee erillään asuinalueesta. Teollisuusalueella on huomattava määrä monipuoliseen puolustusvälineteollisuuteen ja sotien jälkeiseen kemianteollisuuteen liittyviä, eri tuotteiden tuotantovaiheitten teollisuusrakennuksia. \r\n\r\nTikkakosken teollinen historia alkoi 1800-luvun lopulla, kun kosken partaalle perustettiin mylly ja saha sekä metallityöhuone, joka on Tikkakosken nykyisen metalliteollisuuden alku. Sotateollisuus alkoi 1930-luvulla, jolloin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiö osti M/31 Suomi-konepistoolin oikeudet. Tikkakosken tehdasrakennukset olivat pitkään sodan jälkeenkin naamiomaalattuna vaalean- ja tummanvihreäksi. Tehtaan muita tuotteita olivat ompelukoneet ja haulikot. Tikkakosken tehdas toimi 1893-1991."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:puisto , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=190" ;
        skos:prefLabel    "Sotatarviketeollisuuden alueet (Rautpohja)"@fi .

rky:p752  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raja-Joosepin asuinkenttä Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarin kunnan itärajan tuntumassa on hyvin säilynyt esimerkki 1900-luvun alkupuolen pienimuotoisesta pyyntiin ja karjanhoitoon perustuvasta erämaa-asutuksesta Metsä-Lapin tunturiseudulla.\n\nLuttojoen etelään viettävällä rantatörmällä sijaitseva 1910-luvulla rakentunut asuinkenttä muodostuu jokitörmään kaivetusta maasaunasta, uudesta, sodassa tuhoutuneen tilalle rakennetusta asuinrakennuksesta, navetasta, lampolasta, kahdesta aitasta ja  heinäsuojasta, maakellarista, ulkouunista, kaivosta, venekatoksesta  sekä ns. Huhti-Heikin kämpästä. Asuinkenttää ympäröi riukuaita.\n\nKentällä on myös Joosepin uuden talon perustukset ja toisen maailmansodan aikainen taisteluhauta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.468560237,28.465145952 68.468512514,28.471464020 68.466854430,28.474637647 68.465604941,28.472521500 68.465255749,28.465083152 68.466732015,28.461251539 68.468560237,28.465145952" ;
        poi:history       "Luttojoen etelään viettävällä rantatörmällä, keskellä erämaata  sijaitsi jo 1910-luvulla poromiesten Uula Vallen ja Arvid Pokan maasauna, kun paikalle asettui asumaan entinen kullankaivaja ja uittomies, alunperin parkanolainen Joosef Juhonpoika Sallila (1877-1946) elämänkumppaninsa kanssa. \r\n\r\nJooseppi rakensi kymmenen vuoden aikana pihapiiriin saunan lisäksi pirtin, navetan, kellarin ja ulkouunin sekä muita tarpeellisia talousrakennuksia. Jooseppi harjoitti  helmenpyyntiä, kalastusta, metsästystä ja poronhoitoa. Tilalle hankittiin myös joitakin lampaita ja lehmiä. Pihapiirissä viljeltiin perunaa ja heinää niitettiin myös lähisaarista.\r\n\r\nVuonna 1920 kentälle asettui neljäksi vuodeksi Lutolle helmenpyytäjäksi tullut ähtäriläinen maailmankiertäjä Huhti-Heikki, joka rakensi törmälle oman mökkinsä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2133" ;
        skos:prefLabel    "Raja-Joosepin asuinkenttä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8909>
        dcterms:modified  "2010-04-01T14:22:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i70>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Tattarisuo"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2585457639927" ;
        wgs84:long    "25.0572747864776" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/70" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6023>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Korkeimmat rakennukset" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Mitkä ovat Helsingin kymmenen korkeinta rakennusta? Helsingin 10 korkeinta rakennusta ovat (tieto on vuodelta 2006):\n\nPasilan linkkitorni (146 m)\nAgricolan kirkko (97 m)\nItäkeskuksen maamerkki (82 m)\nJohanneksen kirkko (74 m)\nStadionin torni (72) m\nSysOpen Tower (70) m\nHotelli torni (70 m)\nHaapaniemenkatu 7-9 (65 m)\nKallion kirkko (65 m)\nTuomiokirkko (62 m)" ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6518> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6525> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6520> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6523> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6519> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_rakennuksista_ja_rakennelmista" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/korkeimmat-rakennukset" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tarkempi silmäys paljasti käpyläläisen talon lauttasaarelaista huonokuntoisemmaksi. Harmaa maali halkeili seinien nurkissa. Muuttokuormien sohvat ja kaapit olivat kolhineet rappuun pieniä koloja ja jättäneet rumia viiruja.\" (s. 113)" ;
  dcterms:description            "Meeri Eloranta asuu Väinölänkadulla Väinölänpuiston laidalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9399>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1490>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Honkasalo, Laura"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/honkasalo-laura" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4328>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Makkonen, Leena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/makkonen-leena" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8312>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Rowlands, Gena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8312" .

[ dcterms:description  "Kristiina, Eeva ja Sirkka työskentelevät Olympiastadionin kanttiinissa olympialaisten aikana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1961> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9026>
        dcterms:modified  "2011-09-29T13:54:53+0300" .

koko:p39617  dc:created  "2012-05-23T11:29:29.739+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T11:29:29.825+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ruutikellarit"@fi , "ruutikellarit"@sv , "ruutikellarit"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_1372>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1230204~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6617>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Svenska Klubben"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1740434227761" ;
        wgs84:long        "24.9593587032007" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/svenska-klubben" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Salmenhaaran Hiace hiipi hiljaisesti pitkin Tuohikoivuntietä. Punainen rintamamiestalo seisoi yksinäisenä orapihlaja-aidan ympäröimänä.' (s.155)" ;
  dcterms:description            "Opettaja Kotasalmi asuu perheineen Tapaninvainion Tuohikoivuntiellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9550> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9549>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8572>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Volanen, Eeva-Kaarina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8572" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8811>
        dcterms:modified  "2010-03-09T19:06:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9286>
        dcterms:modified  "2010-06-11T11:22:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6782>
        dcterms:modified  "2011-07-08T13:18:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i222>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Girls of Kontula" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i221> ;
        th:lisatietoa         "Instrumentaaliesitys" ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i221> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/girls-kontula" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8906>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Godenius, Anna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8906" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6877>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Sähkötalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1680713366983" ;
        wgs84:long        "24.9307853539202" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sahkotalo" .

[ dcterms:description  "Taiteilija Kuurnan ateljee." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8289> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8385>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_129>
        dcterms:modified  "2009-08-04T13:10:17+0300" .

rky:p1545  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Viljelysseudun ympäröimän Lemun kirkonmäen alkuperäisellään säilyneeseen miljööseen kuuluu keskiaikaisen kirkon lisäksi hirsinen pitäjän viljamakasiini sekä Tukholman Yli-intendentinkonttorin suunnittelema uusklassillinen kellotapuli.\n\nLemun keskiaikainen harmaakivikirkko on nimetty Pyhälle Olaville. Kirkon vanhin osa on nykyinen asehuone ja keskiaikaisista osista nuorin on pohjoissivun sakaristo. Kolmilaivaisen kirkkosalin keskilaivassa on tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit.\n\nKirkkoa ympäröi vanha kivimuurin rajaama hautausmaa, jonka vieressä on 1887 rakennettu hirsinen, pystylaudoituksella vuorattu ja punamullattu lainamakasiiini. Siinä toimii Lemun kotiseutumuseo. Kirkon koillispuolen kalliolla, kirkon ohi kulkevan tien vastakkaisella puolella, seisoo puinen uusklassillinen kellotapuli vuodelta 1812."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.559793297,21.974244737 60.560091674,21.974500443 60.560737164,21.975839591 60.560783939,21.976152241 60.560739041,21.976354669 60.560361633,21.976555611 60.559540569,21.977056391 60.559223369,21.977461174 60.558820789,21.976528649 60.559793297,21.974244737" ;
        poi:history       "Lemu asutettiin 1200-luvun loppuun mennessä ja varhaiskeskiajalla se kuului kappelina Santamalan muinaispitäjään. Itsenäisenä kappeliseurakuntana Lemu mainittiin ensimmäisen kerran 1380. Lemun kivikirkko rakennettiin 1400-luvun keskivaiheilla. Samassa yhteydessä vanhempaan puukirkkoon liittynyt, 1300-luvun alussa rakennettu kivisakasti muutettiin asehuoneeksi.\r\n\r\nKirkon alttari on muurattiin uudelleen 1752. Kuoria pienennettiin 1816, jolloin vuodelta 1644 periytyvä saarnastuoli siirrettiin nykyiselle paikalleen itäisimmän pohjoispilarin viereen. Saarnastuolin lahjoitti Tenholan ja Maskun Ohensaaren omistaja Lauri Maununpoika Stjernkors.\r\n\r\nTapuli rakennettiin Yli-intendentinviraston 1798 tekemien suunnitelmien mukaan 1812. Pitäjänmakasiini rakennettiin 1858 ja sitä korjattiin arkkitehti Ilmari Wirkkalan suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k481 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:makasiini , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5132" ;
        skos:prefLabel    "Lemun kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i482>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Hietarantaan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i474> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i474> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hietarantaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9023>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sarmanto, Heikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9023" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7233>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_389>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1324679~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1700745~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7328>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Engelinaukio 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kihlmanin huvila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1569596457894" ;
        wgs84:long           "24.93715591862" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7328" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9283>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Meilläpäin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1042> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9282> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9283" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9522>
        dcterms:modified  "2011-01-12T15:41:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7493>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:13+0300" .

rky:p219  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jerisjärven Keimiöniemi on yksi Suomen Lapin historiallisesti tunnetuimmista ja kokonaisuutena parhaiten säilyneistä kalakentistä. Niemen suoralla länsirannalla on pitkänä rivinä toistakymmentä hirsirakenteista kalapirttiä kala-aittoineen. Kenttärannan nykyinen rakennuskanta on osin 1800-luvulta. Kalakenttä on ainutlaatuinen muistuma suomalaisen uudisasutuksen ja kaukonautinnan ajoista lapinmailla aina keskiajalta alkaen.\n\nAlueen merkitystä korostaa sen yhä jatkuva, alkuperäistä vastaava käyttö. Jerisjärven pohjoispäässä Keimiönniemen kalakentällä on toistakymmentä pientä hirsistä kalapirttiä sesonkikalastajien käytössä. Kalapirtit ja -aitat ovat kentällä neljässä ryhmässä. Kapeat kujat liittävät ryhmien ympärillä olevat avoimet tilat toisiinsa. Pirteistä vanhimmat ovat 1700-luvulta. Rakennusten ympäristössä on avointa kenttää ja metsää. Keimiötunturi  muodostaa Jerisjärven rannalla sijaisevien kalapirttien vaikuttavan taustamaiseman.\n\nPohjoisimmassa ryhmässä on Lahen, Nivan, Nivan Iiskon ja Muotkan kentät, seuraavassa Töyrän, Rikinän, Ollin ja Lassin kentät. Eteläisimmässä ryhmässä ovat Torpan, Roimaan ja Vullon kentät, siitä pohjoiseen Liikavainion ja Rikinän Juhon kentät. Kenttien edustalla on Lakan, Kiven ja Kannon apajapaikat. Rikinän, Ollin, Rikinän Juhon ja Vuollon kentillä on pirttien lisäksi erilliset aitat, muilla kentillä aitat liittyvät pirttiin. Kentillä on myös verkkojen kuivaustelineitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.928492754,24.048353703 67.924641533,24.048106226 67.924282027,24.044992034 67.928763874,24.045300324 67.928492754,24.048353703" ;
        poi:history       "Tornion seudun asukkaat kalastivat Muonion järvillä jo ennen seudun asuttamista. Vuoden 1553 veroluettelojen mukaan Ylitornion armassaarelaisten kalastusalueeseen kuuluvan Jerisjärven mainittiin olevan yksi kalaisimmista. Ylitorniolaiset kalastivat Jerisjärvellä 1800-luvulle saakka eli suorittivat kruunulle veroa oikeudestaan 1553-1801.\r\n\r\nJerisjärven kalastuoikeus kuului ikimuistoisena nautintana tietyille taloille, joilla oli myös oikeus rakentaa kalamajansa järven rannalle. Isonjaon jälkeen perustetuilla taloilla kalastusoikeutta ei ollut. Alunperin kalapirttejä oli paitsi Keimiönniemllä myös Jerisjärven saarilla. \r\n\r\nJerisjärven tärkeimmät pyyntikalat olivat siika ja muikku. Matalikot, joilta  pyydettiin kalaa nuotalla, oli jaettu maamerkkien mukaan lääneihin. Kesäpyynnin paras kala oli siika, mutta syksy oli Jerisjärven varsinainen pyyntiaika. Osa eväistä ajettiin jo talvisin kalakentän aittoihin. Syksyisin pyyntipaikat jaettiin arpomalla ja apajapaikkaa vaihdettiin päivittäin. Parhaat kalapaikat, kuusi suurta apajaa, olivat kalakentän edustalla. Vastarannalla olivat maamerkit, joiden mukaan pyydykset suunnattíin. Nuotan lisäksi kalaa pyydettiin erilaisilla verkoilla. Apajanjaossa noudatettiin tarkkoja sääntöjä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k498 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1032" ;
        skos:prefLabel    "Keimiöniemen kalakentät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9617>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Hytönen, Petri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9617" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7588>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Annala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villa Anneberg" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> ;
        wgs84:lat            "60.2137518052465" ;
        wgs84:long           "24.9755664605473" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7588" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7827>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:45:56+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjan hahmot asuvat Herttoniemessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8994> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5798>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4ABE038B-C1F8-4018-B2BC-A795A9AD7B13> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9782>
        dcterms:modified  "2011-10-13T16:05:34+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Numero 14 oli marjapuuronvärinen talo 1920-luvulta, siellä täällä valkoisia kermakakkukruusauksia, mutta hillitysti. Nyt oltiin työläiskorttelissa. Pohjakerroksessa oli maito- ja lihakauppa sekä Koskisen osto- ja myyntiliike, jotka olivat suojanneet ikkunansa vain liimapaperiraidoilla.' (s. 83)" ;
  dcterms:description            "Osoitteesta tavoitetaan epäilyttäviä henkilöitä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9860> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9861>
] .

rky:p479  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iisalmen vanha kirkko on poikkeuksellisen suuri erivartinen ristikirkko. Kirkon sakaristossa on harvinaisen hieno sarja seurakunnan kirkkoherrojen muotokuvia Mikael Toppeliuksen vuonna 1756 maalaamasta kirkkoherra Henrik Helsingiuksesta alkaen. \n\nKirkon ristikeskuksen yläpuolella kohoaa vesikaton sisäjiireihin muodostettu keskustorni. Sakaristo on kirkon itäpäässä alttarin takana. Kirkkosalin kiinteästä sisustuksesta saarnastuoli, penkit, takorautainen kuoriaita ja maalattuja hirsipintaisia seiniä jäsennöivät pilasterit ovat 1920-luvulta. \n\nPorovedestä pohjoiseen työntyvän Kirkkosalmen itärannan tuntumaan mäelle rakennetun kirkon lähiympäristönä on vesistöön viettävä, useaan eri otteeseen laajennettu  lehtevä hautausmaa.\n\nKirkon luona on kirjailijoiden Juhani Ahon, Kauppis-Heikin ja Eino Säisän haudat muistomerkkeineen. Hautausmaan itäreunassa on arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema siunauskappeli vuodelta 1952. Kirkon pohjoispuolella koivukujan päässä sijainneen kirkkoherran pappilan alue on täysin uusiutunut.\n\nKirkon pohjoispuolella oleva pohjalaistyyppinen kellotapuli on 1700-luvun puolivälistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.580291542,27.173427626 63.579278830,27.174556600 63.579317560,27.175246655 63.578900963,27.175377640 63.578513549,27.175931522 63.576714518,27.176097493 63.576378499,27.175273305 63.577319300,27.171340118 63.576953647,27.170358847 63.576249665,27.170399163 63.576084483,27.167483115 63.583322873,27.167540003 63.583327997,27.169679866 63.583549035,27.170867145 63.582089020,27.171101612 63.582329864,27.175125757 63.580761373,27.175571779 63.580588485,27.173852503 63.580291542,27.173427626" ;
        poi:history       "Iisalmen kirkkopitäjä muodostettiin 1620 Kuopion emäseurakunnan pohjoisosista. Se käsitti alkuaan koko Ylä-Savon alueet. Nykyiset Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven  ja Vieremän  seurakunnat perustettiin aikoinaan sen kappeleiksi. Vanha kirkko oli seurakunnan kolmas. Ensimmäinen tuhoutui tulipalossa 1700 ja toinen, muodoltaan ristikirkko, purettiin huonokuntoisena nykyisen kirkon  valmistuttua.\r\n\r\nKalajokelaisen kirkonrakentaja Simon Silvénin  johdolla 1779-1780 rakennettu kirkko uudistettiin sisä- ja ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan arkkitehti F. A. Sjöströmin laatiman ehdotuksen mukaisesti 1876, jolloin mm. sisäholvi purettiin. Arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelemassa,  ensimmäisiin puukirkkojen restaurointeihin kuuluvassa korjauksessa 1927 kirkko palautettiin alkuperäiseen asuun 1920-luvun barokkiklassista muotokieltä käyttäen. Tämän jälkeen kirkossa tehdyt muutokset ovat vähäiset.\r\n\r\nKirkon pohjoispuolella sijainnut kirkkoherranpappila siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon. Pappilasta jäi jäljelle suuri kivinavetta ja koivukuja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k140 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1088" ;
        skos:prefLabel    "Iisalmen vanha kirkko"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p96>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:49" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:49" ;
        skos:prefLabel   "yhteisö" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Tavastia"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tavastia-klubi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1683852631252" ;
        wgs84:long           "24.9331269769656" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7230" .

[ dcterms:description  "Kansanedustaja, ministeri" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6702> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

rky:p121  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jakkarilan kartanon pää- ja sivurakennukset muodostavat  edustavan 1700-luvun sommitteluperinteestä kertovan pihapiirin.\n\n1760-luvulla rakennettu mansardikattoinen kustavilaisen kauden  päärakennus on aikakautensa tyypillinen edustaja. Kartanon pihaa aikoinaan rajannut toinen sivurakennus on 1900-luvulla purettu, mutta saman suuntainen, hieman loitommalla sijaitseva kaksikerroksinen 1700-luvulla rakennettu muonamiesten asuintalo toimii piha-alueen rajana. Päärakennusta on 1800-luvulla laajennettu suurella lasivilpolalla. Korkea kellarikerros on alunperin käsittänyt keittiötilat, palvelijain huoneet ja neljä holvattua kellaria. \n\n10-huoneisen rokokoorakennuksen kiinteästä sisustuksesta on vielä jäljellä rintapaneelit, joihin alkuaan liittyivät 1764 maalatut pellavatapetit. Tapetit on 1900-luvun alussa siirretty Kansallismuseon ns. Jakkarilan saliin. Punamullatun sivurakennuksen kiinteä sisustus on säilynyt suurelta osin, samoin kuin talon keskisalihuonejako.\n\nKartanon taouskeskukseen kuluvat lisäksi 1760-luvulla rakennettu\nvarastorakennus, makasiinirakennus (1835) sekä 1880-luvulla rakennetut navetta ja talli. Pihapiirin ohittaa Porvoon ja Pernajan välinen maantie."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.410898565,25.889785348 60.409599736,25.889798182 60.409493724,25.889660473 60.409519209,25.888529150 60.409502682,25.886551173 60.409752084,25.882939130 60.411174480,25.881689014 60.412092286,25.882788185 60.411995819,25.883168793 60.411800595,25.885209424 60.412201432,25.886848023 60.411819210,25.888661014 60.411235910,25.888295247 60.410898565,25.889785348" ;
        poi:history       "Jakkarilan kartano on entinen Hovgårdin rälssisäteri, joka muodostettiin 1600-luvun alussa kolmesta rälssitilasta. Kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1760-luvulla.\r\n\r\nKartanon päärakennuksen kaltaisia pieniä kustavilaiskartanoita ovat mm. Västankärr ja Olsböle Tenholassa sekä parhaiten interiöörinsä säilyttänyt Joroisten Frugård."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=129" ;
        skos:prefLabel    "Jakkarilan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8039>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pietari Kalmin katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> ;
        wgs84:lat         "60.2046690579887" ;
        wgs84:long        "24.9638486953451" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8039" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5535>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Aino Kallaksen hauta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä on Aino Kallaksen hauta? Kirjailija Aino Kallas eli Aino Krohn on haudattu Krohnien sukuhautaan (Julius Krohn 1835-1888) Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Tieto löytyy Voitto Viron teoksesta 'Vanha hautausmaa' sekä Vilho Suomen teoksesta 'Tiet kaikki yhtyy täällä: historiaa Helsingin Vanhalla hautausmaalla." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-aino-kallaksen-hauta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7490>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Pitäjänmäen kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat         "60.224645602409" ;
        wgs84:long        "24.8608157115417" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7490" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7245> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_885>
        dcterms:modified  "2011-07-04T17:48:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7824>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Ehrenström, Johan Albrecht"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7824" .

rky:p381  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kultaranta on tunnettujen arkkitehtien, kuvanveistäjien ja muotoilijoiden luoma 1910-luvun ihanteiden mukainen kokonaistaideteos, johon kuuluu meren rannassa maisemaa hallitseva graniittilinna, sen edustalla levittäytyvä muotopuutarha ja mereen rajoittuva puisto. Vauraan suurliikemiehen yksityiseksi kesänviettopaikaksi rakennettu Kultaranta toimii Tasavallan presidentin kesäasuntona.\n\nMäen laella seisova jyhkeä tornillinen päärakennus sijoittuu barokin tapaan muotopuutarhan \"Medaljongin\" keskiakselin päätteeksi. Medaljongin 3500 ruusun tarhaa ympäröi leikattu kuusiaita. Terassipuutarha ja eteläpuoleisella tasangolla suomalaisittain loistelias aksiaalinen muotopuutarha on toteutettu samanaikaisesti linnan rakentamisen kanssa. \n\nKultarantaan kuuluu useita asuin- ja talousrakennuksia, kasvihuoneita, puutarhaviljelyksiä ja metsää. Päärakennuksessa on yhteensä 19 huonetta, joista juhla- ja asuinhuoneet sijoittuvat alakertaan ja makuu- ja vierashuoneet yläkertaan. Alakerrasta johtavat marmoriportaat torniin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.463101653,22.003474515 60.462240388,22.000017128 60.462494768,21.996201965 60.463832086,21.996124995 60.464654402,21.996529524 60.464842273,21.995130021 60.465297872,21.994621139 60.465425805,21.994755847 60.466340469,21.993280597 60.466594361,21.993843906 60.467301552,21.992035490 60.468044301,21.991575637 60.469302977,21.994012048 60.470054515,21.997090264 60.469995243,21.998621467 60.467985685,22.000977480 60.465052981,22.003599677 60.463615214,22.003849566 60.463101653,22.003474515" ;
        poi:history       "Kultarannan rakennutti 1913-1916 maanviljelysneuvos ja liikemies Alfred Kordelin. Kultarannan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck ja sen sisustuksen Gösta Kulvik. Puisto- ja puutarhasuunnitelmat tekivät Svante ja Paul Olsson. Maisemapuistoon ja muotopuutarhaan  suunniteltiin alun perin paviljonkeja, puutarhakalustoja, veistoksia ja suihkukaivoja, joista vain osa toteutettiin. Kordelin kuoli vain muutama kesä rakennuksen valmistumisen jälkeen. Kordelin testamenttasi Kultarannan museoksi, mutta koska taidekokoelmat olivat liian suppeat tätä tarkoitusta varten lahjoitettiin tila Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle. Kultaranta siirtyi maanvaihdossa valtiolle 1922, jolloin silloinen eduskunta päätti, että sitä käytetään tasavallan presidentin kesäasuntona."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:huvimaja ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1009" ;
        skos:prefLabel    "Kultaranta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8299>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Dynamiittityttö" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8298> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1944." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2llw/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8297> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8296> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8224> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8299" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8538>
        dcterms:modified  "2010-01-28T12:28:49+0300" .

rky:p715  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.441115674,26.972879522 60.442518222,26.971884547 60.442827126,26.972736157 60.441943810,26.975149996 60.440919646,26.974838386 60.441115674,26.972879522" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Fort Slava)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kaartinkaupunki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/6545253/> ;
        wgs84:lat     "60.1657611164255" ;
        wgs84:long    "24.9500656489902" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/33" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8798>
        dcterms:modified  "2010-03-08T19:34:14+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vieressä oli iso risteys ja eräänlainen aukio, risteyksen kainaloon vähän niin kuin unohtunut kalteva laatoitettu nurkkaus, johon mahtui kaksi vanhaa vaahteraa apteekin ja krääsäkaupan ja jäännösvaatemyymälän eteet, ja sitten niiden puiden väliin se kioski. Se oli lippakioskimallia ja Yni piti sitä, se oli ristinyt kioskin Ynin Lippikseksi. Päässään sillä oli lippalakki, jossa luki Ynin Lippis.\" (s. 9)" ;
  dcterms:description            "Romaanin tapahtumat lähtevät liikkeelle Helsinginkadun lippakioskilta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2289> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7665>
] .

rky:p975  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.776775711,29.201370361 67.777332890,29.212333995 67.768655481,29.215702983 67.768001669,29.204247257 67.776775711,29.201370361" ;
        poi:municipality  kunnat:k742 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Tulppio)"@fi .

th:Naytelmaelokuva  a    owl:Class ;
        rdfs:label       "Näytelmäelokuva"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Elokuva .

<http://example/upload-base/#metadescription_8440>
        dcterms:modified  "2010-02-04T13:58:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8535>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Villa Vuorio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villa Bergvik" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat            "60.1603143060279" ;
        wgs84:long           "25.0435445049836" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8535" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9249>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:59:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1451979~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1452231~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6745>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:36+0300" .

rky:p1174  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.013452439,25.472670117 65.013969551,25.470799555 65.014392059,25.471329604 65.014913044,25.469497231 65.015378737,25.467831234 65.015698897,25.468267549 65.016350233,25.469761430 65.015832100,25.470303541 65.015599427,25.471146070 65.014736538,25.471819858 65.014848516,25.472082618 65.014577163,25.473153408 65.014364234,25.472821001 65.014162619,25.473586433 65.013894641,25.473213941 65.013728330,25.473869534 65.013409317,25.473499091 65.013084117,25.474719886 65.012927129,25.474522174 65.012884279,25.474438879 65.012368986,25.476316008 65.011916547,25.475717280 65.011656765,25.476597051 65.010472248,25.474939826 65.010150655,25.474431144 65.009777873,25.474648044 65.009655500,25.474948988 65.009360970,25.474551114 65.007672508,25.480437754 65.007261423,25.481803910 65.006805726,25.483876924 65.005665289,25.489322057 65.005494475,25.491679105 65.005585383,25.496753844 65.005546900,25.498155565 65.004877652,25.499242800 65.004954204,25.497351777 65.004971946,25.496885614 65.004984126,25.494637464 65.005019941,25.489581226 65.006350690,25.482869824 65.006722281,25.481130347 65.007230819,25.479580210 65.007663642,25.477689478 65.008654757,25.473926558 65.008520122,25.473712039 65.009068607,25.471652823 65.011604862,25.475519826 65.012158153,25.473507046 65.012697507,25.474206650 65.013199153,25.472374677 65.013452439,25.472670117" ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4488" ;
        skos:prefLabel    "Kaupunginojan varren puistovyöhyke"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Huumepoliisin käytävä oli yhtä kalsea kuin murharyhmän kerrosta ylempänä: harmaa laminaattilattia, likaiset seinät ja kylmät loistevalot.\" (s. 62)" ;
  dcterms:description            "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on murharyhmän majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7791> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8795>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "O.S.S.Y."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8795" .

rky:p1508  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Strömbergin Vaasan tehtaan tuotantolaitoksen eri yksiköt ja työntekijöiden asuintalot Huutoniemessä sijaitsevat väljästi puistomaisessa metsäluonnossa arkkitehti Alvar Aallon 1940-luvun puolivälissä laatimien asemakaavojen mukaan. \n\nTeollisuusalueella eri arkkitehtien suunnittelemat tuotantorakennukset ovat kaartuvan tiestön varrella. Teollisuusalueen suunnittelussa on työntekijöiden viihtyvyyttä pidetty tärkeänä: iso tehdas on rakennettu inhimillisen kokoisiin yksikköihin tuoteryhmittäin ja sijoitettu väljästi maastoon. Asuinkerrostaloja muistuttavat nelikerroksiset teollisuusrakennukset ovat soveltuneet hyvin kappaletavaratuotantoon. Alueen rakennetta tiivistäneet matalat teollisuushallit ovat 1960-1970-luvuilta. \n\nAsuinalue on erillään tehdasalueesta. Alkuperäisen 1940-luvun rakenteensa säilyttäneen, nyttemmin Aaltopuistoksi nimetyn asuinalueen talot ovat kaartuvien teiden varsilla viuhkamaisesti. Rakennuksia ympäröivä puusto on luonnonvaraista. Asuntoihin liittyy pieni oma piha sekä runsaasti yhteisiä piha-alueita harrastusmahdollisuuksineen. Alueella on lähes parikymmentä Alvar Aallon suunnittelemaa asuintaloa. Rivitalojen perusmalleina ovat puinen kaksikerroksinen rivitalo ja kivirakenteinen kaksikerroksinen rivitalo. Suurin osa asuintaloista on säilynyt."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.087242991,21.680811352 63.087378576,21.680983616 63.088717150,21.682250121 63.088995429,21.682680966 63.089059682,21.683427685 63.088870707,21.685139199 63.088613674,21.686723334 63.088394851,21.687641684 63.088143818,21.688426096 63.087914636,21.688827351 63.087609804,21.689142580 63.087221964,21.689173579 63.086867689,21.689051754 63.086605765,21.688907147 63.086434657,21.688627090 63.086228747,21.688292503 63.085853045,21.687681891 63.085691841,21.687217998 63.085535405,21.686667804 63.085450639,21.685959133 63.085380985,21.684635484 63.085478214,21.683259518 63.085913942,21.681909137 63.086467133,21.681303959 63.087242991,21.680811352" ;
        poi:history       "Insinööri Gottfried Strömberg perusti 1889 Helsinkiin sähkökonetehtaan. Yhtiö osti 1940 Vaasan Huutoniemeltä noin 70 hehtaarin tehdastontin rautatien ja maantien läheisyydestä. Sotatarviketuotantoon osallistunut yhtiö sijoitti näin toimintojaan pääkaupunkiseutua turvallisemmaksi katsotulle alueelle. \r\n\r\nArkkitehti Alvar Aalto laati 1945-46 asemakaavan Oy Strömberg Ab:n Vaasan teollisuusalueelle. Hän suunnitteli tehdasalueelle varastorakennuksen sekä joitakin pieniä rakennuksia ja rakenteita sekä ohjasi Strömbergin suunnittelutoimintaa 1940-luvulla.\r\n\r\nTuotanto Vaasassa käynnistyi 1945. Vanhimmat tuotantorakennukset rakennettiin kahdessa päävaiheessa eri arkkitehtien suunnittelemana. Konetehdas A1, moottoritehdas A2, keskusvarasto ja sekä kontaktoritehdas A3 valmistuivat 1941-1948. Seuraavassa vaiheessa 1950-1956 rakennettiin toimisto ja porttirakennus sekä muuntajatehtaat A4 ja A5, liesitehdas A6 sekä korkeajännitelaboratorio. 1960-luvulla ja sen jälkeen tehdasalueelle rakennettiin yksikerroksisia teollisuushalleja. Osa tuotannosta siirrettiin Kauhajoelle 1975-1976. \r\n\r\nVuonna 1945 Strömberg osti asuntorakentamista varten 32,5 hehtaarin alueen tehtaan läheisyydestä. Alvar Aallon toimiston suunnittelemana alueelle valmistui 1946 yhteensä 12 puurakenteista kaksikerroksista rivitaloa, joissa kussakin oli kahdeksan huoneistoa. Talojen pihoille rakennettiin myös liiteri-käymälä-rakennukset, jotka on myöhemmin purettu. Vuosina 1948-49 valmistui Aallon suunnitelmien mukaan viisi kivirakenteista kaksikerroksista rivitaloa, joissa kussakin oli 12 huoneistoa. Alueelle valmistui myös kahdeksankulmainen muuntamo 1946 ja sauna-pesutupa 1949.\r\n\r\nAsuinaluetta kutsuttiin Neekerikyläksi Aallon puutaloille valitseman tumman värityksen vuoksi. Talot on myöhemmin maalattu vaaleiksi. Strömberg myi alueen ja rakennukset 1980-luvulla. 1980-luvun alussa purettujen kolmen puisen rivitalon tilalle rakennettiin 1987-1990 neljä samankokoista rivitaloa Aallon suunnitelmia mukaellen. Alue nimettiin Aaltopuistoksi 1996. Nykyään rivitalot ovat asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa. \r\n\r\nStrömbergin Vaasan tehdas työllisti parhaimmillaan lähes 5 000 työntekijää ja se on ollut kaupungin merkittävimpiä työnantajia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:asuinrakennus , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4503" ;
        skos:prefLabel    "Strömbergin teollisuus- ja asuinalue (Ns. Aaltopuisto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kunnes tuli Kononen" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8469> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6616> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8467> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8464> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7155> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8468> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8465> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8466> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8463> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2160> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kononen.kotisivukone.com/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2164" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i445>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinkiin, Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i285> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8689> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkiin-helsinkiin" .

poio:maja  dc:created   "2012-05-30T10:41:04.253+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T10:41:04.306+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "hut"@en , "maja"@fi .

[ dcterms:description  "Maaritin koti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9069> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9070>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7337> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8009>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9151>
        dcterms:modified  "2010-06-01T14:54:14+0300" .

rky:p1768  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.904293927,27.468402570 66.900582432,27.476747537 66.899871480,27.477658500 66.898626380,27.481009481 66.897885805,27.479700292 66.897415561,27.479043770 66.896182001,27.478603601 66.893402187,27.479011509 66.892294186,27.479082271 66.892021804,27.479076938 66.891606863,27.472088933 66.892836889,27.461434238 66.894513119,27.453236829 66.895085958,27.449780170 66.895561742,27.448494417 66.895405634,27.445902549 66.896788608,27.444910598 66.898622587,27.444990095 66.899111740,27.445415240 66.899888746,27.446816610 66.900669171,27.446969494 66.901721420,27.447358674 66.902211349,27.447506467 66.902648579,27.447005669 66.902956632,27.447242627 66.903608885,27.447809523 66.904514792,27.448566108 66.905421212,27.449137744 66.905928602,27.449517078 66.906758563,27.451428635 66.907406753,27.453383305 66.908308520,27.455573985 66.908463400,27.458537315 66.907582204,27.461804997 66.906759665,27.463639609 66.904293927,27.468402570" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k320 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:pappila , poio:navetta , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Oinas-Tapionniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9246>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "NMKY:n Hospiz"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hospiz" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316> ;
        wgs84:lat            "60.1727269793976" ;
        wgs84:long           "24.9477560766367" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/nmkyn-hospiz" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6742>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki rap" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6741> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6739> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/helsinki-rap" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7456>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:01+0300" .

koko:p31416  dc:created  "2012-05-29T09:41:08.921+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:41:09.544+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vesilaitokset"@fi , "vattenverk"@sv , "water institutions"@en .

rky:p1410  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.087836805,21.564425352 63.087837311,21.563161283 63.087950590,21.562490074 63.088072528,21.562467237 63.088080367,21.562032539 63.088098100,21.560368030 63.088346711,21.560447847 63.088754697,21.560460313 63.088690300,21.561637007 63.088764051,21.561701788 63.088780375,21.564490694 63.087836805,21.564425352" ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5050" ;
        skos:prefLabel    "Vaskiluodon rautatieasema-alue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9745>
        dcterms:modified  "2011-08-01T15:19:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_254>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:37:21+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p59>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sotamuseo / Maneesi"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:25:35.169+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:30:10.775+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p35910 ;
        poi:description  "Maneesin suunnitteli arkkitehti Greifon vuonna 1878 Viaporin varuskunnalle. Julkisivut olivat puhtaaksimuurattua tiiltä ja vesikate peltiä. Si­säänkäynnit olivat rakennuksen päädyistä eteishuoneisiin, joissa sijaitsivat lämmitysuunit. Salin toiseen päätyyn oli sijoitettu voimiste­lutelineet. Seinät oli rapattu, ja lautarakenteiset vä­lipohjat ja ovet oli maa­lat­tu öljymaalil­la. Ulkopuolelta ovet oli ootrat­tu tammea jäljitellen. Savella tiivistetty lattia oli peitetty hiekalla.\n\nEnnen vuotta 1893 rakennettiin salin toiseen päätyyn puura­kenteinen näyttämö, orkesteritila ja pukuhuo­neet naisille ja miehille. Vuosina 1918-19 rakennus oli verstaana ja varastona."@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nManeesi kunnostettiin Sotamuseon näyttelytilaksi. Näyttelyn aiheena on Suomen itsenäisyyden ajan maanpuolustus. Esillä on maa- ja ilmavoimien raskasta kalustoa ja tilaan on rakennettu mm. korsu. Muita Sotamuseoon kuuluvia museoita Suomenlinnassa ovat Rannikkotykistömuseo (A 2) Kustaanmiekalla ja sukellusvene Vesikko. Sotamuseon päänäyttely sijaitsee toistaiseksi Kruununhaassa.\n\nMuutostyön yhteydessä rakennus kunnostettiin perusteellisesti ja liitettiin kunnallisteknisiin verkostoihin. Ilmanvaihtokonehuonetta ja sosiaalitiloja varten rakennettiin itäpäädyn eteisosaan uusi välipohja teräspalkkien varaan. Ikkunoiden kalterit poistettiin ja sisäpuolelle tehtiin suojaluukut. Uunit purettiin ja lattia rakennettiin kokonaan uudestaan. Yläpohjarakenteita oikaistiin ja vahvistettiin ja eristävä maakerros korvattiin mineraalivillalla. Mukulakiveys rakennuksen ympärillä kaivettiin esiin ja kunnostettiin.\n\nToteutusaika: 1986-87\nHyötyala: 863m²\nKerrosala: 1020m²\n\nRakennuttaja: Puolustusministeriön rakennusosasto\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Timo & Tuomo Suomalai­nen\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto M. Pelkkikangas Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olof Granlund & Co Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Nurmi Ky\nPääurakoitsija: Oy Rakennuspartio\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nViaporin Insinöörihallinnon päällikkö ins.everstiluutnantti Benard teki useita edeltäviä suunnitelmia maneesin rakentamiseksi vuonna 1875, mutta niitä ei toteutettu. Benardin ensimmäinen ehdotus oli puinen, toinen kivinen.\n\nManeesin suunnitteli sitten vuonna 1878 sama arkkitehti Greifon, joka 1860-luvulla suunnitteli Rantakasarmin C 1. Greifonin maneesisuunnitelmaehdotus oli pohjaltaan samanlainen kuin Benardin kivinen maneesi. Sisäänkäynnit olivat päädyistä eteishuoneisiin, keskellä taloa oli iso halli. Lämmitysuunit olivat eteishuoneissa. Benardin ehdotuksessa rakennuksen pitkää sivua oli korostettu keskirisaliitilla aiheettomasti, koska siinä ei ollut sisäänkäyntiä. Greifonin ehdotuksessa ei keskirisaliittia ole ja päätyjä on korostettu voimakkaasti tiilikoristeluilla ja -profiloinneilla.\n\nManeesi rakennettiin vuosina 1880-81. Sen käytöstä ei käytetyissä lähteissä ole tarkkoja tietoja. Salin toisessa päädyssä oli voimistelutelineet, joita käyttivät ainakin Viaporin linnoitustykistö, balttilainen miinakomppania nro 2, 93. Irkutskin jalkaväkirykmentti ja 94. Jenisein jalkaväkirykmentti. 1886 kuvauksessa maneesista kerrotaan, että seinät olivat sisältä rapatut ja lautaiset välipohjat olivat valkoisiksi öljymaalilla maalatut. Ovet oli maalattu samoin öljymaalilla keltaisiksi, ulkopuolelta kuitenkin ootrattu tammea jäljitellen. Savella tiivistetty lattia oli peitetty hiekalla. Viimeistään 1893 rakennettiin salin toiseen päätyyn puurakenteinen näyttämö, orkesteritila ja naisten ja miesten pukuhuoneet. Kaksi eteisissä ollutta uunia siirrettiin itse maneesiin, jonne tehtiin 2 uutta hormia. Maneesilta upseerikerholle vievä tie kivettiin mukulakivin. Vuonna 1908 lattia korjattiin betonilattiaksi ja uusittiin ikkunoita.\n\nPunavankileirin vuosina 1918-19 rakennus oli verstaana ja varastoina.\nSotamuseo muutti rakennukseen vuonna 1989. Näyttely esittelee Suomen itsenäisyyden ajan maanpuolustusta. Peruskorjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 102\nVuonna 1927 rakennusnumero C II 27\nLähteet:\nMV SL VIK C 1113-1126.\nKA VSA 17044 17057.\nKuva:\nMV SL VIK C 1840 , pohja, päätyjulkisivu ja leikkaus.\nMV SL VIK C 1839, pitkä julkisivu."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/6/7/4/saha/suomenlinna/0_-936096279328975663.jpg" , "http://media.onki.fi/0/3/4/saha/suomenlinna/0_2442934691980073996.jpg" , "http://media.onki.fi/7/3/4/saha/suomenlinna/0_1322528298028205133.jpg" , "http://media.onki.fi/2/0/2/saha/suomenlinna/0_7326317837908267089.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/NY164164> ;
        wgs84:lat        "60.14587003514653" ;
        wgs84:long       "24.989391636848495" .

rky:p1670  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.716229080,27.450312644 66.715571131,27.450641809 66.715407408,27.444907687 66.715343171,27.444467403 66.714545449,27.445318732 66.714426689,27.444017943 66.714453959,27.443028975 66.714816743,27.440191036 66.714997736,27.440192578 66.715278140,27.437059378 66.715817183,27.432416771 66.716513423,27.432861767 66.717262894,27.436183699 66.716844172,27.437134800 66.716482283,27.439286371 66.716228516,27.440965150 66.716275742,27.443376710 66.716229080,27.450312644" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k320 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:pappila , poio:talousrakennus , poio:koulu , poio:kirkkorakennus , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Kemijärven kirkko)"@fi .

poio:paja  dc:created   "2012-05-25T06:00:45.062+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T06:00:45.272+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "paja"@fi , "smithy"@en .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7453>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Puistolan liikekeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Puistori" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69> ;
        wgs84:lat            "60.2739873009546" ;
        wgs84:long           "25.0464655224479" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7453" .

[ dcterms:description  "Neljä päähenkilöä istuvat Eyes Wide Shut -elokuvan jälkeen Mannerheimintien Meteori-kahvilassa (nykyinen Mbar). " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9611> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_848>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8167>
        dcterms:modified  "2009-12-29T14:17:06+0300" .

rky:p344  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ähtävän kirkko ja tapuli ovat Pohjanmaalla 1700-luvun lopulla tunnettujen kirkonrakentajien Matti Hongan ja Antti Hakolan johdolla rakennettuja. Ähtävän pappila on peräisin samalta ajalta.\n\nÄhtävänjokeen kuvastuva sopusuhtainen puukirkko poikkeuksellisen hienoine sisustuksineen ja inventaareineen, kellotapuli, lainamakasiini kirkkoaukion laidassa sekä kirkon lähistöllä olevat kaksi pappilarakennusta muodostavat hyvin säilyneen, 1700-luvulle periytyvän pohjalaisen kappeliseurakunnan kirkkomiljöön.\n\nTasavartisen ristikirkon paanukatto on ristivarsien päästä aumattu, keskellä on pieni kahdeksankulmainen torni. Kirkkoa matalampi sakaristo on pohjoisen ja itäisen ristivarren kulmauksessa.\n\nRistivarsien lautaholvit  ovat pyöristetyn kulmikkaat. Alttari puolipyöreine kaiteineen on säilynyt alkuperäisellä paikallaan etelä- ja itäristin kulmauksessa, saarnastuolia vastapäätä. Puuleikkauksin koristeltu pyöreäkulmainen alttaripöytä, koristeellinen alttarikaide, korinttilaisin pylväin varustettu alttarilaite sekä saarnastuoli ovat tyyliltään myöhäisbarokin, rokokoon ja uusklassismin yhdistelmiä ja ne ovat paikallisten puuseppien taidokasta käsityötä 1810-luvulta. Kaksiosainen alttaritaulu, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu ja Pyhä ehtoollinen, on Johan Gustaf Hedmanin maalaama. Lukkarinpenkin rokokootyylinen kullattu numerotaulu on lajissaan on Suomen hienoin. Kirkon penkistö on uusittu 1950-luvun restauroinnissa.\n\nPohjalaistyyppisen kellotapulin rakennusmestaria ei tiedetä, mutta se oletetaan Antti Hakolan johdolla rakennetuksi vuonna 1779. Hirsinen lainamakasiini on vuodelta 1857.\n\nKirkon lähistöllä on samassa pihapiirissä kaksi yhtenäiseen linjaan rakennettua pappilarakennusta, jotka  ovat hyvä ja konkreettinen esimerkki 1700- ja 1800-luvulla tapahtuneesta pappila-arkkitehtuurin muutoksesta. Vastaavanlaiset kahden pappilan pihapiirit on Perniössä, Taivassalossa ja Pernajassa.\n\nÄhtävän kirkonkylän läpi kulkee vanha, 1600-luvulla perustettu maantie Kolpista Ähtävään. Tien linjaus on kutakuinkin ennallaan, mutta se on saanut uuden hahmon leveine pientareineen ja syvine reunusojineen vuoden 1999  perusparannuksen yhteydessä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.595575332,23.040148228 63.595892035,23.040517224 63.596110938,23.040774515 63.595698772,23.041995949 63.595471217,23.041627018 63.594970899,23.041471484 63.594788435,23.041121416 63.594837484,23.040876760 63.595169861,23.039691586 63.595575332,23.040148228" ;
        poi:history       "Luoto, Purmo ja Ähtävä ovat Pietarsaaresta viimeiseksi itsenäistyneitä kappeliseurakuntia. Ähtävän kirkko tehtiin rakennusmestari Matti Hongan johdolla 1770. Holvi peitettiin ponttilautapaneelilla 1918. Kirkon punainen ulkoväri muutettiin vaaleaksi 1924. Arkkitehti Erik Kråkströmin  1954 suunnittelemassa restauroinnissa palautettiin onnistuneesti kirkon 1800-luvun olemusta ja ilmettä.\r\n\r\nPunamullattu yksikerroksinen pappila rakennettiin 1780-luvulla. Se tehtiin Pedersören seurakuntaan kuuluneen Ähtävän kappelin kappalaisen virkataloksi. Itsenäisen seurakunnan muodostamisen jälkeen 1865 rakennettiin vanhan kappalaispappilan viereen kirkkoherran virkatalo, joka valmistui noin 1870. Varsin korkeata runkoa on korotettu kaksipuolisella poikkipäädyllä kuten mm. Vöyrin ja Maalahden pappiloissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1630" ;
        skos:prefLabel    "Ähtävän kirkko ja pappilat (pappilat)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9742>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Kaunis pääkaupunkimme vuonna 1937" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/7649.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=7649\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=7649\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Autot kiiltävät, ratikat kolistelevat ja ihmiset kiirustavat aurinkoisena kesäpäivänä Helsingissä vuonna 1937. Rakennustyömailla tehdään pitkää päivää. Mykkäfilmi.\n\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9742" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7952>
        dcterms:modified  "2009-12-02T14:41:55+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p257>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Talousrakennus B62"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:23:34.16+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:29:26.96+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Talous- ja asuinrakennuksen B 62 rakennutti komentajakapteeni Antonio Veltheim vuonna 1969. Asuinrakennuksen B 53 vanha sauna- ja varastorakennus purettiin maisemaan sopimattomana. Paikan uudelle talousrakennukselle osoitti Muinaistieteellinen Toimikunta.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\n\nMV SL Tutkimusasiakirja-arkisto. Veltheim, Kerttu, 14.11.1994. Kirjallinen tiedonanto."@fi ;
        poi:history      "Talous- ja asuinrakennuksen B 62 rakennutti komentajakapteeni Antonio Veltheim vuonna 1969. Asuinrakennuksen B 53 vanha sauna- ja varastorakennus purettiin maisemaan sopimattomana. Paikan uudelle talousrakennukselle osoitti Muinaistieteellinen Toimikunta.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\n\nMV SL Tutkimusasiakirja-arkisto. Veltheim, Kerttu, 14.11.1994. Kirjallinen tiedonanto."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14227818768143" ;
        wgs84:long       "24.98801834583287" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1082>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Voi sitä aikaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i229> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6892> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/voi-sita-aikaa" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7093> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7480>
] .

[ dcterms:description  "Pasilasta Alman perhe muutti Laajasaloon omalle tontille rakennettuun taloon, jossa Alman vanhemmat yhä asuvat. Kirjassa osoitteeksi mainitaan Sarveistontie." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1781> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85>
] .

rky:p938  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon. \n\nHuvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) \n\nHelsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset. Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.  \n\nTullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi. Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. \n\nDegerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön. J.L.  Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836.\n\nJollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari. \n\nVillingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm. Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema. Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat.\n\nVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. \n\nEspoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia. Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.164523320,25.119542215 60.162165067,25.129916007 60.157915645,25.126933443 60.156976746,25.126396416 60.155800113,25.127933462 60.155017164,25.131889711 60.152946918,25.128899219 60.150905210,25.110312132 60.153963196,25.094485455 60.155380595,25.092021804 60.157553898,25.093203367 60.160850912,25.099269537 60.164523320,25.119542215" ;
        poi:history       "Pohjoismaissa ja Venäjällä kaupungissa asuvien säätyläisten ja porvarien tapa muuttaa kesäisin maaseudulle asumaan on vuosisatoja vanha. Koskemattoman luonnon arvostus liittyi yleisempäänkin 1700-luvun lopun eurooppalaiseen luonnon ihailuun. Vilkkaan kaupunkiasumisen vastapainoksi haettiin kesäisin rauhallista maaseutuasumista, mikä alkoi säätyläisten ja varakkaan porvariston keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella. Helsingin ympärille muodostuneen kesähuvila-asutuksen taustalla oli paitsi Suomen maiseman ”löytäminen” myös 1800-luvun alun uuden pääkaupungin nopea kasvu.\r\n\r\nEnsimmäiset saariston kesäasunnot olivat joko aatelisten maakartanoita tai kaupunkilaisten vuokraamia kalastajamökkejä tilapäiseen käyttöön. Varsinaisten huviloiden rakentaminen, osin suureellisin huvila- ja puutarhasuunnitelmin, käynnistyi 1860- ja 1870-luvulla. Huvilan paikan valintaan vaikuttivat maisemat, laivareitit ja näkymät laivareitille, laiturit ja kalastusmahdollisuudet.\r\n\r\nHuviloita rakennettiin 1870-1890-luvulla vilkkaasti etenkin Meilahteen ja Degeröhön (vuodesta 1946 Laajasalo) sekä Espoon saaristoon. Höyrylaivaliikenne Helsingistä Degeröhön alkoi 1837 ja myöhemmin se kehittyi säännölliseksi vuoroliikenteeksi, joka mahdollisti jopa työssäkäynnin pääkaupungissa. Höyrylaivaliikenne pysyi vilkkaana 1930-luvulle asti.\r\n\r\nTullisaaren Turholman kartanon vuokraajan ja sittemmin omistajan kauppaneuvos Henrik Borgströmin, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajan, kesänvietto Tullisaaressa alkoi 1838. Degerön Stansvikin kartanossa kesäasutus alkoi samoin jo 1800-luvun alkupuolella. Kesävieraiden määrä kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kartanoon rakennettiin lisää tilaa ja muutettiin vanhoja työväenasuntoja kesähuviloiksi. Ensimmäinen tontti, ns. Schaumannin huvila, vuokrattiin 1870-luvulla. Stansvikin hiekkatiet ja vanhat kaivokset mainitaan oivallisina kävelykohteina 1889 julkaistussa matkailuoppaassa.  \r\n\r\nHuvilapalstojen erottamista helpotti maanjakolainsäädännön lieventyminen 1864 ja 1883 annetuilla asetuksilla. Palsta oli maa-ala, joka lohkottiin rälssi- tai verotalosta. Lohkottujen palstojen lisäksi kesäasuntoja ja huviloita rakennettiin vuokratonteille. Degerön kartanoiden mailta oli 1800-luvun loppuun mennessä lohkottu 36 tonttia.\r\n\r\nPääkaupungin nopea kasvu nosti maan kysyntää ja hintoja. Ensimmäiset huvilatonttien välittämiseen erikoistuneet yhtiöt olivat 1910-luvun alkupuolella Espoossa Oy Suvisaaristo (Ab Sommaröarna) ja Helsingissä Ab Willinge. Yhtiöt palstoittivat hankkimansa maan huvilatonteiksi. Toimintaan liittyivät omat liikennöintiyhtiöt, jotka vastasivat omilla höyrylaivoilla huvilasaarten ja mantereen välisestä liikenteestä.\r\n\r\nOy Suvisaaristo osti Espoosta Moisön rälssitalon Pikku-Sikosaaren, Ison Sikosaaren, Pentalan ja Herrön. Oy Suvisaariston Moisön tilasta lohkottiin 1910- ja 20-luvuilla 120 huvilapalstaa. Vaikka Villinkiin rakennettiin ensimmäiset huvilat 1880-luvulla, oli saaressa vain vähän huviloita ennen Ab Willingen perustamista. Yhtiön palstoittamien tonttien myynti alkoi 1913. Tonttien myymisen sekä suunnitelmat suuresta Villingin kylpylä-, terveyskylpylä- ja kasinorakennuksesta keskeytti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana Itä-Villinki pakkolunastettiin ja sinne rakennettiin meririntaman tykkipattereita. Villingin palstoitus ja huvilayhdyskunnan rakentaminen jatkui sodan jälkeen uusien yhtiöiden voimin. Villingin huviloiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit ja rakennusmestarit. Huviloihin liittyivät puutarhat, joita suunnittelivat mm. Paul Olsson ja Bengt Schalin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Villinki)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_750>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5660>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ilmansuunnat sekaisin?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kulosaaresta itään ja koilliseen mentäessä tullaan ensin Herttoniemeen ja vasta sitten Länsi-Herttoniemeen. Kuinka tämä on mahdollista? Länsi-Herttoniemi on osa-alue, joka kuuluu Herttoniemen kaupunginosaan. Muita Hertsikaan virallisesti kuuluvia alueita ovat Herttoniemenranta, Roihuvuori (entinen Itä-Herttoniemi) sekä Herttoniemen teollisuusalue. Kun edetään Kulosaaresta koilliseen, saavutaan Herttoniemen kaupunginosaan. Kun tarkastellaan koko Herttoniemen kaupunginosaa, näyttäytyy Länsi-Herttoniemi omalla paikallaan, lännessä.\n\nLähteet:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Herttoniemi\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_jako" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9286> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/ilmansuunnat-sekaisin-kulosaaresta-itaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8164>
        a                 th:Elokuva ;
        rdfs:label        "Lyhyt elokuva Helsingistä " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "Sisältö: Las nueve vidas ; Fahrradfahren ist notwendig ; Kuppausta Kotiharjun saunassa ; Rippeitä ; Risto ; Dual ; 2001 toivetta ; Viimeinen kesäpäivä ; Yksityisetsivän tytär ; Elokuvantekijät" ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8158> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8155> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8156> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8161> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8162> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8160> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8154> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8159> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1867> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8163> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8157> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/elokuva/lyhyt-elokuva-helsingista" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8403>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1088943~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_3253>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1346933~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6374>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:40:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6469>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Tehtaanpuiston yhteiskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8998> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1573546160103" ;
        wgs84:long        "24.9365799320135" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tehtaanpuiston-yhteiskoulu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8663>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1930232~S9*fin> .

rky:p1137  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan.\n\nTeuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain. Talonpoikaistalo on pohjaltaan paritupainen ja puolitoista- tai kaksifooninkinen. \n\nTeuvan kirkonkylässä Latva-Komsin pihapiiri on hyvin säilynyt ja jaettu mies- ja karjapihaan. 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset ovat alkuperäisessä asussaan. Punamullattu puolitoistafooninkinen pohjalaistalo on rakennettu 1880-luvulla. Tilaan kuuluu tuulimylly ja tien toisella puolella sijaitseva kivinavetta.\n\nKauppilan kylässä Teuvanjoen länsirantaa seuraavan tien varrella on Saksan, Ala-Peuran ja Laulajan tilat.\n\nLaulaja on ns. susipiha eli umpipiha, jossa kaksi asuinrakennusta on Teuvalle tyypillisesti L-kirjaimen tapaan kulmittain. Päärakennus on 1887 valmistunut, pohjaltaan paritupainen puolitoistafooninkinen pohjalaistalo ja kaksifooninkinen pikkutupa on rakennettu syytinkituvaksi.\n\nAla-Peuran tila on sijainnut vielä 1840-luvulla jokirannassa. Pihapiiri käsittää puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen 1750-luvulta ja ulkorakennusryhmän.\n\nKentta, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Hakalantien ja Kaskistentien risteyksessä kirkonkylän itäpuolella, on tiettävästi ollut umpipiha, jonka lutin läpi on päässyt ajamaan pihaan. Päärakennus on 1800-luvulta, siirretty pihaan 1860-luvulla ja nykyiselle paikalleen 1910, jolloin sitä on myös laajennettu ja siihen on rakennettu kookas kuisti. Pikkutupa on siirretty toisaalle, samoin osa talousrakennuksista on purettu tai siirretty. \n\nÄystön kylässä Mäki-Laurilan ja Harjun tilaa ja niiden talouskeskuksia ympäröi avoin viljelysmaisema. Mäki-Laurilassa pihapiiri on lähes umpipihainen ja jaettu mies- ja karjapihaan. Kylätien toisella puolella on kaksi vilja-aittaa ja pitkä liiveri. Kulku miespihaan on perinteisesti porttilutin kautta. Talousrakennukset ovat peräisin 1880-luvulta. Harjun ja Rinta-Harjun tilojen komeat asuinrakennukset seisovat päädyt vastakkain tien molemmin puolin. Pää- ja talousrakennukset muodostavat umpipihamaisen kokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.473960428,21.912180357 62.474402092,21.914251494 62.475040221,21.918124918 62.474932691,21.921984250 62.474446412,21.923705088 62.473846006,21.928749638 62.473345832,21.934398205 62.473100665,21.935202318 62.471716814,21.935606902 62.470211950,21.935918845 62.469446286,21.935710045 62.468980800,21.934772536 62.468753247,21.933907628 62.468672159,21.932396532 62.468774433,21.925517568 62.468845975,21.920309840 62.469245619,21.918010887 62.469671972,21.916441665 62.469815575,21.916078381 62.470239079,21.915864990 62.471007861,21.915084504 62.471262228,21.914532738 62.472089191,21.912838597 62.472633056,21.911983185 62.472916039,21.911144212 62.473238080,21.910298557 62.473403861,21.910185469 62.473587083,21.910549640 62.473960428,21.912180357" ;
        poi:history       "Teuvan vakituinen asutus sai alkunsa 1500-luvun jälkipuoliskolla Teuvajoen läheisyydessä. Ensimmäisiä taloja olivat Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura ja Saksa. 1500-luvun lopulla Teuvalla oli noin 15 taloa. Vähitellen Teuvajoen rannat asutettiin Perälänseudusta Äystönluomalle. Isojako toteutettiin Teuvalla 1760-1790-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä jokivarteen oli muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän takamaat olivat asuttuja. Talojen lukumäärä oli lähes sata ja torppia oli yhtä paljon Teuvan itsenäistyessä Närpiöstä omaksi seurakunnaksi 1795.\r\n\r\n1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Tuolloin, etenkin 1900-1920-luvulla, asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti muodostettuihin uusiin tiloihin. Jaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k846 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:tuulimylly , poio:navetta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4308" ;
        skos:prefLabel    "Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot (Mäki-Laurila ja Harju)"@fi .

rky:p840  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "59.944664822,23.382158882 59.944056480,23.382907508 59.943196243,23.381505667 59.942899212,23.378845634 59.941988583,23.378806056 59.941528656,23.380827836 59.940516846,23.380478096 59.940454667,23.376339491 59.941484808,23.374562198 59.943066979,23.372207044 59.944175651,23.371987662 59.945364300,23.373638227 59.946035530,23.374164387 59.946062538,23.376857974 59.945674930,23.379162316 59.944664822,23.382158882" ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4025" ;
        skos:prefLabel    "Dagmarkällanin lähde"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8758>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Laajasalon kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1784786391807" ;
        wgs84:long        "25.0538100347784" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/laajasalon-kirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6968>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:49:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2127>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Maanantaihin on paljon matkaa" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kantajengi viihtyy sateisena elokuuna Benjamin's Pubin pystybaarissa. Tunnelma kiristyy, kun yksi joukosta löytyy murhattuna." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9319> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9302> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=2126&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/maanantaihin-paljon-matkaa" .

[ dcterms:description  "Ravintola on elokuvassa nimeltään Rooma." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8639> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8637>
] .

rky:p1397  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.885187337,25.082847241 63.884575297,25.081751240 63.884740864,25.081322056 63.884245633,25.080398348 63.884018694,25.081126807 63.883794498,25.081486760 63.882986162,25.080953102 63.882360304,25.079722809 63.882232692,25.079014407 63.882102067,25.078707939 63.881627787,25.078924244 63.881233169,25.078373004 63.881006696,25.079034364 63.880828055,25.079228450 63.878898036,25.074631904 63.879185033,25.073771778 63.878922216,25.073359732 63.878820305,25.073154957 63.878685217,25.073451196 63.878682763,25.073786039 63.878622400,25.073951379 63.876782572,25.069124346 63.876147755,25.067090250 63.876113217,25.066480428 63.875600732,25.065160344 63.876980145,25.062331618 63.877790773,25.064573216 63.878256418,25.063518852 63.878666539,25.063969864 63.879036440,25.063883264 63.881600243,25.066694187 63.881559413,25.068233818 63.883646368,25.067609207 63.884293568,25.067968982 63.884920629,25.073052541 63.884742176,25.073213249 63.884812816,25.073651479 63.885197907,25.073498782 63.887335165,25.076060026 63.887515597,25.077608335 63.887093671,25.078731707 63.886752307,25.078953250 63.885187337,25.082847241" ;
        poi:municipality  kunnat:k535 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4386" ;
        skos:prefLabel    "Köyhänperän latoalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8400>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Sari, Sirkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8400" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9114>
        dcterms:modified  "2010-05-24T16:00:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6371>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Myllypuron metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        wgs84:lat         "60.2250249814675" ;
        wgs84:long        "25.0761374673392" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6371" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6610>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7085>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:33:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9209>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Nisonen, Ville"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9209" .

rky:p98  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jokiniemen koelaitos on edustava näyte valtiovallan perustamasta maatalouden edistämiseksi rakennetusta tutkimus- ja oppilaitoksesta. Usealta vuosikymmeneltä periytyvä rakennettu ympäristö on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. \n\nTikkurilan Ånäsin tilalle perustetun maanviljelystaloudellisen koelaitoksen rakennuskannan vanhin kerros muodostuu 1900-luvun alussa rakennetuista,  jugendhenkisistä laboratoriorakennuksista, samanikäisistä punatiilisistä karjatalousrakennuksista. Alueen nuoremmat rakennukset ovat 1920-1960-luvuilla rakennettuja laitosrakennuksia ja henkilökunnan asuinrakennuksia.\n\nJokiniemen vanhimmat rakennukset on suunnitellut maanviljelyshallituksen arkkitehti H.Rh. Helin 1906 tutkimuskeskustoimintaa varten. Laitosrakennukset I ja II ovat 1909 valmistuneita kolmikerroksisia, rapattuja jugendrakennuksia. Laitosrakennus I:n pohjoispäädyssä on komea, pylväiden kannattaman katoksen suojaama sisäänkäynti, josta on voitu ajaa hevosella sisään koe- ja näyte-eriä. Laitosrakennus II on puolestaan rakennettu maanviljelys-kemiallisen ja fysikaalisen sekä entomologisen osaston käyttöön. Siihen on liittynyt kaakkoissivulla kasvihuone, joka on purettu. Pitkänurkkainen hirsistä rakennettu vilja-aitta on vuodelta 1908, vuotta myöhemmin on valmistunut henkilökunnan kellarin hirsirakenteinen maanpäällinen osa. Laitoksen karjapihassa Kuriirintien eteläpuolella ovat puurakenteiset  tallimiehen asuinrakennus ja tilanhoitajan asuinrakennus sekä tiilirunkoiset navetta ja talli. \n\nMaatalouden tutkimuskeskuksen laitosrakennuksen vuodelta 1938 on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen. Se sijaitsee vanhimpien laitosrakennusten itäpuolella. Talousrakennus on vuodelta 1950. Arkkitehti Osmo Siparin suunnittelema laitosrakennus vuodelta 1964 on joen mutkassa, tutkimuslaitosalueen lounaisnurkassa. \n\nTikkurilantien pohjoispuolella on professorien ja assistenttien asuintaloja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.293621997,25.060173773 60.293924218,25.060791943 60.293454057,25.061796505 60.293857461,25.062727262 60.294754828,25.061367329 60.294871729,25.062030972 60.295438516,25.063426599 60.295534802,25.064573895 60.295483865,25.065990284 60.293594962,25.064752627 60.291024417,25.061345548 60.289630287,25.058647064 60.288106480,25.055535525 60.288544770,25.054222020 60.289921961,25.051425162 60.290427029,25.052259671 60.291828900,25.054625364 60.292338017,25.055633854 60.293289996,25.053581057 60.293608872,25.053740094 60.293844529,25.053337235 60.295293457,25.051329592 60.296065089,25.054630337 60.294765855,25.056549017 60.294119085,25.055258409 60.293402364,25.056790092 60.293028622,25.057324648 60.292981413,25.058333395 60.292770415,25.059097159 60.293408784,25.060356354 60.293621997,25.060173773" ;
        poi:history       "Maanviljelyshallitus (1892-1917) perusti tutkimusta ja koeviljelyä varten Jokiniemen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen Helsingin maalaiskuntaan 1898. Koelaitos koostui alkujaan viidestä osastosta. Laitoksesta tuli maatalouden tutkimuskeskus (MTT) 1957. Maanviljely ja karjanhoito vaikeutuivat kasvavan kaupungin keskellä, joten laitos muutti Jokioisiin 1981. Sen jälkeen Jokiniemen laitosrakennukset ovat olleet metsäntutkimuslaitoksen ja karjapihan rakennukset rakennushallituksen hallinnassa. \r\n\r\nMetsäntutkimuslaitos on rakennuttanut 1964 valmistuneeseen Osmo Siparin suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven sekä keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemassa 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti Viikin kampukselle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k092 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:navetta , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1017" ;
        skos:prefLabel    "Jokiniemen koelaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Eino Leinon patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1674322976679" ;
        wgs84:long        "24.9448519195245" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6705" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7419>
        dcterms:modified  "2011-04-01T12:55:24+0300" .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Hietaniemen tapettitehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6997>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9374>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:15:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6870>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:55+0300" .

rdfs:   a              owl:Ontology ;
        dcterms:title  "The RDF Schema vocabulary (RDFS)"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i310>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin yöt" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i309> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8701> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8702> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingin-yot" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6965>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Viljo, Eeva Maija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/viljo-eeva-maija" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9469>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Savia, Satu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9469" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9708>
        dcterms:modified  "2011-07-11T14:07:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7679>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1292500~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_217>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1521780~S9*fin> .

blue_route:s40  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Traverssi Bethun"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p17> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Traverssi Bethun"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5032>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1337188~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i570>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kaivopuisto" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i204> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9257> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6724> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaivopuisto" .

rky:p1633  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.107732921,25.076711613 60.100138017,25.064195053 60.096396053,25.054820107 60.094255254,25.043590218 60.101047109,25.039710759 60.105461385,25.042243682 60.108461461,25.072199641 60.107732921,25.076711613" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Isosaari)"@fi .

blue_route:c17  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s18 ;
        :source       blue_route:s17 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9111>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Ratikkamatka" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9109> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9108> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9111" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7082>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Leo Lampi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7083> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7081> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7082" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7321>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:10:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5292>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1307034~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Syötyämme kävelimme Ruttopuistoon, ohi Vanhan kirkon ja siitä Bulevardille. Frida halusi Kauppatorille ja rantoja pitkin Kallioon. Pohjoisrannassa istuimme kaupungin laiturille, katselimme merta ja kauempana loistavia Laajasalon valoja.' (s. 56)" ;
  dcterms:description            "Anto ja Frida sulattelevat Eerikinkadulla syömäänsä pizzaa kävelylenkin avulla ja päätyvät Pohjoisrantaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9647> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9222>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sydän on hyvä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7997> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4691> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7831> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7996> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7830> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6918> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7000> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7998> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7522> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4691> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sydan-hyva" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9371>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Heinonen, Eero (piano)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9371" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5626>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6B772FE2-A5E4-4A51-8D0B-D5B920DEADB7> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7581>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:25+0300" .

rky:p307  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Säpin luotsi- ja majakkasaaren rakennukset muodostavat hyvin säilyneen ja monipuolisen merenkulun historiaan liittyvän rakennuskokonaisuuden.\n\nSäppi on pyöreä, pieni metsäinen saari noin 14 kilometriä kaakkoon Porin Mäntyluodon ja Reposaaren satamista. Säpin pohjois- ja länsipuolella aukeaa aava meri. Kohteen liikennehistorialliseen rakennuskantaan kuuluvat majakka, sen henkilökunnan rakennukset sekä luotsiasema. Ne muodostavat suojaisasti rakennetun umpipihan. Pihan sivuilla on pitkittäiset  asuintalot ja päädyssä kaksikerroksinen aitta. Pihapiirin ulkopuolella on lisäksi sauna ja entisten rakennusten raunioita. Säpin vanha luotsiasema sijaitsee saaren länsirannalla Luusituvannokassa. Se on tornilla varustettu yksikerroksinen vartiotupa. Luotsiaseman vieressä on luotseille kuulunut varastorakennus. Pohjoisrannalla on vanha kämppärakennus. Majakan luoteispuolella on vanhemman tunnusmajakan perustuksen raunioita. \n\nSäpin majakka on 30,7 metriä korkea, matalalle graniittijalustalle perustettu tiilitorni. Siinä on kahdeksan metriä korkea suoraseinäinen alaosa ja piippumuuraustekniikalla tehty sirosti kapeneva yläosa. Tornin huipulla on alkuperäinen lyhtykoju erikoisine lakikoristeineen. Majakan sisätilat koostuvat keskuspilaria kiertävistä portaista ja lyhtykojun alapuolella olevasta päivystyshuoneesta. Majakan alkuperäiset julkisivut ovat peittyneet 1936 valetun betonikuoren alle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.479015289,21.368398549 61.471273794,21.361944206 61.469051031,21.343012531 61.476669997,21.330009978 61.485675681,21.345525427 61.484440230,21.359318253 61.479015289,21.368398549" ;
        poi:history       "Säpin ensimmäinen merimerkki oli Porin porvarien 1779 rakentama 18 metriä korkea riukukehikko, jonka huipulla oli huippumerkkinä tynnyri. Merimerkin luona poltettiin myös merkkitulia Kokemäenjoen suussa sijainneeseen satamaan pyrkivien laivojen opastukseksi. Vanhan merimerkin paikalle rakennettiin 24 metriä korkea puinen tunnusmajakka 1852. Säpin pohjoisosassa oli 1700-luvun lopulla ilmeisesti torppa ja 1899-1922 kalastustila. \r\n\r\nUusi valomajakka valmistui 1873 osana Pohjanlahden valaisuohjelmaa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dahlström. Samaan aikaan majakan kanssa valmistuivat sen vierelle sijoitetut majakanvartijoiden rakennukset. Vuosisadan lopulla Säppiin tehtiin myös pieni luotsivartiotupa, jossa päivysti muutama Reposaaren luotsi.\r\n\r\nSäpin majakkaa vahvistettiin 1936 betonikuorella. Majakka automatisoitiin 1962, jolloin myös sen miehitys lopetettiin. Merenkulkulaitos teki majakkarakennuksessa peruskorjauksen 1988, jonka yhteydessä valolaitteet muutettiin tuulivoimalla toimiviksi. Luotsivartiotoiminta saarella lopetettiin 1959."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k442 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4992" ;
        skos:prefLabel    "Säpin majakkayhteisö ja luotsiasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9705>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Näyttelijäntie 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9070> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat         "60.2312163684838" ;
        wgs84:long        "24.8910313580221" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/n-yttelij-ntie-15" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7676>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1989" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7677> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7675> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2975> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7676" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7915>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9870>
        dcterms:modified  "2012-07-04T15:52:24+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hakaniemen tori oli vastapäätä myymälää. Ikkunastaan hän saattoi seurata vilkasta torikauppaa. Seuraavana päivänä tuli puotiin torikauppias nahkaesiliinassaan. Mies kysyi puhelinta. - Saanko soittaa, kun olisi vähän asiaa? Hilja näytti seinällä olevaa konetta. - Kyllä vain, tehkää hyvin. Puhuttuaan asiansa torikauppias kaiveli esiliinansa taskusta pikkulantteja - Jaaha, paljonko tämä puhelu maksaa? Hilja oli juuri sanomaisillaan hinnan, kun hän hetken mielijohteesta tokaisi: - Ei se mitään maksa. - Jaa, että ei mitään. No, suurkiitos. Seuraavana päivänä sama torikauppias tuli taas soittamaan ja tarjosi maksua, mutta Hilja ei nytkään huolinut. - Neiti hyvä, te ette ota maksua, mutta saanko minä silti tulla soittamaan, kun on asioita? - Kyllä toki, milloin hyvänsä tarvitsette puhelinta. Tällä oivalluksellaan Hilja Viljanen taisi tehdä parhaan myyntitemppunsa. Tieto puhelimesta levisi nopeasti. Muitakin torikauppiaita ilmestyi myymälään hoitamaan asioitaan 'Hiljan telefoonilla'. Samalla he vilkaisivat hyllyille ja ostivat aina jotakin.\" (s. 82-83)" ;
  dcterms:description            "Hilja Viljanen perusti 1908 siirtomaa- eli sekatavarakaupan Hakaniemen torin laitaan, Sörnäisten rantatie 1:een." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

rky:p567  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Historiallisen maantien ja vesireitin yhtymäkohdassa, maisemallisesti vaikuttavassa ympäristössä sijaitseva Vammalan keskustaajaman kirkko, Tyrvään kirkko on 1800-luvun jälkipuoliskon monimuotoisen kirkkoarkkitehtuurin edustavimpia esimerkkejä.\n\nTyrvään kirkko on Sastamalan seurakunnan pääkirkko. Tiilikirkko on rakennettu maanteiden ja vesireitin yhtymäkohtaan Vammaskoskeen pistävälle niemelle. Ulkoarkkitehtuuriltaan katedraalimaisen komea myöhäisempiretyylinen kirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko, jonka alttari sijaitsee itäpäädyssä ulkonevassa  täyskorkeassa kuoriapsidissa. Ristikeskustaa korostaa monisärmäinen matala katto-osa. Läntisen ristivarren päätteenä ovat kaksoistornit ja niitä yhdistävä kolmikerroksinen galleriakäytävä. Puhtaaksi muurattuja ulkoseiniä jäsennöivät pyörökaariset ikkunat.\n\nPelkistetyn valkoisessa kirkkosalissa on laakea lautaholvi. Kiinteään sisustukseen kuuluvat lehterit ja saarnastuoli ovat alkuperäiset. Alttaritauluja on kolme. R.W. Ekmanin 1866 maalaamien taulujen aiheina ovat Ristiinnaulitseminen, Kristuksen kirkastuminen ja Ylösnousemus.\n\nVammaskosken partaalla, kirkon vastarannalla, on ns. Tyrvään uusi pappila, jonka 1890 rakennettu vanha kivinavetta toimii Tyrvään seudun museona. Viereinen Vammaskosken ylittävä silta on rakennettu 1913-1915."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.343477571,22.902673914 61.346227025,22.897842814 61.346814542,22.899741483 61.346251939,22.904857332 61.345127232,22.905706478 61.345032423,22.905275114 61.343940367,22.906062378 61.343743231,22.905605826 61.343499511,22.905392760 61.343298886,22.904493102 61.343546173,22.903960817 61.343477571,22.902673914" ;
        poi:history       "Vammalan kirkko rakennettiin 1848-1855 Satakuntaan useita kirkkoja piirtäneen Turun kaupunginarkkitehti  P.J. Gylichin laatimien piirustusten mukaan. Sisätilat uudistettiin 1930-luvulla arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemassa korjauksessa. Nykyisin kirkko on 1982 sattuneen pienen tulipalon jälkeen tehdyn kunnostuksen mukaisessa asussa.\r\n\r\nPappilan klassistinen päärakennus on valmistunut 1923 aikaisemman puisen, tulipalossa tuhoutuneen, pappilarakennuksen paikalle.\r\n\r\nVammaskosken ylityspaikalla oli kiinteä silta jo 1600-luvulla. Sillan ylittävä maantie on osa vanhaa sisämaantietä, joka kulki Turusta Ylä-Satakuntaan ja Hämeeseen jo 1500-luvulla. Nykyisen 114 metrin pituisen sillan rakennustöitä johti rakennusmestari Valle Antila. Valmistuessaan silta oli merkittävimpiä maassamme."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2273" ;
        skos:prefLabel    "Vammalan kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjan perheen nousee raitovaunuun numero 6 Arabianrannassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8032>
        dcterms:modified  "2009-12-23T13:57:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8127>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Katajanokan vierassatama"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1690969622806" ;
        wgs84:long        "24.9634236252009" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8127" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5623>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Haagan Metsätie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on 1930-luvun Haagan osoitteen Metsätie 13 osoite nykyään? Metsätie kulki Haagassa junaradan pohjoispuolella, radan suuntaisesti. Vuonna 1952 se nimettiin uudelleen Artturi Kanniston tieksi. Aikoinaan Metsätiehen kuului kuitenkin myös alkuosa nykyisestä Orapihlajatiestä. Metsätie 13 näyttää kartan mukaan olleen nykyisen Orapihjalajatie 3:n paikkeilla. Tonttiin todennäköisesti kuului myös osa alueesta, joka on nyt Eliel Saarisen –tien kantena.\n\nLähteet:\nHelsingin kadunnimet. 2. painos. Helsinki 1981\nRoos, John E. : Haagan kauppalan historia. Helsinki 1950" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9090> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrmika-1930-luvun-ha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3216>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1145122~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6337>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7B099F3C-0BF2-4A08-91F6-0E66A7DEF415> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p122>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Yleisö-wc"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T07:29:58.974+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T12:10:15.988+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36173 ;
        poi:description  "Yleisökäymälät rakennettiin traverssi Bethunin eteläpuoliseen, venäläisen varuskunnan aikana rakennettuun valliin vuonna 1953 ravintola Walhallan kunnostamisen yhteydessä. Muinaistieteellisen toimikunnan toivomuksesta wc:iden seinät muurattiin luonnonkivestä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nAnalecta Archaeologia Fennica, XV.\n\nKuva:\n\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Yleisökäymälät rakennettiin traverssi Bethunin eteläpuoliseen, venäläisen varuskunnan aikana rakennettuun valliin vuonna 1953 ravintola Walhallan kunnostamisen yhteydessä. Muinaistieteellisen toimikunnan toivomuksesta wc:iden seinät muurattiin luonnonkivestä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nAnalecta Archaeologia Fennica, XV.\n\nKuva:\n\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:kaymala ;
        wgs84:lat        "60.138368102610045" ;
        wgs84:long       "24.98948819637303" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8292>
        dcterms:modified  "2010-01-04T12:22:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_94>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7912>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Bulgarin, Faddei"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7912" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8626>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:36:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1899>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Punavuoren keisarinna" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8818> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1482&BibliographyId=25471&PageContent=-8&FilterValue=28" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/punavuoren-keisarinna" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6597>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:41+0300" .

rky:p803  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.195911004,28.266702806 64.192417094,28.266543291 64.188770923,28.276580192 64.184166340,28.294294252 64.181317579,28.300208862 64.178121853,28.302244929 64.177040013,28.302412754 64.176174662,28.299676664 64.175961422,28.295077339 64.175715609,28.283337438 64.161258477,28.261409439 64.159266027,28.245520651 64.165791203,28.221637009 64.167765667,28.213494598 64.175838766,28.197821270 64.180721094,28.191401809 64.189071931,28.180390819 64.196731697,28.191870655 64.205624439,28.203993533 64.204656409,28.236183107 64.202035469,28.252909720 64.199014843,28.267865213 64.195911004,28.266702806" ;
        poi:municipality  kunnat:k765 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3943" ;
        skos:prefLabel    "Naapurinvaaran kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1541>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ilvesheimo, Gerry Birgit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://ilvesheimo.blogspot.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ilvesheimo-gerry-birgit" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8886>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:19+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä A.H.Gunnar Aspelinin kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7520> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hamid löysi Kadetintien talon nopeasti, parkkeerasi kadun varteen ja kuunteli ystävällisen ja kärsivällisen näköisenä kun jälleen kerran selitin, että tarvitsisin sitä tässä ja nyt eikä se saanut ottaa muuta keikkaa.'" ;
  dcterms:description            "Tutkimukset vievät Tapanin Munkkiniemeen rouva Bonsdorffin luo." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9578> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9576>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3830>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Käpylä, hymykuoppa Helsingin poskessa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8134> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kapyla-hymykuoppa-helsingin-poskessa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mutta ennen kaikkea: minun onnistui vuokrata valtavan iso vanha huoneisto Mariankadun varrelta. Siinä oli parkettilattia ja kaakeliuuni.\" (s. 58)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2611> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7039>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7048>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8623>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Pakkasvirta, Jaakko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8623" .

rky:p1002  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pielisjoen kanavat ovat vesistöihin tukeutuneen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä. 1950-1970-luvun suurimittakaavainen nippu-uitto ja voimaloiden rakentaminen on muuttanut Pielisjoen maisemaa. Pielisjoen kanavien erityispiirre onkin ajallinen kerrostuneisuus.\n\nPielisjoki yhdistää Pielisen Oriveden Pyhäselkään. Pielisjoen kanavaketjuun kuuluvat Joensuussa Utra ja Joensuun sulku, Kontiolahdella Haapavirta ja Jakokoski sekä Enossa Saapaskoski, Kaltimo ja Häihä. Pielisjoen kanavoinnin ensimmäisen vaiheen eli 1870-luvun kanavista ovat myöhemmän rakentamisen seurauksena veden alle jääneet Kuurnan ja Paiholan kanavat. Lisäksi Kaltimon suursulun ja voimalan rakentamisen yhteydessä Nesterinsaaren sulku on jäänyt patopengerryksen alle.\n\nJoensuun sulku vuodelta 1877 on keskeinen osa Joensuun kaupunkikuvaa. Se sisältyy erilliseen kohteeseen Joensuun rantapuisto-vyöhyke. Joensuun Utran kanava puolestaan sisältyy erilliseen kohteeseen Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue.\n\nKontiolahden Haapavirran 1883 avattu kanava, jonka sulku on vuodelta 1915, on säilynyt toimintakuntoisena kanavamiljöönä. Jakokosken kanava on vuodelta 1879 ja sen nykyasu vuoden 1907 kunnostusvaiheesta, jolloin kanavan puiset rakenteet on uudistettu. Nykyisellään se muodostaa täydellisen, toimintakuntoisen kanavakokonaisuuden, johon kuuluu kanavanhoitajan asunto ja talousrakennuksia. Merenkulkuhallitus hoitaa aluetta kanavamuseona.\n\nKaltimon vanha sulku vuodelta 1879 on rakenteena ja osin rakennuskannaltaan säilynyt. Vanhalta kanavalta yläjuoksulle on 1958 rakennettu Kaltimon suursulku ja voimalaitos, jonka kokonaisuuteen kuuluu voimalan työntekijöiden asuinalue. Punatiilinen voimalaitos on arkkitehtien Erik Kråkström ja Ahti Korhonen suunnittelema. Yläjuoksulla ovat edelleen Saapaskosken ja Häihän sulut. Saapaskosken kanavan alkuperäiset sulut vuodelta 1878 on korvattu 1912-1913. Kanavan varrella on säilynyt kanavanvartijan asuintalo. Häihän 1876 avatun, kivirakenteisen kanavan uudistaminen tapahtui 1958. Kanavamiljöö on säilynyt rakennuksineen, pengerryksineen ja istutuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.756090863,30.145764518 62.755617616,30.144095575 62.753785290,30.137437479 62.755538622,30.132331267 62.759218681,30.130504382 62.764947048,30.132399946 62.765579940,30.140766346 62.764913663,30.145631992 62.760533528,30.150887703 62.756090863,30.145764518" ;
        poi:history       "Pielisjoen koskien ensimmäiset perkaukset liikkumisen helpottamiseksi tehtiin 1700-luvun lopulla. Tuolloin kunnostettiin Joensuun ja Utran kosket. Tutkimukset Pielisjoen kanavoimiseksi aloitti insinööri F.A. Hällström 1829. Valtion toimesta jokeen perattiin avoimet venekanavat 1847-1853.\r\n\r\nPielisjoen merkitys kulkuväylänä lisääntyi sahateollisuuden laajentuessa Pohjois-Karjalassa, ja kanavien rakentaminen tuli yhä tarpeellisemmaksi uiton ja puutavaran kuljetusten vuoksi. Saimaan kanava avautui liikenteelle 1856, jonka jälkeen Saimaan itäisen pääreitin väylät Savonlinnasta Nurmekseen pyrittiin kunnostamaan.\r\n\r\nPielisjoen jokiväylän sulkujen rakentamistyö aloitettiin 1874. Vahvistettuun kanavointisuunnitelmaan sisältyi yhdeksän puusulkua, mutta suunnitelmia tarkennettiin rakentamisvaiheessa, ja osa suluista rakennettiin kivisinä. Sulkuja ei rakennettu yhtä suuriksi kuin Saimaan kanavalla.\r\n\r\nEnsimmäiseksi kanavatyöt aloitettiin Utrassa, Kuurnassa ja Häihässä. Pielisjoen ensimmäinen kanavointivaihe valmistui Kaltimon kanavan myötä 1879. Muutamaa vuotta myöhemmin sulkuketjua täydennettiin rakentamalla Haapavirran sulku 1881-1883. Pielisjoen kanavien ansiosta Pielisen seutu pääsi säännölliseen yhteyteen Joensuun kanssa, ja kaupungista kehittyi Viipurin kaltainen välityssatama.\r\n\r\nSulkujen koko ja mataluus aiheutti ongelmia pian niiden rakentamisen jälkeen, ja niitä uudistettiin 1900-luvun alussa etenkin uittojen tarpeisiin. Ensimmäisenä uudistettiin Utran sulku 1902. Uudistusvaihe päättyi Joensuun sulun rakentamiseen 1918-1923.\r\n\r\n1930-luvulla vanhat laivasulut todettiin jälleen mittakaavaltaan riittämättömiksi suurenevien uittojen tarpeisiin. Pielisjoki valjastettiin uudelleen 1950-1970-luvuilla nippu-uiton ja energiantuotannon tarpeisiin, ja varustettiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin. Tämä jätti vanhoja sulkuja tarpeettomaksi ja muutti vedenkorkeutta, joen penkereitä ja koko jokimaisemaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1106" ;
        skos:prefLabel    "Pielisjoen kanavat (Saapaskoski)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku Opiskelijaelämää" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3074> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9098>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vuosaaren ala-aste"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2115045942637" ;
        wgs84:long        "25.1421723572121" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vuosaaren-ala-aste" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6594>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Jurkka" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8331> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8332> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6596> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6594" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6833>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6928>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lönn, Wivi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6929> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6927> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lonn-wivi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8883>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Keidas kaupungissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8879> ;
        th:lisatietoa     "Teoksen on toimittanut Leo Hursti." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8883" .

rky:p1262  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pääkaupunkiin 1828 siirretyllä, tuolloin maan ainoalla yliopistolla on keskeinen asema maan sivistyshistoriassa ja Helsingin monumentaalikeskustassa. Helsingin yliopiston laajaksi muotoutuneen keskustakampuksen rakennuskanta on keskeinen osa koko korkeakoululaitoksemme rakennusperintöä ja ilmentää korkeakoulurakentamisen kehitystä ja muutoksia 1800-luvun alkupuolelta 2000-luvulle.\n\nVanhin yliopistorakentaminen, joka on tärkeimmiltä osiltaan arkkitehti Carl Ludvig Engelin käsialaa, asettuu Unioninkadun varrelle tai sen välittömään ympäristöön. Unioninkadun - varhaisen pääkaupungin pääakselin - päätteinä ovat Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ja tähtitieteellisen laitoksen observatorio Tähtitorninvuorella. Kadunvarren rakennuksista ensimmäisiä yliopistorakennuksia ovat päärakennuksen ja kirjastorakennuksen ohella lääketieteelle rakennetut sairaalarakennukset nk. Vanha ja Uusi klinikka. Kirjastorakennuksen kanssa samassa korttelissa on anatomian ja kemian laitosten rakennus, nykyinen Fabiania. Entinen kantonistikoulu 1800-luvun alkupuolelta on nykyinen humanistisen tiedekunnan laitoskompleksi Topelia.\n\n1800-luvun loppupuolella rakennettuja tiloja on patologisen anatomian laitoksen rakennus (Snellmaninkatu 12).\n\nTieteenalojen ja tiedekuntien jatkuva eriytyminen ja erikoistuminen samoin kuin henkilökunnan ja opiskelijoiden määrän moninkertaistuminen ovat olleet syynä keskustakampuksen jatkuvaan rakentamiseen ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttamiseen. Kruununhaka on ollut keskustakampuksen ensimmäinen laajentumisalue. Snellmaninkadun päätteeseen, 1700-luvulla linnoitettavaksi kaavaillulle Siltavuorenpenkereelle on rakentunut noin vuodesta 1900 yliopiston laitosalue. \n\nLaajojen 1930-luvun rakennushankkeitten taustalla on mm. lukiokoulutuksen yleistyminen ja opiskelijamäärien kasvu. Suurimmista uudisrakennushankkeista mainittakoon päärakennuksen laajennus korttelin kokoiseksi sekä Metsätalon rakentaminen metsätieteiden opetusta varten. \n\nYliopistokadulla sijaitsee 1950-luvulla rakennettu Porthanian instituuttirakennus, jonka toteuttamisessa sovellettiin innovatiivisesti uusinta rakennustekniikkaa. Uudempiin laitosrakennuksiin kuuluu myös biokemian laitos 1960-luvulta, sittemmin valtiontieteellisen tiedekunnan kirjasto Unioninkadun varrella Metsätaloa vastapäätä. \n\nMetsätalo ja Porthania on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.175757441,24.952237699 60.176314775,24.953872082 60.176223933,24.954631100 60.175198965,24.954715523 60.175159446,24.952296497 60.175155333,24.951553829 60.175639490,24.951491693 60.175644287,24.952139188 60.175757441,24.952237699" ;
        poi:history       "Uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin 1828 siirretty, vuonna 1640 perustettu Turun akatemia jatkoi toimintaansa Keisarillisena Aleksanterin yliopistona, vuodesta 1919 Helsingin yliopistona. \r\n\r\nEnsimmäisten vuosikymmenten ajan opetus tapahtui yliopiston 1828-1832 rakennetussa päärakennuksessa, lukuun ottamatta lääke-, tähti- ja kasvitieteitä. Yliopiston kirjastorakennus rakennettiin 1836-1840 ja otettiin käyttöön 1845. Vanha klinikka eli Suomen ensimmäinen opetussairaala ja myöhempi iho- ja sukupuolitautien klinikka rakennettiin 1829 ja 1835. Opetussairaalan synnytyslaitos valmistui 1833. Kaikki yliopistorakennukset suunnitteli arkkitehti C.L. Engel.\r\n\r\n1840-luvulla kirjaston kanssa samaan kortteliin valmistui Jean Wikin piirtämä anatomian ja kemian laitos, Unioninkadun varteen arkkitehti E.B. Lohrmannin suunnittelema Uusi klinikka.\r\n\r\nSenaatintorin koilliskulmaan rakennettiin kemian laboratorio- ja museorakennus 1869 C.A. Edelfeltin sekä sen naapuriin uusi talo kemian laitokselle 1887 Gustaf Nyströmin suunnittelemien mukaan. Yliopiston anatomisen patologian laitos valmistui Snellmaninkadun varteen 1878 Ruotsin hovi-intendentti Johan Erik Söderholmin suunnittelemana. \r\n\r\nKemian laitosta laajennettiin 1880-1890-luvuilla siipirakennuksilla ja kirjastorakennusta 1906 viisikerroksisella Rotundalla, Kruununhakaan Siltavuoren penkereelle rakennettiin 1903-1905 fysiologian laitos ja 1910 fysiikan laitos sekä laitoksen esimiehen asunto – kaikki arkkitehti Gustaf  Nyströmin suunnitelmin. Siltavuoreen rakennettiin anatomian laitos 1928 Jussi ja Toivo Paatelan suunnitelmin. \r\n\r\nYliopiston päärakennusta laajennettiin 1934-1937 koko korttelin käsittäväksi (arkkitehti J.S. Sirén). Yliopiston päärakennuksen vanhalla puolella olevan juhlasalin nykyasu on peräisin toisen maailmansodan pommitustuhojen korjausvaiheesta. Metsätieteellisen opetuksen Metsätalo valmistui Unioninkadun varten 1939 (arkkitehti Jussi Paatela).\r\n\r\nPorthanian instituuttirakennuksen suunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu 1949, jonka jatkokilpailun voitti arkkitehti Aarne Ervi. Porthania valmistui 1957. Myös yliopiston kirjastorakennuksen sisätiloissa tehtiin muutoksia 1950-luvulla Ervin johdolla.\r\n\r\nUnioninkatu 35:een valmistui 1963 biokemian ja radiokemian laitosrakennus arkkitehti Einari Teräsvirran kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan. Siltavuoreen valmistui fysiikan ja anatomian laitosten väliin suurenergiafysiikan laitos 1969 (arkkitehti Olof Hansson).\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen tiedekuntia ryhdyttiin hajasijoittamaan, lääketieteen opetus siirtyi Meilahteen ja maataloustieteiden opetus Viikkiin. 1970-luvulta alkaen keskustasta laitoksia ja tiedekuntia keskitettiin kolmelle kampusalueelle: lääketiede Meilahteen, luonnontiede Kumpulaan ja maatalous- ja metsätiede Viikkiin. Neljän kampuksen malli valmistui 2000-luvun alussa. Keskustan vanhasta yliopistoalueesta muodostettiin keskustakampus, jonne jäivät humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet sekä yliopiston keskushallinto.\r\n\r\nYliopiston keskustakampuksen rakennuksissa on 1980-luvulta alkaen tehty huomattavia korjauksia ja käyttöä koskevia muutoksia. Yliopiston kirjastorakennus korjattiin 1988-1990. Kirjastoon liitettiin 1990-luvulla saman korttelin 1844 valmistuneet anatomian ja kemian laitokset 1800-luvun lopun siipirakennuksineen.\r\n\r\n1900-luvun lopulla Unioninkadun sairaalakiinteistöt yksi toisensa jälkeen peruskorjattiin yliopiston tiedekuntien käyttöön. Entisen anatomisen patologian peruskorjaus valmistui 1996, Metsätalon 2002 ja Porthanian 2006. Laitostilojen uudelleenjärjestelyt koskivat myös Siltavuorenpenkereen rakennuskantaa. Yliopistorakennusten peruskorjaukset toteutettiin rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa vaalien."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4633" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin yliopiston rakennukset (Siltavuorenpenger)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ikänsä Stasista aina Stadista, Helsinki City" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i425> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

blue_route:s03  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Nedonoskovin talo"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p124> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Nedonoskovin talo"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9597>
        dcterms:modified  "2011-05-06T11:58:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1980193~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Aula oli L-kirjaimen muotoinen. Vasemmalla vaatenaulakot, kaksi hissiä ja leveä portaikko alakertaan. Karpalo riisui päällystakkinsa ja ripusti sen naulakkoon. Mikrofonista kuului tasaista pianonpimputusta. Aula jatkui oikealle pitkänä käytävänä. Ikkunaseinustalla oli muutama tuoli ja suuri pyöreä pöytä täynnä sanomalehtiä. Vastapäsellä seinällä työlistat, tiedotuksia, julisteita ja postilokerot. Valkoinen lattia, vaaleat seinät. Suuri näköalaikkuna Töölönlahdelle. Suoraan vastapäätä häämötti Kansallisteatterin siluetti, hiukan kauempana oikealla Finlandiatalon juhlavat ääriviivat.\" (S. 129.)" ;
  dcterms:description            "Näyttelijä Minttu Reiman työpaikka, jossa Karpalo käy kuulustelemassa häntä henkilökunnan tiloissa. Karpalo käy teatterissa myös katsomassa Anna-Liisa -näytelmän kenraaliharjoitusta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2014> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i533>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Itämeren tytär" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9226> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6693> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9160> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/itameren-tytar" .

[ dcterms:description  "Tapaus Ritavuori" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3484> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7045>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Heimola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6402> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8436> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1701154078928" ;
        wgs84:long        "24.9470154088379" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7045" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i793>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sorsa, Riki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/793" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9334>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Helsinki 1968" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Vuonna 1968 Claire Aho otti 50 valokuvaa Helsingistä, jotka pääsivät Saksan Kielissä järjestettyyn Neljä pohjoismaista pääkaupunkia -näyttelyyn. Claire Ahon mustavalkokuvien lisäksi Kjell Westö kuvaa vuoden 1968 Helsinkiä esseessään 'Niin ei ole kuin miltä näyttää. Merkintöjä Helsingistä 1968'." ;
        dcterms:language     <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7463> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9332> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3766> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> ;
        th:lisatietoa        "Jokaisen kaupungin historiassa on hetkiä, jolloin uusi ja vanha, tuleva ja väistymään tuomittu ovat yhtä vahvasti läsnä.  -Kjell Westö\n\nVuonna 1968 Claire Aholla oli vain joitakin viikkoja aikaa kuvata Helsinkiä Kielissä, Saksassa, järjestettävään Neljä pohjoismaista pääkaupunkia -näyttelyyn. Hän otti viisikymmentä mustavalkokuvaa, joiden punaisena lankana on yllätyksellisyys.\n\nAho katsoo tavallista elämänmenoa totutusta poikkeavasti ja sommittelee kuvansa ainutlaatuisesti. Nämä nyt kirjaksi kootut otokset ovat kuin ajan peili, josta heijastuu ihmisten kaupunki neljänkymmenen vuoden takaa. \n\nHelsinki-aiheistaan tunnettu kirjailija Kjell Westö vie tekstillään lukijan 1960-luvun kaupunkitunnelmiin.\n\nClaire Aho (s. 1925) on Juhani Ahon ja Venny Soldanin pojantytär. Paitsi merkittävään kulttuurisukuun hän kuuluu myös suomalaisen värivalokuvauksen pioneereihin.\n\n\n\nDet finns ögonblick i varje stads historia då det nya och det gamla, det kommande och det som är dömt att ge vika, är närvarande med lika stor kraft. \n\nClaire Aho deltog år 1968 med en serie fotografier från Helsingfors i utställningen ”Fyra Nordiska Huvudstäder” i den tyska staden Kiel. Hon hade tagit femtio svartvita fotografier, alla med en överraskande komposition. Bilderna har nu sammanställts till en bok som reflekterar sin tid och skildrar människornas stad sådan den såg ut för fyrtio år sedan. \n\nKjell Westö, känd för sina Helsingforsskildringar, har skrivit texterna som tar läsaren på en utflykt till 1960-talets stadsmiljö. Claire Aho (f. 1925) hör till banbrytarna för färgfotografering i Finland. \n\n\n\nIn the history of every city there are moments when the new and the old, the future and that which must give way, are present with equal force. \n\nIn 1968, Claire Aho photographed Helsinki for the \"Four Scandinavian Capitals\" exhibition held in Kiel, Germany. The common thread in the fifty black-and-white photographs she took is the element of surprise. These shots, now collected in book form, are a mirror of time, showing a reflection of the people's city as it appeared forty years ago. \n\nThe texts by Kjell Westö, the author praised for his Helsinki themes, evoke the urban feeling of the 60s. \n\nClaire Aho (b. 1925), the Grand Old Lady of Finnish photography, is a pioneer of colour photography in Finland.\n\n(takakansiteksti)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=24&t=&a=6685" , "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=30" , "http://www.virka.fi/fi/virka-galleria/verkkonayttely/claire-aho" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9334" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Yliopisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin yliopisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1694416328173" ;
        wgs84:long           "24.9501129865186" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/yliopisto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7544>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7639>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Käyhkö, Kauko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7639" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5849>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=445905B9-8C92-47FE-B706-8ADF930BBE86> .

rky:p196  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inkoon laajan keskiaikaisen kirkkopitäjän Pyhälle Nikolaukselle, merenkulkijoiden suojeluspyhimykselle omistettu harmaakivikirkko on rakennettu keskiaikaisten maa- ja vesireittien solmukohtaan. Suuren Rantatien ja Inkoonjokisuun risteys kirkkoineen ja pappiloineen on muodostanut jo keskiajalla pitäjän kirkollisen, hallinnollisen ja liikenteellisen keskipisteen. Kyrkfjärdetiin laskevan Inkoonjoen suussa on kirkonkylille tyypillistä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa, vanha kaupparakennus ja entinen kunnantalo.\n\nInkoon harmaakivikirkon suorakaiteen muotoisen runkohuoneen pohjoisseinään liittyy sakaristo, asehuone on purettu. Itäpäädyn muista keskiaikaisista kirkoista poikkeava tiilikoristelu koostuu vaakanauhasta, sen päältä kohoavasta suuresta rististä sekä pyörökomeroryhmistä ristinvarren kummankin puolen. Jykevät kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kirkkosalin kahteen laivaan. Nelitraveisessa runkohuoneessa sekä sakaristossa on yksinkertaiset ristiholvit. Kuorin seinä- ja holvimaalaukset ovat myöhäiskeskiaikaiset. Pohjoisseinän länsipäässä on fragmentaarisena säilynyt Kuolemantanssi-aiheinen maalaus. Kiinteä sisustus on perusilmeeltään empiretyylinen. \n\nKirkon kaakkoispuolella olevan kellotapulin pohjakerros lienee keskiaikainen. 1730-luvun lopussa rakennusmestari Schultzin johdolla laajennetun kiviosan päälle rakennettiin kolmikerroksinen, ulkoseiniltään tervattu puutapuli, jonka alin kerros on toiminut makasiinina. Kirkkoa ympäröi harmaakiviaidalla rajattu hautausmaa. Kiviaita valmistui 1852, hautausmaan laajennukset 1918 ja 1956. \n\nKirkkoherranpappila sijaitsee keskiaikaisella paikallaan kirkon pohjoispuolella, Fagervikiin johtavan vanhan maantien, Suuren Rantatien varrella. Pappilan 1830-luvun lopulta oleva päärakennus on yleishahmoltaan ja yksityiskohdiltaan komea empiretalo, jossa huomiota kiinnittävät mm. kulmien pilasterit, leveä vaakalaudoitus ja muotoillut räystäslistat. Rakennuksessa on keskeissali, kuusi muuta huonetta ja keittiö. Puistomaisella tontilla on vanha hirsiaitta ja komea, 1890-luvulta oleva harmaakivinavetta, joka on jäänyt pohjoiseen johtavan maantien toiselle puolelle. \n\nKirkon eteläpuolella, joen varrella, vanhan sataman tuntumassa on 1900-luvun vaihteessa rakennettu, myöhemmin kunnantalona toiminut huvilarakennus. Sen vieressä oleva kiinteistö ns. Köpmans 1880-luvulta on vanhin kirkonkylän liikerakennuksista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.046518264,24.004626569 60.045924550,24.004643653 60.045903793,24.004671170 60.045705480,24.004689149 60.045362363,24.004509887 60.043419956,24.003914633 60.043127652,24.004946082 60.042442050,24.004610941 60.042675885,24.003584812 60.042875364,24.003099215 60.044302343,24.000000469 60.044927441,23.998798424 60.046461909,23.998404517 60.046426935,24.002941059 60.047249158,24.002989884 60.047322553,24.005045220 60.046710735,24.005290020 60.046518264,24.004626569" ;
        poi:history       "Inkoon harmaakivikirkko rakennettiin käyttäen hyväksi aikaisemmin paikalla olleeseen vanhempaan kivikirkkoon kuuluvia osia. Varhaisemman kapeakuorisen, mahdollisesti länsitornillisen kirkon seinärakenteita on näkyvissä sekä pohjois- että länsiseinässä. 1200-luvun lopulle tai 1300-luvulle ajoitettavissa oleva kivikirkko laajennettiin ja holvattiin nykyiseen kaksilaivaiseen asuunsa 1400-luvun lopulla. \r\n\r\nKirkko paloi salaman sytyttämänä 1623. Isonvihan venäläismiehityksen jälkeen kirkkoon tehtiin 1733-1734 uudet kattoristikot ja paanukatto, samalla päätyjä hieman madallettiin. Korjauksesta vastasi rakennus- ja muurarimestari Johan Friedrich Schultz. 1818 kirkkoon avattiin kolme uutta ikkuna-aukkoa ja muut laajennettiin rakennusmestari Martti Tolpon johdolla. Huonokuntoinen asehuone purettiin 1840-luvulla, jolloin myös kirkkosalin kiinteä sisustus uusittiin arkkitehti Jean Wikin laatiman ehdotuksen mukaan. Länsipäähän rakennetulle lehterille hankittujen urkujen julkisivut toteutettiin ruotsalaisen arkkitehti C.G. Blom Carlssonin piirustuksen mukaan. Kuorin kalkkimaalaukset restauroitiin 1953-1954. Kirkkoa kunnostettiin 1992 arkkitehti Carl-Johan Slotten johdolla. \r\n\r\nInkoon pappila mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1337. Pappilan nykyinen päärakennus valmistui 1836. Seurakunta oli tuolloin Helsingin yliopiston teologian professoreiden prebendinä eli palkkatilana, haltijanaan kirkkohistorian professori Benjamin Frosterus. Hänen tuomiaan piirustuksia seurakunta piti suurellisina, ja uudet, toteutetut piirustukset laati rakennusmestari Gustaf Adolphsson.\r\n\r\nInkoon kunnantaloksi ostettiin ns. Stenvallin huvilaksi valmistunut rakennus kirkon eteläpuolelta 1915. Uuden kunnantalon valmistuttua rakennus muutettiin kirjastoksi. Venäläinen kauppiaan Roman Mitranoffin perustama Köpmans toimi kauppana 1880-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k149 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:huvila , poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1220" ;
        skos:prefLabel    "Inkoon kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9594>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Erottajan pelastusasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Erottajan paloasema" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6903> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hel.fi/hki/pela/fi/Pelastustoiminta/Pelastusasemat/Erottaja" ;
        wgs84:lat            "60.1651795251798" ;
        wgs84:long           "24.9451204185476" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/erottajan-pelastusasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9833>
        dcterms:modified  "2012-05-09T14:38:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_342>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1346659~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1346977~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1346789~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7899>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Granholm, Florentin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7900> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7897> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7899" .

[ dcterms:description  "Useimpien kirjan isien ja tyttärien opiskelu- ja työpaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8533> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6657>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7541>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Penttilä, Timo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6399> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7541" .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p17285>
        dc:created      "2012-05-24T12:23:06.838+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:23:06.915+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "halls"@en , "hallit"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'- Nykyään Koffin puisto on varsinainen bailauspaikka, siitähän on tullut jo Kaivariakin suositumpi, Peppi lisäsi. - Luin just jostain kansanliikkeestä, joka on vaatimassa, että puisto suljettaisiin öisin. Meteli kuulemma häiritsee herkkäkorvaista naapurustoa ja varsinki viikonloppuisin koko mesta alkaa muistuttaa kaatopaikkaa. Ympärivuorokautisesta valvonnastakin on puhuttu.' (s. 15)\n'Yksiön ainoasta ikkunasta avautui hieno näköala Sinebrychoffin puiston yli Hietalahteen. Oli alkanut tuulla. Satama-allas keinahteli katuvaloissa mustana ja hopeisena. Kirjavat lehdet ajoivat toisiaan takaa puistokäytävällä. Toisiinsa kietoutunut pariskunta suuteli kiihkeästi puiston tornin juurella. Pieni matalajalkainen koira nuuhki vasikan kokoista kaveriaan torin kulmalla.' (s.141)" ;
  dcterms:description            "Peppi haastattelee Rebeccaa ruskansävyissä hehkuvan puiston laidalla sijaitsevassa kahvilassa. Henrin yksiöstä avautuu maisema samaiseen puistoon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9440> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8255>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1612861~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1612858~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_57>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:31+0300" .

koko:p40908  dc:created  "2012-05-24T06:50:11.215+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T06:50:11.31+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kurttiinit"@fi , "kurttiinit"@en , "kurttiinit"@sv .

rky:p432  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puolalanmäellä sijaitseva Turun taidemuseo on Suomen ensimmäisiä moderneja museorakennuksia. Museon ympärille istutettu kaupunkipuisto muodostaa ympäröivän 1900-luvun alkupuolen rakennuskannan kanssa näyttävän, kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden.\n\nPuolalanmäen laella seisova, arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun taidemuseorakennus on monumentaalinen Aurakadun pääte. Rakennus edustaa amerikkalaisvaikutteista uusromaanista tyyliä, joka on ollut suosittua 1800-luvun lopulla eurooppalaisten museorakennusten suunnittelussa. Rakennuksen julkisivut ovat harmaata Turun graniittia.\n\nVapaamuotoisessa ja maastomuodot huomioon ottavassa Puolalanmäen puistossa heijastuu 1800-luvun mannermainen  puistosuunnittelu, jollaisista esimerkkeinä ovat Turun Vartiovuori, Helsingin Tähtitornin puisto ja Kaivopuisto. Puiston alue perustuu arkkitehti C.L. Engelin vuoden 1827 kaupunkipalon jälkeen laatimaan asemakaavaan, jossa hankalat maastonkohdat ovat rakentamattomia.\n\nPuistossa sijaitsee useita 1900-1920 -luvuilla rakennettuja art nouveau -tyylisiä ja klassistisia asunto-osakeyhtiöiden asuinrakennuksia piharakennuksineen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös vuosisadan alun rakennukset piharakennuksineen Aurakadun, Torninkadun ja Tuurintien varrella. Puiston länsiosassa Iso-Puolalan tontilla on kaksi Turun paloa edeltävää, vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta periytyvää puurakennusta.\n\nTaidemuseon ja Puolalanmäen kaupunkikuvalliseen asemaan liittyy Turun kauppatorilta Puolalanmäelle nousevan Aurakadun varsi. Puuistutuksin reunustetun Aurakadun varrella sijaitsevat katulinjasta ulommas vedetyt Kauppaopiston sekä lyseon koulurakennukset sekä kaksi jugendtyylistä asuinkerrostaloa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.453568026,22.262047226 60.452528809,22.259116984 60.452601123,22.258620214 60.452376806,22.257741387 60.452675095,22.257446143 60.453356708,22.256599935 60.453832349,22.258110879 60.454779882,22.260976067 60.455493967,22.263085731 60.454288988,22.264832935 60.453783944,22.263413415 60.452645574,22.264803622 60.452384558,22.264095136 60.452728408,22.263636985 60.452602183,22.263221303 60.453568026,22.262047226" ;
        poi:history       "Turun taidemuseohanke sai alkunsa yksityisestä lahjoituksesta 1890-luvulla. Sijainniksi suunniteltiin Tuomiokirkon ja joen välistä puistikkoa, mutta lopulta paikaksi valittiin maisemamaalari Berndt Lindholmin ehdotuksesta Engelin vuoden 1828 kaavassa rakentamattomaksi mäeksi jätetty Puolalanmäki.\r\n\r\nArkkitehti Gustaf Nyström voitti 1900 järjestetyn kutsukilpailun Turun taidemuseon rakennuksen suunnittelusta. Rakennukseen sijoitettiin myös Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulu ja rakennushanke toteutettiin 1901-1904. Se oli yksi Suomen ensimmäisistä museorakennuksista. Taidemuseon peruskorjaus, jonka aikana rakennuksen takasivulle rakennettiin lasipintainen hissi- ja porrashuone valmistui 2005.\r\n\r\nTaidemuseo muutti Puolalanmäen asemaa kaupungissa; mäen istuttaminen puistoksi alkoi museon rakentamisen aikaan. Mäellä sijainneet vuoden 1827 palosta säilyneet puutalot ja –mökit purettiin ja puiston reunamille rakennettiin komeita asuinkerrostaloja, suunnittelijana muun muassa arkkitehti Alexander Nyström ja rakennusmestari A. Thomander. Rakentaminen tapahtui asemakaavan vastaisesti, sillä talojen julkisivut käännettiin puistoon suuntautuviksi. Rakennuskanta täydentyi myöhemmin 1920-luvulla mm. Jussi Paatelan suunnittelemin asuintaloin.\r\n\r\nTaidemuseon suunnitelleen arkkitehti Nyströmin ehdotuksesta taidemuseolle johtavan Aurakadun yläpään tonteilta kiellettiin rakennusten sijoittaminen katurajaan. Katua levennettiin ja sen varteen istutettiin puita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:museo , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1845" ;
        skos:prefLabel    "Puolalanmäki ja Turun Taidemuseo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9830>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mäkelä, J. Pekka "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.like.fi/kirjailija/makela-j-pekka" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9830" .

[ dcterms:description  "Tarkka kuvauspaikka Fredrik Paciuksen patsaan edusta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8570> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
] .

rky:p692  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuortaneen kaksifooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen   muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuortaneen pohjalaistalot muodostavat oman tyyppinsä, jolle on ominaista räystäiden koristelistoitus, kuistien ja haukkaikkunoiden vaihtelevat puitejaot sekä rakennuksen ullakkopäätyjen keltamultamaalaus. Muuten rakennukset ovat punamullattuja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin.\n\nKuortane on 1800-luvulla ollut Kainuun ohella merkittävin tervan tuotantoalue maassamme ja tervakaupan tuoma varallisuus ilmenee selkeästi pitäjän komeissa pohjalaistaloissa.\n\nKuortaneen komeista pohjalaistaloista kuuluisin ja tunnetuin on Länsirannalla sijaitseva Viitalan talo, Lakeuden lukko, aittoineen. Hallitsevalla paikalla kylän keskivaiheilla, vastapäätä Kuortaneen kirkkoa järven toisella puolella oleva kaksifooninkinen talo on rakennettu 1835 ja sen sekä kaksikerroksisen vilja-aitan arkkitehtuurissa näkyy uusklassismin arkkitehtuurin vaikutus.\n\nRuismäen tiivis puolitoista- ja kaksifooninkisten talonpoikaistalojen rivi on nykyisen Seinäjoelle johtavan valtatien eteläpuolella. Ruismäen vanhimmat rakennukset sijaitsevat nimensä mukaisesti mäellä, viljeltyjen peltojen keskellä. Kylän neljä 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden taloa ovat alavammalla maalla kylätontin länsipuolella. \n\nKuhajärven etelärannalla, Lapuanjoen ja vanhan mutkittelevan maantien välillä on Kuhan taloryhmä. Yli-Kuhan kaksifooninkinen punamullattu päärakennus vuodelta 1877 seisoo kivinavettoineen Ala- ja Keski-Kuhan tiiviin taloryhmän eteläpuolella.\n\nLänsiranta, Kuhajärvi ja Lapuanjokirannat ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.797600389,23.470199473 62.797126803,23.468524360 62.797056582,23.465134743 62.797805979,23.462808668 62.798813220,23.462753405 62.799184488,23.464747712 62.799605749,23.467130713 62.799634182,23.468662164 62.799319802,23.469730168 62.798437936,23.470581270 62.797902739,23.470448106 62.797600389,23.470199473" ;
        poi:history       "Kuortaneen kiinteä asutus syntyi Kuortaneenjärven ympäristöön 1500-luvun puolivälissä. Tervanpoltto ja kytöviljely vaurastuttivat pitäjää ja sen talonpoikia 1700-1800-luvulla, ja vaurastuminen näkyi komeiden talonpoikaistalojen rakentamisena.\r\n\r\nTalon jakamisen yhteydessä uudet talot rakennettiin samalle mäelle ja samaan pihaan. Ruismäki asutettiin 1771, kun Märijärven talon tytär sai torpan sieltä. Talot oikaistiin samaan riviin uusjaossa 1800-luvun lopulla ja talon halkomisen yhteydessä 1904."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k300 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1733" ;
        skos:prefLabel    "Kuortaneen pohjalaistalot (Nisula)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6202>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3635FDD9-3749-41A0-8C84-2034CEE9611C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1052>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8252>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Outinen, Kati"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8252" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ville kirkkopuistosta tuttua rataa aamiaiselle Ekbergille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8766>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6907>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6557>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Alppilan vesitorni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Linnanmäki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> ;
        wgs84:lat            "60.1877344674551" ;
        wgs84:long           "24.9402171096353" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/alppilan-vesitorni" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "I deras lilla stadsdel Hermanstad, som låg inklämd i triangeln mellan den livligt trafikerade Tavastvägen, återvinneingscentraleni de gamla avfallsanläggningarna på Byholmen och Helsingfors fängelse, var arbetslösheten en ständig hyresgäst. (s. 51)" ;
  dcterms:description            "En död man hittas i sin lägenhet i Hermanstad" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8886> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8751>
        dcterms:modified  "2010-02-22T20:15:48+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Lähdin kävelylle. Rahjustin hitaasti Koffin puistoon. Sen rinne oli täynnä värikkäillä pyyhkeillä ja kankailla lojuvia, helteestä nauttivia ihmisiä. Pysähdyin katselemaan kuinka mäen päällä olevaan suureen betonialtaaseen laskettiin vettä. Vaaksan syvyinen vesi kuhisi kiljahtelevia pikkulapsia, jotka säntäilivät edestakaisin ja pärskyttivät vettä ympäriinsä. Joku tuiskahti naamalleen, ja pian tarvittiin äitiä lohduttamaan ja puhaltamaan polveen.\" (s. 53)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1666> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i162>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Beautiful picture" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i161> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i161> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/beautiful-picture" .

rky:p1225  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kupittaa on yhtenäinen ja hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuntoalue.\n\nYhteensä alueella on kuutta erilaista talotyyppiä, jotka kaikki ovat avoverannalla varustettuja yksikerroksisia, matalakattoisia puutaloja. Tonttien vehreät puutarhat ovat hyvin hoidettuja ja rajautuvat kadulle päin orapihlaja-aitoihin. Tonteilla ei ole  talousrakennuksia lukuun ottamatta satunnaisia autotalleja.\n\nKupittaanpuiston ruotsalaistaloalue käsittää Kunnallissairaalantien ja Kupittaankadun välisen pitkittäisen pientaloalueen, joka rajautuu päistään Uudenmaankatuun ja Sepänkatuun. Suurin osa alueen taloista on Ruotsin lahjoittamia tehdasvalmisteisia puutaloja. Ruotsalaistalojen lisäksi alueella on suomalaisvalmisteisia puuelementtitaloja, jotka eivät ulkoasultaan eroa lahjataloista. Kaikki talot ovat suurinpiirtein saman kokoisia. Niissä on alun perin pystyrimalaudoitettu ulkovuoraus ja huopakatto sekä kaksi- tai kolmijakoiset ikkunat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.446006783,22.284275416 60.444050835,22.285999706 60.441278005,22.273473236 60.442050581,22.272473942 60.446006783,22.284275416" ;
        poi:history       "Suomeen saatiin 1940 Ruotsista 2000 tehdasvalmisteista puutaloa, joista 650 oli tarkoitettu pommitettuihin kaupunkeihin ja 1350 siirtoväen pika-asutustiloille. Ruotsalaiset lahjoitustalotyypit suunniteltiin Suomessa, mm. Helsingin kiinteistövirastossa (arkkitehti Lauri Pajamies) ja Ruotsissa tehtiin työ- ja asennuspiirustukset teollista tuotantoa varten. Talojen pystytyksestä kaupunkeihin huolehtivat kaupunkien rakennusviranomaiset ja maaseudulle Puutalo Oy. Lahjoitustalojen suurimpia vastaanottajia olivat Helsinki, Lahti, Kuopio ja Kuhmo. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Helsinkiin ja Turkuun.\r\n\r\nKupittaan nykyiselle ruotsalaistaloalueelle suunniteltiin jo 1920-luvulla puutarhakaupunginosaa. Bertel Jungin asemakaava ei kuitenkaan toteutunut, vaan pommituksissa kärsinyt Turku kaavoitti entisen pellon ruotsalaisia lahjoitustaloja varten 1940. Kaavan laati Turun asemakaava-arkkitehti E. Sutinen, joka jatkoi kaavaa samojen periaatteiden mukaisesti seuraavana vuonna Kaskenkadulle ja Sepänkadulle asti suomalaisvalmisteisia taloja varten. Turkuun pystytettiin 75 lahjataloa, jotka myytiin pääasiassa siirtoväelle ja pommituksissa kotinsa menettäneille turkulaisille. Talot koottiin rakennuspaikalla ja Turun kaupunki osallistui  töihin rakennuttamalla taloihin kellarikerrokset ja perustukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4619" ;
        skos:prefLabel    "Kupittaan ruotsalaistaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8846>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Viikin kampus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2237561775586" ;
        wgs84:long        "25.0125694989181" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/viikin-kampus" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7008>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Pohjoisranta 6"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bäckin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9637> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1712432100086" ;
        wgs84:long           "24.9594274645408" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7008" .

rky:p1485  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanajaveden laakson keskiaikaista rälssiä edustaa merkittävä joukko kartanoita Hattulan alueella. Lahdentaan, Suontaan, Lepaan, Merven ja Vesunnan keskiaikaiset rälssi- ja säterikartanot muodostavat laajan viljelymaiseman Vanajaveden laakson pohjoisosaan. Alueella korostuvat rakennetun ympäristön lisäksi myös historialliset ja maisemalliset arvot. Lepaan kartanon maille perustettu puutarhaopisto on Mustialan maatalousoppilaitoksen ja Evon metsäopiston rinnalla autonomian aikana perustettuja valtion oppilaitoksia, joiden tavoitteena oli maanviljelyksen, metsähoidon ja puutarhaviljelyn edistäminen Suomessa. Oppilaitos on alkuperäisessä käytössään, puutarha-alan opetus on jatkunut yhtäjaksoisesti vuosisadan ajan.\n\nLahdentaan, Suontaan, Lepaan, Merven ja Vesunnan kartanoympäristöihin kuuluu monipuolisen, eri vuosisadoilta peräisen olevan rakennuskannan ohella pitkään viljelyksessä olleet peltoaukeat talouskeskuksiin johtavine puukujanteineen sekä puistot ja laajat puutarhaviljelmät.\n\nKartanoiden historiaan liittyy Hämeen ja koko maankin historiassa vaikuttaneiden sukujen ja henkilöiden vaiheita. Rakennuskannan ja puistojen suunnittelussa on käytetty hyväksi tunnettujen arkkitehtien ammattitaitoa. Kartanoiden ja puutarhaopiston lisäksi alueella on lukuisia maatiloja ja huviloita sekä niihin liittyneitä työntekijöiden asuinrakennuksia. \n\nLepaan puutarhaoppilaitos on perustettu entisen Lepaan rälssisäterin maille. Nykyinen Lepaa jakautuu kolmeen osaan. Alueen ytimen muodostaa 1930-luvulla rakennettu opistopiha, jonka rakennukset muodostavat neljältä sivulta rakennetun pihaneliön. Toisen osan muodostavat salmeen liittyvässä puistossa alueen vanhimmat rakennukset, kartanon päärakennus ja pytinkirakennus. Alueen läpi kulkee tuulimyllylle, myöhäiskeskiaikaiselle kivisakastille ja siihen liittyvälle, kiviaidan ympäröimälle hautausmaalle päätyvä tie. Nykyisin (2009) Lepaalla toimii Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön puutarhaoppilaitos. Alueen uusin rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta ja 1990-luvulta. Uusi kasvihuone on rakennettu 2000-luvulla.\n\nHattulan keskiaikaisten kartanoiden ja Lepaan puutarhaopiston alue on osa Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.077784524,24.331999496 61.078672432,24.331304267 61.081370997,24.327198839 61.084809344,24.320625600 61.087887786,24.314857174 61.089445880,24.313871702 61.091652841,24.311512070 61.093657259,24.306531206 61.096848720,24.302690113 61.099487471,24.295636076 61.104361566,24.291416176 61.108680609,24.289493892 61.111698847,24.293893317 61.113717601,24.302804531 61.111608627,24.308185817 61.116125324,24.316187161 61.119566761,24.313565532 61.122825227,24.316861134 61.127852979,24.312783895 61.129781878,24.313518171 61.132121954,24.317781125 61.132901218,24.319191030 61.133366840,24.322976854 61.131519577,24.332902686 61.132062138,24.335653535 61.131407622,24.338660614 61.129345486,24.344478142 61.129363589,24.350632756 61.126604483,24.349585834 61.125330424,24.343895684 61.123469406,24.336269813 61.122358168,24.331977265 61.119579076,24.333343663 61.116989114,24.344313257 61.110794677,24.349500713 61.108128555,24.354513854 61.105709505,24.357587978 61.103990763,24.359982280 61.101863792,24.360703013 61.101068937,24.362321413 61.099649008,24.366552750 61.096398520,24.369383874 61.092657419,24.372099840 61.091692209,24.374450813 61.088008310,24.381405874 61.085104048,24.374615069 61.081847746,24.362914022 61.078389964,24.355136430 61.073793462,24.342958677 61.074602610,24.340176797 61.077784524,24.331999496" ;
        poi:history       "Vanajavedenlaakson kulttuurimaisemat ovat olleet Hämeen tiheimmin asuttua seutua jo rautakaudella suotuisien olosuhteiden ja tärkeän vesireitin vuoksi. Esihistoriallisesta asutuksesta kertovat lukuisat kalmistot, asuinpaikat, muinaispellot, kuppikivet, miekanhiontakivet ja linnavuoret. Keskiajan alkupuolella Ruotsin valta ja kristinusko alkoivat vahvistua Hämeessä, mikä näkyi kirkkoina, linnoituksina ja rälssikartanoina. \r\n\r\nHattula on Hämeen vanhimpia pitäjiä ja Tyrväntö ts. Kulsiala oli Hattulan seurakunnan kappeli 1440-luvulta alkaen. Kappeliseurakunnan kivinen sakasti rakennettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa ja siihen liittyi puinen kirkkohuone. Kirkko purettiin sakaristoa lukuun ottamatta 1799, jolloin Tyrvännön uusi kirkko rakennettiin Suotaalan kylään. \r\n\r\nLahdentaan kartano mainitaan rälssinä 1449, asuinkartanoksi se muodostui 1600-luvun jälkipuoliskolla. Sotaneuvos Boijen perustama pellavakehräämö ja kehruukoulu toimivat Lahdentaassa 1762–1776. Kaksikerroksinen hirsinen päärakennus valmistui 1787. Nykyinen uusrenessanssityylinen ulkoasu on 1880-luvulta, keittiösiipi on rakennettu 1925. Pihapiirissä on asuin- ja talousrakennuksia 1800-luvulta. Puisto on perustettu 1700-luvulla. \r\n\r\nSuontaan kartano oli jo keskiajalla asuinkartanona. Suomen ensimmäinen tunnettu ritari ja poliittinen vaikuttaja Niilo Olavinpoika oli tilan isäntänä 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Kartanomiljöö on 1900-luvun alkupuolelta. Klassististyylisen suunnitelman teki arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg, joskaan suunnitelmia ei toteutettu kokonaisuudessaan. Päärakennus on uusittu nykyasuunsa 1927. Päärakennusta ympäröivän puiston suunnitelmat teki Bengt Schalin 1928–30. Talouspihan kookkaat tiilirakenteiset karjarakennukset ovat 1890- ja 1920-luvuilta. \r\n\r\nMerven rälssisäteristä ja kylästä on maininta 1380-luvulta. Kartano muodostui Ylöstalon ja Alastalon rälssisätereistä sekä niihin 1830-luvulla yhdistetystä Kraatarin rälssisäteristä.  Kartanon rakennukset ovat koivukujan päässä olevalla mäenkumpareella. Päärakennus ja sitä ympäröivä puisto ovat 1850-luvulta. Merven mäenharjanteelle keskittyneessä ryhmäkylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa Heikkilän, Henttalan ja Visalan tiloilla. \r\n\r\nVesunnan kartano on Hattulan vanhin. Ensimmäinen maininta rälssikartanosta on 1310-luvulta. Turun tuomiokirkon ja kruunun lisäksi omistajina ovat olleet mm. Sten Sture ja Arvid Tavast. Kartanon hirsirunkoinen, rapattu päärakennus on 1800-luvulta. Näyttävä kivi- ja tiilirakenteinen navetta on rakennettu 1840-luvulla Sten Sturen 1500-luvulla rakennuttaman harmaakivilinnan raunion kivistä. \r\n\r\nHämeen vanhimpiin kartanoihin kuuluva Lepaan rälssisäteri mainitaan kirjallisissa lähteissä asuinkartanona jo 1460-luvulla. Tyrvännön kirkon sijoittuminen Lepaan kartanon maalle, lähes sen pihapiirin yhteyteen, kytkee kirkon ja kartanon keskiaikaiset vaiheet toisiinsa. \r\n\r\nLepaata on kutsuttiin myös Stjernsundiksi Stjerncrantz-sukuun kuuluneiden omistajien mukaan. Päärakennus on perimätiedon mukaan 1600-luvulta. Nykyisen, lähinnä empiretyylisen ulkoasun rakennus sai 1800-luvun alkupuolella. Kartanon puutarha istutettiin alun perin 1760-luvulla. Englantilaistyylinen puisto on peräisin 1840-luvulta ja barokkityylinen puutarha 1930-luvulta. \r\n\r\nStjernsundin kartanon viimeinen omistaja oli Karl Fredrik Packalén, joka luovutti tilan testamentissaan valtiolle 1902 puutarhuri- tai maanviljelyskoulua varten. Lepaan sijainti vilkasliikenteisen laivareitin varrella, erilaisten maalajien saatavuus sekä ilmaston lauhkeus mainitaan ratkaiseviksi tekijöiksi päätettäessä sijoittaa sinne suunnitteilla ollut valtion puutarhaopisto. Lepaan puutarhaoppilaitos perustettiin vuonna 1912 ja puutarhakoulu sen rinnalle vuonna 1923. \r\n\r\nLepaan kartanon rakennuksia korjattiin ja rakennettiin vuosina 1910-12 oppilaitoksen käyttöön arkkitehti H. Helin johdolla. Toiminnot sijoitettiin kartanon vanhoihin rakennuksiin, ainoa uusi  oli koulurakennus Opistola, joka sijoitettiin täydentämään asuntolaksi muutetun väentuvan Kotilan ja marjatuotannon säilytyspaikaksi muutetun aitan Marjalan reunustamaa pihaa. Koulua kohdannut tulipalo tuhosi täysin Opistolan 1934. Arkkitehti Jalmari Peltosen suunnitelmien mukaan rakennettiin 1935 entisen Opistolan kivijalan päälle ruokala Toimela ja vastapäätä pihan eteläreunalle nykyinen kolmikerroksinen opistorakennus. Opiston karjarakennukset rakennettiin 1930-luvulla Tyrvännön kirkolle johtavan maantien varteen. Rakennussuunnitelma käsittää kivinavetan, tiilisen makasiinin ja asuinrakennuksia ja ne laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k082 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:sakasti , poio:tie , poio:puisto , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3970" ;
        skos:prefLabel    "Hattulan keskiaikaiset kartanot ja Lepaan puutarhaopisto"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9202>
        dcterms:modified  "2010-06-04T15:30:45+0300" .

rky:p1819  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella säilynyt yksittäinen kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty kolttien vanhan rakennusperinteen mukaisesti 1940-luvulla, kun kolttasaamelaiset joutuivat evakkoon Petsamon Suonikylästä. Rakennuskanta edustaa sekä vanhaan perinteeseen pohjautuvaa rakentamista että valtion asutustoimiin liittyviä tyyppitaloja.\n\nSuomen vähälukuiset kolttasaamelaiset ovat Suomelle aikaisemmin kuuluneen Petsamon alueen kolmen siidan Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttaväestöä, jotka on asutettu toisen maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosaan. \n\nNellimvuonon pohjukassa, Virtaniemeen johtavan tien varressa, Inarijärven koillisrannalla on Nellimin kylä, jonka pienet asuinrakennukset on rakennettu tyyppipiirustuksilla toisen maailmansodan jälkeen. Rakentamisessa on pyritty ottamaan huomioon kolttasaamelainen rakennusperinne ja paikalliset olosuhteet. \n\nSevettijärvi on kolttasaamelaisten keskuskylä, jossa on peruskoulun ala-aste ja yläaste, terveystalo, Ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, Metsähallituksen virkatalo, Kolttien perinnetalo ja Kolttien kyläkokouksen toimisto.\n\nLuttojoen kolttakentät (Oskarinjärvi ja Oskarinkoski) ovat olleet Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneiden Semenoffin ja Fofanoffin perheiden asuinpaikkoja 1940-luvulla. Kolttakenttä on rakennettu vanhan perinteen mukaisesti. Suomujoen varrella 12 km päässä Kotajärven pohjoisrannalla on Fofanoffin perheen kesäpaikkana ollut asuinkenttä, joka on kunnostettu 1983. Oskarinkosken ja Oskarinjärven asuinkentillä pirttirakennusten lisäksi säilynyt muuta tyypillistä rakennuskantaa, johon kuuluvat jalka-aitat, sauna, varastot, ulkoleivinuunit, maakellarit, lammaspuurat, porosuojat ja verkkoulut.\n\nRakennuskokonaisuuteen kuuluu \n- asuinkota, jota on myöhemmin käytetty keittokotana \n- pirtti, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- jalka-aitta \n- ulkouuni, joka on muurattu lähes kokonaan uudelleen 1980 \n- savusauna, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- koirankoppi \n- lammaspuura ja -aita \n- porolato eli liemu kauempana muusta rakennusryhmästä\n- verkkoulut\n\nKolttakenttää ympäröivä poroaita on noin 1400 m pitkä rengasaita, jonka ala on noin 8 ha. Aidan korkeus on 150 cm. Vitsastarpeina aidan sidonnassa on käytetty sodanaikaisia saksalaisia puhelinkaapeleita ja nauloja. Aita on osittain kunnostettu 1980-luvulla.\n\nMuita hyvin koltta-asutusta edustavia pihapiirejä ovat Kevärinne Kutujärven rannalla, jonka pihapiirissä on vanha asuinrakennus, varasto-lampola ja sauna. Tsarmijärven rannalla Paatsjoella on kaksihuoneinen alkuperäisessä kunnossa säilnyt kolttatalo lampola- ja varstorakennuksineen ja aidattuine perunamaineen.\n\nKolmosjärvellä on säilynyt kolttien erämaa-asutusta hyvin edustava Fofanoffin suvun mansardikattoinen pirtti, jossa on lautarakenteinen eteinen. Pienessä, jo hävinneessä navetassa on pidetty lehmää ja hevosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.452633269,28.291581113 68.452373069,28.290546646 68.451747386,28.289301433 68.451018190,28.289130315 68.450543289,28.291003922 68.450802484,28.292401031 68.450610511,28.294636198 68.450431194,28.295230791 68.450198094,28.294569565 68.449930051,28.292264718 68.449758079,28.291909434 68.449503769,28.291937982 68.449878318,28.288676491 68.450066895,28.286873141 68.450162498,28.282688436 68.450501432,28.281973217 68.450792431,28.281298728 68.451565627,28.281301450 68.452472638,28.280704432 68.453285326,28.279082777 68.453561173,28.287529003 68.452633269,28.291581113" ;
        poi:history       "Kolttasaamelaisten perinteinen asuma-alue ulottui Näätämöstä Petsamoon ja Tuuloman Lappiin, mutta valtioiden välinen rajapolitiikka on muuttanut kolttien perinteisiä asutusmalleja. Kolttasaamelaisten vuotuismuuttojärjestelmä oli yksi vanhamuotoisimmista ja tyypillisimmistä muuttomalleista. Suonikylä oli 1600-luvulta 1800-luvulle pääasiassa pyyntitaloudesta elävä yhteisö. Talvet asuttiin yhteisessä talvikylässä ja harjoitettiin yhteisesti kalastusta ja suurriistanpyyntiä. Muina vuodenaikoina väestö hajaantui säteittäisen mallin mukaan harjoittamaan kalastusta ja metsästystä omille sukualueille. Poroja käytettiin kuljetuksiin ja peuranpyynnin houkutuseläimiksi.\r\n\r\nSuomen menetettyä toisessa maailmansodassa Petsamon Neuvostoliitolle, koltat evakuoitiin entiseltä asuinalueeltaan. Petsamon alueen kolmen siidan kolttasaamelaiset asutettiin Inarin kunnan itäosaan, suonikyläläiset Sevettijärven alueella, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin alueelle ja Paatsjoen kolttasaamelaiset Keväjärven-Mustolan alueelle. \r\n\r\nKolttayhteisön muutto uusille vakinaisille asuinsijoille tapahtui 1949-1952. Näätämön alueella koltat asutettiin ympärivuotisille asuinpaikoille 50 kilometriä pitkälle kapealle vyöhykkeelle päävesistöjen varteen Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ja seutua alettiin kutsua Sevettijärveksi. Asutukseen ei enää kuulunut yhteistä talvikylää eikä vuotuismuuton piirteitä. Kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti valtio.\r\n\r\nPetsamosta evakkoon joutuneet koltat muuttivat Nellimin alueelle 1945 ja 1946. Valtioneuvoston vahvistaman asutussuunnitelman mukaan Nellimin rakentaminen aloitettiin 1948 alussa. Vuoteen 1951 mennessä alueelle oli pystytetty 51 asuinrakennusta, saman verran talousrakennuksia sekä koulu, oppilasasuntola, terveystalo ja rukoushuone.\r\n\r\nSevettijärven alueelle rakennettiin yli 50 uudistilaa toisen maailmansodan jälkeen. Sevettijärven asutus- ja rakennustoiminta oli osa valtion jälleenrakennustoimintaa Lapissa. Koltat, jotka olivat asuneet Petsamon Suonikylässä, muuttivat pääosin Sevettijärven alueelle. Kyläkeskukseen rakennettiin valtion toimesta ortodoksinen kirkkorakennus, hautausmaa, terveystalo, koulutalo ja sen asuntola sekä posti. Kolttasaamelaiset kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin seurakuntaan. Arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema Sevettijärven rukoushuone vihittiin käyttöönsä 1951.\r\n\r\nHeti toisen maailmansodan jälkeen koltat pyrkivät asettumaan Luton ja Nellimin väliselle alueelle mahdollisimman lähelle entisiä kotiseutujaan. Alueluovutuksissa kotipaikkansa, poronsa ja lähes kaiken muun omaisuutensa menettänyt Semenoffin perhe ehti ennen Sevettijärvelle sijoittamista asettua aluksi Suonikylän entisille kesäasuinalueille Suomujoen Kotajärvelle 1946-1948. Ensimmäiseksi rakennettiin turvekota, jota käytettiin keittokotana asuinrakennuksen eli pirtin valmistuttua 1947. Poroaitaa käytettiin Semenoffien poismuuton jälkeen Lapin paliskunnan tilapäisenä erotusaitana. Kolttakentän kunnostaminen alkoi 1980-luvulla. Pirtti ja sauna rakennettiin uudestaan 1983.\r\n\r\nOskarinkosken ja Oskarinjärven kolttakenttiä kunnostettiin 1981 ja 2000 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston talkooleirillä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2132" ;
        skos:prefLabel    "Kolttasaamelaisten asutuspaikat (Oskarinjärvi ja Oskarinkoski)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Veikko Rakkola oli käynyt Itäkeskuksessa viimeksi ennen laajennusta. 'Se on nyt isompi kuin Tiiaiskorven metsäpalsta. Kymmenen hehtaaria katettua tilaa', tytär kertoi puhelimessa. Omistus oli kuulemma siirtynyt hollantilaiselle sijoittajalle. Tungoskin näytti kansainvälistyneen: tummia huivipää-äitejä lastenvaunuineen, venäjää suhahtelevia saapasjalkoja, pikimustia pipomiehiä, sauvakävelijä, itsekseen puhuvia raitapukumiehiä, koiria talutushihnoissa. Kahvipöydässä mustalaisia kuin Haminan markkinoilla.\" (s. 17)" ;
  dcterms:description            "Robert Rakkola, entinen mainosmies, keikkailee helsinkiläisen kauppakeskuksen joulupukkina ja etsii elämälleen suuntaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6359>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7173>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:20+0300" .

[ dcterms:description  "Heikki Ritavuori, sisäministeri, asui Nervanderinkatuu 11:ssa, ja hänet ammuttiin asuintalon ovella 14.2.1922." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7775> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2809>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kotikatu. Kotiinpaluu." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8862> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8863> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8856> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "Kirja perustuu YLE, TV 1:n tuottamaan tv-sarjaan \"Kotikatu\". Kotiinpaluu on kirjasarjan ensimmäinen osa ja kattaa televisiosarjan 17 ensimmäistä osaa." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kotikatu-5" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7268>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Degerö lågstadieskola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1869338122421" ;
        wgs84:long        "25.0436980256395" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7268" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7507>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2357>
        dcterms:modified  "2011-10-05T16:53:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1492386~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9462>
        dcterms:modified  "2010-11-24T11:46:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1583755~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1663333~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Forssell on näytellyt Kaupunginteatterin \"Kauppamatkustajan kuolemassa\" (ensi-ilta 1999), \"Kvartetissa\" (ensi-ilta 2002) sekä näytelmässä \"Nuoruuden suloinen lintu\" (2003)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560>
] .

rky:p159  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Päijälän raittikylän perinteinen, tienvartta tiiviisti reunustava rakenne on hyvin säilynyt.\n\nAla-Karkjärven pohjoispuolella, vanhan nelostien varrella sijaitseva raittikylä muodostuu kylätien linjauksen mukaan sijoittuneista kauppiaiden, käsityöläisten ja maanviljelijöiden asuttamista pihapiireistä. Tiheään rakennetusta kylästä on nykyisinkin vielä jäljellä kolmisenkymmentä rakennusta, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta. Parhaiten rakennuskanta on säilynyt Nuutin, Muistolan, Kanervan ja Kotilan tiloilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.569269688,25.180059810 61.568660303,25.180703185 61.568512359,25.179431173 61.568041488,25.178746629 61.568077849,25.178214812 61.569435250,25.178053634 61.570874297,25.174587790 61.571738650,25.175819796 61.574339293,25.175628607 61.573667785,25.178693472 61.576277405,25.181992848 61.576134509,25.183614764 61.573017792,25.180587597 61.571897951,25.180027963 61.571342593,25.180164260 61.570882526,25.177321242 61.569853747,25.178682103 61.569269688,25.180059810" ;
        poi:history       "Päijälä mainitaan jo keskiajalla ja vuoden 1539 maakirjassa kylässä oli seitsemän savua, taloista Hukki eli Knihtilä oli suurin. Vuoteen 1698 mennessä Päijälään oli muodostettu Hukin, Kopolan, Kuttilan, Juntterin, Teppisen, Korolan, Leisalan, Muurahaisen, Hyrkkälän ja Sorkkalan kantatalot. Kylän halki kulki keskiaikaisperäinen Päijänteen läntinen maantie. \r\n\r\nKun isojako 1841 Kuhmoisten kirkonkylän tuntumassa vakiinnutti yksityisen maanomistuksen, talot alkoivat myydä tontteja, joiden rakentamisen myötä syntyi tiivis kylä Päijälän tien varteen. Päärakennukset rakennettiin reunustamaan raittia. Ensimmäiset kauppaliikkeet perustettiin maakaupan vapauduttua 1800-luvun puolivälin jälkeen ja 1900-luvun alussa Päijälän raitin varrella oli jo useita kauppoja. Päijälän viimeinen kauppa sulki ovensa 1970-luvulla. Uusi tielinjaus jätti raittikeskuksen liikenteeltä syrjään 1980-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k291 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:tie , poio:kyla , poio:liikerakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=210" ;
        skos:prefLabel    "Päijälän raittikylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9557>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Luokkala, Ari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Luri" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9557" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7767>
        dcterms:modified  "2009-11-12T12:28:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_305>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:22+0300" .

rky:p1721  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tapanilan pientaloalue on esimerkki välirauhan aikana Ruotsista saadun avun turvin  nopeasti kaavoitetuista ja rakennetuista asuinalueista, joilla helpotettiin karjalaisten evakkojen asuttamista. Alue muodostaa niin maisemallisesti kuin historiallisestikin arvokkaan kokonaisuuden.  \n\nLahden kaupungin länsipuolelle, Tapanilan tilan entisille pelloille sijoitetut talot sijaitsevat lähellä toisiaan ja muodostavat yhtenäisen ja hyvin säilyneen pientaloalueen. Rakennusten päätyjen sijoittaminen kadulle päin antaa alueelle väljän ja rytmikkään ilmeen. Alueen ulkoasuun vaikuttavat ratkaisevasti pienillä tonteilla olevat vehmaat puutarhat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.983755147,25.600066768 60.985255188,25.597496390 60.986321622,25.596811031 60.986856948,25.597818724 60.987274920,25.596719899 60.988076039,25.598059642 60.989303887,25.599135087 60.987513211,25.603584680 60.986954054,25.602577908 60.985337680,25.603139996 60.983912966,25.601483952 60.983755147,25.600066768" ;
        poi:history       "Talvisodan päättymisen jälkeen Suomi sai Ruotsista lahjoituksena noin 2000 ns. lahjataloa jälleenrakentamisen vauhdittamiseksi. Ruotsalaistaloja rakennettiin 75 paikkakunnalle. Suuria asuinalueita oli Helsingissä, Lahdessa, Porissa, Turussa, Forssassa, Kuhmossa, Kuopiossa, Tampereella, Mikkelissä ja Oulussa.\r\n\r\nLahjatalojen piirustukset laativat yliarkkitehti Urho Orola ja arkkitehti Jalmari Peltonen, työ- ja kokoonpanopiirustukset tehtiin Ruotsissa. Tapanilan alueelle rakennuksia suunnitteli lisäksi arkkitehtiylioppilas Paavo Salminen.\r\n\r\nTalvisodan evakkojen asuttamiseksi Tapanilan tilan pelloille muodostettiin 105 tonttia, kaavan laati kaupungingeodeetti Lauri Kautto. Talot jaettiin syksyllä 1940 ja niiden mukana tulivat yksityiskohtaiset piirustukset, työohjeet ja aineluettelot. Tapanilan puutaloalue rakennettiin 1940-1941.\r\n\r\nTapanilan lisäksi toinen Lahteen perustettu ruotsalaistalojen alue sijoitettiin kaupungin pohjoispuolelle ja nimettiin ruotsalaisen kummikaupungin mukaan Västeråsiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:katu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4840" ;
        skos:prefLabel    "Tapanilan ruotsalaistaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7170>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Kumpulankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kumpis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1990475401552" ;
        wgs84:long           "24.9597487933049" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7170" .

<http://example/upload-base/#metadescription_565>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7504>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Kantele, Olavi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7486> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7504" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Uudenvuoden yönä, samalla hetkellä, jolloin Tuomiokirkon kello alkoi kumautella kahtatoista lyöntiään julistaakseen, että eräs seitsemänkymmentäluvun vuosi on jälkeen eletty ja uusi alkamassa, Tehtaankatu kahdeksantoista kolmannen kerroksen huoneistoon kokoontunut seurue kohotti seisaalleen nousten lasinsa ja joi maljan vaihtuneen vuoden kunniaksi.\" (S. 5.)" ;
  dcterms:description            "Antonian ja hänen äitinsä koti." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1902> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7576>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3068>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1544546~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8218>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1739594~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2971>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tähtitorninvuori" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/tahtitorninvuori" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Sai Lärvi-Ville takkiinsa,\nse itki Mollii mukaansa,\nse ei kai unta öisin saa,\nse maksais siitä  mitä  vaan.\nSe osti lisää humalaa..." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i497> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9209>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7764>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kävelyllä Lenininpuistossa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7163> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7763> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7764" .

time-schema:during  a       owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "aikana"@fi , "during"@en ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  skos:related .

[ dcterms:description  "Leila ja Jussi Antela ovat jouluostoksilla Forumissa samaan aikaan kun Kristiina järjestää kauppakeskuksessa epävireisen lauluesityksen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2124> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7620>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p12>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinparakki C98"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:53:55.836+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:53:06.279+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p1224 ;
        poi:description  "Majoitusparakki C 98 pystytettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolan ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki sijaitsee kolmen parakin ryhmästä lähimpänä ruokalaa. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Rakennuksessa oli neljä kuuden miehen tupaa, keittiö, wc, suihkuhuone ja kuivaushuone. Se on majoitusparakkina edelleen. Heleän vaaleansininen talo maalattiin vihertävällä öljymaalilla ja sisäänkäynti varustettiin katoksella kesällä 1993.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva. "@fi ;
        poi:history      "Majoitusparakki C 98 pystytettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolan ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki sijaitsee kolmen parakin ryhmästä lähimpänä ruokalaa. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Rakennuksessa oli neljä kuuden miehen tupaa, keittiö, wc, suihkuhuone ja kuivaushuone. Se on majoitusparakkina edelleen. Heleän vaaleansininen talo maalattiin vihertävällä öljymaalilla ja sisäänkäynti varustettiin katoksella kesällä 1993.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva. "@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14461493601134" ;
        wgs84:long       "24.99175734519963" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8478>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:53+0300" .

rky:p655  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tastin kylä on rakennuskannaltaan hyvin säilynyt, tiivis, tyypillinen Pohjanmaan jokivarren asutuskeskittymä koskipaikan ja joen ylityspaikan kohdalla. Alavetelin nuorisoseurantalo Tastin kylässä on poikkeuksellisen komea jugendrakennus, joka maisemallisesti hallitsevalle paikalla kylärakenteessa.\n\nAlavetelin Överbyssä, Tastin mäellä on noin kymmenen yksikerroksisen talonpoikaistalon ryhmä runsaine talousrakennuksineen. Osittain 1700-luvulta periytyvä rakennuskanta muodostaa tiiviin kokonaisuuden mäen harjanteella, Perhojoen mutkan yläpuolella. Pappilankosken kohdalta Tastin mäelle nousee koivujen reunustama vanha Kokkolan ja Jyväskylän välinen maantie. Kyläkuvaan kuuluu myös 1950-luvun kansakoulu, jota on myöhemmin lajennettu.\n\nAlavetelin nuorisoseurantalo Gillestugan on poikkeuksellisen komea jugendrakennus. Rakennuksen kruunaa torni, joka erottaa sen maaseudun muista rakennuksista. Seurantalo on vuorattu  pysty- ja vaakasuuntaisella laudoituksella ja rakennuksen nurkat, räystäät sekä pieniruutuiset ikkunat on koristeltu taidokkailla listoilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.699039869,23.359187187 63.699400627,23.359998718 63.699209866,23.361073206 63.698810264,23.362511869 63.698497176,23.364085843 63.698346304,23.364500344 63.698195676,23.364914130 63.697934165,23.365632567 63.697832796,23.366114839 63.697504215,23.366813642 63.697466746,23.367058916 63.697430521,23.367310559 63.697285047,23.367576368 63.697088282,23.367543665 63.696925660,23.367425753 63.696782711,23.367521074 63.696686253,23.367735508 63.696729889,23.368609952 63.696335895,23.369500934 63.696171273,23.369873220 63.695746106,23.365776297 63.695268117,23.362778352 63.695246975,23.362386652 63.695312573,23.361939723 63.695665398,23.361578460 63.696176643,23.360860183 63.695978164,23.359105604 63.696850353,23.357978468 63.697219964,23.357471695 63.697623025,23.356767545 63.698019021,23.356047097 63.699577135,23.353212655 63.700114237,23.354621363 63.698834735,23.357585442 63.698787290,23.357680893 63.698871940,23.358483646 63.699039869,23.359187187" ;
        poi:history       "Vetelin- eli Perhonjoen jokivarteen syntyi vakinaista asutusta jo keskiajalla. 1560-luvulla jokivarren Alavetelissä ja Räyringissä oli 9 taloa. Asutus keskittyi Alavetelissä monitaloisina ryhminä jokivarteen. Överbyn Tastista kehittyi entisen Alavetelin kunnan suurin keskus 1950-luvulle tultaessa.\r\n\r\nAlavetelin nuorisoseura, Nedervetil Ungdomsförening, perustettiin Suomen ensimmäisten nuorisoseurojen joukossa 1895. Ensimmäinen nuorisoseuraintalo valmistui pari vuotta seuran perustamisen jälkeen ja osoittautui pian liian pieneksi. Uuden seuraintalon rakentaminen aloitettiin kylän keskeisimmälle paikalle, sillä haluttiin, että seurantalo erottuu kylän muista rakennuksista ja näkyy kauas. Talkoovoimin rakennettu talo Gillestugan valmistui  1910, mutta vain kolmen vuoden kuluttua koko rakennus paloi maan tasalle. Uuden seurantalon suunnitelmat tilattiin nuorelta rakennusmestarilta Karl Johan Ahlskogilta ja uusi komea Gillestugan valmistui yhdeksässä kuukaudessa. Rakennusta laajennettiin 1936."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k288 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:seurantalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2064" ;
        skos:prefLabel    "Tastin kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3422>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Keskinen, Kimmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3422" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8120>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1405281~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mä liikun aina melko suppealla alueella: Aleksis Kiven katu, Vaasankatu, Hesari. Poikkikaduista mä en käy koskaan Flemaria tai Kinaporia pitemmällä. Sitä, mistä poka löytyy, ei voi koskaan tietää, mutta jostakin syystä mä kävelen Aleksis Kiven kadulla aina mieluummin Vaasankadun kuin Harjun vanhan ruumishuoneen puolta.\" (s. 71-72)" ;
  dcterms:description            "Monologiromaani Trixiestä, prostituoidusta. Trixie kertoo oman elämänsä tarinan. Trixie tapaa päivystää Aleksis Kiven kadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7747> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6091>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=06A1E61C-CF04-4FD8-8F8A-4FAF8A799DCA> .

[ dcterms:description  "Aitamaa varjostaa vaimoaan ja tämän rakastajaa Olympialaiturilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8084> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5711>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Töölönlahden lenkkipolku" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka pitkä mahtaa olla lenkkipolku, joka kulkee Töölönlahden ympäri? Haluaisin erityisesti tietää, minkä mittainen on nimenomaan se reitti, joka kulkee pelkän Töölönlahden ympärillä (Oopperatalo, Finlandia-talo, Linnunlaulun huvilat jne.). Tarkoittamasi reitti, joka kulkee juuri noita katuja pitkin eli Töölönlahden itäpuolella Linnunlauluntietä ja siitä rantaan ja lahden ympäri on pituudeltaan 2,2 kilometriä. Asian vahvisti Helsingin kaupungin rakennusviraston neuvontapuhelin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrkuinka-pitka-mahtaa-olla-lenkkipolku-joka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8215>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Bagh, Peter von"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8215" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6186>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Karhu-veistos" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Haluaisin tietää Karhupuistossa olevasta Karhu-veistoksesta. Kenen tekemä se on ja kuinka kauan se on ollut paikoillaan? Muistan karhun jo ainakin 1940-luvun alusta. Kiitos vastauksesta! Karhupuiston kuuluisa veistos, Jussi Mäntysen punagraniitinen \"Mesikämmen muurahaispesällä\" paljastettiin vuonna 1931. Jussi Mäntynen (1886-1978) opiskeli taideteollisessa keskuskoulussa piirtämistä ja puunveistoa, mutta yhtä tärkeää oli hänen pääsynsä preparaattorin apulaiseksi Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselle. Eläinten anatomian tuntemuksessa hänestä tuli von Wrightin veljesten tasoinen mestari.\n\nMuita Mäntysen lintu-ja eläinaiheisia julkisia teoksia on mm. Viipurissa, Helsingissä ja Turkussa. Suurikokoinen Hirvi-veistos pystytettiin vuonna 1928 Viipuriin. Samasta kipsimallista otetut valokset pystytettiin Lahteen 1955, Turkuun 1969 ja Helsinkiin 1972 (Eläintieteellisen museon edusta)." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=186&sortby=artist" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/karhu-veistos" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1275>
        dcterms:modified  "2010-04-28T10:08:20+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p210>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:57" ;
        dc:modified      "28.12.2009 10:36" ;
        skos:prefLabel   "uskonnollinen organisaatio"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8380>
        dcterms:modified  "2010-01-08T13:46:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8714>
        dcterms:modified  "2010-02-17T15:38:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8475>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Pikku-Vallila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pikku-Vallila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1921190752066" ;
        wgs84:long           "24.9590916250634" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8475" .

[ dcterms:description  "Kannelmäen ala-asteen opettaja" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6773> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6772>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9189>
        dcterms:modified  "2010-06-02T16:35:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6685>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:31:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i125>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Taskinen, Ari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://fi.wikipedia.org/wiki/Ari_Taskinen" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/taskinen-ari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, arkkitehdin elämäntyö ja verkostot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8840> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8814> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7618> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7177> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8844> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8811> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8816> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8813> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8810> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6541> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7740> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8815> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8841> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8812> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8808> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8809" .

[ dcterms:description  "Heimolan talosta jäi vain eduskunnan puhujapönttö-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7045>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8974>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1614255~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1111702~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Koffin puisto pikkuhiljaa tyhjenee, eikä meillä ole pienintäkään aikomusta mennä vielä nukkumaan,\nei nuorena tarvitse nukkua, eihän?" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9183> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168>
] .

rky:p1448  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.350574251,26.155776532 65.350775263,26.154679011 65.351130220,26.155247977 65.350973186,26.156525916 65.350574251,26.155776532" ;
        poi:municipality  kunnat:k972 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2107" ;
        skos:prefLabel    "Pyramiidikattoiset kesänavetat (Hirvelä)"@fi .

[ dcterms:description  "Hagi on piilossa poliisilta marskin huoneessa 403." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9402> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Rikhardinkadun kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7344> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1663370578232" ;
        wgs84:long        "24.9464000291915" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rikhardinkadun-kirjasto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7136>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9091>
        dcterms:modified  "2010-05-17T09:09:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8711>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Leskelä, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8711" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6682>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kujanpää, Tarja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kujanpaa-tarja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9186>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Heino, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9186" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9425>
        dcterms:modified  "2010-10-08T14:29:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6921>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7396>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:14+0300" .

rky:p1350  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Valkeakosken tehtaat ja niihin liittyvät laajat asuinalueet sekä useat yhteiskunnalliset rakennukset kuvastavat esimerkillisellä tavalla taajaman rakentumista teollisuuden ja vesistön yhteyteen. Kerroksellinen, 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle rakentunut kokonaisuus kertoo monipuolisesti teollisuus- ja asuinrakentamisen kehittymisestä. Edelleen toiminnassa oleva suurteollisuus muodostaa näkyvän elementin metsä- ja vesistömaisemassa.\n\nValkeakosken puunjalostusteollisuuden tehdaspaikat ovat Myllysaaressa ja Tervasaaressa. Myllysaari liittyy historialliseen kanavamiljööseen, missä punatiiliset tuotantorakennukset ja entinen kanavakasöörin talo vanhan kanavauoman tuntumassa muodostavat merkittävän kokonaisuuden yhdessä 1950-luvulla valmistuneiden uuden sulkukanavan, voimalaitoksen ja kaupungintalon kanssa. Tervasaaren tehdasalueen arkkitehtonisesti huomattavimmat osat ovat 1930-luvulla rakennetut punatiilinen paperitehdas ja konttori. \n\nSäteri Oy:n  keinokuitutehtaan pääosin vuoteen 1945 mennessä valmistunut ja jo 1950-luvulla laajennettu tehdas kohoaa Mallasveden rannalla. Punatiilisen tehdasalueen reunalla on konttorirakennus, jonka pääjulkisivun lasiseinämä antaa valoa aulaan. Säterin tehtaan rakennukset, samoin kuin tehtaan asuinalueet, ovat arkkitehtien Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä suunnittelemat.\n\nValkeakosken teollisuuslaitoksiin liittyy korkeatasoisia teollisuuden ja Valkeakosken kauppalan asuntoalueita. Tehdasyhtiöiden asuntoalueet sijaitsevat pääosin Valkeakosken pohjoisrannalla. Etelärannalla ovat pääosin entisen kauppalan alueelle rakennetut asuinalueet Haka-alue, Kauppilanmäki ja Yrjölä. Omaleimainen Haka-alue, joka on Valkeakosken vanhin pientaloalue, koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Aivan Vanajaveden rannassa olevan Kauppilanmäen vanhinta rakennuskantaa ovat Lempääläntielle ja Niementielle 1935-1939 rakennetut arkkitehti W.G. Palmqvistin ja rakennusmestari Esko Aron suunnittelemat viisi rakennusta virkailijoille. Tonteista osa on rintamamiestontteja. Kauppilanmäen eteläpuolelle 1948 kaavoitettu Yrjölä on säilynyt yhtenäinen tyyppitaloalue 1940-1950-luvulta. Alue koostuu kahdenperheen taloista, jotka ovat talousrakennuksineen säilyneet rakentamisaikaisessa asussa.\n\nTallinmäki on Yhtyneiden Paperitehtaiden vanhin omakotitaloalue Valkeakoskella. Tallinmäen itäosassa Ulvajankadulla sijaitsevat Säteri Oy:n työsuhdeasuinnoiksi suunnitellut ns. \"Alppitalot\" ja kaksi mestarien rivitaloa.\n\nKirjasniemi on Säteri Oy:n toimihenkilöiden asuntoalue, jossa tehtaan johtajiston ja insinöörien yksikerroksiset, aumakattoiset asuinrakennukset ovat tehtaan läheisyydessä Mallasveteen pistävän niemen kärjessä. Naisvirkailijoiden asuntola, kaksikerroksinen Kirjaslinna, on sijoitettu kauemmas rannasta maaston korkeimmalle kohdalle. Kirjasniemen kanssa samanaikaisesti 1946 kaavoitetussa Ulvajanniemessä on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttamia kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion käsialaa.\n\nRoukonperä on Yhtyneiden Paperitehtaiden 1950-luvulla Roukonsuon taakse, tehtaiden ja aiempien asuntoalueiden pohjoispuolelle, kaavoittama asuntoalue. Roukonperässä rakentaminen on toteutettu yhtenäisesti Esko Aron suunnittelemalla talotyypillä, samoin kuin 1960-luvulla rakennetulla viereisellä Mäntylän asuntoalueella. \n\nValkeakosken seurakunnan 1969 valmistuneella jyrkkäkattoisella kirkolla ja sen korkeankapealla kellotornilla on kaunis sijainti Mallasveden ja Vanajaveden välisen vesiuoman tuntumassa. Kirkon viereisessä koulurakennusryhmässä on mm. 1937 ja 1967 välillä rakennettu Apian koulu sekä nykyisin aikuiskoulutuskeskuksen käytössä koulurakennus. Valkeakosken vesimaisemaan kuuluvat lisäksi sulkukanavan koillispuolella olevat Apian avokanava riippusiltoineen ja Kirjaslammen uimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.280530914,24.037340440 61.281799020,24.035805639 61.283738848,24.035213189 61.284517385,24.037031170 61.285232093,24.039609030 61.286390670,24.045987329 61.283702584,24.049617676 61.281818107,24.051365822 61.284232179,24.057845429 61.283395617,24.060208839 61.278724012,24.059935863 61.277555736,24.055190621 61.277842983,24.052614623 61.277939121,24.050566775 61.277780842,24.048584678 61.277558513,24.047857674 61.276415154,24.043760040 61.277369653,24.042109791 61.278288150,24.040905353 61.280530914,24.037340440" ;
        poi:history       "Valkeakosken puunjalostusteollisuus alkoi Myllysaarella 1873, kun vanhalle Mallasveden ja Vanajaveden välisten koskien muodostamalle myllypaikalle perustettiin puuhiomo ja paperitehdas. Paikka tarjosi koskivoiman lisäksi kulkuyhteyksiä, sillä Valkeakosken kanava ja Apian avokanava oli rakennettu 1866-1869 yhdistämään Vanajaveden ja Längelmäveden seudut.\r\n\r\nVanha paperitehdas rakennettiin monessa eri vaiheessa; vanhin osa  valmistui 1880-luvulla. Koskimaisemalle tunnusomainen torni rakennettiin 1901-1905 uudelleenrakennusvaiheessa. Korjauspaja valmistui 1902 ja 1906 ja Sorrin hiomo 1907. Teollinen toiminta päättyi Myllysaaressa 1960-luvun loppuvuosina. Yhtiön 1940 perustama Jylhävaaran konepaja ja pulttitehdas siirrettiin tuolloin Myllysaaresta uusiin tiloihin.    \r\n\r\nSelluloosan valmistus käynnistyi Valkeakosken tehtailla vuosien 1880 ja 1881 taitteessa Tervasaaressa, missä 1886 siirryttiin sulfaattikeittomenetelmään ensimmäisenä Suomessa. Sulfiittitehdas käynnistyi 1908. Tuotanto keskittyi vähitellen juuri Tervasaareen. Tervasaaren tehdasta on laajennettu ja uudistettu voimakkaasti viime vuosiin asti ja vanhemmat 1900-luvun alun rakennusvaiheet ovat säilyneet vain osittain. Paperitehdas ja konttori on rakennettiin 1936-1938 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nVälirauhansopimuksen 1940 jälkeen Valkeakoskelle perustettu Säteri Oy korvasi Jääskessä sijainneen, tekstiiliteollisuudelle keinokuituja valmistaneen Kuitu Oy:n jäämistä rajan taakse. Yhtyneet Paperitehtaat Oy merkitsi osakepääomasta 15% ja siitä tuli yhtiön suurin yksityinen osakkeenomistaja. Yhtiö myös lahjoitti keinokuitutehtaalle 32 hehtaarin maa-alan Mallasveden rannalta. Rakennustyöt aloitettiin 1941 ja valkaistusta selluloosasta valmistetun keinokuidun tuotanto alkoi 1943. \r\n\r\nYhtiöt rakennuttivat runsaasti asuntoja työväelleen. Ne myös avustivat työntekijöitään myöntämällä rakennuslainoja sekä tukemalla omia tyyppitalojen rakennushankkeita. Asuntoalueiden kaavoittaminen toteutettiin yhtenäisesti 1930-luvulta alkaen. Yhtyneiden Paperitehtaiden asemakaava-arkkitehti Heimo Kautonen laati kaavoja aina 1960-luvun alkuun saakka. \r\n\r\nUusi sulkukanava rakennettiin 1950-1955 vanhan kaksisulkuisen kanavan eteläpuolelle. Kanavan yhteyteen valmistui voimalaitos 1952. Valkeakosken kaupungintalo nousi koskirannalle 1956 (R.V. Luukkonen). Vanha kanava täytettiin lähes koko pituudeltaan 1957-1960 Tervasaaren tehtaan laajennusalueeksi. Apian avokanava kunnostettiin 1938 ja 1957 sitä levennettiin vielä kahdeksalla metrillä. Apian kanavan miljööseen liittyvät riippusillat valmistuivat 1963.\r\n\r\nKirjaslammen uimalan rakennuttivat Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri yhdessä. Uimalan hyppytorni ja uima-allasta rajaavat betonirakenteet valmistuivat 1946 ja pukuhuoneita ja virvokekioskin sisältävä avokatsomo 1949. Kokonaisuuteen olennaisesti kuulunut hyppytorni on myöhemmin tuhoutunut."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:kanava , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:voimala , poio:kaava-alue , poio:teollisuusrakennus , poio:koulu , poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1892" ;
        skos:prefLabel    "Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta (Säterin tehtaat, Kirjasniemi ja Ulvajanniemi)"@fi .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7010>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9685>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:53:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1997262~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Donnerin talo" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1363> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7037>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i621>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Kaupunkikierros" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i620> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9369> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaupunkikierros" .

<http://example/upload-base/#metadescription_194>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1104300~S9*fin> .

rky:p51  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Katisten kartanon rakennuskanta ilmentää omaperäisellä tavalla 1800-luvun loppupuolen kartanorakentamisen klassismista vapautuneita tyylillisiä tavoitteita, jotka kuvastuvat mm. epäsymmetriana,  rapattujen pintojen ja tiiliseinien kaariaiheissa ja keskirisaliitin pääportaan sommitelmassa. \n\nPäärakennuksen kiinteä sisustus on varsinkin toisessa kerroksessa säilynyt alkuperäisenä. Merkittävin huonetila on suuri juhlasali alkuperäisine seinäpinnoitteineen, ootrattuine ovineen, parketteineen ja suurine kaari-ikkunoineen. \n\nPihapiiriin kuuluu myös vanhempi, 36 metriä pitkä päärakennus, tiilikoristeinen harmaakivinen makasiini 1800-luvun puolivälistä, harmaakivinen talli, pajarakennus ja vaunuvaja. Entinen kanala ja tiilinen navetta ovat 1920-luvulta.\n\nKartanon päärakennus sijaitsee samanikäisen puiston keskellä. Puutarhaa ympäröivät kiviaidat ja puutarhan kiviladelma ovat todennäköisesti peräisin 1860-luvun nälkävuosilta. Kartanon lähiympäristöstä tunnetaan lukuisia rautakautisia kalmistoja. Kartanon itäpuolella, Katumajärven rannalla, kulkee vanha maantie. Kartanon ympäristössä on useita rautakautisia hautaraunioita ja kalmistoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.993755153,24.499444469 60.993943419,24.496663986 60.995775251,24.494411875 60.996387949,24.495089451 60.998627715,24.499163062 60.997365248,24.502116057 60.996413917,24.503221732 60.994658867,24.503710955 60.993755153,24.499444469" ;
        poi:history       "Katisten kartano muodostui 1800-luvun alkupuolella Kantolan säteristä ja Mäskälän kylän Katisten rusthollista.\r\n\r\nKatisten tilan nykyisen päärakennuksen rakennutti vuosina 1860-1862 hämeenlinnalainen tukkukauppias J.F. Lönnholtz yhtä aikaisesti kaupunkitalonsa kanssa. Suunnittelijana oli todennäköisesti lääninarkkitehti C.A. Edelfelt, mutta myös hänen nuoren apulaisensa lääninkonduktööri Alf. Cavenin osuus suunnitteluun on mahdollista. Juhlasali ja siihen liittyvät eteistilat, talvipuutarha ja päätykamarit on konservoitu 1990-luvun alussa. Päärakennus on suojeltu rakennussuojelulailla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=57" ;
        skos:prefLabel    "Katisten kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7133>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ruoko, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Korkeavuorenkatu 24" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1647127621318" ;
        wgs84:long           "24.9454622576157" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7133" .

<http://example/upload-base/#metadescription_528>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1514607~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i881>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Boyd, Eddie"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/881" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9422>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Araviita, Pertti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9422" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7393>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Puistola, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tehtaankatu 5" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1586541638691" ;
        wgs84:long           "24.9478885796326" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7393" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7632>
        dcterms:modified  "2009-11-02T15:49:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2482>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1771095~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Jarkko pakkasi tikkaat ja muut tavarat pakettiautoonsa, käveli Runeberginkadulle, Cuplan ovesta sisään ja suoraan baaritiskille. Hän oli aina pitänyt tästä kapakasta, joka oli omalla tavallaan tyylikäs mutta samalla hiukan sekava. Upottavia mustia nahkasohvia, isoja punaisia palleja, ruskeita pikkupöytiä ja tuoleja, kunnon baaritiski.' (s. 51)\n'Vastapäinen Cupla näytti olevan täynnä väkeä. Eevamariakin oli käynyt siellä muutaman kerran, tosin aina varhain iltapäivällä kun paikalla oli vain muutamia asiakkaita. Hän oli istunut valkoviinilaseineen pienessä pöydässä pylvään vieressä ja tuntenut itsensa aikuiseksi ja itsenäiseksi. Oli ollut hauska istua siinä ja katsoa ohi kulkevia ihmisiä ja omaa kotitaloa kadun toiselta puolelta. Pöydästä näki hyvin porttikongin läpi kappaleen kotipihaa. Eevamaria oli puhtinut itsekseen, miten eriväristä valo olikaan eri vuodenaikoina. Ei sitä osannut selittää.' (s.57)" ;
  dcterms:description            "Ravintola Cuplan ikkunasta voi tarkkailla vastapäisen talon asukkaiden liikkeitä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2133> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9345>
] .

<http://linkedgeodata.org/vocabulary#shelter>
        dc:created      "2012-05-25T10:28:05.388+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:28:05.464+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "suojakatos"@fi , "shelter"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7727>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Kissinge"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1745624285317" ;
        wgs84:long        "25.0157644814516" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7727" .

rky:p284  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haminalahden kulttuurimaisema, joka muodostuu kartanosta viljelymaisemineen, metsäisistä mäkien jyrkänteistä sekä pienten saarten täplittämästä vesistöstä, on vaikuttanut vahvasti taiteilijaveljesten Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wright tuotantoon. Veljekset ovat syntyneet Haminalahden kartanossa ja ikuistaneet taideteoksillaan ympäröiviä maisemia.\n\nHaminalahden kartano sijaitsee samannimisen, Kallaveteen kuuluvan kapean lahden pohjukassa. Kartanoa ympäröivät pellot ja alue lähiympäristöineen on säilynyt hyvin. Puukujanne johtaa päärakennukselle, joka on poikkipäätyineen leimallisesti itäiseen empireperinteeseen kuuluva. Hirsirakennuksen ulkoarkkitehtuuria dominoi viiden ikkuna-akselin levyinen, kokonaisen toisen asuinkerroksen muodostava poikkipääty ja pääsisäänkäynnin eteen rakennettu pylväikkö ja sen kannattelema parveke. Talousrakennukset ovat keskittyneet sen lähelle. Vanhan Haminalahden Hovin paikalla on Ferdinand von Wrightin empirevaikutteinen yksikerroksinen Lugnet-huvila, joka on siirretty Hiltulanlahden sotilasvirkatalosta 1860-luvulla.\n\nHaminanlahden kulttuurimaisemaan kuuluu myös Salonsaari, jossa sijaitsee arkkitehti Einar Sjöströmin von Wright-veljessarjaan kuuluneelle Adolf von Wrightille suunnittelema jugendvaikutteinen asuinrakennus vuodelta 1911-1912. Pirttisaaressa sijaitsee Adolf von Wrightin pojan, wrightiläisen työväenliikkeen perustajan ja liikemies Viktor Julius von Wrightin huvila, jonka on suunnitellut rakennusmestari K.F. Andersson 1911. Maisemaan kuuluu myös lintumaalari Matti Karppasen mökki pihapiireineen sekä taiteilijan kivistä latoma Karppasensaari."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.846369484,27.542986267 62.847522332,27.540643561 62.847727799,27.536753809 62.847062963,27.527703196 62.848536415,27.524531129 62.854082848,27.519761834 62.857761178,27.521774376 62.860565899,27.536431372 62.860682826,27.555492851 62.858692051,27.560741382 62.848435277,27.559326268 62.844706986,27.563309724 62.842001782,27.563923675 62.839973976,27.566989469 62.838330192,27.566337071 62.838026818,27.563684204 62.838620271,27.558273982 62.840284003,27.555386105 62.841887317,27.551662504 62.844320413,27.546980673 62.846369484,27.542986267" ;
        poi:history       "Haminalahden kartano eli Hovi muodostui 1700-luvulla suomalais-ruotsalaisen mahtisuvun Tawastien ostaessa kylän kaksi tilaa ja lisäksi Kaislastenlahden kylän Suovun talon. Haminanlahti kuului Tawast-suvulle, mutta siirtyi avioliiton kautta von Wrighteille. Wright-suvulla kartano oli 1700-luvulta aina vuoteen 1910.\r\n\r\nHaminanlahdessa syntyivät taiteilijaveljekset Magnus (1805-1868), Wilhelm (1810-1887) ja Ferdinand von Wright (1822-1906). He viettivät Haminalahdessa lapsuutensa ja Ferdinand von Wright myös pääosin koko elämänsä. Ferdinand von Wright rakennutti Hovin aiemmin puretun päärakennuksen paikalle 1863 Lugnet-nimisen rakennuksen, jossa hän asui ja työskenteli, kunnes huono terveys pakotti hänet siirtymään päärakennukseen 1883.\r\n\r\nKartanon uusi päärakennus pystytettiin 1848-1850 entisen myllyn paikalle, todennäköisesti Magnus von Wrightin piirustusten mukaan. Sisätiloissa tehtiin korjaus- ja muutostöitä 1925 ja 1959. Bengt Schalin teki suunnitelman kartanon puistoa varten 1900-luvun alussa.\r\n\r\nValtion meijerikonsulentti Adolf von Wright (1851-1927) myi tilan 1910. Hän erotti siitä itselleen Salonsaaren tilan ja kolme muuta saarta. Päärakennuksen Adolf von Wright rakennutti  Salonsaareen, missä hän jatkoi karjankasvatusta. \r\n\r\nHaminalahdelle avattiin von Wright-veljesten taideteoksia sekä heidän synnyinseutunsa maisemia esittelevä kulttuuripolku 2006."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:huvila , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=179" ;
        skos:prefLabel    "Haminalahden kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9682>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aho, Elisabet"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/aho_elisabet/fi_FI/aho_elisabet/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9682" .

th:Kohdehenkilo  a       owl:Class ;
        rdfs:label       "Kohdehenkilö"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Agent .

<http://example/upload-base/#metadescription_7892>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1443273~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p197>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 13:41" ;
        dc:modified      "05.10.2009 13:41" ;
        skos:prefLabel   "sääty"@fi .

rky:p618  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haapaveden kotitalousoppilaitos on Suomen ensimmäinen tytöille tarkoitettu talouskoulu. Koulun eri-ikäiset rakennukset yhdessä naapuripihapiirien kanssa muodostavat tiiviin  rakennusryhmän \nviljelysten keskellä.\n \nHaapaveden kotitalousoppilaitos sijaitsee Haapaveden kirkonkylän itäpuolella, Haapajärveen viettävällä rinteellä Mustikkamäen viljelysaukean keskellä.\n\nArkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema vanha koulurakennus vuodelta 1911. Kaksikerroksisen huvilamaisen rakennuksen arkkitehtuurissa näkyy jugendin tyylipiirteitä. Vanhaan koulurakennukseen liittyy alkuperäinen muotopuutarha, josta avautuu kaunis näkymä alas järvelle. Oppilaitokseen kuuluu 300 ha opetustila. Koulun rakennuksiin kuuluu lisäksi mm. kolme vanhaa aittaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.135877445,25.405868916 64.137047254,25.404326656 64.137189525,25.404345769 64.138564937,25.402493279 64.141416528,25.398564484 64.141688574,25.399179999 64.142040328,25.401530277 64.142509067,25.403298960 64.142785534,25.403377660 64.142888770,25.405880811 64.143502546,25.407187047 64.144249765,25.408091084 64.145034065,25.407091120 64.147359048,25.410244931 64.147003143,25.415067219 64.147754818,25.414487779 64.148157460,25.423650964 64.143824969,25.433428582 64.143648318,25.433659399 64.143225196,25.432767952 64.142074240,25.431633875 64.141969175,25.431269295 64.141320426,25.434666860 64.139818243,25.431940992 64.138811800,25.429669221 64.138023811,25.427485234 64.138203711,25.426933608 64.137092099,25.425051760 64.136365888,25.422264318 64.135877445,25.405868916" ;
        poi:history       "Ruustinna Nora Pöyhönen (os. Europaeus) perusti keittokoulun ja kasvitarhan Haapaveden pappilaan 1893. Pöyhönen oli puutarha-alalla merkittävä uudistaja ja hän toimitti koulun alussa oman oppikirjan kasvinhoidosta ja maanviljelyksestä. Keittokoulun opetusohjelmaan kuului lähinnä kasvisruokien valmistusta ja tietoa ravintoaineista. Pöyhönen sai tukea koulun perustamiseen Oulun läänin talousseuralta sekä maanviljelyshallituksen johtajalta J. Gripenbergiltä.\r\n\r\nNykyiselle paikalleen koulu siirtyi 1906, jolloin Nora Pöyhönen osti Alamaan tilan. Wivi Lönn suunnitteli koulurakennuksen lisäksi myös koulun huonekalut. Koulun rinteeseen kasvatettiin mm. kuusiaita suojaamaan istutuksia. Koulun puisto oli nähtävyys 1920-1930-luvuilla.\r\n\r\nValtio lunasti koulun 1955 ja 1960-luvulla koululle rakennettiin uusi päärakennus. Siika-Pyhäjoen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle koulu siirtyi 1995 ja sen nimi muuttui Haapaveden kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitokseksi. Vuonna 2000 koulun nimi muuttui muotoon Haapaveden ammattioppilaitoksen palvelu- ja luontoalan yksikkö, Nora."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k071 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1409" ;
        skos:prefLabel    "Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikkamäen viljelymaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_430>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7987>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Ida Aalbergin muistomerkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7685> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1729969729887" ;
        wgs84:long        "24.9438291914296" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7987" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Asema ja heidän klinikkansa sijaitsivat vanhassa pääpostitalossa aivan ydinkeskustassa, ja siten heidän luonaan oli helppo piipahtaa hierottavana vaikka kesken työpäivän ruokatunnilla. -- Hän raotti ikkunaverhoa sen verran että sai katsella hetken Mannerheimintien kohinaa, Rexin ikivanhoja mainosvaloja ja raitiovaunuja ja skeittilautojensa kanssa taiteilevia poikia - ja hänelle tuli siitä aina melkein ristiriitainen olo. Hän oli onnellinen kun sai olla tuosta kihinästä juuri sillä hetkellä erillään, ja toisaalta tyytyväinen siitäkin, että tiesi pääsevänsä tuohon kihinään aivan kohta mukaan. (s. 209 - 211)" ;
  dcterms:description            "Orvo työskentelee pääpostitalossa sijaitsevan klinikan hierojana. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9429> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6054>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=EE803DE1-439F-4895-B255-5BB459548971> .

[ dcterms:description  "Erikin, köyhän kosijapojan koti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8415> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8414>
] .

rky:p878  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Irjalan kartano edustaa 1800-luvun lopun taloudellisen noususuhdanteen aikaista kartanoarkkitehtuuria. Kartano sijaitsee Haapaniemenjärven ja Rehakanjärven välisen kannaksen töyräällä, jolta tunnetaan asutusta jo kivikaudelta. \n\nKartanon hirsinen päärakennus, jonka keskiosa muodostaa kolmen kerroksen korkuisen tornimaisen kuution, on rakennettu 1885 arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel suunnitelmien mukaan. Rakennusta ympäröi osin 1850-luvulta oleva puisto, jossa rantaan laskeutuvat kiviportaat muodostavat vaikuttavan puistoelementin.\n \nPäärakennuksen sisätilat ovat säilyneet pitkälti rakentamisaikaisessa asussaan. Poikkeuksellisen vaikuttava on rakennuksen keskellä oleva korkea, avoin porrastila.\n\nTiilinen karjarakennus on 1880-luvulta ja sen vieressä on vanha työväen asuinrakennus. Toinen työväen asuinrakennus, Mäntylä, on pellon laidassa. \n\nRantapellon laidalla oleva Heikkilä on Irjalan entinen torppa. Hirsinen asuinrakennus on 1800-luvun loppupuolelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.853465866,24.478914435 60.858151978,24.477055260 60.860521229,24.483035096 60.858792182,24.496931093 60.855140714,24.497039421 60.851886426,24.491216468 60.846175047,24.489367271 60.845440673,24.486831331 60.850867475,24.480126670 60.853465866,24.478914435" ;
        poi:history       "Irjalan kartano muodostettiin 1590-luvulla kahdesta talonpoikaistilasta ja se nautti säterivapautta vuodesta 1615 Brunow-suvulle lahjoitettuna.\r\n\r\nNykyinen päärakennus rakennettiin aikaisemman päärakennuksen tuhouduttua tulipalossa 1884."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k165 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4075" ;
        skos:prefLabel    "Irjalan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6149>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Korkeasaaren ihmisasukkaat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Moi! Asuuko Korkeasaaressa ihmisiä? Miten sinne voisi päästä asumaan? Olen siisti ja tunnollinen. Kiitos superpaljon! Terve! Soitimme Korkeasaaren asiakaspalveluun ja sieltä kerrottiin, että Korkeasaaressa asuu \"muutama perhe\". Kodin saaminen Korkeasaaresta vaatii kuitenkin henkilökuntaan kuulumista. Joten voit jossain vaiheessa päästä asumaan Korkeasaareen, jos menet sinne ensin töihin..." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/korkeasaaren-ihmisasukkaat" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Huomenta!\"" ;
  dcterms:description            "Maunulalaiset tunnistavat itsensä kirjan kuvauksesta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9058> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8343>
        dcterms:modified  "2010-01-05T15:07:56+0300" .

rky:p520  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapin pientaloalue on yhtenäinen 1900-luvun alun työväenasuinalue, joka perustuu 1915 järjestettyyn suunnittelukilpailuun.\n\nLapin pientaloalue on syntynyt Lapinniemen tehdasalueen viereen 1915 ja 1934 välisenä aikana. Alueen rakennuskannassa näkyy 1915 järjestetyssä suunnittelukilpailussa palkittujen ehdotusten perusilme ja jugendin piirteitä. Asuinrakennukset muodostavat yhtenäiset rivistöt katujen varsille ja talousrakennukset on ryhmitelty tonttien sisäosiin. Yksikerroksiset ja harjakattoiset puurakennukset ovat pääosin yhdenperheen taloja. Yhtenäinen rakennustapa tekee alueesta ehyen kokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.509546318,23.780976302 61.509764397,23.780583072 61.509524923,23.779652360 61.509936377,23.779169935 61.511921529,23.779443485 61.513015985,23.785064221 61.510833984,23.786769799 61.509546318,23.780976302" ;
        poi:history       "Tampereen kaupunki alkoi 1914 jakaa perheellisille kaupunkilaisille tontteja Tammelan pohjoispuolisesta metsästä. Lapin pientaloalue syntyi vähävaraiselle työväestölle, kun Tampereen kaupunki järjesti 1915 piirustuskilpailun Lapinniemeen ja Viinikkaan rakennettavia työväenasuintaloja varten. Kilpailun, joka käsitti kahden huoneen ja keittiön kokoisen asunnon suunnittelun, voitti arkkitehti Max Frelander, ja huoneen ja keittiön asuntoja käsittävän B-sarjan A.E. Eränen. Ensimmäiset talot valmistuivat  1915 ja rakennustoiminta alueella jatkui vuoteen 1934 asti, jolloin valmiina oli 113 taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1247" ;
        skos:prefLabel    "Lapin pientaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8438>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pääkalloprikaatin klubitalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Prikaatin klubitalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> ;
        wgs84:lat            "60.2412359401746" ;
        wgs84:long           "24.8517417630973" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8438" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6648>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:23:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8698>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Taksiautoilijat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/taksiautoilijat" .

rky:p1077  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo on poikkeuksellisen edustava ja hyvin säilynyt esimerkki suojeluskuntajärjestön arkkitehtuurista. Rakennusryhmä on yksi arkkitehti Alvar Aallon 1920-luvun klassistisista töistä. Se lukeutuu myös Aallon varhaistuotantoon Pohjanmaalla.\n\nSuojeluskuntapiirin päärakennus kadun varressa on 1920-luvun puolivälistä. Hirsirunkoisen päärakennuksen pohjakerroksessa on keskeistilana pyöreä juhlasali. Kokous- ja esikuntatiloina käytetyn rakennuksen sisätilat ovat alkuperäisessä asussa myös kiinteän sisustuksen osalta, sisätiloja leimaa vahva väritys. \n\nTontin takaosassa on päärakennusta myöhemmin valmistunut rapattu, kaksikerroksinen, rungoltaan betoni- ja hirsirakenteinen piharakennus, jossa on alkuaan ollut mm. autotalli, vartiotupa ja asevarasto. Tontin itäpäädyssä on komea pohjaltaan U:n muotoinen puinen ulkorakennus. Pää- ja ulkorakennusten väliin jää piha-alue, jonka länsipäässä on Aallon suunnittelema puoliympyrän muotoinen pergola. Myös pihapiirin puutarha istutuksineen on Aallon suunnittelema.\n\nRakennuksissa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan museoon kuuluva Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.788969734,22.838180309 62.788713961,22.836576931 62.789124697,22.836300793 62.789406006,22.837819486 62.788969734,22.838180309" ;
        poi:history       "Itsenäistymisen jälkeen 1918 Senaatti julisti vapaaehtoiset suojeluskunnat virallisiksi joukoiksi. Suojeluskunnat olivat 1917 järjestäytyneet useilla paikkakunnilla järjestyskaartiksi. \r\n\r\nSisällissodan jälkeen suojeluskuntien toiminta virallisen järjestyksenvalvonnan ja maanpuolustuksen osana jatkui ja suojeluskuntataloja rakennettiin joka puolelle Suomea. Suojeluskuntataloihin sijoitettiin yleensä piiriesikunnan tilat, ammus- ja asevarastot sekä juhlasali ja urheilutilat. \r\n\r\nArkkitehti Alvar Aallon Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päärakennus valmistui vuoden 1925 lopussa. Tontti ostettiin edellisvuonna. Aallon tavoitteita puoluepolitiikan ulkopuolelle asettuvana suunnittelijana kuvastaa se, että hänen uransa läpimurtotyöt vuonna 1924 olivat Seinäjoen Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo ja Jyväskylän Työväenyhdistyksen talo. \r\n\r\nSuojeluskuntajärjestön lakkauttamisen 1944 jälkeen, jatkosodan päätyttyä, Seinäjoen piharakennus muutettiin asuinhuoneistoiksi. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo avattiin syksyllä 1990."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4162" ;
        skos:prefLabel    "Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo"@fi .

rky:p780  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.955260537,27.826703881 60.952622078,27.817643062 60.949481805,27.797612847 60.952621320,27.787953570 60.956290599,27.787922873 60.959931300,27.796367106 60.962533244,27.807855159 60.964209211,27.821283100 60.961715716,27.825604357 60.955260537,27.826703881" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k441 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Askola)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6051>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Tuomiokirkon risti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka korkea on Tuomiokirkon korkeimman kupolin kullattu risti? Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistötoimistosta annettiin seuraavat mitat:\n\nVarsinainen ristiosuus on noin neljä metriä. Kullattu osuus on noin seitsemän metriä ja koko kupolista nouseva osuus on noin kymmenen metriä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/tuomiokirkon-risti" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ala-aulassa oli hiljaista, mutta salongin avoimista ovista kantautui puheensorinaa ja viulun haikeita säveliä. Teekonsertti oli jo alkanut. Seisoin hetken ovensuussa ja tähyilin Ingridiä, mutta häntä ei näkynyt. Ehkä hän ei jaksanut osallistua seuraelämään, joka oli kovasti vilkastunut sen jälkeen kun ravintola oli taas siirtynyt Kleinehin asiantuntevaan hoitoon. Kylpylä oli päässyt sodan jälkeen pahasti rappeutumaan.\n     Seisoin hetkisen neuvottomana salongin ovella. Missähän täällä mahtoi olla vesikuuripotilaille varattuja huoneita? Tämäkin oli Kleinehin uusi yritys saada laitos jälleen tuottavaksi. Aikaisemmin kuurivieraiden oli ollut etsittävä majapaikkansa muualta.\" (S. 120-121.)" ;
  dcterms:description            "Matilda käy tapaamassa Kaivohuoneella entistä oppilastaan Ingrid Thilmania." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1899> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4261>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1713713~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4356>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin rakennusvaiheet empirestä nykyaikaan " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6934> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7315> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-rakennusvaiheet-empiresta-nykyaikaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8340>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Runeberginkatu 65"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Carelia-kortteli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.18078917433" ;
        wgs84:long           "24.9261404839297" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8340" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9054>
        dcterms:modified  "2010-04-21T14:29:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6550>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:59:58+0300" .

koko:p39645  dc:created  "2012-05-24T06:54:26.468+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T06:54:26.562+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kasematit"@en , "kasematit"@fi , "kasematit"@sv .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Coast on down by the Boulevarde\nout along past the shipping doc" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i395> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9149>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Palmgren, Selim"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9149" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6645>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 48-50"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1799185530062" ;
        wgs84:long        "24.9271853854169" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6645" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7359>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:26+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kamppi on laaja kaupunginosa niemen länsilaidalla.Se on enimmäkseen asuinaluetta, mutta Bulevardin ja Yrjönkadun valtaväylät ovat houkutelleet sekä maineikkaita yrityksiä että kulttuurilaitoksia ja vuodet 1930 - 55 ovat hyvin edustettuina. Kävelyn lähtöpaikalla Ruoholahdenrannassa, Lönnrotinkatu 47:ssä on osuuskunta Valion entinen juustovarasto vuodelta 1941 ja 50-luvulta.' (s. 73)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i250>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helli Helsinkii" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i249> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/helli-helsinkii" .

rky:p1313  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.063773876,27.992761312 61.064002019,27.999176072 61.062631978,28.016639049 61.060845044,28.024257131 61.059018314,28.024198183 61.058512044,28.022095010 61.058648681,28.003854765 61.057799024,27.995210852 61.054983708,27.987583155 61.050864579,27.984157045 61.050523314,27.984336602 61.050878728,27.983496044 61.050335156,27.981758227 61.050399282,27.978400099 61.051005206,27.977025490 61.061510281,27.991203882 61.063773876,27.992761312" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Iitiä)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9648>
        dcterms:modified  "2011-05-30T14:10:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7001>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:29+0300" .

rky:p14  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Parikkalan kirkko, joka on kaakkoissuomalaisen kirkonrakentaja Matti Salosen rakentama, edustaa kansanrakentajien kahtamoisiin pohjautuvaa Charles Bassin johtaman Intendentinkonttorin ristikirkkosuunnittelua. Kirkko muodostaa hautausmaineen ja eteläpuolen edustan hiekkakenttineen maisemallisesti näyttävän ja avaran saarekkeen uusiutuneen kuntakeskustan tuntumassa.\n\nParikkalan kirkko on sopusuhtainen kahtamoinen eli kaksoisristikirkko. Kattopintojen yhtymäkohdassa on matala kahdeksankulmainen lanterniini. Avaran sisätilan holvirakennetta kannattaa seiniä jäykistävien poikittaisten ja pitkittäisten sidehirsien risteyskohdassa olevat pylväät. Holvit, sidehirret  ja hirsiseinät on verhoiltu 1911 ponttilaudoituksella. Penkit ja alttarilaite ovat samalta ajalta. Mittasuhteiltaan poikkeuksellisen kokoinen saarnastuoli on 1820-luvulta. Silloisen kirkkoherran toivomuksena oli saada suureen kirkkoon suuri saarnastuoli, \"ymbyräinen, ulkoa riflattu, alhaalla ja ylhäällä kransverkillä kaunistettu\". 1880-luvulla lahjoitettu Jakov Fedorovits Grevizinskyn maalaama Pietarin akateemista maalausta edustava alttaritaulu on mukaelma Rafaelin Kristuksen kirkastuksesta.\n\nAlue rajautuu länsipuolelta kirkon sivuitse vievän tien takana nousevaan harjuun, jonka rinteessä kohoaa kellotapuli, ja eteläpuolella Arkusjärveen, jonka rantaa vanha maantie seuraa. Kellotapuli on kirkon aikainen, mutta uusittu perusteellisesti vuoden 1911 korjauksessa. Tapulin pohjakerroksen muoto viittaa siihen, että sillä on ollut myös muuta käyttöä.\n\nKiviaidan ympäröimän, kirkkotarhan luoteispuolella olevan, vuosien 1939-1944 sankarihauta-alueen yleisjärjestely ja tavallisuudesta poikkeava muistomerkki on toteutettu arkkitehti Pentti Aholan tekemän suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.531508809,29.512773689 61.531827670,29.512726999 61.532365758,29.512635028 61.533129001,29.508613099 61.535017071,29.506870906 61.536149524,29.505724904 61.537728472,29.501229665 61.538592254,29.497539341 61.538262446,29.494620517 61.541027671,29.492322915 61.540197216,29.491204492 61.541814132,29.490179131 61.542634161,29.490580054 61.543474479,29.491360228 61.543336785,29.491863679 61.544100474,29.493480835 61.543787416,29.495073878 61.541857593,29.493308211 61.540791927,29.497320799 61.540162465,29.498995738 61.540063867,29.501902512 61.538488092,29.507275058 61.535353810,29.513853227 61.530948152,29.517184040 61.530249724,29.517394506 61.531097810,29.514585579 61.531508809,29.512773689" ;
        poi:history       "Kurkijoen pogostaan kuuluneista alueista Stolbovan rauhan jälkeen muodostetun luterilaisen seurakunnan nimeksi vakiintui 1700-luvulla Parikkala. Nykyistä edellinen kirkko oli seurakunnan kolmas. Tämä kirkonrakentaja Eskil Colleniuksen johdolla 1771 rakennettu ristikirkko paloi salaman sytyttämänä 1808.\r\n\r\nKirkon suunnittelun lähtökohtana oli kirkonrakentaja Matti Salosen piirtämä kahtamoinen, jonka pohjalta Intendentinkonttorissa laadittiin uusi, keväällä 1813 vahvistettu piirustus. Rakennustyö aloitettiin saman vuoden syksyllä Salosen johdolla hänen suunnitelmansa pohjalta. Kirkko valmistui seuraavan kesän lopulla, mutta sen viimeistely ja sisustus vei pitkän ajan. Kirkko vihittiin käyttöön vasta 1840. Kunnan historiateosten mukaan kirkko olisi laajennettu ja korotettu 1858-1860 rakennusmestari Theodor Johan Tolpon johdolla. \r\n\r\nKirkko sai nykyisen sisä- ja ulkoasunsa arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemassa ja kurikkalaisen rakennusmestari Anton Hakolan johdolla tehdyssä korjauksessa 1911. Tällöin myös kirkon kahdessa kerroksessa olleet ikkunat yhdistettiin, keskikupolin aukko suljettiin, sivulehterit laajennettiin sekä alttarilaite ja penkit uusittiin. Urkulehteriä laajennettiin 1934.\r\n\r\nKirkko korjattiin 1970-1971 arkkitehti Heikki Elomaan tekemien piirustusten mukaan. Siihen sisältyi myös keskikupolin avaaminen, sivulehterien kaventaminen sekä saarnastuolin aiemmin poistetun kaikukatoksen rekonstruointi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k580 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1996" ;
        skos:prefLabel    "Parikkalan kirkko"@fi .

rky:p1573  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hagenin ja Ramsholmenin puistometsäalue on tyypillinen 1800-luvun lopulla kaupunkien yhteyteen muodostettu, luonnon- ja kulttuurielementtejä yhdistänyt puisto- ja ulkoilualue. Alue ilmentää luonnolle annettuja kulttuurisia merkityksiä.\n\nTammisaaren vanhan kaupungin eteläpuolella sijaitsevat Hagen ja Ramsholmen on otettu 1870-luvulta lähtien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön ja alueelle on rakennettu  puistorakennuksia, puistokäytäviä ja istutettu puustoa. Vanhimmat Ramsholmenin puistorakennuksista ovat peräisin todennäköisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Nykyinen soitto- ja tanssilava on 1960-luvulta. Alueelle 1915 rakennetun ulkoilmateatterin rakenteet ovat osittain säilyneet.\n\nHagenin alueella sijaitsee myös kaksi 1800-luvulla rakennettua huvilaa, Villa Snäcksund alueen lounaiskärjessä ja Villa Ormnäs Hagenin kaakkoiskulmassa Dragsvikinlahden rannalla. Ensin mainittu on kunnostettu taiteilija-asunnoksi ja jälkimmäinen Tammisaaren museon ja taidesäätiö Pro Artibuksen käyttöön. Hagenin Ormnäsin yhteydessä on leirintäalue.\n\nHagenin ja Ramsholmenin luonnonpuiston alavat osat ovat lehtomaisia ja reheviä puistometsäalueita, mm. tammimetsiä, jotka ovat rauhoitettu luonnonsuojelualueena.  Alueen kuivemmilla yläosilla valtapuuna on mänty.\n\nPuistoksi muokattuja metsäalueita rakennettiin 1800-luvun loppupuolella useiden kaupunkien yhteyteen. Muita vastaavia  kohteita ovat mm. Heinolan Harjupuisto, Hämeenlinnan Kaupunginpuisto ja Jyväskylän Harju."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.963294856,23.428756784 59.963126887,23.423599129 59.967167784,23.422825425 59.968171245,23.430706772 59.969023947,23.435116357 59.969260244,23.436553876 59.969604527,23.437811105 59.969818059,23.438407038 59.968292353,23.439358756 59.967664331,23.441170452 59.968119243,23.444441354 59.966983042,23.448332931 59.965529765,23.451976878 59.963868002,23.447879077 59.963128411,23.423655283 59.963294856,23.428756784" ;
        poi:history       "Hagen ja Ramsholmen olivat 1800-luvun alkupuolelle saakka Tammisaaren latokartanon hevoshakana. Kaupunki osti alueen 1836, minkä jälkeen sitä käytettiin kaski- ja laidunmaana.  \r\n\r\n1870-luvulla alueesta alkoi muodostua kaupunkilaisten virkistysalue. Tammisaaren 1873 perustettu vapaapalokunta järjesti Ramsholmenin saarella ensimmäiset juhlansa 1876. Ensimmäiset istutukset tehtiin 1878 Snäcksundista Ramsholmenin juhlapaikalle vievän tien molemmin puolin. Samana vuonna valmistui ensimmäinen silta Hagenista Snäcksundin yli Ramsholmenille.  Ekenäs FBK rakensi saarelle 1891 soittolavan. Nykyinen, kaupungin rakennusmestarin suunnittelema lava rakennettiin 1968. \r\n\r\nJalojen lehtipuiden uusiutumisen estänyt laiduntaminen kiellettiin 1903. Puiston varsinainen hoitaminen ja lehtoalueiden vaaliminen aloitettiin 1947. Lääninhallituksen päätöksellä alueesta tuli luonnonsuojelualue 1990.\r\n\r\nHagenin alueella sijaitsevan Villa Snäcksundin rakennutti 1857 leipurimestari M.M. Engberg, joka sai luvan harjoittaa paikalla kievaritoimintaa. Kievari joutui vararikkoon 1865, minkä jälkeen rakennus on ollut asuinkäytössä. Villa Ormnäsin rakennutti  valtioneuvoksetar J. Frenckell 1885. Päärakennuksen lisäksi huvilan alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluivat renki-, pyykki-, ja leivintupa, yhdistetty talli, liiteri ja navetta sekä uimahuone. Huvila toimi täysihoitolana 1931-34 ja myöhemmin siinä toimi myös Tammisaaren käsityöopisto."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:kulttuurirakennus , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4010" ;
        skos:prefLabel    "Hagenin ja Ramsholmenin puistoalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9051>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Pakarinen, Liisa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9051" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5306>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1690054~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7261>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7356>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Juhani Ahon patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1562236088468" ;
        wgs84:long        "24.9378397468376" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7356" .

koko:p49523  dc:created  "2012-05-28T13:06:12.02+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:06:12.08+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "heliport"@en , "helikopterikenttä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_5566>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7E9079E4-EE9F-455F-ADC2-F5E03893FBAB> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9550>
        dcterms:modified  "2011-02-28T18:20:38+0300" .

rky:p247  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Juuan vanha keskusta on kirkonkylien rakenteessa ja rakentamisessa ennen sotia tapahtunutta kehitystä kuvaava kokonaisuus. Puu-Juuka on muodostunut keskukseksi maakaupan vapautumisen jälkeen.\n\nPuu-Juuka on yhtenäisenä säilynyt puutaloalue Juuan nykyisen taajaman vieressä Juuanjoen varrella, Kuopiontien ja Juuantien muodostamassa kolmiossa. Alueen rakennuskannasta valtaosa on liike- ja asuinrakennuksia, mutta myös joukko kirkonkylän vanhoista julkisista rakennuksista sijaitsee alueella. Rakennukset ovat etupäässä 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, maakaupan vapautumisen ja kasvun ajalta. Alueella sijaitsee myös myllymuseo, jossa myllyn ja myllärin tuvan lisäksi on 193 metriä pitkä uittoränni.\n\nJuuanjoen mutkassa sijaitseva pitäjän kirkko on kuulunut maisemallisesti keskukseen ennen uusien valtateiden rakentamista. Juuan puukirkko on rakennettu 1782 muodoltaan yksinkertaiseksi tasavartiseksi ristikirkoksi. Kirkko on uudistettu täysin 1850-1851. Nykyisessä muodossaan se on keskeisesti korostettu, tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko. Erillinen kellotapuli on rakennettu 1818 ja uusittu 1851. Kirkon ympärillä on vanha, kivimuurin rajaama hautausmaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.240123510,29.247529502 63.240447946,29.247342373 63.240684695,29.246853140 63.241144780,29.246092047 63.241394467,29.245868701 63.241783556,29.245914026 63.241970946,29.245747095 63.242441334,29.245555668 63.242882460,29.245620143 63.243163623,29.245950746 63.243054087,29.246758678 63.242981534,29.247117983 63.243101012,29.248016794 63.243218382,29.248071410 63.243984568,29.248062642 63.244545348,29.249337944 63.245522956,29.251979811 63.245992404,29.254881182 63.246250686,29.257876222 63.246249342,29.259256062 63.246051384,29.259742397 63.245235214,29.260636705 63.244568974,29.258235200 63.244657687,29.257181560 63.245151678,29.256561628 63.245556997,29.255906016 63.245444726,29.254861799 63.245244967,29.253139466 63.244825876,29.251104593 63.244159739,29.249254244 63.243710639,29.248490396 63.243422342,29.248509362 63.243436981,29.249480024 63.243386776,29.252017938 63.243348344,29.253509883 63.243302464,29.254133549 63.243151726,29.254235780 63.242737160,29.253793033 63.241624882,29.252611578 63.241827204,29.252171259 63.242037669,29.251868378 63.242220925,29.251560747 63.242030419,29.250635884 63.241786626,29.250480272 63.240282841,29.250863817 63.239536168,29.249213100 63.239689082,29.249058143 63.239790281,29.249141887 63.240312148,29.248829217 63.240123510,29.247529502" ;
        poi:history       "Juuan kylä on peräisin 1500-luvulta. 1800-luvun loppupuolella asutus alkoi sijoittua maantien varteen ja sinne alettiin perustaa kauppaliikkeitä.\r\n\r\nSodan jälkeisen yhteiskunnan kehityksen seurauksena kirkonkylien vanha rakennuskanta alkoi vähitellen hävitä kyläkuvasta ja yhtenäinen kyläasutus tuli yhä harvinaisemmaksi. Puu-Juuka on säilynyt muutoksen vuosina, koska uuden kirkonkylän rakentaminen etsiytyi uuteen paikkaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k176 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:kirkkorakennus , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1103" ;
        skos:prefLabel    "Juuan kirkonkylän vanha keskusta"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kymmenen vuoden pitkän odotuksen jälkeen saimme vuonna 1956 asunnon Siilitie 1:stä. Riemumme oli rajaton, koska olimme olleet kahden lapsemme kanssa tuuliajolla vuosikausia. Hämmästyimme, kun huomasimme asuvamme todellisessa kulttuuriyhdyskunnassa. Taloissamme asui kirjailijoita muun muassa Eila Pennanen, Arvo Turtiainen vaimonsa Brita Polttilan ja Eeva Polttilan, nykyisen uutisankkurin kanssa. Eeva oli silloin vielä koulutyttö. Täällä asuivat tanssijatar Seija Silverberg, Alpo Vammelvuo, oopperalaulaja Pentti Tuominen, näyttelijät Irja ja Matti Ranin meidän tavallisten pulliaisten lisäksi.\" (Anja Tuomisen kertomuksesta, s. 30)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4757> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7797>
] .

[ dcterms:description  "Elokuvan hieman rappiolla oleva Harmaalan kartano." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9003> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5563>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Korttelien nimet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten ovat Kruunuhaan ja Helsingin keskustan korttelit saaneet nimensä? Esimerkiksi Kirkkokadun ja Snellmaninkadun kortteli on metsäsika, ja Hallituskadun ja Ritarinkadun kortteli Servaali, eli afrikkalaisen pantterikissan kortteli. Helsinki.fi:n sivuilla kerrotaan seuraavasti katujen ja kortteleiden nimeämisestä: \"Helsingin tultua pääkaupungiksi 1812 kaupunkia alettiin rakentaa ja laajentaa. Katujen ja kortteleiden nimeäminen tuli ajankohtaiseksi, sillä yksistään jo palovakuutus vaati nimet näkyviin katujen kulmiin ja portteihin. Nimenantajana oli useimmiten Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto ja nimet valittiin eläin- ja kasvikunnasta. Leijona-korttelin naapureina ovat Elefantti ja Senaatti. Korttelinimiä käytettiin 1800-luvulla yleisesti myös asukkaiden keskuudessa, mutta ne alkoivat jäädä vuosisadan loppupuolella pois käytöstä.” \n\nLähde:\n http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/kortteli_leijona.html\nKirjallisuutta: <br><br><br><br>Ollila, Katja: Puhvelista punatulkkuun. Sanoma, \nKaupungin Leijona-sydän, Narinkka 1998\nHelsingin kaupunginmuseon vuosikirja. Jyväskylä 1998\nHelsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja\nHelsinki 1999 Asiantuntijat: Tutkija, FT Kerttuli Wessman, Helsingin kaupunginmuseo, Erikoistutkija, Huk Martti Helminen, Helsingin kaupunginarkisto" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9421> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9420> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miten-ovat-kruunuhaan-ja-helsingin-keskustan-kortt" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8067>
        a                 th:TV-Sarja ;
        rdfs:label        "Elämänmeno" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8066> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7809> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8067" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8306>
        dcterms:modified  "2010-01-04T14:53:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3156>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1724839~S9*fin> .

th:lisatietoa  a            owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain         dcterms:DCMIType ;
        rdfs:label          "lisätietoja"@fi ;
        rdfs:subPropertyOf  dcterms:description .

[ dcterms:description  "\"Kaartin tanssiaiset\" (Helsingfors Tidningar 20/11.3.1846), Topelius kuvaa 10.3.1846 Seurahuoneella pidettyjä tanssiaisia." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7852>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vuosaaren voimalaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8417> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2199098481963" ;
        wgs84:long        "25.1697759168134" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7852" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8566>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:10:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Waltari, Mika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hel2.fi/kaumuseo/waltari/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/waltari-mika" .

rky:p743  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.844677624,24.163763186 65.845525144,24.161642967 65.846289241,24.161745648 65.847155902,24.163701520 65.846234610,24.163618110 65.845440362,24.163613043 65.844550491,24.163839929 65.844677624,24.163763186" ;
        poi:municipality  kunnat:k851 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2198" ;
        skos:prefLabel    "Tornion rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Itä-Pakila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2415552247413" ;
        wgs84:long    "24.9307854414316" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ita-pakila" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6014>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Omenapuu Mäkelänkadulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä historia mahtaa liittyä Mäkelänkadun ja Elimäenkadun kulmassa aivan jonkun teollisuusrakennuksen seinän vieressä kasvavaan runsassatoiseen vanhaan omenapuuhun? Se näyttää hätkähdyttävältä vilkkaan Mäkelänkadun varrella. Isot omenat putoilevat jalkakäytävälle. Onko paikalla sijainnut joskus omakotitalo? Omenapuun historia ei ole tiedossa, mutta kummastusta se on herättänyt jo useita vuosikymmeniä. Helsingin Sanomissa oli pieni artikkeli samaisesta puusta 17.9.2004. Jutussa silloinen omenoiden poiskeräilijä, talonmies Ilkka Otranen kertoi talonmieskaverinsa muistavan puun ainakin 25 vuoden takaa.\n\nAlueelle vahvistettiin asemakaava vuoden 1940 alussa. Kaupunki myi tontteja seudun ollessa rakentamatonta, kallioista maastoa. Omenapuun korttelissa (numero 62) ei ole ollut asuintaloa. Tapiola-yhtiö rakennutti siihen kiinteistön 1941. Nykyinen uudisrakennus on vuodelta 1977. \n\nVallilassa kukkii ja tuottaa hedelmiä toinenkin omenapuu Sturenkadun ja Roineentien kulmassa. Lieneekö istutusasialla ollut samainen henkilö?\n\nLähteet:\nHelsingin Sanomat 17.9.2004\nHackzell-Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle (Sanoma Osakeyhtiö, 1991)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6514> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/omenapuu-makelankadulla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1103>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1249171~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1694410~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_10>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8303>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Nousukausi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8302> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8279> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8301> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8300> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8303" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4319>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Holopainen, Eeva-Kaarina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/holopainen-eeva-kaarina" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6274>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Josafatinkadun nimen tausta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Josafatinkadun nimen historia? Mistä se sai nimensä, Raamatustako? Katu esiintyy vuonna 1901 muodossa Josafatsgatan, joka oli johdettu vanhasta paikannimestä Josafatsdal eli Josafatin laakso. Josafatsdal tarkoitti 1800-luvulla nykyisen Josafatinkadun eteläpuolella olevaa laaksoa, joka kuului teurastaja Salomon Janssonille vuokrattuun alueeseen eli ns. Janssonin viljelyksiin.\n\nNimen Josafatsdal tausta on raamatullinen ja se on vertauskuvallinen nimitys paikalle, jossa \"Jahve on kerran tuomitseva pakanakansat\". Nimi kuuluu niiden raamatullisten nimien joukkoon, joita 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa annettiin Helsingin pohjoispuolen syrjäseuduille. Muita silloin nimettyjä paikkoja olivat mm. Jerikonniitty ja Kaanaanmaa.\n\nLähde:\nHelsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1970)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8493> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/josafatinkadun-nimen-tausta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9017>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:32:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6513>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:59:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1363>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Asun paikassa jossa,\nelämä on nopeaa ja lyhyttä.\nAsun Helsingin Kalliossa,\nnaapureina rosvo ja kyttä.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i593> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6608>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Nissas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i92> ;
        wgs84:lat         "60.2181950850407" ;
        wgs84:long        "25.1105593356511" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/nissas" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8563>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Vartiainen, Toini"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8563" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8802>
        dcterms:modified  "2010-03-08T19:53:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9277>
        dcterms:modified  "2010-06-10T14:58:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6773>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:51:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i213>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Flickan i rulltrappan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6734> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/flickan-i-rulltrappan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Vanhakirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1663202868769" ;
        wgs84:long        "24.9393398597335" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanhakirkko" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'He istuivat hetken hiljaa, joivat ja polttelivat, Ariel soitti kitaraansa. Sitten he keräsivät taaransa, sulkivat oven ja kävelivät Ullanlinnan ja Punavuoren läpi Lauttasaaren bussiin. Ariel ei sanonut bussissakaan mitään, hän vain tuijotti ikkunasta ulos ja rapsutti välillä hermostuneena takkuista partaansa.\n\nSam Karnow ausi Koillisväylän alapuolella lähellä merenrantaa uudessa kaksikerroksisessa punatiilitalossa. Talossa oli vain neljä asuntoa, ja jokaisella asunnolla ovisummeri, oma autotalli ja siinä lakattu puuovi. Karnowin huoneisto oli ylemmässä kerroksessa. Se oli iso mutta niukasti kalustettu, tyhjää pintaa oli paljon, ja tilan tuntua korostivat vähäiset, näennäisen sattumanvaraisesti sijoitellut huippumodernit huonekalut, valkoisille kiviseinille ripustetut abstraktit taulut ja Karnowin valokuvista teetetyt suurennokset. Metsää kasvavan rannan puolella pohjoisessa oli koko asunnon pituinen parvke, ja saavuttuaan Jouni ja Ariel viettivät sillä parvekkeella ensimmäisen tunnin.' (s. 132)\n\n\n'Jouni Manner oli vastikään muuttanut unelmiensa asuntoon ja kutsunut minut saunomaan. Manner joi tummaa tšekkiläistä olutta, minä join greippilimsaa. -- Asunto sijaitsi Tiirasaarentiellä Lauttasaaren eteläosassa vain kivenheiton päässä merestä. Huoneisto oli kalliisti sisustettu, siinä oli seitsemän huonetta ja iso lasitettu parveke. Pienkerrostalo oli rakennettu 60-luvulla, ja siinä oli kaksi kerrosta, neljä valtavaa huoneistoa, kaikilla oma autotalli. \n\n\"Olin täällä Larussa nuorena yksissä bailuissa\", Manner sanoi kun istuimme saunan jälkeen parvekkeella. \"Ne olivat saaren pohjoispuolella, ja isäntä oli täysi kusipää, mutta talo oli samanlainen kuin tämä, ja olen aina halunnut asua näin.\"' (s. 527)\n\n\n" ;
  dcterms:description            "Muusiikkipiirit vievät Adrianan, Arielin ja Jounin juhlimaan Lauttasaareen, josta Jouni vuosia myöhemmin löytää itselleen kodin. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9079> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

rky:p1536  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuusiston kirkko on 1790-luvulla rakennettu maisemallisesti näyttävälle paikalle korkealle mäelle, joka on ollut kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkonpaikka. Kirkonmäeltä avautuu saaren etelärannan vuosisatoja viljelyksessä ollut avoin maisema.\n\nPieni puukirkko on yksilaivainen pitkäkirkko, jonka pohjoissivulla lähellä itäpäätyä on kylkiäisenä pieni sakaristo. Lyhytnurkkainen hirsirakennus sijaitsee edeltäneen kappelikirkon paikalla. Alttari kehyksineen on tehty kirkon valmistuttua 1790-luvulla, jolloin myös saarnastuoli on saanut nykyasunsa. Sen runko periytyy mahdollisesti edeltäneestä, samalla paikalla sijainneesta kirkosta. Seinien pilarikoristeiset tapetit ovat löytyneet sisätiloissa 1974 tehdyn entistävän korjauksen yhteydessä. Osa tapetista on siirretty Kansallismuseoon.\n\nErillinen puinen kellotapuli on rakennettu 1763 ja sitä on uusittu kirkon rakentamisen yhteydessä. Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita. Lukkarinasunto on lähellä kirkkoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.377686879,22.401264633 60.378108374,22.400832103 60.378847398,22.398421974 60.380327646,22.398992649 60.381251545,22.399981167 60.382149351,22.400701962 60.382591316,22.403284548 60.383186115,22.403980528 60.383804951,22.404401799 60.385117243,22.404487865 60.386097138,22.405638227 60.386183424,22.406677431 60.385425907,22.408073024 60.385563938,22.409707229 60.386330047,22.413015998 60.386184339,22.415599127 60.385623940,22.418418591 60.384887479,22.419692996 60.384644423,22.420934338 60.384798142,22.422472695 60.384924284,22.424184401 60.385232573,22.426311465 60.385140015,22.427036741 60.384275557,22.427768560 60.383704495,22.427272266 60.382892629,22.426606365 60.381917643,22.425590381 60.381563889,22.423605665 60.381479563,22.422463226 60.380845978,22.420774550 60.380822914,22.419615286 60.380738332,22.418635760 60.380126218,22.417080936 60.379378960,22.413083811 60.378973528,22.411636637 60.378070711,22.409449525 60.376514514,22.402311724 60.376980665,22.401228658 60.377686879,22.401264633" ;
        poi:history       "Kuusiston saari perustettiin Piikkiön emäseurakunnan kappeliksi 1653, jolloin rakennettiin seurakunnan ensimmäinen kirkko. Nykyinen kirkko rakennettiin edeltäneen paikalle 1792 ilmeisesti aiemman kirkon hirsistä. Työtä johti rakennusmestari Söderman. Sisätiloiltaan kirkkoa uudistettiin uusgoottilaistyyliseksi 1899-1900 arkkitehti Helge Rancken johdolla. Kirkkoa entistettiin 1974 arkkitehti Pekka Pitkäsen johdolla.\r\n\r\nKuusisto toimi itsenäisenä seurakuntana vuodesta 1863 vuoteen 1885, jolloin se palasi Piikkiön kappeliksi. Kirkkoherrakunta siitä tuli jälleen 1914, mutta 1954 saari liitettiin Kaarinan seurakuntaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k202 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5087" ;
        skos:prefLabel    "Kuusiston kirkkomaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i473>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hevosella Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i472> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9194> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hevosella-helsinkiin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9014>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Dallape"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9014" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6510>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Siilitie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.2109498718053" ;
        wgs84:long        "25.0387803134683" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/siilitie" .

[ dcterms:description  "Helsingin 1990-luvun lopun lesbopiireihin sijoittuva romaani. Minäkertojalla ja hänen tyttöystävällään Pikillä on molemmilla kämpät Kalliossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2085> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7224>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:53+0300" .

rky:p1796  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Verlan tehdas on ainutlaatuinen 1800- ja 1900-luvun vaihteen teollisuusmiljöö. Puuhiomo ja pahvitehdas muodostavat eheän tehdaskokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Verla on valittu 1996 UNESCOn maailmanperintölistalle ja se on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys.\n\nArkkitehti Edward Dippellin suunnittelemat puuhiomo, pahvitehdas ja kuivaamo ovat rikasmuotoista tiiliarkkitehtuuria. Koristeellinen Patruunan pytinki on rakennettu vuosina 1885 ja 1898 (E. Dippell). Puistomaisella piha-alueella on lisäksi huvimaja, palokaluvaja sekä kalkkitiilinen tarvikevarasto ja mylly. Tehdas on säilynyt pääosin 1800- ja 1900-luvun vaihteen asussa antaen alkuperäisine koneineen ainutlaatuisen kuvan tuon ajan teollisuusmiljööstä. \n\nVerlankosken vesivoimaa on hyödynnetty rakentamalla sen partaalle voimalaitoksia kolmessa vaiheessa 1920-luvulta 1990-luvulle. Patorakenteiden lisäksi kosken partaalla ovat voimalaitokset vuosilta 1954 ja 1995.\n\nTeollisuusyhdyskuntaan kuuluu maantien varrelle kasvanut Jaalan kylä virran länsipuolella sekä vanhat työväestön asuntoalueet, jotka sijaitsevat osaksi kosken itärannalla. \n\nVerlan padotun kosken yläpuolella on suoraan vedestä kohoavassa kallioseinämässä punavärillä tehtyjä kivikautisia maalauksia. Niissä on kuvattu mm. hirviä ja ihmishahmoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.056050839,26.639462433 61.056116549,26.639194864 61.056880663,26.640083662 61.057649656,26.642880830 61.058377638,26.640347414 61.058699348,26.628784989 61.059001371,26.628512155 61.062651592,26.631712800 61.065651580,26.629192204 61.068632117,26.640005274 61.068520818,26.640176900 61.067898087,26.641137549 61.064520087,26.649145356 61.058829051,26.651594100 61.058704867,26.651090941 61.058545003,26.651093006 61.058277884,26.651344159 61.057515882,26.651518260 61.057420929,26.650830129 61.057632808,26.650083023 61.056616834,26.650038183 61.056171788,26.648554222 61.056163775,26.646657016 61.055369715,26.644364955 61.055605512,26.641276779 61.056050839,26.639462433" ;
        poi:history       "Insinööri Hugo Neuman perusti 1872 Verlan puuhiomon Mäntyharjun uittoreitin alajuoksulle. Alueella oli runsaasti käyttämättömiä metsävaroja. \r\n\r\nTehdas paloi jo neljän vuoden kuluttua sen perustamisesta, mutta toimintaa jatkettiin pian. Itävaltalaissyntyinen paperimestari Gottlieb Kreidl, saksalainen paperimestari Luis Haenel ja viipurilainen liikemies, konsuli Wilhelm Dippell perustivat uuden yhtiön 1882. Uusi puuhiomo ja pahvitehdas rakennettiin ensin kokonaan puusta. Pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa 1892, ja tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus. Sen suunnitteli viipurilainen arkkitehti Carl Edward Dippell. Palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä 1895. Koska seinät rakennettiin vanhan puisen tehdasrakennuksen ympärille, tuotanto voitiin pitää koko rakennusajan käynnissä.\r\n\r\nVerlan tehtaan toiminta loppui 1964 ja tehdasmuseo avautui yleisölle 1972."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:mylly , poio:kyla , poio:museo , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1277" ;
        skos:prefLabel    "Verlan teollisuusympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7319>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Kekkonen, Urho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7373> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7405> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7319" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6770>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Puumalainen, Jenni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6772> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/puumalainen-jenni" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2408>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1771610~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2786>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Miami" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6671> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7769> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2779> ;
        th:lisatietoa     "On kaunis syyspäivä Malmin kansakoulun ala-asteella. Kolmatta luokkaa käyvä Omar törmää kolmeen nahkatakkiin, jotka eivät päästä poikaa käsistään ilman pientä pelottelua.\n\nVälikohtauksesta käynnistyy tapahtumasarja, jossa sivullisen rooleja ei ole tarjolla. Mukaan joutuvat varastettuja tietokoneita eteenpäin myyvä Sami, omasta kapakasta haaveileva entinen linnakundi Jarkka, kohtalokkaalla hetkellä tarkkaavaisuutensa unohtava bussikuski Peltonen, autonasentajaksi tähtäävä Abdi sekä poliittista historiaa opiskeleva, siirtolaisuuden kovanyrkkiseksi opettama Felicíen.\n\nMalmin savuisissa baareissa ja nuhjuisissa kerrostaloissa kytee. Rikoskomisarion paikasta kilpailevilla Parviaisella ja Vaaralla on edessään elämänsä pahin työviikko. \n\nMiami on rikosromaaniksi suistuva kertomus Malmin kovista kaduista ja kovista pojista – mutta ennen kaikkea niiden varjossa elävistä, tavalliseksi kutsutuista ihmisistä.\n\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/miami" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9274>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lohjantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1928452144604" ;
        wgs84:long        "24.9618503196673" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lohjantie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9513>
        dcterms:modified  "2011-01-03T15:30:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7484>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4980>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1876767~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9608>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Järvinen Atte"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9608" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7579>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Puistokatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Trio" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1587247188223" ;
        wgs84:long           "24.9534166142197" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7579" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7818>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2668>
        dcterms:modified  "2010-12-02T10:31:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1780294~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kuoro harjoitteli Liisankadulla Itäsuomalaisten Osakuntien tiloissa. Laulu kuului avoimesta ikkunasta alas kadulle. - - - Hissi oli rikki, jouduin kapuamaan portaat viidenteen kerrokseen.  Laulu kuului käytävässä yhä voimakkaampana, välillä katketen, sitten taas alkaen alusta. Ihmettelin, eivätkö naapurit hermostuneet siihen.\" (S. 127-128.)" ;
  dcterms:description            "IOL eli Itäsuomalaisten Osakuntien Laulajien kuoro harjoittelee osakuntatiloissa Liisankadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1840> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5789>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4462A71E-6179-4AA5-B83A-A643E075C61A> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9773>
        dcterms:modified  "2011-09-30T10:29:32+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olli käänsi autonsa liikennevaloista vasemmalle, jatkoi matkaa lääkäriaseman ohi ja tähyili ensin matalien ja sitten yhä korkeampien talojen numerolamppuja. Ollin etsimä numero oli kutakuinkin puolessavälissä aluetta puolikuun muotoisena kaartavaa tietä.\" (S. 49.)" ;
  dcterms:description            "Olli Berg käy kuulustelemassa juhliin osallistunutta Anun ystävätärtä Miaa tämän kotona Munkkivuoressa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9864> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9711>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9868>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Mechelininkadun ja Eteläisen Hesperiankadun risteys"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1757184053251" ;
        wgs84:long        "24.9187171356906" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mechelininkadun-ja-etel-isen-hesperiankadun-risteys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_282>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1337717~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p87>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vasiljevin talo / Lelumuseo \n\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:55:07.633+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:05:50.118+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p35910 , koko:p34590 , koko:p32363 , koko:p36691 ;
        poi:description  "\nVasiljevin talo on nykyisin asunto-osakeyhtiö Helsingin Villa Vasiljev, ja se on asuinkäytössä. Kellarikerroksessa toimii Suomenlinnan Lelumuseo ja sen kahvila. Lelumuseon kokoelmiin kuuluu tuhansia vanhoja leikkikaluja, nukkeja, teddy-karhuja, leikkiautoja ja pelejä, joista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta. Sota-ajan leikkikalut ja pelit ovat yksi museon erikoisuuksista."@fi ;
        poi:history      "(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\nViaporin linnoituksen esikunnassa työskennellyt kapteeni Vasiljev anoi ja sai vuonna 1911 luvan rakentaa itselleen mansardikattoisen puisen asuintalon Isolle Mustasaarelle. Rakennus toteutettiin kuitenkin harjakattoisena. Vuonna 1913 Vasiljev myi talonsa marketentti Aleksander Nedonoskoville, joka korjasi taloa rakentamalla ulkoeteisen talon päätyyn. Nedonoskov rakensi insinöörikomennuskunnalta saamallaan luvalla taloon \"waterklosetin\". Vuosina 1923-25 huvila muutettiin kuuden perheen asuintaloksi. Aleksander Nedonoskovilta talo siirtyi hänen tuomarilleen.\n\nSen jälkeen rakennuksen vaiheista on tietoja vasta vuodelta 1978, jolloin Sergei Harabrovin leski ja kaksi tytärtä myivät talon Sisustustoimisto Seppo Nieminen Ky:lle. Perusteellinen korjaustyö aloitettiin. Kaukolämpö, vesi ja viemäri asennettiin 1982. Peruskorjauksen yhteydessä mansardikattomuoto palautettiin riittävän huonekorkeuden saamiseksi yläkerran asuntoon. Talo on asuinkäytössä. Kellarikerroksessa toimii Piippa Tandefeltin nukkemuseo ja kahvio.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C I 87\nPihalla oli vaja ja pesutupa C I 86\nLähteet:\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nNieminen, Sepo, 1992. Purkutyön yhteydessä tehdyt havainnot. Suullinen tiedonanto.\nKA VSA 15900 15948.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nro 943526.\nVA VSA akti 15 900, rakennuspiirustus."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.145752538535916" ;
        wgs84:long       "24.991392564773605" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7221>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Kirjakaapeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8763> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1703773363636" ;
        wgs84:long        "24.9366402312184" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7221" .

<http://example/upload-base/#metadescription_616>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1875469~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5192>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Santahaminan poikia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5191> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/santahaminan-poikia" .

rky:p112  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tervikin kartanon empiretyylinen talouskeskus puistoineen on ainutlaatuinen arkkitehtoninen kokonaisuus maassamme. Tervik on keskeinen osa Pernajanlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää. \n\nKartanon pihapiirin muodostavat kaksikerroksinen päärakennus,  toinen C.L. Engelin suunnittelemasta kahdesta flyygelirakennuksesta  ja harvinaislaatuinen fatabur-rakennus. Miespiha on erotettu talouspihasta kiviaidalla. Arkkitehtonisesti edustavat, empiren henkeen rakennetut talousrakennukset keskittyvät ajotien toiselle puolen. Päärakennusta ympäröi puutarha -ja puistoalue, missä puuston reunustama joki muodostaa puistotaiteellisen elementin. Tervikin kartanolle johtaa maan pisimpänä pidetty tammikuja halki vuosisataisen viljelymaiseman.\n\nSjögårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanoiden rakennuskanta, puistot, puukujanteet ja viljelyalueet muodostavat keskeisen osan Pernajanlahden valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.452717139,25.961467910 60.449018848,25.950245026 60.451221173,25.933463616 60.455990732,25.925792758 60.465047058,25.931868150 60.467554148,25.939472527 60.466848316,25.955436279 60.456796119,25.966966190 60.454986713,25.963806346 60.452717139,25.961467910" ;
        poi:history       "Tervikin kartanorakennuksen runko periytyy vuodelta 1736. 1810-luvun lopulla maamarsalkka de Geer tilasi kartanon uudistamiseksi piirustukset C.L. Engeliltä. Uudistukset koskivat ennen muuta rakennuksen ulkoasun muuttamista  ja keskeissalirakennuksen laajentamista päätyihin liitettävillä matalilla siivekkeillä sekä sisätilojen \"uudenaikaistamista\" pariovilla ja empirekoristelistoilla. Muutos ei koskenut 1700-luvun rakennusvaiheesta peräisin olevaa huonejakoa eikä keskeisten huoneiden puisia kokopaneeleita. Engelin suunnitelma toteutettiin 1820-luvulla A.F. Granstedtin muuttamana. Rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi ja koristeltiin runsailla listoituksilla 1860-luvun alussa C.A. Edelfeltin tekemän suunnitelman mukaan. Ulkoasu palautettiin empirehenkiseksi Carl Frankenhaeuserin 1926 tekemien piirustusten mukaan. Frankenhaeuser yhdisti uuden vuorauksen Engelin piirtämään portaaliin ja ikkunan kehyslaitteisiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=120" ;
        skos:prefLabel    "Tervikin kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9510>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pakin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Erikas (alkuperäinen nimi)" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i62> ;
        wgs84:lat            "60.2436513222171" ;
        wgs84:long           "24.9645504512266" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pakin-talo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7720>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7481>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Käpylän kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2135712828291" ;
        wgs84:long        "24.9510365427983" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7481" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Puolittain palanut Postitalo seisoi harmaanmustana luurankona asemaa vastapäätä. Ohitin sen yrittäessäni taas soittaa Johannalle. Tulin Sanomataloon, jonotin turvatarkastuksessa vartin, annoin laukkuni ja puhelimeni tarkastettavaksi, riisuin takkini, kenkäni ja vyöni ja puin ne jälleen päälleni ja kävelin vastaanottotiskille.' (s. 11)" ;
  dcterms:description            "Tapani Lehtinen etsii vaimoaan Johannaa tämän työpaikalta Sanomatalossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9578> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9571>
] .

th:MuuKieli  a           owl:Class ;
        rdfs:label       "Muu kieli"@fi ;
        rdfs:subClassOf  <http://umbel.org/umbel/sc/NaturalLanguage> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8195>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:36:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5786>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaasuputkia keittiössä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "1920-luvun kamppilaisessa talossamme on mystisiä putkia keittiön seinällä. Olisivatkohan kaasulle? Onko kaasun käyttö ollut ennen yleistä Helsingissä? Milloin siirryttiin sähköön? Kyllä nuo putket saattavat olla peräisin ajalta, jolloin keittiössä sihisi kaasuhella. Kaasun käyttö oli yleistä Helsingissä, ja on sitä vielä tänä päivänäkin kantakaupungissa.\n\nKaasua käytettiin kotitalouksien hellojen lisäksi myös valaistukseen. Helsingin ensimmäiset kaasuvalot sytytettiin marraskuun 14 päivä vuonna 1860. Sittemmin kaasuvaloista on luovuttu, mutta keittiöissä kaasua käytetään yhä. Monet huippukokit arvostavat kaasuliettä ruoanlaitossa. Helsingissä onkin kolmesataa ravintolaa, joiden keittiöissä on kaasuliedet. Kotitalouksissa kaasuhella on yhä 31 tuhannella helsinkiläisellä taloudella. \n\nUseissa kotitalouksissa siirryttiin sähköön 1970-luvulla. Tuolloin mietittiin jopa kaasulaitoksen lakkauttamista.\n\nSähköliedet yleistyivät 1970-luvulla. Monessa vanhassa talossa säilyi kaasuliesi, sillä sähköliesi vaatii riittävän voimakkaan sähkövirran. Keskustan vanhoissa taloissa ei sähköverkko välttämättä kestänyt uusia helloja. Kaasusta luopuminen ja sähköön siirtyminen on tapahtunut talo kerrallaan ja asuntokohtaisesti. Tietysti noita siirtymäremontteja on tehty taloyhtiöittäinkin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kaasuputkia-keittiossa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8529>
        dcterms:modified  "2010-01-27T20:20:12+0300" .

rky:p372  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lypyrtin kylä ja sen alueelle 1800-luvun lopulla sijoitettu luotsiasema muodostavat monipuolisen saaristolaisesta elämänmuodosta ja elinkeinoista kertovan kokonaisuuden. Kylän huomattavin talo on Alastalo, joka liittyy kirjailija Volter Kilven tuotantoon. Kilven kirjan Alastalon salissa tapahtumat sijoittuvat juuri Lypyrtin Alastaloon ja Kustavin merellisiin maisemiin. Merenrantaan sijoittunut Villa Hornborg on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema, edustava 1920-luvun alun huvila ja Lypyrtin salmen ja Seksmiilarin tärkeä maamerkki. Lypertön luotsiasema on maamme parhaiten säilyneitä esimerkkejä 1800-luvun lopun luotsiasemasta.\n\nLypyrtin kyläasutus sijoittuu Kustavista pohjoiseen suuntautuvan laivareitin nk. Ströömin varrelle Lypyrtin, Katkurun ja Tammiluodon saarten rannoille. Alastalo sijaitsee Lypyrtin saaren itärannalla Ströömin väylän varrella. Lypyrtissä on kalastuksesta ja merenkäynnistä elantonsa saaneen kyläasutuksen lisäksi jo vanhastaan ollut myös huvila-asutusta. Edustavin esimerkki varhaisesta huvila-asutuksesta on Lypyrtin saarella Alastalon naapurina sijaitseva, arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Villa Hornborgin hirsihuvila korkeine torneineen vuodelta 1923.  Huvilan suunnittelussa on huomioitu saaristomaiseman olosuhteet ja suojaisuuden vaatimukset. Huvilaan liittyy maisemaan sovitettu puutarha sekä arboretum. \n\nLypertön luotsiasema sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla niin sanotun Kustavin Ströömin pohjoispäässä noin kilometrin pituisella Killeskärin saarella. Killeskär, toiselta nimeltään Tammiluoto, on tiheässä saaristossa sijaitseva havumetsää kasvava kalliosaari. Vuonna 1888 rakennettu vaaleaksi maalattu luotsiasema erottuu ympäristöstään vartiotuvan katolla olevan suurikokoisen tähystystornin ansiosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.602081673,21.238034700 60.601484028,21.229489373 60.601199286,21.226002621 60.601023658,21.224265224 60.600401910,21.222267673 60.599374462,21.219016371 60.599126020,21.217530247 60.599378819,21.215648154 60.599736960,21.214497160 60.600158323,21.213569251 60.600984775,21.213727031 60.601485420,21.215231054 60.601795568,21.217765648 60.602619032,21.219012546 60.603770457,21.218567840 60.604370431,21.217745813 60.605704878,21.214580352 60.606650615,21.214672513 60.609372642,21.216235390 60.610739327,21.221449860 60.610087049,21.225770553 60.609568985,21.228483445 60.609263636,21.231090032 60.609339598,21.232845741 60.609428215,21.235279674 60.609306531,21.235947955 60.603390601,21.239512841 60.602081673,21.238034700" ;
        poi:history       "Kustaviin muodostui vakinaista asutusta viimeistään 1100-luvulla ja alun perin Taivassalon pitäjään kuuluneessa Lypertön kylässä oli 1560-luvulla neljä taloa. Alastalon 1400-luvulta juontuvan historian maineikkain kausi ajoittuu 1800-luvun talonpoikaispurjehdukseen.\r\n\r\nLypertön luotsiasema rakennettiin Ströömin väylän pohjoispäähän 1888. Sen suunnitteli Ernst Fredrik Andersin. Asema oli käytössä vuoteen 1958, jolloin Ströömin väylän eteläpäähän valmistui Laupusten luotsiasema."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k304 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:luotsiasema , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1775" ;
        skos:prefLabel    "Lypyrtin kylä ja luotsiasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9770>
        a                   th:Tietokirja ;
        rdfs:label          "Muistan : lapsuus" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9782> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1978> ;
        th:lisatietoa       "Sydämellinen muistelmateos, mukaansa tempaava romaani ja kiehtova aikalaiskuvaus.\n\nMitä ihminen muistaa, mitä lapsuus merkitsee? Lapsuudesta lähdetään ja sinne palataan yhä uudestaan; lapsuus muovaa ihmisen koko elämää. Kallio, Helsingin legendaarinen työläiskaupunginosa 1940-luvulla ja 50-luvun alussa on tämän lumoavan teoksen perustaa.\n\nHannu Mäkelän lapsuus Kalliossa liittyy sen korkeimpaan kivitaloon Porthaninkadun ja Agricolankadun kulmassa. Sodanjälkeisen Suomen elämää varjostavat puute ja rahattomuus, mutta sitä lapsi ei ymmärrä, kun ei voi verrata.\nKallion lapsuutta ovat niin Ebeneserin tarha jo vuodesta 1945 kuin myöhemmät paot sieltä. Ja edessä odottaa aina pihan koko kiihkoisa elämä: flaidikset, väittelyt, fektailut joulukuusimiekoilla. Filkka palaa, asfaltti ja pakokaasut tuoksuvat. Opettajan poikaa on lupa jatkuvasti kiusata niin pihalla kuin koulussa. Arkeen liittyvät miehuuskokeet: kiipeäminen ja kävely katolla ja huimaus. Öitten painajaiset ja unet, Sörkan ranta, hukkumisen kokemus, kirkonrotta, tyttöjen skrobaus ja Flemarin antikvariaatti ovat nekin osa samaa elämää. Kallion kirjastosta päätyy hujauksessa Eläintarhan ajoihin ja sunnuntain pakollisiin käynteihin isän luona. Maisemaa sävyttävät niin Arinan nonarit kuin Palmu-baarin juopot, Repinin hulluna pidetty poika, pulutädit ja roskisdyykkarit.\n\nVastapainon ja jyrkän kontrastin antavat pitkät yksinäiset kuukaudet maalla Kukkian Siikasaaressa, jonne opettajaäidin perhe muuttaa kesäksi. Kesää siivittää jatkuva lukeminen: sanat, joista muodostuvat lauseet, joista syntyvät kirjat. Niistä myös tulee vähitellen aivan keskeinen osa pienen pojan elämää.\n\n(www.tammi.fi)" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/muistan-lapsuus/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9770" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Maurinkadulla Winter meni kuskin puolesta de Carnallin pihalle ja huusi renkiä avaamaan ajoportin. Jo pihalta hän arvioi talon sellaiseksi, ettei Caspar af Holmeénin ponnisteluja sedän miellyttämiseksi tarvinnut oudoksua. Kuka tahansa köyhä sukulainen oli valmis kumartamaan muutaman kerran saadakseen edes osan pitkästä, kullankeltaisesta mustakattoisesta rakennuksesta, jonka leveän kuistin pieliin soihdut syttyivät heti, kun kuultiin isännän saapuvan kotiin.\" (S. 249.)" ;
  dcterms:description            "Kapteeni de Carnall asuu Maurinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2658> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8025>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7980>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:35+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p285>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85> ;
        dc:created       "05.10.2009 12:10" ;
        dc:modified      "05.10.2009 12:10" ;
        skos:prefLabel   "talousorganisaatio" .

rky:p706  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kotkan keskustoria reunustaa kaksi modernismin arkkitehtuurin merkkiteosta 1930-luvulta, massiivinen kaupungintalo ja pieni funktionalistinen Suomalaiseksi Säästöpankiksi rakennettu pankkitalo. Entinen pankkirakennus sisältyy kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin teosvalikoimaan. Se on Kannonkosken kirkon lisäksi ainoa arkkitehti P.E. Blomstedtin lähes alkuperäisessä asussa säilynyt työ.\n\nArkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema kuusikerroksinen, kapearunkoinen kaupungintalo, joka sulkee toriaukion itälaidan,  edustaa monumentaalista funktionalismia. Julkisivujen symmetrian rikkovat keskiakselista sivuun sijoitetun valtuustosalin kapeat ja korkeat ikkunat. Ala-aulan ja portaikon lepotasojen lattioissa on kunkin kerroksen toimintoja kuvaavat taiteilija Bruno Tuukkasen mosaiikit.\n\nKolmikerroksinen entinen Säästöpankki on torin pohjoislaidalla. Pieni, puhdaslinjainen ja detaljoinniltaan kaunis funktionalistinen rakennus on toteutettu kantavin välipohjin kapealle tontille arkkitehti P.E. Blomstedtin suunnitelmin. Pelkistetty, suhteiltaan harkittu katujulkisivu on neliömäinen ja sitä jäsentävät ikkunoiden ja ovien lasipinnat sekä johtajan asunnon parveke. Kapea ja korkea pankkisali putkihuonekaluineen ja kiiltävine seinäpintoineen on funktionalismin ihanteiden mukainen sisätila."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.467904939,26.945676897 60.467556164,26.944779218 60.467918643,26.944107804 60.468374169,26.945238508 60.468004404,26.945900324 60.468325725,26.946638518 60.468498693,26.947029038 60.467700004,26.948392316 60.467093421,26.947025507 60.467904939,26.945676897" ;
        poi:history       "Kotkan kaupungintalon rakentamista oli suunniteltu 1890-luvulta alkaen, ja 1926 tehtiin päätös sen sijoittamisesta torin laidalle. Arkkitehti Erkki Huttunen sai kaupungintalon suunniteltavakseen 1931 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun perusteella. Kilpailu oli kaupungin asettaman toimikunnan ja Arkkitehtiliiton toimeen panema ja siihen lähetettiin 40 luonnosta. Rakennusvaiheessa Huttusen suunnitelmasta karsittiin Keskuskadun ja Kustaankadun puoleiset matalat siipiosat. Kaupungintalo valmistui 1934.\r\n\r\nSamana vuonna valmistui arkkitehti P. E. Blomstedtin luonnos torin laidan liikekortteliksi, johon sisältynyt Säästöpankin tilaustyö valmistui 1935. Säästöpankki rakennettiin tontille, missä jo toimi pankin konttori. Kahden kerroksen korkuisen pankkisalin lisäksi alakerrassa oli toimitusjohtajan huone, virkailijoiden kahvihuone, keittiö sekä pukuhuone. Yläkerrassa oli kokoushuone sekä toimitusjohtajan asunto. Blomstedt suunnitteli sisätilat huonekaluja myöten ja valaisimet valmisti Taito Oy. Säästöpankki toimi tiloissa vuoteen 1960 asti. Entinen pankkirakennus restauroitiin 1993-1994 alkuperäistä arkkitehtuuria ja materiaaleja vastaavaan asuun."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1482" ;
        skos:prefLabel    "Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästöpankki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Etu-Töölö"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        owl:sameAs        <http://sws.geonames.org/660083/> ;
        wgs84:lat         "60.1739179188889" ;
        wgs84:long        "24.9084193884123" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/etu-toolo" .

[ dcterms:description  "Johanneksenkirkon torni" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

[ dcterms:description  "Huvila esittää ruhtinatar Popoffin kesäasuntoa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8203> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8280>
] .

rky:p966  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.826613081,21.582925693 59.827820914,21.581024134 59.830395494,21.584078386 59.830644485,21.584876930 59.831174120,21.593094614 59.831857208,21.596504557 59.832888938,21.597489200 59.833295484,21.598270275 59.833037280,21.599690194 59.833050003,21.600644621 59.833139803,21.601311883 59.833186617,21.601944700 59.833484393,21.604127522 59.833131922,21.605672225 59.830738126,21.606638893 59.827588701,21.601365811 59.827506463,21.597139334 59.826484996,21.592786496 59.826613081,21.582925693" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:luotsiasema , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Jurmo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8192>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kuninkaansaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat         "60.134361196019" ;
        wgs84:long        "25.0189773783711" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8192" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8431>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1922835~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8526>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Pickwick Pub"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pickwick Pub" , "Mr. Pickwick Pub" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8789> ;
        wgs84:lat            "60.1640776425563" ;
        wgs84:long           "24.9279926791233" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8526" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6497>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Paasiravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Paasitorni" , "Työväentalon ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8638> ;
        wgs84:lat            "60.1788030759618" ;
        wgs84:long           "24.9475809091056" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/paasiravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6736>
        dcterms:modified  "2009-11-18T14:46:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8691>
        dcterms:modified  "2010-02-08T14:27:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8786>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Suomen pankkiyhdistys"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1664980453976" ;
        wgs84:long        "24.9491557909853" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suomen-pankkiyhdistys" .

rky:p1165  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät ovat historialliselta kehitykseltään ja sijainniltaan erityyppisiä sekä kylärakenteen kehityksen kannalta eri vaiheet läpikäyneitä kyliä. Kaikissa kylissä on säilynyt niiden edustamille kerrostumille tyypillistä rakennuskantaa. Kyliä ympäröivät Hämeessä satoja vuosia, mahdollisesti jo esihistorialliselta ajalta asti viljellyt pellot. Kylätiestö on säilyttänyt historiallisen linjauksensa.\n\nKylät edustavat Hämeessä yleistä talonpoikaiseen maanomistukseen perustuvaa ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeästi erillään omilla mäkialueillaan tai viljelyyn huonosti kelpaavilla maa-alueilla kylätontin jatkona. \n\nIsojako ja sitä seuranneet täydennykset muokasivat voimakkaasti vanhojen ryhmäkylien rakennetta 1700-luvun loppupuolelta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. \n\nAlvettulan pitkästä asutushistoriasta kertovat kyläalueella olevat useat esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Alvettulan keskiajalta saakka asutusta, tiiviistä kylätontista muistuttavat isojaon jälkeen joen rantaan jääneet talonpoikaistalot ja niiden pihapiirien muodostama ryhmä sekä tiestö ja ympäröivät vanhat viljelykset. Mäelle sijoittuva tiivis kyläkeskus koulu- ja seuraintaloineen on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana kyläraitin varteen täydentäen varhaisempaa tilattoman väestön asutusta. Kylän perusrakenteessa näkyy maankäytön historiallinen jatkuvuus, vaikka paikalle jääneillä maatiloilla rakennuskantaa on uudistettu viimeisen sadan vuoden aikana.\n\nMaatilojen keskittyessä joenrannan kylätontille ovat kivikkoisemmat mäenrinteet jääneet torpparien  ja työväen asuinalueiksi. Pienen mittakaavan asumukset ovat edelleen vanhan kylätontin ulkopuolella. \n\nLiikenteellisesti keskeisellä paikalla sijaisevaan kylään on maantien varteen tullut 1800-luvun lopulta alkaen myös palveluja.  Kyläkaupan ympäristössä on kaksi 1950-luvun rakennusta: säästöpankki ja kauppiaan talo. Koulu ja kylän muut kokoontumistilat eli seuratalo ja työväentalo ovat kylän keskellä. Uudet asuntoalueet ovat kylää ympäröivien peltojen takana itsenäisinä alueina.  \n\nAlvettulan silta sijaitsee paikassa, jossa historiallinen maantie ylittää Hauhonselän ja Ilmoilanselän yhdistävän Alvettulanjoen. 1910-luvulla rakennettu silta on kaksiaukkoinen ja betoninen kolminivel-kaarisilta 5 m leveä ja vapaat aukot ovat 27,2 m. Silta on yksi Suomen vanhimmista rautabetonisilloista.\n\nHyömäen maatalot ovat keskittyneet kylän raitin varteen mäen rinteille viljelysten reunamaille. Talouskeskukset ovat muodostuneet uusjaon jälkeen 1930-luvulla. Kylän kapeiden teiden varsilla on vanhoja mäkitupalais-asumuksia, joista monet on uusittu ja muutamat autioina.  Kylä on väljentynyt huomattavasti 1900-luvun alun jälkeen. Uudisrakentaminen on keskittynyt varsinaisen pääkylän ulkopuolelle. Kylässä on säilynyt edelleen vanhan ryhmäkylän luonne ja pienipiirinen miljöö. Asutuksen pitkäikäisyydestä kertovat kylässä olevat kuppikivet ja rautakautiset haudat. \n\nTuittulan nykyinen tiivis kylänpaikka on asutettu 1600-luvulla. Esihistoriallisesta ajasta kertovat kylän kolme kuppikiveä. Kylän rakennuskanta koostuu raitin ympärille keskittyneistä kookkaista maatilojen pää- ja talousrakennuksista sekä kyläkaupasta. Talousrakennuksissa on käytetty usein rakennusmateriaalina pyramidipintaista betonitiiltä. Osa kantataloista on siirtynyt kylän ulkopuolelle 1900-luvun alkupuolella. Entinen tilattomien alue on säilyttänyt ominaispiirteensä. Kylä laajoine viljelyksineen on osa Hahkialan kartanon kulttuuriympäristöä. \n\nMatkantaan pieni kylä sijaitsee Matkantaanselän niemekkeessä viljelysten keskellä. Kylän talouskeskukset ovat yhdessä ryhmässä kylänraitin varressa. Rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvulta ja 1900-luvuna alusta. Maatilojen päärakennukset ovat suuria talonpoikaistaloja ja niiden pihoissa on vanhoja hirsisiä  ja savitiilestä muurattuja talousrakennuksia.\n\nAlvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan kylät ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.210439500,24.443009199 61.209275921,24.448922688 61.207938082,24.449826089 61.207550317,24.451731226 61.207378054,24.455747535 61.203120128,24.455488542 61.203002736,24.452588382 61.202376534,24.449746926 61.201620078,24.447825885 61.201120982,24.444986303 61.203054554,24.436779329 61.208505033,24.431847391 61.210439500,24.443009199" ;
        poi:history       "Vesistöjen yhteyteen rakentuneiden Hauhon ryhmäkylien läheisyydestä tunnetut kuppikivet osoittavat asutuksen ja viljelyn juontavan juurensa rautakaudelta.\r\n\r\nAlvettulan asutusten vanhimmat merkit ovat kivikaudelta. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan 1431. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli 9 taloa. Kylän vanhin asuinalue, kylätontti, sijaitsee joen etelärannalla.  Tiivis kylä väljentyi isojaon toimenpiteiden tuloksena. Suurelta osin Tapolan tilaan kuuluvalle mäkialueelle rakennettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella pieniä yhden tai kaksi huonetta käsittäviä mäkitupalaisasumuksia. Palstat lohkottiin itsenäisiksi 1920-luvun alussa. 1900-luvun alussa mäkitupia oli 10 kpl. \r\n\r\nMuistitiedon mukaan ensimmäinen Alvettulanjoen ylittävä silta on ollut veden varassa kelluva ns. Jalkavahan silta. 1765 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra määräsi käräjäkunnan rakentamaan paikalle sillan. Samanlainen rakennusvelvoite annettiin myös 1828. Silta todettiin 1910 huonokuntoiseksi ja Turun Rautabetoni-Valimo sai uuden sillan rakennettavakseen. Sillan suunnitteli insinööri Wäinö Wuolio ja se rakennettiin ns. Tapani-menetelmän mukaan suurista betonisista ontelotiilistä. Sillan rakentamisen kustansivat tieosakkaat parin huomattavan avustuksen turvin. Silta valmistui 1916.\r\n\r\nAlvettulan sillan pielessä pidettiin markkinoita 1900-luvun alussa.  Alvettulan uusi silta valmistui vanhan sillan viereen vuonna 1974 ja vanha silta saatiin pelastettua purkamiselta kylätoimikunnan aktiivisen toiminnan avulla. Se korjattiin museosillaksi vuonna 1978.\r\n\r\nHyömäen kylä muodostui keskiajalla kahdesta kylästä Hyömäestä ja Nurmesta, joissa oli yhteensä 18 taloa. Hyömäen pääkylän ytimenä on ollut 1600-luvun alkupuolella perustettu Hyömäen kartano eli Iso-Kourulan säteriratsutila. Kylän vanha kylätontti on mäen etelärinteellä Nisulan suunnalla. Hyömäen kylä paloi 1710-luvulla, minkä jälkeen jälkeen asutus siirtyi rannasta mäelle.  \r\n\r\nTuittulan kylä on alkujaan sijainnut pohjoisempana Hyvikkälän ja Kirrisen järvien eteläpuolella. Tiettävästi kylä paloi ja uusi kylä rakennettiin nykyiselle paikalleen 1600-luvulla. 1890-luvun jakotoimituksen yhteydessä osa kylän taloista siirrettiin ryhmäkylän ulkopuolelle.\r\n\r\nMatkantaan kylä mainitaan 1413 kirjallisissa lähteissä. Kylän nykyinen asutus on säilynyt tiivinä ryhmänä vuosisatojen ajan samalla paikalla järveen rajautuvassa niemessä. Kyläassä on myös pahoin tuhoutunut kivikauden asuinpaikka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:silta , poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3990" ;
        skos:prefLabel    "Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät (Matkantaka)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mä tulen Pasilasta enkä ole mikään tavallinen mies\nOsaan ruuan pöytään tarjoilla, kokatakin kukaties\nAina työhönottovirastossa päivät notkuen\nsata lomaketta täytän, töitä vaan saa en\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i863> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6996>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:55:38+0300" .

poi:PlaceOfInterest  a   owl:Class ;
        rdfs:comment     "Paikka, johon liittyy paikkatieto."@fi ;
        rdfs:label       "paikka"@fi , "place"@en ;
        rdfs:subClassOf  koko:paikat .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ratsumestari Kasimir Friskin ja hänen vaimonsa Sofian koti oli komea yksikerroksinen puutalo Helsingissä Bulevardin varrella. Talossa oli tukeva kivijalka ja oveton julkisivu, jossa oli kahdeksanruutuiset ikkunat. Tonttia ympäröivä korkea lankkuaita oli maalattu samalla mantelinsävyisellä valkealla värillä kuin talokin.\" (s. 7)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9065> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i436>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i435> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9174> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkiin-0" .

[ dcterms:description  "Kuvasiskot = Eila Marjala & Margit Ekman" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7851> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7849>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9142>
        dcterms:modified  "2010-06-01T12:06:57+0300" .

[ dcterms:description  "Hämärät liikemiehet, rosvot, tappajat ja heidän kätyrinsä majailevat tässä kuulussa yökerhossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2165> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9075>
] .

rky:p1759  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhämaan Luodon vanha kirkko on harvoja 1600-luvulta säilyneitä puukirkkojamme ja sen sisätilan maalaukset ovat merkittävimpiä Suomen 1600-luvun kirkkotaiteessa. Pyhämaan kirkkomaalla vierekkäin sijaitsevat 1600-luvun puukirkko ja 1800-luvun alun kivikirkko muodostavat  historiallista kehitystä kuvastavan parin. Varsinais-Suomen pohjoisosassa Pyhämaan kirkonkylä, Ketteli ja Pitkäluodon kylä edustavat Satakunnan rannikkoseudun karuun kalliomaastoon asettunutta pienipiirteistä, perinteisesti merenkulusta ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristolaisasutusta.\n\nPyhämaan kirkonkylä sijoittuu Mannerveden rantaan suojaisan lahden pohjukkaan. Satamassa on ranta-aittoja ja satamasta nousee polku mäellä sijaitseville kirkoille. Pyhämaan Luodon vanha kirkko on suorakaiteen muotoinen itäpäästään kolmitaitteinen pitkäkirkko. Pohjoispuolella sijainnut sakaristo ja eteläseinustan eteishuone on purettu. Vesikaton länsipäässä on pieni kattoratsastaja. Sulkanurkalle salvottuja hirsiseiniä peittää 1960-luvulla tehty tasaleveä pystylaudoitus. Kirkkosalissa on laakea tynnyriholvi. Kuori on erotettu kuorikaiteella, jonka ala- ja yläosa on salvottu hirsissä, välissä on kapeista balustereista koostuva läpinäkyvä osa. Saarnastuoli on 1640-luvulta ja penkit 1700-luvulta, niiden väritys on uudempi. Kirkon maalauskoristelu on vuodelta 1667 ja sen tekijänä pidetään Christoffer Willbrandia. Liimamaalilla tehdyt kuvakudosmaiset maalaukset peittävät kirkkosalin hirsiseinät, holvin sekä kuorikaiteen yläosan. Seinissä niiden aiheena on raamatunhistorialliset tapahtumat, holvissa on kukkaseppeleiden ympäröimät paksukäsivartiset tanakat enkelit. Kukkaköynnökset ja hedelmäryhmät täyttävät välipinnat.\n\nPyhämaan kivikirkko on suorakaiteen muotoinen länsitornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosan galvanoidulla pellillä päällystetty kokonaisuuden kannalta ylimitoitetun massiivinen yläosa on peräisin 1900-luvun alun uudistuksesta. Sakaristo on kirkon itäpäässä ja sen avoin yläosa on lehterinä. Kirkkosalin nykyasu penkistöineen on arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla 1934 tehdystä korjauksesta.\n\nKirkonkylän asutus on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja suuri osa rakennuskannasta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kirkkojen pohjoispuolella vanhan kylätien vartta on reunustettu kiviaidalla. Kylän 1891 rakennettu koulu sijaitsee kirkkojen pohjoispuolella. Myllykalliolla kirkkojen eteläpuolella on kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä mamsellimylly.\n\nKetteli ja Pitkäluoto kirkonkylän pohjoispuolella edustavat maanviljelyn ohella merenkäynnistä ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristoasutusta. Pellot ovat pieniä ja niiden keskellä on kallioita. Maantien varteen sijoittuneista Kettelin kantataloista Kämäri on rakennettu vuoden 1915 palon jälkeen uudelleen ja Eerolan, joka on ollut Pyhämaan pappilana vuodesta 1691, päärakennus on vuodelta 1929. Ali-Uusikartanon paritupainen päärakennus on 1870-luvulta. Mikola on sijoittunut muita idemmäksi. Harmaa on siirtynyt kylätontilta isojaon jälkeen matkan päähän pohjoisemmaksi. Se on kantataloista ainoa, jossa voi vielä havaita jälkiä rakennusten sijoittumisesta umpipihaksi. Länsirannalla Pyhäsalmessa on kalastussatama venevajoineen ja laitureineen ja rannassa on vanhoja kalamajoja. Pitkäluodon kylä sijaitsee Luodon pohjoisosassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.975808827,21.322562768 60.975900499,21.322112410 60.975949984,21.319343554 60.976656571,21.317185317 60.979890973,21.311935595 60.980922630,21.313062650 60.978911806,21.320239331 60.979051900,21.321548483 60.979517046,21.322754876 60.979788451,21.323932564 60.979912831,21.324908646 60.979159911,21.325784819 60.978992807,21.327028086 60.978712665,21.329112023 60.977552774,21.332032527 60.976201163,21.333500201 60.976085891,21.330404287 60.976192597,21.327916819 60.975934858,21.327381991 60.975839533,21.325124185 60.975808827,21.322562768" ;
        poi:history       "Luodon Pyhämaassa oli 1560-luvulla yksitoista taloa ja viereisissä Kettelissä ja Pitkäluodossa kymmenen ja kolme. Seudun painopiste oli pitkään Luodolla mantereen sijaan ja Pyhämaan saaristo ja –rannikkoseurakunta erotettiin Luoto-nimisenä Laitilasta 1639. Pyhämaan Luodon vanhassa kirkossa tehdyn dendrokronologisen tutkimuksen perusteella runkohuone rakennettiin 1640-luvun alussa ja kuoriosa 1650-luvun alussa.\r\n\r\nVanha kirkko jäi pois jumalanpalveluskäytöstä 1804 Tukholman Yli-intendentin viraston piirtämän kivikirkon valmistuttua. Sen sisustuksesta siirrettiin saarnastuoli ja penkit uuteen kirkkoon. Tällöin ehkä myös kellotapuli purettiin. Huonokuntoista vanhaa kirkkoa käytettiin hautauksiin vuoteen 1831 asti. Ulkoseinät laudoitettiin uudelleen 1890-luvulla, jolloin sakaristo ja asehuone purettiin. Kirkko kunnostettiin 1930-luvun alussa, jolloin sen maalaukset restauroitiin sekä penkit ja saarnastuoli palautettiin uudesta kirkosta. Vuosina 1965-1966 tehdyssä korjauksessa pärekaton päälle tehtiin paanukatto, ulkoseinät tuettiin ja laudoitettiin uudelleen.\r\n\r\nSeurakunta siirrettiin 1782 Rohdaisten (nyk. Pyhäranta) alaiseksi kappeliksi. Se itsenäistyi uudelleen 1908 ja liitettiin 1974 Uuteenkaupunkiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:talonpoikaistalo , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1840" ;
        skos:prefLabel    "Pyhämaan kirkot ja kyläasutus (Pitkäluoto)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjoitus \"Kyläsaaren hoitolaitoksessa 1979-1991\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5183> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6827>
] .

[ dcterms:description  "Riitta Immosen atelier tai boutique oli Korkeavuorenkadulla 1960-luvulta alkaen, hänen kotiosoitteensa vuodesta 1972." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9237>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pasilankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.1966298585217" ;
        wgs84:long        "24.9288833255991" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pasilankatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2749>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Keisarin kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2746> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/keisarin-kaupunki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7447>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:34:59+0300" .

rky:p1401  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.422118790,29.358575806 61.421963165,29.359275792 61.421334555,29.360815004 61.420900403,29.359762105 61.421765217,29.357753607 61.422118790,29.358575806" ;
        poi:municipality  kunnat:k689 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4423" ;
        skos:prefLabel    "Hiitolanjoen voimalat (Ritakoski)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9736>
        dcterms:modified  "2011-08-01T13:39:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9497>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Kynsilaukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1630714963601" ;
        wgs84:long        "24.938167451069" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kynsilaukka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6993>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Merimieshuone, toimisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1669013551245" ;
        wgs84:long        "24.9516776669901" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/merimieshuone-toimisto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_245>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

rky:p1661  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Peltovuoma on Suomen pohjoisimpia maanviljelykyliä Lapin aavojen soiden ympäröimällä alueella tunturien hallitsemassa maisemassa. Kylä on rakentunut Lapille ominaiseen tapaan peltokummun ympärille. Lapin sodassa tuhottu kylä on hyvä esimerkki jälleenrakennuskauden rakentamisesta.\n\nKylän lounaisia maisemia hallitsevat Pallas- ja Ounastunturin kansallispuiston jylhät tunturit.  Talot sijoittuvat kyläkummulle vanhan kylätien varteen. Rakennuskanta koostuu erivärisiksi maalatuista, harjakattoisista  jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisista tyyppitaloista. Pihapiirit ovat osittain peräpohjalaisen perinteen mukaan säännöllisiä ja neliönmuotoisia asuinrakennuksen, navetan ja ulkorakennusten kahdelta tai kolmelta sivulta rajaamia. Pihapiirin rakennuksiin kuuluu Lapin jälleenrakennuskaudelle tyypillinen asuntosauna, pieni piharakennus, joka on toiminut varsinaisen asuinrakennuksen valmistumiseen asti asuntona ja sen jälkeen muutettu saunaksi.\n\nPeltovuoman kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.386259258,24.211633160 68.382482696,24.211385412 68.381236861,24.208591409 68.380954698,24.208151958 68.380598987,24.195865910 68.379876904,24.190806693 68.378711132,24.187597738 68.378575653,24.186225780 68.379230512,24.185060774 68.379985795,24.184662265 68.380811306,24.183984030 68.381858506,24.184599550 68.382628114,24.185791341 68.385245688,24.190650649 68.387216018,24.196404207 68.388337421,24.200704557 68.389018550,24.202585843 68.388785050,24.203563399 68.388787875,24.205223477 68.389071074,24.207221747 68.389196275,24.208731047 68.389084594,24.209524303 68.388103043,24.211339050 68.387452016,24.211249537 68.386259258,24.211633160" ;
        poi:history       "Ensimmäinen kirjallinen kuvaus 1750 tienoilta Peltojärven lapinkylästä kertoi porosaamelaisten jutaavan kesäksi merenrannikolle Kaivuonoon, Raisiin ja Naavuonoon.\r\n\r\nPeltojärven vanha lapinkylä sai ensimmäiset suomalaiset asukkaansa jo 1700-luvulla. Maanviljelyn, karjan- ja poronhoidon sekä erätalouden ohella asukkaat harjoittivat  mm. tervanpolttoa ja poronsarviliiman keittoa 1900-luvun puolelle asti. Kuten muutkin Enontekiön kylät Peltovuoma tuhoutui Lapin sodassa kahta mökkiä lukuun ottamatta.\r\n\r\nKylään rakennettiin 1952 yksi arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiön kuntaan suunnittelemista jälleenrakennuskauden asuntolakouluista."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4260" ;
        skos:prefLabel    "Peltovuoman kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5155>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Burgman" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7156> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/burgman" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7444>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pukinmäen ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75> ;
        wgs84:lat         "60.2438988019054" ;
        wgs84:long        "24.9933635891367" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7444" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4940>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Siilitie 1955-2005" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6510> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4939> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/siilitie-1955-2005" .

<http://example/upload-base/#metadescription_839>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:56:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433947~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1923636~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1803285~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8158>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:49:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5654>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=AE9C2C2E-A727-4C08-8876-D240ED757474> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5749>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Viaporin kapinoitsijoiden hauta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kävelin tänään Hietaniemen hautausmaalla, ja löysin \"joukkohaudan\" johon on haudattu kymmenkunta 1800-luvulla syntynyttä miestä. Heillä oli yhteinen kuolinpäivä, 2.8.1906. En löydä mistään näiden miesten kuolinsyytä, olivatko he ehkä jonkin onnettomuuden uhreja? Kyseessä on Viaporin kapinassa kuolleiden hauta. (Sveaborg, Viapori, eli nykyinen Suomenlinna.)\n\nSuurlakon 1905 jo rauhoituttua puhkesi Viaporissa heinäkuussa 1906 kapina. Miehistön yleistä levottomuutta lisäsi kelvoton liha, jota joukoille oli tarjottu. Linnoituksen tykkimiehet lähtivät 30.7. vapauttamaan Santahaminaan siirrettyä miinakomppaniaa ja ampuivat kapinan alkamisen merkiksi tykinlaukauksen. Sinänsä kohtuulliset vaatimukset, joita kapinallisilla oli, olivat kuitenkin siihen aikaan ennen kuulumattomia tsaarin armeijassa. Linnoitusalue jakautui kahtia ja hiukan yli puolet joukoista pysyi lojaaleina varuskunnan johdolle. Kapinaan osallistui myös Helsingin punakaartilaisia. Taistelut kestivät muutaman päivän ja taukosivat 2.8. Kapinajohtajia teloitettiin, osan onnistuessa kuitenkin pakenemaan.\n\nLähde:\nhttp://hyl.edu.hel.fi/sivut/Jarmo/suomenlinna/rak.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kavelin-tanaan-hietaniemen-hautausmaalla-ja-loysin" .

rky:p335  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaarlelan kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta ja kirkonmäellä oleva 1730-luvun pappila ainoa säilynyt karoliininen pappilarakennus maassamme. Kirkonmäki kokonaisuudessaan kuvastaa vauraan suurpitäjän rakentamista.\n\nKaarlelan kirkonmäellä maisemaa hallitseva Pyhälle Katariinalle omistettu kivikirkko on kalkittu valkoiseksi. Pohjakaavaltaan ristin muotoiseksi 1780-luvulla laajennetun kirkon länsipäässä on korkea kellotorni 1800-luvun alusta. Kirkkosalissa on valkeiksi kalkitut seinät ja kaareva lautaholvi. Saarnastuoli vuodelta 1622 on vanhimpia maassamme. Barokkityylisen alttarilaitteen Jeesus Getsemanessa -aiheinen keskuskuva on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama vuonna 1902, sivumaalaukset on tehnyt Johan Backman 1749. Ovellinen penkistö on 1700-luvun lopusta ja uudistettu 1930-luvulla. Kirkon sakaristo kirjakaappeineen, tauluineen ja huonekaluineen on poikkeuksellisen tunnelmallinen. \n\nKirkkotarhaa kiertävässä kiviaidassa on länsioven edustalla kookkaat valkoiseksi kalkitut portinpylväät, joista toiseen on kiinnitetty vaivaisukko.\n\nKirkon vieressä sijaitseva arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen seurakuntakeskus vuodelta 1958 kuuluu suunnittelijansa, arkkitehti Erik Kråkströmin tuotannon parhaimmistoon. \n\nKirkonmäellä on Kaarlelan kirkkoherran pappilan pihapiiri, jonka päärakennus on vanhimpia säilyneitä pappilarakennuksia koko Suomessa ja ainoa karoliinisen pappila-arkkitehtuurin edustaja. Ulkoasu on peräisin Anders Chydeniuksen ajalta 1770-luvulta ja rakennus on karoliiniselle kaudelle ominaisen korkean aumakaton kattama. Sen pohjakaava kaksine saleineen ja päätykamareineen on lähellä 1731 everstin virkataloille vahvistettua mallipiirustusta ja poikkeaa pappiloille 1727 määritellystä keskeissalillisesta vähimmäisvaatimuksesta.\n\nPappilan pihapiirissä on papiston apulaiselle tarkoitettu asuinrakennus sekä kaksi aittaa. Pappila pihapiireineen on museokäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.826409120,23.133629933 63.826090920,23.132307695 63.825960307,23.131819441 63.826503699,23.130916563 63.826288279,23.129500855 63.826168893,23.128641091 63.826634089,23.128515028 63.826772190,23.128447881 63.827018057,23.128187717 63.827436856,23.127819187 63.827613465,23.128504329 63.827808058,23.129407666 63.827659488,23.130220255 63.827485226,23.130955993 63.827390428,23.131304446 63.827558895,23.132142410 63.827099733,23.132832366 63.826459370,23.133802065 63.826409120,23.133629933" ;
        poi:history       "Kaarelan kirkko rakennettiin keskiajan lopulla Vetelinjoen suulle, lähelle suojaista satamapaikkaa. Myöhemmin Kyrkfjärdenin nimen saanut paikka oli pitäjän tiheimmin asuttua seutua, ja siellä oli ollut kiinteää asutusta ainakin 1200-luvulla. Kirkko rakennettiin kapealle niemelle tai saarelle, mutta paikka menetti myöhemmin yhteyden merelle maannousun takia.\r\n\r\nKivikirkko laajennettiin ristikirkoksi ja sen itäpäähän rakennettiin uusi sakaristo-osa 1780-luvun lopulla kirkkoherra Anders Chydeniuksen aikana. Korkea länsitorni kirkkoon valmistui 1804. Ulkoseinät ja torni rapattiin sekä maalattiin keltaiseksi. Kirkko sai nykyasunsa arkkitehti Erik Kråkströmin suunnittelemassa restauroinnissa 1952-1954.\r\n\r\nKaarlelan kirkon lounaispuolella ollut Tarharannan entinen niitty oli Nuijasodan aikaisia taistelupaikkoja.\r\n\r\nKaarlelan pappila rakennettiin suuren Pohjan sodan jälkeisessä voimakkaassa uudelleenrakennusvaiheessa 1736-1737. Rakentamisen taustailmiöihin liittyy 1727 valtiopäivillä hyväksyttyyn katselmusasetukseen ja pappiskoulutukseen sisällytetty talonrakennustaidon perusteiden opettaminen. Kaarlelan pappila rakennettiin kirkkoherra Weranderin vaatimuksesta tavallista pidemmäksi. Anders Chydeniuksen suunnittelemissa kunnostustöissä 1773 ikkunat korotettiin, rakennus sai paanukaton ja punamullatun pystyvuorauksen. Chydenius suunnitteli myös pappilan talousrakennukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1642" ;
        skos:prefLabel    "Kaarlelan kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9733>
        a                 th:TV-Sarja ;
        rdfs:label        "Helsingin patsaat " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7319> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7358> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7055> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7994> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7364> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/3407.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3407\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3407\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9733" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3102>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kohtaamispaikkana Akateeminen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3102" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7943>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:43+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p248>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Info-kioski "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:51:56.475+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:53:17.814+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p11794 , koko:p31535 ;
        poi:description  "Tykistölahden rannalla, Adlerfeltin traverssin edustalla sijaitseva kioski rakennettiin 1970-luvulla arkkitehti Esko Vormalan suunnitelmien mukaan. Puurakenteinen kioski koostuu eri suuntiin sommitelluista paneelikentistä ja se on käsitelty ajan tavan mukaan puunsuoja-aineella tummanruskeaksi. Myyntitiskin sulkemiseksi kioskissa on lukolliset luukut.\nKioski on Ehrensvärd-Seuran ylläpitämä. Kioskin edessä on matkustajalaituri, jossa turistiveneet pysähtyvät. Opastetut turistikierrokset Susisaarelle ja Kustaanmiekalle alkavat kioskilta.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nMV SL Piirustusarkisto.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Tykistölahden rannalla, Adlerfeltin traverssin edustalla sijaitseva kioski rakennettiin 1970-luvulla arkkitehti Esko Vormalan suunnitelmien mukaan. Puurakenteinen kioski koostuu eri suuntiin sommitelluista paneelikentistä ja se on käsitelty ajan tavan mukaan puunsuoja-aineella tummanruskeaksi. Myyntitiskin sulkemiseksi kioskissa on lukolliset luukut.\nKioski on Ehrensvärd-Seuran ylläpitämä. Kioskin edessä on matkustajalaituri, jossa turistiveneet pysähtyvät. Opastetut turistikierrokset Susisaarelle ja Kustaanmiekalle alkavat kioskilta.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nMV SL Piirustusarkisto.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/6/5/4/saha/suomenlinna/0_749718271535928521.JPG" ;
        poi:poiType      <http://linkedgeodata.org/vocabulary#information> ;
        wgs84:lat        "60.144585560777294" ;
        wgs84:long       "24.98679525852208" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1073>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Karjalainen, J."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/karjalainen-j-0" .

[ dcterms:description  "Kuvataan Koskelaa omakotiasujan näkökulmasta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8883> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55>
] .

rky:p595  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mönnin ja Selkien kylät edustavat suomalaisessa kylätyypistössä vaarakylää niin maisemansa kuin rakenteensa perusteella.\n\nMönnin ja Selkien kylät ovat osa laajempaa vaarakylien maisemakokonaisuutta, jota yhdistää vanha Tohmajärven ja Liperin välinen maantie 1600-luvulta. Sen varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka. Kylien asutus on nauhamaisesti vaaran laella tien varressa. Kylät ovat säilyneet perinteisinä vaarakylinä, niiden rakennuskanta on vaihtelevaa. Tilojen peltoalueet laskeutuvat kauniisti pitkin vaarojen rinteitä.\n\nMönnissä vanhimpia taloja ovat Uusi-Mattila, Elomäki, Puhakka, Pohjoispää, Hovila ja Franssila, uudempia Ryhälä, Iivola ja Peltola.  Selkien taloista mainittakoon edustavina Katajamäki, Yläpiha ja Alapiha.\n\nPohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.689609623,30.112287027 62.694955744,30.099496461 62.703441665,30.089742046 62.719088947,30.099501201 62.718193635,30.107181839 62.709996536,30.106460250 62.704230578,30.124567072 62.695994313,30.120254812 62.690620720,30.114127085 62.689609623,30.112287027" ;
        poi:history       "Mönnin ja Selkien kylien seudulla on ollut asutusta ainakin 1500-luvulta. Kylän asukkaat olivat alkuaan ortodokseja, luterilaista asutusta tuli 1600-luvun aikana. Selkien pohjoisrinteellä oli ortodoksiajan keskus, joka hajotettiin isossajaossa, kun kolme taloa siirrettiin peltoaukeamalta. Mönnin kylä mainittiin ensimmäisen kerran 1614 ensimmäisenä asukkaanaan Jaakko Mönninen. 1600- ja 1700-luvulla Mönni oli tienristeyskylä. Maantie, jonka varrella kylät sijaitsevat, yhdisti Tohmajärven ja Liperin, maakunnan vanhat hallinnolliset keskukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k276 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1105" ;
        skos:prefLabel    "Mönnin ja Selkien vaarakylät (Mönni)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3362>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin kaupunkilähetys 1883-1983" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6482> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3361> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3362" .

rky:p929  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.559411143,28.647679658 62.561185205,28.649838562 62.561069282,28.651203696 62.559503136,28.649554984 62.559411143,28.647679658" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:liikennepaikka , poio:satama , poio:puisto , poio:silta , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Varislampi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8060>
        dcterms:modified  "2009-12-28T12:18:54+0300" .

time-schema:starts_with
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "starts with"@en , "alussa on"@fi ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  skos:related .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8155>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Kaukoranta, Sökö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8155" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5651>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Töölö -aiheinen lautapeli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Töölön kaupunginosa sai oman lautapelin. Mistä niitä saa? Kysyy Tölikän kundi torin laidalta. Ylen aikaisen uutisissa kerrottiin 8.3.2008, että Töölön kaupunginosa on saamassa oman lautapelin.\n\nUutisessa kerrotaan seuraavaa:\n\nPelin tarkoituksena on tutustuttaa pelaajat Töölön kohteisiin ja historiaan 1400-luvulta nykypäivään. Säännöt koostuvat tapahtumista ja tarinoista sekä historiallisten henkilöiden tapaamisista. Töölö-peli toteutetaan samaan tapaan kuin aiemmin ilmestynyt Suomenlinna-peli. Sääntövihko historiaosuuksineen toimii matkaoppaana, jonka voi ottaa mukaan kaupunginosaan tutustuessaan. Peli on valmistettu yhteistyössä tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Töölö Seuran kanssa.\n\nKysyin asiaa vielä Töölöläinen -lehden toimitukselta. Sieltä kerrottiin pelin ilmestyneen huhtikuussa 2008. Ainakin tuolloin sitä pystyi ostamaan Töölön Paperista, osoitteesta Runeberginkatu 44." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/toolo-aiheinen-lautapeli" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6365>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:37:58+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p150>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Jääkellari C70"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:59:48.16+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:07:33.605+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p46229 , koko:p36026 ;
        poi:description  "Ajankohtaista\n\nJääkellari kunnostetaan työ- ja kokoontumistilaksi. Kattorakenteet uusitaan kokonaan. Vanhojen umpinaisten ulko-ovien taakse tehdään uudet lasiovet, jolloin ulommat ovet voidaan pitää auki ja tiloihin saadaan luonnonvaloa. Työt aloitettiin loppuvuodesta 2004 ja työmaa etenee Helsingin avovankilan Suomenlinnan osaston työmaana pääasiassa talviaikaan Lonnan saaren työmaiden ollessa talvitauolla.\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Petri Mikonsaari\nArkkitehtisuunnittelu: Mikko Kämäräinen, arkkitehti SAFA\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Jikkon Oy/ Juhani Ikonen\nRakentaja: Helsingin avovankila, Suomenlinann osasto/ työnjohtaja Kari Suominen\nLVIS-urakoitsija: Are Oy\n\nKerrosala: 153,5m2"@fi ;
        poi:history      "Jääkellaria suunniteltiin jo vuonna 1889, mutta se rakennettiin vasta 1895-1898 läheisten upseeritalojen asukkaiden tarpeisiin. Aikana, jolloin jääkaappeja ei ollut, oli hyvä maakellari taloudenpidossa välttämätön. Tiilirakenteisen rakennuksen maanpäällisessä osassa oli 14 säilytyshyllyin varustettua, ulkovarastointiin käytettyä koppia, joihin kuljettiin suoraan ulkoa. Jokaisen puuvajakopin lattiassa oli luukku, josta päästiin maanalaiseen kellarikomeroon. Samantapainen kellarivaja on ollut nykyisen autotallin C 50 paikalla, tosin ehkä puurakenteinen.\n\nSuomen armeijan aikana kellarista tehtiin pommisuoja. Sisäänkäynti järjestettiin itäpäädystä. Vuonna 1990 vesikattomateriaali vaihdettiin huovasta pelliksi ja maalattiin.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 232\nVuonna 1927 rakennusnumero C II 29\n\nLähteet:\nLahdenmäki, Heikki, 1992. Suullinen tieto.\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL VIK C 1636-1639.\nKA VSA 17057.\n\nKuva:\nMV SL VIK C 1638 vuodelta 1895."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/6/6/saha/suomenlinna/0_-4983369717647384809.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.1460970160451" ;
        wgs84:long       "24.989343357086227" .

koko:p36956  dc:created  "2012-05-28T11:57:48.992+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:57:49.178+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "soldathem"@sv , "sotilaskodit"@fi , "service clubs, military"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7940>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lampenius, Linda"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7940" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8654>
        dcterms:modified  "2010-02-04T09:58:19+0300" .

rky:p1128  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarsaaren rautatieasemanseutu tulli- ja pakkahuoneineen sekä makasiinirakennuksineen ilmentää Pohjanmaan rannikon teollistumisen aikaa 1800-luvun lopussa sekä kuljetusten siirtymistä mereltä rautateille.\n\nPietarsaaren rautatieasema sijaitsee historiallisen kaupunkikeskustan itälaidalla ja sen alue rajoittuu arkkitehtonisesti komeisiin entisiin  makasiineihin. Asemarakennus on rakennettu Oulun radan IV luokan aseman tyyppiirustuksin 1887 ja laajennettu 1928. Asemalla on harvinainen puinen veturitalli sekä sen jatkeena uudempi yksipilttuinen tiilinen veturitalli. Asemakokonaisuuteen kuuluu kaksoisvahtitupa.\n\nAsema-alueeseen liittyy tulli- ja pakkahuone, tupakkamakasiini ja tullihuoneenpuisto. Tulli- ja pakkahuone on rakennettu Valter Thomén ja Karl Lindahlin piirustusten mukaan 1908. Punatiilinen tupakkamakasiini on Grahn & Hedman & Wasastjernan suunnittelma ja vuodelta 1905. Hirsirunkoinen makasiinirakennus, ns. Myntin makasiini, on ainoa kuuden kauppahuoneiden varastojen sarjasta säilynyt rakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.676393821,22.712148122 63.676564432,22.713103476 63.675139063,22.713994293 63.675053895,22.713354088 63.674863336,22.713362727 63.674797590,22.712219607 63.674739726,22.709965130 63.674744274,22.709825376 63.674981191,22.709671466 63.675105525,22.710238280 63.675467275,22.709828238 63.675763780,22.711074007 63.675872573,22.712493799 63.676393821,22.712148122" ;
        poi:history       "Oulun radan (1883) sivurata Pietarsaareen sai odottaa toteutumistaan kunnes kauppaneuvos Malm lahjoitti hankkeeseen 200 000 silloista markkaa.  Radan pituudeksi tuli 14 km. Työt alkoivat 1886 ja rata avattiin seuraavana vuonna.  Kaupunki päätti rakentaa uuden satamalaiturin kauttakulkurahdille ja vetosi varojen puutteessa rautatiehallitukseen radan jatkamiseksi satamaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:tullihuone ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4200" ;
        skos:prefLabel    "Pietarsaaren rautatieasemanseutu"@fi .

rky:p831  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.300379245,29.120139382 67.301569710,29.125896748 67.297816786,29.132033632 67.296474851,29.126782328 67.300379245,29.120139382" ;
        poi:municipality  kunnat:k732 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Suoltijoki)"@fi .

koko:p39102  dc:created  "2012-05-24T08:02:57.818+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T08:02:58.153+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kontregardit"@fi , "kontregardit"@sv , "kontregardit"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8749>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Arena-talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hämeentie 2" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8434> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1804538122319" ;
        wgs84:long           "24.9506453792443" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/arena-talo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6959>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6102>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Rakennussuunnittelija Juhani Ahon tiellä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Kuka on suunnitellut rakennuksen osoitteessa Juhani Ahon tie 8 Eirassa? Osoitteessa Juhani Ahon tie 8 - Ehrensvärdintie 7 sijaitsevan talon ovat suunnitelleet J. Emil Odelma ja F. Olander vuonna 1911. Talossa on asunut muun muassa af Forselles -sukua.\n\nLähde:\nNenonen, Kaija: Herrasväen ja työläisten kaupunki (Helsingin sanomat, 1983)\n" ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6572> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/1377" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/rakennuksen-suunnittelija" .

[ dcterms:description  "Kyllikki Forssell vietiin 4-vuotiaana Maggie Gripenbergin \"plastiikkakouluun\" Aleksanterin teatteriin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Elokuun 10:nnestä syyskuun 23:nteen tai 24:nteen Lenin asui salaa Helsingissä: seuraavien suomalaisten työläisten luona: Artur Blomqvistin (Töölönkatu 46)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7955>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4312>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1125638~S9*fin> .

poi:PathOfInterest  a    owl:Class ;
        rdfs:comment     "Kiinnostava polkumainen kohde ilman POI-kohteita."@fi ;
        rdfs:label       "polku"@fi , "path of interest"@en ;
        rdfs:subClassOf  poi:PlaceOfInterest .

rky:p1388  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sahanseudun Katinhännän asuinalue on esimerkki 1900-luvun alussa maaseudun tuotantolaitosten liepeille omatoimisen rakentamisen tuloksena syntyneistä työväen asuinalueista. Katinhäntä on syntynyt sahan, terva- ja tärpättitehtaan työväestön rakentamana.\n\nSahan työläisten yksityiset asuintalot ovat pienimuotoisia ja sijoittuvat kapeiden kujien varrelle. Alueella on myös kaksikerroksisia ”pytinkejä” piharakennuksineen. Rakennuskannan ja tonttien pieni koko tuo alueelle erityislaatuisen tunnelman. Työväen asuntoalueen ulkopuolella puistomaisessa ympäristössä on tehtaan patruunan huvila sekä tiilirakenteinen terva- ja tärpättitehdas. Tiilinen tehdasrakennus korkeine piippuineen on hallinnut Sahanseudun maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.653165439,25.112221604 64.651602010,25.116328571 64.651132077,25.118427792 64.650849215,25.122057211 64.649647279,25.127105082 64.648279958,25.127776554 64.647132006,25.129449955 64.646786591,25.130097526 64.644395668,25.123578118 64.643891499,25.122696778 64.643809405,25.122296238 64.645961238,25.119207870 64.648283725,25.112286676 64.650912218,25.109944653 64.651424381,25.109767071 64.653165439,25.112221604" ;
        poi:history       "Raahen Puutavarayhtiö perusti höyrysahan nykyiselle Sahanseudulle Siikajoen rantaan 1901. Samana vuonna sahalta rakennettiin rautatieyhteys Raahen satamaan. Saha toimi 1900-luvun alusta 1930-luvulle saakka. Viimeinen käyttäjä oli 1931-1937 Siikajokilaakson Metsä Oy, joka sahasi vain kesäisin. \r\n\r\nSahanseudun tervatehdas rakennettiin 1900-luvun alkupuolella Pekkalan sysimön yhteyteen. Se toimi 1949 saakka tuottaen tervaa ja kittiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k748 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:huvila , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4848" ;
        skos:prefLabel    "Sahanseudun Katinhännän asuinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1903>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Elämää Ollin kanssa" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Humoristinen kuvaus opiskelijanuorenparin elämästä 1960-70-luvun vaihteen Helsingissä." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9505> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7495> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1901> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1527&BibliographyId=26126&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/elamaa-ollin-kanssa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9105>
        dcterms:modified  "2010-05-20T14:41:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6362>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kaisaniemen metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.172027011137" ;
        wgs84:long        "24.947359198792" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaisaniemen-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6601>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7076>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1557967~S9*fin> .

rky:p89  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.249838464,25.052370248 60.246716607,25.051431524 60.245531095,25.045499469 60.246211398,25.041351181 60.247131102,25.036949686 60.248226072,25.034986123 60.248741781,25.035306425 60.255393863,25.037862624 60.257083923,25.039139192 60.258202601,25.039172273 60.258902702,25.039233823 60.260520368,25.039458999 60.261617233,25.040015274 60.262515355,25.041130235 60.264837930,25.042333977 60.265721921,25.042492404 60.264172218,25.050092242 60.263335105,25.049456927 60.261828243,25.049657533 60.260446295,25.048886573 60.258677177,25.048699609 60.256669170,25.048089758 60.254945844,25.048342309 60.253717277,25.050626420 60.253993689,25.053893815 60.252688869,25.055068378 60.251709959,25.058686188 60.251740406,25.062988161 60.250756128,25.061870161 60.248841479,25.060982929 60.249838464,25.052370248" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1560" ;
        skos:prefLabel    "Malmin lentoasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8651>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sörkän sulattamo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8651" .

rky:p1030  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemi–Ranua -maantielle näkyvän Nuupasjärven talon pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen on hyvä esimerkki alkujaan valtion maille rakennetuista omavaraisista kruununmetsätorpista, jotka ovat olleet pohjoisimmassa Suomessa merkittävä asutusmuoto 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa. Nuupas on yksi Ranualla 1930-luvulla itsenäistyneestä yli 200:sta valtionmetsätorpasta. Nuupas pihapiiri on poikkeuksellisen hyvin säilyttänyt 1930-luvun alkupuolen pihapiirin peruspiirteet.\n\nNuupasjärven kruununmetsätorpan pihapiiriin on 1930-luvun alkuvuosina kuulunut yhteensä kynmmenkunta rakennusta: asuinrakennus, navetta ja lato, talli ja puoti, halkovaja, sauna, paja, riihi, ruumenhuone sekä ladot ja tollikot. Osa rakennuskannasta on ilmeisesti peräisin kruununtorpan perustamisajalta 1890-luvulta.\n\nVuonna 1976 tehdyn inventoinnin mukaan neliömäisessä ja melko suljetussa pihapiirissä on kuistillinen asuinrakennus, karjaraken-nus (talli-puoti) sekä L-kirjaimen muotoinen karjarakennus. Kauempana on latoja ja komea kesänavetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.014285131,26.318537419 66.016458728,26.319057541 66.016859036,26.323671011 66.016122919,26.324979925 66.015148306,26.325539128 66.013696132,26.324466195 66.014285131,26.318537419" ;
        poi:history       "Nuupasjärven kruununmetsätorppa perustettiin todennäköisesti  1890-luvulla. Nuupasjärvi oli 1918 henkikirjojen mukaan yksi Ranuankylän 75:stä kruununmetsätorpasta.\r\n\r\nNuupasjärven kruununmetsätorpan perustaja tuli Ranualle Kainuusta, perusti Nuuppaalla perheen, toimi poliisina ja auttoi mm. etappitiellä kulkeneita jääkäreitä 1916. Kruununmetsätorppa muuttui itsenäiseksi viljelytilaksi 1930-luvun alussa. Kaikkiaan Ranualla itsenäistyi 1930-luvulla 243 valtionmetsätorppaa.\r\n\r\nNykyisen Ranuan kunnan alueelle perustettiin kruununmetsätorppia jo 1800-luvun jälkipuolella, mutta vilkasta aikaa oli myös 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lop-pupuoli, jolloin suuret savotat houkuttelivat väkeä seudulle mm. Kainuusta. Kruununmetsätorpissa harjoitettiin karjanhoitoa ja vähän maanviljelystä, mutta metsätyöt olivat tärkeä tulonlähde. \r\n\r\nNuuppaasta tuli maanteiden risteyskohta 1900-luvun alkuvuosina, jolloin saatiin valmiiksi maantie Simosta jokivartta pitkin Nuuppaan ja Ranuan kautta Pudasjärvelle. Nuuppaasta tie jatkui pohjoiseen Saukkojärvelle, jossa oli mm. kansakoulu ja kauppoja. Nuupasjärven torppa toimi muistitiedon mukaan kievaripaikkana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k683 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5179" ;
        skos:prefLabel    "Nuupasjärven talo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4906>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1604214~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9365>
        dcterms:modified  "2010-08-12T15:24:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6861>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:36+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Nykänen oli tunti sitten soittanut Strand Intercontinentalista. Maseratin lipsauttama tieto hotellihuoneesta oli pitänyt paikkaansa.\" (s. 36)" ;
  dcterms:description            "Hotelli, jossa Hiace-kuskit olivat viettäneet yönsä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2481> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8489>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i301>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin taivaan alla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i300> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i300> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-taivaan-alla" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nyt on kaikki valmista, maa muokattu, käytävät reunustettu ruusuilla ja kukkapenkit valmiina. Monet erilaiset kukat kukkivat jo nyt, ja tuhannet tulevat puhkeamaan muutaman viikon kuluttua ja kaunistamaan tätä entistä perunapeltoa. Kaikki puut ja pensaat, jotka omin käsin istutin syksyllä menestyvät erinomaisesti, vain salkoruusut eli tukkiruusut, \"malvat\", kuten niitä meillä kutsutaan, eivät menestyneet: kolmestakymmenestä kasvista jäi henkiin vain seitsemän. (Engelin kirje kesäkuun puolivälissä 1826)" ;
  dcterms:description            "Kirjassa luku \"C.L.Engelin puutarha ja kasvihuone\". Engelin asuintalo ja puutarha olivat Bulevardi 18:ssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2985> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6924>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6956>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Kaivokatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Gottbergin tontti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1703946543378" ;
        wgs84:long           "24.9412335132294" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaivokatu-9" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Henkilökohtaisella tasolla Suomenlinna on ollut minulle niin kuin monelle muullekin hesalaiselle tärkeä paikka. Jo poikasena teimme retkiä Suomenlinnaan, me juoksentelimme sen kasemateissa ja kuvittelimme päätyvämme lopulta salaisen käytävän kautta Suurkirkon alle.\" (s. 19)" ;
  dcterms:description            "Kirjailija Alpo Ruuthin ja valokuvaaja Martti Lintusen kirja Helsingistä. Ruuth kuvaa Helsingin historiaa ja anekdootteja, sekä omia elämänkokemuksiaan pakinoitsevalla tyylillä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3854> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

rky:p1290  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.176372169,24.914287399 60.177886982,24.913625247 60.178276422,24.916795907 60.176760963,24.917509553 60.176372169,24.914287399" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4667" ;
        skos:prefLabel    "Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä (Autokomppania)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_208>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:34:41+0300" .

blue_route:s31  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kurtiini Gyllenborg- Zander"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p70> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kurtiini Gyllenborg- Zander"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i561>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kaduilla Kallion " ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i551> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9254> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaduilla-kallion-neighbourhood" .

rky:p1624  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.211864300,25.033701540 60.212177592,25.034590396 60.211816930,25.036018802 60.211313346,25.036389900 60.211035921,25.036278640 60.210521518,25.035925720 60.210222288,25.035773060 60.209987617,25.035693034 60.209583031,25.035090831 60.209502603,25.034517451 60.209340273,25.033532711 60.209312922,25.033099329 60.209393919,25.032838797 60.209576448,25.032273624 60.209873153,25.032255842 60.210328939,25.032034900 60.211186580,25.032134556 60.211666763,25.033043602 60.211752525,25.033443306 60.211864300,25.033701540" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Länsi-Herttoniemi)"@fi .

blue_route:c08  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s09 ;
        :source       blue_route:s08 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9102>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Työpajankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Työpajankatu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat            "60.1897720139911" ;
        wgs84:long           "24.9725523665258" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tyopajankatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7073>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Turkki, Teppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7073" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7312>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:18:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2162>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1447927~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7407>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Huvilakatu 17"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1570663759426" ;
        wgs84:long        "24.9437099893603" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7407" .

[ dcterms:description  "Yksityisetsivät Sonja ja Uolevi käyvät siellä kahteen kertaan juomassa ja juttelemassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9615> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9362>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Pikku Huopalahti" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i17> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9361> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9359> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9360> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9362" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9601>
        dcterms:modified  "2011-05-19T14:19:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7572>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:22+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6873> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_110>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:49:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7667>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Seppo Hiltunen Oy"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Antikvariaatti Interfennica Oy" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8440> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.interfennica.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.1788017379763" ;
        wgs84:long           "24.9535086416423" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7667" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7906>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1855991~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2756>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:41:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9861>
        dcterms:modified  "2012-06-27T15:19:45+0300" .

[ dcterms:description  "Saamelaistyttö Laila on 1970-luvun alun Linnanmäellä treffeillä uuden sulhasensa Pekan kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9691> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

rky:p558  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.567389345,26.774991836 64.569965230,26.767419209 64.570577858,26.765572052 64.571207038,26.762261172 64.571954501,26.763723518 64.574835145,26.775878318 64.584244827,26.763853506 64.584913182,26.767209082 64.571004771,26.785798072 64.567389345,26.774991836" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k785 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Jylhämä)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_370>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1787285~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6932> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6933>
] .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7015>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_704>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1210127~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1915664~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1633885~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1001122~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8023>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1923580~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8118>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Leander, G.P."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8118" .

rky:p200  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karjaan merkittävän risteysaseman laajaan kokonaisuuteen kuuluu Turku-Helsinki-radan kookas asemarakennus 1890-luvulta sekä poikkeuksellisen hyvin säilynyt asuinalue sekä veturitalli ja vesitorni.\n\nHelsingin ja Turun välisen radan puinen, ns. kansallisromanttista tyyliä heijastava asemarakennus on laajennuksista ja muutoksista huolimatta ulkoasultaan pääpiirteissään säilynyt rakentamisaikansa asussa. Aseman asuinalueen vieressä ratapihalla ovat veturitallit vesitorneineen sekä paja. Asuinalueella on kolmen asuinkasarmin rivi talousrakennuksineen.\n\nAseman lounaispuolella on Oy Sisu Ab:n tehdasalue, joka on Karjaan kaupunkikuvaan huomattavasti vaikuttaneen arkkitehti Hilding Ekelundin 1943 kaavoittama. Vanhimmat punatiiliset teollisuusrakennukset ovat 1940-1950-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.070776750,23.668864355 60.069761678,23.669872508 60.069596707,23.668835346 60.069443674,23.668959329 60.068779533,23.663570323 60.068379407,23.662474116 60.066854263,23.658927033 60.063970441,23.654922557 60.063089323,23.651655181 60.064625005,23.649603341 60.069292814,23.660126009 60.070546994,23.665060389 60.071041823,23.668002315 60.070987642,23.668597369 60.070776750,23.668864355" ;
        poi:history       "Keskellä läntisen Uudenmaan rautaruukkialuetta sijainnut Karjaan pitäjän Kiilan kylä sai rautatieaseman Hanko-Hyvinkää -rataa rakennettaessa 1871-1873. Aluksi Mustion ruukin asema oli vilkkaampi kuin tämä Billnäsin tehtaiden käyttämä Karjaan asema. \r\n\r\nKarjaasta tuli risteysasema 1903, kun Helsinki-Turku-rata avattiin liikenteelle. Rata rakennettiin kahdessa vaiheessa: Turku-Karjaa- osuuden rakennustyöt aloitettiin Karjaalta 1896 ja saatiin päätökseen vuoden 1899 lopulla ja Karjaa-Helsinki -rata valmistui 1903.  Bruno Granholmin suunnittelema uusi asemarakennus valmistui 1898. Hanko-Hyvinkää -radan asemarakennus purettiin 1970. Ratapihan ylittävä betonisilta rakennettiin työllisyystöinä 1932.\r\n\r\nEnsimmäisen maailmansodan alla 1914 vaunujen korjauspaja siirrettiin Hangosta Karjaalle. Hyvien liikenneyhteyksien johdosta Karjaalle sijoittui 1940-luvun sotavuosina metalliteollisuutta harjoittava Oy Sisu Ab, joka oli perustettu Helsingissä 1930-luvulla. Karjaan taajama kasvoi rautateiden risteysaseman ympärille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1324" ;
        skos:prefLabel    "Karjaan rautatieasema ympäristöineen"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Aamulla linnan portille tapasi" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9179> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6328>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=29C3CFFD-D616-48B7-9A0F-0D4F7EEEB241> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p113>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Yläkerho / Suomenlinnan päällystöyhdistyksen kerho\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:45:36.048+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:10:13.082+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 , koko:p32365 , koko:p32078 ;
        poi:description  "Puinen kasarmi rakennettiin vuonna 1892 jalkaväen komppaniaa varten.\n\nVuosina 1918-1919 talo toimi sotavankileirin naisvankilana. Marraskuussa 1926 talo annettiin RT 1:n Aliupseeriklubin käyttöön. Helsingin pommituksen 1944 jälkeen purettiin luoteispäädystä pommituksessa vaurioituneet huoneet.\n\n1961 taloon saatiin vesi- ja viemärijohdot. Pihalla ollut käymälärakennus purettiin tulipalon vaurioitettua sitä pahoin. Vuonna 1975 yhdistys vaihtoi nimensä Suomenlinnan Toimiupseerit ry:ksi ja vuonna 1991 Suomenlinnan Päällystöyhdistys ry:ksi.\n\nRakennusta kutsuttiin Yläkerhoksi erotuksena rinteen alapuolella toimineesta Helsingin Toimiupseerit ry:n kerhoravintolasta, ns. Alakerhosta."@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nVuosina 2006-2007 toteutetun peruskorjauksen jälkeen Yläkerhon ravintola jatkoi toimintaansa. Sen lisäksi taloon sijoitettiin kokouskäyttöön vuokrattavat saunatilat.\n\nRavintolan keittiö ja WC-tilat uusittiin, samoin ilmanvaihto- ja sähköasennukset. Painumista kärsineet lattiarakenteet rakennettiin uudestaan ja alimpia seinähirsiä korjattiin. Vanhat ovet ja ikkunat kunnostettiin, sisäseinät ja –katot maalattiin.\nKasarmin muutostyöt kerhoravintolaksi 1920-luvulla muuttivat tilajakoa, mutta alkuperäisiä ovia ja pintaverhouksia on säilynyt. Korjaustyössä pyrittiin säilyttämään ravintolatilojen omaleimainen tunnelma, minkä muodostavat eri-ikäiset talon historiasta kertovat rakennusosat.\n\nToteutusaika: 2006–2007\nHuoneistoala: 371m²\nKerrosala: 420m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Tiina Koskenniemi\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Jussi Tuomola\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\nPääurakoitsija: HKR-Tekniikka Talonrakennus\nSivu-urakoitsija: Helsingin avovankila, Suomenlinnan osasto\nLVI-työt: Kouvolan Putkityö Oy\nSähkötyöt: Vartiokylän Sähkö Oy\nMaalaustyöt: Rakennus ja maalaus Arlev Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nPuinen kasarmi rakennettiin vuonna 1892 jalkaväen komppaniaa varten. Miehistölle oli 8 majoitushuonetta, lisäksi olivat huoneet komppanian koulua varten sekä pesuhuone ja käymälä. Myös vääpeli ja 2 vapaaehtoista oli majoitettu taloon. Vuodelta 1893 on säilynyt kuvaus rakennuksen maalauskäsittelyistä. Ulkoseinät oli maalattu keltaisella öljymaalilla ja listoitukset ja kattopellit öljypohjaisella punamullalla. Sisällä katot oli maalattu valkoisella öljymaalilla ja ovet ja ikkunat keltaisella. Majoitushuoneissa oli maalaamattomat lautalattiat ja käymälässä, eteisessä ja pesuhuoneessa asfalttilattiat. Rapattuihin sisäseiniin oli harmaalla liimamaalilla maalattu panelit. Utermarkovskiuunien peltikuorissa oli harmaa öljymaali.\nVuonna 1906 majoitussalien perustuksia ja lattioita korjattiin. Äärimmäinen huone kaakkoiskulmassa oli kansliana.\n\n1918-1919 talo toimi sotavankileirin naisvankilana. Marraskuussa 1926 talo annettiin RT 1:n Aliupseeriklubin käyttöön. Myöhemmin pihalle rakennettiin varasto ja käymälärakennus.\nHelsingin pommituksen 1944 jälkeen purettiin luoteispäädystä pommituksessa vaurioituneet huoneet: varasto, keittiö, emännöitsijän huone, ruokasali ja kirjasto.\n1961 taloon saatiin vesi- ja viemärijohdot. Pihalla ollut käymälärakennus purettiin tulipalon vaurioitettua sitä pahoin. Vuonna 1975 yhdistys vaihtoi nimensä Suomenlinnan Toimiupseerit ry:ksi ja vuonna 1991 Suomenlinnan Päällystöyhdistys ry:ksi. Maalaus- ja pintaremonttia on tehty kerhon omin varoin ja talkootyövoimin jatkuvasti.\nRakennus on toistaiseksi hyvin säilyttänyt uusrenessanssisen asunsa niin sisällä kuin ulkona.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 222\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 117\nLähteet:\nMV SL VIK C 1287-1294.\nSuokas, Erkki, 1980. Suomenlinnan Toimiupseerit 1920-1980.\nKuva:\nMV SL VIK C 128."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/5/2/saha/suomenlinna/0_3213751974850229569.jpg" , "http://media.onki.fi/2/9/9/saha/suomenlinna/0_-2879775611432949512.JPG" , "http://media.onki.fi/0/7/4/saha/suomenlinna/0_-1163096543329554028.JPG" , "http://media.onki.fi/5/5/1/saha/suomenlinna/0_-4450921811008037616.JPG" , "http://media.onki.fi/5/9/1/saha/suomenlinna/0_-5624075239917639994.JPG" , "http://media.onki.fi/8/5/3/saha/suomenlinna/0_1690219668005013706.JPG" ;
        poi:poiType      poio:kerhotalo ;
        wgs84:lat        "60.14829197402488" ;
        wgs84:long       "24.983442497253463" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8283>
        dcterms:modified  "2009-12-31T14:46:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4299>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1094017~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_85>
        dcterms:modified  "2009-04-29T13:00:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7903>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Adieu á Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7902> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7901> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/klassinen/adieu-helsingfors" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8378>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Jacob, Irene"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8378" .

rky:p460  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokkolan ruutukaava-alue on yksi arvokkaimmista suomalaisista 1600-luvun loppupuolen kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaan rakentuneista puukaupunkialueista, joka muodostuu pääpiirteissään säilyneestä 1660-luvulta juontuvasta katuverkosta, monipuolisesta 1700- ja 1800-luvun asuin- ja talousrakennuskannasta sekä julkisista rakennuksista.\n\nMittakaavaltaan ja katuverkoltaan parhaiten säilynyt osa Kokkolan ruutukaava-aluetta on Torikadun pohjoispuolinen alue, perinteisesti käsityöläisten asuttama ns. Neristan, joka rajautuu idässä Rantakatuun ja kaupunginsalmeen Suntiin, pohjoisessa Anders Chydeniuksenkatuun ja lännessä Kustaa Adolfin katuun.\n\nNeristan on rakentunut vuoden 1665 asemakaavaan perustuen. Alueella toteutuu ns. renessanssin kaupunki-ihanne. Yksikerroksiset puiset asuintalot ovat kiinni katulinjassa, ja ulkorakennukset ovat tontin sisäosassa. Tontti on yleensä aidattu ja rakennuksiin käydään portin kautta pihan puolelta. Näin syntynyt katuseinämä on matala, tiivis ja suljettu. Ruutukaavan ansiosta katunäkymät ovat pitkiä. Vanhimmat alueen puisista asuintaloista ovat 1700-luvulta, mutta pääosa on 1800-luvulta. \n\nMannerheiminaukion, entisen kauppatorin laidalla on Kokkolan 1837 valmistunut raatihuone, joka on harvoja autonomian ajalta säilyneitä raatihuoneita. Kaksikerroksisen empirerakennuksen perusratkaisu on samanlainen kuin Porin raatihuoneessa, joskin yksinkertaistettuna. Neristanin kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin lukeutuvat mm. Rahmin talo, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1740 ja jonka nykymuoto on vuodelta 1783, sekä vanha Libeckin sairaala vuodelta 1810, joka on järjestyksessä toinen kaupunkiin 1800-luvun alussa nousseista, porvarien rakennuttamista kivitaloista. \n\nNeristanin eteläpuolella oleva yläkaupunki, Oppistan, on uusiutunut rakennuskannaltaan voimakkaammin. Siellä on kuitenkin säilynyt erittäin merkittäviä yksittäisiä kohteita kuten pedagiogiontalo ja Roosin talo (ks. erillinen kohde).\n\nKokkolan kaupunkirakenteeseen kuuluvat Suntinsuulla pitkiksi rivistöiksi ryhmittyneet venevajat. Maannouseman myötä ne ovat sijoittuneet lähemmäs merta. Venevajat ovat eri ikäisiä ja edelleen käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.841547386,23.125057103 63.841777333,23.129777260 63.841799023,23.130660343 63.839641133,23.131981286 63.838545647,23.132343228 63.838473970,23.130640747 63.838306101,23.127449849 63.838235909,23.125654522 63.839328602,23.125449990 63.840431371,23.125155758 63.841539430,23.124911302 63.841547386,23.125057103" ;
        poi:history       "Suuri tulipalo tuhosi Kokkolan 1620 perustetun kaupungin ja 1665 Kokkola sai maanmittari Johan Persson Gäddan laatiman säännöllisen ruutuasemakaavan. Kaavassa, joka käsitti nykyisten Ranta-, Antti Chydeniuksen-, Kustaa Adolfin- ja Tehtaankadun rajaaman alueen, oli 20 suorakaiteen muotoista korttelia sekä viisi pitkittäis- ja kuusi poikittaissuuntaista 21 kyynärän levyistä katua.\r\n\r\nKokkola sai tapulioikeudet 1765. Kokkolasta tuli 1700- ja 1800 -luvuilla tervakaupan ja laivaveistämöiden johdosta yksi Suomen vauraimpia kaupunkeja ja kaupungissa rakennettiin näyttäviä porvaris- ja julkisia rakennuksia. Raatihuone rakennettiin  kauppatorille 1805 kaupungin keskustaa hävittäneen tulipalon jälkeen. Raatihuoneen ensimmäiset suunnitelmat tehtiin Tukholman Yli-intendentinvirastossa, mutta rakentaminen viivästyi ja pääsi käyntiin vasta usean vuosikymmenen kuluttua. Arkkitehti C.L. Engel muokkasi raatimies Donnerin laatimat suunnitelmat rakentamisen pohjaksi.\r\n\r\nKaupungin asemakaava uusittiin 1861 lääninarkkitehti C.A. Setterbergin toimesta kaupungissa 1860 riehuneen tulipalon jälkeen. Vuoden 1964 asemakaavaa, jossa pientalovaltainen keskikaupunki olisi jäänyt uuden kaupunkirakenteen alle, ei vahvistettu. Neristanin suojeluun tähtäävä asemakaava, jossa lähtökohdaksi otettiin kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta, miljöö ja 1600-luvulta periytyvä ruutukaava, vahvistettiin 1982."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:liikerakennus , poio:satama , poio:raatihuone ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1645" ;
        skos:prefLabel    "Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8617>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:00:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6588>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8020>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Ida Aalbergin katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat         "60.2307344774058" ;
        wgs84:long        "24.8981937924891" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8020" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8877>
        dcterms:modified  "2010-03-31T14:42:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1080>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433574~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6230>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=EC8BACB8-E0B0-4C27-8799-01C8E0034DC1> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i288>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Helsingin kulkurin huolia" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i287> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6680> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/klassinen/helsingin-kulkurin-huolia" .

koko:p36821  dc:created  "2012-05-28T11:00:08.362+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:00:08.479+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ubåtar"@sv , "sukellusveneet"@fi , "submarines"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6325>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Missä asui Bruno Rygseck?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Komisario Palmun erehdys -elokuvasta tutun Bruno Rygseckin talon osoite? Bruno Rygseckin talon osoite on Engelinaukio 8.\n\nOuti Heiskasen ja Minna Santakarin kirjoittamassa mainiossa teoksessa Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä (Teos, 2004) kerrotaan elokuvan kuvauspaikoista näin:\n\nOhjaaja Matti Kassila kertoo etsineensä elokuvan ennakkosuunnitteluvaiheessa Eirasta elokuvan ökyrikkaalle Bruno Rygseckille sopivaa taloa. Linnamainen Engelinaukio 8 (Jarl Eklund, 1914) Eiran sydämessä täytti ohjaajan toiveet, joten hän soitti ovikelloa, tapasi talon silloisen omistajan vuorineuvos Grönblomin ja sai auliisti kuvausluvan. Rakennuksen hulppeat interiöörit rakennettiin Suomen Filmiteollisuuden studiohalleilla Liisankadulle.\n\nKuva Engelinaukion talosta:\n\nhttp://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/1371\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6384> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-asui-bruno-rygseck" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4296>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tarkoituksenmukaista kaupungille, ei parasta Jumalalle" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7188> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7186> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7187> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7185> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4295> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/tarkoituksenmukaista-kaupungille-ei-parasta-jumalalle" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7039>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:18:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8280>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Kleineh"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7399> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        wgs84:lat         "60.1578349088598" ;
        wgs84:long        "24.9582773382649" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8280" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6490>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:30+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nymanin talon itäpäähän Eerikinkadun varrelle sijoittuu elokuvateatteri Bio Athena (nyk. Orion). Elokuvan taide johdattelee katsojan pois arkitodellisuudesta, ja niiden näytöspaikoille on usein annettu ylellinen, eksoottinen ja dekoratiivinen ilme. Vakavatkin arkkitehdit ovat elokuvateattereita sisustaessaan voineet heittäytyä illuusioiden luojiksi. Välikankaan suunnittelema Bio Athena edustaa suomalaista art décoa parhaimmillaan. Voimakkaat värit ja koristeelliset yksityiskohdat, ovet, pylväiden tyylitellyt kapiteelit ja valaisimet on suunniteltu huolellisesti. Pieni aulakin on saatu näyttämään komealta kiiltävän maalauksen sekä kullattujen yksityiskohtien avulla. Avaruutta tähän ahtaaseen tilaan on saatu valoperspektiivin keinoin. Lehtiuutisen mukaan Bio Athenan pilaristo oli \"silmää hivelevän kaunis\". Kun Bio Athena aloitti toimintansa, soitti seitsenhenkinen orkesteri taustamusiikkia mykälle filmille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8730> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8734>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8614>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintolakoulu Perho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Perho" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8385> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        wgs84:lat            "60.1708539687994" ;
        wgs84:long           "24.9212752867293" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8614" .

[ dcterms:description  "Kaivopuiston Valkea rouva" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7399>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6585>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Vanhankaupunginselän ja Saunalahden välinen lahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.202485946004" ;
        wgs84:long        "25.0121852293156" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanhankaupunginselan-ja-saunalahden-valinen-lahti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9089>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Merihaka"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1792660479806" ;
        wgs84:long        "24.962031465407" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/merihaka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9328>
        dcterms:modified  "2010-06-30T12:04:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6824>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7299>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4795>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1299759~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6919>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kantonistikoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Venäläinen sotilassairaala" , "Sisätautiklinikka" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9637> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1715866377381" ;
        wgs84:long           "24.9501869579486" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kantonistikoulu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i190>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Elokuisessa Helsingissä (Bulevardilla, Esplanadilla," ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i189> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i189> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/klassinen/elokuisessa-helsingissa-bulevardilla-esplanadilla" .

rky:p1253  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaivopuisto Helsingin kaupunginniemen eteläisimmässä kärjessä on ulkomaisten esikuvien mukaan 1830-luvulla hienostolle rakennettu kaivo- ja merikylpylälaitoksen puisto, josta 1800-luvun lopulla on muodostettu edustava julkinen kaupunkipuisto. Kaivohuone on yksi kaupungin vanhimmista edelleen alkuperäiskäytössä olevista ravintoloista. Puiston itäpuolella on samanaikaisesti kylpylän kanssa syntynyt huvilakaupunginosa, jossa sijaitsevat mm. 1882 avattu Cygnaeuksen galleria, maan vanhin taidemuseo, sekä monien suurlähetystöjen residenssit.\n\nHelsingin ensimmäiset julkiset puistot Esplanadi ja Kaisaniemi perustuvat asemakaavaan, mutta kolmas, Kaivopuisto, on kaupungin ulkopuolelle etelärantaan perustetun yksityisen kylpyläyhtiön rakentama, alkujaan eliitin käyttöön suunniteltu suljettu puisto. Terveellistä kävelyä ja meri-ilmasta nauttimista varten suunnitellun laajan puiston luomiseen uhratuista suurista voimavaroista kertoo yhä mm. kylpylä- ja kaivohuoneyhtiön rakentama hallitseva nelirivinen pääakseli eli nykyinen Iso Puistotie. Sen eteläpäätteenä rannassa ollut arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kylpylä ei ole säilynyt, mutta kylpylän edustalla ollut laivalaituri on samalla paikalla. Entisen kylpylän paikan vieressä on Ursulan kahvila, jolla on ollut edeltäjä jo 1950-luvulla. Kaivopuiston rannan eteläisimmässä kärjessä on pieni rakennus vuodelta 1904. Se on maan toiseksi vanhin mareografi, joka mittaa meriveden korkeutta ja suolapitoisuutta. Pääkäytävän varrella puiston keskellä on Engelin suunnittelema ravintola, Kaivohuone, jota on useaan kertaan laajennettu. \n\nPuiston itäpuolella on kylpylän perustamisen aikoihin syntynyt huvilakaupunginosa, jossa rakennukset sijaitsevat tontin keskellä mutkittelevien pikkukatujen varrella. Tiiviin, vehreän ja korkeatasoisen huvilaympäristön luonteen säilyttäneellä alueella on kylpylän aikaisia huviloita, kuten Villa Kleineh ja Kalliolinna. Kalliolinnan vieressä on professori ja taiteentukija Fredrik Cygnaeuksen huvila (J.W. Mieritz 1869). Cygnaeuksen  Suomen kansalle testamenttaama huvila ja taidekokoelma on ollut yleisölle avoin vuodesta 1882. Galleria on osa Suomen kansallismuseota. A. Bomanin suunnittelema huvila (1874) on ollut Suomen marsalkka, vapaaherra C.G. Mannerheim asunto vuodesta 1924 vuoteen 1951 ja on sen jälkeen toiminut Mannerheimin elämää ja Suomen historiaa esittelevänä museona. Kaivopuiston huvila-alueen rakenne ja huvilamainen luonne on säilynyt rakennuskannan tiivistymisestä huolimatta. Kaivopuistosta on muodostunut 1900-luvulla Helsingin diplomaattikaupunginosa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.156023303,24.950335268 60.156186111,24.950990667 60.156670373,24.951748049 60.158750972,24.954620716 60.159030086,24.954853616 60.159306735,24.954880256 60.160791922,24.955969391 60.160987226,24.956846994 60.160403515,24.958123079 60.159923725,24.961418931 60.158449615,24.962762516 60.156197795,24.963317239 60.155822248,24.963037364 60.155222688,24.962124867 60.154165055,24.960385108 60.153432349,24.958188049 60.153280215,24.956050850 60.155331869,24.950420086 60.156023303,24.950335268" ;
        poi:history       "Merikylpylät olivat 1800-luvun alussa suosittuja terveydenhoitopaikkoja. Kauppaneuvos Henrik Borgströmin vaikutuksesta 1834 ulkomaisten esikuvien mukaan perustettu Ulriikaporin kylpylä- ja kaivohuoneyhtiö, jonka osakkeita myös keisari Nikolai I merkitsi itselleen, vuokrasi kaupunginniemen eteläisimmän kärjen 50 vuodeksi. Kylpylää käyttivät pääasiassa oman maan säätyläiset ja venäläinen aristokratia. Loistoaikaa olivat 1840- ja 1850-luvut, jolloin Pietarin seurapiirit lomailivat Helsingissä keisari Nikolai I:n kiellettyä heiltä matkustelun Keski-Euroopan kylpylöihin.\r\n\r\nKylpyläpuiston kaartuvine käytäväverkostoineen, istutuksineen ja lampineen toteutti saksalainen puutarhuri C. Helm. Arkkitehti C.L. Engel suunnitteli suoran puistoakselin eteläpäätteeseen meren rantaan kylpylän (1836) ja puistoakselin varrelle kaivohuoneen (1838). Rantaan rakennettiin uimahuoneita kastautumista varten. Kylpylän eteen tehtiin laituri. Kaupungin keskustasta oli kylpylään höyrylaivayhteys. Kylpylärakennus tuhoutui toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa.\r\n\r\nKaivohuonetta muutettiin ja laajennettiin 1860-luvulta lähtien useiden eri arkkitehtien suunnitelmien mukaan, mm. Theodor Höijer laati 1897 muutos- ja lisärakentamissuunnitelmat. Ravintola on ollut auki 1858 alkaen ympäri vuoden. \r\n\r\nKaupunginniemen eteläosa oli 1800-luvun alkupuolen kylpylää ja observatoriota lukuun ottamatta sotilashallinnon käytössä. Pysyvä asutus sai alkunsa, kun kylpyläyhtiö toimintansa rahoittamiseksi vuokrasi itäisestä ja läntisestä Kaivopuistosta huvilatontteja rakentajille. Huviloiden tuli olla kylpylävieraiden käytettävissä, kauniisti rakennettuja ja istutusten ympäröimiä. Huvila-alueelle lohkottiin aluksi 17 tonttia. Kahdeksasta ensimmäisestä huvilasta on säilynyt Kleineh (C.A. Edelfelt 1838-1839) ja Kalliolinna (E.B. Lohrmann 1842-1844). 1800-luvun loppupuolelta on säilynyt vajaa kymmenen rakennusta. \r\n\r\nVuosien 1848-1849 ja 1853 koleraepidemiat karkottivat kylpylävieraita. Venäläisten matkustuskiellon poistuminen ja Krimin sota vähensivät matkailijoiden määrää. Merikylpylä alkoi vähitellen rappeutua. Vuokrasopimuksen loputtua kaupunki sai 1886 haltuunsa puistoalueen rakennuksineen. Itäosan huvilatontit myytiin niiden vuokraajille. Rapistunut puisto kunnostettiin ja se muuttui suljetusta säätyläisten virkistysalueesta julkiseksi kaupunkipuistoksi. Puiston suunnitteli tukholmalainen puutarha-arkkitehti S. Lindh. Vuonna 1889 Helsingin ensimmäiseksi kaupunginpuutarhuriksi nimitetty Svante Olsson uudisti puistoa eikä se ole kokenut suuria muutoksia 1913 jälkeen. Kaupunginpuutarhurina 1946-1957 toiminut Bengt Schalin rikastutti Kaivopuiston kasvien lajivalikoimaa.  \r\n\r\nJatkosodan pommituksissa 1944 rakennuksia tuhoutui, puiston länsiosan huvilat poistettiin ja tontit liitettiin puistoon. Ehrenströmintien rakentaminen 1940-luvulla muutti puiston ja huvila-alueen luonnetta ratkaisevasti katkaisemalla niiden suoran yhteyden meren rantaan. Kaivopuiston rakennuksista suurin osa rakennettiin 1900-luvulla ja monet rakennuksista tulivat ulkomaiden suurlähetystöjen käyttöön. \r\n\r\nPuiston korkeimmalla kalliolla olevan Ursan tähtitornin suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas 1926, sen tuntumassa on linnotteita Krimin sodan ajoilta.\r\n\r\nPuistossa järjestettiin Suomen ensimmäinen yleinen taide- ja teollisuusnäyttely 1876. 1800-luvun lopulla suomalaisuuden aate innoitti isänmaallisten juhlien viettoon ja Kaivopuisto on vakiinnuttanut asemansa ylioppilaiden vapunpäivän ja muiden kokoontumisten paikkana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1553" ;
        skos:prefLabel    "Kaivopuisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8874>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Mäntymäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9591> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1836789111786" ;
        wgs84:long        "24.9298531176393" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mantymaki" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsinki on nyt jo suuri kaupunki" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i447> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9588>
        dcterms:modified  "2011-04-01T10:36:09+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Salvessa oli yllättävän vähän asiakkaita. Anna valitsi ikkunapöydän. Hetken harkittuaan hän tilasi Fernet Brancan ja kannullisen jäävettä ja ryhtyi sitten tutkimaan ruokalistaa, vaikka oli jo valintansa tehnyt. Viereiseen pöytään oli juuttunut joku kantakundi, jonka Anna oli nähnyt usein mutta jonka nimeä hän ei muistanut. Ehkä hän ei ollut sitä koskaan kuullutkaan. Siksi hän juuri viihtyikin Salvessa ja muissa korttelikapakoissa. Sai tulla ja mennä omaan tahtiinsa ja seurustella tai olla seurustelematta. Joillakin asiakkailla oli nimet ja ammatit, joillakin ei." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2135> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i524>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Ilman huolenhäivää" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i523> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i523> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/ilman-huolenhaivaa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hän kulkee käytävää hallin, tuo Inkeri, kaunein, ai - to, on neidolla kengät Ballyn ja päässä kauppiaan taito" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i614> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429>
] .

[ dcterms:description  "Ritavuori asui Nervanderinkatu 11:ssä vuodesta 1915, hänet ammuttiin 14.2.1922 talon ulko-ovella." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4848> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7775>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7036>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Meritullinkatu 12"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1720065215776" ;
        wgs84:long        "24.9578971989936" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7036" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9230>
        dcterms:modified  "2010-06-07T17:07:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5246>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1344186~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i784>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Minä suojelen sinua kaikelta" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i335> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8794> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/784" .

rky:p1847  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.697433981,24.147013740 67.695099284,24.145731458 67.695337698,24.139643017 67.698957638,24.140944775 67.698665646,24.147268292 67.697433981,24.147013740" ;
        poi:municipality  kunnat:k498 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5236" ;
        skos:prefLabel    "Seitapaikat (Äkässaivo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9325>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kuninkaankartanonsaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> ;
        wgs84:lat         "60.216216666619" ;
        wgs84:long        "24.9828579268936" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kuninkaankartanonsaari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kulttuuritalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kulttis" , "Sturenkatu 4" , "Kultsa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> ;
        wgs84:lat            "60.1883620056842" ;
        wgs84:long           "24.9445249046419" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kulttuuritalo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7296>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Järvinen, Irma-Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Simonsuuri, Irma-Riitta" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7296" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7535>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9490>
        dcterms:modified  "2010-12-02T16:38:04+0300" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen veistos." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7988> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7987>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2719>
        dcterms:modified  "2011-06-20T17:24:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1583770~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1583771~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1583772~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1583773~S9*fin> .

rky:p187  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lohjan kirkkoympäristöön, jonka rakenne periytyy keskiajalta, kuuluvat keskiaikainen harmaakivikirkko kirkkotarhoineen ja hautakappeleineen sekä 1800-luvun loppupuolella rakennettu pappila pihapiireineen ja viljelymaisemineen. Kirkkoympäristöön kuuluu korkeatasoinen 1950-luvun seurakuntatalo. Laakspohjan kartano on osa laajaa, avointa kirkkomaisemaa ja kertoo maallisen ja kirkollisen vallan yhteydestä keskiajalla.\n\nLohjan harmaakivikirkko on kolmanneksi suurin Suomen keskiaikaisista kirkoista. Lohjan Pyhälle Laurille omistetun kirkon 1500-luvun alusta peräisin olevat maalaukset tekevät kirkosta yhden maamme kaikkein merkittävimmistä keskiaikaisista kulttuurimuistomerkeistä.\n\nKellotapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen, puuosat on tehty rakennusmestari Johan Friedrich Schultzen johdolla 1741. Kelloista vanhin on 1500-luvun lopulta, toinen 1600- luvun alusta ja nuorin vuodelta 1740. Kirkkotarhassa on lisäksi kaksi hautakappelia. Kellotapulin länsipuolella oleva uusklassillinen 1824 rakennettu kappeli on kuulunut Laakspohjan kartanon omistaneelle majuri Magnus Erik Ehrnrootille. Karnaisten Sedolan rustitilan kappeli kirkon lounaispuolella on vuodelta 1825. Kirkon itäpuolella on lisäksi 1840 muurattu takorautakannen peittämä Otamon ratsutilan hautaholvi vuodelta 1840. \n\nLohjan pappila on kirkon pohjoispuolella keskiajalta periytyvällä paikallaan. Nykyisessä päärakennuksessa on empiren ja uusrenessanssin piirteitä. Lohjan museona toimiva pappilamiljöö rakennuksineen ja 1700-1800-luvuilta periytyvine puistoineen ja puutarhoineen on tyypillinen esimerkki  pappiloiden rakentamistavasta.\n\nKirkon kaakkoispuolella oleva arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema, 1950 valmistunut seurakuntakeskus kappelisaleineen kuuluu nykyarkkitehtuurin parhaimmistoon.\n\nPappilanselän itärannalla moreenikumpareella olevaa Laakspohjan entistä kuninkaankartanoa ympäröi laaja kirkkomaisemaan liittyvä viljelyaukea. Kartanoon johtaa maantieltä lähes kilometrin pituinen tammikuja. Laakspohjan nykyinen rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1910-luvulta ja säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Valter ja Ivar Thomén suunnittelema päärakennus on rationaalista, ruotsalaisvaikutteista jugendia ja harvoja jugend-kauden kartanorakennuksia maassamme. Kartanoa ympäröi puutarha-arkkitehti Svante Olssonin suunnittelema puisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.256229478,24.081201121 60.254936732,24.076743200 60.253124680,24.074227264 60.252476473,24.072314665 60.251465716,24.071905727 60.251398609,24.071091832 60.251855919,24.068585290 60.252326751,24.068870538 60.252519751,24.066917511 60.253368977,24.066837768 60.254658691,24.068401609 60.255605007,24.069191202 60.257814994,24.068411097 60.258854624,24.068674874 60.258802053,24.069877934 60.259633718,24.070089079 60.259745542,24.069217828 60.262972736,24.068134226 60.263465067,24.071292632 60.263686539,24.074649657 60.261112892,24.074957796 60.260459718,24.080606633 60.259340293,24.083219436 60.261779693,24.089556213 60.265757350,24.089043899 60.267473317,24.088368322 60.269008742,24.085860454 60.271609985,24.083250540 60.273637144,24.083831461 60.277505093,24.092059276 60.278022343,24.095829623 60.277292248,24.098863373 60.275860604,24.101371467 60.274040623,24.101679844 60.273469707,24.100526737 60.271719013,24.102942466 60.270194284,24.101658008 60.269398688,24.102935210 60.268168524,24.101613894 60.266707337,24.105215459 60.262108635,24.102113908 60.259511465,24.098966858 60.258120631,24.095224016 60.258789865,24.092795273 60.258855064,24.090364609 60.258919775,24.088637760 60.257649790,24.086459574 60.257805895,24.084209501 60.257130783,24.083109318 60.257495332,24.082064038 60.257007085,24.080634303 60.256229478,24.081201121" ;
        poi:history       "Lohjan Pyhän Laurin kirkko mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1382. Kirkon rakennusrungosta sakaristo on vanhin osa, runkohuoneen rakentaminen ja 1400-luvun lopulla tehty holvaus kuuluvat seuraaviin vaiheisiin. Kirkon maalaukset ajoitetaan 1500-luvun alkuun ja niiden lahjoittajana on mahdollisesti ollut Raaseporin käskynhaltijana vuosina 1490-1513 toiminut Tönne Erikinpoika Tott. Ensimmäiset suuret uudistukset kirkossa tehtiin vasta 1800-luvun alussa, jolloin ikkunat laajennettiin, seinät ja holvit kalkittiin. Kirkon 1800-luvulla uusitusta sisustuksesta on jäljellä vain Jean Wikin piirtämä saarnatuoli. 1880-luvun lopussa maalaukset otettiin esille ja restauroitiin. Niiden uudelleenrestaurointi tehtiin 1953-1957. Kirkko restauroitiin 1966-1968 arkkitehti Esko Järventauksen laatiman suunnitelman mukaan. Länsipään urkuparvi ja urut ovat vuodelta 1982. Niiden suunnittelusta on vastannut arkkitehti Ola Laiho.\r\n\r\nLohjan Iso-Pappila esiintyy kirjallisissa lähteissä tilana 1384. Pappila sijaitsi jo keskiajalla nykyisellä paikallaan. Pappilan nykyinen hirsirakenteinen päärakennus valmistui arkkitehti August Bomanin suunnitelman mukaan 1860. Sisätiloiltaan rakennusta muutettiin jonkin verran 1930-luvun alussa tehdyissä korjauksissa. Ulkoasu on alkuperäinen lukuun ottamatta länsipäätyyn  1911 lisättyä tiilirakenteista arkistosiipeä, joka on ensimmäinen varsinainen pappila-arkisto. Pappila on toiminut vuodesta 1978 Lohjan museon toimisto- ja näyttelytiloina.\r\n\r\nPappilan miespihan länsisivulla on 1780 rakennettu pitäjänapulaisen tupa ja siihen liittyvä aitta ja vajarakennus, itäsivulla tilanhoitajan asunto-leivintupa-muonamiesasunto-vajarakennus 1800-luvun alkupuolelta. Karjapihan ympärillä ovat 1800-luvun loppupuolen puurakenteinen karjakon mökki ja 1937 rakennetut betoni-sementtitiilirakenteinen navetta sekä puurakenteinen maatalousvälinevaja. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi erillinen 1937 rakennettu tiilinen viljamakasiini. Alueelle on siirretty Lohjan pedagogiorakennus.\r\n\r\nLohjan kirkon viereen rakennettiin 1950 betoni- ja tiilirakenteinen seurakuntatalo, joka käsittää kokoontumis- ja virastotilojen lisäksi asuntosiiven. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. \r\n\r\nLaakspohjan kartano on Kustaa Vaasan 1556 perustama kuninkaankartano, joka muodostettiin Laakspohjan kylän viidestä talonpoikaistilasta. Vuodesta 1564 kartano oli säätyläisomistuksessa. Maantieltä on johtanut kartanoon lähes kilometrin pituinen puukuja ainakin 1600-luvun loppupuolelta lähtien. Kartanon rakennuskanta uusittiin 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k444 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:kappeli , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1348" ;
        skos:prefLabel    "Lohjan kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9585>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kämp, hotelli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kämp" , "Hotelli Kämp" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9586> ;
        wgs84:lat            "60.1682307210197" ;
        wgs84:long           "24.9467077043848" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/k-mp-hotelli" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9824>
        dcterms:modified  "2012-05-07T14:34:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7795>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2979>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:42:14+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Helsingin sydämessä sijaitsevasta Kluuvista kehitettiin 1800-luvun lopulla uusi kaupallinen keskus sekä maantie- ja junaliikenteen pääteasema.\" (s.23)" ;
  dcterms:description            "- Liikekeskus, kulttuuripyrintöjen tyyssija." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kuului Lintsin härveleissä ajavien kirkuna./ Kai heleä tyttö kiisi korkealle,/ haukkasi avaruusaluksessa hattaraa,/ kun löysin Alppipuistosta/ kuolleen variksenpojan, hautasin/ hellästi kuin lapsemme.\" (s. 78)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9083> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7162>
] .

koko:p36548  dc:created  "2012-05-29T06:27:18.382+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:27:18.457+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "autotallit"@fi , "garage"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_593>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1361747~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1784562~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1361953~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1361972~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i99>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kivikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/798819/> ;
        wgs84:lat     "60.2407196319846" ;
        wgs84:long    "25.0598637985948" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/99" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7532>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Eläintarhantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1815174696096" ;
        wgs84:long        "24.9448795831633" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7532" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8246>
        dcterms:modified  "2009-12-30T15:56:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_48>
        dcterms:modified  "2011-04-04T15:22:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5837>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Manskun bussit 1950-luvulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Mannerheimintiellä ollut bussiliikennettä 1957? HKL:n kirjaamosta tiedettiin kertoa, että vuonna 1957 Mannerheimintietä kulki kymmenisen HKL:n linja-autoa. Tuohon aikaan oli käytössä runkolinja: Raitiolinja 10 ja 10S tulivat Ruskeasuolle, josta matkustajat nousivat busseihin, ja jatkoivat Mannerheimintietä pitkin keskustasta poispäin:\n\n22 Etelä-Haagaan\n25 Malminkartanoon\n26 Konalaan\n26A Pitäjänmäelle\n27, 27A Kaarelaan\n28 Pohjois-Haagaan\n29 Marttilaan\n55 Länsi-Pakilaan\n55a Itä-Maunulaan\n\nLisäksi bussi 100 kulki Kuusitieltä Ruskeasuolle.\n\nHKL:n bussien lisäksi ainakin Suomen turistiauto liikennöi vuonna 1957 Helsingissä. Sen reiteistä ei tarkempia tietoja HKL:n arkistosta kuitenkaan löytynyt. Muita raitiovaunulinjoja 10-linjan lisäksi, jotka kulkivat Manskua, olivat 12 ja 15. Runkolinja lopetettiin 1.4.1958, ja bussilinjat siirrettiin lähtemään Erottajalta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-mannerheimintiella-ollut-bussiliike" .

rky:p423  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sundholman kartano on yksi Suomen keskiaikaisista asuinkartanoista ja entisessä saaressa, salmen rannalla sijaitsevana, kuvastaa keskiajan rakentamistapaa puolustuksellisine näkökohtineen.\n\nKartano sijaitsee keskiaikaisen suojaisan vesireitin varrella niemellä, joka aikoinaan on ollut erotettuna vallihaudalla mantereesta. Vallihauta on edelleen nähtävissä puistossa. Nykyinen kaksikerroksinen satulakattoinen päärakennus on rakennettu kivestä muuratun keskiaikaisen pohjakerroksen päälle ja sen jatkeeksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Kellarikerros on osa Flemingien mahdollisesti jo 1400-luvun lopulla rakennuttamaa asuinlinnaa. Asuinpiha on sivurakennusten reunustama. Kartanon ympärillä on vanha puisto, joka laajenee arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. kaksi viljamakasiinia. Sundholmassa on arkkitehtuuriltaan erittäin mielenkiintoinen, uusgoottilainen käymälärakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.773996132,21.408019471 60.771208201,21.397868871 60.773553420,21.390525516 60.775157352,21.387810601 60.775882820,21.388530462 60.775562379,21.390473426 60.775457336,21.407817562 60.773996132,21.408019471" ;
        poi:history       "Kalannin (Uudenkirkon) pitäjän rannikko oli suureksi osaksi keskiajalla Arvassalon saarta, jonka kapeat salmet erottivat mantereesta ja joka oli suureksi osaksi läänitetty Fleming-suvun Sundholman, eli alkuaan Vanhakartanon kartanolle. Ensimmäinen tunnettu Vanhakartanon omistaja oli 1400-luvun loppupuolella Henrik Klaunpoika Fleming, joka lienee siirtänyt kartanon nykyiselle paikalleen niemelle merenrantaan. Kartanon asuinpiha erotettiin vallihaudalla muusta saaresta, joka oli veden ympäröimä vielä 1600-luvulla. Keskiaikaisen kivirakennuksen pohjakerroksen päälle rakennettiin puinen yläkerta jota pidennettiin 1810- tai 1820-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1838" ;
        skos:prefLabel    "Sundholman kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9821>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Töölön kundien stadi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9820> ;
        th:lisatietoa     "Millaista oli lapsuus ja nuoruus 1940- ja 1950-lukujen Töölössä? Kielletyt leikkipaikat, kuten montut, raksat ja joutomaat toivat lapsille jännitystä elämään ja antoivat puitteet leikeille, mutta myös lujittivat yhteisöllisyyttä. Tölikan friidujen ja kundien elämänpiiriin kuuluivat reviiriään puolustaneet jengit, elokuvateattereiden ja elokuvien kiehtova maailma sekä uusi populaarimusiikki. Elämänmakuisesti kirjoitettu teos perustuu Ervo Vesterisen omiin päiväkirjamerkintöihin, Helsinki– Stadini-kirjoituskilpailun satoon sekä laajaan haastattelumateriaaliin. Yksityisistä perhealbumeista koottu nostalginen kuvitus esittelee ajan pukeutumista, trendejä, miljöitä ja tapahtumia. \n\nTietokirjailija Ervo Vesterinen on lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka on julkaissut mm. teoksen Louhisaaren linna ja Kankaisten kukka (SKS 2002).\n\nwww.finlit.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9821" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p40>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:41:45.574+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:18:42.857+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38653 , koko:p12457 , koko:p36235 ;
        poi:assetID      "C40" ;
        poi:description  "Kunnostus tilapäiseen käyttöön\n\nKunnostustöiden aluksi rakennus liitettiin kaukolämpöverkkoon ja ikkunat kunnostettiin. Asunnoista purettiin kevyet väliseinät, ja umpeen muurattuja oviaukkoja avattiin. Koska keskikäytävän vanhat uuninpaikat haluttiin säilyttää, puhkaistiin uusi kulkutie käytävästä toiseen huoneiden kautta. Seinäpinnat käsiteltiin mahdollisimman kevyesti, ja väritykseksi valittiin maalikerrosten alta löytyneitä sävyjä. Teknisten asennusten määrä karsittiin minimiin ja välttämättömät asennukset tehtiin siten, että ne palvelevat ­­myös rakennuksen tulevaa käyttöä esimerkiksi kurssikeskuksena tai asuntolana.\n\nToteutusaika: 1993\nHuoneistoala: 426m²\nKerrosala: 2074m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Eero Paloheimo - Matti Ollila\nLVI-suunnittelu: LVI-toimisto Timo Penttilä\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Joel Majurinen Oy\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunnan perusparannusryhmä\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKruunulinnan itäisen siipirakennuksen rakentaminen aloitettiin 1776. Suunnittelijana toimi kenraali Arbin. Mainittuna vuonna rakennuksen harmaakivisen kellarikerroksen ulkomuurit saatiin lähes valmiiksi. Länsisivun pohjoispäästä jäi kuitenkin puuttumaan noin puolet. Vuodesta 1777 eteenpäin rakennusmäärärahojen saanti vaikeutui. Töitä jouduttiin supistamaan ja hankkimaan rahoja sekä työmiehiä muista kohteista. Työt keskitettiinkin rakennuksen pohjoispäähän, joka oli tarkoitettu asuinkäyttöön. Vuoden 1781 loppuun mennessä, jolloin työt keskeytyivät täysin kolmeksi vuodeksi, rakennuksen pohjoispää holvattuine kellareineen ja ensimmäisen, toisen sekä mansardikerroksen asuinhuoneet olivat valmiit ja käyttössä. Tämä osa rakennusta oli katettu pysyvällä mansardikatolla. Muu osa rakennusta oli täysin keskeneräinen, vain kellarikerroksen ulkoseinien harmaakivimuurit sekä itäsivun tiilimuuraus ensimmäisen kerroksen korkeudelta olivat valmiit.\n\nVuonna 1784 annettiin lupa aloittaa työt uudelleen. Ulkoseinien puuttuvat osuudet sekä kellarikerroksen holvit muurattiin, samoin keskiosan isojen työtilojen arkadikaaret, joiden varaan trossipohjat tehtiin. Eteläpäädyn keskikäytävän puoleiset väliseinät tehtiin myös arkadikaarirakenteisina. Niiden täyttömuuraus oviaukkoineen jätettiin kuitenkin seuraavaan kesään. Eteläpäädyn suuren portaan perustukset hirsiarinoineen saatiin valmiiksi, mutta itse portaan tekeminen jätettiin myöhäisen vuodenajan vuoksi samoin seuraavaan kesään. Rakennuksen mansardikatto, jossa oli kaksinkertainen lautarakenne ja purutäyte sekä 15 kattoikkunaa, valmistui puheena olevana vuonna. Kattotuolit tehtiin ansasrakenteisina, jotta tähän kerrokseen suunnitelulle mallivarastolle olisi saatu runsaammin lattiatilaa. Vuonna 1785 länsisivun ulkoportaan ja eteläpään suuren portaan valmistuttua rakennus oli käyttökunnossa. Seuraavana vuonna rakennus sai vielä vesirännit ja katto tervattiin toiseen kertaan.\n\nRakennus sijaitsee rantaan viettävässä rinteessä, joten sen ulkoasu oli pohjoispäästään kaksi- ja eteläpäästään eli rannan puolelta, kolmikerroksinen. Rakennuksen keskiosa on hieman kapeampi kuin sen neliömäiset päätypaviljongit. Siipirakennuksen keskiosa oli molemmissa varsinaisissa kerroksissa yhtä suurta työtilaa, jonka jakoi kahtia pituussuunnassa kulkeva, välipohjia kannattava arkadikaaristo. Holvattu kellarikerros on varustettu kivääriaukoin. Rakennuksen molemmissa päissä oli mansardikerrokseen asti johtavat portaat. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen suureen työtilaan johti lisäksi kaksipuoleinen ulkoporras, joka sijaitsee pihasivun keskirisaliitin kohdalla. Rakennuksen toisessa kerroksessa on kaksi hiekkakivestä veistettyä, koristeellista ikkunankehää, toinen puolustusmuurin puoleisessa päädyssä, toinen pihasivun keskirisaliitissa.\n\nRakennus oli tarkoitettu laivaston käyttöön. Sen rannanpuoleisessa kellarissa oli mm. paarlastivarasto, ensimmäisessä ja toisessa kerrosessa , rakennuksen keskiosan suurissa tiloissa, purjeneulomo ja takilaverstas ja eteläpäässä konttorihuoneita. Mansardikerroksessa olivat mallivarasto ja laivanrakennusmestarien työhuoneet. Pohjoispäässä oli kaikissa kerroksissa asuntoja.\n\nRuotsalaisen kauden loppupuolella, 1805-07, suunniteltiin mansardikaton pellittämistä tai kattamista tiilillä, jopa koko katon muuttamista aumatuksi satulakatoksi, jolloin rakennuksen seiniä olisi korotettu alemman katonlappeen verran.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella rakennuksen käyttö jatkui pääosin ennallaan: pohjoispää asuinkäytössä, muu osa varastoina ja työhuoneina. Merkittävä uusi käyttö oli kuitenkin \"kreikkalaisvenäläisen\" kirkon sijoittaminen joko takilaverstaaseen tai purjeneulomoon. Vuoden 1827 pohjapiirroksen mukaan kirkko olisi sijainnut toisessa kerroksessa, eli purjeneulomossa, mutta asiakirjatiedot ovat ristiriitaisia.\n\nVuosina 1849-50 rakennuksen mansardikerros purettiin ja tilalle rakennettiin normaalin korkuinen tiilinen kerros. Kattomuodoksi tuli aumattu satulakatto. (vrt. C 28) Krimin-sodan pommituksessa heinäkuussa 1855 rakennus paloi. Vielä samana kesänä ensimmäisen varsinaisen kerroksen ylävälipohja vahvistettiin pomminkestäväksi kolminkertaisella hirsikerroksella ja maatäytteellä. Kellarikerros ja ensimmäisen kerroksen huoneet kunnostettiin samalla. Seuraavana kesänä rakennusta madalleettiin puolitoista kerrosta ja maatäyte poistettiin (vrt. C 28). Tässä yhteydessä merivirasto luopui rakennuksesta ja luovutti sen maavoimille. Rakennuksesta kaavailtiin sotajoukkojen majoitustilaa, mutta sen ei, käsimiensä vaurioiden vuoksi, katsottu soveltuvan tähän käyttöön ilman sotilaille aiheutuvia terveydellisiä haittoja.\n\nVuosina 1863-64 myös rakennuksen ensimmäisen kerroksen keskiosa muutettiin asuinkäyttöön. Arkadikaarien jakamaan entiseen takilaverstaaseen rakennettiin keskikäytävä ja sen molemmin puolin yhteensä yhdeksän huonetta insinöörihallinnon alempia arvoja varten. Rakennus oli asuinkäytössä aina 1980-luvun puoliväliin asti. Puolustusminisreriön hallinnassa se oli vuodesta 1919 vuoteen 1973.\n\n1980-luvulla rakennukseen suunniteltiin tullikoulua. Tässä yhteydessä se oli myös tarkoitus korottaa mansardikattoiseen asuun. (vrt. C 28). Hankkeesta kuitenkin luovuttiin ja C 40:ssäkin tehtiin vain välttämättömät suojaustoimenpiteet. Rakennusta alettiin sitävastoin 1993 korjata Suomenlinnan hoitokunnan työtiloiksi. Kunnostustyö tehtiin mahdollisimman vähin muutoksin ja olemassa olevia materiaaleja ja pintoja säilyttäen. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA.\n(Liisa Eerikäinen 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 83\nVuonna 1927 rakennusnumero 91\nLähteet:\nKrA SÖS 54-56, 67-69, 79, 117, 124.\nKrA Marinens ritningar omslag 324 a,b.\nKrA Fästningsrelationer 1776-84.\nMV SL VIK 466-488, 1758, YA 107a, 112a.\nKA Venäl.sotilasasiakirjat 14092 lehti 99,14905 lehti 199,17044.\nUlla-Riitta Kauppi, Kruunulinna Ehrensvärdin siipirakennukset, rakennushistoriallinen katsaus. 1983."@fi ;
        poi:history      "Kruunulinnan itäisen siipirakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1776. Parin vuoden kuluttua työt jouduttiin virallisesti keskeyttämään, mutta niitä jatkettiin eri tahoilta säästyneillä varoilla vuoteen 1781. Tällöin julkisivut olivat pääosin valmiit, samoin kellarikerrosväliseinineen ja holvauksineen sekä pohjoispäädyn asuinkäyttöön tarkoitetut tilat. Vuonna 1784 rakennustyöt aloitettiin uudelleen. Vuoteen 1786 mennessä siipirakennus oli täysin käyttökunnossa. Kellarikerroksessa oli varastoja ja painolasti- eli paarlastihuone. Ensimmäisessä ja toisessa varsinaisessa kerroksessa olivat purjeneulomo ja takilaverstas. Mansardikerroksessa oli laivojen mallihuone ja laivanrakennusmestarin työhuoneet. Pohjoispään kaikissa kerroksessa oli asuntoja.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella rakennus oli edelleen laivaston käytössä mm. varasto- ja työtiloina sekä upseeriston asuntoina. 1800-luvun alkupuoliskolla rakennuksen keskiosaan, todennäköisesti kolmanteen kerrokseen, sijoitettiin ortodoksinen kirkko. Vuonna 1850 siipirakennuksen mansardikerros korvattiin täyskorkealla tiilestä muuratulla kerroksella ja se sai satulakaton. Rakennus vaurioitui pahoin Krimin sodan pommituksissa 1855. Seuraavana vuonna puolitoista ylintä kerrosta purettiin ja rakennus sai nykyisen asunsa. Sodan jälkeen merivirasto muutti Viaporista Katajanokalle valmistunee­seen Merikasar­miin, ja Kruunulinna Ehrensvärdin merkitys telakan toimitiloina päättyi. Koko Kruunulinna luovutettiin insinöörivirastolle.\n\nVuonna 1863 itäsiiven ensimmäinen kerros kunnostettiin \"perheellisten alempien arvojen ja yksityisten mestareitten\" asun­noiksi. Töiden yhteydessä mm. keskiosan halli jaettiin väliseinin asuinhuoneeksi. Rakennus säilyi asuinkäytössä 1980-luvun lopulle asti.\n\nVuonna 1984 julistettiin suunnittelukilpailu ratkaisujen löytämiseksi siipirakennusten uudelle käytölle. Alkuperäiseen asuunsa korotettaviin siipiin tuli sijoittaa tullin koulutuskes­ku­s, yleinen ravintola, asuntoja ja tullimuseo. Kilpailussa voittaneita ehdotuksia ei toteutettu, sillä ennallistamisesta 1700-luvun asuun luovuttiin kilpailun jälkeen.\n\nTilaohjelmaa tarkistettiin ja mm. ravintola ja tullimuseo jätettiin pois. Uuttakaan suunnitel­maa ei päästy toteuttamaan taloudellisen laskusuhdanteen vuoksi, ja tullikouluhanke peruutettiin.\n\nKoska rakennuksen peruskorjaukseen ei näin ollen löytynyt rahoitusta eikä tiloille pysyvää käyttöä, päädyttiin tilojen suojaamiseksi kunnostamaan ne tilapäisesti Suomenlinnan hoitokunnan toimistotiloiksi. \n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/7/5/saha/suomenlinna/0_-4247736912540014516.jpg" , "http://media.onki.fi/4/1/4/saha/suomenlinna/0_7366272483933575840.jpg" , "http://media.onki.fi/6/6/9/saha/suomenlinna/0_2935590980105156076.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10403736\n" ;
        wgs84:lat        "60.14633200638396" ;
        wgs84:long       "24.987401437759445" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7792>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Vallilan kenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Valtsku" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1981139743642" ;
        wgs84:long           "24.9603245728658" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7792" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän muisti, että Hertonaisissa asui erinomainen satulaseppä ja että raudikko tarvitsi uudet päitset. He soutivat kapean salmen poikki, jonka keskellä oli pieni kalliosaari. \n   Hertonainen, muunnos vanhasta Hertugnäs nimestä, oli yksi niitä monia kartanoita, jotka Kustaa Vaasan aikana olivat siirtyneet kirkolta kruunulle. Tämän kertomuksen aikana Henrik Lydikinpoika Jägerhorn ja hänen veljensä Tuomas omistivat kartanon, joka oli 1 1/8 manttaalin suuruinen säteritila. \n   Salmen rannalla oli kalastajatorppa, johon oli rakennettu uusi ranta-aitta kalastustarpeita varten. --- \" (s. 65-66)\n\n " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9523> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9522>
] .

rky:p683  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.109918889,21.612656704 63.111032063,21.618437812 63.109139246,21.618276975 63.107569943,21.618032880 63.107050095,21.617943215 63.106612198,21.617791820 63.106286199,21.615874312 63.109918889,21.612656704" ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2234" ;
        skos:prefLabel    "Vaasan Vanha hautausmaa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8243>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Mies joka ei osannut sanoa ei" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8242> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8241> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8240> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8243" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6453>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:57:37+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Rööperiin mä kaipaan niin taas uudelleen.\nMuistot suloiseen vie lapsuuteen.\nKai vielä muistat sen, \n\nKun kerran siellä aikuisten me tiellä törmäiltiin\nJa talkkarilta juostiin piiloon kellariin,\nJa kuinka meitä silloin huudeltiin. Salaa suudeltiin. \n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i913> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6548>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatterit Kino-Kino, Kino-Linna, Kino, Louhi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsinginkatu 15" , "Louhi, elokuvateatteri" , "Kino-Linna" , "Kino-Kino" , "Kino" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8780> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> ;
        wgs84:lat            "60.1874980924773" ;
        wgs84:long           "24.9550312130341" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6548" .

[ dcterms:description  "Olympiastadionilla Tatu ja Patu tapaavat seiväshyppääjä Yli-Könsikkään, jonka seipään viskaamina pojat mätkähtävät stadionin tornin huipulle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8742>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1059220~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_3592>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1557583~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "' \"Se on Hevossalmen kääntösilta, joka vie mantereelta Santahaminan sotilasalueelle. Silta kääntyy sivuun aina puolen tunnin välein, jotta purjeveneet ja isommat alukset pääsevät kulkemaan. Tällä purtilolla voimme ajaa sillan alta milloin tahansa.\" ' (s. 141)" ;
  dcterms:description            "Rannikon maamerkkejä tarkastellaan veneestä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9800> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9812>
] .

rky:p1216  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.451583805,22.270430783 60.451331424,22.270846840 60.450917861,22.269651110 60.451187983,22.269306641 60.451583805,22.270430783" ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4577" ;
        skos:prefLabel    "Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo (Turun Sanomien toimitalo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8837>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Lyon"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lyon" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1810673519712" ;
        wgs84:long           "24.9271675965108" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-lyon" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Auto taittoi nopeasti taivalta ja käytti sireeniä tungospaikoissa. Kuljettaja pysäytti kansakoulun luokse parin tummansinisen poliisiauton taakse ja Iiro Mattila läksi nousemaan poliisien perässä Myllykalliolle johtavaa kävelypolkua. --- Hän tunsi olevansa kalpea, ja polvissa heikotti, kun hän kiipesi tulenjohtomontun reunalle komisario Kontion viereen. Kontio nyökkäsi lyhyesti ja kääntyi uudelleen katsomaan montun pohjalle. Siellä näkyi ruumis ja pari miestä, jotka varovasti poistivat loppuja lumia sen ympäriltä.\" (s. 111-112)" ;
  dcterms:description            "Ruumiin löytöpaikka." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2408> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8609>
] .

rky:p1476  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iniön kirkonkylä on Turunmaan saaristossa tyypillisesti suuremmille saarille, merkittävien vesireittien varrelle sijoittunut pienimuotoinen, varsin hyvin säilynyt historiallinen saaristolaiskirkonkylämiljöö. \n\nIniön kirkko ja kirkonkylän muodostava Norrby sijaitsevat suojaisella paikalla Iniön pääsaarista muodostuvan saariryhmän keskellä. Rakennukset ovat kahdessa ryhmässä sataman ja kyläpellon keskellä olevilla matalilla kallioharjanteilla. Kirkon lisäksi kylässä on raitin varrella talonpoikaistaloja vanhoilla tonteilla, koulu ja kunnantalo. Satamasta johtaa kylätie kirkolle. Kirkko on keskellä kylää, lisäksi kyläpellon eteläpuolella on keskiaikaisen kappelin autioitunut paikka ja pohjoispuolella 1600- ja 1700-luvun kirkon paikka. Tilojen rakennuskannasta osa on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Osittain rakennuskanta on uudistunut. \n\nIniön länsitornillinen pitkäkirkko on rakennettu kivestä ja tiilestä 1798-1800. Satulakattoisesta runkohuoneesta erkanee pohjaltaan neliömäinen torni, jonka puinen yläosa on kahdeksankulmainen. Kirkon sisätilat on uusittu uusgoottilaiseen tyyliin 1880 tulipalon jälkeen, ja uusgotiikkaa edustaa myös sisäänkäyntiin muurattu portaali. Paimenten kumarrusta kuvaavan alttaritaulun on maalannut Vivi Munsterhjelm 1907. Kirkon valaisimet, tekstiilit ja osa huonekaluista on 1960-luvulta. \n\nKirkon eteläpuolella on harmaakivimuurin rajaama hautausmaa. Nykyisen kirkon pohjoispuolella olevaa vanha kirkonpaikkaa ja hautausmaata ympäröi hirsistä salvottu, 1600-luvulta alkaen ylläpidetty aita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.392774035,21.386513919 60.392562550,21.384973478 60.392464958,21.383051916 60.392476215,21.381013158 60.391850563,21.379675766 60.391456363,21.378429779 60.392575158,21.376823555 60.393375252,21.376520903 60.394192262,21.378153688 60.394503917,21.378986856 60.394876245,21.379034069 60.395539222,21.378479299 60.396798261,21.377111566 60.398310350,21.375962603 60.398784045,21.375641201 60.399024632,21.375021688 60.399770493,21.375085208 60.400820745,21.375134593 60.401570434,21.375736662 60.402022789,21.376967981 60.402431288,21.378515243 60.402757697,21.379922505 60.402710600,21.383626282 60.400201154,21.385296645 60.399759567,21.386575805 60.399039428,21.387386377 60.398014030,21.388988875 60.397942525,21.389100525 60.396712165,21.392372293 60.395680940,21.392977412 60.394618840,21.393620518 60.393435299,21.392543449 60.393127035,21.391019655 60.392535108,21.389709079 60.392950022,21.387600481 60.392774035,21.386513919" ;
        poi:history       "Esihistoriallisella ajalla Saaristomeren pinta oli nykyistä korkeammalla. Saarilta, etenkin Norrbyn saaren korkeimmilta kohdilta on löydetty useita rauta- ja pronssikautisia hautoja. Pysyvän asutuksen saaret saivat keskiajan alkupuolella, jolloin Ruotsista saapui siirtolaisia. Norrby kehittyi Iniön suurimmaksi kyläksi ja 1560-luvulla kylässä oli 11 taloa. \r\n\r\nIniö oli aluksi Taivassalon emäseurakuntaan kuulunut kappeli, josta on maininta 1500-luvun puolivälistä. 1600-luvulla puinen kappeli hylättiin Norrbyssä, kun Sundista ostettu ja siirretty kirkko rakennettiin Norröjenille, nykyisen kirkon pohjoispuolelle. Tämä kirkko tuhoutui tulipalossa 1790-luvun alkupuolella.\r\n\r\nNykyinen harmaakivikirkko rakennettiin Mikael Piimäsen johdolla 1798-1800. Kirkon piirustukset oli suunniteltu Yli-intendentinvirastossa 1796. Suunnitelmia johti G. af Sillénin, joka huomioi piirustuksissa aikaisemmat, rakennusmestari Johan Ahlströmin tekemät suunnitelmat.\r\n\r\nKirkon kiinteä sisustus tuhoutui tulipalossa 1880. Kirkko uusittiin 1880-1881 lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin suunnitelmin. Korjauksissa tornin puinen yläosa muutettiin nykyiseen asuunsa ja huippu sai nykyisen muotonsa esikuvanaan C.L. Engelin suunnittelema Turun tuomiokirkon torni. Sisustuksen lisäksi uusittiin ikkunoiden aukotus ja sisäkatto. Kirkkoa korjattiin 1967-1968 Arto Sipisen suunnitelmin. Tuolloin sakariston lattia korotettiin kirkkosalin tasolle ja kuorista sakaristoon johtavan käytävän holvi poistettiin. Sisustus uusittiin osittain. Kirkkotarhan puinen aita korvattiin harmaakiviaidalla 1820-luvulla. Kirkkotarhaa laajennettiin 1867.\r\n\r\nIniön hallintopitäjä ja itsenäinen seurakunta muodostettiin vasta 1900-luvun alkupuolella. Kunta liittyi osaksi Länsi-Turunmaata 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5118" ;
        skos:prefLabel    "Iniön kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Höijer, Theodor"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6903> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6910> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6901> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7616> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7008> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6939> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6909> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6967> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6900> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6915> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6908> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6907> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6899> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6906> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6905> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6904> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hoijer-theodor" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Siirry välittömästi Kaisaniemenrantaan noin 100 metriä Pitkästäsillasta radalle päin. Seiso jalkakäytävällä kello 9.30 ja katsele ympärillesi. Kun näet miehen, jolle luovutit ensimmäisen paketin, mene häntä vastaan, vaihda hänen kanssaan salkkuja ja kävele sen jälkeen Pitkänsillan kautta Hakaniementorin laitaan.' (s. 86 - 87)" ;
  dcterms:description            "Suomalaisen yhdysmiehen hämäräperäinen tapaaminen ei ole ainoa laatuaan Kaisaniemenrannassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9436> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9434>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7164>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7259>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Wellamo, asuinkerrostalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vyökatu 9" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1673988606006" ;
        wgs84:long           "24.9687707380843" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7259" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5469>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=676A4707-D2CB-4383-B749-E40524629783> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9453>
        dcterms:modified  "2011-06-09T08:55:31+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9548>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kotkaslahti, Lauri "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2009/2009-08-27/kulttuuri/henkilo/Opettajan-mielikuvituskapina" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9548" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7758>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:08+0300" .

rky:p1712  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Reumasäätiön sairaala Heinolassa on monumentaalinen erikoissairaalakokonaisuus, jonka sijoituspaikka ja arkkitehtuuri kuvastavat 1950-luvun modernin sairaalarakentamisen ihanteita. Valtakunnallinen erikoissairaala tunnetaan myös kansainvälisesti  arvostettuna reumahoitojen uranuurtajana.\n\nHeinolan kaupungin koillispuolelle, Konniveteen kuuluvan kapean Maitiaislahden pohjukasta nousevan harjanteen päälle rakennetun Reumasäätiön sairaalan 10-kerroksiset sairaala- ja asuntolatorni hallitsevat maisemaa. Alkuperäistä ilmettä ovat vähäisessä määrin muuttaneet matalat siipirakennukset ja parvekkeiden lasitukset.\n\nSairaalan ja asuntolarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Martti Välikangas. Sairaalarakennus noudattaa 1900-luvun alkupuolelta alkaen yleistynyttä blokkisairaalatyyppiä, jossa sairaala koostuu yhdestä rakennusmassasta, toimintojen ollessa sijoitettu päällekkäin kerroksiin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.209333525,26.065618104 61.209086097,26.067489821 61.208374927,26.067314547 61.208090439,26.074142253 61.207636610,26.077001065 61.206858471,26.077416277 61.206426596,26.076545833 61.205681023,26.074801706 61.205387335,26.073387688 61.205382972,26.072750157 61.205939141,26.071016787 61.206026663,26.069983955 61.206405300,26.066538854 61.206873812,26.065838178 61.208503044,26.065299224 61.209333525,26.065618104" ;
        poi:history       "Erikoissairaalan perustamista reumasairauksien hoitoa varten suunniteltiin jo 1930-luvulla. Maamme ensimmäinen Reumaparantola toimi Heinolan entisen kylpylän tiloissa vuosina 1946-1951. \r\n\r\nToimintaa tukemaan perustettiin 1946 Reumasäätiö, jonka osakkaiksi tulivat valtiovalta, kansaneläkelaitos ja eri järjestöt ja laitokset. Säätiön tehtäväksi tuli rakentaa maamme ensimmäinen reumasairaala. Sairaalan sijoituspaikaksi valittiin lämpimän ja vähäsateisen ilmaston vuoksi Heinola.\r\n\r\nArkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema kymmenkerroksinen sairaala sekä asuntolarakennus valmistuivat 1951. Sairaalassa oli valmistuessaan 317 vuodepaikkaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k111 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4910" ;
        skos:prefLabel    "Reumasäätiön sairaala"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Brahen kenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Brahis" , "Kallion urheilukenttä" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> ;
        wgs84:lat            "60.1878224634037" ;
        wgs84:long           "24.9497329771194" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7161" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7400>
        dcterms:modified  "2009-11-10T10:25:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_556>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8209>
        dcterms:modified  "2009-12-30T12:12:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5466>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Raitiovaunu 2:n reitti 1940 ja -50-luvuilla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koska Helsinginkadulle rakennettiin Hämeentie-Kaarlenkatu raitiotiekiskotus? Povaisin välirauhan aikaa. Raitiovaunu 2:n reittiä jatkettiin, ja sen reitti ulotettiin silmukalla Helsinginkadulle asti, jolloin reitti oli Hakaniemi-Siltasaarenkatu-Porthaninkatu-5.linja -Kaarlenkatu-Helsinginkatu-Harjutori(päätepysäkki)- Hämeentie- Hakaniemi.\n\nTämä reitti oli voimassa ajalla 22.4.1941-14.2.1951." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7768> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/eihan-sielta-liikennelaitoksen-palauttee" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9450>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Freesenkatu 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1718769096813" ;
        wgs84:long        "24.9281565255361" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/freesenkatu-4" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7660>
        dcterms:modified  "2010-05-04T09:23:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7755>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Mehiläinen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7128> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7756> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4375> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7755" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8469>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5965>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5CE3A3E9-5D3D-4986-856D-6E1A6F57329F> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hän unohti sandaalit kun päivittäiset askareet valtasivat mielen. Kun hän oli kävellyt tavallista reittiään linja-autoasemalta Forumiin, suoraan sen läpi ja jatkanut Hufvudstadsbladetin talon ohi Mannerheimintietä. Kun hän oli ohittanut Kolmen sepän patsaan ja Stockmannin ja viimein tullut työpaikalleen Mikonkadulle. Työpaikka ei sijainnut missä kohtaa Mikonkatua hyvänsä, vaan sillä pienellä pätkällä Aleksanterinkadun ja Esplanadin välissä, joka johti ajatukset keskieurooppalaisiin kulttuurikaupunkeihin ja niiden suuri-ikkunaisiin putiikkeihin ja suosittuihin kahviloihin.' (s. 9)" ;
  dcterms:description            "Ella Svahn työskentelee Mikonkadulla sijaitsevassa lakimiestoimistossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9556> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7406>
] .

rky:p646  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäkiraonmäen 1900-luvun alun kirkonkylille tyypillinen rakentaminen ja tunnetun pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakentama Kannuksen kirkko muodostavat 1930-luvun paloa edeltävää aikaa edustavan kirkonkylämiljöön. \n\nKannuksen keskustan alavasta maastosta kohoaa kunnan historiallinen keskus, nykyisin teiden saartama Mäkiraonmäki, eteläpuolellaan Kannuksen kirkko. Mäkiraonmäki perinteisine rakennuksineen on 1930-luvulla sattuneesta tulipalosta säästynyt, 1800-luvun kuntakehityksestä kertova kokonaisuus muuten uudessa taajamakuvassa. Mäen etelärinteellä on viiden suurikokoisen, kaksikerroksisen rakennuksen ryhmä, johon lukeutuvat Jokelan, Mäki-Jokelan ja Vaetojan maatilarakennusten lisäksi entinen kunnan toimisto, Kuntala, pitäjän hirsinen lainamakasiini sekä poliittisen järjestötoiminnan keskuksena, 1900-luvun alkuvuosina rakennettu työväentalo.\n\nKannuksen kirkon ja Mäkiraonmäen erottaa toisistaan nykyisin valtatie 28. Intendentinkonttorin suunnittelema puukirkko on rakennettu Heikki Kuorikosken johdolla. Muodoltaan se on sisäkulmistaan viistetty ristikirkko, jonka kahdeksankulmaisesta ristikeskuksesta kohoaa terävään huippuun päättyvä lanterniini. Kirkon ja tapulin nykyinen ulkoasu on pääosin Mikko Karjalahden korjauksesta vuodelta 1880. Kirkon vieressä seisoo puinen kellotapuli vuodelta 1817."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.904298112,23.915028257 63.904214634,23.915051396 63.903813686,23.915179377 63.903418700,23.915153001 63.903411251,23.914660598 63.903202848,23.913773929 63.903213755,23.913489378 63.903287976,23.913141858 63.903351716,23.913069435 63.903503214,23.913048238 63.903570542,23.913135173 63.903719225,23.912881035 63.903842972,23.912615520 63.904012328,23.912177146 63.904119796,23.911906516 63.904425124,23.912208749 63.904625904,23.912809401 63.904894845,23.913675324 63.905023198,23.914206932 63.904696025,23.914648693 63.904298112,23.915028257" ;
        poi:history       "Lestijoen varteen syntyi vakinaista asutusta myöhäiskeskiajalla. Asutuksen määrä nousi voimakkaasti 1700-luvun loppupuolella, ja Ylikannuksen eli Kannuksen pitäjässä taloluku nousi vuosien 1723 ja 1808 välillä 16:sta 67:een. Lohtajan alaisen kappeliseurakunnan kasvettua sen 1670-luvulla rakennettu kirkko korvattiin 1761 uudella, joka paloi salaman sytyttämänä 1813. Nykyinen Kannuksen kirkko rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmin 1815-1817. Kannus erotettiin kunnallishallinnollisesti Lohtajasta 1859 ja seurakunnallinen itsenäistyminen toteutui 1885.\r\n\r\nKannuksen kirkonkylää tuhosi tulipalo 1934. Kirkon ja rautatieaseman ohella vain Mäkiraonmäellä oleva rakennuskanta säästyi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k217 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:kirkkorakennus , poio:makasiini , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:museo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2066" ;
        skos:prefLabel    "Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8111>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4127>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1421565~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5702>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin väestönsuojat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Helsingin väestönsuojissa tilaa myös turisteille ja muille Helsingissä vieraileville ulkopaikkakuntalaisille vai ainoastaan helsinkiläisille? Miten tila on mitoitettu? Kuinka monta hlöä/neliömetri? Millaista väestönsuojissa tulisi olemaan elokuussa, koska silloin Helsinki on täynnä turisteja? Helsingin kaupungin pelastuslaitosen, riskienhallinnan toimialan, väestönsuojeluyksikkö vastasi kysymyksen näin:\n\nVäestönsuojat on tarkoitettu pääasiassa poikkeusolojen (lähinnä sotatila) tilanteita varten. Poikkeusoloissa voidaan viranomaisten päätöksellä ottaa yleiseen käyttöön myös alueen yritysten ja laitosten suojatiloja, jolloin ei ole syytä lähteä etäämmällä olevaan yleiseen tai yhteiseen kalliosuojaan. Mitä lyhyempi matka suojaan sen parempi. Edelleen suunnitelmissa varaudutaan väestön evakuointeihin tilanteen niin vaatiessa, esimerkiksi kaupungin alueella toteutettavana suojaväistönä.\n\nTalokohtaiset suojat ovat Helsingin suojautumisen perusta. Väestönsuojeluun liittyen Suomessa onkin jo 1950-luvun puolivälistä alkaen ollut lakiin perustuva väestönsuojien rakentamisvelvollisuus. Tämä merkitsee sitä, että uudisrakentamisen tai korjausrakentamisen yhteydessä on rakennukseen tai sen läheisyyteen tehtävä väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia tai muutoin siellä oleskelevia henkilöitä varten. Usein lähin suoja onkin oman talon kellarissa oleva suoja, sillä valtaosa suojapaikoista on asuinkerrostalojen ja työpaikkojen yhteydessä.\n\nTalo-, yritys- ja laitoskohtaisten suojien lisäksi rakennetaan isoja kalliosuojia. Helsingissä kallioväestönsuojat jakaantuvat yleisiin ja yhteisiin suojiin. Yleiset suojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi liikkuvalle väestölle ja niille, joilla ei suojapaikkaa kotona tai työpaikalla. Yhteiset suojat ovat usean taloyhtiön tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja suojia.\n\nTietoa väestönsuojista löytyy osoitteesta: www.hel.fi/pel\n\nVuoden 1999 jälkeen rakennetuissa väestönsuojissa on varattu henkilöä kohti vähintään 0,75 neliömetrin suojatila, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa. Aiemmin rakennetuissa väestönsuojissa suojatila on 0,6 neliömeriä.\n\nSellaiset poikkeusolot, jotka edellyttäisivät väestönsuojaan siirtymistä, eivät kehity äkillisesti (esim. Suomen lähialueilla tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus ei edellytä väestönsuojiin siirtymistä, lisätietoja www.stuk.fi). Jos Suomen kansainvälisen toimintaympäristön turvallisuustilanteissa tapahtuisi sellaisia muutoksia, että maamme olisi siirtymässä valmiuslaissa määriteltyihin poikkeusoloihin, niin on hyvin epätodennäköistä, että täällä olisi turismia tai merkittäviä kansainvälisiä kokouksia." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-vaestonsuojat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8206>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "SF-paraati" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7328> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1940." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2jzp/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8141> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8205> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8206" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti (purettu 1961)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7285>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6416>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:53:17+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p201>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Demagnetointilaitos\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:44:35.852+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:13:17.552+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p42449 , koko:p49573 , koko:p33509 ;
        poi:description  "Asiakirjatietojen mukaan vuonna 1837 rakennettiin varasto no 112 tykistön ammusvarastoksi. Ensimmäinen piirustus on vuodelta 1856. Vuonna 1881 rakennus määrättiin purettavaksi puurakenteisten ruutivarastojen, vaakahuoneen ja laiturin ohella. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tykistömakasiinia purettu vaan siinä tehtiin perusteellinen korjaus.\n\nVuoden 1856 piirustuksessa rakennus oli pitkä ja kapea, kahden ovellisen väliseinän kolmeen osaan jakama hirsirakenteinen makasiini, jonka jokaiseen osaan johti rannan puolelta oma ulkoporras luiskineen. Päätyhuoneissa oli kaikilla sivuilla hyllyköt ja tiloista johtivat portaat ullakolle. Eteläisellä eli ovisivulla oli lisäksi luukut, kaksi jokaista varastotilaa kohden. Vuonna 1860 piirustuksessa esitetään rakennuksen varustaminen ukkosenjohdattimilla. 1870-luvun alussa tehtiin kunnostustöitä: reunimmaiset ulko-ovet laudoitettiin umpeen ja rakennus mm. maalattiin.\nLänsipäädyssä on edelleen laudoituksen alla oviaukko, ja rakennus on muutenkin yhdennäköinen vuoden 1856 piirustuksen kanssa, mikä viittaa siihen, ettei vanhaa varastoa purettu vuonna 1881.\n\nToisaalta miinavaraston oven sisäpuolella on vuosiluku 1885, mikä on yhtäpitävä asiakirjatiedossa mainitun valmistumisvuoden kanssa. Kunnallisteknisten kaivutöiden yhteydessä vuonna 2007 löytyi nykyisen varaston kaakkoispuolelta kiviladelma, josta ei varmuudella tiedetä onko se paikalta puretun vanhemman varaston vai vuonna 1838 rakennetun vartiotuvan kivijalkaa.\n\nVuosina 1887–1888 makasiini sai galvanoidusta pellistä tehdyn katon, sen laudoitus uusittiin sekä ullakon kaarevat päätyikkunat varustettiin uusilla ristikoilla. Rakennukseen asennettiin myös ukkosenjohdattimet kuten saaren muihinkin rakennuksiin. Vuonna 1897 miinatarvikevaraston kellariin tehtiin kumi- ja luonnonkumitarvikkeiden sekä kaapeleiden säilytystilat.\n\n1940-luvulla, kun Lonnaan sijoitettiin laivojen magneettisuudenpoistoasema, makasiinin itäisin osa varattiin tätä tarkoitusta varten. Se jaettiin kahtia väliseinällä. Molemmat huoneet varustettiin peltiuunein sekä lämpöeristettiin. Laitteiston ohjauspöytä sijoitettiin itäisimpään huoneeseen. Sen eteen ja sivulle avattiin suuret ikkunat, joista laivojen kulkua voitiin seurata. Viereiseen huoneeseen puhkaistiin myös ikkuna-aukot. Ulko-ovi tehtiin pohjoissivulle. Demagnetointiasema valmistui vuonna 1944 ja se oli käytössä 1970-luvun alkuun asti. Laitteistoa pidettiin käyttökunnossa vielä 1980-luvulla.\n\nVuonna 1944 16.2. ja 17.2. välisen yön pommituksissa ohjaushuone, ulkoseinät ja vesikatto vaurioituivat pahoin. Korjaustyöt aloitettiin kuitenkin heti. Osa julkisivun laudoituksesta on tältä ajalta.\n\nRakennuksen keski- ja länsiosassa ei ole juuri tehty muutoksia sitten vuoden 1885. Ennen saaren siirtymistä Suomenlinnan hoitokunnalle Sotamuseo käytti rakennuksen keski- ja länsiosaa varastoina.\n\nLähteet: ”Suomenlinnan rakennusten historia” Museovirasto 1997 ja Mi.V/4L Päiväkirja 21.8.1943-29.1.1944\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisellä kaudella n:o 112 ja 4.\nSuomalaisella kaudella n:o 1.\nLähteet:\nKA VSA 14506, 15557, 15573, 15667, 15736, 16001, 17040, 17044, 17061.\nKA VSA, RakH Hk6, 10, 51-54, 63-66, 88, 89, 125, 136, 138.\nMV SL VIK LO 2, 22-26, 49, 51, 52- 54, 58, 62-64, 67, 68.\nEnqvist, Ove - Härö, Mikko, Suomenlinna 1917-1997, käsikirjoitus, 1995."@fi ;
        poi:history      "Asiakirjatietojen mukaan vuonna 1837 rakennettiin varasto no 112 tykistön ammusvarastoksi. Ensimmäinen piirustus on vuodelta 1856. Vuonna 1881 rakennus määrättiin purettavaksi puurakenteisten ruutivarastojen, vaakahuoneen ja laiturin ohella. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tykistömakasiinia purettu vaan siinä tehtiin perusteellinen korjaus.\n\nVuoden 1856 piirustuksessa rakennus oli pitkä ja kapea, kahden ovellisen väliseinän kolmeen osaan jakama hirsirakenteinen makasiini, jonka jokaiseen osaan johti rannan puolelta oma ulkoporras luiskineen. Päätyhuoneissa oli kaikilla sivuilla hyllyköt ja tiloista johtivat portaat ullakolle. Eteläisellä eli ovisivulla oli lisäksi luukut, kaksi jokaista varastotilaa kohden. Vuonna 1860 piirustuksessa esitetään rakennuksen varustaminen ukkosenjohdattimilla. 1870-luvun alussa tehtiin kunnostustöitä: reunimmaiset ulko-ovet laudoitettiin umpeen ja rakennus mm. maalattiin.\nLänsipäädyssä on edelleen laudoituksen alla oviaukko, ja rakennus on muutenkin yhdennäköinen vuoden 1856 piirustuksen kanssa, mikä viittaa siihen, ettei vanhaa varastoa purettu vuonna 1881.\n\nToisaalta miinavaraston oven sisäpuolella on vuosiluku 1885, mikä on yhtäpitävä asiakirjatiedossa mainitun valmistumisvuoden kanssa. Kunnallisteknisten kaivutöiden yhteydessä vuonna 2007 löytyi nykyisen varaston kaakkoispuolelta kiviladelma, josta ei varmuudella tiedetä onko se paikalta puretun vanhemman varaston vai vuonna 1838 rakennetun vartiotuvan kivijalkaa.\n\nVuosina 1887–1888 makasiini sai galvanoidusta pellistä tehdyn katon, sen laudoitus uusittiin sekä ullakon kaarevat päätyikkunat varustettiin uusilla ristikoilla. Rakennukseen asennettiin myös ukkosenjohdattimet kuten saaren muihinkin rakennuksiin. Vuonna 1897 miinatarvikevaraston kellariin tehtiin kumi- ja luonnonkumitarvikkeiden sekä kaapeleiden säilytystilat.\n\n1940-luvulla, kun Lonnaan sijoitettiin laivojen magneettisuudenpoistoasema, makasiinin itäisin osa varattiin tätä tarkoitusta varten. Se jaettiin kahtia väliseinällä. Molemmat huoneet varustettiin peltiuunein sekä lämpöeristettiin. Laitteiston ohjauspöytä sijoitettiin itäisimpään huoneeseen. Sen eteen ja sivulle avattiin suuret ikkunat, joista laivojen kulkua voitiin seurata. Viereiseen huoneeseen puhkaistiin myös ikkuna-aukot. Ulko-ovi tehtiin pohjoissivulle. Demagnetointiasema valmistui vuonna 1944 ja se oli käytössä 1970-luvun alkuun asti. Laitteistoa pidettiin käyttökunnossa vielä 1980-luvulla.\n\nVuonna 1944 16.2. ja 17.2. välisen yön pommituksissa ohjaushuone, ulkoseinät ja vesikatto vaurioituivat pahoin. Korjaustyöt aloitettiin kuitenkin heti. Osa julkisivun laudoituksesta on tältä ajalta.\n\nRakennuksen keski- ja länsiosassa ei ole juuri tehty muutoksia sitten vuoden 1885. Ennen saaren siirtymistä Suomenlinnan hoitokunnalle Sotamuseo käytti rakennuksen keski- ja länsiosaa varastoina.\n\nLähteet: ”Suomenlinnan rakennusten historia” Museovirasto 1997 ja Mi.V/4L Päiväkirja 21.8.1943-29.1.1944\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisellä kaudella n:o 112 ja 4.\nSuomalaisella kaudella n:o 1.\nLähteet:\nKA VSA 14506, 15557, 15573, 15667, 15736, 16001, 17040, 17044, 17061.\nKA VSA, RakH Hk6, 10, 51-54, 63-66, 88, 89, 125, 136, 138.\nMV SL VIK LO 2, 22-26, 49, 51, 52- 54, 58, 62-64, 67, 68.\nEnqvist, Ove - Härö, Mikko, Suomenlinna 1917-1997, käsikirjoitus, 1995."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/9/0/saha/suomenlinna/0_8695064493004047290.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/storehouse> ;
        wgs84:lat        "60.15401633317333" ;
        wgs84:long       "24.990212392807052" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8371>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1332520~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4387>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1352881~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5962>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin viimeiset kaasuvalot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kenellä oli käytössä Helsingin viimeiset kaasuvalot? Muistitieto on, että Ylä-Hokkalan perheellä oli vielä kaasuvalot Runeberginkadulla 1950-luvulla. Todennäköisesti kysymys oli Runeberginkadulla sijainneen kaasukellon vieressä olevasta kaasukellonhoitajan talosta, jossa paloivat kaasuvalot 1960-luvulle asti. Kaasukello hallitsi maisemaa aina 1967-luvulle asti jolloin se purettiin.\n\nTiedot löytyivät Helsingin Sanomien kustantamasta kirjasta Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita (toim. Kaija Ollila ja Kirsti Toppari). Kirja on julkaistu vuonna 1977." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6397> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kenella-oli-kaytossa-helsingin-viimeiset-kaasuvalot" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8705>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:53:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8466>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kristianinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1757761609622" ;
        wgs84:long        "24.9573609920259" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8466" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1978>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mäkelä, Hannu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://hannumakela.com/" , "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=43" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/makela-hannu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "2000 - 2010"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "2000-01-01T00:00:00" , "2009-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "2000 - 2010"@fi .

rky:p1439  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.092690119,20.836384952 63.092264289,20.836791244 63.091155257,20.837279435 63.090167965,20.836952553 63.089617207,20.835806684 63.089275797,20.834869047 63.088585154,20.835110541 63.088131574,20.835206939 63.088058670,20.833865072 63.088291656,20.832647420 63.089125010,20.831744161 63.089635525,20.830656850 63.089717158,20.829250409 63.089676321,20.827333368 63.089566757,20.825809644 63.090343323,20.824918240 63.093077660,20.823641323 63.093956970,20.824117141 63.094176355,20.825207166 63.093465249,20.828579260 63.093181552,20.834859646 63.092690119,20.836384952" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:pihapiiri , poio:satama , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Lillsanden)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6413>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Viikin kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2273550458849" ;
        wgs84:long        "25.0126518014224" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6413" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4384>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tapaus Havis Amanda" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6971> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4383> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/tapaus-havis-amanda" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7127>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5098>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:59:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1603616~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9082>
        dcterms:modified  "2010-05-11T13:35:22+0300" .

rky:p1699  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nurmijärven kirkonmäki, kirkko, seurakuntakeskus, pappila, hautausmaa, siunauskappeli ja asuinrakennukset muodostavat yhtenäisen 1800- ja 1900-luvun rakentamista edustavan kokonaisuuden. Nurmijärven kirkonmäki ja sen rakennukset liittyvät vahvasti kirjailija Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon.\n\nMatalalle harjanteelle, nykyaikaistetun raitin varrelle keskittyneessä ja väljästi rakennetussa kirkonkylämiljöössä sijaitsevat Matti Åkerblomin 1790-luvulla rakentamat kirkko ja tapuli. Kirkko on muodoltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat ovat viistetyt ja ristikeskuksesta kohoaa lanterniini. Kirkon nykyasu perustuu pääosin 1932-34 tehtyyn (Ralf Blomstedt) korjaukseen. Kirkkoa on entisöity 1990-luvun alussa arkkitehtitoimisto Touko Saaren suunnitelmin. Kirkkoa kiertävä kiviaita on rakennettu 1851. Kirkon vieressä on entisen lainamakasiinin lisäksi kaksi seurakuntataloa, toinen 1920-luvulta ja toinen 1980-luvulta.\n\nMaantien varrelle jäävän vanhan hautausmaan keskellä on 1930 käyttöön otettu R. Blomstedtin suunnittelema siunauskappeli. Puiston ympäröimä kirkkoherranpappila on rakennettu 1842 ja sitä on myöhemmin laajennettu. Ylhäällä harjanteella on kirkon itäpuolella neljä vanhempaa asuinrakennusta talousrakennuksineen mm. Lukkarin virkatalo Granbacka ja Aleksis Kiveen liittyvä koulumestari Malakias Costianderin talo Mäntylä.\n\nKirkonmäen maisemallinen yhteys kirkkojärveen ja nykyiseen kuivauksen seurauksena syntyneeseen peltomaisemaan on katkennut metsittymisen seurauksena."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.458046765,24.816165706 60.456630375,24.815349380 60.456180738,24.814468266 60.456079194,24.812849637 60.456361027,24.811281223 60.456609449,24.810413880 60.457094785,24.807996078 60.457257669,24.806952097 60.457813017,24.806504603 60.459039509,24.806239748 60.459644676,24.806107413 60.460468566,24.806676473 60.460146650,24.809413648 60.459746708,24.810946866 60.458637512,24.812388764 60.458631252,24.812921003 60.458687894,24.813631227 60.458464771,24.814208339 60.458573061,24.814826153 60.458660749,24.815853141 60.458682965,24.816737556 60.458046765,24.816165706" ;
        poi:history       "Nurmijärvi muodostettiin vanhojen hallintopitäjien, Helsingin, Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon raja-alueista Helsingin pitäjään kuuluvaksi kappeliksi 1558. Ensimmäinen kirkko on rakennettu mahdollisesti jo keskiajan loppupuolella. Kirkko oli hautausmaan yhteydessä aina 1790-luvulle, jolloin nykyinen, seurakunnan neljäs kirkko rakennettiin ylemmäksi mäelle. \r\n\r\nNurmijärvi itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1600-luvun alkupuolella. Seurakunta oli  1842-1891 Helsingin yliopiston teologian professorin prebendana eli palkkatilana. Vaurastumisen ja yliopiston vaikutus näkyi uutena empiretyylisenä pappilana, joka valmistui 1846. \r\n\r\nNurmijärven vanhempi seurakuntatalo valmistui 1923 arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnitelmin rukoushuoneeksi. Rakennukseen tehtiin muutos- ja laajennustöitä 1953 rakennusmestari Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Rakennus toimi seurakuntatalona 1940-luvulta aina 1980-luvulle, jolloin valmistui uusi seurakuntatalo. \r\n\r\nKirkko teki Aleksis Kiveen suuren vaikutuksen. Hän kuvaa teoksissa, runoissa ja kirjeissä Kirkkojärven rannalla olevaa kirkkoa. Nurmijärvi kuivattiin 1900-luvun alkupuolella viljelyskäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k543 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:makasiini , poio:kirkkorakennus , poio:hautausmaa , poio:puisto , poio:kappeli , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4830" ;
        skos:prefLabel    "Nurmijärven kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8702>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kinnari, Jaska"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8702" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9416>
        dcterms:modified  "2010-09-21T14:17:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9177>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Saarela, Petri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9177" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2689>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Isästä poikaan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/isasta-poikaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Katajanokan vankila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Nokka" , "Helsingin tutkintavankila" , "Helsingin lääninvankila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1666626893657" ;
        wgs84:long           "24.9693820293167" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/katajanokan-vankila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6912>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1107345~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7387>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:19+0300" .

rky:p1341  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappeenranta on harvinainen ja monipuolinen rajamaakuntaan rakennettu linnoitus- ja varuskuntakaupunkikokonaisuus, jonka strateginen merkitys on vaihdellut eri aikoina. Saimaaseen pistävään niemeen sijoitettu Lappeenrannan linnoitus on eurooppalaisen linnoituskaupunki-ideaalin mukaan rakennettu bastionien suojaama ruutukaavoitettu kaupunki. Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin eri osat kuvastavat kehitystä puolustus- ja varuskuntahistoriassa Ruotsin, autonomian sekä itsenäisyyden ajalla.\n\nKokonaisuus muodostuu ruotsalaisten 1721 jälkeen perustamasta linnoituksesta ja venäläisten siihen 1741 alkaen tekemistä linnoitteista, rakennuksista ja ulkopuolisista etuvarustuksista sekä linnoitusniemen kaakkoispuolelle 1800-luvulla perustetusta Rakuunamäen kasarmialueesta sairaalamäkineen, 1880-luvun reservikomppanian alueesta sekä entisestä rakuunarykmentin leirikentästä eli 1930-luvulla perustetusta maasotakoulun alueesta.\n\nLappeenrannan linnoituksen ohella Suomen linnoituskaupunkeihin lukeutuvat Hamina sekä Taavetti Luumäellä. Linnoituksella ja kunnostetuilla linnoituslaitteilla on huomattava merkitys Lappeenrannan kaupunkikuvalle. Maisemakokonaisuuteen liittyy Pallonlahden alue ja Kaupunginlahti puistoistutuksineen. Linnoituksesta lounaaseen on samaan linnoitusjärjestelmään kuuluva Nikolainlinnake 1790-luvun bastioneineen.\n\nLappeenrannan linnoituksen historiallisia sotilasrakennuksia ovat mm. komendantin talon kiviosat, portin viereinen vartiotupa ja viisi kasarmirakennusta 1700-luvun lopulta, puurakennukset 1800-luvulta ja tiiliset sotilaskasarmit 1910-luvulta. Etelä-Karjalan maakuntamuseo sijaitsee kahdessa pian vuoden 1800 jälkeen rakennetussa tykistövarikkorakennuksessa. Jumalansynnyttäjän muistolle pyhitetty kirkko vuodelta 1785 on maamme vanhin kreikkalaiskatolinen kirkko. Venäläistä barokkia edustavan yksilaivaisen kellotornillisen kirkon arvokkain taideteos on 1780 valmistunut Neitsyt Marian ilmestys -aiheinen nimikkoikoni, ns. Pokrovan ikoni. 1800-luvun puolivälissä uusitun Ikoniseinän kankaalle maalatut kuvat on tehty Pietarissa.\n\nLinnoitukseen nivoutuu varuskuntahistoriansa ja sijaintinsa ansiosta Rakuunamäen kasarmialue, joka on säilynyt pääosin alkuperäisessä muodossaan. 1800-luvun lopun kasarmirakennukset ovat kolmikerroksisia. Rantatien varrella on ryhmä kaksikerroksisia, osin tiili-, osin puurakenteisia upseeriston asuinrakennuksia sekä upseerikerho. Tallit ja kalustovajat muodostavat oman laajan kokonaisuutensa. Osa kasarmeista on arkkitehti Sebastian Gripenbergin Suomen sotaväelle suunnittelemia, osa taas venäläisiä 1900-luvun alun kasarmeja. Sairaalanmäen punatiilisen sotilassairaalan toiminta alkoi 1893 ja se on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sotilassairaala. Puolustusvoimien kantahenkilökunnalle Valtakadun varteen rakennetut asuinkerrostalot Rakuunamäen eteläpuolella ovat 1950-luvulta. Sotaväki on kokonaan jättänyt linnoituksen, mutta Rakuunamäellä on sotilas- ja siviilitoimintoja rinnakkain.\n\nKasarmialueen itäpuolella, 1790-luvun Nikolainlinnakkeella, on 1910-luvulla rakennettu tiilinen, alun perin ortodoksinen sotilaskirkko. Kirkko on nykyään kaupungin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko. Kasarmialueen itäpuolella on kaksi vanhaa koulua, Lönnrotin entinen kansakoulu vuodelta 1888 (W.Backmansson) ja Lappeenrannan Lyseo vuodelta 1897 (O.Tarjanne), laajennukset 1907 (K.Hård af Segerstad) ja 1939 (M.Välikangas).\n\nHuhtiniemen suomalaisen reservikomppanian alue on yksi yleisen asevelvollisuuden järjestämisen yhteydessä 1882 perustetuista kasarmialueista. Entisen reservikomppanian yksi- ja kaksikerroksiset puurakennukset sijaitsevat alueella hajallaan laitoslajin suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.\n\nRakuunamäen eteläpuoliselle leirikentälle on 1930-luvulla noussut Lappeenrannan maasotakoulu, jonka rakennuskantaa on täydennetty 1900-luvun mittaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.053633822,28.173117273 61.052777529,28.165509351 61.052999349,28.165624712 61.052986096,28.165287447 61.053327203,28.164447235 61.054447760,28.163569894 61.054673683,28.165021449 61.054863953,28.166930726 61.054884468,28.167288748 61.054937523,28.169459078 61.054970297,28.172865293 61.053633822,28.173117273" ;
        poi:history       "Lappeenrannan linnoitus sai ensimmäisen kaavasuunnitelmansa 1649, jota pidetään kaupungin perustamisvuotena. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Lappeenrannasta tuli Ruotsin itäisin kaupunki, jonka linnoitustyöt käynnistettiin. Turun rauhan 1743 jälkeen kaupunki jäi Venäjän puolelle ja venäläiset jatkoivat linnoittamistöitä. Uusi asemakaava vahvistettiin 1775. Linnoitusta vahvistettiin kenraali Suvorovin johdolla 1790-luvulla, jolloin rakennettiin mm. linnoituksen luoteispuolelle ns. Nikolain vallit sekä linnoituksen sivustoille Pallon ja Kimpisen etuvarustukset.\r\n\r\nLappeenranta liitettiin muun Vanhan Suomen osana 1812 Suomen suuriruhtinaskuntaan, jolloin aiempi rajakaupunki menetti strategisen merkityksensä. Vanha linnoitusesplanadi muodostettiin yleiseksi puistoksi. Varuskunta toimi yhä linnoituksessa, vaikka 1819 osa rakennuksista tuli kehruuhuoneen eli naisvankilan käyttöön. Miesten vankila-alueen rakentaminen muutti linnoituksen miljöötä 1881 alkaen samoin kuin satamatien ja rautatien rakentaminen. Viimeinen suuri rakennusvaihe oli ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin useita tiilirakennuksia tuli venäläisten joukkojen käyttöön.\r\n\r\nLinnoituksen 1785 käyttöön vihitty ortodoksikirkko korvasi paikalla aiemmin olleen 1740-luvulla tehdyn puisen rakennuksen. Nykymuotonsa kirkko sai 1903 valmistuneessa laajennuksessa. Kirkko restauroitiin 1984. \r\n\r\nLinnoituksen länsipuolisen Pallonlahden rantaan vakiintui asutusta jo 1700-luvun lopulla. Alueelle syntyi tehtaita, telakoita, myllyjä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Pallon kaupunginosaa on uudisrakennettu 1900-luvun lopussa.\r\n\r\nRakuunamäen ranta-alueilla toimi linnoituksen Saimaan laivasto. Laivaston rakennusten viereiselle mäelle perustettiin 1889 Suomen rakuunarykmentti, jonka punatiiliset kasarmit rakennettiin 1889-1893 alun perin kansallisen asevelvollisen ratsuväen käyttöön (arkkitehdit S. Gripenberg, J. Ahrenberg). Suomen rakuunarykmentti lakkautettiin 1901 ja rakennukset luovutettiin venäläisille joukoille, joille rakennettiin myös uusia kasarmeja 1910-luvulla. Rakennuksia, joiden sotilaskäyttö päättyi 1990-luvulla, on Lappeenrannan kaupunki kunnostanut asuin- ja toimitilakäyttöön.\r\n\r\nYleisen asevelvollisuuden järjestämisen yhteydessä perustettiin 1882 kunkin tarkkampujapataljonan alueelle neljä reservikomppaniaa. Järjestelyn seurauksena syntyi 32 uutta kasarmialuetta, joista yksi on Mustolan kylästä erotettu Huhtiniemen suomalaisen reservikomppanian alue. Kaikki reservikomppaniat rakennettiin yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaisesti. Huhtiniemen alue ampumaratoineen, harjoituskenttineen, miehistöparakkeineen ja muine rakennuksineen oli virstan päässä Rakuunamäen eteläpuolisesta leirikentästä, jonka paikalle 1930-luvulla nousi arkkitehti Ragnar Ypyän suunnittelema Lappeenrannan maasotakoulu. Alueen täydennysrakentamisen suunnitteli pääosin arkkitehti Osmo Lappo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:sairaala , poio:muinaisjaannos , poio:parantola , poio:kirkkorakennus , poio:museo , poio:koulu , poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1170" ;
        skos:prefLabel    "Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki (Maanpuolustusopisto)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9676>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:43:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i612>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Katu-uskottomuus" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i555> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i555> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/katu-uskottomuus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_185>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1684482~S9*fin> .

rky:p42  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Niemen kartanon kokonaisuus on arkkitehtonisesti korkeatasoinen 1800-luvun alun kartanokulttuurin edustaja, joka sijaitsee maisemallisesti erittäin edustavasti Äimäjärven länsipohjukassa, Sittalan ja Taljalan hyvin säilyneiden kylien välissä, laajan viljelysaukean ympäröimänä. \n\nNiemen kartanon pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi useita yhtenäisen suunnitelman mukaan rakennettuja tiilisiä talousrakennuksia. Kartanon kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu päärakennus, joka on valmistunut 1820-luvulla A.L. Granfeltin aikana, on tyypillinen myöhäisempirekartano keskirisaliitteineen, kolmiopäätyineen ja rustikointeineen. Kartanon kiinteä sisustus on niin ikään empireleimainen. Kirjastohuoneen seinämaalaukset esittävät lehteviä maisemia ja arkkitehtuurinäkymiä, tanssisalissa on kuvattu illusorinen hammaslista. Rakennusten ympärillä levittäytyy vanha puisto huvimajoineen ja tulotie on koivurivien reunustama. \n\nTaljalan kylän pitkästä asutushistoriasta kertovat rautakautiset kalmistot.  Yhtenäinen, melko tiivis kylämiljöö kapeine kujineen sijaitsee Äimälänjärven luoteispäässä. Vanhan kylätontin kohdalla on säilynyt kolme pitkänomaista talonpoikaistaloa, lisäksi perinteistä rakennuskantaa on mm. Ranta-Seppälässä, jonka vanha pirtti on 1700-luvulta. Kylän perinteisen myllypaikan rakennukset ovat 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta.  Perinteistä tiiviyttä kylään tuovat maattomien asuinalueet pienimittakaavaisin rakennuksin Rauhalantiellä ja Koskitiellä.\n\nNiemen kartanon ja Taljalan kylän kulttuurimaisema on osa  \"Sääksmäki - Tarttila\" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta  maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.100689860,24.056906601 61.098517712,24.055370149 61.097032454,24.058870609 61.095523954,24.054543933 61.095976283,24.049509232 61.094149518,24.045237470 61.095741186,24.039328512 61.096727447,24.037528792 61.099637924,24.035502796 61.101518628,24.036690550 61.103081038,24.038351982 61.107212080,24.046460355 61.109853210,24.055228392 61.108600348,24.059369902 61.107502147,24.062342728 61.107173710,24.068220873 61.106521164,24.070698545 61.105818755,24.070094932 61.103810598,24.075685520 61.102216002,24.076850297 61.099989632,24.063615929 61.100689860,24.056906601" ;
        poi:history       "Niemen kylässä oli 1560-luvulla kolme taloa. Niemen kartano on muodostettu 1500-luvun lopulla neljästä Kristina Hornille lahjoitetusta tilasta. Vanhin asuintontti on sijainnut ns. Vanhalla niemellä puolisen kilometriä länteen nykyisestä, jolle talouskeskus siirrettiin 1820-luvulla. Päärakennuksessa tehtiin 1930-luvulla huomattava korjaustyö ja 1980-luvulla järven puoleiseen julkisivuun lisättiin pilareiden kannattama kuisti ja altaani. \r\n\r\nPihapiirissä sijaitseva puinen konttorirakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Tiilinen viljamakasiini on 1830-luvulta. Talouspihan puolella sijaitsee vanha väentupa sekä tiiliset karjasuojat ja talli 1870-luvulta. Puistoa varten tehdyt Bengt Schalinin suunnitelmat ovat peräisin 1920-luvulla.\r\n\r\nTaljalan kylä on varhaiskeskiajalta. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, kylässä oli seitsemän taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5031" ;
        skos:prefLabel    "Niemen kartano ja Taljalan kylä"@fi .

koko:p38095  dc:created  "2012-05-25T12:20:14.897+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T12:20:15.432+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "sarvilinnat"@fi , "sarvilinnat"@sv , "sarvilinnat"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7124>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinkiitti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7125> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7123> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7124" .

<http://example/upload-base/#metadescription_519>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1725869~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9413>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Katumurha" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9409> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9410> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9408> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9411> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=30932&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9413" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7384>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Marmoripalatsi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1590562678756" ;
        wgs84:long        "24.9554877033978" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7384" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7623>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2473>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1515651~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1515652~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8098>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035443~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5594>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=EAE29503-75E8-4F49-941F-7E634EE148FD> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7718>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Torppa, Minna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7718" .

[ dcterms:description  "Kirjasessa esitellään Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkot." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2825> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2807>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1051769~S9*fin> .

rky:p275  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vehkalahden kylän Telkkämäki, valtakunnallinen kaskimuseo, edustaa pohjoissavolaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Itä-Suomessa kauan yleinen kaskeaminen on jatkunut Telkkämäellä 1940-luvulle saakka. \n\nTelkkämäen asutusta edustavat pienet tilat rikkonaisine viljelyksineen. Perinteisimpiä niistä ovat Telkkämäki ja Rietula, joiden rakennuskanta on pääosin vuosisadan vaihteesta. Telkkämäen talon hirsinen päärakennus on 1800- ja 1900-luvun taitteesta ja pihapiiri rakennuksineen on saanut nykyisen ilmeensä 1930-luvulla. Tiestö on rakennettu alueelle vasta 1960-luvulla.\n\nLuonnonsuojelualueeksi rajattu Telkkämäki on arvokas myös kasvistonsa osalta. Metsälaitumet, kaskimetsät, ranta- ja tulvaniityt muodostavat monimuotoisen ja omaleimaisen perinneympäristön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.037073248,28.475813165 63.032560131,28.459877317 63.036609344,28.460837438 63.039728668,28.460791372 63.040197439,28.462027635 63.039898979,28.466508880 63.040116149,28.467681883 63.039494297,28.471049741 63.039275939,28.473499815 63.042169467,28.479968321 63.043770288,28.483188385 63.046518574,28.490624139 63.044870715,28.498190803 63.038567485,28.501320935 63.033092103,28.490259724 63.034190992,28.486072996 63.034160574,28.480212116 63.034709688,28.480341029 63.037073248,28.475813165" ;
        poi:history       "Telkkämäki-niminen palsta erotettiin 1870-luvulla Mustolanmäestä. Torppaa asutti Mustolanmäen poika Matti Mustonen. Tila itsenäistyi 1900. Metsähallitus osti Telkkämäen 1984, jonka jälkeen rakennukset ja pihapiiri entistettiin nähtävyyskohteeksi.\r\n\r\nTelkkämäki rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1989 ja se määriteltiin perinnemaisemaksi ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k204 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1048" ;
        skos:prefLabel    "Telkkämäen kaskialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9673>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nummi, Markus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9673" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7883>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:37+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p188>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Taube\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:48:34.737+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:49:58.278+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 , koko:p8372 , koko:p39645 ;
        poi:description  "Bastioni Taube on ainoa jäljelläoleva osa telakan pohjoisrantaa suojanneesta bastionirintamasta, jonka muut osat olivat bastioni Cedercreutz, bastioni Stiernstedt ja Thunbergin padon päällä sijainnut varastokurttiini.\n\nBastioni Tauben rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1753 ja valmistuivat puolustusmuurien osalta vuoteen 1757 mennessä, jolloin Pommerin sota keskeytti ne. Lopullinen valmistuminen lykkäytyi aina vuoteen 1773, jolloin vasemman siiven harmaakivisen puolustusmuurin suojaan rakennettu tiilinen pyöröpuuvaja valmistui. Rakennuksen oikeassa siivessä oli kolme avokasemattia ja ruutivarasto.\n\nVenäläisen kauden alkupuolen bastioni Taube säilyi entisessä asussaan ja siinä tehtiin vain pieniä vuosikorjaustöitä, mutta vähitellen rakennus otettiin laajempaan käyttöön ja käyttötarkoituksen muutosta seurasivat myös rakennuksen laajemmat muutostyöt.\n\nOikean siiven avoimet kasematit muutettiin umpinaisiksi ja niihin sijoitettiin erilaisia työpajoja. Vuonna 1846 oikean siiven kasemateissa sijaitsivat insinöörikomennuskunnan merirakennusosaston paja ja kalusepän verstas. Vasemmassa siivessä taas saman osaston työhuoneita sekä laivaston viinavarasto.\nKrimin sodan pommituksesta bastioni Taube selvisi vähin vaurioin, mutta ilmeisesti puutteellisen kunnossapidon ansiosta osa kasemateista pääsi kostumaan ja rapistumaan ennen kuin katot vuonna 1863 korjattiin. 1880-luvulla rakennuksessa tehtiin laajempia muutostöitä, jolloin useita alkuperäisiä väliseiniä purettiin ja tilat jaettiin pienemmiksi osiksi puisten väliseinien avulla. Vasemman siiven aiempi pulpettikatto muutettiin satulakatoksi. Rakennus kadotti täysin merkityksensä puolustusrakennuksena, kun osa puolustusmuurin tykkiaukoista muutettiin oviksi ja bastionipihan puolella suurennettiin entisiä ja avattiin uusia ikkunoita. Rakennuksessa oli puusepänverstaita ja muita työpajoja.\n\n1890-luvulla rakennus tuli kulkutautisairaalan käyttöön, ja oikeaan siipeen rakennettiin jätteidenpolttouunit lähinnä kolerasairaiden vaatteiden polttoa varten. Rakennukseen perustettiin myös kulkutautisairaalan keittiö. Osa rakennuksesta oli 9. linjapataljoonan käytössä ammusvarastoina ja pajoina, osa linnoitusmaneesin käytössä.\n\nVuonna 1898 koko vasen siipi muutettiin 2. linnoitustykistökomppanian ruokalaksi ja keittiöksi. Tässä käytössä se oli ilmeisesti telakan uudistustyöhön 1916-17 asti, minkä jälkeen sinne sijoitettiin jälleen puutyöverstas.\n\n1930-luvulla bastioni Tauben vasemmasta kyljestä purettiin pieni osa nosturiradan tieltä. Osittain sortunut oikea siipi taas purettiin varustelulaiturin rakentamisen jälkeen vuonna 1948, koska se olisi estänyt laiturin tehokkaan käytön.\nValmetin telakan toiminta-ajan bastionissa oli puutyöverstas ja henkilökunnan sosiaalitiloja. Rakennus on edelleen samassa käytössä.\n\nHelena Rosén 1994\n\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 92\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 77\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL Rakhist Laine, Sirkku, 1987. Bastioni Taube.\nMV SL MTT:n ja VLT:n kirjeenvaihto.\nMV SL VIK B 774-799."@fi ;
        poi:history      "Bastioni Taube on ainoa jäljelläoleva osa telakan pohjoisrantaa suojanneesta bastionirintamasta, jonka muut osat olivat bastioni Cedercreutz, bastioni Stiernstedt ja Thunbergin padon päällä sijainnut varastokurttiini.\n\nBastioni Tauben rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1753 ja valmistuivat puolustusmuurien osalta vuoteen 1757 mennessä, jolloin Pommerin sota keskeytti ne. Lopullinen valmistuminen lykkäytyi aina vuoteen 1773, jolloin vasemman siiven harmaakivisen puolustusmuurin suojaan rakennettu tiilinen pyöröpuuvaja valmistui. Rakennuksen oikeassa siivessä oli kolme avokasemattia ja ruutivarasto.\n\nVenäläisen kauden alkupuolen bastioni Taube säilyi entisessä asussaan ja siinä tehtiin vain pieniä vuosikorjaustöitä, mutta vähitellen rakennus otettiin laajempaan käyttöön ja käyttötarkoituksen muutosta seurasivat myös rakennuksen laajemmat muutostyöt.\n\nOikean siiven avoimet kasematit muutettiin umpinaisiksi ja niihin sijoitettiin erilaisia työpajoja. Vuonna 1846 oikean siiven kasemateissa sijaitsivat insinöörikomennuskunnan merirakennusosaston paja ja kalusepän verstas. Vasemmassa siivessä taas saman osaston työhuoneita sekä laivaston viinavarasto.\nKrimin sodan pommituksesta bastioni Taube selvisi vähin vaurioin, mutta ilmeisesti puutteellisen kunnossapidon ansiosta osa kasemateista pääsi kostumaan ja rapistumaan ennen kuin katot vuonna 1863 korjattiin. 1880-luvulla rakennuksessa tehtiin laajempia muutostöitä, jolloin useita alkuperäisiä väliseiniä purettiin ja tilat jaettiin pienemmiksi osiksi puisten väliseinien avulla. Vasemman siiven aiempi pulpettikatto muutettiin satulakatoksi. Rakennus kadotti täysin merkityksensä puolustusrakennuksena, kun osa puolustusmuurin tykkiaukoista muutettiin oviksi ja bastionipihan puolella suurennettiin entisiä ja avattiin uusia ikkunoita. Rakennuksessa oli puusepänverstaita ja muita työpajoja.\n\n1890-luvulla rakennus tuli kulkutautisairaalan käyttöön, ja oikeaan siipeen rakennettiin jätteidenpolttouunit lähinnä kolerasairaiden vaatteiden polttoa varten. Rakennukseen perustettiin myös kulkutautisairaalan keittiö. Osa rakennuksesta oli 9. linjapataljoonan käytössä ammusvarastoina ja pajoina, osa linnoitusmaneesin käytössä.\n\nVuonna 1898 koko vasen siipi muutettiin 2. linnoitustykistökomppanian ruokalaksi ja keittiöksi. Tässä käytössä se oli ilmeisesti telakan uudistustyöhön 1916-17 asti, minkä jälkeen sinne sijoitettiin jälleen puutyöverstas.\n\n1930-luvulla bastioni Tauben vasemmasta kyljestä purettiin pieni osa nosturiradan tieltä. Osittain sortunut oikea siipi taas purettiin varustelulaiturin rakentamisen jälkeen vuonna 1948, koska se olisi estänyt laiturin tehokkaan käytön.\nValmetin telakan toiminta-ajan bastionissa oli puutyöverstas ja henkilökunnan sosiaalitiloja. Rakennus on edelleen samassa käytössä.\n\nHelena Rosén 1994\n\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 92\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 77\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL Rakhist Laine, Sirkku, 1987. Bastioni Taube.\nMV SL MTT:n ja VLT:n kirjeenvaihto.\nMV SL VIK B 774-799."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14578191272806" ;
        wgs84:long       "24.98305625915532" .

rky:p609  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Akolan tilan päärakennus 1700-luvun lopulta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan merkittävimpiin myöhäiskustavilaisen ajan rakennuksiin. Rakennuksen interiöörit ovat säilyneet hyvin. \n\nLaamanni Antellin 1796 Iijoen töyräälle rakennuttama kookas, kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus hallitsee jokimaisemaa Iin Haminan pohjoispuolella. Pihapiiri muodostuu kolmesta talouskeskuksesta  asuin- ja talousrakennuksineen. Aikoinaan Iin vauraimpiin kuuluneen tilan suuri navetta on rakennettu sadalle lehmälle.\n\nAkolan päärakennuksen alakerroksessa on keskeissalin ympärillä kuusi kamaria ja toisessa kerroksessa viisi huonetta ja suuri kulmaan sijoitettu sali. Toisen kerroksen huoneissa on säilynyt alkuperäistä kiinteätä sisustusta, mm. paikallista tekoa olevat kolonniuunit, ovet ja listat, seinäpintojen shabloona- ja roiskemaalaukset sekä salin tapetit."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.340400087,25.383649954 65.340327309,25.385300171 65.340011930,25.385310825 65.340266948,25.389307048 65.339676947,25.389465394 65.338034703,25.390460121 65.336318866,25.390293790 65.335981423,25.388641843 65.334306510,25.384189920 65.336595607,25.382108114 65.337855389,25.380338170 65.338608215,25.380201687 65.339697150,25.381409236 65.339677506,25.383116747 65.340400087,25.383649954" ;
        poi:history       "Brusilan tila perustettiin 1683. Se toimi kappalaisen virkatalona ja palautettiin kruununtilaksi 1763. Varanimismies ja käräjäkirjuri Johan Antell muutti tilalle 1760-luvulla ja 1795 Brusila siirtyi Kemin ja Kajaanin kihlakunnan tuomarille Julius Conrad Antellille. Brusila oli vanhana manttaalitalona osakkaana tilan edustalla Iijoessa olleessa Venäjänkarin lohipadossa.\r\n\r\nLaamanni Antell rakennutti Brusilan päärakennuksen 1790-luvulla ja myi tilan 1798 everstiluutnantti Gustaf Fahlanderille (Edelstam). Tältä tila siirtyi Nybyn lasiruukin omistajalle Adolf Fahlanderille 1810. Brusila siirtyi 1858 Akola-suvulle, jonka nimellä se tunnetaan ja 1910 Kurkela-suvulle. Suuri kivinavetta valmistui 1912. Tilalla toimi myös meijeri."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k139 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1314" ;
        skos:prefLabel    "Akolan tila"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_421>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

poi:subjectEvent  a         owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "Historiallinen tapahtuma historiaontologiasta valittuna." ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "related event"@en , "paikkaan liittyvä tapahtuma"@fi ;
        rdfs:range          owl:Class ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:property .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7978>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Runebergin patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "J.L. Runebergin patsas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> ;
        wgs84:lat            "60.1674407496976" ;
        wgs84:long           "24.9475716187688" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7978" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6045>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=1B9EA296-32C4-49D7-82C6-5A1E5F9F3407> .

[ dcterms:description  "Minäkertojan ja hänen rakastettunsa, Klovnisilmäisen, yhteinen koti sijaitsi tässä osoitteessa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2355> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7736>
] .

rky:p869  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loviisan maalinnoitus ja siihen liittyvä Svartholman merilinnoitus ovat Ruotsin Turun rauhan 1743 aluemenetysten jälkeen rakentamia linnoituksia. 1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa edustava Loviisan maalinnoitus on merkittävä osa valtakunnan itärajan puolustushistoriaa.\n\nLoviisan maalinnoitus ja sen edustalla oleva Svartholman saarilinnake ovat Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan päälinnoituksen itäinen etuvarustus. Loviisan maalinnoituksen tarkoitus on ollut valvoa Suuren Rantatien liikennettä. Vanha rantamaantie kulkee bastionien länsipuolella Garnisonin alueen läpi. Augustin Ehrensvärdin laatimasta linnoitussuunnitelmasta on säilynyt Suuren rantatien varteen rakennetut graniitista muuratut bastionit Rosen ja Ungern ja niihin liittyvät maavallit. Bastionien takana on nähtävissä 1750-luvun louhosalueita, kivityömaita, osittain rakennetun bastioni Adolf Fredrikin pohja sekä vallien maansiirtoalueita. Bastionit Rosen ja Ungern, joiden ampuma-aukot suuntautuvat tielle, ovat kuuluneet linnoituksen itäiseen etuvarustukseen. Loviisanlahti on aikoinaan ulottunut bastioni Ungerniin saakka.\n\nLoviisan kaupungin pohjoisosassa Puistokadun varrella on linnoitussuunnitelmaan liittynyt kaksikerroksinen komendantintalo, joka on yksi harvoja linnoitussuunnitelman toteutuneista kivirakennuksista. Tyypillinen hårlemanilainen barokkiklassistinen virkatalo toimii Loviisan kaupungin museona. Vallikadun varrella on linnoitukseen kuulunut kivinen leipomorakennus ja Itäisen Tullikadun varrella kaksi kaksikerroksista kivikasarmia 1750-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.460182018,26.236465488 60.460938391,26.236297633 60.461044623,26.236145199 60.461581807,26.236515969 60.461782523,26.237061388 60.462212317,26.237351329 60.462499988,26.237278006 60.462693646,26.236606499 60.463320723,26.236512144 60.463598846,26.235917052 60.463711981,26.234732032 60.463515768,26.233536151 60.462789668,26.233052011 60.462810979,26.232169373 60.463137508,26.229327031 60.463679951,26.229300223 60.464605751,26.228391879 60.464935583,26.228702108 60.465375543,26.227132388 60.464275776,26.225566789 60.463624519,26.225160809 60.462552701,26.225006133 60.461769427,26.224808149 60.460923949,26.225228349 60.459506025,26.226724441 60.458734855,26.225008717 60.459869812,26.223825664 60.460154722,26.223741797 60.460444574,26.224553969 60.461917452,26.224096431 60.461924926,26.223237387 60.463005383,26.222177815 60.462596136,26.220832097 60.460493784,26.219237261 60.460661974,26.217973600 60.462982493,26.219660891 60.463518880,26.222699047 60.463925977,26.223339500 60.464213203,26.223423202 60.464819455,26.224085169 60.464513606,26.225090264 60.465879600,26.226941643 60.465169287,26.228907548 60.465017381,26.229309889 60.466100113,26.231991313 60.465271596,26.233928259 60.464688082,26.235870442 60.464750468,26.236120150 60.464774790,26.236729896 60.463748060,26.237250953 60.463142433,26.239841877 60.463206230,26.241852995 60.462576109,26.244778137 60.462459319,26.246190630 60.462334898,26.248066469 60.462187343,26.247691133 60.462350223,26.245267262 60.463036078,26.241610756 60.462986965,26.240286212 60.462728515,26.240523921 60.462215480,26.242405715 60.461377829,26.242364966 60.460182018,26.236465488" ;
        poi:history       "Turun rauhassa 1743 Ruotsin itärajaksi tuli Kymijoen läntisin haara. Ruotsi menetti kaikki itärajan linnoituksensa. Valtiopäivät päättivät 1747 rakentaa valtakunnan itärajan turvaksi kaksi kaksoislinnoitusta: varikkolinnoituksen ja laivastotukikohdan Helsinkiin ja sen edustalla oleville saarille sekä rajalinnoituksen Degerbyhyn ja sen edustalle.\r\n\r\nDegerbyn kaupunki perustettiin 1745 Haminan jäätyä Venäjän puolelle. Kaupungista tehtiin läänin uusi pääkaupunki ja sitä alettiin linnoittaa. Ensimmäisen linnoitussuunnitelman laati linnoituseversti A.J. Nordenberg  1744. Tavoitteena oli bastionein ympäröity kivirakennuksista koostuva kaupunki, johon oli tarkoitus liittyä linnoitusvyöhykkeen ulkopuolinen esikaupunki.\r\n\r\nKaupungin lopullisen linnoitussuunnitelman, joka perustui Nordenbergin ehdotukseen, laati A. Ehrensvärd 1747. Loviisan kaupungin asemakaava-, linnoitus- ja kaupunkisuunnitelmat  edustivat Suomessa uudenlaista, klassismin tyyli-ihanteiden mukaista kaupunkia taitteisine ääriviivoineen. Linnoitustyöt käynnistettiin jo seuraavana vuonna Ehrensvärdin johdolla. Suunnitelmista toteutui vain bastionit Ungern ja Rosen maavalleineen sekä muutama kivirakennus: Komendantin talo, ns. Fortifikationshuset ja kasarmi Lilja. Komendantintalo rakennettiin 1755 Samuel Bernerin piirustusten mukaan. Varsinainen asutus ja puukaupunki syntyivät linnoituksen eteläpuolelle.\r\n\r\nGarnisonin alue kuului alunperin Degerbyn linnoitukseen, mutta 1800-luvun alkupuolella alue jaettiin kaupunkilaisille tonttimaaksi. Ensimmäiset rakennukset oli rakennettu alueelle jo 1700-luvn puolella. Suurin osa rakennuskannasta rakennettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.\r\n\r\nLoviisan linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä, kun Suomi liitettiin Venäjään 1809. Linnoitusalue otettiin laidunmaaksi ja 1890-luvulla virkistyskäyttöön. Bastioni Ungern korjattiin 1960- ja 1990-luvulla ja bastioni Rosenin muureja 1940-luvulta lähtien, lisäksi sen suojakatos rakennettiin 1979. Muurinkorjaukset aloitettiin 2005 tavoitteena alkuperäisten osien ja rauniomaisuuden säilyttäminen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:katu , poio:kasarmi , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1517" ;
        skos:prefLabel    "Loviisan maalinnoitus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7620>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Forum"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8426> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1691924325164" ;
        wgs84:long        "24.9382607537533" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7620" .

[ dcterms:description  "Kivalo liikkuu usein puistossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9073> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5591>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Leo Mechelinin tammi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Senaattori Leo Mechelinin 60-vuotispäivänä 24.11.1899 istutettiin tammi, ja tammen viereen pystytetiin kyltti kertomaan tapahtumasta. Missä tämä tammi sijaitsee? Tai kyltti, jos tammea ei enää ole? Tammi on Taka-Töölössä, Eläintarhan puistossa. Leo Mechelinin ystävät lahjoittivat ja istuttivat tammen Mechelinin 60-vuotispäiväksi 24.11.1899. Mechelinin puun lähellä on myös Walter Runebergin ja Jean Sibeliuksen muistotammet." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9200> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/senaattori-leo-mechelinin-60-vuotispaivana-24111" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8095>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 3 : Kamppi " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8095" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8334>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5830>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=AD68B38E-FD17-4D05-B890-AFE65ED3DA25> .

[ dcterms:description  "Solveigin isänisä, fafa, on töissä Koffilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2474> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8429>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "British Council"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Urho Kekkosen katu 2 C" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1685646936493" ;
        wgs84:long           "24.933847518337" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8429" .

rky:p511  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Visavuoren taiteilijahuvila on kansallisromanttisen arkkitehtuurin tärkeimpiä suomalaisia rakennusmuistomerkkejä. Erämaahuvilat, joista ensimmäisinä ovat valmistuneet taiteilijoiden itsensä suunnittelemat Sääksmäen Visavuori ja Ruoveden Kalela, muodostavat omaperäisen ryhmän kansallisen arkkitehtuurityylin etsinnässä. \n\nKuvanveistäjä Emil Wikströmin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Sääksmäelle Rauttunselän rannalle rakennuttaman erämaa-ateljeen kokonaisuuteen kuuluvat kansallisromanttiset asuin-  ja ateljeerakennukset. Asuinrakennuksen seinät ovat vuoraamatonta hirttä. Ateljeerakennuksessa on luonnonkivisokkeli, rapatut lautaseinät ja kimpipaanukatto. Julkisivun muotokielessä on vaikutteita Itä-Karjalan kansanarkkitehtuurista. Ateljeerakennuksessa on avarien työtilojen lisäksi ollut Suomen ensimmäinen pronssivalimo. Rakennuksen tuulimyllyä muistuttavassa tornissa on tähtitorni.\n\nRakennusten välisellä kalliolla on lapinrauniot, joka on muinaismuistolain rauhoittama. Ympäristössä on Wikströmin perheen kesäasuntoja.\n\nVisavuori sijaitsee Sääksmäen - Tarttilan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.174673063,24.019073356 61.175016009,24.018343349 61.175530163,24.018383278 61.175730128,24.020512313 61.175539213,24.021873410 61.175140911,24.021983114 61.174731908,24.022569739 61.174673063,24.019073356" ;
        poi:history       "Kuvanveistäjä Emil Wikström suunnitteli 1893 itselleen hirsisen kuvanveistoateljeen, joka valmistui 1894 mutta paloi 1896. Wikström rakennutti omien piirustusten mukaan paikalle uuden samantyylisen asuinrakennuksen 1899-1902 sekä 1903 erillisen ateljeerakennuksen, jota jatkettiin 1912. Pronssivalimo muutettiin 1960-luvulla kahvilaksi. Emil Wikströmin taiteilijakotimuseo avattiin Visavuoressa 1967. Ns. Kari-paviljonki rakennettiin kasvihuoneen paikalle 1980-luvulla Erkki Helamaan suunnitelmin. Taiteilijakotimuseon rakennusten laajamittainen restaurointityö valmistui 2003."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1964" ;
        skos:prefLabel    "Visavuoren taiteilijakoti ja ateljee"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5925>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kulosaaren kartano" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten Aurora Karamzin liittyy Kulosaaren kartanon historiaan? Mikä suku on rakennuttanut kartanon? Ja miten kartano on tullut kaupungin omistukseen? Kulosaaren kartanosta löytyy netistä vain vähän tietoa. Parhaita lähteitä ovatkin kirjat Bo Lönnqvist: Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla ja Jutikkalan toimittama Suomen kartanot ja suurtilat.\n\nKartanon vanhimmaksi tunnetuksi omistajaksi mainitaan aatelismies Erik Filpusson 1540-1587, jonka talonpoikaissäätyinen isä oli häädetty Sonabyhyn (Malmi) Kustaa Vaasan Koskenkylään ja Viikkiin perustaman kuninkaankartanon tieltä. Suku sai näin hyvityksensä.\n\nVirkatilana toimivassa kartanossa vaihtuivat omistajat tiheään. Seudun suvut omistivat toistensa kartanoita säätyajan tapaan ristiin (Ehrensvärd, Sederholm, Crostedt). Muina omistajina mainitaan muun muassa Jägerhornit alkaen vuonna 1811. Engelin piirtämä päärakennus on heidän kaudeltaan. Sitten seurasivat Wulisma, Thesleff ja edelleen uudelleen Cronstedt 1875, jonka leski Eva Aminoff myi Kulosaaren yhtiölle, joka perusti Kulosaaren huvilakaupungin ja josta edelleen tuli vähäksi aikaa itsenäinen kunta. Myös itse Kartano myytiin 1919 kunnes se siirtyi 1927 Helsingin kaupungin omistukseen. Nykyään se toimii Kunta-alan ammattiliiton Helsingin yhteisjärjestölle.\n\nYhteyttä Aurora Karamziniin ei löytynyt. Voisi olettaa, että Yhteys Kulosaaren kartanoon muodostuisi joko hänen tai hänen sukulaistensa kautta tai sitten hänen perustamansa Diakonissalaitoksen ja sen alaisten järjestöjen ja organisaatioiden kautta. Elämänkertatietoa löytyy netistä. Kirjastosta käsin pääsee myös Kansallisbiografiaan. Kirjoista mainittakoon Saarisalon Aurora Karamzin ja hänen aikansa. Aurora Karamzin on liitetty lähinnä Espoon Träskendan (Järvenperän) kartanoon ja Hakamäen huvilaan.\n\nKatso lisää:\nhttp://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/k/3/manor_k3_fi.html\nhttp://www.kulosaarelaiset.fi/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6597> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miten-aurora-karamzin-liittyy-kulosaaren-kartanon" .

[ dcterms:description  "Alli Trygg-Helenius oli Kansankodin perustaja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7838> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7837>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6639>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:13:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7880>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Pellonpää, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Peltsi" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7880" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rikostarkastaja Kononen keskittyi ravintola Viiden Pennin yläsalin seinällä riippuvaan valokuvasuurennokseen. Eläintarhan ajojen voittaja tuijotti takaisin.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2165> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8594>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:45:30+0300" .

rky:p1068  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pielisjoen kanavat ovat vesistöihin tukeutuneen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä. 1950-1970-luvun suurimittakaavainen nippu-uitto ja voimaloiden rakentaminen on muuttanut Pielisjoen maisemaa. Pielisjoen kanavien erityispiirre onkin ajallinen kerrostuneisuus.\n\nPielisjoki yhdistää Pielisen Oriveden Pyhäselkään. Pielisjoen kanavaketjuun kuuluvat Joensuussa Utra ja Joensuun sulku, Kontiolahdella Haapavirta ja Jakokoski sekä Enossa Saapaskoski, Kaltimo ja Häihä. Pielisjoen kanavoinnin ensimmäisen vaiheen eli 1870-luvun kanavista ovat myöhemmän rakentamisen seurauksena veden alle jääneet Kuurnan ja Paiholan kanavat. Lisäksi Kaltimon suursulun ja voimalan rakentamisen yhteydessä Nesterinsaaren sulku on jäänyt patopengerryksen alle.\n\nJoensuun sulku vuodelta 1877 on keskeinen osa Joensuun kaupunkikuvaa. Se sisältyy erilliseen kohteeseen Joensuun rantapuisto-vyöhyke. Joensuun Utran kanava puolestaan sisältyy erilliseen kohteeseen Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue.\n\nKontiolahden Haapavirran 1883 avattu kanava, jonka sulku on vuodelta 1915, on säilynyt toimintakuntoisena kanavamiljöönä. Jakokosken kanava on vuodelta 1879 ja sen nykyasu vuoden 1907 kunnostusvaiheesta, jolloin kanavan puiset rakenteet on uudistettu. Nykyisellään se muodostaa täydellisen, toimintakuntoisen kanavakokonaisuuden, johon kuuluu kanavanhoitajan asunto ja talousrakennuksia. Merenkulkuhallitus hoitaa aluetta kanavamuseona.\n\nKaltimon vanha sulku vuodelta 1879 on rakenteena ja osin rakennuskannaltaan säilynyt. Vanhalta kanavalta yläjuoksulle on 1958 rakennettu Kaltimon suursulku ja voimalaitos, jonka kokonaisuuteen kuuluu voimalan työntekijöiden asuinalue. Punatiilinen voimalaitos on arkkitehtien Erik Kråkström ja Ahti Korhonen suunnittelema. Yläjuoksulla ovat edelleen Saapaskosken ja Häihän sulut. Saapaskosken kanavan alkuperäiset sulut vuodelta 1878 on korvattu 1912-1913. Kanavan varrella on säilynyt kanavanvartijan asuintalo. Häihän 1876 avatun, kivirakenteisen kanavan uudistaminen tapahtui 1958. Kanavamiljöö on säilynyt rakennuksineen, pengerryksineen ja istutuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.700993607,30.058835533 62.698365901,30.062103031 62.697729780,30.058701211 62.701188991,30.056238042 62.700993607,30.058835533" ;
        poi:history       "Pielisjoen koskien ensimmäiset perkaukset liikkumisen helpottamiseksi tehtiin 1700-luvun lopulla. Tuolloin kunnostettiin Joensuun ja Utran kosket. Tutkimukset Pielisjoen kanavoimiseksi aloitti insinööri F.A. Hällström 1829. Valtion toimesta jokeen perattiin avoimet venekanavat 1847-1853.\r\n\r\nPielisjoen merkitys kulkuväylänä lisääntyi sahateollisuuden laajentuessa Pohjois-Karjalassa, ja kanavien rakentaminen tuli yhä tarpeellisemmaksi uiton ja puutavaran kuljetusten vuoksi. Saimaan kanava avautui liikenteelle 1856, jonka jälkeen Saimaan itäisen pääreitin väylät Savonlinnasta Nurmekseen pyrittiin kunnostamaan.\r\n\r\nPielisjoen jokiväylän sulkujen rakentamistyö aloitettiin 1874. Vahvistettuun kanavointisuunnitelmaan sisältyi yhdeksän puusulkua, mutta suunnitelmia tarkennettiin rakentamisvaiheessa, ja osa suluista rakennettiin kivisinä. Sulkuja ei rakennettu yhtä suuriksi kuin Saimaan kanavalla.\r\n\r\nEnsimmäiseksi kanavatyöt aloitettiin Utrassa, Kuurnassa ja Häihässä. Pielisjoen ensimmäinen kanavointivaihe valmistui Kaltimon kanavan myötä 1879. Muutamaa vuotta myöhemmin sulkuketjua täydennettiin rakentamalla Haapavirran sulku 1881-1883. Pielisjoen kanavien ansiosta Pielisen seutu pääsi säännölliseen yhteyteen Joensuun kanssa, ja kaupungista kehittyi Viipurin kaltainen välityssatama.\r\n\r\nSulkujen koko ja mataluus aiheutti ongelmia pian niiden rakentamisen jälkeen, ja niitä uudistettiin 1900-luvun alussa etenkin uittojen tarpeisiin. Ensimmäisenä uudistettiin Utran sulku 1902. Uudistusvaihe päättyi Joensuun sulun rakentamiseen 1918-1923.\r\n\r\n1930-luvulla vanhat laivasulut todettiin jälleen mittakaavaltaan riittämättömiksi suurenevien uittojen tarpeisiin. Pielisjoki valjastettiin uudelleen 1950-1970-luvuilla nippu-uiton ja energiantuotannon tarpeisiin, ja varustettiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin. Tämä jätti vanhoja sulkuja tarpeettomaksi ja muutti vedenkorkeutta, joen penkereitä ja koko jokimaisemaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k276 ;
        poi:poiType       poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1106" ;
        skos:prefLabel    "Pielisjoen kanavat (Haapavirran kanava)"@fi .

rky:p771  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rönnskärin ja Kallbådan majakat muodostavat parin, joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystä ikivanhan rannikon laivaväylän varrella. Rönnskärin majakka edustaa Suomen vanhinta säilynyttä majakka-arkkitehtuuria. Kallbådan on Suomen oloissa harvinainen majakka, jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle. \n\nRönnskärin majakan graniitista muurattu alaosa periytyy vuodelta 1800. Kivimajakan päällä on 1822 rakennettu pyöreä tiilitorni, joka on vuorattu rakennuksen vahvistukseksi valetulla betonikuorella.  Majakan kivisessä alaosassa on mm. majakanvartijan asuintiloihin kuuluvia osia. Eri-ikäisistä rakennusvaiheista koostuvan majakkarakennuksen 1800 valmistunut hahmo on säilynyt. Majakan lanterniini ja valolaitteet on poistettu 1928. Majakan vieressä on 1919 valmistunut kaksikerroksinen luotsiasema, jonka jatkona on 1900-luvun lopulla rakennettu asuinsiipi. Luotsiaseman ja majakan lisäksi saarella on muitakin merenkulkuyhteisölle kuuluneita rakennuksia.\n\nKallbådan majakka sijaitsee pienellä, paljaalla kallioluodolla noin yhdeksän kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään. Majakka on betonirakentamisen historian kannalta mielenkiintoinen, erittäin vaikeissa oloissa toteutettu rakennustyö. Massiiviselle betonisokkelille perustettu, noin 19,5 metriä korkea majakka koostuu sokkelin sisällä olevista varastotiloista, ensimmäisessä kerroksessa olevista konehuoneesta ja työpajasta sekä toisen ja kolmannen kerroksen asuintiloista. Rakennuksen eteläkulmassa on massiivinen, hieman muuta rakennusta korkeampi majakkatorni. Majakan sisärunko on muurattu tiilestä ja ulkorunko valettu rautabetonista. Rakennuksessa on alkuperäinen sumumerkkikoneisto ja 1922 Suursaaren Pohjoisrivistä siirretty valolaitteisto. Muutaman kymmenen metrin päässä majakalta on betoninen koroke, mistä johtaa kapea silta majakkarakennukseen. Kallbådan on toimiva majakka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.936961415,24.386282889 59.938050748,24.390556069 59.937710037,24.393933972 59.935325027,24.395574468 59.931564657,24.392763255 59.931341985,24.386041849 59.933861559,24.383655841 59.934307432,24.381904265 59.936961415,24.386282889" ;
        poi:history       "Porkkalanniemen eteläpuolitse kulkevan ikivanhan laivaväylän varrelle rakennettiin ensimmäinen valomajakka jo 1800. Majakka sijoitettiin Rönnskärin saarelle, mutta ajan mittaan huomattiin, että majakka sijaitsi liian kaukana sisäsaaristossa. Suomen itsenäistyttyä alettiin suunnitella Helsingin talviliikennettä paremmin palvelevaa majakkaa. Sumumerkinantoasemalla varustettu uusi majakka rakennettiin Kallbådanille. Rakennustarpeiksi käytettiin muun muassa Mäkiluodon linnoituksesta purettuja kiviä. Työt valmistuivat vuoden 1920 lopulla ja majakan valo sytytettiin saman vuoden joulukuussa.\r\n\r\nKallbådanin majakalla asui talvisotaan saakka useita perheitä lapsineen. Kallbådanissa oli majakanvartijoita myös toisessa maailmansodassa ja lisäksi sotaväkeä tähystys- ja ilmatorjuntatehtävissä. Rauhan tultua majakka jäi Porkkalan vuokra-alueelle vuosiksi 1944-1955. Porkkalan palauttamisen jälkeen majakka oli asumiskelvottomassa kunnossa ja sen henkilökunta sijoitettiin Rönnskäriin. Myöhemmin Kallbådania hoidettiin myös Harmajalta käsin. Nykyisin majakka on automatisoitu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k257 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1470" ;
        skos:prefLabel    "Kallbådan ja Rönnskärin majakat (Rönnskär)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8689>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kärki, Toivo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/karki-toivo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6899>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1131>
        dcterms:modified  "2010-09-07T10:14:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8331>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Jurkka, Sakari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8331" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9045>
        dcterms:modified  "2010-04-16T11:15:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6541>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:57:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6636>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Punavuorenkatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9301> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9302> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1616085472414" ;
        wgs84:long        "24.9383467583251" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/punavuorenkatu-5" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Edessä nousi tumma ympyrätalo. Vastapäätä oli kuusikulma, jossa Toinen linja, Porthaninkatu ja Siltasaarenkatu kohtasivat. Käytännössä katuja oli vain viisi, koska Siltasaarenkadun liikenne kohti Kallion kirkkoa oli estetty rautapylväillä.' (s. 214)" ;
  dcterms:description            "Salla odottaa Sebastiania Hakaniemen metroaseman ulko-ovella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9543> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8591>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Töyri, Esko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8591" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8830>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1687739~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1083300~S9*fin> .

rky:p1304  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ilomantsin Kauppatien rakennusrivistö on hyvin säilynyt esimerkki suomalaisesta sotienjälkeisestä kirkonkyläraitista.\n\nIlomantsi on Pohjois-Karjalan vanhin hallintopitäjä. Sen hallinnollinen kyläkeskus on ollut Pappilanvaaralla, mutta kaupallinen keskittymä on syntynyt Kauppatien varrelle. Kauppatien alueella on 1930-1950-luvulla rakennettuja liikerakennuksia, kuten Pohjois-Karjalan Osuuskaupan tasakattoinen funkionalistinen kauppa. Osa liikerakennuksista on nykyään asuinkäytössä, lisäksi alueella on omakotitaloja sekä paloasema ja entinen työväentalo, nykyinen elokuvateatteri. Kotimäellä, alueen pohjoispäässä, on Kotimäen koulu ja yksi maan harvoista säilyneistä kunnallistaloista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.677237864,30.930366131 62.675587016,30.929804469 62.674502754,30.931158188 62.674307222,30.932835435 62.673850585,30.934433946 62.673443890,30.935936350 62.673258857,30.936998229 62.672318051,30.935889367 62.672599355,30.934282325 62.673815718,30.929906934 62.673620594,30.929353671 62.674295320,30.928208705 62.677284914,30.928050781 62.677237864,30.930366131" ;
        poi:history       "Kauppatie, entinen Alatie, oli Ilomantsin kirkonkylän päätie Ylätien ja Ruskosillantien lisäksi. Päätiet muodostivat n. 3 km:n pituisen ympyrän. Liike-elämä oli keskittynyt Alatien varteen. Siellä toimivat monet yksityiset kauppiaat sekatavarakaupasta erikoisliikkeisiin sekä Osuuskauppa ja kahvilakonditoria sekä neljän eri pankin konttorit. Alatien varrella oli myös työväentalo tanssilavoineen.\r\n\r\n1960-luvulla uuden rakennuskaavan myötä Ilomantsin kirkonkylä sai uuden päätien, Kalevalantien. Uusi tie rakennettiin halkomaan kylän keskustaa ja entisiä laidunmaita. Liike-elämä keskittyi uuden tien varteen uusiin liiketaloihin. Alatieltä eli nykyiseltä Kauppatieltä siirtyi useita liikkeitä Kalevalantielle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:katu , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4460" ;
        skos:prefLabel    "Ilomantsin Kauppatien ja Kotimäen alue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9639>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:55:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Enso-Gutzeit, pääkonttori"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Stora Enso" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1678240597823" ;
        wgs84:long           "24.9583247457119" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/enso-gutzeit-paakonttori" .

<http://example/upload-base/#metadescription_148>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:31+0300" .

rky:p1564  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.\n\nHämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.\n\nHämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle. \n\nTurun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on  pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta. \n\nTarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.\n\nTammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisee vain Kuivajärven eteläpäässä oleva Portaan kylä. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin. \n\nLopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla. \n\nRengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla.  Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.\n\nRengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä.  Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. \n\nLiedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen \"Mustila-Porras-Kaukolanharju\". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.902214709,24.279776687 60.902591995,24.280360948 60.903146305,24.281305190 60.903487349,24.280096949 60.903889125,24.279955628 60.903941737,24.280621124 60.904502473,24.281243326 60.904200630,24.281805039 60.903676598,24.282358748 60.903241608,24.284084177 60.902729612,24.283940222 60.902872481,24.283258104 60.901744987,24.281719320 60.902214709,24.279776687" ;
        poi:history       "Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556. \r\n\r\nHämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.\r\n\r\nHistoriallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:kellotapuli , poio:kyla , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118" ;
        skos:prefLabel    "Hämeen Härkätie (Kuittila)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9042>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Katarina kaunis leski" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i20> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7800> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1950." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2mlo/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8062> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8142> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8915> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8572> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9042" .

th:Klassinen  a          owl:Class ;
        rdfs:label       "Klassinen musiikki"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Musiikki .

<http://example/upload-base/#metadescription_7252>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:05+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Krematorion kappelissa oli selvästi hautajaistilaisuus hyvässä vauhdissa. Tähyilin ympärilleni vahtimestaria, jolta olisin voinut varmistaa vainajan henkilöllisyyden, mutta tällaista henkilöä ei eteisaulassa näkynyt.\" (S. 53.)" ;
  dcterms:description            "Paula osallistuu isotätinsä hautajaisiin ja yrittää siunaustilaisuuden aikana saada selville onko oikeassa siunaustilaisuudessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1903> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9505>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Haaksirikkoiset, veistos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1618565079749" ;
        wgs84:long        "24.9553285816917" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7347" .

[ dcterms:description  "Liisa Lindgrenin artikkeli Julkinen taide" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7351>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9541>
        dcterms:modified  "2011-02-17T16:53:56+0300" .

rky:p238  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saksalan kartano puistoineen ja puukujanteineen on edustava 1800-luvun kartanorakentamista, puutarha- ja puistosuunnittelua edustava kokonaisuus. \n\nSaksalan kartanon puisto muodostaa tilasarjan, jonka keskipisteenä on 1820-luvun päärakennus ympäröivine terasseineen. Maisemapuutarha lampineen, monine rakenteineen ja mahtavine vanhoine puineen on noin neljän hehtaarin suuruinen. Puistoalueisiin liittyy \"Hanna-Borgenströmsbacken\", kartanon alapiha asuin- ja talousrakennuksineen, hyötytarha ja poikkeuksellisen komeat peltomaisemaa halkovat lehtikuusi- ja koivukujanteet. \n\nAlapihalta nousevan kumpareen laella oleva päärakennus on yksikerroksinen empirekauden puurakennus, jolle ominaisleiman antaa pihajulkisivun sisään vedetty pylväsloggia. Rakennusta ympäröivät sekä lännessä että idässä kivestä ladotut terassit. Pihapiirissä on sveitsiläistyyliä oleva kaksikerroksinen fatabur-rakennus, Torni ja aittarivi. Kartanon puisto aukeaa rakennusten itäpuolella ja hyötypuutarha päärakennuksen eteläpuolella. \n\nAlapihalla on kartanon talli ja navetta, väentupa sekä muita talousrakennuksia. Läntisen koivukujanteen varrella on asuinrakennus ja aittoja. Kartanoa ympäröivillä, katajaa kasvavilla kivikkoisilla mäenkumpareilla olevat esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset kuvastavat alueen pitkää asutushistoriaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.350846585,25.283846451 61.349961851,25.281996372 61.350223749,25.281435984 61.351047762,25.283112509 61.351116089,25.282899658 61.351265403,25.282374878 61.351843178,25.280482041 61.352974487,25.281005674 61.353652500,25.281452108 61.354112935,25.285179065 61.355265960,25.287533470 61.357219755,25.285190388 61.358206435,25.286584863 61.358927284,25.288922040 61.358571937,25.289357445 61.359049012,25.291111395 61.358498972,25.291879603 61.358528539,25.295349703 61.356501924,25.299627652 61.356317999,25.299085331 61.355929859,25.298703402 61.355693976,25.297933965 61.355289317,25.297860940 61.354201853,25.298416154 61.353699105,25.297457530 61.352579955,25.295807342 61.351684184,25.296248681 61.350838561,25.289996299 61.349747935,25.287852441 61.351174149,25.284617742 61.350846585,25.283846451" ;
        poi:history       "Saksala oli ratsutila, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1500-luvulla ja siihen rajautuva Mikkola oli ainakin 1700-luvun lopulla kappalaisen pappilana. Ratsutila siirtyi 1600-luvun lopussa Robert Charpentierille. \r\n\r\nUseiden 1700-luvulla tapahtuneiden omistajavaihdosten jälkeen kartano ja siihen rajoittuva Mikkolan tila siirtyivät 1826 kapteeni Georg Magnus von Fieandtille, joka rakennutti kartanon päärakennuksen. Samassa yhteydessä rakennettiin rakennuksen länsi- ja itäpuoleiset kiviterassit. Kartanon puisto ja puukujanteet istutettiin 1850-luvulla lääninagronomi Robert Mauritz von Fieandtin toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k576 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4057" ;
        skos:prefLabel    "Saksalan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9636>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Fogelberg, Ola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fogeli" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9636" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7846>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:18+0300" .

rky:p1800  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Konnunsuo on yksi 1900-luvun alussa perustetuista ns. maatalousvankiloista, joiden tarkoituksena oli vankityövoimalla raivata ja kuivata soita viljelysmaaksi. Konnunsuon vankilan rakennusryhmä ja sitä ympäröivät avoimet pellot muodostavat vaikuttavan maiseman. \n\nVankila on rakennettu punatiilestä 1920-1930-luvulla linnoitusmaisesti keskellä soita kohoavalle kukkulalle. Selli-, talous- ja hallintorakennukset sekä kirkko ja koulurakennus muodostavat oman suljetun ryhmänsä. Basilikatyyppisen kirkon oikealla puolella on sairaalatiloja ja vasemmalla koulutiloja. Sellirakennus, kirkko sekä vankilan kookas karjarakennus ovat Uno Sjöholmin suunnittelemat. Hallintorakennuksen on suunnitellut Elina Vessman.\n\nVarsinaisen laitoksen ulkopuolella on erillisiä vankilaan liittyviä tuotantorakennuksia sekä yhtenäisesti toteutettu henkilökunnan asuinalue säännöllisenä ryhmänä. Lappeenrantaan johtavan tien varrella on entinen koulu sekä Jurvasaaressa neljä vankilan työntekijöiden asuinrakennusta. Elina Vessmanin suunnittelema vankilanjohtajan asunto on funktionalistinen.\n\nSuosta kuivattuja, hyvin laajoja peltoaukeita halkovat pitkät viivasuorat koivukujat.\n\nKonnunsuo on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.015217979,28.590286011 61.013008759,28.573217133 61.015113977,28.570261261 61.016254710,28.557003318 61.013602710,28.529061831 61.013604631,28.528836447 61.013742092,28.512548197 61.025838887,28.505156139 61.029833030,28.504144267 61.030001308,28.496506355 61.046927084,28.496014857 61.047346772,28.503254929 61.044618351,28.516189864 61.048183599,28.521289782 61.050141628,28.524503674 61.051941262,28.532793796 61.053320440,28.541765125 61.053756088,28.562460018 61.052730466,28.566472941 61.048657099,28.580317834 61.042895716,28.570882583 61.033481248,28.600156349 61.031933214,28.605399593 61.022347780,28.597895111 61.015217979,28.590286011" ;
        poi:history       "Vankien käyttö maataloustyössä oli uusi ilmiö 1900-luvun alun vankeinhoidossa. Maatalous- ja suovankiloina toimineet vankisiirtolat olivat tehokas ratkaisu kasvaneeseen vankimäärään. Tarkoituksena oli myös kuivata soita viljelymaaksi ja asutustoimintaan. Konnunsuon kuivatustyöt aloitettiin 1917 ja niitä jatkettiin punavankityövoimalla. 1919 vankisiirtola muutettiin varavankilaksi, jonka toiminta perustui suonraivaukseen ja maanviljelyyn.\r\n\r\nNykyisten vankilarakennusten rakentaminen alkoi 1921 ja ne valmistuivat 1930-luvun alkuun mennessä. Lisäksi matkan päähän vankilan keskuksesta valmistui mm. konepaja, tiilitehdas ja saha."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:sairaala , poio:kirkkorakennus , poio:parantola , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=940" ;
        skos:prefLabel    "Konnunsuon vankila"@fi .

rky:p498  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemiönsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylän vakiintunut rakenne on erinomaisesti edustettuna Högsåran, Holman ja Rosalan saarten kylissä. Jo keskiajalla asutetuilla kylillä on pitkä asutushistoria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta, merenkulkua ja matkailua.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Saarten koko vaihtelee pienistä luodoista suuriin saariin ja saariryhmiin. Harvaan asutussa saaristossa kyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, jossa on muutama talo. Asutus on levinnyt tasaisesti niin merivyöhykkeellä ja ulkosaaristossa oleville pienille, karuille saarille kuin sisäsaariston rehevämmille ja puustoisemmille saarille. \n\nSaaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina punamullattuine rakennuksineen. Tyypilliseen saaristokylään kuuluvat asuin- ja talousrakennusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nHögsåran luotsi- ja kalastajakylän rakennuskanta muodostuu maatilojen asuinrakennuksista ja sataman venevajoista ja sille on antanut leimansa myös kylän pitkä täysihoitolaperinne. Niityillä on tärkeä merkitys kylän kulttuurimaisemalle. Backagårdin 1700-luvulta oleva luotsitalo muodostaa piharakennuksineen neliömäisen pihapiirin. Seurantalo valmistui kylän eteläpuolelle 1925. Kylän elinkeinot ovat liittyneet merenkulkuun ja myöhemmin matkailuun, kalastus ja maanviljely ovat olleet pienimuotoista.\n\nHolman kylä muodostuu muutamasta vanhasta kalastajatalosta, jotka ovat keskittyneet tiiviisti kallioiden väliseen painanteeseen sataman tuntumaan. Varsinaisen kylän koossa ja sijainnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia keskiajan jälkeen, mutta saaren rannoille on muodostunut uudempaa loma-asumista. Uppgårdin talon asuinrakennus on rakennettu yksinäistuvaksi 1768 ja laajennettu parituvaksi 1788.\n\nRosalan kylän Byvikenin rannalla olevat lukuisat venevajat ja laiturit antavat saarelle ainutlaatuisen ominaisleiman. Kyläasutus on keskittynyt sataman ympäristöön. Rakennuskannan lisäksi maisemaan liittyvät metsäiset kallioalueet ja avoimet niityt.  Toisen, pienemmän ja hyvin säilyneen, kylämaiseman muodostaa Rosalan itäpuolella oleva Bölen kylä, jossa tiiviin kylämaiseman muodostavat talot, laiturit ja venevajat.\n\nKemiönsaaren ulkosaarista Högsåra ja Holma kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Saaristomeren maisema-alueeseen. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.847160334,22.416860084 59.847833724,22.414869262 59.847480750,22.413371423 59.847586910,22.410334091 59.853519529,22.410674458 59.854289595,22.415037751 59.855366022,22.416243366 59.856531065,22.414630224 59.857327323,22.414741144 59.857888465,22.416814665 59.856221504,22.421693499 59.854044600,22.423340500 59.855294712,22.444813082 59.856108452,22.447373538 59.856244902,22.448761070 59.855763459,22.450690332 59.855452697,22.450908578 59.853384779,22.451964785 59.852717239,22.451071766 59.851832076,22.445427935 59.850597654,22.442468518 59.850834368,22.440116160 59.851497088,22.437810725 59.851342163,22.432840451 59.850899447,22.428753396 59.851206975,22.426918451 59.849331445,22.425875753 59.848833676,22.424784143 59.848084611,22.420036705 59.847160334,22.416860084" ;
        poi:history       "kemiönsaaren suurkuntaan liitetyn historiallisen Hiittisten saaristopitäjän suurimpien saarten kyläasutus sai alkunsa jo keskiajan alkupuolella, jolloin saaristoon tuli asutusta sekä mantereelta että Ruotsista. Uuden ajan alkupuolella 1560-luvulla, suurimpia kyliä oli 13-taloiset Högsåran luotsikylä ja Rosala sekä viereisen Böle, jossa oli seitsemän taloa. Pienempi, neljä taloa käsittänyt Holman kalastuskylä sijaitsi kauempana ulkosaaristossa. \r\n\r\nHögsåran kylä ja satama sijaitsivat merenkulullisesti tärkeän pääväylän, Jungfrusundin varrella. Kalastuksen, merenkulun ja erityisesti luotsitoimen ansioista kylä kasvoi jo keskiajalla taloluvultaan merkittäväksi. Ruotsinvallan aikana luotsiasema oli kylän pohjoispuolella, Lindholmin saarella, mutta se siirrettiin Högsåran kylään 1862. \r\n\r\nMatkailukohteeksi Högsåra alkoi kehittyä jo 1800-luvun loppupuolella. Keisareista Aleksanteri III vieraili useasti ja Nikolai II kerran Högsårassa purjehdusretkillään. Ankkuripaikkana ollut lahti sai vierailujen seurauksena nimen Keisarinlahti. Täysihoitoloita kylään perustettiin 1912, 1930-luvulla ja 1970. 1900-luvun alkupuolella kylässä oli myös kolme kauppaa ja koulu. Åbolands Ungdomsföreningenin nuorisoseurantalo Sunnanland rakennettiin kylän eteläpuolelle vuonna 1925."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:luotsiasema , poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:matkailurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5189" ;
        skos:prefLabel    "Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutus (Rosala ja Böle)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6008>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=36D3BEB3-9C83-4B14-9A8E-45CEA414B2F9> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Marraskuussa 1907 viimeistään 20. päivänä Lenin paetakseen tsaarin ohranan vainoilta muutti Kuokkalasta Oulunkylään, missä asui Vinsten-sisarten Gärdobackan täysihoitolassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57>
] .

rky:p140  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kajaanin jugendtyylinen rautatieasemarakennus on poikkeuksellisesti arkkitehti Gustaf Nyströmin eikä rautatiehallituksen rakennussuunnitteluosaston omien arkkitehtien käsialaa. \n\nKaupungin ruutukaava-alueen reunalla sijaitseva, 1904-1905 rakennettu asemarakennus on kaksikerroksinen; sen volyymi, ikkunajärjestely ja paanukuvioidut julkisivut liittävät sen jugend-kauden arkkitehtuuriin. Asemarakennusta ympäröi asemapuisto, jossa on monipuolinen rakennuskanta asuin- ja talousrakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.219667156,27.735499582 64.220668014,27.735453228 64.220850195,27.742298458 64.219980308,27.742455818 64.219667156,27.735499582" ;
        poi:history       "Savonradan (1889) jatkoyhteys Kuopiosta Kajaaniin valmistui 1904. Rautatie osoitti heti tarpeellisuutensa erityisesti viljan kuljetuksissa, mutta se nähtiin myös voin, tervan ja puutavaran kuljetuksen nopeuttajana. Samana vuonna ratayhteyden avaamisen kanssa valmistui myös Kajaanin asemarakennus. Muut asema-alueen rakennukset, mm. viisi asuinrakennusta talousrakennuksineen, valmistuivat vuosien 1904 ja 1941 välillä.\r\n\r\nJatkoyhteyksien rakentaminen Kajaanista Ouluun ja Nurmekseen viivästyi monista yrityksistä huolimatta. Yhteys pohjoiseen Kontiomäelle rakennettiin 1923 ja edelleen Ouluun 1929. Paltamosta Vuokattiin ja Sotkamoon rakennettiin rata 1926 ja edelleen Nurmekseen 1929. Jatkoyhteys Kontiomäeltä Hyrynsalmelle avattiin 1939. Näiden yhteyksien vuoksi Kajaanin asemasta tuli vilkas tavara- ja matkustajaliikenteen solmukohta. Rautatie antoi työtä lukuisille kaupunkilaisille ja aseman ympärille ja Lehtikankaalle muodostui rautatieläisasutusta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1442" ;
        skos:prefLabel    "Kajaanin rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8058>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hirvikangas, Juuso"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8058" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Eläintarha kymmenelle-runo alkaa näin:\nEläintarha, koti muistojen, koti monen, monen torstai-illan. Kaupungista yli kahden sillan tänne kulki parvet nuorien. Satoi syksy, tukki talvi tiet eikä estänyt se tulemasta. Eläintarha, mikä ihme liet, mikä kutsuu Satakunnan lasta? ---" ;
  dcterms:description            "Kirjassa kuvaus \"Viimeinen lukupiiri Eläintarhan 10:ssä 8/5 1919\". Tohtorinrouva Tyyni Tallgren (Tyyni Tuulio) lausui tilaisuutta varten sepittämänsä runon \"Eläintarha kymmenelle\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5125> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3034>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8557>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:38+0300" .

rky:p734  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaukosen kylä on Aapa-Lapin peräpohjalaista jokivarsiasutusta pohjoisimmassa Ounasjokivarressa. Kaukonen on ollut vanha saamelainen asuinpaikka. 1600-luvun puolessa välissä kylä on olluut Aapa-Lapin laajimpia maatalousalueita, markkinapaikka, käräjäpaikka ja liikenteellinen solmukohta, myöhemmin Kittilän Lapinkylän hallinnollinen keskus. Entisten eränautintajärvien rannoille syntyneet Kittilän syrjäiset pikkukylät ovat poikkeuksellisesti säilyneet Lapin sodan tuhoilta ja säilyttäneet perinteisen rakennuskantansa.\n\nKaukosen kylässä ja Alakylässä on säilynyt ja kunnostettu pohjoisimmalle Suomelle tyypillisiä karjarakennuksia, pyramidikattoisia kesänavettoja. \n\nKaukosen kylä Ounasjokivarren keskiosassa on jokivarren vanhimpia ja laajimpia maatalousalueita sekä suurimpia asutustaajamia. Kaukonen on ollut parhaimpia viljanviljelypaikkoja Kittilässä ja ilmeisesti myös koko pohjoisen Lapin alueella. \n\nKaukosen kylän tiheä asutus sijoittuu joen länsirannan laakeille kummuille, joita reunustavat suot. Jokivarressa on kylän tulvaniityt ja ympäröiville soille on raivattu peltoja. Perinteistä rakentamista on säilynyt Hakalassa, Pekkalassa, Pentissä, Ojanperässä ja Hettulassa. Hakalan pihapiirissä on suurikokoinen pyramidikattoinen kesänavetta. Alakylässä on säilynyt poikkeuksellisesti kolmen pyramidikattoisen kesänavetan muodostama kokonaisuus jokirannassa. \n\nPyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin. Karjarakennustyypin tunnusmerkkinä on pyramidinmuotoinen katto. Kesäkäyttöön rakennetun navetan rakenne ja muoto on kehitetty suojaamaan karjaa hyönteisiltä. Yöksi suojaan tuodun karjan lämpö aiheuttaa voimakkaan ilmavirran pienessä rakennuksessa, jonka pyramidinmuotoisen katon keskellä olevan ilmanvaihtotorven kautta hyönteiset ajautuvat ulos. Neliömäinen tai harvemmin kahdeksankulmainen runko ja kartiomainen katto edesauttavat voimakkaan vedon syntymistä.\n\nJeesiöjokeen laskevan Kelontekemänjärven kaakkoisessa pohjukassa sijaitsee samanniminen kylä viljelysten ympäröiminä. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Järven pohjukan lounaisrannalla on sotien jälkeen rakennettuja taloja, joiden seassa oman kokonaisuutensa muodostaa Vuollin talon vanha rakennusryhmä. Peltoaukeat ja pihapiirien runsaslukuiset talousrakennukset rytmittävät poukaman itärantaa. Järven ainoa saari on perinteinen palvontapaikka. Järvessä oleva karipahta on entinen Kittilän ja Sodankylän lapinkylien rajapakka. Manalaissaari on ollut väliaikainen hautapaikka.  \n\nJeesiöjärven kylässä on runsaasti säilynyttä rakennuskantaa 1920- ja 1930-luvuilta, jotka olivat poikkeuksellisen voimakasta uudisasutuskautta Kittilässä. Asutus sijoittuu raittimaisen tien varteen ja jylhä Kumputunturi muodostaa taustamaiseman pihapiireille. \n\nLintulan kylä on maisemallisesti edustavalla paikalla Seurujoen rannalla. Pienikokoiset punamullatut rakennukset muodostavat tiiviin ryhmän kylää halkovan tein varteen.\n\nKelontekemän ja Kaukosen kylät ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.499975452,25.581871604 67.518903569,25.589845159 67.528082818,25.584360406 67.537052274,25.564148824 67.539673025,25.559749034 67.541199816,25.559995633 67.541513370,25.562436655 67.539834735,25.570681113 67.536885228,25.578322331 67.534868780,25.581411279 67.528044627,25.594875208 67.519795961,25.612567445 67.504264201,25.645841500 67.500109753,25.632446806 67.492250704,25.606940820 67.499975452,25.581871604" ;
        poi:history       "Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Kaukoseen todennäköisesti 1600-luvun puolivälissä. Kaukonen oli 1700-luvulle Kittilän lapinkylän keskus, markkinapaikka ja talvikylä. Vanha talvitie Kolarista Sodankylän kirkolle kulki Kaukosen kautta. \r\n\r\nEnsimmäiset asukkaat ilmestyivät Kittilän veroluetteloihin 1660-luvulla. Vuoden 1696 verotuksessa Kaukosessa, silloisessa Paloniemessä, oli kolme uudistilaa. Vuoden 1770 maakirjassa oli neljä tilaa: Mäkelä, Kaukonen ja Mokko sekä vielä yksi tila, joka myöhempien maakirjojen perusteella oli luultavasti Ranta. Kaukonen kasvoi nopeasti 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti. Vuosina 1883-1906 suoritetun isojaon aikaan 33-taloinen Kaukonen oli verraten suuri yksi Kittilän elinvoimaisemmista maatalouskylistä. Toiseen maailmansotaan mennessä Kaukosen taloluku kasvoi lähes viiteenkymmeneen tilaan. \r\n\r\nKaukosen kylä säilyi melko hyvin Lapin sodan tuhoilta. Ainoastaan Ounasjoen itäpuolinen Kummun kylä tuhoutui ja joen länsipuolelta, kylän yläpäästä koulu ja pari muuta pihapiiriä. Kaukosesta tuli vähäksi aikaa sodan jälkeen Kittilän hallinnollinen keskus, koska kirkonkylä oli pahoin tuhoutunut. Tuolloin Kaukosessa oli mm. kunnantoimisto, sairaala, lääkäri, apteekki, poliisi, vankila ja kansakoulu. Myös Kittilän syrjäiset, tiettömien taipaleiden takana olleet pikkukylät säästyivät viime sotien tuhoilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k261 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2142" ;
        skos:prefLabel    "Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus (Kelontekemä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Arabianranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2044583509879" ;
        wgs84:long    "24.980443742647" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/arabianranta" .

[ dcterms:description  "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on rikospoliisin majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2481> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

rky:p994  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perniöjokilaakso kuuluu Suomen kartanolaitoksen vanhaan ydinalueeseen, jossa kartanoita ja suurtiloja on huomattavan tiheässä. Alueen vanhaa rälssiä ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot ja Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu lisäksi mm. Pohjankylän Halla eli Uotila. Tilat ovat vuosisatoja viljelyksessä olleiden peltojen ympäröimiä. Perniönjoen varren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista kulkureittien varrella.\n\nMelkkilän kartano sijaitsee Perniön kirkonkylän lounaispuolella olevalla mäellä. Kartanon rokokootyylinen päärakennus on rakennettu 1775. Kartanon rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, vanhimpiin talousrakennuksiin kuuluu viljamakasiini vuodelta 1699. Kartanoa ympäröivä puisto on istutettu 1700-luvulla.\n\nPerniönjoen itärannalla olevaa Paarskylän kartanoa ympäröivät pellot. Kantatila on entinen rälssisäteri. Rakennuskantaan kuuluu pitkä ja satulakattoinen päärakennus 1800-luvun alusta, navetta vuodelta 1896, työväen asuinrakennus sekä juustomeijeri 1900-luvun alusta.\n\nPerniönjoen länsirannalla viljelysten yllä kumpareella seisovan Yliskylän kartanon 1828 rakennettu päärakennus on korjattu 1900 huvilatyylin mukaiseksi. Talousrakennuksiin lukeutuu harmaakivinen viljamakasiini vuodelta 1857. Osa kantatalon ympärillä olleista työväen asuinrakennuksista on säilynyt. Kartanon ja viereisen Ylikylän kappelin välillä kaartaa keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie. Kirkon alueella on rautakautinen kalmisto.\n\nPohjankartanon ympäristö on matalana kumpuilevaa viljelysaukeaa. Keskiajalta tunnettu kartano on sijoittunut Perniönjoen itärannalle. Se on ollut alueen varhainen teollisuuskeskittymä; alueella on kaksi koskea Pohjankoski ja Hamarinkoski. Kaksikerroksinen rapattu ja korkealla aumakatolla varustettu päärakennus on arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema ja se on rakennettu 1929. Tilan muut rakennukset ovat uudempia. Kaksi aiempaa tulipalossa tuhoutunutta päärakennusta ovat sijainneet noin 100 metrin päässä nykyisestä ja niiden paikalle johtaa koivukuja.\n\nPohjankylä sijaitsee Pohjankartanon pohjoispuolella avoimella viljelyaukealla. Vanhalla kylätontilla sijaitsee Halla, jonka tiiliset talousrakennukset on ryhmitetty tiiviisti 1881 valmistuneen ja 1920 uudistetun puisen päärakennuksen yhteyteen. Suuri osa talousrakennuksista on insinööri Uno Sjöholmin suunnittelemia 1920-luvulta. Pohjankylän toinen kylätontti on sijoittunut mäenkumpareelle Korvenkyläntien vastapuolelle, ja sillä seisoo Ristikartanon kantatilan talouskeskus. Pohjankylän kylätontit erottuvat edelleen selvästi maisemassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.305489535,23.111048594 60.307631960,23.110211358 60.308516204,23.111794831 60.307917089,23.116000598 60.309764171,23.120167454 60.308816825,23.125036350 60.306967219,23.131952207 60.304998021,23.134589728 60.299476513,23.143630571 60.294430229,23.135996931 60.291979743,23.131222784 60.292787738,23.123269516 60.295456708,23.117714056 60.298017330,23.114382708 60.304546227,23.111393760 60.305489535,23.111048594" ;
        poi:history       "Perniön pitäjä oli Suomen kartanolaitoksen valta-aluetta. Kolme ruukkia toivat alueelle varakasta säätyläisväestöä, ruukinpatruunoita, kirjanpitäjää ja isännöitsijöitä, jotka sijoittivat varojaan seudun maatiloihin. Säätyläisväestön sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja, jotka tavallisesti kehittyivät yhdestä rusthollista tai useammasta rälssitilasta. Suurtilamuodostuksen myötä pitäjän taloluku väheni sadassa vuodessa 1860-luvulta 1970-luvulle 239:stä talosta 142:een.\r\n\r\nMelkkilän eli Yli-Melkkilän kartano oli merkittävä jo 1500-luvulla ja sen aikaisempi kivinen kartanorakennus rakennettiin oletettavasti tuolloin. Melkkilään yhdistettiin 1850-luvulla Ali-Melkkilän kylän Traanalan rälssitila, 1810-luvulla Haarlan Tiipilän perintötila ja 1910-luvulla Meriknaapilan rälssitila. Kartanolla oli 305 hehtaaria peltoa ja se oli pitäjän huomattavimpia maanomistajia vielä 1880-luvun alussa.\r\n\r\nPaarskylällä oli säterivapaus 1500-luvulla ja 1740-luvulla siihen liitettiin Mikkolan ja Hosslan rälssitilat, 1830-luvulla Junnin, Tuomolan ja Greulan rälssitilat ja 1870-luvulla Ketunpyölin rälssitila. Ne olivat kaikki olleet kartanon lampuotitiloja 1700-luvulta. Edelleen 1700-luvun alussa tilaan liitettiin Pääristen säteriratsutila. Tilalla toimi juustomeijeri ja 1900-luvun alussa kartanon alueella toimi saha. Paarskylän isäntä oli mukana vaikuttamassa Perniön rautatieaseman sijoittamiseen Paarskylään 1890-luvulla.\r\n\r\nYliskylän kartano muodostettiin 1600 entisestä prebendatilasta ja torpasta. Säterivapauden se sai 1602, peruutettiin 1680-luvun alussa kruunulle ja muodostettiin säteriratsutilaksi. Kartanossa toimi kalkkiuuni, viinapolttimo ja juustomeijeri. Tilaan yhdistettiin 1890-luvulla Kuuston kylän Isontalon perintötila.\r\n\r\nPohjankartano oli keskiaikainen asumakartano. Kartanon alueen kahdessa koskessa oli myllyjä 1600-luvulla ja Hamarinkoskessa oli 1700-luvulla rautatakomo. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha ja sähkövoimalaitos. Läänitys peruutettiin 1690 ja muodostettiin ratsutilaksi. Kartanolla oli oma mylly ja saha vuodesta 1745 sekä sähkölaitos vuodesta 1918. Kartano myytiin 1910 ja puolet sen pinta-alasta palstoitettiin viljelijöille. Kartanossa toimi vuodesta 1917 vuoteen 1974 Salon maanviljelyskoulu.\r\n\r\nPohjankylä asutettiin keskiajalla. Isojaon aikaan kylässä oli seitsemän taloa, jotka sijaitsivat kahdella kylämäellä. Hallan talo muodostettiin 1791 perinnöksi ostetusta Uotilasta, johon yhdistettiin 1844 Hallan tila sekä 1910 Risan ja Mattilan tilat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1802" ;
        skos:prefLabel    "Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema (Ristikartano ja Pohjankartano)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9008>
        dcterms:modified  "2010-04-13T13:56:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6504>
        dcterms:modified  "2010-03-18T21:47:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1354>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:26:10+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Aurinko paistoi häikäisevästi, Hämeentiellä tuoksui vastapais-/ tettu leipä, Elannon, ajattelin ihmisiä,/ jotka ovat samanaikaisesti, mutta eri lailla,/ kiihtynyt tajuntani/ leikkeli kadun äänistä mielivaltaisia,/ merkitseviä/ yhdistelmiä.--\" (s. 7))" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1191> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8554>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kronström, Birgit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8554" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9268>
        dcterms:modified  "2010-06-09T17:46:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6764>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:40:01+0300" .

[ dcterms:description  "Kula poimii Sonkavaaran kyytiinsä " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8371> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Sonck, Lars"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8558> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7379> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8743> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8748> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8745> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8747> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6519> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7840> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8749> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8744> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sonck-lars" .

[ dcterms:description  "Romaanien ja elokuvien päähenkilö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8239> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650>
] .

rky:p1193  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.035074694,29.393849591 62.034529728,29.392777805 62.034107081,29.390620806 62.034188353,29.387438980 62.034497683,29.385538112 62.036017183,29.384221600 62.037355107,29.384939056 62.038091101,29.386074661 62.038670583,29.387754786 62.038647760,29.389785622 62.038118089,29.392164770 62.036916836,29.393609923 62.035839421,29.394308063 62.035074694,29.393849591" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k246 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Punkkerimäki)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Hakuninmaa"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847427/> ;
        wgs84:lat     "60.2535586693794" ;
        wgs84:long    "24.8872594377308" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hakuninmaa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mun Espalle on pakko aamulla kiirehtää, Kappelissa saan kohta istahtaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i635> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.yso.fi/onto/event#time_of_event>
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label          "tapahtuma-aika"@fi , "time of event"@en ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  <http://www.yso.fi/onto/event#context> .

rky:p1527  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Someron kirkkoympäristö muodostaa tiiviin, monipuolisen ja ajallisesti kerroksellisen, keskiajalta 1900-luvun puoliväliin ulottuvan pitäjän seurakunnallisen ytimen.\n\nSomeron kirkonkylä sijaitsee Kirkkojärven etelärannalla. Uusgoottilainen, päätytornillinen pitkäkirkko seisoo korkean kallion laella lähellä keskiaikaista Someron kirkon paikkaa. Mäen juurella vanhalla kirkkomaalla on keskiaikainen kivisakaristo ja ilmeisesti edeltävään kirkkoon liittynyt tapuli. Kirkkomaan vierellä on pitäjän lainamakasiinit 1800-luvulta, 1930-luvun seurakuntatalo sekä 1950-luvun aumakattoinen siunauskappeli.\n\nSomeron nykyinen kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka särmikkääseen kuoripäätyyn liittyy matalampi sakaristo. Puhtaaksimuurattuja julkisivuja jäsentävät porrasteiset tukipilarit. Torni päättyy neljään pieneen kulmatorniin ja näitä korkeampaan, terävään torninhuippuun. Kirkkoa ympäröi kiviaita, jossa on kaksi porttia. Kirkon pohjoispuolella, vanhalla kirkkomaalla sijaitseva keskiaikainen kivisakaristo lienee 1480-luvulta. Paanukatteisen sakariston sisätilaa kattaa ristiholvi. Kirkkomaalla on myös vanhan, alkuaan 1779 rakennetun puisen kellotapulin runko, joka on muutettu ruumishuoneeksi 1864. Kirkkoympäristöön kuuluu lisäksi arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema puinen klassistinen seurakuntatalo vuodelta 1931 sekä maantien ja Kirkkojärven välisellä töyräällä yhteismaalla seisovat kaksi hirsistä kaksikerroksista lainamakasiinia, joista vanhempi on vuodelta 1758 ja nuorempi vuodelta 1828."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.617371545,23.512855589 60.617863218,23.512287168 60.618209411,23.511966232 60.618547665,23.511826678 60.619016716,23.511544933 60.619316535,23.511691986 60.619418298,23.512196302 60.620177316,23.512165842 60.620485040,23.512312956 60.620695924,23.513114827 60.620733361,23.514064243 60.620706182,23.514479361 60.620359413,23.515264107 60.618884732,23.515526505 60.619003103,23.512782282 60.618764381,23.512370137 60.618616887,23.512540650 60.618116123,23.513728515 60.617970551,23.513976181 60.617642253,23.514011645 60.617551220,23.513918324 60.617426875,23.513519470 60.617371545,23.512855589" ;
        poi:history       "Uskelan emäseurakuntaan alun perin kuuluneet Paimionjoen latvaseudun uudiskylät perustivat Someron kirkkopitäjän todennäköisesti 1300-luvun lopulla. Somero mainittiin asiakirjoissa ensi kerran 1449. Keskiaikainen sakaristo rakennettiin ilmeisesti Someron järjestyksessään toiseen kirkkoon 1400-luvun jälkipuoliskolla. Someron kolmas kirkko purettiin 1864. Nykyinen kirkko rakennettiin 1859 lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelmin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k761 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:makasiini , poio:kirkkorakennus , poio:sakasti ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4947" ;
        skos:prefLabel    "Someron kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9005>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lindfors, Adolf"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9005" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6501>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Autio, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/autio-lauri" .

th:Kuvittaja  a          owl:Class ;
        rdfs:label       "Kuvittaja"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Tekija .

<http://example/upload-base/#metadescription_7215>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2065>
        dcterms:modified  "2011-01-12T12:23:18+0300" .

rky:p1787  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riilahden kartanokokonaisuus puistoineen, kiviaitojen reunustamine kujineen ja rakennusryhmineen on huomattavimpia kartanokulttuurin edustajia maassamme. Riilahdella on huomattava asema Suomen historiassa Suuren Pohjan sodan meritaistelun ja sen muistomerkkien paikkana. \n\nRiilahden kartano sijaitsee Bromarvin kirkolta etelään Bromarvin niemen itärannan ja Storön muodostaman kapeikon rannalla. \nKenraalimajuri Johan Fredrik Aminoffin 1804 rakennuttama päärakennus on varhaisimpia uusklassisistisia kartanorakennuksiamme ja siihen liittyy laaja englantilainen puisto kellotorneineen ja pyörötemppeleineen. \n\nRiilahden edustalla käydyn Suuren Pohjan sodan merkittävimmän meritaistelun kunniaksi pystytetyt muistomerkit ovat merkittäviä 1900-luvun alussa Suomeen pystytettyjä historiallisen tapahtuman muistomerkkejä. Venäläisten taistelun 200-vuotisjuhlan kunniaksi 1914 pystyttämä lohkokiviportaikolla oleva risti ja suomalaisten 1928 pysyttämä graniittiobeliski sijaitsevat rannalla, kartanosta muutaman kilometrin etelään."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.938818553,23.066921497 59.938091545,23.067594684 59.937881911,23.066832102 59.938585799,23.066104328 59.938818553,23.066921497" ;
        poi:history       "Riilahden kartano muodostui samannimisestä allodialisäteristä ja kolmesta siihen liitetystä tilasta. Varhaisimmat asiakirjamaininnat Riilahdesta ovat 1400-luvulta. \r\n\r\nKartano siirtyi 1725 Aminoff-suvulle, mistä alkoi merkittävä vaihe kartanon historiassa. Uusi päärakennus rakennutettiin 1804-1806 linnoitusluutnantti Pehr Granstedtin suunnitelman mukaan. Alueelle rakennettiin myös huomattava määrä talousrakennuksia. Peltojen raivaustöissä poistetuista kivistä rakennettiin kartanomiljöölle leimallisia kiviaitoja ja perustettiin kartanopuisto. Päärakennusta laajennettiin ja joitakin uusia talousrakennuksia rakennettiin 1840-luvulla arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelman mukaan.\r\n\r\nRiilahdessa käytiin Suuren Pohjan sodan (1700-1721) mittavin meritaistelu 27.7.1714. Pietari Suuren venäläiset joukot aikoivat purjehtia Turun saariston kautta Tukholmaan. Ruotsalaiset lähettivät vara-amiraali Niilo Ehrenskiöldin laivasto-osaston Hankoniemen länsipuolelle estämään venäläisten aikeet. Venäläisten joukoissa oli 115 alusta ja 23 000 miestä, Ruotsin joukoissa 941 miestä. Kolmen tunnin taistelun jälkeen venäläisten tappiot olivat yli 50 laivaa ja 3 000 miestä. Ruotsi-Suomi menetti 700 miestä. Tappiosta huolimatta venäläisten eteneminen Tukholman saaristoon estettiin Riilahden taistelulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1216" ;
        skos:prefLabel    "Riilahden kartano (Muistomerkit)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9265>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hedrok, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9265" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9504>
        dcterms:modified  "2010-12-18T12:17:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6761>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Maan lämpö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/maan-lampo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7475>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4971>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1838299~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7809>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9764>
        dcterms:modified  "2011-08-17T13:35:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1362737~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Under mina svåraste ögonblick sökte jag mig till Richardsgatans bibliotek. Där fanns en stentrappa, en av min barndoms käraste platser." ;
  dcterms:description            "Lönnfors oli ahkera kirjaston käyttäjä, ja kuvaa kirjaston tunnelmia ja henkilökuntaa hauskalla tavalla (mm. Bo Carpelan ja Berit Nybergh mainitaan)." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7078> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9859>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Villa Frenckell, Huvilakatu yksi : idyllin värikkäät vaiheet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9858> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9857> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9859" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p78>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Semenovin leipomo / Elanto "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:58:42.588+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:12:57.362+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37329 , koko:p5035 ;
        poi:description  "Marketentti Semenov rakennutti talon leipomoksi vuonna 1888. Semenovit muuttivat asumaan leipomorakennukseen myytyään naapurissa sijainneen entisen talonsa C 15 vuonna 1905 tekemänsä konkurssin jälkeen. Semenovien tontilla oli runsaasti ulkorakennuksia, joista osa jouduttiin siirtämään tontilla toiseen paikkaan uuden koulun C 9 tieltä 1908.\n\nLeipomo ulkorakennuksineen siirtyi Nikolai Semenovin perillisille Maria Galotshkinille, Vasili Semenoville ja Katarina Kapustinille, jotka myivät kiinteistön Osuusliike Elanto r.l:lle 18.1.1923. Osuusliike Elannon sekatavara-, leipä- ja maitomyymälä toimii talossa edelleen. Myymälään tehtiin vuosikymmenten kuluessa useita pienehköjä korjauksia.\n\nSemenovin leipomon tontin itäpäässä sijaitsi ns. Rumjantsevin vaja, jonka Nikolai Semenov hankki omistukseensa. Vajan oli rakentanut marketentti Kozlov, mutta Viaporin tykistön aliluutnantti Rumjantsev oli korjannut sen asuintaloksi. Vajalle annettiin 1930-luvulla tunnus C 11. Elannon aikana sitä käytettiin kauppa-apulaisten vakituisena asuntona 1970-luvulle asti. Se purettiin vuonna 1988, maa-ala erotettiin Elannon alueesta, annettiin vuokralle Helsingin kaupungille ja paikalle rakennettiin saman numeroinen uudisrakennus.\n\nVuonna 1990 Elannon kauppaa laajennettiin sosiaali- ja varastotiloilla ja yläkerran myymälänhoitajan asunto kunnostettiin. Arkkitehtina toimi Suunnittelurengas Oy Helsingin Studio Arkkitehdit, Hennu Kjisik ja Tapio Hangaslahti.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 130 ja C IV 131\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppias­kortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nHY THL Tillander, Margaretha, 1971. De ryska handelshusen på Sveaborg, s.6. Proseminarie föredrag.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nOsuusliike Elannon arkisto.\nKA VSA 15875.\nKuva:\nKA VSA akti 15875 18.6.1909, tontin pohjakaava.\nMV SL Valokuva fasadi."@fi ;
        poi:history      "Marketentti Semenov rakennutti talon leipomoksi vuonna 1888. Semenovit muuttivat asumaan leipomorakennukseen myytyään naapurissa sijainneen entisen talonsa C 15 vuonna 1905 tekemänsä konkurssin jälkeen. Semenovien tontilla oli runsaasti ulkorakennuksia, joista osa jouduttiin siirtämään tontilla toiseen paikkaan uuden koulun C 9 tieltä 1908.\n\nLeipomo ulkorakennuksineen siirtyi Nikolai Semenovin perillisille Maria Galotshkinille, Vasili Semenoville ja Katarina Kapustinille, jotka myivät kiinteistön Osuusliike Elanto r.l:lle 18.1.1923. Osuusliike Elannon sekatavara-, leipä- ja maitomyymälä toimii talossa edelleen. Myymälään tehtiin vuosikymmenten kuluessa useita pienehköjä korjauksia.\n\nSemenovin leipomon tontin itäpäässä sijaitsi ns. Rumjantsevin vaja, jonka Nikolai Semenov hankki omistukseensa. Vajan oli rakentanut marketentti Kozlov, mutta Viaporin tykistön aliluutnantti Rumjantsev oli korjannut sen asuintaloksi. Vajalle annettiin 1930-luvulla tunnus C 11. Elannon aikana sitä käytettiin kauppa-apulaisten vakituisena asuntona 1970-luvulle asti. Se purettiin vuonna 1988, maa-ala erotettiin Elannon alueesta, annettiin vuokralle Helsingin kaupungille ja paikalle rakennettiin saman numeroinen uudisrakennus.\n\nVuonna 1990 Elannon kauppaa laajennettiin sosiaali- ja varastotiloilla ja yläkerran myymälänhoitajan asunto kunnostettiin. Arkkitehtina toimi Suunnittelurengas Oy Helsingin Studio Arkkitehdit, Hennu Kjisik ja Tapio Hangaslahti.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 130 ja C IV 131\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppias­kortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nHY THL Tillander, Margaretha, 1971. De ryska handelshusen på Sveaborg, s.6. Proseminarie föredrag.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nOsuusliike Elannon arkisto.\nKA VSA 15875.\nKuva:\nKA VSA akti 15875 18.6.1909, tontin pohjakaava.\nMV SL Valokuva fasadi."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p14163> ;
        wgs84:lat        "60.14837741954818" ;
        wgs84:long       "24.98448319435124" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7212>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kiasma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Nykytaiteen museo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9026> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8091> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1720197705861" ;
        wgs84:long           "24.9365509586531" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7212" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hengissä läpi Helsingin\nselvisimme sittenkin,\nhengissä läpi Helsingin\nburgerissa kävi kuitenkin,\n-mene metrolla" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i459> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_607>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1544283~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1544222~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5183>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sisällä ja ulkona" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6827> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6826> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6823> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6825> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6824> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sisalla-ja-ulkona" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9501>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tuure, Leila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.leilatuure.fi/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9501" .

rky:p103  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapinjärven poikkeuksellisen hyvin historiallisessa asussaan säilynyt kirkonkylä on rakentunut vanhan maantien varteen Lapinjärven itärannalle. Kirkonkylän vanhin rakennuskanta muodostuu kirkkojen ohella empiretyylisestä kirkkoherranpappilasta, kappalaisenpappilasta, Brofogdasin sotilasvirkatalosta, kansakoulusta, maatalouskoulusta, Mariebergin kartanon talouskeskuksesta ja puistosta, kylän kantatilojen talouskeskuksista sekä käsityöläisasutuksesta. \n\nVierekkäin sijaitsevat ruotsalainen ja suomalainen puukirkko muodostavat historiallisesti merkittävän kokonaisuuden. Vastaavanlainen esimerkki vielä 1800-luvun lopulla Uudenmaan lähes jokaisen vanhan seurakunnan kohdalla esiintyneestä kahden kirkon rinnakkaiselosta on säilynyt vain Porvoossa.\nRuotsalainen kirkko on yksinkertainen tasavartinen ristikirkko. Sen ulkoseinissä on vaalea rappaus. Jyrkkälappeinen vesikatto on peltiä. Suomalainen kirkko on pieni, neliömäinen ja satulakattoinen hirsirakennus, jossa on vaaleaksi maalattu ponttilaudoitus ulkovuorauksena. Kirkoilla on  kirkkoaukion laidassa sijaitseva yhteinen kellotapuli. Kirkkotarhassa on Gylling-suvun tiilinen hautakappeli.\n\nKirkonkylän halki kulkeva raitti on osa Porvoosta Liljendalin kautta Elimäelle ja Anjalankoskelle johtanutta vanhaa maantietä. Kirkonkylän kulttuurimaisemaan kuuluvat Lapinjärveen rajautuva viljelyaukea sekä kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Vasarankylä vanhoine talonpoikaistaloineen ja mäkitupineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.638119671,26.196368459 60.638238244,26.198400634 60.637669359,26.213246848 60.637308543,26.217496589 60.637360347,26.218603997 60.637413496,26.219942340 60.636731638,26.223607824 60.635694612,26.224741229 60.635382315,26.221746595 60.631752045,26.217770000 60.631729970,26.217862778 60.631638684,26.217772748 60.628857574,26.219364055 60.627283888,26.217924556 60.625807834,26.213804537 60.623885549,26.210988763 60.623172095,26.209251559 60.622817865,26.206905561 60.622350234,26.204562564 60.622397352,26.201052500 60.622632516,26.198645758 60.621942433,26.196013836 60.621620730,26.195126488 60.621298225,26.193182890 60.621823097,26.187116912 60.626688864,26.191316667 60.629899490,26.199774800 60.633992175,26.200665643 60.638119671,26.196368459" ;
        poi:history       "Pernajan emäseurakunnasta 1575 itsenäistyneen Lapinjärven seurakunnan aikaisemmat kirkkorakennukset paloivat kesäkuussa 1742. Niistä ruotsalainen oli rakennettu 1663 ja suomalainen ennen vuotta 1723. Lapinjärvi oli Porvoon lukion alainen palkkapitäjä 1730-1883. Ruotsinkielisen väestön rakentama nykyinen kirkko valmistui 1744. Ulkorappaus on vuodelta 1871. Suomalainen kirkko rakennettiin 1744.\r\n\r\nKirkkoherranpappilan nykyisen päärakennuksen runko rakennettiin 1700-luvun puolivälissä ja korjattiin empireasuun 1800-luvun alkupuolella. Kappalaisenpappilan päärakennus valmistui 1850. Brofogdasin entinen sotilasvirkatalo siirrettiin nykyiselle paikalleen 1800-luvun keskivaiheilla. Sen puisen asuinrakennuksen vanhin osa rakennettiin 1797. Brofodgasin vieressä sijaitsevan entisen maatalouskoulun, Lantmannaskolan i Östra Nyland, asuinrakennus valmistui 1898 ja itse koulurakennus 1920-luvulla. Kunnantalo, entinen kansakoulu, rakennettiin 1876. Mariebergin kartanon päärakennus valmistui 1700-luvulla ja sen puisto sai nykyisen muotonsa 1800-luvun puolivälissä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k407 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:pappila , poio:kappeli , poio:puisto , poio:liikerakennus , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1515" ;
        skos:prefLabel    "Lapinjärven kirkonkylä"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p19245>
        dc:created      "2012-05-29T06:08:51.382+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:08:51.455+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "workshops"@en , "työpajat"@fi , "verkstäder"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7472>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Villa Aalto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Riihitie 20" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat            "60.1966408136735" ;
        wgs84:long           "24.8765682081926" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7472" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7711>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8186>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:55:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7806>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kukkonen, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7806" .

rky:p363  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun piispojen keskiaikainen hallinto- ja turvapaikka Kuusistossa on ainutlaatuinen maamme keskiaikaisten linnojen joukossa. Alun perin piispan, myöhemmin kruunun latokartanona toimineen Kuusiston kartanon päärakennus on ainoa säilynyt vuoden 1732 mallipiirustuksilla valmistunut everstin virkatalo. Lisäksi se on vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Kuusiston piispanlinnan rauniot ja kartano lähiympäristöineen, tiestöineen, vanhoine peltoviljelyksineen ja Kappelinmäen muinaismuistoalueineen muodostavat yhden maamme merkittävimmistä historiallisista kokonaisuuksista ja vaikuttavan kulttuurimaiseman. \n\nSisäsaariston suojassa, Piikkiönlahden rannalla sijaitseva linna on ollut alun perin kokonaan veden ympäröimä. Laajimmillaan se on ollut päälinnan ja kolme esilinnaa käsittävä kivilinna, joka on merkitykseltään ja varustelultaan ollut vertailukelpoinen kruunun linnoihin Turussa, Hämeenlinnassa ja Viipurissa.\n\nUskonpuhdistuksen jälkeen raunioituneen piispanlinnan lähimaastossa olevasta Kuusiston kartanosta on tullut Kuusiston hallinnollinen keskus. Puinen päärakennus on rakennettu Suomen sotaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. Korkean aumakaton kattaman, 1600-luvun karoliinista kartanorakentamista edustavan päärakennuksen ympärillä on puisto, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta ja merkittävä osa istutuksista 1890-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.406206336,22.458622450 60.408295591,22.465796150 60.408467288,22.475431580 60.406018276,22.480714911 60.401979317,22.480643777 60.399016834,22.467026607 60.399180271,22.462277734 60.406206336,22.458622450" ;
        poi:history       "Kuusiston piispanlinnan rakentaminen aloitettiin tutkimusten perusteella 1300-luvulla, mutta tietoja piispan oleskelusta Kuusistossa on vuodesta 1295 alkaen. Voimakkain rakennuskausi oli piispa Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alkupuolella. Linna varustettiin vesistön puolelta tuhansilla paaluilla maihinnousun estämiseksi. Linnan rooli katolisen piispan tukikohtana päättyi uskonpuhdistukseen ja Kustaa Vaasan käskystä 1528 linnaa purettiin ja kiviä käytettiin ympäristön rakennustöissä. Linnan edelleen jatkuvat arkeologiset kaivaukset aloitettiin 1877, konservointi ja restaurointi 1900-luvun alussa.\r\n\r\nKeskiajalla Kuusiston kartano palveli piispanlinnaa sen maatilana ja uskonpuhdistuksen jälkeen Turun linnaa kruunun latokartanona. Turun läänin maaherran virkatalo siitä tuli 1634 ja vuodesta 1674 vuoteen 1690 se toimi Turun hovioikeuden presidentin virkatalona. Ruotulaitoksen järjestelyjen yhteydessä Kuusisto määrättiin everstin virkataloksi. Isossa vihassa pahasti tuhoutunut rakennuskanta rakennettiin uudelleen virkatalosäädösten mukaiseen kuntoon 1730-luvulla. Päärakennus valmistui 1738 vuonna 1731 laadittujen mallipiirustusten mukaisesti. Ruotujakojärjestelmän lakkauttamisen jälkeen vuokraajat asuttivat ja viljelivät Kuusistoa aina vuoteen 1950 asti. Kuusisto tuli Museoviraston omistukseen 1977, jolloin sen restaurointi aloitettiin. Julkisivut korjattiin asuun, joka niillä oli ollut 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Päärakennus kunnostettiin näyttelytilaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k202 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1760" ;
        skos:prefLabel    "Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9761>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Alvar Aallon keskustasuunnitelma" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2084.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=2084\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=2084\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>\n" , "Demokraattinen nyky-Suomi tarvitsi keskustan, joka sopeutuisi myös kasvaneen liikenteen vaatimuksiin.\n\nAallon suunnitelman lähtökohtana oli, että Helsinki oli 1900-luvun lopulla aivan toinen kuin vanhan empirekeskustan rakentamisen aikaan.\n\nUuden keskustan luonnollisin paikka oli siellä, missä pääliikenneväylät voitiin yhdistää: rautatieaseman, stadionin ja eduskuntatalon reunustama alue." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9761" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3130>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kannelmäen kirjaston historiikki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8000> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3129> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kannelmaen-kirjaston-historiikki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7971>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:44+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p276>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Löwenhielm "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:25:13.065+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:21:42.722+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39645 , koko:p40908 , koko:p34572 , koko:p40755 , koko:p37559 ;
        poi:description  "Ensimmäisessa rakennusvaiheessa vuosina 1753-1756 valmistui bastionin oikea siipi ja kylki ilman kasematteja sekä kärkikasematti, joka muodosti vasemman siiven ja kyljen. Vasen siipi ja kylki sekä osa oikean siiven puolustusmuuria saatiin valmiiksi toisessa rakennusvaiheessa 1773-1775. Oikean puolen edusta oli eskarpoitu. Pihanpuolella kasemattiaukot suljettiin puurakenteisin seinin ja oikean siiven kasematteihin muurattiin väliseiniä vielä ruotsalais-suomalaisen armeijan aikana.\nBastionien Löwenhielm ja Stromberg välille rakennettiin vuonna 1753 kurtiini. Bastioni Strombergin puoleinen pää rakennettiin merenlahteen tehdylle kivitäytölle. Kurtiinimuurissa oli kuusi ampuma-aukkoa eikä siihen kuulunut mitään sisätiloja tai ampumatasoa. Bastioni Löwenhielmin puoleisen pään edustan muuri rakennettiin eskarpoidulle kalliolle.\n\nKurtiini Stromberg-Löwenhielmin pohjoispuolelle suunniteltiin vuosina 1774-1792 innokkaasti laboratorioraveliinia tykistöä varten. Raveliini jäi kuitenkin kesken, vain hirsiarkuille tehty perustus kivitäyttöineen valmistui. Samalla paikalla on nykyään puisto. Laboratorioraveliinin muoto näkyy rantaviivan muodossa yhä.\n\nBastionin kasemattien pihanpuoleisiin aukkoihin muurattiin tiiliseinämät pian venäläisten valloitettua Viaporin, jo ennen vuotta 1812. Samalla puolustusmuureja korotettiin rintavarustuksella. 1860-luvun alussa bastionin oikeaan siipeen sijoitettiin palokalustovaja, jonka vuoksi korjattiin kasemattiaukkojen tiiliseiniä. Seinämien ovet ja kapeat ikkunat kunnostettiin karmeineen ja puitteineen. 1873 kolme kasemattia muutettiin talliksi ja vajaksi Viaporin linnoitusrykmentin sairaalaa varten. Kasemattien lattia tehtiin eri lähteiden mukaan joko mukulakivillä tai 1,5 tuuman paksuisella tiilimurskalla. Neljästä kasematista poistettiin maatäyttö ja tilalle tehtiin pärekatto. Vuonna 1888 talli siirrettiin kärkikasemattiin. Siihen kunnostettiin pilttuut kuudelle hevoselle ja kasemattiaukkoon rakennettiin ovi. Kaikki puolustusmuurin ampuma-aukot muurattiin ainakin osittain umpeen. 1893 vesikaton rakenteet (kattotuolit) uusittiin ja pärekate korvattiin pellillä. 1900-luvun vaihteessa bastionia käytettiin korjaus- ja ekipaasivarastona ja siellä oli pataljoonan talli.\n\nSuomen armeijan aikana bastioni on ollut varastona. Oikean olkakulman kasemattiin rakennettiin panssariovi, koska sitä käytettiin käsiaseiden patruunavarastona. Bastioni Löwenhielmin holveja kunnostettiin 1960-luvulla professori Heimo Rahtun ohjeiden mukaan vesitiiviillä betonilla kuten bastioni Stiernroosissakin. Pinta päällystettiin liuskekivin. Talvella 1992-93 bastionin kärjen kattamattomina olleisiin holveihin tehtiin peltikatteinen suojavesikatto.\n\nKurtiinimuuri on maastossa vielä näkyvissä. Viereisen Merisotakoulun rakennuksen D 12 vesijohto-, viemäri- ja lämmitysjärjestelmät ovat ehtineet tuhota muurista osan. Keskelle muuria on joskus tällä vuosisadalla mm. upotettu öljysäiliö, jonka tieltä muurikiviä on työnnetty rantaan päin.\n\nSeija Linnanmäki 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennustunnukset vuonna 1811 N 41 ja vuonna 1846 d)\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 17 18 20 34 40 LÖS 1 5-10 13-15 20-21 24-30 33-35.\nMV SL af Hällström, Olof, 28.6.1966. Pikku Mustasaaren varustusten korjausohjelma.\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL VIK D 73-77 93-94.\nVA VSA 14555 17038 17044 17082 17095.\n\nKuvat:\n\nKrA LÖS 5 vuodelta 1753. Julkisivu pohjoiseen Kruunuvuoren selälle sekä oikean sivun ja kyljen ulkomuuri.\nMV SL Valokuva-arkisto Bastionipiha ja vuonna 1993 rakennettu uusi suojakatto."@fi ;
        poi:history      "Ensimmäisessa rakennusvaiheessa vuosina 1753-1756 valmistui bastionin oikea siipi ja kylki ilman kasematteja sekä kärkikasematti, joka muodosti vasemman siiven ja kyljen. Vasen siipi ja kylki sekä osa oikean siiven puolustusmuuria saatiin valmiiksi toisessa rakennusvaiheessa 1773-1775. Oikean puolen edusta oli eskarpoitu. Pihanpuolella kasemattiaukot suljettiin puurakenteisin seinin ja oikean siiven kasematteihin muurattiin väliseiniä vielä ruotsalais-suomalaisen armeijan aikana.\nBastionien Löwenhielm ja Stromberg välille rakennettiin vuonna 1753 kurtiini. Bastioni Strombergin puoleinen pää rakennettiin merenlahteen tehdylle kivitäytölle. Kurtiinimuurissa oli kuusi ampuma-aukkoa eikä siihen kuulunut mitään sisätiloja tai ampumatasoa. Bastioni Löwenhielmin puoleisen pään edustan muuri rakennettiin eskarpoidulle kalliolle.\n\nKurtiini Stromberg-Löwenhielmin pohjoispuolelle suunniteltiin vuosina 1774-1792 innokkaasti laboratorioraveliinia tykistöä varten. Raveliini jäi kuitenkin kesken, vain hirsiarkuille tehty perustus kivitäyttöineen valmistui. Samalla paikalla on nykyään puisto. Laboratorioraveliinin muoto näkyy rantaviivan muodossa yhä.\n\nBastionin kasemattien pihanpuoleisiin aukkoihin muurattiin tiiliseinämät pian venäläisten valloitettua Viaporin, jo ennen vuotta 1812. Samalla puolustusmuureja korotettiin rintavarustuksella. 1860-luvun alussa bastionin oikeaan siipeen sijoitettiin palokalustovaja, jonka vuoksi korjattiin kasemattiaukkojen tiiliseiniä. Seinämien ovet ja kapeat ikkunat kunnostettiin karmeineen ja puitteineen. 1873 kolme kasemattia muutettiin talliksi ja vajaksi Viaporin linnoitusrykmentin sairaalaa varten. Kasemattien lattia tehtiin eri lähteiden mukaan joko mukulakivillä tai 1,5 tuuman paksuisella tiilimurskalla. Neljästä kasematista poistettiin maatäyttö ja tilalle tehtiin pärekatto. Vuonna 1888 talli siirrettiin kärkikasemattiin. Siihen kunnostettiin pilttuut kuudelle hevoselle ja kasemattiaukkoon rakennettiin ovi. Kaikki puolustusmuurin ampuma-aukot muurattiin ainakin osittain umpeen. 1893 vesikaton rakenteet (kattotuolit) uusittiin ja pärekate korvattiin pellillä. 1900-luvun vaihteessa bastionia käytettiin korjaus- ja ekipaasivarastona ja siellä oli pataljoonan talli.\n\nSuomen armeijan aikana bastioni on ollut varastona. Oikean olkakulman kasemattiin rakennettiin panssariovi, koska sitä käytettiin käsiaseiden patruunavarastona. Bastioni Löwenhielmin holveja kunnostettiin 1960-luvulla professori Heimo Rahtun ohjeiden mukaan vesitiiviillä betonilla kuten bastioni Stiernroosissakin. Pinta päällystettiin liuskekivin. Talvella 1992-93 bastionin kärjen kattamattomina olleisiin holveihin tehtiin peltikatteinen suojavesikatto.\n\nKurtiinimuuri on maastossa vielä näkyvissä. Viereisen Merisotakoulun rakennuksen D 12 vesijohto-, viemäri- ja lämmitysjärjestelmät ovat ehtineet tuhota muurista osan. Keskelle muuria on joskus tällä vuosisadalla mm. upotettu öljysäiliö, jonka tieltä muurikiviä on työnnetty rantaan päin.\n\nSeija Linnanmäki 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennustunnukset vuonna 1811 N 41 ja vuonna 1846 d)\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 17 18 20 34 40 LÖS 1 5-10 13-15 20-21 24-30 33-35.\nMV SL af Hällström, Olof, 28.6.1966. Pikku Mustasaaren varustusten korjausohjelma.\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL VIK D 73-77 93-94.\nVA VSA 14555 17038 17044 17082 17095.\n\nKuvat:\n\nKrA LÖS 5 vuodelta 1753. Julkisivu pohjoiseen Kruunuvuoren selälle sekä oikean sivun ja kyljen ulkomuuri.\nMV SL Valokuva-arkisto Bastionipiha ja vuonna 1993 rakennettu uusi suojakatto."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.150478775502364" ;
        wgs84:long       "24.979612302780197" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vastapäätä kadun toisella puolella oli Alkon kilpi. Samalla paikalla oli joskus ollut suosittu tanssiravintola, jossa Rehunen oli joskus käynyt.\" (S. 50.)" ;
  dcterms:description            "Rehunen käy keskustelemassa Elisen ammattitoverin Oilin luona tämän asunnossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2668> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Laakso"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843425/> ;
        wgs84:lat     "60.1939380812005" ;
        wgs84:long    "24.91338108332" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/laakso" .

[ dcterms:description  "Luku 11: Kuin kotona ostarilla. Lavastaja Tiina Paavilainen, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85>
] .

[ dcterms:description  "Outo kulkija vierailee öisin naisten asunnoissa Töölössä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6133>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5BBC53CB-16EE-4705-A8D4-3D7BBD484771> .

rky:p957  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella.\n\nTalvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Monet karjalaistaloille tyypilliset piirteet ovat kuitenkin säilyneet niin sisä- kuin ulkotiloissa sekä rakennusten sijoittelussa.\n\nKylien vanhaan vienankarjalaiseen elämänmuotoon ja rakennusperintöön liittyvät ortodoksiset hautausmaat, jotka sijaitsevat Suomussalmen Kuivajärven Kalmosaaressa ja Kuikkaniemessä sekä Rimmin Lapinniemessä Kuhmossa.\n\nSuomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Murhijärvellä, joka on edelleen kyläläisten kalapaikka, Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat edustavat alueen arkaaisinta rakentamista. Pyöröhirsiset kalamajat palautuvat kainuulaisen ja vienalaisen rakentamisen juurille: rakennukset ovat alun perin olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia.\n\nHieta- ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi maisema-alueella, joka on perustettu Kainuun ympäristökeskuksen 19.11.2001 tekemällä päätöksellä, ensimmäisenä luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.510438251,29.922997150 64.511518520,29.923436520 64.512343740,29.922254583 64.512978325,29.920778034 64.515215354,29.929289823 64.515202631,29.940800161 64.513875524,29.947308849 64.507962872,29.943192607 64.510438251,29.922997150" ;
        poi:history       "Suomussalmen vienalaiskylät syntyivät muistitiedon mukaan 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita (piekloi). Karkureilla oli nimetkin: Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow otti Suomen puolella nimen Huovinen. Perimätiedon mukaan Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai sieltä piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti myöhemmin Kuivajärvenniemelle asumaan. Kuhmon Rimmin karjalaiskylän synty ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Huovisten suvusta lähtöisin oleva Ontrei Huovinen osti Rimmilän talon.\r\n\r\nElämä vienalaiskylissä perustui maanviljelykselle. Oma merkityksensä oli myös kalastuksella, metsästyksellä, tervanpoltolla ja laukkukaupalla. Kylien henkinen ja aineellinen kulttuuri liittyi rajantakaiseen Karjalaan, jonne yhteydet olivat vilkkaat, kun taas yhteydet Kainuuseen ja sitä kautta Suomeen olivat lähinnä hallinnollisia. Kylät elivät verrattain eristyksissä muista kainuulaiskylistä. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja ennen Veihtivaaran kylää, joka on jo ollut \"Ruotshia\" - eli suomalaistaloja ja kainuulaisasutusta.\r\n\r\nSuomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuivajärvelle tie valmistui 1933 ja sieltä edelleen Hietajärvelle 1956."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3947" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun vienalaiskylät (Rimminkylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8183>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Mujunen, Tommi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8183" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8422>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:09:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8517>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Angleterre"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pub Angleterre" , "Angleterre" , "Angle" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1663657458642" ;
        wgs84:long           "24.93456706716" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8517" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6488>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Oulunkylän ensikoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ensikoti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> ;
        wgs84:lat            "60.2365791481286" ;
        wgs84:long           "24.9644506171358" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/oulunkylan-ensikoti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6727>
        dcterms:modified  "2009-08-05T18:05:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1577>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:47:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319871~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319872~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319873~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1814790~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8682>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1779289~S9*fin> .

rky:p1156  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vojakkala ja Topeno ovat etelähämäläisiä talonpoikaisia ryhmäkyliä, joiden kylärakenne on hyvin säilynyt ja rakennuskanta edustaa ajalleen tyypillistä, hyvin säilynyttä talonpoikaisrakentamista.\n\nTopenon kylän kantatalot, Hemmo, Sorri, Hurri ja Suutari, sijaitsevat selkeänä rivinä Topenojoen ja maantien varrella. Hemmon ja Hurrin 1800-luvulla rakennetut, suuret hirsiset päärakennukset muodostavat vanhan kylätontin eli isokylän liikenteellisen ja maisemallisen solmukohdan. Kylän rakennettu ympäristö on pääosin 1910- ja 1920-luvulta. Kyläkeskus on muodostunut koskipaikan tuntumaan. Joen rannoilla on merkkejä pitkästä myllyperinteestä. Iso-Peuran ja Hokkalan kantatalot sijaitsevat kyläkeskuksen ja joen eteläpuolella ns. pikkukylässä. Iso- ja pikkukylän väliin jää 1899 rakennettu ja 1923 laajennettu koulurakennus. \n\nKaartjärven pohjoisrannalla sijaitseva Vojakkala on Lopen vanhimpia kyliä. Kylän rakennukset sijaitsevat tiiviinä rykelmänä tienristeyksessä. Kylää ja vanhimpia kyläpeltoja rajaavat etelässä järvi ja muualla metsäalue. Vanhalla kylätonttilla sijaitsevat Kallelan, Lukanan ja Siukolan kantatilojen talouskeskukset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.778487206,24.141664007 60.781182410,24.146132034 60.782291496,24.150586736 60.782213665,24.156363056 60.782325282,24.161633427 60.780426947,24.168651115 60.770500915,24.157993110 60.774834651,24.139308219 60.778487206,24.141664007" ;
        poi:history       "Topenon kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1470 ja Vojakkalan kylä on asutettu todennäköisesti jo 1200-luvulla. Kylätontilla sijaitsevien Siukolan, Lukanan ja Kallelan päärakennukset ovat rakennettu tai laajennettu nykyiseen kokoonsa 1900-luvun alkuun mennessä. Kallela toimi kestikievarina 1800-luvun loppupuolella. Pekkala ja Ollikala siirtyivät isonjaon jälkeen kylän itäpuolelle.\r\n\r\nTopenon peltoalue on ollut lähes nykyisen laajuinen jo 1800-luvun alussa. Kylän vanhimpia nimeltä tunnettuja taloja ovat Hurri, Tirra, Hemmo, Suutari, Sorri, Hokkala ja Peura. Kylä on isostajaosta lähtien ollut jakautuneena vanhan kyläkeskuksen muodostamaan isokylään ja Vähä-Peuran, Iso-Peuran ja Hokkalan tilakeskusten muodostamaan pikkukylään, joskin pikkukylän paikalla asutusta on ollut jo 1600-luvulla. Hemmo ja Hurri sijaitsevat vanhoilla kylätonteilla ja ovat toimineet kestikievarina tai käräjätalona."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k433 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4463" ;
        skos:prefLabel    "Topenon ja Vojakkalan  kylät (Vojakkala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8777>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Viikinmäentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2198053418297" ;
        wgs84:long        "24.9855256497938" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/viikinmaentie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6987>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2146>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Vironniemen kasvatti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2145> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/vironniemen-kasvatti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i427>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki-laulu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9168> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i219> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9167> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-laulu" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Iidan mielestä Helsinki oli näyttänyt niin kauniilta, kun hän seisoi laivan kannella liikkeelle lähdettäessä. Miten komeita olivatkaan iso valkoinen luterilainen kirkko ja venäläinen kirkko kultaisine kupoleineen. Taivaskin näytti niin suurelta, ja siellä kiisi pilviä, jotka muodostivat isoja kaupunkeja, paljon isompia kuin Helsinki.\" (s. 72-73)" ;
  dcterms:description            "Aurora ja Iida lähtevät laivalla Helsingistä Kanadaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6390>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Jääkärinkatu 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Jääkärinkatu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1603332521964" ;
        wgs84:long           "24.9438563208144" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/jaakarinkatu-11" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9133>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:34:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i687>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kuin Juudas" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8402> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9218> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kuin-juudas" .

[ dcterms:description  "Oiva Kallio suunnitteli muutostyöt kun Särkän saaren linnoitus muutettiin pursiseura Merenkävijöiden ravintolaksi 1920-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8450>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9228>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Itäväylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1888091376117" ;
        wgs84:long        "25.0107773402883" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/itavayla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6724>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Söderström, Mikael"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Söderström, Mikke" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/soderstrom-mikael" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4695>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Entisaikain Helsinki. 6." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4889> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/entisaikain-helsinki-6" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7199>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sibeliuksen- ja Topeliuksenpuisto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7197> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7198> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7199" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7438>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2288>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:38:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9393>
        dcterms:modified  "2010-09-03T09:48:25+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Baaritiski oli heti oven edessä, jotta tilaaminen olisi mahdollisimman nopeaa. Puiset pöydät olivat täynnä tupakan polttamia täpliä, mutta perinteistä savua ravintolassa ei enää ollut.\" (s. 131)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2487> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8483>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9488>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Anttila, Raija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9488" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9727>
        dcterms:modified  "2011-07-29T15:26:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6984>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Häpeäpaalu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rakkarinniemi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        wgs84:lat            "60.1692203649172" ;
        wgs84:long           "24.9271112152912" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hapeapaalu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7698>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_236>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1620746~S9*fin> .

rky:p1652  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Palojoen kylämaisemalla on kansallista symboliarvoa, joka liittyy kansalliskirjailija Aleksis Kiveen syntymäkodin, elämän ja kirjallisen tuotannon välityksellä.\n\nAleksis Kivi, ensimmäinen merkittävä suomeksi kirjoittanut kirjailija, on syntynyt Palojoella. Kirjailijan syntymäkoti on Taaborinvuoren juurella Palojoen kylän vanhassa kyläkeskuksessa. Aleksis Kiven syntymäkoti on alunperin hänen isänsä, räätälimestari Erik Johan Stenvallin asuin- ja työhuoneekseen rakennuttama mökki.  Rakennus on nykyisin museokäytössä. Aleksis Kiven päivää eli suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään liputtaen 10. lokakuuta. Kiven hauta on Tuusulan kirkon hautausmaalla.\n\nAleksis Kiven syntymäkodin pihalta aukeaa näköala kohti Palojokea laskeutuvia viljelyaukeita ja Vuolteenmäkeä. Troskin, Ali-Lallan ja Yli-Hemmolan talouskeskukset ovat vanhan kylämäen etelään viettävällä rinteellä. Vaikka kylän rakennuskanta on uudistunut, ovat historialliset elementit, tiestö, peltojen sijainti, rakentamisen suhde maisemaan ja rakennusten perinteinen sijoitus pihapiirissä, säilyneet."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.422421120,24.866219418 60.422235910,24.866542102 60.422061436,24.866918465 60.421690918,24.867288947 60.421356789,24.867795297 60.421023672,24.868370928 60.421069012,24.869060182 60.421388884,24.869800684 60.421636986,24.870338267 60.421787060,24.871159103 60.421903961,24.872051329 60.422017638,24.872736140 60.422028683,24.873427662 60.422039725,24.874119193 60.422124642,24.875151942 60.422135675,24.875843467 60.422150013,24.876742554 60.421821360,24.877594656 60.421422048,24.878312923 60.420987537,24.878964109 60.420619099,24.879472716 60.420111826,24.879851935 60.419635338,24.880021376 60.418982447,24.879856139 60.418425494,24.879269598 60.417940196,24.878885857 60.417625884,24.878491131 60.417442864,24.877741564 60.417193606,24.877135022 60.417182580,24.876443601 60.417091053,24.874996093 60.417044647,24.874237782 60.416897118,24.873299904 60.416539543,24.872609566 60.416114855,24.871737606 60.415617465,24.870593641 60.415121082,24.869518680 60.414803421,24.868916573 60.414309240,24.867980059 60.413990466,24.867308859 60.413501906,24.866717983 60.413152179,24.866256560 60.412623657,24.866400072 60.412338365,24.865566184 60.412205806,24.864865310 60.412023822,24.864185210 60.411629921,24.863103746 60.410986776,24.861415995 60.410872019,24.860662333 60.410889529,24.859623086 60.410945664,24.858858204 60.411062453,24.857605015 60.411256400,24.856900236 60.411380962,24.856130826 60.411676415,24.855350155 60.412037988,24.854426591 60.412234236,24.853860142 60.412464663,24.853291288 60.412659701,24.852655566 60.412819531,24.851952973 60.413047713,24.851245862 60.413378430,24.850531972 60.413744436,24.849884924 60.414255068,24.849712818 60.414938820,24.849667660 60.415383316,24.849638302 60.415827818,24.849608943 60.416169694,24.849586361 60.416714503,24.849411979 60.417125850,24.849454000 60.417539430,24.849634283 60.417918929,24.849816967 60.418264154,24.850001774 60.418546599,24.850536890 60.418862108,24.851000481 60.419250434,24.851736242 60.419500932,24.852411905 60.419754765,24.853295122 60.420005255,24.853970816 60.420295488,24.854989925 60.420476399,24.855601008 60.420691587,24.856209848 60.421042367,24.856740412 60.421642499,24.857877744 60.422102573,24.858816560 60.422423612,24.859626115 60.422707137,24.860230525 60.422987321,24.860627527 60.423275282,24.861508512 60.423425323,24.862329353 60.423418751,24.862949402 60.423240516,24.863706413 60.423009683,24.864628205 60.422757298,24.865488339 60.422611836,24.865859216 60.422421120,24.866219418" ;
        poi:history       "Palojoen kylä oli Nurmijärven suurimpia. Sipoon hallintopitäjään kuuluneessa Palojoen kylässä oli 1560-luvulla 9 taloa. 1700-luvun puolivälissä laaditun pitäjänkartan mukaan Palojoki oli tiivis ryhmäkylä, joka oli jakautunut kahteen osaan. Kylän taloista oli viisi kukkulalla nykyisen Troskin talon lähellä ja toisen ryhmän muodostivat Taaborinvuoren etelärinteellä olevat kaksi taloa ja sotilastorppa. Isojaon aikaiset kantatilat ovat Mattila, Hemmola, Lalla, Heikkilä, Granni, Troski ja Maisi. Talojen halkominen ja kruunun uudistilojen perustaminen kasvatti kylän talolukua, joka oli vuonna 1800 jo 18. Useimmat uudistiloista sijaitsivat varsinaisen kyläkeskuksen ulkopuolella. \r\n\r\nAleksis Kiven syntymäkodin rakennutti 1824 Aleksis Kiven isä, räätälimestari Erik Johan Stenvall. Kauppias J. Fr. Groth osti talon 1890 ja teki siihen runsaasti muutoksia. Aleksis Kiven Seura perustettiin 1941. Seura hankki syntymäkodin omistukseensa 1947, minkä jälkeen rakennus saatettiin tilajaoltaan ja kattomuodoltaan alkuperäiseen asuunsa ja avattiin 1951 seuran hoitamana museona. Museo siirtyi Nurmijärven kunnan omistukseen 1965. Vuodesta 1953 kirjailijan leikkipaikalla Palojoen Taaborinvuorella on pidetty vuosittaiset Kivi-juhlat. \r\n\r\nAleksis Kivi syntyi  10.10.1834 ja asui mökissä kouluikään saakka.  Lukuisat paikat ja rakennukset Nurmijärvellä liittyvät Aleksis Kiven elämään, ja hän on käyttänyt niitä esikuvina teoksissaan. Tunnettuja ovat Jukolan ja Viertolan esikuvina pidetyt Ojakkala ja Raalan kartano. Nurmijärven kirkossa Aleksis Kivi pääsi ripille ja kirkonmäellä on edelleen kiertokoulun opettajan Costianderin talo. Aleksis Kivi asui viimeisen vuotensa veljensä mökissä Tuusulan rantatien varressa Krapin talon mailla. Kivi kuoli vuoden viimeisenä päivänä 1872 ja haudattiin Tuusulan kirkkomaalle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k543 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:museo , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1501" ;
        skos:prefLabel    "Aleksis Kiven Palojoki"@fi .

blue_route:c36  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s37 ;
        :source       blue_route:s36 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9130>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki calling" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9129> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9128> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9127> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9130" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7340>
        dcterms:modified  "2009-11-03T13:35:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7435>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pohjois-Haagan ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8020> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat         "60.2301763658572" ;
        wgs84:long        "24.8965181698804" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7435" .

[ dcterms:description  "Tarina tapahtuu Kalliossa, ennen kaikkea kuvitteellisella Kalliokadulla ravintolassa Kallion Kimmel." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9622> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8149>
        dcterms:modified  "2009-12-29T11:53:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Empirekorttelit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Empirekorttelit (kaupungintalokortteli Leijona ja sen ympärillä korttelit Elefantti, Sarvikuono ja Dromedaari) rakennettiin pääosin 1700–1800-luvuilla, osia myös 1900-luvun puolella.  Korttelit ovat kaupungin vanhinta ja arvokkainta säilynyttä osaa." ;
        wgs84:lat            "60.1684603399409" ;
        wgs84:long           "24.952544568579" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/empirekorttelit" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5645>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7DCBB85B-4624-4048-92C6-CF7170FDD13A> .

[ dcterms:description  "Tuomari Soratien ylellinen asunto ja Huldan palveluspaikka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8226> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8225>
] .

rky:p326  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sastamalan eli Karkun Pyhän Marian kirkko oli keskiajalla Pohjois-Satakunnan ja Pirkanmaan merkittävin seurakunnallinen keskuspaikka. Karkun laajasta emäseurakunnasta, joka kuuluu Ylä-Satakunnan vanhimpiin ja mainitaan jo 1320-luvulla, on vuosisatojen aikana erotettu lähes 20 seurakuntaa. Peltojen ja vesistön rajaamalla matalalla harjanteella on kirkon lisäksi vanha pappila ja sen maatila. \n\nKarkun keskiaikainen kivikirkko on omistettu Neitsyt Marialle. Kivikirkon pohjoispuolella olevan peruskiveyksen on oletettu liittyvän kirkon edeltäjään ns. Luukkaan kappeliin 1200-luvulta. Lisäksi kappelin puusta rakennetun runkohuoneen hirsiä lienee käytetty nykyisen kirkon länsipäätyyn. Nykyinen kaksilaivaiseksi suunniteltu, mutta holvaamatta jäänyt kivikirkko on rakennettu 1400-luvulla. Kirkon päädyt on madallettu 1860-luvulla tehdyssä korjauksessa. Samalla myös kirkon lautaholvi sekä kiinteä sisustus on uusittu kokonaisuudessaan.\n\nRautaveteen pistävän niemen kärjessä oleva korkea kellotapuli on rakennettu 1700-luvun lopulla Tukholman yli-intendentinviraston piirustusten mukaan. Entinen kirkkoherran pappila talousrakennuksineen kirkolle johtavan tien mutkassa on rakennettu 1838-1839. Pappila on sijainnut nykyisellä paikallaan todennäköisesti jo keskiajalla.\n\nKarkun vanha kirkko, kellotapuli ja pappila talousrakennuksineen liittyvät Rautaveden länsirannan laajaan kulttuurimaisemaan. Sastamalan kirkkomaisema on osa valtakunnallisesti merkittävää Karkku - Tyrvää -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.385451958,22.973000449 61.388103555,22.981270353 61.386877527,22.997090176 61.381048280,23.005305965 61.373842280,22.996807933 61.374680061,22.988986991 61.376043437,22.983650463 61.383629435,22.971740778 61.384670494,22.972768112 61.385451958,22.973000449" ;
        poi:history       "Sastamalan kirkko rakennettiin 1497-1505 Huittisten mestarin johdolla. Alkuperäisiin suunnitelmiin nähden kirkko jäi keskeneräiseksi, mm. kivirakenteisiksi suunnitellut asehuone, länsipääty ja holvit korvattiin puurakenteilla. Rakennusta tukevat kivipilarit rakennettiin 1797. Huonokuntoinen katto uusittiin 1866-1867, jolloin kattomuodoksi tuli alkuperäistä huomattavasti matalampi ja loivempi.\r\n\r\nKarkun vanha kirkko jäi pois käytöstä pitäjän uuden kirkon valmistumisen jälkeen 1913. Kirkkoa käytettiin mm. heinävarastona. Kirkon arvon palautus alkoi 1960-luvulla. Kirkkoa restauroitiin 1960-1962 ja päädyt korotettiin entiseen korkeuteensa ja uusi vesikatto tehtiin paanuista. Kirkon lattia korjattiin lattiasieniesiintymän takia 1978.\r\n\r\nPappila ja sen maatilan rakennukset ovat 1800-luvulta. Kirkon ympäristössä oli aikaisemmin lisäksi lukkarin talo, leikkaushuone ja viljamakasiini. Näistä viljamakasiini on säilynyt siirrettynä vanhan maantien varteen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1966" ;
        skos:prefLabel    "Sastamalan kirkkomaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9724>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Sota Helsingin kasvot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7841> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa     "Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/0002296.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2296\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2296\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9724" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7934>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:38:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7695>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Rancken, Torsten"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7695" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p239>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Itäinen rantavarustus "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:41:15.6+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:27:32.226+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39106 ;
        poi:description  "Itäisen rantavarustuksen harmaakivinen puolustusmuuri rakennettiin vuosina 1751-1757. Harmaakivimuurin takse maavallista muodostetut ampumatasanteet valmistuivat vasta vuonna 1788. Alkuaan itäinen rantavarustus oli osa nk. pohjoista rantavarustusta, joksi käsitettiin koko se linnoituksen osa, joka jäi keskusvarustusten pohjoispuolelle.\n\nItäisen rantavarustuksen muureja korotettiin venäläisten toimesta 1830-luvulla. 1860-luvusta lähtien varustuksesta alettiin käyttää nimitystä patteri 3. Patteri uudistettiin siten, että koko pohjoisin puolustusmuurin osa purettiin ja uuteen patteriin sijoitettiin neljä tykkiasemaa, jotka oli suunnattu viistoon kohti Särkänsalmea.\n\nPatterin ampumatasot kunnostettiin seuraavan kerran vasta vuonna 1904, jolloin sinne sijoitettiin neljä neljän naulan pronssitykkiä.\n\nHelena Rosén 1995\n\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla patteri 3\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja.\nTalvio, Paavo, 1982. Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2."@fi ;
        poi:history      "Itäisen rantavarustuksen harmaakivinen puolustusmuuri rakennettiin vuosina 1751-1757. Harmaakivimuurin takse maavallista muodostetut ampumatasanteet valmistuivat vasta vuonna 1788. Alkuaan itäinen rantavarustus oli osa nk. pohjoista rantavarustusta, joksi käsitettiin koko se linnoituksen osa, joka jäi keskusvarustusten pohjoispuolelle.\n\nItäisen rantavarustuksen muureja korotettiin venäläisten toimesta 1830-luvulla. 1860-luvusta lähtien varustuksesta alettiin käyttää nimitystä patteri 3. Patteri uudistettiin siten, että koko pohjoisin puolustusmuurin osa purettiin ja uuteen patteriin sijoitettiin neljä tykkiasemaa, jotka oli suunnattu viistoon kohti Särkänsalmea.\n\nPatterin ampumatasot kunnostettiin seuraavan kerran vasta vuonna 1904, jolloin sinne sijoitettiin neljä neljän naulan pronssitykkiä.\n\nHelena Rosén 1995\n\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla patteri 3\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja.\nTalvio, Paavo, 1982. Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.151010100907804" ;
        wgs84:long       "24.967161488533065" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1064>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Vanha Rööperi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8017> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i159> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i159> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/vanha-rooperi" .

[ dcterms:description  "Teos sisältää elämäkerrallisia kuvauksia Laajasalosta ja sen ympäristöstä. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4985> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Yliopiston kirjaston lukusalia kiertävä kolmannen kerroksen parveke oli yksinäistä miestä lukuun ottamatta tyhjillään, sillä vain harva kirjaston käyttäjä tarvitsi enää siellä säilytettäviä vanhoja eri alojen bibliografisia hakuteoksia.' (s. 30)" ;
  dcterms:description            "Tarinan henkilöiden tiet risteävät yliopiston kirjastossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9693> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922>
] .

rky:p586  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Punkaharju, noin seitsemän kilometrin pituinen kapea harjujakso, on Suomen tunnetuin jääkauden muodostelma. Kansallismaisemakokonaisuutta täydentävät merkittävät historialliset maisemamatkailuun, metsänhoitoon, terveydenhuoltoon ja maanpuolustukseen liittyvät arkkitehtuurinähtävyydet ja muistomerkit. \n\nPunkaharjulla sijaitseva Valtionhotelli on alueen vanhinta rakennuskerrostumaa ja se liittyy 1840 perustetun kruununpuiston historiaan. Korkealla harjulla sijaitsevan hotellin puinen päärakennus on rakennettu alkuaan 1845 intendentti E.B. Lohrmann suunnitelman mukaan kruununpuiston metsänvartijain asunnoksi ja matkailijoiden majoitustilaksi. Tätä tornillista, sveitsiläistyylistä rakennusta on laajennettu 1879, 1893 ja 1899 hotellin tarpeisiin. Erillinen, ns. Keisarinnan huvila on vuodelta 1898. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi pihapiirin 1896 valmistunut asuin- ja talousrakennus sekä viinikellari, hirsinen rantasauna ja laivalaiturin tuntumassa oleva rantapaviljonki. \n\nHotelli Finlandia, joka nykyisin on osa Punkaharjun kuntoutussairaalaa, rakennettiin 1914 Ivar ja Walter Thomén suunnitelmien mukaan moderniksi ensiluokkaiseksi hotelliksi kasvaneen matkailun tarpeisiin. Valtionhotelli ja Finlandia ovat Suomen maisemamatkailuun liittyviä keskeisiä rakennusmuistomerkkejä ja merkittävä historiallinen lisä Punkaharjun kansallismaisemassa.\n\nKruununpuiston perintöä vaalineen Metsäntutkimuslaitoksen rakennuskanta ja tutkimusmetsiköt sijaitsivat harjun keskeisessä osassa. Alue rakennuksineen siirtyi 2008 Metsähallitukselle.  Metsämuseo Lusto avattiin 1994, ja se edustaa harjun uusinta kulttuurikerrostumaa.\n\nPunkaharjun kansallismaisemassa sijaitseva Takaharjun parantola on rakennettu 1900-luvun alkupuolella Onni Tarjanteen kokonaissuunnitelman mukaan. Varsinainen parantola on lähes 135 metrin pituinen, pulpettikattoisten rakennusmassojen ja avoimien ulkohallien vuorottelusta koostuva sairaalarakennus. Parantolan alueella on entinen ylilääkärin jugendhuvila sekä puinen hoitajien asuinrakennus ja sen talousrakennus. \n\n\"Arkkitehti Tarjanne pyrki parantolan pohjaratkaisuissa ja myös konstruktioissa löytämään samalla taloudellisen ja lääketieteellisesti ajanmukaisimman ratkaisun. Merkittäväksi rakennustaiteelliseksi monumentiksi sen tekee varsinkin hienostunut fasadiarkkitehtuuri. Tyylillisesti se edustaa aikansa kaikkein edistyneintä suuntausta, joka nojautui kansainvälisiin rationalistisiin arkkitehtuuri-ideoihin ja poikkesi meillä yleisimmin suositusta kansallisromanttisesta jugendista\", luonnehti muinaistieteellinen toimikunta Takaharjun rakennusten säilyttämistä vaatineessa lausunnossaan 1966.\n\nSavonlinna-Elisenvaara -radalle (1908) valmistunut Punkaharjun asema on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen kansallisromanttinen rautatierakennus. Asema-alueella on poikkeuksellisen komea puusto, mm. pitkä lehmuskuja asemarakennuksen eteläpuolella. Tuunaansalmen sillan kupeessa on ratavartijan talo talousrakennuksineen. Tien toisella puolella on entinen lossivahdin talo. Asema-alue sijaitsee Punkaharjun luonnonsuojelualueella.\n\nPunkaharjun strategisesta merkityksestä kertovat venäläisten 1700-luvun lopulla ja Suomen sodan kynnyksellä kaivamat maavarustukset, joita on säilynyt maastossa eri puolilla harjua sekä Salpalinjan toisen maailmansodan aikaiset puolustusrakenteet."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.817472563,29.341292909 61.815015998,29.345318888 61.798711547,29.345934579 61.785438039,29.362972897 61.764236508,29.378891346 61.763663112,29.384512142 61.756013161,29.426048128 61.755324777,29.428929988 61.751976500,29.434480679 61.749407569,29.433539243 61.749442861,29.429015599 61.750324332,29.408555185 61.755875145,29.401753023 61.758727674,29.396235392 61.759926110,29.397010627 61.761237141,29.388757576 61.762583830,29.385660072 61.761447245,29.378732697 61.771046255,29.328893160 61.785475385,29.302132786 61.811196489,29.294532962 61.821939889,29.309135233 61.817472563,29.341292909" ;
        poi:history       "Harjun ainutlaatuisen kaunis luonto herätti suurta huomiota jo 1800-luvun alussa ja siitä tuli pian myös ulkomaalaisten suosima matkailu- ja nähtävyyskohde. Liikenteellistä merkitystä sillä on ollut jo varhain: maantie Viipurista Savonlinnaan on kulkenut harjun laella jo keskiajalla. Keisari Aleksanteri I, joka vieraili Punkaharjulla 1803, kehotti suojelemaan sen maisemia puunkaadolta ja kaskeamiselta. Alue lunastettiin valtiolle 1843 kruununpuistoksi. Punkaharjun luonnonkauneutta tekivät tunnetuksi J.L. Runeberg, joka vieraili vaimoineen harjulla juhannuksena 1838, sekä Zacharias Topelius vuoden 1851 matkansa jälkeen. Tieteellinen metsäntutkimus aloitettiin harjun rinteillä 1870-luvulla ja se on jatkunut meidän päiviimme. Metsäntutkimuslaitos (Metla) vaikutti alueella 1924-2007.   \r\n\r\nRautatieaseman historia nivoutuu kaikin tavoin Punkaharjun historiaan kruununpuistona ja matkailukohteena.  Asemarakennus on toiminut 1990-luvun loppupuolelta alkaen näyttely- ja opastuskeskuksena.\r\n\r\n1890-luvulla virisi useammalla taholla ajatus keuhkotautiparantolan perustamista. Suomen lääkäriseura ryhtyi ajamaan parantolan rakentamista Nummelaan ja Duodecimin perustama Osakeyhtiö Keuhkotautisten parantola ajoi Matti Äyräpään johdolla sairaalaa Punkaharjulle. Senaatti luovutti 1899 maksutta Punkaharjun, luonnonkauniilta Takaharjulta 43 hehtaarin maa-alan Duodecimin suunnittelemalle 100 potilaan parantolalle. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Onni Tarjanne yhteistyössä Keski-Euroopassa parantolarakentamiseen tutustuneen ylilääkäri Kalle Braxin kanssa. \r\n\r\nVakuutusyhtiö Suomen omistukseen 1922 tullut parantola toimi 1939-1964 sotilassairaalana, jonka jälkeen parantolan tulevaisuudesta käytiin vakava rakennussuojelukeskustelu. Kuntoutuslaitoksena nykyisin toimivaan Kruunupuisto-parantolaan on 1982 liitetty arkkitehtien Ivar ja Valler Thomén piirustusten mukaan Punkaharjun matkailijoita palvelemaan 1914 rakennettu ensiluokkainen Finlandia-hotelli.\r\n\r\nAlueelle perustettiin luonnonsuojelualue 1991. Punkaharju kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Punkaharju-Pakkasenharju."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k618 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:parantola , poio:asuinrakennus , poio:liikennepaikka , poio:matkailurakennus , poio:sairaala , poio:tie , poio:huvila , poio:linnoitus , poio:hotelli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2032" ;
        skos:prefLabel    "Punkaharju"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_732>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:58:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1419690~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8051>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:36:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8146>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mechelininkatu 16"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7065> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1726310114262" ;
        wgs84:long        "24.9191496564852" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8146" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6356>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:42:10+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p141>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85> ;
        dc:created       "05.10.2009 10:03" ;
        dc:modified      "05.10.2009 10:04" ;
        skos:prefLabel   "tieteellinen organisaatio"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_992>
        dcterms:modified  "2010-10-22T12:28:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1269670~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1268860~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7931>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Rehn, Elisabeth"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7931" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8645>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:00:29+0300" .

rky:p1119  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Härkäpään saaristolaiskylä on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen luonteensa ja rakenteensa.\n\nSuojaisaan merenlahteen viettävään rinteeseen muodostunut\nkeskiaikaisperäinen saaristolaiskylä on säilyttänyt perinteisen, pienimittakaavaisen luonteensa osittaisesta uudisrakentamisesta huolimatta. Rakennukset ovat sijoittuneet nauhamaisesti kapeaa, pohjois-eteläsuuntaista harjua pitkin kulkevan kylänraitin molemmin puolin. Nykyinen rakennuskanta kylän ydinosassa muodostuu talonpoikaistalojen pihapiireistä. Päärakennukset ovat pääasiassa ennen 1920-lukua rakennettuja. Joukossa on myös suurikokoisia mansardikattoisia huviloita 1910- ja 1920-luvuilta. Kylämiljööseen kuuluu myös kyläkauppa, koulu, paloasema, seurantalo ja pienvenesatama. Mäen korkeimmalla kohdalla kyläkuvaa hallitsee 1800-luvulla rakennettu tuulimylly."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.299427394,25.957852508 60.303829465,25.956635013 60.305575571,25.954917779 60.308586605,25.955315251 60.312915012,25.964653171 60.312814126,25.965959286 60.309655217,25.972301080 60.308225257,25.977555486 60.306705254,25.979946753 60.303560114,25.976717050 60.295893506,25.970116471 60.294647272,25.962044282 60.299427394,25.957852508" ;
        poi:history       "Härkäpään kylässä oli 1560-luvulla 9 taloa. 1700-luvun lopulla asutus sijoittui maantien varteen ja Lillholmenille kylästä itään. 1800-luvun loppupuolelle mennessä asutus oli levinnyt tienvartta myöten pohjoiseen ja etelään. 1920-luvulla asutus levisi kylää ympäröivien viljelyaukeiden reunoille ja tiivistyi 1940-luvun jälkeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:asuinrakennus , poio:tuulimylly , poio:talonpoikaistalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4247" ;
        skos:prefLabel    "Härkäpään kylä"@fi .

rky:p822  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kråkholman asemakaavallisesti poikkeuksellisen asuinalueen kaavaratkaisun lähtökohtana on käytetty alueen historialliseen maankäyttöön liittyvää elementtiä, maastoa jäsentäviä leveitä 1700-luvun kiviaitoja 1700-luvulta, joiden lomaan asuintalot on sijoitettu säteittäisesti. \n\nKråkholma on rakennettu Pietarsaaren Schaumanin sulfiittiselluloosatehtaan insinöörien ja toimihenkilöiden korkeatasoiseksi asuinalueeksi. Asemakaava muodostuu kehämäisistä kaduista ja niiden varrella olevista useista aukiosommitelmista, joissa tontit avautuvat säteittäisesti aukioiden ympärillä. \n\nYhdestätoista korttelista koostuva yhtenäinen asuinalue on sopeutettu maastoon. Alueelle on luonteenomaista rannikon mäntypuusto ja 1700-luvulta periytyvät tilusten ympäryskiviaidat, jotka rajaavat tontteja. Ohuesti rapatut ja kapearunkoiset, L-kirjaimen muotoiset toisiinsa kiinni rakennetut asuintalot muodostavat muurimaisia aiheita tonttien sisälle. Atrium-tyyppiset pihapiirit korostavat piha-alueen yksityisyyttä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.690747802,22.713298667 63.691972919,22.716302667 63.692121346,22.717009520 63.690490356,22.719133397 63.689022107,22.721063742 63.688720953,22.721466514 63.687977353,22.719211233 63.687181798,22.718625205 63.687369839,22.717566784 63.687798939,22.716662117 63.688557132,22.714842274 63.688843051,22.715532906 63.690747802,22.713298667" ;
        poi:history       "Kråkholman asuinalueen asemakaavan ja rakennukset suunnitteli arkkitehti Egil Nordin 1962. Alue rakennettiin toimintaansa laajentaneen Oy Wilhelm Schauman Ab:n sulfiittiselluloosatehtaan työntekijöille. Rakennushanke ei ollut tehtaan vaan Pietarsaaren kaupungin, tehtaan toimiessa taustavaikuttajana työntekijöittensä asuntoasiassa. Asuinrakennukset valmistuivat pääosin 1960-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3971" ;
        skos:prefLabel    "Kråkholman asuinalue"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6918>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4064>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Maineikas Marjis" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7941> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6835> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i94> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/maineikas-marjis" .

rky:p1379  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lammaistenlahden arvokas kulttuurimaisema muodostuu Kokemäenjoen kapeikossa sijaitsevan kosken pohjoisrannalla olevan Pirilän kylän vanhasta asutuksesta, eteläpuolella olevista Huovintiestä, Torttilan ja Lammaisten kylän talonpoikaistaloista sekä kosken kahlinneesta voimalaitoksesta. \n\nPirilän kylän taloja vanhan kylätien varrella ovat Yli-Priian, Yli-Futka ja Heikkilä. Torttilan vanhaa rakennuskantaa edustavat maantiessä kiinni oleva Tolvin talon rakennusryhmä sekä Kangasniemen tila. Lähellä Harjavallan voimalaitosta Nakkilan puolella on Lammaisten kylään kuuluva merkittävä Uuloon talon rakennusryhmä. Uulon talon pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi pirttirakennus ja kivinavetta.\n  \nNakkilan ja Harjavallan rajalla Kokemäenjoessa oleva vesivoimalaitos on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema. Se on varhaisimpia suurvoimaloita. Voimalaitos on valmistunut 1939 ja sen komea teollisuusarkkitehtuuri liittyy laajempaan Kokemäenjoen voimalaitokset -kokonaisuuteen (ks. erillinen kohde). Voimalaitoksen asuntoalue on puistokujanteen päässä kosken etelärannalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.331666555,22.109954222 61.332025446,22.111354254 61.333173684,22.112844096 61.334114678,22.111307469 61.334637650,22.111205235 61.335818248,22.115836466 61.335814243,22.116319430 61.336054537,22.117080635 61.335595850,22.116293765 61.334563442,22.119821401 61.333280130,22.117872490 61.331273624,22.116098500 61.331634932,22.110152138 61.331666555,22.109954222" , "61.336849391,22.118444418 61.338923164,22.112202484 61.338704974,22.110503755 61.341103894,22.108051950 61.340870322,22.104904554 61.342487548,22.107079463 61.345605571,22.108291697 61.346943996,22.112347145 61.344657559,22.115372104 61.341959343,22.115777367 61.339692316,22.119353058 61.338283879,22.120905793 61.336849391,22.118444418" ;
        poi:history       "Lammaistenlahti oli keskiajalla merkittävä markkinapaikka, jonka kautta Huovintie on kulkenut Kokemäeltä Ulvilaan. Koskipaikka oli keskiajalta aina 1900-luvun alkuun saakka merkittävä lohen ja siian pyyntipaikka.\r\n\r\nPirilän Heikkilän päärakennus valmistui 1800-luvun puolivälissä, ja nykyasu syntyi 1919 laajennuksessa. Yli-Futkan päärakennus rakennettiin 1800-luvulla.  \r\n\r\nKosken eteläpuolella olevassa Torttilan kylässä pidettiin 1700-luvulla muutamina vuosina markkinat. Kangasniemen, joka 1500-luvulla tunnettiin nimellä Keisari, päärakennuksen runko rakennettiin 1850-luvulla. Rakennuksen keskiosa korotettiin kaksikerroksiseksi 1923. Talousrakennukset valmistuivat 1900-luvun alkupuolella.\r\n\r\nNakkilan Lammaisten kylän Uulon talon päärakennus rakennettiin 1800-luvun alkupuolella, ulkoasu valmistui 1909 tehdyssä korjauksessa. Pirttirakennus valmistui 1800-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k079 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1613" ;
        skos:prefLabel    "Lammaistenlahden kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6353>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Sederholmin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Söderholmin talo " ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7432> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        wgs84:lat            "60.1686149551865" ;
        wgs84:long           "24.9542369611047" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sederholmin-talo" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rastilan leirintäalueella Vuosaaressa oli satakuusikymmentäviisi asuntovaunupaikkaa ja sata paikkaa teltoille. Puolen tunnin etsiskelyn jälkeen Tiihonen löytyi makoilemasta tutulla kukikkaalla kumipatjalla. Nyt patja ei ollut ränsistyneen liiterin vaan tuliterän asuntovaunun edustalla. Vaunun vieressä jökötti uutuuttaan kiiltävä tummansininen Renault.\"" ;
  dcterms:description            "Murhasta epäilty Veikko Tiihonen majailee Rastilan leirintäalueella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2168> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i90>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7067>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8642>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Suolaista ja makeaa" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8643> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1995." ;
        th:lisatietolinkki  "http://elonet.fi/title/ek3ges/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8197> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8641> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8640> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8195> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8642" .

rky:p1021  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympäristökokonaisuuksia, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkää ja monipuolista  asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen.\n\nOnaksen suuri saari ja sen lähisaaret Fåfängholmen, Björkholmen, Halsholmen, Svedjeholmen, Granholmen, Vikudden, Krokholmen ja Killingholmen ovat vanhaa maatalouden ja omavaraiskalastuksen aluetta. Saaret ovat Onaksen maatiloja lukuun ottamatta kallioisia, metsävaltaisia ja niissä on vain vähäisiä peltotilkkuja tai niittyjä. Onas on Porvoon merialueen luotsitila.\n\nNorrgårdin ja Södergårdin saaristo-oloissa poikkeuksellisen komeat talonpoikaistalot talousrakennuksineen muodostavat hienon kylänäkymän Onaksen Hemvikenin maisemassa. Onaksen saariryhmässä on Rågskärissä ja Andersholmenilla muinaismuistolain rauhoittamat kiviladelmat, jatulintarhat.\n\nPirttisaaren, Hamnholmenin ja Lästholmenin saarten väliin jäävässä suojaisessa Hemvikenissä sijaitsee Pirttisaaren kalastaja- ja luotsikylä. Asutus on yhtenäistä ja säilyttänyt hyvin perinteisen luonteensa, vaikka rakennukset ovatkin enimmäkseen kesäkäytössä. Saarilla on pienimuotoisen viljelyn ja laiduntamisen jäljiltä umpeutuvia niittyjä.  Hamnholmenilla on rakennussuojelulailla suojeltu luotsitalo. Aiemmin luotseille kuulunut laivojen tullaus siirrettiin tullilaitokselle 1838 ja sitä varten perustettiin tulliasema Pirttisaaren Svartvikeniin. Tulliaseman paikalla on nykyään merivartioasema.\n\nUlkomerellä sijaitseva, aikoinaan Onaksen tilaan kuulunut Söderskär muodostuu joukosta lähes puuttomia kallioluotoja. Söderskärin majakka ja sen henkilökunnan rakennukset ovat vuodelta 1862 ja siihen sillalla yhdistetyllä Luotsisaarella oleva luotsitupa vuodelta 1915. Kahdeksankulmainen majakka on noin 32,5 metriä korkea ja siinä on vielä jäljellä alkuperäinen lyhtykoju ja Ranskassa valmistettu, kristalliprismoista muodostuva Fresnel-linssistö. \n\nSöderskärin majakkayhteisön rakennukset ja viereisellä saarella sijaitseva luotsitupa muodostavat avoimesta luonnonmaisemasta selkeästi erottuvan kokonaisuuden, jossa korostuvat merenkulun virkamiesyhteisölle tyypilliset piirteet, merellisyys ja eristyneisyys. Söderskär on Suomenlahden parhaiten säilyneitä historiallisia majakkasaaria.\n\nOnaksen saaristoon kuuluu myös Pirttisaaresta koilliseen sijaitseva Långholmen Tämä asumaton saari osoitettiin kausiluontoista kalastusta varten vuonna 1948 Porkkalan Mäkiluodosta vuokra-alueelta siirretyille 14 kalastajalle. Valtion vesillä tapahtunut silakan ja kilohailin pyynti päättyi 1956 kun kalastajat palasivat Kirkkonummelle. Saari jäi heidän ja heidän jälkeläistensä haltuun ja 1970-luvulla suoritetun lohkomisen jälkeen sisälahdelle on syntynyt erikoislaatuinen tyyppipiirustuksin toteutettu kesäkylä, jossa on kymmenkunta aivan vesirajaan sijoitettua kesämökkiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.209187652,25.528055157 60.209443297,25.536344862 60.205911789,25.544652828 60.201487698,25.542444577 60.206003717,25.531672845 60.207560951,25.528646171 60.209187652,25.528055157" ;
        poi:history       "Porvoon läntisten ulkosaarten Onaksen, Pirttisaaren ja Söderskärin historia ja asutus liittyvät luotsaustoimintaan. Onaksen talonpojalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla. Luotsien vahtipaikat olivat eri kausina Andersholmenilla, Rågskärillä ja Pirttisaaren Hamnholmenilla kunnes luotsaus siirrettiin Söderskärin Bastulandetille 1904. Päivystys siellä päättyi vuonna 1961. Luotsitaloista on jäljellä vielä Rågskärin ja Söderskärin luotsituvat sekä Hamnholmenin luotsitalo sekä luotsien omia asuintaloja eri saarilla Onaksen saaristossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4056" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat (Onas)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9356>
        dcterms:modified  "2010-08-04T09:35:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6852>
        dcterms:modified  "2009-09-01T13:51:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6947>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1985" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1985" .

rky:p1281  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanhankaupungin ja Koskelan vesi- ja viemärilaitoksen rakennuskanta ilmentää pääkaupungin kunnallistekniikan kehitystä varhaisvaiheista 1800-luvulta nykypäiviin. Vanhassakaupungissa on Vantaanjoen rannoilla toiminut vesivoimaa ja vettä käyttäviä tuotantolaitoksia aina 1550-luvulta lähtien.\n\nHelsingin vesilaitoksen vanhimmat punatiiliset rakennukset ryhmittyvät Vantaanjoen suuhun. Kuninkaankartanonsaarella on suorakaiteen muotoiset 1895 rakennetut suodatinaltaat, joiden nykyinen usean muutoksen jälkeinen ulkoasu on ilmeisesti Gunnar Taucherin suunnittelema. Eteläkärjessä on 1914 katettu John Lilljan suunnittelema pyöreä suodatin- ja saostusallasrakennus. Kuninkaankartanonsaaren kolmas suuri laitosrakennus on 1909 valmistunut Hj. Åbergin suunnittelema pikasuodatinlaitos. Siihen liittyvä pieni tasauskaivo on Gunnar Taucherin suunnittelema. Kosken partaalla ovat lisäksi puinen, Karl Af Segerstadin 1909 suunnittelema vesilaboratoriorakennus ja tiilinen 1910 rakennettu vedenottamo. Rakennukset ovat Tekniikan museon käyttössä.\n\nKosken länsipuolelle Vanhankaupungin rantaan sijoittuvat punatiilinen 1884 valmistunut mylly, vesilaitoksen 1931 valmistunut ilmeisesti Gunnar Taucherin suunnittelema höyrypumppulaitos ja ensimmäinen 1876 valmistunut turbiinipumppulaitos. Kaikki rakennukset ovat Voimalamuseon käytössä.\n\nVesilaitoksen vanhat rakennukset jokisuussa korvannut Koskelan laitos on rakentunut 1920-luvulta alkaen. Saostuslaitoksen vanhin osa vuodelta 1928 on Gunnar Taucherin suunnittelema. Saostusaltaita on laajennettu 1939 John Lilljan ja 1963 Bertel Saarnion suunnitelmin. Suodatinlaitos altaineen ja pumppuasemineen on 1960-1970-luvuilta.\n\nVesilaitoksen työnjohtajien ja -tekijöiden kolme asuinrakennusta, ylikonemestarin ja koneenhoitajan tiilirakennus vuodelta 1899 sekä kymmenkunta vuotta myöhemmin vesilaitoksen asunnoiksi otetut puurakennukset, ovat pihapiireineen Hämeentien varrella vastapäätä Voimalamuseota."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.216834346,24.978123407 60.218191280,24.977671226 60.218714418,24.977897883 60.219363547,24.977635031 60.219301193,24.976991415 60.219252849,24.975977143 60.220247423,24.974819025 60.221218633,24.975142327 60.221687707,24.976438906 60.221692140,24.977423808 60.220089788,24.979603255 60.219470029,24.979819303 60.218452607,24.980187399 60.217818258,24.980801505 60.217374553,24.981976395 60.217124880,24.982405293 60.216733393,24.983677864 60.215636377,24.985237981 60.215426990,24.985346702 60.215038436,24.982967745 60.215299037,24.980689860 60.215884076,24.980299144 60.215805895,24.979888634 60.216295089,24.979384557 60.216248735,24.978287636 60.216834346,24.978123407" ;
        poi:history       "Kustaa Vaasa perusti kuninkaankartanon Helsinginjoen, nykyisen Vantaanjoen suulle 1550. Saarella koskien äärellä sijainnut kartano toimi parikymmentä vuotta. Kosken vesivoima on pyörittänyt myllyä 1550-luvulta alkaen jokseenkin keskeytyksettä vuoteen 1915 saakka. Kosken ympäristössä on pitkään ollut teollisuutta, mm. saha 1735-1840, värjäämö ja polttimo 1700-luvun lopussa, myöhemmin mm. panimo ja tiilitehdas. \r\n\r\nHelsingin kaupunki suunnitteli 1860-luvulla Vantaanjoen vesivarojen hyödyntämistä vesijohtolaitokseen. Laitoksen rakentaminen aloitettiin 1872 itävaltalaisen yrityksen toimesta insinööri Robert Huberin johdolla, 1875 vesijohtolaitos siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Ensimmäisenä, vuoteen 1877 mennessä, valmistuivat suodatinallas Kuninkaankartanonsaareen, kivipato ja kosken länsirannan turbiinipumppulaitos, rautasilta valmistui 1889. Vantaanjoen suodatettu vesi pumpattiin Alppilan vesitorniin koskesta voimansa saavilla vesiturbiinipumpuilla 1876 alkaen. Alppilasta vesi johdettiin edelleen kaupunkiin. \r\n\r\nJoen länsirannalle turbiinipumppulaitoksen eteläpuolelle rakennettiin uusi tiilinen vesivoimalla toimiva mylly 1884 ja pohjoispuolelle höyrypumppurakennus 1890, joka korvattiin uudella höyryvoimalalla 1931. Vesilaitoksen turbiinipumppulaitos pumppuineen ja höyryvoimala sekä mylly ovat toimineet Helsingin kaupunginmuseon Voimalamuseona vuodesta 2000. \r\n\r\nVesilaitoksen Kuninkaankartanonsaaren rakennuksia laajennettiin 1950-luvulle asti. Saarelta ryhdyttiin siirtämään toimintoja Vantaankosken pohjoispuolelle Koskelaan, jonne rakennettiin 1928-30 mm. uusi saostuslaitos. 1970-luvun taitteessa siirrettiin Koskelaan mm. suodatinlaitos, pumppuasema ja puhdasvesialtaat, otsonointilaitos rakennettiin sinne 1978. Vedensuodatus Kuninkaankartanonsaaressa loppui 1970 ja kaikki vedenkäsittely 1972. Tekniikan museon säätiö perustettiin 1969 ja tekniikan museon näyttelytoiminta vesilaitoksen entisissä tiloissa aloitettiin 1972."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:silta , poio:pihapiiri , poio:mylly , poio:museo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4658" ;
        skos:prefLabel    "Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset"@fi .

blue_route:s22  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Heinävarasto B33"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p205> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Heinävarasto B33"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5014>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:43:25+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanin henkilöt käyvät usein Anglessa, joka on esimerkiksi tikanheitosta innostuneelle Lasse Kallionpäälle kuin toinen koti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2129> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8517>
] .

rky:p1615  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Backas - Elannon suurtila on komea esimerkki osuusliikkeen 1900-luvun alkupuolen elintarviketuotantotilasta ja se liittyy keskeisesti suomalaisen osuustoiminnan historiaan. Osuusliike Elannon laajaa tuotantoaan varten Backaksen kartanon talouskeskukseen rakennuttama punatiilinen talous- ja asuinrakennuskokonaisuus on yhtenäinen ja edustava. \n\nBackaksen kartano sijaitsee keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varrella. Osuusliike Elanto on tuottanut kartanon mailla pääosan pääkaupunkiseudulla myymistään elintarvikkeista. Tiilirakennukset on rakennettu samalla tilalla sijainneen Elannon tillitehtaan tiilistä. Talli vuodelta 1921 on arkkitehti Henrik Helinin suunnittelema. Vanha 1870-luvun navetta on 1926-1927 muutettu sikalaksi ja yhdistetty tallin kanssa yhtenäiseksi rakennusmassaksi arkkitehti Urho Åbergin suunnitelmin. Hänen suunnittelemansa navetta on rakennettu pian tämän jälkeen. Alueella on lisäksi joukko samanikäisiä tiilisiä talous- ja asuinrakennuksia. \n\nTalouskeskus peltoineen on suurmaataloudesta kertova saareke kaupungistuneessa ympäristössä. Backaksen ratsutilan puisen päärakennuksen runko on rakennettu 1818 ja siivet 1844. Päärakennus on uudistettu 1920-luvun lopulla ilmeisesti arkkitehti Antero Pernajan suunnitelmin. Etelästä johtaa puukujanne päärakennukselle ja sitä ympäröivään laajaan puistoon. \n\nSamaan maisemakokonaisuuteen kuuluu viljelyaukean ympäröimä vanha kapteenin virkatalo Petas, jonka aumakattoinen päärakennus on 1850-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.286111126,24.949815694 60.286175549,24.951365515 60.286889045,24.951238508 60.286942489,24.953376378 60.287720429,24.953451271 60.287750042,24.957141619 60.287625135,24.957942040 60.287099959,24.957514724 60.286420977,24.957544702 60.285853643,24.957868308 60.285479415,24.958339928 60.284670706,24.956405181 60.283025784,24.953850646 60.278119199,24.959186165 60.276620448,24.959084197 60.276862421,24.953545410 60.278127388,24.952503195 60.278214473,24.951110274 60.278137496,24.948829629 60.278524377,24.947522907 60.278382650,24.945529979 60.276640302,24.939781674 60.276001865,24.936137650 60.277195838,24.934269153 60.278817922,24.934481223 60.279618954,24.932351388 60.280992483,24.931376424 60.281680921,24.930425742 60.283021008,24.929760626 60.286635494,24.942610659 60.285458268,24.944605591 60.285746985,24.946828703 60.286111126,24.949815694" ;
        poi:history       "Backaksen rustholli muodostettiin 1600-luvulla Helsingin pitäjän Veromiehen kylän kantatilasta ja siihen liitetystä autiotilasta. Kartanon päärakennuksen rakennutti 1818 ilmeisimmin luutnantti ja nimismies Nils Jonas Gunnar Ehrenkrona, joka omisti tilan 1812-1817. Seuraavan omistajasuvun Hagelstamin omistuksessa tilaa kehitettiin ja siihen liitettiin useita maatiloja. \r\n\r\nOsuusliike Elanto hankki Backaksesta lähes 700 hehtaaria maata 1916 turvatakseen omavaraisuutensa ja tuottaakseen elintarvikkeita myymälöihinsä ja ravintoloihinsa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Elanto hankki omistukseensa runsaasti muitakin tontteja ja kiinteistöjä.\r\n\r\nOsuusliike Elanto, pääkaupunkiseudun osuuskauppa, ja Helsingin Osuuskauppa olivat syntyneet kansainvälisen osuustoiminnan suomalaisina vastineina 1900-luvun alussa. Suomalaisen osuustoiminnan käynnisti siirtyminen agraariyhteiskunnasta teolliseen ja omavaraistaloudesta kaupankäynnin yhteiskuntaan.\r\n\r\nElanto perustettiin 1905 leipomoalan tuotanto-osuuskunnaksi. Sörnäisistä, läheltä satamaa ja työläisten asuntoalueita hankittiin Hämeentien varrella oleva tontti 1906, jolle rakennettiin monipuolinen elintarviketuotantoalue. Elanto laajeni pian laaja-alaiseksi kulutusosuuskunnaksi, joka perusti mm. pääkaupunkiseudulle leipä- ja maitokauppoja lähes jokaiseen kaupunginosaan. (Ks. erillinen kohde Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen.) \r\n\r\nBackas liittyi Elannon tuotantotoimintaan. Peltojen ja eläinten lisäksi tilalla oli laaja puutarhaviljelmä sekä kolme suurkasvihuonetta tomaatti- ja kurkkuviljelyä varten.  Elannon ravintoloiden, leipomon ja oluttehtaan ruokajätteet puolestaan kuljetettiin Helsingistä Backaksen sikojen ruoaksi.\r\n\r\nElanto perusti tilalle tiilitehtaan, jonka tuotteilla rakennettiin tilan ulkorakennukset; talli, navetta, suursikala sekä henkilökunnan asuintaloja. Tiiliä käytettiin myös muihin Elannon tarpeisiin; mm. Veromiehenkylän kansakoulu rakennettiin kartanon tiilistä ja kartanon maalle. Vanha päärakennus toimi tilanhoitajan asuntona ja konttorina. \r\n\r\nTalvisodan aikana, Elannon hallintoneuvostossa ja osuusliikkeen toimitusjohtajana toimineen Väinö Tannerin ollessa Risto Rytin hallituksen ulkoministeri, Suomen hallitus kokoontui Backaksen päärakennuksessa. Backaksen tiloja käytettiin myös valtionarkiston hajasijoituspaikkana Helsingin pommitusten aikana.\r\n\r\nSotien jälkeen Vantaan kaupungin kasvu, siirtoväen asuttaminen, Helsinki-Vantaan lentokenttä, Kehä III ja teollisuusalueet pienensivät vähitellen kartanon maa-alueita. Maatalous keskellä kasvavaa kaupunkia muuttui mahdottomaksi ja Elanto luopui maa-alueista kartanon tilakeskusta ja lähipeltoja lukuunottamatta. Backaksen entisille maille on rakennettu mm. Veromäen ja Kartanonkosken asuinalueet."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k092 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4836" ;
        skos:prefLabel    "Backas - Elannon suurtila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i552>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i551> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9233> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/jumala-rankaisee-helsinkia-tana-yona" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7064>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Vinssi, ruokala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ruokala Vinssi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1667628214426" ;
        wgs84:long           "24.9653837759974" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7064" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7303>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_459>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1904048~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1505844~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1896743~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9353>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Sirpalesaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1521303439456" ;
        wgs84:long        "24.9423743516567" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sirpalesaari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5608>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D0A4C914-7536-4BF2-B6A7-C42BDF38ABA9> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7563>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1785835~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_101>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7658>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kirja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kirja" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8339> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1759739294641" ;
        wgs84:long           "24.9561901810754" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7658" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2747>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1589766~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1027>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Tuulisella terassilla [Edelmann]" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7874> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7874> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tuulisella-terassilla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9852>
        dcterms:modified  "2012-06-19T14:19:07+0300" .

rky:p549  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ulvilan Pyhälle Olaville nimetty kirkko kuuluu hyvin säilyneiden keskiaikaisten kirkkojen joukkoon. Kirkon ympäristö, kirkonkylän kantatilat Trumetari, Saari, Isokartano sekä kauempana jokivarressa olevat kirkkoherranpappila Gammelgård ja vanhemman kirkon paikka, Liikistö, muodostavat arvokkaan historiallisen kokonaisuuden. Kirkon ja pappilan välisillä pelloilla sijaitsee Ulvilan keskiaikaisen kaupungin autioitunut paikka. \n\nKirkkojuovan, vähäisen Kokemäenjoen haarautuman varrella oleva Pyhälle Olaville nimetty kirkko on nk. Satakunta-ryhmän kantakirkko. Harmaakivikirkon länsipäädyssä on kulmatiilistä koostuva ristiin liittyvä porrasfriisi, sakariston päädyssä suuri kolmiapilakomero. Päädyissä on myös vaakunakilpien muotoiset komeroaiheet. Ulkoseinissä ja nurkissa on kontreforit. Paanukattoa kannattavat kattotuolirakenteet lienevät keskiaikaiset. Yksilaivaisessa kirkkosalissa on kolme traveeta. Ns. Sture-tyyppiset tähtiholvit nousevat sisäseinien voimakasrakenteisista, kulmistaan profiloiduista kuoppakapiteelisista pilastereista.\n\nKirkkosalin sisustukseen kuuluvat keskiaikaistyyppinen muurattu alttaripöytä ja sen molemmilla puolilla olevat katokselliset papin ja piispan penkit. Erillisten taideteosten lisäksi kirkossa on keskiaikaisia hautakiviä sekä Suomen hienoimpiin 1600-luvun hautapaasiin kuuluvat Gödik Fincken ja hänen vaimonsa Elisabeth Boijen sekä Axel Kurjen hautakivet.\n\nLounaissuomalaista tyyppiä edustava kellotapuli valmistui 1757. Sipulikupoli on korvattu suipolla huipulla 1862 tehdyssä korjauksessa.\n\nKirkon vieressä pihapuiston keskellä oleva kappalaisen pappila Lutiska on vuodelta 1802, rakennuksen vuoraus on 1800-luvun loppupuolelta. \n\nIsokartanon puiston ympäröimä kaksikerroksinen päärakennus on 1700-luvun loppupuolelta, nykyasu on pääosin 1800-luvun puolivälin korjauksista. Pihapiiriin kuuluu vanhoja talousrakennuksia. Saaren kaksikerroksiseen päärakennukseen vuodelta 1805 liittyy laaja puisto ja puutarha. Trumetarin empiretyylinen päärakennus ja siihen liittyvä viistokulmainen kuisti ovat 1800-luvun puolivälistä.   \n\nKokemäenjoen varrella on Gammelgårdin kirkkoherranpappilan kookas, uusrenessanssityylinen, päärakennus vuodelta 1894.  Pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia ja puisto. Pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla.\n\nPappilan itäpuolella olevalla Liikistön vanhalla kirkkomaalla on muinaisjäännösalue, jossa on mm. 1200-1300-luvuille ajoittuva hautausmaa ja mäenkumpare käräjäkivineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.444765012,21.883760310 61.443523012,21.883353482 61.442018973,21.884107586 61.440779314,21.886083037 61.439539651,21.890027013 61.438925442,21.891136422 61.437729586,21.892532805 61.437139732,21.893902878 61.436586710,21.895082968 61.436157721,21.895690853 61.433339317,21.885188796 61.432943677,21.883726028 61.432293109,21.884262721 61.431700122,21.884758955 61.430636456,21.887089124 61.430339476,21.887604089 61.431005057,21.888864357 61.430186076,21.891237387 61.429934183,21.892253272 61.430539209,21.893918671 61.431322653,21.895633908 61.431300316,21.896717532 61.431180595,21.897895933 61.431083701,21.898834377 61.430245162,21.899524006 61.429532840,21.898003087 61.429563950,21.896501438 61.429502711,21.895879365 61.429208963,21.895485269 61.428958962,21.894836037 61.428521321,21.893933191 61.427611480,21.893555665 61.427572710,21.897222630 61.427578706,21.898699370 61.424393855,21.902579805 61.423714208,21.899762683 61.424081918,21.899345557 61.425877045,21.897371406 61.425975832,21.895753539 61.424418460,21.893756682 61.425982318,21.889381282 61.432538981,21.882092835 61.439067010,21.874485039 61.443000759,21.871038112 61.444021733,21.869229799 61.444097239,21.870224184 61.443813323,21.871071810 61.443727549,21.871685336 61.443683143,21.873497831 61.443528881,21.874554353 61.443211523,21.875503496 61.443208688,21.875948239 61.443945588,21.876003193 61.443936743,21.877371752 61.444345801,21.877451682 61.444949218,21.877879163 61.444765012,21.883760310" ;
        poi:history       "Laajaan merenlahteen laskeva Kokemäenjoen suisto sijaitsi vielä keskiajalla Ulvilassa ja paikka oli Kokemäen Teljän ohella seudun tärkein kauppapaikka. Ulvilan keskiaikainen kaupunginpaikka on nykyisen Isokartanon pelloilla ja kaupungin kirkon paikka Liikistössä. Ulvila sai kaupunkioikeudet 1365, mutta menetti ne 1558 Porille. Kaupungin siirron taustalla oli maankohoaminen, joka johti rantaviivan ja sataman siirtymiseen Ulvilan itäpuolelle.  \r\n\r\nSuur-Ulvilan suureen emäseurakuntaan ovat aikanaan kuuluneet nykyisten Siipyyn, Merikarvian, Nakkilan, Noormarkun, Siikaisten, Ahlaisten, Pomarkun, Kullaan ja Porin alueet.\r\n\r\nVarhaiskeskiaikaisen kauppapaikan kirkko ja hautausmaa sijaitsivat Liikistössä. 1332 annettiin määräys kivikirkon rakentamisesta Ulvilaan. Tällöin kirkon paikaksi valittiin nykyinen paikka. Uuden kirkon ympärillä oleva hautausmaa vihittiin käyttöön 1347. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1429. Nykyisen kirkon holvaus ja tiilipäädyt ovat ajoitettavissa valtaneuvos Sten Sture vanhemman ja piispa Konrad Bitzin aikaan 1480-luvulle. Kirkko on restauroitu 1930 sekä kunnostettu 1970-1971 tehdyssä korjauksessa.\r\n\r\nLutiskan keskiajalla perustettu maatila toimi kappalaisen pappilana 1680-luvulta alkaen. \r\n\r\nIsokartano, Saari ja Trumetari ovat kirkonkylän vanhoja maatiloja. Isokartano muodostettiin 1620-luvulla kahdesta kruununtilasta ja läänitettiin aatelisille. Reduktiossa, 1683, tila palasi kruunulle ja myöhemmin siitä muodostui perintötaloksi ostettu ratsutila. Trumetari on saanut  nimensä 1600-luvun isännistä, jotka toimivat  torvensoittajina Rehbinderin ts. Porin rykmentissä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k886 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:muinaisjaannos , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=379" ;
        skos:prefLabel    "Ulvilan kirkko ja ympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7300>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pesonen, Maritta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sadeniemi, Maritta" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ei se huono ollut omaksi kodiksi, korkeat huoneet Torkkelinmäen kupeessa, vaikka työhuoneelle ei löytyisikään tilaa. Kai jonkun kivijalkakopperon saisi Kalliosta halvalla vuokralle.' (s. 111 - 112)" ;
  dcterms:description            "Anna hankkii sijoituskaksion Torkkelinmäeltä ja pohtii siihen muuttoa joskus tulevaisuudessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9850> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41>
] .

[ dcterms:description  "Eero Haapanen: Punainen Vanhankaupunginlahti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8014>
        dcterms:modified  "2009-12-17T17:32:07+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7845>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5510>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=62019A53-1F59-454B-B530-E5DF98127D27> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8109>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Teboil Ruskeasuo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ruskeasuon Teboil" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        wgs84:lat            "60.2028661594704" ;
        wgs84:long           "24.9000178374171" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8109" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsinki tule mut hakemaan" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9199> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7560>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Estlander, Gustaf"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7560" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p104>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Walhallan pumppaamo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T11:18:17.173+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:20:49.394+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p6768 ;
        poi:description  "Pumppaamo on rakennettu vuonna 1983 ravintola Walhallaa varten sen peruskorjauksen yhteydessä. Pumppaamo sijoitettiin vanhan saostuskaivon paikalle. Se palvelee vain yhtä kiinteistöä päin vastoin kuin muut Suomenlinnan pumppaamot.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\n\nSLHK Asiakirja-arkisto."@fi ;
        poi:history      "Pumppaamo on rakennettu vuonna 1983 ravintola Walhallaa varten sen peruskorjauksen yhteydessä. Pumppaamo sijoitettiin vanhan saostuskaivon paikalle. Se palvelee vain yhtä kiinteistöä päin vastoin kuin muut Suomenlinnan pumppaamot.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\n\nSLHK Asiakirja-arkisto."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p20451> ;
        wgs84:lat        "60.13826126316145" ;
        wgs84:long       "24.989858341217086" .

<http://example/upload-base/#metadescription_955>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1391824~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1390972~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1391980~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8274>
        dcterms:modified  "2009-12-31T12:36:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_76>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8369>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Uuden Musiikin Orkesteri "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "UMO" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8369" .

rky:p451  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoen kirkko on maamme harvoja jugendtyylisiä hirsikirkkoja.\n\nKaupungin kaakkoispuolella, Vaalantien ja Oulujoen välisellä Kirkkokankaalla sijaitsevan kirkon lähellä Oulujoen rannalla on myös pappila hyvin säilyneessä kulttuurimaisemassa.\n\nLeveärunkoisen kirkon länsipäätyyn liittyy epäsymmetrisesti sijoitettu suippokattoinen torni. Runkohuonetta matalamman sakariston sivuilla on porrastornimaiset sisäänkäynnit. Kirkkosalin keskiosan välikatto kohoaa lähes katonharjan korkeuteen. Sisäseinät ja sidehirret ovat hirsipinnalla, kiinteä sisustus ja sisäkatto on maalattu valkeiksi. Kuoriseinällä oleva alttarin taustarakennelma sisältää luterilaisesta perinteestä poiketen saarnastuolin ja sen päällä olevat urut.\n\nOulujoen rannassa olevaan 1899 rakennettuun pappilaan kuuluu päärakennuksen lisäksi kirkkopirtti, talli, vilja-aitta ja riihi. Pappilan 1800-1900-luvun taitteessa istutettu aita muodostuu kuusi- ja koivuistutuksista. Kirkon editse kulkevan maantien toisella puolella olevasta hautausmaasta osa on erotettu sankarihautausmaaksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.005409845,25.556726215 65.005739123,25.556276505 65.005962903,25.556414688 65.006088352,25.557065180 65.006256973,25.558070246 65.006924056,25.561339409 65.007413974,25.563547887 65.007315866,25.563665835 65.007831395,25.565647668 65.007904511,25.566225818 65.007967769,25.567030027 65.008052092,25.567532708 65.008693489,25.569808340 65.009379962,25.572222520 65.009389739,25.572409911 65.009383371,25.572579267 65.009235882,25.573145630 65.008081296,25.575155942 65.007438696,25.575669224 65.007142181,25.576229640 65.005913269,25.577741000 65.005318804,25.575800898 65.005191277,25.575338154 65.004385833,25.574179300 65.004945933,25.572515861 65.004958933,25.572214631 65.005005026,25.571639425 65.005082111,25.571348764 65.004731840,25.570696427 65.004984384,25.570100733 65.004425312,25.569130548 65.004324227,25.568535069 65.004176901,25.567909352 65.003600786,25.568719515 65.003385191,25.569022141 65.003334509,25.568705612 65.003341851,25.568226276 65.003588517,25.566617019 65.003797963,25.565263211 65.003920091,25.564740255 65.003963026,25.564249718 65.003965952,25.563733169 65.004205627,25.562837758 65.004479306,25.561932984 65.003991551,25.560408115 65.003688068,25.559410567 65.003878571,25.558574108 65.004090502,25.557931004 65.004295572,25.557330946 65.004482895,25.557075926 65.004720624,25.556949029 65.005029054,25.556784384 65.005409845,25.556726215" ;
        poi:history       "Oulujoen seurakunta muodostettiin 1904. Arkkitehti Viktor Sucksdorffin piirtämän kirkon piirustukset valmistuivat 1905 ja ne hyväksyttiin Senaatin talousosastolla 1906. Kirkko valmistui 1908. Rakennuspuut saatiin lahjoituksina Oulujokivarren seurakunnilta ja ne kuljetettiin uittamalla rakennuspaikalle. \r\n\r\n1950-luvulla uusitun alttarialueen järjestely palautettiin arkkitehti Anna-Maija Putkosen (Ylimaula) suunnittelemassa restauroinnissa 1983-1984.\r\n\r\nOulusta eronnut Oulujoen kunta liitettiin lakkauttamisensa jälkeen 1966 jälleen Ouluun."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4486" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen kirkko"@fi .

koko:p18835  dc:created  "2012-05-24T12:35:09.895+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:35:10.02+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "majoitustoiminta"@fi , "lodging service"@en , "hotellverksamhet"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_8608>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6579>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:12:05+0300" .

[ dcterms:description  "Elokuvassa oleillaan Kulosaaren sillan alla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8585> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8583>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8868>
        dcterms:modified  "2010-03-29T19:05:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8011>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Maunulan yhteiskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat         "60.2297386042763" ;
        wgs84:long        "24.9251565767263" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8011" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8271>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Suomalainen, Paavo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8271" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8510>
        dcterms:modified  "2010-01-25T15:13:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6481>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:07:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8605>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Justus järjestää kaiken" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8604> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7071> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1960." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2imp/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8380> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i743> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8605" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9319>
        dcterms:modified  "2010-06-22T16:44:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eiran sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eira sjukhus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1578744651727" ;
        wgs84:long           "24.9416578692197" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/eiran-sairaala" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tuttava Suomalaiselta Klubilta, laivanvarustaja Antti Wihuri tilasi Vähäkalliolta huvilan suunnitelmat Kulosaaren kaakkoiskärjessä olevalle tontille, talo valmistui 1938. Se on ottanut kävijänsä vastaan manifestoivan modernina ja näyttää purjehtivan kuin höyrylaiva tai zeppeliini." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8813>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8770>
        dcterms:modified  "2010-03-01T19:30:34+0300" .

[ dcterms:description  "Pentti Saarikoski kuvasi runossaan elämää Liisankatu 25:ssä 1960-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i732> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7041>
] .

<http://www.yso.fi/onto/event#agent>
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "A domain-specific form of initiator"@en ;
        rdfs:domain         <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> ;
        rdfs:label          "who"@en , "kuka"@fi , "agent"@en , "toimija"@fi ;
        rdfs:range          foaf:Agent ;
        rdfs:subPropertyOf  <http://www.yso.fi/onto/event#initiator> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i181>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Dream boat" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i180> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6696> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/dream-boat" .

rky:p1244  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karelianismin kohteet Kainuussa liittyvät laajaan 1800-1900-luvun taitteen kulttuuri-ilmiöön, joka paneutui mm. suomalaisuuden juuriin ja juurien etsintään Karjalassa. Karelianismi, tieteen ja taiteen ihannoiva kiinnostus Karjalaa kohtaan, on osa ajankohdan kansallisromanttista suuntausta. Kuhmon Lapinsalmen erämaa-asumus on ns. karelianistien tutkimusmatkakohde ja Suomussalmen Turjanlinna kirjailija Ilmari Kiannon erämaakoti.\n\nKuhmossa Lentuajärven rannalla sijaitseva Lapinsalmi (Lapinniemi) on erinomaisesti säilynyt talonpoikainen, kymmeniä hirsirakennuksia käsittävä pihapiiri ja erämaa-asumus. Monet ns. karelianistit ovat käyttäneet Lapinsalmea tutkimusmatkoillaan yöpymispaikkana. Mm. Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre ovat tallentaneet sen töihinsä.\n\nIlmari Kiannon (1874-1970) erämaakoti ja ateljee Turjanlinna on tärkeä esimerkki kansallisromanttisiin ihanteisiin kuuluneesta erämaakodista ja ateljeesta. Se liittyy samaan kulttuuri-ilmiöön kuin Kalela Ruovedellä, Visavuori Valkeakoskella, Emil Danielssonin huvila Vammalassa, Hvitträsk Kirkkonummella ja Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta. Turjanlinnan väliaikaisiksi aiotut asuinrakennukset Ikin Tupa ja Kohtalon Korsu ovat säilyneet, mutta Turjanlinna on tuhoutunut talvisodassa. Vanhan Turjanlinnan ajoista rannalla on 1913 rakennettu savusauna. Turjanlinnaa vastapäätä Kiantajärven Niettussaaressa on mm. \"Punaisen viivan maja\" ja kirjailijan hauta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.279599157,29.615879836 64.279668505,29.615074418 64.279650659,29.614324986 64.279537472,29.613595162 64.279431730,29.612664288 64.279357210,29.611513308 64.279322050,29.610234000 64.279460897,29.608696271 64.279759416,29.607412172 64.280051187,29.606621755 64.280278857,29.605594547 64.280422011,29.605647414 64.280772255,29.605898423 64.281074171,29.605894015 64.281630634,29.606014177 64.281965237,29.606356770 64.282411791,29.606972054 64.282611993,29.607536134 64.282554590,29.609859213 64.282485330,29.610701372 64.282355658,29.612714591 64.282231750,29.613941492 64.281948376,29.614932932 64.281196263,29.615948969 64.280282616,29.615961778 64.279599157,29.615879836" ;
        poi:history       "Monet suomalaisen kulttuurielämän edustajat ja sittemmin kärkihahmoiksi kohonneet taiteilijat tekivät 1890-luvulta alkaen tutkimusmatkoja suomalaisuuden juurille Karjalaan ja \"Kalevalan laulumaille\". Taiteilijoiden lisäksi kansatieteilijät, kansanrunouden tutkijat, luonnontieteilijät ja kielentutkijat suunnistivat Karjalaan, jossa ajateltiin muinaisen suomalaisen maailman säilyneen aitona. Erityisen roolin karelianismi sai sortovuosina 1800- ja 1900-luvun taitteessa.\r\n\r\nTutkimus- ja tallennusmatkoillaan Kuhmon Lapinsalmella 1890-luvun alussa yöpyivät mm. Akseli ja Mary Gallen-Kallela, Emil Wikström, Louis Sparre ja Eva Mannerheim Sparre. Taiteilijat ikuistivat Lapinsalmea ja läheistä Matokangasta sekä niiden matkaoppainakin toimineita asukkaita.\r\n\r\nMonet 1900-luvun alun suomalaistaiteilijat rakensivat kodin ja työhuoneen maaseudulle, metsäiseen luontoon järven rannalle. Ilmari Kianto asettui 1907 asumaan \"Punaisen Viivan majaan\" Niettussaareen Suomussalmelle. Majan jäätyä pieneksi kasvavalle perheelle Kianto hankki Niettussaaren vastapäiseltä rannasta Leppikannasta Amerikkaan muuttaneelta suomussalmelaiselta jääneen kruununtorpan paikka. Ensimmäinen erämaa-ateljee valmistui Turjanlinnaan 1912. Rakennus tuhoutui talvisodassa ja uusi Turjanlinna rakennettiin Otavan hankkiman rahoituksen turvin entisen paikalle 1949, mutta paloi samana vuonna. Väliaikaisiksi aiotut tuparakennukset säilyivät."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4296" ;
        skos:prefLabel    "Karelianismin kohteet Kainuussa (Lapinsalmi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8865>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hagertien talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vallilantie 20" , "Vihreä talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1921186803113" ;
        wgs84:long           "24.960425453467" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hagertien-talo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9579>
        dcterms:modified  "2011-03-21T12:48:02+0300" .

[ dcterms:description  "Halosen syntymäpäiväjuhlat pidetään Rivolissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2122> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8761>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i515>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "I mina kvarter" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i514> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i514> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/i-mina-kvarter" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7027>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Vanhankaupungin selkä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vanhankaupunginlahti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat            "60.2017061849768" ;
        wgs84:long           "24.9963167180346" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7027" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2116>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:43:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9221>
        dcterms:modified  "2010-06-07T15:42:16+0300" .

rky:p1838  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä Inarijärven ympäristössä. Asuinalue on pysynyt samana satoja vuosia, mahdollisesti kauemminkin. Teemakohteeseen on sisällytetty valikoima inarinsaamelaisten vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja ilmiötä kuvaavina esimerkkeinä.\n\nInarijärvi on pinta-alaltaan laaja, rikkonainen, saarinen ja kivikkorantainen järvi, jonka ympärillä on enemmän pieniä järviä kuin muualla maassa. Jäämeren läheisyys vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja harjujaksoilla on hyväkasvuista mäntymetsää. Inarijärven lounaisrannalla on jylhä kalliosaari, Ukonsaari, joka on ollut inarinsaamelaisten keskeinen kulttipaikka.\n\nInarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä. Harvalukuisen kyläyhteisön ja sen perheyksiköiden vuotuismuuton  reitistöt noudattivat luonnon kiertokulkua. Vakituisen talvipaikan lisäksi inarinsaamelaisilla oli yksi tai useampi kesäpaikka. Inarin saamelaisten muuttomatkat eivät olleet yleensä pitkiä, lyhimmillään vain muutaman kilometrin. Talvikylien paikat ovat olleet suojaisella metsäseudulla, pienten vesireittien varsilla, missä riitti polttopuuta ja laitumia poroille. Nukkumajoen varresta tunnetaan kymmenkunta talvikylänpaikkaa. Myös Kotkajärven seudulla on säilynyt maastossa merkkejä inarinsaamelaisesta asumisesta: alueella on löydettävissä lukuisia kenttiä ja kotasijoja. \n\nInarinsaamelaista asutustyyppiä hyvin kuvaavia esimerkkejä Pielpajärven kirkko ympäristöineen, Nangujärven Niliniemi, Nuoran Juhanin asuinkenttä, Tsarmivuonon Ala-Mustola, Tsarmilompolon Keski-Mustola, Nuoran Juhanin paikka, Nangujärven Niliniemi sekä Turvejärven Pekkala, Nitsijärven Pekkala ja Kotkajärvi.\n\nJo käytöstä jääneitä kohteita, jotka edelleen kuvaavat hyvin inarinsaamelaisten vuotuismuuton asuinpaikan valintaa, ovat  esimerkiksi Kaurinsaari (kesäpaikka) ja Juutuan ranta (talvipaikka), Säisaari (kesäpaikka) ja Nukkumajoki (talvipaikka), Kutujärvi (kesäpaikka) ja Kenttäsaari (talvipaikka).\n\nInarinsaamelaista talvikyläpaikkaa kuvaa hyvin Pielpajärven kirkko ympäristöineen. Inarinsaamelaisasutukseen liittyvä, 1600-luvulle asti periytyvä kirkonpaikka on vanhan kulkureitin varressa, nykyään tiettömän taipaleen takana Ison Pielpajärven rannalla. Pielpajärven kirkko on Taka-Lapin vanhin rakennus. Kirkon luona on ollut talvikylä, vanha markkinapaikka ja sittemmin jo jäljettömiin hävinneet pappilan rakennukset. Paikalla on säilynyt muutama 1960 luvulla uudelleen rakennettu kirkkotupa. Pielpajärven ristikirkon matala kellotorni on liitettynä kirkon läntiseen ristipäätyyn. Tervatuissa ulkoseinissä on vaakalaudoitus ja tornin kellokerros on punamullattu. Kirkkosalissa on laakea valkoiseksi maalattu lautaholvi ja valkoiset hirsiseinät. Kirkon huolellisesti tehty kiinteä sisustus niukkoine värityksineen on 1840-luvulla tehtyjen uudistustöiden mukaisessa asussa.\n\nKesäpaikat, joita on voinut olla useampi, ovat olleet kala-apajien vuoksi Inarijäven ja sen suurimpien sivuvesien ranta-alueilla. Perinteisillä, heinää kasvavilla asuinkentillä on säilynyt osa alkuperäisestä rakennuskannasta, johon ovat kuuluneet asuinrakennusten lisäksi saunat, aitat, navetat, ladot, lammaspuurat, kalakellarit ja kalankuivatustelineet.\n\nUudistilojen perustamisvaiheessa yhtenäisestä talvikyläasumisesta luovuttiin. Perustettaviin tiloihin sisällytettiin usein sekä varsinainen tilanpaikka että entinen kesäpaikka. Jotkut luopuivat jo tällöin vuotuismuutosta. Uudistilojen perustamisvaihetta edustavat Nuottamajärvi (talvipaikka) ja Nuoran-Juhani Mahlattinuoran rannalla (kesäpaikka), Keski-Mustola Tsarmilompolon rannalla (talvipaikka) ja Ala-Mustola Tsarmivuonon rannalla (kesäpaikka), Tullusjärvi (talvipaikka) ja Sikasto Tsarminiemessä Inarijärven rannalla (kesäpaikka), Juutuan ranta (talvipaikka) ja Kaurinsaari (kesäpaikka), Nukkumajoki (talvipaikka) ja Säisaari (kesäpaikka) sekä Nellimin Kutujärvi (talvipaikka) ja Kenttäsaari (kesäpaikka). Kruununmetsätorppien perustamisvaiheesta ovat esimerkkeinä Turvejärven Pekkala (talvipaikka) ja Nitsijärven Pekkalat (kesäpaikka)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.809109380,28.067842332 68.808650511,28.070102606 68.808208223,28.069730087 68.807722467,28.068697448 68.808182419,28.066261892 68.809109380,28.067842332" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen varsille. Inarinjärven alueen saamelaisväestön muuttoasutusjärjestelmää säätelivät pääasiassa kalastukseen liittyvät vuotuiskiertotarpeet. \r\n\r\nEnsimmäiset asiakirjatiedot inarinsaamelaisista ovat 1550-luvulta. Inarin saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Inarin lapinkylään. \r\n\r\nMyöhäisrautakaudella Inarin arkeologisessa materiaalissa kuvastuvat vilkkaat kauppayhteydet. Arkeologisen tutkimusaineiston perusteella Inarin alueella oli keskiajalla useita pieniä peuranpyyntiä, kalastusta, keräilyä ja turkisten hankintaa harjoittavia pyyntiyhteisöjä, jotka saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa usein. \r\n\r\nRajaseudulla sijainnut Inarin lapinkylä joutui aikanaan maksamaan veroja jopa kolmelle valtakunnalle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Inarinsaamelaisten perinteisesti asuttamaan alueeseen kohdistui 1700-luvulta lähtien suomalaisen uudisasutuksen painetta. \r\n\r\nInarinsaamelaista perinteistä tapaa asuttaa lapinkylän alueita leimasi vuotuiskierto, maat ja vedet olivat sukujen nautinnassa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa inarinsaamelaisten asuin- ja elinpiiri muuttui sukualueista uudistiloiksi ja kruununmetsätorpiksi. Monet uudistilaoikeuden hakijat pyrkivät saamaan uudistilan paikan vanhoille kalakentilleen. Usein sekä vanha kesäpaikka että talvipaikka sisällytettiin uudistilaan. Ensimmäiset uudistilat Inariin perustettiin 1740-luvulla, mutta toiminta voimistui 1830-luvulta lähtien. Uudistilojen perustamiseen huokuttelivat siirtyminen metsästyksestä karjanhoitoon ja yritys turvata vanhat oikeudet. Inarin 120 uudistilasta runsaasti yli puolet oli inarinsaamelaisten perustamia.\r\n\r\nRajasulku 1852 lopetti inarinsaamelaisten mahdollisuuden käydä kalassa Varanginvuonolla Norjan puolella. Rajasulun jälkeen alueelle myös siirtyi pohjoissaamelaisia, koska laiduntaminen Norjan puolella jouduttiin lopettamaan. Toisen maailmasodan jälkeen alueelle asutettiin Petsamon alueen kolttaväestöä. Myöhempiä asutustoimia alueella säätelivät porotilalaki ja luontaiselinkeinolaki ja kolttalain muutokset.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko laajan Kemin seurakunnan alaiseen Inarin kappeliseurakuntaan rakennettiin 1646-1648 ja se sijaitsi nykyisen Pielpajärven kirkon koillispuolella. Vuodesta 1747 kappeliseurakunta oli Utsjoen alainen. Kirkko rakennettiin Anders Hellanderin johdolla 1754-1760 ja läntisen ristivarren edessä oleva kellotapuli vuosina 1763-1765. Kirkko jäi pois käytöstä 1888, jolloin itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Inarijärven rannalle syntyneen asutuksen yhteyteen. Pielpajärven kirkkoa   kunnostettiin 1975-76 perinteisiä työtapoja noudattaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216" ;
        skos:prefLabel    "Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Tsarmivuono)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7192>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vuorikatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1714524578258" ;
        wgs84:long        "24.948115296121" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vuorikatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6812>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Kaskisaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i20> ;
        wgs84:lat         "60.1742419283148" ;
        wgs84:long        "24.8606908854373" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaskisaari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7287>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Porolahden peruskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        wgs84:lat         "60.1951295260137" ;
        wgs84:long        "25.0513718785234" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7287" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7526>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1708867~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9481>
        dcterms:modified  "2010-11-24T19:18:02+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Lukumahdollisuuksia täydensi Rikhardinkadun kirjasto. Joillakin järjestelyillä se oli myös maalaiskunnan asukkaiden käytettävissä. Kerralla sai lainata yhden kauno- ja yhden tietokirjan tai kaksi tietokirjaa. Lainausohjeet olivat täsmällisiä. Kirjoja ei esimerkiksi saanut viedä kääreettä ulos eikä lainata koteihin, joissa oli tarttuvia tauteja - vuosia myöhemmin tutkittiin ja todettiin, etteivät taudit leviä kirjojen välityksellä. Jokaisen kirjan takakannen sisäpuolella oli kortti, mihin leimattiin jokainen lainauskerta. Leimoista näki kirjan suosion ja kiertonopeuden. Joskus osui käteen kirja, jonka edellisestä lainauksesta oli vierinyt vuosia. Dekkareita ei pitkäaikaisen kirjastonjohtajan Uuno Saarnion vuosikymmeninä kirjastoon ostettu." ;
  dcterms:description            "Luvussa \"Niilo lukee\" Aarne Laurila kertoo isänsä lukuharrastuksista ja siinä yhteydessä myös kirjastojen käytöstä. Malmin oman kirjaston ohella lainattiin Rikhardinkadun kirjastosta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

[ dcterms:description  "Timo Mäkelän haikea sarjakuva on Emilin ja taiteilijoiden mallina toimivan Sofin rakkaustarina kesäisestä Helsingistä vuonna 1909. Tarinan alussa Emil eroaa ulkomaille matkustavasta rakastetustaan, Signestä, Havis Amandan patsaan luona." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7547> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970>
] .

rky:p178  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekä Pyhtään Kaunissaaren tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella.\n\nUlkosaaristossa sijaitsevan Haapasaaren suojaisassa sisälahdessa sijaitsevan sataman ja kaupparannan ympärillä on säilynyt mittakaavaltan yhtenäinen ja tiivis luotsikylämiljöö, jossa on runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Vanhimmat talot ovat rungoltaan 1700-luvulta, pääosa on 1800-luvun puolivälin ja 1920-luvun väliseltä ajalta, jolloin myös saaren koulu (1891) on rakennettu. Saaren pienijakoiselle maisemalle antavat oman lisänsä pihoja ja laidunmaita rajaavat kiviaidat. \n\nHaapasaaren puukirkko, länsitornillinen pitkäkirkko, on rakennettu 1858-1859. Haapasaaren merivartioasema toimii vanhassa 1863 rakennetussa tulliasemassa. \n\nSaaren merimerkkinä on 1862 Intendentinkonttorissa suunniteltu harmaakivestä rakennettu tunnusmajakka, jonka huipulla on moderni merivartiotorni. Majakkaan on tehty monia muutoksia, mutta torni on säilyttänyt asemansa maisemassa.\n\nHaapasaari on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.291079082,27.195804380 60.289952473,27.201728550 60.287594796,27.203356073 60.286163174,27.201705271 60.285719284,27.185230493 60.287745819,27.181782063 60.290625026,27.189266611 60.291079082,27.195804380" ;
        poi:history       "Haapasaaressa alkoi luotsitoiminta 1600-luvulla ja tullaus 1700-luvun alussa. Luotsaus oli saaren asukkaiden pääelinkeino kalastuksen ja hylkeenpyynnin rinnalla. 1723 saaren korkeimmalle kohdalle tehtiin kivikummeli, 1727 rakennettiin ensimmäinen tunnusmajakka eli pooki, joka toimi luotsivartiotornina.\r\n\r\nHaapasaari liitettiin Kotkan kaupunkiin 1974."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:kirkkorakennus , poio:majakka , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1160" ;
        skos:prefLabel    "Haapasaaren saaristokylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9576>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kadetintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.1952031957941" ;
        wgs84:long        "24.8794110382942" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kadetintie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9815>
        dcterms:modified  "2012-02-17T16:10:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1434643~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7786>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1658420~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_324>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1337581~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1337583~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1337580~S9*fin> .

rky:p1740  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paimion kivikirkko keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varrella kuuluu maamme harvojen 1600-luvun kivikirkkojen joukkoon. Paimion vanha pappila sijaitsee keskiaikaisella paikallaan. Pappilan pihapiiri rakennuksineen kuvastaa hyvin pappiloiden asumiskulttuuria 1800-luvulla.\n\nPaimion kivikirkko on muodoltaan yksilaivainen pitkäkirkko, jonka aumakattoisesta runkohuoneesta ulkonevat sakaristo ja asehuone. Saarnatuoli ja lehteri on rakennettu 1748-1749. Alttarinkehys vuodelta 1755 on Samuel Bernerin ja alttaritaulu vuodelta 1865 R.W. Ekmanin suunnittelema. Kirkkomaan kiviaitaan liittyy alaosaltaan harmaakivinen kellotapuli 1700-luvulta. Vanhaa hautausmaata ympäröi kivimuurin lisäksi kuusiaita. Suuri Rantatie, joka ylittää Paimionjoen kirkonkylän kohdalla, kulkee kirkonkylän halki Vistantienä.\n\nPaimionjoen länsirannalla avoimessa viljelymaisemassa syrjässä kirkonkylästä ja pitäjän kirkosta sijaitsevan kirkkoherranpappilan pihapiiri rakennuksineen kuvastaa hyvin pappiloiden asumiskulttuuria 1800-luvulla, vaikkakin maatalouteen liittyvät rakennukset ovat hävinneet maaviljelyksen loputtua. Pappilan puinen päärakennus on rakennettu 1804-1806 Frans Mikael Franzénin ollessa Paimion kirkkoherrana. Rakennusta on jatkettu ja sen ulkoasua muutettu 1800-luvun jälkipuolella. Rakennuksen alla oleva kivikellari on osin 1500-luvulta. Päärakennuksen vieressä oleva sivurakennus on 1880-luvulta.\n\nPaimion pappila sijoittuu Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.454553680,22.694503417 60.454045666,22.693814956 60.453694578,22.693811382 60.453799876,22.693237178 60.453820684,22.692732883 60.453951503,22.692652775 60.454222139,22.692481463 60.454619685,22.692098306 60.455136285,22.691529846 60.455315147,22.692333889 60.455536281,22.693424917 60.455488008,22.693547369 60.455267671,22.693828208 60.454553680,22.694503417" ;
        poi:history       "Paimion keskiaikainen seurakunta perustettiin 1325. Paimion Pappilan kylä oli asutettu jo rautakaudella ja kirkkoherran pappila sijaitsi nykyisellä paikalla jo ainakin 1300-luvusta lähtien. Paimion nykyinen kirkko rakennettiin 1681-1689 uudelle paikalle Vistan kylään, kun vanha kirkko oli huonokuntoisena päätetty hylätä. Kirkon kiinteä sisustus uusittiin 1748-1756 ja osin uudelleen 1863 tehdyn lääninarkkitehti P.J. Gylichin suunnitteleman sisäkorjauksen yhteydessä. Lautaholvaus korvattiin taitekatolla 1863. Kirkkoa restauroitiin 1952. Ruumishuone valmistui 1929 kirkkomaan kaakkoisportin luokse."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k577 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:tie , poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5143" ;
        skos:prefLabel    "Paimion kirkko ja vanha pappila (kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7523>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kaupungintalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vanha Seurahuone" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1681934744534" ;
        wgs84:long           "24.9528496373974" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7523" .

[ dcterms:description  "Musiikkivene vie ystävykset Töölönlahden yli." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9489> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5494>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Asukasluku vuonna 1931" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä oli Helsingin asukasluku vuonna 1931? Vuoden 1930 marraskuussa Helsingissä oli noin 200 000 asukasta. Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa 1932 väestöä oli tilastoitu hiukan eri tavalla kuin nykyisin: kaupungissa asuvat, kaupunkiin liitetyillä alueilla asuvat, satamissa asuvat, läsnäolevat jne. Väestöä oli 186 112 - 220 029 asukasta, riippuen noista laskentatavoista." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-oli-helsingin-asukasluku-vuonna-1931" .

[ dcterms:description  "Milda Blomberg: Lapsuudenmuistoja työläisten Hermannista 1904-1910.  Perhe asui Orioninkatu 6:ssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6953> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6952>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8237>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:25:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5733>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3699DDEF-EFDC-461A-9DB6-8FE066732752> .

<http://example/upload-base/#metadescription_39>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5828>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Leskirouva Freytag" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin Viikissä on katuosoite Leskirouva Freytagin kuja. Mikä tai kuka oli tämä leskirouva tai hänen miehensä? Ilmeisesti he ovat olleet jotenkin ansioituneita meillä tai muualla, kun rouva on saanut oman kadun tai kujan. Helsingin kaupunkisuunnittelevirastosta kerrottiin kadunnimen taustasta seuraavaa:\n\nKristina Freytag oli ratsumestari Gerd Skytten leski, joka 1650-luvun alussa piti itsepintaisesti kiinni edesmenneen miehensä palkkioina saamista tiluksista uhmaten Helsingin kaupungin, maaherra Erik Oxen, kenraalikuvernööri Pietari Brahen ja kuningatar Kristiinan tahtoa. Viikin latokartano kuului Gerdt Skytten omistuksiin Munkkiniemen, Lauttasaaren, Konalan Hindersnäsin ja Kuninkaankartanon maiden,mylly- ja kalastusoikeuksien lisäksi." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8033> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-viikissa-katuosoite-leskirouva-freyta" .

rky:p414  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korkealla mäellä sijaitsevalla Uskelan kirkolla on kauas kantava maisemallisesti näyttävä sijainti. Entisen Salon kauppalan ulkopuolelle syntynyt Lukkarinmäen esikaupunkialue sijoittuu kirkolle johtavan keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varteen ja muodostaa yhdessä eteläpuolellaan kohoavan kirkonmäen kanssa maisemallisesti vaikuttavan kohteen.\n\nIntendenttikonttorin piirustuksen mukaan rakennettu Salon kivikirkko on valmistunut keskiaikaisen kirkonpaikan lähelle 1830. Pitkäkirkon länsipäätyyn on liitetty kelloille varattu torni 1860. Mittasuhteiltaan avarassa ja valoisassa kirkkosalissa on kaareva lautaholvi. Kiinteä sisustus on yleisilmeeltään empiretyylinen. \n\nKirkonmäen etelärinteessä olevan sankarihauta-alueen on suunnitellut arkkitehti Aulis Blomstedt. Sen muistomerkkinä on keskiaikaisen kellotapulin kivinen alaosa, jonka yllä kokoaa risti viiniköynnöksineen. Sisällä on kuvanveistäjä Sakari Tohkan valmistama pronssikello, jossa on runosäe Goethen Faustista: Yksin jää et kussa lietkin, sillä sinut tuntenemme, käymään tummat tuonen tietkin, sua saattaa sydämemme. Elokuussa 1953 vihitty alue yhdistyy ruohokenttien ja portaikkojen avulla vuoden 1918 monumentaaliseen muistomerkkiin.\n\nSuuri Rantatie, joka sisältyy valikoimaan myös erillisenä kohteena, nousee Salon- eli Uskelanjoen ylitettyään Lukkarinmäelle Uskelankirkkotienä ja sieltä edelleen kohti Uskelan kirkkoa. Tien linjaus on kulkenut kirkkomaan halki. Lukkarinmäki on 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella syntynyt kauppalan esikaupunkialue, jonka vanhin rakennuskanta on sijoittunut tiiviisti Suuren Rantatien varteen sekä mäen korkeimmalle kohdalle, josta avautuu näkymä etelään Uskelan kirkolle.\n\nVähäsilta, josta Uskelankirkkotie alkaa, on vanhimpia Salmen eli Vähäjoen ylityspaikkoja. Siltaa on uusittu 1950-luvulla ja 2002."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.377276827,23.134373652 60.376016775,23.132693332 60.375507409,23.130768297 60.375754424,23.130408249 60.375857954,23.129571470 60.376659730,23.128710267 60.377391910,23.128020635 60.378114315,23.130291299 60.378605004,23.129734277 60.379564952,23.129449538 60.380223907,23.130211402 60.381035336,23.130403701 60.381954548,23.129997716 60.382366180,23.130933085 60.382483529,23.131333636 60.382816676,23.131885564 60.382121144,23.132099486 60.380858384,23.132695638 60.380597213,23.132989286 60.380390658,23.133486215 60.379932801,23.133383194 60.379011740,23.132993617 60.378402450,23.132835357 60.378233310,23.132579189 60.377985152,23.132236140 60.377276827,23.134373652" ;
        poi:history       "Uskelan emäpitäjään kuuluneen Salon keskiaikainen Pyhän Annan kappelikirkko rakennettiin nykyisen kirkkotarhan etelärinteeseen 1400-luvulla. Keskiaikainen kirkko purettiin ja sen kiviä käytettiin 1830 nykyisen kirkon rakentamisessa.\r\n\r\nKappelinkirkon lähellä sijainnut mäki sai nimensä lukkarin vakiintuneen asuinpaikan mukaan. Lukkarinmäen luoteisrinteellä, Raivaajankadun ja Kulkurinkujan risteyksessä, on mahdollinen rautakautinen kalmisto, uhripaikka tai kätkö. Lukkarinmäki oli 1780-luvulla isojakokarttojen mukaan pääasiassa peltoa ja laidunmaata, ja Suuren Rantatien varressa oli 1800-luvun alussa Klåckare- ja Torp- nimiset talot. Salon kauppalan ulkopuolista vähävaraisten asutusta syntyi mäelle 1800-luvulta lähtien. Rakentaminen oli sääntelemätöntä, eivätkä alueelle laaditut asemakaavat (Bertel Jung 1912) tai palstoitussuunnitelmat (Bruno Kock 1926-1936) toteutuneet kokonaisuudessaan. Lukkarinmäki liitettiin Salon kauppalaan 1932. Talvisodassa alue kärsi pommitustuhoista. Salosta etelään ja Helsinkiin suuntautuva liikenne kulki Lukkarinmäellä Suurta Rantatietä pitkin vuoteen 1937 asti, jolloin rakennettiin uusi Perniöntie ja jolloin Uskelankirkkotie jäi asuinalueen pääväyläksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1824" ;
        skos:prefLabel    "Uskelan kirkonmäki ja Lukkarinmäen esikaupunkiasutus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9812>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hevossalmen silta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1583428469345" ;
        wgs84:long        "25.0498032877874" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hevossalmen-silta" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p31>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kulkutautisairaala / Merisotakoulun esikunta "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:59:23.209+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:31:47.769+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p31303 , koko:p49613 ;
        poi:description  "Sairaala D 23 rakennettiin tarttuvien tautien osastoksi ensimmäisen maailmansodan aikana, ilmeisesti vuonna 1916. Kaksikerroksinen kulkutautisairaala tehtiin ajanmukaisesti paviljonkijärjestelmää soveltaen. Keskiosassa oli valoisa, suurin ikkunoin varustettu sivukäytävä. Päätypaviljongeissa oli keskikäytävä. Potilashuoneita oli kaksi kolmen hengen ja kaksi kahden hengen huonetta kummassakin kerroksessa. Välskäreiden, vartijoiden ja sairaanhoitajien huoneet olivat paviljongeissa, samoin pesuhuoneet. Keittiöt olivat toisessa kerroksessa.\nPääjulkisivu sisäänkäynteineen suuntautui etelään. Pääporras oli rakennuksen keskiakselissa, keittiöportaat taas paviljongeissa. Fasadi jäsentyi voimakkaan vertikaalisesti tiilipilasterien ansiosta. Niiden välisiin rappauskenttiin sijoittuivat ikkunat. Rakennus on tyylillisesti samanlainen Kanttinauhatalon B 54 ja Miinapajan C 34 kanssa.\n\nPunavankileirin aikana 1918-19 kulkutautisairaalaa käytettiin sisätautisairaalana. Puolustuslaitoksen hallinnassa oleva rakennus on kunnostettu Merisotakoulun esikunnaksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1927 rakennusnumero D 18\n\nLähteet:\n\nMV SL Valokuva-arkisto.\nMV SL VIK D 132."@fi ;
        poi:history      "Sairaala D 23 rakennettiin tarttuvien tautien osastoksi ensimmäisen maailmansodan aikana, ilmeisesti vuonna 1916. Kaksikerroksinen kulkutautisairaala tehtiin ajanmukaisesti paviljonkijärjestelmää soveltaen. Keskiosassa oli valoisa, suurin ikkunoin varustettu sivukäytävä. Päätypaviljongeissa oli keskikäytävä. Potilashuoneita oli kaksi kolmen hengen ja kaksi kahden hengen huonetta kummassakin kerroksessa. Välskäreiden, vartijoiden ja sairaanhoitajien huoneet olivat paviljongeissa, samoin pesuhuoneet. Keittiöt olivat toisessa kerroksessa.\nPääjulkisivu sisäänkäynteineen suuntautui etelään. Pääporras oli rakennuksen keskiakselissa, keittiöportaat taas paviljongeissa. Fasadi jäsentyi voimakkaan vertikaalisesti tiilipilasterien ansiosta. Niiden välisiin rappauskenttiin sijoittuivat ikkunat. Rakennus on tyylillisesti samanlainen Kanttinauhatalon B 54 ja Miinapajan C 34 kanssa.\n\nPunavankileirin aikana 1918-19 kulkutautisairaalaa käytettiin sisätautisairaalana. Puolustuslaitoksen hallinnassa oleva rakennus on kunnostettu Merisotakoulun esikunnaksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1927 rakennusnumero D 18\n\nLähteet:\n\nMV SL Valokuva-arkisto.\nMV SL VIK D 132."@fi ;
        poi:poiType      poio:sairaala ;
        wgs84:lat        "60.148871397125696" ;
        wgs84:long       "24.98003072738652" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7783>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Ostostie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2391588790305" ;
        wgs84:long        "25.0833453119642" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7783" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8497>
        dcterms:modified  "2010-01-21T18:09:10+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Joutsamo kertoi, ettei vastentahtoisesta uhrista ollut irronnut mitään, mikä auttaisi tutkintaa. - Älä vaivu epätoivoon Tule suoraan Aleksis Kiven katu 3:een, Harjun ruumishuonetta vastapäätä. Meillä on siellä innokas silminnäkijä.' (s. 40)" ;
  dcterms:description            "Suhonen on löytänyt silminnäkijän pahoinpitelylle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9543> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9541>
] .

rky:p674  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perhon kirkko on ainoa  säilynyt 1800-1900-luvun taitteen muinaispohjoismaiseen puutyyliin toteutettu kirkkorakennus maassamme.\n\nPerhonjoen yläjuoksulla sijaitseva kirkko on pohjamuodoltaan perinteinen erivartinen ristikirkko. Leveärunkoisen kirkon päistään aumatun paanukaton keskellä olevan korkeahuippuisen tornin muotoilussa, ikkunan-aukkojen sijoittelussa ja ulko-ovien avokatoksissa on käytetty lähinnä samanaikaisesta huvila-arkkitehtuurista tuttuja, muiden muassa muinaispohjoismaisiksi tulkittuja koristeaiheita.\n\nKirkkosali on avara yhtenäisen vaalea ja valoisa tila, jota kattaa taitekatto näkyvine kannattimineen. Erämaiden Kristus -nimisen alttaritaulun vuodelta 1938 on maalannut Ilmari Wirkkala.\n\nPohjalaistyyppinen kellotapuli on tehty 1799 Matti Kuorikosken johdolla, sen nykyasu on Heikki Kuorikosken 1840 tekemän korjauksen jäljiltä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.214242362,24.413491769 63.214315405,24.413178531 63.214673370,24.411885393 63.214823729,24.411553086 63.215312687,24.412133122 63.215325991,24.412173449 63.215348133,24.412358552 63.215636893,24.412935673 63.215083403,24.415514529 63.214949474,24.415560955 63.214242362,24.413491769" ;
        poi:history       "Kaarlelan saarnahuoneeksi 1780 perustettu Perho sai kappelioikeudet 1865, jolloin se myös liitettiin Vetelin emäseurakunnan alaisuuteen. Seurakunta itsenäistyi 1879. Sen edellinen 1902 purettu kirkko 1780-luvun alusta oli tehty rakennusmestari Matti Kuorikosken johdolla.\r\n\r\nKirkko rakennettiin 23-vuotiaan arkkitehti Valter Thomén piirustusten mukaan vuonna 1902-1903."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k584 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1631" ;
        skos:prefLabel    "Perhon kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1034>
        dcterms:modified  "2011-11-21T15:17:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1806967~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_820>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1931579~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1690834~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1433573~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1433574~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1433406~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4155>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1426423~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8234>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Suomisen perhe " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8233> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1941." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2b84/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8230> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8231> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8234" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6539>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatterit Tarmo ja Stella"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eläintarhantie 1" , "Tarmo, elokuvateatteri" , "Stella, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7215> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7532> ;
        wgs84:lat            "60.1805080195725" ;
        wgs84:long           "24.9490237760858" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatterit-tarmo-ja-stella" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5990>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin ratikat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Montako raitiovaunua Helsingissä toimii? HKL:n mukaan ruuhka-aikana on raitiovaunuja liikenteessä enimmillään 92. Tieto on vuodelta 2009." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/montako-raitiovaunua-helsingissa-toimii" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sanavalmiutta arvostetaan, ja sitä, että maksaa velkansa. Hirsipuuksi kutsutussa juottolassa istuu aamuyhdeksästä iltahämäriin kaljavaasit kovettuneissa kourissaan noin parinkymmenen keski-ikäisen miehen ja muutaman samoihin lukuihin yltäneen naisen muodostama kantapeikkojen perusjoukko. He ovat työttömiä, Wärtsilän telakalta kenkää saaneita ja monien muiden alojen duunareita. Tietävät kaiken talojen rakentamisesta, metallialan hommista, autoista ja varsinkin viinan iloista ja kiroista. Pöytäviina on täällä huonekaluviinaa. Oma lukunsa ovat kalastajat, jotka eivät puhu koskaan mistään muusta kuin kaloista, veneistä ja saaliiden määrästä. ... Kalastajilta saa, kun ymmärtää ajoissa tilata, huokean jouluhauen ja -siian pöytäänsä.\" (s. 37-38)" ;
  dcterms:description            "Antti Lindqvist: Ravintola Huvipursi" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8900>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8494>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Vltava"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vltava" , "Elielinaukio 2" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6676> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7770> ;
        wgs84:lat            "60.1715887765945" ;
        wgs84:long           "24.9380999112783" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8494" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8733>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:37:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8828>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Salminen, Simo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8828" .

rky:p1207  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymijokeen liittyvällä Anjalan kulttuurimaisemalla on merkittävä asema kartanolaitoksen muotoutumisessa, valtakunnan sotahistoriassa sekä varhaisen suurteollisuuden syntypaikkana.\n\nAnjalan kartano sijaitsee Kymijoen rannalla, Ankkapurhan kosken alapuolisen suvannon rannalla. Ankkapurhan kivikautinen asuinpaikka on merkkinä seudun pitkästä asutushistoriasta. Kymijoen asema Ruotsin ja Venäjän rajajokena 1700-luvulla on jättänyt jälkeensä sekä ruotsalaisten että venäläisten rakentamia linnoitteita ja varustuksia alueelle (ks. myös erillinen kohde Kymijoen rajalinnakkeet). \n\nAnjalan kartanon kaksikerroksinen päärakennus on 1790-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta edellisen tuhouduttua ns. Kustaan sodassa 1789. Ruotsalaisen uusklassismin vaikutus näkyy sen lakonisissa ja jäsentelemättömissä julkisivuissa. Pääsisäänkäynnin eteen rakennettu pylväikkö ja parveke ovat museoksi muutetun päärakennuksen restauroinnin ajalta. Anjalan kartano kuuluu ajallisesti ja tyylillisesti samaan kartanorakennusten ryhmään kuin Kauttuan ruukin päärakennus, Hakoinen ja Kirkniemi. Muusta Anjalan kartanon vanhasta rakennuskannasta on säilynyt 1840-luvulta kiviset navetta, maitokeittiö ja viljamakasiini, kaksi väentupaa, lato ja riihi. Vanhan kartanoalueen maista on muodostettu Anjalan maatalousoppilaitos, jonka uudisrakennukset sijaitsevat kartanon entisen puutarhan alueella.\n\nAnjalan kartanokulttuuria rakennuksineen, laajoine viljelyksineen ja koivukujineen edustavat vanhat Wrede-suvun kartanot Anjalan kartano, Rabbelugn (Takamaa), Wredeby ja Rauhamaa. Anjalan rälssistä 1805 erotettuun Takamaan kartanoon johtaa puolitoista kilometriä pitkä koivukujanne, jossa entiset peltolohkojen rajat on merkitty kuusilla. Päärakennus on valmistunut 1820. Wredeby, jonka kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on valmistunut 1815, on erotettu kantatilastaan 1800-luvun alussa. Rauhamaa on tullut Wredebyn ulkotilaksi 1866. \n\nAnjalan kartanon läheisyydessä on 1756 valmistunut Anjalan ristikirkko, jonka rakennusmestarina on toiminut todennäköisesti Arvid Junkkarinen. Teiden risteyksessä sijaitsevassa puukirkossa on itäsuomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Kirkon empiretyylinen ulkovuoraus on 1840-luvulta. Anjalan valtauksessa vaurioita kärsineen kirkon sisustuksen keskeiset osat ovat 1790-luvulta. Kirkon tapuli on valmistunut 1792. Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi 1800-luvun lopussa Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. Kirkkoa vastapäätä maantien toisella puolen on Heikki Siikosen 1940 suunnittelema Anjalan entinen kunnantalo. \n\nAnjalan kartanon puistomaisemaa leimanneen Ankkapurhan kosken partaalle on perustettu Kymenlaakson ensimmäinen puuhiomo 1872. Kymijoen puunjalostusteollisuuden kehittyminen suurteollisuudeksi on muuttanut maisemakuvaa 1800-luvun lopulta lähtien. (Ks. erilliset tehdaskohteet, Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan alueet; Myllykosken teollisuusalue.)"@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.785863162,26.769359749 60.786170611,26.763441033 60.785786311,26.761818541 60.784855924,26.756949465 60.783894339,26.752536124 60.782739403,26.746824218 60.784989212,26.743230713 60.788914920,26.751912090 60.791792981,26.761578774 60.793137979,26.767356422 60.792217389,26.768013398 60.791329234,26.768995172 60.789933235,26.770435838 60.785863162,26.769359749" ;
        poi:history       "Kymijoen keskijuoksu asutettiin pysyvästi 1400-luvun aikana ja raja Hämeen ja Viipurin läänin talonpoikien välillä vakiintui jo keskiajalla kulkemaan Kymijoen Ankkapurhan kautta. Kustaa Vaasan aikana 1550-luvulla Ankkapurhan kalaisaan koskeen rakennettiin kruunun kalapatoja. \r\n\r\nAnjalan kylään, Ankkapurhan kosken läheisyyteen muodostettu säteri sai vahvistuksen 1630. \r\n\r\nSäterin perustaja Gertrud von Ungern oli saanut maaomaisuutta, kun hänen miehensä Henrik Wrede uhraten oman henkensä pelasti kuningas Kaarle IX:n 1605 Kirkholman taistelussa lähellä Riikaa. Leski sai useita tiloja palkinnoksi miehensä urheudesta. Anjalan kartano oli osa valtavaa Anjalassa, Elimäellä, Mäntsälässä ja Porvoossa sijainnutta maaomaisuutta. Kartanosta muodostui Wrede-suvun pääkartano, joka pysyi suvun hallussa vuoteen 1837. \r\n\r\nPikkuvihan päättäneen Turun rauhan 1743 jälkeen Kymijoki toimi Ruotsin ja Venäjän välisenä rajajokena aina vuoteen 1809 saakka. Kymijoen länsiranta ja Anjala jäivät Ruotsin puolelle. Kymijoen ylityspaikkojen puolustustusta ryhdyttiin suunnittelemaan ja Anjalan kartanon eteläpuolella vanha itään Kymijoen yli johtanut maantie varustettiin. Myös jokea seurailevan, Anjalan kirkonkylältä pohjoiseen Ummeljoen ja Värälän kylien kautta kulkevan maantien suojaksi rakennettiin 1780-luvulla varustuksia ja sotatie. Kymijoen ylityspaikkojen puolustaminen huomioitiin uudelleen Salpalinjan rakentamisessa 1940-luvulla. Anjalan kartanoon johtavan tien itäpuolella sijainneen Anjalan kappeliseurakunnan ensimmäisen, 1690-luvulla rakennetun kappelin kivijalka tuhoutui osittain viime sotien taistelu- ja yhteyskaivantoja kaivettaessa. \r\n\r\nRuotsin Kustaa III käynnisti 1788 ns. Kustaan sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle Turun rauhassa menetettyjä alueita. Sodan aikana Anjalan kartanolla oli merkittävä osa 1788 allekirjoitetussa ns. Anjalan liittokirjassa, joka oli 113 ruotsalaisen ja suomalaisen upseerin allekirjoittama vetoomus Venäjän sodan lopettamiseksi. Anjalan vanha kartanorakennus paloi 1789 venäläisen tykistön aiheuttamassa tulipalossa. Värälään rakennetussa rauhantemppelissä solmittiin Kustaan sodan päättänyt rauha 1790.\r\n\r\nValtio osti Anjalan kartanon 1842 ja lahjoitti sen kenraalikuvernööri, ruhtinas Alexander Menshikoville. Anjalan kartano tuli uudelleen valtion omistukseen 1907, jolloin sen maat palstoitettiin ja jaettiin alustalaisille. Kartanon päärakennus siirtyi 1954 muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan. Anjalan maatalousoppilaitos sijoitettiin alueelle samana vuonna. Museo avattiin kartanon päärakennukseen 1957."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1282" ;
        skos:prefLabel    "Anjalan historiallinen ympäristö (Rabbelung)"@fi .

rky:p910  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion rännikatuverkko on 1770-luvulta alkaen läänin pääkaupungin asemakaavaan sisällytetty paloturvallisuutta lisäävä palokujaverkosto. Yhtä kattavaa, kahden erilevyisen kadun hierarkiaa ei ole säilynyt muissa kaupungeissa samassa laajuudessa. \n\nKuopion keskustan ruutukaava-alueen kattavan rännikatujen alkuperäinen linjaus ja leveys, noin 7,2 metriä, on pääosin säilynyt. Kolmessa kaavoitusvaiheessa 1775, 1869 ja 1903 syntyneen rännikatuverkon alue on rajattu 1770- ja 1860-luvulla kaavoitettuun alueeseen rakennuskannan säilymisen perusteella. \n\nRännikatujen nykyinen kaupunkikuva on ajallisesti kerrostunut. Purkaminen ja katulinjaan rakentamisesta luopuminen on paikoin heikentänyt katujen matalaa ja tiivistä luonnetta. Tuomiokirkko muodostaa osalle rännikatuja merkittävän kaupunkikuvallisen päätteen.  \n\nRännikatuja on kunnostettu 1980-luvulta lähtien lähinnä kevyen liikenteen tarkoituksiin. Rännikatujen kehittämissuunnitelma käsittää 46 suurkorttelia, jotka kattavat lähes koko ruutukaava-alueen katuverkon."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.892917131,27.672598464 62.893032835,27.675411935 62.894732860,27.674972945 62.895375538,27.686651103 62.895420937,27.688312382 62.894682415,27.689513211 62.893872759,27.689770949 62.892203555,27.690174756 62.892310980,27.692921372 62.888596008,27.693815182 62.888473655,27.690601460 62.888985664,27.690540345 62.888973360,27.689809056 62.889324986,27.689676372 62.889219092,27.687137366 62.888274580,27.687445002 62.888246236,27.686004130 62.888119547,27.683445118 62.889026743,27.683187576 62.888985236,27.681898166 62.889684859,27.681844663 62.889342039,27.673791630 62.892917131,27.672598464" ;
        poi:history       "Kuopion rännikatuverkko perustuu asemakaavaan, jonka maanmittari Pehr Kjellmanin laati 1775 perustetulle kaupungille. Kaavan pohjalta alkoi kaupungin rakentaminen, ensimmäinen asemakaavoitettu alue oli Tuomiokirkon ympäristö.\r\n\r\nKaupunkistruktuurin kaavallinen idea perustui suurkortteleihin, jotka ns. rännikadut eli palokujat jakoivat neljään pienempään kortteliin. Katujen varsinainen rakentaminen alkoi Tuomiokirkkoa ympäröivistä kortteleista 1770- ja 1790-luvuilla. Kauppatorin ympäristö ja Maljalahdenkatu valmistuivat rännikatujen osalta 1810-luvulla.  Myöhemmät ruutukaavat, M. Mohell 1869 ja K.J. Karlsson 1903, laajensivat suurkortteleiden sekä palokujien aluetta länteen ja pohjoiseen.\r\n\r\nKjellmanin asemakaavan tavoitteena oli luoda paloturvallinen kaupunkirakenne ja toisaalta korostaa Kuopion asemaa läänin pääkaupunkina. Paloturvallisuuden saavuttamiseksi kadut olivat leveitä, 24 kyynärää, ja tontit suuria. Kortteleita halkovat palokujat tehtiin 12 kyynärää (vähän yli seitsemän metriä) leveiksi niin, että aikaa myöten niistä muodostui katuja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=934" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion rännikatuverkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i144>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Arska Stadista" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:relation      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i947> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i143> ;
        th:lisatietoa         "Julkaistu alunperin Seppo Miettisen säveltämänä levyllä;\nTurtianen, Arvo: Minä paljasjalkainen (1965) " ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6672> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/arska-stadista" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Surullista tarinassa on, ettei Aaltosen Ainoksikin kutsuttu Uimaan lähtevä nainen enää kahlaa Tähtitorninmäen lätäkössään, vaan se on jouduttu siirtämään turvaan ilmansaasteilta, marmoria rasittavalta kolealta ilmastolta ja vahingontekijöiltä Rikhardinkadun kirjastoon." ;
  dcterms:description            "Kirjassa kerrotaan Wäinö Aaltosen Kahlaaja-veistoksesta, joka on siirretty Tähtitorninmäeltä Rikhardinkadun kirjastoon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6799>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Meriluoto, Aila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/meriluoto-aila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1888>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1363418~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän jäi kuin nalli Kallioon\" " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1050> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8993>
        dcterms:modified  "2010-04-12T12:21:27+0300" .

rky:p1467  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Himalansaari on omaleimainen esimerkki hyvien sisävesiliikenneyhteyksien varrella sijainneesta saarikylästä. Himalansaaressa eli Veskansan kylässä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa, asutusta ja kulttuurimaisemaa.\n\nNykyiseen maantieliikenteeseen nähden syrjäinen Himalansaari sijaitsee Yövesi-nimisessä järvessä, joka on on Saimaan alueen selkävesiä. Saaren erottaa mantereesta vain kapea salmi. Asutus ja Himalansaaren kylä on keskittynyt pääasiassa saaren itäpäähän metsäisten mäkien väliin raivatulle kapealle ja moniosaiselle peltoaukealle. Pellot ovat yleensä loivia rinnepeltoja. \n\nKylämaisema muodostuu peltojen suuntaisesti kulkevasta kylänraitista ja yksittäisistä kyläteistä, joiden varrella ja tuntumassa ovat kylän maatilat, pienasutus, koulu, seuraintalo ja rukoushuone. Vanhoja tilakeskuksia ovat Heila, Ala-Kökkö, Anttila, Kieveri, Kurvila ja Tukiala. Laivaranta on kylän pohjoispuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.412396547,27.570712410 61.412344415,27.566447940 61.416632096,27.549547807 61.431985482,27.542979729 61.434192871,27.553221952 61.430728969,27.561273679 61.424336683,27.562671523 61.423079804,27.569384031 61.414332707,27.576037309 61.412396547,27.570712410" ;
        poi:history       "Himalansaaren ympäristössä on useita kivikautisia asuinpaikkoja ja saaren pohjoispuolella ovat Astuvansalmen kalliomaalaukset.\r\n\r\nHimalansaaressa oli 1560-luvulla neljä taloa, jotka olivat ilmeisesti sijoittuneet erilleen vesistön tuntumaan. Himalansaaren itäpäähän keskittyneessä kylässä oli 1650-luvulla viisi taloa; Heila, Anttila, Kieveri, Tukiala ja Kurviala. Seuraavalla vuosikymmenellä Himalansaaren kylään laskettiin mukaan mantereen puolella oleva läheinen Himalan kylä, jossa oli kuusi taloa. \r\n\r\nEnnen nykyisen maantieverkon rakentamista Himalansaari eli Veskansan kylä oli vesistön ansioista keskeisellä paikalla ja hyvien vesiliikenneyhteyksien varrella. Aktiivisuus heijastui kylän  rakennustoimintaan. Kylään rakennettiin mm. koulu 1893, rakennusmestari Kaarlo A. Honkavaaran suunnittelema rukoushuone 1915 ja nuorisoseurantalo Koivula 1924. Kylä oli lähisaariston keskus, jossa käytiin hoitamassa kauppa-, pankki- ja postiasioita. Kylän pohjoispään laivalaiturissa pysähtyivät höyrylaivat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k696 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:satama , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4457" ;
        skos:prefLabel    "Himalansaaren kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2457>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Simonen, Leila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.voimapaja.fi/leilasimonen.htm" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/simonen-leila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7155>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8730>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Martti Välikangas 1893-1973 arkkitehti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8738> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8739> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6633> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7142> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8732> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8731> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8733> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8734> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8740> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8737> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8730" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9444>
        dcterms:modified  "2010-10-25T09:08:19+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa on luku \"Pojille kanssa\": ravintolamuistoja Taunosta, ja siinä kerrotaan Palon 1970-luvun kantaravintolasta Elitestä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9539>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Kauppamuistoja Töölöstä" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Heikki Savola kokosi Töölön Paperin 40-vuotisjuhlan kunniaksi muistoja paikallisista kauppapalveluista. Muistelot on nyt koottu yksiin kansiin." ;
        dcterms:language     <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9538> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8488> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9536> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4647> ;
        th:lisatietoa        "40-vuotias Töölön Paperi kerää juhlavuotensa kunniaksi asiakkaiden muistoja töölöläisistä kaupoista, palveluista ja kauppiaista.\nKerro muistosi jo lopettaneesta puodista vuosikymmenten takaa tai nykyisin toimivasta kaupasta. Esimerkiksi kuka persoonallinen kauppias on jäänyt unohtumattomasti mieleesi, mistä kaupasta teit elämäsi löydön, oliko jossain kaupassa jokin aivan erityinen vetonaula jota tultiin katsomaan kauempaakin tai missä kaupassa sattui hauska kommellus?\n\nJaa mukavat ostosmuistosi Töölöstä - tallennetaan yhdessä pala töölöläistä historiaa!\n\nKirjoita muistostasi enintään viisi liuskaa ja lähetä Töölön Paperiin osoitteella: Töölön Paperi, Runeberginkatu 44, 00260 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen info@toolonpaperi.fi \n\nLiitä mukaan nimesi ja yhteystietosi, sillä muistelmista valikoidaan ja kootaan kirja, ja julkaistavat tekstit palkitaan.\n\nMuistoista on koottu ensimmäinen julkaisu: Kauppamuistoja Töölöstä-kirjanen.\n \n\n" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9539" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7749>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:48:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i640>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kesää on enää jäljellä vain muutama päivä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i639> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i639> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kesaa-enaa-jaljella" .

rky:p1703  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kulloon kartanon päärakennus on harvoja 1600-luvun kartanonpaikalle 1900-luvun alussa rakennettuja, arkkitehtisuunnitelmiin perustuvia kartanoita Uudellamaalla. Kartanon talouskeskukseen kuuluu monipuolista, hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1700- ja 1800-luvuilta.\n\nKulloon kartanoympäristöä hallitsee maisemallisesti näyttävällä paikalla, puiston keskellä klassistinen, valkeaksi rapattu päärakennus vuodelta 1914 (C. Frankenhaeuser). Kaksikerroksisen päärakennuksen julkisivua jäsentävät nurkkapilasterit. Korkean säterikaton katteena ovat harvinaiset,\nmustiksi poltetut kattotiilet.\n\nKartanon talouskeskukseen kuuluu useita hirsirakenteisia työväenasuntoja ja talousrakennuksia 1700- ja 1800-luvuilta. 1900-luvun alussa on rakennettu mm. talli, työväenasuinrakennus ja nk. maitokamari."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.340586369,25.510076182 60.340443475,25.515932444 60.337953448,25.516050330 60.336003310,25.514109973 60.334714123,25.509753757 60.336840365,25.505264949 60.338058107,25.505316050 60.339129168,25.507615875 60.340586369,25.510076182" ;
        poi:history       "Kulloon kartano muodostui 1600-luvun alussa viidestä Kulloon kylä talosta. Myös kuudes talo liitettiin kartanon tiluksiin 1600-luvulla. 1660-luvulla Kulloo oli Lorentz Creutzin omistuksessa, joka omisti myös useita muita kartanoita Suomessa mm. Sarvilahden, Summan ja Liuksialan kartanot.\r\n\r\nKartanon osti 1910 arkkitehti Carl Frankenhaeuser, jonka suunnittelema uusi päärakennus on rakennettiin 1912-14."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4932" ;
        skos:prefLabel    "Kulloon kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9799>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Sali" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9805> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9804> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7684> ;
        th:lisatietoa     "Virkamiesjuristi Sami ja kansanedustajan avustaja Karoliina ovat juuri eronneet. Eläkkeelle jäänyt hammaslääkäri Pirkko taas etsii uutta sisältöä elämäänsä. Kaikkia kolmea yhdistää yksi asia – sama kuntosali. Etäältä katsottuna Sami ja Karoliina näyttävät pinnallisilta uraohjuksilta, joiden suurin suru on odotettavissa oleva läskisodan tappio, henkilökohtaisen Tali-Ihantalan taistelun häviäminen. Heidän elämäänsä seuraava Pirkko on löytänyt eläkepäiviinsä sisällön aktiivisena blogikirjoittajana ja osapäiväisenä stalkkerina, salakatselijana. Salilla kaikki ei kuitenkaan ole sitä, miltä ensi alkuun näyttää.\n\nSali piirtää tarkan kuvan tyhjästä elämästä, joka ei täyty samaantahtiin kalenterin kanssa. Elämästä, jossa oman kropan kiinteänä pitämisestä on tullut synonyymi elämänhallinnalle. Tontti kurkistaa politiikan vinoutuneen maailman kulisseihin ja itseensä rakastuneihin pelureihin. Sali on myös kertomus siitä, kuinka Suomen historian kipupisteet voivat herätä henkiin vielä useiden sukupolvien jälkeen. Ja kuinka kaikkia ihmisiä yhdistää kaipuu rakkauteen, rakastamisen vaikeudesta huolimatta.\n\nSali on kirjailija Jarkko Tontin toinen romaani, vahva paluu proosan maailmaan. Tontti osoittaa jälleen olevansa paitsi lahjakas tarinankertoja, myös kielellinen virtuoosi. Tontti taitaa niin elämän traagisuuden kuin koomistenkin piirteiden kuvauksen.\n\n(www.helsinkikirjat.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9799" .

rky:p70  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Träskändan kartano rakennuksineen ja puistoineen antaa edustavan kuvan 1800-luvun kartanokulttuurista pääkaupunkiseudulla. Träskändan puisto on merkittävimpiä historiallisia puistoympäristöjä maassamme. Kartanoaluetta halkoo keskiajalta periytyvä Turkua ja Viipuria yhdistänyt Suuri Rantatie, joka on säilynyt puiston alueella poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.\n\nTräskändan historiallinen kartanoalue sijaitsee Espoon Pitkäjärven lounaispäässä, Glimsjoen ja Suuren Rantatien varrella. Kaksikerroksinen klassistinen päärakennus 1920-luvulta on maisemapuiston pohjoislaidalla. Puistorakennuksia ovat mm. arkkitehti C.L. Engelin suunnittelemat uusgoottilainen viljamakasiini sekä avoin klassistinen pyörötemppeli 1820-luvulta. Sveitsiläistyylinen latriini on rakennettu vuoden 1863 Aleksanteri II:n keisarivierailua varten arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelmin. Puistokokonaisuutta täydentää lisäksi ns. piparkakkutalo, joka lienee saanut ulkoasunsa 1800-luvun puolivälissä. Kartanon vanhempaan rakennuskantaan kuuluvat lisäksi päärakennuksen lähellä sijaitsevat kaksi työväenasuntoa 1820- ja 1850-luvuilta.\n\nKartanon laaja puistoalue koostuu maisemapuistosta, puistometsästä ja luonnonmetsäalueesta ja se on suojeltu luonnonsuojelulailla. Kartanon alueella on keskiaikainen kylätontti sekä mahdollisia jäänteitä kartanon ja puiston aiemmista rakennusvaiheista. Alueella on merkittävä joukko 1800-luvun puolivälin puuleikkauksin koristeltuja talousrakennuksia.\n\nKartanoalueen pohjoispuolella on 1860-luvulla rakennettu ns. meijerirakennusryhmä, joka koostuu tilanhoitajan asuinrakennuksesta ja sen siipirakennuksina olevista meijeristä ja meijerikoulusta. Glimsinjoen suussa on koristeellinen pesutupa ilmeisesti 1860-luvulta. Niinikään kartanoalueen pohjoispuolella sijaitsevan, Aurora Karamzinin perustaman kansakoulun vuodelta 1891 on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.239523512,24.707926152 60.239733667,24.710219460 60.237473018,24.715092621 60.237149713,24.716125591 60.236266231,24.716599152 60.235265455,24.715121731 60.234744459,24.716205791 60.234628297,24.716662831 60.233337692,24.716358401 60.232622467,24.716166453 60.232941221,24.710619311 60.233364969,24.708868011 60.233285860,24.706177084 60.232761989,24.705205634 60.233662773,24.703528575 60.233907493,24.704015492 60.234291657,24.704350266 60.234682447,24.704709611 60.235060205,24.705032335 60.235402674,24.705469850 60.236621864,24.705309768 60.237477418,24.706360180 60.238220043,24.705683892 60.238637298,24.705927773 60.239523512,24.707926152" ;
        poi:history       "Träskändan kartanon kantatilana oli entinen Storträskin perintötila, jonka varhaisin omistaja tunnetaan vuodelta 1492. Suurtilaksi Träskända alkoi kehittyä 1700- ja 1800-luvun taitteessa Viaporissa upseerina olleen C.N. af Klerckerin toimesta. \r\n\r\nTräskändan laaja puisto istutettiin senaattori C.J. Walleenin omistajakaudella 1830-luvulla. Puistoa laajennettiin huomattavasti Aurora Karamzinin omistajakaudella 1840-1890-luvulla ja muotopuutarha muokattiin tuolloin maisematyyliseksi puistoksi. Puistokokonaisuuteen kuului hedelmä- ja vihannesviljelmiä sekä kasvihuoneita. \r\n\r\nC.J. Walleen purki Träskändan tuolloisen päärakennuksen ja useimmat ulkorakennukset 1800-luvun alkupuolella ja siirsi päärakennuksen paikan mäelle. Myöhemmin päärakennusta laajennettiin ja kartanon alueelle rakennettiin 1850-1860-luvulla useita puisto- ja ulkorakennuksia. Päärakennus paloi 1888. Nykyinen päärakennus valmistui 1920-luvulla arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin suunnitelmin, jotka pohjautuivat I.G. Clasonin piirustuksiin.\r\n\r\nKartanon pääosan omistus siirtyi Espoon kunnalle 1923, jonka jälkeen kartanon päärakennuksessa toimi kunnalliskoti ja vanhainkoti vuoteen 2005. Kartanon alueelle rakennettiin 1950-luvulla vanhainkodin lisärakennus. Puistosta muodostettiin luonnonsuojelualue 1961."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:huvimaja , poio:muinaisjaannos , poio:koulu , poio:talousrakennus , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=35" ;
        skos:prefLabel    "Träskändan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7152>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mechelininkatu 13-15"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1718909420017" ;
        wgs84:long        "24.9209876502672" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7152" .

<http://example/upload-base/#metadescription_547>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5457>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Rintamamiestalot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Pääkaupunkiseudullakin on paljon niin sanottuja rintamamiestaloja. Miten nämä aikanaan syntyivät, eli jaettiinko tontit ilmaiseksi vai jotakin maksua vastaan? Jos jälkimmäinen vaihtoehto pitää paikkansa, niin oliko hinta suunnilleen sama kaikkialla, vai olivatko toiset alueet kalliimpia kuin toiset? Pääsikö alueen itse valitsemaan, vai osoitettiinko hakijalle tontti vähän mistä sattuu? Suoria vastauksia kiinnostaviin kysymyksiin on valitettavasti mahdoton antaa. Toimistopäällikkö Antero Allisto Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolta totesi, että rintamamiestonttien jaosta huolehtineet toimielimet ovat lopettaneet työnsä, ja asiakirjat lienevät Helsingin kaupunginarkiston hallussa. 1950-luvulla rakennettiin Helsingissä viimeiset osakeyhtiömuotoiset rintamamiestalot. Rintamamiestonttien luovutuksesta ovat maanhankintalain säätämisen ja lain toimeenpanon aikoihin (vuodesta 1945 alkaen) kirjoittaneet ainakin Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat sekä Suomen Sosiaalidemokraatti. Näissä lehdissä julkaistujen uutisten perusteella on mahdollista löytää se aika, jolloin rintamamiesasioita on käsitelty Helsingin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Rintamamiestonttien luovutuksesta on mainituissa elimissä tehty ainakin jonkinasteinen periaatepäätös.\n\nSiirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen oli sodan jälkeisen yhteiskuntahistorian keskeisimpiä kysymyksiä. Huhtikuussa 1945 hyväksytty maanhankintalaki käynnisti laajat toimenpiteet maan luovuttamiseksi siirtolaisille, rintamamiehille, sotainvalideille sekä sotaleskille ja -orvoille. Maanhankintalain perusteella muodostettiin 1950-luvun loppuun mennessä lähes 150 000 uutta viljelmää, tonttia tai lisäaluetta. Rintamamiesten asuntokysymys ratkaistiin myös kaupungeissa asutuslailla.\n\nLaukkonen, Veikko: Jälleenrakennusvuosien pientalo Suomessa (Transkustannus, 1987)\nSuomi 75 : Itsenäisen Suomen historia 3 (Weilin+Göös, 1992)\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Maanhankintalaki" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/pk-seudullakin-paljon-ns-rintamamies" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9441>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Tapulikaupungin kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i68> ;
        wgs84:lat         "60.2745552015536" ;
        wgs84:long        "25.0338187460249" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tapulikaupungin-kirjasto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7651>
        dcterms:modified  "2009-11-02T19:03:52+0300" .

[ dcterms:description  "Anu Leimu tapaa ravintolassa poikansa Petteri Väänäsen, joka on Shakespeare-produktion ohjaaja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8762>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7746>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Porvoonkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1915064015997" ;
        wgs84:long        "24.9444410869243" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7746" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2835>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1329654~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Laru, Laru, älä paru/ vaikka Munkka dunkkaa./ Silkkiuikku, pilkkasiipi/ poukamassas bunkkaa.\" (runosta Kehtolaulu, s. 52)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5956>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9A90C74A-9BE8-4385-8635-6BBFE9ACF98E> .

rky:p637  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.836781298,21.985873852 61.838618173,21.985990542 61.841635592,21.987857491 61.841864317,21.992550244 61.840614885,21.994382410 61.836772774,21.992778665 61.835737486,21.991457489 61.836781298,21.985873852" ;
        poi:municipality  kunnat:k747 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1993" ;
        skos:prefLabel    "Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Vuorijärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3404>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sörkan kivinen syli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3403> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3404" .

[ dcterms:description  "Emmi Jurkka oli Teatteri Jurkan perustaja. Hän ohjasi, näytteli ja toimi teatterinjohtajana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6594> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6596>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8102>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035448~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4118>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1552331~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Murhapaikka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8239> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
] .

rky:p897  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lahden kauppalan vuoden 1878 asemakaavaan perustuva Mariankadun seremonia-akseli on topografialtaan ainutlaatuinen. Sommitelman monumentaalipäätteinä ovat kaupungintalo ja kirkko, keskellä kauppatori.\n\nLahden ydinkeskusta pohjautuu kauppalan asemakaavaan, jossa sommitelman pääkadut ovat Aleksanterinkatu ja siitä kohtisuoraan risteävä Mariankatu. Mariankadun päät sijoittuvat kaupunkia halkoville harjuille. Mariankadun seremonia-akselin keskelle, maaston matalimpaan kohtaan sijoittuu kauppatori. Nykyään kadun toisena monumentaalipäätteenä on 1912 valmistunut arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo ja toisena päätteenä 1978 valmistunut akateemikko Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko.\n\nLahden kaupungintalo sijaitsee Salpausselän harjun rinteessä kaupungin rakennetun keskustan korkeimmalla kohdalla.  Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo edustaa tyyliltään myöhäistä jugendia. Rakennuksen julkisivumateriaalina on tummaksi poltettu tiili. Mariankadulle päin rakennussommitelmaa hallitsee porrastettu torni, Harjukadun puolella on korostettu valtuustosalia, jonka ikkunat on massiivisesti reunustettu kuparikoristein. Rakennuksen arkkitehtuurissa on yhtäläisyyksiä sekä Helsingin rautatieaseman että Joensuun kaupungintalon kanssa. Vuosisatojen vaihteen arkkitehtuurikäsityksen mukaan kaupungintalon interiöörit on suunniteltu vastaamaan rakennuksen ulkoarkkitehtuuria. Sisätiloissa on käytetty jugendin vahvoja värejä ja luonnonornamentteja. Suuri osa huonekaluista ja valaisimista on Saarisen piirtämiä. Kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema laajennusosa 1930-luvulta on toteutettu Saarisen hengessä. \n\nKauppatoria reunustavat suurikokoiset asuin- ja liiketalot sekä Alatorin puisto muodostavat ajallisesti monikerroksisen kaupunkitilan, jonka edustavaan rakennuskantaan kuuluu rakennuksia 1900-luvun alkupuolelta aina jälleenrakennuskautta edustaviin Starckjohannin ja Pankinportin liiketaloihin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.980543325,25.654647248 60.983034372,25.655619276 60.983387354,25.653495051 60.984244663,25.654019028 60.984279052,25.655089481 60.984450816,25.655181599 60.984351347,25.656109413 60.985103780,25.656407309 60.985207527,25.655773906 60.985531683,25.655797854 60.985716310,25.655928448 60.985879785,25.656387036 60.985957240,25.656798951 60.985843751,25.657671921 60.985596487,25.658625815 60.984946681,25.658426877 60.985028817,25.658083685 60.984994633,25.657445587 60.984246874,25.657219265 60.984166278,25.658006211 60.984031947,25.658165811 60.982885130,25.657696450 60.982964096,25.656755684 60.980604568,25.656015742 60.980687025,25.656110250 60.980225158,25.660243111 60.979589743,25.659920134 60.980080805,25.654837028 60.980543325,25.654647248" ;
        poi:history       "Lahden alueen kaavoittaminen käynnistyi Lahden kylän tuhouduttua tulipalossa lähes kokonaan 19.6.1877. Suunnitteilla ollut kaupunkihanke jäi toteutumatta ja Lahdesta tuli kauppala  1878. Lääninarkkitehti Alfred Caween laati samana vuonna 22 korttelia käsittäneen asemakaavan, joka oli tyypillinen empirekauden suorakulmainen ruutusommitelma. Kaava-alue muodostaa Lahden kaupungin nykyisen ydinkeskustan.\r\n\r\nEmpirekaavan katuverkosto perustui hierarkiaan. Kauppalan pääkatu oli Aleksanterinkatu, joka sijoittui suunnilleen keskiaikaisperäisen Turun ja Viipurin välisen Ylisen Viipurintien paikalle. Kohtisuoraan pääkatuun nähden hahmoteltiin Maariankatu ja sommitelman keskellä oli kauppatori, joka oli pinta-alaltaan poikkeuksellisen suuri.  Torin pohjoispuolella, Mariankadun päätteenä suunnitelmassa oli kirkko ja etelässä hautausmaa. Kaavassa kaupungintalolle tai muulle julkiselle rakennukselle varattiin tontti kauppatorin länsipuolella olevasta korttelista.\r\n\r\nLahden kaupunki perustettiin 1905 ja kaupungintalon rakentamista alettiin suunnitella 1906. Kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu 1910. Kilpailun voitti arkkitehti Eliel Saarinen, joka oli voittanut myös Joensuun kaupungintalon suunnittelukilpailun. Kaupungintalo päätettiin arkkitehti Armas Lindgrenin suosituksen perusteella sijoittaa Mariankadun seremonia-akselin toiseen päähän kadun pääteaiheeksi ja kaupunkimaiseman dominantiksi Caweenin kaavassa suunnitellun hautausmaan paikalle. Kaupungintalo valmistui 1912 ja kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen piirtämä lisäsiipi 1934. Saarinen sunnitteli myös Kaupungintalon puiston, mutta se toteutettiin kuitenkin kaupunginpuutarhuri Johan Laurilan karsimana. Kaupungintalo vaurioitui vuoden 1918 sodassa, 1939 rakennukseen osui palopommi ja 1981 rakennus kärsi tulipalosta. Kaupungintalon entistävä rakentaminen valmistui 1985.\r\n\r\nKauppatorin länsipuolella oleva kortteli jäi kaupungintalon rakentamisen jälkeen käyttämättä. Kortteliin rakennettiin Alatorin puisto ja Starckjohannin liiketalo 1950.\r\n\r\nMariankadun toisena päätteenä oli jo Caweenin laatimassa kauppalan asemakaavassa kirkon paikka. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1890. Jo 1920-luvulla kirkko osoittautui liian pieneksi. Vanha puukirkko purettiin 1977 ja uuden kirkon suunnitteli akateemikko Alvar Aalto. Ristinkirkko valmistui 1978. Kirkkopuisto on Lahden vanhin puisto. Ruutukaavassa ollut kirkkotori muuntui ajan kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaiseksi kirkkopuistoksi. Arkkitehti Alvar Aalto halusi puiston säilyvän alkuperäisellään ja näin taphtuikin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:liikerakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1903" ;
        skos:prefLabel    "Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6407>
        dcterms:modified  "2011-01-17T15:04:33+0300" .

[ dcterms:description  "Rikospaikka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9034> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8362>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:09:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4378>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1021201~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8457>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Yrjönkadun mutkat"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1681154687547" ;
        wgs84:long        "24.9379900056924" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8457" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6667>
        dcterms:modified  "2009-08-04T13:39:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1900 - 1920"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1900-01-01T00:00:00" , "1919-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1900 - 1920"@fi .

rky:p1096  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.267125922,24.819981215 64.267250486,24.819846733 64.267390851,24.819694984 64.267482828,24.819662696 64.268485584,24.819905439 64.269925398,24.820034015 64.269982788,24.821132098 64.269493827,24.820889310 64.267216178,24.820730553 64.267125922,24.819981215" ;
        poi:municipality  kunnat:k563 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4195" ;
        skos:prefLabel    "Oulaisten rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6070>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Sörnäisten tulitikkutehdas" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olisin tiedustellut Helsingin Sörnäisissä Elannon leipätehtaan vieressä sijaineen tulitikkutehtaan historiasta? Tehtaan historiasta löytyi varsin vähän materiaalia, johtuen ehkä sen lyhyeksi jääneestä toiminnasta. Sain kaupunginmuseon pöytäkirjoista sähköpostitse rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta koskevan otteen. Liitän tähän tulitikkutehtaan historiasta kertovaa osuutta.\n\nHelsingfors Tändsticksfabriks Ab:n rakennuttama teollisuusrakennus valmistui Hämeentien, silloisen Itäisen Viertotien varteen vuonna 1874. Tulitikkutehdas toimi rakennuksessa vain vuoteen 1882 asti, jolloin yhtiö teki vararikon. Tämän jälkeen rakennuksen käyttö ja käyttäjä on vaihtunut useaan otteeseen.\n\nJo vuonna 1889 tilat muutettiin työväestön asuntokasarmiksi. Suunnittelijana toimi rakennusmestari K. G. Järvinen, joka laati myös seuraavana vuonna rakennuksen koillispäätyyn sijoittuneen pajan suunnitelmat. Vuonna 1896 rakennuksen pohjakerrokseen sijoittui K. F. Anderssonin suunnittelema leipomo. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennus oli muun muassa Leonard Lindelöfin konetehtaan ja sen jälkeen Helsingin Uuden rautasänkytehtaan käytössä.\n\nElannon ostettua koko korttelin myös tulitikkutehtaan rakennus siirtyi osuusliikkeen omistukseen vuonna 1906. Kuitenkin vasta vuonna 1917 rakennus siirtyi Elannon omaan käyttöön, kun siihen sijoitettiin keskusvarasto, makkaratehdas, korjauspaja ja puusepän verstas sekä maalaamo. Tässä yhteydessä myös rakennuksen välipohjia vahvistettiin ja uusittiin. Vuosina 1919–1920 rakennuksen keskiosaa korotettiin, mikä on edelleen nähtävissä julkisivuissa. Vuosien kuluessa sekä sisätiloissa että julkisivuissa on tehty lukuisia pienempiä muutoksia.\n\nLisäksi Kaija Hackzellin teoksessa Viertotietä itään ja länteen (Helsingin vanhoja kortteleita 3.), kerrotaan tehtaan olleen ensimmäinen osakeyhtiö Sörnäisten kulmilla. Työntekijöitä oli parhaimmillaan satakin henkeä.\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6562> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/sornaisten-vanha-tulitikkutehdas" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4280>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1050065~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6404>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Hamlet"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hamlet" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1718836798357" ;
        wgs84:long           "24.9459900456777" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6404" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3900>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Viikki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/viikki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7118>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:38+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Numminen astui Mechelininkadulla sijaitsevan Mignon-baarin ovesta sisään ja käveli hajamielisesti tiskille tilaamaan pullollisen lahtelaista. Sie oot Numminen, hän kuuli äänen viereltään. Numminen kääntyi ääntä kohden: Haitto! Numminen nosti pullonsa Haiton pöytään. Haitto viittasi vieressä istuvaan mieheen ja kertoi tulleensa tämän kanssa Perhosta tänne odottamaan vaimoaan Eevaa. Siehän et ole tavannu miun vaimoo. Hää on maailma paras naine. Haitto oli nyt lomalla. Mut ajattele, mie treenaan joka päivä. Ihmiset puhhuu, ett hää on ihmelapsi. Mutta taito ei säily itsekseen. Sen hyväksi täytyy työskennellä kaiken aikaa. Em mie olis se, mikä mie olen, jos mie en harjottelisi. Nyt hää tullee. Täss on Eeva. Numminen.\" (s. 204)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7065>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9073>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1906700~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9407>
        dcterms:modified  "2011-03-09T17:09:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9168>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sorvali, Miitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9168" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6664>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Mauranen, Rea"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/mauranen-rea" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6903>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7378>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:29+0300" .

rky:p1332  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sippola on harvoja kirkonkyliä, joissa maantiehen tukeutuva kylärakenne on selkeästi säilynyt. Sippolassa yhdistyvät havainnollisesti myös kirkollisen ja historiallisen maanomistuksellisen vallan merkit kirkon ja kartanon ympäristöinä.\n\nSippolan kirkonkylä sijaitsee samannimisen joen varrella, laajan, kumpuilevan maanviljelysmaiseman keskeltä kohoavalla saarekkeella. Kylän rungon muodostaa vanhan linjauksen säilyttänyt maantie, jota reunustavat nauhana historialliset rakennukset, kirkko ja kartano sekä kirkonkylävaiheesta periytyvät yksityistalot ja kaupat.\n\nSippolan uusgoottilainen tiilikirkko on arkkitehti C. J. von Heidekenin 1874 suunnittelema. Hautausmaalla on arkkitehti K. A. Wreden 1890 suunnittelema uusgoottilainen von Daehn-suvun hautakappeli.\n\nSippolan kartano on 1600-luvun puolivälissä perustettu säteri, yksi maaherra Lorentz Creutzin monista kartanoista. Kartanon nykyinen rakennuskanta on peräisin kapteeni Alexander Leonard von Daehnin ajalta 1830-luvulta, jolloin kartano kuului maamme merkittävimpiin tiloihin. 1836 valmistuneen puisen päärakennuksen ulkoasu on lääninarkkitehti G. Th. Chiewitzin 1850-luvulla suunnittelema ja arkkitehti Jac. Ahrenbergin 1890-luvulla laajentama ja korottama.\n\nSippolan kirkonkylä on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.726148348,27.001904926 60.726879681,27.001320689 60.727865325,26.999697713 60.728564755,26.997425359 60.729423278,26.997100541 60.729963725,26.995672249 60.730726761,26.994048834 60.733874086,26.988788644 60.735368191,26.986255500 60.737657072,26.982552776 60.738165644,26.981578475 60.738642793,26.983136709 60.738897249,26.984305704 60.739437847,26.985279488 60.740296584,26.987227557 60.741918780,26.998398376 60.743731066,27.003464622 60.744335134,27.005608212 60.744875581,27.006647561 60.744939036,27.008531297 60.744557422,27.010090159 60.744493667,27.011584052 60.743221830,27.012817776 60.741727357,27.013206798 60.739533788,27.010283433 60.738389304,27.008139956 60.736100266,27.002944346 60.735146420,27.000346823 60.734542285,26.999762417 60.733270464,26.999437825 60.732634556,26.999502708 60.732157627,26.999827340 60.731108424,27.001840140 60.730218097,27.003203637 60.727737999,27.006384565 60.727165834,27.003398088 60.726148348,27.001904926" ;
        poi:history       "Sippola kuului 1600-luvulla Creutz-suvun suureen maaomaisuuteen ja Sippolan ensimmäinen kirkko oli valtaneuvos Lorentz Creutzin rakennuttama kappeli.  Turun rauhaa 1743 edeltäneen venäläismiehityksen aikana kartanon rakennukset poltettiin ja tila autioitui. Sippola siirtyi von Daehn –suvulle 1784.\r\n\r\nSippolan hovin omistaja kapteeni Alexander Leonard von Daehn lahjoitti maata nykyisen kirkon rakentamista varten ja osallistui kirkon rakentamiseen 1870-luvulla. Edeltänyt, tuolloin huonokuntoinen pitäjän järjestyksessä toinen kirkko vuodelta 1737 sijaitsi nykyistä kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla.\r\n\r\nSippolan kartanon maista ja torpista muodostettiin itsenäisiä tiloja 1902. Päärakennus ja loput viljelysmaista siirtyivät valtiolle 1909, ja kartanon suojissa aloitti toimintansa koulukoti."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:liikerakennus , poio:tie , poio:hautausmaa , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4419" ;
        skos:prefLabel    "Sippolan kirkonkylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9667>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:58:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2322>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rönkkö, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ronkko-markku" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7020>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_176>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:34:47+0300" .

rky:p33  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vaalijalan hoitolaitos lukeutuu jälleenrakennuskauden laitosarkkitehtuurin parhaimmistoon. Rakennusten kokonaissommitelma ja ensimmäiset rakennukset perustuvat arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnitelmiin. \n\nPieksäjärven pohjoispäähän puistomaiseen rantametsään rakennettuun alueeseen kuuluu kolmisenkymmentä hoitola-, huolto- ja asuinrakennusta. Suunnitelma on laadittu paviljonki-periaatteella niin, että eri hoitoryhmillä on omat rakennuksensa, jotka on kytketty toisiinsa lasikäytävillä. Paviljongit ja lasikäytävät kiertyvät keskuspihan eli ”ruusupihan” ympärille. Paviljonkirakennuksissa on vaalea rapattu alaosa, tumma puinen yläkerros ja jyrkkä tiilikatto. \n\nJyrkkälappeiset kirkko ja juhlasali ruusupihan keskellä sisältyivät jo Yrjö Lindegrenin arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Niiden pohjalta ovat syntyneet myöskin 1958 valmistuneet Aulis Blomstedtin suunnittelemat rakennukset. Talousrakennukseen liittyvä vesitorni kohoaa pihapiirin maamerkkinä. \n\nHenkilökunnan asunnot, joista osa on myöhemmin otettu laitoskäyttöön, ovat keskuspihan ulkopuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.367837026,27.133298563 62.366327778,27.127622527 62.369109662,27.122042833 62.373294864,27.121400380 62.373774970,27.128275712 62.367837026,27.133298563" ;
        poi:history       "Suomen kirkon sisälähetysseura perustettiin 1905. Sortavalan Diakonissalaitos siirtyi sen omistukseen 1906, ja siellä aloitti 1918 toimintansa Kasvattajaopisto lastenkotien johtajattarien ja muiden lastensuojelutyöntekijöitten kasvattamista varten. Seuran työmuotojen laajentuessa Sortavalaan rakennettiin uusia tiloja. Sotien jälkeen seuran oli etsittävä uudet toimitilat. Uudeksi keskuspaikkakunnaksi tuli Pieksämäki, jonne rakennettiin Raamattutalo, Diakonissalaitos, Koivurannan lastenkoti ja Vaalijalan keskuslaitos. \r\n\r\nSuomen kirkon sisälähetysseuran Vaalijalan vajaamielishoitolan vastaanotto- ja keskuslaitoksen kutsukilpailun voitti arkkitehti Yrjö Lindegren. Lindegren sijoitti laitosrakennukset kirkkopihan ympärille ja asuinrakennukset rantaan. \r\n\r\nVaalijalan vajaamielishoitola rakennettiin vaiheittain 1948-1966 entisen Nenonpellon kersantin sotilasvirkatalon paikalle. Yleissuunnitelma ja suurin osa ensimmäisen vaiheen, 1948-1950, rakennuksista on arkkitehti Yrjö Lindegrenin (1900-1952) suunnittelemia. Lindegren oli tullut tunnetuksi aikaisemmin urheilualueiden ja -rakennusten suunnittelijana (ks. Olympiastadion ja Riihimäen urheilupuisto). Lindegrenin kuoleman jälkeen Vaalijalan suunnittelua jatkoi arkkitehti Aulis Blomstedt, joka suunnitteli mm. Vaalijalan kirkon. Blomstedt laati suunnitelmat Lindegerenin ideoita ja arkkitehtuuria kunnioittaen.\r\n\r\nHoitolaitos eli kuntoutuskeskus on alkuperäisessä käytössä ja Savon kehitysvammapiirin kuntainliiton omistama."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k593 ;
        poi:poiType       poio:sairaala , poio:parantola , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1233" ;
        skos:prefLabel    "Vaalijalan kuntoutuskeskus"@fi .

rky:p1592  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alavuden kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1900-luvun alussa rakennettu art nouveau -tyyliä edustava kivikirkko. Alavuden ensimmäisen kirkon paikalla sijaitseva Muistojen kappelin alue on ainutlaatuinen neljän sodan sankarivainajien hautausmaa.\n\nAlavuden kirkko on muodoltaan pitkäkirkko. Rapattua tiilikirkkoa kattaa korkea katto, jonka harjalla on kapea ja korkea torni. Aumakaton sekä pitkien sivujen klassismia lähestyvät kaaripäätyaiheet antavat rakennukselle persoonallisen ilmeen. Kolmilaivaisen kirkon sakaristo on runkohuoneta matalampi. \n\nAiempaan kirkkoon kuulunut erillinen, puinen kellotapuli on valmistunut 1825 (C. Bassi). Kirkon läheisyydessä on myös pitäjänmakasiini. Kirkkomaasta osa on erotettu Eero Schroderuksen ja Ilmari Wirkkalan suunnittelemaksi 1939-1944 sotien sankarihautausmaaksi. \n\nMuistojen kappelin alueella on useita muistomerkkejä: Suomen sodan muistomerkkejä ovat rautapatsas ja kiviobeliski, vuoden 1918 sodan uhrien kummulla on Eino Schroderuksen suunnittelemat soihtupylväät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.584710655,23.618789034 62.584889557,23.618397332 62.585307834,23.618840005 62.585504378,23.620592939 62.585644037,23.620844442 62.585876879,23.620134557 62.586487415,23.621046321 62.586427740,23.621424465 62.586284543,23.622721946 62.585622711,23.622463882 62.585491263,23.622176572 62.584861037,23.621750548 62.584783459,23.621514157 62.584710655,23.618789034" , "62.588268673,23.621089675 62.587683333,23.620127577 62.588417648,23.617008667 62.590559976,23.616492201 62.590729934,23.618812898 62.590175640,23.619220539 62.589454761,23.620217307 62.588825055,23.621132477 62.588659145,23.621266890 62.588453469,23.621216345 62.588268673,23.621089675" ;
        poi:history       "Alavudelle valmistui saarnahuone 1674. Se, samoin kuin toinen kirkko, joka paloi pääsiäisaamuna 1912, sijaitsivat nykyisen sankarihautausmaan ja 1955 valmistuneen, arkkitehti Eino Schroderuksen suunnitteleman, Muistojen kappelin paikalla. \r\n\r\nAlavuden nykyisen kirkon suunnitteli arkkitehti Kauno S. Kallio ja se rakennettiin 1913-1914. Kirkkoa korjattiin 1957 ja 1975."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k010 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5175" ;
        skos:prefLabel    "Alavuden kirkko ja Muistojen kappelin alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7115>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Käärmetalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2116702110344" ;
        wgs84:long        "24.9430270222885" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7115" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9070>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Näyttelijäntie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat         "60.2299096232883" ;
        wgs84:long        "24.8940757114522" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/nayttelijantie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i863>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Pasilasta" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i590> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/863" .

[ dcterms:description  "Kotikatuna oli tv-sarjan tuotantokausina 1995-2005 Korkeavuorenkatu." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2803> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7280>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9404>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Ristikkokatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ristikkotie" ;
        wgs84:lat            "60.0978070267689" ;
        wgs84:long           "24.5080984522388" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ristikkokatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6900>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Grönqvistin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        wgs84:lat         "60.1681226746121" ;
        wgs84:long        "24.9484187195278" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/gronqvistin-talo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7375>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Jusupoffin huvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  " Villa Rauhaniemi" , "Rauhaniemi" , "Jusupoffska villan" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        wgs84:lat            "60.156299663603" ;
        wgs84:long           "24.9600761019485" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7375" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7614>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2464>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:01:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1515576~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8089>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1622409~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5585>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5AEC0511-2141-43FE-AAB4-D566F906273F> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Unioninkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1694127655872" ;
        wgs84:long    "24.9519181229355" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7709" .

rky:p266  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.020676938,25.496373008 65.020960037,25.497710511 65.020975112,25.498549704 65.020912430,25.500171166 65.020436286,25.500571269 65.019467828,25.504343369 65.017284987,25.501136856 65.019034556,25.494598898 65.020072976,25.495831475 65.020312302,25.496082485 65.020676938,25.496373008" ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1426" ;
        skos:prefLabel    "Oulun tarkka-ampujakasarmit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9664>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Husön kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Husön kartano on nykyään yksi suosituimmista ratsastuskouluista pääkaupunkiseudulla. " ;
        wgs84:lat            "60.2413936104715" ;
        wgs84:long           "25.1978471150338" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hus-n-kartano" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5919>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=EF08216D-E375-439E-B526-72C7704BA3D3> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7874>
        dcterms:modified  "2010-06-04T15:25:27+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p179>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Odotuskatos"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:31:04.51+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:05:44.311+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36134 , koko:p7627 ;
        poi:description  "Uusi odotuskatos ja päälaiturin muutostyöt\n\nVuonna 2002 Helsingin kaupungin liikennelaitos rakennutti uuden odotuskatoksen korvaamaan tarpeettomaksi käynyttä lipunmyyntikioskia. Lippujen myynti oli jo muutaman vuoden ollut lauttahenkilökunnan tehtävänä, mutta nyt tehtävä siirrettiin kokonaan automaateille. Uuden katoksen suunnitteli arkkitehti Kari Järvinen/ Kari Järvinen ja Merja Nieminen, arkkitehdit SAFA.\n\nKatos suunniteltiin läpinäkyväksi kevyeksi lasirakenteeksi siten, että se mahdollisimman vähän peittäisi Rantakasarmia, saaren tunnistettavaa porttirakennusta. Sateelta ja tuulelta suojaava katos rakennettiin päistä avoimeksi ja helposti läpikuljettavaksi. Lippuautomaatit sijoitettiin portiksi kulkuväylän kummallekin puolelle.\n\nLaiturialuetta järjestettiin uudelleen merenkulkuviranomaisten tiukentuneiden vaatimusten takia ja uuden henkilölautan käyttöönoton yhteydessä. Uusien määräysten mukaan lauttaan siirtyvät matkustajat on pystyttävä tarkkaan laskemaan. Tätä varten laiturialue aidattiin ja matkustajat kulkevat sakaraporttien läpi. Henkilökunta lisää laskimen lukemaan puomin kautta päästetyt pyörätuolilla ja polkupyörän tai lastenvaunujen kanssa kulkevat matkustajat. Vuonna 2006 laskentaa varmistamaan asennettiin laiturialueelle vielä turvakamerat.\n\nLaiturialueen järjestelyn tarkoituksena oli myös erottaa toisistaan lautasta purkautuva ja lauttaan pyrkivä liikenne. Tässä ei ole täysin onnistuttu, koska kesän ruuhkatilanteissa isojen henkilömäärien ohjailu on osoittautunut vaikeaksi. Opaste- ja aitausjärjestelyin tilannetta yritetään kehittää edelleen."@fi ;
        poi:history      "Puretun lippukioskin historiaa\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nLauttarannan lippukioski on rakennettu 1970-luvulla museoviraston arkkitehdin Esko Vormalan piirustusten mukaan. Lippukioski on toiminnassa vain vilkkaimpina turistiaikoina, muulloin liput ostetaan automaatista tai lautan henkilökunnalta. Kioski sijaitsee 1950-luvulla rakennetun laiturin kupeessa.\n\nViime vuosisadalla laivamatkustajat käyttivät T-laituria, joka rakennettiin matkustajaliikenteen päälaituriksi vuosina 1868-1970 upeana keskeissommitelmana Rantakasarmin C 1 kanssa. Nikkarityyliset puiset paviljongit olivat runsain puuleikkauksin koristetut. Toinen paviljongeista oli varattu alemmille arvoille, toinen upseereille.\n\nVuonna 1992 arkkitehti Are Öyasäter suunnitteli uuden lippukioski- ja katosjärjestelmän, jota ei ole vielä toteutettu.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nMV SL VIK C 1402-1406.\nSLHK suunnitelma-asiakirjat.\nKA VSA 17044.\nKuva:\nMV SL Valokuva.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/0/8/saha/suomenlinna/0_-2737523174258863691.JPG" ;
        poi:poiType      <http://linkedgeodata.org/vocabulary#pier> ;
        wgs84:lat        "60.14925856355337" ;
        wgs84:long       "24.98403258323674" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3033>
        a                   th:Tietokirja ;
        rdfs:label          "Minun Kosmokseni" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7423> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2078> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.ravintolakosmos.fi/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3033" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kaksi bultsaria Aleksia kulkee. Asu heillä ehkä hieman liian vapaa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i134> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_412>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:43:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Albertinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1626589560392" ;
        wgs84:long        "24.9361231987944" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7969" .

[ dcterms:description  "Sadun ja Katarinan koulu." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8912> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7611>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Sibeliuksenkatu 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kordelinintalo" , "Anneborg" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1822073375307" ;
        wgs84:long           "24.920951157185" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7611" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Suomalainen Teatteri sen sijaan oli meille läheinen. En muista sellaista aikaa, jolloin en olisi käynyt Arkadia-teatterissa. Isä tilasi aition, ja sinne sitten tungettiin niin monta lapsista kuin suinkin mahtui. Muutama istui vanhempien sylissä, toiset nojasivat kaidetta vastaan, mutta istuiko vai seisoiko, sitä ei huomannut, kaikki ulkonainen unohtui päästessä taiteen taikamaailmaan. Ensimmäisiä kappaleita, joita muistan, on Kultaristi. Siinä viehättävä Lilli Kurikka oli pääosassa. Se oli laulukappale, ja orkesteria johti Robert Kajanus. Orkesterin tila oli kovin ahdas, ja tapana oli, että esiintyjän saadessa kukkia orkesterin johtaja kurkottautui yli orkesterinsa ja ojensi suoraan näyttämölle kukat taiteilijalle.\" (s.193-194)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7671>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2700>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1578494~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1764313~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8086>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lehtinen, Kai"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8086" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8325>
        dcterms:modified  "2010-01-05T12:38:43+0300" .

rky:p502  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Atun kartano on poikkeuksellinen kartanotalouden ja siihen liittyneen teollisuustoiminnan muovaama historiallinen ympäristö. Slagitiilisten talousrakennusten lisäksi kartanon talouskeskukseen kuuluu teollisuustoiminnan jäänteitä ja rakennuksia, kuten kartanon sahan kaksi työväen asuinkasarmia. Atun kartanon teollisuushistoria on pitkä ja monipuolinen ja koostuu mm. kaivos- ja sahatuotannosta. \n\nKartano sijaitsee noin 10 km pitkällä Attumaan saarella. Kartanopihaa neljältä sivulta rajaavista punamullatuista rakennuksista vanhimmat ovat 1700-luvun alkupuolelta. Talouskeskukseen liittyy kuonatiilistä rakennettuja ulkorakennuksia ja ns. kahvimyllytaloja. \n\nSaaren etelärannalla sijainnut suursaha on purettu, mutta kartanon ympäristössä on säilynyt sahan työväestölle rakennetut kaksi kookasta kaksikerroksista työväenkasarmia, Storgård ja Grankulla sekä lukuisia pieniä työväen asuntoja, jotka toimivat kesäasuntoina.  Sahalaitoksesta on säilynyt tiilinen voima-asema ja sahakoneiden betoniset perustukset. Saharannassa on pienvenesatama. Kartanon talouskeskuksesta luoteeseen johtaa puukujanne kahdelle veden täyttämälle kaivoskuilulle ja rannan lastauspaikalle.\n\nAtun lukuisat rakennukset sijaitsevat hajallaan pienipiirteisessä saaristomaisemassa, jossa pienet peltoaukeat ja matalaa puuta kasvavat metsäsaarekkeet vuorottelevat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.191820744,22.341849494 60.191873891,22.348267829 60.185046595,22.354070185 60.170743029,22.350394073 60.169560313,22.339621881 60.176835092,22.326458482 60.175052895,22.314173212 60.177920823,22.312408880 60.183036257,22.320873597 60.191820744,22.341849494" ;
        poi:history       "Atun rälssikartano mainittiin kirjallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. 1560-luvulla Paraisten pitäjän vanhimpiin kuuluvassa Atun kylässä oli kahdeksan taloa. 1600-luvun lopussa kylän kaksi muuta rälssitilaa yhdistettiin Atun säteriin.\r\n\r\nKartanon mailta louhittiin metalleja, mm. rautamalmia 1840-luvulla. Kartanon alueella toimi myös tiiliruukki, hiilenpolttouuni ja meijeri, 1900-luvulla oma sähkölaitos ja mylly. Sahateollisuuden nousukauden aikana kartanon alueelle perustettiin höyrysaha 1872. Atun saha oli Paraisille perustetuista suurin ja huippuvuonna 1915 siellä työskenteli yli 150 henkeä. Atun suurtilan saha toimi vuoteen 1951, jonka jälkeen se purettiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:kaivos , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1800" ;
        skos:prefLabel    "Atun kartanoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5916>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Arabiankadun vanhat kiskot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kutosen ratikan päätepysäkki on nykyisin Arabianrannassa, jonne ratikka ajaa Hämeentieltä Arabiankadun kautta. Mielestäni ainakin Arabiankadulla, ehkä Hämeentielläkin on ollut vanhat kiskot jo useita vuosia ennen kuin nykyiset kiskot rakennettiin. Mitkä nämä kiskot olivat? Entä mihin niitä on käytetty ja milloin viimeksi? Saimme tämän vastauksen Suomen Raitiotieseuralta (http://www.raitio.org):\n\nKysyjä tarkoittaa mahdollisesti uutta kuutoslinjaa, joka kiskotettiin jo 2001 Hämeentien, Arabiankadun ja Arabianrannan kohdalta. Ainoastaan päätesilmukka jäi tuolloin tekemättä, koska sinne tuli tätä myöhemmin pysäköintihalli, ja kiskotus sille kohtaan voitiin tehdä vasta myöhemmin.\n\nKiskot tulivat siis kesällä 2001, ja olivat tulevan kuutosen linjaa, joka siis valmistui jo hyvissä ajoin. Mitään vanhaa linjaa ne eivät olleet. \n\nLinjan 6 pidennys Arabianrantaan onkin ensimmäinen suurempi muutos Toukolan raitiotielinjalla 45 vuoteen.\n\nMikäli kysyjä on nähnyt raiteita ennen vuotta 2001 kyseessä voivat olla ”Kaivoskärry”-kiskot, joita rakennettiin Arabian tehtaan tarpeisiin kuljettamaan tehtaalle raaka-aineita, muun muassa lasia ja hiekkaa. Vuonna 1863 avattiin muun muassa Pasilan ja Sörkän välille VR:n kiskot, ja Sörkästä Lautatarhan päästä raiteet veivät myös Arabiaan." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9317> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/nykyisin-raitiovaunu-nro-6n-paatepysakki-arabi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7871>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Väänänen, Jari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7871" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kolmas linja 11:ssä elettiin jatkuvassa häädön odotuksessa. Talo oli tuomittu purettavaksi, mutta purkutöiden alkamista lykättiin kerta kerralta. Vähän ennen joulua oli tulla ennenaikainen lähtö: talossa syttyi tulipalo.\" (s. 184)" ;
  dcterms:description            "Tässäkin osoitteessa Topi ehtii asua. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1830> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7750>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8585>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:44+0300" .

rky:p1059  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskärin saarten rakennettu ympäristö edustaa hyvin säilynyttä, tyypillistä ulkosaariston kalastajatila-asutusta.\n\nAlglon ja Espingskärin saarten asutus sijoittuu suojaisiin poukamiin saarten etelärannalle. Alglon saarella on kaksi asuinrakennusta ja Espingskärissä neljä. Saarten vanhin rakennuskanta koostuu hirsirunkoisista asuinrakennuksista sekä aitoista, venevajoista, kellareista, navetoista ja laitureista. Rakennukset ovat satulakattoisia, punamullattuja ja niissä on valkoiset nurkkalaudat. \n\nEspingskärissä rakennukset muodostavat kylämäisen, kapealle rantakaistalle pitkänomiasesti ryhmittyneen, asultaan ja rytmiltään tasapainoisen kokonaisuuden. Olennainen osa maisemaa ovat laiturit, kivirivit ja venevajat. \n\nAlglo on Tammisaaren saariston eteläisen väylän varrella, Espingskäristä länteen. Vanhin säilynyt rakennus lienee 1800-luvun puolesta välistä. Pelto- ja niittytilkut sijaitsevat talojen lähiympäristössä kalliopaljastumien välissä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.856445439,23.534994322 59.857253062,23.534157028 59.859727012,23.534525476 59.861692447,23.546002874 59.860242659,23.548762679 59.858602311,23.549127430 59.858489659,23.542903616 59.856466718,23.541098326 59.856445439,23.534994322" ;
        poi:history       "Tammisaaren pitäjän Alglon ja Espingskärin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjallisissa lähteissä. Espingskärin kylässä oli 1500-luvun lopussa viisi taloa. Saarten asukkaat ovat olleet kalastajia, laivureita ja luotseja. Alglon yksinäistila jaettiin 1901 Östergårdin ja Västergårdin tilaksi, jotka yhdistettiin 1923. Espingskärin yksinäistila jaettiin 1913 Östergårdin ja Västergårdin tiloiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2103" ;
        skos:prefLabel    "Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat (Espingskär)"@fi .

rky:p762  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alaponkun asuinkenttä Sompion kolliskairassa, Lokan tekojärven koilliskulmassa on yksi harvoista jäljellä olevista uudistaloista, joita perustettiin Luiro-joen ylimpien latvahaarojen varrelle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Alaponkun pihapiiri on esimerkki aikaisemmin tyypillisestä Sompion Lapin erämaatalosta.\n\nAlaponkun talon pihapiirin poikki kulkee vanha Lokasta Mutenian kautta Vuotsoon johtanut, nyttemmin Lokan tekoaltaan katkaisema polkutie. Alaponkun päärakennuksen ja talousrakennusten välistä rinteen suuntaisena kulkeva tie jakaa pihapiirin mies- ja talouspihaan. Kenttä on raivattu loivasti etelään viettävään rinteeseen, asuinrakennus sijaitsee ylärinteessä ja karjasuoja korkeusasemaltaan alempana. Hirsisen päärakennuksen länsipäässä on iso pirtti ja itäpäässä kamari sekä sen eteläpuolella kamarin pituinen, kapea eteinen. Päärakennuksen eteläseinustalle on myöhemmin rakennettu kaksikerroksinen umpikuisti.\n\nAsuinkentän alkuperäiseen rakennuskantaan ovat kuuluneet asuinrakennuksen lisäksi raivatun alueen eri osiin harvakseltaan sijoitetut makasiini/talli, navetta, kaivo, halkoliiteri, ulkouuni, savusauna, tolla eli lato, maakellari ja rehukuoppia. Ns. uusi makasiini on rakennettu 1930-luvulla.\n\nPaikkaan liittyy myös henkilöhistoriallista merkitystä maineeltaan ristiriitaisen poromiehen Aleksanteri (Aleksi) Hihnavaaran, liikanimeltään Mosku asuinpaikkana."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.963828007,27.930446527 67.964240889,27.934582129 67.962520697,27.937153027 67.961656841,27.935639652 67.961871787,27.932691301 67.963828007,27.930446527" ;
        poi:history       "Venäjän, Norjan ja Ruotsin rajajärjestelyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla johtivat siihen, että Enontekiön porosaamelaisten vuotuinen jutokeino Jäämeren rannikon ja perinteisten kesälaidunten välillä katkesi. Kymmenkunta koutokeinolaista ja enontekiöläistä saamelaisperhettä siirtyi Saariselän ja Raututunturin sekä niiden eteläpuolisen Sompion alueelle. Sompion aikaisempi väestö koostui suomalaisista muutaman talon erämaakylistä sekä metsästystä ja kalastusta harjoittavista metsäsaamelaisista.\r\n\r\nTulokkaat rakensivat turvekotakyliä mm. Kopsusjärvelle, Sompiojärvelle ja Vuotsoon, 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa siirryttiin hirsitaloihin ja 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana perustettiin uudistiloja Luiron eli kulkukeinon varrelle ja heinämaiden ääreen.\r\n\r\nSodankyläläinen Matti Hietala asettui asumaan Luiroon laskevan Korvasjoen varteen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Ylempänä Luiron varressa asuneen saamelaisen Matti Ponkun poika osti 1908 Hietalan talosta puolikkaan, jonka nimeksi pantiin Alaponku. \r\n\r\nAsuinrakennus valmistui vuosien 1905 ja 1908 välisenä aikana. Mestarina oli pohjalainen kirvesmies Heikki Saarela, joka oli rakentamassa Luirolle muitakin saamelaistaloja. Kuisti rakennettiin jälkikäteen  1933.\r\n\r\nAlaponkun rakennukset ja pihapiiri kunnostettiin työllisyystyönä Museoviraston valvonnassa 1997-1998."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5219" ;
        skos:prefLabel    "Alaponkun erämaatalo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8919>
        dcterms:modified  "2010-04-06T12:53:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Roihuvuori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> ;
        owl:sameAs        <http://sws.geonames.org/843444/> ;
        wgs84:lat         "60.1989549311856" ;
        wgs84:long        "25.0586201113398" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/80" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6033>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kenraalikuvernöörin kanslia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä osoitteessa tai talossa Helsingissä toimi kenraalikuvernöörin kanslia Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta? Helsingin kaupunginmuseosta kerrottiin, että kenraalikuvernöörin kanslia toimi noin vuoteen 1910 osoitteessa Tähtitorninkatu 2 ja siitä eteenpäin osoiteessa Vuorimiehenkatu 1, 2. ja 3. krs. Kenraalikuvernöörin viraston osoite oli Etelä-Esplanadi 6 (nyk. Smolna). Tiedot kyseisistä osoitteista ovat Helsingin osoitekalentereista." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6550> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6551> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kenraalikuvernoorin-kanslia" .

[ dcterms:description  "Anu Seppälä: Lindhin ateljeessa kohtasi Helsingin vallasväki. Muotokuvamaalari J.E. Lindh vaikutti Helsingissä 1827-1865." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6943> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6944>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8322>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aro, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8322" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6293>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Katariina Saksilainen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka oli Katariina Saksilainen? Hänen mukaansa on nimetty katu Helsingissä. Katariina Saksi-Lauenburgilainen (1513 - 1535) oli Ruotsin kuningatar.\n\nSachsen-Lauenburgin herttuan tytär Katariina oli Kustaa Vaasan ensimmäinen puoliso ja kuningas Eerik XIV:n äiti. Hänen jälkimaineensa on ollut huono, koska hänet on nähty Kustaa Vaasan ja erityisesti Eerik XIV:n vastustajien silmin, ja hänen on oletettu siirtäneen poikaansa kielteisiä luonteenpiirteitään.\n\nhttp://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/haku/tiivdisplay.php?recid=281" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9295> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuka-oli-katariina-saksilainen-sen-niminen-katu-o" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9036>
        dcterms:modified  "2010-04-15T17:04:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6532>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:17:02+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Jos Helsinki on hetkisen kaunis,\nkun on valkoinen maa,\npian räntää sataa taas.\nJos Helsinki on hetkisen kaunis,\nse unta on vaan,\nturhaa unelmaa\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i546> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6627>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kansallisarkisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Valtionarkisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1721066403796" ;
        wgs84:long           "24.9525472267695" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kansallisarkisto" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tunturikadulla sijaitsi myös tosi tärkeä kauppahalli. Ropon perhe hallitsi makkara- ja lihapuolen. Voi- ja juusto-osasto ja vihannesosasto olivat eri kauppiaiden hallinnassa. Kauppahallista ostettiin viilille alusmaito ja voiosastolta leikattiin ompelulangan näköisellä langalla sopiva pala.' (s. 8)" ;
  dcterms:description            "Moni muistelee haikeudella laajan valikoiman kauppahallia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9539> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9536>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8582>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kaipainen, Eino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8582" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9296>
        dcterms:modified  "2010-06-14T14:25:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6792>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i232>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hakaniemen pitkä silta" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i231> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6893> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/hakaniemen-pitka-silta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8916>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Nukkekauppias ja kaunis Lilith " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9000> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1955." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2olx/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8915> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8221> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8914> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8916" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kevättalvella muutettiin Sörnäisiin. Siellä oli paljon avarampaa, kun kivitaloja ei ollut ollenkaan. Pitkinä pirttiriveinä seisoivat puutalot katujen varsilla, eikä kaikilla kaduilla ollut edes nimiä. Vain neljäs linja oli sekin, jonka varrelle numeroon 22 me muutimme, ja talo olikin melko uusi. Vastapäisellä puolen katua oli talo numero 17 viimeinen, ja siitä alkaen oli joka puolella vain kitukasvuista metsää ja kalliota.\" (s. 49)" ;
  dcterms:description            "Martta Salmela-Järvisen muistelmat lapsuuden Helsingistä. Osoitteessa Neljäs linja 22 sijaitsi yksi asunnoista, joissa hän ehti asua äitinsä kanssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5270> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7752>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6887>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Stevenson, William"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/stevenson-william" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i492>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "HJK:n edustusjoukkue"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "HJK" , "Helsingin jalkapalloklubi" , "Klubi" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hjkn-edustusjoukkue" .

rky:p1555  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Palman huvila-asutus edustaa Pohjanmaan rannikokaupunkien liepeille jo 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta lähtien syntynyttä vauraan kaupunkiporvariston kesänviettoon liittyvää kultuurihistoriallista ilmiötä. Alueella sijaitseva Villa Palma on vanhimpia maaseutukaupunkien ympäristöön huvilaksi suunniteltuja rakennuksia.\n\nPalman alue on maastoltaan korkeaa ja kallioista. Mariluodon niemellä sijaitsevan alueen varhaisimman, empiretyylisen Villa Palman arkkitehtonisesti edustava hirsihuvila on mahdollisesti Intendentinkonttorin suunnittelutyötä. Jugendtyylinen Villa Marocko jyrkän kallion laella on arkkitehti Gustaf Strengellin veljelleen suunnittelema 1906. Muut alueen merkittävät huvilat ovat Villa Carlshamn ja Villa Slotte sekä Villa Metsola vuodelta 1864 huvila-alueen läpi kulkevan Pietarsaari-Kokkola –tien eteläpuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.822774783,23.002458370 63.822564384,23.004014209 63.822434477,23.004631787 63.821962032,23.004033099 63.821546363,23.002827250 63.821057466,23.001631826 63.821397943,23.001184168 63.821750825,23.000156416 63.822431149,23.001686217 63.822774783,23.002458370" ;
        poi:history       "Palman huvila-alueelle antoi nimensä kruununvouti Lundströmin ja kauppias Roosin rakennuttama Villa Palma, joka rakennettiin meren rantaan jo 1838. Kokkolan varakkaiden porvareiden ja virkamiesten kesähuvila-asutusta alkoi syntyä kaupungin liepeille 1800-luvun puolivälissä, suosion huippu oli 1860-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1644" ;
        skos:prefLabel    "Palman alueen huvila-asutus (Villa Metsola)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"He menivät illalla Kaisaniemeen pyöreään ravintolaan ja näkivät toisensa koko ajan, lupailivat nähdä ja tavata ja olla yhä samassa kaupunginosassa, opiskella ja muistella menneitä yhdessä.\" (s. 199-200)" ;
  dcterms:description            "Markon lakkiaisilta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9033>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Seuraavana Pasila" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8630> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9032> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9033" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Pörssiklubi oli vanha instituutio ja sellaisenaan sillä oli keskeinen merkitys myös klubiperinteen säilyttäjänä Suomessa. Suomalaisen Klubin ohessahan se nimittäin oli ainoa jäsenistönsä suljettuna kohtauspaikkana toimiva huoneisto Helsingissä. Klubin harrastustilat biljardisaleineen, lehtihuoneineen, ravintoloineen ja sen kabinetteineen huokuivat arvokkuutta, minkä ohessa myös klubi-iltojen esitelmät olivat yleensä arvostettuja. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8803>
] .

[ dcterms:description  "Iskelmätähti ylpeili keittiöllään-artikkeli. Olavi Virran koti Meritullinkatu 12:ssa 1950-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7036>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5548>
        dcterms:modified  "2010-09-24T11:12:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8402D561-3F26-48AD-A4C6-F1727FA00FB9> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9532>
        dcterms:modified  "2011-02-03T13:21:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1959960~S9*fin> .

rky:p229  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vääksyn kanava ja siihen liittyvät rakenteet edustavat kanavarakentamisen huippukautta 1800-luvun jälkipuoliskolta.  \n\nHuomattavassa vesistö- ja harjumaiseman solmukohdassa sijaitsevan, II Salpausselän erottamien Vesijärven ja Päijänteen välisen Vääksyn kanavan pituus on 1306 metriä ja leveys 9 metriä.\n\nKanavan rakentamisen ajalta peräisin olevassa puistossa on 1900-luvun alun odotushuone ja kanavakasöörin asuinrakennuksiin liittyvää rakennuskantaa sekä 1920-luvulla rakennettu valmistunut 1959. Huviloista Suviniemi on rakennettu 1890-luvulla. \n\nKanavan länsipuolella virtaavan Vääksynjoen varrella on 1700- ja 1930-luvulla rakennettu myllyrakennus, joka on nykyisin myllymuseona."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.170414458,25.534993424 61.170788845,25.531069736 61.171559724,25.530239677 61.172450763,25.533384251 61.174353358,25.531400968 61.174715610,25.531533460 61.175237899,25.533103405 61.175951275,25.533443940 61.176246057,25.534003132 61.176212310,25.535222837 61.177035005,25.535420357 61.177448221,25.536164235 61.177706646,25.537821444 61.178154496,25.538074586 61.178944763,25.537739089 61.179321454,25.538095363 61.180498604,25.542239728 61.180169469,25.545509548 61.179712867,25.545401467 61.179484745,25.544315939 61.174708412,25.534199050 61.174146442,25.535619999 61.172929301,25.535956736 61.172528483,25.535047573 61.170414458,25.534993424" ;
        poi:history       "Päijänteen ja Vesijärven välissä sijaitseva Vääksynvirta on Asikkalan vanhimpia myllypaikkoja. Vesimyllyistä on kirjallisia tietoja jo 1400-luvulta. Vääksynvirta oli myös merkittävä ankeriaan kalastuspaikka. Ylisen Viipurintien pohjoisempi linjaus seurasi II Salpausselkää ja ylitti 1700-luvulla Vääksynvirran alajuoksulla. Varsinaista kyläasutusta Vääksyyn ei kehittynyt ennen kanavan rakentamista. \r\n\r\nKanavan rakentaminen tuli tarpeelliseksi 1860-luvulla, jolloin  Riihimäki-Pietari radan linjaus päätettiin. Kanavan avulla saatiin Päijänteen laivaliikenne Vesijärven eteläpuolelle rakennettavan Riihimäki-Pietari -rautatien yhteyteen. Vesijärven kanavan ja Pietarin radan rakennustyöt aloitettiin 1868 osana valtion hätäaputöitä, joilla pyrittiin helpottamaan edellisenä vuonna alkanutta nälänhätää. \r\n\r\nVesijärven kanava valmistui 1871. Kanavaa laajennettiin 1908-1911 laivojen koon kasvaessa. Kanavan joenuomaa mukailevia kaarteita loivennettiin, sulku rakennettiin betonista ja päällystettiin graniitilla. Kanavan kääntösilta korvattiin läppäsillalla 1975. Myöhemmin Vääksyn kanavana tunnetusta kanavasta muodostui Hämeen vilkkaimmin liikennöity kanava. Kanavan rakentamisen jälkeen Vääksystä kehittyi Asikkalan pitäjänkeskus.\r\n\r\nLiikenteen, rautateiden, kanavien ja höyrylaivojen, kehittyminen tarjosi huvilakulttuurille hyvän leviämisreitin. Kanavamiljöössä sijaitseva Danielson-Kalmarin 1890-luvulla rakennettu huvila Suviniemi on alueen vanhin. Valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmari osti uusrenessanssityylisen huvilan 1892 ja vietti siellä kesiä vuosina 1892-1933."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k016 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:huvila , poio:mylly , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1895" ;
        skos:prefLabel    "Vääksyn kanava"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9627>
        a                 th:Sarjakuva ;
        rdfs:label        "Siipirikot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kuvittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9612> ;
        th:lisatietoa     "Tarina helsinkiläisistä laitapuolenkulkijoista ja rikollisen murhasta." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9627" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7598>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Linnunlaulun huvila 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lutherin huvila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1833459764771" ;
        wgs84:long           "24.9383043739741" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7598" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7837>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9792>
        dcterms:modified  "2011-11-18T14:42:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1966843~S9*fin> .

rky:p489  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korvanniemi on maisemallisesti ikivanhan agraarimaiseman edustaja ja sen rakennuskannan ryhmittely liittyy vanhaan kylämuodostuksen perinteeseen.\n\nKorvanniemen kylän maatilat ovat asettuneet kapealle kaistaleelle Nuasjärven pohjoisrannalle. Maisemallisesti merkittävä paikka on Kamarilahti dyynimäisine mäntyniemineen. Tummaan metsään rajautuvan kylän maisema jyrkkine vaaranrinnepeltoineen ja laidun- ja hakamaineen on vanhakantaista, arkaaista. Kylä jatkaa kainuulaista agraariperinnettä, vaikka rakennuskanta onkin monessa paikoin uutta.\n\nKylän talot Merilä, Erola, Vanhatalo, Kantola, Korva, Keskitalo ja Uusitalo ovat tiheänä ryhmänä kylätien molemmin puolin. Erolan päärakennusta vuodelta 1906 on laajennettu 1912 ja vuorattu 1930-luvun alussa. Korvanniemen eteläkärjessä sijaitsevan Uusitalon asuinrakennukset ovat 1890-luvulta ja 1970-luvulta, aitta 1700-luvun lopulta.\n\nVarsinaisen kyläasutuksen länsipuolelle 1900-luvun alussa syntynyt huvila-alue on Sokajärven ohella Kainuun ainoa varsinainen huvila-alue. Kajaanilaisten säätyläisten huviloita ovat mm. Aarreniemi (1908, laajennettu 1918), Horsmala (1923) ja Päiväkumpu (1913). Horsmalan huvilan rannassa olleesta kylän laivalaiturista on säilynyt jäänteitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.197594349,27.954225512 64.200377150,27.946737267 64.201430810,27.950749118 64.199140664,27.960276952 64.205763956,27.984504716 64.205147294,27.993178493 64.205448073,27.996011584 64.206242377,28.000565892 64.202167520,28.002059676 64.194838615,27.989966154 64.193324620,27.979944108 64.197594349,27.954225512" ;
        poi:history       "Korvanniemelle Oulujoen vesireitin varrelle syntyi asutusta jo 1500-luvulla. Turunkorvan talo oli Kajaanin hopmannina linnan rakentajana tunnetun majuri Samuel Långin hallussa 1600-luvulla. 1600- ja 1700-luvun taitteessa tilaa isännöi Simon Afflecke eli legendaarinen Simo Hurtta, jonka raaka veronkantotapa nostatti kapinamieltä.  Venäläiset joukot hävittivät Turunkorvan 1716 kuten Kajaanin linnankin. \r\n\r\nKylä pysyi pitkään pienenä. 1900-luvun alussa alueelle syntyi huvila-asutusta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k765 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2028" ;
        skos:prefLabel    "Korvanniemen kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_635>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1370148~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1562645~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8049>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Adolf Lindforsin tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat         "60.2298514962314" ;
        wgs84:long        "24.8913741633443" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8049" .

rky:p131  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nikkilän sairaala-alue on yhtenäiseen suunnitelmaan perustuva entinen mielisairaala-alue, joka kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita paviljonkisairaaloiden rakentamisen varhaisvaiheesta alkaen.\n\nNikkilän sairaala sijaitsee metsäisellä kumpareella, peltojen keskellä Nikkilän taajaman itäpuolella Sipoonjoen itärannalla. Alue muodostuu useassa rakennusvaiheessa 1900-luvun alkuvuosista alkaen rakennetuista entisen Helsingin kaupungille kuuluneen mielisairaalan rakennuksista.\n\nRakennuskanta ryhmittyy pohjois-eteläsuuntaisen keskusakselin varaan. Pohjoisosassa, missä on alueen sisääntulo, ovat hallinto- ja asuinrakennukset. Keskiosassa ovat yhteistilat kuten kirjasto- ja kerhorakennus sekä ruokala ja niiden molemmin puolin kaarevassa muodossa 11 potilaspaviljonkia. Huolto- ja maatalousrakennukset on sijoitettu vapaammin alueen eteläosaan. Monesta rakennusvaiheesta ja tyylisuuntauksesta huolimatta alue on muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.\n\nNikkilän sairaala-alue on 2000-luvun alussa muutettu Itäinen Jokipuisto -nimiseksi asuinalueeksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.371693295,25.282625171 60.371021380,25.281840098 60.369691263,25.279316568 60.369673167,25.277412149 60.369477378,25.275953649 60.369882665,25.272849159 60.370515265,25.273120007 60.371271412,25.270790607 60.372048930,25.271315314 60.372498026,25.270828036 60.373139342,25.271326776 60.373187300,25.274010686 60.373357385,25.276013310 60.373231824,25.277951997 60.373504548,25.280293236 60.371927403,25.282480486 60.371693295,25.282625171" ;
        poi:history       "Nikkilän sairaalan perustamista Sipooseen edelsi vuodesta 1901 alkaen vaihe, jolloin Helsingin kaupungin köyhäintalon täynnä olevilta mielisairasosastoilta sijoitettiin yli 50 hoidettavaa perhehoitoon Sipooseen.\r\n\r\nSairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat mielisairaalan sijoittamista maaseudulle, jossa potilaita varten voitaisiin järjestää enemmän tilaa.  Oleskelun rauhallisessa ympäristössä ja sopivan työskentelyn ulkoilmassa katsottiin vaikuttivat tervehdyttävästi mielitautien kulkuun. \r\n\r\nNikkilän sairaala suunniteltiin Euroopassa yleistymässä olleen paviljonkisairaalatyypin mallin mukaan. Sairaalan piirustukset laati 1909 arkkitehti E.A. Kranck. Sairaalan rakennukset sijoitettiin metsämaastoon, keskiosaan pohjois-eteläsuuntaiset hallinto- ja talousrakennukset ja niiden itäpuolelle miesten ja länsipuolella naisten hoitopaviljongit. Sairaalan ensimmäinen vaihe valmistui  1914, minkä jälkeen sitä laajennettiin useassa vaiheessa, mm. 1920- ja 1940-luvuilla. Vuonna 1945 Nikkilässä oli 1100 sairaansijaa. Sairaalatoiminta loppui 1999."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k753 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1542" ;
        skos:prefLabel    "Nikkilän sairaala-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5545>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kappelin terassin typistys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kävellessäni Helsingin keskustassa tuli mieleen vanhoja muistoja. Kysyisin minä vuonna Kappelin ulkoilmaterassi \"typistettiin\" hiekkakäytävälle? Esplanadin Kappeli on olemassaolonsa aikana kokenut useita muutoksia, mutta en ole löytänyt tarkkaa ajankohtaa sille, milloin terassi on typistetty nykyiselleen. Vuonna 1957 julkaistussa kirjassa Esplanaadikappeli 1837-1957 on valokuva, jonka kuvateksti kuuluu \"Esplanaadikappeli nykyisin\". Tässä kuvassa terassi selvästi ulottuu soittolavaan asti. Kirjan on kirjoittanut Bure Litonius ja kustantanut Lomaliitto r.y.\n\nKappelin nykyisen omistajan aikana terassin ja soittolavan välillä on ollut käytävä, HOK-Elannon tiedottajan mukaan ostohetkellä 1973 terassi oli nykyistäkin pienempi. Esimerkiksi Helsinki-aiheisten kuvien kokoelmassa on kuva, jossa vuonna 1970 terassin edessä on käytävä.\n\nHaarukka on vielä aika iso noin 1956-1970, mutta arvaan ajankohdan olevan ennemminkin 1950-luvun lopulla, silla muutamissa keskusteluissa 1960-luvulla Espan puistossa kulkeneet eivät suurta terassia muistaneet.\n\nHelsinki-aiheisia kuvia:\nhttp://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/frame.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kavellesani-helsingin-keskustassakauppatorilla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6259>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B5D314B5-884D-4289-BE79-15F59A2E2A01> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kasvoi kaupunki ympärillämme" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7836> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7838> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1673> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6451> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7841> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7404> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7846> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7847> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7840> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7845> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7837> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5041> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7834" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8548>
        dcterms:modified  "2010-02-01T12:50:48+0300" .

rky:p391  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perniön keskiaikainen kirkko, kellotapuli, pitäjänmakasiini ja maantien kirkosta erottama pappilan alue muodostavat näyttävän, keskiajalta periytyvän kirkollisen kulttuurin saarekkeen uusiutuneen kirkonkylän keskustassa. \n\nMäenrinteeseen rakennetun, Pyhälle Laurille omistetun jyrkkälappeisen kirkon länsipäädyssä on näyttävä itä-uusmaalaista tyyppiä oleva tiilikoristelu. Ikkunat ja oviaukot on myöhemmin laajennettu. Kolmilaivaisessa, viisitraveisessa kirkkosalissa on kahdeksankulmaiset pilarit. Petrus Muratorin johdolla holvattujen kirkkojen tapaan sivulaivoissa on ristiholvit ja keskilaivan kolmessa itäisimmässä traveessa monimuotoiset ns. suomalaiset tähtiholvit. Holvien maalauskoristelu kasviornamenttiaiheineen liittyy Pietari Henrikinpojan koulukuntaan. Kuorin lattiassa on seitsemän 1500-luvulta peräisin olevaa kalkkikivistä hautalaattaa. Kiinteä sisustus on 1800-luvun lopulta. Nykyasu perustuu 1960-luvulla tehtyyn restaurointiin.\n\nKellotapuli, jonka alin kivestä rakennettu osa on keskiaikainen, on toiminut kirkkotarhan porttihuoneena. Tapulin yläosan puurakenne, lounaissuomalaisen tapulityypin mukainen kahdeksankulmainen kellohuone ja sen yläpuolella oleva sipulikupoliin päättyvä lanterniini, on aivan 1700-luvun lopusta. Kirkkotarhan eteläpuolella on 1781 kivestä ja tiilestä rakennettu ja osittain keltaiseksi kalkittu viljamakasiini.\n\nKeskiaikaisperäisen Suuren Rantatien tieosuus erottaa kirkosta välittömästi sen lounaispuolella olevan pappilan asuintontin. Pihapiirissä on kaksi eri aikakauden pappilarakennusta. Vanhempi punamullattu rakennus vuodelta 1732 on ensimmäisiä vuoden 1727 pappila-asetuksen määräysten mukaan rakennettuja karoliinisia pappiloita Suomessa. Rakennuksessa on kirkkoherran asumisstandardin mukaisesti keskeissali, kolme kamaria ja keittiö. Pappilarakennuksen alla oleva kellari on todennäköisesti peräisin 1600-luvun pappilarakennuksesta. Pihapiiriä maantien puolella rajaava uudempi, vaaleaksi maalattu, uusrenessanssivuorattu kirkkoherranpappila on rakennettu 1839."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.201958743,23.127519553 60.201838401,23.126195417 60.201134879,23.124952814 60.200901565,23.122128337 60.201522744,23.122936674 60.201804816,23.123247794 60.202114435,23.123502203 60.202273417,23.123554014 60.202398455,23.122707207 60.203076815,23.126627929 60.203247978,23.127864656 60.203306103,23.128862752 60.202685977,23.128992950 60.202519553,23.128219423 60.201958743,23.127519553" ;
        poi:history       "Perniö mainittiin omana seurakuntanaan 1330. Keskiaikaisen kivikirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi ja matalaseinäisen runkohuoneen rakentaminen ja holvaus liittynevät toisiinsa. Holvaus on ajoitettavissa 1460-1470-luvuille. Pappila toimi kirkon lähellä jo keskiajalla.\r\n\r\nKirkkoa restauroitiin 1962-1963 arkkitehti Esko Järventauksen johdolla, jolloin sisätilat saivat nykyisen asunsa. Uudesta sisustuksesta vastasi sisustusarkkitehti Pirkko Stenros.\r\n\r\nPerniö liittyi osaksi Salon kaupunkia kuntauudistuksen yhteydessä 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1803" ;
        skos:prefLabel    "Perniön kirkko ja pappilat"@fi .

koko:p3053  dc:created  "2012-05-30T09:52:42.161+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:52:42.243+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "rannikkotykit"@fi , "coastal guns"@en .

[ dcterms:description  "Viktor Janssonin veistos." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7984> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7981>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1203>
        a                    th:Runo ;
        rdfs:label           "Jees ketsuppia!" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Kokoelmaan on koottu sekä uutta että vanhaa Tiihosta. Ennen julkaisemattomien limerikkien lisäksi runoja kokoelmista Antero Vipuliini ja taikatakki (1977) ja Ei-Kaj Plumps (1989). " ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1201> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=4&BibliographyId=50&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/jees-ketsuppia" .

rky:p725  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue. \n\nPietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs \"maailman suurin monoliitti\" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja.\n\nHaminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.456326624,27.723558646 60.457574180,27.729863626 60.456822353,27.731053908 60.454829016,27.730345341 60.454154049,27.728398804 60.454360434,27.723333854 60.456326624,27.723558646" ;
        poi:history       "Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1286" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden graniittilouhokset (Santio)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Hakaniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1786912263646" ;
        wgs84:long        "24.9507664479768" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hakaniemi" .

[ dcterms:description  "Dementjeffin talo, Grigori Dementjeff oli talon rakennuttaja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8110> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7968>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1463>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Helsingissä tapahtuu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1462> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/helsingissa-tapahtuu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4206>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1437466~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ruskeasuon maneesissa on keskittynyt ilmapiiri. Korkealla kaartuvan katon alla kuuluvat ainoastaan vaimeat tumpsahdukset kavioiden koskettaessa kutteripuruista maneesin pohjaa ja katsomon lehtereillä istuvien hevostyttlöjen kuiskuttelu. Ainoa jolla on oikeus korottaa äänensä on ratsastusopettaja. Täällä vallitsee kuri ja järjestys. Kattoikkunoista siivilöityvä viisto kevätvalo paistaa keskittyneille kasvoille, kun aloittelevat ratsastajat yrittävät päästä jyvälle suurten ja arvaamattomien eläinten rytmistä.\" (S. 23.)" ;
  dcterms:description            "Vili Perho aloittaa ratsastustunnit Ruskeasuon ratsastushallilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2757> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125>
] .

rky:p985  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.178226341,24.911036718 60.178469389,24.910583529 60.178966666,24.910437435 60.179550894,24.911836118 60.179377977,24.912784929 60.178817155,24.912848334 60.178501621,24.912993120 60.178226341,24.911036718" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Soutustadion)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8450>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8545>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Palomurto, Toivo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8545" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9259>
        dcterms:modified  "2010-06-09T16:23:46+0300" .

poi:level3  a      poi:Level ;
        rdf:label  "3 - normaali"@fi , "3 - normal"@en .

[ dcterms:description  "Kruununhaassa tapahtuu kummia. Kaksi murhaa epäilyttävän lyhyen\najan sisällä. Alkoholilla on mahdollisesti osuutta asiaan. Varsinkin kun\nmurhia selvittämään tarvitaan mies toisesta poliisipiiristä. Rikostarkastaja\nKononen, joka tuntee Krunikan kapakat kuin omat taskunsa.\nKononen on oluen kohtuukuluttaja, jonkin verran ylipainoinen ja \nhämmästyttävästi Ahtisaaren näköinen mies. Hän ei tuhlaa aikaansa turhiin\njaarituksiin. Sillä välin, kun muut poliisimiehet kertovat kahvihuoneessa\ntalvilomastaan, Kononen laskee yhteen yksi ynnä kaksi. Päässään.\nVastaukseksi hän saa murhaajan. (takakannen teksti)\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

rky:p1184  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.664392191,27.706775867 60.664120509,27.705555470 60.664289596,27.703615969 60.664735982,27.701844372 60.666390556,27.696941239 60.667068866,27.696388980 60.668538712,27.696420704 60.669291827,27.696760948 60.670633713,27.698490544 60.672134444,27.700223733 60.676424609,27.700397775 60.677258422,27.700496938 60.679402868,27.700705483 60.683063261,27.694845595 60.684110587,27.696167447 60.684074412,27.698670870 60.680994901,27.702690473 60.679345285,27.704106385 60.675598602,27.706373442 60.673608011,27.707139716 60.672615660,27.706956030 60.671470399,27.705635167 60.669504898,27.701624266 60.668405178,27.699170998 60.667494453,27.698584502 60.666854632,27.699380343 60.666396402,27.703418970 60.665627979,27.705993262 60.665187612,27.706631384 60.664392191,27.706775867" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k489 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (kuntakeskuksen alue)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Seison kulmassa Vuorikadun. Ohi vyöryvät synkeät bussit." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i750> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Emme olleet suinkaan iloisia muuttaessamme Tehtaankadun maanläheisestä olomuodosta korkean kivitalon ylimpään kerrokseen. Me lapset nimittäin. Vanhempani olivat tietysti toista mieltä. Uusi asunto oli avara. Kiistattomia etuja ei puuttunut. Oli poikien huone ja tyttöjen huone. Myös Mimmillä oli omansa jonka hän saattoi kalustaa mielensä mukaan. Sali oli edustava näköaloineen Ratakadulle ja Johanneksen kentälle.\" (s.123)" ;
  dcterms:description            "1920-luvun puolivälissä Brotheruksen perhe muutti Tehtaankadulta Korkeavuorenkadulle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9048> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9057>
] .

rky:p1518  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapinjoen yläjuoksun laaja, useita keskiaikaisia kyliä käsittävä kylä- ja viljelymaisema edustaa länsisuomalaisten jokilaaksojen ryhmäkylän pitkää asutushistoriaa. \n\nLapinjoen vaihtelevien viljelysmaisemien reunamien kumpareille ja maantien varsille sijoittuvissa kylissä on säilynyt vanhaa maatiloihin liittyvää rakennuskantaa. Kyläkokonaisuuksista Kaukola on tiivein.\n\nLapinjokilaakson kyliä Rauman puolella ovat mm. Kaukola, Kodiksami, Sukkala ja Kuolimaa. Joen ja laskuojien varrelle syntynyt viljelymaisema jatkuu etelässä Luhdanojan varrella olevan Korven kylän viljelymaisemana Euran kunnan puolella.  \n\nKaukolan kylä sijoittuu Lapinjoen viljelyslaakson kapeaan, pohjoisimpaan kärkeen. Kylän rungon muodostaa Lapinjoki ja sen suuntaisesti kulkeva vanha, Hinnerjoelle johtava maantie. Kylän tilojen asuintontit ovat vieri vieressä ja asuinrakennukset on rakennettu tien suuntaisesti. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt Krappen, Eskolan, Riikilän ja Lännen tiloilla.  Kylän keskustasta kohti Kodiksamia erkanevan tien varrelle on keskittynyt kylän pienasutus. Joen yli johtaa Kustaa Stenforsin rakentama kaksikaarinen kivisilta vuodelta 1884.\n\nKodiksamin asutus on keskittynyt peltojen metsäsaarekkeisiin ja maanteiden varsille. Kylän etelä- ja länsipuolella avautuu laaja viljelymaisema.  Perinteistä rakennustapaa edustavat Utulan, Pietilän, Nokan ja Saar-Uotilan tilat. Kylässä on säilynyt kaksi tuulimyllyä. Kansakoulu on valmistunut 1908. \n\nSukkalan kylä on keskittynyt Lapinjokilaaksoa rajaavan laajan metsäsaarekkeen reunaan. Maantien varrella oleva Isotalon talonpoikaistalon pihapiirissä on säilynyt tiivis rakennustapa. Päärakennus, pytinkirakennus, puotirivi, navetta ja aitat ovat pääosin 1800-luvulta.\n\nKuolimaan kylän viljelymaisema aukeaa Lapinjoen molemmin puolin, asutus on keskittynyt metsäsaarekkeisiin. Perinteistä rakennustapaa edustavat Anttilan, Pertolan ja Ollilan rakennusryhmät. \n\nEtelässä viljelymaisema jatkuu Euran kunnassa Korven kylän puolella. Vanhan Lappi - Hinnerjoki -maantien varrella sijaitseva hyvin säilynyt Korven kyläkokonaisuus koostuu usean kantatalon vierekkäin sijaitsevasta runsaasta rakennuskannasta. Kylän ytimessä ovat Arvelan, Mäen, Nakkilan ja Pohjolan talot, joiden pihapiirien välitse maantie kaartuilee. Kylä-Airilan tilan pihapiiri kylän lounaislaidalla on edustava talonpoikainen kokonaisuus, samoin kylän länsipuolella pellon laidassa oleva Aro-Airila.  Tiiviistä kyläkeskustasta erilleen ovat siirtyneet Aro-Airilan, Sonkkilan ja Nummen talouskeskukset. Kylän laidalla on Linteeninmäki, joka alkuaan on ollut kylän mäkitupalaisten asuttama. Korven kylän pellot levittyvät pienen Lapinjokeen laskevan Luhdanojan halkomalle tasangolle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.072521821,21.908092231 61.073925959,21.908865721 61.075184550,21.910167944 61.075677057,21.912243357 61.074487047,21.915672119 61.073085823,21.918098256 61.071621002,21.924495544 61.066275374,21.931660839 61.063021176,21.927908534 61.057409179,21.930544411 61.052425859,21.947250104 61.052738532,21.960903928 61.052527052,21.970786093 61.049935799,21.998391374 61.047340405,22.007683859 61.035035141,22.004192716 61.033892776,22.002426276 61.032106123,21.987784198 61.026194384,21.983199755 61.020858413,21.975477845 61.017185814,21.972171162 61.018765764,21.966840938 61.016487813,21.955472877 61.023005250,21.944938008 61.019822364,21.938211183 61.024868720,21.936484272 61.028903994,21.938059089 61.029318344,21.938505187 61.034731650,21.937396340 61.038905253,21.937485537 61.040863535,21.930472020 61.051403505,21.931506179 61.054725268,21.930724348 61.056585129,21.926539460 61.057975180,21.925616511 61.060478284,21.925835240 61.061925467,21.923556313 61.061625196,21.918499989 61.061443026,21.914361006 61.070692646,21.907915825 61.072521821,21.908092231" ;
        poi:history       "Lapinjoen ja pienempien laskuojien varrelle syntyneiden Lapin eli Rauman pitäjän kylien Kaukolan, Kodiksamin, Kuolinmaan, Sukkalan, Mäentaan ja Korven asutus on keskiaikaista. Kylistä Kodiksamin kylä on varhaiskeskiajalta. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, kylissä oli yhteensä 32 taloa. Kylistä Kaukolassa ja Kodiksamissa oli kahdeksan taloa. Kaukolasta tunnetaan lisäksi kivikautinen asuinpaikka. \r\n\r\nNykyisin Euraan kuuluvan Korven kylän alueella on kivikautisen asutuksen merkkejä. Kylä on pysyvästi asutettu keskiajalla ja 1560-luvulla kylässä oli kuusi taloa. Korven kylän kolme suurta tilaa, Nakkila, Sonkkila ja Airila, sijaitsivat kyläkeskustassa, teiden risteyksessä. Kylän taloista muodostui 1600-luvulla ratsutiloja. Kylän halki kulkeva maantie oli käytössä jo 1600-luvun loppupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k684 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kyla , poio:silta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1980" ;
        skos:prefLabel    "Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_5177>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1021138~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9161>
        dcterms:modified  "2010-06-09T18:00:52+0300" .

[ dcterms:description  "Matti Kuusi asui perheineen Virkamiesasunto-osakeyhtiön talossa, Runeberginkatu 29:ssä. Hänen tyttärensä Outi Lauhakangas on yksi kirjan kertojista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7801>
] .

rky:p1778  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.228921305,21.308926552 69.230676405,21.314166819 69.230653573,21.316815935 69.230637030,21.319100744 69.229695097,21.321213225 69.227313323,21.322614304 69.225567363,21.322657007 69.224167863,21.320380877 69.223881789,21.314139201 69.224356207,21.308184969 69.226139660,21.306298696 69.228921305,21.308926552" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Pihtsusjärven kivikaarre)"@fi .

[ dcterms:description  "Aija Kaartinen: Uiminen on liikkumalla kylpemistä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7025>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9256>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Mannen Menuetti Orkesteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9256" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6752>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Nuuhku Koira Koiruli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nuuhku-koira-koiruli" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7466>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4962>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1794553~S9*fin> .

rky:p1420  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiilikanjoen uittorakenteet ovat uittosääntöjen kumoutuessa jäämässä vesistöön merkkeinä maakunnan pitkästä ja merkittävästä uittotoiminnasta.\n\nRautavaaran ja Varpaisjärven kuntien rajalla kulkee Tiilikanjoen uittoväylä. Myllykoskeen (toinen nimi Kalliokoski) on uittoa varten rakennettu 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste. \n\nVarpaisjärvellä sijaitsevassa Korkeakoskessa on betoninen 70 metrin pituinen, viitisen metriä leveä uittoränni 1940-1950-luvuilta. Korkeakosken yläpuolella on suvanto, josta vesi laskee padossa olevan aukon kautta betonisuisteisiin samoin kuin sen länsipuolella virtaavaan koskeen.\n\nTiilikan uiton kämppä, jossa on iso tupa, kaksi kamaria ja keittiö, on vuodelta 1946. Heti sotien jälkeen rakennettu yksinkertainen puurakennus sijaitsee Sammakkojärven pohjoispäässä Rautavaaran kunnassa, Tiilikkajärven kansallispuistossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.442111894,28.056743086 63.440313381,28.065917517 63.439076228,28.064203465 63.439077231,28.064152756 63.439543653,28.063145163 63.439691160,28.062001413 63.440186759,28.060808374 63.440364586,28.059324185 63.440315020,28.058514814 63.440436049,28.057183733 63.439793597,28.057475131 63.439820101,28.057325018 63.440958325,28.054035069 63.442111894,28.056743086" ;
        poi:history       "Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikanjoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteilla tehtiin koskipaikkoja sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi. \r\n\r\nUittomiehet asuivat maakorsussa, kunnes kämppiä rakennettiin. Uiton kämppä rakennettiin 1946 Itkonjoen suuhun lähelle Tiilikkajärveä. Uittokämppä toimii nykyään vuokrakämppänä.\r\n\r\nTiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Uittosääntöä ollaan kumoamassa, mutta laitteet jätetään paikoilleen. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k916 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2020" ;
        skos:prefLabel    "Tiilikanjoen uittorakenteet (Korkeakoski)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9755>
        dcterms:modified  "2011-08-02T11:26:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_264>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1684481~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7203>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Koroistentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.201072631134" ;
        wgs84:long        "24.9030645960192" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7203" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p69>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Helsingin päällystöyhdistyksen kerho / Leirikoulu "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:53:57.743+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:11:53.912+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36956 , koko:p15932 , koko:p49570 ;
        poi:description  "Muutos- ja kunnostustyöt\n\nRakennukseen kunnostettiin leirikoulukeskuksen opetus- ja majoitustilat. Koululaisryhmä, yleensä enintään 32 oppilaan luokka majoittuu 3–5 päivän ajaksi leirikoulukeskukseen, jonka lähiympäristössä retkeillään ja tehdään kohteen aihepiiriin liittyviä projektitöitä. Osa opetuksesta tapahtuu leirikoulukeskuksen opetustilassa. Leirikoulutoiminnan sesonkiaika on maalis-toukokuu ja elo-lokakuu ja muina aikoina rakennus toimii retkeilymajana ja kurssikäytössä. \n\nKylmä ullakko muutettiin majoitustiloiksi. Luonnonvaloa ullakkotiloihin saadaan vesikatolle lisätyistä ikkunoista. Alakerran entisestä luokkahuoneesta kunnostettiin ruokailu- ja opetussali. Vanhat kattopinnat otettiin esiin alakattolevytysten takaa ja vanhat peiliovet kunnostettiin käyttöön. Yläkerran uudet majoitustilat varustettiin koneellisella ilmanvaihdolla, alakerrassa on koneellinen poistopuhallus. \n\n\nToteutusaika: 2001–2002\nHuoneistoala: 433 m²\nKerrosala: 564 m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakentaja: Suomenlinnan työsiirtola/ Raimo Raudaskoski\nLVIS-työt: Are Oy\nSäätölaitteet: Arealtec Oy\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Tiina Koskenniemi\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy/ Matti Hallasaari\nSähkösuunnittelu: Jikkon Oy/ Juhani Ikonen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nVenäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen Viaporin osasto rakennutti talon kansakouluksi vähävaraisille lapsille vuosina 1908-1909. Venäläinen väestö oli huolissaan lastensa venäjän kielen taidon säilymisestä suomalaisessa ympäristössä. Oman koulun rakentamista pidettiin välttämättömänä, koska entinen koulurakennus C 14 oli lapsilukuun nähden liian pieni. Insinöörihallinnon päällikkö insinöörikapteeni Ivanov suunnitteli ja valvoi kivisen kansakoulun rakennustyöt, jotka aloitettiin toukokuussa 1908. Sisustustyöt tehtiin kesällä 1909.\nRakennuksen laajentamista kaksikerroksiseksi suunniteltiin jo 1910-luvun alussa. 1912 vanha sisähuoneessa ollut käymälä siirrettiin rakennuksen kylkeen puurakenteisena ja entinen käymälähuone muutettiin luokkahuoneeksi.\n\nVankileiriaikana hyväkuntoinen ja lähellä lauttarantaa sijainnut talo oli sotasaalisosaston konttorina ja komendantin- ja paikallismajurin kansliana.\nSuomalainen kansakoulu muutti taloon 1920-luvun alussa. Johtajaopettaja Rautio oli opettajana vuoteen 1959 asti, jolloin uusi kansakoulu (C 55) valmistui. Opettajapariskunta Ilmari ja Katri Raution perhe asui talon pihanpuolella.\n\n1959 - 1972 rakennus oli sotilaskotina ja vuonna 1972 Helsingin Toimiupseerit ry saivat talon tilapäisesti kerhotilakseen. Rakennuksessa ei ole tilapäisolosuhteiden vuoksi juurikaan tehty korjauksia.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 132\nLähteet:\nKorvensola, Irja, 17.3.1987. Suullinen tiedonanto.\nMV SL VIK C 323 324 1785.\nTiitta, Allan, 1983. Suomenlinnan vankileiri 1918-19. Helsinki.\nKA KKK Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys, kansio F9.\nKuva:\nMV SL VIK C 323."@fi ;
        poi:history      "Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen Viaporin osasto rakennutti talon kansakouluksi vähävaraisille lapsille vuosina 1908-1909. Venäläinen väestö oli huolissaan lastensa venäjän kielen taidon säilymisestä suomalaisessa ympäristössä. Oman koulun rakentamista pidettiin välttämättömänä, koska entinen koulurakennus C 14 oli lapsilukuun nähden liian pieni. Insinöörihallinnon päällikkö insinöörikapteeni Ivanov suunnitteli ja valvoi kivisen kansakoulun rakennustyöt, jotka aloitettiin toukokuussa 1908. Sisustustyöt tehtiin kesällä 1909.\nRakennuksen laajentamista kaksikerroksiseksi suunniteltiin jo 1910-luvun alussa. 1912 vanha sisähuoneessa ollut käymälä siirrettiin rakennuksen kylkeen puurakenteisena ja entinen käymälähuone muutettiin luokkahuoneeksi.\n\nVankileiriaikana hyväkuntoinen ja lähellä lauttarantaa sijainnut talo oli sotasaalisosaston konttorina ja komendantin- ja paikallismajurin kansliana.\nSuomalainen kansakoulu muutti taloon 1920-luvun alussa. Johtajaopettaja Rautio oli opettajana vuoteen 1959 asti, jolloin uusi kansakoulu (C 55) valmistui. Opettajapariskunta Ilmari ja Katri Raution perhe asui talon pihanpuolella.\n\n1959 - 1972 rakennus oli sotilaskotina ja vuonna 1972 Helsingin Toimiupseerit ry saivat talon tilapäisesti kerhotilakseen. Rakennuksessa ei ole tilapäisolosuhteiden vuoksi juurikaan tehty korjauksia.\n\nMuutos- ja kunnostustyöt\n\nRakennukseen kunnostettiin leirikoulukeskuksen opetus- ja majoitustilat. Koululaisryhmä, yleensä enintään 32 oppilaan luokka majoittuu 3–5 päivän ajaksi leirikoulukeskukseen, jonka lähiympäristössä retkeillään ja tehdään kohteen aihepiiriin liittyviä projektitöitä. Osa opetuksesta tapahtuu leirikoulukeskuksen opetustilassa. Leirikoulutoiminnan sesonkiaika on maalis-toukokuu ja elo-lokakuu ja muina aikoina rakennus toimii retkeilymajana ja kurssikäytössä.\n\nKylmä ullakko muutettiin majoitustiloiksi. Luonnonvaloa ullakkotiloihin saadaan vesikatolle lisätyistä ikkunoista. Alakerran entisestä luokkahuoneesta kunnostettiin ruokailu- ja opetussali. Vanhat kattopinnat otettiin esiin alakattolevytysten takaa ja vanhat peiliovet kunnostettiin käyttöön. Yläkerran uudet majoitustilat varustettiin koneellisella ilmanvaihdolla, alakerrassa on koneellinen poistopuhallus.  "@fi , "Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen Viaporin osasto rakennutti talon kansakouluksi vähävaraisille lapsille vuosina 1908–09. Venäläinen väestö oli huolissaan lastensa venäjän kielen säilymisestä suomalaisessa ympäristössä. Vuonna 1912 vanha sisähuoneessa ollut käymälä siirrettiin rakennuksen kylkeen puurakenteisena ja entinen käymälähuone muutettiin luokkahuoneeksi.\n\nVankileiriaikana 1918–19 hyväkuntoinen ja lähellä lauttarantaa sijaitseva talo oli sotasaalisosaston konttorina ja komendantin ja paikallismajurin kansliana. Suomalainen kansakoulu muutti taloon 1920-luvun alussa. Opettajapariskunta Ilmari ja Katri Rautio asuivat pihanpuoleisissa huoneissa. Uuden kansakoulun (rak. C 55) valmistuttua vuonna 1959 rakennuksessa alkoi toimia sotilaskoti. Vuonna 1972 Helsingin Toimiupseerit ry sai talon kerhotilakseen, missä käytössä se toimi kesään 2000 asti.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/2/8/3/saha/suomenlinna/0_-35529142606216530.jpg" , "http://media.onki.fi/3/0/1/saha/suomenlinna/0_-8818961546961421119.jpg" , "http://media.onki.fi/3/4/2/saha/suomenlinna/0_4939437483802651879.JPG" , "http://media.onki.fi/5/8/6/saha/suomenlinna/0_-6464049033440210379.jpg" , "http://media.onki.fi/1/7/3/saha/suomenlinna/0_6184846581371391377.jpg" ;
        poi:poiType      poio:kerhotalo ;
        wgs84:lat        "60.148516268049626" ;
        wgs84:long       "24.9839896678925" .

rky:p1680  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.419521955,26.588542737 67.419563852,26.588899581 67.419653205,26.589544486 67.419822750,26.590690309 67.419286250,26.591292996 67.419060428,26.589881815 67.418979748,26.589190983 67.419025074,26.588604408 67.419521955,26.588542737" ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5241" ;
        skos:prefLabel    "Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat (Sodankylän linja-autoasema)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7702>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7463>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Makkaratalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6909> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1699637151888" ;
        wgs84:long        "24.9421158616676" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7463" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kiihdytin perään, näin sen ylittävän kadun ja jatkavan etuvasemmalle Kaarlenkujalle. Ylitin kadun, tulin kulmalle ja kurkistin. Raittila seisoi rapun edessä selin minuun, katse Brahenkentälle päin.' (s. 153 - 154)" ;
  dcterms:description            "Haapala päätyy veljensä jäljille Kaarlenkujalle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9592> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9591>
] .

koko:p40496  dc:created  "2012-05-29T12:49:35.853+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T12:49:35.998+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "raveliinit"@fi , "raveliinit"@en , "raveliinit"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_8177>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:35:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5673>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F99A9A54-35E9-49FE-83FA-B88B2BD3442B> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5768>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Koira Talin golfkentällä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Saako Talin golfkentällä ulkoiluttaa koiria, kun golffaajia ei ole paikalla? Kaupunki (alueen omistaja) on ilmeisesti tehnyt asiasta periaatepäätöksen? Liikuntaviraston ulkoliikuntaosaston mukaan Talin golfkentän aluetta saa käyttää talviliikuntaan. Tällöin alueen kävelyyn suunnitelluilla reiteillä saa ulkoiluttaa myös koiria, mutta sinne tehdyillä laduilla tietenkään ei. Golfkauden aikana koiria ei saa alueella ulkoiluttaa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7585> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/moi-saako-koiria-ulkoiluttaa-helsigissa-talin-gol" .

rky:p354  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.490829506,21.753634996 60.490524996,21.752474113 60.489532249,21.752029791 60.486368129,21.747500519 60.485388021,21.745360437 60.485691752,21.743980238 60.489121739,21.743141229 60.491145569,21.742976515 60.492130557,21.742010029 60.493277786,21.741538584 60.493731864,21.741949022 60.494283855,21.743753828 60.493543748,21.746256109 60.493039779,21.747758291 60.492941518,21.749349114 60.493121270,21.749688912 60.493553396,21.750334795 60.494284249,21.751205562 60.494684199,21.751736219 60.495279256,21.752914089 60.496387338,21.756285037 60.496388900,21.757333813 60.495486189,21.759174535 60.495381124,21.760285203 60.494645335,21.760365904 60.494148209,21.760734372 60.493902241,21.760985486 60.493829143,21.761535015 60.494170214,21.762497809 60.495055717,21.764294454 60.495921115,21.764135277 60.495900077,21.765484905 60.496195982,21.766027315 60.496578345,21.766391494 60.497051505,21.767596003 60.498399003,21.770485173 60.498723497,21.772701824 60.498203866,21.774394812 60.497734775,21.775510246 60.493090091,21.779749606 60.491859710,21.779824142 60.486163343,21.772621837 60.481423642,21.770523156 60.480692500,21.760035039 60.480974398,21.757085796 60.480632012,21.754963579 60.480818789,21.753642764 60.482887335,21.753106179 60.485939209,21.754790005 60.489150008,21.755964317 60.490561341,21.754404534 60.490829506,21.753634996" ;
        poi:municipality  kunnat:k481 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=27" ;
        skos:prefLabel    "Lempisaaren kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9752>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Vapunviettoa vuonna 1959" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "Vapunpäivänä 1959 helsinkiläiset irtautuivat arjesta ja kaupunki täyttyi simasta, serpentiinistä ja suruttomuudesta. \n\nYlioppilaat ja työväki juhlivat kevättä perinteisesti omilla tahoillaan.\n\nManta sai lakkinsa vappuyönä puoliltaöin. Lakittajana oluttynnyrin päällä keikkui Ylioppilaslehden päätoimittaja Arvo Salo.\n\nTyöväki marssi Pitkän sillan yli Hakaniemestä Kaisaniemeen. Kulkueessa oli tilaa myös perheen pienimmille. Kaisaniemen kentällä lapsille maistui Coca-Cola.\n\nIllalla kaupunkilaiset kohtasivat Linnanmäellä, missä \"jokainen tuuppi toistaan demokraattisesti ja vailla turhaa kaunaa\".\n" , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/5416.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=5416\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=5416\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9752" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7962>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:49:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3978>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:43:19+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Parin päivän päästä saapui Korpelan kautta viesti, jossa mua pyydettiin Fennian talon katolle Mikonkatu seitsemääntoista, tiistaina klo 17 reikä, reikä, työkuteissa. Poljin paikalle päivän piippuja tongittuani. Talossa oli iso punainen kupoli, rännit pitkät kuin lapamadot, otsassa leijonavaakuna ja räystään alla rivissä suurkaupunkien nimiä kuin oltais Oskun kanssa Mossella jo maailmanympärimatkalla. Seinistä törrötti niin paljon kipsisiä kukkia ja köynnöksiä, että niitä pitkin pystyis kiipeämään katoille ilman tikapuita. Käytin portaita, nousin läpi toimistokerrosten, krakaväki katseli ruskeissa samettitakeissaan kummastuneena, nuohoojaa ei ollut käynyt talossa enää vuosiin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8754> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p267>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Patteri 2 A16-A19"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T10:58:29.536+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:05:17.294+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39617 , koko:p40755 , koko:p32488 , koko:p39106 ;
        poi:description  "Patteri 2:n rakennustyöt alkoivat kevättalvella 1855. Alkuvaiheessa patteri oli osa tsaarinpatteria kuten patteri 1, ja se muodostui maavallista, tukimuurista ja ampumapenkereestä, jolla oli puiset tykkilavetit.Tuliasemia oli viisi, ja tykeille oli avattu hirsikehyksiset ampuma-aukot maavalliin.\n\nVuonna 1863 maavalleja vahvistettiin ja levennettiin. Patteri rakennettiin lähes kokonaan uudestaan 1870-luvun alkuvuosina. Tällöin rakennettiin viisi graniittiperustaista tykkiasemaa ja suojakäytävät maavalliin näiden eteen (A 16, A 17, A 18 osa, A 21 ja A 22). Vuosikymmenen lopulla maavallit muotoiltiin uudelleen korottamalla niitä ja avaamalla laajat ampumasektorit kääntyviä tykkejä varten. Vuoden 1895 jälkeen patterin kolme eteläisintä tykkiasemaa muutettiin vuoden 1877 mallia oleville 11\" tykeille soveltuviksi.\n\nRuutikellarit A 17 [3], A 18 [4] ja A 20 [5] rakennettiin aluksi vuonna 1863 puurakenteisina ja maallapeitettyinä, mutta vuoteen 1866 mennessä ne korvattiin kivisillä, peltikattoisilla, irti maavallista olevilla kellareilla. Vuonna 1876 kaikki kellarit peitettiin maalla ja yhdistettiin vallipenkereeseen. Samana vuonna patteriin rakennettiin vielä yksi uusi ruutikellari A 33 [11]. Vuonna 1881 ruutikellari A 20 [5] laajennettiin nykyiseen kokoonsa.\n\nHelena Rosén 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisiä nimityksiä: tsaarinpatteri,patteri 2, ruutikellarit 3, 4 ja 5 sekä 11\n\nLähteet:\n\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan länsirannan patterit.\nMV SL Hist Rosén, Helena, 1985. Suomenlinnan linnoitusmaisema.\nMV SL VIK A 195-231,245-260."@fi ;
        poi:history      "Patteri 2:n rakennustyöt alkoivat kevättalvella 1855. Alkuvaiheessa patteri oli osa tsaarinpatteria kuten patteri 1, ja se muodostui maavallista, tukimuurista ja ampumapenkereestä, jolla oli puiset tykkilavetit.Tuliasemia oli viisi, ja tykeille oli avattu hirsikehyksiset ampuma-aukot maavalliin.\n\nVuonna 1863 maavalleja vahvistettiin ja levennettiin. Patteri rakennettiin lähes kokonaan uudestaan 1870-luvun alkuvuosina. Tällöin rakennettiin viisi graniittiperustaista tykkiasemaa ja suojakäytävät maavalliin näiden eteen (A 16, A 17, A 18 osa, A 21 ja A 22). Vuosikymmenen lopulla maavallit muotoiltiin uudelleen korottamalla niitä ja avaamalla laajat ampumasektorit kääntyviä tykkejä varten. Vuoden 1895 jälkeen patterin kolme eteläisintä tykkiasemaa muutettiin vuoden 1877 mallia oleville 11\" tykeille soveltuviksi.\n\nRuutikellarit A 17 [3], A 18 [4] ja A 20 [5] rakennettiin aluksi vuonna 1863 puurakenteisina ja maallapeitettyinä, mutta vuoteen 1866 mennessä ne korvattiin kivisillä, peltikattoisilla, irti maavallista olevilla kellareilla. Vuonna 1876 kaikki kellarit peitettiin maalla ja yhdistettiin vallipenkereeseen. Samana vuonna patteriin rakennettiin vielä yksi uusi ruutikellari A 33 [11]. Vuonna 1881 ruutikellari A 20 [5] laajennettiin nykyiseen kokoonsa.\n\nHelena Rosén 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisiä nimityksiä: tsaarinpatteri,patteri 2, ruutikellarit 3, 4 ja 5 sekä 11\n\nLähteet:\n\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan länsirannan patterit.\nMV SL Hist Rosén, Helena, 1985. Suomenlinnan linnoitusmaisema.\nMV SL VIK A 195-231,245-260."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.13970356644256" ;
        wgs84:long       "24.984343719482467" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1092>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Aksu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/aksu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5410>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lähtee kuin kuppa Töölöstä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä tulee sanonta \"Lähtee kuin kuppa Töölöstä\"? Sanontaa \"lähti kuin kuppa Töölöstä\" on käytetty jo 1910-luvulta alkaen. Joidenkin lähteiden mukaan sanonta viittaa sukupuolitautisairaalan siirtoon Töölöstä Kumpulaan. Kun potilaita siirrettiin, joku töölöläinen kertoman mukaan lausui tämän klassisisen repliikin. Sanontahan tarkoittaa tilannetta, jossa joku/jokin lähtee nopeasti tai häviää kokonaan.\n\n1905 Kumpulaan perustettiin valtion sukupuolitautien sairaala, \"Kuppala\". Se sijaitsi Kumtähden kartanon vanhassa päärakennuksessa ja toimi 1950-luvulle asti. \n\nOn myös arveltu, että kysymyksessä ei ole \"Töölö\" vaan Forssan \"Tölö\" nykyisessä Kuhalan kaupunginosassa. Siellä on vieläkin muun muassa Tölö -niminen koulu. Kuppa oli aikoinaan ongelma alueella, kun nuoria naimattomia naisia hakeutui Finlaysonin puuvillatehtaalle töihin.\n\nLähde:\nPaunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2000)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-mista-tulee-sanonta-lahtee-kuin-ku" .

rky:p948  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.042165013,28.118134563 64.041725235,28.118844762 64.041422425,28.117882277 64.041898188,28.117112716 64.042165013,28.118134563" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k765 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Huovila)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6219>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Suorakulmaisten mutkien katu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä Helsingin kaduista tekee matkallaan kaksi suorakulmaista mutkaa? Yrjönkatu." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8457> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/suorakulmaisten-mutkien-katu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8174>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Ylipää, Maria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8174" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8413>
        dcterms:modified  "2010-01-11T15:48:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6384>
        dcterms:modified  "2009-04-30T12:17:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3880>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8508>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "KOP Museokatu 18"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Museokatu 18" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9434> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1745873659797" ;
        wgs84:long           "24.9280130208785" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8508" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3975>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kolmen Sepän apteekki 1913-1989" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6581> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6582> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3973> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kolmen-sepan-apteekki-1913-1989" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6479>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Pyhän Eliaan kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ortodoksisen hautausmaan kirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        wgs84:lat            "60.1663574501398" ;
        wgs84:long           "24.9173849094021" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pyhan-eliaan-kirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6718>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:20:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8673>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:41:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8768>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salo, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8768" .

rky:p1147  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion Iso hautausmaa ja Sankaripuisto ovat kansallisesti merkittäviä hautausmaakulttuurin edustajia.\n\nHautausmaan vanhalla puolella on säilynyt lukuisasti niin kaupungin talous- ja kulttuurielämässä kuin myös läänin hallinnossa vaikuttaneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä. Sen vanhin osa on rauhoitettu vanhan kulttuurin muistoalueena.  Alueella on myös kansalaissodan molempien osapuolten hauta-alueet muistomerkkeineen. Puijon kappeli on rakennettu 1957, sen peruskorjaus ja laajennusosa 1997. Krematorio on rakennettu 1984.\n\nHautausmaahan sisältyy lisäksi vuosisadan alussa perustettu eriuskoisten hauta-alue, johon on haudattu kaupungin ortodoksista väestöä. Venäläisten sotilaiden hautapaikalle on 1912 pystytetty muistokappeli. \n\nSankaripuisto, entinen kaupunki- ja maaseurakunnan hautausmaa, sijaitsee Kuopion torin luoteispuolella. Alueella on vanhoja hautamuistomerkkejä sekä viime sodissa kaatuneiden sankarihauta-alue, jossa on kuvanveistäjä Essi Renvallin tekemä sankaripatsas."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.894610272,27.672226810 62.894753923,27.675016425 62.893053898,27.675455403 62.892938195,27.672641939 62.894610272,27.672226810" ;
        poi:history       "Kaupunkiseurakunnan 1867 perustamaa hautausmaata  kaupungin luoteispuolella  on laajennettu useaan otteeseen 1900-luvun kuluessa. Vuodesta 1975 lähtien hautausmaalta on luovutettu vain seurakunnalle palautuneita hautoja.\r\n\r\nIsoa hautausmaata edelsi kaupunki- ja maaseurakunnan yhteinen hautausmaa, Hatsalan hautausmaa, nykyinen Sankaripuisto. Hatsalan hautausmaa perustettiin 1811 ruutukaava-alueen luoteiskulmaan ja se oli käytössä 1860-luvulle saakka. Vanhemmassa, 1787 laaditussa asemakaavassa Multamäeksi -nimetty alue oli merkitty toriksi. Nykyistä puistoa rajaava penger on tehty 1920-luvulla. Puisto on saanut nimensä viime sotien sankarihautojen mukaan. Haavoittunut sotilas  -sankaripatsaan teki Essi Renvall 1951."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1091" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion Iso hautausmaa (Sankaripuisto)"@fi .

rky:p850  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koskipään kartano on korkeatasoisesti toteutettu, tyypillinen empirekauden kartanorakennus 1820-luvulta. Kartanon 1900-luvun alun vaiheet liittyvät kirjailija Maila Talvion elämänvaiheisiin. \n\nKoskipään kartano, joka toimii Itä-Hämeen museona, on ollut  laajoine maaomistuksineen Itä-Hämeen huomattavin kartano.   Kartanoympäristöön kuuluu kaksi eri-ikäistä päärakennusta. Vanha päärakennus on Tainionvirran suuntainen. Rakennus on 1780-luvulta, muutettu empireasuun uudemman päärakennuksen valmistuttua 1828 ja maalattu keltaieksi. Uudemman päärakennusken julkisivut on maalattu vihreiksi. Julkisivun ja sisätilojen korkeatasoiset puuleikkaukset ovat tunnetun Hämeessä ja Kymenlaaksossa  työskennelleen rakennusmestari ja puuseppä Jacob Nygrénin tekemät. Kaakeliuunit ovat 1880-luvulta. \n\nPihaneliötä rajaavat uudemman päärakennuksen lisäksi empiretyylinen väentupa, jonka vanhin osa on 1600-luvun savupirtti. Pihan eteläsivulla on kellarin päälle rakennettu aittarakennus. Kartanoa ympäröi puisto, joka on osittain rekonstruktio vanhasta puistosta.\n\nAlueen pitkästä, rautakaudelle ulottuvasta asutushistoriasta kertovat ympäristön lukuisat rautakautiset asuinpaikat ja kuppikivet."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.567134582,26.013140343 61.567368601,26.013774573 61.568924152,26.016319889 61.568909362,26.017270093 61.569175546,26.018272899 61.568874538,26.018955940 61.568007525,26.019656989 61.566906960,26.013404369 61.567134582,26.013140343" ;
        poi:history       "Hartolan kylässä oli 1560-luvulla 13 taloa. Koskipään rälssisäteri muodostettiin 1580-luvulla Sipi Henrikinpojan hankittua Hartolan kylän taloja omistukseensa. Suku aateloitiin 1639 nimellä Silferbögel. Koskipään kartano siirtyi 1660-luvulla avioliiton kautta Tandefelt-suvulle, joka omisti useita kartanoita Hartolassa ja Sysmässä. Laajimmillaan kartanoon kuului 25 000 hehtaaria maata ja sillä oli noin 50 torppaa. Robert Tandefelt rakennutti uusklassistisen päärakennuksen 1828. Piirustukset laati 1792 rakennusmestari Jacob Nygrén Suomenlinnassa. \r\n\r\nKartano siirtyi 1850-luvulla von Gerdten-suvulle. Koskipään viimeinen omistaja oli Annie von Gerdten-Boisman, kirjailija Maila Talvion sisar. \r\n\r\nKartanoon perustettiin kirjailija Maila Talvion aloitteesta Itä-Hämeen museo 1929. Sisätilat kuvastavat empirekauden sisustustapoja. Museossa on myös Maila Talvion elämäntyöstä kertova osuus sekä Uuno Kailaan muistohuone. Museon vihki käyttöön presidentti J.K. Relander. Kartanon pihaa hallitsevan kuusen istutti presidentti Kyösti Kallio 1938 museon 10-vuotisjuhlissa.\r\n\r\nKartano siirtyi Hartolan kunnan omistukseen 1973."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k081 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:puisto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4039" ;
        skos:prefLabel    "Koskipään kartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6978>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4331>
        dcterms:modified  "2011-01-24T14:06:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1803593~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kirjasto sijaitsi edelleen Rikhardinkadulla ja se oli silmissäni yhä komea kuin kaunein linna. Kuljin sinne Bulevardia pitkin, jos oli kiire, mutta useimmiten sukelsin Rööperiin ja lähdin seikkailemaan sen mutkittelevia ja kiinnostavampia katuja, joita matalat puutalot reunustivat.\" (s. 98)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9386> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8410>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Wentzel, Carl-Gustaf"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8410" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9124>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:08:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kämp"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kämp " ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9586> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1682307210197" ;
        wgs84:long           "24.9467077043848" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kamp" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6620>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7095>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9219>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Örn, Ralf"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9219" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6715>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Martin, Roni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/martin-roni" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7429>
        dcterms:modified  "2010-11-09T15:29:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1918678~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8670>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Antiikki-Kirja Jan Strang"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Strangin antikvariaatti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1661414351529" ;
        wgs84:long           "24.9339366048598" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8670" .

[ dcterms:description  "Pentti Saarikoski osallistui säännöllisesti Johanneksen seurakunnan nuorten toimintaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9384>
        dcterms:modified  "2010-08-17T16:20:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6880>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i320>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingissä sataa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i319> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingissa-sataa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6975>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "K.A. Wrede ja 100-vuotias pasaasi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6979> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6977> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6482> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6976> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6974> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ka-wrede-ja-100-vuotias-pasaasi" .

[ dcterms:description  "1960-luvulla purettu koulu oli Mikonkatu 25:ssä, kirjassa lyhyt koulun historiikki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7341> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7342>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9718>
        dcterms:modified  "2011-07-29T09:59:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7689>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_227>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:36:46+0300" .

rky:p1643  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Isojoen kirkko on Isojokilaakson peltomaiseman ja kylärakenteen  kiintopiste. Isojokilaakson kirkonkylän ympärillä sekä joen yläjuoksulla Koppelonkylässä on säilynyt perinteistä jokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta. Isojokilaakson vanhoille talonpoikaistaloille ominaista ovat puolitoistakerroksiset pitkät päärakennukset ja niiden suljetut neliömäiset pihapiirit. Alueella on säilynyt runsaasti vanhoja maanteitä reunustavia kiviaitoja.\n\nIsojoen kookas hirsinen ristikirkko kuuluu 1800-luvun alkupuolen ristikirkkoihin. Vanhan hautausmaan ympäröimä kirkko noudattaa C.L. Engelin Alajärvelle ja Lapualle kehittelemää kirkkotyyppiä. Empirekirkon sisäkulmat on viistetty ja ristikeskusta kattavan kookkaan kupolin huipentaa lyhty. Ristivarsia kattavat puuholvit. Kirkon vierellä on puinen kellotapuli vuodelta 1859 ja kirkon kaakkoispuolella on vanha kirkonpaikka. \n\nKirkon läheisyydessä joen itärannalla on tiettävästi 1700-luvulta peräisin oleva entinen kappalaisen virkatalo, joka toimii Isojoen kotiseutumuseona. Museotoimintaa ennen se toimi pitkään paikkakunnan rippikoulutupana. Samassa pihapiirissä on 1800-luvun puolivälissä kahdessa osassa rakennettu komea Isojoen pappila, joka nykyään palvelee kotiseututalona. \n\nIsojoen länsirannalta avautuu laaja näkymä kirkolle yli jokivarren avoimen viljelymaiseman. Matkan päässä joesta mäenkumpareella ovat mm. Sorilan, Hakolan ja Pietarin tilat. Paikalle on sijoittunut talonpoikaista rakennuskantaa sekä pienempiä asuinrakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta.\n\nIsojokea länsirannalla, hieman kirkolta alavirtaan sijaitsevan Pihlajan pihasta aukeaa näkymä avoimen jokilaakson yli Isojoen kirkolle. Päärakennus on 1800-luvun lopusta ja sijoitettu pihaan pohjois-eteläsuunnassa. Talousrakennuksiin kuuluu vanha luttiaitta sekä pieni otsa-aitta sekä uusia karjatalouden tuotantorakennuksia. Asuinrakennuksessa on kahdella sisäänkäynnillä varustettu kuisti. Koko rakennuksen ulkoverhous on viimeistelty taidokkaasti ja harkiten ikkunoiden pielilautoja ja räystäiden aluslaudoitusta myöten.\n\nViereisen Wiitalähteen (Viitalan) tilalle johtava tie on reunustettu molemmin puolin korkein kiviaidoin ja koivu- ja kuusirivein. Päärakennus, jota on kunnostettu 2006, on varustettu poikkipäädyin ja kuistilla. Tilaan kuuluu vanhoja ulkorakennuksia. Perinteistä rakennuskantaa on myös läheisillä Kankaanpään ja Keskipihlajan tiloilla. Keskipihlajan punamullattu asuinrakennus on sijoitettu maantien varteen. Kookas kuisti on keltamullattu. Pihan pohjoissivua suojaa hirsirakenteinen navetta ja pihapiiriin kuuluu lisäksi sauna, kaksi aitta ja liiveri.\n\nIsojoen ylävirralla mäenharjanteelle rakentuneelta Koppelonkylältä avautuu viljelymaisema Isojoen laaksoon. Kylän rakennuskanta on säilynyt perinteisenä rakentamisen mittakaavalta ja sijoittelulta. Taloista voidaan mainita Koppelokorven umpipiha, jossa on viimeistään 1800-luvulta periytyvä päärakennus sekä ns. pikkutupa 1900-luvun alusta. Tien länsipuolella on talousrakennuksia. Niskalan talon pihapiiristä avautuvat näkymät Kortteenkylään joen vastarannalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.077484143,21.981262399 62.078982681,21.976366024 62.080690263,21.975388505 62.082363141,21.977102349 62.083386579,21.979883153 62.084387785,21.983204336 62.085956006,21.991751950 62.085396904,21.994910624 62.082174560,21.998863169 62.080131370,21.998166950 62.078479501,21.993076137 62.076960181,21.987025164 62.077484143,21.981262399" ;
        poi:history       "Isojoki oli eräaluetta, kunnes Kustaa Vaasan aikana erämaita asutettiin ja otettiin viljelyksille. Asutus asettui jokilaakson viljaville maille. Metsä olivat isoonjakoon saakka yhteismetsiä, joissa harjoitettiin runsaasti tervanpolttoa 1700-luvulla.\r\n\r\nIsojokelaiset kuuluivat aluksi Närpiön seurakuntaan, mutta vuodesta 1594 Lapväärtin kappeliin ja vuodesta 1607 Lapväärtin kirkkoherrakuntaan. Isojoen kirkon rakennuspaikaksi oli esillä mm. Vanhankylän seutu mutta silloisen mahtimiehen Luukas Svartin toimesta ryhdyttiin ensitöiksi rakentamaan saarnahuonetta nykyiseen kirkonkylään. Hanke oli suuri silloisen Isojoen 30:lle perheelle mutta saarnahuone valmistui 1733 ja oli käytössä noin sata vuotta.\r\n\r\n1820-luvulla aloitettiin toimet uuden kirkon rakentamiseksi. Monien kokousten jälkeen kirkon piirustukset tilattiin Carl Ludvig Engeliltä. Kirkon rakennustyöhön ryhdyttiin heti suunnitelmien valmistuttua. Työmaan mestariksi palkattiin Erik Kuorikoski. Ristikirkko valmistui 1833.\r\n\r\nIsojoen seurakunta itsenäistyi 1855. Isojoki eriytyi omaksi nimismiespiiriksi 1884 ja omaksi käräjäkunnaksi 1888. Ensimmäinen itsenäinen kuntakokous pidettiin pappilassa 1868."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k151 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4259" ;
        skos:prefLabel    "Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema (Koppelonmäki)"@fi .

blue_route:c27  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s28 ;
        :source       blue_route:s27 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9121>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kotiluoto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i87> ;
        wgs84:lat         "60.1751321674337" ;
        wgs84:long        "25.1052481579083" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kotiluoto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7092>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Topelius-koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1876010761951" ;
        wgs84:long        "24.9127871232589" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7092" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7331>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_487>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1257686~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7426>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Heikkinen, Sakari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7426" .

[ dcterms:description  "Pelastusarmeijan leipäjono" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9633> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9381>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sjöroos, Jori"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Think-Ink" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9381" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9620>
        dcterms:modified  "2011-05-20T13:05:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7591>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:28+0300" .

rky:p317  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kyröskoski kuuluu niihin maamme koskipaikkoihin, joilla on rikas esiteollinen tausta, varhain vakiintunut teollisuuskäyttö ja erityinen asema maisemanähtävyytenä. Kansalliseepoksen \"Hämeen hälläpyörä\" tarkoittanee juuri Kyröskoskea. Paperitehtaan vanhimmat osat sijoittuvat putouksen äären jyrkkiin maastomuotoihin tavalla, jolla ei ole vastinetta maamme teollisuusympäristöissä. Asutus on kasvanut yhdyskunnaksi tehtaan myötä; tehtaan ympäristössä on asumiseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyviä rakennushistoriallisesti huomionarvoisia kohteita.\n\nKyröskosken historiallisen koskipaikan ja paperiteollisuusalueen tuotantorakennusten vanhimmat säilyneet osat ovat saaneet perusmuotonsa 1920- ja 1930-luvuilla. Konesaleja on 1950-luvun lopulta lähtien jatkettu ja korotettu useaan otteeseen. 1920-luvulta peräisin olevaan rakennuskantaan kuuluvat  mm. tehtaan höyrykeskus ja sen korkea savupiippu ja arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema konttorirakennus.\n\nKoskinäkymää hallitseva pato ja kaksi voimaputkea on rakennettu tehtaan voimatalouden uudistusvaiheessa 1920-luvulla. Tehdasyhdyskuntaan liittyy arkkitehti Arne Thulénin suunnittelema ja 1940 valmistunut seuratalo Koskilinna ja Korkomäen asuinalue, jossa sijaitsee mm. 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa valmistuneet arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema neljän työsuhdeasuintalon ryhmä. Paukunperän alue on rakennettu 1920- ja 1940-luvuilla tehtaan ammattityömiesten perheille, suunnittelijoina olivat Birger Federley ja Bertel Strömmer."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.661094978,23.189210249 61.659678555,23.184178690 61.660387030,23.183238277 61.661540338,23.184770380 61.662019971,23.185779417 61.663566600,23.184487108 61.663691283,23.185045791 61.663791309,23.185087692 61.664067117,23.184933743 61.664126434,23.184702207 61.664318508,23.184339521 61.665412644,23.184540554 61.665990782,23.184609643 61.666301411,23.184701943 61.666557790,23.185046382 61.666627061,23.184559589 61.667416380,23.184564386 61.668312476,23.184157582 61.669004117,23.184062622 61.669552692,23.184431339 61.669743462,23.187926675 61.670352002,23.192254125 61.670347658,23.193582867 61.670113971,23.195147414 61.667139323,23.195809920 61.665097207,23.192924886 61.662545132,23.193914271 61.662072792,23.194152532 61.661808788,23.193017017 61.661571887,23.192125749 61.661824604,23.191736023 61.661094978,23.189210249" ;
        poi:history       "Kyröskosken partaalla toimi jauhomylly jo ainakin 1600-luvulla. 1800-luvulla putouskorkeudeltaan yli 20 m oleva Kyröskoski kuului maan huomattavimpiin vapaisiin koskiin ja muodosti suositun matkailunähtävyyden ja -kohteen. Zachris Topelius kuvasi sen teoksessaan Finland framstäldt i teckningar (1845-1852).\r\n\r\nKosken partaalle perustettiin puuvillatehdas viiden Tampereen Finlaysonin työnjohtajan voimin 1860. Alueelle perustettiin Hammarén & Comp. -yhtiön puuhiomo 1871. Puuvillatehtaan toiminta lopetettiin 1878. Paperitehtaan toiminta alkoi samana vuonna käynnistetyn paperikoneen myötä ja seuraavat paperikoneet käynnistettiin 1882 ja 1889. Tehtaan sähköntarpeisiin rakennettiin ensimmäinen voimalaitos 1888 ja 1907 Kyröskoski padottiin vesivoiman hyödyntämiseksi. Höyryvoimakeskus valmistui 1924. Uusi kosken ylittävä pato ja kaksi vesivoimaputkea valmistui 1926.\r\n\r\nPuinen paperitehdas paloi 1880 ja 1889. Hiomon tiilikuori valmistui 1901. Hiomorakennusta uudistettiin edelleen 1926. Uusi tehdassali valmistui 1930 samana vuonna käynnistetylle sanomalehtipaperikoneelle. Tehtaan kartongin tuotanto alkoi 1937. Konesaleja on laajennettu 1950-luvun lopulta lähtien useassa vaiheessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k108 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:saha , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1887" ;
        skos:prefLabel    "Kyröskosken tehdasyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9715>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tulilinnun tanssi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9718> ;
        th:lisatietoa     "\"Anna on sairaseläkkeellä oleva yksinhuoltaja, joka asuu Helsingin Ruoholahdessa. Hänen uransa tanssijana on katkennut tylysti loukkaantumiseen; keho on kulunut ja kivulloinen, eikä raha tunnu riittävän elämiseen. Toisin oli ennen. Anna Ivola tanssi John Crankon baletissa Stuttgartissa ja siirtyi sitten nykytanssiin, joka vei hänet kiertueille ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa. Tulilinnun tanssi on romaani halusta ja tuskasta - tanssista. Moniäänisessä romaanissa liikutaan sujuvasti ajassa ja paikassa, ja suurten persoonallisuuksien tarinat risteävät. Romaani uhmaa kronologista kerrontaa: lukija saa kurkistaa sen eri tapahtumiin kuin kaleidoskooppiin. Vuonna 1910 Tamara Karsavina esittää Tulilinnun tanssin Pariisissa ja nuori Nizinski nousee Ballets Russes -ryhmän kirkkaimmaksi tähdeksi. Teattereiden ulkopuolella maailma muuttuu. Venäjän vallankumousta seuraa lopulta kylmän sodan aikakausi. Nuori Rudolf Nurejev loikkaa länteen. Romaanissa on läsnä myös seksuaalisuuden tematiikka: heteronainen ja homomies kohtaavat tanssin aistillisessa maailmassa. Säveltäjä Tsaikovski joutuu kohtaamaan oman aikansa homofobian ja päätyy epätoivoiseen ratkaisuun. Tanssissa ja musiikissa on alati läsnä identiteetin etsintä, toteuttaminen ja sen täydellinen kadottaminen.\"" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9715" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7925>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7686>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Ruoholahden kappeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat         "60.1627494090857" ;
        wgs84:long        "24.9149180891735" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7686" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kirsi astui Uuden Suomen ovesta sisään Lönnrotinkadun puolelta, mistä henkilökunta kulki. Lautta oli saapunut yhdeksän aikaan ja hän oli raahannut matkatavaroitaan Espan päästä päähän. (s. 110)" ;
  dcterms:description            "Sanomalehti Uuden Suomen toimituksessa Kirsi Hautamaa selvittää Ruotsin huippupoliitikkojen sekaantumista rikollisuuteen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8989> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9030>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5896>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=38EE5FB0-F276-4071-86E8-820CA43CEECD> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Minä kerron kakkajutun. Tämä saattoi tapahtua Aapelissa, siis Bosporissa, eli siinä vanhassa Kolmospesässä, josta olimme lapsina hakeneet vanhempiamme. Lisää poukkoilua. Jokaisessa bändissä on vähintään yksi perverssi jäsen. Se kuuluu asiaan. Yhdellä rokkijätkällä tämä perversio liittyi ulostamiseen. Hänellä oli lisäksi outoja lahjoja, jotka nostivat hänen mainettaan piireissä. Yksi näistä lahjoista oli se, että hän pystyi tiettyjä lihaksia jännittämällä kakkimaan sormenpäänkokoisia rakeita. Kerran tämä mainio mies meni Aapelin vessaan puhtaan rasteroidun tuhkakupin kanssa. Ja kakki rakeita, suoraan kuppiin. Sitten hän tarjosi rakeitaan suklaarusinoina toisen bändin rokkijätkille. Yksi otti. Ja sitten naurettiin. Paitsi se yksi. - Huumoria, huumoria! joku huusi. Ja kohta se yksikin jo nauroi, tai ainakin hymähti. Mehän olimme veljiä keskenämme. Ja veljelle saa syöttää paskaa. Että syntyisi juttuja. Niitä, jotka pitävät meitä yhdessä.\" (s.12)" ;
  dcterms:description            "Tomi Kontio: Aapeli" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8897>
] .

rky:p577  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saimaan kanava, joka johtaa Saimaan järvialueelta Viipurin kautta Suomenlahdelle on maamme merkittävin historiallinen kanava. Saimaan kanavan avaamisella 1856 on ollut suuri merkitys koko Itä-Suomen teollistumiselle. Kanavan vaikutuspiiriin ja etenkin Lauritsalaan on keskittynyt teollisuuslaitoksia asuinalueineen. Kanavalla on myös pitkä historia merkittävänä matkailu- ja nähtävyyskohteena.\n\nNykyisen 1960-luvulla rakennetun kanavan Suomen puoleisen osan pituus on 23,3 kilometriä. Kanavan kaikkiaan kahdeksasta sulusta Suomen puolella on kolme; Saimaan suunnasta ensimmäisenä ja putouskorkeudeltaan suurimpana (12,5 metriä) Mälkiän sulku, seuraavana Mustolan sulku (7,2 metriä) ja lähinnä nykyistä valtakunnanrajaa Soskuan sulku (8,3 metriä). Kansolassa on läppäsilta.\n\nVanhasta Saimaan kanavasta, joka on rakennettu 1845-1856, on säilynyt vanhaa kivettyä uomaa mm. Mälkiän sulun kohdalla sekä Nuijamaan kirkonkylässä, Kähärilässä, Kansolassa ja Räihässä. Mälkiän sulun itäpuolella on myös vanha Mälkiän sulkuryhmä vuodelta 1856. Kanavan ensimmäisestä vaiheesta on jäljellä lisäksi kaksi sulkuvartijan taloa ja Mälkiän kasöörintalo eli kanavan yläpiirin piiripäällikön virkatalo. Mälkiän kasöörintalon 1845-1846 rakennettu päärakennus on vanhin säilynyt kanavien virkatalo Suomessa. Virkatalo toimii nykyisin Saimaan kanavaa ja sen historiaa esittelevänä museona ja sen piha-alue kukkaistutuksineen ja puistokäytävineen on kunnostettu.\n\nKanavan länsirannalla on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema Mälkiän luotsiasema vuodelta 1929. Rapatun klassistisen luotsiaseman ja siihen liittyvän puisen asuinrakennuksen lisäksi Hellström on suunnitellut tie- ja vesirakennushallituksen tilauksesta myös muita kanavan rakennuksia, mm. asuinkasarmeja Mustolaan.\n\nKansolassa vanhan kanavan ylittää kanavan ainoa säilynyt rullasilta, joka on voitu siirtää syrjään kanavaliikenteen tieltä. Sen vieressä vanhan kanavan alittaa Kansolan kulvertti: holvirumpu, jota pitkin Soskuanjoki virtaa osittain sen uomaa seurailevan kanavan alitse. \n\nNykyisen kanavan itäpuolella oleva ns. Pontuksen kaivanto on muisto Kaarle IX:n käskystä tehdystä kanavoimisyrityksestä 1607-1608. Kaivanto on noin 500 metriä pitkä uoma. Kaivannon muistomerkki on vuodelta 1957.\n\nSaimaan kanavan maisemakokonaisuuteen kuuluu Saimaaseen laskeutuvan suuren puiston ympäröimä Lauritsalan kartano, jonka aumakattoinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Kartanon puistossa on alueen historian kannalta merkittävä 12-kulmainen jyväaitta ja kivinen olutpanimo vuodelta 1857 sekä entinen Saimaan hotelli, joka on rakennettu 1847 palvelemaan Saimaan kanavalla liikkuvia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.015500387,28.460482641 61.014020105,28.462863664 61.009208607,28.465330443 61.008827279,28.466284658 61.008701735,28.470611425 61.003074244,28.478096565 61.001510272,28.478377236 61.000184461,28.477750634 60.998414011,28.479578407 60.993595064,28.494847297 60.991783016,28.495676591 60.989144127,28.505073092 60.983901545,28.513289160 60.980400392,28.514769097 60.978452311,28.513669115 60.976641198,28.512139202 60.974312751,28.512523530 60.970912218,28.515605040 60.967736526,28.522433482 60.965867441,28.529433146 60.965376013,28.535069750 60.965590350,28.539696264 60.964822015,28.546143482 60.962471733,28.553062703 60.960960739,28.552055100 60.962936079,28.547535519 60.963966754,28.543848980 60.964303791,28.540073683 60.964387135,28.530405945 60.965135467,28.525660970 60.964099807,28.525116935 60.962396582,28.522177996 60.961875577,28.518636557 60.962205816,28.517773305 60.964898322,28.523011945 60.966462327,28.521712982 60.969801948,28.514562698 60.972838569,28.510584782 60.982961613,28.507711634 60.985299983,28.505375409 60.988950496,28.496646214 60.994687122,28.481099611 60.996588574,28.478067713 60.998272953,28.475751680 61.005196878,28.468565933 61.010048339,28.459693753 61.016254627,28.447462576 61.025800485,28.429400230 61.029790403,28.420208828 61.034587067,28.408761915 61.040231867,28.398560735 61.040901630,28.391909940 61.043616046,28.387098760 61.047524473,28.384306035 61.048842614,28.379325024 61.053330929,28.367016258 61.056410054,28.357015773 61.057184993,28.352682810 61.055819959,28.337586785 61.055881797,28.331471087 61.057745410,28.323019846 61.061256834,28.311437580 61.064511611,28.306079550 61.066531287,28.305604032 61.070149554,28.303083743 61.074594886,28.297430633 61.074657496,28.295601662 61.075093026,28.294098471 61.077800053,28.290918179 61.074548948,28.272552845 61.075885158,28.267620505 61.081759090,28.268965836 61.079614501,28.276164927 61.079349101,28.278173299 61.079741078,28.280438106 61.080208191,28.284429619 61.079527668,28.290344327 61.078443501,28.293140095 61.078285910,28.293435574 61.076890445,28.296051635 61.074605005,28.300553962 61.073820980,28.306003599 61.073361280,28.307494717 61.071967935,28.309428219 61.070382396,28.310107945 61.067374857,28.310107666 61.065642642,28.311960221 61.063818357,28.317097930 61.062969700,28.318765682 61.059622184,28.326386983 61.058067834,28.333054403 61.057970323,28.342043605 61.058624309,28.349833299 61.058351197,28.356236245 61.055223711,28.365858333 61.052822400,28.375687502 61.050573951,28.383556217 61.049172060,28.390267245 61.046250822,28.398234700 61.042612251,28.401536055 61.035926572,28.410598757 61.025629788,28.433188798 61.017284502,28.448882331 61.015500387,28.460482641" ;
        poi:history       "Vesitietä Saimaan järvialueen ja Suomenlahden välille yritettiin rakentaa 1500-luvulta alkaen. Kaarle IX määräsi 1607 amiraali Juustenin rakentamaan kanavaa. Tästä yrityksestä muistuttaa ns. Pontuksen, oikeammin Juustenin kaivanto. Lopulta 1845-1856 toteutettu Saimaan kanava avasi tien Suomenlahdelle.\r\n\r\nKanavan merkityksestä kertoo se, että Aleksanteri II vieraili kanavatyömaalla kesällä 1856 ja kanavan vihkiäisjuhlapäiväksi valittiin hänen kruunajaispäivänsä 7.9.1856. Keisarien Nikolai I:n ja Aleksanteri II:n nimet hakattiin kallioon Tuohimäelle sekä Lauritsalan rullasillalle. Lopullisesti kanava valmistui 1858.\r\n\r\nSäännöllinen reittiliikenne kanavaa pitkin alkoi heti avaamisen jälkeen ja alukset kulkivat Viipurin ja Pietarin lisäksi muihin Itämeren kaupunkeihin. Kanavan ympäristöä kehitettiin matkailijoita silmällä pitäen: sulkujen ympäristöön tehtiin nurmikenttiä, istutuksia ja katoksia. Kanavan varrelle sijoitettiin muistomerkkejä ja sen reunaa kulkevien maanteiden varsille istutettiin koivurivejä.\r\n\r\nValmistuessaan kanavassa oli 28 graniittista sulkua, joiden portit olivat puusta. Liikenteen sekä laivojen koon kasvun vuoksi kanavan rakenteita jouduttiin laajentamaan 1893-1903. Liian pieneksi osoittautunut kanava rakennettiin uudelleen betonirakenteiseksi 1920-luvulla. Kanavan leventäminen ja sulkujen uudelleenrakentaminen alkoi 1926 Mälkiän sulusta. Tästä ns. kanavan toisesta rakentamisesta oli valmiina noin 40% ennen toista maailmansotaa.\r\n\r\nSodan jälkeen kanavasta noin puolet jäi Neuvostoliiton alueelle ja vesitieyhteys Saimaalta merelle katkesi yli 20 vuodeksi. Nykyisen kanavan rakentaminen alkoi 1963. Neuvostoliitto vuokrasi Suomelle Saimaan kanavan Neuvostoliiton puoleisen osan 50 vuodeksi. Uusi 43 kilometriä pitkä kanava, jossa on kahdeksan sulkua, valmistui 1968."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:puisto , poio:luotsiasema , poio:matkailurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1173" ;
        skos:prefLabel    "Saimaan kanava"@fi .

rky:p7  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappeenrannan Raatihuoneen lähellä on keskellä uudistunutta rakennuskantaa säilynyt sirpale empirekauden puukaupunkia. Raatihuone sijaitsee Kauppakadun, kaupungin vanhan pääkadun varrella, minne sijoittuivat arvokkaimmat yksityistalotkin. Wolkoffin ja Tasihinin talot ovat kaupungin 1800-luvun venäläisten kauppaporvareiden kauppa- ja asuintaloja. \n\nLappeenrannan empiretyylinen raatihuone kellotorneineen kuvastaa pienen Lappeenrannan hallinnon tilatarpeita rakennusaikana 1820-luvulla. Siipirakennukseksi tehty sali on vuodelta 1845. \n\nWolkoffin talon kaksikerroksinen, puinen päärakennus vuodelta 1826 on nykyisin museona. Talousrakennusrivin rakennukset ovat vuosilta 1826 ja 1848. Vastapäisen Tasihinin talon empiretyylinen puinen päärakennus on vuodelta 1828. Pienempi kaupparakennus on rakennettu 1824, piharakennus 1817 ja makasiini 1830."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.060414982,28.183993392 61.060610921,28.185502614 61.059831912,28.185989572 61.059952916,28.186859693 61.059642031,28.187063780 61.059411851,28.185397640 61.060207915,28.184910700 61.060098019,28.184185672 61.060414982,28.183993392" ;
        poi:history       "Lappeenrannan kaupunki levisi 1700-luvun lopulla linnoituksen ulkopuolelle, ns. Suureen esikaupunkiin nykyiselle ruutukaava-alueelle. Raatihuoneelle varattiin paikka kaupungin torin laidalta. Lappeenrannan kaupunki sai vähävaraisuutensa vuoksi luvan rakentaa raatihuoneensa puusta. 1829 maanmittari J.W. Palmrothin suunnitelmien mukaan valmistunutta raatihuonetta korotettiin 1845 ja siihen rakennettiin mm. kellotorni sekä siipirakennus. Pieni katulinjasta sisään vedetty toriaukio muutettiin puistoksi 1900-luvun alussa. Raatihuone oli alkuperäisessä käytössä nykyisen kaupungintalon valmistumiseen saakka 1980-luvulle ja myöhemmin siinä on ollut kaupungin kulttuuritoimintoja.\r\n\r\nWolkoffin talon rakennutti alun perin kauppias Claudelin 1826. Venäläisen Wolkoffin kauppiassuvun omistuksessa talo säilyi yli sata vuotta vuodesta 1872. Rakennuksen Ainonkadun puoleinen siipi valmistui 1905. Alkujaan jaroslavilaisen maaorjan, kauppias Ivan Wolkoffin perikunta säilytti kodin jakamattomana ja asui siellä vuoteen 1983, minkä jälkeen rakennus kunnostettiin museoksi.\r\n\r\nTasihinin talon rakennuttivat Lappeenrannan venäläisiin kauppiassukuihin kuuluneet Kuvšinovit. Tasihinin perheelle talon omistus siirtyi 1890-luvulla. Taloa korjattiin 2005-2007 galleria-, liike- ja harrastustiloiksi.\r\n\r\nRaatihuoneen ja Wolkoffin talon välistä 2009 puretun Hinkkasen talon paikalle on suunniteltu uudisrakennusta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1171" ;
        skos:prefLabel    "Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8042>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:19:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8137>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Maristo, Marjut"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8137" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5633>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaupungintalo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin nykyinen kaupungintalo siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen? Mikä instanssi talossa toimi sitä ennen? Kaupungin sivuilta löytyy historiakierros kaupungintaloon. Talo rakennettiin 1833 hotelliksi. Kaupunki lunasti rakennuksen jo 1901 rakentaakseen tontille uuden kaupungintalon. Talo korjattiin 1920-luvulla alussa ja muutettiin kaupungintaloksi.\n\nLähde:\nhttp://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/kaupungintalo.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7523> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/milloin-nykyinen-kaupungintalo-siirtyi-h" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3226>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1600629~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p132>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Talli C2"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:26:43.158+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:20:01.366+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36492 , koko:p34572 ;
        poi:description  "Tunnus C 2 on tallipihalla, joka rakennettiin samanaikaisesti kasarmin N 85 eli nykyisen Rantakasarmin kanssa vuosina 1868-1870 sen länsipäähän. Pienellä tiiliaidatulla pihalla oli pieni rakennus ajokaluvarastolle ja kahden hevosen tallille. Tallin seinä muodosti osan aidasta, jossa oli puuportti. 1887 parannettiin tuuletusta miinakomppanian kasarmin käymälöissä, jotka rakentuvat tallipihan puolelle. Samana vuonna kunnostettiin myös pihan vedenpoistokanavia ja -kouruja.\n1900-luvulla käytettiin tallipihan perällä olevaa puuseetä yleisökäymälänä matkailijoita varten, koska se oli lähellä lauttarantaa ja hyvässä näkösuojassa. Ulkovessat olivat käytössä 1990-luvun vaihteeseen asti eli niin kauan, kun Rantakasarmissa ei ollut sisävesijärjestelmää. Rantakasarmin entinen käymäläsiipi, joka ulkonee C 1:n rakennusrungosta pihan puolelle, on Helsingin kaupungin energialaitoksen varastona ja hallinnassa. Tallissa on Suomenlinnan Liikenne Oy:n voiteluainevarasto.\nSeija Linnanmäki 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:Venäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 208Vuonna 1927 rakennusnumero C III 75 Lähteet:MV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1983. Suomenlinnan rantakasarmi.MV SL VIK C 670-729.KA VSA 17044 17098 15275 15390 15634 15652 15783 15995 16004.Kuva:MV SL neg.nrot 0297 ja 0298."@fi ;
        poi:history      "Tunnus C 2 on tallipihalla, joka rakennettiin samanaikaisesti kasarmin N 85 eli nykyisen Rantakasarmin kanssa vuosina 1868-1870 sen länsipäähän. Pienellä tiiliaidatulla pihalla oli pieni rakennus ajokaluvarastolle ja kahden hevosen tallille. Tallin seinä muodosti osan aidasta, jossa oli puuportti. 1887 parannettiin tuuletusta miinakomppanian kasarmin käymälöissä, jotka rakentuvat tallipihan puolelle. Samana vuonna kunnostettiin myös pihan vedenpoistokanavia ja -kouruja.\n1900-luvulla käytettiin tallipihan perällä olevaa puuseetä yleisökäymälänä matkailijoita varten, koska se oli lähellä lauttarantaa ja hyvässä näkösuojassa. Ulkovessat olivat käytössä 1990-luvun vaihteeseen asti eli niin kauan, kun Rantakasarmissa ei ollut sisävesijärjestelmää. Rantakasarmin entinen käymäläsiipi, joka ulkonee C 1:n rakennusrungosta pihan puolelle, on Helsingin kaupungin energialaitoksen varastona ja hallinnassa. Tallissa on Suomenlinnan Liikenne Oy:n voiteluainevarasto.\nSeija Linnanmäki 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:Venäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 208Vuonna 1927 rakennusnumero C III 75 Lähteet:MV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1983. Suomenlinnan rantakasarmi.MV SL VIK C 670-729.KA VSA 17044 17098 15275 15390 15634 15652 15783 15995 16004.Kuva:MV SL neg.nrot 0297 ja 0298."@fi ;
        poi:poiType      poio:talli ;
        wgs84:lat        "60.148940820406935" ;
        wgs84:long       "24.983866286277816" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7922>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Leppäsuo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1689602292158" ;
        wgs84:long        "24.9227162196975" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7922" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5893>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lehtipuhaltimen käyttö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Aamukuudelta Helsingin keskustassa erään hotellin edessä lehtipuhallin oli kovassa käytössä. Eikö lehtipuhaltimien käyttö ole kielletty Helsingissä? Ympäristölautakunta esitti syksyllä 2001 Helsingin kaupunginhallitukselle, että lehtipuhaltimien käyttö kiellettäisiin kokonaan. Näin ei kuitenkaan tehty. Sen sijaan hiekoitushiekan poistamiseen kaduilta lehtipuhallinta ei enää saa käyttää. Tämän kieltävät Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, jotka tulivat voimaan vuoden 2005 alussa. Kiellon perusteena olivat puhaltamisesta aiheutuvat ilmanlaatua heikentävät pölyhaitat.\n\nLähteet: HS 31.10.2004 ja HS 5.4.2005" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/aamu-kuudelta-helsingin-keskustassa-eraa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8397>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Suomisen Olli yllättää" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8396> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8395> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1945." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2lt8/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8394> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8393> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8388> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8397" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8636>
        dcterms:modified  "2010-02-02T12:59:08+0300" .

rky:p813  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koitsanlahden hovin kulttuurihistoriallinen merkitys on ennen muuta tilan vuosisataisessa historiassa kahden valtakunnan rajamaakunnassa ja osana Venäjällä kehittynyttä lahjoitusmaahovijärjestelmää. Tästä Koitsanlahti on Vanhaan Suomeen kuuluneena harvinainen esimerkki.\n\nKoitsanlahti sijaitsee Salpausselkään kuuluvalla harjulla, keskellä laajaa kulttuurimaisemaa. Hovin päärakennus ja aktiivisesta maanviljelysvaiheesta ainoina talousrakennuksina säilyneet aitat ovat mäen korkeimmalla kohdalla. \n\nHovin nykyinen päärakennus on valmistunut vuokraajan, varamaanmittari Constantin Melartinin toimesta 1849. Kahdesta runko-osasta muodostuva satulakattoinen kulmarakennus on harvoja lajissaan ja lienee  vuokraajan omintakeista suunnittelutyötä. Asuinhuoneissa, kuten useissa Itä-Suomen ja Savon kartanoissa, on säilynyt valkeita, pilasterein koristeltuja pietarilaisvalmisteisia kaakeliuuneja kartanon rakentamisen ajalta. \n\nPäärakennuksen ympärillä levittäytyy vanha puisto, josta avautuu suurenmoinen näkymä laajaan kulttuurimaisemaan, jota kuitenkin kartanonmäen alapuolella häiritsee lomamökkien ryhmä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.466310841,29.438136164 61.470342971,29.433798512 61.474127285,29.438214882 61.473513530,29.442821064 61.469134954,29.453358970 61.462927378,29.445747017 61.463582859,29.444219908 61.463933239,29.443300285 61.466310841,29.438136164" ;
        poi:history       "Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti Parikkalan, Kurkijoen ja Jaakkiman pitäjät läänityksiksi Arvid Wittenbergille 1652. Vuosisadan lopulla läänitykset peruutettiin kruunulle. Koitsanlahden kuninkaan latokartanosta tuli Venäjän keisarikunnan osa Uudenkaupungin rauhassa 1721. Tilasta muodostettiin lahjoitusmaahovi venäläiselle aatelille. Vuonna 1782 verisen talonpoikaiskapinan päätyttyä lahjoitus peruutettiin valtiolle ja hovi päivätöineen annettiin vuokralle. Suomen itsenäistyttyä Koitsanlahti säilyi valtion maaomaisuutena, jota edelleen vuokrattiin. Maat jaettiin sodan jälkeen siirtoväelle ja pieni määräala pihapiiristä jäi valtiolle.\r\n\r\nEtelä-Karjalan maakuntaliiton toimesta on laadittu Koitsanlahden kylän maiseman kehittämistä koskeva suunnitelma, johon hovi puistoineen keskeisesti kuuluu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k580 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3964" ;
        skos:prefLabel    "Koitsanlahden hovi"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7470>
] .

[ dcterms:description  "Tauno Palo aloitti näyttelijänuransa vuonna 1927 Sörnäisten Työväen Näyttämöllä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7975>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8896>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1938152~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3840>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Ilonen, Arvi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7186> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3840" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tuolla Pasilassa Irma Nuutinen, ilman miestä elää, syytä tiedä en. Tai siis lähti poke Ville teille tietymättömille. Ilman sydäntään jäi Irma Nuutinen. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1002> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7058>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1057084~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p5>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Insinöörijoukkojen konepaja / Metalliverstas "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:12:59.271+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:50:35.526+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p35281 , koko:p35656 , koko:p1224 , koko:p25417 ;
        poi:description  "Insinöörijoukkojen konepaja rakennettiin Varvilahden telakka-alueelle 1910-luvulla. Tyylillisesti se on klassismin sävyttämää jugendia. Puolustuslaitoksen hallinnan aikana talossa oli paja, hitsaustila, metallipajan varasto, traktorien korjaustila ja varastonhoitajan toimisto."@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyöt\n1970-luvulta asti Suomenlinnan työsiirtolan metalliverstaana toiminut rakennus kunnostettiin työsiirtolan ja Suomenlinnan hoitokunnan yhteiseen käyttöön. Verstaiden ja varastojen lisäksi tiloihin sijoitettiin uusia puku-, pesu- ja taukotiloja sekä toimistohuoneita. Korkeaan keskihalliin sijoitettiin mm. autonosturi ja hitsaustilat.\n\nRakennuksen julkisivuihin ja kantaviin väliseiniin tehtiin vain pieniä muutoksia, sen sijaan LVI- ja sähköasennukset uusittiin kokonaan. Myös koneistusta ja kalustusta parannettiin. Metalliverstaan kunnostus oli II vaihe Varvilahden varikon suunnitelmasta, jonka tavoitteena on sijoittaa Suomenlinnan kunnostus- ja huoltotöiden vaatimat tilat lähelle toisiaan. Vanhat verstastilat Susisaarella voitiin näin kunnostaa muuhun käyttöön.\n\nToteutusaika: 1997–1999\nHuoneistoala: 650m²\nKerrosala: 814m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Reetta Amper\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P & T Jauhiainen Oy/ Tapio Jauhiainen, Nina Vallius\nInsinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko (julkisivut ja vesikatto)\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy/ Matti Hallasaari, Risto Ikonen\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Jikkon Oy/ Juhani Ikonen\nRakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\nLVIS-urakoitsija: ARE Oy\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nInsinöörijoukkojen konepaja C 36 rakennettiin Varvilahden telakka-alueen toisessa rakennusvaiheessa kuten miinapaja C 34. Konepaja on tyylillisesti jo klassismin sävyttämää jugendia. Tiilityyliä oleva siipi C 35 on hieman varhaisempi, se jäi suunnitelmien muuttuessa kummallisena \"häntänä\" varastoksi insinöörijoukkojen konepajan yhteyteen.\n\nPuolustuslaitoksen hallinnan aikana talossa oli itäpäästä lukien paja, hitsaustila, metallipajan käsivarasto, traktorien korjaus ja rasvamonttu. Länsipäässä äärimmäisenä oli laivakaluston varasto ja varastonhoitajan toimisto. Keskuslämmitys asennettiin 1930-luvulla.\n\nVinottain konepajan päämassaan liittyvä siipiosa irrotettiin omaksi rakennuksekseen talvella 1991-92. Siipi sai numeron C 35. Purkutiilet käytettiin miinapajan C 34 fasadikorjaukseen.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C IV 105\nLähteet:\nKiviluoma, Matti, 1991. Suullinen tiedonanto.\nMV SL Tutkimusarkisto.\nOM VAHO SLTS.\nPLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/2/1/saha/suomenlinna/0_8287804818570606508.gif" , "http://media.onki.fi/1/9/9/saha/suomenlinna/0_-7899807687207144183.jpg" , "http://media.onki.fi/9/4/4/saha/suomenlinna/0_-2351001062547299230.gif" , "http://media.onki.fi/7/4/5/saha/suomenlinna/0_2002274814734428706.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p19245> ;
        wgs84:lat        "60.146724543318456" ;
        wgs84:long       "24.985658001899765" .

rky:p1012  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Savon järvimalmiruukit ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Ne kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. \n\n1800-luvun alkupuolella syntyi Itä- ja Pohjois-Suomeen joukko järvi- ja suomalmia hyödyntäviä rautaruukkeja. Huomattavimmat Pohjois-Savon alueella olevista ruukeista ovat Sonkajärven Jyrkkä, Vieremän Salahmi, Karttulan Souru ja Etelä-Savossa Pieksämäen Haapakoski. Juankoskella sijaitseva Juantehtaan (Strömsdalin) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukkikokonaisuus. Ks. erillinen kohde Juantehdas.\n\nVieremällä 1807 perustetun Salahmin ruukin historia ja rakentaminen ovat jättäneet jälkensä alueelle ja muovanneet siitä kulttuurimaisemakokonaisuuden. Joen itärannalla olleiden tuotantorakennusten ja alinna kosken partaalla sijainneen masuunin alue on aidattu muinaisjäännösalueeksi. Padon yläpuolella itärannalla on myös komea empiretyylinen ruukinkartano Herrala, sen pohjoispuolella vanha ruukinkonttori. Ruukinkartanon yläpuolella kukkulan korkeimmalla kohdalla on 1858 rakennettu komea harmaakivinavetta ja muutamia punamullattuja hirsisiä talousrakennuksia. Kartanon lähirinne on istutettu koivumetsäksi.\n\nSonkajärjen Jyrkkäkosken 1831 perustettu ruukki sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Ruukin  masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano ovat kosken partaalla patosillan molemmin puolin. Kosken keskellä sijaitsevalla Masuuninsaarella ovat 1835 rakennetun alueen vanhimman masuunin rauniot, kosken itärannan uudempi masuuni on vuodelta 1874. Siihen on liittynyt kankirauta- ja naulapaja. Masuunin piipun vieressä on 1938 rakennettu mylly ja siihen myöhemmin liitetty saha ja pärehöylä.  Osa ruukin tuotantorakennuksista on rekonstruoitu. Kosken itäpuolisessa metsässä on hiiliuuneja. Ympäristö on kaunista, osin puistomaista koskimaisemaa. Koskessa sijaitsevat Lystisaari ja Lemmensaari ovat perinteisesti olleet virkistyskäytössä.\n\nPieksänmaan Haapakosken 1842 perustetun ruukin alueella on vielä ruukkitoiminnan muistona masuuni, tiilirakenteiset tehdasrakennukset, ruukinkartano, konttorirakennukset ja joukko työväen asuinrakennuksia 1800–luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Ruukinalueen eteläpuolella on maisemallisesti merkittäviä laajoja laidunniittyjä. Lisäksi tehdasalueeseen kuuluu Huutokoskelta siirretty epäsäännöllisen muotoinen asuinrakennus ns. Keisarinnan sauna.\n\nKarttulassa Sourun 1868 perustetusta ruukista, joka on sijainnut Kuttajärven rannalla Syvänniemen kylässä, on jäljellä enää vain komea tiilinen 25 metriä korkea savupiippu ja runsaasti erilaisten tiiviiseen yhdyskuntaan kuuluneiden rakennusten pohjia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.778421420,27.812791558 63.776534352,27.811193434 63.776802216,27.810696638 63.774374195,27.808557745 63.773462114,27.807040802 63.773069922,27.799940520 63.775153038,27.801354084 63.775975123,27.803993398 63.776478093,27.806307447 63.777340238,27.806742361 63.777330203,27.806080340 63.777887281,27.806190237 63.778380274,27.804790795 63.779336447,27.803940780 63.779925424,27.805458598 63.779984380,27.810094989 63.778421420,27.812791558" ;
        poi:history       "Suomen vanhimmat rautaruukit - Mustio, Anskuu, Suitia, Billnäs -  toimivat kotimaisen raudan varassa. 1600-luvun jälkipuoliskolla malmi tuotiin Ruotsista. Suomen liittäminen Venäjään vaaransi raudan tuonnin Ruotsista ja Suomessa oli etsittävä vaihtoehtoisia keinoja raaka-aineen saamiseksi. Lisäksi Pietari tarjosi suuret markkinat erillaisille tuotteille. Malmin nosto järvistä oli vielä 1800-luvun puolivälissä kaivosmalmia edullisempaa. Järvissä ja soissa olevan rautamalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien - Juankoski 1746, Salahmi 1810, Jyrkkäkoski 1831, Haapakoski 1842, Huutokoski 1859, Souru 1868 - perustamista Itä-Suomen järviseuduille.\r\n\r\nJuankosken ruukki, Strömsdals bruk, sai alkunsa 1746 ja ruukin kukoistuskausi alkoi 1851 venäläisen hovineuvoksetar Anastasia Ponomarevan ostettua sen. Saimaan kanavan valmistuttua hellat, padat, pannut ja muut taloustavarat löysivät tiensä Juankoskelta Pietarin markkinoille. Ruukista vietiin myös raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja.  Ruukin yhteyteen rakennettiin puuhiomo ja höyrysaha. Juantehtaan ruukin toiminta jatkui 1920-luvulle saakka työllistäen parhaimmillaan 500 henkeä. Teollista toimintaa jatkaa nykyisin hienokartonkitehdas Strömsdal Oyj. (Ks. erillinen kohde Juankoski / Juantehdas.)\r\n\r\nIisalmen pitäjään kuuluneen Salahmin verotilan mailla alkoi talonpoikainen raudanvalmistus 1807. Dahlströmin veljekset rakennuttivat harkkohytin lisäksi Murennusjoen varteen padon, kankirautavasaran, ahjon, sahan ja myllyn. Salahmin osti 1828  kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén, jonka kausi oli Salahmin kukoistuskautta. Siitä tuli keskus laajalle ruukkiyritykselle, johon kuuluivat Saarikosken, Nissilän ja Kauppilanjoen (Ostokosken) apuharkkohytit ja Jyrkkäkosken masuuni.  Varkauden ruukin omistaja Paul Wahl & Co osti Salahmin 1874. Ruukille valmistui jo seuraavana vuonna uusi komea skotlantilaistyylinen masuuni, joka toimitti takkirautaa Varkauden tehtaille. Varkauden valssilaitos paloi 1908 ja toiminta Salahmissa päättyi. Hieman myöhemmin ruukki siirtyi Paul Wahl & Co:n monien muiden laitosten ja suuren maaomaisuuden mukana A. Ahlström Oy:lle.  \r\n\r\nJyrkkäkosken järvimalmiruukin toiminta alkoi 1831, jolloin Salahmin ruukin omistaja Franzen sai luvan masuunin ja kankirautavasaran rakentamiseen. Ruukin alueelle rakennettiin englantilaisista tiilistä uusi skotlantilaistyyppinen masuuni 1874. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkkäkosken ruukki toimi vuoteen 1909 ja lyhyen aikaa vielä I maailmasodan aikana. Viimeinen sulatus tapahtui maaliskuussa 1918. \r\n\r\nHaapakosken rautatehtaan perusti 1842 kapteeni Johan Fredrik Molander. Tuolloin rakennettiin masuuni, kankirautavasara ja nippulaitos. Tehdas myytiin 1857 pietarilaiselle Nikolai Putiloville, jolta tehdas lunastettiin valtiolle 1872. Nykyinen tehdas perustettiin 1905. Ruukin vanha masuuni on vielä jäljellä, lisäksi alueelle rakennettiin  tehdasrakennuksia 1900-luvulla. Aluetta kunnostetiin 1995-97. \r\n\r\nSourun ruukin toiminnan käynnistivät 1868 venäläiset aatelismiehet Semjannikov ja Poletika. Höyryvoimalla käynyt ruukki tuotti takkirautaa Pietarin Nevan konepajalle, jossa valmistettiin sotalaivoja ja vetureita. Parhaimmillaan 1896 Sourun ruukilla oli 200 työntekijää ja tehdas lähiympäristöineen muodosti tiiviin yhdyskunnan asuntoineen ja palvelevine rakennuksineen (kuten koulu, sairaala ja kirjasto). Ruukin masuuni oli kuuluisa pitkistä raudantekopuhalluksistaan: esimerkiksi 1881 alkanut puhallus kesti 952 vuorokautta. Ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1908 saakka, minkä jälkeen kuopiolainen Oy H. Saastamoinen Ltd. osti ruukin ja harjoitti siellä hiilenpolttoa. Sourun tehdas purettiin lähes kokonaan 1941, mutta maastossa ovat yhä rakennusten ja rakennelmien paikat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k762 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:hallintorakennus , poio:pappila , poio:kartano , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2031" ;
        skos:prefLabel    "Savon järvimalmiruukit (Jyrkkäkoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8633>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Pentti, Pauli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8633" .

[ dcterms:description  "Merete Mazzarella kertoo artikkelissaan \"Turvallisen kehän sisällä\" elämästä Huvilakatu 21:ssä, kodissa joka on saman perheen hallussa jo neljättä sukupolvea." , "Caj Westerberg kuvaa artikkelissaan \"Graniittiloimi\" lapsuuttaan Huvilakadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6843>
        dcterms:modified  "2009-11-04T15:30:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6938>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1991" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6941> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7008> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1991" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8893>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lintunen , Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Lintunen" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8893" .

rky:p1272  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.250319136,25.008507758 60.249866324,25.008631080 60.249631765,25.008230333 60.249853110,25.007595211 60.250319136,25.008507758" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5053" ;
        skos:prefLabel    "Malmin rautatieasema"@fi .

blue_route:s13  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Traverssi Adlerfelt"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p51> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Traverssi Adlerfelt"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

rky:p1606  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ähtärin kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1930-luvulla rakennettu moderni kirkkorakennus. Kirkko hallitsee maisemallisesti kirkonkylän vanhaa ydintä, jonka liike- ja kaupparakennukset ovat säilyneet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen asussa.\n\nÄhtärin kirkko sijaitsee muuta maastoa korkeammalla Hankolankankaalla. Nykyinen vuonna 1937 valmistunut arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema kirkko on järjestyksessä neljäs samalla paikalla. Vaaleaksi rapatun pitkäkirkon torni kohoaa 54 metrin korkeuteen. Professori Vilho Sjöströmin vuonna 1906 maalaama alttaritaulu on peräisin edellisestä, palaneesta kirkosta ja se kuvaa Jeesuksen vuorisaarnaa malleinaan ähtäriläiset ihmiset Ähtärijärven maisemissa. Kirkon katto- ja seinämaalaukset on tehnyt taiteilija Antti Salmenlinna.\n\nKirkkoaukiota reunustavat pitäjänmakasiini, kirkkoveneille rakennettu venekatos sekä hautausmaalla oleva arkkitehti Touko Saaren piirtämä siunauskappeli vuodelta 1963. Kirkkomaalle vapaussodan muistomerkin on suunnitellut Alpo Sailo ja talvi- ja jatkosodan muistomerkin Ilmari Virkkala.\n\nÄhtärin vanha keskusta on kirkon länsipuolella. Asuin- ja liikerakennuksista koostuva kirkonkylän rakennuskanta on lähinnä 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alkupuolelta. Alkulantien eteläpuolella ovat Ollinkulma, Alkula, Tötterman, Mimmilä ja Kuntala eli vanha kunnantupa.\n\nKatulinjassa sijaitsevassa, 1800-luvun lopussa rakennetussa Alkulan talossa on toiminut ensin Säästöpankki ja myöhemmin posti. Ollinkulman päärakennus 1800-luvulta on siirretty paikalleen ja uudistettu kunnanlääkärin taloksi 1913. Rakennus on korjattu 1987-1988 päiväkodiksi.\n\nAlkulan vieressä sijaitseva Töttermanin talo on 1910-luvulla perustetun Ähtärin Sähkö Oy:n osakkaan, liikemies Fredrik Nikolai Töttermanin rakennuttama. Rakennus on siirretty viereiseltä Mimmilän tontilta ja sen vanhassa osassa on edelleenkin liikehuoneistoja. Mimmilä on sekin kauppias Töttermanin rakennuttama. Alun perin Mimmilä on rakennettu Helsingin Osakepankin taloksi, ilmeisesti 1914-1915. Rakennuksessa on ollut eri pankkien toimipiste aina vuoteen 1958 asti ja sen jälkeen se on ollut asuinkäytössä.\n\nKuntala on paikalleen Ouluveden rannalta Markunniemestä 1876-1877 siirretty entinen kappalaisen pappila. Yksikerroksinen puurakennus on ollut Ähtärin alkuperäinen kunnantupa, ja se on toiminut kunnantalona aina nykyisen kaupungintalon valmistumiseen asti 1951."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.557787985,24.096482299 62.557206135,24.096396693 62.557211335,24.095847461 62.557246167,24.094926519 62.557309729,24.094389721 62.557374977,24.093735597 62.557495228,24.092772433 62.557704821,24.091541339 62.558080451,24.089805264 62.558618349,24.087862124 62.559035617,24.086716703 62.559554054,24.087133196 62.559518867,24.087327965 62.559311029,24.089111302 62.559118702,24.090234698 62.558789063,24.091350320 62.558835001,24.091486430 62.559279905,24.091757543 62.559590279,24.091696883 62.560017164,24.091952595 62.560012062,24.092220984 62.560123769,24.092367048 62.560411269,24.093464783 62.560476592,24.093777023 62.560485409,24.094201036 62.560421265,24.094887068 62.560295332,24.095430485 62.560138680,24.095913184 62.559834862,24.096388872 62.558386141,24.096487667 62.558326109,24.096429806 62.557787985,24.096482299" ;
        poi:history       "Ähtärin ensimmäinen kirkko vuodelta 1657 purettiin seuraavalla vuosisadalla. Kolmas kirkko rakennettiin 1847, mutta se paloi 1935. Seurakunnan nykyinen, neljäs kirkko rakennettiin 1937  arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nÄhtärin keskus rakentui kirkon läheisyyteen Hankolanmäelle. Kirkonkylän pääraitti oli Alkulantie, jonka varrelle keskittyivät kauppa ja palvelut. 1800-luvun loppupuolella rakennettu rautatie veti asutusta ja liike-elämää vähitellen puoleensa, ja keskusta siirtyi etelämmäs asemanseudulle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k989 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:kyla , poio:makasiini , poio:liikerakennus , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4467" ;
        skos:prefLabel    "Ähtärin kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7055>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Larin Parasken patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1766513749387" ;
        wgs84:long        "24.9314906237703" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7055" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2144>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1821413~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5265>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1339230~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6840>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Halonen, Tapani"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/halonen-tapani" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7554>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7649>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Marjaniemen uimaranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i94> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> ;
        wgs84:lat         "60.1991019626012" ;
        wgs84:long        "25.0753835560407" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7649" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9843>
        dcterms:modified  "2012-05-15T17:54:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1018>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Tonnin stiflat" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i838> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i838> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tonnin-stiflat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_352>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1450770~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1863743~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1450769~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Vuonna 1838 avattu Kaivohuone toimi alun perin venäläisen aateliston merenrantakylpylänä. Mykyään se on suurlähetystöjen ympäröimä maamerkki. Ylväs valkoinen puutalo on jo vuosi kymmeniä toiminut yökerhona. Sisään mahtuu lain mukaan 1 000 ihmistä ja terassille vielä 400 lisää. Kesällä paikka päästetään niin täyteen, ettei siellä pysty liikkumaan. Hintataso on jotakin aivan älytöntä. Moni käykin Kaivolla vain näyttääkseen, että siihen on varaa.' (s.153)" ;
  dcterms:description            "Ylikomisario Kari Vaara tapaa Milon ja Murun Kaivohuoneella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9851> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8005>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1057440~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1278>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Pako Tallinnaan" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:audience    th:Lapset ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7521> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1275> ;
        th:lisatietoa       "Lucia Olavintytär kutsutaan Helsinkiin opettamaan luutunsoittoa 13-vuotiaalle ystävälleen Margareta Martintyttärelle, saksalaisen kauppiaan tytölle. Kirjassa kuvataan ulkomailta muuttaneen helsinkiläisen kotia ja yleensä Helsinkiä, jossa riehuu samaan aikaan paha kulkutauti, johon kuolee paljon ihmisiä. " ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1462&BibliographyId=28663&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/pako-tallinnaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5262>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ilaskivi, Raimo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ilaskivi-raimo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5501>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=20AC846A-C5D5-4B9E-9598-E278663FAB0B> .

[ dcterms:description  "Kalle Pettersson on vuonna 1914 valmistunut suomalainen mykkä rikoselokuva, joka on kuvattu Brändön huvilakaupungissa. Filmin on tuottanut Nordiska Biograf Kompaniet Fernander & Hallseth. Elokuva sai ensi-iltansa 26. huhtikuuta 1914 Esplanad-teatterissa Helsingissä. Ohjaajasta ei ole tietoa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8542> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7551>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Vironkatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9326> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1725637246204" ;
        wgs84:long        "24.9551056585282" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7551" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8265>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:21:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_67>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5856>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vesijohtoveden maku" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Luin jostain lehdestä vesitestistä, jossa oli eri pullovesiä ja myös Helsingin kraanavesi. Kraanavesi taisi voittaa koko testin. Mikä lehti mahtoi olla kyseessä, ja milloin se ilmestyi? Haluaisin saada artikkelin käsiini. Suomen Luonto testautti Helsingin vesijohtoveden ja neljä pullovettä. Artikkeli on otsikoitu \"Hanavesi voitti makutestin\":\n\nSokkotestasimme viisi erilaista vettä kahdeksalla koehenkilöllä. Testaajia pyydettiin arvioimaan valkoisiin mukeihin kaadettujen ja numeroitujen vesien väriä, hajua ja makua. Vesistä pyydettiin myös valitsemaan paras. Testattavat vedet olivat ulkomaiset Aquarel (Nestlé), Evian (SA Evian) ja kotimaiset Solina (Hartwall), Lähdevesi (Rainbow) sekä Helsingin vesijohtovesi.\n\nViisi kahdeksasta koehenkilöstä valitsi parhaaksi Helsingin vesijohtoveden. Evian sai yhden ykkössijan. Kaksi ei pystynyt arvioimaan paremmuutta. Testaajien tehtävä olikin vaikea. Kaikki vedet olivat lähinnä neutraaleja. Yleisimmät laatusanat olivat hajuton, kirkas ja raikas. Yhdessä vastauspaperissa oli Evianin kohdalle kirjoitettu vesijohtovesimäinen ja hanasta valutetulle lähinnä luonnonvettä!\n\nHelsingin veden nettisivuilla kerrotaan myös Euroopan vesilaitosten makutestistä:\n\nHelsingin vesi sijoittui toiseksi Euroopan vesilaitosjärjestön Ereun vesijohtovesien makukilpailussa. Voiton vei Lintzin kaupungin vesi Itävallasta. Kisassa oli mukana 12 vesilaitosta. Yhdestä maasta sai olla mukana vain yksi vesilaitos.\n\nLähteet:\nhttp://arkisto.sll.fi/tiedotus/2002/PullovesiTurhake.html\nhttp://www.helsinginvesi.fi/index.asp?id=128&menupath=128&language=1" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/luin-jostain-lehdesta-vesitestista-jossa-oli-eri" .

rky:p442  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hyrynsalmen kirkko on laajan, 1786 Pohjois-Kainuuseen perustetun kirkkoherrakunnan samana vuonna valmistunut keskuskirkko. Kirkko kuuluu 1700-luvun lopun merkittävimpiin puukirkkoihin ja on yksi tunnetun pohjalaisen kirkonrakentaja Jacob Rijfin parhaiten säilyneistä. Jatkosodassa palaneen Hyrynsalmen kirkonkylän lähes ainoat säästyneet rakennukset, kirkko ja kellotapuli, ovat Kainuun merkittävimpiä rakennusmuistomerkkejä.\n\nTasavartisen ristikirkon ulkoasu verrattain mataline aumattuine kattoineen, pilasterein jäsennöityine, vaakavuorattuine seinineen ja pyrökaarisine ikkunoineen edustaa 1700-luvun lopulle tyypillistä uusklassismia. Kirkon keskustorni on rakennettu kookkaammaksi kuin Yli-intendentinvirastossa hyväksyttyissä piirustuksissa.\n\nSisätilan käsittely, jonka lähtökohtana on Aadolf Fredrikin kirkko Tukholmassa, toistuu lähes samanlaisena kuin Luodon kirkossa Pohjanmaalla. Kirkkosalin seinät ovat hirsipintaiset ja vaalea yleisilme peräisin 1860-luvulta. Alttaritaulun, joka esittää Vapahtajaa ristillä, on maalannut oululainen Johan Gustaf Hedman. \n\nKirkkotarhan aitaan liittyvä kellotapuli vuodelta 1840 on rakennettu kirkonrakentaja Jaakko Kuorikosken johdolla Intendentinkonttorissa edellisenä vuonna laadittujen piirustusten pohjalta.\n\nKirkkotarhassa on säilynyt Hyrynsalmen ensimmäisen kirkkoherran Johan Snellmanin muistoksi rakennettu hautarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.676598105,28.504473440 64.676876443,28.504157576 64.680702913,28.503489860 64.680640878,28.505161130 64.682506408,28.505265808 64.682491460,28.508540982 64.681558729,28.511110950 64.680239761,28.509118075 64.679268436,28.508495608 64.676914343,28.507911288 64.676598105,28.504473440" ;
        poi:history       "Hyrynsalmi erotettiin Paltamon pitäjän pohjoisista osista omaksi kirkkoherrakunnaksi 1786. Seurakunta käsitti 1800-luvun puoliväliin asti koko Pohjois-Kainuun alueen. Sen alaisia kappeliseurakuntia olivat Suomussalmi, Puolanka ja Ristijärvi. \r\n\r\nLaajan seurakunnan keskuskirkko rakennettiin 1786 keskeiselle paikalle vesistöjen risteykseen. Alkuperäiset piirustukset laati oululainen maanmittari Henrik Holmbom ja käytännön rakennustöitä johtivat pohjalaiset kirkonrakentaveljekset Jacob ja Carl Rijf johdolla. Kirkon kellot sijoitettiin aluksi keskustorniin, mutta kirkon rakenteet eivät kestäneet kellojen heilumista ja kellojen soitolle jouduttiin 1825 antamaan ehdoton kielto. Erillinen kellotorni rakennettiin 1840 Intendentinkonttorissa hyväksytyin piirustuksin Jaakko Kuorikosken toimiessa rakennusmestarina. \r\n\r\nKirkon ulkovuoraus tehtiin todennäköisesti vasta 1863, jolloin myös osa sisustusta uusittiin. Alttari, saarnatuoli ja penkit rakennettiin uudelleen Aron Froteruksen ja Tobias Waseniuksen johdolla. Kirkon sisätilat maalattiin 1884, jolloin kirkkoon tehtiin myös uusia ikkunoita. Alttaritaulun kirkkoon lahjoitti 1830 juuri virkaansa astunut Oulun läänin maaherra Abraham Stiernschantz.\r\n\r\nHyrynsalmen kirkko toimi talvisodan 1939-1940 aikana Suomussalmen taisteluissa kaatuneiden kokoamispaikkana, josta vainajat lähetettiin kotiseurakuntiinsa. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa syksyllä 1944 saksalainen tuhoamisosasto poltti Hyrynsalmen kirkonkylän maan tasalle, mutta kirkko säilyi lähes ainoana rakennuksena tuholta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k105 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1374" ;
        skos:prefLabel    "Hyrynsalmen kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9840>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Fabergén suomalaiset mestarit" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Teos esittelee venäläisen Fabergén jalokiviliikkeessä työskennelleet 14 suomalaismestaria" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9837> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9839> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9840" .

[ dcterms:description  "Elokuvaa filmattiin Hermannissa akselilla Hämeentie - Helminkatu - Vellamonkatu" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8608> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1180>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pellinen, Jyrki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/pellinen-jyrki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8002>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Verronen, Maarit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8002" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8859>
        dcterms:modified  "2010-03-23T14:50:59+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8814>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6212>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9DC0913A-5CD9-4D11-84C1-22915D666049> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6307>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Tähtitorninmäen observatorio" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä arkkitehtuurista tyylisuuntaa edustaa Helsingin Tähtitorninmäellä jököttävä observatorio? Sen suunnittelivat Engel ja Arkelanger, ja se valmistui 1834, mutta arkkitehtuurista en löytänyt tietoja. Observatorio on uusklassista tyyliä ja se kuuluu Carl Ludvig Engelin (1778-1840) suunnittelemiin Helsingin Yliopiston rakennuksiin.\n\nLähde:\nYliopiston Helsinki: toim. Pekkala-Koskela (Helsingin yliopisto 1990)\n\nTietoa Tähtitorninmäestä: http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/observatorio.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/moi-mita-arkkitehtuurista-tyylisuuntaa-edustaa-he" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8501>
        dcterms:modified  "2010-01-21T18:17:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8262>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Hällström, Gustaf Gabriel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8262" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4278>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Agricolan kirkko 1935-1985" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6519> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/agricolan-kirkko-1935-1985" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1774>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tilkka" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7877> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1773> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/tilkka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6472>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:31+0300" .

[ dcterms:description  "Eljas Erkon valtakausi kesti Helsingin Sanomissa vuodesta 1928 vuoteen 1961." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3165> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6464>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6567>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Hietalahden kirpputori"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Abrahaminkatu 3" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7401> ;
        wgs84:lat            "60.1630901537517" ;
        wgs84:long           "24.9315041882149" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hietalahden-kirpputori" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Byman käveli katuvalojen valaisemaa Juhana Herttuan tietä. Koskelan sairaalan valot hohtivat kauempana. Kävellessään Jake vilkuili koko ajan ympärilleen, kuin peläten jonkun syöksyvän varjoista kimppuunsa. Hän säikähti vastaantulijaa, joka osoittautui aivan tavalliseksi koiranulkoiluttajaksi. Kotirapun edessä Byman pysähtyi muutamaksi sekunniksi. Hän tuijotti kiinteästi pimeyteen. Hänen katseensa paljasti, että hän aavisti jotakin." ;
  dcterms:description            "Jake Byman asui ja kuoli Juhana Herttuan tiellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8863>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8761>
        dcterms:modified  "2010-02-25T11:16:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i172>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tricky"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tricky" .

[ dcterms:description  "Mustikkamaan rannasta löytyy ruumis, torso." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i83>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mitä kaikkea opin täällä lapsena? - Jos en muuta niin kielen, / tämän kivisen tavan puhua, äänen ja huudon, - - - / Jos jotain, minuun jäi se kieli, Kallionsa kaltainen, / Sörkän sällien satakielten laulu, joka kauhistutti muita, / mutta piti pintansa aina loppuun saakka, / kunnes väsymys valtasikin lyöjät.\" (S. 8.)" ;
  dcterms:description            "Helsingin ydin kiteytyy paitsi merikuvauksiin myös Kallioon sijoittuvissa muistoissa. Kalliossa opittu kieli on myös tärkeä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9780> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

rky:p1235  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.434596940,24.520613182 60.434457598,24.519217019 60.434617722,24.518897999 60.434871368,24.519062714 60.434995086,24.519932947 60.434948265,24.520264460 60.434596940,24.520613182" ;
        poi:municipality  kunnat:k927 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5061" ;
        skos:prefLabel    "Selin rautatievahtitupa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8856>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ratakadun bensa-asema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1631781309688" ;
        wgs84:long        "24.9449568571704" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ratakadun-bensa-asema" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i506>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hämeentien ynnä liitosalueiden yhtyneet pihasoittajat" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9217> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i681> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i219> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9215> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9216> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hameentien-ynna-liitosalueiden-yhtyneet-pihasoittajat" .

rky:p1495  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Bergön kylä ja satamat kuvastavat Pohjanmaan rannikon merenkulkua, kalastusta ja veneenrakennusta harjoittanutta saaristoyhdyskuntaa ja sen elinkeinojen tuottamaa rakennettua ympäristöä. \n\nBergön väestö on aina saanut pääosan elannostaan kalastuksesta, hylkeenpyynnistä, veneenrakennuksesta ja merenkulusta. Kalasatamat Perisgrund-saaren itärannalla ja Bredhällan länsirannalla muodostavat kylän päätepisteet, joiden väliin kylä sijoittuu kumpuilevaa ja kivikkoista maastoa luontevasti mukailevan tien varteen.\n\nBergön kylän asutus on väljää. Rakennuskannan vanhinta kerrostumaa ovat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vaatimattomat kalastajamökit ja maalaistalot, joiden pihapiireissä on säilynyt niitä yhdeltä tai kahdelta sivulta rajaavia talousrakennuksia, samoin muutamia olki- tai ruokokattoisia latoja ja malkakattoisia vilja-aittoja on säilynyt.  Österändanissa on runsaasti 1950-luvun rakennuskantaa, Västerbyssä rakennuskanta painottuu 1900-luvun lopulle.\n\nBergön länsitornillisen pitkäkirkon ympärillä on vanha, kivimuurin rajaama hautausmaa. Kirkon länsipuolella on Klockarboställe –museoalue, jonka päärakennus on rakennettu 1856 lukkarin kodiksi. Pihapiirissä on lisäksi vilja-aitta sekä paikalle siirretyt torpparintupa ja ruokokattoinen lato.\n\nBredhällan ja Perisgrundin kalasatamissa on säilynyt pieniä vene- ja verkkovajoja. Etenkin Bredhällanissa on vielä jäljellä vanhaa rakentamistapaa edustavia latomaisia kalavajoja. Bredhällan Salteriet, kalasuolaamo, on rakennettu 1930. Perisgrundissa venevajat sijoittuvat rantaan epäsäännöllisesti ja väljästi. Edelleen käytössä olevan sataman vanhojen venevalkamien kiviladelmat ovat hyvin säilyneitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.974975482,21.151256033 62.975752591,21.152962855 62.975967018,21.156086589 62.975857798,21.158902515 62.975302693,21.161186697 62.975055856,21.164092230 62.975229225,21.166230505 62.976373061,21.171341440 62.976637968,21.173647874 62.976401057,21.176799755 62.975906858,21.178512771 62.974559297,21.181451466 62.973550497,21.183701555 62.972368225,21.187910459 62.971641783,21.192214374 62.971478306,21.195102591 62.971518902,21.196087679 62.971671374,21.198416430 62.972381359,21.201937812 62.972480356,21.203656375 62.973319992,21.207586826 62.973727294,21.208561317 62.973836718,21.209160512 62.973734216,21.211477778 62.972847088,21.213950844 62.971430500,21.215225156 62.969013353,21.214835422 62.968442942,21.214017499 62.966541933,21.207629309 62.965332659,21.205014535 62.964788011,21.202764198 62.964243575,21.199831361 62.964183021,21.196305915 62.964341454,21.193295320 62.964599077,21.190637434 62.965610927,21.184353526 62.966910356,21.178197851 62.967832433,21.175903419 62.970081646,21.172909148 62.970593609,21.172310291 62.970914533,21.169825077 62.971044231,21.165453694 62.970763873,21.162778233 62.970608223,21.159705412 62.970768263,21.156072779 62.971274810,21.153301984 62.974975482,21.151256033" ;
        poi:history       "Bergön pysyvä asutus ja kylä syntyivät 1490-luvulla. Saaren asukkaat harjoittivat hylkeenpyyntiä, talonpoikaispurjehdusta ja karjanhoitoa. Peltopinta-ala oli huomattavasta maankohoamisesta huolimatta hyvin pientä. Saaren alkuperäinen nimi oli Wargö, mutta 1830 nimi muutettiin Bergöksi.\r\n\r\nBergö perustettiin Maalahteen kuuluvana rukoushuonekuntana jo ennen vuotta 1727 ja kappeli siitä tuli 1848. Seurakunnallisesti se itsenäistyi 1908 ja oli 1920-luvulta lähtien Pohjanmaan pienin itsenäinen pitäjä, kunnes se liitettiin Maalahteen 1973. Bergön kirkko rakennettiin 1800-1802 ja nykyasunsa se sai 1852-1853, jolloin sitä pidennettiin, korotettiin ja laajennettiin kylkiäisillä.\r\n\r\nPerisgrund oli ennen Bergön pääsatama ja silakankalastajien lähtösatama keväisin. Vuorolaiva Korsnäsistä Vaasaan kulki sen kautta 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Talvitie aurattiin Maalahteen ja Vägvikiin. Perisgrundin ja Vaasan välillä oli henkilöliikenne- ja rahtilaivayhteys 1938-1962. Myös Bredhällanista oli henkilöliikenne- ja rahtilaivayhteys Vaasaan 1962 saakka. Bredhällanin länsipuolelle valmistui Ytterbådanin kalasatama 1997."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:hautausmaa , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4579" ;
        skos:prefLabel    "Bergön satamat ja saaristokylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7018>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hernesaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i28> ;
        wgs84:lat         "60.1478778240977" ;
        wgs84:long        "24.9260810999601" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7018" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5228>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1425722~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tässä puistossa me leikimme turnajaisia. Minulla on sellainen mielikuva, että minua neljä vuotta nuorempi Mika oli siinä jonkun jätkän selässä ja minun selässäni oli joku toinen, ja me jouduimme sitten vastakkain. Sitten koetettiin saada vastustaja kaadetuksi tai revityksi pois 'hevosen' selästä.\" (s. 25)" ;
  dcterms:description            "Arvo Turtiaisen ja Mika Waltarin lapsuuden leikkipaikka." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7737> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7739>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9212>
        dcterms:modified  "2010-06-07T14:16:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2485>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Mitään salaamatta" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9394> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8478> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9395> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8483> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=28228&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2485" .

rky:p1829  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.786370365,24.514117996 65.787793248,24.511768426 65.789002317,24.513866318 65.789220813,24.514508084 65.788097221,24.517470322 65.787422466,24.520056648 65.786969608,24.519490806 65.786669894,24.518549826 65.786216431,24.516543186 65.786370365,24.514117996" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:pihapiiri , poio:navetta , poio:pappila , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Valmarinniemi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7183>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:24+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"En oppinut Herttoniemen vuosina tuntemaan juurikaan muita uusia henkilöitä kuin kirjallisuuteen liittyviä. Opiskelin kirjallisuutta ja aloittelin kirjallisuusarvostelijana. Brita Polttilan ja Arvo Turtiaisen lisäksi Herttoniemessä asui tietysti Taata. F.E. Sillanpäällä oli yläkerran huone vanhimman tyttärensä perheen omakotitalossa. Talo oli koko paikkakunnan kuuluisuus, mutta mestarille annettiin rauha. Vain vaivihkaa katsottiin taloon ja pihaan päin, sattuisiko näkymään vilahdusta Taatasta.\" (Kaarina Salan kertomuksesta, s. 34)" ;
  dcterms:description            "Teos sisältää 50 erilaista tarinaa elämästä Herttoniemen Siilitiellä, yhdessä Suomen vanhimmista lähiöistä. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4757> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9307>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Aleksanterinkatu 36"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1687597654141" ;
        wgs84:long        "24.9490496734141" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/aleksanterinkatu-36" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6803>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nummi, Lassi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nummi-lassi-0" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7278>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Venäläinen tyttökoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hallituskadun tyttökoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1696573405145" ;
        wgs84:long           "24.9486901979637" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7278" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7517>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1834433~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5488>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A6702866-9BC7-4213-940C-E0260DF118DD> .

rky:p169  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.848895178,26.601237961 60.851199763,26.602088954 60.854756926,26.606376167 60.853425751,26.612319414 60.853635626,26.614564871 60.853423348,26.615102871 60.852608878,26.613440381 60.849488731,26.606383970 60.849048047,26.604789068 60.848784128,26.603144669 60.848895178,26.601237961" ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1433" ;
        skos:prefLabel    "Korian kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9567>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Särkiniementie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1509057371749" ;
        wgs84:long        "24.8783880088575" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/s-rkiniementie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9806>
        dcterms:modified  "2012-02-03T17:16:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b2025096~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7777>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:34:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_315>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:58:08+0300" .

rky:p1731  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maanhankintalain nojalla muodostettu Ravioskorven asutustila-alue on Suomen suurimpia. Maisemassa selkeästi erottuva alue ilmentää sotien jälkeisen ajan asuttamista ja jälleentakentamista. \n\nRavioskorven alue on Nuoramoisten kylän eteläosaa. Asutustila-alueelle luonteenomaista ovat tasaista viljelymaisemaa halkovat viivasuorat tiet ja toistensa lähettyvillä olevat pienehköt tilakeskukset peltojen laitamilla tai niiden väliin jäävillä saarekkeilla. Tilojen pihapiirit muodostavat paikoitellen yhtenäisiä nauhoja suorien teiden varsille. \n\nTilakeskukset muodostuvat 1 ½ -kerroksisesta tyyppitalosta, hirsisestä tai tiilisestä navetasta ja ulkorakennuksista. Ajan pelkistettyä arkkitehtuuria edustava koulu on rakennettu asutustila-alueen keskelle, alueen pääteiden risteykseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.333405619,25.839560055 61.332128147,25.838534838 61.330875961,25.840478947 61.329400867,25.839543370 61.328267846,25.836862495 61.328305160,25.827372607 61.327175376,25.825104738 61.329028644,25.814803759 61.329803948,25.808256018 61.331086631,25.805319194 61.331918147,25.805204919 61.335771009,25.810505182 61.336748956,25.813521584 61.340713939,25.813536604 61.342417922,25.804392085 61.342516172,25.793079494 61.345819797,25.790062832 61.352561835,25.781380060 61.354740654,25.780631463 61.357717652,25.785969429 61.358988323,25.790627790 61.359302068,25.793505441 61.361411234,25.795572733 61.367383548,25.807404412 61.363071442,25.821631493 61.357391760,25.839414955 61.354707811,25.839505595 61.333405619,25.839560055" ;
        poi:history       "Toisen maailmansodan jälkeen sijoitettiin Sysmään luovutetuilta alueilta 1200 siirtolaista. \r\n\r\nRavioskorven asutustila-alue perustettiin asumattomaan, suoperäiseen korpeen. Tilojen maat lohkaistiin pääosin Nordenlundin kartanon maista.\r\n\r\nRavioskorven alueelle muodostettiin 36 asutustilaa, joiden asukkaista noin puolet oli siirtolaisia ja puolet rintamamiehiä Hämeestä. Uutta peltoa raivattiin sotien jälkeen noin viisisataa hehtaaria. Asutustilojen lisäksi alueelle perustettiin koulu ja kauppa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k781 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4906" ;
        skos:prefLabel    "Ravioskorven asutustila-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2721>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Tapaus Bruus ja muita kertomuksia" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=30&BibliographyId=24725&PageContent=12&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/tapaus-bruus-ja-muita-kertomuksia" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7180>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Siitonen, Tuomo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7177> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7180" .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Laivavarvi" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7000>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_575>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7514>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Gornostajev, Aleksei M."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7514" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5724>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=62FC4867-76E9-4025-83E5-8DA859220538> .

[ dcterms:description  "Sylvi Möller: Anders Byström, täysverinen kustavilainen ja aikansa edustaja" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6961> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6962>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8228>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:10:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3078>
        dcterms:modified  "2012-01-12T14:24:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1689615~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Talon pieni kuilumainen asfalttipiha oli meidän lasten mielestä täydellinen. Se oli rautalanka-aidalla erotettu seuraavasta pihasta, joka puolestaan oli erotettu seuraavasta. Korttelipiha-ajattelusta ei ollut tietoakaan, mutta me emme osanneet sellaista kaivata. Meidän talkkarimme oli toiselta ammatiltaan yksityisetsivä. Leuhkimme tietysti naapuripihan lapsille: 'Meidän talkkari onkin salapoliisi!'.\" (s. 37-38)" ;
  dcterms:description            "Näyttelijäperhe Rinne-Ikonen asui pitkään Mechelininkatu 16:ssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8140> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8146>
] .

rky:p405  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntässä yhdistyvät vesistöön liittyvä teollinen maisema ja korkeatasoinen teollisuusarkkitehtuuri. Mäntän paperitehdas on yksi Suomen tärkeimmistä puunjalostustehtaista. Varhaisesta puuhiomosta on saanut alkunsa teollisuuskaupunki, missä paperitehdasyhtiön, tehtaalaisten ja yhdyskunnan suhde on ollut poikkeuksellisen kiinteä. \n\nMäntän paperitehtaan tehdasalue käsittää paperitehtaan ja entisen sulfiittisellutehtaan tuotantolaitokset. Vanhimmat tuotantorakennukset ovat osin 1800-luvun lopulta, valtaosa 1920- ja 1930-luvuilta. Tärkeitä tehtaan ja kaupungin maamerkkejä ovat erityisesti vanha pirtutehdas ja voimalaitos. Tehdasyhdyskuntaan liittyvät 1920- ja 1930-luvulla rakennetut pääkonttori, johtajien asuntoja, Asemankulman yhtenäinen asuinalue ja Mäntän klubin klassistinen kerhorakennus. Joenniemen kartanon 1930-luvulla rakennettu päärakennus toimii nykyisin Gösta Serlachiuksen taidemuseona. Kokonaisuuteen kuuluvat kartanopuisto ja kaksi pienempää asuinrakennusta. \n\nTeollisuuspaikkakunnan sisäiseen hierarkiaan ja yhdyskuntarakenteeseen kuuluva kirkko on omaperäinen barokkiklassismin arkkitehtuurin ja kansanomaisen puuveistotaiteen yhdistelmä 1920-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.025816460,24.610547198 62.025995535,24.607760246 62.028657054,24.607762582 62.028708158,24.610588162 62.027246245,24.610609695 62.026592349,24.614740106 62.026958325,24.621715705 62.027304648,24.622449977 62.027987220,24.622599274 62.027946753,24.623794651 62.027974103,24.624611712 62.030007054,24.624822384 62.030094653,24.633518294 62.030115862,24.635819247 62.030073294,24.638152594 62.029989631,24.640222173 62.031150077,24.640246553 62.031162472,24.642700742 62.029509440,24.642687598 62.028688464,24.645285728 62.028482117,24.646322378 62.027878685,24.646241939 62.027882981,24.647020124 62.027440914,24.646418771 62.027137485,24.646733563 62.026956238,24.646425328 62.027046421,24.643874948 62.027067752,24.639527268 62.026235933,24.639019309 62.026382726,24.636468665 62.026004561,24.632317177 62.025298603,24.632065763 62.025014638,24.621532023 62.025816460,24.610547198" ;
        poi:history       "Apteekkari G.A. Serlachius perusti 1868 Mänttään uudenaikaisen puuhiomon. Paperitehdas valmistui 1882 ja selluloosatehdas 1913. Tehtaan pääkonttori valmistui 1935 ja johtajien asunnot 1939 (Jung & Jung, J. Eklund). Asemankulman aluetta kaavoittivat 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä arkkitehdit Valter Thomé, W.G. Palmqvist ja Eliel Saarinen. Asuinrakennukset oli tarkoitettu pääasiassa G.A. Serlachius -yhtiön toimihenkilöille. Alueen yhtenäistä rakennuskantaa suunnittelivat Valter Thomé, Oiva Kallio ja W.G. Palmqvist. Mäntän klubin klassistinen kerhorakennus rakennettiin 1917-1920 ja Joenniemen kartanon päärakennus 1934 arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelman mukaan. Arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän mylly valmistui 1922.\r\n\r\nMäntän kirkko rakennettiin 1927-1928 arkkitehti W.G. Palmqvistin laatimien piirustusten mukaan. Vilppulan seurakunnasta erotettu Mäntän tehdasseurakunta oli perustettu jo 1921 ja perustamisen ehtona oli ollut kirkon rakentaminen. Ulkoseiniltään vaaleanruskeaksi rapattu kirkko rakennettiin  osaksi kivestä ja osaksi tiilestä. Saarijärveläinen Hannes Autere veisti kirkkoon saarnastuolin, alttarikaiteen ja urkulehterin rintamuksen puureliefit. Keskisuomalaiseen järvimaisemaan sijoitetun Madonna ja lapsi -aiheisen alttaritaulun maalasi Alvar Cawén, jonka töitä ovat myös kuori-ikkunoiden lasimaalaukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k508 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano , poio:kirkkorakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1889" ;
        skos:prefLabel    "Mäntän tehtaat ja yhdyskunta"@fi .

[ dcterms:description  "Kerttu Vainikaisen kimppuun kimppuun hyökätään hänen kotitalonsa porttikäytävässä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2013> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9504>
] .

koko:p15594  dc:created  "2012-05-30T09:17:51.107+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:17:51.211+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "krigsrätt"@sv , "military law"@en , "sotaoikeus"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p22>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni, kaponnieeri ja kavaljeeri Hamilton "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T08:00:44.03+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:14:40.17+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 , koko:p40755 , koko:p39645 , koko:p38306 , koko:p41215 ;
        poi:description  "Hamiltonin kolmesta eri osasta muodostuva varustus alkoi hahmottua Susisaaren luoteisosan suunnitelmapiirustuksiin vuodesta 1753 lähtien. Strategisesti sen tärkein tehtävä oli puolustaa telakan länsiosaa. Rakennustyöt käynnistyivät kaponnieerin ja bastioni Sethiin yhdistyvän kavaljeerin osalta vuonna 1754 ja kaponnieeriosa rakennettiin ilmeisesti verrattain valmiiksi vuoteen 1757 mennessä. Kavaljeerin holvaus sen sijaan jäi keskeneräiseksi aina 1770-luvun alkuun. Bastioniosan rakentaminen käynnistyi vuonna 1762 eikä sitä rakenettu koskaan täysin valmiiksi.\n\nHamiltonin kaponieeri on samalla bastionin vasen kylki. Siinä on kolme kasemattia, joista on tykkiaukot molempiin suuntiin. Kasemattien päällä oli alkuaan avoin rintavarustuksella varustettu ampumataso. Kaponieeri yhdistyy selustastaan kavaljeeri Hamiltoniin, joka on viisisivuinen korkea varustus, jonka läpi kulkee portaittain nouseva kulkuyhteys bastioni Sethiin. Tässä varustuksessa on kolme suurta kasemattia, joiden tykkiaukot avautuvat telakan suuntaan ja kasemattien selustassa on galleriakäytävä kurtiini Polhem-Hamiltonin pihaan avautuvine kivääriaukkoineen. Kavaljeerin kaksi kasemattia muutettiin 1770-luvulla ruutivarastoiksi, jolloin ne saivat kaksinkertaisen graniitti- ja tiiliholvauksen. Holvien välissä oli tuuletuskanava kosteuden poistamiseksi. Kavaljeeriosan päällä oli alkuaan myös avoin ampumatasanne rintavarustuksineen.\n\nBastioniosasta valmistui vain ulkomuuri. Oikean kyljen ja siiven suojaan oli alkuaan tarkoitus rakentaa huonetiloja telakalle tulevien alusten varastoiksi, mutta rakennussuunnitelmaa ei saatettu päätökseen. Ainoa tästä aiotusta käyttötarkoituksesta kertova piirre oli kalterein varustettujen ikkuna-aukkojen rakentaminen puolustusmuuriin. Bastionin oikean kyljen jatkeeksi rakennettiin suunnitellun laivatelakan porttimuuri, joka jatkui telakan pohjoispuolelle yhtyen bastioni Cedercreutziin.\n\nVenäläisellä kaudella sekä kaponnieeri että kavaljeeri katettiin peltikatolla. Kaponnieeri muutettiin vuonna 1847 insinöörihallinnon pajaksi ja sitä käytettiin pajana ja työkaluverstaana aina venäläisen kauden loppuun. Kavaljeeriosaa, josta venäläisissä asiakirjoissa käytetään kaponnieerin nimeä, käytettiin aluksi edelleen ruutivarastona, sittemmin mm. työkaluvarastona ja 1840-luvulta lähtien sinne sijoitettiin insinöörikomennuskunnan arkisto. Kaponnieerin ja kavaljeerin katot paloivat Krimin sodan pommituksessa ja ne uusittiin jo samana vuonna , 1855. Suuri osa bastionin oikean kyljen ja siiven muurista purettiin telakan uudelleenrakennustyön aikana vuosina 1916-17.\n\nRakennusten käytöstä suomalaisella kaudella ei ole kovinkaan paljon tietoja. Sodan aikana kavaljeeriosassa oli Uuudenmaan rannikkoprikaatin viestikorjaamo, jossa tehtiin mm. taistelutaulujen kokeilumalleja ja kaponieeri Hamiltonissa oli ainakin sota-ajan jälkeisinä pulavuosina sikala.\n\nSuuren osan suomalaisen kauden ajasta kaponieeri ja kavaljeeri ovat olleet käyttämättömiä ja kylmillään. Vuotavat katot ehtivät rapauttaa pahasti varsinkin kavaljeeriosan sisätiloja ennen kuin katto 1980-luvun alussa uusittiin.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisellä kaudella merkitty kirjaimella D\n\n\nLähteet:\n\nEnqvist, Ove : Suomenlinna 1917-1997. Käsikirjoitus 1995.\nKA VSA 17044\nKraA Ö 17, 18, 20,22,23,25,26,27,28a,32,33,34,184, 347\nV 107,132,151,180,\nKrA Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK B 219-222, 298-328a"@fi ;
        poi:history      "Hamiltonin kolmesta eri osasta muodostuva varustus alkoi hahmottua Susisaaren luoteisosan suunnitelmapiirustuksiin vuodesta 1753 lähtien. Strategisesti sen tärkein tehtävä oli puolustaa telakan länsiosaa. Rakennustyöt käynnistyivät kaponnieerin ja bastioni Sethiin yhdistyvän kavaljeerin osalta vuonna 1754 ja kaponnieeriosa rakennettiin ilmeisesti verrattain valmiiksi vuoteen 1757 mennessä. Kavaljeerin holvaus sen sijaan jäi keskeneräiseksi aina 1770-luvun alkuun. Bastioniosan rakentaminen käynnistyi vuonna 1762 eikä sitä rakenettu koskaan täysin valmiiksi.\n\nHamiltonin kaponieeri on samalla bastionin vasen kylki. Siinä on kolme kasemattia, joista on tykkiaukot molempiin suuntiin. Kasemattien päällä oli alkuaan avoin rintavarustuksella varustettu ampumataso. Kaponieeri yhdistyy selustastaan kavaljeeri Hamiltoniin, joka on viisisivuinen korkea varustus, jonka läpi kulkee portaittain nouseva kulkuyhteys bastioni Sethiin. Tässä varustuksessa on kolme suurta kasemattia, joiden tykkiaukot avautuvat telakan suuntaan ja kasemattien selustassa on galleriakäytävä kurtiini Polhem-Hamiltonin pihaan avautuvine kivääriaukkoineen. Kavaljeerin kaksi kasemattia muutettiin 1770-luvulla ruutivarastoiksi, jolloin ne saivat kaksinkertaisen graniitti- ja tiiliholvauksen. Holvien välissä oli tuuletuskanava kosteuden poistamiseksi. Kavaljeeriosan päällä oli alkuaan myös avoin ampumatasanne rintavarustuksineen.\n\nBastioniosasta valmistui vain ulkomuuri. Oikean kyljen ja siiven suojaan oli alkuaan tarkoitus rakentaa huonetiloja telakalle tulevien alusten varastoiksi, mutta rakennussuunnitelmaa ei saatettu päätökseen. Ainoa tästä aiotusta käyttötarkoituksesta kertova piirre oli kalterein varustettujen ikkuna-aukkojen rakentaminen puolustusmuuriin. Bastionin oikean kyljen jatkeeksi rakennettiin suunnitellun laivatelakan porttimuuri, joka jatkui telakan pohjoispuolelle yhtyen bastioni Cedercreutziin.\n\nVenäläisellä kaudella sekä kaponnieeri että kavaljeeri katettiin peltikatolla. Kaponnieeri muutettiin vuonna 1847 insinöörihallinnon pajaksi ja sitä käytettiin pajana ja työkaluverstaana aina venäläisen kauden loppuun. Kavaljeeriosaa, josta venäläisissä asiakirjoissa käytetään kaponnieerin nimeä, käytettiin aluksi edelleen ruutivarastona, sittemmin mm. työkaluvarastona ja 1840-luvulta lähtien sinne sijoitettiin insinöörikomennuskunnan arkisto. Kaponnieerin ja kavaljeerin katot paloivat Krimin sodan pommituksessa ja ne uusittiin jo samana vuonna , 1855. Suuri osa bastionin oikean kyljen ja siiven muurista purettiin telakan uudelleenrakennustyön aikana vuosina 1916-17.\n\nRakennusten käytöstä suomalaisella kaudella ei ole kovinkaan paljon tietoja. Sodan aikana kavaljeeriosassa oli Uuudenmaan rannikkoprikaatin viestikorjaamo, jossa tehtiin mm. taistelutaulujen kokeilumalleja ja kaponieeri Hamiltonissa oli ainakin sota-ajan jälkeisinä pulavuosina sikala.\n\nSuuren osan suomalaisen kauden ajasta kaponieeri ja kavaljeeri ovat olleet käyttämättömiä ja kylmillään. Vuotavat katot ehtivät rapauttaa pahasti varsinkin kavaljeeriosan sisätiloja ennen kuin katto 1980-luvun alussa uusittiin.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisellä kaudella merkitty kirjaimella D\n\n\nLähteet:\n\nEnqvist, Ove : Suomenlinna 1917-1997. Käsikirjoitus 1995.\nKA VSA 17044\nKraA Ö 17, 18, 20,22,23,25,26,27,28a,32,33,34,184, 347\nV 107,132,151,180,\nKrA Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK B 219-222, 298-328a"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14501817521138" ;
        wgs84:long       "24.98126454353337" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Nervanderinkatu 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Merkkimiesten talo" , "Oiva, taloyhtiö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8047> ;
        wgs84:lat            "60.1736628587783" ;
        wgs84:long           "24.9293819269937" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7774" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8488>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:37:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5984>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E952E5B7-BB48-4C7F-BF34-69039DE7B616> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Asukkaita talojättiläiseen oli tiedossa pienen kylän verran, 700-800 henkeä, ja heidän tarpeisiinsa vastattiin varaamalla tilat muun muassa ulkoiluvälinevarastoille, autovajoille, pesutuville, kauppahallille, Elannon elintarvikemyymälöille ja Hermannin sivukirjastolle lukusaleineen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8730> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7142>
] .

rky:p665  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maalahdenjoen jokisuussa on Åminnen kalasatamassa pitkälti toista sataa etupäässä hirsirakenteista venevajaa ja kalastustarvikelatoa, jotka sijaitsevat pitkinä nauhoina joen molemmilla rannoilla. \n\nÅminnen kalasataman vaja-alue on Pohjanmaan jokisuiden näyttävimpiä. Paikoitellen vajoja on kahdessa rivissä niin että vajarivien väliin muodostuu kujanne.\n\nÅminnen kalasatama on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta \"Övermalax - Åminne\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.968759867,21.483397786 62.976050450,21.482199768 62.975973890,21.488976336 62.969707435,21.496900796 62.969019559,21.497602085 62.967726160,21.497802595 62.966538976,21.498199767 62.965746059,21.499605392 62.964918368,21.500627817 62.963890040,21.500041925 62.962528802,21.498002752 62.962302271,21.496746092 62.962948146,21.489564165 62.965609340,21.488541870 62.966413290,21.486917141 62.967621953,21.484046172 62.968759867,21.483397786" ;
        poi:history       "Maalahdenjoen suu on ollut ikimuistoisista ajoista Maalahden kylien yhteismaata ja sitä on käytetty merikalastuksen satamana ja varastopaikkana.\r\n\r\nKalastus, merenkulku ja laivanrakennus olivat 1700-luvulle asti seudun tärkeimpiä elinkeinoja. Maalahtelaiset kalastivat ulapalla sijaitsevalta Storskäretiltä käsin ja pitäjän kalavesille saapui osakkaita silakanpyyntiin kauempaakin. Maalahti kuullui talonpoikaispurjehduksen keskuksiin, tervan lisäksi Tukholmaan kuljetettiin mm. hylkeenrasvaa ja kuivattua kalaa.\r\n\r\nÅminne oli myös tärkeä satama Vaasan suuntaan eli kalaa ja maataloustuotteita ym. vietiin alueelta Åminnen kautta Vaasaan myytäväksi. \r\n\r\nKala- ja venesataman alueelle perustettiin  Maalahden kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Merenkurkun venemuseo 1970."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1680" ;
        skos:prefLabel    "Åminnen kalasatama"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1025>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:10:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1894169~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1210731~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1898476~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8130>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kuule, lähdetään pois täältä Helsingistä. Lähdetään vaikka Lontooseen tai Pariisiin. Pariisi on sentään aina Pariisi.\"\n\"Ei se auta, Pariisissa on sitä samaa. Tanssia, ratsastusta ja niin edespäin.\"" ;
  dcterms:description            "Rikkaat tytöt Anni ja Lea kahvittelevat Kalastajatorpan terassilla.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8403> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5721>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Komisario Palmun lavasteet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Elokuvassa Kaasua, komisario Palmu on paljon taiteilija Kurt Kuurnan (Pentti Siimes) tekemiä maalauksia. Ovatko nämä elokuvassa esiintyneet maalaukset oikeita ja jos ovat, niin missä ne nykyään ovat? Onko vielä paljon tallella vanhoissa suomalaisissa elokuvissa olleita lavasteita, tavaroita yms.? Onko niitä esillä jossain? Taiteilija Kurt Kuurnan maalaukset ovat ihan oikeita maalauksia. Elokuvan taiteilija ei ole mitenkään erityisen menestynyt. Tauluissa on surrealismia ja kubimismia. Leffassa näkyviä tauluja ovat muun muassa hevonen smokissa, rehevä rubensilainen nainen ja neulojen lävistämä luuranko.\n\nMaalaukset pohjautuvat Waltarin romaaneihin, ja ne on maalannut Sauli Rantamäki.\n\nElokuvan Kaasua komisario Palmu! on lavastanut Ensio Suominen. Elokuvassa esiintyvien maalausten ideointi on pistetty usein lavastaja Ensio Suomisen piikkiin, mutta ilmeisesti taulut ovat täysin Sauli Rantamäen käsialaa. Elokuva perustuu Mika Waltarin kirjaan Kuka murhasi rouva Skrofin. Kirja on vuodelta 1939, ja Matti Kassila ohjasi siitä elokuvan vuonna 1961. Nuo elokuvassa esiintyvät maalaukset ovat maalattu juuri sen mukaan, kuten Waltari on ne kirjaan kuvaillut.\n\nElokuva on edesmenneen Fennada-filmin tuotantoa (Nykyäänhän on myös olemassa Fennada-filmi). Fennadan lavasteita ja rekvisiittaa ajautui Ylelle ja voi olla, että Ylen kammioista vielä jotain Palmu-rekvisiittaa löytyy. 1980-luvun alussa järjestettiin Kulosaaressa julkinen huutokauppa, jossa myytiin muun muassa Palmu-elokuvien taustafondeja kuten ikkunasta näkyvä tuomiokirkko. Noiden maalausten kohtalo on hämärän peitossa.\n\nVanhojen suomalaisten elokuvien lavasteet ja tavarat ovat varmaan osittain kadonneet jo maailman tuuliin. Suomen filmiteollisuudella oli Liisankadulla aikanaan isot studiot. Yhtiö meni nurin 60-luvulla, jolloin yhtiön tuotanto ja tavarat siirtyivät Ylen omistukseen. Näin kävi siis myös Fennada-filmille.\n\nSoittelin parille lavastajalle ja kyselin elokuvan tekemisestä. Nuo lavasteet tehdään yleensä juuri sitä kyseistä elokuvaa varten, ja sen jälkeen noista tavaroista hankkiudutaan eroon.\n\nElokuvaan liittyvissä kysymyksissä voi mennä asioimaan Kavan kirjastoon. Osoite on Sörnäisten rantatie 25.\n\nElävän kuvan museo puolestaan sijaitsee Kalasataman Taiteilijatalossa, osoitteessa Vanha talvitie 9.\n\nhttp://www.kava.fi/\nhttp://www.ses.fi/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kaasua-komisario-palmun-lavasteet" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8225>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kaisaniemenkatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1713357904932" ;
        wgs84:long        "24.9480791721967" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8225" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6876> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6875>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p220>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Varalämpövoimala "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:41:04.606+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:07:40.545+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36192 ;
        poi:description  "\nHelsingin kaupungin energialaitoksen hallinnassa oleva tilapäinen öljykäyttöinen voimala tuotiin paikalle 1980-luvun puolivälin jälkeen kaukolämmönjakelun häiriöiden varalta.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:history      "\nHelsingin kaupungin energialaitoksen hallinnassa oleva tilapäinen öljykäyttöinen voimala tuotiin paikalle 1980-luvun puolivälin jälkeen kaukolämmönjakelun häiriöiden varalta.\n\nSeija Linnanmäki 1994"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p1876> ;
        wgs84:lat        "60.14847621565799" ;
        wgs84:long       "24.982417893409774" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8390>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099574~S9*fin> .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p14633>
        dc:created      "2012-05-24T06:56:03.545+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T06:56:03.723+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "fortresses"@en , "fästningar"@sv , "linnoitukset"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8485>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8025> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1750391502698" ;
        wgs84:long        "24.9610172871315" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8485" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8724>
        dcterms:modified  "2010-02-17T18:00:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8819>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kuolema Ylioppilastalolla" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8818> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1898> ;
        th:lisatietoa       "Ystävämme Johannes Calonius on saanut palata juridiikan opintojensa pariin Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon.  Ilmassa on mielenosoituksen tuntua, kun osakunnat kokoontuvat Ylioppilastaloon viettämään Runebergin, Snellmanin ja Lönnrotin yliopistoon tulon 50-vuotisjuhlia.  Pohjalaisten joukossa istuva Calonius vilkuilee ahkerasti nuorta kaunotarta, joka Matilda Ehrströmin vieressä nojailee lehterin kaiteeseen.  Neiti Åströmin tiedetään valmistautuvan akateemisiin opintoihin yksityisesti.  Naiset poistuvat yhdeltätoista, ja hillittömiksi äityvissä juomingeissa myös fennomaanit ja ruotsinmieliset ottavat yhteen.  Kohtalokkaaksi tilanne muuttuu seuraavana aamuna, kun pohmeloinen Johannes  löytää vierestään kiivaan ruotsinmielisen  dosentin ruumiin.... (takakannen teksti)\n\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1541&BibliographyId=25475&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8819" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9199>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:29:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1831318~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1835625~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6695>
        dcterms:modified  "2009-08-04T17:54:12+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Me löysimme vakavia miehiä.\nNuo ovat kivimiehiä.\nTuo mies on Kivi.\"" ;
  dcterms:description            "Rautatientorilta lapset löytävät vakavan kivimiehen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052>
] .

rky:p901  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pesolan mäen taloryhmä on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille 1800-luvun alussa syntyneistä kruununtiloista, niiden rakennuskannasta ja kehityksestä. Pesolanmäen rakennuskanta ja pienipiirteinen, eristetty kulttuurimaisema ovat säilyneet hyvin. \n\nPesolan mäen asutus sijoittuu Pohjanmaan itäosaan, Suomenselän alueelle, jota hallitsevat laajat, harvaanasutut metsäkangas- ja suoalueet. Harva asutus ja pienialaiset pellot ovat keskittyneet mäkialueille. \n\nPesolan mäellä on Vanha-Pesolan, Puntolan ja Mäki-Pesolan talojen muodostama rakennusryhmä. Vanha-Pesolan päärakennus (tuhoutunut tulipalossa 1.9.2008) on kookas pohjalaistalo, jonka julkisivujen runsaassa koristelussa ja omaperäisessä klassillisten aiheiden käytössä heijastuu tervanpolton tuoma vauraus. Pihapiirissä, jonne metsän ja pellon rajalla johtaa koivukuja, on pitkä aittarakennus, kahden aitan rivi, yksitupainen syytinkitalo, paja, tuulimylly ja sauna. Kaikki rakennukset ovat punamullattuja ja valkoisin listoin koristettuja. \n\nMäki-Pesola ja Puntonen on 1920-luvulla erotettu vanhasta Pesolasta ja osa rakennuskannasta on siirretty uusille tonteille. Päärakennukset ovat 1920-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.958501266,24.287619984 62.959117646,24.289168319 62.959440190,24.292981924 62.957320694,24.299220317 62.955308095,24.293847746 62.956099538,24.290635342 62.958501266,24.287619984" ;
        poi:history       "Maaselän vedenjakajaseudulla sijaitseva Soini sai pysyvän asutuksen vasta 1560-luvulla Pohjanmaan ja Savon suunnista. Soiden, latvajokien ja kankaiden hallitsemalla ylängöllä sijaitsevan alueen väkiluku kasvoi hitaasti. Myöhemmin viljelyn ohelle tuli tervanpoltto ja tukinuitto. Soini oli 1700-luvulta 1900-luvun alkuun Pohjanmaan huomattavimpia tervapitäjiä. Pitäjän alueella on yli 500 tervahautaa. \r\n\r\nPesola oli kruunun uudistila, joka perustettiin Kuninkaanjoen kylän takamaille 1816. Vielä 1920-luvulla Pesolassa oli runsas rakennuskanta. Osa rakennuksista on siirretty naapuritiloille Mäki-Pesolaan ja Puntoseen uusien päärakennusten rakennusmateriaaliksi. Pesolan tila oli ympärivuotisesti asuttu vuoteen 1975 saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k759 ;
        poi:poiType       poio:tuulimylly , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4143" ;
        skos:prefLabel    "Pesolan mäen taloryhmä"@fi .

[ dcterms:description  "Muistelijan lapsuudenkoti oli Iso Roobertinkatu 6:ssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4228> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6432>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8984>
        dcterms:modified  "2010-04-08T14:16:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i395>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki nights" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7281> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i394> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9143> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-nights" .

rky:p1458  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.374789431,23.109591717 61.375428773,23.108290059 61.376308746,23.109684597 61.376671527,23.110144779 61.376984655,23.110446622 61.376902722,23.111326440 61.376858267,23.111942964 61.376781637,23.112810372 61.376571380,23.112554415 61.376207329,23.112247305 61.375836717,23.111905484 61.375537557,23.111695980 61.375443286,23.111554918 61.375261008,23.111095919 61.375115753,23.110749720 61.374966895,23.110274681 61.374789431,23.109591717" ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5167" ;
        skos:prefLabel    "Salokunnan kirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Kallio, Alppila ja Vallila muotoutuivat Kalliolan setlementin keskeiseksi toimialueeksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8708> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i729>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kirka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Babitzin, Kirill" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/729" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7146>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:45+0300" .

rky:p1100  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kangasniemen kirkonkylässä on tyypillinen maantiehen tukeutuva perusrakenne. Sen keskeinen tekijä on kirkonkylän halki kulkevan maantien vanha linjaus, jonka varrella on eri-ikäisten liikerakennusten rivistö. Maantien päätepisteenä ja kirkonkylän maamerkkinä kohoaa kirkko ympäristöineen. Sisävesiliikenteen merkityksestä kertoo satamaranta puistomaisine vyöhykkeineen. \n\nPuulaveteen työntyvän niemen tyvessä oleva kirkko sekä kahdeksankulmainen kellotapuli ovat taajaman tärkeita visuaalisia ja historiallisia elementtejä. Kirkko on itäsuomalaisen kahtamoisen perinnettä jatkava kulmaulokkeinen ristikirkko, jonka ulkoarkkitehtuuria hallitsee korkea aumattujen ristivarsien yläpuolelle kohoava telttakatto. Kirkkosali, johon täyskorkeat kulmaulokkeet on sulautettu, on pohjaltaan neliömäinen. Sidehirret, ja niihin liittyvät ohuet pilarit, kannattavat sisäkaton laajaa kupolimaista keskiosaa. Ristivarsissa on lehterit.  B.A. Godenhjelmin  maalaama Ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu on vuodelta 1850.\n\nKirkkoaukean laitaan rakennettu uusi kunnantalo jatkaa kunnallishallinnon historiaa. Sataman tuntumassa on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema rukoushuone. Tiemaisemaan kuuluu myös harmaakivinen, kivirakentaja Långstenin 1913 muuraama pitäjänmakasiini."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.990200852,26.642494916 61.990213457,26.641370698 61.990499572,26.641401166 61.990550915,26.642786081 61.991227584,26.643252532 61.993547933,26.646570090 61.993200961,26.647587801 61.992665245,26.649350759 61.991741647,26.648550635 61.990918081,26.648757975 61.990657967,26.646994885 61.990472918,26.646335675 61.990393003,26.645727974 61.990374607,26.645587798 61.988562749,26.644972743 61.988284778,26.648117582 61.983783458,26.646244470 61.984013815,26.643168131 61.990343138,26.645323591 61.990227939,26.643771031 61.989528797,26.643745370 61.989003791,26.643515116 61.988382942,26.643049298 61.987966592,26.641804440 61.987584024,26.641302188 61.986740863,26.640906721 61.986281152,26.641317524 61.985870144,26.642132952 61.985394197,26.642408899 61.983994955,26.642019961 61.984025848,26.641681757 61.985488631,26.642069924 61.985742537,26.641931923 61.986248502,26.640980033 61.986819493,26.640601754 61.987503627,26.640965245 61.987933679,26.641365586 61.988333802,26.642475749 61.988684857,26.643045761 61.989272776,26.643341831 61.990218580,26.643381442 61.990200852,26.642494916" ;
        poi:history       "Kangasniemen kylä muodostui 1600-luvulla Toivarien tiloista ja kappalaispappilan maista. 1800-luvun alkupuolella kylässä oli kirkon lisäksi kappalaisen pappila ja maantien varrella muutama rakennus. Varsinainen kirkonkylä kirkon ympärille alkoi muodostua vasta 1800-luvulla ennen muuta kunnallishallinnon organisoinnin ja maakaupan vapautumisen jälkeen. Pitäjänmakasiini on järjestyksessä viides; edelliset makasiinit oli rakennettu vuosina 1757, 1805, 1809 ja 1861.\r\n\r\nKangasniemi perustettiin Pieksämäen kappeliksi 1573 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi 1654. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Kirkko ja kellotapuli rakennettiin kirkonrakentaja Matti Salosen johdolla ja vihittiin käyttöön 1815. Lääninarkkitehti Alfred Cavénin suunnittelemassa korjauksessa 1890 kirkkosalin seinät ja holvi laudoitettiin, kiinteä sisustus uusittiin, ikkunat laajennettiin, ulko-ovien eteen tehtiin eteishuoneet. Vuonna 1935 sisätila muutettiin perusteellisesti arkkitehti Yrjö Waskisen piirustusten mukaan. Vuosina 1971-1972 tehdyssä arkkitehti Heikki Elomaan suunnittelemassa korjauksessa kirkon ulko- ja sisäarkkitehtuuri palautettiin vuoden 1890 asuun. Penkit uusittiin. Kirkon ulkoväritys uusittiin 1993."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k213 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:tie , poio:makasiini , poio:hautausmaa , poio:katu , poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4170" ;
        skos:prefLabel    "Kangasniemen kirkon ympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8721>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kirkkokatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1713424489323" ;
        wgs84:long        "24.9576262480117" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kirkkokatu-5" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9196>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Deja Voodoo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9196" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9435>
        dcterms:modified  "2010-10-14T14:30:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6931>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1781>
        dcterms:modified  "2010-12-21T16:08:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1781795~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1835067~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7241> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6625>
] .

rky:p1360  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tampereen Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merkittävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallisesti kerroksellisen, mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan.\n \nYli kilometrin mittainen Hämeenpuisto johtaa esplanadi-tyyppisenä katuna Tampereen kaupungin kannaksen halki Näsijärveltä Pyhäjärvelle.\n\nHämeenpuiston neljä suoraa puurivistöä koostuvat lehmuksista ja vaahteroista. Puiston varrelle sijoittuu runsaasti merkittävää rakennuskantaa, 1800-1900-luvun vaihteen kouluja ja tehdasyhtiöiden rakennuksia, 1880-1980 välisenä aikana rakennettuja julkisia rakennuksia sekä 1900-luvun asuinkerrostaloja. Puiston puolivälissä, Hämeenkadun länsipäässä, on uusgoottilainen Aleksanterin kirkko (Decker 1881) ja sitä ympäröivä Pyynikin kirkkopuisto. Hämeenpuistoa reunustavat lisäksi mm. Laivayhtiön talo (Federley 1908, Tiitola 1939), Länsipuisto (Kallio 1927), Amurinlinnan kortteli (Bryggman 1950-54), Finlaysonin pikkupalatsi (Thesleff 1897), pääkirjasto Metso (Pietilät 1986), Tuulensuu (Strömmer 1928), Aleksanterin koulu (Sjöström 1873, Calonius 1886, Lönn 1903), Työväentalo (Tiitola 1899, Pettersson 1905, Heikki Kaartinen 1912, B. Strömmer 1930), Tampereen Työväen teatteri (arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatinen 1985), Pyynikin koulu (Lönn 1899, 1931) ja Klingendahlin tehdasrakennus (Petterson 1897, 1904, 1905). \n\nHämeenpuiston veistoksiin lukeutuvat mm. Viktor Janssonin Vapaudenpatsas (1921), Lauri Leppäsen Minna Canthin patsas (1951) ja Heikki Varjan Uutinen (1981). Hämeenpuiston päätteitä, Näsinpuistoa ja Eteläpuistoa, koristavat sen merkittävimmät veistokset: Emil Wikströmin Näsinpuiston suihkukaivo (1913) ja Eteläpuistossa Wäinö Aaltosen Osuustoimintamonumentti (1950)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.491067817,23.752473122 61.496017897,23.750903737 61.495930174,23.749937647 61.496852494,23.749699333 61.496489049,23.744929031 61.497772182,23.744560889 61.497549087,23.749341642 61.498658164,23.748993712 61.498724506,23.750095135 61.503129956,23.748840800 61.503307803,23.751502875 61.502854157,23.751726070 61.500463704,23.752498093 61.491104915,23.755432806 61.490358947,23.755633772 61.490161420,23.754356288 61.490198428,23.752904486 61.491067817,23.752473122" ;
        poi:history       "Hämeenpuisto hahmoteltiin ensimmäistä kertaa C. L. Engelin laatimassa asemakaavassa 1830. Tuolloin puistokatu sijoittui kaupungin rakennetun alueen länsirajalle ja sen tehtävänä oli estää palojen leviäminen kaupungin uuden ja vanhan osan välillä. Uusi osa, samoin kuin Engelin kaavan osoittama Esplanadi, sijoittui osin kaupunkilaisten viljelysten eli plantaasien alueelle. Plantaasit peruutettiin kaupungille ja 1850-luvulta alkaen nykyisen Hämeenpuiston vartta ryhdyttiin rakentamaan Engelin asemakaavan mukaan. Tonttialueen ja kaupunkilaisten plantaasien välinen alue oli ollut asuttua jo ennen vuotta 1810.\r\n \r\nVuoden 1865 tulipalossa nykyisen Hämeenpuiston keskivaiheilta tuhoutui puisto- sekä tonttialuetta. Arkkitehti C.A. Edelfelt laati tulipalon jälkeen asemakaavan, joka levensi puiston nykyiseen 60 metriin. Puiston vanhin osa istutettiin 1875-1879 kaupunginpuutarhuri K.J. Gauffinin johdolla Satamakadun ja Puuvillatehtaankadun välille. 1800-luvun lopulla nuoren teollisuuskaupungin istutukset kilpailivat tasollaan Helsingin ja Turun kanssa. Puistoa jatkettiin myöhemmin ja se ulottui 1903 mennessä Eteläpuistoon. Kauppakadun ja Puuvillatehtaankadun välille istutettiin vaahteroita ja Hämeenkadusta etelään lehmuksia. Kokonaisuudessaan puisto valmistui 1909. \r\n\r\nPuuvillatehtaankadun ja Näsijärvenkadun välille perustettiin 1917-1919 lasten leikkipuisto, joka uudistettiin oleskeluaukioksi 1990-luvulla. Puiston nimi vaihdettiin 1936 Esplanadista Hämeenpuistoksi. Puistoa uusittiin jo ennen sotia ja viimeiset keskirivin puut poistettiin 1947. Hämeenkadun ja Eteläkadun välillä tehtiin nuorennusleikkaus 1956 ja puita kaadettiin tautien vuoksi 1970-luvulla. Puuston uusimista on jatkettu 1990- ja 2000-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:teatteri , poio:seurantalo , poio:teollisuusrakennus , poio:katu , poio:asuinrakennus , poio:kulttuurirakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4502" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenpuisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8981>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Harma, Olli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8981" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Näin hänet tänä aamuna Itiksessä, edessä Sivuraiteen. Heikon näköisenä, pukeutuen villatakkiin ja farkkuhameeseen" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9314> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9695>
        dcterms:modified  "2011-06-28T15:32:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i631>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kesä Sörnäisissä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i630> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i159> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9376> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kesa-sornaisissa" .

rky:p61  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korteniemen metsänvartijan tila on tyypillinen, hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt pientila, joka kuvastaa valtion metsätalouden harjoittamista 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.\n\nKorteniemen entinen metsänvartijan tila sijaitsee Liesjärveen pistävässä niemessä, Tammelan Letkun kylän takamailla. Seudulla, joka on muodostettu Liesjärven kansallispuistoksi, on harjoitettu kaskeamista.\n\nTilan 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta peräisin oleva rakennuskanta käsittää paritupatyyppisen asuinrakennuksen lisäksi pienten peltojen ympäröimät talousrakennukset, karjarakennuksen, tallin, kalustovajan, saunan ja savusaunan, halkovajan, ladon, riihen, makasiinin, maakuoppakellarit, perunakuopan, tervahaudan, miilun ja jäävaraston. Tilakeskuksen rannassa on kivikautinen asuinpaikka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.656196243,23.896468404 60.654445380,23.900941639 60.653188027,23.900945403 60.651687566,23.899634245 60.651478834,23.898319035 60.651615174,23.895475359 60.651750270,23.893977176 60.655571345,23.892374741 60.656196243,23.896468404" ;
        poi:history       "Korteniemen uudistila muodostettiin 1792, kun Letkun kylän Heikkilän talosta erotettiin isonjaon yhteydessä ns. liikamaina sen itäiset, Korteniemeksi kutsutut alueet. Liikamaalle jäi vanha torppa, josta tuli kruunun uudistila. Uudistila joutui 1800-luvun alussa koko muun kulmakunnan kanssa Turpoon sahan omistukseen. Korteniemestä tehtiin torppa 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nTurpoon sahan maat siirtyivät torppineen, maineen ja metsineen valtiolle 1878. Sahalta ostetut alueet yhdistettiin Metsähallituksen Lopen hoitoalueeseen ja alueesta muodostettiin Wahteriston kruununpuisto. Korteniemestä tehtiin Kyynärän vartiopiirin metsänvartijatila. Sahan viimeisestä torpparista tuli metsänvartija, jonka tehtäviin kuului kruunun metsien valvonta, metsänhoitajan avustaminen, hakkuiden valvonta ja petoeläinten hävitys. \r\n\r\nMetsänvartijantilan tilakeskus siirrettiin Metsähallituksen toimesta nykyiselle paikalleen 1880-luvun puolella, ja viljelykset raivattiin rakennusten ympärille. Toinen rakennusvaihe oli 1900-luvun alkupuolella, jolloin tilalle rakennettiin uusia talousrakennuksia. Korteniemen puutarha perustettiin 1910-luvulla.\r\n\r\nLiesjärven kansallispuisto muodostettiin vanhoista valtionmaista 1956 ja 1981. Aluetta laajennettiin 2000."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k834 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1923" ;
        skos:prefLabel    "Korteniemen metsänvartijan tila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Välikangas Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7142> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8737> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8731> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7392> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8732> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8740> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8739> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8741> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8733> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8738> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7143" .

<http://example/upload-base/#metadescription_538>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9432>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mauri Paasilinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjailijat_kirjailijaesittely.asp&recID=103" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9432" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7642>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:21:31+0300" .

koko:p49570  dc:created  "2012-05-28T11:57:16.826+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:57:16.913+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "school"@en , "koulu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7737>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Arvo Turtiainen - elämää ja ystäviä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i947> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7738> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7740> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7739> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7741> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7719> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7737" .

[ dcterms:description  "Kirjan luvussa \"Puhelintyttö numerossa 43 021\" kerrotaan Minna Craucherin surmasta 8.3.1932." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3484> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7663>
] .

rky:p294  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nuutilan kylätien varrella on hyvin säilyneitä ja ehjiä talonpoikaisia pihapiirejä. Kylä sijaitsee kahdella kapealla luode-kaakko -suuntaisella moreeniselänteellä.\n\nParhaiten on säilynyt Pietulan (Varvari) rakennusryhmä, joka on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Pihapiirissä on vanhoja aittoja. Nuutilan Pekkalan (Poikientalo) päärakennus on rakennettu 1885 ja 1910-luvulla. Harjun ja Lamminselän pihapiireissä on vanhoja talousrakennuksia. Lamminselän päärakennus on 1890-luvulta. Nuutin tilalla on poikkeuksellisen vanha 1806 rakennettu navetta. Pellot ovat talojen yhteydessä ja ne noudattelevat harjanteen suuntaa. Kylän rungon muodostava Suonenjoelta kulkeva maantie on rakennettu 1905."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.546249584,27.167226333 62.551736260,27.157096708 62.561037013,27.146004179 62.562124649,27.150219551 62.560364273,27.162670292 62.556865457,27.167625877 62.547284058,27.171822780 62.546249584,27.167226333" ;
        poi:history       "Nuutilan kylän alue oli takamaata, jota kaskesivat 1500-luvulla Virtasalmen Längelmäen kylän Hurskaiset. Ensimmäinen maininta Nuutilan kylästä on 1635 maakirjassa, jossa Nuutti Nuutisen ilmoitetaan asuneen Jäpinahontausrannalla. Kaskeaminen säilyi pitkään elinkeinona kuivalla, etupäässä moreenia ja kalliota sisältäneellä harjanteella. Nuutilan kylässä oli 1775 edelleen vain yksi talo. Kylän nykyiset tilat ovat syntyneet ilmeisesti 1800-luvulla talojen jakamisen mahdollistaneen isonjaon jälkeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k778 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1087" ;
        skos:prefLabel    "Nuutilan kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9692>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Stewen, Riikka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.teos.fi/fi/kirjailijat/index.php?sub=2&id=270" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9692" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1106>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "Tulevaisuus"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "2020-01-01T00:00:00" , "2999-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "Tulevaisuus"@fi .

rky:p628  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Köyliönjokilaakson ympäryskylät edustavat sijoittumiseltaan ja rakenteeltaan perinteistä maanviljelykseen liittyvää asutusta. Kylät ovat sijoittuneet nauhamaisesti Köyliönjoen laakeaa viljelysmaisemaa kiertävän maantien varrelle, tonttimaat kiinni toisissaan. Kylien rakennuskannassa kuvastuu 1800-luvun lopulla maataloudessa tapahtunut suuri muutos: siirtyminen yhä enemmän karjatalouteen, viljelysmenetelmien kehittyminen ja rautatien tuoma edistys.\n\nKiukaisten kirkonkylän pohjoispuolella avautuu Köyliönjoen halkoma suuri, yhtenäinen viljelysmaisema, jonka ympärillä olevilla saarekkeilla ja harjanteilla ovat Kiukaistenkylän, Harolan, Laihian ja Köylypolven kylät vanhoine rakennuksineen. \n\nLaihian kylän Erkkilän, Isotalon ja Järvenpään tilakeskukset ovat keskittyneet kahdelle peltojen keskellä olevalle mäelle. Köylypolven kylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa Knuutilan, Kuusiston ja Iso-Kallin tiloilla. Päärakennukset ja keskeiset talousrakennukset ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Harolan kylän tilakeskukset ovat hajaantuneet maantien varsilla oleville mäkialueille. Kleemolan, Kylä-Katilan, Mäki-Katilan, Vainionmäen ja Haukiojan tiloilla on säilynyt talonpoikaista rakennuskantaa.  Kiukaistenkylän asutus on keskittynyt maantien varrelle, harjanteen rinteeseen. Jaakkolan, Mäki-Jaakkkolan ja Mäki-Pereen päärakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta. \n\nEtelässä maisemallisen kiintopisteen peltoaukion reunalla muodostaa kirkonkylän tornillinen ristikirkko hautausmaineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.216137538,22.078923771 61.218451616,22.076108385 61.221125397,22.060574232 61.232162057,22.056149237 61.246183919,22.057446575 61.251854822,22.067201640 61.251940318,22.075680025 61.255095432,22.084636593 61.254858162,22.094649587 61.251836694,22.103482022 61.245314476,22.111361656 61.239163766,22.112799027 61.234538102,22.112966598 61.231135905,22.109786614 61.229445229,22.096314068 61.225882925,22.093974016 61.220439137,22.101638917 61.218821350,22.099598659 61.217176012,22.086920718 61.216612226,22.087003427 61.215673317,22.085933005 61.215038429,22.082462028 61.215732884,22.082191152 61.216422015,22.081113727 61.216137538,22.078923771" ;
        poi:history       "Köyliönjokilaakson mäki- ja harjannealueille keskittyneet Köylypolvi, Laihia, Kiukaistenkylä ja Harola asutettiin myöhäiskeskiajalla, mikä saneli talojen sijoittumisen mäkikumpareille. 1560-luvulla kylissä oli yhteensä 16 taloa.\r\n\r\nKiukaisten kirkko valmistui 1761 Lapin pitäjän Job Höckertin ja Tukholman yli-intendentinviraston piirustusten mukaan. Kirkkoa laajennettiin ja siihen lisättiin torni 1846 arkkitehti P.J. Gylichin laatimien suunnitelmien pohjalta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:kirkkorakennus , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1978" ;
        skos:prefLabel    "Köyliönjokilaakson ympäryskylät"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_440>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1353678~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7997>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pacius, Fredrik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7997" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Anni laskeutui kirjastolle. Viiden säteiskadun leikkauksessa. Mikään ei näyttänyt muuttuneen, vaikka se sanottiin uusitun. Tummatiiliset kuoret, tiivis kuin paketti. --- Remontin kunniaksi erityisvalaistu kirjasto esitteli kauhtuneita päällyshepeniään kuin joku rokokoorouva.\" (s. 116-120)" ;
  dcterms:description            "Anni poikkeaa remontin jälkeen uudelleen avatussa kirjastossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1548> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591>
] .

rky:p888  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Aurajokisuun poikkeuksellisen pitkä satama- ja merenkulkuhistoria alkaa Turun linnan perustamisesta. Turun kaupunkikuvassa keskeinen Aurajokisuu on 1800-luvun lopulta 1980-luvun lopulle rakentunut teollisuusrakennusten, laitureiden, telakkanostureiden ja muiden satama-, telakka- ja teollisuusalueen toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakennelmien monipuolinen ja ajallisesti kerrostunut kokonaisuus. Se ilmentää paitsi merenkulun historiaa, myös Turun ja koko maan toisen maailmansodan jälkeistä laivanrakennusteollisuuden kasvua ja kukoistusta.\n\nJokisuun teollisuushistoriallisesti merkittävät kiinteistöt muodostavat arvokkaita näkymiä Turun kaupunkikuvassa ja Aurajoen kulttuurimaisemassa. Teollisen toiminnan vähennyttyä satama- ja teollisuusalueen käyttö on muuttunut hallitusti.\n\nAurajokisuun satama- ja teollisuusalueen rakentuminen nivoutuu laivanrakennus- ja konepajateollisuuteen, jonka keskeinen osa on Oy Crichton-Vulcan Ab:n (Wärtsilän) konepaja- ja telakka-alue. Telakka on ollut lajissaan Suomen suurin. Telakkakokonaisuuteen kuuluvat Aurajoen itärannalla useassa osassa vuodesta 1846 lähtien rakennettu, nykyasunsa 1925 saanut Crichton & Vulcanin puinen asuinrakennus, 1873 valmistunut punatiilinen konttori- ja asuinrakennus sekä 1966-1970 rakennettu Wärtsilän entinen ammattikoulu ja konepaja. Viimeksi mainitut on muutettu asuin- ja liikekäyttöön. \n\nLaivanrakennusteollisuuteen liittyvät köysitehtaat ovat oleellinen osa Aurajoen jokisuun teollista historiaa. Itärannan tehdaskiinteistöihin kuuluu Manilla, jonka vanhimmat osat ovat 1866 perustetun viinatehtaan, Aura Ångbrännerin aikaiset polttimo, mallastamo ja varasto sekä 1875 valmistunut asuinrakennus. Manillan köysitehdas on toiminut paikalla vuodesta 1929 1980-luvulle. Köysitehtaan tehdasrakennukset ovat vuosilta 1947-1951.\n\nWärtsilän funktionalistinen, vaaleaksi rapattu nelikerroksinen toimistorakennus ns. Valkoinen talo vuodelta 1937 on arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema. Rakennusta on laajennettu 1951 ja 1958 ja korotettu 1965. Viereinen komea punatiilinen konepajahalli on rakennettu 1938-1958. Satama-alueella on kaupungin kaasulaitoksen kaasukellon suojarakennus vuodelta 1912 ja kaasupallo vuodelta 1936. Sulkutelakka-allas on rakennettu 1937 ja muut rantalaiturit pääosin 1950-1960-luvulla. Aurajokisuussa seisoo kolme kookasta telakkanosturia, joista kaksi on telakka-altaan tuntumassa, kolmas entisen konepajarakennuksen edessä joen rannalla.\n\nAurajoen itärannalta länsirannalle työläisiä kuljettanut kaupunkilautta Föri on rakennettu 1903. Länsirannalla sijaitseva, arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema funktionalistinen 270 metriä pitkä köysiratarakennus vuodelta 1934 on rakennustyyppinä ainutlaatuinen koko maassa ja sillä on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys Linnankadun varressa. Kaksi 1928 rakennettua telakkahallia ja köysitehdas on otettu onnistuneesti opetus- ja kulttuurikäyttöön Turun ammattikorkeakoulun kulttuuriyksikölle. Myös länsirannan punatiilisissä Auran Panimon ja kaakelitehtaan tiloissa on uutta toimintaa, harrastus- ja toimistotiloja ja opiskelija-asuntoja. \n\nLinnankadun varressa olevan Turun sähkölaitoksen yksikerroksinen tiilirakennus vuodelta 1908 on rakennettu saksalaisen AEG:n suunnitelmin. Korjauksen (1921) on suunnitellut arkkitehti A. Nyström. Myöhemmin rakennusta on laajennettu ja 1960-luvun alussa sen viereen on rakennettu nykyinen voima-asema. \n\nTorpedohalli vuodelta 1935 on rakennettu sukellusvenetelakaksi. Vuonna 1894 valmistuneen tiilisen kruununmakasiinin ja viereisen osuuskaupan varaston tiloissa toimivan Forum Marinumin edessä on museoituna itärannalta siirretty 1947-1948 nosturi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.440810165,22.243900666 60.441572008,22.245637341 60.442006140,22.246599311 60.441568489,22.247491227 60.442612964,22.249588661 60.441417921,22.251158290 60.441353477,22.250995539 60.440880142,22.249828819 60.440950188,22.249652257 60.440703101,22.248898265 60.440176248,22.249682319 60.439789622,22.248639715 60.439615271,22.248894724 60.439405366,22.248262608 60.439274263,22.247568532 60.439182188,22.247332397 60.438982369,22.246874589 60.439030025,22.246730873 60.439016981,22.246572335 60.439232328,22.246148757 60.438908828,22.245514238 60.438216660,22.246496010 60.437544014,22.244519803 60.437339482,22.243970864 60.436679697,22.244188000 60.436643244,22.245170389 60.436345480,22.245177817 60.436165930,22.245324768 60.435858178,22.244313559 60.436089468,22.244024100 60.435682898,22.242638968 60.436107268,22.242065623 60.434991500,22.238573502 60.434553182,22.235202071 60.433634550,22.233393259 60.433383176,22.233864304 60.433147476,22.233440579 60.432457222,22.230816355 60.432656006,22.230208211 60.432975013,22.230294025 60.435136377,22.235380056 60.436244281,22.239017022 60.439628419,22.245840410 60.440029193,22.245175177 60.439767837,22.244616356 60.440154402,22.243757597 60.439748576,22.242863313 60.439053368,22.241391711 60.437663078,22.238604001 60.437421678,22.238131193 60.438000831,22.237300007 60.438176893,22.237731219 60.438734827,22.237487894 60.438928699,22.238110121 60.439077998,22.237969954 60.439248595,22.238532422 60.439111686,22.238697189 60.439374647,22.239541202 60.439075985,22.240013512 60.439547624,22.241210758 60.440810165,22.243900666" ;
        poi:history       "Turun satama sijaitsi Turun linnan suojassa jokisuussa ja ylempänä jokivarressa ainakin linnan perustamisesta lähtien. Linnan tuntumassa harjoitettiin laivanrakennustoimintaa ainakin jo 1500-luvun alkupuoliskolla. \r\n\r\nSuurimittakaavaisempi laivanrakennus alkoi 1700-luvulla ja myöhempien telakoiden paikalla toimivat tuolloin ainakin Wechterin telakka joen itärannalla ja C.F. Fithien telakka länsirannalla, köysitehtaan alueella. Niistä kehittyi ja täydentyi 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen suuria teollisuusyrityksiä.\r\n\r\nKonepajatoiminta alkoi Aurajokisuussa 1840-luvulla. Konepaja siirtyi englantilaisen William Crichtonille, jonka aikana yritys kasvoi Turun suurimmaksi ja laivateollisuudessa alkoi uusi aika; yrityksen tärkeimpiä tuotteita olivat raudasta valmistetut alukset, höyrykoneet ja höyrykattilat.\r\n\r\nAb Crichtonin ja sen kilpailijan Oy Vulcan Ab:n yhteenliittyminen 1924 vahvisti jo ennestään vahvaa telakkateollisuutta. Yhtiöstä kehittyi Turun merkittävin teollinen yritys ja maan suurin telakka. Myöhemmin yritys siirtyi osaksi Wärtsilää. Wärtsilän telakka laajeni 1900-luvun kuluessa koko Aurajokisuulle.\r\n\r\nSatama-alueen sulkutelakka louhittiin kallioon 1934-1937 Suomen laivaston sukellusveneiden rakentamista varten. Toisen maailmansodan sotakorvausalusten ja niitä seuranneen idänkaupan ansiosta tuotanto kasvoi, telakalla oli 1952 yli 3000 ja 1960-luvun alussa yli 4000 työntekijää. Telakkaa uusittiin suurempia aluskokoja varten 1950-1960 -lukujen vaihteessa, jolloin myös rakennettiin rannan kolme nosturia viereisellä Crichton-Vulcanin konepajalla (vuodesta 1965 Wärtsilän Turun telakka). Telakka-alue oli kuitenkin jo saavuttanut kasvunsa rajat ja uusi, edelleen toimiva telakka rakennettiin Turun Pernoon 1970-luvulla. Viimeinen osa Turun vanhaa telakkaa lopetti toimintansa 1988. Aurajoen laivanrakennusteollisuus päättyi, kun dieselmoottoritehdas sulkeutui 2004.\r\n\r\nLaivanrakennuksen päätyttyä alkoi alueen uuden maankäytön suunnittelu. Aurajoen länsirannan suunnittelusta järjestettiin kilpailu 1987. Voittaneen ehdotuksen mukaan telakka-alueelle tuli rakentaa asuinkerrostaloja ja säilyttää vanhat teollisuusrakennukset kulttuurikäyttöön kunnostettuina. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio Oy suunnitteli kahden vanhan telakkahallin ja köysitehtaan rakennusten muutoksen kulttuuritiloiksi 1990-luvun kuluessa. Kutsukilpailun itärannan eli ns. Telakkarannan asuntorakentamisen lähtökohdista voitti arkkitehtitoimisto Gullichsen Vormala Ky 2005."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:tuotantorakennus , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4095" ;
        skos:prefLabel    "Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6159>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Lasipalatsin kellotorni" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Olen yrittänyt selvittää, milloin Lasipalatsin takana oleva kellotorni on rakennettu ja onko se vain kellotorni, vai onko sillä myös joku muu tarkoitus? Kuuluuko se osana Lasipalatsiin vai vanhaan linja-autoasemaan? Ainoa mitä olen löytänyt netistä on muistaakseni vuonna 1950 otettu kuva, kun en keksi mikä tornin nimi voisi olla. Kellotorni liittyy Lasipalatsin rakentamiseen. Hilkka Högströmin kirjoittama Lasipalatsin historiikki seikkaperäisine lähdeluetteloineen löytyy Lasipalatsi.fi-sivuilta.  Siitä käy selville, että Lasipalatsi rakennettiin vuosina 1935-36. Linja-autoasema avattiin syyskuussa 1935, mutta basaarin ja linja-autoaseman välinen laituripiha viimeisteltiin vasta Lasipalatsin valmistumisen jälkeen. Lähtölaitureiden keskelle tuli savupiippu paisuntasäiliöineen ja maan alle lämpö- ja voimakeskus. Piippu toimi kello- ja valaisintornina neljään ilmansuuntaan osoittavien kellojen valaisimien ansiosta. Jäteastiat sijoitettiin alkujaan piipun ympärille. Niitä suojaamaan rakennettiin noin puolitoistametriä korkea umpibetoniaita, joka on sittemmin (1970-luvulla?) purettu." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6646> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.lasipalatsi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=22&Itemid=45" , "http://nettikamera.lasipalatsi.fi/view/view.shtml?imagePath=/mjpg/video.mjpg&size=1" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lasipalatsin-kellotorni" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8353>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1083861~S9*fin> .

rky:p530  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Elimäen kulttuuriympäristö on poikkeuksellisen ja laajan maanomistushistorian muovaama. Kymenlaakson laajin yhtenäinen viljelysaukea, joka levittäytyy kuivatun Elimäenjärven alueella, on historiallisesti ja maisemallisesti kiinnostava. Elimäen kirkko on maamme ensimmäisiin kuuluva puinen ristikirkko.\n\nElimäenjärven ympärille 1600-luvulla muodostuneet kartanot ovat kuuluneet Getrud von Ungernille lahjoitettuun suureen maaomaisuuteen. Moision, Peippolan ja Mustilan kartanot ovat säilyttäneen kartanokulttuurista kertovan ympäristönsä ja osin rakennuskantansa.\n\nMoision kartanon kaksikerroksinen, tiilestä muurattu empirerakennus on tiettävästi Engelin ensimmäinen Suomessa suunnittelema maaseudun säätyläisrakennus. Säilyneen kustannus- ja materiaaliarvion mukaan rakentaminen on aloitettu 1818. Pohjakaavassa herättää huomiota kulmaukseen sijoitettu sali. Rakennuksen ensimmäinen kerros on rustikoitu ja toinen sileäksi rapattu. Fasadijäsentely keskittyy pilastereiden jäsentelemiin keskirisaliitteihin.\n\nPeippolan kartano sijaitsee vuosisatoja vanhalla puistoalueella aivan Elimäen keskustassa. Yksikerroksinen, hirsirunkoinen päärakennus on Theodor Höijerin suunnittelema ja rakennettu 1847. Hämeenkylän kartano sijaitsee Teutjärven rannalla vanhassa puistoympäristössä. \n\nElimäenjärven muinaista rantaviivaa noudattelevan kuivatusuoman ja Hongistonjoen länsipuolella olevat kylät, Hongisto, Huitila ja Kesola, jotka vielä 1800-luvun lopulla kuuluivat Mustilan kartanon alaisuuteen, muodostavat viljelyksineen ja tiiviisti rakennettuine pihapiireineen ja tuotantorakennuksineen kokonaisuuden, joka kuvastaa oivallisesti itsenäisen Suomen maatalouspolitiikkaa sekä kertoo sotien jälkeen harjoitetusta maatilojen rakentamisen ohjauksesta ja tyyppirakentamisesta. Peltoaukealla sijaitsevien maatilojen usein kuusiaitojen ympäröimä rakennuskanta on etupäässä uutta, 1960-luvun jälkeen valmistunutta, mutta yhtenäistä ja aikaansa hyvin kuvastavaa.\n\nElimäen kirkonkylä sijoittuu Elimäenjärven etelärannalle. Kirkko vanhoine tarhoineen on jäänyt keskustaajaman tiiviin asutuksen keskelle. Kirkon ristivarsien vesikatot ovat aumatut siten, että päätylappeet ovat sivulappeita jyrkemmät. Sakaristo sijaitsee pohjois- ja itäristin välisessä kulmauksessa. Kirkkosalia kattaa viisi keskenään tasakorkeaa ja tasalakista keskirenkaalla ja ruoteilla varustettua holvikupua. Kirkon kiinteän sisustuksen keskeiset osat ovat Elimäen läänityksen haltijan Casper Wreden ja hänen vaimonsa Sofia Taube lahjoittamat. Niihin kuuluvat barokkityylinen kuoriaita vuodelta 1666, alttarilaite tauluineen vuodelta 1632 sekä saarnastuoli.\n\nKirkkoa vastapäätä keskustaa halkovan kadun toisella puolella sijaitseva 1790-luvulla rakennettu kellotapuli on tehty ainoastaan kelloja varten, minkä takia siitä puuttuu korkea pohjakerros. Vuoteen 1885 käytössä olleessa kirkkotarhassa on Moision, Mustilan ja Myllylän kartanot omistaneiden af Forsellesien sukuhaudat sekä Hämeenkylän kartanossa asuneen vara-amiraali Adolf Etholénin perheen hauta. Kiviaita on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta.\n\nElimäen kotiseutumuseoalue, jonka rakennukset kuvaavat elimäkeläistä rakentamista, sijaitsee Teutjoen rannalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.738471196,26.418848449 60.759083881,26.447980851 60.760228386,26.465511623 60.761987488,26.468082611 60.764587088,26.482017142 60.757602546,26.500770285 60.746370429,26.488180665 60.743264394,26.488076800 60.736806009,26.500736943 60.718527080,26.484012938 60.720673820,26.470468540 60.720150884,26.461880402 60.720469305,26.456924095 60.721333686,26.452226961 60.721355861,26.448465297 60.721984850,26.445959623 60.722111910,26.440353831 60.722668194,26.437500502 60.723782098,26.435142740 60.725055132,26.433892304 60.731495265,26.432491130 60.733259334,26.431751890 60.736111298,26.425898358 60.738471196,26.418848449" ;
        poi:history       "Elimäenjärven ympärille keskittyi tasankoalueen vanhin asutus, ja uuden ajan alussa seutu oli vakiintunutta peltoviljelyaluetta. Pyhtään seurakuntaan kuuluneen alueen ensimmäinen kappelikirkko lienee rakennettu 1570-luvulla nykyisen Elimäen kirkon läheisyyteen, Elimäenjärven eli Kirkkojärven etelärannalle. Elimäen kirkko rakennettiin joko 1638 tai rakennusmestari Petter Lohmanin johdolla 1678.\r\n \r\nEnsimmäiset läänitykset Elimäeltä annettiin 1500-luvulla, mutta ne jäivät useimmiten lyhytaikaisiksi. Kartanokulttuuri juontaa juurensa 1600-luvun alkuun, jolloin Kaarle IX lahjoitti Elimäen pitäjän Gertrud von Ungernille, kuninkaan hengen pelastaneen Henrik Wreden leskelle. \r\n\r\nMatalan ja ruohottuneen Elimäenjärven eli Kirkkojärven kuivatus alkoi 1860-luvulla. 1910-luvulla jatkettiin järven kuivatusta Mustilan kartanon isännän aloitteesta. Lopullisesti järvi kuivattiin viljelysmaaksi 1948, kun siirtoväelle tarvittiin uutta viljelysmaata. Toimenpiteellä saatiin 350 hehtaaria peltomaata."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2022" ;
        skos:prefLabel    "Elimäen kartanot ja viljelymaisema (Elimäen järvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8448>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Motti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Motti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7847> ;
        wgs84:lat            "60.1776659340658" ;
        wgs84:long           "24.9245905117174" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8448" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5944>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Valokuva-automaatit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä Helsingissä on vielä valokuva-automaatteja? Valokuva-automaatteja on nähty työmatkan varrella ainakin Rautatieasemalla ja Kolmensepänkäytävällä keskustan uumenissa. Pikainen soittokierros paljasti, että koppeja on myös uudessa Kampin keskuksessa ja Itäkeskuksen ostoparatiisissa. Passikuvia ottavat myös ihan tavalliset valokuvaliikkeet." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6358> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5944" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6658>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:27:33+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7183> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182>
] .

rky:p1087  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.238678716,25.748983300 62.238936652,25.748472213 62.241461949,25.753599137 62.241252892,25.754108196 62.238678716,25.748983300" ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4216" ;
        skos:prefLabel    "Jyväskylän rautatieasema"@fi .

rky:p790  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.572239752,27.604248674 60.568730457,27.607089473 60.567615897,27.607552817 60.566744063,27.607052256 60.562078004,27.602122166 60.554771079,27.583346808 60.554832219,27.578425709 60.555955729,27.575863522 60.556749288,27.576119733 60.557497853,27.577585569 60.559061401,27.583504621 60.567424451,27.597135979 60.569380434,27.595073127 60.570554730,27.590089323 60.580171536,27.589699303 60.580839797,27.591326534 60.581029149,27.593429802 60.580621807,27.595683437 60.579616319,27.598410543 60.572239752,27.604248674" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Ylä-Pihlaja)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8727> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8723>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1150>
        dcterms:modified  "2010-02-05T11:29:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i358>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9014> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i357> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-16" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Olen myöhässä, tiedän hyvin. Voin selittää rakkaani, voin selittää. Katsos, olin tulossa sinua tapaamaan ihan siihen sovittuun kuppilaan, kun tuli mieleen poiketa Eduskuntataloon ja tutustua tuohon taloon jaloon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9247> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8350>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Kettutie 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "ent. Kino Herttua" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat            "60.2046409577272" ;
        wgs84:long           "25.0340274152367" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8350" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4366>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "60-luvun Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7283> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7463> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7215> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7031> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7011> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7465> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7464> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7462> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7279> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6463> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7466> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6996> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4365> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/60-luvun-helsinki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7109>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9064>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1201118~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6560>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:02:04+0300" .

[ dcterms:description  "Potkut saanut Hemmo kävelee sillalla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8632> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8583>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9159>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Paakkunainen, Seppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Paroni Paakkunainen" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9159" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hagelstamin antikvariaatti Fredrikinkadun ja Uudenmaankadun kulmassa näkyy jo kauas. Neljä suurta näyteikkunaa ylettyvät korkeuksiin ja niiden päällä on vielä suuret nimikyltit. Paikka on kohtalaisen vilkas, vaikka onkin Helsingin liikekeskustan laidoilla. Espoosta Uudenmaankatua tuleva autoliikenne pysähtyy viereisen risteyksen liikennevaloihin, ja näin jokainen eteläespoolainen autoilija joutuu lukemaan Hagelstamin suuria mainoskylttejä" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8412> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7622>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1744>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:43:46+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Silti kymmenvuotias Sorella Söderberg ei ollut ollenkaan ujo. Tänäänkin hän oli soittanut reippasti Ilonan ovikelloa ja marssinut sen kummemmin selittelemättä suoraan olohuoneeseen. Siitä näki Esson huoltoaseman ja Mannerheimintien yli Sallinkadulle - ja ennen kaikkea siitä näki Stadionin tornin, joka kohosi ikuisen tyylipuhtaana pimeässä iltavalaistuksessa.' (s. 10)" ;
  dcterms:description            "Atte Söderberg asuu samassa talossa, jossa kukkakauppias murhataan liikkeeseensä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9516> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9514>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7369>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i260>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingforsvandring" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6734> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingforsvandring" .

rky:p1323  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäinen yhtenäinen, loppuunsaatettu kanavoimistyö maassamme.\n\nKenraali Suvorovin johdolla Saimaalle rakennetut neljä avokanavaa olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua.\n\nKutvele (nyk. Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla), Käyhkää (nyk. Ruokolahden kunnassa), Kukonharju (nyk. Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla) sekä Telataipaleen kanava (nyk. Sulkavan kunnassa) mahdollistivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan.\n\nParhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä. Kanavarakenteet ja niihin liittyneet hirsiset aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin ja ne kertovat 1790-luvun rakennustekniikasta. Kanavan varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä. Kukonharjulla oli myös kirkko ja hautausmaa. Kanavalla olleista rakennuksista on havaittavissa kivijalkoja, lattiarakenteita, uuneja, kuoppia ja painanteita. Kanavien sotilaallisesta käytöstä kertova rakennus on säilynyt Käyhkään kanavalla. Käyhkään Hovin päärakennus toimi aikoinaan tullivartioasemana ja toimii nykyisin virkistyskäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.325946153,28.348114753 61.326096062,28.347907499 61.327120726,28.345868262 61.327398346,28.344965875 61.328184546,28.346427893 61.327152435,28.351159785 61.325946153,28.348114753" ;
        poi:history       "Turun rauhaan 1743 päättyneessä nk. hattujen sodassa Ruotsi menetti Venäjälle alueita Itä-Suomessa. Venäläiset eivät kuitenkaan saaneet vesiyhteyttä Lappeenrannan ja Savonlinnan välille, koska keskeisellä paikalla Saimaata sijaitseva Puumalan salmi jäi Ruotsin haltuun.\r\n\r\nRuotsin ja Venäjän välinen ns. Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan 1790 ilman että Kustaa III olisi kyennyt valtaamaan takaisin jo aiemmin Venäjälle menetettyjä osia Suomesta. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä.\r\n\r\nLinnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Uusina uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipaleen ja Kärnäkosken laivastotukikohdat sekä Anjalankoskelle Liikkala.\r\n\r\nSaimaan laivaston tarpeisiin rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat. Kanavointitöitä tehtiin 1790-luvulla myös Savitaipaleen Solkeissa Kärnäkosken ja Suur-Saimaan yhteyden parantamiseksi, mutta Korholansalmen ja Taipalsaaren Vilsaaren alueen työt jäivät keskeneräisiksi.\r\n\r\nKenraali Suvorovin johdolla toteutetut kanavat rakennettiin 1792-1798 ja niiden tarkoituksena oli sekä auttaa Venäjän laivaston tukikohtien, Savonlinnan ja Lappeenrannan, välistä huoltoliikennettä että parantaa välittömästi kanavareitin läheisyydessä olevan Ruotsin vastaisen rajan valvontaa. Kunkin kanavan yhteydessä oli sotilasvartio jota varten oli rakennettu kasarmeja, muona- ja asevarikkoja, saunoja ja muita talousrakennuksia. Myös paikallinen suomalaisväestö käytti kanavareittiä kauppamatkoillaan. Kanavien sotilaallinen merkitys väheni Suomen Venäjään liittämisen jälkeen. Kanavien merkitys paikallisina ihmisten ja tavaroiden liikenneväylinä säilyi kuitenkin merkittävänä.\r\n\r\nSuvorovin kanavien säilymisen turvaava restaurointihanke käynnistyi keväällä 2003."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k700 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1707" ;
        skos:prefLabel    "Suvorovin kanavat (Kutvele)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7011>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:31+0300" .

rky:p24  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koikkalan kylä on Juvan vanhimpia ja tärkeimpiä kyliä, mikä heijastuu yhä aktiivisessa kyläkeskustassa. Koikkala kuvastaa monipuolisesti vauraan maanviljelyskylän rakennetta. \n\nKylän keskusta on sijoittunut Puumalasta Juvalle johtavan vanhan maantien varrelle Luonterin järven pohjoisen lahdelman rannalle. Koikkalan kylän keskustassa on 1959 rakennettu kyläkirkko ja seurakuntatilat sekä hautausmaa kellotapuleineen. Keskustassa on julkisia rakennuksia mm. kauppa, koulu urheilukenttineen sekä pankki. Kylän maatilat sijaitsevat hajallaan laajoilla peltoaukeilla ja kylälle nimensä antanut Koikkalan säterikartano on loitommalla kylän muista taloista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.709444232,27.904400863 61.710335506,27.898084558 61.713299967,27.895469230 61.716559917,27.896628450 61.722974459,27.903381254 61.728187756,27.898906278 61.730613835,27.902126013 61.736343769,27.895860068 61.740705975,27.899472026 61.742363226,27.903608989 61.736817774,27.910751371 61.731795650,27.915628633 61.730329372,27.911498086 61.723871983,27.917135376 61.725928711,27.926171840 61.724237229,27.930435496 61.712420994,27.931494025 61.707747262,27.922251404 61.709624095,27.910236802 61.709444232,27.904400863" ;
        poi:history       "Koikkala oli uuden ajan alussa yksi Juvan neljänneskunnista. Koikkalassa käytiin nuijasodan aikana suuri taistelu, kun Juvan miehet liittyivät Koikkalassa leiriään pitäviin nuijamiehiin. Taistelun muistoksi on kylän keskustaan pystytetty muistokivi. Koikkalan koulu (1884) oli toinen Juvan kansakouluista kirkonkylän koulun jälkeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k178 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1940" ;
        skos:prefLabel    "Koikkalan kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7106>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kämp" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3252> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7106" .

rky:p1583  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden 1700- ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla.\n\nPohjanmaalla merkittäviä teollisuuden patruunarakennuksia ovat Närpiön Benvik, Maalahden Åminneborg, Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaiden päärakennukset sekä Uudenkaarlepyyn Kiitola, Juthbacka ja Keppo. Pohjanmaan varhaisen teollisuuden merkittäviin alueisiin kuuluvat myös Isonkyrön Orisberg, Oravaisten ruukki ja tehdas, Seinäjoen Östermyra/Törnävä sekä Vähäkyrön Kolkki ja Merikaarto.\n\nNÄRPIÖ / BENVIK\nKaskisten kaupungin pohjoispuolella, kaupungin mantereesta erottavan salmen rannalla on Benvikin tilan pihapiirissä kaksi poikkeuksellisen komeaa 1700-luvun lopun kaksikerroksista pohjalaistaloa. Benvikin 1700-luvun lopun näyttävä rakentaminen liittyy vilja- ja tervakaupalla sekä laivanvarustuksella vaurastuneen, Kaskisten kaupungin perustaneen Bladh-suvun historiaan. Asuinrakennusten lisäksi pihapiiriin liittyy talousrakennuksia, kaksi aittaa, savusauna ja venevaja. Lähistöllä sijaitsee Peter Johan Bladhin rakennuttama hautakappeli.\n\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\nMaalahdenjoen suun pohjoisrannalla sijaitsee Åminneborgin uusklassillinen kartano sivustoiltaan umpeen rakennetussa pihapiirissä. Kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on Pohjanmaan harvoja kartanomaisia rakennuksia. Julkisivut on jäsennöity pilastereilla ja räystästä kiertää voimakas klassillinen hammaslista. Toisen kerroksen edustustilaluonnetta on korostettu korkeammilla ikkunoilla. On esitetty olettamus, että talon suunnittelija olisi tukholmalainen Johan Elfström, joka 1780-1788 johti Vaasan hovioikeuden talon rakentamista ja työskenteli myös Sulvan, Pirttikylän ja Raippaluodon kirkoissa. Mansardikattoinen sivurakennus, johon on sisustettu kartanon oma museo, on peräisin 1750-1761 väliseltä ajalta. Se on sijainnut alkuaan nykyisen päärakennuksen paikalla, mutta on siirretty uuden päärakennuksen tieltä. \n\nÅminneborg sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla \"Övermalax - Åminne\" -maisema-alueella.\n\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\nGrönvikin lasitehtaan rakennuskannasta on jäljellä mahdollisesti 1700-luvun lopusta oleva kaksikerroksinen päärakennus puistoineen ja puutarhurin taloineen. Päärakennus on rakennettu viimeistään 1814 ja restauroitu 2000-luvulla.\n\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\nKiitolan kosken vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta saakka. Kiitolan kartanossa toimineen entisen villatehtaan rakennukset ovat 1920-luvulta, ja kartanon puinen päärakennus on 1800-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat vanha kivisilta ja patorakenteet. \n\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\nJuthbackan kustavilainen päärakennus on valmistunut 1821 vuonna 1817 perustetun sahan kartanoksi. Mansardikattoisen rakennuksen julkisivua jäsennöi neljän pilasterin koristama frontispiisi. Pihapiirin alun perin neljästä punamullatusta talousrakennuksesta kolme on säilynyt.\n\nUUSIKAARLEPYY/ KEPPO\nKepon kartano sijaitsee Ylä-Jepualla Lapuanjoen rantamaisemassa, Keponkosken varressa. Näyttävä myöhäisempirerakennus on vuodelta 1869. Ruukin rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. konttori, työväen asuinrakennus ja talousrakennuksia. Keponkoski sahoineen oli 1700-luvulla kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksia ja 1800-luvulla Oravaisten Kimon ohella yksi Björkmanin (aateloituna Björkenheim) teollisuussuvun tuotantopaikoista.\n\nII / NYBY\nMeren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti"@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.397073969,22.639665666 63.397574754,22.640010131 63.398215011,22.639980067 63.398224160,22.641761693 63.397903742,22.641642082 63.397727126,22.641786814 63.397663668,22.641931040 63.397338517,22.642836224 63.397308379,22.644177194 63.396877539,22.644038791 63.396091314,22.642556699 63.396402758,22.641147070 63.396816048,22.640108628 63.397073969,22.639665666" ;
        poi:history       "Pohjanlahden ja Oulun porvaristo ryhtyi käyttämään hyväkseen 1765 murtuneen Pohjanlahden kauppapakon sallimia vapauksia kauppiaina ja laivanvarustajina. Monet heistä lähtivät kauppavapauden toteuduttua ulkomaille tutustumaan liike-elämään ja solmimaan kauppasuhteita. Suomeen perustettiin 1700-luvun lopulla 12 lasitehdasta eli -ruukkia, mm. Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaat.\r\n\r\nNÄRPIÖ / BENVIK\r\nNärpiön Benvikin tilan toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennutti Johan Bladh nuorempi 1776 ja toisen hänen poikansa Peter Johan Bladh 1786.\r\n\r\nKauppiassuvun jälkeläinen Johan Bladh oli osakkaana äitinsä Vaasaan perustamassa tupakkatehtaassa ja sai 1762 oikeuden perustaa Vaasaan villamanufaktuurin. Ulkomaankauppaa Bladh harjoitti aluksi turkulaisten laivojen osakkaana, kun Vaasalla ei ollut tapulioikeuksia. Vuoden 1765 kauppavapauden jälkeen hän ryhtyi varustamaan omia aluksia. Kun alkoi näyttää siltä, että Vaasan tapulioikeudet siirtyisivät Kaskisten perustettavalle kaupungille, Bladh hankki Närpiöstä Benvikin tilan, joka käsitti koko tulevan kaupungin alueen. Bladh muutti Benvikiin 1775 ja rakennutti tilalle asuinrakennuksen 1776. Hän rakennutti Kaskisiin omalla kustannuksellaan tulli- ja pakkahuoneen 1777. Kaskinen sai Bladhin anomuksesta tapulioikeudet jo 1779, vaikka sen kaupunkiprivilegiot vahvistettiin vasta 1785. Bladh oli perustanut jo tätä ennen Kaskisiin pienkeittämön ja 1781 laivanvarustamon. \r\n\r\nJohan Bladhin poika, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian kantonilaiseen johtajistoon kuuluva superkargööri Peter Johan Bladh palasi isänsä kuoltua 1783 Suomeen ja rakennutti itselleen uuden asuinrakennuksen Benvikiin 1786. Hän oli maan varakkaimpia laivanvarustajia, valtiopäivämies ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Peter Johan Bladhin kuoleman jälkeen Benvikiin perustettiin pellavakehräämö 1818, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1825. Benvik oli myöhemmin Johan Carlströmin ja Carl Jacob Grönbergin omistuksessa, joista jälkimmäinen perusti Benvikiin fajanssitehtaan 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\r\nÅminneborgin päärakennuksen rakennutti salpietaritehtailija Petter Böcker 1787-1792 välisenä aikana ostettuaan tilan vaasalaiselta kauppiaalta Israel Bladilta. Päärakennus kärsi tulipalosta 2003.\r\n\r\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\r\nGrönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin  ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\r\nKiitolan kosken alueelle keskittyi 1800-luvulla kutomoteollisuuteen liittyviä toimintoja. Kehräämö valmistui 1890-luvulla ja myöhemmin kutomo. Nykyinen päärakennus siirrettiin aiemman palaneen tilalle Härmästä 1891-1893. Nykyinen silta rakennettiin kosken yli 1910. Uusi tehdasrakennus valmistui aivan kartanon päärakennuksen viereen 1912 ja uusi voimala 1922. Villatehdas joutui lopettamaan toimintansa 1932 ja tämän jälkeen alueella on toiminut eri alojen yrityksiä.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\r\nRaahessa ja Uudessakaarlepyyssä mm. tervakauppaa käynyt luutnantti Carl Backman perusti 1813 ostamalleen Juthbackan tilalle myllyn ja sahan 1817. Tila oli ollut sotilasvirkatalona jo 1600-luvulla. Päärakennus tehtiin alun perin kapteenin virkataloksi 1821. Sen yhteyteen tehtiin moderni lisärakennus 1970-luvulla. 1900-luvulla Juthbackassa toimi mm. kasvatuslaitos ja lepokoti. Uudenkaarlepyyn kaupunki päätti ostaa ja korjata Juthbackan mm. kokouskäyttöön 2003 ja päärakennuksen sisätilat korjattiin entistäen 2005-2006.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KEPPO\r\nKepon varhaisin teollisuushistoria 1700-luvulla liittyy kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksiin. Keponkoskessa oli saha jo 1700-luvulla, tupakkatehdas ja pikiruukki. Oravaisten Kimon ruukin kirjanpitäjä Carl Otto von Essen hankki tilan sahoineen 1838. Saha paloi 1893, jonka jälkeen sen paikalle rakennettiin tehtailija Hugo Grönlundin toimesta kutomo, joka oli toiminnassa 1899-1908.\r\n\r\nKepon kartano siirtyi 1954 Emil Höglundin ja Karl Johan Tidströmin omistukseen. Kartanon viereen perustettiin minkkitarha, josta tuli 1960-luvulla maailman suurin.  Omistajien perustaman Keppo Oy:n omistukseen siirtyi Pohjanmaan vanhoista teollisuuspaikoista Kimon ruukki 1962 ja Oravaisten verkatehdas Oy 1966. \r\n\r\nII / NYBY\r\nOululainen kauppias ja hovineuvos Johan Nylander sai 1782 luvan perustaa lasitehtaan Iin Olhavaan. Kaksi vuotta myöhemmin aloittanut tehdas kasvoi yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista. Se siirtyi Nylanderin vävyn Adolf Falanderin omistukseen 1792. Tuolloin tehdas työllisti yhteensä 300 henkeä, joista 19 lasinpuhaltajia. Falander luopui privilegiostaan 1807. Laamanni Julius Conrad Antell aloitti tehtaan toiminnan uudelleen 1813, minkä jälkeen se oli pääasiassa Antell- ja Fellman-sukujen omistuksessa. Toiminta päättyi 1885. Tehdas paloi 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:pihapiiri , poio:tuotantorakennus , poio:kappeli , poio:tie , poio:puisto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4736" ;
        skos:prefLabel    "Pohjanmaan teollisuuden kartanot (Kiitola)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti (purettu 1960)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6910>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5077>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Koti kaupungissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4365> ;
        th:lisatietoa     "Kirjassa on runsas kuvitus helsinkiläisestä asumisesta; paljon interiöörikuvia - keittiöitä, olohuoneita, kylpyhuoneitakin - ja kuvia taloista ja puutarhoista eri puolilla lähinnä kantakaupunkia. Kuvitus Helsingin kaupunginmuseo." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/koti-kaupungissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9300>
        dcterms:modified  "2010-06-14T15:00:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7271>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7366>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Hiltunen, Eila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7365> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7366" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7605>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:08:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9560>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:41:21+0300" .

rky:p257  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rasimäen kylä on vaikuttava esimerkki maahamme 1940-luvulla syntyneistä siirtokarjalaisten asutuskylistä. Yhtenäisesti rakentunut pika-asutuskylä sopeutuu luontevasti Rumojoen varren luonnonmaisemaan.\n\nTilakeskukset sijaitsevat nauhakylänä pitkänomaisen Rumojoen laakson läpi rakennetun suoran, hiekkapintaisen maantien varrella. Maatilojen asuin- ja talousrakennukset on rakennettu valtion teettämien tyyppipiirustusten mukaan, mistä syystä kylän ilme on yhtenäinen. Kylän ortodoksisia asukkaita varten on kylän pohjoislaidassa rukoushuone. Rumojoen varrella on 1950-luvulla valmistunut koulu. Maastoltaan kumpuilevan kylän maisemakuvaa leimaavat rinnepellot ja hakamaat, joita vielä monissa paikoin laidunnetaan.\n\nRasimäkeä ympäröi kaunis luonnonmaisema, joka on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.756621072,28.637082189 63.754608484,28.642052012 63.749077559,28.644729458 63.746661836,28.652753164 63.741367204,28.656717699 63.737108214,28.648610810 63.747081537,28.629277584 63.745906546,28.625259781 63.749503327,28.614201597 63.765452362,28.587116835 63.777168606,28.577492860 63.781061077,28.569414638 63.784408211,28.575158686 63.789154780,28.571041106 63.791065117,28.574413990 63.793420184,28.570730505 63.799601938,28.564153433 63.801259491,28.571816165 63.800924539,28.587669719 63.800002486,28.593990970 63.796384310,28.594192532 63.794272075,28.597766507 63.793763778,28.603155627 63.792367784,28.602812570 63.789588859,28.598436537 63.786607439,28.588995119 63.783044530,28.596381047 63.779844331,28.599343961 63.777761656,28.600240126 63.775701689,28.606369347 63.773309201,28.606882250 63.765500796,28.623892535 63.766666669,28.628723488 63.765307236,28.631503520 63.760588533,28.632204084 63.756418431,28.628032059 63.754618937,28.630846424 63.756621072,28.637082189" ;
        poi:history       "Rasimäki oli Koppelojärven kylän yhteismaata, minne oli perustettu oli 1860-luvun loppuun mennessä  kolme taloa käsittävä kylä. 1920-1930-luvun asutustoiminta lisäsi talolukua.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeisessä asuttamisessa painotettiin väestön sijoittumista maaseudulle. Rasimäkeen järjestettiin pika-asutustiloja Karjalan evakoille jatkosodan päätyttyä 1944. Asutustoiminta järjestettiin vuoden 1945 maanhankintalain nojalla. Siirtoväen asuttaminen oli käynnistynyt jo talvisodan jälkeen 1940 säädetyllä siirtoväen pika-asutuslailla.\r\nMaatalousministeriön vahvistaman sijoitussuunnitelman mukaan Valtimolle asutettiin pääosin suojärveläisiä. Maata lunastettiin eniten metsäyhtiöiltä ja valtiolta. Siirtoväen lisäksi maanhankitalailla asutettiin perheellisiä valtimolaisia rintamamiehiä ja invalideja. Siirtoväki kasvatti kylän asukaslukua yli puolella, ja kylään muutti myös ortodoksista siirtoväkeä vuodesta 1948 lähtien. \r\n\r\nAsuttaminen jatkui 1950-luvulle, ja maanhankintalaki oli voimassa vuoteen 1959 asti. Valtio sääteli ja ohjasi rakentamista etenkin 1940-luvun lopussa, ja rakentamista standardisoitiin. Rasimäen asutuskylän rakentaminen toteutettiin ohjatusti tyyppipiirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k911 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1261" ;
        skos:prefLabel    "Rasimäen asutuskylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9655>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Aino Ackté, Pariisin primadonna" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Savonlinnan musiikkijuhlien perustajan elämänvaiheista kertova kirja." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6607> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto+Tullisaari" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9655" .

<http://example/upload-base/#metadescription_403>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:52+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kappelin kohdalla Robert pysäytti liikennevaloihin, jalankulkijain virta vei Senaatintorille. Säikähdys tuli kuin täsmäisku palleaan ja salpasi hengen: faija ja Leevi katselivat Mantan patsaalla Britan käden osoittamaan suuntaan. Sisko selosti arvatenkin Vallgrenin tuotantoa, jonka se tunsi.\" (s. 41)" ;
  dcterms:description            "Robert ajaa taksia uudenvuoden aattona." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708>
] .

[ dcterms:description  "Pahlman kertoo kirjassaan lukuisista otteluista, joissa hän pelasi Olympiastadionilla HPS:n, HJK:n tai maajoukkueen riveissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7784> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6027>
        dcterms:modified  "2011-11-14T12:08:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F60BE0F8-6075-4633-9228-562EC9E24A9C> .

[ dcterms:description  "Robins, \"Mr. Knickerbocker\" (Kunto Karapää) kuulee Leo Laakson (Kaarlo Halttunen) ja Toivo Teräsvuoren keskustelun Tornin Ateljeebaarissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8991> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9036>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5573>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vienti menneinä vuosina" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä pääasiassa lastattiin Suomesta lähteviin laivoihin satamaradan päätepisteestä, Katajanokan laiturilta? Tietoja vientituotteista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa löytyy Matti Koveron artikkelista \"Helsinki kauppakaupunkina\":\n\nHelsingin tärkein viennin ryhmä oli puutavara. Sen osalle tuli 1886-94 Helsingin tullikamarissa selitetyn koko viennin raha-arvosta enemmän kuin puolet. Huomattava oli myös ’paperin, pahvin ja puumassan’ sekä ’langan ja kankaiden vienti’. Vielä vuonna 1894 nämä kolme tavararyhmää edustivat yhteensä 79,8 prosenttia Helsingin koko viennin arvosta. Muista vientitavaroista mainittakoon vielä voi, fajanssi ja porsliini, rauta ja rautateokset, koneet ja työkalut, tynnyrintekijän- ja puusepänteokset, lankarullat, kuminat sekä ajanjakson loppupuolella saippua. Helsingin puutavaran viennissä olivat päätekijöinä lankut, battensit ja laudat.\n\nVuosina 1895-1913 puutavara oli edelleen viennissä ensisijalla, toisella sijalla olivat paperitavarat. Kolmanneksi nousivat metalliteollisuuden tuotteet.\n\nLähde:\nHelsingin kaupungin historia. IV osa, ensimmäinen nide. [Ajanjakso 1875-1918] (Helsingin kaupunki, 1955)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-paaasiassa-lastattiin-suomesta-laht" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602>
        a                   th:Puisto ;
        rdfs:label          "Tokoinranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        th:lisatietolinkki  "http://fi.wikipedia.org/wiki/Tokoinranta" ;
        wgs84:lat           "60.1806451354755" ;
        wgs84:long          "24.9410496206213" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7602" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8316>
        dcterms:modified  "2010-01-04T16:21:28+0300" .

time-schema:latestEnd
        a                   owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "myöhäisin mahdollinen loppuaika"@fi , "latest possible end time"@en ;
        rdfs:range          xsd:dateTime ;
        rdfs:subPropertyOf  time-schema:timeRelatedProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8077>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Messukeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i49> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.2019781961552" ;
        wgs84:long        "24.9367638779023" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8077" .

[ dcterms:description  "Emil ja Sofi kohtaavat myöhemmin Kauppatorilla, kun Sofi pyörtyy Emilin syliin, nähtyään hukkuneen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7547> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3166>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:49+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku \"Säästöpankki\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7826>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8576>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:43+0300" .

rky:p753  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.393650319,27.282734751 66.394685513,27.291695821 66.383433714,27.342165657 66.375568400,27.335619304 66.373169848,27.311168635 66.374589193,27.302936237 66.378119230,27.284458198 66.386105632,27.284327025 66.389395518,27.280070093 66.393650319,27.282734751" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k320 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:pappila , poio:koulu , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisema (Juujärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Jakomäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847519/> ;
        wgs84:lat     "60.2591244031359" ;
        wgs84:long    "25.0785112445565" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/71" .

skos:altLabel  a     owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain  <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#EventType> , kulsa:teos , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Keyword> , foaf:Agent , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Action> , <http://www.yso.fi/onto/suo/paikka> , time-schema:Time , owl:Class ;
        rdfs:label   "vaihtoehtoinen nimi"@fi , "alternate name"@en ;
        rdfs:range   xsd:string ;
        dc:modified  "16.12.2009 13:00" .

[ dcterms:description  "Taksitolpalla seisoskelevalta taksikuskilta saadaan olennaista tietoa tutkinnan kannalta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9398>
] .

[ dcterms:description  "Marjut Kumela: Sörnäisten kansanlastentarhan lapsista 1890-luvulla" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6953> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6954>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1491>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Sinun lapsesi eivät ole sinun" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7590> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1490> ;
        th:lisatietoa       "<object type=\"application/x-shockwave-flash\" data=\"http://kansalaismedia.lasipalatsi.fi/sites/all/modules/audio/players/1pixelout.swf\" width=\"290\" height=\"24\" >\n  <param name=\"movie\" value=\"http://kansalaismedia.lasipalatsi.fi/sites/all/modules/audio/players/1pixelout.swf\" />\n  <param name=\"wmode\" value=\"transparent\" />\n  <param name=\"menu\" value=\"false\" />\n  <param name=\"quality\" value=\"high\" />\n  <param name=\"FlashVars\" value=\"soundFile=http%3A%2F%2Fkansalaismedia.lasipalatsi.fi%2F%3Fq%3Daudio%2Fplay%2F520\" />\n  <embed src=\"http://kansalaismedia.lasipalatsi.fi/sites/all/modules/audio/players/1pixelout.swf\" flashvars=\"soundFile=http%3A%2F%2Fkansalaismedia.lasipalatsi.fi%2F%3Fq%3Daudio%2Fplay%2F520\" width=\"290\" height=\"24\" />\n</object>\n<a target=\"_blank\" href=\"http://kansalaismedia.lasipalatsi.fi/?q=node/520\"><img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_kirjastoradio.png\" align=right></a><em>Kuuntele Radio Helsingissä esitetty <a target=\"_blank\" href=\"http://kansalaismedia.lasipalatsi.fi/?q=node/520\"> \"Viikon helsinkiläinen kirja\"</a>: Sinun lapsesi eivät ole sinun. Lukijana Jertta Pomeranz Kallion kirjastosta.<br/><br/>Kesto: 2:03 minuuttia.</em>" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1502&BibliographyId=25815&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/sinun-lapsesi-eivat-ole-sinun" .

koko:p37329  dc:created  "2012-05-28T12:00:05.361+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T12:00:05.478+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "handel"@sv , "kauppa"@fi , "trade"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_20>
        dcterms:modified  "2009-08-25T16:08:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8313>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Night on Earth" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.imdb.com/title/tt0102536/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7881> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8312> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7880> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8311> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8313" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4329>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Opintiellä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7288> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7272> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7237> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7291> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6933> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7268> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7287> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7286> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7271> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7289> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7290> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7088> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7273> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7269> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7223> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4328> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/opintiella" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9027>
        dcterms:modified  "2010-04-14T13:10:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6523>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:12:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1373>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1230205~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ja Tenkassa vanhat miehet, tuopin ääressä istuen.\nTappaa aikaa ja itseänsä, nuoruusvuosiaan muistellen" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i561> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8898>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6618>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Hopia, kahvila-konditoria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Konditoria Hopia" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1777556147665" ;
        wgs84:long           "24.9264642785059" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hopia-kahvila-konditoria" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Rappukäytävä oli yhtä hiljainen kuin sisäpihakin, vaikka oltiin niin lähellä Helsingin keskustaa kuin yleensä ottaen on mahdollista olla. Ulospäin ruma betonikolossi - 1970-luvun mahtipontista arkkitehtuuria - sijaitsi Kaisaniemenpuiston laidassa Mikonkadun pohjoispäädyssä, osoitteessa Mikonkatu 25. \"Rikkaiden talo\" mainostivat talon alkuperäisasukkaat ylpeänä taloyhtiötään.' (s. 22)\n\n'Mutta vasta nyt hän muisti, että Martin legendaarisissa vihkoissa oli luettavissa kokonainen pienoismaailma, elämää helsinkiläisen kerrostalon D-rapussa.' (s.159)" ;
  dcterms:description            "Martti Raplamaa asuu erakoituneena Mikonkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9550> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7340>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8573>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hämäläinen, Ekke"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8573" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8812>
        dcterms:modified  "2010-03-09T19:42:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i223>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Glaiduu aikaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i163> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6811> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6685> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/glaiduu-aikaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9287>
        dcterms:modified  "2010-06-11T13:01:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6783>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:37+0300" .

[ dcterms:description  "Helsingissä (Kallio) sijaitsee Dallapè -puisto. Dallapè on viihdemusiikin veteraaniorkesteri, joka on ollut olemassa jo vuodesta 1925. Orkesterissa ovat soittaneet merkittävät helsinkiläiset artistit." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9654> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9652>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8907>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Bredefeldt, Gösta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8907" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6878>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Keinänen, Timo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/keinanen-timo" .

[ dcterms:description  "Alma Skrofin asunto, elokuvassa Rantakatu 8 A." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8289> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8384>
] .

rky:p1546  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Velkuan kirkkomaisema muodostuu hyvin säilyneestä sisäsaariston kirkonkylästä, johon lounaissuomalaisen 1700-luvun puisen pitkäkirkon lisäksi kuuluu saaren suojaisiin painanteisiin asettunutta kirkonkylän asutusta pienialaisine peltoineen. \n\nVelkuan Pyhälle Henrikille omistettu kirkko on seurakunnan ensimmäinen. Kirkko on rakennettu Palvan salmen rannalle ja suojaisesta satamasta on maisemallinen yhteys kirkolle. Kirkon satulakattoiseen runkohuoneeseen liittyy kylkiäisinä asehuone ja sakaristo. Kirkkosalia kattaa puinen tynnyriholvi. Pieniruutuisten, tasapäätteisten ikkunoiden nykyasu on 1880-luvulta. Alttariseinällä on kookas ikkuna ja Taivaaseenastumista kuvaava, piispa J. Gadolinin 1796 lahjoittama alttaritaulu.\n\nKirkkoa ja erillistä kaksinivelistä kellotapulia vuodelta 1793 ympäröi vanha hautausmaa. Suomen sodan aikaisen Palvan meritaistelun 18.9.1808 muistomerkki on sijoitettu kirkon lähelle.\n\nVelkuan kirkkoherranpappilan päärakennus 1800-luvun jälkipuolelta sijaitsee kirkon lähettyvillä saaren itäpuolella. Lisäksi mm. Riihimäen ja Pietilän tiloilla on rakennuskantaa 1800-luvulta. Satamanlahdelta nousevan mäen rinteessä on kylän koulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.462482353,21.665817543 60.464271404,21.665523186 60.465828723,21.660430163 60.466771348,21.657607481 60.467664080,21.657146973 60.468070406,21.657846082 60.468218783,21.658970830 60.468463209,21.662176772 60.468431719,21.662856056 60.468068747,21.664541461 60.467216358,21.666228003 60.467009837,21.666935905 60.467064070,21.667799285 60.467204402,21.668370921 60.467329565,21.668781834 60.467918285,21.669350677 60.469142860,21.669839640 60.469707246,21.670560287 60.470321558,21.671765910 60.470412597,21.672367366 60.470194764,21.673007253 60.469498085,21.673540806 60.468986287,21.673526304 60.468082690,21.673754893 60.467908894,21.673746484 60.467641887,21.673614654 60.467435079,21.673426805 60.467292148,21.673200652 60.466625433,21.672472179 60.465649886,21.672422850 60.462176680,21.669911197 60.462482353,21.665817543" ;
        poi:history       "Taivassaloon kuuluneessa Velkuassa eli Palvassa oli kolme taloa 1560-luvulla. Velkua perustettiin saarnahuonekunnaksi 1793 Palva-nimisenä ja seurakunnan kirkko valmistui samana vuonna. Kirkkoa korjattiin arkkitehti J.A. Anderssonin johdolla 1881-1883 ja 1897-1901.\r\n\r\nItsenäiseksi seurakunnaksi Velkua erotettiin 1913. Vuonna 1962 Velkua liitettiin seurakunnallisesti Naantaliin. Kuntaliitos tehtiin 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:satama , poio:hautausmaa , poio:koulu , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5161" ;
        skos:prefLabel    "Velkuan kirkkomaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6520>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Itäkeskuksen maamerkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kauppakartanonkatu 7" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat            "60.2084221151779" ;
        wgs84:long           "25.083091776831" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/itakeskuksen-maamerkki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7234>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:30:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2084>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:51:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7329>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Granfelt"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1810554563579" ;
        wgs84:long        "25.0098010875752" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7329" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6780>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Munkkivuoressa on kivaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6760> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6769> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6760> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/munkkivuoressa-kivaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9284>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Jurassiikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9284" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9523>
        dcterms:modified  "2011-01-12T15:59:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1552285~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9618>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mallon, Mark"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9618" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7589>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Nordsjön kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vuosaaren kartano" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat            "60.2101190664701" ;
        wgs84:long           "25.1596203217881" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7589" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Karlsson juoksi ase kädessä ensin Fredrikinkadulle ja sitten oikealle Ratakadun kulmaan ja ehti juuri ja juuri nähdä, kun joku viuhahti taas oikealle lähimmän kulman taakse, Cygnaeuksenkoulun ja Normaalilyseon välistä kohti Johanneksen kirkkoa.' (s. 50)" ;
  dcterms:description            "Roisto pääsee poliiseilta pakoon ja katoaa Johanneksen kirkon luona." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9860> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p97>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Tuulimylly / Muuntamo / Paja "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T05:57:10.232+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:01:59.281+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p14904 , koko:p33573 , koko:p32339 ;
        poi:description  "Rakennus valmistui pumppuhuoneeksi laivatelakkaa varten ilmeisesti vuonna 1798. Rakennuksessa oli alkuaan kolme kerrosta, joiden päällä oli puurakenteinen pumppukoneistoa pyörittänyt tuulimylly.\n\nTuulimylly ja kaksi ylintä kerrosta purettiin vuonna 1863 ja rakennukseen tehtiin pyramidikatto. 1867 rakennus muutettiin linnoitusrykmentin varastoksi ja sen yhteyteen rakennettiin hirsinen lisärakennus. Vuosisadan vaihteessa talossa oli miinakomppanian virkapukuvarasto.\n\nHirsinen lisärakennus purettiin ilmeisesti vasta uuden levyhallin tieltä vuonna 1945. Valmetin telakan aikana rakennus B 15:ssa sijaitsi telakan sähkötyöpaja ja sähköpääkeskus.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 51\nVuonna 1929 rakennusnumero B IV 83\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK B 1369-1386.\nSjöhistoriska Museet, Stockholm. Marinens ritningar år 1789."@fi ;
        poi:history      "Rakennus valmistui pumppuhuoneeksi laivatelakkaa varten ilmeisesti vuonna 1798. Rakennuksessa oli alkuaan kolme kerrosta, joiden päällä oli puurakenteinen pumppukoneistoa pyörittänyt tuulimylly.\n\nTuulimylly ja kaksi ylintä kerrosta purettiin vuonna 1863 ja rakennukseen tehtiin pyramidikatto. 1867 rakennus muutettiin linnoitusrykmentin varastoksi ja sen yhteyteen rakennettiin hirsinen lisärakennus. Vuosisadan vaihteessa talossa oli miinakomppanian virkapukuvarasto.\n\nHirsinen lisärakennus purettiin ilmeisesti vasta uuden levyhallin tieltä vuonna 1945. Valmetin telakan aikana rakennus B 15:ssa sijaitsi telakan sähkötyöpaja ja sähköpääkeskus.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 51\nVuonna 1929 rakennusnumero B IV 83\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK B 1369-1386.\nSjöhistoriska Museet, Stockholm. Marinens ritningar år 1789."@fi ;
        poi:poiType      poio:paja ;
        wgs84:lat        "60.14576322006335" ;
        wgs84:long       "24.98156495094304" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7231>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Lihatukku Veijo Votkin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Wotkin's" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat            "60.1905251233828" ;
        wgs84:long           "24.9745181553761" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7231" .

<http://example/upload-base/#metadescription_626>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1376295~S9*fin> .

rky:p122  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoo on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Vanhassa Porvoossa on hyvin säilynyt keskiaikainen asemakaava, katuverkosto ja tonttirakenne. Aluetta leimaavat kapeiden kadunvarsien tiiviisti rakennetut pihapiirit, joiden rakennuskanta on pääosin 1700-luvulta. Vanha Porvoo jokimaisemineen ja linnamäkineen on osa suomalaista kansallismaisemaa.\n\nPorvoon keskiaikaisperäinen kaupunki on rakentunut Porvoonjoen varteen Linnamäelle rakennetun puolustuslinnan eteläpuolelle.  Asemakaavaa leimaa neljä joen suuntaista katua ja jyrkkää  rinnettä alas laskeutuvat sivukadut. Suuri Rantatie Turusta Viipuriin kulki kaupungin läpi, ohi Kirkkotorin. Tonttirakenne on epäsäännöllinen ja tontit on rakennettu hyvin tiiviisti. Rakennuskanta on keskiaikaista kirkkoa lukuun ottamatta pääosin vuosien 1760 ja 1820 välisenä aikana rakennettua. Jokirannassa on  kahdellatoista tontilla tiivis makasiinirivistö, joka muodostaa jalustan historialliselle kaupungille. \n\nJulkiset rakennukset, kirkko, tuomiokapituli (ent. lukio), pappila ja raatihuone ovat kukin huomattavia maamerkkejä, Vanhan Porvoon tärkeitä tunnuksia. Keskiaikaiseen, 1400-luvulla nykyhahmonsa saaneeseen tuomiokirkkoon liittyy rakennushistorialtaan monijaksoinen kellotorni. Kirkkopihassa on myös pieni 1747 rakennettu puinen kirkko suomalaista seurakuntaa varten. \n\nTuomiokapitulin talo on rakennettu arkkitehti Samuel Bernerin suunitelmien mukaan 1756-1758. Vastaavaa, joskin yksinkertaisempaa barokkiklassismia edustavat myös rakennusmestari Gotthard Flensborgin raatihuone (1763-1764) ja kuusi yksityistaloa. Muu rakennuskanta on historiallisen kaupungin tyypilliseen tapaan kauppiasporvariston, käsityöläisten, virkamiesten ja työväestön tarpeidensa mukaan pystyttämiä. Varakkaimpien omistajien tontit ovat rantakortteleissa ja kirkon ympärillä, tonttien ja rakennusten koko pienenee kaupungin laitoja kohden. \n\nAsemakaava katuverkostoineen, Raatihuoneen- ja Kirkkotoreineen sekä tonttirakenteineen on keskiaikaista juurta. Lukuisten tulipalojen jälkeen on aina pyritty jossain määrin suoristamaan ja leventämään katuja, mutta perusrakenne on keskiaikainen.  Eteläisin kolmannes 1800-luvun alkuun kasvaneesta Vanhasta Porvoosta on jäänyt empirevaiheen regleerauksen alle.\n\nPuurakennuskanta on muutamia kaupunginosan pohjoislaidan taloja lukuun ottamatta rakennettu puolen vuosisadan aikana 1760 palon jälkeen. Paloa edeltää muutamia kellareita. Tonteilla on yksi- tai kaksikerroksisen asuinrakennuksen ohella omistajan varallisuudesta ja elinkeinosta riippuen ulkorakennuksia, esim. leivintupia, makasiineja ja aittoja tai karjasuojia, jotka kuvastavat rakennusvaiheen puoliagraarista talousmuotoa. Aidattujen tonttien katusivulla on portti. Kadut ja kauppakartanoiden pihat on kivetty mukulakivillä. Arkkitehtuuria leimaavat kustavilaiset ja klassismin peruspiirteet, mutta kaksisataavuotinen intensiivinen käyttö on tuonut muutoksia sekä ulkoasuun että sisätiloihin. 1700-luvun mansardikatot ovat pääosin hävinneet rakennusjärjestysmääräysten vuoksi.\n\n1760-palon jälkeen suosittiin paloturvallisuus- ja edustavuussyistä kivitaloja: Porvooseen nousikin kuusi yksityistä kaksikerroksista kivitaloa. 1900-luvulla on kaupunginosaan pystytetty parisenkymmentä uudisrakennusta pyrkien sovittamaan ne mahdollisimman hyvin historialliseen kaupunkimiljööseen, jota on tietoisesti vaalittu 1900-luvun alusta lähtien.\n\nPorvoon Linnamäen keskiaikainen linnanpaikka sijaitsee Porvoon keskiaikaisen kaupungin luoteispuolella, Porvoonjoen itärannalla. Linnan lisäksi muinaisjäännöskokonaisuuteen kuuluvat varhaiseen rautakauteen ajoittuva Pikkulinnamäen kalmisto ja historiallisella ajalla käytössä ollut Maarinlahden muodostama luonnonsatama. Iso- ja Pikkulinnamäki ovat mäntyvaltaisia sorakumpareita. Porvoon Linnamäen alue on ollut vuosisatojen ajan suosittu nähtävyys- ja käyntikohde. \n\nLinnamäen näkyvät rakennejäänteet ovat keskiajalta, jolloin mäki varustettiin vallein ja todennäköisesti puusta tehdyn paalutuksin. Vallit kuivahautoineen ovat edelleen helposti havaittavissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.394929485,25.663657823 60.393560271,25.657697339 60.395119729,25.656095900 60.395908873,25.656063352 60.397294844,25.653910813 60.397061925,25.653491212 60.397455000,25.649477113 60.398501374,25.645221875 60.399148707,25.644382560 60.400318794,25.643970461 60.401021435,25.644612962 60.401108928,25.646354850 60.400777757,25.649824458 60.401191202,25.650159962 60.401523804,25.651997552 60.400085904,25.654224002 60.400171812,25.655182245 60.399733727,25.657046953 60.400005615,25.657574111 60.400094124,25.658801514 60.399986944,25.659498308 60.397653859,25.662161873 60.396275882,25.663237445 60.396115748,25.662580007 60.394929485,25.663657823" ;
        poi:history       "Porvoon kaupungin varhaiskehityksessä on havaittavissa kolme vaihetta, joita määrittävät ensin kirkko, sitten linna ja viimein kaupunki. Kirkko rakennettiin 1320-luvun alussa. Linna perustettiin ilmeisesti 1370-luvulla linnaläänin tukikohdaksi ja kaupunki noin vuonna 1380 korvaaman korkeammalla joen varressa sijainneen Saksalan kauppapaikan. \r\n\r\nPorvoonjokilaakson asutus on itäisen Uudenmaan vanhinta. Porvoon linnamäellä on ollut tärkeä merkitys seudun puolustushistoriassa. Linnamäen varustaminen ajoittunee 1300-luvun loppupuolelle, Albrekt Mecklenburgilaisen hallitsijakaudelle, jolloin hallintoa luonnehti uusien linnojen ja linnoitusten rakentaminen. Linnan rakentaja oli todennäköisesti Bo Joninpoika Gripin seuraaja Jeppe Djäkn, joka sai 1387 kuninkaalta luvan rakentaa linnoja ja linnoituksia. Lupa todennäköisesti peruutettiin vuoden 1396 tienoilla, joten linnamäen linnoitus- ja käyttöaika jää hyvin lyhyeksi, mihin viittaa myös kaivaustutkimusten niukat löydöt. Porvoon Linnanmäen kohtalo oli todennäköisesti sama kuin muidenkin Albrekt Mecklenburgilaisen ajan pienten linnojen. Se jätettiin autioksi ja hävitettiin 1398 Nyköpingissä tehdyn päätöksen mukaisesti.\r\n\r\nIson vihan jälkeen Porvoosta tuli hiippakunta- ja lukiokaupunki.  Kaupunki paloi suurimmaksi osaksi 1760. Kauppiaat asuttivat torien ja jokirannan tontit, virkamiehet seuraavan kehän niiden ympärillä, käsityöläiset kaupungin eteläosan, suojelusmiehet keskittyivät vaikeasti rakennettaville, kallioisille syrjätonteille ja kaikkein köyhimmät seurakunnan maalle tulliaidan ulkopuolelle. Tontit olivat jo vanhastaan pieniä. Se johti 1700-luvun lopulla kaksikerroksiseen rakentamiseen, mikä kiellettiin 1800-luvulla. Vauras porvaristo pyrki yhdistämään tontteja tilatarpeidensa vuoksi.\r\n\r\nVanha Porvoo sai jo 1936 suojelukaavan, joka uudistettiin perusteellisesti 1967-1975. Tuolloin vahvistettu asemakaava loi edellytykset vanhan kaupungin korjaus- ja kehittämistoimille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:tori , poio:raatihuone , poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1530" ;
        skos:prefLabel    "Vanha Porvoo ja Porvoon linnamäki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_3129>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:42:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7491>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Puotilan kappeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> ;
        wgs84:lat         "60.2112561303371" ;
        wgs84:long        "25.1051987973489" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7491" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7730>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7825>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Aleksanteri I"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7825" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5796>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pyörällä bussiin?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Hei, voiko pyörän tuoda bussiin? Monet ovat sanoneet, että pyörän voisi tuoda, mutta itse olen sillä kannalla, että pyörää ei saa raahata bussiin. Eli saako polkupyörän tuoda bussiin? Kiitos etukäteen! Helsingissä ja YTV:n alueella polkupyöriä ei saa kuljettaa busseissa eikä raitiovaunuissa ja pidemmän matkan busseissakin vain maksusta tavaratilassa, mikäli tilaa on. Polkupyöriä voi kuljettaa metrossa ilman lisämaksua kaikissa vaunuissa, jos sille on tilaa. Suomenlinnan lautalla pyörää voi kuljettaa maksusta ja pääkaupunkiseudun lähijunissa ruuhka-ajan ulkopuolella. Lähijunissa kuljetuksesta peritään aikuisten seutukertalipun hinta matkan pituudesta riippumatta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/pyoralla-bussiin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8539>
        dcterms:modified  "2010-01-28T12:30:56+0300" .

rky:p382  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapilan kartano Naantalin Luonnonmaalla on yksi arkkitehti C.F. Schröderin Lounais-Suomeen suunnittelemista rokokookartanoista. Fagervikin ohella se on tärkeä rokokooarkkitehtuurin edustaja maassamme. \n\nLapilan saari sijaitsee Turun Ruissalon länsipuolella keskeisen merireitin varrella. Kolmi-ikkunaisella poikkipäädyllä korotettu mansardikattoinen tiilinen päärakennus on rakennettu 1763. Huonejako on karoliininen keskeissaleineen. Kiinteä sisustus on säilynyt erittäin hyvin rakentamisaikaisessa asussa. Kartanomiljööseen kuuluu lisäksi 1700-luvulla istutettu puisto sekä muita asuin- ja talousrakennuksia 1700-1900-luvuilta, kuten nk. Ylärivi ja Alarivi -nimiset rakennukset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.409164653,22.060495384 60.407272302,22.055954335 60.405568583,22.051836314 60.406234873,22.043201962 60.406981201,22.042854210 60.413021221,22.041513166 60.415786081,22.042971991 60.417868636,22.045049086 60.418681346,22.056202435 60.413905507,22.066207487 60.409164653,22.060495384" ;
        poi:history       "Lapilan säterikartano muodostui kahdesta Lapilan kylän talosta 1500-luvulla. Lapila ja Keskiluodon rälssitilat yhdistettiin 1630-luvulla ja 1790-luvulla kantatilaan liitettiin vielä Suurenpään rälssitila. Kartano oli 1600-luvulta upseerisukujen omistuksessa ja 1700-luvun puolivälissä sen osti nykyisen päärakennuksen rakennuttanut lainopin tohtori Lorentz Ekenberg. Päärakennuksen suunnitteli Turun kaupungin arkkitehti C.F. Schröder 1763 ja sitä uudistettiin sata vuotta myöhemmin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k529 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=103" ;
        skos:prefLabel    "Lapilan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9780>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Merestä nousee Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1978> ;
        th:kuvittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9779> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9780" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7990>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:37+0300" .

rky:p716  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.454926216,26.948527326 60.455389735,26.950259047 60.454351829,26.950800298 60.454141090,26.949721334 60.454169067,26.949408900 60.454926216,26.948527326" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Majakka)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
        a                    th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label           "Punavuori"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Röba" , "Rööperi" ;
        owl:sameAs           <http://sws.geonames.org/6545258/> ;
        wgs84:lat            "60.1609783401436" ;
        wgs84:long           "24.9370235025941" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/34" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1454>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Murha Käpylässä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1453> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/murha-kapylassa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8799>
        dcterms:modified  "2010-03-08T19:48:44+0300" .

[ dcterms:description  "Romaani kuvaa yhtä päivää kolmikymppisten kalliolaistoverusten, Lihin, Hennisen ja Marsalkan elämästä. Kaverukset viettävät kesäistä krapulapäivää hortoilemalla enemmän tai vähemmän päämäärättömästi sinne sun tänne, mutta Kalliosta he eivät poistu kertaakaan. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2289> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

rky:p976  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.049374329,21.806955734 60.048989062,21.802187088 60.052028155,21.794947806 60.055247719,21.793349852 60.056840553,21.792651289 60.058042483,21.796205314 60.057469510,21.801789568 60.052978391,21.803213137 60.050712393,21.806217249 60.049374329,21.806955734" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:talonpoikaistalo , poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Berghamn)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8441>
        dcterms:modified  "2010-02-04T14:00:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8536>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Honkasyrjä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.1657785376127" ;
        wgs84:long        "25.093236962946" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8536" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6746>
        dcterms:modified  "2009-08-18T14:57:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8796>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Eronen, Tero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8796" .

rky:p1175  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin säilynyt kokonaisuus, joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkiväylän ja meriliikenteen historiaan.\n\nRaahen kaupungin edustalla sijaitseva Iso-Kraaseli on suuri metsän peittämä saari. Sen korkeimmalla kohdalla on tunnusmajakka ja luotsiaseman rakennukset. Tunnusmajakka eli Iso-Kraaselin pooki on noin 18 metriä korkea, 8-kulmainen ylöspäin kapeneva torni. Rakennuksen runko muodostuu sydänpuusta ja sitä tukevista 32 vinotuesta. Vain tornin yläosa on vuorattu, alaosan runkorakenne on näkyvissä. Pookin meren puoleiset sivut on maalattu valkoisiksi, muuten rakennus on punainen. Pookin vieressä on 1800-luvulla rakennettu kaksikerroksinen, matalalla tähystystornilla varustettu luotsiasema. Luotsiaseman vajarakennus ja ulkohuone ovat alkuperäiset.\n\nTaskun puinen tunnusmajakka kuuluu Iso-Kraaselin tavoin Albin Stjerncreutzin suunnittelemien omaperäisten tunnusmajakoiden joukkoon ja kuvastaa edelleen 1800-luvun tilannetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.711884551,24.385062536 64.711940325,24.388034154 64.710765037,24.388017329 64.710772196,24.385269483 64.711884551,24.385062536" ;
        poi:history       "Raahen satamasta merelle johtavista kolmesta väylästä pohjoisin merkittiin Taskun tunnusmajakalla jo 1600-luvulla. Taskun nykyinen tunnusmajakka valmistui 1853. Kun valtio lunasti Pohjanlahden merimerkit 1848, oli myös Iso-Kraaselin pohjoisosassa tunnusmajakka ja luotsiasema. Ne kuitenkin purettiin, kun uudet rakennukset valmistuivat saaren keskiosaan 1852. \r\n\r\nIso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat eli puupookit suunnitteli Pohjanlahden merenkulkupiirin päällikkö Albin Stjerncreutz. Tunnusmajakat ja Raahen kirkko osoittivat kaupunkiin lännestä johtavan väylän kulkua. Pookin vieressä olevalta luotsiasemalta laivat luotsattiin kaupungin satamaan ja sieltä takaisin merelle.\r\n\r\nMerenkulkulaitos luovutti rakennukset Raahen kaupungille 1983."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k678 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2920" ;
        skos:prefLabel    "Iso-Kraaselin ja Taskun  tunnusmajakat (tasku)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Huomenna mennään Korkeasaareen, Korkesaareen, Korkeasaareen, koko päiväksi. Lähdetään vaan vaan vaan, uudestaan taan taan Korkeasaar saar saarta katselemaan maan maan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i744> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2165>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kononen vaihtaa kapakkaa" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8471> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9075> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2160> ;
        th:lisatietoa       "Eero Pasanen seuraa jälleen rikostarkastaja Konosen edesottamuksia. Keskusrikospoliisin päämaja on muuttanut Helsingin keskustasta Kehä III:n taakse Vantaalle. Riskostarkastaja Martti Kononen on paennut putkiremonttia Kruununhaasta lapsuuden maisemiin, Taka-Töölöön. Kononen törmää ravintola Töölössä vanhaan tuttavaansa, menestyvän ATK-firman johtajaan, joka kertoo joutuneensa kiristyksen kohteeksi. Kononen auttaa kaveria, mutta pian johtajan poika ammutaan firmassa tietokoneen ääreen. Tarvitaan kuitenkin vielä toinen murha, ennen kuin rikosten taustahahmo apureineen paljastuu. (takannen teksti)\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kononen.kotisivukone.com/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2165" .

[ dcterms:description  "Kirjallisuustapahtuma Villa Kivessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9069> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254>
] .

rky:p1509  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Markkamäen omakotialueen vanhin rakennuskanta on esimerkki  teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Sotien jälkeisellä asunto- ja rakennusainepulan aikakaudella järjestely on antanut työväestölle mahdollisuuden omaan asuntoon ja sitouttanut teollisuustyövoimaa tehtaaseen. \n\nJälleenrakennuskaudelle tyypillinen, yhtenäinen Markkamäen omakotialue sijaitsee Äänekosken keskustan pohjoispuolella viheralueiden ja uudempien asuinalueiden ympäröimänä. \n\nAsuinrakennukset ovat kiinni Mäkikadusta koilliseen lähtevien poikkikatujen linjassa ja talousrakennukset muodostavat oman rivistönsä tonttien takareunalle. Markkamäen etelärinteen alkuperäisten tonttien rakennuskanta on säilynyt yhtenäisenä; vähäinen uudisrakentaminen on keskittynyt alueen koilliskulmalle. Asuma-alueelta avautuu laaja näköala Keiteleelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.620958902,25.713415181 62.622833500,25.718983768 62.623002760,25.719707885 62.622572805,25.720962277 62.621428402,25.722827501 62.621309835,25.723841437 62.621165031,25.725789594 62.620733393,25.725581146 62.620044709,25.725207247 62.619459175,25.724677536 62.619008743,25.723688120 62.618411014,25.721822359 62.618390004,25.720789304 62.617541455,25.718178087 62.619067135,25.716094733 62.620740457,25.713651771 62.620958902,25.713415181" ;
        poi:history       "Teollisuustoiminta alkoi Äänekoskella 1896, kun Äänekoski Aktiebolaget hankki alueelta useita maatiloja. Laajaan metsäomaisuuteen sisältyivät kosket, joiden rannalle perustettiin puuhiomo ja kartonkitehdas. Äänekosken tehtaat olivat 1941-1953 osa metalli- ja konepajateollisuudesta tunnettua Wärtsilä-yhtymää (Wärtsilä Selluloosa Oy, Äänekosken tehtaat). Wärtsilän tultua omistajaksi teollista toimintaa laajennettiin Äänekoskella 1940-luvulla sulfiittispriitehtaalla. \r\n\r\nÄänekosken tehtaiden työntekijät asutettiin pääosin tehtaan rakennuttamiin asuntoihin, tunnetuimpia alueita olivat 1920-luvulla rakennettu Pukkimäki ja sotien jälkeen aloitettu Markkamäki, joka sai nimensä tonteille määritellystä nimellisestä yhden markan  hinnasta.\r\n\r\nSodan jälkeistä asunto- ja rakennusmateriaalipulaa helpottamaan Wärtsilä solmi 1947 perustetun omakotirakentajain yhdistyksen kanssa sopimuksen, jossa yhtiö sitoutui myymään vähintään kuusi vuotta palvelleille työntekijöille n. 1300 neliön tontin yhden markan kauppahinnasta, antamaan rahallista rakennusavustusta, rakentamaan alueen kadut ja viemäröinnin sekä avustamaan rakennusaineiden hankinnassa ja kuljetuksessa. Tehtaan teettämät puolitoistakerroksisten omakotitalojen tyyppipiirustukset valmistuivat 1944.\r\n\r\nEnsimmäiset 20 tonttia arvottiin kesällä 1947 ja hieman myöhemmin arvottiin 27 tonttia lisää. Rakentaminen alkoi samana kesänä ja ensimmäiset omakotitalot valmistuivat 1948.\r\n\r\nMarkkamäen omakotialueen rakentaminen jatkui aina 1980-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k992 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=254" ;
        skos:prefLabel    "Markkamäen omakotialue"@fi .

[ dcterms:description  "Vuorimiehenkatu 19:n puutalossa oli Wecksellin hattutehdas 1870-luvulta alkaen lähes 30 vuotta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5038> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8667>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9152>
        dcterms:modified  "2010-06-01T14:55:01+0300" .

rky:p1769  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "68.500592804,26.618009639 68.520738997,26.618927489 68.522692079,26.621272141 68.523077205,26.633155006 68.522273820,26.665757007 68.519127208,26.710274870 68.518909978,26.733911498 68.518144292,26.770838243 68.519241414,26.831800546 68.519327327,26.871026814 68.521645089,26.935140075 68.523472021,26.958353675 68.533931123,27.027043585 68.546061814,27.080263108 68.536110145,27.095482368 68.523597243,27.105919616 68.517189310,27.107287896 68.516702232,27.054569463 68.506049832,27.002131900 68.501179420,26.980751897 68.499331543,26.964545702 68.497226571,26.950577949 68.490275645,26.934042567 68.487732818,26.920922637 68.488028957,26.899624456 68.487250145,26.884126990 68.486165436,26.872542269 68.482983778,26.867673329 68.479779500,26.866854684 68.476680743,26.869664362 68.470434566,26.879328802 68.462292178,26.890252744 68.453993333,26.897753083 68.439594718,26.905482518 68.428951406,26.947244084 68.428592515,26.946896623 68.422337598,26.942385681 68.418741386,26.921789261 68.417455847,26.913579950 68.419373809,26.905636244 68.428815741,26.881918127 68.435855523,26.870943757 68.456102575,26.816370843 68.463724400,26.802777369 68.483694463,26.786336869 68.487535646,26.783926506 68.487579574,26.759626672 68.489111544,26.722670149 68.492899277,26.690356599 68.495981834,26.642256331 68.496915365,26.623799898 68.498034474,26.620008968 68.500592804,26.618009639" ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5225" ;
        skos:prefLabel    "Ivalojoen kulta-alue"@fi .

poi:minEntryFee  a    owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment  "Hinta kokonaislukuna euroissa."@fi ;
        rdfs:domain   poi:EntryFee ;
        rdfs:label    "entry fee minimum (EUR)"@en , "alin pääsymaksu (EUR)"@fi ;
        rdfs:range    xsd:string .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9247>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Rakkaani uskonut ei" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9247" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8>
        dcterms:modified  "2009-04-29T12:19:12+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ja katso, kivikarhu loikkaa jalustalta,/ roskiksesta hiipii kettu poikineen./ --- / Pysäkille kyntää yöratikka/ metsälauhan udussa,/ ovet rämähtävät auki,/ mäyrät, siilit, huiskahännät/ hypähtävät mättäälle./ Metsän väki tulvii kirjastolta,/ näädät, jänöjussit, metsot/ lekuttavat kirkkopuiston varjoista.\" (runosta Karhupuisto, s. 79)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9083> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7457>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4953>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1758152~S9*fin> .

rky:p1411  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inhan rautatieasema on hyvin säilynyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteen asemamiljöö luonnnonkauniilla paikalla Hankaveden rannalla vastapäätä Tuomarniemen metsäopistoa.\n\nAsema-alueella on pysäkin tyyppipiirustuksin rakennettu ja 1905 laajennettu asemarakennus sekä tavaramakasiini. Hyvin säilyneellä aseman asuinalueella on kaksi vahtitupaa talousrakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.550164964,24.146379729 62.550207999,24.145576236 62.550909855,24.143643329 62.551369595,24.143982557 62.550424605,24.146864124 62.550164964,24.146379729" ;
        poi:history       "Tampereen–Haapamäen–Seinäjoen välinen päärataosuus valmistui 1883. Hankaveden ja Väliveden kannakselle Ähtäriin perustettiin Etserin pysäkki, jonka ensimmäinen asemarakennus valmistui 1883 ja tuhoutui tulipalossa 1889. Uusi asemarakennus rakennettiin Oulun radan tyyppipiirustusten mukaan. V luokan asemaksi korotetun Etserin nimi muutettiin 1897 Inhaksi. Asemarakennusta laajennettiin 1905.  \r\n\r\nInha oli 1900-luvun alkupuoliskolla vilkas liikennepaikka lähistöllä sijaitsevien Inhan ja Vääräkosken tehtaiden sekä Tuomarniemen metsäopiston vuoksi. Aseman ja radan merkitystä lisäsi Väliveden rannalle talvisodan aikana perustettu Ampumatarvikevarikko 8.\r\n\r\nRataverkon sähköistäminen ja Parkanon oikoradan valmistuminen 1960-luvulla hiljensivät Inhan rautatieaseman toiminnan. 1990-luvulla Ähtärin asemalla tehtyjen muutosten jälkeen Inhan satamasta tuli puunkuormauksen satamapaikka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k989 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5049" ;
        skos:prefLabel    "Inhan rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9746>
        dcterms:modified  "2011-08-01T15:21:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_255>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1356872~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1771356~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1819250~S9*fin> .

rky:p1671  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kolarin vanha kirkko on rakennuksena ja ympäristöltään parhaiten säilynyt esimerkki Länsipohjaan Suomen puolelle rakennetuista kirkoista vuoden 1809 jälkeen Venäjän rajan siirryttyä Tornionjokeen. Kirkko ja tapuli ovat säilyttäneet rakentamisaikansa arkaaisen ulkohahmon.\n\nKolarin vanha keskus sijaitsee Muonionjoen ja sen sivuhaaran jakamassa Kolarinsaaressa. Tärkeänä kauppapaikkana ollut entinen markkinakenttä on saaren eteläpäässä lähellä vanhaa kirkkoa. \n\nIntendentinkonttorissa (A.W. Arppe) laadittujen piirustusten mukaan 1818-1819 rakennettu kirkko on lähes kuutiomainen ja sen telttakatto päättyy nelikulmaiseen lanterniiniin. Ulkonurkkia koristavat, valkoiseksi maalatut rustikoidut nurkkapilasterit, joiden yläpuolella kattolinjaa korostaa voimakas horisontaalinen räystäslistoitus. Runkohuoneeseen liittyvät vastakkaisilla sivuilla matalammat eteinen ja sakaristo.  J.G Hedmanin Ristiinnaulittu-aiheinen alttaritaulu vuodelta 1832. \n\nErillinen kellotapuli kirkon vieressä on samanaikainen kuin kirkko ja toistaa samanlaista klassistista muotokieltä. Tapulin edustalla on sankarihautausmaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.334642586,23.787220939 67.334414886,23.786277247 67.334386019,23.785875107 67.334448656,23.785352395 67.334578249,23.784523118 67.334623386,23.783651055 67.334812356,23.782137060 67.335060233,23.781481327 67.335746398,23.782904737 67.336141464,23.782824548 67.337069272,23.782239571 67.337241315,23.782487138 67.337572669,23.782875537 67.337740585,23.783962711 67.337993385,23.785119719 67.337065339,23.786218806 67.334642586,23.787220939" ;
        poi:history       "Pajala jakautui kahtia 1809 Suomen sodan seurauksena, kun Ruotsin ja Venäjän rajaksi tuli Tornionjoki. Uusi raja halkaisi yhteisen kieli- ja kulttuurialueen.\r\n\r\nSuomen sodan jälkeen Ruotsin puolelle jääneen Pajalan Suomen puoleisista osista perustetun Kolarin saarnahuoneen kirkko rakennettiin keisari Aleksanteri I:n myöntämillä varoilla. Kirkko rakennettiin ikiaikaiselle markkinapaikalle Porokodan mellaan 1818 ja vihittiin käyttöön 1822. Kirkko palveli saarnahuoneena 1820-1858. Kirkossa tehtiin korjaus- ja muutostöitä 1844 ja 1927. Vuonna 1976 kirkko restauroitiin ja siihen tehtiin uusi paanukatto.\r\n\r\nKolari erotettiin omaksi seurakunnakseen Ylitorniosta.\r\n\r\nSuomen sodan seurauksena myös Karungin Karl Gustafin kirkko jäi rajan taakse ja Suomen Karunki sai oman, intendentti A. W. Arppen suunnitteleman ristikirkkonsa 1817."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k273 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4408" ;
        skos:prefLabel    "Kolarin vanha kirkko ja tapuli"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7454>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Mellunmäen ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mellunmäen palvelukeskus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> ;
        wgs84:lat            "60.2374448617899" ;
        wgs84:long           "25.1175478516136" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7454" .

[ dcterms:description  "Kesällä Kauko ja Sinikka kävelevät Suomenlinnassa ja puhuvat suhteestaan. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9611> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8168>
        dcterms:modified  "2009-12-29T14:17:36+0300" .

rky:p345  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarsaaren keskustalle on tunnusomaista leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit ja kaupungin eteläosan vauraimpien tonttien eduspuutarhat. Kaupungin porvaristo on rakentanut talonsa Puutarhakadun sekä pääkadun, Isokadun, varteen. Nämä kadut ovat säilyttäneet pääosin vanhan rakennuskantansa. Isokatu saa alkunsa itä-länsisuuntaisesta Puutarhakadusta, kulkee kohti pohjoista päättyäkseen kaupunkiseurakunnan kirkkoon. Kadun puolivälissä on raatihuoneen tori, jonka itälaidalla on 1800-luvun lopulla rakennettu kaupungintalo puistoineen.\n\nPietarsaaren keskusta-alueen ja Pohjoisnummen eli Skatan teollisuus- ja työläisalueen väliin jäävä alue, jolla kaupunkiseurakunnan kirkko sijaitsee, rakentuu yhä paloa edeltävään asemakaavaan.\n\nIsokadun päässä sijaitseva Pietarsaaren kirkko on osa historiallista kaupunkirakennetta ja kuuluu maamme varhaisiin ristikirkkoihin. Kirkkosalin arvokkaasta esineistöstä mainittakoon messinkikruunut, jotka ovat kaupungin porvareiden lahjoja 1690-luvulta seurakunnan ensimmäiseen kirkkoon sekä pormestari Nicklas Wendeliuksen vaimonsa ja perillistensä kanssa vuonna 1709 lahjoittama yli kolme metriä korkea seitsenhaarainen messinkinen kynttilänjalka. Lisäksi kirkossa on säilynyt kauppaneuvos Adolph Lindskogin 1840-luvulla lahjoittamat patarummut. \n\nKirkkotarhassa sijaitseva pohjalaistyyppinen kellotapuli on vuodelta 1742. Kirkkotarhassa oleva kaupungin viiden porvarien itselleen rakennuttaman hautakappelin yhtenäinen rivi on valmistunut vuosien 1778-1786 välisenä aikana.\n\nMerkittäviä yksittäisiä porvaristaloja Pietarsaaren historiallisessa keskustassa ovat mm. Irjalan talo, Isokadulla kauppias Malmin talo ja kaksikerroksinen laivanvarustaja Lindskogin kivitalo paloa edeltävältä kaudelta, vuodelta 1797, raatimies Mellbergin 1836 valmistunut talo, Isokatu 1:n empirerakennus sekä Lassfolkin pitsitehdas ja konttori. Isokadun päätteen muodostaa poikittainen toriaukea, jonka koilliskulmassa on Strengbergin eli Labbartin talo. Kaupungin puinen, kaksikerroksinen raatihuone on rakennettu 1878 (G. Wilenius).\n\nMalmin talo on Anders Fredrik Granstedtin 1838 suunnittelema empirekauden porvaristalo. Tontin toinen, Isokadun varrella oleva rakennus, ns. \"Bondstugan\" on valmistunut asuinkäyttöön 1835. Bondstugan takana oleva 1835 valmistunut hirsinen piharakennus on käsittänyt leivin-, pesu- ja talonpoikaistuvan sekä panimon. Päärakennuksen ikäisiä piharakennuksia ovat tontin perällä oleva vaunuvaja sekä renkien ja palvelijoiden asuinrakennus ja vinkkelimäinen tallin, navetan ja varastotiloja sisältänyt piharakennus. \n\nPietarsaaren ruotsinkielisen yhteislyseon kivirakennus on Bertel Jungin suunnittelema 1904. Koulurakennukseen liittyy oloissamme ainutlaatuinen kasvitieteellinen puutarha. Koulupuutarha, joka on Bengt Schalinin 1910-luvulla suunnittelema, jakautuu kolmeen osaan: julkisivun edessä on ranskalainen puutarha, sen länsipuolella pieni kasvitieteellinen puutarha ja puutarhoja kehystävä, keskustan kortteleihin rajautuva englantilaistyyppinen puistoalue. Terasseilla ja kukkarabatteissa on yli 1000 kasvilajia. Suihkukaivon veistos on Matti Hauptin vuodelta 1952."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.671322461,22.699147497 63.672098898,22.699052337 63.672228903,22.702901334 63.675084157,22.702596617 63.675045673,22.699478077 63.675941413,22.699402025 63.675985743,22.700513696 63.677124165,22.700329547 63.677285181,22.702845545 63.677205328,22.704786188 63.677505900,22.706055411 63.677847608,22.710535433 63.677253430,22.711346330 63.676209270,22.709320188 63.676031039,22.708543826 63.675364133,22.709071068 63.675228935,22.708471679 63.675199592,22.707657925 63.675184387,22.707088779 63.675123343,22.704667477 63.674625063,22.704722488 63.674647262,22.705765686 63.672265009,22.706050809 63.672335890,22.709346749 63.671575334,22.709531369 63.671461168,22.704988644 63.668697064,22.705314639 63.668681044,22.703546517 63.671413926,22.703258470 63.671322461,22.699147497" ;
        poi:history       "Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 ja sen ensimmäinen asemakaava oli muodoltaan epäsäännöllinen. Kaupungin eteläosan tuhouduttua vuoden 1835 kaupunkipalossa se sai uuden, säännöllisen ruutuasemakaavan (A. Berger, C.L. Engel). Tällöin sai alkunsa myös etelästä kaupunkiin tulevaa tietä koristava koivukuja Parentes.\r\n\r\nKaupungin edellinen, vuonna 1691 käyttöön vihitty puinen ristikirkko tuhoutui muun rakennuskannan tavoin isonvihan venäläismiehityksen aikana marraskuun lopussa 1714. Uusi kirkko valmistui 1731. Kirkko uudistettiin sisältä 1884 ja ulkoa 1896, jolloin myös sisäänkäyntien eteen rakennettiin uudet eteiset.\r\n\r\nPietarsaaren ensimmäinen pedagogio rakennettiin 1654. Alalakeiskoulu perustettiin kaupunkiin 1842, kolmeluokkainen oppikoulu 1886 ja viisiluokkainen 1895.\r\n\r\nKoulupuutarhan paikalla oli 1860-luvulla apteekkari Viktor Schaumanin puutarha ja kasvihuone. Schaumanin jälkeläiset lahjoittivat puutarhan Pietarsaaren kaupungille. Puutarha uudistettiin 1915-1932 Bengt Schalinin suunnitelman mukaan Victor ja Elisen Schaumanin muistoksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:koulu , poio:puisto , poio:raatihuone , poio:katu , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1660" ;
        skos:prefLabel    "Pietarsaaren historiallinen keskusta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5759>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Eläintarhan huvilat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä niissä taloissa on, jotka ovat Töölönlahdella Kallion puolella? Kuka ne omistaa? Ja mikä on lasibetonirakennus noiden puutalojen vieressä radan ja Töölönlahden välissä? Eläintarhan Linnunlaulun huvilat ovat nykyään pääsääntöisesti asuinkäytössä. Huvilat ovat yksityisessä omistuksessa, ja kaupunki on tehnyt maanvuokrasopimukset huviloiden omistajien kanssa. Linnunlaulun kaakkoisosassa oleva huvila on kaupungin omistama. Villa Kivi on kirjailijayhdistyksen käytössä tarjoten työhuoneen neljälletoista kirjailijalle. Siellä järjestetään myös kirjallisuus- ja taidetilaisuuksia yleisölle.\n\nSinisessä huvilassa toimii kesäisin kahvila. Juneksen huvilasta löytyy myös Arkadian Yhteisön kirpputori. Huvila-alueeseen kuuluvat myös radan itäpuoleiset puuhuvilat ja muutama pieni ”kivilinna”. Yhteensä niitä on jäljellä kahdeksan kappaletta.\n\nRadan itäpuolen maa-alue on kaupungin omistamaa puistoaluetta. Radan länsipuoli on Ratahallintokeskuksen omistamaa aluetta, joka on kaupungin hallinnassa. Lasinen rakennus on Liikenteenohjauskeskus, josta ohjataan keskitetysti Etelä-Suomen junaliikennettä.\n\nKauppaneuvos Henrik Borgström vuokrasi Eläintarhan alueen 1800-luvun puolivälissä. Hänen suunnitelmissaan oli raivauttaa alue puistoksi ja perustaa sinne Kaivohuoneen tapainen vesiparantola Töölön kuuluisan terveyslähteen ympärille. Rautatien rakennustyöt kuivuttivat terveyslähteen, mutta Helsingin suosituin puisto ehti syntyä. Alueelle suunniteltiin myös eläintarhaa, josta alue saikin nykyisen nimensä. Eläintarhan alue palasi takaisin Helsingin kaupungin omistukseen, ja huviloita alettiin rakentaa 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun kaupunki ryhtyi vuokraamaan aluetta huvilatonteiksi. Parissa vuosikymmenessä tonteille nousi kaikkiaan viisitoista huvilaa joista seitsemän on ehditty purkaa.\n\nLähteet:\nNenonen, Kaija: Herrasväen ja työläisten kaupunki\nhttp://www.villakivi.com/cgi-bin/iisi3.pl?cid=villakivi" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7596> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-niissa-taloissa-jotka-toolonlahdella-k" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7953>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:31:56+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p258>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Pumppuhuone B11"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:46:04.846+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:48:54.705+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p6768 ;
        poi:description  "Pumppukuilu valmistui ilmeisesti vuonna 1932. Kuilun päällä oli aluksi tiilinen pumppuhuone, jota on sittemmin madallettu nosturiradan tieltä. Madaltaminen lienee tapahtunut 1940-luvun alussa, tarkka ajankohta ei ole tiedossa.\nPumppuhuoneessa on telakan ulkoaltaan pumppukoneisto.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1939 16a\n\nLähteet:\n\nMV SL Valokuva-arkisto\nVLT:n arkisto\n"@fi ;
        poi:history      "Pumppukuilu valmistui ilmeisesti vuonna 1932. Kuilun päällä oli aluksi tiilinen pumppuhuone, jota on sittemmin madallettu nosturiradan tieltä. Madaltaminen lienee tapahtunut 1940-luvun alussa, tarkka ajankohta ei ole tiedossa.\nPumppuhuoneessa on telakan ulkoaltaan pumppukoneisto.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1939 16a\n\nLähteet:\n\nMV SL Valokuva-arkisto\nVLT:n arkisto\n"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p20451> ;
        wgs84:lat        "60.14591543145202" ;
        wgs84:long       "24.980867576599167" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kentän laidassa sijaitseva huoltoasema oli vielä kiinni, mutta takaikkunasta loisti lämmin valo. Avoimesta luukusta kantautui ilmoille aamuradion iskelmä ja tulvi tuoreen pullan tuoksu. Huoltoaseman ulkovalot syttyivät." ;
  dcterms:description            "Hannes Luotola aloitti huoltoasemayrittäjänä Ratakadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8856>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Karl Hård af Segerstadin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7093> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7094>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Eteisen seinällä on ylhäältä Konkolanmäeltä otettu valokuva vanhasta Pasilasta, joku kiertävä kauppias niitä myi Raakelinkadulla ja kaikki ostivat. Katson kuvaa aina kun kävelen sen ohi. Kallioinen maasto on rakennettu täyteen suuria puisia kerrostaloja, joiden välissä on pieniä villoja ja puuhuviloita.\" (S. 37.)" ;
  dcterms:description            "Vanha puu-Pasila elää Alman vanhempien muistoissa ja myös Alma muistelee usein lapsuuttaan Raakelinkadun puutalossa, joka sijaitsi \"viistosti kirkkoa vastapäätä\" (s. 36)." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1781> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6115>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6CBD89F0-D9C2-4EE7-9E22-37BD280FE78B> .

rky:p939  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.215419363,27.770198737 62.217718027,27.774001458 62.215897822,27.793510641 62.214706281,27.792849733 62.214083353,27.792119886 62.213793614,27.791398785 62.212839660,27.790324534 62.212004596,27.789001508 62.211515040,27.788946884 62.210569236,27.789845413 62.209937629,27.790668392 62.209403270,27.791577737 62.206784030,27.790460131 62.205145579,27.785675895 62.211845863,27.767044753 62.215419363,27.770198737" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Järvikylä)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8070>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:42:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8404>
        dcterms:modified  "2010-01-11T15:19:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8165>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Sörnäisten rantatie"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.183087844427" ;
        wgs84:long    "24.9619121378235" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8165" .

[ dcterms:description  "Pukevan tieltä puretun, vuonna 1928 valmistuneen asuintalon arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8739>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5900>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DBEABCD3-7129-4AF4-B8ED-8302445F148C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6375>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:41:31+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p160>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Merivartioston sauna "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T13:01:27.636+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:10:16.45+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p35622 , koko:p34262 ;
        poi:description  "Lisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nSauna rakennettiin vuonna 1978 merivartioaseman C 25 peruskorjauksen yhteydessä. Samalla paikalla oli piharakennus ja sauna silloinkin, kun päärakennus C 25 vielä oli asuinrakennuksena.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Uusi sauna\n\nSuomenlahden merivartiosto tarvitsi tukikohdan Helsingin edustan valvontaa varten. Rakennus C 25 katsottiin tähän käyttöön sopivaksi, koska sen vieressä on hyvä satamapaikka vartioveneille ja rannasta pääsee nopeasti avomerelle.\n\nSauna C 24 rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä, ja sen paikalta purettiin pie­nempi raken­nus.\n\nToteutusaika: 1978\nYhteenlaskettu huoneistoala: 40m²\nKerrosala: 63m²\n\nRa­kennutta­ja­: Suo­menlinnan hoito­kunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Os­mo Sipari Ky\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Auvo Kallio & Co\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Iikka Hu­ovinen Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Veikko Vahvaselkä Ky\n­Rakennustyöt: Hel­singin läänin­vanki­lan Suomenlinnan työ­siirtola\n"@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.14785406223451" ;
        wgs84:long       "24.981940460205124" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Minä saan juosta Flemarilta Viidennelle linjalle äitiä katsomaan, mikäli pidän huolen, että takkini on oikein napitettu, tukka kammattu ja naama kutakuinkin puhdas. - Mitä asiakkaatkin semmosesta kauppiaasta ajattelee, jonka lapsi hompsottaa pitkin ku mustalainen, äiti sanoo.\" (s. 210)" ;
  dcterms:description            "Minäkertojan äidin siirtomaatavaraliike sijaitsee Viidennellä linjalla. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2352> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6532>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7950>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Hartwall Areena"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.2055688800956" ;
        wgs84:long        "24.929408560548" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7950" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8664>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:31:57+0300" .

rky:p1138  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan.\n\nTeuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain. Talonpoikaistalo on pohjaltaan paritupainen ja puolitoista- tai kaksifooninkinen. \n\nTeuvan kirkonkylässä Latva-Komsin pihapiiri on hyvin säilynyt ja jaettu mies- ja karjapihaan. 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset ovat alkuperäisessä asussaan. Punamullattu puolitoistafooninkinen pohjalaistalo on rakennettu 1880-luvulla. Tilaan kuuluu tuulimylly ja tien toisella puolella sijaitseva kivinavetta.\n\nKauppilan kylässä Teuvanjoen länsirantaa seuraavan tien varrella on Saksan, Ala-Peuran ja Laulajan tilat.\n\nLaulaja on ns. susipiha eli umpipiha, jossa kaksi asuinrakennusta on Teuvalle tyypillisesti L-kirjaimen tapaan kulmittain. Päärakennus on 1887 valmistunut, pohjaltaan paritupainen puolitoistafooninkinen pohjalaistalo ja kaksifooninkinen pikkutupa on rakennettu syytinkituvaksi.\n\nAla-Peuran tila on sijainnut vielä 1840-luvulla jokirannassa. Pihapiiri käsittää puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen 1750-luvulta ja ulkorakennusryhmän.\n\nKentta, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Hakalantien ja Kaskistentien risteyksessä kirkonkylän itäpuolella, on tiettävästi ollut umpipiha, jonka lutin läpi on päässyt ajamaan pihaan. Päärakennus on 1800-luvulta, siirretty pihaan 1860-luvulla ja nykyiselle paikalleen 1910, jolloin sitä on myös laajennettu ja siihen on rakennettu kookas kuisti. Pikkutupa on siirretty toisaalle, samoin osa talousrakennuksista on purettu tai siirretty. \n\nÄystön kylässä Mäki-Laurilan ja Harjun tilaa ja niiden talouskeskuksia ympäröi avoin viljelysmaisema. Mäki-Laurilassa pihapiiri on lähes umpipihainen ja jaettu mies- ja karjapihaan. Kylätien toisella puolella on kaksi vilja-aittaa ja pitkä liiveri. Kulku miespihaan on perinteisesti porttilutin kautta. Talousrakennukset ovat peräisin 1880-luvulta. Harjun ja Rinta-Harjun tilojen komeat asuinrakennukset seisovat päädyt vastakkain tien molemmin puolin. Pää- ja talousrakennukset muodostavat umpipihamaisen kokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.512870865,21.769305211 62.512140176,21.772106068 62.511372582,21.771162219 62.512160973,21.768353351 62.512870865,21.769305211" ;
        poi:history       "Teuvan vakituinen asutus sai alkunsa 1500-luvun jälkipuoliskolla Teuvajoen läheisyydessä. Ensimmäisiä taloja olivat Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura ja Saksa. 1500-luvun lopulla Teuvalla oli noin 15 taloa. Vähitellen Teuvajoen rannat asutettiin Perälänseudusta Äystönluomalle. Isojako toteutettiin Teuvalla 1760-1790-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä jokivarteen oli muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän takamaat olivat asuttuja. Talojen lukumäärä oli lähes sata ja torppia oli yhtä paljon Teuvan itsenäistyessä Närpiöstä omaksi seurakunnaksi 1795.\r\n\r\n1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Tuolloin, etenkin 1900-1920-luvulla, asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti muodostettuihin uusiin tiloihin. Jaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k846 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:tuulimylly , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4308" ;
        skos:prefLabel    "Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot (Laulaja)"@fi .

rky:p841  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammisaaren asemarakennus on yksi kolmesta Hanko-Hyvinkää -radan alkuperäisistä asemista ja muutoksista huolimatta parhaiten säilyneitä. Myös asemapäällikön asuintalo vuodelta 1873 on yksi harvoja tyyppinsä edustajia. \n\nAsema on Tammisaaren taajama-alueella, ja rata jakaa asema-alueen kaupungin keskustan puolelle jäävään asemapihaan ja pohjoispuolen asuinalueeseen, joka nykyisin on osa Formanshagenin pientaloaluetta. Osin kaksikerroksista, listoituksin ja sorvauksin detaljoitua asemarakennusta vastapäätä on säilynyt poikkeuksellisen hieno asemapäällikön rakennus sekä kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen. Asema-alueella on myös pieni tavara-asema ja jäänteitä vanhoista puukujista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.979405289,23.445530118 59.979019534,23.440145011 59.979777427,23.435035613 59.980544418,23.432071864 59.981206143,23.432784872 59.980597907,23.435155820 59.979980959,23.438626610 59.979923868,23.439889998 59.980019249,23.440833509 59.980030474,23.441089348 59.980036230,23.441219466 59.979983028,23.442441611 59.980184595,23.443564358 59.979867880,23.444042649 59.980022703,23.445332071 59.979405289,23.445530118" ;
        poi:history       "Hanko-Hyvinkää -rata rakennettiin 1871-1873 satamaradaksi yhdistämään pääkaupunki Pietari talvisinkin avoimena olevaan satamaan Itämerellä. Tammisaaren asema rakennettiin silloin vielä maaseutumaiseen ympäristöön Knut Nylanderin suunnitelmien mukaan. Rakennus kunnostettiin perusteellisesti jo 1877 ja sitä laajennettiin kolmanneksella itäpäädystä 1914. Henkilöliikenteen hiipuminen hiljensi asemaa jo 1960-luvulta lähtien, mutta tavaraliikenne on jatkunut edelleen.\r\n\r\nEnsimmäinen Tammisaareen rakennettu rautatiesilta osoittautui pian vialliseksi ja se korvattiin uudella 1910. Nykyinen silta rakennettiin 1970-luvun alussa, Pohjanlahden yli Hankoon kulkevan kantatie 53:n rakentamisen yhteydessä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4009" ;
        skos:prefLabel    "Tammisaaren rautatieasema-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Porosta parmesaaniin" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Porosta parmesaaniin kokoaa Outi Pakkasen dekkareista tutun Anna Laineen suussasulavia reseptejä sekä top ten -listauksen suosikkiravintoloista." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8760> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8517> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8763> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6490> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8761> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6692> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8762> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8510> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietoa        "Graafikko Anna Laine osallistuu usein rikosten selvittämiseen Outi Pakkasen tyylikkäissä dekkareissa. Oman elämänsä hän pitää järjestyksessä nauttimalla säännöllisesti hyvää ruokaa ja juomaa ystäviensä kanssa. \n\nAnna rakastaa ruoanlaittoa, mutta joutuu silti joskus turvautumaan ravintoloiden houkutuksiin. Hänen mieleensä ovat perinteiset, tyylinsä säilyttäneet helsinkiläisravintolat, joiden listoilta hän antaa vinkkejä myös lukijoille. \n\nOuti Pakkanen on koonnut Anna Laineen parhaat reseptit lukijoiden käyttöön. Kirjailija on ne omassa keittiössään kokeillut ja hyviksi havainnut. Periaatteena on, että herkullista ruokaa ja ikimuistoisia illallisia voi valmistaa myös ilman kohtuutonta vaivannäköä. \n\nTätä kirjaa tarvitaan keittiössä, mutta siitä voi nauttia myös nojatuolissa. Annan ajatukset kokkaamisesta ja syömisestä tarjoavat viihdyttävän lukuhetken hyvän ruoan ystäville. \n\n\"Mikään ei edistä ajatustyötä yhtä tehokkaasti kuin ruoanlaitto, paitsi tietysti varsinainen syöminen.\"\n\n(Kustantaja: Taskukirja Loisto Oy)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=24411&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8759" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1201>
        dcterms:modified  "2010-05-17T09:05:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i409>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki rock city" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i408> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i408> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-rock-city" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6969>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:49:58+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjan luvussa \"Kursseilla\" kerrotaan Sörnäisten Kansankodista ja sen perustajasta Alli Trygg-Heleniuksesta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7838>
] .

[ dcterms:description  "Mäki ja Mäkinen tapaavat kaupungilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8639> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6977>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4322>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1336130~S9*fin> .

rky:p1398  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.434350103,29.341677847 61.435102308,29.342724190 61.434597341,29.343498229 61.434305180,29.342242975 61.434193294,29.342112564 61.434350103,29.341677847" ;
        poi:municipality  kunnat:k689 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4423" ;
        skos:prefLabel    "Hiitolanjoen voimalat (Juvankoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8401>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Reimas, Olavi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8401" .

[ dcterms:description  "Kirstinkuja 4:\nTiina Heino: Kunnalliset työväenasunnot\nJaana Järvinen: Rakennuksen korjaus ja entistys\nTiina Heino: Museo Kirstinkujalla" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6935> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6937>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vanhan Jaalan toin laituriin,\npohjaan painuu se sanottiin.\nMä töitä tein ja nyt katselee niin,\nse Pohjoisrantaan.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1025> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9222>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6372>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kontulan metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2360000353825" ;
        wgs84:long        "25.0845461763345" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6372" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6611>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1893836~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i669>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Kolmatta linjaa takaisin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9383> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i668> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8983> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kolmatta-linjaa-takaisin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7086>
        dcterms:modified  "2011-06-09T08:45:06+0300" .

rky:p99  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sotungin kylä edustaa tyypillistä uusmaalaista, keskiajalla joki- ja järvilaaksoihin syntynyttä kylää, jossa kantatilojen sijoittumisessa on tapahtunut suhteellisen vähän muutoksia isonjaon ja uusjaon jälkeen. Sotungin kylä ympäröivine viljelysmaisemineen on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja rakennuskantansa hyvin. Osa rakennuskannasta on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Etelässä kylä liittyy Håkansbölen kartanon historialliseen maisemaan.\n\nSotungin kylä sijaitsee kapean purolaakson keskellä olevilla kumpareilla. Kantatilojen rakennuskanta sijoittuu pääasiassa keskiaikaiselle kylätontille joen molemmin puolin kylänraitin varteen. Maatilojen talouskeskusten vanhin säilynyt rakennuskanta on peräisin 1700-luvulta valtaosan ollessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Vanhaa rakennuskantaa on Nygårdin, Nygårdsin, Uusitalon, Kullobackan ja Kuppiksen tiloilla. Monet päärakennuksista ovat rungoiltaan 1700-luvulta. \n\nKormuniitynojan eteläpuolisilla kukkuloilla on Håkansbölen kartano. Nykyinen kartanoalue on noin kuuden hehtaarin laajuinen. Svante Olssonin suunnittelema kartanopuisto, joka periytyy osin jo 1780-luvulta, ympäröi arkkitehti Armas Lindgrenin 1905 suunnittelemaa kaksikerroksista puista päärakennusta. Päärakennuksen jugendinteriöörit ovat tilarakenteeltaan ja sisustukseltaan hyvin säilyneet ja edustavat jugendin kokonaistaideteosajattelua parhaimmillaan. Alueella on päärakennusta vanhempia asuin- ja talousrakennuksia. Puiston pohjoispuolella on kahdeksankulmainen huvimaja (nykyinen mutteritalo), jonka kartanon omistanut Johan Sederholm on rakennuttanut 1775 kuningas Kustaa III:n vierailun muistoksi. Päärakennuksen etelä- ja itäpuolella ovat talous- ja tallipihan ympäristöt ja työväen asunnot."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.274829659,25.145064702 60.272469144,25.130647339 60.274363892,25.123087802 60.272577739,25.116957515 60.271971387,25.111367157 60.272329758,25.109593416 60.276692754,25.112822246 60.277087563,25.116000131 60.277251064,25.121912263 60.277074201,25.125225188 60.280876545,25.133960636 60.283022059,25.134278520 60.285763665,25.133517692 60.286469782,25.132869110 60.288526895,25.132207257 60.288918813,25.139220833 60.290652925,25.142404457 60.290107938,25.144356635 60.287698149,25.149569741 60.284691320,25.152603186 60.284102060,25.153660875 60.281414799,25.154203766 60.281108046,25.149828980 60.278493617,25.146315412 60.275142603,25.146787959 60.274829659,25.145064702" ;
        poi:history       "Helsingin pitäjän asutuksen varhainen painopiste oli Helsinginjoen (Vantaanjoen) reitin varrella. Sotungin kylä suurine viljelysmaineen oli 1550-luvulla yksi alueen suurkylistä 13 talollaan. Håkansbölen kartanon paikalla oli myös keskiaikainen kylä. \r\n\r\nHåkansbölen kartanon historia alkaa 1600-luvulta, jolloin tila sai rälssioikeudet ja säterivapauden. Sen kautta kulki tieyhteys Suurelta Rantatieltä Östersundomin kappelille. 1700-luvulla kartanon omisti varakas helsinkiläinen kauppias Johan Sederholm. Anders Lorenz Munsterhjelm istutti pihan tammikujan ja rakennutti talousrakennuksia omistaessaan kartanon 1800-luvulla, jolloin tilan maa-ala oli noin 900 hehtaaria. Munsterhjelm perusti 1860-luvulla öljynpuristamon Tikkurilaan, mistä väritehdas sai alkunsa. \r\n\r\n1800-luvulla rakennetun kartanon päärakennuksen korjaamisen suunnittelu annettiin arkkitehti Armas Lindgrenille, joka kuitenkin vakuutti kartanon vuodesta 1905 omistaneen Arvid Sanmarkin uuden rakennuksen tarpeellisuudesta. Uusi päärakennus valmistui 1908. Talousrakennusten rakentamisen lisäksi kohennettiin puistoa. Kartanon omistus siirtyi Vantaan kaupungille 2005."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k092 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talonpoikaistalo , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1509" ;
        skos:prefLabel    "Sotungin kylä ja Håkansböle"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6706>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lehtinen, Rauno"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lehtinen-rauno" .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Töölön sokeritehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6996>
] .

rky:p1040  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuuden tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maisemallisesti merkittävän osan Keiteleen-Iisveden kanavareittiä. \n\nKiesimän- ja Neiturintaipaleen kanavat rakennettiin osana väylää 1918-1927. Kerkonkoski yhdistää Niiniveden ja Kiesimäjärven, Kiesimän kanava Kiesimäjärven ja Konneveden, josta Neiturin kanavan kautta on yhteys Keiteleelle. \n\nKanavat palvelevat uittoa. Kerkonkosken varrella sijaitsee vanha mylly ja meijeri ja alueeseen liittyy myös muistoja sahateollisuudesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.768690691,26.508311948 62.769896337,26.506203230 62.770459961,26.517136527 62.768854971,26.516809877 62.768690691,26.508311948" ;
        poi:history       "Vesitiet ovat olleet tärkeitä reittejä puunjalostusteollisuuden kehittämisessä. Rautalammin ja Konneveden kanavat ovat myöhäinen 1900-luvun alkuvuosikymmenten toteutus Itä-Suomen ja Keski-Suomen vesistöjä yhdistävästä vesireitistä, jonka aikaansaamiseksi rakennettiin kanavia vesistön kapeikkoihin ja kannasten poikki. \r\n\r\nPäijänteen pohjoispuolella olevien suurten vesistöjen kanavoimista tutkittiin useaan otteeseen 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Kanavat liittyivät samaan aikaan suunnitteilla olleisiin rautatiehankkeisiin. Suonenjoelta rakennettiin 1889 rautatie Iisveden rantaan. Vesistön pohjoisosa, Pielisjärven suunnan kanavat Säviä ja Kolu, rakennettiin 1890-luvulla. Samaan aikaan luovuttiin Keiteleen ja Päijänteen yhdistämisestä kanavalla. \r\n\r\nKeiteleen ja Iisveden yhdistäminen kanavilla siirtyi 1910-luvulle, jolloin aloitettiin Neiturintaipaleen, Kiesimäntaipaleen ja Kerkonkosken sulkukanavien rakennustyöt. Töitä hidastivat maailmansota, Suomen itsenäistyminen, hintatason nousu ja määrärahojen puute. Kerkonkosken ja Neiturintaipaleen kanavat valmistuivat 1926 sekä Kiesimäntaival seuraavana vuonna. Neiturintaipaleelle ja Kerkonkoskelle rakennettiin kanavamiesten asuntojen lisäksi asunto kanavakasöörille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k686 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1077" ;
        skos:prefLabel    "Keiteleen-Iisveden reitin kanavat (Kiesimä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8661>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pakilan Teboil"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Teboil, Pakila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61> ;
        wgs84:lat            "60.241576476559" ;
        wgs84:long           "24.9260248934354" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8661" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8900>
        dcterms:modified  "2010-04-01T12:06:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9375>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:17:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6871>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:33+0300" .

[ dcterms:description  "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on rikospoliisin majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2486> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6966>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Theodor Höijer" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6901> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6903> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6899> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6967> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6906> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6939> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6908> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6900> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6965> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/theodor-hoijer" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9709>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:49:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1713025~S9*fin> .

blue_route:s41  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Tenalji Kyhlenbeck"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p233> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Tenalji Kyhlenbeck"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_218>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1615469~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5033>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:43:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2290>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Pölkky" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2288> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/polkky" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i571>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kaivopuiston kuristaja" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i472> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9194> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaivopuiston-kuristaja" .

rky:p1634  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.106988892,25.019739556 60.105628201,25.020831448 60.099729943,25.019011590 60.098111011,25.016382165 60.098271636,25.012353614 60.104091489,25.012091394 60.106849084,25.017467589 60.106988892,25.019739556" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Kuivasaari)"@fi .

blue_route:c18  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s19 ;
        :source       blue_route:s18 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9112>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Alfredsson, Hans"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9112" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7083>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Troikka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Matbaren" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9600> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9538> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1737708440553" ;
        wgs84:long           "24.9201404127386" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7083" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3099>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elämäntapana antikvariaatti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6453> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6454> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6455> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6456> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3099" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7322>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_478>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1799108~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7417>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tykistönkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1795058195873" ;
        wgs84:long        "24.9241402874792" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7417" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kymmenessä sekunnissa, metron saavuttua Kulosaareen, oli Saran päässä kolme vasaraniskun aiheuttamaa syvää ruhjetta ja kasvoissa sekä kaulassa viisi pisto- ja viiltohaavaa. Joku matkustajista oli jo vetänyt hätäjarrusta ja hälyttänyt kuljettajan ja joku toinen soittanut hätäpuhelun.' (s. 9)" ;
  dcterms:description            "Sara Nikkari pahoinpidellään raa'asti metrovaunussa ja hän kuolee Kulosaaren asemalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9647> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6367>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5627>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D12DA431-4F40-4F09-AA1C-CA2BF091FE5F> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9372>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Candomino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9372" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9611>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:44:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1390943~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7582>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:26+0300" .

rky:p308  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kivi-Porin vuoden 1852 palon jälkeen rakennettujen rantakorttelien kaupunkitalot ja julkiset rakennukset muodostavat yhden edustavimpia vanhoja kivikaupunginosia maassamme. \n\nKivi-Porin alue Kokemäenjoen etelärannalla muodostaa yhtenäisen, rikaspiirteisen klassistisen ja kertaustyylisen kokonaisuuden, missä katunäkymät ovat yhtenäisiä, ja missä myös monet pihat ovat säilyttäneet perinteisen asunsa portteineen ja makasiineineen. Alue kattaa pääpiirteissään 1558 perustetun Porin kaupungin vanhimman asutetun osan, jonne sijoittuivat kaupungin ensimmäinen raatihuone, kirkko ja kuninkaankartano. \n\nJulkisia rakennuksia ovat raatihuone, Keski-Porin kirkko, hotelli, tullimakasiini ja teatteri. Muut rakennukset ovat olleet alun perin yksityisiä asuintaloja ja kauppahuoneita; ns. Junneliuksen palatsi on nykyisin kaupungintalo. Suuri osa palon jälkeisen rakennuksen päävaiheessa toteutetuista julkisista ja yksityisistä rakennuksista on kaupunginarkkitehti C.J. von Heidekenin suunnittelemia.\n\nPorin raatihuoneen edessä on puisto, joka liittää alueen Porin ruutukaavan pääakseliin. Raatihuoneen pääfasadi on suunnattu puistoon ja esplanadikaduille. Raatihuone on perusrakenteeltaan tyypillinen empirekauden julkinen rakennus: se on kaksikerroksinen aumakattoinen tiilirakennus, jonka julkisivuissa on keskirisaliitit ja jonka pohjakerroksen julkisivun pinta on rustikoitu ilmentämään kerroksen kantavaa tehtävää. Toisen kerroksen seinäpinta on rapattu sileäksi, julkisivut maalattu keltaisiksi ja yksityiskohdat valkoisiksi. Raatihuoneen funktiota symboloi katolla oleva vartio- ja kellotorni. Autonomian ajan alkupuolella rakennettu raatihuone on Porin ohella säilynyt Kokkolassa, Kajaanissa, Lappeenrannassa ja Loviisassa.\n\nKokemäenjoen rannassa sijaitseva Keski-Porin kirkko on ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja Suomessa. Päätytornillisessa pitkäkirkossa on kuoripäädyssä ulkoneva sakaristoapsidi. Tiiliseiniä jäsennöivät räystään yläpuolelle kohoavat portaittain kapenevat kontreforit ja suuret suippokaariset ikkunat. Tornin huippu ja ikkunoiden puitteet ja sauvastot ovat valurautaa ja ne on tehty Porin Konepajassa. Kirkkosali on kolmilaivainen. Kimppupilarit kannattavat tilliholveja. \n\nKirkkopuistossa on Aimo Tukiaisen 1952 tekemä 1939-1944 sotien sankaripatsas, jossa 25 metrin pituiselta graniittijalustalta kohoaa kuusi veistosta. Lisäksi alueella on vuoden 1918 valkoisten sankaripatsas sekä heimosoturien ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit.\n\nKivi-Porin ja Kokemäen pohjoisrannan teollisuusalueen yhdistää 1926 valmistunut, Jalmari Castrénin suunnittelema ja Constructor Oy:n urakoima rautasilta. Tyypiltään se on harvinainen riippupaarteinen kaideansassilta.\n\nKivi-Pori kuuluu pääosiltaan Porin kansalliseen kaupunkipuistoon."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.488428226,21.798987520 61.488870968,21.799156011 61.488968777,21.797999386 61.488333336,21.797684995 61.488464797,21.796580487 61.487968247,21.796339104 61.488340169,21.792851933 61.488623806,21.791167374 61.488347964,21.791009358 61.488587434,21.789128249 61.488395228,21.789072945 61.488523500,21.787692202 61.488319760,21.787561238 61.488372083,21.786832799 61.489056281,21.787101702 61.488650710,21.790664825 61.488998673,21.790824571 61.488910218,21.791552071 61.489161719,21.791734662 61.489223727,21.791385308 61.490368238,21.791945484 61.490715019,21.793585208 61.490409575,21.799627550 61.491755433,21.800459975 61.491657181,21.800956022 61.490343480,21.800155139 61.490403280,21.803416893 61.489243215,21.803420271 61.488577405,21.803137222 61.488721993,21.801134738 61.488241143,21.800868296 61.488428226,21.798987520" ;
        poi:history       "Porin kaupunki perustettiin Kokemäenjoen suulle 1558, kun Ulvila oli jäänyt maankohoamisen vuoksi purjehdusreitin ulottumattomiin. Porin ensimmäiseksi asutettu alue oli ilmeisesti Pärnäistenharju, ja kaupungin ensimmäinen raatihuone sijaitsi harjulla ilmeisesti lähes samalla paikalla kuin nykyinen. Kuninkaankartano sijaitsi nykyisen Keski-Porin kirkon paikalla. \r\n\r\nKaupunki paloi useaan otteeseen. Vuoden 1852 suurpalon jälkeen kaupungista haluttiin tehdä avarampi ja paloturvallisempi. Uuden asemakaavan suunnitteli lääninarkkitehti G.T. Chiewitz. Leveät puistokadut jakoivat kaava-alueen neljään kaupunginosaan ja tonttien välissä oli palokujat. Toreja olivat jo vuoden 1801 asemakaavaan sisältynyt nykyinen Kauppatori sekä Liisantori. Vanha tori muuttui puistokadun päättäväksi Raatihuoneen puistoksi. Porin rantakorttelit rakentuivat nopeasti palon jälkeen ja rakennusmateriaalina oli pääasiallisesti kivi. \r\n\r\nKeski-Porin kirkon muuraustyö aloitettiin 1860 kaupunginarkkitehti C.J. von Heidekenin piirustusten mukaan. Kirkkopuistikko syntyi kirkon suunnittelun yhteydessä. Kirkon kiinteän sisustuksen ja teknisesti uudenaikaisen valurautatornin suunnitteli lääninarkkitehti G.T. Chiewitz. Kirkko vihittiin käyttöön 1864. Sisämaalaus tehtiin 1898, ja sen suunnitteli arkkitehti August Krook. Kuori-ikkunoiden lasimaalaukset 1920-luvulta suunnitteli Magnus Enckell. Kirkon mittava restaurointityö valmistui jouluksi 1996 (arkkit.toimisto Laiho-Raunio-Pulkkinen).\r\n\r\nArkkitehti C.L. Engel signeerasi raatihuoneen piirustukset 1831, mutta rakentaminen aloitettiin vasta vuosikymmenen lopulla. Raatihuone vihittiin käyttöön 1841. Rakennus vaurioitui 1852 palossa, mutta korjattiin. Arkkitehti J.E. Stenbergin suunnittelema kivinen kellotorni valmistui vasta 1891. Sisätiloissa tehtiin uudelleenjärjestelyjä 1892. Raatihuone korjattiin vuosien 1980 ja 1991 välillä. \r\n\r\nNykyinen kaupungintalo, ns. Junneliuksen palatsi, valmistui 1895 (A. Krook). Porin teatteri rakennettiin 1883-1884 (J.E. Stenberg, sisustus C. Grabow). Muutama vuosi myöhemmin rakennusta jatkettiin Stenbergin suunnittelemalla galleriaosalla. \r\n\r\nRaatihuoneen ja joen välissä sijaitseva pakkahuone valmistui 1858 kaupunginarkkitehti C.J. von Heidekenin suunnittelema. Rakennusta laajennettiin 1896 (G. Nyström) ja peruskorjattiin 1977-1981 Porin Taidemuseon käyttöön (K. Gullichsen). Museota laajennettiin 1999 (K. Gullichsen). Jokirannassa sijaitseva puinen rantamakasiini valmistui 1896 (G. Nyström).\r\n\r\nHotelli Otavan rakennus valmistui 1857 kaupunginarkkitehti C.J. von Heidekenin suunnitelmin kaksikerroksisena. Rakennusta korotettiin arkkitehti J.E. Stenbergin suunnitelmin 1891, jolloin se sain uusrenessanssiasunsa. Kaarlo Bergbomin perustama Suomalainen Teateri esiintyi ensimmäisen kerran Hotelli Otavan yläsalissa 1872."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:raatihuone , poio:kaava-alue , poio:museo , poio:puisto , poio:teatteri , poio:hotelli , poio:liikerakennus , poio:tullihuone , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1512" ;
        skos:prefLabel    "Kivi-Pori"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9706>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Salmisaaren oikeustalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin käräjäoikeus" , "Porkkalankatu 13" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.oikeus.fi/6061.htm" ;
        wgs84:lat            "60.1636545834104" ;
        wgs84:long           "24.9012849734741" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/salmisaaren-oikeustalo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_120>
        dcterms:modified  "2011-04-04T14:49:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1725869~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7677>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Suomen Nuorison Iskujoukot"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7677" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7916>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5887>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=18628709-E026-4860-A302-8027B7BEE91C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9871>
        dcterms:modified  "2012-07-17T17:42:33+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun Karl Henrik Viljanen kuuli yrityksestä, hän oli heti valmis mukaan ja osallistui jo yhtiön perustavaan kokoukseen Suomalaisessa Alkeisopistossa 1886. Yhtiön nimeksi tuli Työväen Osakeyhtiö Alku. Sekavien asemakaavaolojen takia kesti kuitenkin kaksi vuotta, ennen kuin päästiin rakentamaan. Viljanen tuskastui lopulta viivyttelyyn. Hän keräsi asunnontarvitsijoista ryhmän ja perusti näiden kanssa Työväen Osakeyhtiö Taimen. Tontti ostettiin Hietalahdenkatu 9:stä. Yhtiön rakennukset olivat valmiina vuotta aikaisemmin kuin Alkun talot kadun toisella puolella Eerikinkatu 39:ssä. Alku sai kuitenkin kunnian olla Helsingin ja koko Suomen ensimmäinen asunto-osakeyhtiö, koska sen perustava kokous oli ollut ensimmäisenä. ... Taimi-yhtiöön kuului kaksi yksikerroksista puurakennusta. Kummassakin asui viisi perhettä. Osakkaat olivat pienyrittäjiä, liikeväkeä ja työmiehiä, tavallisia kunnon ihmisiä.\" (s. 39-42)" ;
  dcterms:description            "Karl Henrik Viljanen muutti Helsinkiin 1872, perheen kasvettua kuusihenkiseksi hän lähti mukaan kun työväestön piirissä syntyi ajatus perustaa omia taloyhtiöitä 1880-luvulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8872>
] .

[ dcterms:description  "Elokuva alkaa Linnanmäen vuoristoradasta. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9690> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

rky:p568  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhämaan Luodon vanha kirkko on harvoja 1600-luvulta säilyneitä puukirkkojamme ja sen sisätilan maalaukset ovat merkittävimpiä Suomen 1600-luvun kirkkotaiteessa. Pyhämaan kirkkomaalla vierekkäin sijaitsevat 1600-luvun puukirkko ja 1800-luvun alun kivikirkko muodostavat  historiallista kehitystä kuvastavan parin. Varsinais-Suomen pohjoisosassa Pyhämaan kirkonkylä, Ketteli ja Pitkäluodon kylä edustavat Satakunnan rannikkoseudun karuun kalliomaastoon asettunutta pienipiirteistä, perinteisesti merenkulusta ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristolaisasutusta.\n\nPyhämaan kirkonkylä sijoittuu Mannerveden rantaan suojaisan lahden pohjukkaan. Satamassa on ranta-aittoja ja satamasta nousee polku mäellä sijaitseville kirkoille. Pyhämaan Luodon vanha kirkko on suorakaiteen muotoinen itäpäästään kolmitaitteinen pitkäkirkko. Pohjoispuolella sijainnut sakaristo ja eteläseinustan eteishuone on purettu. Vesikaton länsipäässä on pieni kattoratsastaja. Sulkanurkalle salvottuja hirsiseiniä peittää 1960-luvulla tehty tasaleveä pystylaudoitus. Kirkkosalissa on laakea tynnyriholvi. Kuori on erotettu kuorikaiteella, jonka ala- ja yläosa on salvottu hirsissä, välissä on kapeista balustereista koostuva läpinäkyvä osa. Saarnastuoli on 1640-luvulta ja penkit 1700-luvulta, niiden väritys on uudempi. Kirkon maalauskoristelu on vuodelta 1667 ja sen tekijänä pidetään Christoffer Willbrandia. Liimamaalilla tehdyt kuvakudosmaiset maalaukset peittävät kirkkosalin hirsiseinät, holvin sekä kuorikaiteen yläosan. Seinissä niiden aiheena on raamatunhistorialliset tapahtumat, holvissa on kukkaseppeleiden ympäröimät paksukäsivartiset tanakat enkelit. Kukkaköynnökset ja hedelmäryhmät täyttävät välipinnat.\n\nPyhämaan kivikirkko on suorakaiteen muotoinen länsitornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosan galvanoidulla pellillä päällystetty kokonaisuuden kannalta ylimitoitetun massiivinen yläosa on peräisin 1900-luvun alun uudistuksesta. Sakaristo on kirkon itäpäässä ja sen avoin yläosa on lehterinä. Kirkkosalin nykyasu penkistöineen on arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla 1934 tehdystä korjauksesta.\n\nKirkonkylän asutus on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja suuri osa rakennuskannasta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kirkkojen pohjoispuolella vanhan kylätien vartta on reunustettu kiviaidalla. Kylän 1891 rakennettu koulu sijaitsee kirkkojen pohjoispuolella. Myllykalliolla kirkkojen eteläpuolella on kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä mamsellimylly.\n\nKetteli ja Pitkäluoto kirkonkylän pohjoispuolella edustavat maanviljelyn ohella merenkäynnistä ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristoasutusta. Pellot ovat pieniä ja niiden keskellä on kallioita. Maantien varteen sijoittuneista Kettelin kantataloista Kämäri on rakennettu vuoden 1915 palon jälkeen uudelleen ja Eerolan, joka on ollut Pyhämaan pappilana vuodesta 1691, päärakennus on vuodelta 1929. Ali-Uusikartanon paritupainen päärakennus on 1870-luvulta. Mikola on sijoittunut muita idemmäksi. Harmaa on siirtynyt kylätontilta isojaon jälkeen matkan päähän pohjoisemmaksi. Se on kantataloista ainoa, jossa voi vielä havaita jälkiä rakennusten sijoittumisesta umpipihaksi. Länsirannalla Pyhäsalmessa on kalastussatama venevajoineen ja laitureineen ja rannassa on vanhoja kalamajoja. Pitkäluodon kylä sijaitsee Luodon pohjoisosassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.950513180,21.362585145 60.951791490,21.361144767 60.952702248,21.360894257 60.953089080,21.361536084 60.953349195,21.362458678 60.953269100,21.364099345 60.953265948,21.365133228 60.954343972,21.367984504 60.954894195,21.370011073 60.954885399,21.372021821 60.954429890,21.373365453 60.953817519,21.374296771 60.953138539,21.374971988 60.952531661,21.375366390 60.951807481,21.375628615 60.951091542,21.375640602 60.950506453,21.375667569 60.949121577,21.375262308 60.947825286,21.374780508 60.947198188,21.371107002 60.947429041,21.368846790 60.947697561,21.367039202 60.947995795,21.366163628 60.948699458,21.365678530 60.949368410,21.364434984 60.950513180,21.362585145" ;
        poi:history       "Luodon Pyhämaassa oli 1560-luvulla yksitoista taloa ja viereisissä Kettelissä ja Pitkäluodossa kymmenen ja kolme. Seudun painopiste oli pitkään Luodolla mantereen sijaan ja Pyhämaan saaristo ja –rannikkoseurakunta erotettiin Luoto-nimisenä Laitilasta 1639. Pyhämaan Luodon vanhassa kirkossa tehdyn dendrokronologisen tutkimuksen perusteella runkohuone rakennettiin 1640-luvun alussa ja kuoriosa 1650-luvun alussa.\r\n\r\nVanha kirkko jäi pois jumalanpalveluskäytöstä 1804 Tukholman Yli-intendentin viraston piirtämän kivikirkon valmistuttua. Sen sisustuksesta siirrettiin saarnastuoli ja penkit uuteen kirkkoon. Tällöin ehkä myös kellotapuli purettiin. Huonokuntoista vanhaa kirkkoa käytettiin hautauksiin vuoteen 1831 asti. Ulkoseinät laudoitettiin uudelleen 1890-luvulla, jolloin sakaristo ja asehuone purettiin. Kirkko kunnostettiin 1930-luvun alussa, jolloin sen maalaukset restauroitiin sekä penkit ja saarnastuoli palautettiin uudesta kirkosta. Vuosina 1965-1966 tehdyssä korjauksessa pärekaton päälle tehtiin paanukatto, ulkoseinät tuettiin ja laudoitettiin uudelleen.\r\n\r\nSeurakunta siirrettiin 1782 Rohdaisten (nyk. Pyhäranta) alaiseksi kappeliksi. Se itsenäistyi uudelleen 1908 ja liitettiin 1974 Uuteenkaupunkiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:talonpoikaistalo , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1840" ;
        skos:prefLabel    "Pyhämaan kirkot ja kyläasutus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_380>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1392144~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1924460~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8033>
        dcterms:modified  "2009-12-23T13:58:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8128>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Töölön jalkapallostadion"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Finnair Stadium" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1876730863033" ;
        wgs84:long           "24.9226272973613" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8128" .

rky:p210  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammisaari on Suomen ensimmäinen keskiajan jälkeen perustettu kaupunki. Tammisaaren kaupunkirakenteen vanhin osa kirkon ja Ison Kirkkokadun ympäristössä periytyy katulinjoineen ja tonttijakoineen 1550-luvulta ja edustaa tiettävästi Suomen vanhinta säilynyttä suunnitelmallisesti rakentunutta kaupunkikokonaisuutta. Tammisaari on keskiaikaisen Porvoon lisäksi ainoa kaupunki, jonka asemakaavaa ei 1600-luvulla muutettu säännölliseksi ruutukaavaksi. \n\nKaupungin vanhin asuttu alue sijaitsee nykyisen torin etelä- ja länsipuolella ja kirkon ympärillä. Kaupungin vanhin pääkatu, kirkon eteläpuolitse kulkeva Iso Kirkkokatu, johtaa korkeammalla sijaitsevalle raatihuoneen torille. Isoa Kirkkokatua ja muita torille johtavia pääkatuja, Sepänkatua ja Kustaa Vaasan katua, risteävät kapeat poikittaiset sivukujat. Kadulta toiselle ulottuvat tontit ovat yleensä pitkiä ja kapeita. Porvaristonttien päärakennukset sijaitsevat pääkatujen varsilla, kapeat sivukadut ovat joko ulkorakennusten tai lauta-aitojen reunustamia. Raatihuoneentoria reunustavat eri-ikäiset julkiset ja kaupalliset rakennukset, joista  kaupungintalo on rakennettu uusrenessanssin tyyliin.\n\nBarckenin niemen puinen rakennuskanta on peräisin 1700-luvun loppupuolelta ja 1800-luvulta. Kaupunkipalosta 1821 huolimatta kaupungin rakenne on säilynyt lähes muuttumattomana. Kirkko on uusittu palon jälkeen uusklassiseen tyyliin ja sen läntinen torni toimii vanhan kaupungin maamerkkinä. Asuinrakennuksia, ulkorakennuksia sekä pihapiirejä on vanhassa kaupungissa jo vuosikymmeniä kunnostettu ja korjattu huolella. Koko vanhan kaupungin alueelle on ominaista huoliteltu ympäristö, jonka omaleimaisuus ja paikallisuus ovat vahvasti säilyneet. \n\nKaupungin 1550-luvun perustamisvaiheeseen liittyvästä linnan rakentamisesta ovat säilyneet perustukset, jotka ovat osa Linnanmäen puistoaluetta. Käsityöläisten ja merimiesten perinteiset tontit sijaitsevat sen ympärillä nykyisen pienvenesataman tuntumassa. Entisten rantatonttien takapihat ovat maankohoamisen ja rantojen täytön myötä muuttuneet bulevardimaiseksi ranta-alueeksi. Rantapuiston laidalle rakennettu Motelli Marine on esimerkki historialliseen kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan erinomaisesti sovitetusta modernista arkkitehtuurista. Ranta-alueen maamerkkinä on merellinen, laiturialueen kärkeen rakennettu Knipanin ravintola."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.977474117,23.435657107 59.976302986,23.438263203 59.974895931,23.436152963 59.974492579,23.437478097 59.974243202,23.437491314 59.974099259,23.438905480 59.974386584,23.440860025 59.973555602,23.441365699 59.972763824,23.440044895 59.971631623,23.435920564 59.970641290,23.429858400 59.972146304,23.427345808 59.974700136,23.429126060 59.977767402,23.427514362 59.978575238,23.429864862 59.978876124,23.430951063 59.977116470,23.435119007 59.977474117,23.435657107" ;
        poi:history       "Tammisaari sai kaupunkioikeudet 1546 Kustaa Vaasan päätöksellä. Perustamispäätökseen liittyi tavoite Suomen kaupunkilaitoksen painopisteen siirtämisestä etelärannikolle. Tarkoitus oli ulkomaankaupan johtaminen Tallinnan ohi. \r\n\r\nTammisaarelaiset määrättiin muuttamaan 1550 perustettuun Helsinkiin. Koska Helsinki epäonnistui kaappaamaan Suomenlahden kaupan, saivat tammisaarelaiset muuttaa takaisin kaupunkiinsa. Uudelleen elpyneeseen Tammisaareen ryhdyttiin 1557 rakentamaan ns. kuninkaankartanoa ja pohjoispuolen mäelle linnaa. Linnan rakentaminen jäi kesken. Kirkkoa ja Isoa Kirkkokatua reunustavat korttelit syntyivät 1556-1557. \r\n\r\nTammisaarta koetteli 1821 kaupunkipalo, joka tuhosi kirkon ympäristöä. Palon jälkeisestä uudesta asemakaavasta toteutui porvariston vastustuksen vuoksi vain Ison ja Pikku Kirkkokadun levittäminen nykyistä vastaaviksi. Palossa tuhoutunut 1600-luvun harmaakivikirkko jälleenrakennettiin arkkitehti Charles Bassin suunnitelmien mukaan ja sen rakentamisen myötä pääkadun varteen syntyi myös kirkkoaukio. Raatihuoneentorin varrella sijaitseva 1880-luvulla rakennettu arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema kaupungintalo rakennettiin yksityistaloksi. Se muutettiin nykyiseen asuunsa arkkitehti Th. Höijerin piirustusten mukaan 1898. \r\n\r\nVanhan kaupungin alue sai ensimmäisen suojelukaavan jo 1959. Suojelumääräyksiä tarkennettiin arkkitehti Tore Tallqvistin vuoden 1987 asemakaavassa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:tori , poio:muinaisjaannos , poio:asuinrakennus , poio:pihapiiri , poio:katu , poio:satama , poio:kaupungintalo , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1197" ;
        skos:prefLabel    "Tammisaaren vanha kaupunki ja satama"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_3217>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:59:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6338>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FB72A35F-CD90-4BFF-8142-5A86A4E9B2D7> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p123>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinrakennus C11"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:03:43.742+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:14:36.836+00:00"^^xsd:dateTime ;
        poi:description  "Kiinteistöosakeyhtiö Suomenlinna\n\nUusien rakennusten rakentamista kauppiaskortteliin ehdotettiin jo vuoden 1974 käyttösuunnitelmassa. Rakennuspaikat ja suunnitteluohjeet määriteltiin vuonna 1982 valmistuneessa puutaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa. Hankkeen taustalla oli tarve saada Suomenlinnassa työskenteleville kaupungin työntekijöille työsuhdeasuntoja, joten rakennuspaikat vuokrattiin kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle. Rakennuttamisen hoiti Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nKiinteistöyhtiö käsittää kuusi asuinrakennusta, joista yhdessä (C 22) on kolme asuntoa, yksi on paritalo (C 11) ja loput yhden perheen taloja. Lisäksi rakennettiin erillinen rakennus pesulalle ja teknisille tiloille sekä sauna ja kylmiä varastoja. Sisätiloihin saatiin ilmettä ylävalolla, parvekkeilla ja vaihtelevalla huonekorkeudella. Syvennyksiin sijoitetut korkeat ja kapeat ikkunat tavoittelevat vaikutelmaa ampuma-aukoista. Suurimmissa asunnoissa on takka. Talot ovat puurakenteisia ja lautaverhottuja.\n\nRakennukset C 12, C 17, C 29 ja C 30 sijoittuvat kauppiaskorttelin reunoille ja rajaavat asuntojen yhteisen pihan. C 22 ja C 11 sijaitsevat korttelin ulkopuolella kujan varrella, ja niiden paikalta purettiin yksi huonokuntoinen puurakennus.\n\nToteutus: 1990-91\nYhteenlaskettu huoneistoala on 648m²\nKerrosala: 763 m²\nAsuntoja 9 kpl á 62,5-96m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas\nRakenne-, salaoja- ja pintavesisuunnittelu: Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen\nSähkösuunnittelu: Yhtyneet insinöörit Oy\nPihasuunnittelu: Ympäristösuunnittelu Henttonen\nGeotekninen suunnittelu: Viatek Oy\nRakennuttaja:Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto\nRakentaja: Quantus Oy ja WPL-System Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKahden perheen asuintalo C 11 rakennettiin vuosina 1990-1991 työsuhdeasunnoksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten. Samalla paikalla oli aiemmin Elannon omistuksessa, myymäläapulaisten asuntona ollut aliluutnantti Rumjantsevin aikoinaan rakentama asuinrakennus, joka purettiin vuonna 1988. Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas laati uudisrakennuksen suunnitelmat ja rakennuttajana toimi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nParitalossa on kaksi kaksikerroksista huoneistoa. Paikalla rakennetun rungon pystytyksessä käytettiin myös määrämittaan sahattua puutavaraa. Osa ikkunoista sijoitettiin seinän sisäpintaan. Syvennyksessä oleva korkea ja kapea ikkuna antaa illuusion ampuma-aukosta. Vesiongelmien ehkäisemiseksi rakennuksen alalta louhittiin kalliota ja perustettiin rakennus hiekkapatjalle. Rakennuksen tilaratkaisut ja detaljit ovat modernit, samoin käytetyt työtavat ja materiaalit. Lautaverhotut julkisivut maalattiin pellavaöljymaalilla vaaleanvihreiksi.\nAsukkaat talon kahteen kaksioon muuttivat kesällä 1991.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nHKI ATT.\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Tutkimus-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin ensimmäiset puutalot raken­nettiin jo ruotsalaisella kaudella linnoitustöiden alkaessa. Korttelissa asui pääasiassa leirikauppiaita eli marketentteja, jotka toimittivat tavaroita sotaväen ja varuskunnan alueella asuvien siviilien tarpeisiin, toimivat urakoitsijoina ja kapakanpitäjinä sekä vuokrasivat asuntoja siviiliasukkaille. Yksityiset eivät saaneet rakentaa kivitaloja ja heidät velvoitettiin purkamaan rakennuksensa, mikäli puolustukselliset syyt sitä vaativat.\n\nKorttelin nykyisistä rakennuksista kuusi vanhinta rakennettiin 1860-luvulla. Uudisrakennusten paikalla sijainneet kauppias Sinebrychoffin kapakka ja viinakonttori purettiin 1920-luvulla.\n\nRakennuksen C 11 paikalla oli aiemmin Elannon omistuksessa, myymäläapulaisten asuntona ollut aliluutnantti Rumjantsevin aikoinaan rakentama asuinrakennus, joka purettiin vuonna 1988."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/2/1/saha/suomenlinna/0_1987305527619682154.jpg" , "http://media.onki.fi/4/3/9/saha/suomenlinna/0_-1603473749072280004.JPG" , "http://media.onki.fi/0/5/5/saha/suomenlinna/0_5024165767935399631.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p2074> ;
        wgs84:lat        "60.14827595296481" ;
        wgs84:long       "24.984214973449753" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8293>
        dcterms:modified  "2010-01-04T12:23:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_95>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7913>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Gottlund, C.A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7913" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8627>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1817489~S9*fin> .

rky:p470  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kannonkosken kirkko kuuluu Suomen modernismin arkkitehtuurin perusteoksiin Rajamäen ja Varkauden kirkkojen ohella. Kirkko sisältyy myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.\n\nKirkkoarkkitehtuurin varhaisinta ja puhdaslinjaisinta funktionalismia oleva kirkko sijaitsee Kiihkovuoren reunaa kulkevan paikallistien varrella Kannonkosken taajaman asutuksesta hieman erillään. Kirkolla on Syväjärven suuntaan avautuva maisemallisesti näkyvä sijainti. Tiilirunkoisen kirkon seinät on rapattu. Vaalean kirkon sisäänkäyntipäädyssä on kellotorni, johon kuuluu ulkoisena saarnatuolina toimiva parveke. Dynaamisen rakennuksen kattolinja nousee kohti kellotornia, kuten molemmissa pitkissä julkisivuissa kahdeksan ikkunaakin.\n\nEteishallin kautta avautuva kirkkosali keskittyy intensiivisesti kohti saarnatuolia ja alttaria. Kapenevaa ja madaltuvaa tilaa kattaa kuorin takaseinäksi kaartuva, lamalaudoituksella verhoiltu betoniholvi. Seinällä on perinteisen alttaritaulun paikalla Ilmestyskirjan jae \"Katso uudeksi minä teen kaikki\" ja sen vieressä saarijärveläisen kuvanveistäjä Hannes Autereen puinen krusifiksi.\n\nKirkon koillispuolella oleva sankarihauta-alue patsaineen on toteutettu taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan 1957."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.972510024,25.254112915 62.972857968,25.251894010 62.973388137,25.250613473 62.974468459,25.249731932 62.974570269,25.249849490 62.974596467,25.250478888 62.973797395,25.253423190 62.973619890,25.253136373 62.973247809,25.254493346 62.972510024,25.254112915" ;
        poi:history       "Arkkitehti P. E. Blomstedt teki 1933 ensimmäiset luonnokset kahta vuotta aikaisemmin perustetun seurakunnan \"halpaa ja modernia pikkukirkkoa\" varten. Kirkko rakennettiin 1937-1938 arkkitehdin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa, arkkitehti Märta Blomstedtin ja arkkitehti Matti Lampénin johdolla. Tällöin alkuperäisiin piirustuksiin kuuluneet urkulehterin yläpuolelle suunnitellut  kerhohuoneet ja seurakuntasali jätettiin titeuttamatta.\r\n\r\nKannonkosken kunta muodostettiin seurakunnan pohjalta 1934 Kivijärven pitäjän eteläisistä ja itäisistä sekä Viitasaaren pitäjän läntisistä kylistä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k216 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=198" ;
        skos:prefLabel    "Kannonkosken kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8388>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Saarikivi, Orvo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8388" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5884>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Hakaniemen, Kruununhaan ja Eiran nimien alkuperä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingissä esimerkiksi Hakaniemi viittaa vahvasti laidunmaahan, mutta eipä siellä enää juuri ole lehmiä - ellei lihakaupan pakasteissa. Kruununhaka puolestaan viittaa valtion laitumeen ja ehkä Suomenlinnan sotilaiden hevosten ruokapaikkaan. Eira taas on ilmiselvästi tytön nimi, ja joku rakastunut mies on laittanut sen koko kaupunginosalle. Olisikohan noista jotain tietoa jossakin? Hakuteos \"Suomalainen paikannimikirja\" (Karttakeskus, 2007) antaa nimille seuraavat selitykset:\n\nHakaniemi: Alue on aikanaan ollut laidunmaata, 1700-luvun lopulta tunnetaan nimi Generalshagen, \"Kenraalinhaka\". Alueelle syntyi huvila-asutusta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Vuoden 1896 asemakaavassa oli Hagnäsin tori, suomalainen väännös Hagnääsi esiintyi 1880-luvulla, nykyinen nimi Hakaniemi vuodesta 1909. Alkuaan nimi Hagnäs on tarkoittanut pientä niemeä, jonka Hakaniemen silta yhdistää Kruununhakaan. Vuonna 1862 nykyisen torin itäpuolelle rakennetulle huvilalle annettiin sama nimi, mistä se yleistyi koko alueelle.\n\nKruununhaka: Suomenlinnan linnoituksen hevosten tarpeisiin otettu laidunmaa, ruotsalainen nimi Kronohagen esiintyy jo 1750-luvulla. Vähitellen nimi yleistyi tarkoittamaan koko kaupunginosaa. Suomalainen käännös Kruununhaka esiintyi ensi kerran vuonna 1858 sanomalehdessä.\n\nEira: Nimi on alkuaan annettu vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, myöhemmin sillä ruvettiin kutsumaan ympäristöäkin. Kaupunginosan nimeksi Eira virallistettiin vuonna 1959. Sairaala lainasi nimensä Tukholmasta, jossa toimi samanniminen sairaala vuodesta 1816 alkaen. Eira-nimi on saatu skandinaavisesta muinaistarustosta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hakaniemi-kruununhaka-eira" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6598>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:33+0300" .

rky:p804  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Bengtskärin graniittinen majakka asuinsiipineen ja majakkasaaren rakennukset muodostavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvän rakennuskokonaisuuden ja ovat säilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa. Bengtskärin majakka on merenkulun tärkeimpiä rakennusperintökohteita ja siihen liittyy huomattavia arkkitehtonisia arvoja. Majakka on myös historiallinen taistelupaikka. Avomerellä, paljaalla kallioluodolla sijaitseva majakka on hallitseva maisemaelementti.\n\nBengtskärin majakka sijaitsee Turunmaan saaristossa 25 kilometriä Hangosta lounaaseen. Pohjoismaiden korkein majakka kohoaa 51 metriä merenpinnan yläpuolelle. Majakkatorni ja sen asuinsiipi on historiallisessa asussaan ja hyvin säilynyt. Saarella on majakan vieressä alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluva kivinen pesutupa ja lisäksi kaksi puista varastorakennusta, kaksi vesisäiliötä, vetotelakka, käymälät ja bunkkeri.\n\nMajakka on matkailu- ja tutkimuskäytössä (2009)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.721942634,22.498409459 59.723320838,22.496884426 59.724058571,22.496786382 59.724463482,22.499174627 59.723420249,22.501269814 59.722873828,22.500871688 59.721900524,22.499029190 59.721942634,22.498409459" ;
        poi:history       "Bengtskäriä ympäröivä karikkoinen merialue koitui ennen 1900-lukua monen laivan kohtaloksi. Valomajakka ja sumumerkinantoasema rakennettiin 1906-1907 täyttämään majakkaverkon aukkoa Utön ja Hangon välillä. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa Florentin Granholm 1906. Asuntosiipi rakennettiin majakan yhteyteen. Majakan sisäseinät rakennettiin tiilestä ja sen julkisivut Bengtskärin luodolta louhitusta graniitista. Majakka vaurioitui saksalaisten sotalaivojen tulituksessa 1914. Majakkarakennuksessa asui enimmillään yli 30 henkeä ja rakennuksessa oli jopa huone koulua varten. 1992 majakka siirtyi Turun yliopiston hallintaan ja 2000 Turun yliopistosäätiön omistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=614" ;
        skos:prefLabel    "Bengtskärin majakka"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8030>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Suonionkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1829090213853" ;
        wgs84:long        "24.9480888280998" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8030" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8887>
        dcterms:modified  "2010-03-31T15:07:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1542>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kuristajaviikunat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9068> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1541> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kuristajaviikunat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1090>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i298>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin polkupyöräklubin marssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i297> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8695> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-polkupyoraklubin-marssi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6335>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vironkatu vuonna 1888" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Oliko Vironkatu 3 vuonna 1888 sama kuin Vironkatu 3 tänään? Maantieteellisesti osoite on pysynyt samana eli silloinen Estnääsinkatu 3 sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Vironkatu 3. Tähän on kuitenkin syytä lisätä muutama tarkennus.\n\n1800-luvulla kadun nimi oli virallisesti Estnäs Gatan, mutta vuoden 1866 karttaliitteessä nimestä oli myös suomenkielinen versio eli Estnääsinkatu. Vuonna 1909 kadun nimeksi tuli virallisesti Estnäsinkatu. Vuonna 1913 kruunuhakalaiset talonomistajat ja isännöitsijät anoivat maistraatista nimen vaihtamista Vironkaduksi. Läänin kuvernööri vahvisti samana vuonna nimenvaihdon, vaikka maistraatti väittikin Estnäsiä Bessnäsin tai Bestnäsin muunnokseksi. Heidän mukaansa nimen 'est' ei siis viitannut Viroon.\n\n1800-luvulla Vironkatu 3 näytti erilaiselta kuin nykyään. Mariankadun ja Vironkadun kulmassa nykyään sijaitseva Matti Olinin piirtämä asuintalo valmistui vasta vuonna 1928. Rakennuksen paikalla oli 1800-luvulla yksikerroksinen puinen asuinrakennus, jonka oli suunnitellut Gabrial Andsten. Rakennuksen alkuperäispiirustukset olivat peräisin vuodelta 1828. Kulmatalon vieressä nykyään sijaitseva matalampi rakennus on vuodelta 1904.\n\nLähteet:\nHelsingin kadunnimet (Valtion painatuskeskus, 1992)\nOllila, Kaija & Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun (Helsingin Sanomat, 1977)\nhttp://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/356" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9326> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-helsingin-vironkatu-sijaitsi-vuonna-1888" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8290>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Wallininkadun ja Wallininkujan kulma"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754> ;
        wgs84:lat         "60.1853913280219" ;
        wgs84:long        "24.9443245071493" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8290" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7049>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8624>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Loiri, Vesa-Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8624" .

rky:p1003  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pitkäniemen mielisairaalan rakentaminen on ollut yksi valtion suurisuuntaisimmista rakennushankkeista 1800-luvun viimeisinä vuosina. Sairaalaympäristö on säilynyt alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta vähäistä lisärakentamista.\n\nNokianvirran rantojen ohella Pitkäniemi on ollut yksi seudun pisimpään asutuista alueista. Pitkäniemen paviljonkityyppinen sairaala on 1800-luvun lopulla Pyhäjärveen pistävälle niemelle rakennettu laaja, toistakymmentä rakennusta käsittävä mielisairaala. Sairaalan pihaan johtaa peltoaukean ympäröimä koivukuja ja sairaalan rakennukset sijoittuvat niemelle sisäänajotien molemmin puolin. Alueen keskipisteenä on hallintorakennus, jonka ympärille sairaalapaviljongit sekä asuin- ja talousrakennukset ryhmittyvät. Matalat katetut käytävät yhdistävät valkoiseksi rapattuja kaksi- ja kolmikerroksisia tiilirakennuksia. \n\nSairaalan ympäristö on istutettu puistoksi, missä on kiveyksin reunustettuja ulkoilureittejä sekä sairaalarakennusten pohjoispuolella kauppapuutarha. Sairaalan nyt jo käytöstä poistunut hautausmaa sijaitsee etäämpänä Nokian ja Tampereen välisen maantien luoteispuolella. Sairaalan maatila viljelyksineen ja laitumineen on lopetettu ja vuokrattu ulkopuolisille. Sairaala toimii edelleen psykiatrisena sairaalana ja sen runsaslajinen puisto liittyy edelleen hoitomenetelmiin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.485824354,23.569652697 61.485865264,23.570603066 61.485830086,23.571475488 61.485376617,23.571878011 61.484880985,23.570933730 61.484685726,23.569113440 61.484834515,23.568239833 61.485440059,23.567993463 61.485824354,23.569652697" ;
        poi:history       "Harjun jakokuntaan kuuluneessa Pitkäniemen kylässä oli 1500-luvulla neljä tilaa, jotka joutuivat 1600-luvulla todennäköisesti verorästien vuoksi kruunulle. Ruotujakolaitoksen aikana Pitkäniemi oli Ylä-Satakunnan komppanian kornetin puustelli. \r\n\r\nTälle valtion omistamalle maalle rakennettiin 1896-1900 koko Länsi-Suomea palveleva Pitkäniemen keskuslaitos mielenvikaisia varten. Aikaisemmin perustettuja mielisairaaloita olivat Seilin hospitaali (1623-1962), Lapinlahti Helsingissä (1841-), Niuvanniemi Kuopiossa (1885-) ja Kupittaan mielisairaala Turussa (1892-). \r\n\r\nPitkäniemen rakennushankkeen suunnitelman laativat Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1894-1895 arkkitehdit S. Gripenberg, M. Schjerfbeck ja E.A. Kranck, asiantuntijoina olivat Lapinlahden sairaalan johtaja Saelan ja Pitkäniemen ensimmäinen ylilääkäri Emil Houghberg. Sairaala suunniteltiin Euroopassa yleistymässä olleen paviljonkisairaalatyypin mukaan. \r\n\r\nMielisairasasetuksessa 1889 mielisairaus ymmärrettiin sairaudeksi ja käsite houruinhoito hylättiin. Sairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat mielisairaalan sijoittamista maaseudulle, jossa potilaita varten voitiin järjestää enemmän tilaa. Muita ajan näkökulmia oli mahdollisuus maanviljelyyn, lisäksi paikka oli hyvin vesi- ja rautatieyhteyksien varrella. Sairaalalle hankittiin oma höyrylaiva 1900. \r\n\r\nOleskelun rauhallisessa ympäristössä ja sopivan työskentelyn ulkoilmassa katsottiin vaikuttavan tervehdyttävästi mielitautien kulkuun. Sairaalan puisto perustettiin pian rakennusten valmistumisen jälkeen. Pellot olivat 1980-luvun lopulle saakka sairaalan omassa maanviljelyskäytössä. Myöhemmin niistä on huolehtinut sopimusviljelijä. Potilaiden työpanos oli maatilan töissä merkittävä aina 1960-luvulle saakka, jolloin lehmistä luovuttiin. \r\n\r\nSairaalan hautausmaa sijaitsee vanhan maantien varressa ja se oli käytössä aina 1960-luvulle saakka. Hautausmaan ympäristössä on I maailmansodan aikaisia juoksuhautoja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k536 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1955" ;
        skos:prefLabel    "Pitkäniemen sairaala"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Maaliskuun 11. päivänä 1932 ajoi siivooja Mechelininkatu 23:n A-portaassa hissillä viidenteen kerrokseen ja avasi omilla avaimillaan työpaikkansa, erään neiti Minna Craucherin dubletin oven. Hän oli täsmälleen klo 9.00 paikalla, huolelliseen ja täsmälliseen ammattikuntaan kun kuului. Eteisen vasemmalla puolella oli turkkilainen huone, mistä hän aikoi aloittaa työnsä, kun oli ensin riisunut päällysvaatteensa. Mutta nainen jähmettyi ovelle, sitten melkein parkaisi kauhusta. Hänen emäntänsä painava, lihavahko ruumis makasi maassa kirjoituspöydän ääressä kyljellään, koukistuneena, pää verilammikossa." ;
  dcterms:description            "Murha dubletissa on kirjan luku, jossa kerrotaan Minna Craucherista, hänen kuulusta salongistaan ja murhastaan Mechelininkatu 23:ssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3074> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7662>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6595>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Rakas Emmi" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Teos kuvaa Emmi Jurkan sekä Jurkan teatterisuvun vaiheita." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8332> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8331> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8330> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6596> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8213> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=2129&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6595" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9099>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Telakasta satamakeskukseksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8417> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9099" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9338>
        dcterms:modified  "2010-07-08T14:54:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6834>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1684>
        dcterms:modified  "2010-09-07T12:26:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6929>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hotelli Helka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "NNKY:n talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1699742524611" ;
        wgs84:long           "24.9273635387288" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hotelli-helka" .

rky:p1263  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.170309268,24.934520677 60.171008262,24.936673347 60.169908566,24.938297092 60.169099274,24.936124191 60.170309268,24.934520677" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4666" ;
        skos:prefLabel    "Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Lasipalatsi ja Rautatalo (Lasipalatsi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8884>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tenni, Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8884" .

blue_route:s04  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Vaja"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p281> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Vaja"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9598>
        dcterms:modified  "2011-05-19T13:43:54+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Töölönlahti kimmelsi auringossa. Jasmiini tuoksui.\n    - Että keskellä kaupunkia voikin olla näin rauhallinen paikka, Kurre sanoi tyytyväisenä huokaisten, kun he istuivat puistonpenkille.\" (S: 124.)" ;
  dcterms:description            "Komisario Karpalo keskustelee taiteilija Fribergin kanssa Töölönlahden rannalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2014> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun olin kymmenvuotias/ näin keisarin/ Hän ajoi ohitsemme Esplanaadilla/ Kappelin kulmauksessa,/ heilutimme pieniä lippuja/ jotka opettaja oli jakanut meille/---\" (s.26)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7046>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hotelli Vaakuna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vaakuna" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8091> ;
        wgs84:lat            "60.1705476056479" ;
        wgs84:long           "24.9386397481632" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7046" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2135>
        dcterms:modified  "2010-12-16T09:56:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1826930~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1874538~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9240>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1781683~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1856796~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1433341~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9335>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Katajaharjuntie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1665705865303" ;
        wgs84:long        "24.8583049858124" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/katajaharjuntie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6831>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Herttoniemen siirtolapuutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1934333536343" ;
        wgs84:long        "25.0203254611583" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/herttoniemen-siirtolapuutarha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1920>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1739448~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7545>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:41+0300" .

rky:p197  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Fagervik on Suomen yhtenäisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Ruotsi-Suomen suurvaltakaudella perustetun rautaruukin ympäristö yhdessä Skogbyn masuunin kanssa antaa parhaan kuvan 1700-luvun puolen välin ja lopun ruukkitoiminnasta maassamme. Ruukinalueen rakennuskantaan lukeutuu poikkeuksellisen edustavia kohteita.\n\nFagervik, ikäjärjestyksessä maamme viides rautaruukki, sijaitsee Kvarnträsketin järvestä merenlahteen virtaavan joen koskipaikoissa. Keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie kulkee ruukinalueen kautta. Fagervikin ruukinalue koostuu historiallisista rautateollisuuden rakennuksista, ruukinkartanosta, ruukin kirkon ja hautausmaan alueesta, ranskalaisesta puutarhasta, englantilaistyylisestä maisemapuistosta ja laajasta luonnonpuistosta sekä ruukinkadun työväen asunnoista, joen alajuoksulla olevan sahan ja myllyn tuotantorakennuksista lastauspaikkoineen sekä ruukinalueen laidoilla olevista torpista ja työväenasunnoista. \n\nRautaruukin vanhat pajat ovat lähinnä päärakennusta puistoon rajautuvalla alueella. Vanhimpia tuotantorakennuksia ovat kankivasarapaja vuodelta 1758, nippuvasarapaja vuodelta 1765, tinauspaja 1780-luvulta sekä vanha vesisaha 1890-luvulta. Ruukin puinen ristikirkko vuodelta 1737 on kartanon ja pajojen vieressä ruukinkadun alkupäässä. Kirkon kiinteä sisustus lienee alkuperäinen. Kivimuurin ympäröimällä kirkkomaalla on alaosaltaan harmaakivinen, muutoin puinen kellotapuli ja Hisinger-suvun vaaleaksi kalkittu barokkiklassillinen hautakappeli vuodelta 1766. Ruukinkujan puiset, alunperien seppien asunnoiksi rakennetut punamullatut talot ovat 1700- ja 1800-luvulta. Ruukkikokonaisuuteen kuuluu lukuisia vanhoja talousrakennuksia sekä nykyisen päärakennuksen pohjoispuolella vanha, puinen päärakennus 1720-luvulta. \n\nFagervikin ruukinkartanon kunniapiha muodostuu kaksikerroksisesta, mansardikattoisesta päärakennuksesta ja kahdesta yksikerroksisesta, niin ikään mansardikattoisesta sivurakennuksesta. Kokonaisuuden on suunnitellut Turun kaupungin muurarimestari C.F. Schröder ja sen arkkitehtuuri perustuu Carl Wijnbladin mallikirjojen esimerkkeihin. Päärakennuksessa on säilynyt useita erittäin arvokkaita interiöörejä rintapaneeleineen, rokokootapetteineen ja kaakeliuuneineen. \n\nRuukinkartanon puutarhat ja puistot ovat merkittävimpiä historiallisia puutarhoja maassamme. Kartanoon liittyy laajahko, 1700-luvulta peräisin oleva muotopuutarha, joka laajenee terassoituna maisemapuistona aluetta idässä rajaavaan kalliomuodostelmaan. Muotopuutarhan korkeimmalla kohdalla on 1840-luvulla rakennettu goottilainen kasvihuone. \n\nRuukinkartanon pohjoispuolella on useiden hehtaarien kokoinen, osin istutettu puistometsä, johon sillan välityksellä liittyy Brännäsholmin suuri englantilainen puisto. Sen länsirannalla sijaitsee maassamme ainutlaatuinen kiinalainen paviljonki, joka on rakennettu 1780-luvulla puusta eurooppalaisten esikuvien mukaan. Alkuperäinen ulkomaalaus on 1889 korvattu nykyisellä monivärisellä maalauksella. Huvimajan sisätilat, seinät, ikkunat, kiinteät penkit ja ikkunoiden edessä olevat pikku pöydät on taidokkaasti maalattu kiinalaisilla koristeaiheilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.016918075,23.835604887 60.016808482,23.834298058 60.015072081,23.813615545 60.019007596,23.808520246 60.032795281,23.803652488 60.036831113,23.805802706 60.037138804,23.809350109 60.034150435,23.812839957 60.032005132,23.819201331 60.024332367,23.834105567 60.018436021,23.835297993 60.017256143,23.835536563 60.016918075,23.835604887" ;
        poi:history       "Fagervikin ruukki oli toiminnassa 1646-1902. Rautaruukin perusti ruukinpatruuna Carl Billsten 1646. Suuren Pohjan sodan jälkeen Fagervik siirtyi Hising-suvulle, ja ruukki rakennettiin uudelleen. Tärkeä vaihe ruukin historiassa alkoi vuonna 1730, kun se sai rautapellin ja tinatun läkkipellin valmistukseen lähes yksinoikeuden Ruotsissa. Ruukin kukoistuskautta oli 1700-luvun jälkipuolisko, jolloin Johan Hisinger omisti Fagervikin. Läkki- ja kattopellin valmistus jatkui vuoteen 1823. Vuosien 1808-1809 sota katkaisi Suomen taloudelliset ja poliittiset siteet Ruotsiin, mikä merkitsi pellinvalmistuksen loppumista Fagervikissä.\r\n\r\nVuonna 1824 ruukinpatruunaksi tuli Fridolf Hisinger, joka laajoin maaostoin muutti Fagervikin maatalouden ja karjanhoidon varaan rakentuvaksi suurtilaksi. Hänen poikansa fil. tri. Eduard Eugèn Hisinger (1832-1904) oli Fagervikin viimeinen ruukinpatruuna. Raudanvalmistus loppui 1902.\r\n\r\nRuukkiyhdyskunnan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo 1600-luvun puolivälissä. Ruukinpatruuna huolehti papin palkkaamisesta aina vuoteen 1870 asti, jolloin velvollisuus siirtyi Inkoon seurakunnalle. Nykyinen kirkko rakennettiin 1736-1737 rakennusmestari Johan Friedrich Schultzin johdolla.\r\n\r\nC.F. Schröderin suunnittelema päärakennus oli valmiina 1773. Yksikerroksiset sivurakennukset olivat valmiina jo 1760-luvulla (1762). Puistojen uudistaminen ja laajentaminen tapahtui 1780-1820 välisenä aikana, Mikael Hisingerin ollessa ruukinpatruuna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k149 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:saha , poio:kartano , poio:muinaisjaannos , poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=887" ;
        skos:prefLabel    "Fagervikin ruukinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9595>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Jätkäsaaren pelastusasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i27> ;
        wgs84:lat         "60.1595185310029" ;
        wgs84:long        "24.9214911877597" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/j-tk-saaren-pelastusasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9834>
        dcterms:modified  "2012-05-09T14:52:18+0300" .

[ dcterms:description  "Tapani Halosen artikkeli \"Eräs yleishyödyllinen rakennusyritys Helsingissä vuosina 187-1876\", Suruttomain ja Kampin villat" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5176> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6842>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8533> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6791>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7542>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Sipari, Osmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7536> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7542" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2631>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1557350~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5752>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=20BFBE00-9449-4F29-B3BB-9AD0C1F16322> .

<http://example/upload-base/#metadescription_58>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5847>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Viikinmäen Kiviteltankatu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minua ihmetyttää Viikinmäessä sijaitsevan Kiviteltankadun nimen alkuperä. Mistä se tulee, ja mikä on kiviteltta? Kaupunkisuunnitteluviraston nimistösuunnittelija kertoi nimen taustasta seuraavasti:\n\nKyseinen kadunnimi on melko uusi (nimistötoimikunnan esitys syyskuussa 2000). Alueen asemakaava on vahvistunut huhtikuussa 2001.\n\nViikinmäessä sijaitsevat kadunnimet Kiviteltankatu ja Kiviteltanporras on annettu lähistöllä sijaitsevan jääkaudella syntyneen kivimuodostuman mukaan. Nimillä on siis vankka paikallishistoriaan ja luonnonolosuhteisiin liittyvä perusta. Jos oikein muistan, nämä telttamaiset kivimuodostelmat ovat paikalla edelleenkin, eli ne on säästetty rakentamiselta. Muistan kuulleeni, että kyseinen esiintymä on harvinaislaatuinen ja hieno.\n\nLähistöllä, Pihlajamäessä, on kaksi hyvin säästynyttä, Suomen suurimpiin ja vanhimpiin kuuluvaa hiidenkirnua, eli muinaismuistoja on seudulla enemmänkin!\n\nPihlajamäessä (Pihlajamäen ja Lahdenväylän välinen alue) on myös runsaasti kivialkuisia ja –loppuisia nimiä kuten Ketokivenkaari, Johtokiventie ja Kivipyykintie." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9096> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-olen-muuttanut-viikinmakeen-kiviteltankadulle" .

rky:p433  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vartiovuori on maamme vanhimpia ja historiallisesti arvokkaimpia kunnallisia kaupunkipuistoja. Turun kaupunkikuvaa hallitsee Vartiovuoren korkeimmalla kohdalla arkkitehtonisesti ja oppihistoriallisesti merkittävä uusklassillinen Turun Akatemian entinen observatorio. Puiston etelärinteessä on Turun palosta 1827 säästynyt käsityöläiskortteleiden alue, josta on muodostettu 1700-luvun kaupunkirakennetta ja -rakentamista kuvastava Luostarinmäen ulkomuseo.\n\nVartiovuorenpuisto on keskieurooppalaisen maisematyylin sovellus pienipiirteisessä pohjoismaisessa maisemassa. Sen lähimpinä esikuvina ovat samanaikaiset Tukholman ns. mäkipuistot. Mäeltä avautuvat näkymät on sisällytetty puistosommitelmaan ja pyritty pitämään avoimina, tosin puistoa ympäröivä rakentaminen on myös sulkenut niitä. Puistosta on muodostunut tärkeä kaupunkikuvallinen elementti. Suunnitteluidean muita esimerkkejä ovat Helsingin Tähtitornin puisto ja Kaivopuisto sekä Turun Puolalanmäki.\n\nTurun Akatemian observatorion ulkoarkkitehtuuri on pelkistettyä ja sisätilojen koristelu keskittyy toisen kerroksen holvattuun rotundaan. Rakennuksen alkuperäistä funktiota kuvastavat etelään suunnattu rotunda ja pyöreä portaittaisen kupolin kattama observointitorni. \n\nVartiovuorenpuistoa reunustavat useat 1900-luvun alun rakennukset. Puiston sisäänkäyntiä Kaskenkadulla reunustavat jugendtyyliset asuinkerrostalot Pantern ja Hjorten, jotka ovat arkkitehti F. Strandellin suunnittelemat. Vartiovuorenkadun puolella ovat Åbo Akademin käytössä olevat jugendtyylinen Spoofin asuinpalatsi (A.R. Spoof ja A. Nyström 1900) ja Villa Solaris (arkk.tsto Jung & Jung 1939-1941). Hemmet on 1932-1933 ja 1936-1937 August Krookin ja Eskil Hinderssonin signeeraamien piirustusten mukaan rakennettu vanhainkoti. Mäen lounaisrinteellä on Turun kaupunkipaloa edeltävä Gadolinin laboratorion kivirakennus vuodelta 1798.\n\nVartiovuoren etelärinteessä on 1700-luvun kaupunkirakennetta ja –rakentamista edustava käsityöläiskortteli, Luostarinmäki. Aikanaan syrjäinen alue säästyi Turun kaupunkipalossa. Luostarinmäen rakennuskanta muodostuu 1700-luvulla rakennetuista pienikokoisista käsityöläisasumuksista, joihin on sisustettu käsityöläisten asuinkulttuuria ja erilaisia käsityöläispajoja esittelevä museo. Asuinrakennukset ja pienet piharakennukset muodostavat kadunvarsiaitoineen suljettuja pihapiirejä. Käsityöläiskorttelit on avattu Luostarinmäen käsityöläismuseona yleisölle 1940."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.447139107,22.281201291 60.445876574,22.277323813 60.446890352,22.275972154 60.446236190,22.273916045 60.446744301,22.273134521 60.446581950,22.272675806 60.447836907,22.270910195 60.448002453,22.271425963 60.447714455,22.271841893 60.447998006,22.272725114 60.448431602,22.274047574 60.448590016,22.274008450 60.449115057,22.275596740 60.449232437,22.275974671 60.449413551,22.276501432 60.449521288,22.277387949 60.449544789,22.277469660 60.449474096,22.277738037 60.449370278,22.278023088 60.449178284,22.278273826 60.448891423,22.278464189 60.447139107,22.281201291" ;
        poi:history       "Vartiovuoren mäelle rakennettiin 1817-1819 Turun Akatemian observatorio, jonka ensimmäiset suunnitelmat oli laatinut arkkitehti Charles Bassi. Rakentaminen toteutettiin kuitenkin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukaan. Rakennus toimi alkuperäisessä käytössään vain kaksitoista vuotta, kun Turun Akatemia tähtitieteellisine laitteineen siirrettiin Turun palon 1827 jälkeen Helsinkiin. \r\n\r\nTurun palon 1827 jälkeen arkkitehti C.L. Engelin laatimassa ruutukaavassa kalliot ja mäet jätettiin rakentamattomiksi ja varattiin istutuksille. Vartiovuorenpuisto sai alkunsa Turun kaupungin asukkaiden aloitteesta ja yhteisin ponnistuksin 1840-luvulla. Puiston rakentaminen kallioiselle mäelle vaati paljon työtä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Puiston yleissuunnitelman laativat 1872 Mårten Gabriel Stenius, ensimmäinen suomalainen suurten mittojen puutarhasuunnittelija sekä arkkitehti F.A. Sjöström. Puiston lopullinen toteutus syntyi suunnitelman pohjalta Turun ensimmäisen kaupunginpuutarhurin Oskar Rudolf Gauffinin johdolla 1880-luvulla. Puiston ravintola ja soittolava purettiin 1960-luvulla. Uusi kesäteatteri rakennettiin vanhan 1950-luvulla tehdyn paikalle 2000.\r\n\r\nObservatorioon muutti 1836 Turun merenkulkukoulu, joka toimi siellä vuoteen 1967 saakka. Rakennukseen tehtiin 160 vuoden aikana vain vähän muutoksia. Tähtitorni kunnostettiin merenkulkumuseon ja tähtitieteellisten kokoelmien käyttöön 1978-1985."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=549" ;
        skos:prefLabel    "Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit (Vartiovuorenpuisto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9831>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Keinutie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2374491673361" ;
        wgs84:long        "25.0700622517263" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/keinutie" .

[ dcterms:description  "Elokuvaa kuvattiin Wulffin huvilalla Kulosaaressa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8570> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8568>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p50>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Aleksanteri Nevskin katedraali / Suomenlinnan kirkko\n"@fi ;
        dc:created        "2012-05-23T08:20:17.407+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T14:17:21.027+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p6915 ;
        poi:assetID       "C43" ;
        poi:description   "Kunnostustyöt juhlavuodeksi\n\nHankkeen tavoitteena oli saada kirkko hyvään kuntoon ennen Suomenlinnan 250-vuotisjuhlavuotta 1998.\n\nKirkon ja tapulin julkisivuista poistettiin vanha monilla laastityypeillä korjattu rappauspinta ja uusittiin kolmikerrosrappauksella. Sävytetty pintalaasti lyötiin seinään käsin vanhoja työtapoja noudattaen. Valmiit rappauspinnat maalattiin kalkkimaalilla kolmeen kertaan.\n\nKirkkosaliin tehtiin samalla liturgisia muutoksia: alttaripöytä irrotettiin taustaseinästä. Kellotapuliin asennettiin sähköisesti toimiva lyöntilaittesto.\n\nKirkkoa ympäröivän 1700-luvun tykinputkista ja ketjusta kootun aidan kunnostus aloitettiin kunnostamalla yksi pilareista. Monet perustuksena toimivista graniittipaasista olivat haljenneet. Perustusta vahvistettiin vaihtamalla putkien kiinnitystapit alkuperäistä pitempiin. Jatkossa ainakin osa halvenneista graniittipaasista jouduttaneen uusimaan.\n\nToteutusaika: 1986-87 ja 1997\nKirkon huoneistoala: 792m2\nKirkon kerrosala: 1100m2\n\nRakennuttaja: Helsingin seurakuntayhtymä, Kiinteistötoimisto\nArkkitehtisuunnittelu: Cadvance Oy\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy\nRappaus-, maalaus- ja peltitöiden suunnittelu: Asiantuntijamestarit Oy\nRakennustyöt: Kenno-Rakenne Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nLinnoituskirkon rakentamista Isolle Mustasaarelle tai Susisaarelle esitettiin Viaporin perustamisesta lähtien, mutta hankkeet lykkääntyivät ja sotilasseurakunnat joutuivat kokoontumaan tiloissa, joita ei ollut alun perin suunniteltu kirkollisiin tarkoituksiin.\n\n1800-luvun alussa venäläisen varuskunnan ensimmäisiin hankkeisiin sisältyi luonnollisesti ortodoksisen kirkon rakentaminen Viaporiin. Arkkitehti Carl Ludvig Engel esitti kesällä 1820 kirkon rakentamista kreikkalaisen temppelin muotoon joonialaista järjestelmää käyttäen. Kirkko olisi ollut osa insinöörikomennuskunnan laajasta suunnitelmasta kirkko- ja kasarmiaukion rakentamiseksi Isolle Mustasaarelle. Engelin tehtäviin olisi kuulunut myös 3000 miehen kasarmin fasadisuunnittelu, mutta suunnittelu keskeytettiin jostain syystä eikä kirkko- ja kasarmisuunnitelmaa toteutettu suuriruhtinas ja keisari Nikolai I sitä kohtaan osoittamasta huomiosta huolimatta.\n\nHankkeeseen palattiin seuraavalla vuosikymmenellä, kun Pietarin Taideakatemian arkkitehtuurin professori Konstantin Andrejevits Ton sai Viaporin kirkon suunnitellakseen vuosina 1836-37. Rakentamisen piti alkaa vuonna 1838, mutta sitä lykättiin jälleen. Pidettiinkö saman aikaisesti käynnistynyttä laajaa kasarmien ja sairaaloiden rakennushanketta tärkeämpänä linnoituksen ja koko Suomen puolustuskyvyn kannalta? Kirkonmäeksi valitulla paikalla olleet kauppiaiden puutalot määrättiin purettaviksi tai siirrettäviksi. Suojeluspyhimykseksi valittiin Aleksanteri Nevski aluksi ehdotetun Pyhän Vladimirin sijaan. Aleksanteri Nevski voitti ruotsalaiset Nevajoen taistelussa vuonna 1240. Tapahtuman 600-vuotisjuhlaa vietettiin 1840 ja kenraalikuvernööri Seyn lahjoitti tulevaa kirkkoa varten 2 suurta Nevajoen taistelua esittävää taulua.\n\nAleksanteri Nevskin kirkko rakennustyöt tehtiin vuosina 1849-54. Ison Mustasaaren korkeimmalle kummulle toteutetun kirkon pituusakseli suunnattiin Insinööridepartementin käskyllä koillis-lounaissuuntaan tavanomaisen itä-länsisuunnan sijasta, koska kirkko haluttiin sijoittaa ruotsalaisaikaisen Kruunulinna Ehrensvärdin kanssa samaan keskiakseliin. Katedraalin rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 1849 arkkitehti Ivan Varnekin johdolla ja valvonnassa Konstantin Tonin alkuperäissuunnitelman mukaan. Ton ja Varnek tekivät yhdessä joitain muutoksia työpiirustuksiin. Kirkko oli viisikupolinen, tyyliltään bysanttilais-venäläinen, Tonin tuotannossa varhainen mutta yleinen. Keskikupoli oli neljän suuren pilarin kannattama. Sisäänkäynnit olivat kolmesta suunnasta. Kirkon neliömäisestä pohjakaavasta ulkonivat koillisessa apsis ja lounaassa eteinen. Viaporin kirkon lähin esikuva on 1837 valmistunut suurmarttyyri Katarinan kirkko Tsarskoje Selossa Pietarin lähellä.\n\nAleksanteri Nevskin kirkon esineistö oli runsas ja arvokas. Arkkitehti Varnek suunnitteli Suomen oloissa ainutlaatuisen upean, kolmikerroksisen ikonostaasin ja suunnitteli kuvaohjelman 49 ikonia varten. Ikonimaalarit olivat Pietarin Taideakatemian vaikutuspiiristä, belgialaissyntyinen Vital de Gronkel ja pietarilainen Pavel Ikov. Pyhällä pöydällä pidettiin kuusikupolista, hopeista pyhäinjäännösarkkua, jossa oli Moskovan metropoliittojen Pietarin, Joonan ja Filipin reliikit. Kirkko vihittiin 30.8.1854.\n\nKorjaustöihin jouduttiiin jo heti kirkon vihkiäisten jälkeen. Krimin sodassa vuonna 1855 kirkko kärsi kuitenkin yllättävän vähän tuhoja. Suureen kupoliin tuli reikiä, jotka jouduttiin paikkaamaan. Lisäksi korjattiin savupiiput ja kunnostettiin lämmityslaitteita. 1860-luvulla korjattiin kattoa ja kellarin 4 amosovilaista lämmitysuunia. Suuren kupolin risti uusittiin ja kullattiin ja sen kiinnitystä vahvistettiin kullatuilla ketjuilla.\n\n1870-luvulla muurattiin kellarin 4 amosovilaista uunia taas uudelleen ja kullattiin 4 pientä ristiä. Ovet ja ikkunapuitteet korjattiin. Sisäseinien rappaus uusittiin ja maalattiin öljymaalilla. Vuonna 1874 korjattiin ulkoseinien rappaus. Myös ulkoseinät maalattiin öljymaalilla ja sisälle ripustettiin kaksi komendantti Alopeuksen lahjoittamaa kattokruunua. Amosovilaiset uunit uusittiin kolmannen kerran.\n\n1880-luvulla pestiin harmaalla öljymaalilla maalatut sisäseinät, korjattiin ikkunakehykset ja niihin kiinnitettiin värilliset lasit. Kupolien ja kirkon katto maalattiin ulkoa kuten myös ulkoseinät, ovet ja ikkunat, jotka maalattiin öljymaalilla. Amosovilaisia uuneja korjattiin neljännen kerran, pudonneet ja haurastuneet tiilet korvattiin uusilla ja savuhormit korjattiin. Ikonostaasi korjattiin ja kullattiin, eteläinen ulkoporras uusittiin, vahdin huoneen ja sen vieressä olevan huoneen lautalattia uusittiin, sisäseinille tehtiin tammikaiteet ja ristiä tukeva keskikupolin pylväs korjattiin. Ulkorappausta korjattiin ja seinät maalattiin. Katto maalattiin vihreällä. Kaikki 5 ristiä maalattiin keltaisella öljymaalilla (huom! ei kullattu). Eteläiseen sisäänkäyntiin tehtiin puinen tuulikaappi.\n\nPyhän Synodin päätöksellä Aleksanteri Nevskin kirkko korotettiin katedraaliksi 18.5.1891. 1890-luvulla tehtiin useita fasadikorjauksia, seinät mainittiin maalatun vaaleanharmaalla öljymaalilla. Katto kupoleineen maalattiin vihreällä öljymaalilla. 1899 kohennettiin seinien sisämaalausta. 1904 uusittiin kattopellitys ja maalattiin julkisivut, interiööri ja ikonostaasi. Ikkunat korjattiin. 1910-11 uusittiin 2 amosovilaista uunia. Viaporin kapinan aikana kirkko sai osuman, kun kapinalliset pommittivat Susisaarelta komendantin asuintaloa C 52.\n\nSuomen itsenäistyttyä ortodoksinen esineistö inventoitiin ja kuljetettiin varastoon ja kirkko vihittiin luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Vihkimisjuhla oli 22. joulukuuta 1918 klo 12.00. Varuskunnan komentaja oli jo 19.12.1919 määrätty kirkon hoitajaksi. Samana vuonna neljän pikkutornin kupolit purettiin. Huonokuntoinen kirkko oli väliaikaisesti käyttökiellossa 10.12.1922 - 16.3.1923 ja se päätettiin kunnostaa samalla, kun ulkoasu muutettaisiin paremmin vastaamaan sen käyttöä luterilaisena kirkkona.\nJulkisivumuutoksesta päätettiin pitää arkkitehtikilpailu, jonka järjesti puolustusministeriön insinööriosasto. Kilpailuaika päättyi 1. helmikuuta 1923. Kilpailun voitti arkkitehti Einar Sjöström (15.4.1882 - 24.6.1923). Voittaneen ehdotuksen toteuttaminen kuitenkin siirtyi - restaurointikeskustelua muuttamisen puolesta ja vastaan käytiin kiivaasti. Aika oli kuitenkin venäläisyydelle niin kielteinen, että muutostyöhön päätettiin ryhtyä. Se toteutettiin arkkitehtikilpailun tuomaristossa olleen arkkitehti Jarl Eklundin valvonnassa. Pääkupolin sipuli poistettiin, torni rakennettiin ulkoa nelikulmaiseksi siten, että sisämuoto säilyi pyöreänä. Pikkukupolien kannat jätettiin vesikaton alle. Seinistä poistettiin kokosnikit ja muu ortodoksikirkon ornamentiikka ja ne rapattiin sileiksi. Kuumailmauunien sijaan asennettiin koksilla lämmitettävä patterilämmitys. Luterilaistetussa asussaan kirkko vihittiin varuskuntakirkoksi 28.4.1929. Kirkon torniin asennettiin AGA-merkkinen kaasuvalomajakka.\n\n20.9.1960 kirkko luovutettiin Helsingin Evankelis-luterilaisille seurakunnille. Peruskorjaus tehtiin arkkitehti Veikko Leisténin suunnitelmien mukaan. Ikonostaasin edellisissä korjauksissa jäljelle jääneet reunalistat poistettiin ja alttarin molemmille puolille rakennettiin kalkkihiekkatiilestä huoneet, pohjoisseinälle sakaristo ja eteläseinälle porraskäytävä kellariin. Myös alttarin takaseinä muurattiin kalkkihiekkatiilestä. Saarnatuolin jalka rakennettiin lastulevystä. Lämmitysjärjestelmä vaihdettiin toimimaan koksin sijasta öljyllä. Vanha lehteri jäi käyttämättömäksi, urut ovat alttarin sivussa. Vuonna 1968 kunnostettiin kellaritiloja kerhokäyttöön.\n\nKellarissa tehtiin perusteellinen korjaus vuosina 1986-87. Tilaa syvennettiin louhimalla. Öljypannu poistettiin kaukolämmön lämmönvaihtimen tieltä ja ilmakanavat rakennettiin täydellisesti uudelleen. Kellariin tehtiin tarjoilukeittiö ja wc:t. Kattoholvit ruiskutettiin Vetonit-tasoitteella ja Tixomat-maalilla. Keväällä 1994 majakkakupu nostettiin alas ja rakenteet vahvistettiin ja maalattiin ja nostettiin takaisin paikalleen. Koneisto lähettää nyt neljä lyhyttä vilkkua entisten neljän kiertävän valosektorin asemesta.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 1\nVuonna 1927 rakennusnumero C III 76\nLähteet:\nC.L.Engelin kirje F.A.Meyerille 19.7.1820. Julkaistu C.L.Engel Kirjeet. Entisaikain Helsinki XII. Helsinki-Seura 1989.\nHanka, Heikki, 1994. Suomenlinnan Aleksanteri Nevskin kirkko ja akateemisen taiteen lähteet. Teoksessa Thomenius, Kristina (toim). Ortodoksinen kirkko ja akateemisen taiteen ihanteet. Kuopio.\nHY THL Heporauta, Arne, 1977. Suomenlinnan kirkko. Proseminaariesitelmä.\nLehtonen, Timo, 1994. Viaporin Aleksamteri Nevskin katedraalin historiallisia vaiheita. Teoksessa Thomenius, Kristina (toim). Ortodoksinen kirkko ja akateemisen taiteen ihanteet. Kuopio.\nMV SL VIK C 779-838 1665-1667 1874.\nMV SL Lehtonen, Timo ja Markus, Veli. Suomenlinnan ortodoksinen kirkollinen toiminta. Päiväämätön moniste.\nMV SL MTT vuosikertomus 1918.\nMV SL Tutkimusasiakirjat Hällström, Olof af, 1987. Puhe.\nPöykkö, Kalevi, 1982, s. 465, 472-473. Suomen 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alkupuolen ortodoksiset kirkot. Teoksessa Ortodoksinen kirkko Suomessa.\nKA Rakennushallitus.\nKA Sotasaalis-Keskusosasto Esineluettelo.\nKA Suomenlinnan sotavankileiri ja pakkotyölaitos.\nKA VSA 17044 17098 14604 14893 17095 15789.\nKuva:\nMV SL VIK C 1874 vuodelta 1837. Piirustus on jäljennetty Konstantin Tonin mukaan.\n\n"@fi ;
        poi:history       "Vuonna 1854 käyttöön vihityn kirkon suunnitteli silloisen Pietarin Taideakatemian arkkitehtuurin professori Konstantin Andrejevits Ton. Kirkko korotettiin Aleksanteri Nevskin katedraaliksi vuonna 1891. Kirkon suojelupyhimys Aleksanteri Nevski oli voittanut ruotsalaiset 1240-luvulla Nevajoella. Ikonostaasi oli Suomen oloissa ainutlaatuisen upea ja myös sen esineistö oli runsas ja arvokas.\n\nSuomen itsenäistyttyä kirkon ortodoksinen esineistö poistettiin ja kirkko vihittiin luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Kun kirkko joutui käyttökieltoon huonokuntoisuuden vuoksi, päätettiin muuttaa myös sen ulkoasua. Arkkitehtikilpailun voittaneen Einar Sjöströmin suunnitelman pohjalta kirkon pääkupolin sipulit poistettiin, torni muutettiin ulkopuolelta nelikulmaiseksi ja jo poistettujen pikkukupolien kannat peitettiin vesikaton alle. Julkisivut rapattiin sileiksi ja torniin asennettiin kaasuvalomajakka. Myös tapulin koristelua yksinkertaistettiin ja sipuli korvattiin matalalla telttakatolla. Kirkko vihittiin käyttöön uudessa asussaan vuonna 1929.\n\nVuonna 1960 kirkko luovutettiin Helsingin evankelis-luterilaisille seurakunnille. Kunnostus- ja muutostöitä tehtiin arkkitehti Veikko Leisténin suunnitelmien mukaan lähinnä alttarin luona. Vuonna 1968 kunnostettiin kellaritiloja kerhokäyttöön.\n\nVuosina 1986-1987 kirkon LVI-tekniikka uusittiin ja kryptan kerhotiloja parannettiin louhimalla lattiatasoa alemmaksi. Kirkko liitettiin kaukolämpöverkkoon ja sosiaalitiloja ajanmukaistettiin."@fi ;
        poi:photo         "http://media.onki.fi/5/2/3/saha/suomenlinna/0_-2377703294960884980.JPG" , "http://media.onki.fi/6/9/9/saha/suomenlinna/0_-4846536817388405013.jpg" , "http://media.onki.fi/2/2/3/saha/suomenlinna/0_6748618766737648677.JPG" ;
        poi:poiType       <http://www.yso.fi/onto/gns/church> ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/history/kb/p4402> ;
        poi:webPage       "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3003145\n" ;
        wgs84:lat         "60.147904796216174" ;
        wgs84:long        "24.986360740661667" .

th:kirjoittaja  a           owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         th:Kirjallisuus ;
        rdfs:label          "kirjoittaja"@fi ;
        rdfs:range          th:Kirjailija ;
        rdfs:subPropertyOf  dcterms:author .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7507> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7489>
] .

rky:p693  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuortaneen kaksifooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen   muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuortaneen pohjalaistalot muodostavat oman tyyppinsä, jolle on ominaista räystäiden koristelistoitus, kuistien ja haukkaikkunoiden vaihtelevat puitejaot sekä rakennuksen ullakkopäätyjen keltamultamaalaus. Muuten rakennukset ovat punamullattuja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin.\n\nKuortane on 1800-luvulla ollut Kainuun ohella merkittävin tervan tuotantoalue maassamme ja tervakaupan tuoma varallisuus ilmenee selkeästi pitäjän komeissa pohjalaistaloissa.\n\nKuortaneen komeista pohjalaistaloista kuuluisin ja tunnetuin on Länsirannalla sijaitseva Viitalan talo, Lakeuden lukko, aittoineen. Hallitsevalla paikalla kylän keskivaiheilla, vastapäätä Kuortaneen kirkkoa järven toisella puolella oleva kaksifooninkinen talo on rakennettu 1835 ja sen sekä kaksikerroksisen vilja-aitan arkkitehtuurissa näkyy uusklassismin arkkitehtuurin vaikutus.\n\nRuismäen tiivis puolitoista- ja kaksifooninkisten talonpoikaistalojen rivi on nykyisen Seinäjoelle johtavan valtatien eteläpuolella. Ruismäen vanhimmat rakennukset sijaitsevat nimensä mukaisesti mäellä, viljeltyjen peltojen keskellä. Kylän neljä 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden taloa ovat alavammalla maalla kylätontin länsipuolella. \n\nKuhajärven etelärannalla, Lapuanjoen ja vanhan mutkittelevan maantien välillä on Kuhan taloryhmä. Yli-Kuhan kaksifooninkinen punamullattu päärakennus vuodelta 1877 seisoo kivinavettoineen Ala- ja Keski-Kuhan tiiviin taloryhmän eteläpuolella.\n\nLänsiranta, Kuhajärvi ja Lapuanjokirannat ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.754868533,23.398884666 62.754747698,23.390321896 62.756543860,23.388823038 62.759103967,23.388344563 62.762896968,23.388003926 62.762270225,23.395261435 62.760886537,23.395884343 62.760589002,23.401243973 62.758162156,23.403231888 62.755477497,23.404755623 62.754868533,23.398884666" ;
        poi:history       "Kuortaneen kiinteä asutus syntyi Kuortaneenjärven ympäristöön 1500-luvun puolivälissä. Tervanpoltto ja kytöviljely vaurastuttivat pitäjää ja sen talonpoikia 1700-1800-luvulla, ja vaurastuminen näkyi komeiden talonpoikaistalojen rakentamisena.\r\n\r\nTalon jakamisen yhteydessä uudet talot rakennettiin samalle mäelle ja samaan pihaan. Ruismäki asutettiin 1771, kun Märijärven talon tytär sai torpan sieltä. Talot oikaistiin samaan riviin uusjaossa 1800-luvun lopulla ja talon halkomisen yhteydessä 1904."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k300 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1733" ;
        skos:prefLabel    "Kuortaneen pohjalaistalot (Ruismäki)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6203>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E3FA8733-C577-47B8-9713-2038035CE116> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8253>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Koneen ruhtinas" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8257> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8258> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8254> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6602> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8249> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8253" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6463>
        dcterms:modified  "2010-01-18T15:44:47+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Näen pyörällä Seija Sartin tuolla ajvan Svenskanin ohi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6906>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8752>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4768>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1116980~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8847>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pitkonen, laura"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8847" .

rky:p1226  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun, Suomen vanhimman keskiaikaisen kaupungin, tuomiokirkko ja historiallinen ydinalue heijastavat Turun asemaa maamme hallinnollisen, uskonnollisen, akateemisen ja kulttuurielämän keskuksena ja Suomen pääkaupunkina vuoteen 1812. Unikankareen mäellä vuodesta 1300 seisonut Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö.\n\nTuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin alueen asemakaavallinen ratkaisu perustuu osin vanhaan korttelijakoon ja osin Engelin 1828 laatimaan asemakaavaan. Turun 1300-luvun alun tienoilla alkunsa saanut kaupunkialue sijaitsee Aurajoen ja nykyisen Hämeenkadun välisellä alueella ja ulottuu Tuomiokirkolta Kaskenkadun tienoille, Pyhän Olavin dominikaanikonventin paikalle. Keskiaikainen kaupunki on ulottunut myös Aurajoen länsirannalle. Alue on tullut kaupunkiasutuksen piiriin lyhyessä ajassa. Keskiajalta periytyvä epäsäännöllinen katuverkko on edelleen nähtävissä tuomiokirkolta suurtorin ja Rettigin palatsin tienoille ja keskiaikainen suurtori Vanhalla Suurtorilla. Torilta alkavat keskiaikaisperäiset Suuri Rantatie sekä Hämeen Härkätie.\n\nTurun tuomiokirkkoa on laajennettu lukuisia kertoja ja sen nykyinen ulkohahmo C.L. Engelin suunnittelemine länsitornin huippuineen on peräisin Turun palon jälkeiseltä ajalta. Länsitornillisen tiilibasilikan itäpäähän liittyy kahdeksankulmainen kuoriosa ja runkohuonetta reunustaa keskiajan kuluessa rakennettujen kappelien yhtenäinen rivistö. Kolmilaivaisen kirkkosalin leveässä keskilaivassa on tähtiholvit. Pilarit ovat kirkon vanhimmassa länsiosassa neliskulmaiset, piispa Hemmingin aikana rakennetussa, saarnastuolin itäpuolella olevassa osassa kahdeksankulmaiset. Sivulaivaan avautuvat, eri pyhimysten alttareille omistetut kappelit ovat muuttuneet 1600-luvulla mahtimiesten hautakappeleiksi. Kirkon kiinteä sisustus on tulipaloista johtuen pääosin 1800-luvulta. \n\nTurun akatemiatalo on kustavilaisen uusklassismin kauden profaaniarkkitehtuurin hienoimpia saavutuksia ja yksi suurimmista siihenastisista rakennushankkeista Suomessa. Akatemiatalon juhlasali ja konsistorien istuntosalit porrashuoneineen ovat maamme arvokkaimpia julkisia tiloja. 1800-luvun alussa rakennettu, arkkitehti C. Chr. Gjörwellin suunnittelema Akatemia ryhmittyy kahden neliömäisen pihan ympärille. Pihojen välissä on rakennuksen päätila, juhlasali, jota koristaa kuvanveistäjä Erik Cainbergin reliefisarja. Rakennukseen liittyvä edusaukio on Hämeenkadun puolella. \n\nVanhan Suurtorin alue on ollut ennen vuoden 1827 kaupunkipaloa Turun vanha kaupunkikeskusta. Suurtorin tuntumassa on jäänteitä kaupungin keskiaikaisesta katuverkosta ja rakennuksiin sisältyy keskiaikaisia kerrostumia. Suurtorin historiallisia rakennuksia ovat vanhan raatihuoneen lisäksi Hjeltin ja Brinkkalan talot sekä Classicumin koulurakennus. Miljööseen liittyvät myös Cajanderin ja Trappin talot. Tuomiokirkkoa ympäröi lukuisten klassististen rakennusten kokonaisuus. Tuomiokirkon kivettyä aukiota eteläpuolella rajaavassa puistikossa oleva kuvanveistäjä C.E. Sjöstrandin tekemä Henrik Gabriel Porthanin patsas vuodelta 1864 on ensimmäinen julkinen henkilöpatsas Suomessa.\n\nSuurtorin ympäristö sekä 1700-1800-luvun asuin- ja julkisen rakentamisen korttelit Aurajokivarressa eli ns. siltojen väli Tuomiokirkkosillalta Aurasillalle, muodostaa monikerroksisen miljöön. Se on määritelty kivikaupungiksi Engelin 1828 laatimassa maan ensimmäisessä empireasemakaavassa, joka on ollut esimerkkinä Suomen kaupunkien kaavoituksessa aina 1850-luvulle. Jokivarren lehmukset ja laiturikiveykset ovat vanhimpia palon jälkeen toteutettuja kaupunkiuudistuksen rakenteita. Monista eri aikoina rakennetuista osista koostuvassa ns. Ingmanin talossa on ollut 1700-luvun jälkipuolella ns. Seipelin sali, Turun huomattavin ravintola- ja juhlahuoneisto. Turun kaupunginkirjasto on rakennettu 1901-1903, uudisrakennus Linnankadulle 2007. Läntinen Rantakatu 1-17 on edustava, pääosin 1800-luvun alkupuolella rakentunut kokonaisuus. Osa rakennusrivistöstä on rakennettu jo 1700-luvulla, mutta rakennuksia on muutettu 1800-luvun alussa. Klassististen kaupunkitalojen lisäksi siihen kuuluvat nelikerroksinen liike- ja asuintalo Verdandi vuodelta 1898, seurahuoneeksi 1811 valmistunut rakennus, joka on muutettu 1879-1883 kaupungintaloksi sekä kaupunginkanslian 1908-1909 rakennettu nelikerroksinen jugendkivirakennus. Turun paloa edeltäviin puurakennuksiin kuuluu apteekkimuseona toimiva Qwenselin talo.\n\nHämeenkatu ja nykyinen Runeberginpuisto perustuvat osin Engelin asemakaavaan. Puisto on yksi Engelin asemakaavan seitsemästä aukiosta. Sen varrella on empiretyylinen Talousseurantalo. Korttelin kokoinen Rettigin palatsi puiston vieressä on rakennettu 1928 ja entinen tupakkatehdas useassa vaiheessa 1800-luvulta 1920-luvulle. Rettigin alue kuuluu keskiaikaisen kaupungin kokonaisuuteen ja katuverkon lisäksi osaan rakennuksista sisältyy keskiajalta periytyviä osia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.453708078,22.276279139 60.453392025,22.277848040 60.452882329,22.280843784 60.452148680,22.280812764 60.451957166,22.280603367 60.451681274,22.280846788 60.451426097,22.281200103 60.451141867,22.280329132 60.450903943,22.279599931 60.450344455,22.277901043 60.450207447,22.277780733 60.449996603,22.277531098 60.449783283,22.277211547 60.449544789,22.277469660 60.449521288,22.277387949 60.449413551,22.276501432 60.449115057,22.275596740 60.449307929,22.275277099 60.448945441,22.274161184 60.448801284,22.274358433 60.448617494,22.273749212 60.448719040,22.273610561 60.448296257,22.272314147 60.448497709,22.272003309 60.448052131,22.270554396 60.447969256,22.270373405 60.447864524,22.270060773 60.448593301,22.269094739 60.448265543,22.267851942 60.447837628,22.266241083 60.448688371,22.265066960 60.449235134,22.266635746 60.449919141,22.268771932 60.450395704,22.270249560 60.451287819,22.272592665 60.451781974,22.271899520 60.452205256,22.273136529 60.452658706,22.274157319 60.452998588,22.273642189 60.453425798,22.274833497 60.453895108,22.275166848 60.453708078,22.276279139" ;
        poi:history       "Turkua edelsi Aurajoen varren keskuspaikkana Koroinen, joka maankohoamisen vuoksi oli menettänyt asemansa. Turun kaupungin perustamiseen vaikuttivat Ruotsin kruunu, Turun hiippakunta ja dominikaanijärjestö. Pyhälle Olaville pyhitetty dominikaanikonventti perustettiin Suomeen 1249 ja se sijoittui Turkuun ilmeisesti saman vuosisadan kuluessa. Turun tuomiokirkon rakennushistoria alkoi sen vihkimisestä, mikä tapahtui ilmeisesti 1200-1300-luvun taitteessa. Turusta muodostui hallintokeskus ja Suomen pääkaupunkina Turku toimi vuoteen 1812 asti.\r\n\r\nTurun tuomiokirkon ulkohahmo muuttui oleellisesti, kun hallikirkko Petrus Muratorin, Pietari Kemiöläisen, johdolla holvattiin 1460-luvulla basilikaksi keskilaivan seinämuureja korottamalla. Nykyinen pääkuori, alkuaan Kaikkien pyhien kappeli rakennettiin 1480-luvulla. 1600-luvulla pääkuorin viereen rakennettiin Kankaisten kappeli. 1920-luvulla kirkossa tehtiin kauan suunniteltu suuri korjaus, jota edelsi perusteellinen rakennusarkeologinen tutkimus ja dokumentointi. Kirkkoa kunnostettiin arkkitehti Pekka Pitkäsen laatiman suunnitelman mukaan 1978-1979.\r\n\r\nTurun vanhin kaupunkiasutus asettui aivan kirkon ympärille ja laajeni 1400-luvun kuluessa sen eteläpuoliselle, suurtoria ympäröivälle alueelle. Vanhan suurtorin seutu oli kaupungin keskusta raatihuoneineen sekä kauppiaitten ja käsityöläisten taloineen. Torille johtivat tiet Hämeestä ja Viipurista sekä  Aninkaisten puolelta Satakunnasta, millä kohdalla oli joenylityspaikka ja 1400-luvun alkupuolelta lähtien silta.\r\n\r\nTurun hallinnollista merkitystä lisäsi maan ensimmäinen hovioikeus, joka perustettiin kaupunkiin 1623. Turun akatemia perustettiin 1640 ja se toimi tuomiokirkkomuurissa olevissa rakennuksissa, joita korjattiin ja laajennettiin useaan otteeseen 1700-luvun kuluessa. Uuden akatemiatalon piirustukset tilattiin arkkitehti Carl Christoffer Gjörwelliltä 1800 ja rakennustyöt käynnistettiin 1801. Rakennustyöt valmistuivat 1815 ja rakennus vihittiin käyttöönsä 1817. Erik Cainbergin reliefit valmistuivat akatemiatalon juhlasaliin 1816. Akatemiatalo vaurioitui pahoin Turun kaupunkipalossa 1827, minkä jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Akatemiatalo korjattiin hovioikeuden ja lääninhallituksen käyttöön arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nPäätös tehdä Helsingistä pääkaupunki merkitsi virastojen muuttoa uuteen pääkaupunkiin, mikä tapahtui viimeistään Turun tuhoisan kaupunkipalon 1827 jälkeen. Palon jälkeen kenraalikuvernööri A. Zakrevski määräsi kaupungin uuden asemakaavan laatijaksi intendentinkonttorin johtajan, arkkitehti C.L. Engelin. Engel laati asemakaavan, jonka tarkoituksena oli ensisijaisesti parantaa kaupungin paloturvallisuutta. Kaavan sisältöön vaikuttivat Suomen kenraalikuvernöörin, Turun porvariston ja Turun läänin maaherran mielipiteet. Jälleenrakennusta varten perustettiin valvontaelin ja uusi rakennusjärjestys ohjasi rakentamista kaavan periaatteiden mukaisesti. \r\n\r\nEngelin asemakaavassa 1828 kaupungin päätori, hallinnollinen keskus, osoitettiin nykyiselle Kauppatorille. Tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin välinen alue oli Engelin kaavassa suuri Uudenmaankadun kahteen osaan jakama aukio Nikolaintori. Aukio laajeni vielä toteutuksen yhteydessä etelään keskiaikaisen Hämeentien linjalle ja alue jaettiin toriksi ja istutetuiksi alueiksi.  Vanha Seurahuone uudistettiin kaupungintaloksi 1885. Engelin asemakaavaan liittyi siltojen rakentaminen Aurajoen yli, ensin Tuomiokirkkosilta ja 1900-luvun alussa Aurasilta. Rantatöyräät jätettiin rantakaduiksi istutuksineen ja 1800-luvun mittaan useita Engelin kaavassa aukioiksi jätettyjä alueita istutettiin puistoiksi. Kaavan mukaan pääkatujen ja aukioiden varsille tuli rakentaa vain kivitaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:raatihuone , poio:kaupungintalo , poio:hallintorakennus , poio:oppilaitos , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4620" ;
        skos:prefLabel    "Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue"@fi .

[ dcterms:description  "Päähenkilön perheen koti sijaitsee Rehbinderintiellä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2323> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9480>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7009>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kyläsaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat         "60.200486738448" ;
        wgs84:long        "24.9758867337336" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7009" .

rky:p1486  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sairion pientaloalue on edustava esimerkki laajasta ja yhtenäisestä jälleenrakennuskauden asuinalueesta. Sairio on säilyttänyt hyvin alkuperäisen mittakaavansa ja harmonisen ilmeensä. \n\nSairion pientaloalue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta, Aulangontien ja Aulangon luonnonsuojelualueen välissä. Rakennuskanta  muodostuu pääasiassa harjakattoisista, puolitoistakerroksisista puutaloista. Erityisesti Ruutikellarintien, Pekolankadun ja Salomaakadun näkymät ovat avaria ja ilmavia pitkine pientaloriveineen. Kaupunginosa on puistomaisen vehreä ja luonnonläheinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.014429122,24.463771623 61.014605739,24.464108535 61.014675907,24.464243800 61.015143896,24.465910858 61.015409699,24.467830803 61.015548448,24.469098072 61.015602541,24.471981768 61.015525118,24.475207418 61.015034498,24.476003996 61.014401790,24.476574986 61.013366601,24.476515145 61.012748011,24.476611740 61.012365877,24.477068158 61.012304968,24.477499067 61.013305846,24.479407912 61.013514937,24.479533403 61.013447045,24.480817033 61.013271426,24.482487812 61.012906035,24.483842298 61.012329796,24.484976758 61.008065455,24.475658131 61.008594028,24.474432843 61.009216982,24.473341912 61.009413764,24.472805628 61.010120465,24.471281928 61.010598643,24.469823679 61.011030902,24.468369183 61.011215226,24.467170946 61.011477958,24.465256398 61.012140529,24.463830728 61.014223105,24.463380444 61.014343776,24.463584164 61.014429122,24.463771623" ;
        poi:history       "Historiallisesti Sairion pientaloalue kuului Hätilän kylään, joka otettiin Linnan karjakartanon yhteyteen 1550-luvulla. Nimensä alue sai Sairion torpasta, joka erotettiin 1639 Hätilän kylästä Hämeenlinnan kaupungin porvareiden viljelymaaksi. Myöhemmin alue kuului Saaristen virkatalon omistukseen. Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770- ja 1780-luvulla Saaristen virkatalon maille. Sairion asemakaavoitus sai alkunsa vuonna 1912, kun arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson laati suunnitelman rantavyöhykkeen kortteleiden rakentamiseksi. Kaavassa oli 124 asuin- ja 11 tehdastonttia. Arkkitehti Elias Kaalamon laatima, edellistä laajemman alueen käsittävä asemakaava vahvistettiin 1936.\r\n\r\nEduskunnassa hyväksyttiin ns. pika-asutuslaki 28.6.1940 luovutetun alueen väestön asuttamiseksi talvisodan jälkeen ja maanhankintalaki 5.5.1945 siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamiseksi. Maata asutukseen joutuivat ensisijaisesti luovuttamaan valtio, seurakunnat, kunnat ja yhteisöt. Lain tarkoittamat tilat ja asuntotontit oli kussakin kunnassa muodostettava siten, että niistä koostui yhtenäisiä alueita. Jälleenrakennuskaudella käytettiin yleensä valmiita tyyppipiirustuksia, jolloin laina-anomus ja rakennuslupa voitiin panna nopeasti vireille. \r\n\r\nAulangontien pohjoispuolisen alueen rakennuskanta on pääosin 1940-1950 –luvuilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4886" ;
        skos:prefLabel    "Sairion pientaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4505>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vesterinen, Ilmari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vesterinen-ilmari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9203>
        dcterms:modified  "2010-06-04T15:38:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6460>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Stoa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Itäkeskuksen monitoimitalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat            "60.212096475042" ;
        wgs84:long           "25.0800980437171" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/stoa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7174>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7269>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kronohagens lågstadieskola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1748163160822" ;
        wgs84:long        "24.9555944277874" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7269" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7508>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9463>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:52:26+0300" .

[ dcterms:description  "Kyllikki Forssell Kansallisteatterin näyttelijä vuodesta 1948." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kadulla, jonka nimi/ on Lastenkodinkatu,/ piilee kaiken takana/ ehkä seikkailu?/ Kaikki ovet ja ikkunat ovat auki tulevaisuuteen./ Vai ränsistyneitä?/ Tulevaisuus on kulumaton!/ Se repii tönön/ ja rakentaa uuden elämän!\" (s. 33)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7563> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7562>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9558>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Nieminen, Sami"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9558" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7768>
        dcterms:modified  "2009-11-12T13:02:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_306>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1324636~S9*fin> .

rky:p1722  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Erstan kartanon arkkitehtonisesti merkittävä päärakennus ja tiivis, useita rakennuksia ja puiston sisältävä pihapiiri muodostavat  voimakkaasti uudistuneessa maisemassa 1800-luvun kartanorakentamista edustavan kerrostuman vanhan valtamaantien varrella.\n\nKymijärven eteläpuolella, Salpausselkää seuraavan vanhan maantien varrella olevan Erstan kartanon empiretyylinen päärakennus ja toinen siipirakennuksista ovat 1830-luvulta.  Aumakattoisen, yksikerroksisen päärakennuksen fasadia koristavat pilasterit ja kookas pylväin varustettu kuistirakennus. Empiren tyylipiirteet ovat säilyneet, 1890-luvun muutostyö näkyy lähinnä ikkunoissa. Pää- ja sivurakennuksia ympäröi kuusiaidan rajaama puisto.\n\nKartanon talouspihan rakennukset ovat vanhan Viipurintien molemmin puolin. Tiilirakenteisten navetan, tallin ja viljamakasiinin (1828) lisäksi talouspihassa on joukko väentupia 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennusryhmään liittyy puisto ja puutarha.  Ympäristön uudet liikenneväylät sekä asuin- ja teollisuusalueet ovat muuttaneet merkittävästi kartanon historiallista kulttuurimaisemaa.\n\nPihapiirin läpi kulkeva maantie on osa vanhaa, Salpausselkää seurannutta keskiaikaista maantietä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.950781112,25.823314069 60.949729154,25.830858547 60.947614000,25.829640524 60.946574546,25.829067512 60.946883303,25.820842274 60.950781112,25.823314069" ;
        poi:history       "Villähteen kylän Erstan kartano muodostui neljästä everstiluutnantti Mårten von der Trenckille 1650-luvulla lahjoitetusta tilasta. Suuressa reduktiossa 1680-luvulla säterivapaus peruutettiin ja kartanosta muodostettiin säteriratsutila.\r\n\r\nNykyiselle paikalle tilakeskus siirrettiin Vanhankartanonmäeltä 1800-luvun alkupuolella. Empiretyylinen päärakennus valmistui 1830 ja sitä uudistettiin 1892. Uno Baskinin isännöidessä kartanoa 1930-luvulla hänen metsästysvieraanaan oli mm. presidentti P.E. Svinhufvud. Nykyisin kartanossa toimii taide- ja toimintakeskus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k532 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:puisto , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4902" ;
        skos:prefLabel    "Erstan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9200>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Eläintarhan puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9629> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1901318933159" ;
        wgs84:long        "24.930197393538" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elaintarhan-puisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7171>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hakala-Zilliacus, Liisa-Maria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7171" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7410>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7505>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Castrén, Heikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7487> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7505" .

[ dcterms:description  "Antonia kävelyttää koiraansa Topaasia kotikulmillaan Ullanlinnassa, Tähtitorninmäellä ja Kaivopuistossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1902> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8219>
        dcterms:modified  "2009-12-30T13:45:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9460>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Tuulisella terassilla [Puurtinen]" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9458> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1026> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9459> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9460" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7670>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:55+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mä Räkä-Malmin tänään näin,\nsen smaili oli väärin päin,\nSe joi mun kaljaa salaa\nkun mä käänsin pääni seinää päin,\nmä tulin humalaan\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i497> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9208>
] .

[ dcterms:description  "Kristiina Andersson aiheuttaa hämminkiä Stockmannilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2124> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7765>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Toinen linja 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.18180947455" ;
        wgs84:long        "24.94862848109" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7765" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p13>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sarvilinna Hessenstein "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:37:17.172+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:50:01.151+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40908 , koko:p39645 , koko:p38095 , koko:p37559 , koko:p39386 ;
        poi:description  "Vuosina 1775-89 rakennettu sar­vilinna on Viaporin linnoi­tus­teknisesti edustavimpia varustuksia, jonka suunnitte­lussa on maastoa käy­tetty tai­tavasti hyväksi. ­­­Puoli­bas­tionit Sparre ja Spreng­tporten on lähes kokonaan rakennettu louhimalla kallioon.­­­­­ Majoitus­- ja varas­to­kase­ma­tit tekivät itse­näi­sen puolus­\ntuksen mahdol­liseksi. Iso kurtiini oli alunperin miehistösuoja ja pieni kurtiini vartiotupa.\n\nVenäläisellä kaudella isossa kurtiinissa sijaitsi leipomo ja pienessä pesula. Muurinharjojen am­pu­ma-aukot muurattiin umpeen 1850-luvul­la.\n\nToisen maailmansodan aikana ka­sematteja vahvistettiin be­tonil­la vä­estön­suojiksi ja linnoitus vaurioitui pahoin pommi­tuksissa. Vielä 1970-luvun alussa oli iso­ssa kurtii­nissa asun­to ja nuo­risotiloja.\n\nkurtiini = muuri tai rakennus, joka yhdistää kaksi bas­tio­nia\nkasematti = holvattu, pomminkestä­vä tila"@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nKorjauksen tavoitteena oli lin­noituksen käyttö kerho- ja työ­huoneina ja toisaalta nähtävyy­tenä. Pieni kurtiini oli tuhoutunut viime so­dissa ja rakennettiin nyt ko­ko­naan uudel­leen alku­pe­räisten suunni­telmien mu­kaan. Ison kur­tiinin tilat on ole­massa­olevan huonera­kenteen pe­rusteella tehty itsenäi­siksi huoneistoiksi­, joilla on yhteiset keit­tiö- ja wc-tilat. Bastio­neihin sijoitettiin varastoja, joten ne va­rustettiin ovilla ja ikkunoil­la. Huomattavimmat ennallistavat toimen­piteet olivat bas­tioni Spre­ngtpor­tenin porrashuoneen­ rakentaminen ja ison kurtii­nin muurinharjan ampu­ma-aukkojen avaaminen. Paikkaustöihin riitti alkuperäisten kokoisia ja värisiä purkutiiliä muis­ta koh­teista mutta isommat raken­teet muurattiin uusista tii­listä.\n\nToteutusaika: 1979-84\nHuoneistoala yhteensä 332m²\nKerrosala: 959m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Kirsti Kasnio- Merja Härö Ark­ki­tehdit Ky\nRakennesuunnit­telu: Insi­nööri­toimisto Mauri Pelkki­kan­gas\nLVI-suun­nittelu: Insinööritoi­misto Taisto Tuomi Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Joel Majurinen Ky\nMaisemasuunnittelu: Oy Arkkiteh­tuuri & Maisema Ab\nMaalaustöiden suunnittelu: Asia­ntuntijames­tarit Oy\n­Rakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\n\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nSarvilinna Hessenstein on linnoitusteknisesti Ison Mustasaaren kiinnostavimpia linnoituslaitteita. Se on melko säännöllisen muotoinen ja sille on tyypillistä maaston taitava hyväksikäyttö. Sarvilinnan itään suuntautuva perusosa eli puolibastionit ja iso kurtiini rakennettiin vuosina 1775-1777, harvinaista kyllä, täysin suunnitelmien mukaisena. Sarvilinnan tarkoituksena oli vahvistaa Ison Mustasaaren eteläkärjen lähipuolustusta toisaalta Susisaaren ja kuivatelakan suuntaan, mutta pääasiassa itään, saaren sisäosia kohti. Augustin Ehrensvärd piirsi sarvilinnan viivamaisen hahmon tälle paikalle jo 1750-luvun alussa, mutta varsinaisena suunnittelijana on kuitenkin pidettävä J. M. Sprengtportenia, jonka yleissuunnitelman 1774 mukaan sarvilinna rakennettiin.\n\nSarvilinna sijoittuu kahdelle kalliokumpareelle. Eteläisen puolibastioni Sprengtportenin ja pohjoisen puolibastioni Sparren väliin jää iso kurtiini. Ne kaikki rakennettin nopeasti vuosina 1775-1777. Puolibastionit toteutettiin matalana graniittimuurina yhdellä listakivellä varustettuina. Osan puolustusmuurista muodosti eskarpoitu eli louhimalla jyrkennetty kallio. Hessensteinin puolustusmuureissa ei ole listakiven alapuolisia kivääriaukkoja.\nPuolibastioni Sparren oikea siipi ja kylki sekä osa vasemman siiven ampumatasosta on perustettu suoraan kalliolle. Maasto laskee siten, että vasemman siiven Tykistölahden puoleiseen päähän saatiin rakennetuksi seitsemän kasemattia, joista yhdessä on porrashuone ja ovi linnakkeeseen. Kasematit katettiin ampumatasanteiksi.\nPuolibastionien ampumatasoja porrastettiin hieman maaston mukaan Tykistölahtea kohti. Puolibastioni Sprengtportenin vasemman siiven ja kyljen sekä oikean siiven kärkiosan ampumatasanteet ovat myös kalliolla, mutta oikean siiven toisella puoliskolla maasto laskee niin paljon, että siihen saatiin viisi kasemattia, joista yhdessä oli porttiaukko ja portaat alhaalta rannasta.\nIso kurtiini muurattiin tiilestä lukuun ottamatta tietysti puolustusmuuria ja rintamuuria, jotka tehtiin graniitista. Kurtiinissa oli kuusi suljettua kasemattia ja keskellä porttiholvi mahtavine linnoitusportteineen. Kasemattien päällä oli ampumataso ja graniittisessa rintavarustuksessa tykkiaukot. Kasemateissa oli uunilämmitys niin, että kurtiinia voitiin käyttää miehistösuojana. Ison kurtiinin eteläisin kasematti on pyöreä, sitä on ilmeisesti käytetty ruutikellarina.\n\nPieni kurtiini ja kavaljeerit rakennettiin vuonna 1789 täydentämään sarvilinnan Tykistölahden puoleista rintamaa. Tiilirakenteisessa kurtiinissa oli satulakatto ja porttiholvi ylös linnoituspihalle. Pientä kurtiinia käytettiin vartiotupana.\n\nVenäläisenä aikana sarvilinnaa käytettiin hyötytarkoituksiin. Isossa kurtiinissa oli leipomo ja pienessä linnoitusyksikön pesula. Vuonna 1824 tehtiin isossa kurtiinissa lahonneiden lautalattioiden tilalle kalanruotokuvioiset tiililattiat ja kamiinojen tilalle muurattiin leivinuunit. Kurtiiniportin vasemman puoleisissa holveissa leivottiin meriviraston leivät ja oikean puoleisissa tykistövaruskunnan leivät! Vuonna 1844 laskettiin vuotavien kasemattien päälle koeluontoinen sementtikerros. Sprengtportenin kasematit olivat insinöörikomennuskunnan käytössä ja Sparre muonavarastona ja I kavaljeerissa oli sataman hiilivarasto. Vuonna 1839 Ison kurtiinin ampumatasanteelle rakennettiin puinen harjakattoinen asuinrakennus, jonka ikkunat saatiin rintamuurin ampuma-aukoista. Asumus lienee purettu sodan ajaksi.\n\nPuolustusmuureja korjattiin jatkuvasti, mm. 1840-luvun alussa. Juuri ennen Krimin sotaa, vuosina 1851-52, sarvilinna Hessensteinia varustettiin sotaan ja kaikki puolibastionien ja ison kurtiinin rintavarustusten tykkiaukot muurattiin umpeen. Krimin sodan pommituksissa sarvilinna vaurioitui jonkin verran, mutta vauriot korjattiin saman tien (1856). Tuolloin linnakkeessa oli vankikomppanian keittiö ja varustevarastoja.\n1865 Ison kurtiinin ampumatasannetta kunnostettiin siten, että rintamuurin turvetuksen ja maatäytön alla oleva osa rapattiin portlandsementillä. Ison kurtiinin kasematteja oli käytetty pitkään leipomona. Vuonna 1882 se muutettiin asumuksiksi: lattiat, ovet, ikkunat ja piiput korjattiin, puolustusmuuri oli jo aiemmin revetoitu sisältä tiilellä, ulko-oville rakennettiin tuulikaapit. Harjakatto tehtiin yli rintamuurin. Vuonna 1907 isossa kurtiinissa asui linnoitustykistön alipäällystöä.\n\n1944 vuoden pommituksissa pieni kurtiini vaurioitui lähes raunioksi. Se rekonstruoitiin 1980-luvulla peruskorjauksen yhteydessä. Tiloja on käytetty taiteilija-ateljeena ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kerhotiloina. Vuosien 1979-84 peruskorjauksessa purettiin ison kurtiinin pulpettikatto ja rekonstruoitiin ruotsalaisaikaiset tykkiaukot, jotka oli Krimin sodan aikaisissa korjauksissa muurattu umpeen. Samoin pieni kurtiini ja puolustusmuurien yläosat sekä nykyinen puolibastioni Sprengtportenin porrashuone, joka johtaa alhaalta rannasta bastionipihalle, ovat rekonstruktiota vuosilta 1979-1984.\nPeruskorjauksen suunnitteli Kirsti Kasnio - Merja Härö Arkkitehdit Ky.\nSarvilinna on monumentaalinen nähtävyys, nutta kurtiineissa on myös käyttötiloja. 1980-luvulla Isossa kurtiinissa oli ompelijan työhuone ja partiolaisten kerhotilat keittiöineen ja vessoineen. Vuodesta 1992 lähtien on Suomenlinnna työsiirtola käyttänyt kurtiinia verstaina ja varastohuoneina.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nSarvilinnan eri osien rakennustunnukset\nIso kurtiini C 93a\nPieni kurtiini C 93b\nPuolibastioni Sparre C 93c\nPuolibastioni Sprengtporten C 93d\nAikaisemmat rakennustunnukset:\n1774 puolibastioni Sprengtportenin nimi oli Björnberg.\n1850-luvulla Kruunulinna Hessenstein\nLähteet:\nKrA Ö 12 34 36 37 57 SÖS 22-24 28 29 43-45 52 53 59 66 141a 141b 144.\nMV SL VIK C 62-63 194-219.\nKA VSA 14555 14905.\nKuvat:\nMV SL VIK C\nSLHK Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/3/7/saha/suomenlinna/0_4479214461842002046.jpg" , "http://media.onki.fi/2/5/7/saha/suomenlinna/0_-7838100322247450456.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14402742634139" ;
        wgs84:long       "24.990367960929916" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8479>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:53+0300" .

rky:p656  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teerijärven kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen on Pohjanmaan sisämaahan jo 1600-luvulla perustetun kappeliseurakunnan hyvin säilynyt kirkkoympäristö. Teerijärven nykyinen kirkko on yksi pohjalaisen kirkonrakentajan Matti Hongan johdolla 1700-luvun lopulla rakennetuista ja 1800-luvun lopulla pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun johdolla korjatuista puisista ristikirkoista. Kirkkoympäristöön kuuluu 1700- ja 1800-luvun vaihteessa rakennetun pappilan hyvin säilynyt pihapiiri.\n\nArkkitehtonisesti monimuotoisen Teerijärven puukirkon runkona on Matti Hongan johdolla 1774 rakennettu Pohjanmaan ensimmäinen sisäviisteinen ristikirkko, jota on uudistettu 1877. Kirkon hahmoa hallitsee suuri kahdeksankulmainen kupoli.\n\nKirkkotarhan kiviaita vuodelta 1873 on ladottu 15 talvihaudan suurista laakeista kivistä. Kellotapuli on alkuaan rakennettu 1701 ja siirretty nykyiselle paikalleen Matti Hongan johdolla 1774. Tapulin korotettu nykyasu on pääpiirteissään vuodelta 1852.  Kirkon pohjoispuolella on kaksi liuhaseinäistä makasiinia ja niiden takana myöhemmin kunnalliskotina toiminut valtiopäivämies Hästbackan asuinrakennus ja komea kivinavetta.\n\nTeerijärven pappila sijaitsee Hemsjö-järven pohjoispäässä kohoavalla kirkonmäellä. Se on harvoja mansardikattoisia pappilarakennuksia maassamme. Pihapiirin rajana on toisiinsa kiinni rakennettujen talous- ja aittarakennusten rivistö."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.544814821,23.501218158 63.544397892,23.499382281 63.544143072,23.498442821 63.543837285,23.497659944 63.544317965,23.496017620 63.545982069,23.500415679 63.547287644,23.501065138 63.548042559,23.501752001 63.548589478,23.502915736 63.547557274,23.504905524 63.547371600,23.506253933 63.546417504,23.507653778 63.546348451,23.505569949 63.545912444,23.504201318 63.545431104,23.502974811 63.545110730,23.502344116 63.544814821,23.501218158" ;
        poi:history       "Kruunupyyhyn kuulunut Teerijärvi muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1667, jolloin myös sen ensimmäinen kirkko rakennettiin. Seurakunta itsenäistyi 1868. Kuntaliitosten seurauksena se on liitetty Kruunupyyn seurakuntayhtymään.\r\n\r\nTeerijärven kirkko rakennettiin Matti Hongan johdolla 1774 ja uudistettiin 1877 rakennusmestari Jaakko Kuorikosken johdolla. Tällöin mm. sen seiniä korotettiin kahdella metrillä ja keskiosaan tehtiin välikattokupoli. Kirkko restauroitiin 1937 arkkitehti Rafael Blomstedtin tekemän suunnitelman mukaan ja korjattiin 1976 konservaattori Thorvald Lindqvistin johdolla.\r\n\r\nPappila rakennettiin Teerijärven kappalaisen Sven Abraham Fontellin toimesta 1798-1800."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k288 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:pappila , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1622" ;
        skos:prefLabel    "Teerijärven kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3423>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin poliisilaitoksen historia 1826-2001" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8522> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8452> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8520> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7234> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8358> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3422> ;
        th:lisatietoa     "Kirjan sivuilla 472 - 482:\nHenkilökuvia - kaskuja ja juttuja \nTarinoita eri poliisipiireistä ja poliiseista." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-poliisilaitoksen-historia-1826-2001" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1016>
        dcterms:modified  "2010-11-18T17:35:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1254806~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8121>
        dcterms:modified  "2010-11-08T15:42:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1749647~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4137>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:11:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1642170~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Elannon tavaratalo" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8084> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8235>
] .

poio:kioski  dc:created  "2012-05-29T07:14:53.633+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T07:14:53.709+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kioski"@fi , "kiosk"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8216>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsinki, ikuisesti : kaupunkisinfonia " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8215> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8216" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7253>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1276>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1136160~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p211>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kolosovin talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:20:48.68+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:28:58.356+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p31291 ;
        poi:description  "Huvilan rakensi itselleen asuintaloksi puhtaanapitourakoitsija ja kauppias Vasili Kolosov vuonna 1898. Hänen tyttärensä Natalia Petrov peri talon. Everstinleski Natalia Petrovilla ei kuitenkaan ollut asumisoikeutta Suomenlinnassa vaan hän asui itse Riihimäellä ja vuokrasi Suomenlinnan talonsa \"paikallisviranomaisten\" hyväksymille henkilöille.\n\nSuomenlinnan sotavankileirin aikaan talo oli siviilikomendantin virkailijoiden ja työmiesten asuntona. Vuonna 1930 kiinteistöä asui 6 eri ruokakuntaa. Eräs talon asukkaista, nuohoojamestari T. Heikkilä osti myöhemmin talon Petrovilta. 1980-luvulla talon omistivat taiteilija Timo Tanttu ja Anu Seppälä. Tantut aloittivat peruskorjauksen ja samalle tontille päärakennuksen kanssa rakennettiin pieni sauna B 60. Tarja Tervon ja Jussi Heikkilän perhe on asunut talossa vuodesta 1990. Päädyssä on lisäksi yksi vuokrahuoneisto.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumeroissa horjuvuutta:\nTiitta, 1983, s.66, po B 13 = B 61 ja B 14 = B 60.\n\nLähteet:\n\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL VIK B 1296-1297.\nTiitta, Allan, 1983. Suomenlinnan sotavankileiri 1918-1919.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK B 1296 vuodelta 1898."@fi ;
        poi:history      "Huvilan rakensi itselleen asuintaloksi puhtaanapitourakoitsija ja kauppias Vasili Kolosov vuonna 1898. Hänen tyttärensä Natalia Petrov peri talon. Everstinleski Natalia Petrovilla ei kuitenkaan ollut asumisoikeutta Suomenlinnassa vaan hän asui itse Riihimäellä ja vuokrasi Suomenlinnan talonsa \"paikallisviranomaisten\" hyväksymille henkilöille.\n\nSuomenlinnan sotavankileirin aikaan talo oli siviilikomendantin virkailijoiden ja työmiesten asuntona. Vuonna 1930 kiinteistöä asui 6 eri ruokakuntaa. Eräs talon asukkaista, nuohoojamestari T. Heikkilä osti myöhemmin talon Petrovilta. 1980-luvulla talon omistivat taiteilija Timo Tanttu ja Anu Seppälä. Tantut aloittivat peruskorjauksen ja samalle tontille päärakennuksen kanssa rakennettiin pieni sauna B 60. Tarja Tervon ja Jussi Heikkilän perhe on asunut talossa vuodesta 1990. Päädyssä on lisäksi yksi vuokrahuoneisto.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumeroissa horjuvuutta:\nTiitta, 1983, s.66, po B 13 = B 61 ja B 14 = B 60.\n\nLähteet:\n\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL VIK B 1296-1297.\nTiitta, Allan, 1983. Suomenlinnan sotavankileiri 1918-1919.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK B 1296 vuodelta 1898."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14198174259766" ;
        wgs84:long       "24.98703665733342" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8381>
        dcterms:modified  "2010-01-08T13:47:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8476>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Wilhon Pub"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pub Wilho" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1872709080725" ;
        wgs84:long           "24.9645285988261" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8476" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8715>
        dcterms:modified  "2010-02-17T15:38:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6686>
        dcterms:modified  "2009-08-04T16:50:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i126>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Aamulla kun kaupunki on täysi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i125> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1118> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i125> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/aamulla-kun-kaupunki-taysi" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jatkosodan alkupuolella kommunistien kiihkein salainen toiminta tapahtui ympyrässä, jonka säde oli ehkä 500-700 metriä ja jonka keskipiste oli \"Kurvin mutkassa\" Kallion ja Sörnäisten välimailla.\" (Rislakki 1985, 15)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9818> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6568>
] .

[ dcterms:description  "Kasvitieteen puutarhan kasvatteja-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4134>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ikimuistoisessa seurassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6580> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1744> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ikimuistoisessa-seurassa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8975>
        dcterms:modified  "2010-04-07T13:21:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i386>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki-humppa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i385> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9135> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9134> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-humppa" .

rky:p1449  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puu-Raksila on rakentunut 1920-luvulta lähtien ja alueen suunnitteluperiaatteena on ollut yhtenäinen kaupunkikuva. Kuusi suurta ruutukaavakorttelia muodostava Raksila on puutaloalue, josta säännöllinen rakennustapa luo yhtenäisen esikaupungin.\n\nRakentaminen ajoittuu pääosin 1930-1940 -luvuille. Asuinrakennukset edustavat aikansa suhteikasta klassistishenkistä puutaloarkkitehtuuria. Joissakin kerrostaloissa on funktionalismin piirteitä. Rakennuksissa on useita asuntoja, joita on ajan myötä osin yhdistetty suuremmiksi. Aluetta leimaa yksinkertainen mutta eloisa yhtenäisyys ja säntillinen katukuva. Pihat ovat lehteviä ja pihan perällä on aina pienehkö ulkorakennus. Tontit ovat kaupungin vuokratontteja.\n\nKeskeistä Puistikkokatua, jonka varrella on vanhoja liikerakennuksia ja kaksinkertaiset puuistutukset, hallitsee kadun päätesommitelmana 1950 valmistunut Teuvo Pakkalan koulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.005835251,25.489411996 65.006985334,25.484156635 65.010176149,25.488752289 65.008944453,25.493370372 65.007834541,25.491688942 65.007492178,25.492956932 65.006689424,25.491925714 65.007048248,25.490484494 65.006226622,25.489389878 65.005835251,25.489411996" ;
        poi:history       "Oulun rautatien itäpuolelle syntyi asutusta jo 1900-luvun alussa, mutta rautatientaustan eli Raksilan alueen rakentaminen pääsi kunnolla vauhtiin alueen asemakaavaehdotuksen hyväksymisen jälkeen 1924. Asemakaava käsitti 26 kappaletta 1102 m2 kaupungin vuokratonttia. Viimeiset asemakaavan mukaiset talot rakennettiin 1950-luvulla. Teuvo Pakkalan koulu rakennettiin 1950 erityisesti Raksilan viereisen, sotien jälkeen rakentuneen Karjasillan asuinalueen käyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:koulu , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5105" ;
        skos:prefLabel    "Raksilan puutaloalue"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mäkkäri oli tyypillinen... mäkkäri. Hampurilaisravintola olil rakennettu Esson bensa-aseman viereen.\" (s. 177)" ;
  dcterms:description            "Hagi odottaa parkkipaikalla Inkkaria, toista romaanin pahiksista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9402> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9401>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6423>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Einen keittiö, Eines kök" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1225> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/einen-keittio-eines-kok" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7137>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8712>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Oiva Kallio" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8720> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8716> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8717> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8715> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7910> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8718> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8450> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8719> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4214> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8711> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8712" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9426>
        dcterms:modified  "2010-10-08T15:33:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9187>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Stenfors, Harry"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9187" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6683>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pajukallio, Arto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/pajukallio-arto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6922>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:12:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7397>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:21+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennusryhmän arkkitehti yhdessä Reino Koivulan kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7545> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537>
] .

rky:p1351  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Valkeakosken tehtaat ja niihin liittyvät laajat asuinalueet sekä useat yhteiskunnalliset rakennukset kuvastavat esimerkillisellä tavalla taajaman rakentumista teollisuuden ja vesistön yhteyteen. Kerroksellinen, 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle rakentunut kokonaisuus kertoo monipuolisesti teollisuus- ja asuinrakentamisen kehittymisestä. Edelleen toiminnassa oleva suurteollisuus muodostaa näkyvän elementin metsä- ja vesistömaisemassa.\n\nValkeakosken puunjalostusteollisuuden tehdaspaikat ovat Myllysaaressa ja Tervasaaressa. Myllysaari liittyy historialliseen kanavamiljööseen, missä punatiiliset tuotantorakennukset ja entinen kanavakasöörin talo vanhan kanavauoman tuntumassa muodostavat merkittävän kokonaisuuden yhdessä 1950-luvulla valmistuneiden uuden sulkukanavan, voimalaitoksen ja kaupungintalon kanssa. Tervasaaren tehdasalueen arkkitehtonisesti huomattavimmat osat ovat 1930-luvulla rakennetut punatiilinen paperitehdas ja konttori. \n\nSäteri Oy:n  keinokuitutehtaan pääosin vuoteen 1945 mennessä valmistunut ja jo 1950-luvulla laajennettu tehdas kohoaa Mallasveden rannalla. Punatiilisen tehdasalueen reunalla on konttorirakennus, jonka pääjulkisivun lasiseinämä antaa valoa aulaan. Säterin tehtaan rakennukset, samoin kuin tehtaan asuinalueet, ovat arkkitehtien Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä suunnittelemat.\n\nValkeakosken teollisuuslaitoksiin liittyy korkeatasoisia teollisuuden ja Valkeakosken kauppalan asuntoalueita. Tehdasyhtiöiden asuntoalueet sijaitsevat pääosin Valkeakosken pohjoisrannalla. Etelärannalla ovat pääosin entisen kauppalan alueelle rakennetut asuinalueet Haka-alue, Kauppilanmäki ja Yrjölä. Omaleimainen Haka-alue, joka on Valkeakosken vanhin pientaloalue, koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Aivan Vanajaveden rannassa olevan Kauppilanmäen vanhinta rakennuskantaa ovat Lempääläntielle ja Niementielle 1935-1939 rakennetut arkkitehti W.G. Palmqvistin ja rakennusmestari Esko Aron suunnittelemat viisi rakennusta virkailijoille. Tonteista osa on rintamamiestontteja. Kauppilanmäen eteläpuolelle 1948 kaavoitettu Yrjölä on säilynyt yhtenäinen tyyppitaloalue 1940-1950-luvulta. Alue koostuu kahdenperheen taloista, jotka ovat talousrakennuksineen säilyneet rakentamisaikaisessa asussa.\n\nTallinmäki on Yhtyneiden Paperitehtaiden vanhin omakotitaloalue Valkeakoskella. Tallinmäen itäosassa Ulvajankadulla sijaitsevat Säteri Oy:n työsuhdeasuinnoiksi suunnitellut ns. \"Alppitalot\" ja kaksi mestarien rivitaloa.\n\nKirjasniemi on Säteri Oy:n toimihenkilöiden asuntoalue, jossa tehtaan johtajiston ja insinöörien yksikerroksiset, aumakattoiset asuinrakennukset ovat tehtaan läheisyydessä Mallasveteen pistävän niemen kärjessä. Naisvirkailijoiden asuntola, kaksikerroksinen Kirjaslinna, on sijoitettu kauemmas rannasta maaston korkeimmalle kohdalle. Kirjasniemen kanssa samanaikaisesti 1946 kaavoitetussa Ulvajanniemessä on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttamia kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion käsialaa.\n\nRoukonperä on Yhtyneiden Paperitehtaiden 1950-luvulla Roukonsuon taakse, tehtaiden ja aiempien asuntoalueiden pohjoispuolelle, kaavoittama asuntoalue. Roukonperässä rakentaminen on toteutettu yhtenäisesti Esko Aron suunnittelemalla talotyypillä, samoin kuin 1960-luvulla rakennetulla viereisellä Mäntylän asuntoalueella. \n\nValkeakosken seurakunnan 1969 valmistuneella jyrkkäkattoisella kirkolla ja sen korkeankapealla kellotornilla on kaunis sijainti Mallasveden ja Vanajaveden välisen vesiuoman tuntumassa. Kirkon viereisessä koulurakennusryhmässä on mm. 1937 ja 1967 välillä rakennettu Apian koulu sekä nykyisin aikuiskoulutuskeskuksen käytössä koulurakennus. Valkeakosken vesimaisemaan kuuluvat lisäksi sulkukanavan koillispuolella olevat Apian avokanava riippusiltoineen ja Kirjaslammen uimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.262771161,24.040208440 61.262978076,24.039581407 61.263383250,24.040341418 61.263803948,24.042421894 61.264216700,24.044288070 61.264375528,24.044667928 61.264860746,24.043975179 61.265202217,24.044966216 61.265305355,24.045478261 61.265066703,24.046154742 61.263794074,24.048249494 61.263690690,24.048414443 61.263357057,24.047555447 61.263222127,24.046961037 61.262960172,24.046069177 61.262721925,24.045127865 61.262420481,24.043311597 61.262190441,24.041808955 61.262119079,24.041033065 61.262286202,24.040422562 61.262461317,24.039762384 61.262771161,24.040208440" ;
        poi:history       "Valkeakosken puunjalostusteollisuus alkoi Myllysaarella 1873, kun vanhalle Mallasveden ja Vanajaveden välisten koskien muodostamalle myllypaikalle perustettiin puuhiomo ja paperitehdas. Paikka tarjosi koskivoiman lisäksi kulkuyhteyksiä, sillä Valkeakosken kanava ja Apian avokanava oli rakennettu 1866-1869 yhdistämään Vanajaveden ja Längelmäveden seudut.\r\n\r\nVanha paperitehdas rakennettiin monessa eri vaiheessa; vanhin osa  valmistui 1880-luvulla. Koskimaisemalle tunnusomainen torni rakennettiin 1901-1905 uudelleenrakennusvaiheessa. Korjauspaja valmistui 1902 ja 1906 ja Sorrin hiomo 1907. Teollinen toiminta päättyi Myllysaaressa 1960-luvun loppuvuosina. Yhtiön 1940 perustama Jylhävaaran konepaja ja pulttitehdas siirrettiin tuolloin Myllysaaresta uusiin tiloihin.    \r\n\r\nSelluloosan valmistus käynnistyi Valkeakosken tehtailla vuosien 1880 ja 1881 taitteessa Tervasaaressa, missä 1886 siirryttiin sulfaattikeittomenetelmään ensimmäisenä Suomessa. Sulfiittitehdas käynnistyi 1908. Tuotanto keskittyi vähitellen juuri Tervasaareen. Tervasaaren tehdasta on laajennettu ja uudistettu voimakkaasti viime vuosiin asti ja vanhemmat 1900-luvun alun rakennusvaiheet ovat säilyneet vain osittain. Paperitehdas ja konttori on rakennettiin 1936-1938 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nVälirauhansopimuksen 1940 jälkeen Valkeakoskelle perustettu Säteri Oy korvasi Jääskessä sijainneen, tekstiiliteollisuudelle keinokuituja valmistaneen Kuitu Oy:n jäämistä rajan taakse. Yhtyneet Paperitehtaat Oy merkitsi osakepääomasta 15% ja siitä tuli yhtiön suurin yksityinen osakkeenomistaja. Yhtiö myös lahjoitti keinokuitutehtaalle 32 hehtaarin maa-alan Mallasveden rannalta. Rakennustyöt aloitettiin 1941 ja valkaistusta selluloosasta valmistetun keinokuidun tuotanto alkoi 1943. \r\n\r\nYhtiöt rakennuttivat runsaasti asuntoja työväelleen. Ne myös avustivat työntekijöitään myöntämällä rakennuslainoja sekä tukemalla omia tyyppitalojen rakennushankkeita. Asuntoalueiden kaavoittaminen toteutettiin yhtenäisesti 1930-luvulta alkaen. Yhtyneiden Paperitehtaiden asemakaava-arkkitehti Heimo Kautonen laati kaavoja aina 1960-luvun alkuun saakka. \r\n\r\nUusi sulkukanava rakennettiin 1950-1955 vanhan kaksisulkuisen kanavan eteläpuolelle. Kanavan yhteyteen valmistui voimalaitos 1952. Valkeakosken kaupungintalo nousi koskirannalle 1956 (R.V. Luukkonen). Vanha kanava täytettiin lähes koko pituudeltaan 1957-1960 Tervasaaren tehtaan laajennusalueeksi. Apian avokanava kunnostettiin 1938 ja 1957 sitä levennettiin vielä kahdeksalla metrillä. Apian kanavan miljööseen liittyvät riippusillat valmistuivat 1963.\r\n\r\nKirjaslammen uimalan rakennuttivat Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri yhdessä. Uimalan hyppytorni ja uima-allasta rajaavat betonirakenteet valmistuivat 1946 ja pukuhuoneita ja virvokekioskin sisältävä avokatsomo 1949. Kokonaisuuteen olennaisesti kuulunut hyppytorni on myöhemmin tuhoutunut."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:kanava , poio:kaava-alue , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:teollisuusrakennus , poio:urheilurakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1892" ;
        skos:prefLabel    "Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta (Haka-alue)"@fi .

[ dcterms:description  "Aija Kaartinen: Uiminen on liikkumalla kylpemistä" , "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7009>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9686>
        dcterms:modified  "2011-06-20T15:04:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i622>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kaveria jeesataan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i163> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9370> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaveria-jeesataan" .

rky:p52  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanajanlinnan punatiilinen päärakennus valeperspektiiviin sijoitettuine siipirakennuksineen on uudemman suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksia sekä taiteelliselta kvaliteetiltaan että materiaaliselta toteutukseltaan.\n\nArkkitehtitoimisto Gripenberg-Frosteruksen suunnitelman mukaan rakennettu Vanajanlinna sijaitsee Katumajärven rannalla. Punatiilestä ja graniitista rakennettu päärakennus, kaksikerroksinen tiililinna, on arkkitehti Sigurd Frosteruksen taiteellinen luomus. Koristeveistotyöt ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen ja maalaukset Carl Slotten käsialaa. Päärakennuksen ja järven välinen rinne on rakennettu terassoiduksi puistoksi puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin kokonaissuunnitelman mukaan.\n\nKartanokokonaisuuteen kuuluu metsän rajaan sijoitettu, neliön muodostava punatiilinen talouskeskus, joka sekin on Frosteruksen suunnittelutyötä, sekä rivi punatiilisiä työväen asuinrakennuksia. Talouskeskuksen ja päärakennuksen yhdistää puistokuja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.974784091,24.558537282 60.975290641,24.557602951 60.976832742,24.556534643 60.977356777,24.554961416 60.978573969,24.553795793 60.979509651,24.556368374 60.980029288,24.559019982 60.978844658,24.563416286 60.976891119,24.566180314 60.974586807,24.563310538 60.974542727,24.559689164 60.974784091,24.558537282" ;
        poi:history       "Vanajanlinnan kantatilana oli Äikäälän keskiaikainen rälssitila, joka liittyy Vanajan piispankartanon  historiaan. Nykyisen Vanajanlinnan historia alkaa 1918, jolloin Äikäälän tilan osti Rosenlew-yhtymän pääosakas, tohtori Carl Wilhelm Rosenlew. Suunnitelmana oli rakentaa Katumajärven rantaan metsätyslinna, johon kutsuttaisiin valtion poliittista ja taloudellista eliittiä. Metsästyksen vaatiman 500 hehtaarin tilakoon vuoksi tilaan hankittiin maata läheisistä Kidun ja Kappolan tiloista.\r\n\r\nVanajanlinnan rakennettiin 1919-1924, talousrakennusten osalta työ jatkui 1920-luvun loppuun saakka. Tiilet tehtiin Janakkalan Leppäkosken tiilitehtaalla ja graniitti tuotiin Leppävaarasta. Rosenlew myi kartanon 1940-luvun alussa saksalaiselle tehtailijalle Willy Daugsille. Aselevon jälkeen Vanajanlinna kuten muukin saksalainen omaisuus Suomessa siirtyi Neuvostoliitolle. \r\n\r\nKartano vuokrattiin 1947 Yrjö Sirolan Säätiölle Suomen kommunistisen puolueen sivistystoimintaa varten. Laajoista pelloista luovutettiin yli puolet rintamamiesten pientila- ja asutuskäyttöön ja loppuosa siirtyi Vanajan kunnalle. 1990-luvun puolivälissä kartano siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. Kartano toimii yksityisenä hotelli- ja ravintolapalveluita tarjoavana yhtiönä. Alueelle on rakennettu uusi golfkenttä sekä klubirakennus vanhaan navettaan ja uudelleen rakennettuun pihattoon."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=58" ;
        skos:prefLabel    "Vanajanlinna"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7134>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Pesä, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kristianinkatu 6" , "Meritullinkatu 32" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1753901570776" ;
        wgs84:long           "24.9576488101276" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7134" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i882>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Praise to Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i881> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i881> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/jazz/praise-helsinki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9423>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "East End" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6359> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9425> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6370> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6369> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9422> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9423" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2935>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kioski, kipari, kiska, snagari" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6941> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7192> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7194> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2934> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kioski-kipari-kiska-snagari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7633>
        dcterms:modified  "2009-11-02T16:05:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7394>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Jugendtalo Puistola - herrasväen ja pikkuporvareiden koti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7393> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1910> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7394" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4890>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki kylpyläkaupunkina 1830 - 50 -luvuilla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4889> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsinki-kylpylakaupunkina-1830-50-luvuilla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2483>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:04:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1676588~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7728>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Hällebo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1739348012473" ;
        wgs84:long        "25.0148979620465" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7728" .

rky:p285  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Niuvanniemi on Suomen toiseksi vanhin mielisairaalaksi suunniteltu sairaala. Sairaalan pihapiirit, ympäröivät pellot, niityt ja rantavyöhyke ovat kiinteä osa sairaalan potilashoidon historiaa ja ne muodostavat edelleen laajan ja merkittävän sairaalan talouteen liittyneen kulttuurimaiseman. \n\nNiuvanniemi sijaitsee Kallaveden rannassa, viljelysten ja metsien ympäröimänä. Sairaala on toteutettu paviljonkijärjestelmän mukaan eli osastot on sijoitettu yhden suuren rakennuksen sijasta useisiin pienempiin yksiköihin, jotka muodostavat U-muotoisen pihapiirin. Pihaa reunustavat potilasosastot kävelypihoineen, keskiakselissa ovat talousrakennukset ja hallintorakennus. Vanhimmat rakennukset ovat uusrenessanssityylisiä. Hallintorakennuksen toisessa kerroksessa ollut kirkkosali on muutettu toimistotiloiksi 1970-luvulla. Vanhojen laitosrakennusten itäpuolella on terapia- ja liikuntarakennus vuodelta 1985.\n\nSairaala on ollut alkuaan lähes kaikessa omavarainen. Sairaalan maatilan keskus sijaitsee sairaalan tulotien varrella, noin puoli kilometriä sairaalapihasta. Sen asuinpihassa on tilanhoitajan, nykyisin taloudenhoitajan asuinrakennus. Samassa pihapiirissä on nykyisin toimistotiloina käytetty entinen tuparakennus. Tupaa vastapäätä on aittarivi vuodelta 1881. Pihapiirin ulkopuolella, rantaan viettävällä peltoaukealla on vanha tuulimylly."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.908305239,27.625365627 62.907062210,27.625024647 62.906619063,27.622444596 62.909027189,27.620038406 62.913788305,27.617015610 62.921130580,27.614899392 62.921550698,27.621187832 62.918575785,27.628627544 62.915529726,27.630451113 62.914873832,27.632692480 62.908305239,27.625365627" ;
        poi:history       "Niuvanniemen sairaalan perustamisen alkuna voidaan pitää mielisairaanhoitoa ja hoitolaitosten rakentamista selvittäneen, hallituksen 1873 asettaman komitean esitystä kahden uuden mielisairaalan perustamisesta Tampereelle ja Kuopioon. Aiemmin toimintansa oli aloittanut Lapinlahden sairaala Helsingissä (1841). Keisari vahvisti esityksen Kuopioon perustettavasta mielisairaalasta valtiopäivillä 1877-1878. Paikaksi valittiin 1500-luvulta tunnettu Fagernäsin tila Kallaveden rannalla Kuopion kaupungin läheisyydessä. \r\n\r\nNiuvanniemen rakentaminen alkoi 1881 ja se otettiin käyttöön 1885. Sairaala suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa, missä työstä vastasivat arkkitehdit Hampus Dahlström ja Georg Wilenius. Suunnitteluun osallistui lisäksi ylilääkäri C. A. Hård. Rakennuksia laajennettiin 1893. Sairaalan naispotilaille valmistui 1908 arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema rakennus. Sairaalan muutkin rakennukset perustuvat pääosin Yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittuihin piirustuksiin.\r\n\r\nSairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat mielisairaalan sijoittamista maaseudulle, jossa potilaita varten voitiin järjestää enemmän tilaa. Oleskelun rauhallisessa ympäristössä ja sopivan työskentelyn ulkoilmassa katsottiin vaikuttavan tervehdyttävästi mielitautien kulkuun. Muita näkökulmia paikan valintaan olivat hyvät liikenneyhteydet sekä mahdollisuus maanviljelyyn: Potilaat työskentelivät viljelyksillä ja puutarhassa. Arkkitehti Wilenius suunnitteli myös sairaalan maatilan päärakennuksen 1881. Maatalouden lisäksi Niuvanniemen työväkeen kuului mm. puuseppä, seppä ja pesulan työntekijät.\r\n\r\nKriminaalipotilaiden määrä Niuvanniemessä nousi vähitellen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja 1983 sairaalasta tuli Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka. Terapia- ja liikuntarakennus, joka rakennettiin arkkitehtitoimisto Helander & Leiviskän suunnitelmien mukaan, valmistui sairaalan 100-vuotisjuhliin 1985."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=633" ;
        skos:prefLabel    "Niuvanniemen sairaala"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9683>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Kypsyvä kesä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1243> ;
        th:lisatietoa       "Lämmin kuvaus helsinkiläisten kerrostaloasukkaiden monimuotoisesta elämästä – tavallisen ihmisen ikävästä ja onnesta, alistumisesta ja kamppailusta." ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.yso.fi%252Fonto%252Fkaunokki%2523ateos_29581" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9683" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5938>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9ECA1F33-9FC6-4CBE-8014-534E3803EF0B> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7893>
        dcterms:modified  "2009-11-27T14:15:43+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p198>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kalastusmaja"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:46:06.956+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:36:11.51+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40281 ;
        poi:description  "Kalastusmajan on rakentanut kalastaja Ensio Mäkinen vuonna 1975.\nRakennusmateriaalina on käytetty levyjä, jotka ovat peräisin Helsingin ETY-kokoukseen liittyneistä tilapäisrakennelmista. Rakennus on ulkopuolelta pellitetty ja siinä on peltikatto.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nMäkinen, Ensio, 21.8.1992, suullinen tiedonanto."@fi ;
        poi:history      "Kalastusmajan on rakentanut kalastaja Ensio Mäkinen vuonna 1975.\nRakennusmateriaalina on käytetty levyjä, jotka ovat peräisin Helsingin ETY-kokoukseen liittyneistä tilapäisrakennelmista. Rakennus on ulkopuolelta pellitetty ja siinä on peltikatto.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nMäkinen, Ensio, 21.8.1992, suullinen tiedonanto."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14546680639189" ;
        wgs84:long       "24.98026676177983" .

rky:p619  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haapajärven kirkkoranta puukirkkoineen ja pappiloineen ilmentää 1600-luvulla perustetun ja 1800-luvun puolivälissä itsenäistyneen seurakunnan keskuksen kehitystä. Ronkaalan pappilan pihapiirillä on lisäksi alkuperäiselle paikalle palautettuine 1780-luvun pappilarakennuksineen henkilöhistoriallista merkitystä maamme ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin lapsuuden kasvuympäristönä.\n\nHaapajärven kirkko ja pappilat ovat Haapajärvestä kaakkoon antavan salmen itärannalla, salmen ja Rantakadun välisellä vyöhykkeellä. Kirkko on 1802 valmistunut tasavartisen ristikirkko, joka on ulkoasultaan perusteellisesti muutettu 1880-luvulla. Tapuli on rakennettu 1813 ja uudistettu 1851. \n\nSuuressa puistossa sijaitsevan kirkon vieressä on Ronkaalan pappilan alue, jossa on kaksi eri-ikäistä pappilarakennusta. Mansardikattoinen, 1780-luvulta peräisin oleva vanha pappila, presidentti K.J. Ståhlbergin lapsuudenkoti, on ollut välillä siirrettynä muualle ja toiminut kunnantupana. Toinen, vuonna 1884 rakennettu rakennus on entinen kappalaisen pappila. Ronkaalan pappilan lähellä on 1939 rakennettu aumakattoinen suojeluskuntatalo, jossa on toiminut mm. käräjäsali, virastoja, ravintola ja matkahuolto sekä museo.\n\nLaurikkalan pappilan pihapiirissä Uitonsalmen rannalla on kaksi 1800-luvun puolivälissä rakennettua pappilarakennusta, kirkkoherran pappila vuodelta 1862 sekä vanhempi, kirkkoherran väliaikaiseksi asunnoksi paikalle siirretty rakennus.\n\nKirkon ja Laurikkalan pappilan välissä sijaitsee Katteluksen talo virran rantaan laskeutuvine puistoineen. Uusi tie- ja siltayhteys Uitonsalmen yli kulkee Katteluksen ja Laurikkalan pappilan välistä, aikaisemmin se on kulkenut kirkon eteläpuolelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.744600934,25.319707329 63.745028026,25.316235704 63.746148678,25.314148144 63.748946338,25.310209200 63.749203361,25.310620722 63.749387958,25.312067328 63.749526034,25.312630218 63.749771632,25.313300849 63.750113352,25.314485753 63.749531824,25.315534964 63.749314712,25.314950867 63.748291563,25.317165368 63.748182766,25.317587168 63.748013323,25.317802824 63.747566942,25.318560232 63.747225463,25.319208770 63.746936311,25.319480660 63.746714497,25.319638904 63.746590253,25.319828958 63.746450850,25.320019901 63.745747585,25.321740387 63.745436946,25.321130798 63.744600934,25.319707329" ;
        poi:history       "Haapajärvestä tuli Kalajoen rukoushuonekunta 1647 ja kappeliseurakunta 1693. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1838. Ensimmäinen kirkko Haapajärvelle rakennettiin 1649.\r\n\r\nKirkon lähelle rakennettiin Ronkaalan pappila 1784. Ronkaala kuului Haapajärven vanhimpiin 1500-luvulla asutettuihin paikkoihin ja taloihin. Pappilarakennus siirrettiin 1898 kunnan keskustaan, jossa se toimi pitkään kunnantupana. Rakennus siirrettiin 1966 takaisin alkuperäiselle paikalleen ja avattiin 1969 yleisölle presidentti K.J. Ståhlbergin elämän varhaisvaiheista kertovana pappilamuseona. Pappila oli 1869-1879 presidentti K.J. Ståhlbergin (1865-1952) lapsuudenkotina.\r\n\r\nHaapajärven nykyinen kirkko rakennettiin vanhalle paikalle 1802 Yli-intendentinviraston 1800 laatimin piirustuksin. Tapuli rakennettiin 1812. Kirkko sai alkuperäisestä täysin muutetun, ajanmukaisen asunsa 1880 Oulun lääninarkkitehti F.F.W. Lüchowin suunnittelemassa korjauksessa.\r\n\r\nLaurikkalan kirkkoherranpappila valmistui 1862. Pappilan pihapiirissä oleva pikkupappila oli valmistunut kirkkoherran ensimmäiseksi väliaikaiseksi virka-asunnoksi 1842, pian seurakunnan itsenäistyttyä. Se toimi varsinaisen pappilarakennuksen valmistuttua pitäjän ensimmäisenä kansakouluna vuodesta 1881, Haapajärven Säästöpankin ensimmäisenä toimitilana sekä pappilan tilustenhoitajan asuntona. Pappilan kivirakenteinen arkistosiipi rakennettiin 1953.\r\n\r\nRonkaalan pappilan ja kirkon väliin rakennettiin 1968 arkkitehti Touko Saaren suunnittelema seurakuntatalo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k069 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:seurantalo , poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1407" ;
        skos:prefLabel    "Haapajärven kirkkoranta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7988>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Utriainen, Raimo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7987> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7988" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hakaniemen tori kävi jonkinmoisesta torikahvipaikan korvikkeesta, etenkin aamuisin kun lounastajat eivät olleet vielä liikkeellä. Ja kun oli sattunut niin harvinaisesti, että koko jaos oli ollut kerrankin yhtä aikaa koossa - tutkinnanjohtaja Laiho, Onerva, Pekka ja Harjunpää, ja palojaoksesta lainattu Piippis - he olivat päättäneet yksimielisesti pitää jaospalaverinsa Hakaniemessä. Etenkin kun sinne pääsi Pasilasta lutvikkaasti ja kun kahvikojuja oli useita niin ettei missään ollut suoranaista tungosta, joten he pystyivät juttelemaan työasioista vain hieman ääntä madaltaen. (s. 172 - 173)" ;
  dcterms:description            "Poliisien palaveri Hakaniemen torin kahvilassa keskeytyy uuden vihjeen vuoksi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9429> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107>
] .

th:Ravintola  a          owl:Class ;
        rdfs:label       "Ravintola"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Location .

[ dcterms:description  "Wicanderin perheen kotitalo." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8415> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8413>
] .

rky:p879  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ikaalinen on maamme ensimmäinen kauppala. Ikaalisten vanhan kauppalan 1800-luvun puolivälin asemakaavarakenne puistokäytävineen ja -kujineen on edelleen nähtävissä.\n\nKyrösjärveen pistävän niemen luoteiskärjessä sijaitsevan Ikaalisten entisen kauppalan alueen asemakaavassa korostuvat empireajan kaupunkien kaavoille tyypilliset paloturvallisuusnäkökohdat. Ne toteutettiin puistoilla ja runsailla puuistutuksilla katujen varsilla. Alueen tärkeimmät puistokadut ovat  nykyiset Poppeli- ja Valtakadut. Valtakadun länsipää avautuu rannassa tori- ja satama-alueeksi.\n\nKauppalan alueen nykyinen rakennuskanta ulottuu vanhimmilta osiltaan 1800-luvun puoliväliin, asemakaavan luomisen aikaan. Fredrika Sofian kirkko on vuodelta 1801 ja arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnittelema kellotapuli on rakennettu 1861. Vanhimpaan säilyneeseen rakennuskantaan kuuluvat myös kokoontumistilana toimiva kirkkoherranpappila, toimisto- ja kulttuuritilana toimiva kappalaisenpappila, vanha kansakoulu 1850-luvulta, vanha apteekkitalo, tuomaritalo ja asessori Selinin talo. Kauppalan rakennuksiin kuuluu myös arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnittelema yhteiskoulu vuodelta 1906 ja 1914 rakennettu kulkutautisairaala. Merkittävimpiä 1900-luvun alkuvuosikymmenten yksittäisiä rakennuksia ovat arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema, Ikaalisten Maataloustuottajien 1919-1924 rakennuttama Oma-Tupa sekä nykyisin kaupungin virastotalona toimiva Uusi Apteekkitalo. Myös vanhimmat kauppa- ja liikerakennukset ovat peräisin 1800-luvun puolelta. Kauppalan itäpuolella, Ikaalisten kunnan puolella sijaitsevat mm. kirkko ja kesti- ja käräjätalona toiminut Rahkolan tilakeskus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.774278641,23.047948309 61.774457297,23.050529186 61.774959568,23.060201930 61.773779361,23.066001479 61.772699565,23.065237352 61.768378008,23.063361379 61.768625325,23.062347628 61.767536764,23.061173242 61.767907055,23.059551875 61.765665728,23.057138451 61.766867031,23.051598640 61.770628328,23.044035753 61.774278641,23.047948309" ;
        poi:history       "Ikaalinen erosi Hämeenkyrön kanssa 1300-luvulla laajasta Sastamalan pitäjästä. Kyrön kappeliseurakuntana toiminut Ikaalinen itsenäistyi 1641. Kirkonkylän länsiosaan, Kyrösjärven ympäröimälle niemelle, perustettiin 1858 Keisari Aleksanteri II:n julistuksella Suomen ensimmäisen kauppala, Ikaalinen. Kauppala perustettiin vanhan Pohjanmaalle johtaneen Hämeenkankaan tien tuntumaan valtion Turkin talon maista lunastamalle alueelle. \r\n\r\nAsemakaavan uudelle kauppalalle laati Turun ja Porin lääninarkkitehti G. Th. Chiewitz. Kauppalan asemakaavoitettu alue käsitti alkuaan vain kahdeksan korttelia ja 33 tonttia. Kauppalan kasvu oli hidasta ja rakennustoiminta vilkastui vasta 1930-luvulla. Viimeiset kaavoitetut tontit  saatiin rakennettua talvisodan kynnyksellä.  Asemakaava-aluetta laajennettiin 1942 Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Pieneksi jäänyt Ikaalisten kauppala ja  sitä ympäröinyt Ikaalisten kunta yhdistettiin vuonna 1972 Ikaalisten kauppalaksi. Kauppalat muuttuivat kaupungiksi valtioneuvoston päätöksellä 1977."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k143 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:hallintorakennus , poio:koulu , poio:sairaala , poio:parantola , poio:kirkkorakennus , poio:liikerakennus , poio:pappila , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4076" ;
        skos:prefLabel    "Ikaalisten vanhan kauppalan alue ja Ikaalisten kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7630>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Marian sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1669408605298" ;
        wgs84:long        "24.9221397463506" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7630" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8344>
        dcterms:modified  "2010-01-05T15:09:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5840>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=341F9C2E-9A67-4DAC-BF16-878228A4E58E> .

rky:p521  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.501909265,23.722519104 61.499414148,23.720451153 61.499712701,23.718799021 61.499019360,23.718453054 61.499517123,23.717001469 61.500006233,23.715217233 61.499643586,23.714566190 61.501323726,23.711344827 61.499925394,23.708304723 61.502386745,23.702926819 61.502990119,23.699661952 61.503916632,23.700125942 61.504840374,23.700865655 61.505574029,23.698329935 61.504634071,23.697440654 61.503177394,23.697520689 61.503334513,23.695723112 61.506604146,23.696855749 61.508425468,23.692008611 61.508793422,23.691548560 61.507865461,23.696576969 61.507386669,23.699916202 61.507127337,23.704060503 61.504388982,23.716437467 61.501909265,23.722519104" ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1246" ;
        skos:prefLabel    "Pispalanrinne"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8439>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kinaporinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.188595444305" ;
        wgs84:long        "24.9622685121137" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8439" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8454> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7890>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Vallisaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat         "60.1361924715389" ;
        wgs84:long        "25.0013184208313" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7890" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1499>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1302834~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1302845~S9*fin> .

rky:p1078  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Talvisodan taistelupaikoilla on käyty toisen maailmansodan aikana loppuvuodesta 1939 ja alkuvuodesta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä merkittävimpiä taisteluja itäisessä Kainuussa ja Lapissa. Kuhmossa, Suomussalmella ja Sallassa on lukuisia talvisodan aikaisia taistelupaikkoja. Raatteen tie Suomussalmella on Suomen sotahistorian tunnetuimpia taistelupaikkoja ja lisäksi Tiehallinon valitsema museotie. \n\nKuhmossa Saunajärven kannaksella on talvisodan varustuksia ja Salpalinjaan kuuluvia puolustuslinjoja. Saunajärven taistelualueelle on myöhemmin rakennettu yksi Kuhmoon sodan jälkeen rakennetuista 50 ns. ruotsalaistalosta. Talon lähistöllä on Salpalinjan linnoitusketjuun kuuluva kivinen panssarieste, kunnostettu korsu ja juoksuhautoja sekä myös yksi Kainuun puromyllyistä, Saunajärven Niskan mylly.\n\nSuomussalmen Kokkojoelta Raatteelle johtavan Raatteen tien itäpäässä sijaitsevat Salpalinjaan kuuluvat Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet. Tien varsilla on taisteluasemien lisäksi neuvostosotilaiden hautapaikkoja. Tien päässä on maamme vanhin rajavartioasema.\n\nSallan Paikanselän talvi- ja jatkosodan aikainen taistelualue sijaitsee loivarinteisessä metsämaastossa Salla-Kemijärvi-maantien varressa. Alueella on maa- ja hirsivallitettuja taisteluhautoja ja korsuja, jotka on kunnostettu Sallan kunnan ja eräiden järjestöjen varoin. Paikanselän taistelualueen yhteyteen on pystytetty ruotsalaisten vapaaehtoisten, Mannerheim-ristin ritarien (1992) ja Talvisodan päättymisen muistomerkit (1971) sekä Paikanselässä 1.3.1940 kaatuneen ruotsalaisjoukkojen komentajan Magnus Dyrssenin muistopatsas (1949). Sallan kirkonkylässä olevat panssariesteet ovat Suomenlahdelta Lappiin ulottuvan Salpalinjan pohjoisimpia laitteita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.816966410,28.576792646 66.814532352,28.581608208 66.802515660,28.545406759 66.806197425,28.538259782 66.816966410,28.576792646" ;
        poi:history       "Suomussalmella käytiin talvisodan taisteluja marraskuun viimeisestä päivästä 1939 lähtien, kun neuvostojoukkojen 163. divisioona ylitti rajan tarkoituksenaan edetä Ouluun. Suomen armeijan päävoimat keskitettiin Juntusrannan Lehtovaaraan ja Raatteeseen. \r\n\r\nSodan ankarimmat mottitaistelut käytiin Kuhmon Saunajärven kannaksella ja Suomussalmen Raatteen tiellä. Raatteen tien taistelut Haukilassa, Tyynelässä, Lokoharjussa ja Raatteessa käytiin tammikuun ensimmäisinä päivinä 1940 neuvostojoukkojen ja Suomen armeijan joukkojen välillä. Suomussalmen-Raatteen kaksoisoperaatiosta, jonka lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan suuremmista neuvostojoukoista ja Neuvostoliiton hyökkäysten loppuminen alueella, tuli yksi Suomen sotahistorian merkittävimmistä taisteluista.\r\n\r\nMuseotieksi valittu Kokkojoki-Raate-maantie, jonka läheisyydessä talvisodan voitokkaimmat taistelut käytiin, oli valmistunut Raatteen kylään työllisyystöinä 1915-1919."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k732 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1299" ;
        skos:prefLabel    "Talvisodan taistelupaikat (Paikanselkä)"@fi .

rky:p781  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.400544749,28.657342945 61.392157928,28.641050814 61.389057202,28.637254652 61.389481747,28.635493787 61.394820050,28.637051373 61.400065757,28.642946416 61.403726689,28.652428902 61.403616939,28.656304459 61.402720289,28.658232351 61.400544749,28.657342945" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k700 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Syyspohja)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8699>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Vilkkumaa, Maija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8699" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kiersin naiset ja lapset vähin äänin ja käännyin kulman ympäri Albertinkadulle.\n      Siinä se oli.\n      Kaksikerroksisen puutalon oven yläpuolella luki haalistunein kultakirjaimin kolmella kielellä Anniskelu ja kyltissä Gehenna.\" (S. 45.)" ;
  dcterms:description            "Albertinkadulla sijaitsee suosittu pelipaikka ja bordelli Gehenna, jonne osa romaanin tapahtumista sijoittuu." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1899> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8341>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Senaatintorin sanoma" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8342> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7824> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3270> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8341" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9055>
        dcterms:modified  "2010-04-21T14:37:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6551>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:59:35+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "An' way down past the Senate Square\nyou will find a maiden fair" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i395> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6646>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Lasipalatsin kellotorni"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1701081441746" ;
        wgs84:long        "24.9361537583555" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lasipalatsin-kellotorni" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8840>
        dcterms:modified  "2010-03-18T14:36:42+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kaartinkaupungissa avautuu harvinaisen kauniita näkymiä satamaan ja saaristoon, ja siellä on monta suunnittelun mestariteosta 30 - 50-luvulta.' (s.65)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33>
] .

rky:p1314  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat perinteisestä maatilarakentamisesta poikkeavan arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen erämaa-ateljeen. Pihapiirit ovat rakennushistoriallisesti huomattavia ja muodostavat ympäröivän puiston kanssa suuren maisema-alueen.  \n\nMaatila muodostuu kahdesta  pihapiiristä. Varsinaisen asuinpihan rakennuksia ovat hirsinen asuintalo, luonnonkivinen sauna, turvekattoinen mankelirakennus, kaksikerroksinen luhtiaitta, käymälä ja hirsinen kanala, kaikki 1930-luvulta. Rakennuskannassa on nähtävissä kansallisromanttisia ja muinaisskandinaavisia piirteitä. \n\nMaatilatoimintojen pihapiirissä on Kangaspään tilan entinen päärakennus 1850-luvulta ja suuri luonnonkivinavetta (1933), jonka ulkoseinät on koristeltu maatila-aiheisilla pienoisveistoksilla. Pihapiirissä on lisäksi kaksi vilja-aittaa 1800-luvulta, luonnonkivinen Keski-Suomessa muutoin harvinainen viljamakasiini vuodelta 1937 ja tilanhoitajan asunto piharakennuksineen. \n\nHuhkojärven tilalle johtaa vaikuttava kuusiaidan rajaama tie, jossa kivestä ja hirrestä rakennettu portti on merkkinä piha-alueelle saapumisesta. Asuintaloon johtaa yksirivinen lehmuskujanne. Alueen suuri puisto omenatarhoineen on maisema-arkkitehti Paul Olssonin 1948 suunnittelema. Puisto ja hoidettu niitty rajautuvat laakson kuusimetsään."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.121528339,24.845210516 62.120363878,24.850273699 62.118729443,24.852400129 62.116057733,24.852596691 62.114166009,24.850032410 62.112433221,24.847472826 62.110535164,24.845926822 62.111481430,24.841949093 62.113336892,24.840032299 62.114228546,24.839785434 62.116144388,24.838412964 62.116910907,24.837823311 62.118247165,24.837656445 62.120126233,24.837097299 62.121579773,24.838563116 62.121528339,24.845210516" ;
        poi:history       "Vuorineuvos Göstä Serlachius rakennutti 1920- ja 1930-luvuilla Jämsänkosken Huhkojärven maatilan metsäpalstalle, joka muodostettiin vanhoja torppia vähitellen yhdistelemällä. Näin syntynyt metsätila nimettiin läheisen Huhkojärven mukaan. Keskeinen henkilö aluetta rakennettaessa oli Serlachiuksen lisäksi saarijärveläinen taiteilija, kuvanveistäjä Hannes Autere, joka suunnitteli, rakensi ja myös sisusti rakennuksia vuorineuvoksen kanssa. Talouskeskuksen rakentamisessa käytettiin hyväksi vanhoja 1800-luvun alun ja 1850-luvun torpparakennuksia ja kokonaisuutta täydennettiin 1920-ja 1930-luvun maatilarakentamista kuvastavalla puurakentamisella varta vasten miljööseen sovittaen.\r\n\r\nMäntän patruuna, vuorineuvos Gösta Serlachius oli metsäteollisuudessa toimivan sukuyhtiön G.A. Serlachius Ab:n toimitusjohtajana 1913-1942. Serlachiuksella oli suuri vaikutus Mäntän teollisuustaajaman rakentamisessa.\r\n\r\nHuhkojärvellä vierailivat 1880-luvulla mm. kuvataiteilijat Louis Sparre ja Akseli Gallen-Kallella, jotka kuvasivat maalauksissaan Huhkojärven maisemia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k182 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:puisto , poio:navetta , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4306" ;
        skos:prefLabel    "Huhkojärven tila"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9649>
        dcterms:modified  "2011-05-30T15:01:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7002>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_158>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1248730~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1248728~S9*fin> .

rky:p15  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Simpeleen kirkko on mielenkiintoinen esimerkki teollisuusyhdyskuntien määrätietoisesta kristillis-sosiaalisesta toiminnasta. Teollisuuslaitosten sitoutuminen ja osallistuminen kirkon rakentamiseen on tuottanut taiteelliselta tasoltaan korkeatasoista kirkkoarkkitehtuuria, josta Simpeleen kirkko on Kuusankosken, Mäntän, Noormarkun, Rajamäen ja Säynätsalon ohella edustava esimerkki. \n\nVaaleaksi rapatussa kirkossa on pelkistetty päätytorni, jonka kautta sisäänkäynti tapahtuu. Kuoriosa ulkonee alttaripäädystä porrastuen runkohuonetta matalampana ja kapeampana. Pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kirkkosali jakaantuu korkeaan keskilaivaan ja kahteen käytävänä toimivaan matalampaan sivulaivaan. Alvar Cawénin alttaritaulu \"Rukous työn ääressä viljapellolla\" on vuodelta 1933. Kirkon pieniruutuiset ikkunat ovat 1960-luvulta. Yhtiön lahjoittamat lasimaalaukset kuvaavat seurakuntalaisia arkisen työnsä ääressä paperitehtaassa. \n\nKirkon pohjoispuolella oleva sankarihauta-alue muodostuu korkeasta kiviseinästä, johon sankarivainajien nimilaatat on sijoitettu, ja kuvanveistäjä Eila Hiltusen tekemästä pronssireliefistä vuodelta 1953.\n\nKirkon eteläpuolella on 1930-luvulla rakennettu pappila lukuisine talousrakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.440804028,29.385001413 61.442457110,29.386880070 61.441759597,29.391048991 61.441039248,29.390121239 61.440517786,29.389189720 61.440223610,29.388641447 61.440062306,29.388146033 61.439991885,29.387260979 61.440804028,29.385001413" ;
        poi:history       "Parikkalaan kuulunut Simpele erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1920.\r\n\r\nArkkitehtien Elsi Borg ja Elsa Arokallio suunnittelema kirkko rakennettiin 1932-1933. Kirkon pieniruutuiset ikkunat uusittiin 1960-luvulla ja niihin sijoitettiin Yhtyneitten Paperitehtaiden lahjoittamat, Mikko Vuorisen tekemät lasimaalaukset. Kirkon kuoriosa muutettiin 1974 arkkitehti Elsa Arokallion suunnittelemassa korjauksessa.\r\n\r\nKirkon aikaansaamiseen vaikutti voimakkaasti paikkakunnalla toiminut Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k689 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1997" ;
        skos:prefLabel    "Simpeleen kirkko"@fi .

rky:p1574  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ähtävän kirkko ja tapuli ovat Pohjanmaalla 1700-luvun lopulla tunnettujen kirkonrakentajien Matti Hongan ja Antti Hakolan johdolla rakennettuja. Ähtävän pappila on peräisin samalta ajalta.\n\nÄhtävänjokeen kuvastuva sopusuhtainen puukirkko poikkeuksellisen hienoine sisustuksineen ja inventaareineen, kellotapuli, lainamakasiini kirkkoaukion laidassa sekä kirkon lähistöllä olevat kaksi pappilarakennusta muodostavat hyvin säilyneen, 1700-luvulle periytyvän pohjalaisen kappeliseurakunnan kirkkomiljöön.\n\nTasavartisen ristikirkon paanukatto on ristivarsien päästä aumattu, keskellä on pieni kahdeksankulmainen torni. Kirkkoa matalampi sakaristo on pohjoisen ja itäisen ristivarren kulmauksessa.\n\nRistivarsien lautaholvit  ovat pyöristetyn kulmikkaat. Alttari puolipyöreine kaiteineen on säilynyt alkuperäisellä paikallaan etelä- ja itäristin kulmauksessa, saarnastuolia vastapäätä. Puuleikkauksin koristeltu pyöreäkulmainen alttaripöytä, koristeellinen alttarikaide, korinttilaisin pylväin varustettu alttarilaite sekä saarnastuoli ovat tyyliltään myöhäisbarokin, rokokoon ja uusklassismin yhdistelmiä ja ne ovat paikallisten puuseppien taidokasta käsityötä 1810-luvulta. Kaksiosainen alttaritaulu, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu ja Pyhä ehtoollinen, on Johan Gustaf Hedmanin maalaama. Lukkarinpenkin rokokootyylinen kullattu numerotaulu on lajissaan on Suomen hienoin. Kirkon penkistö on uusittu 1950-luvun restauroinnissa.\n\nPohjalaistyyppisen kellotapulin rakennusmestaria ei tiedetä, mutta se oletetaan Antti Hakolan johdolla rakennetuksi vuonna 1779. Hirsinen lainamakasiini on vuodelta 1857.\n\nKirkon lähistöllä on samassa pihapiirissä kaksi yhtenäiseen linjaan rakennettua pappilarakennusta, jotka  ovat hyvä ja konkreettinen esimerkki 1700- ja 1800-luvulla tapahtuneesta pappila-arkkitehtuurin muutoksesta. Vastaavanlaiset kahden pappilan pihapiirit on Perniössä, Taivassalossa ja Pernajassa.\n\nÄhtävän kirkonkylän läpi kulkee vanha, 1600-luvulla perustettu maantie Kolpista Ähtävään. Tien linjaus on kutakuinkin ennallaan, mutta se on saanut uuden hahmon leveine pientareineen ja syvine reunusojineen vuoden 1999  perusparannuksen yhteydessä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.593064346,23.053788800 63.593277958,23.051931874 63.593394796,23.052128503 63.593936220,23.051953147 63.593949631,23.052339227 63.594013814,23.053456670 63.593974224,23.053637414 63.593665385,23.053755327 63.593472361,23.054032575 63.593064346,23.053788800" ;
        poi:history       "Luoto, Purmo ja Ähtävä ovat Pietarsaaresta viimeiseksi itsenäistyneitä kappeliseurakuntia. Ähtävän kirkko tehtiin rakennusmestari Matti Hongan johdolla 1770. Holvi peitettiin ponttilautapaneelilla 1918. Kirkon punainen ulkoväri muutettiin vaaleaksi 1924. Arkkitehti Erik Kråkströmin  1954 suunnittelemassa restauroinnissa palautettiin onnistuneesti kirkon 1800-luvun olemusta ja ilmettä.\r\n\r\nPunamullattu yksikerroksinen pappila rakennettiin 1780-luvulla. Se tehtiin Pedersören seurakuntaan kuuluneen Ähtävän kappelin kappalaisen virkataloksi. Itsenäisen seurakunnan muodostamisen jälkeen 1865 rakennettiin vanhan kappalaispappilan viereen kirkkoherran virkatalo, joka valmistui noin 1870. Varsin korkeata runkoa on korotettu kaksipuolisella poikkipäädyllä kuten mm. Vöyrin ja Maalahden pappiloissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1630" ;
        skos:prefLabel    "Ähtävän kirkko ja pappilat (kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9052>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Opri" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6510> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1954." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2f3n/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9049> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8231> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9051> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9050> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8227> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9052" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7262>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:01+0300" .

[ dcterms:description  "Eniten siviiliuhreja Helsingin pommituksissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5050> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9047>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Koska on tiistai, menen Koskelan sairaalasta suoraan bussilla Mäkelänkadulle iltavuoroon.\" (S. 92.)" ;
  dcterms:description            "Alma on tarjoilija Mäkelänkadulla olevassa ravintolassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1781> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7357>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Albert Edelfeltin patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1563399177674" ;
        wgs84:long        "24.9404865636288" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7357" .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p1876>
        dc:created      "2012-05-28T11:42:55.141+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:42:55.248+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "värmekraftverk"@sv , "thermal power stations"@en , "lämpövoimalat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4853>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pesonen, Leo A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/pesonen-leo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9551>
        dcterms:modified  "2011-03-03T11:47:28+0300" .

[ dcterms:description  "Bo Lönnqvist: Bakelser i Helsingfors" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6949> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6614>
] .

rky:p248  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinävaara on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä.\n\nTämän tyypillisen vaarakylän tilakeskukset sijaitsevat vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin. Rakennusten tiheys ja ryhmitys vaihtelee kyläjonon pohjois- ja eteläpään välillä. Perinteistä maatilojen rakennuskantaa on säilynyt mm. Koljolan ja Piippolan pihapiireissä. Vanhimmat kylän rakennuksista periytyvät 1700-luvulta. Heinävaaran koulun vanha osa on vuodelta 1908 ja sitä vastapäätä kyläraitin koillispuolella on kauppa vuodelta 1919. Uusi rakentaminen häiritsee paikoin kokonaisuutta.\n\nKylän runkona oleva Tohmajärven vanha maantie on peräisin 1600-luvulta. Se johtaa kylästä pohjoiseen harjuselkiä pitkin läpi Kontiolahden Selkien ja Mönnin kylien. Tien varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka.\n\nHeinävaara on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Heinävaara-Selkie. Pohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.562860051,30.174026971 62.562278008,30.172369111 62.562929017,30.168215487 62.561373324,30.163554525 62.562816893,30.158492344 62.563759858,30.156101323 62.566465184,30.151570512 62.568985573,30.147874413 62.571583241,30.144063960 62.573114152,30.142385755 62.574718479,30.140812788 62.577864716,30.138672338 62.582617208,30.135376460 62.583935533,30.133988408 62.587238866,30.150296197 62.578780399,30.162601871 62.571565277,30.167538976 62.568674611,30.177391799 62.566201569,30.178334382 62.564671488,30.176905952 62.562860051,30.174026971" ;
        poi:history       "Heinävaaran kylä mainitaan maakirjoissa ensimmäisen kerran 1618, jolloin siinä oli kaksi taloa. 1631 kylässä oli jo seitsemän tai kahdeksan taloa ja asukkaat olivat ortodokseja. 1600-luvun puolivälissä ortodoksit pakenivat Venäjälle ja tilalle tuli luterilaisia Savosta. Isonvihan jälkeen kylässä oli yli kymmenen taloa. Kylän vanhin osa näyttää sijainneen vaaran ylimmällä laella ja asutus alkoi levitä vaaran huipulta etelään sodan jälkeen 1720-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1102" ;
        skos:prefLabel    "Heinävaaran vaara-asutus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9646>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Tää pääkaupunki" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9641> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9645> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9644> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9643> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9642> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7212> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9640> ;
        th:lisatietoa       "Maan päälle saapunut enkeli herra Engel ihmettelee Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Sarjakuva vilisee kuuluisia suomalaisia. \n\nSarjat on julkaistu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 1997-2002. Sarjakuvan ovat kirjoittaneet Kemppainen, Kero, Koivisto ja Vienonen. " ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/koivisto_tarmo/fi_FI/koivisto_tarmo/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9646" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7856>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:43:24+0300" .

[ dcterms:description  "Ivan Belovin surmapaikka on lähellä Lauttasaarentien ja Gyldenintien - silloisen Pohjoisniementien - risteystä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3483> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7531>
] .

rky:p1810  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaan vanhimpiin lukeutuvalle satama- ja kauppapaikalle rakennettu Korsholman linna ja sen viereen syntynyt Vanha Vaasan kaupunki on toiminut Pohjanmaan hallinnollisena keskuksena 1300-luvulta vuoden 1852 kaupunkipaloon. Hallinnollisesta asemasta kertovat keskiaikaisen linnan paikka muistomerkkeineen, keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon rauniot, entinen hovioikeuden talo sekä entinen läänin lasaretti. Mustasaaren kirkoksi muutettu Vaasan hovioikeuden talo on Suomenlinnan ohella maamme merkittävin 1700-luvun julkinen rakennushanke. \n\nVanhan Vaasan alueen katu- ja korttelirakenne periytyy 1600-luvun puolivälissä laaditusta ruutukaavasta. Alueen asuinrakennukset ovat pääosin 1930-1950 -luvuilta. Ainoa 1852 palosta säästynyt kivinen kauppiastalo on Vanhan Vaasan pääkadun eli Kauppiaskadun varrella sijainnut kaksikerroksinen Falanderin eli Wasastjernan talo vuodelta 1782. Kauppiaskadun varrella olleen raatihuoneen torin laidalla ovat keskiaikaisen Mustasaaren Pyhän Marian kirkon ja tapulin sekä Vaasan triviaalikoulun rauniot. Kirkon keskiaikainen osa käsittää runkohuoneen läntisen ristivarren. Kirkon vieressä on 1671 rakennetun kellotapulin harmaakivinen makasiinina toiminut pohjakerros. Kirkon rauniota on kunnostettu lukuisia kertoja 1910-luvulta lähtien. Tapulin raunio on katettu 1992. \n\nVanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella on entinen hovioikeuden talo, joka on kaupunkipalon 1852 jälkeen muutettu Mustasaaren kirkoksi. Varhaiskustavilaisessa mansardikattoisessa rakennuksessa on kolossaalipilasterein varustettu keskirisalliitti. Hovioikeuden puisto periytyy rakennuksen valmistumisajalta. Hovioikeuden talon itäpuolella on hovioikeuden presidentin puutarha lammikoineen ja kivimuureineen. Puistossa eteläisen tulliportin luona on myös pieni klassisistinen päävartiorakennus, joka alkuaan sijaitsi torin reunalla. Hovioikeuden talolta lähtevä puukujanne johtaa Korsholman linnan paikalla olevalle kumpareelle, jossa on 1700-luvulla sijainnut maaherran residenssi. Vanhan Vaasan lehmuskuja on Suomen vanhin julkisessa käytössä oleva puistokatu.  \n\nVanhan Vaasan satama on alkujaan sijainnut kaupungin länsipuolella. Nyt jo maatuneen Hästholmenin sataman paikkaa ja Vanhaa Vaasaa yhdistää kanaali. Kanaalin suulla on jäännöksiä Krimin sodan aikaisista pattereista. \n\nVanhan Vaasan pappila eli Hagan pappila sijaitsee 1600-luvun loppupuolelta periytyvällä paikallaan kaupungin pohjoispuolella. Kaupunkipalolta säästynyt päärakennus on rakennettu 1782 ja sitä on jatkettu 1804.\n\nVanhan Vaasan historiallisiin rakennuksiin kuuluu myös vanha läänin lasaretti, nykyinen Mustasaaren sairaala, kaupunkialueen länsipuolella. Alueella on empirekauden lääninsairaala ja sen pihapiirin konttori- ja talousrakennus sekä 1890-luvun sielullisesti sairaiden vastaanottolaitos. Yhtenäinen sairaalan rakennusryhmä on osa autonomian ajan alussa organisoitua lääninsairaalaverkkoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.066210811,21.721013525 63.065704929,21.718425530 63.065356451,21.716607731 63.065284082,21.716354095 63.066818503,21.715644931 63.067579892,21.715333090 63.070677010,21.713745036 63.070575552,21.709450690 63.071853099,21.708159996 63.071831037,21.708154692 63.072006281,21.707556502 63.072948971,21.707406563 63.073231407,21.708880061 63.073360891,21.710228777 63.073368760,21.711229527 63.073631012,21.714013770 63.074069392,21.713585495 63.074704798,21.719482556 63.075471326,21.719084199 63.075544515,21.720257891 63.077088168,21.719564160 63.077462619,21.717658381 63.078524604,21.717200491 63.078683338,21.719437681 63.076880828,21.720152163 63.076312814,21.722481337 63.075877767,21.724023410 63.075253903,21.725997661 63.074703582,21.727850975 63.073628380,21.731326981 63.072245019,21.735697380 63.071831605,21.737299722 63.071499401,21.739317434 63.071267699,21.739122645 63.071057455,21.738767411 63.070665939,21.738156066 63.069303813,21.733818774 63.067375686,21.724976646 63.067071032,21.723643283 63.066525764,21.721935522 63.066282364,21.721334558 63.066210811,21.721013525" ;
        poi:history       "Mustasaaren kaupunki perustettiin 1606 Korsholman linnan ja kirkon väliselle alueelle. Kaupungin nimi muutettiin Vaasaksi 1612. Korsholman linna oli rakennettu 1300-luvun lopulla, Mustasaaren Neitsyt Marialle pyhitetty harmaakivikirkko puolestaan todennäköisesti 1500-luvun alussa. Kirkko oli yksi merkittävimmistä Pohjanmaan keskiajan kirkoista ja seurakunta käsitti koko Etelä-Pohjanmaan. \r\n\r\nVaasan kaupunkialueesta on olemassa kaksi 1600-luvun puolivälin kaupunkimittausta. Tuolloin kaupunki sai ensimmäiset ruutukaavaan perustuvat asemakaavat. 1700-luvun luotettavat, kaupunkimittauksiin perustuvat kartat ovat vuosilta 1750 ja 1782–1783. \r\n\r\n1700-luvun alkuun mennessä kaupunkirakenne oli muotoutunut lähes kaavan mukaiseksi. Keskiaikaisen kirkon eteläpuolella oli tori, jonka itäpuolelle muodostui kaupungin hallinnollinen keskus. Triviaalikoulu valmistui 1691 raatihuoneen torin laitaan. Korsholman linnan alueella sijaitsi 1700-luvulla maaherran residenssi. Linnan keskiaikaiset rakenteet tuhoutuivat 1500- ja 1600-luvun rakennustöissä sekä 1851, jolloin maastoa madallettiin uutta maaherran virkataloa rakennettaessa. Kiviristi pystytettiin linnan paikalle 1894. \r\n\r\nKustaa III:n hallintokaudella 1776 perustettiin Vaasan hovioikeus, jonka rakennuksen suunnitteli yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz. Rakennus valmistui 1785. Sen rakentamista valvomaan Tukholmasta saapunut rakennusmestari John Elfström suunnitteli Vaasassa ollessaan myös useita ympäristön kirkkoja. Hovioikeudenpuistikon suunnitteli C.F. Adlercrantz 1776 ja puiden istuttaminen aloitettiin 1781. Alkuperäiset haavat korvattiin lehmuksilla 1836–1842. \r\n\r\nSatama sijaitsi vajaan kahden kilometrin päässä kaupungista länteen, Hästholmenin saaren länsirannalla. Maannousun myötä mataloituneeseen satamaan kaivettiin kanaali 1838-1845. Ulkosatama siirrettiin Palosaareen 1790-luvulla. \r\n\r\nVaasa tuhoutui täydellisesti tulipalossa 1852, minkä jälkeen se päätettiin siirtää uudelle paikalle meren rannalle. Mustasaaren keskiaikainen kirkko, jota oli laajennettu 1600-luvulla ja 1700-luvun aikana, vaurioitui palossa ja jäi raunioitumaan. Hovioikeuden talo säilyi palossa ja muutettiin kirkoksi lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnitelmien mukaan 1862-1863 rakennusmestari Erik Kuorikosken johdolla. Pääjulkisivun eteen rakennettiin samalla korkea kellotorni. Myös lehmuskuja säästyi palolta. \r\n\r\nVaasan lääninsairaalan piirustukset laati C.L. Engel ja 130 vuodepaikan sairaala oli valmis 1844. Th. Granstedt suunnitteli 1882 tehdyt lisäykset. Lääninsairaala siirrettiin 1931 Seinäjoelle ja Mustasaaressa aloitti toimintansa psykiatrinen hoito- ja tutkimuslaitos 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:sairaala , poio:parantola , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1713" ;
        skos:prefLabel    "Vanha Vaasa ja Mustasaaren kirkko (Vanha Vaasa)"@fi .

th:Muusikko  a           owl:Class ;
        rdfs:label       "Muusikko"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Tekija .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5564>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Stadin baarit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko mitään saittia, mistä näkyis kartalta kaikki stadin baarit? Kaikki stadin baarit kartalta näyttävää verkkosivua ei taida löytyä, mutta tutustumisen arvoinen on esimerkiksi Helsingin Sanomien NYT -liitteen Ravintolakone (http://www.nyt.fi/menot/ravintolat ). Valitse ravintolalajiksi \"Iltamenopaikat\", tarkennukseksi \"Baarit ja pubit\", paikkakunnaksi \"Helsinki\" ja valitse \"hae\".\n\nYksittäiset paikat voit hakea kartalta YTV:n reittioppaasta: http://aikataulut.ytv.fi/reittiopas/fi/\n\nEniron sivuilla voi myös hakea esimerkiksi ravintoloita tietyn osoitteen läheisyydessä ja katsoa hakutulosten sijainnin kartalta: http://yritykset.eniro.fi/query?what=proximity" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-mika-sen-baarin-nimi-siina-eerikinkadulla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8068>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Uusitalo, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8068" .

rky:p150  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jämsänkosken teollisuusyhdyskunnalla on monipuolinen ja pitkä historia vesivoiman hyödyntämisessä Jämsänjoen yläjuoksulla olevan kapean koskipaikan tuntumassa. \n\nAlisen kosken partaalla ja Isännöitsijän sillan risteyskohdassa ovat muistomerkkiluontoisina säilytetyt selluloosateollisuuden rakennusten jäännökset, 1960-luvun happotorni ja rikkisäiliö, Patalankosken voimalaitos sekä tehtaan klubirakennus ja klassistinen seurantalo Ilveslinna vuodelta 1937. Padot ja kanavat antavat leimansa teolliselle ympäristölle. Seurantalon ympäristö on puistomainen lehmuksineen, kosken ympäristö on luonnontilainen, lukuunottamatta kosken keskellä olevaa kivistä talvi- ja jatkosodan muistomerkkiä.\n\nKoskikeskuksen yläpuolisessa Rekolankoskessa on vielä vanha mylly sekä 1922 rakennettu voimalaitos.  \n\nUusiutuneen paperitehtaan toiminnan alkuajoilta peräisin olevia osia on säilynyt. Teollisuuden ja tehdasyhdyskuntien luottoarkkitehdin W.G. Palmqvistin kädenjälki leimaa monia Jämsänkosken tehtaan rakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.920363008,25.157674555 61.922400633,25.157684732 61.923043956,25.165684789 61.921523856,25.167525806 61.919464764,25.168459144 61.917349953,25.168416580 61.915836002,25.166504971 61.916105638,25.164695124 61.915863986,25.163202874 61.915713598,25.162185888 61.915307391,25.161361597 61.915336296,25.159963862 61.918258226,25.160007557 61.920363008,25.157674555" ;
        poi:history       "Jämsänkoskessa oli 1500-luvulta lähtien kotitarvemyllyjä. Hovilanhaaraan perustettiin 1792 vesisaha ja 1888 sulfiittiselluloosatehdas sekä myöhemmin vielä paperitehdas. Tehtaan ympärille syntyneet Jämsänkosken seurakunta ja kunta itsenäistyivät Jämsästä 1920-luvulla, mutta vuoden 2009 alusta Jämsänkoski liitettiin Jämsään. \r\n\r\nSellutehtaan vanhimmat tiiliosat ja korjauspaja rakennettiin 1890-luvulla ja paperitehdas 1902 B. Blomin suunnitelmin. Sellutehtaan laajennus, seurantalo Ilveslinna ja Rekolankosken voimala rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Tehtaita laajennettiin myöhemmin. Selluloosan valmistus päättyi 1981, paperinvalmistus jatkuu edelleen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k182 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=195" ;
        skos:prefLabel    "Jämsänkosken teollisuusympäristö"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8307>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:40:24+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjan päähenkilöt syntyvät Saksassa siamilaisina kaksosina. Elämä heittää heidät kauppatavaraksi, kiertäviksi kummajaisiksi ja esiintyviksi taiteilijoiksi sirkuksiin, cabareihin ja bordelleihin. 1920-luvun lopun Helsinki näyttäytyy teoksessa kieltolakeineen ja vapaudenjanoisine ihmisineen.\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6654> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

[ dcterms:description  "Kirjoituksissaan Topelius tavan takaa arvosteli sitä, että pääkaupungin arvokkaimpiin kuuluvalla alueella oli hökkelikylä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32>
] .

[ dcterms:description  "Nokeloiden koti on ollut Liisankadulla 1960-luvun lopulta alkaen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5306> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7853>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Voimalaitosrakentamista ja näkymiä tulevaisuuteen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6398> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7852> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2939> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7853" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2942>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1804214~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ravintola Kolmen Liisan tupatäydet perjantai-illat olivat jo historiaa. Kun vielä kymmenen vuotta sitten Helsingissä toimi vain muutama sata ravintolaa, oli kapakoita nyt jo melkein tuhat.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2168> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8467>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8567>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:12:00+0300" .

rky:p744  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tornion kirkko on kiinteine sisustuksineen ja maalauksineen 1600-luvun kuluessa muotoutuneen luterilaisen kirkkotilan ja karoliinisen barokin loistokkain esimerkki Suomessa. Kirkon ikäinen kellotapuli on goottilaisperäisen tapulityypin ainoa jäljellä oleva edustaja maassamme.  Tornion 1621 perustetun kaupungin keskustassa on säilynyt Rantakadun ja Keskikadun varressa 1750 asemakaavasuunnitelmaan pohjautuvia puutalokortteleita, joiden rakennuskanta on pääasiassa 1700-luvun lopun kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta. Tornion raatihuone ja pormestarintalo ympäristöineen muodostavat merkittävän näytteen vanhasta keskustasta etelämmäksi siirtyneen 1800-luvun lopun kaupunkikeskustan keskeisistä rakennuksista ja Hallituskadun 1800-luvun lopun rakentamistavasta. \n\nTornion kirkko on kolmiparinen tukipilarikirkko ja säilyneistä tukipilarikirkoista suurin. Kirkossa on puoliksi länsipäätyyn salvottu torni. Paanukatto on rombikuvioinen. Kaupungin kauppaporvarien merimerkkinä toimineen korkean kahdeksansivuisen torninhuipun yläosaan rakennettiin pyöreät ikkunat 1694 kuningas Karl XI:n vierailua varten. Ulkoseinien vaaka vuorilaudoitus ja valkoinen väri ovat 1870-luvulta. \n\nKirkkosalin neljästä peiliholvista kahdessa on maalaukset. Kuoriholvin raamatunaiheiset maalaukset vuodelta 1688 on tehnyt todennäköisesti Lauri Gallenius. Toisen holvin maalaukset ovat vuodelta 1687. Niiden tekijä on tuntematon. Holvikoristelu on ornamentaalinen ja maalattu liimavärein. Koristeaiheina ovat mm. akantus, sydän, köynnösmäisesti ryhmitellyt tammenlehväseppeleet sekä medaljongit, joista osan sisällä on enkeli. \n\nKirkon kiinteä sisustus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Kuorin erottaa kirkkosalista puuleikkauksin varustettu kuoriaita, jonka porttia reunustavat korkeat obeliskit. Penkkien ovissa on maisema-aiheiset peilimaalaukset. Saarnastuolin sekä sen viereisen ikkunan ja sakariston oven rikasmuotoiset kehystykset on tehnyt puuseppä Nils Fluur ja maalannut konterfeijari Diedrich Möllerum 1700-luvun alussa.\n\nKellotapulin kahdeksankulmainen pohjakerros toimii läpikäytävänä kirkkotarhaan.\n\nKaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla vanhan kirkon lähellä on Porthanin koulu, joka on Pohjois-Suomen suurimpia julkisia puurakenteisia jugendtaloja. Keskikadun ja Rantakadun väliin jäävät puutalotontit ovat pitkälti vuoden 1750 asemakaavan mukaisia. Rantapuistoon rajautuvilla tonteilla sijaitsevat Tornion rakennushistoriallisesti merkittävimmät vanhat rakennukset kuten Åströmin umpikartano, Nymanin, Aspion, Viippolan ja Granrothin talo. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta, mutta Nymanin ja Viippolan talot ovat kaupunkipaloa edeltävältä ajalta 1700-luvun lopulta ja Aspion talo vuodelta 1728.\n\nRannan mukaan loivasti kaartuvien Keskikadun ja Rantakadun sijainti ja linjaus noudattavat pääosin Suensaarelle 1621 perustetun kaupungin vanhaa asemakaavarakennetta. \n\nTornion raatihuone, Lapin läänin ainoa raatihuone, on puhdas uusrenessanssin edustaja. Raatihuoneen pihapiirissä on vanha poliisiasema sekä raatihuonetta vanhempi pormestarin asuinrakennus. Raatihuoneen ympäristössä on säilynyt 1800- ja 1900-luvun taitteen liikerakentamista, kuten pankki ja vanha kirjakaupparakennus sekä kouluksi muutettu venäläinen kasarmi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.849862554,24.142754132 65.851220474,24.142270831 65.851328752,24.144726359 65.851187200,24.145584920 65.849298043,24.144395778 65.848793999,24.144229980 65.848620164,24.143434217 65.848974227,24.142812588 65.849862554,24.142754132" ;
        poi:history       "Tornio oli tunnettu kauppapaikka jo keskiajalla. Privilegionsa Tornio sai 1621 ja kaupunki oli Euroopan pohjoisin aina vuoteen 1789. Euroopan sivistyneistön parissa suosittujen matkakertomusten takia Tornio oli yksi Ruotsin tunnetuimmista kaupungeista.\r\n\r\nTornion ensimmäinen asemakaava, jossa oli vain kaksi katua, valmistui 1643. Asemakaavaa laajennettiin 1782 pohjoiseen ja itään kohti jokea. Kaupunginlahden ranta-aitat siirrettiin saaren eteläkärkeen. Vuoden 1873 empirekaavassa laajennussuunnat olivat samat.\r\n\r\nTornion kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1647, mutta se paloi salaman iskusta 1682. Tornion nykyisen kaupunginkirkon rakentaminen aloitettiin Limingan Ängeslevästä kotoisin olleen rakennusmestari Matti Härmän johdolla 1684. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin heinäkuussa 1688, jolloin kirkko nimettiin leskikuningatar Hedvig Eleonoran mukaan. \r\n\r\nKirkkoa vastapäätä olevan Porthanin koulun suunnittelivat arkkitehdit Richardson ja Holmström 1906 ja rakennus valmistui 1910. Nimensä koulu sai talonrakennusvarojen lahjoittajan, kauppias ja raatimies Matias Porthanin mukaan.\r\n\r\nTornion ensimmäiset raatihuoneet sijaitsivat ”Ylipään torilla”. Viimeisin niistä paloi 1871 ja laajentuneen kaupungin uusi keskus päätettiin siirtää etelämmäksi lähemmäs jokea. Myynnissä ollut puolivalmis edesmenneen apteekkarin kiinteistö ostettiin 1875 ja muutettiin lääninarkkitehti von Lüchovin suunnitelmin raatihuoneeksi. \r\n\r\nPormestarintalona tunnettu puurakennus laajennettiin nykyiseen asuunsa pormestari Cedermanille 1866. Raatihuonetta vastapäätä olevan Yhdyspankin pankkitalon suunnitteli arkkitehti Valter Thomé 1912, vanhan kirjakaupan julkisivupiirustukset ovat Axel Åkerlundin käsialaa vuodelta 1901.\r\n\r\nEnsimmäisen maailmansodan (1914–1918) aikana Torniosta muodostui Venäjälle elintärkeä kauttakulkuväylä. Kaupungin kautta kuljetettiin suuret määrät sotatarvikkeita, sotavankeja ja pakolaisia. Raatihuoneen ja pormestarintalon viereen valmistui  1914 venäläinen kasarmi. Suomen itsenäistyttyä rakennus otettiin opetuskäyttöön 1920-luvun alussa. Ensiksi siinä aloitti keskikoulu ja myöhemmin Tornion yhteislyseo. Suensaaren koulua on sitemmin sekä laajennettu että korjattu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k851 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:liikerakennus , poio:hautausmaa , poio:koulu , poio:kasarmi , poio:kellotapuli , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1652" ;
        skos:prefLabel    "Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i62>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Länsi-Pakila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847437/> ;
        wgs84:lat     "60.2453130188177" ;
        wgs84:long    "24.9599156618103" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lansi-pakila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1104>
        dcterms:modified  "2009-06-10T14:20:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_11>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8304>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Mantila, Auli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8304" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9018>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:37:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6514>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:59:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609>
        a             th:MuuPaikka ;
        rdfs:label    "Hietaniemen hautausmaat"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1702045205713" ;
        wgs84:long    "24.9137258229862" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hietaniemen-hautausmaat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8564>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Hopeasalmentie 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.183932253106" ;
        wgs84:long        "25.0023305176043" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8564" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8803>
        dcterms:modified  "2010-03-08T20:01:37+0300" .

<http://www.kansallisbiografia.fi/rdf/p192>
        dc:created      "2012-12-27T12:56:20.226+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T12:56:20.351+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Kustaa III"@fi , "Kustaa III"@sv , "Kustaa III"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_9278>
        dcterms:modified  "2010-06-10T16:12:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6774>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:52:35+0300" .

[ dcterms:description  "Aino Ackté asui osan elämästään huvilassa Tullisaaressa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9655> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Vanha kirkkopuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ruttopuisto" , "Vanhankirkon puisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1660598505646" ;
        wgs84:long           "24.9404563613021" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanha-kirkkopuisto" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "On siis kevät. Kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule, mutta sade kyllä jaksaa. Kevät - pystynkö mitään enää antaan. - Sinä tarjosit salmiakkia,\nminä olin hölmö, panin peliin koko elämän,\nvaikka tarjosit vain salmiakkia,\nminä olin hölmö, panin peliin koko elämän." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i642> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4222>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Armfeltintie 8" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7099> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/armfeltintie-8" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Adriana Mansnerus asi hienostoväen Merikadulla kireän ja ylitöitä paiskivan isänsä Göranin, ketjussa polttavan, yliherkän äitinsä Catherinen ja kolmetoista vuotta nuoremman siskonsa Evan kanssa, ja hän oli sodassa muutakin kuin vain rippipukuja vastaan. Hän oli myös kyllästynyt vahtimaan Evaa iltapäivisin, hän inhosi Göran Mansneruksen nailonpaitoja, Aqua Veran tuoksua ja Tärkeitä Liikeasioita, ja vielä enemmän hän inhosi Catherinea. Äidistä tuli iltapäivisin tuntellinen ja sönköttävä sitä mukaa kuin aurinko liikkui ulapan yli kohti Lauttasaarta ja Cinzano-pullon pinta ruokakomerossa laski. Adriana alkoi sen vuoksi kiertää Punavuoren kautta kotiin Brobergin koulusta. Hän hakeutui Rööperiin yksin tai ystävättärensä Regina Hertellin kanssa. Regina oli melkein yhtä seikkailunhaluinen kuin hän, ja tytöt pukeutuivat puseroihin ja jumppereihin, jotka olivat heidän äitiensä mielestä aivan liian niukkoja. Pian he istuivan monena iltapäivänä viikossa Pursimiehenkadun ja Merimiehenkadun loppupään räkälöissä. Ne baarit olivat olevinaan lounasruokaloita, eikä niissä virallisesti tarjottu muita juomia kuin pilsneriä, vadelmalimonadia ja kahvia. Silti kaikki tiesivät että siellä sai terästää omasta pullosta kenenkään puuttumatta asiaan, ja varastettu ja salakuljetettu tavara vaihtoi samalla omistajaa takahuoneissa. Adriana ja Regia eivät juoneet viinaa, eivät edes silloin kun heille tuputettiin, mutta heitä kiehtoivat vaarallisen oloiset nuoret miehet joita istuskeli tupakan kyllästämissä kuppiloissa, Napolissa, Caprissa ja Kolmessa Lyhdyssä ja mitä niiden nimiä nyt olikaan.' (s. 44 - 45)" ;
  dcterms:description            "Punavuori näyttäytyy tarinassa sekä paheellisena että sallivana kaupunginosana, johon kuuluvat kiinteästi monet anniskelupaikat sekä musiikki." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9079> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i474>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ne Luumäet"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ne-luumaet" .

rky:p1537  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Angelniemen kirkko on suuren emäseurakunnan reuna-alueen pieni ja suhteellisen vaatimaton kappelikirkko. Kemiön saaren pohjoispään kalliorannassa seisovan kirkon on rakentanut merkittävä varsinaissuomalainen kirkonrakentaja Matti Åkerblom 1772-1774 ja hyvin säilyneellä kirkolla on huomattava asema merenrannan pienimuotoisessa maatalousmaisemassa.\n\nAngelniemen pitkäkirkon runkohuoneen länsipäähän liittyy solarakenteen välityksellä kaksijakoinen, barokkisipuliin päättyvä kellotapuli. Sisäänkäynnit ovat tapulin sekä eteläsivulla olevan asehuoneen kautta. Pohjoissivulla on sakasti. Kirkon ulkoseinien pysty ulkovuoraus on punaiseksi maalattu. Jyrkkälappeinen vesikatto on ladottu kourutiilistä lukuun ottamatta sipulikupolia, jossa on peltikate. Loivan tynnyriholvin kattaman kirkkosalin seinät on peitetty raavekankaalla ja maalattu vaaleanpunaisiksi. Vihertävän sinisen saarnastuolin peilien kullanhohteiset evankelistamaalaukset on tehnyt turkulainen kirkkomaalari Gabriel Sweidel.\n\nKirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Kirkkotarhan vanhassa osassa kirkon etelä- ja itäpuolella on säilynyt runsaasti vanhoja hyvässä kunnossa olevia hautamuistomerkkejä. Sankarihauta-alueen kirkon eteläpuolella on suunnitellut arkkitehti Ilmari Wirkkala."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.290182408,22.904393962 60.298006828,22.904777521 60.301492601,22.905521309 60.302812834,22.907675300 60.302193236,22.909243890 60.297906732,22.909837087 60.296365152,22.909869894 60.296250751,22.909159464 60.295282634,22.909756817 60.295189354,22.909784026 60.294641380,22.910824508 60.294236358,22.911224686 60.293623412,22.911563332 60.292832950,22.911946128 60.292143435,22.912087019 60.291841139,22.911950084 60.291496718,22.911327074 60.291065001,22.911006809 60.289691289,22.907884347 60.290182408,22.904393962" ;
        poi:history       "Halikon emäseurakuntaan 1659 perustetun Angelniemen kappelin kirkko rakennettiin edeltäneen kirkon pohjoispuolelle Matti Åkerblomin johdolla 1772-1774. Kappeliseurakunnan alueesta osa kuului seurakunnallisesti Kemiöön.\r\n\r\nAngelniemellä sijaitsi useita suurtiloja. Kirkon ja hautausmaan alue oli vuoteen 1933 läheisen Sapalahden kartanon omistuksessa. Kappelia kutsuttiin 1720-luvulle asti Korveksi ja joskus Pärnäspään kappeliksi. Halikon Joensuun kartano käytti kappelin papinvaalissa nimitysoikeuttaan 1700-luvun loppupuolelta 1870-luvulle.\r\n\r\nAngelniemen kirkon siirtämistä mantereelle Halikon Kokkilan kylälle suunniteltiin useaan otteeseen 1800-luvulla, mutta suunnitelmista luovuttiin. Kirkon ulkoasu muuttui 1935 arkkitehtien Totti Sora ja Gunnar Wahlroos laatiman suunnitelman mukaan. Sen yhteydessä saatiin lahjoituksena alttariseinän ikkunoihin sijoitetut kristillisiä vertauksia esittävät lasimaalaukset. Kirkon tiilikatto uusittiin 1999.\r\n\r\nAngelniemen kappeli itsenäistyi 1916 ja se muodosti oman seurakuntansa vuoteen 1966 asti, jolloin se liitettiin uudelleen Halikkoon. Salon seurakuntaan Halikko yhdistyi kuntauudistuksen yhteydessä 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4744" ;
        skos:prefLabel    "Angelniemen kirkkoniemi"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6511>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Linnanneidonkuja 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bygdhemmet" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i92> ;
        wgs84:lat            "60.2260009211518" ;
        wgs84:long           "25.1121382572033" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/linnanneidonkuja-1" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7225>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1914775~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5196>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1375159~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9180>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:29:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1459270~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1654122~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1459258~S9*fin> .

rky:p1797  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuorlan maaseutuoppilaitos on 1880-luvulta periytyvä maanviljelyä ja puutarhanhoitoa edistävä oppilaitos, joka on perustettu Tuorlan keskeisiltä osiltaan 1810-luvulla rakennetun kartanon maille. Arkkitehtonisesti ja maisemallisesti arvokkaan tilan historia juontaa keskiajalta.\n\nTuorlan kartano sijaitsee Piikkiönlahden pohjoisrannalla Suuren Rantatien varrella. Kartanon päärakennus on sijoitettu maaston korkeimmalle kohdalle ja sen vanhinta kaksikerroksista osaa reunustavat yksikerroksiset 1810-luvulla rakennetut siivet. Päärakennusta on uudistettu arkkitehti Erik Bryggmanin johdolla 1929. Maisemaa dominoivat yhtenäiseen arkkitehtoniseen asuun 1800-luvun alussa rakennetut talouspihan rakennukset, jotka muodostavat muurimaisen seinämän vanhan maantielinjan, keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien, etelälaitaan. Puistossa sijaitsee samoin 1800-luvun alkupuolella valmistunut viljamakasiini.\n\nTuorlan talouspihan takaisella mäellä on tähtitieteellinen tutkimuslaitos, jonka vanhimmat rakennelmat liittyvät akateemikko Väisälän kehittämiin tutkimusmenetelmiin. Tuorla toimii maaseutuoppilaitoksena ja vanhan rakennusryhmän eteläpuolelle on rakennettu 1980-luvulla uusi koulurakennus, asuntoloita ja talousrakennuksia. Tuorlan Kuninkaanniitty on komeita tammia ja pähkinäpensastoa kasvava etelärinne."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.415915172,22.433585487 60.416125492,22.434486203 60.416346122,22.435278708 60.416694490,22.437338232 60.417539048,22.444298490 60.418147774,22.446615819 60.413646425,22.449690074 60.410916999,22.452078115 60.410219191,22.450481395 60.409163688,22.449250109 60.408661610,22.445971312 60.408576021,22.443890979 60.408270489,22.442519331 60.407711426,22.439288132 60.407342448,22.437054675 60.406142139,22.432180286 60.404823169,22.429528946 60.404201420,22.427882853 60.404206970,22.426345598 60.410210143,22.423009208 60.410572667,22.420450058 60.412054158,22.419074926 60.412489659,22.422382722 60.413188869,22.426559983 60.413648139,22.428012504 60.413943920,22.428680377 60.414632911,22.430297713 60.415387459,22.432122766 60.415698354,22.432946042 60.415915172,22.433585487" ;
        poi:history       "Piikkiön Hulkkis-Tuorla oli keskiajalla piispantuolille kuuluva tila, joka joutui kirkkoreduktiossa kruunulle. Läänitetty tila palautettiin kruunulle isossa reduktiossa 1683 jonka jälkeen Tuorlasta tuli kruunun ratsutila. Se ostettiin perinnöksi 1774 ja siihen liitettiin 1770-luvulla viereisestä Kaarinan Hulkkion kylästä Neitsentalon rälssisäteri ja 1880-1890-luvulla edelleen neljä tilaa samasta kylästä. Tuorlan kartanon keskeisin rakennuskanta rakennettiin maaherratar Wendla von Willebrandin ajalla 1810-luvulla.\r\n\r\nTilalla alkoi toimia 1885 metsänhoitaja Alfred von Haartmanin perustama kaksivuotinen maanviljelyskoulu, jollaisia Suomeen oli perustettu jo 1840-1850-luvulla antamaan alkeisopetusta ja käytännön harjoitusta. Samaan aikaan tilalla toimi myös tyttöjen puutarhakoulu ja Suomen ensimmäiset karjakkokurssit. Koulun toiminta lakkasi 1908. Vuodesta 1924 Tuorlan omisti kunnallisneuvos Akseli Haikio, joka oli perustamassa Turun suomalaista yliopistoa. Haikio lahjoitti kartanon 1944 Turun yliopistolle, jonka toimesta perustettiin uusi maatalouskoulu. Tila siirtyi valtiolle 1974, jolloin Tuorlassa aloitti kolmas maanviljelyskoulu. Puutarhakoulun toiminta alkoi 1977. Tuorlan maatalous- ja puutarhaoppilaitos ja Paimion metsäoppilaitos yhdistettiin 1993 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitokseksi, joka toimii kuntainliiton omistuksessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k202 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:tie , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1813" ;
        skos:prefLabel    "Tuorlan maatalousoppilaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8800>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Laaksonen, Salme"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8800" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6771>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Viinikainen, Iida"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6772> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/viinikainen-iida" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9275>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Antti Korpin tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55> ;
        wgs84:lat         "60.2186734093208" ;
        wgs84:long        "24.9672447369735" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/antti-korpin-tie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9514>
        dcterms:modified  "2011-01-04T16:02:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7485>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9609>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Pasila: Vasikka - Orvot koirat" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9608> ;
        th:lisatietoa       "Humoristinen kuvaus poliiseista, päähenkilö Kyösti Pöysti. Sarjakuva-albumi sisältää kaksi tarinaa, jotka molemmat on nähty alunperin televisiossa Pasila-animaatiosarjan jaksoina. " ;
        th:lisatietolinkki  "http://ohjelmat.yle.fi/pasila/etusivu" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9609" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7819>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:49:01+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jyri asui Helsinginkadulla. Talon ikkunat olivat surullinenkuuluisaan viinakauppaan päin, kadulla kolisivat ratikat ja rähjäiset pummit.\" (S. 84.)" ;
  dcterms:description            "Yksi epäillyistä asuu Helsinginkadulla, jossa Maria Kallio käy häntä kuulustelemassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1840> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9774>
        dcterms:modified  "2011-10-03T15:43:44+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olli kääntyi Huopalahdentien päässä valoista oikealle, pysäköi vanhaa kerrostaloaluetta halkovan puistokadun varteen ja lukitsi autonsa.\nKaikkialla aisti sunnuntaiaamun rauhallisen tunnelman. Olli käveli hitaasti muutaman askelen hyvin hoidetun harmaan kerrostalon alaovelle ja painoi summeria.\" (S. 9.)" ;
  dcterms:description            "Anu Salo pitää opiskelulutovereilleen perinteiset juhlat tätinsä asunnossa Munkkiniemen puistotiellä. Aamulla Anu löytyy kuolleena. Rikoskomisario Olli Berg tutkii tapausta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9864> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9299>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9869>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Mechelininkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun risteys"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1766876805964" ;
        wgs84:long        "24.9174559372404" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mechelininkadun-ja-pohjoisen-hesperiankadun-risteys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_283>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:38:14+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p88>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sotilaskeittiö C49"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:31:31.099+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:29:33.69+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 , koko:p49285 ;
        poi:description  "Kunnostustyöt\n\nPostitoiminnan loputtua rakennus siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan ja se päätettiin kunnostaa asunnoiksi. Avaamalla uudelleen alkuperäinen ulko-ovi voitiin muodostaa kolme huoneen ja keittiön asuntoa, joiden koot ovat 53 m², 73 m² ja 64 m².\n\nKeittiöt ja kylpyhuoneet sijoitettiin lähekkäin, jotta LVI-asennusten vaatimat purkutyöt jäivät mahdollisimman pieniksi. Kaukolämpö- ja vesijohdot sekä viemärit ja antennikaapelit kulkevat viereisen rakennuksen C 52 kautta. Kaikkiin asuntoihin jätettiin toimiva uuni.\n\nSeinät maalattiin pellavaöljymaalilla ja katot liimamaalilla. Sisä- ja ulko-ovet ovat puisia peiliovia, joita täydennettiin uusilla ja varastoiduilla vanhoilla ovilla.\n\nVanha vaja purettiin, ja rakennettiin uusi, johon sijoitettiin sähköpääkeskus ja kylmää varastotilaa. Pihalle tehtiin kasvimaat ja istutettiin marjapensaita ja omenapuita.\n\nToteutusaika: 1995\nHuoneistoala: 190m² (asuinrakennus)\nKerrosala: 258m² + vaja 42m²\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Reetta Amper\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiainen Oy/ Tapio Jauhiainen\nSähkösuunnittelu: Konsulttitoimisto J. W. Majurinen Oy/ Timo Meskanen\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy/ Risto Ikonen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunta\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 49 rakennettiin vuonna 1841 sotilaskeittiöksi. Säännöllisissä julkisivuissa oli kahdet ikkuna-akselit ja keskirisaliitissa ovi ja sivuikkunat. Sisäänkäynti oli itäjulkisivussa, sen yläpuolella oli attika. Rakennuksessa oli kolme huonetta, joista keskimmäisessä oli 2 rapattua ja valkaistua liettä. Pienemmissä sivuhuoneissa oli rapatut venäläiset uunit. Lattioiden mainitaan olleen kivetyt.\n\nVuonna 1859 uusittiin lattiat ja korjattiin ikkunoita ja ovia. Keittiöön tehtiin \"vedenpoistoputket\". 1868 rakennus annettiin käyttöön yksityiselle leipurimestarille Karl Henriksonille. Sitä edelsi korjaustyö, josta monet nykyisistä huoneratkaisuista ovat peräisin. Vuoden 1881 peruskorjauksessa vaihdettiin lattia- ja välipohjapalkkeja, katto katettiin uudelleen ja rakennus rapattiin. Uuneja, ikkunoita ja ovia kunnostettiin. Leipomossa oli rapatut, keltaiseksi maalatut seinät, öljymaalilla maalattu katto ja kalanruotokuvioinen tiililattia.\n\nVuonna 1889 rakennus kunnostettiin santarmikomennuskunnan päällikön asunnoksi. Sitä varten päätyhuoneen lattian alus täytettiin rakennusjätteellä ja pinta laudoitettiin. Käytävään tehtiin savilattia ja päällystettiin sokkeli sisäpuolelta tiilellä. Lautalattioihin käytettiin osittain vanhaa lautaa. Ne maalattiin öljymaalilla keltaisiksi. 1893 tehtiin pieni puutarha, joka ympäröitiin säleaidalla. 1897 laajennuksen jälkeen rakennuksessa oli olohuone, ruokasali, keittiö, makuuhuone, lastenhuone, työhuone ja eteinen. 1903 muutettiin huonejärjestystä: vanha keittiö otettiin asuinhuoneeksi, ilmeisesti silloin, kun lennättimen päällikkö muutti huoneistoon. Rakennusta laajennettiin itään päin, jotta saatiin uusi keittiö. Sisäänkäyntiä varten tehtiin länsipuolelle kivirakenteinen jugendhenkinen eteinen, jonka jyrkällä katonharjalla oli metallinen aitamainen kattoratsastaja. Lisäksi venäläisenä aikana tehtiin koko joukko pienempiä korjaustöitä. 1906 rakennus vaurioitui Viaporin kapinassa.\n\n1918-19 talossa toimi vankileirin keskuskanslia. 1920-luvulla posti- ja lennätinhallitus siirsi Suomenlinnan postitoimiston Kruunulinnasta C 49:ään.\n1972 tehtiin postissa peruskorjaus. Toukokuussa 1991 postitoimipaikka Helsinki 19 lopetettiin ja rakennus jäi postin lajitteluhenkilökunnan työhuoneiksi vuoteen 1992 asti. Peruskorjaus rakennuksen ottamiseksi asuinkäyttöön kolmelle ruokakunnalle tehtiin 1995.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero N 73\nVuoden 1927 rakennusnumero C III 73\nLähteet:\nMV SL VIK C 1041-1075.\nVA VSA 17044 15822 17057 15798.\nKuva:\nMV SL Valokuva 1920-luvun postikortista.\nMV SL VIK C 1071."@fi ;
        poi:history      "C 49 rakennettiin vuonna 1841 sotilaskeittiöksi. Pitkillä julkisivuilla oli yhteensä kuusi ikkunaa symmetrisesti sijoitettuna. Ulko-ovi sijaitsi itäjulkisivun keskellä.\n\nVuonna 1868 talo annettiin käyttöön yksityiselle leipurimestarille Karl Henriksonille. Rakennus kunnostettiin santarmikomennuskunnan päällikön asunnoksi vuonna 1889. Vuonna 1893 tehtiin pieni puutarha, joka ympäröitiin säleaidalla. Huonejärjestystä muutettiin vuonna 1903: vanha keittiö otettiin asuinhuoneeksi, koska lennättimen päällikkö muutti huoneistoon. Itäpuolelle tehtiin laajennusosa, jotta saatiin uusi keittiö. Sisäänkäyntiä varten tehtiin länsipuolelle kivirakenteinen jugendhenkinen eteinen, jonka jyrkällä katonharjalla oli metallinen aitamainen kattoratsastaja.\n\nVuosina 1918 -19 talossa toimi vankileirin keskuskanslia. 1920-luvulla posti- ja lennätinhallitus siirsi Suomenlinnan postitoimiston Kruunulinnasta C 49:ään.\n\nVuonna 1972 postissa tehtiin peruskorjaus. Julkisivut korjattiin vuonna 1982. Toukokuussa 1991 postitoimipaikka Helsinki 19 lopetettiin ja rakennus jäi postin lajitteluhenkilökunnan työhuoneiksi vuoteen 1992 asti.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/5/3/saha/suomenlinna/0_-1976720868061027937.jpg" , "http://media.onki.fi/1/9/8/saha/suomenlinna/0_6490373400631227639.jpg" , "http://media.onki.fi/6/6/7/saha/suomenlinna/0_2915244080453326880.gif" , "http://media.onki.fi/8/5/2/saha/suomenlinna/0_-1181249311517183175.gif" , "http://media.onki.fi/6/8/4/saha/suomenlinna/0_2247434486525386730.jpg" , "http://media.onki.fi/5/5/8/saha/suomenlinna/0_6934328198140544966.jpg" , "http://media.onki.fi/1/2/6/saha/suomenlinna/0_6034091293518495873.gif" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.148462864848945" ;
        wgs84:long       "24.988152456283615" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kansallisteatteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suomen kansallisteatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1721982025077" ;
        wgs84:long           "24.943810615605" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7222" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2311>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:43:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_617>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1712422~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5527>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ravintola Palladium" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Teoksessa \"Missä kuljimme kerran\" kerrotaan tanssipaikasta nimeltä Palladium. Missä tälläinen paikka oli Helsingissä? Helsingin Sanomien julkaisema korttelisarja tietää kertoa että ravintolana paremminkin tunnettu Palladium sijaitsi Bulevardilla numerossa 2-4, niin sanotussa Raken talossa:\n\nhttp://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Erottaja+ja+Kolmikulma+reunustavat+Kotkan+korttelia/HS20080217SI1KA02qen" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7840> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/teoksessa-missa-kuljimme-kerran-kerrotaa" .

rky:p113  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tjusterbyn kartanon kaksikerroksinen, tiilestä muurattu tornillinen päärakennus on ainoita ns. englantilaisen uusgotiikan jäljittelijöitä Suomessa. Tjusterby on osa Pernajanlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää. \n\nPäärakennuksen suunnitteli 1859 ruotsalaisia esikuvia soveltaen ruotsalainen arkkitehti C.J. von Heidecken, josta tuli myöhemmin Turun lääninarkkitehti. Rakennuksessa on epäsymmetrisesti sijoitettu katkaistu torni varhaisten suurhuviloiden tapaan. Laaja puisto muistotemppeleineen on perustettu päärakennuksen rakentamisaikoihin.\n\nKartanon pihassa on säilynyt 1500-luvulla pystytetyn kivikartanon kellarikerros muistona niistä muutamista ylhäisaateiston asuinkartanoista, jotka oli rakennettu kivestä.\n\nSjögårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanoiden rakennuskanta, puistot, puukujanteet ja viljelyalueet muodostavat keskeisen osan Pernajanlahden valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.438364589,25.994962090 60.434126351,26.000068513 60.429136236,26.001865726 60.424880349,25.993865487 60.422926278,25.993537846 60.421627228,25.986783481 60.422946319,25.975223616 60.428311926,25.965734680 60.432731705,25.970448876 60.435830627,25.978184082 60.438364589,25.994962090" ;
        poi:history       "Tjusterby rälssisäteri perustettiin keskiajalla. 1800-luvulla siihen liitettiin kaksi Gammelgårdin ja kahdeksan Gersbyn rälssitilaa.\r\n\r\nLinnanpäällikkö Wildeman rakennutti kartanoon kivisen asuinrakennuksen 1500-luvun puolivälissä, joka oli Itä-Uudenmaan kartanoiden ainoa kivinen päärakennus 1500-luvulla. Linna tuhottiin 1571, mutta kunnostettiin saman vuosikymmenen lopulla. Lopullisesti vanha asuinrakennus tuhoutui ison vihan aikana. 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin kartano oli Tervikin kartano de Geerien omistuksessa. Tiilinen päärakennus rakennettiin prokuraattori Frans Richard de la Chapellen aikana 1860-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:puisto , poio:huvimaja ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=121" ;
        skos:prefLabel    "Tjusterbyn kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9511>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Bistro Piratti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7530> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1586494913799" ;
        wgs84:long        "24.8764029899006" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bistro-piratti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7482>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Lauttasaaren kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1589251925516" ;
        wgs84:long        "24.8694160389163" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7482" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7721>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8196>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:36:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5692>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=318FFA6D-7380-425B-87C0-BD68687B0586> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7816>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Pallokenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bollis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.188615441632" ;
        wgs84:long           "24.9235284991917" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7816" .

rky:p373  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Untamala on Vakka-Suomen vauraalla ydinalueella sijaitseva esihistorialliselta ajalta asti yhtäjaksoisesti asutettuna ollut kylä.\n\nUntamalan raittikylä on sijoittunut laajalta entiseltä järveltä kohoavalle pitkittäisharjulle. Harjun lounaispuolella levittäytyvät järvienkuivatuksesta syntyneet peltoaukeat. Kylän alueelta tunnetaan useita kiinteitä muinaisjäännöksiä: kumpukalmisto, ruumiskalmisto, asuinpaikka-alueita, kuppikiviä, viljelysten kupeessa olevia kiviröykkiöitä ja teiden varsilla pystykiviä.\n\nVanhaa kyläasutusta on säilynyt erityisesti kirkon lähiympäristössä. Vuonna 1785 rakennettu kyläkirkko on vanhalla kalmistopaikalla. Kiviaidan ympäröimällä hautausmaalla on varhaiskeskiaikainen hautakivi, ns. Kalevanpojan viikatteentikku.\n\nUntamala sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Untamala-Kodjala."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.907989296,21.637940730 60.907515707,21.637763441 60.907111938,21.637340808 60.906980572,21.636615399 60.907741625,21.633449692 60.908263228,21.631983181 60.908975391,21.630157305 60.909387181,21.629643947 60.909722446,21.629954935 60.910041595,21.631496303 60.909976339,21.633563628 60.909795427,21.635299792 60.909084562,21.636587922 60.907989296,21.637940730" ;
        poi:history       "Laitilan suurimmat kylät syntyivät entisen Valkojärven ympärille jo rautakaudella. Untamala oli nykyisen Laitilan tärkein keskus keskiajan lopulle asti, jolloin sen asema heikkeni.\r\n\r\nKeskiaikaisen Vehmaan kihlakunnan pohjoisosan pitäjät olivat kehittyneempiä kuin muut Varsinais-Suomen pitäjät siinä suhteessa, että niissä viljeltiin noin 1/3 koko Turun linnaläänin kylvöstä. Kylissä oli runsaasti taloja. Sirppujoen allasalueella Laitilan kirkonkylän ympäristössä ja joen keskijuoksulla maatalous oli vaurasta ja alueella sijaitsivat Turun linnaläänin suurimmat keskiaikaiset kylät.\r\n\r\nVakka-Suomen pohjoisosassa kylät sijaitsivat joen tai järven rannalla. Ne olivat tiiviitä ja kookkaita elinympäristökokonaisuuksia, joihin kuuluivat kylän lisäksi pellot, niityt, laitumet ja metsät."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k400 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1777" ;
        skos:prefLabel    "Untamalan raittikylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9771>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Peiliin piirretty nainen" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1930> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5e8c71b6-fa82-42e1-9d64-172ec9e122c9" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9771" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7981>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:35+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p286>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja C85"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:57:03.241+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:42:15.474+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 , koko:p33844 ;
        poi:description  "Nykyinen vaja C 85 rakennettiin syksyllä 1890 perustuksille, joilta elokuussa samana vuonna oli edellinen vaja palanut. Vajassa on käytetty vuoraamatonta pyöröhirsirakennetta, joka on ainoa laatuaan Suomenlinnassa, vaikka rakenne onkin venäläisittäin hyvin yleinen.\n\nVajan hirsirakenteisessa pohjoispäässä oli seitsemän tykistön varastohuonetta. Todennäköisesti vajassa säilytettiin läheisessä tykistölaboratoriossa C 91 tehtyjä valmisteita. Valmistevarastoissa oli lautalattiat. Eteläpäässä oli seitsemän samaisen tykistökomppanian ulkoakuljettavaa, maalattiaista halkovarastoa. Valmiste- ja halkovarastojen välillä oli palomuurit. Piha oli aidattu.\n\nVuonna 1910 rakennuksessa oli Viaporin insinöörihallinnon talousvarastot, poliisipiirin ja neljännen tykistökomppanian teehuoneet. 1913 Viaporin vajojen asteittaisten kunnostustöiden yhteydessä eteläpääty ulkovuorattiin.\n\nItsenäistymisen aikaan talo oli varastoina. Vajaa on kunnostettu Suomenlinnan hoitokunnan aikana käytettäväksi edelleen irtaimistovarastona.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 130\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 17a\nLähteet:\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL VIK C 1337-1345.\nVA VSA 17044.\nKuvat:\nMV SL Valokuva.\nMV SL VIK C 1342 vuodelta 1890."@fi ;
        poi:history      "Nykyinen vaja C 85 rakennettiin syksyllä 1890 perustuksille, joilta elokuussa samana vuonna oli edellinen vaja palanut. Vajassa on käytetty vuoraamatonta pyöröhirsirakennetta, joka on ainoa laatuaan Suomenlinnassa, vaikka rakenne onkin venäläisittäin hyvin yleinen.\n\nVajan hirsirakenteisessa pohjoispäässä oli seitsemän tykistön varastohuonetta. Todennäköisesti vajassa säilytettiin läheisessä tykistölaboratoriossa C 91 tehtyjä valmisteita. Valmistevarastoissa oli lautalattiat. Eteläpäässä oli seitsemän samaisen tykistökomppanian ulkoakuljettavaa, maalattiaista halkovarastoa. Valmiste- ja halkovarastojen välillä oli palomuurit. Piha oli aidattu.\n\nVuonna 1910 rakennuksessa oli Viaporin insinöörihallinnon talousvarastot, poliisipiirin ja neljännen tykistökomppanian teehuoneet. 1913 Viaporin vajojen asteittaisten kunnostustöiden yhteydessä eteläpääty ulkovuorattiin.\n\nItsenäistymisen aikaan talo oli varastoina. Vajaa on kunnostettu Suomenlinnan hoitokunnan aikana käytettäväksi edelleen irtaimistovarastona.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 130\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 17a\nLähteet:\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL VIK C 1337-1345.\nVA VSA 17044.\nKuvat:\nMV SL Valokuva.\nMV SL VIK C 1342 vuodelta 1890."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14523715071834" ;
        wgs84:long       "24.991333556175277" .

rky:p707  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.444351094,26.954336278 60.444265731,26.952086185 60.445962822,26.950074899 60.446730820,26.950323235 60.447135925,26.952940799 60.446806463,26.955780942 60.445235363,26.955981819 60.444351094,26.954336278" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Fort Elisabeth)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Lapinlahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.169102582129" ;
        wgs84:long    "24.9123201581551" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lapinlahti" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2483> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
] .

[ dcterms:description  "Tavastian takahuone" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230>
] .

[ dcterms:description  "Romanien keskinäisen välienselvittelyn toinen osapuoli asuu Pukinmäessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1572> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6143>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=1CD9971A-F3C4-418B-AD6F-4196CD57F817> .

rky:p967  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.975244439,21.292341593 59.975616628,21.289413220 59.976415496,21.285290323 59.979305132,21.287156881 59.979350526,21.289639768 59.977062606,21.291571034 59.975888526,21.294720844 59.975404615,21.294596734 59.975244439,21.292341593" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:satama , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Österskär)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8432>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8193>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kuninkaansaari" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8192> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8191> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8193" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4448>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1184469~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8527>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Eronen, Aki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8527" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6737>
        dcterms:modified  "2011-07-20T13:09:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8692>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:42:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8787>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Irving, John"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8787" .

rky:p1166  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät ovat historialliselta kehitykseltään ja sijainniltaan erityyppisiä sekä kylärakenteen kehityksen kannalta eri vaiheet läpikäyneitä kyliä. Kaikissa kylissä on säilynyt niiden edustamille kerrostumille tyypillistä rakennuskantaa. Kyliä ympäröivät Hämeessä satoja vuosia, mahdollisesti jo esihistorialliselta ajalta asti viljellyt pellot. Kylätiestö on säilyttänyt historiallisen linjauksensa.\n\nKylät edustavat Hämeessä yleistä talonpoikaiseen maanomistukseen perustuvaa ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeästi erillään omilla mäkialueillaan tai viljelyyn huonosti kelpaavilla maa-alueilla kylätontin jatkona. \n\nIsojako ja sitä seuranneet täydennykset muokasivat voimakkaasti vanhojen ryhmäkylien rakennetta 1700-luvun loppupuolelta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. \n\nAlvettulan pitkästä asutushistoriasta kertovat kyläalueella olevat useat esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Alvettulan keskiajalta saakka asutusta, tiiviistä kylätontista muistuttavat isojaon jälkeen joen rantaan jääneet talonpoikaistalot ja niiden pihapiirien muodostama ryhmä sekä tiestö ja ympäröivät vanhat viljelykset. Mäelle sijoittuva tiivis kyläkeskus koulu- ja seuraintaloineen on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana kyläraitin varteen täydentäen varhaisempaa tilattoman väestön asutusta. Kylän perusrakenteessa näkyy maankäytön historiallinen jatkuvuus, vaikka paikalle jääneillä maatiloilla rakennuskantaa on uudistettu viimeisen sadan vuoden aikana.\n\nMaatilojen keskittyessä joenrannan kylätontille ovat kivikkoisemmat mäenrinteet jääneet torpparien  ja työväen asuinalueiksi. Pienen mittakaavan asumukset ovat edelleen vanhan kylätontin ulkopuolella. \n\nLiikenteellisesti keskeisellä paikalla sijaisevaan kylään on maantien varteen tullut 1800-luvun lopulta alkaen myös palveluja.  Kyläkaupan ympäristössä on kaksi 1950-luvun rakennusta: säästöpankki ja kauppiaan talo. Koulu ja kylän muut kokoontumistilat eli seuratalo ja työväentalo ovat kylän keskellä. Uudet asuntoalueet ovat kylää ympäröivien peltojen takana itsenäisinä alueina.  \n\nAlvettulan silta sijaitsee paikassa, jossa historiallinen maantie ylittää Hauhonselän ja Ilmoilanselän yhdistävän Alvettulanjoen. 1910-luvulla rakennettu silta on kaksiaukkoinen ja betoninen kolminivel-kaarisilta 5 m leveä ja vapaat aukot ovat 27,2 m. Silta on yksi Suomen vanhimmista rautabetonisilloista.\n\nHyömäen maatalot ovat keskittyneet kylän raitin varteen mäen rinteille viljelysten reunamaille. Talouskeskukset ovat muodostuneet uusjaon jälkeen 1930-luvulla. Kylän kapeiden teiden varsilla on vanhoja mäkitupalais-asumuksia, joista monet on uusittu ja muutamat autioina.  Kylä on väljentynyt huomattavasti 1900-luvun alun jälkeen. Uudisrakentaminen on keskittynyt varsinaisen pääkylän ulkopuolelle. Kylässä on säilynyt edelleen vanhan ryhmäkylän luonne ja pienipiirinen miljöö. Asutuksen pitkäikäisyydestä kertovat kylässä olevat kuppikivet ja rautakautiset haudat. \n\nTuittulan nykyinen tiivis kylänpaikka on asutettu 1600-luvulla. Esihistoriallisesta ajasta kertovat kylän kolme kuppikiveä. Kylän rakennuskanta koostuu raitin ympärille keskittyneistä kookkaista maatilojen pää- ja talousrakennuksista sekä kyläkaupasta. Talousrakennuksissa on käytetty usein rakennusmateriaalina pyramidipintaista betonitiiltä. Osa kantataloista on siirtynyt kylän ulkopuolelle 1900-luvun alkupuolella. Entinen tilattomien alue on säilyttänyt ominaispiirteensä. Kylä laajoine viljelyksineen on osa Hahkialan kartanon kulttuuriympäristöä. \n\nMatkantaan pieni kylä sijaitsee Matkantaanselän niemekkeessä viljelysten keskellä. Kylän talouskeskukset ovat yhdessä ryhmässä kylänraitin varressa. Rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvulta ja 1900-luvuna alusta. Maatilojen päärakennukset ovat suuria talonpoikaistaloja ja niiden pihoissa on vanhoja hirsisiä  ja savitiilestä muurattuja talousrakennuksia.\n\nAlvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan kylät ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.200799166,24.474293754 61.202199050,24.473853650 61.203021430,24.474985845 61.204402119,24.480013314 61.204804324,24.483115690 61.203512597,24.488827037 61.202971822,24.488950419 61.201226474,24.487046017 61.199064688,24.490593476 61.197721419,24.490713461 61.196657063,24.486218252 61.200799166,24.474293754" ;
        poi:history       "Vesistöjen yhteyteen rakentuneiden Hauhon ryhmäkylien läheisyydestä tunnetut kuppikivet osoittavat asutuksen ja viljelyn juontavan juurensa rautakaudelta.\r\n\r\nAlvettulan asutusten vanhimmat merkit ovat kivikaudelta. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan 1431. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli 9 taloa. Kylän vanhin asuinalue, kylätontti, sijaitsee joen etelärannalla.  Tiivis kylä väljentyi isojaon toimenpiteiden tuloksena. Suurelta osin Tapolan tilaan kuuluvalle mäkialueelle rakennettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella pieniä yhden tai kaksi huonetta käsittäviä mäkitupalaisasumuksia. Palstat lohkottiin itsenäisiksi 1920-luvun alussa. 1900-luvun alussa mäkitupia oli 10 kpl. \r\n\r\nMuistitiedon mukaan ensimmäinen Alvettulanjoen ylittävä silta on ollut veden varassa kelluva ns. Jalkavahan silta. 1765 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra määräsi käräjäkunnan rakentamaan paikalle sillan. Samanlainen rakennusvelvoite annettiin myös 1828. Silta todettiin 1910 huonokuntoiseksi ja Turun Rautabetoni-Valimo sai uuden sillan rakennettavakseen. Sillan suunnitteli insinööri Wäinö Wuolio ja se rakennettiin ns. Tapani-menetelmän mukaan suurista betonisista ontelotiilistä. Sillan rakentamisen kustansivat tieosakkaat parin huomattavan avustuksen turvin. Silta valmistui 1916.\r\n\r\nAlvettulan sillan pielessä pidettiin markkinoita 1900-luvun alussa.  Alvettulan uusi silta valmistui vanhan sillan viereen vuonna 1974 ja vanha silta saatiin pelastettua purkamiselta kylätoimikunnan aktiivisen toiminnan avulla. Se korjattiin museosillaksi vuonna 1978.\r\n\r\nHyömäen kylä muodostui keskiajalla kahdesta kylästä Hyömäestä ja Nurmesta, joissa oli yhteensä 18 taloa. Hyömäen pääkylän ytimenä on ollut 1600-luvun alkupuolella perustettu Hyömäen kartano eli Iso-Kourulan säteriratsutila. Kylän vanha kylätontti on mäen etelärinteellä Nisulan suunnalla. Hyömäen kylä paloi 1710-luvulla, minkä jälkeen jälkeen asutus siirtyi rannasta mäelle.  \r\n\r\nTuittulan kylä on alkujaan sijainnut pohjoisempana Hyvikkälän ja Kirrisen järvien eteläpuolella. Tiettävästi kylä paloi ja uusi kylä rakennettiin nykyiselle paikalleen 1600-luvulla. 1890-luvun jakotoimituksen yhteydessä osa kylän taloista siirrettiin ryhmäkylän ulkopuolelle.\r\n\r\nMatkantaan kylä mainitaan 1413 kirjallisissa lähteissä. Kylän nykyinen asutus on säilynyt tiivinä ryhmänä vuosisatojen ajan samalla paikalla järveen rajautuvassa niemessä. Kyläassä on myös pahoin tuhoutunut kivikauden asuinpaikka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos , poio:silta , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3990" ;
        skos:prefLabel    "Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät (Alvettula)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6997>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i437>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "H Band"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/h-band" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"- Onko Helsingissä jo paljon automobiilejä? kysyi Aurora.\n- Onneksi ei ole, vain rovasti Lampénilla ja muutamalla muulla. Toivottavasti ei tulekaan.\" (s. 39)" ;
  dcterms:description            "Tapahtumat liikkuvat historiallisessa keskustassa, Helsingissä, jossa oli tuolloin noin 100 000 asukasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9065> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

koko:p34941  dc:created  "2012-05-25T09:55:33.376+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T09:55:33.628+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "wooden buildings"@en , "träbyggnader"@sv , "puurakennukset"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9143>
        dcterms:modified  "2010-06-08T15:20:31+0300" .

[ dcterms:description  "Kononen saa kannoilleen palkkatappajan Keskuspuiston uumenissa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2165> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693>
] .

[ dcterms:description  "\"Toivolan koulukodissa vuosina 1928-35\"- ja \"Toivolan koulukodin työntekijöitä\"-kirjoitukset." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5183> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6826>
] .

[ dcterms:description  "Atelier Riitta Immosen osoite vuosina 1957-64." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7897>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9238>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Mononen, Unto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9238" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6734>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Andersson, Bo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/andersson-bo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7448>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:00+0300" .

rky:p1402  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. \n\nVarsinais-Suomi \n\nSuuri Rantatie on alkujaan kulkenut Turun linnalta tuomiokirkon viereiselle Suurtorille, jossa tie on suuntautunut Karjakatuna kohti Uuttamaata. Kaarinassa Tuorlan kartanon alueella on hyvin säilynyt tielinja. Rungon kievarin kautta tie kaartaa Piikkiön kirkolle, ja jatkaa Makarlan kylän kautta koilliseen. Paimiossa tie kulkee Kampparlan kylämäen ohi ja ohittaa Nakolinnan muinaislinnan ennen saapumistaan Paimion keskiaikaiselle kirkolle. Sieltä tie kulkee Trömperin kestikievarin kautta kohti Halikon- ja Uskelanjokien laaksoja ja Halikon keskiaikaista kirkkoa. Halikon vanha silta kuuluu Tiehallinnon valitsemiin museosiltoihin. Salossa tie kulkee läpi Uskelan kirkkomaan ja suuntaa etelään Perniönjoen vartta. \n\nUusimaa \n\nSuuri Rantatie ohittaa Tenholan keskiaikaisen kirkon ja jatkaa kohti Pohjan kirkkoa, missä Rantatiellä on ollut yhteys merelle. Tie muodostaa Billnäsin ruukinraitin. Karjaan taajamassa Suuri Rantatie haarautuu ns. Ylemmän ja Alemman maantien reiteiksi, jotka yhtyvät Siuntion Sunnanvikissä. Ylemmän maantien pohjoinen reitti kulkee pitkin Lohjanharjua Siuntion jokilaaksoon. Raaseporin linnalle johtava ns. Alempi maantie kulkee Inkoossa Snappertunanjoen laaksoa. Fagervikintie on Tiehallinnon valitsema museotie. Teiden yhdyttyä reitti suuntautuu Siuntion Pikkalaan, missä on myös ollut yhteys merelle. Kirkkonummen, Espoon ja Vantaan halki kulkiessaan tie ohittaa pitäjien keskiaikaiset kirkot. Espoonkartanon alueella Mankinjoen ylittää 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös museosilta. Tie kulkee Träskändan kartanon sekä Vantaalla Hämeenkylän kartanon, Vantaanlaakson ja Backaksen kulttuurimaisemassa sekä Helsingin pitäjän kirkonkylässä. \n\nSipoossa Rantatie ohittaa Myraksen kestikievarinpaikan matkalla pitäjän kirkoille. Porvoon rajalla tien varressa seisoo siirtolohkare ja rajakivi Götstenen. Porvoossa Rantatie kulkee mm. Yli-Vekkosken kylän vanhan kievarin ohi. Tie nousee keskiaikaiselle kirkolle, jatkuu kirkkotorilta Kaupunginhaan kautta Postimäelle ja halkoo säilyneenä Porvoon ja Pernajan rajan metsäaluetta. Pernajassa tie jatkaa Vanhakylän viljelyaukealle, ja Koskenkylän ruukin kohdalla se muodostaa osan ruukinraittia. Pernajan keskiaikaisen kirkon ohitettuaan tie jatkuu kohti Degerbytä eli nykyistä Loviisan kaupunkia. Garnisonin kaupunginosassa Rosenin ja Ungernin bastionit on rakennettu suojaamaan tietä. Ruotsinpyhtään Tesjokilaaksossa Rantatie kulkee joen saaressa olevan, postitalona toimineen, Holmgårdin kartanon pihapiirin läpi. Lännenpuoleinen kiviholvisilta on säilynyt. Holmgårdin ja Myllykylän välinen hiekkatieosuus kiemurtelee punaisten kivien merkitsemässä maastossa. Vähä-Ahvenkoskella tie on ylittänyt Kymijoen Kirmusaaren kautta, missä voimalan padon nostettua vesirajaa joitakin tieosuuksia on jäänyt veden alle. Kymijoen ylityspaikkana on nykyisin Savukosken teräsbetonisilta. Silta on valittu museosillaksi ja on vain kevyen liikenteen käytössä. \n\nKymenlaakso \n\nRantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asvaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. Rantatie kulkee edelleen koilliseen Korkeakoskelle ja Kymijoen Nummenjoen varrella olevan Saksalan kylän kautta Haminan Neuvottoman kylään. Vanha tie erkanee uudesta maantiestä ennen Summan kartanoa hiekkapintaiseksi tielinjaksi noin 1,5 kilometrin matkalle. Haminan Salmenvirran kaksiholvinen kivisilta kuuluu Tielaitoksen museosilta-valikoimaan. Linnoituskaupungissa tie kulkee Lappeenrannanportilta Viipurinportille. Haminan Tallimäen ja Virolahden Virojoen välinen 35 kilometrin mittainen Suuren Rantatien osuus on valittu museotieksi, jonka linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. Ravijoella tielinja leikkaa Salpalinja-varustuksen ja ohittaa Pyterlahden kivilouhokset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.568689212,27.109457071 60.567649386,27.108382234 60.567345155,27.107042152 60.566651898,27.106433666 60.566271377,27.105051123 60.565897142,27.104570684 60.565941452,27.101821050 60.565775269,27.098096815 60.567759442,27.099930925 60.568894479,27.102209836 60.569658524,27.103005777 60.568689212,27.109457071" ;
        poi:history       "Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria, yhdistävä Suuri Rantatie kehittyi Suomen rannikkoa seuraavan merireitin rinnalle tiettävästi jo 1300-luvulla. Tärkeimmät kylät ja puolustusvarustukset sijaitsivat jokisuiden ja –laaksojen varsilla, joten tien linjaus muodostui kylästä ja kirkolta toiselle kulkevaksi.\r\n\r\nKeskiajalta lähtien tiellä liikkujien majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä huolehtineista kestikievareista annettiin asetus 1649. Samassa yhteydessä määrättiin ensimmäistä kertaa välimatkapylväiden pystyttämisestä. Suomen ensimmäisen, 1638 perustetun, säännöllisen postilinjan jälkeen Suuri Rantatie oli merkittävä osa Tukholman, Baltian ja Venäjän välistä postireittiä, josta kehittyi 1700-luvulla Pohjoismaiden merkittävin maantieyhteys. Rantatien merkitys liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä väheni 1800-luvulla, jolloin uudet keksinnöt, höyrylaivat, lennätin ja rautatie tarjosivat uusia vaihtoehtoja. \r\n\r\nTieosuuksien ja siltojen hoidosta vastasivat pitkään maata omistavat talonpojat, siltojen rakentaminen siirtyi Tukholman Yli-intendentinviraston valvontaan 1776. Valtio otti julkisten teiden rakentamisen vastuulleen 1918. Teiden linjausta oiottiin eri aikoina liikenteen kasvun ja liikennevälineiden kehityttyä, vanhimmat tunnetut oikaisut tehtiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Autoistuminen lisäsi teiden oikaisua ja leventämistä, ja valtaosa hyvin säilyneistä Ranatatien osuuksista jäi syrjään liikenteeltä 1920-1930 -lukujen tienparannuksissa. Suuren Rantatien osia on myös jäänyt uusien teiden ja rakennusten sekä taajama- ja kaupunkirakentamisen alle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:matkailurakennus , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2117" ;
        skos:prefLabel    "Suuri Rantatie (Summan kartano)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9737>
        dcterms:modified  "2011-08-01T14:07:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9498>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Lönnrotinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1645439272593" ;
        wgs84:long        "24.9335037332086" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/l-nnrotinkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6994>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "John Stenberg, konepajayritys"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Stenbergin konetehdas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.177231573726" ;
        wgs84:long           "24.9516153329373" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6994" .

rky:p1662  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kilpisjärven matkailuhotellissa ovat säilyneet Lapissa 1930-1960-luvuilla toteutetun matkailurakentamisen tunnusomaiset piirteet. Sen korkealaatuinen, maisemaan ja luonnonympäristöön sovitettu arkkitehtuuri on 1940- ja 1950-lukujen vaihteesta. Matkailuhotellin alue on edustavimpia kokonaisuuksia ajatellen kotimaisen massamatkailun alkuvaihetta ja varsinkin sen luontoyhteyteen perustuvia kansallisia erityispiirteitä.\n\nSaanatunturin läheisyys ja tunturikoivikkoinen ranta muodostavat hotellin rakennusryhmän vaikuttavat maisemalliset puitteet. Keskeiset hotelli- ja ravintolatoiminnat sijoittuvat 1949-1962 vaiheittain valmistuneeseen päärakennukseen. Kokonaissommitelmassa eri toiminnallisten osien kerrosluku, muoto ja materiaalit vaihtelevat perustuen Jouko Ylihannun arkkitehtisuunnitteluun. Huoltorakennusten lisäksi pihapiiriin kuuluu ainoa säilynyt majoitussikermä vuodelta 1948.\n\nYksityisen hotelliketjun omistuksessa toimiva matkailuhotelli on nykyisellään (2009) perinteikkäin osa matkailun ja vapaa-ajan asumisen kasvuun panostavaa Kilpisjärven tienoota."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.012746220,20.869264092 69.013649272,20.862294494 69.016385337,20.860268329 69.018700567,20.867457752 69.015816000,20.876522070 69.012746220,20.869264092" ;
        poi:history       "Lapin luonnon vetovoima ja parantuneet mahdollisuudet sen saavuttamiseen käynnistivät 1930-luvulla kulttuuri-ilmiön ja elinkeinon, jonka vaikutus maakunnassa on ollut huomattava. Valtio osallistui tunturihotellien ja matkailumajojen verkoston luomiseen sekä sen sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen ja täydentämiseen.\r\n\r\nRakennushallitus toimi rakennuttajana Kilpisjärvellä, kuten useassa muussa Lapin matkailuhankkeessa, ja täälläkin luottaen arkkitehti Ylihannun matkailurakentamista uudistaviin näkemyksiin. 1970- ja 1980-luvun vaihteen peruskorjauksessa sama rakennuttajataho vaihtoi sisätilojen tunturihenkisyyden yleispätevämpään asuun."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4261" ;
        skos:prefLabel    "Kilpisjärven matkailuhotelli"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9140>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kristalli-orkesteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9140" .

[ dcterms:description  "Jan Strang kertoo kirjasssa oman kauppansa tarinan alkaen Vellamonkadulta vuonna 1977,  ja päätyen Kalevankadun, Yrjönkadun ja Niittaajankadun kautta Jatasalmentielle. Pisimpään Strangin antikvariaatti oli Kalevankatu 25:ssä (1980-1991)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8412> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8670>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7350>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7445>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lauttasaaren ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1599882961719" ;
        wgs84:long        "24.8812091121991" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7445" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8159>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:50:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5655>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FE7263AB-FBF7-4993-BC08-D25BC7D0951A> .

rky:p336  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rasmusbackenin talot ja kivinavetta muodostavat merkittävän talonpoikaisen rakennusryhmän. Rasmuksen navetta 1700-luvun puolivälistä muistuttaa kylän karjanhoitohistoriasta ja hyödyn ajan taloudellisista uudistuksista. Navetta on maamme ensimmäinen ajoitettavissa oleva, yksityisen talollisen rakentama kivinavetta. Rasmusbackenilla on myös Pohjanmaan ensimmäinen yksityinen kivitalo 1770-luvulta. \n\nSokojan kylään kuuluva mäki on saanut nimensä Rasmuksen tilan mukaan. Maasto on kumpuilevaa. Pellot on raivattu kivisille rinteille ja kivistä on ladottu leveitä kiviaitoja peltoalojen rajoiksi. Talot on rakennettu mäkien kivisimmille kumpareille. \n\nRasmuksen suuri navetta on muurattu kivestä harjaan saakka. Pitkillä seinustoilla kivirungon päällä on neljä hirsikertaa. Navetan nykyinen muoto on vuodelta 1754, jolloin navettaa laajennettiin siten, että sisätilat muodostavat neljä osastoa, yhden kullekin ruokakunnalle. \n\nRasmusbackenin kivitalo on Simon Rasmuksen 1779 tiilestä muuraama sivukamarillinen asuinrakennus. Simon Rasmus lienee ensimmäinen suomalainen talonpoika, joka sai kamarikollegion myöntämän 20 vuoden verovapauden ja kunnialaatan kivitalon rakentamisesta. Talon rakentamiseen lienee vaikuttanut Kaarlelan tuolloinen kirkkoherra Anders Chydenius."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.772893280,23.188673023 63.772280600,23.184781971 63.775508993,23.180827381 63.777990682,23.181287348 63.778157582,23.182594839 63.777724620,23.185425912 63.773869904,23.190411732 63.772893280,23.188673023" ;
        poi:history       "Kaarlelan Sokojan kylän Rasmuksen tila oli jo 1600-luvulla seudun karjarikkain. Pitäjän toiseksi suurimman maanomistajan pitäjänlukkari Johanssonin rakennuttama navetta rakennettiin 1748 ja 1754, ennen kuin kiven suosimisesta rakennusaineena annettiin kuninkaallinen asetus 1757. Navetta oli neljän talon yhteinen ja mitoitettu 60:lle naudalle. Sittemmin kivinavetat yleistyivät Keski-Pohjanmaalla nopeasti.\r\n\r\nRasmuksen talo rakennettiin tiilestä, sillä kivirakentamista tuettiin 1700-luvun puolivälissä verohelpotuksin. Taustalla oli valtiovallan pyrkimys maan puuvarantojen säästämiseen. Asuinrakennus muutettiin navetaksi 1912."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1643" ;
        skos:prefLabel    "Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9734>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin Esplanadi on keidas keskellä kaupunkia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9585> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "Esplanadin puisto rakennettiin vanhan vasikkahaan paikalle. Nykyiseen muotoonsa puistoalue alkoi hahmottua 1800-luvun alussa arkkitehti Carl Ludvig Engelin työpöydällä." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/3672.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3672\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3672\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9734" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7944>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:35:55+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p249>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Patteri 1 E20-E25 "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:51:42.597+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:09:52.12+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p3053 , koko:p39106 ;
        poi:description  "Patteri on rakennettu vaiheittain alkaen vuodesta 1863. Ensimmäinen rakennusvaihe kesti vuodesta 1863 vuoteen 1868. Tällöin patterin ampumataso ja rintasuojan alaosa olivat harmaakivestä ja rintasuojan yläosan peitti turpeeseen sitomaton maakerros.\n\nPatterin toinen rakennusvaihe alkoi v.1872. Tuolloin patterin pohjoispäähän rakennettiin kaksi mörssäriasemaa. Samassa yhteydessä asemien välille rakennettiin kivinen yhdyskäytävä (E 20). Rintasuojan yläosa muodostui turpeella sidotusta maakerroksesta. Pohjoisin tuliasema on yhä edelleen pääosin tässä asussa, joskin rappeutunut.\n\nPatterin kaikki muutkin tuliasemat uudistettiin 1870-luvun korjauksissa, tykkiasemille rakennettiin viuhkanmuotoiset graniittiset perustat, joille johtivat portaat kolmelta suunnalta, ja asemien eteen rakennettiin holvatut suojakäytävät.\n\nUusia tykinperustoja korotettiin vielä 1870-luvun lopulla ja tykkiasemien välille rakennettiin miehistösuojat (E 21-25). Maavalliin tykkiasemien edessä avattiin ampumasektorit samalla, kun vallia muuten korotettiin.\n\nVenäläisen kauden lopussa patterin aseistuksena oli kaksi 11\", neljä 8\" ja kaksi 57 mm rannikkotykkiä. Tykeistä on jäljellä enää kaksi.\n\nPatteriin kuuluu kaksi ruutikellaria ( E 18 ja E 19), joista on edellä erillinen selostus.\n\n\nHelena Rosén 1995Aikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL VIK E 30-36, E 104a-134\nHeiskanen, Seppo: Länsi-Mustasaaren venäläis-\naikaiset patterit. 1978.\nRosén, Helena :Suomenlinnan linnoitusmaisema\n1985.\nTalvio, Paavo: Viaporin linnoitus ja sentykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahist.aikakausk.1982."@fi ;
        poi:history      "Patteri on rakennettu vaiheittain alkaen vuodesta 1863. Ensimmäinen rakennusvaihe kesti vuodesta 1863 vuoteen 1868. Tällöin patterin ampumataso ja rintasuojan alaosa olivat harmaakivestä ja rintasuojan yläosan peitti turpeeseen sitomaton maakerros.\n\nPatterin toinen rakennusvaihe alkoi v.1872. Tuolloin patterin pohjoispäähän rakennettiin kaksi mörssäriasemaa. Samassa yhteydessä asemien välille rakennettiin kivinen yhdyskäytävä (E 20). Rintasuojan yläosa muodostui turpeella sidotusta maakerroksesta. Pohjoisin tuliasema on yhä edelleen pääosin tässä asussa, joskin rappeutunut.\n\nPatterin kaikki muutkin tuliasemat uudistettiin 1870-luvun korjauksissa, tykkiasemille rakennettiin viuhkanmuotoiset graniittiset perustat, joille johtivat portaat kolmelta suunnalta, ja asemien eteen rakennettiin holvatut suojakäytävät.\n\nUusia tykinperustoja korotettiin vielä 1870-luvun lopulla ja tykkiasemien välille rakennettiin miehistösuojat (E 21-25). Maavalliin tykkiasemien edessä avattiin ampumasektorit samalla, kun vallia muuten korotettiin.\n\nVenäläisen kauden lopussa patterin aseistuksena oli kaksi 11\", neljä 8\" ja kaksi 57 mm rannikkotykkiä. Tykeistä on jäljellä enää kaksi.\n\nPatteriin kuuluu kaksi ruutikellaria ( E 18 ja E 19), joista on edellä erillinen selostus.\n\n\nHelena Rosén 1995Aikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL VIK E 30-36, E 104a-134\nHeiskanen, Seppo: Länsi-Mustasaaren venäläis-\naikaiset patterit. 1978.\nRosén, Helena :Suomenlinnan linnoitusmaisema\n1985.\nTalvio, Paavo: Viaporin linnoitus ja sentykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahist.aikakausk.1982."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14907165619183" ;
        wgs84:long       "24.97276730537419" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3103>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hirn, Yrjö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3103" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1074>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Verinen mies" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7649> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1073> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1073> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/verinen-mies" .

[ dcterms:description  "Kuvataan Kumpulaa omakotiasujan näkökulmasta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8883> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51>
] .

rky:p596  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Toijolan, Pettilän ja Tiirolan kylissä on joukko kohteita, jotka poikkeuksellisella tavalla kuvastavat seudun historiaa aina esihistorialliselta kaudelta lähtien agraariyhteisön ja 1800-luvun vaiheisiin saakka.\n\nPien-Toijolan talonpoikaistalo on yksi mielenkiintoisimmista ja parhaiten alkuperäisen asunsa, rakennustekniikkansa ja -materiaalinsa säilyttäneistä ulkomuseona toimivista talonpoikaistaloista. Alueen itäpäässä olevat Tiirolan kylän talot, Laukka ja Heinikkala, rakennuksineen ja lahdenpohjukkaan laskeutuvine peltoineen edustavat hyvin agraaritraditiota. Yöveden rantakallioiden tunnetut Astuvansalmen kallionmaalaukset ovat seudun vanhinta kulttuurikerrostumaa. 1800-luvun loppupuolen liikenne- ja huvilakultuuria edustavat Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen avokanavat sekä Kallioniemen huvila.\n\nPien-Toijolan yhteensä 28 rakennusta ovat ryhmittyneet asuinkentälle itäsuomalaiseen tapaan varsin vapaamuotoisesti kuitenkin niin, että 1803 valmistuneen asuinrakennuksen edustalle muodostuu suljettu pihatanner monista aitoista, vanhasta savutuvasta ja kivinavetasta. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan, mikä lisää kokonaisuuden arvoa. Tuvissa ja aitoissa on runsas omaisvaraistaloudesta kertova aito esineistö. Vanhimmat aitat ja pihapiirin ulkolaidalla oleva savutupa ovat 1700-luvulta. Pihan rakennusryhmän ulkopuolella on riihi, sauna sekä erillisiä aittoja. Päärakennus on lautavuorattu mutta kaikki muut rakennukset ovat hirsipintaisia. Aitoissa on paikallisen rakentamistavan mukaiset malkakatot. Rakennusryhmä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Laarojärven rannalla ja pienialaiset pellot ympäröivät taloryhmää. Pien-Toijolasta johtaa polku Yöveden rannalle, missä Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat nähtävissä.\n\nToijolan kylän historialliset kohteet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan Ristiina - Hurissalo maisematien ympäristössä. Maantien varrella on 1900-luvun alkupuolella rakennettu kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.458239668,27.594051788 61.457671383,27.604006302 61.456021734,27.612746833 61.454667076,27.614540742 61.453670779,27.612976503 61.452087491,27.600919469 61.452812186,27.598230450 61.455621781,27.595746266 61.457685037,27.593866574 61.457689807,27.588230011 61.461761492,27.556293124 61.459075771,27.543654960 61.459280820,27.541411556 61.467542158,27.521796291 61.470992286,27.517162111 61.471528025,27.511863696 61.468512991,27.509449320 61.464461130,27.512694476 61.459217738,27.506934673 61.457737428,27.502447572 61.458592248,27.500239473 61.459915725,27.503269475 61.462784276,27.500677049 61.465360984,27.504480953 61.468736104,27.503922370 61.476293491,27.489037561 61.483668288,27.487774742 61.483554934,27.489926303 61.482113541,27.491187591 61.479964588,27.502805489 61.474220843,27.506705982 61.472171998,27.512379430 61.471650781,27.517559628 61.468040198,27.522742870 61.466400567,27.528473225 61.464386941,27.532158131 61.464285767,27.532391594 61.464139449,27.532786143 61.463975469,27.533104724 61.463857003,27.533329529 61.463702148,27.533610504 61.463612077,27.533850964 61.459906694,27.542681906 61.463001617,27.556356381 61.461503031,27.575874984 61.460414410,27.581862430 61.458886085,27.584755263 61.458239668,27.594051788" ;
        poi:history       "Toijolan kylässä oli 1560-luvun maakirjojen mukaan kaksi tilaa. Seuraavalla vuosisadalla kylässä olivat Suuritalo, Toivola, Kyyrö, Haapiala ja Pientalo.  Tiirolan kylä on perustettu ilmeisesti 1600-luvulla jolloin siellä oli kaksi taloa, Laukka ja Heinikkala.\r\n\r\nPien-Toijola on ollut 1670-luvulta alkaen Toijosen suvun maatila, jonka vanhoissa rakennuksissa asuttiin aina talvisotaan saakka. Museonähtävyytenä Pien-Toijola on ollut 1960-luvulta lähtien. Pien-Toijola on saanut talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilven 1970. Tila on edelleen toimiva maatila, jonka uusi talouskeskus on museoalueen vieressä.\r\n\r\nKirkkotaipaleen ja Varkaantaipaleen avokanavat mahdollistivat laivaliikenteen Saimaalta Mikkeliin, josta oli tehty maaherranviraston sijoituspaikka 1832. Kanavat rakennettiin seudun kehittyvän teollisuuden tarvitsemien kuljetusten edistämiseksi, joskin vedottiin myös Mikkelin asemaan Savon vanhimpina asutus- ja kulttuuriseutuna. Kanavat valmistuivat 1877.\r\n \r\nProfessori, kielentutkija E. N. Setälä rakennutti Someenjärven rantakalliolle Kallioniemi -nimisen kansallisromanttisen huvilan 1896-1897 arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnitelmien mukaan. \r\n\r\nVanhin osuus maantietä Ristiinasta Varkaantaipaleeseen valmistui 1800-luvun lopulla, ja itäpuolella olevaa tietä rakennettiin aina 1960-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k696 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:talonpoikaistalo , poio:museo , poio:tie , poio:kanava , poio:muinaisjaannos , poio:koulu , poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1162" ;
        skos:prefLabel    "Toijolan kylän historialliset kohteet (Toijola)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8061>
        dcterms:modified  "2009-12-28T12:20:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5652>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Runeberg Iso Roobertinkadulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Luen juuri kirjaa \"Boken om Helsingsfors\", jonka on julkaissut Helsingforssamfundet. Siinä mainitaan, että Runeberg asui nuoruudessaan Iso Roobertinkadun varrella. Missähän numerossa? Teos \"Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita 1\" kertoo Runebergin asuneen Iso Roobertinkadun numerossa 17, piharakennuksessa, vuosina 1828-1830. Asunto käsitti salin ja kaksi kamaria. Toisessa kamarissa asusti Fredrik Cygnaeus ja lyhyen ajan myös J.W. Snellman. Varsinainen kulttuurikeskus aikanaan!" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heiolen-pariin-otteeseen-saanut-erittain-hyvaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8156>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Hirvonen, Tahvo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8156" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8749>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6366>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:11:41+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p151>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Varasto C37"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:17:50.553+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2014-05-07T12:37:49.624+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37645 ;
        poi:description  "Kunnostustyöt\n\nVarvilahden varikon aluetta on 1990-luvulta alkaen kunnostettu Varikon yleissuunnitelman mukaisesti verstas- ja varastokäyttöön. Polttoainesäiliöt, jotka aiemmin sijaitsivat hajallaan eri puolilla Suomenlinnaa, keskitettiin rakennus C 37:ään, johon oli jo aiemmin rakennettu huone polttoaineen varastointiin. Rakennuksen ilmanvaihtoa parannettiin ja sen edustalle sijoitettiin polttoainejakelupumput asianmukaisine viemäröinteineen. Alun perin samaan yhteyteen suunniteltiin myös veneiden polttoainejakeluasemaa, mutta ajatuksesta luovuttiin. Nyt asema palvelee hoitokunnan ja työsiirtolan ajoneuvoliikennettä. Toinen puoli rakennuksesta on rakennustarvikkeiden varastona.\n\nToteutusaika: 1999\nHuoneistoala: 103m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakentaja: Suomenlinnan työsiirtola\nLVIS-työt: Are Oy\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Petri Mikonsaari ja Reetta Amper\nVarikon yleissuunnitelma: Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Jikkon Oy\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 37 rakennettiin Varvilahden nostotelakan varastoksi. Se kuuluu samaan vaiheeseen nostotelakan tiilityylisten rakennusten C 35 ja C 39 kanssa. Venäläiset ehtivät kuitenkin saada valmiiksi vain nostotelakan vedenalaiset työt ennen kuin I maailmansota keskeytti työt.\n\nSuomenlinnan Teknillinen Hallitus isännöi nostotelakkaa 1918-1920. Kaksi kolmasosaa talosta purettiin 1940-luvulla pommin osuttua taloon venäläisten yritettyä pommittaa kuivatelakkaa helmikuussa 1944.\n\n1970-luvun alussa varasto siirtyi Suomenlinnan Työsiirtolan hallintaan. Hieman syrjäisen sijaintinsa vuoksi talossa on enimmäkseen varastoitu palavia nesteitä.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 102\n\nLähteet:\nMV SL Tutkimusarkisto.\nOM VAHO SLTS.\nPLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue.\nKuva:\nMV SL VIK C 1844."@fi ;
        poi:history      "Entinen Varvilahden nostotelakan varasto kuuluu samaan 1900-luvun alun rakennusvaiheeseen viereisten rakennusten C 35 ja C 39 kanssa. Kaksi kolmasosaa talosta purettiin pommin osuman jälkeen Neuvostoliiton yritettyä pommittaa Varvilahden toisella puolella sijaitsevaa kuivatelakkaa helmikuussa 1944. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/6/2/9/saha/suomenlinna/0_8169639583136936173.JPG" , "http://media.onki.fi/6/8/0/saha/suomenlinna/0_-1712846877321476340.jpg" , "http://media.onki.fi/4/7/4/saha/suomenlinna/0_6270575824947467388.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.14610502710705" ;
        wgs84:long       "24.985357594490097" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Maksoimme ja lähdimme ulos lämpimään iltaan, kävelimme Aleksanterinkatua keskellä ihmisiä, jotka menivät sisään ja ulos kauppojen ovista. Sininen taivas oli vaalenemassa kun aurinko laski. Ensimmäistä kertaa paluuni jälkeen olin oikeasti onnellinen siitä, että olin taas Helsingissä tuttujen paikkojen ja ihmisten keskellä.\" (s. 384)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1491> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7941>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Halonen, Tarja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Presidentti Halonen" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7941" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8655>
        dcterms:modified  "2010-12-31T13:19:01+0300" .

rky:p832  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Aurejärven kirkko kellotapuleineen ja porttirakennuksineen on  esimerkki vanhan puukirkkoarkkitehtuurin muotoainesten soveltamisesta uudisrakennukseen.\n\n1920-luvulla tehdyn kirkon ulkohahmo ja kirkkosalin sisäseinien tukipilariarkut sidehirsineen viittaavat 1600-luvun tukipilarikirkkoon. Kirkkosalin kolmiapilaholvaus sekä kirkkotarhan pukkitapuli ovat puolestaan saaneet vaikutteita ruotsalaisten kirkkojen vanhaan rakennusperintöön tukeutuvasta 1920-luvun historismista. \n\nKirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko. Seinät ovat matalat ja päistään aumattu paanukatto jyrkkälappeinen. Runkohuoneen pohjoisseinän itäpäässä oleva matala sakaristo ja sisäänkäyntien pienet eteishuoneet toistavat vesikaton muotoa. Sisätilaa rytmittävät tukipilarimaiset hirsiarkut sidehirsineen ja katon apilanlehtiholvaus. Kaikki rakennusosat ovineen ja ikkunoineen on toteutettu pelkistetyn detaljoidusti, samoin saarnastuoli ja sisämaalaus. Koristeaiheet, ornamentit ja raamatunlauseet, keskittyvät poikittaisiin sidehirsiin. Alttaritaulun aiheena on Jeesus siunaamassa lapsia.\n\nKirkko on myös rakennusteknisesti mielenkiintoinen. Sen seinäkonstruktio perustuu insinööri Väinö Rankan patenttirakenteeseen.  \n\nKellotapuli kirkon vieressä on alaosastaan avoin pukkitapuli, jonka korkea nelilappeinen huippu kellotasoineen on paanutettu. Kokonaisuuteen kuuluva kirkkotarhan aidan jykevä kivestä muurattu porttirakennus on myös paanukattoinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.041956179,23.446631311 62.041965987,23.449098872 62.041958126,23.450116665 62.040846984,23.450060281 62.040809113,23.446575779 62.041119748,23.446570105 62.041956179,23.446631311" ;
        poi:history       "Kurun seurakunnan myönnettyä 1920 varoja kirkon ja hautausmaan perustamiseen ja virallisen apulaisen palkkaamiseen Aurejärvelle tilattiin kirkon piirustukset arkkitehti Oiva Kalliolta Helsingistä. Kirkko rakennettiin 1924 vaatimattomaksi  rukoushuoneeksi kaukana emäkirkosta olevalle seurakunnan alueelle.  Rakennustyö alkoi keväällä 1922 ja kirkko vihittiin käyttöön 1924."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k980 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3984" ;
        skos:prefLabel    "Aurejärven kirkko"@fi .

rky:p1129  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuurin rautatieasema on edustava esimerkki pienestä maaseutuasemasta. Tuurin asemarakennus on ainoa säilynyt  asemarakennustyyppinsä edustaja. \n\nSeinäjoen ja Haapamäen välillä sijaitseva Tuurin asema on Tuurin kylään. Asema-alueella on 1908 rakennetun jugend-asemarakennuksen lisäksi kaksi asuinrakennusta ja niihin kuuluvat talousrakennukset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.604329677,23.731483467 62.603884872,23.735503789 62.603586893,23.737211986 62.603296856,23.736276790 62.603581751,23.734966836 62.603424810,23.734854662 62.603805791,23.731609615 62.604329677,23.731483467" ;
        poi:history       "Tampere–Vaasa-rautatien rakentaminen aloitettiin 1879. Rata valmistui 1882 ja viralliset avajaiset pidettiin seuraavan vuoden syyskuussa. Alavuden Tuuriin tuli rakennusvaiheessa vain vaihde.\r\n\r\nTuurin vaihde oli  aluksi Alavuden aseman alainen, mutta korotettiin asemaksi 1908 vilkkaan henkilöliikenteen vuoksi. Tuurista kehittyi 1920-luvulla merkittävä tavara-asema, josta kuljetettiin tavaroita Lehtimäen suuntaan. Tuurin kylä liitettiin Alavudesta Töysään 1927, jolloin Tuurin asemasta tuli Töysän kunnan pääasema. \r\n\r\nTuurin V luokan asemarakennus rakennettiin 1908 samoilla piirustuksilla kuin Mustasaaren asema.  Asemarakennuksen piirustukset laati todennäköisesti Valtion rautateiden arkkitehti Bruno Granholm. Mustasaaren aseman tuhouduttua tulipalossa tuli Tuurista ainoa säilynyt tämän asemarakennustyypin edustaja.\r\n\r\nTuurin asema lakkautettiin 1987."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k863 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4208" ;
        skos:prefLabel    "Tuurin rautatieasema"@fi .

poio:muuntamo  dc:created  "2012-05-30T08:07:32.416+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T08:07:32.476+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "transformer"@en , "muuntamo"@fi .

[ dcterms:description  "Kyllikki Forssellin lapsuudenkoti oli Albertinkadulla, Uudenmaankadun ja Iso Roobertinkadun välissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4313>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1125739~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tallbergin puistotien/ harmaat hanget// savun vihreät/ metsät// Vain hauraiden sanojen/ lävitse voin kuunnella\" (s. 45)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1181> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7530>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Joensuu, Matti Yrjänä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=286" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/joensuu-matti-yrjana" .

rky:p1389  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sievin Korhoskylä on hyvin säilynyt sekä kylärakenteensa, sitä ympäröivän maiseman että rakennuskantansa osalta.\n\nKorhoskylän eli Asemakylän rungon muodostaa vanha maantie ja sen vaikutuspiiriin sijoittunut rakennuskanta. Kylän vanhinta kerrostumaa edustaa Korhosen pihapiiri, joka muodostuu Ylitalon ja Järvirannan rekisteritiloista. Tien toisella puolen on Kiviluodon pihapiiri. Oulu-Seinäjoki-radan rautatieasema ympäristöineen 1880-luvulta on puolestaan antanut kylälle toisen nimen ja vaikuttanut erilaisten palveluiden rakentumiseen kylätien varteen.\n \nYlitalon ja Järvirannan rakennukset muodostavat umpipihan, jossa on kaksi asuinrakennusta, pitkä aittarivi, talli ja kaksi liiteriä navetan ollessa pijapiirin ulkopuolella. Pihapiirin pohjoissivulla sijaitsevan Järvirannan asuinrakennuksen vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1600-luvulta. Kivirannan pihassa on kaksi asuinrakennusta, joissa on toiminut mm. kauppa ja majatalo. Lisäksi pihassa on kellari ja liiteri sekä tien suuntainen navetta.\n\nSievin rautatieasema on rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan 1884-1886 ja laajennettu poikkipäädyllä 1908 (B. Granholm). Asemapäällikkö Mäkeläisen 1921 rakennuttama kaksikerroksinen asuinrakennus noudattaa asemarakennuksen arkkitehtuuria. Korhosen koulu on vuodelta 1896.\n\nKylän vanhoista kauppataloista on kylätien varrella vielä mm. Sairasen uusrenessanssityylinen kauppahuone. Kylän koulu on Sievin vanhin koulurakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.974972506,24.290307880 63.973393051,24.286941347 63.973810645,24.285314807 63.973790742,24.284606802 63.974099703,24.282326143 63.978352304,24.279329654 63.982066356,24.286931496 63.981580300,24.287975720 63.981031383,24.288784394 63.980732950,24.287906797 63.980526690,24.287526390 63.980318049,24.287191557 63.980115908,24.287780485 63.979990182,24.288023978 63.979655403,24.288222651 63.979299550,24.288000386 63.978707937,24.287951852 63.978694942,24.288678342 63.978550421,24.289462918 63.978426713,24.290640966 63.978376521,24.290809172 63.977696943,24.291026180 63.978106923,24.296636646 63.975999535,24.296087255 63.974972506,24.290307880" ;
        poi:history       "Korhoskylän ensimmäiset tilalliset 1660-luvulla olivat Korhosia. Vanha Korhosen tila jaettiin Ylitaloksi ja Järvirannaksi. 1800-luvun lopulla Ylitalosta erotettiin vuokratila, Kiviluoto.\r\n\r\nOulu-Seinäjoki-radan (1886) ja rautatieaseman tulo vilkastutti Korhoskylää, jota ruvettiin kutsumaan Asemakyläksi. Rautatien vaikutuksesta asemakylästä muotoutui vilkas kylä, missä kuljetettiin puutavaraa ja rahtia. Kylälle syntyi mm. kauppahuoneita ja majoitusliikkeitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k746 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:koulu , poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:liikerakennus , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4363" ;
        skos:prefLabel    "Korhoskylä"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"On taas syksy Vuosaaressa/ja sateen jälkeen monet värit kaaressa/maa aivan täysin märkä/sitä ihmettelee härkä\" (runosta Vuosaaren syksy, s.65)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1237> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9106>
        dcterms:modified  "2010-05-20T14:43:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hakaniemen metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1793768848671" ;
        wgs84:long        "24.9503380943191" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6363" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6602>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7077>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1893093~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8652>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Saari, Valto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8652" .

rky:p1031  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.936628353,28.970236583 65.936877344,28.970826700 65.936463559,28.975383609 65.935027853,28.978292755 65.934517021,28.977487858 65.934388226,28.976554936 65.935207390,28.970781193 65.936628353,28.970236583" ;
        poi:municipality  kunnat:k305 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2107" ;
        skos:prefLabel    "Pyramidikattoiset kesänavetat (Salmela)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9366>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1807205~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6862>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433973~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Merenrannalla oli aikoinaan vanhojen lehmusten muodostama kehä, johon liittyy parikin tarinaa. Toisen mukaan se istutettiin muistoksi Anjalan liiton miesten salaisista tapaamisista Herttoniemessä. Toinen tieto kertoo, että kehän tarkoituksena oli symbolisoida kahtatoista lautamiestä ja keskellä ollut puu olisi esittänyt tuomaria. Kehän lehmuksista on enää muutama jäljellä ja keskellä seisova puu näyttää selvästi niitä nuoremmalta." ;
  dcterms:description            "Kirjassa luku \"Herttoniemi - vara-amiraalin ranskalaistyylinen puisto\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2985> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Töölön raitiovaunuhallit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön varikko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1842715764122" ;
        wgs84:long           "24.9220504284352" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolon-raitiovaunuhallit" .

koko:p35281  dc:created  "2012-05-24T13:03:35.697+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T13:03:35.852+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "konepajat"@fi , "engine shops"@en , "mekaniska verkstäder"@sv .

rky:p1291  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon. \n\nHuvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) \n\nHelsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset. Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.  \n\nTullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi. Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. \n\nDegerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön. J.L.  Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836.\n\nJollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari. \n\nVillingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm. Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema. Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat.\n\nVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. \n\nEspoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia. Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.179774273,25.038833201 60.178199660,25.036932825 60.177492025,25.033911043 60.177353032,25.031354161 60.176889193,25.029680300 60.177192009,25.027520109 60.176446163,25.025672335 60.176144876,25.024334643 60.176689006,25.021194700 60.177006964,25.019876245 60.177630654,25.020177673 60.179216969,25.020873188 60.178679580,25.024464830 60.178704103,25.025205909 60.180003700,25.025693166 60.180841571,25.028336047 60.181803989,25.031302168 60.181624056,25.033215122 60.184225994,25.034076465 60.184283735,25.037971958 60.181206381,25.037308213 60.180828115,25.038228329 60.179774273,25.038833201" ;
        poi:history       "Pohjoismaissa ja Venäjällä kaupungissa asuvien säätyläisten ja porvarien tapa muuttaa kesäisin maaseudulle asumaan on vuosisatoja vanha. Koskemattoman luonnon arvostus liittyi yleisempäänkin 1700-luvun lopun eurooppalaiseen luonnon ihailuun. Vilkkaan kaupunkiasumisen vastapainoksi haettiin kesäisin rauhallista maaseutuasumista, mikä alkoi säätyläisten ja varakkaan porvariston keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella. Helsingin ympärille muodostuneen kesähuvila-asutuksen taustalla oli paitsi Suomen maiseman ”löytäminen” myös 1800-luvun alun uuden pääkaupungin nopea kasvu.\r\n\r\nEnsimmäiset saariston kesäasunnot olivat joko aatelisten maakartanoita tai kaupunkilaisten vuokraamia kalastajamökkejä tilapäiseen käyttöön. Varsinaisten huviloiden rakentaminen, osin suureellisin huvila- ja puutarhasuunnitelmin, käynnistyi 1860- ja 1870-luvulla. Huvilan paikan valintaan vaikuttivat maisemat, laivareitit ja näkymät laivareitille, laiturit ja kalastusmahdollisuudet.\r\n\r\nHuviloita rakennettiin 1870-1890-luvulla vilkkaasti etenkin Meilahteen ja Degeröhön (vuodesta 1946 Laajasalo) sekä Espoon saaristoon. Höyrylaivaliikenne Helsingistä Degeröhön alkoi 1837 ja myöhemmin se kehittyi säännölliseksi vuoroliikenteeksi, joka mahdollisti jopa työssäkäynnin pääkaupungissa. Höyrylaivaliikenne pysyi vilkkaana 1930-luvulle asti.\r\n\r\nTullisaaren Turholman kartanon vuokraajan ja sittemmin omistajan kauppaneuvos Henrik Borgströmin, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajan, kesänvietto Tullisaaressa alkoi 1838. Degerön Stansvikin kartanossa kesäasutus alkoi samoin jo 1800-luvun alkupuolella. Kesävieraiden määrä kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kartanoon rakennettiin lisää tilaa ja muutettiin vanhoja työväenasuntoja kesähuviloiksi. Ensimmäinen tontti, ns. Schaumannin huvila, vuokrattiin 1870-luvulla. Stansvikin hiekkatiet ja vanhat kaivokset mainitaan oivallisina kävelykohteina 1889 julkaistussa matkailuoppaassa.  \r\n\r\nHuvilapalstojen erottamista helpotti maanjakolainsäädännön lieventyminen 1864 ja 1883 annetuilla asetuksilla. Palsta oli maa-ala, joka lohkottiin rälssi- tai verotalosta. Lohkottujen palstojen lisäksi kesäasuntoja ja huviloita rakennettiin vuokratonteille. Degerön kartanoiden mailta oli 1800-luvun loppuun mennessä lohkottu 36 tonttia.\r\n\r\nPääkaupungin nopea kasvu nosti maan kysyntää ja hintoja. Ensimmäiset huvilatonttien välittämiseen erikoistuneet yhtiöt olivat 1910-luvun alkupuolella Espoossa Oy Suvisaaristo (Ab Sommaröarna) ja Helsingissä Ab Willinge. Yhtiöt palstoittivat hankkimansa maan huvilatonteiksi. Toimintaan liittyivät omat liikennöintiyhtiöt, jotka vastasivat omilla höyrylaivoilla huvilasaarten ja mantereen välisestä liikenteestä.\r\n\r\nOy Suvisaaristo osti Espoosta Moisön rälssitalon Pikku-Sikosaaren, Ison Sikosaaren, Pentalan ja Herrön. Oy Suvisaariston Moisön tilasta lohkottiin 1910- ja 20-luvuilla 120 huvilapalstaa. Vaikka Villinkiin rakennettiin ensimmäiset huvilat 1880-luvulla, oli saaressa vain vähän huviloita ennen Ab Willingen perustamista. Yhtiön palstoittamien tonttien myynti alkoi 1913. Tonttien myymisen sekä suunnitelmat suuresta Villingin kylpylä-, terveyskylpylä- ja kasinorakennuksesta keskeytti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana Itä-Villinki pakkolunastettiin ja sinne rakennettiin meririntaman tykkipattereita. Villingin palstoitus ja huvilayhdyskunnan rakentaminen jatkui sodan jälkeen uusien yhtiöiden voimin. Villingin huviloiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit ja rakennusmestarit. Huviloihin liittyivät puutarhat, joita suunnittelivat mm. Paul Olsson ja Bengt Schalin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Tullisaari)"@fi .

[ dcterms:description  "Helsingin Jalkapalloklubin otteluiden pelipaikka 1970-luvulla" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i493> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_209>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:40+0300" .

blue_route:s32  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kaponieeri Coyet"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p218> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kaponieeri Coyet"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

rky:p1625  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.253060459,25.018756767 60.252768444,25.018343144 60.252769999,25.017767811 60.252896778,25.017369850 60.253184303,25.016797790 60.253422603,25.017029859 60.253654657,25.017529373 60.253535959,25.017783193 60.253369889,25.018286217 60.253060459,25.018756767" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:luotsiasema , poio:kasarmi , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Ala-Malmi, Ormusmäki)"@fi .

blue_route:c09  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s10 ;
        :source       blue_route:s09 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9103>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Liisankatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Meritullinkatu 26" , "Kalliopohja, asunto-osakeyhtiö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1744926397886" ;
        wgs84:long           "24.9577198612338" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/liisankatu-9" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7074>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Heikkinen, Kalle"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7074" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7313>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:22:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2163>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1447928~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_469>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1619694~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1450154~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1088388~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5284>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1065353~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7408>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Larmola, Yrjö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7408" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9363>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Maukka & Nahkatakit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9363" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9602>
        dcterms:modified  "2011-05-20T09:36:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7573>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_111>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:49:27+0300" .

th:Elokuva  a            owl:Class ;
        rdfs:label       "Elokuva"@fi ;
        rdfs:subClassOf  bibo:Film .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7668>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki-albumi 1877, kokoelma kaupunkinäkymiä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7670> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7495> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7401> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7669> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6996> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7375> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6925> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7315> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6919> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7671> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7668" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7907>
        dcterms:modified  "2009-12-01T12:24:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2757>
        dcterms:modified  "2010-11-22T12:04:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1572234~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1037>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Tähtirumpali" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1036> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9794> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tahtirumpali" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9862>
        dcterms:modified  "2012-06-27T15:26:53+0300" .

rky:p559  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.569810003,26.711560876 64.567261836,26.702461711 64.575559442,26.699279261 64.576112773,26.705020433 64.578886876,26.703950014 64.580882258,26.713454335 64.578901225,26.715277732 64.569810003,26.711560876" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k785 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Nuojua)"@fi .

[ dcterms:description  "Leo Salonen oli Katajanokan Kasinon ravintoloitsija 1970-1979." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8451>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7310>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Kuusi, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7310" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5281>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Valkovuokkoja poimimassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5280> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/valkovuokkoja-poimimassa" .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7013>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8024>
        dcterms:modified  "2009-12-22T13:47:13+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6932> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6931>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5520>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:46:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E1E5EAA1-5D7F-4A6F-95DD-EA15794B1D5D> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hei, heppu Helsingistä,\nHelsingistä heppu hei,\nHelsinki on kaupungeista Suomen pää\nja Helsingistä heppu onpi tää.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i276> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8119>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mennander, Ari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8119" .

rky:p201  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mustion ruukkia, joka on osa teollisuushistoriallisesti merkittävää Länsi-Uudenmaan ruukkien ketjua, pidetään Suomen ensimmäisenä varsinaisena rautaruukkina. Mustion ruukinkartanon päärakennus puistoineen kuvastaa erinomaisesti ruukinpatruunan asumiskulttuuria ja päärakennus kiinteine sisustuksineen on myöhäiskustavilaisen arkkitehtuurin huomattavimpia kartanoita Suomessa. Ruukinalue muodostuu tehdasalueesta, ruukinkartanosta ja sen suuresta puistosta, ruukinkaduista sekä kirkkoympäristöstä ja vanhan maantien varren kulttuurimaisemasta, jonka maisemapiirteet, tiestö ja rakennuspaikat periytyvät 1600-luvun lopulta. \n\nMustion historiallinen ruukinalue on Mustionjoen kosken ja suvannon rannalla, maisemassa vuorottelevat pellot ja metsäkumpareet. Ruukinkatu on kahden ylimmän kosken pohjoisrannalla, vastapäätä tehdasaluetta. Ruukkitoiminnan  aikaisia tuotantorakennuksia on säilynyt vain mahdollisina jäänteinä, nykyiset tuotantorakennukset ovat 1900-luvulta.\n\nMustion ruukinkartanon päärakennus sijaitsee Mustionjoen patosuvantoon ulottuvan suuren vapaamuotoisen puiston korkeimmalla kohdalla, 1600-luvulta periytyvällä paikalla. Kaksikerroksinen, puinen kartanorakennus on arkkitehti Erik Palmstedtin suunnittelema. Kartanon kiinteä sisustus on poikkeuksellisen hieno. Lähes kaikissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tapetit ja ylähallissa paperipinnalle roisketekniikalla tehdyt ruukinkartanon elinkeinoja ja työtä symboloivat trofé-sommitelmat. Ensimmäisen kerroksen kulmasalongissa on oloissamme poikkeukselliset antiikin raunioita ja suomalaismaisemia esittävät, Pehr Sundbergin 1790 tekemät seinämaalaukset. Toisen kerroksen suuren salin grisaille-seinämaalaukset perustuvat Palmstedtin tekemään suunnitelmaan.\n\nPuistossa, joka jatkuu puistometsänä joen eteläpuolelle, on kaksi uusgoottilaista A.F. Granstedtin suunnittelemaa, alkuaan tornillista tiilirakennusta: vaunuvaja ja ratsuhevosten talli. Kartanon tuloportti on sekin Granstedtin piirtämä. Puistoon on 1900-luvun alussa pystytetty mm. Ranskassa ja Espanjassa toimineen Rene Freminin 1717 veistämän Diana-patsaan hiekkakivinen jäljennös.\n\nRuukin puinen ristikirkko vuodelta 1761 on saanut nykyasunsa 1800-luvun lopulla. Kirkkomaalla on lounaissuomalainen tapuli vuodelta 1778 ja ruukinpatruuna Magnus Linderin lesken Fredrika Sofia Baerin rakennuttama hautakappeli vuodelta 1803."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.161564175,23.831973802 60.161929043,23.832011796 60.161987952,23.832112133 60.162037453,23.832326074 60.162303284,23.833185138 60.162725045,23.839130137 60.162256746,23.841214042 60.160824400,23.846732068 60.159727310,23.848417776 60.156106417,23.853480643 60.155256059,23.853000836 60.154154669,23.850806068 60.153738175,23.849281467 60.153911501,23.847425984 60.153686979,23.845826845 60.153329484,23.843866497 60.152807876,23.842635862 60.152117918,23.841752440 60.151671895,23.840309063 60.151376471,23.840007173 60.150566796,23.839713368 60.149931259,23.839815739 60.149254962,23.839509147 60.148582563,23.838500544 60.148172461,23.836780002 60.148562624,23.835497191 60.151845369,23.827354957 60.152076982,23.827006364 60.152728687,23.828512253 60.153716643,23.828385934 60.154353249,23.829101086 60.154284073,23.829716316 60.154627106,23.830192968 60.155053824,23.829658773 60.155628713,23.829519074 60.156186661,23.829549579 60.160672713,23.831405652 60.161564175,23.831973802" ;
        poi:history       "Mustioon perustettiin 1560-luvulla vasarapaja ja sulatushytti, joka käytti raaka-aineenaan Lohjan Ojamon kaivoksesta louhittua rautamalmia. Vain parin toimintavuoden jälkeen hytti kuitenkin jätettiin autioksi. Kruunu vuokrasi Mustion 1624 saksalaissyntyiselle Simon Landsbergerille ja 1632 vuokraajaksi tuli turkulaiskauppias Jacob Wolle, joka omisti myös Antskogin ruukin. Merkittäviä omistajia 1600-luvulla olivat  turkulaiset Peter Thorwöste vanhempi ja nuorempi, joiden aikana laitosta uudistettiin. Ruukin tuotanto vaihteli ja masuuni lakkautettiin lopullisesti 1700-alussa. Henrik Johan Kreij rakensi ison vihan jälkeen ruukin uudelleen ja paransi kulkuyhteyksiä. Maamme ensimmäiset kanavasulut Karjaanjoessa ovat hänen ajaltaan.\r\n\r\nMustiossa alkoi 1766 Linder-suvun pitkä omistuskausi, joka jatkui vuoteen 1920. Linderin suvun kaudella 1760-luvulta lähtien tuotantorakennuksia, mm. vasarapajat, saha ja mylly uusittiin ja korjattiin ja ruukkiin rakennettiin uusia työväenasuntoja. Ruukkitoiminta hiipui 1880-luvulla ja loppui 1901. Sen jälkeen vanhan kankivasarapajan uusituissa tiloissa aloitti puuhiomo, jonka toiminta loppui 1966, minkä jälkeen alueelle on rakennettu tehdashalleja.\r\n\r\nMustion ruukin nykyisen päärakennuksen rakennutti Magnus Linder nuorempi 1783-1792. Ensimmäiset suunnitelmat teki Turun kaupungin muurarimestari C. F. Schröder. Rakennuttaja tilasi kuitenkin uudet piirustukset Tukholmasta arkkitehti Erik Palmstedtilta, joka tunnetaan eräänä kustavilaisen uusklassismin keskeisistä suunnittelijoista ja tyylin uudistajista. Hirsirunkoinen, kaksikerroksinen, mansardikattoinen rakennus oli ensimmäisen kerroksen osalta asuttavassa kunnossa 1785, toisen kerroksen sisustustyöt jatkuivat aina vuoteen 1792. Rakennus vuorattiin 1791 kivimateriaalin vaikutelmaan pyrkien leveällä pystylaudalla ja maalattiin vaaleankeltaiseksi, listat, pilasterit ja portaali helmenharmaalla. Aumattu mansardikatto muutettiin 1840-luvulla suoraksi ja toiseen päätyyn sisustettiin muutama asuinhuone.\r\n\r\nMustion ruukinpatruuna rakennutti ensimmäisen kirkon ruukkiseurakunnan itsenäistyessä Karjaan emäseurakunnasta 1673. Nykyinen kirkko rakennettiin Johan Tammen johdolla 1757-1761, ja sitä uudistettiin 1897-1901 sekä 1970-luvulla. \r\n\r\nMustion päärakennus puistoineen sekä suuri osa työväenasunnoista siirtyivät jälleen Linder-suvun omistukseen 1985. Pääosa rakennuksista restauroitiin ja peruskorjattiin majoitus-, kokous- ja ravintolakäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:voimala , poio:asuinrakennus , poio:mylly ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=906" ;
        skos:prefLabel    "Mustion ruukinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5615>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Aleksanterinkadun kuparinauha" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Aleksanterinkadulla on jalkakäytävillä metallipalkkeja joissa on ainakin kasvien nimiä. Mitä kaikkea niissä on mainittu, ja ovatko ne muisto Kluuvinlahdesta vai miksi ne on sinne kirjattu? Kuparinauha on muisto ajasta, jolloin Kluuvi oli merenpohjaa. Aleksanterinkadun jalkakäytävän kiveyksen kuparinauhaan on kaiverrettu ruovikkoisen merenlahden eliöiden latinankielisiä nimiä. Katukiveyksen kupariset tekstiviivat on sijoitettu kohdalle, jossa vielä 1800-luvun alussa oli Kluuvinlahden rantaviiva.\n\nHelsingin kaupungin rakennusviraston katuosasto ja Helsingin kaupungin taidemuseo järjestivät kunnostettavan Aleksanterinkadun ympäristöteoksesta ideakilpailun, josta toteutettavaksi valittiin Tuula Närhisen ehdotus Kluuvinlahden fossiilit. Kluuvi (Gloet) tulee ruotsin sanasta glo. Se tarkoittaa puoliksi umpeutunutta merenlahtea.\n\nKeskiajalla, ennen Helsingin perustamista, oli Töölönlahdelta vesiyhteys nykyisen Kauppatorin tienoille kapeaa salmea pitkin. Salmi soistui vähitellen umpeen, ja kun Helsingin kaupunki vuonna 1640 siirrettiin Vironniemelle, oli paikalla jo kapea Halsen-niminen kannas nykyisen Esplanadikappelin kohdalla. Töölönlahden eteläpuolisen matalan pitkulaisen lahden nimi oli Kluuvinlahti, ruotsiksi Gloviken tai vain Gloet. Kun Helsinki alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla nopeasti kasvaa, tarvittiin uutta rakennusmaata kipeästi lisää. Tällöin tehtiin erilaisia suunnitelmia Kluuvinlahden täyttämiseksi, joka sitten toteutettiinkin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Laajat osat Helsingin nykyisestä ydinkeskustasta ovat siis entistä merenpohjaa.\n\nNykyisin Kluuvi on täytetylle alueelle muodostuneen kaupunginosan nimi. Sen pohjalle on sittemmin muodostettu useita uusia nimiä, sellaisia kuin Kluuvikatu, Kauppakeskus Kluuvi jne., jotka ovat vakiinnuttaneet entisen soistuneen merenlahden nimen alkuperäisestä suuresti poikkeaviin yhteyksiin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/aleksanterikadulla-jalkakaytavilla-metallipalkk" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mörkö oli maassa ja Esplanadin puussa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9179> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7570>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Jääkärinkatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1603511358423" ;
        wgs84:long        "24.9442344873937" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7570" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p114>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Halkovaja / Sauna ja pesutupa B38"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T07:08:47.521+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:43:42.073+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 , koko:p34867 , koko:p39533 ;
        poi:description  "Vaja rakennettiin vuonna 1882 halkovajaksi yliupseerirakennuksen B 39 eli Sinisen talon asukkaita varten. Vajassa oli myös ulkohuone.\n\nPuuvaja muutettiin saunaksi ja pesutuvaksi Arkkitehtitoimisto Nordinien suunnitelmien mukaan 1980-luvulla. Myös lähellä sijaitsevia asuinrakennuksia B 37 ja B 39 palveleva lämmönjakohuone on tässä talossa. Saunan sisustusta uusittiin viimeksi 1993.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 104\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 60\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK B 1249-1253 1801 1859.\nSLHK suunnitelma-asiakirjat.\nVA VSA 17044.\n\nKuva:\n\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Vaja rakennettiin vuonna 1882 halkovajaksi yliupseerirakennuksen B 39 eli Sinisen talon asukkaita varten. Vajassa oli myös ulkohuone.\n\nPuuvaja muutettiin saunaksi ja pesutuvaksi Arkkitehtitoimisto Nordinien suunnitelmien mukaan 1980-luvulla. Myös lähellä sijaitsevia asuinrakennuksia B 37 ja B 39 palveleva lämmönjakohuone on tässä talossa. Saunan sisustusta uusittiin viimeksi 1993.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 104\nVuonna 1929 rakennusnumero B III 60\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK B 1249-1253 1801 1859.\nSLHK suunnitelma-asiakirjat.\nVA VSA 17044.\n\nKuva:\n\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14413691757523" ;
        wgs84:long       "24.984349083900497" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8284>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1619825~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1052162~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_86>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7904>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hoyer, Frans"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7904" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8379>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Historiaa tehdään öisin" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.imdb.com/title/tt0170107/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8377> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8378> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8376> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8379" .

rky:p461  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vaasan viisi keskuspuistikkoa ovat kaupungin halki kulkevia risteäviä esplanadeja, joiden välisillä aukioilla on julkisia arvorakennuksia puistoympäristössä ja kadunpääterakennuksina. Kaupungin kortteleita halkovat kapeat palokadut. Keskuspuistikot ja palokadut periytyvät lääninarkkitehti C.A. Setterbergin 1855 Vaasan asemakaavasta, joka on taitekohta maamme 1800-luvun puukaupunkien suunnittelussa ja hyvin säilynyt runko nykyiselle Vaasalle. \n\nVaasan leveillä esplanadeilla eli puistikoilla puurivit ovat katujen välissä. Kauppa- ja Kirkkopuistikko kulkevat pohjois-eteläsuunnassa ja Hovioikeuden-, Vaasan- ja Korsholmanpuistikko leikkaavat ne itä-länsisuunnassa. Hovioikeuden- ja Vaasanpuistikkojen välisiä julkisia 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettuja arvorakennuksia ovat punatiilinen uusgotiikkaa edustava luterilainen kirkko, kaupungintalo ja uusrenessanssipiirteinen entinen raatihuone. \n\nPalokadut ovat osa Setterbergin asemakaavan palontorjuntakeinoja yhdessä puistikoiden ja muiden viheralueiden kanssa. Palokadut jakavat kortteleita etelä-pohjoissuunnassa samansuuntaisesti. Ne ovat säilyneet monin paikoin toimivana osana kaupunkirakennetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.097666869,21.620807497 63.097497946,21.621160779 63.097277847,21.622087081 63.097062712,21.622824759 63.096523798,21.624320055 63.096305213,21.623689594 63.095109604,21.616928407 63.090916504,21.620653326 63.092365597,21.628470539 63.092061866,21.628750252 63.090642294,21.620774376 63.088545894,21.622604845 63.088418806,21.621998224 63.090515575,21.620104446 63.088560377,21.609321792 63.088863982,21.609042108 63.090804471,21.619919924 63.094997418,21.616226870 63.094083170,21.611153864 63.091264223,21.613541629 63.091122875,21.612934840 63.093956119,21.610547161 63.092999098,21.605346665 63.094632784,21.603886739 63.095561015,21.609118867 63.100766327,21.604363514 63.100878672,21.605065285 63.095659103,21.609756525 63.096587666,21.614861670 63.099580527,21.612222791 63.099489979,21.613142709 63.096700141,21.615499801 63.097666869,21.620807497" ;
        poi:history       "Vaasan kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen sisempänä mantereella sijainneen vanhan Vaasan tuhouduttua tulipalossa 1852. Asemakaava uutta kaupunkia varten hyväksyttiin 1855. Sen piirsi Vaasan lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg. Ruotsalaissyntyisen arkkitehdin keskeinen elämäntyö liittyi Vaasan jälleenrakentamiseen. Uusi Vaasa, tuolloin Nikolainkaupunki, oli Setterbergin luomus samaan tapaan kuin pääkaupunki Helsinki oli C.L. Engelin. \r\n\r\nSetterbergin kaava irtautui Turun 1828 asemakaavassa luoduista yleisesti käytössä olleista periaatteista, jotka vielä 1856 kirjattiin kaupunkien yleiseen rakennusjärjestykseen. Setterberg halusi tiivistää empiren asemakaavojen väljyyttä, joka aiheutui suurista kortteleista ja tonteista, leveistä kaduista, matalasta rakentamisesta ja leveähköistä palokujista. Setterberg laati Vaasalle tiiviimmän kaupunkirakenteen, jossa pääkatujen varsille tuli kaksikerroksisia kivitaloja, kapeammille sivukaduille kaksikerroksisia puutaloja. Kortteleita halkovat palokujat tehtiin kapeiksi. Risteävistä esplanadeista kahden (Hovioikeuden- ja Vaasanpuistikon) väliin hän loi aukioiden sarjan ja sijoitti sinne vapaasti puistoympäristössä seisovat julkiset rakennukset. Ranta-alueelle tuli vapaamuotoinen puisto, jonne sijoitettiin monumentaaliset kahden esplanadin pääterakennukset. Nämä piirteet olivat Suomessa tiiviin ja modernin kaupungin elementtejä. \r\n\r\nEsplanadeille istutettiin lehtipuita, ensimmäiset koivut Kirkkopuistikolle ja Kauppapuistikolle 1859. Myös lehmuksia, vaahteroita ja jalavia istutettiin. Puurivistöjen väliin tuli jättää aukko palokujia varten 1856 vahvistetun kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan. Puistokatujen jäsentämiä 1850-luvun kaavoja piirsi myös arkkitehti G.Th. Chiewitz Uusikaupunkiin ja Maarianhaminaan. \r\n\r\nKirkkopuistoon rakennettiin Vaasan kaupunkiseurakunnan punatiilinen kirkko. Tyyliltään uusgotiikkaa edustava pitkäkirkko rakennettiin vaiheittain 1859 ja 1862-1867 Setterbergin johdolla. Viereinen raatihuone rakennettiin Intendentinkonttorissa laadituin suunnitelmin 1860-1864. Se muutettiin myöhemmin lyseoksi ja korotettiin kolmikerroksiseksi. Kirkon toisella puolella oleva kaupungintalo rakennettiin 1878-83 suunnittelijana M. Isaeus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kaupungintalo , poio:kirkkorakennus , poio:raatihuone , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1708" ;
        skos:prefLabel    "Vaasan keskuspuistikot ja palokadut"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8618>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6589>
        dcterms:modified  "2010-03-15T12:15:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8021>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Oksasenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1748086138523" ;
        wgs84:long        "24.9242372675148" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8021" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8878>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1719478~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7543> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1081>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1290032~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6231>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9D352E06-7125-4F0E-BF53-01E1E15A1FB5> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i289>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Virta, Olavi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7036> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/289" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8281>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Silitysrautatalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7758> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1604655745804" ;
        wgs84:long        "24.9545888192673" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8281" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8520>
        dcterms:modified  "2010-01-26T20:01:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3370>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1350832~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6491>
        dcterms:modified  "2009-10-01T14:37:55+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kaisaniemenkatu5/Vuorikatu 9 on purettu. Sen asunnot siirtyivät vähitellen yhden omistajan haltuun, jonka pohjakerroksesta alkanut liiketoiminta laajeni ja nielaisi lopulta koko talon viimeisten asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Välikankaan hienostunut asuintalo hävitettiin ja tilalle tuli tehokkaasti liikevoittoa tavoitteleva ilmeetön tavaratalo räikeine mainoksineen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8730> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8739>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8615>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Se alkoi omenasta" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8614> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8613> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva valmistui vuonna 1962." ;
        th:lisatietolinkki  "http://elonet.fi/title/ek2ipz/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8619> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8059> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8615" .

[ dcterms:description  "Kaivopuiston Valkea rouva" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9329>
        dcterms:modified  "2010-06-30T13:02:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Aleksanteri II patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1694142235759" ;
        wgs84:long        "24.9522203995546" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/aleksanteri-ii-patsas" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6825>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8780>
        dcterms:modified  "2010-03-03T18:42:35+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Koukkaan liittymästä ylös, kurvaan Teboilin pihaan, taitan aurinkolasit nokalta koteloon.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1496> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8661>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i191>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Läntinen, Tommi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lantinen-tommi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8875>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tapanilan urheilukeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Erätie 3" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8441> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> ;
        wgs84:lat            "60.265700795841" ;
        wgs84:long           "25.0179087236977" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tapanilan-urheilukeskus" .

rky:p1254  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Katajanokka on Helsingin Eteläsataman, merellisen kansallismaiseman, omaleimainen itäsivu. Satama-alueen laiturirakennelmat ja rakennukset sekä niiden käytössä tapahtuneet muutokset heijastavat satamatoiminnan historiaa yli sadan vuoden ajalta. Katajanokan tiivis jugend-tyylisten asuinkerrostalojen korttelit ovat Euroopankin mittakaavassa poikkeuksellisen yhtenäinen kokonaisuus. Katajanokan kaupunkikuvan kiinnekohta on Uspenskin katedraali. Katajanokan nykyinen rakennuskanta heijastaa alueen rakentumista valtion laitosten, satamatoiminnon ja asumisen tarpeisiin.\n\nKaupunginlahdelle Eteläsatamaan avautuvassa kaupunkikuvassa etualalla on matalien, yleisilmeeltään punatiilisten makasiinien laiturialue, niiden takana kohoavien korkeampien rakennusten rintama ja ylimpänä on katedraali. Katajanokan pohjoisrannalla on mm. yhtenäinen rivi yksityisten kauppiaiden ja yhtiöiden rakennuttamia makasiineja, upseerikasino taustanaan tiiviit jugend-korttelit sekä saaren itäosassa monumentaalinen Merikasarmi. \n\nKatajanokan itäosaa hallitseva 1800-luvun alun kasarmikompleksi on kunnostettu ja lisärakennettu ulkoasiainministeriön virastokäyttöön 1980-luvulla. Kasarmin ohella vankila on vanhastaan kuulunut Katajanokkaa luonnehtiviin elementteihin. Vankilatoiminta on päättynyt 2000-luvun alussa ja entinen vankila on nykyisin hotelli. \n\nVenäläis-bysanttilaista kirkkoarkkitehtuuria edustava Uspenskin katedraali, Helsingin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko on suurimpia läntisessä Euroopassa toimivista ortodoksisista katedraaleista. \n\nAikanaan rahtiliikenteelle vaiheittain vuoden 1895 asemakaavan suoraviivaisen koordinaatiston mukaan rakentunut ”Suomen modernein satama” on 1970-luvulta alkaen otettu matkustajaliikenteen ja muuhun uuteen käyttöön. Punatiilisten matalien rannan puoleisten satamakortteleiden varhaisimmat makasiinit ovat 1800-luvulta, uusimmat 1900-luvulta. Niiden takana ovat jykevät korkeammat makasiinit (nyk. hotelli Grand Marina) ja tulli- ja pakkahuone. Kaupan 1920-1930-lukujen rakennusrintamaan kuuluvista rakennuksista mainittakoon OTK:n  ja Keskon toimitilat. Entinen rahapajarakennus 1860-luvulta on saanut rinnalleen Enso Gutzeitille ja ulkoasiainministeriölle rakennetut modernit toimistotalot.\n\nKatajanokan länsiosassa on pääosin 1900-luvun ensivuosina valmistunut tiivis jugend-tyylinen asuntoalue. Alueen kaupunkirakenne toteuttaa rakennuksia vanhempaa suoraviivaista asemakaavallista suunnitteluperiaatetta. Monista arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävistä asuinrakennuksista mainittakoon kauppias Julius Tallbergin Luotsikatu 1:een rakennuttama, 1898 valmistunut arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema kerrostalo, jota pidetään yhtenä varhaisimmista art nouveau -kauden rakennuksista maassamme."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.163821474,24.965444528 60.166627721,24.957372548 60.167469071,24.957394766 60.168081985,24.957383756 60.169203538,24.959085088 60.169737781,24.964718204 60.169641403,24.967969642 60.169573576,24.969842508 60.169531583,24.973269685 60.168411227,24.974246198 60.168328426,24.973987454 60.167512991,24.974802583 60.166218082,24.969970988 60.164898571,24.968410525 60.164727077,24.970082327 60.163229975,24.969291454 60.163821474,24.965444528" ;
        poi:history       "Katajanokan itäkärjen 1770-luvulla aloitetun tykistövarikon paikalle nousi 1800-luvun alussa arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kasarmikompleksi, joka oli ensin venäläisen varuskunnan ja muun muassa suomalaisen meriekipaasin käytössä. Vaihtelevien vaiheiden jälkeen kasarmikokonaisuus muutettiin ja täydennettiin 1980-luvulla arkkitehti Erik Kråkströmin suunnitelmin ulkoasiainministeriön tiloiksi, Merikasarmiksi.\r\n\r\nKatajanokan itäosa oli Venäjän Itämeren laivaston yhtenä tukikohtana, sittemmin Suomen laivaston ja Valmetin telakan käytössä, jolloin alueen ilmettä hallitsivat verstas- ja huoltorakennukset. 1970-luvun jälkeen saaren itäosa rakennettiin asuinalueeksi umpikortteleineen. Asuntoalueen rakentaminen toteutettiin asemakaavakilpailun voittaneen ehdotuksen (1971-1972, V. Helander, P. Pakkala, M. Sundman) pohjalta 1970- ja 1980-luvuilla.\r\n\r\nKasarmialueen viereisen vankila-alueen rakentumisen alkuvaiheet sijoittuivat 1700-luvun alkupuolelle. Nykyisellään historiallinen vankilakompleksi rakennuksineen ja kehämuureineen koostuu  arkkitehti Engelin johdolla suunnitellusta kruununvankilasta ja  1800-luvun lopun varsinaisesta sellivankilasta. Vankilan toiminta päättyi 2002 ja vankila muutettiin hotelliksi.\r\n\r\nKatajanokasta tuli Helsingin kaupunginosa 1836, Katajanokan mantereeseen yhdistänyt kapea kannas katkaistiin Etelä- ja Pohjoissatamat yhdistävällä kanavalla 1844 ja sen ylittävä rautasilta vihittiin käyttöön 1866. Helsingin asemakaava 1875 sisälsi Eteläsataman laajentamisen Katajanokalle.\r\n\r\nKatajanokan kaupungin puoleiseen päähän nousi edustavia keskustan rakennuksia. Korkealle kalliolle rakennettiin 1862-1868  arkkitehti, akateemikko A.M. Gornostajevin suunnittelema Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle pyhitetty ortodoksikatedraali. Rakennusta peruskorjattiin 1960-luvulla, jolloin mm. kattorakenteet uusittiin ja kirkon alle louhittiin krypta. Uspenskin katedraalin eteläpuolelle valmistui Suomen pankin rahapaja 1864. Rahapajan toiselle puolelle valmistui 1962 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Enso-Gutzeitin pääkonttori - ja rahapajan toiselle puolelle valmistui valtion virastotalo 1993 O. P. Jokelan suunnittelemana.\r\n\r\n1890-luvulla, jolloin koko teollistuvan ja laajenevan kaupungin ranta-alueita otettiin tehokkaammin sataman ja teollisuuden käyttöön, saarelle rakennettiin 1895 asemakaavan mukaan tehokas suursatama rautateineen. Katajanokan rantaviivaa on siitä alkaen muokattu voimakkaasti, laajin täyttö oli 1890-luvulla, viimeisin 1970-luvulla.\r\n\r\nSatamalaiturit ja nosturit palvelivat tavaraliikennettä, laiturialueen itäpäässä oli lentosatama 1920-luvulta vuoteen 1936. Makasiinikorttelit rakennettiin ensin pohjoisrannalle 1860-luvulla, etelärannalle myöhemmin mm. Helsingin Makasiini Oy:n kuusi makasiinia, joista neljä 1890-luvulla (nyk. Wanha Satama ja Suomen elokuvasäätiö). 1900-luvun alusta on L. Sonckin seitsenkerroksinen makasiini, joka 1990-luvulla muutettiin hotelliksi sekä Gustaf Nyströmin tulli- ja pakkahuone (1901). Monista muista 1900-luvun alkupuoliskon rakennuksista mainittakoon Georg Jägerroosin OTK:lle suunnittelema varasto (1929) ja Keskon pääkonttori (1939). Satama muutettiin matkustajaliikenteen käyttöön 1970-luvulla ja suuri osa satamakorttelien varasto-, liike- ja huoltorakennuksista otettiin uuteen käyttöön. \r\n\r\nSuursataman sisältäneeseen asemakaavaan 1895 määriteltiin satama-alueen taakse kivikaupunkimainen asuinkerrostaloalue, joka pääosin toteutettiin 1901-1913. Asuinkerrostaloja suunnittelivat monet nimekkäät arkkitehdit ja rakennusmestarit."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:tullihuone , poio:hallintorakennus , poio:kellotapuli , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1549" ;
        skos:prefLabel    "Katajanokan vanha osa"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9589>
        dcterms:modified  "2011-04-01T10:52:41+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Anna kieltäytyi kohteliaasti kaljaveikon ehdottomasta toisesta piccolosta. Urheasti pettymystään nieleskellen mies lähti hakemaan itselleen uutta tuoppia, ja juuri samalla hetkellä Annalle tuli merkillinen olo. Joku tuijotti. Vuorenvarmasti. Niin kuin hän olisi tuntenut silmät selässään. Kirjaimellisesti. Anna vilkaisi sivuilleen ja kääntyi sitten hitaasti katsomaan taakseen. Kahden pöydän päässä, hiukan erillään muusta seurueesta istui mies konjakkilasi edessään. Tukka välkähti kuparinpunaisena terassin pehmeässä valossa miehen nyökätessä. Silmäkulmien naururypyt piirtyivät vaaleina viiruina ruskettuneissa kasvoissa." ;
  dcterms:description            "Anna Laine tapaa Storyvillen terassilla Niklas Södermanin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2135> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6507>
] .

[ dcterms:description  "Poliitikko, arkkipiispa Ingman asui Oiva-talossa 1915-30. Kirjan luku \"Politiikan voimamiehiä ja heidän perheitään\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4848> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7778>
] .

koko:p4428  dc:created  "2012-05-25T10:34:05.507+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:34:05.598+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "garnisoner"@sv , "garrisons"@en , "varuskunnat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7037>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Pohjoisranta 12"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Donnerin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1726251809476" ;
        wgs84:long           "24.9600235549156" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7037" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2126>
        dcterms:modified  "2010-12-29T11:47:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444232~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1947991~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9231>
        dcterms:modified  "2010-06-07T17:16:40+0300" .

koko:p6717  dc:created  "2012-05-30T07:55:10.471+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:55:10.637+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "planetaariot"@fi , "planetarier"@sv , "planetariums"@en .

rky:p1848  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.235814074,25.138952028 60.236353702,25.138493793 60.237132491,25.136329627 60.240880592,25.139568609 60.241773240,25.144798611 60.236340267,25.150713467 60.235056438,25.152190022 60.226247431,25.150125154 60.225971522,25.149580706 60.224441572,25.140344092 60.224777659,25.138620685 60.235839521,25.138877752 60.235814074,25.138952028" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:kasarmi , poio:satama , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Mustavuori)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9326>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vironkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1725545462014" ;
        wgs84:long        "24.9558802509528" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vironkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6822>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Äidin vaahtera hehkuu syksyisin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/aidin-vaahtera-hehkuu-syksyisin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7297>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kievari, Solja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rapola, Solja" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7297" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7536>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9491>
        dcterms:modified  "2010-12-02T18:09:21+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pari punakaartilaista pakeni meidän kanssamme Söörnäisiä kohti. Aina kun alkoi kuulua kuularuiskun rätinää juoksimme porraskäytäviin suojiin ja sitten taas eteenpäin. Kun nyt ajattelen, miten konttasimme yli Pitkänsillan, aina väliin vetäytyen kiinni kiviaitaan, tuntuu kaikki pahalta unelta. Siltasaarelta tuli vastaamme kaksi naispunakaartilaista kiväärit kädessä. He hymyilivät astuessaan kaupunkia kohti. Se oli kummallinen sekä hurmioitunut että ylimielinen hymy.\" (s. 158)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5265> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558>
] .

rky:p188  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ojamo on Suomen vanhin rautamalmikaivos ja sillä on ollut merkitystä Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiteollisuuden synnyssä. \n\nOjamon rautamalmikaivos sijaitsee Lohjanjärven rannalla kaupungin koillispuolella. Malmikaivannot ovat Ojamon kartanon puistossa ja kaivosaukoista syvin ulottuu kertoman mukaan 43 metriä vedenpinnan alapuolelle. Nykyään hylätty kaivos on veden täyttämä. Ympäristössä on kaivostoiminnasta syntyneitä maa- ja kivikasoja. \n\nKaivosaukoista muutamien kymmenien metrien päässä on Ojamon kartanon puuleikkausten koristama päärakennus 1850-luvulta. Porttirakennus sekä kaivoksen jätekivistä rakennettu navetta ovat samoilta ajoilta. Pihapiiristä johtaa lehmuskuja kartanon 1800-luvun puolimaissa omistaneen eversti Swertschkoffin haudalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.235586714,24.026987494 60.235338495,24.026630496 60.232842915,24.020992535 60.234955451,24.018197576 60.236997163,24.020920848 60.237197692,24.023266074 60.235586714,24.026987494" ;
        poi:history       "Ojamon ratsutila mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1384. Tilan mailta tehtiin malmilöytöjä 1528-1540. Kaivostyö sai alkunsa, kun Kustaa Vaasa antoi laamanni Eerik Flemingille 1542 luvan rautamalmin louhintaan Lohjan Ojamolla. Kaivoksen malmia käsiteltiin Siuntiossa ja myöhemmin mm. Mustion ruukissa. Malmi ei ollut laadultaan ensiluokkaista ja malmivarat vähenivät nopeasti. Louhinta lopetettiin Ojamossa 1670- ja 1690-luvulla. Osa kaivoksen katosta romahti ja kaivos hylättiin. Malmia yritettiin etsiä vielä 1800-luvun alkupuolella, mutta lopullisesti louhinnasta luovuttiin 1862."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k444 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1350" ;
        skos:prefLabel    "Ojamon rautakaivos ja kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9586>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kämp, hotelli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hotelli Kämp" , "Kämp" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9585> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hotelkamp.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.1682307210197" ;
        wgs84:long           "24.9467077043848" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/k-mp-hotelli-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9825>
        dcterms:modified  "2012-05-08T15:41:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7796>
        dcterms:modified  "2010-02-17T16:50:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_334>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1478589~S9*fin> .

rky:p1750  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko 1800-luvun alusta sekä myöhemmät tapuli, kirkkopuisto ja pappila muodostavat hyvin säilyneen julkisen rakentamisen korttelin 1770-luvulla hallintokeskukseksi perustetussa Heinolassa. Kirkon rakentamisen aikaan perustettu vanha hautausmaa hautamuistomerkkeineen on merkittävä osa Heinolan  kaupungin 1800-luvun kulttuurihistoriaa.\n\nHeinolan puukirkko on rakennettu Matts Åkergrenin johdolla 1807-1811. Kirkko on muodoltaan kahdeksankulmio, jota kattaa korkea aumakatto. Kirkkoa on korjattu arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmin 1925-1926.  Erillinen, hirsinen kellotapuli on rakennettu C.L. Engelin suunnitelmien mukaan 1842. Kirkkoa ja tapulia ympäröivä puisto on perustettu 1852. Kirkkomiljööseen liittyy Siltakadun varrella arkkitehtitoimisto Wrede & Gripenbergin 1900-luvun vaihteessa suunnittelema pappila.\n\nKirkon koillispuolella on arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema, 1963 rakennettu seurakuntatalo. Kirkon itäpuolella on 1933 rakennettu kanttorila.\n\nHeinolan vanha hautausmaa on kirkosta pohjoiseen myös Siltakadun varressa mäntyä kasvavassa harjunrinteessä. Hautausmaan vanhin osa sen etelälaidassa on perustettu 1800-luvun alussa. Hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen. Sankarihautamuistomerkin vuodelta 1952 on suunnitellut Armas Tirronen ja Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistomerkin Yrjö Kaikuvuo. Siltakadun varressa sijaitsevan pääportin vieressä on arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema, 1955 valmistunut jyrkkäkattoinen, liuskekivin koristeltu siunauskappeli."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.202908786,26.037027424 61.202560115,26.038768579 61.201243866,26.037721357 61.201563879,26.035992039 61.202908786,26.037027424" ;
        poi:history       "Heinolan maaseurakunta mainitaan Hollolan rukoushuonekuntana 1630 ja kappeliseurakuntana 1687. Jyrängön virran pohjoisrannalle, Suuren Savontien varrella olevalle harjujen hallitsemalle alueelle perustettiin 1776 Kymenkartanon maaherran hallintopaikka, residenssi. Ennen residenssin perustamista alueella oli säteri ja kaksi ratsutilaa, mikä helpotti maapohjan lunastamista. Maaseurakuntaan kuulunut Heinolan hallintopaikka sai kaupunkioikeudet 1839.\r\n \r\nResidenssin julkiseen rakennuskantaan kuuluva ja klassistisia piirteitä omaava kirkko valmistui 1811 asemakaava-alueen itäreunalle. Heinolan kaupunkiseurakunta sai oman saarnaajan  1812. Kaupunkiseurakunta itsenäistyi 1917."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k111 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:kappeli , poio:puisto , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4922" ;
        skos:prefLabel    "Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa (kirkkokortteli)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ei muuta paikkaa minne mennä,/ missään ei näy ketään muuta./ Gato Negro vain naukaisee, rimpuilee käsissä:/ Jumala aloittaa Tokoinrannassa/ kiroillen kahdeksatta päivää.\" (s. 81)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9083> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602>
] .

[ dcterms:description  "Perheen uusi koti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1372> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9277>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7533>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tempel, Egon"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7533" .

poi:Entrance  a       owl:Class ;
        rdfs:comment  "Suuremman alueen sisäänkäyntipaikka."@fi ;
        rdfs:label    "sisäänkäynti"@fi , "entrance"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_8247>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1054535~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1054536~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_49>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5838>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Olympialaisten tuli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kannettiinko soihtua läpi Suomen ennen Helsingin olympialaisia? Oliko esimerkiksi juoksu, joka alkoi jonkin tunturin laelta? Helsingin olympialaiset olivat XV nykyaikaiset olympiakisat. Niiden olympiatuli sytytettiin Kreikan Olympiassa 25.6.1952. Ateenasta tuli tuotiin lentokoneella Tanskaan. Tanskasta tuli kuljetettiin Ruotsin läpi Tornioon, jonne se saapui 8.7.\n\nPallastunturin Taivaskerolla oli keskiyön auringosta sytytetty suomalainen olympiatuli, joka yhdistettiin Kreikasta tuotuun tuleen Torniossa. Torniosta soihtu eteni Helsinkiin yli tuhannen viestinviejän kuljettamana." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/viisikymmenta-vuotta-sitten-olympiakisojen-aikaan" .

rky:p424  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vehmaan keskiaikainen kivikirkko pappiloineen muodostaa Vakka-Suomen vanhoihin seurakuntiin kuuluvan Vehmaan pitäjän keskiajalta periytyvän kirkollisen keskuksen. Kokonaisuuteen kuuluu kirkkomaa hautakappeleineen ja Suomen Intendentinkonttorin suunnittelema kellotapuli 1820-luvulta.\n\nVehmaan kirkko on omistettu Pyhälle Margareetalle. Runkohuoneen itäpään ulkonurkissa on poikkeuksellisen suuret ja laajat kontreforit, länsipäätyyn liittyy puolitorni ja sen vieressä sijaitseva ruumishuone sekä lounaisnurkan kontrefori. Kolmilaivaisen ja viisitraveisen kirkkosalin sivulaivoja korkeammalle kohoava basilikaalinen keskilaiva on niitä kaksi kertaa leveämpi. Kirkon sisustus on 1600-luvun barokkisaarnastuolia lukuun ottamatta 1840-luvulta. Keskiaikaiseen esineistöön kuuluu 1300-luvun alkuun ajoitettu krusifiksi sekä 1300-luvun lopulla tai 1400-luvun alussa valmistettu kolmiapila- ja vihkiristiaihein koristeltu vihkivesiallas eteläportaalin vieressä ja samanlainen kasteallas kuorissa. Ne ovat molemmat valmistettu kemiöläisestä kalkkikivestä. \n\nKirkkotarhan itäosassa on Stackelberg- ja Eneskjöld-sukujen hautakappelit ja eteläosassa luultavasti 1500-luvulla rakennetun kellotapulin kivinen pohjakerros. Kellotapuli kirkon koillispuolella on rakennettu Suomen Intendenttikonttorin piirustusten mukaan. Tyyliltään lähinnä myöhäiskustavilainen kivitapuli on valmistunut 1826. Kirkon vierellä on hirsinen lainamakasiini sekä ruumishuone. Vehmaan vanha pappila sijaitsee kirkon keskiaikaisella paikallaan noin 500 metriä kirkosta kaakkoon. Päärakennus on 1870-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.681946485,21.667871551 60.681384640,21.668090659 60.681653825,21.666122993 60.681872858,21.663389260 60.681771058,21.660098757 60.683099254,21.659541674 60.683215835,21.660589912 60.683149661,21.661068296 60.683085739,21.661470198 60.683374350,21.662422230 60.683825609,21.663977772 60.683713754,21.664648487 60.683671525,21.665057680 60.683530187,21.665657175 60.683484222,21.665923382 60.683367154,21.666335309 60.682836399,21.667486478 60.682462097,21.667911870 60.681946485,21.667871551" ;
        poi:history       "Vehmaan emäseurakunta mainittiin kirjallisissa lähteissä jo 1330-luvulla. Kivikirkkoa edelsi samalla paikalla puinen kirkko. Rakennusrunko sisältää lukuisia eriaikaisia vaiheita ja sen keskiaikainen rakennushistoria on monimutkainen. 1700-luvulla kirkon ikkuna-aukot laajennettiin ja länsipäätyyn rakennettiin ruumishuone. Peltikatto tehtiin 1870-luvulla. Kirkkoa kunnostettiin 1990-luvulla arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunion suunnitelmin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k918 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:makasiini , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1842" ;
        skos:prefLabel    "Vehmaan kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9822>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kukontori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1688782351156" ;
        wgs84:long        "24.9388009464427" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kukontori" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7793>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Topeliuksenkatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1823688872471" ;
        wgs84:long        "24.9202123628309" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7793" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p41>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Uusi levyhalli"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T13:01:43.871+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:58:51.511+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p35281 , koko:p37486 , koko:p49416 ;
        poi:description  "Muutostyöt\n\nTelakalla vanhoja aluksia kunnostava Viaporin telakka -yhdistys tarvitsi kunnollisia tauko- ja pesutiloja ja ne päätettiin rakentaa levyhallin itäpäähän kahteen kerrokseen. Uudet tilat rakennettiin erilleen vanhoista rakenteista, ”talo talon sisään”. Alemmassa kerroksessa on varusteiden kuivaushuone, taukotila ja pieni keittiö, ylemmässä puku- ja pesutilat noin 25 hengelle sekä sauna. Rakennusmateriaalina suosittiin levyhallin henkeen sopivaa terästä. Toisen kerroksen tilojen varapoistumistieksi rakennettiin uusi ulkoporras. Sosiaalitilat varustettiin koneellisella ilmanvaihdolla ja rakennus liitettiin vesijohto- ja viemäriverkostoon.\n\nToteutusaika: 2002–2004\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Heikki Lahdenmäki\nPääurakoitsija: Suomenlinnan työsiirtola/ Raimo Raudaskoski (-2003), Pentti Koponen (2003-)\nOngelmajätepurkutyöt: HKR-tekniikka\nLVI-työt: Suomenlinnan hoitokunta/ Ari Kiuru\nPutkityöt: Vesijohtoliike Klaus Ahonen Oy, Kouvolan Putkityö Oy\nSähkötyöt: HPS-sähkö, Sähkö Paganus Oy, Vartiokylän Sähkö Oy\nSäätölaitteet: Arealtec Oy/ Kari Kumpulainen\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Topi Tuominen Oy/ Topi Tuominen\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Innostructura Oy/ Eero Kotkas\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Jukka Sainio, Niko Lipponen\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nUusi levyhalli rakennettiin vuonna 1945 arkkitehti K. Lehtovuoren suunnitelmien mukaan telakan levyhalliksi ja konepajaksi. Rakennuksen yläkerrassa sijaitsi malliveistämö. Tässä käytössä rakennus oli koko Valmetin telakan toiminta-ajan.\n\nNykyään rakennuksen alakerrassa varastoidaan talvisin merenkulkuhallituksen aluksia ja yläkerrassa toimii purjeneulomo.\n(Helena Rosén 1994)\n\nLähteet:\nPettersson, Lars, 1951. Valmetin Suomenlinnan telakan vaiheita. Valmetin perhelehti."@fi ;
        poi:history      "Valmetin telakalle rakennettiin vuonna 1945 arkkitehti K. Lehtovuoren suunnitelmien mukaan uusi levyhalli ja konepaja. Yläkerrassa sijaitsi malliveistämö. Tässä käytössä rakennus oli koko Valmetin telakan toiminta-ajan. Rakennukseen johtanut nosturirata purettiin ulkopuolisilta osiltaan vuonna 1987.\n\nNykyään alakerrassa säilytetään veneitä talvisin ja yläkerrassa toimii purjeneulomo. Purjeneulomon paloturvallisuuden parantamiseksi tehtiin rakennuksen ulkopuolelle poistumistieporras vuonna 1996. Portaaksi asennettiin vanhat kierreportaat, joiden ympärille rakennettiin telakan tyyliin sopivat seinät esiruostutetusta teräslevystä. Vuosina 2001-02 korjattiin rakennuksen ikkunat.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/5/2/saha/suomenlinna/0_2682398341415866266.jpg" , "http://media.onki.fi/4/8/8/saha/suomenlinna/0_-7325531777894259321.jpg" , "http://media.onki.fi/4/6/9/saha/suomenlinna/0_3949802709385189656.jpg" , "http://media.onki.fi/3/5/4/saha/suomenlinna/0_-1417476832623754988.jpg" , "http://media.onki.fi/1/5/7/saha/suomenlinna/0_721035134166308727.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p17285> ;
        wgs84:lat        "60.14577657196764" ;
        wgs84:long       "24.982187223434494" .

foaf:Person  a           owl:Class ;
        rdfs:label       "henkilö"@fi , "person"@en ;
        rdfs:subClassOf  foaf:Agent .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Degerö on rannikon suurin ja parhaiten viljelty saari. Sen luoteisella rannalla sijaitsee Tuurholma, jonka nimi mainitaan jo Erik XIV:n päivinä ja josta Kaarle XI:n reduktionin jälkeen tehtiin kapteenin puustelli Uudenmaan jalkaväelle. --- Mutta luonto ei täällä ollut ajatellut sotaa, sen aikomuksena oli kirjailla kaunis kuvio. Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää!\" --- (s. 53-54)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9523> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9521>
] .

rky:p684  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vetelin kirkonseutu 1800-luvun alkupuolen empirekirkkoineen, hautausmaineen, Perhonjokivartta seurailevine maanteineen ja pohjalaistaloineen muodostaa 1800-luvun Pohjanmaalle tyypillisen jokivarsiasutuksen ydinaluetta kuvastavan hyvin säilyneen kokonaisuuden.\n\nVetelin kirkko sijaitsee Perhonjoen laaksossa, Torpan kyläraitin pohjoispäässä. Heikki Kuorikosken johdolla rakennettu, Intendentinkonttorin suunnittelema tasavartinen keskeiskirkko on järjestyksessään seurakunnan kolmas. Empirekirkon attikan yllä kohoaa lyhtyyn päättyvä kupoli. Sakaroiden päässä on päätykolmiot, pieniruutuiset ikkunat ovat tasapäätteiset. Viereinen, erillinen kolmikerroksinen kellotapuli on Jaakko Kuorikosken rakentama. Kirkkomaata ympäröi kiviaita.\n\nKirkon pohjoispuolella raitin varrella ovat Hyypän ja Läspän talot, jotka ovat hyvin säilyneitä pohjalaistaloja. Hyypän päärakennus vuodelta 1795 on sivukamarillista rakennustyyppiä, jonka esiintymisalue keskittyy Keski-Pohjalanmaalle. Läspän talo vuodelta 1836 on seudulla harvinainen täyskaksivooninkinen.\n\nJokivartta seuraileva raitti on pääosin 1800-luvun loppupuolella rakennettua Veteli-Vimpeli –tietä. Se on säilyttänyt vanhan linjauksensa ja on pitkältä osuudelta koivurivien reunustama."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.476829532,23.754396799 63.478577616,23.755665949 63.479017772,23.756555244 63.479543233,23.758315465 63.479969464,23.763227838 63.478747098,23.764305573 63.477383422,23.765009216 63.475950077,23.766206867 63.475059916,23.766950585 63.474581537,23.766977822 63.473787952,23.765541426 63.472951706,23.763963339 63.472607540,23.762094776 63.472578857,23.760249324 63.472546248,23.756496807 63.472754113,23.753509261 63.473250168,23.753394317 63.474003858,23.754218510 63.475032648,23.753867029 63.475507446,23.752332825 63.475933749,23.753089688 63.476829532,23.754396799" ;
        poi:history       "Perhonjoen yläjuoksulle muodostui vakituista asutusta 1540-luvulla, ja Veteli perustettiin Kokkolan kappeliksi Yliveteli-nimisenä 1639. Ensimmäinen kappelikirkko rakennettiin 1639, ja toinen 1679. Itsenäiseksi seurakunnaksi Veteli muodostettiin 1860.\r\n\r\nNykyinen kirkko rakennettiin Heikki Kuorikosken johdolla 1838-1839. Piirustukset oli suunniteltu C.L. Engelin ja A.W. Arppen toimesta Intendentinkonttorissa 1833. Kellotapuli valmistui 1859. Kirkko rakennettiin pitäjän pohjoisosaan Vetelinkylään, mutta vielä 1920-1930-luvun taitteessa kirkon korjauksen yhteydessä suunniteltiin kirkon ja kellotapulin siirtoa 15 kilometrin päähän Räyrinkiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k924 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2063" ;
        skos:prefLabel    "Vetelin kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8244>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Louhimies, Aku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8244" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6454>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:19:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6549>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Pengerkatu 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8075> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.18415859158" ;
        wgs84:long        "24.9580371116649" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pengerkatu-11" .

[ dcterms:description  "Linnanmäellä Tatu ja Patu kirmaavat ympäri huvipuistoa ja ajavat vempeleissä. Törmäilyautot karkaavat käsisistä ja pojat joutuvat niillä aina Sörnäisten metroasemalle asti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8743>
        dcterms:modified  "2010-02-18T13:50:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i154>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Asuntopula Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7841> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i153> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i153> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/asuntopula-helsingissa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "' \" - - Helsingin edustalla on paljon linnakesaaria, mutta suurin osa niistä on Itä-Villingin kaltaisia kylmiä linnakkeita, joissa ei rauhan aikana ole vakituista miehitystä. Jonkinlaista vartiointia on tietysti järjestetty, mutta kuten kerroin, me olemme päässeet varsin pitkälle kenenkään huomaamatta. Saattaa olla, että Itä-Villingissä vartiomiehet käyvät vain silloin tällöin, koska saari on täynnä upseerien pieniä huviloita. Saaren vartiointi hoituu kesäaikana kuin itsestään. Mitään elektronista valvontaakaan emme ole huomanneet.\" ' (s. 132)" ;
  dcterms:description            "Helsingin edustan saaria valvotaan tiukasti molemmin puolin rajaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9800> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9811>
] .

rky:p920  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hankoniemi lähisaarineen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti tärkeä alue. Suomenlahdelle pistävällä niemellä on sotahistoriallisia muistomerkkejä, linnoituksia ja puolustusjärjestelmiä 1790-luvulta, 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekä 1910-luvulta. Viimeisimmän linnoitusvaiheen rakennelmat liittyvät neuvostoliittolaisten 1940-1941 vuokratukikohtaan ja suomalaisten vastaaviin puolustusjärjestelyihin. \n\nGustavsvärnin, Gustav Adolfin ja Meijerfeltin saarilinnoitukset ovat osa ruotsalaista 1700-luvun lopun merilinnoitusketjua. Venäläiset ovat rakentaneet saarille 1800-luvun alussa ja 1850-luvulla linnoituslaitteita, jotka ovat Krimin sotaan 1854 liittyneiden räjäytysten jälkeen olleet harmaakiviraunioina. Parhaiten säilyneet linnoituslaitteet ovat Gustavsvärnissä, jossa 1700-luvun linnoitusraunion muurien sisäpuolella yhdessä puisen radiomajakan kanssa on myös betonista paikalla valettu majakka sylinterimäisine loistotorneineen. \n\nMantereella oleva Harparskog-linja on puolestaan suomalaisten Neuvostoliitolla ollutta aluetta vastaan rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja ja se erottuu yhä hyvin maastossa. Linja kulkee niemen poikki Skogbyn sahalta Skogbyn entisen rautaruukin läheisyyteen ja rakentuu betonisista korsuista, konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudoista ja kivisistä panssariesteistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.924431194,23.309584939 59.934559031,23.296994511 59.933572710,23.283908426 59.934951748,23.279894979 59.939750610,23.276750349 59.944271942,23.251962787 59.947383934,23.252614602 59.945007525,23.283938420 59.942812547,23.288145320 59.938723524,23.302492632 59.930834842,23.311782525 59.925997556,23.318544172 59.926351336,23.324611296 59.921618778,23.344092640 59.919519290,23.346069030 59.914888899,23.335879609 59.920966522,23.313179600 59.924431194,23.309584939" ;
        poi:history       "Hankoniemeen, meriliikenteen solmukohtaan, tehtiin turvalaitteita jo varhain. Niemen kärkeen rakennettiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa joidenkin tykkien kenttälinnoite. Brunerskärin skanssi lienee sijainnut Tulliniemellä, jonka eteläisin kohta tunnettiin tuohon aikaan Skansholmenin nimellä. \r\n\r\nJonas Månzonin merikirja vuodelta 1644 mainitsee Hangon sisääntuloväylällä Eldskärin, joka sai nykyisen nimensä Gustavsvärn (Kustaanvarustus) 1700-luvun loppupuolella. Kolmelle saarelle, Gustavsvärn, Gustav Adolf ja Meijerfeldt, rakennettiin merilinnoitus osana Ruotsin merilinnoitusketjua. Gustavsvärnille ja Gustaf Adolfille rakennettiin bastionijärjestelmään perustuneet, ulko- ja saaristoväylän sulkemiseen sekä kaupungin sataman suojaamiseen tarkoitetut linnoitukset. Pienempiä varustuksia rakennettiin Meijerfeldtin saarelle. Ensimmäinen kantalinnoitussuunnitelma valmistui 1792. Töihin ryhdyttiin Kustaa III:n sodan aikana 1789. Tuolloin rakennetut kenttälinnoitukset korvattiin 1790-luvulla rakennetuilla, majuri G.H. von Kiertingin hahmottelemilla, mutta varsinaisesti kapteeni Carl Nycanderin suunnittelemilla linnoituksilla. Nycanderin suunnitelmia ei kuitenkaan viety päätökseen, vaan työt jäivät kesken. \r\n\r\nVenäläiset jatkoivat saarilla ruotsalaisten käynnistämiä  linnoitustöitä 1808-1809 ja uudestaan Krimin sodan alla 1850-luvulla. Itämaisen sodan aikana linnoitus puolustautui 1854 onnistuneesti englantilais-ranskalaista laivasto-osastoa vastaan. Siitä huolimatta Venäjän sodanjohto räjäytti kolmen saaren linnoituslaitteet elokuussa 1854, minkä jälkeen ne ovat olleet raunioina. \r\n\r\nVenäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn laajan merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Preussin mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Suomenlahden suun pohjoisrannikolle rakennettiin ulompi asema, jonka linnakkeet ovat paitsi Russarössä, myös Utössä ja Örössä.\r\n\r\nHankoniemen neuvostotukikohdasta sovittiin Moskovan rauhassa 13.3.1940. Koska tukikohdan päätoimintasuunta oli merelle, varustettiin mm. Russarötä. Saarille ja niemen etelärannalle rakennettiin kantalinnoitettuja, betoni- ja kivirakenteisia asemia. Puistovuoren niemen pesäkkeet sisältyvät kohteeseen Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue.\r\n\r\nSuomalaiset käynnistivät heti Moskovan sopimuksen jälkeen kantalinnoitetun pääpuolustuslinjan eli ns. Harparskog-linjan rakentamisen, työt tehtiin 1940-1941. Kantalinnoitteet eivät kokonaisuudessaan valmistuneet, mutta mantereella työt saatiin tyydyttävään vaiheeseen ennen taisteluiden alkamista. Neuvostoliitto rakensi Harparskog-linjan vastapainoksi länsipuolelle kenttälinnoitteita, jotka hahmottuvat edelleen maastossa. Joulukuussa 1941 Hanko luovutettiin takaisin Suomelle ja virallisesti palautus sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:majakka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1196" ;
        skos:prefLabel    "Hankoniemen sotahistorian kohteet (Harparskog-linja)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8838>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hotel Arthur"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hotelli Arthur" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8423> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316> ;
        wgs84:lat            "60.1728795467188" ;
        wgs84:long           "24.9477922305765" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hotel-arthur" .

rky:p1217  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.454032126,22.257786614 60.453832349,22.258110879 60.453185428,22.256005712 60.453362914,22.255724944 60.454032126,22.257786614" ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4577" ;
        skos:prefLabel    "Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo (Standardivuokratalo)"@fi .

[ dcterms:description  "Keskeinen tapahtumapaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2408> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1898>
        dcterms:modified  "2010-03-15T12:06:16+0300" .

rky:p1477  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapinjoen yläjuoksun laaja, useita keskiaikaisia kyliä käsittävä kylä- ja viljelymaisema edustaa länsisuomalaisten jokilaaksojen ryhmäkylän pitkää asutushistoriaa. \n\nLapinjoen vaihtelevien viljelysmaisemien reunamien kumpareille ja maantien varsille sijoittuvissa kylissä on säilynyt vanhaa maatiloihin liittyvää rakennuskantaa. Kyläkokonaisuuksista Kaukola on tiivein.\n\nLapinjokilaakson kyliä Rauman puolella ovat mm. Kaukola, Kodiksami, Sukkala ja Kuolimaa. Joen ja laskuojien varrelle syntynyt viljelymaisema jatkuu etelässä Luhdanojan varrella olevan Korven kylän viljelymaisemana Euran kunnan puolella.  \n\nKaukolan kylä sijoittuu Lapinjoen viljelyslaakson kapeaan, pohjoisimpaan kärkeen. Kylän rungon muodostaa Lapinjoki ja sen suuntaisesti kulkeva vanha, Hinnerjoelle johtava maantie. Kylän tilojen asuintontit ovat vieri vieressä ja asuinrakennukset on rakennettu tien suuntaisesti. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt Krappen, Eskolan, Riikilän ja Lännen tiloilla.  Kylän keskustasta kohti Kodiksamia erkanevan tien varrelle on keskittynyt kylän pienasutus. Joen yli johtaa Kustaa Stenforsin rakentama kaksikaarinen kivisilta vuodelta 1884.\n\nKodiksamin asutus on keskittynyt peltojen metsäsaarekkeisiin ja maanteiden varsille. Kylän etelä- ja länsipuolella avautuu laaja viljelymaisema.  Perinteistä rakennustapaa edustavat Utulan, Pietilän, Nokan ja Saar-Uotilan tilat. Kylässä on säilynyt kaksi tuulimyllyä. Kansakoulu on valmistunut 1908. \n\nSukkalan kylä on keskittynyt Lapinjokilaaksoa rajaavan laajan metsäsaarekkeen reunaan. Maantien varrella oleva Isotalon talonpoikaistalon pihapiirissä on säilynyt tiivis rakennustapa. Päärakennus, pytinkirakennus, puotirivi, navetta ja aitat ovat pääosin 1800-luvulta.\n\nKuolimaan kylän viljelymaisema aukeaa Lapinjoen molemmin puolin, asutus on keskittynyt metsäsaarekkeisiin. Perinteistä rakennustapaa edustavat Anttilan, Pertolan ja Ollilan rakennusryhmät. \n\nEtelässä viljelymaisema jatkuu Euran kunnassa Korven kylän puolella. Vanhan Lappi - Hinnerjoki -maantien varrella sijaitseva hyvin säilynyt Korven kyläkokonaisuus koostuu usean kantatalon vierekkäin sijaitsevasta runsaasta rakennuskannasta. Kylän ytimessä ovat Arvelan, Mäen, Nakkilan ja Pohjolan talot, joiden pihapiirien välitse maantie kaartuilee. Kylä-Airilan tilan pihapiiri kylän lounaislaidalla on edustava talonpoikainen kokonaisuus, samoin kylän länsipuolella pellon laidassa oleva Aro-Airila.  Tiiviistä kyläkeskustasta erilleen ovat siirtyneet Aro-Airilan, Sonkkilan ja Nummen talouskeskukset. Kylän laidalla on Linteeninmäki, joka alkuaan on ollut kylän mäkitupalaisten asuttama. Korven kylän pellot levittyvät pienen Lapinjokeen laskevan Luhdanojan halkomalle tasangolle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.019822364,21.938211183 61.023005250,21.944938008 61.016487813,21.955472877 61.018765764,21.966840938 61.017185814,21.972171162 61.014464188,21.962073094 61.011374258,21.957424687 61.009814039,21.955622766 61.001443248,21.952269622 60.999608061,21.947877601 60.995755590,21.955077068 60.992787187,21.957874354 60.990994127,21.954236821 60.990599597,21.951230046 60.991946677,21.946513390 60.992140487,21.935806245 60.993896035,21.929248868 60.994174928,21.927806593 60.996982978,21.930223312 61.000857900,21.933254729 61.005669714,21.934772387 61.010408645,21.939274679 61.011365342,21.939528079 61.011125224,21.941955505 61.010132347,21.948598273 61.014306103,21.954315971 61.017543391,21.947945714 61.019512440,21.944349073 61.018660080,21.940688620 61.019822364,21.938211183" ;
        poi:history       "Lapinjoen ja pienempien laskuojien varrelle syntyneiden Lapin eli Rauman pitäjän kylien Kaukolan, Kodiksamin, Kuolinmaan, Sukkalan, Mäentaan ja Korven asutus on keskiaikaista. Kylistä Kodiksamin kylä on varhaiskeskiajalta. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, kylissä oli yhteensä 32 taloa. Kylistä Kaukolassa ja Kodiksamissa oli kahdeksan taloa. Kaukolasta tunnetaan lisäksi kivikautinen asuinpaikka. \r\n\r\nNykyisin Euraan kuuluvan Korven kylän alueella on kivikautisen asutuksen merkkejä. Kylä on pysyvästi asutettu keskiajalla ja 1560-luvulla kylässä oli kuusi taloa. Korven kylän kolme suurta tilaa, Nakkila, Sonkkila ja Airila, sijaitsivat kyläkeskustassa, teiden risteyksessä. Kylän taloista muodostui 1600-luvulla ratsutiloja. Kylän halki kulkeva maantie oli käytössä jo 1600-luvun loppupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:kyla , poio:silta , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1980" ;
        skos:prefLabel    "Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6451>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sillanpää, F.E."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7844> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6451" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2467>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Polttaa ja palelee" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7767> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2465> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/polttaa-ja-palelee" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7165>
        dcterms:modified  "2009-10-20T14:43:09+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Pohjoisesplanadi kylpi helteessä. Puistonpenkillä istuskeli mies, joka vaikutti jollain tavoin tutulta. -- Miehen vaaleanvihreä hellepaita ei erottunut puistokäytävää kulkevien ihmisten kesäasuista, mutta se oli silti tekijä, jonka perusteella Woodsin mieleen palautui Kauppatori. -- Hän ei katsonut taakseen vaan meni ravintola Kappeliin ja jäi vaatenaulakon viereen tarkastelemaan lasiverannan takaa avautuvaa puistoa.' (s. 64)" ;
  dcterms:description            "Yhdysvaltalainen Woods huomaa olevansa tarkkailussa kulkiessaan Pohjoisesplanadilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9436> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4661>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1720031~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8740>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Siltasaarenkatu 12"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Paasitalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6536> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        wgs84:lat            "60.1786950054613" ;
        wgs84:long           "24.949346522937" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/siltasaarenkatu-12" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2349>
        dcterms:modified  "2009-12-11T12:25:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9454>
        dcterms:modified  "2010-11-18T17:34:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6950>
        dcterms:modified  "2012-06-08T13:24:27+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9549>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tuohikoivuntie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i73> ;
        wgs84:lat         "60.2585600573843" ;
        wgs84:long        "24.9913293934098" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tuohikoivuntie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7759>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1495376~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vastaan tuli herrojen ja rouvien ryhmiä, he olivat lähteneet promenadille syödäkseen mämmiä Kaisaniemessä." ;
  dcterms:description            "\"Miltä kevät näyttää\" (Helsingfors Tidningar 31/22.4.1846)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
] .

<http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Keyword>
        a           owl:Class ;
        rdfs:label  "keyword"@en , "asiasana"@fi .

rky:p1713  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loviisan maalinnoitus ja siihen liittyvä Svartholman merilinnoitus ovat Ruotsin Turun rauhan 1743 aluemenetysten jälkeen rakentamia linnoituksia. 1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa edustava Loviisan maalinnoitus on merkittävä osa valtakunnan itärajan puolustushistoriaa.\n\nLoviisan maalinnoitus ja sen edustalla oleva Svartholman saarilinnake ovat Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan päälinnoituksen itäinen etuvarustus. Loviisan maalinnoituksen tarkoitus on ollut valvoa Suuren Rantatien liikennettä. Vanha rantamaantie kulkee bastionien länsipuolella Garnisonin alueen läpi. Augustin Ehrensvärdin laatimasta linnoitussuunnitelmasta on säilynyt Suuren rantatien varteen rakennetut graniitista muuratut bastionit Rosen ja Ungern ja niihin liittyvät maavallit. Bastionien takana on nähtävissä 1750-luvun louhosalueita, kivityömaita, osittain rakennetun bastioni Adolf Fredrikin pohja sekä vallien maansiirtoalueita. Bastionit Rosen ja Ungern, joiden ampuma-aukot suuntautuvat tielle, ovat kuuluneet linnoituksen itäiseen etuvarustukseen. Loviisanlahti on aikoinaan ulottunut bastioni Ungerniin saakka.\n\nLoviisan kaupungin pohjoisosassa Puistokadun varrella on linnoitussuunnitelmaan liittynyt kaksikerroksinen komendantintalo, joka on yksi harvoja linnoitussuunnitelman toteutuneista kivirakennuksista. Tyypillinen hårlemanilainen barokkiklassistinen virkatalo toimii Loviisan kaupungin museona. Vallikadun varrella on linnoitukseen kuulunut kivinen leipomorakennus ja Itäisen Tullikadun varrella kaksi kaksikerroksista kivikasarmia 1750-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.459798320,26.227898350 60.460851599,26.229798077 60.460527048,26.230479285 60.459575512,26.228195864 60.459798320,26.227898350" ;
        poi:history       "Turun rauhassa 1743 Ruotsin itärajaksi tuli Kymijoen läntisin haara. Ruotsi menetti kaikki itärajan linnoituksensa. Valtiopäivät päättivät 1747 rakentaa valtakunnan itärajan turvaksi kaksi kaksoislinnoitusta: varikkolinnoituksen ja laivastotukikohdan Helsinkiin ja sen edustalla oleville saarille sekä rajalinnoituksen Degerbyhyn ja sen edustalle.\r\n\r\nDegerbyn kaupunki perustettiin 1745 Haminan jäätyä Venäjän puolelle. Kaupungista tehtiin läänin uusi pääkaupunki ja sitä alettiin linnoittaa. Ensimmäisen linnoitussuunnitelman laati linnoituseversti A.J. Nordenberg  1744. Tavoitteena oli bastionein ympäröity kivirakennuksista koostuva kaupunki, johon oli tarkoitus liittyä linnoitusvyöhykkeen ulkopuolinen esikaupunki.\r\n\r\nKaupungin lopullisen linnoitussuunnitelman, joka perustui Nordenbergin ehdotukseen, laati A. Ehrensvärd 1747. Loviisan kaupungin asemakaava-, linnoitus- ja kaupunkisuunnitelmat  edustivat Suomessa uudenlaista, klassismin tyyli-ihanteiden mukaista kaupunkia taitteisine ääriviivoineen. Linnoitustyöt käynnistettiin jo seuraavana vuonna Ehrensvärdin johdolla. Suunnitelmista toteutui vain bastionit Ungern ja Rosen maavalleineen sekä muutama kivirakennus: Komendantin talo, ns. Fortifikationshuset ja kasarmi Lilja. Komendantintalo rakennettiin 1755 Samuel Bernerin piirustusten mukaan. Varsinainen asutus ja puukaupunki syntyivät linnoituksen eteläpuolelle.\r\n\r\nGarnisonin alue kuului alunperin Degerbyn linnoitukseen, mutta 1800-luvun alkupuolella alue jaettiin kaupunkilaisille tonttimaaksi. Ensimmäiset rakennukset oli rakennettu alueelle jo 1700-luvn puolella. Suurin osa rakennuskannasta rakennettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.\r\n\r\nLoviisan linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä, kun Suomi liitettiin Venäjään 1809. Linnoitusalue otettiin laidunmaaksi ja 1890-luvulla virkistyskäyttöön. Bastioni Ungern korjattiin 1960- ja 1990-luvulla ja bastioni Rosenin muureja 1940-luvulta lähtien, lisäksi sen suojakatos rakennettiin 1979. Muurinkorjaukset aloitettiin 2005 tavoitteena alkuperäisten osien ja rauniomaisuuden säilyttäminen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:kasarmi , poio:katu , poio:tie , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1517" ;
        skos:prefLabel    "Loviisan maalinnoitus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5207>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Eläkeläisten elämäntarinoita Kalliosta ja Vallilasta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/elakelaisten-elamantarinoita-kalliosta-ja-vallilasta" .

rky:p80  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pasilan veturitallit, VR:n entinen konepaja sekä SOK:n edustavat funktionalistiset tuotantolaitokset Vallilassa muodostavat laajan 1900-luvun teollisuusympäristön. VR:n konepajan alue, joka on ollut Helsingin suurimpia teollisuuslaitoksia, on Sörnäisten satamaradan varteen rakentuneen laajan teollisuusalueen varhaisimpia tuotantolaitoksia. Kokonaisuus ilmentää liikenneyhteyksien ja erityisesti rautatien merkitystä pääkaupungin teollistumiselle.\n\nPasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit muodostavat laajan teollisuusalueen. Kolme veturitallia ja niiden toimistorakennus aivan pääradan tuntumassa muodostavat ns. Keski-Pasilan alueella merkittävän rakennuskokonaisuuden. Tiilirakennusten sarja jatkuu radan länsipuolella, missä on rautateiden pisin asuinrakennus, kolmikerroksinen Toralinna, jonka naapureina on puisia rautatieläisten asuinrakennuksia. \n\nKonepaja-alueella pääradan itäpuolella on seitsemän suurta tiilihallia, voimalaitos piippuineen sekä konttori- ja varastorakennuksia. Suuret hallit ovat alueen keskiosassa, konttori- ja varastorakennukset ovat osa alueen muusta kaupunkirakenteesta sulkevaa aitausta. Vaunujen valmistus on lopetettu ja alue on otettu uuteen käyttöön. Alueen länsiosassa konepajan rakennuksia on purettu ja niiden paikalle sekä entiselle ratapiha-alueelle on rakennettu 2000-luvulla uusia asuinkortteleita.\n\nSOK:n teollisuuskorttelit sijoittuvat välittömästi konepajojen läheisyyteen Sturenkadun, Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun väliseen kortteliin, joka on ollut teollisuusaluetta 1800-luvun lopusta alkaen. Punatiilisille konepajarakennuksille kontrastin muodostavan valkean, tilajärjestelyltään yhtenäisen tuotanto- ja varastorakennuskompleksin ovat suunnitelleet arkkitehdit Erkki Huttunen ja Valde Aulanko 1930-luvulla. Funktionalistisissa rakennuksissa sijaitsevat mm. kahvinpaahtimo, trikootehdas ja keskusvarasto. Korttelissa on tapahtunut uudisrakentamista, tuotanto- ja varastotiloja on muutettu toimistoiksi mutta sen kokonaisilme on edelleen yhtenäinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.192385931,24.951746649 60.192072495,24.951321277 60.191407971,24.952787119 60.190911363,24.952706192 60.189683955,24.952870424 60.189955283,24.951413542 60.191528874,24.947377610 60.193233998,24.943323983 60.194665109,24.945599741 60.194879916,24.945877887 60.192385931,24.951746649" ;
        poi:history       "Helsingin veturitallit ja konepaja sijaitsivat 1860-luvulta lähtien keskustan ratapihalla, mutta alueen ahtaus pakotti etsimään uutta paikkaa. Veturivarikko päätettiin sijoittaa Pasilaan eli Fredriksbergiin 1897 ja seuraavana vuonna myös vaunujen valmistus päätettiin siirtää Pasilaan perustettavaan konepajaan. Teollisuuslaitoksia ohjattiin pois kaupungin keskustasta paitsi palovaaran vuoksi, myös kaupunkikuvallisista ja liikenteellisistä syistä. Sörnäisten satamaradan varteen kehittyi 1800- ja 1900-luvun taitteessa laaja teollisuusalue. \r\n\r\nPasilan asemalla oli 1890 asemarakennuksen lisäksi kolme asuinrakennusta. Uusi veturitalli valmistui Pasilan seisakkeelle asemarakennusta vastapäätä 1899 ja samana vuonna valmistui myös rautateiden työväelle tarkoitetun asuinkasarmin Toralinnan ensimmäinen vaihe. Pasilan asemarakennus sijaitsi Toralinnan koilliskulmalla, kunnes sen paikka siirrettiin 1924 radan itäpuolelle. Uusi asemarakennus oli siirretty Vammeljoelta. Pasilan nykyisen aseman rakennustöiden yhteydessä 1980-luvun lopussa vanha puinen asema siirrettiin hieman itään Pasilan Veturitorille, jossa se toimii Rauhanasema-nimisenä monitoimitilana. \r\n\r\nVR:n Pasilan konepaja aloitti toimintansa 1903 ja sen keskeiset tuotantorakennukset, konttori ja ruokala rakennettiin rautatiearkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmin 1900-1919. Konepaja-alueelle valmistui tuotanto- ja varastorakennuksia koko 1900-luvun ajan, etenkin 1970-luvulla. Alueen alkuperäinen käyttö loppui 2000-luvun alussa, jonka jälkeen sitä ryhdyttiin muuttamaan asuin- ja toimitilakäyttöön.\r\n\r\nSOK sijoittui Vallilan teollisuuskortteliin 1915. Osuusliike osti Fleminginkadun ja Pääskylänkadun kulmatontin, jossa 1800-1900-luvun taitteesta sijainneeseen Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n lankakehräämöön sijoitettiin neulomo, kahvinpaahtimo, hedelmien pakkaamo ja sikuritehdas. Tuotannon kasvaessa Pääskylänkadulle rakennettiin kuusikerroksinen tehdasrakennus 1920 arkkitehti Valde Aulangon suunnitelmien mukaan. Rakennuksen laajennus valmistui 1929, jolloin myös ostettiin lisää korttelin rakennuksia, joihin sijoitettiin mm. tehtaiden ruokala ja myymälä. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli 1934-1938 SOK:n tehtaille suuren uudisrakennuskompleksin, johon sijoitettiin kahvinpaahtimo, keskusvarasto ja trikootehdas.\r\n\r\nOsuusliikkeen hallintaan tuli vuoteen 1937 mennessä lähes koko Sturenkadun ja Fleminginkadun välinen kortteli. Täysin SOK:n omistukseen kortteli tuli 1960. Pääkonttori rakennettiin 1987."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1578" ;
        skos:prefLabel    "Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7162>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Alppipuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1901760957685" ;
        wgs84:long        "24.9370103577007" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7162" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7401>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2963>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Antiikkia minun makuuni" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2962> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/antiikkia-minun-makuuni" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5467>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Määräykset terassituoleista" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitkä ovat määräykset terassituoleista Helsingissä? Kiinteistövirasto kieltää halvat muovituolit, pirttikalustot tai pitkät penkit terasseilla, jotka ovat kaupungin maalla. Määräys koskee noin 550 terassia." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/maaraykset-terassituoleista-helsingissa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9451>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Tarkk'ampujankatu 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1607856674842" ;
        wgs84:long        "24.9479262741368" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tarkkampujankatu-2" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5706>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3DDEFE7E-4868-4EB6-A879-942A96591B73> .

<http://example/upload-base/#metadescription_3677>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1693638~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Puuristiä oli kirkon valmistumisesta lähtien moitittu liian pelkistetyksi ja riisutuksi, mutta Vilen oli pitänyt siitä aina. Siinä ei ollut mitään ylimääräistä, ei mitään naiivia tai kiiltokuvamaista niin kuin monissa alttaritauluissa. Se oli pelkkä paljas risti. Siinä oli kirkon syvin sanoma." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2130> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7482>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7756>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Huvilakatu 20-22"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mehiläinen, sairaala" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1571024224304" ;
        wgs84:long           "24.9428457475542" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7756" .

[ dcterms:description  "Erkkilä oli kaupunginmetsänhoitaja 1947-1951. Kirjassa luku E.E. Erkkilän aika." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2894> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7696>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5966>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A175F514-F262-494B-B7FD-6F18EE2933CB> .

rky:p647  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämes-Havusen tilan mies- ja karjapihaan jakautuva umpipihakokonaisuus on edustavaa 1800-luvun eteläpohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria. \n\nVauraan talonpoikaistalon asuinrakennuksista kaksikerroksinen isotupa on rakennettu 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kolmannelta sivulta pihaa rajaa pitkä aittarivi. Karjapihan eli tarhan sivuja rajaavat eläinsuojat ja lato. Umpipihan ulkopuolella on sauna, paja ja kaksi aittaa.\n\nHämes-Havunen sijaitsee Kyrönjoen latvajoen varrella. Tilan ohi kulkeva maantie on osa vanhaa Kyrönkankaan tietä, joka on ollut käytössä jo keskiajalla. \n\nHämes-Havunen sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Hyypänjokilaakson maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.391696125,22.238121842 62.390238866,22.243143391 62.388386082,22.240736724 62.388367753,22.240718710 62.388942066,22.239862180 62.389164959,22.239402011 62.389446087,22.238539325 62.389604326,22.237919091 62.389648194,22.237913391 62.391696125,22.238121842" ;
        poi:history       "Kyrönjoen latvoilla sijaitseva Hyypänjokilaakso oli eräkaudella pohjalaisten, hämäläisten ja satakuntalaisten nautinta-aluetta. Pysyvän asutuksen jokilaakso sai 1500-luvun loppupuolella. Asutus levisi alkoi 1800-luvulla torppien ja talojen jakamisen jälkeen. Uudisraivaus jatkui alueella vielä sotien jälkeen. \r\n\r\nHavusen suvun kauhajokinen kantaisä Tyni Hannunpoika tuli Kyrönkankaantietä pitkin Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon Hauholta 1627. Ensimmäinen rakennus oli joen varteen rakennettu kalamaja, jonka yhteyteen rakennettiin myöhemmin asuinrakennukset. Nykyiselle paikalle rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella. \r\n\r\nKyrönkankaantien varrella sijaitseva Hyypän kylän Hämes-Havunen oli viimeinen Pohjanmaahan kuuluva talo ennen Pohjankankaan alkamista. Kauhajoelta alkava Kyrönkankaantie oli yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettava reitti Pohjanmaalta Satakuntaan ja Hämeeseen.  \r\n\r\nHämes-Havusen rakennukset restauroitiin 1977-1982 ja ovat museona avoinna yleisölle.  Vanhemman renkituvan korvannut ja vanhaa rakennustapaa jäljittelevä ns. välirakennus valmistui 1980 arkkitehti Marjatta Leskisen suunnitelmin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k232 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1721" ;
        skos:prefLabel    "Hämes-Havusen umpipiha"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Joskus kun tuntuu et ainoa lohtu\nOn kaupunki jossa mä syntynyt oon\nNä kivetyt kadut ja korkeat sillat\nNä kalliot joilta näkee meren taa \n\nMä kävelen luo puistojen vakavien patsaiden\nJoilta löytyy aina aikaa mua kuunnella \n\nrefrain:\nMä kävelen vaan läpi kaupungin\nMä kävelen vaan läpi Helsingin\nMä kävelen vaan en katso taakseni\nKunnes talttuneet ovat murheeni\nMä kävelen vaan kunnes tunnen maan\nJäähtyneen jalkojen alla\nKunnes tunnen varjojen väistyneen \n\nJoskus kun tuntuu et ainoa lohtu\nOn kaupunki jossa mä syntynyt oon\nNä vanhojen talojen sään piiskaamat katot\nNä torit joiden hälinään voin piiloutua\nMä kävelen kuunnellen lokkien kirkunaa\nKallioille joilta näkee kauas meren taa \n\nrefrain\nMä kävelen vaan (3x)\nMä kävelen vaan läpi Helsingin \n\nJoskus kun tuntuu et ainoa lohtu\nOn kaupunki jossa mä syntynyt oon... " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9657> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8112>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1895626~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8207>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Green, Elmer"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8207" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti (purettu 1973)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7283>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3913>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1369033~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3674>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Malmi - Helsingin lentoasema" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3674" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6417>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:53:56+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Töölönlahdella on vapaana yksi kaupungin käyttöön tuleva korttelialue, jossa on voimassa Töölönlahden\nasemakaava vuodelta 2002. Korttelialue on liike- ja toimistorakennusten aluetta. Töölönlahden\nkorttelialueelle on mahdollista rakentaa uudisrakennus. Töölönlahden kortteli 2014 sijaitsee Musiikkitaloa vastapäätä ja Sanomatalon pohjoispuolella.\"" ;
  dcterms:description            "Suunnitteilla oleva keskustakirjastorakennus sijaitsisi tällä tontilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9028> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9026>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p202>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Miinalaboratorio "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T11:01:35.597+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:17:44.365+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37175 , koko:p36235 , koko:p34574 ;
        poi:description  "Ajankohtaista\n\nLonnan saaren siirryttyä puolustusvoimilta Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan vuonna 1999 rakennusten kunnostustyöt aloitettiin huonokuntoisimmasta. 1880-luvulla rakennetun hirsirunkoisen miinalaboratorion alimmat hirret olivat päässeet huonoon kuntoon sadevesien kerääntyessä rakennuksen ja viereisen kallion väliseen solaan. Runkoa kunnostettaessa kävi ilmi, että vuotava peltikatto oli myös saanut aikaan tuhoa merenpuoleisen seinän yläosissa. Haitta-ainetutkimusten perusteella alapohjan täytteisiin oli kertynyt laboratorioajalta raskasmetalleja, mm. elohopeaa. Sen vuoksi alapohjat purettiin kokonaisuudessaan ongelmajätepurkutyönä.\n\nKunnostustyön periaatteena oli säilyttää rakennuksen luoteispäähän 1930-luvulla kunnostettu asunto tuon ajan asussa. Kaakkoispäässä puolestaan korkeammat huoneet ja koristeelliset rapatut kattolistat kertovat rakennuksen varhaisemmista vaiheista. Hirsiseinien kunnostuksen jälkeen seinät tikutettiin ja rapattiin sisäpuolelta entisenlaisiksi. Ikkunat ja väliovet kunnostettiin ja huonejako säilytettiin ennallaan.\n\nLuoteispään kahden huoneen ja keittiön käsittävään huoneistoon rakennettiin eteisen komeroiden tilalle kylpyhuone. Kaakkoispäätyyn palautettiin 1970-luvulla purettu kuisti, johon sijoitettiin WC ja tuulikaappi.\n\nKahden julkisivun myöhemmin tehdyt laudoitukset palautettiin vanhaan asuunsa säilyneiden julkisivujen mallin perusteella. Myös yksi 1930-luvun jälkeen umpeen laudoitettu ikkuna palautettiin käyttöön. Yläpohja lisäeristettiin puhallusvillalla.\n\nRakennukseen liittyvän vesisäiliön puiset suojarakenteet uusittiin lukuunottamatta hirsiosia.\n\nRakennus liitetään syksyllä 2007 rakennettuihin Lonnan saaren vesi-, viemäri-, sähkö- ja televerkostoihin.\n\nPohjapiirros. Huone no 8 oli rakennuksen alkuperäinen eteinen, jossa sijaitsivat lämmitysuunit ja jota ympäröivät paloturvallisuussyistä paksut tiiliseinät. Myös lattia on ladottu tiilistä. Vasemmalla laboratoriosali, joka jaettiin väliseinillä kahden huoneen ja keittiön asunnoksi 1930-luvulla (huoneet 1-4 ja 7). Juomavesisäiliö rakennuksen edessä on ilmeisesti rakennettu 1920-luvulla.\n\nToteutusaika: 2002-2008\nKerrosala: 160m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Heikki Lahdenmäki\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Reetta Amper\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Innostructura Oy/ Eero Kotkas\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nLVI-suunnittelu: Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nVäri- ja tapettitutkimukset: Suomenlinnan hoitokunta/ Riitta Karjalainen ja Sari Salo\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helena Rosén\nRakentajat eri vaiheissa: MarHar-Rakennus Oy, Suomenlinnan hoitokunta ja Helsingin avovankila, Suomenlinnan osasto\nLVI-työt: Suomenlinnan hoitokunta\nSähkötyöt: Are Oy"@fi ;
        poi:history      "Historia\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nLaboratorion suunnittelu aloitettiin vuonna 1881. Valmistumisvuodeksi on insinöörikomennuskunnan selostuksissa annettu milloin vuosi 1887, milloin 1890.\n\nRakennuksen paikka oli saaren pohjoisrannalla kalliojyrkänteen ja rannan välissä, joten alueesta tehtiin tarkat korkeusmittaukset ennen perustan rakentamista. Kivijalka lienee valmistunut 1884. Vuodelta 1886 on olemassa piirustus saaren rakennusten varustamisesta ukkosenjohdattimilla. Laboratoriosta esiintyy tässä kuvassa fasadi ja leikkaus, mutta rakennus ei kuitenkaan liene ollut valmis, koska se on merkitty saman vuoden asemapiirustukseen katkoviivalla. Vasta vuodelta 1889 on olemassa piirustus, jonka otsikossa puhutaan hirsisestä laboratoriosta n:o 10, joka rakennettiin vuonna 1884 tehdyn kivijalan päälle. Rakennuksen on täytynyt valmistua siis viimeistään vuonna 1889, koska se tuolloin taas esiintyy ukkosenjohdattimien kustannuslaskelmapiirustuksessa. Vuosilta 1887 ja 1889 on pari piirustusta, jotka esittävät laboratorion ja verstaan kalustusta: työpöytiä ja koneita. Alussa mainittu vuosiluku 1890 merkinneekin laboratorion valmistumista käyttökuntoon myös sisustuksen osalta.\n\nMiinalaboratorio oli alunperin pohjakaavaltaan paritupatyyppinen: eteinen sijaitsi keskellä ja sen takana oli huone vartijoita varten, eteisen molemmin puolin olivat rakennuksen levyiset verstas- ja laboratoriohuoneet. Koska rakennus sijaitsi kalliojyrkänteen ja rannan välissä, alas ovelle johti pitkä puinen, kaiteella varustettu luiska askelmineen. Ulko-ovi oli alunperin suunniteltu keskelle rakennusta ja sen molemmille puolille kaksi ikkunaa, joista yksi kuului eteistilaan. Vuoden 1888 piirustuksessa ulko-oven ja ikkunan paikka oli kuitenkin vaihdettu niin, että ovi tuli sijaitsemaan keskiakselin itäpuolella. Eteisestä, jonka seinät oli tiilestä, johti ovet molempiin päätyhuoneisiin. Länsipäädyn huone oli leveämpi käsittäen kaksi ikkuna-akselia ja siitä johti ovi eteisen takana olevaan huoneeseen, joka oli tarkoitettu vartijoille. Itäosan huone oli pienempi, vain yhden ikkuna-akselin levyinen ja siitäkin johti ovi vartijoiden huoneeseen. Eteisessä oli lisäksi kaksi lämmityslaitetta, toinen oli pohjaltaan takkaa muistuttava uuni, toinen suorakulmainen pystyuuni, jonka peräosa ulottui länsipään huoneen puolelle lämmittäen sitä. Järjestely johtui todennäköisesti kipinävaarasta. Itäpäädyn huoneessa oli normaali pystyuuni. Vuoden 1889 kuvassa katolla on kaksi savupiippua, joissa on vedon ja tuuletuksen tehostamiseksi rakennetut jatko-osat. Leikkaukseen on myös huolellisesti piirretty rakennuksen vesikourut ja syöksytorvet.\n\nRakennus toimi vielä 1900-luvun alussa laboratoriona, itäpäädyn huone miinatarvikkeiden lämpimänä varastona. 1930-luvulta lähtien aina vuoteen 1981 asti rakennusta käytettiin asumiseen ja sisätiloissa tehtiin muutoksia huonejaoissa. Myös ulko-oven ja eteisen paikkaa on muutettu, ne sijaitsevat nyt entisen eteisen länsipuolella. Itäpäätyyn on lisäksi puhkaistu uusi ulko-ovi. Eteläsivun edustalle, alkuperäisen ulko-oven kohdalle on lisäksi tehty harjakattoinen kivi- ja hirsirakenteinen vaja, joka lienee tarkoitettu vesijohdon pumppuasemaa varten. Vuodesta 1989 lähtien rakennus on ollut Suomenlinnan päällystöyhdistyksen käytössä vapaa-ajan toimintoihin. Yhdistys on tehnyt rakennuksen sisätilossa kunnostustöitä.\n(Liisa Eerikäinen 1996)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 10.\nLähteet:\nKA VSA 15557, 15736, 17040, 17044, 17061.\nKA VSA, RakH Hk6 20, 59-62, 66, 76, 77, 139, 140.\nMV SL VIK LO 2, 3, 7, 8, 10, 57, 64."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/7/8/saha/suomenlinna/0_687378031340643628.JPG" , "http://media.onki.fi/4/0/0/saha/suomenlinna/0_4995243242062865285.jpg" , "http://media.onki.fi/0/5/5/saha/suomenlinna/0_5176140489957510322.JPG" , "http://media.onki.fi/2/3/8/saha/suomenlinna/0_-286884700713967067.JPG" , "http://media.onki.fi/0/4/7/saha/suomenlinna/0_4887757529048517276.JPG" , "http://media.onki.fi/5/0/2/saha/suomenlinna/0_106919736247268961.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.15450755636564" ;
        wgs84:long       "24.990636181831405" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8372>
        dcterms:modified  "2010-01-07T12:27:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5963>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Voimalaitosten päästöt" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä kaikkea Helsingin Energian Vuosaaren ja Salmisaaren voimalaitosten piipuista tulee ulos? Hanasaaressa ja Salmisaaressa käytetään energianlähteenä kivihiiltä ja öljyä, ja niiden tupruttelun vuoksi ilmaan pääsee muun muassa rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä sekä raskasmetalleja.\n\nVuosaaressa käytetään puolestaan maakaasua, minkä vuoksi ympäristöön pääsee typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä.\n\nLisätietoja eri päästöistä löytyy Helsingin Energian sivuilta:\nhttp://www.helen.fi/energia/paastot.html\n\nMuita lähteitä:\nhttp://www.tekniikkatalous.fi/energia/article77365.ece\nhttp://www.helen.fi/energia/energialahteet.html\nhttp://www.helen.fi/energia/vuosaari.html\nhttp://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92247" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6398> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6399> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-tulee-voimalaitoksen-piipusta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8467>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kolme Liisaa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kolme Liisaa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7814> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1739189319078" ;
        wgs84:long           "24.9551611210602" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8467" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8706>
        dcterms:modified  "2010-02-15T16:54:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i117>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Murmurecordings"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/murmurecordings" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1621>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Karilla" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Katariinan isä on jättänyt perheensä kauan sitten eikä hänestä ole kuulunut sen koommin. Isän kuoltua Katariina saa tietää, että hänellä on kaksi sisarta ja veli. " ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7625> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1620> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1475&BibliographyId=29218&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/karilla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i377>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki damnation" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i376> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9131> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-damnation" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4290>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1363523~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6414>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Arabianrannan kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8321> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> ;
        wgs84:lat         "60.2089676703164" ;
        wgs84:long        "24.9767666897714" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/arabianrannan-kirjasto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7128>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9083>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1572317~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Elokuvassa ollaan Kulosaaren kasinon rannalla. Keskustelu ryöstösuunnitelmasta tehdään Kasinolla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8586> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8298>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8703>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Seger, Bob"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8703" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9178>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Peltokangas, Pasi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9178" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9417>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:12:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6913>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7388>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:19+0300" .

rky:p1342  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laajoja järvialueita halkovan harjujakson solmukohdassa sijaitsevan Kangasalan kirkonkylää ympäröivät Liuksialan ja Vääksyn kartanot ovat 1500-luvun Suomessa voimakkaimmin Vasan kuningassuvun historiaan liittyneet kartanot. 1700-luvulla poikkeuksellisesti harmaakivestä rakennettu kirkko, kartanot ja suurtilat laajoine viljelymaisemineen kuvastavat vauraan suurtilapitäjän ydinalueen rakentumista 1500-luvulta 1900-luvun alkuun.\n\nKangasalan keskustassa oleva 1760-luvulla luonnonkivestä rakennettu kirkko on ensimmäisiä Tukholman yli-intendentinviraston suunnitelmien mukaan rakennettuja länsitornillisia ristikirkkoja. Jyrkkä, päädyistä aumattu katto on katettu paanuin. Kirkkoa on korjattu 1890-luvulla Josef Stenbäckin ja 1980-luvulla Seppo Rihlaman suunnitelmin. Puistomaista kirkkomaata rajaa kiviaita. \n\nLiuksialan 1500-luvulta periytyvä kartano sijaitsee pienien järvien, Kirkkojärven ja Ahulin sekä suuremman Roineen välissä olevalla laajalla viljelyaukealla. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella olevan Pikku-Liuksialan tilan huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta. Merkittävä maisemallinen elementti on Liuksialan kartanoon johtava, viljelyaukeaa halkova, yli kilometrin pituinen koivukuja. Kartanon vanhalla paikalla olevan puisen päärakennuksen ulkoasu on vuodelta 1902. Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella on väentupa ja punatiilinen navetta 1890-luvulta. Kulttuurimaisemaan kuuluu lisäksi Liuksialan kappeli.\n\nVääksyn kartano rakennuksineen on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kartanon vanhin rakennus on perimätiedon mukaan Kaarina Hannuntyttären aikana rakennettu kivikellari. Vääksyn jokivarressa on kartanon mylly, sähkölaitos, kartanomeijeri ja 1860-luvulla paikalle siirretty entinen Kuohun kylpylärakennus. Kartanoalueella on lisäksi useita 1920-luvulla rakennettuja työväen asuinrakennuksia. Vääksyn kartanon puisto on periytyy 1800-luvun alkuun.\n \nKirkkoharjun pohjoispuolella levittäytyy Vesijärven rannalla viljelystasanko, jota elävöittävät pappilan, Sorolan kartanon ja Tavelan tilan talouskeskukset, puistokujanteet ja puutarhat. Sorolan kartanon kaksikerroksisessa päärakennuksessa on sekä klassistisia että funktionalistisia piirteitä. Tavelan tilan pihapiiriin kuuluu 1858 valmistuneen arkkitehtuuriltaan Liuksialaa muistuttavan päärakennuksen lisäksi Mummula ja talousrakennuksia vuosisadan vaihteesta. Kartanoiden lisäksi alueella ovat kirkkoherran ja kappalaisen pappilat sekä Karttialan ja Saikun eli Noormarkun rakennusryhmät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.486491719,24.078664069 61.486172715,24.080392528 61.484962999,24.082916503 61.484310741,24.082976354 61.482997831,24.082989004 61.481408826,24.083132232 61.479601391,24.082722867 61.478068999,24.082229849 61.476788420,24.079283522 61.475696528,24.078691487 61.474064831,24.078728926 61.471979771,24.079560627 61.470892813,24.079333077 61.470124777,24.078224345 61.468783223,24.074764616 61.468928896,24.069912737 61.469344378,24.065559926 61.469655814,24.062602690 61.469911300,24.060077342 61.470190262,24.058349627 61.470643808,24.057286977 61.470993774,24.056888736 61.471756839,24.056956524 61.472701280,24.057112501 61.473240431,24.057201594 61.473791660,24.057292648 61.474356131,24.057061062 61.474555185,24.056429824 61.474516112,24.054601461 61.474198997,24.052540111 61.474469867,24.050845378 61.474915608,24.049250530 61.476426792,24.046892632 61.478001163,24.045631758 61.479273212,24.044902143 61.480370246,24.044770813 61.481912287,24.044939165 61.482738961,24.045106613 61.483231765,24.045340140 61.483851779,24.046225203 61.484479036,24.047336921 61.485909713,24.047804645 61.486481611,24.049202021 61.487325008,24.050316032 61.487840130,24.051265947 61.488052195,24.052834970 61.488227983,24.055589776 61.488214863,24.057552029 61.488194033,24.060644346 61.486887962,24.065829294 61.486542954,24.072179892 61.486491719,24.078664069" ;
        poi:history       "Kangasala mainitaan 1366 omana pitäjänä. Keskiajalla pitäjän kirkko oli Liuksialassa. Herttualaan, nykyisen kirkon tuntumaan rakennettiin ensimmäinen kirkko 1645. Kivikirkkojen rakentaminen yleistyi keskiajan jälkeen vasta 1700-luvun loppupuolella. Ruotsin yli-intendentinviraston kirkkomääräysten takana oli hyödyn aikakauden valvonnan lisääntymisen lisäksi paloturvallisuus ja pelko metsävarojen loppumisesta. Kangasalan kivikirkko rakennettiin 1764-67 Antti Piimäsen ja muurarimestari Kustaa Rosenbergin johdolla. Myöhemmin valmistunut torniosa sortui 1782. Uuden tornin piirustukset laadittiin Tukholmassa ja muurarimestari Juho Ahlströmin rakentama uusi torni valmistui 1800. \r\n\r\nKangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin 1556 kuninkaankartanoksi, joka läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle. Kartanon myöhempiä omistajia olivat Sigrid Vasa, Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creuz vanhempi. Vuodesta 1821 tila oli Meurman-suvun hallinnassa. 1800-luvun jälkipuolella Liuksialaa isännöi valtiopäivämies Agathon Meurman. Liuksialan puinen päärakennus valmistui 1804. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1902 (Berndt Blom). Liuksialan kivinen kappeli on pystytetty 1917-32 Josef Stenbäckin piirustusten mukaan pitäjän ensimmäisen kirkon sakastin paikalle. \r\n\r\nVääksyn kartano oli 1500-luvun alusta Wäxjöstä kotoisin olevan Westgöta-suvun rälssitilana. Jouduttuaan kuninkaan epäsuosioon 1555 suvun täytyi luovuttaa kartano kruunulle. Herttua Juhana lahjoitti kartanon rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle mentyään naimisiin Katarina Jagellonican kanssa. Vääksyn kartano säilyi Kaarina Hannuntyttären jälkeläisten omistuksessa lähes kahdensadan vuoden ajan. Vääksyssä toimi useita myllyjä sekä konepajateollisuutta 1800-luvulla. 1900-luvulle tultaessa tila rappeutui. Tehtailija Antti Ahlströmin nuorin poika osti kartanon 1917 ja Ahlströmin aikana rakennettiin suurin osa nykyisistä tuotanto- ja asuinrakennuksista. 1800-luvun puolivälissä rakennettu Vääksyn päärakennus paloi 1942. Nykyinen päärakennus rakennettiin useassa vaiheessa vuodesta 1945 lähtien, myös kartanon talousrakennukset rakennettiin 1900-luvulla. \r\n\r\nSorolan kartano muodostui 1600-luvun keskivaiheilla kahdesta tilasta. Päärakennus rakennettiin 1933-1935 (A. Eränen). Tavelan vanhan ratsutilan päärakennus valmistui 1858 ja nykyisen koristeellisemman asunsa se sai 1890-luvulla. Kirkkoherran pappilan kivinen päärakennus rakennettiin 1917 (H. Tiitola), kappalaispappilan puinen päärakennus oli valmistunut jo 1870-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k211 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1951" ;
        skos:prefLabel    "Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat (Tursola ja Sorola)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9677>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:48:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i613>
        a                 th:Elokuva ;
        rdfs:label        "Katupoikien laulu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i754> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8554> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9272> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i289> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i267> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i206> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/katupoikien-laulu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7030>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_186>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1725869~S9*fin> .

rky:p43  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen linna on Turun linnan ohella tärkein keskiaikainen linnamme. Linna kuvastaa Hämeenlinnan merkitystä Hämeen sotilaallisena, hallinnollisena ja taloudellisena keskuksena keskiajalta alkaen. Hämeen linna liittyy myös maan vankeinhoidon historiaan.\n\nKeskiaikainen Linna sijaitsee Hämeen tärkeimmän vesireitin varrella Vanajaveden kapeikossa, keskellä rautakaudelta asti tiheimmin vakituisesti asuttua Kanta-Hämeen aluetta. \n\nHämeen linna käsittää päälinnan, kehämuurirakennukset ja niitä ympäröivät vallit. Päälinnan vanhin osa on harmaakivestä muurattu nelisivuinen leirikastelli, jonka rakentaminen alkoi 1200-luvun puolivälin jälkeen. Sen sisäpuolella on 1300-luvun alkuun mennessä valmistunut nk. harmaakivilinna neliömäisen pihan ympärille sijoittuvine holvattuine huoneineen. Kolmannesta rakennusvaiheesta, 1300-luvun puolivälistä on linnan portin kohdalla ulkoneva, harmaakivinen asuintorni, ns. Kukkotorni. Linnan tiilestä muurattu palatsikerros on 1400-luvun alusta. Linnan tornit yhdistävä puolustuskäytävä on viimeisestä keskiaikaisesta rakennusvaiheesta. Päälinnaa ympäröi esilinna. Linnan nykyinen ulkoasu on pääosin 1700-luvun alkupuolelta, jolloin linna muutettiin viljavarastoksi ja varikkokäyttöön.\n\nLinnan keskiaikaisessa harmaakivestä ja tiilestä muuratussa kehämuurissa on 1560-luvulta peräisin oleva tykkitorni. Kehämuurissa on linnan uusimisen yhteydessä rakennetut eteläinen, läntinen ja pohjoinen kehämuurirakennus. Eteläinen kehämuurirakennus eli kruununleipomo on 1740-luvulta. Esilinnan pihalla sijaitsevat rakennukset, kuten päävartio- ja arestirakennus ovat vuodelta 1783. Kehämuurin ulkopuolella olevat tenalji-vallit ovat venäläiskauden alkupuolelta.\n\nHämeen linna otettiin 1836 kokonaan vankilakäyttöön. Linnan länsipuolella sijaitseva Hämeen lääninvankila koostuu kolmesta rakennuksesta, 1844 valmistuneesta Kronoborgin ojennuslaitoksesta, 1872 rakennetusta lääninvankilan selliosastosta ja vankilan verstasrakennuksesta. Ojennuslaitos muodostuu kolmesta neliömäisestä rakennusosasta, joista keskimmäinen on kaksikerroksinen. Lääninvankilan selliosasto on tiilestä muurattu kolmikerroksinen vankilarakennus, jossa sellit sijaitsevat avoimen kolmen kerroksen korkuisen keskusosan molemmin puolin.\n\nHämeen linna on osa \" Vanajaveden laakso ja Aulanko\" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.004916438,24.459267432 61.002893803,24.463157967 61.000716520,24.463123527 60.999784510,24.458543513 61.003699766,24.455290841 61.003705655,24.456364404 61.004206809,24.456683893 61.004916438,24.459267432" ;
        poi:history       "Hämeen linna oli Hämeen maakunnan hallinnollinen ja taloudellinen keskus keskiajalta 1600-luvulle, minkä jälkeen se toimi mm. varikkona ja vankilana. Hämeen linnan perustajana pidetään Mauno Ladonlukkoa, jonka hallituskaudella 1275-90 linnan paikaksi määrättiin Hämeen rautakaudelta asti tiheimmin asutulla alueella Vanajaveden kapeikossa sijaitseva saari. Linnaa edelsi Hakoisten linnavuori, jota ehdittiin linnoittaa jossain määrin 1200-luvulla.\r\n\r\nHarmaakivistä linnaa korotettiin 1350-luvulta alkaen tiilirakenteilla, samalla linnan luonne muuttui sotilaskäytöstä yhä enemmän asuin-ja hallintokäytöön. Tällöin rakennettiin mm. Kuninkaansali ja Kuningattarenkammio. Aikakauden tyylilliset vaikutteet, gotiikka, tulivat Pohjois-Saksasta. Keskuslinnan nykyinen asu syntyi 1400-luvun ja 1500-luvun vaihteessa, jolloin kulmatornit rakennettiin. Kehämuuriin suunnitelluista tykkitorneista valmistui vain itäinen tykkitorni 1559.   \r\n\r\nRuotsin ja Venäjän välisestä rajasta kauaksi jääneen linnan varsinaiseksi käytöksi vakiintui 1700-luvulla varikkotoiminta. Linna muutettiin ensin 1720-luvulla kruunun viljavarastoksi ja 1730- ja 1740-luvulla kehämuuriin liitettiin kruununleipomo. Linnoittamista jatkettiin Ruotsille tappiollisten sotien jälkeen 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella, jolloin valmistuivat bastionit ja tenaljit kehämuurin ulkopuolelle. \r\n\r\nHämeen linnan sotilaallinen käyttö päättyi 1837, jolloin päälinna muutettiin C.L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Prokuraattori K.J. Walleen ehdotti kenraalikuvernöörille työ- ja ojennuslaitoksen perustamista. Uudenmaan ja Hämeen läänejä varten tarkoitettu laitos päätettiin sijoittaa Hämeenlinnaan linnan yhteyteen. Arkkitehti A.F. Granstedtin intendentinkonttorissa suunnittelema ojennuslaitos rakennettiin linnan viereen vuosina 1841-44.  \r\nOjennuslaitos lakkautettiin 1869 ja sen tilat päätettiin käyttää perustettavan kuritushuoneen tarkoituksiin. Kuritushuoneen uuden sellivankilan suunnittelu annettiin arkkitehti L. I. Lindqvistille, joka oli tehnyt ensimmäiset suunnitelmat jo 1868. Uudenaikainen, maamme ensimmäinen sellivankila oli valmiina 1872. Linna muutettiin naisvankilaksi 1881. \r\n\r\nLinnan käyttö vankilana päättyi 1953, jonka jälkeen linnan laaja ja perusteellinen entistämistyö aloitettiin 1956. Linnan entistämissuunnitelman laati professori N.E. Wickberg. Päälinna avattiin yleisölle 1980.\r\n\r\nVankilarakennukset siirtyivät Museoviraston hallintaan 1993, jolloin Hämeen lääninvankila sai uudet tilat. Lääninvankilan rakennukset avattiin yleisölle vankilamuseona 1997."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:hallintorakennus , poio:vankila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=999" ;
        skos:prefLabel    "Hämeen linna"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7125>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Kaisaniemenkatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mikonlinna" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1704476993897" ;
        wgs84:long           "24.9458988773921" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7125" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7290>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6910>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Huberin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6581> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1684024190157" ;
        wgs84:long        "24.9398093427667" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/huberin-talo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7385>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Kaivopuiston ristit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Satamaradan ristit" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        wgs84:lat            "60.1575669574373" ;
        wgs84:long           "24.953361450239" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7385" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7624>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2474>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1515656~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1515657~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1515658~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1515659~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8099>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035445~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5595>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A431EC33-D840-44A0-8B68-7C07D44D24CA> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7719>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Kruunuvuori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1725608646318" ;
        wgs84:long        "25.0159748637989" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7719" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2808>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1051770~S9*fin> .

rky:p276  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riuttalan kylän Riuttalan pihapiirin rakennuskanta on monipuolinen esimerkki talonpoikaisrakentamisesta. Se tuo tärkeän pohjoissavolaista asumistapaa ja maanviljelyselinkeinoa kuvastavan lisän Suomen talonpoikaisarkkitehtuurin kokonaisuuteen.\n\nRiuttalan talonpoikaistalo sijaitsee Riuttasjärvestä nousevalla peltorinteellä. Neljältä sivustalta umpeen rakennettu asuinpiha on lähellä metsänrajaa. Umpipihan muodostavat päärakennus eli pihakartano, pihanpää, navetta-sikala ja aittakartano. Riuttalan rakennuskantaan kuuluu kaikkiaan 26 rakennusta, joista nuottakota, pyykkikota, lypsykatos ja lato sijaitsevat aivan järven rannassa. Päärakennus on vuodelta 1852. Se on Pohjois-Savolle tyypillinen vuoraamaton hirsirunkoinen parituparakennus, jossa on ulkoeteinen, porstua, kaksi kamaria sekä porstuasta erotettu kamari ja ruokahuone. Pihanpää on alkuaan ollut kesä- ja vieraskäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.986079644,27.121754681 62.984882756,27.119500495 62.985238916,27.114054652 62.988534718,27.111446105 62.989799960,27.113216019 62.989856980,27.119941436 62.986079644,27.121754681" ;
        poi:history       "Ensimmäinen tieto Riuttalasta on 1650-luvulta, jolloin se mainitaan Pehr Brahen teettämässä Kajaanin vapaaherrakunnan kartassa. 1700-luvulta saakka Riuttala oli saman suvun (Tiitinen-Korhonen-Ikäheimo) omistuksessa.  Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö hankki 1975 haltuunsa Riuttalan talon ja 14 hehtaarin määräalan säilyttääkseen kohteen pohjoissavolaisen talonpoikaiskulttuurin muistomerkkinä. Samana vuonna käynnistettiin korjaustyöt ja Riuttala voitiin pian avata yleisölle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k227 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1050" ;
        skos:prefLabel    "Riuttalan talomuseo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9674>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Leikkipuisto Ulvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        wgs84:lat         "60.2067963256638" ;
        wgs84:long        "24.8653562408703" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/leikkipuisto-ulvila" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5929>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5634D537-D1C3-474B-97F0-73C651CDDAD5> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7884>
        dcterms:modified  "2011-10-13T19:40:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1722268~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p189>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurtiini von Törne-Gerdes "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:21:59.21+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:13:27.175+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39645 , koko:p32365 , koko:p40908 , koko:p33844 , koko:p36235 , koko:p40755 ;
        poi:description  "Kurtiinin rakennustyöt alkoivat vuonna 1751 ja saatiin päätökseen vuonna 1754. Kurttiini laskee kaponieeri Törnestä kaponieeri Gerdesiin päin. Syytä tähän vinouteen ei ole pystytty tyydyttävästi selvittämään, mahdollisesti on ollut tarkoitus, että kaponieeri Törnestä olisi voinut tulittaa Särkänsalmen suuntaan edessäolevien puolustuslinjojen yli.\n\nKurtiinissa oli alkuaan seitsemän kasemattia kummassakin kerroksessa. Alakerroksessa kaksi näistä muodosti kurtiiniportin. Alkuperäiset portit olivat hyvin kapeat. Toisen kerroksen kaikki kasematit ja pohjakerroksen kolme keskimmäistä kasemattia olivat tynnyriholvattuja. Useimmissa ensimmäisen kerroksen ja kaikissa toisen kerroksen kasemateissa oli eteläseinällä ulospäin kapenevat tykkiaukot, jotka oli rauhan aikana varustettu ikkunoin. Pohjoisseinä oli sen sijaan aukoton. Kurtiinin harjalla oli kreneloimaton rintamuuri. Kurtiinirakennusta käytettiin sekä majoitukseen että varastotiloina.\n\nVenäläisen kauden alussa, vuonna 1809 itäinen kurtiiniportti levennettiin nykyiseen asuunsa. Eräitä muutoksia tehtiin myös julkisivujen muissa aukotuksissa. Rakennusta käytettiin mm. kenraalikuvernöörin arkiston säilytyspaikkana, ruutivarastona, asuntoina ja linnoitusvankien säilytyspaikkana. Lisäksi rakennuksessa oli keittiö ja muita varastoja.\n\nVuosina 1825-1835 oli Särkällä vangittuina kolmessa eri vaiheessa kaikkiaan yhdeksän ns. dekabristikapinaan osallistunutta kapinallista, joiden jälkeenjääneistä muistiinpanoista käy ilmi, että rakennus kärsi jatkuvasti vuotavista katoista. Kylmissä ja kosteissa oloissa vankien sairastavuus oli suuri.\n\nRakennus katettiin peltikatolla vasta vuosina 1838-39, kuten kaponieeritkin, ja katto uusittiin jälleen vuonna 1871. Kattojen rakentamisesta huolimatta rakennus oli kuitenkin tyhjillään liiallisen kosteuden vuoksi venäläisen kauden loppuajan.\n\nSärkänlinnan siirryttyä Merenkävijät ry:n hallintaan alettiin kurtiinin ullakkokerrokseen rakentaa ravintolaa. Suunnitelmista vastasi arkkitehti Oiva Kallio. Entinen rintavarustus jäi osaksi ravintolasalin seinää, ja seinää jatkettiin puisena sellaiseen korkeuteen, että katon alle saatiin rivi ikkunoita. Ravintolan sisäänkäynti sijoitettiin kurtiiniportin viereiseen kasemattiin portin itäpuolelle. Kerroksien välinen välipohja purettiin uuden portaan tieltä. Kasemattiin portin länsipuolella sijoitettiin wc-tilat. Ravintola aloitti toimintansa vuonna 1923.\n\nRakennuksessa on edelleen kesäravintola ja Merenkävijät ry:n toimitiloja ja varastoja.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 175\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nMidy, Isabelle: Dekabrister på fästning i Finland. HTF 3.1993\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja."@fi ;
        poi:history      "Kurtiinin rakennustyöt alkoivat vuonna 1751 ja saatiin päätökseen vuonna 1754. Kurttiini laskee kaponieeri Törnestä kaponieeri Gerdesiin päin. Syytä tähän vinouteen ei ole pystytty tyydyttävästi selvittämään, mahdollisesti on ollut tarkoitus, että kaponieeri Törnestä olisi voinut tulittaa Särkänsalmen suuntaan edessäolevien puolustuslinjojen yli.\n\nKurtiinissa oli alkuaan seitsemän kasemattia kummassakin kerroksessa. Alakerroksessa kaksi näistä muodosti kurtiiniportin. Alkuperäiset portit olivat hyvin kapeat. Toisen kerroksen kaikki kasematit ja pohjakerroksen kolme keskimmäistä kasemattia olivat tynnyriholvattuja. Useimmissa ensimmäisen kerroksen ja kaikissa toisen kerroksen kasemateissa oli eteläseinällä ulospäin kapenevat tykkiaukot, jotka oli rauhan aikana varustettu ikkunoin. Pohjoisseinä oli sen sijaan aukoton. Kurtiinin harjalla oli kreneloimaton rintamuuri. Kurtiinirakennusta käytettiin sekä majoitukseen että varastotiloina.\n\nVenäläisen kauden alussa, vuonna 1809 itäinen kurtiiniportti levennettiin nykyiseen asuunsa. Eräitä muutoksia tehtiin myös julkisivujen muissa aukotuksissa. Rakennusta käytettiin mm. kenraalikuvernöörin arkiston säilytyspaikkana, ruutivarastona, asuntoina ja linnoitusvankien säilytyspaikkana. Lisäksi rakennuksessa oli keittiö ja muita varastoja.\n\nVuosina 1825-1835 oli Särkällä vangittuina kolmessa eri vaiheessa kaikkiaan yhdeksän ns. dekabristikapinaan osallistunutta kapinallista, joiden jälkeenjääneistä muistiinpanoista käy ilmi, että rakennus kärsi jatkuvasti vuotavista katoista. Kylmissä ja kosteissa oloissa vankien sairastavuus oli suuri.\n\nRakennus katettiin peltikatolla vasta vuosina 1838-39, kuten kaponieeritkin, ja katto uusittiin jälleen vuonna 1871. Kattojen rakentamisesta huolimatta rakennus oli kuitenkin tyhjillään liiallisen kosteuden vuoksi venäläisen kauden loppuajan.\n\nSärkänlinnan siirryttyä Merenkävijät ry:n hallintaan alettiin kurtiinin ullakkokerrokseen rakentaa ravintolaa. Suunnitelmista vastasi arkkitehti Oiva Kallio. Entinen rintavarustus jäi osaksi ravintolasalin seinää, ja seinää jatkettiin puisena sellaiseen korkeuteen, että katon alle saatiin rivi ikkunoita. Ravintolan sisäänkäynti sijoitettiin kurtiiniportin viereiseen kasemattiin portin itäpuolelle. Kerroksien välinen välipohja purettiin uuden portaan tieltä. Kasemattiin portin länsipuolella sijoitettiin wc-tilat. Ravintola aloitti toimintansa vuonna 1923.\n\nRakennuksessa on edelleen kesäravintola ja Merenkävijät ry:n toimitiloja ja varastoja.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 175\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nMidy, Isabelle: Dekabrister på fästning i Finland. HTF 3.1993\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.15041202547248" ;
        wgs84:long       "24.96651775836949" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7979>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Nyrkkeilijät, patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1782825017716" ;
        wgs84:long        "24.9477066025327" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7979" .

th:Taiteilija  a         owl:Class ;
        rdfs:label       "Taiteilija"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kohdehenkilo .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kirjastossa on vain puolet kurssikirjoista. Kansainvälisen hitsausneuvojan opas pitäisi tilata varastosta, sanoo tyttö tiskin takana. Lupaa hakea sen puolen tunnin sisään ihan ystävällisyyttään. Ei. Sitä ei ole aikaa jäädä odottamaan.\" (s. 140)" ;
  dcterms:description            "Kallion kirjastosta Niila käy etsimässä kurssikirjoja." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1672> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Abbaa, Dylania ja Beatleseja soitetaan Kalevankadun kellarissa hiljaisemmalla volyymilla kuin kesällä, ja yhä useampi liittyy nurkassa istuvaan asialliseen, kuivakkaan seurueeseen, jossa suunnitellaan uuden yhdistyksen perustamista.\" (s. 72-73)" ;
  dcterms:description            "Kalevankadulla sijaitsi homojen ja lesbojen salainen kokoontumispaikka. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2355> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7621>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Marinadin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Annankatu 27" , "Eerikinkatu 3" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7281> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> ;
        wgs84:lat            "60.1678015452058" ;
        wgs84:long           "24.9363688131238" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7621" .

[ dcterms:description  "Päähenkilö Jere Kivalon koti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9073> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9072>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8096>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 4 : Käpylä " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8096" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8335>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1872398~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_3185>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1752775~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Solveig syntyy ei-toivottuna lapsena juuri ennen sotia työläisperheeseen. Romaani kuvaa Solveigin lapsuutta ja nuoruutta Helsingissä. Kivenhakkaajankadulla sijaitsee Solveigin ensimmäinen koti, jossa hän asuu yhdessä isän, sekä fafan ja famun kanssa, hänen äitinsä on jättänyt perheen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2474> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8017>
] .

rky:p512  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.024939104,24.507314725 62.026532132,24.506853561 62.026539148,24.507575220 62.024960119,24.507826947 62.024939104,24.507314725" ;
        poi:municipality  kunnat:k508 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1968" ;
        skos:prefLabel    "Vilppulan ja Kolhon rautatieasemat (Vilppulan rautatieasema)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5926>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin kaupunginosien rajat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löytyisikö netistä karttaa, jossa näkyisi selvästi Helsingin eri kaupunginosien rajat? Vai onko niitä ylipäätään määritelty kovin tarkasti? Kaupunginosien rajat löytyvät Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta klikkaamalla peruspiirien linkkejä.\n\nhttp://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-kaupunginosien-rajat" .

[ dcterms:description  "Martti Kononen on joutunut Töölöön evakkoon. Hänen Liisankadun asunnossaan tehdään putkiremonttia eikä siellä pysty asumaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2165> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7881>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Väänänen, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vänä" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7881" .

koko:p25417  dc:created  "2012-05-24T12:21:40.735+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:21:40.813+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "byråer"@sv , "toimistot (rakennukset)"@fi , "offices"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_8595>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:46:33+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Peacockissa soitti Mario Weberin orkesteri ja verkkosukkainen neitonen pyöritteli/ numerosydämiä. Vuoristorata kolisi ja maailmanpyörästä näki hetken aikaa yli kaupungin./ Vedenneito Lippe Hokkanen putosi laudaltaan taiteilija Kari Suomalaisen vaimoksi.\" (s. 169)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5062> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7887>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1250>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aho, Juhani"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7356> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/aho-juhani" .

rky:p772  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Yttergrundin majakka on sekä ulkoasultaan, interiööreiltään että tekniikaltaan maamme parhaiten säilyneitä historiallisia majakkarakennuksia. Kohteen arvoa lisäävät siihen liittyvät majakan henkilökunnan rakennukset sekä vanha luotsiasema. Yttergrund on edelleen toimiva merimajakka.\n\nMajakkatorni kuuluu 1800-luvun lopulla rakennettujen rautamajakoiden joukkoon. Rakennuksena se on kuitenkin poikkeuksellinen, eikä sillä ole rakennushistoriallisia vastineita. Södra Yttergrund -nimisellä kalliosaarella graniittijalustalla seisova teräsrunkoinen, rautalevyillä päällystetty torni on 43,6 metriä korkea. Majakan valolaitteet koostuvat kahdesta päällekkäin asennetusta Fresnell-linssistöstä teknisine laitteineen. \n\nMajakan eteläpuolella on majakkayhteisön rakennuksia. Nuorin asuinrakennus on valmistunut 1931, muut pihapiirin rakennukset 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta on toteutettu tyyppipiirustusten mukaan. Rakennusryhmän ympärillä on merkkejä pienialaisista viljelyksistä ja niiden raivauksessa syntyneitä kiviaitoja.\n\nMajakan länsipuolella on luotsivartiotupa ulkorakennuksineen. Rakennus periytyy majakkaa edeltävältä ajalta ja on olemukseltaan tyypillinen 1800-luvun vartiotupa. Luotsiasemaan kuuluu historiallisessa asussa oleva purjevaja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.981413932,21.290387604 61.981207538,21.296859821 61.978681730,21.302213805 61.978143308,21.299761517 61.978169778,21.298307663 61.977340612,21.296359425 61.977942369,21.289374476 61.979367977,21.289859695 61.981413932,21.290387604" ;
        poi:history       "Selkämeren keskiosan rannikko varsinkin Siipyynniemen tienoilla oli vielä 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Pohjanlahden merenkulun pimeimpiä alueita. Vuonna 1880 perustettu majakkakomitea ehdottikin, että Kasa Storbådanin luodolle rakennettaisiin rautainen majakkatorni. Rakennuspaikaksi valittiin kuitenkin kolme meripeninkulmaa pohjoisempana sijaitseva Södra Yttergrundin saari, jossa oli jo entuudestaan luotsipaikka rakennuksineen.\r\n\r\nUrakan sai 1890 hoitaakseen Helsinkiläinen Kone & Siltarakennus. Valolaitteet tilattiin pariisilaiselta Barbier & Co:lta. Valmistuttuaan majakka oli pohjoismaiden korkein. Yttergrundin valo sytytettiin ensimmäisen kerran 18.9.1892. Majakka restauroitiin sen satavuotisjuhliin.\r\n\r\nMajakkamestarille ja kahdelle majakanvartijalle tarkoitetut rakennukset valmistuivat niin ikään 1890-luvun alussa. Kesällä 1931 majakka muutettiin kaasukäyttöiseksi, jolloin lopetettiin kaksi majakanvartijan virkaa. Majakka automatisoitiin 1963, jolloin loputkin majakanvartioista poistuivat asemapaikaltaan. Luotsitoiminta saarella loppui 1920-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k287 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2927" ;
        skos:prefLabel    "Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta"@fi .

rky:p1069  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Juantehtaan (Strömsdal) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt Savon ruukkikokonaisuus. \n\nSavon järvimalmiruukit kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä 1800-luvun alun muuttuneissa valtiollisissa olosuhteissa Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. Strömsdal Juankoskella on ainoa jo Ruotsin vallan aikana perustettu järvimalmiruukki.\n\nStrömsdalin ruukki on perustettu 1746 Vuoksen vesistöön kuuluvien Vuotjärven ja Akonjärven väliseen Juankoskeen. Vanhan ruukkialueen rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvun jälkipuoliskolta, taloudellisen vapautumisen ajalta. Erityisesti ruukkitoimintaan liittyneet tuotantorakennukset ovat tärkeimmiltä osiltaan yhä jäljellä. Teollista toimintaa entisten ruukkirakennusten tuntumassa ovat jatkaneet kartonkitehdas ja viiratehdas. \n\nRuukkiyhdyskuntaan kuuluvat ruukinkartano (1826), virkailija- ja työväenasunnot talousrakennuksineen sekä monet ruukkiyhteisön toimintaan liittyneet rakennukset. Ruukinkartano on tehdasrakennusten länsipuolella korkean rantapenkereen päällä. Ruukinkartanon länsipuolella on kaksi virkailija-asuntoa \"Taivaanpankko\" (1872) ja \"Alakyökki\" (1864) samanikäisine talousrakennuksineen. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet lähinnä kahdelle alueelle, Pikonniemelle johtavan tien varrelle ja Hussalanmäelle kartonkitehtaan pohjoispuolelle. Kouluksi ja kirkoksi rakennettu tehtaankirkko on valmistunut 1864.\n\nKaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia (1890) on ruukinkoskelta noin 1,5 kilometriä luoteeseen Pikonniemen kärjessä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.070272141,28.340881294 63.070886666,28.341402815 63.071255737,28.340585076 63.071434618,28.339872344 63.072207482,28.340021800 63.072322140,28.340634122 63.072225783,28.341730015 63.072435696,28.343181657 63.072563244,28.344250001 63.072359280,28.345796343 63.072254310,28.345981170 63.071506512,28.344998139 63.071216152,28.346578289 63.070681822,28.346667540 63.069174479,28.344131772 63.068666730,28.343235677 63.068547659,28.343052620 63.067755344,28.346315621 63.067657606,28.348165425 63.065347617,28.345794179 63.063635397,28.338797747 63.065533391,28.333978216 63.067309270,28.334199011 63.068494841,28.330442042 63.069319690,28.328734294 63.069697029,28.325185088 63.069701638,28.324692066 63.071849542,28.321336624 63.071377193,28.324009227 63.070112996,28.328542768 63.070318216,28.333630159 63.070120450,28.335388753 63.069546594,28.340037404 63.070272141,28.340881294" ;
        poi:history       "Savon keskisen kihlakunnan manttaalikomissaari Brynolf Brunou  sai 1746 Kuninkaalliselta Vuorikollegiolta luvan masuunin, kankirautavasaran ja kahden ahjon perustamisluvan syvälle Savon erämaahan Juankosken partaalle. Toimintansa aloitti Suomen ainoa Ruotsin vallan aikainen järvimalmimasuuni. Harvaanasutun seudun talonpojat olivat jo aikaisemmin valmistaneet rautaa pienissä harkkohyteissä.\r\n\r\nSuomen vanhimmat rautaruukit läntisellä Uudellamaalla toimivat Ruotsista tuodun vuorimalmin varassa. Suomen liittäminen Venäjään 1800-luvun alussa vaaransi kuitenkin raudan tuonnin Ruotsista ja Suomessa oltiin pakotettuja etsimään vaihtoehtoisia keinoja raaka-aineen saamiseksi. Järvi- ja suomalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien perustamista järviseuduille Itä-Suomeen 1800-luvun alkupuolella.\r\n\r\nJuankosken varsinainen ruukkiyhdyskunta syntyi Tigerstedt-suvun omistajakauden aikana. Tehtaan toiminta tehostui, kun 1820-luvun puolivälissä voitiin viedä takkirautaa tullittomasti Pietariin. Empiretyylinen ruukinkartano valmistui Adolf Wilhelm Tigerstedtin aikana 1826. Kartanon ympärille perustettin puisto ja muotopuutarha, joka toimi mallipuutarhana aöueem asukkaille. Tehtaan kukoistuskausi alkoi, kun pietarilainen hovineuvoksetar Anastasia Petrovna Ponomarev osti ruukin. Tehdasyhteisö laajeni edelleen 1860-luvulta alkaneen taloudellisen vapautumisen johdosta. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 paransi merkittävästi liikenneyhteyksiä. Hellat, padat, pannut ja muut taloustavarat löysivät tiensä Juankoskelta Pietarin markkinoille. Ruukista vietiin myös raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja. \r\n\r\nVuonna 1858 Juantehtaalle rakennettiin putlaus- ja valssilaitos, jonka rakennukset ja laitteiston suunnitteli Högforsin vastaavien laitosten suunnittelija, vuorimekaanikus Walfrid Brehmer. Juantehtaasta tuli maamme ensimmäinen yksinomaan järvimalmitakkirautaa käyttävä putlauslaitos.\r\n\r\nVapaaherra Anton von Alfthan osti ruukin konkurssipesältä ja rakennutti vanhan vesisahan paikalle puuhiomon 1906-1908. Ruukin tuotantosuuntaa muutettiin. Seuraavana vuonna hiomoa laajennettiin ja kartonkitehdas rakennettiin 1911-1913. Vesisaha korvattiin 1904 rakennetulla Pikonniemen (Vuotjärven) höyrysahalla. Vuonna 1911 tehtaasta muodostettiin Ab Strömsdalsbruk Juantehdas Oy -yhtiö, jonka kaikki osakkeet siirtyivät Kymi Oy:n omistukseen 1915. Tehdas siirtyi Stromsdal Oy:n omistukseen 1988."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k174 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kartano , poio:puisto , poio:muinaisjaannos , poio:puunjalostuslaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=892" ;
        skos:prefLabel    "Juantehdas (tehdasalue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i90>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Rastila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/798842/> ;
        wgs84:lat     "60.1982928304899" ;
        wgs84:long    "25.113044623871" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/90" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1132>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1327512~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8332>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Jurkka, Vappu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8332" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9046>
        dcterms:modified  "2010-04-21T10:48:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6542>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:46:16+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kahvila oli turhan kulturelli Salmelan makuun. Jossain esitteessä oli lukenut, että Alvar Aalto oli sisustannut kahvilan, jossa kullanväriset lamput roikkuivat katosta.' (s. 103)" ;
  dcterms:description            "Salmela on sopinut tapaamisen tytärensä kanssa Akateemisen kirjakaupan kahvilaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9543> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9542>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8592>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Halonen, Tuija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8592" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8831>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:14:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i242>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hei hulinaa Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i241> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7637> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/hei-hulinaa-helsinki" .

rky:p1305  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jeskalan ortodoksikylässä sijaitseva karjalaista rakennuskulttuuria edustava pihapiiri on hyvin säilynyt harvinaisuus.\n\nJeskalan Ostronsaaressa sijaitseva pihapiiri on alkuperäisessä asussaan. Sen nurkkakiville perustettu, multapenkkipohjainen hirsinen päärakennus on vuodelta 1848. Perinteisillä rakennustavoilla toteutettu ja alkuperäisen asun harvinaisen hyvin säilyttänyt rakennuskanta on metsän reunustamassa, järvelle viettävässä rinteessä, jossa on myös ortodoksinen kalmisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.497000936,31.154051472 62.495025403,31.156518458 62.494222304,31.149819923 62.495332608,31.148178573 62.497000936,31.154051472" ;
        poi:history       "Ilomantsin Ostronsaaressa mainittiin 1618 maakirjassa olevan kolme asuttua ja yksi autio talo, jotka kaikki sijaitsivat saaren pohjoispäässä vaaran etelärinteellä. Melaselänjärven ympärille ryhmittynyt ortodoksikylien verkko jakautui kahtia viime sotien rajanvedossa. Pääkylä Melaselkä jäi Neuvostoliiton puolelle, kun taas Suomen puolelle jäivät Ostronsaaren lisäksi Mutalahti ja Nehvonniemi.\r\n\r\nJeskalan tila Ostronsaaressa on ollut satoja vuosia Jeskasen suvun hallussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4483" ;
        skos:prefLabel    "Ostronsaaren Jeskalan pihapiiri"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6897>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Erottajan paviljonki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Erottajan kioski" , "Erottaja Plaza" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1662747002774" ;
        wgs84:long           "24.9438604894392" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/erottajan-paviljonki" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "- Haaksirikkoiset. Se on meidän isänmaamme, se kohottaa epätoivoiset kätensä kohden länttä, kohden Eurooppaa huutaen: me hukumme. (Jaakko Ainolle)" ;
  dcterms:description            "Jaakko Kotka (Palo) vie kihlattunsa Ainon (Regina Linnanheimo) Haaksirikkoiset-patsaan ääreen vahvistamaan vakaumustaan Suomen itsemääräämistaistelussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8291> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Suihkun jälkeen Kirsi ehdotti myöhäistä aamiaista torikahviossa Hakaniemessä. Kallion puut olivat jo saamassa syksyistä väriloistoa. Hakaniementori oli tulvillaan auringossa kylpevää ostoskansaa. He löysivät tyhjän pöydän torikahviosta meluisan porukan vierestä. (s. 126)" ;
  dcterms:description            "Kalliossa Karhupuiston tuntumassa asuva toimittaja Kirsi Hautamaa suuntaa usein kulkunsa Hakaniemen suuntaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8989> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

rky:p1565  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.\n\nHämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.\n\nHämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle. \n\nTurun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on  pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta. \n\nTarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.\n\nTammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisee vain Kuivajärven eteläpäässä oleva Portaan kylä. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin. \n\nLopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla. \n\nRengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla.  Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.\n\nRengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä.  Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. \n\nLiedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen \"Mustila-Porras-Kaukolanharju\". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.893802893,24.287887940 60.893623806,24.287421011 60.893691746,24.286906183 60.893684772,24.285915438 60.894012821,24.285351723 60.894494939,24.285310721 60.894606148,24.285649610 60.894839048,24.286192404 60.893802893,24.287887940" ;
        poi:history       "Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556. \r\n\r\nHämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.\r\n\r\nHistoriallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus , poio:silta , poio:kyla , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118" ;
        skos:prefLabel    "Hämeen Härkätie (Rengon kirkko)"@fi .

[ dcterms:description  "Yksi romaanin henkilöistä joutuu Malmin sairaalaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2786> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7769>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9043>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Mellunkylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i101> ;
        wgs84:lat         "60.2330493808923" ;
        wgs84:long        "25.1035169002906" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mellunkyla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7253>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:59+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olli tuijotti hartaasti valaistua Suurkirkkoa. Sitten hän kääntyi hitaasti, kiinnitti katseensa yliopiston kirjastoon ja puhkesi puhumaan ikäänkuin itsekseen:\n    - Jalo ja ylevännäköinen temppeli on tuo empiren henkeen rakennettu Nikolain kirkko, vaan eikö liene sittenkin Engelin jaloin luoma tämä Alma Mater ja etenkin sen biblioteekki.\" (S. 28-29.)" ;
  dcterms:description            "Olli ja Paula kuljettavat Paulan perimää keinutuolia Kasarmikadulta omaan kotiinsa kruununhakaan ja pysähtyvät matkan varrella Senaatintorille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1903> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7348>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Stigell, Robert"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7983> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7348" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4844>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Puhvelista punatulkkuun" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4843> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/puhvelista-punatulkkuun" .

poio:leipomo  dc:created  "2012-05-25T07:17:21.409+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T07:17:21.469+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "bakery"@en , "leipomo"@fi .

[ dcterms:description  "Liisa Lindgrenin artikkeli Julkinen taide" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7371>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9542>
        dcterms:modified  "2011-02-17T17:27:39+0300" .

[ dcterms:description  "Lapinlahden sairaalan historia 1841-1991" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6428> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25>
] .

rky:p239  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Metsäseudun suurkylän keskiajalla muodostanut Auttoinen on säilyttänyt hyvin ryhmäkylämäisen luonteensa. \n  \nAuttoisten kylä sijaitsee Länsi-Padasjoen metsäylängön keskellä, neljän järven ympäröimänä. Kylän halki virtaa Rautjärvestä Kauttisjärveen virtaava Kylänjoki. Asutusta ympäröi järvien väliselle kannakselle levittäytynyt kumpuileva viljelymaisema, jota jakavat metsäiset mäkialueet.\n\nAuttoisen kylän ydinosalla on edelleen tiiviin ryhmäkylän luonne. Asutus on keskittynyt tiheän kylätiestön ympärille. Asutusta ympäröivät pellot päättyvät etelässä suoalueeseen ja pohjoisessa korkeaan metsäiseen mäkeen. Maatilojen talouskeskusten ja Hanaporin mökkiasutuksen lisäksi kylän vanhaan rakennuskantaan  kuuluvat seurantalo Maatalo, koulu ja kaupparakennuksia.\n\nKylän raitti sekä Padasjoen kirkonkylän ja Vesijaon kylän suuntaan johtavien maateiden linjaus on ollut käytössä jo 1600- ja 1700-luvulla. Kyläkeskustan itäpuolelle on tienoikaisun yhteydessä syntynyt ohitustie. \n\nAuttoisten kylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Auttoinen-Vesijako maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.309496350,25.090913772 61.309584858,25.096219166 61.307747467,25.099864947 61.306986517,25.099838168 61.305426536,25.092710429 61.303323245,25.093972585 61.301152828,25.094688341 61.300160884,25.093813201 61.298824046,25.091442390 61.298279147,25.088209018 61.295811248,25.087480837 61.296364384,25.083741635 61.297563953,25.079480594 61.299935759,25.077336755 61.303392089,25.076416479 61.304596702,25.077496658 61.305533233,25.079358976 61.306812883,25.085932508 61.308025684,25.085974365 61.308081158,25.087955031 61.309496350,25.090913772" ;
        poi:history       "Länsi-Padasjoen laaja metsäylänkö oli ennen pysyvän asutuksen syntymistä Hämeen eräaluetta. Historiallisella ajalla syntynyt harva kyläasutus keskittyi suurempien järvien tuntumaan ja kylien väliin jäi laajoja erämaa-alueita. Keskiajalla alueelle syntyivät vain Auttoisten ja Vesijaon kylät. Auttoisten järvien rannoilta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja. \r\n\r\nPäijänteen rantakylien ohella Auttoinen on Padasjoen vanhimpia kyliä. Auttoisten kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1464. Uuden ajan alussa Auttoisissa oli 14 taloa, joista ryhmäkylään kuului viisi taloa. 1780-luvulla aloitetun isojaon jälkeen tilojen jakaminen lisääntyi ja ryhmäkylä kasvoi. \r\n\r\nHanaporin alue muodostui lopullisesti 1800-luvun lopulla, kun alue jaettiin 1880 ruotujaossa olleiden talojen kesken yhdestä rinteen korkeimmassa kohdassa olevasta nurkkapyykistä lähtien viuhkamaisesti 16 tontiksi alas pellonrinnettä ja mökit rakennettiin tonttien leveässä päässä kulkevan tien varteen.\r\n\r\nKylän itäpuolella oleva kylähautausmaa perustettiin 1935."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k576 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:koulu , poio:tie , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2115" ;
        skos:prefLabel    "Auttoisten kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9637>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Kirkkokatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1711933783791" ;
        wgs84:long    "24.9549101009672" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kirkkokatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7847>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:18+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hei Helsingin hullut, puliukkojen juopuneet päivät. Kuka mistäkin tänne tullut, niin stadiin ne jokainen jäivät." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9320> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

rky:p1801  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Anerionjärven poikkeuksellisen laajassa viljelymaisemassa kyläasutus sijoittuu perinteiseen tapaan viljelyksiä reunustaville kumpareille. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertovat seudun lukuisat kivikautiset asuinpaikat. Kyläasutus on säilyttänyt uus- ja isojaon jälkeenkin tiiviinä säilyneen rakenteensa ja kuvastaa vauraan viljelysseudun talonpoikaista rakentamista 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta.\n\nAnerionjärven kyläasutuksen muodostavat Varesjärvestä Anerionjärveen laskevan Varesjoen laaksossa sijaitseva Yltäkylä sekä Anerionjärven pohjukkaan sijoittuneet Laperlan ja Häntälän kylät. Laajat viljelykset sijaitsevat alavalla savikolla ja asutus on sijoittunut niiden viereisille kumpareille. Kyläasutus on tyypillistä Varsinais-Suomen lounaiselle viljelysseudulle, ja kylät ovat iso- ja uusjaosta huolimatta edelleen melko tiiviitä ja selvästi toisistaan rajautuvia.\n\nVaresjoen länsirannalla Yltäkylän vanhalla kylätontilla ovat alkuperäisillä, isojakoa edeltävillä paikoillaan Ylilääpän, Alikriipin ja Yli-Anttilan talouskeskukset. Vanhan maantien varteen ovat sijoittuneet Kiion ja Ylikriipin tilat. Niiden eteläpuolella sijaitsevassa Yli-Anttilan parituvallisessa päärakennuksessa vuodelta 1872 on toiminut koulu 1928-1950. \n\nLaperlan vanhalla kylätontilla 1-tien eteläpuolella on Mattilan tilan talouskeskus. Häntäläntien varrella on lisäksi vanha kappalaisen pappila Kevo 1870-luvulta ja Nikkarin talouskeskus 1856 valmistuneine päärakennuksineen. Isojaon järjestelyjen myötä kylään on syntynyt toinen kantatilojen keskus pohjoisemmaksi pelloilta nousevaan rinteeseen, missä Yli-Jaakkolan, Ali-Jaakkolan ja Isoperheen talot ovat sijoittuneet ketjuun tien suuntaisesti. Rinteellä sijaitsee myös Laperlaan 1914 avattu entinen kansakoulu.\n\nLaperlan kyläasutus jatkuu Anerionjärven länsirantaa seuraavan Häntäläntien varressa katkeamatta etelään Häntälän kylään. Tieltä avautuu maisema järven suuntaan yli viljelysten. Vanhalla Häntälän kylätontilla on Revän kantatilan talouskeskus, muut talouskeskukset ovat sijoittuneet nykyisille paikoilleen 1800-luvulla. Etelässä muista taloista erillään sijaitsevat Sepän ja Sakon kantatilat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.391277455,23.593044625 60.391182556,23.593145747 60.385530275,23.594973194 60.382844459,23.578254806 60.378520586,23.576700128 60.376957039,23.567979965 60.371786514,23.563271937 60.368827835,23.562165188 60.368317510,23.563563993 60.366797319,23.566862383 60.363184901,23.565863516 60.362809545,23.564558289 60.361979974,23.562197546 60.361853949,23.559969624 60.362094415,23.557547877 60.362021124,23.556366031 60.361291789,23.553926134 60.359914561,23.552847595 60.360698138,23.548161898 60.361576840,23.545827684 60.362167763,23.546385706 60.364005184,23.549397992 60.365961633,23.553053125 60.366642118,23.552291360 60.369907643,23.548331187 60.371690081,23.550691449 60.371637444,23.554559118 60.374634699,23.555092131 60.379873736,23.543257875 60.383633772,23.546645252 60.384944039,23.552920241 60.386646433,23.554213734 60.388671901,23.555076091 60.388904570,23.555060016 60.390082621,23.563146899 60.391006127,23.568431971 60.396762528,23.566252924 60.401032641,23.564731579 60.401300709,23.568273195 60.404320423,23.570311218 60.405467206,23.573689448 60.406148993,23.579781726 60.405724411,23.584197749 60.403660246,23.592730083 60.398356277,23.592941485 60.392217044,23.592785213 60.391375202,23.593015986 60.391277455,23.593044625" ;
        poi:history       "Kivikaudella Anerionjärvi oli etelään maannousun myötä siirtyvän meren lahti ja sen rannoilla oli yhtenäinen asuinvyöhyke. Suomusjärven pitäjän Häntälän ja Laperlan kylistä vanhimmat säilyneet historialliset maininnat ovat vuosilta 1439 ja 1442 ja Kiikalan Yltäkylä mainitaan ensimmäisessä säilyneessä lähteessä 1477. Vuonna 1540 Häntälässä oli viisi, Laperlassa kuusi ja Yltäkylässä seitsemän taloa. Laperlan Kevon talo (Alppila) toimi kappalaisen virkatalona 1651-1958. Kylissä suoritettiin isojako 1771, jonka jälkeen kantatiloja siirrettiin pois vanhoilta kylätonteilta. \r\n\r\nAnerionjärven ranta-alueen kylät sijoittuivat liikenteellisesti keskeiselle paikalle; niiden halki kulki Turun ja Helsingin välistä liikennettä samoin kuin rannikolta pohjoiseen kulkenutta väkeä. Laperlan läpi kulki Ylinen Uudenmaantie eli Lohjan tie viimeistään 1600-luvulla. 1930-luvulla laakson halki rakennettiin Turun ja Helsingin välinen valtatie 1. Saloon Kiikalan ja Suomusjärven kunnat liittyivät 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4731" ;
        skos:prefLabel    "Aneriojärven kyläasutus"@fi .

rky:p499  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemiönsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylän vakiintunut rakenne on erinomaisesti edustettuna Högsåran, Holman ja Rosalan saarten kylissä. Jo keskiajalla asutetuilla kylillä on pitkä asutushistoria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta, merenkulkua ja matkailua.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Saarten koko vaihtelee pienistä luodoista suuriin saariin ja saariryhmiin. Harvaan asutussa saaristossa kyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, jossa on muutama talo. Asutus on levinnyt tasaisesti niin merivyöhykkeellä ja ulkosaaristossa oleville pienille, karuille saarille kuin sisäsaariston rehevämmille ja puustoisemmille saarille. \n\nSaaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina punamullattuine rakennuksineen. Tyypilliseen saaristokylään kuuluvat asuin- ja talousrakennusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nHögsåran luotsi- ja kalastajakylän rakennuskanta muodostuu maatilojen asuinrakennuksista ja sataman venevajoista ja sille on antanut leimansa myös kylän pitkä täysihoitolaperinne. Niityillä on tärkeä merkitys kylän kulttuurimaisemalle. Backagårdin 1700-luvulta oleva luotsitalo muodostaa piharakennuksineen neliömäisen pihapiirin. Seurantalo valmistui kylän eteläpuolelle 1925. Kylän elinkeinot ovat liittyneet merenkulkuun ja myöhemmin matkailuun, kalastus ja maanviljely ovat olleet pienimuotoista.\n\nHolman kylä muodostuu muutamasta vanhasta kalastajatalosta, jotka ovat keskittyneet tiiviisti kallioiden väliseen painanteeseen sataman tuntumaan. Varsinaisen kylän koossa ja sijainnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia keskiajan jälkeen, mutta saaren rannoille on muodostunut uudempaa loma-asumista. Uppgårdin talon asuinrakennus on rakennettu yksinäistuvaksi 1768 ja laajennettu parituvaksi 1788.\n\nRosalan kylän Byvikenin rannalla olevat lukuisat venevajat ja laiturit antavat saarelle ainutlaatuisen ominaisleiman. Kyläasutus on keskittynyt sataman ympäristöön. Rakennuskannan lisäksi maisemaan liittyvät metsäiset kallioalueet ja avoimet niityt.  Toisen, pienemmän ja hyvin säilyneen, kylämaiseman muodostaa Rosalan itäpuolella oleva Bölen kylä, jossa tiiviin kylämaiseman muodostavat talot, laiturit ja venevajat.\n\nKemiönsaaren ulkosaarista Högsåra ja Holma kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Saaristomeren maisema-alueeseen. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.948344587,22.353394204 59.949481526,22.349558845 59.953632687,22.350677488 59.954861620,22.347961261 59.957708644,22.345876508 59.957933269,22.354978684 59.962973019,22.359006069 59.962949873,22.365041516 59.959262947,22.369291594 59.951169716,22.373996701 59.950058489,22.373210021 59.949589598,22.372994135 59.947453905,22.370658516 59.946275994,22.366515141 59.947773843,22.365083833 59.948730022,22.364757257 59.950011682,22.364513609 59.950124814,22.359495103 59.948344587,22.353394204" ;
        poi:history       "kemiönsaaren suurkuntaan liitetyn historiallisen Hiittisten saaristopitäjän suurimpien saarten kyläasutus sai alkunsa jo keskiajan alkupuolella, jolloin saaristoon tuli asutusta sekä mantereelta että Ruotsista. Uuden ajan alkupuolella 1560-luvulla, suurimpia kyliä oli 13-taloiset Högsåran luotsikylä ja Rosala sekä viereisen Böle, jossa oli seitsemän taloa. Pienempi, neljä taloa käsittänyt Holman kalastuskylä sijaitsi kauempana ulkosaaristossa. \r\n\r\nHögsåran kylä ja satama sijaitsivat merenkulullisesti tärkeän pääväylän, Jungfrusundin varrella. Kalastuksen, merenkulun ja erityisesti luotsitoimen ansioista kylä kasvoi jo keskiajalla taloluvultaan merkittäväksi. Ruotsinvallan aikana luotsiasema oli kylän pohjoispuolella, Lindholmin saarella, mutta se siirrettiin Högsåran kylään 1862. \r\n\r\nMatkailukohteeksi Högsåra alkoi kehittyä jo 1800-luvun loppupuolella. Keisareista Aleksanteri III vieraili useasti ja Nikolai II kerran Högsårassa purjehdusretkillään. Ankkuripaikkana ollut lahti sai vierailujen seurauksena nimen Keisarinlahti. Täysihoitoloita kylään perustettiin 1912, 1930-luvulla ja 1970. 1900-luvun alkupuolella kylässä oli myös kolme kauppaa ja koulu. Åbolands Ungdomsföreningenin nuorisoseurantalo Sunnanland rakennettiin kylän eteläpuolelle vuonna 1925."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:matkailurakennus , poio:satama , poio:talonpoikaistalo , poio:luotsiasema , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5189" ;
        skos:prefLabel    "Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutus (Högsåra)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6009>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D1B545BE-0601-422F-8741-42D72373422C> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7250>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Riviera"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1557208602638" ;
        wgs84:long        "24.9389557853615" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7250" .

<http://example/upload-base/#metadescription_645>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5460>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=1A46A29B-2205-49C8-87D1-E89E0EAF6E17> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Siellä kolmannessa kerroksessa avattiin VSDTP:n 4. (kolmas yleisvenäläinen) konferenssi. Lenin osallistui sen työhön marraskuun 5. - 12. päivinä 1907." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8648>
] .

rky:p141  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.339040872,28.112548100 64.336686977,28.117406755 64.336458679,28.116915033 64.336095511,28.115975313 64.337217214,28.113547516 64.337868278,28.112132620 64.337642594,28.111376300 64.338174551,28.110401337 64.339040872,28.112548100" ;
        poi:municipality  kunnat:k578 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1449" ;
        skos:prefLabel    "Kontiomäen rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8059>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Tulio, Teuvo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tugai, Theodor" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8059" .

[ dcterms:description  "Kirjassa luvut:\nJooseppi Mikkola ja Maila Talvio - aika Linnunlaulussa. \nLinnunlaulun haltiatar.\nMaila Talvion Lukupiirin Torstai-iltoja - kirja vuosilta 1907-1926.\nMaila Talvio - Hartolan museonhoitaja Vesä Järvisen muistelemana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5125> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2550>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7844>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Ilvestie 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.2034251709237" ;
        wgs84:long        "25.0388013825726" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7844" .

[ dcterms:description  "Komisario" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2407> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9336>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8558>
        dcterms:modified  "2010-02-18T14:49:45+0300" .

rky:p735  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "68.045331666,24.054971644 68.048568453,24.056994345 68.047499368,24.068962372 68.044218379,24.066937982 68.045331666,24.054971644" ;
        poi:municipality  kunnat:k498 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2180" ;
        skos:prefLabel    "Pallastunturin matkailuhotelli"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Toukola"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/634020/> ;
        wgs84:lat     "60.2079037500753" ;
        wgs84:long    "24.9712481173997" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toukola" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6006>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kallion väkimäärä 1928" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä oli Kallion kaupunginosan väkimäärä vuonna 1928? Löytyykö tilastoa? Tuhansien tarkkuus riittää. Vuoden 1929 alussa Kallion alueella asui 34 050 ihmistä. Kaupunginosat 11 ja 12 eli Kallio ja Sörnäinen laskettiin tuolloin yhteen. Kallion (11) kaupunginosassa asukkaita oli 20 345 ja Sörnäisten (12) alueella 13 715. Vuoden 1928 alussa taas asukasmäärä oli 31 699 (Kallio 18 712, Sörnäinen 12 987). Kallion väkiluku oli kyseisenä vuonna suuressa kasvussa. \n\nKaupunginosien eriytymisen jälkeen Kallion kaupunginosan asukkaita oli noin 27 000. 1920-luvun alussa alueen väkiluku ei kasvanut, koska Helsingin rakennuskannan kasvu suuntautui Töölön alueelle. Vuosikymmenen puolivälissä rakennustahti Kallion alueella taas kiihtyi ja väkeä alueelle muutti muutamassa vuodessa yli 10 000 asukasta. \n\nLähteet:\nKoskinen, Juha: Kallion historia (Kallio-Seura, 1990)\nHelsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. 1928 (Helsingin kaupunki, 1928)\nHelsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. 1929 (Helsingin kaupunki, 1929)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kallion-vakimaara-1928" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8200>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:41:12+0300" .

rky:p995  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perniöjokilaakso kuuluu Suomen kartanolaitoksen vanhaan ydinalueeseen, jossa kartanoita ja suurtiloja on huomattavan tiheässä. Alueen vanhaa rälssiä ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot ja Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu lisäksi mm. Pohjankylän Halla eli Uotila. Tilat ovat vuosisatoja viljelyksessä olleiden peltojen ympäröimiä. Perniönjoen varren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista kulkureittien varrella.\n\nMelkkilän kartano sijaitsee Perniön kirkonkylän lounaispuolella olevalla mäellä. Kartanon rokokootyylinen päärakennus on rakennettu 1775. Kartanon rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, vanhimpiin talousrakennuksiin kuuluu viljamakasiini vuodelta 1699. Kartanoa ympäröivä puisto on istutettu 1700-luvulla.\n\nPerniönjoen itärannalla olevaa Paarskylän kartanoa ympäröivät pellot. Kantatila on entinen rälssisäteri. Rakennuskantaan kuuluu pitkä ja satulakattoinen päärakennus 1800-luvun alusta, navetta vuodelta 1896, työväen asuinrakennus sekä juustomeijeri 1900-luvun alusta.\n\nPerniönjoen länsirannalla viljelysten yllä kumpareella seisovan Yliskylän kartanon 1828 rakennettu päärakennus on korjattu 1900 huvilatyylin mukaiseksi. Talousrakennuksiin lukeutuu harmaakivinen viljamakasiini vuodelta 1857. Osa kantatalon ympärillä olleista työväen asuinrakennuksista on säilynyt. Kartanon ja viereisen Ylikylän kappelin välillä kaartaa keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie. Kirkon alueella on rautakautinen kalmisto.\n\nPohjankartanon ympäristö on matalana kumpuilevaa viljelysaukeaa. Keskiajalta tunnettu kartano on sijoittunut Perniönjoen itärannalle. Se on ollut alueen varhainen teollisuuskeskittymä; alueella on kaksi koskea Pohjankoski ja Hamarinkoski. Kaksikerroksinen rapattu ja korkealla aumakatolla varustettu päärakennus on arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema ja se on rakennettu 1929. Tilan muut rakennukset ovat uudempia. Kaksi aiempaa tulipalossa tuhoutunutta päärakennusta ovat sijainneet noin 100 metrin päässä nykyisestä ja niiden paikalle johtaa koivukuja.\n\nPohjankylä sijaitsee Pohjankartanon pohjoispuolella avoimella viljelyaukealla. Vanhalla kylätontilla sijaitsee Halla, jonka tiiliset talousrakennukset on ryhmitetty tiiviisti 1881 valmistuneen ja 1920 uudistetun puisen päärakennuksen yhteyteen. Suuri osa talousrakennuksista on insinööri Uno Sjöholmin suunnittelemia 1920-luvulta. Pohjankylän toinen kylätontti on sijoittunut mäenkumpareelle Korvenkyläntien vastapuolelle, ja sillä seisoo Ristikartanon kantatilan talouskeskus. Pohjankylän kylätontit erottuvat edelleen selvästi maisemassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.272909106,23.128974887 60.273440336,23.128327140 60.276019732,23.123754903 60.278141425,23.121127751 60.282045926,23.117841855 60.282725366,23.121862611 60.283312387,23.126573148 60.282544863,23.129329868 60.276562617,23.133001847 60.273773315,23.134658631 60.272725395,23.130650371 60.272909106,23.128974887" ;
        poi:history       "Perniön pitäjä oli Suomen kartanolaitoksen valta-aluetta. Kolme ruukkia toivat alueelle varakasta säätyläisväestöä, ruukinpatruunoita, kirjanpitäjää ja isännöitsijöitä, jotka sijoittivat varojaan seudun maatiloihin. Säätyläisväestön sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja, jotka tavallisesti kehittyivät yhdestä rusthollista tai useammasta rälssitilasta. Suurtilamuodostuksen myötä pitäjän taloluku väheni sadassa vuodessa 1860-luvulta 1970-luvulle 239:stä talosta 142:een.\r\n\r\nMelkkilän eli Yli-Melkkilän kartano oli merkittävä jo 1500-luvulla ja sen aikaisempi kivinen kartanorakennus rakennettiin oletettavasti tuolloin. Melkkilään yhdistettiin 1850-luvulla Ali-Melkkilän kylän Traanalan rälssitila, 1810-luvulla Haarlan Tiipilän perintötila ja 1910-luvulla Meriknaapilan rälssitila. Kartanolla oli 305 hehtaaria peltoa ja se oli pitäjän huomattavimpia maanomistajia vielä 1880-luvun alussa.\r\n\r\nPaarskylällä oli säterivapaus 1500-luvulla ja 1740-luvulla siihen liitettiin Mikkolan ja Hosslan rälssitilat, 1830-luvulla Junnin, Tuomolan ja Greulan rälssitilat ja 1870-luvulla Ketunpyölin rälssitila. Ne olivat kaikki olleet kartanon lampuotitiloja 1700-luvulta. Edelleen 1700-luvun alussa tilaan liitettiin Pääristen säteriratsutila. Tilalla toimi juustomeijeri ja 1900-luvun alussa kartanon alueella toimi saha. Paarskylän isäntä oli mukana vaikuttamassa Perniön rautatieaseman sijoittamiseen Paarskylään 1890-luvulla.\r\n\r\nYliskylän kartano muodostettiin 1600 entisestä prebendatilasta ja torpasta. Säterivapauden se sai 1602, peruutettiin 1680-luvun alussa kruunulle ja muodostettiin säteriratsutilaksi. Kartanossa toimi kalkkiuuni, viinapolttimo ja juustomeijeri. Tilaan yhdistettiin 1890-luvulla Kuuston kylän Isontalon perintötila.\r\n\r\nPohjankartano oli keskiaikainen asumakartano. Kartanon alueen kahdessa koskessa oli myllyjä 1600-luvulla ja Hamarinkoskessa oli 1700-luvulla rautatakomo. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha ja sähkövoimalaitos. Läänitys peruutettiin 1690 ja muodostettiin ratsutilaksi. Kartanolla oli oma mylly ja saha vuodesta 1745 sekä sähkölaitos vuodesta 1918. Kartano myytiin 1910 ja puolet sen pinta-alasta palstoitettiin viljelijöille. Kartanossa toimi vuodesta 1917 vuoteen 1974 Salon maanviljelyskoulu.\r\n\r\nPohjankylä asutettiin keskiajalla. Isojaon aikaan kylässä oli seitsemän taloa, jotka sijaitsivat kahdella kylämäellä. Hallan talo muodostettiin 1791 perinnöksi ostetusta Uotilasta, johon yhdistettiin 1844 Hallan tila sekä 1910 Risan ja Mattilan tilat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1802" ;
        skos:prefLabel    "Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema (Yliskylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6266>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaivopuiston nimen historia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Kaivopuisto on saanut nimensä? Onko sillä paikalla joskus ollut jokin yleinen kaivo tms. josta nimi olisi juonnettu? Kaivopuiston (ruots. Brunnsparken) nimi liittyy puiston kylpylähistoriaan. Nimi Brunnsparken otettiin käyttöön 1840-luvulla sen kylpyläpuiston mukaan, jonka vuonna 1834 perustettu kylpyläyhtiö Ulrikasborgs bad- och brunnsinrättning (Ulriikaporin kylpylä – ja kaivoyhtiö) rakennutti alueelle. Suomenkielinen nimi vahvistettiin virallisesti 1909, mutta nimi Kaivopuisto oli käytössä jo 1800-luvun lopulla.\n\nLähde:\nHelsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1970)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kaivopuiston-nimen-historia" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9009>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6505>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1355>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1198723~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1198724~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8460>
        dcterms:modified  "2010-01-18T16:04:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8555>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Markan tähden" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8553> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1938." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2jhb/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8554> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8552> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8551> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8555" .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p8699>
        dc:created      "2012-05-23T10:49:29.443+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T10:49:29.576+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vajat"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9269>
        dcterms:modified  "2010-06-10T10:44:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6765>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:40:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i205>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Esplanadi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i204> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6724> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/esplanadi" .

[ dcterms:description  "Sonkavaara tekee suoraa TV-showta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8371> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102>
] .

[ dcterms:description  "Neiti Pelkonen (Pia Hattara) ryntää hotellin vastaanottotiskille ilmoittaakseen puhelimitse poliisille löytämästään ruumiista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8239> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7072>
] .

rky:p1194  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.699000665,30.767135677 62.699791517,30.767778868 62.700384624,30.769731422 62.700909588,30.772512645 62.701085791,30.775146331 62.700814743,30.778183586 62.700265389,30.779829699 62.699185890,30.779662852 62.698213197,30.777423374 62.697810822,30.775475777 62.697616557,30.770351302 62.698328073,30.768086775 62.699000665,30.767135677" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Ilomantsi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i465>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Herttoniemest ikuisuuteen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i464> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i464> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/herttoniemest-ikuisuuteen" .

rky:p1528  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pihlavan kartano on muodostunut Pihlavan kylän vanhalle kylätontille. Se sijaitsee viljelysten ympäröimänä Aurajoen yläjuoksulla lähellä keskiaikaisperäisten Varkaantien ja Huovintien risteystä.\n \nKartanon pihapiiriin kuuluu kaksi toisiinsa nähden kulmittain sijaitsevaa, hyvin säilynyttä satulakattoista hirsirakenteista päärakennusta. Vanhempi sijaitsee kartanon ohittavan maantien varressa. Punaiseksi maalattu rakennus on ollut alun perin pohjaltaan paritupainen. Uudempi empiretyylinen asuinrakennus on keltaiseksi maalattu ja pilasterein koristettu. Lisäksi pihaa reunustaa aittarivi 1700-luvulta. Koivukujan reunustaman tien varrella on aitta vuodelta 1803. Purettu kivinavetta ja toinen talousrakennus sijaitsevat miespihan pohjoispuolella.\n\nPihlavan kartano sijaitsee osin valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.804922197,22.696445550 60.806007008,22.696473738 60.806492898,22.696386392 60.806760566,22.697009378 60.807742535,22.697510984 60.808493694,22.697764842 60.808641057,22.697339481 60.808894861,22.697533476 60.809104298,22.697885524 60.809653999,22.698419959 60.810458448,22.698793579 60.810858569,22.699297466 60.810863816,22.700234814 60.811526036,22.700804899 60.811745876,22.702006247 60.811492935,22.702862789 60.812099938,22.703643144 60.812500405,22.704933067 60.812915745,22.705222349 60.813171642,22.705400666 60.813688537,22.705686338 60.813589292,22.706840450 60.812714140,22.709278560 60.812371768,22.710547635 60.811891081,22.711803959 60.811701870,22.712268454 60.810888892,22.712565612 60.810213739,22.713580152 60.809588130,22.714527600 60.809037534,22.716298075 60.808365994,22.717513688 60.807131976,22.718212005 60.806736586,22.717825843 60.805995981,22.716702024 60.805829730,22.715814756 60.805864841,22.714994781 60.806144536,22.713201253 60.805944832,22.712224546 60.804933884,22.708879231 60.804523252,22.708495252 60.803880856,22.708776550 60.803122866,22.709080921 60.802479676,22.709876875 60.801946638,22.709086560 60.802097232,22.707848451 60.802001322,22.706925042 60.802327088,22.705936255 60.802805516,22.705088284 60.802773206,22.704559515 60.802625896,22.702352978 60.802997668,22.699136000 60.803445525,22.698292006 60.804922197,22.696445550" ;
        poi:history       "Pöytyä oli vielä 1200-luvulla Varsinais-Suomen asuttujen seutujen takamaita. Pitäjässä oli 30 kylää 1556 ja niissä 91 taloa. Pihlavassa oli neljä taloa 1540; Pohjala, Setälä, Makkara ja Rekola. Tilat olivat vanhaa rälssiä ja kuuluivat 1600-luvun lopulta Yläneen Vanhakartanoon augmentteina eli aputiloina. Tilat yhdistettiin Pihlavan kartanoksi 1838. Kartanoon liitettiin 1850-1860-luvulla Fyryn ja Kuupan rälssitilat Pajun kylästä, jotka olivat myös olleet Vanhakartanon omistuksessa 1600-luvulta lähtien."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k636 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5151" ;
        skos:prefLabel    "Pihlavan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9006>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Borg, Felix"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9006" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6502>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Salus-sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Wihurin tutkimuslaitos" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1590285523975" ;
        wgs84:long           "24.9583867363394" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/salus-sairaala" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7216>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:23:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9171>
        dcterms:modified  "2010-06-02T11:18:09+0300" .

rky:p1788  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.797158931,21.425140609 60.796979540,21.424776555 60.797236488,21.424217647 60.797565535,21.424694116 60.797455531,21.425069147 60.797158931,21.425140609" ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4233" ;
        skos:prefLabel    "Uudenkaupungin rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9505>
        dcterms:modified  "2010-12-20T22:00:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6762>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kettunen, Juha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kettunen-juha" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9266>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kivimäki, Anne-Mari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9266" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2778>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Ajojahti Jakomäessä" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Tukholmaan suuntautuneella luokkaretkellä alkaneet seikkailut jatkuvat kotiinpaluun jälkeen, kun Satu ja Minna törmäävät huumeiden salakuljettajaan." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2777> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/ajojahti-jakomaessa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7476>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:08+0300" .

rky:p1430  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.325940540,29.064368639 65.325283198,29.064895884 65.325022757,29.064043475 65.325065328,29.063142544 65.325481462,29.062560071 65.325740695,29.062399554 65.325994980,29.062600280 65.326074245,29.063438525 65.326063858,29.064197487 65.325940540,29.064368639" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Runtti)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9765>
        dcterms:modified  "2011-09-08T16:49:58+0300" .

[ dcterms:description  "Lönnforsin perheen kotitalo." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7078> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7079>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_274>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Oopperatalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Suomen Kansallisooppera" , "Kansallisooppera" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.181677510399" ;
        wgs84:long           "24.9295642492885" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7213" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p79>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vartiorakennus H6"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:58:50.352+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:16:39.679+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33844 , koko:p21 ;
        poi:description  "Nykyistä vartiorakennusta edelsi kaksi muuta vartiotupaa, joista vanhin sijaitsi saaren länsirannalla. Seuraava järjestyksessä, vuonna 1838 rakennettu, sijaitsi saaren etelärannalla, silloisen tykistömakasiinin itäpuolella.\n\nNykyisen vartiotuvan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1860. Sen julkisivu, jossa oli ovi ja yksi tavallinen ja yksi valeikkuna, oli etelään. Rakennus sijaitsi siis lähinnä itä-länsisuuntaisesti. Se käsitti eteisen ja kaksi huonetta, joissa kaikissa oli ristiholvaus. Platformi sijaitsi oven vasemmalla puolella.\n\nVartiotupaa laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1882, jolloin nykyisiä miinavarastoja alettiin rakentaa. Vartiotupaa jatkettiin pohjoiseen lisäämällä siihen uusi eteistila, jonka ulko-ovi oli merelle päin, sen taakse keittiö sekä päätyyn koko rakennuksen levyinen isohko huone. Rakennuksesta tuli näin ollen pohjois-eteläsuuntainen, ja sen katto oli myös pakko uusia. Yläpohjarakenteena oli kappaholvi. Vanhan ja uuden osan välille puhkaistiin oviaukot. Vanhan osan itään antava ikkuna muurattiin umpeen yläosan kaariosaa lukuunottamatta. Julkisivut jäsenneltiin pilasterein, joiden aihe oli saatu vanhan osan nurkkapilastereista. Rakennusta ikäänkuin jatkettiin kahden pilasterinvälin verran. Ikkunat ja oviaukot olivat holvikaarellisia.\n\nVuonna 1902 vartiorakennusta laajennettiin jälleen, tällä kertaa eteläpuolelle. Laajennusosa oli tarkoitettu lämpimäksi varastoksi miinatarvikkeita varten. Osa rakennusta oli jo 1898 muutettu varastoksi. Jatko-osa jäsenneltiin samoin kuin vanha osa, pilasterein, mutta se oli hieman korkeampi kuin muu osa rakennusta. Yläpohjana oli kappaholvi. Vanhan osan päädyssä olleen ulko-oven paikalle muurattiin varastotilan puolelle uuni ja uusi ulko- ovi puhkaistiin itäsivulle, jolla tuli nyt olemaan kaksi ovea. Varasto-osalla oli oma ulko-ovi eteläpäädyssä. Alkuperäisen vartiotuvan, joka nyt sijaitsi rakennuksen keskellä, länsiseinään puhkaistiin ikkuna. Eteläpäädyn oven eteen rakennettiin katos. Vuonna 1905 varasto-osaan rakennettiin hyllyjä ja rakennus sai rannan puolelle aidan.\n(Liisa Eerikäinen 1996)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 113 ja 5.\nLähteet:\nKA VSA 14506, 15557, 15798,17040, 17044, 17061, 17095.\nKA VSA, RakH Hk6, 21-23, 26, 31, 48-50, 56, 57, 66, 66a, 72-74, 94, 106, 107, 109, 121, 122, 130, 131.\nMV SL VIK Lo 2, 7, 53, 54, 57, 64."@fi ;
        poi:history      "Nykyistä vartiorakennusta edelsi kaksi muuta vartiotupaa, joista vanhin sijaitsi saaren länsirannalla. Seuraava järjestyksessä, vuonna 1838 rakennettu, sijaitsi saaren etelärannalla, silloisen tykistömakasiinin itäpuolella.\n\nNykyisen vartiotuvan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1860. Sen julkisivu, jossa oli ovi ja yksi tavallinen ja yksi valeikkuna, oli etelään. Rakennus sijaitsi siis lähinnä itä-länsisuuntaisesti. Se käsitti eteisen ja kaksi huonetta, joissa kaikissa oli ristiholvaus. Platformi sijaitsi oven vasemmalla puolella.\n\nVartiotupaa laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1882, jolloin nykyisiä miinavarastoja alettiin rakentaa. Vartiotupaa jatkettiin pohjoiseen lisäämällä siihen uusi eteistila, jonka ulko-ovi oli merelle päin, sen taakse keittiö sekä päätyyn koko rakennuksen levyinen isohko huone. Rakennuksesta tuli näin ollen pohjois-eteläsuuntainen, ja sen katto oli myös pakko uusia. Yläpohjarakenteena oli kappaholvi. Vanhan ja uuden osan välille puhkaistiin oviaukot. Vanhan osan itään antava ikkuna muurattiin umpeen yläosan kaariosaa lukuunottamatta. Julkisivut jäsenneltiin pilasterein, joiden aihe oli saatu vanhan osan nurkkapilastereista. Rakennusta ikäänkuin jatkettiin kahden pilasterinvälin verran. Ikkunat ja oviaukot olivat holvikaarellisia.\n\nVuonna 1902 vartiorakennusta laajennettiin jälleen, tällä kertaa eteläpuolelle. Laajennusosa oli tarkoitettu lämpimäksi varastoksi miinatarvikkeita varten. Osa rakennusta oli jo 1898 muutettu varastoksi. Jatko-osa jäsenneltiin samoin kuin vanha osa, pilasterein, mutta se oli hieman korkeampi kuin muu osa rakennusta. Yläpohjana oli kappaholvi. Vanhan osan päädyssä olleen ulko-oven paikalle muurattiin varastotilan puolelle uuni ja uusi ulko- ovi puhkaistiin itäsivulle, jolla tuli nyt olemaan kaksi ovea. Varasto-osalla oli oma ulko-ovi eteläpäädyssä. Alkuperäisen vartiotuvan, joka nyt sijaitsi rakennuksen keskellä, länsiseinään puhkaistiin ikkuna. Eteläpäädyn oven eteen rakennettiin katos. Vuonna 1905 varasto-osaan rakennettiin hyllyjä ja rakennus sai rannan puolelle aidan.\n(Liisa Eerikäinen 1996)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 113 ja 5.\nLähteet:\nKA VSA 14506, 15557, 15798,17040, 17044, 17061, 17095.\nKA VSA, RakH Hk6, 21-23, 26, 31, 48-50, 56, 57, 66, 66a, 72-74, 94, 106, 107, 109, 121, 122, 130, 131.\nMV SL VIK Lo 2, 7, 53, 54, 57, 64."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/6/6/saha/suomenlinna/0_-8605802965729086626.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/patrol_post> ;
        wgs84:lat        "60.15424592753536" ;
        wgs84:long       "24.990936589241073" .

rky:p1690  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin huvilat Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa muodostavat kokonaisuuden, joka erinomaisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin arkkitehtuurin, myös yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistä muutosta klassismista funktionalismiin. Huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nTurussa 1920-luvun lopulla toimineet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman ovat vaikuttaneet merkittävästi  funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Villa Solinista on muodostunut tyylillisen kehityksen vedenjakaja 1920-luvun lopulla: klassisen arkkitehtuurin rinnalla näkyvät jo funktionalismin vaikutteet, jotka kirkastuvat 1930-luvun huviloissa. \n\nTurun ympäristön saarilla olevat Bryggmanin 1920-1940 -luvulla  suunnittelemat huvilat ovat  Hirvensalossa Villa Ekman ja Villa Solinin vierasmaja, Ruissalossa Villa Warén sekä Kakskerran saarella sijaitsevat Villa Erstan ja Villa Staffans, Katariinanlaakson Villa Solin sekä Kaarinassa Kuusiston saarella oleva Villa Nuuttila.  Huvilarakennukset on sijoitettu maaston muotoja erinomaisesti hyväksikäyttäen. Villa Haartman asuinrakennukseen liittyvine puutarhoineen sijaitsee Naantalissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.422918825,22.183969630 60.422629612,22.184064254 60.422376902,22.184302744 60.422304211,22.184411185 60.422046286,22.182547554 60.422541253,22.182290991 60.422745713,22.182093691 60.422838165,22.182763657 60.422892609,22.183169067 60.422918825,22.183969630" ;
        poi:history       "Arkkitehti Erik Bryggmanin Turun ympäristöön suunnittelemat huvilat rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920-1940-lukujen aikana. Ekmanin funktionalistinen huvila rantasaunoineen valmistui 1933, Villa Solin ja Villa Solinin vierasmaja 1929, paviljonkimainen Villa Erstan 1929, Villa Warén 1933, Kaarinassa sijaitseva Villa Nuuttila 1949 ja nykyisin seurakuntien leirikeskuksena toimiva omakotitalo Villa Staffans 1946. Naantaliin Axel ja Hedvig Haartmanille piirretty taiteilijakoti valmistui 1926."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2661" ;
        skos:prefLabel    "Bryggmanin huvilat (Villa Ekman)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5518>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Turun tulli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Helsingissä ollut paikkaa nimeltä Turun tulli? Jos on, niin missä ja koska? Helsingissä on ollut Espoon tulli ja Hämeen tulli, Turun tullista ei löytynyt tietoja. Espoon tulli sijaitsi aluksi Esplanadilla, josta se siirrettiin Turun kasarmien, nykyisen Lasipalatsin tienoille. Ehkäpä tämän sijainnin vuoksi Espoon tullia on joskus kutsuttu Turun tulliksi?\n\nhttp://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?restype=&formtype=&photo_id=1013788&show=sourceinfo" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-helsingissa-ollut-paikkaa-nimelta-t" .

rky:p104  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapinjärven huoltolalla on huomattava maisemallinen asema laajan viljelyaukean ympäröimänä Lapinjärven rannassa kohoavalla kumpareella, jonne johtaa pitkä koivukuja. Alueen rakennuskanta kuvastaa monipuolisesti hallinto- ja rakentamishistoriaa. Alueen rakennuskantaa leimaa kaksi eri-ikäistä kerrostumaa, 1800-luvun lopun kartanorakentaminen ja 1930-luvun huoltolakauden, korkeatasoinen funktionalistinen laitosrakentaminen. \n\nLapinjärven huoltola on toinen 1937 alkoholistilain mukaan perustetuista valtion alkoholistiparantoloista. Lapinjärven huoltolan neljän funktionalistisen rakennuksen ryhmä  on rakennettu entisen Sjökullan latokartanon alueelle. Kartanovaiheesta on säilynyt osittain kaksikerroksinen, rakennustekniikaltaan harvinainen, savesta ja kanervasta rakennettu  päärakennus 1800-luvun lopulta sekä joukko talousrakennuksia. Kartanopuisto rajautuu Lapinjärveen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.620661927,26.162700609 60.619349417,26.162138272 60.618103570,26.162372343 60.616681600,26.166659846 60.615314209,26.166695132 60.614931223,26.158595794 60.615868605,26.151658590 60.617442057,26.153554651 60.618774638,26.148477044 60.620213181,26.144428207 60.620763689,26.145090169 60.622545387,26.145435085 60.624715324,26.148717737 60.624409366,26.155922986 60.623999891,26.159154661 60.620661927,26.162700609" ;
        poi:history       "Sjökullan kartano muodostui 1564 viidestä läänitetystä tilasta.  Kartano toimi Kymenkartanon läänin maaherran virkatalona 1750-1839. Kukaan maaherroista ei kuitenkaan asunut kartanossa, vaan pehtoori vastasi kartanon viljelyksistä.\r\n\r\nAutonomian ajan jälkipuoliskolla Sjökullan kartanoa vuokrattiin ulkopuolisille. Kartanon rakentamishistorian kannalta merkittävin omistajista oli Ernst Fabritius, joka rakennutti nykyisen päärakennuksen 1896 Suomen oloissa harvinaisella savirakennustekniikalla arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmin. Fabritiuksen aikana Sjökullaan perustettiin suomenkielinen maatalouskoulu (Latokartanon maanviljelyskoulu), joka toimi 1896-1911. Sjökullan maanviljelystoiminta, karjanhoito ja muu tilanhoito nousi kukoistukseensa ja kartano oli uudenaikaisen maanviljelyn mallitila. Maatalouden nopea koneellistuminen ajoittui juuri maanviljelyskoulun toiminnan ajalle. Kartanossa toimi myös oma meijeri. Koulun toiminta päättyi valtion lakatessa avustamasta sitä 1911.\r\n\r\nItsenäisyyden alkuvuosina Sjökullan kartanoa vuokrasi Lapinjärven Pukaron kartanon omistaja, \"possessionaatti\" Jonas Borup. Kartanon maat pienenivät torppien (11) ja mäkitupien (30) itsenaistyttyä. Borup-suvun vuokrakauden päätyttyä 1934 valtio ei enää vuokrannut kartanoa, vaan antoi kartanon metsät Metsäntutkimuslaitokselle ja kartano siirtyi 1934 sosiaaliministeriön hallintaan. \r\n\r\nVuodet 1934-37 kartanossa toimi työsiirtola. 1930-luvun lamakausi ja työttömyys koettelivat nuorisoa ja valtio perusti eri puolille maata \"työlaitoksia\", yhden näistä Lapinjärven Sjökullaan. Siirtola joutui kuitenkin lopettamaan toimintansa 1937 valtion ja jäsenkuntien lopettaessa avustukset. \r\n\r\nSuomen alkoholipolitiikassa tapahtui muutos 1932, jolloin kieltolaki lopetettiin ja perustettiin OY Alkoholiliike AB. Valtion toimintaperiaatteisiin kuului vastuunkanto alkoholin aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista seurauksista. Uuden politiikan mukainen laki, jonka mukaan alkoholisteja pitää hoitaa ja ongelmatapauksia siirtää pakkohoitoon, astui voimaan 1937.\r\n\r\nSjökullasta muodostettiin 1937 alkoholistiparantola, jonka neljä arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemaa rakennusta valmistuivat 1939. Huoltolan toiminta jatkui 1990 asti. Huollettavat tekivät maatalous -ja rakennustöitä. Puolustusvoimat piti aluetta hallussaan joulukuusta 1939 heinäkuuhun 1941, jolloin alueella toimi autokomppania ja sotasairaala. \r\n\r\n1990 alueelle perustettiin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus ja 1991 paikalla aloitti toimintansa siviilipalvelusmiesten koulutuskeskus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k407 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:kartano , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1516" ;
        skos:prefLabel    "Lapinjärven huoltola"@fi .

koko:p33985  dc:created  "2012-05-24T12:01:42.611+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:01:42.715+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kaserner"@sv , "kasarmi"@fi , "barracks"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9502>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Ros-anna" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Ros-anna muuttaa taiteilijaäitinsä kanssa Helsinkiin ja aloittaa kolmannen luokan uudessa koulussa. Kesän äiti ja tytär viettävät Roomassa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9501> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9502" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7473>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Alvi Hirvosen huvila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat         "60.2252558027148" ;
        wgs84:long        "24.8605980915762" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7473" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7712>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8187>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:59:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5683>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0147DF05-9599-47BE-BF83-BBF7C65EB2B0> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7807>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Inha, I.K."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7807" .

rky:p364  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Männäisten yhtenäinen ja tiivis ruukinalue kuvastaa Ruotsin vallan aikaista raudanjalostuksen historiaa 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Männäisissä on säilynyt raudantuotantoon liittyviä, harvinaisia tuotanto rakennuksia kuten poikkeuksellisen suurikokoinen hiilihuone sekä harmaakivestä rakennettu kalkkivarasto. Ruukki on säilyttänyt yleisilmeen, joka sillä oli raudanjalostuksen päättyessä 1800-luvun alussa. \n\nSirppujoen varrella oleva Männäisten ruukki on viljelysten ympäröimä. Teollisuushistoriallisesti mielenkiintoisin rakennus, jolle ei ole vastinetta millään muulla ruukinalueella Suomessa on kookas harjakattoinen ja valkoiseksi kalkittu slagitiilistä rakennettu entinen hiilihuone vuodelta 1805. Sen mittasuhteet -48m pitkä, 18m leveä ja 15m korkea - ylittää vain ruotsalaisen Högforsin ruukin hiilihuone. Hiilihuoneen eteläpuolella on harmaakivestä muurattu entinen kalkkivarasto, sekin hiilihuoneen tavoin rakennustyyppinsä ainoita säilyneitä edustajia.\n\nMännäisten kosken keskellä olevassa saaressa on rapattu tiilinen myllyrakennus vuodelta 1796 ja viinanpolttimo vuodelta 1788. Niiden välinen kivisilta on 1780-luvulta, samoin padon kiviosat. Masuunin paikalla joen itärannalla on nykyään sauna ja puutarha. Ruukin hirsinen kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1769 ja nykyasunsa se on saanut 1905. Keskeisistä rakennuksista vain masuuni ja osa työväenasunnoista ovat hävinneet, muut rakennukset on sopeutettu maatalouden tarpeisiin. Selkeää ruukinkatua ei ole.\n\nRuukilta johtaa Kalannin keskiaikaiselle kirkolle suora, Samuel af Ugglasin 1780-luvulla rakennuttamaksi mainittu Kirkkotie, joka on masuunikuonalla perustettu. Joen yläjuoksun patojärjestelyistä on säilynyt näyttäviä raunioita Laitilassa (\"Ugglas-fästi\") ja Tuorlahden lastauspaikalla jokisuussa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.823137322,21.546708484 60.823566651,21.546309179 60.824568358,21.545698126 60.825715108,21.545097978 60.826106048,21.547076056 60.826132403,21.547257153 60.826138149,21.547415919 60.825734753,21.551089550 60.825054362,21.552362755 60.824509761,21.551494144 60.824035558,21.550792587 60.823489999,21.550794322 60.823435408,21.550797251 60.823233043,21.549715440 60.822958238,21.547939274 60.823137322,21.546708484" ;
        poi:history       "Männäisten ruukin historia alkoi, kun kauppias ja ruukinpatruuna Samuel Hjerpe sai tilapäisen privilegion kosken rannalle perustettavaan masuuniin 1741. Hjerpe myi ruukin ruotsalaiselle poliitikolle ja liikemiehelle Anders Backmanssonille (aateloituna Nordencrantz), jonka kaudella masuunin rakentaminen aloitettiin. Varsinaisesti ruukin toiminta alkoi 1749, jolloin Nordencrantz myös sai lopullisen luvan masuuniin. Nordencrantz sai 1751 hallitukselta luvan ostaa kaikki Männäisten ruukin ympäristössä vapaina olevat kruununtilat, joita oli Kalannin puolella 48 ja Laitilassa 41. Ruukin alueelle rakennettiin Haudon vesisaha. Ruukki omisti 1790 jälkeen noin viidenneksen Kalannin pitäjän tiloista. \r\n\r\nRuukki toimi ruotsalaisen malmin varassa. Ruukin kukoistuskausi alkoi, kun sen omistajaksi tuli 1785 ruotsalainen maaherra Samuel af Ugglas, joka omisti Tukholman läänissä Johannisforsin ja Forsmarkin ruukit. Männäisten masuuni, rakennukset ja pato uusittiin 1780-luvun lopulla ja Laitilan puolelle rakennettiin Ugglas-fästin nimellä tunnettu patolaitos 1787-1788. Haudon koskeen rakennettiin 1790 kankivasarapaja ja kirkon ja ruukin välille suora rautakuonalla pinnoitettu puistotie. Ruukin työväenasunnot sijaitsivat pääasiassa ruukinalueen itäpuolella. Ruukilla oli oma lastauspaikka Sirppujoen suulla. Jokea oli kuljetuksia varten perattu ja liikenteen helpottamiseksi mainitaan rakennetun viisi \"patoa\". \r\n\r\nHaminan rauhan ja Suomen Venäjään liittämisen jälkeen Männäisten toiminta päättyi ja ruukin viimeinen omistaja, ratsumestari Pehr G. af Ugglas, myi ruukin 1815. Tämän jälkeen siitä kehittyi merkittävä maatila, jonka mylly ja saha hyödynsivät edelleen kosken vesivoimaa. Ruukin vanhoja rakennuksia on 1990-luvulla korjattu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:muinaisjaannos , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=902" ;
        skos:prefLabel    "Männäisten ruukinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9762>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Larnemaa, Ari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9762" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7972>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1833232~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p277>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kasarmi E5"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:08:17.447+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:44:05.829+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33985 , koko:p36235 ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nKunnostustyöt tehtiin kuudessa vaiheessa kolme asuntoa kerrallaan. Pienet päätyhuoneistot yhdistettiin isommiksi asunnoiksi. Keittiöt ja kylpyhuoneet uusittiin. Rakennukseen asennettiin lämminvesiverkosto ja vesijohdot, viemärit, sähköt, antenni- ja puhelinverkko uusittiin. Asuinhuoneet maalattiin öljy- ja temperamaalilla tai tapetoitiin paperitapetilla. Myös porrashuoneet kunnostettiin.\n\nToteutusaika: 1995-1998\nKerrosala: 1470m2\nHuoneistoala: 1000 m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakentaja: Suomenlinnan hoitokunta, rakentamisyksikkö/ vastaava mestari Erkki Ripatti\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Steinunn Gudmundsdóttir\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiainen Oy/ Tapio Jauhiainen\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Juhani Mäntylä\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennus on pohjoisin Länsi-Mustasaaren huoltokeskussuunnitelmaan kuuluneen ns. kasarmipihan ympärille valmistuneista rakennuksista. Se rakennettiin miehistökasarmiksi vuosina 1756-61. Valmistuttuaan asuttavaan kuntoon rakennus jäi viimeistelemättömäksi, kuten kasarmipihan muutkin rakennukset ja se suojattiin väliaikaisella puukatolla.\n\nKasarmi oli lähes identtinen eteläisen kasarmin, (E 3) kanssa, ts. siinä oli kolme kerrosta ja neljä porrashuonetta, joiden ympärille miehistötuvat oli sijoitettu symmetrisesti. Pohja- ja keskikerroksen ikkunat olivat suorakaiteen muotoiset , oviaukot ja ylimmän kerroksen ikkunat sitä vastoin loivasti segmenttikaariset. Vain porrashuoneet olivat erilaiset näissä kahdessa rakennuksessa. Rakennuksen pohjoispuolelle oli tarkoitus muodostaa ns. hevosmyllynpiha, jonka keskellä olisi sijainnut mainittu mylly. Tästä syystä rakennukseen oli alkuaan käynti sekä eteläiseltä pihalta että pohjoispuolelta .\n\nRakennukseen suunniteltiin rakennettavaksi mansardikerros v. 1777, mutta suunnitelmaa ei toteutettu. Samoin kuin kasarmipihan muutkin rakennukset, jäi pohjoinen kasarmi väliaikaisesti katetuksi aina vuoteen 1798, jolloin kaikki kolme rakennusta katettiin uudelleen. Samassa yhteydessä kunnostettiin myös rapautuneet tiilijulkisivut.\n\nVenäläisen kauden alussa, vuonna 1810, rakennuksesta mainitaan, että se oli tarkoitettu kasarmiksi, mutta otettu sairaalan käyttöön. Tämä venäläiseen piirustukseen merkitty tieto on joissakin tutkimuksissa aiheuttanut sekaannuksen kasarmien E 5 ja E 3 välillä, sillä eteläistä kasarmia (E 3) on oletettu käytetyn sairaalana jo ruotsalaisella kaudella. Mikäli venäläinen maininta viittaa rakennuksen käyttöön jo ruotsalaisella kaudella, on sairaala siis ollutkin pohjoinen kasarmi (E 5). Sekaannukseen on varmasti ollut syynä myös se, että ruotsalaisen kauden yleiskarttoihin on Länsi-Mustasaaren kasarmipihan kohdalle yleensä merkitty \"Caserner och\" ja eteläisen kasarmin eteläpuolelle sana \"Sjukhus\", jolla ilmeisesti on kuitenkin viitattu vain rakennussuunnitelman toteutumattomaan osaan, \"Sairaalapihaan\".\n\nJo vuonna 1830 rakennusta varten laadittiin korjaussuunnitelma, jonka mukaan pohjoisenpuoleiset porrashuoneet olisi purettu ja rakennuksen satulakatto muutettu aumakatoksi. Mainitut työt suoritettiin kuitenkin vasta vuosina 1860-61. Samalla kunnostettiin ikkunat ja ulko-ovet. Purettujen porrashuoneiden kohdalle rakennettiin suuret ruokasalitilat.\n\nVuonna 1873 rakennuksen itäpäätyyn rakennettiin suuri keittiö, jonka yläpohja suunniteltiin uusittavaksi kappaholvirakenteisena -täysin varmaa ei toistaiseksi ole tehtiinkö näin. Rakennuksen ikkunat karmeineen uusittiin v. 1898-99. Vuonna 1900 osa alakerroksen lattioista muutettiin asfalttilattioiksi.\n\nVuonna 1918 rakennus oli käytössä vankikasarmina. Vankileiriajan jälkeen se oli puolustusvoimain käytössä kasarmina, kunnes se siirtyi Valmet Oy:n hallintaan. Rakennus peruskorjattiin Valmetin työntekijöiden asunnoiksi arkkitehti Heikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan v. 1948-1949.\n\nNykyään rakennus on Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa ja asuinkäytössä. Kesällä 1993 rakennuksen julkisivut kunnostettiin.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRuotsalainen numero Kasarmi 1 ,( pohj. kasarmi)\nVenäl.n:o 111 (pohj.kasarmi)\nRakennusnumero v.1918 Vankikasarmi 13, E 1,\n1927 E 1\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKra Fästningsrelationer 1753-1808\nKra Ö 20,58,61, VSÖ 15,20,30\nMV SL VIK E 277-318\nPettersson, Lars, Valmetin Suomenlinnan telakan vaiheita, 1951"@fi ;
        poi:history      "Länsi-Mustasaarelle jo vuonna 1747 suunniteltu vaatimaton puolustuslinja toteutettiin aivan piirustusten mukaan vajaassa vuosikymmenessä. Tosin suunnitelmat olivat tällä välin kasvaneet pienelle saarelle mahdutetuksi suljetuksi linnoitukseksi ja kasarmiyhdyskunnaksi palveluineen. Suunnitelmassa hyötyrakennukset sijoitettiin osin puolustuslinjan taakse sotateknisesti suunniteltujen pihojen ympärille.\n\nSuunnitelma oli niin suurisuuntainen, että siitä toteutui käyttökuntoon vain kolme rakennusta. Rakennustöitä tehtiin vuodesta 1756 siihen asti kunnes Ehrensvärd palasi Pommerista vuonna 1761.\n\nKasarmi E 5 rakennettiin suoraan kalliolle kolmikerroksiseksi sotilaallisen yksinkertaisin julkisivuin. Ainoan korostuksen julkisivuihin tekevät ylimmän kerroksen segmenttikaariset ikkunat. Rakennus jäi viimeistelemättömäksi käyttöönoton jälkeen ja katettiin kunnolla vasta vuonna 1798, jolloin myös tiilijulkisivut rapattiin (?).\n\nLänsi-Mustasaari jäi torsoksi ja syrjään myös venäläisen kauden rakentamisesta 1860-luvulle saakka, jolloin saarelle toteutettiin uusi rannikkopuolustuslinja. Rakennus oli miehistökasarmina ja -sairaalana myös venäläisellä kaudella. Tilajakoa, muun muassa porrashuoneita, muutettiin 1800-luvun puolivälissä. Rakennuksen ikkunat karmeineen uusittiin ja osa alakerroksen lattioista asfaltoitiin 1800-1900 -lukujen vaihteessa.\n\nRakennus peruskorjattiin Valmetin työntekijöiden asunnoiksi arkkitehti Heikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan vuosina 1948-49. Julkisivut kunnostettiin vuonna 1993.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/9/8/saha/suomenlinna/0_-5809369886082384529.jpg" ;
        poi:poiType      poio:kasarmi ;
        wgs84:lat        "60.14760840184744" ;
        wgs84:long       "24.976157617569015" .

<http://example/upload-base/#metadescription_510>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1655868~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Meilahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/646253/> ;
        wgs84:lat     "60.1896302219131" ;
        wgs84:long    "24.8975843297925" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/meilahti" .

koko:p34436  dc:created  "2012-05-28T13:07:22.964+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:07:23.061+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kök"@sv , "kitchens"@en , "keittiöt"@fi .

[ dcterms:description  "Luku 10: Pikku palatsi Aleksilla. Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen, Helsinki. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7432>
] .

rky:p958  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laajoja järvialueita halkovan harjujakson solmukohdassa sijaitsevan Kangasalan kirkonkylää ympäröivät Liuksialan ja Vääksyn kartanot ovat 1500-luvun Suomessa voimakkaimmin Vasan kuningassuvun historiaan liittyneet kartanot. 1700-luvulla poikkeuksellisesti harmaakivestä rakennettu kirkko, kartanot ja suurtilat laajoine viljelymaisemineen kuvastavat vauraan suurtilapitäjän ydinalueen rakentumista 1500-luvulta 1900-luvun alkuun.\n\nKangasalan keskustassa oleva 1760-luvulla luonnonkivestä rakennettu kirkko on ensimmäisiä Tukholman yli-intendentinviraston suunnitelmien mukaan rakennettuja länsitornillisia ristikirkkoja. Jyrkkä, päädyistä aumattu katto on katettu paanuin. Kirkkoa on korjattu 1890-luvulla Josef Stenbäckin ja 1980-luvulla Seppo Rihlaman suunnitelmin. Puistomaista kirkkomaata rajaa kiviaita. \n\nLiuksialan 1500-luvulta periytyvä kartano sijaitsee pienien järvien, Kirkkojärven ja Ahulin sekä suuremman Roineen välissä olevalla laajalla viljelyaukealla. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella olevan Pikku-Liuksialan tilan huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta. Merkittävä maisemallinen elementti on Liuksialan kartanoon johtava, viljelyaukeaa halkova, yli kilometrin pituinen koivukuja. Kartanon vanhalla paikalla olevan puisen päärakennuksen ulkoasu on vuodelta 1902. Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella on väentupa ja punatiilinen navetta 1890-luvulta. Kulttuurimaisemaan kuuluu lisäksi Liuksialan kappeli.\n\nVääksyn kartano rakennuksineen on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kartanon vanhin rakennus on perimätiedon mukaan Kaarina Hannuntyttären aikana rakennettu kivikellari. Vääksyn jokivarressa on kartanon mylly, sähkölaitos, kartanomeijeri ja 1860-luvulla paikalle siirretty entinen Kuohun kylpylärakennus. Kartanoalueella on lisäksi useita 1920-luvulla rakennettuja työväen asuinrakennuksia. Vääksyn kartanon puisto on periytyy 1800-luvun alkuun.\n \nKirkkoharjun pohjoispuolella levittäytyy Vesijärven rannalla viljelystasanko, jota elävöittävät pappilan, Sorolan kartanon ja Tavelan tilan talouskeskukset, puistokujanteet ja puutarhat. Sorolan kartanon kaksikerroksisessa päärakennuksessa on sekä klassistisia että funktionalistisia piirteitä. Tavelan tilan pihapiiriin kuuluu 1858 valmistuneen arkkitehtuuriltaan Liuksialaa muistuttavan päärakennuksen lisäksi Mummula ja talousrakennuksia vuosisadan vaihteesta. Kartanoiden lisäksi alueella ovat kirkkoherran ja kappalaisen pappilat sekä Karttialan ja Saikun eli Noormarkun rakennusryhmät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.431691061,24.054603507 61.431903442,24.052340453 61.437810249,24.045922264 61.437988893,24.040257789 61.437209218,24.035297249 61.439509635,24.031202973 61.440978219,24.030785651 61.445382369,24.029328719 61.446192255,24.033115453 61.450534328,24.034265780 61.453481246,24.042792354 61.453199115,24.047721798 61.452697545,24.050029582 61.450874695,24.056470351 61.448402318,24.056831191 61.448779000,24.067609401 61.435836138,24.070818586 61.431691061,24.054603507" ;
        poi:history       "Kangasala mainitaan 1366 omana pitäjänä. Keskiajalla pitäjän kirkko oli Liuksialassa. Herttualaan, nykyisen kirkon tuntumaan rakennettiin ensimmäinen kirkko 1645. Kivikirkkojen rakentaminen yleistyi keskiajan jälkeen vasta 1700-luvun loppupuolella. Ruotsin yli-intendentinviraston kirkkomääräysten takana oli hyödyn aikakauden valvonnan lisääntymisen lisäksi paloturvallisuus ja pelko metsävarojen loppumisesta. Kangasalan kivikirkko rakennettiin 1764-67 Antti Piimäsen ja muurarimestari Kustaa Rosenbergin johdolla. Myöhemmin valmistunut torniosa sortui 1782. Uuden tornin piirustukset laadittiin Tukholmassa ja muurarimestari Juho Ahlströmin rakentama uusi torni valmistui 1800. \r\n\r\nKangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin 1556 kuninkaankartanoksi, joka läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle. Kartanon myöhempiä omistajia olivat Sigrid Vasa, Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creuz vanhempi. Vuodesta 1821 tila oli Meurman-suvun hallinnassa. 1800-luvun jälkipuolella Liuksialaa isännöi valtiopäivämies Agathon Meurman. Liuksialan puinen päärakennus valmistui 1804. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1902 (Berndt Blom). Liuksialan kivinen kappeli on pystytetty 1917-32 Josef Stenbäckin piirustusten mukaan pitäjän ensimmäisen kirkon sakastin paikalle. \r\n\r\nVääksyn kartano oli 1500-luvun alusta Wäxjöstä kotoisin olevan Westgöta-suvun rälssitilana. Jouduttuaan kuninkaan epäsuosioon 1555 suvun täytyi luovuttaa kartano kruunulle. Herttua Juhana lahjoitti kartanon rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle mentyään naimisiin Katarina Jagellonican kanssa. Vääksyn kartano säilyi Kaarina Hannuntyttären jälkeläisten omistuksessa lähes kahdensadan vuoden ajan. Vääksyssä toimi useita myllyjä sekä konepajateollisuutta 1800-luvulla. 1900-luvulle tultaessa tila rappeutui. Tehtailija Antti Ahlströmin nuorin poika osti kartanon 1917 ja Ahlströmin aikana rakennettiin suurin osa nykyisistä tuotanto- ja asuinrakennuksista. 1800-luvun puolivälissä rakennettu Vääksyn päärakennus paloi 1942. Nykyinen päärakennus rakennettiin useassa vaiheessa vuodesta 1945 lähtien, myös kartanon talousrakennukset rakennettiin 1900-luvulla. \r\n\r\nSorolan kartano muodostui 1600-luvun keskivaiheilla kahdesta tilasta. Päärakennus rakennettiin 1933-1935 (A. Eränen). Tavelan vanhan ratsutilan päärakennus valmistui 1858 ja nykyisen koristeellisemman asunsa se sai 1890-luvulla. Kirkkoherran pappilan kivinen päärakennus rakennettiin 1917 (H. Tiitola), kappalaispappilan puinen päärakennus oli valmistunut jo 1870-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k211 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1951" ;
        skos:prefLabel    "Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat (Liuksialan kartano)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6229>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Viimeiset pommitukset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä päivänä Helsinkiä viimeisen kerran pommitettiin sodan aikana? Viimeiset pommitukset Helsingissä olivat 26-27.2.1944. Helmikuun muut pommituspäivät olivat 6.-7.2., 16.-17.2. Helmikuun kolmessa pommituksessa pudotettiin 16 000 pommia ja niihin osallistui yli 2000 lentokonetta. Kaupunkiin osui noin 5 % pudotetuista pommeista. Helmikuun pommituksissa kuoli 146 ja haavoittui 356 henkilöä. Rakennuksia tuhoutui 109 ja vauroitui 300.\n\nLähde: \nJatkosodan historia 6 (WSOY, 1994)\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6229" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5680>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Annankadun nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kenen Annan mukaan Helsingin Annankatu on nimetty? Annankatu oli alkujaan St.Annae Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. 1836 nimeksi vahvistettiin Annae Gatan. Nykyiset nimet vahvistettiin vuonna 1906.\n\nLähde:\nHelsingin kadunnimet" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7281> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kenen-annan-mukaan-helsingin-annankatu-o" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8423>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:12:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8184>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Cyclomania" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8183> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8182> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8181> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8180> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8184" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Felix Nylund" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7361> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7360>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6394>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:43:49+0300" .

rky:p600  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion ruutukaava-alueen kaakkoiskulmasta Kallaveteen työntyä Väinölänniemi on Suomen vanhimpia kaupunkipuistoja. \n\nVäinölänniemi on ollut ja on edelleen monipuolinen kaupunkilaisten vapaa-ajan viettopaikka, jossa puiston lisäksi alkuaan on ollut kylpylä, uimalaitos ja kesäravintola, teatterihuone, kisakenttä ja soittolava. Väinölänniemen rakentaminen puistoksi on aloitettu 1860-luvulla, jolloin alueen ensimmäinen asemakaava- ja puistosuunnitelma hyväksyttiin.  Niemekkeiden nenissä nykyisin olevat kunnostetut pienet paviljongit on rakennettu 1800-luvun lopulla matkailijayhdistyksen toimesta.\n\nVäinölänniemi on säilyttänyt varsin hyvin luonteensa siellä tapahtuneista muutoksista huolimatta. Puiston keskiosassa on mutkitteleva käytäväverkko 1860-luvulta ja niemeä kiertää 1900 täyttömaalle tehty rantatie. Niemen läpi kulkee liikenne sen jatkeena olevalle Rönön saarelle.\n\nPuiston vanhoista rakennuksista teatterihuone on palanut. Kylpylä on purettu ja siirretty toiseen käyttöön. Vanhoille paikoille rakennetut uimalan rakennukset ovat 1990-luvulta. Niemellä on sata vuotta vanha kesäravintola, ja tenniskenttä on ollut 90 vuotta vanhalla paikallaan. Urheilukenttä porttirakennuksineen on vanhan kansankentän paikalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.884267988,27.695239478 62.885988079,27.691733737 62.886803908,27.691847322 62.887167267,27.696610693 62.883970929,27.704254560 62.881649409,27.704481571 62.878473305,27.699416640 62.878094248,27.697854569 62.878830479,27.696695430 62.884267988,27.695239478" ;
        poi:history       "Väinölänniemi, vanhemmalta nimeltään Pappilanniemi tai Kinnulanniemi, oli Kuopion kaupungin aidan ulkopuolella oleva alue, jossa sijaitsi pappila, muutama torppa sekä hautausmaa ja kaupunkilaisten viljelyspalstoja. Maat liitettiin kaupunkiin 1858, mistä niemen käyttö kaupunkilaisten virkistysalueena sai alkunsa.\r\n\r\nKeskeisen puistoalueen käytävineen, nurmikenttineen ja puineen suunnitteli 1860-luvulla V.A. Drewniok. Puistosuunnitelmaa täydensi 1886 kuopiolainen puutarhuri Mårten Gabriel Stenius. Puiston lisäksi niemeen rakennettiin 1800- ja 1900-luvulla kylpylä, uimalaitos, kesäravintola, teatterihuone, kisakenttä ja soittolava.\r\n\r\nVäinölänniemen kentällä kilpailivat 1900-luvun alkupuolella mm. Hannes Kolehmainen ja Paavo Nurmi. Heikki Konttinen veisti 1952 Kolehmaista esittävän patsaan puistoon. Rantatiellä ajettiin tt-ajoja 1960- ja 1970-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2231" ;
        skos:prefLabel    "Väinölänniemen kaupunkipuisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8518>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Filmtown Lauttasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1607170158984" ;
        wgs84:long        "24.8875469152682" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8518" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Palokunnantalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "VPK:n talo" , "Helsingin Vapaaehtoisen Palokunnan talo" , "kestikartanon talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6463> ;
        wgs84:lat            "60.1695955093347" ;
        wgs84:long           "24.943502576557" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6489" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1578>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:47:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319878~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319879~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319881~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1604012~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8683>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1825177~S9*fin> .

rky:p860  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Säkylän pieni puukirkko, kirkkoaukea, sen eteläpuolella moderni seurakuntakeskus ja perinteinen pappilaympäristö muodostavat mielenkiintoisen, eri ikäisistä rakennuksista koostuvan kirkkoympäristön. \n\nKirkko 1770-luvulta on tyypiltään pitkäkirkko, jossa lounaissuomalainen sipulikupolinen tapuli on liitetty kirkon länsipäätyyn ja jossa  runkohuonetta matalammat ristivarret avautuvat kirkkosaliin. Kirkkoaukion syntyminen liittyy kirkon rakentamislupaan sisältyneeseen määräykseen, jonka mukaan kirkon ympäristö oli 150 kyynärän säteellä jätettävä palovaaran takia rakentamattomaksi. \n\nArkkitehti Pekka Pitkäsen betonikauden parhaisiin kuuluva seurakuntakeskus ja siihen liittyvä asuinrakennus ovat valmistuneet 1965 kirkon kaakoispuolelle. Kirkkoaukion laidalla sijaitseva kirkkoherranpappilan päärakennus on vuodelta 1921. Lehtevään pihaan liittyy lisäksi vanha luhti. Ympäristössä on myös Nikkarin tuulimylly. Jalkamylly tyyppiä edustava mylly on valmistunut 1883."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.046354451,22.336619900 61.046554095,22.334610007 61.047130727,22.334596043 61.047434766,22.335617255 61.047722736,22.336171867 61.048456297,22.336859743 61.048136264,22.338114827 61.047474170,22.338894487 61.046902123,22.339888315 61.046347806,22.339003329 61.046935493,22.337666258 61.046354451,22.336619900" ;
        poi:history       "Säkylä erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1639 kuuluttuaan sitä ennen Euraan. Pitäjän keskustaksi ja kirkonkyläksi muodostui Pyhäjärven rannalla sijaitseva (Iso)Säkylän kylä, joka muodosti yhdessä Vähä-Säkylän kanssa merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla. \r\n\r\nSäkylän kirkko ja kirkonkylä tuhotuivat tulipalossa elokuussa 1773. Tuhoutunut kirkko oli valmistunut 1700. Uuden kirkon rakentaminen aloitettiin keväällä 1775 rakennusmestari Anders Piimäsen johdolla. Hänen kuoltuaan kesken rakentamisen työn viimeistelystä vastasi Piimäsen poika Mikael Piimänen (Hartlin).  Hallitsijan ja rakennusluvan myöntäjän Kustaa III:n mukaan nimetty kirkko vihittiin elokuussa 1776.  \r\n\r\nKirkon ulkolaudoitus koristelistoineen sekä ikkunat ovat lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin 1870-luvulla suunnittelemasta korjauksesta. Tällöin myös kirkkosalin seinät ja holvi verhoiltiin ponttilaudalla ja kiinteä sisustus uusittiin. Kirkon paanukatto muutettiin peltiseksi 1912. Kirkkosalin kiinteä sisustus puolestaan uudistettiin 1934 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemassa korjauksessa. Siihen liittyvät myös Urho Lehtisen koristemaalaukset ja Emil Filénin korkokuvat. Kirkkoa korjattiin 1974-76 (arkkitehtitoimisto Pitkänen-Laiho-Raunio), jolloin siihen myös tehtiin paanukatto."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k783 ;
        poi:poiType       poio:tori , poio:tuulimylly , poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3945" ;
        skos:prefLabel    "Säkylän kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8778>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Perunatori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1693895998495" ;
        wgs84:long        "24.9402782350784" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/perunatori" .

rky:p1157  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vojakkala ja Topeno ovat etelähämäläisiä talonpoikaisia ryhmäkyliä, joiden kylärakenne on hyvin säilynyt ja rakennuskanta edustaa ajalleen tyypillistä, hyvin säilynyttä talonpoikaisrakentamista.\n\nTopenon kylän kantatalot, Hemmo, Sorri, Hurri ja Suutari, sijaitsevat selkeänä rivinä Topenojoen ja maantien varrella. Hemmon ja Hurrin 1800-luvulla rakennetut, suuret hirsiset päärakennukset muodostavat vanhan kylätontin eli isokylän liikenteellisen ja maisemallisen solmukohdan. Kylän rakennettu ympäristö on pääosin 1910- ja 1920-luvulta. Kyläkeskus on muodostunut koskipaikan tuntumaan. Joen rannoilla on merkkejä pitkästä myllyperinteestä. Iso-Peuran ja Hokkalan kantatalot sijaitsevat kyläkeskuksen ja joen eteläpuolella ns. pikkukylässä. Iso- ja pikkukylän väliin jää 1899 rakennettu ja 1923 laajennettu koulurakennus. \n\nKaartjärven pohjoisrannalla sijaitseva Vojakkala on Lopen vanhimpia kyliä. Kylän rakennukset sijaitsevat tiiviinä rykelmänä tienristeyksessä. Kylää ja vanhimpia kyläpeltoja rajaavat etelässä järvi ja muualla metsäalue. Vanhalla kylätonttilla sijaitsevat Kallelan, Lukanan ja Siukolan kantatilojen talouskeskukset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.767565270,24.290149922 60.771181980,24.309717584 60.768841052,24.313123011 60.765452842,24.311639286 60.761642558,24.305355484 60.760320355,24.299284421 60.764288942,24.291354866 60.767565270,24.290149922" ;
        poi:history       "Topenon kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1470 ja Vojakkalan kylä on asutettu todennäköisesti jo 1200-luvulla. Kylätontilla sijaitsevien Siukolan, Lukanan ja Kallelan päärakennukset ovat rakennettu tai laajennettu nykyiseen kokoonsa 1900-luvun alkuun mennessä. Kallela toimi kestikievarina 1800-luvun loppupuolella. Pekkala ja Ollikala siirtyivät isonjaon jälkeen kylän itäpuolelle.\r\n\r\nTopenon peltoalue on ollut lähes nykyisen laajuinen jo 1800-luvun alussa. Kylän vanhimpia nimeltä tunnettuja taloja ovat Hurri, Tirra, Hemmo, Suutari, Sorri, Hokkala ja Peura. Kylä on isostajaosta lähtien ollut jakautuneena vanhan kyläkeskuksen muodostamaan isokylään ja Vähä-Peuran, Iso-Peuran ja Hokkalan tilakeskusten muodostamaan pikkukylään, joskin pikkukylän paikalla asutusta on ollut jo 1600-luvulla. Hemmo ja Hurri sijaitsevat vanhoilla kylätonteilla ja ovat toimineet kestikievarina tai käräjätalona."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k433 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4463" ;
        skos:prefLabel    "Topenon ja Vojakkalan kylät (Topeno)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Oi mutsi mutsi stiggaa lamppuun eldis,\nmä kohta kohta delaan jengist veeks.\nValkoisen sprigin kai mulle jostain slumppaat,\nkalsaan skrubuun mut kohta slepataan\n  " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i839> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6988>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i428>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki-letkis" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i267> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8689> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-letkis" .

koko:p39391  dc:created  "2012-05-30T07:14:40.502+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:14:40.914+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "pilasterit"@sv , "pilasterit"@fi , "pilasterit"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8420>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Leppäsuon Esso"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Leppäsuonkatu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1694198220588" ;
        wgs84:long           "24.9237011438351" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8420" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9134>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:47:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6630>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9229>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Vähähaka, Jarmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9229" .

[ dcterms:description  "Oiva Kallion itselleen suunnittelema saaristohuvila Villingissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7910>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6725>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Fuhrmann, Arthur"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/fuhrmann-arthur" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2289>
        dcterms:modified  "2011-09-03T13:11:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1684064~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1728264~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7439>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:28+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Me ajettiin raitiovaunulla Hakaniemen torille. Se oli täynnä väkeä. Siellä liehui punaisia lippuja ja torvisoittokunta soitti kovaa. Äiti osti yhdestä kojusta meille viuhkat ja ilmapallot.\" (s. 72)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1373> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9394>
        dcterms:modified  "2010-09-03T10:03:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6890>
        dcterms:modified  "2009-09-03T17:31:23+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Saarnikangas istui bensa-aseman nuhjuisessa kahvilassa ja tuijotti ikkunasta ulos sysimustaan maisemaan.\" (s. 19)" ;
  dcterms:description            "Pakilan Teboil näyttelee tässäkin dekkarissa sivuosaa. Pikkurikollinen ja Suhosen tietolähde Jose Saarnikangas istuskelee romaanin alussa Teboililla, josta lähtee suorittamaan saamaansa tehtävää." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2487> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8661>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i330>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i329> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i885> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-2" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9728>
        dcterms:modified  "2011-07-29T15:42:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9489>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Kasimir auttaa isää" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Kuvakirjassa Kasimir eläinystävineen matkustaa moneksi kulkuvälineeksi muuntuvalla kontrabassolla Wallininkadulta Finlandia-talolle." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9490> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7600> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9487> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9486> ;
        th:kuvittaja         <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9488> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9489" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6985>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mäkikossa, O.T."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/makikossa-ot" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7699>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5052>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1390958~S9*fin> .

rky:p1653  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.454374325,22.291807427 60.453083586,22.293334057 60.452139756,22.294504557 60.451592748,22.292662264 60.451733310,22.292365161 60.451769959,22.291573811 60.451802563,22.290462627 60.451751787,22.289028717 60.453330136,22.286892317 60.453784140,22.288340592 60.453869073,22.288910575 60.454147285,22.290471808 60.454374325,22.291807427" ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4777" ;
        skos:prefLabel    "Turun yliopistollinen keskussairaala"@fi .

blue_route:c37  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s38 ;
        :source       blue_route:s37 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9131>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pahkala, Aleksi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9131" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7341>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1917321~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_497>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1199010~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1928482~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1228990~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1198987~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7436>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Puotilan ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.2127850596239" ;
        wgs84:long        "25.0962435502691" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7436" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9391>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Malmin poliisitalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Malmin poliisiasema" , "Viljatie 2" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat            "60.2529696280047" ;
        wgs84:long           "25.0121643108882" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/malmin-poliisitalo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9630>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:14:53+0300" .

rky:p327  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanhan Ylä-Satakunnan ja Kokemäen joen varren keskiaikaisen asutuksen ydinalueella Rautaveteen pistävä Tyrvään Kirkkoniemi ja sen tyveen sijoittuneet harmaakivikirkko ja rakenteeltaan tiiviinä säilynyt Kallialan ryhmäkylä ympäröivine peltomaisemineen muodostavat maisemallisen ja historiallisen kiinnekohdan Rautaveden länsirannan kulttuurimaisemassa. \n\nPyhälle Olaville omistettu myöhäiskeskiaikainen kirkko sijaitsee Rautaveteen loivasti laskeutuvalla kallioniemekkeellä, joka on kirkon rakentamisaikaan ollut saari. Kirkon länsipäädyssä on satakuntalaisille kirkoille luonteenomaista kulmatiilinauhoista sommiteltua, porrastettua koristelukuviointia, itäpäädyn tiilikoristelun keskeisenä aiheena on neljästä pyöreästä ruusukomerosta koottu ristimäinen sommitelma.\n\nVanhankirkonniemen tyvessä oleva Kallialan ryhmäkylä on säilyttänyt keskiaikaisen sijaintinsa. Vanhoilla kylätonteilla sijaitsevien kantatilojen rakennuskanta muodostaa tiiviitä ryhmiä, joiden välitse kylätie kiertää. Rautaveteen laskevat pellot, laidunmaat ja hakamaat kehystävät kylää.\n\nTyrvään vanhan kirkon maisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Karkku-Tyrvää -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.353222195,22.928116844 61.355190286,22.931822924 61.358957476,22.933679254 61.361005123,22.935265739 61.362801364,22.941299672 61.361201303,22.946308162 61.360605871,22.947696704 61.354962574,22.947168059 61.350106717,22.956619043 61.348490901,22.953164883 61.352181548,22.942089620 61.352040614,22.936757115 61.352004973,22.933292427 61.352184455,22.930170584 61.353222195,22.928116844" ;
        poi:history       "Rautaveden rantojen vahvaan asutukseen jo esihistoriallisella ajalla viittaavat lukuisat kivi- ja rautakauden muinaisjäännökset. Kallialan kylä on saanut pysyvän asutuksen keskiajalla. Kylän tiivis rakenne säilyi, vaikka isojaon jälkeen osa taloista siirtyi kyläpellon laidalla olevalle mäkialueelle.\r\n\r\nEsihistorialliselle kulttipaikalle 1500-luvun alussa rakennettu ja Pyhälle Olaville pyhitetty kirkko jäi käytöstä 1855 uuden kirkon valmistuessa Vammaskosken partaalle. Kirkon käyttö alkoi uudelleen 1960-luvulla, jolloin kirkosta tuli suosittu vihkipaikka. Tuhopoltto hävitti kirkon puurakenteet ja 1700-luvulta peräisin olleen kiinteän sisustuksen syyskuussa 1997. Kirkko palautettiin ulkohahmoltaan paloa edeltäneeseen asuunsa vuoden 2000 aikana ja vihittiin uudelleen käyttöön 2003. Alttarin, saarnatuolin ja lehtereiden maalaukset toteuttivat 2005-2009 Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen vanhojen aiheiden pohjalta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k790 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1965" ;
        skos:prefLabel    "Tyrvään vanhan kirkon maisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9725>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Hevosten Helsinki 1950" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/9426.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=9426\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=9426\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Hevoset kuuluivat vielä 1950-luvun Helsingin katukuvaan. Kauppatorin laidalla oli torikauppiaiden hevosparkki, jossa pollet rouskuttelivat heinää verkkaiseen tahtiinsa." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9725" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7696>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Erkkilä, E.E."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7696" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7935>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:42+0300" .

rky:p587  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ristiinan vanhassa keskustassa kuvastuu kirkon ja pitäjän hallintohistoria tavalla, joka 1900-luvun kasvun myötä on hävinnyt useimmista kirkonkylistä.\n\nRistiinan vanha kuntakeskus sijaitsee Saimaaseen kuuluvan kapean Yövesi -nimisen lahdelman pohjukassa olevalla kapealla niemiharjanteella.\n\nRistiinan kirkon ympärillä on säilynyt joukko julkisia rakennuksia kuntakeskuksen muotoutumisen ajoilta 1800-luvun lopulta 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Vanhinta kerrostumaa hallintohistoriassa edustavat Brahelinnan rauniot ja 1680-luvulla perustetun everstin virkatalon 1739 rakennettu päärakennus. Linnasta on jäljellä sen luonnonkivisen ensimmäisen kerroksen muurit ja ympärysmuuri. \n\nKirkkoaukion rakennuksia ovat 1770-luvulta peräisin oleva ristikirkko, 1900-alussa rakennettu kunnantalo sekä varhaista kansakouluarkkitehtuuria edustava kirkonkylän koulu 1883. Seurakunnan nuorempaa rakennuskantaa edustaa Saimaan rannalle sijoitettu, 1940-luvulla valmistunut, Martti Välikankaan suunnittelema pappila. \n\nKirkkoaukion ja Saimaan välinen alue on säilynyt avoimena maisemana, johon Ristiinan sisävesisatama sijoittuu. Kirkonkylän uusi liikerakentaminen ja tehokkaat liikenneväylät ovat selkeästi erillään historiallisesta keskustasta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.492731760,27.271278811 61.493992815,27.269484375 61.500409996,27.263235659 61.503958538,27.262915948 61.503916683,27.268103292 61.503472789,27.268034564 61.502352778,27.268912933 61.501223194,27.267671483 61.499772172,27.269226518 61.499329118,27.269871737 61.497802433,27.273482317 61.495990112,27.276173231 61.495372525,27.276953791 61.494138586,27.277946912 61.492731760,27.271278811" ;
        poi:history       "Ristiinan alue kuului 1560-luvulla laajaan Pellosniemen hallintopitäjään. Ristiinan seurakunta erotettiin kreivi Pietari Brahen toimesta itsenäiseksi kirkkoherrankunnaksi 1649 Mikkelin kirkkopitäjästä. Ristiinan vanhan kuntakeskuksen alue alkoi muodostua Pietari Brahen aikana rakennetuista kirkosta ja linnasta. \r\n\r\nPietari Brahe aloitti 1640-luvulla läänityksensä linnan ja asuinresidenssin rakentamisen. Rakennustyö päättyi 1669, jolloin puolustusvarustukset jäivät keskeneräisiksi. Linna rappeutui 1710-luvulla ja purettiin tiili- ja puuosiltaan 1802. Tiiliä käytettiin everstin virkatalon, Uuden Brahenlinnan, rakentamisessa. \r\n \r\nEnsimmäinen, Pietari Brahen puolison Christinan mukaan nimetty,  kirkko valmistui 1650-luvulla. Sen tilalle valmistui nykyinen kirkko 1775. Ristikirkon suunnitteli Paavo Koponen ja rakennustöitä johti Eskil Collenius. Kirkkoa laajennettiin sakaroiden välisillä lisäosilla, ikkunoita suurennettiin ja lisättiin sekä kirkko vuorattiin remontissa, joka valmistui 1844. Sisätiloja remontoitiin 1881 ja 1928. Kellotapuli rakennettiin 1742 August Sorsan johdolla.  \r\n\r\nKirkkoaukiolla oli 1900-luvun alkupuolella kirkon lisäksi julkiset rakennukset kunnantalo, kansakoulu, kruununmakasiini, pitäjänmakasiini ja lainajyvästö sekä joukko asuin- ja liikerakennuksia. \r\n\r\nKirkonkylän kansakoulu aloitti 1799 rakennetun Savon jalkaväkirykmentin virkatalon, Uuden Brahenlinnan, tiloissa. Kansakoulun rakentamispäätös tehtiin 1880-luvun alussa ja valmistuessa 1882 koulu oli Ristiinan pitäjän ensimmäinen varsinainen koulurakennus. Kunnantalon urakoi Aukusti Janhunen vuonna 1900."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k696 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus , poio:pappila , poio:koulu , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1929" ;
        skos:prefLabel    "Ristiinan vanha kuntakeskus"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Eskola ja Ilmari jäivät odottamaan pöydän vapautumista kahvilan vierelle. Ilmari katseli ihmisvilinän yli merelle. Suomenlinnan lautta oli juuri ohittamassa purjehdusseuran rakennusta. Kauppahallin takana Olympialaiturissa Silja Linen laiva kohosi taivasta vasten kuin valkoinen vuori. Torin yllä lenteli lokkeja lähes yhtä paljon kuin torilla käveli ihmisiä.' (s. 225)" ;
  dcterms:description            "Ilmari ja Eskola ovat sopineet tapaamisen Kauppatorille, jonne lämmin sää on houkutellut paljon sekä ostajia että kauppiaita." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9798> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8052>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:39:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8147>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kobayashi, Satomi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8147" .

[ dcterms:description  "Bo Lönnqvist: Bakelser i Helsingfors" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6949> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6951>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6357>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:20:00+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p142>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ruutikellari B29"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T10:37:53.642+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:34:51.013+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39617 , koko:p32078 ;
        poi:description  "Muutos- ja korjaustyöt\n\nRuutikellari korjattiin vuokrattavaksi kokoontumis- ja juhlatilaksi, joiden kysyntä Suomenlinnassa ylittää monin verroin tarjonnan. Tilan käyttäjämäärä rajattiin 60 henkeen, sillä rakennuksesta on vain yksi poistumistie.\n\nEntisestä ruutivarastosta poistettiin kosteuden vaurioittama lankkulattia ja kapillaarinen maa-aines. Salaojitetun kevytsoran päälle rakennettiin uudet lattiat: salin lankkulattia teräspalkkien varaan ja sisäkäytäviin soran päälle asennettuina betonilaatat. Pintavedet ohjattiin ulkopuoliseen sadevesikaivoon. Sisäänkäynnin etutila pidettiin entiseen tapaan kylmänä ulkotilana. \n\nItäpään sivuholviin varustettiin keittiö. Eteläpäädyn yhdyskäytävään rakennettiin teräsrakenteinen parvi salin av-laitteita varten. Rakennus varustettiin tarpeellisilla LVIS-asennuksilla ja koneellisella ilmanvaihtolaitteistolla. Vanhat puiset ilmaa läpäisevät ruutusäleportit ja ulko-ovet kunnostettiin.\n\nRuutikellarille ja viereiselle urheilukentälle rakennettiin uusi huoltorakennus B 65.\n\nToteutusaika: 1999\nKerrosala: (sisätilat) 440 m2\nHuoneistoala: 260 m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Topi Tuominen\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg/ Hannu Piirainen\nLVI-suunnittelija: Insinööritoimisto Timo Penttilä Oy/ Jukka Sainio\nSähkösuunnittelija: Konsulttitoimisto J. W. Majurinen/ Timo Meskanen\nRakennustyöt: Suomenlinnan työsiirtola\nPohjatutkija: Pohjatekniikka Oy/ Pekka Kantee\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nSusisaaren suuri ruutikellari rakennettiin vuosina 1776-1778. Ruotsalaisaikainen nimitys kellarille oli \"Krutmagasin nr 2\", sillä alkuaan ruutikellareita oli kaksi, joista toinen sijaitsi nykyisen urheilukentän länsipuolella. Ruutikellareiden rakennusaikana kentän alue oli vielä merenlahti. Ruutikellari nr 1 räjähti heti venäläisen kauden alussa v.1808 .\n\nRuutikellari nr 2 on alkuperäiseltä rakenteeltaan lähes identtinen Kustaanmiekan suuren ruutikellarin (A 2) kanssa. Se on tynnyriholvattu tila, jota kiertää holvattu puolustuskäytävä kivääriaukkoineen. Rakennus on pääosiltaan harmaakiveä, mutta sen päädyt ovat tiiltä ja tynnyriholvattu pääholvi on sisäpuolelta verhoiltu tiilireveteerauksella. Alkuaan rakennus oli vapaanaseisova, ja sen ulkokattona oli pellitetty puukatto.\n\nVenäläisellä kaudella kellaria käytettiin edelleen ammusvarastona. Sen kattorakenteet tuhoutuivat Krimin sodan pommituksen aiheuttamassa tulipalossa v.1855 ja 1860-luvulla se peitettiin suojakatolla. V.1878 suojakatto purettiin ja kellari peitettiin kokonaan maalla.\n\nSuomalaisella kaudella kellarin pohjoispäädyn sisäseinään on puhkaistu oviaukko. Tätä ennen kellarin sisäosaan pääsi ainoastaan ympäryskäytävän kautta rakennuksen eteläpäädystä. Ruutikellaria on käytetty varastona ja mm. perunakelllarina.\n\n1980-luvulla vanhat lahonneet puurakenteet poistettiin ja kellariin tehtiin uusi puulattia. Tämän jälkeen ruutikellaria on käytetty tilapäisiin juhlatilaisuuksiin ja urheiluhallina.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRuotsalainen nimitys Krutmagasin nr.2\nVenäläinen rakennusnumero 53\nVuonna 1927 rakennusnumero B II 31\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA V 223,224,250,253,254,265,278,299,345,350,359\nMV SL VIK B 1071-1082\n"@fi ;
        poi:history      "Kustavilaisena aikana rakennettiin Viaporiin kolme isoa ruutimakasiinia, jotka olivat tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja satulakattoisia graniittirakennuksia. Vuosina 1776-78 rakennettu Susisaaren ruutikellari on näistä toisena säilynyt tähän päivään.\n\nSusisaaren ruutikellarin päätyjen valtavat kaariaukot on muurattu umpeen tiilellä. Sisätilassa on yhä näkyvissä ruotsalaisaikainen arkkitehtuuri; suurta tynnyriholvattua huonetilaa kiertää matala, holvattu, kivääriaukkoinen puolustuskäytävä. Kellarin sisäosaan pääsi ainoastaan ympäryskäytävän kautta rakennuksen eteläpäädystä. Seinissä ja holveissa oli taidokas ilmanvaihtojärjestelmä pitämässä ruutia kuivana.\n\nMyös venäläisellä kaudella ammusvarastona käytetyn ruutikellarin kattorakenteet tuhoutuivat Krimin sodan pommitusten aiheuttamassa tulipalossa. Vuonna 1878 kellari peitettiin kokonaan mahtavin maa- ja hiekkakerroksin, näkyviin jäi vain maasyvennyksessä koillisjulkisivu.\n\nSuomalaisella kaudella ruutikellaria käytettiin varastona ja perunakellarina. Kellarin pohjoispäädyn sisäseinään puhkaistiin oviaukko.\n\n1980-luvulla lahonneet puurakenteet poistettiin ja kellariin tehtiin uusi puulattia. Rakennuksessa oli kuitenkin edelleen kosteusongelmia, koska sadevedet valuivat rakennuksen pohjoispäädystä lattiarakenteisiin. Ruutikellaria käytettiin tilapäisiin juhlallisuuksin ja urheiluhallina, johon se tilojensa puolesta soveltui hyvin, mutta muutoin käyttämättömänä, kosteana ja kylmillään olevana rakennuksena se rappeutui nopeaa vauhtia. Uudenkin lattian rakenteet lahosivat ja niihin ilmestyi sienikasvustoa."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/6/7/9/saha/suomenlinna/0_-6758558266853407141.jpg" , "http://media.onki.fi/9/4/7/saha/suomenlinna/0_1426465862119892391.jpg" , "http://media.onki.fi/4/8/8/saha/suomenlinna/0_-1247261936787462621.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14197373053091" ;
        wgs84:long       "24.98251981735234" .

<http://example/upload-base/#metadescription_993>
        dcterms:modified  "2010-11-18T17:28:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1542308~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7932>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Paakkanen, Kirsti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7932" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8646>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1416899~S9*fin> .

rky:p823  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hvitträsk on yksi rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävistä maaseudulle, luonnon yhteyteen 1900-luvun alussa rakennetuista ateljeehuviloista. Arkkitehtikolmikko Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema Hvitträsk on suomalaisen art nouveaun keskeinen kokonaistaideteos.\n\nArkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen rakennuttama Hvitträsk sijaitsee Vitträsk-järven rannalla. Rakennusryhmä, jonka julkisivut ovat luonnonkiveä, pyöröhirttä, rappausta ja paanuja, kohoaa kallionjyrkänteeltä jyrkkäkattoisena ja monimuotoisena ja hallitsee sijainnillaan jylhää korpi- ja rantamaisemaa. \n\nSaarisen koti on kolmen arkkitehdin kodeista parhaiten säilynyt. Sitä esitellään museona. Vapaasti ja vaihtelevasti ryhmitellyt asuintilat ovat sisustukseltaan ja tunnelmaltaan yksilöllisiä, yksityiskohdiltaankin suunniteltu osaksi kokonaisuutta. Arkkitehtuurissa näkyvät aikakauden kansainväliset vaikutteet sekä suomalaiseen perinteiseen rakentamiseen viittaavat kansallisromanttiset piirteet. 1900-luvun alun arkkitehtuuri on eri vaiheissa tehtyjen muutoksien jälkeenkin yhä vahva, eritoten suurtuvassa ja ruokasalissa. Osa alkuperäistä irtaimistoa on säilynyt. \n\nLindgrenin hirsilinnamainen koti pohjoissiivessä on palanut 1922 ja korvattu Eero Saarisen suunnittelemalla alkuperäistä pienemmällä kivirakenteisella asuinsiivellä. Saarisen kodin ja pohjoissiiven välissä on arkkitehtitoimiston ateljee ja kirjasto.  \n\nAlun perin Geselliuksen asuntona ollut pyöröhirsinen piharakennus on muutettu ravintolaksi. Piharakennukseen liittyy kivestä muurattu torni alkuperäisen kallioisesta metsämaastosta pihaan johtaneen sisääntulotien pielessä. \n\nKiveyksin ja muurein toteutetut, kunkin arkkitehdin asuntoon välittömästi liittyneet yksityiset pihat ovat maastoon kivimuurein pengerrettyjä terassipuutarhoja. Puutarhat on suunniteltu osaksi kokonaistaideteosta luonnonympäristöön porrastettuina, ajankohtansa eurooppalaisen muotopuutarhasuuntauksen mukaan. Rakennusryhmän keskellä on yhteinen sisäpiha.\n\nRakennusryhmän ympärillä olevaa istutettua puutarha- ja piha-aluetta ympäröi hoidettu luonnonmaisema uimarantoineen, kulkureitteineen ja oleskelupaikkoineen sekä koskemattomampi jylhä metsä- ja rantamaisema. Maisemiin avautuu laajoja näkymiä rakennuksen terasseilta ja parvekkeilta. Rannassa ovat Eliel ja Loja Saarisen sekä Herman Geselliuksen haudat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.182641184,24.510592607 60.182936243,24.514956242 60.183327558,24.522907591 60.183104737,24.525225134 60.181550565,24.522078659 60.180535057,24.519820577 60.179130557,24.521637967 60.178473691,24.520071284 60.178667134,24.519652637 60.178342144,24.517157532 60.178806806,24.515731964 60.179678842,24.515511537 60.180510327,24.515341758 60.180924416,24.514692362 60.181563887,24.513752691 60.181129595,24.512062121 60.182641184,24.510592607" ;
        poi:history       "1900-luvun alun kulttuuri-ilmiöihin ja kansallisromanttisiin ihanteisiin kuului luonnon helmassa asuminen; erämaa-ateljee ja -koti. Hvitträskin kanssa samaa ilmiötä edustaa esimerkiksi Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta. \r\n\r\nArkkitehtikolmikko Gesellius-Lindgren-Saarinen hankki Kirkkonummelta tontin ateljeeta ja asuntoa varten 1901. Helsingin-Karjaan välinen uusi rautatieyhteys mahdollisti nopean yhteyden pääkaupunkiin. Tie tuonaikaiselta rautatieseisakkeelta Hvitträskiin noudattaa yhä alkuperäistä reittiä. Hvitträskin pihaan kuljettiin vuoren eteläpuolelta kiertäen ja pihaan noustiin piharakennuksen pyöreän nurkkatornin ja luonnonkivimuurien ohjaamana. \r\n\r\nHvitträsk valmistui 1903. Arkkitehtien yhteisten työtilojen lisäksi paikalle rakennettiin kolme asuntoa. Aluksi Lindgrenit asuivat pohjoisosan tornillisessa hirsilinnassa ja Saarinen perheineen eteläsiivessä. Gesellius asui pihan toisella puolella hirsitalon yläkerrassa, alakerrassa olivat mm. talli ja sauna.\r\n\r\nArkkitehtikolmikon yhteinen asuin- ja työelämä Hvitträskissä jäi lyhyeksi, mutta Hvitträsk oli asuinkäytössä 65 vuotta. Hvitträsk oli myös vilkkaan seuraelämän paikka, vieraina olivat mm. Axel Gallén, Väinö Blomstedt, Jean Sibelius ja Robert Kajanus. Ulkomaisista vieraista voidaan mainita Gustav Mahler ja Maxim Gorki.\r\n\r\nLindgren muutti Hvitträskistä 1905 ja Gesellius muutti Lindgrenin asuntoon. Ulkorakennuksessa asui mm. arkkitehtitoimiston työntekijöitä. Gesellius kuoli 1916, jonka jälkeen Saarinen omisti Hvitträskin yksin. Hirsilinna torneineen (alunperin Lindgrenin asunto) paloi 1922, ainoastaan kellari säilyi. Tilalle nousi 1929-1936 vierasasunto, jonka suunnitteli Eliel Saarisen 18-vuotias poika, sittemmin arkkitehti Eero Saarinen. \r\n\r\nVaikka Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen lopetti toimintansa jo vuoden 1904-1905 vaihteessa, toimi ateljee arkkitehtitoimistona 1920-luvulle saakka. Siellä on piirretty lukuisia merkkirakennuksia ja kaupunkisuunnitelmia, mm. Suomen kansallismuseo, Helsingin rautatieasema, Pro Helsingfors ja Chicago Tribune –lehden pilvenpiirtäjä. Eliel Saarinen perheineen muutti Hvitträskistä Yhdysvaltoihin 1923 ja Hvitträsk toimi kesäasuntona runsaat 25 vuotta.\r\n\r\nSaarinen myi Hvitträskin irtaimistoineen Rainer ja Anelma Vuoriolle 1949, joilla Hvitträsk oli yksityis- ja edustuskotina parikymmentä vuotta. Kiinteistö siirtyi 1968-1969 Gerda ja Salomon Wuorion säätiölle, joka muutti Hvitträskin kongressi- ja matkailukeskukseksi. Saarisen asunto muutettiin museoksi 1969-1971, missä yhteydessä mm. keittiö ympäröivine tiloineen poistettiin. Pohjoispäätyyn tehtiin majoitustiloja ja piharakennus ulkorakennuksineen otettiin ravintolakäyttöön. Kulku Hvitträskiin ohjattiin tenniskentän paikalle rakennetun paikoitusalueen kautta. Rantaan rakennettiin 1974 Raili ja Reima Pietilän arkkitehtitoimiston suunnittelema rantasauna, joka korvasi 1953 Vuorioiden rakennuttaman, palaneen saunan.\r\n\r\nHvitträskin ateljeekotimuseo siirtyi Suomen valtion omistukseen 1981. Museossa alkoivat sisustusarkkitehti Markku Norsin suunnittelemat korjaus-, muutos,- ja restaurointityöt 1996. Puutarhat restauroitiin 1997-1998 maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin suunnitelmien mukaan. Hvitträsk siirtyi Museoviraston hallintaan vuonna 2000 ja avattiin yleisölle korjaustöiden jälkeen. Pohjoissiipi kunnostettiin seminaari- ja kokoustilaksi 2002."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k257 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=948" ;
        skos:prefLabel    "Hvitträskin ateljeehuvila"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6354>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ruiskumestarin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1753905707824" ;
        wgs84:long        "24.9561355042333" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ruiskumestarin-talo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7068>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:48+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Konosen liittyessä seuraan äijät kinastelivat herrasmiesmäisesti Clausewitzin sotateorioista. Niistä siirryttiin sujuvasti Hakaniemen kauppahallin tarjontaan. Hakaniemen halli oli säilynyt aidompana kuin Vanha kauppahalli Kauppatorin kupeessa. Hakaniemeen harhautui vähemmän bisnesmiehiä ja japanilaisia turistiryhmiä. Hallissa oli siten myös vähemmän alipalkattujen aasialaisten hoitamia hampurilaisbaareja. Reinin liha oli miesten suosiossa.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2168> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7089>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8643>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Vanha kelkkamäki 19"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1832999695428" ;
        wgs84:long        "25.0086358869807" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8643" .

rky:p1022  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympäristökokonaisuuksia, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkää ja monipuolista  asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen.\n\nOnaksen suuri saari ja sen lähisaaret Fåfängholmen, Björkholmen, Halsholmen, Svedjeholmen, Granholmen, Vikudden, Krokholmen ja Killingholmen ovat vanhaa maatalouden ja omavaraiskalastuksen aluetta. Saaret ovat Onaksen maatiloja lukuun ottamatta kallioisia, metsävaltaisia ja niissä on vain vähäisiä peltotilkkuja tai niittyjä. Onas on Porvoon merialueen luotsitila.\n\nNorrgårdin ja Södergårdin saaristo-oloissa poikkeuksellisen komeat talonpoikaistalot talousrakennuksineen muodostavat hienon kylänäkymän Onaksen Hemvikenin maisemassa. Onaksen saariryhmässä on Rågskärissä ja Andersholmenilla muinaismuistolain rauhoittamat kiviladelmat, jatulintarhat.\n\nPirttisaaren, Hamnholmenin ja Lästholmenin saarten väliin jäävässä suojaisessa Hemvikenissä sijaitsee Pirttisaaren kalastaja- ja luotsikylä. Asutus on yhtenäistä ja säilyttänyt hyvin perinteisen luonteensa, vaikka rakennukset ovatkin enimmäkseen kesäkäytössä. Saarilla on pienimuotoisen viljelyn ja laiduntamisen jäljiltä umpeutuvia niittyjä.  Hamnholmenilla on rakennussuojelulailla suojeltu luotsitalo. Aiemmin luotseille kuulunut laivojen tullaus siirrettiin tullilaitokselle 1838 ja sitä varten perustettiin tulliasema Pirttisaaren Svartvikeniin. Tulliaseman paikalla on nykyään merivartioasema.\n\nUlkomerellä sijaitseva, aikoinaan Onaksen tilaan kuulunut Söderskär muodostuu joukosta lähes puuttomia kallioluotoja. Söderskärin majakka ja sen henkilökunnan rakennukset ovat vuodelta 1862 ja siihen sillalla yhdistetyllä Luotsisaarella oleva luotsitupa vuodelta 1915. Kahdeksankulmainen majakka on noin 32,5 metriä korkea ja siinä on vielä jäljellä alkuperäinen lyhtykoju ja Ranskassa valmistettu, kristalliprismoista muodostuva Fresnel-linssistö. \n\nSöderskärin majakkayhteisön rakennukset ja viereisellä saarella sijaitseva luotsitupa muodostavat avoimesta luonnonmaisemasta selkeästi erottuvan kokonaisuuden, jossa korostuvat merenkulun virkamiesyhteisölle tyypilliset piirteet, merellisyys ja eristyneisyys. Söderskär on Suomenlahden parhaiten säilyneitä historiallisia majakkasaaria.\n\nOnaksen saaristoon kuuluu myös Pirttisaaresta koilliseen sijaitseva Långholmen Tämä asumaton saari osoitettiin kausiluontoista kalastusta varten vuonna 1948 Porkkalan Mäkiluodosta vuokra-alueelta siirretyille 14 kalastajalle. Valtion vesillä tapahtunut silakan ja kilohailin pyynti päättyi 1956 kun kalastajat palasivat Kirkkonummelle. Saari jäi heidän ja heidän jälkeläistensä haltuun ja 1970-luvulla suoritetun lohkomisen jälkeen sisälahdelle on syntynyt erikoislaatuinen tyyppipiirustuksin toteutettu kesäkylä, jossa on kymmenkunta aivan vesirajaan sijoitettua kesämökkiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.167758673,25.437708228 60.159739898,25.435308977 60.158735077,25.419365440 60.163598377,25.411700703 60.167682683,25.409368368 60.172618158,25.430709625 60.171651798,25.434927447 60.167758673,25.437708228" ;
        poi:history       "Porvoon läntisten ulkosaarten Onaksen, Pirttisaaren ja Söderskärin historia ja asutus liittyvät luotsaustoimintaan. Onaksen talonpojalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla. Luotsien vahtipaikat olivat eri kausina Andersholmenilla, Rågskärillä ja Pirttisaaren Hamnholmenilla kunnes luotsaus siirrettiin Söderskärin Bastulandetille 1904. Päivystys siellä päättyi vuonna 1961. Luotsitaloista on jäljellä vielä Rågskärin ja Söderskärin luotsituvat sekä Hamnholmenin luotsitalo sekä luotsien omia asuintaloja eri saarilla Onaksen saaristossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4056" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat (Pirttisaari)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6853>
        dcterms:modified  "2009-09-01T13:52:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9357>
        dcterms:modified  "2010-08-04T09:37:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2012>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Everstin talo" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Komisario Karpalo muuttaa perheineen jugendtaloon Eiraan. Kunniallisena pidetyn talon maine horjuu, kun paljastuu, että joku talon asukas tai hänen vieraansa on sotkeutunut huumeiden välitykseen. Tilanne kiristyy, ja kohta Karpalo joutuu johtamaan murhatutkimusta kotitalossaan." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9089> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9580> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2011> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/everstin-talo" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Itä-Pakilassa on säilynyt vanha ja arvokas menneiden aikojen elämästä ja työstä kertova maalaistalon päärakennus, Pakin talo, joka todennäköisesti on peräisin Pikkuvihan jälkeiseltä jälleenrakennuskaudelta.\" (S. 64.)" ;
  dcterms:description            "Pakin talon historiaa käsitellään Sakari Tammisen artikkelissa 'Kollmesataa vuotta Pakin talon historiaa' ja Esko Havumäen artikkelissa Pakin talo - muistomerkki ja toimiva kotiseututalo." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4748> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9510>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vaasankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1885925361364" ;
        wgs84:long        "24.9569067308849" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vaasankatu" .

rky:p1282  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön  hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. \n\nTaka-Töölön 1930-luvun alun asuinkerrostaloarkkitehtuurissa on piirteitä klassismista ja Suomessa lyhyeksi jääneestä art deco -kaudesta. Vuosikymmenen lopulla rakennetut talot ovat jo puhdasoppisemman modernismin mukaisia ja suuri osa Sibeliuksenpuiston pohjoispuolisista kortteleista on funktionalismin periaatteiden mukaisesti avokortteleita. Taka-Töölön 1930-luvulta olevan 215 asuinkerrostalon joukosta mainittakoon Välskärinkadun talorivistö (arkkitehti Jalmari Peltonen) art deco -kaudelta, Töölön Helmi (arkkitehti Kaarlo Borg) 1930-luvun alusta ja Spennertin lamellitalokortteli (arkkitehti Ole Gripenberg) 1930-luvun lopulta. \n\nTopeliuksen puisto Töölön kirkon ja kirjaston välissä on yksi harvoja muotopuistojamme. Töölön kirkon hahmossa ja yksityiskohdissa on vaikutteita italialaisista maalaiskirkosta ja renessanssiarkkitehtuurista. Vaaleaksi rapatun suorakaiteisen runkohuoneen ulkoinen koristelu keskittyy muuta kirkkoa korkeammalla kohoavaan pohjoispäätyyn. Kirkon pääoven yläpuolella on kuvanveistäjä Gunnar Finnen betonireliefi Taivaalliset pidot. Puiston pohjoispäässä oleva kirjastorakennus on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelma.\n\nTopeliuksen puiston itäpuolella on aiemman Kammion sairaalan paikalle rakennettu Suomen Punaisen Ristin sairaala, nykyinen Töölön sairaala.\n\nTaka-Töölössä kolmionmuotoisella tontilla, josta alkaa osittain terassoitu Kirjailijapuisto, on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kansaneläkelaitoksen toimitalo. Rakennuskokonaisuus ryhmittyy puiston jatkeena olevan istutetun, katutasoa ylempänä olevan pihan ympärille. Työtilat rajaavat pihaa terassoituvana rakennuksena, ruokasali ja kirjasto muodostavat paviljonkimaiset rakennusosat. Rakennuksen sisätiloista merkittävimmät ovat henkilökunnan kirjasto ja asiakastilaksi suunniteltu korkea keskushalli. Toimitalo kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.185789689,24.910484512 60.186056940,24.909299731 60.187066930,24.910493151 60.187806477,24.911478793 60.188926718,24.913658322 60.189540234,24.915671115 60.189711305,24.916716044 60.189771955,24.918266854 60.187548374,24.921016907 60.185167836,24.924402316 60.184492103,24.925322572 60.183929255,24.924103981 60.181842658,24.927379988 60.177896092,24.929319212 60.177207373,24.922703566 60.177244309,24.921296596 60.179306746,24.920643537 60.182067020,24.918032958 60.183308286,24.916506919 60.183447767,24.915080239 60.183187719,24.912081574 60.183665592,24.911661285 60.184423006,24.911422218 60.185441179,24.910930237 60.185789689,24.910484512" ;
        poi:history       "Taka-Töölö on kaavoitettu 1900-luvun alussa samaan aikaan Etu-Töölön kanssa. Asemakaava perustuu Suomen ensimmäisen asemakaavakilpailun tulokseen. Vuonna 1906 vahvistetun Töölön asemakaavan laativat kilpailussa parhaiten menestyneet Gustaf Nyström ja Lars Sonck yhdessä. Kaavan vahvistamisen yhteydessä muodostettiin Helsingin XIII ja XIV kaupunginosa (Etu-Töölö ja Taka-Töölö). Bertel Jung uudisti kaavaa perusteellisesti jo 1916. Asemakaavanmuutoksia tehtiin rakentamisen edetessä aina 1930-luvun lopulle saakka. Funktionalismin kauden kerrostalokorttelit rakennettiin aluksi Jungin kaavaan perustuen umpinaisiksi ja myöhemmin Birger Brunilan laatimien kaavamuutosten mukaisesti yhä avoimemmiksi. \r\n\r\nTopeliuksen puiston suunnitteli Ola Mannström, puisto valmistui 1938. Töölön seurakuntatalosta 1927 pidetyn arkkitehtikilpailun voitti arkkitehti Hilding Ekelund. Ehdotus toteutettiin 1929-30. Alkuaan Töölön rukoushuoneeksi nimitetty rakennus oli osa laajempaa suunnitelmaa, johon oli tarkoitus myöhemmin liittää kirkko. Hanke ei toteutunut. Rukoushuoneesta tuli Töölön kirkko, kun Töölö pohjoisine takamaineen erotettiin omaksi seurakunnakseen 1941. \r\n\r\nSuomen Punaisen Ristin sairaala rakennettiin 1930-luvun alussa arkkitehti Jussi Paatelan suunnitelmien mukaan, sairaalan laajennusosa 1960-luvulta on arkkitehti Veli Paatelan käsialaa.\r\n\r\nKansaneläkelaitoksen toimitalon suunnittelusta järjestettiin 1948 kilpailu, jonka Aino ja Alvar Aalto voittivat. Rakennus valmistui 1956. Topeliuksen puiston pohjoispäässa sijaitsevan, 1970 valmistuneen kirjaston suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:koulu , poio:tori , poio:asuinrakennus , poio:liikerakennus , poio:puisto , poio:kulttuurirakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2001" ;
        skos:prefLabel    "Taka-Töölön kerrostaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4301>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin yliopiston kirjasto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4300> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-yliopiston-kirjasto-0" .

blue_route:s23  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Bastioni Hårleman"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p109> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Bastioni Hårleman"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5015>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1143964~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Asutko jossakin täälläpäin?\n    - Ihan lähellä, Otavantien päässä. Siinä talossa missä oli Larun ensimmäinen kirjasto, jos muistat. - - - Riitta seisoi epävarmana korkean talon edessä Otavantien Ryssänkärjen puoleisessa päässä ja tuijotteli yläikkunoihin. Mitkähän niistä kuuluivat Harrille? hän mietti.\" (S. 133, 197.)" ;
  dcterms:description            "Yksi romaanin keskeisitä henkilöistä, toimittaja Harri Laakso, asuu Otavantiellä, ilmeisesti numerossa 3, koska kertoo asuvansa talossa, jossa oli Lauttasaaren ensimmäinen kirjasto." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2129> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529>
] .

rky:p1616  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuortaneen kaksifooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen   muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuortaneen pohjalaistalot muodostavat oman tyyppinsä, jolle on ominaista räystäiden koristelistoitus, kuistien ja haukkaikkunoiden vaihtelevat puitejaot sekä rakennuksen ullakkopäätyjen keltamultamaalaus. Muuten rakennukset ovat punamullattuja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin.\n\nKuortane on 1800-luvulla ollut Kainuun ohella merkittävin tervan tuotantoalue maassamme ja tervakaupan tuoma varallisuus ilmenee selkeästi pitäjän komeissa pohjalaistaloissa.\n\nKuortaneen komeista pohjalaistaloista kuuluisin ja tunnetuin on Länsirannalla sijaitseva Viitalan talo, Lakeuden lukko, aittoineen. Hallitsevalla paikalla kylän keskivaiheilla, vastapäätä Kuortaneen kirkkoa järven toisella puolella oleva kaksifooninkinen talo on rakennettu 1835 ja sen sekä kaksikerroksisen vilja-aitan arkkitehtuurissa näkyy uusklassismin arkkitehtuurin vaikutus.\n\nRuismäen tiivis puolitoista- ja kaksifooninkisten talonpoikaistalojen rivi on nykyisen Seinäjoelle johtavan valtatien eteläpuolella. Ruismäen vanhimmat rakennukset sijaitsevat nimensä mukaisesti mäellä, viljeltyjen peltojen keskellä. Kylän neljä 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden taloa ovat alavammalla maalla kylätontin länsipuolella. \n\nKuhajärven etelärannalla, Lapuanjoen ja vanhan mutkittelevan maantien välillä on Kuhan taloryhmä. Yli-Kuhan kaksifooninkinen punamullattu päärakennus vuodelta 1877 seisoo kivinavettoineen Ala- ja Keski-Kuhan tiiviin taloryhmän eteläpuolella.\n\nLänsiranta, Kuhajärvi ja Lapuanjokirannat ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.802425409,23.458800667 62.802611440,23.457861999 62.802720184,23.456234719 62.803571339,23.455935897 62.804219245,23.456686975 62.804690205,23.457546494 62.804746899,23.459001304 62.804284313,23.460060548 62.803384646,23.462001183 62.802664258,23.461149760 62.802425409,23.458800667" ;
        poi:history       "Kuortaneen kiinteä asutus syntyi Kuortaneenjärven ympäristöön 1500-luvun puolivälissä. Tervanpoltto ja kytöviljely vaurastuttivat pitäjää ja sen talonpoikia 1700-1800-luvulla, ja vaurastuminen näkyi komeiden talonpoikaistalojen rakentamisena.\r\n\r\nTalon jakamisen yhteydessä uudet talot rakennettiin samalle mäelle ja samaan pihaan. Ruismäki asutettiin 1771, kun Märijärven talon tytär sai torpan sieltä. Talot oikaistiin samaan riviin uusjaossa 1800-luvun lopulla ja talon halkomisen yhteydessä 1904."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k300 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1733" ;
        skos:prefLabel    "Kuortaneen pohjalaistalot (Viitala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2606>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tikkanen, Henrik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tikkanen-henrik" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7065>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Mignon, kahvila-konditoria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Café Mignon" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8146> ;
        wgs84:lat            "60.1725951096827" ;
        wgs84:long           "24.9190055456194" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7065" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7304>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:06:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4800>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1313062~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9354>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Vuorilahdenniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1601164735239" ;
        wgs84:long        "25.0439579306509" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vuorilahdenniemi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6850>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Uuteen yliopistoon" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5318> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/uuteen-yliopistoon" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7564>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_102>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Elite"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Elite" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.176391521388" ;
        wgs84:long           "24.9230950190171" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7659" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2748>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1589767~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5869>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=AE671717-4CC8-49A6-A674-784CB3D37057> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9853>
        dcterms:modified  "2012-06-08T11:45:44+0300" .

[ dcterms:description  "Malmin lentokentälle rullaa kotimaisen koneiden lisäksi peräti American Overseas Airlines." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9725> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_362>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7301>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Wiik, Anna Kerttu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Koskimies, Anna Kerttu" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7301" .

[ dcterms:description  "Eero Haapanen: Punainen Vanhankaupunginlahti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7027>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8015>
        dcterms:modified  "2009-12-17T17:38:44+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6980>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5511>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6AAC7ABE-5B0E-4263-B9D4-E5EB02636F98> .

[ dcterms:description  "Tämä vuonna 1921 filmattu mykkäkomedia on kuvattu Brändön huvilakaupungissa. Elokuvan ensi-ilta oli 9. huhtikuuta 1921 Olympia-teatterissa Helsingissä.\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8544> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5606>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Limingantien ruokakaupat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Limingantiellä ollut koskaan elintarvikekauppaa? Limingantiellä Helsingin Kumpulassa on toiminut useita elintarvikeliikkeitä vuosien 1928 ja 1991 välillä.\n\nEnsimmäiset kaksi kauppaa, maito- ja siirtomaatavarakauppa, avasivat ovensa Limingantie 9:ssä vuonna 1928. Naapuriin, Limingantie 11:een perustettiin seuraavana vuonna muun muassa maitokauppa ja lihakauppa sekä kahvila.\n\n1930-luvulla Limingantien ja Intiankadun risteyksessä sekä Limingantie 40:ssä aloitti toimintansa useita liha-, maito-ja sekatavarakauppoja.\n\n1960-luvulta lähtien Limingantien kaupat ovat sulkeneet pikkuhiljaa oviansa. Viimeisenä toimintansa lopetti Larkkosen kauppa Limingantie 40:ssä vuonna 1991. Enää Kumpulan alueella on vain yksi lähikauppa Intiankatu 34:ssä.\n\nTarkemmin Limingantien ja koko Kumpulan kauppojen historiasta on kirjoitettu Kumpulan paikallislehden Kumpostin numerossa 1/2006 (s. 8-11)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9296> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/limingantien-ruokakaupat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7800>
        dcterms:modified  "2009-11-18T15:07:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Luotsikatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tallbergin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1681276938621" ;
        wgs84:long           "24.963332309464" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7561" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p105>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Pormestarinluoto"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:43:12.028+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:12:41.068+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p41215 , koko:p39106 ;
        poi:description  "Pormestarinluodon patteri sijaitsee läntisimmällä kolmesta Pormestarinluodosta, Pikku-Mustasaaren pohjoispuolella. Se on suorakaiteen muotoinen. Alaosa ja rintavarustus ovat harmaakiveä ja maapäällysteisiä. Patterin selustassa on patteria hiukan lyhyempi ja matalampi suorakaiteen muotoinen kivilohkareilla täytetty levennysosa. Patterissa on nykyisin neljä tykkiasemaa, joiden ampumasektorit ovat Särkän salmea kohti. Jokaisen tykkiaseman molemmin puolin on holvatut ammustarvikekomerot, yhteensä viisi kappaletta.\nPatterin tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Vuoden 1864 yleisasemapiirrustuksessa patterista on maininta \"uudelleen rakennettu viiden tykin patteri\". Sitä edeltävissä kartoissa luodoilla ei esiinny minkäänlaisia rakenteita.\n\nLiisa Eerikäinen 1995"@fi ;
        poi:history      "Pormestarinluodon patteri sijaitsee läntisimmällä kolmesta Pormestarinluodosta, Pikku-Mustasaaren pohjoispuolella. Se on suorakaiteen muotoinen. Alaosa ja rintavarustus ovat harmaakiveä ja maapäällysteisiä. Patterin selustassa on patteria hiukan lyhyempi ja matalampi suorakaiteen muotoinen kivilohkareilla täytetty levennysosa. Patterissa on nykyisin neljä tykkiasemaa, joiden ampumasektorit ovat Särkän salmea kohti. Jokaisen tykkiaseman molemmin puolin on holvatut ammustarvikekomerot, yhteensä viisi kappaletta.\nPatterin tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Vuoden 1864 yleisasemapiirrustuksessa patterista on maininta \"uudelleen rakennettu viiden tykin patteri\". Sitä edeltävissä kartoissa luodoilla ei esiinny minkäänlaisia rakenteita.\n\nLiisa Eerikäinen 1995"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.15304187413959" ;
        wgs84:long       "24.9770373821259" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8275>
        dcterms:modified  "2009-12-31T12:37:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5771>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D54FB02D-BC38-4D70-84DE-A1E78B90F195> .

<http://example/upload-base/#metadescription_77>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8609>
        dcterms:modified  "2010-02-01T20:54:12+0300" .

rky:p452  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pudasjärven kirkonkylän hyvin säilynyt ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennuskanta on keskittynyt Pudasjärven rannoille, rantaviivaa noudattelevan maantien molemmille puolille. Järven pohjoisrannalla, kylärakenteen keskipisteenä on 1780-luvulla rakennettu Yli-intendentivirastossa piirretty yleishahmoltaan uusklassillinen puukirkko, kirkkotarhan tuntumassa yksi Pohjanmaan parhaiten säilyneistä renessanssikellotapuleista vuodelta 1761 ja kirkkotarhan porttirakennus samalta ajalta. Kirkkotarhaa reunustaa maassamme harvinainen katettu hirsiaita.\n\nPudasjärven etelärannalla kirkkoa vastapäätä peltomaisemassa sijaitsee rakennushistoriallisesti arvokas ryhmä, jonka muodostavat Pudasjärven pappila sekä Hiltulan talonpoikainen pihapiiri. Hiltulan tilan päärakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa 1823 ja 1844.\n\nKirkon länsipuolen kulttuurimaisemassa ovat Riekin ja Paavolan tilojen rakennusryhmät sekä kirkosta kaakkoon Pudasjärven kotiseutumuseo. Museoalueella on lainajyvämakasiini sekä parisen kymmentä eri puolilta Pudasjärveä siirrettyä rakennusta.\n\nPudasjärven kirkko on pohjakaavaltaan erivartinen ristikirkko ja sen itä- ja länsipäät ovat viistokulmaiset. Kirkko noudattaa tarkasti Yli-intendentinvirastossa 1778 laadittua piirustusta. Vesikatto on loiva ja ristivarsien päistä aumattu. Ristikeskuksessa kohoaa vesikaton sisäjiireihin muodostettu lanterniini viirintankoineen. Kirkkosalin seinät ja holvi ovat säilyneet ilman myöhempää laudoitusta.\n\nKellotapuli kirkkotarhan eteläpuolella kuuluu Pohjanmaan parhaiten säilyneisiin renessanssitapuleihin. Kirkonrakentaja Heikki Väänäsen johdolla rakennettu tapuli on vuorattu 1764. Tapulin ääniluukkujen alapuolella olevissa peileissä, oviaukon portaalisommitelman arkadissa sekä läpikäytävän lautaholvissa on Mikael Toppeliuksen 1766 tekemät maalaukset. Kirkkotarhan telttakattoinen porttirakennus vuodelta 1761 on rakennettu samanaikaisesti kuin tapuli.\n\nPudasjärven kirkkomaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Aittojärvi-Kyngäs."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.389195570,26.879819608 65.389287678,26.888567370 65.391417300,26.901807140 65.390137604,26.916395310 65.387449618,26.915790278 65.384885073,26.907563132 65.385977942,26.883977932 65.389195570,26.879819608" ;
        poi:history       "Pudasjärven alueesta tuli eränkäyntialuetta Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua keskiajalla. Alueelle saapui savolaisasutusta 1570-luvulla. Pudasjärven seurakunta perustettiin Iijoen keskijuoksulle 1641 ja ensimmäinen kirkko valmistui Pudasjärven pohjoisrannalle 1637.\r\n\r\nPudasjärven nykyinen kirkko rakennettiin 1780-1782 kiiminkiläisen kirkonrakentaja Pentti Pason johdolla edellisen tuhouduttua tulipalossa. Kirkon korjaus valmistui 1998 (Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy).\r\n\r\nPudasjärven kotiseutumuseo avattiin 1960 entisessä viljamakasiinirakennuksessa, joka valmistui 1859.\r\n\r\nHilturanta määrättiin kirkkoherran virkataloksi 1648. Pappilan päärakennuksen vanhin osa  rakennettiin 1784-1787, muu osa valmistui 1800-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k615 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:makasiini , poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:pihapiiri , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2016" ;
        skos:prefLabel    "Pudasjärven kirkkomaisema (kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9850>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Miekkatanssi " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9848> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9849> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9847> ;
        th:lisatietoa     "Keksikö Anna kaiken omasta päästään? Tapahtuiko se vain hänen tajunnassaan? Vai sattuiko se kaikki sittenkin todellisuudessa ja reaaliajassa? \n\nKun Anna ja Asko kohtaavat, se on vääjäämätöntä. Molempien avioliitto hajoaa, ja raunioille he alkavat rakentaa uutta, yhteistä elämää. Entiset puolisot, kipuilevat lapset ja rahavaikeudet koettelevat onnea, mutta kaikesta huolimatta on selvää, että kohdalle on osunut suuri rakkaus. \n\nPikkuhiljaa todellisuus alkaa kupruilla. Oudot sattumukset seuraavat toisiaan, ja Anna alkaa epäillä, ettei Asko olekaan sellainen mies kuin hän on kuvitellut.  \n\nMiekkatanssi on trillerimäinen kertomus rakkaudesta, riippuvuudesta ja valheesta.\n\nwww.like.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9850" .

[ dcterms:description  "Poliisivankila sekä liikkuvan poliisin komennuskunta sijaitsevat Sofiankadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8585> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1190>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Saarikoski, Pentti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/saarikoski-pentti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8869>
        dcterms:modified  "2010-03-29T19:13:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8012>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Maunulan kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat         "60.2297742334926" ;
        wgs84:long        "24.9299927560405" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8012" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1524>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hämäläinen, Karo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://karohamalainen.wordpress.com/" , "http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175925968163" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hamalainen-karo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6222>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E0E07E66-9938-4E29-A9BA-1E99DAF50DD9> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1072>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1661422~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8272>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Allardt, Erik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8272" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8511>
        dcterms:modified  "2010-01-26T15:01:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6482>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8606>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Mantsas, Aino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8606" .

[ dcterms:description  "Muistomerkki" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7406>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6577>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Malm, Pehr"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/malm-pehr" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6816>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1666>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:59:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1867460~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Vähäkallio suunnitteli talon yhteistyökumppanilleen rakennusmestari Jalo N. Syvähuokolle. Nykyisin talo on Romanian suurlähetystö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8812>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8771>
        dcterms:modified  "2010-03-01T19:31:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4787>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1273330~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i182>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kari Tapio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kari-tapio" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kaupunki oli rakentanut liikuntakeskuksen vanhaan teollisuusrakennukseen. Sisään mahtui parinsadan metrin juoksurata, hyppy- ja heittopaikkoja muuhun yleisurheiluun, palloilukenttiä ja kuntosalialue.' (s. 91)" ;
  dcterms:description            "Entinen kiekkosankari Pesonen veikkaa Huttusen veljesten löytyvän Liikuntamyllystä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9777> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9776>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8866>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kalle Hagert, legenda jo eläessään" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8867> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8869> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8865> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8868> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2340> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8866" .

rky:p1245  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetuista ylhäisaatelin asuinlinnoista maassamme Louhisaaren kartanon lisäksi. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisatoja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suuren Rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue sekä Strömslandetissa sijaitsevat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhat lampuotikylät Ströms ja Hormnäs sekä kartanon pohjoispuolelle 1910-luvun alussa jakojen seurauksena syntynyt Norr-Sarvlaxin kartano.\n\nKolmikerroksisen hollantilaista klassismia kuvastavan kartanon päärakennuksen muurarimestarina ja mahdollisesti suunnittelijana on Lorentz Creutzin toimeksiannosta toiminut viipurilainen Achatius Groneberg. Kuutiomaisen rakennuksen runko jakautuu kahdella poikittaisella sydänseinällä keskeishallitilaksi ja sen molemmin puolin erikokoisiksi huonesarjoiksi. Kolmanteen kerrokseen on sisustettu juhlasali ja edustavimmat vierashuoneet.\n\nIdenttiset, säterikattoiset sivurakennukset sekä porttirakennuksina toimivat tiiliset 1850-luvulla rakennetut talli ja viljamakasiini täydentävät barokkipihan symmetristä sommitelmaa. Läntisessä, todennäköisesti 1600-luvun sivurakennuksessa on säilynyt karoliiniselta ajalta peräisin oleva säterikatto. Toinen sivurakennuksista on korvattu 1880 palon jälkeen uudella. Kartanon talousrakennukset sijaitsevat kauempana päärakennuksesta.\n\nKartanon puutarhan vanhimmat osat ovat luultavasti päärakennuksen rakentamisajalta. Kartanon ohitse virtaavan joen varsilla ja patolammen ympärillä levittäytyvä maisemapuisto on peräisin 1850-luvulta. Myös pitkät puukujanteet on istutettu 1800-luvulla. Päärakennuksen ja sivurakennusten välisen geometrisesti järjestetyn muotopuutarhan hahmo on Paul Olssonin suunnittelema 1930-luvulla. Kartanon päärakennuksen takana olevassa metsikössä patolammen äärellä on jäljellä kartanon vanha mylly.\n\nKartanokeskusta ympäröi keskiajalta periytyvän Suuren rantatien eteläpuolinen laaja viljelymaisema. Strömslandetissa sijaitsevat Hormnäs, Bagarböle, Grevböle, Ströms, Tjuvö ja Lappnor ovat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhoja lampuotikyliä. Erityisen hyvin vanhaa kylärakennetta kuvastaa rakenteensa ja vanhan rakennuskantansa lähes muuttumatta säilyttänyt Ströms, jonka kolme taloa sijaitsevat edelleen hyvin tiiviisti tien itäpuolella olevalla loivalla mäellä. \n\nKartanon maiden jakamisen tuloksena 1910-luvun alussa syntynyt Norr-Sarvlax sijoittuu kartanon pohjoispuolelle. Norr-Sarvlaxin rakennuskantaan kuuluu kivisen päärakennuksen lisäksi työväenasuinrakennuksia, tiilinen viljamakasiini ja kartanolle johtavan tien varressa oleva Putgårdenin kaksikerroksinen talo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.457149247,26.118539266 60.456227784,26.113801507 60.454019154,26.102020330 60.462212112,26.105527424 60.465183480,26.103063663 60.466155764,26.101105427 60.467804849,26.100544792 60.468439518,26.105098452 60.467852873,26.107689931 60.469983123,26.108084666 60.472147691,26.108215864 60.472492469,26.117028252 60.469685573,26.120388220 60.467068003,26.118720812 60.466628822,26.114805410 60.465397535,26.116062186 60.463244494,26.117343906 60.462589384,26.119228544 60.461826310,26.124012649 60.461041051,26.125450006 60.460148213,26.125023474 60.457291010,26.130442450 60.457149247,26.118539266" ;
        poi:history       "Sarvilahden rälssitilan maita ovat hallinneet 1400-luvulta alkaen maan ylhäisaatelistoon kuuluvat Creutz-, von Morian- ja von Born-suvut, kunnes kartano 1956 siirtyi testamentilla Svenska Litteratursällskapetin omistukseen.\r\n\r\nLorenz Creutz vanhempi loi Sarvilahden kartanosta todellisen suurtilan ostamalla ja yhdistämällä suuren joukon lähiseudun tiloja. Kartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1672. Päärakennus vaurioitui sekä isonvihan (1713-1721) että pikkuvihan (1742-1743) aikana. Päärakennusta kunnostettiin sotien jälkeen ja mm. muutamat kattomaalaukset maalattiin tässä korjausvaiheessa. Päärakennukseen tarttui tuli sivurakennuksen tuhonneesta tulipalosta vuonna 1880. Tulipalossa tuhoutuivat kartanon säterikatto ja kolmas kerros. Kartano kunnostettiin arkkitehti F.A. Sjöströmin suunnitelmien mukaan, säterikatto korvattiin aumakatolla ja julkisivuun avattiin uusi ikkuna-akselisto. Palanut sivurakennus rekonstruoitiin 1600-luvun asuunsa. Vuonna 1934 tehdyssä, Hilding Ekelundin suunnittelemassa restauroinnissa palautettiin päärakennukseen 1600-luvun tyylinen säterikatto.\r\n\r\nNorr-Sarvlaxin kartano syntyi 1900-luvun alussa Sarvilahden omistajan Viktor Magnus von Bornin jakaessa kartanon maita kahdeksan lapsensa kesken."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=118" ;
        skos:prefLabel    "Sarvilahden kartano ympäristöineen (Norrsarvlax)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"He sattuivat asumaan samassa talossa ja samassa kerroksessa Lönnrotinkadulla, kävivät joskus toisissaan lainaamassa ruuvimeisseliä tai hehkulamppua, juttelivat niitä näitä, tiesivät suurin piirtein, mitä toinen teki työkseen.\" (S. 43.)" ;
  dcterms:description            "Laura Halosen henkilökohtainen manageri Moona Lahti ja toimittaja Tero Tuomela ovat naapureita." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2122> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9498>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Lammassaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2074482877337" ;
        wgs84:long        "24.9994677441756" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7028" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2495>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Snellman, Anja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/snellman-anja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9222>
        dcterms:modified  "2010-06-07T15:54:26+0300" .

rky:p1839  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä Inarijärven ympäristössä. Asuinalue on pysynyt samana satoja vuosia, mahdollisesti kauemminkin. Teemakohteeseen on sisällytetty valikoima inarinsaamelaisten vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja ilmiötä kuvaavina esimerkkeinä.\n\nInarijärvi on pinta-alaltaan laaja, rikkonainen, saarinen ja kivikkorantainen järvi, jonka ympärillä on enemmän pieniä järviä kuin muualla maassa. Jäämeren läheisyys vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja harjujaksoilla on hyväkasvuista mäntymetsää. Inarijärven lounaisrannalla on jylhä kalliosaari, Ukonsaari, joka on ollut inarinsaamelaisten keskeinen kulttipaikka.\n\nInarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä. Harvalukuisen kyläyhteisön ja sen perheyksiköiden vuotuismuuton  reitistöt noudattivat luonnon kiertokulkua. Vakituisen talvipaikan lisäksi inarinsaamelaisilla oli yksi tai useampi kesäpaikka. Inarin saamelaisten muuttomatkat eivät olleet yleensä pitkiä, lyhimmillään vain muutaman kilometrin. Talvikylien paikat ovat olleet suojaisella metsäseudulla, pienten vesireittien varsilla, missä riitti polttopuuta ja laitumia poroille. Nukkumajoen varresta tunnetaan kymmenkunta talvikylänpaikkaa. Myös Kotkajärven seudulla on säilynyt maastossa merkkejä inarinsaamelaisesta asumisesta: alueella on löydettävissä lukuisia kenttiä ja kotasijoja. \n\nInarinsaamelaista asutustyyppiä hyvin kuvaavia esimerkkejä Pielpajärven kirkko ympäristöineen, Nangujärven Niliniemi, Nuoran Juhanin asuinkenttä, Tsarmivuonon Ala-Mustola, Tsarmilompolon Keski-Mustola, Nuoran Juhanin paikka, Nangujärven Niliniemi sekä Turvejärven Pekkala, Nitsijärven Pekkala ja Kotkajärvi.\n\nJo käytöstä jääneitä kohteita, jotka edelleen kuvaavat hyvin inarinsaamelaisten vuotuismuuton asuinpaikan valintaa, ovat  esimerkiksi Kaurinsaari (kesäpaikka) ja Juutuan ranta (talvipaikka), Säisaari (kesäpaikka) ja Nukkumajoki (talvipaikka), Kutujärvi (kesäpaikka) ja Kenttäsaari (talvipaikka).\n\nInarinsaamelaista talvikyläpaikkaa kuvaa hyvin Pielpajärven kirkko ympäristöineen. Inarinsaamelaisasutukseen liittyvä, 1600-luvulle asti periytyvä kirkonpaikka on vanhan kulkureitin varressa, nykyään tiettömän taipaleen takana Ison Pielpajärven rannalla. Pielpajärven kirkko on Taka-Lapin vanhin rakennus. Kirkon luona on ollut talvikylä, vanha markkinapaikka ja sittemmin jo jäljettömiin hävinneet pappilan rakennukset. Paikalla on säilynyt muutama 1960 luvulla uudelleen rakennettu kirkkotupa. Pielpajärven ristikirkon matala kellotorni on liitettynä kirkon läntiseen ristipäätyyn. Tervatuissa ulkoseinissä on vaakalaudoitus ja tornin kellokerros on punamullattu. Kirkkosalissa on laakea valkoiseksi maalattu lautaholvi ja valkoiset hirsiseinät. Kirkon huolellisesti tehty kiinteä sisustus niukkoine värityksineen on 1840-luvulla tehtyjen uudistustöiden mukaisessa asussa.\n\nKesäpaikat, joita on voinut olla useampi, ovat olleet kala-apajien vuoksi Inarijäven ja sen suurimpien sivuvesien ranta-alueilla. Perinteisillä, heinää kasvavilla asuinkentillä on säilynyt osa alkuperäisestä rakennuskannasta, johon ovat kuuluneet asuinrakennusten lisäksi saunat, aitat, navetat, ladot, lammaspuurat, kalakellarit ja kalankuivatustelineet.\n\nUudistilojen perustamisvaiheessa yhtenäisestä talvikyläasumisesta luovuttiin. Perustettaviin tiloihin sisällytettiin usein sekä varsinainen tilanpaikka että entinen kesäpaikka. Jotkut luopuivat jo tällöin vuotuismuutosta. Uudistilojen perustamisvaihetta edustavat Nuottamajärvi (talvipaikka) ja Nuoran-Juhani Mahlattinuoran rannalla (kesäpaikka), Keski-Mustola Tsarmilompolon rannalla (talvipaikka) ja Ala-Mustola Tsarmivuonon rannalla (kesäpaikka), Tullusjärvi (talvipaikka) ja Sikasto Tsarminiemessä Inarijärven rannalla (kesäpaikka), Juutuan ranta (talvipaikka) ja Kaurinsaari (kesäpaikka), Nukkumajoki (talvipaikka) ja Säisaari (kesäpaikka) sekä Nellimin Kutujärvi (talvipaikka) ja Kenttäsaari (kesäpaikka). Kruununmetsätorppien perustamisvaiheesta ovat esimerkkeinä Turvejärven Pekkala (talvipaikka) ja Nitsijärven Pekkalat (kesäpaikka)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.784627405,28.124417812 68.784674777,28.123941318 68.784838501,28.123513995 68.784974973,28.123381599 68.785110471,28.123397229 68.785319683,28.124157906 68.785351999,28.124559000 68.785289782,28.124853209 68.785118747,28.125436395 68.784979691,28.125524323 68.784756139,28.124939362 68.784627405,28.124417812" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen varsille. Inarinjärven alueen saamelaisväestön muuttoasutusjärjestelmää säätelivät pääasiassa kalastukseen liittyvät vuotuiskiertotarpeet. \r\n\r\nEnsimmäiset asiakirjatiedot inarinsaamelaisista ovat 1550-luvulta. Inarin saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Inarin lapinkylään. \r\n\r\nMyöhäisrautakaudella Inarin arkeologisessa materiaalissa kuvastuvat vilkkaat kauppayhteydet. Arkeologisen tutkimusaineiston perusteella Inarin alueella oli keskiajalla useita pieniä peuranpyyntiä, kalastusta, keräilyä ja turkisten hankintaa harjoittavia pyyntiyhteisöjä, jotka saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa usein. \r\n\r\nRajaseudulla sijainnut Inarin lapinkylä joutui aikanaan maksamaan veroja jopa kolmelle valtakunnalle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Inarinsaamelaisten perinteisesti asuttamaan alueeseen kohdistui 1700-luvulta lähtien suomalaisen uudisasutuksen painetta. \r\n\r\nInarinsaamelaista perinteistä tapaa asuttaa lapinkylän alueita leimasi vuotuiskierto, maat ja vedet olivat sukujen nautinnassa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa inarinsaamelaisten asuin- ja elinpiiri muuttui sukualueista uudistiloiksi ja kruununmetsätorpiksi. Monet uudistilaoikeuden hakijat pyrkivät saamaan uudistilan paikan vanhoille kalakentilleen. Usein sekä vanha kesäpaikka että talvipaikka sisällytettiin uudistilaan. Ensimmäiset uudistilat Inariin perustettiin 1740-luvulla, mutta toiminta voimistui 1830-luvulta lähtien. Uudistilojen perustamiseen huokuttelivat siirtyminen metsästyksestä karjanhoitoon ja yritys turvata vanhat oikeudet. Inarin 120 uudistilasta runsaasti yli puolet oli inarinsaamelaisten perustamia.\r\n\r\nRajasulku 1852 lopetti inarinsaamelaisten mahdollisuuden käydä kalassa Varanginvuonolla Norjan puolella. Rajasulun jälkeen alueelle myös siirtyi pohjoissaamelaisia, koska laiduntaminen Norjan puolella jouduttiin lopettamaan. Toisen maailmasodan jälkeen alueelle asutettiin Petsamon alueen kolttaväestöä. Myöhempiä asutustoimia alueella säätelivät porotilalaki ja luontaiselinkeinolaki ja kolttalain muutokset.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko laajan Kemin seurakunnan alaiseen Inarin kappeliseurakuntaan rakennettiin 1646-1648 ja se sijaitsi nykyisen Pielpajärven kirkon koillispuolella. Vuodesta 1747 kappeliseurakunta oli Utsjoen alainen. Kirkko rakennettiin Anders Hellanderin johdolla 1754-1760 ja läntisen ristivarren edessä oleva kellotapuli vuosina 1763-1765. Kirkko jäi pois käytöstä 1888, jolloin itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Inarijärven rannalle syntyneen asutuksen yhteyteen. Pielpajärven kirkkoa   kunnostettiin 1975-76 perinteisiä työtapoja noudattaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216" ;
        skos:prefLabel    "Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Tsarmi-Lompolo)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7193>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9317>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Arabiankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> ;
        wgs84:lat         "60.2064010448878" ;
        wgs84:long        "24.9753464303723" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/arabiankatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Puu-Käpylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.215608808473" ;
        wgs84:long        "24.950082456388" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/puu-kapyla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1902>
        dcterms:modified  "2010-12-21T14:38:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1392237~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7288>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vartiokylän yläasteen koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> ;
        wgs84:lat         "60.2137956440372" ;
        wgs84:long        "25.0989183618311" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7288" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7527>
        dcterms:modified  "2010-01-18T15:56:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5498>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=020DDF6D-BD58-48B4-87B6-E1EFEB8C0B10> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9482>
        dcterms:modified  "2010-11-29T01:08:19+0300" .

[ dcterms:description  "Aarne Laurilan isä Niilo Laurila työskenteli pitkään Raken päämyymälän varastomiehenä, vuoteen 1944 asti.\nKirjassa luku \"Niilon työpaikat\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7840>
] .

rky:p179  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.872195022,26.678321300 60.875218220,26.681583260 60.875828333,26.685994423 60.870705146,26.690524669 60.869369400,26.689967443 60.869392269,26.687829119 60.871157171,26.687640881 60.871277949,26.685815041 60.872195022,26.678321300" ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1423" ;
        skos:prefLabel    "Kouvolan kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9577>
        a             th:MuuPaikka ;
        rdfs:label    "Rautatieaseman ratapiha"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1768202886416" ;
        wgs84:long    "24.9395755916011" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rautatieaseman-ratapiha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9816>
        dcterms:modified  "2012-02-17T16:15:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7787>
        dcterms:modified  "2009-11-17T14:04:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5140>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1784245~S9*fin> .

rky:p1741  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paimion kivikirkko keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varrella kuuluu maamme harvojen 1600-luvun kivikirkkojen joukkoon. Paimion vanha pappila sijaitsee keskiaikaisella paikallaan. Pappilan pihapiiri rakennuksineen kuvastaa hyvin pappiloiden asumiskulttuuria 1800-luvulla.\n\nPaimion kivikirkko on muodoltaan yksilaivainen pitkäkirkko, jonka aumakattoisesta runkohuoneesta ulkonevat sakaristo ja asehuone. Saarnatuoli ja lehteri on rakennettu 1748-1749. Alttarinkehys vuodelta 1755 on Samuel Bernerin ja alttaritaulu vuodelta 1865 R.W. Ekmanin suunnittelema. Kirkkomaan kiviaitaan liittyy alaosaltaan harmaakivinen kellotapuli 1700-luvulta. Vanhaa hautausmaata ympäröi kivimuurin lisäksi kuusiaita. Suuri Rantatie, joka ylittää Paimionjoen kirkonkylän kohdalla, kulkee kirkonkylän halki Vistantienä.\n\nPaimionjoen länsirannalla avoimessa viljelymaisemassa syrjässä kirkonkylästä ja pitäjän kirkosta sijaitsevan kirkkoherranpappilan pihapiiri rakennuksineen kuvastaa hyvin pappiloiden asumiskulttuuria 1800-luvulla, vaikkakin maatalouteen liittyvät rakennukset ovat hävinneet maaviljelyksen loputtua. Pappilan puinen päärakennus on rakennettu 1804-1806 Frans Mikael Franzénin ollessa Paimion kirkkoherrana. Rakennusta on jatkettu ja sen ulkoasua muutettu 1800-luvun jälkipuolella. Rakennuksen alla oleva kivikellari on osin 1500-luvulta. Päärakennuksen vieressä oleva sivurakennus on 1880-luvulta.\n\nPaimion pappila sijoittuu Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.468299550,22.674318771 60.468837298,22.672204228 60.469563498,22.672739809 60.470185514,22.673231494 60.470072030,22.674500440 60.470006726,22.675467832 60.469695802,22.675621471 60.469390543,22.675697595 60.469106246,22.675334332 60.468633224,22.674666122 60.468299550,22.674318771" ;
        poi:history       "Paimion keskiaikainen seurakunta perustettiin 1325. Paimion Pappilan kylä oli asutettu jo rautakaudella ja kirkkoherran pappila sijaitsi nykyisellä paikalla jo ainakin 1300-luvusta lähtien. Paimion nykyinen kirkko rakennettiin 1681-1689 uudelle paikalle Vistan kylään, kun vanha kirkko oli huonokuntoisena päätetty hylätä. Kirkon kiinteä sisustus uusittiin 1748-1756 ja osin uudelleen 1863 tehdyn lääninarkkitehti P.J. Gylichin suunnitteleman sisäkorjauksen yhteydessä. Lautaholvaus korvattiin taitekatolla 1863. Kirkkoa restauroitiin 1952. Ruumishuone valmistui 1929 kirkkomaan kaakkoisportin luokse."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k577 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:koulu , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5143" ;
        skos:prefLabel    "Paimion kirkko ja vanha pappila (vanha pappila)"@fi .

poio:sauna  dc:created  "2012-05-25T07:42:36.21+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T07:42:36.748+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "sauna"@en , "sauna"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7190>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vårt riddarhus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7190" .

<http://example/upload-base/#metadescription_585>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1623508~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7524>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kurjenlento"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kurjenlento" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> ;
        wgs84:lat            "60.1859277742853" ;
        wgs84:long           "24.9538581801686" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7524" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"He ajavat sillan yli ja alas pientä mäkeä Linnunlauluntien yli kauniin sinisen puutalon ohi.\" (S. 35.)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9489> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7600>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5495>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Koirapuistot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Otetaanko asukkaiden mielipiteitä huomioon, kun suunnitellaan koirapuistojen sijaintia tai kaavoitetaan niitä? Mielipiteet otetaan huomioon, ja asiaan voi vaikuttaa. Ei kylläkään yksityisenä kansalaisena, vaan asukasyhdistysten kautta.\n\nKeskustelu koirapuistoista viriää aina aika-ajoin eri kaupunginosissa. Helsingin yli 80 koirapuistoa noudattavat eläinsuojelulain henkeä tarjoamalla kaupungin yli 20 000 koiralle liikuntapaikan ja tilaisuuden tavata kavereitaan. Lain koiria koskevan päätöksen mukaan koiraa on näet ulkoilutettava päivittäin riittävän usein, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä koiran liikunnantarpeen tyydyttämiseen. Koska koiria ei saa kaupungissa pitää vapaana, tarjoaa koirapuisto oivan telmimispaikan.\n\nKoirapuistojen ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto, joten kysyimmekin asiaa heiltä tarkemmin. Sieltä kerrottiin että virastoon tulee paljon toivomuksia uusien koira-aitauksien rakentamisesta. Mutta paljon tulee myös valituksia koirien haukunnasta, joka häiritsee lähitalojen asukkaita.\n\nRakennusviraston järjestämien koirapalvelujen yleisperiaatteissa (v.2001) todetaan, että mahdollisten meluhaittojen vuoksi koira-aitausten tulisi sijaita mahdollisimman kaukana lähimmistä asuintaloista.\n\nSamanaikaisesti rakennusvirasto toivoo, että koira-aitausten käyttäjät kiinnittävät huomiota aitausten sääntöihin ja järjestyslakiin. Näiden mukaan koiran omistaja tai haltija vastaa koiransa käyttäytymisestä ja on muun muassa velvollinen huolehtimaan siitä, ettei koira häiritse yleistä rauhaa esimerkiksi haukunnallaan. Järjestyslain mukaanhan koiraa ei saisi haukuttaa klo 22 ja klo 7 välillä. Tosin, hyvin harvoin koiria näkeekään koirapuistoissa öiseen aikaan. Koira-aitausverkkoa kehittäessään rakennusvirasto pyrkii ottamaan huomioon asukkailta ja käyttäjiltä saadut toivomukset mahdollisuuksien mukaan.\n\nEhdotusten uusista aitauksista ja niiden sijainnista tulee olla kirjallisia, ja niiden pitää tulla paikallisia asukkaita edustavan yhdistyksen kautta. Näin halutaan taata ehdotuksen puolueettomuus. Asukasyhdistyshän edustaa sekä koiranomistajia että koira-aitauksia mahdollisesti vastustavia asukkaita.\n\nMikäli uuden koira-aitauksen perustaminen todetaan perustelluksi ja taloudellisesti mahdolliseksi, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto laatii siitä suunnitelman. Suunnitelma esitellään paikallisille asukasjärjestöille ja lähitalojen asukkaille, ja siitä on mahdollista antaa palautetta.\n\nLähteet: \nKeskustelu Helsingin kaupungin rakennusviraston aluesuunnittelijan kanssa" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/koirapuistot" .

[ dcterms:description  "Milda Blomberg: Lapsuudenmuistoja työläisten Hermannista 1904-1910" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6953> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8238>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:27:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5829>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Observatorion aikamerkki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä oli se rakennus, joka vielä 1800-luvun loppuun asti näkyi yli kaupungin, ja joka merkittiin merikortteihin? Rakennuksesta annettiin puolen päivän \"aikamerkki\" kaupunkilaisille. Se oli varmaankin Observatorio Tähtitorninmäellä.\n\nObservatoriorakennuksen katolla oli tanko, jossa oleva aikapussi hinattiin ylös tangon huippuun viisi minuuttia ennen kahtatoista ja pudotettiin alas sekunnilleen kello 12. Helsingin rautatieasemalta oli tuohon aikaan esteetön näköala Tähtitorninmäelle, kun väliin ei vielä ollut rakennettu nykyisiä korkeita kivitaloja. Asemalla nähtiin aikapussin putoaminen ja rukattiin aseman kello täsmälleen oikeaan. Lennättimen avulla kerrottiin aikamerkki myös muille asemille.\n\nJos ilma oli sateinen eikä observatoriota näkynyt, saatiin aikamerkki tykinlaukauksen avulla. Katajanokan rannassa, lähempänä tähtitornia, oli tykkimies valmiina odottamassa pussin putoamista. Kun hän näki aikamerkin, hän tuikkasi tulen ruutiin, ja raikuva pamaus kertoi koko Helsingille, että kello oli tasan 12.\n\nAikapussin pudotuksesta luovuttiin 1800-luvun lopulla, kun kellojen tarkkuus kasvoi niin suureksi, ettei päivittäistä merkkiä enää tarvittu.\n\nLähteet ja lisätietoja:\nhttp://almanakka.helsinki.fi/kaku/99_4.html\nhttp://www.astro.helsinki.fi/museo/index.shtml\nhttp://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/observatorio.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-oli-se-rakennus-joka-viela-1800-luvun-loppuun" .

rky:p415  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sauvon kivikirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa.\n\nPyhälle Clemensille omistetun kirkon kirkkosali on kolmilaivainen ja kuusitraveinen. Korkealle kaartuva holvaus on samanlainen kuin Petrus Muratorin johdolla holvatuissa kirkoissa: kahdeksankulmaiset massiiviset pilarit, sivulaivoissa ristiholvit, keskilaivassa tähtiholvit ja niistä kaksi itäisintä ns. monimuotoista suomalaista tähtiholvia. 1470-luvun alusta peräisin olevat kalkkimaalaukset liittyvät Pietari Henrikinpojan koulukuntaan. Seinissä on ns. credo-sarja, missä parittaiset profeetat ja apostolit esittävät uskontunnusta, kuoriholviin on maalattu kirkkoisät ja evankelistojen vertauskuvat.\n\nKirkkosalin kiinteä sisustus on harvinaislaatuisen vanha ja monipuolinen. Eteläportaalin ja sakariston ovilevyt ovat keskiaikaiset, keskilaivan penkistön eturintamuksiin ja papinpenkkiin sekä piispantuoliin on käytetty keskiaikaisia puuleikkauksin varustettuja kuoriparven rintamuksia ja kuorituolien osia. Penkkikorttelit ovat siten järjestytetyt, että keskikäytävän ohella myös sivulaivoissa on käytävät. Saarnastuolin itäpuolella olevat penkit ovat ns. kaksoispenkkejä. Sisustuksen tammenväri on 1860-luvulta, jolloin penkkien ovet poistettiin. Länsilehterin lisäksi kirkossa on lehteri etelälaivan länsipäässä. Molemmat ovat 1600-luvun loppupuolelta ja niiden kaiteissa on Lars Myran vuonna 1695 tekemät maalaukset. Kuorin pohjoisosassa on 1695 rakennettu kasteaitaus, keskiaikainen kasteallas on gotlantilaista kalkkikiveä. Barokkityylinen saarnastuoli kaikukatoksineen on lahjoitettu kirkkoon 1651 ja sen jalkana on keskiaikaisen sakramenttikaapin jalusta. Alttaritaulu veistoskehystyksineen on vuodelta 1647. \"Aateliston kehdoksi\" kutsutusta pitäjästä kertoo poikkeuksellisen monilukuinen määrä hautavaakunoita. Kenraaliluutnantti Juhan Gallenin täydellisen sukuvaakunasarjan lisäksi kirkossa on 19 muuta vaakunaa.\n\nKellotapulin kivinen alaosa on keskiaikainen ja puinen yläosa sipulikupoleineen on vuodelta 1770. Sen rakennusmestarina on toiminut Sauvosta kotoisin ollut rakennusmestari Anders Wahlberg. Kirkkotarhaan johtavista tiilestä muuratuista porttirakennuksista läntinen on vuodelta 1795 ja etelänpuoleinen 1800-luvun puolivälistä. Kirkon lähellä on hirsinen lainamakasiini 1800-luvun alusta sekä varastoaitta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.343388185,22.700581385 60.343284943,22.700663519 60.343378030,22.701283927 60.342439915,22.701697953 60.341632264,22.702459485 60.340777304,22.701143355 60.339920718,22.699660717 60.339556608,22.699341327 60.340424696,22.695848614 60.341610657,22.698713545 60.342681446,22.697749807 60.343388185,22.700581385" ;
        poi:history       "Sauvon seurakunta perustettiin jo ennen 1300-lukua. Pitäjän ensimmäinen, puinen, kirkkorakennus sijaitsi nykyisellä kirkonpaikalla. Kivikirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi ja runkohuone ja holvaus tehtiin samassa rakennusvaiheessa 1400-luvun jälkipuoliskolla. Viimeiseksi rakennettiin asehuone. Kirkon kalkkimaalaukset konservoitiin 1971 ja hautavaakunat 1990-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k738 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1825" ;
        skos:prefLabel    "Sauvon kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9813>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Wahlsten, Ari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9813" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "InterCity vie ja InterCity tuo pikkupomon Helsinkiin ison pomon luo." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9249> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7784>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Banaanipotku" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7792> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7782> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7784" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p32>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Carpelan ja kurtiini Carpelan - Gyllenborg\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T06:29:33.621+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T11:59:25.3+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 ;
        poi:description  "Bastioni Carpelan on Suomenlinnan vanhimpia rakennuksia. Puolustusmuuriksi rakennetun harmaakivisen bastioniosan rakentaminen alkoi jo Suomenlinnan perustamisvuonna 1748. Rakennus sai toisen kerroksen parikymmentä vuotta myöhemmin kun bastioniosan päälle rakennettiin tiilinen upseerikasarmi. Venäläisaikaan 1800-luvulla talossa oli komendantinviraston arkisto, leipävarasto, asuntoja sekä suutarin ja räätälin verstaat. Krimin sodan pommituksissa sen katot paloivat ja rakennus sai peitteekseen peltikaton vuonna 1856. Rakennuksen itäpuolta vartioivat tykit ovat osa läheisen Rannikkotykistömuseon kokoelmaa. Viimeiset viisi vuosikymmentä bastioni Carpelanissa toimi Museoviraston Armfelt-museo. "@fi ;
        poi:history      "Bastionin rakennustyöt alkoivat kallion louhinnalla jo kesällä 1748 ja jatkuivat vuoteen 1750. Valmistuessaan bastioni oli rakenteeltaan hyvin yksinkertainen puolustusrakennus. Sen rakentamisessa oli hyvin suuressa määrin käytetty hyväksi luontaisia kallioseinämiä, jotka muodostivat osan puolustusmuureista. Bastionin oikeassa kyljessä oli kolme kasemattia, joista kahdessa oli yksi tykkiaukko ja kolmannesta käynti bastioni Lantingshauseniin. Olkakulmasta johti portaikko ampumatasanteelle. Oikeassa siivessä oli viisi kasemattia, joissa ei ollut tykkiaukkoja lainkaan. Bastionikulmassa oli yksi kasematti, ja sen vieressä, vasemmassa siivessä, ampumatasanteelle johtava porras. Vasemmassa siivessä oli lisäksi neljä kasemattia ja kyljessä kolme. Nämä kaikki olivat kivääriaukkoja lukuunottamatta umpinaisia ulkomuurin suuntaan. Bastionin oikean siiven ja kyljen ampumatasanteiden rintavarustukset olivat kreneloidut, vasemman siiven ja kyljen rintavarustukset sen sijaan umpinaiset. Bastionin siipien kasematteja käytettiin miehistön majoitukseen, joten niissä oli lämmitysuunit. Ilmeisesti ampumatasojen heikon vesieristyksen vuoksi kasematit olivat niin kosteita, että ne oli pian valmistumisensa jälkeen pakko kattaa lyijypellillä, minkä lisäksi niiden päälle rakennettiin tilapäinen puukatto.\n\nBastionin Carpelanin yhdisti samanaikaisesti rakennettuun bastioni Gyllenborgiin kurttiinimuuri, jonka länsiosassa oli kaksi kasemattia, joista toisessa kapea käyntiportti. Kurttiinin ja bastioni Carpelanin väliin jäi louhimaton kallionharjanne, jonka ylitse rakennettiin hiekkakiviporras. Puolustusmuuri oli kreneloimaton, ainoastaan kasemateista oli kapeat kivääriaukot Susisaaren suuntaan.\n\nBastioni Carpelanin pihalla sijaitsi hirsinen komendantintalo, jossa oli viisi huonetta ja keittiö.\n\n1760-luvun lopussa bastioni oli niin huonossa kunnossa, että alettiin suunnitella sen korjaamista. Kurttiini Carpelan-Gyllenborgin ampumatasanteelle rakennettiin tiilinen upseerirakennus vuosina 1769-1771. Kurttiinin alakerroksen entisestä puolustuskasematista tehtiin vartiotupa ja toisessa kerroksessa sijaitsi neljä asuinhuonetta ja näiden välinen käytävä. Bastionipihalle avautui neljä ikkunaa, mutta Susisaaren suuntaan puolustusmuurissa oli ainoastaan kivääriaukkoja.\n\nVuosina 1776-77 tehtiin bastioniosassa laajoja korjauksia. Harmaakiviset puolustusmuurit jäivät pääosin ennalleen, mutta sisäpuoliset kasematit uusittiin täysin. Suurin osa väliseinistä sekä kattorakenteet purettiin ja rakennettiin uudelleen. Pienistä kasemateista tehtiin suurempia huonetiloja yhdistelemällä. Kaikki lattiat, tulisijat, ovet ja ikkunat uusittiin. Huonetilojen päälle rakennettiin pystyhirsin tuettu puukatto, joka sai entiseen tapaan maapeitteen. Vuosikymmenen lopussa bastionin ampumatasanteen suojaksi rakennettiin väliaikainen puukatto.\n\nBastionin vasen kylki ja siipi sekä oikea siipi korotettiin kaksikerroksisiksi vuosina 1803-04. Tiiliset lisärakennukset oli tarkoitettu majoitustiloiksi. Kerrosten välille rakennettiin portaikot sekä vasempaan että oikeaan siipeen. Oikean siiven huoneisiin tehtiin ikkunat myös puolustusmuurin puolelle, vasemmassa siivessä puolustusmuuri jäi edelleen umpinaiseksi.\n\nVenäläisen kauden aikana rakennus säilyi edelleen pääosin asuinkäytössä. Pääportin vieressä sijainneen vartioston huoneen viereen sijoitettiin karsseri. Kurttiiniportti levennettiin nykyiseen leveyteensä v.1846.\n\nKrimin-sodan pommituksessa v.1855 rakennuksen katot paloivat ja useat ikkunat pielineen rikkoutuivat. Rakennus korjattiin rakentamalla kolmen hirsikerran vahvuinen ja maatäytteinen suojakatto. V.1856 tämä peitettiin peltikatolla.\n\nVuosina 1875-76 rakennuksessa tehtiin laaja peruskorjaus, jolloin portaikot uusittiin ja muutamiin poikittaisiin väliseiniin avattiin laajat kaariaukot. Aikaisemmin umpinaiseen Susisaaren puoleiseen julkisivuun puhkaistiin useampia ikkunoita toisessa kerroksessa. 1880-luvun lopulla uusittiin kurttiiniportilta ylös johtavat portaat ja rakennettiin kurttiinirakennuksen edestä alas bastionipihalle johtaneen puisen portaan tilalle nykyiset kiviportaat. Bastionipiha kivettiin 1890-luvulla, ja vuosisadan vaihteessa purettiin yksi oikean kyljen kasemateista uuden kulkutien avaamiseksi bastionipihalta linnakkeen itäpuolelle.\n\nRakennuksessa oli asuntojen lisäksi eri aikoina mm. suutarin- ja räätälinverstas, leipä- ja muonavarastoja, kasarmitiloja, komendantinviraston arkisto ym.\n\nVuonna 1918 bastioni Carpelanin tiloissa oli mm. sotilaskasarmi, leipomo ja keittiö sekä varastotiloja. Tämän jälkeen se oli käytössä sekä asuntoina että sekalaisen arkistomateriaalin varastona, mutta 1920-luvun lopussa tilat luovutettiin puolustusministeriön käyttöön sillä ehdolla, että niitä ei käytettäisi asuntoina, vaan lähinnä varastotiloina. Bastioniin sijoitettiin sotamuseon kokoelmat, joita säilytettiin Suomenlinnassa aina vuoteen 1947.\n\nVuodesta 1947 lähtien bastioni Carpelanin tilat siirtyivät Muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan, minkä jälkeen rakennuksessa tehtiin sekä sisä- että ulkopuolisia kunnostustöitä.Vuonna 1953 rakennukseen sijoitettiin Armfelt-museo, jonka kokoelmat ovat peräisin Halikon Åminnen kartanosta. Museoksi sisustamisen yhteydessä tehtiin näyttelytilojen katto- ovi- ja seinälistat Åminnen kartanon vastaavien huoneiden mallin mukaan. Museosiiven länsipäätyyn sijoitettiin vahtimestarin asunto.\n\nRakennuksen asunto-osassa tehtiin osakorjaus vuonna 1976. Viimeinen julkisivukorjaus tehtiin vuonna 1981. Rakennus liitettiin kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkkoon vuonna 1993.\n\nHelena Rosén 1994\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla 14\nRakennusnumero vuonna 1927 20\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044,14555,14905\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan kulkuväylät.\nMV SL Rakhist Immonen, Olli, 1987. Bastioni Carpelan ruotsalaisella kaudella.\nMV SL MTT:n vuosikertomukset 1918-1954.\nMV SL VIK A 31-83.\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.13992791904694" ;
        wgs84:long       "24.988125634193466" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8498>
        dcterms:modified  "2010-02-04T14:03:42+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Heli Kallion huoneesta avautui näkymä kadun yli puiston suuntaan. Isoista ikkunoista tulviva valo melkein häikäisi.' (s. 35 - 36)" ;
  dcterms:description            "Hämärissä olosuhteissa pahoinpidelty Heli Kallio joutuu Töölön sairaalaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9543> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9540>
] .

rky:p675  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mässkärin majakka- ja luotsiyhteisön rakennukset muodostavat ajallisesti monikerroksisen kokonaisuuden, joka on hyvä esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myötä syntyneestä saaristolaisasutuksesta.\n\nMässkär on noin 750 metriä pitkä, korkeahko kalliosaari, joka sijaitsee noin 8 kilometriä Pietarsaaren kaupungista luoteeseen. Saaren keskiosassa kasvaa mäntyvaltaista havumetsää ja matalammalla rantavyöhykkeellä lehtimetsää. Saarella on runsas rakennuskanta, johon kuuluu valtionmaalla merenkulkulaitoksen rakennukset ja vanhat luotsien asunnot, sekä yksityisellä maalla  entiset kalastajien rakennukset ja pienet kesähuvilat.\n\nMerenkulkuun liittyvät rakennukset koostuvat 1856 rakennetusta vanhasta luotsiasemasta, 1858 rakennetusta tunnusmajakasta sekä uudesta luotsiasemasta, joka on rakennettu 1958. Luotsiasemiin kuuluu lisäksi erilaisia ulkorakennuksia, kuten venevajoja ja varastotiloja. Mässkärin tunnusmajakka on 21,4 metriä korkea, tyvestä 10,7 metriä ja katon juuresta 5,3 metriä leveä puutorni. Kuusikulmaisen runko-osan ulkolaudoitus on maalattu punaiseksi ja suippo vesikatto mustaksi. Vanha luotsiasema on yksikerroksinen hirsitupa, jonka julkisivut on maalattu punaisiksi ja kivijalka valkoiseksi. Uudempi luotsiasema on kolmikerroksinen valkoiseksi rapattu tiilitalo. Luotsiasemien ympäristössä on useita luotsien asuinmökkejä, joista vanhimmat periytyvät 1700-luvulta.\n\nLuotsitoiminta on loppunut ja luotsiasemalla on toiminut kesähotelli."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.723437314,22.578953024 63.724613020,22.573949353 63.727093280,22.572823775 63.731402509,22.577275707 63.729772983,22.589791820 63.728183511,22.591347947 63.723787153,22.588708777 63.723437314,22.578953024" ;
        poi:history       "Mässkärillä oli jo 1700-luvun lopulla Pietarsaaren porvareiden kustantama tunnusmajakka ja ilmeisesti myös kaupungin palkkaamia luotseja. Luotsitoiminta ja tunnusmajakka siirtyivät valtion hoitoon, kun Pohjanlahden luotsipiiri perustettiin 1848. Tuolloin valtiolle lunastettiin myös puoli meripeninkulmaa Mässkäristä länteen sijainnut Kejsarkubbanin merimerkki, joka yhdessä Mässkärin pookin kanssa osoitti merenkulkijoille linjan, jota pitkin purjehdittiin Pietarsaareen. Krimin sodassa tunnusmajakka ja merimerkki purettiin, jotta Englannin laivasto ei löytäisi kaupunkiin.\r\n\r\nSodan päätyttyä merimerkit ja Mässkärin luotsiasema rakennettiin uudestaan. Vuonna 1857 rakennetulla luotsiasemalla päivysti luotsinvanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat laivoja Pietarsaareen ja Hällgrundin luotsiasemalle Uudenkaarlepyyn edustalle. Vuonna 1958 rakennettiin uusi luotsiasema, jonne sijoitettiin myös merivartijoiden tilat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2923" ;
        skos:prefLabel    "Mässkärin majakka- ja luotsiyhdyskunta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1035>
        dcterms:modified  "2011-11-21T15:24:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1375500~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8140>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1478810~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8235>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Aleksanterinkatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Elannon tavaratalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        wgs84:lat            "60.1692177200667" ;
        wgs84:long           "24.9479513246628" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8235" .

koko:p32100  dc:created  "2012-05-29T10:45:37.882+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:45:37.971+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "cinemas"@en , "elokuvateatterit"@fi , "biografer  -- film"@sv .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p230>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja / Kesäteatterin varasto B52\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:34:50.439+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:14:33.312+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 , koko:p33509 ;
        poi:description  "\n1700-luvun lopussa nykyisen rakennuksen B 52 paikalla oli kaksikerroksinen, lautakattoinen tykistövaja, joka vaurioitui vuoden 1855 pommituksissa ja purettiin perustuksiaan myöten 1878. Uusi vaja vanhoille perustuksille valmistui vuonna 1881. Se oli rankorakenteinen, ulkopuolelta leveällä laudalla vuorattu ja toimi tykistön työkaluvarastona. Varastotilasta oli puutetta, koska vajaan jouduttiin jo samana vuonna tekemään lisää hyllyjä. Katto tervattiin vuonna 1887. Vuonna 1911 vajan lattia betonoitiin kuten muissakin vajoissa tuolloin.\n\nRakennus on aina ollut varastona. Nimen \"Kultavarasto\" se sai 1900-luvulla, kun sitä pidettiin romuvarastona. 1970-luvulla korjattiin ikkunoita, ovia ja listoituksia. Vaja kunnostettiin vuosina 1991-92 raveliini Hyvän Omantunnon muutostöiden yhteydessä kesäteatterin pukeutumistilaksi ja varastoksi.\n\nAulis Nieminen, Seija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 48\nVuonna 1927 rakennusnumero B I 5\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK (B 1282-1284) B 1285-1287.\nVA VSA 17044.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK B 1286 fasadi, B 1287 pohja ja leikkaus."@fi ;
        poi:history      "\n1700-luvun lopussa nykyisen rakennuksen B 52 paikalla oli kaksikerroksinen, lautakattoinen tykistövaja, joka vaurioitui vuoden 1855 pommituksissa ja purettiin perustuksiaan myöten 1878. Uusi vaja vanhoille perustuksille valmistui vuonna 1881. Se oli rankorakenteinen, ulkopuolelta leveällä laudalla vuorattu ja toimi tykistön työkaluvarastona. Varastotilasta oli puutetta, koska vajaan jouduttiin jo samana vuonna tekemään lisää hyllyjä. Katto tervattiin vuonna 1887. Vuonna 1911 vajan lattia betonoitiin kuten muissakin vajoissa tuolloin.\n\nRakennus on aina ollut varastona. Nimen \"Kultavarasto\" se sai 1900-luvulla, kun sitä pidettiin romuvarastona. 1970-luvulla korjattiin ikkunoita, ovia ja listoituksia. Vaja kunnostettiin vuosina 1991-92 raveliini Hyvän Omantunnon muutostöiden yhteydessä kesäteatterin pukeutumistilaksi ja varastoksi.\n\nAulis Nieminen, Seija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 48\nVuonna 1927 rakennusnumero B I 5\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK (B 1282-1284) B 1285-1287.\nVA VSA 17044.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK B 1286 fasadi, B 1287 pohja ja leikkaus."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14268412616357" ;
        wgs84:long       "24.98851187229161" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5991>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Bussikuskien virka-asu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko HKL:n linja-autokuskien pakko pitää virka-asua jokaisella työvuorolla? Soitimme HKL:n työnjohdolle, ja he kertoivat että virka-asua on pakko käyttää työaikana. Muutamia poikkeuksia on: kesällä voi käyttää shortseja, kravattia ei ole pakko käyttää kesällä, ja hatun käyttäminen on vapaaehtoista. Mikäli virka-asua ei käytä, siitä huomautetaan." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-hkln-bussikuskien-pakko-pitaa-virka-asua" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Paljon Lost & Foundin vetovoimasta kertoo tarina italialaisesta arkkitehdista, joka muutti työn perässä Suomeen väliaikaisesti asumaan. Muutaman kuukauden jälkeen mies rehvasteli karttuneella kielitaidollaan. 'Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, Annankatu kuusi', hän laski ylpeänä suomeksi.\" (s. 257)" ;
  dcterms:description            "Cilla Bhose: Lost & Found" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8899>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8495>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Keskuspelastusasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kallion paloasema" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8083> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1847169293986" ;
        wgs84:long           "24.9506132343243" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8495" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8734>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:39:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8829>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Salminen, Ville-Veikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8829" .

rky:p1208  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.488793861,29.215915062 61.486686806,29.214575727 61.485101576,29.214937042 61.486402628,29.209709935 61.489211094,29.212798424 61.488793861,29.215915062" ;
        poi:municipality  kunnat:k700 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5170" ;
        skos:prefLabel    "Haukkavuoren historiallinen rajapaikka"@fi .

rky:p911  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion kasarmialue on yksi kahdeksasta kansallisen asevelvollisen sotaväen käyttöön 1880-luvulla perustetusta tarkka-ampujapataljoonan kasarmista. Aluetta on täydennetty 1910-luvun tiilikasarmein. Kaupunkikasarmialue kertoo Kuopion asemasta lääninpääkaupunkina ja sen rakennukset ovat osa julkista rakennuskantaa yhdessä lääninvankilan, -hallituksen ja -sairaalan ohella. \n\nKuopion kasarmialue muodostuu säännöllisen ruutuasemakaavan mukaan rakennetusta tarkka-ampujapataljoonan puukasarmialueesta 1880-luvulta ja tiilikasarmien rakennusvaiheesta 1910-luvulta. Kasarmin harjoituskenttä sijaitsee alueen pohjoisosassa.\n\nTarkka-ampujapataljoonan kasarmin yhdeksän säilynyttä yksikerroksisista rakennusta on toteutettu Yleisten rakennusten ylihallituksessa tehtyjen, kaikkia vastaavia kasarmialueita koskevien suunnitelmien mukaan. Perheellisille aliupseereille tarkoitettu kaksikerroksinen asuinrakennus, ns. Nälkälinna, jonka pohjakerros on tiiltä ja toinen kerros puuta, on 1800-luvun viime vuosilta. Venäläiselle sotaväelle tehdystä 1910-luvun rakennusvaiheesta on säilynyt kuusi rakennusta. Ulkoasultaan puhtaaksimuuratut kasarmit ovat kaksi- ja kolmikerroksisia. \n\nSotilaskäytön päätyttyä 1960-luvulla rakennuksia on muutettu kaupungin virastojen toimitiloiksi sekä kansalaisopiston käyttöön. Vehreät piha-alueet ja kaupunkilaisille avattu Kasarmipuisto luovat alueelle puistomaisen ilmeen. Kasarmialueella on kaupungin valtuusto- ja virastotalo vuodelta 1989."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.892668482,27.666615475 62.893419722,27.666365833 62.894286527,27.666787318 62.894377636,27.667694732 62.896446687,27.666906093 62.896908421,27.670050610 62.896263423,27.672055678 62.894610272,27.672226810 62.894553368,27.670832678 62.894361125,27.671176413 62.892890064,27.671196658 62.892668482,27.666615475" ;
        poi:history       "Vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla Suomeen perustettiin suomalaiselle sotaväelle kahdeksan tarkka-ampujapataljoonaa, jotka sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Kuopion kasarmi sijoitettiin varsinaisen kaupunkirakenteen laidalle; paikalla oli ollut aiemmin Savon rykmentin Kuopion komppanian kapteenin virkatalo. Alueelle suunniteltiin 30 rakennusta; miehistökasarmeja, ruokala, komentajan ja upseeriston asuntoja sekä esikunta, sairaala, päävartio, upseerikerho ja talousrakennuksia. Suunnittelusta vastasivat August Boman ja L.I. Lindqvist Yleisten rakennusten ylihallituksessa. 1800-luvun viimeisinä vuosina aluetta täydennettiin rakentamalla perheellisiä aliupseereja varten kaksikerroksinen asuinrakennus ns. Nälkälinna. \r\n\r\nTarkka-ampujapataljoonat lakkautettiin 1901. Tämän jälkeen kasarmialueelle sijoitettiin venäläistä sotaväkeä, jonka käyttöön rakennettiin 1914-1916 tiilikasarmeja sekä talousrakennuksia kuten talleja, varastoja ja pajoja. Suomen itsenäistymisen jälkeen varuskunnan rakennukset siirtyivät Suomen armeijan käyttöön. Vuoden 1918 aikana kasarmialuetta käytettiin vankileirinä. Kasarmien sotilaskäyttö päättyi 1964, jolloin tiloissa toiminut Pohjois-Savon prikaati siirrettiin Kajaaniin. Alue siirtyi valtiolta lähes kokonaan kaupungille 1972."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4126" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion kasarmialue"@fi .

[ dcterms:description  "Liisa Lindgrenin artikkelissa Julkinen taide: aikaa, aatteita ja elävää kaupunkikuvaa kerrotaan m.m. Wäinö Aaltosen Kahlaaja-veistoksesta Tähtitorninmäellä ja sen siirrosta Rikhardinkadun kirjastoon." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4381> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7344>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän on kuullut on kaupunginosa tuolla\nJossa mummut voi ylpeenä kuolla\nElettyänsä kauan kera puudelihauvan\nKeskellä rikkauden\nHän päässyt ei vain Töölööseen\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1050> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8994>
        dcterms:modified  "2011-01-13T11:01:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1688095~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1634708~S9*fin> .

rky:p1468  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.989379025,24.428352208 60.989955398,24.426985873 60.990405947,24.425225092 60.991653373,24.422689768 60.992551668,24.420018764 60.992846118,24.418454646 60.993580026,24.417739997 60.994044623,24.420404125 60.993367470,24.422424071 60.992601789,24.423141029 60.991629307,24.423023416 60.991325442,24.423768481 60.991118764,24.424603868 60.990767803,24.425385504 60.990621486,24.426052193 60.990394549,24.426659978 60.990014335,24.427574930 60.989752530,24.428021887 60.989732638,24.428645525 60.989674054,24.428912258 60.989527368,24.428727702 60.989379025,24.428352208" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Ahvenisto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Vanha Seurahuone"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kaupungintalo" , "Socis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7523> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> ;
        wgs84:lat            "60.1681743043636" ;
        wgs84:long           "24.952863935047" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanha-seurahuone" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7156>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8731>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Töölönkatu 14"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1766874794684" ;
        wgs84:long        "24.9286080286337" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolonkatu-14" .

rky:p1110  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta.\n\nKuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen. \n\nTuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin. \n\nYhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat.\n\nAsuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot 1940-luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.\n\nKotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.908935927,26.627508885 60.907973932,26.624452822 60.909018331,26.622874134 60.909495246,26.622933716 60.908935927,26.627508885" ;
        poi:history       "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin 1872. Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä.\r\n\r\nKuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kaupungintalo , poio:hallintorakennus , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3998" ;
        skos:prefLabel    "Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö (Kaupungintalo)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9445>
        dcterms:modified  "2010-10-25T11:35:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1644988~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6941>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:18+0300" .

[ dcterms:description  "Tauno Palo esiintyi useissa SF-filmeissä, joita kuvattiin Liisankadun studiolla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7814>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen suunnittelija (rakennusmestari)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8114> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8113>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8991>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Radio tekee murron" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9036> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1951. Kolme Jussi-palkintoa: käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja miespääosasta." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2f4g/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8380> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8995> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8228> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8996> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7639> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8991" .

rky:p1370  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kissakosken kanava on vanhimpia 1800-luvun alussa virinneen Suomen koskenperkaus- ja kanavoimishankkeen tuloksista ja se liittyy 1900-luvun alun puunjalostusteollisuuden vaiheisiin. \n\nKissakosken teollinen ympäristö rakentuu 1850-luvulla valmistuneen Kissakosken kanavan ympärille.  Metsäiseen ympäristöön 1900-luvun alussa syntyneestä laajasta teollisuusyhdyskunnasta on jäljellä punatiilinen Kissakosken paperitehtaan tuotantorakennus 1920-luvulta, 1932 rakennettu voimalaitos sekä tehtaaseen liittyvät arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelemat johtajiston ja työväen asuinrakennukset sekä 1916 valmistunut kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.620537725,26.758609118 61.622835473,26.746530035 61.624735716,26.743329077 61.629251200,26.762510993 61.628393133,26.764528334 61.620537725,26.758609118" ;
        poi:history       "Mäntyharjun reitin Kissakosken kanava toteutettiin maassamme 1800-luvun alussa käynnistyneiden koskenperkaus- ja kanavoimishankkeiden tuloksena 1831-1851.\r\n\r\n1800-luvun alkupuolella perustettu Koskenperkausjohtokunta jatkoi jo Ruotsin vallan aikana aloitettuja koskien raivauksia. Pyrkimyksenä oli parantaa kulkuyhteyksiä, estää tulvia ja lisätä muokattavaa peltoalaa järvenlaskuilla. Puulaveden laskemismahdollisuuksia tutkittiin 1819. Hirvensalmen kirkonkylän länsipuolella oleva Kissakosken kaivanto Liekunesta pieneen metsälampeen avattiin 1831-1842. Vuosina 1853-1854 kanavaa syvennettiin, jonka jälkeen Puulan vesipinta laski lähes kaksi metriä. Puulaveden vedet laskivat tämän jälkeen Mäntyharjun kautta Kymijokeen aikaisemman Päijänteen sijasta. \r\n\r\nMuutos synnytti rannoille vesijättömaita, jotka eivät odotuksista huolimatta kuitenkaan soveltuneet viljelyskäyttöön. Lisäksi tulvat lisääntyivät alajuoksulla. Vesijättömaa tarjosi kuitenkin pohjan, jossa tervaleppä voi itää ja kasvaa suotuisissa olosuhteissa. Tervaleppäesiintymiä on Puulan ympäristössä. (Ks. Hirvensalmen kirkonkylä ja tervaleppäranta.)\r\n\r\nTeollisuus tuli Kissakoskelle 1907, jolloin perustettiin Oy Kissakoski Ab ja rakennettiin puuhiomo ja paperitehdas. Hiokkeesta valmistettiin valkeata ja värillistä paperia etupäässä Venäjän markkinoille. Puurakenteinen tehdas paloi 1920, minkä jälkeen paperituotanto lakkasi. Puuhiokkeen valmistus jatkui ja uusi paperitehdas rakennettiin tiilestä. Teollisuuslaitos siirtyi 1922 Kymiyhtiön omistukseen, jolloin tuotantosuunnaksi tuli pelkästään puuhioke. Kissakosken puuhioketta toimitettiin Kuusankosken tehtaille. Kanavan varrelle perustettiin 1926 sähkövoimalaitos. Hiomon toiminta lakkasi 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k097 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:huvila , poio:voimala , poio:asuinrakennus , poio:puunjalostuslaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4436" ;
        skos:prefLabel    "Kissakosken kanava ja tehdasalue"@fi .

[ dcterms:description  "Kanniston leipomo on Vihtilän kulmassa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4982> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6484>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i641>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Keväinen Helsinki " ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kevainen-helsinki-helsingfors-om-varen" .

rky:p1704  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Fellmaninpuisto ja sitä rajaavat lukuisat monumentaaliset asuin-, liike- ja julkiset rakennukset sekä liikenneväylät ovat hyvä esimerkki jälleenrakennuskauden korkeatasoisesta rakentamisesta ja suunnittelusta. Alueen rakentumiseen vaikuttivat merkittävästi Viipurista sodan seurauksena Lahteen siirtyneet ihmiset, yritykset ja yhdistykset.\n\nFellmaninpuiston ympärille viuhkamaisesti kaavoitettu alue sijoittuu kaupungin vanhemman ruutukaava-alueen länsipuolelle. Alue rajautuu liikenteenjakajana toimivasta Paasikivenaukiosta lähtevien Hollolankadun ja Jalkarannantien väliin. Alueen vihreän  keskustan muodostaa Fellmaninpuisto. Puistoistutusten lisäksi alueella on Punavankien muistomerkki.\n\nFellmaninpuiston länsilaidalla, kaarevan Svinhufvudinkadun linjausta seuraavan laajan koulurakennusten ryhmän ovat suunnitelleet arkkitehdit Olli ja Eija Saijonmaa. Erikorkuisista rakennusmassoista koostuva kokonaisuus sijoittuu ilmavasti avoimien pihojen ympärille. \n\nAjalle tyypillistä sosiaalista rakennustoimintaa edustavat asuntokeskusosuuskunta Hakan rakennuttamat Hakatornit, jotka muodostavat hallitsevan elementin Hollolankadun ja Paasikivenkadun varrella. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton asunto-osastolla arkkitehdit Mauri Karkulahti ja Eino Tuompo suunnittelivat seitsemän väljästi sijoitettua, yhdeksänkerroksista tornitaloa.\n\nPuiston itäkärjessä on Paasikiven aukio, joka muodostaa liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän tilan.  Risteysalueella, Fellmanninpuiston puolella, ovat arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema Pellonkulma ja arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema Suojalinna, yhdeksänkerroksiset asuin- ja liiketalot, jotka muodostavat Paasikivenkadun päähän porttimaisen kokonaisuuden. Liikenteenjakajan äärellä on lisäksi Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema konserttitalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.982590514,25.649558362 60.982879092,25.647646084 60.981911521,25.643229657 60.982590922,25.640180203 60.984103115,25.639920792 60.984744327,25.640136934 60.985507837,25.640737746 60.986379498,25.641504384 60.987227789,25.642296433 60.986436526,25.644815141 60.984126297,25.648104712 60.984443844,25.649089982 60.983940326,25.649622849 60.983237460,25.649165431 60.983159509,25.649655987 60.982590514,25.649558362" ;
        poi:history       "Aina 1920-luvulle saakka Lahden kauppalan ja myöhemmin kaupungin länsirajan muodosti Lahden kartano ja sen laajat Vesijärven rannalla olevat peltoalueet, jotka tunnettiin kartanon omistajan mukaan Fellmanin peltona. Suomen sisällissodan viimeisinä päivinä, huhtikuussa 1918, Fellmanin pellolle päättyi punaisten länsiarmeijan vetäytyminen. Peltoalue toimi väliaikaisena vankileirinä noin 20 0000 punaiselle.\r\n\r\nLahden kartanon alue liitettiin kaupunkiin 1919. Asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaaren suunnittelema Lahden ensimmäinen yleiskaava valmistui 1946. Kaavassa korostuivat liikenteen lisäksi puistot ja vapaa-ajan alueet. Sotien seurauksena Lahden kaupungin väkiluku kasvoi merkittävästi, mikä näkyi kaupunkikuvassa voimakkaana rakennustoimintana. Asuntojen lisäksi rakennettiin kouluja, puistoja ja teollisuuslaitoksia. \r\n\r\nFellmanin peltoalueen rakentaminen alkoi Paasikivenaukion laidalta, minne nousivat 1947 ja 1953 valmistuneet yhdeksänkerroksiset asuin- ja liikerakennukset Suojalinna ja Pellonkulma. Konserttitalo valmistui 1954. \r\n\r\nPuiston länsilaidalla olevat koulurakennukset rakennettiin arkkitehtikilpailun pohjalta 1953-1956. Kortteliin sijoitettiin poikien ammattikoulu, kauppaopisto, kotiteollisuusopisto, teknillinen koulu, puuseppäteollisuuden koulu, tyttöjen ammattikoulu sekä oppilaitosten yhteiset tilat, kuten juhlasali, uimahalli, voimistelusali ja kirjasto. Hakatornit valmistuivat 1951-1956. Puiston pohjoispuolelle rakennettiin Unto Ojosen suunnittelema urheilutalo 1957 ja sitä on laajennettu rakennusarkkitehtien Ossi Rajalan ja Ilpo Hälvän suunnitelmien mukaan 1976. \r\n\r\nAsuinrakennusten, koulujen ja liikenneväylien väliin jäänyt peltoalue rakennettiin Fellmaninpuistoksi 1950-luvulla. Erkki Kanniston suunnittelema Punavankimuistomerkki pystytettiin puistoon 1978.\r\n\r\nAlueen rakentumiseen vaikuttivat keskeisesti sotia seuranneet aluemenetykset. Lahteen muutti Viipurista siirtolaisten lisäksi erilaisia yhtiöitä, teollisuuslaitoksia, kouluja ja yhdistyksiä, jotka vaikuttivat suuressa määrin alueen rakentamiseen ja suunnitteluun. Näkyvimpiä esimerkkejä olivat asuntojen ja liiketilojen lisäksi mm. konserttitalo, ortodoksikirkko, Diakonissalaitos, urheilutalo ja koulukeskus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:urheilurakennus , poio:katu , poio:koulu , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4842" ;
        skos:prefLabel    "Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit"@fi .

rky:p71  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Espoon kirkonmäki on keskiajalle periytyvä kirkkoympäristö, johon kuuluu historiallisille pitäjänkeskuksille tyypilliseen tapaan kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen, pitäjäntupa, pappila, koulu sekä uudempi hautausmaa siunauskappeleineen. \n\nKirkonmäki on Espoonjokilaaksosta kohoava harjanne, jolla kirkko, pitäjäntupa ja pappilan rakennukset sijaitsevat. Kirkonmäen läheisyydessä ovat myös Lagstadin koulu, Domsin talo sekä Lövkullan mäki maatilarakennuksineen.  \n\nMyöhäiskeskiaikainen ristikirkoksi laajennettu harmaakivikirkko kuuluu ns. itä-uusmaalaiseen kirkkoryhmään. Alkuperäisen kolmilaivaiseksi holvatun runkohuoneen itä- ja länsiosat ovat säilyneet pilareineen ja kalkkimaalauksineen. \n\nKirkkotarhassa on useita vanhojen espoolaissukujen perhehautoja muistomerkkeineen  sekä 1700-luvun kellotapuli ja siunauskappeliksi muutettu 1800-luvun alkupuolella rakennettu ruumishuone. Kohteen länsiosassa ovat Espoon siunauskappeli sekä Kappelin hautausmaa 1960-luvulta. \n\nKirkon länsipuolen korkealla mäellä oleva Muuralan pappilan empiretyylinen päärakennus on rakennettu vanhemman pappilan kivijalalle. Pihapiiriin kuuluvat siipirakennukset  ovat 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta.\n\nMäellä vastapäätä Espoon kirkkoa on Södrikin keskiaikaisella kylämäellä Domsin kantatilan jugendhenkinen päärakennus, viimeinen kylän viidestä kantatilasta. Alueen itäreunassa oleva Lövkullan mäki muodostuu kahdesta maatilan talouskeskuksesta, joiden välitse kulkee Suuren Rantatien kirkolle johtava haara."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.213166588,24.668618422 60.212074241,24.672469348 60.212078106,24.672633114 60.211317456,24.664189477 60.210650722,24.659862048 60.210356124,24.657806756 60.208894346,24.654555822 60.208268281,24.655820727 60.208031617,24.655464784 60.207956281,24.654632950 60.208096861,24.653517929 60.207848602,24.652299415 60.207541318,24.650963846 60.206862246,24.650122701 60.206158390,24.648390674 60.204768515,24.644524477 60.205076375,24.643366411 60.205956179,24.641679536 60.207094475,24.640019835 60.208405732,24.642346488 60.209886997,24.641749818 60.210399159,24.644237977 60.210922807,24.646050336 60.211471979,24.650742459 60.212275015,24.654522997 60.212316847,24.654664111 60.212760713,24.656162823 60.214443127,24.655216195 60.215806284,24.659271950 60.215334638,24.660643344 60.215362006,24.660713154 60.213900128,24.666267566 60.213166588,24.668618422" ;
        poi:history       "Espoon vanhin asutus keskittyi keskiajalla Espoonjokilaakson ja Glimsinjoen tuntumaan. Talvitie kulki kirkon ohi ja Suuresta Rantatiestä poikkesi kirkolle lenkki Morbyn ja Lövkullan välillä. Kylät sijaitsivat jokilaakson reunoilla.\r\n\r\nEspoon tuomiokirkon historiassa on kolme merkittävää rakennusvaihett. Kirkon vanhimmat osat, kuten säilyneet kattotuolirakenteetkin, ovat 1400-luvun lopulta. Kirkon laajennus ristikirkoksi alkoi 1821 arkkitehti Pehr Granstedtin johdolla. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa restauroinnissa 1929-31 kirkon sisustus uusittiin ja kalkkimaalaukset paljastettiin. Sisätilan nykyinen alttarijärjestely on arkkitehti Ola Hanssonin suunnittelemasta korjauksesta 1982.\r\n\r\nKirkkoa ympäröivää hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen. Kirkon pohjoispuolelta otettiin 1800-luvun alussa alue hautausmaaksi ja aluetta laajennettiin pappilan maille 1800- ja 1900 -luvuilla. Vanhalla hautausmaalla oleva ruumishuone päätettiin 1930 sisustaa siunauskappeliksi. Uutta Kappelin hautausmaata varten Espoon seurakunnat ostivat 1950-luvun alussa Lammaksen alueen. Alueen pääsuunnittelijaksi valittiin 1957 arkkitehti Heikki Sirén, sisustussuunnittelija oli Lasse Gestranius ja puutarha-arkkitehti Juho Jännes. Siunauskappeli ja uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 1963, krematorio 1964. \r\n\r\nVuonna 1853 valmistuneen kirkkoherran pappilan suunnitteli arkkitehti Jean Wiik. Kaksi siipirakennusta muodostuu vuodelta 1818 olevasta leivintuvasta kamareineen ja 1770-luvun aitta- ja varastorivistä. Pappilan kansliarakennus rakennettiin 1932.\r\n\r\nBackbyn tilan mailla sijainnut tyhjilleen jäänyt koulutalo lahjoitettiin pitäjäntuvaksi 1887 ja siirrettiin 1889-90 uudelle paikalleen kirkon lähelle. Suomenkielinen kansakoulu toimi pitäjäntuvassa 1900-luvun alussa. Pitäjäntupa siirtyi seurakunnan omistukseen 1933 ja kokoussali laajennettiin seurakuntasaliksi.\r\n\r\nEspoon kunta vuokrasi 1869 seurakunnalta Lagstadin tilan, joka oli keskiajalla testamenttilahjoituksella joutunut kirkolle. Koulu rakennettiin 1870-luvulla ja sitä laajennettiin 1880-luvulla. Uuden koulun valmistuttua Lagstadin koulu muutettiin virastoksi.\r\n\r\nLövkullan kaksi taloa olivat alunperin yksi Glomsbyn neljästä kantatilasta, Lövkullan ratsutila, joka jaettiin kahtia 1756. Lövkullan eteläpuolella sijaitsi Espoon terveyslähde, jonka kukoistuskautta olivat 1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku. Se oli erityisesti Helsingin seurapiirien ja Suomenlinnan upseeriston suosiossa. Rakennuskantaa ei ole säilynyt, nykyisin tämän historiallisen ajan kiinteän muinaisjäännöksen paikalla on pieni peltojen ympäröimä metsäsaareke."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:koulu , poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:talonpoikaistalo , poio:kyla , poio:kappeli , poio:kellotapuli , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1358" ;
        skos:prefLabel    "Espoon kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7153>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Pihlajatie 34"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1946629972908" ;
        wgs84:long        "24.899806619023" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7153" .

<http://example/upload-base/#metadescription_548>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1047456~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1433406~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5458>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Tapanilan kartano?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä on ollut Tapanilan kartano? Ikäni Helsingin Tapanilassa käyneenä en ole siitä kuullut saatika nähnyt. Eräässä Pirkka-lehden artikkelissa siitä puhuttiin. Tapanila on vanha huvila-alue ja siellä on muutama Terijoelta aikanaan siirretty rakennus, mutta varsinaisesta kartanosta ei löydy mainintaa. Tapanila-Mosabacka -seuran sivuillakaan ei kartanosta kerrota, eikä Pirkka-lehdessä muistettu kyseistä juttua julkaistun. Toimituksesta tuli vinkki , että Pirkka-lehti saa paljon kyselyjä Yhteishyvä-lehdessä ilmestyneistä artikkeleista. Kokeile vielä sieltä.\n\nLinkit:\nhttp://www.yhteishyva.net/\nhttp://www.tapanila.fi/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-ollut-tapanilan-kartanobrbrikani-helsingin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9442>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Troilo, Anibal"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9442" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7652>
        dcterms:modified  "2009-11-02T19:08:13+0300" .

[ dcterms:description  "Taiteilija Anu Leimu ja hänen miehensä Tapio asuvat Kalevankadulla. Piharakennuksessa asuu näytelmän valaistusmestari Niko Mäkiaho. Talonmiestä kutsutaan kuuluisaksi laulavaksi talonmieheksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7747>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Kutsumushuora" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1828> ;
        th:lisatietoa       "Sanojen aika" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1600&BibliographyId=27580&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7747" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Miten paljon saarta ja rantaa,/ miten monia haisuja!/ Suurten äänet kauaksi kantaa,/ pienet päästelee vaisuja.\" (runosta Korkkis, s. 50)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84>
] .

[ dcterms:description  "Kirjassa artikkelit:\nTjapugin, Gisela Maria: Viaporin linnoitus 1808-1918\nLehtonen, Timo: Seurakunnan alueen sotilaskirkot autonomian aikana" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3368> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1116>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Carpelan, Bo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=40" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/carpelan-bo" .

rky:p638  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Voltin kylässä Lapuanjokivartta seurailevan tien varrella Knuuttilan ja Isotalon tiiviit raittikylät kaksifooninkisine pohjalaistaloineen ovat kertovia esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalle ominaisesta kylätyypistä. Voltin kylän kohdalla Lapuanjoen ylittää kolmiaukkoinen teräsbetonisen palkkisilta, Mattilan museosilta. Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. \n\nPäänäkymän Knuuttilan raitilla muodostaa maantien itäpuolelle asettunut 11 talon rakennuskanta. Päärakennukset, joista suurin osa on puolitoistakerroksisia, on rakennettu polveilevan maantien suuntaisesti ja kiinni tielinjaan. Asutuksen rakenne on hyvin säilynyt ja Knuuttila antaa hyvän kuvan perinteisestä raittiasutuksesta huolimatta muutoksista yksittäisten rakennusten ulkoasussa.\n\nTalojen talousrakennukset muodostavat umpipihamaisia rakennusryhmiä joen puolelle. Kylän avoin peltomaisema sijoittuu asuintalojen rivistön ja joen väliin. Raitin länsipuolella kulkevan ns. takakadun varteen on sijoittunut pienempiä asumuksia.\n\nKnuuttilasta pohjoiseen oleva Isotalon taloryhmä ja raitti muodostuu molemmin puolin tietä sijoittuvista puolitoistakerroksista 1800-luvulta peräisin olevista päärakennuksista ja niiden pihapiireistä. Isotalon raitin varrella sijaitsee puukkojunkkarinen tunnetuksi tuleen Antti Isotalon kotitalo 1800-luvulta.\n\nVoltin kylän kohdalla Lapuanjoen ylittää Mattilan museosilta vuodelta 1921. Kolmiaukkoisen teräsbetonisen palkkisillan kaiteetkin toimivat kantavina rakenteina. Museosilta on tiettävästi ainoa tämän tyyppinen silta, joka on yhä yleisen liikenteen käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.280720483,22.814131401 63.281644865,22.813303997 63.282210062,22.812713460 63.282395220,22.809592426 63.283136098,22.807656850 63.283751515,22.807081586 63.284339241,22.809530745 63.284640772,22.810787429 63.284826223,22.811353274 63.285311419,22.812972249 63.284937032,22.813550609 63.284505184,22.814744912 63.284177753,22.815798210 63.283364636,22.817341195 63.283148098,22.817676411 63.282701636,22.818212757 63.281110349,22.820559785 63.281137169,22.820671144 63.281195027,22.820872353 63.281064332,22.821079814 63.280538388,22.821480730 63.279915759,22.822283371 63.279299442,22.823619290 63.278954119,22.824757030 63.278722510,22.825433782 63.278450073,22.825858464 63.278155762,22.826092204 63.277927014,22.826195945 63.277584386,22.826185963 63.277071231,22.825642267 63.276715867,22.824950633 63.276542346,22.824657723 63.276298035,22.824402886 63.276042548,22.824342601 63.275781353,22.824443145 63.275506428,22.824880993 63.275201049,22.825564233 63.274586732,22.822552813 63.274213988,22.821010328 63.274140578,22.820249631 63.275009957,22.820112247 63.276039442,22.819169059 63.276284576,22.819081820 63.276736171,22.819016330 63.277220035,22.819195729 63.278107498,22.819233299 63.278679759,22.818882285 63.278916527,22.818302685 63.279201671,22.816819635 63.279380977,22.816266786 63.280720483,22.814131401" ;
        poi:history       "Voltin kylän historia periytyy 1500-luvulle, jolloin Alahärmän seudun vakituinen asutus sai alkunsa. 1500-luvun lopulla koko Härmän alueella sijaitsi 5 taloa. 1660-luvun taitteessa oli myöhemmän Alahärmän rajojen sisällä 15 maakirjaan merkittyä taloa. 1600-luvulla alue oli yksi Etelä-Pohjanmaan merkittävimmistä karjakylistä, millaisena se säilyi pitkään, ja tervanpoltto kasvatti talolukua 1600-luvun lopussa. Vuonna 1700 taloja oli 22.\r\n\r\nVoltin kylässä asui talollinen ja puukkojunkkari Antti Isotalo, joka  muodosti kauhavalaisen Antti Rannanjärven kanssa Häjyjen pääjoukon. Puukkojunkkarit riehuivat Etelä-Pohjanmaalla 1790-1885, levottominta oli 1800-luvun puolimaissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k233 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1668" ;
        skos:prefLabel    "Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_450>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8103>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035451~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Helsingin poliisilaitos" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8239> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8238>
] .

rky:p898  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Janakkalan Turengin asema on Tikkurilan ohella - monet yksityiskohdat jo menettäneenäkin - parhaiten alkuperäisasussaan säilynyt asemarakennus Helsinki-Hämeenlinna -radalla. Molemmat ovat arkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelemia ja edustavat varhaisinta asema-arkkitehtuuria maassamme. Asemarakennuksessa on myös poikkeuksellisen hyvin säilynyt interiööri. \n\nAsemarakennuksen pihanpuolen torni ja kuisti on purettu. Sen sijaan nyt jo harvinainen puinen laiturikatos on säilynyt ja kunnostettu 1999. Asemarakennuksen lisäksi asema-alueella on säilynyt yksi asuinrakennus 1910-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.918502723,24.638343670 60.918047813,24.638852798 60.917962438,24.638511471 60.918331240,24.637803940 60.918502723,24.638343670" ;
        poi:history       "Suomen ensimmäinen rautatie valmistui 1862 yhdistämään Helsinkiä ja Hämeenlinnaa. Yksi ratavälin asemista rakennettiin  Janakkalan Turenkiin. Turengin rautatieasema ja Leppäkosken ratamestarin talo valmistuivat 1862. \r\n\r\nLinjausvaiheessa Turenkia pidettiin mahdollisena risteysasemana tulevalle Pietarin radalle ja tätä silmälläpitäen Turenkiin rakennettiin suuri asema. Myöhemmin risteysasemaksi valittiin kuitenkin Riihimäki. Päätös hidasti Turengin kasvua asemapaikkana, mutta se oli siitä huolimatta vilkas asema 1920-luvulta alkaen. Turenkiin perustettiin Turengin Saha ja Mylly Oy 1906, ja sen yhteyteen sähkölaitos, josta koko yhdyskunta sai sähkönsä 1912 alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k165 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3961" ;
        skos:prefLabel    "Turengin rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6169>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Fallkulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin kaupunki omistaa Malmilla olevan Falkullan kartanon. Kenen omistuksessa se oli aikaisemmin, ja onko sillä pitkäkin aikaisempi historia? Fallkullan päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustaf Strengell vuonna 1907 . Kartano toimi Vantaan puistokaupunkiyhtiön (AB Parkstad-Wanda-Puistokylä Oy) hallintokeskuksena. Rakennuksessa asui alussa yksi puistokaupunkihankkeen alullepanijoista Konni Zilliacus, joka toimi vuoteen 1910 yhtiön isännöitsijänä. Hänen jälkeensä isännöitsijänä toimi Oskar Tudeer.\n\nVuonna 1934 Helsingin kaupunki lunasti Vantaan puistokaupunkiyhtiön koko osakekannan, ilmeisesti myös kartano siirtyi tuolloin Helsingin kaupungin omistukseen.\n\nFallkullan tilan historia ulottuu kuitenkin jo 1800-luvulle, mutta tarkempia tietoja tuon ajan historiasta ei käytössämme olleesta kirjallisuudesta löytynyt. Tilaan kuuluu päärakennuksen lisäksi työväenasuntoja, talousrakennuksia ja navetta, jossa nykyisin toimii kotieläintila. Kartanon puistossa on paljon vanhoja puuistutuksia mm. siperian kuusia, vuorijalavia ja vaahteroita. Päärakennuksen edessä on käytäväsommitelma, joka jatkuu puukujana entiselle työväenasuinalueelle.\n\nLähde:\nHelsingin pitäjä, 1996 (Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys, 1995)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6648> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/fallkulla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6408>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:47:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8363>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:13:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8458>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Automaattiravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fabianinkatu 31" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1687505389727" ;
        wgs84:long           "24.9502024286757" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8458" .

rky:p540  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Köörtilä on yksi Satakunnan sahatoiminnalla, laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistä. Kylän kulttuurihistoriallinen merkitys perustuu tiheään kylärakenteeseen, kyläkeskustan talonpoikaistaloihin ja Katavakaupungin pienasutukseen, joissa kuvastuu kylän sosiaalinen hierarkia.\n\nKylän keskus, jossa sijaitsevat Räbbin, Tommilan, Vanhatalon, Honkalan, Ala-Mikkolan ja Mobergin talot, on vanhan Pori-maantien varrella tiheänä rykelmänä. Perinteistä rakennuskantaa on vaurailla talonpoikaistiloilla varsin paljon. Honkalan talon päärakennukseen kuuluu \"siikaislainen\" kuisti. \n\nKylästä meren rantaan johtavan tien äärellä on mäkitupalaisten ja torpparien asuttama Katavakaupunki, jonka rakennuskanta on hyvin pienimuotoista. Tie päättyy kylän yhteiseen kalasatamaan, Kiffeliin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.777287199,21.508114134 61.779406389,21.510709799 61.781978401,21.524500390 61.777906972,21.539399877 61.769061486,21.529819403 61.769910567,21.524775600 61.773368657,21.520127702 61.777287199,21.508114134" ;
        poi:history       "Köörtilä on muodostunut 1300-luvulla. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla,  Köörtilässä oli kolme taloa vähäisen merenlahteen laskevan Isojärvenojan varrella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k484 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1985" ;
        skos:prefLabel    "Köörtilän kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1920-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1920-01-01T00:00:00" , "1929-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1920-luku"@fi .

rky:p1097  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.010958511,25.482580247 65.011845215,25.483919978 65.011638380,25.484830962 65.010768699,25.483469936 65.010958511,25.482580247" ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4194" ;
        skos:prefLabel    "Oulun rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8100>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 9 : Punavuori " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8100" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6071>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Suomen suurin maantieristeys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Suomen suurin maantieristeys? Oletamme, että suurimmalla tarkoitetaan tässä vilkkainta risteystä. Oletamme myös, että tarkoitetaan samassa tasossa olevaa risteystä, eikä eritasoliittymää. Näillä kriteereillä Suomen vilkkain risteys on Hakamäentien, Vihdintien ja Mannerheimintien/Hämeenlinnan väylän risteys Helsingin Ruskeasuolla. Ajoneuvoja sen kautta kulkee noin 80 000 vuorokaudessa. Vuodesta 2009 lähtien Hakamäentie alittaa Mannerheimintien tunnelissa. " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6563> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/suomen-suurin-maantieristeys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6310>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=ABA32D69-FF29-45DA-92B5-06C7D04FE44F> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i368>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki - Pietari All Night Long" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i367> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7643> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9021> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-pietari-all-night-long" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6405>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Herttoniemen kartanonpuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kartanonpuisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat            "60.1886567045756" ;
        wgs84:long           "25.0440108652384" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/herttoniemen-kartanonpuisto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7119>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8360>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Nordberg, Rauli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8360" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4376>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lehtovuori" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4375> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/lehtovuori" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kahvila Vinssi sijaitsee Helsingin Katajanokalla. Se on kaikkein merimieshenkisin kaikista Helsingin keskiolutbaareista. Vinssi on hieman katutason alapuolella vanhassa jugendtalossa. Sisällä on hämärää päivälläkin. Vihreiksi maalatut kiviseinät korostavat jännittävän luolamaista tunnelmaa. Numminen tapaa mennä Vinssiin viimeisellä tunnilla. Kahvila suljetaan jo kello 16.30, mutta toisaalta se avautuu jo puoli seitsemän aamulla.\" (s. 150)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7064>
] .

[ dcterms:description  "Taapen asunto on tässä talossa. Kuvattu porraskäytävässä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8618> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8617>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9169>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Martiskainen, Seppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9169" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9408>
        dcterms:modified  "2010-09-15T10:29:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6904>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:10+0300" .

[ dcterms:description  "Ostoskeskuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7539> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7437>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7379>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:29:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i270>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin helmoissa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i269> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i269> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-helmoissa" .

rky:p1333  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Valkealan erinomaisesti säilyneessä kulttuurimaisemassa näkyvät kirkollisen ja historiallisen maanomistusvallan merkit kirkon ja kartanon ympäristöinä.\n\nValkealan kirkon ja kartanon kokonaisuus on kehittynyt ja muodostunut vuosisatojen ajan. Kokonaisuus laajenee peltoaukeana suureksi kulttuurimaisemaksi, jossa kirkon ja kartanon yhteys näkyy puistokujanteena.\n\nValkealan tornillinen pitkäkirkko on arkkitehtien Armas Lindgren ja Bertel Liljequistin suunnittelema ja rakennettu 1926-1927. Tiilestä muurattu kirkko on valkeaksi rapattu. Runkohuoneesta ulkonee seurakuntasali ja sakaristo sekä alttaripäädyssä on särmikäs kuori. Vanhempaan, 1920 palaneeseen kirkkoon liittynyt hirsinen kellotapuli on kirkonrakentaja Juhana Salosen 1782 rakentama.\n\nValkealan kartanon nykyinen 1856 valmistunut päärakennus on tyypillinen kertaustyylejä suosivaan vaiheeseen kuuluva kartanorakennus. Kartanoa ympäröi kirkolta alkava erittäin vehmas, järveen rajautuva puisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.936301283,26.797969958 60.937974011,26.794398280 60.939324970,26.792472899 60.937873822,26.789007900 60.940959440,26.768595933 60.943276039,26.766029981 60.947001238,26.769074840 60.947544841,26.770901275 60.947869301,26.774755803 60.949313178,26.782720858 60.949667208,26.785398819 60.943676048,26.796942678 60.942176670,26.793619008 60.940243207,26.797552762 60.938684975,26.797366676 60.936301283,26.797969958" ;
        poi:history       "Valkealan kartano syntyi 1640-luvulla, kun valtaneuvos Erik Gyllenstierna perusti talonpoikaisen kylän paikalle säterin. Isossa reduktiossa kartano peruutettiin kruunulle ja määrättiin Viipurin läänin jalkaväkirykmentin everstiluutnantin virkataloksi. Virkatalojärjestelmä lakkautettiin 1810 ja kartano siirtyi yksityiseen omistukseen.\r\n\r\nValkealan kylään oli 1620-luvulla perustettu kappeliseurakunta ja rakennettu oma kirkko. Kappeliseurakunta itsenäistyi 1631. Seuraava kirkko rakennettiin samalle paikalle 1674. Kirkko paloi 1795 ja Juhana Salosen sen tilalle 1796 rakentama kahtamoinen paloi vuorostaan 1920. Kirkko ympäristöineen on 1600-luvun alusta muovannut Valkealan keskeistä maisemaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4521" ;
        skos:prefLabel    "Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9668>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:11:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1851371~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2323>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Juoksupoika" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kriisiin ajautunut huippujohtaja pohtii elämäänsä. Muistoissa elää 1960-1970-lukujen munkkiniemeläinen lapsuus ja nuoruus kaksoisveljen rinnalla." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9299> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6554> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9480> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2322> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1000020&BibliographyId=29684&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/juoksupoika" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i604>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kappeliin Kappeliin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i603> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6706> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kappeliin-kappeliin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7021>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_177>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

rky:p34  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pieksämäen maaseurakunnan kirkonseutu kirkkoineen, kartanoineen ja pappiloineen edustaa hyvin historiallista vaihetta ennen maakaupan vapautumista. Maisemallisesti näyttävä kokonaisuus avaralla peltoharjanteella on aivan Pieksämäen kaupungin keskustan kupeessa. \n\nKiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa oleva keltaiseksi maalattu ristikirkko on 1700-luvun puolivälistä ja sen kellotapuli nykyasussaan 1840-luvulta.\n\nKirkon vieressä olevan Moision kartanon aumakattoinen päärakennus on 1860-luvulta. Puistomaisessa pihapiirissä on lisäksi väentupa, suuri kivinavetta, vaja, sauna, viljamakasiini sekä kaksi asuinrakennusta.\n\nKustavilaistyylinen, mansardikattoinen pappila on rakennettu 1800-1804. Pappila on harvoja kustavilaisia pappilarakennuksiamme ja edustava pappila-arkkitehtuurin esimerkki. Pappilan suuresta rakennuskannasta on säilynyt ns. papin saatavien aitta, vaja ja sauna.\n\nKirkon itäpuolella on Rantatien varrella Pieksämäen ensimmäinen, 1872 rakennettu kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.300478473,27.136449497 62.300703705,27.133515399 62.300070607,27.130986972 62.299135180,27.132316928 62.298203957,27.128789696 62.297849692,27.127359959 62.298454035,27.126679933 62.297852703,27.124015567 62.297166914,27.124861752 62.296693838,27.123070090 62.298123710,27.120870342 62.299343449,27.125750172 62.300044649,27.124638785 62.300646775,27.126416110 62.301696287,27.125396459 62.302713662,27.124786394 62.302133226,27.122609783 62.301845659,27.121298821 62.303467833,27.119306111 62.304491016,27.123446773 62.304028225,27.124924929 62.303096208,27.127219074 62.302357301,27.129781376 62.302022333,27.132017579 62.301562376,27.134192768 62.300949371,27.135621917 62.300478473,27.136449497" ;
        poi:history       "Pieksänjärven eteläpäähän keskittyneen Pieksämäen 16 taloa käsittänyt kirkonkylä kuului 1560-luvulla Visulahden hallintopitäjään. Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin 1570-luvulla. \r\n\r\nMaaseurakunnan kirkko rakennettiin rakennusmestari August Sorsan johdolla 1752, joskin lopullisesti vasta kuuden vuoden kuluttua. Kirkkosalissa ja sakaristossa on säilynyt Mikael Toppeliuksen ja Daniel Hjulströmin maalauksia. Erillinen puinen kellotapuli valmistui 1746.\r\n\r\nKirkkoa muutettiin 1800-luvulla lääninarkkitehtien Kiseleff ja John Lybeck suunnitelmien mukaisesti. 1900-luvulla muutossuunnitelusta vastasivat arkkitehdit Antero Pernaja sekä Heikki Elomaa. Lähinnä sisätiloihin kohdistunut laaja korjaustyö valmistui 2003. \r\n\r\nMoision tila, joka perustettiin 1748, muodostui herraskartanoksi 1700-luvun lopulla. Empiretyylinen päärakennus valmistui 1860-luvulla.\r\n\r\nPappilan päärakennus valmistui 1804. Rakennusta korjattiin  vuosina 1846, 1886 ja 1965. Pappilan pihapiirissä sijaitsi apupapin talo, joka oli Sylvi Kekkosen syntymäkoti."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k593 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:pappila , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1138" ;
        skos:prefLabel    "Pieksämäen maaseurakunnan kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7116>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Nervanderinkatu 12"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tunturinkulma" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1739411811969" ;
        wgs84:long           "24.9277426546397" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7116" .

rky:p1593  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koskenkorvan tehtaat muodostavat 1930- ja 1970-luvun rakennusryhmineen autenttisen ja alkuperäisessä käytössään olevan, korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria edustavan, ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden.\n\nKyrönjoen ja Suupohjan rautatien varteen rakennetun Koskenkorvan tehtaan 1930-luvun ja 1970-luvun rakennusryhmät ovat alueen kaksi keskeistä kiinnekohtaa. Ensimmäisen vaiheen punatiiliset tehdasrakennukset muodostavat kompaktin kahden rakennusryhmän alueen, jossa on toimistona toimiva vanha tehdas sekä voimalaitos. Vanhassa tehtaassa on vielä tallella vanhat laitteet. Arkkitehtonisesti komeaa tehdasta on korotettu 1967.\n\n1970-luvun laajennus, tislaamo on tiivis Einari Teräsvirran suunnittelema rakennusryhmä. Uudisrakennusten ja vanhan tehtaan välillä on iso vapaa kenttä.\n\n1980-luvun rakennukset muodostavat tehdasalueella oman ryhmänsä. Ne on yhdistetty 1970-luvun tislaamoon lasisella yhdyskäytävällä, joka toimii vertikaalielementtinä horisontaalisten siilojen ym. rakennusten massassa. 1980-luvulta ovat peräisin myös korkeat siilot, jotka muodostavat maisemallisen maamerkin erityisesti Vaasasta päin tultaessa. Lisäksi alueella on runsaasti säiliöitä ym. prosessiteollisuuteen liittyviä rakennelmia. Arkkitehtina on 1980-luvun loppupuolelta alkaen toiminut Jukka Aittola.\n\nTehdasalueelta on purettu muutamia asuinrakennuksia. Isännöitsijän asuintalon on suunnitellut Erkki Huttunen. Se toimii yhtiön vierasmajoituksena.\n\nTehtaan päätuotteena on nykyisin viljaviina, lisäksi tuotetaan tärkkelystä ja rehua. Voimavirta saadaan omasta turvevoimalasta ja pohjavesi otetaan tehtaan alueelta oma vesilaitoksen kautta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.687353825,22.466841955 62.687074114,22.466580175 62.686206160,22.465846720 62.685422934,22.465139520 62.684507493,22.464250459 62.685023528,22.463161991 62.684602096,22.462039706 62.685173185,22.460669891 62.684577518,22.459390107 62.684657107,22.459207814 62.684954598,22.458786324 62.685319731,22.458260518 62.685684867,22.457734865 62.687774334,22.456683784 62.688322759,22.456415209 62.688363248,22.456745789 62.688088935,22.460088755 62.687722476,22.464538621 62.687353825,22.466841955" ;
        poi:history       "Oy Alkoholiliike Ab teki päätöksen Koskenkorvan tehtaan perustamisesta 1938, ja tehtaan rakentaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Ilmajoen lisäksi muitakin paikkakuntia oli ehdolla tehtaan sijoittamiseksi, mutta läntinen Suomi oli tuolloin poliittisista syistä etusijalla. Alue oli lisäksi perunantuotannon kannalta otollinen viinatehtaalle. Tehtaan sijoittumisen edellytys oli myös Suupohjan rata, joka oli valmistunut 1913.\r\n\r\nTehdas valmistui 1940 Erkki Huttusen suunnittelemana, mutta tuotanto käynnistyi vasta sodan jälkeen 1945. Rakentamisessa hyödynnettiin Ensossa sijainneen viinatehtaan piirustuksia, mutta Koskenkorvalla toteutettiin innovatiivinen puolipyöreä tehdasrakennuksen allasosa, jossa altaat täytettiin sitten keskitetysti yhdellä kertaa.\r\n\r\nTehdas asettui valmiiseen kylärakenteeseen. Kosken partaalla oli jo ennestään ollut myllyjä, meijeri ja 1936 perustettu, nyttemmin purettu, höyrysaha. Koskenkorvan tehtaan ympärille ei syntynyt varsinaista teollisuusyhdyskuntaa, ja tehdas tuotti varsin vähän asuinrakennuksia. Koulun laajennukseen tehdas lienee osallistunut. Tehdas rakensi kolme rivitaloa 1971-1972. Nämä alun perin tasakattoiset ns. arabikylän talot muutettiin myöhemmin harjakattoisiksi.\r\n\r\n1970-luvun alussa tapahtui merkittävä tislaamon laajennus, jolloin rakennettiin toinen kompakti rakennusryhmä sekä muita pienempiä kokonaisuuksia. Toinen iso laajennus tapahtui 1987, jolloin otettiin käyttöön ohraviinaprosessi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k145 ;
        poi:poiType       poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5106" ;
        skos:prefLabel    "Koskenkorvan tehtaat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5087>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Eläintarhan huvila 14 ennen ja nyt" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7144> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5086> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/elaintarhan-huvila-14-ennen-ja-nyt" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen - Bulevardi 9 - suunnittelija yhdessä rakennusmestari Harld Smedbergin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7395> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6614>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9071>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lehtinen, Olli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9071" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9310>
        dcterms:modified  "2010-06-17T13:18:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7281>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6901>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Norrménin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1677611631395" ;
        wgs84:long        "24.958576833074" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/norrmenin-talo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9405>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Sapattivuosi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9338> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9406> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1684> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9405" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2917>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Larmola, Maija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Turunen, Maija" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/larmola-maija" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4872>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Seppälä, Yrjö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/seppala-yrjo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7615>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:47+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ellen kallisti päätään taaksepäin. Talo oli kuin linna, vasemmalla korkea, suippokattoinen torni, seinät paksua kiveä, toisen kerroksen ikkunoissa kivetyt puolikaaret. Kolmatta kerrosta koristi tasainen pylväsrivistö, samoin korkean tornin ylintä kerrosta. Pääsisäänkäynnin yläpuolella oli myös kolmiomainen kivikaari.' (s. 185)" ;
  dcterms:description            "Selma on hankkinut Ellenille puhelunvälittäjän harjoittelupaikan Helsingin puhelinlaitokselta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9769> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9774>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2465>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:41:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9570>
        dcterms:modified  "2011-03-14T16:31:22+0300" .

rky:p267  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kalapudas on Pyhäjoen varrella sijaitseva ns. puhtokylä, jonka erityispiirteenä on voimakkaiden kevättulvien takia on  maaston korkeimpiin keskittynyt asutus. Samalle mäelle on rakennettu useita talouskeskuksia asuinrakennuksineen ja lukuisine talousrakennuksineen. Pihamaa on yhteinen ja rakennusten nurkkien välillä on vain muutama metri.  \n\nKalaputaan mäellä ovat kantatilat Kalapudas, Alapudas, Rantapudas ja Ylimäki. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Asuinrakennukset sijaitsevat ylimpänä ja talousrakennusten muurimainen rivi kehystää niitä, alimpana ovat ladot ja varastorakennukset.\n\nKalaputaan kaakkoispuolella Männistökosken molemmilla rantamilla ovat Poutiaisenpuhto ja Männistönpuhto, jotka molemmat muodostuvat suljetuista pihapiireistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.297761394,24.567155790 64.295558858,24.563045447 64.294042520,24.560820080 64.294356384,24.556377496 64.294778233,24.553880017 64.295981456,24.548682563 64.297427338,24.543138059 64.303298627,24.536238261 64.304167149,24.537538343 64.305047417,24.539131327 64.305457907,24.542660626 64.304819925,24.543764472 64.303965176,24.546352874 64.303244166,24.549687952 64.302379926,24.552370138 64.302069667,24.553797904 64.301882085,24.554751268 64.301531205,24.555865729 64.301043939,24.557673324 64.300424495,24.560018608 64.299805585,24.562797007 64.299301824,24.564017719 64.297761394,24.567155790" ;
        poi:history       "Uudisasutus asettui Kalaputaalle 1500-luvun lopussa. Pyhäjoen keväiset tulvat pakottivat asutuksen keskittymään maaston harvoihin korkeimpiin kohtiin.\r\n\r\nTiiviisti rakennettu Männistönpuhto tuhoutui pahoin tulipalossa 1960, mutta mm. Ala-Männistön päärakennus säilyi palossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k483 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1420" ;
        skos:prefLabel    "Kalaputaan kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7875>
        dcterms:modified  "2009-11-24T17:33:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_413>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1478087~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5583>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Valtionrautateiden viljamakasiini" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä rakennus on Hämeentie 39? Koska se on rakennettu, ja mitä tarkoitusta varten? Mitä siinä on nykyään, vai onko mitään? Tarkoitan sitä Lautatarhankadun ja Pääskylänkadun välimaastossa olevaa vanhaa punatiilistä varastorakennusta, jonka yläkerran sisäänkäynti on Hämeentien sillalta. Helsingin kaupunginmuseon Kulttuuriympäristöyksiöstä saimme seuraavat tiedot:\n\nHämeentie 39:ssä sijaitseva rakennus on vanha Valtionrautateiden viljamakasiini. Suunnitelmat on signeerannut rakennusmestari Karl Henrik Åberg (s. 1854), mutta niissä ei ole päiväystä. Rakennusmestari Åberg työskenteli vuodesta 1885 Valtionrautateiden palveluksessa. Viljamakasiinin valmistumisajankohta voidaan ajoittaa vuosien 1900-1909 välille, sillä rakennuksen kuvasi valmiina ja käyttökunnossa valokuvaaja Signe Brander vuonna 1909. Valokuva on Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa. Nykyään rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki ja se on varastokäytössä." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-rakennus-hameentie-39-koska-se-rakenne" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7612>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Monroe, Mike"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fagerholm, Matti" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7611> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7612" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Esplanadikadulla kuljeskelivat virka-ajan loputtua nuoret varatuomarit ja virastojen virkailijat salkku kainalossaan ja korkea, kiiltävä silinterihattu päässään keväisin ja syksyisin. Usein tunsi myös nenässään voimakasta hajuveden tuoksua, ja silloin tuli joku venäläinen nainen vastaan värikkäässä puvussa. Hänen vieressään kulki venäläisiä laivaston tai maavoimien upseereita. Joskus kuului myös tahdikasta astuntaa, Suomen kaarti tai jokin venäläinen joukko-osasto marssi ohitse. Esplanadilla käyskenteli ylipäänsä ruotsinkielinen 'noblessi', suomenkieliset nuoret kulkivat Aleksanterinkadulla, ja heidän kokouspaikkanaan oli usein Löfströmin kahvila, 'Löffis', Kluuvikadun kulmassa. Etelä-Esplanadinkadulla, 'Finspångenilla', marssivat vanhat suomenmieliset herrat vaihtaen ajatuksiaan päivän kysymyksistä.\" (s. 28)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8326>
        dcterms:modified  "2010-01-05T12:39:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8087>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lohtander, Oiva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8087" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kävin pyörällä myöskin Siltasaarella ja Eläintarhassa. Järjestystä ei vielä ainakaan ole saatu aikaan. Kuolleita hevosia on kaduilla vielä siellä täällä. Eläintarhantien ojassa makasi kuollut punakaartilainen. Niin kuin yliajettu kissa. Kukaan ei näyttänyt piittaavan hänestä.\" (s. 161)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5265> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7532>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5822>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=524C362E-88ED-43FA-A692-AEB328237532> .

rky:p503  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raision rautatieasema edustaa 1920-luvun asema-arkkitehtuuria, jonka yhtenäiseen klassistiseen kokonaisuuteen kuuluu asemarakennuksen lisäksi asuinkasarmi talousrakennuksineen. Asema on teollisuusrakennuksen ympäröimä ja havainnollistaa rautateiden merkitystä tavaraliikenteelle.\n\nAsema-alue on teollisuusalueen ympäröimä ja sitä rajaa radan ja aseman viereen 1940-luvulta lähtien kehittynyt Raisio Yhtymän tehtaiden alue. Kaksikerroksinen asemarakennus vuodelta 1925 on I. Pladhanin suunnittelema. Mansardikattoinen asuntola sijaitsee aseman luoteispäässä talousrakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.485590408,22.129986132 60.487069846,22.125796100 60.487391349,22.126473244 60.487027083,22.127637170 60.485988332,22.130601746 60.485842468,22.130393214 60.485590408,22.129986132" ;
        poi:history       "Uudenkaupungin valtuusto teetti kaupunkiin johtavasta rautatielinjasta suunnitelman, jonka mukaan rata kulki Raision kautta Turkuun. Aloite rautatiestä Uuteenkaupunkiin oli tehty jo 1890-luvun alussa, jolloin ratayhteys Turkuun olisi tullut pohjoisesta eli Raumalta tai Peipohjasta. Päätös radan rakentamisesta tehtiin 1909, työt aloitettiin 1917 ja rata Raisioon valmistui 1923. Sivuraide Raisiosta Naantaliin valmistui samana vuonna ja sillä on ollut merkitystä ennen kaikkea satamiin suuntautuneen tavaraliikenteen takia. Asemanseudulle sijoittui 1920-luvulta lähtien teollisuuslaitoksia, kuten 1942 perustetusta Oy Vehnä Ab:n myllystä kehittynyt Raisio Yhtymä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k680 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1818" ;
        skos:prefLabel    "Raision rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5917>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Hanasaaren hiilivarasto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Merihaassa on hiilikasa ja hiilivoimala, jota käytetään ilmeisesti energiantarpeen merkittävästi ylittäessä tarjonnan tai muuten hätätilassa. Kuinka kauan kyseisen hiilikasan polttaminen (laitoksen) täydellä teholla kestäisi, ja kuinka suuren osan Helsingin energian tarpeesta laitos kykenee tyydyttämään? Kysyjä tarkoittanee Hanasaaren energiahuoltoalueen voimalaitos B:n hiilivarastoa, joka suurimmillaan käsittää 500 000 tonnia hiiltä. Korkeimmillaan keko on pakkasten lähestyessä tammikuussa. Toimiessaan täydellä teholla Hanasaari (kaksi yksikköä) kuluttaa 100 tonnia hiiltä tunnissa, joten täydellä hiilimäärällä pohotettaisiin 5000 tuntia. (Vuosi on 8765 tuntia)\n\nHanasaaren voimala on niin sanottu peruskuormalaitos, eli se käy paljon. Voimala tuottaa lämmön lisäksi myös sähköä.\n\nHelsingin kaukolämmön tarpeesta 20 prosenttia tehtiin Hanasaaressa. Helsingin Energian sähkönhankinnasta kivihiilen osuus oli 19 prosenttia, josta puolet tuotti Hanasaari. Faktat on poimittu Hanasaaren voimalaitosten päällikön raportista." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6399> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-merihaassa-hiilikasa-ja-hii" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vuorimiehenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1600554331337" ;
        wgs84:long        "24.94939104698" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7872" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Neljäs linja 16 oli kulmatalo. Käytimme porttikongin puoleista osoitetta, Siltasaarenkatu 17, koska se kuulosti siistimmältä. Jos Pitkänsillan väärällä puolella erehtyi kertomaan asuvansa Linjoilla, koetteli kuulija välittömästi, onko lompakko vielä tallella.\" (s. 72)" ;
  dcterms:description            "Topi asuu äitinsä ja isäpuolensa kanssa tässä osoitteessa, äidin päästyä vankilasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1830> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7749>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2961>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1037558~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8586>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1124082~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennushallituksen pääjohtaja 1953-1972." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7924> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1797>
] .

rky:p763  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella säilynyt yksittäinen kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty kolttien vanhan rakennusperinteen mukaisesti 1940-luvulla, kun kolttasaamelaiset joutuivat evakkoon Petsamon Suonikylästä. Rakennuskanta edustaa sekä vanhaan perinteeseen pohjautuvaa rakentamista että valtion asutustoimiin liittyviä tyyppitaloja.\n\nSuomen vähälukuiset kolttasaamelaiset ovat Suomelle aikaisemmin kuuluneen Petsamon alueen kolmen siidan Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttaväestöä, jotka on asutettu toisen maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosaan. \n\nNellimvuonon pohjukassa, Virtaniemeen johtavan tien varressa, Inarijärven koillisrannalla on Nellimin kylä, jonka pienet asuinrakennukset on rakennettu tyyppipiirustuksilla toisen maailmansodan jälkeen. Rakentamisessa on pyritty ottamaan huomioon kolttasaamelainen rakennusperinne ja paikalliset olosuhteet. \n\nSevettijärvi on kolttasaamelaisten keskuskylä, jossa on peruskoulun ala-aste ja yläaste, terveystalo, Ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, Metsähallituksen virkatalo, Kolttien perinnetalo ja Kolttien kyläkokouksen toimisto.\n\nLuttojoen kolttakentät (Oskarinjärvi ja Oskarinkoski) ovat olleet Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneiden Semenoffin ja Fofanoffin perheiden asuinpaikkoja 1940-luvulla. Kolttakenttä on rakennettu vanhan perinteen mukaisesti. Suomujoen varrella 12 km päässä Kotajärven pohjoisrannalla on Fofanoffin perheen kesäpaikkana ollut asuinkenttä, joka on kunnostettu 1983. Oskarinkosken ja Oskarinjärven asuinkentillä pirttirakennusten lisäksi säilynyt muuta tyypillistä rakennuskantaa, johon kuuluvat jalka-aitat, sauna, varastot, ulkoleivinuunit, maakellarit, lammaspuurat, porosuojat ja verkkoulut.\n\nRakennuskokonaisuuteen kuuluu \n- asuinkota, jota on myöhemmin käytetty keittokotana \n- pirtti, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- jalka-aitta \n- ulkouuni, joka on muurattu lähes kokonaan uudelleen 1980 \n- savusauna, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- koirankoppi \n- lammaspuura ja -aita \n- porolato eli liemu kauempana muusta rakennusryhmästä\n- verkkoulut\n\nKolttakenttää ympäröivä poroaita on noin 1400 m pitkä rengasaita, jonka ala on noin 8 ha. Aidan korkeus on 150 cm. Vitsastarpeina aidan sidonnassa on käytetty sodanaikaisia saksalaisia puhelinkaapeleita ja nauloja. Aita on osittain kunnostettu 1980-luvulla.\n\nMuita hyvin koltta-asutusta edustavia pihapiirejä ovat Kevärinne Kutujärven rannalla, jonka pihapiirissä on vanha asuinrakennus, varasto-lampola ja sauna. Tsarmijärven rannalla Paatsjoella on kaksihuoneinen alkuperäisessä kunnossa säilnyt kolttatalo lampola- ja varstorakennuksineen ja aidattuine perunamaineen.\n\nKolmosjärvellä on säilynyt kolttien erämaa-asutusta hyvin edustava Fofanoffin suvun mansardikattoinen pirtti, jossa on lautarakenteinen eteinen. Pienessä, jo hävinneessä navetassa on pidetty lehmää ja hevosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.397345815,28.110874217 68.397582844,28.118046334 68.397261759,28.125679324 68.395199282,28.126926447 68.393414193,28.125685464 68.393420056,28.110704826 68.395244908,28.109513561 68.397345815,28.110874217" ;
        poi:history       "Kolttasaamelaisten perinteinen asuma-alue ulottui Näätämöstä Petsamoon ja Tuuloman Lappiin, mutta valtioiden välinen rajapolitiikka on muuttanut kolttien perinteisiä asutusmalleja. Kolttasaamelaisten vuotuismuuttojärjestelmä oli yksi vanhamuotoisimmista ja tyypillisimmistä muuttomalleista. Suonikylä oli 1600-luvulta 1800-luvulle pääasiassa pyyntitaloudesta elävä yhteisö. Talvet asuttiin yhteisessä talvikylässä ja harjoitettiin yhteisesti kalastusta ja suurriistanpyyntiä. Muina vuodenaikoina väestö hajaantui säteittäisen mallin mukaan harjoittamaan kalastusta ja metsästystä omille sukualueille. Poroja käytettiin kuljetuksiin ja peuranpyynnin houkutuseläimiksi.\r\n\r\nSuomen menetettyä toisessa maailmansodassa Petsamon Neuvostoliitolle, koltat evakuoitiin entiseltä asuinalueeltaan. Petsamon alueen kolmen siidan kolttasaamelaiset asutettiin Inarin kunnan itäosaan, suonikyläläiset Sevettijärven alueella, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin alueelle ja Paatsjoen kolttasaamelaiset Keväjärven-Mustolan alueelle. \r\n\r\nKolttayhteisön muutto uusille vakinaisille asuinsijoille tapahtui 1949-1952. Näätämön alueella koltat asutettiin ympärivuotisille asuinpaikoille 50 kilometriä pitkälle kapealle vyöhykkeelle päävesistöjen varteen Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ja seutua alettiin kutsua Sevettijärveksi. Asutukseen ei enää kuulunut yhteistä talvikylää eikä vuotuismuuton piirteitä. Kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti valtio.\r\n\r\nPetsamosta evakkoon joutuneet koltat muuttivat Nellimin alueelle 1945 ja 1946. Valtioneuvoston vahvistaman asutussuunnitelman mukaan Nellimin rakentaminen aloitettiin 1948 alussa. Vuoteen 1951 mennessä alueelle oli pystytetty 51 asuinrakennusta, saman verran talousrakennuksia sekä koulu, oppilasasuntola, terveystalo ja rukoushuone.\r\n\r\nSevettijärven alueelle rakennettiin yli 50 uudistilaa toisen maailmansodan jälkeen. Sevettijärven asutus- ja rakennustoiminta oli osa valtion jälleenrakennustoimintaa Lapissa. Koltat, jotka olivat asuneet Petsamon Suonikylässä, muuttivat pääosin Sevettijärven alueelle. Kyläkeskukseen rakennettiin valtion toimesta ortodoksinen kirkkorakennus, hautausmaa, terveystalo, koulutalo ja sen asuntola sekä posti. Kolttasaamelaiset kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin seurakuntaan. Arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema Sevettijärven rukoushuone vihittiin käyttöönsä 1951.\r\n\r\nHeti toisen maailmansodan jälkeen koltat pyrkivät asettumaan Luton ja Nellimin väliselle alueelle mahdollisimman lähelle entisiä kotiseutujaan. Alueluovutuksissa kotipaikkansa, poronsa ja lähes kaiken muun omaisuutensa menettänyt Semenoffin perhe ehti ennen Sevettijärvelle sijoittamista asettua aluksi Suonikylän entisille kesäasuinalueille Suomujoen Kotajärvelle 1946-1948. Ensimmäiseksi rakennettiin turvekota, jota käytettiin keittokotana asuinrakennuksen eli pirtin valmistuttua 1947. Poroaitaa käytettiin Semenoffien poismuuton jälkeen Lapin paliskunnan tilapäisenä erotusaitana. Kolttakentän kunnostaminen alkoi 1980-luvulla. Pirtti ja sauna rakennettiin uudestaan 1983.\r\n\r\nOskarinkosken ja Oskarinjärven kolttakenttiä kunnostettiin 1981 ja 2000 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston talkooleirillä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2132" ;
        skos:prefLabel    "Kolttasaamelaisten asutuspaikat (Suomujoen kolttakenttä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Tammisalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> ;
        owl:sameAs        <http://sws.geonames.org/634973/> ;
        wgs84:lat         "60.1910374288155" ;
        wgs84:long        "25.0635906804149" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/81" .

[ dcterms:description  "Marja Pehkonen: Epitafium unohdetuille vainajille" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6943> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4244>
        dcterms:modified  "2009-10-01T14:57:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_30>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8323>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kestävä kaarisilta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7217> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7975> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8322> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8323" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6294>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Herttoniemen muuri" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Herttoniemen hyppyrimäen takana on kasvuston peittoon jäänyt pitkähkö muuri, jonka päällä on polku. Milloin se on rakennettu ja miksi? Herttoniemen muuri liittyy luultavasti Helsingin sodanaikaisiin puolustuslinjoihin, jotka kiertävät satama-alueen noin 10 kilometrin etäisyydellä kehän muodossa.\n\nEnsimmäisen maailmansodan aikana maan puolelle rakennettiin koko Helsinkiä ympäröivä juoksuhautojen ja bunkkerien ketju, koska pelättiin saksalaisten maihinnousua. Useilla paikoilla nämä historialliset rakenteet ovat vielä nähtävissä Helsingissä. \n\nhttp://www.novision.fi/viapori/linnoittaminen.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/herttoniemen-hyppyrimaen-takana-vanha-kasvuston" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9037>
        dcterms:modified  "2010-04-16T10:05:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6533>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:17:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Otava"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1643903276376" ;
        wgs84:long        "24.9415899631374" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/otava" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8583>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kulosaaren silta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1860575157093" ;
        wgs84:long        "24.9897208551378" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8583" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8822>
        dcterms:modified  "2010-03-17T14:24:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9297>
        dcterms:modified  "2010-06-14T14:41:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6793>
        dcterms:modified  "2011-07-25T16:19:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8917>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Sinulle, yö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8657> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8876> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8917" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6888>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Gaye, Marvin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/gaye-marvin" .

[ dcterms:description  "Suomisen perheen kotitalo" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8390> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8233>
] .

<http://www.yso.fi/onto/event#target_place>
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "A domain-specific form of target"@en ;
        rdfs:domain         <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label          "target place"@en , "kohdepaikka"@fi ;
        rdfs:range          <http://www.yso.fi/onto/suo/paikka> ;
        rdfs:subPropertyOf  <http://www.yso.fi/onto/event#target> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i493>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hoo-Jii-Koo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i492> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9203> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hoo-jii-koo" .

rky:p1556  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pihlavan sahan ja siihen liittyvän yhdyskunnan rakennuskanta sisältää kerrostumia huomattavan pitkältä ajalta. Pihlavan 1870-luvulla perustettu saha on Porin Isonsannan ja Haukiputaan Martinniemen sahojen rinnalla ainoa säilynyt höyrysahakauden suursahan rakennus. Sahaan liittyvät Kaunismäen virkailijatalot sekä Kappalemaan ja Halssin työväenasuinalueet. Eri rakennusvaiheita edustavat alueet ilmentävät sahayhdyskunnan hierarkiaa. \n\nPihlavassa on vanhan 1900 valmistuneen saharakennuksen sisälle asennettu moderni sahateknologia. Nykyiseen laajuuteen saha rakennettiin 1910-luvulla. Aarne Ervi piirsi vanhaan höyrykonehuoneeseen funktionalistisen  ruokalan 1949. Punatiilinen kuitulevytehdas rakennettiin 1948 arkkitehti Olav Hammarströmin piirustusten mukaan. Ranta-alueen maamerkkinä  on suuri sahatavaran kuivaamo.\n\nPihlavan tehtaan välittömässä läheisyydessä on Ahlström Osayhtiön sahan johtajan ja virkailija-asuntojen alue Kaunismäki. Tehtaanjohtajan asunto on rakennettu 1946 Alvar Aallon tyyppipiirustuksin. Kolme virkailijataloa on rakennettu 1920-luvulla arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Virkailijoiden ketjutalon suunnitteli arkkitehti Olav Hammarström 1940-luvulla.  Atriumtalojen rivin suunnitteli arkkitehti Kristian Gullichsen. Kaunismäen luoteispuolella alkaa huvila-alue, jonka huviloista kaksi liittyy Ahlström -suvun historiaan. (kts. Pihlavan huvila-alue) \n\nSahan kaakkoispuolella on 1920-luvulla rakennettujen mansardikattoisten työväenasuntojen rivistö, Halssi. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl. \n\nSahan eteläpuolelle jäävä Kappalemaa edustaa sahan vanhinta työväenasutusaluetta. Rakennuskannaltaan eri-ikäinen alue rakentui alunperin vapaamuotoisesti. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuksissa on usein käytetty hyväksi sahalta hankittua jätepuuta. Koulurakennukset valmistuivat 1920-luvulla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.565382893,21.610370421 61.565631255,21.609755179 61.566900724,21.604615046 61.568032582,21.604419125 61.567928029,21.602518041 61.568683813,21.602672369 61.569519955,21.600524774 61.570418116,21.601599415 61.572041732,21.603566673 61.571544910,21.605255111 61.570218919,21.606210727 61.569266467,21.605118178 61.568567833,21.607222853 61.573096990,21.612078697 61.572506729,21.614403532 61.570592744,21.611980859 61.569469087,21.616676514 61.567025522,21.614203009 61.565382893,21.610370421" ;
        poi:history       "Harvaanasutun Kokemäenjoen suulle perustetun Pihlavan höyrysahan rakennutti 1874 - 1875 ruotsalaisten liikemiesten perustama Fredriksfors Osakeyhtiö. Pieniä saaria ja rantaa käsittänyt tontti vuokrattiin Rieskalan tilalta. Yhtiön vararikon jälkeen saha siirtyi Antti Ahlströmille 1889. Jo ostohetkellä saha oli Porin seudun suurimpia teollisuusyrityksiä. Ahlström modernisoi sen kannattavaksi uusimalla koneistoa, laajentamalla proomutelakkaa ja asennuttamalla sähkövalaistuksen. Sahan yhteyteen rakennettiin konepaja 1894. Saharakennukset tuhoutuivat täydellisesti tulipalossa 1900 ja rakennettiin uudelleen vielä samana vuonna. Sahaa laajennettiin 1916 ruotsalaisen Bolinder-yhtiön toimittamien piirustusten mukaan. \r\n\r\nSotien jälkeen merkittäviä laajennuksia olivat kuitulevytehdas  1948 ja voima-asema. Rannalla oleva suuri kuivaamo valmistui 1954.\r\n\r\nSahan työväen asutus keskittyi sahan ympäristöön. Vanhimpia, vapaasti kasvaneita asuinalueita olivat Kappalemaan, Holman, Viinahaminan ja Sahamäen asuinalueet. Arkkitehtien suunnitelmiin perustuivat Pihlajan Halssin työväenasuinalue ja Kaunismäen tehtaan johdolle ja virkailijoille tarkoitetut asunnot. Tehtaan ympärille kehittyi pieni teollisuustaajama, jossa tehdas huolehti alkuaikoina useista yhteiskunnalle kuuluvista toiminnoista. Saha rakennutti mm. ensimmäisen koulun 1800-luvun loppupuolella.\r\n\r\nPihlava oli pitkään Ahlström yhtiön tuotannoltaan suurin saha. Se jatkaa edelleen toimintaansa uusimmalla sahatekniikalla varustettuna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:voimala , poio:asuinrakennus , poio:puunjalostuslaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=350" ;
        skos:prefLabel    "Pihlavan saha ja asuinalueet (saha-alue)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Oli hämäriä vuosia, joista ei myöhemmin halunnut edes puhua. Oli sinnikkäästi sojottava hiustukko joka pyrki väärään suuntaan karkuun ylioppilaslakin alta. Ja Porolahden koulun pihalla äiti ja isä, ja koulun päättämisestä kateellinen aknesta kärsivä Mikko, omat loputtomalta tuntuvat kaksi vuotta vielä edessään.\" (s. 198)" ;
  dcterms:description            "Markon lakkiaispäivä. Koulurakennuksessa toimi vuoteen 1990 asti myös lukio." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7287>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9034>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Pelon maantiede" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1660> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9034" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kolmas linja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1833699382343" ;
        wgs84:long        "24.9479404104635" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kolmas-linja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i827>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Niin gimis on Stadi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i826> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i219> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6659> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/827" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7244>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:43+0300" .

[ dcterms:description  "Ilaskivi toimi vuosina 1961-1979 Helsingin arvopaperipörssin varajohtajana ja johtajana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8746>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7339>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pullinen, Antti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7339" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5549>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=AE6D7CC2-BD09-4778-B486-F18A3F5A77B9> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9533>
        dcterms:modified  "2011-02-03T13:09:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9294>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Neulapadontie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        wgs84:lat         "60.2219134839211" ;
        wgs84:long        "25.0616448223373" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/neulapadontie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6790>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kalevankatu 19"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1667336177451" ;
        wgs84:long        "24.9355217962239" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kalevankatu-19" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9628>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kirjavainen, Sakari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sakari Kirjavainen" ;
        th:lisatietolinkki   "http://wsoy.fi/yk/authors/show/19447" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9628" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7599>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Linnunlaulun huvila 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Juneksen huvila" , "Diakonissalaitoksen Rinnekoti 1930-1968" , "Rinnekoti vuosina 1930-1968" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1831666684927" ;
        wgs84:long           "24.9368086311188" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7599" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7838>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:37:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9793>
        dcterms:modified  "2011-11-21T15:16:30+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tytöt menevät kahville Fazerin kahvilaan, erikoiskahvien maitovaahto on yhtä rauhoittavaa kuin näpistely on jännittävää. He puhuvat koulusta ja runoista ja siitä, miten ihania prosenttiluvut ovat.' (s. 40)" ;
  dcterms:description            "Näpisteltyään Stockmannilla tytöt pistäytyvät Kluuvikadun Fazerilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9854> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7241>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Ervi, Aarne"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6625> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6463> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7218> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7538> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7241" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5451>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CC90AADD-D5CD-4655-AF0C-FE3FCF236520> .

rky:p132  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hindsby on kylärakenteeltaan erinomaisen hyvin säilynyt ja maisemallisesti hallitsevalla paikalla Sipoonjokilaaksossa sijaitseva varhaiskeskiaikaisen ruotsalaisasutuksen kautta edustava kylä.\n\nHindsby on yksi Sipoonjokilaakson vanhimmista kylistä. Asuinrakentaminen kylätien pohjoispuolelle ja talousrakennusten sijoittaminen eteläpuolelle jatkaa keskiajalta asti noudatettua asutuksen sijoittamisperiaatetta. Asutuksen sijoittuminen, kylän rakenne ja viljelymaiseman avoimet tilat kuvastavat tilannetta, joka on vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta säilynyt todennäköisesti keskiajalta asti samana. Pääosa kylän rakennuskannasta on peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.\n\nHindsby sijaitsee Sipoonjokilaaksossa Byabäckenin sivuhaaran kohdalla, selänteen kaarrekohdassa olevalla terassilla joen länsirannalla. Kylän asutus on yhä keskiaikaisella kylätontilla tien pohjoispuolella. Kylätie on säilyttänyt linjauksensa kylätontin reunassa erottaen asuinpihat ja talouspihat toisistaan. Taloilla on ollut pienemmät riihitontit tien eteläpuolella. Kylää ympäröivän jokilaakson viljelymaiseman avoimet tilat ovat historiallisen kartta-aineiston perusteella samat kuin ennen 1700-luvun loppupuolta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.339165886,25.262350926 60.339068817,25.259070183 60.335231001,25.258060161 60.335302255,25.255044654 60.336099800,25.252057512 60.335809849,25.246527426 60.333285338,25.246776284 60.331582490,25.246021310 60.330565105,25.240551064 60.330334770,25.235381889 60.334711729,25.231309501 60.338007812,25.230830290 60.340979835,25.233011877 60.347125706,25.254568166 60.344049504,25.261245927 60.341294303,25.263295573 60.339165886,25.262350926" ;
        poi:history       "Ruotsalaisasutus asettui varhaiskeskiajalla Uudenmaan eteläiseen osaan muinaisen Litorinameren savikoiden äärelle. Hindsby on yksi Sipoon vanhimmista kylistä eli yksi pitäjän 14 emäkylästä. Ensimmäiset kirjalliset tiedot kylästä ovat vuodelta 1425. Nimistötutkimuksen perusteella on oletettu kylän syntyneen jo ennen kristinuskon omaksumista alueella. Vuoden 1768 isojakokartassa itä-länsi -suuntaisella kylänpaikalla on 12 taloa, jotka jakautuvat kahteen kuuden talon ryhmään. Hovgård edustaa kylässä vanhaa, harvinaista jo keskiajalta peräisin olevaa rälssitilaa. Hovgård on siirtynyt jo 1600-luvulla ulos kylätontilta nykyiselle paikalleen kylätontin yläpuolelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k753 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:tie , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1541" ;
        skos:prefLabel    "Hindsbyn kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9530>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Yksityisetsivä Herbert Höpö ja varjojen kapina" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Herbert Höpö saa ratkaistavakseen karkailevien varjojen arvoituksen humoristisessa lastenromaanissa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9425> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9529> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1857> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=914&BibliographyId=27230&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9530" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7740>
        dcterms:modified  "2010-03-10T11:22:45+0300" .

[ dcterms:description  "Asunto Oy Hiihtäjäntie 6:n historiikki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4970> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6434>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8549>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:33+0300" .

rky:p392  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Latokartanon kulttuuriympäristön perusrakenne juontuu keskiajalta ja sen muodostavat nykyinen Näsen - Latokartanon kartano tilakeskuksineen sekä sitä ympäröivät keskiaikaista ruotsalaisperäistä uudisasutusta olevat kylät. Perniönjoen ja Kiskonjoen välisessä viljavassa laaksossa sijaitsevan Latokartanon historiallinen ympäristö muodostaa monipuolisen kohteen, jonka ajallinen syvyys on suuri ja jonka kerrostuneisuus on poikkeuksellisen rikas. \n\nPerniönjoen pohjoispuolen asutuksella on rautakautiset juuret ja se edustaa Periniönjokilaakson suomenkielistä kanta-asutusta.  Näsen kartanokeskus rakennuksineen on ollut asuttu 1690-luvulta lähtien, mutta kartanon kahden edeltävän vaiheen - 1500-1600-lukujen Näsen kuninkaankartanon sekä keskiaikaisen Helgån - Pyhäjoen - sijaintipaikat ovat säilyneet Muntolannokalla ja nykyisen Vanhakartanon tilan alueella. Keskiaikaista kehitystä ilmentävät myöskin Kalkkipuodinmäellä olevan, oletettavasti 1500-luvulla autioituneen Näsen kylän jäänteet.  Alueen uudempia kerrostumia edustavat sen eteläosassa myllynraunio ja vuonna 1830 perustetun ruukin jäänteet Latokartanonkoskella sekä näistä länteen sijaitsevat Kuuston ruukin jäännökset. 1800-luvun teollista kehitystä edustavat myös Vanhakartanon lähellä sijainneen viinanpolttimon jäänteet.  Latokartanon alueen poikki kulkee oletettavasti Suuren rantatien keskiaikainen, uuden ajan alun linjaus. Lisäksi alueella on kahden markkinapaikan jäänteet Vanhakartanolla ja Muntolannokalla. \n\nNykyisen Latokartanon mansardikattoinen päärakennus on peräisin kustavilaiselta kaudelta, todennäköisesti 1790-luvulta. Sen nykyinen ulkoasu on vuodelta 1925. Arkkitehtien  Alex. Nyströmin ja K.G. Björkenheimin laatimien ennallistamissuunnitelmien mukaan tehdyssä korjauksessa kustavilaiseen perusvolyymiin liitettiin klassillisia aiheita, kuten päätykolmiollinen poikkipääty ja pilareiden kannattelema avokuisti yläpuolisine parvekkeineen. Symmetriset siipirakennukset ja lukuisat talousrakennukset muodostavat peltomaisemasta nousevan tiheän rakennuskokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.128670687,23.162710411 60.126640484,23.155966112 60.135384095,23.120509076 60.143579972,23.115933039 60.146505519,23.116103556 60.147752041,23.119676939 60.150497664,23.128210513 60.152918383,23.132503697 60.155083714,23.134108256 60.158768700,23.129047642 60.162042641,23.131291899 60.165405289,23.140739200 60.162496009,23.146431132 60.159827549,23.147607042 60.156473327,23.155702933 60.155312830,23.161900174 60.155432913,23.169178533 60.154223748,23.172145010 60.152270480,23.175507846 60.151567745,23.176145379 60.142904110,23.175877023 60.138403719,23.175807866 60.136717207,23.175724347 60.128670687,23.162710411" ;
        poi:history       "Latokartanon historia ulottuu keskiajan alkuun, 1200-1300-lukujen taitteeseen. Alueella oli myös vanhempaa, lähinnä pronssikautista asutusta Kestriikin ja Preitin kylien alueilla. Keskiajan alussa Periniönjoen eteläpuolinen alue lienee kuitenkin ollut asumaton ja nykyasutuksen juuret voidaan juontaa alueelle siirtyneeseen ruotsalaisasutukseen. Perniönjoen eteläpuoliset alueet kuuluivat 1400-luvun alussa Helgån (Pyhäjoen) kuninkaankartanonlääniin. Itse kartano lienee yhtä vanha kuin asutus alueella ja ajoittunee 1200-1300-lukujen taitteeseen. \r\n\r\nPyhäjoen kuninkaankartano säilyi kruunun hallussa 1400-luvun alkuun, jolloin se lahjoitettiin kirkolle ja birgittalaisluostarin perustamispaikaksi.  Paikan epäsopivuudesta johtuen luostari kuitenkin perustettiin nykyiseen Naantaliin ja Pyhäjoki siirtyi takaisin kruunulle. Kustaa Vaasan toimesta kartano siirrettiin vanhalta paikaltaan Perniön- ja Kiskonjokien yhtymäkohtaan Muntolannokalle ja liitettiin osaksi kuninkaan talouskartanoiden verkostoa. Kartanon nimi muuttui Näseksi ja noin sadan vuoden ajan kartano muodosti merkittävän alueellisen talous- ja teollisuuskeskuksen, joka toimi laajahkon alueen hallinnollisena ja veronkantokeskuksena ja jossa kasvatettiin sekä hevosia että viljaa.\r\n\r\nMuntolannokalla, jonne muodostui varhain 1600-luvulla markkinapaikka, toimi jonkin aikaa kivenhakkaaja Antonius Timmermanin veistämö, salpietarinkeittämö sekä laivatelakka. Myös nykyisen Vanhakartanon mailla toimi 1700-luvun puolivälissä markkinapaikka.\r\n\r\nKartanon asuinkeskus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuoden 1690 tienoilla. Tässä vaiheessa kartano oli jo läänityksenä siirtynyt Magnus De La Gardien laajan maaomaisuuden osaksi ja pudonnut merkitykseltään sivukartanoksi.\r\n\r\nVanhimman kartanotontin läheisyyteen, Kiskojoen putouksen varrelle rakennettiin 1700-luvun alussa kankirautavasara Teijon ruukista tulevan takkiraudan takomista varten. Teollisuuslaitokset siirrettiin 1834 muutamia kilometrejä länteen Kuustoon paikkaan, jossa vanhastaan oli sijainnut kartanon mylly. Teollinen toiminta lakkasi 1895. Latokartanon laajalla alueella toimi jonkin aikaa myös viinanpolttimo."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:mylly , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=123" ;
        skos:prefLabel    "Latokartanon historiallinen ympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9790>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Villa Kivi - Herrasväen huvilasta kirjailijoiden taloksi" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kirjailijatalo Villa Kiven kolmikielinen historiikki ja valokuvateos. Teksti kertoo huvilan historiasta ja nykypäivästä, kuvissa tarkastellaan Villa Kiven nykypäivää." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2550> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7254> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2723> ;
        th:kuvittaja         <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8893> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.kirjastokaista.fi/mediadetails.php?key=4a6a21c000fa6c62a3e8&title=Villa+Kivi" , "http://www.villakivi.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9790" .

[ dcterms:description  "Convolvulus on kuvanveistäjä Viktor Janssonin veistos. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7984> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7980>
] .

rky:p726  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue. \n\nPietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs \"maailman suurin monoliitti\" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja.\n\nHaminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.475467969,27.749892520 60.474399819,27.754276246 60.472001688,27.756636061 60.471469025,27.755959229 60.472553092,27.748738329 60.474768899,27.746977468 60.475467969,27.749892520" ;
        poi:history       "Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1286" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden graniittilouhokset (Vanhasaari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
        a                    th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label           "Sörnäinen"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sörkka" , "Sörkkä" ;
        owl:sameAs           <http://sws.geonames.org/636242/> ;
        wgs84:lat            "60.1857932056286" ;
        wgs84:long           "24.9753719593972" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sornainen" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Yrjönkadulla opin aloittamaan uuden kappaleen soittamisen olemalla soittamatta sitä.\" (s. 103)" ;
  dcterms:description            "Auliksen pianistivaimo Annikki asui kaksikymmenvuotiaana Yrjönkadulla lähellä linja-autoasemaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9405> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ensin Vili kulkee yksin Ulvilantien yli ohi leikkikentän, jonne kesäisin tuodaan soppatykillä hernekeittoa Munkkivuoren lasten lusikoitavaksi. Kun Vili pääsee kouluille vievälle metsätielle, on hänellä tapana rytmittää kulkuaan omatekoisilla lauluilla.\n    Ja mä pilaan kaiken tunkemalla puolilöysää schlerssiä sun korvaan... sun korvaan...\n    Yleensä hän havahtuu hoilotuksestaan vasta matalan punatiilisen kansakoulun ohi vievällä suoralla kun edessä näkyy kirkon korkea betoninen ristitorni.\" (S. 24.)" ;
  dcterms:description            "Munkkivuori on Vili Perhon lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunginosa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2757> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
] .

[ dcterms:description  "Toimittaja Emma Huilu (Lentonen) tekee haastattelua kapellimestari Joel Abrahamssonista (Toivonen) Oopperan aulassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8287> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213>
] .

rky:p986  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.203102453,24.941018531 60.203633248,24.941594613 60.204045581,24.942494344 60.203940243,24.943982002 60.203876954,24.945106918 60.202862720,24.945037632 60.201675261,24.944737259 60.201687855,24.942961342 60.202687395,24.941077133 60.203102453,24.941018531" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Velodromi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8451>
        dcterms:modified  "2010-02-08T02:02:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8546>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Reunanen, William"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8546" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6756>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:25:19+0300" .

poi:level4  a      poi:Level ;
        rdf:label  "4 - good"@en , "4 - hyvä"@fi .

rky:p1185  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.646700497,27.921123789 60.645024354,27.924507043 60.641927168,27.931085642 60.641105902,27.930349990 60.640202150,27.927734874 60.640057065,27.921128515 60.640808579,27.913511930 60.641587656,27.907845507 60.641919616,27.906722317 60.642732949,27.906367739 60.644302935,27.907214017 60.645954686,27.909319899 60.647146526,27.911684163 60.647608231,27.913898541 60.647621872,27.916553296 60.647232024,27.918487026 60.646700497,27.921123789" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k489 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Muurikkala)"@fi .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7349> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7364>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i456>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hem igen till Gamla-Eira" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i466> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i470> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hem-igen-till-gamla-eira" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ensimmäisenä päivänä syyskuuta 1919 astuin norssina ensimmäisen kerran komeaan koulurakennukseen, Ratakadun puoleisesta portista. Sen jälkeen käytin aina pihaporttia. Sinne johtaa oikotie Johanneksen kentän kautta. Kenttä on saanut nimensä kirkosta. Isä kertoi nähneensä kun torneja rakennettiin. Se oli ihmeellistä, sillä minusta tuntui, että kirkko oli seissyt siinä aina.\" (s.105)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9048> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473>
] .

rky:p1519  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaustisen kirkonmäki kirkkoineen, tapuleineen ja hautausmaineen kuvastaa hyvin Keski-Pohjanmaan jokilaaksoihin 1700-luvun lopulla perustetun kappeliseurakunnan perustamisaikaista kirkkorakentamista. Komea ristikirkko ja renessanssitapuli ovat maankuulun kaustislaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentamia.\n\nKaustisen kirkonmäki kohoaa kirkonkylän yläpuolelle Perhonjokilaaksossa. Sisäviisteinen keskitornilla varustettu ristikirkko ja sen lounaispuolella oleva pohjalainen, kolminivelinen tapuli muodostavat näyttävän kokonaisuuden Kappelinkankaalla vanhan, kiviaidan reunustaman hautausmaan keskellä.\n\nAlunperin 1777 valmistuneen kirkon monumentaalinen ulkomuoto ja klassistinen, valoisa sisätila ovat peräisin Jaakko Kuorikosken johdolla 1859 tehdystä muutostyöstä. Kirkkosalin laakea ristikeskus on saanut muotonsa Juho Jaakko Kuorikosken toteuttamassa peruskorjauksessa 1910. Kirkon alkuperäisiä 1700-luvun rakennusosia ovat mm. saarnastuoli, alttarilaite kehysrakenteineen, alttarikaide ja kruunuvalaisimet. \n\nKaustiselta kotoisin olevan, kymmeniä kirkkoja ja muita rakennuksia neljän sukupolven aikana rakentaneen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun kivinen muistomerkki on pystytetty kirkon edustalle. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Ilmari Wirkkala 1939.\n\nKirkkoa ja tapulia ympäröi runsaspuustoinen kirkkopiha ja hautausmaa. Kirkkopihaa ja hautausmaata kiertävän polun varrella sijaitsee kotiseutumuseona toimiva, todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä rakennettu lainajyvämakasiini."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.549160659,23.693557246 63.550065289,23.691905301 63.550294894,23.692268312 63.550477344,23.692277041 63.550757912,23.692474370 63.550930633,23.692672588 63.551020413,23.692892723 63.551058086,23.693143318 63.551015127,23.693578339 63.550899227,23.693958534 63.550419563,23.695308725 63.549604620,23.695678587 63.549160659,23.693557246" ;
        poi:history       "Kaarlelan (Kokkolan) kirkkopitäjään kuulunut Kaustisen kappeliseurakunta perustettiin 1776. Aikaisemmin Kaustinen oli kuulunut Ylivetelin kappeliseurakuntaan. Itsenäinen Kaustisen seurakunta perustettiin 1866.\r\n\r\nKaustisen kirkko valmistui 1777 Matti Kuorikosken johdolla ja vuotta myöhemmin 1778 hän johti kellotapulin pystytystä. Kirkkoa korotettiin 1859 Jaakko Kuorikosken johdolla. Kirkko korjattiin 1954 taiteilija Ilmari Wirkkalan ja 1969-1970 Veikko Larkaksen johdolla. Jälkimmäisessä korjauksessa uusittiin penkit ja korotettiin lattia. Vuonna 2006 valmistuneen korjauksen suunnitteli arkkitehti Hanna Lyytinen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k236 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4867" ;
        skos:prefLabel    "Kaustisen kirkonmäki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7207>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1071274~S9*fin> .

poi:PointOfInterest  a   owl:Class ;
        rdfs:comment     "Kiinnostava kohde, johon liittyy pistemäinen paikkatieto."@fi ;
        rdfs:label       "paikkakohde"@fi , "point of interest"@en ;
        rdfs:subClassOf  poi:PlaceOfInterest .

<http://example/upload-base/#metadescription_9162>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:57:59+0300" .

[ dcterms:description  "Martti Haavio muutti Katajanokalle 1958, ja Katarina Eskola (o.s. Haavio) asui Olofsborgissa vuoteen 1963." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246>
] .

rky:p1779  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.932807949,24.704531146 65.932279856,24.707253096 65.931182686,24.706905535 65.928075886,24.703005339 65.925908321,24.696514503 65.926442906,24.694237964 65.927198707,24.693055823 65.927790284,24.693058191 65.928625063,24.692593049 65.930761153,24.695464989 65.932825100,24.702634923 65.932807949,24.704531146" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:navetta , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Länsikoski)"@fi .

[ dcterms:description  "Aija Kaartinen: Uiminen on liikkumalla kylpemistä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7024>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9257>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Larmola, Antti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9257" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6753>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Fifi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/fifi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7467>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1918426~S9*fin> .

rky:p1421  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiilikanjoen uittorakenteet ovat uittosääntöjen kumoutuessa jäämässä vesistöön merkkeinä maakunnan pitkästä ja merkittävästä uittotoiminnasta.\n\nRautavaaran ja Varpaisjärven kuntien rajalla kulkee Tiilikanjoen uittoväylä. Myllykoskeen (toinen nimi Kalliokoski) on uittoa varten rakennettu 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste. \n\nVarpaisjärvellä sijaitsevassa Korkeakoskessa on betoninen 70 metrin pituinen, viitisen metriä leveä uittoränni 1940-1950-luvuilta. Korkeakosken yläpuolella on suvanto, josta vesi laskee padossa olevan aukon kautta betonisuisteisiin samoin kuin sen länsipuolella virtaavaan koskeen.\n\nTiilikan uiton kämppä, jossa on iso tupa, kaksi kamaria ja keittiö, on vuodelta 1946. Heti sotien jälkeen rakennettu yksinkertainen puurakennus sijaitsee Sammakkojärven pohjoispäässä Rautavaaran kunnassa, Tiilikkajärven kansallispuistossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.439076228,28.064203465 63.438698896,28.063680672 63.439793597,28.057475131 63.440436049,28.057183733 63.440315020,28.058514814 63.440364586,28.059324185 63.440186759,28.060808374 63.439691160,28.062001413 63.439543653,28.063145163 63.439077231,28.064152756 63.439076228,28.064203465" ;
        poi:history       "Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikanjoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteilla tehtiin koskipaikkoja sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi. \r\n\r\nUittomiehet asuivat maakorsussa, kunnes kämppiä rakennettiin. Uiton kämppä rakennettiin 1946 Itkonjoen suuhun lähelle Tiilikkajärveä. Uittokämppä toimii nykyään vuokrakämppänä.\r\n\r\nTiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Uittosääntöä ollaan kumoamassa, mutta laitteet jätetään paikoilleen. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k687 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2020" ;
        skos:prefLabel    "Tiilikanjoen uittorakenteet (Korkeakoski)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9756>
        dcterms:modified  "2011-08-04T10:19:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7204>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Paraistentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.2019148241132" ;
        wgs84:long        "24.9045750067641" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7204" .

rky:p1681  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat. Rovaniemellä on Norvajärven rannassa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten lepopaikaksi 1959-1963 rakennettu vaikuttava muistokappeli, jonka hallin alla olevaan kellariin on haudattu 3000 saksalaissotilaan jäännökset. Lätäsenon saksalaiseen asemaan liittyy suomalaisten samanaikainen puolustusasema Enontekiön Markkinassa, joka on myös historiallinen markkina- ja kirkonpaikka. Kilpisjärvellä on toisen maailmansodan aikana rakennettu, tiehallinnon museosillaksi nimeämä Ahdaskurun kiviholvisilta.\n\nNorjaan Jäämeren satamiin johtavan maantien varressa, avoimessa tunturimaastossa sijaitseva Lätäsenon saksalainen asema \"Sturmbock-Stellung\" eli Järämä on saksalaisten rakentama, yhteensä 25 km pitkä linnoitusalue Käsivarren poikki vuodelta 1944. Alueen eteläosan osittain entistetyssä osassa on taistelu-, yhdys- ja juoksuhautaa yhteensä yli 1,2 km sekä 16 korjattua taisteluhaudan erityyppistä ampumapesäkettä (konekivääri ja raskasase) sekä viisi erityyppistä alkuperäisille paikoilleen kunnostettua korsua. \n\nSaksalaisten vahvasti linnoittamaa Järämää vastassa ollut suomalaisten hyödyntämä Markkina muodostavat parin. Niiden välissä oli toisen maailmansodan viimeinen \"asemasotalinja\". Markkinan entinen kirkkomaa on erikoinen suomalaisten toisen maailmasodan sodankäynnin päätöspaikka, vaikka se ei ollutkaan varsinainen taistelupaikka. Kaivannot ovat entisellä kirkkomaalla ja sen edustalla. \n\nSodankylän Tankavaarassa on Petsamoon johtavan entisen Jäämerentien poikki rakennetun saksalaisten \"Schutzwall\"-linjan entistettyjä varustuksia ja korsuja. Linnoitustöiden yhteydessä muutaman kilometrin päähän Jäämerentiestä rakennettu Huuhkajanpäänpaistaman kurun yli kulkeva kenttäsilta on yksi harvoista suuremmista siltakokonaisuuksista, joka on jäänyt sodan loppuvaiheessa räjäyttämättä. Huuhkajanpäänpaistaman ja Jäämerentien välisellä suolla on matalampi arkkusilta.\n\nNorvajärven rannassa on  saksalaisen veteraanijärjestön aloitteesta 1950- ja 1960-luvun taitteessa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten hautapaikaksi rakennettu muistopaikka. Aluetta ympäröi noin metrin korkuinen kiviaita, jonka portista johtaa polku kuusimetsän halki kappelille.  Saksalaisen arkkitehti Otto Kindtin suunnitteleman punagraniittisen mausoleumin eteisaulassa on Ursula Qernerin suunnittelma veistos \"Äiti ja poika\". Päätilassa on kahdeksan kalkkikiviriviä, joihin on kaiverrettu kappelin hallin alle on kerättyjen 3000 saksalaissotilaan tiedot. Hautausmaa-alueella on myös järven selkää vasten näkyvä kookas teräksinen risti. \n\nEnontekiön Ahdaskurun yksiaukkoinen kiviholvisilta (1943) on museosiltojen joukossa tyyppinsä ainoa edustaja. Siltaa ja sen ympäristöä on kunnostettu nykyliikenteen ja matkailukäytön ehdoilla. Silta on otettu Tiehallinnon nimeämäksi museokohteeksi 1983."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.179201445,27.095485996 68.178397939,27.099611221 68.176129473,27.099208368 68.176275688,27.094383108 68.179031596,27.093762949 68.179201445,27.095485996" ;
        poi:history       "Suomen solmittua aselevon Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944 poliitttinen tilanne muuttui. Saksalaiset päättivät strategian muutoksesta, rintama kääntyi Lapin poikki itä-länsisuuntaiseksi. Tavoitteena oli katkaista kulkuyhteydet Jäämerelle Norjan ja Muurmanskin satamiin ja laivastotukikohtiin.\r\n \r\nSaksan 20. Vuoristoarmeija linnoitti puolustusaseman, Lätäsenon saksalainen aseman \"Sturmbock-Stellung\" Käsivarren kapeimpaan kohtaan kesällä 1944.  Alue rakennettiin vuosina 1942-1944 pääosin kallioon louhimalla. Rakentajina olivat saksalaiset rakentajapioneerit, Organisation Todtin siviilirakentajat ja sotavangit. Saksalaisten 7. vuoristodivisioona oli Lätäsenolla asemissa lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945, jolloin alueesta luovuttiin taisteluitta. Suomalaisista varusmiehistä koostuvat joukot olivat asemissa noin 8 km saksalaisista etelään Markkinassa, entisellä kirkon- ja markkinapaikalla, joka oli ollut Länsi-Lapin hallinnollinen ja kirkollinen keskus 1600-luvulta alkaen.\r\n\r\nSaksalaiset rakensivat vetäytymisensä turvaksi Kilpisjärvelle Saanan rinteille ja lähistölle laajat mutta kevytrakenteiset puolustusasemat, jotka he tuhosivat. Tämän sotahistoriallisen kohteet useat jäännökset ovat säilyneet raunioituneina luonnonympäristön osina.\r\n\r\nToinen vetäytymisen edellyttämä puolustus- ja viivytysasema rakennettiin Sodankylän Tankavaaraan Jäämerentien varteen. \r\n\r\nLinnoitustöiden yhteydessä tärkeänä rakennuskohteena olivat myös puolustukselle tarpeelliset poikkitiet Jäämerentiestä itään ja länteen. Tankavaaran itäpuolelle Huuhkajanpäänpaistaman kuruun ja suolle rakennettiin kaksi kenttäsiltaa 1944.\r\n\r\nAhdaskurun silta oli rakennettu jo 1943 Suomen ja Norjan välisen rajan tuntumaan. Kiviholvisillan piti kestää raskasta saksalaisten Barbarossa-suunnitelman mukaista sotilasliikennettä Atlantilta Suomen rintamalle. Sillan suunnitteli ja rakennutti Tie- ja vesirakennushallitus ja sen rakentamiseen osallistuivat myös saksalaiset. Toisen maailmansodan viimeinen aseellinen yhteenotto Suomessa käytiin Kilpisjärven raja-alueella ja Norjaan perääntyvät saksalaiset tuhosivat Kilpisjärventien  mm. siltapaikkojen osalta. Ainoastaan pieni ja huomaamaton Ahdaskurun silta säilyi.\r\n\r\nVuosina 1959-1963 rakennettiin Rovaniemen silloiseen maalaiskuntaan Norvajärven rantaan kappeli Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten sotilaiden hautapaikaksi saksalaisten veteraanijärjestöjen aloitteesta. Vuonna 1964 valmistuneen mausoleumin suunnitteli saksalainen arkkitehti Otto Kindt."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5176" ;
        skos:prefLabel    "Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Schutzstellung)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7506> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7488>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5509>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ilmanlaadun mittaus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Ilmanlaatua mitataan muun muassa Töölössä. Onko Helsingissä muita mittauspaikkoja? Jos on, niin missä? Poikkeavatko lukemat niissä yleensä merkittävästi Töölön arvoista? Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kotisivuilla on kattava selvitys ilmanlaadusta, ja sen tarkkailusta pääkaupunkiseudulla. Kiinteitä mittausasemia on Töölössä (2kpl), Kampissa, Pasilassa, Vallilassa, Kalliossa ja Vartiokylässä.\n\nHelsingin ilmanlaatuindeksi lasketaan Töölön mittaustietojen ja pääkaupunkiseudun indeksi Leppävaaran ja Tikkurilan mittaustietojen perusteella. Tiedot perustuvat pääkaupunkiseudun mittausasemilta saatuihin raakatuloksiin.\n\nIlmanlaadun päivittäisiä arvoja voi tarkastalla Helsingin seudun ympäristöpalveluiden nettisivuilla." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/ilmanlaatua-mitataan-mm-toolossa-onko-hgissa-mu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7703>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1285540~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_3719>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1466595~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7464>
        a                    th:Kirjasto ;
        rdfs:label           "Töölön sivukirjasto, Mannerheimintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön vanha kirjasto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1799454689058" ;
        wgs84:long           "24.9273655716152" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7464" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Raittila käveli Helsinginkatua eteenpäin, ohi panttilainaamon ja päiväkodin. Pysyin niin kaukana kuin kykenin kadottamatta näköyhteyttä varmasti askeltavaan komisarioon. Kun ylitin Harjukadun, Raittila oli jo Kustaankadun risteyksessä. Homobaarin sateenkaariviiri läpsähteli tuulessa, sitten haistoin pizzerian rasvan ja valkosipulin, sisällä näin kolmen euron aamutuoppien ryystäjät. Raittila paineli Tenkan ohitse, sitten Alkon ja apteekin, jonka edessä päivysti bodattu vartija. Fleminginkadun risteyksessä Raittila suuntasi oikealle.' (s. 153)" ;
  dcterms:description            "Tapahtumien kulku johdattaa Haapalan Kallion kaduille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9592> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8178>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:36:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5674>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FB3B9A55-89F7-41C5-B959-B957A0B4A827> .

rky:p355  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Käyrän koulukoti, nykyisin Länsi-Suomen aluevankilaan kuuluva Käyrän vankila, on valtion harjoittaman lastenhuollon rakennusperinnön merkittävä kohde. Rakennuskannaltaan ja ympäristönä verraten hyvin historialliset piirteensä säilyttänyt Käyrä on laitoslajinsa tärkeä esimerkki. \n\nLaitoksen historiallinen, arkkitehtuuriltaan yhtenäinen ydinalue koostuu kasvatuslaitoksen perustamisvaiheen matalista puurakennuksista laitospihan ympärillä. Rakennukset edustavat  valtion rakennustoimen arkkitehtuuria 1900-luvun alkukymmeniltä. Edeltäneen turvakodin rakennuskantaa ei ole jäljellä. \n\nLaitoksen vieressä Aurajokilaaksossa on Prunkkalan eli Auran entisen kappeliseurakunnan pappila ja Järvenojan kiviholvisilta. Järvenojan länsipuolella on toiminut 1762–1820 maan ensimmäinen paperiruukki.\n\nKäyrän kasvatuslaitos sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Aurajokilaakso."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.602450165,22.546345480 60.604401511,22.540242073 60.605890705,22.536909454 60.606614301,22.538254277 60.608658705,22.541231425 60.611154941,22.543665265 60.611113416,22.544417169 60.610901463,22.544798709 60.610401567,22.544402506 60.609531554,22.544974956 60.609223728,22.547074966 60.608346524,22.548100560 60.607110591,22.548700578 60.606425935,22.548501211 60.604582058,22.551882672 60.603765623,22.549677151 60.602450165,22.546345480" ;
        poi:history       "\"Yhdistys turvattomien lasten kasvattamiseksi Suomessa\" osti Auran Järvenojankylän Käyrän ja Pelttarin tilat 1874 turvakodiksi, jollaisia yhdistys perusti maahan 1860-luvun katovuosien jälkeen. Käyrän turvakodin toiminta käynnistyi tiettävästi 1877. \r\n\r\nMaahan ryhdyttiin perustamaan kasvatuslaitoksia sen jälkeen, kun vuoden 1889 rikoslaissa oli säädetty 7-14 vuotiaiden määräämisestä tuollaisiin laitoksiin. Valtio mm. otti hoitoonsa turvakoteja kasvatuslaitoksiksi, ja Käyrän laitoksesta tuli valtion kasvatuslaitos pojille 1910. Perustamisvaiheessa 1910–1911 alueelle nousi useita puisia laitosrakennuksia Yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelemina. Kasvatuslaitoksista tuli koulukoteja 1946. Käyrän koulukodista tuli Turun lääninvankilan alainen työsiirtola 1974, avovankilaosasto 2000 ja 2006 Länsi-Suomen aluevankilaan kuuluva Käyrän vankila."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k019 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1753" ;
        skos:prefLabel    "Käyrän kasvatuslaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9753>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Eläintarhaan uusia asukkaita & Kevät saapuu Korkeasaareen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2336.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2336\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2336\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9753" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Niin jalismatsi. Iskän mielestä se sanotaan fudis. Haluat kuitenkin tietää, vaikutat sellaiselta kuulijalta, joka luottaa numeroihin enemmän kuin sanoihin. Matsi päättyi 6-5. Leipurit voitti, vaikka tähtäsin tuimasti ja armotta maalin vatsaan. Mun viimeinen ratkaiseva kuti kohosi metrin päästä korkealle yli yläriman. Maalin takana uusia vaahterapiippuja kasvattavia vaahteroita korkeammalle. Ylitse hirvipatsaan. Yhtä ylös kuin Kansallisteatterin betonialtaan takana kajastava savupiippu.. Apinan korttelin hienoin piippu, kipuavan musta-asuisen marakatin kostee uni. Asema-aukion puolelta piippua ei näe, eikä puistostakaan enää kuin ylimmät kymppi metriä, ne rakensi muutama vuosi sitten näköesteeksi sen typerän Willensaunan. Kuka kysyi piipulta lupaa? Nobody. Se kätkettiin kylmästi eristysselliin." ;
  dcterms:description            "Leipurit ja nokikolarit, Helsingin valkeat ja mustat ritarit pelasivat jalkapallo-ottelun Kaisaniemen kentällä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8754> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7963>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:12:12+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p268>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vartiotupa / Amiraalintalo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T08:07:46.843+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:17:12.166+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p21 ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nKorjauksen yhteydessä ulko-ovet siirrettiin ikkuna-aukkojen kohdalle. Alapohja uusittiin kokonaan kosteusvaurioiden takia. Rakennukseen sijoitettiin neljä asuntoa, kooltaan 47-97 m². Korkeisiin huoneisiin rakennettiin parvia. Asunnot liitettiin vesijohto- ja viemäriverkkoon, ja niihin rakennettiin uudet kylpyhuoneet. Vanha ulkokäymälä (rakennus B 22) muutettiin varastoksi. \n\nUuteen piharakennukseen (rakennus B 23b) sijoitettiin varastot ja tekniset tilat, jotka ovat yhteiset kahden muun lähistöllä olevan asuinrakennuksen kanssa. Pursisataman kivimuuri ja ympäristön kiveyksiä kunnostettiin pihatöiden yhteydessä. \n\nTyöaika: 1988-90.\nHuoneistoala: 275 m²\nKerrosala: 367 m².\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti Tuulikki Teivaala\nUlkovärityssuunnitelma: Arkkitehdit Vilhelm Helander ja Merja Nieminen\nMaalaustöiden suunnittelu: Asiantuntijamestarit Oy\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto Vähäkallio Ky\nLVI-suunnittelu: Insinöörikeskus Oy\nSähkösuunnittelu: Insinöörikeskus Oy\nMaisemasuunnittelu: Ympäristösuunnittelu Henttonen\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennus valmistui vuonna 1764 pursi- ja soutuvenesataman vartiotuvaksi. Alkuperäisasussaan se oli yksikerroksinen, satulakattoinen tiilirakennus, jossa oli kaikkiaan kuusi huonetilaa. Pääjulkisivun keskiosa oli alkuaan rakennettu risaliitin muotoon, ja tässä oli kolme suurta kaaripäätteistä oviaukkoa, joiden edessä oli leveä porras.\n\nSoutuvenesatama siirtyi 1800-luvun alussa nykyisen Ison Mustasaaren laiturin läheisyyteen, ja entinen \"corps de guard vid sluphamnen\", tuli muuhun käyttöön. Varmaa tietoa rakennuksen käytöstä ruotsalaisen kauden lopulla ei toistaiseksi ole.\n\nVenäläisen kauden alussa rakennus tuli esikuntakäyttöön ja sinne sijoitettiin mm. insinööri- eli rakennusjoukkojen piirustuskonttori ja kanslia. Julkisivun suuret kaariaukot muurattiin umpeen vuoteen 1827 mennessä ja rakennuksen molempiin päätyihin puhkaistiin uudet ulko-ovet. Krimin sodan pommitus vuonna 1855 vaurioitti rakennuksen kattoa, joka uusittiin ja samalla yläpohjaa vahvistettiin kolminkertaisella hirsikerroksella.\n\n1850-luvulta lähtien rakennus otettiin vähitellen asuinkäyttöön ja sen sisäosissa tehtiin useita väliseinä- ym. muutoksia. 1870-luvulla rakennusta jatkettiin molempiin päätyihin rakennetuilla matalammilla lisärakennuksilla.\n\n1890-luvulla rakennus majoitti jälleen insinöörijoukkojen kanslia-, piirtämö- ja arkistotilat. Vuonna 1905 korotettiin matalammat siipiosat päärakennuksen korkuisiksi. Rakennus pysyi edelleen samassa käytössä.\n\nKoko suomalaisen kauden rakennus on ollut asuinkäytössä.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 91\n1900-luvun alun rakennusnumero B 50\n\nLähteet:\nKrA V 81.\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo; af Hällström, Olof, 1977. Rakennus B 23, Amiraalintalo.\nMV SL VIK B 1450b,1480-1516 ,1804\nMV SL Mittauspiirustukset."@fi ;
        poi:history      "Linnoituksen perustamisesta alkaen Susisaaren länsiosassa ollutta poukamaa käytettiin venesatamana. Pian paikalle rakennettiin laiturit ja satama oli linnoituksen pääsisäänkäynti. Rakennus B 23 valmistui vuonna 1764 pursi- ja soutuvenesataman vartiotuvaksi. Se oli alkuperäisessä asussaan satulakattoinen tiilirakennus, jossa oli kuusi huonetta. Pääjulkisivun keskellä oli kolme holvattua oviaukkoa, joiden edessä oli leveä porras.\n\n1800-luvun alussa sataman paikka vaihtui ja vartiorakennus otettiin muuhun käyttöön. Samalla mm. pääfasadin kolme isoa oviaukkoa muutettiin ikkunoiksi ja sisäänkäynnit siirrettiin päätyihin. Rakennuksessa on tämän jälkeen ollut vuoroin asuntoja, vuoroin toimistoja. 1880 -luvulla päätyjen verannat muutettiin asuinhuoneiksi, mutta nykyisen asunsa ne saivat vasta vuonna 1905.\n\nItsenäisyyden ajalla tehdyistä muutoksista suurin on ulko-ovien paikan muuttaminen. Sisäseinien ja oviaukkojen paikkoja on muuteltu kulloisenkin käytön mukaan."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/1/1/saha/suomenlinna/0_-4612973471130330287.jpg" , "http://media.onki.fi/2/6/4/saha/suomenlinna/0_514127330124421914.jpg" , "http://media.onki.fi/1/2/3/saha/suomenlinna/0_8744339021428219174.JPG" , "http://media.onki.fi/4/9/1/saha/suomenlinna/0_-4242063876291826690.jpg" , "http://media.onki.fi/1/5/3/saha/suomenlinna/0_-771791934948639931.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.1453466379254" ;
        wgs84:long       "24.979236793518112" .

<http://example/upload-base/#metadescription_501>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1537765~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1093>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Ylä-Malmin suuri lumimies" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1092> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1092> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/yla-malmin-suuri-lumimies" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Asunnot käsittivät ison kamarin, keittiön ja eteisen. Monet perheistä vuokrasivat talvisin kamarin opiskelijoille. Keittiössä oli \"kunnollinen hella\", vesijohto ja viemäri, vesiposti oli pihalla, samoin joka perheellä \"puusee\" piharakennuksessa. Asuntoon kuului kellari juuressäilytystiloineen ja ullakko.  ... Elettiin lähellä vilkasta kaupunkikeskusta ja kohdattiin eksoottista väkeä: tataari-kaupustelijoita, italialaisia posetiivareita, venäläisiä ja juutalaisia. Ruotsinkielen tuleminen tutuksi lapsuusympäristössä oli monelle merkittävää sosiaalisen nousun kannalta. Kodin pihapiirissä Vähäkallio kohtasi viisi vuotta vanhemman Thomanssonin \"Vävän\", Väinö Tannerin." ;
  dcterms:description            "Väinö Vähäkallion (s.1886) lapsuudenkoti oli Ruoholahdessa Alku-asuntoyhtiössä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843>
] .

rky:p949  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.558712521,27.995531802 64.559644691,27.993787768 64.559885964,27.992373796 64.561013001,27.993549042 64.561214218,27.994713696 64.560584379,27.995107468 64.560109348,27.994511688 64.559621884,27.997300694 64.558917690,27.996905735 64.558721915,27.996492373 64.558888123,27.995969031 64.558712521,27.995531802" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k697 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Karppala)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8080>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1886235~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7700>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7701> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6925> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7698> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7697> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7699> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7700" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8175>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Pietá" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8174> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8173> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8175" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8414>
        dcterms:modified  "2010-07-20T14:36:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5910>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=179D992A-6031-466F-83FE-867A446C4F9B> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6385>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:05:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1052046~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1852099~S9*fin> .

th:Kansanmusiikki  a     owl:Class ;
        rdfs:label       "Kansanmusiikki"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Musiikki .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p170>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Tykistöpatterin ammusvarasto B32"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T06:07:44.03+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:38:59.744+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33844 , koko:p36872 ;
        poi:description  "\nSusisaaren tykistöpatteri, eli patteri 3, käsittää alueen Susisaaren suurelta ruutikellarilta ( B 29) Susisaaren ja Kustaanmiekan väliselle kannakselle. Sen rakentaminen alkoi vasta Krimin sodan jälkeen ja ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin vuosina 1856-57. Vuonna 1863 patterin yhteyteen rakennettiin kaksi väliaikaista puista ammusvarastoa. Nämä korvattiin kivisillä, tynnyriholvatuilla kellareilla (B 32 ja B 66) vuonna 1867. Uudet kellarit olivat vapaanaseisovia ja katettu sinkkipellillä.\n\nPatterissa suoritettiin laaja uudelleenrakennustyö vuosina 1878-80, jolloin mm. patterin tausta-aluetta tasattiin louhimalla ja se peitettiin maalla Kivinen rintavarustus uusittiin ja siihen rakennettiin ammuskomerot ja patterin ruutikellarit peitettiin maalla ja yhdistettiin ympäröivään maavalliin. 1880-luvun alussa patterissa oli kuuden tykin tuliasema.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero Ruutikellari n:o 2\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL Rakhist. Rosén, Helena : Suomenlinnan linnoitusmaisema, 1985\nMV SL VIK B 1059-1070,1083-1090"@fi ;
        poi:history      "\nSusisaaren tykistöpatteri, eli patteri 3, käsittää alueen Susisaaren suurelta ruutikellarilta ( B 29) Susisaaren ja Kustaanmiekan väliselle kannakselle. Sen rakentaminen alkoi vasta Krimin sodan jälkeen ja ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin vuosina 1856-57. Vuonna 1863 patterin yhteyteen rakennettiin kaksi väliaikaista puista ammusvarastoa. Nämä korvattiin kivisillä, tynnyriholvatuilla kellareilla (B 32 ja B 66) vuonna 1867. Uudet kellarit olivat vapaanaseisovia ja katettu sinkkipellillä.\n\nPatterissa suoritettiin laaja uudelleenrakennustyö vuosina 1878-80, jolloin mm. patterin tausta-aluetta tasattiin louhimalla ja se peitettiin maalla Kivinen rintavarustus uusittiin ja siihen rakennettiin ammuskomerot ja patterin ruutikellarit peitettiin maalla ja yhdistettiin ympäröivään maavalliin. 1880-luvun alussa patterissa oli kuuden tykin tuliasema.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero Ruutikellari n:o 2\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL Rakhist. Rosén, Helena : Suomenlinnan linnoitusmaisema, 1985\nMV SL VIK B 1059-1070,1083-1090"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14210459403761" ;
        wgs84:long       "24.983705353736923" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8509>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kirurginen sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kirurgi" , "Kirra" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1616695723136" ;
        wgs84:long           "24.948809472295" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8509" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7960>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kaskela, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7960" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6719>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:26:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8674>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:45:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8769>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Poika varjoiselta kujalta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8770> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8772> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8771> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8767> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7746> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8768> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8767> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8769" .

rky:p1148  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harju on kaupunkipuistona verrattavissa esimerkiksi Kuopion Väinölänniemeen.\n\nHarju rajaa Jyväskylän ensimmäisessä asemakaavassa rakennetun ruutukaava-alueen harjumuodostelmaan. Harjulla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys vanhan ja uusien alueiden jakajana ja kaukomaiseman muovaajana. \n\nHarjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna.  Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. Harjulle nousevat kiviportaat, joiden alapäässä Yliopistonkadulla on liuskekivinen oleskelutasanne suihkulähteineen 1960-luvulta. Portaat ovat osa kävely- ja kulttuurimatkailureittiä Harjun historiaa ja maisemaa kuvaavine infotauluineen. \n\nHarjun urheilukenttä on tunnettu yleisurheilukilpailuistaan sekä erityisesti pesäpallokenttänä. Jyväskylän Suurajojen pikataipaleiden näyttämönä Harju tunnettiin laajalti. Harjulla on kuvanveistäjä Pauli Koskisen veistos \"Palloa pelaavat pojat\" vuodelta 1951."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.239899621,25.737410578 62.240664701,25.734176212 62.241529306,25.734889412 62.243075370,25.737141527 62.245887313,25.738795720 62.245935780,25.740633663 62.246230917,25.741643647 62.247032578,25.742428076 62.246250669,25.743823625 62.242870146,25.742533431 62.242524363,25.742956548 62.239899621,25.737410578" ;
        poi:history       "Syrjälänharju eli Harju on syntynyt jääkauden lopulla, kun mannerjäätikkö pysähtyi noin sadaksi vuodeksi ilman viilentymisen seurauksena paikoilleen ja muodosti ns. reunamuodostuman. Syrjälänharjun nimi  juontuu Syrjälän maatilasta, jonka maista valtio lahjoitti osan 1837 Jyväskylän kaupungin perustamiseksi. Harju rajasi Jyväskylän kaupungin rakennettua aluetta aina 1910-luvulle asti, jonka jälkeen Harjun takainen kaupunki- ja lähiöasutus on kasvanut tasaisesti.\r\n\r\n1925 rakennetut kiviportaat ovat arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelemat ja kaupungininsinööri J.E. Järvilehdon rakennuttamat. Portaita on 1960-luvun alussa uudistettu kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen suunnitelmin. Harjun pesäpalloilusta kuuluisa urheilukenttä rakennettiin niin ikään ensimmäisen kerran jo 1926.\r\n\r\nKaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema, vuosina 1951-1953 rakennettu Vesilinna jatkaa Harjun laelle 1887 rakennetun puisen näkötornin perinteitä näköalatasanteineen. Erityisesti 1950-luvulla Vesilinna tunnettiin merkittävänä Jyväskylän seudun matkailukohteena."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:matkailurakennus , poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4307" ;
        skos:prefLabel    "Jyväskylän Harju ja Vesilinna"@fi .

rky:p851  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Orivirran saarto on harvoja Itä-Suomen keskiaikaisista linnarakenteista.\n\nLinnansaaren kärjessä Pyyveden Orivirtaan työntyvässä niemekkeessä oleva Orivirran pieni rajalinnake kuuluu ilmeisesti linnoitusjärjestelmään, jonka tärkeimpänä osana on Olavinlinna. Linnoitukset pystyivät valvomaan ja myös estämään liikennettä laajalle Haukivedelle, joka on osa Vuoksen vesistöä. \n\nKenttävarustuksen jäännökset ovat niemelle johtavan tien molemmin puolin ja niistä voi vielä hahmottaa linnakkeen rakenteen, kehämuurin ympäröimän pihan ja sen etelänurkkaan liittyneen tähystystornin.\n\nLinnansaareen johtaa 1850-luvulla luonnonkivestä pengerretty tie ja pieni kivisilta. Linnakkeen ympäristö on hyvin hoidettua hongikkomaisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.156532444,29.219808264 62.159759221,29.206837053 62.161159328,29.207339009 62.162646382,29.206711665 62.163633493,29.211096825 62.162365588,29.217844603 62.160872509,29.217246504 62.158590583,29.223184993 62.156532444,29.219808264" ;
        poi:history       "Orivirran linnake lienee ruotsalaisten 1400-luvun lopulla tärkeän sisävesireitin valvontaa varten rakentama. Sitä on 1540-luvulla täydennetty. Venäläiset valtasivat ja tuhosivat saarron 1592, mutta linnake rakennettiin uudelleen 1650-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4001" ;
        skos:prefLabel    "Orivirran saarto"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6979>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6122>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kolmosen ratikka" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kulkiko linja 3 B ja T jo 1928 Porthaninkatua ylös ja Karhupuiston kupeella Helsinginkadulle? Jos ei se, kulkiko mikään linja millä tahansa numerolla Porthaninkatua ylös jo tuolloin? Kyllä kolmonen kulki jo tuolloin tuota reittiä. HKL:n kirjaamosta tiedettiin kertoa, että linja 3 (Töölö - Kaivopuisto) aloitti liikennöinnin 20.9.1913. Sen pysäkkiluettelo oli Hakaniemen jälkeen Porthaninkatu - Viides linja - Kaarlenkatu - Helsinginkatu - Läntinen Brahenkatu - Porvoonkatu - Kajaaninkadun risteys, jossa oli pääteasema.\n\nMyös linja K (Käpylä - Eurantie) liikkui kulmilla. 20.9.1930 lähtien pysäkkiluettelo oli Mäkelänkatu - Sturenkatu - Läntinen Brahenkatu - Helsinginkatu - Kaarlenkatu - Viides linja - Porthaninkatu - Hakaniemeen jne. Kauppatorille. Kaikki K-linjat lopetettiin 30.8.1953." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kolmosen-ratikka" .

[ dcterms:description  "Laurilan isoisä pääsi 1902 Uuden yhteiskoulun vahtimestariksi ja muutti perheineen koulutaloon Kirkkokadulle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1211>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1558388~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kansanedustaja, ministeri" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6703> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4332>
        dcterms:modified  "2011-09-30T10:15:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1881393~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Saari, jolla asumme, ei ole kovin kaukana mantereen rannasta. Kiven heitto ei riitä, ei jousen ampuma, mutta pyssyn luoti saattaa jo kantaa rantaan. Niin olen kuullut. Minä kuljen saaren kallioilla niin kuin silloin lapsena. Kaupunki on siinä heti lahden takana ja näkyy saareen hyvin: tehtaat ja satama ja Gräsan kojut ja laiturit ja torin takaiset korkeat kivitalotkin. --- Vaikka manner on lähellä, saaresta on kaupunkiin sittenkin aina matkaa. Sellainen on meri, se erottaa heti ja kunnolla ja saa välimatkat suuremmiksi kuin ne ovatkaan.\" (s.16)" ;
  dcterms:description            "Romaanin päähenkilö Johannes Viktor Fri on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Helsinginniemen edustan Busholmenilla, nykyisellä Jätkäsaarella. Johannes on asunut saaressa äitinsä kanssa pienessä kalastajamökissä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9386> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i27>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8411>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lillrank, Silva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8411" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9125>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:10:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6382>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Lönnrotinkatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1670382483156" ;
        wgs84:long        "24.9396104306454" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lonnrotinkatu-5" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7096>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1466989~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6716>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Koivunen, Brita"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/koivunen-brita" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nyt istun kaupungintalon pienessä vahtimestarinkopissa. Pelkään, että joku huomaisi minun kirjoittavan päiväkirjaa; olen suomentavinani erästä Kafkan kertomusta tähän vihkoon. Olemme Ismon kanssa hoitaneet tätä virkaa jo pari vuotta, mutta yhä vielä olen kovin levoton täällä ollessani. Säikyn outoja ääniä, puhelinsoittoja ja pimeitä huoneita. Seison usein katselemassa ihmisiä, jotka rientävät torin poikki. He ovat kuin mustasta paperista leikattuja varjokuvia. On mukava kuvitella, etteivät ihmiset olekaan ihmisiä! Paljon varmempi voi olla noiden tyttöjen alkuperästä, jotka nyt juuri kikatellen kulkevat ikkunani ohi. (22.12.1955)" ;
  dcterms:description            "Pentti Saarikoski hoiti 1954-1958 isänsä ja veljensä kanssa Kaupungintalon iltavahtimestarin tointa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7523>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8671>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kivi, Aleksis"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8671" .

rky:p1050  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto. \n\nRautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu 1938-1939 arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. \n\nJyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu 1926-1927. Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta.  \n\nLaukaan Vihtavuoren ruutitehtaan Mäen alueella on rivi- ja paritaloja ja Puiston alueella tehtaan johdon asuinrakennuksia vuosilta 1928-1929. Alueiden tyyppitalot ovat insinööri Hugo Karstenin suunnittelemia. 1930-luvun asuntotuotantoa ovat  Ala-Sudetin asuinrakennukset. Ylä-Sudetin paritaloalue on 1940-luvun alusta. Vihtavuoren ruutitehtaan hierarkkisesti rakennetut asuinalueet muodostavat korkeatasoisen ympäristön. Koko aluetta leimaa puistomaisuus, puurivit ja sisäänajoteiden porttirakennelmat. \n\nTikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi 1915. Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.392143639,25.649946527 62.393135035,25.645676299 62.393399598,25.645930113 62.393475100,25.648814733 62.393882829,25.649661479 62.393899047,25.649722958 62.394886218,25.649815711 62.395064051,25.649076876 62.395472709,25.651483243 62.396455948,25.654231935 62.395542191,25.655095188 62.393214472,25.658659467 62.391691054,25.658926834 62.392143639,25.649946527" ;
        poi:history       "Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi kansallisen sotatarviketeollisuuden luominen. Puolustuspoliittisista syistä  sijaintipaikoiksi valittiin sisämaan paikkakunnat kuten Jyväskylän, Kuopion ja Tampereen seudut, jotka sijaitsivat hyvien rautatieyhteyksien varsilla.\r\n\r\nSuojaisalle Jyväskylän seudulle keskittyi useita puolustus- ja sotatarviketeollisuuden yrityksiä, mm. Valtion kivääritehdas Tourulassa (1926), tykkitehdas Rautpohjassa (1938), sytytintehdas Jyskässä (1941) ja ruutitehdas Laukaan  Vihtavuoressa (1926). Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti  Tikkakosken konepaja, joka valmisti Suomi-konepistooleja. Sotien jälkeen aseteollisuus muutettiin siviiliteollisuudeksi.   \r\n\r\nJyväskylän Tourulaan 1926 perustetun Valtion Kivääritehtaan tuotanto alkoi 1930. Tehtaan suunnittelusta vastasi Tanskan valtion Kööpenhaminan kivääritehtaan johtaja J.H. Vamberg. Tilaohjelman pohjalta pohjapiirustukset laati insinööri H. Karsten ja klassistiset julkisivupiirustukset arkkitehti Urho Åberg. Ensimmäinen sarjatuotantoase oli Lahti-Saloranta pikakivääri. Sodan aikana tehtaan tuotantoa hajautettiin eri paikkoihin. Sodan jälkeen tehdas tuotti rautakauppatavaraa, kuten saranoita ja kulmarautoja, sekä pienoiskiväärejä. Sotakorvaustuotteina Neuvostoliittoon valmistettiin puu- ja paperiteollisuuden koneita. Tehtaasta tuli 1951 osa Valmet Oy:tä ja päätuotteeksi traktori. Teollinen toiminta päättyi Tourulassa 1980- ja 1990-luvulla.\r\n\r\nTammikuussa 1938 Helsingin Katajanokalla aloittanut Valtion Tykkitehdas siirrettiin strategisista syistä Jyväskylän Rautpohjaan kesällä 1938. Sotatarviketuotanto Tykkitehtaalla päättyi sodan jälkeen syksyllä 1944. Tehtaan uusi nimi oli Valtion Metallitehtaiden Rautpohjan Tehdas ja tuotteita olivat erilaiset raskaan metalliteollisuuden sotakorvaustuotteet, mm. lokomobiilit ja tukkinosturit, vuoteen 1952 asti. 1951 nimi muuttui Valmet Oy:ksi, ja tehtaan päätuotteeksi tulivat paperikoneet. \r\n\r\nLaukaalle perustettiin Valtion Ruutitehdas 1920 ja rakentaminen alkoi 1923. Samanaikaisesti nousivat Vihtavuoren ensimmäiset virkailijoiden ja työläisten asuinrakennukset. Tehdas ja asuntoalueet rakennettiin Ahlbackan tilan maille. Tilan rakennuksista on säilynyt Yrjö Blomstedtin 1902 suunnittelema päärakennus ja joukko talousrakennuksia. Tehtaan myötä maaseutukylä muuttui pieneksi tehdaspaikkakunnaksi. Mäen, Ala-Sudetin ja Ylä-Sudetin asuinalueista tehtiin 1982 peruskorjauskokeilualue ja pääosa 23 talosta korjattiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Vihtavuoren ruutitehdas sijaitsee erillään asuinalueesta. Teollisuusalueella on huomattava määrä monipuoliseen puolustusvälineteollisuuteen ja sotien jälkeiseen kemianteollisuuteen liittyviä, eri tuotteiden tuotantovaiheitten teollisuusrakennuksia. \r\n\r\nTikkakosken teollinen historia alkoi 1800-luvun lopulla, kun kosken partaalle perustettiin mylly ja saha sekä metallityöhuone, joka on Tikkakosken nykyisen metalliteollisuuden alku. Sotateollisuus alkoi 1930-luvulla, jolloin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiö osti M/31 Suomi-konepistoolin oikeudet. Tikkakosken tehdasrakennukset olivat pitkään sodan jälkeenkin naamiomaalattuna vaalean- ja tummanvihreäksi. Tehtaan muita tuotteita olivat ompelukoneet ja haulikot. Tikkakosken tehdas toimi 1893-1991."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=190" ;
        skos:prefLabel    "Sotatarviketeollisuuden alueet (Tikkakoski)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8910>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1272057~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1680474~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9385>
        dcterms:modified  "2010-08-17T16:44:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6881>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6976>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Pohjoisesplanadi 35"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Wreden talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        wgs84:lat            "60.1680335758758" ;
        wgs84:long           "24.9451045219039" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pohjoisesplanadi-35" .

<http://example/upload-base/#metadescription_228>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1742429~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i581>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kallio" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i580> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i580> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kallio" .

rky:p1644  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Evijärven Jokikylässä sijaitsevat Lassilan talot edustavat harvaanasutun Pohjanmaan suomenkielisen sisämaaseudun talonpoikaista rakentamistapaa. Niitä ympäröivä agraarimaisema Välijoen varressa kuuluu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä ruotsalaisen Pohjanmaan rajalla sijaitsevan Evijärven vanhimpaan asutusalueeseen.\n\nLassilan taloryhmä muodostuu kolmesta vierekkäisestä asuinrakennuksesta, jotka periytyvät 1700-luvun lopulta. Punamullatut pohjalaistalot ovat puolitoistakerroksisia ja voimakkaasti korostetulla räystäslistalla varustettuja.\n\nJokikylä sijaitsee nimensä mukaisesti Lappajärvestä Evijärveen virtaavan Välijoen varrella. Jokireitti jatkaa Ähtävänjokena kohti Pedersöreä ja Pietarsaarta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.359475327,23.532888078 63.359199879,23.531623843 63.358976353,23.531054145 63.358837192,23.529643800 63.359486993,23.528579402 63.360297539,23.527417481 63.360764322,23.526971967 63.361911380,23.529583975 63.361947260,23.530098650 63.361743565,23.530823933 63.361591485,23.531400069 63.361531170,23.533470451 63.360706391,23.533206564 63.360133417,23.533120075 63.359475327,23.532888078" ;
        poi:history       "Evijärvelle muodostui pysyvää asutusta jo 1400-luvulla, ja 1540-1550-luvulla alueella oli jo vahvaa ruotsalais- ja savolaisasutusta. Ensimmäiset talot sijoittuivat Ähtävänjoen vesistön vanhan kulkureitin varteen, järvi- ja jokikalastuksen kannalta edullisille paikoille.\r\n\r\n1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla alueelle syntyi muutamia uusia taloja. Evijärvellä mainitaan 13 taloa 1548: Norr-Ena, Söder-Ena, Kniivilä, Pesonen, Kultalahti, Särkijärvi, Lassila, Kirsilä, Åby, Honkiniemi, Kerttu-Kurvi, Kautiainen ja kaksi Lassilaa. Talot sijaitsivat Inankylässä, Särkijärvellä, Evijärven länsi- ja etelärantojen läheisyydessä, Haapajärvellä ja Evijärven kylässä. Jokikylä (maarekisterissä Jokela) erotettiin isojaon yhteydessä 1790-luvun lopulla Evijärven kylästä.\r\n\r\nAsutus laajentui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vielä 1700-luvulla kantatalot pysyivät jakamattomina huolimatta isojaosta. Toimeentulo saatiin karjatalousvaltaisesta maataloudesta ja kalastuksesta, ja 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun lopulle myös tervanpoltosta. Välijoessa oli 10-12 jauhomyllyä, ja metsissä kymmeniä tervahautoja.\r\n\r\nJokea seuraava, Evijärven halki kulkeva Lappajärven ja Pietarsaaren välinen tie oli kuljettavassa kunnossa jo 1600-luvun lopulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k052 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4558" ;
        skos:prefLabel    "Lassilan taloryhmä"@fi .

blue_route:c28  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s29 ;
        :source       blue_route:s28 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9122>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Hollantilaisentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.1944995094229" ;
        wgs84:long        "24.8743087888824" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hollantilaisentie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7093>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Jung, Bertel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7094> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7085> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7093" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7332>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2182>
        dcterms:modified  "2011-04-01T11:56:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1786196~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7427>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Keltanen, Minerva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7427" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4923>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Pihoilla ja ploteilla" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kirjan lapsuusmuistot jakautuvat kolmeen pääosaan: Pakilan kyläelämää, Pakilalaislapset ja Toivolan lapset 1930-1950-luvuilla. Eri kertojilta kootuissa muistoissa kuvataan esimerkiksi kouluelämää, vapaa-ajanviettoa, Pakilan kauppoja sekä retkiä alueen ulkopuolelle." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6826> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i62> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4922> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/pihoilla-ja-ploteilla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9382>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Dahlqvist, Lasse"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9382" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9621>
        dcterms:modified  "2011-05-20T13:11:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1755787~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2894>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elämää helsinkiläismetsissä " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7695> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7696> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7694> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7582> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2893> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/elamaa-helsinkilaismetsissa" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7592>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:47+0300" .

rky:p318  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korkeakosken tehdasyhdyskunta on 1800-luvun lopulla Pirkanmaan harvaan asutulle metsäseudulle, vesistön koskipaikkaan ja rautatien varteen rakentunut maaseudun pieni tehdasyhdyskunta. Korkeakosken kenkätehdas on maamme koneellisen jalkineteollisuuden edelläkävijä ja 1900-luvulla merkittävä jalkineiden valmistaja Suomessa. Sähkön tuotantoa jatkava voimala on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti sähköä tuottanut vesivoimalaitos. Tehdasyhdyskuntaan kuuluvilla asuinalueilla on säilynyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja 1900-luvun alun työväenasuntoja.\n\n1800-luvun lopussa perustetun Korkeakosken nahkatehtaan ja kenkätehtaan tuotantorakennukset voimalaitoksineen sijaitsevat Korkeakosken putouksen ja sen yläpuolella olevan Tehtaanjärven äärellä. Tuotantorakennuksiin kuuluu kosken partaalla oleva entinen korko- ja lestitehdas, jonka tiloissa toimii Koskenjalan yhdistyksen ylläpitämä Kenkä- ja Nahkamuseo. Punatiilistä päätehdasta kosken yläpuolella tehtaanjärven rannalla on laajennettu useaan otteeseen. Tehdasyhdyskuntaan kuuluu myös kaksi eriaikaista työväenasuinaluetta, Romula ja Myllylä, tehtaan etelä- ja länsipuolella. Kosken alajuoksulla on sotien jälkeen rakennettu pieni puukirkko, jonka rakennustöihin tehdas on osallistunut."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.793682572,24.372479867 61.793062291,24.370623620 61.794163204,24.369207734 61.794355803,24.368465826 61.793975307,24.368091865 61.793852152,24.366021143 61.793739146,24.364260947 61.794626802,24.362994993 61.795177566,24.363456947 61.795276184,24.362990153 61.795506852,24.362899332 61.795675364,24.362807732 61.797435616,24.363914159 61.797425342,24.364744602 61.796863275,24.367001324 61.795389486,24.365321571 61.795739057,24.368348061 61.796409609,24.369400468 61.796187275,24.370488920 61.796862891,24.372435450 61.797164950,24.372353456 61.797358228,24.372954763 61.797855153,24.375937332 61.798439827,24.375963176 61.798968090,24.377186354 61.798609559,24.378679729 61.798314385,24.379705694 61.797915367,24.379831717 61.797123646,24.377744172 61.796994772,24.376301218 61.796582391,24.374798600 61.795493715,24.372153901 61.795222090,24.372568473 61.794476658,24.373706072 61.794343357,24.374769768 61.793565792,24.376317944 61.792722535,24.373666097 61.793682572,24.372479867" ;
        poi:history       "Nahkuri Edward Wallenius perusti Korkeakoskelle 1894 sahan ja Hämeen ensimmäisen konevoimalla toimivan nahkatehtaan sekä neljä vuotta myöhemmin Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan. Sähköä tuottava voimala käynnistyi 1895. Tehtaan perustamispaikan valintaan vaikuttivat yli 20 metriä korkea Korkeakosken putous, joka tarjosi tuotannolle käyttövoimaa ja 1882 valmistunut, tuotteiden nopeat kuljetukset mahdollistava Pohjanmaan rata.\r\n\r\nVesivoimalla toimivat tuotantorakennukset sijaitsivat kosken partaalla, mutta sähkövoimaa käyttävä koneellisen jalkinetehtaan Wallenius rakennutti Tehtaanjärven rannalle. Tehtaan vanhimmat osat olivat puurakenteisia, tiilinen osa valmistui 1899. Linnamaisen hahmonsa tehdasrakennus torneineen sai tamperelaisen rakennusmestari Heikki Tiitolan piirustusten pohjalta 1916. Kenkätehdasta laajennettiin ja korotettiin vielä 1950 -luvulla.\r\n\r\nKenkätehtaan tuotanto jatkui yhtiömuotoisena vuodesta 1909, aluksi Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Oy:n nimellä. Eemil Aaltonen osti tehtaan 1926 ja myöhemmin se yhdistettiin Aaltosen kenkätehtaaseen lähes 60 vuodeksi. Korkeakosken kenkätehtaasta muodostui ”suutarien yliopisto”. Korkeakosken Kenkätehdas Oy:n toiminta päättyi 1983, mutta nahka-asujen tuotanto jatkui tehdaskiinteistöjen ja voimalaitoksen siirryttyä 1984 Luhta Oy:n omistukseen. Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo aloitti toimintansa 1985 entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa.\r\n\r\nEnsimmäinen tehtaan asuinrakennuksista oli alkujaan kylän myllyn osakkaiden myllymatkojen taukotupana toiminut Myllytupa 1870-1880 -luvulta. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitseva Romulan työväenasuntoalue rakennettiin 1910-luvulla ja Myllylän asuntoalue hieman myöhemmin. Myllylään rautatien toiselle puolelle rakennettiin aikanaan moderneja paritaloja saksalaisen mallin mukaan tehtaan johtohenkilöille. Koulurakennus tehdasyhdyskuntaa valmistui 1904.\r\n\r\nPerinteitä ja aikansa rakentamistapaa noudattavan Korkeakosken pikkukirkon suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen 1949. Kirkko rakennettiin tehtaan tontille ja rakennustöitä tuki Aaltosen kenkätehdas. Kirkko vihittiin käyttöön 1951. Kellotapuli valmistui 1970-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k177 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1888" ;
        skos:prefLabel    "Korkeakosken tehdasyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9716>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Isän nimeen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> ;
        th:lisatietoa     "\"Sukutarina luotaa isoisän, hänen poikansa ja pojanpoikansa kirjavia vaiheita 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään.\"" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9716" .

<http://example/upload-base/#metadescription_130>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1284706~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7926>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7687>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Toinen linja 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1804718755247" ;
        wgs84:long        "24.9501408821512" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7687" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mustan Härän grilli sijaitsi Mäkelänkadulla Vallilassa. Oikealla puolella Käpylästä tultaessa. Se oli tavallaan Vallilan ja Käpylän nuorison demilitarisoitu vyöhyke, missä kumpikin osapuoli sai olla rauhassa. (s. 44)" ;
  dcterms:description            "Käpylän troikka kokoontuu vakiopaikkaansa Mustaan Härkään suunnittelemaan liiketoimia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8989> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9029>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5897>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=17CE094A-FF5E-43E0-ACC0-82134707332C> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5040>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elämää Vuosaaren Kallahdessa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9100> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5039> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/elamaa-vuosaaren-kallahdessa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1056>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Vallilan puutalot" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1055> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/vallilan-puutalot" .

<http://www.yso.fi/onto/event#instrument>
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label          "instrument"@en , "väline"@fi ;
        rdfs:subPropertyOf  <http://www.yso.fi/onto/event#during> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ravintolan historia on kirjava. Se alkaa kieltolain kurjimuksesta, sitten ilmestyivät merimiehet ja kalastajat. Heitä seurasivat seuraa tarjoavat tytöt. Tätä synnillistä elämää jatkui pitkälle 1970-luvulle saakka. Parhaimmillaan ravintolassa istui oma taksikuski, koska asiakkaita riitti enemmän kuin lähimmältä tolpalta.\" (s.232)" ;
  dcterms:description            "Vexi Salmi: Salve" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480>
] .

rky:p578  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Imatran Voiman ja Kuparin asuntoalueet ovat korkeatasoinen esimerkki teollisuuden pyrkimyksestä kohottaa työväestön asuinoloja. Tyyppitaloilla on arkkitehtuurihistoriallista merkitystä.\n\nImatran Voiman vanhin asuntoalue on peräisin 1920-luvulta, jolloin voimayhtiön työntekijöille rakennettiin rakennusmestari Emil Ekegrenin suunnittelemat kymmenen aumakattoista asuinrakennusta ja perheiden yhteiset talousrakennukset. Työväen asuntoalueen vieressä, Vuoksen rannalla, on johdon asunnoksi samaan aikaan valmistunut Villa Malmi. 1950-luvulla aluetta on laajennettu arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemilla puisilla satulakattoisilla ja vaakavuoratuilla kahdelle perheelle mitoitetuilla  tyyppitaloilla. Tähän ns. Uuteen asuinalueeseen kuuluu lisäksi kaksi yhdenperheen omakotitaloa ja yhteinen talousrakennus.\n\nImatran Voiman asuntoalueen kaakkoispuolella on ns. Kuparin alue, jonka asuinrakennuskanta on kuparitehtaan aikainen. Se muodostuu 28 puisesta  lomalaudoitetusta aumakattoisesta asuinrakennuksesta, joiden kulmauksissa on sisäänvedetty kuisti sekä viidestä säterikattoisesta, rapatusta kaksikerroksisesta talosta. Kivirakennukset ovat arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemat.\n\nKuparin asuntoalueeseen liittyvät lisäksi 1934 valmistuneet Outokumpu Oy:n kerho- ja juhlatalo Honkapirtti, arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema tehtaan johtajan asuinrakennus sekä kuparitehtaan rakennuskannasta säilyneet entinen paloasema, konttori ja sosiaalirakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.162318027,28.770291084 61.164006492,28.771842771 61.164738453,28.772546075 61.164118904,28.776036344 61.164858486,28.777586845 61.165521595,28.778909140 61.165318873,28.781189434 61.164520595,28.781374217 61.164443313,28.785190036 61.161702573,28.786604809 61.160500708,28.786075166 61.158224139,28.788740710 61.158777237,28.790259821 61.156804014,28.792880975 61.154659877,28.788428169 61.158413830,28.781279463 61.162318027,28.770291084" ;
        poi:history       "Imatrankosken 1928 valmistuneen voimalaitoksen (vuodesta 1932 Imatran Voima Oy) työntekijöille tarkoitetun asuntoalueen vanhin osa valmistui 1921. 1950-luvulla Imatran Voiman asuntoaluetta laajennettiin toimihenkilöille tarkoitetuilla asunnoilla.\r\n\r\nVesivoimalaitos mahdollisti teollisuuden voimantarpeen saannin ja veti teollisuutta alueelle. Outokummun kuparin teollisuuslaitokset, kuparisulatto ja rikkidioksiditehdas perustettiin Imatralle 1933. Rakennustyöt tehtiin 1934-1936. Kuparin asuinalueen rakentaminen alkoi samaan aikaan teollisuuslaitosten kanssa. Outokummun tehdas siirrettiin jatkosodan loppuvaiheessa 1944 kauemmas rajasta, Harjavaltaan. Outokummun entiselle paikalle sijoitettiin 1945 Enso Gutzeitin kemian tehtaat. Tehdas suljettiin 1989."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k153 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1936" ;
        skos:prefLabel    "Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet"@fi .

rky:p8  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappeen kirkko on maamme ainoa 1700-luvulta säilynyt kaksoisristikirkko eli kahtamoinen.\n\nKeskellä Lappeenrannan kaupunkia Valtakadun varrella sijaitsevassa kirkossa on itäsuomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Keskitilaa rajaavat ristikkäin menevät pitkittäiset ja poikittaiset sidehirret. Kahdeksankulmainen välikattokupoli nousee kahdessa jaksossa. Lars Petterssonin mukaan kyseessä on \"poikkeuksellisen komea ja samalla uskalias mutta tuskin erityisen kaunis rakennelma, joka on sallinut epätavallisen laajan, lamasalvosseinien varaan tehdyn yhtenäisen holvauksen ilman pystytukien apua\".\n\nUusgoottilainen kellotapuli, jonka korkea ensimmäinen kerros on tiiltä, on vuodelta 1856 (E.B. Lohrmann 1852).\n\nKirkon eteläpuolella olevan Keskuspuiston alueella on vanha hautausmaa 1700-luvulta sekä Helsingin Hietaniemen jälkeen maamme suurin sodissa 1939-1940 ja 1941-1944 kaatuneiden sankarihauta-alue, jonne on haudattu 1 508 sankarivainajaa. Alueella on useita sotien vainajille omistettuja muistomerkkejä. Wäinö Aaltosen tekemä punagraniittinen muistomerkki on paljastettu 1951."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.058672318,28.188778342 61.057746979,28.189346008 61.057035756,28.189768468 61.056435634,28.190083865 61.056155107,28.190317292 61.056138509,28.189959376 61.056103870,28.189396716 61.055988827,28.188412510 61.056079553,28.188221911 61.056895314,28.187180868 61.058335008,28.186239318 61.058672318,28.188778342" ;
        poi:history       "Lappeen pitäjän ja kaupungin yhteisen seurakunnan edellinen kirkko sijaitsi linnoitusalueella vinosti kreikkalais-katolista kirkkoa vastapäätä. Puukirkko paloi salaman sytyttämänä 1790 ja uusi eli nykyinen kirkko rakennettiin Linnoituksen ulkopuolelle silloiseen Viipurin esikaupunkiin.\r\n\r\nKirkonrakentaja Juhana Salosen johdolla 1791-1792 rakennettu kirkko vihittiin sisustuksen valmistuttua 1794. Kirkko \"gotisoitiin\" arkkitehtien Edvard Dippellin ja Waldemar Backmanssonin laatimien suunnitelmien mukaan 1881. Tällöin myös sen kahdessa kerroksessa olleet ikkunat yhdistettiin. Nykyasuunsa kirkko restauroitiin 1929 arkkitehti Juhani Vikstedtin (Viiste) johdolla. Kirkon 1920-luvun pehmeäsävyinen sisäväritys on muuttunut räikeän siniseksi 1986 (Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1385" ;
        skos:prefLabel    "Lappeen kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8043>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:20:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8138>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rinne, Katriina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8138" .

rky:p220  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.412444940,26.595331620 67.412729439,26.595265236 67.413369791,26.595192441 67.413510183,26.594418933 67.413865517,26.594165859 67.414055502,26.594286164 67.414745929,26.595261888 67.414681214,26.597823744 67.414706881,26.598625655 67.414077212,26.598235070 67.413601490,26.597718576 67.413150052,26.597448359 67.412983576,26.597297051 67.412852641,26.597083390 67.412448798,26.596874134 67.411190557,26.596786464 67.411143729,26.595420009 67.412444940,26.595331620" ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1649" ;
        skos:prefLabel    "Sodankylän kirkot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5634>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Raatimiehenkadun ja Puistokadun kulmatalo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Raatimiehenkadun ja Puistokadun kulmassa Mustekalan korttelissa Helsingissä sijaitsi Berghin huvila, joka oli sittemmin Fazerin perheen käytössä. Osoite oli Puistokatu 3, Raatimiehenkatu 1. Löytyisikö siitä valokuvaa, ja muuta tietoa kuten arkkitehdin nimeä? Koskahan se purettiin? Nykyään paikalla on niin sanottu Kekkosen talo. Puhvelista Punatulkkuun -kirjassa kuvaillaan Mustekalan korttelia seuraavasti:\n\nVuonna 1876 muutti raatimies Edvard Bergh uuteen taloonsa Puistokatu 3:een tulevan nimikkokatunsa kulmaan. ”Vanhaksi ketuksi” mainittu raatimies sai alueensa tavattoman halvalla, 8000 mk:lla. Hänen puutaloonsa kuului 12 huonetta salongista ja herrainhuoneesta kyökkiin ja palvelijainhuoneeseen asti. Jälkeenjääneet pesäluettelot kertovat palmuista, plyyshihuonekaluista ja kynttiläkruunuista, ja parhaan salin koristuksena oli Thorvaldsenin Venus-veistos. Pakaritupa ja liiteri olivat omissa ulkorakennuksissaan.\n\nRaatimies Berghiltä talo siirtyi vuorineuvos Rudolf Elvingin eli temperamentistaan kuulun ”tulivuorineuvoksen” omistukseen vuonna 1903. Hinta oli tällä välin noussut 18-kertaiseksi. Uusi omistaja rakennutti tontille kaksi kivirakennusta, joista toisessa hän itse asui. Elvingiä seurasi tontin omistajana 1916 tehtailija Karl Fazer, ja niin Berghin kulma muuttui Fazerin kulmaksi. ”Puiseksi patriisitaloksi” mainittu vanha puutalo oli sitten vuosikymmenet johtaja Sven Fazerin asunto.\n\nPuretut talot -kirjassa on kuva tontille vuonna 1905 valmistuneesta kolmikerroksisesta kaupunkihuvilasta, jonka oli suunnitellut arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Kirjassa kerrotaan että jugendtalon julkisivu teki jykevän vaikutuksen. Pyöreät erkkeri- ja ullakkoikkunat olivat symmetriset, mutta muuten talo oli huomattavan epäsymmetrinen, kuten jugendrakennukset yleensä. Tämä rakennus purettiin vuonna 1960.\n\nTontilla säilyi vuosikymmeniä puinen huvilarakennus, joka oli aivan Raatimiehenkadun ja Puistokadun kulmassa. Keskellä oli kauniisti istutettu piha. Teuvo Lindforsin ja Torsten Nygårdin suunnittelemat nykyiset rakennukset valmistuivat vuonna 1962.\n\nLähteet:\nManninen Antti: Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (Helsingin Sanomat, 2004)\nOllila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita (Helsingin Sanomat, 1975)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9338> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9339> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/raatimiehenkadun-ja-puistokadun-kulmatalo-kaivopuistossa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6348>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5BF1176D-FE35-40C5-9B3F-9053A8A2C97C> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p133>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Patteri 4 A26-A30"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T11:10:43.24+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:18:16.482+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34446 , koko:p39386 , koko:p32488 , koko:p39106 ;
        poi:description  "Alkuvaiheessa patteri 4 kuului pattereiden 1 ja 2 tavoin kokonaisuuteen, josta käytettiin tsaarinpatterin nimeä. Vuonna 1855 rakennettiin tukimuuri ja sen eteen tehty maavalli, jossa oli ampuma-aukot 11 tykille. Ampumataso oli puinen. Patterin ja rantavarustuksen väli suljettiin alkuvaiheessa puisella palissadilla.\n\nVuonna 1873 uudistettiin patteri 4 samaan tapaan kuin patteri 2. Patteriin rakennettiin neljä uudentyyppistä kivistä tykinperustaa ja niihin liittyvät suojakäytävät. Maavallia levennettiin ja korotettiin. Vuosikymmenen lopulla maavalliin avatut ampumasektorit muotoiltiin uudelleen.\n\nPatteriin 4 rakennettiin kolme puista ammusvarastoa vuonna 1863. Kaikki nämä, A 24 [7], A 26 [8], A 29 [9] korvattiin kivisillä vuoteen 1868 mennessä. Vuonna 1876 patterin sisäpuolelle rakennettiin uusi suuri kivikellari A 31 [12]. Samana vuonna tämä ja kaikki entisetkin ammuskellarit peitettiin maalla.\nPatterissa nykyisin olevat tykit ovat 9\" rihlattuja tykkejä 1870-luvulta.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisiä nimityksiä:tsaarinpatteri, patteri 4, ruutikellarit 7, 8, 9 ja 12.\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK A 195-231,290-296\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan länsirannan patterit.\nMV SL Hist Rosén, Helena, 1985. Suomenlinnan linnoitusmaisema. "@fi ;
        poi:history      "Alkuvaiheessa patteri 4 kuului pattereiden 1 ja 2 tavoin kokonaisuuteen, josta käytettiin tsaarinpatterin nimeä. Vuonna 1855 rakennettiin tukimuuri ja sen eteen tehty maavalli, jossa oli ampuma-aukot 11 tykille. Ampumataso oli puinen. Patterin ja rantavarustuksen väli suljettiin alkuvaiheessa puisella palissadilla.\n\nVuonna 1873 uudistettiin patteri 4 samaan tapaan kuin patteri 2. Patteriin rakennettiin neljä uudentyyppistä kivistä tykinperustaa ja niihin liittyvät suojakäytävät. Maavallia levennettiin ja korotettiin. Vuosikymmenen lopulla maavalliin avatut ampumasektorit muotoiltiin uudelleen.\n\nPatteriin 4 rakennettiin kolme puista ammusvarastoa vuonna 1863. Kaikki nämä, A 24 [7], A 26 [8], A 29 [9] korvattiin kivisillä vuoteen 1868 mennessä. Vuonna 1876 patterin sisäpuolelle rakennettiin uusi suuri kivikellari A 31 [12]. Samana vuonna tämä ja kaikki entisetkin ammuskellarit peitettiin maalla.\nPatterissa nykyisin olevat tykit ovat 9\" rihlattuja tykkejä 1870-luvulta.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisiä nimityksiä:tsaarinpatteri, patteri 4, ruutikellarit 7, 8, 9 ja 12.\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK A 195-231,290-296\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan länsirannan patterit.\nMV SL Hist Rosén, Helena, 1985. Suomenlinnan linnoitusmaisema. "@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.1384241931817" ;
        wgs84:long       "24.986929368972824" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7923>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Rakennushallitus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Yleisten rakennusten ylihallitus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.171324367644" ;
        wgs84:long           "24.9580945741507" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7923" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5894>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Hämeen tulli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olen useampaan otteeseen lukenut, että Hakaniemessä sijaitsi vielä 1900-luvun lopulla tullinpuomi ja koppi jossa kerättiin tienkäyttömaksua. Missä kohtaa tämä koppi oikein sijaitsi? Hämeen tulli oli ensin Pitkänsillan eteläpuolella Kaisaniemen puiston tienoilla, josta se siirrettiin sitten Pitkänsillan pohjoispäähän. 1800-luvun lopulla tulli siirrettiin vielä kauemmaksi Hämeentielle, portinpylväät ovat säilyneet nykyisen Inkerikeskuksen kohdalla.\n\nKaupunginmuseon sivuilla kerrotaan näin:\n\nKun Helsingistä 1812 tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, se sai uuden asemakaavan. Kaupungin rajoilla oli tullit, joissa perittiin maksut myyntiin tuotavista tavaroista. Tullit siirrettiin kauemmaksi kaupungin keskustasta asutuksen levitessä. Espoon tulli siirrettiin nykyiselle Paasikiven aukiolle ja Hämeen tulli Pitkäsillan pohjoispäähän. Tullit varustettiin sulkupuomeilla ja vartiokojuilla. Tulleja jouduttiin myöhemminkin siirtämään kaupungin kasvaessa. Espoon ja Hämeen maantiet päättyivät kaupungin rajalla portteihin, joiden pylväät ovat säilyneet Mannerheimintiellä ja Hämeentien tuntumassa. Helsingin nimistössä noista ajoista muistuttaa Tullinpuomi Meilahdessa.\n\nSivuilla on myös valokuvia ja maalauksia Hämeen tullista:\nhttp://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/hakaniemi/tullit_1.html\n\nInkerikeskuksen sivut:\nhttp://www.inkerikeskus.fi/toimitilat/portti.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6644> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/tulli-hakaniemessa" .

rky:p480  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koljonvirralla on keskeinen asema Suomen sodan taistelupaikkana sekä kirjailija Juhani Ahoon liittyvän henkilöhistorian vuoksi.\n\nKoljonvirran historiallinen alue käsittää Pikku-Iin järvestä Poroveden pohjoiseen ulokkeeseen, Kirkkosalmeen laskevan Koljonvirran rantamaisemat sekä Pikku-Iihin työntyvän Mansikkaniemen harjun. Maiseman katkaisee uudistettu tielinjaus ja silta levähdyspaikkoineen. Laajemman maisema-alueen osia ovat Pikku-Partalan entisen sotilasvirkatalon alue sekä virran länsipuolella Kauppilan kartanon rakennukset sekä vesistön rantamat viljelyksineen.\n \nMansikkaniemessä on Iisalmen entinen kappalaisen pappila, Juhani Ahon lapsuudenkoti. Vanha Oulu -maantien linja kulkee itä-länsi -suuntaisesti Mansikkaniemen poikki. Mansikkaniemessä on venäläisten tykkipattereiden jäänteitä sekä loitommalla  venäläisten joukkojen majoituskorsuja. \n\nPappilan pihapiirissä on päärakennus, väentupa, navetta, aittoja, lato, rannassa sauna, Ruotteenmäestä siirretty tuulimylly ja sota-aitta Koljonvirran rannalla.\n\nPappilaan vievän koivukujan varrella on Koljonvirran taistelussa venäläisiä joukkoja komentaneen ruhtinas Dolgorukin valurautainen hautamuistomerkki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.589374410,27.162261239 63.590884159,27.161743397 63.594938358,27.163090402 63.595796251,27.164211307 63.595938050,27.167001912 63.597716030,27.169174500 63.597310904,27.170311273 63.595787552,27.171673635 63.595537931,27.172718334 63.595690251,27.173647788 63.594249748,27.176430144 63.593308167,27.176029315 63.594218682,27.167735873 63.593075407,27.167216992 63.591919470,27.165927191 63.589575031,27.166209504 63.589374410,27.162261239" ;
        poi:history       "Iisalmen Koljonvirralla lokakuussa 1808 käyty taistelu oli Suomen sodan viimeisimpiä taisteluita. Eversti Sandelsin komentamat suomalaiset estivät venäläisten joukkojen yrityksen ylittää Koljonvirran silta.  Koljonvirran taistelua käytiin matalarantaisen virran varrella aina Iisalmen kirkolta Fredriksdalin kartanon alueelle saakka. Kirkkosalmen ylittävällä sillalla oli keskeinen asema taistelujen kulussa. \r\n\r\nTaistelusta Johan Ludvig Runeberg sai aiheen Sven Tuuva -sankarirunoon. Sotaa kuvaava vänrikki Stålin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin 1848.  \r\n \r\nMansikkaniemen pappila on rakennettu 1840-luvun lopulla rovasti Laguksen aikana kappalaisen pappilaksi. Rakennus on ollut Juhani Ahon museona vuodesta 1958 lähtien; Juhani Aho asui pappilassa 1865-1876 isänsä toimiessa Iisalmen kappalaisena."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k140 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=929" ;
        skos:prefLabel    "Koljonvirran historiallinen maisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8398>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Sandkvist, Gunvor"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8398" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8637>
        dcterms:modified  "2010-02-02T13:32:51+0300" .

rky:p814  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hyvinkään asemanseudulla on keskeinen asema rautatiehistoriassa aikanaan vilkkaana kolmen radan risteyspaikkana. Risteysasemasta on jäljellä Helsinki–Hämeenlinna -radan asema, posti ja museoksi muutettu Hangon radan asema-alue, joka on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin rakennusvaiheen ulkoarkkitehtuurinsa.\n\nMaamme ensimmäisen rautatien, Helsinki–Hämeenlinna -radan Hyvinkään asema on rataosuudellaan yksi neljästä säilyneestä lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelemasta asemasta. Rataosuudelle rakennettiin alun perin kaikkiaan seitsemän asemaa. Edelfeltin suunnittelukautta on nykyisen asemarakennuksen keskiosa vuodelta 1862, jonka molempiin päihin 1891 lisätyt poikkipäädyt ovat rautatiearkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemat. Asema on rataosuudellaan toinen alkuperäisessä käytössään säilyneistä Järvenpään aseman lisäksi. Aseman vieressä oleva entinen postitalo on vuodelta 1908.\n\nHyvinkää–Hanko -radan pääteaseman alue monine vuodelta 1873 peräisin olevine rakennuksineen toimii Suomen Rautatiemuseona. Asemarakennukset on rakennettu rautatiearkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Museon sijainti Hyvinkäällä korostaa kaupungin keskeistä asemaa rautatiehistorian merkittävänä paikkakuntana. Asema-alueella on asemarakennuksen lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä tiilinen veturitalli.\n\nHangon radan risteyskohdassa on säilynyt kaksi Hangon rataan liittyvää liikennettä palvellutta rakennusta. Esimerkiksi Pohjanmaalta tulevat, Hangosta Amerikkaan lähtevät matkustajat odottivat junayhteyttä niiden suojissa. Asemasta luoteeseen on ns. Koritsoninmäki muistona rataa rakentaneiden vankien majoitustiloista. Lisäksi Hyvinkäällä on säilynyt rautatieläisten hautausmaa. Hyvinkään keskustassa sijainneesta VR:n keskuspuutarhasta, joka vastasi asemien istutuksista ja puistoista, on jäljellä omenapuukuja sekä Asemanpuisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.624230450,24.848966724 60.624931388,24.846062314 60.626764421,24.849919020 60.630781982,24.855397051 60.631436509,24.853502774 60.631793781,24.853270632 60.631827802,24.854136856 60.632450931,24.855844929 60.630451982,24.859243454 60.629513903,24.857492546 60.629800856,24.856923343 60.628611655,24.854438426 60.626403643,24.851659378 60.624230450,24.848966724" ;
        poi:history       "Helsinki–Hämeenlinna -radan Hyvinkään asema sijoitettiin 1860-luvulla lähelle Nurmijärven ja Hausjärven pitäjien luoteesta kaakkoon kulkevaa rajaa. Sisämaan rannikkoon yhdistänyt rata avautui liikenteelle 1862. Hyvinkään asemanseudusta kasvoi risteysasema, kun rata Hangon talvisatamaan oli valmistunut 1873 maamme ensimmäisenä yksityisenä rautatieyrityksenä sekä Kytäjän kartanon sahan 1909 ja Högforsin tehtaat 1911 rataverkkoon yhdistänyt Hyvinkää-Karkkilan rata. \r\n\r\nRautatiemuseo perustettiin 1898. Se sijaitsi pitkään Helsingin rautatieasemalla ja siirrettiin Hyvinkäälle vasta 1974. Valtionrautateiden 125-vuotisjuhlavuonna 1987 museolle rakennettiin liikkuvan kaluston näyttelyhalli, jonka suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kasnio-Härö. Hangon radan museoalueen asemakrakennuksen kunnostustyö valmistui 1997."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k106 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3962" ;
        skos:prefLabel    "Hyvinkään rautatieasemat"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7469>
] .

[ dcterms:description  "Tauno Palo työskenteli puolustusvoimien kemiallisella koelaitoksella Harakan saarella yhdeksän vuotta alkaen 1923." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8040>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Robert Hermansonin tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.2151344295102" ;
        wgs84:long        "24.8969438848836" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8040" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8897>
        dcterms:modified  "2010-03-31T18:16:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7059>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:19:18+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p6>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ammusvarasto / Patteri 3 E2\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T08:59:30.184+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:41:48.357+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36872 , koko:p33844 ;
        poi:description  "Ammusvarasto rakennettiin patteri 3:n yhteyteen vuonna 1869. Vuonna 1878 sen sinkkipeltikatto purettiin ja kellari peitettiin maalla. 1889 maapeitettä korjattiin ja kellariin rakennettiin vedenpoistokanava.\n\nSuomalaisella kaudella kellaria on käytetty varastokellarina.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1918 E 20\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK E 24, 30-35,155-153"@fi ;
        poi:history      "Ammusvarasto rakennettiin patteri 3:n yhteyteen vuonna 1869. Vuonna 1878 sen sinkkipeltikatto purettiin ja kellari peitettiin maalla. 1889 maapeitettä korjattiin ja kellariin rakennettiin vedenpoistokanava.\n\nSuomalaisella kaudella kellaria on käytetty varastokellarina.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1918 E 20\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK E 24, 30-35,155-153"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.14699424285193" ;
        wgs84:long       "24.974655580520675" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8634>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Valkeejärvi, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8634" .

rky:p1013  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Savon järvimalmiruukit ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Ne kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. \n\n1800-luvun alkupuolella syntyi Itä- ja Pohjois-Suomeen joukko järvi- ja suomalmia hyödyntäviä rautaruukkeja. Huomattavimmat Pohjois-Savon alueella olevista ruukeista ovat Sonkajärven Jyrkkä, Vieremän Salahmi, Karttulan Souru ja Etelä-Savossa Pieksämäen Haapakoski. Juankoskella sijaitseva Juantehtaan (Strömsdalin) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukkikokonaisuus. Ks. erillinen kohde Juantehdas.\n\nVieremällä 1807 perustetun Salahmin ruukin historia ja rakentaminen ovat jättäneet jälkensä alueelle ja muovanneet siitä kulttuurimaisemakokonaisuuden. Joen itärannalla olleiden tuotantorakennusten ja alinna kosken partaalla sijainneen masuunin alue on aidattu muinaisjäännösalueeksi. Padon yläpuolella itärannalla on myös komea empiretyylinen ruukinkartano Herrala, sen pohjoispuolella vanha ruukinkonttori. Ruukinkartanon yläpuolella kukkulan korkeimmalla kohdalla on 1858 rakennettu komea harmaakivinavetta ja muutamia punamullattuja hirsisiä talousrakennuksia. Kartanon lähirinne on istutettu koivumetsäksi.\n\nSonkajärjen Jyrkkäkosken 1831 perustettu ruukki sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Ruukin  masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano ovat kosken partaalla patosillan molemmin puolin. Kosken keskellä sijaitsevalla Masuuninsaarella ovat 1835 rakennetun alueen vanhimman masuunin rauniot, kosken itärannan uudempi masuuni on vuodelta 1874. Siihen on liittynyt kankirauta- ja naulapaja. Masuunin piipun vieressä on 1938 rakennettu mylly ja siihen myöhemmin liitetty saha ja pärehöylä.  Osa ruukin tuotantorakennuksista on rekonstruoitu. Kosken itäpuolisessa metsässä on hiiliuuneja. Ympäristö on kaunista, osin puistomaista koskimaisemaa. Koskessa sijaitsevat Lystisaari ja Lemmensaari ovat perinteisesti olleet virkistyskäytössä.\n\nPieksänmaan Haapakosken 1842 perustetun ruukin alueella on vielä ruukkitoiminnan muistona masuuni, tiilirakenteiset tehdasrakennukset, ruukinkartano, konttorirakennukset ja joukko työväen asuinrakennuksia 1800–luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Ruukinalueen eteläpuolella on maisemallisesti merkittäviä laajoja laidunniittyjä. Lisäksi tehdasalueeseen kuuluu Huutokoskelta siirretty epäsäännöllisen muotoinen asuinrakennus ns. Keisarinnan sauna.\n\nKarttulassa Sourun 1868 perustetusta ruukista, joka on sijainnut Kuttajärven rannalla Syvänniemen kylässä, on jäljellä enää vain komea tiilinen 25 metriä korkea savupiippu ja runsaasti erilaisten tiiviiseen yhdyskuntaan kuuluneiden rakennusten pohjia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.805081231,26.929725242 63.805642511,26.931290308 63.806105472,26.934086981 63.805100071,26.934649210 63.803632294,26.934205121 63.803072072,26.934877775 63.802545472,26.937303447 63.802232530,26.937975468 63.802050919,26.937565715 63.801177098,26.937418338 63.800978115,26.935069122 63.801175506,26.933875072 63.801455409,26.933203120 63.802147797,26.932940309 63.802691909,26.932752511 63.803021478,26.932565221 63.803335062,26.933123973 63.805081231,26.929725242" ;
        poi:history       "Suomen vanhimmat rautaruukit - Mustio, Anskuu, Suitia, Billnäs -  toimivat kotimaisen raudan varassa. 1600-luvun jälkipuoliskolla malmi tuotiin Ruotsista. Suomen liittäminen Venäjään vaaransi raudan tuonnin Ruotsista ja Suomessa oli etsittävä vaihtoehtoisia keinoja raaka-aineen saamiseksi. Lisäksi Pietari tarjosi suuret markkinat erillaisille tuotteille. Malmin nosto järvistä oli vielä 1800-luvun puolivälissä kaivosmalmia edullisempaa. Järvissä ja soissa olevan rautamalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien - Juankoski 1746, Salahmi 1810, Jyrkkäkoski 1831, Haapakoski 1842, Huutokoski 1859, Souru 1868 - perustamista Itä-Suomen järviseuduille.\r\n\r\nJuankosken ruukki, Strömsdals bruk, sai alkunsa 1746 ja ruukin kukoistuskausi alkoi 1851 venäläisen hovineuvoksetar Anastasia Ponomarevan ostettua sen. Saimaan kanavan valmistuttua hellat, padat, pannut ja muut taloustavarat löysivät tiensä Juankoskelta Pietarin markkinoille. Ruukista vietiin myös raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja.  Ruukin yhteyteen rakennettiin puuhiomo ja höyrysaha. Juantehtaan ruukin toiminta jatkui 1920-luvulle saakka työllistäen parhaimmillaan 500 henkeä. Teollista toimintaa jatkaa nykyisin hienokartonkitehdas Strömsdal Oyj. (Ks. erillinen kohde Juankoski / Juantehdas.)\r\n\r\nIisalmen pitäjään kuuluneen Salahmin verotilan mailla alkoi talonpoikainen raudanvalmistus 1807. Dahlströmin veljekset rakennuttivat harkkohytin lisäksi Murennusjoen varteen padon, kankirautavasaran, ahjon, sahan ja myllyn. Salahmin osti 1828  kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén, jonka kausi oli Salahmin kukoistuskautta. Siitä tuli keskus laajalle ruukkiyritykselle, johon kuuluivat Saarikosken, Nissilän ja Kauppilanjoen (Ostokosken) apuharkkohytit ja Jyrkkäkosken masuuni.  Varkauden ruukin omistaja Paul Wahl & Co osti Salahmin 1874. Ruukille valmistui jo seuraavana vuonna uusi komea skotlantilaistyylinen masuuni, joka toimitti takkirautaa Varkauden tehtaille. Varkauden valssilaitos paloi 1908 ja toiminta Salahmissa päättyi. Hieman myöhemmin ruukki siirtyi Paul Wahl & Co:n monien muiden laitosten ja suuren maaomaisuuden mukana A. Ahlström Oy:lle.  \r\n\r\nJyrkkäkosken järvimalmiruukin toiminta alkoi 1831, jolloin Salahmin ruukin omistaja Franzen sai luvan masuunin ja kankirautavasaran rakentamiseen. Ruukin alueelle rakennettiin englantilaisista tiilistä uusi skotlantilaistyyppinen masuuni 1874. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkkäkosken ruukki toimi vuoteen 1909 ja lyhyen aikaa vielä I maailmasodan aikana. Viimeinen sulatus tapahtui maaliskuussa 1918. \r\n\r\nHaapakosken rautatehtaan perusti 1842 kapteeni Johan Fredrik Molander. Tuolloin rakennettiin masuuni, kankirautavasara ja nippulaitos. Tehdas myytiin 1857 pietarilaiselle Nikolai Putiloville, jolta tehdas lunastettiin valtiolle 1872. Nykyinen tehdas perustettiin 1905. Ruukin vanha masuuni on vielä jäljellä, lisäksi alueelle rakennettiin  tehdasrakennuksia 1900-luvulla. Aluetta kunnostetiin 1995-97. \r\n\r\nSourun ruukin toiminnan käynnistivät 1868 venäläiset aatelismiehet Semjannikov ja Poletika. Höyryvoimalla käynyt ruukki tuotti takkirautaa Pietarin Nevan konepajalle, jossa valmistettiin sotalaivoja ja vetureita. Parhaimmillaan 1896 Sourun ruukilla oli 200 työntekijää ja tehdas lähiympäristöineen muodosti tiiviin yhdyskunnan asuntoineen ja palvelevine rakennuksineen (kuten koulu, sairaala ja kirjasto). Ruukin masuuni oli kuuluisa pitkistä raudantekopuhalluksistaan: esimerkiksi 1881 alkanut puhallus kesti 952 vuorokautta. Ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1908 saakka, minkä jälkeen kuopiolainen Oy H. Saastamoinen Ltd. osti ruukin ja harjoitti siellä hiilenpolttoa. Sourun tehdas purettiin lähes kokonaan 1941, mutta maastossa ovat yhä rakennusten ja rakennelmien paikat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k925 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:pappila , poio:hallintorakennus , poio:kirkkorakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2031" ;
        skos:prefLabel    "Savon järvimalmiruukit (Salahmi)"@fi .

[ dcterms:description  "Märta Tikkanen: \"Kotona taas\", Töölössä." , "Anto Leikola: \"Töölö, lapsuuteni maa\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9348>
        dcterms:modified  "2010-07-15T18:35:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6844>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6939>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Pohjoisranta 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6907> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1707875278108" ;
        wgs84:long        "24.9591580894685" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pohjoisranta-4" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8894>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eduskunnan lisärakennus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pikkuparlamentti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9026> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1714366739754" ;
        wgs84:long           "24.9340287997676" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/eduskunnan-lisarakennus" .

rky:p1273  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Hilding Ekelundin omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri Karjaalla liittyy sotien jälkeiseen julkisten palveluiden rakentamiseen maamme kaupungeissa ja kauppaloissa. Ekelundin vaikutus kaupunkikuvaan on huomattava; asemakaavojen laatimisen ohella hän suunnitteli useimmat Karjaan 1940-60-lukujen kunnalliset ja kirkolliset rakennukset. Ekelundia voi pitää Karjaan kauppalanarkkitehtinä, joka luottamustoimiensa ansiosta vaikutti vuosikymmeniä myös kauppalan rakentamisen ohjaukseen. Ekelundin panos koulusuunnittelun kehittäjänä liittyy sotien jälkeiseen kiivaaseen koulurakentamisen kauteen maassamme. \n\nKaris-Billnäs samskola on Ekelundin ensimmäinen Karjaalle toteutunut koulusuunnitelma. Sen tiilinen, satulakatteinen hahmo on porrasteinen ja koostuu kaksi- ja kolmikerroksisista, kulmittain toisiinsa liittyvistä siivistä. Samskolanin tontin kokonaisjäsentely viheralueineen on olennainen osa koulun alkuperäistä suunnitelmaa, jossa koulu piha-alueineen liittyy puisto- ja bulevardimaisemaan. \n\nKilan koulukeskus on läntisellä Uudellamaalla poikkeuksellinen läpileikkaus 1900-1960-lukujen kouluarkkitehtuurista. Keskuksen näkyvin, alkuaan ruotsinkieliseksi kansakouluksi valmistunut rakennus on pohjaltaan T-muotoinen, tiilinen ja roiskerapattu. Sen hahmo siipien keulamaisine, kolmionmuotoisine päätyineen ja laakeine satulakattoineen on Ekelundin arkkitehtuurille yleisemminkin tunnusomainen. \n\nLärkkullan kristillinen kansanopisto kirkon eteläpuolella sijaitsevalla mäellä on Porvoon hiippakunnan kurssi- ja kokoontumiskeskus, jonka toiminnallisena esikuvana on ollut Ruotsin Sigtuna-keskus. Opiston päärakennus muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta siivestä ja niitä yhdistävästä matalasta väliosasta. Siivet on sijoitettu vinosti toisiinsa nähden siten, että niistä piirretyt akselit yhdistyvät Karjaan kirkon alttarilla. Itäsiivessä on kappeli ja juhlasali sekä kirjasto ja vierashuoneet. Asuintilat ovat länsisiivessä. Alueella sijaitsee myös kaksi henkilökunnan asuinrakennusta ja 1980-luvulla rakennettu ns. kurssirakennus (arkkitehti Carl-Johan Slotte). \n\nPumppulahden rannalla oleva Västra Nylands yrkesskola on vaiheittaisesta rakentamisestaan huolimatta yhtenäinen kokonaisuus. Sen pitkä osittain rapattu, osittain tiilipintainen rakennus on taitteinen ja vaihtelevasti kaksi-kolmikerroksinen. Sen arkkitehtuuri sisältää myös muita Ekelundin tuotannolle tyypillisiä piirteitä, kuten laakean satulakaton ja nauhamaisesti sijoitetut ikkunat. Rakennusmassa myötäilee maastoa jättäen mäen laen rajatuksi pihamaaksi. \n\nKaupungintalo on osa toteutumatonta monumentaalisuunnitelmaa. Alkuperäisen suunnitelman kolmesta peräkkäisestä ja erikorkuisesta rakennusosasta on toteutunut matala väliosa. \n\nKarjaan vesitorni rautatieaseman eteläpuoleisen kallion huipulla koostuu pohjakaavaltaan kahdesta sylinteristä, joita yhdistää lasinen kuilu. Tornin harjalla on pieni tähtitorni. Alkuaan valkoinen vesitorni on ollut rapattu, mutta se on myöhemmin verhoiltu aaltopellillä. Siitä huolimatta Karjaan vesitorni on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nKarjaan kappeli ja seurakuntakeskus ovat Karjaan hautausmaan päätteenä mäntykankaalla, keskellä tiivistä rakentamista. Krematoriokappelin ulko- ja sisäpinnat ovat paljaaksi jätettyä punatiiltä, jonka Ekelundin arkkitehtuurissa tyypillistä 1950-luvun lopulta lähtien. Kappelin vieressä on pulpettikattoinen, nauhaikkunainen kappelin arkkitehtuuriin mukautuva seurakuntakeskus. \n\nKatarinakodin vanhustentalo on Ekelundia tyypillisimmillään: kolmeen osaan porrastettu, rinnetontille sijoitettu tiilirakennus on roiskerapattu, laakea satulakatto katettu sementtitiilin ja ikkunat on sijoitettu pääosin nauhamaisesti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.079222621,23.690686123 60.081233727,23.694357356 60.080266267,23.695225290 60.078458583,23.697023313 60.078311302,23.695211563 60.078816706,23.693838985 60.078971324,23.691960915 60.079222621,23.690686123" ;
        poi:history       "Arkkitehti Hilding Ekelund (1893-1984) oli arvostettu arkkitehti, jolla oli myös vaikutusta opettajana (TKK/lehtori 1927-41 ja asuntosuunnittelun professori 1950-58) ja kirjoittajana (Arkkitehti/toimittaja 1929-30, päätoimittaja 1931-34). Ekelund toimi Helsingin kaupunginarkkitehtina 1941-49 ja oma toimisto hänellä oli vuodesta 1926.\r\n\r\nEkelund oli 1930-luvulta lähtien mukana Karjaan taajaväkisen yhdyskunnan, vuodesta 1930 kauppalan ja 1970-luvulta lähtien kaupungin, suunnittelussa. Hän toimi kauppalan järjestysoikeuden kaava- ja rakennusasioiden asiantuntijajäsenenä 1942-1973 ja osallistui kaupungin asemakaavan ja rakennusjärjestyksen suunnitteluun sekä suunnitteli lähes kaikki Karjaan julkiset rakennukset 30 vuoden ajan. \r\n\r\nKaris-Billnäs samskola valmistui 1943 ja sitä jatkettiin 1957-1958 luokkahuonesiivellä. Kaupungintalo valmistui 1945 vain osana alkuperäisestä suunnitelmasta, johon toteutuneen matalan väliosan lisäksi olisi kuulunut myös kolmikerroksinen kulmatornilla varustettu päämassa ja lounaispuolella kaksikerroksinen siipi. \r\n\r\nArkkitehtien Hilding Ekelund ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin yhdessä suunnittelema Lärkkullan koulutuskeskus valmistui 1949. Karjaan seurakunta luovutti tarvittavan maa-alueen ja Porvoon hiippakunta sai rakentamiseen huomattavaa tukea Amerikan evankelisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämistä lahjoitusvaroista. \r\n\r\nVesitorni valmistui 1951. Ekelundin vesitornin ympärille suunnittelemaa luonnontieteille, taiteelle ja museotoiminnalle tarkoitettua kulttuurikeskusta ei toteutettu. \r\n\r\nVästra Nylands yrkesskola rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1951-1965 neljässä vaiheessa. Katarinakoti eli vanhainkoti valmistui 1954. \r\n\r\nKarjaan Pyhän Olavin krematoriokappeli valmistui 1960 vanhan taitekattoisen kappelin tilalle. Kappeliin liittyvä seurakuntakeskus valmistui 1962. \r\n\r\nKilan koulukeskuksen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Tilojen käydessä ahtaiksi rakennettiin 1953 Ekelundin suunnittelema suuri ruotsinkielinen kansakoulu. Ekelundin suunnittelemat uusi suomalainen koulu ja ja kansalaiskoulu valmistuivat 1963 ja 1966."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:kappeli , poio:kaupungintalo , poio:parantola ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4501" ;
        skos:prefLabel    "Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla (Lärkkulla)"@fi .

blue_route:s14  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Vaja"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p138> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Vaja"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i544>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Johanneksen kirkon puistossa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i543> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9229> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9230> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/johanneksen-kirkon-puisto" .

rky:p1607  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Länsi-Herttoniemen pientaloalue on asemakaavalliselta ratkaisultaan, rakennuskannaltaan  ja ympäristöltään poikkeuksellisen hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Alueen yhtenäisyys perustuu luonnonympäristöön, puutarhasuunnitteluun, katutilaan sekä samaa mittakaavaa oleviin asuinrakennuksiin, jotka on toteutettu yksilöllisin suunnitelmin.\n\nLänsi-Herttoniemen asuinalue rajoittuu länsipuolella Herttoniemen kerrostaloalueeseen ja itäpuolella Itäväylään. Vaihtelevaan kallioiseen maastoon huolellisesti sovitettu ja rakennettu asuinalue käsittää 120 pientaloa, muutaman rivitalon ja koulurakennuksen 1940-luvun lopulta 1950-luvulle.  \n\nAlueella on kaksi korttelipuistoa, runsaasti luonnonvaraista puustoa ja rakentamattomat kallionlaet. Tontteja reunustavat pensasaidat ja pengerretyt tukimuurit. Rehevät puutarhat ja maaston muotoja kaartuen seurailevat katulinjat muodostavat vaihtelevan miljöön. Rakennusmääräysten ohjauksen mukaan rakennetuissa asuinrakennuksissa on yksilöllistä vaihtelua mm. kuistien sijoittelussa ja pintamateriaaleissa, joissa on käytetty puuvuorausta, rappausta tai tiilipintaa. \n\nOmakotialueen länsiosassa on Karhutien varrella kaksi vastakkain sijaitsevaa 1949 valmistunutta rivitaloa, jotka ovat arkkitehtien Jorma Järvi ja Toivo Jäntti suunnittelemia. Rivitalojen palomuureilla erotettujen asuntojen puuosat toimitti Puutalo Oy. \n\nAlueen länsireunalla sijaitseva 1952 valmistunut kaksikerroksinen koulu on mittakaavallisesti sopeutettu omakotialueeseen. Rakennus, jonka pääsisäänkäynnin betonikatos on lennokkaasti muotoiltu, on yksi arkkitehti Jorma Järven suunnittelemista korkeatasoisista kouluista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.204348573,25.034131012 60.204433854,25.035546387 60.204349472,25.036790964 60.205378109,25.036806998 60.205517741,25.038425725 60.205385356,25.039905795 60.205268070,25.041539856 60.204995568,25.043105770 60.200056001,25.037228369 60.200713020,25.035588007 60.200900128,25.034337417 60.202444680,25.035123013 60.203133635,25.034771853 60.203713146,25.033755829 60.204348573,25.034131012" ;
        poi:history       "Herttoniemen kartano ja maa-alueet siirtyivät 1919 Helsingin kaupungin omistukseen. Länsi-Herttoniemeen oli 1800-luvun loppupuolella syntynyt kartanon ranta-alueille huvila- ja työväenasutusta. Niemen keskiosat olivat pääosin metsämaastoa, jota hallitsevat kallioharjanteet.\r\n\r\nHelsingin asemakaava-arkkitehti Birger Brunila laati 1940 Länsi-Herttoniemeen kaavasuunnitelman, joka vastaa yleispiirteiltään toteutunutta tonttijakoa ja katuverkkoa. Suunnitelmissa Länsi-Herttoniemi oli osa laajempaa asuntoaluetta, jonka eri rakennustyypit, kerros-, rivi-, ja omakotitalot oli suunniteltu Herttoniemen teollisuusalueen työväestöä silmälläpitäen. Toisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin Helsinkiin ja asemakaava vahvistettiin. Puutarhakaupunkimaisia pihasuunnitelmia omakotitonteille laati Helsingin kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Koch. Länsi-Herttoniemestä muodostui yksi Kochin tuotannon hienoimmista ja omaleimaisimmista kokonaisuuksista. Alueen metsäinen luonne näkyi metsän eläinten mukaan nimetyissä kaduissa. \r\n\r\nEnsimmäiset Länsi-Herttoniemen omakotitalot valmistuivat 1946 ja pääosin alue oli rakennettu valmiiksi 1950-luvulla. Tontteja vuokrasivat lähinnä työväestöön ja keskiluokkaan kuuluvat. Rakennuksia suunnittelivat etupäässä rakennusmestarit ja tyyppipiirustuksilla rakennettuja taloja oli harvassa. Ilvestien tyyppitalojen piirustukset laati mm. arkkitehti Veikko Leistén. \r\n\r\nLänsi-Herttoniemen pientaloaluetta reunustava kerrostaloalue rakennettiin 1950-luvulla. Pientaloaluetta sivuavan, Itäväylänä tunnetun itäisen moottoritien rakentaminen alkoi 1950-luvulla ja se valmistui 1962."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:katu , poio:koulu , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5190" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Herttoniemen pientaloalue"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kevätaamuna kerran/ kun omenapuut/ avas umppunsa Kumpulassa,/ oli lämmin, ja talvi jo lumppuihin/ kävi tumppunsa tuuppaamassa\" (runosta Neiti Helsinki, s. 10)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7056>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Koivisto, Tellervo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7056" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2145>
        dcterms:modified  "2010-09-01T08:57:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9250>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9345>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Cupla, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ravintola Cupla" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9538> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1745606413107" ;
        wgs84:long           "24.9216356568366" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/cupla-ravintola" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6841>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suruttomain villat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Puulaakivillat" , "Suruttomain huvilat" , "Surutoin" , "Villat" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat            "60.185360628599" ;
        wgs84:long           "24.9601289185347" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suruttomain-villat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7555>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9844>
        dcterms:modified  "2012-05-15T18:12:06+0300" .

th:saveltaja  a             owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         th:Musiikki ;
        rdfs:label          "säveltäjä"@fi ;
        rdfs:range          th:Muusikko ;
        rdfs:subPropertyOf  dcterms:author .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1019>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Torkkelinmäki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i551> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9367> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/torkkelinmaki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2999>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1064034~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1548553~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1064037~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Töölönkadun kansakouluun ehti kotoa hyvin vielä koulun kellojen soidessa. Tällöin hypättiin 2. kerroksen parvekkeelta pihalle ja sieltä roskalaatikolta aidan yli naapuritalon pihalle, portin kautta kadun yli ja taas kerran ehti hyvin kouluun." ;
  dcterms:description            "Mike Monroe alias Matti Fagerholm asui 17 ensimmäistä vuottaan Sibeliuksenkatu 11:ssä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5169> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7612>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kolme elämää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5262> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8803> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7523> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8786> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5262> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kolme-elamaa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7552>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Meritullinkatu 21"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1737653501064" ;
        wgs84:long        "24.9588359510628" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7552" .

<http://example/upload-base/#metadescription_947>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5762>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=048D6008-5381-4407-A953-9EC56AD7EBB4> .

<http://example/upload-base/#metadescription_68>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5857>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Korkeavuoren mäen korkeus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka korkea on Korkeavuoren mäki, siis montako metriä on nousua Kauppatorilta Johanneksenkirkolle laahustaessa? Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston mukaan korkeimmat kohdat Korkeavuorenkadulla ovat noin 23 metriä merenpinnan yläpuolella Paloaseman ja Johanneksen kujan kohdilla. Eli nousua Kauppatorilta tulee noin 22 metriä, joka vastaa hyvinkin 5-6 kerrokseen kapuamista kerostalossa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9253> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuinka-korkea-korkeavuorenmaki-siis" .

rky:p443  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kajaanin Kaupungin keskustassa, puistoksi istutetulla harjanteella sijaitseva Kajaanin kaupunkiseurakunnan kirkko on yksi edustavimmista 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin muistomerkeistä. Kaajanin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko viereisessä korttelissa on sodan jälkeisen jälleenrakennuskauden viimeisiä kirkkorakennuksia. Kirkot muodostavat arvokkaan kokonaisuuden \"kirkonmäellä\".\n\nKajaanin kirkko on muodoltaan kolmilaivainen tornillinen pitkäkirkko, jossa torni on keskiakselin sivussa. Kirkkosalia kapeampi kuori ja sen vieressä oleva sakaristo ovat särmikkäät. Lehterit jakavat kirkkotilan, jota kattavat näkyviin jätetty dekoratiivisilla, lähinnä englantilaista gotiikkaa lähtökohtanaan pitäneillä muodoilla ja puuleikkauksilla varustettu kattotuolituolirakenne.\n\nOrtodoksisen seurakunnan Kristuksen kirkastumisen muistolle pyhitetty pääkirkko on bysanttilaista keskusbasilikatyyppiä oleva tiilikirkko 1950-luvun lopulta. Kirkon sivussa on korkeahuippuinen kellotorni. Kirkon interiööri on 2000-luvun al secco -seinämaalausten ansiosta taiteellisesti merkittävä kokonaisuus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.223600129,27.727177132 64.224402525,27.725520109 64.225763669,27.728912374 64.224910014,27.730583153 64.223600129,27.727177132" ;
        poi:history       "Kajaani erotettiin Paltamon seurakunnasta omaksi seurakunnaksi 1651, kun se sai kaupunkioikeudet. Vähävaraisena se liitettiin kuitenkin 1768 takaisin Paltamoon, josta se itsenäistyi 1925.\r\n\r\nGrels Nordlingin johdolla 1731 rakennettu Kajaanin ristikirkko purettiin 1895. Jo 1870-luvulta lähtien ajankohtaisena ollut uuden kirkon rakentaminen toteutui monien vaiheiden kautta vasta 1890-luvun lopulla. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin tekemien piirustusten mukainen kirkko valmistui 1896.\r\n\r\nSuomessa toisen maailmansodan aikana evakkoon joutuneet ortodoksiset seurakunnat lakkautettiin 1949 ja uusi seurakuntajako astui voimaan 1950. Ortodoksisen kirkon jälleenrakentamisesta 1949 säädetyn lain perusteella valtio sitoutui huolehtimaan uusia seurakuntakuntia varten tarvittavien kirkkojen rakentamisesta ja työtä johti ortodoksisen kirkon jälleenrakennustoimikunta 1946-1960. Kirkot suunniteltiin ja rakennettiin rakennushallituksen valvonnassa ja niiden suunnittelijoina olivat mm. arkkitehdit Toivo Paatela ja Ilmari Ahonen.\r\n\r\nKajaanin ortodoksinen kirkko oli yksi jälleenrakennuskautta varten säädetyssä asetuksessa rakennettavaksi mainituista 14 uudesta kirkosta. 1959 valmistuneen Kajaanin ortodoksikirkon piirustukset teki Ilmari Ahonen. Kirkkosali koristettiin seinämaalauksilla 1980-2000-luvulla. Ikonostaasin maalaukset teki ikonitaiteilija Petros Sasaki ja kirkkosalin puoleiset maalaukset taiteilijaprofessori Alkiviadis Kepolas Kreikasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1375" ;
        skos:prefLabel    "Kajaanin keskustan kirkot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9841>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Pub Heinähattu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Heinähattu, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.myspace.com/pubheinahattu" ;
        wgs84:lat            "60.1886379024766" ;
        wgs84:long           "24.9550684543872" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pub-hein-hattu" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p60>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sotilaskeittiö C82"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T10:49:14.334+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:36:15.803+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33985 , koko:p32363 ;
        poi:description  "Sotilaskeittiö rakennettiin vuosina 1841-42 kuten Ison Mustasaaren pohjoisosassa oleva toinen sotilaskeittiö C 49. Tässä keittiö- ja leipomorakennuksessa oli peltinen aumattu katto, kattoikkunat ja 7 pellitettyä piippua. Katto oli maalattu öljypohjaisella punamullalla. Tykistökujan puolelta julkisivu oli jäsennelty kahta lievästi ulkonevaa risaliittia käyttäen. Sisältä ja ulkoa talo oli rapattu ja maalattu \"kalkkivärimullalla\". Pihan puolella sisäänkäyntien yhteydessä oli kaksi öljypohjaisella värimullalla maalattua lautaeteistä. Keittiön ja leipomon lattiat olivat mukulakivetyt. Välipohjat olivat puurakenteiset.\n\nVuonna 1859 tehtiin lattioiden ja vesikaton osalla rakenteellisia korjauksia. 1864 uusittiin pohjoisen puoleisessa päätyhuoneessa välipohja ja kellarin portaat.\nVuonna 1875 keittiö ja leipomo muutettiin ruokalaksi yhtä linnoitustykistökomppaniaa varten. Aiemmin väliseinällä erotettujen keittiöiden välille puhkaistiin oviaukko. Uusi edellistä pienempi keittiö helloineen sijoitettiin pohjoiseen päätyhuoneeseen. Keittiöön tehtiin kalanruotokuvioinen tiililattia. Toisen ruokasalin lattia oli samoin kalanruotokuvioitu tiilipermanto, mutta toisessa oli lautalattia. 1880-luvun alussa uusittiin välipohjapalkit ja korjattiin ja maalattiin katto.\nToinen isoista huoneista oli lukusalina, siellä oli erikseen ravintolapöytiä ja pöytiä kirjojen lukemista varten sekä seisomapaikkoja. Toinen huone oli teehuoneena, jossa oli tarjoilupiste ja pöydät. Eteläisessä päädyssä olivat leipävarastot ja buffettihuone. Uusia väliseiniä tehtiin ja muutettiin aukotusta. Keittiöön tehtiin uusi ulkoeteinen ja varastoon uudet hyllyt.\n\nVuonna 1889 rakennus muutettiin Viaporin linnoitustykistön komppaniamajoitukseen sopivaksi. Entinen ruokasalien välinen seinä avattiin lähes kokonaan.\nVuonna 1895 rakennus muutettiin erään lähteen mukaan linnoitukseen tulevien vankien vastaanottotilaksi. Käyttäjänä olisi silloin ollut Viaporin poliisipiiri. Insinöörihallinnon piirustusten mukaan rakennus kuitenkin korjattiin linnoitustykistön sairastuvaksi. Rakennuksessa oli apteekki, vastaanottohuone, palvelusväen ja välskärin huoneet, kylpyhuone ja käymälät sekä sairastupa, jonne mahtui 8 sairasvuodetta. Pääjulkisivuun avattiin sisäänkäynti. 1904 vaihdettiin lähes kaikki ikkunat.\n\n1918 rakennus toimi kasarmina.\n1970-luvulla rakennus peruskorjattiin kahdeksi asuinhuoneistoksi. Sisäänkäynnit muutettiin pihan puolelle.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 70\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 24\nLähteet:\nMV SL VIK C 992-1019.\nKA VSA 17044 17057 15798.\nKuva:\nMV SL VIK C 994 julkisivu vanhimmassa asussaan. Piirustus vuodelta 1859.\nMV SL VIK C 1016 pohja ja leikkaus sairastuvan ajoilta vuodelta 1897."@fi ;
        poi:history      "Sotilaskeittiö rakennettiin vuosina 1841-42 kuten Ison Mustasaaren pohjoisosassa oleva toinen sotilaskeittiö C 49. Tässä keittiö- ja leipomorakennuksessa oli peltinen aumattu katto, kattoikkunat ja 7 pellitettyä piippua. Katto oli maalattu öljypohjaisella punamullalla. Tykistökujan puolelta julkisivu oli jäsennelty kahta lievästi ulkonevaa risaliittia käyttäen. Sisältä ja ulkoa talo oli rapattu ja maalattu \"kalkkivärimullalla\". Pihan puolella sisäänkäyntien yhteydessä oli kaksi öljypohjaisella värimullalla maalattua lautaeteistä. Keittiön ja leipomon lattiat olivat mukulakivetyt. Välipohjat olivat puurakenteiset.\n\nVuonna 1859 tehtiin lattioiden ja vesikaton osalla rakenteellisia korjauksia. 1864 uusittiin pohjoisen puoleisessa päätyhuoneessa välipohja ja kellarin portaat.\nVuonna 1875 keittiö ja leipomo muutettiin ruokalaksi yhtä linnoitustykistökomppaniaa varten. Aiemmin väliseinällä erotettujen keittiöiden välille puhkaistiin oviaukko. Uusi edellistä pienempi keittiö helloineen sijoitettiin pohjoiseen päätyhuoneeseen. Keittiöön tehtiin kalanruotokuvioinen tiililattia. Toisen ruokasalin lattia oli samoin kalanruotokuvioitu tiilipermanto, mutta toisessa oli lautalattia. 1880-luvun alussa uusittiin välipohjapalkit ja korjattiin ja maalattiin katto.\nToinen isoista huoneista oli lukusalina, siellä oli erikseen ravintolapöytiä ja pöytiä kirjojen lukemista varten sekä seisomapaikkoja. Toinen huone oli teehuoneena, jossa oli tarjoilupiste ja pöydät. Eteläisessä päädyssä olivat leipävarastot ja buffettihuone. Uusia väliseiniä tehtiin ja muutettiin aukotusta. Keittiöön tehtiin uusi ulkoeteinen ja varastoon uudet hyllyt.\n\nVuonna 1889 rakennus muutettiin Viaporin linnoitustykistön komppaniamajoitukseen sopivaksi. Entinen ruokasalien välinen seinä avattiin lähes kokonaan.\nVuonna 1895 rakennus muutettiin erään lähteen mukaan linnoitukseen tulevien vankien vastaanottotilaksi. Käyttäjänä olisi silloin ollut Viaporin poliisipiiri. Insinöörihallinnon piirustusten mukaan rakennus kuitenkin korjattiin linnoitustykistön sairastuvaksi. Rakennuksessa oli apteekki, vastaanottohuone, palvelusväen ja välskärin huoneet, kylpyhuone ja käymälät sekä sairastupa, jonne mahtui 8 sairasvuodetta. Pääjulkisivuun avattiin sisäänkäynti. 1904 vaihdettiin lähes kaikki ikkunat.\n\n1918 rakennus toimi kasarmina.\n1970-luvulla rakennus peruskorjattiin kahdeksi asuinhuoneistoksi. Sisäänkäynnit muutettiin pihan puolelle.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 70\nVuonna 1927 rakennusnumero C I 24\nLähteet:\nMV SL VIK C 992-1019.\nKA VSA 17044 17057 15798.\nKuva:\nMV SL VIK C 994 julkisivu vanhimmassa asussaan. Piirustus vuodelta 1859.\nMV SL VIK C 1016 pohja ja leikkaus sairastuvan ajoilta vuodelta 1897."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14558964481384" ;
        wgs84:long       "24.989842247962997" .

[ dcterms:description  "Elokuvaa filmattiin Fennada-Filmin studioiden edessä Kulosaaressa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8608> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611>
] .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7499> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7481>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1181>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Lauttasaari" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7530> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7531> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1180> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/lauttasaari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8003>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Keihäslintu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7885> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8002> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=26&BibliographyId=25647&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8003" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7740>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kävelyllä Meritullintorilta saa nauttia historiallisista näkymistä ja hienoista merimaisemista mutta siellä voi nähdä myös useita moderneja rakennuksia.' (s. 27)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1063>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1648463~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1648454~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1873991~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8263>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Tengström, J.J."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8263" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4279>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin tuomiokirkko" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4217> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-tuomiokirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8502>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6473>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:59:37+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7613> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7611>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6568>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Kurvi "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hämeentie 52" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9696> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1873707132088" ;
        wgs84:long           "24.9611405759737" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kurvi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6807>
        dcterms:modified  "2009-08-25T14:37:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1657>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:59:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1332655~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1911434~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ravintola Kannu sijaitsi Kotikadusta länteen Viiskulman takana Punavuoressa, Albertinkadun ja Punavuorenkadun kulmassa. Vastapäätä oli vanha koulu, nykyinen Snellmannin ala-aste. Kannu oli pääkaupungin vanhoja korttelikapakoita, ja sillä oli oma vankka kanta-asiakaskuntansa, jota parhaalla tahdollakaan ei voinut luonnehtia hienostuneeksi tai trenditietoiseksi. ... Hannes katseli ympärilleen nuhjuisessa tummaseinäisessä ravintolasalissa, jonka sisustus muodostui paljaista pöydistä ja yksinkertaisista pehmustamattomista tuoleista. Karu sisustus ei kuitenkaan tuntunut häiritsevän runsaslukuisia asiakkaita, joiden eriasteinen örinä täytti tupakansavun kyllästämän ilman." ;
  dcterms:description            "Hannes kävi ojentamassa Bymania Kannussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8862>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8762>
        dcterms:modified  "2010-02-25T11:20:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8857>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ebeneser, 100 vuotta lasten hyväksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3543> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6928> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8859> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8857" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vaikka maailma miten kääntyisi, / vaikka elämä paljastaisi pettyneet kasvonsa, / yksi on varmaa: merestä nousee Helsinki, / kaupunki kasvaa, laajenee, sillä kääntyä ei voi, / talot antavat asujilleen tilan ja tarkoituksen, / sen syyn elää, jonka käsittää kun odottaa, / ja ymmärtää vasta myöhemmin, jos silloinkaan.\" (S. 25.)" ;
  dcterms:description            "Proosarunokokoelma on rakkaudentunnustus Helsingille ja merelle. Tekstiä täydentää Charlotta Bouchtin valokuvakuvitus." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9780> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i173>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Christiansands" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i172> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i172> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/christiansands" .

rky:p1236  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salmisaaren teollisuusmaisemaa hallitsevat suurimittaiset teollisuushistorialliset merkkikohteet, joista Kaapelitehdas ja Alkon tehdas ovat lisäksi onnistuneita esimerkkejä teollisuuskiinteistöjen uudelleenkäytöstä. \n\nKaapelitehdas, valmistuttuaan maan suurimmaksi julistettu rakennus, on perinteisiin arvoihin luottaneen vakavaraisen yrityksen teollisuusarkkitehtuuria. Vanhin osa rakennuksesta on pohjakaavaltaan U:n muotoinen, 7- ja 5-kerroksinen. Merikaapelihalli (pinta-alaltaan 3148 m² ja korkeudeltaa yli 13 metriä), valssilaitos ja vetohalli sekä korkeajännitehalli ovat komeita entisiä teollisuustiloja, jotka on otettu kulttuurikäyttöön. Eri alojen taiteilijoiden esiintymis-, työ- ja harjoitustilojen lisäksi tehtaassa toimii mm. taidekouluja, museoita, gallerioita ja pienyrityksiä. \n\nOy Alko Ab:n Salmisaaren tuotantorakennus, kooltaan Kaapelitehtaan luokkaa, kuuluu modernin teollisuusarkkitehtuurin merkkirakennuksiin. Pääkonttorin sekä tuotanto- ja varastorakennusten punatiilisen rakennusryhmän funktionalistista teollisuusarkkitehtuuria hallitsevat tuotanto- ja laboratoriotilat. Toimistosiipi muodostaa porttirakennuksen Porkkalankadun puolelle. Pääkonttori on sijoitettu meren puolelle. Rakennuksessa toimii Helsingin oikeustalo, eli Helsingin käräjäoikeus, Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto ja Helsingin oikeusaputoimisto.\n\nSalmisaaren vaikuttavan teollisuusmaiseman punatiiliset voimalat koostuvat kahden eri aikakauden rakennuksista. A-voimalan sähkövoimalarakennus on 1950-luvulta. Se toimii kivihiilikäyttöisenä varavoimalana ja sen maanalaista automatisoitua kivihiilivarastoa pidetään maailman ensimmäisenä. Salmisaaren päälämmöntuotantoyksikkönä on 1984 lähtien ollut Salmisaari B, jonka eri korkuiset, suorakulmaiset rakennusmassat on ryhmitelty pieniin osiin keventämään suurta teollisuuslaitosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.163125131,24.903754394 60.162674671,24.904310558 60.162798159,24.905730644 60.161894929,24.906976630 60.161163845,24.902555058 60.162629712,24.900315078 60.163747766,24.898835640 60.166319311,24.905860670 60.164927228,24.908007679 60.163842537,24.905244435 60.163125131,24.903754394" ;
        poi:history       "Salmisaari merkittiin teollisuusalueeksi 1918 Pro Helsingfors yleiskaavan maankäyttösuunnitelmassa. Teollisuus- ja satamakaavailut toteutuivat maantäytön jälkeen: Salmisaari täytettiin liittymään mantereeseen, Jätkäsaari puolestaan niin, että saarten väliin jäi kapea meren lahti, Ruoholahti. Kaupunki osti Salmisaaren Julius Tallbergilta ja asemakaavaan piirrettiin kuusi tehdastonttia, joista kaksi Julius Tallbergille, yksi Oy Alkoholiliike Ab:lle ja muut vuokrattiin. Rakentamisen aloitti Oy Alkoholiliike Ab, joka perustettiin 1932 kieltolain kumouduttua. Kaapelitehdas rakennettiin heti Alkon valmistuttua. Samaan ryhmään nousi Ab Julius Tallberg Oy:n tehdas. \r\n\r\nSuomen Kaapelitehdas Oy vuokrasi tontin merenrannalta saadakseen puhelinmerikaapelille suoran lastausmahdollisuuden merikaapelihallista laivaan. 1939-1943 rakennettiin ensimmäinen U:n muotoinen osa, 1947-1948 Tallberginkadun suuntainen siipi ja 1952-1954 eteläsiiven itäpäätä jatkettiin. Suunnittelijana toiminut arkkitehti W. G. Palmqvist oli monen muunkin maamme teollisuuslaitoksen ja yhdyskunnan luottosuunnittelija. Kaapelitehdas saavutti kaapelituotannossa monopoliaseman, 1960 tienoilla aloitetuista tehtaan uusista toimialoista elektroniikka kasvoi nopeasti ja loi pohjaa kotimaisen elektroniikka- ja tietokoneteollisuuden kehitykselle. 1967 yritysfuusioiden jälkeen Kaapelitehdas oli osa Oy Nokia Ab:tä. Nokia päätti 1985 lopettaa toiminnan Salmisaaressa vuoteen 1990 mennessä. Vuokratontilla sijainnut rakennus siirtyi kaupungin hallintaan ja tiloja ryhdyttiin vaiheittain vuokraamaan taiteilijoille ja pienyrityksille. Kaapelitehdas siirtyi Kiinteistö Oy Kaapelin omistukseen 1992. Yhtiön osakkeet omistaa Helsingin kaupunki. \r\n\r\nOy Alkoholiliike Ab laajensi 1935-1938 Rajamäen tehdasta arkkitehti Erkki Huttusen suunnitelmien mukaan sekä rakennutti väkiviinatehtaan ja ulkomaisten tuotteiden pullottamon Salmisaaren teollisuusalueelle Helsinkiin. Oy Alkoholiliike Ab osti 1934 tontin Salmisaaren teollisuusalueelta. Arkkitehti Pauli Blomstedt laati 1935 luonnoksen varasto- ja hallintorakennusta varten, 1935-1936 järjestettiin uuden tuotantolaitoksen ja keskusvaraston arkkitehtikilpailu. Kilpailun voittaneen arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnitelmat valmistuivat 1940. Rakennuksen keskiosaa korotettiin vuonna 1959. Alkon rakennukset tulivat Helsingin oikeustalon käyttöön 2004, muutoksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy.\r\n\r\nHelsingin kaupungin sähkölaitoksen ensimmäinen kaukolämmön tuotannon tarpeisiin avattu voimalaitos oli 1953 valmistunut Salmisaari A. Salmisaaren A-voimalan tiilistä sähkövoimalarakennusta arvostetaan Hilding Ekelundin kaupunginarkkitehtikauden pääteoksena. Suunnitteluun osallistui arkkitehti Vera Rosendal.  Salmisaareen oli suunniteltu voimalaitosta jo 1940-luvun alussa, mutta rakentamispäätös tehtiin vasta sotien jälkeen 1946. Salmisaari B valmistui 1984. Sen suunnitteli arkkitehti Timo Penttilä yhdessä Heikki Saarelan ja Kari Lindin kanssa. Penttilä oli suunnitellut myös 1976 valmistuneen Hanasaaren voimalaitoksen. \r\n\r\nKiinteistöjä ympäröivät entisille teollisuusalueille rakennetut uudet toimisto-, liike- ja asuinrakennukset, joiden rakentaminen on alkanut 1990-luvun alusta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1581" ;
        skos:prefLabel    "Salmisaaren teollisuusalue"@fi .

koko:p35226  dc:created  "2012-05-28T10:56:14.174+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:56:14.318+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "portar"@sv , "portit"@fi , "gate"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6210>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Keisarinnan kivi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Tsaarin kotka ja keisarinnan kivi. Koska kaksipäinen kotka poistettiin, ja koska se laitettiin takaisin keisarinnan kiven huippukoristeeksi Kauppatorilla ja miksi? Mikä oli koko tämän episodin tausta? Keisarinnan kivi on Helsingin vanhin julkinen monumentti. Patsaan tekijäksi mainitaan Helsingin kaupungin taidemuseon sivuilla Helsingin keskustan suunnitellut Carl Ludvig Engel. Se koostuu punagraniittisesta obeliskista. Huipulla on pronssinen maapallo, jonka päällä istuu Venäjän keisarisuvun symboli kaksipäinen kotka. Kullatun kotkan rinnassa on leijonavaakuna. Sen on suunnitellut lintumaalarina tunnettu Magnus Von Wright.\n\nMuistomerkki on pystytetty Keisari Nikolai I:n saksalaissyntyisen puolison keisarinna Alexandran eli Alexandra Fjodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi. Keisaripari kävi kesällä 1833 tutustumassa kaupungin uuden keskustan rakennustöihin. Muistomerkki on paikalla, jossa Alexandra ja Nikolai astuivat maihin heidät Helsinkiin kuljettaneesta Ischora -nimisestä höyrylaivasta. Keisarinnan kivi paljastettiin suurin juhlallisuuksin Nikolain päivänä 18.12.1835. Tuon kesän 1833 tutustumiskäynnin yhteydessä keisarinna lahjoitti rahasumman kaupungin köyhille. Kaupunki päätti kiitokseksi pystyttää vierailun muistoksi monumentin. Tehokkaan kaupunginhallinnon merkkinä voi ehkä pitää sitä, että muistomerkki imaisi enemmän varoja kuin keisarillinen avustus oli ollut.\n\nPatsas koki kovia helmikuun vallankumouksen jälkimainingeissa keväällä 1917. Venäläiset matruusit vetivät kaksipäisen kotkan ja maapallon alas köysillä. Tuossa hötäkässä kotka pirstoutui torin kiveykseen. Kotka tipahti päälleen, jolloin toinen niska vääntyi. Lisäksi siivet irtosivat ja halkesivat. Myös pallo halkesi.\n\nPatsaan osia säilytettiin eri puolilla kaupunkia. Kaupungin taidemuseon amanuenssi muistelee, että kotkan osia on säilytetty kaupunginmuseon varastossa ja palloa Suomenlinnassa Museoviraston varastossa. \n\nObeliski oli ilman näitä aina vuoteen 1971 saakka, jolloin kokonaisuus korjattiin silloisen kaupunginmuseon johtajan Jarno Peltosen johdolla. Veistokseen kuuluva vaakunakilpi, jossa oli vanhanmallinen leijona sekä toinen kotkan pää ja kruunu piti valmistaa uudestaan. Samoin kadonnut seppele, joka kuului kotkan jalkoihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväoja oli mukana entisöimistöissä.\n\nTuorein konservointi tapahtui Helsingin 450-juhlavuoden ja kulttuuripääkaupunkivuoden 2000 kunniaksi. Tuolloin kotka puhdistettiin ja pallo kullattiin. Osat olivat poissa torilta koko talven, ja ne nostettiin paikoilleen keväällä 2000.\n\nKuvanveistäjä Häiväoja kertoi kuulleensa, että kotka kantaa nykyään kansan suussa nimeä Tshernobylin broileri.\n\nLähteet:\nTeija Mononen, Helsingin kaupunginmuseon amanuenssi\nHeikki Häiväoja, kuvanveistäjä\nMuistomerkit ja taideteokset, Karisto 1998\nKansakunnan historia. 6 : Täysivaltainen kansakunta 1917-1939, WSOY 1968" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/keisarinnan-kivi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i507>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hämeentietä koilliseen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i219> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i225> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i681> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9218> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hameentieta-koilliseen" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7019>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kellosaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> ;
        wgs84:lat         "60.1619143555788" ;
        wgs84:long        "24.9091916204915" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7019" .

rky:p1496  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjanmaan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen, kirkkoineen, pappiloineen, kouluineen, kyläteineen ja kalasatamineen.\n\nRaippaluodon kirkolta johtaa idyllinen maantie itään kalasatamaan, jossa on säilynyt vanhoja rantavajoja. Kirkon lähellä on lainamakasiini sekä 1932 perustettu kotiseutumuseo, joka on sisustettu 1800-luvun tuparakennukseen. Raippaluodon pappila Rosenlund on rakennettu 1824.\n\nPieni kuoriosaltaan kolmitaitteinen pitkäkirkko ja pohjalainen renessanssitapuli sen vieressä on rakennettu 1778-1781. Kirkon alttarilaite ja samanikäinen saarnatuoli edustavat aikakautensa korkeatasoisinta taidekäsityötä ja maalausta. Lähinnä hollantilaista barokkia oleva alttarilaite ja sen Pyhää ehtoollista ja Jeesuksen kastetta esittävät öljyvärimaalaukset ovat vuodelta 1673. Mustasaaren emäkirkko lahjoitti ne kappelille 1840-luvulla. \n\nRaippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella, joka on luokiteltu kansallismaisemaksi. Raippaluodon kirkonkylä sisältyy Merenkurkun saariston alueeseen, joka on hyväksytty Unescon maailman luonnonperintöluetteloon heinäkuussa 2006."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.236997209,21.443849927 63.237181355,21.444618168 63.237401314,21.445841539 63.237527947,21.446761434 63.237242523,21.447800824 63.236751105,21.449412624 63.236237101,21.450275059 63.234938474,21.449662352 63.232950999,21.448182822 63.231772975,21.446844695 63.231606482,21.445787181 63.231605451,21.444044665 63.231764281,21.443201626 63.232195670,21.442810955 63.232935129,21.442141381 63.233736931,21.442027056 63.234575085,21.442146828 63.235929278,21.442488614 63.236673190,21.443087915 63.236997209,21.443849927" ;
        poi:history       "Raippaluodon ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa hylkeenpyynnistä ja kalastuksesta. 15-taloisena Raippaluoto oli suuri kylä jo 1559.\r\n\r\nEnsimmäinen rukoushuone Raippaluotoon rakennettiin todennäköisesti 1740-luvulla ja nykyinen 1778-1781, kun Raippaluodosta oli tullut Mustasaaren saarnahuonekunta 1775. Kappeliseurakunta Raippaluodosta tuli 1840 ja itsenäinen 1872. Kunta liitettiin Mustasaareen 1973.\r\n\r\nVielä toisen maailmansodan jälkeen raippaluotolaiset elivät suhteellisen eristyksissä mantereesta ja saivat elantonsa kalastuksesta, luotsauksesta ja merenkulusta. Kiinteämpi yhteys mantereeseen muodostui 1950-luvulla alkaneen lauttayhteyden myötä. Raippaluodon silta valmistui 1997."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:pappila , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1678" ;
        skos:prefLabel    "Raippaluodon kylä ja kalasatama (Kalasatama)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Muistokirjoitus Bulsulle suokaa: Kuka nyt juo ne viinit ja kossut? - Bulevardia, Bulevardia. Pois on sinun nuoruutesi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i169> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6692>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2486>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kylmä jälki" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=28591&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2486" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin uusi yhteiskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lucinan koulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9396> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9421> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7276> ;
        wgs84:lat            "60.1704635657076" ;
        wgs84:long           "24.9551575004679" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-uusi-yhteiskoulu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6804>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Carlson, Kristina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/carlson-kristina" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4775>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki ennen meitä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4773> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsinki-ennen-meita-0" .

[ dcterms:description  "Palmgren kuvaa Helsingin Vanhankaupunginlahden linnustoa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8997> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7027>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7279>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Kino-Palatsi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kino-Palatsi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9542> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1680069112761" ;
        wgs84:long           "24.9436455686806" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7279" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7518>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9568>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Maan paino" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Romaani kuvaa paitsi Leningradia/Pietaria, myös 1980-luvun lopun ja 1990-luvun Helsinkiä useiden henkilöiden kautta nähtynä." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9566> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7530> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9567> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2736> ;
        th:lisatietoa        "Oleg Onetškin on vakoojan poika. Isän työ vie hänet teini-iässä Helsinkiin, jossa hän rakastuu ikäiseensä Almaan. Mutta äkkiä Olegin perhe joutuu jättämään Suomen ja lähtemään kauas itään. Siellä kaikki muuttuu.\n\nMonta vuotta myöhemmin Oleg palaa Suomeen. Hänestä on tullut monikasvoinen mies – toisinajattelija, taskuvaras, opiskelija, armeijakarkuri. Lyhyeksi tarkoitettu vierailu venähtää pakon sanelemana. Tavatessaan jälleen Alman Olegilla on uusi rooli – laittoman maahanmuuttajan. Oleg tarvitsee Almaa, mutta häntä vetää myös pakkomielteinen rakkaus entiseen tyttöystäväänsä Dariaan. \n\nOlegin elämä Helsingissä osoittautuu selviytymistaisteluksi, jossa niin menneisyys kuin tulevaisuuskin pysyvät avoimina. Muistojen sirpaleet ja arvaamattomat tilanteet kuljettavat romaanin taiturimaista kerrontaa. Samalla Olegin tarina kietoutuu toisten venäläissiirtolaisten, ystävä Andrein ja rakastettu Darian kohtaloihin.\n\nMaan paino on moniääninen romaani – sekoitus rakkaustarinaa, vakoojaromaania, satiiria ja aistivoimaista ajankuvaa. Se kuljettaa lukijansa kuin juna kauas itään ja takaisin. Kirja kietoo käänteisiinsä useita ihmiskohtaloita, joista vahvimpina soivat Olegin, Darian ja Alman monipolviset melodiat. (Teos Kustantamon sivuilta)\n\n" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1000062&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9568" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9807>
        dcterms:modified  "2012-01-13T13:28:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7778>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:48:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_316>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:25+0300" .

rky:p1732  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Orimattilan kirkonmäki, kirkko, seurakuntakoti, pappila, hautausmaa, pitäjänmakasiini sekä raitin asuin- ja liikerakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa perinteisen 1900-luvun alkupuolen kirkonkylän ilme on hyvin säilynyt.\n\nOrimattilan kirkonkylä sijaitsee Viljamaan kylässä. Kirkonkylän raitin muodostavan Erkontien varrella oleva ristikirkko on rakennettu 1862-1866 lääninarkkitehti Jean Wiikin ja maisteri Nestor Tallgrenin laatiman suunnitelman mukaan. Kivestä rakennettuun kirkkoon liittyvä avolyhtyinen kellotorni on korotettu nykyasuun 1930-luvulla. Kirkkoon liittyy Erkontien molemmille puolille sijoittuva hautausmaa. Kirkkomiljööseen kuuluva tiilinen lainamakasiini on rakennettu 1896. Raitin varrella on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema ja 1929 valmistunut seurakuntakoti.\n\nKirkon länsipuolella on puiston keskellä arkkitehtitoimisto Kiseleff ja Heikelin suunnittelema, 1884 rakennettu uusrenessanssityylinen kirkkoherran pappila. Kirkon lounaispuolella, Erkontien varrella on puisia liike- ja asuinrakennuksia, joista pääosa on rakennettu 1800-luvun lopulla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.808448242,25.739466817 60.807546479,25.737226650 60.806777966,25.735336001 60.806080934,25.733383523 60.805566872,25.730921457 60.805464061,25.729211559 60.806387702,25.729174938 60.806580392,25.729699287 60.807432155,25.729695079 60.807465249,25.730137104 60.807682826,25.730246704 60.808037165,25.729552876 60.809362863,25.730800699 60.810201916,25.732511245 60.810101582,25.735648212 60.808919528,25.737379444 60.809232591,25.738431165 60.808448242,25.739466817" ;
        poi:history       "Kirkonkylän ja kunnan keskustan muodostava Viljamaan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1539 maakirjassa. Orimattila oli aluksi Hollolan kappeli, joka itsenäistyi omaksi seurakunnaksi  1636.\r\n\r\nNykyinen, seurakunnan neljäs kirkko valmistui 1866. Kivestä rakennetun ristikirkon vanhin osa on 1851 valmistunut kellotapuli, josta tehtiin kirkon rakentamisen yhteydessä kirkkoon liittyvä kellotorni.  Kirkon ulkoasua muutti arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema ja 1932 valmistunut korjaustyö, jossa mm. kellotorni korotettiin nykyiseen klassistiseen muotoonsa ja asuunsa. Kirkon ympärillä on vanha kirkkomaa, jota laajennettiin 1907 Erkontien pohjoispuolelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k560 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:makasiini , poio:hautausmaa , poio:katu , poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4927" ;
        skos:prefLabel    "Orimattilan kirkonmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9210>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Goodman, Steve"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9210" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7181>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Finlandia Hall" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6800> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4126> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4319> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7181" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7420>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7515>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Jetsonen, Jari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7515" .

[ dcterms:description  "Leena Helle: Kiinalaistapetti Meilahden kartanosta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6961> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6964>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8229>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1054014~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5725>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=57079F91-E9E7-4FDD-A267-8E01651F3189> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7680>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:56+0300" .

rky:p406  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kalela on yksi kansallisromantiikan erämaahuvilakauden merkittävimmistä rakennusmuistomerkeistä.\n\nErämaahuvilat, joista ensimmäisinä ovat valmistuneet taiteilijoiden itsensä suunnittelemat Ruoveden Kalela ja Sääksmäen Visavuori, muodostavat omaperäisen ryhmän kansallisen arkkitehtuurityylin etsinnässä.\n\nAkseli Gallen-Kallelan 1800-luvun lopussa Ruovedelle rakennuttaman erämaa-ateljee Kalelan kansallisromanttisen hirsirakennuksen arkkitehtuurissa on havaittavissa piirteitä sekä lähiseutujen että Itä-Karjalan kansanarkkitehtuurista. Rakennuksen ikkunamuodoissa, savupiipuissa ja sisätiloissa on lisäksi vaikutteita varhaisesta englantilaisarkkitehtuurista. Kalelan sisätilaa hallitsee suurikokoinen ateljeehuone, jossa on kattoon asti ulottuvat ikkunat pohjoisseinällä, makuuhuoneisiin johtava lehteri ja musiikkikoroke."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.966102107,24.147705952 61.964747191,24.150844215 61.962719187,24.151493904 61.962476780,24.151458937 61.963131101,24.148174729 61.965588560,24.146370339 61.966102107,24.147705952" ;
        poi:history       "Taiteilija Akseli Gallen-Kallela laati ensimmäiset suunnitelmat erämaa-ateljeetaan varten 1889. Lopulliset piirustukset valmistuivat 1894 ja hirsinen huvila valmistui 1895. Akseli Gallen-Kallelan ateljeena Kalela oli vuoteen 1921. Museona Kalela avattiin 1965."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k702 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1961" ;
        skos:prefLabel    "Kalelan erämaa-ateljee"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9804>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Urheilutalo, Helsinginkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "UH & FIX Kallio" , "Urheiluhalli, Helsinginkatu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.urheiluhallit.fi/kallio.html" ;
        wgs84:lat            "60.1868087475548" ;
        wgs84:long           "24.9475874811031" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/urheilutalo-helsinginkatu" .

[ dcterms:description  "Marcus Rainion uusi rakastettu Heidi Sariola asuu vanhempiensa kanssa Merikadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2013> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9503>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7775>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Ritavuori, Heikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7775" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p23>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Leipomo E12"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:30:38.405+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:48:11.061+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 , koko:p5035 , koko:p33985 , koko:p16033 , koko:p36215 ;
        poi:description  "Rakennus on osa huoltokeskusta, johon oli tarkoitus kuulua linnoituksen leipomo, panimo ja viinanpolttimo. Leipomorakennuksesta valmistui vuonna 1762 noin kolmasosa eli nykyinen rakennus E 12.\n\nEnsimmäisessä kerroksessa oli leipomo, jossa oli neljä suurta leivinuunia ja näiden yläpuolella kaksi kuivatushuonetta. Kellarissa oli varastohuoneita. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa oli asuinhuoneita ja kolmannessa kerroksessa lisäksi viljavarasto, johon johti rakennuksen länsisivulta puinen lastaussilta. Katto ja kaikki ikkunat vaurioituivat Krimin sodan pommituksissa vuonna 1855. Pian tämän jälkeen rakennuksessa tehtiin laajoja muutostöitä, mm. ikkunoita suurennettiin ja eteläseinän oviaukko muutettiin suureksi kaaripäätteiseksi ikkunaksi. 1880-luvulla tehtyjen korjausten jälkeen rakennus oli pääasiassa asuinkäytössä.\n\nSuomenlinnan sotavankileirin aikaan rakennukseen oli sijoitettu suomalaista ja saksalaista sotaväkeä, II vankipiirin kanslia ja konekiväärivartio. Sittemmin rakennus toimi puolustusvoimien kasarmina ja vuosina 1949–51 se kunnostettiin Valmet Oy:n henkilökunnan asunnoiksi arkkitehti Heikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan. Suureen leipomosaliin kunnostettiin asukkaiden kerhotila."@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nSuomenlinnan hoitokunta on peruskorjannut Länsi-Mustasaaren kerrostaloja vuodesta 1998 alkaen. E 12 oli näistä viimeinen ja se valmistui vuonna 2003. Rakennuksen julkisivut oli kunnostettu jo vuonna 1992.\n\nKerhohuoneena ja tilapäisesti kuntosalina toiminut leipomo muutettiin työhuoneen ja asunnon yhdistelmäksi (142,5m²), jonne on käynti sekä porrashuoneesta että suoraan ulkoa. Pieniä asuntoja yhdistettiin isommiksi, keittiöt uusittiin ja pienet WC:t laajennettiin kylpyhuoneiksi. Kaikissa seitsemässä asunnossa on maalatut lautalattiat ja seinät on tapetoitu perinteisillä paperitapeteilla. Paksujen kiviseinien syvennyksiin sijoitettiin varastokomeroita ja jopa kokonainen WC tai suihkuhuone. Alempien kerrosten välipohjat ovat tiiliholvattuja, ylimmät puurakenteisia. Asuntojen koko vaihtelee 1h+kph:sta (22m²) 3h+k+kph:een (98,5m²). Lisäksi toinen entisistä korppukuivaamoista kunnostettiin 27m²:n työhuoneeksi. \n\nPorrashuoneen seinät ja katot maalattiin ja mosaiikkibetonilattia puhdistettiin, muuten se säilytettiin 1950-luvun asussa. Kylmällä ullakolla on asuntojen varastokomerot ja pyykinkuivaustila.\n\nToteutusaika: 2002–2003\nHuoneistoala: 613 m²\nBruttoala: 1 574 m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakentaja: Suomenlinnan hoitokunta\nLVI-työt: Kouvolan putkityö Oy\nMaalaustyöt: Maalausliike Vilen & Syrjänen Oy\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Steinunn Guðmundsdóttir\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Suunnittelukaari Oy\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennus on osa Länsi-Mustasaarelle suunnitellun huoltokeskuksen pohjoisinta osaa. Rakennusryhmään oli tarkoitus kuulua leipomo, panimo sekä polttimo. Leipomorakennuksesta valmistui vuosina 1761-62 noin kolmasosa, nykyinen rakennus E 12.\nRakennuksen valmistuessa siinä oli kolme holvattua varastohuonetta kellarikerroksessa ja ensimmäisessä kerroksessa leipomo, jossa oli neljä suurta leivinuunia ja näiden yläpuolella kaksi holvattua kuivatushuonetta. Toisessa kerroksessa oli kolme asuinhuonetta ja kolmannessa kerroksessa kamari ja kaksi suurempaa huonetta sekä viljavarasto.\n\nVenäläisellä kaudella v.1828 osa rakennuksen ylimmistä, asumattomista huoneista muutettiin asuttaviksi, ja niihin rakennettiin yläpohja, lattiat ja uunit. Osa ylimmästä kerroksesta jäi edelleen varastotilaksi ja tähän tilaan johti ulkopuolelta, rakennuksen länsisivulta, puinen lastaussilta.\n\nV.1841-42 rakennuksen ulkokatto uusittiin osittain. Rakennuksen katto ja kaikki ikkunat vaurioituivat pommituksessa v.1855. 1850- ja -60 -lukujen vaihteessa rakennuksessa tehtiin laajahkoja muutos- ja korjaustöitä, joiden yhteydessä mm. ikkunoita suurennettiin ja ensimmäisessä kerroksessa etelä- seinällä sijainnut, puisella lastaussillalla varustettu oviaukko muutettiin kaaripäätteiseksi, suureksi ikkunaksi. Leipomon sisäänkäyntiä varten avattiin uusi leveä oviaukko rakennuksen itäseinään. Erinäisten 1880-luvulla suoritettujen korjaustöiden jälkeen suurin osa rakennuksesta oli asuinkäytössä.\n\nSuomenlinna sotavankileirin aikana rakennukseen oli majoitettu sekä suomalaista että saksalaista sotaväkeä. Lisäksi siellä oli II vankipiirin kanslia ja konekiväärivartio.\n\nVankileiriajan jälkeen rakennus siirtyi puolustusvoimain hallintaan ja sitä käytettiin kasarmina.\n\nVuosina 1949-51 rakennus kunnostettiin Valmet Oy:n henkilökunnan asunnoiksi arkkitehti Heikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan. Suuri leipomosali kunnostettiin asukkaiden kokous- ja kerhotilaksi.\n\nNykyään rakennus on Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa ja edelleen asuinkäytössä.\n\nRakennuksen julkisivut kunnostettiin vuonna 1992.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäl.n:o:117\nRakennusnumero vuonna 1918 ja 1927 n:o E 12\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKrA VSÖ 8-10, 15\nMV SL VIK E 352-395\nPettersson Lars: Valmetin Suomenlinnan telakan vaiheita. 1951."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/5/0/saha/suomenlinna/0_6305028094076797179.JPG" , "http://media.onki.fi/2/7/6/saha/suomenlinna/0_6571703569269377287.JPG" , "http://media.onki.fi/8/1/5/saha/suomenlinna/0_-3065151145097845782.JPG" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14846019468663" ;
        wgs84:long       "24.975202751159713" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Let's drink brandybailey's on the rocks. The nearest bar has happy hour and a supercool jukebox. Maybe we could hang out just one more night. It can't be such a problem, since you're trying to hide your smile" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i585> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8489>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5985>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3A617080-34F4-4F2E-B6D2-690761275AD5> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vuonna 1923 Välikangas suunnitteli kuusikerroksisen asuintalon Töölönkadun varrelle. Töölönkatu 14 koostuu keskikokoisista asunnoista, pinta-alaltaan 102 neliömetriä. Talon yhtiöjärjestyksen mukaan ainoastaan virkamiehet saivat ostaa siitä huoneistoja. Talon keskiluokkaisesta luonteesta kertoo korostettu klassistinen muotokieli... Kun Töölönkatu 14 valmistui, muutta Välikangas itse siihen. Koska osakkeita myytiin vain virkamieheille, hän joutui hankkimaan huoneiston isänsä, kouluneuvos E.J. Buddénin nimissä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8730> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8731>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tämän kirjan kuvat kuljettavat lukijaa Hakaniemestä ja Linjoilta Linnunlauluun ja edelleen Helsinginkatua pitkin Kurvin kulmaan  ja Hämeentielle. Tämän alueen sisäpuolella on Kallion keskeisin alue.' (s. 3)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9535> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

koko:p3328  dc:created  "2012-05-29T06:52:34.141+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:52:34.451+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "lennätin"@fi , "telegraf"@sv , "telegraph"@en .

rky:p666  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Klemetsin taloryhmä on harvinainen esimerkki aikoinaan yleisestä pohjalaisesta nauhakylärakenteesta. \n\nSvartkärrsbäckenin laaksoon on muodostunut kapea peltonauha, jossa kulkee vanha maantie. Tien pohjoispuolella on jyrkkä kallioinen harjanne, jonne Kärklaxin kylän talot ovat sijoittuneet. \n\nKlemetsin rakennusten rivi on pääosin 1800-luvun puolivälistä. Kapearunkoiset, kaksikerroksiset ja punamullatut päärakennukset ovat tyypillisiä tuon ajan ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Klemetsgårdarna-päärakennukset on sijoitettu päädyt maantielle päin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.202401992,22.103307756 63.202444848,22.101923722 63.203041599,22.102113079 63.204151582,22.102734990 63.203986512,22.106310718 63.203973166,22.111629425 63.204082990,22.113673491 63.202760758,22.114884581 63.202613504,22.111391310 63.202772889,22.111327052 63.202758164,22.109144442 63.202551677,22.109136493 63.202401992,22.103307756" ;
        poi:history       "Klemetsin talot rakennettiin 1800-luvulla. Tilan lohkomisen seurauksena talot ryhmitettiin lähekkäin. Klemetsin talot olivat asuttuja 1970-luvulle saakka, ja kahdessa niistä alkoi museotoiminta 1989."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k945 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kyla , poio:pihapiiri , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2047" ;
        skos:prefLabel    "Klemetsin taloryhmä"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/gns/communication_center>
        dc:created      "2012-05-25T10:10:37.189+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:10:37.259+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "viestikeskus"@fi , "communication center"@en .

th:Kaupunginosa  a       owl:Class ;
        rdfs:label       "Kaupunginosa"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Location .

<http://example/upload-base/#metadescription_8131>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8226>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Juurakon Hulda " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8225> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1937." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2j32/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8211> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8224> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8226" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5722>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Bobrikovin leikanneen kirurgin perhe" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kenraalikuvernööri Bobrikov ei kuollut heti, vaan hänet toimitettiin kirurgiseen sairaalaan, jossa hänet leikattiin. Yhtenä kirurgeista oli dosentti Richard Faltin (1867-1952). Toinen samanniminen Richard Faltin (1835-1918) oli kuuluisa säveltäjä ja musiikkimies, joka toimi etupäässä Helsingissä. Minua kiinnostaisi tietää heidän sukulaissuhteensa. Olivatko he veljeksiä, vai isä ja poika? Kyseiset Faltinit olivat isä ja poika. Isä Friedrich Richard Faltin (1835-1918) oli saksalaissyntyinen ja poika Richard Wilhelm Gottlieb Faltin syntyi 1867 Viipurissa. Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1869.\n\nLähde: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/faltin.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-brbrbrbraskettain-tuli-100-vuotta-kuluneeksi-kenr" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6197>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Legendaarinen Esso" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuonna legendaarinen raggareiden suosima Leppäsuon Esso purettiin? Esson liikennepalvelusta muisteltiin, että Leppäsuon Esso purettiin vuonna 2000.\n\nTässä vielä kuva 1980-luvulta:\nhttp://www.vastavalo.fi/helsinki-kaupunki-1987-mennyt-maailma-139171.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8420> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/legendaarinen-esso" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p221>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 10:00" ;
        dc:modified      "05.10.2009 10:00" ;
        skos:prefLabel   "valtioiden välinen organisaatio"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8391>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:35:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8486>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Lahnalahdentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1638608176147" ;
        wgs84:long        "24.8677604808292" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8486" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8725>
        dcterms:modified  "2010-02-17T18:01:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i136>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Aleksilla tavataan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i135> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/aleksilla-tavataan" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6696>
        dcterms:modified  "2009-08-05T12:49:36+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Nousemme pois kasvitieteellisellä puutarhalla.\nKasvit ovat kovin tieteellisiä.\nVaikka puut ovat isoja ja vanhoja, ne ovat vielä tarhassa.\"" ;
  dcterms:description            "Perhe vierailee Kasvitieteellisessä puutarhassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982>
] .

rky:p902  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ylipään kylä on Pietarsaaren hallintopitäjän takamaille, Etelä-Pohjanmaan järviseudulle 1500-luvulla syntyneen yksinäistaloasutuksen edustaja. Yksinäsitalosta myöhemmin muodostuneessa kylässä on säilynyt Etelä-Pohjanmaan järviseudun tienvarsikylille tyypillinen rakennustapa ja tiivis kylämaisema.\n\nYlipään kylä sijaitsee Lappajärven länsirannan korkeimmalla kohdalla kulkevan maantien varressa. Kylää reunustavat lännessä metsät ja pellot laskeutuvat jyrkkinä kohti järveä. Maatilojen kuten Ylitalon, Fossilan, Finnilän, Vanhatuvan ja Perkkiön pihapiirit ovat kiinni toisissaan ja niiden talousrakennukset muodostavat tiiviitä rakennusryhmiä. \n\nYksikerroksisten päärakennusten ulkoasulle leimallisia piirteitä ovat kapeat ullakkoikkunat, pilareiksi koteloidut pitkänurkkasalvokset, valkeaksi maalatut laudoitetut räystään aluset sekä vuoraukset, joihin saumarimojen ja ullakkolistojen avulla on muotoiltu kapeita kaariaiheita. \n\nKylän laidalla on koulu, jonka pihapiirissä on punamullatut koulurakennukset 1910- ja 1940-luvuilta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.058650487,23.604041863 63.059415189,23.601063415 63.060439695,23.601818828 63.061835486,23.601579996 63.064101502,23.600449545 63.065127084,23.601589900 63.064403386,23.619520860 63.063261383,23.621404894 63.059843007,23.620624741 63.059155771,23.615467217 63.058397945,23.611904698 63.057671963,23.610870132 63.057592889,23.609332322 63.057814460,23.608285148 63.057983387,23.606249309 63.058650487,23.604041863" ;
        poi:history       "Lappajärvi sai ensimmäiset pysyvät asukkaat uuden ajan alkupuolella. Asuttaminen tapahtui pääosin Savosta käsin ja ensimmäiset talot keskittyivät järven länsirannalle ns. Savonkylään. \r\n\r\nLänsirannan kyliin kuuluvan Ylipään ensimmäinen talo Finnilä perustettiin 1500-luvun puolivälissä. Talo kuului tällöin Pietarsaaren hallintopitäjän takamailla sijaitsevaan Alajärven kylään, joka muodostui Lappajärven ympärille levittäytyneistä yksinäistaloista. Myöhemmin talojen jakautumisen seurauksena  muodostuivat nykyiset kylät. Ylipään kantatalon muodostaneesta Finnilästä erotettiin 1600-luvulla Virsulahti ja Lill-Finnilä. \r\n\r\nKylän rakennukset sijaitsivat muistitiedon mukaan alun perin alempana rinteessä, lähellä Lappajärven rantaa. Tieyhteys Kurejoelta kylään raivattiin 1820-1830-luvulla, Kurejoen ja Lappajärven välinen tie valmistui 1840-luvulla. \r\n\r\nYlipään koulu aloitti toimintaansa 1910 ja koulurakennus valmistui seuraavana vuonna. Alakoulu toimi naapuritalossa, kunnes koulutontille valmistui toinen koulurakennus 1943. Ensimmäiset maakaupat toimivat maatalojen yhteydessä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k403 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:koulu , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4156" ;
        skos:prefLabel    "Ylipään kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8985>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1451414~S9*fin> .

rky:p1459  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.426790723,27.543985110 60.427209631,27.540378972 60.431712588,27.535408062 60.434779762,27.535322881 60.439721135,27.538404559 60.442198198,27.542537409 60.442057561,27.552288794 60.438128474,27.556927734 60.429061089,27.557318460 60.426790723,27.543985110" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Mustamaa)"@fi .

[ dcterms:description  "Kallio, Alppila ja Vallila muotoutuivat Kalliolan setlementin keskeiseksi toimialueeksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8708> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7147>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8722>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elsi Borg 1893-1958 arkkitehti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8727> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8724> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8726> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8725> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7744> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4242> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8722" .

rky:p1101  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Otavan satamarata- ja asemarakennukset muodostavat liikennehistoriallisesti mielenkiintoisen rautatie- ja vesiliikenteen solmukohdan 1800-luvun loppupuolelta. Teollisuutta ja matkustajaliikennettä palvellut kohde kertoo hyvin aikakauden tavoitteista yhdistää maa- ja vesiliikenne tehokkaaksi liikenneverkoksi.\n\nAsemarakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Puulaveden rannalla. Itäpuolella ovat Otavan maatalousoppilaitoksen rakennukset ja rantapellot. Ratapihan länsireunalla on lähes koko ratapihan pituinen komea kivinen laivalaituri.  Asemarakennuksen lisäksi rakennuksiin kuuluvat laiturilla oleva tavaramakasiini ja liiteri."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.660097051,27.065604336 61.660191725,27.066941435 61.659063258,27.067640764 61.658920880,27.066403877 61.659508931,27.066070990 61.660097051,27.065604336" ;
        poi:history       "Savon rata valmistui 1889 ja pistoraiteeksi rakennettu satamarata 1891. Radan pituus oli aluksi 1,8 km ja myöhemmin 2,5 km. Asemarakennus ja liiteri valmistuivat 1900. \r\n\r\nPuulavesi oli jo 1800-luvun lopulla tärkeä puunhankinta-alue. Järvi kuuluu Kyminjoen vesistöön ja se on laskenut 1830- ja 1850-luvulla tehtyjen järvenlaskujen jälkeen Hirvensalmen Kissakosken kautta Kymijokeen. Otavan satama eli vilkkainta kauttaan 1920- ja 30-luvulla.\r\n\r\nHöyrylaivakaudella myös matkustajalaivat saapuivat Otavan satamaan, mistä matka jatkui Otavan pääaseman kautta Mikkeliin. Matkustajalaivat s/s Puulavesi ja s/s Ilmari liikennöivät  Otavasta vuoropäivin Hirvensalmelle ja Kortesalmelle.\r\n\r\nPuuta tuotiin uittaen ja proomuilla joko Otavassa sahattavaksi tai edelleen kuljetettavaksi. Aseman lähellä toimivat ranta-alueella Karhulan ja Otavan sahat. Myös VR:n oma puunhankinta oli vilkasta 1910-luvulta alkaen, ja VR:llä oli oma telakka Otavan satamassa. Satamaradan ja aseman merkitys väheni 1960- ja 1970-luvulla saha- ja uittotoiminnan hiipuessa ja keskittyessä.\r\n\r\nSahojen lisäksi sataman tuntumassa oli puolustusvoimien pilketehdas, jossa valmistettiin polttoainetta jatkosodan aikana käytössä olleisiin puukaasulaitteisiin. Pilketehdas lopetti toimintansa 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:poiType       poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4172" ;
        skos:prefLabel    "Otavan satamaradan rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9436>
        dcterms:modified  "2010-10-14T14:55:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9197>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Luoma, Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Masi Luoma" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9197" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6693>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "City Travellers Global Band"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/city-travellers-global-band" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6932>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8982>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Trent, Jackie"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Trent & Hatch " ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8982" .

rky:p1361  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.165233245,24.141147436 62.165105407,24.141758766 62.164957699,24.142403966 62.164679668,24.142292088 62.164298299,24.142103476 62.164332501,24.139706937 62.164575019,24.139691143 62.165095265,24.140058911 62.165192035,24.140282783 62.165261669,24.140493062 62.165269320,24.140841635 62.165233245,24.141147436" ;
        poi:municipality  kunnat:k508 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4642" ;
        skos:prefLabel    "Pohjaslahden kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Nokea ja pilvenhattaroita" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7015> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7025> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7012> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i27> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7022> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7019> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7029> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i83> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7016> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7026> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i28> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7013> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7030> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7010> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7020> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7017> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7027> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7014> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7024> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7009> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7031> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7018> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7011> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7021> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7023> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7033> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2979> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4841> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7034> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3943> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3909> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/nokea-ja-pilvenhattaroita" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9696>
        dcterms:modified  "2011-06-28T15:21:55+0300" .

rdf:type  a             owl:ObjectProperty ;
        rdfs:range      owl:Class ;
        skos:prefLabel  "tyyppi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2351>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Elämänmeno" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7768> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2349> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=272&BibliographyId=1508&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/elamanmeno" .

rky:p62  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Evon metsäopisto on Mustialan maatalousoppilaitoksen ja Lepaan puutarhaopiston ohella ensimmäisiä autonomian aikana valtion toimesta perustettuja oppilaitoksia, joiden tavoitteena oli maanviljelyksen, metsähoidon ja puutarhaviljelyn edistäminen Suomessa. Evon metsäopisto on alkuperäisessä käytössään ja opetus on jatkunut oppilaitoksessa yhtäjaksoisesti jo yli 140 vuotta. \n\nEvon metsäoppilaitos sijaitsee Alisen, Keskisen ja Ylisen Rautjärven saartamassa maastossa niin, että oppilaitoksen keskeiset rakennukset ovat  järvien muodostamalla niemekkeellä. \n\nOpiston nykyiset koulurakennukset ovat uusia, mutta joukossa on vielä 1800-luvun rakennuksia kuten entinen johtajan mökki, entinen ruokalarakennus, asuinrakennus Niemi, aittarakennus, posti, asuirakennus Korpi, asuirakennukset Kaivola ja Koivula sekä oppilasasuntola Saarela. Opistoalueella on myös puulajipuisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.189081914,25.101482105 61.189871808,25.097582790 61.190941378,25.091886097 61.200362465,25.094176212 61.206023617,25.106631707 61.205532041,25.115729846 61.199295072,25.122737443 61.195168428,25.131153432 61.192587529,25.126976167 61.186163148,25.115359564 61.188622229,25.106728521 61.189081914,25.101482105" ;
        poi:history       "Evon kruununpuistoon määrättiin 1858 annetulla julistuksella perustettavaksi maamme ensimmäinen metsäopisto. Korkeinta metsäopetusta annettiin Evolla 1862 - 1908, jonka jälkeen opetus siirtyi Helsingin yliopistoon. 1876 Evossa aloitti metsänvartijakoulu (vuodesta 1922 metsäkoulu), 1892 kalastuskoeasema ja 1945 riistantutkimuslaitos. 1989 Evon metsäopisto ja metsätyökoulu yhdistettiin Evon metsäoppilaitokseksi.\r\n\r\nOpiston tarvitsemat rakennukset suunniteltiin Intendentin-konttorissa (E. Lohrmann 1859). Viimeinen niistä valmistui 1864. Alkuperäisistä rakennuksista luentosalirakennus, oppilasasuntola ja johtajan asunto ovat tuhoutuneet tulipaloissa, mutta ne on korvattu uusilla käyttämällä hyväksi vanhaa rakennuspaikkaa, joten alueen alkuperäinen asemakaavallinen luonne on säilynyt. Vanhin rakennus on 1850 rakennettu ns. vanha mökki, jossa opiston johtaja, \"Suomen metsätieteen isäksi\" sanottu A. G. Blomqvist asui 1860-1862 opiston rakennustöiden aikana. \r\n\r\nEvon alueella on säilynyt vanhoja kruununtorppia, metsänvartijan tiloja ja metsäkämppiä. Evon valtionpuiston metsämaisemat vaihtelevat koskemattomista aarnialueista puistomaisiin, istutettuihin metsiköihin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1004" ;
        skos:prefLabel    "Evon metsäopisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7144>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eläintarhan huvila 14"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eläintarhan huvilat" , "Villa Blom" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602> ;
        wgs84:lat            "60.1808326905018" ;
        wgs84:long           "24.9403751541236" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7144" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9433>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Paasilinna, Mauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjailijat_kirjailijaesittely.asp&recID=103" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9433" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7643>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:23:57+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--- Mut kerran ne hogasi/ kun tämä kundi trokasi/ snutukrääsiä divariin./ Nokalle mä hamnasin,/ vuoden siellä stannasin,/ jouduin jeparin kniigoihin./ Ja taas olen bosessa/ ja funtsaan täällä Nokalla/ kuin entisaika oli skoijia./---\" (s. 66) " ;
  dcterms:description            "(Arska istuu Skattan Nokalla ja tekee laulun)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7738>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Korkeavuorenkatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1596415591537" ;
        wgs84:long        "24.947169114294" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7738" .

[ dcterms:description  "Kirjan luvussa \"Tapaus Ritavuori\" kerrotaan ministeri Ritavuoren murhasta 14.2.1922." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3484> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7775>
] .

rky:p295  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Varkauden Päiviönsaari on puunjalostusteollisuuden ympärilleen muodostaman yhdyskunnan keskusta. \n\nSaaren halki kulkeva pääkatu, Ahlströminkatu alkaa kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen 1947 suunnitteleman kaupungintalon edustalta ja päättyy Varkauden kirkkoon. Kadun varrella on mm. tehdasyhdyskunnan ajalta oleva Thomé-veljesten suunnittelma Waltterin puisto. Funkisliiketalojen rivistö muodostaa yhtenäisen katukuvan, johon uudemmat rakennukset on sopeutettu. Päiviönsaarella on teollisuusyhdyskunnan aikaisia rakennuksia kuten virkamiesklubi, entinen hotelli ja kansankeittiö.\n\nPuunjalostuseollisuuden ydinalue on myös Päiviönsaarella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.313134916,27.882265274 62.314533598,27.888444797 62.315867760,27.892175879 62.315736481,27.893974729 62.316129353,27.895016888 62.314753701,27.897723218 62.314332398,27.896749746 62.314564552,27.896086411 62.313689805,27.893928128 62.312449655,27.896486879 62.312169388,27.895590564 62.312079364,27.894768306 62.311957477,27.893944963 62.311831597,27.892442557 62.312050226,27.889487474 62.310413808,27.887698123 62.311015880,27.884341617 62.313134916,27.882265274" ;
        poi:history       "Varkauden ruukki perustettiin Päiviönsaareen 1800-luvun alussa. Varkauden tehtaat tulivat Ahlström Oy:n omistukseen 1909, jonka jälkeen yhtiön puunjalostusteollisuuden painopiste siirtyi Varkauteen ja Päiviönsaarelle. Walter Ahlström tilasi tulevan keskustan ensimmäisen asemakaavan 1913 Valter ja Ivar Thomélta, jotka muutenkin vastasivat Varkauden teollisuuslaitosten suunnittelusta. Jo ensimmäisessä kaavassa olivat mukana lopullisen kaavan olennaiset piirteet: teollisuusrakennukset Huruskosken varrella ja Pirttiniemessä, hallinto ja palvelut Päiviönsaarella ja asutus hierarkisesti Kosulanniemellä ja Kommilassa. Alueita yhdistäväksi pääakseliksi tuli Ahlströminkatu. Lopullinen asemakaava valmistui 1916. \r\n\r\nVarkauden kauppala alkoi muotoutua kaupunkimaisesti asemakaavoitetusta Päivölänsaaresta. Karl Lindahlin asemankaavan mukaan Ahlströminkadun varteen suunniteltiin umpikortteleita ja kauppatori siirtyi Kosulanniemeltä nykyisen Waltterin puiston paikalta Päivölänsaarelle. Asemakaavaa uusittiin 1920-luvulla ja 1939 Päivölänsaarelle valmistui Alvar Aallon laatima asemakaava. Varkaudesta tuli itsenäinen Leppävirran ja Joroisten kunnista lohkaistu kauppala 1929 ja kaupunki 1962. Liike-elämän ja liikenteen keskus alkoi siirtyä Päivölänsaarelta Taulumäen puolelle 1940-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k915 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:puisto , poio:hallintorakennus , poio:kaupungintalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1052" ;
        skos:prefLabel    "Varkauden Päiviönsaaren keskusta"@fi .

koko:p32078  dc:created  "2012-05-24T12:01:13.915+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:01:14.022+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kokoustilat"@fi , "assembly rooms"@en , "konferenslokaler"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9693>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Niin kauan kuin rakastat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9692> ;
        th:lisatietoa     "Leonardo da Vincin ja muiden renessanssitaiteilijoiden salaperäisyyden verho kietoo sisäänsä syksyisen Helsingin.\n\nIris Savuvuori on renessanssitaiteilijoita tutkiva taidehistorioitsija, jonka ystävä tekee kummallisen löydön: erään suomalaisen museon arkistosta löytyy taulu, jonka alkuperästä ja yksityiskohdista on vaiettu harkiten. Iris sotkeutuu taulun arvoitukseen kokonaisvaltaisemmin kuin olisi voinut kuvitellakaan. Sekaantumista syventää hurmaava Nicholas Hill, huutokauppakamarin renessanssiasiantuntija, jolla on omat syynsä kiinnostua löydetystä maalauksesta – ja Iriksestä.\n\nSamaan aikaan Suomessa tekee tutkimuksiaan John Wind, okkultisti, joka on suomalaisen tutkijan avulla onnistunut pääsemään hyvin lähelle suuren arvoituksen ratkaisua. Arvoitukseen liittyy 1800-luvun suomalainen kuvataiteilija Marcus Ekvall ja tämän rakastettu, teatterin ja baletin maailmassa intohimoisesti elänyt Sergei. Ekvallin Sergeille osoittamilla kirjeillä ja Iriksen ystävän löytämällä naisen muotokuvalla on yhteys, joka on vaaraksi sitä tutkiville ihmisille.\n\nLeonardo da Vincin ja muiden renessanssitaiteilijoiden salaperäisyyden verho kietoo sisäänsä syksyisen Helsingin ja sen tuulissa syvästi tuntevat henkilöhahmot. Niin kauan kuin rakastat on oppineen kirjoittajan kiehtovaa kerrontaa. Stewen tuo mystiikan ja menneiden aikojen salaseurat elävästi ja viehkosti nykypäivään. Taidokkaasti punottu juoni kätkee uumeniinsa jännitystä ja suuria tarinoita taiteesta ja menneestä. Se kertoo tarinan rakkaudesta, joka ei lopu koskaan.\n\n(www.teos.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9693" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5948>
        dcterms:modified  "2011-07-25T16:29:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3EC53743-925E-44E7-A753-2CC1936BD3D5> .

rky:p629  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokemäenjoen rannalla sijaitseva saarnahuone on vuosisatojen ajan liitetty Pyhään Henrikiin, katolisen ajan ainoaan paikalliseen pyhimykseen. Saarnahuoneena pidetyn aitan suojaksi rakennettu muistokappeli liittyy 1800-luvun alkupuolella heränneeseen kiinnostukseen oman maan historiaan ja menneisyyden suurmiehiin.\n\nKokemäenjoen törmällä, keskiaikaisen Teljän kauppapaikan alueella sijaitseva uusgoottilainen kahdeksankulmainen tiilikappeli on rakennettu suojaamaan pientä hirsirakennusta, minkä perimätieto on liittänyt Suomen kansallispyhimyksen saarnamatkoihin 1100-luvun puolivälin vaiheilla. Piispa Henrikin on uskottu yöpyneen tai saarnanneen rakennuksessa. Ensimmäiset kirjalliset lähdetiedot 1600-luvun alusta mainitsevat paikan olleen pyhiinvaelluskohteena. \n\nSaarnahuoneen ympäriltä on erotettu Kokemäenjokeen rajautuva alue, josta on muodostettu puisto arkkitehti G.Th. Chiewitzin laatiman suunnitelman mukaan.\n\nKappelin molemmin puolin, laajojen peltoaukeiden laidoilla, ovat Kylä-Horellin, Malmin, Mäki-Horellin, Mäki-Ketalan, Kylä-Pertolan ja Ala-Parman tilakeskukset puistomaisine pihapiireineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.257446878,22.369243404 61.258051587,22.370213787 61.259686103,22.371604475 61.260869947,22.371974790 61.261413574,22.379137289 61.260569305,22.380192760 61.260310622,22.380886064 61.259978793,22.381818028 61.258926847,22.382693266 61.258221596,22.383559805 61.257483326,22.384243917 61.257175070,22.385100395 61.257055890,22.386814121 61.256709488,22.387702182 61.255248241,22.389145771 61.254486620,22.389554137 61.253441393,22.380448886 61.252604226,22.373457989 61.253202721,22.372263765 61.253769631,22.371184860 61.254309912,22.370883978 61.254634388,22.370504343 61.254924782,22.370166531 61.255256897,22.368974489 61.256252807,22.366558929 61.256877764,22.367555498 61.257114117,22.368466073 61.257446878,22.369243404" ;
        poi:history       "Suomen ensimmäisenä piispana  pidetään Henrikiä, jonka tulo Suomeen toisen vuosituhannen alussa merkitsi perinteisen käsityksen mukaan Suomen saattamista kristinuskon piiriin. Perimätiedon mukaan piispa Henrikin aitta eli saarnahuone Kokemäellä liittyi hänen kohtalokkaaseen Köyliön matkaansa ja tuli pyhiinvaelluskohteeksi piispan kuoleman jälkeen. \r\n\r\nKokemäenkartanossa syntynyt kirkkoherra Frans Petter von Knorring ja Kokemäen kirkkoherra Fredrik Grönholm tekivät 1839 aloitteen saarnahuoneen suojaamiseksi ja säilyttämiseksi kansallisena muistomerkkinä. Turun tuomiokapituli otti tehtävän hoitaakseen ja varoja koottiin keräyksellä maan seurakunnissa. Myös senaatti myönsi määrärahan suojarakennuksen tekemiseen saarnahuoneen ympärille. Arkkitehti P.J. Gylichin piirtämä suojarakennus valmistui 1857 vietettyihin kristinuskon maahantulon 700-vuotisjuhlallisuuksiin. \r\n\r\nSaarnahuoneen hirsistä tehtiin 1990 dendrokronologinen iänmääritystutkimus. Vuosilustojen perusteella vanhimmat ajoitetut hirret kaadettiin talvella 1472-1473. Silti saarnahuone voi olla vanhempikin, sillä rakennuksen kaikkia hirsiä ei ajoitettu,  hirsiä lienee vaihdettu aitan kunnossapidon yhteydessä useaan kertaan, ajoitetuistakin hirsistä osa oli 1500- ja 1600-luvuilta. Vuosisatainen perimätieto voi liittyä myös vanhempaan paikalla olleeseen rakennukseen. \r\n\r\nKokemäenjokilaakso oli Teljän kauppapaikan ympäristössä tiheästi asuttu. Kauppapaikan vieressä oli mm. Ylistaron kylä, jossa oli 18 taloa 1560-luvulla. Kokemäen koskipaikkojen ohittamiseen Ruotsin vallan viimeisinä vuosina suunniteltu ja osin rakennettu Kravin kanava olisi toteutuessaan päättynyt Teljän kauppapaikan tuntumaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k271 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:matkailurakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=960" ;
        skos:prefLabel    "Pyhän Henrikin saarnahuone ja sen historiallinen ympäristö"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/event#cause>
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label          "syy"@fi , "cause"@en ;
        rdfs:range          <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> ;
        rdfs:subPropertyOf  <http://www.yso.fi/onto/event#participant> .

<http://example/upload-base/#metadescription_441>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:32:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7998>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Engelin teatterirakennus (1827-1860)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin ensimmäinen teatterirakennus" , "Svenska teaternin edeltäjä" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7371> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.167378519256" ;
        wgs84:long           "24.9444556341406" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7998" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vilkaisin ikkunasta ulos kun kerran satuin sen edessä seisomaan. Vanhainkodin vanhukset oli taas laskettu pihalle. Jonkun mummot ja jonkun vaarit istuivat vanhainkodin seinustalla puiseilla penkeillä. Osa jökötti viltteihin kiedottuna pyörätuolissa. Aurinko oli laskeutunut jo niin alas, ettei se tainnut enää lämmittää vanhoja luita. Mieliä aurinko saattoi yhä lämmittää, se yletti vielä talomme ylempien kerrosten seinään ja pihalta sitä saattoi katsella.\" (s. 38)" ;
  dcterms:description            "Norsun koti." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8896> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9086>
] .

rky:p889  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kallelan kylä kuuluu Kalannin vanhan ydinalueen rautakaudelta asti asuttuihin suuriin, monitaloisiin kyliin. Kylässä on säilynyt perinteinen 1800-luvun talonpoikaisrakennusten muodostama raittinäkymä. \n\nKallela kuuluu Sirppujoen muinaislahden rautakaudella asutettuun alueeseen. Mäen syrjään rakentuneelta kylätontilta on isojaon jälkeen siirtynyt pois Hellän kantatalo. Kylästä tunnetaan lukuisia esihistoriallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä, joista merkittävimpiä ovat satoja vuosia käytössä olleet rautakautiset kalmistot kuten Kalmumäki ja Hiidenvainio. Kylämiljööseen liittyy lisäksi kallioon hakattuja uhrikuoppia, kiviaitoja ja 1920-luvulla perustettu saha. Kylän rakennuksista suuri osa on rakennettu 1900-luvun alkupuolelle mennessä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.815859952,21.658889954 60.815587212,21.663575883 60.813969988,21.669487819 60.811351736,21.671337119 60.810372530,21.669223578 60.807084188,21.671108888 60.806443611,21.670412776 60.806009500,21.668126959 60.805575824,21.665238891 60.805358727,21.663572040 60.806699943,21.653129350 60.809837351,21.647062789 60.812530023,21.648510507 60.814096443,21.653001413 60.815859952,21.658889954" ;
        poi:history       "Kallelan asutuksen varhaisvaihe syntyi viimeistään 400-luvun lopulla Sirppujoen muinaislahden alueelle. Sirppujoki muodostui maankohoamisen seurauksena merenlahdesta 700-luvun lopulla ja vesijättömaat kuivuivat viljelykseen sopiviksi. Kallelan kylä mainittiin vuoden 1540 maakirjassa, jolloin kylässä oli 16 taloa. Taloista siirtyi 1751 kymmenen Männäisten ruukin omistajan hallintaan, joka halusi turvata hiilensaannin ruukin tarpeisiin. Isojako Kallelassa toimitettiin 1783."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4102" ;
        skos:prefLabel    "Kallelan kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7640>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tauro, Erna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7640" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8354>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8449>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Fen Kuan"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fen Kuan" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1667965211653" ;
        wgs84:long           "24.9348013895754" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8449" .

rky:p531  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Taipalsaaren kirkko, sen viereinen avoin kirkkokenttä, pitäjän lainamasiini, Röytyn majatalo sekä Röytyn itäpuolella kumpuilevat peltotilkut muodostavat alueen pitkästä historiasta ja rakentamisen vaiheista kertovan saarekkeen muuten uudistuneessa kirkonkylässä. \n\nKirkko on koko kirkonkylän huomattavin maamerkki satamarannasta vanhan kunnantalon ohi kirkonmäelle nousevan tien päätteenä. Kirkon luona oleva kolmikerroksinen tapuli lienee sekin 1750-luvulta ja uusittu verhouksiltaan 1900-luvun alussa.\n\nKirkon vieressä sijaitsevan entisen majatalon päärakennus on pitkä satulakattoinen talonpoikaisrakennus. Pihaneliötä rajaa maantien puolella suuri, yhden kattopinnan alle koottu talousrakennusten ryhmä. Pihan ja puutarhan istutukset elävöittävät museona toimivaa rakennusryhmää."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.159141762,28.066080400 61.158876006,28.064624499 61.159445093,28.062252996 61.160535626,28.058593029 61.161472902,28.059706878 61.162199411,28.062032762 61.160893241,28.063671912 61.160444032,28.065203119 61.159141762,28.066080400" ;
        poi:history       "Taipalsaaren seurakunta perustettiin 1517, ja se on Lappeen ohella Etelä-Karjalan vanhimpia emäseurakuntia, johon ovat kuuluneet Joutseno, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi ja osia Mäntyharjusta.\r\n\r\nTaipalsaaren nykyisen kirkon runkona on rakennusmestari Eskil Colleniuksen johdolla rakennettu, 1754 valmistunut ristikirkko. Se laajennettiin nykyiseen keskeiskirkkomuotoonsa ja varustettiin kupolilla intendentinkonttorin laatiman suunnitelman mukaan 1846-47 tehdyssä korjauksessa. Kirkko laudoitettiin sisältä ja ulkoa 1900-luvun alussa. Alttariseinän ikonostaasimainen sommitelma ja alttaritaulun paikalla oleva crux nuda lienevät samalta ajalta. 1904-1906 tehdyn korjauksen suunnittelijoina olivat arkkitehdit S. von Nandelstadh ja K. Hård af Segerstad.\r\n\r\nRöytty mainittiin virkatalona 1680. Turun rauhan 1743 jälkeen, Taipalsaaren siirryttyä Venäjään, talo alkoi toimia kievarina. Taipalsaaren, Joutsenon ja Savitaipaleen yhteinen majatalo toimi kievarina aina 1930-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k831 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:makasiini , poio:matkailurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1934" ;
        skos:prefLabel    "Taipalsaaren kirkonympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5945>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Suomenlinnan väkiluku" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Paljonko Suomenlinnassa asuu ihmisiä? Suomenlinnassa on 850 asukasta ja saarilla työskentelee ympärivuotisesti noin 400 ihmistä." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.suomenlinna.fi" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5945" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6659>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:28:01+0300" .

[ dcterms:description  "Maritta Pesosen (o.s. Sadeniemi) lapsuudenkoti oli Topeliuksenkatu 7:ssä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7796>
] .

rky:p1088  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.064343189,27.579196162 64.064533864,27.578315129 64.065997114,27.580054672 64.066191576,27.581554165 64.064343189,27.579196162" ;
        poi:municipality  kunnat:k205 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4197" ;
        skos:prefLabel    "Murtomäen rautatieasema"@fi .

rky:p791  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.482385019,27.551673016 60.481231023,27.553335406 60.476556397,27.553028782 60.473126824,27.549567494 60.473253418,27.545996078 60.474557567,27.542047375 60.476299363,27.540601541 60.482385019,27.551673016" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Santasaari)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti. Lastenlinnan suunnittelutehtävä jäi Elsi Borgille hänen veljensä Kaarlo Borgin kuoltua 1939. Elsi Borg, Otto Flodin ja Olavi Suortta jatkoivat yhdessä suunnittelua." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8727> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7744>
] .

[ dcterms:description  "Johan von Bonsdorff toimi Ny Tid-lehden päätoimittajana 1977-85, toimituksen tilat olivat Kotkankatu 9:ssä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7460> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7461>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6062>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Charles Lindbergh Helsingissä " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Asuiko Charles Lindbergh Helsingissä käydessään syyskuussa 1933 Kämpissä vai Tornissa (vai molemmissa)? Iltasanomat kertoo 21.9.1933 ilmestyneessä numerossaan lentäjäparin asuneen Kämpissä, mutta internetistä löytyy vaikka kuinka monta sivua, joissa väitetään Lindberghin asuneen Tornissa. Mistähän tuo huhu Lindberghien asumisesta Tornissa on lähtenyt liikkeelle? Näyttää kyllä siltä, että Charles Lindberg asui nimenomaan Hotelli Tornissa. Asia mainitaan yhdellä lauseella Jussi Talven kirjassa \"Torni : 50 vuotta hotellin ja gastronomian vaiheita\". Sivulla 39 Talvi kirjoittaa näin: \n\n\"Mutta asui siellä myös suuria tähtinimiä: maailmankuulu venäläinen laulaja Fjodor Shaljapin, Presidentti Herbert Hoover, Ruotsin prinssi Bertil ja lentäjä Charles Lindbergh, joka ylitti Atlantin yksin.\"\n\nMitään vastaavaa mainintaa ei löydy ainakaan Kämpin historiateoksesta: \"Hotel Kämp, Helsinki\", jossa kerrotaan laajalti Kämpissä vierailleista julkisuuden henkilöistä. \n\nLähteet:\nTalvi, Jussi: Torni : 50 vuotta hotellin ja gastronomian vaiheita (1981)\nAugustin, Andreas & Kolbe, Laura: Hotel Kämp, Helsinki. (2003?)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/charles-lindbergh-helsingissa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2078>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ojaharju, Jorma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Ojaharju" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ojaharju-jorma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6301>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=562A6683-AD27-4957-A2B1-04F0C99648CC> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1151>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1347759~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8351>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Pekka ja Pätkä neekereinä " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1960." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2imk/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8071> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8072> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8073> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8349> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8351" .

[ dcterms:description  "Leo Lampi perusti Smolnan keittiön 1975 ja toimi sen päällikkönä yli kaksikymmentä vuotta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7082> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9065>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1450165~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6561>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:02:29+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Liike on pieni ja vaatimattoman näköinen. Huoneisto on kivijalassa puoliksi maan alla. Kuitenkin Ervasti on menestynyt. Menestyksen perusta on ollut Ervastin maine monen mielestä kaupungin halvimpana, mutta samalla toimituskykyisenä ja asiantuntevana antikvariaattina." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8412> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6454>
] .

[ dcterms:description  "Teoksen henkilöt liikkuvat Töölön maisemissa ja heidän yhteytensä murhattuun kukkakauppiaaseen selviää." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9516> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8850>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1635822~S9*fin> .

rky:p1324  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäinen yhtenäinen, loppuunsaatettu kanavoimistyö maassamme.\n\nKenraali Suvorovin johdolla Saimaalle rakennetut neljä avokanavaa olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua.\n\nKutvele (nyk. Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla), Käyhkää (nyk. Ruokolahden kunnassa), Kukonharju (nyk. Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla) sekä Telataipaleen kanava (nyk. Sulkavan kunnassa) mahdollistivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan.\n\nParhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä. Kanavarakenteet ja niihin liittyneet hirsiset aallonmurtajat ovat säilyneet hyvin ja ne kertovat 1790-luvun rakennustekniikasta. Kanavan varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä. Kukonharjulla oli myös kirkko ja hautausmaa. Kanavalla olleista rakennuksista on havaittavissa kivijalkoja, lattiarakenteita, uuneja, kuoppia ja painanteita. Kanavien sotilaallisesta käytöstä kertova rakennus on säilynyt Käyhkään kanavalla. Käyhkään Hovin päärakennus toimi aikoinaan tullivartioasemana ja toimii nykyisin virkistyskäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.327398346,28.344965875 61.327120726,28.345868262 61.326096062,28.347907499 61.325946153,28.348114753 61.325082251,28.345934451 61.326547418,28.343383769 61.327398346,28.344965875" ;
        poi:history       "Turun rauhaan 1743 päättyneessä nk. hattujen sodassa Ruotsi menetti Venäjälle alueita Itä-Suomessa. Venäläiset eivät kuitenkaan saaneet vesiyhteyttä Lappeenrannan ja Savonlinnan välille, koska keskeisellä paikalla Saimaata sijaitseva Puumalan salmi jäi Ruotsin haltuun.\r\n\r\nRuotsin ja Venäjän välinen ns. Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan 1790 ilman että Kustaa III olisi kyennyt valtaamaan takaisin jo aiemmin Venäjälle menetettyjä osia Suomesta. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä.\r\n\r\nLinnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Uusina uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipaleen ja Kärnäkosken laivastotukikohdat sekä Anjalankoskelle Liikkala.\r\n\r\nSaimaan laivaston tarpeisiin rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat. Kanavointitöitä tehtiin 1790-luvulla myös Savitaipaleen Solkeissa Kärnäkosken ja Suur-Saimaan yhteyden parantamiseksi, mutta Korholansalmen ja Taipalsaaren Vilsaaren alueen työt jäivät keskeneräisiksi.\r\n\r\nKenraali Suvorovin johdolla toteutetut kanavat rakennettiin 1792-1798 ja niiden tarkoituksena oli sekä auttaa Venäjän laivaston tukikohtien, Savonlinnan ja Lappeenrannan, välistä huoltoliikennettä että parantaa välittömästi kanavareitin läheisyydessä olevan Ruotsin vastaisen rajan valvontaa. Kunkin kanavan yhteydessä oli sotilasvartio jota varten oli rakennettu kasarmeja, muona- ja asevarikkoja, saunoja ja muita talousrakennuksia. Myös paikallinen suomalaisväestö käytti kanavareittiä kauppamatkoillaan. Kanavien sotilaallinen merkitys väheni Suomen Venäjään liittämisen jälkeen. Kanavien merkitys paikallisina ihmisten ja tavaroiden liikenneväylinä säilyi kuitenkin merkittävänä.\r\n\r\nSuvorovin kanavien säilymisen turvaava restaurointihanke käynnistyi keväällä 2003."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k831 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1707" ;
        skos:prefLabel    "Suvorovin kanavat (Kutveleen kanava)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9659>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:30:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7012>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_168>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1497389~S9*fin> .

rky:p25  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Juvan kartanoiden, Vehmaa, Loukio, Inkilä ja Tietti,  ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt kulttuuri-ilmiö, joka leimaa rakennettua maisemaa. Sen edustajien joukossa on arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot kokonaisuutta, johon kuuluuvat Juvan lisäksi Rantasalmen ja Joroisten kartanot.\n\nVehmaan kulttuurimaisemalle antavat leimansa selkeästi kaakko-luode -suuntaiset alavat, nauhamaiset peltoalat ja tien vartta rajaavat puurivit ja koivikkometsiköt. Vehmaan kartanon päärakennus, joka on 1849 toteutettu rakennuttajan, Georg Grotenfeltin omilla, todennäköisesti mallikirjoihin perustuneilla suunnitelmilla, on yksikerroksinen poikkipäädyllinen puurakennus. Viiden ikkuna-akselin levyiseen poikkipäätyyn on sijoitettu suuri sali. Rakennuksen volyymi ja empiren yksityiskohdat liittävät sen itäsuomalaiseen, venäläisvaikutteiseen kartanotraditioon. Interiöörit ovat säilyneet varsin hyvin 1800-luvun puolivälin asussa. Puutarhasivun pylväikkö ja parveke on rakennettu 1920 Nils Grotenfeltin luonnosten ja Frosterus-Gripenberg -arkkitehtitoimiston piirustusten mukaan. Punamullatut asuin- ja talousrakennukset muodostavat symmetrisen, kolmelta sivulta suljetun pihapiirin. Rakennusryhmään kuuluu lisäksi komea kivinavetta sekä useita muita talousrakennuksia. Kartanopihaan johtaa maantieltä koivukuja. \n \nJuvan kartanokulttuuria edustavat myös vanhat ratsutilat Inkilä, Tietti ja Loukion kartano. Torppineen ja myllyineen ne muodostavat erikoisen kokonaisuuden. \n\nInkilän päärakennus on vuodelta 1853. Se on rakennettu savesta, kivistä ja kanervista, jatkettu 1800-luvun lopulla. Inkilän pihapiiriin kuuluvat lisäksi väentuparakennus, navetta ja joukko ulkorakennuksia. Inkilänkoskessa talolle kuulunut mylly- ja sähkölaitos 1900-luvun alkupuolelta. Talvisodan viimeisinä päivinä päämaja oli sijoitettuna Inkilään. Salpa-aseman lopullinen linjaus valmistui Inkilässä maaliskuussa 1940. \n\nTietin vanhan ratsutilan aumakattoinen päärakennus on 1800-luvulta. Pihapiiriin kuuluu lisäksi kaksikerroksinen aitta sekä kivi- ja hirsirakenteinen talli.\n\nLoukion kartano sijaitsee Loukionlampeen viettävällä peltoaukealla. Klassistinen poikkipäätyinen päärakennus on vanhimmilta osin vuodelta 1770. Se korjattiin 1840 ja ulkoasu entistettiin 1969. Pihaa ympäröivät väentupa, aitta, tilanhoitajan asunto ja vaja. Pihaan johtaa koivukuja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.916417613,27.757670798 61.919950701,27.752947127 61.922252236,27.759600903 61.914713817,27.773943654 61.915105873,27.775029069 61.914365879,27.776249760 61.905819204,27.790771913 61.904539082,27.787610746 61.903579741,27.785177683 61.908266596,27.776807452 61.907991890,27.776005112 61.909075207,27.770430116 61.916417613,27.757670798" ;
        poi:history       "Partala oli 1500-luvulla kuninkaankartano. Koikkala oli Olavinlinnan käskynhaltijan Erik Jesperinpojan säteri. Vehmaan kartano perustettiin ratsutilaksi 1600-luvulla ja tuli 1700-luvulla aateliseen omistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k178 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:tie , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1123" ;
        skos:prefLabel    "Juvan kartanot (Vehmaa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hakaniemen tori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1793586923356" ;
        wgs84:long        "24.9514011240774" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7107" .

rky:p1584  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden 1700- ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla.\n\nPohjanmaalla merkittäviä teollisuuden patruunarakennuksia ovat Närpiön Benvik, Maalahden Åminneborg, Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaiden päärakennukset sekä Uudenkaarlepyyn Kiitola, Juthbacka ja Keppo. Pohjanmaan varhaisen teollisuuden merkittäviin alueisiin kuuluvat myös Isonkyrön Orisberg, Oravaisten ruukki ja tehdas, Seinäjoen Östermyra/Törnävä sekä Vähäkyrön Kolkki ja Merikaarto.\n\nNÄRPIÖ / BENVIK\nKaskisten kaupungin pohjoispuolella, kaupungin mantereesta erottavan salmen rannalla on Benvikin tilan pihapiirissä kaksi poikkeuksellisen komeaa 1700-luvun lopun kaksikerroksista pohjalaistaloa. Benvikin 1700-luvun lopun näyttävä rakentaminen liittyy vilja- ja tervakaupalla sekä laivanvarustuksella vaurastuneen, Kaskisten kaupungin perustaneen Bladh-suvun historiaan. Asuinrakennusten lisäksi pihapiiriin liittyy talousrakennuksia, kaksi aittaa, savusauna ja venevaja. Lähistöllä sijaitsee Peter Johan Bladhin rakennuttama hautakappeli.\n\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\nMaalahdenjoen suun pohjoisrannalla sijaitsee Åminneborgin uusklassillinen kartano sivustoiltaan umpeen rakennetussa pihapiirissä. Kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on Pohjanmaan harvoja kartanomaisia rakennuksia. Julkisivut on jäsennöity pilastereilla ja räystästä kiertää voimakas klassillinen hammaslista. Toisen kerroksen edustustilaluonnetta on korostettu korkeammilla ikkunoilla. On esitetty olettamus, että talon suunnittelija olisi tukholmalainen Johan Elfström, joka 1780-1788 johti Vaasan hovioikeuden talon rakentamista ja työskenteli myös Sulvan, Pirttikylän ja Raippaluodon kirkoissa. Mansardikattoinen sivurakennus, johon on sisustettu kartanon oma museo, on peräisin 1750-1761 väliseltä ajalta. Se on sijainnut alkuaan nykyisen päärakennuksen paikalla, mutta on siirretty uuden päärakennuksen tieltä. \n\nÅminneborg sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla \"Övermalax - Åminne\" -maisema-alueella.\n\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\nGrönvikin lasitehtaan rakennuskannasta on jäljellä mahdollisesti 1700-luvun lopusta oleva kaksikerroksinen päärakennus puistoineen ja puutarhurin taloineen. Päärakennus on rakennettu viimeistään 1814 ja restauroitu 2000-luvulla.\n\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\nKiitolan kosken vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta saakka. Kiitolan kartanossa toimineen entisen villatehtaan rakennukset ovat 1920-luvulta, ja kartanon puinen päärakennus on 1800-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat vanha kivisilta ja patorakenteet. \n\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\nJuthbackan kustavilainen päärakennus on valmistunut 1821 vuonna 1817 perustetun sahan kartanoksi. Mansardikattoisen rakennuksen julkisivua jäsennöi neljän pilasterin koristama frontispiisi. Pihapiirin alun perin neljästä punamullatusta talousrakennuksesta kolme on säilynyt.\n\nUUSIKAARLEPYY/ KEPPO\nKepon kartano sijaitsee Ylä-Jepualla Lapuanjoen rantamaisemassa, Keponkosken varressa. Näyttävä myöhäisempirerakennus on vuodelta 1869. Ruukin rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. konttori, työväen asuinrakennus ja talousrakennuksia. Keponkoski sahoineen oli 1700-luvulla kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksia ja 1800-luvulla Oravaisten Kimon ohella yksi Björkmanin (aateloituna Björkenheim) teollisuussuvun tuotantopaikoista.\n\nII / NYBY\nMeren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti"@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.192096605,21.560736641 63.191275808,21.559313218 63.191627717,21.557267959 63.192631943,21.559554827 63.192719847,21.559873494 63.193118925,21.558662734 63.193802698,21.559390304 63.194170976,21.559786518 63.193971479,21.560843234 63.193716731,21.561752249 63.193332292,21.561745879 63.192472479,21.562151522 63.192412486,21.561235390 63.192096605,21.560736641" ;
        poi:history       "Pohjanlahden ja Oulun porvaristo ryhtyi käyttämään hyväkseen 1765 murtuneen Pohjanlahden kauppapakon sallimia vapauksia kauppiaina ja laivanvarustajina. Monet heistä lähtivät kauppavapauden toteuduttua ulkomaille tutustumaan liike-elämään ja solmimaan kauppasuhteita. Suomeen perustettiin 1700-luvun lopulla 12 lasitehdasta eli -ruukkia, mm. Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaat.\r\n\r\nNÄRPIÖ / BENVIK\r\nNärpiön Benvikin tilan toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennutti Johan Bladh nuorempi 1776 ja toisen hänen poikansa Peter Johan Bladh 1786.\r\n\r\nKauppiassuvun jälkeläinen Johan Bladh oli osakkaana äitinsä Vaasaan perustamassa tupakkatehtaassa ja sai 1762 oikeuden perustaa Vaasaan villamanufaktuurin. Ulkomaankauppaa Bladh harjoitti aluksi turkulaisten laivojen osakkaana, kun Vaasalla ei ollut tapulioikeuksia. Vuoden 1765 kauppavapauden jälkeen hän ryhtyi varustamaan omia aluksia. Kun alkoi näyttää siltä, että Vaasan tapulioikeudet siirtyisivät Kaskisten perustettavalle kaupungille, Bladh hankki Närpiöstä Benvikin tilan, joka käsitti koko tulevan kaupungin alueen. Bladh muutti Benvikiin 1775 ja rakennutti tilalle asuinrakennuksen 1776. Hän rakennutti Kaskisiin omalla kustannuksellaan tulli- ja pakkahuoneen 1777. Kaskinen sai Bladhin anomuksesta tapulioikeudet jo 1779, vaikka sen kaupunkiprivilegiot vahvistettiin vasta 1785. Bladh oli perustanut jo tätä ennen Kaskisiin pienkeittämön ja 1781 laivanvarustamon. \r\n\r\nJohan Bladhin poika, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian kantonilaiseen johtajistoon kuuluva superkargööri Peter Johan Bladh palasi isänsä kuoltua 1783 Suomeen ja rakennutti itselleen uuden asuinrakennuksen Benvikiin 1786. Hän oli maan varakkaimpia laivanvarustajia, valtiopäivämies ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Peter Johan Bladhin kuoleman jälkeen Benvikiin perustettiin pellavakehräämö 1818, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1825. Benvik oli myöhemmin Johan Carlströmin ja Carl Jacob Grönbergin omistuksessa, joista jälkimmäinen perusti Benvikiin fajanssitehtaan 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\r\nÅminneborgin päärakennuksen rakennutti salpietaritehtailija Petter Böcker 1787-1792 välisenä aikana ostettuaan tilan vaasalaiselta kauppiaalta Israel Bladilta. Päärakennus kärsi tulipalosta 2003.\r\n\r\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\r\nGrönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin  ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\r\nKiitolan kosken alueelle keskittyi 1800-luvulla kutomoteollisuuteen liittyviä toimintoja. Kehräämö valmistui 1890-luvulla ja myöhemmin kutomo. Nykyinen päärakennus siirrettiin aiemman palaneen tilalle Härmästä 1891-1893. Nykyinen silta rakennettiin kosken yli 1910. Uusi tehdasrakennus valmistui aivan kartanon päärakennuksen viereen 1912 ja uusi voimala 1922. Villatehdas joutui lopettamaan toimintansa 1932 ja tämän jälkeen alueella on toiminut eri alojen yrityksiä.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\r\nRaahessa ja Uudessakaarlepyyssä mm. tervakauppaa käynyt luutnantti Carl Backman perusti 1813 ostamalleen Juthbackan tilalle myllyn ja sahan 1817. Tila oli ollut sotilasvirkatalona jo 1600-luvulla. Päärakennus tehtiin alun perin kapteenin virkataloksi 1821. Sen yhteyteen tehtiin moderni lisärakennus 1970-luvulla. 1900-luvulla Juthbackassa toimi mm. kasvatuslaitos ja lepokoti. Uudenkaarlepyyn kaupunki päätti ostaa ja korjata Juthbackan mm. kokouskäyttöön 2003 ja päärakennuksen sisätilat korjattiin entistäen 2005-2006.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KEPPO\r\nKepon varhaisin teollisuushistoria 1700-luvulla liittyy kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksiin. Keponkoskessa oli saha jo 1700-luvulla, tupakkatehdas ja pikiruukki. Oravaisten Kimon ruukin kirjanpitäjä Carl Otto von Essen hankki tilan sahoineen 1838. Saha paloi 1893, jonka jälkeen sen paikalle rakennettiin tehtailija Hugo Grönlundin toimesta kutomo, joka oli toiminnassa 1899-1908.\r\n\r\nKepon kartano siirtyi 1954 Emil Höglundin ja Karl Johan Tidströmin omistukseen. Kartanon viereen perustettiin minkkitarha, josta tuli 1960-luvulla maailman suurin.  Omistajien perustaman Keppo Oy:n omistukseen siirtyi Pohjanmaan vanhoista teollisuuspaikoista Kimon ruukki 1962 ja Oravaisten verkatehdas Oy 1966. \r\n\r\nII / NYBY\r\nOululainen kauppias ja hovineuvos Johan Nylander sai 1782 luvan perustaa lasitehtaan Iin Olhavaan. Kaksi vuotta myöhemmin aloittanut tehdas kasvoi yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista. Se siirtyi Nylanderin vävyn Adolf Falanderin omistukseen 1792. Tuolloin tehdas työllisti yhteensä 300 henkeä, joista 19 lasinpuhaltajia. Falander luopui privilegiostaan 1807. Laamanni Julius Conrad Antell aloitti tehtaan toiminnan uudelleen 1813, minkä jälkeen se oli pääasiassa Antell- ja Fellman-sukujen omistuksessa. Toiminta päättyi 1885. Tehdas paloi 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:pihapiiri , poio:tuotantorakennus , poio:tie , poio:muinaisjaannos , poio:puisto , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4736" ;
        skos:prefLabel    "Pohjanmaan teollisuuden kartanot (Grönvik)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjassa kuva Kivinokan mökkikylästä n. 1960." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4366> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7031>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti (purettu 1965)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6909>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9062>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Intiankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2092277903886" ;
        wgs84:long    "24.9648183738669" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/intiankatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7272>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:30:51+0300" .

[ dcterms:description  "Helsingin rikospoliisi oli Sofiankadulla Pasilan poliisitalon valmistumiseen saakka (1982)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1574> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7367>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Tauno Palon muistomerkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1859925659515" ;
        wgs84:long        "24.9447934973956" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7367" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7606>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1805244~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9561>
        dcterms:modified  "2011-03-09T15:46:38+0300" .

[ dcterms:description  "Sonckin suunnittelema rakennus, joka 1972 purettiin Britannian suurlähetystön tieltä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8748>
] .

rky:p258  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hailuoto kokonaisuutena on merkittävä kulttuuriympäristö. Saaren maisemissa ilmentyvät ainutlaatuisella tavalla luonnon ja kulttuurin keskinäiset suhteet. Rakennettu ympäristö koostuu Ojakylän ja Kirkonkylän maanviljelyskylistä, kalastukseen liittyvistä Pajuperän, Iso Sunikarin ja Fiskin Sunikarin alueista sekä merenkulkuun liittyneestä Marjaniemen asutuksesta. \n\nHailuodon suurimpia asutus- ja viljelykeskittymiä ovat Ojakylä ja Kirkonkylä. Molempien kylien maisemassa on säilynyt runsaasti vanhaa rakennuskantaa. \n\nMarjaniemessä on majakka- ja luotsiyhdyskunta, jonka keskipisteenä on arkkitehti A.H. Dalströmin suunnittelema, 1872 rakennettu majakka.  Marjaniemen majakka on yksi neljästätoista 1800-luvulla rakennetusta tiilimajakasta. \n\nMajakan vieressä on entisiä majakan vartijoiden ja luotsien rakennuksia. Vanhimmat puiset rakennukset, entinen Isopirtti, majoitusrakennus ja sauna ovat 1850-luvulta. Majakkamestarin asunto, sauna, varasto ja halkosuoja ovat vuodelta 1872. Majakan ympäristössä on säilynyt ryhmä vanhoja kalastajamökkejä, jotka nyt ovat enimmäkseen loma-asuntoja.  Alue on täydentynyt uusilla mökeillä, mutta kokonaisuus on yhä vaikuttava. Marjaniemen majakan ja luotsiaseman kanssa samaan historialliseen kokonaisuuteen kuuluu Hailuodon luoteisrannan dyynialueella sijaitseva Keskiniemen tunnusmajakka.\n\nLuotsiaseman yhteyteen on 2007 avattu Luototalo, jossa on saarta esittelevä Metsähallituksen näyttely.\n\nPajuperän kalastuskylässä on harmaiden hirsisten asuin- ja vajarakennusten vaikuttava ryhmä. Vanhoja rakennuksia on kaikkiaan parikymmentä, joukossa on jokunen uusi.\n\nIso Sunikarin ja Fiskin Sunikarin vanhat kalamökit ovat saaneet rinnalleen uusia mökkejä, jotka poikkeavat tyyliltään vanhoista. Korkean Sunikarin kalastuskylässä on säilynyt kymmenkunnan kalamökin ja vajan kokonaisuus, mutta myös täällä on uutta kesäasutusta.\n\nHailuoto on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.011871671,24.890023931 64.966732150,24.887432313 64.935760896,24.790452695 64.957683718,24.639775244 65.001695974,24.568800257 65.039327368,24.550699708 65.066310048,24.601663259 65.083535092,24.649261663 65.097233074,24.824156249 65.090222467,24.879483277 65.069223212,24.912021859 65.056745022,25.052120288 65.038968930,25.069486767 65.026720921,25.025779885 65.031279259,24.917289613 65.042397047,24.888122276 65.043437023,24.841460921 65.011871671,24.890023931" ;
        poi:history       "Hailuodon asutushistoria liittyy maankohoamiseen. Saarta on ikimuistoista ajoista saakka käytetty kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtana, pysyvän asutuksensa saari lienee saanut noin vuoden 1100 tienoilla. Hailuoto kuului Saloisten suurpitäjään, mutta itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1573.\r\n\r\nMarjaniemen majakka valmistui 1872, osa luotsien rakennuksista 1852 ja uusin rakennus 1960-luvulla. Keskiniemen tunnusmajakka valmistui 1857, loisto 1900-luvun alkuvuosikymmenillä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k072 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:majakka , poio:satama , poio:luotsiasema , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1394" ;
        skos:prefLabel    "Hailuoto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9656>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ahola, Kalle"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9656" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7866>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1858112~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_404>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:52+0300" .

rky:p1820  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sodankylän ajallisesti kerroksisesta metsäsaamelaisesta asutuksesta valikoimaan on sisällytetty Mutenian ja Purnumukan kylät sekä Uulalan erämaatalo. Mutenian kylä ja Uulalan erämaatalo ovat muistumia Lokan tekoaltaan alle jääneestä Sompion lapinkylän saamelaisasutuksesta. Purnumukan kylä puolestaan on Lapin sodan tuhojen jälkeen kokonaan jälleenrakennettu saamelaiskylä.\n\nSodankylän harvaan asutulla, laajalla metsäseudulla Uulalan päärakennus on lähes ainoana Lapin sodalta ja tekoaltaalta säilynyt uudistalo, joita Sompion saamelaiset perustivat Luiro-joen ylimpien latvahaarojen varrelle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Uulalan pihapiirissä on säilynyt vain 1920-luvulla rakennettu päärakennus, mutta pihapiiriin on siirretty naapurissa sijainneen Ylitalon rakennuksia. Uulala on Sodankylän kunnan omistuksessa ja Sompio-seuran hallinnassa.\n\nPurnumukan kylä sijaitsee Iso-ojan ja Tankajoen rannoilla, kylän rakennuskanta on peräisin jälleenrakennuskaudelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.059298883,28.077046438 68.058512597,28.075682861 68.058570502,28.074600140 68.058931727,28.073682028 68.059653907,28.073625212 68.060146085,28.074251359 68.060260711,28.074829512 68.059794882,28.075350564 68.059519561,28.076076687 68.059298883,28.077046438" ;
        poi:history       "Sodankylän pohjoisosan eli nykyisen Lapin paliskunnan alueen saamelaisasutuksen synty liittyi Ruotsin ja Norjan välisiin rajasulkuun 1852, jonka seurauksena  Koutokeinon ja Enontekiön alueilta muutti vanhan Sompion alueelle kymmenkunta porosaamelaisperhettä 1870-1890. Uudella alueella perheet jatkoivat porosaamelaista elämäntapaansa. Tärkeimmät asuinpaikat muodostuivat Muotkataipaleeseen, Sompiojärven rannoille ja nykyisen Purnumukan alueille. \r\n\r\n1870-luvulla Kautokeinon-Enontekiön suunnalta saapui entisen Sompion alueelle ns. muuttajasaamelaisten joukko, joista yksi oli Uula-äiji eli Uula (Oula) Hetta. Aluksi Purnumukassa oli 5-6 kotaa.   Oula Hetta sai Purnumukan uudistalon 1901 ja Juho Peltovuoma Nietilän uudistalon 1914. Kylä oli ennen toista maailmasotaa iso ja väkirikas, mutta tuhoutui Lapin sodassa täysin. \r\n\r\nUudistalo Kaitmit Yliluirolla myönnettiin Oula Maggalle 1910, joka muutti paikalle 1913 jälkeen. Aluksi paikalla asuttiin kodassa, ensimmäinen asuinrakennus tehtiin nykyisen navetan paikalle ja uusi 1920-luvulla. Talo jäi tyhjäksi 1960. Taloa kutsuttiin Uulalaksi isännän mukaan. Naapurissa Luirojoen yläjuoksulla oli Ylitalo eli Yliluiro, jossa asui Uulan veljen Paulus Maggan perhe. Ylitalon talousrakennuksia siirrettiin myöhemmin Uulalan pihapiiriin.\r\n\r\n1960-luvun lopussa alettiin täyttää Lokan ja Porttipahdan tekoaltaita, jotka rakennusaikanaan olivat Euroopan suurimmat tekoaltaat. Mutenian kylä jäi tekoaltaan reunalle ja allasevakot asutettiin Vuotson kylään."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5242" ;
        skos:prefLabel    "Sodankylän saamelaisasutus (Uulala)"@fi .

[ dcterms:description  "Radiotoimittaja Toivo Teräsvuori (Hannes Häyrinen) pakoilee poliisia." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8991> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8078>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8076> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8075> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1954." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2nce/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8072> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8071> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8073> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8070> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8078" .

rky:p160  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammijärven pohjukan asutus kuvastaa keskisuomalaista maanviljelysperinnettä ja agraariyhteisön sosiaalista rakennetta.\n\nAsutus on muodostunut Tammijärven lounaisrannan ja Luhanka-Joutsa -maantien väliin. Maantien varrella sijaitsee Mäentalon tilakeskus, Mäentalon palkollisten mäkitupalaisalue Peltola sekä Tammisuoja-niminen seurojentalo. Mäentalon pihapiiriin kuuluvat pääosin 1800-luvulla rakennetut päärakennus, luonnonkivinavetta, karjakeittiö ja luhtiaitta. Mäentaloa ympäröivät pellot ja Tammijärven Ruunalahteen ulottuvat perinteiset laidun- ja hakamaat. Peltolan 16 rakennuksen ryhmä on saanut alkunsa 1700-luvulla. Mäkitupalaisalue on nykyisin museo. \n\nMäentalon hakamaa on hoidettua perinnemaisemaa. Alue sisältyy suurempaan Tammijärven maakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.830731933,25.814952134 61.831148456,25.813072479 61.832432986,25.809444266 61.832949172,25.807038454 61.833065911,25.798688813 61.833672887,25.799171051 61.833950548,25.800211171 61.834756372,25.800594078 61.836505462,25.802184969 61.836929064,25.807749309 61.838289760,25.811290595 61.833860363,25.818559696 61.832581482,25.819047529 61.830864173,25.816756423 61.830731933,25.814952134" ;
        poi:history       "Tammijärven kylän Mäentalon länsipuolella olevalle mäenharjanteelle rakennetut hirsituvat pienine talousrakennuksineen olivat Mäentalon mäkitupalaisten ja muonamiesten rakentamia ja asuttamia. Alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevat mäkituvat ja niihin liittyvät ulkorakennukset on kunnostettu ja mäkitupalaisten elämää esittelevä museo avattiin 1962.\r\n\r\nTammijärven nuorisoseurantalo, Tammisuoja, rakennettiin  1924 ja sitä laajennettiin 1930-luvulla. Nuorisoseuran lisäksi käyttäjinä olivat maamieseura ja suojeluskunta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k435 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:museo , poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=214" ;
        skos:prefLabel    "Tammijärven pohjukan asutus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8317>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1926001~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Yhtenä kesäkuun päivänä istuskelimme Karhupuiston kiviaidalla 5. linjalla aivan siinä raitiovaunupysäkin luona. Sotilaita tuli lomillensa. He pyysivät hakemaan Kallion apteekista rautaviiniä. Ja me teimme työtä käskettyä. Apteekkari kyllä vähän kyseli, että mihin me niin paljon rautaviiniä? Mutta hän uskoi, kun vakuuttelimme Mummun tarvitsevan. Veimme pullot sotamiehille ja saimme vähän hakupalkkaa. Emme silloin tienneet, että rautaviinissä oli kohtuullisesti alkoholia ja että siitä tuli hyvä känni.\" (s. 110)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5207> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

[ dcterms:description  "Kirjassa kuvaus Seurahuoneen vihkijäisjuhlasta joulukuussa 1833, \"Nikolainpäivän tanssiaiset\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7863>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Belov, Ivan"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kapteeni Ivan Belov" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7863" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8577>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1051113~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8716>
] .

rky:p754  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puikkolan taloryhmä kuvastaa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ulkopuolelle 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta. Puikkolan rakennuskanta on hyvin säilynyttä peräpohjalaista maaseuturakentamista 1800-luvulta.\n\nIsokylän pohjoispuolella olevan Puikkolan talot on rakennettu mäenkumpareelle avoimeen maanviljelysmaisemaan. Puikkolassa on Pajarin, Rantaharjun ja Pekkalan pihapiirien muodostama ehjä kokonaisuus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.728039660,27.600799477 66.733064735,27.604654406 66.732101589,27.620925829 66.728197123,27.625105390 66.724519115,27.626650224 66.719393419,27.621060818 66.717361379,27.616143588 66.719861855,27.607493686 66.728039660,27.600799477" ;
        poi:history       "Toisen maailmansodan aikana tuhoutui noin 70 % Kemijärven alueen rakennuksista. Puikkolan hiemna pääkulkuväylistä sivussa sijainneen kylän rakennuskanta säästyi sodan tuhoilta.\r\n\r\nPuikkolan tila perustettiin 1759. Puikkolan Pekkalan päärakennus rakennettiin 1893. Rakennus toimi kylän kouluna 1935-46. Pajarin päärakennus rakennettiin 1850-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k320 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2134" ;
        skos:prefLabel    "Puikkolan taloryhmä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Tapanila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/634928/> ;
        wgs84:lat     "60.2628529500703" ;
        wgs84:long    "25.0224005521087" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/72" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6025>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Kallion linjat" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Kaverini kertoi, että Helsingin \"linjat\", esimerkiksi Kolmas linja, Toinen linja jne. ovat saaneet nimensä vanhoista voimalinjoista. Pitääkö tuo paikkaansa vai ovatko kadut saaneet nimensä jollain toisella tavalla? Tarkkaa tietoa linjojen nimen alkuperästä ei ole. On kuitenkin todennäköistä, että Kallion numeroituihin linjoihin on otettu mallia Pietarin Vasilinsaarelta. Linjat vedettiin vuoden 1890 paikkeilla. Kaupunkisuunnitteluviraston sivujen mukaan 1920-luvulla linjoille ehdotettiin uusia nimiä, mutta kaupunginvaltuusto hylkäsi muutosehdotukset. Linjat haluttiin säilyttää eräänlaisena kadunnimistön historiallisena kerrostumana, sillä ne edustivat asemakaavoituksessa niin sanottua amerikkalaisvaihetta. Linjojen nimeämisen esikuva löytyy kuitenkin todennäköisesti Pietarista." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6531> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6532> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6528> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Viikonnimi_Kallio" , "http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1135" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kallion-linjat" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ravintola sijaitsi Ruoholahdenkadulla lähellä Kampin isoa työmaata.\"" ;
  dcterms:description            "Murhapaikalta löytyi yksi sormenjälki, joka kuului Meeri Elorannalle, Sweet Lovessa työskentelelevälle nuorelle suomalaisnaiselle ." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9397>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4235>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1493317~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_21>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6190>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A7DAE652-8FC1-468E-AFA2-26DF25E488FC> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8314>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Apted, Michael"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8314" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5810>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsinki vuonna 1949" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Haluaisin tietoa Suomen ja Helsingin historiasta vuodelta 1949. Mukana voi olla myös Euroopan ja maailman poliittisia tapahtumia. Luettelo tärkeimmistä maailman ja kotimaan tapahtumista löytyy esimerkiksi Wikipediasta:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/1949\n\nVuoden 1949 elokuvia osoitteessa:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Elokuvavuosi_1949\n\nTuona vuonna ensiesityksensä saivat seuraavat kotimaiset elokuvat: Keittiökavaljeerit, Pikku pelimannista viulun kuninkaaksi, Vain kaksi tuntia, Aaltoska orkaniseeraa, Kalle-Kustaa Korkin seikkailut ja Kanavan laidalla. Kaikkien ensiesitys oli Helsingissä, joillakin samanaikaisesti muissakin kaupungeissa.\n\nVuoden helsinkiläisistä tapahtumista on vaikea saada kootusti tietoa. Tilastoja sen sijaan löytyy helposti.\nEsimerkkejä:\nKylmin kuukausi oli tammikuu ja lämpimin kuukausi heinäkuu. Kovin kylmä vuosi ei näytä olleen.\nHenkikirjoitettu väestö 1.1.1949: yhteensä 359 813 (miehiä 152 504, naisia 207 309)\nAvioliittoja solmittiin 3 664 (eniten kesäkuussa, 557)\nAvioeroja 1 030\nElävänä syntyneitä 6 953 (eniten huhtikuussa 660)\nKuolleita oli 3 912 (eniten tammikuussa 431)\nJuopumispidätyksiä oli 30 544 (eniten heinäkuussa 2 949)\nTulipaloja oli 507 (tavallisimmat syyt: tulenarkojen aineiden varomaton käsittely 70, oikosulku 69, itsesytytys 61)\nAjokortteja myönnettiin 5 943 (yksityisajoon 3 353, ammattiajoon 2 590)\nLiikennetapaturmia 1 676 (yhteenajoja 1 013, jalankulkijoiden yliajoja 310, ajot kiinteään esineeseen 258, muut 95)\nEniten liikenneonnettomuuksia oli joulukuussa, viikonpäivistä pahin oli lauantai.\nAlkoholijuomia myytiin Alkossa: väkeviä 3 232 775 litraa, viinejä 655 826 litraa, mallasjuomia 4 277 429 litraa.\nEniten myytiin Itämerenkatu 51:n myymälässä, vilkkain kuukausi oli joulukuu.\nVuonna 1949 olivat monet elintarvikkeet vielä säännöstelyssä. Esimerkiksi maaliskuussa viljatuotteiden perusannos oli 9 kiloa.\n\nHelsingin kaupunginvaltuuston voimasuhteet:\nSosialidemokraattinen puolue 15\nKokoomus 15\nRuotsalainen kansanpuolue 12\nSuomen kansan demokraattinen liitto 11\nEdistyspuolue 5\nMuut 1\nValtuuston puheenjohtaja oli Eino Tulenheimo (kokoomus),\nensimmäinen varapuheenjohtaja Tyyne Leivo-Larsson (sos.dem), toinen varapuheenjohtaja Bertil Nyberg (ruots).\n\nKaupunginjohtaja oli Eero Rydman, apulaiskaupunginjohtajia olivat Erik von Frenckell (rahatoimisto), Väinö Salovaara (kiinteistöjohtaja), Ruben Granqvist (teknillinen johtaja) ja Pekka Railo (opetus ja sairaala-asiat).\n\nTasavallan presidenttinä oli Juho Kusti Paasikivi. Pääministerinä toimi Karl August Fagerholm (sos.dem).\n\nLähteet:\nHelsingin kaupungin kunnalliskalenteri 1949\nHelsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1950-1951." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/haluan-suomen-ja-helsingin-historiaa-vuo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9028>
        dcterms:modified  "2011-09-29T13:58:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1853023~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6524>
        dcterms:modified  "2010-03-05T14:27:41+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ja aamuisin Hesarille, nämä hahmot horjuvat.\nEpätoivoisina eteen Alkon, jo ennen kymmentä saapuvat" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i561> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kotiharjun sauna"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7117> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9092> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1863755377054" ;
        wgs84:long        "24.9575710772726" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kotiharjun-sauna" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8574>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Wäinö Aaltosen ateljee"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1836633376127" ;
        wgs84:long        "25.0017892480884" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8574" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8813>
        dcterms:modified  "2010-03-09T19:45:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9288>
        dcterms:modified  "2010-06-17T11:55:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i224>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hait tyttöjä syö" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i888> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i137> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/hait-tyttoja-syo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6879>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Kontio, Jaakko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7535> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kontio-jaakko" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i484>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Hikinen iltapäivä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i483> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i483> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hikinen-iltapaiva" .

rky:p1547  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.859570631,22.685893371 60.860212409,22.685982402 60.860196642,22.687917531 60.859456030,22.687905662 60.858882155,22.687503988 60.859210418,22.686565016 60.859570631,22.685893371" ;
        poi:municipality  kunnat:k561 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5142" ;
        skos:prefLabel    "Oripään kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9025>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7220> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7959> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9025" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Johanneksen kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Korkeavuorenkatu 12" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1617062050166" ;
        wgs84:long           "24.9450998403433" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/johanneksen-kirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7235>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2085>
        dcterms:modified  "2011-06-20T14:31:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1735129~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9190>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:29:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1275189~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Leo Salonen oli Suomalaisen Klubin ravintoloitsijana 1960-luvun lopulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6584>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8810>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Elanto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Osuusliike Elanto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1855575668533" ;
        wgs84:long           "24.9618051193496" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elanto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9285>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hellsinki maanpäällä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9284> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i906> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i170> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9285" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6781>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kannelmäen ala-aste"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6772> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kannelmaen-ala-aste" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7495>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9619>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Koskelan varikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i17> ;
        wgs84:lat         "60.2032696922479" ;
        wgs84:long        "24.8979079712761" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/koskelan-varikko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7829>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:15+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Kasvitieteellinen puutarha haisee syksyisin punaviiniltä./ Tataarivaahteran lehtien mädältä./ Kas, myöhä ukonilma kokoaa idässä joukkojaan, tulee uskontoaan/ vaihtamatta,/ niin kuin valloittajat aina.--\" (Runosta 'Fonar', s. 36)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7894> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9784>
        dcterms:modified  "2011-10-13T21:16:30+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p98>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Puolibastioni Hjärne "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T06:30:50.876+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:06:01.651+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 , koko:p41215 ;
        poi:description  "Puolibastioni Hjärne rakennettiin 1750-luvulla valmistuneen bastioni Sethin oikean kyljen paikalle vuosina 1773-76 siten, että entisen varustuksen puolustusmuuri jäi osaksi uuden rakennuksen ulkoseinää.\n\nAlkuvaiheessa rakennus oli kaksikerroksinen ja sen päällä oli avoin ampumatasanne rintavarustuksineen. Rakennuksen eteläinen porttiholvi yhdisti sen tenalji von Ferseniin. Porttiholvin viereisissä tiloissa sijaitsi aluksi \"Corps de Garde\" eli vartiotupa, ja muut tilat olivat käytössä miehistötupina. Rakennus katettiin vesikatolla kuten ympäröivätkin varustukset vuosina 1796-1803.\n\nVenäläisen kauden alkuvuosikymmenillä ullakkokerros muutettiin asuinkerrokseksi rakentamalla sinne uunit. 1820-luvulta lähtien rakennukseen majoitettiin eri vankikomppanioiden vankeja sekä vartioväkeä perheineen. Lisäksi rakennuksessa oli mm. räätälin- ja suutarinverstaita.\n\nRakennuksen ylin kerros paloi vuonna 1855 ja se madallettiin matalaksi ullakkokerrokseksi. Rakennus oli vankikomppanioiden sijoituspaikkana aina 1890-luvulle saakka, jolloin se siirtyi linnoitustykistön hallintaan.\n\nVuonna 1918 rakennukseen majoitettiin punavankeja, kuten ympäröiviin rakennuksiinkin. Tämän jälkeen rakennus on ollut jatkuvasti asuinkäytössä.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRakennusnumero v. 1918 B 48\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 37\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nMV SL Rakhist af Hällström, Olof, 1976. Bastioni Seth.\nKs.myös lähteet B 17 a ja B 17 d\nMV SL VIK B 398-447."@fi ;
        poi:history      "Puolibastioni Hjärne rakennettiin 1750-luvulla valmistuneen bastioni Sethin oikean kyljen paikalle vuosina 1773-76 siten, että entisen varustuksen puolustusmuuri jäi osaksi uuden rakennuksen ulkoseinää.\n\nAlkuvaiheessa rakennus oli kaksikerroksinen ja sen päällä oli avoin ampumatasanne rintavarustuksineen. Rakennuksen eteläinen porttiholvi yhdisti sen tenalji von Ferseniin. Porttiholvin viereisissä tiloissa sijaitsi aluksi \"Corps de Garde\" eli vartiotupa, ja muut tilat olivat käytössä miehistötupina. Rakennus katettiin vesikatolla kuten ympäröivätkin varustukset vuosina 1796-1803.\n\nVenäläisen kauden alkuvuosikymmenillä ullakkokerros muutettiin asuinkerrokseksi rakentamalla sinne uunit. 1820-luvulta lähtien rakennukseen majoitettiin eri vankikomppanioiden vankeja sekä vartioväkeä perheineen. Lisäksi rakennuksessa oli mm. räätälin- ja suutarinverstaita.\n\nRakennuksen ylin kerros paloi vuonna 1855 ja se madallettiin matalaksi ullakkokerrokseksi. Rakennus oli vankikomppanioiden sijoituspaikkana aina 1890-luvulle saakka, jolloin se siirtyi linnoitustykistön hallintaan.\n\nVuonna 1918 rakennukseen majoitettiin punavankeja, kuten ympäröiviin rakennuksiinkin. Tämän jälkeen rakennus on ollut jatkuvasti asuinkäytössä.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRakennusnumero v. 1918 B 48\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 37\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nMV SL Rakhist af Hällström, Olof, 1976. Bastioni Seth.\nKs.myös lähteet B 17 a ja B 17 d\nMV SL VIK B 398-447."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14504487961941" ;
        wgs84:long       "24.98203701972966" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7232>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Leipomoliike K.E. Avikainen"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Avikaisen leipomo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat            "60.1862054275281" ;
        wgs84:long           "24.9560570817521" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7232" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2321>
        dcterms:modified  "2011-07-14T13:45:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1487941~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1487942~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1487943~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_627>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1542707~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5442>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A705BB5B-1884-4AAA-8BE8-FA2F721EA827> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7151> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7153>
] .

rky:p123  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.396382381,25.652509876 60.396027849,25.649509927 60.395393542,25.647973117 60.396778872,25.644957967 60.399799158,25.639117765 60.400188325,25.639947750 60.397661916,25.646053875 60.397019792,25.649289366 60.396382381,25.652509876" ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1538" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7492>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Roihuvuoren kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        wgs84:lat         "60.2025693155912" ;
        wgs84:long        "25.0605429069029" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7492" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7731>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7826>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Säästöpankki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Restaurang Sparbanken" , "Ravintola Emelienburg" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        wgs84:lat            "60.1790097438614" ;
        wgs84:long           "24.9463558853908" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7826" .

rky:p383  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nauvon kirkonkylä ja Pyhälle Olaville omistettu keskiaikainen kivikirkko ovat edustava esimerkki Saaristomeren varhaisesta pysyvästä asutuksesta ja historiallisen emäseurakunnan hallintokeskuksesta. \n\nKirkon länsipuolella, kirkkoaukion laidalla, ovat keskeiset yhteisörakennukset; seurakuntatalo, kunnantupa ja seurantalo Marttatalo. Kirkon pohjoispuolella on vanhan raitin varrella muutamia vanhoja huvilarakennuksia ja uudempia asuin- ja liikerakennuksia sekä seuraintalo Framnäs. Kirkonkylän vanhin, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuskanta on keskittynyt kirkon ympäristöön. \n\nStorlandet on Turunmaan saariston suurin saari. Saaren pitkä ja merkittävä asutushistoria on perustunut hyviin satamapaikkoihin ja keskeiseen sijaintiin saaristossa. Perinteiset elinkeinot, maanviljely, kalastus ja rannikkopurjehdus ovat korvautuneet sotien jälkeen matkailulla ja kesäasutuksella. Jälkimmäisten kannalta keskeinen Saaristotie on valmistunut 1950-luvulla. \n\nKirkko ja kirkkotarha sijaitsevat mäenrinteessä. Kirkon viisitraveisessa ja kolmilaivaisessa kirkkosalissa on yksinkertaiset ristiholvit. Keskilaiva on sivulaivoja leveämpi ja korkeampi. Sakariston länsipuolella oleva kirkkosaliin avautuva ns. pikkukirkko toimii nykyisin kastekappelina. Holvien ruoteet ja vyökaaret on kuvioitu, holveissa on primitiivisiä kalkkimaalauksia. Pilarien ja seinien suurikuvioiset maalausfragmentit ja ovelliset penkkikorttelit ovat 1600-luvulta. Alkuperäisessä muodossaan säilyneessä kuori-ikkunassa on kalkkikivinen puitejako. Krusifiksi on 1400-luvun alkupuolelta. Lasimaalaukset ovat 1958 tehtyjä kopioita. Kirkon vesikatto on myöhemmin madallettu. \n\nKirkkotarhaan johtaa kirkon länsipuolelta 1767 harmaakivestä tehty porttihuone. Pohjaltaan neliömäiset pyramidikattoiset luu- ja ruumishuoneet osoittavat kirkkotarhan vanhan luoteiskulman. Niiden välissä on 1700-luvun lopulta peräisin oleva Finckenberg-suvun hautakappeli, joka on muutettu 1909 siunauskappeliksi.\n\nKirkkotarhan luoteispuolella nousevan mäen päällä on 1751 valmistunut kellotapuli. Kahdeksankulmainen kellokerros on rakennettu myöhemmin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.193755318,21.909875308 60.192755575,21.909265521 60.193062868,21.906896598 60.193296423,21.905199494 60.193859074,21.903511105 60.194581429,21.903899053 60.194328743,21.905099132 60.194461333,21.905178517 60.194302308,21.905963636 60.194939263,21.905582585 60.195406600,21.905660176 60.196101436,21.907665307 60.197668996,21.909563315 60.197987766,21.911114827 60.197319777,21.912139189 60.196968497,21.912073596 60.196519560,21.910762444 60.195911473,21.910236471 60.195184228,21.909524422 60.194261423,21.910430032 60.194206409,21.910215802 60.193755318,21.909875308" ;
        poi:history       "Nauvon kirkosta on mainintoja jo 1300-luvulta. Kivikirkko on rakennettu ilmeisesti 1440-luvulla. Kirkonkylässä oli 1560-luvulla kolme taloa, joskin ympäristössä oli useita monitaloisia kyliä mm. läheisessä Finnbyssä kahdeksan taloa. Esihistoriallisesta asutuksesta kertovat kylän lähellä olevat pronssikautiset haudat. \r\n\r\nSuojaisten lahtien ympäröimä kirkonkylä muodosti aina 1960-luvulle saakka saaristoliikenteen keskeisiä satamia. Vesiliikenteen lisäksi 1950-luvulla rakennettu Saaristotie kulkee kirkonkylän kautta.  \r\n\r\nKirkon sakaristo on varsinaista rakennusta vanhempi, sen ristiholvin konsolit ja päätekivi ovat virolaista kalkkikiveä. Runkohuoneen pohjoisseinään liittyvä ns. pikkukirkko lienee 1600-luvun puolivälissä rakennettu hautakappeli. \r\n\r\nKirkko restauroitiin 1957-1958 arkkitehti Anna-Lisa Stigellin johdolla. Kirkkoon asennettiin lattialämmitys ja sähkövalaistus, tehtiin tiililattia ja uusi alttarikaide, vanhan penkistön eturintamukset ja ovet sovitettiin uusiin penkkeihin, maalaukset otettiin esille ja konservoitiin sekä ns. pikkukirkko muutettiin kastekappeliksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:kappeli , poio:kellotapuli , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1792" ;
        skos:prefLabel    "Nauvon kirkko ja kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5797>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Jalkakäytävien muistolaatat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä sijaitsee teksti \"Tällä paikalla odotti nainen, juuri kun punainen pakettiauto ajoi ohi\"? Entä missä muualla Helsingissä voi törmätä tälläiseen taiteeseen? Paikka on Mannerheimintie/ Aleksanterinkatu/ Stockmannin kulma.\n\nDenise Zieglerin katukaivojen valurautaisiin kansiin liittyvä teos koostuu kahdeksasta muistolaatasta, jotka ovat jalkakäytävillä eri puolilla Helsingin keskustaa. Kaivon pyöreässä valurautaisessa kannessa on ohikulkijalle omistettu, lyhyt epigrammimuotoinen runo tai viesti. \"Muistolaatat\" sijaitsevat valikoiduissa paikoissa Pohjoisesplanadilla, Mannerheimintiellä, Simonkadulla, Etelärannassa, Kampintorilla ja Yliopistokadun jalkakäytävillä.\n\nZiegler on Sveitsissä syntynyt taiteilija, joka on asunut Suomessa vuodesta 1990. Hänen teoksiaan on muun muassa Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Kiasmassa.\n\nMuita epigrammeja ovat muun muassa:\n\nKaupungin takahuoneessa nautit näkymästä merelle (Eteläranta)\nOlen kaukolämmön kansi, maanalaisten käytävien vartija (Yliopistonkatu, Porthanian edessä)\nMinut sijoitettiin puiston laidalle. Ohikulkija, kävele keskellä tietä. (Pohjoisesplanadi/ Kluuvinkatu)\nTämä katu vie alaspäin rautatieasemalle, sinä suunnistat ylämäkeen. (Simonkatu, Lasipalatsin puoleinen jalkakäytävä)\n\nLähde:\nhttp://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=42&sortby=artist" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6625> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7212> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8031> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-sijaitsee-teksti-talla-paikalla-odotti-nain" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7991>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3150>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mäkelä, Anneli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3150" .

rky:p717  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.446115826,26.940610518 60.446647813,26.939617573 60.447314420,26.937234916 60.448090986,26.935664092 60.448454872,26.935016811 60.448829183,26.934398572 60.449541309,26.933987659 60.449893125,26.933986939 60.450077845,26.933933201 60.451275487,26.937082117 60.451118451,26.937589485 60.450786269,26.938682638 60.450902102,26.947048254 60.449275529,26.948612650 60.445527961,26.943791788 60.445232890,26.942542772 60.446115826,26.940610518" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Fort Katariina)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Ullanlinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/6545259/> ;
        wgs84:lat     "60.1548606176871" ;
        wgs84:long    "24.9474326650474" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/35" .

[ dcterms:description  "Matti Virtanen lenkkeilee, vakoilee ja  tutkii taloja, tontteja, rakennuksia, autoja, naapureita ja kaikkea mahdolista talounelmaansa littyvää päivittäin Keskuspuiston ympäristössä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1496> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6153>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4ADFC6E4-8957-4FD8-BF57-2F88AB7EF5B2> .

rky:p977  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.861488282,21.969096691 59.862723555,21.965902330 59.863308365,21.965159059 59.867301988,21.964289815 59.867592299,21.970714037 59.866744182,21.971678475 59.865026561,21.971894426 59.863473399,21.972111291 59.861488282,21.969096691" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:luotsiasema , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Borstö)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_3292>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1821211~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8537>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Stenberga"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.1669655279959" ;
        wgs84:long        "25.091460114545" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8537" .

rky:p1176  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.164405801,30.357302976 64.164951455,30.356436944 64.165304895,30.355297894 64.165542850,30.354098848 64.166063454,30.352934609 64.166269738,30.350436433 64.167703294,30.347177091 64.167582729,30.346137872 64.167619519,30.345212043 64.167785534,30.344459177 64.167947968,30.344296919 64.168204603,30.344350609 64.168292559,30.344838664 64.168412803,30.344784901 64.168511744,30.343933097 64.169323719,30.344417435 64.169388024,30.345720920 64.169373972,30.346333048 64.169135050,30.346372315 64.169009659,30.347084600 64.169139195,30.347486690 64.168894678,30.347511523 64.168601215,30.349104102 64.168411778,30.349581277 64.168005214,30.349145744 64.167957331,30.348207976 64.166971385,30.350975844 64.166213855,30.355028526 64.164893936,30.359362141 64.164405801,30.357302976" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Levävaara)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2166>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kononen ja kiväärimurhaaja" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8471> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2160> ;
        th:lisatietoa       "Rikostarkastaja Kononen jälleen vauhdissa! Kolme ihmistä tapetaanMagnum-kaliiberin kiikarikiväärillä viikon välein eri puolilla Suomea. Uhreille ei tunnu löytyvän mitään yhteistä. Pian paljastuu, että murhamiehen motiivina on valtakunnan lainsäädäntökoneisto. (takakannen teksti)\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kononen.kotisivukone.com/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/kononen-ja-kivaarimurhaaja" .

[ dcterms:description  "Maarit käy Rikhardinkadun kirjastossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9069> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i447>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinkiläisen elämä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i275> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9182> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkilaisten-elama" .

[ dcterms:description  "Vuorimiehenkatu 19:ään rakennettiin puutalo vuonna 1862. Siinä toimi vuosina 1866-1873  Helsingin kaupungin kuumesairaala." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5038> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8666>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5169>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1881034~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9153>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:14:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'\"Tyhmä nimi. Eihän talossa ole lasia, eikä se ole mikään palatsi\", kummasteli lapseni Lasipalatsia kymmenisen vuotta sitten. Totta. Lasia ei tuolloin, ennen laajaa peruskorjausta, ollut paljoakaan näkyvissä, sillä useimmat rakennuksen ikkunoista oli teipattu umpeen tai eri tavoin peitetty. -- Sittemmin Helsingin keskustaan on valmistunut muitakin \"lasipalatseja\". Jopa niin, että lasilla on sanottu rakennettavan uutta läpinäkyvää Suomi-kuvaa. -- Miten pärjää kaupungin ensimmäinen, 1936 valmistunut Lasipalatsi näille uusille, kaupunkikuvaa ja taivasta peilaaville hi tech -taloille?' (s. 15)" ;
  dcterms:description            "Teoksessa kerrotaan tapauksista, muistoista, jotka ovat syntyneet Lasipalatsissa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9343> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9248>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Juusto" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9248" .

th:Dokumentti  a         owl:Class ;
        rdfs:label       "Dokumentti"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Elokuva .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6744>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Etu-Töölön ylä-aste, 9. lk."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6743> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/etu-toolon-yla-aste-9-lk" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1833>
        dcterms:modified  "2010-04-29T13:30:03+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kurvin pyhiinvaeltajat/ lipuvat Hämistä ruuhissaan,/ tungeksivat rantaportailla,/ kastautuvat rovion väreilyyn.\"  (s. 77)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9083> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7458>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:02+0300" .

rky:p1412  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sälgrundin majakkayhteisö kuvastaa keskiajalta asti jatkunutta kalastusta sekä luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden rannikolla. Sälgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja tärkeä Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperinteiden tunnus.\n\nSälgrundin majakka Kaskistensalmen suulla on yksi neljästätoista 1800-luvulla rakennetuista tiilimajakasta. Samantyyppisiä pyöreitä majakkatorneja on säilynyt muun muassa Hailuodon Marjaniemessä ja Luvian Säpissä. Majakka on 27,3 metriä korkea. Majakan alkuperäinen hahmo on muuttunut tornin vahvistukseksi valetun betonikuoren myötä 1935. Rakennuksen sisätilat ovat historiallisessa asussa. Majakka on automatisoitu, mutta sen alkuperäinen Fresnel-linssistö on edelleen paikallaan. \n\nMajakanvartijoille kuuluneet rakennukset ovat säilyneet. Ne on toteutettu tyyppipiirustusten mukaan ja vastaavat 1800-luvun majakoilla olleita rakennuksia. Sisätiloissa on tehty huomattavia muutoksia. Asuinrakennus on muutettu majakan automatisoinnin jälkeen luotsiasemaksi ja sitä on korotettu yhdellä kerroksella. Vanha kellari on muutettu voima-asemaksi. Pihapiirin ryhmitys on alkuperäisen tilanteen mukainen. Majakan lähettyvillä on lisäksi vanhan tunnusmajakan raunio.\n\nSaaren itärannalla on vanha kalasatama, Laxhamn, jossa on sijainnut myös saaren ensimmäinen luotsitupa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.334098716,21.188760767 62.335174190,21.189094459 62.335618167,21.189424145 62.335921991,21.189551887 62.336166805,21.190157131 62.336410170,21.191793626 62.337049733,21.194463877 62.337784053,21.196229545 62.338600658,21.197643408 62.339945164,21.197954115 62.341056213,21.197936373 62.341030723,21.199420338 62.339040162,21.201117856 62.338151006,21.201338277 62.337251851,21.200351293 62.337218550,21.199118558 62.336217894,21.195489893 62.335566531,21.192920020 62.334702927,21.191631751 62.333896994,21.190897382 62.333629051,21.190115935 62.333618398,21.189361418 62.333864781,21.188784406 62.334098716,21.188760767" ;
        poi:history       "Kaskisten vesillä harjoitettiin talonpoikaispurjehdusta jo keskiajalla. Kaskisten salmen eteläsuulla olevalla pitkulaisella Sälgrundin saarella oli suojaisa luonnonsatama.\r\n\r\nKaskisten kaupungin porvarit huolehtivat luotsauksen ja merimerkkien järjestämisestä väylille. Sälgrundiin, kaupunkiin johtavan eteläisen väylän varrelle, pystytettiin 1700-luvun alussa riukurakenteinen valoton merimerkki, piira. Sälgrundissa toimi 1760 ilmoituksen mukaan kaksi luotsia.\r\n\r\nSiipyyn pohjoispuoliset väylät siirtyivät kruunun hoitoon 1848-1849. Merimerkki korvattiin 1850 uudella kahdeksankulmaisella pookilla ja luotseille rakennettiin kamarin ja keittiön käsittävä asuinrakennus merimerkin lähelle. Vanha merimerkki purettiin, kun saarelle valmistui 1875 arkkitehti Hampus Dahlströmin suunnittelema, Suomen ensimmäinen petrolikäyttöinen majakka. Kaksikerroksinen luotsitupa valmistui 1921. Majakka automatisoitiin 1967. Sen yhteydessä vanha majakkahenkilökunnan asuinrakennus otettiin luotsien käyttöön ja luotsitupa purettiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k231 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:satama , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4733" ;
        skos:prefLabel    "Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9747>
        dcterms:modified  "2011-08-01T15:25:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7100>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5071>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1466003~S9*fin> .

rky:p1672  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Naumanniemi on Lapin metsäseudulle 1800-luvun jälkipuoliskolla perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri antaa hyvän kuvan rakennusaikansa rakennustavasta ja elinolosuhteista harvaanasutulla syrjäseudulla.\n\nRunsassaarisen Yli-Suolijärven rannalla sijaitsevalla luonnonkauniilla Naumanniemellä on samannimisen tilan talouskeskus, joka koostuu pääosin harmaista hirsirakennuksista. Monipuolisieen rakennuskantaan kuuluu päärakennuksen lisäksi kesäkeittiö, navetta, liiteri, kellari, sauna, paja, riihi, olkilato, venevaja sekä malkakattoisia aittoja. Niemen pohjoistyvessä on myös mylly ja saha järveen laskevan puron varrella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.214293328,28.186020723 66.212513630,28.191766513 66.210616124,28.196044673 66.210110856,28.196220488 66.208763200,28.190616707 66.208996380,28.187807627 66.209400030,28.185106161 66.212835736,28.165299222 66.216513868,28.166826617 66.217208540,28.173087440 66.214293328,28.186020723" ;
        poi:history       "Naumanniemen asutus alkoi 1860-luvulla perustettuna mäkitupana. Tila itsenäistyi 1930-luvulla. \r\n\r\nLassi Juhonpoika Luokkanen rakensi 1866 pirtin perheelleen, joka sai elantonsa järven, metsän ja parin lehmän antimista. Lassin poika Jaakko pystytti pihapiiriin kymmenen rakennusta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k614 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4270" ;
        skos:prefLabel    "Naumanniemen talo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9150>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Homocord-orkesteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9150" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Stadi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3814> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6729> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9319> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8766> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6553> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6664> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6691> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6663> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/943" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7360>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4951>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Huvilaidyllistä aktiiviseksi asuinalueeksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i19> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6812> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i20> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4950> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/huvilaidyllista-aktiiviseksi-asuinalueeksi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7455>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Laajasalon ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Yliskylän ostoskeskus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat            "60.180669250904" ;
        wgs84:long           "25.0530801534372" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7455" .

[ dcterms:description  "Mirja ja Jukka kävelevät ensikohtaamisellaan talvella baarista Vaasankadulle ja menevät jatkoille Jukan asunnolle Vaasankadulla.  " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9611> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8169>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1848666~S9*fin> .

rky:p346  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjoisnummen eli Skatan puutaloalue lukeutuu maamme merkittävimpiin yhtenäisiin puukaupunginosiin. \n\nPohjoisnummella ruutukaavaan tukeutuva kaupunkirakenne on säilyttänyt perinteisen mittakaavansa. Asuinalueen pääosin yksikerroksiset, puiset päärakennukset on sijoitettu katulinjaan ja piharakennukset tonttien takaosaan. Kadut ovat verrattain kapeat ja kadunvarsirakennukset sekä aidatut pihat aikaansaavat suljetun katunäkymän.\n\nStrengbergin tupakkatehdas sijaitsee Pohjoisnummen eli Skatan puukaupunginosan etelärajalla. Nykyinen tehdaskompleksi muodostuu Strengberginkadun suuntaisesti rakennetusta punatiilisestä, arkkitehtitoimisto Grahn-Hedman-Wasastjernan 1898 suunnittelemasta tehtaasta sekä ruotsalaisarkkitehti Torben Grutin piirtämästä kolmikerroksisesta, jugend-sävyisestä tehtaasta. Viimeksi mainitun rakennuksen tornin suuri pyöreä huippu kelloineen on alueen maamerkki. Käynti tehtaan pohjoispuolella olevalle Skatan puutaloalueelle käy tehdasrakennusten välille, Ahlholminkadun yli rakennetun kaariaukon kautta.\n\nStrengberginkadulla tupakkatehtaan länsipuolella on Torben Grutin suunnittelema ja 1912 valmistunut paloasema, jonka arkkitehtuurissa on nähtävissä hänen samoihin aikoihin suunnittelemansa Tukholman olympiastadionin arkkitehtuuripiirteitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.677119562,22.698968544 63.679082575,22.699280060 63.679061762,22.700695948 63.681433436,22.699736107 63.681547157,22.701121500 63.682960700,22.700561421 63.683526081,22.707549818 63.683542886,22.707811450 63.677847608,22.710535433 63.677505900,22.706055411 63.677205328,22.704786188 63.677290561,22.702875117 63.677122648,22.700278857 63.677119562,22.698968544" ;
        poi:history       "Pietarsaaren Pohjoisnummen kaupunginosassa oli ensimmäisen kerran asutusta tiettävästi 1730-luvulla. Ensimmäisen kerran Norrmalm, Pohjoisnummi, esiintyi paikannimenä Gutzénin piirtämässä kartassa 1754. Forsenin vuonna 1783 mittaamassa kartassa Skatan alueelle merkittiin kaksi suorakaiteen muotoista korttelia, joista toisessa oli viisi ja toisessa kuusi tonttia. Vuonna 1800 omistivat pieneläjät seitsemän pohjoisinta yhdestätoista numeroidusta korttelista. Tällöin alueen todellinen rakennuskanta oli kasvanut jo merkittävästi laajemmalle, mutta vei vuosikymmeniä, ennen kuin se virallisesti otettiin huomioon.\r\n\r\nPohjoisnummen pohjoisenpuoleiset epäsäännölliset korttelit asutettiin tupakkatehtaan perustamisen jälkeen 1700-luvulla. Skatan länsilaidalla olevat pieni Satamakadun ja Loveretin alue esiintyvät asemakaavassa ensimmäisen kerran 1735. Näiden katujen varrelle keskittyivät pienet merimiestuvat 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa.\r\n\r\nRuutukaavan alue sai 1821, jolloin Pietarsaaren kaupungin asemakaavaa laajennettiin maanmittausinsinööri Carl Gustav Holmin suunnitelman mukaan. Hän kehitti aluetta pitäen lähtökohtana kahta aikaisempaa korttelia ja suunnitteli kolme uutta kortteliriviä. Suunnittelualueeseen kuului kaikkiaan 26 neliömäistä korttelia, joista yksi varattiin toriksi. Kortteleissa oli neljä tonttia kussakin. Holm määräsi rakennusjärjestyksestä poiketen katujen leveyden vain 11-13 kyynäräksi. Tarkoituksena oli muodostaa tonttimaata merimiehille ja työväestölle, silloin myös kadut voisivat olla kapeampia.\r\n\r\nVuoden 1835 kaupunkipalon jälkeen köyhälistön osuus Pohjoisnummella korostui entisestään, sillä palossa tuhoutunut kaupungin eteläosa varattiin palon jälkeisissä suunnitelmissa varakkaiden käyttöön. Pohjoisnummea laajennettiin 1859 maanmittari Gustaf Granlundin suunnitelman mukaan yhdellä korttelilla länteen. Pohjoisnummea laajennettiin toistamiseen 1877, tällöin yhdellä korttelirivillä länteen ja kolmella itään. 1900-luvun alkupuolelle tultaessa Pohjoisnummi oli rakentunut pääpiirteissään nykyiseen asuunsa. Rakennuskanta koostui yksikerroksisista puutaloista.\r\n\r\nPohjoisnummen alueelle vahvistettiin uusi asemakaava 1966, joka toteutuessaan olisi merkinnyt alueen muuttumista kerrostaloalueeksi. Asemakaava ei kuitenkaan alkanut toteutua, sillä asukkaat eivät olleet halukkaita myymään kiinteistöjään. Kaava kumottiin sisäasiainministeriön päätöksellä 1975 ja uusi säilyttävä kaava valmistui 1981."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=495" ;
        skos:prefLabel    "Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9744>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Näinä päivinä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9503> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9068> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9743> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6729> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/8850.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=8850\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=8850\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Jörn Donnerin \"ruma\" kaupunkikuvaus kevättalvisesta Helsingistä ´vuonna 1955 oli runollisuudessan niin kaunis, että sen toivottiin tavoittavan ranskalaisiakin katsojia." ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1363> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9744" .

[ dcterms:description  "Valokuvia Helsingistä vuosilta 1900-1939. Valokuvateos avaa näkymiä tuttujen katujen, puistojen ja rakennusten menneisyyteen ja sisältää myös kuvia aikansa interiööreistä. Alla on lueteltu esimerkinomaisesti muutamia teoksessa kuvattuja paikkoja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8710> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7954>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:32+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p259>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85> ;
        dc:created       "05.10.2009 10:09" ;
        dc:modified      "05.10.2009 10:09" ;
        skos:prefLabel   "urheiluorganisaatio"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1084>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Vuorimiehenkadulla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1083> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7871> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7870> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/vuorimiehenkadulla" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Korkeavuorenkatu viisitoista, Kotitalo, rakennettiin kaksikymmenluvulla: viisi kerrosta tummaa punaista tiiltä, keltaiset ikkunanpuitteet ja kaksi rappua. Vastapäätä oli Johanneksen puisto ja kirkko kaksine torneineen maamerkkinä Etelä-Helsingin kattojen yllä." ;
  dcterms:description            "Mäkimaiden ja Luotoloiden kotitalo." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Karl Hård af Segerstadin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7093> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7085>
] .

[ dcterms:description  "Alman toinen työpaikka on Koskelan sairaalan kahviossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1781> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6823>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6116>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B98A51D8-930D-457D-96AF-394594B36F39> .

<http://example/upload-base/#metadescription_752>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:16:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8071>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:44:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8405>
        dcterms:modified  "2010-01-11T15:20:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8166>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Mäenpää, Outi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8166" .

[ dcterms:description  "Ruskeasuon ratsastusmaneesin arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5901>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D744A4E1-5DE9-4E60-A063-834E3296F083> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6376>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:54:25+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p161>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Viestikeskus / Insinööripatterin ammusvarasto "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T10:05:37.294+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:20:59.843+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39617 , koko:p49716 ;
        poi:description  "Viestikeskus B26a\n\nBetonoitu ammusvarasto rakennettiin vuonna 1897. Sen käyttö jäi venäläisellä kaudella kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä viimeisiin venäläisiin sotilasasiakirjoihin se on merkitty jo käyttämättömäksi.\n\nSuomalaisen kauden alussa rakennus siirtyi puolustusministeriön hallintaan ja vuonna 1940 sen kattorakenteet vahvistettiin betonilla. II maailmansodan aikana kellarissa toimi rannikkopuolustuksen viestikeskus ja ilmavalvontakeskus. Nykyään rakennus on käyttämätön.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero n:o 236\nVuonna 1927 rakennusnumero B III 87\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL VIK B1041\nMV SL piirustuskopiot PLM 2498,2499,2500,686\n\n\nInsinööripatterin ammusvarasto B 26b\n\nRuutikellari rakennettiin v. 1869, jolloin se oli vapaanaseisova ja katettu sinkkipellillä. Vuosina 1877-78 sinkkikatto poistettiin ja kellari peitettiin maalla. Myöhemmin kellari yhdistettiin sen viereen rakennettuun betonoituun ammusvarastoon . (B 26a )\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero ruutikellari 2\nVuonna 1927 rakennusnumero B III 87\nLähteet:\nKA VSA 17044\nMV SL VIK B 1083-1090"@fi ;
        poi:history      "Viestikeskus B26a\n\nBetonoitu ammusvarasto rakennettiin vuonna 1897. Sen käyttö jäi venäläisellä kaudella kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä viimeisiin venäläisiin sotilasasiakirjoihin se on merkitty jo käyttämättömäksi.\n\nSuomalaisen kauden alussa rakennus siirtyi puolustusministeriön hallintaan ja vuonna 1940 sen kattorakenteet vahvistettiin betonilla. II maailmansodan aikana kellarissa toimi rannikkopuolustuksen viestikeskus ja ilmavalvontakeskus. Nykyään rakennus on käyttämätön.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero n:o 236\nVuonna 1927 rakennusnumero B III 87\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL VIK B1041\nMV SL piirustuskopiot PLM 2498,2499,2500,686\n\n\nInsinööripatterin ammusvarasto B 26b\n\nRuutikellari rakennettiin v. 1869, jolloin se oli vapaanaseisova ja katettu sinkkipellillä. Vuosina 1877-78 sinkkikatto poistettiin ja kellari peitettiin maalla. Myöhemmin kellari yhdistettiin sen viereen rakennettuun betonoituun ammusvarastoon . (B 26a )\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero ruutikellari 2\nVuonna 1927 rakennusnumero B III 87\nLähteet:\nKA VSA 17044\nMV SL VIK B 1083-1090"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/communication_center> ;
        wgs84:lat        "60.144307829992826" ;
        wgs84:long       "24.979859066009567" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ruokaa linnassa kutsutaan ravinnoksi. Se on kirkasta ja läpinäkyvää niin kuin vesi, ja se menee vatsaani nenän kautta. Ennen linnareissuani en olisi uskonut, että nenän kautta voi syödä. Niin kuin en uskonut sitäkään, että hiekassa asuu tuberkuloosi, sillä vajaasta kuudesta ikävuodestaan huolimatta hän oli jo skeptikko.\" (s. 175)" ;
  dcterms:description            "Minäkertoja joutuu kolmeksi viikoksi sairaalaan syötyään puistossa hiekkakakkua. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2352> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7744>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8665>
        dcterms:modified  "2010-02-05T11:27:36+0300" .

[ dcterms:description  "Erään uusperheen tarina 1940-luvun lopulta 1960-luvulle. Romaanin keskushenkilöitä ovat perheenäiti Eila ja tämän avioton esikoistytär Marja. Perhe asuu Fleminginkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2351> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528>
] .

rky:p1139  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan.\n\nTeuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain. Talonpoikaistalo on pohjaltaan paritupainen ja puolitoista- tai kaksifooninkinen. \n\nTeuvan kirkonkylässä Latva-Komsin pihapiiri on hyvin säilynyt ja jaettu mies- ja karjapihaan. 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset ovat alkuperäisessä asussaan. Punamullattu puolitoistafooninkinen pohjalaistalo on rakennettu 1880-luvulla. Tilaan kuuluu tuulimylly ja tien toisella puolella sijaitseva kivinavetta.\n\nKauppilan kylässä Teuvanjoen länsirantaa seuraavan tien varrella on Saksan, Ala-Peuran ja Laulajan tilat.\n\nLaulaja on ns. susipiha eli umpipiha, jossa kaksi asuinrakennusta on Teuvalle tyypillisesti L-kirjaimen tapaan kulmittain. Päärakennus on 1887 valmistunut, pohjaltaan paritupainen puolitoistafooninkinen pohjalaistalo ja kaksifooninkinen pikkutupa on rakennettu syytinkituvaksi.\n\nAla-Peuran tila on sijainnut vielä 1840-luvulla jokirannassa. Pihapiiri käsittää puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen 1750-luvulta ja ulkorakennusryhmän.\n\nKentta, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Hakalantien ja Kaskistentien risteyksessä kirkonkylän itäpuolella, on tiettävästi ollut umpipiha, jonka lutin läpi on päässyt ajamaan pihaan. Päärakennus on 1800-luvulta, siirretty pihaan 1860-luvulla ja nykyiselle paikalleen 1910, jolloin sitä on myös laajennettu ja siihen on rakennettu kookas kuisti. Pikkutupa on siirretty toisaalle, samoin osa talousrakennuksista on purettu tai siirretty. \n\nÄystön kylässä Mäki-Laurilan ja Harjun tilaa ja niiden talouskeskuksia ympäröi avoin viljelysmaisema. Mäki-Laurilassa pihapiiri on lähes umpipihainen ja jaettu mies- ja karjapihaan. Kylätien toisella puolella on kaksi vilja-aittaa ja pitkä liiveri. Kulku miespihaan on perinteisesti porttilutin kautta. Talousrakennukset ovat peräisin 1880-luvulta. Harjun ja Rinta-Harjun tilojen komeat asuinrakennukset seisovat päädyt vastakkain tien molemmin puolin. Pää- ja talousrakennukset muodostavat umpipihamaisen kokonaisuuden."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.497153805,21.751360374 62.496561323,21.752842924 62.495860660,21.751600103 62.496514967,21.750154313 62.497153805,21.751360374" ;
        poi:history       "Teuvan vakituinen asutus sai alkunsa 1500-luvun jälkipuoliskolla Teuvajoen läheisyydessä. Ensimmäisiä taloja olivat Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura ja Saksa. 1500-luvun lopulla Teuvalla oli noin 15 taloa. Vähitellen Teuvajoen rannat asutettiin Perälänseudusta Äystönluomalle. Isojako toteutettiin Teuvalla 1760-1790-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä jokivarteen oli muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän takamaat olivat asuttuja. Talojen lukumäärä oli lähes sata ja torppia oli yhtä paljon Teuvan itsenäistyessä Närpiöstä omaksi seurakunnaksi 1795.\r\n\r\n1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Tuolloin, etenkin 1900-1920-luvulla, asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti muodostettuihin uusiin tiloihin. Jaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k846 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:tuulimylly , poio:talonpoikaistalo , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4308" ;
        skos:prefLabel    "Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot (Saksa)"@fi .

rky:p842  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vanhan Hämeenkankaantien varrella sijaitsevan raittikylän, Herttualan, tiivis kylärakenne ja monipuolinen rakennuskanta ovat säilyneet hyvin Pirkanmaan viljely- ja järviseudulle ominaisessa vaihtelevassa, pitkään viljelyksessä olleessa agraarimaisemassa.\n\nHerttualan kylä sijaitsee aikanaan Satakunnasta Pohjanmaalle johtaneen yleisen maantien varrella. Herttualan kylänraitti onkin osa Hämeenkankaan tietä. Kylä koostuu niin talonpoikaistaloista kuin myös pienemmistä käsityöläis- ja itsellismökeistä. Kylän pohjoislaidalla on kolme suurta talonpoikaistilaa, joiden vanhat rakennukset sijaitsevat tiiviinä ryhmänä kylänraitin molemmin puolin. Lähellä toisiaan sijaitsevat Kirmon ja Mikkolan talonpoikaistilat. Tienristeyksen länsipuolella on tiivistä tupa-asutusta, joukossa mm. vanha asesepän paja. Kylää ympäröivät laajat viljelykset. Herttualan kylä liittyy laajempaan Heinijärven kulttuurimaisemaan ja sillanpääläiseen maisemakuvaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.595862811,23.159842726 61.595170091,23.158781397 61.595180173,23.155781337 61.594844413,23.152310356 61.594400034,23.149802694 61.594262090,23.146026294 61.594541937,23.145058850 61.595198462,23.144920533 61.595949776,23.146219930 61.596376205,23.150408290 61.597453254,23.153733251 61.597320260,23.156720004 61.597007540,23.158239931 61.596690100,23.159580249 61.595862811,23.159842726" ;
        poi:history       "Herttualan kylä asutettiin keskiajan kuluessa, uuden ajan alkupuolella kylässä oli kolme taloa. Tiivisti rakennettu kylärakenne säilyi vielä 1860-luvulle saakka, jolloin Kirmon ja Mikkolan tilojen rakennusten välistä purettiin Ala-Keskisen tilakeskus. Mikkolan tilan päärakennus on peräisin 1800-luvun jälkipuoliskolta, Kirmon molemmat asuinrakennukset rakennettiin 1800-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k108 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4027" ;
        skos:prefLabel    "Herttualan kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6113>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Georg Malmsténin muistomerkki" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Missä Helsingissä on Georg Malmsténin muistomerkki?  Muistomerkki sijaitsee Etu-Töölössä Malmsteninkulmassa Arkadiankatu/Fredrikinkatu. Muistomerkin tekijä on Raimo Heino, paljastusvuosi 1992.\n\nLähde ja lisätietoa:\nhttp://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=51&sortby=artist" ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6579> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=51&sortby=artist" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/georg-malmstenin-muistomerkki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2129>
        a                    th:Runo ;
        rdfs:label           "Tarjoilija, pyyhkikää taulu" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Lauttasaaren yhteiskoulusta eli Viitalan sirkuksesta 20 vuotta aiemmin kirjoittaneet pitävät ensimmäisen luokkakokouksensa. Pienelle porukalle pidetyt jatkot päättyvät iloisen silliaamiaisen sijasta murhaan." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8760> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8517> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9481> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9482> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lauttasaari/esittely/" , "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=2131&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/tarjoilija-pyyhkikaa-taulu" .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku \"Lucina Hagman ja hänen koulunsa\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7836>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1202>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1548093~S9*fin> .

rky:p1399  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.412068302,29.400443836 61.411833230,29.404826681 61.411181377,29.404805899 61.411406279,29.401716939 61.411528014,29.400487341 61.412068302,29.400443836" ;
        poi:municipality  kunnat:k689 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4423" ;
        skos:prefLabel    "Hiitolanjoen voimalat (Kangaskoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8402>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Adlon "@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8803> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1684008538661" ;
        wgs84:long        "24.9486350944984" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8402" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Uusi laitos työwäkeä warten on rakennettu maantien wiereen puolen wirstaa wenään kasarmista Espoon päin. Kolme kaksikertaista rakennusta jotka kukin owat neljättäkymmentä syltää pitkät ja kuusi leweät, sisältäwät asuinhuoneita 136 perhekunnalle, moniaille 2, moniaille 1 kammari.\"" ;
  dcterms:description            "Marja-Liisa Tuomi: Tallgrenin villat. Teollistuvan Helsingin työläiskasarmit." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6935> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6936>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6373>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Mellunmäen metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> ;
        wgs84:lat         "60.2385068452191" ;
        wgs84:long        "25.1093595210735" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mellunmaen-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6612>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1462>
        dcterms:modified  "2009-11-04T15:31:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7087>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1338550~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kulunut neljännesvuosisata yhdessä mökin kanssa on takana. Niitä pitkiä kuumia kesiä mökillä ei tullut kovin monta. Onneksi 'se naapurin mies' eli nykyinen mieheni Pentti on taattua siirtolapuutarhaväkeä Kumpulasta. Yhtä kiireinen hän on ollut kuin minäkin, mutta vaikeaa näyttää hänellekin olevan mökistä luopuminen, vaikka meillä onkin Mäntyniemen 'mökki' Meilahdessa ja toinen Naantalissa.\" (s. 37)" ;
  dcterms:description            "Tarja Halonen hankki siirtolapuutarhamökin Marjaniemestä vuonna 1978." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4064> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7941>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6707>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Louhivuori, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/louhivuori-matti" .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Osakeyhtiö P. Sinebrychoffin olutpanimo ja Hietalahden osakeyhtiön väkiviinatehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8662>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kisahalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön Kisahalli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        wgs84:lat            "60.1835445231553" ;
        wgs84:long           "24.9254021266011" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8662" .

rky:p1041  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuuden tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maisemallisesti merkittävän osan Keiteleen-Iisveden kanavareittiä. \n\nKiesimän- ja Neiturintaipaleen kanavat rakennettiin osana väylää 1918-1927. Kerkonkoski yhdistää Niiniveden ja Kiesimäjärven, Kiesimän kanava Kiesimäjärven ja Konneveden, josta Neiturin kanavan kautta on yhteys Keiteleelle. \n\nKanavat palvelevat uittoa. Kerkonkosken varrella sijaitsee vanha mylly ja meijeri ja alueeseen liittyy myös muistoja sahateollisuudesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.757260581,26.406946524 62.762211339,26.424138582 62.760714548,26.427284916 62.755469012,26.410393100 62.757260581,26.406946524" ;
        poi:history       "Vesitiet ovat olleet tärkeitä reittejä puunjalostusteollisuuden kehittämisessä. Rautalammin ja Konneveden kanavat ovat myöhäinen 1900-luvun alkuvuosikymmenten toteutus Itä-Suomen ja Keski-Suomen vesistöjä yhdistävästä vesireitistä, jonka aikaansaamiseksi rakennettiin kanavia vesistön kapeikkoihin ja kannasten poikki. \r\n\r\nPäijänteen pohjoispuolella olevien suurten vesistöjen kanavoimista tutkittiin useaan otteeseen 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Kanavat liittyivät samaan aikaan suunnitteilla olleisiin rautatiehankkeisiin. Suonenjoelta rakennettiin 1889 rautatie Iisveden rantaan. Vesistön pohjoisosa, Pielisjärven suunnan kanavat Säviä ja Kolu, rakennettiin 1890-luvulla. Samaan aikaan luovuttiin Keiteleen ja Päijänteen yhdistämisestä kanavalla. \r\n\r\nKeiteleen ja Iisveden yhdistäminen kanavilla siirtyi 1910-luvulle, jolloin aloitettiin Neiturintaipaleen, Kiesimäntaipaleen ja Kerkonkosken sulkukanavien rakennustyöt. Töitä hidastivat maailmansota, Suomen itsenäistyminen, hintatason nousu ja määrärahojen puute. Kerkonkosken ja Neiturintaipaleen kanavat valmistuivat 1926 sekä Kiesimäntaival seuraavana vuonna. Neiturintaipaleelle ja Kerkonkoskelle rakennettiin kanavamiesten asuntojen lisäksi asunto kanavakasöörille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k275 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1077" ;
        skos:prefLabel    "Keiteleen-Iisveden reitin kanavat (Neituri)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8901>
        dcterms:modified  "2010-04-01T12:28:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9376>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:29:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6872>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i312>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin yöt" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i311> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8704> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8703> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingin-yot-0" .

[ dcterms:description  "Marja Pehkonen: Herttoniemen saviastia- ja kaakelitehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6961> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6967>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Vallilan ala-asteen koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vallilan kansakoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1930330373629" ;
        wgs84:long           "24.9638874049342" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vallilan-ala-asteen-koulu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4320>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Finlandia-talo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4126> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4319> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6800> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/finlandia-talo" .

blue_route:s42  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kuninkaanportti"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p225> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kuninkaanportti"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5034>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1342298~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun vihdoin koitti se keskiviikkoaamu, jolloin meidän piti lähteä palokunnantalolle ensimmäiseen istuntoon, olin jalkeilla jo ennen kuutta. --- Vaikka kuinka yritti rauhoitella itseään, mieli teki kääntyä ympäri, kun tultiin Hakasalmenkadulle. Väkeä oli kuin markkinoilla ja palokunnan talon oven edessä oli oikea väentungos.\" (S. 229, 230.)" ;
  dcterms:description            "Vastavalitut ensimmäiset naiskansanedustajat Anna ja Hilma osallistuvat Eduskunnan ensimmäiseen istuntoon Palokunnantalolla vuonna 1907." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1964> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489>
] .

rky:p1635  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.104941305,24.969976613 60.106655722,24.972546092 60.105677254,24.976801463 60.104111314,24.975936063 60.103382164,24.974067983 60.104600452,24.970383175 60.104941305,24.969976613" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Harmaja)"@fi .

blue_route:c19  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s20 ;
        :source       blue_route:s19 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5129>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Albumit auki Kontulaan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7451> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i98> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i99> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5128> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5129" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9113>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Lännensankarit" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i746> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9112> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9113" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2625>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tuominen, Pirjo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tuominen-pirjo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7084>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kihlman, Bertel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7084" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7323>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1642731~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7418>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Sturenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1920946310707" ;
        wgs84:long    "24.9525664826266" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7418" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4914>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Villinki - saariston huvilayhteisö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i88> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7910> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4913> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/villinki-saariston-huvilayhteiso" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2507>
        dcterms:modified  "2012-07-25T15:45:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9373>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Jubilate"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9373" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9612>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:48:11+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7266>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7583>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:26:49+0300" .

rky:p309  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porin teollisuusmaisema, puuvillatehdas, konepaja ja saha, on tyyppiesimerkki 1800-luvun loppupuolella vanhoihin rannikkokaupunkeihin syntyneestä monipuolisesesta teollisuudesta, jonka kehittymiseen ja sijoittumiseen vaikuttivat olennaisesti ulkomaiset raaka-aineet, hyvät yhteydet, työvoima ja markkinat. Kokemäenjoen suulle vastakkain rakentuneet punatiiliset teollisuuslaitokset ja Porin kivinen kaupunkikeskusta muodostavat maisemallisesti ja historiallisesti merkittävän ja hyvin säilyneen 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun kaupunkimaiseman, johon olennaisena osana kuuluvat teollisuusrakennukset. (Kts. myös Kivi-Pori)\n\nPuuvillatehtaan punatiiliset rakennukset ovat vanhimmilta osiltaan 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Koko tehdasalueen suunnitelman laati arkkitehti August Krook. Näyttävän kehräämörakennuksen rinnalla jokirantaa hallitsee puutarhan ympäröimä entinen konttori- ja johtajan asuinrakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Runar Finnilä 1934. Tehdasalueeseen liittyy sen itäpuolella yhtenäinen puutaloasuinalue sekä Puuvillatehtaan rakennuttamat funktionalistiset, Erik Bryggmanin suunnittelemat asuinkerrostalot 1940-luvulta. \n\nPohjoisrannalla sijaitsee niin ikään Porin Konepaja, jonka punatiiliset rakennukset ovat pääosin 1910- ja 1930-luvulta. Alueen teollisen perinnön kannalta huomattavimpia rakennuksia on 1800-luvun lopulla kehittynyttä konepajarakentamista tyypillisesti edustava valimo (1903) ja suuri koneistushalli (1917).\n\nPohjoisrannan teolliseen maisemaan kuuluva, 1922 valmistunut Isonsannan suursahan kaksikerroksinen puurakennus on säilyttänyt höyrysahakaudelle ominaisen arkkitehtonisen ulkoasunsa. Saharakennukseen liittyy 1897 valmistunut voima-asema savupiippuineen. Isosanta on Porin Pihlavan ja Haukiputaan Martinniemen sahojen rinnalla ainoa säilynyt höyrysahakauden suursahan rakennus.\n\nPorin teollisuusmaisema on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.492452673,21.797443080 61.493063557,21.795072255 61.494537319,21.795877533 61.494372688,21.797768145 61.495245863,21.798079581 61.494885654,21.801924226 61.496325906,21.802371765 61.496963596,21.802691226 61.497013235,21.802210524 61.497158490,21.801157448 61.497948886,21.801529889 61.497805203,21.803029215 61.497059485,21.802787737 61.497059876,21.802788443 61.497045045,21.803285678 61.497003940,21.804548126 61.497388331,21.807031204 61.493850815,21.810793422 61.494884906,21.814995369 61.494520082,21.816976999 61.494196283,21.817750315 61.492077134,21.807647236 61.491856786,21.803547458 61.492452673,21.797443080" ;
        poi:history       "Porin konepaja kuuluu kaupungin ensimmäisiin teollisuuslaitoksiin. Yritys perustettiin 1858 Isosantaan, Vaasaan vievän maantien varrelle. Alue oli vuoden 1686 lahjoitusmaata ja siitä asti kaupungin maata, joskin rakentamatonta aluetta.\r\n\r\nKonepajan perustivat ruukinomistaja K. J. Lönegren ja kauppias G. S. Björnberg. Toimialan nousukaudet ovat yhä nähtävissä konepajan 1900-luvun alun, 1910- ja 1930-lukujen rakennusvaiheina. Alueelle leimaa-antava, Johan Nordstrandin suunnittelema, valimorakennus oli valmistuessaan 1903 yksi maan suurimmista. Monumentaalisen konehallin suunnitteli Torkel Nordman ja se valmistui 1918. Nordmanin suunnittelema konttorirakennus rakennettiin 1916. Koneistusosasto ja puimakonetehdas rakennettiin 1930-luvulla Jarl Eklundin ja tiilinen uusi valimo 1948 Jaakko Tähtisen suunnitelman mukaan. Konepajan tuotantoon kuuluivat keittiöliedet, silitysraudat, työkalut, höyrykoneet, laivat, puimakoneet ja rautatievaunut. Porin kirkon valurautainen torni valettiin konepajalla 1860-63. Konepaja siirtyi Roselew-yhtiön omistukseen 1870-luvulla ja säilyi aina 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen uudeksi omistajaksi tuli Rauma-Repola. Tilat ovat edelleen suurelta osin alkuperäisessä käytössä. \r\n\r\nIsonsannan saha lukeutuu Iin Kestilän, Anjalan Heikkilän ja Pietarsaaren Stockholmenin sahojen rinnalla maamme ensimmäisiin höyrysahoihin. Senaatti myönsi 1860 kauppias Carl Johan Borgille vuonna luvan perustaa höyrysahan Poriin Isonsannan saarelle.  Tämä oli ensimmäinen askel Satakunnan sahateollisuuden siirtymisessä sisämaasta rannikolle. Konepaja ja saha siirtyivät 1870-luvulla Rosenlew-yhtiölle. Sahalaitos muutettiin 1941 Rosenlew-yhtiön puutalotehtaaksi, jona se toimi 1950-luvulle saakka. \r\n\r\nPorin Puuvillatehtaan perustajia vuonna 1898 olivat kaupungin huomattavimmat liikemiehet sekä mm. toiminimet W. Rosenlew Co. ja A. Ahlström. Varhaisimpien rakennusvaiheiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit August Krook ja Onni von Zansen.  Arkkitehti Runar Finnilän piirtämä tiilinen konttorirakennus valmistui 1935. Tehdasalue on kasvanut nykyhahmoonsa useana rakennusvaiheena pääasiassa 1920-, 1930- ja 1950-luvun laajennuksissa.  Kutomo vaurioitui tulipalossa 1980-luvun alkupuolella, jonka jälkeen tekstiilituotanto supistui ja toiminta loppui. Nykyisin tilat ovat pääosin eri yritysten toimitiloina. Puuvilla tehtaan ja konepajan väliset puutalokorttelit rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kaupungininsinööri F.J. Lindströmin 1893 laatiman asemakaavan mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:kaava-alue , poio:puunjalostuslaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1498" ;
        skos:prefLabel    "Porin teollisuusmaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9707>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Muru" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9705> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9525> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9706> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietoa     "Muru on tapettu, ja komisario Takamäki uskoo \nlöytäneensä tekijän. Mutta onko totuus niin \nyksinkertainen?\n\nJärjestyspoliisin partio löytää Laura Vatasen \nruumiin hänen omasta asunnostaan Helsingin \nPohjois-Haagasta. Rikospoliisin murharyhmä \ntietää, että naisen tappajat löytyvät lähes \npoikkeuksetta tämän lähipiiristä. Epäiltyinä ovat niin \näiti kuin poikaystävien sekalainen joukko.\n\nRikoskomisario Kari Takamäki johtaa hyvin \neteneviä tutkimuksia ja ataripoliisi Suhonen kaivaa \nepäiltyjä esiin kulmakunnan baarista.\n\nJuttu ei olekaan ehkä niin yksinkertainen kuin poliisi \nkuvittelee, kun asianajaja Nea Lind ja toimittaja \nSanna Römpötti tulevat tarinaan mukaan.\n\n\"Muru\" on Jarkko Sipilän yhdestoista \nTakamäki-dekkari ja se jatkaa ajankohtaisten ja \ntodenmukaisten poliisiromaanien sarjaa.\n\n(www.jarkkosipila.com)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9707" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7678>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Merisotakoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat         "60.1496687947575" ;
        wgs84:long        "24.9798338139287" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7678" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Musta, niljaisten lehtien kaupunki\ntuli valkeaksi ja sai\nmeidätkin hetkeksi sädehtimään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i804> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9872>
        dcterms:modified  "2012-07-24T14:43:54+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hermanni oli jo täyteen asuttu, kun Mäkeläisen perhe muutti Helsinkiin. Täältä, Stenroosin talosta, Otto kuitenkin lopulta onnistui vuokraamaan vaatimattoman yhden huoneen ja keittiön asunnon omalla sisäänkäynnillä pihalta. Se sijaitsi Hermannin nuorisoseurantalon viereisellä tontilla, Itäisen Viertotien (Hämeentie) ja Saarenkadun kulmassa. Asunto ei ollut häävi, mutta silti se oli parempi kuin valtaosalla muita suuriperheisiä Hermannin asukkaita, joilla oli käytössään vain yksi huone tai vain keittiö. Lämmityslaitteena heillä oli kakluuni, tavallisesti peltiuuni, jonka tulipesässä kolmijalan päällä keitettiin ruoka ja kiehautettiin kahvit. Siinä puuhassa moni perheenäiti poltti näppinsä ja nokesi esiliinansa, mutta ei auttanut. Oli sentään katto pään päällä.\" (s. 29)" ;
  dcterms:description            "Maria ja Otto Mäkeläinen muuttivat 1888 neljän pienen lapsensa kanssa Helsinkiin, Hermanniin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8871> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47>
] .

rky:p569  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keskiajalla pyhiinvaelluskohteena tunnettu Pyhän Ristin kirkko on kuuluisa maalauksistaan.  \n\nKirkko on muista keskiaikaisista maaseutukirkoista poiketen rakennettu näkyviltä seinäpinnoiltaan tiilestä. Ainoastaan myöhemmin uusitut asehuone ja eteläseinän kontreforit ovat harmaakiveä. Päädyissä on ristikuviot ja muototiilistä sommiteltuja koristenauhoja. Ulkonurkissa on kontreforit. Sakaristo ja asehuone ovat toisiaan vastapäätä. Länsi-ikkunan yläpuolella sekä kontreforien ulkonurkissa on tiiliset maskit. Itäsivulla on ikkunan yläpuolella julkisivussa maalattu kalvaarioryhmä. Sisätiloissa kaksi pilaririviä jakaa nelitraveisen kirkkosalin kolmeen tasakorkeaan laivaan, joista keskimmäinen on sivulaivoja leveämpi. Kirkkosalin ohella myös sakariston seinä- ja holvipinnat on peitetty kalkkimaalauksilla. Niitä on myös asehuoneen alkuperäisenä säilyneessä itäseinässä. Kirkon keskiaikaisista veistoksista merkittävimmät ovat ns. Liedon mestarin Neitsyt Maria, krusifiksi, Pyhä Olavi, Ristinkantoryhmä sekä Pyhä Yrjänä  ja lohikäärme. Kiinteästä sisustuksesta on säilynyt kaksi saarnastuolia. Lepaan kartanon omistajien  vuonna 1550 lahjoittama nelisivuinen jalaton saarnastuoli on Suomen vanhin. Kristoforos veistoksen kannattelema uudempi saarnastuoli on vuodelta 1701. Vanhempaa esineistöä kirkossa on puinen kasteallas 1400-luvun jälkipuoliskolta sekä seitsemän 1600-luvun hautajaisvaakunaa. Nils Schillmarkin Pyhää ehtoollista kuvaava alttaritaulu on vuodelta 1782.\n\nKiviaidan ympäröimä kirkkotarha lienee jo keskiajalla ollut nykyisen laajuinen. Sinne johtavat läpikäytävät, joista pohjoinen on keskiajalta ja eteläinen uuden ajan alkupuolelta. Alaosaltaan harmaakivisen kellotapulin yläosa rakennettiin 1813 intendentinkonttorin piirustusten mukaan. \n\nKirkon lounaispuolella oleva A.F. Granstedtin suunnittelema vaaleaksi rapattu, kolmikerroksinen pitäjänmakasiini on valmistunut vuonna 1840. Se toimii Pyhän Ristin kirkon opastuskeskuksena ja kahvilana.\n\nHattulan Pyhän Ristin kirkko on rakennettu Hurttalanharjun kumpumaiseksi laajenevalle harjanteelle, maisemallisesti merkittävälle paikalle Hattulanselän rantaan. Rautakaudella pysyvän asutuksensa saaneen Hurttalan kylän muinainen keskus on sijainnut kirkon pohjoispuolella. Kirkon länsipuolella avautuu laaja viljelyksessä oleva laakso Hurttalan ja Parolan välissä.\n\nPeltomaisemassa näkyvät hyvin Kalliolan ja Kinnalan tilakeskukset, joissa on säilynyt perinteistä rakennuskantaa mm. päärakennukset 1800-luvulta.\n\nHattulan Pyhän Ristin kirkko on osa \"Vanajaveden laakso ja Aulanko\" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.052214618,24.398143749 61.051575129,24.398128369 61.051553877,24.399299922 61.051728388,24.401402925 61.052832719,24.404104890 61.049587704,24.405178116 61.049976450,24.402691918 61.050076155,24.401250900 61.050240482,24.399417401 61.049829425,24.398691142 61.049296507,24.398818266 61.048437414,24.396250184 61.042738235,24.399871085 61.039012337,24.400181443 61.038422382,24.394577277 61.039584264,24.392210032 61.036484201,24.386204617 61.041269482,24.379905473 61.044425294,24.385719142 61.046551863,24.379134427 61.046418587,24.375142791 61.048935818,24.373326098 61.051324808,24.376094169 61.054221056,24.372971288 61.056404498,24.376988234 61.054358519,24.385720701 61.055082858,24.394903319 61.052214618,24.398143749" ;
        poi:history       "Hattula kuului jo esihistoriallisella ajalle pysyvästi asuttuun alueeseen Hämeessä. Seurakunta ja ensimmäinen kirkko ovat perustettu jo 1200-luvun loppupuolella. Varmuudella Hattulan seurakunta mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1300-luvun alussa. Nykyinen kirkko on rakennettu valmiiksi yhtenäisen rakennusperiodin aikana, joka oletetaan tapahtuneeksi 1300-luvun lopussa tai 1400-luvun alussa. Tiilen valitseminen nykyisen kirkon rakennusmateriaaliksi liittää sen Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Pyhiinvaelluspaikkana Pyhän Ristin kirkko mainitaan kuningatar Margaretan 1405 ja 1411 tehdyissä asiakirjoissa. Kalkkimaalauksin kirkko on varustettu piispa Arvid Kurjen aikana todennäköisesti vuosien 1513-1516 välisenä aikana ja niiden lahjoittajana on ollut Hämeen linnan päällikkönä toiminut Åke Jöransson Tott yhdessä vaimonsa Märta Bengsdotter Ulvin kanssa.   \r\n\r\nEnsimmäinen suurkorjaus kirkossa tehtiin 1580-luvulla salamaniskun jälkeen. Vastaava onnettomuus kirkkoa kohtasi vuonna 1752, jolloin kattotuolirakenteet jouduttiin uusimaan. Asehuone on pääosiltaan uudelleen rakennettu harmaakivestä 1790-luvulla, ikkunat laajennettu kuori-ikkunoita ja länsi-ikkunaa lukuun ottamatta 1800-luvun alussa. Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1857, jolloin seurakunnan uusi tiilikirkko valmistui. Ensimmäiset kunnostukset kirkossa tehtiin vuonna 1889, jolloin myös kiinteä sisustus purettiin ja 1800-luvun alussa kalkitut seinä- ja pilarimaalaukset paljastettiin. Maalaukset on entisöinyt konservaattori O. Niemi 1939-1940 ja viimeksi ne on konservoitu 1980-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k082 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1908" ;
        skos:prefLabel    "Hattulan Pyhän Ristin kirkko"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Poistuttuani saaliini kanssa jäin katselemaan kirjaston portailta viidenkymmenen metrin päässä olevan ravintolan edessä meneillään olevaa humalaista näytelmää. Sikajurrinen äijänköriläs yritti päästä ulos taksin takaovesta, mutta ei onnistunut millään. Jalat olivat jo jalkakäytävällä, mutta perse ei kerta kaikkiaan irronnut penkistä. Mies yritti saada ytyä yritykseensä ottamalla käsillään tukea oviaukon reunoista ja ponnistamalla, mutta voimat loppuivat kesken, ja humalikko kellahti selälleen penkille. Lopulta taksikuski tuli apuun ja onnistui auttamaan miehen jaloilleen. Silloin tunnistin tyypin. Hän oli menestyvä suomalainen kirjailija Arvo Kivipaasi. (s. 231)" ;
  dcterms:description            "Aaron käy lainaamassa kirjastosta musiikkia ja jää portaille ihmettelemään erikoista näytelmää, joka jatkuu Pub Porthanin sisätiloissa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9814> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9824>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8034>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:00:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8129>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Pirkkolan liikuntapuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pirkkolan urheilupuisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i60> ;
        wgs84:lat            "60.2344772672725" ;
        wgs84:long           "24.9130290319563" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8129" .

rky:p211  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Dragsvikin kasarmialue on merkittävimpiä 1910-luvun kasarmialueitamme, missä venäläisten suunnittelijoiden alkuperäiset asemakaavalliset ja arkkitehtoniset tavoitteet ovat säilyneet hyvin. \n\nVenäjän koko keisarikuntaan ulottuneen sotilasrakennushankkeen osana syntyneen Dragsvikin kasarmialue koostuu lähes kolmestakymmenestä punatiilisestä, useimmiten kaksikerroksisesta tiilikasarmista. Ne on pääosin ryhmitelty kolmen rannan suuntaisen kadun varrelle. Kasarmit edustavat samaa venäläistä kasarmiarkkitehtuuria kuin esimerkiksi Riihimäen kasarmi ja Hennala Lahdessa. Ne ovat rappaamattomia ja hammasfriisein ja koristeellisin päädyin varustettuja. Rakennuskanta on pääosin alkuperäistä vastaavassa käytössä.\n\nKasarmialueeseen liittyy siitä 1920-luvulla erotettu Tammiharjun sairaalan alue, jossa on parikymmentä 1910-1970-luvun rakennusta. Vanhimmat ovat entisiä tiilisiä kasarmirakennuksia. Kolmikerroksinen piirimielisairaalan päärakennus on arkkitehti Axel Mörnen 1920-luvun lopulla suunnittelemasta rakennusvaiheesta. Henkilökunnan asuntoja alueelle on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla. Sairaala on edelleen toiminnassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.987581847,23.486949121 59.983234897,23.490948942 59.981603482,23.484573375 59.981474585,23.480418283 59.980020922,23.474563070 59.982158655,23.469991617 59.983142994,23.471857967 59.985063474,23.476766409 59.987581847,23.486949121" ;
        poi:history       "Dragsvikin kasarmien rakentaminen 1910-luvulla liittyi Venäjän keisarikunnan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä toimeenpanemaan sotilasrakennushankkeeseen, jonka tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta ns. punatiilikasarmia ja meri- ja maalinnoitusketju. Joukkojenkeskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin torjumaan Saksan maihinnousuyritykset ja mm. turvaamaan rautatieyhteydet viime kädessä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi.\r\n\r\nTammisaareen, strategisesti merkittävän Hankoniemen läheisyyteen sijoitettavien joukkojen kasarmia varten pakkolunastettiin maa-alue kaupungilta 1910. Alueen itäpäässä oli 1600-luvun lopussa muodostetun Uudenmaan jalkaväkirykmentin Karjaan komppanian päällikön virkatalo. Puustellin asuinrakennus rakennettiin 1802-1803. \r\n\r\nKasarmin peruskivi laskettiin 1911 ja rakentamisen päävaihe jatkui vuoden 1912 loppupuolelle. Varuskuntaan sijoitettiin tarkka-ampujarykmentti ja tykistöä. Kasarmialueella oli 1918-1919 yksi maan suurimmista vankileireistä, minkä jälkeen perustettu pakkotyölaitos toimi 1930-luvun loppuun. Vankila-alueen itäisimmässä osassa toimi alkoholistiparantola vuodesta 1938. Toisen maailmansodan aikana alue oli aluksi poliittisten vankien leirinä. Välirauhansopimuksen 1940 perusteella osa Hankoniemi läheisine saarineen vuokrattiin Neuvostoliitolle, minkä jälkeen Dragsvik siirtyi takaisin puolustusvoimille. Sodan jälkeen alueella on toiminut ruotsinkielisiä joukko-osastoja.\r\n\r\nKasarmialueen länsiosa, tykistön alue, erotettiin sairaalaksi 1921 ja Tammiharjun piirimielisairaalan toiminta alkoi 1924. Kymmenkunta kasarmia kunnostettiin sairaalakäyttöön arkkitehti E.A. Kranckin suunnitelmien mukaan. Päärakennus valmistui 1930. Sairaalan käyttöön valmistui asuinrakennuksia 1940-1950-luvuilla, hallintorakennus 1950-luvulla sekä huoltorakennuksia 1970-luvulta.\r\n\r\nKohteen ulkopuolella idässä on vanhan kapteenin virkatalon lisäksi sotien jälkeen rakennettuja puolustusvoimien asuinrakennuksia, joihin lukeutuvat arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suunnittelemiin tyyppipiirustustuksin toteutetut rakennukset 1950-luvulta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:parantola , poio:sairaala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1202" ;
        skos:prefLabel    "Dragsvikin kasarmit"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_3218>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1386091~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7580>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Tehtaankatu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.158671998618" ;
        wgs84:long        "24.9484467930862" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7580" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p124>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Nedonoskovin talo"@fi ;
        dc:created        "2012-05-28T12:48:04.146+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T14:16:31.011+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p32363 ;
        poi:assetID       "C18" ;
        poi:description   "Marketentti Ivan Petrovits Nedonoskov rakennutti kaksipäätyisen kaupparakennuksen Ison Mustasaaren kauppiaskortteliin 1860-luvulla. Vuonna 1889 muutettiin asuin- ja kauppahuoneiden järjestystä. Leivinuunien paikkoja vaihdettiin. Oikean puoleisesta päädystä tuli epäsymmetrinen, kun ovi siirrettiin puotijärjestelyjen vuoksi pois keskilinjasta. Nedonoskovin taloa laajennettiin vuonna 1909 siten, että julkisivusta tuli kolmipäätyinen.\n\nRakennuttajan poika marketentti Aleksander Ivanovits Nedonoskov lopetti kaupan pidon 1920-luvulla ja talo vuokrattiin varastohuoneiden kera Helsingin Osuuskaupalle. Kauppapuodin lisäksi talossa oli 3 hellahuonetta ja 1 huoneen ja keittiön asunto. 1950-luvulla talo myytiin Harabrov -nimiselle perheelle. Pääjulkisivun puolella olleeseen pieneen huoneistoon sisustettiin parturi- ja kampaamoliike, julkisivuun puhkaistiin ovi sekä sivuikkunat ja rakennettiin toiset ulkoportaat. 1960-luvulla Maria Harabrov myi talon siihen asti vuokralaisena olleelle Helsingin Osuuskaupalle. 1970-luvulla purettiin tontin takaosasta vanha suurikokoinen ja korkea vaja. Pihan sivussa on toinen vanha piharakennus C 19 olemassa edelleen. 1980-luvun alussa HOK lopetti kaupankäynnin Suomenlinnassa ja talo myytiin kahden perheen asunnoksi (Erkki ja Kaija Helo, Anu ja Yrjö Klippi). Uudet asukkaat ovat kunnostaneet rakennusta tavanomaisen huoltokorjauksen tapaan, pohjoisen päädyn asunnon yläkerta muun muassa on otettu asuinkäyttöön. Rakennus on maalattu vaaleanpunaiseksi."@fi ;
        poi:history       "Marketentti Ivan Petrovits Nedonoskov rakennutti kaksipäätyisen kaupparakennuksen Ison Mustasaaren kauppiaskortteliin 1860-luvulla. Vuonna 1889 muutettiin asuin- ja kauppahuoneiden järjestystä. Leivinuunien paikkoja vaihdettiin. Oikean puoleisesta päädystä tuli epäsymmetrinen, kun ovi siirrettiin puotijärjestelyjen vuoksi pois keskilinjasta. Nedonoskovin taloa laajennettiin vuonna 1909 siten, että julkisivusta tuli kolmipäätyinen.\n\nRakennuttajan poika marketentti Aleksander Ivanovits Nedonoskov lopetti kaupan pidon 1920-luvulla ja talo vuokrattiin varastohuoneiden kera Helsingin Osuuskaupalle. Kauppapuodin lisäksi talossa oli 3 hellahuonetta ja 1 huoneen ja keittiön asunto. 1950-luvulla talo myytiin Harabrov -nimiselle perheelle. Pääjulkisivun puolella olleeseen pieneen huoneistoon sisustettiin parturi- ja kampaamoliike, julkisivuun puhkaistiin ovi sekä sivuikkunat ja rakennettiin toiset ulkoportaat. 1960-luvulla Maria Harabrov myi talon siihen asti vuokralaisena olleelle Helsingin Osuuskaupalle. 1970-luvulla purettiin tontin takaosasta vanha suurikokoinen ja korkea vaja. Pihan sivussa on toinen vanha piharakennus C 19 olemassa edelleen. 1980-luvun alussa HOK lopetti kaupankäynnin Suomenlinnassa ja talo myytiin kahden perheen asunnoksi (Erkki ja Kaija Helo, Anu ja Yrjö Klippi). Uudet asukkaat ovat kunnostaneet rakennusta tavanomaisen huoltokorjauksen tapaan, pohjoisen päädyn asunnon yläkerta muun muassa on otettu asuinkäyttöön. Rakennus on maalattu vaaleanpunaiseksi."@fi ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p125> ;
        poi:webPage       "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2903712\n" ;
        wgs84:lat         "60.14805432749649" ;
        wgs84:long        "24.985116195678756" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8294>
        dcterms:modified  "2010-01-04T12:25:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5790>
        dcterms:modified  "2010-09-21T14:09:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4A414D17-3F67-46B7-A363-A5D8406E20BB> .

<http://example/upload-base/#metadescription_96>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7914>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hornborg, Eirik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hornborg-eirik" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5885>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaupungin koivupenkit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka on suunnitellut Helsingin kaupungin koivunjalkapenkit? Helsingin kaupungin Jugendsalin Helsinki-tiedotuksen neuvontapiste kertoi koivunpenkeistä seuraavaa:\n\nVastaus löytyi teoksesta Ulla-Kirsti Junttila: Muuttuvat kadunkalusteet. Ikävä kyllä designerin nimeä ei tietoon saatu, sillä kyseinen malli on yllättäen kansainvälistä, ei siis suomalaista alkuperää, ja peräti 1890-luvulta! Alkuperäisidean lähtömaaksi arveltiin Saksaa, mutta Suomen lisäksi malli on ollut käytössä myös Ruotsissa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuka-suunnitellut-helsingin-kaupungin-koivunjal" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8389>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Suvanto, Maire"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8389" .

rky:p471  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: \"Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu. Laivasiltaa vastapäätä on tuuheassa koivikossa Tähtiniemen huvila.\"\n\nKorpilahden kirkonkylä on kasvanut Päijänteeseen kuuluvan kapean Kirkkolahden pohjoisrannalle. Kirkko on korkealla mäellä kylän yläpuolella ja kirkolta avautuu laaja näkymä Päijänteelle. Hautausmaa on kirkonmäen juurella. Kirkonmäen etelärinteessä on kirkonkylän vanha keskusraitti, Martinpolku, jonka varrella on säilynyt mm. 1800-luvulla rakennetut Eklundin entinen kauppatalo ja Reivisen talo. Raitin päätteenä on sen itäpäässä 1888 rakennettu puukoulu Joensuun mäenpäällyspellolla. \n\nKirkon alapuolella oleva laivasatama ja kyläläisten venesatama kuvastavat nykyisessäkin muodossaan sisävesiliikenteen merkitystä Järvi-Suomen kirkonkylille. Lahden etelärannalla on puistossaan 1902 rakennettu Tähtiniemen huvila."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.016117468,25.551893838 62.016422396,25.552585807 62.016158476,25.553621312 62.016274835,25.554882652 62.016592836,25.555744821 62.017084958,25.555721493 62.017193474,25.556252190 62.017435755,25.557532048 62.014174520,25.560950491 62.011337046,25.556724665 62.011953350,25.553044761 62.014152739,25.551207546 62.015146101,25.554229754 62.015523391,25.553091231 62.016117468,25.551893838" ;
        poi:history       "Korpilahden 1691 perustettu kappeliseurakunta itsenäistyi Jämsästä 1861. \r\n\r\nKorpilahden kirkkoranta on ollut vesitien ja talvitien päätepisteenä vuosisatojen ajan. Päijänteen säännöllisen vesiliikenteen kehittäminen alkoi 1800-luvun puolivälissä. Korpilahden sataman kautta kulki kaksi laivareittiä Jyväskylästä Vesijärvelle; toinen Kuhmoisten ja toinen Sysmän kautta. Kirkonkylän höyrylaivalaituri oli kunnan ja kauppiaitten yhteisesti ylläpitämä. Satamassa on toiminut kaksi sahaa. \r\n\r\nSatamasta löytyvät Björkvistin höyrysahan jäänteet, höyryvoimala ja Nurmisen saha. Lahden toisella puolella omasta aikakaudestaan kertovat vielä Tähtiniemen huvila vuodelta 1902 ja Tähtelän lomahotelli 1930-luvulta.\r\n\r\nKoulun ensimmäiset suunnitelmat tilattiin Hämeen läänin lääninarkkitehti Alfred Cawénilta, mutta koulu päätettiin sitten teettää pitäjän päivämiehillä.\r\n\r\nUusklassisen kirkon suunnittelivat Intendentinkonttorin arkkitehdit A.W. Arppe ja Charles Bassi ja se rakennettiin 1825-27. Rakennusta jouduttiin korjaamaan 1838 kupolin päällä olevan lyhtytornin painumisen johdosta. Sisätiloja on uusittu useasti 1900-luvulla. Alttaripääty on Alvar Aallon 1928 suunnittelemassa asussa. Uusgoottinen kellotapuli valmistui 1885 lääninarkkitehti Alfred Cawénin suunnitelmin. Vanhempi kellotapuli valmistui 1777, mutta se muutettiin myöhemmin viljamakasiiniksi ja 1957 kotiseutumuseoksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:satama , poio:huvila , poio:tuotantorakennus , poio:liikerakennus , poio:makasiini , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=208" ;
        skos:prefLabel    "Korpilahden kirkkoranta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8628>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:55:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6599>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:33+0300" .

rky:p805  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lyökin 1757 valmistunut pooki on Suomen vanhin tunnusmajakka ja mahdollisesti vanhin yhä olemassa oleva merimerkki. Lyökin pooki edustaa valikoimassa ajanjaksoa ennen kuin valtio otti merenkulun turvallisuudesta huolehtimisen hoitoonsa. Lyökin valkoiseksi maalattu 1890-luvulla rakennettu luotsivartiotupa, jossa on tähystystorni, sijaitsee alkuperäisellä avoimella näköalapaikallaan neljä merimailia eteläkaakkoon tunnusmajakasta.\n\nLyökki on noin 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä, matalaa katajapensaikkoa kasvava kalliosaari. Lyökin itäpuolitse johtaa ikivanha Turun - Pohjanmaan saaristoreitti. Matalan kallion keskivaiheilla on kivestä rakennettu 16,5 metriä korkea tylpän kartion muotoinen tunnusmajakka vuodelta 1757. Se on Orrengrundin ohella ainoa eteläisen Suomen tunnusmajakka, jota ei hävitetty Suomen sodassa 1808-1809. Se on myös yksi harvoista merimerkeistä, joka on säästynyt merimerkkien järjestelmälliseltä tuhoamiselta myöhemmissäkin sodissa. Rakennuksen seinät on muurattu luonnonkivestä ja saarelta louhituista graniitista. Tornin kupera yläosa on rakennettu tiilistä. Pookin ulkopinnalla on neljästä suorakaiteesta muodostuva punavalkoinen vinoruudukko. Pooki, joka on saaren ainoa rakennus, on Ulkosaaristoyhdistys ry:n omistuksessa.\n\nLyökin luotsiasema vuodelta 1893 sijaitsee Uudenkaupungin saaristossa Ylötynkari-nimisen saaren Lienuksenniemessä noin neljä merimailia eteläkaakkoon Lyökin tunnusmajakasta. Valkoiseksi maalattu vartiotupa on yksikerroksinen puurakennus, jossa on suhteellisen korkea tähystystorni ja päätykuisti. Luotsivartiotupa on alkuperäisellä näköalapaikallaan avoimessa maastossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.931453551,21.136123907 60.932365710,21.135298833 60.934770706,21.135247773 60.935933616,21.137371009 60.935827422,21.138966918 60.934661018,21.140251270 60.932539948,21.140088350 60.931540387,21.138856105 60.931453551,21.136123907" ;
        poi:history       "Uudenkaupungin Lyökinsalmen luotsipaikassa mainittiin jo 1734 kuusi luotsia ja luotsirenkiä. Aloitteen pookin rakentamiseksi teki turkulainen valtiopäivämies Kristian Trapp 1746. Rakennuksen urakoi turkulainen laivanrakennusmestari Robert Fithie, joka edellisenä vuonna oli urakoinut Suomen ensimmäisen valomajakan Utön saarelle. Lyökin pooki valmistui kesällä 1757. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikana pooki joutui murtojen ja ilkivallan kohteeksi ja se korjattiin 1935.\r\n\r\nUusi luotsiasema rakennettiin 1858 Kuusiston saaren Lienuksenniemelle, mistä luotsattiin laivoja Uuteenkaupunkiin, Lypyrttiin, Isoonkariin, Pirskeriin ja Lyökin tunnusmajakan ohi merelle. Vanha vartiotupa siirrettiin 1890-luvun alussa Putsaareen ja tilalle tehtiin nykyisinkin olemassa oleva rakennus. 1960-luvulla Lyökin luotsiasemalla oli merkitystä enää talviliikenteen apuna. Ennen luotsipaikan lopettamista päivystys hoidettiin satunnaisesti myös Lyökinsalmeen ajetusta luotsikutterista käsin. Vanha luotsiasemarakennus siirtyi virkamiesyhdistyksen hallintaan 1980-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1692" ;
        skos:prefLabel    "Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema (tunnusmajakka)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjan isoäiti Anna." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5196> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8001>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8031>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Simonkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1694529915497" ;
        wgs84:long        "24.9359643213583" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8031" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3120>
        dcterms:modified  "2009-10-02T20:14:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1091>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1347925~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i299>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin sydän" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i273> ;
        th:lisatietoa         "4. sija Ravintola Esplanadinkappelin sävellyskilpailussa 1976" ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8696> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-sydan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6336>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Suomenlinnan majakan H-kirjain?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miksi Suomenlinnan majakka lähettää H-kirjainta? Majakka lähettää morseaakkosten H-kirjainta merkiksi Helsingistä. Lisätietoja majakasta saat Merenkulkulaitoksen sivuilta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miksi-suomenlinnan-majakka-lahettaa-h-kirjainta-m" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8291>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Helmikuun manifesti" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8290> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek29eh/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8202> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8205> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8291" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8530>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1926974~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8625>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Tirkkonen, Harri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8625" .

rky:p1004  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjan kirkonmäki on ollut laajan, keskiajalla perustetun ja aina Hankoniemelle ulottuneen seurakunnan keskus. Pohjan kirkonmäen historialliseen ympäristöön kuuluvat mäellään seisovan, kirkkotarhan ympäröimän keskiaikaisen kirkon lisäksi sen länsipuolella olevat eriaikaiset koulurakennukset, Högåsan seurantalo ja kauempana peltojen keskellä olevan pappilan maisemallisesti näyttävä rakennusryhmä. Maaseutupitäjän seurakunnallisten ja yhteisöllisten rakennusten lisäksi kirkonmäen ympäristöön kuuluu Sonabackan tilan päärakennus.\n\nPohjan Pyhälle Marialle omistettu kivikirkko sijaitsee Pohjanlahden pohjukassa, keskiaikaisperäisen Turun ja Viipurin välisen Suuren Rantatien varrella. Ulkohahmoltaan uusiutuneen kirkon  kaksilaivaisen nelitraveisen kirkkosalin pohjoislaiva on eteläistä kapeampi. Kirkon keskiaikaisista  veistoksista huomattavin on  suurikokoinen Pietà 1400-luvun alkupuolelta.\n\nTyyliltään lähinnä myöhäiskustavilainen kaksikerroksinen tapuli on rakennettu 1827 Pehr Granstedtin parikymmentä vuotta vanhemman piirustuksen mukaan. Kirkkotarhassa on Johan Jacob Julinin perheelleen 1835 rakennuttama hautaholvi sekä suuri määrä, noin 80 kappaletta, Fiskarsin ja Billnäsin ruukkien läheisyydestä kertovia valurautaisia hautamuistomerkkejä. Ne on kunnostettu 1997.\n\nKirkonmäen sivuitse kulkee ns. Suuri Rantatie. Maantien varressa oleva neljän  koulurakennuksen ryhmä  kuvastaa maaseudun kouluarkkitehtuuria lähes sadan vuoden ajalta. Arkkitehti Florentin Granholmin suunnittelema puinen uusrenessanssityylinen koulu on 1870-luvulta. Punatiilinen kaksikerroksinen koulu 1900-alusta on toiminut kirjastona vuodesta 1954. Klassistinen valkoiseksi rapattu rakennus on 1930-luvulta ja koulusta nuorin on tyyppipiirustusten mukainen rakennus 1950-luvulta.\n\nIkimuistoisella paikallaan sijaitsevan pappilan taitekattoinen ja leveärunkoinen päärakennus on varustettu myöhemmillä matalilla altaanityyppisillä siipiosilla. Nuorempi väentupa toistaa pappilan rakennusmuotoa. Pihapiiriin liittyy joukko vanhoja talousrakennuksia.\n\nMäelle peltoaukean keskelle rakennettu Sonabackan  tilan päärakennus on kaksikerroksinen uusrenessanssirakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.095300972,23.523940975 60.094370372,23.520610313 60.094183713,23.520947446 60.094076982,23.521071194 60.092525867,23.518547200 60.091790366,23.517220516 60.091588599,23.516598715 60.090407458,23.515383902 60.088802769,23.519271936 60.086618440,23.517476723 60.085504856,23.513590213 60.086609551,23.509462919 60.089982528,23.502577025 60.091050747,23.504266908 60.092147835,23.507053419 60.092386854,23.509144760 60.092437320,23.511484764 60.092377172,23.512154444 60.092217880,23.514246852 60.093181730,23.515235645 60.095094381,23.518802318 60.096829198,23.521488193 60.097004946,23.522652198 60.096915565,23.523845508 60.096265870,23.523694529 60.095300972,23.523940975" ;
        poi:history       "Pohjan seurakunta mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1359. Nykyinen myöhäiskeskiaikainen kirkko muutettiin ulko- ja sisäasultaan ja sisustukseltaan empirekirkoksi 1848 tehdyssä uudistuksessa, jolloin nelikulmaiset pilarit hakattiin kahdeksankulmaisiksi, ikkunat suurennettiin ja länsipäähän rakennettiin eteisrakennus. Sakariston ikkunat suurennettiin, päädyt madallettiin ja asehuone purettiin 1864. Arkkitehti Ragnar Gustafssonin suunnittelemassa restauroinnissa 1950-1951 laajennettujen oviaukkojen muodot palautettiin, kirkkoon tehtiin uusi alttarikaide ja lehterinrintamus ja 1600-luvun saarnastuoli restauroitiin. Kirkko kunnostettiin 2001 arkkitehti Esa Karhumaan suunnitelmin.\r\n\r\nPappilan nykyinen päärakennus valmistui 1700-luvun lopulla. Sen ulkovuoraus ja ikkunat tehtiin 1800-luvun lopun uudistuksen yhteydessä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:koulu , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1060" ;
        skos:prefLabel    "Pohjan kirkonmäki ympäristöineen"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9339>
        dcterms:modified  "2010-07-08T14:55:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6596>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Jurkka, Emmi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/jurkka-emmi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6835>
        dcterms:modified  "2010-05-20T13:51:56+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olen Kaivopuistossa, Branderin luona, Puistokadulla, talossa, jonka väitetään olevan Helsingin kallein. Brander asuu talon ylimmässä kerroksessa tilavassa huoneistossa, josta on hyvä näköala merelle ja Kaivopuistoon. Talon juurella on Kaivohuoneen ravintola ja itsenäisyyden kuusi, jonka ympäri hänellä on tapana kävelyttää iltaisin koiraansa, komeaa urosbokseria.\" (s. 154)" ;
  dcterms:description            "Aulis vierailee työtoverinsa Branderin luona Kaivopuistossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9405> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9338>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8790>
        dcterms:modified  "2010-03-08T14:48:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8885>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Luontola, Aila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8885" .

rky:p1264  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.168420922,24.943100933 60.168570616,24.943059912 60.168568817,24.943458842 60.168576488,24.943953058 60.168292130,24.943973510 60.168274914,24.943107388 60.168420922,24.943100933" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4666" ;
        skos:prefLabel    "Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Lasipalatsi ja Rautatalo (Rautatalo)"@fi .

blue_route:s05  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Galotshkinin talo"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p136> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Galotshkinin talo"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9599>
        dcterms:modified  "2011-05-19T13:46:15+0300" .

[ dcterms:description  "Monet teoksen henkilöt asuvat Töölössä Lallukan lähettyvillä, esimerkiksi Kurt Friberg Museokadulla ja Matti Vuorimaa Runeberginkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2014> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i535>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Itäväylä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9228> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i534> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9227> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/itavayla" .

[ dcterms:description  "Runo (Sakari Topelius) osastossa Patsaita" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7054>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7047>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tölikan kuntsi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön kunnalliset asuintalot" , "Villat" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        wgs84:lat            "60.1703693121127" ;
        wgs84:long           "24.9221398947727" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7047" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2136>
        dcterms:modified  "2010-10-26T15:50:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1872874~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9241>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1782135~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Gorkin puisto elokuvassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8318> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
] .

[ dcterms:description  "Kaisun siskon mies on selvinnyt hengissä Estonian onnettomuudesta ja hänet on kuljetettu Malmin sairaalaan. Kaisu käy siskonsa kanssa tapaamassa miestä. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1672> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7769>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9336>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Kontio, Akseli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9336" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6832>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Ruskeasuon siirtolapuutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Brunakärr koloniträdgård" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat            "60.2048141560848" ;
        wgs84:long           "24.9030279317456" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ruskeasuon-siirtolapuutarha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7546>
        dcterms:modified  "2011-05-20T12:41:03+0300" .

rky:p1500  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oravaisten kirkko on yksi Yli-intendentinkonttorissa 1700-luvun lopussa suunnitelluista ja Pohjanmaalla useita kirkkoja rakentaneen Carl Rijfin johdolla rakennetuista uusklassistisista ristikirkoista. Seurakunnan ensimmäisen kirkon paikalla sijaitsevalla hautausmaalla on Oravaisten ruukín historiaan liittyvän von Essen -suvun sukuhauta ja lukuisia Kimon ruukin seppien takomia hautaristejä.\n\nOravaisten kirkko sijaitsee Karlsbergetin mäellä. 1790-luvulla rakennettua kirkkoa ja 1700-luvun mallin mukaisesti 1927 rakennettua puista tapulia ympäröi kiviaidan rajaama kirkkopiha, jonne johtavat pilarien kannattamat, puurakenteiset temppelin päätyrakennetta muistuttavat porttirakennelmat.\n\nUusklassinen puukirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen, kupoliin päättyvä torni. Sisäänkäyntisakarassa on doorilainen temppelipäätyaihe ja muissa sakaroissa vastaavat pilasterit. Sakaroiden aumakatto nousee sakaroiden päätykolmioiden takaa. Ristivarsia kattavat puiset tynnyriholvit. Alttaritaulut ovat Johan Erik Lindhin 1819 maalaama Ristiinnaulittu ja Ehtoollinen. Saarnatuoli on valmistettu 1790-luvulla.\n\nKirkon luoteisportilla seisoo vaivaisukko. Kirkon itäpuolella Kimontien varressa sijaitsee vanha lainajyvämakasiini. Kirkon luoteispuolella olevalle aukiolle rakennettu arkkitehti Asko Halmeen suunnittelema seurakuntatalo on vihitty käyttöön 1970.\n\nKiviaidan rajaama ja puiden reunustama Oravaisten hautausmaa sijaitsee kirkosta pohjoiseen Oravaisten ensimmäisen kirkon paikalla. Hautausmaalla on Kimon ruukin seppien takomia hautaristejä sekä von Essenin sukuhauta. Eursin furiirinpuustellin pitäjä Otto Mauritz von Essen (s. 1780) toimi Kimon ruukin  kirjanpitäjänä. Hautaristejä on myös hautausmaalla sijaitsevan Oravaisten vanhan kirkon muistomerkin ympärillä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.294904186,22.380823233 63.294978452,22.380543710 63.296150132,22.378111489 63.296912734,22.379696996 63.296610629,22.379976012 63.296140678,22.380642837 63.295855843,22.381179592 63.295701841,22.381437464 63.295565190,22.382088205 63.295345047,22.382394078 63.295185629,22.381928592 63.295031850,22.381254911 63.294904186,22.380823233" ;
        poi:history       "Vöyrin seurakuntaan kuulunut Oravainen perustettiin kappelina 1676 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi 1859. Nykyinen järjestyksessään kolmas Oravaisten kirkko rakennettiin Yli-intendentinkonttorissa 1793 laadittujen piirustusten mukaisesti 1795-1797 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakenusmestari Carl Rijfin johdolla, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Kirkon sijaintipaikaksi oli suunniteltu myös Kimossa sijaitsevaa ruukin aluetta. Kirkko entisöitiin 1961-62 ja sisätilat maalattiin 1992. Oravaisten tulipalossa tuhotuneen kellotapulin tilalle pystytettiin uusi 1928 vaasalaisen rakennusmestari Stenbergin piirustusten mukaan. Hautausmaan eteläpuolelle rakennettiin 1982 arkkitehti Carl-Johan Slotten suunnittelema uusi kappeli."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k559 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:kappeli , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4875" ;
        skos:prefLabel    "Oravaisten kirkko ja hautausmaa (Oravaisten kirkko)"@fi .

rky:p198  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Barösund on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikenneväylä ja solmukohta, josta on haarautunut vesireitti Tallinnaan. Väylä kulkee Inkoon sisäsaaristossa Barösundin salmen kautta, joka on vesiliikenteen solmukohtana verrattavissa Hankoniemeen tai Porkkalanniemeen. Väylän varrella oleva monipuolinen rakennuskanta koostuu vanhasta talonpoikais-, kalastaja- ja luotsiasutuksesta sekä 1800-luvun lopulta alkaen rakennetuista huviloista, täysihoitoloista ja kesämökeistä.\n\nBarösund on noin kuuden kilometrin pituinen, kapeimmillaan noin 50 metrin levyinen lounais-koillissuuntainen salmi Inkoon saariston pohjoisosassa, Barölandetin ja Orslandetin välissä. Salmeen liittyy sekä historiallisesti että maisemallisesti sen pohjoispuolinen vesialue. Salmen rannat ovat osittain kallioisia ja metsäisiä, osittain matalampia ja lehtomaisia. Saarten sisäosiin suuntautuvat peltonäkymät liittyvät väylämaisemaan. Väylän varrella on ollut useita luotsiasemia. Säilynyt, tyyppipiirustuksin rakennettu vartiotupa sijaitsee metsän ympäröimällä kallioniemekkeellä Barösundin itäpäässä ja avoimella paikallaan se muodostaa väyläosuuden keskeisen maamerkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) aikaiset varustukset kertovat väylän sotilaspoliittisesta merkityksestä. Alueen vanhin asutus keskittyy Jutansin, Orsin tiloille sekä Orsin ja Barön kyliin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.989424801,23.883985291 59.998363452,23.935131166 59.995632482,23.939893530 59.994090823,23.941439929 59.993257191,23.946063408 59.993220483,23.957334028 59.993596719,23.971531862 59.994723349,23.990297522 59.993246561,23.999250556 59.979247143,24.004447188 59.978241094,24.000322379 59.984049651,23.981301253 59.985300867,23.973041088 59.984542190,23.952602541 59.985212490,23.925610959 59.981628906,23.920339799 59.953751071,23.855896269 59.941968477,23.829174701 59.940826145,23.816204911 59.943019025,23.815464064 59.958820259,23.829445065 59.969881343,23.840136908 59.980502630,23.869492143 59.989424801,23.883985291" ;
        poi:history       "Barösund mainitaan jo 1200-luvulta peräisin olevassa, tunnetussa tanskalaisessa väyläselostuksessa, jonka mukaan merireitti tuli kaakosta salmen suulle. 1600-luvun karttojen perusteella Porkkalaan vienyt väylä kulki salmen kautta. Väylällä oli myös sotilaallista merkitystä ja sen varrelle rakennettiin varustuksia Kustaa III:n sodan aikana, jolloin alueella käytiin myös taisteluja.\r\n\r\nAlueen pysyvä asutus mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1500-luvulla. Lähisaariston talonpojat olivat luotsitilallisia 1500-luvulta 1850-luvulle, jolloin meriväylien hoito siirtyi kruunulle. Barölandetin kulmassa oli tulliasema 1650-luvulta 1800-luvun alkuun. Stångholmenilla vuodesta 1857 ollut luotsiasema siirrettiin Skansuddenille 1876. 1900-luvun alun kuluessa salmen kapeimmalle kohdalle Hycklesundetiin rakentui Orsin kyläkeskus, johon kuului kaksi koulurakennusta, seurantalo ja posti sekä osuuskauppa. Huvila- ja täshoitolarakentaminen alkoi alueella 1800-luvun lopulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k149 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:luotsiasema , poio:talonpoikaistalo , poio:huvila , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3975" ;
        skos:prefLabel    "Barösundin väylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9596>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Immonen, Airi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9596" .

<http://example/upload-base/#metadescription_344>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1820766~S9*fin> .

rky:p1760  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jylhien vaarojen välisessä painanteessa sijaitseva Ratasjärven kylä on Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulle tyypillinen maatalouskylä ja kuuluu Lapin eheimpinä säilyneisiin kokonaisuuksiin. Tornionjokeen laskevan Ratasjärven kaakkoispäässä sijaitseva samanniminen kylä rakennuksineen ja rantaviljelmineen muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden. Vanhapihan, Juuson ja Rastin tilakeskukset ovat perinteiseen peräpohjalaiseen tapaan rakennettuja.\n\nKyläasutus sjoittuu  metsänreunaan eri puolilla loivasti kumpuilevien peltojen ja pajukkoluhtien ympäröimää Ratasjärveä. Kylän vanhinta rakennuskantaa edustavat Vanhapihan, Rastin ja Juuson rakennusryhmät muodostivat ehyen kokonaisuuden järven itärannan avoimessa peltomaisemassa. Kylän talot ovat valtaosin sodanjälkeisiä puolitoistakerroksisia jälleenrakennuskauden taloja. Pihoilta avautuvat esteettömät näkymät peltojen, luhtien ja järven yli vastarannalle. \n\nRatasjärven kylä on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta \"Ratasjärven kulttuurimaisemat\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.537951033,23.898541117 66.532063911,23.906788494 66.521026685,23.916393052 66.517497310,23.912488344 66.514339339,23.915916093 66.512578131,23.910724115 66.516488841,23.891038974 66.531304002,23.874236298 66.537951033,23.898541117" ;
        poi:history       "Osoituksena Ratasjärven ympäristön otollisuudesta erätaloudelle ovat useat kivikautiset asuinpaikat sekä Jyppyrän länsirinteiltä tunnetut toistakymmentä peuranpyyntikuoppaa. 1660-luvulle asti Tornionlaakso oli vakavaraista seutua, jolle metsästys, kalastus, kaskenpoltto ja kehittynyt karjatalous toivat vaurautta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k854 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4400" ;
        skos:prefLabel    "Ratasjärven kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2750>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Sarastuksen tuolla puolen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2746> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/sarastuksen-tuolla-puolen" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8533> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Se on puolustusmuuri ja leikkisä hiljaisuus, kirjat riveissä vaiti, äänet hyllyjen välissä, vähäeleiset ja sidotut. Tämä on Davin maailma, salaisuudet, joita on kierteisten portaiden takana pienissä huoneissa, sopissa, joissa keskustelut Davin ja luettavan välillä käydään niin hiljaisella äänellä, että aakkoset kalpenevat haaveisiin vaipuen.\" (s. 203)" ;
  dcterms:description            "Todennäköisimmin romaanissa kuvattu Davin kotikirjasto on juuri Rikhardinkadun kirjasto." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7543>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Teräsvirta, Einari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7543" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2632>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1557363~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8257>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:25:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5753>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=065AFC7F-FB51-488D-9256-9BAD10A4B59C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_59>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5848>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Hautapaikan sijainti selville" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten saisi selville henkilön hautapaikan tarkemman sijainnin (hautausmaa on tiedossa: Helsinki Malmi)? Helsingin seurakuntayhtymän nettisivulla on tieto hautojen sijainnista:\n\nOmaisten hautojen sijaintia voi tiedustella, jos tietää vainajan nimen, kuolinajan tai hautauspäivän. Tiedustelun voi tehdä Malmin hautausmaan toimistosta puhelimitse tai tulemalla käymään arkisin kello 8–15.30. Malmin hautausmaan toimiston puhelinnumero on (09) 2340 2850.\n\nLinkki:\nhttp://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7404> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miten-saan-selville-hautapaikan-sijainnin" .

rky:p434  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kakolanmäki on maan laajin historiallinen vankila-alue. Sen rakennushistoria ja oleva rakennuskanta ilmentää monipuolisesti ja -ulotteisesti vankeinhoidon vaiheita ja vankila-arkkitehtuurin kehityskulkuja. Kakolanmäki on vankeinhoidon valtakunnallisesti merkittävän rakennusperintömme tärkein kohdekokonaisuus.\n\nKakolanmäki on rakentunut vankila-alueena 1800-luvun keskivaiheilta lähtien ja alueelle on perustettu kolme eri suljettua laitosta 1900-luvun alkuun mennessä. Näistä ensimmäinen ja myös suurin on saanut alkunsa 1840-luvulla, kun Turkuun perustettava ojennuslaitos päätettiin sijoittaa Kakolanmäelle. Ojennuslaitos, vuodesta 1858 rangaistuslaitos (sittemmin kuritushuone ja keskusvankila), on saanut rinnalleen 1800-luvun lopulla lääninvankilan (tutkintavankilan) ja 1900-luvun alkuvuosina vielä vankimielisairaalan. Laitosten perustamisvaiheiden ja olennaisten historiallisten laajennusvaiheiden rakennuskanta on pääosin jäljellä. Toiminnan kehittymisestä seuranneet muutostarpeet on enimmäkseen tyydytetty olevien rakennusten sisustoja muokkaamalla, ulkoasuihin ja mm. ympärysmuureihin juuri koskematta. \n\nHistoriallinen rakennuskanta hallitsee vankila-alueen yleisilmettä ja näkymiä. Entisen ojennuslaitoksen/rangaistusvankilan palatsimainen luonnonkivivuorattu pääsivusta katsoo korkealta Aurajoen suuntaan puistoksi järjestetyn edusrinteen ylitse. Tämä näkymä kuuluu Turun avainkuvastoon. Saman laitoksen pääosia myöhäisempi kookas länsisellisiipi hallitsee vankila-alueen läntistä aspektia. Entinen lääninvankila on puolestaan orientoitu Kakolanmäen juurelle pohjoisessa ulottuvien asuntokortteleiden suuntaan. \n\nSuljettujen laitoskokonaisuuksien ulkopuolinen rakennuskanta koostuu tärkeimmiltä osiltaan 1800-luvun jälkipuolella ja 1900-luvun alussa rakennetuista laitosjohtajien ja muun henkilökunnan asunnoista huoliteltuina pihapiireinä. Kakolanmäellä on myös henkilökunnan asuinkerrostaloja, teknisiä rakennuksia, varastoja, vartiokoppeja ja muita vankilan toimintaan liittyviä elementtejä. Kakolanmäen osatekijöitä ovat myös Serpentiinitien puistoalue, alueen rakentamisessa hyödynnetty kivilouhimo ja mäen erityinen topografia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.440854637,22.241729947 60.443587673,22.238178893 60.445774231,22.245100749 60.445185753,22.245981841 60.446019271,22.248507277 60.445756089,22.248948885 60.444369071,22.249539776 60.442487933,22.245191736 60.441915805,22.246235915 60.441322647,22.245034102 60.441801835,22.244099600 60.440854637,22.241729947" ;
        poi:history       "Turun Kakolanmäellä 1840-luvun puolimaissa aloitettu ojennuslaitos, kolmijaksoinen, paikallisella graniitilla eli \"kakoliitilla\" verhoiltu  päärakennusrintama ja sen takapuolelle muodostettu laaja suljettu pihamaa talousrakennuksineen valmistui yleisten rakennusten intendentin E. B. Lohrmannin suunnittelemana 1853. Saman vuosikymmenen lopulla laitos määrättiin rangaistusvankilaksi. Tarpeelliset muutostyöt jatkuivat 1860-luvun alkuun saakka ja niiden aikana toteutettiin eräät Lohrmannin projektin tärkeät piirteet, kuten pihamaan ympärysmuuri ja laitoksen etupuolen Serpentiinitie puistoineen. \r\n\r\n1800-luvun loppupuolella kehitellyn rangaistusjärjestelmän reformin vankeinhoidon tarpeisiin edellyttämä maanlaajuinen sellirakennusten toteutusohjelma toi kuritushuoneen pihamaalle yöselli- ja päiväselliosastoiksi järjestyt ja V-kirjaimen muotoon sovitetut lisärakennukset, jotka kiinnittyivät päärakennuksen keskilinjaan. Nämä 1870-luvun alun selliosasto-siivet kuuluivat sellivankiloiden suurrakennuskauden ensivaiheen tuloksiin ja perustuivat yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin L.I. Lindqvistin työhön ajanmukaisen kansainvälisen sellivankila-arkkitehtuurin peruspiirteiden sovittamisesta kotimaan rakentamisoloihin. \r\n\r\nSellivankiloiden suurrakennuskauden luonteenomaisiin tuloksiin Kakolanmäellä kuului myös 1887-1890 mäen itäosaan rakennettu lääninvankila ympärysmuureineen ja kauttaaltaan rappaamattomine tiilipintoineen. Kuritushuoneen pihan itäsivulle nousi 1893-1894 erityinen punatiilirakennus nk. bokseja eli makuusellejä varten. Myöhemmin, vuosina 1905-1908, rakennettiin alueen luoteisosaan vankimielisairaala omine kehämuureineen. Tämä suunniteltiin rakennusylihallituksen ja lääkintöhallinnon yhteistyönä ja siihen sisältyi tutustuminen vastaaviin laitosratkaisuihin erityisesti Saksassa. Valmistelussa näkyi monin tavoin, että kysymys oli aivan uudesta laitostyypistä Suomessa. Viimeinen suuri rakennushanke Kakolanmäellä oli vuoden 1912 vaiheilla välittömästi kuritushuoneen länsipuolelle valmistunut suuri sellirakennus (nk. Länsiselli). 1900-luvun alun uudisrakennusten ulkoasussa käytettiin paikalta louhittua graniittia. \r\n\r\nRakennussuunnittelusta Kakolanmäellä huolehti alusta pitäen valtion rakennushallinto joka vaiheessa vankeinhoidon asiantuntijoita kuullen. Toimijoina olivat Intendentinkonttori, sen seuraajavirasto yleisten rakennusten ylihallitus ja rakennushallinnon alueorganisaatio (Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti, piirirakennustoimisto) sekä sittemmin, 1900-luvun alkukymmeniltä eteenpäin, vankeinhoitolaitos itse omine suunnittelijavoimineen. \r\n\r\nKakolanmäen vankilakäyttö loppui 2007, minkä jälkeen alkoi valmistelu vankila-alueen ottamiseksi uudiskäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1848" ;
        skos:prefLabel    "Kakolanmäki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9832>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aho, Kaarle"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.mamo.fi/fi/henkilokunta/kaarle+aho/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9832" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p51>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Traverssi Adlerfelt "@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T11:53:19.74+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:19:50.401+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32078 , koko:p33985 , koko:p37849 , koko:p40755 , koko:p39645 , koko:p32365 ;
        poi:assetID      "B1" ;
        poi:description  "Traverssi Adlerfelt rakennettiin 1750- ja 1770-luvuilla osana Susisaaren kaleeritelakkaa suojaavaa ulompaa varustuskehää. Merenpuoleinen julkisivu oli rakennettu puolustusmuuriksi ottamaan vastaan Vallisaaresta ammuttu tykkituli. Alakerroksen harmaakivestä rakennetuissa kasemateissa oli tykkiaukot ja toisessa, tiilestä rakennetussa kerroksessa tiheä kivääriaukkojen rivi. 1780-luvulla rakennukseen lisättiin varastotilaa laajentuneelle Saaristolaivastolle ja pohjakerroksen holvit korvattiin puisella välipohjalla. Ylin mansardikerros muurattiin normaalikerrokseksi, jonka päälle tuli ullakkokerros.\n\nRakennuksen ylimmät kerrokset paloivat Krimin sodan pommituksessa, minkä jälkeen se madallettiin kaksikerroksiseksi ja katettiin peltikatolla. Venäläisen tykistön varastona toiminut traverssi Adlerfelt muutettiin suurin piirtein nykyiseen ulkoasuunsa vuosina 1864-66. 1800-luvun lopulla rakennuksen päädystä purettiin kaponieeri Adlerfeltin viimeiset osat.\n\nSuomalaisen kauden alussa rakennukseen sijoitettiin telakalla toimivan ilmailuvoimien lentokonetehtaan työmaaruokala. 1930-luvulla rakennus siirtyi Valmet oy:n hallintaan varasto- ja majoitustiloiksi. Sotakorvausteollisuuden ollessa vilkkaimmillaan telakalla rakennukseen sijoitettiin telakan konttori, työntekijöiden sosiaalitilat ja alakertaan työmaaruokala. Vuonna 1986 yläkerta kunnostettiin eteläpäädyn asuntoa lukuun ottamatta toimistotiloiksi Museoviraston käyttöön."@fi , "Ravintolan kunnostus- ja muutostyöt vuosina 1995-96\n\nYksi Suomenlinnan keskeisistä kehittämistavoitteista on alueen ympärivuotisten palveluiden parantaminen. Korjaustyön yhteydessä traverssi Adlerfeltin työmaaruokalatilat kunnostettiin julkiseksi ravintolaksi. Pihalle järjestettiin ravintolan ulkotarjoilualue.\n\nSuurimmat muutokset tehtiin rakennuksen pohjakerroksessa, jonne tehtiin uusi ravintolasali keittiöineen ja aputiloineen. Eteläpäädyssä sijaitseva asunto perusparannettiin ja koko rakennuksen LVI- ja sähköasennukset uusittiin. Rakennus liitettiin kunnalliseen viemäriverkkoon, ja samassa toteutettiin myös koko telakka-alueen viemäröinnin ensimmäinen vaihe. \n\nRavintolasalin tuloilman puhallus tapahtuu lautalattian tuuletussäleköiden kautta. Ravintolasalin puu- ja sileärappauspinnat sekä umbralla, koboltilla ja ultramariinilla sävytetyt öljy-, tempera- ja liimamaalikäsittelyt sovittavat hienovaraisesti rakennuksen historiaa ja nykyistä käyttötarkoitusta.\n\nTraverssi = Muuri, valli, varustus tai rakennus, joka on kohtisuorassa katvetiehen nähden estäen suoran ammuntatulen vallihaudassa. Näin traverssi jakaa puolustuslinjan kahteen toisistaan riippumattomaan osaan.\nKaponieeri = Lähipuolustukseen tarkoitettu varustus, joka on sijoitettu puolustuslinjan ulkopuolelle antamaan sivustatulta vallihautaan.\n\nToteutusaika: 1995-96\nHuoneistoala: hankkeeseen sisältyvä alue 446 m2\nKerrosala: hankkeeseen sisältyvä alue 720 m2\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Engel rakennuttamispalvelut Oy\nArkkitehtisuunnittelu: Vilhelm Helander, Juha Leiviskä Arkkitehdit SAFA\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Innostructura Oy\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Timo Penttilä-yhtiöt\nSähkösuunnittelu: Konsultointi J W Majurinen Oy\nRakennustyöt: Rakennusliike Reijo Muhonen Oy\n\nKokoushuone Piirtämö\n\nTraverssi Adlerfeltin yläkerran muutostyöt tulivat ajankohtaisiksi Museoviraston lakkautettua tiloissa toimineen Suomenlinnan toimipisteensä tammikuussa 2007.\n\nToimistohuoneet vuokrattiin työhuoneiksi pintaremontin jälkeen.\n\nPiirtämösali muutettiin vuokrattavaksi kokoustilaksi, johon liittyy myös pieni keittiö, wc ja työhuone. Suurimmat muutokset tehtiin sähköasennuksissa, jotka uusittiin kokonaan. Entinen valokuvapimiö muutettiin keittiöksi, jolloin vesijohto- ja viemäriliittymät säilyivät ennallaan. Seinä-, katto- ja lattiapinnat sekä ikkunapenkit maalattiin. Telakan konttorin vanhoja kalusteita koottiin kokoustilaan istuskeluryhmäksi.\n\nToteutusaika: 2007\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Reetta Amper\nLVIS-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen ja Jukka Sainio\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunta, työnjohtaja Antti Siintola\nMaalaustyöt: Maalityö Apollo Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nTraverssi Adlerfeltin rakennustyöt alkoivat jo 1756-57, mutta jäivät tällöin kesken. Rakennuksen valmistuminen lykkäytyi aina vuoteen 1770. Valmistuessaan traverssi oli kaksikerroksinen ja mansardikattoinen. Rakennuksen pohjakerros oli harmaakiveä ja toinen kerros tiiltä. Merenpuoleinen julkisivu oli rakennettu puolustusmuuriksi, jossa ei ollut lainkaan ikkuna-aukkoja vaan alakerroksessa oli tykkiaukot ja toisessa kerroksessa tiheä kivääriaukkojen rivi. Traverssiiin yhdistyi koillispuolella seitsemän kasemattia käsittänyt kaponieeri Adlerfelt ja tämän jatkeeksi eteläänpäin rakennettu tenalji de Bruce.\n\n1780-luvulla rakennuksen pohjakerroksen alkuperäiset holvit purettiin ja korvattiin puisella välipohjalla. Mansardikerros muutettiin normaalikerrokseksi ja tämän lisäksi rakennettiin vielä neljäs eli ullakkokerros. Rakennuksen eteläpäätyyn puhkaistiin uusi oviaukko.Ruotsalaisella kaudella rakennusta käytettiin laivaston varusvarastona.\n\nKrimin sodan pommituksessa traverssin ylimmät kerrokset vaurioituivat pahoin, minkä jälkeen se madallettiin kaksikerroksiseksi ja katettiin peltikatolla. Rakennuksessa sijaitsi asevarasto ja tykistön varasto vuoteen 1865, jolloin yläkerta muutettiin miehistökasarmiksi. Vasta tällöin merenpuoleiseen julkisivuun puhkaistiin ikkunat ja rakennuksen eteläpäätyyn rakennettiin puinen kuisti.\n\n1870-luvulla koko rakennus otettiin jälleen varastokäyttöön ja siellä sijaitsi mm. linnoitustykistön univormu- ja varusvarasto. Vuonna 1878 rakennuksen pohjoispäädystä purettiin kaponieeri Adlerfeltin viimeiset osat. Venäläisen kauden loppuajan rakennus oli varastokäytössä.\n\nSuomalaisen kauden alussa, vuonna 1918, rakennus oli sotavankileirin vankikasarmi 6. Tämän jälkeen traverssi Adlerfelt tuli Suomenlinnan teknillisen hallituksen hallintaan ja 1920-luvun alussa ilmailuvoimien lentokonetehtaan käyttöön. Rakennukseen sijoitettiin työmaaruokala vuonna 1925. Ruokalaa ylläpiti Elanto aina vuoteen 1937.\n\nLentokonetehtaan siirryttyä muualle vuonna 1936, rakennus siirtyi Valtion laivatelakan, sittemmin Valmet oy:n hallintaan. 1930-luvun lopun ja -40 -luvun alun rakennus oli suurimmaksi osaksi Suomen sukellusvenelaivueen käytössä varasto- ja majoitustiloina. Sotakorvausteollisuuden ollessa vilkkaimmillaan telakalla 1940-luvun lopulla, rakennuksessa tehtiin suuria muutostöitä, kun siihen sijoitettiin telakan konttori ja työntekijöiden sosiaalitilat. Samassa yhteydessä alakertaan rakennettiin jälleen työmaaruokala. Ruokalatoiminta jatkui koko telakan toiminta-ajan ja jatkuu edelleen.\n\nVuonna 1986 rakennuksen yläkerros muutettiin eteläpäädyn asuntoa lukuunottamatta Museoviraston toimistotiloiksi.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 37\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 66\n\nLähteet:\nKA VSA 17044.\nKrA V 12 13 97 138 204 338 339 344 347.\nMV SL kopio Sveaborgsinventariet 1766.\nMV SL VIK B 1319-1343.\nSuullisia tietoja rva Katri Fribergiltä 29.9.1994. "@fi ;
        poi:history      "Traverssi Adlerfelt rakennettiin 1750- ja 1770-luvuilla osana Susisaaren kaleeritelakkaa suojaavaa ulompaa varustuskehää. Merenpuoleinen julkisivu oli rakennettu puolustusmuuriksi ottamaan vastaan Vallisaaresta ammuttu tykkituli. Alakerroksen harmaakivestä rakennetuissa kasemateissa oli tykkiaukot ja toisessa, tiilestä rakennetussa kerroksessa tiheä kivääriaukkojen rivi. 1780-luvulla rakennukseen lisättiin varastotilaa laajentuneelle Saaristolaivastolle ja pohjakerroksen holvit korvattiin puisella välipohjalla. Ylin mansardikerros muurattiin normaalikerrokseksi, jonka päälle tuli ullakkokerros.\n\nRakennuksen ylimmät kerrokset paloivat Krimin sodan pommituksessa, minkä jälkeen se madallettiin kaksikerroksiseksi ja katettiin peltikatolla. Venäläisen tykistön varastona toiminut traverssi Adlerfelt muutettiin suurin piirtein nykyiseen ulkoasuunsa vuosina 1864-66. 1800-luvun lopulla rakennuksen päädystä purettiin kaponieeri Adlerfeltin viimeiset osat.\n\nSuomalaisen kauden alussa rakennukseen sijoitettiin telakalla toimivan ilmailuvoimien lentokonetehtaan työmaaruokala. 1930-luvulla rakennus siirtyi Valmet oy:n hallintaan varasto- ja majoitustiloiksi. Sotakorvausteollisuuden ollessa vilkkaimmillaan telakalla rakennukseen sijoitettiin telakan konttori, työntekijöiden sosiaalitilat ja alakertaan työmaaruokala. Vuonna 1986 yläkerta kunnostettiin eteläpäädyn asuntoa lukuun ottamatta toimistotiloiksi Museoviraston käyttöön."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/4/0/saha/suomenlinna/0_4021693256156681469.jpg" , "http://media.onki.fi/1/8/5/saha/suomenlinna/0_8719372687286445823.jpg" , "http://media.onki.fi/8/8/6/saha/suomenlinna/0_7642014272290815901.JPG" , "http://media.onki.fi/4/9/5/saha/suomenlinna/0_-2546284513184367422.jpg" , "http://media.onki.fi/3/4/3/saha/suomenlinna/0_-902478274970828038.JPG" , "http://media.onki.fi/9/8/1/saha/suomenlinna/0_-7207201254813729732" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10402589\n" ;
        wgs84:lat        "60.144593572207555" ;
        wgs84:long       "24.986425113678024" .

rky:p694  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuortaneen kaksifooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen   muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuortaneen pohjalaistalot muodostavat oman tyyppinsä, jolle on ominaista räystäiden koristelistoitus, kuistien ja haukkaikkunoiden vaihtelevat puitejaot sekä rakennuksen ullakkopäätyjen keltamultamaalaus. Muuten rakennukset ovat punamullattuja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin.\n\nKuortane on 1800-luvulla ollut Kainuun ohella merkittävin tervan tuotantoalue maassamme ja tervakaupan tuoma varallisuus ilmenee selkeästi pitäjän komeissa pohjalaistaloissa.\n\nKuortaneen komeista pohjalaistaloista kuuluisin ja tunnetuin on Länsirannalla sijaitseva Viitalan talo, Lakeuden lukko, aittoineen. Hallitsevalla paikalla kylän keskivaiheilla, vastapäätä Kuortaneen kirkkoa järven toisella puolella oleva kaksifooninkinen talo on rakennettu 1835 ja sen sekä kaksikerroksisen vilja-aitan arkkitehtuurissa näkyy uusklassismin arkkitehtuurin vaikutus.\n\nRuismäen tiivis puolitoista- ja kaksifooninkisten talonpoikaistalojen rivi on nykyisen Seinäjoelle johtavan valtatien eteläpuolella. Ruismäen vanhimmat rakennukset sijaitsevat nimensä mukaisesti mäellä, viljeltyjen peltojen keskellä. Kylän neljä 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden taloa ovat alavammalla maalla kylätontin länsipuolella. \n\nKuhajärven etelärannalla, Lapuanjoen ja vanhan mutkittelevan maantien välillä on Kuhan taloryhmä. Yli-Kuhan kaksifooninkinen punamullattu päärakennus vuodelta 1877 seisoo kivinavettoineen Ala- ja Keski-Kuhan tiiviin taloryhmän eteläpuolella.\n\nLänsiranta, Kuhajärvi ja Lapuanjokirannat ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.747926359,23.519442753 62.747293008,23.522214846 62.744397704,23.522738213 62.741810844,23.522897034 62.740659020,23.517566408 62.741191069,23.515262361 62.742090807,23.512623360 62.743609652,23.511696714 62.744931312,23.512415247 62.746028566,23.513524851 62.746936716,23.515094268 62.747926359,23.519442753" ;
        poi:history       "Kuortaneen kiinteä asutus syntyi Kuortaneenjärven ympäristöön 1500-luvun puolivälissä. Tervanpoltto ja kytöviljely vaurastuttivat pitäjää ja sen talonpoikia 1700-1800-luvulla, ja vaurastuminen näkyi komeiden talonpoikaistalojen rakentamisena.\r\n\r\nTalon jakamisen yhteydessä uudet talot rakennettiin samalle mäelle ja samaan pihaan. Ruismäki asutettiin 1771, kun Märijärven talon tytär sai torpan sieltä. Talot oikaistiin samaan riviin uusjaossa 1800-luvun lopulla ja talon halkomisen yhteydessä 1904."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k300 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1733" ;
        skos:prefLabel    "Kuortaneen pohjalaistalot (Kuhajärvi)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Siihen aikaan olivat muotia/ lyhyt hame ja polven yli sukat/ tukka poninhännällä minä hymyilin/ Hämeentien pölyisessä auringossa/ pojille jotka miellyttivät minua\" (runosta Hämeentie, s. 35)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6849> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1054>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1629910~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8254>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kulosaaren yhteiskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1870907655459" ;
        wgs84:long        "25.0034016644951" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8254" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5750>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ensimmäinen meriekipaashi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Suomen ensimmäinen meriekipaashi muutti Viaporista Helsinkiin vuonna 1831. Löytyisikö ajankohdasta tarkempaa tietoa, siis kuukautta ja kenties päivääkin? Suomen ensimmäisen meriekipaashin perustamista oli ehdottanut kenraalikuvernööri Zakrevsky ja se perustettiin keisari Nikolai I:n päätöksellä vuonna 1830. Varsinainen joukko-osasto muodostettiin kuitenkin vasta seuraavana vuonna. Aluksi meriekipaashi sijoitettiin Viaporiin, mutta jo vuonna 1832 osittain Katajanokan kasarmiin. Vuoden 1833 loppupuolella myös loppuosa miehistä muutti Katajanokalle. Virallisesti kasarmi luovutettiin meriekipaashin käyttöön 19. marraskuuta 1833.\n\nMeriekipaashi tulee sanasta ekipage, jolla niin ruotsissa kuin venäjässäkin oli sivumerkitys, joka tarkoitti laivamiehistöä, meriväkeä. sana esiintyy myös muodossa meriekipaasi.\n\nSuomen ensimmäinen meriekipaashi oli värvätty osasto, jonka vahvuudeksi oli määritelty runsaat 1000 miestä.\n\nLähteet:\nHelsingin kaupungin historia, osa III (Helsinki, 1950)\nOllila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita (Helsinki, 1975). \n\nKatso myös:\nhttp://www.kaupunginosat.net/katajanokka/index.php?option=content&task=view&id=12&Itemid=136\nhttp://www.hel2.fi/kaumuseo/1809sivut/katajanokka.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6921> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/suomen-ensimmainen-meriekipaasi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6464>
        dcterms:modified  "2009-11-11T15:16:39+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Aseman kello edistää vartin, Kauppatorilta kukat ja lohi," ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6905>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6559>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 55"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660> ;
        wgs84:lat         "60.1902309003023" ;
        wgs84:long        "24.9161749660756" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-55" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8753>
        dcterms:modified  "2010-02-23T14:23:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i164>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Biitsillä Stadin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i163> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6685> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/biitsilla-stadin" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\nKun hyvinvointivaltiota Helsingissä luodaan,\njulkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan.\nHurahuhhahhei, mistä halvimmalla saadaan,\nsillä niin me tehdään Helsingistä Shangri-La" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9792> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8848>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Havukainen, Aino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8848" .

rky:p1227  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Katedraalimaisen komea Kanta-Loimaan kirkko Loimijoen itärannalla on kauas näkyvä kiintopiste jokilaakson tasaisella peltolakeudella. Intendentinkonttorin suunnitteleman kivikirkon kertaustyylinen nykyasu on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemasta korjauksesta 1880-1890-luvun taitteesta. Sitä vastapäätä sijaitseva Loimaan pappila sijaitsee vuosisataisella paikallaan Loimijoen varressa. \n\nMuodoltaan erivartisessa tiilikirkossa on korkea barokkihuippuinen päätytorni sekä suuri keskikupoli. Rapattuja julkisivuja jäsentävät pilasterit. Avaran kirkkosalin korjauksessa 2000-luvun alussa väritys on palautettu arkkitehti Josef Stenbäckin aikaiseen asuun uusrenessanssityyliseksi. Kirkkotarhaa ympäröi kiviaita. Kirkon lähellä oleva entinen kaksikerroksinen makasiinirakennus vuodelta 1855 on nykyisin museona.\n\nLoimijoen rannassa sijaitsevan kirkkoherranpappilan kaksikerroksinen uusklassistinen päärakennus on valmistunut arkkitehti Harald Smedbergin suunnittelemana 1926. Edeltänyt päärakennus on purettu samana vuonna. Pappila on sijainnut paikallaan jokivarressa viimeistään 1500-1600-luvulta lähtien."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.877054723,22.973161220 60.877070356,22.973128075 60.878467872,22.972985344 60.879180783,22.973209140 60.879536988,22.973652847 60.881338994,22.974254400 60.881620958,22.976750651 60.881015534,22.979395858 60.879086496,22.979047590 60.878709144,22.979629245 60.877757065,22.979822635 60.877183531,22.979645323 60.876488825,22.980254444 60.875814546,22.979363078 60.874640547,22.977542191 60.874254228,22.975600680 60.874657594,22.974709051 60.874901336,22.974123886 60.875274031,22.973411733 60.874996900,22.972283689 60.875395270,22.969458776 60.875650873,22.969604873 60.875846261,22.969679199 60.876644871,22.970212657 60.876360418,22.972646761 60.877054723,22.973161220" ;
        poi:history       "Historialtaan keskiajalle periytyvällä Loimaan seurakunnalla on ollut useita kirkkorakennuksia. Nykyisen kirkon suunnitelmat valmistuivat 1824 ja kirkko vihittiin käyttöön 1837. Kirkko sijoitettiin uudelle paikalle pappilan itäpuolelle pari kilometriä vanhalta kirkonpaikalta pohjoiseen Loimijoen alajuoksulle. Edeltänyt kirkko siirrettiin samana vuonna Alastaroon.\r\n\r\nLoimaan kirkko tuhoutui puuosiltaan ukkosen sytyttämässä tulipalossa elokuussa 1888. Se kunnostettiin tämän jälkeen arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan, jolloin empiretyylinen kirkko muuttui barokkityyliseksi. Kirkkosalin väritystä uusittiin 1966 ja 2006-2007 kirkkoa palautettiin Stenbäckin suunnittelemaan asuun."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k430 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4618" ;
        skos:prefLabel    "Kanta-Loimaan kirkko ja pappila"@fi .

rky:p930  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.543797122,28.635257931 62.544026029,28.634128219 62.544882988,28.636847045 62.545423821,28.637421766 62.546204106,28.637945854 62.547498938,28.638246328 62.548404005,28.638324944 62.549082639,28.637894130 62.550074896,28.637449094 62.552911579,28.640677874 62.553367150,28.641976475 62.552956429,28.643394624 62.550263877,28.639799192 62.549392557,28.639399242 62.548237054,28.640131573 62.547207104,28.640498405 62.545339251,28.640103930 62.544611992,28.639337552 62.543552876,28.636707791 62.543797122,28.635257931" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:satama , poio:saha , poio:liikennepaikka , poio:silta , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Varistaipale)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ostoskeskuksen halliin piti tulla metro. Ei tullut. Hallissa oli jatkuva autonäyttely. Siellä oli myös liukumäki. - - - Jo ulko-ovelta hän näki että halli oli muuttunut. Liukumäki näytti olevan tallella, mutta osa penkeistä oli poistettu, ne oli vienyt ruokakauppa. - - - Sisäpihan leikkikentän kiipeilyteline, punainen rautakehikko, joka muistutti modernia veistosta, oli viety pois. Myös kiikkulauta oli hävitetty, samoin päädyn vallihauta joka oli päällystetty pieniruutuisella sinisellä mosaiikilla ja jossa kesäisin saattoi kahlata. Karuselli oli uusi, ja paksun jousen varassa kiikkuvat eläimet. Koko kenttä oli päällystetty kumilla.\n    Tuossa seisoi Kota, Munkkivuoren maamerkki, grillikioski jota piti perunanenäinen tumma nainen. Hänen paksut hiuksensa olivat takapuoleen asti ulottuvalla palmikolla. Nyt ei ole Kotaa, nyt on markkinat.\" (S. 120-121.)" ;
  dcterms:description            "Päähenkilö jatkaa nostalgista kävelyretkeään ja päätyy lopulta Munkkivuoren osotoskeskukseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2323> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6554>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6201>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Seurasaaren kiertävä polku" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Mikähän mahtaa olla Seurasaaren kiertavän polun pituus? Ympäristökeskuksen Retkiopas Helsingin luontoon arvioi saarta kiertävän polun pituudeksi kolme kilometriä." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8421> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ymk/fi/Asiakaspalvelu/Julkaisut/Oppaat+ja+esitteet/Retkiopas" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/seurasaaren-kiertava-polku" .

rky:p1487  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virala edustaa pientä agraarimaisemassa säilynyttä kartano- ja teollisuusmiljöötä 1800-luvun loppupuolelta. Viralan historiassa näkyy hyvin rautatierakentamisen vaikutus kartanoihin liittyvään tuotantotoimintaan 1800-luvun loppupuolella. \n\nKartano sijaitsee Viralajärven pohjoisrannalla. Kartanon asuin- ja talousrakennusten lisäksi  kartanomiljööseen kuuluu tuotantokäyttöön rakennettuja tiilirakennuksia, kuten viinanpolttimon rakennuksia 1800-luvun lopulta. Päärakennuksen uusrenessanssia edustava ulkoasu on 1890-luvulta, rakennukseen liittyvä puisto on 1880-luvulta. Asuin- ja talousrakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. Teollisuusrakennuksia on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.894329447,24.559581230 60.894436548,24.557798209 60.895845756,24.544807724 60.899490767,24.536682202 60.901173971,24.538728513 60.903850886,24.541729255 60.906527739,24.544730348 60.906502978,24.544904108 60.905797390,24.550571356 60.903908714,24.552548871 60.896156539,24.558811801 60.894329447,24.559581230" ;
        poi:history       "Kartanoa edeltäneestä Viralan kylästä ensimmäiset maininnat ovat 1430-luvulta. Viralan talot läänitettiin 1585 Harvialan kartanolle. Ostorälssiä kylän taloista tuli 1624. Hakoisten kartano tuli kylän talojen omistajaksi 1806 ja varsinainen Viralan kartano muodostettiin kylän taloista 1860-luvulla. Omistajaksi tuli Hans G. Boije. Kartanon talouskeskus rakennettiin ryhmäkylän paikalle.\r\n\r\nSuomen ensimmäisen Helsinki-Hämeenlinna -rautatien ja Turengin aseman valmistuminen 1862 loi uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinoihin. Viinanpolttimon Viralaan perustivat kartanon omistaja Hans Gustaf Boije, Kytäjän kartanon Constantin Linder ja protokollasih­teeri C.A. Ehrnrooth 1872. Järven rannalle rakennettiin tiilestä höyryvoimalla käyvä tehdas. Viralassa oli vettä ja polttopuuta riittävästi. Varsinaista raaka-ainetta, maissia, saatiin rautatietä pitkin Etelä-Venäjältä. Hiivatehdas perustettiin 1885. Viinatehtaan energiantarpeeseen Viralajärven länsipäässä olevaan Viralan koskeen rakennettiin 1907 sähkövoimalaitos. Paikalla toimi myös kartanon saha 1882-1930.\r\n\r\nViralassa valmistettu raakaviina jalostettiin Helsingissä tarkoitusta varten perustetussa Nääsin Viinatehdas osakeyhtiössä. Boijen kuoleman jälkeen yhtiö osti Viralan polttimon ja kartanon. Raaka-aineeksi tuli myöhemmin peruna. Kieltolaki katkaisi viinan valmistuksen 1919, mutta toiminta jatkui 1932. Toisen maailmansodan aikaisen elintarvikepulan johdosta viinanvalmistus perunasta lakkasi koko maassa, ja polttimon toiminta lopetettiin 1942. Korvaavaksi toiminnaksi tulivat voiteluaineiden korvikkeet. Sotien jälkeen tiloissa kasvatettiin herkkusieniä ja valmistettiin pesuaineita. Nykyisin Viralan kartano harjoittaa fasaanien kasvattamista."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k165 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:pihapiiri , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4917" ;
        skos:prefLabel    "Viralan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4506>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Mäyränkolon jazzareita" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6786> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4505> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/mayrankolon-jazzareita" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9204>
        dcterms:modified  "2010-06-07T11:22:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6461>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Malmitalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat         "60.2504101522357" ;
        wgs84:long        "25.0145044836567" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/malmitalo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6700>
        dcterms:modified  "2011-04-20T14:28:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7175>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1092548~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Lauri Ingman - professori, poliitikko, arkkipiispa - asui Nervanderinkatu 11:ssä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7778> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7774>
] .

poio:planetaario  dc:created  "2012-05-30T07:55:40.024+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:55:40.091+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "planetarium"@en , "planetaario"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7509>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8750>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Varres, Ardo Ran"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8750" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9464>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:27:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6960>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:22+0300" .

[ dcterms:description  "Kyllikki Forssell kävi Svenska teaternin 2-vuotisen teatterikoulun ja näytteli ruotsalaisessa teatterissa 1940-, 1980- ja 1990-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i400>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki nukkuu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i399> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9148> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-nukkuu" .

[ dcterms:description  "Runoteos sisältää Bo Carpelanin runoja ja Pentti Sammallahden kuvia Helsingistä. Runot ovat teoksessa sekä alkukielisinä, että Caj Westerbergin suomennoksina. Sammallahden kuvat ovat eri vuosikymmeniltä: 1960-luvulta aina 2000-luvulle saakka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7563> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9559>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Litmanen, Juha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9559" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7769>
        dcterms:modified  "2009-11-12T14:50:21+0300" .

rky:p1723  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti. Salokankaan vaikutus Rovaniemen kaupunkikuvaan on huomattava. Hän on suunnitellut kaupunkiin useita julkisia rakennuksia kuten kauppalantalon, paloaseman sekä oppilaitoksia ja kouluja.\n\nRovaniemen uusiutuneen rakennuskannan joukossa on säilynyt joukko arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelemia rakennuksia ajalta, jolloin hän johti Rovaniemen jälleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Salokankaan arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunniittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja näyttäviin tulisijoihin. 1950-luvulla Salokankaan ote on ollut pelkistetympi – elävän viivan on korvannut suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen.\n\nSalokankaan julkiseen suunnitteluun kuuluvaa Rovaniemen kauppalan funktionalistista, lukuisin yksityiskohdin koristeltua toimitaloa sisäpihaa rajaavine talonmiehen asuntoineen vuodelta 1949 pidetään eräänä arkkitehdin päätyönä. Samana vuonna on valmistunut Rovaniemen paloasema, tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Kansakoulu siipiosineen ja siihen liittyvä pieni opettajien asuintalo on rakennettu 1952-1954. Nelikerroksinen erkkeripäätyinen kansakoulun opettajien asuintalo on vuodelta 1953. Koristeelliset parvekkeet ja ovien ikkunat antavat persoonallisen leiman Rantavitikan koulun opettajien asuintalolle vuodelta 1950. Sen viereinen, laajan kokonaisuuden muodostava ammattikoulu ja ammattikoulun asuntola on suunniteltu 1952 mutta valmistunut vasta 1961.\n\nAmmattikoulun ja Rantavitikan koulun asuintalon tavoin Kemijokivarressa sijaitsevan Inaripolku 3:n asuinkerrostalo on suunniteltu polveilevaksi, jotta asunnoista olisi jokinäkymä. Rakennus on valmistunut 1956. Ferdinand Salokankaan yhtenä päätyönä pidetty arkkitehdin oma ateljee- ja asuintalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1951 ja 1953. Vaakavuorattu rakennus on verrattain kapearunkoinen ja korkea ja sitä koristavat lukuisat yksityiskohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.497453482,25.727159341 66.497677757,25.725428880 66.498356808,25.725873656 66.498125853,25.727676777 66.497453482,25.727159341" ;
        poi:history       "Arkkitehti Ferdinand Salokangas (1903-1981) johti Lapin jälleenrakentamista 1945-1948 ja työskenteli arkkitehtinä Rovaniemellä vuoteen 1956. Tätä ennen Salokangas oli johtanut talvisodassa pommitettujen Sortavalan ja Käkisalmen jälleenrakentamista 1942-1943. Salokangas työskenteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston (KYMRO) alaisen Lapin rakennuspiirin johdossa. Jälleenrakennustyö keskittyi Rovaniemen kauppalan alueelle, mutta käsitti myös ympäröivän maaseudun.\r\n\r\nSalokangas suunnitteli Rovaniemelle ainakin 17 rakennusta. Monipuolinen tuotanto vastasi hyvin jälleenrakennuskauden tarpeisiin. Se käsitti julkisten hallinto- ja asuinrakennusten lisäksi myös yksityisiä omakotitaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4280" ;
        skos:prefLabel    "Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä (Kansalaiskoulu ja opettajien asuintalo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5217>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Leposaaren sankarit 1939-1944 " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7139> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/leposaaren-sankarit-1939-1944" .

rky:p90  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suomenlinna Helsingin sisääntuloväylän varrella on yksi maailman suurista merilinnoituksista. Sen historia kietoutuu läheisesti Helsingin, Suomen ja Itämeren historiaan 1700-luvulta nykypäivään. Linnoituksella on ollut rooli kolmen sitä rakentaneen valtion Ruotsin, Venäjän ja Suomen puolustuksessa. Ainutlaatuinen sotilasarkkitehtuurin muistomerkki on yksi Unescon maailmanperintökohteista Suomessa. \n\nSuomenlinnan linnoitus on sovitettu saaren kallioiseen maastoon. Kokonaisuus muodostuu karusta rantamaisemasta nousevista puolustusvarustuksista ja niiden sisään jäävästä kaupunkimaisesta rakenteesta kivitaloineen, aukiosommitelmineen, puistoineen ja puutaloalueineen. Suomenlinnalle leimaa-antavia ovat 1700-luvun harmaakivilinnoituksen muurit, joita on yhä noin kahdeksan kilometriä. Saarten länsi- ja eteläsivua kiertää 1800-luvulla rakennettu maavallein ja tykkipatterein linnoitettu vyöhyke. Historiallisia rakennuksia on lähes kolmesataa.\n\nKustaanmiekka ja Susisaari on rakennettu pääosin 1748-1756 suljetuiksi linnoituksiksi, joiden arkkitehtonisia huippukohtia ovat Kuninkaanportti Kustaanmiekalla ja Suuri linnanpiha Susisaarella. Kuninkaanportti, linnoituksen paraatisisäänkäynti, on maan huomattavin barokkiportaali ja Suuri linnanpiha merkittävin barokkiaukio. Linnanpihalla sijaitsee myös Augustin Ehrensvärdin hautamonumentti. Susisaaren 1700-luvun puolivälin jälkeen rakennetulla kuivatelakalla on ollut keskeinen asema linnoituksen historiassa ja se on tekniikan historian merkkisaavutuksia. Susisaaren linnoitusten lomassa sijaitsee jo 1700-luvun lopulla perustettu englantilaistyylinen puisto, ns. Piperin puisto. \n\nIsolla Mustasaarella on 1700-luvun lopun bastionien ja rantavarustusten lisäksi asuinkasarmeja, verstas- ja varastoalueita sekä venäläiskaudella rakennettujen kauppiastalojen rivi uusilla asuintaloilla täydennettynä. Saarella sijaitsee myös Suomenlinnan kirkko. Pikku Mustasaarella on suljettu bastionilinnake ja sen sisällä kasarmeja ja entisiä sairaalarakennuksia. Länsi-Mustasaaren 1700-luvun läntinen rintama on venäläisellä kaudella otettu osaksi uudistettua linnoitusvyöhykettä. Saaren kolme kasarmirakennusta ja leipomo ovat toteutuneita osia 1700-luvun aukiosommitelmista.\n\nHistorialliseen linnoitusalueeseen kuuluvat lisäksi Harakka, Särkkä, Pormestarinluoto, Lonna ja Vasikkasaari, idässä Vallisaari, Kuninkaansaari ja Santahamina. \n\nSuomenlinnassa on myös Helsinkiin johtavan kaupunkiväylän merenkulkuun liittyvää rakennusperintöä, kuten kirkon torniin 1929 tehty lento- ja merimajakka. \n\nSuomenlinna on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja keskeinen osa merellistä Helsinkiä, joka on luokiteltu yhdeksi Suomen kansallismaisemista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.154240283,24.968926503 60.157215369,25.011106375 60.154245202,25.018112016 60.146035548,25.021513971 60.141605191,25.023349021 60.137135240,25.030624764 60.134999465,25.027932641 60.131829834,25.031548054 60.128808384,25.003576677 60.130130382,24.993006537 60.150823792,24.952427758 60.152732739,24.954460935 60.154240283,24.968926503" ;
        poi:history       "Ruotsi oli 1700-luvun alkupuolella Venäjää vastaan käymiensä sotien seurauksena menettänyt kaikki itärajan linnoituksensa. Valtiopäivät päätti 1747 rakentaa Suomen puolustuksen järjestämiseksi kaksi kaksoislinnoitusta: varikkolinnoituksen ja laivastotukikohdan Helsinkiin ja sen edustalla oleville saarille sekä rajalinnoituksen Degerbyhyn ja sen edustalle Svartholmaan. Linnoitustyöt aloitettiin 1748. Suunnittelutyö ja rakennustöiden johto annettiin everstiluutnantti Augustin Ehrensvärdille. \r\n\r\nViaporin linnoitus rakennettiin kuudelle saarelle bastionijärjestelmää noudattaen. Rakentamisessa käytettiin hyväksi maaston muotoja, ja majoitustilat, makasiinit ja työpajat rakennettiin osaksi puolustusjärjestelmää. Päälinnoituksen muodostivat Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari ja Länsi-Mustasaari. Ulkovarustuksina toimivat Särkkä ja Vallisaari. Suomenlinnan laivastotelakan rakentaminen aloitettiin 1750. Linnoituksen ensimmäinen rakennusvaihe päättyi 1788. Suomenlinna oli 1700-luvulla merkittävä kulttuurikeskus, jolla oli suuri vaikutus myös Helsingin ja koko maan elinkeinoelämään ja kivirakennustekniikkaan.\r\n\r\nViapori piiritettiin Suomen sodassa ja se antautui Venäjälle 1808, minkä jälkeen linnoituksesta tuli venäläinen varuskunta. Venäläisen kauden alkupuolella Isolle Mustasaarelle rakennettiin ns. venäläinen varuskuntakortteli ja 1854 valmistui saaren ortodoksinen kirkko. Krimin sodan aikana 1855 linnoitusta pommitettiin, ja suuri osa sen rakennuskannasta vaurioitui pahoin. Sodan jälkeen venäläiset alkoivat linnoittaa saaren läntistä puolustusrintamaa maavallein ja raskain tykkipatterein. Linnoitustyöt toteutettiin vaiheittain 1850-luvulta 1880-luvulle. Sodan jälkeen rakennettiin myös kaksi uudentyyppistä, suurta kasarmirakennusta, Rantakasarmi ja Susisaaren varuskuntakasarmi. Venäläisen kauden loppupuolella Pikku Mustasaarelle rakennettiin sairaalarakennuksia. Isolle Mustasaarelle, Varvilahden rannalle, rakennettiin 1900-luvun alussa punatiilinen varikko- ja verstasalue. Venäläisen kauden puurakennuksista suurin osa tuhoutui, mutta Ison Mustasaaren ns. kauppiaskortteli säilyi. Länsi-Mustasaaren 1700-luvun linnoitus- ja rakennussuunnitelmista toteutui vain osa, ja venäläisellä kaudella saaren läntinen rintama liitettiin osaksi uudistettua linnoitusvyöhykettä.\r\n\r\nItsenäistymisen jälkeen Viapori siirtyi puolustuslaitoksen hallintaan ja se otettiin varuskuntakäyttöön. Uuden nimensä Suomenlinna sai 1918. Kansalaissodan jälkeen saarilla oli pääkaupungin suurin ja pitkäaikaisin vankileiri. Merisotakoulu sijoitettiin entisen sairaalan tiloihin Pikku Mustasaarelle. Susisaaren telakka-alueella toimi sukellusvenelaivueen päätukikohta ja lentokonetehdas 1921-1936. Ortodoksinen varuskuntakirkko muutettiin luterilaiseksi kirkoksi 1928.  Suomenlinna siirtyi siviilihallintoon 1973, kun puolustusministeriö luovutti alueen opetusministeriölle. Sen ylläpitoa, kunnostamista ja kehittämistä varten perustettiin Suomenlinnan hoitokunta. Suomenlinna hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle 1991."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:vankila , poio:kasarmi , poio:majakka , poio:satama , poio:liikerakennus , poio:oppilaitos , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1569" ;
        skos:prefLabel    "Suomenlinna"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9201>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Uimarannantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i73> ;
        wgs84:lat         "60.2585259863194" ;
        wgs84:long        "24.9839982669408" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/uimarannantie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7172>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Suomen eduskuntatalo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7171> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7172" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3188>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tyttönormaalilyseon matrikkeli. 1 - 2" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8170> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3034> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3188" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7411>
        dcterms:modified  "2011-07-25T16:22:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1918824~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_567>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1847659~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7506>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Liljeqvist, Bertel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7488> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7506" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2973>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Arrakoski-Mäkinen, Katriina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/arrakoski-makinen-katriina" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9461>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.172778639001" ;
        wgs84:long        "24.9569253097994" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suomalaisen-kirjallisuuden-seuran-kirjallisuusarkisto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9700>
        dcterms:modified  "2011-06-28T17:24:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7671>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:56+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tsiigatkaa joku heittää paskaa seinään, hyvä bore paha tsumba taivaaseen" ;
  dcterms:description            "Tavastian yläkerrassa Hämäläis-osakunnan tiloissa toimi 1980-90-luvuilla Backstage Club-niminen ravintola.\nJaana Rinteen tekemä sanoitus kuvaa normaalia illanviettoa paikassa 1980-luvun puolivälissä" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i497> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230>
] .

[ dcterms:description  "Antelan perhe ja Kristiina Andersson asuvat samassa Pietarinkadun huoneistossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2124> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9499>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7766>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Yritys omaksikuvaksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7765> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1424> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7766" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p14>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vinssivaja "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:26:56.506+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:30:33.718+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 ;
        poi:description  "Vetotelakka lienee rakennettu venäläisiä tykistöjoukkoja varten 1800-luvun lopulla.\n\nVetotelakan vinssin entinen suojavaja oli rakennettu 1960-luvulla. Se oli pahasti lahonnut ja vaarallinen siinä työskenteleville."@fi ;
        poi:history      "Uudisrakennus\n\nVanha vaja purettiin, ja tilalle suunniteltiin huoltorakennus, johon sijoitettiin myös peseytymis- ja toimistotilat telakan tarpeisiin. Hankkeen yhteydessä rakennettiin myös vesijohto- ja viemäriyhteys telakalle.\n\nVinssikoneisto saneli rakennuksen sijoituksen jyrkästi nousevan kallion reunalle. Lämpimät toimisto- ja peseytymistilat rakennettiin kallion päälle teräspilareiden varaan kalliota säilyttäen. Ranta-alueen savimaalle sijoitettiin kevytrakenteinen vinssikoneen suojarakennus paaluttamatta, vaihtamalla maamassoja.\n\nRakennus on jakautunut toiminnoiltaan ja sijainniltaan kahteen erilaiseen osaan. Tätä korostaa myös arkkitehtuuri: lämmin toimisto-osa on puuverhoiltu ja tervattu, vinssivaja galvanoitua peltiä. Samaa kaksijakoisuutta on korostettu kattomuodoilla.\n\nToteutusaika: 1990-91\nKerrosala: 107 m²\nHuoneistoala 32 m²\nTilavuus: 330 m³\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Rainer Linderborg\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto P & T Jauhiainen Oy\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Timo Penttilä Ky\nSähkösuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Teuvo Lukkari\nPiha- ja istutussuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Anja Pitkänen\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunta\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nSusisaaren pienvenetelakan tarkka perustamisajankohta ei ole tiedossa, mutta se on merkitty jo vuoden 1899 karttaan, jolloin siitä käytetään nimitystä korjaustelakka.\n\nSuomalaisen kauden alun karttoihin on merkitty myös telakan konehuone ja vuodelta 1919 on maininta siitä, että siellä on ollut myös sähköinen vinssi. 1930-luvun alussa telakka kunnostettiin Valtion laivatelakan käyttöön.\n\nTelakka oli Valmet Oy:n käytössä vuoteen 1964, jolloin se vuokrattiin Merenkävijät ry:lle. Vuodesta 1968 telakka on ollut vuokrattuna yksityiselle yrittäjälle.\n\n1930-luvulla kunnostettu vinssivaja purettiin 1960-luvulla ja korvattiin uudella kevytrakenteisella vajalla. 1980-luvulla se oli kuitenkin jo niin huonokuntoinen, että sen kunnostaminen ei enää ollut kannattavaa.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRakennusnumero vuonna 1918 B 2\nRakennusnumero vuonna 1927 B I 1\n\nLähteet:\nMV SL Valtion laivatelakan arkisto\nMerenkävijät ry:n vuosikirjat 1964-67\nMV SL Kopio Sota-arkiston kartasta vuodelta 1899\n\nSLHK suunnitelma-asiakirjat."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/1/5/saha/suomenlinna/0_2871234130755502735.JPG" , "http://media.onki.fi/3/8/5/saha/suomenlinna/0_-103801604377705601.jpg" , "http://media.onki.fi/1/5/6/saha/suomenlinna/0_392422856611994446.jpg" , "http://media.onki.fi/8/0/7/saha/suomenlinna/0_5287609710281482882.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.142000437411326" ;
        wgs84:long       "24.988458228111313" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hän käveli ulos ja kulman ympäri, kohti Tavastia-klubia, vilkuilematta ympärilleen. Hen meni sisään ja suoraan takahuoneeseen, katsomatta ketään silmiin.' (s. 245)" ;
  dcterms:description            "Babylonian viimeinen keikka Tavastialla saa hyvän vastaanoton." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9547> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230>
] .

rky:p657  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kruunupyyn kirkko ympäristöineen edustaa perinteistä pohjalaisen jokivarsiasutuksen kirkonkyläkeskusta yhteisöllisine kokoontumispaikkoineen. Empirekirkon on rakentanut kuuluisaan pohjalaiseen kirkonrakentajasukuun kuulunut Heikki Kuorikoski 1822 pohjanaan Yli-intendentinviraston suunnitelmat. Kirkon ympäristöön kuuluu kappalaisen pappila sekä matkan päässä kirkkoherran pappila Torgare. Kirkon läheisyydessä on säilynyt myös  käräjätalo.\n\nKirkonkylän rungon muodostaa kylän halki virtaava Kruunupyynjoki ja sen polveilua seuraava kylätie. Historiallinen rakennuskanta keskittyy joen rannoille. Kylätaajaman reunalla oleva suuri puukirkko tapuleineen hallitsee maisemaa. Kappalaisen pappila sijaitsee joen etelärannalla ja kirkkoherran pappila, Torgaren pappila, kirkonkylän itälaidalla joen vartta seuraavan vanhan maantien varrella.\n\nKirkon vieressä jokirannassa on paikalliseen talonpoikaiseen tapaan rakennettu käräjätalo, joka on lajissaan ainutlaatuinen. Käräjätalon länsipuolella, Åminnestanissa on yksi harvoista maassamme säilyneistä kirkkotuparyhmistä. Vanhat kirkkotuvat on muutettu pysyväisasunnoiksi. Joen puistomaisella etelärannalla on kappalaispappilan lisäksi muutamia vanhoja pihapiirejä ja pohjoisrannan tien varrella pienimuotoista asutusta. Kaksi myllyä, Biskopskvarnen ja Persjönskvarnen antavat visuaalisen lisänsä jokimaisemalle. \n\nKruunupyyn empirekirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksen laajuiselta kahdeksankulmaiselta attikalta kohoaa pieni lanterniini. Ristivarsissa on tympanonpäädyt. Kirkkosalissa on ristikeskuksen laajuinen laakea välikattokupoli, seiniä jäsennöi voimakas kattolista ja ikkunoiden kummankin puolen sijoitetut pilasterit. Edellisestä kirkosta peräisin olevat alaveteliläisen kirkkomaalari Johan Backmanin 1750-luvun lopulla tekemät maalaukset on sijoitettu sakariston kuorista erottavaan seinään ja pohjois- ja eteläristin itäseiniin. Myös komea saarnastuoli kaikukatoksen veistoksineen on Backmanin valmistama.\n\nKruunupyyn kellotapuli on vanhin säilynyt pohjalainen renessanssitapuli. Kellotapulin rakentamisajankohdan tiedot vaihtelevat vuodesta 1675 aina 1690-luvun alkupuolelle.\n\nTorgaren pappilan rakennukset ja pihapiiri kuvastavat selkeästi pappilakulttuuria ja pappiloitten rakennustapaa vaiheessa, jolloin pappilan talous perustui maanviljelykseen. Pappilan rakennukset on sijoitettu kahteen pihapiiriin. Pappilan päärakennuksessa on symmetrinen karoliininen pohjakaava keskeissaleineen. Pappilan talouskeskuksen rakennuskantaan kuluu myös 1840-luvun renkitupa, mankelitupa ja kivinavetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.723220317,23.045723146 63.722213541,23.048516565 63.721698140,23.046966974 63.722454749,23.044651741 63.722596807,23.044729845 63.723220317,23.045723146" ;
        poi:history       "Kruunupyyn seurakunta perustettiin 1607 Pietarsaaren ja Kaarlelan emäseurakuntien osista. Kruunupyyn nykyinen kirkko on järjestyksessään neljäs. Kirkon suunnittelun lähtökohtana oli Yli-intendenttiviraston piirustus vuodelta 1796. Kirkko rakennettiin 1822 rakennusmestari Heikki Kuorikosken johdolla. Samaan aikaan kunnostettiin tapuli. Empiretyylinen ulkovuoraus tehtiin 1824. Kirkkoa korjattiin 1951-1952, jolloin mm. kirkon penkit uusittiin.\r\n\r\nKruunupyyn kirkkoherran virkatalo rakennettiin seurakunnan muodostamisen aikaan tuolloisen kappelin läheisyyteen. Torgare liitettiin kirkkoherran taloon 1600-luvun puolivälissä. Pappilan päärakennus pystytettiin aikaisemman paikalle rakennusmestari Hans Riskan johdolla 1796. Rakennuksen runkoa jatkettiin 1856 länsipäädystä ja tässä vaiheessa rakennus sai  keltaisen värin.\r\n\r\nTorgaren pappila liittyy joidenkin maamme merkkihenkilöiden elämänvaiheisiin. Siellä vierailivat mm. H.G. Porthan, joka vietti osan lapsuuttaan pappilassa enonsa, kirkkoherra Gustaf Jusleniuksen luona, sekä J.L. Runeberg."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k288 ;
        poi:poiType       poio:karajatalo , poio:mylly , poio:pappila , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1621" ;
        skos:prefLabel    "Kruunupyyn kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila (Torgaren pappila)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1017>
        dcterms:modified  "2010-11-18T17:38:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1647734~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Prostituoiduksi paljastuvan nuoren naisen koti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8084> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8083>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5713>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä juontaa juurensa pääkaupunkimme nimi \"Helsinki\"? Tähän kysymykseen löytyy perusteellinen vastaus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta, josta yhteenveto:\n\nHelsinki perustettiin vuonna 1550 Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan käskystä. Aluksi kaupunkia kaavailtiin Santahaminan saarelle, mutta lopulta se päätettiin rakentaa Vantaanjoen suussa sijaitsevan kosken ääreen. Kosken nimi oli jo varhain, ilmeisesti ennen kaupungin perustamista ollut Helsingfors, mikä on Helsingin nykyinenkin virallinen ruotsinkielinen nimi. Paikalla sijaitsi tuolloin Forsbyn kylä, jonka nimi elää edelleen Koskelan kaupunginosan ruotsinkielisenä nimenä.\n\nVaikka kaupungin virallinen nimi on alusta asti ollut Helsingfors, on sitä näihin päiviin asti nimitetty Uudenmaan ruotsalaismurteissa nimellä Helsinge, josta myös nimen suomenkielinen asu Helsinki on lainattu.\n\nAsu \"Helsinki\" vakiintui käyttöön 1800-luvulla. Senaatti muutti Helsinkiin lokakuussa 1819. Siitä lähtien suomeksi käännettyjen asetusten ja julistusten päiväyspaikaksi tuli ”Helsinki” tai ”Helsingin kaupungissa”. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa oli kuitenkin yhä Helsingfors. 1820-luvulta lähtien suomenkielisissä kirjoissa on ollut painopaikkana Helsinki. \n\nNykysuomen etymologisessa sanakirjassa mainitaan, että ”Suomen kirjakielessä Helsinki on nykymerkityksessään ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1786.”\n\n1800-luvun lopulla nimi Helsinki alkoi olla vakiintunut. Siihen saakka nimessä oli kummitellut g-kirjain: Helsingi, kuten vielä viron kielessä kaupunki tunnetaan. \n\n\nKatso lisää:\n\nhttp://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/\nhttp://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/helsingfors.shtml" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-nimi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8217>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Pollari, Jari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8217" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti (purettu 1958)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7252>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1277>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1690356~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6188>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kuka ihmeen Yrjö-Koskinen?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka oli tämä Yrjö-Koskinen, jonka mukaan on nimetty katu Kruununhaassa? Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (alun perin Georg Zakarias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen) oli vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, poliitikko ja suomalaisuusmies. Hän syntyi 10. joulukuuta 1830 Vaasassa ja kuoli 13. marraskuuta 1903 Helsingissä.\n\nLisätietoja hänestä löydät esimerkiksi seuraavista kirjoista:\nKansallisgalleria. [2] : Demokratisoituva Suomi. (Weilin + Göös, 1996)\nKemppinen, Lauri: Sivistys on Suomen elinehto : Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka vuosina 1850-1882 (Turun yliopisto, 2001)\nKoskimies, Rafael: Nuijamieheksi luotu : Yrjö Koskisen elämä ja toiminta vuosina 1860-1882 (Otava, 1968)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8418> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuka-ihmeen-yrjo-koskinen" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6427>
        dcterms:modified  "2009-10-20T13:48:06+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p212>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Oleninin talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:52:59.547+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:04:19.047+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Viaporin venäläisessä insinöörikomennuskunnassa työskennellyt insinööri Olenin rakensi talon vuonna 1911. Vuonna 1914 insinööri, nimineuvos Olenin muutti muurin nurkkauksessa olleen vajan pesutuvaksi.\n\nRakennus jäi välillä Sotasaalis- Keskusosaston hallintaan, joka vuokrasi sen vääpeli Hjalmar Hansenille 1.9.1920. Pietariin muuttanut leski Aleksandra Alekseevna Olenina myi talon kuitenkin jo 1920-luvun alkupuolella J.A. Ilanderille. Nuohooja Olli Kokkonen asui perheineen talossa vuonna 1932.\n\nYlikersantti Johannes Tuutti osti talon 1936 ja korjautti sen saman tien kolmeksi vuokrahuoneis­tok­si. Peruskorjausta tehtiin myös 1950-luvulla. Anne-Marie ja Heikki Hetemäki ostivat rakennuksen Johannes Tuutin pojalta Paavo Juhanilta 30.12.1988. Rakennus peruskorjattiin yhden perheen käyttöön vuosina 1989-1990 arkkitehti Matti Muoniovaaran suunnitelmien mukaan.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C I 88\nPihalla ollut vaja C II 89\nLähteet:\nMV SL Rakhist Linnanmäki, Seija, 1989. C 65.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nKA VSA 15472 15900.\nKuvat:\nMV SL Valokuva.\nMV SL Valokuva puretusta vajasta."@fi ;
        poi:history      "Viaporin venäläisessä insinöörikomennuskunnassa työskennellyt insinööri Olenin rakensi talon vuonna 1911. Vuonna 1914 insinööri, nimineuvos Olenin muutti muurin nurkkauksessa olleen vajan pesutuvaksi.\n\nRakennus jäi välillä Sotasaalis- Keskusosaston hallintaan, joka vuokrasi sen vääpeli Hjalmar Hansenille 1.9.1920. Pietariin muuttanut leski Aleksandra Alekseevna Olenina myi talon kuitenkin jo 1920-luvun alkupuolella J.A. Ilanderille. Nuohooja Olli Kokkonen asui perheineen talossa vuonna 1932.\n\nYlikersantti Johannes Tuutti osti talon 1936 ja korjautti sen saman tien kolmeksi vuokrahuoneis­tok­si. Peruskorjausta tehtiin myös 1950-luvulla. Anne-Marie ja Heikki Hetemäki ostivat rakennuksen Johannes Tuutin pojalta Paavo Juhanilta 30.12.1988. Rakennus peruskorjattiin yhden perheen käyttöön vuosina 1989-1990 arkkitehti Matti Muoniovaaran suunnitelmien mukaan.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C I 88\nPihalla ollut vaja C II 89\nLähteet:\nMV SL Rakhist Linnanmäki, Seija, 1989. C 65.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nKA VSA 15472 15900.\nKuvat:\nMV SL Valokuva.\nMV SL Valokuva puretusta vajasta."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.146040938556865" ;
        wgs84:long       "24.991092157363937" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8382>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1332468~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8716>
        dcterms:modified  "2010-02-17T15:40:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8477>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Messenius"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Messenius" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1883191521554" ;
        wgs84:long           "24.9142467916863" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8477" .

poi:SubjectStatement  a  owl:Class ;
        rdfs:comment  "Suhteen selite ihmistä varten."@fi ;
        rdfs:label    "explation of relationship"@en , "suhteen selite"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i127>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ahvonen, Niko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ahvonen-niko" .

[ dcterms:description  "Ammusvarasto Pitäjänmäen Pajakukkulalla räjäytettiin yöllä 27.8.1941. (Rislakki 1985, 28-29)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9818> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3>
] .

[ dcterms:description  "Kiihkeä yö kirjastossa-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4135>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Siis Savoy" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6506> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3814> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/siis-savoy" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8976>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1896659~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hagi istui viidennen kerroksen kaksion olohuoneessa. Kaksio kuulosti pieneltä, mutta tässä töölöläisessä asunnossa oli kuitenkin 76 neliömetriä. Kalustus oli melko karu. Olohuoneessa oli sohva, pöytä, televisio, stereot ja jalkalamppu.\" (s. 85)" ;
  dcterms:description            "Pesolan oikea käsi Hagi asuu Lutherinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9402> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9400>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kosmos"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kosmos" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.ravintolakosmos.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.1681690640012" ;
        wgs84:long           "24.9398452306315" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kosmos" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7138>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9093>
        dcterms:modified  "2010-05-17T10:09:38+0300" .

[ dcterms:description  "Elokuvaa on kuvattu Wäinö Aaltosen ateljeen edustalla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8576> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8574>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8713>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kalliola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kalliolan setlementtitalo" , "Sturenkatu 11" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7418> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> ;
        wgs84:lat            "60.1884694087759" ;
        wgs84:long           "24.9461109833119" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kalliola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9427>
        dcterms:modified  "2010-10-12T11:06:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9188>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Finnilä, Sofia"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9188" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6684>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Isku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/isku" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6923>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1773>
        dcterms:modified  "2010-10-13T12:08:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7398>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:43:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4989>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6607> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7137> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i88> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6606> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6597> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6601> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i90> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7139> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7138> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ita-helsingin-vaiheita-ja-nahtavyyksia" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8973>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Sinisalo, Veikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8973" .

rky:p1352  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Valkeakosken tehtaat ja niihin liittyvät laajat asuinalueet sekä useat yhteiskunnalliset rakennukset kuvastavat esimerkillisellä tavalla taajaman rakentumista teollisuuden ja vesistön yhteyteen. Kerroksellinen, 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle rakentunut kokonaisuus kertoo monipuolisesti teollisuus- ja asuinrakentamisen kehittymisestä. Edelleen toiminnassa oleva suurteollisuus muodostaa näkyvän elementin metsä- ja vesistömaisemassa.\n\nValkeakosken puunjalostusteollisuuden tehdaspaikat ovat Myllysaaressa ja Tervasaaressa. Myllysaari liittyy historialliseen kanavamiljööseen, missä punatiiliset tuotantorakennukset ja entinen kanavakasöörin talo vanhan kanavauoman tuntumassa muodostavat merkittävän kokonaisuuden yhdessä 1950-luvulla valmistuneiden uuden sulkukanavan, voimalaitoksen ja kaupungintalon kanssa. Tervasaaren tehdasalueen arkkitehtonisesti huomattavimmat osat ovat 1930-luvulla rakennetut punatiilinen paperitehdas ja konttori. \n\nSäteri Oy:n  keinokuitutehtaan pääosin vuoteen 1945 mennessä valmistunut ja jo 1950-luvulla laajennettu tehdas kohoaa Mallasveden rannalla. Punatiilisen tehdasalueen reunalla on konttorirakennus, jonka pääjulkisivun lasiseinämä antaa valoa aulaan. Säterin tehtaan rakennukset, samoin kuin tehtaan asuinalueet, ovat arkkitehtien Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä suunnittelemat.\n\nValkeakosken teollisuuslaitoksiin liittyy korkeatasoisia teollisuuden ja Valkeakosken kauppalan asuntoalueita. Tehdasyhtiöiden asuntoalueet sijaitsevat pääosin Valkeakosken pohjoisrannalla. Etelärannalla ovat pääosin entisen kauppalan alueelle rakennetut asuinalueet Haka-alue, Kauppilanmäki ja Yrjölä. Omaleimainen Haka-alue, joka on Valkeakosken vanhin pientaloalue, koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Aivan Vanajaveden rannassa olevan Kauppilanmäen vanhinta rakennuskantaa ovat Lempääläntielle ja Niementielle 1935-1939 rakennetut arkkitehti W.G. Palmqvistin ja rakennusmestari Esko Aron suunnittelemat viisi rakennusta virkailijoille. Tonteista osa on rintamamiestontteja. Kauppilanmäen eteläpuolelle 1948 kaavoitettu Yrjölä on säilynyt yhtenäinen tyyppitaloalue 1940-1950-luvulta. Alue koostuu kahdenperheen taloista, jotka ovat talousrakennuksineen säilyneet rakentamisaikaisessa asussa.\n\nTallinmäki on Yhtyneiden Paperitehtaiden vanhin omakotitaloalue Valkeakoskella. Tallinmäen itäosassa Ulvajankadulla sijaitsevat Säteri Oy:n työsuhdeasuinnoiksi suunnitellut ns. \"Alppitalot\" ja kaksi mestarien rivitaloa.\n\nKirjasniemi on Säteri Oy:n toimihenkilöiden asuntoalue, jossa tehtaan johtajiston ja insinöörien yksikerroksiset, aumakattoiset asuinrakennukset ovat tehtaan läheisyydessä Mallasveteen pistävän niemen kärjessä. Naisvirkailijoiden asuntola, kaksikerroksinen Kirjaslinna, on sijoitettu kauemmas rannasta maaston korkeimmalle kohdalle. Kirjasniemen kanssa samanaikaisesti 1946 kaavoitetussa Ulvajanniemessä on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttamia kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion käsialaa.\n\nRoukonperä on Yhtyneiden Paperitehtaiden 1950-luvulla Roukonsuon taakse, tehtaiden ja aiempien asuntoalueiden pohjoispuolelle, kaavoittama asuntoalue. Roukonperässä rakentaminen on toteutettu yhtenäisesti Esko Aron suunnittelemalla talotyypillä, samoin kuin 1960-luvulla rakennetulla viereisellä Mäntylän asuntoalueella. \n\nValkeakosken seurakunnan 1969 valmistuneella jyrkkäkattoisella kirkolla ja sen korkeankapealla kellotornilla on kaunis sijainti Mallasveden ja Vanajaveden välisen vesiuoman tuntumassa. Kirkon viereisessä koulurakennusryhmässä on mm. 1937 ja 1967 välillä rakennettu Apian koulu sekä nykyisin aikuiskoulutuskeskuksen käytössä koulurakennus. Valkeakosken vesimaisemaan kuuluvat lisäksi sulkukanavan koillispuolella olevat Apian avokanava riippusiltoineen ja Kirjaslammen uimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.258223602,24.026139927 61.259788979,24.029294030 61.259582250,24.029656921 61.260233785,24.031093556 61.260074666,24.031473175 61.260328948,24.032034666 61.259787950,24.033701140 61.258849727,24.034674038 61.258142251,24.034656778 61.256719446,24.034275686 61.256703699,24.033285353 61.255885014,24.033218487 61.255718710,24.030230967 61.256060951,24.028415765 61.256728907,24.027343580 61.257484067,24.027261715 61.257682849,24.027228924 61.258223602,24.026139927" ;
        poi:history       "Valkeakosken puunjalostusteollisuus alkoi Myllysaarella 1873, kun vanhalle Mallasveden ja Vanajaveden välisten koskien muodostamalle myllypaikalle perustettiin puuhiomo ja paperitehdas. Paikka tarjosi koskivoiman lisäksi kulkuyhteyksiä, sillä Valkeakosken kanava ja Apian avokanava oli rakennettu 1866-1869 yhdistämään Vanajaveden ja Längelmäveden seudut.\r\n\r\nVanha paperitehdas rakennettiin monessa eri vaiheessa; vanhin osa  valmistui 1880-luvulla. Koskimaisemalle tunnusomainen torni rakennettiin 1901-1905 uudelleenrakennusvaiheessa. Korjauspaja valmistui 1902 ja 1906 ja Sorrin hiomo 1907. Teollinen toiminta päättyi Myllysaaressa 1960-luvun loppuvuosina. Yhtiön 1940 perustama Jylhävaaran konepaja ja pulttitehdas siirrettiin tuolloin Myllysaaresta uusiin tiloihin.    \r\n\r\nSelluloosan valmistus käynnistyi Valkeakosken tehtailla vuosien 1880 ja 1881 taitteessa Tervasaaressa, missä 1886 siirryttiin sulfaattikeittomenetelmään ensimmäisenä Suomessa. Sulfiittitehdas käynnistyi 1908. Tuotanto keskittyi vähitellen juuri Tervasaareen. Tervasaaren tehdasta on laajennettu ja uudistettu voimakkaasti viime vuosiin asti ja vanhemmat 1900-luvun alun rakennusvaiheet ovat säilyneet vain osittain. Paperitehdas ja konttori on rakennettiin 1936-1938 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nVälirauhansopimuksen 1940 jälkeen Valkeakoskelle perustettu Säteri Oy korvasi Jääskessä sijainneen, tekstiiliteollisuudelle keinokuituja valmistaneen Kuitu Oy:n jäämistä rajan taakse. Yhtyneet Paperitehtaat Oy merkitsi osakepääomasta 15% ja siitä tuli yhtiön suurin yksityinen osakkeenomistaja. Yhtiö myös lahjoitti keinokuitutehtaalle 32 hehtaarin maa-alan Mallasveden rannalta. Rakennustyöt aloitettiin 1941 ja valkaistusta selluloosasta valmistetun keinokuidun tuotanto alkoi 1943. \r\n\r\nYhtiöt rakennuttivat runsaasti asuntoja työväelleen. Ne myös avustivat työntekijöitään myöntämällä rakennuslainoja sekä tukemalla omia tyyppitalojen rakennushankkeita. Asuntoalueiden kaavoittaminen toteutettiin yhtenäisesti 1930-luvulta alkaen. Yhtyneiden Paperitehtaiden asemakaava-arkkitehti Heimo Kautonen laati kaavoja aina 1960-luvun alkuun saakka. \r\n\r\nUusi sulkukanava rakennettiin 1950-1955 vanhan kaksisulkuisen kanavan eteläpuolelle. Kanavan yhteyteen valmistui voimalaitos 1952. Valkeakosken kaupungintalo nousi koskirannalle 1956 (R.V. Luukkonen). Vanha kanava täytettiin lähes koko pituudeltaan 1957-1960 Tervasaaren tehtaan laajennusalueeksi. Apian avokanava kunnostettiin 1938 ja 1957 sitä levennettiin vielä kahdeksalla metrillä. Apian kanavan miljööseen liittyvät riippusillat valmistuivat 1963.\r\n\r\nKirjaslammen uimalan rakennuttivat Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri yhdessä. Uimalan hyppytorni ja uima-allasta rajaavat betonirakenteet valmistuivat 1946 ja pukuhuoneita ja virvokekioskin sisältävä avokatsomo 1949. Kokonaisuuteen olennaisesti kuulunut hyppytorni on myöhemmin tuhoutunut."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:teollisuusrakennus , poio:voimala , poio:kanava , poio:urheilurakennus , poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1892" ;
        skos:prefLabel    "Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta (Yrjölä)"@fi .

[ dcterms:description  "Maunu Häyrynen: Tähtitorninvuoren maiseman historiaa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9687>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:53:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1959064~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7040>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_196>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1814725~S9*fin> .

rky:p53  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perttulan erityisammattikoulu ja Alikylä muodostavat ajallista syvyyttä ja monipuolista asutus- ja rakennushistoriaa edustavan, poikkeuksellisen hyvin säilyneen kokonaisuuden Vanajaveden länsirannalla, laakealla niemellä Miemalan kylässä. Erityisammattikoulu ja sen edeltäjät ovat toimineet Perttulassa 1890-luvulta alkaen. Alueen alkuperäinen arkkitehtonimen ulkoasu on säilynyt hyvin.\n\nLounaassa maisematilaa rajaa Hattelmalanharjusta etelään jatkuva selänne. Alueen rakennettu ympäristö muodostuu kahdesta kokonaisuudesta, avoimen viljelyaukean keskellä sijaitsevasta Miemalan Alikylästä ja harjun rinteeseen rakennetusta Perttulan erityisammattikoulusta.\n\nMiemalan kylätontti on niemen keskellä olevalla kumpareella, jonne johtaa laajan viljelyaukean halki kaksi pitkää puukujannetta. Kaksi kantatilaa, Juppala ja Tiirikkala, muodostaa edelleen tiiviin rakennusryhmän. Tilakeskusten nykyinen rakennuskanta on peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Kylälle tyypilliset tiiliset talousrakennukset on rakennettu 1900-luvun alkupuolella.\n\nPerttulan erityisammattikoulu sijaitsee Hattelmalan harjulla  entisen Perttulan ratsutilan mailla. Rakennusryhmään kuuluu C.A. Edelfeltin suunnitteleman maaherra Rehbinderin huvilan ja siihen kuuluvien talousrakennusten lisäksi entisen tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen rakennuksia. Kartanon 1860-luvulla huvilaksi rakennettua päärakennusta ympäröi samanikäinen puisto. \n\nValtaosa Perttulan puisesta rakennuskannasta on 1890- ja 1910-luvulta. Asuinrakennus Pakarila ja jyväaitta ovat Rehbinderin ajalta, talous- ja asuinrakennus Kuusistola ja Metsätalo 1890-luvulta. Oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela ovat valmistuneet 1911."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.968368055,24.500667929 60.967997631,24.502693921 60.968244028,24.504790367 60.969191347,24.506440131 60.969629728,24.508212592 60.969369483,24.509777804 60.968086895,24.512765160 60.967597484,24.516092045 60.966536623,24.519213311 60.965800940,24.520443640 60.965039407,24.520104358 60.960992622,24.515693257 60.960777412,24.511931075 60.960223353,24.510354876 60.960297416,24.509629382 60.960239122,24.509633942 60.960795318,24.506591193 60.962170317,24.502104499 60.962573723,24.499731940 60.962661631,24.499503810 60.963385553,24.493443681 60.962972532,24.492426254 60.963674492,24.492161454 60.965290531,24.490782967 60.965864451,24.489310081 60.966904970,24.488432558 60.968222175,24.488623796 60.968130167,24.491064872 60.969045969,24.493888175 60.969423219,24.495720898 60.969280793,24.498370224 60.968368055,24.500667929" ;
        poi:history       "Miemalasta tunnetaan useita rautakaudelle ajoittuvia muinaisjäännöksiä, kaksi muinaislinnaa, rautakautinen asuinpaikka sekä useita kuppikiviä. Kuppikivien poikkeuksellisen suuri määrä viittaa erityiseen kulttikäyttöön rautakaudella. Läheisellä Hakovuorella oli muinaislinna.\r\n\r\nKirjallisissa lähteissä Miemalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1383. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa kylässä oli seitsemän taloa. Isojako suoritettiin 1780-luvulla.\r\n\r\nPerttulan tila oli alkujaan kruunun ratsutila. Isossajaossa kantatila Perttula halottiin Hieta-Perttulan ja Kylä-Perttulan tiloiksi. Hieta-Perttulan osti Hämeen läänin maaherra, paroni Otto Karl Rehbinder 1857. Rehbinder rakennutti 1860 huvilamaisen, rapatun päärakennuksen arkkitehti C.A. Edelfeltin piirustusten mukaan.\r\n\r\nKeisarillisen senaatin myöntämällä luvalla maisteri Edwin Hedman perusti 1890 tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen, joka oli ensimmäisen suomenkielinen kehitysvammalaitos. Laitos toimi aluksi Helsingin Kalliossa Hernbergin huvilassa. Hedmanit ostivat Rehbinderiltä Perttulan 1891, jonne laitos siirrettiin. \r\n\r\nAluksi kasvatuslaitos toimi vanhassa huvilarakennuksessa. Oppilasmäärän kasvaessa laitosta laajennettiin 1896 kahdella uudisrakennuksella (Metsätalo ja Kuusistola), joiden suunnitelmat laadittiin yleisten rakennusten ylihallituksessa. Suomen valtio lunasti tilan 1909 Hedmanneilta. Tämän jälkeen päärakennusta korotettiin, rappaus poistettiin ja talo vuorattiin vaakalaudoituksella. Lisäksi rakennettiin varsinainen oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela. \r\n\r\nSota-aikana Perttula toimi sotasairaalana. 1947 nimeksi muutettiin Perttulan koulukoti. Uuden vajaamielislain jälkeen nimeksi tuli 1958 Perttulan keskuslaitos. Perttulassa harjoitettiin mm. karjanhoitoa ja maanviljelyä, tehtiin erilaisia käsitöitä kuten suutarintöitä ja kudontatöitä.  Kouluikäiset lapset saivat kouluopetusta. Ammattikurssit alkoivat 1960-luvulla ja 1976 laitoksen nimeksi tuli Perttulan ammatillinen koulutuskeskus. Perttulan erityisammattikoulu nimi otettiin käyttöön 1986. Perttulan erityisammattikoulu ja Kiipulan ammattiopisto yhdistyivät 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:oppilaitos , poio:talonpoikaistalo , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1001" ;
        skos:prefLabel    "Perttulan oppilaitos ja Miemalan Alikylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7135>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Luotsikatu 16"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat         "60.1676954220775" ;
        wgs84:long        "24.9676904914665" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7135" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9090>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Orapihlajatie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.2213934985399" ;
        wgs84:long        "24.8879639452155" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/orapihlajatie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9424>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kastelholmantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat         "60.2148243932282" ;
        wgs84:long        "25.0804630373384" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kastelholmantie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Smolna" , "Divisioonankomentajan talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1669286287055" ;
        wgs84:long           "24.9501467638887" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-smolna" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7395>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lekman, Vilho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lekman, Kustaa Wilho" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7393> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7122> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6614> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7395" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4891>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Muistiinpanoja vanhasta Helsingistä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7832> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7824> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7831> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7833> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7522> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7829> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6505> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7826> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4691> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4891" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7729>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Kronberg"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1721952589535" ;
        wgs84:long        "25.012623249144" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7729" .

rky:p286  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Väisälänmäki lukeutuu Pohjois-Savon edustavimpiin mäkikylämaisemiin. Kylän vanha, hyvin säilynyt rakennuskanta on tiiviinä rykelmänä korkean mäen eteläisillä ja lounaisilla ylärinteillä. Rannan Puurulan rakennusryhmä muodostaa oman kokonaisuutensa Onkiveden rannassa. \n\nVäisälänmäen rakennukset ovat pienialaisten peltojen, rinnelaitumien ja hakamaiden ympäröimiä. Väisälänmäen perinteisiä taloryhmiä ovat  Rannan Puurulan lisäksi Ala-Puurula, Ylä-Puurula eli Väisälä ja Roivaala.\n\nVäisälänmäki on luokiteltu kansallismaisemaksi sekä arvokkaaksi maisema-alueeksi Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.339174332,27.227352264 63.345424661,27.229735374 63.346671267,27.237676883 63.338765802,27.247852567 63.333533532,27.241723775 63.336172250,27.230911767 63.339174332,27.227352264" ;
        poi:history       "Väisälänmäki oli Tavinsalmen suurpitäjän eräalueita. Ensimmäinen tunnettu asukas Pekka Martikainen oli verollepantujen joukossa 1548. Väisälänmäen kylä mainittiin veroluettelossa 1664, jolloin kylässä oli kolme talollista, kaikki Väisäsiä. Myöhemmin kylälle asettui  Jääskeläisiä, Roivaisia ja Puurusia. Rannan-Puurulasta tuli Puurusten suvun kantatila 1709. Peltoalaa lisättiin kaskeamalla. Väisälänmäen laella olevat pellot olivat käytössä jo 1700-luvun lopulla, ja rakennuskanta on valtaosaltaan 1800-luvulta.\r\n\r\nVäisälänmäkeä ikuistaneita taiteilijoita ovat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Järnefelt vietti kesän 1893 Rannan-Puurulan talossa maalaten tunnetut teokset \"Raatajat rahanalaiset\" eli \"Kaski\" sekä \"Isäntä ja rengit\"."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k402 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1056" ;
        skos:prefLabel    "Väisälänmäen kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9684>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Pyykkö, Marja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9684" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5939>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=577BC3DD-3932-47C2-A1FF-53C5A4E5588F> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7894>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1850668~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p199>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Kunnia "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:08:05.282+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:23:46.567+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 , koko:p40755 , koko:p39645 , koko:p41215 ;
        poi:assetID      "B46" ;
        poi:description  "Bastioni Kunnia on osa Susisaaren ulointa puolustusvyöhykettä, sen itäistä osaa. Se on vanhin osa kokonaisuudesta, jonka muodostavat bastionit Kunnia ja Hyve ja raveliini Hyvä Omatunto. Ensimmäinen luonnostelma kyseisiä varustuksia varten on esitetty vuoden 1750 yleiskartassa, mutta rakennustyöt käynnistyivät hyvin hitaasti samalla kun suunnitelmat muotoutuivat. Vuonna 1754 aloitettiin kurtiinimuurin Kunnia-Hyve muuraus ja muuraustyöt bastioni Kunnian kärjessä. Pommerin sodan aiheuttama rakennustöiden supistaminen pitkitti bastionin valmistumista aina vuoteen 1757, ja vielä tämän jälkeenkin se oli keskeneräinen ampumatasojen ja muuriharjojen osalta.\n\nBastioni Kunnian oikeaan siipeen rakennettiin viisi holvattua kasemattia, joissa oli suuret ampuma-aukot nylyisen Piperin puiston suuntaan. Oikean siiven harmaakivisessä rintavarustuksessa oli viisi tykkiaukkoa samoin kuin kurtiinimuurissa Hårleman-Kunnia . Siiven pohjoisimmasta kasematista oli pääsy suoraan ulos ts. puolustusmuurin avoimelle edustalle, mikä on poikkeuksellinen piirre Viaporin alkuaan hyvin suljetussa puolustusjärjestelmässä. Bastionin vasen siipi rakennettiin suureksi osaksi kallioseinämää hyväksi käyttäen niin, että eskarpoidun kallion jatkeena oli tiilinen rintavarustus, jossa oli seitsemän tykkiaukkoa ja yksi mörssäriaukko. Ampumatasanne muodostettiin suoraan kallion päälle. Kurtiinimuuri Kunnia-Hyve oli harmaakivimuuri, jossa oli kapea, holvattu käyntiportti ja kivääriaukotus sen molemmin puolin. Bastionin viimeistelytyöt suoritettiin vasta 1770-luvun alussa, jolloin ampumatasanteet saivat maapeitteen ja turvetuksen ja ampuma-aukot ja muurinharjat viimeisteltiin. Oikean siiven kasematteja käytettiin jo 1750-luvun lopulla varastointiin ja niihin rakennettiin puuhyllyt.\n\nVenäläisen kauden alkupuolen piirustuksiin bastioni Kunnian suuret tykkiaukot on merkitty umpeenmuuratuiksi ja ne on muutettu kolmeksi kivääriaukoksi. Muutos lienee tehty jo ruotsalaisten toimesta, mahdollisesti vasta 1800-luvun alussa. Vuosina 1841-42 bastionin oikea siipi katettiin peltikatolla ja tilat otettiin käyttöön tykistön pajaksi ja työkaluvarastoksi. Siiven alkuperäinen sisäänkäynti muurattiin umpeen tiilellä ja varustettiin ikkunalla ja kasemattiin avattiin uusi oviaukko, joka aukesi bastionipihalle päin.\n\nBastionin oikean siiven peltikatto purettiin Krimin sodan aikana ja ampumatasanne varustettiin vahvistetulla suojakatolla, joka poistettiin vuonna 1863 ja bastioniin tehtiin uusi katto. Vuonna 1869 pajassa ja työkaluverstaassa tehtiin täydellinen korjaus, jonka yhteydessä uunit ja piiput uusittiin. Vuonna 1910 paja varustettiin voimavirtalaittein. Rakennusta käytettiin pajana aina venäläisen kauden loppuun saakka.\n\nSuomalaisen kauden alussa bastioni Kunniaa käytettiin varastona. Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta bastionia korjattiin 1930-luvulla. Tällöin purettiin mm. venäläisen pajan muurin ulkopuoliset savupiiput ja avattiin oikean siiven päädyn umpeenmuurattu oviaukko..Ampumatasanteelle rakennettu varastorakennus sen sijaan jätettiin purkamatta. Valtion poliisikoulun toimiessa rakennuksissa B 42 ja B 44-45 sitä käytettiin ampumaratana. Pahoin rapistunut vaja purettiin vuonna 1969. Vuosina 1971-75 suoritetun restaurointityön yhteydessä koko varustus palautettiin aukotuksia myöten ruotsalaisaikaiseen asuunsa.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1927 B I 27\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 10a, 14 -28a, 32-34\nKrA V 13, 16, 27, 93, 94, 100, 102, 128, 164, 184, 204, 347, 374,\nKrA Fästningrelationer 1753-1808, Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK 614-640, 654-656"@fi ;
        poi:history      "Bastioni Kunnia on osa Susisaaren ulointa puolustusvyöhykettä, sen itäistä osaa. Se on vanhin osa kokonaisuudesta, jonka muodostavat bastionit Kunnia ja Hyve ja raveliini Hyvä Omatunto. Ensimmäinen luonnostelma kyseisiä varustuksia varten on esitetty vuoden 1750 yleiskartassa, mutta rakennustyöt käynnistyivät hyvin hitaasti samalla kun suunnitelmat muotoutuivat. Vuonna 1754 aloitettiin kurtiinimuurin Kunnia-Hyve muuraus ja muuraustyöt bastioni Kunnian kärjessä. Pommerin sodan aiheuttama rakennustöiden supistaminen pitkitti bastionin valmistumista aina vuoteen 1757, ja vielä tämän jälkeenkin se oli keskeneräinen ampumatasojen ja muuriharjojen osalta.\n\nBastioni Kunnian oikeaan siipeen rakennettiin viisi holvattua kasemattia, joissa oli suuret ampuma-aukot nylyisen Piperin puiston suuntaan. Oikean siiven harmaakivisessä rintavarustuksessa oli viisi tykkiaukkoa samoin kuin kurtiinimuurissa Hårleman-Kunnia . Siiven pohjoisimmasta kasematista oli pääsy suoraan ulos ts. puolustusmuurin avoimelle edustalle, mikä on poikkeuksellinen piirre Viaporin alkuaan hyvin suljetussa puolustusjärjestelmässä. Bastionin vasen siipi rakennettiin suureksi osaksi kallioseinämää hyväksi käyttäen niin, että eskarpoidun kallion jatkeena oli tiilinen rintavarustus, jossa oli seitsemän tykkiaukkoa ja yksi mörssäriaukko. Ampumatasanne muodostettiin suoraan kallion päälle. Kurtiinimuuri Kunnia-Hyve oli harmaakivimuuri, jossa oli kapea, holvattu käyntiportti ja kivääriaukotus sen molemmin puolin. Bastionin viimeistelytyöt suoritettiin vasta 1770-luvun alussa, jolloin ampumatasanteet saivat maapeitteen ja turvetuksen ja ampuma-aukot ja muurinharjat viimeisteltiin. Oikean siiven kasematteja käytettiin jo 1750-luvun lopulla varastointiin ja niihin rakennettiin puuhyllyt.\n\nVenäläisen kauden alkupuolen piirustuksiin bastioni Kunnian suuret tykkiaukot on merkitty umpeenmuuratuiksi ja ne on muutettu kolmeksi kivääriaukoksi. Muutos lienee tehty jo ruotsalaisten toimesta, mahdollisesti vasta 1800-luvun alussa. Vuosina 1841-42 bastionin oikea siipi katettiin peltikatolla ja tilat otettiin käyttöön tykistön pajaksi ja työkaluvarastoksi. Siiven alkuperäinen sisäänkäynti muurattiin umpeen tiilellä ja varustettiin ikkunalla ja kasemattiin avattiin uusi oviaukko, joka aukesi bastionipihalle päin.\n\nBastionin oikean siiven peltikatto purettiin Krimin sodan aikana ja ampumatasanne varustettiin vahvistetulla suojakatolla, joka poistettiin vuonna 1863 ja bastioniin tehtiin uusi katto. Vuonna 1869 pajassa ja työkaluverstaassa tehtiin täydellinen korjaus, jonka yhteydessä uunit ja piiput uusittiin. Vuonna 1910 paja varustettiin voimavirtalaittein. Rakennusta käytettiin pajana aina venäläisen kauden loppuun saakka.\n\nSuomalaisen kauden alussa bastioni Kunniaa käytettiin varastona. Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta bastionia korjattiin 1930-luvulla. Tällöin purettiin mm. venäläisen pajan muurin ulkopuoliset savupiiput ja avattiin oikean siiven päädyn umpeenmuurattu oviaukko..Ampumatasanteelle rakennettu varastorakennus sen sijaan jätettiin purkamatta. Valtion poliisikoulun toimiessa rakennuksissa B 42 ja B 44-45 sitä käytettiin ampumaratana. Pahoin rapistunut vaja purettiin vuonna 1969. Vuosina 1971-75 suoritetun restaurointityön yhteydessä koko varustus palautettiin aukotuksia myöten ruotsalaisaikaiseen asuunsa.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1927 B I 27\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 10a, 14 -28a, 32-34\nKrA V 13, 16, 27, 93, 94, 100, 102, 128, 164, 184, 204, 347, 374,\nKrA Fästningrelationer 1753-1808, Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK 614-640, 654-656"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401912\n" ;
        wgs84:lat        "60.142748221255516" ;
        wgs84:long       "24.986178350448654" .

<http://example/upload-base/#metadescription_432>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035189~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7989>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Arvo Turtiaisen muistomerkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1839891419372" ;
        wgs84:long        "24.9540184000008" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7989" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "He eivät joutuneet pysähtymään Runeberginkadunkaan valoissa, olivat kai jonkin vihreän kaupunginhengettären suosiossa. Raitsikkakiskot vain ropisivat renkaissa kun he laskettelivat niiden yli. -Ei tuommoisia kyllä opetettu. Heti ton sinisen pakun jälken oikealle ja ollaan Välskärinkadulla. -- Talon edessä oli nurmen kattama pihakaistale - sinänsä melkoinen harvinaisuus keskustassa - ja västäräkki liipotti pyrstöään sen reunakivetyksellä. Harjunpää vilkaisi ylöspäin, sinne jonnekin minne talo katosi, mutta ei osannut päätellä mitään, näki vain pelkkää tummaa seinää ja umpimielisiä ikkunoita. (s. 71 - 72)" ;
  dcterms:description            "Harjunpää ja  Goljanoffin saavat tutkiakseen henkirikoksen Välskärinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9429> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9431>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Istuin naiseni kanssa Eduskuntatalon puistossa, me katselimme, kuinka kansanedustajat kulkivat ohitsemme. Oikeistolaiset käyttivät polun oikeata laitaa. Naiseni sanoi: Anna minulle lisää mietoa valkoviiniä.  ...vasemmistolaiset käyttivät polun vasenta laitaa. Naiseni sanoi: Anna minulle lisää mietoa punaviiniä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i820> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9239>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7631>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Fennian tupakkatehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tupakkatehdas Fennia" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9397> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1642752706115" ;
        wgs84:long           "24.9230401086863" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7631" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tuomarinkylän kartanon tummassa huoneessa johdot kiersivät lattioita kuin käärmeet, valoja asenettiin katonrajaan, ihmiset hääräsivät ja hosuivat. Tuottaja Al Ruddy ihmetteli, miten monta ihmistä tarvitaan ennen kuin hautausurakoitsija saa tahtonsa läpi.\" (s. 154)" ;
  dcterms:description            "Kartanossa kuvataan Kummisetä-elokuvan yhtä kohtausta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2720>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1583812~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8345>
        dcterms:modified  "2010-01-05T15:09:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5841>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:14:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7387F0F9-4939-499B-9156-87EACDBEA6AB> .

rky:p522  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyynikinrinne on edustava 1900-luvun alkupuolella rakennettu kaupunginosa. Länsiosa on yhtenäinen Lars Sonckin 1903 laatimaan asemakaavaehdotukseen perustuva puutarhakaupunginosa, jonka rakentamisessa on edellytetty edustavaa ulkoarkkitehtuuria.\n\nPääosa Pyynikinrinteen rakennuskannasta on 1920-luvulta olevaa puurakentamista klassisin piirtein. Monet huvilamaisista taloista ovat kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin ja arkkitehti Birger Federleyn piirtämiä. Joukossa on myös sosiaalista asuntotuotantoa edustavia rakennuksia. Näyttävin osa taloista on Palomäenkadun länsipuolella olevia jugendvaikutteisia, kookkaita yhdenperheen huviloita terassoituine pihoineen. Palomäentien varrella ja Kisakentänkadulla on rivistö puisia aumakattoisia kaksikerroksisia asuintaloja. Alueen itäosassa on useita julkisia tiloja samalta aikakaudelta; Heinätori, Pyynikintori, vaakahuone, kouluja, urheilukenttä, sairaala ja ajalle tyypillinen korkeista kerrostaloista muodostuva umpikortteli. Erityisesti Pyynikintoria rajaavat suuret koulu- ja asuinrakennukset muodostavat edustavan torimiljöön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.497240891,23.733371713 61.497281777,23.735977498 61.497882237,23.738025297 61.498233026,23.738332087 61.497973088,23.741040933 61.497846573,23.742155686 61.497718056,23.744243155 61.496340248,23.744969088 61.492050555,23.746201801 61.492614468,23.742924000 61.496799776,23.733595825 61.497240891,23.733371713" ;
        poi:history       "Tampereen kaupungin kaunistuskomitea ehdotti 1900, että Pyynikin alueen suunnittelemisesta järjestettäisiin kilpailu. Arkkitehti Lars Sonck voitti kilpailun ja sai tehtäväkseen laatia VII kaupunginosan asemakaavan. Kaupungin rakennuskonttori viimeisteli kaavan, joka vahvistettiin 1907. Sen mukaisesti toteutettiin Pyynikinrinteen alueen etelä- ja lounaisosien kymmenkunta korkealuokkaista, puurakenteista yhden perheen taloa. Kaupunginosan asemakaavaa muutettiin 1919, missä yhteydessä Sonckin suunnitelmaa yksinkertaistettiin huomattavasti. \r\n\r\nUuden kaavan toteutus käynnistyi välittömästi sen vahvistuttua. Tontteja luovutettaessa edellytettiin, että Pyynikinrinteen talojen tuli olla edustavia ulkonäöltään. Alueen ensimmäiset talot rakennettiin arkkitehti Birger Federleyn piirustusten mukaan Palomäentien varrelle. Pääosa alueesta rakennettiin 1920-luvulla ja suurimman osan rakennuskannasta suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Strömmerin ja Birger Federleyn ohella muita suunnittelijoita olivat Arvo Eränen, Frans Jousi, Heikki Tiitola.\r\n\r\nYksittäisistä edustavista rakennuksista voidaan mainita 1923 valmistunut klassistishenkinen Pyynikinlinna (Jarl Eklund), renessanssihenkinen apteekkari Haapasen asuinrakennus vuodelta 1929 (Veikko Kallio) ja funktionalistishenkinen piispantalo vuodelta 1939 (Gunnar Wahlroos)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus , poio:katu , poio:asuinrakennus , poio:koulu , poio:parantola , poio:huvila , poio:sairaala , poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1245" ;
        skos:prefLabel    "Pyynikinrinne"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7891>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Paasonen, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7891" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Suhoenn käveli Sörkan porttitalosta kohti varsinaista jykevää, punatiilistä vankilarakennusta. Siilitukkainen, siniseen univormuun pukeutunut vartija asteli vieressä puoli metriä edellä. Suhonen ei tarvinnut opastusta, vaan ovien avaajaa.\" (s. 69)" ;
  dcterms:description            "Täällähän kolmannes Suomen pahimmista rosvoista majailee. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8454> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2980>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1283674~S9*fin> .

rky:p1079  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa.\n\nSäynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Toimihenkilöiden ja mestareiden rivitalot Kilpala, Notkoselkä, Salpala, Toimela ja Kerhola sekä ns. kiinalaistalot ovat 1940-luvulta. Talot ovat tehtaan palveluksessa olleiden arkkitehtien Karl ja Margaretha Stigzeliuksen suunnittelemia. Salpala-nimitys tulee Enson tuolloin markkinoimasta Salpalevy-tuotteesta, Toimela toimihenkilöasunnoista, Kerho rakennuksessa sijaitsevasta kerhosta ja Notkoselkä viitannee naimattomien tyttöjen asuntolaan. Kiinalaistalojen nimitys johtuu  massiivisesta, kaarevasta kattoratkaisusta. Rakennuksille luonteenomaista ovat neliömäinen pohjaratkaisu, etufasadin puoliksi peittävä avoveranta ja vaakaverhous.\n\nArkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo. Säynätsalon punatiilinen 1949-1952 rakennettu kunnantalo lukeutuu Aallon keskeiseen tuotantoon ja se on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria leimanneista punatiilirakennuksista. Eri tilat on ryhmitelty suojaisan atriumpihan ympärille. Toisen kerroksen tasolla olevalta pihalta on käynti kunnanvirastoon, liiketiloihin, kirjastoon ja asuntoihin katutasolta. Kunnanvaltuuston istuntosali on rakennuksen korkeimmassa osassa.\n\nKirkonmäki muodostaa oman rauhallisen keitaansa tehdasyhdyskunnan keskellä metsäisellä harjulla. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, johon liittyy seurakuntatalo. Vaaleaksi rapatun kirkon tornissa on barokkityyliin mukailtu pääte. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvän koristelun ovat toteuttaneet Antti Salmenlinna ja Paavo Leinonen. Kirkon kasetoitu sisäkatto on tehty yhtiön koivuvanerista. Kirkon vieressä on yksi maamme hienoimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt. Seurakunnan 33 kaatuneen hautamerkit ovat Päijänteen rantakiviä, sankaripatsaan on tehnyt Wäino Aaltonen.\n\nSäynätsalon ja Lehtisaaren välillä on Louhunsalmen riippusilta.  Muuratsalossa, Lehtisselän kalliosella rannalla, on Alvar Aallon itselleen Säynätsalon kunnantalon rakentamisen aikoihin rakennuttama huvila, ns. Muuratsalon koetalo. Huvila noudattaa maastonmuotoa ja rakentuu sisäpihan ympärille. Ulkofasadit on rapattu valkeiksi, mutta sisäpihan seinämiin on käytetty kaikkia talon rakentamisaikana saatavilla olleita tiiliä ja keramiikkalajeja. Kuten Säynätsalon kunnantalo, kuuluu Aallon Muuratsalon talokin kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.116271497,25.744848460 62.115412673,25.748276855 62.114265847,25.747984829 62.113310827,25.747820665 62.113602733,25.744958845 62.114045669,25.744736954 62.114266256,25.744524266 62.114709801,25.744370297 62.114929684,25.744089663 62.115276091,25.743736134 62.115215644,25.744077827 62.115157045,25.744623174 62.115285328,25.744753641 62.115696500,25.744533049 62.116017300,25.744858974 62.116271497,25.744848460" ;
        poi:history       "Säynätsalon teollinen historia alkoi 1897, jolloin Jyväskylässä vaikuttanut suurliikemies Johan Parviainen osti asumattoman Säynätsalon saaren ja perusti saarelle sahan. Havupuun lisäksi Keski-Suomessa oli kaskiajan perintönä runsaasti koivumetsiä, joiden hyödyntämiseksi Säynätsaloon perustettiin 1914 vaneritehdas. Myöhemmin toimintaa laajennettiin vielä talotehtaalla ja kuitulevytehtaalla.\r\n\r\nYhtiön teolliseen toimintaan ja sen kasvuun liittyi kiinteästi yhdyskunnan rakentaminen. Tehdas oli alueen suurin maanomistaja ja ohjasi suurelta osin maankäyttöä ja rakennustoimintaa. Yhtiö hankki 1924 omistukseensa Säynätsalon pääsaarella olleen tehdasalueen lisäksi lähinnä maatalouden käyttöön varatun Lehtissaaren ja sekä asuinalueeksi suunnitellun Muuratsalon pohjoisosan. Asemakaavoja ja rakennusten tyyppipiirustuksia tekivät mm. arkkitehdit Wivi Lönn ja Alvar Aalto. Parviaisen tehtaiden rakennuksia suunnittelivat mm. arkkitehti Yrjö Blomstedt ja arkkitehti K.G. Stigzelius.\r\n\r\nJohan Parviaisen ja hänen perheensä omistuksessa Säynätsalo oli 1936 tapahtuneesen konkurssiin saakka. Viimeiset vuodet, 1925-1936, tehdasta johti Hanna Parviainen, Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos. Konkurssin jälkeen omistajaksi tuli Suomen Pankki ja 1946 Enso Gutzeit Oy.\r\n\r\nSäynätsalon seurakunta perustettiin 1920-luvun alkupuolella ja seurakunnan kirkon kustansi tehtaiden pääomistaja Hanna Parviainen. Arkkitehti Armas Lindgren suunnittelema 400 hengen kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1927. Kunnallishallinnollisesti Säynätsalo erotettiin Muuramesta 1924 ja 1935 siihen liitettiin Lehtissaari ja Muuratsalon pohjoisosa. Säynätsalon kunnantalo rakennettiin 1949-1952 Alvar Aallon piirustusten mukaan. Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä 1993.\r\n\r\nEnso-Gutzeitin yhtenäiset rivitalo- ja omakotialueet rakennettiin 1940-luvulla tehtaan työntekijöille. Yhtiön arkkitehdit Karl ja Margaretha Stigzelius suunnittelivat rakennukset, jotka olivat Enson omaa tuotantoa. Lisäksi Stigzeliukset laativat Lehtissaaren asemakaavan 1947. Yhtiö myös avusti työväkensä omatoimista rakentamista. \r\n\r\nMuuratsalon vanhimmat omakotialueet rakennettiin omina kokonaisuuksinaan. Muuratsalon Haikka 1920-luvulla, Abessinia 1930-luvulla, Satasarvisen etelä- ja pohjoisranta sekä Vuorenlahti 1940-luvulla ja Uohuanlahti 1950-luvulla. Saarien välinen liikenne hoidettiin aina 1930-1940-luvulle saakka veneellä. Säynätsalon ja Lehtisaaren välinen riippusilta valmistui 1957 professori Bruno Kivisalon suunnittelemana. Lehtisaaren ja Muuratsalon ensimmäinen silta rakennettiin 1938, pengerretty betonirakenteinen silta valmistui 1983."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:huvila , poio:hallintorakennus , poio:puunjalostuslaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=230" ;
        skos:prefLabel    "Säynätsalon teollisuusyhdyskunta (Muuratsalon huvila)"@fi .

rky:p782  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.061354126,27.952510012 61.060811136,27.944730964 61.063026612,27.939556603 61.065129333,27.942177749 61.064185727,27.951105035 61.062500593,27.954084403 61.061354126,27.952510012" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k416 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Juvola)"@fi .

[ dcterms:description  "Johannes Calonius asuu Punavuoressa. Punavuoressa sijaitsevat myös pahamaineiset Antipoffin vuokrakasarmit." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1899> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8342>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Aspelin-Haapkylä, Eliel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8342" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9056>
        dcterms:modified  "2010-04-21T15:19:04+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "And you can take it easy, or take it hard\nmovin' down the Esplanade\nin those everlovin' Helsinki nights" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i395> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6928> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6929>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Stockmann"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Aleksanterinkatu 52 B" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8766> ;
        wgs84:lat            "60.1683033303124" ;
        wgs84:long           "24.9421868284328" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/stockmann" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8841>
        dcterms:modified  "2010-03-18T15:01:49+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kluuvi on Helsingin liike-elämän keskus, josta löytyy useita edustavia rakenuksia vuosilta 1930 - 55. Kävelyretki alkaa Unioninkatu 40:stä Metsätalolta (1939), jonka Jussi Paatela (1886 - 1962) suunnitteli.' (s.37)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i252>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Virtanen, Veltto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/virtanen-veltto" .

[ dcterms:description  "Tarina lähtee liikkeelle Koskelan varikolta lähtevästä bussista 67, jonka kyydissä istuu María Grez. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9621> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9619>
] .

rky:p1315  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Otavan kirjapainokylä on ainoalaatuinen esimerkki maaseudulle rakennetusta kirjapainolaitoksesta ja sen asuinyhdyskunnasta. \n\nKeuruun Rautolahden rannalla sijaitseva Otavan kirjapaino ja sen asuntoalueet 1950-luvun alkupuolelta kuvaavat teollisuuden synnylle luonteenomaista tapahtumasarjaa maaseutupaikkakunnalla sekä jälleenrakennuskauden rakentamistapaa. Pääosa Otavan rakennuksista on eri puolille Suomea toteutettujen yhtenäisten teollisuusyhdyskuntien luottosuunnittelijan arkkitehti W.G. Palmqvistin käsialaa. \n\nOtavan asuinrakennukset ovat puisia tyyppitaloja, joita jälleenrakennuskaudella ryhdyttiin suunnittelemaan mm. pienille teollisuuspaikkakunnille. Otavan asunnot on järjestetty hierarkisesti alueen läpi kulkevan raitin varrelle. Kirjapainokylän nelitaloissa perinteinen työväenasunnon huone ja keittiö on kasvanut useamman huoneen rivitaloasunnoksi. \n\nHallintorakennuksena ja ruokalana on 1950-luvun punatiilinen kirjapainorakennus, johon liittyy teollisuushalli.\n\nAlueen pohjoisreunalla on Otavan kirjailijan Olavi Paavolaisen rakennuttama huvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.262769825,24.664728388 62.262297977,24.670310639 62.253418081,24.679045580 62.252940919,24.679102948 62.252626743,24.678346000 62.253119773,24.675016116 62.256183192,24.666015380 62.258698652,24.658501297 62.262769825,24.664728388" ;
        poi:history       "Otava-kustannusyhtiön kasvava liiketoiminta keskitettiin kustannuksiltaan edulliselle maaseudulle hyvien kuljetusyhteyksien päähän. Tuotantolaitosta varten ostettiin Keuruun Rautoniemen maatila, jonka pihapiiriin rakennettiin tehdas- ja asuntoalue arkkitehti W.G. Palmqvistin 1947 tekemän  kokonaissuunnitelman pohjalta. Otava rakennutti alueelle 1947 maantien ja rautatien pistoraiteen 1951.\r\n\r\nKirjapaino aloitti toimintansa 1955, mihin mennessä valmistuivat tehdasrakennukset ja 10 satulakattoista neljänperheen asuintaloa, kaksi vierastaloa, neljä työnjohtajille tarkoitettua kahdenperheen asuinrakennusta sekä paikallisjohtajan asunto. \r\n \r\nKeuruulla työskentelivät ja asuivat monet Otavan taiteilijat ja kirjailijat (mm. Einari Vuorela, Lauri Santtu, Onni Oja jne). Kirjailija Olavi Paavolainen oleskeli Keuruulla 1946-1962. Paavolainen rakennutti kirjapainon lähelle 1949 arkkitehti Laila Niemiojan suunnitteleman huvilan, jossa oli vaikutteita perheen Terijoen huvilasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k249 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4303" ;
        skos:prefLabel    "Otavan kirjapainokylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7003>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_159>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:38:57+0300" .

rky:p16  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.316646202,28.775596192 61.309347484,28.785249819 61.309471706,28.787246484 61.308403771,28.792245693 61.306338993,28.788821831 61.305874697,28.790227787 61.305130385,28.788736209 61.307142145,28.786212722 61.307284996,28.784422499 61.306885976,28.782454900 61.307627205,28.780046429 61.309194831,28.781175439 61.310113924,28.780875353 61.311087698,28.779581428 61.311750975,28.778123682 61.314263567,28.774613048 61.315356917,28.772943049 61.316393937,28.772299971 61.316646202,28.775596192" ;
        poi:municipality  kunnat:k700 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3942" ;
        skos:prefLabel    "Haloniemen huvilat"@fi .

rky:p1575  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turunmaan saaristossa Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Jumo, Keistiö, Kolkko ja Åselholm, Åvensorin kylä kalkkikaivoksineen sekä Björkö, Mossala ja Saverkeit ovat säilyttäneet hyvin saaristolaisluonteensa. \n\nTiiviiden kyläasutuksen lisäksi saaristokyliin kuuluvat kylien satamat laitureineen ja venevajoineen. Omille saarilleen sijoittuneissa kylissä asutus, rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimuotoista ja sitä rajaavat metsäiset tai avoimet kallioalueet ja meri. Rakennukset ovat säilyneet pääosin vanhoilla kylätonteilla.\n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista.\n\nKyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, johon kuuluu satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa.\n\nJumossa asutus on keskittynyt ketjuksi raitin ja kyläpellon varrelle saaren sisäosissa. Kylän ympäristöön keskittyneet pienialaiset pellot ja niityt luovat monipuolisen kulttuurimaiseman. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Raitti päättyy pohjoisessa kylän satamaan. \n\nKeistiön asutus peltoineen on keskittynyt saaren itärannalle. Kylän talot ovat väljästi kyläpellon ympärillä, tilakeskusten lisäksi pienasutus tiivistää kyläkuvaa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pelloista pääosa on muuttunut viljelyn päättymisen jälkeen niityiksi. Saaren laajimmat pellot olivat kylän tuntumassa, saaren muut pellot olivat kapeita, jääkauden kulkusuunnan mukaisia kappaleita. Maisemaa rajaavat myös lukuisten merenlahtien rantaniityt ja paljaat rantakalliot. \n\nKolkon kyläasutus on ryhmittynyt saaren keskivaiheilla olevan kyläpellon ja merenlahden väliselle kannakselle. Pienempiä pelto- ja niittykappaleita on ollut kallioiden välissä olevissa notkelmissa eripuolilla saarta. Kylämaisemaan kuuluneet talojen laiturit venevajoineen ja tuulimyllyt ovat kadonneet. Kylän pohjoispuolella oleva laituripaikka on 1800-luvun alkupuolelta. \n\nÅselholmin kylän talot ovat sijoittuneet saaren keskellä sijaitsevan kyläpellon laitamille. Nybondas-tilan talonpoikaisrakennuksiin kuuluva tuulikäyttöinen sahamylly 1900-luvun alusta lienee ainoa laatuaan maassamme ja sillä on huomattavaa merkitystä rakennustekniikan, teknisen laitteiston ja historiansa vuoksi sekä  Saaristomeren olosuhteiden kuvastajana.\n\nÅvensorin elinkeinona on ollut kalastuksen ja maanviljelyn lisäksi kalkkikivikaivos ja kalkinpoltto. Kaivostoiminta liittyy saariston kaivosteollisuuden historiaan ja 1800-luvulla alkaneeseen teollistumiseen. Asutus on keskittynyt tiiviisti kyläpellon ja raitin varrelle. Kylän satama on länsirannalla. Kalkinlouhinta on keskittynyt saaren pohjoisrannalla oleville Kirmon ja Rönuddenin niemekkeisiin. Jälkimmäisen laaja avolouhos on täyttynyt vedellä. Kaivosten ja avolouhosten lisäksi kaivosalueilla on säilynyt kaivosrakennusten jäänteitä ja maamerkkinä sylinteriuuni. Kirmon niemen vanha kaivosalue on  Nordkalkin omistuksessa. Ronuddenin alue on yhteisomistuksessa.\n\nKalastuksesta ja maanviljelystä toimeentulonsa saaneet Houtskarin Björkön, Mossalan ja Saverkeitin kylät muodostivat merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla. Mossala ja salmen vastarannalla Björkön kylälle kuuluvat venevajat edustavat perinteistä saaristolaista kyläasutusta ja rakennuskantaa ja ne muodostavat merkittävän saariston asutusmaiseman vanhan vesireitin varrella. Björkön kylä on Saaristomeren suurimpia. Mossala on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vaihtelevan maiseman keskellä. Kylä on sijoittunut kallioharjanteelle ja kyläkuvalle tunnusomaista ovat kylänraitti, rantapellot, venevajat, tuulimylly ja juhannussalon paikka. \n\nSaverkeitin asutus on keskittynyt satamaan ja saaren sisäosiin. Verraten laajat pellot on raivattu muinaisiin merenlahtiin. Asutus on muodostunut satamaan ja saaren keskiosaan. Östra Saverkeit on tiiviisti raitin ja sataman tuntumassa. Talonpoikaistalojen ja mökkien lisäksi maisemaan liittyvät sataman laiturit ja venevajat. Västra Saverkeit on tiiviinä kyläpellon pohjoispuolella. Kyläkeskustan ulkopuolelle on siirtynyt kaksi taloa. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, rakennusten vanhimmat osat 1700-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.416093348,21.427076365 60.416178664,21.428429794 60.416145201,21.428994318 60.416214778,21.429290667 60.416181799,21.429411890 60.414230405,21.428320827 60.412801253,21.427477351 60.412060568,21.429290171 60.411776805,21.429338838 60.410833287,21.428653079 60.410534395,21.425390781 60.409792617,21.418390326 60.410617551,21.417844148 60.412380136,21.416481555 60.413717974,21.415211202 60.414966939,21.417269784 60.414816200,21.420031742 60.414477089,21.421939623 60.415683851,21.422541628 60.416049078,21.424887399 60.416093348,21.427076365" ;
        poi:history       "Turunmaan saariston pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat rauta- ja pronssikautiset haudat. Merenpinnan ollessa tällöin korkeammalla vain osa nykyisistä saarista oli merenpinnan yläpuolella. Jyrkkärinteisen Iniön Borgholmin saarella on jäänteitä muinaislinnan valleista.\r\n\r\nKeskiajan alkupuolella merenpinnan laskettua ja muokkauskelpoisen maan lisääntyessä uudisasutus muodostui etupäässä Ruotsista tulleista siirtolaisista ja rannikon suomenkielinen asutus vakiintui saariston pohjoisosiin. Kalastus ja merenkulku olivat pääelinkeinoja, karjanhoito ja viljely tyydyttivät kotitarvetta.\r\n\r\nIniön Jumossa oli 1560-luvulla 6 taloa, Keistiössä 8, Kolkossa 4 ja Åselholmissa 5. Houtskarin Mossalassa, jonka vanhempi nimi Mustasalo muuttui ruotsalaissiirtolaisten vaikutuksesta, taloja oli 12 ja Björkössä 14. Saverkeitin kylän kaksiosaisuus muodostui jo keskiajalla. 1560-luvulla kylän taloluku oli jo 15, joka jakautui Östra Saverkeitin 7 taloon ja Västra Saverkeitin 8 taloon. Korppoon Åvensorin kylässä oli 9 taloa 1560-luvulla.\r\n\r\nKorppoon Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kalkkikiven louhiminen ja polttaminen täydensi kalastuksesta ja maanviljelystä saatua elantoa. Varsinainen louhinta alkoi Kirmon niemellä 1800-luvulla. Kalkkia käytettiin laastin ja sementin lisäksi teollisissa tuotteissa mm. selluntuotannossa ja maanparannusaineena. 1930-luvulla esiintymän osti Paraisten kalkkivuori Oy (myöh. Partek, nyk. Nordkalk Oyj). Toiminta laajeni tällöin myös lahden vastarannalle, Ronuddenin puolelle, minne louhittiin laaja avolouhos. Tällöin kaivos työllisti 50 henkilöä. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla.\r\n\r\nKalastuksen antama toimeentulo heikkeni toisen maailmansodan jälkeen ja useita tiloja tyhjeni. Saariston kesäasutus alkoi lisääntyä 1960-luvulta alkaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:louhos , poio:saha , poio:kaivos , poio:satama , poio:tuulimylly , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5186" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan saaristoasutus (Kolko)"@fi .

[ dcterms:description  "Romaanien ja elokuvien päähenkilö. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2692> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9053>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Herttoniemen yhteiskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.2063896561503" ;
        wgs84:long        "25.0356563856112" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/herttoniemen-yhteiskoulu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7263>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7358>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Elias Lönnrotin patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1668139888577" ;
        wgs84:long        "24.9387818016289" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7358" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Retkeilyllä Helsingin historiassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7823> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7824> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7827> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7825> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7818> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7396> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6505> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7826> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7820> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4853> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4854" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7349> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7370>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9552>
        dcterms:modified  "2011-03-03T11:31:27+0300" .

[ dcterms:description  "Bo Lönnqvist: Bakelser i Helsingfors" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6949> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950>
] .

rky:p249  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puhoslahden ja Puhoslammen välisellä kannaksella oleva Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö on merkittävä varhaisen teollistumiskauden ympäristö.\n\nPuhoksenkoski, joka on yksi Pyhäjärven vanhoista lasku-uomista, on Kiteen vanhimpia myllynpaikkoja. Sahan ja ruukin tuotantorakennuksia ei Puhoksen alueella ole säilynyt, mutta sahan jäänteitä ja kiviperustuksia on jäljellä jokihaarojen välissä. Muutoin rakennuskanta on monipuolista ja historiallisesti kerroksista. Puhoksenkosken partaalla on mylly sekä voimalaitos. Noin 800 metrin mittaisen kosken laidat on kivetty voima- ja uittokanavaksi. Kosken suulla toimivalla tukkien lasku- ja säilytyspaikalla on terva-aitta 1800-luvulta ja paja.\n\nPuhoksen vanhinta rakennuskantaa on kosken länsipuolella Majatalontien varrella sijaitseva Koskela, jonka 1800-luvulla rakennettu päärakennus on ollut Puhoksen hovin työväen asunto. Entinen Puhoksen yläkoulu on alun perin ruukin tilaan kuulunut rakennus 1800-luvulta. Hovin päärakennuksista toinen on palanut 1860-luvulla ja toinen purettu. Kartanoiden lehmuspuisto ja tiilinavetta ovat säilyneet.\n\nNs. Mustosen kanavana tunnettu kaivanto on muistona yrityksestä kanavoida Pyhäjärven ja Oriveden välinen kannas puutavaran uittoa varten. Kaivanto on linjattu Laukkalansuon kautta. Kanavointiyritys on yksi maakunnan varhaisimpia yhdessä Utran kanavan kanssa (ks. erillinen kohde Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue).\n\nRuukinpatruuna Nils Ludvig Arppen istuttama Puhoksen lehtikuusipuisto on Suomen suurin. Metsä on istutettu 1842-1844 laivanrakennustarpeiksi. Puistometsä on metsäntutkimuslaitoksen hoidossa.\n\nLehtikuusimetsän ja valtatien itäpuolella, Ätäskön rannalla on Puhoksen ruukkiin liittyvä, Arppen perustama Koivikon hovi ympäröivine viljelymaisemineen. Hovin 1850-luvulla rakennettua päärakennusta on jatkettu 1899 ja 1914. Se on nykyisin Kiteen maatalousoppilaitoksen ja koulutilan käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.090638945,29.870943218 62.092753822,29.868603771 62.095832382,29.861554656 62.097359989,29.868752058 62.096493721,29.877055200 62.093828616,29.885612581 62.092271030,29.889187896 62.090937515,29.890895987 62.089431043,29.892352809 62.088438477,29.887458153 62.086964014,29.881589054 62.086142004,29.878363011 62.088923949,29.877232980 62.090252901,29.873390756 62.090638945,29.870943218" ;
        poi:history       "Puhoksen kannakselle syntyi kyläasutusta vasta 1600-luvulla. Koskeen rakennettiin jo varhain mylly, jonka lisäksi paikalla toimi myös kalastamo. Puhos kuului Suorlahden hoville, ja myydessään Suorlahden kruununvouti Andersin piti Puhoksen myllyn itsellään. Puhos myytiin 1770 nimismies Erik Andersinille, jolta omistus siirtyi edelleen kruununvouti Gabriel Walleniukselle.\r\n\r\nPuhoksen teollinen perinne ulottuu vuoteen 1774, jolloin Walleniuksen perustama saha aloitti toimintansa. Vuoden 1778 kuninkaallisella päätöksellä taattiin Karjalalle lupa sahatavaran vientiin Venäjälle. 1780-1790-luvulla Savon ja Karjalan osuus Ruotsin puoleisen Suomen sahatavaran tuotannosta oli kolmasosa tai jopa puolet.\r\n\r\nPuhoksen sahan hankinta-alue käsitti paitsi Pyhäjärven ympäristön myös lähimmät Oriveden kylät. Saha sijaitsi alimman kosken länsirannalla ja mylly sitä vastapäätä vähän ylempänä. Ensimmäinen sahauskausi jatkui Kustaan sotaan 1788-1790, eikä sahaa rakennettu uudelleen kuin vasta 1800-luvun alussa.\r\n\r\nPuhos oli 1800-luvun alussa teollisuusmies Nils Ludvig Arppen hoidossa, ja tuolloin saha kehittyi yhdeksi maan suurimmista.  Telakkatoiminta käynnistyi Oriveden puoleisella rannalla 1829. Maamme ensimmäinen höyrylaiva, sisävesiliikenteeseen ja sahatavaran lauttaukseen tarkoitettu Ilmarinen, valmistui siellä 1833. Aiemmalle sahakirjurin talon paikalle nousi Arppen aikana Puhoksen hovi puistoineen ja kosken rannalle muitakin rakennuksia. Arppeen rakennuttama Koivikon kartano valmistui 1840, ja Koivikosta kehittyi maatalouden mallitila. Kartanorakennus sijaitsi lähempänä Ätäsköä kuin nykyinen tilan päärakennus.\r\n\r\nPuhoskoski perattiin 1829-1839. Sahatavaran kuljettamiseksi kannaksen yli järvestä toiseen Arppe rakennutti 1843 kannaksen poikki hevosvetoisen rautatien. Kosken vieressä kulkeneet kiskot olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa.\r\n\r\n1800-luvun loppupuolella Puhoksen omistanut suurliikemies A.J. Mustonen rakennutti Puhoksenkosken äärelle konepajan, valimon ja telakan 1875. Puhoksen kannaksen lävistävän ns. Mustosen kanavan rakentaminen aloitettiin 1876 tuotantolaitoksen kuljetusyhteyksien parantamiseksi. Kanavan rakennustyöt keskeytyivät jo seuraavana vuonna sahan omistajan kuolemaan, mutta kanavointia Orivedeltä Puhoksen ja Pyhäjärven kautta Laatokalle suunniteltiin vielä 1900-luvun alussa.\r\n\r\nPuhoksen konepaja toimi vuoteen 1893 asti ja saha vuoteen 1900. Jo Arppen kaudella kosken länsipuolella oli harjoitettu laajaa karjataloutta, ja teollisen toiminnan loputtua Puhoksella jatkui maatalous. 1900-luvun alkupuolella Puhoksenkosken voimaa käytettiin myllyn ja sähkölaitoksen toimintaan, ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n voimalaitos rakennettiin 1958-1959. Arppen aikainen saha purettiin 1961."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k260 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:muinaisjaannos , poio:puisto , poio:mylly , poio:kanava ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1104" ;
        skos:prefLabel    "Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö (Puhoksenkoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9647>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Tappaja, toivoakseni" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9089> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6367> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9222> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2621> ;
        th:lisatietoa     "Vuonna 1999 perheenäiti surmataan järjettömästi metrossa. Viisi vuotta myöhemmin perheenisä ottaa yhteyttä vanhaan ystäväänsä ja ryhtyy järjestämään kostoa vankilasta vapautuville tappajille. Tappaja, toivoakseni on nyky-Helsinkiin sijoittuva rikosromaani. Se on nopealiikkeinen ja rehellinen kertomus alkoholismista, anteeksisaamisesta ja aidosta välittämisestä.\n(takakansiteksti)\n\n“Antti Tuomaisen esikoisteos Tappaja, toivoakseni perää oikean elämän oikeita kysymyksiä, ja on siksi ilahduttavan vakavamielinen. …Kielellisesti Tuomainen on vähintään yhtä etevä kuin moni rikosromaanien myyntitykki…” \n-Antti Majander / Helsingin Sanomat\n\n“Tuomainen kehittelee mielenkiintoisia pohdintoja. Kirja on sujuva esikoinen… …ehdottomasti lukemisen arvoinen. Lopun kiihkeätempoinen juonikuvio virkistää” \n-Marja Aaltio / Alma Median maakuntalehtien yhteinen kulttuurisivu\n\n“Tappaja, toivoakseni on totutusta poikkeava rikosromaani. Näkökulma on päähenkilön ja kirjassa on vahva helsinkiläinen miljöökuvaus. Muut romaanihenkilöt nähdään ja rakennetaan Anton kautta. Teoksessa on artosalmismaista Helsingin kovan (nyky)todellisuuden kuvausta ja tiettyä pessimismiä. Romaani on Tuomaisen esikoinen ja erinomainen osoitus hänen kirjailijan lahjoistaan.”\n–Olli Mäkinen / Pohjalainen\n\n“… teos on selvästi enemmän kuin kovaksi keitellyn dekkarin sormiharjoitus. Siis tervetuloa alalle, uusi suomalainen tekijä.”\n-Heikki Ollikainen / Ruumiin kulttuuri\n\nwww.helsinkikirjat.fi\n\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9647" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7857>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7000>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Laivavarvi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Laivaveistämö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        wgs84:lat            "60.1608325358807" ;
        wgs84:long           "24.9583527812078" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7000" .

rky:p1811  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaan vanhimpiin lukeutuvalle satama- ja kauppapaikalle rakennettu Korsholman linna ja sen viereen syntynyt Vanha Vaasan kaupunki on toiminut Pohjanmaan hallinnollisena keskuksena 1300-luvulta vuoden 1852 kaupunkipaloon. Hallinnollisesta asemasta kertovat keskiaikaisen linnan paikka muistomerkkeineen, keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon rauniot, entinen hovioikeuden talo sekä entinen läänin lasaretti. Mustasaaren kirkoksi muutettu Vaasan hovioikeuden talo on Suomenlinnan ohella maamme merkittävin 1700-luvun julkinen rakennushanke. \n\nVanhan Vaasan alueen katu- ja korttelirakenne periytyy 1600-luvun puolivälissä laaditusta ruutukaavasta. Alueen asuinrakennukset ovat pääosin 1930-1950 -luvuilta. Ainoa 1852 palosta säästynyt kivinen kauppiastalo on Vanhan Vaasan pääkadun eli Kauppiaskadun varrella sijainnut kaksikerroksinen Falanderin eli Wasastjernan talo vuodelta 1782. Kauppiaskadun varrella olleen raatihuoneen torin laidalla ovat keskiaikaisen Mustasaaren Pyhän Marian kirkon ja tapulin sekä Vaasan triviaalikoulun rauniot. Kirkon keskiaikainen osa käsittää runkohuoneen läntisen ristivarren. Kirkon vieressä on 1671 rakennetun kellotapulin harmaakivinen makasiinina toiminut pohjakerros. Kirkon rauniota on kunnostettu lukuisia kertoja 1910-luvulta lähtien. Tapulin raunio on katettu 1992. \n\nVanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella on entinen hovioikeuden talo, joka on kaupunkipalon 1852 jälkeen muutettu Mustasaaren kirkoksi. Varhaiskustavilaisessa mansardikattoisessa rakennuksessa on kolossaalipilasterein varustettu keskirisalliitti. Hovioikeuden puisto periytyy rakennuksen valmistumisajalta. Hovioikeuden talon itäpuolella on hovioikeuden presidentin puutarha lammikoineen ja kivimuureineen. Puistossa eteläisen tulliportin luona on myös pieni klassisistinen päävartiorakennus, joka alkuaan sijaitsi torin reunalla. Hovioikeuden talolta lähtevä puukujanne johtaa Korsholman linnan paikalla olevalle kumpareelle, jossa on 1700-luvulla sijainnut maaherran residenssi. Vanhan Vaasan lehmuskuja on Suomen vanhin julkisessa käytössä oleva puistokatu.  \n\nVanhan Vaasan satama on alkujaan sijainnut kaupungin länsipuolella. Nyt jo maatuneen Hästholmenin sataman paikkaa ja Vanhaa Vaasaa yhdistää kanaali. Kanaalin suulla on jäännöksiä Krimin sodan aikaisista pattereista. \n\nVanhan Vaasan pappila eli Hagan pappila sijaitsee 1600-luvun loppupuolelta periytyvällä paikallaan kaupungin pohjoispuolella. Kaupunkipalolta säästynyt päärakennus on rakennettu 1782 ja sitä on jatkettu 1804.\n\nVanhan Vaasan historiallisiin rakennuksiin kuuluu myös vanha läänin lasaretti, nykyinen Mustasaaren sairaala, kaupunkialueen länsipuolella. Alueella on empirekauden lääninsairaala ja sen pihapiirin konttori- ja talousrakennus sekä 1890-luvun sielullisesti sairaiden vastaanottolaitos. Yhtenäinen sairaalan rakennusryhmä on osa autonomian ajan alussa organisoitua lääninsairaalaverkkoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.070504750,21.688805407 63.070513339,21.690460373 63.070569161,21.691428886 63.069557340,21.691764395 63.068745037,21.691955803 63.067237618,21.691822470 63.067191880,21.690088427 63.068042828,21.686770989 63.069643092,21.686779598 63.070119490,21.687251702 63.070580017,21.687952665 63.070504750,21.688805407" ;
        poi:history       "Mustasaaren kaupunki perustettiin 1606 Korsholman linnan ja kirkon väliselle alueelle. Kaupungin nimi muutettiin Vaasaksi 1612. Korsholman linna oli rakennettu 1300-luvun lopulla, Mustasaaren Neitsyt Marialle pyhitetty harmaakivikirkko puolestaan todennäköisesti 1500-luvun alussa. Kirkko oli yksi merkittävimmistä Pohjanmaan keskiajan kirkoista ja seurakunta käsitti koko Etelä-Pohjanmaan. \r\n\r\nVaasan kaupunkialueesta on olemassa kaksi 1600-luvun puolivälin kaupunkimittausta. Tuolloin kaupunki sai ensimmäiset ruutukaavaan perustuvat asemakaavat. 1700-luvun luotettavat, kaupunkimittauksiin perustuvat kartat ovat vuosilta 1750 ja 1782–1783. \r\n\r\n1700-luvun alkuun mennessä kaupunkirakenne oli muotoutunut lähes kaavan mukaiseksi. Keskiaikaisen kirkon eteläpuolella oli tori, jonka itäpuolelle muodostui kaupungin hallinnollinen keskus. Triviaalikoulu valmistui 1691 raatihuoneen torin laitaan. Korsholman linnan alueella sijaitsi 1700-luvulla maaherran residenssi. Linnan keskiaikaiset rakenteet tuhoutuivat 1500- ja 1600-luvun rakennustöissä sekä 1851, jolloin maastoa madallettiin uutta maaherran virkataloa rakennettaessa. Kiviristi pystytettiin linnan paikalle 1894. \r\n\r\nKustaa III:n hallintokaudella 1776 perustettiin Vaasan hovioikeus, jonka rakennuksen suunnitteli yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz. Rakennus valmistui 1785. Sen rakentamista valvomaan Tukholmasta saapunut rakennusmestari John Elfström suunnitteli Vaasassa ollessaan myös useita ympäristön kirkkoja. Hovioikeudenpuistikon suunnitteli C.F. Adlercrantz 1776 ja puiden istuttaminen aloitettiin 1781. Alkuperäiset haavat korvattiin lehmuksilla 1836–1842. \r\n\r\nSatama sijaitsi vajaan kahden kilometrin päässä kaupungista länteen, Hästholmenin saaren länsirannalla. Maannousun myötä mataloituneeseen satamaan kaivettiin kanaali 1838-1845. Ulkosatama siirrettiin Palosaareen 1790-luvulla. \r\n\r\nVaasa tuhoutui täydellisesti tulipalossa 1852, minkä jälkeen se päätettiin siirtää uudelle paikalle meren rannalle. Mustasaaren keskiaikainen kirkko, jota oli laajennettu 1600-luvulla ja 1700-luvun aikana, vaurioitui palossa ja jäi raunioitumaan. Hovioikeuden talo säilyi palossa ja muutettiin kirkoksi lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnitelmien mukaan 1862-1863 rakennusmestari Erik Kuorikosken johdolla. Pääjulkisivun eteen rakennettiin samalla korkea kellotorni. Myös lehmuskuja säästyi palolta. \r\n\r\nVaasan lääninsairaalan piirustukset laati C.L. Engel ja 130 vuodepaikan sairaala oli valmis 1844. Th. Granstedt suunnitteli 1882 tehdyt lisäykset. Lääninsairaala siirrettiin 1931 Seinäjoelle ja Mustasaaressa aloitti toimintansa psykiatrinen hoito- ja tutkimuslaitos 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:sairaala , poio:parantola ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1713" ;
        skos:prefLabel    "Vanha Vaasa ja Mustasaaren kirkko (Vanhasatama)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2801>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Helsinki - kaupunki graniittisilla juurilla, avaralla niemellä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5300> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2349> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6805> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7916> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2606> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1495> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2374> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1533> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3805> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6797> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7912> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6798> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6800> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6799> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2311> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7913> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1120> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6802> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6801> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1694> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6804> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7915> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7914> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3786> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1744> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1660> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1199> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1354> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1312> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2801" .

<http://example/upload-base/#metadescription_655>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1560888~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1560897~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5470>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E6E29BC3-B552-44B2-A70C-E4D6D4A5799E> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8069>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot. 4 : Hämeentie " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8068> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8069" .

rky:p151  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joutsan kirkonkylän vanha keskusraitti, Jousitie, edustaa 1930-luvulla alkanutta kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta. Jousitien varressa tämän vaiheen rakennuskanta on hyvin säilynyt.\n\nJousitie muodostaa  yhtenäisen tienäkymän pitäjän kirkon ja Joutsansalmen välisellä tieosuudella. Vanhimmat liiketalot raitin varrella ovat 1910-luvulta. 1930-luvulta lähtien rakennetut liike- ja pankkirakennukset reunustavat katutilaa niin, että muodostuu selkeä, rakennusvolyymeiltään yhtenäinen raittinäkymä. Vaiheen rakennuskanta on yleensä jo hävinnyt kirkonkylistämme 1960- ja 1970-luvulla uudenlaisen liikerakentamisen tieltä. Joutsassa keskustaajaman kauppakeskus ja uudet toiminnot on kuitenkin rakennettu Jousitien länsipuolelle, mikä on tehnyt mahdolliseksi raittirakenteen säilymisen.\n\nKirkkomaalla sijaitseva Joutsan puukirkko on rakennettu Heikki Salon johdolla 1812-1813. Muodoltaan kirkko on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kaksitoistakulmainen attikaosa, jonka laella on kahdeksankulmainen lyhty. Erillinen, puinen kellotapuli vuodelta 1820 on sisustettu kirkkomuseoksi. Vanha seurakuntatalo on vuodelta 1938.\n\nJoutsansalmen pohjoisranta satamineen on puistomainen vyöhyke."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.740691766,26.115470966 61.739968115,26.115162631 61.740013046,26.114725772 61.737786577,26.112008472 61.738778556,26.106944774 61.740176067,26.107130818 61.739242184,26.110786469 61.741903136,26.113091145 61.742314157,26.114329310 61.742735800,26.113086708 61.744024834,26.114280617 61.743059062,26.116929883 61.745198776,26.120509268 61.745045513,26.121385084 61.744434849,26.120329955 61.744416817,26.119995238 61.743756636,26.118640066 61.743266497,26.119022716 61.742923191,26.120004467 61.742387112,26.120656474 61.740658894,26.118002974 61.740691766,26.115470966" ;
        poi:history       "Joutsa kuului keskiajalla Sysmän suurpitäjään. Joutsa muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi 1784, jolloin Hartola itsenäistyi Sysmästä. Joutsan seurakunta itsenäistyi 1860.\r\n\r\nJoutsansalmen ja Venetien alue oli alun perin joutsalaisten käsityöläisten asuma-aluetta. Tuosta asutuksesta ei enää ole yhtään rakennusta jäljellä. \r\n\r\nJousitien varsi alkoi rakentua kaupan  ja palvelujen kaduksi viimeistään 1930-luvulla. Kuntalassa toiminta alkoi jo 1800-luvun lopulla, jolloin kunnantuvassa pidettiin kunnallislautakunnan kokoukset, rippikoulua ja postitoimistoa. Säästöpankki perustettiin Joutsaan 1895 ja Puistola-niminen rakennus palveli 1930 Maatalouspankkina. Jukola eli Joutsan suojeluskunnan talo vihittiin käyttöön 1941."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k172 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=244" ;
        skos:prefLabel    "Joutsan Jousitien keskusraitti"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8308>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1689156~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5804>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A5D3F651-C9A3-494E-8C40-A84053EC673C> .

[ dcterms:description  "\"Helsingin teatterirakennus\" (Helsingfors Tidningar 95/1.12.1849), Topelius kertoo kirjoituksessaan teatterirakennuksen laajentamisesta kahdessa vaiheessa 1840-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7998>
] .

[ dcterms:description  "Nokeloiden ensimmäinen koti Helsingissä 1960-luvun alussa oli Kustaankadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5306> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7854>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7854>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kustaankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1886951636472" ;
        wgs84:long        "24.9561767929904" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7854" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2943>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1811160~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kononen asuu Kruununhaassa ja siellä ovat hänen kantakapakoistaan Kolme Kruunua ja Kolme Liisaa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2168> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8568>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:54:08+0300" .

rky:p745  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.400347622,23.725153595 66.399340888,23.725682048 66.398726463,23.726714777 66.398056940,23.728151185 66.396961744,23.729008642 66.396340796,23.728216950 66.396189090,23.725538886 66.396528172,23.723510710 66.397471411,23.722990554 66.399800286,23.721812710 66.400860345,23.722308644 66.400856939,23.723658295 66.400347622,23.725153595" ;
        poi:municipality  kunnat:k976 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2174" ;
        skos:prefLabel    "Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i63>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Tuomarinkartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i66> ;
        wgs84:lat         "60.2651586605028" ;
        wgs84:long        "24.928859913953" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tuomarinkartano" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1105>
        dcterms:modified  "2009-04-23T15:03:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8210>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1378044~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1378045~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4226>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1109798~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1109799~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_12>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5801>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaisaniemen metroaseman avajaiset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin Kaisaniemen metroasema avattiin? Asema avattiin 1. maaliskuuta 1995, ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Kontio-Kilpi-Valjento Oy. Kaisaniemi sijaitsee 597 metrin etäisyydellä Rautatientorin metroasemasta ja 916 metrin päässä Hakaniemen metroasemasta osoitteessa Vuorikatu 12. Asema sijaitsee 27 metriä maanpinnan ja 22 metriä merenpinnan alapuolella.\n\nLähde:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Kaisaniemen_metroasema" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6362> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kylla-kaisaniemi-kajsaniemi-kuulutett" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8305>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Räikkä, Tanjalotta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8305" .

[ dcterms:description  "Mika Waltari asui Sampsassa lapsena. Kirjassa ote Waltarin muistelmista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7121> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9019>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:38:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8565>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Synnitön lankeemus" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8564> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1943." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2l21/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8563> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8380> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8404> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8565" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8804>
        dcterms:modified  "2010-03-09T15:47:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9279>
        dcterms:modified  "2010-06-10T16:13:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6775>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:53:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i215>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Folkvisa från Villagatan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i470> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/folkvisa-fran-villagatan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4223>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Alvar Aalto ja Helsinki " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6897> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6886> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6800> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4393> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6884> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6882> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6885> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6878> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6883> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6879> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6880> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6881> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/alvar-aalto-ja-helsinki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i475>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hiekkaa Hietarannan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9196> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i474> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9195> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hiekkaa-hietarannan" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kohdatessaan ensimmäistä kertaa Jouni Mannerin Ariel sai selkäänsä. Pahoinpitely tapahtui loppukesästä autiotontilla Hämeentien ja Neljännen linjan risteyksessä, oli ilta, auringonlasku oli kylmä ja hehkuva, ja lamput oli jo sytytetty satoihin ikkunoihin Linjojen ja Haapaniemenkujan ja Kaikukujan varrelle.' (s. 10)\n\n\n'Jouni ja Ariel olivat ystävystyneet aikaisemmin, eräänä sateisena sunnuntaina lokakuussa. Silloin oli kukunut pari kuukautta siitä, kun Jouni pieksi Arielin autuitontilla Hämeentien varrella. Arkipäivisin he eivät olleet missään tekemisissä keskenään Aleksis Kiven koulussa, jylhässä 30-luvun rakennuksessa joka kohosi kukkulalla Brahen kentän yläpuolella, eivät koulun käytävillä eivätkä urheilukentällä, jolla eri-ikäiset oppilaat urheilivat tai vain lorvailivat koulupäivän jälkeen. --  Mutta nyt oli siis sunnuntai-iltapäivä, aamun raskas sade oli kutistunut pieneksi tihkuksi, ja Jouni Manner lampsi Toista linjaa alas niin paljon rasvaa huolellisesti kammatuissa hiuksissaan, että ne hylkivät jokaista sadepisaraa. Porthaninkadun mäessä, heti uusien yhdeksänkerroksisten talojen jälkeen, hän oli kuulevinaan musiikkia. Joku soitti kitaraa avoimessa ikkunassa, kovaa ja rytmikkäästi, se kuulosti melko hyvältä. Talon numero yksitoista pohjakerroksen ikkuna oli auki. Musiikki tuntui kantautuvan sieltä, ja koska Jouni piti itseään Karhupuiston ja Hampparilaakson ja Hakaniemen torin välisten kulmien pomona, hän heilautti itsensä muitta mutkitta ikkunapellille ja kurkisti sisään.' (s. 34 - 35)\n\n\n'Jounilla oli ollut auto keväästä lähtien,  hän oli ostanut Fiat600:n huhtikuussa ja alkanut katsella heti asuntoja. Hän oli etsinyt niitä myös Elinan puolesta, vaikka Elina oli itsepintaisesti väistellyt puheenaihetta. Jouni oli jatkanut äitinsä pehmittämistä, ja hänellä oli siihen hyvät syyt. Castréninkatu 14:n ja Tuloksen talo kadun toisella puolella olivat korttelin viimeiset puutalot, purkutuomiot ja häädöt saattoivat tulla koska tahansa. (s. 240)" ;
  dcterms:description            "Varsinkin teoksen alkupuolelle liikutaan Kallion maisemissa, jossa myös keskeiset päähenkilöt, Jouni ja Ariel tapaavat ensimmäistä kertaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9079> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

rky:p1538  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kiilan kylässä on säilynyt edustava ryhmäkylämiljöö, jossa talonpoikainen rakennuskanta on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. \n\nKemiön pohjoisosassa, ns. Suomenkulmalla, sijaitseva Kiilan kylä ja lähipellot muodostavat laajan, mäkiharjanteisiin rajautuvan maiseman. Tilakeskukset ovat säilyneet vanhoilla kylätonteilla. Kylän rintapelto on raivattu merenlahtien väliselle kannakselle ja itse kylä on keskittynyt kyläpellon pohjoislaidalla olevalle matalalle harjanteelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.233035638,22.858342313 60.233068991,22.853681081 60.234321136,22.853213841 60.236009806,22.853205998 60.237229604,22.854158109 60.238405314,22.854112192 60.238657167,22.854800832 60.238684430,22.855672368 60.238724741,22.858189207 60.239425274,22.860133673 60.239753852,22.862459663 60.239759806,22.865109609 60.239704286,22.867020980 60.239967464,22.869715718 60.240319669,22.871163974 60.240463158,22.872895945 60.240296852,22.874538110 60.239729745,22.875639029 60.239368100,22.875941785 60.239431021,22.877143469 60.239448610,22.878119144 60.239259031,22.879017996 60.238750857,22.879956900 60.237978190,22.880620093 60.237913649,22.881837755 60.237297093,22.883819464 60.236408104,22.886092649 60.235609895,22.887170649 60.232202260,22.884743350 60.233486138,22.876476426 60.232900246,22.869577495 60.232737450,22.867231009 60.232500624,22.865382581 60.232395988,22.863260320 60.232446739,22.861195526 60.233035638,22.858342313" ;
        poi:history       "Kiilan kylässä oli 1560-luvulla  kuusi taloa. Kemiö oli 1500-luvun puolivälissä yksi maan suuriimista pitäjistä, jossa oli noin 550 taloa, näistä suurin osa pitäjän yläosissa. Varsinais-Suomen pitäjistä vain Kalanti oli yhtä väkirikas, koko maassa vain muutama pitäjä. 1540-luvun maakirjoista ilmenee, etta maanviljelyllä oli Kemiössä jo tuolloin pitkät perinteet. Kemiö kuului muun Varsinais-Suomen ohella perinteisen maanviljelyn kaudella maan parhaiten menestyneisiin maatalousalueisiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5124" ;
        skos:prefLabel    "Kiilan kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9016>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kesti, Jasse"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9016" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6512>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Mannerheimintie 94"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Jari Veintie Oy" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1874128125955" ;
        wgs84:long           "24.9185002012304" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-94" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Koska Karhupuisto kävelee kirjastoon/ koska koska käveleminen suunnaton/ kuin vaahteran alla lainattu sana/ suunnattu kosketus suun takana/ koska yksinhän me kaikki kuin kaukaiset kävyt/ joissa sielua nimeksi asti juuri/ kaukana Karhupuistosta joka kävelee--\" (runosta Koska sinä, s. 34)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7745> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7226>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9181>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:29:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1641548~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1459273~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1654122~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1459258~S9*fin> .

rky:p1798  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kärkelän ruukinalueella on kujien varrella säilynyt poikkeuksellisen runsaasti työväen asuinrakennuksia, jotka muodostavat hyvin säilyneen ja intensiivisen 1800-luvun ruukkiyhdyskuntaa kuvastavan kokonaisuuden.\n\nKärkelän ruukki liittyy Varsinais-Suomen itäosien ja Länsi-Uudenmaan ruukki- ja teollisuushistoriaan. Kärkelän kuparisulatto on perustettu noin viiden kilometrin päässä sijaitsevan Orijärven kuparikaivoksen malmin käsittelyä varten.\n\nSikajärvestä Kurkelanjärveen laskevan Saukon- eli Kärkelänjoen varteen syntynyt Kärkelän ruukki on tiivis ruukkiyhdyskunta. Ruukkiyhdyskunnan alueella on jäljellä toistakymmentä työväenasuntoa, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Pääosa punamullatuista hirsirakennuksista sijaitsee lehtevien ruukinkujien varsilla. Jokiuoman etelärannalla on 1900-luvun alkupuolella rakennettu tilanhoitajan mansardikattoinen asuinrakennus. Ruukin tuotantorakennuksista on säilynyt vain hirsirakenteinen 1800-luvun alkupuolen paja joen pohjoisrannalla. Kosken pohjoisrannalla on nähtävillä myös kolmen pasutushuoneen pohjat sekä 1960-luvulla puretun myllyn kivijalka.\n\nKärkelän ruukinkartano siipirakennuksineen sijaitsee Orijärven kaivokselta Kärkelään kulkevan tien varrella. Taitekattoinen kaksikerroksinen päärakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1786 ja rakennuksen päätyihin on lisätty huoneita 1845 ja 1854. \n\nKaivostoiminnan päätyttyä 1880-luvulla Kärkelä on ollut Fiskars-yhtiöön kuuluva maatalouden mallitila. Joen pohjoisrannalla on kookas 1921-1923 rakennettu navetta. Myös vastapäätä ruukinkartanoa, entisellä tallin paikalla, seisova klassistinen tiilimakasiini vuodelta 1935 kuuluu Kärkelän maanviljelysvaiheeseen. Kosken partaalla, entisen kuparihytin kivijalalla on kookas mylly- ja puimalarakennus.\n\nSahakoskella ruukin koillispuolella on työväenasuntoja ja sahan rauniot. Pohjoisrannan entisessä sahanhoitajan asunnossa on toiminut Kärkelän koulu vuoteen 1939 asti. Paikalla ovat säilyneet myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu pieni voimalaitos, voimalaitoksen hoitajan mansardikattoinen asunto sekä korkeille betonijalustoille nostettu puinen voimaränni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.266395207,23.598906931 60.266554611,23.600519503 60.266130040,23.601234270 60.267840911,23.602520704 60.266306385,23.604369491 60.264576588,23.609208209 60.264202845,23.608278845 60.263609158,23.608323483 60.261991930,23.613427068 60.260793942,23.613262658 60.261257914,23.611484983 60.261659167,23.610994970 60.262034031,23.610091225 60.262582208,23.609746163 60.263231325,23.608365460 60.263527591,23.607501859 60.263380172,23.606716292 60.263992448,23.603897814 60.263833973,23.603305664 60.263813917,23.601898167 60.266395207,23.598906931" ;
        poi:history       "Orijärven kaivoksen malmin käsittelyä varten rakennetun Kärkelän kuparisulaton perusti tukholmalainen kauppaneuvos Robert Finlay 1766. Paria vuotta aiemmin, 1764, hän oli ostanut puolet Orijärven kuparikaivoksesta. Myöhemmin Kärkelän omistus oli Fiskarsin ruukilla.\r\n\r\nKärkelänkoskessa oli vanhastaan saha. Kupariruukin toiminta alkoi 1766. Kärkelästä raakakupari kuljetettiin ensimmäisten 16:n vuoden ajan Ruotsin Avestaan jalostettavaksi. Aluksi myös kaikki työntekijät tulivat Ruotsista, mutta pian Kärkelään syntyi ruukkiyhdyskunta. Vuonna 1792 Kärkelässä työskenteli 26 miestä. Vuonna 1781 Kärkelän hyttiä laajennettiin ja rakennettiin raakakupariuuni. Orijärven kaivoksen toiminta väheni 1800-luvun loppupuoliskolla, eikä Kärkelän 1812 palanutta hyttiä rakennettu uudelleen kuin vasta 1819-1820.\r\n\r\nOrijärven kaivostoiminta tehostui ja oli laajimmillaan 1820-luvulla, kunnes väheni jälleen 1840-luvulta alkaen. Sulatus Kärkelässä loppui 1882. Sen jälkeen Kärkelästä tuli Fiskarsin ruukin ulkokartano, jossa harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa. 1900-luvun alussa Kärkelässä oli 23 torppaa. Kärkelään rakennettiin 1911 voimalaitos, joka toimitti 1907 uudelleen avatulle Orijärven kaivokselle sähköä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:voimala , poio:talousrakennus , poio:tuotantorakennus , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4985" ;
        skos:prefLabel    "Kärkelän ruukkiyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8801>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8799> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8800> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8241> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7640> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8801" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2788>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vuoristo, Sari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vuoristo-sari" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6482>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9276>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Sammatintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1978046307734" ;
        wgs84:long        "24.9593416806872" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sammatintie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9515>
        dcterms:modified  "2011-01-04T16:23:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7486>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4982>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1876888~S9*fin> .

rky:p1440  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.079525107,20.847524769 63.079305649,20.847827975 63.078830916,20.848056876 63.078137443,20.848161125 63.077775719,20.847425224 63.077244789,20.846810888 63.076691304,20.847013728 63.076488872,20.848596071 63.077001647,20.849684678 63.076740349,20.850809253 63.075999578,20.851607569 63.075344881,20.850377894 63.075084491,20.848850973 63.074316760,20.844139102 63.074928560,20.841272618 63.075672896,20.838335111 63.076294704,20.837476042 63.076937261,20.837981168 63.078413263,20.838480205 63.079235799,20.840444002 63.079551730,20.843242368 63.079525107,20.847524769" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus , poio:liikennepaikka , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Rönnskär, majakkasaari)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9775>
        dcterms:modified  "2011-10-03T17:35:18+0300" .

th:Tekija  a             owl:Class ;
        rdfs:label       "Tekijä"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Agent .

<http://example/upload-base/#metadescription_284>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:57+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p89>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja B35"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T06:55:26.67+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:41:11.731+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 , koko:p36548 ;
        poi:description  "Vajan B 35 historiaa paraatikentän laidalla voidaan seurata aina vuoteen 1811 asti. Vaja on kokenut kuitenkin niin paljon muutoksia, että sen rakennusvuotena on pidettävä vuotta 1868, jolloin se siirrettiin nykyiselle paikalleen bastionien Hårleman ja Kunnia välisen tien varteen.\nVajan korkea keskiosa on peräisin vuodelta 1859, jolloin talo vielä oli paraatikentän laidalla. Keskiosan pääty suuntautui kentälle päin, keskellä oli leveä pariovi ja käyntiluiska. Oven molemmin olivat pienet pyöreät ikkunat. Vajan keskiosa oli lämmitettävä. Vajan keskiosan lisäksi myös eteläinen katos siirrettiin paraatikentän laidalta. Kapea sola rakennettiin erottamaan keskiosan ja eteläisen katoksen välille. Katokseen rakennettiin seinät siirron yhteydessä.\nPohjoinen katos rakennettiin vuonna 1868 uudisosana kiinni keskiosaan. Vajaa käytettiin palokaluston, rekien ja sammioiden säilyttämiseen. Vuonna 1893 uuni muurattiin uudelleen ja yläpohjarakennetta tuettiin. Vuosisadan alussa 1901 uusittiin välipohja palkkeineen ja katoksiin asennettiin huopakatot.\n\nSuomalaisen ajan alussa vaja oli puuvajana. Uunin purkamisajankohta on epäselvä. Viime aikoina vajaa on käytetty autotallina.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1869 lähtien N 41\nVuonna 1929 rakennusnumero B II 41\n\nLähteet:\n\nMV SL Rakhist Tillander, Margaretha, 1972. Vaja B 35:n rakennushistoriallinen katsaus.\nMV SL VIK B 4 21 23 59 60 76 85 90 106 107a 1222 1230.\nVA VSA 17044.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK B 1225 vuodelta 1868."@fi ;
        poi:history      "Vajan B 35 historiaa paraatikentän laidalla voidaan seurata aina vuoteen 1811 asti. Vaja on kokenut kuitenkin niin paljon muutoksia, että sen rakennusvuotena on pidettävä vuotta 1868, jolloin se siirrettiin nykyiselle paikalleen bastionien Hårleman ja Kunnia välisen tien varteen.\nVajan korkea keskiosa on peräisin vuodelta 1859, jolloin talo vielä oli paraatikentän laidalla. Keskiosan pääty suuntautui kentälle päin, keskellä oli leveä pariovi ja käyntiluiska. Oven molemmin olivat pienet pyöreät ikkunat. Vajan keskiosa oli lämmitettävä. Vajan keskiosan lisäksi myös eteläinen katos siirrettiin paraatikentän laidalta. Kapea sola rakennettiin erottamaan keskiosan ja eteläisen katoksen välille. Katokseen rakennettiin seinät siirron yhteydessä.\nPohjoinen katos rakennettiin vuonna 1868 uudisosana kiinni keskiosaan. Vajaa käytettiin palokaluston, rekien ja sammioiden säilyttämiseen. Vuonna 1893 uuni muurattiin uudelleen ja yläpohjarakennetta tuettiin. Vuosisadan alussa 1901 uusittiin välipohja palkkeineen ja katoksiin asennettiin huopakatot.\n\nSuomalaisen ajan alussa vaja oli puuvajana. Uunin purkamisajankohta on epäselvä. Viime aikoina vajaa on käytetty autotallina.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1869 lähtien N 41\nVuonna 1929 rakennusnumero B II 41\n\nLähteet:\n\nMV SL Rakhist Tillander, Margaretha, 1972. Vaja B 35:n rakennushistoriallinen katsaus.\nMV SL VIK B 4 21 23 59 60 76 85 90 106 107a 1222 1230.\nVA VSA 17044.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK B 1225 vuodelta 1868."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.143832477631236" ;
        wgs84:long       "24.984386634826706" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7223>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Svenska normallyceum"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1631948874179" ;
        wgs84:long        "24.9507917488408" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7223" .

<http://example/upload-base/#metadescription_618>
        dcterms:modified  "2011-04-12T18:07:57+0300" .

rky:p114  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sjögårdin kartanoympäristö puistoineen ja puutarhoineen kuvastaa kartanoarkkitehtuurin ja puutarhasuunnittelun vuosisataista historiaa, jota leimaa etenkin 1900-luvun rakennusvaihe. Sjögård on tärkeä osa Pernajanlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää.\n\nMerenrannan tuntumassa oleva kartanon rakennusryhmä koostuu empiretyylisestä päärakennuksesta ja kolmesta päärakennuksen tyyliä noudattavasta flyygelirakennuksesta sekä syrjemmällä olevista tiilisistä talousrakennuksista. Asuinrakennusten yhtenäinen arkkitehtuuri on Lars Sonckin suunnittelemasta korjausvaiheesta 1920-luvulta. Kartanon koristepuutarha on Bengt Schalinin suunnittelema. Päärakennuksen keskiakselista johtaa merelle terassoitu keskikäytävä, jonka päätepisteenä on kaksi laiturille sijoitettua uimahuonetta.\n\nSjögårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanoiden rakennuskanta, puistot, puukujanteet ja viljelyalueet muodostavat keskeisen osan Pernajanlahden valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.419939201,26.028967973 60.416463213,26.027963001 60.419232986,26.012436128 60.423618180,25.998608958 60.425687104,26.000376357 60.426246687,26.002075829 60.426266621,26.012337274 60.425446181,26.016138542 60.419939201,26.028967973" ;
        poi:history       "Sjögårdin rälssisäteri oli jo keskiajalla asumakartano. Seuraavilla vuosisadoilla siihen liitettiin useita muita rälssitiloja. Kartano on 1500- ja 1600-luvulla ollut mm. Fleming-, Wildeman-, Ståhlhandske- ja Creutz-sukujen omistuksessa. Kartanon päärakennus on todennäköisesti peräisin 1850-luvulta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2213" ;
        skos:prefLabel    "Sjögårdin kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9512>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Yleisradio, Radiokatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Iso Paja" , "YLE-keskus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> ;
        wgs84:lat            "60.2027599763029" ;
        wgs84:long           "24.9240346737298" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/yleisradio-radiokatu-5" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7483>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Meilahden kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tomaskyrkan" , "Tuomaan kirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat            "60.1928865369077" ;
        wgs84:long           "24.9039895841586" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7483" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7722>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1919021~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8197>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:37:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5788>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Olympiafanfaari vai -hymni?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Teeman nettisivuilla kerrotaan Helsingin olympialaisten olympiafanfaarista ja -hymnistä mielenkiintoisesti. Kun J. K. Paasikivi avaa kisat ja orkesteri aloittaa soittonsa, soittaako se fanfaarin vai hymnin? Tämä kappale soi usein televisiossa Helsingin olympiakisoista puhuttaessa. Antero Raevuoren kirjassa Viimeiset oikeat olympialaiset (Gummerus 2002) kerrotaan kellon tarkkuudella avajaispäivän 19.7.1952 tapahtumat. Kello 14.22 presidentti Paasikivi julistaa viidennettoista olympialaiset Helsingissä avatuiksi. Salkoon nousee olympialippu. Soittokunta soittaa olympiafanfaarin." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/teeman-nettisivuilla-kerrotaan-helsingin" .

rky:p374  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nyynäisten kartanon ja kruunun virkatalon kulttuurihistoriallinen merkitys perustuu ennen muuta sen historiallisiin vaiheisiin keskiaikaisena asumakartanona sekä kruunun virkatalona sekä maisemalliseen asemaan Mietoisten ja Lemun laajalla viljelystasangolla. \n\nNyynäisten kartano sijaitsee entisellä Lemunlahden merenpohjalla. Tila on sijoittunut mäenkumpareelle ja sitä ympäröi tasainen ja avoin viljelysmaisema, mihin kuuluvat myös toisen maailmansodan jälkeen lohkotut siirtoväen tilat.\n\nNyynäisten nykyiset rakennukset ovat ryhmittyneet jalopuita kasvavan vanhan kartanon pihapiirin alueelle. Keskiaikaisesta rakennuskannasta kivikartanoineen on jäljellä 1500-luvulta peräisin olevia kellareita. Nykyinen päärakennus on mahdollisesti 1700-luvulta. Piha-alueen länsilaidalla sijaitseva pitkä, punamullattu asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalle 1800-luvun alussa. Kapearunkoinen rakennus käsittää paritupajärjestyksen mukaisesti tupatilat keskellä sijaitsevan eteisen molemmin puolin. Lisähuoneet on rakennettu molempiin päätyihin. Kiinteän sisutuksen muutamat yksityiskohdat, mm. barokkiovet viittaavat varhaiseen rakentamisajankohtaan. Rakennuksen siirtovaiheesta ovat peräisin salin ja eteistilan empireovet kehyslistoineen. Vanhoja talousrakennuksia on useita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.580309205,22.023901118 60.580045647,22.033259571 60.578649732,22.039946849 60.575103328,22.042892550 60.571823365,22.042239787 60.571126436,22.041849067 60.570073202,22.042969251 60.567057187,22.043469241 60.563987547,22.047032781 60.561952797,22.036077202 60.559967522,22.030695503 60.558529167,22.023097713 60.556398154,22.021791232 60.554623849,22.018795298 60.559730818,22.011816315 60.561501384,22.009268672 60.564566827,22.003656676 60.568308778,21.995977409 60.569592215,21.993767922 60.571714009,21.995220720 60.575093682,22.005735364 60.575868698,22.010894909 60.576827162,22.015938765 60.580227256,22.019361453 60.580309205,22.023901118" ;
        poi:history       "Keskiajalla Nyynäinen oli Suomen merkittävimpiä kartanoita ja se saattoi alkujaan olla yksi Suomen rannikon varhaisia kuninkaankartanoita. Ensimmäinen tiedossa oleva omistaja oli Turun linnanpäällikkö Klaus Lydekenpoika Diekn 1400-luvun alussa. Paikalla tiedetään olleen 1500-luvulla kivestä tehty kartanorakennus, joka paloi 1527. Isossa reduktiossa 1681 läänitys peruutettiin kruunulle ja se määrättiin ruotujakolaitoksen organisoinnin yhteydessä everstiluutnantin virkataloksi. Virkatalo annettiin jo 1791 vuokralle. Nyynäisten kartanolle kuului useita alustalaistaloja ja torppia jo 1600-luvulta lähtien. \r\n\r\nNykyinen päärakennus siirrettiin mahdollisesti pihan lounaisreunasta 1811. Satulakattoinen luonnonkivinavetta valmistui 1870-luvulla ja hirsirunkoinen härkätallirakennus 1884. Meijeri rakennettiin 1920. Tilan kellari periytyy 1500-luvun alusta, mutta sen päälle rakennettu pitkä verstas- ja asuinrakennus valmistui vuosien 1938-1939 välillä. Nyynäisten tila ostettiin kruunulta 1946."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k481 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=89" ;
        skos:prefLabel    "Nyynäisten kartanomaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9772>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Malmberg, Aleksi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9772" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7982>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:36+0300" .

rky:p708  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.452979914,26.958811415 60.453049736,26.958186410 60.453645346,26.957555166 60.454368510,26.958582079 60.453863765,26.959292954 60.452979914,26.958811415" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Patteri nro 5 , Pieni Varissaari)"@fi .

[ dcterms:description  "Emmi Jurkka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Ruoholahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/6559359/> ;
        wgs84:lat     "60.1640521390205" ;
        wgs84:long    "24.9062028448567" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ruoholahti" .

koko:p34446  dc:created  "2012-05-24T11:13:04.924+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T11:13:06.065+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "cellars"@en , "kellarit"@fi , "källare"@sv .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Museokadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksen vieressä sijaitsevan talon pihalle vievässä porttikongin tunnelissa oli pahoinpidelty kuoliaaksi 17-vuotias Ibrahim\" (s.29)" ;
  dcterms:description            "Tarina lähtee liikkeelle Ibrahimin murhasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2483> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9393>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5430>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mitä Helsingissä voi juhannuksena tehdä?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä Helsingissä voi juhannuksena tehdä? Hei, näin neuvoimme erästä noin kolmekymppistä, joka oli kiinnostuneempi terassijuhannuksesta kuin perinteisestä Seurasaarijuhannuksesta:\nHelsinki on varmasti yksi Suomen rauhallisimmista kaupungeista juhannuksena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kaupungilla olisi menoja. Baarit ovat kohtuullisen hyvin auki - eikä jonoja ole. Nuorempaa kansaa voi löytää Mustikkamaalta juhannuksenvietosta. Hietsusta voi aamuyön tunteina kuulla teknon jytkettä. Voit tarkastella juhannuksen menovinkkejä esim. Citystä: http://www.city.fi/ tai Nyt:in http://www.nyt.fi/ juhannusmuistiosta, tsekkaa myös sivuilta löytyvä menokone. Vesiliikennekkin kulkee, ainakin Suomenlinnaan. Yksityisetkin varmasti pitävät purkkejaan auki. HSL:n juhannuksen ajan liikenteen voit tarkastaa osoitteesta: http://www.hsl.fi/FI/sivut/default.aspx " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i83> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-helsingissa-voi-juhannuksena-tehda" .

[ dcterms:description  "projektorihuone" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vallilantiellä, lähellä Keuruuntien kulmaa oli yksi näistä taloista (kaupungin taloja). Sen räystäiden alla juoksivat ravistuneina jonkun muinaisen mestarin tekemät puuleikkaukset, ja sen takana kohosivat Keuruunpuistikon kalliot polveilevina ja liki yhtä korkeina kuin itse talo. Ja sinä elokuisena perjantaina, niin varhain että taivaan sinerryksen vasta aavisti, sen piipusta kohosi jo koivuhalolta tuoksuva savu." ;
  dcterms:description            "Heimolaiset asuvat Vallilassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1572> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6144>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=ACFE85F2-9A79-483B-8650-41BC46B2D714> .

rky:p968  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Repokairan ja Lemmenjoen alueen luonnonvarojen käyttöä kuvastavat alueen porohoitoon liittyvä asutus, Lisman saamelaiskylä ja Kaapin Jounin erämaatalo sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt kullankaivajayhdyskunta.\n\nRepokairan ja Lemmenjoen alueelle perustettu Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin, se on myös Euroopan laajimpia tiettömiä ja asumattomia metsäerämaita. Kansallispuiston maisemassa vaihtelevat lukuisat suuret joet ja niiden väliset metsä-, tunturi- ja suoalueet. Laajat tunturikoivikot peittävät korkeimpia vaaroja ja tunturipaljakoiden reunoja.\n\n1800-luvun lopulta asuttu Kaapin Jounin kenttä Sotkajärven pohjoispäässä on Lemmenjoen seudun ensimmäisiä uudistiloja ja kertoo monimuotoisesta saamelaisesta elämäntavasta vaiheessa, jolloin saamelaiskulttuurissa alettiin siirtyä kiinteään asumiseen. \n\nLisman kylä nykyisen Lemmenjoen kansallispuiston keskellä on rakenteeltaan hyvin säilynyt esimerkki poronhoitoon perustuvasta saamelaisasutuksesta. Aapa-Lapin laajojen metsä- ja suokairojen keskellä olevaa kylää ympäröivät poronhoidolle otolliset mäntyvaltaiset varpu-jäkäläkankaat. Ivalojokeen laskevan Lismajoen koillisrannalle Kotivaaran juureen rakentuneen kylän rakennuskanta on peräisin 1900-luvun eri vuosikymmeniltä. \n\nLisman kylän avoimella pihakentällä on Nillan Pieran, Nillan Jounin, Jussan Antin ja Näkkälän Iiskon (Hannula) talot. Lismajoen toisella puolella on Kuolpunatievan rakennusryhmä. \n\nPihapiireihin kuuluvat asuinrakennusten lisäksi navetat, pariaitat, saunat ja puuvajat. Talon vieressä on laudoista tehty poroaita,  \nporoaidat ovat ympäröineet pihaa ja härkäladot sijainneet lähimetsässä. Piha on puutonta, avointa nurmikenttää, jolla on heinän kuivaushaasioita.\n\nLemmenjoen kullankaivajayhdyskunta maisemallisesti vaikuttavassa avoimessa tunturimaastossa on yksi Lapin kultahistorian myöhäisempää, toisen maailmansodan jälkeistä vaihetta kuvastava kohde. Lemmenjoen kulta-alue sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston alueella lähinnä Lemmenjoen luoteispuolella. Kullankaivajien yhdyskunta pienine asumuksineen sijaitsee täysin avoimessa tunturimaisemassa. Kultamailta pohjoiseen avautuu laaja ja yhtenäinen tunturimaa.\n\nHyvät kultapaikat ovat purojen latvoilla ja veden vähyys on haitannut kullanhuuhdontaa. Kullan huuhdonnan hiivuttua alueelle on jäänyt muutama kymmenen kullanhuuhdonnasta kertovaa rakennusta ja rakennelmaa, kämppiä ja kammeja, tukikohtien raunioita ja kiinteärunkoisia teltta-asumuksia. Lajissaan mainittavia ovat mm. Pellisen porukan tukikohta, Jomppasen turvekammi, Isolan ja Liukkosen pihapiirit sekä Hopun ja Pihlajamäen tukikohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.665778097,25.615704585 68.706530663,25.692805313 68.713490337,25.751190971 68.710992149,25.815760396 68.667875830,25.819453781 68.632900410,25.793013459 68.623418438,25.765884203 68.620127442,25.699397207 68.646551653,25.633305345 68.665778097,25.615704585" ;
        poi:history       "Nykyinen Länsi-Sallivaaran alue oli Koutokeinon alueen jutaavien porosaamelaisten talvilaidunaluetta. Lisman kylän asuttaminen liittyi vuoden 1852 rajasulun seurauksiin. Rajasulun jälkeen Länsi-Sallivaaran alueelle muodostui laiduntyhjiö, joka kuitenkin alkoi täyttyä Karasjoelta saapuneiden uusien muuttajien myötä. Kylää kutsuttiin sen ensimmäisen asukkaan mukaan Salkkoksi, myöhemmin Lismajoeksi ja Lismaksi. Niila Länsman eli Salkko Niila tuli Lismaan Norjasta ja rakennutti 1870-luvulla ensimmäisen talon Lismajoen varrelle. \r\n\r\nNiila Länsman perusti paikalla kruununmetsätorpan 1893 nimellä Lismajoki. 1/8 manttaalin uudistila perustettiin 1907, sen perustaja oli Nilla Nillanpoika Länsman. Tila on jaettiin myöhemmin veljeksille Pieralle ja Jounille (Nillan Piera ja Nillan Jouni). Nillan Pieran talo rakennettiin 1898 ja sen rakennuttajana oli Niila Niilanpoika Länsman eli Pikku-Nilla, ensimmäisen talon rakentajan poika. \r\n\r\nKruununmetsätorppa Hannula perustettiin 1893, sen perustaja oli Utsjoelta muuttanut tunturisaamelainen Hans Hansinpoika Kitti, joka sai uudistilaoikeuden 1907. Hannu Kitti rakennutti talon 1890-luvulla ja rakentajat olivat luultavasti samat, jotka rakensivat viereisen Nillan Pieran talon. Nillan Jounin talo rakennettiin sodan jälkeen 1946-48.\r\n\r\nLismasta käytiin koulua 1954 alkaen Menesjärvellä, jonne rakennettiin koulu ja sen yhteyteen oppilasasuntola. Tieyhteyden kylä sai 1970-luvulla ja sähköt 1989.\r\n\r\nKaapin Jounin kenttää asuttaneet Aikiot kuuluivat nykyisen Sallivaaran paliskunnan inarilaisiin kantasukuihin. Suvun poromiehistä tunnetuimpia oli Jouni Aikio (1875-1956), jonka mukaan Kaapin Jounin kenttä sai nimensä. Kaapin Jouni paimensi porojaan Hammastunturin alueella ja ennen toista maailmansotaa Lemmenjoen alueella. Uudistilojen perustajat olivat 1800-luvun lopulla usein kalastajasaamelaisia ja tilan oli perustanut Menes-Antti eli Karhu-Antti, Antti Juhaninpoika Morottaja (1853-1907). Kaapin Jounin tila hankittiin valtiolle vuonna 2002.\r\n\r\nLemmenjoen kulta löydettiin vuonna 1945 ja löytö aiheitti nopeasti laajan kultakuumeen: kullankaivajia Lemmenjoen alueella oli vuosina 1947-51 yli kaksisataa. Kultakuumeen hiivuttua alueelle jäi kuitenkin runsaasti kullankaivuuajoista kertovia rakennuksia ja rakennelmia, joista osa on edelleenkin käytössä. Kullankaivajien ja matkailijoiden kuljetus ja opastaminen tarjosivat työtä myös alueen saamelaisväestölle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5214" ;
        skos:prefLabel    "Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta (Kullankaivajayhdyskunta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5690>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kustaanmiekan leveys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka leveä on Suomenlinnan Kustaanmiekan salmi siltä kohtaa, josta ruotsinlaivat kulkevat? Kuinka leveä on levein ruotsinlaiva? Entä levein laiva joka salmesta voi kulkea? Helsingin Satamasta kerrottiin väylän leveydeksi reilut 81 metriä. Salmessa väylä tekee kuitenkin mutkan, jolloin leveyttä kriittisempi asia on laivan pituus. Helsingin sataman satamakapteenin antamien tietojen mukaan väylästä on mahdollista selvitä 230 metriä pitkällä laivalla. Leveys on silloin noin 35 metriä. Ruotsinlaivat ovat leveydeltään noin 32 metriä ja pituudeltaan noin 185 metriä. Salmesta selviää siis leveälläkin laivalla, kunhan se on lyhyt." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7889> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/paljonko-suomenlinnan-kustaanmiekan-salmen-leve" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8194>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Siltasaarenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.180100357578" ;
        wgs84:long        "24.9505277384384" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8194" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8433>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8528>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tuomisaari, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8528" .

rky:p610  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jylkän talonpoikaistilan pihapiiri eri-ikäisine asuinrakennuksineen ja talousrakennuksineen on kertova ja hyvin säilynyt esimerkki vauraasta pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta 1800-luvun alussa.\n\nJylkkä sijaitsee Kalajoen Mehtäkylässä Yppärinjoen sivuhaaran lähimaisemassa. Peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa olevan Jylkän pihapiirissä on kolme eri-ikäistä asuinrakennusta ja pitkä kaksikerroksinen luhtiaitta. Umpipihan ulkopuolella on joukko talousrakennuksia kuten navetta ja riihi sekä pieniä aittoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.272812854,24.202370939 64.275395119,24.201215073 64.277014943,24.206678190 64.276391753,24.211481988 64.274281687,24.215280554 64.273839463,24.214525366 64.272158804,24.214995587 64.271653853,24.211534464 64.272812854,24.202370939" ;
        poi:history       "Jylkän pihapiiri ja sen kolme asuinrakennusta olivat olemassa jo 1800-luvun alussa, jolloin tilalla asui kolme veljestä. Yksi asuinrakennuksista siirrettiin joksikin aikaa Yppäriin, mutta pystytettiin uudelleen Jylkän pihaan.\r\n\r\nJylkän kantatalosta olivat lähtöisin kirkonrakentajat Matti Jylkkä sekä hänen poikansa Simo Jylkkä-Silvén."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k208 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2199" ;
        skos:prefLabel    "Jylkän talonpoikaistila"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rautatieasema. Kapsäkkeineen kiirehtiviä matkustavaisia, latteuksia latelevia saattajia, sukulaisiin lähtevälle pojalleen hengästyneenä voileipäpakettia juoksuttava äiti. Valma ja Tauno seisovat laiturilla jäykästi toistensa ohi silmäillen. Tauno ojentaa kätensä, Valma tarttuu siihen epäröiden. Kylmä kädenpuristus, pitkän suhteen kuiva kuittaus. Tauno nousee junaan. Hetken kuluttua hänen kasvojensa kelmeä läikkä ilmestyy vaunun ikkunaan.\" (s. 111)" ;
  dcterms:description            "Takautumassa Valma hyvästelee aviomiehensä Taunon Rautatieasemalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6499>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           " Ravintola Baccus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Baccus" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1821590069614" ;
        wgs84:long           "24.950863168207" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6499" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6738>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1425135~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1425142~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8693>
        dcterms:modified  "2010-02-10T17:29:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8788>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kunnes löydän sinut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8864> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8789> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8787> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8788" .

rky:p1167  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät ovat historialliselta kehitykseltään ja sijainniltaan erityyppisiä sekä kylärakenteen kehityksen kannalta eri vaiheet läpikäyneitä kyliä. Kaikissa kylissä on säilynyt niiden edustamille kerrostumille tyypillistä rakennuskantaa. Kyliä ympäröivät Hämeessä satoja vuosia, mahdollisesti jo esihistorialliselta ajalta asti viljellyt pellot. Kylätiestö on säilyttänyt historiallisen linjauksensa.\n\nKylät edustavat Hämeessä yleistä talonpoikaiseen maanomistukseen perustuvaa ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeästi erillään omilla mäkialueillaan tai viljelyyn huonosti kelpaavilla maa-alueilla kylätontin jatkona. \n\nIsojako ja sitä seuranneet täydennykset muokasivat voimakkaasti vanhojen ryhmäkylien rakennetta 1700-luvun loppupuolelta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. \n\nAlvettulan pitkästä asutushistoriasta kertovat kyläalueella olevat useat esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Alvettulan keskiajalta saakka asutusta, tiiviistä kylätontista muistuttavat isojaon jälkeen joen rantaan jääneet talonpoikaistalot ja niiden pihapiirien muodostama ryhmä sekä tiestö ja ympäröivät vanhat viljelykset. Mäelle sijoittuva tiivis kyläkeskus koulu- ja seuraintaloineen on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana kyläraitin varteen täydentäen varhaisempaa tilattoman väestön asutusta. Kylän perusrakenteessa näkyy maankäytön historiallinen jatkuvuus, vaikka paikalle jääneillä maatiloilla rakennuskantaa on uudistettu viimeisen sadan vuoden aikana.\n\nMaatilojen keskittyessä joenrannan kylätontille ovat kivikkoisemmat mäenrinteet jääneet torpparien  ja työväen asuinalueiksi. Pienen mittakaavan asumukset ovat edelleen vanhan kylätontin ulkopuolella. \n\nLiikenteellisesti keskeisellä paikalla sijaisevaan kylään on maantien varteen tullut 1800-luvun lopulta alkaen myös palveluja.  Kyläkaupan ympäristössä on kaksi 1950-luvun rakennusta: säästöpankki ja kauppiaan talo. Koulu ja kylän muut kokoontumistilat eli seuratalo ja työväentalo ovat kylän keskellä. Uudet asuntoalueet ovat kylää ympäröivien peltojen takana itsenäisinä alueina.  \n\nAlvettulan silta sijaitsee paikassa, jossa historiallinen maantie ylittää Hauhonselän ja Ilmoilanselän yhdistävän Alvettulanjoen. 1910-luvulla rakennettu silta on kaksiaukkoinen ja betoninen kolminivel-kaarisilta 5 m leveä ja vapaat aukot ovat 27,2 m. Silta on yksi Suomen vanhimmista rautabetonisilloista.\n\nHyömäen maatalot ovat keskittyneet kylän raitin varteen mäen rinteille viljelysten reunamaille. Talouskeskukset ovat muodostuneet uusjaon jälkeen 1930-luvulla. Kylän kapeiden teiden varsilla on vanhoja mäkitupalais-asumuksia, joista monet on uusittu ja muutamat autioina.  Kylä on väljentynyt huomattavasti 1900-luvun alun jälkeen. Uudisrakentaminen on keskittynyt varsinaisen pääkylän ulkopuolelle. Kylässä on säilynyt edelleen vanhan ryhmäkylän luonne ja pienipiirinen miljöö. Asutuksen pitkäikäisyydestä kertovat kylässä olevat kuppikivet ja rautakautiset haudat. \n\nTuittulan nykyinen tiivis kylänpaikka on asutettu 1600-luvulla. Esihistoriallisesta ajasta kertovat kylän kolme kuppikiveä. Kylän rakennuskanta koostuu raitin ympärille keskittyneistä kookkaista maatilojen pää- ja talousrakennuksista sekä kyläkaupasta. Talousrakennuksissa on käytetty usein rakennusmateriaalina pyramidipintaista betonitiiltä. Osa kantataloista on siirtynyt kylän ulkopuolelle 1900-luvun alkupuolella. Entinen tilattomien alue on säilyttänyt ominaispiirteensä. Kylä laajoine viljelyksineen on osa Hahkialan kartanon kulttuuriympäristöä. \n\nMatkantaan pieni kylä sijaitsee Matkantaanselän niemekkeessä viljelysten keskellä. Kylän talouskeskukset ovat yhdessä ryhmässä kylänraitin varressa. Rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvulta ja 1900-luvuna alusta. Maatilojen päärakennukset ovat suuria talonpoikaistaloja ja niiden pihoissa on vanhoja hirsisiä  ja savitiilestä muurattuja talousrakennuksia.\n\nAlvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan kylät ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.196728699,24.474957119 61.198747554,24.480229595 61.196503460,24.485781225 61.194280710,24.486829650 61.194403788,24.488743584 61.190165581,24.487847134 61.186889377,24.484987330 61.186327040,24.485830533 61.186172939,24.486967707 61.185843974,24.487175436 61.185076385,24.485458565 61.185788781,24.484204165 61.184823446,24.483156323 61.184763378,24.471476958 61.191744170,24.464280320 61.193863296,24.467274825 61.194770777,24.471371506 61.196445440,24.474162601 61.196728699,24.474957119" ;
        poi:history       "Vesistöjen yhteyteen rakentuneiden Hauhon ryhmäkylien läheisyydestä tunnetut kuppikivet osoittavat asutuksen ja viljelyn juontavan juurensa rautakaudelta.\r\n\r\nAlvettulan asutusten vanhimmat merkit ovat kivikaudelta. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan 1431. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli 9 taloa. Kylän vanhin asuinalue, kylätontti, sijaitsee joen etelärannalla.  Tiivis kylä väljentyi isojaon toimenpiteiden tuloksena. Suurelta osin Tapolan tilaan kuuluvalle mäkialueelle rakennettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella pieniä yhden tai kaksi huonetta käsittäviä mäkitupalaisasumuksia. Palstat lohkottiin itsenäisiksi 1920-luvun alussa. 1900-luvun alussa mäkitupia oli 10 kpl. \r\n\r\nMuistitiedon mukaan ensimmäinen Alvettulanjoen ylittävä silta on ollut veden varassa kelluva ns. Jalkavahan silta. 1765 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra määräsi käräjäkunnan rakentamaan paikalle sillan. Samanlainen rakennusvelvoite annettiin myös 1828. Silta todettiin 1910 huonokuntoiseksi ja Turun Rautabetoni-Valimo sai uuden sillan rakennettavakseen. Sillan suunnitteli insinööri Wäinö Wuolio ja se rakennettiin ns. Tapani-menetelmän mukaan suurista betonisista ontelotiilistä. Sillan rakentamisen kustansivat tieosakkaat parin huomattavan avustuksen turvin. Silta valmistui 1916.\r\n\r\nAlvettulan sillan pielessä pidettiin markkinoita 1900-luvun alussa.  Alvettulan uusi silta valmistui vanhan sillan viereen vuonna 1974 ja vanha silta saatiin pelastettua purkamiselta kylätoimikunnan aktiivisen toiminnan avulla. Se korjattiin museosillaksi vuonna 1978.\r\n\r\nHyömäen kylä muodostui keskiajalla kahdesta kylästä Hyömäestä ja Nurmesta, joissa oli yhteensä 18 taloa. Hyömäen pääkylän ytimenä on ollut 1600-luvun alkupuolella perustettu Hyömäen kartano eli Iso-Kourulan säteriratsutila. Kylän vanha kylätontti on mäen etelärinteellä Nisulan suunnalla. Hyömäen kylä paloi 1710-luvulla, minkä jälkeen jälkeen asutus siirtyi rannasta mäelle.  \r\n\r\nTuittulan kylä on alkujaan sijainnut pohjoisempana Hyvikkälän ja Kirrisen järvien eteläpuolella. Tiettävästi kylä paloi ja uusi kylä rakennettiin nykyiselle paikalleen 1600-luvulla. 1890-luvun jakotoimituksen yhteydessä osa kylän taloista siirrettiin ryhmäkylän ulkopuolelle.\r\n\r\nMatkantaan kylä mainitaan 1413 kirjallisissa lähteissä. Kylän nykyinen asutus on säilynyt tiivinä ryhmänä vuosisatojen ajan samalla paikalla järveen rajautuvassa niemessä. Kyläassä on myös pahoin tuhoutunut kivikauden asuinpaikka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:silta , poio:pihapiiri , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3990" ;
        skos:prefLabel    "Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät (Hyömäen kylä)"@fi .

rky:p870  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit muodostavat poikkeuksellisen monipuolisen koululaitoksen historiaan ja eri aikakausien oppilaitosarkkitehtuuriin liittyvän kokonaisuuden. Tammissaaren seminaari on yksi 1800-luvun lopun opettajaseminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja Yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia. \n\nPuistomainen seminaarin alue on entisen Tammisaaren latokartanon alueella vanhan kaupungin ulkopuolella. 1870-luvulla perustetun naisseminaarin ulkoasultaan hyvin säilyneisiin rakennuksiin kuuluvat latokartanon aikaiset 1600- ja 1700-lukujen päärakennukset sekä 1870-1900 rakennetut seminaarirakennukset, jotka edustavat ajan tyypillistä oppilaitosarkkitehtuuria. Vanhimpien rakennusten rinnalla on myös nuoria koulurakennuksia. Alueen väljä puisto kaartelevine hiekkakäytävineen periytyy osin jo latokartanon ajalta.\n\nLatokartanon rapattu yksikerroksinen entinen päärakennus on mahdollisesti Tammisaaren vanhin ei-kirkollinen rakennus ja peräisin 1600-luvulta. Latokartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus on valmistunut 1780-luvulla. Sen julkisivujen asu on lähinnä 1800-luvun keskivaiheilta. \n\nYleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Hampus Dahlströmin suunnittelema koristeellinen, aumakattoinen, hirsinen seminaarirakennus keskikäytävineen ja symmetrisine tilaratkaisuineen edustaa opettajaseminaarien ensimmäistä rakennuskautta 1870-luvulla. Päärakennusta jatkettiin voimistelusalilla eteläpäästä 1900. Näiden lisäksi vanhinta ja hyvin säilynyttä ja tasokasta laitosarkkitehtuuria ovat johtajan asunto ja seminaarin ruokala Höijerinkadun päätteenä.  \n\nTammisaaren koulukorttelit seminaarialueesta länteen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti tärkeän koulurakennusten kokonaisuuden bulevardimaisen Raaseporintien molemmin puolin.\n \nKouluista vanhin, ala-alkeiskoulu vuodelta 1841, on aumakattoinen empirerakennus. Sen vieressä on toinen empirerakennus, lääninarkkitehti Jean Wiikin 1850 suunnittelema alkeis- ja reaalikoulu. Sitä on laajennettu vinkkelitaloksi reaalikoulun tarpeisiin lääninarkkitehti Constantin Kiseleffin piirustusten mukaan 1878. Seuraavana on seminaarin harjoituskoulun vanhin pääosa, yksikerroksinen hirsirakennus vuodelta 1884 Hampus Dahlströmin suunnittelemana. Sitä vastapäätä on kansakoulu vuodelta 1879 lääninarkkitehti Kiseleffin suunnitelmien mukaan. Kansakoulua on laajennettu arkkitehti Theodor Höijerin piirustusten mukaisesti 1898, jolloin rakennus sai yhden luokan kokoiset siivet kulmiinsa. \n\nVanhan koulukeskuksen tuntumassa, sen eteläpuolella, on rapattu, sokkelistaan liuskekivetty arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema 1953 valmistunut kansakoulu. Aikakaudelleen tyypillinen koulurakennus on alkujaan ollut kaupungin kansakoulun ja seminaarin harjoituskoulun yhteishanke 1800-luvun koulujen tilapulan ratkaisemiseksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.973328284,23.454067360 59.972863561,23.450649756 59.975768914,23.448926806 59.976696532,23.454424840 59.975841476,23.455046062 59.975720421,23.454310485 59.973328284,23.454067360" ;
        poi:history       "Tammisaareen kouluperinteet ulottuvat vuoteen 1603, jolloin kaupunkiin perustettiin pedagogio, suurvalta-ajan kolmiportaisen koulujärjestelmän alin aste. \r\n\r\nVanhan sisääntulotien, nykyisen Raaseporintien varteen rakennettiin 1840-1900 ala-alkeiskoulu, alkeis- ja reaalikoulu, kansakoulu ja seminaarin harjoituskoulu sekä niihin liittyvät asuinrakennukset, kuten harjoituskoulun johtajattaren asuintalo 1885. \r\n\r\nTammisaareen perustettiin seminaari 1873 sen jälkeen kun oli päätetty laajentaa opettajien koulutusta myös ruotsinkielisillä seminaareilla. Toinen ruotsinkielinen seminaari perustettiin Uusikaarlepyyhyn. Ensimmäinen opettajia kouluttava seminaari oli perustettu Jyväskylään 1863. \r\n\r\nTammisaaren kaupunki päätti 1867 luovuttaa hallussaan vuodesta 1837 olleen Tammisaaren latokartanon alueen seminaaria varten. Päärakennus 1780-luvulta toimi aluksi internaattina ja toinen, kivirakenteinen asuinrakennus, josta ainakin osa voi olla jo 1680-luvulta, toimi ruokalana. Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit suunnittelivat uusia seminaarirakennuksia, joista päärakennus ja johtajan asunto valmistuivat 1873. Voimistelusali seminaarirakennuksen jatkeeksi valmistui 1900, kuten ruokalakin silloisen seminaarialueen länsireunalle, suunnittelijoina arkkitehdit Decker, Gripenberg ja Th. Granstedt. Seminaari lakkautettiin 1974. \r\n\r\nSeminaarialueelle rakennettiin tiilisiä koulurakennuksia 1950-1970-luvuilla sekä lukio 1980-luvulla. \r\n\r\nSeminaarin harjoituskoulun rakentaminen liittyi seminaarin perustamiseen. Tytöille tarkoitettu kansakoulu aloitti työnsä uudessa hirsitalossa 1879 muiden nykyisen Raaseporintien koulukorttelin rakennusten yhteydessä, seminaarialueen ulkopuolella. Voimistelu- ja juhlasiipi valmistui 1885 ja 1900-luvun alun laajennuksetkin suunniteltiin ylihallituksessa arkkitehtina Sebastian Gripenberg. \r\n\r\nVanhojen 1800-luvun koulujen lähiympäristöön rakennettiin sotien jälkeen uusia kouluja. Kaupungin kansakoulu ja seminaarin harjoituskoulu, eli kaupungin ja valtion yhteishanke, rakennettiin Åsenin eteläpuolelle H:n muotoiseksi ja aiempia koulurakennuksia huomattavasti kookkaammaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1199" ;
        skos:prefLabel    "Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Onko metro luotettava Tukholmassa?\nOnko Pariisissa tallella vahva terästorni?\nOnko Berliinissä makkaraa ilman läskiä?\nOnko Helsinki tunnin edellä vai jäljessä?\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i790> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6998>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i438>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i437> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9176> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9175> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkiin-1" .

[ dcterms:description  "Luku: Primulan leipuritonttu syntyi vahingossa " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7607> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7619>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8430>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Nordenskiöldinkatu 1" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9236> ;
        wgs84:lat            "60.18618322881" ;
        wgs84:long           "24.9178695249233" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8430" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4446>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Suurella näyttämöllä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4445> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7968> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7813> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6857> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7967> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4445> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4446" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kadulla oli jo tähän aikaan päivästä tarpeettoman kuumaa. Kononen ohitti silti vauhdilla Reijolankadun Kesoilin, ylitti Mannerheimintien ja asteli ravintola Töölöön. Kononen käynnisti täällä ravintolauransa joskus 60-luvulla. Silloin kapakkaa kutsuttiin leikkisästi Koiran Perseeksi. Nimen antoi kaupungin parhaiten pukeutunut spurgu, Seurasaaren vahtimestari Runo Pulkkinen. Sitten ravintolaan pesiytyi akateemikko Joonas Kokkonen. Siitä lähtien kapakkaa alettiin kutsua Töölön Akatemiaksi.\n     Ravintolasali oli rappeutunut vanhoista ajoista. Pari peliautomaattia, kaksi televisiota ja laajakankainen videotykki. Seinät ja pylväät täynnä pientä Brittikrääsää. Töölön Akatemian kodikas örinä ja uhanalainen portsari saivat kuitenkin Konosen heti paremmalle tuulelle.\"\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2165> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8472>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9144>
        dcterms:modified  "2010-06-01T12:50:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6640>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:14:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1490>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:26:25+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjoitukset \"Sofianlehdossa 1960-luvulla\", \"Sairaanhoitajana Sofianlehdossa 1950-60-luvuilla\" ja \"Puheterapeuttina Sofianlehdossa 1970-luvulla\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5183> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6825>
] .

[ dcterms:description  "Atelier Riitta Immonen toimi Meritullinkatu 4:ssä 1951-1956." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7275>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9239>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Eduskuntapuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eduskuntatalon pusto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1734741279185" ;
        wgs84:long           "24.9326605220689" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/eduskuntapuisto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7449>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8690>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Makarov, Sasha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/makarov-sasha" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Davi nostaa auton ikkunalaudalle ja näkee pihalampun loistavan auton sisään. Siellä ei ole ketään. Hän sulkee silmänsä, astuu autoon ja näkee tuulilasin läpi koko kadun, mäen, lyhdyt Meritullintorilla.\" (s. 68)" ;
  dcterms:description            "Davin varhaislapsuuden kotikulmien merkityksellisiä paikkoja." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7275>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i340>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8795> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8796> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-7" .

rky:p1403  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mommila on vanha rälssikartano, joka on 1900-luvun alussa ollut yksi pinta-alaltaan maan laajimmista suurtiloista. Kartanomaisema on hyvin säilynyt. Kartanon historia liittyy vahvasti suurliikemies Alfed Kordelinin elämänvaiheisiin.\n\nMommilan kartano sijaitsee Mommilanjärven pohjoispäässä, mäkien raajaman peltoaukean keskellä kohoavalla metsäisellä mäenharjanteella. Kartanon keskeinen rakennuskanta on 1800-luvun jälkipuoliskolta. Päärakennuksella on merkittävä visuaalinen vaikutus kokonaisuuteen kuuluvilta kirkolta ja hautausmaalta katsottuna. Kartanoon liittyvillä puukujanteilla ja rannan maisemapuilla on tärkeä merkitys maisematilan jakajina.\n\nSamanikäistä rakennuskantaa ovat pienempi piharakennus, poikkeuksellisen kookas kaksikerroksinen viljamakasiini, suuri tiilinavetta ja päärakennusta ympäröivä puisto. \n\nPieni yksilaivainen kirkko on vuorattu lautavuorauksella. Rakennukseen liittyy kellotorni ja yksityiskohdissa näkyy aikakauden jugendtyylin piirteitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.889219238,25.034686881 60.890498094,25.034277004 60.891115220,25.034116359 60.891548355,25.029254905 60.894291018,25.027266557 60.896893900,25.032045781 60.899797399,25.040211313 60.900123523,25.046780479 60.900600614,25.053298595 60.898967031,25.059656467 60.897264452,25.063573362 60.896688836,25.069604289 60.895786288,25.077971813 60.893125041,25.080681176 60.890420050,25.077881210 60.887487059,25.070560270 60.885509065,25.064806944 60.882004252,25.062975397 60.877608199,25.059574223 60.878532739,25.056903489 60.879012906,25.052301997 60.880591214,25.052458766 60.881435995,25.051313267 60.882834128,25.052532645 60.884650038,25.050967523 60.885448693,25.050091195 60.885864236,25.047577223 60.887423809,25.045010342 60.889198442,25.043082180 60.889177497,25.040102316 60.889465758,25.036951937 60.889219238,25.034686881" ;
        poi:history       "Mommilan rälssikartano yhdistettiin kolmesta rälssitilasta 1600-luvun jälkipuoliskolla. Kartanon nimenä säilyi Hietoinen 1700-luvulle saakka. Maatalousneuvos Alfred Kordelin osti Mommilan kartanon 1903, jolloin tilan peltoala oli maan suurimpia. \r\n\r\nKartanon uusrenessanssityylisen kaksikerroksisen päärakennuksen vuodelta 1859, suunnitteli mahdollisesti lääninarkkitehti C.A. Edelfelt. \r\n\r\nMommilan rukoushuoneen rakentaminen aloitettiin 1900-luvun alkupuolella kartanon omistajan, insinööri G. von Schantzin, aikana.  Rakennusmestarina toimi E. Olander ja rakennustyöt saatiin päätökseen 1904, kartanon uuden omistajan Alfred Kordelinin aikana. Hän hankki rakennukselle kirkkoerioikeudet ja rukoushuone muuttui kirkoksi. Kirkko palveli tärkeänä osana Kordelinin pyrkimyksissä kehittää alustalaistensa henkistä ja sivistyksellistä tasoa. Siihen liittyi myös koulun, nykyisen seurakuntatalon, rakentaminen kirkon viereen 1912."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4722" ;
        skos:prefLabel    "Mommilan kartanomaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9738>
        dcterms:modified  "2011-08-01T14:14:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9499>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Pietarinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1572018656769" ;
        wgs84:long    "24.9468503975104" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pietarinkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hietalahden telakka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Laivatokka" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i28> ;
        wgs84:lat            "60.1580643099764" ;
        wgs84:long           "24.9292697959441" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hietalahden-telakka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_247>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1605463~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5062>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444149~S9*fin> .

rky:p1663  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Asuinsijan, paikan ja henkilöhistorian välinen kiinteä yhteys tekee Ungelon torpasta merkittävän alkuperäisellään säilyneen kirjailijakodin. Henkilöhistoriallinen kohde liittyy kiinteästi kirjailija Yrjö Kokon (1903-1977) elämään ja tuotantoon. Kohde kuvastaa yleisemminkin sodanjälkeistä hakeutumista pohjoisen luonnon pariin ja nousevaa luonnoarvojen tiedostamista sekä tilausta tällaisten kokemusten popularisoinnille.\n\nUngelon niemeen sovittuvat hirsirakennukset ilmentävät luonnon ja sadunomaisuuden (mm. \"Pessi ja Illusia\") sekä Lapin (mm. \"Neljän tuulen tie\") kuvaajana tunnetun Yrjö Kokon kirjailijauraa ja persoonaa. Alunperin kesäkäyttöön 1950-luvulla rakennuttamassaan asumuksessa Kokko kirjoitti ja työsti joitakin teoksiaan valokuvavedoksia myöten.\n\nOunasjärveen pistävän niemen yhdistää Enontekiön keskustaajaman Hetan muuhun asutukseen kapea maakannas ja polku. Pienimittakaavainen puinen rakennuskanta (asuinrakennus, sauna, venehuone ja verkkokatos) on Yrjö Kokon ajalta. \n\nNiemeke on osa kivikautista asuinpaikkaa ja tiettävästi alunperiin väliaikaisena hautapaikkana käytetty saari."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.387763566,23.654269630 68.387739610,23.655973900 68.388056216,23.657316071 68.387998078,23.658116458 68.387515544,23.658577392 68.387076710,23.656735618 68.386947945,23.654117089 68.387142112,23.653832771 68.387763566,23.654269630" ;
        poi:history       "Kirjailija Yrjö Kokko hakeutui sodan jälkeen eläinlääkäriksi Käsivarren Lappiin ja ryhtyi ammattikirjailijaksi, mitä tarkoitusta varten hän hankki asumattoman niemen Hetasta. Itse suunnittelemaansa, talonpoikaiseen rakennustapaan perustuvaa, 1952 valmistunutta kirjailijakotiaan hän kuvaa samannimisessä teoksessa. Asuinrakennus oli käytössä sekä työhuoneena että perheen vapaa-ajan asuntona varsinkin ensimmäisen vuosikymmenen valmistumisestaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5210" ;
        skos:prefLabel    "Yrjö Kokon Ungelon torppa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9141>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Aikamiehet"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9141" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7351>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7446>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Siltamäen ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i67> ;
        wgs84:lat         "60.2746396841243" ;
        wgs84:long        "24.9895655248852" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7446" .

koko:p49613  dc:created  "2012-05-29T07:58:18.296+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T07:58:18.363+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "sairaala"@fi , "hospital"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_5656>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A1D59B3F-E2F5-4324-B710-D264EB7D6631> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9640>
        dcterms:modified  "2011-05-20T15:10:05+0300" .

rky:p337  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kristiinankaupunki on maamme parhaiten säilynyt suurvalta-ajalta periytyvä ruutukaupunki, jossa sekä asemakaava että rakennuskannan pääosa periytyvät agraarin kauppakaupungin ajoilta.\n\nVanha ruutukaava-alue rajautuu etelässä Uuteen toriin, idässä Merikatuun ja lännessä Aitakatuun. Useat katulinjat noudattavat edelleen niin leveydeltään kuin rakennusten korkeuden suhteen 1600-luvun kapeaa ja matalaa mittakaavaa. Tonttien päärakennukset ovat kadun suuntaisia ja tonttien sisäosissa on varsin runsaasti talousrakennuksia. Asemakaava-alue on kasvanut alkuperäisestä, 1651 kaavoitetusta ydinosastaan. Nykyisellä ydinalueella on alun toistakymmentä korttelia pohjois-eteläsuunnassa ja neljä poikkisuunnassa. Vanhimmat korttelit ovat säännöllisiä suorakaiteita maanmittari Claes Claessonin kaavoittamassa koossa kun taas laajennuskorttelit 1700-1800-luvuilta ovat vaihtelevan kokoisia. Maannouseman myötä entisen rantakadun rannanpuolelle on tullut uusi korttelirivi, joka rajoittuu edelleenkin madaltuvaan merenrantaan.\n\nKaupungin keskustori, joka avautuu merenlahden suuntaan, on säilyttänyt 1600-luvun mittakaavan. Keskustori jatkuu länteen Raatihuoneenkatuna, joka laajenee Raatihuoneen toriksi. 1865 rakennetun Raatihuoneen pohjoispuolisella mäellä on Ulrika Eleonoran kirkko. Pitkänomainen rantaan aukeava Kauppatori ja 1800-luvulla avattu raatihuoneeseen päättyvä Esplanadi jakavat akselina vanhan kaupunkialueen kahteen osaan. Torin ympärille on tullut uusia liiketaloja ja läheisyyteen pari kerrostaloa 1960-1980-luvuilla. Pohjoinen ja eteläinen osa kaupunkia ovat hyvin säilynyttä 1700-1800-luvun puutaloasutusta. Kaupungin eteläosassa olevan Uuden torin tienoilla on vanha eteläinen tullitupa ja pohjoiset tullituvat Rantakadun päätteenä sulkevat vanhan kaava-alueen pohjoisessa.\n\nKaupunki on säästynyt tulipaloilta. Rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä, vanhimmat varmuudella 1700-luvulta, mutta pääosa 1800-luvulta. Keskustan ja Rantakadun vanhat porvaristalot ovat suuria ja niihin liittyy ulkorakennukset leivintupineen, makasiineineen, aittoineen, puuliitereineen, navettoineen, talleineen, tunkiosuojineen, heinälatoineen jne. Ulkorakennukset ovat nykyisin vajaakäytössä mutta pääosin kohtuullisesti ylläpidettyjä. Seitsemän 1700-luvun loppupuolen vauraudenkaudella pystytettyä kaksikerroksista puutaloa on jäljellä. Niistäkin useimmat ovat saaneet ulkolaudoituksen klassismin aikana 1800-luvulla, jolloin kaupunkikuva on saanut nykyisen leimansa. Laitaosien käsityöläis- ja merimiesasumukset ovat pari kolme huonetta käsittäviä, useimmiten pystylaudoitettuja ja punamullattuja mökkejä ja niihin liittyy aina ulkorakennus samassa pienessä mittakaavassa. Nuorimmissa kortteleissa ruutukaupungin eteläosassa arkkitehtuurilla on kertaustyylien leima ja niissä ulkorakennuksia on vähemmän kuin vanhojen korttelien tonteilla. Pihat ovat koko kaupungissa vehreitä ja viihtyisiä yksityisalueita. Pääosin yhtenäisen, joskin arkkitehtuuriltaan vaihtelevan matalahkon kaupungin ylle nousevat maamerkkeinä kolme tornia: 1850 valmistuneen kaksikerroksisen raatihuoneen, 1700 valmistuneen Ulrika Eleonoran puukirkon ja 1897 valmistuneen uusgoottilaisen tiilikirkon tornit.\n\nKaupungin vanhinta rakennuskantaa edustavat Ulrika Eleonoran kirkko ja Lebellin talo. Kirkko on tyypiltään länsitornillinen kahden pilariparin tukipilarikirkko. Kirkkosalissa on koristeelliset, monin pyörylöin koristetut poikittaiset ja pitkittäiset sidehirret. Kiinteästä sisustuksesta penkit ja länsilehterit ovat alkuperäiset, saarnastuoli 1760-luvun alusta ja kuorin koilliskulmassa oleva urkulehteri urkuineen 1770-luvulta. Yhdeksän äänikertaiset urut on rakentanut Nils Strömbäck. Kirkkotarhan kiviaitaan liittyvä kaksikerroksinen kellotapuli on kirkkoa muutamaa vuotta nuorempi. Sen vieressä on neljän yhteen rakennetun hautakappelin pulpettikattoinen rivistö 1700-luvun lopulta.\n\nRantakadulla oleva museona toimiva Lebellin kauppiastalo on parhaiten 1700-luvun kauppaporvariston elinympäristöä kuvaavia rakennuskokonaisuuksia maassamme. Kadun varrella sijaitsevan kaksikerroksisen asuinrakennuksen lisäksi tontilla on toinen asuinrakennus sekä neljä ulkorakennusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.275821722,21.382075829 62.267889068,21.378958655 62.268041264,21.375664020 62.267065759,21.375316770 62.267177608,21.372468840 62.269089622,21.373106763 62.273033108,21.373462996 62.273087319,21.372653324 62.273317214,21.372747602 62.273285702,21.370132696 62.274147117,21.370274354 62.274158354,21.371163878 62.274417858,21.371608022 62.275445801,21.371788326 62.276354093,21.372917306 62.276369424,21.375024581 62.280469906,21.376964529 62.280575274,21.381325338 62.275821722,21.382075829" ;
        poi:history       "Kristiinankaupunki perustettiin 1649 Lapväärtin pitäjän Koppöön osana Pietari Brahen aktiivista kaupunkipolitiikkaa. Kaupungin säännöllinen ruutukaava on peräisin kaupungin perustamisvuodelta. Kaupunki järjestettiin pohjois-etelä -suuntaisesti mereen työntyvän niemen itärannalle. Alkuperäinen kaava käsitti kuusi korttelia kahdessa rivissä rantaviivaa mukaillen. Asemakaava-aluetta laajennettiin pian, ensin säännöllisin korttelein vanhimman kaavan esimerkkiä noudattaen ja 1700-1800-luvuilla korttelirakenteeltaan vaihtelevammin. \r\n\r\nKristiinankaupungin kirkko rakennettiin vuonna 1700 kolme vuotta aikaisemmin salaman polttaman kirkon paikalle. Se jäi pois käytöstä seurakunnan kivikirkon valmistuttua 1897. Kirkko restauroitiin nykyasuunsa 1958-1964 Thorvald Lindqvistin johdolla, jolloin sisätilan 1700-luvun väriskaala otettiin esille ja eteläseinustalle 1770-luvulla rakennettu lehteri purettiin.\r\n\r\nLebellin kauppiastalo rakennettiin 1761, jolloin rakennuksessa todennäköisesti oli mansardikatto. 1859 tapahtuneen tulipalon jälkeen rakennus lienee saanut nykyisen ulkoasunsa aumakattoineen ja punamullattuine pystyvuorauksineen. Lebellin talo sisustettiin museoksi 1932-1942.\r\n\r\nKaupunginlahden yli mantereelle suunniteltiin siltaa jo 1750-luvulla. Nykyinen, torille johtava pengersilta saatiin kuitenkin rakennettua vasta 1840-1845.\r\n\r\nKristiinankaupungin ruutukaavaosaan vahvistettiin 1970-1980-lukujen mittaan kolmessa osassa asemakaavan muutos, jolla puutaloasutuksen suojelu vakiinnutettiin. Rakennuskantaa kunnostetaan asemakaavan viitoittamalla tavalla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k287 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:liikerakennus , poio:puisto , poio:hautausmaa , poio:tori , poio:koulu , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:tuulimylly , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1154" ;
        skos:prefLabel    "Kristiinankaupungin ruutukaava-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9735>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsinki kasvaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "Vuonna 1957 ennustettiin, että Helsingin väkiluku olisi vuonna 2000 noin 700 000 asukasta. Puoli vuosisataa sitten tehty arvaus oli reilusti ylimitoitettu." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/4928.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=4928\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=4928\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9735" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7945>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1075>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Arto Muna & Millennium"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/arto-muna-millennium" .

[ dcterms:description  "Kuvataan Käpylää omakotiasujan näkökulmasta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8883> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56>
] .

rky:p597  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Savonlinnan rautatieasema on alun perin Savon ja Karjalan yhdistävän, Savonlinnasta Elisenvaaraan rakennetun radan asema. Kokonaisuuteen kuuluu asemarakennuksen lisäksi asuinrakennuksia sekä Asemapuisto.\n\nAsema sijaitsee Haapaveden rannalla, Olavinkadulta erkanevan Asemantien varrella. Kaksinkertaisen lehmusrivin reunustama katu päättyy asemarakennukseen. Asemarakennuksen lisäksi alueella sijaitsevat asemapäällikön (1907) ja ratamestarin (1910) talot pihapiireineen. Asemarakennus vuodelta 1907 on Bruno Granholmin suunnittelema. Nykyasu on muutosten jäljiltä yksityiskohdista riisuttu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.872722097,28.870586005 61.873055339,28.870474905 61.873285306,28.871838013 61.873927423,28.872153080 61.874942358,28.872846794 61.875306338,28.873082960 61.875459449,28.873343885 61.875462522,28.873664986 61.873009676,28.874648097 61.872879975,28.872397635 61.872722097,28.870586005" ;
        poi:history       "Elisenvaaran ja Savonlinnan välinen rata rakennettiin 1904-1906. Radan valmistumisen jälkeen oli mahdollista matkustaa Savon sydämestä suoraan Viipuriin. Jatkoyhteydet Pieksämäelle ja Varkauteen valmistuivat 1914. \r\n\r\nRautatien rakentaminen vesistöjen rikkomaan Savonlinnan kaupunkiin oli vaativa tehtävä. Radan piti ylittää syvä ja leveä Kyrönsalmi, kulkea kallioisen vanhan kaupungin läpi ja ylittää Haapasalmi. Rautatie ei myöskään saanut aiheuttaa haittaa sisävesiliikenteelle. Kyrönsalmen silta koostuu neljästä eri jaksosta. Siltaan tehtiin muutostöitä 1968. \r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeinen uusi rajalinja aiheutti tarpeen uuden ratayhteyden rakentamiseen. Simpeleen ja Parikkalan kautta kulkeva rataosuus avattiin 1949.\r\n\r\nAsema-alueelle rakennettiin kerrostaloja 2000-luvun alussa. Aiemmin se oli monipuolinen, pääosin 1907-1910 rakennettu rautatieläisten asuinalue."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1444" ;
        skos:prefLabel    "Savonlinnan rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1409>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Haahtela, Joel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=146" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/haahtela-joel" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6107>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B9E45248-70F4-4F6C-938E-36730772EF2A> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Parkkipaikka löytyi vain parinsadan metrin päästä Hietalahden torin sivukadulta. Kello näytti viisi minuuttia yli seitsemän, kun astelin sisään kapakkaan, joka oli aloittanut toimintansa jo 1800-luvun puolella eräänlaisena kioskina. Ravintolasta kerrottiin monenlaisia legendaarisia tainoita, menneitä ja nykyisiä.' (s. 22 - 23)" ;
  dcterms:description            "Johanna Sten tapaa Salvessa henkilön, jolla on kerrottavaa Rikun kuolemasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9801> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8062>
        dcterms:modified  "2009-12-28T12:20:59+0300" .

koko:p38653  dc:created  "2012-05-28T13:15:50.188+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T13:15:50.269+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kruunulinnat"@sv , "kruunulinnat"@en , "kruunulinnat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8157>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Rista, Simo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8157" .

[ dcterms:description  "Sonck suunnitteli Kulosaaren Rantahotellin, sittemmin Wihurin konttoriksi muutetun." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8558>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6367>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:38:36+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p152>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:53" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:53" ;
        skos:prefLabel   "valtio"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent>
        a                    owl:Class ;
        rdfs:label           "historical event"@en , "historiallinen tapahtuma"@fi ;
        rdfs:subClassOf      <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        owl:equivalentClass  kulsa:historiallinentapahtuma .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Nousin Kaikukujan portaita kohti keltaista koulurakennusta. Alli Trygg-Heleniuksen puistossa istui pultsareita kulauttelemassa Sorbusta ja piimää. Sumu kiemurteli heidän ympärillään kuin he olisivat olleet urbaaneja maahisia.\" (s. 331)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1491> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7590>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7942>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Saarikangas, Martin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7942" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8656>
        dcterms:modified  "2010-02-04T12:00:17+0300" .

rky:p833  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laukon kartanoympäristön historia ulottuu aina esihistorialliselle ajalle ja Kartano tunnetaan myös kansanballadin tapahtumapaikkana.\n\nLaukonselän ja Vakkalanselän välisellä kannaksella, rautakautisella kalmistomäellä sijaitsevan Laukon kartanon rakennukset ovat aina sijainneet Laukonselälle etelään antavalla rannalla. Puiston ympäröimä, 1931 valmistunut päärakennus on tyylillinen kopio uusklassismin kauden kartanorakennuksista. Puistoympäristössä sijaitsevat, etupäässä 1900-luvun alusta olevat talousrakennukset ovat päärakennuksen tapaan valkeaksi kalkittuja. Pihapiirissä on keskiajalta peräisin oleva kellari, jonka katsotaan kuuluvan kartanon keskiaikaiseen rakennukseen.\n\nHautaniemessä on 1800-luvun lopulla rakennettu Standertskjöld-Nordenstam-suvun hautakappeli. \n\nLaukon kartano on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Vesilahden kulttuurimaisemat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.337422369,23.511217716 61.339018343,23.510731118 61.339149807,23.511920521 61.336653507,23.514480027 61.335974507,23.517360450 61.336509508,23.525527201 61.336031777,23.533342126 61.332405833,23.534797639 61.330804391,23.534189436 61.327594113,23.526194801 61.324601489,23.505075896 61.323990231,23.492758301 61.326788562,23.486843893 61.327606103,23.485115599 61.333396351,23.483852753 61.337422369,23.511217716" ;
        poi:history       "Laukon kylästä muodostunut säterikartano mainittiin historiallisissa asiakirjoissa 1416, mutta tilan arvellaan syntyneen jo varhaiskeskiajalla. Laukosta kasvoi keskiajan aikana yksi Suomen mahtavimmista kartanoista, jonka tilukset käsittivät 1600-luvun lopulla yli 37 000 hehtaaria. Laukossa on mainittu keskiajalla olleen kivinen asuntolinna, jonka jäänteenä pidetään kartanon pihapiirissä olevaa harmaakivikellaria. Laukossa tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat täsmentäneet kuvaa kartanon vaiheista ja asumiseen liittyvistä yksityiskohdista.\r\n\r\nKartano siirtyi Kurki-suvun omistukseen 1400-luvulla. Myöhäiskeskiaikaisista isännistä kuuluisimmat olivat \"Elinan surma\" -balladin Klaus Kurki ja Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki. Kansanballadin merkitsi muistiin ensimmäisiä runonkeräystöitään tehnyt Elias Lönnrot, joka vietti kesiä Laukon kartanossa 1820-luvulla. \r\n\r\n1700-luvun rappiokauden jälkeen Laukon vauraus alkoi hiljalleen palata, mutta Kurki-suku luopui kartanosta 1817. Kartanoon liittyvät 1906-1907 torpparimellakat ja -häädöt, jotka myöhemmin todennäköisesti vaikuttivat maanlainsäädännön uudistamiseen ja toisaalta Laukon rakennuskannan laajamittaiseen tuhoutumiseen sisällissodassa.\r\n\r\nKartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti kauppaneuvos Rafael Haarla arkkitehti Veikko Kallion suunnitelmien mukaan 1931. Suurin osa talousrakennuksista valmistui samaan aikaan. Puutarhurin asunto valmistui 1830-luvulla ja kivinavetta 1879."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k922 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:muinaisjaannos , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3988" ;
        skos:prefLabel    "Laukon kartano"@fi .

[ dcterms:description  "Kyllikki Forssellin isovanhempien koti oli Katajanokalla, siellä Kyllikki myös asui pitkähköjä aikoja vanhempien matkojen aikana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7968>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1571>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Harjunpää ja ahdistelija" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8502> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i11> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-ahdistelija" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hämärää on olla yksintein taistelussa koko maailmaa/\nvastaan, mutta hullua on kapinoida myös/\ntuulimyllyjä vastaan. Muistot eivät kuole koskaan./\nKuljen taas Otavan tiellä. Tuossa talossa hän asui.\"\n(s. 15)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1181> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7529>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9107>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1558028~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6364>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Sörnäisten metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> ;
        wgs84:lat         "60.1877926129745" ;
        wgs84:long        "24.9608887841055" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sornaisten-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6603>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7078>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1733029~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8653>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hartiapankki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8654> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8652> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8653" .

rky:p1032  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.104541775,28.066023814 62.101879361,28.074486203 62.102747320,28.076137666 62.100500417,28.081891310 62.099524590,28.080430742 62.097600053,28.085709255 62.095809460,28.083603796 62.097381622,28.076757553 62.096766865,28.075731339 62.099649340,28.066305587 62.103207186,28.063805453 62.104541775,28.066023814" ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1150" ;
        skos:prefLabel    "Rantasalmen kartanot (Haapaniemi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4908>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1606236~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9367>
        dcterms:modified  "2010-08-12T15:48:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i303>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin taivaan alla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i302> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8697> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingin-taivaan-alla" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mutta mitä näiden muurien keskellä pilkottaakaan? Siellä näkyy lehtipuiden latvoja! Mennäänpä katsomaan niitä. Kuinka viehättävää olikaan nähdä pieni, mutta tavattoman kaunis puutarha, joka oli istutettu kallioille ja muurien väliin, jotka suojasivat tätä ihanuutta. Siellä oli taidokkaasti leikattuja pensasaitoja, suuria puita sekä hedelmäpuita, mitä moninaisimpia kukkapenkkejä. Itse kallioperustaan oli kaivettu vesilammikko, joka lisäsi paikan viehättävyyttä melko lailla. Kanavan toisella puolela oli huvimaja, jossa koko joukko ihmisiä mahtuisi pitämään hauskaa... (kuvaus Piperin puistosta vuodelta 1799)" ;
  dcterms:description            "Kirjassa luku \"Piperin puisto - Suomenlinnan salaisuuksia\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2985> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8793>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6958>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Osberg & Bade, konepaja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1809090383107" ;
        wgs84:long        "24.9601596032209" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/osberg-bade-konepaja" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Taas kansa täyttää nyt kentän katsomon, saat ääntäs käyttää tää meidän matsi on. Hei HJK kunnon HJK, nää huudot meitä kannustaa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i493> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

[ dcterms:description  "Elokuvan Dubrovnik-baari" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8284> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8282>
] .

rky:p1292  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pasilan veturitallit, VR:n entinen konepaja sekä SOK:n edustavat funktionalistiset tuotantolaitokset Vallilassa muodostavat laajan 1900-luvun teollisuusympäristön. VR:n konepajan alue, joka on ollut Helsingin suurimpia teollisuuslaitoksia, on Sörnäisten satamaradan varteen rakentuneen laajan teollisuusalueen varhaisimpia tuotantolaitoksia. Kokonaisuus ilmentää liikenneyhteyksien ja erityisesti rautatien merkitystä pääkaupungin teollistumiselle.\n\nPasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit muodostavat laajan teollisuusalueen. Kolme veturitallia ja niiden toimistorakennus aivan pääradan tuntumassa muodostavat ns. Keski-Pasilan alueella merkittävän rakennuskokonaisuuden. Tiilirakennusten sarja jatkuu radan länsipuolella, missä on rautateiden pisin asuinrakennus, kolmikerroksinen Toralinna, jonka naapureina on puisia rautatieläisten asuinrakennuksia. \n\nKonepaja-alueella pääradan itäpuolella on seitsemän suurta tiilihallia, voimalaitos piippuineen sekä konttori- ja varastorakennuksia. Suuret hallit ovat alueen keskiosassa, konttori- ja varastorakennukset ovat osa alueen muusta kaupunkirakenteesta sulkevaa aitausta. Vaunujen valmistus on lopetettu ja alue on otettu uuteen käyttöön. Alueen länsiosassa konepajan rakennuksia on purettu ja niiden paikalle sekä entiselle ratapiha-alueelle on rakennettu 2000-luvulla uusia asuinkortteleita.\n\nSOK:n teollisuuskorttelit sijoittuvat välittömästi konepajojen läheisyyteen Sturenkadun, Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun väliseen kortteliin, joka on ollut teollisuusaluetta 1800-luvun lopusta alkaen. Punatiilisille konepajarakennuksille kontrastin muodostavan valkean, tilajärjestelyltään yhtenäisen tuotanto- ja varastorakennuskompleksin ovat suunnitelleet arkkitehdit Erkki Huttunen ja Valde Aulanko 1930-luvulla. Funktionalistisissa rakennuksissa sijaitsevat mm. kahvinpaahtimo, trikootehdas ja keskusvarasto. Korttelissa on tapahtunut uudisrakentamista, tuotanto- ja varastotiloja on muutettu toimistoiksi mutta sen kokonaisilme on edelleen yhtenäinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.196670947,24.932056497 60.196756505,24.932314140 60.196813727,24.932787210 60.196805171,24.933620883 60.196548681,24.933752459 60.195581331,24.933736382 60.194480298,24.933440112 60.193610437,24.933225713 60.193140029,24.933149533 60.192919495,24.931815382 60.193306862,24.931098832 60.193514065,24.930243510 60.193847205,24.930460095 60.194111139,24.930523357 60.194810188,24.930161864 60.195461711,24.929914327 60.195583318,24.932441378 60.195881894,24.932157926 60.196194278,24.932011073 60.196405168,24.931926681 60.196670947,24.932056497" ;
        poi:history       "Helsingin veturitallit ja konepaja sijaitsivat 1860-luvulta lähtien keskustan ratapihalla, mutta alueen ahtaus pakotti etsimään uutta paikkaa. Veturivarikko päätettiin sijoittaa Pasilaan eli Fredriksbergiin 1897 ja seuraavana vuonna myös vaunujen valmistus päätettiin siirtää Pasilaan perustettavaan konepajaan. Teollisuuslaitoksia ohjattiin pois kaupungin keskustasta paitsi palovaaran vuoksi, myös kaupunkikuvallisista ja liikenteellisistä syistä. Sörnäisten satamaradan varteen kehittyi 1800- ja 1900-luvun taitteessa laaja teollisuusalue. \r\n\r\nPasilan asemalla oli 1890 asemarakennuksen lisäksi kolme asuinrakennusta. Uusi veturitalli valmistui Pasilan seisakkeelle asemarakennusta vastapäätä 1899 ja samana vuonna valmistui myös rautateiden työväelle tarkoitetun asuinkasarmin Toralinnan ensimmäinen vaihe. Pasilan asemarakennus sijaitsi Toralinnan koilliskulmalla, kunnes sen paikka siirrettiin 1924 radan itäpuolelle. Uusi asemarakennus oli siirretty Vammeljoelta. Pasilan nykyisen aseman rakennustöiden yhteydessä 1980-luvun lopussa vanha puinen asema siirrettiin hieman itään Pasilan Veturitorille, jossa se toimii Rauhanasema-nimisenä monitoimitilana. \r\n\r\nVR:n Pasilan konepaja aloitti toimintansa 1903 ja sen keskeiset tuotantorakennukset, konttori ja ruokala rakennettiin rautatiearkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmin 1900-1919. Konepaja-alueelle valmistui tuotanto- ja varastorakennuksia koko 1900-luvun ajan, etenkin 1970-luvulla. Alueen alkuperäinen käyttö loppui 2000-luvun alussa, jonka jälkeen sitä ryhdyttiin muuttamaan asuin- ja toimitilakäyttöön.\r\n\r\nSOK sijoittui Vallilan teollisuuskortteliin 1915. Osuusliike osti Fleminginkadun ja Pääskylänkadun kulmatontin, jossa 1800-1900-luvun taitteesta sijainneeseen Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n lankakehräämöön sijoitettiin neulomo, kahvinpaahtimo, hedelmien pakkaamo ja sikuritehdas. Tuotannon kasvaessa Pääskylänkadulle rakennettiin kuusikerroksinen tehdasrakennus 1920 arkkitehti Valde Aulangon suunnitelmien mukaan. Rakennuksen laajennus valmistui 1929, jolloin myös ostettiin lisää korttelin rakennuksia, joihin sijoitettiin mm. tehtaiden ruokala ja myymälä. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli 1934-1938 SOK:n tehtaille suuren uudisrakennuskompleksin, johon sijoitettiin kahvinpaahtimo, keskusvarasto ja trikootehdas.\r\n\r\nOsuusliikkeen hallintaan tuli vuoteen 1937 mennessä lähes koko Sturenkadun ja Fleminginkadun välinen kortteli. Täysin SOK:n omistukseen kortteli tuli 1960. Pääkonttori rakennettiin 1987."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1578" ;
        skos:prefLabel    "Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Aalto, Alvar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6506> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6897> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6877> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7469> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7473> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7471> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7470> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7474> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/aalto-alvar" .

blue_route:s33  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Bastioni Zander"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p72> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Bastioni Zander"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5025>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1275390~S9*fin> .

rky:p1626  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.250082747,24.915935049 60.248173156,24.916753201 60.247976875,24.916068914 60.246699161,24.915932733 60.246712590,24.915409931 60.246609806,24.914372563 60.245832489,24.913214682 60.245441642,24.911963262 60.245574376,24.910800087 60.245842964,24.909767115 60.245703625,24.908595190 60.246057563,24.908818908 60.246856738,24.908767936 60.248445699,24.909449486 60.249556040,24.911314369 60.250082747,24.915935049" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:satama , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Maununneva)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9104>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sata vuotta kalliopohjalla Kalliopohjassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9103> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9104" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6600>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Viikin kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Viikin latokartano" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat            "60.2264945194061" ;
        wgs84:long           "25.0111156776881" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/viikin-kartano" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7075>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Suvanto, Pertti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7075" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7314>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:17:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2164>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1447938~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7409>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Uudenmaankatu 23"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1641573871163" ;
        wgs84:long        "24.938798355177" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7409" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6860>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Melander A. E."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/melander-e" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9364>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Tahdon sotaa apatiaa vastaan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i512> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9363> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9219> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9364" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9603>
        dcterms:modified  "2011-05-20T09:39:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7574>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:23+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7173> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_112>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:49:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7669>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Yliopistomuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Arppeanum" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9421> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7787> ;
        wgs84:lat            "60.1704189990666" ;
        wgs84:long           "24.9539505940115" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7669" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7908>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1855991~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5879>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6D181D12-A6D8-4804-8379-855AD0AA996B> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1038>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Tämä on tarina tavallisesta talosta" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i661> ;
        th:lisatietoa         "Julkaistu vuonna 1972 Love Recordsin levyllä Meno päällä (LRLP55). Sisältää lauluja kahdesta musiikkiteatteriesityksestä: Robin Hood (Ahaa-teatteri) ja Tulkaa pihalle (Hurja Joukko)." ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9795> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tama-tarina-tavallisesta-talosta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9863>
        dcterms:modified  "2012-06-29T13:35:34+0300" .

[ dcterms:description  "Kansanedustajat tanssivat Eduskuntatalon portailla. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9687> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_372>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1094943~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Leo Salonen toimi myös kesäravintola Särkänlinnan ravintoloitsijana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8450>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7311>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Hautala, Jouko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7311" .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7014>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8025>
        dcterms:modified  "2010-12-31T17:39:16+0300" .

<http://linkedgeodata.org/vocabulary#information>
        dc:created      "2012-05-28T10:54:04.958+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:54:05.029+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "infopiste"@fi , "information"@en .

rky:p202  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.140553700,23.772956633 60.140593981,23.752671258 60.146250044,23.744713091 60.155026532,23.745413713 60.158448888,23.773063771 60.161607077,23.782575928 60.165074386,23.794240972 60.156134626,23.812285468 60.148397109,23.814404736 60.150638417,23.800941414 60.146128967,23.784292151 60.140553700,23.772956633" ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2096" ;
        skos:prefLabel    "Junkarsborgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9600>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Caloniuksenkatu 3 "@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9538> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7083> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1737708440553" ;
        wgs84:long        "24.9201404127386" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/caloniuksenkatu-3" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7810>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1378202~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7571>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Neitsytpolku 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.157783382728" ;
        wgs84:long        "24.9488781893888" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7571" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p115>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri Blomcreutz"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T07:45:37.91+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:00:21.807+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38306 , koko:p34262 , koko:p36235 ;
        poi:description  "Kaponieerin vanhin osa rakennettiin vuosina 1752-53, jolloin se käsitettiin vielä osaksi bastioni Wredeä, sen vasemmaksi kyljeksi. Alkuvaiheessa rakennettiin harmaakivinen, kasemattoitu ja holvattu varustus, jonka portaikon kautta päästiin bastioni Palmstiernan pihalle. Yksikerroksinen varustus päättyi avoimeen ampumatasoon.\n\nSeuraava rakennusvaihe käynnistyi vuonna 1774, jolloin bastioni Palmstiernaa alettiin täydentää J.M. Sprengtportenin linnoitussuunnitelman mukaan. Bastioni Wreden vasen kylki korotettiin kaksikerroksiseksi ja se sai nimen kaponieeri Blomcreutz. Toisen kerroksen päällä oli avoin ampumatasanne, jonka suojana oli tiilinen, kreneloitu rintavarustus. Toisessa kerroksessa oli miehistön majoitustiloja.\n\nVenäläisen kauden alussa kaponieeri Blomcreutzissa oli komendantinviraston varastoja, mm. kynttilävarasto. Vuonna 1828 rintavarustusta korotettiin ja ampuma-aukot muurattiin umpeen. Seuraavan vuosikymmenen lopussa alettiin suunnitella ampumatasanteen muuttamista asuinkerrokseksi. Tämä suunnitelma toteutui 1844. Muutostyön yhteydessä maakerros ampumatasanteelta poistettiin ja sen tilalle tehtiin lautalattiat, rintavarustukseen avattiin yhdeksän ikkuna-aukkoa, ja tilat muutettiin asuttaviksi rakentamalla niihin väliseiniä ja uunit. Asuinkerros katettiin peltikatolla.\n\n1800-luvun lopulla ylin kerros oli yhä asuintiloina, keskikerros ilmeisesti kosteuden takia tyhjä ja kellarikerroksessa oli varastoja.\n\n1918 kaponieeri Blomcreutz oli osa vankikasarmi 19:sta ja vankileiriajan jälkeen tilat tulivat valtion poliisikoulun hallintaan, kuten koko Palmstiernan rakennuskompleksi.\n\nPoliisikoulun lähdettyä saarelta rakennettiin keskikerrokseen sauna 1965 arkkitehti Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan. Yläkerroksessa sijaitsi Suomenlinnan hoitokunnan toimisto vuosina 1973-1985, minkä jälkeen tilat sisustettiin asunnoksi. Yläkerros liitettiin kaukolämpöverkkoon, ja sinne asennettiin vesijohto ja viemäröinti vuosina 1988-89.\n\nKeskikerroksen sauna on edelleen käytössä ja kellarikerros on yleisölle avoin nähtävyys. Keski- ja kellarikerros ovat edelleen kunnostamattomia.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisellä kaudella esiintyy kirjaintunnuksella tai nimellään\nVuonna 1918 B I 25 tai vankikasarmi 19\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA V 57,184,186,187,188,189,203,204,209,218,219,220 241,242,251,327,333,347\nMV SL VIK B 9, 686-740a."@fi ;
        poi:history      "Kaponieerin vanhin osa rakennettiin vuosina 1752-53, jolloin se käsitettiin vielä osaksi bastioni Wredeä, sen vasemmaksi kyljeksi. Alkuvaiheessa rakennettiin harmaakivinen, kasemattoitu ja holvattu varustus, jonka portaikon kautta päästiin bastioni Palmstiernan pihalle. Yksikerroksinen varustus päättyi avoimeen ampumatasoon.\n\nSeuraava rakennusvaihe käynnistyi vuonna 1774, jolloin bastioni Palmstiernaa alettiin täydentää J.M. Sprengtportenin linnoitussuunnitelman mukaan. Bastioni Wreden vasen kylki korotettiin kaksikerroksiseksi ja se sai nimen kaponieeri Blomcreutz. Toisen kerroksen päällä oli avoin ampumatasanne, jonka suojana oli tiilinen, kreneloitu rintavarustus. Toisessa kerroksessa oli miehistön majoitustiloja.\n\nVenäläisen kauden alussa kaponieeri Blomcreutzissa oli komendantinviraston varastoja, mm. kynttilävarasto. Vuonna 1828 rintavarustusta korotettiin ja ampuma-aukot muurattiin umpeen. Seuraavan vuosikymmenen lopussa alettiin suunnitella ampumatasanteen muuttamista asuinkerrokseksi. Tämä suunnitelma toteutui 1844. Muutostyön yhteydessä maakerros ampumatasanteelta poistettiin ja sen tilalle tehtiin lautalattiat, rintavarustukseen avattiin yhdeksän ikkuna-aukkoa, ja tilat muutettiin asuttaviksi rakentamalla niihin väliseiniä ja uunit. Asuinkerros katettiin peltikatolla.\n\n1800-luvun lopulla ylin kerros oli yhä asuintiloina, keskikerros ilmeisesti kosteuden takia tyhjä ja kellarikerroksessa oli varastoja.\n\n1918 kaponieeri Blomcreutz oli osa vankikasarmi 19:sta ja vankileiriajan jälkeen tilat tulivat valtion poliisikoulun hallintaan, kuten koko Palmstiernan rakennuskompleksi.\n\nPoliisikoulun lähdettyä saarelta rakennettiin keskikerrokseen sauna 1965 arkkitehti Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan. Yläkerroksessa sijaitsi Suomenlinnan hoitokunnan toimisto vuosina 1973-1985, minkä jälkeen tilat sisustettiin asunnoksi. Yläkerros liitettiin kaukolämpöverkkoon, ja sinne asennettiin vesijohto ja viemäröinti vuosina 1988-89.\n\nKeskikerroksen sauna on edelleen käytössä ja kellarikerros on yleisölle avoin nähtävyys. Keski- ja kellarikerros ovat edelleen kunnostamattomia.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisellä kaudella esiintyy kirjaintunnuksella tai nimellään\nVuonna 1918 B I 25 tai vankikasarmi 19\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA V 57,184,186,187,188,189,203,204,209,218,219,220 241,242,251,327,333,347\nMV SL VIK B 9, 686-740a."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14387520621422" ;
        wgs84:long       "24.986618232727096" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8285>
        dcterms:modified  "2009-12-31T14:52:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_87>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7905>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Helsingfors-Tawastehus jernban-gallop" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7670> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7902> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7904> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/klassinen/helsingfors-tawastehus-jernban-gallop" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5876>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Naistenklinikan synnytyssalin taulu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Synnytin lapseni Naistenklinikalla 2007. Kiinnitin huomiota siellä synnytyssalin aulan seinällä olevaan tauluun, jossa oli vaaleanpunaisin ja -sinisin nauhoin merkityin pullonkorkein ilmaistu syntyneitä lapsia per päivä aina viikolle kerrallaan. Jotkut korkit oli nostettu muita korkeammalle, ja tuo jäi häiritsemään minua. Mitä nuo ylemmäksi nostetut korkit tarkoittivat, syntymässä kuolleitako? Niitä oli aika monta, ja ajatus jäi kaivelemaan. Otimme puhelun Naistenklinikalle ja ystävällinen osastonhoitaja kertoi, että taulussa korkeammalle nostetut korkit tarkoittavat kaksosia tai vielä useampia kerrallaan syntyneitä. Nostetuilla korkeilla on siis ihan onnellinen merkitys. Taulu on edelleen käytössä synnytyssalin aulassa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7632> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/synnytin-lapseni-naistenklinikalla-2007" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8619>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:03:37+0300" .

rky:p462  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vaasan laaja rantapuistovyöhyke ja sillä sijaitsevat arvorakennukset 1800-luvun jälkipuoliskolta liittyvät Vaasan lääninpääkaupunkifunktioon ja perustuvat lääninarkkitehti C.A. Setterbergin 1855 laatimaan Uuden Vaasan asemakaavaan. Ranta on säilynyt ruutukaava-alueeseen liittyvänä kaupunkipuistona, jossa on rakennuksia Setterbergin ajalta, kuten hovioikeuden talo, lääninvankila, kruununmakasiini ja maaherrantalo. Rantapuistovyöhykkeellä rakennuksineen samoin kuin sen pohjoispäässä sijaitsevilla Vaasan Höyrymyllyn rakennuksilla on merkittävä asema Vaasan kaupunkikuvassa ja länteen antavassa kaupungin siluetissa.\n\nVaasan rantapuistovyöhyke seuraa meren rantaa yli kolmen kilometrin matkan ja muodostuu eri aikoina rakennetuista puistoista.\n\nPuistovyöhykkeen pohjoisimmassa kärjessä Marianpuiston tuntumassa, Kaupunginselän ja Onkilahden välisen salmen rannassa, on 1890-luvulta lähtien rakennettu Vaasan Sähkö Oy:n ajallisesti kerroksellinen rakennuskanta.  \n\nVaasan Sähkön eteläpuolella Marianpuistossa ovat Pohjanmaan museon 1929 ja 1969 valmistuneet rakennukset. Puiston laidalla on nykyisin museon käytössä oleva maaherrantalo, alun perin tehtailija Gustaf August Wasastjernalle Setterbergin suunnitelmin rakennettu uusgoottilainen yksityispalatsi (1865). Palatsi on mielenkiintoinen esimerkki kertaustyylien kauden asuntoarkkitehtuurista, jonka huonejärjestys ja osa alkuperäisistä interiööreistä on säilynyt.\n\nMarianpuiston eteläpuolella on Vaasan Höyrymyllyn rakennusten ryhmä. Alueen vanhin rakennus on alun perin tehtailija Levónille Setterbergin suunnitelmin rakennettu yksityispalatsi (1861), joka on toiminut tehtaan konttorina. Setterbergin jälkeen teollisuusalueen rakennuksia ovat suunnitelleet mm. Otto Ekman, W.G. Palmqvist, M. Marttila, B. Sevon. \n\nVaasan Höyrymyllystä etelään on Pakkahuoneenpuisto eli Satamapuisto, joka on ensimmäisiä rantavyöhykkeelle kunnostettuja puistoja. Sen rannassa on Vaasan sisäsataman tullipakkahuoneeksi 1875 suunniteltu kaksikerroksinen kertaustyylinen rapattu tiilirakennus. \n\nHovioikeudenpuistossa on esplanadin päätepisteenä ja kaupunkikuvallisena merkkikohteena Setterbergin suunnittelema Vaasan hovioikeuden talo (1862). Vaasan hovioikeus on toiminut kolmikerroksisessa, rappaamattomasta tiilestä tehdyssä ja englantilaisvaikutteista uusgotiikkaa edustavassa rakennuksessa keskeytyksettä sen valmistumisesta lähtien. Sisätilat ovat runsaasti koristellut. Hovioikeudenpuistossa, joka on rakentunut monessa eri vaiheessa, on myös kesäravintolana toimiva alkujaan Setterbergin suunnittelema rantapaviljonki (1869), jonka nykyasu on 1930-luvulta. \n\nKalarannan puistossa on arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema maanmittauskonttori vuodelta 1912. \n\nKalarannan eteläpuolella on Vaasan lääninvankila. Tiilimuurin ympäröimä vankila on rakennettu Setterbergin aikana 1860-luvulla ja sitä on laajennettu ja muutettu muiden lääninvankiloiden tapaan ajanmukaiseksi ristinmuotoiseksi sellivankilaksi 1880-luvun lopulla. \n\nVankilan eteläpuolella Lehmuspuistossa on  kaksikerroksinen tiilinen kruununmakasiini (1868), joka on Setterbergin suunnittelema. Lehmuspuisto sorakäytävineen ja pienine aukioineen on kaupunginpuutarhuri H. Revalin 1937 suunnittelemassa asussa. \n\nEteläisimpänä ovat Kustaanlinnanpuisto ja Hietalahden puisto, jossa Hietalahden huvila on vuodelta 1846, ajalta jolloin paikalla sijainnut Sandvikin tila puistoineen oli yksityisomistuksessa. Hietalahden puistoon rajoittuu Bragen ulkoilmamuseo, jonne on siirretty talonpoikaista rakennuskantaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.097325366,21.601614254 63.097174416,21.601713899 63.085895486,21.611619452 63.084814298,21.612377151 63.084438551,21.612126339 63.084179145,21.612378438 63.083803050,21.613319731 63.083710557,21.615302705 63.083737477,21.616892604 63.084113555,21.620072771 63.083882918,21.621960341 63.085341315,21.622692433 63.085531017,21.624479179 63.085051276,21.625346871 63.084473386,21.626288367 63.084062386,21.626976477 63.083488772,21.628473329 63.082822085,21.630618016 63.082180617,21.633278283 63.080886108,21.631427997 63.081250520,21.628071674 63.081750144,21.624975031 63.083131573,21.621511181 63.082760948,21.617741137 63.082547025,21.614992838 63.082801679,21.612411358 63.083397509,21.611794184 63.085594971,21.609281162 63.087026914,21.604967286 63.089342498,21.602859595 63.093612809,21.600850732 63.095807620,21.598905680 63.098726959,21.598738089 63.099371092,21.599360157 63.101785406,21.599998119 63.102223771,21.600269528 63.102375700,21.601366418 63.101037735,21.603990047 63.100792129,21.604459609 63.100330507,21.601855995 63.097751627,21.604215337 63.097325366,21.601614254" ;
        poi:history       "Vaasan kaupunki siirrettiin uuteen paikkaan vanhan Vaasan tuhoisan palon 1852 jälkeen. Uuden Vaasan kaupungin 1855 hyväksytyssä asemakaavassa lääninarkkitehti C.A. Setterberg jätti kaupungin länsirannan luonnonasuun ja piirsi alueelle englantilaistyyppisen kävelypuiston. Asemakaavassa hän esitti puistovyöhykkeelle läänin pääkaupungin julkisia rakennuksia, monumentaalisimmat Vaasan- ja Hovioikeudenpuistikkojen päätepisteisiin. \r\n\r\nHovioikeudentalo rakennettiinkin Hovioikeudenpuistikon päätteeseen Setterbergin 1855 suunnitelmin. Hän suunnitteli samaan aikaan myös rakennusta ympäröivän englantilaistyylisen puiston kaartelevine käytäväverkostoineen. Puistosuunnitelmasta toteutettiin vain käytäväverkosto ja rakennuksen lähipuisto. Vielä 1900-luvun alussa Hovioikeudenpuisto oli pääosin luonnontilassa. Conrad Lindberg laati Hovioikeudenpuiston puistosuunnitelman 1895 ja Paul Olsson 1916. Viimeisin toteutettiin osin 1930-luvulla. \r\n\r\nHovioikeudenpuistossa oli ajalle tyypillisiä “ohjelmallisia puutarharakennuksia”. Ravintolapaviljonki soittolavoineen pystytettiin yksityisen rahoittamana 1870-luvun vaihteessa.  Rantapaviljongin omistaja vastasi myös rakennuksen lähipuistosta. Alkuaan kahdeksankulmainen paviljonki laajennettiin suorakaiteeksi 1930-luvulla arkkitehti Emil Finellin piirustusten mukaan. Alkuperäinen muoto näkyy yhä rakennuksen tornissa. Myös läänin maanmittauskonttoria kaavailtiin Hovioikeudenpuiston eteläosaan 1909, mutta Jac. Ahrenbergin suunnittelema maanmittauskonttori rakennettiin Rantakadun länsireunaan Kalarannan kohdalle 1912. Rakennuksessa toimi vesiylioikeus vuoteen 2004 asti.\r\n\r\nVanhan Vaasan palon 1852 jälkeen teollisuusmies A.A. Levón, joka oli 1849 perustanut Suomen ensimmäisen höyrymyllyn lyijyvalkoista ja etikkaa valmistavan tehtaansa yhteyteen, siirsi teollisuustoiminnot Höyrymyllyn nykyiselle paikalle, uuden kaupungin ruutukaava-alueen luoteiskulmaan meren äärelle. Ensimmäisenä Rantakadun varteen kohosi tehtailijan asuinpalatsi. C.A. Setterbergin 1860-1861 suunnittelema rakennus muutettiin tehtaan konttoriksi 1935. Höyrymyllyn teollisuusrakentaminen rantaan alkoi 1870-luvulla ja jatkui 1990-luvulle asti. Nelikerroksinen tiilimylly paloi 1889, mutta rakennettiin heti uudelleen. Palon jälkeen toiminta kasvoi. Laivalastien purkamiseen tarkoitetut elevaattoritornit eli hissitornit valmistuivat uusittuina 1908. 1930-luvulla Myllyä laajennettiin voimakkaasti, ja mm. vehnämylly valmistui 1933. Siilorakennukset rakennettiin 1958-1963 alkuperäisen myllyntontin ulkopuolelle. Höyrymylly lopetti toimintansa 1992. Kiinteistö muutettiin Åbo Akademin Academill-kampukseksi.\r\n\r\nLääninvankila otettiin käyttöön 1863. T-muotoisen vanhimman osan suunnitteli Intendentinkonttorissa E.B. Lohrmann. Vanhojen lääninvankiloiden yhteyteen rakennettiin rikoslain ja rangaistusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä uudet sellivankilat. Vankilan ristinmuotoiseksi muuttaneet rakennushankkeet toteutettiin Vaasassa 1880-luvulla L.I. Lindqvistin ja Th. Deckerin suunnitelmin. Korkea punatiilimuuri rakennettiin vankilan ympärille 1901. Alkuvuosikymmeninä Vaasan vankilassa tuomiotaan istuivat pahamaineiset Rannanjärven Antti, Isotalon Antti sekä Haapoja. Matilda Wrede aloitti Vaasan vankilassa vapaaehtoistyönsä vankien hyväksi. Vankilan päärakennuksen peruskorjaus ja mm. asuin- ja liikuntatiloja sisältävä lisärakennus valmistui 2001. \r\n\r\nRantapuistovyöhykkeen pohjoisosan Marianpuisto (vuodesta 1945 Museonpuisto) oli ensimmäisiä rantavyöhykkeelle kunnostettuja puistoja. Pohjanmaan museolle rakennettiin sinne 1920-luvulla arkkitehti Eino Forsmanin suunnittelema museorakennus, jolle 1960-luvun lopussa tehtiin Erik Kråkströmin suunnittelema kolmikerroksinen laajennus. Pohjanmaan museo kunnallistettiin 1990. \r\n\r\nTehtailija Gustaf August Wasastjernan yksityispalatsi valmistui Marianpuiston yhteyteen 1865, ja 1895 se ostettiin valtiolle kuvernöörin virka-asunnoksi. Maaherran talossa työskenteli ns. Vaasan senaatti 1918. Restauroiva peruskorjaustyö tehtiin 1984-1986, minkä jälkeen tilat olivat Vaasan lääninhallituksen käytössä. Vaasan läänin lakkauttamisen jälkeen rakennus myytiin Vaasan kaupungille ja se tuli Pohjanmaan museon käyttöön 1997. \r\n\r\nVaasassa tuotettiin sähköä höyrykoneilla 1890-luvun alussa. Arkkitehti Fredrik Thesleffin suunnitelmin rakennettiin Marianpuiston pohjoispuolelle Vaasan Sähkö Oy:n keskusaseman konehalli 1893 ja päärakennus 1903. Myöhemmin sähköasema laajentui Marianpuistoon. 1912-1914 tehdyt laajennukset suunnittelivat kaupunginarkkitehti Thor Lagerroos ja arkkitehti Victor Sucksdorff. Nykyinen piippu rakennettiin 1928. Vanhinta osaa korotettiin 1933 ja saman vuosikymmenen aikana asemaa laajennettiin lääninarkkitehti A. Stenforsin suunnittelemilla tiloilla. Edelleen laajennuksia suunnittelivat 1935 Sucksdorff ja 1960-luvulla arkkitehti Sulo Kalliokoski. Konttori valmistui 1982."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:puisto , poio:teollisuusrakennus , poio:tullihuone , poio:makasiini , poio:vankila , poio:voimala , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1709" ;
        skos:prefLabel    "Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9860>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Musta pyörre" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9862> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9861> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9694> ;
        th:lisatietoa       "Loppukesästä 1942 Suomen jatkosodan hyökkäysvaihe on jähmettynyt asemasodaksi ja entinen Valtiollisen poliisin ylietsivä Mujunen luulee elämänsä olevan ohi. Sitten kaksi kohtalokasta naista ja öinen lentopommitus kiskaisevat hänet takaisin töihin.\n\nRiihimäeltä karkaa kommunistivankeja ja pian Pitäjänmäellä räjähtää helvetinkone ilmatorjuntapatterin ammusvarastossa. Yksi tekijöistä saadaan kiinni, mutta hän pääsee pakoon kaksi poliisia ammuttuaan. Helsingissä liikkuvat myös sabotööreihin kuuluva valepukuinen luutnantti ja asevelimaa Saksan SS-valtakunnanjohtaja Himmler, jonka henkivartijaksi Mujunen joutuu. Samaan aikaan hän kokee kiihkeän romanssin työtoverinsa Aira Kilpelän kanssa ja tekee parhaansa pelastaakseen juutalaispakolaiset, jotka Valpon johto aikoo karkottaa Saksaan – varmaan kuolemaan. Himmler tarjoaa samaa kohtaloa kaikille Suomen juutalaisille.\n\nTihutyöntekijöiden ja murhaajien jäljillä Mujunen päätyy Suomen miehittämään Petroskoihin, joka on ristitty uudelleen Äänislinnaksi, suomalaiselle keskitysleirille ja Karhumäen tivolialueelle. Totuus löytyy vasta Berliinistä, mutta kenen totuus? Voiko vastavakoilija säilyttää inhimillisyytensä sota-aikana, vai onko se vain turhaa ylellisyyttä?\n\nBaggen Vahva ajankuva ja tarkasti tavoitetut henkilöt yhdistyvät vauhdikkaaseen, jännittävään tarinaan, joka koskettaa.\n\n(Takakansiteksti)\n\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://tapanibagge.wordpress.com/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9860" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8022>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Argelanderintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1624405796783" ;
        wgs84:long        "24.9539092216396" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8022" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1082>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1802630~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8282>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Yrjönkatu 18"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "G18" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8170> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1655121737397" ;
        wgs84:long           "24.9417707751281" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8282" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8521>
        dcterms:modified  "2010-01-26T19:48:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6492>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8616>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Manni, Tarmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8616" .

[ dcterms:description  "Tuomarinkylän Valkea rouva" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Porthaninkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1826162298199" ;
        wgs84:long        "24.9529808821423" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/porthaninkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6826>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:49+0300" .

[ dcterms:description  "Elisabeth Alander oli Ebeneserin perustaja yhdessä Hanna Rothmanin kanssa. Kirjassa on Maija Meretniemen artikkeli: Elisabeth Alander 1859-1940. Uranuurtaja uranuurtajan rinnalla\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8857> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3543>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8781>
        dcterms:modified  "2010-03-03T18:51:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i192>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Eltsun kallioilla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6711> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i191> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i752> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/eltsun-kallioilla" .

[ dcterms:description  "Täällä on Virtasen idylli." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1496> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i10>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Saksalaiset tulivat kaupunkiin Pitäjänmäen ja Pasilan kautta. Punaiset eivät lähteneet, eivät laskeneet aseitaan. He piileskelivät lähikortteleissa, talojen ullakoilla ja kellareissa, tähystivät sieltä suoraan Diakonissalaitoksen pihalle.' (s. 13)" ;
  dcterms:description            "Espanjankuume sekä vuoden 1918 väkivaltaisuudet täyttävät Diakonissalaitoksen sairaalan potilaista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9769> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8876>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kaskinen, Teemu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8876" .

rky:p1255  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauppatori on yksi keisarin 1812 suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi julistamaan Helsinkiin muodostetuista tärkeistä aukioista. Suoraan merelle avautuva Kauppatori kuuluu Esplanadin, Senaatintorin ja Unioninkadun muodostamaan kaupunkitilojen kokonaisuuteen. Aukiota reunustavat tärkeät rakennukset kuten Tasavallan presidentin linna, Helsingin päävartio, Korkeimman oikeuden talo, Ruotsin lähetystötalo ja mm. Helsingin kaupungintalo ovat tausta-arkkitehtuurina 1800-luvun alkupuolelta jatkuneelle, eläväiselle toritoiminnalle. Kauppatori on osa Helsingin merellistä julkisivua ja Senaatintorin ohella kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä.\n\nKauppatorin alkuperäiset osatekijät - porvaristalojen rakennusrivi, itse toriaukio, satama-altaat ja laiturit - perustuvat Ehrenströmin laatimaan asemakaavaan, jonka keisari vahvisti pääkaupungin rakentamisen pohjaksi 1812. Satama-altaiden ja -laitureiden 1800-luvun alussa rakennettu järjestelmä on pääpiirtein säilyttänyt alkuperäisen muotonsa.\n\nToria reunustava rakennusrivi koostui alkuaan merkittävien porvareiden kivitaloista sekä Seurahuoneen rakennuksesta. Vähitellen rakennuksia on korotettu, julkisivuja muutettu ja rakennuksia otettu uuteen käyttöön. Esimerkiksi Heidenstrauchin kauppahuoneen rakennuksesta on tullut ensin keisaripalatsi ja sittemmin presidentinlinna. Rakennukseen kuuluu pääjulkisivun temppelipääty ja Helsingissä poikkeuksellinen etupiha mataline siipirakennuksineen. Sen itäpuolella on päävartio edusaukioineen pääosiltaan vuosilta 1840-luvulta. Presidentinlinnan viereinen Standertskiöldin yksityistalo on muutettu Korkeimman oikeuden tiloiksi. Vanhasta Seurahuoneesta on tehty Helsingin kaupungintalo.\n\nKauppatorin visuaalisia kiinnekohtia ovat vuoden 1833 keisarivierailun muistoksi pystytetty obeliski kaksoiskotkineen sekä Ville Vallgrenin suunnittelema Havis Amanda -suihkulähdeveistos. Molemmat ovat Esplanadin pituusakselissa. Suihkulähdekokonaisuus on kuulunut ylioppilaiden vapunviettorituaaleihin jo 1930-luvulta.\n\nEteläsataman länsisivulla, Etelärannassa, on mm. kaupungin vanhin kauppahalli 1800-luvun lopulta ja kadunvarressa arkkitehti C.L. Engelin merikapteeni Sundmanille suunnittelema, alkuperäisen ulkomuotonsa säilyttänyt kaksikerroksinen kivitalo 1800-luvun alusta. \n\nTeollisuuskeskuksen liikerakennus Palace-hotelleineen Helsingin 1952 olympialaisten ajoilta on modernia rakennusaikansa arkkitehtuuria. Teollisuuskeskus, jonka pääsuunnittelijat ovat arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä, on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.168977378,24.958738808 60.168081985,24.957383756 60.167469135,24.957393275 60.167471358,24.956687244 60.165801114,24.954331262 60.164911436,24.954325659 60.164903554,24.953292280 60.164852562,24.952090815 60.165790613,24.952047429 60.167034711,24.951951679 60.167036024,24.951328062 60.168752985,24.951131028 60.168869709,24.956979412 60.168932796,24.956964943 60.168977378,24.958738808" ;
        poi:history       "Kauppatori satama-altaineen ja -laitureineen muodostettiin 1810-luvun kuluessa Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavan perusteella. Torikauppaa alettiin harjoittaa Kauppatorilla 1818.  Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Kauppahalli avattiin 1889. \r\n\r\nTorin pohjoislaidan porvaristalojen rakentaminen käynnistyi heti 1810-luvulla. Ensimmäisinä valmistuivat mm. Heidenstrauchin kauppiastalo, merikapteeni Castegrenin talo ja kauppias Johan Lampan talo. Rakennusriviin valmistui Seurahuoneen rakennus  1830-luvun alussa arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmin. Heidenstrauchin talo otettiin keisarinpalatsiksi 1839.\r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen keisarinpalatsista tuli Presidentinlinna. Yhdestä Kauppatorin laidan yksityistalosta muodostettiin 1920-luvulla Ruotsin lähetystö ja toisen valtio osti Korkeimman oikeuden toimitiloiksi 1933. Seurahuoneen siirryttyä uusiin tiloihin lähemmäksi rautatieasemaa 1930-luvulla tuli entisestä Seurahuoneesta Helsingin kaupungintalo. Sen vuosina 1965-1970 toteutettu Aarno Ruusuvuoren suunnittelema muutos tarkoitti modernin virastotalon rakentamista historiallisen rakennuksen sisään. Vanhoista sisätiloista juhlasali säilyi restauroituna.\r\n\r\nTeollisuuskeskuksen - Suomen työnantajain keskusliiton toimitalon ja siihen liittyvän hotellin ja ravintolan - suunnittelusta käydyn arkkitehtikilpailun voittivat arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä 1949. Rakennuksen sijoittelussa tontille otettiin taitavasti huomioon satamaan viettävä tontti. Suunnittelussa pyrittiin yksinkertaisuuteen ja selkeyteen ja toteutettiin Revellin ideoita rationaalisuudesta. Rakennus oli valmistuessaan kokonaistaideteos Antti Nurmesniemen, Olli Borgin ja Olavi Hännisen suunnittelemaa sisutusta myöten."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:hotelli , poio:satama , poio:liikerakennus , poio:kaupungintalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4631" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjan henkilöistä ensimmäistä lastaan odottavat Sini ja Marko asuvat Dagmarinkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2135> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8047>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i526>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Ilmarinen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i525> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9225> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/ilmarinen" .

[ dcterms:description  "Paasikivi asui Oiva-talossa (Nervanderinkatu 11) 1911-21. Kirjan luku \"Politiikan voimamiehiä ja heidän perheitään\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4848> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7777>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "On laulu katupoikien, kätköissä Sörkan laitakatujen. Me siellä vihelletään vaan..." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i613> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7038>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Mariankatu 28"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kalervon talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1738828807441" ;
        wgs84:long           "24.9557375545591" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7038" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2127>
        dcterms:modified  "2010-11-29T00:57:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444233~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1817852~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1862857~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9232>
        dcterms:modified  "2010-06-07T17:31:59+0300" .

rky:p1849  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Liedon Vanhalinnan linnavuori on toiminut jo varhain esihistoriallisella ajalla asutetun seudun hallinnollisena ja puolustuksellisena keskuksena Aurajokilaaksossa. Vanhalinna on maamme harvoja muinaislinnoja, joita käytettiin keskiajallakin.\n\nVanhalinnan muinaislinna on ympäröivää peltoaukeaa hallitseva jyrkkä kalliomäki Aurajoen ja Hämeen Härkätien välissä. Linnaa ympäröivät muinaiset asuinpaikat ja sen läheisyydessä on myös  polttokalmisto. Aurajoen toisella puolella Vanhalinnan maisemaan liittyy Hagan kartanon viljelymaisema.\n\nLinnavuoren itäpuolella olevan Vanhalinnan kartanon talouskeskus on peräisin pääasiassa 1900-luvun alusta. Kartanon rakennuskantaan kuuluvat uusklassistinen, rapattu päärakennus, mansardikattoinen tiilinavetta, palkollisten asuinrakennus alitupa, talousrakennuksia sekä Härkätien vastakkaisella puolella saha ja sepän paja. Liedon Vanhalinna -säätiö ylläpitää kartanon päärakennuksessa museota, pihamakasiinissa on kansatieteellinen kokoelma ja navetassa tilausravintola. \n\nVanhalinnan kohdalla kulkee päällystämättömänä säilynyt Hämeen Härkätien osuus Vanhalinnan tienä, joka on tiehallinnon valitsema museotie.\n\nLiedon Vanhalinna sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Aurajokilaakso."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.477115417,22.363108710 60.478337471,22.365417366 60.481289872,22.368667510 60.482490773,22.369499835 60.483794127,22.369803306 60.484317056,22.369899947 60.485427910,22.370573774 60.486070530,22.371681834 60.486501144,22.372599711 60.487791242,22.363594864 60.488191174,22.364143857 60.491629986,22.376055130 60.495982698,22.398331467 60.498074212,22.407001846 60.496714677,22.413522267 60.493498833,22.414305587 60.492385399,22.406524655 60.490522555,22.404982190 60.489011700,22.397031257 60.489658128,22.391481414 60.488911043,22.386679852 60.486980970,22.385950082 60.481714873,22.376747104 60.479331864,22.369976528 60.479359304,22.367296777 60.477071217,22.363249361 60.477115417,22.363108710" ;
        poi:history       "Nykyisen Liedon alue Aurajoki- ja Savijokilaaksossa asutettiin pysyvästi jo esihistoriallisella ajalla. Vanhalinnan muinaislinna oli asuttu jo pronssikaudella mutta se hylättiin ja otettiin uudestaan käyttöön rautakaudella n. 500-800 jKr. väliseksi ajaksi. Linnanmäki oli autiona 1000-luvun loppupuolelle saakka, jolloin sen kolmas asutusvaihe alkoi. Keskiajalla linnaa käytettiin 1300-luvulle asti. Mäen tasatulla laella sijaitsi useita rakennuksia.\r\n\r\nLinnanmäen suojiin kehittyi ilmeisesti jo varhaiskeskiajalla maatila. Vanhalinnan yksinäistila mainittiin säilyneissä historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1438, jolloin se siirtyi Ruotsin kruunulta Turun piispanistuimen omistukseen. Piispan hallussa se pysyi 1500-luvulle saakka, jonka jälkeen omistajina oli pääasiassa kauppiaita ja virkamiehiä. Vanhalinna oli 1800-luvulle saakka lampuotien ja talonpoikien hoidossa. Turun yliopistolle Vanhalinna lahjoitettiin 1956. \r\n\r\nVanhalinnan nykyinen päärakennus valmistui 1930 rakennusmestari Onni Tourun piirustusten mukaan. Touru suunnitteli myös suuren osan piharakennuksista, jotka valmistuivat 1930-luvulla lukuun ottamatta 1919 valmistunutta navettaa ja vanhimmilta osiltaan 1800-luvun puolivälistä periytyvää alitupaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k423 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1779" ;
        skos:prefLabel    "Liedon Vanhalinna"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9327>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Hesperian sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1790571030061" ;
        wgs84:long        "24.9186989234546" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hesperian-sairaala" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6823>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Koskelan sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55> ;
        wgs84:lat         "60.2168266617445" ;
        wgs84:long        "24.9604555712367" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/koskelan-sairaala" .

[ dcterms:description  "Sotimispaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8917> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7298>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lauhakangas, Outi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kuusi, Outi" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7298" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7537>
        dcterms:modified  "2010-02-04T12:14:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9492>
        dcterms:modified  "2010-12-03T12:12:37+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hip hei, on helluntai-aatto! Kesä on toden teolla tullut. Toini ja minä, kaksi suurta lurjusta, emme menneetkään kouluun, vaan lähdimme Vallilan metsiin huviretkelle. Valkovuokkoja. Auringonpaistetta.\" (s. 37)" ;
  dcterms:description            "Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirjamerkintöjä oppikouluvuosiltaan 1915-1918. Sylvi on köyhän ja monilapsisen työläisperheen vanhin tytär. Perhe asuu ahtaissa oloissa Vallilassa. Päiväkirjan kirjoittamisen aikana Vallilassa on vielä metsää ja kansalaissota näkyy myös Helsingin katukuvassa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5265> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

rky:p189  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kirkniemen kartano on yksi Suomen ylhäisaateliston kartanoista ja sen historialliset vaiheet liittyvät suurvalta-ajan mahtisukuihin ja toisaalta marsalkka Mannerheimin viimeisimpiin vaiheisiin. Edustava kartanokokonaisuus rakentuu  pää- ja talousrakennuksista, puistosta sekä puutarhasta ja viljelyksistä.\n\nKirkniemen kartanomaisena sijaitsee Lohjanjärven ja Pikkujärven välisellä kannaksella. Kilometrin pituinen jalopuukuja johtaa kartanopihaan. Kartanopuiston keskiakseliin sekä puiston pohjoisrajaksi istutetut, Pikkujärven rantaan vievät  puukujanteet jäsentävät puistoaluetta.\n\nPuinen päärakennus on kaksikerroksinen ja aumakattoinen. Uusklassistinen päärakennus on vanhimpia tyylin edustajia Suomessa. Kartanon talouspiha, jossa on talli, navetta, työväen asuinrakennuksia ja paja, sijoittuu puiston länsipuolelle. Kartanon pohjoisen puoleisen pellon halki kulkevalla harjanteella suurten puiden katveessa on kartanon 1890-luvulla rakennuttama koulu.\n\nPäärakennuksen ympärillä on laaja puisto, jossa oletetaan olevan osia 1500-luvulta. Maaherra Conradin aikana 1800-luvun alussa luotiin perusta nykyiselle geometriselle puutarhalle avaamalla puiston keskiakseli ja rakentamalla kiviterassit. Puutarhan nykyinen asu vesialtaineen, portaineen ja terasseineen on 1930-luvulta. Järjestelyt lienevät tuolloisen omistajan Uno Donnerin suunnittelemat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.183580614,23.935792963 60.177191556,23.933612684 60.172152625,23.934535016 60.166141485,23.928762758 60.163954773,23.930857965 60.161590613,23.926054790 60.161136158,23.920968987 60.162203169,23.906193295 60.172693123,23.908951644 60.178322297,23.913607169 60.182410598,23.923637230 60.182341478,23.927308594 60.185035471,23.932788812 60.183580614,23.935792963" ;
        poi:history       "Kirkniemen tila oli aatelisomistuksessa keskiajalla. Merkittävimpiä omistajia olivat Hästesko-, Tott-, Fleming- ja Adlercreuz-suvut. Rälssitila oli säterinä 1500-luvulta vuoteen 1695, jolloin se muodostettiin kaksinkertaiseksi säteriratsutilaksi. \r\n\r\nKirkniemen kaksikerroksista päärakennusta alettiin rakentaa 1790-luvulla Alexander Forbes af Lundin omistaessa kartanon. Vuosisadan vaihteeseen tultaessa kuitenkin vain muutama ensimmäisen kerroksen huone oli asuttavassa kunnossa.  Vuonna 1812 kartano siirtyi maaherra Conradin omistukseen. Hänen aikanaan rakennustyöt saatettiin loppuun. Rakennusta korotettiin muutamalla, ullakkoikkunoiden edellyttämällä hirsikerralla. Ulkovuoraus, jossa sileät pinnat vuorottelevat rustikoinnin ja listoitusten kanssa, lienee myös Conradin ajalta. Vuonna 1916 kartanossa tehtiin perusteellinen sisäkorjaus, ikkunat uusittiin, vanhat uunit korvattiin jugendtyylisillä ja rakennettiin toisen kerroksen parvekkeet. \r\n\r\nKirkniemi kuului marsalkka Mannerheimille 1945-1951, jolloin toteutettiin muutoksia päärakennuksen huonejaossa ja uusittiin ulkovuorausta. Kartanon ulkoarkkitehtuurissa on huomiota herättävää yhtäläisyyttä Hakoisten kartanon samanikäisen päärakennuksen kanssa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k444 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=90" ;
        skos:prefLabel    "Kirkniemen kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9587>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Roskapankki, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Soittoruokala Roskapankki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8483> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7768> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.kallioravintolat.fi/roskapankki/index.php" ;
        wgs84:lat            "60.1866103116612" ;
        wgs84:long           "24.9520567011575" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/roskapankki-ravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9826>
        dcterms:modified  "2012-05-08T16:10:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7797>
        dcterms:modified  "2009-11-18T14:33:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5150>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1816277~S9*fin> .

rky:p1751  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loimijoen Vesikoskella on viimeistään 1600-luvulta alkava myllytraditio ja monipuolinen teollinen menneisyys. Maatalousvaltaisen Loimaan seudun varhaisen teollisuuden ydin on ollut Vesikoskella ja viereisellä Hirvikoskella. Koskissa on ollut myllyjen ohella 1800-luvun lopulta konepajatoimintaa ja Vesikoskella myös puuhiomo sekä vuodesta 1919 nahkatehdas.\n\nVesikosken nahkatehtaan paikalla on aiemmin toiminut naulatehdas ja 1900-luvun alkupuolella puuhiomo. Kolmikerroksinen punatiilinen nahkatehdas, ns. Nahkalinna, on rakennettu niiden paikalle. Nykyisen kiinteistön vanhin osa, paperitehdas, on rakennettu aivan 1900-luvun alussa ja tehdaskompleksia on laajennettu vielä 1980-luvulla. Tehdastoiminnan loputtua tiloissa on ollut kulttuuritoimintaa, mm. Loimaan teatteri. Tehdaskokonaisuuteen kuuluu lisäksi vuosisadan alussa rakennettu johtajan asunto, 1950-luvulta arkkitehti Paavo Tiitolan suunnittelema tiilinen höyrykattilalaitos savupiippuineen sekä säterikattoinen makasiini sekä kaksi 1800-luvulta periytyvää hirsistä asuinrakennusta. Tehtaan vieressä Vesikoskessa on säännöstelypato ja voimalaitos 1900-luvun alusta. Koskessa Loimijoen pohjoisrannalla on vanha hirsinen myllyrakennus. Loimijoen myllyperinnettä esittelevä nykyinen museo on ollut toiminnassa 1960-luvulle saakka.\n\nOsa Loimijoen kahden merkittävimmän kosken teollista maisemaa ja historiaa on Ferrarian tehdas, joka sijaitsee puolentoista kilometrin päässä Hirvikoskella. Naulatehtaan vanhimmat punatiiliset tuotantorakennukset ovat korjauspaja 1890-luvulta, alun perin saranatehtaaksi rakennettu tehdasrakennus 1920-luvulta sekä myöhemmin laajennettu kettinkitehdas vuodelta 1934. Korjauspajan vieressä on tiilinen savupiippu. Alueella on lisäksi rakennuksia 1950- ja 1970-luvulta. Puukujanteen varrella on entinen johtajan asuinrakennus 1800-1900-luvun vaihteesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.862702674,23.005576633 60.862019796,23.005061191 60.861979948,23.002628978 60.861696451,23.000627360 60.862539419,22.998861746 60.863426366,22.999112252 60.864233686,22.999942329 60.864635653,23.000450177 60.865341985,23.002036481 60.865193302,23.002165615 60.864965166,23.002512037 60.863408681,23.006323005 60.862702674,23.005576633" ;
        poi:history       "Loimijoen Vesikoskessa ja Hirvikoskessa oli useita myllyjä jo keskiajalla. Vesikosken etelärannalle rakennettiin 1640-luvulla Loimaan vapaaherrakunnan asumakartano. Paikka oli nykyisin Kartanonmäkenä tunnettu mäki, jossa sijaitsee Loimaan vanhainkoti. Koskeen perustettiin mylly- ja sahalaitos. Vesikoskelle joen pohjoisrannalle rakennettiin 1780-luvulla seudun ensimmäinen sarkatamppi eli vanutuslaitos. Vanuttamo päätyi myöhemmin 1890-luvulla ensin naulatehtaan ja myöhemmin paperitehtaan omistukseen.\r\n\r\nVesikoski ja Hirvikoski olivat seudun merkittävimpiä myllypaikkoja 1800-luvulla ja Turku-Toijalaradan avauduttua liikenteelle 1876 niiden kiinnostavuus tuotantopaikkoina kohosi. Naulatehdas Hirvikoskelle perustettiin 1886 ja se laajeni 1890-luvun alussa Vesikoskelle, missä tuotanto alkoi 1892. Hirvikosken ja Vesikosken naulatehtaat työllistivät 1890-luvun lopulla noin 120 henkeä. Tuotantorakennukset olivat puisia lukuun ottamatta Vesikosken tiilirakenteisia korjauspajaa, konehuonetta ja savupiippua. Vesikosken pohjoisrannalle rakennetun langanvetolaitoksen lisäksi ne olivat ainoat 1903 tulipalosta Vesikoskella säilyneet rakennukset.\r\n\r\nHirvikosken ja Vesikosken naulatehtaat siirtyivät 1903 Ferraria-yhtymän omistukseen ja tehtaille rakennettiin uusi voimalaitos 1908. Naulojen valmistus lopetettiin, mutta Ferrarian Hirvikosken tehdas jatkoi metalli- ja konepajatuotteiden valmistusta. Ferraria oli paikkakunnan huomattavin teollisuuslaitos sotien jälkeen. Vesikoskelle perustettiin 1907 paperitehdas, joka oli Suomessa ainoa, joka käytti puumassan pääraaka-aineena sahausjätettä. Tehdas ei kuitenkaan menestynyt, ja sen paikalle perustettiin Nahkayhtiön tehdas 1919. Loimaan sähkölaitos osti entisen paperitehtaan voimalaitoksen 1921. Kosken vähäisen putouskorkeuden vuoksi voimala ei kauaa tyydyttänyt kasvavaa sähköntarvetta.\r\n\r\nNahkatehdas laajentui useaan otteeseen ja se työllisti ennen toista maailmansotaa lähes 200 henkeä. Tehtaan toiminta lopetettiin 1996. 2000-luvun alussa nahkatehdasta ryhdyttiin korjaamaan kulttuurikäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k430 ;
        poi:poiType       poio:puunjalostuslaitos , poio:teollisuusrakennus , poio:mylly ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1780" ;
        skos:prefLabel    "Vesikosken historiallinen tehdasalue (Ferraria)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Meidän talot, joita on kolme, ovat Sammatintiellä samalla puolella kuin Paavalin kirkko.\" (s. 26)" ;
  dcterms:description            "Perheen koti sodan jälkeen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1372> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9276>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_595>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1632155~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7534>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Suomalaista rakennustaidetta tänään" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7536> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7535> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7437> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7538> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7482> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7533> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7534" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8248>
        dcterms:modified  "2009-12-30T16:25:55+0300" .

rky:p425  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Yläneen Vanhakartanoa eli Yläneenkartanoa ympäröi keskiajalta lähtien muotoutunut ja suurmaanomistuksesta edelleen kertova avoin viljelysmaisema. Vanhakartano on kiinteine myöhäiskustavilaisine sisustuksineen edustava 1700-luvun lopun kartano, ja sen sivurakennuksista toinen on maamme vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. \n\nYläneenjoen rannalla, pienen kosken kohdalla sijaitsevassa pihapiirissä on kolme asuinrakennusta: kaksikerroksinen, mansardikattoinen päärakennus ja kaksi pihapiiriä rajaavaa aumakattoista sivurakennusta. Päärakennuksen takana on puutarha ja talousrakennukset sijaitsevat etelässä ja lounaassa.\n\nTodennäköisesti 1790-luvun alussa rakennettu kaksikerroksinen päärakennus on ilmeeltään lähinnä klassistinen, vaikkakin siinä vielä on vanhakantainen mansardikatto. Kartanon kiinteä sisustus on myöhäiskustavilainen. Toisen kerroksen suuressa salissa, ruusuhuoneessa ja kahdessa kabinetissa on Mustiossa toimineen maalarin Pehr Sundbergin maalaamat joonialaisin pilasterein ja medaljonkiaihein koristellut pellavatapetit ja ovenpäällysmaalaukset. Päärakennuksen interiööreissä samoin kuin itäisen flyygelin huoneissa on euralaisen taiteilijan Jalmari Karhulan jugend-aikaisia muutoksia ja maalauksia, esim. ruokasalissa, isännän huoneessa ja itäisen sivurakennuksen Säästökassa-huoneessa. Turkulainen taiteilija August Kaario on maalannut vanhoihin pellavatapetteihin omia lisäyksiään. Samaten salin ovenpäälliskuvat ovat todennäköisesti hänen tekemänsä, ilmeisesti 1930-luvulla. \n\nSivurakennusten tarkka rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Idänpuoleinen lienee arkkitehtonisen volyyminsa ja yksityiskohtiensa perusteella rakennettu 1700-luvun alussa, mahdollisesti jo 1600-luvun lopussa. Se on vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia maassamme. Lännen puoleinen sivurakennus on muutettu itäisen kaltaiseksi aumakattoineen ja pieniruutuisine ikkunoineen vuoden 1916 jälkeen.\n\nVanhakartanon kautta kulkeva Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhdistävä tie muodostui keskiajalla pyhiinvaellusreitiksi, Pyhän Henrikin tieksi. Legendan mukaan Köyliön järven jäällä surmatun Uppsalan piispa Henrikin ruumis kuljetettiin surmapaikalta ja haudattiin Nousiaisiin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.875609916,22.415523813 60.874651939,22.416985252 60.873797607,22.417131551 60.869814388,22.423092524 60.867390526,22.424443169 60.864796499,22.416517958 60.864548403,22.412795954 60.865504242,22.410382236 60.868415597,22.406705353 60.873002631,22.398713098 60.874416489,22.396565036 60.877114559,22.406752831 60.876632376,22.407926296 60.876043471,22.408422120 60.875237853,22.408202487 60.874888406,22.408709000 60.874880155,22.410918440 60.874471659,22.411999616 60.875609916,22.415523813" ;
        poi:history       "Varsinais-Suomen keskeisimpiin asutusalueisiin nähden syrjäisellä Pyhäjärven seudulla oli vähäistä asutusta jo historiallisen ajan alussa. Yläneenkartano eli Yläneen Vanhakartano sijoittui Pyhäjärveen laskevan Yläneenjoen koskelle paikalle, jonka liepeillä oli ollut rautakautista asutusta. Sen kautta kulki talvitie Varsinais-Suomesta Turusta koilliseen Satakuntaan Kokemäelle.\r\n\r\nYläneen Vanhakartanon on mainittu olevan jo 1380-luvulla vanhaa rälssiä ja se muodosti keskiajalla seudun suurimman ja merkittävimmän kartanoläänin. Kartano oli 1500- ja 1600-luvulla Fleming-suvun omistuksessa. Perimätiedon mukaan sivurakennuksen kellariholveja käytettiin tuolloin vankilana. Suurin osa kartanon lampuotitiloista erotettiin ja muodostettiin Uusikartano-nimellä 1809, jolloin Yläneenkartano sai nimen Vanhakartano. Kartano siirtyi nykyisen omistajasuvun haltuun 1905."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k636 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=173" ;
        skos:prefLabel    "Yläneen Vanhakartano ja viljelysmaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5839>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Eteläinen pääkaupunki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miksi Ruotsin, Norjan ja Suomen pääkaupungit on perustettu maiden eteläosiin? Pääkaupungit on perustettu kauppareittien solmukohtiin, joissa on ollut asutusta varhaisista ajoista saakka. Tavaraa kuljetettiin paljon laivoilla, joten purjehdusreitit ja satamapaikat vaikuttivat enemmän kuin sijainnin eteläisyys sinänsä. Tallinna on maan pohjoisosassa. Merellinen sijainti teki siitä huomattavan kauppakaupungin ja siksi myös hallinnollisen keskuksen.\n\nPoliittiset ja sotilaalliset seikat ovat tietenkin vaikuttaneet, mutta kauppayhteydet ja meritiet ratkaisivat varhaisimman kehityksen suunnan. Hyvä esimerkki on Suomen vanha pääkaupunki Turku. Sen nimi tulee muinaisvenäjän sanasta trg, joka lausutaan turgu ja joka tarkoittaa markkinapaikkaa. Nykyistä Turkua alettiin kutsua Suomen Turuksi erotukseksi muista rannikkoalueen markkinapaikoista eli turuista. (Tässä yhteydessä Suomi tarkoittaa lähinnä Varsinais-Suomen aluetta.) Helsingin kaupunki perustettiin, jotta päästäisiin osille Tallinnan kaupankäynnistä ja vauraudesta.\n\nLähteitä ja lisätietoa:\nLyhyesti Helsingin, Tukholman ja Oslon perustamisesta:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki (Historia, Ruotsin vallan aika)\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma (Historia, Keskiaika)\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Oslo (Historia)\n\nVertailun vuoksi Tallinnan historiaa: \nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Tallinna (Historia)\n\nArtikkeli, jossa myös karttoja Itämeren kauppareiteistä: http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/bsbw/search.cgi?loc=1&11=11&lang=fin&file=Historia&mark=&tm=universal_1&tm_d=content_1&menu=menu2. (Hansan kauppateiden kartta antaa väärän kuvan Tallinnan asemasta. Tekstissä Tallinna on paikallaan merkittävimpien hansakaupunkien luettelossa.)\n\nSuomen kaupungit keskiajalla:\nhttp://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miksi-ruotsin-norjan-ja-suomen-paakaupu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7794>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ostrobotnia"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölönkatu 3" , "Pohjois-Pohjalaisen osakunnan talo" , "Botta" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8468> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        wgs84:lat            "60.1739588752437" ;
        wgs84:long           "24.9315257665194" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7794" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p42>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Suuri Palmstierna"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T07:42:13.106+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:57:15.459+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33985 , koko:p32363 , koko:p37559 , koko:p39645 ;
        poi:description  "Bastioni Palmstierna ja kaponieri Blomcreutz ovat osa Susisaaren sisempää linnoitusvyöhykettä. Kasar­min koillinen julkisivu, on ehkä komein ja vaikut­ta­vin Via­po­rin puo­lustusmuureista, ja sen ensimmäinen rakennus­vaihe si­joittuu vuosiin 1749-52. J. M. Sprengtportenin suunni­tel­mien mukaan linnoituksesta piti muodostaa kaksi linnanpihaa, joiden väliin piti tulla kaare­va raken­nus mutta suun­nitelmaa ei koskaan to­teutettu. Aio­tun liitoskohdan paikka näkyy 1770-\nluvulla rakennetun ka­sar­min julkisivussa um­peen­muu­rattuina kaari­aukkoina.\n\nVenäläisellä kaudella rakennusta käytettiin sekä upseeriston että mie­histön majoitukseen, ja siinä sijaitsi mm. lääkärin asunto ja vas­taanottohuone sekä apteekki. Kri­min sodan pom­mitus­ten jälkeen vau­ri­oitu­nut kolmas kerros ja pohjoisin pääty purettiin.\n\nIk­kunat on myöhemmin muu­tettu ta­sa­päät­tei­siksi, ja be­toniset ik­kunakehykset ovat suo­ma­laiselta kaudel­ta. Polii­si­kou­lun nimen raken­nus sai siinä vuosi­na 1919-1961 toi­mineen valti­on poliisi­koulun asun­tolan mu­kaan. Sittemmin rakennus on ollut asuntokäy­tössä, ja se kunnostettiin edellisen kerran 1970-luvun alussa."@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nPohjaratkaisu säilyi lähes ennallaan. Rakennuksessa on 13 asuntoa, kooltaan 47m²:stä 149m²:in. Kylpyhuoneet koottiin metallirakenteisista elementeistä, joita käytetään laivateollisuusessa­. Rakennus liitettiin vesi­johto-, viemäri- ja kaukolämpöverkkoon. Julkisivuissa ei tapahtunut muutoksia.\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P & T Jauhiainen Oy\nSähkö- ja LVI-suunnittelu: Insinöörikeskus Oy\nRakennuttaja ja rakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunta\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nBastioni Palmstierna kuuluu Susisaaren vanhimpaan linnoitusvaiheeseen. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1749. Ensimmäinen rakennusjakso päättyi vuonna 1752 ja tämän jälkeen rakennustyöt olivat pysähdyksissä aina vuoteen 1770.\n\nVanhimmassa asussaan bastioni muodostui bastionipihan pohjoislaidalle rakennetusta korkeasta harmaakivisestä puolustusmuurista, jonka päällä oli maavalli. Tästä osasta käytettiin nimitystä Palmstiernan traverssi. Traverssin läntisessä osassa oli kaksi ammusvarastoina käytettyä kasemattia, joiden vierestä lähti holvattu porraskäytävä kohti bastioni Wredeä. Suunnitelmien alkuvaiheessa tästä osasta käytettiin Wreden vasemman kyljen nimeä, myöhemmin siitä tuli osa kaponieeri Blomcreutzia.\n\nBastionipihan itäosa, eli bastionin vasen siipi muodostui neljästä holvatusta avoimesta kasematista, jotka liittyivät pohjoisessa bastioni Wredeen. Näissä kussakin oli yksi tykkiaukko ja kasemattien jatkeena oli lisäksi yksi muurattu holvi, jonne johti bastionipihalta ainoastaan kapea oviaukko. Ampumatasanteella oli rintavarustus, jossa oli kuusi tykkiaukkoa, joista yksi suuntautui kohti Isoa Mustasaarta. Holvatun osuuden jälkeen muuri jatkui yksinkertaisena puolustusmuurina, jossa oli viisi tykkiaukkoa. Bastionin oikea siipi ja kylki on käsitelty rakennusten B 44-45 yhteydessä.\n\nBastioni Palmstiernan rakennustöitä ei jatkettu ennen 1770-lukua. Tällöin alettiin toteuttaa J.M.Sprengtportenin yleissuunnitelmaa, jonka myötä bastioni sai täysin uuden muodon. Palmstiernan traverssin maavallin paikalle alettiin rakentaa kaksikerroksista tiilikasarmia. Tässä yhteydessä purettiin länsiosan kaksi kasemattia, joiden perustuksista on myöhemmin löytynyt jäännöksiä kasarmin pihan kaivuutöiden yhteydessä.\n\nAlkuperäisen suunnitelman mukaan kasarmin piti olla kaksikerroksinen ja sen holvatun toisen kerroksen päällä piti olla avoin ampumataso rintasuojineen ja tykkiaukkoineen. Rakennustyöt edistyivät nopeasti vuosina 1774-75. Työn alkuvaiheessa purettiin yksi vasemman siiven kasemateista, yksi jäi osaksi bastioni Hyveen kylkeä, yksi osaksi uuden kasarmin perustusta ja yksi tämän kellarikerrokseen. Eteläisin vasemman siiven kasemateista on merkitty jätettäväksi osaksi bastionipihan itälaidalle rakennettavaksi suunnitellun yhdyskasarmin kellarikerrosta. Bastionipihan länsilaita piti alkuperäisen suunnitelman mukaan sulkea myös kaksikerroksisella, pihan suuntaan kaarevalla yhdysrakennuksella, mutta tätä samoin kuin itäistä kasarmia ei koskaan rakennettu.\n\nVuonna 1775 suuri kasarmi oli valmis jo ampumatasanteen rintavarustusta myöten, minkä jälkeen se suojattiin tilapäisellä puukatolla. Tässä vaiheessa rakennuksen läntisin pääty oli nelikerroksinen ja sen kattoi vesikatto. Rakennus yhdistyi viereiseen, samoin nelikerroksiseen kenraalintaloon. Suuren kasarmin itäisin osa oli yhä keskeneräinen, koska yhdyskasarmin rakentamista ei ollut aloitettu. Tilanne oli sama myös rakennuksen keskiosassa, johon oli määrä rakentaa toinen yhdyskasarmi. Suuren kasarmin julkisivuissa oli suuret kaariaukot siinä kohdassa, missä rakennusten oli määrä yhtyä. Nämä samoin kuin itäinen pääty suljettiin tilapäisesti laudoituksella. Bastionin etuvarustuksena Iso Mustasaaren suuntaan oli kaponieeri Blomcreutz ja itään kaponieeri de Carnal.\n\n1770-luvun viimeisinä vuosina rakennussuunnitelmia muutettiin siten, että kasarmin ampumatasanteen rintavarustusta korotettiin ja se katettiin vesikatolla. Ylin kerros tehtiin myös asuttavaksi rakentamalla siihen uunit. Rakennuksen päätyosa säilyi edelleen nelikerroksisena. 1780-luvulla yhdyskasarmien rakentamissuunnitelmasta luovuttiin, ja suuret kaariaukot julkisivulla muurattiin umpeen tiilellä. Myös rakennuksen itäpääty rakennettiin täyteen korkeuteensa, mutta ylimmän kerroksen päädyn yläosa oli edelleen lautaa.\n\nVenäläisen kauden alkupuolen rakennus säilyi entisellään ja sitä käytettiin sekä upseeriston että miehistön majoitustiloina. Rakennuksen linnoituskenraalintalon puoleisessa osassa oli esikunnan kansliatiloja ja mm. lääkärin asunto ja apteekki sekä vastaanottohuone sairastuneille. Vuoden 1855 pommituksessa rakennuksen ylimmät osat paloivat pahoin ja rakennus madallettiin kaksikerroksiseksi ja ylimmän kerroksen päälle tehtiin suojayläpohja. Satulakatto muutettiin pulpettikatoksi. Rakennuksen kenraalintalon puoleinen pääty purettiin kokonaan.\n\nRakennusta käytettiin miehistökasarmina aina venäläisen kauden loppuun.\n\nV.1918 Palmstiernan suuri ja pieni kasarmi olivat vankilakäytössä ja tämän jälkeen rakennus tuli Valtion poliisikoulun käyttöön. Poliisikoulun käytössä tilat olivat aina vuoteen 1961, minkä jälkeen rakennus on ollut asuinkäytössä.\n\nRakennus kunnostettiin museoviraston johdolla 1970-luvun alussa, jolloin siihen ei kuitenkaan vielä asennettu vesijohtoa tai keskuslämmitystä. Tämä tapahtui vasta vuosina 1988-89 suoritetun peruskorjauksen yhteydessä. Rakennus on asuinkäytössä.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisellä kaudella esiintyy yleensä kirjaintunnuksella tai nimellään.\nVuonna 1918 vankikasarmi 19, B 25\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 24\n\nLähteet:\nKA VSA 17044, 15007, 15223, 14308.\nKrA V 1-16, 40, 57, 91a b, 96, 97, 100 ,102, 142-145, 186-188, 203, 210, 219, 232, 233, 240 241, 247, 248, 251, 252, 259 ,260, 272, 289, 290, 307, 308, 325-333,347\nMV SL kopio Sveaborgsinventariet 1766.\nMV SL VIK B 892-923 1716-1720."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/3/7/saha/suomenlinna/0_-1816980784151751837.gif" , "http://media.onki.fi/8/7/6/saha/suomenlinna/0_1322465711678506175.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.143512011487516" ;
        wgs84:long       "24.987101030349777" .

rky:p685  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vimpelin puisen pyörökirkon ympäristössä eri aikakausien arkkitehtuuri yhdistyy kirkonkylän historiaa kuvaavaksi monipuoliseksi julkisten rakennusten kokonaisuudeksi 1800-luvun alkupuolen kirkollisista rakennuksista 1990-luvun pesäpallostadioniin. Savonjoen pohjoisrannalla on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen tiiviisti rakennettu jokivarsikylä, nauhamainen maatilojen pihapiirien ja omakotitalojen muodostama alue.\n\nSavonjoen törmällä sijaitseva Vimpelin pohjoinen puupantheon edustaa kustavilaista uusklassismia. Kaksitoistakulmaisen pyörökirkon halkaisija on 24 metriä. Paanukaton keskellä on tornikellolla varustettu lanterniini viirinkukkoineen. Kirkkosalin holvi noudattaa pohjamuotoa. Alttarin kummallakin puolella kuorin itäseinällä on symmetrisesti sijoitetut saarnastuoli ja virrenveisuuta johtaneen lukkarin tuoli, joiden veistokoristelun kuva-aiheet kertovat niiden funktiosta. Käynti molempiin tapahtuu kuoriseinän takana olevasta pienestä sakaristosta. Alttarilaitteen Ristiinnaulittu-aiheinen alttaritaulu vuodelta 1872 on hovimaalari R.W. Ekmanin maalaama.\n\nKirkkotarha tapuleineen sekä sankarihautoineen ja jääkärimuistomerkkeineen kehystää pyörökirkkoa. Kellotapuli on korotettu ja sen lanterniini on valmistunut 1867 kirkonrakentaja Lauri Heikki Kuorikosken suunnittelemana.\n\nKirkon vieressä on kirkonkylän elinkeinohistoriaan liittyvä funktionalistinen osuuskauppa ja Saarikentän 1990 valmistunut pesäpalloareena värikkäine yleisölehtereineen.\n\nKirkon luoteis- ja pohjoispuolella, Savonjoen vastakkaisella rannalla, sijaitsee viisi puolitoistakerroksista pohjalaistaloa päädyt joen suuntaan. Asuinrakennukset ovat jokirannan tuntumassa ja talousrakennukset joesta katsoen tonttien sisäosissa. Vanhimmat taloista on rakennettu 1700-luvun lopussa ja nuorimmat 1900-luvun vaihteessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.162670249,23.823089327 63.162469632,23.823407731 63.161956244,23.824102028 63.161757130,23.824716340 63.161496613,23.825428464 63.160694464,23.827263565 63.160564618,23.827293016 63.160597977,23.826636101 63.160470649,23.826163738 63.160469746,23.825814514 63.160551033,23.825152351 63.160671662,23.824478180 63.160962136,23.823800633 63.161123075,23.823623414 63.161365397,23.823559012 63.161403636,23.823425709 63.161355329,23.822724468 63.161215113,23.822519453 63.161044171,23.822097589 63.161964190,23.821465037 63.162275629,23.821342577 63.162406697,23.821287410 63.162615101,23.822242972 63.163191386,23.821057015 63.163653371,23.821135495 63.164470381,23.821425759 63.164221242,23.822873819 63.164055087,23.823279413 63.163932518,23.823938646 63.163621940,23.824641237 63.163390150,23.825023687 63.162670249,23.823089327" ;
        poi:history       "Vimpeli perustettiin Lappajärven alaiseksi kappeliksi 1805. Itsenäisenä seurakuntana se on ollut vuodesta 1867.\r\n\r\nVimpelin kirkko rakennettiin pietarsaarelaisen, Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi 1784 valitun Jacob Rijfin 1806 tekemän piirustuksen mukaan. Kirkko valmistui 1809, vuosi Rijfin kuoleman jälkeen. Tapuli valmistui samaan aikaan kirkon rakentamisen kanssa 1807. Kirkon ensimmäinen korjaus tehtiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1830-luvulla, jolloin kivijalka uusittiin ja kallistuneet seinät oikaistiin följareilla. 1970-luvulla kirkkoon valettiin betonilattia ja kirkon rakenteellisia heikkouksia paranneltiin. Samassa yhteydessä palautettiin myös kirkkosalin alkuperäistä sisäväritystä.\r\n\r\nSaarikentän pesäpalloarena katsomoineen rakennettiin arkkitehti Pentti Ilveskosken (Maa ja Vesi) suunnitelman mukaan 1990."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k934 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1637" ;
        skos:prefLabel    "Vimpelin kirkko ja kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3452>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Waris, Heikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3452" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8150>
        dcterms:modified  "2009-12-29T11:53:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8245>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Haapkylä, Minna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8245" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6455>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:23+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p240>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurtiini Löwenhielm - Stiernroos "@fi ;
        dc:created       "2012-12-13T09:24:15.633+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:26:08.273+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40908 ;
        poi:description  "Matala kurtiinimuuri rakennettiin vuonna 1754 kahta vuotta aiemmin tehtyjen suunnitelmien mukaan. Ensimmäisessä vaiheessaan kurtiini oli vain kulkuaukolla varustettu matala muuri. Vuosina 1769-1770, ennen Pikku Mustasaaren toista voimakasta rakennusvaihetta, rakennettiin puolustusmuurin taakse porttiaukon molemmin puolin ampumataso pihamuureineen. Varsinainen kurtiinirakennus on vuosilta 1773-1774, jolloin muuria korotettiin ja rakennettiin matalan ullakkokerroksen muodostava pulpettikatto. Kurtiinin molemmissa päissä oli ulkopuoliset kiviportaat. Muurin harja turvetettiin 1775. Rakennusta käytettiin tykistön varastona.\n\nVenäläisenä aikana holvaamattomia kasematteja käytettiin varastoina, keittiönä, leipomona, verstashuoneina ja tallina läheisten laitosten, apteekin ja sairaalan tarpeisiin. Tavanomaisia kunnostustöitä tehtiin monessa vaiheessa. Peltikatto uusittiin ja maalattiin. Kasemattiaukkojen tiiliseinämiä ja niiden ikkunoita ja ovia uusittiin ja lattioita korjattiin lauta- ja levyrakentein. Vuonna 1864 yksi kasemateista muutettiin ruutivarastoksi sodan varalta ja on mahdollista, että se siinä yhteydessä myös holvattiin. Edellisiä remontteja suurempi työ tehtiin 1870-luvun alussa, kun alakerta muutettiin sairaalan pesulaksi ja saunaksi ja kurtiiniin päälle rakennettiin tiilestä harjakattoinen toinen kerros kuivaustilaa varten. Alakerran kasemateista loput viisi holvattiin. Portaat purettiin molemmista päistä ja päätyihin avattiin ovet ja ikkunat. Julkisivu koristettiin kahden kerroksen korkuisin tiilipilasterein. Yläkerran ikkunat olivat leveät kaari-ikkunat. Pesutupa oli eteläpäässä, siihen liittyivät myös huoneet pesijättärille, liinavaatteiden vastaanottoa ja lajittelua sekä koneellista mankelointia varten. Pesulaan avattiin ovi porttiholvista. Keskimmäiseen kasemattiin tehtiin ulkoeteinen. Kuivaamo lämmitettiin tiilestä rakennetulla \"ulkoilman lämmityslaitteella\", jossa oli valurautaiset ilmakanavat. Pohjoispäässä oli sairaalan sauna pesu- ja pukuhuoneineen. Pihamuurin edustalle kivettiin oja.\n\nMonien märkätilojen vuoksi korjauksia jouduttiin tekemään usein. Mm. vuonna 1892 pesu- ja löylyhuoneen puulattiat uusittiin ja lattiaan tehtiin \"tiilinen kaivo, jossa oli hydraulinen lukko\" - se lienee tarkoittanut lattiakaivoa. Lattiaan tehtiin myös vedenpoistokanavan tarkastusluukku. Pesulaan laskettiin asfalttilattia.\n\nKurtiini oli pesulana vielä sauna- ja pesularakennuksen D 26 valmistumisen jälkeen kuten myös suomalaisen varuskunnan aikana. Nykyään kurtiini on puolustusvoimien varastona. Kesällä 1993 puhdistettiin turpeen sisään jääneet mukulakiviojat pihanpuolen muurin edustalta vedenpoiston tehostamiseksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennustunnukset vuonna 1811 N 40 ja vuonna 1846 e)\nVuonna 1927 rakennusnumero D 8\n\n\nLähteet:\n\nKrA ö 14 18 19 LÖS 1 5-9 13-14 21-22 33 35.\nMV SL VIK D 79-89.\nVA VSA 14555 15798 17044 17082.\n\nKuvat:\n\nKrA LÖS 13 pohjakaava vuodelta 1774.\nKrA LÖS 14 sisä- ja ulkomuurit vuonna 1774.\nMV SL VIK D 85 pohjat, julkisivu ja leikkaus venäläisenä aikana."@fi ;
        poi:history      "Matala kurtiinimuuri rakennettiin vuonna 1754 kahta vuotta aiemmin tehtyjen suunnitelmien mukaan. Ensimmäisessä vaiheessaan kurtiini oli vain kulkuaukolla varustettu matala muuri. Vuosina 1769-1770, ennen Pikku Mustasaaren toista voimakasta rakennusvaihetta, rakennettiin puolustusmuurin taakse porttiaukon molemmin puolin ampumataso pihamuureineen. Varsinainen kurtiinirakennus on vuosilta 1773-1774, jolloin muuria korotettiin ja rakennettiin matalan ullakkokerroksen muodostava pulpettikatto. Kurtiinin molemmissa päissä oli ulkopuoliset kiviportaat. Muurin harja turvetettiin 1775. Rakennusta käytettiin tykistön varastona.\n\nVenäläisenä aikana holvaamattomia kasematteja käytettiin varastoina, keittiönä, leipomona, verstashuoneina ja tallina läheisten laitosten, apteekin ja sairaalan tarpeisiin. Tavanomaisia kunnostustöitä tehtiin monessa vaiheessa. Peltikatto uusittiin ja maalattiin. Kasemattiaukkojen tiiliseinämiä ja niiden ikkunoita ja ovia uusittiin ja lattioita korjattiin lauta- ja levyrakentein. Vuonna 1864 yksi kasemateista muutettiin ruutivarastoksi sodan varalta ja on mahdollista, että se siinä yhteydessä myös holvattiin. Edellisiä remontteja suurempi työ tehtiin 1870-luvun alussa, kun alakerta muutettiin sairaalan pesulaksi ja saunaksi ja kurtiiniin päälle rakennettiin tiilestä harjakattoinen toinen kerros kuivaustilaa varten. Alakerran kasemateista loput viisi holvattiin. Portaat purettiin molemmista päistä ja päätyihin avattiin ovet ja ikkunat. Julkisivu koristettiin kahden kerroksen korkuisin tiilipilasterein. Yläkerran ikkunat olivat leveät kaari-ikkunat. Pesutupa oli eteläpäässä, siihen liittyivät myös huoneet pesijättärille, liinavaatteiden vastaanottoa ja lajittelua sekä koneellista mankelointia varten. Pesulaan avattiin ovi porttiholvista. Keskimmäiseen kasemattiin tehtiin ulkoeteinen. Kuivaamo lämmitettiin tiilestä rakennetulla \"ulkoilman lämmityslaitteella\", jossa oli valurautaiset ilmakanavat. Pohjoispäässä oli sairaalan sauna pesu- ja pukuhuoneineen. Pihamuurin edustalle kivettiin oja.\n\nMonien märkätilojen vuoksi korjauksia jouduttiin tekemään usein. Mm. vuonna 1892 pesu- ja löylyhuoneen puulattiat uusittiin ja lattiaan tehtiin \"tiilinen kaivo, jossa oli hydraulinen lukko\" - se lienee tarkoittanut lattiakaivoa. Lattiaan tehtiin myös vedenpoistokanavan tarkastusluukku. Pesulaan laskettiin asfalttilattia.\n\nKurtiini oli pesulana vielä sauna- ja pesularakennuksen D 26 valmistumisen jälkeen kuten myös suomalaisen varuskunnan aikana. Nykyään kurtiini on puolustusvoimien varastona. Kesällä 1993 puhdistettiin turpeen sisään jääneet mukulakiviojat pihanpuolen muurin edustalta vedenpoiston tehostamiseksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennustunnukset vuonna 1811 N 40 ja vuonna 1846 e)\nVuonna 1927 rakennusnumero D 8\n\n\nLähteet:\n\nKrA ö 14 18 19 LÖS 1 5-9 13-14 21-22 33 35.\nMV SL VIK D 79-89.\nVA VSA 14555 15798 17044 17082.\n\nKuvat:\n\nKrA LÖS 13 pohjakaava vuodelta 1774.\nKrA LÖS 14 sisä- ja ulkomuurit vuonna 1774.\nMV SL VIK D 85 pohjat, julkisivu ja leikkaus venäläisenä aikana."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.15033297388163" ;
        wgs84:long       "24.978988766670227" .

[ dcterms:description  "Tatu ja Patu melovat vesimeloneista tehdyillä veneillä Korkeasaareen ja nuuskivat siellä kaikki paikat etsiessään Jori-serkkuaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8850> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8744>
        dcterms:modified  "2010-02-18T13:59:06+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Miehet tulivat Haaksirikkoisten patsaan luo. Robet Stigellin vuonna 1898 valmistuneelta vestokselta katsottuna maisemaa hallitsi laituriin köytetty valkoinen ruotsinlaiva.' (s. 58) " ;
  dcterms:description            "Kaksi kookasta siviilipukuista miestä lähtevät kävelylle lounaan sijaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9800> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8839>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Ilmatar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ilmatar" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7840> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1660504673885" ;
        wgs84:long           "24.9430318509876" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-ilmatar" .

rky:p1218  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.499308329,29.924157297 64.498831596,29.923679568 64.499100922,29.922389277 64.499593616,29.922940512 64.499308329,29.924157297" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Juortana)"@fi .

rky:p921  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hankoniemi lähisaarineen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti tärkeä alue. Suomenlahdelle pistävällä niemellä on sotahistoriallisia muistomerkkejä, linnoituksia ja puolustusjärjestelmiä 1790-luvulta, 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekä 1910-luvulta. Viimeisimmän linnoitusvaiheen rakennelmat liittyvät neuvostoliittolaisten 1940-1941 vuokratukikohtaan ja suomalaisten vastaaviin puolustusjärjestelyihin. \n\nGustavsvärnin, Gustav Adolfin ja Meijerfeltin saarilinnoitukset ovat osa ruotsalaista 1700-luvun lopun merilinnoitusketjua. Venäläiset ovat rakentaneet saarille 1800-luvun alussa ja 1850-luvulla linnoituslaitteita, jotka ovat Krimin sotaan 1854 liittyneiden räjäytysten jälkeen olleet harmaakiviraunioina. Parhaiten säilyneet linnoituslaitteet ovat Gustavsvärnissä, jossa 1700-luvun linnoitusraunion muurien sisäpuolella yhdessä puisen radiomajakan kanssa on myös betonista paikalla valettu majakka sylinterimäisine loistotorneineen. \n\nMantereella oleva Harparskog-linja on puolestaan suomalaisten Neuvostoliitolla ollutta aluetta vastaan rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja ja se erottuu yhä hyvin maastossa. Linja kulkee niemen poikki Skogbyn sahalta Skogbyn entisen rautaruukin läheisyyteen ja rakentuu betonisista korsuista, konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudoista ja kivisistä panssariesteistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.814085963,22.943438911 59.814622593,22.941953830 59.815460337,22.941731555 59.815789835,22.943243570 59.815301030,22.944939104 59.814381945,22.944661006 59.814085963,22.943438911" ;
        poi:history       "Hankoniemeen, meriliikenteen solmukohtaan, tehtiin turvalaitteita jo varhain. Niemen kärkeen rakennettiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa joidenkin tykkien kenttälinnoite. Brunerskärin skanssi lienee sijainnut Tulliniemellä, jonka eteläisin kohta tunnettiin tuohon aikaan Skansholmenin nimellä. \r\n\r\nJonas Månzonin merikirja vuodelta 1644 mainitsee Hangon sisääntuloväylällä Eldskärin, joka sai nykyisen nimensä Gustavsvärn (Kustaanvarustus) 1700-luvun loppupuolella. Kolmelle saarelle, Gustavsvärn, Gustav Adolf ja Meijerfeldt, rakennettiin merilinnoitus osana Ruotsin merilinnoitusketjua. Gustavsvärnille ja Gustaf Adolfille rakennettiin bastionijärjestelmään perustuneet, ulko- ja saaristoväylän sulkemiseen sekä kaupungin sataman suojaamiseen tarkoitetut linnoitukset. Pienempiä varustuksia rakennettiin Meijerfeldtin saarelle. Ensimmäinen kantalinnoitussuunnitelma valmistui 1792. Töihin ryhdyttiin Kustaa III:n sodan aikana 1789. Tuolloin rakennetut kenttälinnoitukset korvattiin 1790-luvulla rakennetuilla, majuri G.H. von Kiertingin hahmottelemilla, mutta varsinaisesti kapteeni Carl Nycanderin suunnittelemilla linnoituksilla. Nycanderin suunnitelmia ei kuitenkaan viety päätökseen, vaan työt jäivät kesken. \r\n\r\nVenäläiset jatkoivat saarilla ruotsalaisten käynnistämiä  linnoitustöitä 1808-1809 ja uudestaan Krimin sodan alla 1850-luvulla. Itämaisen sodan aikana linnoitus puolustautui 1854 onnistuneesti englantilais-ranskalaista laivasto-osastoa vastaan. Siitä huolimatta Venäjän sodanjohto räjäytti kolmen saaren linnoituslaitteet elokuussa 1854, minkä jälkeen ne ovat olleet raunioina. \r\n\r\nVenäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn laajan merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Preussin mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Suomenlahden suun pohjoisrannikolle rakennettiin ulompi asema, jonka linnakkeet ovat paitsi Russarössä, myös Utössä ja Örössä.\r\n\r\nHankoniemen neuvostotukikohdasta sovittiin Moskovan rauhassa 13.3.1940. Koska tukikohdan päätoimintasuunta oli merelle, varustettiin mm. Russarötä. Saarille ja niemen etelärannalle rakennettiin kantalinnoitettuja, betoni- ja kivirakenteisia asemia. Puistovuoren niemen pesäkkeet sisältyvät kohteeseen Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue.\r\n\r\nSuomalaiset käynnistivät heti Moskovan sopimuksen jälkeen kantalinnoitetun pääpuolustuslinjan eli ns. Harparskog-linjan rakentamisen, työt tehtiin 1940-1941. Kantalinnoitteet eivät kokonaisuudessaan valmistuneet, mutta mantereella työt saatiin tyydyttävään vaiheeseen ennen taisteluiden alkamista. Neuvostoliitto rakensi Harparskog-linjan vastapainoksi länsipuolelle kenttälinnoitteita, jotka hahmottuvat edelleen maastossa. Joulukuussa 1941 Hanko luovutettiin takaisin Suomelle ja virallisesti palautus sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k078 ;
        poi:poiType       poio:majakka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1196" ;
        skos:prefLabel    "Hankoniemen sotahistorian kohteet (Meijerfelt)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1899>
        dcterms:modified  "2010-12-15T21:59:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1393582~S9*fin> .

rky:p1478  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virkkalan kalkkitehdas yhdyskuntineen edustaa eteläiselle Suomelle tunnusomaista, suurimittakaavaista rakennusaineteollisuuden tuotantohaaraa aikakaudelta, jolloin sekä rakennusteollisuuden ja tekniikan kehitys sekä rakentamisen volyymi olivat voimakkaassa kasvussa. Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas on ollut maan tärkeimpiä sementtitehtaita Paraisten kalkin ohella. Tehtaan tuotanto, kalkki ja sementti, näkyvät alueen rakennuskannan materiaalivalinnassa.\n\nTehtaan ympärille rakentunut yhdyskunta sisältää teollisuuspaikkakunnille tyypillisiä, ajallisesti kerroksisia, laajoja ja hyvin säilyneitä tuotanto- ja asuinalueita sekä esimerkiksi kirkon, kokoontumisrakennuksia ja virkistysalueen. Tehtaan ja siihen liittyvien rakennusten pääasiallisia rakennusmateriaaleja ovat betoni, kalkkihiekkatiili ja siporex-harkko.\n\nVirkkalan teollisuuden ympärille kasvanut taajama sijaitsee Lohjajärven ja siitä kohoavan Salpausselkään kuuluvan Lohjanharjun välisellä alueella. Kalkkitehtaan pääasiallisesti 1920- ja 1930-luvun aikana rakennetut teollisuusrakennukset muodostavat toiminnan päättymisen jälkeenkin rantamaisemassa hyvin näkyvä elementin. Vanhinta teollisuuskerrostumaa edustavat tehtaan ensimmäinen kalkinpolttouuni (1897) ja voimakeskus (1919, laaj. 1957). Sementtitehtaan keskeiset tuotantorakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Kalkki- ja sementtitehtaan pääkonttori, joka sijaitsee teollisuusalueen eteläosassa, on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosina 1923 ja 1937 sekä 1980-luvulla.\n\nTyöntekijöiden ja johdon asuinalueiden suunnittelussa näkyy tehdasyhdyskunnille ominainen hierarkia. Mäntymetsää kasvavalla harjulla tehtaan kaakkoispuolella on tehtaan johtajien ja virkailijoiden asuinalue, minne keskittyvät myös tehtaan julkiset rakennukset. Aikakauden rakennustyylit, klassismi ja funktionalismi, näkyvät rakennuksissa. Julkisiin rakennuksiin kuuluvat puinen seurantalo, hirsirunkoinen marttatupa, paloasema sekä virkailijoille tarkoitettu kookas funktionalistinen klubirakennus. Virkkalan kirkko ja hautausmaa sankarihautoineen on rakennettu harjulle Virkkalantien länsipuolelle.\n\nTehtaan työntekijöiden  asuinalueilla on erityyppisten pientalojen lisäksi myös mm. arkkitehtien Ole ja Bertel Gripenberg suunnittelemia asuinkerrostaloja. Tehtaan koillispuolella on laaja Kässänhaan virkailijoiden ja työntekijöiden asuinalue. Alueen klassismia ja funkista edustavat omakoti-, rivi- ja kerrostalot on rakennettu 1920-1940-luvulla. Kässänhaka on rakentunut Kässän kantatalon entiselle niittymaalle. Kässän kaksikerroksinen ja tornillinen päärakennus (1888) edustaa alueella kalkkitehdasta edeltänyttä kantatalojen ja höyrysahojen aikaa.\n\nKässänhaan asuinalueelta johtaa pitkä puistokujanne kalkkitehtaan virkistysalueena toimineeseen Pähkinäniemeen. Tehtaan aloitteesta perustetun nk. kansanpuiston ajalta Pähkinäniemessä on säilynyt lehtipuukujanne, polkuja sekä uimaranta ja laituri.\n\nTehdasalueen vieressä sijaitsevan, kalkkitehtaan johtajan Petter Forsströmin sittemmin puretun asuintalon yhteyteen rakennetun, puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnitteleman, muotopuutarhan perussommitelma on edelleen nähtävillä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.197725548,23.988751527 60.196018498,23.992181461 60.197140321,23.994360419 60.196828676,23.996356755 60.196510263,23.997913288 60.195944436,24.000930179 60.195257152,24.000226219 60.194806936,24.001272015 60.193985664,23.999653489 60.193676419,23.998882609 60.192975664,23.997224153 60.191455094,23.993829220 60.190961434,23.994402938 60.190246954,23.993610941 60.187926088,23.993823339 60.185448236,23.994050065 60.186165964,23.999443874 60.185250685,24.000204395 60.184336858,23.998054472 60.183540223,23.995623195 60.183547857,23.993975774 60.183776306,23.993120582 60.183482803,23.992506990 60.183934866,23.991043667 60.183477981,23.990088019 60.183709935,23.989443274 60.185510797,23.987249970 60.183554058,23.984679699 60.185399834,23.980305393 60.185966742,23.979057991 60.186550976,23.977731723 60.187117113,23.977293994 60.188001266,23.977328242 60.189094522,23.977266334 60.190663385,23.977854667 60.190830824,23.978456339 60.191012875,23.978863831 60.191372760,23.979486365 60.191808419,23.980063406 60.192160410,23.980339517 60.192752786,23.981056498 60.193365307,23.981810185 60.193801832,23.982425752 60.194418539,23.982523264 60.194934245,23.982398787 60.195545564,23.981624840 60.196133969,23.980507999 60.196532005,23.980017919 60.197096669,23.979538551 60.197819375,23.979545153 60.198621045,23.979740652 60.199037578,23.980440137 60.199562156,23.981549148 60.199746141,23.982882385 60.199706303,23.984506343 60.199539247,23.985601820 60.197725548,23.988751527" ;
        poi:history       "Lohjan Virkkalan ensimmäiset teollisuuslaitokset olivat höyrysahoja, jotka perustettiin Lohjanjärven rannalle 1800-luvun loppupuolella. Lohjan kalkkitehtaan perusti Karl Forsström 1897. Tehtaan perustamisen taustalla vaikuttivat kaupunkien ja teollisuuden rakentamisen kasvu, joka lisäsi rakennustarvikkeiden kysyntää. Kalkkia tarvittiin laastinvalmistuksen lisäksi nahkateollisuudessa ja sulfaattiselluloosan valmistuksessa. Tehtaan sijainnin ratkaisi raaka-aineiden saanti ja liikenneyhteydet: Lohjan seudulla oli runsaasti hyviä kalkkikiviesiintymiä ja 1873 rakennettu Hyvinkää-Hanko rautatie sivusi vesistöä Virkkalassa. Lisäksi höyrysahojen tuottama sahausjäte tarjosi kalkinpolttoon edullista polttoainetta.\r\n\r\nEnsimmäinen pystykuilu-tyyppinen kalkinpolttouuni rakennettiin sahalta vuokratulle tontille 1897. Hyvän kysynnän seurauksena kalkkitehtaalle rakennettiin 1907 tehokkaampi rengasuuni. Osakeyhtiöksi Oy Lohjan Kalkkitehdas Ab muutetun yhtiön toiminta laajeni 1910-luvulla ja yhtiö osti mm. Kyrkstadin ja Lohjan höyrysahat ja niiden työväenasunnot. Tehtaan pitkäaikaiseksi johtajaksi ja taajaman rakentajaksi tuli perustajan poika Petter Forsström.\r\n\r\nKalkkikiveä saatiin pian tuotannon alettua Tytyrin kaivoksesta. Ojamon kalkkikaivoksen hyödyntäminen aloitettiin 1925 ja se toimi tehtaan pääasiallisena raaka-ainelähteenä 1960-luvulle saakka. Kalkkikivi kuljetettiin tehtaalle aluksi proomuilla. Ojamon kaivoksen ja kalkkitehtaan yhdistänyt kapearaiteinen rautatie valmistui 1928. Kaivos suljettiin 1966, jonka jälkeen rautatie purettiin.\r\n\r\nVirkkalan kalkkitehtaan yhteyteen perustettiin sementtitehdas 1915. Tanskasta tilatun pyörivän sementtiuunin toimitus viivästyi maailmasodan vuoksi ja sementin valmistus voitiin aloittaa vasta maailmansodan jälkeen. Sodan jälkeisen laman vuoksi toinen sementtiuuni rakennettiin ja otettiin käyttöön 1924. Rakennustoiminta elpyi Suomessa 1920-luvulla, jonka vuoksi sementin tuotantoa lisättiin rakentamalla 1929 Unax-tyyppinen sementtiuuni. Laboratorio ja toinen Unax-tyypin uuni valmistuivat 1938. Sotien aikana merkittävä osa tuotannosta meni linnoituskäyttöön. Kalkin ja sementin rinnalle yhtiön valmistusohjelmaan tulivat myöhemmin kalkkihiekkatiilet, Siporex-kevytbetoni, kiviainekset, valmisbetoni ja betonituotteet.\r\n\r\nKalkki- ja sementtitehtaan tuotannon laajeneminen lisäsi työväenasuntojen tarvetta. Oman rakennustuotannon lisäksi yhtiö myi omakotitontteja ja yhtiön rakennustarvikkeita työntekijöille edullisesti. Yhtiö rakensi itse kadut, tiet sekä vesi- ja viemäriverkoston. Asuinrakennusten lisäksi yhtiö rakensi henkilökunnan käyttöön julkisia rakennuksia, mm. marttatuvan (1932), paloaseman (1935), klubitalon (1939-1947), urheilukentän, uimalaitoksen ja ylläpiti sairaalaa Kässän talossa. Seurantalo rakennettiin 1920 vielä puurakenteisena, jonka jälkeen yhtiö alkoi hyödyntää rakennustoiminnassa omia rakennusmateriaaleja, kalkkihiekkatiiliä, betonia ja siporex-harkkoja. \r\n\r\nYhtiön vaikutus taajaman palveluiden rakentamiseen oli merkittävä: se oli perustamassa 1927 avattua Lohjan konepajakoulua ja Pähkinäniemeen vuoteen 1940 mennessä kunnostettua nk. kansanpuistoa. Kansanpuistoon rakennettiin istutusten lisäksi ravintola, tanssilava, urheilukenttä ja laituri. Tehdas vaikutti 1950-luvulla myös Virkkalan kirkon rakentamiseen, sillä Karjalan siirtoväen asuttamisen ja sementtitehtaan laajentumisen myötä väkiluku oli kasvanut. Kirkko valmistui 1953 ja kellotapuli 1958.\r\n\r\nArkkitehti Gösta Cajanus suunnitteli tehtaan keskeisestä rakennuskannasta mm. pääkonttorin 1920- ja 1930-luvun rakennusvaiheet, klubitalon sekä useita johtajien ja virkailijoiden asuntoja. Vanhimpien teollisuusrakennusten suunnittelijoita ei tunneta. 1950-1960-luvulla Virkkalan teollisuusrakennuksia suunnittelivat arkkitehdit Ole ja Bertel Gripenberg, insinööritoimisto Hansson & Co ja insinööritoimisto Pentti Kaisla & Lars-Olav Sebbas. Rakennuksia suunniteltiin myös 1910-luvulla perustetussa tehtaan omassa rakennusosastossa. Kalkkitehtaan ylemmälle johdolle rakennetun asuinrakennuksen vuodelta 1968 suunnittelivat arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren.\r\n\r\n1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistavaksi suuryritykseksi kasvanutta yhtiötä laajennettiin sotien jälkeen yritysostoilla ja uusiksi tuotteiksi tulivat mm. asuntovaunut ja televisiot. Monialayrityksen nimeksi tuli 1975 Oy Lohja Ab. Yhtiö fuusioitiin Wärtsilä Oy:n kanssa 1990, jonka tuloksena syntynyt Metra Oy on luopunut Oy Lohja Ab:n toimialoista. Virkkalan tehdas suljettiin 1994. Nykyisin kalkkitehtaan tiloissa toimii useita pienyrityksiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k444 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:seurantalo , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus , poio:pihapiiri , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4988" ;
        skos:prefLabel    "Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6452>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Valpio, Wallu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/valpio-wallu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i749>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Maailman kiertäjä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/749" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1541>
        dcterms:modified  "2010-05-11T09:23:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7166>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:49+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Miehet poistuivat valokuvaamosta ja kadulle päästessään sopivat tapaavansa  Hakaniemen torin laidalla sijaitsevassa hotelli Ursulassa illalla.' (s. 58)\n" ;
  dcterms:description            "Sekä Suomen, Neuvostoliiton että Yhdysvaltojen agenttien tiet kohtaavat Hakaniemen torilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9436> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8741>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Apollon yhteiskoulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1766696525919" ;
        wgs84:long        "24.9261938417896" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/apollon-yhteiskoulu" .

rky:p1120  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hamarin tiivisrakenteinen, hyvin alkuperäisen luonteensa säilyttänyt työväenasuinalue on edustava esimerkki hyörysahakauden suursahan työväenasuinalueesta. Hamarin edustalla olevat Porvoon Sahasaaret on merkittävä höyrysahan paikka kiinteine jäännöksineen.\n\nPorvoonjoen suun eteläpuolisella Haikkoonselällä sijaitsevien Porvoon sahasaarten rakennuskanta on tuhoutunut kokonaisuudessaan. Hylätty saharakennus on palanut 1960-luvulla, minkä jälkeen savupiippu ja sahaan liittyviä betonirakenteita on räjäytetty ja maastoa tasoitettu. Saarten näkyvimmät rakenteet ovat rantaa kiertävät hirsipollarit. Täytemaana on käytetty sahausjätettä. Saarilla on edelleen joitakin rakennusten perustuksia ja mm. kiskoradan pohjia. \n\nHamarin asuntoalue on pohjois-eteläsuuntainen nauhamainen taajama mantereen puolella rannan tuntumassa. Heterogeeninen työväenasuinalue on muodostunut ilman suunnitelmaa ja yhdenmukaisia rakentamisperiaatteita entisen Gammelbackan kartanon maille. Vanhimmat asuinrakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta, mutta pääosa rakennuskannasta on peräisin 1900-luvun alkupuolelta.  Yksikerroksisten mökkien lisäksi alueella on myös kolme vuokrakasarmia. Asuinrakentamisen lomaan sijoittuneet sahayhdyskunnan koulu, kauppa, posti, työväentalo ja nuorisoseurantalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.355086932,25.649956056 60.354723737,25.641385869 60.355719064,25.637538971 60.357838122,25.633412796 60.358144033,25.634096267 60.357881581,25.635406665 60.357916451,25.636565464 60.359094817,25.637119704 60.359734964,25.636767985 60.360795511,25.637048677 60.362540571,25.632333959 60.363213315,25.632909154 60.362988131,25.635610819 60.362969441,25.636029460 60.364549883,25.637680959 60.365171342,25.637747858 60.365268560,25.638254381 60.364944636,25.640310370 60.364866963,25.641706299 60.365326398,25.643915351 60.365596711,25.645621736 60.363034144,25.655940120 60.358057074,25.652617837 60.355086932,25.649956056" ;
        poi:history       "Porvoon pitäjään Hamarin edustalla olevalle saarelle perustettiin Suomen etelärannikon ensimmäinen höyrysaha 1870 porvoolaisen Aug. Eklöfin yhtiön toimesta. 1890 tapahtuneen tulipalon jälkeen yhtiö rakennutti tilalle uuden laitoksen, josta muodostui yksi Uudenmaan harvoista suursahoista. Yhtiö harjoitti myös laivanrakennusta ja puusepänteollisuutta. Vuonna 1955 Aug. Eklöf Ab lakkautti vanhan höyrysahansa, mutta jatkoi toimintaansa Tolkkisten ja Hattulan sahoilla. Ängsholmenin saharakennukset paloivat 1969.\r\n\r\nSahan toimintaan liittyvä työväenasutus sijoittui sekä sahasaarille että mantereen puolelle Hamariin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:muinaisjaannos , poio:liikerakennus , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4253" ;
        skos:prefLabel    "Hamarin asuntoalue ja Porvoon höyrysahan paikka"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4757>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Siilitien tarinat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7800> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6510> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7797> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4757" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9455>
        dcterms:modified  "2010-11-18T19:24:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6951>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:56:22+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920>
] .

rky:p1380  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lammaistenlahden arvokas kulttuurimaisema muodostuu Kokemäenjoen kapeikossa sijaitsevan kosken pohjoisrannalla olevan Pirilän kylän vanhasta asutuksesta, eteläpuolella olevista Huovintiestä, Torttilan ja Lammaisten kylän talonpoikaistaloista sekä kosken kahlinneesta voimalaitoksesta. \n\nPirilän kylän taloja vanhan kylätien varrella ovat Yli-Priian, Yli-Futka ja Heikkilä. Torttilan vanhaa rakennuskantaa edustavat maantiessä kiinni oleva Tolvin talon rakennusryhmä sekä Kangasniemen tila. Lähellä Harjavallan voimalaitosta Nakkilan puolella on Lammaisten kylään kuuluva merkittävä Uuloon talon rakennusryhmä. Uulon talon pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi pirttirakennus ja kivinavetta.\n  \nNakkilan ja Harjavallan rajalla Kokemäenjoessa oleva vesivoimalaitos on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema. Se on varhaisimpia suurvoimaloita. Voimalaitos on valmistunut 1939 ja sen komea teollisuusarkkitehtuuri liittyy laajempaan Kokemäenjoen voimalaitokset -kokonaisuuteen (ks. erillinen kohde). Voimalaitoksen asuntoalue on puistokujanteen päässä kosken etelärannalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.340069876,22.103828098 61.340870322,22.104904554 61.341103894,22.108051950 61.338704974,22.110503755 61.338923164,22.112202484 61.336849391,22.118444418 61.336054537,22.117080635 61.335814243,22.116319430 61.335818248,22.115836466 61.334637650,22.111205235 61.334114678,22.111307469 61.333173684,22.112844096 61.332025446,22.111354254 61.331666555,22.109954222 61.332167565,22.106815641 61.334990885,22.108768350 61.335111013,22.108772574 61.335428480,22.108014581 61.337037081,22.103251497 61.340069876,22.103828098" ;
        poi:history       "Lammaistenlahti oli keskiajalla merkittävä markkinapaikka, jonka kautta Huovintie on kulkenut Kokemäeltä Ulvilaan. Koskipaikka oli keskiajalta aina 1900-luvun alkuun saakka merkittävä lohen ja siian pyyntipaikka.\r\n\r\nPirilän Heikkilän päärakennus valmistui 1800-luvun puolivälissä, ja nykyasu syntyi 1919 laajennuksessa. Yli-Futkan päärakennus rakennettiin 1800-luvulla.  \r\n\r\nKosken eteläpuolella olevassa Torttilan kylässä pidettiin 1700-luvulla muutamina vuosina markkinat. Kangasniemen, joka 1500-luvulla tunnettiin nimellä Keisari, päärakennuksen runko rakennettiin 1850-luvulla. Rakennuksen keskiosa korotettiin kaksikerroksiseksi 1923. Talousrakennukset valmistuivat 1900-luvun alkupuolella.\r\n\r\nNakkilan Lammaisten kylän Uulon talon päärakennus rakennettiin 1800-luvun alkupuolella, ulkoasu valmistui 1909 tehdyssä korjauksessa. Pirttirakennus valmistui 1800-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k531 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1613" ;
        skos:prefLabel    "Lammaistenlahden kulttuurimaisema"@fi .

[ dcterms:description  "Topelius käy Ullanlinnan telakalla, jossa pohjalaiset kirvesmiehet rakensivat laivaa, \"Miltä kevät näyttää\" (Helsingfors Tidningar 31/22.4.1846).\n\"Helsingin telakalla\" (Helsingfors Tidningar 46/11.6.1851), Topelius kuvaa telakalla vietettyjä höyryfregatin kölin laskemisjuhlia." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7000>
] .

rky:p1714  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoonjokilaaksossa Porvoon keskiaikaisen kaupungin pohjoispuolella levittäytyy tasainen, avoin Kiialan kartanon ja Suomenkylän viljelymaisema, joka kuvastaa jokilaakson vuosisataista agraarihistoriaa edustavimmillaan. Pohjoisempana jokilaaksossa on pienimuotoisempi Strömsbergin kartanomaisema.\n\nKiialan kartanon rakennusryhmä sijaitsee laakean Porvoonjokilaakson peltokumpareella. Kartanolta suuntautuu pellon halki monilajinen puukujanne kohti Porvoon kaupunkia. Kaksikerroksisen  kartanon päärakennuksen huvilamainen ulkoasu on 1800-luvun loppupuolelta. Kartanon itäpuolella oleva puisto puutarhakoristeineen on perustettu 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Kartanon nykyisessä rakennuskannassa on säilynyt 1800-luvun lopun tuotantorakennuksia, kuten punatiilinen suurikokoinen viinanpolttimo.\n\nKiialan kartano on tullut tunnetuksi taiteilija Albert Edelfeltin syntymäkotina ja hänen maalauksistaan, jotka kuvaavat Porvoon keskiaikaista kaupunkia Kiialasta päin nähtynä.\n\nKiialan kartanoa vastapäätä, Porvoonjoen itärannan moreeni- ja harjumäen rinteeseen rakennettu Suomenkylä on säilyttänyt tiiviin, raitin varrelle keskittyneen nauhamaisen kylärakenteensa.  Vanhaa rakennuskantaa on mm. Lill-Knutsin ja Nedre Påsin tiloilla. \n\nPorvoonjoen koskipaikan ja Pikkujoen haaraan rakennettu Strömsbergin kartanon puinen päärakennus on vanhimmilta osin 1700-luvun loppupuolelta. Pihapiirissä on lisäksi vanha asuinrakennus, viljamakasiini, luhtiaitta, riihi ja maitohuone 1800-luvulta. Terassoitu muotopuutarha on puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin suunnittelema. Kartanon itäpuolella olevassa koskessa on 1920-luvulla rakennettu punatiilinen vesivoimalaitos, mylly ja patorakennelmia. \n\nKiialan kartano, Suomenkylä, Saksala ja Strömsbergin kartano kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Porvoonjokilaakso maisema-alueeseen ja ovat osa Porvoonjokilaakson kansallismaisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.440494762,25.584935016 60.441311996,25.585587035 60.442188193,25.586871507 60.442297916,25.589829033 60.442008054,25.594549509 60.441785101,25.595723001 60.442057618,25.599255423 60.442334975,25.600777528 60.442249847,25.602632646 60.440529388,25.603076865 60.439721751,25.603323151 60.439270952,25.602707730 60.438751176,25.600508512 60.438967500,25.598700831 60.438842080,25.595666343 60.438741083,25.593862895 60.438509818,25.592479287 60.438305040,25.591377311 60.437284069,25.590161176 60.436754698,25.589703125 60.437994560,25.585784186 60.440494762,25.584935016" ;
        poi:history       "Porvoonjokilaakson asutushistoria ulottuu aina esihistorialliselle ajalle. Keskiajalla jokilaaksossa oli jo useita suuria kyliä ja kartanoita. \r\n\r\nKiiala oli rälssisäterinä ja asumakartanona jo keskiajalla. Stålarm-suvun kantatilana se oli 1300-luvulta 1600-luvulle. Kiialassa ovat syntyneet mm. kenraali, valtaneuvos C.J.Adlercreutz (1757-1815)  ja taiteilija Albert Edelfelt (1854-1905). Kartanon kaksikerroksinen ja mansardikattoinen rokokoota edustanut päärakennus valmistui 1796 Kenraali Carl Johan Adlercreutzin aikana. Empiretyyliseksi rakennus muutettiin 1800-luvun alkupuolella ja nikkarityyliseksi 1880-luvulla. Viinatehtaan perusti Carl Axel Lewin 1880-luvulla.\r\n\r\nSuomenkylässä oli 1560-luvulla kymmenen taloa. Jokilaakson kylistä se oli pienemmästä päästä. \r\n\r\nStrömsberg mainitaan kuninkaankartanona 1413. Myöhemmin tila oli säterinä, kruununvirkatalona ja 1720-luvulta lähtien piispan virkatalona. Kartanon päärakennus rakennettiin piispa Paul Krogiuksen aikana 1790-luvulla ja sen alkuperäinen mansardikatto muutettiin satulakattoiseksi 1800-luvun keskivaiheilla. Puutarhasuunnitelma valmistui 1938.\r\n\r\nViereisessä koskessa oli todennäköisesti mylly jo keskiajalla. Ensimmäinen maininta myllystä on 1570-luvulta. Mylly siirrettiin nykyiselle paikalle 1919 voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus , poio:tuotantorakennus , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4931" ;
        skos:prefLabel    "Porvoonjokilaakson kartano- ja kylämaisema (Strömsberg)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i651>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kinaporin humppa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8439> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kinaporin-humppa" .

rky:p81  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puu-Vallila ja uusi Vallila muodostavat laajan 1900-luvun alkukymmeninä työväestölle rakennetun asuinalueen, joka erinomaisesti säilyneenä kuvastaa aikakauden pyrkimyksiä kohentaa kasvavan ja teollistuvan pääkaupungin työväestön asuinoloja kaupunkisuunnittelun ja asuntotuotannon ohjauksen keinoin. \n\nPuu-Vallilassa 1910-luvun ihanteita ilmentävät pienet tontit kapeiden maastoa seurailevien katujen varrella. Katuja reunustavat mansardikattoiset puutalot, korttelin sisään jäävät pihapuutarhat talousrakennuksineen. Vaikka vanhassa Vallilassa korkeatasoinen ja edullinen työväen asuminen omissa asunnoissa jäi aikanaan toteutumatta siksi, että mallipiirustuksia noudattavin suunnitelmin toteutettuihin taloihin tulikin ahtaita vuokra-asuntoja, on vanha Vallila arvostettu pienimittakaavainen ja yhtenäinen kokonaisuus.\n\nUusi Vallila on 1920-luvulla Puu-Vallilan rinnalle Mäkelän- ja Sturenkadun ympäristöön yhtenäisen kaupunkikuvan ihanteiden mukaan rakennettu laaja työväestön asuinalue, jonka rakentamisen ovat mahdollistaneet osittain kunnan ja valtion uudet lainoitusmuodot. Pääliikenneväylien varsilla ovat kapearunkoiset kivirakenteiset kerrostalot, joiden asuinhuoneistot on pyritty suunnittelemaan valoisiksi. Sekä Hauhontien että Mäkelänkadun kerrostalojen suojassa pienempien katujen varsilla ovat puutalot, kuten klassistiset Keuruun- ja Vanajantien kolmen porrashuoneen kaksikerroksiset asunto-osuuskuntien talot. Sturenkadun tuntumassa kerrostalot kiertävät koko korttelin ympäri muodostaen isoja korttelipihoja. Kone- ja Siltarakennus Osakeyhtiön suurkortteli on niistä huomattavin ja täydellisin suurpihaidean, oman puistopihan, toteutus.  \n\nSuuren asuinkorttelin ja Hämeentien väliselle kaistaleelle rakennettu Paavalin kirkko korkeine torneineen on kaupunginosan maamerkki. Punatiilestä rakennettu klassistinen kirkko on suorakaiteen muotoinen basilika. Sen kuoripäädyn vieressä kohoaa italialaisten esikuvien tapaan korkea, ympäröivää puistoa hallitseva kellotorni, joka puolestaan yhdistyy aukiomaista pihaa rajaaviin seurakunnallisiin tiloihin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.196028116,24.962441351 60.194461593,24.963399543 60.194144395,24.962685664 60.193966642,24.962455393 60.193224793,24.963818195 60.192876298,24.962955297 60.192543523,24.963121111 60.192568200,24.962155954 60.192448941,24.961239143 60.192026033,24.961529419 60.191796584,24.960711839 60.191610487,24.960155764 60.191054827,24.957365245 60.190929841,24.956079215 60.191695715,24.955673833 60.192177055,24.956040310 60.192733222,24.954743226 60.193662243,24.956729352 60.194289770,24.955604063 60.194556431,24.955705298 60.195751545,24.952889739 60.195946884,24.953222560 60.197817756,24.948603997 60.198243317,24.949270586 60.196053338,24.954580589 60.195821541,24.954480471 60.194970903,24.956301344 60.196289889,24.958886154 60.197267697,24.956743451 60.197945971,24.958065563 60.197467104,24.959077687 60.197969796,24.959933918 60.197430933,24.961086628 60.197472352,24.961759196 60.197152851,24.961924223 60.196982641,24.961974358 60.196028116,24.962441351" ;
        poi:history       "Vallilan työväestön asuinaluetta asemakaavoitettaessa haluttiin poiketa Kallion  kaupunginosan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaavoitusratkaisuista. Kalliossa maastosta piittaamaton suureellisten katujen verkko oli kallis toteuttaa ja suuret tontit soveltuivat vain isojen vuokratalojen rakentajien tarpeisiin. \r\n\r\nNk. Vallila-komitea perustettiin 1907 selvittämään epätyydyttävien asunto-olojen syitä ja etsimään niihin ratkaisuja. Puu-Vallilan \"vaihtelevan näköisen ja asukkaita miellyttävän\" huvilakaupunginosan kaavoitukseen osallistui kaupungin ensimmäinen asemakaava-arkkitehti Bertel Jung. Kaupungin vuokratontit jaettiin ensin 1908 tonttijakokartassa, 13 korttelia Mäkelänkadun länsipuolelle ja 9 korttelia itäpuolelle. Mansardikattoisten puutalojen tyyppipiirustukset laati arkkitehti Karl Hård af Segerstad. Rakentaminen, joka toteutui 1910- ja 1920-luvuilla, pääsi tavoitteista poiketen gryndereiden haltuun ja asuinrakennuksista tehtiin oman talon sijasta useiden perheiden vuokrakasarmeja. Osa taloista tuhoutui 1944 pommituksissa.\r\n\r\nBertel Jungin nk. uuden Vallilan laajennussuunnitelmat eli jakoalueen kaava vahvistettiin 1916. Uusi Vallila suunniteltiin niinikään vähävaraisten terveelliseksi ja turvalliseksi asuinalueeksi suurempine asuntoineen. Alueella sovellettiin yhtenäisiä julkisivukaavioita. Aiemmin rakentuneelle alueelle Puu-Vallilaan tuli mm. Jussi ja Toivo Paatelan ja Armas Lindgrenin suunnittelemia puutaloja. Mäkelän- ja Sturenkadun alueelle rakentui alunperin suunniteltujen puutalojen sijaan kivitaloja ja suurkortteleita asemakaava-arkkitehti Birger Brunilan kaavamuutosten pohjalta.  Kunnallisista asuinkerrostaloista Mäkelänkadun länsiosassa manittakoon Gunnar Taucherin suunnitelmin 1925-1926 rakennetut kivitalot. Uno Moberg puolestaan suunnitteli Mäkelänkadun varrella sen itäpäässä olevat kerrostalot. Muita Vallilan 1920-luvun asuinkerrostaloja ovat mm. Jussi ja Toivo Paatelan As. Oy Eura ja Martti Välikankaan suunnittelemat As. Oy Hauho ja As. Oy Sture. \r\n\r\nKone- ja Siltarakennus Osakeyhtiön rakennuttama kortteli rakennettiin 1917-1929 Armas Lindgrenin ja Bertel Liljequistin suunnitelmin. Korttelin sisäpuolelle muodostuneen avoimen puistopihan istutussuunnitelman teki Elisabeth Koch, joka jo varhain sovelsi mm. englantilaisia puutarhasuunnittelun ideoita Suomeen. Vuonna 1931 valmistuneen Paavalin kirkon suunnitteli Bertel Liljeqvist.\r\n\r\nPuu-Vallilan rakennukset ja miljöö suojeltiin asukasliikkeen aloitteesta 1970-luvulla, jolloin alueelle oli jo vahvistettu uusi, vanhat rakennukset korvaava kaava. Talot peruskorjattiin 1980-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:pihapiiri , poio:katu , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2000" ;
        skos:prefLabel    "Vallilan asuinalueet"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7163>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Lenininpuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1900316596038" ;
        wgs84:long        "24.9427417879982" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7163" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7402>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_558>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9452>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Katoamispiste" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Lääkäri-kirjailija tapaa sattumalta Helsingin keskustassa ranskalaisen Magdan, joka etsii entistä aviomiestään. Etsintä tempaa kirjailijan mukaan ja lopulta arvoituksen ratkaisu kääntyy kirjailija Raija Siekkisen elämän tutkimiseksi." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9451> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9461> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9455> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1409> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9452" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5707>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D98F1DC0-4A7A-46CE-8D61-9482E0D33B5F> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7662>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:54+0300" .

th:Rakennus  a           owl:Class ;
        rdfs:label       "Rakennus"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Location .

[ dcterms:description  "Kirjan henkilöt asuvat tai ovat asuneet Lauttasaaressa, käyneet Lauttasaaren yhteiskoulua, ja yksi heistä eli Saara Henriksson on Lauttasaaren kirkon pappi. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2130> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7757>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sandman Lilius, Irmelin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7757" .

[ dcterms:description  "Rancken oli kaupunginmetsänhoitaja 1943-1946. Kirjassa luku: Metsäosaston alkuvuodet, Torsten Ranckenin aika." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2894> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7695>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5967>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4100FB72-DA5C-4635-8BC4-6099948E8D79> .

rky:p648  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauhavan ilmasotakoulu on hyvin säilynyt ja malliesimerkki itsenäisyyden alkuvuosikymmenien kasarmiarkkitehtuurista. Se edustaa yhdessä Imatran Immolan ja Kouvolan Utin varuskuntien kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. \n\nKauhavan keskustaajaman pohjoislaidalla olevan ilmasotakoulun alue muodostuu koulutusta palvelevasta keskusalueesta sekä upseerien ja aliupseerien asuinalueista kerhoineen. \n\n1920-luvun pohjois-etelä -suuntaiset rakennukset muodostavat kolme ryhmää, Linnan, lentokonehallit ja esikunnan. 1930-luvun rakennukset ovat itä-länsi -suunnassa vapaasti funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Ilmasotakoulun alueen istutussuunnitelmat korostavat alueen aksiaalisuutta. \n\nIlmasotakoulun kaikki 1920- ja 1930-luvun rakennukset ja istutukset on suunniteltu puolustusministeriön rakennusosastolla Torsten Elovaaran johdolla, arkkitehtien Elsa Arokallio, Ragnar Ypyä, Martta Martikainen ja Aulis Blomstedt toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.119629189,23.053124102 63.109878690,23.054274478 63.110292662,23.048485884 63.109589361,23.048619846 63.107985455,23.047494754 63.107463786,23.047478033 63.107562934,23.039024751 63.111329286,23.038122756 63.111000574,23.030470061 63.114527666,23.027686546 63.115164069,23.034278450 63.119478224,23.034464635 63.119629189,23.053124102" ;
        poi:history       "Itsenäistymisen jälkeinen aika oli Suomessa voimakasta maanpuolustusteollisuuden ja uusien kasarmien rakentamisen aikaa. Kauhavan ilmasotakoulu oli osa 1920- ja 1930-luvulla toteutettua ilmavoimien suurta rakennushanketta, johon kuului ilmasotakoulun lisäksi seitsemän lentoasemaa ja lentokonetehdas.\r\n\r\nItsenäistymisen jälkeen 1918 eri paikkakunnilla toiminut ilmasotakoulu keskitettiin Santahaminaan, jossa olosuhteet olivat kuitenkin rajalliset. Päätös lentokoulun siirtämisestä Santahaminasta Pohjanmaan radan varrelle Kauhavan kirkonkylään tehtiin 1924. Sijoituspaikan valintaan vaikuttivat strategiset syyt: ilmavoimien koulutuskeskus haluttiin maan länsiosaan. Lisäksi sijoituspaikan valintaan vaikuttivat Etelä-Pohjanmaan laajat peltoaukeat sekä rautatie, joka helpotti kentän rakentamista ja huoltamista. Kentän ja kasarmirakennusten rakennustyöt alkoivat 1926. \r\n\r\nKauhavan lentokenttä oli käyttökunnossa seuraavana vuonna ja ensimmäisen vaiheen rakennukset valmistuivat 1929 Pyramid Oy:n urakoimina. Ensimmäisen vaiheen asemakaava ja rakennukset mm. Linna-rakennusryhmä, esikuntarakennus, asuinrakennukset ja lentokonesuojat, edustivat 1920-luvun klassismia. Rakennustoiminta jatkui 1930-luvulla, jolloin rakennuksiin, mm. oppilasasuntolaan, tuli funktionalismin piirteitä. \r\n\r\nIlmavoimien Ilmailukoulu siirtyi Santahaminasta Kauhavalle 1929 ja muutettiin 1938 Ilmasotakouluksi. Nimi vaihdettiin 2005 Lentosotakouluksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k233 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1440" ;
        skos:prefLabel    "Kauhavan ilmasotakoulu"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8113>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8208>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hansson, Ulrika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8208" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6418>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:54:18+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p203>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri von Törne"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:16:01.296+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:11:03.817+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32365 , koko:p38306 , koko:p39645 , koko:p40755 ;
        poi:description  "Kaponieeri von Törnen rakennustyöt alkoivat vuonna 1750. Harmaakivinen kaponieeri muodostuu massiivisen keskuspilarin ympärille rakennetuista risti- ja tynnyriholvatuista puolustuskasemateista, jotka muodostavat yhden yhtenäisen tilan. Kaponieerin tykkiaukot ovat alkuaan kaikki olleet vaakasuoran soikion muotoisia, tyyppiä jota ei Viaporissa tavata muualla kuin Särkällä. Suuri osa näistä on kuitenkin myöhemmin muutettu. Kasematteihin rakennettiin tehokas muurinsisäinen ruudinsavunpoistojärjestelmä. Alkuaan holvien päällä oli avoin ampumatasanne, jonne johtivat kierreportaat. Tähän asuun kaponieeri valmistui vuoteen 1752 mennessä.\n\nRakennus säilyi periaatteessa tällaisena venäläisen kauden alkuun. Avoin ampumatasanne katettiin peltikatolla vuonna 1838. Tällöin kasematit olivat kosteuden vuoksi käyttämättöminä. Katon rakentamisen jälkeen rakennukseen sijoitettiin tykistön varastoja. Vuonna 1854 kaponieeriin sisustettiin keittiö sota- ajan käyttöä varten. Rakennus vaurioitui Krimin - sodan pommituksessa ja vauriot korjattiin seuraavana vuonna. 1860-luvulla osa ampuma-aukoista muurattiin umpeen. Kaponieeri kärsi ilmeisesti jatkuvasti kosteudesta, koska venäläisen kauden lopun se oli käyttämättömänä.\n\nSuomalaisen kauden alkaessa Särkän linnoitus oli pahasti rapistunut. Vuonna 1923 saari luovutettiin Merenkävijät ry:n käyttöön, ja siellä aloitettiin aina 1930-luvulle jatkuneet kunnostustyöt arkkitehti Oiva Kallion suunnitelmien mukaan.\n\nKaponieeri Törnen ullakolle sijoitettiin varastotiloja ja purjeiden kuivauspaikka. Kulkuyhteys ullakolle järjestettiin ulkopuolisen portaan avulla. Vuonna 1938 tuuli repi kaponieerin katon, ja samana vuonna se kunnostettiin. Samalla vuosikymmenellä korjattiin myös huonokuntoisia ulkomuureja.\n\nHelsingin olympialaisia varten kaponieerissa suoritettiin kunnostustyö, jonka yhteydessä alakertaan rakennettiin pukeutumis- ja säilytystilat ja wc. Kaponieerin pohjoisseinään avattiin uusi oviaukko. Ullakon varastokomerot purettiin vuonna 1957. Nykyään ullakko on käytössä ainoastaan ravintolan varapoistumistienä.\n\nKaponieeri Törnen kaakkoiskulma sortui kesällä 1990 ja se korjattiin seuraavana syksynä Suomenlinnan hoitokunnan toimesta. Rakennus on edelleen Merenkävijät ry:n käytössä.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 174\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja."@fi ;
        poi:history      "Kaponieeri von Törnen rakennustyöt alkoivat vuonna 1750. Harmaakivinen kaponieeri muodostuu massiivisen keskuspilarin ympärille rakennetuista risti- ja tynnyriholvatuista puolustuskasemateista, jotka muodostavat yhden yhtenäisen tilan. Kaponieerin tykkiaukot ovat alkuaan kaikki olleet vaakasuoran soikion muotoisia, tyyppiä jota ei Viaporissa tavata muualla kuin Särkällä. Suuri osa näistä on kuitenkin myöhemmin muutettu. Kasematteihin rakennettiin tehokas muurinsisäinen ruudinsavunpoistojärjestelmä. Alkuaan holvien päällä oli avoin ampumatasanne, jonne johtivat kierreportaat. Tähän asuun kaponieeri valmistui vuoteen 1752 mennessä.\n\nRakennus säilyi periaatteessa tällaisena venäläisen kauden alkuun. Avoin ampumatasanne katettiin peltikatolla vuonna 1838. Tällöin kasematit olivat kosteuden vuoksi käyttämättöminä. Katon rakentamisen jälkeen rakennukseen sijoitettiin tykistön varastoja. Vuonna 1854 kaponieeriin sisustettiin keittiö sota- ajan käyttöä varten. Rakennus vaurioitui Krimin - sodan pommituksessa ja vauriot korjattiin seuraavana vuonna. 1860-luvulla osa ampuma-aukoista muurattiin umpeen. Kaponieeri kärsi ilmeisesti jatkuvasti kosteudesta, koska venäläisen kauden lopun se oli käyttämättömänä.\n\nSuomalaisen kauden alkaessa Särkän linnoitus oli pahasti rapistunut. Vuonna 1923 saari luovutettiin Merenkävijät ry:n käyttöön, ja siellä aloitettiin aina 1930-luvulle jatkuneet kunnostustyöt arkkitehti Oiva Kallion suunnitelmien mukaan.\n\nKaponieeri Törnen ullakolle sijoitettiin varastotiloja ja purjeiden kuivauspaikka. Kulkuyhteys ullakolle järjestettiin ulkopuolisen portaan avulla. Vuonna 1938 tuuli repi kaponieerin katon, ja samana vuonna se kunnostettiin. Samalla vuosikymmenellä korjattiin myös huonokuntoisia ulkomuureja.\n\nHelsingin olympialaisia varten kaponieerissa suoritettiin kunnostustyö, jonka yhteydessä alakertaan rakennettiin pukeutumis- ja säilytystilat ja wc. Kaponieerin pohjoisseinään avattiin uusi oviaukko. Ullakon varastokomerot purettiin vuonna 1957. Nykyään ullakko on käytössä ainoastaan ravintolan varapoistumistienä.\n\nKaponieeri Törnen kaakkoiskulma sortui kesällä 1990 ja se korjattiin seuraavana syksynä Suomenlinnan hoitokunnan toimesta. Rakennus on edelleen Merenkävijät ry:n käytössä.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 174\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.15041736548" ;
        wgs84:long       "24.965943765640304" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8373>
        dcterms:modified  "2010-01-07T12:28:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5964>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Olympiakylän kolme tammea" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä takia Koskelantie 17:n pihamaalle istutettiin 29.7.1952 kolme tammea? Liittyvät kai jotenkin olympialaisten tapahtumiin. Olympialaisten aikana 26.7.1952 kuoli Argentiinan presidentin puoliso Eva Perón. Argentiinan kisajoukkue halusi kunnioittaa hänen muistoaan istuttamalla puut Olympiakylän majoitustalonsa pihalle. Näin kerrottiin Suomen Urheilukirjaston tietopalvelusta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6400> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miksi-olympiakylan-kolme-tammea-istutettiinkaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8468>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola St. Urho's Pub"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Urhon Pubi" , "St. Urho's Pub" , "Urkki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7794> ;
        wgs84:lat            "60.1739588752437" ;
        wgs84:long           "24.9315257665194" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8468" .

rky:p550  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Peränkylä on ainutlaatuinen merenlahden vanha kylä, jonka maisemaan ja elinkeinorakenteeseen laajan merenlahden kuivattaminen 1900-luvulla on voimakkaasti vaikuttanut.\n\nLuvianlahden rannoille syntyi keskiajalla useita kyliä. Kirkonkylän eli Hanninkylän eteläpuolella Peränkylässä ja Mikolassa asutus on keskittynyt kumpareisille saarekkeille, joiden kautta vanhan maantien luonteva linjaus kulkee.\n\nPeränkylässä Vanha-Esko, Mäki-Esko ja Uusi-Seppä -nimisten maatilojen  rakennukset kohoavat maamerkinomaisesti ympäröivästä viljelysmaisemasta. Tilojen päärakennukset ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kylän ulkopuolella on Peränkylän vanhoihin kantataloihin kuuluva Saharin talo, joka isonjaon täydennyksen ja lahden kuivattamisen jälkeen 1930-luvulla on siirretty nykyiselle paikalleen.\n\nPeränkylän länsipuolella on Mikolan Evastin ja Tienmutkan talojen ympäristöön muodostunut torppareiden ja mäkitupalaisten asuttama Mikolan mäki. Yhtenäisellä tavalla pienimuotoiset rakennukset ovat sijoittuneet kivikkoisille hakamaille kahden toisiaan risteävän tien varsille. Evastin ja Tienmutkan päärakennukset ovat 1800-luvulta. \n\nLuvianlahti on kuivattu 1900-luvun alussa ja kylien käyttöön on syntynyt yli tuhat hehtaaria hyvää peltomaata. Poriin johtavan rantamaantien oikaistu linja jakaa Peränkylän rakennettua maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.323692048,21.639696557 61.328084172,21.646071340 61.341658839,21.617176095 61.344290553,21.621089265 61.345400669,21.619732020 61.346293195,21.627289262 61.349189634,21.631209186 61.350925589,21.637681177 61.352408766,21.641573832 61.345496603,21.655775643 61.342637839,21.662519183 61.334930556,21.676327196 61.331892363,21.683430323 61.326379806,21.675356536 61.322192103,21.672528027 61.316198243,21.661184440 61.321126917,21.641540088 61.323692048,21.639696557" ;
        poi:history       "Peränkylä ja Mikola on asutettu myöhäiskeskiajalla, jolloin nykyiset kyliä ympäröivät pellot olivat vielä merenlahtea. 1560-luvulla Mikolassa oli kolme taloa ja Peränkylässä kaksi. Maankohoamisen seurauksena madaltúnut Luvianlahti kuivatettiin peltomaaksi kahdessa vaiheessa 1917-1923 ja 1948-1954."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k442 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1983" ;
        skos:prefLabel    "Peränkylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8707>
        dcterms:modified  "2010-02-16T11:38:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i118>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "07032001" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i117> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i117> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/07032001" .

poi:nextPoint  rdfs:comment  "Reitin seuraava kiinnostava kohde."@fi ;
        rdfs:domain         poi:PointOnRoute ;
        rdfs:label          "seuraava reittikohde"@fi , ""@en ;
        rdfs:range          poi:PointOnRoute ;
        rdfs:subPropertyOf  owl:objectProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4126>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mustonen, Pertti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/mustonen-pertti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8110>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Dementjeff, Grigori"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7968> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8110" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6320>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F01E9A98-52C0-46AC-9AA2-09A5846375E7> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6415>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Mannerheimintie 30"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villa Arkadia" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9805> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        wgs84:lat            "60.1725227739225" ;
        wgs84:long           "24.9327142175547" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-30" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3911>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaisaniemi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kaisaniemi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7129>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8370>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "YLE"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kesäkatu 2" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1792365238054" ;
        wgs84:long           "24.9156539206464" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8370" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9084>
        dcterms:modified  "2010-05-12T09:51:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6580>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8704>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Midnite Zombies"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8704" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6675>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hurmerinta, Maarit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Maarit" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hurmerinta-maarit" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9179>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Presidentin linna" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i443> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i443> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9179" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9418>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:21:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6914>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1308521~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7389>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i280>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin juhannus" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i279> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8688> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/helsingin-juhannus" .

rky:p1343  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.437466949,28.647279287 62.436401604,28.645043407 62.435889726,28.642441516 62.435832936,28.638394024 62.435856661,28.637267881 62.436727122,28.635653097 62.437873648,28.634401589 62.440832707,28.632520222 62.443109903,28.634640938 62.441577988,28.641221454 62.437466949,28.647279287" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:puisto , poio:satama , poio:silta , poio:liikennepaikka , poio:saha ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Kermanranta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i614>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kauppahallin kaunis Inkeri" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kauppahallin-kaunis-inkeri" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7031>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:37+0300" .

rky:p44  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.003705655,24.456364404 61.003699766,24.455290841 61.006909311,24.452717677 61.008022543,24.453589547 61.008158231,24.455572491 61.007595430,24.457007262 61.004916438,24.459267432 61.004206809,24.456683893 61.003705655,24.456364404" ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=998" ;
        skos:prefLabel    "Linnan kasarmit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7126>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Palmqvist, G.W."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7127> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7125> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7128> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7126" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9081>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Lykantropia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8402> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1541> ;
        th:lisatietoa     "Wienissä syntyneen Franziska/Francesco Wolfin seikkailut yltävät myös Suomeen ja Helsinkiin." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9081" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9320>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i874>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Pitkänsillan kroniikka" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i229> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6892> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/pitkansillan-kroniikka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7291>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2927>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Högström, Hilkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hogstrom-hilkka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Sinebrychoffin panimo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat         "60.1616452161346" ;
        wgs84:long        "24.9310174995698" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sinebrychoffin-panimo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7625>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7386>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Viron suurlähetystö"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1577626779792" ;
        wgs84:long        "24.9597717459727" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7386" .

koko:p31251  dc:created  "2012-05-29T10:14:25.277+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:14:25.374+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "shops"@en , "affärer"@sv , "myymälät"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_5596>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6AFC0A5B-F225-4A25-B5AF-7C40C6094C24> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9580>
        dcterms:modified  "2011-03-30T14:04:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2809>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1051773~S9*fin> .

rky:p277  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koskenjoen kylä edustaa Pohjois-Savossa harvinaista joenvarsiasutusta. Asutus on sijoittunut maisemaan sopusuhtaisesti. \n\nSyvähkössä uomassa Kiuruveteen virtaavan Koskenjoen rannat kohoavat metsärajaan peltoina ja laidunmaina. Tilakeskukset sijaitsevat paikoin tiiviisti lähellä joen koillisrantaa tai harvakseltaan ylempänä joen suuntaa seurailevan maantien varrella. Maatilojen rakennuskanta on lähes poikkeuksetta uutta, niin päärakennukset kuin tuotantorakennuksetkin, mikä kuvastaa sotien jälkeen Suomessa harjoitettua maatalouspolitiikkaa. Pihapiireissä on kuitenkin poikkeuksetta säilytetty yksi tai useampi vanha aitta tai riihi, jotka kertovat kylän tilojen vuosisataisesta historiasta. Kylän koulu on rakennettu 1937 ja mylly 1925."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.658354929,26.599573717 63.660027275,26.597948845 63.662642610,26.591572091 63.665202059,26.579674736 63.672334322,26.566307206 63.677889727,26.555063623 63.687937445,26.534641329 63.691347510,26.523034927 63.695498252,26.515965131 63.700029045,26.501696532 63.707110566,26.481470714 63.710993020,26.479206476 63.713605593,26.484459204 63.709436368,26.497327866 63.708604836,26.507320307 63.700133113,26.526540976 63.698903415,26.547387720 63.693125899,26.552305322 63.691127823,26.549155482 63.670752785,26.593280297 63.669292287,26.592753875 63.665041172,26.601023566 63.660685987,26.606738765 63.658354929,26.599573717" ;
        poi:history       "Kiuruveden pitäjän alue oli kivikaudella muinaisen suur-Saimaan rantamia. Tämä näkyy runsaina kivikauden asuinpaikkojen löytöinä; mm. Koskenjoen kylän alueella on viisi kivikauden asuinpaikkaa. Pysyvä asutus Kiuruvedellä oli 1500-luvulla vielä harvaa, ja pitäjän neljä taloa keskittyivät pitäjän pääjärven Kiuruveden rannoille.\r\n\r\nKoskenjoen asutus muodostui keskiajan jälkeen. Jokea seuraava maantie rakennettiin 1864."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k263 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1070" ;
        skos:prefLabel    "Koskenjoen kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9675>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Karkkipäivä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6554> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9674> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9673> ;
        th:lisatietoa       "Romaanissa uraansa aloitteleva kirjailija Ari maksaa kaupassa vieraan pikkupojan karkkipussin. Poika liimautuu hänen kannoilleen. Voisiko Ari auttaa pelastamaan vangitun prinsessa Mirabellan?" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/2010/fi_FI/karkkipaiva/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9675" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7885>
        dcterms:modified  "2009-11-26T15:31:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_423>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1614313~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kaisu hyvästelee Ravintola Elielissä takaisin Ruotsiin palaavan, murheen murtaman sisarensa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1672> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7770>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hämeentie seitsemänkymmenenkahdeksan kylpyhuoneessa, kuivumaan nostettujen alushousujen, yöpaitojen ja rintaliivien katveessa, hän leikkaa keittiösaksilla päästään entisen elämänsä: keskiviikkoiltaisin väännetyt papiljotit, hiuslakan, Kulttuuritalon tanssit; äidin ompelukerhon, sunnuntaikävelyt, pullan, karjalanpaistin; rippikoulun; pojat, äidinkielenopettajaksi tulemisen suunnitelmat.\" (s. 36)" ;
  dcterms:description            "Pirkko Saision omaelämäkerrallisen trilogian kolmannessa osassa kuvataan 1970-luvun Ylioppilasteatterin ja Teatterikorkeakoulun opiskelijaliikehdintää, sekä homo- ja lesbopiirien ryhmittäytymistä, Seta perustetaan tuolloin. Hämeentie 78:ssa asuvat minäkertojan vanhemmat ja myös minäkertoja itse romaanin alussa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2355> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7717>
] .

<file:///suomenlinna/suomenlinna.rdf>
        a       owl:Ontology .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7622>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hagelstamin kirjakauppa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fredrikinkatu 35" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8617> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1638074582216" ;
        wgs84:long           "24.938077794053" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7622" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5593>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Koskelan Anders Korp" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuka oli Antti Korppi/Anders Korp, jonka nimi esiintyy kadunnimessä Koskelassa? Anders Korp oli Helsingin kuninkaankartanon vouti. Hän sai vuoden 1555 lopussa Kustaa Vaasalta tehtäväkseen etsiä lääninsä pitäjistä ja myös muualta karjakartanoiksi sopivia paikkoja.\n\nKorp alkoi neuvotella Mankijoen molemmilla rannoilla maata omistavien Mankbyn ja Espåbyn talonpoikien kanssa. Sopimus kruunun ja espoolaisten talonpoikien välillä saatiin aikaan jo Espoon pitäjän kesäkäräjillä 27.8.1556. Espoon kartanon perustamiskirje päivättiin 27. elokuuta 1556." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9275> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuka-oli-antti-korppianders-korp-jonka-nimi-esii" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8097>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 5 : Lauttasaari " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8097" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8336>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:57+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ristikkotiellä vaahterakujassa/ mistä vangit ovat laasseet pudonneet lehdet/ on ilma ahdistuksesta vapaa,/ meren läheisyys/ ja kottaraisten vihellys./ Takana vuokrakasarmien ahtaus,/ elämän ehdot, arkihuolet, kivut, kiusaukset./ Portin takana ahdistunut maailma/ tiilimuurien/ ja kaltereiden sulkema./ Ristikkotiellä vaahterakujassa/ saa elää ajattoman autereisen aamun hetken/ ja vaeltaja vapaapäivän tuskastaan./ Meren läheisyys/ ja kottaraisten vihellys.\" (s. 73, runo Ristikkotiellä)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9404>
] .

rky:p513  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.016040215,24.504470898 62.016568422,24.504665307 62.016553078,24.505654292 62.016418408,24.505924104 62.015839398,24.505382855 62.016040215,24.504470898" ;
        poi:municipality  kunnat:k508 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1968" ;
        skos:prefLabel    "Vilppulan ja Kolhon rautatieasemat (Vilppulan vahtitupa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5927>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mustikkamaan nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Helsingissä sijaitseva Mustikkamaa on saanut nimensä? Onko se ollut joskus hyvä mustikkapaikka? Mustikkamaan nimi tulee ruotsinkielisestä nimestä Blåbärslandet. Saaren nimi oli 1500- ja 1600-luvuilla \"Blåbershol(l)men\", nykyinen suomenkielinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1928.\n\nMustikkamaan maasto on hyvä kasvupaikka mustikoille, ja siitä varmaan nimi on tullut.\n\nLähde:\nhttp://pedro.lapanen.org/misc/euler.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i83> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-helsingissa-sijaitseva-alue-mustik" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7882>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Toikka, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7882" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2971>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1105632~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1251>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1250> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/helsinkiin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8596>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Syksyn tuulisina iltoina Lasipalatsin luona/ miehet painoivat hattuaan ja naiset helmojaan ja/ raitiovaunun valo liukui märällä kiveyksellä./ Unessani vaalea nainen avaa Lasipalatsin/ ovella sateenvarjon vaikka Mannerheimintiellä/ kimaltaa aurinkotuulen tomu.\" (s. 65)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5062> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6388>
] .

rky:p773  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.868409698,21.069259031 62.869015997,21.070674968 62.868036285,21.072387377 62.866176846,21.071739927 62.866158047,21.070111058 62.868409698,21.069259031" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k280 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:satama , poio:liikennepaikka , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Svettgrund)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Vuosaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1995453575634" ;
        wgs84:long    "25.1582772683937" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/91" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3540>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Keuhkotautisista sosiaaliorpoihin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3539> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3540" .

<http://example/upload-base/#metadescription_40>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8333>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Rööperi" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ekv4v8/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8246> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i329> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8329> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8328> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8333" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3422>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:42:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9047>
        dcterms:modified  "2010-04-21T09:58:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6543>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:50:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6638>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Luotikuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6> ;
        wgs84:lat         "60.2314474052197" ;
        wgs84:long        "24.8819177223591" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/luotikuja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4848>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:22:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1445026~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kaarlenkadun porttikongista Salmela vilkaisi ensin vasemmalle ja sitten oikealle Kulmapubin suuntaan. -- Hän lähti puolijuoksua Kaarlenkatua toiseen suuntaan, kohti Kallion paloasemaa.' (s. 98)" ;
  dcterms:description            "Salmela joutuu tiukkaan tilanteeseen Kulmapubissa ja pakenee paikalta takaoven kautta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9543> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7768>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8593>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kummituskievari" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1954." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2na0/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i915> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8591> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8593" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8832>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:16:28+0300" .

[ dcterms:description  "Pekka Puupää liittyy Kulutusosuuskuntien Keskuliittoon ja harrastaa osuustoimintaa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9638> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9637>
] .

rky:p1306  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.046134058,29.301235999 65.046601454,29.299267610 65.047209388,29.300154458 65.046821223,29.302083090 65.046134058,29.301235999" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Kivijärven mylly)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6898>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Rautatalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1683749292739" ;
        wgs84:long        "24.9433936608905" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rautatalo" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Käpylän käärmetalot Mäkelänkadulla kiemurtelevat nimensä mukaisesti rinteessä kadun suuntaisesti. Suomalainen arkkitehtuurin helmi, Kirsi mietti Alvar Aalto -fanina. Hän jäi Kaksoisyhteislyseon pysäkillä pois ja suunnisti talon kurveihin. Kirsi löysi C-rapun helposti ja totesi, että Jussilaiset asuivat toisessa kerroksessa. (s.154)" ;
  dcterms:description            "Fågeli, Mats ja Maukka ovat erottamaton kolmikko. Sen lisäksi, että heidän kaikkien kantapaikkansa oli Perunatorin vieressä sijaitseva Ravintola Kaivopiha, he kaikki asuivat käärmetalossa Mäkelänkadun varrella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8989> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7115>
] .

rky:p1566  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.\n\nHämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.\n\nHämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle. \n\nTurun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on  pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta. \n\nTarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.\n\nTammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisee vain Kuivajärven eteläpäässä oleva Portaan kylä. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin. \n\nLopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla. \n\nRengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla.  Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.\n\nRengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä.  Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. \n\nLiedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen \"Mustila-Porras-Kaukolanharju\". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.730693518,23.811749210 60.730365705,23.811141867 60.730793358,23.810459525 60.731067835,23.811018761 60.730693518,23.811749210" ;
        poi:history       "Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556. \r\n\r\nHämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.\r\n\r\nHistoriallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k834 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:silta , poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118" ;
        skos:prefLabel    "Hämeen Härkätie (Kivilammin torppa)"@fi .

[ dcterms:description  "Romaanin alussa koulumatkalla oleva ekaluokkalainen somalipoika käy ihailemassa ja kokeilemassa Malmintorin kauppakeskuksen näköalahissiä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2786> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6671>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9044>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Sub 26 Esikaupungeissa tapahtuu!" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kaupunkisuunnitteluviraston näyttelyä varten valmistunut teos, joka toimii myös itsenäisenä matkaoppaana Helsingin esikaupunkialueilla." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9043> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6959> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i60> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i68> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9045> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietoa        "toimittanut Marja Piimies" , "Lähes kaikki tuntevat Helsingin keskustan, mutta harva tuntee yhtä hyvin esikaupungit. Tämä kirja on niille, jotka haluavat tutustua Helsinkiin laajemmin. Se on valmistunut 2009 kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturin esikaupunkeja koskevaa laajaa näyttelyä varten, mutta se on samalla myös itsenäinen julkaisu, joka toimii oppaana retkellä kaupungissa.\n\nKantakaupungin ulkopuolella on monipuolisia ja viihtyisiä kaupunginosia, joissa on vireä elinkeinoelämä, laadukasta asumista, hyvät palvelut ja upeita luontokohteita. Oppaan ei ole tarkoitus esitellä kaikkia esikaupunkeja, vaan ulkopuolelle jää vielä paljon omaleimaisia ja mielenkiintoisia kaupunginosia. Kirjan matka alkaa, kun astutaan itään menevään metroon ja valitaan pääteasemaksi Vuosaari.\n\n(www.hel.fi)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://sub26.hel.fi/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9044" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6540>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Salama"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Salama, elokuvateatteri" , "Hämeentie 27" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9287> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1871998479683" ;
        wgs84:long           "24.9622397079986" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-salama" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7254>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:29+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olli ja minä asuimme Kruununhaassa Mariankadun varrella. --- Meidän vuokrahuoneemme, johon liittyi alkovi, sijaitsi Rauhankadulla viisikerroksisen talon ylimmässä kerroksessa.\" (S. 13, 31-32.)" ;
  dcterms:description            "Olli ja Paula asuvat Kruununhaassa. Kirjassa mainitaan kotikaduksi eri kohdissa Mariankatu ja Rauhankatu." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1903> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7349>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Aaltonen, Wäinö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7370> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7364> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8574> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7344> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7349" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9543>
        dcterms:modified  "2011-02-17T19:28:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9638>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Pekka Puupää 60 vuotta" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9637> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9636> ;
        th:lisatietoa       "Pekka Puupää on nuori mies, joka muuttaa maalta Helsinkiin." ;
        th:lisatietolinkki  "http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Puup%C3%A4%C3%A4" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9638" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7848>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3007>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Pro arte utili" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8321> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3007" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Muistin Ruusun ajoilta ennen, kun se kreisinä kulki kesät Töölön katuja, tullen ja mennen, teki lehtilaatikkoon pesät." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9320> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

rky:p1802  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mommolan kartanon rakennukset tiiviisti rakennetussa pihapiirissä ovat sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan säilyneet poikkeuksellisen hyvin 1700-luvun ja 1800-luvun alun asussa. Mommola antaa aidon ja hyvän kuvan rakentamisaikansa kartanokulttuurista ja kartanoiden rakentamistavasta.\n\nMommolan kartano sijaitsee Kirkkojärven pohjukassa, Mommolanjoen varren peltojen ympäröimällä kumpareella. Pihapiiri koostuu päärakennuksesta ja kahdesta symmetrisesti sijoitetusta sivurakennuksesta ja se on muotoutunut nykyiseen asuunsa useammassa vaiheessa yli kahdensadan vuoden aikana. Päärakennukseen liittyy vanha muotopuutarha.\n\nPäärakennuksen ensimmäinen kerros on perimätiedon mukaan peräisin jo 1600-luvun lopulta. Keskiosaa on korotettu ja kiinteää sisustusta uudistettu kustavilaiseen tyyliin 1780-luvulla. Nykyisen muotonsa kaksikerroksinen päärakennus on saanut turkulaisen kauppias Christian Hjelmeruksen omistajakaudella. Päärakennuksen pohjoispäädyssä oleva keittiösiipi on peräisin 1830- tai 1840-luvulta.\n\nPihapiirin sivustoja rajaavat yksikerroksiset sivurakennukset ovat syntyneet myös useammassa vaiheessa. Pohjoinen sivurakennus muodostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta, ns. yläkyökistä, joka käsittää suuren tuvan, eteisen ja alkuaan maitokamariksi tarkoitetun tilan, sekä viimeistään 1700-luvun puolivälissä valmistuneesta keskeissalirakennuksesta. Eteläinen sivurakennus eli Vanha tupa koostuu puolestaan kolmesta erillisestä rakennuksesta eli kahdesta asuintuvasta ja luhtiaitasta sekä näiden väliin myöhemmin rakennetuista tiloista. Hirsiseen päätykolmioon veistetty A D 1766 osoittanee rakentamisajan. Tilaan liittyy lisäksi navetta, talli ja aitta. Nykyinen tallipihan alue on alkuaan Skepparsin tilan pihapiiri. Mommolaan on vanhastaan saavuttu ylittäen joki nykyistä pohjoisempaa. Tilalle johtavan koivukujan palauttamista pääkulkutieksi on suunniteltu.\n\nMommolanjoen itärannalla vanhalla kylätonttialueella sijaitsee Toijan kivinen lainamakasiini vuodelta 1856 sekä Mellerin kantatila. Vanhan ratsutilan pohjaltaan keskeissalityyppinen päärakennus on vuodelta 1856. Tilaan liittyy siihen yhdistetyn Maunun kivinen kellari sekä runsaasti talousrakennuksia 1900-luvun alkupuoliskolta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.262490558,23.437724847 60.263202163,23.437279569 60.263388945,23.437144228 60.263541575,23.438430646 60.263595028,23.438861763 60.263653947,23.440584729 60.263659068,23.441813660 60.263730610,23.442350075 60.263822677,23.442824291 60.263051725,23.443734607 60.261597264,23.440576811 60.260817650,23.441749846 60.260627509,23.443786848 60.257448252,23.448572903 60.255618699,23.446047617 60.256980919,23.440821462 60.257091381,23.440403934 60.257153393,23.439999127 60.256904678,23.439528026 60.256552050,23.439443772 60.256449805,23.438313361 60.257387630,23.436799253 60.257841451,23.436769860 60.259832174,23.437289165 60.261907543,23.437711614 60.262490558,23.437724847" ;
        poi:history       "Mommolan ratsutila mainittiin yhtenä Kiskon Toijan kylän viidestä kantatilasta 1540 maakirjassa. Viereinen Skepparsin ratsutila liitettiin 1781 Mommolaan. Alkuaan talonpoikaisen tilan omistajat 1700-luvulla olivat pappeja, sotilaita ja oikeuden virkamiehiä.\r\n\r\nKartanon leiman pihapiiri sai maaherra Olof Wibeliuksen aikana. Merkittävimmän muutoksen nykyinen päärakennus koki 1781-1783 Wibeliuksen korottaessa päärakennuksen keskiosaltaan kaksikerroksiseksi. Molempien kerrosten kiinteä sisustus sai ajanmukaisen kustavilaisen asun rintapaneeleineen, peiliovineen ja rapattuine uuneineen. Vanhat lyijypuitteiset, 12-ruutuiset ikkunat korvattiin neliruutuisilla ikkunoilla.\r\n\r\nPäärakennus sai nykyasunsa 1824 kun sen toinen kerros rakennettiin täyspitkäksi, ulkovuoraus täydennettiin ja rakennukseen tehtiin mansardikaton sijaan empirekaudelle ominainen satulakatto.\r\n\r\nPäärakennuksessa tehtiin 1920-luvulla arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin suunnitelmien mukaan korjauksia muuttamatta kuitenkaan vanhaa huonejakoa tai kiinteää sisustusta. Pohjoisen sivurakennuksen asuinhuoneet uudistettiin 1935 saman arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Mommolassa on tehty restaurointi- ja konservointitöitä 2000-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=79" ;
        skos:prefLabel    "Mommolan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Hietalahden halli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1628479622398" ;
        wgs84:long        "24.929703237433" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7251" .

<http://example/upload-base/#metadescription_646>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1802630~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5461>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C23877B6-966D-4271-B439-E8D82E831AA9> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Maaliskuussa ja huhtikuun alussa 1906 Lenin asui tohtori Weberin nimellä ylioppilaiden Severi Alanteen ja Väinö Hakkilan asunnossa, missä valmistautui VSDTP:n 4:nteen (yhdistävään) edustajakokoukseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8647>
] .

rky:p142  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.468573536,27.470099885 64.469029629,27.470844710 64.466873646,27.477640442 64.466407667,27.476938424 64.468573536,27.470099885" ;
        poi:municipality  kunnat:k578 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1448" ;
        skos:prefLabel    "Kivesjärven rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9540>
        a                   th:Rakennus ;
        rdfs:label          "Töölön sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,651" ;
        wgs84:lat           "60.1812649526927" ;
        wgs84:long          "24.9223566142825" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/t-l-n-sairaala" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7750>
        dcterms:modified  "2009-11-10T14:11:48+0300" .

poi:video  a                owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Kohteeseen liittyvä video (WMV- tms.)."@fi ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "video"@fi , "video"@en ;
        rdfs:range          kulsa:tiedostoUrl ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7845>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Luther-kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1669044117232" ;
        wgs84:long        "24.9328742658107" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7845" .

[ dcterms:description  "Tiilimäessä sijaitsevan Tuontiliike Varala OY:n henkilökunnan asiat joutuvat poliisin syyniin, kun firman rapujuhlien jälkeen Tarvonsillan alta löytyy ruumis." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2407> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8559>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:36+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7899> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7900>
] .

rky:p736  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.407664103,26.156459651 66.408809631,26.155403395 66.410158122,26.155684065 66.411520527,26.158523982 66.412152384,26.161990758 66.412300543,26.165248123 66.412028488,26.167013742 66.411385907,26.174738893 66.409942276,26.183116923 66.409379848,26.185142582 66.404216623,26.176757801 66.405233823,26.157961507 66.407664103,26.156459651" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:navetta , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Körkön taloryhmä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Vanhakaupunki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/632522/> ;
        wgs84:lat     "60.2139862336714" ;
        wgs84:long    "24.9789765886284" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanhakaupunki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6007>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Bygdehemmet" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Missä sijaitsee tai on sijainnut Bygdehemmet? Bygdehemmet sijaitsee Vartioharjussa Itä-Helsingissä. Talon omistaa Nylands svenska ungdomsförbund rf. Taloa vuokrataan yksityistilaisuuksiin." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6511> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.meethelsinki.fi/Suomeksi/Kokousjarjestajat/Kokous-_ja_juhlatilat/Juhlatilahaku/Keskustan_ulkopuolella.iw3?showmodul=162&Matko_pid=754" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/bygdehemmet" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2485> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8201>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1048390~S9*fin> .

rky:p996  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.215163500,27.235542851 63.215188669,27.242732384 63.209126115,27.233262650 63.203835891,27.230164382 63.200436404,27.221427109 63.204674599,27.218688526 63.215163500,27.235542851" ;
        poi:municipality  kunnat:k476 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1230" ;
        skos:prefLabel    "Iisalmen reitin kanavat (Ahkiolahti)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6506>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8461>
        dcterms:modified  "2010-01-18T16:06:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8556>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Salminen, Unto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8556" .

poi:AreaOfInterest  a    owl:Class ;
        rdfs:comment     "Kiinnostava kohde, johon liittyy aluetieto."@fi ;
        rdfs:label       "aluekohde"@fi , "area of interest"@en ;
        rdfs:subClassOf  poi:PlaceOfInterest .

<http://example/upload-base/#metadescription_6766>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:41:29+0300" .

rky:p1195  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.284709498,30.522066965 63.285022514,30.523343062 63.285236088,30.525746675 63.284782450,30.528138149 63.284360248,30.530600725 63.283809099,30.533555011 63.282572421,30.532896947 63.282836036,30.530361158 63.282875904,30.528173868 63.283336583,30.523877070 63.283946747,30.522123762 63.284709498,30.522066965" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k422 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Viisikko)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7128>
] .

[ dcterms:description  "Päähenkilö taideteollisen korkeakoulun opiskelija." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9035> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8321>
] .

rky:p1529  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäenpään kylässä on säilynyt sarkajaon aikaisen pienen ja tiiviin ryhmäkylän rakenne. Kylässä on rakennuskantaa 1700-luvulta. \n\nMäenpää on entisen Karinaisten pitäjän keskiaikaisista kylistä nuorin. Se sijaitsee kylän kohdalla pohjoisesta etelään virtaavan Tarvasjoen itärannalla, pienen mäenkumpareen laella. Kyläkeskus, joka muodostuu Vanha-Värrin, Uusi-Värrin ja Uudentuvan taloista, on säilyttänyt perinteisen ryhmäkylän tiiviin luonteen. Sitä ympäröivät etelässä ja pohjoisessa jokivarren viljelykset.\n\nVanha-Värrissä on säilynyt tuparakennus 1750-luvulta ja kellari samalta vuosisadalta. Uusi-Värrin aumakattoinen talo on osin 1700-luvun lopusta ja säilynyt alkuperäisessä asussa. Luhtiaitan lisäksi talon rakennuksiin kuuluu paja vuodelta 1802 ja hiilikoppi vuodelta 1773. Uudentalon talosta on säilynyt vain kellari.\n\nKylässä on Wäinö Aaltosen (1894-1966), yhden 1900-luvun merkittävimmän suomalaisen kuvanveistäjän lapsuudenkoti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.637945482,22.775571421 60.638223602,22.774595940 60.638497961,22.773453370 60.639147018,22.770831766 60.639789340,22.769100327 60.640395084,22.767968626 60.641236127,22.766884180 60.642477989,22.765923802 60.643230919,22.765511239 60.643960864,22.765363507 60.645186423,22.765434944 60.645532836,22.765555511 60.646058326,22.766184079 60.646466580,22.767226725 60.646595416,22.768206442 60.646675638,22.769192550 60.646983552,22.773769943 60.646906475,22.774942815 60.646789565,22.775888348 60.646372433,22.777139007 60.646098863,22.777772840 60.644516029,22.781368630 60.644416284,22.783374828 60.644597177,22.786008679 60.644649979,22.787164440 60.644634556,22.788229462 60.644490676,22.788818130 60.644374491,22.789293244 60.644131252,22.789850035 60.643667488,22.790149657 60.643066954,22.790228127 60.642546720,22.790296102 60.641780194,22.790210699 60.640948050,22.789774232 60.640225759,22.789611956 60.639558809,22.789271554 60.639020880,22.788860860 60.638416757,22.788431956 60.636367426,22.784210465 60.636119297,22.782586175 60.636549296,22.781149546 60.636494030,22.779490659 60.636615106,22.778753371 60.636910143,22.778113292 60.637257484,22.777384687 60.637720824,22.776412904 60.637945482,22.775571421" ;
        poi:history       "Pöytyään liitetyn Karinaisten pitäjän vanhin vakituinen asutus muodostui 1300-luvulla. Mäenpään kylä asutettiin 1500-luvulla. Kylä oli yksitaloinen 1540. Talo jaettiin kahtia 1565 veljesten kesken, joista vanhempi sai talonsa nimeksi Värri. Värri jaettiin kahtia 1794 Vanha-Värriksi ja Uusi-Värriksi. Nuoremman veljen talo Haveri jaettiin puolestaan 1729 Vanhataloksi eli Isotuvaksi ja Uusitaloksi eli Vähätuvaksi. Kylässä oli viisi taloa 1872, jolloin Karinaisissa ryhmäkylien hajoaminen oli jo edennyt pitkälle isojaon järjestelyiden myötä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k636 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5123" ;
        skos:prefLabel    "Mäenpään kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9007>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Rautakylän vanha parooni" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1923. Mykkäelokuva. Perustuu Zacharias Topeliuksen pienoisnovelliin.\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2ihg/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9005> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9004> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9007" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6503>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Salus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6502> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6501> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/salus" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7217>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9172>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:10:03+0300" .

rky:p1789  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.796080394,21.431497380 60.796267833,21.430891419 60.796459070,21.431075595 60.796263708,21.431722575 60.796080394,21.431497380" ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4233" ;
        skos:prefLabel    "Uudenkaupungin rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9506>
        dcterms:modified  "2010-12-21T08:23:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2779>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vuorio, Hannu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=18&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vuorio-hannu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9267>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Bussi 17" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i551> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9233> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9267" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6763>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sakilaiset soittimissa "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sakilaiset-soittimissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7477>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4973>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1844817~S9*fin> .

rky:p1431  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ala-Temmeksen jokivarsiasutuksen poikkeuksellisen komea ja vauras rakennuskanta ilmentää 1800-luvun vaurasta pohjoispohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria. \n\nTemmesjoen rannoilla ovat kylän kantatalojen umpipihaiset rakennusryhmät, joista arkkitehtuuriltaan merkittävimmät ovat Pääkkö, Marttila, Teppo, Ala-Elsilä, Yli-Elsilä, Punttala, Ollila ja joen yläjuoksulla Pehkonen. Savikkoinen tasanko on tarjonnut hyvät edellytykset maanviljelylle.\n\nTepon vanhan kantatilan pihapiiri noudattaa keskiajalla kehittynyttä rakennusten sijoittelutapaaa, joka lounaissuomalaisten kartanoiden ja virkatalojen esimerkin mukaan yleistyi vähitellen myös talonpoikaisissa pihoissa Pohjanmaalla. Rakennukset sijoitettiin umpipihaksi neliön muotoon. Pohjois-Pohjanmaalla rakennuksin rajattiin yleensä miespiha ja karjapiha jätettiin sen ulkopuolelle. Tepon umpipihassa on päärakennuksen lisäksi pitkä talli, vanha asuinrakennus, johon on liitetty leipä- ja viljapuoti sekä L-kirjaimen muotoinen navetta. Joukko vajoja ja aittoja sekä sauna sijoittuvat pihapiirin ulkopuolelle.\n\nMyös Pehkosen rakentamisessa heijastuu toisaalta pohjalainen traditio, toisaalta säätyläisasuntojen rakentamistapa. Jokivartta myötäilevältä maantieltä erkaneva Pehkosen tie ylittää joen ansassillan, ja joen länsirannalla Pehkosen tilan kaksikerroksinen väentupa muodostaa pihapiirin sulkevan muurimaisen rakenteen, jossa oleva läpikäytävä johtaa neliömäiseen pihaan. Rappaamaton ja yksityiskohdiltaan empiretyylinen päärakennus on muurattu tiilestä 1852. Salissa on koristemaalari Gustaf Holmqvistin rappauspinnalle liimavärillä tekemät harvinaislaatuiset maisemamaalaukset.\n\nAla-Temmeksen kylän halki kulkeneesta vanhasta Savon maantiestä on säilynyt osuus Pehkosen talosta etelään, ulottuen Tyrnävän kunnan puolelle. Tie on oivallinen esimerkki siitä, miten tien linjaus on ollut kiinteä osa maisemaa ja asutusta. \n\nAla-Temmeksen asutus liittyy laajaan aluekokonaisuuteen, joka tunnetaan Limingan niityt -nimellä ja jolle on tunnusomaista tasaisuus ja laaja näkyvyys. Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.737218614,25.561446345 64.738668844,25.562319334 64.738964450,25.564348607 64.739093400,25.565794699 64.738989280,25.567508814 64.737796089,25.568335474 64.737397356,25.568395882 64.736439639,25.568480660 64.735872330,25.567068478 64.734505568,25.566898720 64.733586556,25.564001744 64.732866512,25.563259788 64.731785282,25.561370234 64.731026487,25.560677382 64.731595418,25.557421171 64.733543251,25.559862945 64.734725121,25.562698889 64.736249047,25.564528679 64.737218614,25.561446345" ;
        poi:history       "Temmesjoen varsi oli jo 1500-luvulla tiheään asuttua viljelyseutua. Tepon tilan maat kuuluivat 1500-luvulla Hyryn tilaan, josta muodostettiin 1600-luvulla neljä tilaa. Pehkosen tila perustettiin todennäköisesti 1500- ja 1600-luvun taitteessa.\r\n\r\nVuonna 1846 jokivarren maisemaa ja asutusta kuvattiin näin: \"Matkustavaista hämmästyttävät monet talonpoikaistalot, joita on miltei jatkuvasti milloin lähellä, milloin kauempana maantieltä. Talojen välissä virtaa joki, jonka yli on paikoitellen rakennettu kekseliäästi koristeltuja siltoja; ympäristössä on hyvin hoidettuja peltoja. Rakennuksia on paljon; vanhojen viereen pystytetään uusia. Monet täkäläistä taloista on rakennettu niin ylellisesti, että ne muistuttavat enemmänkin herraskartanoita kuin talonpoikaisasumuksia.\""@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k425 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:tie , poio:kyla , poio:talousrakennus , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1421" ;
        skos:prefLabel    "Ala-Temmeksen jokivarsitalot"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9766>
        dcterms:modified  "2011-09-08T16:59:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7214>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Norjan suurlähetystö"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1572018311106" ;
        wgs84:long        "24.9382543816386" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7214" .

rky:p1691  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin huvilat Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa muodostavat kokonaisuuden, joka erinomaisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin arkkitehtuurin, myös yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistä muutosta klassismista funktionalismiin. Huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nTurussa 1920-luvun lopulla toimineet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman ovat vaikuttaneet merkittävästi  funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Villa Solinista on muodostunut tyylillisen kehityksen vedenjakaja 1920-luvun lopulla: klassisen arkkitehtuurin rinnalla näkyvät jo funktionalismin vaikutteet, jotka kirkastuvat 1930-luvun huviloissa. \n\nTurun ympäristön saarilla olevat Bryggmanin 1920-1940 -luvulla  suunnittelemat huvilat ovat  Hirvensalossa Villa Ekman ja Villa Solinin vierasmaja, Ruissalossa Villa Warén sekä Kakskerran saarella sijaitsevat Villa Erstan ja Villa Staffans, Katariinanlaakson Villa Solin sekä Kaarinassa Kuusiston saarella oleva Villa Nuuttila.  Huvilarakennukset on sijoitettu maaston muotoja erinomaisesti hyväksikäyttäen. Villa Haartman asuinrakennukseen liittyvine puutarhoineen sijaitsee Naantalissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.385805188,22.172047595 60.385962781,22.171484274 60.386128021,22.171673004 60.385956071,22.172205186 60.385805188,22.172047595" ;
        poi:history       "Arkkitehti Erik Bryggmanin Turun ympäristöön suunnittelemat huvilat rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920-1940-lukujen aikana. Ekmanin funktionalistinen huvila rantasaunoineen valmistui 1933, Villa Solin ja Villa Solinin vierasmaja 1929, paviljonkimainen Villa Erstan 1929, Villa Warén 1933, Kaarinassa sijaitseva Villa Nuuttila 1949 ja nykyisin seurakuntien leirikeskuksena toimiva omakotitalo Villa Staffans 1946. Naantaliin Axel ja Hedvig Haartmanille piirretty taiteilijakoti valmistui 1926."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2661" ;
        skos:prefLabel    "Bryggmanin huvilat (Solinin vierasmaja)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_609>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:04+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehdit" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7498> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7479>
] .

rky:p105  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loviisan Esplanadi on 1800-luvun puolenvälin kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaan toteutettu leveä puistokatu, jota reunustavan rakennuskannan pääosa on rakennettu kaavasuunnitelman mukaan 1860-luvulla tai 1800-luvun lopulla ja edustaa erinomiasesti aikakauden kaupunkirakentamisen ihanteita.\n\nEsplanadi jakaa kaupungin kahteen osaan, linnoituksen kaupunginosaan ja Alakaupunkiin. Puistokadun länsipäätä hallitsee sen päätepisteenä kaupungin punatiilinen kirkko 1800-luvun jälkipuoliskolta. Esplanadin varrella sijaitsevan Kauppatorin laidassa on raatihuone ja samassa korttelissa seurahuone. Muu rakennuskanta Esplanadin varrella muodostuu 1800-luvun loppupuolella, lähinnä 1860-luvulla rakennetuista pääasiassa kivirakenteisista kaksikerroksisista asuin- ja liikerakennuksista. Tyylillisesti ne ovat empiren ja alkavan historismin leimaamia. Esplanadin varren rakennuskantaan kuuluvat myös mm. postitalo, apteekki, elokuvateatteri ja linja-autoasema.\n\nEsplanadin puistokatuun liittyy kirkon etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat Sibeliuspuisto ja Kirkkopuisto sekä Esplanadinpuiston itäpäässä sijaitseva toisen maailmansodan jälkeen perustettu Kurkipuisto. Se perustuu E.B. Lohrmanin asemakaavaan vuodelta 1857 ja maisema-arkkitehti Paul Olssonin 1917 laatimaan Esplanadin puistosuunnitelmaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.458615449,26.229216882 60.459161671,26.231538330 60.458417888,26.232472873 60.457794571,26.230028846 60.457539043,26.230303112 60.455801873,26.223769155 60.456067847,26.223456522 60.455847951,26.222649095 60.456396607,26.221963888 60.456645706,26.222759385 60.457027646,26.222396593 60.457219633,26.223174883 60.456969975,26.223422526 60.457226431,26.224341563 60.458080717,26.223337665 60.458523349,26.225102368 60.457741899,26.225912749 60.458615449,26.229216882" ;
        poi:history       "Loviisan kaupunki paloi keskeisiltä osiltaan vuonna 1855. Uusi E.B. Lohrmannin laatima asemakaava, joka muutti kaupunkirakenteen täysin uudeksi, vahvistettiin 1857. \r\n\r\nLoviisan kirkko rakennettiin vuosina 1862-65 G.T. Chiewitzin ja J. Basilierin suunnitelmien mukaan Esplanadin länsipäähän katunäkymän päätepisteeksi. Puistokadun varrelle rakennettiin 1860-luvulla kaksikerroksisia kivisiä asuin- ja liikerakennuksia, joita suunnittelivat arkkitehti  Chiewitzin ohella Julius Basilier ja kelloseppämestari Felixzon. Chiewitzin suunnittelema 1862 valmistunut raatihuone noudatti perinteistä kaksikerroksista raatihuonetyyppiä ajanmukaiseen uusrenessanssiarkkitehtuuriin sovitettuna. Samaan kortteliin rakennettiin seurahuone Julius Basilierin johdolla 1863 Chiewitzin laatimien piirustusten mukaan. Seurahuonetta laajennettiin arkkitehti Selim A. Lindqvistin 1907 laatimien suunnitelmien mukaan. Se on Suomen vanhin säilynyt puinen Seurahuone."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:hallintorakennus , poio:liikerakennus , poio:katu , poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1520" ;
        skos:prefLabel    "Loviisan Esplanadi"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9503>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Merikatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.154978358614" ;
        wgs84:long    "24.9416616299351" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/merikatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7474>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Enso-Gutzeit Oy:n country club ja sauna"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i90> ;
        wgs84:lat         "60.1939865536214" ;
        wgs84:long        "25.1065798093179" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7474" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4970>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Koti kallioilla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6434> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/koti-kallioilla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8188>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1841806~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7808>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki, valon kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7807> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7016> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7595> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7192> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7806> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7808" .

rky:p365  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kalannin keskiaikainen kivikirkko Pietari Henrikinpojan (Petrus Henriksson) 1470-luvun alussa tekemine kalkkimaalauksineen on maamme keskiaikaisen kirkkotaiteen merkittävimpiä kohteita. Seinä- ja holvipinnat peittävien kalkkimaalausten esillehakkaus 1884 oli maamme ensimmäinen restaurointityö.\n\nPyhälle Olaville omistetun kivikirkon kattokulmaltaan on loivennettu ja länsipäädyssä on matala tapulimainen sipulikupoliin päättyvä länsitorni. Kirkkosali on kolmilaivainen ja nelitraveinen. Seinä- ja holvipinnat peittävät kalkkimaalaukset voidaan niissä olevien vaakunakilpien avulla ajoittaa 1470-luvun alkuun. Maalauksissa ei ole selkeää teologista ohjelmaa, vaan ne ovat yksittäisiä kuvaesityksiä, joissa useassa on lahjoittajaan liittyvä vaakuna. Maalauksiin sisältyvä maalarin nimi \"Petrus Henriksson pictor\" on antanut aiheen puhua samankaltaisten maalausten yhteydessä Pietari Henrikinpojan tai Kalannin koulukunnasta. Hampurilaisen Meister Francken tekemä Barbara-alttari, joka on Suomen merkittävin keskiaikainen alttarikaappi, sekä kirkon sisustukseen kuuluneet penkkien päädyt on sijoitettu Kansallismuseoon. \n\nKirkon ympärillä olevan laajan hautausmaan länsipuolella on säilynyt kuusiaidan rajaama hautasaattojen lähtöpaikka ruumiskivineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.818067097,21.559452642 60.817490436,21.560882279 60.816467002,21.560662488 60.816127454,21.559601783 60.816575319,21.558588131 60.817329197,21.557937775 60.818067097,21.559452642" ;
        poi:history       "Kalannin seutu oli tiheästi asuttu jo rautakaudella. Seurakunta lienee muodostunut 1300-luvun lopulla ja se tunnettiin nimellä Uusikirkko 1411-1936. Kalannin keskiaikaisen kirkon rakennusosista vanhin on sakaristo ja länsitornin alaosa lienee runkohuoneen ikäinen. Tornin puinen yläosa valmistui 1779. Kirkon tiiliportaalit ja kiinteä sisustus valmistuivat arkkitehti C. J. von Heidekenin suunnittelemassa korjauksessa 1884. Sen aikana tehtiin myös peitettyinä olleiden kalkkimaalausten esillehakkaus ja restaurointi, joka oli ensimmäinen keskiaikaisten kalkkimaalausten restaurointityö Suomessa. Maalaukset puhdistettiin ja restauroitiin uudelleen 1965-1968."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1837" ;
        skos:prefLabel    "Kalannin kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9763>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ritvos, Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9763" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7973>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:47+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p278>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Uimarannan pukusuoja"@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T10:24:18.541+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:32:32.269+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38994 ;
        poi:description  "Uimarannan pukusuoja valmistui lopullisesti keväällä 1950 ja se avattiin yleisölle uimakauden alussa. Se rakennettiin Ehrensvärd-seuran Helsingin kaupungilta lainaamilla varoilla professori Hilding Ekelundin luonnosten pohjalta. Helsingin Matkailijayhdistys piti sitä avoinna. Myöhemmin se on ollut Helsingin kaupungin hallinnassa.\n\nUimarannan pukusuoja purettiin vuonna 2005 erittäin huonokuntoisena. Vuonna 2006 sen tilalle rakennettiin uudet kevyet pukusuojat. Uudet pukusuojat suunnitteli arkkitehti Tiina Koskenniemi. "@fi ;
        poi:history      "Uimarannan pukusuoja valmistui lopullisesti keväällä 1950 ja se avattiin yleisölle uimakauden alussa. Se rakennettiin Ehrensvärd-seuran Helsingin kaupungilta lainaamilla varoilla professori Hilding Ekelundin luonnosten pohjalta. Helsingin Matkailijayhdistys piti sitä avoinna. Myöhemmin se on ollut Helsingin kaupungin hallinnassa.\n\nUimarannan pukusuoja purettiin vuonna 2005 erittäin huonokuntoisena. Vuonna 2006 sen tilalle rakennettiin uudet kevyet pukusuojat. Uudet pukusuojat suunnitteli arkkitehti Tiina Koskenniemi. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/7/5/saha/suomenlinna/0_-2351088570649935850.JPG" , "http://media.onki.fi/8/8/1/saha/suomenlinna/0_6545551410434329148.jpg" ;
        poi:poiType      <http://linkedgeodata.org/vocabulary#shelter> ;
        wgs84:lat        "60.141725355505784" ;
        wgs84:long       "24.983104538917587" .

<http://example/upload-base/#metadescription_511>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i17>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Pikku-Huopalahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2019136589739" ;
        wgs84:long    "24.8943016223672" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pikku-huopalahti" .

[ dcterms:description  "Luku 7: Asunto Eduskuntatalossa. Siivooja Raili Nurmikoski, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kahvilan ranskalainen  tunnelma syntyy akustiikasta, joka pakottaa ihmiset huutamaan jokaisen kupin, lautasen, lusikan kalahduksen yli.\" (S. 163.)" ;
  dcterms:description            "Matkalla studiolle Katariina käy Engelissä syömässä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1621> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7583>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6135>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FC728CB7-F928-4C90-8BFF-3DE8E3F289D4> .

rky:p959  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laajoja järvialueita halkovan harjujakson solmukohdassa sijaitsevan Kangasalan kirkonkylää ympäröivät Liuksialan ja Vääksyn kartanot ovat 1500-luvun Suomessa voimakkaimmin Vasan kuningassuvun historiaan liittyneet kartanot. 1700-luvulla poikkeuksellisesti harmaakivestä rakennettu kirkko, kartanot ja suurtilat laajoine viljelymaisemineen kuvastavat vauraan suurtilapitäjän ydinalueen rakentumista 1500-luvulta 1900-luvun alkuun.\n\nKangasalan keskustassa oleva 1760-luvulla luonnonkivestä rakennettu kirkko on ensimmäisiä Tukholman yli-intendentinviraston suunnitelmien mukaan rakennettuja länsitornillisia ristikirkkoja. Jyrkkä, päädyistä aumattu katto on katettu paanuin. Kirkkoa on korjattu 1890-luvulla Josef Stenbäckin ja 1980-luvulla Seppo Rihlaman suunnitelmin. Puistomaista kirkkomaata rajaa kiviaita. \n\nLiuksialan 1500-luvulta periytyvä kartano sijaitsee pienien järvien, Kirkkojärven ja Ahulin sekä suuremman Roineen välissä olevalla laajalla viljelyaukealla. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella olevan Pikku-Liuksialan tilan huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta. Merkittävä maisemallinen elementti on Liuksialan kartanoon johtava, viljelyaukeaa halkova, yli kilometrin pituinen koivukuja. Kartanon vanhalla paikalla olevan puisen päärakennuksen ulkoasu on vuodelta 1902. Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella on väentupa ja punatiilinen navetta 1890-luvulta. Kulttuurimaisemaan kuuluu lisäksi Liuksialan kappeli.\n\nVääksyn kartano rakennuksineen on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kartanon vanhin rakennus on perimätiedon mukaan Kaarina Hannuntyttären aikana rakennettu kivikellari. Vääksyn jokivarressa on kartanon mylly, sähkölaitos, kartanomeijeri ja 1860-luvulla paikalle siirretty entinen Kuohun kylpylärakennus. Kartanoalueella on lisäksi useita 1920-luvulla rakennettuja työväen asuinrakennuksia. Vääksyn kartanon puisto on periytyy 1800-luvun alkuun.\n \nKirkkoharjun pohjoispuolella levittäytyy Vesijärven rannalla viljelystasanko, jota elävöittävät pappilan, Sorolan kartanon ja Tavelan tilan talouskeskukset, puistokujanteet ja puutarhat. Sorolan kartanon kaksikerroksisessa päärakennuksessa on sekä klassistisia että funktionalistisia piirteitä. Tavelan tilan pihapiiriin kuuluu 1858 valmistuneen arkkitehtuuriltaan Liuksialaa muistuttavan päärakennuksen lisäksi Mummula ja talousrakennuksia vuosisadan vaihteesta. Kartanoiden lisäksi alueella ovat kirkkoherran ja kappalaisen pappilat sekä Karttialan ja Saikun eli Noormarkun rakennusryhmät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.454234640,24.116884196 61.455029288,24.117186090 61.455792039,24.117703946 61.463334454,24.123663552 61.463355999,24.126270767 61.461687517,24.129571329 61.459626626,24.130747836 61.457822126,24.131747964 61.455100227,24.135091620 61.453178648,24.124470404 61.452396014,24.119684131 61.452255474,24.116694147 61.453129939,24.116697346 61.454234640,24.116884196" ;
        poi:history       "Kangasala mainitaan 1366 omana pitäjänä. Keskiajalla pitäjän kirkko oli Liuksialassa. Herttualaan, nykyisen kirkon tuntumaan rakennettiin ensimmäinen kirkko 1645. Kivikirkkojen rakentaminen yleistyi keskiajan jälkeen vasta 1700-luvun loppupuolella. Ruotsin yli-intendentinviraston kirkkomääräysten takana oli hyödyn aikakauden valvonnan lisääntymisen lisäksi paloturvallisuus ja pelko metsävarojen loppumisesta. Kangasalan kivikirkko rakennettiin 1764-67 Antti Piimäsen ja muurarimestari Kustaa Rosenbergin johdolla. Myöhemmin valmistunut torniosa sortui 1782. Uuden tornin piirustukset laadittiin Tukholmassa ja muurarimestari Juho Ahlströmin rakentama uusi torni valmistui 1800. \r\n\r\nKangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin 1556 kuninkaankartanoksi, joka läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle. Kartanon myöhempiä omistajia olivat Sigrid Vasa, Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creuz vanhempi. Vuodesta 1821 tila oli Meurman-suvun hallinnassa. 1800-luvun jälkipuolella Liuksialaa isännöi valtiopäivämies Agathon Meurman. Liuksialan puinen päärakennus valmistui 1804. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1902 (Berndt Blom). Liuksialan kivinen kappeli on pystytetty 1917-32 Josef Stenbäckin piirustusten mukaan pitäjän ensimmäisen kirkon sakastin paikalle. \r\n\r\nVääksyn kartano oli 1500-luvun alusta Wäxjöstä kotoisin olevan Westgöta-suvun rälssitilana. Jouduttuaan kuninkaan epäsuosioon 1555 suvun täytyi luovuttaa kartano kruunulle. Herttua Juhana lahjoitti kartanon rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle mentyään naimisiin Katarina Jagellonican kanssa. Vääksyn kartano säilyi Kaarina Hannuntyttären jälkeläisten omistuksessa lähes kahdensadan vuoden ajan. Vääksyssä toimi useita myllyjä sekä konepajateollisuutta 1800-luvulla. 1900-luvulle tultaessa tila rappeutui. Tehtailija Antti Ahlströmin nuorin poika osti kartanon 1917 ja Ahlströmin aikana rakennettiin suurin osa nykyisistä tuotanto- ja asuinrakennuksista. 1800-luvun puolivälissä rakennettu Vääksyn päärakennus paloi 1942. Nykyinen päärakennus rakennettiin useassa vaiheessa vuodesta 1945 lähtien, myös kartanon talousrakennukset rakennettiin 1900-luvulla. \r\n\r\nSorolan kartano muodostui 1600-luvun keskivaiheilla kahdesta tilasta. Päärakennus rakennettiin 1933-1935 (A. Eränen). Tavelan vanhan ratsutilan päärakennus valmistui 1858 ja nykyisen koristeellisemman asunsa se sai 1890-luvulla. Kirkkoherran pappilan kivinen päärakennus rakennettiin 1917 (H. Tiitola), kappalaispappilan puinen päärakennus oli valmistunut jo 1870-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k211 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1951" ;
        skos:prefLabel    "Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat (Vääksyn kartano)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8090>
        dcterms:modified  "2009-12-28T14:13:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Liisankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1745608103613" ;
        wgs84:long        "24.9562472466687" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7710" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5681>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Suruttomain huvilat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kjell Westön kirjassa \"Missä kuljimme kerran\" esiintyy useassa yhteydessä paikka tai alue, jonka nimenä on \"suruton\" tai \"suruttomat\". Mihinköhän tämä alue tai paikka sijoittuisi nyky-Helsingissä, ja mikä on kyseisen nimen tausta? Vuoden 1900 tienoilla Kallion huvila-alueet olivat Eläintarha, Kallio, Kaiku, Surutoin ja Harju. Surutoin sijaitsi Hämeentien eli silloisen Itäisen Viertotien varressa Torkkelinkadun ja Sakarinkadun välisellä alueella. Yksi huviloista/villoista sijaitsi tosin Sakarinkadun toisella puolella ja osa työväenasuttamista puulaakivilloista ulottui Helsinginkadun kulmaan asti.\n\nSuruttomain huvilat rakennettiin Suruttomain kallioille vuosina 1875-1909. Huviloiden asukkaat olivat pääosin työväkeä. Tunnetuin villoista oli Vuorela, jossa piti näytäntöjään Sörnäisten Työväen Näyttämö vuosina 1900-1928. Vuorelassa aloitti näyttelijänuransa muun muassa Tauno Palona myöhemmin tunnetuksi tullut Tauno Brännas. 1930-luvun puolivälistä lähtien huviloita alettiin vähitellen purkaa suurten kivitalojen tieltä. Suruttomien villat sijaitsivat siis nykyisten Torkkelinmäen ja Kurvin kulmien tienoilla.\n\nKysymyksen toinen osio käsitteli nimen suruton, surutoin taustaa. Uskonnollisessa kielenkäytössä tunnetaan termi suruton merkityksessä jumalaton ja syntinen. Slangiprofessori Heikki Paunonen antaa paikannimelle Suruttomat seuraavanlaisen selityksen: \"Varattomien ihmisten asuinalue ja asuinrakennukset Sörnäisissä Helsingissä 1900-luvun alussa. Sekä äärimmäisen köyhien ja epäsäännöllistä elämää viettävien buidikset (asunnot)\". Epäsäännöllisellä elämällä viitattiin esimerkiksi niin sanottuihin tarkastusnaisiin eli prostituoituhin, jotka jo tuohon aikaan harjoittivat liiketointaan nykyisen Kurvin kulmilla.\n\nLähteet:\nKoskinen, Juha: Kallion historia (Kallio-Seura 1990)\nNenonen & Toppari: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2 (Helsingin Sanomat, 1984)\nPaunonen, Heikki: Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (WSOY, 2000)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6841> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/suruttomain-huvilat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8185>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kosonen, Krista"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8185" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8424>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:50:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6395>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:54:51+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p180>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurikomppania"@fi ;
        dc:created       "2012-05-23T11:43:33.2+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T11:53:30.292+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36872 , koko:p36809 ;
        poi:description  "Muutos- ja korjaustöiden yhtey­dessä ikkunoita suuren­net­tiin vastaa­maan asuintilojen vaati­muksia. Osa­ ikkunoista jä­tettiin kuri­komppani­an ai­kaiseen asuun. Ulkosei­nien alimmat hirsi­kerrat vaihdettiin, samoin osa ulkovuorauk­sesta. Sisäseinien paneeliverhousta säi­lytettiin mahdol­li­suuksien mukaan. Sisäpuolisten uusien puupintojen ja ulkovuorauksen maalaamiseen käytettiin pel­lavaöl­jymaa­le­ja.\n\nRakennus liitettiin vesijohto- ja viemäriverkkoon. Lämmitys oli asennettu jo aikaisemmin. Kylpyhuoneet ja keittiöt keskitettiin hallin yhteyteen myöhempien huoltotoimien helpottamiseksi. Halliin si­joite­ttiin myös pe­sutupa­nurk­kaus.­­­­\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennus A 3 rakennettiin tykistölaboratorioksi vuosina 1880-1881. Viaporin linnoituksen insinöörihallinnon päällikkönä toimi tuolloin sotilasinsinöörieversti Pjotr Petrovits Benard. Piirustukset tehtiin 1870-luvun mallipiirustusten mukaan. Mallipiirustukset oli laadittu Pietarissa yli-insinöörihallinnon alaisessa Nikolain akatemiassa. Talossa oli 4 suurta, valoisaa huonetta ja laaja keskusaula. Hirsiseinät olivat lautavuoratut, aumattu peltikatto oli maalattu öljypohjaisella punamullalla. Sisällä huoneissa oli tikkurappaus sekä seinissä että katoissa. Ikkunat olivat valoisuuden takaamiseksi isot, kuusiruutuiset. Tykistön laboratoriossa tehtiin ammustutkimuksia ja käsiteltiin ruutia. Ruudin käsittelyssä oli oltava varovainen räjähdysvaaran vuoksi. Tykistölaboratorioon asennettiin vahingossa rautaiset ikkuna- ja ovihelat, jotka kipinävaaran vuoksi jouduttiin heti seuraavana vuonna vaihtamaan kuparisiin.\nVuonna 1908 rakennettiin T-muotoinen käymäläsiipi rakennuksen pohjoiselle pitkälle seinälle. 1913 laboratorio kunnostettiin kasarmiksi: uunit muurattiin uudelleen, lattiat korjattiin ja seinähirsiä vaihdettiin.\n\nRakennuksesta tuli Kurikomppania vuonna 1927, kun työpalvelua suorittavan Suomenlinnan paikalliskomppanian yhteyteen muodostettiin II luokan työvelvollisten komennuskunta eli ns. kurikomppania, johon siirrettiin muiden osastojen sotilaskuriin sopeutumattomat asevelvolliset. Viimeistään tässä yhteydessä ikkunat vaihdettiin pienemmiksi ja sisäseinät ja -katot paneloitiin. Eteisaulan kaksipuoliset peiliovet vaihdettiin yksinkertaisempiin, pienempiin peilioviin.\nVenäläisten rakentama käymäläsiipi näkyy vielä 1930-luvun valokuvassa. Se purettiin todennäköisesti 1950-luvun vaihteessa, kun tehtiin korjauksia rakennuksen siirryttyä Muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan.\nRakennus toimi Valmetin sähköpajan akkulataamona. Vuonna 1948 Valmet luovutti talon Muinaistieteelliselle toimikunnalle, jonka varastona (Kansallismuseo) talo oli vuoteen 1972.\nVuonna 1972 talo otettiin asuinkäyttöön. 1976 tehtiin asuttavuuden parantamiseksi pikainen lastulevyremontti, joka vuorostaan purettiin vuosien 1991-1992 peruskorjauksen tieltä. Peruskorjauksessa rakennuksen hirsiseiniä oikaistiin ja tuettiin följarein, alimpia hirsiä vaihdettiin ja alapohjista tehtiin tuuletetut. Keittiöt uusittiin, kylpyhuoneet rakennettiin ja talo liitettiin kaukolämpöön. Kurikomppania maalattiin kelta- ja punamullan sävyisillä öljymaaleilla.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 3\nVuonna 1929 rakennusnumero A 22\n\nLähteet:\nMV SL Flander, Outi, 1985. Inventointi.\nMV Valokuva-arkisto Rannikkotykistörykmentin kokoelma.\nMV VIK A 477-485b.\nSM Maunula, Kimmo, 1981. Suomenlinnassa 1918 toimineita joukko-osastoja.\nVA VSA 15798, 17059.\n\nKuva:\nMV L VIK A 480."@fi ;
        poi:history      "Rakennuksen suunnitteli sotilasinsinöörieversti Petr Petrovits Benard tykistölabo­ratorioksi ja se rakennettiin vuosina 1880-1881. Piirustukset tehtiin 1870-lu­vun mallipiirustusten mukaan. Rakennuksen paikka on syrjäi­nen, sillä laboratoriossa tehtiin ammus­tutkimuk­sia ja käsiteltiin ruutia. Talossa oli neljä suurta huonetta ja halli. Ikkunat olivat alun­perin isot, kuusiruu­tuiset, mutta myöhempi­en korjausten yhtey­dessä niitä­ pienen­net­tiin.\n\n\"Kurikomppania\" rakennuksesta tuli vuonna 1927, kun työpalvelua suorittavan Suomenlinnan paikal­liskomppanian yhteyteen muodostet­tiin II luokan työvelvollisten komennuskunta eli ns. kurikomppania, johon siirrettiin muiden osasto­jen sotilaskuriin sopeutumattomat ase­velvolliset.\n\nSittemmin rakennus on toiminut Valmetin sähköpajan akkulataamo­na, varastona ja vuo­desta 1972 asuinrakennuksena. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/3/1/0/saha/suomenlinna/0_-5628002554046323500.jpg" , "http://media.onki.fi/3/0/1/saha/suomenlinna/0_9221151228281954434.jpg" , "http://media.onki.fi/4/1/3/saha/suomenlinna/0_-1198448656686688048.jpg" , "http://media.onki.fi/2/1/7/saha/suomenlinna/0_-4106610525104171369.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.140854692755916" ;
        wgs84:long       "24.989203882217453" .

rky:p601  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ilomantsin Pappilanvaara kuvastaa vanhaa kirkonkylärakennetta sekä eri uskontokuntien jo kauan kestänyttä rinnakkaiseloa Ruotsiin Stolbovan rauhassa liitetyillä alueilla.\n\nIlomantsin vanhan kirkonkylän aikainen keskus on pappilanmäellä ja sen alapuolella kulkevan Kirkkotien varrella. Luterilainen ja kreikkalaiskatolinen kirkko sijaitsevat kumpikin omalla mäellään Ilomantsinjärven rannalla. Sekä luterilaisen että ortodoksisen seurakunnan kirkko ja papiston virkatalot on rakennettu tälle alueelle. \n\nPappilanvaaran laki, josta on vaikuttava näköala Ilomantsinjärvelle, on säilynyt avoimena peltona aina järveen saakka. Mäen korkeimmalla laella ovat luterilaisen seurakunnan kirkkoherran ja kappalaisen pappilat. Molemmat ovat 1800-luvun alusta. Pappilanmäeltä pohjoiseen laskeutuvan peltoaukean alareunassa on Ilomantsin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko tapuleineen.\n\nMalistenmäellä sijaitsevassa luterilaisessa kirkossa on itäsuomalaiselle puukirkkoarkkitehtuurille tyypilliseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Ristikeskuksessa on vesikaton sisäjiireistä nouseva lanterniini. Iloisen moni-ilmeistä kirkkosalia leimaavat sekä Samuel Elmgrenin tekemät holvi- ja lehterikaidemaalaukset että 1930-luvun historiallisesti mielenkiintoisessa restauroinnissa käytetty pehmeän mehevä väritys.\n\nTyypiltään pohjalaisiin renessanssitapuleihin kuuluva kellotapuli on kirkon ikäinen. Kirkkotarhassa on Suomen ensimmäisiin lähetyssaarnaajiin kuuluneen Pietari Kurvisen sekä Itä-Suomen rukoilevaisuuden perustajan Henrik Renqvistin muistomerkit. Kirkkotarhan järvenpuoleisella laidalla on kaksi hirsistä hautakappelia 1800-luvun vaihteesta. Toinen on kuulunut Molanderien pappissuvulle ja toinen Hjerppe-suvulle.\n\nKreikkalaiskatolinen kirkko on pyhitetty profeetta Eliaan muistolle. Viisikupolinen kirkko edustaa Venäjällä jo 1700-luvulla yleistynyttä kirkkotyyppiä. Sivuseinien suuret ikonit ovat seurakunnan edellisestä kirkosta. Seurakunnan pappila ja hautausmaa sijaitsevat kirkon pohjoispuolella Kokonniemessä.\n\nKirkkojen välisen näköyhteyden on katkaissut niiden välimaastoon tehty tiivis uudisasutus ja metsistyminen. Pitäjän uusi keskusta on rakentunut uuteen paikkaan ja vanha keskusta on säilynyt muistona 1800-luvulla muodostuneesta kirkonkylärakenteesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.683313908,30.910941890 62.684084371,30.914630560 62.684149902,30.924036806 62.680121109,30.930373473 62.679208109,30.929030718 62.681276833,30.909244364 62.683313908,30.910941890" ;
        poi:history       "Ilomantsin pogosta syntyi veronkannon keskuspaikaksi ja seurakunnan keskukseksi todennäköisesti 1300-luvulla. Kylän talot ryhmittyivät seuraavilla vuosisadoilla Pappilanvaaralle kilometrin pituiseksi riviksi. Kylä kasvoi kohti pohjoista nykyisen ortodoksisen kirkon suuntaan. Kirkonkylän keskus apteekkeineen ja kunnanlääkärin virkataloineen muotoutui 1800-luvun lopulla nykyisen Kirkkotien varrelle.\r\n\r\nIlomantsin luterilainen kirkko rakennettiin ja vihittiin 1796. Se on 1653 perustetun seurakunnan viides kirkkorakennus, edellinen paloi salamaniskusta 1794. Alttarilaite ja saarnastuoli sekä Elmgrenin tekemä maalauskoristelu ja alttaritaulu ovat 1830-1832 toteutetusta kirkkosalin viimeistelystä. Arkkitehti Juhani Vikstedtin (Viiste) suunnittelemassa restauroinnissa 1933 kirkko ja 1790-luvun lopulla rakennettu kellotapuli uudistettiin niiden \"entisyyttä mikäli mahdollista korostaen\". Länsiristin jatkeeksi rakennettiin seurakuntasali. Kirkko korjattiin 1993-1994 arkkitehti Jari Reposen johdolla.\r\n\r\nKreikkalais-katolinen kirkko rakennettiin pietarilaisen synodiarkkitehti S.V. Sadovnikovin 1880 tekemien piirustusten mukaan ja se vihittiin käyttöön 1892."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k146 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1097" ;
        skos:prefLabel    "Ilomantsin Pappilanvaara (Kreikkalaiskatolinen kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7970>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Deutsche Schule"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Saksalainen koulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1669044926977" ;
        wgs84:long           "24.9319557081392" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7970" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8779>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kasvis"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kasvis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1599108127237" ;
        wgs84:long           "24.9471513229024" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kasvis" .

rky:p1158  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät ovat historialliselta kehitykseltään ja sijainniltaan erityyppisiä sekä kylärakenteen kehityksen kannalta eri vaiheet läpikäyneitä kyliä. Kaikissa kylissä on säilynyt niiden edustamille kerrostumille tyypillistä rakennuskantaa. Kyliä ympäröivät Hämeessä satoja vuosia, mahdollisesti jo esihistorialliselta ajalta asti viljellyt pellot. Kylätiestö on säilyttänyt historiallisen linjauksensa.\n\nKylät edustavat Hämeessä yleistä talonpoikaiseen maanomistukseen perustuvaa ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeästi erillään omilla mäkialueillaan tai viljelyyn huonosti kelpaavilla maa-alueilla kylätontin jatkona. \n\nIsojako ja sitä seuranneet täydennykset muokasivat voimakkaasti vanhojen ryhmäkylien rakennetta 1700-luvun loppupuolelta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. \n\nAlvettulan pitkästä asutushistoriasta kertovat kyläalueella olevat useat esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Alvettulan keskiajalta saakka asutusta, tiiviistä kylätontista muistuttavat isojaon jälkeen joen rantaan jääneet talonpoikaistalot ja niiden pihapiirien muodostama ryhmä sekä tiestö ja ympäröivät vanhat viljelykset. Mäelle sijoittuva tiivis kyläkeskus koulu- ja seuraintaloineen on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana kyläraitin varteen täydentäen varhaisempaa tilattoman väestön asutusta. Kylän perusrakenteessa näkyy maankäytön historiallinen jatkuvuus, vaikka paikalle jääneillä maatiloilla rakennuskantaa on uudistettu viimeisen sadan vuoden aikana.\n\nMaatilojen keskittyessä joenrannan kylätontille ovat kivikkoisemmat mäenrinteet jääneet torpparien  ja työväen asuinalueiksi. Pienen mittakaavan asumukset ovat edelleen vanhan kylätontin ulkopuolella. \n\nLiikenteellisesti keskeisellä paikalla sijaisevaan kylään on maantien varteen tullut 1800-luvun lopulta alkaen myös palveluja.  Kyläkaupan ympäristössä on kaksi 1950-luvun rakennusta: säästöpankki ja kauppiaan talo. Koulu ja kylän muut kokoontumistilat eli seuratalo ja työväentalo ovat kylän keskellä. Uudet asuntoalueet ovat kylää ympäröivien peltojen takana itsenäisinä alueina.  \n\nAlvettulan silta sijaitsee paikassa, jossa historiallinen maantie ylittää Hauhonselän ja Ilmoilanselän yhdistävän Alvettulanjoen. 1910-luvulla rakennettu silta on kaksiaukkoinen ja betoninen kolminivel-kaarisilta 5 m leveä ja vapaat aukot ovat 27,2 m. Silta on yksi Suomen vanhimmista rautabetonisilloista.\n\nHyömäen maatalot ovat keskittyneet kylän raitin varteen mäen rinteille viljelysten reunamaille. Talouskeskukset ovat muodostuneet uusjaon jälkeen 1930-luvulla. Kylän kapeiden teiden varsilla on vanhoja mäkitupalais-asumuksia, joista monet on uusittu ja muutamat autioina.  Kylä on väljentynyt huomattavasti 1900-luvun alun jälkeen. Uudisrakentaminen on keskittynyt varsinaisen pääkylän ulkopuolelle. Kylässä on säilynyt edelleen vanhan ryhmäkylän luonne ja pienipiirinen miljöö. Asutuksen pitkäikäisyydestä kertovat kylässä olevat kuppikivet ja rautakautiset haudat. \n\nTuittulan nykyinen tiivis kylänpaikka on asutettu 1600-luvulla. Esihistoriallisesta ajasta kertovat kylän kolme kuppikiveä. Kylän rakennuskanta koostuu raitin ympärille keskittyneistä kookkaista maatilojen pää- ja talousrakennuksista sekä kyläkaupasta. Talousrakennuksissa on käytetty usein rakennusmateriaalina pyramidipintaista betonitiiltä. Osa kantataloista on siirtynyt kylän ulkopuolelle 1900-luvun alkupuolella. Entinen tilattomien alue on säilyttänyt ominaispiirteensä. Kylä laajoine viljelyksineen on osa Hahkialan kartanon kulttuuriympäristöä. \n\nMatkantaan pieni kylä sijaitsee Matkantaanselän niemekkeessä viljelysten keskellä. Kylän talouskeskukset ovat yhdessä ryhmässä kylänraitin varressa. Rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvulta ja 1900-luvuna alusta. Maatilojen päärakennukset ovat suuria talonpoikaistaloja ja niiden pihoissa on vanhoja hirsisiä  ja savitiilestä muurattuja talousrakennuksia.\n\nAlvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan kylät ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.139160281,24.620306339 61.137109070,24.617322270 61.135125464,24.620175848 61.128539008,24.614855005 61.124680885,24.596314972 61.126300662,24.589313934 61.132291847,24.585613256 61.135677794,24.589028272 61.141021386,24.609640444 61.140506102,24.614370343 61.140004116,24.617753287 61.139160281,24.620306339" ;
        poi:history       "Vesistöjen yhteyteen rakentuneiden Hauhon ryhmäkylien läheisyydestä tunnetut kuppikivet osoittavat asutuksen ja viljelyn juontavan juurensa rautakaudelta.\r\n\r\nAlvettulan asutusten vanhimmat merkit ovat kivikaudelta. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan 1431. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli 9 taloa. Kylän vanhin asuinalue, kylätontti, sijaitsee joen etelärannalla.  Tiivis kylä väljentyi isojaon toimenpiteiden tuloksena. Suurelta osin Tapolan tilaan kuuluvalle mäkialueelle rakennettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella pieniä yhden tai kaksi huonetta käsittäviä mäkitupalaisasumuksia. Palstat lohkottiin itsenäisiksi 1920-luvun alussa. 1900-luvun alussa mäkitupia oli 10 kpl. \r\n\r\nMuistitiedon mukaan ensimmäinen Alvettulanjoen ylittävä silta on ollut veden varassa kelluva ns. Jalkavahan silta. 1765 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra määräsi käräjäkunnan rakentamaan paikalle sillan. Samanlainen rakennusvelvoite annettiin myös 1828. Silta todettiin 1910 huonokuntoiseksi ja Turun Rautabetoni-Valimo sai uuden sillan rakennettavakseen. Sillan suunnitteli insinööri Wäinö Wuolio ja se rakennettiin ns. Tapani-menetelmän mukaan suurista betonisista ontelotiilistä. Sillan rakentamisen kustansivat tieosakkaat parin huomattavan avustuksen turvin. Silta valmistui 1916.\r\n\r\nAlvettulan sillan pielessä pidettiin markkinoita 1900-luvun alussa.  Alvettulan uusi silta valmistui vanhan sillan viereen vuonna 1974 ja vanha silta saatiin pelastettua purkamiselta kylätoimikunnan aktiivisen toiminnan avulla. Se korjattiin museosillaksi vuonna 1978.\r\n\r\nHyömäen kylä muodostui keskiajalla kahdesta kylästä Hyömäestä ja Nurmesta, joissa oli yhteensä 18 taloa. Hyömäen pääkylän ytimenä on ollut 1600-luvun alkupuolella perustettu Hyömäen kartano eli Iso-Kourulan säteriratsutila. Kylän vanha kylätontti on mäen etelärinteellä Nisulan suunnalla. Hyömäen kylä paloi 1710-luvulla, minkä jälkeen jälkeen asutus siirtyi rannasta mäelle.  \r\n\r\nTuittulan kylä on alkujaan sijainnut pohjoisempana Hyvikkälän ja Kirrisen järvien eteläpuolella. Tiettävästi kylä paloi ja uusi kylä rakennettiin nykyiselle paikalleen 1600-luvulla. 1890-luvun jakotoimituksen yhteydessä osa kylän taloista siirrettiin ryhmäkylän ulkopuolelle.\r\n\r\nMatkantaan kylä mainitaan 1413 kirjallisissa lähteissä. Kylän nykyinen asutus on säilynyt tiivinä ryhmänä vuosisatojen ajan samalla paikalla järveen rajautuvassa niemessä. Kyläassä on myös pahoin tuhoutunut kivikauden asuinpaikka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos , poio:silta , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3990" ;
        skos:prefLabel    "Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät (Tuittula)"@fi .

rky:p861  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruokojärven kulttuurimaisema edustaa Satakunnan vanhoille erämaille syntynyttä vanhinta talonpoikaisasutusta, josta on muodostunut kirkonkylän keskus.\n\nRuokojärven itärannalla oleva Kankaanpään Alakylä on säilyttänyt vanhan agraarikylän ilmeen aivan uuden kaupunkirakenteen vierustalla. Alakylä edustaa seudun vanhinta talonpoikaisasutusta. Oukarin, Vanha-Hongon ja Päiviken tilojen rakennuskanta muodostaa yhtenäisen ryhmän kirkon ja järven välisessä peltomaisemassa. Maatilojen nykyinen rakennuskanta on etupäässä 1800-luvulta. Oukarin päärakennuksen runko on 1700-luvulta, Vanha-Hongon ja Päiviken päärakennukset ovat 1800-luvulta.\n\nRuokojärven rannalla oleva Kelminmäki on ikivanha nuorison kokoontumispaikka. Maisema jatkuu rantapeltoina ja maatiloina järven länsipuolella. \n\nIntendenttikonttorin 1834 suunnittelema empiretyylinen kirkko sijaitsee mäellä näkyen kauaksi Ruokojärven taakse. Pohjamuoto on tasavartinen, sisänurkista viistetty risti, johon lännessä liittyy torni. Sisätilassa keskikupoli kohoaa  ristivarsien  tynnyriholveja ylemmäksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.793059432,22.391188286 61.793464276,22.393181984 61.798071713,22.393796584 61.799808983,22.393289434 61.800074132,22.394284461 61.799012366,22.398295341 61.798939171,22.399141464 61.798892381,22.399804686 61.799802721,22.401732860 61.799405714,22.403259575 61.797420401,22.403604620 61.795973245,22.406358739 61.789075341,22.415679236 61.787325291,22.417542267 61.785715578,22.421318083 61.784998055,22.419743454 61.784598250,22.418152518 61.784181312,22.415085303 61.784289850,22.413468371 61.783897697,22.412548574 61.785152343,22.400129219 61.787547445,22.392886597 61.789384045,22.392253471 61.793059432,22.391188286" ;
        poi:history       "Kankaanpää perustettiin Ikaalisten saarnahuonekunnaksi 1756, jolloin rakennettiin pitäjän ensimmäinen kirkko. Kappelioikeudet Kankaanpää sai 1759. Ikaalisten kirkkopitäjä purettiin 1841, jolloin Kankaanpäästä tuli itsenäinen seurakunta.\r\n\r\nHarvaan asutussa Kankaanpäässä oli 1560-luvulla kolme taloa, joista Ruokojärven rantaan muodostivat kylän Honko, Oukari ja Päivike.  \r\n\r\nEnsimmäisen kirkon korvaajaksi Intendenttikonttorin suunnittelema puinen ristikirkko rakennettiin 1834-1839. Kirkkoa korjattiin 1936 arkkitehti K.S. Kallio suunnitelmin.  Kirkon sisätila palautettiin alkuperäiseen asuunsa 1988  Heikki Elomaan tekemien suunnitelmien mukaisesti."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k214 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4051" ;
        skos:prefLabel    "Ruokojärven kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6132>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pohjoisin katu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Helsingin pohjoisin katu? Helsingin pohjoisin katu on Keskiyöntie (tieto on vuodelta 2004). Kaikki kadut, jotka sijaitsevat asemakaava-alueella ovat katuja nimestä riippumatta. Jos haetaan pohjoisinta katua, jonka nimessä on katu, niin silloin pohjoisin on Malmin sairaalakatu." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6639> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6640> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/pohjoisin-katu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6989>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1221>
        dcterms:modified  "2010-12-07T16:46:05+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Olen loiskinut myös Messuhallissa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i154> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7841>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8421>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Seurasaaren polku"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18> ;
        wgs84:lat         "60.1813102542068" ;
        wgs84:long        "24.8838950063487" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8421" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6392>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Jakomäenkallio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> ;
        wgs84:lat         "60.2570667988453" ;
        wgs84:long        "25.0747006640077" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/jakomaenkallio" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9135>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:47:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6631>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6726>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Radion Viihdeorkesteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/radion-viihdeorkesteri" .

[ dcterms:description  "Kaija, äiti ja pikkuveli Tapio muuttavat Lohjantien vuokrapuutaloon." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1373> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9274>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8681>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Matkalla niityn yli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6803> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/matkalla-niityn-yli" .

rky:p1060  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.360888301,28.604943563 64.362058567,28.604571683 64.362130282,28.604743128 64.363555075,28.605747616 64.363391731,28.607166442 64.363537942,28.610723342 64.363334818,28.614742974 64.362913726,28.616138074 64.359370306,28.615610948 64.359104905,28.611355211 64.359715598,28.606635461 64.360888301,28.604943563" ;
        poi:municipality  kunnat:k697 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1302" ;
        skos:prefLabel    "Tervanpolton muistomerkit (Hiisijärvi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8920>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1892120~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9395>
        dcterms:modified  "2010-09-03T10:16:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6891>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1228614~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on rikospoliisin majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2487> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9729>
        dcterms:modified  "2011-08-01T10:58:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6986>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kauppinen, Eino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kauppinen-eino" .

<http://example/upload-base/#metadescription_238>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1375500~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i591>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Kallioon" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i590> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kallioon" .

rky:p1654  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laajoja järvialueita halkovan harjujakson solmukohdassa sijaitsevan Kangasalan kirkonkylää ympäröivät Liuksialan ja Vääksyn kartanot ovat 1500-luvun Suomessa voimakkaimmin Vasan kuningassuvun historiaan liittyneet kartanot. 1700-luvulla poikkeuksellisesti harmaakivestä rakennettu kirkko, kartanot ja suurtilat laajoine viljelymaisemineen kuvastavat vauraan suurtilapitäjän ydinalueen rakentumista 1500-luvulta 1900-luvun alkuun.\n\nKangasalan keskustassa oleva 1760-luvulla luonnonkivestä rakennettu kirkko on ensimmäisiä Tukholman yli-intendentinviraston suunnitelmien mukaan rakennettuja länsitornillisia ristikirkkoja. Jyrkkä, päädyistä aumattu katto on katettu paanuin. Kirkkoa on korjattu 1890-luvulla Josef Stenbäckin ja 1980-luvulla Seppo Rihlaman suunnitelmin. Puistomaista kirkkomaata rajaa kiviaita. \n\nLiuksialan 1500-luvulta periytyvä kartano sijaitsee pienien järvien, Kirkkojärven ja Ahulin sekä suuremman Roineen välissä olevalla laajalla viljelyaukealla. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella olevan Pikku-Liuksialan tilan huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta. Merkittävä maisemallinen elementti on Liuksialan kartanoon johtava, viljelyaukeaa halkova, yli kilometrin pituinen koivukuja. Kartanon vanhalla paikalla olevan puisen päärakennuksen ulkoasu on vuodelta 1902. Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella on väentupa ja punatiilinen navetta 1890-luvulta. Kulttuurimaisemaan kuuluu lisäksi Liuksialan kappeli.\n\nVääksyn kartano rakennuksineen on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kartanon vanhin rakennus on perimätiedon mukaan Kaarina Hannuntyttären aikana rakennettu kivikellari. Vääksyn jokivarressa on kartanon mylly, sähkölaitos, kartanomeijeri ja 1860-luvulla paikalle siirretty entinen Kuohun kylpylärakennus. Kartanoalueella on lisäksi useita 1920-luvulla rakennettuja työväen asuinrakennuksia. Vääksyn kartanon puisto on periytyy 1800-luvun alkuun.\n \nKirkkoharjun pohjoispuolella levittäytyy Vesijärven rannalla viljelystasanko, jota elävöittävät pappilan, Sorolan kartanon ja Tavelan tilan talouskeskukset, puistokujanteet ja puutarhat. Sorolan kartanon kaksikerroksisessa päärakennuksessa on sekä klassistisia että funktionalistisia piirteitä. Tavelan tilan pihapiiriin kuuluu 1858 valmistuneen arkkitehtuuriltaan Liuksialaa muistuttavan päärakennuksen lisäksi Mummula ja talousrakennuksia vuosisadan vaihteesta. Kartanoiden lisäksi alueella ovat kirkkoherran ja kappalaisen pappilat sekä Karttialan ja Saikun eli Noormarkun rakennusryhmät."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.463682824,24.068771415 61.463817646,24.070261426 61.463641820,24.071637573 61.462256640,24.070909009 61.462222836,24.069337879 61.462426311,24.069247224 61.462468148,24.069601100 61.462741551,24.069575399 61.462724643,24.068789827 61.463682824,24.068771415" ;
        poi:history       "Kangasala mainitaan 1366 omana pitäjänä. Keskiajalla pitäjän kirkko oli Liuksialassa. Herttualaan, nykyisen kirkon tuntumaan rakennettiin ensimmäinen kirkko 1645. Kivikirkkojen rakentaminen yleistyi keskiajan jälkeen vasta 1700-luvun loppupuolella. Ruotsin yli-intendentinviraston kirkkomääräysten takana oli hyödyn aikakauden valvonnan lisääntymisen lisäksi paloturvallisuus ja pelko metsävarojen loppumisesta. Kangasalan kivikirkko rakennettiin 1764-67 Antti Piimäsen ja muurarimestari Kustaa Rosenbergin johdolla. Myöhemmin valmistunut torniosa sortui 1782. Uuden tornin piirustukset laadittiin Tukholmassa ja muurarimestari Juho Ahlströmin rakentama uusi torni valmistui 1800. \r\n\r\nKangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin 1556 kuninkaankartanoksi, joka läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle. Kartanon myöhempiä omistajia olivat Sigrid Vasa, Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creuz vanhempi. Vuodesta 1821 tila oli Meurman-suvun hallinnassa. 1800-luvun jälkipuolella Liuksialaa isännöi valtiopäivämies Agathon Meurman. Liuksialan puinen päärakennus valmistui 1804. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1902 (Berndt Blom). Liuksialan kivinen kappeli on pystytetty 1917-32 Josef Stenbäckin piirustusten mukaan pitäjän ensimmäisen kirkon sakastin paikalle. \r\n\r\nVääksyn kartano oli 1500-luvun alusta Wäxjöstä kotoisin olevan Westgöta-suvun rälssitilana. Jouduttuaan kuninkaan epäsuosioon 1555 suvun täytyi luovuttaa kartano kruunulle. Herttua Juhana lahjoitti kartanon rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle mentyään naimisiin Katarina Jagellonican kanssa. Vääksyn kartano säilyi Kaarina Hannuntyttären jälkeläisten omistuksessa lähes kahdensadan vuoden ajan. Vääksyssä toimi useita myllyjä sekä konepajateollisuutta 1800-luvulla. 1900-luvulle tultaessa tila rappeutui. Tehtailija Antti Ahlströmin nuorin poika osti kartanon 1917 ja Ahlströmin aikana rakennettiin suurin osa nykyisistä tuotanto- ja asuinrakennuksista. 1800-luvun puolivälissä rakennettu Vääksyn päärakennus paloi 1942. Nykyinen päärakennus rakennettiin useassa vaiheessa vuodesta 1945 lähtien, myös kartanon talousrakennukset rakennettiin 1900-luvulla. \r\n\r\nSorolan kartano muodostui 1600-luvun keskivaiheilla kahdesta tilasta. Päärakennus rakennettiin 1933-1935 (A. Eränen). Tavelan vanhan ratsutilan päärakennus valmistui 1858 ja nykyisen koristeellisemman asunsa se sai 1890-luvulla. Kirkkoherran pappilan kivinen päärakennus rakennettiin 1917 (H. Tiitola), kappalaispappilan puinen päärakennus oli valmistunut jo 1870-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k211 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1951" ;
        skos:prefLabel    "Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat (Kangasalan kirkko)"@fi .

blue_route:c38  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s39 ;
        :source       blue_route:s38 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9132>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ala-Kokko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9132" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7342>
        dcterms:modified  "2009-11-03T13:47:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7437>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Puotinharjun ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Puhos" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i95> ;
        wgs84:lat            "60.2136296409105" ;
        wgs84:long           "25.0813680497879" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7437" .

[ dcterms:description  "Iines nousee aamuisin bussiin Jakokunnatien pysäkiltä. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9621> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9620>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9392>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Pizza Matador Oy"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Malminraitin ja Kirkonkyläntien risteys" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat            "60.2523540527543" ;
        wgs84:long           "25.0066910797224" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pizza-matador-oy" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9631>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:18:07+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7100> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102>
] .

rky:p328  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuomarniemi on osoitus valtiovallan harjoittamasta valtakunnallisesta laitos- ja opistorakennustoiminnasta 1900-luvulla. Tuomarniemen perustaminen liittyy maatalousoppilaitosten ja ammatillisen koulutuksen ensimmäiseen laajempaan perustamiskauteen 1900-luvun vaihteessa.\n\nTuomarniemen metsänvartijakoulun alkuperäiset yhtenäiseen jugendtyyliin rakennetut opisto- ja asuinrakennukset  muodostavat  kokonaisuuden metsäisellä Hankaveden niemekkeellä entisen tuomarin virkatalon paikalla.\n\nAlueella on säilynyt 1900-luvun alun rakennuskantaa mm. opiston ensimmäinen koulurakennus vuodelta 1904, L -kirjaimen muotoinen kurssirakennus 1905, arkkitehti A. E. Kranckin 1914 suunnittelema yksikerroksinen Oppilasrakennus, johtajan asuinrakennus 1914,  metsänhoitajan huvilamainen asuinrakennus 1914 sekä toinen opettajan aumakattoinen asuinrakennus 1924. \n\nMetsäopistolle tarpeellisia erityisrakennuksia ovat käpylato 1904 ja lämmitettävä käpykaristamo käpylatoon johtavine käpykouruineen 1928. 1890-luvulla rakennettu terva-aitta on ainoa tuomarin virkatalosta säilynyt rakennus.\n\nTuomarniemen pihapiirissä on puulajipuisto, jossa on edustettuna noin 80 kotimaista ja ulkomaista puu-ja pensaslajia. Opetusmetsää oppilaitoksella on yli 800 ha kolmella tilalla Hankaveden ja Ouluveden kylissä. Maastossa tapahtuvaan opetukseen liittyy Miilukankaalla oleva Erik Lönnrothin 1910-luvulla rakennuttama Miilumaja, jota on käytetty tukikohtana, kun majan lähellä poltettiin opetustarkoituksessa miilu- ja tervahautoja.\n\nOpiston pihapiiriä on myöhemmin täydennetty uudella päärakennuksella, konehallilla, liikuntahallilla ja henkilökunnan asuinrakennuksella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.543458611,24.137156688 62.544951040,24.134927068 62.548879350,24.137303807 62.547576359,24.143636898 62.546552520,24.144878346 62.545295758,24.144544175 62.544487611,24.143398767 62.543458611,24.137156688" ;
        poi:history       "Vuonna 1899 valtion metsäkomitea ehdotti, että Evon metsäkoulun lisäksi tuli perustaa uudet metsäkoulut Keski- ja Pohjois-Suomeen, jotta maan eri osien tarve tulee tyydytettyä. Alkunsa saivat Ähtärin Tuomarniemen, Pieksämäen Nikkarilan ja Rovaniemen koulut. Tuomarniemen metsänvartijakoulu perustettiin 1903 Jyväskylän tuomiokunnan tuomarin virkatalon maille. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1904, varsinaisesti alue rakennettiin 1910-luvulla yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaan.\r\n\r\nKoulun opetustarpeisiin hankittiin Ähtäristä tiloja koulun harjoitusmaiksi, joilla tehtiin mittavia metsänuudistuskokeita. Koulun vaikutuksesta Ähtärissä kasvaa metsikköinä mm. lehtikuusta ja monia ulkomaisia puulajeja.\r\n\r\nOpetus muuttui metsänvartijakoulusta metsäkouluksi ja opistoksi. Opisto siirtyi 1997 valtiolta Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymälle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k989 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1024" ;
        skos:prefLabel    "Tuomarniemen metsäopisto"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9726>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsinki valmistautui kisaisännyyteen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7046> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7072> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/3619.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3619\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=3619\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Olympiakisojen alla Suomi halusi myös mainosfilmein osoittaa maailmalle, että pieni maa kykenee kisat järjestämään. Suomalaisille taas haluttiin korostaa sitä, että valtava työmäärä koituu myös omaksi parhaaksemme." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9726" .

<http://example/upload-base/#metadescription_140>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1392121~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1392195~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7697>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Markkanen, Tapio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7697" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7936>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2786>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1641956~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1066>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Vanhan kirkon puisto" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1065> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8366> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/vanhan-kirkon-puisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5050>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsinki liekeissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9047> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5049> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsinki-liekeissa" .

rky:p588  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Toijolan, Pettilän ja Tiirolan kylissä on joukko kohteita, jotka poikkeuksellisella tavalla kuvastavat seudun historiaa aina esihistorialliselta kaudelta lähtien agraariyhteisön ja 1800-luvun vaiheisiin saakka.\n\nPien-Toijolan talonpoikaistalo on yksi mielenkiintoisimmista ja parhaiten alkuperäisen asunsa, rakennustekniikkansa ja -materiaalinsa säilyttäneistä ulkomuseona toimivista talonpoikaistaloista. Alueen itäpäässä olevat Tiirolan kylän talot, Laukka ja Heinikkala, rakennuksineen ja lahdenpohjukkaan laskeutuvine peltoineen edustavat hyvin agraaritraditiota. Yöveden rantakallioiden tunnetut Astuvansalmen kallionmaalaukset ovat seudun vanhinta kulttuurikerrostumaa. 1800-luvun loppupuolen liikenne- ja huvilakultuuria edustavat Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen avokanavat sekä Kallioniemen huvila.\n\nPien-Toijolan yhteensä 28 rakennusta ovat ryhmittyneet asuinkentälle itäsuomalaiseen tapaan varsin vapaamuotoisesti kuitenkin niin, että 1803 valmistuneen asuinrakennuksen edustalle muodostuu suljettu pihatanner monista aitoista, vanhasta savutuvasta ja kivinavetasta. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan, mikä lisää kokonaisuuden arvoa. Tuvissa ja aitoissa on runsas omaisvaraistaloudesta kertova aito esineistö. Vanhimmat aitat ja pihapiirin ulkolaidalla oleva savutupa ovat 1700-luvulta. Pihan rakennusryhmän ulkopuolella on riihi, sauna sekä erillisiä aittoja. Päärakennus on lautavuorattu mutta kaikki muut rakennukset ovat hirsipintaisia. Aitoissa on paikallisen rakentamistavan mukaiset malkakatot. Rakennusryhmä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Laarojärven rannalla ja pienialaiset pellot ympäröivät taloryhmää. Pien-Toijolasta johtaa polku Yöveden rannalle, missä Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat nähtävissä.\n\nToijolan kylän historialliset kohteet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan Ristiina - Hurissalo maisematien ympäristössä. Maantien varrella on 1900-luvun alkupuolella rakennettu kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.464386941,27.532158131 61.466812948,27.532849875 61.467069358,27.534785945 61.466858189,27.541488044 61.465148831,27.543086378 61.463150541,27.538870286 61.463612077,27.533850964 61.464386941,27.532158131" ;
        poi:history       "Toijolan kylässä oli 1560-luvun maakirjojen mukaan kaksi tilaa. Seuraavalla vuosisadalla kylässä olivat Suuritalo, Toivola, Kyyrö, Haapiala ja Pientalo.  Tiirolan kylä on perustettu ilmeisesti 1600-luvulla jolloin siellä oli kaksi taloa, Laukka ja Heinikkala.\r\n\r\nPien-Toijola on ollut 1670-luvulta alkaen Toijosen suvun maatila, jonka vanhoissa rakennuksissa asuttiin aina talvisotaan saakka. Museonähtävyytenä Pien-Toijola on ollut 1960-luvulta lähtien. Pien-Toijola on saanut talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilven 1970. Tila on edelleen toimiva maatila, jonka uusi talouskeskus on museoalueen vieressä.\r\n\r\nKirkkotaipaleen ja Varkaantaipaleen avokanavat mahdollistivat laivaliikenteen Saimaalta Mikkeliin, josta oli tehty maaherranviraston sijoituspaikka 1832. Kanavat rakennettiin seudun kehittyvän teollisuuden tarvitsemien kuljetusten edistämiseksi, joskin vedottiin myös Mikkelin asemaan Savon vanhimpina asutus- ja kulttuuriseutuna. Kanavat valmistuivat 1877.\r\n \r\nProfessori, kielentutkija E. N. Setälä rakennutti Someenjärven rantakalliolle Kallioniemi -nimisen kansallisromanttisen huvilan 1896-1897 arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnitelmien mukaan. \r\n\r\nVanhin osuus maantietä Ristiinasta Varkaantaipaleeseen valmistui 1800-luvun lopulla, ja itäpuolella olevaa tietä rakennettiin aina 1960-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k696 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri , poio:muinaisjaannos , poio:huvila , poio:kanava , poio:tie , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1162" ;
        skos:prefLabel    "Toijolan kylän historialliset kohteet (Pien-Toijola)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Aurinko paistoi kuumasti Kukontorille. Tuulen henkäystäkään ei päässyt sinne. Kahvilan ulkopuolella oli muutama pöytä, joista kaksi oli varattuja. Kummallakaan pöydällä ei näkynyt Veronmaksaja-lehteä. Ilmari lopetti sämpylänsä ja kahvinsa. Kello näytti jo viittätoista vailla yhtä. Mies oli varmaan livistänyt, Ilmari alkoi pelätä. Silloin Forumin ovesta astui ulos keski-ikäinen ja keskimittainen mies harmaassa puvussa ja vaaleansinisessä solmiossa. Mies heilutteli lehteä kädessään. Ilmari nosti kättään.' (s. 147)" ;
  dcterms:description            "Ilmari kuulustelee epäiltyä Kukontorin kahvilassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9798> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9822>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8053>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:50:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4069>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:33+0300" .

poi:quote  a                owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Selite." ;
        rdfs:domain         poi:SubjectStatement ;
        rdfs:label          "quote"@en , "lainaus"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8148>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Motai, Masako"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8148" .

rky:p230  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vesivehmaan keskustan rakenteelle on ominaista pohjois-eteläsuuntainen nauhamaisuus, joka toistuu kylän raitissa ja sitä myötäilevässä asutuksessa, peltolaaksoissa ja harjanteissa. Vesivehmaan kylän maisemakuvalle onkin  tyypillistä mäenkumpareiden ja laaksojen luoma vaihtelevuus. Kylässä on useita avokallioisia mäkiä. Vehkoon maatilojen rakennukset muodostavat näyttävän kokonaisuuden mäen harjanteelle.\n\nVesivehmaan kylä on sijoittunut II Salpausselän eteläpuolella olevaan viljelyvyöhykkeeseen. Vanha, harjua seuraava maantie sivuaa Vesivehmaan kylää sen pohjoispuolella. Kylän läpi kulkeva raitin linjaus on 1700-luvulta ja osa entistä Helsinki-Jyväskylä -tietä.\n\nRakennuskanta koostuu pääasiassa maatilojen talouskeskuksista. Useille kantatiloille on rakennettu uudet päärakennukset 1910- ja 1920-luvuilla. Lisäksi rakennuskantaan kuuluu jonkin verran mökkiasutusta, entinen kestikievari, kauppa ja rukoushuone. Kylän keskustassa on jugendtyylinen nuorisoseurantalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.143522325,25.653549305 61.145319951,25.661206070 61.138898946,25.676302246 61.135046574,25.678875282 61.129579360,25.698335044 61.124010496,25.700827685 61.116512925,25.697787795 61.115550529,25.687438612 61.117073331,25.664024483 61.118990933,25.655126819 61.123558959,25.652133823 61.127423056,25.653593241 61.130944482,25.648985138 61.135264114,25.652432095 61.143522325,25.653549305" ;
        poi:history       "Varhaisimmat kirjalliset tiedot Vesivehmaan eli Vehmaan kylästä ovat 1400-luvulta. Nimensä kylä lienee saanut sijaintinsa ja maaperänsä mukaan. Hollolan puolella olevasta Maavehmaasta katsottuna Asikkalan Vehmaa oli veden takana. Kylää pohjoispuolelta sivuava tie on peräisin keskiajalta.  \r\n\r\nUuden ajan alussa kylässä oli 21 taloa ja se oli yksi Vesijärven ympäristöön kasvaneista suurista kylistä. Keskiaikainen suurkylä on myöhemmin levinnyt nauhamaiseksi muodostelmaksi raitin ja mäenharjanteiden varsille.\r\n\r\nKylän pohjoispuolelle, Vesivehmaankankaalle, rakennettiin lentokenttä 1939-1940. Sodan jälkeen kentällä toimi varuskuntana Ilmatorjuntarykmentti 2 aina 1950-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k016 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:seurantalo , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2112" ;
        skos:prefLabel    "Vesivehmaan kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_3854>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1487897~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6358>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:33:27+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p143>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Nostotelakan konehuone / Rakennustoimisto\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:24:36.858+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:56:53.964+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36548 , koko:p33573 , koko:p1224 , koko:p34572 ;
        poi:description  "Kunnostustyöt\n\nRakennuksen matala pohjoissiipi kunnostettiin työsiirtolan varastoksi. Varasto joutui siirtymään pois vanhassa maneesista C 81, jota alettiin kunnostaa liikuntatilaksi. Uusi sijainti Varvilahden varikon alueella tarjoaa paremmat ulkoalueet rakennustarvikkeiden varastointiin ja parantaa yhteistoimintamahdollisuuksia hoitokunnan kanssa. Rakennuksen korkeaan keskiosaan kunnostettiin toimisto-, kokous- ja sosiaalitilat hoitokunnan ja työsiirtolan rakennustöiden johdolle. Rakennuksen eteläisen siiven hiekka- ja rakennustarvikevarastot säilyivät entisillä paikoillaan.\n\nJulkisivut ja huonejako säilyivät pääpiirteissään ennallaan. Joitakin keskiosan pihanpuoleisista ikkuna-aukoista suurennettiin ja kokoustilaa varten osa korkeasta keskiosasta jaettiin välipohjalla kahdeksi kerrokseksi. Huonokuntoiset ikkunat ja ovet jouduttiin pääosin uusimaan. Vanhojen betonilattioiden ja keskiosan maalattian tilalle tehtiin uudet maanvaraiset betonialapohjat. Kaikki tekniset asennukset uusittiin ja keskiosa varustettiin koneellisella ilmanpoistolla. Rakennuksen muissa osissa on painovoimainen ilmanvaihto.\n\nToteutusvuodet: 2000–2003\nHuoneistoala: 723m²\nKerrosala: 904m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakentaja: Suomenlinnan työsiirtola\nLVIS-työt: Are Oy\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Reetta Amper (inventointi, hankesuunnitelma ja luonnokset) ja Petri Mikonsaari (rakennuslupa- ja toteutusvaihe)\nVarikon yleissuunnitelma: Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy\nLVIS-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helen Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 39 rakennettiin Varvilahden nostotelakan päärakennukseksi. Se kuuluu samaan vaiheeseen nostotelakan tiilityylisten rakennusten eli varastojen C 35 ja C 37 kanssa. Valmiiksi venäläiset ehtivät saada vain nostotelakan vedenalaiset työt ennen kuin I maailmansota keskeytti rakentamisen. Nostotelakan rakennuksesta valmistui keskiosa, vinttureiden konehuone. Varvilahdessa on varaston C 37 edustalla edelleen olemassa laaja vedenalainen hirsiarkkulaiturirakenne, jolle tavaran kuljetus oli tarkoitettu hoidettavaksi kiskoja pitkin.\n\nSuomenlinnan Teknillinen Hallitus isännöi nostotelakkaa 1918-1920. Konehuoneen lisäksi talossa oli talli- ja vaunuvaja. Sen jälkeen talo oli puolustuslaitoksella hevostallina valjas- ja rehuhuoneineen ja Rannikkotykistörykmentin autotallina ja pajana. 1960-luvulla paloasema toimi lyhyen aikaa tässä rakennuksessa Varvilahdessa. 1.1.1973 talo siirtyi Suomenlinnan Työsiirtolan hallintaan. Julkisivuiltaan punatiilinen rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Sitä sanotaan joskus \"Hevosenkenkätaloksi\" kaarevan pohjakaavansa vuoksi.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C IV 100\nLähteet:\nArkkitehtitoimisto Harris-Kjisik, 1994. Suomenlinnan Varikonranta. Perusselvitykset. Moniste.\nMV SL Tutkimusarkisto.\nOM VAHO SLTS.\nPLM Suomenlinnan kasarmihoitoalue.\nKuva:\nMV SL Piirustusarkisto 2084:28. Suomenlinnan Konepaja. Konepaja-alueen asemapiirros 1:500. 10.7.1918. Valtion Laivatelakka 21-I / 905."@fi ;
        poi:history      "Venäläiset ehtivät saada nostotelakan päärakennuksesta valmiiksi vain keskiosan konehuoneen ennen kuin 1. maailmansota keskeytti työt. Keskiosan korkea piippu rakennettiin höyrykonetta varten. Siipiosiin sijoitettiin niiden valmistuttua hevostalli ja vaunuvaja ja myöhemmin Rannikkotykistörykmentin autotalli ja paja. Myös paloasema toimi tässä rakennuksessa lyhyen aikaa 1960-luvulla. Vuonna 1973 talo siirtyi Suomenlinnan työsiirtolan hallintaan. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/2/0/saha/suomenlinna/0_-5503191257550065280.JPG" , "http://media.onki.fi/2/4/9/saha/suomenlinna/0_7823709843509191661.JPG" , "http://media.onki.fi/0/9/3/saha/suomenlinna/0_-8331692513105996620.JPG" , "http://media.onki.fi/0/4/0/saha/suomenlinna/0_-1772296875114429669.JPG" , "http://media.onki.fi/6/7/5/saha/suomenlinna/0_-7207201254813729732" , "http://media.onki.fi/6/6/0/saha/suomenlinna/0_-5882573156145456447.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p10428> ;
        wgs84:lat        "60.14637473171967" ;
        wgs84:long       "24.986822080612228" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Halusin rauhaa. Mietin mitä tehdä, kun en sateessakaan halunnut seisoa. Silloin muistin levollisen paikan Rikhardinkadulta, oli kuin kirkko. Kirjasto." ;
  dcterms:description            "Sivuilla 86-88 kerrotaan kirjastokäynneistä" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1554> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7933>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Uosukainen, Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7933" .

rky:p490  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenlinnan Kaupunginpuisto, jonka rakennustyöt aloitettiin 1840-luvulla, on varhaisimpia Bürgerpark-tyyppisiä, kaupunkilaisia varten perustettuja puistoja maassamme.\n\nHämeenlinnan Kaupunginpuisto eli Parkki sijaitsee kaupungin tuntumassa, Hämeen linnaan liittyvässä Vanajaveden rantamaisemassa.   \n\nEnglantilaisen puistoideaalin hengessä toteutetussa puistossa on terasseja, vapaamuotoisesti kulkevia käytäviä, kaksi puistopaviljonkia, laululava, ravintolakatos, kivimuureja sekä romanttisena lisänä kiviharkoista ladottu tekoraunio. Myöhempiä lisäyksiä on puistoon on siirretty ns. Larin Kyöstin talo ja kesäteatteri. \n\nPuiston monipuoliseen ja hyväkuntoiseen puulajistoon kuuluvat mm. tammi, vaahtera, saarni, vuorijalava, metsä- ja puistolehmus, liuskaharmaaleppä, palsamipoppeli ja hopeapaju. Puiston jyrkiltä rinteiltä on näköala linnaan ja Vanajaveden yli Aulangon rannoille ja puistoon. \n\nHämeenlinnan Kaupunkipuisto on osa Vanajaveden laakson ja Aulangon valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja osa ensimmäistä Suomeen perustettua kansallista kaupunkipuistoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.006909311,24.452717677 61.008051765,24.451114899 61.009524263,24.448387923 61.010227049,24.447330616 61.011914549,24.446100556 61.012634659,24.447813343 61.013528405,24.447563896 61.013355623,24.448922122 61.012021033,24.453011927 61.011383382,24.453963232 61.011059047,24.454118625 61.010386664,24.453815581 61.009174070,24.452437834 61.008565923,24.452269319 61.008022543,24.453589547 61.006909311,24.452717677" ;
        poi:history       "Hämeen linnan luoteispuolella sijaitsevan Ojoisten latokartanon historia liittyy kiinteästi linnan historiaan. Ojoinen toimi linnan karjakartanona keskiajalta lähtien. Maaherran virkatalona Ojoinen oli 1600-luvulla ja 1810-1848. Kartanon maihin kuului Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki, jota kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi kehittää puistoksi 1840-luvulla istuttamalla sinne jalopuita. \r\n\r\nSuunnitelmiin kuului pengerrysten, kiviaitojen, paviljonkien ja polkujen lisäksi romanttinen kiviraunio, joka toteutettiin 1800-luvun keskivaiheilla. Puistotyöt tehtiin suurelta osin vankityövoimalla. Kaupunginpuisto eli Parkki siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen 1848.\r\n\r\nAleksanteri II vieraili puistossa 1863 ratsain. Pysähdyspaikan luonnonkiveen on hakattu sen muistoksi on hakattu kirjain A ja hevosenkenkä.\r\n\r\nKeskuskentän laululava ja puinen ravintolakatos rakennettiin 1920-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:huvimaja ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1944" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenlinnan kaupunginpuisto"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8647>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:07:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6000>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3FA5B1BE-A14A-403D-A797-5EF98A977A74> .

rky:p824  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.979141226,25.602332941 64.978849784,25.602601559 64.978676606,25.602659018 64.978390906,25.602803601 64.978158142,25.602975299 64.978039651,25.603047196 64.977963425,25.601700471 64.977912158,25.597098451 64.978117578,25.597377611 64.978353245,25.597524812 64.978663897,25.597611652 64.979049264,25.597637419 64.979088731,25.599699867 64.979105773,25.601096746 64.979141226,25.602332941" ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1395" ;
        skos:prefLabel    "Maikkulan reservikomppania"@fi .

koko:p32607  dc:created  "2012-05-25T06:07:04.614+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T06:07:04.727+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "fängelser"@sv , "prisons"@en , "vankilat"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen muutos- ja laajennustöiden (1816-1819) arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6916>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8050>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Gunnel Nymanin katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> ;
        wgs84:lat         "60.2074141442052" ;
        wgs84:long        "24.9787656946951" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8050" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Mäkelänkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2010042733441" ;
        wgs84:long    "24.9473232422095" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/makelankatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7069>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1916797~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8644>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Moskovski, Pavel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8644" .

rky:p1023  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympäristökokonaisuuksia, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkää ja monipuolista  asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen.\n\nOnaksen suuri saari ja sen lähisaaret Fåfängholmen, Björkholmen, Halsholmen, Svedjeholmen, Granholmen, Vikudden, Krokholmen ja Killingholmen ovat vanhaa maatalouden ja omavaraiskalastuksen aluetta. Saaret ovat Onaksen maatiloja lukuun ottamatta kallioisia, metsävaltaisia ja niissä on vain vähäisiä peltotilkkuja tai niittyjä. Onas on Porvoon merialueen luotsitila.\n\nNorrgårdin ja Södergårdin saaristo-oloissa poikkeuksellisen komeat talonpoikaistalot talousrakennuksineen muodostavat hienon kylänäkymän Onaksen Hemvikenin maisemassa. Onaksen saariryhmässä on Rågskärissä ja Andersholmenilla muinaismuistolain rauhoittamat kiviladelmat, jatulintarhat.\n\nPirttisaaren, Hamnholmenin ja Lästholmenin saarten väliin jäävässä suojaisessa Hemvikenissä sijaitsee Pirttisaaren kalastaja- ja luotsikylä. Asutus on yhtenäistä ja säilyttänyt hyvin perinteisen luonteensa, vaikka rakennukset ovatkin enimmäkseen kesäkäytössä. Saarilla on pienimuotoisen viljelyn ja laiduntamisen jäljiltä umpeutuvia niittyjä.  Hamnholmenilla on rakennussuojelulailla suojeltu luotsitalo. Aiemmin luotseille kuulunut laivojen tullaus siirrettiin tullilaitokselle 1838 ja sitä varten perustettiin tulliasema Pirttisaaren Svartvikeniin. Tulliaseman paikalla on nykyään merivartioasema.\n\nUlkomerellä sijaitseva, aikoinaan Onaksen tilaan kuulunut Söderskär muodostuu joukosta lähes puuttomia kallioluotoja. Söderskärin majakka ja sen henkilökunnan rakennukset ovat vuodelta 1862 ja siihen sillalla yhdistetyllä Luotsisaarella oleva luotsitupa vuodelta 1915. Kahdeksankulmainen majakka on noin 32,5 metriä korkea ja siinä on vielä jäljellä alkuperäinen lyhtykoju ja Ranskassa valmistettu, kristalliprismoista muodostuva Fresnel-linssistö. \n\nSöderskärin majakkayhteisön rakennukset ja viereisellä saarella sijaitseva luotsitupa muodostavat avoimesta luonnonmaisemasta selkeästi erottuvan kokonaisuuden, jossa korostuvat merenkulun virkamiesyhteisölle tyypilliset piirteet, merellisyys ja eristyneisyys. Söderskär on Suomenlahden parhaiten säilyneitä historiallisia majakkasaaria.\n\nOnaksen saaristoon kuuluu myös Pirttisaaresta koilliseen sijaitseva Långholmen Tämä asumaton saari osoitettiin kausiluontoista kalastusta varten vuonna 1948 Porkkalan Mäkiluodosta vuokra-alueelta siirretyille 14 kalastajalle. Valtion vesillä tapahtunut silakan ja kilohailin pyynti päättyi 1956 kun kalastajat palasivat Kirkkonummelle. Saari jäi heidän ja heidän jälkeläistensä haltuun ja 1970-luvulla suoritetun lohkomisen jälkeen sisälahdelle on syntynyt erikoislaatuinen tyyppipiirustuksin toteutettu kesäkylä, jossa on kymmenkunta aivan vesirajaan sijoitettua kesämökkiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.186221914,25.512247446 60.183579206,25.507814016 60.182815417,25.506328509 60.183491161,25.500087465 60.186601065,25.501209524 60.189703038,25.503036927 60.190057095,25.506228983 60.189433521,25.511297194 60.186221914,25.512247446" ;
        poi:history       "Porvoon läntisten ulkosaarten Onaksen, Pirttisaaren ja Söderskärin historia ja asutus liittyvät luotsaustoimintaan. Onaksen talonpojalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla. Luotsien vahtipaikat olivat eri kausina Andersholmenilla, Rågskärillä ja Pirttisaaren Hamnholmenilla kunnes luotsaus siirrettiin Söderskärin Bastulandetille 1904. Päivystys siellä päättyi vuonna 1961. Luotsitaloista on jäljellä vielä Rågskärin ja Söderskärin luotsituvat sekä Hamnholmenin luotsitalo sekä luotsien omia asuintaloja eri saarilla Onaksen saaristossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4056" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat (Rågskär)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9358>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715942~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6854>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2013>
        a                    th:Runo ;
        rdfs:label           "Musta sinfonia" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kapellimestari Marcus Rainion entinen vaimo epäilee, että Rainio aiotaan murhata. Samaan aikaan kapellimestari suunnittelee avioliittoa itseään 40 vuotta nuoremman Heidi Sariolan kanssa. Kun Rainio löytyy kuolleena, joutuu komisario Karpalo miettimään onko kyseessä itsemurha vai murha." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9504> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9503> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2011> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/musta-sinfonia" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"!700- ja 1800-luvuilla Pakila eli silloiselta nimeltään Pakinkylä (ruots. Baggböle) oli pieni kylä, jonka pääelinkeinoina olivat maanviljely ja karjanhoito.\" (S. 7.)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4748> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6949>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Narinkka 1986-1987" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6614> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6951> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/narinkka-1986-1987" .

rky:p1283  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin keskustan keskeinen liikekatu Aleksanterinkatu on yksi Suomen varhaisimmista. Sen varteen ovat keskittyneet liikepankkien ja vakuutuslaitosten pääkonttorit sekä joukko tärkeimpiä tavarataloja ja erikoisliikkeitä. Aleksanterinkadun monelta vuosikymmeneltä periytyvien liikerakennusten taiteelliset ja tekniset piirteet ilmentävät yleensä rakentamisaikansa johtavaa arkkitehtuurikehitystä ja perustuvat usein kansainvälisistä yhteyksistä omaksuttuihin ratkaisuihin. \n\nHelsingin keskikaupungin yhdeksi tärkeäksi solmukohdaksi on muodostunut Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien yhtymäkohdassa oleva aukio, jolla on Kolmen Sepän patsas ja jota reunustavat Stockmannin tavaratalo ja Vanha ylioppilastalo.\n\nAleksanterinkadun länsipään katutila on kapea ja korkea, korttelit tiiviisti rakennettuja. Pankkien ja vakuutuslaitosten pääkonttorit ja liikerakennukset ovat pääosin 1880-1950-luvulta ja edustavat rakennusaikansa edistyksellisimpiä suunnitteluperiaatteita niin rakenne- kuin arkkitehtuurisuunnittelultaan. Liike-elämän tarpeet ovat ohjanneet rakentamista sekä rakennusten käyttöä ja muuttamista. \n\nGustaf Nyströmin suunnitteleman 1898 valmistuneen Yhdyspankin vanhan pääkonttorin julkisivu on ensimmäinen kotimaisella luonnonkivellä vuorattu. Ensimmäisiä helsinkiläisiä liiketaloja kadun varressa ovat Tallbergin talo (1899) sekä arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema Lundqvistin talo (1901). Lundqvistin liiketalon olennainen piirre on suurten ikkunapintojen yhdistäminen koristeelliseen, rakennusaikanaan moderniin teräs- ja betonirakenteiseen runkoon. Arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema vakuutusyhtiö Pohjolan talo (1901) on kansallisromanttisen jugendin keskeisiä rakennuksia. Sen ulkoarkkitehtuuria leimaa karkeasti käsitelty kivijulkisivu, jota koristaa vuolukiviornamentiikka. Pohjolan talon kantavissa rakenteissa on käytetty valurautakolonneja. Puhtaasti betonirakenteinen on liiketalo Hamstern (1907). Liittopankin talo,  Stockmannin tavaratalo sekä Fazerin talo ovat 1920-luvulla suunniteltuja liiketaloja, joissa massaa jäsentävät pilasteriaiheet vuorottelevat lasinauhojen kanssa. Lähinnä Senaatintoria samaan sarjaan kuuluu punagraniittinen Pohjoismaiden Yhdyspankin talo. Elannon tavaratalo on valmistunut 1953. Kadun länsipään korkeasta pankki- ja liikerakennusten julkisivurivistä erottuu  kolmikerroksinen Litoniuksen talo 1850-luvulta. \n\nRakennuksiin ja niiden sisätiloihin on tehty lukuisia muutoksia ja katutasoon on tehty myöhemmin myymälätiloja (mm. Litoniuksen talo ja Yhdyspankin talo). Vaikka pankkien ja vakuutusyhtiöiden konttoreita on muutettu myymäläkäyttöön, kuten Kansallispankin talo osaksi korttelin kauppakeskusta 1999, Aleksanterinkatu ja sen ympäristö on edelleen erityisesti pankkien ja pankkiiriliikeiden keskittymä.\n\nAleksanterinkadun itäpää poikkeaa luonteeltaan kadun länsipäästä. Kadun linjaus periytyy 1640-luvulta ja se sivuaa Senaatintoria ja Helsingin yliopiston ja Valtioneuvoston linnan kortteleita. Senaatintorin etelälaidassa katua reunustavat 1700-luvulla rakennetut porvaristalot, jotka on 1800-luvun alkupuolella yhdenmukaistettu julkisivuiltaan Engelin kokonaissuunnitelman mukaisesti. Valtioneuvoston linnan vieressä on uusgoottilainen Ritarihuone (1862) eduspuistikkoineen asemakaavassa alun perin säätytalolle varatulla paikalla. Vinosti katulinjaan nähden sijoittuu Pohjoissatamaan liittynyt tulli- ja pakkahuone 1700-luvun puolivälin linnoitussuunnitelmista periytyvänä rakennuksena."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.169665516,24.958777706 60.169492008,24.958794719 60.168994297,24.958781904 60.168958653,24.958007431 60.168932796,24.956964943 60.168869709,24.956979412 60.168752985,24.951131028 60.168554782,24.951153934 60.168396000,24.944063930 60.168453875,24.944055105 60.168443671,24.943229875 60.168077594,24.943273868 60.168036251,24.942323502 60.167903779,24.941912169 60.169241510,24.939907906 60.169262065,24.940721958 60.169276145,24.943119837 60.169378657,24.949616849 60.169566138,24.955734169 60.170053871,24.955682444 60.170059303,24.956942533 60.169616956,24.956996465 60.169644984,24.957783616 60.169665516,24.958777706" ;
        poi:history       "Aleksanterinkadun itäpää noudatti nykyistä linjaustaan jo 1640-luvulla Vironniemelle siirretyn Helsingin Stora gatan -nimisenä pääkatuna. Katu ulottui Pohjoisrannasta Kluuvinlahdelle. Suurkatu oli Helsingin liikekeskus jo 1700-luvulla, jolloin varakkaimmat porvarit rakensivat kauppiastalonsa sen varrelle. Vanha tulli- ja pakkahuone sijoittui 1765 Suurkadun varteen, lähelle Pohjoisrannan satamaa.\r\n\r\nKluuvinlahden täyttämisen jälkeen 1840-luvulla katu yhdistyi länteen johtaneeseen maantiehen ja syntyneitä uusia tontteja voitiin käyttää kaupankäynnin ja elinkeinotoiminnan siirtämiseen torin ääreltä kadun varrelle. Ensimmäinen monumentaalirakennus kadun länsipäässä oli 1870 valmistunut Vanha ylioppilastalo, joka rakennettiin arkkitehti Hampus Dahlströmin suunnitelmin ja kansallisesta keräyksestä saaduin varoin. Sen viereen Mannerheimintielle valmistui Uusi ylioppilastalo 1910. Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä olevalle aukiolle pystytettiin Felix Nylundin Kolmen sepän patsas 1932.\r\n\r\n1800-luvun lopulta alkaen pankkitoiminta laajeni Kauppatorin ja Senaatintorin välisistä kortteleista länteen Aleksanterinkatua, jonne valmistui pankkien pääkonttoreita 1890-luvulta alkaen. Pankkilaitoksen lisäksi kadulle nousi useita monikerroksisia liike- ja tavarataloja. Stockmannin tavaratalo siirtyi Senaatintorin etelälaidalta uuteen rakennukseen Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteykseen 1930. Keskuskatu puhkaistiin 1921 helpottamaan liikenteen läpikulkua rautatieaseman suunnasta Esplanadille. Aleksanterinkadun kadunvarren tontit saivat lisärakennusoikeutta 1929, jolloin tavoitteena oli linjakas, maastonvaihteluista riippumaton katujulkisivujen yhtenäisyys. Lähes kaikkiin vanhoihin liikerakennuksiin rakennettiin lisäkerroksia, lukuun ottamatta Pohjolan, Lundqvistin ja Yhdyspankin taloja.\r\n\r\nAleksanterinkadun joulukatu-perinne alkoi 1949, jolloin perustettiin kadun yrittäjien yhdistys ja Aleksanterinkatu koristeltiin ja valaistiin ensimmäisen kerran joulukaduksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:tullihuone , poio:asuinrakennus , poio:raatihuone , poio:tori , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4654" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin Aleksanterinkatu"@fi .

blue_route:s24  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Bastioni Kunnia"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p199> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Bastioni Kunnia"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Paras keksintö sitten polkupyörän, Marjatta ajatteli tyytyväisenä silmäillessään Ryssänkärjen aurinkoista merimaisemaa. Ikinä hän ei kyllästynyt siihen, pelkäsi vain että kaupunginisät jonakin päivänä keksisivät purkaa siirtolamökit ja kaavoittaa metsikön kerrostaloalueeksi.\n    Ryssänkärki oli ainutlaatuinen, melkein keskellä Helsinkiä ja kuitenkin puhdasta luontoa. Sitä paitsi se oli niitä harvoja paikkoja Lauttasaaressa, jotka eivät olleet vuosien kuluessa muuttuneet miksikään. Viisikymmentäluvun kodikkaasta pikkukaupunkimaisuudesta ei saarella muuten ollut enää tietoakaan.\" (S. 131.)" ;
  dcterms:description            "Ryssänkärkeä ihaillaan romaanin nykyhetkessä ja osa menneisyyden tapahtumista liittyy paikkaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2129> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9482>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9000>
        dcterms:modified  "2010-04-13T11:01:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i554>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Juoksutaksi Etelärantaan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6729> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9245> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i170> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9244> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/juoksutaksi-etelarantaan" .

rky:p1617  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jokela on varhainen esimerkki rautatien varrelle rakentuneesta monipuolisesta teollisuusalueesta. Jokelan tiilitehdas, jonka ympärille teollisuustaajama on kehittynyt, on tuotantoalansa keskeinen ja hyvin säilynyt edustaja.\n\nJokelan rautatieaseman eteläpuolella, Palojoen varrella oleva neljän teollisuuslaitoksen ryhmä muodostaa savupiipuineen ja rakennuksineen edelleen maisemallisesti ja historiallisesti nykyisen taajaman teollisen ytimen. Vaikka teollisuustoiminta on päättynyt ja tehtaisiin liittynyttä moninaista rakennuskantaa on purettu, liittyy alue olennaisesti Suomen teollistumiseen. Jokelan 1874 perustettu tiilitehdas on teollisuushistoriallisesti merkittävä, yksi harvoista säilyneistä tiiliteollisuuden varhaisvaiheen toimipaikoista maassamme. Tiilitehtaan rakennuskantaan kuuluu ns. Jokelan kartano, maatilan rakennuksia ja työväen asuinrakennuksia. Tiilitehtaan lisäksi Jokelassa on tulitikku-, laatikko- ja vanutehtaan rakennuksia. Tehtaiden ja rautatien lisäksi merkittävän osan taajaman maisemakuvaa muodostavat tiilitehtaiden savenotosta syntyneet savikuopat, jotka nykyisin lukuisina lampina muistuttavat alueen teollisuusperinnöstä.   \n\nJokelan tiilitehtaan aluetta hallitsee 1946 valmistunut rankorakenteinen mittava tuotanto- ja varastorakennus, johon liittyy tiilinen kaksikerroksinen, 1953 valmistunut konehuone ja tiiliuunin savupiippu. Tiilitehtaan ydin ja yksi sen teollisuushistoriallisen arvon perustekijöistä on 1937-1938 rakennettu polttouuni. Se on noin 57 metriä pitkä, pohjaltaan soikiomaisen renkaan muotoinen tiilestä holvattu rakenne. Uuni koostuu kuudestatoista erillisestä polttokamarista, joiden ansiosta prosessin eri vaiheet saattoivat olla käynnissä samanaikaisesti. tehtaan ruokala ja asunto- ja verstasrakennus sijaitsevat omassa pihapiirissään. Yhteys pääradalle on hoidettu pistoraidetta myöten, tästä yhteydestä muistuttaa enää veturitalli. \n\nTiilitehtaaseen liittyvät radan itäpuolella Jokelan kartanona tunnettu tiilitehtaan omistajan asuinrakennus 1880-luvulta ja 1908 valmistunut ns. uusi huvila, jonka piirustukset tilattiin Lars Sonckin toimistolta. Rakennuksiin liittyy puisto, jossa on mm. lehtikuusikujia. Tiilitehtaan muuta rakennuskantaa ovat tehtaan perustamisen ajalta oleva isännöitsijän talo sekä konttori, Jokelantalon työväenasuntokasarmi ja meijerirakennus.\n\nOy Suomen Vanutehdas Ab:n rakennuskannasta on säilynyt teollisuusalueen länsireunalla useaan otteeseen laajennettu tehdasrakennus.  \n\nLaatikkotehtaan rakennuskantaan kuuluu pitkä, 1938 valmistunut, kaksikerroksinen tiilirunkoinen teollisuusrakennus ja siihen liittyvä lautarakenteinen varastorakennus. Samaan aikakauteen liittyvät näyttävä valkeaksi rapattu konttorirakennus, muuntaja ja työväen asuinrakennus.  \n\nTulitikkutehtaan ympäristön muodostavat kahdessa vaiheessa rakennettu tehdasrakennus ja toimintaan liittynyt vesiallas. Nykyisin tehdasrakennus on Jokelan vankilan käytössä. Tulitikkutehtaaseen kuuluvat arkkitehti Pekka Saareman sotien jälkeen suunnittelemat työntekijöiden, virkailijoiden ja insinöörien asuinrakennukset, jotka antavat hyvän kuvan sodanjälkeisen tehdasyhteisön sisäisestä hierarkiasta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.547623016,24.980464315 60.546161225,24.975361273 60.547504180,24.970418096 60.548472122,24.968983360 60.549108825,24.971265712 60.550705173,24.971349033 60.552421751,24.972921329 60.553181088,24.974472303 60.553709682,24.975481715 60.553609160,24.982403451 60.552059036,24.981735564 60.547623016,24.980464315" ;
        poi:history       "Pohjois-Tuusula oli ennen rautatien rakentamista harvaanasuttua. Alueen savialueet ja rautatie loivat hyvät edellytykset tiiliteollisuudelle. Raaka-aineen ja kuljetusmahdollisuuksien lisäksi kolmas syy tehtaiden perustamiseen oli nopeasti kasvavan ja kaupungistuvan Helsingin läheisyys, joka tarjosi laajan kysynnän radan varrella olevien tehtaiden tuotteille. \r\n\r\nHelsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui 1862 ja rautatiehen tukeutuva Jokelan teollisuusyhdyskunta sai alkunsa 1874 perustetun tiilitehtaan myötä. Rautatieasema perustettiin seuraavana vuonna. Jokelasta kasvoi jo 1900-luvun alkupuolella merkittävä ja monipuolinen teollisuusyhdyskunta, jossa tuotettiin tiilien lisäksi mm. kattohuopaa, laatikoita, vanua ja tulitikkuja. Jokelan tiilitehtaan lisäksi taajamaan perustettiin useita tiilitehtaita, joista Kolsan tiilitehdas oli merkittävin.\r\n\r\nJokelan tiilitehdas oli alansa ensimmäinen suuryritys. Suomessa toimi 1900-luvun alkupuolella kolmatta sataa tiilitehdasta, joista Jokela oli tuotannoltaan suurin. Helsinkiläisten rautatietä rakentamassa olleiden insinöörien yhtiömuotoisena yrityksenä perustama tehdas siirtyi 1877 kauppaneuvos Paul Chmelevskin omistukseen. Chmelevski oli Suomen tiiliteollisuuden uranuurtaja, jolla oli omistuksessaan tai vuokralla tiilitehtaita myös Espoossa, Janakkalassa ja Hausjärvellä. \r\n\r\nJatkuvapolttoinen rengasuuni keksittiin 1850-luvulla ja yksi maamme ensimmäisiä rengasuuneja rakennettiin juuri Jokelan tehtaille 1880-luvulla. Jokelan tiiliuuneista on ainoana säilynyt nykyinen, vuosina 1937-38 muurattu uuni.\r\n\r\nTehtaan toiminnan turvaamiseksi yritys rakensi teollisuuslaitosten lisäksi työväen asuinrakennukset ja perusti suuren maatilan turvaamaan elintarvikkeiden saantia. Myöhemmin, 1930-luvun lamavuosina, tilan suureen navettaan perustettiin Fennia-Pesula.\r\n\r\nJokelan tiilitehdas valmisti tuotteita rakennusteollisuuden tarpeisiin, jolloin rakennustoiminnan suhdannevaihtelut heijastuivat suoraan tehtaan toimintaan. Tuotantoprosessin ja laitteiden modernisoinnista huolimatta Jokela jouduttiin lakkauttamaan 1959, jolloin uusien rakennusmateriaalien teollinen tuotanto syrjäytti poltetun tiilen.\r\n\r\nOy Suomen vanutehdas Ab perustettiin 1904 Hyvinkään Kaukakselle. Konkurssin ja omistajanvaihdoksen jälkeen toimintaa laajennettiin Jokelaan, josta hankittiin entiset tärkkelystehtaan rakennukset. Vanutehtaan tuotanto Jokelassa aloitettiin 1915. Kahden tulipalon seurauksena tehdas rakennettiin uudestaan 1917 ja 1920. Nykyisen kuutiomaisen asun tehdas sai 1938 ja 1956 tehdyissä laajennuksissa. 1970-luvulla Oy Tamro Ab osti yrityksen ja aloitti tiloissa ambulanssien valmistuksen.  \r\n\r\nTulitikku Oy perustettiin 1932 taistelemaan Ivar Kreugerin johtamaa tulitikkutrustia vastaan. Tehdas aloitti toimintansa Jokelassa 1933 ja seuraavana vuonna valmistui tehdasrakennus rautatien varteen. Tehdasta laajennettiin nykyiseen laajuuteen 1964 arkkitehti Pekka Saareman suunnittelmin. Tehtaan asuinalue ns. Pikku-Mikkeli sekä johtajien ja virkailijoiden asuinrakennukset rakennettiin tiilitehtaan puistoon Saareman suunnitelmin 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Tehtaan ja asuinalueen väliin valmistui haapatukkien säilytystä varten vesiallas 1960-luvulla. Samassa yhteydessä Palojoki sai uuden uoman. Suomen suurimman tulitikkutehtaan toiminta päättyi 1980-luvun alussa. \r\n\r\nHelsingin Vallilassa toiminut ja 1888 perustettu laatikkotehdas Sörnäs Ab siirtyi 1930-luvulla Jokelaan. Toiminta päättyi konkurssiin 1960-luvulla uuden materiaalin, muovin tullessa markkinoille. Oy Machine toolin omistukseen rakennukset siirtyivät 1970-luvulla.\r\n\r\nTehtaiden ympärille kasvoi taajama. Taajaman synnyttäneet tehtaat lopettivat toimintansa 1900-luvun loppupuolella uusien materiaalien ja tuotantotapojen tultua markkinoille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k858 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:kartano , poio:hallintorakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4835" ;
        skos:prefLabel    "Jokelan teollisuusalue"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kello viiden jälkeen kun kaikki johtajat, konttoristit, kauppa-apulaiset ja asiakkaat jo olivat lähteneet Keskustasta ja olivat juuri syömässä päivällistä asunnoissaan alkoivat rappiolle joutuneet, repaleiset ja kummalliset ihmiset ilmaantua autioille liikekaduille." ;
  dcterms:description            "Novellissa \"Varis\" kuvataan Esplanadin kulkijoita." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1355> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7066>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Baarien mies" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7061> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7065> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7060> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7063> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7062> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7064> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7059> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7066" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7305>
        dcterms:modified  "2010-02-08T15:06:40+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9260>
        dcterms:modified  "2010-06-09T16:26:32+0300" .

[ dcterms:description  "Päähenkilö lukee työpaikkailmoituksia Kulosaaren kirjastossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8303> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8302>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9355>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Fabianinkatu 38"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1723678044817" ;
        wgs84:long        "24.9486024346889" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/fabianinkatu-38" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6851>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Alfa, Romeo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i888> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i137> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/alfa-romeo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7565>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1033542~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_103>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:45:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2749>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1589768~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1029>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Tuulisen torin asukkaat" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1028> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1028> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tuulisen-torin-asukkaat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9854>
        dcterms:modified  "2012-06-08T13:31:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7302>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vuorela, Ulla"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7302" .

[ dcterms:description  "Aija Kaartinen: Uiminen on liikkumalla kylpemistä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7026>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8016>
        dcterms:modified  "2009-12-18T16:56:35+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6979>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7801>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7562>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Lastenkodinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1661874875022" ;
        wgs84:long        "24.925169780192" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7562" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p106>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Venevaja C60"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:36:16.103+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T07:58:30.217+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38000 ;
        poi:description  "Vuosina 1846-1851 rakennettiin Ison Mustasaaren itärannan nk. \"Pieneen satamaan\" meriviraston toimesta kaikkiaan kahdeksan tiilipilarein vahvistettua lautaista vajaa. Samalla paikalla oli ollut venevajoja jo ruotsalaisella kaudella.\n\nNeljä vajoista paloi Krimin-sodan pommituksen aikana. Jäljelle jääneet neljä katettiin pellillä vuonna 1864. Osaa vajoista käytettiin soutuveneiden säilytykseen, yksi muutettiin myöhemmin muonavarastoksi ja yhdessä oli tykistön varastoja.\n\n27.7.1920 syttyi yhdessä vajoista räjähdysmäinen tulipalo, joka sai alkunsa ammuksen varomattomasta käsittelystä. Vajoihin oli siirretty pääasiallisesti Sotasaaliskeskusosastolle kuuluneita vanhoja kranaatteja, jotka oli määrätty purettaviksi. Yksi purettavista kranaateista räjähti ja sytytti myös viereiset ammukset. Räjähdyksen seurauksena syttyneessä tulipalossa paloi kaksi venevajoista perustuksiaan myöten ja rakennukset C 57 ja C 58 vaurioituivat pahoin. Ihmishenkiä ei tässä onnettomuudessa kuitenkaan menetetty, ammusta purkanut henkilö menetti kätensä, mutta toipui muuten saamistaan vammoista.\n\nAlkuperäisestä kahdeksasta vajasta jäi tämän jälkeen jäljelle enää kaksi, nykyiset vajat C 60 ja C 61. Nämä vajat on viimeksi kunnostettu vuonna 1978. Ne ovat edelleen käytössä venevajoina.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 77 a-g\nVuonna 1918 rakennusnumerot C 57 ja C 58\nVuonna 1927 rakennusnumerot C II 57 ja C II 58\nLähteet:\nHelsingin Sanomat, 28.7. 1920.\nUusi Suomi, 28.7. 1920.\nKA VSA 14092 17095 17044.\nMV SL VIK 1478-1518\nKuvat:\nVIK 1478\nVenevajat ja rakennus C 58 tulipalon jälkeen vuonna 1920"@fi ;
        poi:history      "Vuosina 1846-1851 rakennettiin Ison Mustasaaren itärannan nk. \"Pieneen satamaan\" meriviraston toimesta kaikkiaan kahdeksan tiilipilarein vahvistettua lautaista vajaa. Samalla paikalla oli ollut venevajoja jo ruotsalaisella kaudella.\n\nNeljä vajoista paloi Krimin-sodan pommituksen aikana. Jäljelle jääneet neljä katettiin pellillä vuonna 1864. Osaa vajoista käytettiin soutuveneiden säilytykseen, yksi muutettiin myöhemmin muonavarastoksi ja yhdessä oli tykistön varastoja.\n\n27.7.1920 syttyi yhdessä vajoista räjähdysmäinen tulipalo, joka sai alkunsa ammuksen varomattomasta käsittelystä. Vajoihin oli siirretty pääasiallisesti Sotasaaliskeskusosastolle kuuluneita vanhoja kranaatteja, jotka oli määrätty purettaviksi. Yksi purettavista kranaateista räjähti ja sytytti myös viereiset ammukset. Räjähdyksen seurauksena syttyneessä tulipalossa paloi kaksi venevajoista perustuksiaan myöten ja rakennukset C 57 ja C 58 vaurioituivat pahoin. Ihmishenkiä ei tässä onnettomuudessa kuitenkaan menetetty, ammusta purkanut henkilö menetti kätensä, mutta toipui muuten saamistaan vammoista.\n\nAlkuperäisestä kahdeksasta vajasta jäi tämän jälkeen jäljelle enää kaksi, nykyiset vajat C 60 ja C 61. Nämä vajat on viimeksi kunnostettu vuonna 1978. Ne ovat edelleen käytössä venevajoina.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 77 a-g\nVuonna 1918 rakennusnumerot C 57 ja C 58\nVuonna 1927 rakennusnumerot C II 57 ja C II 58\nLähteet:\nHelsingin Sanomat, 28.7. 1920.\nUusi Suomi, 28.7. 1920.\nKA VSA 14092 17095 17044.\nMV SL VIK 1478-1518\nKuvat:\nVIK 1478\nVenevajat ja rakennus C 58 tulipalon jälkeen vuonna 1920"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14703696732572" ;
        wgs84:long       "24.990904402732895" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8276>
        dcterms:modified  "2009-12-31T12:37:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5772>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=766FFB2A-F577-4E7A-B9A8-A2C7604010F0> .

<http://example/upload-base/#metadescription_78>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:16+0300" .

rky:p453  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rantsilan kirkonkylässä on säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylille tyypillinen rakenne ja rakennuskantaa Siikajokea seurailevan maantien varressa.\n\nKirkonkylän julkiset rakennukset ja asuinrakennukset ovat on tiiviinä nauhana Siikajoen itärannan harjanteella joen suuntaisen vanhan maantien varressa. Kirkko on harjanteen laella Toppilankankaalla. Kirkonkylän julkisista rakennuksista mainittakoon keisari Aleksanteri II:n mukaan nimetty koulu, manttaalikunnan lainajyvämakasiini ja matkustajakoti. Lainamakasiini on toiminut suojeluskuntatalona, seurakuntatalona ja kotiseutumuseona. Jokirannassa on ajalleen tyypillinen, 1920-luvulla valmistunut meijeri. Betonirakenteinen, valkeaksi rapattu rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Rakennuskanta on muuten osin vaatimatonta tai uusiutunutta.\n\nHongikossa seisovassa pohjakaavaltaan tasavartisessa ristikirkossa on ristivarsien päistä aumattu vesikatto. Ristikeskuksessa on vesikaton sisäjiireistä kohoava pienii lanterniini. Kirkon nykyinen ulko- ja sisäasu on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tehdystä jugendisoivasta uudistuksesta. Sakariston kirkkosalista erottavan yläreunastaan rokokoomaisesti kaartuilevan alttariseinän maalaustriptyykin, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu, Ylösnousemus ja  Getsemane, on tehnyt  Mikael Toppelius 1788. Saarnastuolin maalauskäsittely vuodelta 1794 on myös hänen käsialaansa. \n\nKirkon länsipuolella oleva pohjalainen renessanssitapuli on kirkkoa vanhempi. Kirkkotarhaan liittyy lisäksi vanha \"ullakoksi\" kutsuttu ruumishuone. Kirkkoaukion edustalla on Rantsilan kappalaisena 1775-1785 toimineen mm. kansanperinteen kerääjänä sekä uskonto- ja kansankulttuurin tutkimuksen uranuurtajana tunnetun Christfried Gananderin muistopatsas."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.502694982,25.660803299 64.502332225,25.658382948 64.502489092,25.657852731 64.502896172,25.655005990 64.503062067,25.654286931 64.503696616,25.652329186 64.504097197,25.651222445 64.504401764,25.650430198 64.504986637,25.649205936 64.504495699,25.648081005 64.505069789,25.645841969 64.505751043,25.648340596 64.506097363,25.650212559 64.505778032,25.650657137 64.506014087,25.651838014 64.506145556,25.652956906 64.506491017,25.653484812 64.506927120,25.655536235 64.505878234,25.657820327 64.505194838,25.656326524 64.504292011,25.658381928 64.504960870,25.659808114 64.502694982,25.660803299" ;
        poi:history       "Rautakautisen eränkäyntialueen pysyvä asutus syntyi 1500-luvulla Savosta. Saloisten kappeliksi 1671 perustettu Rantsila siirtyi Siikajoen emäseurakuntaan 1689. Seurakunta itsenäistyi 1873. Kirkko rakennettiin 1785 kalajokelaisen kirkonrakentaja Simon Silvénin johdolla. Kirkon uudistuksesta 1907 vastasi arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkkoa korjattiin 1983 arkkitehti Jorma Tepon laatiman suunnitelman mukaan.\r\n\r\nRantsila sijaitsi Oulu-Iisalmi maantien varrella. Rantsilan kunta perustettiin 1867, ja kunnallishallinnon luomisen ja maakaupan vapautumisen myötä kirkonkylän päätien varrelle alkoi keskittyä talonpoikaistilojen lisäksi mm. kauppaliikkeitä. Rantsilan ensimmäinen kansakoulu, kirkonkylän Aleksanterin koulu aloitti toimintansa 1882."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k791 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:hautausmaa , poio:seurantalo , poio:koulu , poio:matkailurakennus , poio:tie , poio:makasiini , poio:kirkkorakennus , poio:pihapiiri , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1329" ;
        skos:prefLabel    "Rantsilan kirkko ja vanha raitti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9851>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Valkoinen viha" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8638> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9581> ;
        th:lisatietoa     "”Tuona hetkenä minusta tuli likainen kyttä…”\n\nKaksi päivää tyttärensä syntymän jälkeen ylikomisario Kari Vaara kertoo vaimolleen Katelle aivokasvaimestaan. Hän kertoo myös uudesta työstään omalakisen, rikollisuutta torjuvan salaisen yksikön johdossa. Kasvaimen poiston sivuvaikutuksena mies muuttuu täysin tunnekylmäksi, mutta uuden toimenkuvan kannalta se ei ole pelkästään huono juttu.\n\nVaaran yksikkö, johon kuuluvat myös kovaotteiset apurit Milo ja Sulo, putsaa Helsingin rikollisia puhtaiksi niin huumeista, laittomista aseista kuin käteisestä. Suoraan Suomen poliisiylijohtajalle raportoiva ryhmä osoittautuu liiankin tehokkaaksi ja laukaisee tahattomasti kokonaisen rikollissodan.\n\nSamaan aikaan EU-vastainen Suomi suomalaisille -puolue kasvattaa suosiotaan. Kun maan johtava maahanmuuttajien oikeuksien puolestapuhuja surmataan raa’asti, se tulkitaan rotusodanjulistukseksi. Koston kierre on katkaistava hinnalla millä hyvänsä.\n\nKun mafiasota lopulta uhkaa myös Kari Vaaran henkeä ja avioliittoa, onko hänen myytävä sielunsa saatanalle?\n\nTeemoiltaan kipeän ajankohtainen Valkoinen viha on räväkkää jatkoa maailmalla menestyneille Kari Vaara -trillereille Lumienkelit ja Kylmä kuolema.\n\nwww.wsoy.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9851" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p70>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurtiini Gyllenborg- Zander "@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T06:47:26.155+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T12:02:02.562+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 , koko:p40908 , koko:p39778 ;
        poi:assetID      "A5d" ;
        poi:description  "Kurtiini Gyllenborg- Zander on yksinkertainen eskarpoidun kallioseinän päälle rakennettu harmaakivinen puolustusmuuri. Se rakennettiin vuosina 1748-50. Valmiissa muurissa oli kaikkiaan viisi mörssäriaukkoa ja yksi tykkiaukko.\n\nVuonna 1751 kurtiinimuurin taakse alettiin louhia vallihautaa, jonka taakse rakennettiin polygonin muotoon nk. retranchement-varustus. Se muodostuu kahdesta puolibastionista. Eteläinen puolibastioni on kasemattoitu ja sen läpi kulkee kaksi kallioon louhittua, holvattua käytävää, jotka toimivat yhdysteinä Carpelan- Gyllenborgin kurttiiniportilta retranchementin ja Zander-Lantingshausenin puolustusrintaman väliseen vallihautaan. Retranchementin ja bastioni Carpelanin vasemman kyjen väliin jää kalliosta muodostettu kurtiiniseinämä, jonka yli rakennettiin silta bastioni Lantingshausenille. Polygonirintaman pohjoinen puolibastioni on vain pieni, yhden kasematin käsittävä katkelma kurtiinin ja bastioni Carpelanin oikean kyljen välillä. Koko varustus oli valmis turvetuksia myöten vuonna 1756.\n\nAlkuaan varustuksen yhteydessä oli kaksi lyijyllä verhottua juomaveden keruusäiliötä, ja huolella rakennettu salaojitusjärjestelmä, jonka avulla vallihautaan kertynyt vesi saatiin johdetuksi sieltä pois.\n\nKurtiini Gyllenborg - Zanderin mörssäriaukot muurattiin umpeen ilmeisesti jo 1760-luvulla. Vain yksi tykkiaukko jätettiin avoimeksi.\n\nVenäläisellä kaudella retranchement- varustus esiintyy asiakirjoissa yleensä bastioni Zanderin yhteydessä. Vuonna 1876 rakennettiin sähkövalaistuksen lokomobiilivaja retranchementin eteläosaan. Varustuksen kasematteja käytettiin mm. lyhtypylväiden varastona ja halkovarastoina.\n\nVenäläiset uusivat vallihaudan yli kulkevan sillan vuonna 1891 ja sen kate uusittiin jälleen vuonna 1902. Viimeisin sillan uusiminen tapahtui Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta 1970-luvun alussa.\n\nHelena Rosén 1995\n\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nFästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 1747-1808, G1-68\nMV SL VIK A 49"@fi ;
        poi:history      "Kurtiini Gyllenborg- Zander on yksinkertainen eskarpoidun kallioseinän päälle rakennettu harmaakivinen puolustusmuuri. Se rakennettiin vuosina 1748-50. Valmiissa muurissa oli kaikkiaan viisi mörssäriaukkoa ja yksi tykkiaukko.\n\nVuonna 1751 kurtiinimuurin taakse alettiin louhia vallihautaa, jonka taakse rakennettiin polygonin muotoon nk. retranchement-varustus. Se muodostuu kahdesta puolibastionista. Eteläinen puolibastioni on kasemattoitu ja sen läpi kulkee kaksi kallioon louhittua, holvattua käytävää, jotka toimivat yhdysteinä Carpelan- Gyllenborgin kurttiiniportilta retranchementin ja Zander-Lantingshausenin puolustusrintaman väliseen vallihautaan. Retranchementin ja bastioni Carpelanin vasemman kyjen väliin jää kalliosta muodostettu kurtiiniseinämä, jonka yli rakennettiin silta bastioni Lantingshausenille. Polygonirintaman pohjoinen puolibastioni on vain pieni, yhden kasematin käsittävä katkelma kurtiinin ja bastioni Carpelanin oikean kyljen välillä. Koko varustus oli valmis turvetuksia myöten vuonna 1756.\n\nAlkuaan varustuksen yhteydessä oli kaksi lyijyllä verhottua juomaveden keruusäiliötä, ja huolella rakennettu salaojitusjärjestelmä, jonka avulla vallihautaan kertynyt vesi saatiin johdetuksi sieltä pois.\n\nKurtiini Gyllenborg - Zanderin mörssäriaukot muurattiin umpeen ilmeisesti jo 1760-luvulla. Vain yksi tykkiaukko jätettiin avoimeksi.\n\nVenäläisellä kaudella retranchement- varustus esiintyy asiakirjoissa yleensä bastioni Zanderin yhteydessä. Vuonna 1876 rakennettiin sähkövalaistuksen lokomobiilivaja retranchementin eteläosaan. Varustuksen kasematteja käytettiin mm. lyhtypylväiden varastona ja halkovarastoina.\n\nVenäläiset uusivat vallihaudan yli kulkevan sillan vuonna 1891 ja sen kate uusittiin jälleen vuonna 1902. Viimeisin sillan uusiminen tapahtui Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta 1970-luvun alussa.\n\nHelena Rosén 1995\n\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nFästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 1747-1808, G1-68\nMV SL VIK A 49"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/wall> ;
        wgs84:lat        "60.13960207309498" ;
        wgs84:long       "24.988109540939377" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3220>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Koulu Kalliossa" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kallion yhteiskoulun ja Kallion lukion pitkäaikainen opettaja ja rehtori Armas Paavola kuvaa kirjassaan Kallion lukion satavuotista historiaa Sörnäisten yhteiskoulusta suosituksi ilmaisutaidon lukioksi. " ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3219> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3220" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1191>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kuljen missä kuljen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7787> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1190> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kuljen-missa-kuljen" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8013>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Maunulan Maja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        wgs84:lat         "60.2210509108785" ;
        wgs84:long        "24.9163514314769" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8013" .

[ dcterms:description  "Hugo Simbergin ateljee ja koti oli talon ylimmässä kerroksessa (B 18)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7564> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3102>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1045633~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3480>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Huligaanit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3479> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3480" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6223>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=AA5CEC64-7F3D-4F44-B91E-1EBDB57ED5DB> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1073>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:39:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8273>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Palmén, Ernst"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8273" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8512>
        dcterms:modified  "2010-01-26T15:09:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3362>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1275204~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6483>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8607>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Herala, Helge"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8607" .

[ dcterms:description  "Santahaminan päätön vääpeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6578>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Eira sjukhus 1905-1965" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6577> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/eira-sjukhus-1905-1965" .

[ dcterms:description  "Vähäkallion perhe muutti Annankatu 23:een, Väinö Vähäkallion suunnitteleman kerrostalon ylimpään kerrokseen heti talon valmistuttua 1923." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8811>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4788>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8772>
        dcterms:modified  "2010-03-01T19:32:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i183>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Ei ihme jos janottaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6704> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6702> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6699> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6703> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6701> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i182> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6698> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/ei-ihme-jos-janottaa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kuppilan kellarissa oli mustanpuhuva yökerho, ja kesällä anniskelualue laajeni kestopuusta nikkaroidulle terassille. Sinnekin piti laskeutua portaita. Nyt katupinnan alapuolelle jäävä juopottelurotko oli lunta täynnä. Minulle riitti maanpinnan tason ja sisätilojen tarkastelu. Kapakassa oli hiljalleen humaltuva hämyinen iltapäivä. Heti sisääntulon vieressä oli kapea tupakkasalonki. Mustat tekonahkapallit ja nojailutiski seisoivat tyhjinä. Peremmällä baarissa oli looseja, joissa istuttiin vastatusten punaisilla sohvilla. Seinillä oli vanhannäköisiksi tarkoitettuja viskimainnoksia ja muuta brittihenkistä ravintolalavastetta.' (s. 77)" ;
  dcterms:description            "Viktor Kärppä yrittää onkia tietoja karaokebaarin kanta-asiakkaalta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9777> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9775>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8867>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Hagert, Kalle"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8867" .

rky:p1246  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetuista ylhäisaatelin asuinlinnoista maassamme Louhisaaren kartanon lisäksi. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisatoja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suuren Rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue sekä Strömslandetissa sijaitsevat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhat lampuotikylät Ströms ja Hormnäs sekä kartanon pohjoispuolelle 1910-luvun alussa jakojen seurauksena syntynyt Norr-Sarvlaxin kartano.\n\nKolmikerroksisen hollantilaista klassismia kuvastavan kartanon päärakennuksen muurarimestarina ja mahdollisesti suunnittelijana on Lorentz Creutzin toimeksiannosta toiminut viipurilainen Achatius Groneberg. Kuutiomaisen rakennuksen runko jakautuu kahdella poikittaisella sydänseinällä keskeishallitilaksi ja sen molemmin puolin erikokoisiksi huonesarjoiksi. Kolmanteen kerrokseen on sisustettu juhlasali ja edustavimmat vierashuoneet.\n\nIdenttiset, säterikattoiset sivurakennukset sekä porttirakennuksina toimivat tiiliset 1850-luvulla rakennetut talli ja viljamakasiini täydentävät barokkipihan symmetristä sommitelmaa. Läntisessä, todennäköisesti 1600-luvun sivurakennuksessa on säilynyt karoliiniselta ajalta peräisin oleva säterikatto. Toinen sivurakennuksista on korvattu 1880 palon jälkeen uudella. Kartanon talousrakennukset sijaitsevat kauempana päärakennuksesta.\n\nKartanon puutarhan vanhimmat osat ovat luultavasti päärakennuksen rakentamisajalta. Kartanon ohitse virtaavan joen varsilla ja patolammen ympärillä levittäytyvä maisemapuisto on peräisin 1850-luvulta. Myös pitkät puukujanteet on istutettu 1800-luvulla. Päärakennuksen ja sivurakennusten välisen geometrisesti järjestetyn muotopuutarhan hahmo on Paul Olssonin suunnittelema 1930-luvulla. Kartanon päärakennuksen takana olevassa metsikössä patolammen äärellä on jäljellä kartanon vanha mylly.\n\nKartanokeskusta ympäröi keskiajalta periytyvän Suuren rantatien eteläpuolinen laaja viljelymaisema. Strömslandetissa sijaitsevat Hormnäs, Bagarböle, Grevböle, Ströms, Tjuvö ja Lappnor ovat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhoja lampuotikyliä. Erityisen hyvin vanhaa kylärakennetta kuvastaa rakenteensa ja vanhan rakennuskantansa lähes muuttumatta säilyttänyt Ströms, jonka kolme taloa sijaitsevat edelleen hyvin tiiviisti tien itäpuolella olevalla loivalla mäellä. \n\nKartanon maiden jakamisen tuloksena 1910-luvun alussa syntynyt Norr-Sarvlax sijoittuu kartanon pohjoispuolelle. Norr-Sarvlaxin rakennuskantaan kuuluu kivisen päärakennuksen lisäksi työväenasuinrakennuksia, tiilinen viljamakasiini ja kartanolle johtavan tien varressa oleva Putgårdenin kaksikerroksinen talo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.412045066,26.168286447 60.410580562,26.173015529 60.409573045,26.174583501 60.409091533,26.173824445 60.409258697,26.170028583 60.410661961,26.165686632 60.412226970,26.166867743 60.412045066,26.168286447" ;
        poi:history       "Sarvilahden rälssitilan maita ovat hallinneet 1400-luvulta alkaen maan ylhäisaatelistoon kuuluvat Creutz-, von Morian- ja von Born-suvut, kunnes kartano 1956 siirtyi testamentilla Svenska Litteratursällskapetin omistukseen.\r\n\r\nLorenz Creutz vanhempi loi Sarvilahden kartanosta todellisen suurtilan ostamalla ja yhdistämällä suuren joukon lähiseudun tiloja. Kartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1672. Päärakennus vaurioitui sekä isonvihan (1713-1721) että pikkuvihan (1742-1743) aikana. Päärakennusta kunnostettiin sotien jälkeen ja mm. muutamat kattomaalaukset maalattiin tässä korjausvaiheessa. Päärakennukseen tarttui tuli sivurakennuksen tuhonneesta tulipalosta vuonna 1880. Tulipalossa tuhoutuivat kartanon säterikatto ja kolmas kerros. Kartano kunnostettiin arkkitehti F.A. Sjöströmin suunnitelmien mukaan, säterikatto korvattiin aumakatolla ja julkisivuun avattiin uusi ikkuna-akselisto. Palanut sivurakennus rekonstruoitiin 1600-luvun asuunsa. Vuonna 1934 tehdyssä, Hilding Ekelundin suunnittelemassa restauroinnissa palautettiin päärakennukseen 1600-luvun tyylinen säterikatto.\r\n\r\nNorr-Sarvlaxin kartano syntyi 1900-luvun alussa Sarvilahden omistajan Viktor Magnus von Bornin jakaessa kartanon maita kahdeksan lapsensa kesken."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=118" ;
        skos:prefLabel    "Sarvilahden kartano ympäristöineen (Hormnäs)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Iso Roobertinkatu oli muuttunut täydellisesti niistä ajoista. Kävelykadun pätkän oli pitänyt tuoda keskieurooppalaista eloa ja väriä, mutta Martikan mielesätä muutos oli keinotekoinen. Kasinotalouden hulluina vuosina pankit olivat sitten vallanneet liiketilat, jotka oli tarkoitettu pienille myymälöille. Laman kierteessä isot tilat jäivät tyhjilleen, mutta nyt kadun varteen oli jälleen ilmestynyt uusia liikkeitä, vaatekauppoja, ravintoloita ja vaikka mitä.\" (S. 128.)" ;
  dcterms:description            "Karri Mäntysen asunto ja liike Antikvariaatti & videovuokraamo Forties sijaitsevat samassa talossa, jossa rikoskomisario Matti Martikka asui aiemmin avioeronsa jälkeen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2122> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i517>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "I staden där jag bor" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i516> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9220> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/i-staden-dar-jag-bor" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7029>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kuusiluoto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9629> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2037264877322" ;
        wgs84:long        "24.9946444983246" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7029" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9223>
        dcterms:modified  "2010-06-07T16:01:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2496>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Safari club" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7885> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2495> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=14&BibliographyId=2577&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2496" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6480>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Ortodoksinen hautausmaa"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        wgs84:lat         "60.1660343694969" ;
        wgs84:long        "24.9182854661776" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ortodoksinen-hautausmaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7194>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9318>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Saaritsa, Pentti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9318" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6814>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ilmola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Asunto-osakeyhtiö Ilmola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8764> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1564556711827" ;
        wgs84:long           "24.9459422101839" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ilmola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1903>
        dcterms:modified  "2010-12-20T23:50:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1392626~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1392627~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7289>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Roihuvuoren ala-asteen koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        wgs84:lat         "60.2006115355871" ;
        wgs84:long        "25.0530343810452" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7289" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7528>
        dcterms:modified  "2009-10-27T14:34:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9483>
        dcterms:modified  "2010-11-26T14:42:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433537~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Aarne Laurilan vanhemmat muuttivat avioiduttuaan 1928 Malmille, Opettajatarkotiyhdistyksen eli Rydmanin taloon, siellä Aarne Laurila eli lapsuutensa ja nuoruutensa 25-vuotiaaksi. 1955 Aarne Laurila rakensi Malmille omakotitalon oman perheensä kodiksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74>
] .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku Maamerkkinä kaksitorninen kirkko" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4798> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9578>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Parantaja" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Vuoden johtolanka -palkinnon saanut Parantaja kuvaa luonnonmullistuksien kourissa kamppailevaa Helsinkiä ja sen asukkaita." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9577> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9576> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9573> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9574> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9571> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9572> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1106> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2621> ;
        th:lisatietoa        "Tapani Lehtinen on varma, että hänen toimittajavaimonsa on kadonnut.\nIlmastonmuutoksen kourissa kamppailevassa Helsingissä yhden naisen vuorokauden mittainen puhelinhiljaisuus ei hetkauta ketään. Niinpä Lehtisen on itse löydettävä vaimonsa – ja seurattava jälkiä, jotka vievät aina vain syvemmälle särkyvän maailman pimeään ytimeen.\nParantaja on piinkova rikosromaani ja runollinen rakkauskertomus. Se on tarina siitä mihin jokainen meistä parhaimmillaan kykenee, mihin pahimmillaan syyllistyy ja miten pitkälle on valmis menemään toisen puolesta. Ja kuinka rakkaus on voimista suurin.\n\n(www.helsinkikirjat.fi)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.dekkariseura.fi/jl_index.html" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9578" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9817>
        dcterms:modified  "2012-02-17T16:20:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7788>
        dcterms:modified  "2009-11-17T14:11:25+0300" .

rky:p1742  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Aurajokisuun poikkeuksellisen pitkä satama- ja merenkulkuhistoria alkaa Turun linnan perustamisesta. Turun kaupunkikuvassa keskeinen Aurajokisuu on 1800-luvun lopulta 1980-luvun lopulle rakentunut teollisuusrakennusten, laitureiden, telakkanostureiden ja muiden satama-, telakka- ja teollisuusalueen toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakennelmien monipuolinen ja ajallisesti kerrostunut kokonaisuus. Se ilmentää paitsi merenkulun historiaa, myös Turun ja koko maan toisen maailmansodan jälkeistä laivanrakennusteollisuuden kasvua ja kukoistusta.\n\nJokisuun teollisuushistoriallisesti merkittävät kiinteistöt muodostavat arvokkaita näkymiä Turun kaupunkikuvassa ja Aurajoen kulttuurimaisemassa. Teollisen toiminnan vähennyttyä satama- ja teollisuusalueen käyttö on muuttunut hallitusti.\n\nAurajokisuun satama- ja teollisuusalueen rakentuminen nivoutuu laivanrakennus- ja konepajateollisuuteen, jonka keskeinen osa on Oy Crichton-Vulcan Ab:n (Wärtsilän) konepaja- ja telakka-alue. Telakka on ollut lajissaan Suomen suurin. Telakkakokonaisuuteen kuuluvat Aurajoen itärannalla useassa osassa vuodesta 1846 lähtien rakennettu, nykyasunsa 1925 saanut Crichton & Vulcanin puinen asuinrakennus, 1873 valmistunut punatiilinen konttori- ja asuinrakennus sekä 1966-1970 rakennettu Wärtsilän entinen ammattikoulu ja konepaja. Viimeksi mainitut on muutettu asuin- ja liikekäyttöön. \n\nLaivanrakennusteollisuuteen liittyvät köysitehtaat ovat oleellinen osa Aurajoen jokisuun teollista historiaa. Itärannan tehdaskiinteistöihin kuuluu Manilla, jonka vanhimmat osat ovat 1866 perustetun viinatehtaan, Aura Ångbrännerin aikaiset polttimo, mallastamo ja varasto sekä 1875 valmistunut asuinrakennus. Manillan köysitehdas on toiminut paikalla vuodesta 1929 1980-luvulle. Köysitehtaan tehdasrakennukset ovat vuosilta 1947-1951.\n\nWärtsilän funktionalistinen, vaaleaksi rapattu nelikerroksinen toimistorakennus ns. Valkoinen talo vuodelta 1937 on arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema. Rakennusta on laajennettu 1951 ja 1958 ja korotettu 1965. Viereinen komea punatiilinen konepajahalli on rakennettu 1938-1958. Satama-alueella on kaupungin kaasulaitoksen kaasukellon suojarakennus vuodelta 1912 ja kaasupallo vuodelta 1936. Sulkutelakka-allas on rakennettu 1937 ja muut rantalaiturit pääosin 1950-1960-luvulla. Aurajokisuussa seisoo kolme kookasta telakkanosturia, joista kaksi on telakka-altaan tuntumassa, kolmas entisen konepajarakennuksen edessä joen rannalla.\n\nAurajoen itärannalta länsirannalle työläisiä kuljettanut kaupunkilautta Föri on rakennettu 1903. Länsirannalla sijaitseva, arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema funktionalistinen 270 metriä pitkä köysiratarakennus vuodelta 1934 on rakennustyyppinä ainutlaatuinen koko maassa ja sillä on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys Linnankadun varressa. Kaksi 1928 rakennettua telakkahallia ja köysitehdas on otettu onnistuneesti opetus- ja kulttuurikäyttöön Turun ammattikorkeakoulun kulttuuriyksikölle. Myös länsirannan punatiilisissä Auran Panimon ja kaakelitehtaan tiloissa on uutta toimintaa, harrastus- ja toimistotiloja ja opiskelija-asuntoja. \n\nLinnankadun varressa olevan Turun sähkölaitoksen yksikerroksinen tiilirakennus vuodelta 1908 on rakennettu saksalaisen AEG:n suunnitelmin. Korjauksen (1921) on suunnitellut arkkitehti A. Nyström. Myöhemmin rakennusta on laajennettu ja 1960-luvun alussa sen viereen on rakennettu nykyinen voima-asema. \n\nTorpedohalli vuodelta 1935 on rakennettu sukellusvenetelakaksi. Vuonna 1894 valmistuneen tiilisen kruununmakasiinin ja viereisen osuuskaupan varaston tiloissa toimivan Forum Marinumin edessä on museoituna itärannalta siirretty 1947-1948 nosturi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.436606180,22.237721566 60.436439394,22.237890859 60.436283347,22.237350477 60.435686599,22.235498789 60.434996308,22.233782909 60.435973673,22.233273578 60.436065615,22.233580506 60.436504409,22.232941429 60.437695864,22.236355639 60.436606180,22.237721566" ;
        poi:history       "Turun satama sijaitsi Turun linnan suojassa jokisuussa ja ylempänä jokivarressa ainakin linnan perustamisesta lähtien. Linnan tuntumassa harjoitettiin laivanrakennustoimintaa ainakin jo 1500-luvun alkupuoliskolla. \r\n\r\nSuurimittakaavaisempi laivanrakennus alkoi 1700-luvulla ja myöhempien telakoiden paikalla toimivat tuolloin ainakin Wechterin telakka joen itärannalla ja C.F. Fithien telakka länsirannalla, köysitehtaan alueella. Niistä kehittyi ja täydentyi 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen suuria teollisuusyrityksiä.\r\n\r\nKonepajatoiminta alkoi Aurajokisuussa 1840-luvulla. Konepaja siirtyi englantilaisen William Crichtonille, jonka aikana yritys kasvoi Turun suurimmaksi ja laivateollisuudessa alkoi uusi aika; yrityksen tärkeimpiä tuotteita olivat raudasta valmistetut alukset, höyrykoneet ja höyrykattilat.\r\n\r\nAb Crichtonin ja sen kilpailijan Oy Vulcan Ab:n yhteenliittyminen 1924 vahvisti jo ennestään vahvaa telakkateollisuutta. Yhtiöstä kehittyi Turun merkittävin teollinen yritys ja maan suurin telakka. Myöhemmin yritys siirtyi osaksi Wärtsilää. Wärtsilän telakka laajeni 1900-luvun kuluessa koko Aurajokisuulle.\r\n\r\nSatama-alueen sulkutelakka louhittiin kallioon 1934-1937 Suomen laivaston sukellusveneiden rakentamista varten. Toisen maailmansodan sotakorvausalusten ja niitä seuranneen idänkaupan ansiosta tuotanto kasvoi, telakalla oli 1952 yli 3000 ja 1960-luvun alussa yli 4000 työntekijää. Telakkaa uusittiin suurempia aluskokoja varten 1950-1960 -lukujen vaihteessa, jolloin myös rakennettiin rannan kolme nosturia viereisellä Crichton-Vulcanin konepajalla (vuodesta 1965 Wärtsilän Turun telakka). Telakka-alue oli kuitenkin jo saavuttanut kasvunsa rajat ja uusi, edelleen toimiva telakka rakennettiin Turun Pernoon 1970-luvulla. Viimeinen osa Turun vanhaa telakkaa lopetti toimintansa 1988. Aurajoen laivanrakennusteollisuus päättyi, kun dieselmoottoritehdas sulkeutui 2004.\r\n\r\nLaivanrakennuksen päätyttyä alkoi alueen uuden maankäytön suunnittelu. Aurajoen länsirannan suunnittelusta järjestettiin kilpailu 1987. Voittaneen ehdotuksen mukaan telakka-alueelle tuli rakentaa asuinkerrostaloja ja säilyttää vanhat teollisuusrakennukset kulttuurikäyttöön kunnostettuina. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio Oy suunnitteli kahden vanhan telakkahallin ja köysitehtaan rakennusten muutoksen kulttuuritiloiksi 1990-luvun kuluessa. Kutsukilpailun itärannan eli ns. Telakkarannan asuntorakentamisen lähtökohdista voitti arkkitehtitoimisto Gullichsen Vormala Ky 2005."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:tuotantorakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:katu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4095" ;
        skos:prefLabel    "Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5236>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kirjoituksia Hietaniemen hautausmaalta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2666> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kirjoituksia-hietaniemen-hautausmaalta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9220>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Holmström, Carita"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9220" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7191>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Chiewitz, G.T."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7191" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7430>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:34:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_586>
        dcterms:modified  "2010-06-09T17:01:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7525>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Grundström, Otto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7525" .

[ dcterms:description  "Musiikkilentsikaksi muuttunut kontrabasso laskeutuu rautatien ylittävälle kävelysillalle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9489> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9490>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8239>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1109059~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9480>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Rehbinderintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        wgs84:lat         "60.1570803249536" ;
        wgs84:long        "24.9385212732527" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rehbinderintie" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kaupunki on muuttunut mutta ei järin paljon,\nmuistamme sen värin, joka oli harmaampi.\nSilloin ei ollut yhtään eurooppalaista vaateliikettä,\nolutta oli vain ruokailijoille,\nkoko paikka muistutti Neuvostoliittoa.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i336> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7690>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:58+0300" .

rky:p416  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paddaisten kartano muodostaa edustavan 1700-luvun jälkipuoliskon ja 1800-luvun alun kartanomiljöön. Paddaisten ympäristössä yhdistyvät erittäin hienolla ja poikkeuksellisella tavalla historiallinen kulttuurimaisema ja mereen liittyvä luonnonmaisema.\n\nKartanon päärakennus ja pihapiirin rakennukset ovat ryhmittyneet loivalle rinteelle Paimionlahden itärannan viljelysten taakse. Kartanon rokokoon aikaiseen puiseen päärakennukseen on liittynyt pihan puolella kaksi erillistä siipirakennusta, joista toinen on säilynyt siirrettynä toiseen paikkaan ja toinen tuhoutunut. Päärakennuksen karoliininen pohjakaava on säilynyt. \n\nRikas, villiintynyt kulttuuri- ja yrttikasvisto viittaa tilan historiaan kirkon tilana katolisena ikana, kenties varhaiskeskiaikana virolaisen Padisten luostarin alaisuudessa. Kartanoa ympäröi 1800-luvun alussa perustettu puutarha, jossa sijaitsee 1805 rakennettu, arkkitehti Charles Bassin suunnittelema Orangeri-rakennus. Päärakennuksen länsipuolella on hyvin hoidettu puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin 1918 suunnittelema muotopuutarha, jota peltomaisema sekä rannan katajaiset mäet luonnonpuistona luontevasti jatkavat. Hyvin säilytettyyn kartanomiljööseen kuuluu useita talousrakennuksia. Nykyisin kartano harjoittaa metsätaloutta ja karjankasvatusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.363153277,22.630997788 60.360259414,22.632034059 60.356547637,22.618872647 60.353588063,22.616795467 60.353735650,22.602537123 60.354942844,22.595492448 60.355961429,22.593381788 60.358891855,22.591086602 60.366799241,22.603829387 60.366998461,22.610024002 60.361464339,22.623511093 60.363153277,22.630997788" ;
        poi:history       "Sauvon Paddaisten kylän vakituinen asuttaminen on ajoitettu 1300-lukuun ja se mainittiin ensimmäisen kerran 1346. Kylässä oli seitsemän tilaa 1540-luvulla. Kartano muodostettiin 1660-luvulla kahdesta tilasta, jotka peruutettiin kruunulle 1683. 1700-luvun alkuun mennessä se muodosti Lövnäsin kruunun säterirusthollin, johon liitettiin vuosisadan kuluessa useita Yli- ja Ala-Paddaisten tiloja. Tila ostettiin perinnöksi 1762.\r\n\r\nKartanon 1760-luvulla rakennetun päärakennuksen rakennutti turkulainen kamreeri Daniel Gadolin ja suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröder. Rakennukseen lisättiin myöhemmin pihan puolelle pienet siipirakennukset ja pylväät. Muutoksia suunnitteli arkkitehti Charles Bassi. Puutarhasuunnitelman teki puutarha-arkkitehti Bengt Schalin 1918."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k738 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1826" ;
        skos:prefLabel    "Paddaisten kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9814>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kosteiden mestojen balladi" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8233> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9824> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9813> ;
        th:lisatietoa       "Teatterijätkä hoipertelee läpi Kallion kosteikkojen\n\nAaron Waldenilla on aina rahaa tuoppiin - ja jos ei ole niin joku tarjoaa. Aaron Waldenilla on aina kuuma misukka tyrkyllä - ja jos ei ole niin kohta on. Aaron Waldenin elämä on pelkkää jumalaista nousuhumalaa ja mikä tärkeintä - hänellä ei ole koskaan krapulaa.\n\nBella Barin nurkassa meinaa saada pirinistin puukosta ja siskolta pettää maksa, mutta itse Aaron selviää naarmuilla. Esteitä tämän käsikirjoittajaohjaajan tielle asettavat maakuntateattereiden johtajat, joille hän kauppaa uutta näytelmäänsä. Siat eivät helpolla opi syömään helmiä. Ja kuin varkain Aaronin liukkaan poikamieselämän uhkakuvaksi nousee vakinainen avosuhde.\n\nKosteiden mestojen balladi on alkuvoimainen kertomus sympaattisesta kulkurista, veijarista, kanaljasta ja ryökäleestä, jota vietit vievät. Se on myös maanmainio romaani Kallion kivisiltä kaduilta ja ilkikurinen fantasia miehen elämästä, jossa saa joka aamu ottaa kurssin kohti uusia, uljaita seikkailuja. Kosteiden mestojen balladi on Ari Wahlstenin esikoisromaani.\n\n\"Wahlstenin tarina etenee sujuvasti, eikä tekstiin juuri suvantovaiheita ole mahtunut. Ammatti-maisesti kirjoitettua viihdettä siis.\" -Helsingin Sanomat\n\n(www.gummerus.fi)\n\nAaron Walden rakastaa naisia. Hänen jatkopaikoistaan voisi piirtää Helsingin yön meno- ja panokartan. Mutta ei teatterimiehen elämä pelkkää nousuhumalaa ole. Teattereiden johtajat eivät ymmärrä hyvän päälle, baareissa pirinistit käyvät niskaan, ja tyttöjen kimppakämpän ovelta hyökkää hirviö. Välillä kulun keskeyttää nainen, joka kuvittelee jallittavansa kosteikkojen kulkurin katiskaansa. Krapulaa ei ole, ja joka aamu tuo uuden uljaan seikkailun.\n\n(Takakansiteksti)" ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.kosteatmestat.fi/kirja" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9814" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7785>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Kontulankaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2410268800599" ;
        wgs84:long    "25.0763399089512" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7785" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p33>
        dc:created      "2012-12-27T13:44:09.846+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:44:09.986+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Lapsi Suomenlinnassa"@fi , "Lapsi Suomenlinnassa"@en , "Lapsi Suomenlinnassa"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_8499>
        dcterms:modified  "2010-01-21T18:14:10+0300" .

rky:p676  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Piippolan kirkonkylässä muodostavat kirkko, pappila ja kantatalojen pihapiirit polveilevassa Lamujokivarressa tärkeän, pääosaltaan 1800-luvun rakennusperinnettä edustavan historiallisen ulottuvuuden muuten uudisrakennetussa taajamassa.\n\nLamujoki mutkittelee Piippolan kirkonkylän kohdalla itä-länsi -suuntaisena yhtenäisen peltoviljelysaukean halki. Piippolan kirkonkylä on kasvanut jokivarteen Simon Jylkän rakentaman, 1770 valmistuneen puukirkon ympärille. Joen mutkassa on Isopappila aittoineen. Jokivarressa ovat kirkonkylän kantatalot, joista mainittakoon erityisesti Anttilan pihapiiri kirkon vieressä sekä Lassila, Tuomaala, Piippo ja Jukola.\n\nPiippolan kirkonkylän kautta kulkeva maantie on osa vanhaa maantieyhteyttä Oulusta Savoon."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.173820557,25.967289820 64.174187872,25.966067959 64.174129818,25.965093359 64.174262569,25.964580594 64.174432899,25.964179252 64.174528860,25.963691616 64.174417606,25.963617554 64.174666517,25.962670667 64.174973833,25.962756741 64.175275124,25.961983648 64.175783644,25.962804693 64.176180533,25.962301353 64.176467420,25.961900019 64.176811232,25.961125281 64.176809236,25.960681637 64.176788760,25.960364083 64.176659613,25.959869886 64.176416911,25.959596640 64.176008581,25.959689831 64.175568531,25.960116769 64.175327907,25.959832759 64.175135916,25.959195370 64.175112040,25.958238973 64.175070363,25.957166177 64.174287791,25.956021494 64.173152406,25.955631392 64.173011277,25.954606370 64.173229690,25.951843869 64.173313449,25.950414863 64.173304226,25.948187227 64.173252708,25.946705661 64.173323144,25.944830261 64.173353187,25.942931791 64.173329205,25.941975635 64.176581679,25.941636640 64.177073182,25.941852400 64.177674320,25.949566068 64.177816771,25.950420316 64.177579076,25.951132666 64.177982988,25.952797494 64.178222242,25.954077954 64.178342317,25.955382433 64.178534464,25.958197703 64.178640493,25.958946649 64.177969669,25.961668018 64.177597958,25.964514679 64.177484823,25.965984146 64.177487454,25.966355321 64.177429273,25.968975403 64.176870525,25.969484505 64.176385052,25.970713874 64.175879956,25.971592185 64.173820557,25.967289820" ;
        poi:history       "Lamujokivarren pysyvä asutus syntyi 1500-luvun puolivälissä. Piippola kuului Saloisten seurakuntaan ja vuodesta 1769 se oli Pulkkilan kappelin saarnahuonekunta. Piippolan kylä oli taloluvun mukaan pitäjän suurin kylä. Seurakunnallisesti Piippola itsenäistyi 1845. Piippolan 1865 perustettu kunta yhdistyi Siikalatvaan 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k791 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2068" ;
        skos:prefLabel    "Lamujokivarsi Piippolan kirkonkylässä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8141>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8236>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kätilöopiston sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2050902276984" ;
        wgs84:long        "24.9499106457844" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8236" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5732>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Stadilaiset ketut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Eräällä iltakävelyllä näin pulskan ja hyväkuntoisen ketun jahtaamassa rusakkoa. Tämä tapahtui Itä-Helsingissä keskellä pientaloaluetta. Kuinka yleisiä ketut ovat Helsingissä? Hienoa jos olet nähnyt hyväkuntoisen repolaisen, sillä esimerkiksi Viikin alueella sanotaan kettujen olevan melko kapisia. Viikin ympäristö on rakennettu niin tiiviiksi, että alueen ketuilla on sisäsiittoisuusongelma, joten geenivaihto olisi tarpeen.\n\nKetut ovat yleistyneet Helsingissä. Kanta on vahvin Vuosaaaressa. Kettujen selviytymistä on edesauttanut Helsingin räjähdysmäisesti kasvanut villikanikanta. Kanit ovat ketuille mitä parhainta riistaa. Kettuja myös havaitaan entistä useammin, sillä ne ovat sopeutuneet kaupunkielämään melko hyvin, eivätkä ole enää niin arkoja. Citykettujen lukumäärää on vaikea arvioida, sillä ne vaeltelevat paljon. Pääkaupungin muuttumista kettufarmiksi on silti turha pelätä. Helsingissä ei ole niin paljon sopivia pesäluolia, että kettukannasta tulisi kovin tiheä.\n\nEläimenä Helsingissä -verkkonäyttely: http://www.hel2.fi/ymk/elaimena_helsingissa/\n\nLähteet:\nHelsingin Sanomat\nYmpäristökeskus" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/stadilaiset-ketut" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p231>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Palmstiernan talli"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T07:38:37.355+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:47:38.111+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Kunnostustyöt\n\nBastioni Palmstiernan talli soveltui hyvin muutettavaksi kokonaan asuinkäyttöön ja niinpä siihen kunnostettiin kaksi asuntoa.\n\nRakennuksen varustetaso oli puutteellinen. Peruskorjauksessa rakennus liitettiin vesi- ja viemäriverkostoon ja siihen rakennettiin keittiöt ja kylpyhuoneet. Sähköpääkeskus ja -asennukset uusittiin tarvittavilta osin. Kaksi vanhaa lämmitysuunia kunnostettiin käyttöön. Ulkoikkunat uusittiin vanhan mallin mukaan ja sisäikkunat, kattoikkunat, puulattiat sekä puuovet kunnostettiin. Pihalle rakennettiin varastovaja.\n\nToteutusaika: 1996-97\nKerrosala: 207 m2\nHuoneistoala: 141,5m²\nHuoneistot: 94 m² ja 47,5 m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Steina Gudmundsdóttir\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentinmikko Oy/ Juhani Pentinmikko\nSähkösuunnittelija: Insinööritoimisto Jikkon Oy/ Juhani Ikonen\nRakennustyöt: Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nBastioni Palmstiernan yhteyteen rakennettiin vuonna 1770 yksikerroksinen talli- ja käymälärakennus.\n\nTässä käytössä se oli vielä venäläisen kauden alkupuolen, mutta v.1843 se muutettiin asuinrakennukseksi. Tässä yhteydessä rakennuksen pienet ikkuna-aukot suurennettiin ja rakennuksen sisäseiniin avattiin joitakin uusia oviaukkoja. Rakennuksen alkuperäiset väliseinät säilyivät muuten ennallaan, mutta yksi niistä purettiin. Rakennuksen pääsisäänkäynti oli aluksi kaakkoispäädyssä, myöhemmin se siirrettiin lounaiselle julkisivulle ja sen eteen rakennettiin puinen kuisti.\n\nVuoden 1855 pommituksessa rakennuksen puuosat paloivat. Rakennus kunnostettiin ja siihen tehtiin kolmen hirsikerran vahvuinen suojayläpohja, joka vahvistettiin maakerroksella. Myös ulkokatto uusittiin. Rakennukseen oli tavallisesti majoitettu yksi tai kaksi insinöörikomennuskunnan ylempää upseeria, mutta Krimin sodan jälkeen sinne oli majoitettu useampiakin perheitä. Tällöin suuret huonetilat jaettiin pienemmiksi keveiden väliseinien avulla.\n\nVuonna 1892 rakennus muutettiin yhden upseerin perheen asunnoksi ja siinä tehtiin peruskorjaus, jonka yhteydessä myöhäisemmät väliseinät purettiin, uunit uusittiin, lattioita kunnostettiin, jne. Pääsisäänkäynti muutettiin rakennuksen koillisjulkisivulle, missä se vieläkin on.\n\nSuomalaisen kauden alussa vuonna 1918, jolloin koko Palmstiernan rakennuskompleksi oli käytössä vankikasarmeina, rakennus B 41 oli asentajien asuinrakennuksena.\n\nTämän jälkeen rakennus on ollut sekä asuin- että toimistokäytössä. Vuoteen 1994 asti se oli museoviraston arkisto.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 33\nVuonna 1927 rakennusnumero B I 26\n\nLähteet:\nKrA V 161 a, 161 b lisäksi rakennus esiintyy suunnitelmapiirustuksena Palmstiernan suuren kasarmin rakennussuunnitelmien yhteydessä, vrt B 42\nMV SL VIK B 9, 1187-1216.\n"@fi ;
        poi:history      "Susisaaren sisimpään puolustusvyöhykkeeseen kuuluvan Bastioni Palmstiernan sisäpihalle rakennettiin vuonna 1770 tallirakennus. Se muutettiin venäläisen insinöörikomennuskunnan ylempien upseereiden asuinrakennukseksi vuonna 1843. Tuolloin pienet ikkuna-aukot suurennettiin, mutta huonejako säilyi lähes ennallaan. Vuoden 1855 Krimin pommituksissa talon puuosat paloivat ja kunnostusten yhteydessä rakennettiin kolmen hirsikerran vahvuinen, maakerroksella vahvistettu suojayläpohja.\n\n1800-luvun lopulla rakennus muutettiin yhden perheen asunnoksi, ja siinä tehtiin perusteellisia korjaus- ja muutostöitä, muun muassa pääsisäänkäynti sijoitettiin koillisjulkisivuun.\n\nSittemmin rakennus oli sekä asuin- että toimistokäytössä. Vuoteen 1994 siinä oli Museoviraston arkisto."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/2/7/8/saha/suomenlinna/0_-376779050329770006.jpg" , "http://media.onki.fi/3/9/7/saha/suomenlinna/0_8743384046457789314.jpg" , "http://media.onki.fi/1/3/5/saha/suomenlinna/0_-961720370599272632.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14369360935239" ;
        wgs84:long       "24.98626418113713" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8496>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Haagan pelastusasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.2092105668708" ;
        wgs84:long        "24.8948381011463" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8496" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8735>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:42:02+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i146>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Asema-aukion öinen blues" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6676> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i145> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6675> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/asema-aukion-oinen-blues" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ilmarinkadun kundit ja friidut kasvoivat ikiomassa idyllisessä kaupunginosassaan Töölössä, jota kansan suussa kutsuttiin sanoilla Töliga, Tölika, Tölikka, Tölikkä, Tölis, Tölkka, Tölkki, Tölkkä, Töölöinen, Töölöö, ruotsiksi Tölö.' (s.16)" ;
  dcterms:description            "Töölön korttelit kauppoineen ja elokuvateattereineen kuvataan teoksessa nostalgisina ja mukavina kulmina, ja kuten asiaan kuuluu, rakkalla lapsella on monta nimeä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9821> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

rky:p1209  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.488793861,29.215915062 61.487452829,29.218679874 61.485882896,29.221717951 61.485282926,29.224249691 61.484583816,29.227372752 61.484022139,29.227654315 61.483457442,29.227400672 61.483299056,29.226547851 61.482909282,29.225540210 61.482979061,29.224307055 61.483553428,29.221776155 61.483898409,29.219411588 61.484428576,29.218113108 61.484727424,29.216659956 61.484977227,29.215582632 61.485101576,29.214937042 61.486686806,29.214575727 61.488793861,29.215915062" ;
        poi:municipality  kunnat:k689 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5170" ;
        skos:prefLabel    "Haukkavuoren historiallinen rajapaikka"@fi .

rky:p912  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nummela sanatorium ja Kiljavan parantola ympäristöineen ilmentävät sairaala-arkkitehtuurin ja keuhkotautien hoidon kehitystä ja tavoitteita eri aikoina. Kiljavan ammattiyhdistysopisto Sääksjärven ranta-alueella on tyyppiesimerkki 1950-luvun luontoon sovitetusta opistoympäristöstä. \n\nNummela sanatoriumin paviljonkimainen päärakennus ja sen puistomaisesti järjestettyyn ympäristöön harkitusti sovitettu muu rakennuskanta, joka koostuu henkilökunnan asuinrakennuksista ja erilaisista huoltotiloista, muodostavat nykyisellään hyvin säilyneen 1900-luvun alkuvuosien laitoskokonaisuuden. Sen olennaiset piirteet ilmentävät alkuperäisen keuhkotautiparantola-vaiheen arkkitehtonisia ja hoidollisia tavoitteita, vaikka alkuperäinen käyttö on päättynyt jo vuosikymmeniä sitten. Ulkoasultaan ja osaksi sisätiloiltaankin hyvin säilyneitä historiallisen laitosalueen rakennuksia ovat mm. lääkärin asuintalo, palveluskunnan talo, konehuone- ja pesularakennus, jääkellari, pumppuasema ja puutarhamestarin talo. Näistä useimmat ovat peräisin 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Nummela sanatoriumin mielisairaalavaiheen uudisrakentaminen 1960- ja 1970-luvuilla on sijoitettu historiallisen parantolan ydinalueen ulkopuolelle. Päärakennuksen paviljonkiluonnetta ylläpitäen toteutetut myöhemmät laajennukset, kuten 1980-luvulla, ovat S.M. Schjerfbeckin suunnitteleman rakennuksen huolella harkittuina lisäyksinä muodostuneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden osaksi. \n\nKiljavan tuberkuloosiparantolaksi rakennettu sairaala on Jussi Paatelan 1936-38 suunnittelema funktionalistinen laitos, johon kuuluu joukko lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan asuinrakennuksia sekä lämpövoimala ja sauna. Itä-länsisuuntaisesti sijoitetun päärakennuksen useammasta siivestä koostuvaa fasadia hallitsee yhdeksänkerroksinen sairaalarakennus, erillinen ikkunapintainen porrastorni. Potilashuoneet ovat yli sata metriä pitkässä viisikerroksisessa siivessä. \n\nKiljavan ammattiyhdistysopiston kivinen nelikerroksinen päärakennus on valmistunut 1950. Pelkistetyn vaalean rakennuksen ylimmässä kerroksessa on näköalaterassi. Myöhemmin opiston yhteyteen on rakennettu mm. kuntokeskus majoitustiloineen ja uimahalleineen sekä opetus- ja ryhmätyötiloja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.502412555,24.638781902 60.508214172,24.654524819 60.509846324,24.658085834 60.506415430,24.663881535 60.499513775,24.649060538 60.498596433,24.640408306 60.502412555,24.638781902" ;
        poi:history       "Kamppailu kansantaudiksi kehittynyttä tuberkuloosia vastaan ilmeni konkreettisesti muun muassa useiden kymmenien keuhkotautiparantoloiden ja -sairaaloiden rakentamisena 1890-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Ensimmäisinä perustettujen laitosten joukossa oli kaksi  lääkäriseurojen perustamaa kansanparantolaa, joiden kummankin toiminta käynnistyi 1903. Toinen näistä oli Duodecim-seuran Takaharjun parantola Punkaharjulla ja toinen Finska Läkaresällskapetin Nummela sanatorium Nurmijärvellä. \r\n\r\nNummelan parantolan rakennushanketta varten asetettiin erityinen komitea 1895.  Finska Läkaresällskapet sai 1899 senaatilta luvan vuokrata parantolan paikaksi alueen, jota komitea oli päätynyt ehdottamaan harkinnan jälkeen.  Parantolan rakennuskannan suunnittelu uskottiin arkkitehti S.M. Schjerfbeckille, joka osana suunnittelutyön valmistelua tutustui Suomessa uuden laitostyypin ratkaisuihin ja uusimpaan kehitykseen perehtymismatkallaan useisiin Euroopan maihin. \r\n\r\nNummelan parantolan uudisrakennusohjelma määritettiin 1901 ja Schjerfbeckin laatimat rakennussuunnitelmat valmistuivat seuraavana vuonna. Parantola vihittiin käyttöön 23.11.1903. Parantolassa toteutettiin 1910-luvun kuluessa ja mm. 1920-luvun lopulla lisä- ja uudisrakennustöitä arkkitehti Hj. Åbergin suunnittelemana. Parantolan ympäristön kehittäminen perustui osaksi Helsingin kaupunginpuutarhurin Svante Olssonin suunnitelmaan vuodelta 1911. Keuhkotautiparantolan toiminnan päättyessä 1950-luvun jälkipuolella Helsingin kaupunki osti laitoksen käytettäväksi B-mielisairaalana. Uusi käyttötarkoitus edellytti muutos- ja lisärakennustoimenpiteitä, joista merkittävin oli 1981-1984 toteutettu päärakennuksen peruskorjaus- ja laajennushanke, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Kirsti ja Erkki Helamaa. Röykän mielisairaalan toiminta lakkasi 1997 alussa ja sairaala muutettiin kylpylä- ja työhyvinvointikeskukseksi 2004.\r\n\r\nKiljavannummen keuhkotautiparantolan perustivat yhteisesti Helsingin kaupunki ja useat Etelä-Suomen kunnat. Sairaala sijoitettiin Kiljavan kruununpuistoon, josta erotettiin 45 hehtaarin alue parantolaa varten. Parantola toimi myöhemmin Kiljavan sairaalana, jonka toiminta lakkasi 2001.\r\n\r\nKiljavan opisto valmistui 1950 lahjoitusten ja talkootyön turvin SAK:n ammattiyhdistysopistoksi. Opisto koostui päärakennuksesta, ruokasalista, opetustiloista ja henkilökunnan asunnoista. Opiston yhteyteen rakennettiin 1966 kuntokeskus, jossa oli suuri palloiluhalli, kuntokoulusali, luentosali, lääkärintutkimushuoneet, kahvila ja majoitustiloja 70 hengelle. Kuntokeskusta laajennettiin myöhemmin uimahallilla. Opiston käyttöön tuli 1976 opetus- ja ryhmätyötiloja sekä kielistudio. Lisäksi rinnemaastoon rakennettiin 60 järvelle suuntautuvaa majoitushuonetta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k543 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus , poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:oppilaitos , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4155" ;
        skos:prefLabel    "Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto (Nummela sanatorium)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8995>
        dcterms:modified  "2010-04-12T14:20:06+0300" .

[ dcterms:description  "Työmies-lehden (1895-1918) toimitus sijaitsi Helsingin Työväentalolla, Sirkuskadulla (nyk. Paasivuorekatu)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9290> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182>
] .

rky:p1469  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Killinkosken tehdasyhdyskunta on hyvä esimerkki maaseudun pienistä teollisuustaajamista, joita perustettiin 1800-luvun loppupuolella vesistöjen varsille ja koskipaikkoihin. Vanhan nauhatehtaan rakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden.\n\nKillinkosken taajama on rakentunut 1898 perustetun nauhatehtaan ja 1911-1954 toimineen puuhiomon ympärille. Säilyneessä tehdaskokonaisuudessa on rakennusosia 1900-luvun alkupuolelta aina 1950-luvulle. Teollisuusrakennusten lisäksi tehtaan tuntumassa on säilynyt nauhatehtaan ja puuhiomon johtajien asuinrakennuksia.\n\nKillinkosken teollisuustaajama on rakennettu Vuotteenjärven ja Metterinjärven väliselle kannakselle, jonka läpi virtasi pieni Kivipuro. Korkeuseroa järvillä on noin 23 metriä. Teollisuus ja asutus on keskittynyt pääasiassa taajaman pääväylän, Virrat-Ähtäri-tien eli Inkantien, varrelle. Maiseman keskeisiä elementtejä ovat puu- ja betonirakenteinen vanha nauhatehdas ja sen jatkajan Inka Oy:n teollisuuslaitokset Vuotteenjärven rannalla. Vanhaa nauhatehdasta on kunnostettu nauhateollisuusmuseoksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.407140295,23.891094962 62.407589876,23.893007290 62.407687992,23.893757322 62.406597779,23.893380255 62.405585780,23.893485208 62.404099743,23.893486800 62.402680043,23.893615653 62.401827547,23.893458299 62.401700246,23.890030133 62.401909136,23.889735239 62.402075898,23.889476487 62.402821065,23.889043189 62.403657606,23.888795828 62.403768129,23.890100025 62.405310127,23.890524590 62.406111746,23.890587662 62.407079003,23.890779677 62.407140295,23.891094962" ;
        poi:history       "Killinkoski oli 1800-luvulla harvaanasuttua seutua. Vanhinta asutusta edusti 1560-luvulla perustettu Pylkkään talo. Talon jakaminen muodosti pienen Pylkkäänkylän Killinkosken pohjoispuolelle. Koskessa toimi ennen teollistumista kaksi myllyä. \r\n\r\nEnsimmäinen tehdas oli 1886 aloittanut Petter Gustaf Holmin perustama Virtain Kehruu- ja kutomotehdas. Tehdas ei kuitenkaan menestynyt ja toiminta päättyi 1903. Paremmin menestyi Holmin nauhatehdas, joka oli Suomen ensimmäinen alallaan. Se aloitti toimintansa Holmin lyhytikäiseksi jääneessä makaronitehtaan rakennuksessa 1898. \r\n\r\nYrityksen pohja laajeni 1901, jolloin perustettiin Ab P.G. Holm Oy. Nauhatehdasta laajennettiin useaan otteeseen vuosien 1911 ja 1951 välillä. Ensimmäiset osat olivat pääosin hirsirakenteisia, 1922 siirryttiin betoniin. Ensimmäisessä laajennuksessa rakennettiin pystyhirsinen kutomo ja pannuhuone, jonka piippu valettiin liukuvaluna betonista.  Ensimmäisen laajennuksen suunnittelijana oli yhtiön osakkaaksi tullut arkkitehti Josef Stenbäck. Yritysosotojen seuraksena nauhatehtaasta tuli 1930-luvulla suurin alan tehdas Pohjoismaissa. Kokonaan uusiin tiloihin Nauhatehdas (myöh. Lassila&Tikanojaan kuuluva Inka Oy) siirtyi 1963. Tiloja laajennettiin vielä 1980, jonka jälkeen  toiminta päättyi vanhassa tehtaassa.  Vanhin, 1800-luvulla rakennettu osa nauhatehtaan rakennuksista purettiin 1968. Vanha nauhatehdas on kunnostettu museoksi.    \r\n\r\nKillinkosken Tehdas Oy:n rakennuttama (myöh. J.W. Enqvist) puuhiomo aloitti toimintansa 1911. Hiomon yhteydessä toimi lisäksi saha, sähkövoimala ja sähkömylly. Tehtaan konekannan vanhenemisen, omistajan vaihtumisen, tulipalon ja padon murtumisen seurauksena toiminta päätettiin siirtää 1950-luvun alkupuolella Tampereelle Lielahden tehtaille. Toiminnan päättymisen jälkeen tehtaan rakennukset ja rakenteet purettiin. Rakennuskannasta on säilynyt uudemman nauhatehtaan pohjoispuolella oleva johtajien asuinalue. \r\n\r\nTehtaisiin liittyivät kiinteästi maatilat, työväen ja johtajien asuinalueet sekä puutarhat. Tehtaiden ympärille rakentunut Killinkoski oli Virtain ensimmäinen taajama ja työväki järjestäytyi siellä ensimmäisenä. Työväentalo rakennettiin 1908. Kirkkorakennuksen suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin lahjoitusten ja tehtaiden tuella.  Maailmasodan seurauksena rakentaminen viivästyi ja kirkko valmistui 1928. Killlinkosken sijainti suuren vesistön ja maantien varrella toivat keväällä 1916  venäläisen sotaväenosaston valli- ja patteritöihin kylään."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k936 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5096" ;
        skos:prefLabel    "Killinkosken tehdasyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2459>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Mustaa samettia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2457> ;
        th:lisatietoa     "Mustaa samettia on dekkari vallasta ja väkivallasta, seksuaalisuudesta ja hyväksikäytöstä. Kirja tarttuu vauhdikkaasti ja asiantuntevasti arkaan aiheeseen ilotytöistä, ihmiskaupasta, esineellisestä erotiikasta ja ihmisen kaipuusta seksin sietämättömään keveyteen.\n\n(www.voimapaja.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/mustaa-samettia" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Ravintola Kaisaniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9577> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1768296960769" ;
        wgs84:long        "24.9413816664997" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kaisaniemi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7157>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:52+0300" .

poi:Publisher  a    owl:Class ;
        rdfs:label  "julkaisija"@fi , "publisher"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4748>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Pakilan seudun historia" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Laaja-alainen teos esittelee Pakilan seudun historiaa 1980-luvulle asti. Teos sisältää kirjoituksia, jotka käsittelevät esimerkiksi seudun maanjako-oloja 1700-luvulta alkaen, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia muutoksia samoin 1700-luvulta alkaen, seurakuntaa,  koulutointa, kadunnimiä ja poliittista toimintaa. Mukana on myös asukasmuistelmia ja eri yhdistysten historiikkejä." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9510> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i66> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietoa        "Teoksen on toimittanut Pakilan seudun historia ry ja päätoimittaja on Kaarlo Pettinen. Mustavalkoinen valokuvakuvitus." ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/pakilan-seudun-historia" .

rky:p1111  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta.\n\nKuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen. \n\nTuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin. \n\nYhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat.\n\nAsuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot 1940-luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.\n\nKotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.912111035,26.632138875 60.911224781,26.633454547 60.910776436,26.632219505 60.911488178,26.631003760 60.911583952,26.631165790 60.911535576,26.630905298 60.911198602,26.629701673 60.911929455,26.629660499 60.912834888,26.629519516 60.913867608,26.629442285 60.913934214,26.630551220 60.912933985,26.630889111 60.912111035,26.632138875" ;
        poi:history       "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin 1872. Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä.\r\n\r\nKuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:koulu , poio:kaupungintalo , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3998" ;
        skos:prefLabel    "Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö (Puistokatu - Kansatie)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8732>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hauho, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hauhontie 4-8" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9273> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat            "60.1934821512848" ;
        wgs84:long           "24.9627523939656" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hauho-asunto-osakeyhtio" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9446>
        dcterms:modified  "2010-10-25T11:23:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6942>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8992>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Pastori Jussilainen" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1955. Perustuu Gustaf von Numersin näytelmään. " ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2ona/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8227> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8062> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8992" .

rky:p1371  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pihlavan sahan ja siihen liittyvän yhdyskunnan rakennuskanta sisältää kerrostumia huomattavan pitkältä ajalta. Pihlavan 1870-luvulla perustettu saha on Porin Isonsannan ja Haukiputaan Martinniemen sahojen rinnalla ainoa säilynyt höyrysahakauden suursahan rakennus. Sahaan liittyvät Kaunismäen virkailijatalot sekä Kappalemaan ja Halssin työväenasuinalueet. Eri rakennusvaiheita edustavat alueet ilmentävät sahayhdyskunnan hierarkiaa. \n\nPihlavassa on vanhan 1900 valmistuneen saharakennuksen sisälle asennettu moderni sahateknologia. Nykyiseen laajuuteen saha rakennettiin 1910-luvulla. Aarne Ervi piirsi vanhaan höyrykonehuoneeseen funktionalistisen  ruokalan 1949. Punatiilinen kuitulevytehdas rakennettiin 1948 arkkitehti Olav Hammarströmin piirustusten mukaan. Ranta-alueen maamerkkinä  on suuri sahatavaran kuivaamo.\n\nPihlavan tehtaan välittömässä läheisyydessä on Ahlström Osayhtiön sahan johtajan ja virkailija-asuntojen alue Kaunismäki. Tehtaanjohtajan asunto on rakennettu 1946 Alvar Aallon tyyppipiirustuksin. Kolme virkailijataloa on rakennettu 1920-luvulla arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Virkailijoiden ketjutalon suunnitteli arkkitehti Olav Hammarström 1940-luvulla.  Atriumtalojen rivin suunnitteli arkkitehti Kristian Gullichsen. Kaunismäen luoteispuolella alkaa huvila-alue, jonka huviloista kaksi liittyy Ahlström -suvun historiaan. (kts. Pihlavan huvila-alue) \n\nSahan kaakkoispuolella on 1920-luvulla rakennettujen mansardikattoisten työväenasuntojen rivistö, Halssi. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl. \n\nSahan eteläpuolelle jäävä Kappalemaa edustaa sahan vanhinta työväenasutusaluetta. Rakennuskannaltaan eri-ikäinen alue rakentui alunperin vapaamuotoisesti. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuksissa on usein käytetty hyväksi sahalta hankittua jätepuuta. Koulurakennukset valmistuivat 1920-luvulla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.560338809,21.618886245 61.560730055,21.617751139 61.561713459,21.616294034 61.562150352,21.615112157 61.561891864,21.611963581 61.561975049,21.608583807 61.561220416,21.604616142 61.560882610,21.603942781 61.562291349,21.598683519 61.562699152,21.598929525 61.562718759,21.599644186 61.563559775,21.599517493 61.563829807,21.600094382 61.563793944,21.603094273 61.563223669,21.603607049 61.563399177,21.605039426 61.563716031,21.605283780 61.563147224,21.610607043 61.563689764,21.611189209 61.563198932,21.614275449 61.562626007,21.615407266 61.562685795,21.617265881 61.562170735,21.620637270 61.561620826,21.621674060 61.560805848,21.621086310 61.560992522,21.619994671 61.560338809,21.618886245" ;
        poi:history       "Harvaanasutun Kokemäenjoen suulle perustetun Pihlavan höyrysahan rakennutti 1874 - 1875 ruotsalaisten liikemiesten perustama Fredriksfors Osakeyhtiö. Pieniä saaria ja rantaa käsittänyt tontti vuokrattiin Rieskalan tilalta. Yhtiön vararikon jälkeen saha siirtyi Antti Ahlströmille 1889. Jo ostohetkellä saha oli Porin seudun suurimpia teollisuusyrityksiä. Ahlström modernisoi sen kannattavaksi uusimalla koneistoa, laajentamalla proomutelakkaa ja asennuttamalla sähkövalaistuksen. Sahan yhteyteen rakennettiin konepaja 1894. Saharakennukset tuhoutuivat täydellisesti tulipalossa 1900 ja rakennettiin uudelleen vielä samana vuonna. Sahaa laajennettiin 1916 ruotsalaisen Bolinder-yhtiön toimittamien piirustusten mukaan. \r\n\r\nSotien jälkeen merkittäviä laajennuksia olivat kuitulevytehdas  1948 ja voima-asema. Rannalla oleva suuri kuivaamo valmistui 1954.\r\n\r\nSahan työväen asutus keskittyi sahan ympäristöön. Vanhimpia, vapaasti kasvaneita asuinalueita olivat Kappalemaan, Holman, Viinahaminan ja Sahamäen asuinalueet. Arkkitehtien suunnitelmiin perustuivat Pihlajan Halssin työväenasuinalue ja Kaunismäen tehtaan johdolle ja virkailijoille tarkoitetut asunnot. Tehtaan ympärille kehittyi pieni teollisuustaajama, jossa tehdas huolehti alkuaikoina useista yhteiskunnalle kuuluvista toiminnoista. Saha rakennutti mm. ensimmäisen koulun 1800-luvun loppupuolella.\r\n\r\nPihlava oli pitkään Ahlström yhtiön tuotannoltaan suurin saha. Se jatkaa edelleen toimintaansa uusimmalla sahatekniikalla varustettuna."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:puunjalostuslaitos , poio:saha , poio:voimala , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=350" ;
        skos:prefLabel    "Pihlavan saha ja asuinalueet (Kappalemaa)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i642>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kevät" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i618> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i327> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kevat" .

rky:p1705  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Söderfjärden on poikkeuksellinen viljely- ja kylämaisema maassamme. Laaja, halkaisijaltaan noin viiden kilometrin suuruinen alava peltoaukea on muodostunut meteoriittikraaterin synnyttämään muinaiseen merenlahteen.\n\nSöderfjärdenin kuivatusojat, joista vanhin on Riddardiket, halkovat säteittäisesti peltoaukeaa. Ladot kuuluvat Söderfjärdenin maisemaan, joskin niitä on entiseen varrattuna enää vähän jäljellä. Söderfjärdenin ympäri kulkee maantie, jonka varrelle maatilat ovat keskittyneet. Peltoalueen itäreunalla on Sulvan kirkonkylä ja luoteisrajalla Sundomin tiheä kyläasutus.\n\nSulvan kirkonkylän keskeisiä historiallisia osia ovat kirkko, sitä ympäröivä hautausmaa, pappila kirkkoa vastapäätä, pappilan takaiselle alueelle muodostettu Stundarsin käsityöläis- ja museokylä sekä kirkolta itään johtavan kylätien varrella oleva Sandbackan rakennuskanta. Stundarsin 1930-luvulla perustettu käsityöläismuseo kuuluu maan suurimpiin ulkomuseoihin. Laajalla museoalueella on noin 40 rakennusta, suurin osa muualta siirrettyjä.\n\nSulvan kirkko korkeine tapuleineen on kauaksi näkyvä kiintopiste avarassa maisemassa. Vuosina 1783-1786 rakennettu kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jonka seinät ovat liuhallaan. Loivan aumakaton keskellä on pieni lanterniini. Sisätilan puolipyöreä lautaholvaus vyökaarineen ja toskanalaisine pilastereineen muistuttaa tiiliholvia. Sulvan kirkon neliosainen korkea alttarilaite on barokin kansanomaisen puunveiston merkittävimpiä taideteoksia Suomessa. Alkuaan Hudiksvallin kirkkoon 1696 valmistettu alttarilaite on ostettu Sulvaan 1796. Sen tekijä Måns Jonsson Granlund toimi Hälsinglandissa puunleikkaajana ja rakennusmestarina 52 vuoden ajan. Alttarilaitteeseen liittyvät Ristiinnaulittua ja Ylösnousemusta esittävät öljymaalaukset on tehnyt Dionysios Mönchhoven samana vuonna. Kellotapuli on arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema ja rakennettu 1870.\n\nSöderfjärdenin viljely- ja kylämaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Sulvan Söderfjärden -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.033530473,21.600798920 63.032927260,21.598921444 62.988913353,21.556775454 62.980158907,21.571220365 62.979284488,21.563497739 62.985802936,21.532477845 62.995122696,21.520896694 63.001241821,21.516085535 63.011995897,21.522434366 63.019076572,21.521993677 63.024952388,21.538276247 63.030448099,21.536630887 63.037603368,21.540676759 63.037290183,21.550265363 63.037615847,21.552641347 63.040431348,21.573284720 63.034771350,21.595647391 63.033530473,21.600798920" ;
        poi:history       "Maannouseman vetäessä Söderfjärdenin merenlahtea kauemmas, alkoivat Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät ottaa rantamaata niitykseen. Vesijättömaita ryhdyttiin viljelemään 1500-luvun loppupuoliskolla. Murmursundin kylä (1500-luvulta Sundom) oli 31-taloisena suurin Mustasaaren eteläisen neljänneksen kylä 1559. \r\n\r\nSöderfjärdenin kuivatus aloitettiin 1700-luvulla ja kuivatusojat kaivettiin tuolloin. Ensimmäinen pato rakennettiin merelle laskevaan Strömmeniin 1776-1777. Padossa oli kaksi luukkua, joiden avulla vedenpintaa säännösteltiin. Pato uusittiin 1793 ja luukkuja tehtiin tuolloin neljä. Söderfjärdenin kuivatus saatiin päätökseen 1920-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:talonpoikaistalo , poio:museo , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2041" ;
        skos:prefLabel    "Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema"@fi .

rky:p72  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tapiola on Suomessa laajin ja merkittävin esimerkki toisen maailmansodan jälkeisestä lähiöiden ja asuintalojen suunnitteluideologiasta, jota uuden polven suunnittelijat sovelsivat luodakseen kokonaan uuden kaupunkiyksikön palveluineen ja työpaikkoineen. Entisen Hagalundin kartanon maille 1950-luvulta lähtien rakennettu \"new town\" -tyyppinen avara ja vaihteleva puutarhakaupunki kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.\n\nTapiola käsittää yhteisen keskustan ja sitä ympäröivät viheralueiden rajaamat lähiöt. Tapiolaksi on katsottu alueet, jotka perustuvat alkuperäiseen Heikki von Hertzenin luomaan periaatteeseen. Sen mukaan kukin alue- ja rakennusryhmäkokonaisuus on annettu yhden arkkitehdin suunniteltavaksi.  Asemakaavallisesti keskeistä on maaston ja luonnonympäristön huomioiminen sekä avoimet, Otsonlahden rannoille jatkuvat laajat niityt ja viheralueet. Asuintalojen piha-alueet liittyvät avoimina hoidettuihin viheralueisiin. Korkeatasoisen rakennuskannan joukossa  maamerkkejä ovat mm. Ervin suunnittelemat Tapion torni ja Mäntytorni sekä Revellin suunnittelemat kerrostalot, ns. Taskumatit. Asuntosäätiön Tapiolaan olennaisesti liittyvien keskustan, itäisen, läntisen ja pohjoisen lähiön lisäksi Tapiolaan lasketaan kuuluvaksi eteläiseen lähiöön 1960-luvulla rakennetut Hakalehto, Suvikumpu ja Länsiranta.\n\nKullakin Tapiolan asumalähiöllä on oma ostoskeskus ja koulut. Alueen vaihtelevat asuintalotyypit, kerrostalot, rivitalot, lamellitalot, atriumtalot, ketjutalot ja omakotitalot, on sijoitettu toistensa ja viheralueiden lomaan. Alueen asemakaavoitus on tarjonnut monille tunnetuille arkkitehdeille mahdollisuuden vapaaseen ja kokeilevaan suunnitteluun. Monet asuinrakennuksista ovat aikakautensa arkkitehtonisesti parhaita edustajia Suomessa. \n\nTapiolan yhteisen keskustan muodostavat keskusaltaan ympärille sijoittuneet kirkko, koulu ja uimahalli sekä hotelli ja uudempi kulttuurikeskus. Keskustan symboli on 13-kerroksinen Keskustorni. \n\nTapiolan itäosat ja keskustan yhdistävän Tapionraitin varrella sijaitseva betonielementtirakenteinen kirkko on kokonaishahmoltaan selkeämuotoinen kuutio. Siihen liittyvät toiminnalliset tilat ovat leveän käytävän yhdistämässä matalassa siipiosassa. Kerhotilat sekä seurakuntasali ovat kumpikin lasiseinäisten sisäpihojen rajaamat. Kirkon vieressä on alkuaan kirkkoherran ja kappalaisen sekä talonmies-vahtimestarin virka-asunnoiksi varatut rakennukset piha-alueineen.\n\nTapiolan aikaisemmasta maankäytön historiasta on viheralueina toimivien peltojen lisäksi säilynyt mäkialueilla venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamia kantalinnoitettuja asemia.  Erityisesti kaksi pyramidimaisen seinärakenteen omaavaa suojahuonetta (XXXVII:6 ja 12 sekä XXXIII:7) ovat ainutlaatuisia koko puolustusketjun alueella. Tapiolan tieverkko noudattaa osittain vanhoja linnoitukseen kuuluneiden tykkiteiden linjauksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.184363516,24.811497756 60.179578381,24.822185856 60.176886671,24.828812036 60.171605114,24.825761815 60.169629542,24.822623764 60.169866742,24.811876477 60.169806478,24.808556650 60.170833224,24.807583622 60.171266594,24.808140023 60.172301549,24.807663099 60.172759126,24.807543837 60.172912343,24.807728825 60.173352325,24.807078632 60.172802282,24.802148643 60.169638170,24.802673615 60.169230344,24.797028165 60.168979333,24.794523944 60.168901431,24.788789776 60.169059670,24.786864304 60.172108578,24.784242352 60.173581923,24.784427198 60.176771069,24.785880455 60.179640093,24.788064256 60.182932375,24.789199768 60.184017160,24.790222000 60.186291118,24.791763926 60.186462428,24.789665680 60.187613700,24.788827448 60.188178840,24.789256328 60.188192060,24.790048971 60.188387860,24.790642681 60.188672101,24.792350927 60.188570001,24.793198044 60.189388872,24.793516557 60.189214887,24.801231046 60.189206400,24.803519172 60.187418334,24.803638676 60.186270424,24.803108561 60.185802143,24.802906504 60.184663595,24.802935907 60.184725737,24.805732409 60.184990049,24.807208422 60.185790032,24.809775819 60.184363516,24.811497756" ;
        poi:history       "Tapiolan rakentaminen osui toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin Helsingin seudulla vallitsi ankara asuntopula. Suuret ikäluokat ja muuttoliike pääkaupunkiseudulle edellyttivät määrätietoista asuntopolitiikkaa. Keskustojen asuntoalueita ja erityisesti niiden pihoja pidettiin synkkinä ja lapsille vahingollisina. Tapiolan esikuvana oli howardilainen puutarhakaupunki, jonka onnistuneena sovelluksena pidettiin Puu-Käpylää. Tapiolan asuntoalueiden suunnittelussa pidettiin keskeisenä perheiden ja lasten huomioonottamista - asuntotyypeistä asetettiin etusijalle omakoti- ja rivitalot. Tapiola on kokonaisuutena toteutunut \"new town\" -idean sovellus, joka on ollut sodanjälkeisen kaupunkirakentamisen tärkein esikuva ja vertauskohta.\r\n\r\nHagalundin kartano muodostui 1800-luvun alkupuolella kun Otnäsin kartano jaettiin perinnönjaossa. Nykyisen Tapiolan alueella olevat kartanon pellot ja erityisesti niihin liittyvät metsäiset mäet linnoitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisten toimesta. Tapiolan tukikohdat muodostivat osan laajempaa Viaporin linnoituksen puolustusketjua. \r\n\r\nOtto-Ivar Meurman kaavoitti Hagalundin alueen ensimmäisen kerran yksityisestä toimeksiannosta 1945-1946. Pääosa Hagalundin kartanon maista siirtyi Väestöliiton omistukseen 1951 ja Tapiolaksi nimetyn alueen rakentaminen alkoi kuuden kansalaisjärjestön perustaman Asuntosäätiön johdolla 1953.  Asuntosäätiön hallituksen puheenjohtajana toimineella Heikki von Hertzenillä oli avainasema Tapiolan puutarhakaupungin syntymisessä ja toteutuksessa.\r\n\r\nAsuntosäätiö teki Meurmanin asemakaavaan huomattavia muutoksia, jotka lisäsivät rakennustehokkuutta. Suunnittelu siirtyi Aarne Ervin johtamalle arkkitehtiryhmälle. Kukin ryhmän jäsen suunnitteli alueen osan ja sen rakennukset. Asuntosäätiön Tapiola suunniteltiin 12000 asukkaalle. Omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloryhmät sijoitettiin väljästi ja vapaamuotoisesti metsien ja kallioiden katveeseen. Laajat viheralueet jakoivat alueen neljään osaan. Asuinrakennusten suunnittelijoina toimivat maan etevimmät arkkitehdit kuten Aulis Blomstedt, Aarne Ervi, Jorma Järvi, Viljo Revell, Kaija ja Heikki Siren sekä Markus Tavio. Suuri osa Tapiolasta rakennettiin Arava-lainoituksen turvin, ja alue oli edelläkävijä Arava-rakentamiseen liittyvän piha- ja puistosuunnittelun alalla.\r\n\r\nAsuntosäätiön Tapiola rakennettiin osissa. Ensimmäiseksi rakennettu, osin Meurmanin laatimaan puutarhakaupunkimaiseen rakennussuunnitelmaan pohjautuva itäinen lähiö rakennettiin pääosin 1953-1957. Arkkitehdeiksi kutsuttiin Aarne Ervi, Viljo Revell, Aulis Blomstedt ja Markus Tavio. Keskeinen rooli suunnittelusssa oli Ervillä, joka mm. Revellin ohella pyrki hyödyntämään uuden sarja- ja elementtituotannon mahdollisuuksia. Lisäksi mukana oli maisemasuunnittelija, ruotsalainen Nils Orrento. \r\n\r\nToisessa vaiheessa 1953-1961 rakennettiin maastoon sovitettujen kaartuvien katulinjojen ja eri rakennustyypeistä kokonaisuuden muodostava läntinen lähiö. Kolmas, arkkitehti Pentti Aholan suunnittelema pohjoinen lähiö, rakennettiin 1960-luvulla jo asemakaavaltaan suorakulmaisempana. \r\n\r\nKeskustan eteläpuolinen, entiselle niittyalueelle rakennettu alue toteutettiin 1960-luvulla osin rakennusliikkeiden aluerakentamisen ja betonielementtitekniikan opeilla. Eteläisessä lähiössä kaavasuunnitelman yksittäisiä rakennusryhmiä suunnittelivat arkkitehti Pentti Ahola Hakan rakennuttamassa Hakalehdossa sekä arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä Asuntosäätiön rakennuttamassa Suvikummussa.\r\n\r\nTapiolan keskustasta järjestettiin 1954 suunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Aarne Ervi. Entisen sorakuopan paikalle rakennettiin suuri keskusallas (1962), jonka rannoille sijoitettiin kirkko ja koulu sekä Ervin suunnittelemat uimahalli (1965), Heikintori (1968) ja hotelli (1974). Keskustan symboliksi valmistui 13-kerroksinen keskustorni siipirakennuksineen 1961 Ervin suunnittelemana. Vuonna 1989 valmistui arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema Espoon kulttuurikeskus.\r\n\r\nArkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Tapiolan kirkko perustuu 1961 pidetyn kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Sen perusratkaisun lähtökohtana oli suunnittelijan mukaan Tapiolan keskustan maisemalliset ja asemakaavalliset tekijät, jotka sanelivat sen, ettei kirkko voinut kilpailla näkyvyydessä keskustan vaaleiden tornimassojen kanssa. Kirkon rakenteista vastasi Insinööritoimisto Bertel Ekengren. Toimistosiipeä laajennettiin 1992.\r\n\r\nLäntiseen lähiöön valmistui 1964 Aarno Ruusuvuoren konstruktiivinen ja varmaotteisesti maisemaan sijoitettu Oy Welin&Göös painotalo. Teollisuustiloissa toimii nykyään mm. museoita.\r\n\r\nMyöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kulttuurirakennus , poio:urheilurakennus , poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1359" ;
        skos:prefLabel    "Tapiola"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7154>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ratakatu 12" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7155> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7154" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5459>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Maistraatti 1913-1985" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä osoitteessa maistraatti sijaitsi Helsingissä vuonna 1965? Raastupa ja maistraatti toimivat Bockin talossa 1913-1985, Leijonakorttelissa osoitteessa Aleksanterinkatu 20.\n\nhttp://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/bock.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6916> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-osoitteessa-maistraatti-vai-mika-oli-nimelt" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9443>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Manzi, Homero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9443" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7653>
        dcterms:modified  "2009-11-02T19:10:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7748>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kolmas linja 25"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1839370203274" ;
        wgs84:long        "24.9462696432746" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7748" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kappelissa, kuppilassa/ Espan puitten alla,/ hellepäivää huokaamassa/ kävi herra Halla.\" (runosta Herra Halla ja helle, s. 31)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hetkeä myöhemmin soitin Anun siskon ovikelloa Vanhaistentiellä Kannelmäessä. Olin putsannut Tarun kasvoja sen minkä pystyin, mutta erityisen edustuskelpoista hänestä ei Klingan pakettiautosta löytyneillä paperipyyhkeillä saannut.' (s. 216)" ;
  dcterms:description            "Räsänen ja Aalto hakevat turvapaikkaa Kannelmäestä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9554> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9553>
] .

rky:p639  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alajärven keskustassa muodostavat  C.L. Engelin johdolla Intendentinkonttorissa suunniteltu ja tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun toteuttama kirkko sekä  klassillista modernismia edustavat, arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat kunnan ja seurakunnan hallintorakennukset arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkeatasoisen ja maisemallisesti vaikuttavan kirkonkylän keskuksen.\n\nArkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kaupungintalo, virastotalo, kirjasto, terveystalo sekä seurakuntatalo muodostavat yhtenäisen, valkeaksi rapattujen matalien rakennusten ryhmän, jota täydentävät Aallon varhaistuotantoon kuuluvat nuorisoseurantalo, kunnansairaala ja Villa Väinölä.  \n    \nAlajärven puukirkko on muodoltaan keskikupolilla varustettu ristikirkko. Sen  vieressä olevan 1870-luvulla uudistetun kellotapulin runkona on Antti Hakolan 1753 rakentaman kirkon länsitornitapuli. Vaivaispoika sen kupeessa on Heikki Mikkilän veistämä.\n\nKirkkotarhassa on Alvar Aallon piirtämä kansalaissodassa kaatuneiden valkoisten muistomerkki vuodelta 1919. Myös viime sotien sankarihauta-alue muistomerkkeineen on Aallon suunnittelema. Hautausmaalla on myös Aaltojen sukuhauta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.996353246,23.826076070 62.996851510,23.825770037 62.997049799,23.826800193 62.996559248,23.827149859 62.996353246,23.826076070" , "62.998877765,23.825396130 62.998462438,23.824224944 62.998514020,23.824010129 62.998974304,23.822307023 62.998638183,23.821819103 62.999055543,23.820508440 62.999379788,23.821027461 62.999396840,23.821062758 62.999229742,23.821556096 62.999759924,23.821252009 63.000095282,23.820420649 63.000327783,23.820474846 63.000395748,23.820928430 63.000013539,23.821605857 62.999814644,23.822306989 63.000210498,23.822815169 63.000811198,23.822563223 63.001775388,23.826507116 63.000150118,23.829659333 62.999556983,23.829348147 62.999052936,23.829136625 62.998497232,23.826396714 62.998877765,23.825396130" ;
        poi:history       "Alajärven kirkko rakennettiin 1836 Heikki ja Jaakko Kuorikosken toimesta arkkitehti C.L. Engelin johdolla Intendentinkonttorissa 1824 laaditun suunnitelman mukaan. Vuonna 1842 valmistuneen tapulin runkona on samalla paikalla sijainnut Antti Hakolan johdolla 1753 rakennetun seurakunnan ensimmäisen kirkon länsitorni. Kirkko korjattiin perusteellisesti Juho Jaakko Kuorikosken johdolla 1898.\r\n\r\nAlvar Aallon piirtämä nuorisoseurantalo, entinen suojeluskuntatalo valmistui 1919. Useaan otteeseen laajennettu ja uusittu rakennus vaurioitui tulipalossa 1983 ja palautettiin alkuperäiseen ulkoasuunsa.\r\n\r\nKunnallisen hallintokeskuskeskuksen rakennusryhmä, seurakuntatalo, kaupungintalo ja terveyskeskus, toteutettiin 1966-1970 yhtenäisen suunnitelman mukaan. Kirjasto rakennettiin vasta 1991 ja sen suunnittelusta vastasi Aallon toimisto."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k005 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:kulttuurirakennus , poio:sairaala , poio:hautausmaa , poio:parantola ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2042" ;
        skos:prefLabel    "Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8104>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:50+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5600>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DB892FFD-BF67-4B24-82B3-7D7AD43765FE> .

rky:p899  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Punkalaitumen kirkonseudun vaikuttavan kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren avointa viljelymaisemaa seurailevat tiet, niihin liittyvät talonpoikaistilat ja pienasutus sekä maisemallisina kohokohtina kirkko, pappila, työväentalo ja kansakoulu. Hyvin säilynyt kokonaisuus on jokivarsiasutuksen ydinaluetta Satakunnassa. \n\nSuurmaiseman runko on Punkalaitumenjoki, jonka kulkua vanha tiestö ja asutusnauha seuraavat. Jokivarren rannat ovat avointa maanviljelysmaisemaa. Asutus on seurannut näitä jokilaaksoja syvälle sisämaahan jo varhain, paikoin yhtenäiseksi nauhaksi. Punkalaitumen keskustaajama on muodostunut jo keskiajalta asuttujen kylien paikalle. \n\nKirkko ympäröivine puistoineen on yksi maiseman kiinnekohdista. Puukuja ja riippusilta johtavat suoraan 1770-luvulla rakennetusta kirkosta kohtisuoraan joen yli puiston ympäröimään kirkkoherranpappilaan, jonka poikkeuksellisen suuri uusrenessanssityylinen päärakennus on valmistunut 1897. \n\nJoen pohjoispuolella, korkealla mäellä on maamerkkinä Mäenpään työväentalo. 1908 valmistuneen työväentalon ympäristön mäkimaastoon on ryhmittynyt vanhaa pienasustusta. \n\nSarkkilan kansakoulu on valmistunut 1874, sen jugend-henkinen ulkoasu ja laajennusosa ovat 1900-luvun alkupuolelta. Komeaa talonpoikaista rakennuskantaa on mm. Mäkelän ja Taalikan tilakeskuksissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.115504859,23.063064172 61.117541046,23.064888542 61.120563033,23.069352101 61.121121277,23.077983797 61.120440368,23.083423759 61.117884536,23.095219506 61.115401908,23.095376067 61.114672783,23.098364349 61.114414507,23.099519222 61.113678004,23.098813149 61.113927081,23.097900114 61.112630623,23.096878845 61.112376638,23.097621805 61.109575509,23.099333633 61.108896767,23.098720103 61.111309053,23.090138938 61.112762273,23.078872365 61.114632566,23.072836343 61.114940986,23.071602524 61.115414074,23.070348207 61.115536766,23.069243144 61.115649068,23.068013266 61.115616856,23.066907235 61.115663813,23.066630976 61.115509271,23.066052363 61.115504859,23.063064172" ;
        poi:history       "Punkalaitumenjokivarren pysyvä kyläasutus on varhaiskeskiaikaista perua. Nykyisen keskustataajaman ja sen ympäristön kylät muodostivat merkittävän asutuskeskittymän (tihentymän) 1560-luvulla, jolloin Mäenpään kylässä oli 6, Sarkkilassa 6, Haviokoskella 8 ja Kostilassa 9 taloa. Huittisista Punkalaitumelle ja Urjalaan kulkeva tie rakennettiin 1700-luvun loppupuolella yhdyssiteeksi Porin läänin eteläosan ja Hämeenlinnan välille.\r\n\r\nPunkalaidun oli Huittisten kappeli 1540-luvulla ja itsenäiseksi seurakunnaksi Punkalaidun muodostettiin 1639. Samoihin aikoihin rakennettiin nykyiselle paikalle ensimmäinen kirkko. Tulipalossa tuhoutuneen kirkon tilalle rakennettiin puinen pitkäkirkko 1774 rakennusmestari Johan Björmanin johdolla. Kirkkoa korjattiin ja muutettiin 1859, 1873 ja 1930-luvulla. \r\n\r\nPappilan poikkeuksellisen suurikokoisen, osin kaksikerroksisen puurakennuksen suunnitteli vammalalainen rakennusmestari Kaarle Kulmala."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k619 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:asuinrakennus , poio:seurantalo , poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1988" ;
        skos:prefLabel    "Punkalaitumen keskustan kylämaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7650>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "White, Tony Joe"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7650" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hei, hei, hei, hei tulkaa\npistäkää jalkaa toisen eteen\nÄlkää kävelkö veteen, vaan Kallioon\nniin mä valmiina oon...\n---\n\nValitaanko Factory vai Kallion kulma\njos pöllitään me traktori, voi kohtalo olla julma\nOn päivänselvää missä meille aukeaa ovi\npaikka on nimeltänsä Kalliohovi...\"\n" ;
  dcterms:description            "Levyn Pasilasta Kallioon päätösraita kertoo onnistuneesti tunnelmoiden baarikierroksesta Kalliossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i591> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8364>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:22:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5860>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2B9CB1F0-5D27-4B6A-BD71-7406CC1261FD> .

rky:p541  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Merikarviajoen Lankosken pohjoispuolella olevan Lankosken kylän  rakennuskanta viestii 1800-luvun puolivälissä alkaneen teollistumisen ja puutavarakaupan tuomasta vauraudesta. \n\nKylä muodostuu Isotalon, Erkintalon ja Heikintalon tiivistä,  arkkitehtuuriltaan edustavasta kokonaisuudesta. Päärakennukset on rakennettu 1800-luvun puolivälin jälkeen. Talojen ympärillä on Merikarvialle tyypilliset hyvin leveät ja korkeat kiviaidat. Lankosken vesivoima on mahdollistanut kylälle vaurautta tuoneen teollisuustoiminnan. Antti Ahlström aloitti myöhemmin laajaksi kasvaneen teollisuustoiminnan Lankoskelta. Ahlströmiin liittyvä Isotalo on suojeltu rakennussuojelulailla. \n\nUusi maantie siltoineen on jättänyt vanhan tien kylätieksi, jonka varrella on vanha kaksiaukkoinen kivestä holvattu silta. Sillan kupeessa on Lankosken vanha kivirakenteinen mylly."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.816540219,21.660050225 61.817413356,21.651234002 61.819263808,21.650810840 61.819529734,21.649160193 61.821965763,21.651715635 61.823625467,21.654688388 61.821320781,21.660417941 61.818657141,21.660240116 61.816540219,21.660050225" ;
        poi:history       "Lankosken ensimmäiset asukastiedot ovat 1600- ja 1700-luvun vaihteesta. Koskessa oli  jo 1700-luvun puolivälissä saha ja mylly. Myllyn takana oli Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos, 1840-luvulla rakennettu pieni paperitehdas. \r\n\r\nTeollisuusmies Antti Ahlströmin teollinen ura alkoi Lankoskelta. Avioliiton myötä Antti Ahlström tuli 1850 isännäksi Merikarvian Lankosken kylän Isotaloon. Talossa oli maanviljelyn lisäksi Lankoskessa saha, jauhomylly, saviastiatehdas ja pieni paperitehdas. \r\n\r\nKaksiaukkoisen kivisillan rakensi Maurits Tuorila 1887. Uusi silta valmistui 1960, jonka jälkeen vanha jäi pois käytöstä ja museosillaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k484 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:talonpoikaistalo , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=95" ;
        skos:prefLabel    "Lankosken kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6669>
        dcterms:modified  "2009-08-04T13:50:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1930-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1930-01-01T00:00:00" , "1939-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1930-luku"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8101>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 10 : Suomenlinna " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8101" .

rky:p1098  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.260163515,26.197477049 62.259797401,26.195086674 62.260253476,26.194708616 62.260640551,26.197120697 62.260163515,26.197477049" ;
        poi:municipality  kunnat:k410 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4218" ;
        skos:prefLabel    "Lievestuoreen rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4117>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Toppari, Kirsti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/toppari-kirsti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6311>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=60F8A099-77D8-4512-BBE3-06E6A66AEF7A> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6406>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Toivola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villa Toivola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat            "60.1873396513843" ;
        wgs84:long           "24.9014332249026" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6406" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Eloranta ja Numminen lähtivät Helsingin huhtikuiseen iltaan. Seuraavana aamuna he palasivat Bertinaan kello 9.15. He olivat viimeiset asiakkaat jotka mahtuivat sisään. Heidän jälkeensä Ponkonen ripusti ketjun oviaukkoon. Sen taakse jääneet jäivät kärsivällisesti odottamaan vuoroaan.\" (s. 121)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7063>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8361>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kankaanrinne, Ari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8361" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8600>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9075>
        dcterms:modified  "2010-05-04T09:49:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6571>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:06:46+0300" .

[ dcterms:description  "Elokuvaa kuvattiin Fennada-Filmin Studioiden edessä Kulosaaressa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8618> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9409>
        dcterms:modified  "2010-09-15T10:33:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6905>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8860>
        dcterms:modified  "2010-03-23T17:48:38+0300" .

rky:p1334  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaukaan tehtaat on ensimmäisiä 1800-luvun lopulla Saimaan kanavan vaikutuspiiriin syntyneistä, suurteollisuudeksi kasvaneista puunjalostukseen perustuneista teollisuusalueista ja merkittävä osa Suomen puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheen historiaa. Teollisuuslaitoksen asuinalueet edustavat aikansa korkeatasoista asuntosuunnittelua. \n\nOsa Kaukaan tehtaiden vanhimmasta vaiheesta sisältyy 1900 valmistuneeseen, arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelemaan tehdasrakennukseen. Se on erityisen merkittävä varhaisten teräsbetonirakenteittensa ansiosta. Rakennuksessa on tiettävästi ensimmäinenä käytetty holvimaisen rakenteen sijaan kokonaan teräsbetonista vaakarakennetta, ylälaattapalkistoa rakennuksen välipohjana. Keskiaikaisiin linnoihin viittaavat torniaiheet ovat ajalle tyypillisiä tiiliarkkitehtuurin tyylikeinoja.\n\nTehdasalueen keskeisellä paikalla on Kaukaan arkkitehtinä toimineen W.G. Palmqvistin suunnittelema klassistinen klubirakennus vuodelta 1938. Sen ympäristössä on virkailija-asuntoja 1920-luvulta sekä arkkitehtonisesti erittäin merkittävä Yrjö Lindegrenin suunnittelema virkailijoiden rivitalo vuodelta 1951.\n\nSaimaan kanavan suussa on Kaukaan virkailijoille ja työväelle suunniteltu yhtenäinen ja laaja asuntoalue 1920-1930 –luvulta sekä koulurakennukset (1911 ja 1920), paloasema (1925) ja urheilutalo (1919, 1926). Alueen vanhimmat rakennukset periytyvät Lauritsalan sahan ajoilta. Suuri osa Kaukaan tehtaan rakennuttamista klassistisista rakennuksista on arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemia. \n\nKaukaan tehtaan työväen asuinalue Mälkiässä on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Mälkiä on 1940- ja 1950-luvun taitteessa rakentunut tyyppitaloalue. Masto-, Luotsi- ja Pontuksenkadun varrella on säännöllisesti sijoitettuja tyyppitaloja piharakennuksineen, ja alueella on säilynyt rakentamisajan yhtenäisyys."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.081759090,28.268965836 61.084420908,28.270434942 61.085059338,28.275254826 61.086111785,28.279992997 61.086507968,28.286839402 61.086203035,28.290472159 61.083944781,28.292153286 61.081956525,28.292203582 61.081577114,28.293632812 61.078216555,28.293590340 61.078439401,28.293156280 61.079531305,28.290377339 61.080208191,28.284429619 61.079737439,28.280405086 61.079361186,28.278157434 61.079618228,28.276197940 61.080883632,28.271849314 61.081759090,28.268965836" ;
        poi:history       "Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö perustettiin 1873 Mäntsälän Kaukaankoskelle. Yhtiön toinen tehdas valmistui 1892 Lappeen pitäjän Parkkarilaan, Saimaan vesistön laajojen metsävarojen äärelle. Lankarullatehdas paloi 1898 ja uuden, 1900 toimintansa aloittaneen rullatehtaan suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. \r\n\r\nSelluloosatehdas, joka käytti raaka-aineenaan lankarullatehtaan jätemateriaalia, aloitti toimintansa 1897. Tuotanto laajeni edelleen ensimmäisen vaneritehtaan valmistuttua 1926. Uudempi vaneritehdas valmistui 1957, saha 1959, sulfaattiselluloosatehdas 1964 ja paperitehdas 1975. Teollisuusympäristön tehdasrakennuksia ja laajennuksia Kaukaalle suunnittelivat mm. arkkitehdit W.G. Palmqvist, Ahti Korhonen ja Erik Kråkström. \r\n\r\nYhtiö laajeni myös yritysostoin; mm. Salvesenien Lauritsalan saha siirtyi Kaukas Oy:n omistukseen 1916. Rullatehtaasta alkunsa saanut Lauritsalan tehdasalue kehittyi vuosikymmenien mittaan kokonaiseksi tehdasyhdyskunnaksi sairaaloineen, kouluineen, virkamiesklubeineen ja useine työväen asuinalueineen. Yhtiö vaikutti merkittävästi Lauritsalan kauppalan perustamiseen 1932.\r\n\r\nTehdas rakennutti Kanavansuun asuinalueen 1920-1930-luvulla Lauritsalan sahalta ostetulle alueelle. Telakanmäen asuntoalue 1920-1930-luvulta rakennettiin arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemana. Telakanmäki oli Kanavansuun suunnitelmallisesti rakennettu osa, ja toinen työväen asuntoalue sijaitsi Jurvalanmäellä. Työläiset rakensivat omia asuntojaan Palmqvistin tekemien mallipiirustusten mukaan.\r\n\r\nMälkiän asuinalue kaavoitettiin Saimaan kanavan varteen tehtaan omistamalle maalle 1949. Suurin osa pientaloista on arkkitehti Kaj Englundin 1952 tehdasyhtiölle suunnittelemia tyyppitaloja.\r\n\r\nKaukaan lankarullatehdas oli maailman viimeinen puurullien valmistaja, kun se lopetti toimintansa 1971-1972. Kaukaan tehdasmuseo aloitti toiminnan rullatehtaan tiloissa 1998."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus , poio:huvila , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1180" ;
        skos:prefLabel    "Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet (Kanavansuun asuntoalue)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9669>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:06:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2324>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rönkä, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1542&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ronka-matti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i605>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Karhubaari" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i551> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9233> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/karhubaari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7022>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:34+0300" .

rky:p35  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kontiopuisto on tyypillinen jälleenrakennuskauden pientaloalue, jonka asemakaava on arkkitehti Otto-I. Meurmanin suunnittelema ja jonka omakotitalojen rakentamisessa on hyödynnetty Suomen arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston tyyppipiirustuksia.\n\nKontiopuisto Pieksämäen rautatieaseman itäpuolella on tiivis asuinalue, jonka rakentamisaikainen rakenne on pääosiltaan säilynyt. Puutarhatontit ovat loivasti kaartavien Laakso-, Kaarto- ja Metsämiehentien varsilla. Asuinrakennukset ovat yleensä kiinni katulinjassa ja talousrakennukset tontin takaosassa. Puolitoistakerroksiset omakotitalot on rakennettu vaiheittain, useimmat tyyppipiirustuksia hyödyntäen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.303215521,27.174566749 62.304321717,27.179319774 62.303115674,27.180108826 62.301756612,27.180134112 62.300288550,27.180058249 62.298683432,27.178456487 62.297328310,27.175162474 62.299387281,27.172054987 62.300342452,27.174151030 62.301855435,27.174690710 62.303215521,27.174566749" ;
        poi:history       "Pieksämäen 1. asemakaavan 1937 laati arkkitehti Otto-Iivari Meurman. Myös Kontionpuisto rakennettiin Meurmanin asemakaavan mukaisesti. Meurman suunnitteli ja opetti asemakaavoitusta, ja hänen oppinsa vaikuttivat voimakkaasti sodanjälkeisen Suomen kaupunkien kehityslinjoihin. \r\n\r\nKontiopuiston omakotitaloissa, kuten monen toisen maailmansodan jälkeen rakennetun omakotialueen taloissa, hyödynnettiin tyyppitalosuunnitelmia, jotka laadittiin Suomen arkkitehtiliittoon perustetussa jälleenrakennustoimistossa. Suunnitelmien kautta arkkitehtiliitto vaikutti maan jälleenrakentamisen laatuun. \r\n\r\nMuita jälleenrakennuskauden omakotialueita ovat esimerkiksi Kajaanin Purola, Valkeakosken Ulvajanniemi, Karkkilan Sudetti, Kuopion Niirala, Joensuun Kanervala ja Otsola sekä Äänekosken Markkamäki."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k593 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1310" ;
        skos:prefLabel    "Kontiopuiston omakotialue"@fi .

rky:p1594  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappajärven Kirkkoniemi kirkkoineen, tapuleineen ja hautausmaineen on Pohjanmaan järviseudulle 1700-luvun lopulla muodostunut, maisemallisesti vaikuttava kirkkoympäristö. Kirkko ja tapuli ovat tunnetun pohjalaisen kirkonrakentajan Matti Hongan rakentamia. Tapulin nykyasu on peräisin Jaakko Kuorikosken myöhemmästä muutostyöstä.\n\nTasavartinen, ulkoviisteinen ristikirkko on rakennettu Matti Hongan johdolla 1765. Ristikeskuksesta kohoaa matalalta jalustalta oktogonin muotoinen lyhty. Erillinen, puinen kellotapuli on kirkon ikäinen, mutta muutettu nykyiseen asuunsa 1840-luvulla Jaakko Kuorikosken johdolla.\n\nKirkon ympärillä on laaja hautausmaa-alue. Sen etelärannalla on alue, jota on käytetty lasten hautaamiseen 1932-1950.  Kirkkopolku johtaa venevalkamaan, jonne aikoinaan on tultu kirkkoveneillä. Venetalas on rakennettu 1949 Ilmari Wirkkalan suunnitelmin. Kirkkoveneen lisäksi siinä säilytetään tiettävästi vanhan, vuoden 1637 kirkon kannatushirttä. Hautausmaalla on vanhan talvihaudan päälle 1965 rakennettu pieni puinen siunauskappeli."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.210122623,23.648790057 63.210475770,23.647516729 63.211351192,23.646374385 63.212521727,23.646211279 63.213941372,23.646128934 63.213789521,23.647101170 63.213502901,23.648212958 63.213514683,23.648712295 63.213414304,23.648878078 63.213265503,23.649203444 63.213031726,23.650347486 63.212803538,23.650990173 63.212709500,23.651424757 63.212438489,23.651725671 63.212022474,23.651773820 63.211398537,23.651114236 63.211018170,23.650465062 63.210547455,23.649507911 63.210122623,23.648790057" ;
        poi:history       "Lappajärvi oli 1637 lähtien Pietarsaaren kappeliseurakunta. Ensimmäinen kirkko rakennettiin samana vuonna Palavanniemelle, joka silloin vielä oli saari. Nykyinen kirkko on seurakunnan toinen.  Itsenäisen seurakunnan aseman Lappajärvi sai 1812. \r\n\r\nLappajärven kirkko ja tapuli rakennettiin Matti Hongan johdolla 1765. Tapuli sai nykyisen ulkoasunsa 1840-luvulla.\r\n\r\nLappajärveläiset haudattiin 1600-luvulla Pietarsaaren hautausmaalle. Vasta 1800-luvulla kirkon ympärille kasvoi hautausmaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k403 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4584" ;
        skos:prefLabel    "Lappajärven Kirkkoniemi"@fi .

[ dcterms:description  "Talon rakennusmestari-arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7395> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7122>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9072>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Töölönkatu 26"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1781415195435" ;
        wgs84:long        "24.9268967572223" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolonkatu-26" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9311>
        dcterms:modified  "2010-06-17T14:30:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7282>
        dcterms:modified  "2010-04-15T15:14:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9406>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Snellmaninkatu 25"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1738116083727" ;
        wgs84:long        "24.9536838039485" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/snellmaninkatu-25" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ateneum"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.169945433488" ;
        wgs84:long        "24.9440792217383" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ateneum" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7616>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7377>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Karjalaistentalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1744305101395" ;
        wgs84:long        "24.9551436424321" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7377" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Mäki Unioninkadulla kirkon ja Yliopiston kirjaston välistä noustessa oli heille molemmille melkein liikaa. Mutta kun he pääsivät mäen päälle, sieltä aukesi huimaava näkymä omaan kaupunginosaan. Pitkäsilta, Siltasaaren rannat ja talot, Hakaniemen torin matalat tyhjät myyntikojut ja talorivistöt, takana Eläintarhanlahdella paljaat kalliot, muutama korkea kivitalo puutalokortteleiden kulmissa, kalliolla talojen välissä valkeita pisteitä, pyykkinaruja ristiin rastiin, naruilla pyykkejä liehumassa kuin valkeita mosaiikinpalasia. Kaiken yllä harmaagraniittinen Kallion kirkko torneineen.' (s. 112 - 113)" ;
  dcterms:description            "Ellen ja Kristiina lähtevät paluumatkalle Kauppatorin rannasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9769> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9571>
        dcterms:modified  "2011-03-17T12:15:45+0300" .

[ dcterms:description  "Koulurakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8738>
] .

poi:houseNumber  a   owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain  poi:Address ;
        rdfs:label   "talon numero"@fi , "house number"@en ;
        rdfs:range   xsd:string .

rky:p268  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rajaniemen kylä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan parhaiten säilyneisiin puhtokyliin, jossa pihapiirien ja rakennusten keskinäinen sijoittelu on pysynyt ennallaan. Rakennuskantaan mahtuu niin harmaita riihiä luuvineen kuin alun perin vieraita varten rakennettu, keskeissalipohjakaavainen asuinrakennuskin.\n\nRajaniemi sijaitsee Pyhäjoen Yppärin kylässä. Kyläpuhto on peltojen keskellä olevalla kumpareella, jossa maatilojen rakennukset muodostavat hyvin tiiviin ryhmän. Rajaniemen sukukylä on ryhmäkylä, jonka asukkaat ovat aina jotain kautta sukua toisilleen, joskin yhteinen esi-isä saattaa olla usean polven takana.\n\nKylä muodostuu neljästä  talosta, Erkkilästä, Keskitalosta, Uusitalosta ja Rajaniemestä. Keskitalon pihapiirissä oli alkujaan neljä asuinrakennusta, joista yksi poistettiin uusjaossa 1980-luvulla samalla kun asuinrakennusten sisäänkulkuja muutettiin omien piha-alueiden muodostamiseksi. Päärakennuksissa on Pyhäjoelle tyypillisiä kaksikerroksisia kuisteja. Pihapiirien laitamilla on lukuisia talousrakennuksia ja aittoja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.438389047,24.146355214 64.443898302,24.139397973 64.444605408,24.140182627 64.448928121,24.146004162 64.448717975,24.148327985 64.447893216,24.152208864 64.445771618,24.159894523 64.444853461,24.161047215 64.441373485,24.167285375 64.436977928,24.157416310 64.436976103,24.155240011 64.437341188,24.150506767 64.438389047,24.146355214" ;
        poi:history       "Rajaniemen kylän kantatila perustettiin 1500-luvulla. Kantatalon halkominen suoritettiin 1761, 1812 ja 1848. Yhtenäinen isäntäsarja Rajaniemessä alkoi 1635."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k625 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1398" ;
        skos:prefLabel    "Rajaniemen kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9666>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Nieminen, Jarmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9666" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7876>
        dcterms:modified  "2009-11-24T17:47:52+0300" .

[ dcterms:description  "Hectorin nuorisokuvaus omilta kotikulmilta Töölöstä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i130> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

rky:p1830  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.834207265,24.569400311 65.834128976,24.573071678 65.833231601,24.574210789 65.830266949,24.574879180 65.827793253,24.573835834 65.824826583,24.571840331 65.821784307,24.566523122 65.820216431,24.563786183 65.817863891,24.561789640 65.815601014,24.558287209 65.814992408,24.555793147 65.815903234,24.552988365 65.816818103,24.553289666 65.817316400,24.554573727 65.819058325,24.556793981 65.822019298,24.559842220 65.823459750,24.563146193 65.825686537,24.565821113 65.826996460,24.566640505 65.827641407,24.567134605 65.829245522,24.566427775 65.830485340,24.565700062 65.832240833,24.565922419 65.833513013,24.565802029 65.834083677,24.566417059 65.834207265,24.569400311" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:pihapiiri , poio:navetta , poio:pappila , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Liedakkala)"@fi .

<http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event>
        a           owl:Class ;
        rdfs:label  "tapahtuma"@fi , "event"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_6038>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D136C75B-9375-4E33-999E-57C9047816B9> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7613>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Nummelin, Georg"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7611> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7613" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pieni oli liikenne kaduilla, vain joskus joku ajaa karautti reessä tai kesällä 'roskassa' eli vaunuissa. Yleensä näen kadun edessäni sangen tyhjänä ja rauhallisena ja vain jonkun yksinäisen vossikan hiljaa lönkyttävän ajuriasemalleen. Kuitenkin oli 50 vuotta sitten sanomalehdessä 'lähetetty kirjoitus', jossa vakavasti huomautettiin, että 'olisi jo aika päästä siitä vallattoman hurjasta ajovauhdista, jota Bulevardilla harjoitetaan, ja joka ei ole vaarana ainoastaan lapsille ja vanhuksille, vaan myös tavallisille rauhallisille jalankulkijoille'. - Nyt, autojen aikakautena, on vaikea kuvitella sitä hirveän raisua ja hengenvaarallista hevosajoa Bulevardilla.\" (s. 27)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8088>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Rantasila, Mari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8088" .

rky:p170  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hamina on puhdaspiirteinen historiallinen linnoituskaupunki, jolla on ainoalaatuinen asemakaavallinen ratkaisu ja linnoitusjärjestelmä.\n\nHaminan säteittäinen asemakaava pohjautuu renessanssin ideaalikaupunkimalliin. Kaupunkialuetta ympäröi linnoituskehä vahvoine bastioneineen. Kaupungin keskusaukiolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua, joita yhdistää kaksi ympyräkatua. Kaupungissa on rakennuskantaa 1800-luvulta sekä yhtenäisiä katunäkymiä, ainoastaan lounaisosa on uusiutunut. Kasarmialue kaupungin itäosassa antaa linnoitukselle sotilaallista leimaa.\n\nMerkittäviä julkisia rakennuksia ovat mm. raatihuone, luterilainen ja ortodoksinen kirkko, Vehkalahden kirkko sekä Haminan keisarillisen kadettikoulun (myöhemmin Reserviupseerikoulun) päärakennus.\n\nRaatihuone 1700-luvun lopusta sijaitsee säteittäisten katujen keskipisteessä ympyränmuotoisella torilla. Kolmikerroksisen uusklassillisen kivirakennuksen monumentaalinen keskustorni on tehty 1840-luvulla Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan. Pohjakerroksessa on holvattuja huonetiloja, pääkerroksen huonejako on hyvin säilynyt.\n\nLuterilainen kirkko on Raatihuoneentorin luoteisreunassa. Uusklassillinen luterilainen kirkko on rakennettu C.L. Engelin piirustusten mukaan ja valmistunut vuonna 1843. Kirkon tontilla on sankarihaudat, kansalaissodan muistomerkki ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.\n\nOrtodoksinen kirkko rajautuu torin itäreunaan. Apostoli Pietarin ja Paavalin muistolle pyhitetty kirkko on uusklassillinen pyörötemppeli vuodelta 1837. Sen 1863 valmistunut sipulipäätteinen kellotorni on venäläiskansallisten arkkitehtuurimuotojen varhaisimpia esimerkkejä Suomessa. Kirkon tonttia kiertää komea aitarakennelma. Vehkalahden keskiaikainen kivikirkko kaupungin koillisosassa on uudistettu nykymuotoonsa 1821 kaupunkipalon jälkeen.\n\nKadettikoulun kolmikerroksinen päärakennus on arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema. Kadettikoulun alue käsittää lähes neljänneksen Haminan bastionilinnoitetusta ympyräkaupungista itäisen Viipurin portin tuntumassa. Alueella on arkkitehti C.L. Engelin ja E.B. Lohrmannin suunnittelemia rakennuksia kuten maneesi, sairaala, reserviupseerikoulun esikuntana, koulun johtajan punatiilinen asuintalo, myöhemmin upseerikerho. Alueen vanhaa rakennuskantaa on Viipurin portin vartiorakennus. Vanhimmat kasarmirakennukset ovat 1780-luvulta, varasto- ja luokkarakennus 1800-luvun alusta. Vallihaudan ulkopuolella kasarmi-, varasto- ja huoltorakennukset ovat 1910-luvun venäläistä tiiliarkkitehtuuria.\n\nHuomattavia muita yksittäisiä rakennuksia Haminassa ovat mm. Fredrikinkatu 1, rikasmuotoinen puinen kaupunkipalatsi vuodelta 1889 (W. Aspelin), Rauhankatu 5, uusrokokootyylinen ns. Arvilommin talo vuosilta 1849-1859 sekä porvariskartanot Kasarmikadun varrella ja ns. Pormestarintalo vuodelta 1866. Kivitaloista mainittakoon Kadettikoulunkatu 2 B, nykyinen kaupunginmuseon 1760 rakennettu talo, jossa Kustaa III ja Katarina II 1783 neuvottelivat rauhasta. Pikkuympyränkatu 5; Seurahuone 1890 (Kiseleff & Heikel). Pikkuympyränkatu 8; Haminan säästöpankin puinen rakennus vuodelta 1888 (W. Aspelin). Kasarmikatu 5; Aladdinin talo on alkuaan rakennettu 1790-luvulla tykistökomentajan asuintaloksi. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1914 (G. Taucher). Kasarmikatu 4-8; Kasarmikadun varrella on säilynyt kaupungin laajin vanha puutalokokonaisuus. Alueen rakennukset periytyvät pääosin 1841 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta. Kasarmikatu 6:ssa toimii Kauppiaantalomuseo.\n\nKaupunkia ympäröinyt laaja bastionikehä on lounaissivustaa lukuun ottamatta säilynyt ja vallit on restauroitu huoliteltuun kuntoon. Pohjoissivustan Keskusbastioni on muutettu kesäiseksi juhlakentäksi arkkitehtonisesti vaikuttavine telttakatoksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.568455933,27.187337432 60.570291245,27.188127296 60.570313531,27.188812367 60.571207815,27.189384588 60.572043000,27.190546550 60.571494276,27.192220320 60.573260203,27.192797837 60.574192731,27.193601552 60.574030937,27.195602996 60.574410755,27.196703165 60.573455808,27.197666289 60.572852219,27.197468839 60.572457592,27.198625636 60.572091578,27.200807425 60.572119765,27.201647840 60.571780272,27.203180874 60.569774469,27.207513948 60.569471996,27.207653420 60.568579719,27.206354612 60.568196199,27.207708282 60.567181309,27.206281187 60.566606718,27.207891850 60.564894018,27.205556391 60.563529850,27.203868908 60.568455933,27.187337432" ;
        poi:history       "Vehkalahdelle 1653 perustettu Haminan kaupunki sai Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 uuden roolin Ruotsin itäisenä rajakaupunkina ja Itä-Suomen satamakaupunkina sodassa menetetyn Viipurin sijaan. Kaupungin säteittäinen asemakaava liittyi kenraali Axel Löwenin 1722 laatimaan linnoittamissuunnitelmaan. Ensimmäiset maarakenteiset linnoitusvallit säännöllisen bastionijärjestelmän mukaan tehtiin tämän jälkeen.\r\n\r\nTurun rauhassa 1743 Hamina jäi Venäjän puolelle. Huomattava uudisrakennuskausi alkoi 1770-luvulla keisarinna Katariina II:n hyväksymän yleissuunnitelman mukaan. Linnoitusvalleja vahvistettiin ja korotettiin sekä uusia ulkovarustuksia rakennettiin. Kaupunki sai myös ensimmäiset kivirakennukset ja Viipurin kuvernementin arkkitehti Johan Brockmannin suunnitteleman raatihuoneen.\r\n\r\nKaupungin pohjoissivusta linnoitettiin 1800-luvun alkuvuosina Kyminlinnan uudessa linnoituksessa käytetyn kaponierijärjestelmän mukaan. Kahden bastionirintaman, kaponierien ja ulkovarustusten työt valmistuivat Suomen sotaan mennessä.\r\n\r\nKaupunkipalossa 1821 tuhoutui valtaosa puurakennuksista, mm. kaupungin ruotsalaisen, sittemmin ruotsalais-saksalaisen luterilaisen seurakunnan suuri kahtamoistyyppinen puukirkko. Lisäksi ortodoksisen seurakunnan 1785 rakennettu kirkko vaurioitui pahoin. Toinen mittava kaupunkipalo 1841 vaurioitti mm. raatihuonetta.\r\n\r\nSuomen Keisarillinen Kadettikoulu aloitti toimintansa Haminassa 1821, jonne se päätettiin siirtää Rantasalmella toimineen Haapaniemen Topografikunnan rakennusten tuhouduttua tulipalossa. Koulusta muodostui merkittävä kaupunkirakenteen elementti. Kadettikoulun nykyisen päärakennuksen suunnitteluun ryhdyttiin 1893, peruskiven muuraus oli 18.5.1897.\r\n\r\nSuomen itsenäistyttyä Kadettikoulun rakennukseen sijoitettiin Jalkaväen taistelukoulun harjoitusyksikkö eli saksalainen jääkäripataljoona. Paltskolan muuttui aluksi suomalaiseksi sotilassairaalaksi (1920-1925). Kadettikoulun rakennukset siirtyivät reserviupseerikoulun käyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kasarmi , poio:linnoitus , poio:kirkkorakennus , poio:raatihuone ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1274" ;
        skos:prefLabel    "Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupunki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8327>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1914097~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6298>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=22F0B95D-E221-4A6E-90C9-048BFC71DD2D> .

rky:p504  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lyökin 1757 valmistunut pooki on Suomen vanhin tunnusmajakka ja mahdollisesti vanhin yhä olemassa oleva merimerkki. Lyökin pooki edustaa valikoimassa ajanjaksoa ennen kuin valtio otti merenkulun turvallisuudesta huolehtimisen hoitoonsa. Lyökin valkoiseksi maalattu 1890-luvulla rakennettu luotsivartiotupa, jossa on tähystystorni, sijaitsee alkuperäisellä avoimella näköalapaikallaan neljä merimailia eteläkaakkoon tunnusmajakasta.\n\nLyökki on noin 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä, matalaa katajapensaikkoa kasvava kalliosaari. Lyökin itäpuolitse johtaa ikivanha Turun - Pohjanmaan saaristoreitti. Matalan kallion keskivaiheilla on kivestä rakennettu 16,5 metriä korkea tylpän kartion muotoinen tunnusmajakka vuodelta 1757. Se on Orrengrundin ohella ainoa eteläisen Suomen tunnusmajakka, jota ei hävitetty Suomen sodassa 1808-1809. Se on myös yksi harvoista merimerkeistä, joka on säästynyt merimerkkien järjestelmälliseltä tuhoamiselta myöhemmissäkin sodissa. Rakennuksen seinät on muurattu luonnonkivestä ja saarelta louhituista graniitista. Tornin kupera yläosa on rakennettu tiilistä. Pookin ulkopinnalla on neljästä suorakaiteesta muodostuva punavalkoinen vinoruudukko. Pooki, joka on saaren ainoa rakennus, on Ulkosaaristoyhdistys ry:n omistuksessa.\n\nLyökin luotsiasema vuodelta 1893 sijaitsee Uudenkaupungin saaristossa Ylötynkari-nimisen saaren Lienuksenniemessä noin neljä merimailia eteläkaakkoon Lyökin tunnusmajakasta. Valkoiseksi maalattu vartiotupa on yksikerroksinen puurakennus, jossa on suhteellisen korkea tähystystorni ja päätykuisti. Luotsivartiotupa on alkuperäisellä näköalapaikallaan avoimessa maastossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.858808654,21.180843911 60.858918405,21.180009126 60.859571386,21.179233138 60.860058210,21.180851158 60.859078878,21.181903721 60.858808654,21.180843911" ;
        poi:history       "Uudenkaupungin Lyökinsalmen luotsipaikassa mainittiin jo 1734 kuusi luotsia ja luotsirenkiä. Aloitteen pookin rakentamiseksi teki turkulainen valtiopäivämies Kristian Trapp 1746. Rakennuksen urakoi turkulainen laivanrakennusmestari Robert Fithie, joka edellisenä vuonna oli urakoinut Suomen ensimmäisen valomajakan Utön saarelle. Lyökin pooki valmistui kesällä 1757. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikana pooki joutui murtojen ja ilkivallan kohteeksi ja se korjattiin 1935.\r\n\r\nUusi luotsiasema rakennettiin 1858 Kuusiston saaren Lienuksenniemelle, mistä luotsattiin laivoja Uuteenkaupunkiin, Lypyrttiin, Isoonkariin, Pirskeriin ja Lyökin tunnusmajakan ohi merelle. Vanha vartiotupa siirrettiin 1890-luvun alussa Putsaareen ja tilalle tehtiin nykyisinkin olemassa oleva rakennus. 1960-luvulla Lyökin luotsiasemalla oli merkitystä enää talviliikenteen apuna. Ennen luotsipaikan lopettamista päivystys hoidettiin satunnaisesti myös Lyökinsalmeen ajetusta luotsikutterista käsin. Vanha luotsiasemarakennus siirtyi virkamiesyhdistyksen hallintaan 1980-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k895 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1692" ;
        skos:prefLabel    "Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema (luotsiasema)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kauppatorin rannassa,\nkasineljä skulattiin.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1022> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7873>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sunell, Ari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7873" .

[ dcterms:description  "Topi joutuu äitinsä vankilatuomion ajaksi lastenkotiin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1830> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6825>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8587>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:22:28+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennushallituksen pääjohtaja 1943-1953." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7924> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7926>
] .

rky:p764  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utsjokilaakson saamelaisasutuksen joukossa on säilynyt asuinkenttiä, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla kalastuksesta, metsästyksestä, maataloudesta, keräilystä ja poronhoidosta elantonsa saaneen saamelaisväestön perinteistä asumismuotoa.\n\nUtsjoen saamelaisasutus on keskittynyt Tenojoen ja Utsjoen varteen vanhoille sukumaille. Asutuksen sijoittuminen on määräytynyt kalastuksen, metsästyksen, maatalouden ja poronhoidon harjoittamisen luomien puitteiden mukaan. \n\nUtsjokilaaksossa on Mieraslompolossa Ollilan ja Leppälän välillä  säilynyt muutamia eriaikaisia yksinäistalojen asuinkenttiä 1800-luvun alkupuolelta jälleenrakennuskaudelle. Vanhimpien asuinkenttien rakennukset ovat Pohjois-Lapille tyypillisiä pienikokoisia, patinoituneita hirsirakennuksia. \n\nOllilan tila on asutettu Inarista käsin jo 1700-luvulla vanhan talvireitin varteen. Hyvin säilyneen pienen asuinkentän vanhin rakennus on vuodelta 1816. Patinoituneiden hirsirakennusten muodostamaan pihapiiriin kuuluu asuinrakennus, navetta, sauna ja aittoja. Ollilan tilaan kuuluu niittymaa-, kalastus- ja riekonpyyntitukikohdaksi rakennettu Fallejohka, joka sijaitsee Vetsijärven rannalla tunturissa Fallejohkan jokisuistossa. Asuintalon on rakentanut 1880-1890-luvulla silloinen Ollilan isäntä, Uula Aikio ja hänen poikansa Uulan Jouni ladon todennäköisesti 1939. Fallejohkassa on oltu useaan otteeseen pitkin vuotta ts. heinäaikaan sekä marjastus-, kalastus- ja riekonpyyntiaikoina; ja siellä on pidetty paria kesälehmää.\n\nUtsjoen saamelaisasutukseen kuuluvia asuinkenttiä on myös Rauduskaidi poroerotuspaikan yhteyteen, vanhan kulkureitin varteen jo 1800-luvulla sisämaahan rakennettu asuinkenttä. Raudusskaidi oli toinen pysyvästi asutuista paikoista, joka 1920-luvun Utsjoella ei sijainnut  jokilaaksossa.\n\nUtsjokilaakso on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta \"Utsjoen laakso\", joka on luokiteltu kansallismaisemaksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.633233761,27.106795050 69.630022202,27.077599361 69.638399985,27.069007949 69.649424828,27.070924053 69.661817514,27.059034198 69.669115450,27.061240812 69.667487782,27.076031255 69.649306768,27.093407654 69.640680172,27.093277869 69.636180530,27.098729279 69.633233761,27.106795050" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen kuten Teno- ja Utsjokien varrelle. \r\n\r\nUtsjokilaakson saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Utsjoen lapinkylään.\r\n\r\nVuoden 1852 rajasulku rajoitti porosaamelaisten liikkumista ja Utsjoen saamelaisväestö asettui asumaan vakituisiin asumuksiin perinteisille sukualueille jo 1930-luvulle tultaessa. Muusta saamelaisasutuksesta poiketen Utsjoella maataloudesta, maanviljelystä ja karjanhoidosta, tuli tärkein elinkeino, joka muodosti lisän kalastukselle, metsästykselle ja keräilylle.\r\n\r\nUtsjokilaaksoa pitkin kulkeva maantie valmistui Utsjoelle asti 1958."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2169" ;
        skos:prefLabel    "Utsjokilaakson saamelaisasutus (Mieraslompolo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kulosaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1895732849997" ;
        wgs84:long    "25.0074635957371" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/82" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Taulun keskelle hän oli kiinnittänyt valokuvan rumasta ruumiista ja kirjoittanut Heikki Lehmus? Håkan Asplund? ja Vellamonkadun osoitteen. - - Toiselle puolelle valokuvaa hän kirjoitti Cityaccount, Uudenmaankatu, ja sen yläpuolelle Tili-Karhu.' (s. 157)" ;
  dcterms:description            "Hermannin kaupunginosasta löytyy kuollut mies, jota kukaan ei näytä kaipaavan. Komisario Partanen pohtii yhteyttä tilitoimistossa sattuneisiin tapauksiin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2182> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9589>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_31>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8324>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Siili, JP"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8324" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5820>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vanhin ruokaravintola" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Helsingin vanhin, yhä alkuperäisellä nimellä toiminnassa oleva ruokaravintola? Helsingin vanhin ruokaravintola on ravintola Kaisaniemi, joka on perustettu 1827. Seuraavassa linkissä on hiukan tietoa ravintolan historiasta:\nhttp://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/kaisaniemi.html\n\nItse ravintolan sivut:\nhttp://www.ravintolakaisaniemi.fi/kaisanie/kaisanie.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-helsingin-vanhin-yha-alkuperaise" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6295>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin elävät ja kuolleet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "\"Matkapassi\"-ohjelmassa kerrottiin, että Wienin vanhalla hautausmaalla on enemmän \"asukkaita\" kuin kaupungissa on eläviä ihmisiä. Miten lienee Helsingissä ? Helsingin seurakuntayhtymän sivulta löytyivät nämä tiedot: Hietaniemi: 162.000 hautausta, Malmi: 185.000 hautausta, Honkanummi: 57.000 hautausta. Siis yhteensä 404 000 haudattua. Maunulan uurnalehdon, Kulosaaren Leposaaren, Kallion uurnaholvin ja Vanhan kirkon hautausmaasta ei löytynyt tarkkoja lukuja. Väestörekisterin tilaston mukaan v. 2010 Helsingissä oli 584 420 asukasta. Ehkä siis vähän enemmän eläviä kuin kuolleita – Helsingin rajatkin ovat aikojen kuluessa muuttuneet, joten asiaa on vaikea selvittää. Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjasto- ja tietopalvelulla voisi olla tarkempi tietoja, yhteystiedot http://www.hel2.fi/tietokeskus/kaupunkitilastot/index.html\n\nLähteet:\nhttp://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7404> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8581> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9059> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/matkapassi-ohjelmassa-kerrottiin-etta-wienin-va" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9038>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6534>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:17:37+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Missä ystävä ohjaa ja toinen auttaa,\nkuin mereltä tyynesti lipuva lautta,\nsuojassa Villinginsalmen kautta,\nJollakseen\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i545> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9231>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6629>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Joutsen apteekki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1664557195253" ;
        wgs84:long        "24.9322257154637" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/joutsen-apteekki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8584>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kolmas linja 21"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8902> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        wgs84:lat         "60.183577847573" ;
        wgs84:long        "24.9471523450476" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8584" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8823>
        dcterms:modified  "2010-03-17T14:31:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i234>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hakaniemivalssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i233> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6894> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/hakaniemivalssi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9298>
        dcterms:modified  "2010-06-14T14:57:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6794>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tämähän on... palanut tulitikku. Tulee mieleen... Helvetin iso palanut tulitikku!\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7212>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8918>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kuchka, Tuija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8918" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6889>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "King, Carole"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/king-carole" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1978>
        dcterms:modified  "2010-05-12T11:36:56+0300" .

rky:p1557  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pihlavan huvila-alue on laaja 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria edustava alue Porinlahden rannalla. Huvilat ovat Porin kaupungin porvareiden rakennuttamia ja eri arkkitehtien suunnittelemia. Alue on hyvin säilynyt ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen varhaisen huvilakulttuurin edustaja maassamme.\n\nValtaosa huviloista on peräisin 1900-luvun taitteen molemmin puolin. Vanhimpia huviloita ovat Illoisin huvila ja Rauhalinna 1850- ja 1860-luvuilta. Huviloiden suunnittelijoita ovat mm. arkkitehdit Julius Basilier, Torkel Nordman, Karl Lindahl ja Jarl Eklund. Arkkitehtonisesti huomattavia ovat Rosenleweille rakennetut Grankulla ja Erikstorp, apteekkari Nerwanderin rakennuttama Honkala ja sen naapuri Solvik. Lustigkulla on kesäasunnoksi muutettuja Yyterin entisiä torppia. Muista Pihlavan huviloista mainittakoon Lehtonen, Vartio, Stenvik, Djupvik, Bäckman, Olhava, Mellin, Metsola, Rantapirtti ja Wilhelmsvik.\n\nHuvila-alue rajautuu Porinlahteen, Yyterin kartanon peltoihin sekä Kemira Pigmentsin (1961) ja Pihlavan sahan (1875) teollisuusalueisiin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.572019181,21.603456212 61.569183697,21.600154165 61.569730646,21.598935288 61.569971565,21.597672797 61.569774536,21.595457017 61.570214210,21.591413907 61.569153240,21.588510071 61.570402392,21.587452759 61.570403901,21.584744558 61.571102156,21.584012349 61.571091538,21.582374065 61.571541460,21.580884287 61.571950476,21.575625497 61.572558377,21.574450949 61.573078863,21.571994922 61.575320537,21.567100754 61.577241294,21.570120804 61.576490519,21.571816488 61.576433447,21.573123528 61.575908238,21.573177290 61.575737328,21.583506661 61.571819770,21.595214479 61.571530488,21.599384184 61.571912775,21.599851374 61.572019181,21.603456212" ;
        poi:history       "Pihlavan laaja huvila-alue on syntynyt 1850-luvun jälkeen, kun porilaiset porvarit ja teollisuusmiehet rakensivat huvilansa Yyterin kartanon maille. Ennen huviloita alueella oli kartanon torppia.\r\n\r\nIlloisin huvila rakennettiin ilmeisesti 1859. Sen rakennuttivat kauppiasveljekset Karl ja Fredrik Borg. Rakennus on 1800- ja 1900-luvun vaihteen asussa. Rauhanlinna rakennettiin 1861. Fredrik Wilhem Rosenlew rakennutti Grankullan huvilan 1878 Julius Basilierin laatiman suunnitelman mukaan. \r\n\r\nHonkalan huvilan päärakennus rakennettiin 1880-luvun alussa apteekkari J.F. Newanderin toimesta. Myöhemmin se siirtyi Ahlström-suvun omistukseen. Ns. Goethe-paviljonki rakennettiin 1941. Tove Jansson on maalannut myöhemmin sen Goethe-aiheiset seinämaalaukset. Solvik rakennettiin 1930 pääasiassa arkkitehti Karl Lindahlin ja F. Laimgruberin suunnitelman mukaan ja se liittyy läheiseen Honkalaan ja Ahlström-sukuun. \r\n\r\nLustigkulla on entinen torppa, joka muutettiin huvilaksi 1900-luvun alussa. Erikstorpin tiilisen huvilan rakennutti Erik Rosenlew 1936-1937 arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5180" ;
        skos:prefLabel    "Pihlavan huvila-alue"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Myöhemmin Meilahdentiellä Marko katseli kuinka kiipeilijät iskivät kiiloja pystysuoraan kallioon ja harjoittelivat. Kolme apinaa rosoisella kivenreunalla, eivätkö ne sen parempaa seinämää löytäneet?\" (s. 178)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9427>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9035>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Arabian Lauri" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8321> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1660> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=14&BibliographyId=367&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9035" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6531>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Neljäs linja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1832718490272" ;
        wgs84:long        "24.951098451077" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/neljas-linja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7245>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:51+0300" .

[ dcterms:description  "Raimo Ilaskivi oli pitkään Suomen pankkiyhdistyksen palveluksessa tiedotusosaston päällikkönä, asiamiehenä ja toimitusjohtajana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8786>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4741>
        dcterms:modified  "2011-04-04T15:30:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1063105~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9534>
        dcterms:modified  "2011-02-07T16:38:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9295>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Katariina Saksilaisen katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2166913852845" ;
        wgs84:long        "24.9848430303226" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/katariina-saksilaisen-katu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6791>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Radiotalo, Fabianinkatu 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Yleisradio" , "Vanha radiotalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1652613489121" ;
        wgs84:long           "24.950163534813" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/radiotalo-fabianinkatu-15" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9629>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Mellunmäentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> ;
        wgs84:lat         "60.2369923960307" ;
        wgs84:long        "25.120035920027" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mellunm-entie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7839>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2689>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:03:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1577293~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1577294~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1852179~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Sigfrid Sirenius toi setlementtiaatteen Suomeen ja oli Kalliolan perustajia sekä sen taustalla olleen Teollisuusseutujen Evankelioimisseuran (sittemmin Kristillis-yhteiskunnallinen Työkeskusliitto)) ensimmäinen, pitkäaikainen pääsihteeri." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8708> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8709>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9794>
        dcterms:modified  "2011-11-21T15:28:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i730>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Liikaa Stadiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i729> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9560> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/730" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ratikat kulkevat ohi kun taivaalla on tähdet ja Joona on kaverijoukon keskellä ja laidoilla, kävellään Mannerheimintietä, Katja puhuu Annalle edellisillan TV-ohjelmista ja Anna ynähtelee vastauksia, kävellään Sibeliuksenkatua.' (s. 38)" ;
  dcterms:description            "Joonalla on tiedossa viikonloppubileet." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9854> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7242>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Jäntti, Toivo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7242" .

<http://example/upload-base/#metadescription_637>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1791047~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1928447~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5452>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FC0ED32B-ECAA-4CEE-A994-FE6391410B87> .

rky:p133  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sibbesborg kuuluu parhaiten säilyneisiin Ruotsin valtakunnan 1300-luvun jälkipuoliskon linnojen sijaintipaikkoihin. Poikkeuksellisen arvokkaaksi linnasaaren tekee se, että paikka on säilynyt hylkäämisensä jälkeen lähes täysin koskemattomana. Sibbesborgin merkitystä lisää Sipoonjoen suun maisemassa yhä selkeästi havaittavissa oleva keskiaikainen kerrostuma.\n\nSipoon Sibbesborgin keskiaikainen linna on rakennettu Sipoonjoen suulla olevalle saarelle. Maankohoamisen vuoksi entinen linnasaari on tällä hetkellä peltojen ympäröimä ja merenlahti on etääntynyt noin kilometrin päähän. Sipoonjoki ohittaa linnan nykyään itäpuolelta.\n\nLinna on rakennettu saaren kallioiseen kaakkoispäähän, joka on eristetty ympäristöstään sekä kahdella vallihaudalla että vedenalaisella paaluvarustuksella. Linnan ytimen muodostaa luontainen mäennyppylä, jonka itä-etelä ja lounaisreunat ovat äkkijyrkät ja länsireunasta koillisnurkkaan on rakennettu valli. Linnankallion rakenteista erottuu maanpinnalle ainoastaan laen lounaisosassa oleva matala kumpare. Päälinnan pohjakaava on nelikulmainen. Paikalla on myös jäännöksiä perustuksista ja tiiliseinistä.\n\nAlunperin koko saaren kattaneista rakenteista on jäljellä ainoastaan sen eteläpäässä sijainnut vahvasti varustettu linnaosa. Linna on eristetty muusta saaresta kaksinkertaisella vallihaudalla. Merenpuolella suojana on ollut vedenalainen paaluvarustus.\n\nLinnasaaren ympärillä avautuu vuosisatoja viljelyksessä ollut Sipoonjokilaakson peltomaisema. Sibbesborgin koillispuolella on Söderkullan entisen latokartanon talouskeskus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.299816892,25.318687390 60.298172767,25.320993138 60.297567854,25.321420786 60.296294643,25.321922384 60.294945148,25.322626149 60.294901115,25.323818153 60.291584852,25.324662170 60.290039643,25.325454946 60.288276302,25.327686369 60.285825290,25.326899753 60.283891890,25.332826540 60.281772092,25.327067207 60.281686570,25.324970456 60.283672810,25.323243228 60.284775322,25.320133975 60.287052595,25.316527787 60.288436785,25.317011827 60.291101800,25.314495425 60.292236939,25.312414535 60.292553653,25.312556791 60.293902562,25.308719676 60.297634252,25.301863259 60.298962685,25.297986453 60.300693565,25.294802420 60.302122550,25.298774192 60.301576998,25.302293299 60.301657427,25.310143478 60.301017630,25.315571225 60.299816892,25.318687390" ;
        poi:history       "Sibbesborgin tarkasta ajoituksesta ei ole täyttä varmuutta. Linnaan liitetyt teoriat viikingeistä ja tanskalaisista ristiretkeilijöistä voidaan kuitenkin varmuudella hylätä. Sibbesborgin varustukset ja ajoituskelpoiset esinelöydöt viittaavat vahvasti siihen, että paikka kuuluisi Suomeen 1300-luvun jälkipuoliskolla rakennettuihin linnoihin. \r\n\r\nSibbesborgin kaltaisia linnoja rakennettiin keskiaikaisessa Ruotsissa 1200-luvun puolivälin ja 1400-luvun alun välisenä aikana. Vuoden 1909 kaivauslöytöihin kuuluvien kivisavikeramiikka-astian kappaleen ja lasipikarin pohjaosan perusteella rakennus näyttäisi olleen käytössä 1300-luvun jälkipuoliskolla. Jos Sibbesborg ajoittuu 1300-luvun lopulle, voidaan sen mahdollisina rakennuttajina pitää Porvoon voutikuntaa 1300-luvun lopulla hallinneita Bo Jonsson Gripiä ja Jacob Abrahamssonia. Sibbesborg on myös hyvä ehdokas 1390-luvun puolivälin tienoilla kahdessa asiakirjassa esiintyväksi Wartholmiksi.\r\n\r\nLinnan laella vuonna 1909 tehdyissä tutkimuksissa paljastettiin noin 20 metriä pitkä ja 12 -14 metriä leveä rakennuksen pohja. Rakennusta ei kaivettu kokonaisuudessaan, ainoastaan sen seinien kohdille tehtiin leikkaukset. Arvokkaat löytökerrokset ovat siten yhä pääasiallisesti tallella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k753 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4142" ;
        skos:prefLabel    "Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9531>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vieno, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9531" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7741>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7836>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Hagman, Lucina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7836" .

rky:p393  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teijon ruukki on yksi maamme varhaisista 1600-luvun rautaruukeista ja osa Halikonlahden raudanvalmistuskeskittymää. Teijon ruukinalue on edustava 1700-luvun ruukinmiljöö, joka koostuu ruukinkartanon lisäksi sen puistosta ja kirkosta, rantakaistaleelle keskittyneistä teollisuusrakennuksista sekä metsän rajaamista viljelysaloista. \n\nTeijon ruukinalue sijaitsee Halikonlahden Teijonselälle laskevan joen alisen kosken varrella. Ruukin 1800-luvun masuuni on säilynyt uudempien teollisuusrakennusten sisässä. Uudet, maatalouskoneita valmistavat teollisuuslaitokset ovat vanhan masuunin ja meren välisellä alueella. Rannalla lastauslaiturin läheisyydessä on säilynyt myös hiiliuuneja 1800-luvulta. Teijossa on telakka- ja konepajatoimintaa.\n\nRuukinkartano on teollisuusalueen pohjoispuolella ja sen kokonaissommitelma käsittää huolellisesti sijoitetut asuin- ja talousrakennukset, ruukinkirkon, puistokujat ja ranskalaisen muotopuutarhan parterreineen. Päärakennus on rakennettu 1770 Turun kaupunginarkkitehti C. Fr. Schröderin, Fagervikin ja lounaissuomalaisten rokokookartanoiden suunnittelijan piirustuksilla. Kaksikerroksinen rakennus on ensimmäisen kerroksen osalta rustikoitu ja toista sileäksi rapattua kerrosta jäsennöivät leveät maalatut pilasterit. Ulkoarkkitehtuurissa ja pohjakaavassa on selvästi nähtävissä Wijnbladin mallikirjojen vaikutus. Pääoven inskriptiotaulussa on teksti: \"Medelsst Guds Wälsignelse har Bergs Rådet Herr Johan Jacob Kijk Låtit detta hus upbygga Anno 1770. C.F. Schröder.\" Päärakennukseen liittyy patolammen rannalle istutettu puisto.\n\nRuukinkartanon päärakennuksen lähelle 1800-luvun alkupuolella rakennettu ruukinkirkko on sovitettu osaksi maisemapuistoa. Kirkonmäelle johtaa puukujanne ja mäellä on myös ruukinaikainen kivinen viljamakasiini. Kirkon arkkitehtuurille antaa ilmeen kookas pagodimaisesti kohoava torniosa. Portaittain kohoava torni on puusta ja rapattu valkoiseksi. Oven päällä oleva laatta kertoo kirkon rakentamisesta: \"Ad gloriam Dei hoc Templum aedificaverunt Robertus et Brita Bremer Anno 1830\". Pienessä kirkkosalissa on selkeä yksityiskappelin tunnelma. Seinät on kalkittu ja niitä kiertää tummaksi maalattu paneelimaalaus. Ikkunakaaria ja alttarisyvennystä kiertää rustiikkikoristelu. Kirkon sisätilan nykyinen asu perustuu suurelta osin 1930 tehdyn korjaukseen, jonka on toteuttanut konservaattori Karl Nygren. Yksityinen tehdasseurakunta on lakkautettu 1869. \n\nRuukin oma hautausmaa on perustettu meren rannalle päärakennuksen luoteispuolelle. Hautausmaalla on ruukinpatruuna Kijkin rakennuttama 1790-luvulla tiilestä muurattu hautakappeli, jonka ympärillä on Bremer-suvun haudat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.255441066,22.955282240 60.255493966,22.952433383 60.255010962,22.952267097 60.255609850,22.948100127 60.258855183,22.950398845 60.259565133,22.962935991 60.255216087,22.966920086 60.253544775,22.964529230 60.253280541,22.955512013 60.255441066,22.955282240" ;
        poi:history       "Teijon masuunin perusti vuorikollegion presidentti Lorentz Creutz nuor. 1686. Masuunia täydensivät läheiset Kirjakkalan manufaktuuri ja Hummeldalin virran kankivasara. Uuteen kukoistukseen Teijo nousi turkulaisen tukkikauppias Johan Jacob Kijkin 1743 alkaneella omistuskaudella. Hän rakennutti uuden masuunin ja nykyisen päärakennuksen 1784. Vuonna 1792 ruukki tuli turkulaisen liikemiehen Joseph Bremerin omistukseen, joka rakennutti ruukkiin uuden masuunin ja tehosti ruukin toimintaa. Teijon ruukilla rakennettiin runsaasti 1844-1858 Viktor Zebor Bremerin hoitaessa sitä; mm. työväenasuntoja ja hiiliuuneja sekä kuljetusyhteyksien parantamiseksi Strömman avokanava. Samaan aikaan Teijon toiminnan laajentuessa Hummeldalin virralle perustettiin putlauslaitos Mathildedal.\r\n\r\nTeijon masuunin toiminta lopetettiin 1908 ja Teijossa alettiin valmistaa maatalouskoneita ja -tarvikkeita. 1900-luvulla Teijo vaihtoi useasti omistajaa. Wihuri-yhtymän aikana Teijoon perustettiin myös laivatelakka.\r\n\r\nRuukin päärakennuksen mansardikerrokseen sisustettiin 1937 Hilding Ekelundin suunnitelman mukaan sarja asuinhuoneita, jotka saavat valaistuksensa karniisipäätteisistä kattoikkunoista. Samassa vaiheessa uudistettiin koko kiinteä sisustus, ovet, ikkunat, listoitukset. Vain muutama rokokoo-ovi säilyi. Toiseen kerrokseen sisustettiin 1960-1970-luvun korjauksissa mm. sauna alkuperäisen vierashuoneen alkoviin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1026" ;
        skos:prefLabel    "Teijon ruukinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9791>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Paleface"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Miettinen, Karri" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9791" .

rky:p727  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue. \n\nPietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs \"maailman suurin monoliitti\" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja.\n\nHaminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.487438719,27.736092096 60.488360687,27.741852486 60.486563269,27.743442580 60.483687193,27.740335739 60.484422668,27.737050721 60.487438719,27.736092096" ;
        poi:history       "Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1286" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden graniittilouhokset (Hurppu)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Alppila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/6545341/> ;
        wgs84:lat     "60.1904006830572" ;
        wgs84:long    "24.9396637332182" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/alppila" .

[ dcterms:description  "Verhoilijamestari Jonas Litonius rakennutti vuonna 1847 valmistuneen talon." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8117> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tuomiokirkko oli - ja ei ollut - Engelin käsialaa. Kirkko tuli valmiiksi vasta Engelin kuoleman jälkeen ja siihen oli alunperin kuulunut vain keskikupoli ja keskustorni. Myöhemmät suunnittelijat olivat sitten lisänneet kirkkoon neljä kulmatornia ja kupolia tukemaan korkeaa keskiosaa. Vielä myöhemmin oli lisätty sivupaviljongit ja jäljennökset Thorvaldsenin kahdestatoista apostolinpatsaasta.\" (s. 55)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9405> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
] .

rky:p987  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.023741506,25.468212988 65.023674446,25.470988098 65.023549452,25.473191594 65.023503287,25.475472683 65.023501963,25.480056072 65.023379225,25.486317840 65.023381968,25.488308648 65.022932363,25.488153785 65.022842578,25.488174974 65.022595034,25.492868943 65.022186051,25.496068534 65.020589059,25.495308787 65.020233278,25.491011281 65.020485529,25.488863443 65.021241160,25.486849486 65.021613684,25.484975826 65.021498628,25.483028449 65.022158545,25.482314566 65.022439055,25.475534648 65.022440387,25.474786214 65.021626224,25.472878085 65.021526147,25.471357370 65.021484489,25.469943606 65.021630974,25.465501519 65.021866844,25.463969211 65.022092188,25.462252454 65.022291260,25.461358536 65.023141829,25.461444329 65.023829045,25.461979307 65.023820534,25.463411309 65.023741506,25.468212988" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Merikoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6258>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Kesäsateet " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Millaisia kesät 1996-2006 olivat sademääriltään Helsingin tienoilla? Ilmatieteen laitoksen sivuilla olevista tilastoista löytyvät tiedot Helsingin kesien sademääristä. Graafinen esitys löytyy kohdasta Kesäsateet noin sadalta vuodelta. \n\nKesistä 1996-2006 sademäärältään suurimmat olivat 1998 (300-350 mm) ja 2004 (lähes 350 mm). Pienin sademäärä saatiin kesällä 2006, jolloin Helsingissä satoi alle 50 mm." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_106.html#7" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kesasateet" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8452>
        dcterms:modified  "2010-01-18T14:06:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6757>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:27:47+0300" .

foaf:Organization  a     owl:Class ;
        rdfs:label       "organization"@en , "organisaatio"@fi ;
        rdfs:subClassOf  foaf:Agent .

poi:level5  a      poi:Level ;
        rdf:label  "5 - täydellinen"@fi , "5 - excellent"@en .

rky:p1186  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.015059267,27.901768095 61.014167713,27.919097019 61.011449969,27.918527345 61.011305119,27.901702548 61.015059267,27.901768095" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Kydönsuo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4205>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Okker, Jaakko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/okker-jaakko" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7349> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i457>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hem till kära Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9187> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hem-till-kara-helsingfors" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Koulunkäynti oli helppoa. Osasin sitä paitsi jo ennen lukea vaivattomasti. Tavut tuottivat hieman vaikeuksia, samoin kaunokirjoitus. Oli käytettävä määrättyä kynänterää ja mustepulloa. Mutta mustetahrat eivät olleet ongelma vaan hiusviivojen teko. Kaikkein vaikeinta oli kirjoittaa sana Ylivieska. Minun piti kirjoittaa se joskus kaksikymmentä kertaa. Rangaistukseksi. Sillä Augusta Lampén oli täsmällinen ja oikeudenmukainen.\" (s.27-28)" ;
  dcterms:description            "Heikki Brotherus aloitti koulunkäynnin syksyllä 1916 Augusta Lampénin alkeiskoulussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9048> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9056>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7208>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1961>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Metsäkukkia asfaltilla" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Koskivuori-sarjan 4. osa kuvaa vuosia 1952-1956. Eeva Someri ja Sirkka Koivikko muuttavat Helsinkiin, Eeva opiskelemaan yliopistossa ja Sirkka työhön. Olympialaisten aikana syttyneet rakkaudet muuttavat nuorten naisten elämät. Sirkka kiertää Suomea tivolin mukana ja Eevan päätyy lopulta Budapestiin keskelle vuoden 1956 kansannousua." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1959> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1482&BibliographyId=25757&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/metsakukkia-asfaltilla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9163>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:58:45+0300" .

[ dcterms:description  "Katarina Eskolan (o.s. Haavion) koti 1954-1958." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7799>
] .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7022>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9258>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Pikajuna Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6690> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6689> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6686> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9258" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6754>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Gymnasiet Lärkan"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6755> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/gymnasiet-larkan" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7468>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1905369~S9*fin> .

rky:p1422  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.203748459,29.945624699 64.204395655,29.946543547 64.203856652,29.948822117 64.203669122,29.949641637 64.203365195,29.951105677 64.203071830,29.952242264 64.202185527,29.949645338 64.202179694,29.949045435 64.202146991,29.945685082 64.203024917,29.945120307 64.203748459,29.945624699" ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4855" ;
        skos:prefLabel    "Särkän kämppäkartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9757>
        dcterms:modified  "2011-08-04T10:17:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7110>
        dcterms:modified  "2010-10-26T09:01:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1758644~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_266>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7205>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tenholantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.2030263072682" ;
        wgs84:long        "24.9047714551137" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7205" .

rky:p1682  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat. Rovaniemellä on Norvajärven rannassa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten lepopaikaksi 1959-1963 rakennettu vaikuttava muistokappeli, jonka hallin alla olevaan kellariin on haudattu 3000 saksalaissotilaan jäännökset. Lätäsenon saksalaiseen asemaan liittyy suomalaisten samanaikainen puolustusasema Enontekiön Markkinassa, joka on myös historiallinen markkina- ja kirkonpaikka. Kilpisjärvellä on toisen maailmansodan aikana rakennettu, tiehallinnon museosillaksi nimeämä Ahdaskurun kiviholvisilta.\n\nNorjaan Jäämeren satamiin johtavan maantien varressa, avoimessa tunturimaastossa sijaitseva Lätäsenon saksalainen asema \"Sturmbock-Stellung\" eli Järämä on saksalaisten rakentama, yhteensä 25 km pitkä linnoitusalue Käsivarren poikki vuodelta 1944. Alueen eteläosan osittain entistetyssä osassa on taistelu-, yhdys- ja juoksuhautaa yhteensä yli 1,2 km sekä 16 korjattua taisteluhaudan erityyppistä ampumapesäkettä (konekivääri ja raskasase) sekä viisi erityyppistä alkuperäisille paikoilleen kunnostettua korsua. \n\nSaksalaisten vahvasti linnoittamaa Järämää vastassa ollut suomalaisten hyödyntämä Markkina muodostavat parin. Niiden välissä oli toisen maailmansodan viimeinen \"asemasotalinja\". Markkinan entinen kirkkomaa on erikoinen suomalaisten toisen maailmasodan sodankäynnin päätöspaikka, vaikka se ei ollutkaan varsinainen taistelupaikka. Kaivannot ovat entisellä kirkkomaalla ja sen edustalla. \n\nSodankylän Tankavaarassa on Petsamoon johtavan entisen Jäämerentien poikki rakennetun saksalaisten \"Schutzwall\"-linjan entistettyjä varustuksia ja korsuja. Linnoitustöiden yhteydessä muutaman kilometrin päähän Jäämerentiestä rakennettu Huuhkajanpäänpaistaman kurun yli kulkeva kenttäsilta on yksi harvoista suuremmista siltakokonaisuuksista, joka on jäänyt sodan loppuvaiheessa räjäyttämättä. Huuhkajanpäänpaistaman ja Jäämerentien välisellä suolla on matalampi arkkusilta.\n\nNorvajärven rannassa on  saksalaisen veteraanijärjestön aloitteesta 1950- ja 1960-luvun taitteessa Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten hautapaikaksi rakennettu muistopaikka. Aluetta ympäröi noin metrin korkuinen kiviaita, jonka portista johtaa polku kuusimetsän halki kappelille.  Saksalaisen arkkitehti Otto Kindtin suunnitteleman punagraniittisen mausoleumin eteisaulassa on Ursula Qernerin suunnittelma veistos \"Äiti ja poika\". Päätilassa on kahdeksan kalkkikiviriviä, joihin on kaiverrettu kappelin hallin alle on kerättyjen 3000 saksalaissotilaan tiedot. Hautausmaa-alueella on myös järven selkää vasten näkyvä kookas teräksinen risti. \n\nEnontekiön Ahdaskurun yksiaukkoinen kiviholvisilta (1943) on museosiltojen joukossa tyyppinsä ainoa edustaja. Siltaa ja sen ympäristöä on kunnostettu nykyliikenteen ja matkailukäytön ehdoilla. Silta on otettu Tiehallinnon nimeämäksi museokohteeksi 1983."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.210024704,27.275324973 68.209326558,27.274737732 68.209491935,27.272279184 68.210780512,27.273524946 68.210588574,27.275766115 68.210024704,27.275324973" ;
        poi:history       "Suomen solmittua aselevon Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944 poliitttinen tilanne muuttui. Saksalaiset päättivät strategian muutoksesta, rintama kääntyi Lapin poikki itä-länsisuuntaiseksi. Tavoitteena oli katkaista kulkuyhteydet Jäämerelle Norjan ja Muurmanskin satamiin ja laivastotukikohtiin.\r\n \r\nSaksan 20. Vuoristoarmeija linnoitti puolustusaseman, Lätäsenon saksalainen aseman \"Sturmbock-Stellung\" Käsivarren kapeimpaan kohtaan kesällä 1944.  Alue rakennettiin vuosina 1942-1944 pääosin kallioon louhimalla. Rakentajina olivat saksalaiset rakentajapioneerit, Organisation Todtin siviilirakentajat ja sotavangit. Saksalaisten 7. vuoristodivisioona oli Lätäsenolla asemissa lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945, jolloin alueesta luovuttiin taisteluitta. Suomalaisista varusmiehistä koostuvat joukot olivat asemissa noin 8 km saksalaisista etelään Markkinassa, entisellä kirkon- ja markkinapaikalla, joka oli ollut Länsi-Lapin hallinnollinen ja kirkollinen keskus 1600-luvulta alkaen.\r\n\r\nSaksalaiset rakensivat vetäytymisensä turvaksi Kilpisjärvelle Saanan rinteille ja lähistölle laajat mutta kevytrakenteiset puolustusasemat, jotka he tuhosivat. Tämän sotahistoriallisen kohteet useat jäännökset ovat säilyneet raunioituneina luonnonympäristön osina.\r\n\r\nToinen vetäytymisen edellyttämä puolustus- ja viivytysasema rakennettiin Sodankylän Tankavaaraan Jäämerentien varteen. \r\n\r\nLinnoitustöiden yhteydessä tärkeänä rakennuskohteena olivat myös puolustukselle tarpeelliset poikkitiet Jäämerentiestä itään ja länteen. Tankavaaran itäpuolelle Huuhkajanpäänpaistaman kuruun ja suolle rakennettiin kaksi kenttäsiltaa 1944.\r\n\r\nAhdaskurun silta oli rakennettu jo 1943 Suomen ja Norjan välisen rajan tuntumaan. Kiviholvisillan piti kestää raskasta saksalaisten Barbarossa-suunnitelman mukaista sotilasliikennettä Atlantilta Suomen rintamalle. Sillan suunnitteli ja rakennutti Tie- ja vesirakennushallitus ja sen rakentamiseen osallistuivat myös saksalaiset. Toisen maailmansodan viimeinen aseellinen yhteenotto Suomessa käytiin Kilpisjärven raja-alueella ja Norjaan perääntyvät saksalaiset tuhosivat Kilpisjärventien  mm. siltapaikkojen osalta. Ainoastaan pieni ja huomaamaton Ahdaskurun silta säilyi.\r\n\r\nVuosina 1959-1963 rakennettiin Rovaniemen silloiseen maalaiskuntaan Norvajärven rantaan kappeli Lapin sodassa kaatuneiden saksalaisten sotilaiden hautapaikaksi saksalaisten veteraanijärjestöjen aloitteesta. Vuonna 1964 valmistuneen mausoleumin suunnitteli saksalainen arkkitehti Otto Kindt."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5176" ;
        skos:prefLabel    "Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Huuhkajanpäänpaistaman silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5176>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Entisaikain Helsinki. 7" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6842> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6841> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6840> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6839> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5287> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/entisaikain-helsinki-7" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9160>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ikonen, Antti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9160" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7704>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7465>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pohjoinen Makasiinikatu 9, 1894 rakennettu ja vuonna 1967 purettu talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.165869872867" ;
        wgs84:long        "24.9487950415993" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7465" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Istuimme sen huoneessa Mannerheimintie 4:ssä, kuudennessa kerroksessa. Huone oli sisustettu minimalistiseen tyyliin: valkoista ja mustaa, lasia ja kiiltävää metallia.' (s. 10)" ;
  dcterms:description            "Kiinteistövälittäjä Klaus Haapala saa potkut pomoltaan Tikkaselta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9592> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9590>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8179>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1010941~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1010940~S9*fin> .

rky:p356  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laukkaniityn kylä keskiaikaisella kylätontilla Aurajokivarressa edustaa rakenteeltaan ja osin rakennuskannaltaan 1700-luvun loppupuolen tilannetta. Kylän kantatilojen talouskeskusten rakenteessa näkyy isojaon vaikutus.\n\nLaukkaniityn kylä sijaitsee Auran kunnan etelärajalla, Aurajoen kaakkoispuolella. Kyläasutus muodostuu keskiaikaisella kylänpaikalla sijaitsevista Vanhatalon ja Vähätalon talouskeskuksista sekä isojaossa jaetun Vanhatalon osatalosta Jukolasta, joka sijaitsee etelämpänä erillään muista taloista. Vanhatalon päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta ja Jukolassa on säilynyt osittainen umpipiha, jonka kaksi asuinrakennusta ovat valmistuneet 1800-luvun alkupuolella ja 1896.\n\nLaukkaniityn kylä sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Aurajokilaakso."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.589846952,22.527239144 60.591727138,22.531328313 60.588701688,22.536992328 60.587708682,22.538908204 60.586873548,22.539369422 60.585783845,22.537667457 60.584643166,22.534628197 60.583773929,22.532332397 60.583169695,22.530717822 60.585063170,22.526306073 60.587174789,22.521746082 60.587513932,22.522407739 60.589846952,22.527239144" ;
        poi:history       "Laukkaniityn kylä asutettiin myöhäiskeskiajalla ja 1540 kylässä oli kolme taloa. 1780 kylässä oli kaksi taloa, Isotalo eli Vanhatalo ja Vähätalo, mylly Käetynkoskessa ja kaksi torppaa. Kylässä suoritettiin isojako 1700-luvun lopulla, jonka jälkeen Vanhatalosta 1799 erotettu Jukola sijoittui vanhan kylätontin ulkopuolelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k019 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1752" ;
        skos:prefLabel    "Laukkaniityn kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9754>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Aamua kaupungissa (1954)" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "Jörn Donnerin esikoislyhytelokuva tallentaa levollisen runollisesti vaikutelmia heräävän pääkaupungin aamuhaukotuksista ja venyttelyistä.\n\nOn mielenkiintoista vertailla Aamua kaupungissa -elokuvaa Fennada-Filmin samana vuonna valmistamaan varoitustarinaan Herra Helsinki, joka löytyy myös Tarinoiden Helsingistä.\n" , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2325.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2325\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2325\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1363> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9754" .

[ dcterms:description  "Röörin äiti, Haapala, asui Vallilassa, ja Osku. Myöhemmin Röörikin muutti sinne isänsä ja sisarensa kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8754> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7964>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b10779346~S9*fin> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p269>
        rdfs:comment  "date of data creation"@en , "tiedon luontipäivä"@fi ;
        rdfs:label    "luontipäivä"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tapaan Ursulaan kahville kulkee sinne Kaivopuiston rantaan..." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8081>
        dcterms:modified  "2009-12-28T14:03:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7701>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Argelander, Friedrich Wilhelm August"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7701" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5672>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Rautatieaseman \"ukot\"" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko mainoksissakin esiintyvillä rautatieaseman \"ukoilla\" virallista nimeä? Jos on, niin mikä? Kuvanveistäjä Emil Wikströmin vuonna 1914 Helsingin rautatieaseman pääovien molemmille puolille toteuttama veistos tunnetaan nimellä \"Lyhdynkantajat\".\n\nEmil Wikströmin Lyhdynkantajista Julkiset veistokset -tietokannassa:\nhttp://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=171&sortby=artist\n\nLyhdynkantajista myös täällä:\nhttp://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2005-03-05,104:10:287467,1:0:0:0:0:0:" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-helsingin-rautatieaseman-ukoilla-nimea" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8176>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Saarela, Olli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8176" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8415>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1120331~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5911>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=796F73C6-C8A5-4802-8458-86ACD19E2DF3> .

th:Sarjakuva  a          owl:Class ;
        rdfs:label       "Sarjakuva"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kirjallisuus .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p171>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Stromberg\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:20:03.132+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:19:41.701+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39645 , koko:p41215 , koko:p37559 , koko:p40755 ;
        poi:description  "Bastioni Stromberg rakennettiin Pikku Mustasaaren pohjoiselle niemelle siten, että bastionin muurit kulkivat pitkin niemekkeen rantoja. Bastionin sisälle jäi lahdenpoukama, joka myöhemmin täytettiin. Rakennustyö aloitettiin vuonna 1751 muuraamalla vasemman siiven kärki sekä oikea siipi ja kylki. Matalaan puolustusmuuriin ei muurattu rintavarustusta. Oikeaan siipeen holvattiin kasematit, joiden yläpuolinen maatäyttö saatiin lähes valmiiksi 1753. Kasemattien puolustusmuureissa oli ruutisavun poistoaukot ja ampuma-aukot merelle.\nVuosina 1751-1753 tehtyä rakennustyötä täydennettiin Sprengtportenin laajan yleissuunnitelman mukaan Nils Mannerschanzin johdalla 1773-1774, jolloin vasen kylki ja siiven ampumataso muurattiin ja ampumatasolle tehtiin ajoluiska. Vasemman puolen edustan kallio oli eskarpoitu. Kylki perustettiin lahden pohjukkaan meren pohjasta lähtien kiviladelmalle. Oikea siipi ja kylki korotettiin, rintavarustukseen muurattiin ampuma-aukot ja sisäpuolelle tiilirevetointi.\n\nVenäläiset paransivat Pikku Mustasaaren puolustusta pian linnoituksen antautumisen jälkeen. Rintavarustusta korotettiin jo 1811 ja kasematteihin puhkaistiin uusia ampuma-aukkoja.\nKrimin sodan aikaan bastioni Stromberg oli Pikku Mustasaaren vahvimmin aseistettu varustus, jolla oli seitsemän kanuunaa ja kolme jedinorogia eli kanuunahaupitsia.\nBastioni oli 1860-luvulla joko Viaporin puolisotilassairaalan käytössä tai puolipataljoonan muonavarastona, lähteet ovat ristiriitaiset. Maatäyttö poistettiin kolmen kasematin päältä ja tilalle tehtiin peltinen pulpettikatto. Rintavarustuksen ampuma-aukot saatettiin muurata umpeen tässä yhteydessä. Kasemattien välisiä seiniä muurattiin tiilestä uudelleen (ovat nykyään luonnonkiveä), tampattiin maalattiat ja muurattiin oikean siiven kasemattien avoimiin aukkoihin tiiliseinämät, joiden ovet ja niiden yläpuoliset neliruutuikkunat maalattiin. Oikean siiven keskikasemattiin tehtiin lisäksi ampuma-aukkoon sisäpuolinen luukku. Portin päälle asetettiin puuleikkauksena tehty Venäjän vaakuna. Kurttiinin Stromberg-Scheffer edestä vedettiin pintavesioja bastioni Strombergin oikean siiven eteläisimpään kasemattiin noudattaen ruotsalaisaikaista pintavesien purkureittiä.\nVuosina 1873-74 tehtiin oikeaan kylkikasemattiin sairaalan jääkellari. Kellarin pihamuuria madallettiin ja viistottiin. Tämä vaihe poistettiin ja pihamuuri entisöitiin ruotsalaiseen asuun muuraamalla se taas täyskorkeaksi 1977-78 kunnostustyön yhteydessä.\nVuonna 1904 bastionissa oli sairaalan jääkellari ja linnoituksen jalkaväkipataljoonan muona- ja kaljavarasto. Muonavarastoon tehtiin asfalttilattia. Bastionin pihalla oli talli ja vaja sekä vasemman kyljen ulkopuolella öljysäiliö- ja desinfiointilaitos, jotka on kaikki purettu. Talli oli tyyliltään samanlainen rappauskentin koristettu tiilirakennus kuin läheinen sairaala D 23. Tallin betoniset sokkelit ovat vieläkin näkyvissä.\n\n1960-luvulla bastionia korjattiin perusteellisesti sen muurien sorruttua monin paikoin. Kiviä sidottiin harjateräksin. Oikean siiven rintavarustus katettiin pellillä ja turpeella, vasemmassa siivessä taas käytettiin rakennetta betoni-bitumi-humus-nurmi. Pihamuurin peruskorjaus tehtiin vuosina 1992-1994 Suomenlinnan työsiirtolan talvityönä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennustunnukset vuonna 1811 N 42 ja vuonna\n1846 c). Jostain syystä jo ruotsalaisaikana bastionin nimeksi vakiintui valtaneuvos Strömbergin nimi o-muodossa ilman ö-pisteitä.\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 14 17 19 34 LÖS 1-5 10-12 17 19 21 33-35.\nMV SL Valokuva-arkisto Hilkka Jarva.\nMV SL VIK D 68-69 92-94 543.\nSihvonen, Pekka; Valo, Aarre, työmestarit, 1992. Suullinen tiedonanto.\nVA VSA 14555 15798 17038 17082 17095.\n\nKuvat:\n\nKrA LÖS 5 puolustusfasadit vuodelta 1753.\nMV SL VIK D 68 oikea siipi ja kylki kasematteineen.\nMV SL Valokuva-arkisto. Bastionipihalta vuonna 1968 purettu ja ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettu talli."@fi ;
        poi:history      "Bastioni Stromberg rakennettiin Pikku Mustasaaren pohjoiselle niemelle siten, että bastionin muurit kulkivat pitkin niemekkeen rantoja. Bastionin sisälle jäi lahdenpoukama, joka myöhemmin täytettiin. Rakennustyö aloitettiin vuonna 1751 muuraamalla vasemman siiven kärki sekä oikea siipi ja kylki. Matalaan puolustusmuuriin ei muurattu rintavarustusta. Oikeaan siipeen holvattiin kasematit, joiden yläpuolinen maatäyttö saatiin lähes valmiiksi 1753. Kasemattien puolustusmuureissa oli ruutisavun poistoaukot ja ampuma-aukot merelle.\nVuosina 1751-1753 tehtyä rakennustyötä täydennettiin Sprengtportenin laajan yleissuunnitelman mukaan Nils Mannerschanzin johdalla 1773-1774, jolloin vasen kylki ja siiven ampumataso muurattiin ja ampumatasolle tehtiin ajoluiska. Vasemman puolen edustan kallio oli eskarpoitu. Kylki perustettiin lahden pohjukkaan meren pohjasta lähtien kiviladelmalle. Oikea siipi ja kylki korotettiin, rintavarustukseen muurattiin ampuma-aukot ja sisäpuolelle tiilirevetointi.\n\nVenäläiset paransivat Pikku Mustasaaren puolustusta pian linnoituksen antautumisen jälkeen. Rintavarustusta korotettiin jo 1811 ja kasematteihin puhkaistiin uusia ampuma-aukkoja.\nKrimin sodan aikaan bastioni Stromberg oli Pikku Mustasaaren vahvimmin aseistettu varustus, jolla oli seitsemän kanuunaa ja kolme jedinorogia eli kanuunahaupitsia.\nBastioni oli 1860-luvulla joko Viaporin puolisotilassairaalan käytössä tai puolipataljoonan muonavarastona, lähteet ovat ristiriitaiset. Maatäyttö poistettiin kolmen kasematin päältä ja tilalle tehtiin peltinen pulpettikatto. Rintavarustuksen ampuma-aukot saatettiin muurata umpeen tässä yhteydessä. Kasemattien välisiä seiniä muurattiin tiilestä uudelleen (ovat nykyään luonnonkiveä), tampattiin maalattiat ja muurattiin oikean siiven kasemattien avoimiin aukkoihin tiiliseinämät, joiden ovet ja niiden yläpuoliset neliruutuikkunat maalattiin. Oikean siiven keskikasemattiin tehtiin lisäksi ampuma-aukkoon sisäpuolinen luukku. Portin päälle asetettiin puuleikkauksena tehty Venäjän vaakuna. Kurttiinin Stromberg-Scheffer edestä vedettiin pintavesioja bastioni Strombergin oikean siiven eteläisimpään kasemattiin noudattaen ruotsalaisaikaista pintavesien purkureittiä.\nVuosina 1873-74 tehtiin oikeaan kylkikasemattiin sairaalan jääkellari. Kellarin pihamuuria madallettiin ja viistottiin. Tämä vaihe poistettiin ja pihamuuri entisöitiin ruotsalaiseen asuun muuraamalla se taas täyskorkeaksi 1977-78 kunnostustyön yhteydessä.\nVuonna 1904 bastionissa oli sairaalan jääkellari ja linnoituksen jalkaväkipataljoonan muona- ja kaljavarasto. Muonavarastoon tehtiin asfalttilattia. Bastionin pihalla oli talli ja vaja sekä vasemman kyljen ulkopuolella öljysäiliö- ja desinfiointilaitos, jotka on kaikki purettu. Talli oli tyyliltään samanlainen rappauskentin koristettu tiilirakennus kuin läheinen sairaala D 23. Tallin betoniset sokkelit ovat vieläkin näkyvissä.\n\n1960-luvulla bastionia korjattiin perusteellisesti sen muurien sorruttua monin paikoin. Kiviä sidottiin harjateräksin. Oikean siiven rintavarustus katettiin pellillä ja turpeella, vasemmassa siivessä taas käytettiin rakennetta betoni-bitumi-humus-nurmi. Pihamuurin peruskorjaus tehtiin vuosina 1992-1994 Suomenlinnan työsiirtolan talvityönä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläiset rakennustunnukset vuonna 1811 N 42 ja vuonna\n1846 c). Jostain syystä jo ruotsalaisaikana bastionin nimeksi vakiintui valtaneuvos Strömbergin nimi o-muodossa ilman ö-pisteitä.\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 14 17 19 34 LÖS 1-5 10-12 17 19 21 33-35.\nMV SL Valokuva-arkisto Hilkka Jarva.\nMV SL VIK D 68-69 92-94 543.\nSihvonen, Pekka; Valo, Aarre, työmestarit, 1992. Suullinen tiedonanto.\nVA VSA 14555 15798 17038 17082 17095.\n\nKuvat:\n\nKrA LÖS 5 puolustusfasadit vuodelta 1753.\nMV SL VIK D 68 oikea siipi ja kylki kasematteineen.\nMV SL Valokuva-arkisto. Bastionipihalta vuonna 1968 purettu ja ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettu talli."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.15001419248371" ;
        wgs84:long       "24.981350374221847" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7961>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Puistolan vihreät kunnaat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7960> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7961" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8675>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:48:48+0300" .

rky:p1149  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pieksämäestä kehittyi 1889-1940 yksi maan merkittävistä risteysasemista. Kokonaisuus käsittää rautatieaseman vanhimman rakennuskannan lisäksi rautatien henkilökunnalle tarkoitetun asuinalueen, jonka rakennukset ovat 1910-luvulta aina 1950-luvulle. \n\nPieksämäen puinen asemarakennus 1880-luvun lopulta sijaitsee laajaksi kasvaneen asema-alueen kaakkoisreunalla.  Asema on veturitallin vanhimman osan ohella ainoa Savon radan rakentamisajalta säilynyt rakennus alueella, joka kärsi pahoja vaurioita pommituksissa sotien aikana.  Rakennuksessa on Savon radan museo. \n\nTahintien varrella olevat rakennukset ovat 1900-luvun alusta ja edustavat rautatieläisten eri ammattiryhmille suunniteltuja tyyppitaloja. Joukossa on asemapäällikön talo, kaksikerroksisia asuinkasarmeja sekä 1950-luvun kerrostaloja. Viihtyisä alue sijaitsee kauniisti järveen viettävällä mäntyrinteellä.\n\nTahintien itäpuolella on asuinalue, jonka yhtenäinen rakennuskanta, kolme asuinkasarmia ja niiden talousrakennukset, on 1920-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.300836059,27.168823599 62.298748302,27.168660880 62.298546725,27.164460351 62.298594583,27.164290004 62.298484390,27.163435915 62.298167663,27.162444151 62.298088665,27.161999809 62.299042228,27.162073298 62.299376586,27.161562947 62.299835248,27.163511437 62.300208940,27.163448111 62.300509593,27.164436858 62.300778323,27.165701639 62.300836059,27.168823599" ;
        poi:history       "Pieksämäki on maan ainoa viiden radan risteysasema. Ensimmäinen ratalinjoista oli Savon rata 1889, seuraava pääratoja yhdistävä poikkirata, joka valmistui kokonaisuudessaan 1918.  Viidenneksi radaksi luetaan Huutokoskelta erkaneva Varkauden kautta Joensuuhun kulkeva rataosuus, joka valmistui 1940. Rautatiellä oli ratkaiseva merkitys Pieksämäen kehittymiselle. Liikennepaikkana se on Savon ja Karjalan liikennealueiden keskus. Kauppala Pieksämäestä tuli 1930.\r\n\r\nAsemarakennus rakennettiin 1887-1889 ja toteutettiin Oulun radan IV luokan tyyppipiirustus numero kahden mukaan. Asemaa laajennettiin 1902 yhdellä ikkuna-akselilla pohjoiseen. Pieksämäen asema korotettiin III luokkaan 1914 ja II luokkaan 1918. \r\n\r\nPieksämäen järjestelypihasta tuli 1940 itäisten yhdysratojen luovutusten vuoksi maan tärkein. Ratapihaa laajennettiin pitkin 1940-lukua. Sortavalan ja Elisenvaaran menetysten jälkeen ohjattiin kaikki Karjalasta ja Savosta saapuva tavarakuljetus Pieksämäen kautta.\r\n\r\nTahintien asuinalue rakennettiin 1910-luvulta 1950-luvulle. Osa rakennuksista siirrettiin Kannakselta 1920-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k593 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4175" ;
        skos:prefLabel    "Pieksämäen rautatieläisympäristöt (asema-alue)"@fi .

rky:p852  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lähteenmäen torppa on aikanaan yleisen torppa-asutuksen tyypillinen edustaja. Umpipihainen kokonaisuus on hyvin säilynyt.\n\nVakkalan kylään kuuluva torppa sijaitsee metsän reunassa Raudun kylän peltoaukean takana. Rakennusryhmä muodostuu miespihan päärakennuksesta ja luhdista sekä karjapihan eläinsuojista. Miespihaa ja karjapihaa on aikaisemmin erottanut riukuaita. Päärakennus on paritupatyyppiä. Pihaa reunustavat vanha luhti, sikala, navetta- ja tallirakennus Läpiajettava tallirakennus toimii porttina pihaan. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsevat aitta, ratashuone, liiteri, sauna sekä paja. Rakennukset ovat vuoraamattomia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.410005281,22.620465358 61.410644891,22.621733316 61.410085242,22.623538185 61.409381970,22.622341647 61.410005281,22.620465358" ;
        poi:history       "Osa Kiikoisista, erityisesti Kiikoisten läntiset osat asutettiin enimmäkseen Kiikan eli Äetsän suunnasta. Lähteenmäki oli Kiikan pitäjän Vakkalan kylän Hiturin perintötalon torppa.\r\n\r\nTorppa itsenäistyi  torpparilain mukaisesti 1921. Tilalla asuttiin aina 1990-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k254 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4049" ;
        skos:prefLabel    "Lähteenmäen torppa"@fi .

koko:p34590  dc:created  "2012-05-24T12:54:46.379+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:54:46.457+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "cafeer"@sv , "kahvilat"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/event#effect>
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , <http://purl.org/vocab/bio/0.1/Event> ;
        rdfs:label          "effect"@en , "seuraus"@fi ;
        rdfs:range          <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> ;
        rdfs:subPropertyOf  <http://www.yso.fi/onto/event#participant> ;
        owl:inverseOf       <http://www.yso.fi/onto/event#cause> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2139>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Palmgren, Eila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/palmgren-eila" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"taisi eilen tulla puhuttua pitkää politiikkaa Rytmissä -\" (s. 46)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7526> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7527>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8412>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Antikvariaateillakin on kohtalonsa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7622> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6620> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7667> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6454> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8664> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8670> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8416> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4878> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/antikvariaateillakin-kohtalonsa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9126>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:19:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6383>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Vänrikki Stoolin katu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7861> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1757720567845" ;
        wgs84:long        "24.9281574121997" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanrikki-stoolin-katu-5" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6622>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7097>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:50+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sörnäisissä Kallion vieressä on rautatie- ja satamapalvelut, joten siellä on paljon varastorakennuksia ja tehtaita. Suurenmoisia esimerkkejä myöhäisen jugendin klassismi-piirteistä tarjoavat Selim A. Lindqvistin kaupungille suunnittelemat kaasu- ja sähkölaitokset. Niissä kehiteltiin teräsbetonisia kuorirakennelmia.\" (s.126) " ;
  dcterms:description            "- Teollisuutta, voimalaitoksia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6717>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Virtanen, Eino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/virtanen-eino" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kolmatta vuotta jo opiskelen, mutta kertaakaan en ole vielä ollut tentissä. Kaikki tuntuu niin tyhjänpäiväiseltä. Yliopisto on tuulinen tunneli, jonka läpi ihmiset juoksevat päästäkseen käsiksi niin sanottuun leipään. En jaksa. Sitä paitsi olen valinnut sellaiset aineet, joista minulle ei ole mitään hyötyä. Tahallani ajaudun umpikujaan. Luulen näet, että epäonnistuminen elämässä tekee minusta runoilijan. (20.10.1956)" ;
  dcterms:description            "Pentti Saarikoski opiskeli Helsingin yliopistossa, kuunteli  kreikan ja latinan kirjallisuuden sekä  historian ja yleisen kielitieteen luentoja." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8672>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Edelfelt, Albert"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7357> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8672" .

rky:p1051  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto. \n\nRautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu 1938-1939 arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. \n\nJyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu 1926-1927. Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta.  \n\nLaukaan Vihtavuoren ruutitehtaan Mäen alueella on rivi- ja paritaloja ja Puiston alueella tehtaan johdon asuinrakennuksia vuosilta 1928-1929. Alueiden tyyppitalot ovat insinööri Hugo Karstenin suunnittelemia. 1930-luvun asuntotuotantoa ovat  Ala-Sudetin asuinrakennukset. Ylä-Sudetin paritaloalue on 1940-luvun alusta. Vihtavuoren ruutitehtaan hierarkkisesti rakennetut asuinalueet muodostavat korkeatasoisen ympäristön. Koko aluetta leimaa puistomaisuus, puurivit ja sisäänajoteiden porttirakennelmat. \n\nTikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi 1915. Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.250485482,25.770116334 62.249023541,25.770456449 62.247262346,25.769843852 62.246735335,25.766007703 62.246828629,25.763823526 62.247147367,25.762736233 62.250211598,25.768696257 62.250485482,25.770116334" ;
        poi:history       "Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi kansallisen sotatarviketeollisuuden luominen. Puolustuspoliittisista syistä  sijaintipaikoiksi valittiin sisämaan paikkakunnat kuten Jyväskylän, Kuopion ja Tampereen seudut, jotka sijaitsivat hyvien rautatieyhteyksien varsilla.\r\n\r\nSuojaisalle Jyväskylän seudulle keskittyi useita puolustus- ja sotatarviketeollisuuden yrityksiä, mm. Valtion kivääritehdas Tourulassa (1926), tykkitehdas Rautpohjassa (1938), sytytintehdas Jyskässä (1941) ja ruutitehdas Laukaan  Vihtavuoressa (1926). Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti  Tikkakosken konepaja, joka valmisti Suomi-konepistooleja. Sotien jälkeen aseteollisuus muutettiin siviiliteollisuudeksi.   \r\n\r\nJyväskylän Tourulaan 1926 perustetun Valtion Kivääritehtaan tuotanto alkoi 1930. Tehtaan suunnittelusta vastasi Tanskan valtion Kööpenhaminan kivääritehtaan johtaja J.H. Vamberg. Tilaohjelman pohjalta pohjapiirustukset laati insinööri H. Karsten ja klassistiset julkisivupiirustukset arkkitehti Urho Åberg. Ensimmäinen sarjatuotantoase oli Lahti-Saloranta pikakivääri. Sodan aikana tehtaan tuotantoa hajautettiin eri paikkoihin. Sodan jälkeen tehdas tuotti rautakauppatavaraa, kuten saranoita ja kulmarautoja, sekä pienoiskiväärejä. Sotakorvaustuotteina Neuvostoliittoon valmistettiin puu- ja paperiteollisuuden koneita. Tehtaasta tuli 1951 osa Valmet Oy:tä ja päätuotteeksi traktori. Teollinen toiminta päättyi Tourulassa 1980- ja 1990-luvulla.\r\n\r\nTammikuussa 1938 Helsingin Katajanokalla aloittanut Valtion Tykkitehdas siirrettiin strategisista syistä Jyväskylän Rautpohjaan kesällä 1938. Sotatarviketuotanto Tykkitehtaalla päättyi sodan jälkeen syksyllä 1944. Tehtaan uusi nimi oli Valtion Metallitehtaiden Rautpohjan Tehdas ja tuotteita olivat erilaiset raskaan metalliteollisuuden sotakorvaustuotteet, mm. lokomobiilit ja tukkinosturit, vuoteen 1952 asti. 1951 nimi muuttui Valmet Oy:ksi, ja tehtaan päätuotteeksi tulivat paperikoneet. \r\n\r\nLaukaalle perustettiin Valtion Ruutitehdas 1920 ja rakentaminen alkoi 1923. Samanaikaisesti nousivat Vihtavuoren ensimmäiset virkailijoiden ja työläisten asuinrakennukset. Tehdas ja asuntoalueet rakennettiin Ahlbackan tilan maille. Tilan rakennuksista on säilynyt Yrjö Blomstedtin 1902 suunnittelema päärakennus ja joukko talousrakennuksia. Tehtaan myötä maaseutukylä muuttui pieneksi tehdaspaikkakunnaksi. Mäen, Ala-Sudetin ja Ylä-Sudetin asuinalueista tehtiin 1982 peruskorjauskokeilualue ja pääosa 23 talosta korjattiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Vihtavuoren ruutitehdas sijaitsee erillään asuinalueesta. Teollisuusalueella on huomattava määrä monipuoliseen puolustusvälineteollisuuteen ja sotien jälkeiseen kemianteollisuuteen liittyviä, eri tuotteiden tuotantovaiheitten teollisuusrakennuksia. \r\n\r\nTikkakosken teollinen historia alkoi 1800-luvun lopulla, kun kosken partaalle perustettiin mylly ja saha sekä metallityöhuone, joka on Tikkakosken nykyisen metalliteollisuuden alku. Sotateollisuus alkoi 1930-luvulla, jolloin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiö osti M/31 Suomi-konepistoolin oikeudet. Tikkakosken tehdasrakennukset olivat pitkään sodan jälkeenkin naamiomaalattuna vaalean- ja tummanvihreäksi. Tehtaan muita tuotteita olivat ompelukoneet ja haulikot. Tikkakosken tehdas toimi 1893-1991."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=190" ;
        skos:prefLabel    "Sotatarviketeollisuuden alueet (Tourula)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8911>
        dcterms:modified  "2010-04-01T14:29:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9386>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1911814~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6882>
        dcterms:modified  "2010-06-22T15:34:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i322>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingistä Korvatunturiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i321> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8782> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingista-korvatunturiin" .

[ dcterms:description  "Riitta Pakarinen: Enkeleitä, apostoleita ja uskonpuhdistajia - Helsingin tuomiokirkon monumentaaliveistokset" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6946> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6977>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Vanha kauppakuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Wreden pasaasi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1682310355802" ;
        wgs84:long           "24.9450506332782" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanha-kauppakuja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4330>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vilja, Jyri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vilja-jyri" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i582>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tenor, Jimi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tenor-jimi" .

rky:p1645  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Turun linja-autoasema ympäristöineen on yhtenäinen moottoriliikenteen kasvuun ja linja-autoasemien syntyvaiheeseen liittyvä funktionalististen rakennusten edustava kokonaisuus.\n\nTurun Aninkaistentullissa on 1930-luvulta linja-autoliikenteen moderni keskus, jonka maamerkkinä on yksi rakentamisaikansa ajanmukaisimmista ja kookkaimmista linja-autoasemia Suomessa. Asema koostuu pyöreästä, valolyhdyllä varustetusta kaksikerroksisesta odotussalista ja näköalaravintolasta sekä tavaraliikenteelle varatusta yksikerroksisesta, kulmistaan pyöristetystä rahtisiivestä. Sileäksi rapattu rakennus on varustettu nauhaikkunoin. Asema-alueen linja-autojen tulolaituri on alkuperäisiin suunnitelmiin perustuen suora ja lähtölaiturit hammastettuja. \n\nAninkaistentullin autoliikennettä palvelemaan rakennettuun kokonaisuuteen kuuluu kaksi suurta funkishuoltoasemaa, joissa ovat toimineet huoltamon lisäksi myös bensiiniyhtiöiden piirikonttorit. \n\nAlun perin Shell Oy:n huoltoasemaksi rakennettu osin kolmikerroksisen kivirakennus on Tuureporin- ja Aninkaistenkadun kulmassa. Rakennuksen linja-autoaseman puoleinen pääty on pyöristetty ja sen julkisivulla on 1930-luvun huoltamoille tyypillinen kookas katos. Osin ravintolakäytössä toimivaan entiseen asemaan liittyy huoltamosiipi neljine huoltohalleineen. Raision sillan kupeessa, vastapäätä linja-autoasemaa, on 1939-1940 rakennettu entinen Esson huoltamo, joka toimii ravintolana. Rakennuksen alin kerros on sisäänvedetty ja toista kerrosta kannattavat pilarit. 1930-luvun huoltamoista poiketen asemalla ei ole irrallista katosta. Savuhormin yhteydessä oleva korkea seinämä on tarkoitettu yhtiön valomainoksen näkyväksi kiinnityspaikaksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.455973032,22.267983027 60.455875079,22.267648768 60.456880943,22.266397987 60.457181010,22.267249120 60.457803188,22.266507493 60.458151317,22.267258677 60.458118853,22.267635254 60.457684103,22.268000828 60.457472895,22.268113020 60.457474617,22.268566005 60.457421656,22.268689972 60.456644979,22.268640425 60.456228579,22.268712841 60.455973032,22.267983027" ;
        poi:history       "Autojen määrä kasvoi ja liikennöidyt maantiet lisääntyivät moninkertaiseksi 1920-luvulta 1930-luvulle. Linja-autoliikenne kehittyi maanteiden kunnon parantumisen tahdissa. Linja-autoilla ei ollut vakituisia pysäkkejä eikä asemia ennen kuin liikennöitsijät järjestäytyivät rakentamaan asematoimistoverkostoa 1928. Asemaan kuuluivat laiturit sekä asema-alueeseen liittyvät bensiiniyhtiöiden bensanjakeluasemat ja -katokset. Linja-autoasematoimintaa hoitamaan perustettiin oma yhtiö Matkahuolto 1933. Funktionalistinen vauhdikaslinjainen muotokieli sopi yhteen uusien linja-autoasemien imagon kanssa. 1930-luvun lopussa Matkahuollolla oli 36 linja-autoasemaa. Turun ja Tampereen 1938 valmistuneet asemat olivat merkittäviä virstanpylväitä funkiksen ja linja-autoasemien liitossa. Helsingin Matkahuolto oli avannut asemansa Lasipalatsin sisäpihalle jo 1935.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen linja-auto lähti Turun ja Uudenkaupungin väliselle reitille joulukuussa 1905. Linjaliikenne niin kaupungin ja maaseudun välillä kuin kaupungin sisälläkin vakiintui Turussa 1920-luvulta. Turun kaukolinjojen asemalle varattiin kolmion muotoinen alue Aninkaistentullista, kaupunkialueen reunalta. Asema sijoittui kaupungin keskeisen sisääntulokohdan, 1931 rakennetun Aninkaistensillan kupeeseen. Silta korvattiin uudella 2000.\r\n\r\nLinja-autoaseman suunnittelivat kaupunginarkkitehti Harald Smedberg ja apulaiskaupunginarkkitehti Totti Sora. Tilaohjelman mallina käytettiin Viipurin linja-autoasemaa, mutta erityisesti ravintolan ja valorampin arkkitehtuurissa voi nähdä myös Albin Starkin 1932 piirtämän Tukholman Itäisen rautatieaseman vaikutusta. Asema valmistui 1938. Alakertaan oli varattu tilat odotussalille, asemakonttorille, lippumyymälälle, tavarasäilytykselle ja toiseen kerrokseen ravintolalle. Tulo- ja lähtölaiturit sekä pysäköintialue kuuluivat myös asema-alueen suunnitelmiin, kuten myös toteuttamatta jäänyt erillinen huoltoasemarakennus. Linja-autoasemaan ja sen sisätiloihin on tehty vuosikymmenten mittaan lukuisia muutoksia. Sisätilaremontissa 1994 vanha alaravintola palautettiin baariksi.\r\n\r\nAninkaistentullissa oli sijainnut Shell Oy:n huoltoasema vuodesta 1934 lähtien. Shellin rakennuksen oli suunnitellut arkkitehtitoimisto Jung & Jung ja sen uutuutena oli neonvalot ja yhtiön logon asettaminen valopylvääksi kadun varteen. Suuraseman toinen kerros toimi piirikonttorina. Shell siirsi toimintansa 1960-luvun lopulla Aninkaistenkadun vastakkaiselle puolelle rakennettuun uuteen huoltoasemaan. Vanhaan huoltoasemaan sijoitettiin poliisivartioasema ja kahvila 1959-1960 ja aiemmin avoimen katoksen paikalle rakennettiin tuolloin uudisosa. Rakennusta korjattiin ja laajennettiin 2007-2008, jolloin poliisiasemasiipeä korotettiin kolmikerroksiseksi ja siihen sijoitettiin hotelli ja myymälätiloja.\r\n\r\nLinja-autoaseman viereen rakennettu Nobel-Standard Oy:n toimipiste eli Esso valmistui 1940 palvelemaan erityisesti ammattiliikennettä. Rakennuksen suunnitteli Georg Jägerroos. Rakennuksen toisessa kerroksessa toimi yhtiön piirikonttori. Huoltoasema muutettiin ravintolaksi ja hotelliksi 2000-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4778" ;
        skos:prefLabel    "Turun linja-autoasema ympäristöineen"@fi .

blue_route:c29  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s30 ;
        :source       blue_route:s29 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7094>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Rauhankatu 13"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helios" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7919> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1718457731005" ;
        wgs84:long           "24.9549247712903" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7094" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7333>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:13:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_489>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7428>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Sinebrychoffin taidemuseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1623989991427" ;
        wgs84:long        "24.9324404032859" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7428" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9383>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Oiva, Ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bistro" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587> ;
        wgs84:lat            "60.181862674952" ;
        wgs84:long           "24.9515476214061" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/oiva-ravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9622>
        dcterms:modified  "2011-05-20T13:24:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1390498~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7250>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7593>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:28+0300" .

rky:p319  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kallenaution kestikievari on yksi Suomen parhaiten tunnetuista ja säilyneistä kestikievareista. Kallenautio ilmentää maamme matkustuslaitoksen historiaa 1700- ja 1800-luvuilla. Kallenautio tunnetaan myös kirjallisuudesta, sitä ovat kuvanneet kestikievarissa majoittuneet kansallisrunoilija J.L. Runeberg ja kirjailija Z. Topelius.\n\nKirjailija Zachris Topelius on kirjoittanut jylhällä metsäseudulla, Oriveden ja Ruoveden välisen tien varressa olevasta Kallenautiosta Novellissaan Toholampi (teoksessa Sumutarinoita): “Keskellä saloa on kestikievari, Kallenautio, jonka nimi on täydellisessä sopusoinnussa suurenmoisen jylhän ympäristön kanssa. Jaksaakseen siellä pitää yllä majataloa ja hevostenvaihtoa nauttivat kestikievari sekä sen molemmat aputalot verovapautta. Kummallakin puolella on lähes kahden penikulman pituudelta tasaista kangasta ja korkeita mäkiä. Lähimpänä pohjoispuolella on Paha virsta, joka on saanut nimensä siitä, että kolmen venäjänvirstan matkalla on neljäkymmentä ylämäkeä ja yhtä monta alamäkeä, joista kaksi on niin jyrkkää S:n muotoista, että luonto olisi tuskin voinut keksiä houkuttelevampia vaunujen kaatumapaikkoja.\"\n\nKallenaution kestikievarin piha on rakennusten rajaama kaikilta neljältä sivultaan. Vanha maantie on kulkenut päärakennuksen takaa. Päärakennuksessa on suuri, lähes 80 neliömetrin suuruinen pirtti, porstuanperäkamari sekä kaksi kamaria eteisen toisella puolen. Toinen kamareista on ollut varattu herrasväen käyttöön. Matkustavaisten majoitustiloja on ollut myös pihan muissa rakennuksissa sekä aittarivissä. Pihan toisella puolella on pakarituparakennus, jossa on ollut myös hollitupa. Hirsisen ratasliiterin seinässä on vuosiluku 1778. Vastapäätä on aittarivi luhteineen. Kallenaution rakennuskantaan on kuulunut sauna, talli, paja, riihi, latoja sekä muita talousrakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.834132899,24.281377569 61.835400770,24.283322953 61.835064962,24.284253011 61.834755839,24.283821427 61.834053009,24.285471147 61.833046024,24.283419790 61.834132899,24.281377569" ;
        poi:history       "Längelmäveden seutu, johon Juupajoki kuuluu, oli 1500-luvulla asutun alueen äärirajaa. Orivedeltä pohjoiseen kulki 1600-luvulla kaksi reittiä: Keski-Suomen reitti ja Pohjanmaan reitti. \r\n\r\nNykyisen Kallenaution kestikievarin paikalla oli jo 1600-luvun lopulla uudistalo, joka kuitenkin autioitui. Tila asutettiin uudelleen 1757. Kestikievarin pito Kallenautiossa aloitettiin 1778, kun Ylä-Satakunnan matkustamisolosuhteita oli päätetty parantaa. Kallenautio oli toinen nykyisen Juupajoen vanhimmista kestikievareista, Juupankulmalla sijainnutta toista kievaria pidettiin Sahrajärven lisäksi myös Pärrinautiossa.\r\n\r\nKallenautio toimi kestikievarina ensimmäisen jakson 1778-1881. Aloite kestikievarin sijoittamisesta syrjäiseen Kallenautioon oli tullut Ruoveden asukkailta, joiden piti tehdä hollikyytejä Orivedelle asti. Kallenautiossa oli pidettävä kahta hevosta ja sen aputiloina toimivat Aituan ja Hyytiälän uudistalot. Kallenautiosta tehtiin kyytejä Tapion kievariin Ruovedelle ja Oriveden kievariin. Kievari siirtyi 1881 Kallenautiosta läheiseen Aituan taloon. Kallenautio oli kestikievarina jälleen 1920-1928. Autoliikenteen kasvu 1920- ja 1930-luvuilta alkaen teki kyytilaitoksen vähitellen tarpeettomaksi. Kallenaution omistajat luovuttivat 1955 kievarirakennukset Juupajoki-seuralle, joka oli perustettu edellisenä vuonna. Seura aloitti kestikievari- ja kotiseutumuseon pitämisen Kallenautiossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k177 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1950" ;
        skos:prefLabel    "Kallenaution kestikievari"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9717>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Missä kuljimme kerran" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> ;
        th:lisatietoa     "\"Romaani maamme kohtalonhetkistä ja modernin Suomen synnystä sai Finlandia-palkinnon.\"" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9717" .

[ dcterms:description  "Kirjan keskiössä ovat Helsingissä 1952 syntyneen Tuula Lindin lapsuus- ja nuoruusvuosien kokemukset mustalaisena valkolaisten maassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8774>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7688>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Toinen linja 23"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1832012713285" ;
        wgs84:long        "24.9452239176156" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7688" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7927>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:40:10+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Yhä on Kolme Kruunua paikka, jossa runorenttu voi tasa-arvoisesti vaihtaa näkemyksiään jalkaväkimiinoista pääesikunnan upseerin kanssa. Yhä on Kruunussa valkoiset pöytäliinat ja funkkissisustus. Yhä lukee Kolmen Kruunun ovessa Ravintola I lk. Niin pitääkin.\" (s. 142)" ;
  dcterms:description            "Arno Kotro: Kolme Kruunua" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6616>
] .

rky:p579  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raikuun kanavan ympäristöllä on vuosisatojen ajan ollut strategista merkitystä valtakunnan-  ja sotahistorian kannalta. Raikuu oli vanha Ruotsin ja Venäjän välinen rajapaikka Paasiveden ja Puruveden välillä. Nykyinen luonnonkivillä reunustettu avokanava on yksi Turun rauhan jälkeen uuden rajalinjan tuntumaan rakennetuista kanavista. \n\nRaikuun kanava sijaitsee Kerimäellä Puruveden ja Oriveden välillä Saimaan vesistössä. Järvien välinen vesireitti muodostuu kahdesta lammesta ja niiden välille kaivetuista Raikuun, Pistalan ja Nurmitaipaleen kanavista.\n\nKanavan ympäristössä on ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia puolustuslaitteita, jotka muodostavat yhdessä  kanavamaiseman kanssa vaikuttavan ympäristön.\n\nToisen maailmansodan Suomenlahdelta Lappiin ulottuva  linnoitusketju Salpalinja (ks. erillinen teemakohde Salpalinja) tukeutuu Etelä-Savossa vesistöihin. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta. Kanavan rannoilla on  teräsbetonikorsujen lisäksi mm. panssaritorjuntaan tarkoitettuja muurimaisia kiviesteitä 1,5 kilometriä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.040775192,29.463966867 62.049946119,29.452567123 62.050484537,29.444162506 62.053460541,29.441399822 62.055003783,29.445840354 62.053010273,29.455965074 62.050167445,29.460348619 62.041614599,29.475660851 62.033479269,29.484055972 62.031381715,29.475566478 62.027441069,29.467245809 62.029157174,29.459097353 62.030864582,29.456902035 62.040775192,29.463966867" ;
        poi:history       "Vanhimmat jäljet Raikuun historiassa ovat kivikaudelta. Raikuu oli vielä uuden ajan alussa matala salmi. Maankohoaminen ja vedenpinnan laskun seurauksena salmi kasvoi kuitenkin vähitellen umpeen. \r\n\r\nHenrik Porthanin merkitsemän tiedon mukaan paikkakuntalaiset kaivoivat Raikuun, Pistalan ja Nurmitaipaleen kanavat ilman kruunun rahoitusta 1700-luvun puolivälissä. Turun rauhan raja 1743 kulki Kerimäen pitäjän keskeltä, Raikuun kanavasta tuli Ruotsin ja Venäjän rajaseutua. \r\n\r\nKanavien kaivaminen lyhensi matkaa Orivedeltä Saimaalle noin seitsemän peninkulmaa.  Kanavaa perattiin 1858-1859 valtiovallan tuella. Laivaliikenteelle kanava oli kuitenkin liian matala, kanavasta muodostui kuitenkin tärkeä uitto- ja pienveneväylä. Kanavalle rakennettiin jo Kustaa III:n sodan 1788-90 aikana varustuksia. Linnoittaminen jatkui venäläisten toimesta I maailmansodan aikana, jolloin se oli osa Pietarin puolustuslinjaa. \r\n\r\nKanava-alueen Salpalinja-linnoitteet liittyvät pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-41 Suomen itärajan turvaksi rakennettuun Salpalinjaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k246 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1134" ;
        skos:prefLabel    "Raikuun kanava"@fi .

[ dcterms:description  "Munkkivuoren ala-asteen 5. luokan oppilaita" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6769> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_391>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7330>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Erottajankatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.16492831063" ;
        wgs84:long        "24.9446519767124" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7330" .

rky:p9  a                 poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaukaan tehtaat on ensimmäisiä 1800-luvun lopulla Saimaan kanavan vaikutuspiiriin syntyneistä, suurteollisuudeksi kasvaneista puunjalostukseen perustuneista teollisuusalueista ja merkittävä osa Suomen puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheen historiaa. Teollisuuslaitoksen asuinalueet edustavat aikansa korkeatasoista asuntosuunnittelua. \n\nOsa Kaukaan tehtaiden vanhimmasta vaiheesta sisältyy 1900 valmistuneeseen, arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelemaan tehdasrakennukseen. Se on erityisen merkittävä varhaisten teräsbetonirakenteittensa ansiosta. Rakennuksessa on tiettävästi ensimmäinenä käytetty holvimaisen rakenteen sijaan kokonaan teräsbetonista vaakarakennetta, ylälaattapalkistoa rakennuksen välipohjana. Keskiaikaisiin linnoihin viittaavat torniaiheet ovat ajalle tyypillisiä tiiliarkkitehtuurin tyylikeinoja.\n\nTehdasalueen keskeisellä paikalla on Kaukaan arkkitehtinä toimineen W.G. Palmqvistin suunnittelema klassistinen klubirakennus vuodelta 1938. Sen ympäristössä on virkailija-asuntoja 1920-luvulta sekä arkkitehtonisesti erittäin merkittävä Yrjö Lindegrenin suunnittelema virkailijoiden rivitalo vuodelta 1951.\n\nSaimaan kanavan suussa on Kaukaan virkailijoille ja työväelle suunniteltu yhtenäinen ja laaja asuntoalue 1920-1930 –luvulta sekä koulurakennukset (1911 ja 1920), paloasema (1925) ja urheilutalo (1919, 1926). Alueen vanhimmat rakennukset periytyvät Lauritsalan sahan ajoilta. Suuri osa Kaukaan tehtaan rakennuttamista klassistisista rakennuksista on arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemia. \n\nKaukaan tehtaan työväen asuinalue Mälkiässä on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Mälkiä on 1940- ja 1950-luvun taitteessa rakentunut tyyppitaloalue. Masto-, Luotsi- ja Pontuksenkadun varrella on säännöllisesti sijoitettuja tyyppitaloja piharakennuksineen, ja alueella on säilynyt rakentamisajan yhtenäisyys."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.068980145,28.247665716 61.068556519,28.246135746 61.067683441,28.242307041 61.067379114,28.238500762 61.067201562,28.237567816 61.066865945,28.235973807 61.065726472,28.231260475 61.065325656,28.229502728 61.065188754,28.229088081 61.064716529,28.229721610 61.063944784,28.227199071 61.064367269,28.226752757 61.063993262,28.225408404 61.063046957,28.221581233 61.064124090,28.220703354 61.065102361,28.220502929 61.065968290,28.220355628 61.066920209,28.220369627 61.067385129,28.220997217 61.068299326,28.222482729 61.068302380,28.224366712 61.073867832,28.225380737 61.073069083,28.247000473 61.069893071,28.250655169 61.068980145,28.247665716" ;
        poi:history       "Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö perustettiin 1873 Mäntsälän Kaukaankoskelle. Yhtiön toinen tehdas valmistui 1892 Lappeen pitäjän Parkkarilaan, Saimaan vesistön laajojen metsävarojen äärelle. Lankarullatehdas paloi 1898 ja uuden, 1900 toimintansa aloittaneen rullatehtaan suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. \r\n\r\nSelluloosatehdas, joka käytti raaka-aineenaan lankarullatehtaan jätemateriaalia, aloitti toimintansa 1897. Tuotanto laajeni edelleen ensimmäisen vaneritehtaan valmistuttua 1926. Uudempi vaneritehdas valmistui 1957, saha 1959, sulfaattiselluloosatehdas 1964 ja paperitehdas 1975. Teollisuusympäristön tehdasrakennuksia ja laajennuksia Kaukaalle suunnittelivat mm. arkkitehdit W.G. Palmqvist, Ahti Korhonen ja Erik Kråkström. \r\n\r\nYhtiö laajeni myös yritysostoin; mm. Salvesenien Lauritsalan saha siirtyi Kaukas Oy:n omistukseen 1916. Rullatehtaasta alkunsa saanut Lauritsalan tehdasalue kehittyi vuosikymmenien mittaan kokonaiseksi tehdasyhdyskunnaksi sairaaloineen, kouluineen, virkamiesklubeineen ja useine työväen asuinalueineen. Yhtiö vaikutti merkittävästi Lauritsalan kauppalan perustamiseen 1932.\r\n\r\nTehdas rakennutti Kanavansuun asuinalueen 1920-1930-luvulla Lauritsalan sahalta ostetulle alueelle. Telakanmäen asuntoalue 1920-1930-luvulta rakennettiin arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemana. Telakanmäki oli Kanavansuun suunnitelmallisesti rakennettu osa, ja toinen työväen asuntoalue sijaitsi Jurvalanmäellä. Työläiset rakensivat omia asuntojaan Palmqvistin tekemien mallipiirustusten mukaan.\r\n\r\nMälkiän asuinalue kaavoitettiin Saimaan kanavan varteen tehtaan omistamalle maalle 1949. Suurin osa pientaloista on arkkitehti Kaj Englundin 1952 tehdasyhtiölle suunnittelemia tyyppitaloja.\r\n\r\nKaukaan lankarullatehdas oli maailman viimeinen puurullien valmistaja, kun se lopetti toimintansa 1971-1972. Kaukaan tehdasmuseo aloitti toiminnan rullatehtaan tiloissa 1998."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus , poio:huvila , poio:koulu , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1180" ;
        skos:prefLabel    "Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8044>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:21:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8139>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Diana"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Edison (1915-1975)" , "Lyyra (1910-1915)" , "Diana, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1644349378859" ;
        wgs84:long           "24.9432108528463" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8139" .

rky:p221  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.081930343,24.801057079 66.083029995,24.799560080 66.083995011,24.800844226 66.083440898,24.802625074 66.083550109,24.804441027 66.083279025,24.806361852 66.081562322,24.803384097 66.081930343,24.801057079" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k845 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:navetta , poio:talousrakennus , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Tervolan kirkko)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_3845>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1414341~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6349>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9B8F2088-CF05-493A-9D3A-91686D4CE3D9> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7590>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kaikukuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1834859761802" ;
        wgs84:long        "24.9561983069449" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7590" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p134>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurtiini Tessin-Gyllenborg "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:11:28.259+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:45:07.397+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33844 , koko:p39645 , koko:p40908 ;
        poi:description  "Bastionit Tessin ja Gyllenborg ja näiden välinen kurtiini rakennettiin vuosina 1749-51 ja 1755. Bastionit ovat sittemmin jääneet venäläisen vallivyöhykkeen alle, mutta kurtiinirakennus säästettiin yhdistämään toisiinsa patterit 1 ja 2.\nKurtiinirakennuksessa oli alkuaan kymmenen holvattua kasemattia, joista yhdessä kurtiiniportti. Rakennuksen päällä oli ampumatasanne rintavarustuksineen, mutta tasanne jäi ilmeisesti vaille turvetusta, koska v.1766 se oli peitetty väliaikaisella puukatolla eikä Länsi-Mustasaaren linnoituksen rakentamista jatkettu ruotsalaisella kaudella enää tämän jälkeen. Kasematit oli tarkoitettu ruutivarastoiksi.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella v. 1827 kurtiinin viisi kasemattia muutettiin keittiöksi. V. 1877 keittiö uuneineen ja helloineen purettiin ja tilat muutettiin varastoiksi. Venäläisen kauden lopulla rakennusta käytettiin tallina ja halko- ym.varastona. Samassa käytössä se oli vielä vuoden 1918 vankileirin aikana, ja se on varastokäytössä edelleen\n\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero v.1918 ja 1927 E 7\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA VSÖ 1-7,30,31\nMV SL VIK E 73-80"@fi ;
        poi:history      "Bastionit Tessin ja Gyllenborg ja näiden välinen kurtiini rakennettiin vuosina 1749-51 ja 1755. Bastionit ovat sittemmin jääneet venäläisen vallivyöhykkeen alle, mutta kurtiinirakennus säästettiin yhdistämään toisiinsa patterit 1 ja 2.\nKurtiinirakennuksessa oli alkuaan kymmenen holvattua kasemattia, joista yhdessä kurtiiniportti. Rakennuksen päällä oli ampumatasanne rintavarustuksineen, mutta tasanne jäi ilmeisesti vaille turvetusta, koska v.1766 se oli peitetty väliaikaisella puukatolla eikä Länsi-Mustasaaren linnoituksen rakentamista jatkettu ruotsalaisella kaudella enää tämän jälkeen. Kasematit oli tarkoitettu ruutivarastoiksi.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella v. 1827 kurtiinin viisi kasemattia muutettiin keittiöksi. V. 1877 keittiö uuneineen ja helloineen purettiin ja tilat muutettiin varastoiksi. Venäläisen kauden lopulla rakennusta käytettiin tallina ja halko- ym.varastona. Samassa käytössä se oli vielä vuoden 1918 vankileirin aikana, ja se on varastokäytössä edelleen\n\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero v.1918 ja 1927 E 7\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA VSÖ 1-7,30,31\nMV SL VIK E 73-80"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14764578506809" ;
        wgs84:long       "24.97531003952031" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7924>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7925> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7926> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7378> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1797> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7923> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2450> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7924" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5895>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Arabian nimi ja kadut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä on Helsingissä sijaitseva Arabian kaupunginosa saanut nimensä? Entä siellä sijaitsevat Damaskuksentie, Koreankatu, Intiankatu, Kustaa Vaasantie ja Berliinintie? Toisin kuin usein luullaan, Arabianranta ei ole saanut nimeään paikalla toimineesta Arabian posliinitehtaasta.\n\nVuonna 1750 myönnettiin helsinkiläiselle kauppiaalle Aron Peronille lupa perustaa tiilitehdas nykyisen Arabianrannan alueelle. Vuotta myöhemmin Peron luovutti rakennusoikeudet Johan Sederholmille ja J.N. Myhrille. Vuokraehdoista syntyi kuitenkin riita. Vuoden 1751 oikeudenkäyntipöytäkirjoissa mainitaan ensimmäisen kerran Arabia ja Kaanaan maa.\n\nPosliinitehtaan paikalle perusti alun perin ruotsalainen Rörstrand vasta vuonna 1874. Tehtaan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1873, Helsingin Vanhankaupungin Kaanaanniityn kapealle kaistalle, Hämeentien ja merenrannan välissä. Tehdas otti nimensä läheisen Arabian huvilasta.\n\nKun silloisen huvila-alueen tontteja ja katuja nimettiin, tuntuivat ne sijaitsevan kovin kaukana Helsingin keskustasta. Siksi ne myös saivat eksoottisia, romantisoituja nimiä kuten Damaskuksentie, Koreankatu ja Intiankatu.\n\nBerliininkatu on uutta Arabianrannan nimistöä, se kuuluu ryhmään EU-maiden pääkaupungit. Nimiehdotus tehtiin vuonna 1995 kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Samaan ryhmään kuuluvat Brysselinkatu, Lontoonkatu, Pariisinkatu ja Roomankatu. \"Pyrkimys urbaaniin kansainväliseen kaupunkiin näkyy siinäkin, että katu-perusosaa on alettu viljellä entistä useammin tien asemesta. Vuosi 1995 oli eräänlainen vedenjakaja kadunnimistössä\", asemakaava-arkkitehti Ann-Marie Wangel arvioi Helsingin Sanomissa vuonna 2000.\n\nKustaa Vaasantie on saanut nimensä vuonna 1950 Helsingin 400-vuotisjuhlien johdosta Helsingin perustajan muistoksi.\n\nLähteet:\nHelsingin kadunnimet 2. 1979\nHelsingin kadunnimet 3. 1999\nHS 21.2.2000\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Arabianranta" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-helsingissa-sijaitseva-arabian-kaupungino" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8399>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Eiran puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7149> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7150> ;
        wgs84:lat         "60.1577398030589" ;
        wgs84:long        "24.9418918607985" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8399" .

rky:p481  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion entisen ammuslataamon rakennusryhmä kuuluu  merkittävään puolustusvoimain tuottamaan rakennuskantaan itsenäisyyden ajan alussa. Alueen erityiskäyttö heijastuu sen asemakaavallisessa sommittelussa.\n\nArkkitehtuuriltaan yhtenäinen ammuslataamon erityisalue sijaitsee Savilahden ja Neulamäen välissä. Arkkitehti Kalle Lehtovuoren suunnittelemat rakennukset, joita alkuaan oli 26, ovat 1930-luvulla puolustuslaitoksessa toteutettua funktionalismia. Laajasta rakennuskannasta on säilynyt kymmenkunta rakennusta.\n\nPuolustuslaitoksen samaa tyylisuunnan ja henkilökunnan asuntoarkkitehtuurin edustava esimerkki on myös ammuslataamon johtajan asuintalo ns. Tiukanlinna, joka on nimetty eversti Tiukan mukaan. Sen suunnittelusta ovat vastanneet 1930-luvulla arkkitehdit Elsi Borg ja Kyllikki Halme. Pohjakaavaltaan L-kirjaimen muotoisen rakennuksen toinen kuutiomainen siipi on yksi-, toinen kaksikerroksinen. Pääkerroksen olohuoneesta ja isännänhuoneesta on yhteys etelään avautuvaan puutarhaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.892028362,27.623467126 62.892853130,27.623763142 62.892606855,27.628421758 62.892856638,27.629402151 62.892691591,27.630791193 62.893576222,27.631924437 62.893858058,27.632835826 62.893439708,27.634010652 62.891102220,27.631664097 62.891686715,27.628123575 62.892028362,27.623467126" ;
        poi:history       "Ammuslataamon alue suunniteltiin 1935 puolustusministeriössä. Puolustuspoliittisista syistä ammuslataamon sijaintipaikaksi valittiin sisämaan paikkakunta kuten muullekin sen ajan sotatarviketeollisuudelle, jonka laitoksia sijoitettiin Jyväkylään ja Tampereelle. Lataamon alkuaan 26 erillistä rakennuksesta sijoitettiin mahdollisten räjähdysten varalta kahden erkanevan tien varteen. \r\n\r\nElsi Borg voitti puolustusministeriön rakennustoimistossa järjestetyn kilpailun ammuslataamon johtajan asunnon suunnittelusta. Rakennus valmistui 1937.\r\n\r\nSotien jälkeen alueella toimi Valmetin Kuopion tehdas ja Rikkihappo Oy. Rakennukset omistaa valtio. Osa rakennuksista on Kuopion yliopiston ja osa Geologian tutkimuslaitoksen käytössä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1232" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion entinen ammuslataamo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8638>
        dcterms:modified  "2012-06-08T11:21:14+0300" .

rky:p815  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tampereen linja-autoasema on 1900-luvun alkupuolen moottoriliikenteen kasvuun ja linja-autoasemien syntyvaiheeseen liittyvän uuden rakennustyypin edustava esimerkki. Rakennus on ollut valmistuessaan Suomen ja ehkä Pohjoismaidenkin suurin ja ajanmukaisin. Aseman matala kokonaisuus koostuu odotushallista, tavarankäsittelysiivestä ja liikesiivestä. Pelkistetyssä, tyyliltään funktionalistisessa vaaleaksi rapatussa rakennuksessa on nauhaikkunat ja osaksi pyöristetyt kulmat.\n\nViereisessä ns. Vuoltsun korttelissa on samanaikaisia kaupungin autoliikennettä palvelemaan rakennettuja funkisrakennuksia, jotka liittyvät linja-autoasemaan myös kaupunkikuvallisesti. Vuoltsun korttelissa on mm. neljän eri bensiiniyhtiön entiset jakeluasemat, joista entiset Gulfin ja Esson kaksikerroksiset bensiiniasemat ovat Bertel Strömmerin käsialaa ja entinen Teboilin kolmikerroksinen asema Heikki Tiitolan suunnittelema. Gulfin bensiiniaseman julkisivua hallitsee mittarikatos, jonka alta bensiinipumput on poistettu alkuperäisen käytön loputtua. Näissä rakennuksissa on nykyisin mm. kierrätyskeskus, varastotiloja, myymälä ja kahvio. Korttelin neljäs rakennus on Veikko Kallion suunnittelema 1938 ja siinä on toiminut nuorisotalo.\n\nEntinen Autotuonnin toimipaikka on linja-autoaseman ja jakeluasemien tavoin funktionalistinen. Kaksikerroksisen rakennuksen pohjoisseinustalla on entinen bensiininmittarikatos. Rakennuksen Vuolteenkadun ja Ratinankujan kulma on linja-autoaseman ja sen viereisten bensiininjakelupisteiden tavoin pyöristetty."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.493221259,23.770726920 61.493000890,23.769006430 61.493980264,23.768487330 61.494071950,23.768402482 61.493863161,23.767171209 61.494265225,23.767082636 61.494504450,23.767748681 61.495223592,23.769055828 61.494469705,23.769791335 61.493221259,23.770726920" ;
        poi:history       "Autojen määrä kasvoi ja liikennöidyt maantiet lisääntyivät moninkertaiseksi 1920-luvulta 1930-luvulle. Linja-autoliikenne kehittyi maanteiden kunnon parantumisen tahdissa.  Suomen ensimmäinen linja-auto lähti Turun ja Uudenkaupungin väliselle reitille 1905. Linja-autoilla ei ollut vakituisia pysäkkejä eikä asemia ennen kuin liikennöitsijät järjestäytyivät rakentamaan asematoimistoverkostoa 1928. Tampereen kaupunki saatiin ensimmäisenä mukaan hankkeeseen. Asemaan kuuluivat laiturit sekä asema-alueeseen liittyvät bensiiniyhtiöiden bensanjakeluasemat ja –katokset. 1933 perustettiin linja-autoasematoimintaa hoitamaan oma yhtiö Matkahuolto. Funkiksen  vauhdikaslinjainen muotokieli sopi yhteen uusien linja-autoasemien imagon kanssa. 1930-luvun lopussa Matkahuollolla oli 36 linja-autoasemaa.\r\n\r\nSuomen suurimmista kaupungeista Tampereelle ei koskaan rakennettu raitiotietä, ja linja-autot saivatkin merkittävän aseman ensimmäisenä joukkoliikennevälineenä. Vastaperustettu Linja-autoliikennöitsijäin liitto lähetti syksyllä 1928 kaupunginhallitukselle anomuksen lämmitettävien odotussuojien saamiseksi linja-automatkustajille. Kaupunginhallitus asetti rakennustoimiston arkkitehtiosaston selvittämään asiaa ja mukaan neuvotteluihin tulivat myös bensiinintuottajat, jotka olivat pyytäneet lupaa siirtää bensiiniasemansa rakennettaville linja-autojen asemapaikoille.\r\n\r\nTampereelle avattiin 1929 kaksi linja-autoasemaa hieman kaupungin ulkopuolelle, toinen itään, toinen länteen suuntautuvalle liikenteelle. Linja-autoliikennöitsijät ehdottivat 1930-luvun lopulla kaupungille uuden keskitetyn aseman rakentamista. Tampereen linja-autoasemarakennuksen suunnitteli Bertel Strömmer 1938 avustajinaan Jaakko Laaksovirta ja Reino Ahjopalo. Linja-autoasema välitti koko kaupunkiseudun matkustaja- ja tavaraliikennettä. Myöhemmin, vuoteen 1950 mennessä, linja-autoasemaa korotettiin ja sen yläkertaan sijoitettiin retkeilymaja.\r\n\r\nArkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli aseman viereisistä neljästä bensiiniasemista kaksi 1939. Entisen Teboilin aseman suunnitteli Heikki Tiitola 1938 ja toimisto- ja varastokäytössä rakennuksen Veikko Kallio 1938.\r\n\r\nAutotuonnin toimipaikan suunnitteli Tampereen Autotuonti Oy:n liike- ja huoltamorakennukseksi 1937-1938 Veikko Kallio, jonka suunnitelmin rakennus myös korotettiin kaksikerroksiseksi 1961.  Tässäkin rakennuksessa oli alunperin bensiiniasema pohjoiskulmassa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3966" ;
        skos:prefLabel    "Tampereen linja-autoasema ympäristöineen"@fi .

[ dcterms:description  "Aallon itselleen suunnittelema koti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7472>
] .

[ dcterms:description  "Tauno Palon lapsuudenkoti oli Porvoonkatu 15:ssä, ja siellä hän myös tutustui teatteriin \"pesutupateatterissa\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7974>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8041>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Ilkantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2223873155793" ;
        wgs84:long    "24.9027188032315" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8041" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8898>
        dcterms:modified  "2010-03-31T19:10:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1553>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Jalkanen, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/jalkanen-jukka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3130>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1307423~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6251>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CDDA132D-E019-483E-ADD2-141E3C57EA91> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8540>
        dcterms:modified  "2010-01-28T12:35:57+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p7>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Venevajat C27"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T13:10:15.442+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:17:52.555+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38000 , koko:p35622 ;
        poi:description  "Peruskorjaus vuonna 1978\n\nSuomenlahden merivartiosto tarvitsi tukikohdan Helsingin edustan valvontaa varten. Rakennus C 25 katsottiin tähän käyttöön sopivaksi, koska sen vieressä on hyvä satamapaikka vartioveneille ja rannasta pääsee nopeasti avomerelle. Läntisen venevajan, rak. C 27, pohjoispäähän rakennettiin verstas veneiden huoltoa varten. Vajassa säilytetään merivartioaseman ja tullin veneitä. Itäinen venevaja on puolustusvoimien käytössä. \n\nToteutusaika: 1978\nKerrosala: 1187m²\n\nRa­kennutta­ja­: Suo­menlinnan hoito­kunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Os­mo Sipari Ky\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Auvo Kallio & Co\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Iikka Hu­ovinen Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Veikko Vahvaselkä Ky\n­Rakennustyöt: Hel­singin läänin­vanki­lan Suomenlinnan työ­siirtola\n\nMerivartioaseman sosiaalitilat 2006-2007\n\nItäisemmän venevajan pohjoisosaan rakennettiin vuosina 2006-2007 merivartioaseman sosiaalitilat. Venevajan kaltevan lattian päälle rakennettiin uusi vaakasuora alapohja. Ulkoseinät ja katto lämmöneristettiin sisäpuolelta. Tilat rakennettiin kahteen kerrokseen siten, että puku-, pesu- ja saunatilat sekä varusteiden kuivaushuone sijoitettiin alakertaan ja kuntosali ja tekniset tilat yläkertaan. Venevajan puolelle rakennettiin WC ja varastohuone ja asennettiin uudet sähkövinssit.\n\nMärkätilojen väliseinät muurattiin betoniharkoista ja lattiat pinnoitettiin akryylimassapinnoitteella. Ulkoseinien sisäpuolen pintarakenteena käytettiin sinkittyä aaltopeltiä. Kuntosaliin asennettiin kumimatto. Kuntosalin ja pukuhuoneen välinen seinä tehtiin valoa läpäisevästä polykarbonaattimonikerroslevystä. Yksilasisiin ikkunoihin tehtiin sisäpuitteet.\n\nRakennus liitettiin vesijohto- ja kaukolämpöverkkoon. Muutostyöt tehtiin rakennuksen sisällä siten, että julkisivuihin ei tehty muutoksia. Myös sisäpuolen rakenteet säilytettiin. \n\nRakennuttaja; Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Reetta Amper\nRakennesuunnittelu: ISS Suunnittelupalvelut Oy/ Keijo Kekoni\nSähkösuunnittelu: Jikkon Oy/ Juhani Ikonen\nLVI-suunnittelu: Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/\nHelena Rosén\nRakentaja: Helsingin avovankila, Suomenlinnan osasto/ työnjohtaja Hannu Piironen\nLVI-urakoitsija: Putkiset Oy\nSähköurakoitsijat: Uudenmaan sähkömestarit Oy ja Vartiokylän sähkö Oy\nAutomatiikkaurakoitsija: Arealtec Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nVenevajat rakennettiin yhtaikaa miinapajan C 34 kanssa vuosina 1916-1917 Viaporin Miinapataljoonan kaateriveneiden eli joukkojen kuljetusveneiden säilytystä varten. Tällä samalla paikalla oli jo 1700-luvun lopulla Armeijan Laivaston venevajoja.\nEnsimmäinen rakennuspiirustus on päivätty 8.1.1916. Kahden satulakattoisen, rantaa kohti viettävän venehallin välissä oli yhteinen konehuone, jossa oli kummankin vajan nostolaitteistoa käyttävä koneisto. Vajarakennuksissa oli puurunko, joka peitettiin ulkopuolelta aaltopellillä (pystyurat). Rakennukset ovat hyvin varhainen, ehkä ensimmäinen esimerkki Suomessa profiilipellin käytöstä ulkoseinämateriaalina. Vajojen edessä oli betonoitujen hirsiarkkulaitureiden väliin tasatut luiskat, joilta veneet vedettiin ylös. Kiskopareja oli kahdet kummassakin hallissa.\n\nSamanlainen vajapari C 29 rakennettiin 1916-1917 myös Kruunulinna Ehrensvärdin siipirakennuksen C 28 ja Miinapajan C 34 väliin, mutta se purettiin huonokuntoisena vuonna 1969.\n\nSuomenlinnan Rannikkotykistörykmentti SlRtR käytti vajoja ennen toista maailmansotaa puisten raivaajaveneiden ja torpedoveneiden säilytykseen. Sotien jälkeen SlRtR on säilyttänyt vajoissa puisia sotilasveneitä. Vajat olivat Merisotakoulun hallinnassa 1972-1976, jonka jälkeen ne peruskorjattiin Suomenlinnan merivartioaseman käyttöön.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 130\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 113\n\nLähteet:\nMV SL VIK C 1621-1630.\nKA VSA 16032 maksumääräyksiä vuodelta 1917.\n\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nrot 0284 ja 0279.\nMV SL VIK C 1621päivätty 8.1.1916."@fi ;
        poi:history      "Suuret vene­vajat (C 27) rakennettiin vuonna 1916 Viaporin Miinapataljoonan veneiden säilytykseen. Vajoja oli alunperin kaksi paria, joista toinen purettiin vuonna 1969. Samalla paikalla on sijainnut jo 1700-luvulla armeijan laivaston venevajoja. Venevajojen välissä oli konehuone. Puurunkoiset vajat oli verhoiltu aaltopellillä. Ennen II maailmansotaa vajoissa säilytettiin puisia raivaaja- ja torpedoveneitä ja sotien jälkeen puisia sotilasveneitä. Vajat olivat Merisotakoulun käytössä vuosina 1972-76.\n\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/2/7/saha/suomenlinna/0_-5404418755619588434.jpg" , "http://media.onki.fi/5/8/9/saha/suomenlinna/0_7210454795618799226.JPG" , "http://media.onki.fi/3/5/2/saha/suomenlinna/0_-6393290511850215621.JPG" , "http://media.onki.fi/4/2/0/saha/suomenlinna/0_4187064419004614387.jpg" , "http://media.onki.fi/0/4/3/saha/suomenlinna/0_7543367688907200017.JPG" , "http://media.onki.fi/8/5/6/saha/suomenlinna/0_-2256746990276946709.JPG" , "http://media.onki.fi/9/1/0/saha/suomenlinna/0_-1373325806734110353.JPG" , "http://media.onki.fi/5/5/9/saha/suomenlinna/0_-8014369089279689329.JPG" , "http://media.onki.fi/1/7/9/saha/suomenlinna/0_2006253467170992168.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14750960313074" ;
        wgs84:long       "24.98253591060643" .

th:StadinSlangi  a       owl:Class ;
        rdfs:label       "StadinSlangi"@fi ;
        rdfs:subClassOf  <http://umbel.org/umbel/sc/LanguageDialect> .

rky:p1014  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Savon järvimalmiruukit ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Ne kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. \n\n1800-luvun alkupuolella syntyi Itä- ja Pohjois-Suomeen joukko järvi- ja suomalmia hyödyntäviä rautaruukkeja. Huomattavimmat Pohjois-Savon alueella olevista ruukeista ovat Sonkajärven Jyrkkä, Vieremän Salahmi, Karttulan Souru ja Etelä-Savossa Pieksämäen Haapakoski. Juankoskella sijaitseva Juantehtaan (Strömsdalin) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukkikokonaisuus. Ks. erillinen kohde Juantehdas.\n\nVieremällä 1807 perustetun Salahmin ruukin historia ja rakentaminen ovat jättäneet jälkensä alueelle ja muovanneet siitä kulttuurimaisemakokonaisuuden. Joen itärannalla olleiden tuotantorakennusten ja alinna kosken partaalla sijainneen masuunin alue on aidattu muinaisjäännösalueeksi. Padon yläpuolella itärannalla on myös komea empiretyylinen ruukinkartano Herrala, sen pohjoispuolella vanha ruukinkonttori. Ruukinkartanon yläpuolella kukkulan korkeimmalla kohdalla on 1858 rakennettu komea harmaakivinavetta ja muutamia punamullattuja hirsisiä talousrakennuksia. Kartanon lähirinne on istutettu koivumetsäksi.\n\nSonkajärjen Jyrkkäkosken 1831 perustettu ruukki sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Ruukin  masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano ovat kosken partaalla patosillan molemmin puolin. Kosken keskellä sijaitsevalla Masuuninsaarella ovat 1835 rakennetun alueen vanhimman masuunin rauniot, kosken itärannan uudempi masuuni on vuodelta 1874. Siihen on liittynyt kankirauta- ja naulapaja. Masuunin piipun vieressä on 1938 rakennettu mylly ja siihen myöhemmin liitetty saha ja pärehöylä.  Osa ruukin tuotantorakennuksista on rekonstruoitu. Kosken itäpuolisessa metsässä on hiiliuuneja. Ympäristö on kaunista, osin puistomaista koskimaisemaa. Koskessa sijaitsevat Lystisaari ja Lemmensaari ovat perinteisesti olleet virkistyskäytössä.\n\nPieksänmaan Haapakosken 1842 perustetun ruukin alueella on vielä ruukkitoiminnan muistona masuuni, tiilirakenteiset tehdasrakennukset, ruukinkartano, konttorirakennukset ja joukko työväen asuinrakennuksia 1800–luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Ruukinalueen eteläpuolella on maisemallisesti merkittäviä laajoja laidunniittyjä. Lisäksi tehdasalueeseen kuuluu Huutokoskelta siirretty epäsäännöllisen muotoinen asuinrakennus ns. Keisarinnan sauna.\n\nKarttulassa Sourun 1868 perustetusta ruukista, joka on sijainnut Kuttajärven rannalla Syvänniemen kylässä, on jäljellä enää vain komea tiilinen 25 metriä korkea savupiippu ja runsaasti erilaisten tiiviiseen yhdyskuntaan kuuluneiden rakennusten pohjia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.861844867,27.118018094 62.864528437,27.124090910 62.863084287,27.128289639 62.859212899,27.126345923 62.858495282,27.123364837 62.860036589,27.117730561 62.861077310,27.117174094 62.861844867,27.118018094" ;
        poi:history       "Suomen vanhimmat rautaruukit - Mustio, Anskuu, Suitia, Billnäs -  toimivat kotimaisen raudan varassa. 1600-luvun jälkipuoliskolla malmi tuotiin Ruotsista. Suomen liittäminen Venäjään vaaransi raudan tuonnin Ruotsista ja Suomessa oli etsittävä vaihtoehtoisia keinoja raaka-aineen saamiseksi. Lisäksi Pietari tarjosi suuret markkinat erillaisille tuotteille. Malmin nosto järvistä oli vielä 1800-luvun puolivälissä kaivosmalmia edullisempaa. Järvissä ja soissa olevan rautamalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien - Juankoski 1746, Salahmi 1810, Jyrkkäkoski 1831, Haapakoski 1842, Huutokoski 1859, Souru 1868 - perustamista Itä-Suomen järviseuduille.\r\n\r\nJuankosken ruukki, Strömsdals bruk, sai alkunsa 1746 ja ruukin kukoistuskausi alkoi 1851 venäläisen hovineuvoksetar Anastasia Ponomarevan ostettua sen. Saimaan kanavan valmistuttua hellat, padat, pannut ja muut taloustavarat löysivät tiensä Juankoskelta Pietarin markkinoille. Ruukista vietiin myös raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja.  Ruukin yhteyteen rakennettiin puuhiomo ja höyrysaha. Juantehtaan ruukin toiminta jatkui 1920-luvulle saakka työllistäen parhaimmillaan 500 henkeä. Teollista toimintaa jatkaa nykyisin hienokartonkitehdas Strömsdal Oyj. (Ks. erillinen kohde Juankoski / Juantehdas.)\r\n\r\nIisalmen pitäjään kuuluneen Salahmin verotilan mailla alkoi talonpoikainen raudanvalmistus 1807. Dahlströmin veljekset rakennuttivat harkkohytin lisäksi Murennusjoen varteen padon, kankirautavasaran, ahjon, sahan ja myllyn. Salahmin osti 1828  kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén, jonka kausi oli Salahmin kukoistuskautta. Siitä tuli keskus laajalle ruukkiyritykselle, johon kuuluivat Saarikosken, Nissilän ja Kauppilanjoen (Ostokosken) apuharkkohytit ja Jyrkkäkosken masuuni.  Varkauden ruukin omistaja Paul Wahl & Co osti Salahmin 1874. Ruukille valmistui jo seuraavana vuonna uusi komea skotlantilaistyylinen masuuni, joka toimitti takkirautaa Varkauden tehtaille. Varkauden valssilaitos paloi 1908 ja toiminta Salahmissa päättyi. Hieman myöhemmin ruukki siirtyi Paul Wahl & Co:n monien muiden laitosten ja suuren maaomaisuuden mukana A. Ahlström Oy:lle.  \r\n\r\nJyrkkäkosken järvimalmiruukin toiminta alkoi 1831, jolloin Salahmin ruukin omistaja Franzen sai luvan masuunin ja kankirautavasaran rakentamiseen. Ruukin alueelle rakennettiin englantilaisista tiilistä uusi skotlantilaistyyppinen masuuni 1874. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkkäkosken ruukki toimi vuoteen 1909 ja lyhyen aikaa vielä I maailmasodan aikana. Viimeinen sulatus tapahtui maaliskuussa 1918. \r\n\r\nHaapakosken rautatehtaan perusti 1842 kapteeni Johan Fredrik Molander. Tuolloin rakennettiin masuuni, kankirautavasara ja nippulaitos. Tehdas myytiin 1857 pietarilaiselle Nikolai Putiloville, jolta tehdas lunastettiin valtiolle 1872. Nykyinen tehdas perustettiin 1905. Ruukin vanha masuuni on vielä jäljellä, lisäksi alueelle rakennettiin  tehdasrakennuksia 1900-luvulla. Aluetta kunnostetiin 1995-97. \r\n\r\nSourun ruukin toiminnan käynnistivät 1868 venäläiset aatelismiehet Semjannikov ja Poletika. Höyryvoimalla käynyt ruukki tuotti takkirautaa Pietarin Nevan konepajalle, jossa valmistettiin sotalaivoja ja vetureita. Parhaimmillaan 1896 Sourun ruukilla oli 200 työntekijää ja tehdas lähiympäristöineen muodosti tiiviin yhdyskunnan asuntoineen ja palvelevine rakennuksineen (kuten koulu, sairaala ja kirjasto). Ruukin masuuni oli kuuluisa pitkistä raudantekopuhalluksistaan: esimerkiksi 1881 alkanut puhallus kesti 952 vuorokautta. Ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1908 saakka, minkä jälkeen kuopiolainen Oy H. Saastamoinen Ltd. osti ruukin ja harjoitti siellä hiilenpolttoa. Sourun tehdas purettiin lähes kokonaan 1941, mutta maastossa ovat yhä rakennusten ja rakennelmien paikat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k227 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:navetta , poio:pappila , poio:hallintorakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2031" ;
        skos:prefLabel    "Savon järvimalmiruukit (Souru)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8635>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Havukainen, Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8635" .

[ dcterms:description  "Pekka Suhonen kertoo artikkelissaan \"Intiaani saaressa\" lapsuutensa Kulosaaresta 1940-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9349>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6845>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:34+0300" .

rky:p1274  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Hilding Ekelundin omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri Karjaalla liittyy sotien jälkeiseen julkisten palveluiden rakentamiseen maamme kaupungeissa ja kauppaloissa. Ekelundin vaikutus kaupunkikuvaan on huomattava; asemakaavojen laatimisen ohella hän suunnitteli useimmat Karjaan 1940-60-lukujen kunnalliset ja kirkolliset rakennukset. Ekelundia voi pitää Karjaan kauppalanarkkitehtinä, joka luottamustoimiensa ansiosta vaikutti vuosikymmeniä myös kauppalan rakentamisen ohjaukseen. Ekelundin panos koulusuunnittelun kehittäjänä liittyy sotien jälkeiseen kiivaaseen koulurakentamisen kauteen maassamme. \n\nKaris-Billnäs samskola on Ekelundin ensimmäinen Karjaalle toteutunut koulusuunnitelma. Sen tiilinen, satulakatteinen hahmo on porrasteinen ja koostuu kaksi- ja kolmikerroksisista, kulmittain toisiinsa liittyvistä siivistä. Samskolanin tontin kokonaisjäsentely viheralueineen on olennainen osa koulun alkuperäistä suunnitelmaa, jossa koulu piha-alueineen liittyy puisto- ja bulevardimaisemaan. \n\nKilan koulukeskus on läntisellä Uudellamaalla poikkeuksellinen läpileikkaus 1900-1960-lukujen kouluarkkitehtuurista. Keskuksen näkyvin, alkuaan ruotsinkieliseksi kansakouluksi valmistunut rakennus on pohjaltaan T-muotoinen, tiilinen ja roiskerapattu. Sen hahmo siipien keulamaisine, kolmionmuotoisine päätyineen ja laakeine satulakattoineen on Ekelundin arkkitehtuurille yleisemminkin tunnusomainen. \n\nLärkkullan kristillinen kansanopisto kirkon eteläpuolella sijaitsevalla mäellä on Porvoon hiippakunnan kurssi- ja kokoontumiskeskus, jonka toiminnallisena esikuvana on ollut Ruotsin Sigtuna-keskus. Opiston päärakennus muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta siivestä ja niitä yhdistävästä matalasta väliosasta. Siivet on sijoitettu vinosti toisiinsa nähden siten, että niistä piirretyt akselit yhdistyvät Karjaan kirkon alttarilla. Itäsiivessä on kappeli ja juhlasali sekä kirjasto ja vierashuoneet. Asuintilat ovat länsisiivessä. Alueella sijaitsee myös kaksi henkilökunnan asuinrakennusta ja 1980-luvulla rakennettu ns. kurssirakennus (arkkitehti Carl-Johan Slotte). \n\nPumppulahden rannalla oleva Västra Nylands yrkesskola on vaiheittaisesta rakentamisestaan huolimatta yhtenäinen kokonaisuus. Sen pitkä osittain rapattu, osittain tiilipintainen rakennus on taitteinen ja vaihtelevasti kaksi-kolmikerroksinen. Sen arkkitehtuuri sisältää myös muita Ekelundin tuotannolle tyypillisiä piirteitä, kuten laakean satulakaton ja nauhamaisesti sijoitetut ikkunat. Rakennusmassa myötäilee maastoa jättäen mäen laen rajatuksi pihamaaksi. \n\nKaupungintalo on osa toteutumatonta monumentaalisuunnitelmaa. Alkuperäisen suunnitelman kolmesta peräkkäisestä ja erikorkuisesta rakennusosasta on toteutunut matala väliosa. \n\nKarjaan vesitorni rautatieaseman eteläpuoleisen kallion huipulla koostuu pohjakaavaltaan kahdesta sylinteristä, joita yhdistää lasinen kuilu. Tornin harjalla on pieni tähtitorni. Alkuaan valkoinen vesitorni on ollut rapattu, mutta se on myöhemmin verhoiltu aaltopellillä. Siitä huolimatta Karjaan vesitorni on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nKarjaan kappeli ja seurakuntakeskus ovat Karjaan hautausmaan päätteenä mäntykankaalla, keskellä tiivistä rakentamista. Krematoriokappelin ulko- ja sisäpinnat ovat paljaaksi jätettyä punatiiltä, jonka Ekelundin arkkitehtuurissa tyypillistä 1950-luvun lopulta lähtien. Kappelin vieressä on pulpettikattoinen, nauhaikkunainen kappelin arkkitehtuuriin mukautuva seurakuntakeskus. \n\nKatarinakodin vanhustentalo on Ekelundia tyypillisimmillään: kolmeen osaan porrastettu, rinnetontille sijoitettu tiilirakennus on roiskerapattu, laakea satulakatto katettu sementtitiilin ja ikkunat on sijoitettu pääosin nauhamaisesti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.063332405,23.662410997 60.062410662,23.662420433 60.061839464,23.662807868 60.061708045,23.661155944 60.061451961,23.660459167 60.062274651,23.658988068 60.062082673,23.658481380 60.062494177,23.657841252 60.062970646,23.657709106 60.063669455,23.657511141 60.063893332,23.658017593 60.063546616,23.659165766 60.063195974,23.658787785 60.062594518,23.659747925 60.062563055,23.659875338 60.062915130,23.660825565 60.063140261,23.661840684 60.063332405,23.662410997" ;
        poi:history       "Arkkitehti Hilding Ekelund (1893-1984) oli arvostettu arkkitehti, jolla oli myös vaikutusta opettajana (TKK/lehtori 1927-41 ja asuntosuunnittelun professori 1950-58) ja kirjoittajana (Arkkitehti/toimittaja 1929-30, päätoimittaja 1931-34). Ekelund toimi Helsingin kaupunginarkkitehtina 1941-49 ja oma toimisto hänellä oli vuodesta 1926.\r\n\r\nEkelund oli 1930-luvulta lähtien mukana Karjaan taajaväkisen yhdyskunnan, vuodesta 1930 kauppalan ja 1970-luvulta lähtien kaupungin, suunnittelussa. Hän toimi kauppalan järjestysoikeuden kaava- ja rakennusasioiden asiantuntijajäsenenä 1942-1973 ja osallistui kaupungin asemakaavan ja rakennusjärjestyksen suunnitteluun sekä suunnitteli lähes kaikki Karjaan julkiset rakennukset 30 vuoden ajan. \r\n\r\nKaris-Billnäs samskola valmistui 1943 ja sitä jatkettiin 1957-1958 luokkahuonesiivellä. Kaupungintalo valmistui 1945 vain osana alkuperäisestä suunnitelmasta, johon toteutuneen matalan väliosan lisäksi olisi kuulunut myös kolmikerroksinen kulmatornilla varustettu päämassa ja lounaispuolella kaksikerroksinen siipi. \r\n\r\nArkkitehtien Hilding Ekelund ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin yhdessä suunnittelema Lärkkullan koulutuskeskus valmistui 1949. Karjaan seurakunta luovutti tarvittavan maa-alueen ja Porvoon hiippakunta sai rakentamiseen huomattavaa tukea Amerikan evankelisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämistä lahjoitusvaroista. \r\n\r\nVesitorni valmistui 1951. Ekelundin vesitornin ympärille suunnittelemaa luonnontieteille, taiteelle ja museotoiminnalle tarkoitettua kulttuurikeskusta ei toteutettu. \r\n\r\nVästra Nylands yrkesskola rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1951-1965 neljässä vaiheessa. Katarinakoti eli vanhainkoti valmistui 1954. \r\n\r\nKarjaan Pyhän Olavin krematoriokappeli valmistui 1960 vanhan taitekattoisen kappelin tilalle. Kappeliin liittyvä seurakuntakeskus valmistui 1962. \r\n\r\nKilan koulukeskuksen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Tilojen käydessä ahtaiksi rakennettiin 1953 Ekelundin suunnittelema suuri ruotsinkielinen kansakoulu. Ekelundin suunnittelemat uusi suomalainen koulu ja ja kansalaiskoulu valmistuivat 1963 ja 1966."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:kappeli , poio:kaupungintalo , poio:parantola ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4501" ;
        skos:prefLabel    "Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla (Kilan koulukeskus)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8895>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Järvinen, Klaus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Järvinen, Klasu" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8895" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Illan varjot yllättää jo suuren kaupungin-." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i389> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

blue_route:s15  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Vaja"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p196> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Vaja"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "VeePee kurkisti monttuun, joka ei oikeastaan ollut enää monttu vaan täynnä teräsputkea, betonivalua, taivaisiin kohoavia nostokurkia, hissikuilun näköisiä rakennelmia, erivärisiä kontteja ja kohoavaa seinää. Työmaa linja-autoaseman päässä oli jo osittain katettu, ja tavaratalonkin seinät olivat kovaa vauhtia kohoamassa." ;
  dcterms:description            "Kirjassa kuvaus Kampinkeskuksen rakennustyömaasta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2131> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6358>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i545>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Jollakseen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9231> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i472> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9194> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/jollakseen" .

rky:p1608  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luopajärven kulttuurimaisema on Etelä-Pohjanmaan lakeuksien vaurasta maatalousmaisemaa viljelykäyttöön kuivatun järven ympärillä. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertoo historiallisessa asussaan säilyneen talonpoikaisen rakennuskannan sijoittuminen viljelymaiseman reunoilla kohoaville mäenkumpareille tiheiksi ryhmiksi. \n\nLuopajärvi on ollut Jalasjärven ja Hirvikylän ohella pitäjän varsinaisia asutuskeskuksia. Luopajärvi, jonka pohjois- ja luoteisreunan rantatöyräille vanha kyläasutus on asettunut, on 1800-luvun alkupuolella kuivattu pelloksi. Tasaiselta, 6-7 kilometriä pitkältä ja pari kilometriä leveältä viljelysaukealta avautuu peltolahdekkeita pohjoiseen ja etelään. \n\nKylätien varren ja mäenrinteiden taloryhmät kehystävät viljelyksiä. Vanhimmat talonpoikaistalot ovat lähes kaikki puolitoistakerroksia. Pihapiireissä on poikkeuksellisen paljon vanhoja talousrakennuksia. Kylän arvokkaita pihapiirejä 1700- ja 1800-luvun rakennuksineen ovat mm. Luopajärvi, Järviniemi, Haapaniemi, Markkila, Kuusiniemi, Yli-Antila ja Rinta. Hieno esimerkki talonpoikaisesta rakennuskannasta on Järviniemi, jossa on mm. 1600-luvulla rakennettu aitta. Entisen järven koillis- ja itäreunalla Luhtas-Köykän, Perälän ja Pentinmäen tuulimyllyt muodostavat nykyisin harvinaisen maisemallisen ja rakennushistoriallisen kokonaisuuden.\n\nVanhojen talojen jakamisen jälkeen on rakennettu kauemmas kylätien varrelta. Myös kylän pienasumukset sijaitsevat suurimmalta osin kauempana kylätieltä, metsäselänteiden reuna-alueella. Rakennuskannassa näkyy voimakkaana 1920-1930-luvun korjausrakentaminen.\n\nLuopajärvi on valtakunnallisesti arvokasta Luopajärven maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.574287921,22.777175005 62.575270060,22.770733916 62.575176785,22.765368058 62.575587549,22.753614155 62.574026291,22.735431451 62.565482143,22.711584762 62.561217969,22.699588899 62.550623338,22.670366693 62.545976355,22.651474887 62.549845685,22.645368462 62.555898700,22.665683724 62.559005573,22.665230848 62.562202618,22.676766155 62.571453771,22.670129961 62.572635491,22.674943232 62.571776525,22.688904679 62.576723203,22.691799157 62.575787872,22.702567809 62.582768368,22.726645349 62.583001267,22.738112141 62.581857302,22.744077110 62.580248381,22.747106016 62.579742822,22.747839883 62.580054732,22.748838209 62.580252081,22.750310935 62.580210074,22.750469659 62.584054706,22.752667611 62.586966827,22.760128905 62.587412283,22.768744509 62.586492359,22.784400633 62.585055519,22.787730359 62.581892059,22.787970408 62.575703376,22.777911219 62.574287921,22.777175005" ;
        poi:history       "Luopajärvellä on asuttu jo kivikaudella ja pysyvät asukkaat saapuivat 1500-luvulla. Koko pitäjän vanhimmat talot olivat 1540-luvulla Jokipii, Lammi, Tuisku ja Luopa. Kyrön suurpitäjään, sittemmin Ilmajokeen kuuluneessa Jalasjärven kylässä oli kuusi taloa 1568. Luopajärvi oli tärkein Ilmajoen kalajärvistä, ja 1560 Luopajärvellä mainitaan kalastaneen 50 talollista.\r\n\r\nPohjanmaan ja Pirkanmaan rajaseutuun kuuluneelle harvaanasutulle alueelle syntyi 1700-luvulla syntyi kruunun asutustoiminnan myötä uusia tiloja. Luopajärven vedenpintaa laskettiin ensin 1790-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Järveä laskettiin edelleen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kolmas järvenlasku valmistui 1940, jolloin 1926 laaditun suunnitelman mukaan koko järvialue kuivattiin niityksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k164 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:tuulimylly , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1735" ;
        skos:prefLabel    "Luopajärven kyläasutus"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Joku souteli illalla jollallaan,/ oli silmät ja suu ihan nollallaan/ ja hän katseli kaupunkiin joutaessaan/ ja hän mietti jos miettikään soutaessaan/\n\nmiten Helsingin mieleen on tullutkaan/ - eihän parempaa keksisi hullutkaan -/ että Helsingin nimi on Helsinki/ eikä Rottinki, Röhnä tai Turnipsi.\" (runosta Soutelija, s. 7)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9091>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7057>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Peisa, Sirkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7057" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2146>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:00:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1445528~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9251>
        dcterms:modified  "2010-06-17T11:49:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Helsinki : modernismin etujoukko 1930-1955 : kävelyretkiä" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Vuosien 1930 - 1955 modernismi on lyönyt leimansa helsinkiläiseen kaupunkikuvaan. Jonathan Moorhouse kuvaa teoksessaan puhdaslinjaisia yksityisiä sekä yleisiä rakennuksia 98 piirroskuvan siivittämänä. Teokesta löytyy myös lista tekijän suosittelemista käyntikohteista." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3844> ;
        th:lisatietoa        "Modernista arkkitehtuuristaan kuuluisa Suomi haki inspiraatiotaan vuosien 1930–1955 modernismin pioneereista. Erityisesti Helsingissä nämä mestariteokset heijastivat nuorekasta ja elinvoimaista kaupunkia täydentäen sen merellistä historiallista keskustaa. Toisen maailmansodasta sankarillisesti selviytynyt Suomi jälleenrakennettiin laajalti uudelleen. Alvar Aallon ja muiden dynaamisten arkkitehtien ansiosta Suomi nähtiin modernin arkkitehtuurin johtavana maana.\n\nVuoden 1952 olympiakisat, arkkitehtikilpailut, kansainväliset näyttelyt ja matkailu synnyttivät Helsinkiin suuresti ihailtuja rakennuksia, jotka ovat helposti löydettävissä sekä jalkaisin että raitiovaunulla.\n\nMoorhousen sympaattisen oppaan 98 erinomaista lyijykynäpiirrosta tarjoavat vierailijalle pilkahduksia Helsingin moni-ilmeisestä, kultivoidusta, julkisesta ja yksityisestä kaupunkikuvasta.\n\nVuodesta 1963 Helsingissä asuneen arkkitehti Jonathan Moorhousen aikaisempia teoksia ovat mm. Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895–1915 (1987), Helsingin jugendkorttelit – kävelyretkiä (1998), ja Helsinki: Empirekaupungin synty. Kävelyretkiä (2003).\n\n(SKS Kirjat)" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9346" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6842>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kampin villat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Puulaakivillat" , "Villat" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6877> ;
        wgs84:lat            "60.1681162103261" ;
        wgs84:long           "24.9308033792451" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kampin-villat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7556>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:20+0300" .

rky:p1510  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauttuan teollisuusalue on vanhan ruukkimiljöön ja 1900-luvun modernin teollisuusrakentamisen muodostama historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas ja monipuolinen kokonaisuus, joka on edelleen teollisessa käytössä. \n\nAsutushistorian vanhimmat, ruukinkartanoa edeltäneet, kerrostumat löytyvät luoteisosasta, jossa on jokivarressa useita kivi- ja rautakautisia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä Kauttuan kylän autioitunut kylätontti.\n\nAlueen rakennetun ytimen muodostavat ruukinkartano puistoineen ja talousrakennuksineen, nauhamaisessa rivissä jokirinteen maastonmuotoja seurailevan Sepäntien varrella olevat seppien talot sekä asuintalot vanharivi ja pitkärivi. Nykyistä paperitehdasta edeltäneestä ruukkivaiheesta on säilynyt osittain vanha hiilisuuli 1870-luvulta ja  saharakennus 1900-luvun alkupuolelta. Koskipaikassa olleet 1600- ja 1700-luvulla rakennetut alapaja, nippuvasarapaja ja myllyt ovat purettu.\n\nKauttuan ruukin päärakennus on valmistunut 1802 ja se on volyymiltaan, julkisivujen jäsentelyltään ja yksityiskohdiltaan tyypillistä \"anonyymiä\" uusklassismia. Tyylillisesti Gabriel Bonsdorffin suunnitelma rakennus kuuluu samaan ryhmään Anjalan kartanon, Kirkniemen ja Hakoisten kartanoiden päärakennusten kanssa. Kaksikerroksista päärakennusta on empireajalle tyypillisesti laajennettu yksikerroksisilla siipiosilla 1824. Puiston 8-kulmainen kellotorni on 1830-luvulta.\n\nPaperitehtaan ensimmäinen vaihe rakennettiin kartanoa vastapäätä joen varteen 1906. Tehtaaseen liittyvät useat paperitehtaan johtajien ja työväen asuinrakennukset. Paikallisjohtajalle tarkoitettu Villa Bertel Ahlströmin suunnitteli Jarl Eklund ja se valmistui 1911. Rakennukseen liittyvän puiston suunnitteli Paul Ollsson, joskaan sitä ei toteutettu kokonaisuudessaan. Lähelle rakennetut Mäntylä (ark. A. Tollet) ja Mäkelä rakennettiin 1922 esimiesten asunnoiksi. \n\nJokirannassa on lisäksi asuin- ja konttorirakennukseksi rakennettu Rantala 1870-luvulta ja Thura Borgille Birger Federleyn suunnittelema ja 1902 valmistunut ateljeerakennus, jonka kansallisromanttinen ulkoasu muutettiin 1937 yksinkertaisemmaksi.  \n\nPaperitehtaan toiminnan laajeneminen näkyi 1930- ja 1940-luvulla uusina työväestölle ja toimihenkilöille tarkoitettuina asuinalueina.  Yksi suunnittelijoista oli Alvar Aalto, jonka suunnitelmista toteutui mm. terassitalo, pientalot Varkaudenmäessä, naisvirkailijoiden asuintalo, Tipula (nyk. Villa Aalto) ja Lohiluoman yli-insinöörin asunto. Jokirannassa on lisäksi Aino ja Alvar Aallon suunnittelma Ahlströmin henkilökunnan sauna- ja pesularakennus. \n\nPyhäjärven rannalla oleva Lohiluoma muodostaa oman erillisen toimihenkilöille tarkoitetun asuinalueen, omakotitalot valmistuivat 1940-luvulla ja rivitalot 1960-luvulla.\n\nAlvar Aallon terassitalo, harjun rinteeseen sijoitettu terassimaisesti laskeutuva kerrostalo on modernin funktionalismin ja kokeilevan asuntoarkkitehtuurin korkeatasoinen esimerkki ja kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Rakennus on sijoitettu rinteeseen siten, että kuhunkin asuntoon on oma käynti suoraan luonnosta ja alemman asunnon katto muodostaa ylemmän asunnon kattoterassin. Valkeaksi rapatun betonirunkoisen tiilirakennuksen jäsentelemättömiin kompakteihin julkisivuihin tuovat keveyttä terassien ohuet kaiteet ja puiset kattorakenteet. \n\nYhtiön 1960- ja 1970-luvun rakentaminen näkyi parhaiten tehtaiden laajenemisessa. Asuntotuotantoa edustavat ensimmäiset Pentti Aholan suunnittelemat kerrostalot, jotka valmistuivat alueen pohjoisreunalle 1970-luvulla. Toinen uusi rakennustyyppi oli rivitalo, joita valmistui 1960-luvulla etupäässä Lohiluoman toimihenkilöalueelle. Rakennusvaiheeseen liittyy lisäksi vesitorni. \n\nKauttuan kartano- ja teollisuusmiljöötä leimaa monipuolinen rakennuskanta, jota ovat olleet suunnittelemassa useat arkkitehdit ja rakennusmestarit.  Lopputuloksena syntynyt mielenkiintoinen ja kerroksinen kokonaisuus kertoo teollisen yhdyskunnan rakentamistavoitteista 1700-luvulta aina 1900-luvun loppupuolelle.\n\nAlueen historiallinen sosiaalinen rakenne on edelleen nähtävissä rakennuskannassa erilaisina alueina. Ylin johto on perinteisesti sijoittunut lähelle tehdasta, joen varteen. Työväenasuinalueet on sijoitettu tehtaasta kauemmaksi ja toimihenkilöille tarkoitetut lähemmäksi tai kuten Lohiluoma, Pyhäjärven rantaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.101717778,22.179936349 61.102895754,22.181495732 61.103396938,22.182172844 61.104246500,22.182391197 61.104588472,22.183324500 61.104553247,22.183909642 61.103306584,22.185143140 61.102360801,22.186156772 61.101171177,22.186627771 61.100382720,22.185762552 61.100467593,22.184995997 61.100765647,22.182342155 61.101154400,22.180659912 61.101717778,22.179936349" ;
        poi:history       "Kauttuan ruukin lähistöllä olevan Luistarin muinaisjäännösalueen löydöt viittaavat esihistorialliseen raudanvalmistukseen. Keskiaikainen kylätontti alueen luoteisosassa viestii pitkästä yhtäjaksoisesta asumisesta Kauttualla.\r\n\r\nKauttuan ruukin perusti vapaaherra Lorenz Creutz nuorempi Yläneen kartanon maille Kauttuankosken rannalle Euraan vuonna 1689. Creutzien jälkeen omistajaksi tuli ensin Timm -suku, jonka hallussa Kauttuan ruukki oli 1700 - 1873, josta 1800-luku oli vävynä taloon tulleen Falck -suvun aikaa.  Jälkimmäisten aikana rakennettiin pääosa kartanon ja ruukin säilyneistä asuinrakennuksista, päärakennus, kellotorni, Sepänkadun rakennukset ja puisto.  \r\n\r\nUusi tärkeä teollisuushistoriallinen vaihe Kauttuan historiassa alkoi 1906, kun 1873 omistajaksi tulleen Antti Ahlströmin perustama yhtiö rakensi vanhan rautaruukin tuntumaan paperitehtaan.  Tehtaan suunnitteli arkkitehtitoimisto Fagerholm ja Nordman. Rautabetonirakenteet suunniteltiin Saksassa. Puuhiomo ja ruskeaa paperia valmistava tehdas aloittivat toimintansa 1907, ja samalla päättyi raudan valmistus. Paperitehtaan alkuvaiheen asuinalueita olivat Keittiömäki, Juudaanmaa ja Mikolanmäki.  Paperitehdasta on laajennettu jokaisella vuosikymmenellä aina nykypäiviin saakka. Antti Ahlströmiin liittyvät lisäksi Merikarvialla Lankosken kylä ja Noormarkussa Noormarkun ruukialue. \r\n\r\nPaperitehtaan valmistuttua Kauttualle rakennettiin rautatie ja -asema. Toiminta laajeni 1937 paperin jatkojalostustehtaalla, Euran paperi, jonka ensimmäinen rakennusvaihe valmistui 1942 rautatien itäpuolelle. Toiminnan laajeneminen lisäsi asuinrakentamista ja 1940-luvulla syntyivät mm. Omakotialueen ja Kiiskinmäen työväenasuinalueet ja Varkaudenmäen ja Lohiluoman toimihenkilöille tarkoitetut asuinalueet sekä lukuisat pienemmät asuinalueet, jotka oli tarkoitettu tehtaiden työntekijöille, virkailijoille ja mestareille. \r\n\r\nAlvar Aalto hahmotteli Kauttuan rakennuskantaa Ahlströmille 1937-1944. Samaan aikaan hänellä oli suunnittelun alla samalle omistajalle Noormarkun ruukkimaisemaan rakennettava Villa Mairea. Kauttualla lukuisat kaavaehdotukset sisälsivät myös suunnitelman, jossa jyrkkään maastoon oli viuhkamaisesti korkeuskäyrien mukaan sijoitettu useita terassitaloja. Sodan syttyminen jätti laajemmat kaava- ja rakennushankkeet paperille. Betoni- ja tiilirakenteisesta terassitaloista ehti valmistua vain yksi, jonka jälkeen oli pakko sotien ja materiaalipulan vuoksi siirtyä kevyempään puurakenteseen. Alvar Aallon suunnitelmista toteutuivat yhden terassitalon lisäksi naisvirkailijoille rakennettu Tipula, Lohiluoman insinööritalo, jokirannan sauna- ja pesularakennus ja laajempana kokonaisuutena Varkauden tehtaan valmistamat tehdastalot Varkaudenmäkeen eli ns. A-talot. \r\n\r\nKauttua on yksi niistä maamme rautaruukeista, joissa teollinen toiminta jatkuu edelleen alkuperäisen rautateollisuustuotannon pysähtymisen jälkeen. Nykyisin Kauttuan tehtaat ovat osa kansainvälisiä yrityksiä, jolloin tehtaan ja sen paikallisjohdon suuri  ja kokonaisvaltainen vaikutus ympäristön rakentamiseen päättynyt. Keskeinen, historiallinen rakennuskanta on edelleen yhtiön omaisuutta, mutta osa on myyty yksityiselle. Tämä on tuonut alueelle täydennysrakentamista ja muutoksia rakennuskantaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:puunjalostuslaitos , poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:kartano , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=912" ;
        skos:prefLabel    "Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta (Lohiluoma)"@fi .

wgs84:lat  a                owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Leveysaste WGS84-muodossa."@fi ;
        rdfs:domain         poi:Entrance , poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label          "latitude"@en , "leveysaste"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

<http://example/upload-base/#metadescription_354>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:32+0300" .

rky:p1770  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Torassiepin kylä on Länsi-Lapin tunturiseudun voimakaspiirteisessä luonnonmaisemassa sijaitseva pieni järvenrannan maatalouskylä. Kylä sijaitsee samannimisen järven itärannalla järveen laskevan Jerisjoen molemmin puolin. Vanha rakennuskanta Jerisjoen eteläpuolella, pellot ja rantaniityt muodostavat toista maailmansotaa edeltänyttä aikaa kuvastavan kokonaisuuden.\n\nKotakorvan, Siepin ja Koskenniemen tiloilla on edustavin perinteinen rakennuskanta. Kotakorvan päärakennus on 1850-luvulta ja kahden muun talon 1930-luvulta. Kylän läpi virtaavan Jerisjoen varsilla hieman ylempänä sijaitsee kyläläisten vanha tervahauta ja joki rannassa on säilynyt tulvalatoja.\n\nTorassiepin kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.952886312,23.916719444 67.955396276,23.910944416 67.958460712,23.907852515 67.960678765,23.911881233 67.962078896,23.915609414 67.962427148,23.922236575 67.961644984,23.930579420 67.960535027,23.932627563 67.957230539,23.931126247 67.954275429,23.927342925 67.952508970,23.921986893 67.952886312,23.916719444" ;
        poi:history       "Länsi-Lapin tunturiseutu Muoniossa oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten nautinta-aluetta. Kiinteä suomalainen, Ruotsin Länsipohjasta peräisin oleva  talonpoikaisasutus syntyi 1600-luvun alusta alkaen Muonionjokilaaksoon ja kalaisten eräjärvien rannoille.  Uudisasukkaiden pääelinkeinona oli kalastukseen painottunut erätalous, jota täydennettiin pienimuotoisella karjanhoidolla ja maanviljelyksellä. \r\n\r\nToisen maailmansodan aikana Muonion väestö evakuoitiin Ruotsiin. Jatkosodan loppuvaiheessa Muonion rakennuskanta tuhoutui suureksi osaksi. Kaukana muusta asutuksesta oleva Torassiepin kylän rakennuskanta säästyi sodan tuhoilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k498 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4406" ;
        skos:prefLabel    "Torassiepin kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5264>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kilpi, Sylvi-kyllikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kilpi-sylvi-kyllikki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5503>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=350459E8-611E-49F0-B4A2-E2B9C7EF006C> .

koko:p36569  dc:created  "2012-05-30T07:42:03.261+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T07:42:03.499+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ruokailutilat"@fi , "matrum"@sv , "dining recesses"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7553>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Ratakatu 27"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1622992532037" ;
        wgs84:long        "24.9409403375607" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7553" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8267>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:22:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_69>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5858>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kirjasto Wihurin linnassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuosina Kulosaaren kirjasto oli Kulosaaren Rantahotellissa nykyisessä Wihurin talossa Wihurin aukiolla ? Ennen vuotta 1946 Kulosaaren ollessa itsenäinen kunta, kirjasto toimi alueen vanhimmassa kerrostalossa Domuksessa.\n\nSodan jälkeen kirjasto muutti Rantahotellin ensimmäiseen kerrokseen ja muuttui kaupunginkirjastoksi, kun Kulosaari liitettiin Helsinkiin. Hotellitoiminta rakennuksesta oli tällöin jo loppunut. Sieltä saattoi vuokrata huoneistoja ja kirjaston lisäksi siellä toimi äitiysneuvola ja joitakin yrityksiä. Kulosaaren keskustaan rakennettiin 1960-luvun alussa uusi koulutalo ja lastentarha ja kirjasto sai niiden yhteyteen uudet tilat.\n\nLähde:\nKulosaari: koti ja kaupunginosa (Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö, 2002)\n\nTietoa Wihurin linnasta:\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Wihurin_linna\nhttp://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/11247.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8558> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mina-vuosina-kulosaaren-kirjasto-oli-kul" .

rky:p444  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suomussalmen kirkko on esimerkki itärajan ja Lapin kahdentoista viime sodissa tuhoutuneen kirkon jälleenrakentamisesta.\n\nTiilestä ja betonista rakennettu, vaaleaksi rapattu  jyrkkälappeinen kirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko. Alttaripäädystä ulkonee toisella puolella matala seurakuntasali ja toisella puolella sakaristo. Kirkkosalin ikkunat on sijoitettu parittain vinottaisten tukipilarien väliin. Kolme liuskekiviupotuksin varustettua pilaria kannattaa sisääntulopäätyä.\n\nKirkkosalia kattaa kolmitaitteinen puupaneloitu katto, jonka betoniset runkorakenteet ovat näkyvissä. Kuoriseinän Jeesuksen elämän maanpäällisiä vaiheita kuvaavat toisiinsa lomittuvat freskokuvat ja kastekappelin lasimaalauksen on tehnyt taiteilija Bruno Tuukkanen. Suomussalmelainen kuvanveistäjä Jooseppi Manninen on tehnyt saarnatuolin korin veistokoristelun sekä sisäänkäynnin apostolifiguurit. Kirkon keskikäytävän yllä riippuvat koristeelliset valaisimet täydentävät sisätilaa. \n\nKorkean suippohuippuisen, lauta- ja paanukatteisen kellotapulin matalan alaosan valkeiksi rapatuissa kiviseinissä on harvakseltaan liuskekiviä. Kellot ovat peräisin Kurkijoen seurakunnan kirkosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.903256135,29.002264896 64.903927561,29.001782780 64.904145537,29.003820182 64.904046443,29.004281333 64.903598117,29.004490336 64.903473726,29.004230404 64.903256135,29.002264896" ;
        poi:history       "Suomussalmi perustettiin Paltamon kappeliseurakunnaksi 1764 ja liitettiin Hyrynsalmeen 1786. Omaksi seurakunnaksi se itsenäistyi 1856. Seurakunnan edellinen, Jacob ja Carl Rijfin johdolla rakennettu kirkko tuhoutui talvisodassa  jouluaaton aattona 1939. Suomussalmen kirkonkylä tuhoutui talvisodassa lähes kokonaan. \r\n\r\nAmerikan luterilaisten seurakuntien ja Ruotsin kirkon avustuksella rakennettu uusi kirkko on tehty arkkitehti J.E. Ermalan laatimien piirustusten mukaan. Se vihittiin käyttöön 1950."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2013" ;
        skos:prefLabel    "Suomussalmen kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9842>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Bullman, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ravintola Bullman" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> ;
        wgs84:lat            "60.1878394900571" ;
        wgs84:long           "24.9536618706389" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bullman-ravintola" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p61>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Petrovin vaja"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:12:28.171+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:18:52.37+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p36222 ;
        poi:description  "C 13 rakennettiin viereisen marketentti Aleksei Petrovin talon C 14 varastoksi todennäköisesti yhtä aikaa päärakennuksen kanssa vuonna 1868. Kadun puoleinen päätyosa talosta oli hirsirakenteinen, muuten rakenteissa käytettiin venäläistä lankku- ja turverakennetta. Kadun puoleisessa päädyssä oli portaat ja ulko-ovi. Petrov toimi Krimin sodan aikoihin puhtaanapitourakoitsijana Viaporissa.\n\nVajasta ei ole tietoja siltä ajalta, kun päärakennus C 14 oli Tshernysovin omistuksessa toimien apteekkina ja kun se 1890-1908 venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen omistuksessa oli kansakouluna.\n\nHjalmar ja Fanny Törrönen ostivat vajan päärakennuksen mukana 1900-luvun alussa ja silloin sitä käytettiin pesulana ja varastona. Vuonna 1936 ylikersantti Tuutti rakennutti taloon 3 pientä huoneistoa, joissa oli eteinen, keittiö ja huone. Kuutta tulisijaa varten muuratut kolme piippua tehtiin nyt talon länsiseinälle, kun tulisija ennen oli ollut itäseinällä. C 13:n eteläpääty purettiin 1950-luvulla ja venäläisten rakentama maahan upottamaton, betoninen jäteallas siirrettiin lähelle kruunulinna Ehrensvärdin siipirakennusta C 28. Kesällä 1992 eteläpäädyn huoneisto peruskorjattiin ja talo yhdistettiin yhdeksi huoneistoksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 123\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nVA KKK Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen arkisto.\nVA VSA 15656 15589 15875 15 900.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "C 13 rakennettiin viereisen marketentti Aleksei Petrovin talon C 14 varastoksi todennäköisesti yhtä aikaa päärakennuksen kanssa vuonna 1868. Kadun puoleinen päätyosa talosta oli hirsirakenteinen, muuten rakenteissa käytettiin venäläistä lankku- ja turverakennetta. Kadun puoleisessa päädyssä oli portaat ja ulko-ovi. Petrov toimi Krimin sodan aikoihin puhtaanapitourakoitsijana Viaporissa.\n\nVajasta ei ole tietoja siltä ajalta, kun päärakennus C 14 oli Tshernysovin omistuksessa toimien apteekkina ja kun se 1890-1908 venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen omistuksessa oli kansakouluna.\n\nHjalmar ja Fanny Törrönen ostivat vajan päärakennuksen mukana 1900-luvun alussa ja silloin sitä käytettiin pesulana ja varastona. Vuonna 1936 ylikersantti Tuutti rakennutti taloon 3 pientä huoneistoa, joissa oli eteinen, keittiö ja huone. Kuutta tulisijaa varten muuratut kolme piippua tehtiin nyt talon länsiseinälle, kun tulisija ennen oli ollut itäseinällä. C 13:n eteläpääty purettiin 1950-luvulla ja venäläisten rakentama maahan upottamaton, betoninen jäteallas siirrettiin lähelle kruunulinna Ehrensvärdin siipirakennusta C 28. Kesällä 1992 eteläpäädyn huoneisto peruskorjattiin ja talo yhdistettiin yhdeksi huoneistoksi.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 123\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nVA KKK Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen arkisto.\nVA VSA 15656 15589 15875 15 900.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/4/7/8/saha/suomenlinna/0_-4331236077349593943.JPG" , "http://media.onki.fi/8/6/9/saha/suomenlinna/0_5786538224620243310.JPG" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14806767847052" ;
        wgs84:long       "24.984332990646408" .

[ dcterms:description  "Vähäkallio on rakennuksen, silloisen Kallion yhteiskoulun arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8004>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Santahamina" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8004" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5500>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Finlandia-talon koordinaatit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Finlandia-talon GPS-piste (vai pitäisikö sanoa koordinaatit)? Maanmittauslaitoksen karttapaikka antaa talon koordinaateiksi 66:74.199 N ja 25:51.977 E.\n\nKarttapaikan haku on ilmainen 1:40 000 asti, tarkemmat haut ovat maksullisia." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-finlandiatalon-gps-piste-vai-pitaisiko-sa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1064>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1491712~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1491714~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1491780~S9*fin> .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p10428>
        dc:created      "2012-05-29T06:28:19.666+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:28:19.841+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "brick buildings"@en , "tiilirakennukset"@fi , "tegelbyggnader"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6309>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingistä pääkaupunki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki? Keisari (ja Suomen suuriruhtinas) Aleksanteri I:n määräsi Helsingin Suomen pääkaupungiksi kirjeessään 8.4.1812 (Venäjällä tuolloin vielä käytössä olevan juliaanisen kalenterin mukaan 27.3.). Käskykirjeen suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksessa Helsingin kaupungin historia 3 : 1." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/milloin-helsingista-tuli-suomen-paakaupu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5760>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vallilan ominaispiirteitä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten löytäisin tietoa Vallilasta seuraavista asioista: turvallisuus (liikenne, rikollisuus jne.), luonto, leikkipaikat, alueen yleinen kuvaus ja alueen erityispiirteet, miten palvelut toimivat sekä mitä Vallilasta puuttuu. Olen sosiaali- ja terveysalan opiskelija, ja teen koulutyötä. Tässä tehtävässä pohdin näitä asioita lähinnä ala-asteen 1-3-luokkalaisten kannalta. Helsingin Tietokeskuksen julkaisemasta Helsinki alueittain sarjasta löytyy tietoa Vallilan peruspiiristä:\nhttp://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_02_20_vuori_hki_alueittain_2006.pdf\n\nTietokeskus julkaisee myös Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokantaa, josta voi etsiä tilastotietoa asumiseen, työvoimaan ja väestöön liittyen:\nhttp://www.hel2.fi/tietokeskus/kaupunkitilastot/aluesarjat.html\n\nValitettavasti näistä tietokannoista ei kuitenkaan löytynyt tietoa eri alueiden rikollisuudesta tai turvallisuudesta. Lisätietoja kannattaa tiedustella Tietokeskuksen kirjastosta:\nhttp://www.hel2.fi/Tietokeskus/kirjasto/index.html\n\nHyödyllisiä tietoja voisit saada myös Hermanni-Vallila seurasta: http://www.helka.net/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=128&Itemid=895#hermanni" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrmiten-loytaisin-tiet" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8264>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Lindelöf, Lorenz"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8264" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8503>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6474>
        dcterms:modified  "2009-11-10T10:46:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6569>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Runeberginkatu 43"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1760145786712" ;
        wgs84:long        "24.9226806244624" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/runeberginkatu-43" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6808>
        dcterms:modified  "2009-08-25T14:40:02+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hietalahdenrannasta avautui näkymä Telakalle. Etualalla kohosi ison kerrostalon korkuinen loistoristeilijä, ja sen takana olevassa valtavassa telakkahallissa rakennettiin jo toista. Satama-allas oli vielä jäässä, vaikka iltapäiväauringon säteet jo hetkisen lämmittivät. Pertti oli pysäköinyt autonsa Merimakasiinin viereen aivan rantaan Telakan läpi vievän radan varteen. ... Hän katseli edessään kohoavaa valtavaa laivaa, sen peräpeilissä loistavaa nimeä: IMAGINATION. Hänkin oli tärkeä lenkki laivan valmistusprosessissa." ;
  dcterms:description            "Pertti Mäkimaa on Telakalla töissä, ensin juristina sittemmin osasto- ja viimein henkilöstöpäällikkönä. Janne pääsee Telakalle kesäduuniin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8763>
        dcterms:modified  "2010-02-25T11:22:56+0300" .

rky:p1237  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pitäjänmäen rautatieasema on hyvin rakentamisaikansa asussa säilynyt Helsingin ja Turun välillä kulkevan rantaradan asemaympäristö. Asemarakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä asema-alueen halki kulkeva lehmuskuja.\n\nPitäjänmäen asema edustaa tyyliltään 1890-luvun lopun rautatiearkkitehtuuria, joka voidaan lukea lähinnä kansallisromantiikkaan. Asemaa on laajennettu 1911 ja se on säilynyt ulkoasultaan pääosin tuossa asussa. Puistomaisella asema-alueella on edustava ja arkkitehtuuriltaan poikkeuksellinen neljän talouden asuinkasarmi, jonka vuorauksessa ja ikkunoissa on jugend-sävyjä, sekä talousrakennus ja kellari. Pitäjänmäentien varrella on kaksoisvahtitupa talousrakennuksineen, joka on toiminut myös asemapäällikön asuntona."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.223853888,24.857374631 60.224303746,24.857670614 60.223675101,24.862389911 60.223613155,24.862864916 60.223389239,24.862924171 60.223114158,24.862751044 60.223853888,24.857374631" ;
        poi:history       "Pitäjänmäen asema oli alun perin Helsinki-Turku -radan pysäkki, jonka rakennukset valmistuivat Bruno Granholmin suunnittelemina 1903 eli samaan aikaan ratayhteyden kanssa. Asemaa laajennettiin huomattavasti 1911. Asuinrakennukset valmistuivat 1908.\r\n\r\nLiikenteen lisääntyessä Pitäjänmäen pysäkin luokkaa nostettiin III luokan asemaksi 1920-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5054" ;
        skos:prefLabel    "Pitäjänmäen rautatieasema"@fi .

rky:p940  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.157088693,27.873038381 62.156679804,27.872164238 62.157320887,27.870783927 62.156449513,27.868917392 62.160342217,27.858374603 62.161865026,27.860725716 62.161453689,27.861996317 62.161966700,27.863081408 62.167055424,27.852148006 62.167336822,27.852903492 62.162145110,27.863935083 62.160579814,27.867496932 62.159471584,27.868607508 62.157088693,27.873038381" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:puisto , poio:tie , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Joroisniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ebeneser-talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsinginkatu 3-5" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6954> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> ;
        wgs84:lat            "60.1878830133766" ;
        wgs84:long           "24.9586901631498" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ebeneser-talo" .

wgs84:long  a               owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Pituusaste WGS84-muodossa."@fi ;
        rdfs:domain         poi:Entrance , poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label          "longitude"@en , "pituusaste"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6211>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "\"Naistentalon\" historia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingissä White Ladyn vieressä olevat kerrostalot olivat aikoinaan kansalaisten suussa \"naistentaloja\". Asuiko niissä esim. sota-aikana sairaalan hoitohenkilökuntaa, vai mistä nimi on saanut alkunsa? Naistentalon historia kyllä liittyy sotiimme vaikka talo on valmistunut vasta 1950-luvun alussa. Sen rakennuttaja oli Suomen naisten huoltosäätiö, joka perustettiin vuonna 1944 ja jonka alkuperäinen tehtävä oli huolehtia 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen perusteella lakkautetun lottajärjestön omaisuudesta. Päätös talon rakentamisesta oli tehty jo syksyllä 1945 ja tontti ostettu Helsingin kaupungilta seuraavana vuonna, mutta varsinaiset rakennustyöt saatiin käyntiin vasta 1949. Ensimmäinen vaihe valmistui 1951, toinen kaksi vuotta myöhemmin. Talon tarkoituksena oli tarjota asuntoja paitsi lottapalveluksessa olleille asunnontarvitsijoille myös nuorille perheille. Taloon perustettiin myös erilaisia palvelupisteitä. Normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi talo muutettiin 1972, joskin huoltosäätiö (vuodesta 2004 nimellä Lotta Svärd säätiö) edelleenkin on yksi osakas.\n\nKirjallisuutta:\nUola, Mikko: \"Suomi sitoutuu hajottamaan...\" : järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella (Suomen Historiallinen Seura, 1999)\nHackzell, Kaija & Toppari, Kirsti: Töölöntullin molemmin puolin (Helsingin Sanomat, 1997)\nHakkarainen, Tellervo: Lotta sodan ja rauhan töissä (WSOY, 1999)\nKinnunen, Tiina: Kiitetyt ja parjatut : lotat sotien jälkeen (Otava, 2006)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8443> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6211" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i508>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "I Drumsöbussen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/i-drumsobussen" .

rky:p1497  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riihimäen liikekeskus, jossa on saavutettu katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme, ilmentää 1930- ja 1940-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteita ja liikerakentamisesta.\n\nRautateiden risteykseen kehittyneen Riihimäen kauppalan Hämeenkadun ja sen poikkikatujen rakennuskanta muodostaa ennen toista maailmansotaa syntyneen liikekeskustan. Erityisesti 1930-luvun funktionalistiset liikerakennukset muodostavat yhtenäisen katunäkymän. Keskustan asemakaavaratkaisut perustuvat suurelta osin Otto-Iivari Meurmanin 1922 laatimaan asemakaavaan. \n\nKeskusliikekadun varressa on pääosin 1920-luvun klassistisia ja 1940-luvun funktionalistisia asuin- ja liikerakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu entisiä pankki-, apteekki-, koulu- ja kaupparakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.740326588,24.774458405 60.739931011,24.776157396 60.739551983,24.776213429 60.739428790,24.777595038 60.738845628,24.776799677 60.739222453,24.775728831 60.738503121,24.774824021 60.738170614,24.775870313 60.737870298,24.775501252 60.737365047,24.774753061 60.737597685,24.773928521 60.737964948,24.773040184 60.737872944,24.772788774 60.738028293,24.772566973 60.738283113,24.772110743 60.738632148,24.772541300 60.738890099,24.771792564 60.739077397,24.772055674 60.738852645,24.772764893 60.740326588,24.774458405" ;
        poi:history       "Rautateiden risteykseen asutuksen, teollistumisen ja varuskunnan ansioista taajaväkiseksi yhdyskunnaksi kehittynyt Riihimäki erosi Hausjärven kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi 1922. Ensimmäisen asemakaavan, jota ei kuitenkaan toteutettu, laati arkkitehti Harald Andersin 1916. Arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1922 laatima uusi asemakaava vahvistettiin 1925. Ensimmäisiä uuden kaavan mukaan valmistuneita rakennuksia oli Eino Forsmanin suunnittelema Valtakatu 3. \r\n\r\nHämeenkatu muotoutui Kauppalaksi tulon jälkeen Riihimäen liikekeskukseksi. Sen varrelle kohosivat maailmansotien välillä mm. seuraavat funktionalistiset ja klassistiset asuin- ja liikerakennukset:\r\n\r\nHämeenkatu 17, Mäkelän talo, arkkitehti Arvo Aalto 1934\r\nHämeenkatu 25-27, ent. Osuusliike Ahjo, KK:n rak.os. 1939\r\nHämeekatu 29, Seurahuone,  arkkitehti Veli Valorinta 1948\r\nHämeenkatu 38, ent. apteekki,  Marius af Schulten 1934\r\nKauppakatu 11, ent. KOP:n pankkitalo, Kauno S. Kallio 1930\r\nValtakatu 3, asuin- ja liikerakennus, arkkitehti Eino Forsman 1926\r\nKauppakatu 6, ent. pankkitalo, rakennusmestari Heikki Tiitola\r\nKeskuskatu 3, ent. PYP:n toimitalo, arkkitehti Oiva Kallio\r\nHämeenkatu 35, Riihimäen lukio, rakennusmestari J.E. Valorinta 1927, arkkitehti Väinö Vähäkallio 1940, V.E. Rauhala 1959 (rakennettu 1963)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k694 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4892" ;
        skos:prefLabel    "Riihimäen keskusliikekatu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8500>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Herttoniemen pelastusasema "@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1970130830904" ;
        wgs84:long        "25.0432130089984" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8500" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vanha ooppera nyt tyhjänä huokaa, katossa bassot ja balettitossut" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i169> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9214>
        dcterms:modified  "2010-06-07T14:26:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2487>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Seinää vasten" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8661> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6906> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8483> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9407> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479> ;
        th:lisatietoa       "\t\n<object codebase=\"http://download.macromedia.com/pub/shockwave/cabs/flash/swflash.cab#version=6,0,40,0\" height=\"270\" width=\"398\" classid=\"clsid:D27CDB6E-AE6D-11cf-96B8-444553540000\">\n<param name=\"_cx\" value=\"8467\" />\n<param name=\"_cy\" value=\"6350\" />\n<param name=\"FlashVars\" value=\"\" />\n<param name=\"Movie\" value=\"http://www.gummerus.fi/_acc/_components/atlantis-digistore/players/mediaplayer.swf?file=http://www.gummerus.fi/_ACC/_components/GetImage.asp?fileID=0830e945b076f989fcd18399380cbe07.flv&amp;displaywidth=398&amp;displayheight=270&amp;autostart=false&amp;title=Sipilä\\Sipilä.flv\" />\n<param name=\"Src\" value=\"http://www.gummerus.fi/_acc/_components/atlantis-digistore/players/mediaplayer.swf?file=http://www.gummerus.fi/_ACC/_components/GetImage.asp?fileID=0830e945b076f989fcd18399380cbe07.flv&amp;displaywidth=398&amp;displayheight=270&amp;autostart=false&amp;title=Sipilä\\Sipilä.flv\" />\n<param name=\"WMode\" value=\"Opaque\" />\n<param name=\"Play\" value=\"-1\" />\n<param name=\"Loop\" value=\"-1\" />\n<param name=\"Quality\" value=\"High\" />\n<param name=\"SAlign\" value=\"\" />\n<param name=\"Menu\" value=\"0\" />\n<param name=\"Base\" value=\"\" />\n<param name=\"AllowScriptAccess\" value=\"\" />\n<param name=\"Scale\" value=\"ShowAll\" />\n<param name=\"DeviceFont\" value=\"0\" />\n<param name=\"EmbedMovie\" value=\"0\" />\n<param name=\"BGColor\" value=\"FFFFFF\" />\n<param name=\"SWRemote\" value=\"\" />\n<param name=\"MovieData\" value=\"\" />\n<param name=\"SeamlessTabbing\" value=\"1\" />\n<param name=\"Profile\" value=\"0\" />\n<param name=\"ProfileAddress\" value=\"\" />\n<param name=\"ProfilePort\" value=\"0\" />\n<param name=\"AllowNetworking\" value=\"all\" />\n<param name=\"AllowFullScreen\" value=\"false\" />\n        \n<embed src=\"http://www.gummerus.fi/_acc/_components/atlantis-digistore/players/mediaplayer.swf?file=http://www.gummerus.fi/_ACC/_components/GetImage.asp?fileID=0830e945b076f989fcd18399380cbe07.flv&amp;displaywidth=398&amp;displayheight=270&amp;autostart=false&amp;title=Sipilä\\Sipilä.flv\" width=\"398\" height=\"270\" play=\"true\" loop=\"true\" menu=\"false\" wmode=\"Opaque\" quality=\"high\" bgcolor=\"#ffffff\" align=\"\" pluginspage=\"http://www.macromedia.com/go/getflashplayer\"></embed>\n</object></p><span style=\"FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial\">\n\t\n<em>Jarkko Sipilä pureutuu romaanissaan Seinää vasten poliisitoiminnan harmaalle alueelle. Videolla Sipilä kertoo rikosromaanistaan.<br/><br/><a target=\"_blank\" href=\"http://www.gummerus.fi/page.asp?SivuID=565\"><img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_gummerus.png\" align=right></a><a href=\"http://www.gummerus.fi/page.asp?SivuID=565\" target=\"_blank\">Lue lisää...</a></em>" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&BibliographyId=30329&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2487" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6471>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin suomalainen reaalilyseo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ressu" , "Helsingin Reaalilyseo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1671640550375" ;
        wgs84:long           "24.9384758054532" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-suomalainen-reaalilyseo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i768>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Meet me in Stockholm" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i767> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9561> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/768" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7185>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9309>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Haltialan tila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i63> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i66> ;
        wgs84:lat         "60.2760626855554" ;
        wgs84:long        "24.9539328192093" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/haltialan-tila" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6805>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Helakisa, Kaarina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/helakisa-kaarina" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7519>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:58+0300" .

koko:p49447  dc:created  "2012-05-28T11:21:32.034+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:21:32.082+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "prison"@en , "vankila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8760>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Laine, Anna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8760" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6970>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:23+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjassa on luku \"Sillanpään Herttoniemi\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6451>
] .

[ dcterms:description  "Tove Janssonin lapsuudenkoti oli Luotsikatu 4:ssä; asunto A 8 vuosina 1914-1915 ja ateljee B 18 vuosina 1915-1930." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5140> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7420>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9569>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Siljamäki, Esa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9569" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7779>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:30+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanin päähenkilö " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9413> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7790>
] .

rky:p1733  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nastolan Salpausselän pohjoispuolisen alueen lukuisien järvien koskiin on keskittynyt 1500-luvulta alkaen merkittäviä myllymiljöitä, joiden nykyinen rakennuskanta muodostaa eheitä ja ajallisesti sekä toiminnallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia luonnonkauniilla paikoilla. Koskipaikkojen myllyt edustavat varhaisen teollisuuden rakennuksia, joiden lähiympäristöihin ovat liittyneet myös mylläreiden asuinrakennukset.\n\nImmilän mylly sijaitsee Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla. Paikalla toimineiden myllyjen ja sahojen vaikutuksesta kosken ympärille on rakentunut kylämäinen asutus. Myllyistä on säilynyt Immilän piirin 1901 valmistunut myllyrakennus. Tontilla on lisäksi kaksi kaksi myllärin asuntoa ja sepän asunto.\n\nKumian myllyt sijaitsevat Salajärven rannalla paikassa, jossa laskujoki halkaisee Salajärven ja Isokukkasen välisen kapean kannaksen. Kumian myllyn vanhempi, hirsinen myllyrakennus on 1890-luvulta ja korkea vehnämyllyrakennus 1930-luvulta. Tallin ja muuntajarakennuksen lisäksi kokonaisuuteen liittyy tien varrella oleva kivinen asuinrakennus.  \n\nSeestan 1830-luvulla rakennettu vesimylly sijaitsee Kivijärvestä Salajärveen laskevan Seestanjoen Sepänkoskessa. Hirsiseen myllyrakennukseen liittyy lähellä sijaitseva entinen myllärin asuinrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.989095177,26.026258781 60.989344038,26.026662282 60.989187425,26.027189134 60.989179553,26.027876054 60.988783216,26.028064238 60.988382489,26.028313920 60.988182957,26.027844892 60.988456981,26.027299512 60.988626931,26.026554825 60.988663732,26.025987904 60.988922258,26.025999970 60.989095177,26.026258781" ;
        poi:history       "Nastolan asutus keskittyi jo kivi- ja rautakaudella Salpausselän pohjoispuoliselle järvialueelle. Keskiajalla muodostunut kyläasutus keskittyi muutamaan järvien rannoille rakennettuun monitaloiseen kylään. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Nastolan kirkonkylässä oli 9 taloa, Immilässä 14 ja Uusikylässä 8. \r\n\r\nImmilän koski on ikivanha myllypaikka, jossa on ollut Immilän  ja Uudenkylän yhteismyllyjä 1600-luvulta alkaen. Kosken ääreen rakennettiin myös Uudenkylän rusthollin ja Arrajoen kartanon myllyt 1600-luvulla. Arrajoen kartanon saha aloitti sahaustoiminnan koskella 1700-luvun loppupuolella. Immilän myllymäelle asettui asumaan mylläreitä 1820-luvulta lähtien. Myöhemmin koskelle siirtyi useita käsityöläisiä, jolloin paikalle kasvoi pienimuotoinen myllykylä. Vielä 1950-luvun alussa koskessa toimi kolme myllyä, sähkölaitos ja kaksi sahaa.  Myllypaikan myllyjen ja sahojen toiminta päättyi 1950- ja 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuskantaa ja uittorännejä on purettu. \r\n\r\nNastolan kirkonkylän ja Kumian kylän tilalliset rakensivat jalkamyllyn Kumian kosken rannalle viimeistään 1500-luvulla. Ruuhimäkeläiset rakensivat myöhemmin, 1600-luvun lopulla, vastarannalle kylän oman kotitarvemyllyn. Kumian 1889 rakennetuttu mylly toimi aluksi vesirattaalla, joka korvattiin 1919 tehokkaammalla vesiturbiinilla.\r\n\r\nKumian vehnämylly suunniteltiin Itä-Hämeen maanviljelysseurassa 1933. Myöhemmin vastaavia korkeita vehnämyllyjä rakennettiin enemmänkin sähkö- tai höyrymyllyinä. Myllystä tuli Nastolan ja lähipitäjien suosituin ja se vaikutti olennaisesti vehnän viljelyn yleistymiseen seudulla. Kauppaneuvos S. Pajarinen rakennutti 1939-1941 kivisen asuinrakennuksen, jossa oli hänen asuntonsa lisäksi mylläreiden asuntoja. Myllyn yhteydessä toimi ryynimylly ja pärehöylä. Myllytoiminta päättyi 1964. \r\n\r\nSeestan 1600-luvulla perustetun kartanon vesimylly toimi Sepänkoskessa aina 1940-luvulle saakka. Myllärin asuntona oli kartanon torppa. Vanhan ratasmyllyn tilalle voimanlähteeksi tuli 1900-luvun alkupuolella turbiini."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k532 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4901" ;
        skos:prefLabel    "Immilän, Kumian ja Seestan myllyt (Immilän mylly)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9211>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ritola, Marko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9211" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2723>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Wickström, Mika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1000107" , "http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175954726226" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/wickstrom-mika" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Työväentalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin työväentalo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1787940605361" ;
        wgs84:long           "24.9477790934096" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7182" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7421>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:25:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_577>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1628964~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7516>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Jetsonen, Sirkkaliisa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7516" .

[ dcterms:description  "Leena Helle: Kiinalaistapetti Meilahden kartanosta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6961> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5726>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=20072F98-1AF1-47BB-9CB9-8D7C67BEFBAB> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9710>
        dcterms:modified  "2011-07-19T10:47:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1347433~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7681>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:57+0300" .

rky:p407  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pekkalan kartanon rakennuskanta muodostaa poikkeuksellisen yhtenäiseksi suunnitellun pihapiirin metsän ympäröimässä järvinäkymään avautuvassa kulttuurimaisemassa. Päärakennus interiööreineen on edustava esimerkki empirekauden kartanokulttuurista ja kokonaisuuteen hyvin sovitetuista myöhemmistä osista. Yhtenäisen pihapiirin rakennukset ovat historiallisesti merkittäviä myös yksittäisinä kohteina.\n\nPekkalan kartano sijaitsee Jäminginselkään työntyvällä niemellä luonnonkauniissa maisemassa pohjoisenpuoleisten avoimien vainioiden ja etelässä kasvan havumetsän ympäröimänä. Tulotie kartanoon johtaa tumman metsän ja päärakennusta ympäröivän puiston halki.\n\nKartanorakennuksen runko on peräisin 1700-luvulta, mutta nykyasu on 1830-luvulta, jolloin taloa korotettiin toisella kerroksella ja laajennettiin yksikerroksisella keittiösiivekkeellä.  Toinen, puutarhaan avautuva yksikerroksinen lisäosa on vuodelta 1928. Se sisältää suuren kesäsalin, jonka seinämaalaukset ja uunin koristeet ovat Ellen Thesleffin.\n\nKartanoalueella on runsaasti punamullattuja talousrakennuksia ja loitommalla on joukko tiilisiä talousrakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.915647452,24.063666048 61.907544041,24.079965161 61.902493055,24.084572500 61.901651628,24.078488262 61.901588712,24.071416178 61.898590206,24.063725218 61.897991503,24.059858173 61.899736396,24.054032624 61.903504875,24.055131756 61.914153233,24.055835087 61.915647452,24.063666048" ;
        poi:history       "Pekkalan sääntöperintötilan rungon muodosti 1500-luvulta peräisin oleva rälssitila, joka kuului Vesilahden Laukon kartanolle ja sen Kurki-suvulle. Pekkalan alue oli Laukon kalastus- ja metsästysmaina. Ensimmäiset pysyvät asukkaat Pekkalaan tuli Savosta. \r\n\r\nRälssitilan hoito oli pitkään lampuotien käsissä. Vuonna 1751 Pekkala siirtyi Laukon kartanon entisen kirjanpitäjän Petter Johan Austrellin omistukseen, joka myös asettui sinne asumaan. Austrell liitti Pekkalaan useita muita tiloja Ruovedeltä. Pekkalaan kuului 1775 kahdeksan torppaa. Austrell rahoitti Ruoveden kirkon rakennuttamista ja rakennutti kirkon viereen hautaholvin.\r\n\r\nKurkien lisäksi omistajina olivat mm. Austrell- ja Aminoff-suvut.\r\n\r\nPäärakennuksen molempiin päätyihin liittyvät lisärakennukset suunnitteli Adolf Aminoff 1820-luvulla. Vain toinen keittiösiipi valmistui. Toisen päädyn lisäosa, joka teki rakennuksesta symmetrisen, toteutettiin vasta Arne Helanderin suunnitelman perusteella 1928."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k702 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=139" ;
        skos:prefLabel    "Pekkalan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9805>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Eduskuntatalon kuntosali"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eduskuntatalon väestönsuoja" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6415> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        th:lisatietolinkki   "http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/eduskuntatalo.htx" ;
        wgs84:lat            "60.1725227739225" ;
        wgs84:long           "24.9327142175547" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/eduskuntatalon-kuntosali" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Eiran viehättävä ja idyllinen ilmapiiri kiehtoi heitä molempia jatkuvasti - sen hiljaisuus ja rauha, sen mutkikkaat, kapeat kadut, vuosisadan alussa rakennetut romanttiset talot, vehreys joka rehotti jokaisella pihamaalla, puistikoiden geometrisesti leikatut puut, loisteliaat kukkapengermät, Engelin aukiolta avauuva mahtava merinäkymä, joka oli joka päivä uusi ja erilainen. (S: 18.)" ;
  dcterms:description            "Dekkarin keskeiset tapahtumat tapahtuvat Eirassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2013> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Poliisilaitos, Sofiankatu "@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1687049517614" ;
        wgs84:long        "24.9525472646189" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7776" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p24>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri Gerdes "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:19:38.369+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:12:17.993+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39386 , koko:p38306 ;
        poi:description  "\nKaponieeri rakennettiin vuosina 1750-1752. Se oli alkuaan lähes identtinen kaponieeri von Törnen kanssa, joskin sen peilikuva. Kaponieerin kasematit muodostivat yhtenäisen tynnyri- ja ristiholvatun tilan. Toisin kuin kaponieeri Törne, oli kaponieeri Gerdes lämmitetty. Sen keskuspilarin neljälle sivulle oli sijoitettu takkauunit. Kaponieerin ampuma-aukot olivat alkuaan soikion muotoisia kuten kaponieeri Törnessäkin. Ampumatasanteelle johti kapea holvattu portaikko.\n\nKaponieeri Gerdes katettiin venäläisellä kaudella peltikatolla, kuten Törnekin, mutta se oli tästä huolimatta useimmiten kostea ja tästä syystä pois käytöstä. Krimin-sodan uhatessa vuonna 1854, kaponieeriin sijoitettiin ruutivarasto.\nKaponieeri Gerdes vaurioitui pommituksessa vuonna 1855, mutta se kunnostettiin tämän jälkeen. Jatkuvan kosteuden takia se oli kuitenkin käyttämätön vuosisadan loppupuoliskolla.\n\nSärkän linnoituksen siirryttyä 1920-luvulla Merenkävijät ry:n hallintaan kaponieeri Gerdesin ullakolle sijoitettiin ravintolan keittiö, ja alakerta kunnostettiin pienemmäksi ravintolasaliksi, nk. Piper-saliksi. Tällöin uusittiin keskipilarin takat sekä salin lattia.Muinaistieteellisen toimikunnan johdolla kunnostettiin kaponieerin huonokuntoisia ulkomuureja vuonna 1936. Helmikuun pommituksissa, vuonna 1944 osui pommi keittiön koilliskulmaan. Vauriot korjattiin seuraavana vuonna. Tästä lähtien ravintolan keittiö on ollut jatkuvasti käytössä. Piper-sali sen sijaan oli pitkän aikaa käyttämätön ja huonossa kunnossa. Vuonna 1992 se kunnostettiin Merenkävijät ry:n toimesta ja rakennuksen ulkomuurit korjattiin Suomenlinnan hoitokunnan työnä.\n\nRakennus on edelleen Merenkävijät ry:n käytössä.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 176\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja."@fi ;
        poi:history      "\nKaponieeri rakennettiin vuosina 1750-1752. Se oli alkuaan lähes identtinen kaponieeri von Törnen kanssa, joskin sen peilikuva. Kaponieerin kasematit muodostivat yhtenäisen tynnyri- ja ristiholvatun tilan. Toisin kuin kaponieeri Törne, oli kaponieeri Gerdes lämmitetty. Sen keskuspilarin neljälle sivulle oli sijoitettu takkauunit. Kaponieerin ampuma-aukot olivat alkuaan soikion muotoisia kuten kaponieeri Törnessäkin. Ampumatasanteelle johti kapea holvattu portaikko.\n\nKaponieeri Gerdes katettiin venäläisellä kaudella peltikatolla, kuten Törnekin, mutta se oli tästä huolimatta useimmiten kostea ja tästä syystä pois käytöstä. Krimin-sodan uhatessa vuonna 1854, kaponieeriin sijoitettiin ruutivarasto.\nKaponieeri Gerdes vaurioitui pommituksessa vuonna 1855, mutta se kunnostettiin tämän jälkeen. Jatkuvan kosteuden takia se oli kuitenkin käyttämätön vuosisadan loppupuoliskolla.\n\nSärkän linnoituksen siirryttyä 1920-luvulla Merenkävijät ry:n hallintaan kaponieeri Gerdesin ullakolle sijoitettiin ravintolan keittiö, ja alakerta kunnostettiin pienemmäksi ravintolasaliksi, nk. Piper-saliksi. Tällöin uusittiin keskipilarin takat sekä salin lattia.Muinaistieteellisen toimikunnan johdolla kunnostettiin kaponieerin huonokuntoisia ulkomuureja vuonna 1936. Helmikuun pommituksissa, vuonna 1944 osui pommi keittiön koilliskulmaan. Vauriot korjattiin seuraavana vuonna. Tästä lähtien ravintolan keittiö on ollut jatkuvasti käytössä. Piper-sali sen sijaan oli pitkän aikaa käyttämätön ja huonossa kunnossa. Vuonna 1992 se kunnostettiin Merenkävijät ry:n toimesta ja rakennuksen ulkomuurit korjattiin Suomenlinnan hoitokunnan työnä.\n\nRakennus on edelleen Merenkävijät ry:n käytössä.\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 176\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044.\nKrA L 1-38.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuvakokoelmat.\nMV SL VIK SÄ 27-50.\nPettersson, Lars, 1947. Särkänlinnan vaiheita. Merenkävijät ry:n vuosikirja."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.15034260529772" ;
        wgs84:long       "24.96709175109868" .

rky:p667  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tottesundin päärakennus on toinen Suomessa vuoden 1786 mallipiirustusten mukaan valmistunut everstin virkatalo.\n\nKaksikerroksinen päärakennus on entinen everstin virkatalo, joka on valmistunut vuoden 1786 mallipiirustusten mukaan 1800. Se on Mouhijärven Selkeen everstin virkatalon ohella ainoa kyseistä mallipiirustusta noudattava rakennus Suomessa. Tottesundin ympäristö tulotietä reunustavine koivukujineen on hoidettu puistomaisena.\n\nTottesundiin on liittynyt suuri, päärakennuksen ja meren väliin raivattu puisto, \"parkki\", joka nykyisin kasvaa nuorta solakkaa mäntyä ja jonka vanhoille poluille on raivattu opastettu luontopolku.\n\nTottesundin virkatalo sijaitsee Maksamaan kirkonkylän pohjoispuolella Peuskofjärdeniin työntyvän niemen kärjessä. Rakennus on ollut myös entisen Maksamaan kunnan kunnantalona, on kirkonkylästä niemeen johtavan tien arkkitehtoninen päätepiste."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.235230014,22.031992381 63.234578635,22.038122057 63.234254281,22.039026391 63.233413168,22.038631466 63.233167047,22.035605272 63.232361614,22.032758114 63.229741257,22.034778251 63.228647817,22.032203015 63.229650998,22.029702487 63.231346911,22.028071877 63.231610360,22.028262513 63.233186275,22.025748729 63.233947220,22.028798360 63.234311673,22.031136571 63.235230014,22.031992381" ;
        poi:history       "Pohjanmaan jalkaväkirykmentin everstin virkataloon asettui ensimmäinen eversti 1734, jolloin 1660-luvulta peräisin oleva paritupa katsottiin aikansa palvelleeksi. Uusi päärakennus valmistui vuoden 1731 mallipiirustusten mukaisesti 1740. Vuosisadan lopulla talo oli pahasti rapistunut ja virkaan tullut eversti Gustaf von Nummers urakoi 1797-1800 kaksikerroksisen, vuoden 1786 mallipiirustusten mukaisen päärakennuksen. Ruotujakolaitoksen lakkauttamisen jälkeen Tottesund oli useiden eri vuokraajien hallussa, usein vain kesänviettopaikkana. Maksamaan kunta osti Tottesundin 1947 ja siihen sisustettiin kunnan eri toimistojen tiloja. Suuret koko päädyn levyiset salit molemmissa kerroksissa säilyttivät alkuperäisen muotonsa.\r\n\r\nAino Järnefelt ja Jean Sibelius vihittiin Tottesundin salissa kesällä 1892."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k945 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=93" ;
        skos:prefLabel    "Tottesundin virkatalo"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1027>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:19:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1841992~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tiina ei ollut vielä kotona, kun Jappe palasi Ounasvaarantielle. Hän istui pitkään sohvalla harkko sylissään, raaputti pehmeään metalliin tuntemiensa ihmisten nimiä. Ensin Salakan, sitten veljensä Simon.' (s. 207)" ;
  dcterms:description            "Jappe löytää unohtuneen tinaharkon äitinsä luota. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9639> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9635>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8132>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:45+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "- Onpas näivettyneitä tyttöjä liikkeellä tänä päivänä. Milloinkahan ne sinun morsiames alkaa tulla? (Pekka Pätkälle)" ;
  dcterms:description            "Pätkä on sopinut tapaamisesta naisystäväehdokkaiden kanssa.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8074> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8399>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8227>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Laine, Edvin"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8227" .

[ dcterms:description  "Osallistui rakennuksen suunnitteluun, pääarkkitehti oli Hilding Ekelund." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7100> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7103>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6198>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Kirjoja Tapanilasta" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Onko Tapanilan lähiöstä kirjoitettu kirjaa tai onko missään artikkelia tms. aiheesta? Jos on, mistä kirjoja saisi? Tapanilasta on kirjoitettu useampia teoksia. Esimerkiksi Tapanila-seura on julkaissut vuosina 1986-2002 kahdeksan Tapanila-albumia, joissa käsitellään alueen historiaa. HelMet-aineistohausta löydät kyseiset teokset kirjoittamalla hakusanaksi Tapanila.  Internetissä julkaistussa Koillis-Helsingin kansalaishistoriassa on mielenkiintoista tietoa myös Tapanilasta.\n\n" ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/tapani/index.htm" , "http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kirjoja-tapanilasta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6437>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:17+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p222>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:44" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:44" ;
        skos:prefLabel   "julkaisu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8392>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099346~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8487>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Laivurinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1580639798629" ;
        wgs84:long        "24.9420885560481" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8487" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8726>
        dcterms:modified  "2010-02-17T18:03:33+0300" .

[ dcterms:description  "Hakaniemen torin kuvaan on liitetty tietoiskuja, joissa kerrotaan Ympyrätalosta, Arenan talosta, raitiovaunupysäkkien suunnittelijoista sekä suomalaisesta perinnemuotoilusta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6697>
        dcterms:modified  "2009-08-05T12:52:22+0300" .

rky:p903  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.967270182,23.016473413 62.968358292,23.017085133 62.968459826,23.018272354 62.968390102,23.019505217 62.967871901,23.019449744 62.967841945,23.019907208 62.966901562,23.019746714 62.966920551,23.018582051 62.967084184,23.017432210 62.967270182,23.016473413" ;
        poi:municipality  kunnat:k408 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4144" ;
        skos:prefLabel    "Lapuan Patruunatehdas (Paukun alue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i137>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Paajanen, Mauno"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/paajanen-mauno" .

[ dcterms:description  "Runokirja tarjoaa kaunokirjallisia tunnelmapaloja Töölöstä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6423> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8986>
        dcterms:modified  "2010-04-08T14:28:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i397>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki nocturne" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i396> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9144> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-nocturne" .

[ dcterms:description  "Kalliola, setlementtiliikkeen koti, oli entisessä Bobrikovin koulutalossa 1920-luvulta vuoteen 1966, jolloin samalle tontille Sturenkatu 11 rakennettiin uudisrakennus, nykyinen setlementtitalo." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8708> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8713>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7148>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1848762~S9*fin> .

rky:p1102  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntyharjun IV luokan rautatieasema ja sitä ympäröivä laaja asema-alue ovat molemmin puolin Savon rataa Pyhäveteen työntyvän Kurkiniemen tuntumassa. Asemarakennus on järven rannalla, asuinalue radan itäpuolisella rinteellä. \n\n1889 valmistunutta asemarakennusta on laajennettu 1907. Asemarakennuksen vieressä ovat 1903 valmistunut tavaramakasiini ja 1901 rakennettu yksinkertainen vahtitupa. Radan itäpuolella olevalla asuinalueella ovat 1927 rakennettu kaksoisvahtitupa ja kaksi asuinkasarmia talousrakennuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.420535479,26.881246012 61.420715405,26.880898908 61.421019506,26.880493842 61.421240465,26.880261686 61.421475439,26.879942629 61.421766547,26.879566804 61.421959446,26.879478605 61.422181571,26.879651735 61.422264457,26.879593621 61.422361460,26.879563577 61.422582521,26.879447601 61.422679457,26.879447535 61.422859471,26.879302515 61.423187633,26.880319414 61.424913235,26.879325466 61.425018606,26.880131264 61.422847522,26.881526772 61.422652453,26.880371529 61.421643510,26.881212737 61.420716466,26.882111822 61.420535479,26.881246012" ;
        poi:history       "Savon rata Kouvolasta Mikkelin kautta Kuopioon avattiin liikenteelle 1889. Mäntyharju oli yksi radan IV luokan asemista. Asemarakennuksissa käytettiin hyväksi Oulun ja Vaasan radan piirustuksia. Rautatieyhteyden saaminen merkitsi Mäntyharjulle maataloustuotteiden kaupan ja teollisuuden, erityisesti sahateollisuuden, kuljetusten helpottumista. Se myös synnytti uutta yritystoimintaa, mm. kenkätehtaan. Asemalle perustettiin 1892 posti, joka muutettiin 1903 postitoimistoksi. Hallan sahan siirtorata valmistui 1910. \r\n\r\nAsema-aluetta laajennettiin 1927 sen jälkeen kun radan kiskotus oli vaihdettu raskaampaan ja Kiepin rautatiesilta kunnostettu 1922."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k507 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4174" ;
        skos:prefLabel    "Mäntyharjun rautatieasema-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8723>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Merikannontie 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1772709447689" ;
        wgs84:long        "24.9143570202511" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/merikannontie-3" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9198>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Järvinen, Anna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9198" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9437>
        dcterms:modified  "2010-10-18T18:06:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6933>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8983>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hatch, Tony"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Trent & Hatch " ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8983" .

rky:p1362  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Urjalan kirkonmäki on hyvin säilynyt esimerkki 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirkonkylämiljööstä.\n \nUrjalan päätytornillinen 1800-luvun alussa rakennettu ristikirkko on yksityiskohtiaan myöten 1860-luvulla uudistetussa asussa. Sen arkkitehtuuri on ajankohtaansa nähden varhaista puurakentamiseen sovitettua uusgotiikkaa. Tynnyriholvattu kirkkosali on yksinkertainen. Sen erikoisuutena on Honkolan kartanon lahjoittama ruotsalaisen taiteilija J. Sandbergin maalama Kristuksen taivaaseen astumista kuvaava alttaritaulu sekä alttaripöydän kummallakin puolella \"luonnollista kokoa\" olevat papier machésta tehdyt enkeliveistokset. Korotetussa tornissa on Nuutajärven kartanon 1932 lahjoittama neljälle ilmansuunnalle näkyvä valaistu ja lyöntikoneistoin varustettu aikakello. Kirkon sisutukseen kuuluu muitakin paikkakunnan kartanoiden tekemiä merkittäviä lahjoituksia. Kirkkotarhassa kirkon länsipuolella on Honkolan kartanon Furuhjelm-suvun suuri perhehauta-alue kansallisromanttisine muistomerkkeineen. \n\nKirkkoa vastapäätä maantien toisella puolella on komean puuston ympäröimä pankkina ja kunnallistalona toiminut ns. Säätiötalo. Sen vieressä on klassistinen entinen säästöpankki ja Pourun tilan vanha rakennusryhmä. Kirkon koillispuolella on Yli-Uotilan pitkä rapattu päärakennus, taidemaalari Aukusti Uotilan syntymäkoti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.079840523,23.542158775 61.080541654,23.542591693 61.082758724,23.542329974 61.083105752,23.543941553 61.083700748,23.545861980 61.081104926,23.546982578 61.080397748,23.547074701 61.079233897,23.546139389 61.079625167,23.544418494 61.079840523,23.542158775" ;
        poi:history       "Urjalankylässä sijainneen keskiaikaiseen sakaristoon liittyneen puukirkon osoittauduttua huonokuntoiseksi ja ahtaaksi päätettiin 1800-luvun alussa uuden kirkon rakentamisesta Urjalan seurakunnan silloiseen ja nykyiseen keskustaan Laukeelassa. Kirkon piirustukset laati vihtiläinen kirkonrakentaja Martti Tolpo. Yli-intendentinviraston arkkitehti Fredrik Blom teki sen perusteella uudet piirustukset 1803. Länsitornillinen ristikirkko valmistui 1806. Kirkon nykyinen uusgoottilainen ulkoasu on peräisin lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin piirustusten mukaan 1860-luvun lopulla tehdystä uudistuksesta. Seuraava suuri korjaus tehtiin kirkon sisätiloissa 1951-54 taiteilija Antti Salmenlinnan suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nUrjalan Säästöpankki rakennutti pankkitalonsa viistosti kirkkoa vastapäätä 1897. Nykyisen ulkoasunsa ja julkisivua hallitsevan tornin rakennus sai 1920-luvun alussa arkkitehti Paavo Uotilan muutospiirustusten mukaan. Urjalan kunta oli pankkitalossa vuokralaisena ja Säästöpankki muutti 1923 viereen valmistuneeseen uuteen toimitaloon. Vanha pankkitalo myytiin manttaalikunnalle ja sinne jäivät kunnan toiminnot. Kunnallistaloksi kutsuttu rakennus siirtyi 1947 Urjalan talonpoikaissäätiön omistukseen ja nimettiin Säätiötaloksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k887 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:pappila , poio:hautausmaa , poio:liikerakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4846" ;
        skos:prefLabel    "Urjalan kirkonmäki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9697>
        dcterms:modified  "2011-06-28T16:37:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2352>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Pienin yhteinen jaettava" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7744> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7717> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6532> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7404> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7630> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2349> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=272&BibliographyId=1519&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/pienin-yhteinen-jaettava" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i633>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kesähelteinen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i632> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9206> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kesahelteinen" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Lumi on sulanut, mutta Runebergin patsaan ympärillä kukat eivät ole vielä puhjenneet. Koko Esplanadipuisto haisee lievästi lannoitteelta.\" (S. 112.)" ;
  dcterms:description            "Anders tapaa tyttärensä Sonja Runebergin patsaalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2392> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7978>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7050>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:30+0300" .

rky:p63  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riihimäki on pääratojen risteysasemana yksi liikenteellisesti merkittävimmistä. Alueen sadan vuoden aikana syntynyt, runsas ja hyvin säilynyt rakennettu ympäristö kuvastaa poikkeuksellisen monipuolisesti rautateiden historiaa ja toimintaa. Rautatien ja aseman kupeeseen kasvaneella Rautatienpuiston alueella on säilynyt runsaasti yksityistä ja julkista rakennuskantaa 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. \n\nAlueen vanhin säilynyt rakennuskanta on peräisin jo ensimmäisen, Helsingistä Hämeenlinnaan johtaneen radan rakentamisajalta 1850-luvulta. \n\nRautatiealue leviää aseman länsipuolella laajana asuinalueena ja idässä yhtä laajana varikkoalueena. Alue käsittää 1850-luvulta 1920-luvulle rakentuneen Rautatienpuiston laajan työväenasuinalueen, VR:n alueille luonteenomaisen hoidetun puiston, poikkeuksellisen komean veturitallien sarjan, harvinaisen lennätinkonepajan. Nykyinen arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema  funktionalistisen asemarakennus on rakennettu 1930-luvulla. \n\nRakennuskannan joukossa on lennätinkonepajan lisäksi muitakin harvinaisuuksia kuten insinöörin talo, kaksi koulua ja yhdistystalo. Rautatienpuiston itäreunalla on entinen VR:n lääkärintalo ja yksityinen asemahotelli sekä Karan ulkotilan tilanhoitajan asuinrakennus.\n\nAlueen maamerkkinä asemakokonaisuuteen liittyy sen eteläreunassa 1910-luvulta alkaen rakentunut punatiilinen Paloheimo Oy:n sähkölaitos. Länsilaidalla on kirkko 1900-luvun alkupuolelta ja seurakuntatalo 1960-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.738417875,24.780282581 60.736975632,24.780557377 60.734690302,24.781449281 60.734579020,24.780461196 60.734508178,24.779832745 60.733546007,24.780525125 60.733016768,24.780772066 60.733986133,24.777333518 60.734391587,24.776050153 60.735183544,24.771497124 60.735617254,24.771327728 60.735892870,24.769859894 60.736673873,24.770906979 60.736522121,24.772220272 60.736399274,24.772847189 60.737169481,24.773283488 60.737285294,24.774579471 60.737763810,24.775388656 60.737402136,24.776782454 60.737635176,24.776956037 60.738269779,24.778091674 60.738479660,24.778363542 60.738417875,24.780282581" ;
        poi:history       "Riihimäen asemanseutu syntyi rautatien rakentamisen myötä Karan kartanon takamaille Herajoen kylässä. Helsinki-Hämeenlinna -rata rakennettiin 1857-1862.  Riihimäki valittiin Pietarin radan risteysasemaksi ja itäisen radan rakennustyöt laajensivat ja vilkastuttivat asemanseutua vuosina 1868-1870. \r\n\r\nRautatietä rakennettaessa vedettiin radan myötäisesti myös lennätinlinja. Sen kunnossapitoa varten perustettiin Riihimäelle 1881 Valtion Rautateiden Telegrafikonepaja, josta muodostui valtion viestiteknisen hallinnon keskus. Rakennusta on laajennettu 1888, 1901, 1907 ja 1929.\r\n\r\n1850-luvulla alueelle rakennettiin rakennusmestarin talo, kaksi työväen asuinparakkia radanrakentajia varten sekä rautatievirkamiesten asuinrakennus, joka toimi 1870-luvulta alkaen ratainsinöörin asuntona. 1860- ja 1880-luvulla alueelle rakennettiin rautatietyöläisten asuinkasarmeja ja vuonna 1880 kansakoulu rautatieylihallituksen toimesta.\r\n\r\nVeturitallirakennus valmistui 1869 ja sitä laajennettiin 1876, 1892 ja 1900-luvulla useaan otteeseen. Vesitorni valmistui 1892, korotus 1928.\r\n\r\nJugendtyylinen asemapäällikön talo ja toinen koulu valmistuivat vuosina 1907 ja 1908. 1920-luvulla alueelle rakennettiin vielä viisi asuinkerrostaloa.\r\n\r\nYksityistä rakentamista edustivat Karan ulkotilan ns. Riihimäen kartanon asuinrakennus, joka valmistui 1868 ja hotelliksi 1879 rakennettu, osin kaksikerroksinen puurakennus.\r\n\r\nPaloheimo oy:n sähkölaitos valmistui 1910, savupiippu 1934 ja arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelma pohjoissiipi 1949. Tehdassali ja kaasuturbiiniosa valmistuivat 1950-luvulla arkkitehti Veli Valorinnan suunnitelman mukaan.\r\n\r\nRiihimäki perustettiin  Hausjärven rukoushuonekunnaksi 1899, seurakunta itsenäistyi 1909. Kirkon suunnitteli arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä ja se valmistui 1905 riihimäkeläisten kokoamilla vapaaehtoisilla varoilla ja rautatiehallituksen tuella. Kirkko korjattiin perusteellisesti arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan 1927. Viimeinen korjaus, jossa lisättiin rakennukseen uusi sakaristo, tehtiin Eila ja Heikki Havaksen suunnitelmin 1977-1978.  Kirkon vieressä oleva seurakuntatalo rakennettiin 1964 arkkitehti Erkko Virkkusen suunnitelmin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k694 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:kirkkorakennus , poio:oppilaitos , poio:koulu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1920" ;
        skos:prefLabel    "Riihimäen rautatieasema ja Rautatienpuisto"@fi .

th:Kirjailija  a         owl:Class ;
        rdfs:label       "Kirjailija"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Tekija .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7145>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Ulrikasborg, asunto-osakeyhtiö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ullis" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1637611185352" ;
        wgs84:long           "24.9469923251748" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7145" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9434>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Kaisaniemenranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.0902894092386" ;
        wgs84:long    "24.4965570609579" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaisaniemenranta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6930>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Titania"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Titania, elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6927> ;
        wgs84:lat            "60.1776269836505" ;
        wgs84:long           "24.9493455905299" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-titania" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7644>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:24:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7739>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Vuorimiehenpuistokuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Neiti Kapteeninkuja" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1588965547281" ;
        wgs84:long           "24.9475646613914" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7739" .

[ dcterms:description  "\"Oli joulupäivä, kaupunki sumussa,/ kävelin meren rantaan Kaivopuiston kallioille,/ tuuli vyörytti aaltoja Harmajan selällä/ harmaita pilviä kaupungin kattojen yli/---\" (s.31)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

rky:p296  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kommila-Kosulanniemen asuinalue on osa Varkauden tehtaiden ympärilleen synnyttämää yhdyskuntaa. Puutarhakaupunki-ihanteiden mukaan rakennetulla asuinalueella sijaitsee myös yhdyskunnan moderni kirkko.\n\nKommila-Kosulanniemi sijaitsee Varkauden kirkon itäpuolelle työntyvällä niemellä. Alueen rakenne perustuu Valter ja Ivar Thoménin laatimaan asemakaavaan. Huvilamaiset rakennukset ovat 1910- ja 1920-luvulta.  Alueen kirkonpuoleisessa laidassa on  A.H. Gunnar Aspelinin 1930-luvulla suunnittelema kaksikerroksinen rivitalomainen virkailijatalo Onnela.\n\nVarkauden kirkon luoteispuolella on yhtenäinen työväenasuntoalue, jonka viisi mansardikattoista Niittylä-nimistä  vuokrataloa ja Korpela-niminen kasarmi rakennettiin 1910-luvulla Thomé-veljesten piirustusten mukaan. \n\nTehdasalueen vieressä on säilynyt alun perin 1910-luvulla rakennetut alempien virkamiesten ja mestareiden asunnot Koivula I, II, III ja IV sekä Thomén veljesten suunnittelemat tehtaan virkailijoiden asunnot Tienkorva I, Tienhaara I ja II, Tienvarsi I ja II ja Peltola I. Komminselän rannassa on Karl Lindahlin suunnittelema Viltinrannan sauna, joka valmistui 1925 työväen käyttöön. Alueella on lisäksi 1921 valmistunut Varkauden Suomalainen yhteiskoulu ja Karl Lindahlin suunnittelema 1924 valmistunut kansakoulu.\n \nModernin kirkkoarkkitehtuurin merkkiteoksiin kuuluva kirkko ja siihen liittyvät seurakunnalliset tilat ja pappila sijaitsevat A. Ahlström Oy:n lahjoittamalla tontilla Ahlströminkadun ja Savontien kulmauksessa. Kirkon vieressä olevan seurakuntasalin jatkeeksi rakennettu 35 metrin korkuinen torni aikakelloineen muodostaa vaikuttavan päätteen Ahlströminkadulle. Vaalean ruskehtavaksi rapattu kirkko on pelkistetty. Julkisivujen yleisilmeeltään funktionalistista arkkitehtuuria keventävät luonnonkivestä tehdyt harkitut yksityiskohdat, kuten pääsisäänkäynnin kolmijakoinen graniittiportaali ja korkean kellotornin alaosan kivimuuraus. \n\nAlttaria kohti kapenevan kirkkosalin katteena on lainemainen betoniholvi. Kuoriseinän peittää Lennart Segerstrålen 1953-1954 maalaama fresko. Kirkon kiinteä sisustus sekä valaisimet ovat pääosin rakentamisajalta. Seurakuntasalin sisustus ja huonetilat ovat muuttuneet."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.316280457,27.911720626 62.318535686,27.905643175 62.317652519,27.903476445 62.320079748,27.898783760 62.320826607,27.900652069 62.321495249,27.902260651 62.322122398,27.901034242 62.323361542,27.903991205 62.322449639,27.905981954 62.322779965,27.907408677 62.324311066,27.905393766 62.324601935,27.906733603 62.322384720,27.915898321 62.319869992,27.918655595 62.316280457,27.911720626" ;
        poi:history       "Kosulanniemi on saanut nimensä niemen 1500-luvulla omistaneiden Paavo ja Heikki Kososen mukaan. Huvila-alueen rakentaminen aloitettiin 1912, jolloin suunnittelijoina olivat Thomén arkkitehtiveljekset, 1920-luvulla suunnittelua jatkoi arkkitehti Karl Lindahl. 1940-luvulla teki arkkitehti Alvar Aalto muutossuunnitelmia rakennuskannan korjaamiseksi.\r\n\r\nLeppävirran pitäjään 1861 perustettu Varkauden tehdasseurakunta itsenäistyi 1932. Sen ensimmäinen kirkko oli muiden tehdaspaikkakuntien tavoin yhdistetty kirkko- ja kansakoulurakennus, johon sisältyi myös papin asunto. Uuden eli nykyisen kirkon paikka Ahlströminkadun päätteenä sisältyi jo Thomé-veljesten 1913 tekemään ensimmäiseen asemakaavaehdotukseen. \r\n\r\nKirkko oheistiloineen on rakennettu 1935 järjestetyssä arkkitehtikilpailussa toisen palkinnon saaneen arkkitehti Martti Paalasen laatiman ehdotuksen mukaan ja se vihittiin käyttöön marraskuussa 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k915 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:kaava-alue , poio:huvila , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1054" ;
        skos:prefLabel    "Kommila-Kosulanniemen asuinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9694>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Bagge, Tapani"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.tammi.fi/kirjailija/1/ISBN/9789513158651/alue/904/navi//" , "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1521&PageContent=-1" , "http://www.tapanibagge.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9694" .

<http://example/upload-base/#metadescription_442>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1315125~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Tehtaankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1585782134386" ;
        wgs84:long    "24.946162796916" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7999" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kulma oli osa kokonaisuutta, pystysuoria, yhteenliittyviä seiniä, joista rakentui kaupunginosa. Kaupunginosa oli betoninharmaa kuin norsu, sen elementtejä oli sieltä täältä silattu vihreällä, joka oli kuin ruohoa jota norsu syö, ja sinisellä, joka oli kuin vettä jota norsu juo. Lopputuloksena oli kaiken ylle nouseva ja miehekäs maisema. Paljon kauniimpi kuin monet koreilevammat, naisellisemmat. Olin siellä kuin kotonani, vaikka tuuli.\" (s. )" ;
  dcterms:description            "Merihaan alla sijaitsevassa parkkihallissa tapahtuu epäonnistunut ratsia. Sitä ennen Norsu ihailee maisemia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8896> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9089>
] .

poio:toimistorakennus
        dc:created      "2012-05-29T11:01:30.339+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T11:01:30.413+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "toimistorakennus"@fi , "office building"@en .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Olen hiihtänyt jään yli Seurasaareen.\nOlen ajanut hiomavaunuilla sumuisena aamuna.\nOlen seissyt laiturilla kolme\nja nähnyt Kölnin tuomiokirkon.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i784> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7641>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ekman, Nils"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7641" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3657>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vuodet eivät ole veljeksiä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8698> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3657" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8355>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5851>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:21:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=85ECF4C2-55BE-4B06-AEC5-8A4F77981147> .

rky:p532  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hinnerjoen kirkonkylä kuvastaa hyvin pienten kirkonkylien rakennetta ennen 1900-luvun voimakasta uusiutumisvaihetta. \n\nHinnerjoen kirkon lähiympäristön rungon muodostaa peltomaisemaa kaartava Kirkkosillantie. Tuuhean puuston ympäröimä vanha asutus on sijoittunut tien länsi- ja pohjoispuolelle. Kirkko ja pappila sekä pitäjänmakasiini ovat tien ja syvähkössä uomassa kulkevan Lapinjoen risteyskohdassa. Maisemakuvaa leimaa pienipiirteisyys. Kyläkuvalle ovat leimallisia korkeat, leikatut kuusiaidat ja aitojen välissä kulkevat tiet. Kyläraitin varrella ovat Kreulan rakennusryhmä sekä kirkonkylän talonpoikaisrakentamista hyvin edustava Heurun rakennusryhmä joen toisella puolen. Mäkitupa-asutus on keskittynyt alueen itäosaan, raitin varrelle. \n\n1700-luvun lopussa nykyiselle paikalleen siirretty länsitornillinen ristikirkko sijaitsee joen koskipaikan partaalla. Kirkon vieressä on luonnonkivestä rakennettu pitäjänmakasiini. Kirkon ja pappilan välitse kulkevan joen ylittää vanha kaksiholvinen kivisilta.\n\nKirkon länsipuolella on Hinnerjoen seuratalo, jonka pihalla on tuulimylly."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.996003841,21.990943286 60.996226304,21.990890910 60.996898780,21.992078316 60.995301720,21.998203352 60.995281807,22.000298111 60.995136042,22.000746792 60.994439825,22.002110983 60.992424224,21.999835243 60.992588063,21.998694287 60.992405998,21.997288473 60.992293414,21.995780071 60.991886240,21.991492538 60.992226238,21.988236899 60.992606476,21.985124193 60.992952062,21.983271666 60.994566313,21.983430412 60.994477820,21.983922969 60.994197687,21.984833941 60.994064941,21.986130196 60.994715011,21.989064150 60.996003841,21.990943286" ;
        poi:history       "Laitilaan kuuluneesta Hinnerjoesta tuli Laitilan kappeliseurakunta 1695 ja itsenäinen kirkkoherrakunta 1864. Nykyinen kirkko valmistui 1755 lähelle koskea. Suunnittelijana ja rakennuttajana toimi turkulainen Jakob Hollender.\r\n\r\nPieneksi jäänyt kirkko siirrettiin kauemmaksi joesta 1799. Siirron ja laajennuksen suunnitteli Lapin pitäjän lukkari Job Höckert, joskin lopulliset piirustukset laati Tukholman yli-intendentinvirasto. Kirkko korjattiin perusteellisesti 1921 Ilmari Launiksen suunnitelmin. \r\n\r\nPappilan päärakennus valmistui maalaistaloksi 1868 ja sitä laajennettiin 1915. Pitäjänmakasiini valmistui 1881. Hinnerjoen silta valmistui 1883. Seuratalo valmistui 1908 ja sitä laajennettiin 1930-luvulla. \r\n\r\nKreulan tila, jolla toimi kestikievari 1759, jaettiin Kylä-Kreulaksi ja Vehmaan-Kreulaksi 1830-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tuulimylly , poio:asuinrakennus , poio:seurantalo , poio:makasiini , poio:silta , poio:tie , poio:pappila , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1974" ;
        skos:prefLabel    "Hinnerjoen kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5946>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaupunkimme ikä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka vanha on Helsinki? Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulle. Siitä voi laskea Helsingin iän. " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5946" .

[ dcterms:description  "Helena Vuorenjuuri, E.A.Saarimaan tytär on asunut Kulosaaressa kolmivuotiaasta asti (vuodesta 1937). Vuorenjuuren esseessä on erillinen lukukin \"Koti Kulosaaressa\", hän kuvailee m.m. sota-aikaa Kulosaaren huvilakaupungissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7332> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7331>
] .

rky:p1089  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lapinlahden rautatieasema on Savon radan pieni maalaisasema, jossa on yhtenäinen rakennuskanta ja hoidettu asemapuisto. \n\nLapinlahden V luokan asemarakennuksen on suunnitellut Bruno Granholm ja se on  rakennettu 1902. Kaksoisvahtitupa, talousrakennukset ja maakellari on rakennettu 1903. Asemarakennusta on laajennettu 1927."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.360328257,27.394200519 63.362479667,27.392489145 63.362657705,27.393531125 63.360462293,27.395314841 63.360328257,27.394200519" ;
        poi:history       "Savon radan jatkamisesta Kuopiosta pohjoiseen tehtiin periaatepäätös vuoden 1897 valtiopäivillä. Rakennustyöt aloitettiin 1898 ja rata avattiin liikenteelle 1901. \r\n\r\nKunta hankki asema-alueen omistukseensa ja se vihittiin kunnostuksen jälkeen kulttuurimatkailun käyttöön 2000."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k402 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4214" ;
        skos:prefLabel    "Lapinlahden rautatieasema"@fi .

rky:p792  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.495545229,27.578269309 60.491883445,27.568701848 60.486756812,27.564381113 60.488203588,27.559923023 60.493819013,27.562857577 60.499505448,27.574213024 60.495545229,27.578269309" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Ravijoki)"@fi .

[ dcterms:description  "Eva Vikstedt: Den röda menyn på restaurang Korvkopp. Jutussa kerrotaan Yleisradion henkilökunnan ruokalasta 1970-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7460> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6791>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6063>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Etkot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä tarkoittaa etkot? Olen törmännyt sanaan muutaman kerran, enkä ole kehdannut kysyä. Liekö taas jotain Helsingin murretta? Ilmaus on tosiaan Helsingin slangia. Etko tarkoittaa pohjien ottamista ennen varsinaista juhlimista, ja etkoilla merkitsee ottaa pohjia, aloitella juhlimista. Ilmauksia käyttävät varsinkin opiskelijat ja ne ovat syntyneet tiettävästi Helsingin kauppakorkealaisten keskuudessa. Ilmauksia on käytetty 1990-luvulta lähtien.\n\nLähde: \nPaunonen, Heikki & Marjatta: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2001)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/etkot" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8352>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Salin, Holger"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8352" .

[ dcterms:description  "Leo Lampi oli Marskin keittiöpäällikkö" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7082> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6508>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9066>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1450177~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6562>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:02:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6657>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Sipoon kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9292> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9293> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        wgs84:lat         "60.1848818786256" ;
        wgs84:long        "24.9217080608666" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sipoon-kirkko" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Näyteikkunassa oli yleensä jotain Helsinki-aiheista ja ruotsinkielistä sekä vanhoja karttoja ja grafiikan lehtiä. Ovessa luki \"Ostamme suomenkielisiä salapoliisiromaaneja\". Dekkareita ei sisältä kuitenkaan juuri löytynyt. Gordin sanoikin, että tuo lappu oli vain siksi, että dekkareilla voitiin houkutella ihmisiä sisälle kauppaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8412> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8416>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i262>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin VPK:n lentävän osaston marssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7642> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7641> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-vpkn-lentavan-osaston-marssi" .

rky:p1325  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.523868061,26.515215003 61.522487153,26.513406516 61.522483826,26.512475050 61.523881968,26.512419797 61.523868061,26.515215003" ;
        poi:municipality  kunnat:k588 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1231" ;
        skos:prefLabel    "Suuri Savontie (Ahvenniemen talo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2315>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kämppä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2311> ;
        th:lisatietoa     "Ruuthin läpimurtoteos Kämppä (1969) kuvaa 1950-luvun lopun Sörkän nuorisojengiä." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kamppa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7013>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_169>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

rky:p26  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kangaslammin kirkonkylässä on säilynyt 1900-luvun alun kirkonkylän rakennetta. Rungon muodostaa vanhaa linjausta noudatteleva maantie, jonka varrella ovat taajaman julkiset rakennukset. Niistä ns. Manttaalisäätiön talo on poikkeuksellisen edustava ja hyvin säilynyt esimerkki suojeluskuntajärjestön arkkitehtuurista.\n\nRaittiin liittyy mm. pitäjäntupa sekä kirkonkylän koulu, joista vanhempi on kunnan ensimmäinen kansakoulu vuodelta 1883, uudempi koulu on otettu käyttöön 1940. \n\nKorkealla harjanteella kohoaa huomiota herättävä Kangaslammin suojeluskunnan ja Lotta Svärd -yhdistyksen taloksi rakennettu kaksikerroksinen, tornillinen ns. Manttaalisäätiön talo. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema, 1920-luvulla valmistunut valkeaksi rapattu rakennus hallitsee kirkonkylän muuten pienimittakaavaista rakennettua ympäristöä ja maisemaa. Kallion suunnittelemat sisätilat huonejärjestelyineen ja kalusteineen korostavat talon historiallista arvoa. Edustavin sisätila on tuomarin huone kokouspöytineen, tuoleineen, arkkupenkkeineen ja kaappeineen. \n\nKylän laidalla on pappila ja kahden kirkonkylän kantatilan talouskeskukset vanhoine asuin- ja talousrakennuksineen. Kangaslammin 1972 palaneen puukirkon tilalle rakennetun uuden kirkon ympäristössä on säilynyt perinteistä kirkonkylää."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.295208294,28.252898180 62.295664911,28.251152715 62.297240741,28.249711682 62.297578149,28.250069934 62.296941272,28.252279029 62.296544545,28.251779951 62.294987995,28.256760010 62.294199500,28.258106250 62.294251800,28.267791113 62.293756624,28.269362432 62.292951470,28.267564384 62.291169203,28.265251631 62.291200479,28.261810873 62.293949298,28.256006788 62.295208294,28.252898180" ;
        poi:history       "Rantasalmen pohjoisosassa sijaitseva Kangaslampi muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1862, kappeliksi 1869 ja seurakunnaksi 1894. Kylärakenteessa maamerkkinä ollut 1869 valmistunut puukirkko paloi 1972. Uusi kirkko valmistui 1974 arkkitehti Kaj Michaelin piirustusten mukaan. \r\n\r\nKirkonkylään perustettiin seudun ensimmäinen kansakoulu 1883. Kansakoulun rakensi Olli Immonen. Uudempi koulurakennus otettiin käyttöön 1940. Koulun yhteyteen rakennettiin liikuntahalli 1994.\r\n\r\nManttaalisäätiön talo rakennettiin suojeluskuntataloksi 1920-luvulla. Rakennuttajia olivat suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöt, rahoittajia rakennuttajien lisäksi mm. Kangaslammin kunta ja Manttaalikunta, joille tuli tiloja talosta. Suunnittelija oli  arkkitehti Oiva Kallio, joka piirsi myös talon kiinteät ja irtaimet kalusteet. Kunnanvaltuusto kokoontui rakennuksessa vuoteen 1937 saakka. Tuomarin huone toimi käräjäpaikkana. Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin 1944 ja talo siirtyi Manttaalikunnan omistukseen ja 1988 kunnan omistukseen. Pihapiirissä on asuinrakennus 1930-luvulta ja talli- ja liiterirakennus.\r\n\r\nKangaslammen kunta liittyi osaksi Varkauden kaupunkia 2005."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k915 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:talonpoikaistalo , poio:makasiini , poio:seurantalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1131" ;
        skos:prefLabel    "Kangaslammin kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7108>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tori, marginaali, haastava kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4346> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7108" .

rky:p1585  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden 1700- ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla.\n\nPohjanmaalla merkittäviä teollisuuden patruunarakennuksia ovat Närpiön Benvik, Maalahden Åminneborg, Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaiden päärakennukset sekä Uudenkaarlepyyn Kiitola, Juthbacka ja Keppo. Pohjanmaan varhaisen teollisuuden merkittäviin alueisiin kuuluvat myös Isonkyrön Orisberg, Oravaisten ruukki ja tehdas, Seinäjoen Östermyra/Törnävä sekä Vähäkyrön Kolkki ja Merikaarto.\n\nNÄRPIÖ / BENVIK\nKaskisten kaupungin pohjoispuolella, kaupungin mantereesta erottavan salmen rannalla on Benvikin tilan pihapiirissä kaksi poikkeuksellisen komeaa 1700-luvun lopun kaksikerroksista pohjalaistaloa. Benvikin 1700-luvun lopun näyttävä rakentaminen liittyy vilja- ja tervakaupalla sekä laivanvarustuksella vaurastuneen, Kaskisten kaupungin perustaneen Bladh-suvun historiaan. Asuinrakennusten lisäksi pihapiiriin liittyy talousrakennuksia, kaksi aittaa, savusauna ja venevaja. Lähistöllä sijaitsee Peter Johan Bladhin rakennuttama hautakappeli.\n\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\nMaalahdenjoen suun pohjoisrannalla sijaitsee Åminneborgin uusklassillinen kartano sivustoiltaan umpeen rakennetussa pihapiirissä. Kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on Pohjanmaan harvoja kartanomaisia rakennuksia. Julkisivut on jäsennöity pilastereilla ja räystästä kiertää voimakas klassillinen hammaslista. Toisen kerroksen edustustilaluonnetta on korostettu korkeammilla ikkunoilla. On esitetty olettamus, että talon suunnittelija olisi tukholmalainen Johan Elfström, joka 1780-1788 johti Vaasan hovioikeuden talon rakentamista ja työskenteli myös Sulvan, Pirttikylän ja Raippaluodon kirkoissa. Mansardikattoinen sivurakennus, johon on sisustettu kartanon oma museo, on peräisin 1750-1761 väliseltä ajalta. Se on sijainnut alkuaan nykyisen päärakennuksen paikalla, mutta on siirretty uuden päärakennuksen tieltä. \n\nÅminneborg sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla \"Övermalax - Åminne\" -maisema-alueella.\n\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\nGrönvikin lasitehtaan rakennuskannasta on jäljellä mahdollisesti 1700-luvun lopusta oleva kaksikerroksinen päärakennus puistoineen ja puutarhurin taloineen. Päärakennus on rakennettu viimeistään 1814 ja restauroitu 2000-luvulla.\n\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\nKiitolan kosken vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta saakka. Kiitolan kartanossa toimineen entisen villatehtaan rakennukset ovat 1920-luvulta, ja kartanon puinen päärakennus on 1800-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat vanha kivisilta ja patorakenteet. \n\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\nJuthbackan kustavilainen päärakennus on valmistunut 1821 vuonna 1817 perustetun sahan kartanoksi. Mansardikattoisen rakennuksen julkisivua jäsennöi neljän pilasterin koristama frontispiisi. Pihapiirin alun perin neljästä punamullatusta talousrakennuksesta kolme on säilynyt.\n\nUUSIKAARLEPYY/ KEPPO\nKepon kartano sijaitsee Ylä-Jepualla Lapuanjoen rantamaisemassa, Keponkosken varressa. Näyttävä myöhäisempirerakennus on vuodelta 1869. Ruukin rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. konttori, työväen asuinrakennus ja talousrakennuksia. Keponkoski sahoineen oli 1700-luvulla kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksia ja 1800-luvulla Oravaisten Kimon ohella yksi Björkmanin (aateloituna Björkenheim) teollisuussuvun tuotantopaikoista.\n\nII / NYBY\nMeren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti"@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.371635043,22.676192990 63.372033885,22.676199494 63.372204471,22.676240369 63.372488330,22.676397490 63.372699441,22.676787575 63.373144841,22.677342275 63.373377034,22.677440611 63.373804236,22.677398417 63.374285804,22.677503648 63.375849205,22.676582602 63.377711531,22.676478178 63.378156665,22.677080582 63.377838730,22.679630023 63.376456118,22.680437027 63.374194531,22.680737387 63.373430994,22.681774044 63.372106741,22.681338776 63.371449540,22.684004865 63.370781816,22.683080003 63.370295433,22.680884328 63.371876061,22.679404017 63.371823440,22.678652758 63.371635043,22.676192990" ;
        poi:history       "Pohjanlahden ja Oulun porvaristo ryhtyi käyttämään hyväkseen 1765 murtuneen Pohjanlahden kauppapakon sallimia vapauksia kauppiaina ja laivanvarustajina. Monet heistä lähtivät kauppavapauden toteuduttua ulkomaille tutustumaan liike-elämään ja solmimaan kauppasuhteita. Suomeen perustettiin 1700-luvun lopulla 12 lasitehdasta eli -ruukkia, mm. Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaat.\r\n\r\nNÄRPIÖ / BENVIK\r\nNärpiön Benvikin tilan toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennutti Johan Bladh nuorempi 1776 ja toisen hänen poikansa Peter Johan Bladh 1786.\r\n\r\nKauppiassuvun jälkeläinen Johan Bladh oli osakkaana äitinsä Vaasaan perustamassa tupakkatehtaassa ja sai 1762 oikeuden perustaa Vaasaan villamanufaktuurin. Ulkomaankauppaa Bladh harjoitti aluksi turkulaisten laivojen osakkaana, kun Vaasalla ei ollut tapulioikeuksia. Vuoden 1765 kauppavapauden jälkeen hän ryhtyi varustamaan omia aluksia. Kun alkoi näyttää siltä, että Vaasan tapulioikeudet siirtyisivät Kaskisten perustettavalle kaupungille, Bladh hankki Närpiöstä Benvikin tilan, joka käsitti koko tulevan kaupungin alueen. Bladh muutti Benvikiin 1775 ja rakennutti tilalle asuinrakennuksen 1776. Hän rakennutti Kaskisiin omalla kustannuksellaan tulli- ja pakkahuoneen 1777. Kaskinen sai Bladhin anomuksesta tapulioikeudet jo 1779, vaikka sen kaupunkiprivilegiot vahvistettiin vasta 1785. Bladh oli perustanut jo tätä ennen Kaskisiin pienkeittämön ja 1781 laivanvarustamon. \r\n\r\nJohan Bladhin poika, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian kantonilaiseen johtajistoon kuuluva superkargööri Peter Johan Bladh palasi isänsä kuoltua 1783 Suomeen ja rakennutti itselleen uuden asuinrakennuksen Benvikiin 1786. Hän oli maan varakkaimpia laivanvarustajia, valtiopäivämies ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Peter Johan Bladhin kuoleman jälkeen Benvikiin perustettiin pellavakehräämö 1818, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1825. Benvik oli myöhemmin Johan Carlströmin ja Carl Jacob Grönbergin omistuksessa, joista jälkimmäinen perusti Benvikiin fajanssitehtaan 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\r\nÅminneborgin päärakennuksen rakennutti salpietaritehtailija Petter Böcker 1787-1792 välisenä aikana ostettuaan tilan vaasalaiselta kauppiaalta Israel Bladilta. Päärakennus kärsi tulipalosta 2003.\r\n\r\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\r\nGrönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin  ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\r\nKiitolan kosken alueelle keskittyi 1800-luvulla kutomoteollisuuteen liittyviä toimintoja. Kehräämö valmistui 1890-luvulla ja myöhemmin kutomo. Nykyinen päärakennus siirrettiin aiemman palaneen tilalle Härmästä 1891-1893. Nykyinen silta rakennettiin kosken yli 1910. Uusi tehdasrakennus valmistui aivan kartanon päärakennuksen viereen 1912 ja uusi voimala 1922. Villatehdas joutui lopettamaan toimintansa 1932 ja tämän jälkeen alueella on toiminut eri alojen yrityksiä.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\r\nRaahessa ja Uudessakaarlepyyssä mm. tervakauppaa käynyt luutnantti Carl Backman perusti 1813 ostamalleen Juthbackan tilalle myllyn ja sahan 1817. Tila oli ollut sotilasvirkatalona jo 1600-luvulla. Päärakennus tehtiin alun perin kapteenin virkataloksi 1821. Sen yhteyteen tehtiin moderni lisärakennus 1970-luvulla. 1900-luvulla Juthbackassa toimi mm. kasvatuslaitos ja lepokoti. Uudenkaarlepyyn kaupunki päätti ostaa ja korjata Juthbackan mm. kokouskäyttöön 2003 ja päärakennuksen sisätilat korjattiin entistäen 2005-2006.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KEPPO\r\nKepon varhaisin teollisuushistoria 1700-luvulla liittyy kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksiin. Keponkoskessa oli saha jo 1700-luvulla, tupakkatehdas ja pikiruukki. Oravaisten Kimon ruukin kirjanpitäjä Carl Otto von Essen hankki tilan sahoineen 1838. Saha paloi 1893, jonka jälkeen sen paikalle rakennettiin tehtailija Hugo Grönlundin toimesta kutomo, joka oli toiminnassa 1899-1908.\r\n\r\nKepon kartano siirtyi 1954 Emil Höglundin ja Karl Johan Tidströmin omistukseen. Kartanon viereen perustettiin minkkitarha, josta tuli 1960-luvulla maailman suurin.  Omistajien perustaman Keppo Oy:n omistukseen siirtyi Pohjanmaan vanhoista teollisuuspaikoista Kimon ruukki 1962 ja Oravaisten verkatehdas Oy 1966. \r\n\r\nII / NYBY\r\nOululainen kauppias ja hovineuvos Johan Nylander sai 1782 luvan perustaa lasitehtaan Iin Olhavaan. Kaksi vuotta myöhemmin aloittanut tehdas kasvoi yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista. Se siirtyi Nylanderin vävyn Adolf Falanderin omistukseen 1792. Tuolloin tehdas työllisti yhteensä 300 henkeä, joista 19 lasinpuhaltajia. Falander luopui privilegiostaan 1807. Laamanni Julius Conrad Antell aloitti tehtaan toiminnan uudelleen 1813, minkä jälkeen se oli pääasiassa Antell- ja Fellman-sukujen omistuksessa. Toiminta päättyi 1885. Tehdas paloi 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:pihapiiri , poio:tuotantorakennus , poio:kappeli , poio:tie , poio:puisto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4736" ;
        skos:prefLabel    "Pohjanmaan teollisuuden kartanot (Keppo)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjassa kuva lehtikioskista Ruotsalaisen teatterin seinustalla 1963." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4366> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7466>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6908>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9063>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Puu-Pasila" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/02832.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2832\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2832\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Länsi-Pasilan puukaupunki sai väistyä 1970-luvulla kehityksen tieltä. Nykyisin paikalla on kerrostaloista koostuva miljöö." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9063" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9302>
        dcterms:modified  "2010-06-14T15:26:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7273>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7368>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Rakentajapatsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Moduli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat            "60.1862538406523" ;
        wgs84:long           "24.9385041792157" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7368" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7607>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1921709~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2457>
        dcterms:modified  "2011-09-12T13:41:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5578>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0D08C4B7-EB21-4FD6-BC5C-F933D5224134> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9562>
        dcterms:modified  "2011-03-09T16:52:38+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8747>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9657>
        a                    th:PopRock ;
        rdfs:label           "Kävelen vaan " ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "biisi" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i718> ;
        th:lisatietoa        "kappale albumilta Huonoa seuraa" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.kalleahola.net/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9657" .

rky:p259  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Halosenniemen sahan työväenasuinalue on rakennuskannaltaan ja miljööltään hyvin säilynyt suurehkon sahan yhteyteen 1920-luvulla syntynyt työväestön rakentama tiivis asuinyhdyskunta.\n\nSahalle johtavan tien varrella on ryhmä taitekattoisia punamullattuja puurakennuksia 1920-luvulta. Halosenniementien muu asutus koostuu sahatyöläisten omatoimisesti rakentamista pienistä taloista, jotka muodostavat varsin tiiviin nauhan kylätien varrelle.  Ympäristöä leimaavat myös peltopalstat ja talousrakennukset. Raitin päätteenä on seuratalo Repola. Saharakennus ei ole säilynyt."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.242595773,25.322178149 65.243766245,25.320333857 65.246494663,25.320834417 65.248231369,25.341022422 65.247329357,25.341608491 65.244381329,25.335264226 65.241980857,25.332228185 65.239507799,25.332231090 65.239288634,25.328105716 65.242595773,25.322178149" ;
        poi:history       "Halosenniemen Pirttikarilla toimi 1890-1902 Halonen Ångsågs-yhtiön pieni höyrysaha.\r\n\r\nOsakeyhtiö Rauma Wood Ltd rakensi Halosenniemen höyrysahan vuonna 1923. Rauma-Repolan laitoksena se toimi vuoteen 1951 saakka, jonka jälkeen tuotantorakennukset purettiin savupiippua lukuun ottamatta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k084 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=278" ;
        skos:prefLabel    "Halosenniemen sahayhdyskunta"@fi .

koko:p36026  dc:created  "2012-05-29T09:50:43.342+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:50:43.519+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "väestönsuojat"@fi , "bomb shelters"@en , "skyddsrum"@sv .

koko:p33522  dc:created  "2012-05-29T10:45:32.796+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:45:32.933+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "idrottshallar"@sv , "urheiluhallit"@fi , "sports halls"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_7867>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:40:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7010>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Verkkosaaret"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Iso Verkkosaari" , "Pieni Verkkosaari" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.1894345572065" ;
        wgs84:long           "24.9848256466267" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7010" .

<http://example/upload-base/#metadescription_405>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1491780~S9*fin> .

rky:p1821  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sodankylän ajallisesti kerroksisesta metsäsaamelaisesta asutuksesta valikoimaan on sisällytetty Mutenian ja Purnumukan kylät sekä Uulalan erämaatalo. Mutenian kylä ja Uulalan erämaatalo ovat muistumia Lokan tekoaltaan alle jääneestä Sompion lapinkylän saamelaisasutuksesta. Purnumukan kylä puolestaan on Lapin sodan tuhojen jälkeen kokonaan jälleenrakennettu saamelaiskylä.\n\nSodankylän harvaan asutulla, laajalla metsäseudulla Uulalan päärakennus on lähes ainoana Lapin sodalta ja tekoaltaalta säilynyt uudistalo, joita Sompion saamelaiset perustivat Luiro-joen ylimpien latvahaarojen varrelle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Uulalan pihapiirissä on säilynyt vain 1920-luvulla rakennettu päärakennus, mutta pihapiiriin on siirretty naapurissa sijainneen Ylitalon rakennuksia. Uulala on Sodankylän kunnan omistuksessa ja Sompio-seuran hallinnassa.\n\nPurnumukan kylä sijaitsee Iso-ojan ja Tankajoen rannoilla, kylän rakennuskanta on peräisin jälleenrakennuskaudelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.224103168,27.046956312 68.224130357,27.045942725 68.224713543,27.042831188 68.224893305,27.040491050 68.225072758,27.039357183 68.226211037,27.037669908 68.227671528,27.037503383 68.229284111,27.038471491 68.230027142,27.040765522 68.229936216,27.045544171 68.229362603,27.046677438 68.227776816,27.046263822 68.225088433,27.047875015 68.224103168,27.046956312" ;
        poi:history       "Sodankylän pohjoisosan eli nykyisen Lapin paliskunnan alueen saamelaisasutuksen synty liittyi Ruotsin ja Norjan välisiin rajasulkuun 1852, jonka seurauksena  Koutokeinon ja Enontekiön alueilta muutti vanhan Sompion alueelle kymmenkunta porosaamelaisperhettä 1870-1890. Uudella alueella perheet jatkoivat porosaamelaista elämäntapaansa. Tärkeimmät asuinpaikat muodostuivat Muotkataipaleeseen, Sompiojärven rannoille ja nykyisen Purnumukan alueille. \r\n\r\n1870-luvulla Kautokeinon-Enontekiön suunnalta saapui entisen Sompion alueelle ns. muuttajasaamelaisten joukko, joista yksi oli Uula-äiji eli Uula (Oula) Hetta. Aluksi Purnumukassa oli 5-6 kotaa.   Oula Hetta sai Purnumukan uudistalon 1901 ja Juho Peltovuoma Nietilän uudistalon 1914. Kylä oli ennen toista maailmasotaa iso ja väkirikas, mutta tuhoutui Lapin sodassa täysin. \r\n\r\nUudistalo Kaitmit Yliluirolla myönnettiin Oula Maggalle 1910, joka muutti paikalle 1913 jälkeen. Aluksi paikalla asuttiin kodassa, ensimmäinen asuinrakennus tehtiin nykyisen navetan paikalle ja uusi 1920-luvulla. Talo jäi tyhjäksi 1960. Taloa kutsuttiin Uulalaksi isännän mukaan. Naapurissa Luirojoen yläjuoksulla oli Ylitalo eli Yliluiro, jossa asui Uulan veljen Paulus Maggan perhe. Ylitalon talousrakennuksia siirrettiin myöhemmin Uulalan pihapiiriin.\r\n\r\n1960-luvun lopussa alettiin täyttää Lokan ja Porttipahdan tekoaltaita, jotka rakennusaikanaan olivat Euroopan suurimmat tekoaltaat. Mutenian kylä jäi tekoaltaan reunalle ja allasevakot asutettiin Vuotson kylään."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:poiType       poio:kyla , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5242" ;
        skos:prefLabel    "Sodankylän saamelaisasutus (Purnumukka)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7270>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tapanilan ala-asteen koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Tapanilan pikkukoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> ;
        wgs84:lat            "60.265409629823" ;
        wgs84:long           "25.0231466842892" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7270" .

<http://example/upload-base/#metadescription_665>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1746091~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1713025~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1923636~S9*fin> .

time-schema:endDescription
        a                   owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "end time description"@en , "loppuajan tarkennus"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  time-schema:timeRelatedProperty .

<http://example/upload-base/#metadescription_5480>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6CB81E3A-2D22-4870-9D33-DD35E596C829> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7604>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Stockmann, Kristian"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7604" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8079>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Itkonen, Veikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8079" .

rky:p161  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Multian vesistöjen välisellä kannaksella sijaitseva kirkonkylä on maisemaltaan ja kylärakenteeltaan tasapainoinen vanha kirkonkylä. \n\nMultian kirkko on saanut uusgoottilaisen nykyasunsa 1900. Päätytornillisen pitkäkirkon lähituntumassa on vuodelta 1819 peräisin oleva pappila. Kirkonseudun rakennuskantaa ovat lisäksi lukkarila, seurakuntatalo, muutama vanha liikerakennus ja Metsolan päärakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.407748933,24.787661835 62.408963895,24.786216550 62.411910939,24.794718252 62.409852668,24.800163221 62.408255993,24.801540045 62.405643018,24.796879109 62.405336248,24.785303750 62.406086649,24.782696378 62.407748933,24.787661835" ;
        poi:history       "Multia kuului alkuaan Ruoveden suurpitäjään. Ruovedestä erotetun Keuruun saarnahuoneeksi Multia tuli 1795 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1871. Multian pieni ristikirkko rakennettiin kappelin perustamisen jälkeen 1796-1798 Matti Åkerblomin johdolla. Muutostyön nykyiseksi pitkäkirkoksi suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti K.V. Reinius ja se valmistui 1900.\r\n\r\nAsutuksen keskittymä alkoi kasvaa kirkon ja pappilan itäpuolelle teiden risteykseen 1860-1870-luvulta lähtien. Alueelle rakennettiin kunnallishallinnon ja kaupan ensimmäiset rakennukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k495 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=215" ;
        skos:prefLabel    "Multian vanha keskusta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8318>
        dcterms:modified  "2011-06-16T09:47:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1031198~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6289>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F8844FDD-30B3-4142-9090-1CBD82228E95> .

[ dcterms:description  "Eläkeläisten muistoja Kalliosta ja Vallilasta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5207> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5909>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Raitiovaunujen kummallinen haju" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Uusimmissa vihreissä matalalattiaraitovaunuissa haisee usein hyvin kummalliselta, ikään kuin navetalta. Mistä tämä outo haju johtuu? Muissa HKL:n ajopeleissä ei hajua ole. HKL:n Raitiovaunuyksiköstä kerrottiin, että tuoksu on ilmiö, joka ilmenee vain talviaikaan. Teiden suolauksessa käytetään maantiesuolaa, jonka yhtenä ainesosana on urea. Matalalattiavaunuissa oleva lattialämmitys saa tämän kengissä sisään kulkeutuvan suolakoostumuksen kuivumaan aiheuttaen kuvatunlaista, hieman epämiellyttävää tuoksua." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heips-uusimmissa-vihreissa-matalalattiaraitovaun" .

[ dcterms:description  "\"Pääsiäismellakka, joka uhkasi kaataa yliopiston\" - luku. Mellakan näyttämönä oli Pyhän Kolminaisuuden kirkko vapun vastaisena yönä 1827." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6476>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7864>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Koskennurmi-Sivonen, Ritva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7864" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8578>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:57:22+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8719>
] .

rky:p755  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.212227460,27.413826971 67.212954328,27.426403070 67.210825206,27.440821769 67.206771062,27.458473103 67.201381389,27.471020306 67.190901481,27.478313567 67.184632275,27.479216617 67.182765092,27.474923570 67.181492690,27.461984805 67.180852778,27.440273989 67.184732548,27.428473950 67.193581237,27.423489364 67.200336866,27.419567007 67.202358546,27.413737389 67.208569127,27.404354591 67.212227460,27.413826971" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k583 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:navetta , poio:pihapiiri , poio:pappila , poio:talousrakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisema (Kairala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i73>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Tapaninvainio"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2599391548855" ;
        wgs84:long    "24.9924771644068" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/73" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6026>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mistä nimitys Rautatientori?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koko metron elinajan minua on häirinnyt se, että kuulutuksissa ja viitoituksissa rautatieaseman pysäkki on \"Rautatientori\". Ainoastaan englanninkielinen versio on mielestäni korrekti: rautatieasema. Mistä alunperin on tullut mieleen nimittää rautatieaseman pysäkkiä Rautatientoriksi? Tiedustelimme asiaa Kaupunginsuunnitteluviraston nimistönsuunnittelijalta ja saimme seuraavan vastauksen:\n\nRautatientori lienee pysäkin nimi siksi, että se on yksilöivä erisnimi. Rautatieasema on yleisnimi eli se voisi tarkoittaa mitä tahansa rautatieasemaa (Pasilan asema, Malmin asema, Keravan asema). Toki helsinkiläinen tietää, että Helsingin muilla rautatieasemilla ei ole metropysäkkiä, mutta ulkopaikkakuntalainen ei voi asiaa tietää. Pysäkinnimi Rautatientori yksilöi, ettei kyseessä ole mikä tahansa asema. Kuulutus \"Rautatientori - Järnvägstorget\" kertoo matkustajille, että nyt ollaan Helsingin keskustassa. Central Railway Station ajaa saman asian englanniksi, mutta kertoo siitä, että Rautatientorilla ei ole virallista englanninkielistä nimeä. Nimet kun ovat asemakaavassa vain suomeksi ja ruotsiksi. Nimi \"Helsingin rautatieasema - Helsingfors järnvägsstation\" voisi taas olla liian pitkä ja paperinmakuinen nimi pysäkille. \n\nSuppeasti katsoen Rautatientori on tietenkin se rautatieasemaa ympäröimä torialue, jonka ruotsinkielinen nimi on muuten tullut käyttöön jo vuonna 1873 (suomenkielinen vastine 1890-luvulla). Nimi virallistettiin vuonna 1909." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6360> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/rautatientori" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Poliisiylijohtaja istui vakavana ison tammipöytänsä takana. Suuressa virkahuoneessa oli Takamäen ja poliisiylijohtajan lisäksi ministeriön poliisitoimintalinjan päällikkö Nordman. Isosta ikkunasta aukeni näkymä Kirkkokadun yli upeaksi kunnostettuun säätytaloon.\" (s. 18)" ;
  dcterms:description            "Kun sisäministeriön virkamies murhataan, myös sisäministeriö joutuu mukaan tutkintaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9396>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8220>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:54:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1713520~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_22>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6191>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2CE1CC0E-7BFB-453E-9AEC-00A8D4E2677E> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8315>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Hurt, William"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8315" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5811>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Laajasalon puistot ja metsät" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka monta hehtaaria puistoa ja metsää on Laajasalon suurpiiriin kuuluvalla Laajasalon saarella? iGS-toimitus tiedusteli kysymystäsi Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosastolta, josta kerrottiin että viherosastolla on hoidossaan Laajasalon alueella yhteensä 238,56 hehtaaria, Jollas mukaan lukien.\n\nErittely osa-alueittain hehtaareina:\nHevossalmi: rakennetut puistot 1,99, metsää 28,44 niittyä 0\nTahvonlahti: rakennetut puistot 2,08, metsää 8,84, niittyä 0\nYliskylä: rakennetut puistot 16,5, metsää 90,99, niittyä 1,4\nJollas: rakennetut puistot 1,71, metsää 85,67, niittyä 0,94." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuinka-monta-hehtaaria-laajasalon-suurpiiriin-k" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3404>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:21:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1788237~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6286>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Suomenkieliset enemmistöksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuonna Helsingin suomenkielisten määrä ohitti ruotsinkieliset? Sadan vuoden takaisen Helsingin väkiluvun laskemiseksi on monta kilpailevaa tilastoa. Luotettavimmat tiedot antaa kymmenen vuoden välein toimitettu väestönlaskenta.\n\nVuonna 1890 Helsingissä oli 29 860 ruotsinkielistä ja 29 787 suomenkielistä. Vuonna 1900 luvut olivat 39 593 ruotsinkielistä ja 47 280 suomenkielistä.\n\nLukemia vertaamalla voi päätellä, että suomenkieliset ovat nousseet enemmistöön hyvin pian vuoden 1890 jälkeen, todennäköisesti jo vuonna 1891.\n\nLähde:\nÅström, Sven-Erik: Kaupunkiyhteiskunta murrosvaiheessa (teoksessa Helsingin kaupungin historia 4,2. - 1956)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mina-vuonna-helsingin-suomenkielisten-ma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6525>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:14:11+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Karhupuistossa Turtiainen, kirjaston varjossa katselee\nkun vanha nainen, puiston reunaa väsyneenä kävelee" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i561> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8480>
        dcterms:modified  "2012-01-20T16:14:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8814>
        dcterms:modified  "2010-03-10T10:58:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9289>
        dcterms:modified  "2010-06-11T15:07:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8909>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Koskimies, Satu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8909" .

[ dcterms:description  "Aitamaan vaimon murhapaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8084> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7233>
] .

rky:p1548  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Yläneen kirkonmäen punamullattu korkeaseinäinen puukirkko sipulikupoleineen on ollut laajalle näkyvä maisemallinen kiinnekohta jo usean vuosisadan ajan. Rakennusmestari Mikael Piimäsen 1780-luvulla rakentaman lounaissuomalaisen länsitornillisen pitkäkirkon ulkoasu on säilynyt rakennusaikansa asussa. Yläneen pappila on seurakunnan itsenäistymisen ajalta 1870-luvulta.\n\nYläneen päätytornillisessa pitkäkirkossa on pystylaudoitetut ulkoseinät, tornin päätteenä on lounaissuomalaisen kellotapulin tunnusmerkkinä oleva kahdeksankulmainen kellohuone sipulikupoleineen. Kirkkosali on useaan otteeseen uudistettu, eikä vastaa kirkon ulkohahmon luomaa arkaaista vaikutelmaa. Kirkon ympärillä on korkean kiviaidan reunustama lehtevä kirkkotarha.\n\nYläneen pappila sijaitsee muutaman sadan metrin päässä kirkon pohjoispuolella korkean mäen laella. Kaksikerroksinen puinen päärakennus on valmistunut 1877 seurakunnan itsenäistyessä Pöytyästä. Puistomaisella pihamaalla on kaksi aittaa 1700-luvulta. Pappilassa on asunut mm. kirjailija ja kirjallisuudentutkija Martti Haavio."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.887568978,22.411105634 60.887602406,22.411720826 60.887655537,22.412836467 60.887572143,22.413248402 60.886569435,22.413328723 60.886562928,22.411314481 60.887568978,22.411105634" ;
        poi:history       "Yläne kuului varhain keskiajalla kirkollisesti järjestäytyneisiin seutuihin ja sen oletetaan perustetun jo ennen vuotta 1392, jolloin se oli ilmeisesti satakuntalaisten Euran, Köyliön ja Säkylän yhteydessä. Pöytyän kappeliksi se liitettiin 1400-luvun alussa. Pitäjässä oli 21 taloa 1556. Seurakunnan ensimmäisen kirkon sijainnista ei ole täyttä varmuutta. Nykyinen kirkko rakennettiin edeltäjänsä, 1660-luvulla rakennetun kirkon paikalle 1782 turkulaisen rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla.\r\n\r\nYläneen kappalaisen pappila sijaitsi kirkon lähellä, mutta seurakunnan itsenäistyessä 1875 rakennettiin kirkkoherran pappila uudelle paikalle kirkonkylän pohjoispuolelle. Pappilaa laajennettiin 1937. Pappilan puutarha kiviaitoineen jäi 1967 pappilan eteläpuolelta linjatun Yläne-Oripää -tien alle.\r\n\r\nSeurakunta itsenäistyminen toteutui 1879. Kirkkoa korjattiin 1884 arkkitehti C.J. von Heidekenin johdolla, jolloin se sai uusgoottilaisia yksityiskohtia. Pienemmän, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman korjauksen 1898-1899 yhteydessä laajennettiin kirkkotarhaa. Kirkon alkuperäistä ilmettä pyrittiin palauttamaan värityksen ja yksityiskohtien osalta restauroinnissa 1954."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k636 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4622" ;
        skos:prefLabel    "Yläneen kirkonmäki ja pappila (pappila)"@fi .

koko:p8372  dc:created  "2012-05-24T12:50:05.472+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:50:05.645+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kolera"@fi , "cholera"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9026>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Suunnitteilla oleva Keskustakirjasto Töölönlahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1734735571099" ;
        wgs84:long        "24.9378487058594" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/keskustakirjasto-toolonlahti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7236>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9191>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:29:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1275189~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Leo Salonen työskenteli 1950-luvun lopulla hetken Fen Kuanissa, yhdessä ensimmäisistä itämaisen ruoan ravintoloista Helsingissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8449>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8811>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Annankatu 23"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Annala, asuinkerrostalo Annankatu 23" , "Kalevankatu 13" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7281> ;
        wgs84:lat            "60.1671732305884" ;
        wgs84:long           "24.9369088467896" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/annankatu-23" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6782>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Mitä sitten?" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6781> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6770> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6771> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/mita-sitten" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9286>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Länsi-Herttoniemi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.2095767461768" ;
        wgs84:long        "25.0344953470736" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lansi-herttoniemi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9525>
        dcterms:modified  "2011-10-13T15:16:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7496>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4992>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1052730~S9*fin> .

rky:p1450  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.692455504,24.471216937 64.692618399,24.469675431 64.692768103,24.468434766 64.692699601,24.467999004 64.692545289,24.466829642 64.692772499,24.466194973 64.693109993,24.465578699 64.693408634,24.465194056 64.693597329,24.465162223 64.693903049,24.465903828 64.693697196,24.466312322 64.694535654,24.468451668 64.693081815,24.471072873 64.692455504,24.471216937" ;
        poi:municipality  kunnat:k678 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5082" ;
        skos:prefLabel    "Raahen seminaari"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Senaatintorin tammikuun kinokset makaavat/ kaatuneina talvisotapoikina lumipuvuissaan/ ja hotellihuoneessa vajoaa järjestyksessä seuraava/ rocktähti helvettiin, sairastuu kaamosmasennukseen,/ lausuu kuumehoureessa Havis Amandalle/ tahdon, ja myöhemmin valkoisten öiden/ juhlijoita harhautuu ikuisiin, öisiin suihkulähteisiin/ sillä Helsinki, se on saapumaton yötaksi,/ loskainen syli, poikasiaan oman henkensä/ panoksena (Kolmetoista musta) puolustavan/ viirupöllön kynsihyökkäys.\" (Runosta 'Paramorfoosi', s. 34)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7894> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9785>
        dcterms:modified  "2011-10-13T21:13:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i721>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Leo Jokela (bailaa Kalastajatorpan pyöreässä salissa vuonna 1969)" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:description   "Instrumentaali" ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i720> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9558> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/721" .

<http://example/upload-base/#metadescription_294>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:19+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p99>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Apteekki "@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:30:17.931+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:26:59.729+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p49431 , koko:p36235 , koko:p33193 ;
        poi:description  "Apteekkitalo rakennettiin yksikerroksisena vartiotuvaksi vuosina 1752-56 ja se katettiin jyrkällä harjakatolla. Keskikäytävän kummallakin puolella oli kolme huonetta. Apteekkitalo ei ole itsenäinen hyötyrakennus siinä mielessä, että sen alakerran lounaan puoleinen luonnonkivestä muurattu seinä on yhteinen bastioni Stiernroosin vasemman siiven kanssa.\n\nEi ole tiedossa, mihin asti rakennus oli vartiotupana, mutta ainakin vuonna 1811 pian Viaporin antautumisen jälkeen talossa toimi merihallinnon apteekki ja apteekin virkamiehet työskentelivät siellä. Vuoden 1844 sairaalasuunnitelman mukaan apteekkitaloon rakennettiin toinen kerros vuosina 1849-50 ja ensimmäinen kerros peruskorjattiin. Portaat tehtiin keskikäytävään ja kumpikin pääty varustettiin ullakkoikkunalla.\n\nKrimin sodan jälkeen vuonna 1857 pihapäätyyn tehtiin yksikerroksinen, pulpettikattoinen lisärakennus apteekinvarastoa ja eteistä varten. Kattoja ja seiniä rapattiin ja maalattiin uudelleen. Vanhoja kalanruotokuvioisia tiililattioita ladottiin uudelleen. Neljä kaakeliuunia, kaksi laboratoriouunia ja kaksi laboratorioliettä kattiloineen korjattiin. Puuportaat kunnostettiin ja katto maalattiin punamullalla. Vuonna 1867 yläkerta oli lääkärin asuntona ja alakerrassa oli kaksi apteekkihuonetta, tarvikevarasto, laboratorio ja kaksi huonetta apteekkioppilaille. Lautakatto korvattiin peltikatolla viimeistään vuonna 1888. Samalla vaihdettiin kattotuolit. 1900-luvun alussa rakennuksessa olivat sairaalan vanhemman lääkärin ja apteekin proviisorin asunnot sekä sairaalan konttori ja tarvikevarasto.\n\nPunavankileirin vuosina 1918-19 talossa oli sairaalahenkilökunnan ja apteekkarin asuntojen lisäksi itse apteekkikin, mutta 1920-luvulla taas vain asuntoja. Suomalaisen puolustuslaitoksen aikana yläkerta on ollut yhtenä upseerihuoneistona ja alakerran pienet huoneet Merisotakoulun henkilökunnan naimattoman henkilökunnan asuinhuoneina.\n\nPohjoisseinästä tehdyn väritutkimuksen mukaan rakennus on aina ollut keltainen.\n\nSeija Linnanmäki 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläset rakennusnumerot vuonna 1811 N 48, myöhemmin 1800-luvun alkupuolella N 92 ja 1800-luvun lopulla N 162.\nVuonna 1927 rakennusnumero D 9\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 14 18 19-20 LÖS 5.\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL VIK D 296-322 459 514.\nVA VSA 15798 17044 17082.\n\nKuvat:\n\nMV SL VIK D 450 osa. Apteekkitalo ruotsalaisaikaisessa asussaan, yksikerroksisena, vuonna 1827.\nMV SL Valokuva-arkisto Apteekkitalon fasadia 1960-luvulla. Edessä bastioni Stiernroos."@fi ;
        poi:history      "Apteekkitalo rakennettiin yksikerroksisena vartiotuvaksi vuosina 1752-56 ja se katettiin jyrkällä harjakatolla. Keskikäytävän kummallakin puolella oli kolme huonetta. Apteekkitalo ei ole itsenäinen hyötyrakennus siinä mielessä, että sen alakerran lounaan puoleinen luonnonkivestä muurattu seinä on yhteinen bastioni Stiernroosin vasemman siiven kanssa.\n\nEi ole tiedossa, mihin asti rakennus oli vartiotupana, mutta ainakin vuonna 1811 pian Viaporin antautumisen jälkeen talossa toimi merihallinnon apteekki ja apteekin virkamiehet työskentelivät siellä. Vuoden 1844 sairaalasuunnitelman mukaan apteekkitaloon rakennettiin toinen kerros vuosina 1849-50 ja ensimmäinen kerros peruskorjattiin. Portaat tehtiin keskikäytävään ja kumpikin pääty varustettiin ullakkoikkunalla.\n\nKrimin sodan jälkeen vuonna 1857 pihapäätyyn tehtiin yksikerroksinen, pulpettikattoinen lisärakennus apteekinvarastoa ja eteistä varten. Kattoja ja seiniä rapattiin ja maalattiin uudelleen. Vanhoja kalanruotokuvioisia tiililattioita ladottiin uudelleen. Neljä kaakeliuunia, kaksi laboratoriouunia ja kaksi laboratorioliettä kattiloineen korjattiin. Puuportaat kunnostettiin ja katto maalattiin punamullalla. Vuonna 1867 yläkerta oli lääkärin asuntona ja alakerrassa oli kaksi apteekkihuonetta, tarvikevarasto, laboratorio ja kaksi huonetta apteekkioppilaille. Lautakatto korvattiin peltikatolla viimeistään vuonna 1888. Samalla vaihdettiin kattotuolit. 1900-luvun alussa rakennuksessa olivat sairaalan vanhemman lääkärin ja apteekin proviisorin asunnot sekä sairaalan konttori ja tarvikevarasto.\n\nPunavankileirin vuosina 1918-19 talossa oli sairaalahenkilökunnan ja apteekkarin asuntojen lisäksi itse apteekkikin, mutta 1920-luvulla taas vain asuntoja. Suomalaisen puolustuslaitoksen aikana yläkerta on ollut yhtenä upseerihuoneistona ja alakerran pienet huoneet Merisotakoulun henkilökunnan naimattoman henkilökunnan asuinhuoneina.\n\nPohjoisseinästä tehdyn väritutkimuksen mukaan rakennus on aina ollut keltainen.\n\nSeija Linnanmäki 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläset rakennusnumerot vuonna 1811 N 48, myöhemmin 1800-luvun alkupuolella N 92 ja 1800-luvun lopulla N 162.\nVuonna 1927 rakennusnumero D 9\n\nLähteet:\n\nKrA Ö 14 18 19-20 LÖS 5.\nMV SL Tutkimusasiakirjat.\nMV SL VIK D 296-322 459 514.\nVA VSA 15798 17044 17082.\n\nKuvat:\n\nMV SL VIK D 450 osa. Apteekkitalo ruotsalaisaikaisessa asussaan, yksikerroksisena, vuonna 1827.\nMV SL Valokuva-arkisto Apteekkitalon fasadia 1960-luvulla. Edessä bastioni Stiernroos."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.15003288273188" ;
        wgs84:long       "24.978619885444687" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7233>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Soutustadion"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.178984981284" ;
        wgs84:long        "24.9111856004804" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7233" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2322>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:35:10+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7151> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7152>
] .

rky:p124  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Näsin hautausmaa kuuluu maamme vanhimpiin kaupungin ulkopuolelle perustettuihin hautausmaihin. Se on myös maamme hautausmaakulttuurin kauneimpia esimerkkejä taide- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaine hautamuistomerkkeineen.\n\nPorvoonjoen länsipuolella Näsinmäellä sijaitsevalla, vanhimmilta osilta rauhoitetulla hautausmaalla on säilynyt suuri määrä Porvoon talous- ja kulttuurielämään vaikuttaneiden merkkihenkilöiden suku- ja perhehautoja. Kansallisrunoilija J.L. Runebergin (k. 1877) ja hänen vaimonsa Fredrikan kalliokummulle louhitulle haudalle pystytetty muistomerkki on koruton musta graniittiobeliski, jota koristaa tähti ja lyyra. Kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistomerkki on paljastettu 1888. Arkkitehti Ferdinand Öhmanin piirtämän muistomerkin on tehnyt helsinkiläinen K.V. Bergmanin kivenhakkaamo. Eugen Schaumanin (k. 1904) haudalle 1910 pystytetyn punaista graniittia olevan muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Valter Jung. Viime sotien sankarihaudoilla on Lennart Segerstrålen piirtämä suuri risti.\n\nHautausmaan vanhimman osan luoteislaidassa sijaitsevat Jackarbyn, Stensbölen, Boen ja Drägsbyn kartanoille kuuluneet hautakappelit, jotka muistuttavat Porvoon seudun rikkaasta säätyläiskulttuurista.\n\nNäsin hautausmaan kupeessa sijaitsevan Näsin kartanon ulkoasultaan ja pohjakaavaltaan 1700-luvun kartanoarkkitehtuuria muistuttava päärakennus on todennäköisesti 1830-luvulta, varatuomari, raatimies Johan Holmin ajalta. Kartanon pihapiirissä sijaitsee 1800-luvulle palautuva asuinrakennus sekä talousrakennuksia. Pihapiirin pohjoispuolella sijaitsee näköalapaikaksi tehty suuri siirtolohkare, niin sanottu Näsin kivi.\n\nNäsinmäellä on ollut kahvila- ja pitopalvelutoimintaa 1900-luvun alusta lähtien rouva Hanna Careniuksen avattua suositulla kävelypaikalla Turisthyddan -nimisen kioskin. Ravintolana toimiva komea ja useasti laajennettu Honkalan (Furunäs) rakennus on vanhimmilta osiltaan 1900-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.393566112,25.647570230 60.394841653,25.649212504 60.395543243,25.650940175 60.396095489,25.653394223 60.395794368,25.654576496 60.395244686,25.655338013 60.393431046,25.656742565 60.393048716,25.655077726 60.393459572,25.653568245 60.393486494,25.650411787 60.392071326,25.648439995 60.391359931,25.647738701 60.390940057,25.645756319 60.390797113,25.641070325 60.391830808,25.641642524 60.392501432,25.642076050 60.393169016,25.644086928 60.392914388,25.645251087 60.393318247,25.645657487 60.393431079,25.646528195 60.393566112,25.647570230" ;
        poi:history       "Porvoon kaupungin ja sitä ympäröivän maalaiskunnan yhteinen Näsin hautausmaa vihittiin käyttöön 1789. Aiemmin ruumiit oli haudattu joko kirkkoon tai kirkkomaalle, mutta hygieniasyistä tämä haluttiin lopettaa 1770-luvun alussa. Näsin hautausmaa perustettiin paikalle, missä oli aiemmin toiminut ruttohautausmaa.\r\n\r\nHautausmaan aluetta on laajennettu useita kertoja, ensimmäisen kerran 1868. Vuonna 1907 vihityn, graniitista ja tiilestä rakennetun kappelin lahjoittivat kauppaneuvos Johan Askolin ja kauppias Oskar Simolin 1906. Kappelin suunnitelmat oli laatinut professori Gustaf Nyström. Kappelia on uusittu 1932 ja 1969.\r\n\r\nHautausmaan kupeessa sijaitseva Näsi mainitaan historiallisissa lähteissä 1421 ja se esiintyy muun muassa yleispiirteisessä kartassa vuodelta 1652. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennuttaja oli saanut kartanon perintönä 1813."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2205" ;
        skos:prefLabel    "Näsin hautausmaa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9522>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Herttoniemenranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1883343547301" ;
        wgs84:long        "25.0330879842446" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/herttoniemenranta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7493>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Töölön kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9431> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1796674142473" ;
        wgs84:long        "24.9213475248464" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7493" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7732>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:51:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_888>
        dcterms:modified  "2010-02-08T13:17:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7827>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Wahllund, Kajsa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Wahllund, Catharina" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7826> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7827" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5798>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingistä japaniksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä paikoista pääkaupunkiseudulla on mahdollista saada ilmaisia japaninkielisiä esitteitä Helsingistä tai Suomesta? Saat japaninkielisiä esitteitä Helsingin kaupungin matkailuneuvonnasta. Voit myös tilata esitteitä Ota yhteyttä -lomakkeen kautta. Toimisto sijaitsee Pohjoisesplanadi 19:ssä, aukioloajat selviävät kotisivulta. Helsinki -matkailijan opas julkaistaan 11 kielellä, myös japaniksi. Voit tulostaa sen myös verkosta.\n\nLinkki matkailusivuille:\nhttp://www.visithelsinki.fi/Suomeksi/Matkailija/Helsinki/Matkailuneuvonta.iw3" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-paikoista-paakaupunkiseudulla-m" .

rky:p384  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Seilin saarella on liki 350-vuotinen, maamme sairaanhoitolaitoksen kehitysvaiheisiin kiinteästi liittyvä historia. Hospitaalirakennus on Suomen vanhimpia säilyneitä sairaalarakennuksia. \n\nSeilin 1600-luvulla perustetun hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista, sairaalan maatilan rakennuksista sekä sairaalan kirkosta hautausmaineen ja pappiloineen. \n\nSairaalan ja sen maatilan, Fogdebyn, rakennuskannasta on jäljellä valtaosa. Kivestä rakennettua sairaala lukuun ottamatta rakennukset ovat enimmäkseen puisia ja peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Kivisistä sairaalarakennuksista vanhin on nk. porttirakennus, joka on rakennettu 1803. Saarella harjoitetun maanviljelyksen, karjanhoidon ja kalastuksen jäljet ovat vielä havaittavissa sekä rakennuskannassa että entistä sairaalakompleksia ympäröivässä kulttuurimaisemassa, jota leimaavat vanhat puutarhat, peltoaukeat ja niityt.\n\nSairaalan päärakennus on useamman rakennusvaiheen tulosta: vanhin on itäsiiven eteläosan keittiö 1800-luvun alkuvuosilta. Keskiosa on rakennettu 1840- ja 1850-lukujen vaihteessa Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylichin suunnitelmien mukaan, samoin ilmeisesti länsisiipi. Rakennuksia yhdistävät korkeammat siipiosat on rakennettu arkkitehti Jac. Ahrenbergin 1887 laatimin suunnitelmin. Saaristomeren tutkimuslaitoksen tarpeisiin tehty korjaus on valmistunut 1976.\n\nAlueen muita rakennuksia ovat mm. pitkä puu- ja vaunuliiteri, lautarakenteinen aitta, entinen hiilivarasto, kivinen makasiini, asuinrakennus, entinen leipomo sekä entisen maatilan rakennusryhmä, korjauspaja, alkuaan puu- ja tiilirakenteinen talli, hirsinen viljamakasiini, entinen maitohuone ja renkitupa, joka on korjattu majoitustiloiksi 1981. Nk. Valkoinen talo, asuinrakennus, on sairaalan maatilan (Fogdebyn) klassistinen päärakennus. Se on muutettu kahdeksi asunnoksi 1981. Fyyri-niminen hirsinen kaksikerroksinen rakennus on suuniteltu alkuaan hospitaalin taloudenhoitajan ja päällysmiehen virkataloksi Intendentinkonttorissa 1826. Rakennuspiirustuksen ovat allekirjoittaneet C. L. Engel ja A.W. A(rppe). Rakennus on kunnostettu viimeksi 1987. \n\nSaarella on ollut oma kirkko sairaalan perustamisesta lähtien, nykyinen puukirkko on peräisin 1730-luvulta. Sairastuneita varten kirkkoon tehty erityisjärjestely on harvinaislaatuinen kulttuurihistoriallinen dokumentti. Kirkkosalin länsipää on erotettu korkealla kaiteella spitaalihospitaalin potilaita varten. Suorakaiteen muotoisessa puukirkossa on runkohuonetta matalammat kylkiäiset, jotka avautuvat kirkkosaliin. Sisätilaa kattaa kaareva lautaholvi. Erillistä sakaristoa ei ole, vaan se on lautaseinällä erotettu pohjoispuolen kylkiäisessä. Kirkon sisätila on maalaamaton, hirsiseinät, penkit, lattia iän patinoimat, väriä antavat vain saarnastuoli ja vaatetettu alttari. \n\n1600-luvun kirkonkellot ovat rannalla sijaitsevassa 1960 rakennetussa katoksellisessa pukkitapulissa. Seilin pappila on 1790-luvulta.  \n\nSäleaidan ympäröimä hautausmaa on kirkon pohjoispuolella. Siellä on sekä valkoiseksi maalattuja puuristejä että valuraudasta ja kivestä tehtyjä hautamuistomerkkejä. Spitaalisten hautausmaan kerrotaan olleen kirkon itäpuolella olevalla niityllä.\n\nSeilin saarella toimii nykyään Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusasema. Tutkimusaseman kurssitilat ja laboratoriot ovat entisen sairaalan päärakennuksessa ja yhteensä 70 hengen majoitustilat hajallaan eri saaren eri rakennuksissa. Saarelle on 2003 valmistunut kolme kaksikerroksista, puista asuntolarakennusta.\n\nSeilin hospitaali ja saari ovat  osa valtakunnallisesti arvokasta Airisto - Seili -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.252975162,21.953622404 60.252425993,21.957785203 60.242446726,21.977644110 60.237901683,21.981009992 60.233512048,21.981772941 60.231923310,21.971619281 60.232652949,21.959480681 60.238466257,21.948367286 60.244957340,21.947306990 60.252975162,21.953622404" ;
        poi:history       "Seili oli jo keskiajalta lähtien Ruotsin kruunun hallinnassa oleva saari. Seilin (Själö) kylässä oli 1560-luvun maakirjan mukaan kolme taloa, jotka viljelivät kruunun maita.  Myöhemmin tiloista muodostetun Fogdebyn tilan velvollisuuksiin lisättiin Seilin hospitaalin perustamisen jälkeen sairaalan omavaraisuudesta huolehtiminen ruoan ja eläinten rehun suhteen.\r\n\r\nSairaalayhdyskunta perustettiin kruunun omistamalle Seilin saarelle 1619, jolloin Kustaa II Adolfin käskykirjeessä määrättiin mm. Turussa hoidettavia spitaalisia varten rakennettavaksi hospitaali syrjäiselle saarelle Turun lähistölle. Leprasairauden hellitettyä Seilin hospitaalin rakennuksiin perustettiin 1785 mielisairaala, joka toimi saarella aina vuoteen 1962 saakka. Valtio luovutti 1964 Seilin hospitaalin Turun yliopistolle, joka perusti sinne Saaristomeren tutkimuslaitoksen.\r\n\r\nSeilissä on ollut kirkko hospitaalin perustamisesta lähtien. Nykyinen kirkko rakennettiin huonokuntoisen tilalle kesällä 1733 ja sen rakennusmestarina oli talollinen Carl Jakobsson Merimaskun Killaisista. Kirkko on kunnostettu lukuisia kertoja, ikkunat on laajennettu ja varustettu vinoruudukkopuittein vuonna 1906 tehdyssä korjauksessa, jolloin kirkkoon tehtiin myös punaiseksi maalattu ulkovuoraus ja eteläoven yläpuolelle pieni ulkokatos."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1010" ;
        skos:prefLabel    "Seilin hospitaali"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9782>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kallion ala-aste"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kallion kansakoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6531> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hel.fi/hki/kallia/fi/Etusivu" ;
        wgs84:lat            "60.1833796310772" ;
        wgs84:long           "24.9507381523938" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kallion-ala-aste" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7992>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3151>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ken kantaa kalevalaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6463> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3150> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3151" .

rky:p718  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.453686601,26.936799650 60.454163511,26.936713576 60.454879010,26.936768984 60.456385347,26.937107826 60.456254629,26.939583239 60.455638826,26.939246057 60.455233884,26.938498943 60.454688127,26.937467307 60.454234542,26.938474311 60.453729210,26.937679917 60.453686601,26.936799650" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Ruutikellari, kasarmin kivijalka)"@fi .

[ dcterms:description  "Vanhan oopperan kummitus" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_530>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1537126~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Eira"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/6690947/> ;
        wgs84:lat     "60.1555878353075" ;
        wgs84:long    "24.9389034309759" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/36" .

[ dcterms:description  "Viljo Erkamo: Kuka muistaa \"Suomen Nuorison Iskujoukot\"?" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7676> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7677>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3033>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1437182~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kävelin eteenpäin noin sata metriä, ja siinä se oli, aivn kuin se olisi odottanut minua. Vanha keltainen rintamiestalo, tavallisen puurakentamisen korkein saavutus.\" (s. 170)" ;
  dcterms:description            "Matti Virtanen käy sissisotaa kiinteistönvälitysmarkkinoilla. Jouksuhaudantie muuttuu unelmaksi omasta talosta ja perheestä. Juoksuhaudantieltä löytyy keltainen rintamamiestalo. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1496> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8374>
] .

rky:p978  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.086246612,22.085898268 60.086556849,22.081853991 60.087710095,22.081318372 60.088460244,22.081961224 60.088675718,22.088499521 60.086011142,22.088952841 60.085559619,22.086951294 60.086246612,22.085898268" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:satama , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Gullkrona)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_790>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1560906~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1560892~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8443>
        dcterms:modified  "2010-01-14T14:53:36+0300" .

rky:p620  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.016927257,25.427961680 65.018619983,25.418341465 65.020506620,25.412456717 65.022222700,25.410243528 65.025180026,25.412566709 65.024459823,25.416789196 65.024469854,25.417736443 65.024002220,25.421111116 65.025851964,25.422696187 65.025341688,25.426130535 65.025104496,25.427824891 65.027142797,25.429385570 65.026887454,25.431081247 65.026176555,25.436250832 65.025414902,25.441810888 65.024893781,25.442487670 65.024078147,25.442879949 65.022472346,25.444352314 65.015695940,25.442711316 65.015533672,25.439242923 65.016257023,25.433514698 65.016624549,25.430348561 65.016927257,25.427961680" ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2091" ;
        skos:prefLabel    "Hietasaaren huvila-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8538>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Sommarbo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.1684190604815" ;
        wgs84:long        "25.0917738531218" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8538" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6748>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:03:58+0300" .

rky:p1177  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kalevan kirkko on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki.\n\nKalevan alue sijaitsee Tampereen rautatieaseman ja Tammelan kaupungiosan itäpuolella, entisillä Tammelan vainioilla. Ydin on Kalevan puistotien ja Kaupinkadun välillä sijaitseva Liisankallio, jonka asemakaavan on laatinut arkkitehti Elis Kaalamo 1930-luvulla. Sotien jälkeen hyvin toteutuneessa asemakaavassa on painotettu avointa korttelirakennetta sekä luonnonvalon ja puistoalueiden merkitystä. Samat suunnitteluperiaatteet ovat ohjanneet myös pala palalta Liisankallion jatkeeksi sotien jälkeen kaavoitettujen Kalevan ja Kalevanrinteen kaupunginosien rakentamista.\n \nKalevan asuinrakentaminen koostuu lamelli- ja tornitaloista, jotka on rakennettu pääosin 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla. Kaupunginosan liikehuoneistot on sijoitettu pääosin Kaalamon asemakaavan avaamien uusien pääväylien, Sammonkadun ja Teiskontien leveiden puistokatujen sekä asuntoaluetta rajaavan Kalevan puistotien, varteen.  Ensimmäisen rakennusvaiheen keskeisiin alueisiin kuuluvat lisäksi Kaskitien ja Ilmarinkadun varrelle rakennetut lamellitalot. Alkuvaiheen rakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Jaakko Tähtinen, Bertel Strömmer, P. Salomaa, Harry W. Schreck ja Alvar Aalto.\n\nLiisankalliolla oleva Kalevan kirkko seisoo veistoksellisen vapaasti. Sen ulkoseinät muodostuvat eri kokoisista kuperista ja koverista, vaaleankeltaisella tiilellä verhoilluista betonikouruista, joiden välisissä aukoissa on kapeat ylhäältä alas ulottuvat lähes seinän korkuiset ikkunanauhat. Tasakaton huipulla on pieni ristinmuotoinen kellotorni. Ulkoneva muuri johtaa pääovelle. Seurakuntakeskuksen tilat on sijoitettu kirkon eteläsivulla olevaan sivurakennukseen. Kellarikerroksessa on suuri seurakuntasali ja teknisiä tiloja. Kalevan kirkko kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.\n\nKalevan tornien kymmenen tornia on sijoitettu kolmen ryhmiin. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksi matalaa liikerakennusta. Kalevankartanon asuin- ja liikerakennukset sijaitsevat korttelialueen reunoilla jättäen keskelleen pihan. Viiden korkean, rapatun pistetalon ohella kokonaisuuteen liittyy punatiilipintaisia, kapearunkoisia ja pitkiä lamellitaloja.\n\nSampolan rakennus on Kalevan kaupunginosan kärjessä, Kalevan kirkkoon päättyvän aukion laidalla. Tiloissa toimii koulu, työväenopisto ja pihan uudisrakennuksessa kirjasto. Sammonkadun varrella on kolme- ja neljäkerroksinen rakennusosa, joka jakaantuu kahdeksi eri siiveksi. Niiden väliin jää keskusaula, juhlasali ja pääsisäänkäynti. Koulutilat ovat päärakennuksen takana. Siipien väliin on jäänyt alunperin avoin piha, jonka paikalle on rakennettu kirjaston uudisrakennus 2003."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.501904927,23.786978931 61.502194385,23.789815451 61.502727135,23.794991962 61.503045750,23.794708263 61.503150486,23.797707386 61.502675273,23.800801817 61.500346697,23.802259504 61.499661773,23.802258100 61.499375685,23.800281183 61.499468374,23.799125171 61.499205158,23.797396789 61.498259893,23.797295929 61.498063235,23.798744286 61.497174935,23.804303505 61.496395053,23.803692966 61.496623595,23.802311200 61.494881073,23.801207949 61.494647974,23.799429891 61.494970302,23.797878078 61.495134713,23.796197243 61.495300514,23.790192246 61.496791901,23.788269475 61.497164480,23.787585045 61.497489870,23.787250240 61.498356367,23.787294118 61.501904927,23.786978931" ;
        poi:history       "Tampereen väkiluku kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen. Kaupungin asutus laajeni itään päin uusilla asuinalueina. Kalevana tunnetulle entiselle Tammelan vainioille rakentuikin 1940-1950-luvulla yksi kaupungin tiheimmin rakennettuja ja asuttuja alueita. Ensimmäisessä vaiheessa mittavin rakennusurakka toteutettiin Kalevan puistotien ja Liisankallion välisellä alueella, jonne nousi kymmeniä uuden rakennustyylin mukaisia torni- ja lamellitaloja. \r\n\r\nKalevan asemakaavojen pohjana toimi arkkitehti Brunilan 1922 laatima itäisten alueiden asemakaava. Tätä kaavaa ei koskaan vahvistettu, niinpä ennen sotia kaavoitettu alue päättyi Kalevan puistotiehen. Kaupinkatuun ulottuva Elis Kaalamon itäisten alueiden asemakaava vahvistettiin 1938. Kaupinkadusta itään olevat alueet kaavoitettiin myöhemmin useassa vaiheessa mm. Teiskontien korttelit 1953 ja Sammonkadun 1955. Tiheän asutuksen vastapainoksi alueelle muodostettiin merkittävä Liisan-Kiovan-Keskuspuiston muodostama puistoalue ja katuliikenteen keskeiset akselit Teiskontie ja Sammonkatu rakennettiin leveiksi puistokaduiksi.\r\n\r\nKalevan ydinalueen, Liisankallion, rakentaminen pääsi vauhtiin vasta sotien jälkeen. Tiiviiseen sijoitteluun sekä vuokra-asuntojen pieneen kokoon vaikutti asuntopula. Ensimmäisenä Kalevaan valmistuivat Kaskitien lamellitalot. Kalevan tornien rakentaminen alkoi 1949. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelemat rakennukset olivat tuolloin Tampereen puolikunnallisen asuntotuotannon suurin hanke. Myöhemmin yksi torni, nk. miljoonatorni, toteutettiin yksityisenä asunto-osakeyhtiönä. Rakennukset valmistuivat 1951-1953 ja 1956.  \r\n\r\nLiisankallion jälkeen kaavoitettiin varsinainen Kalevan alue sekä Kalevanrinne, joiden rakentaminen alkoi 1950-luvun jälkipuoliskolla. Nämä tiiviisti rakennetut asuinalueet suunniteltiin Liisankallion tavoin funktionalististen ihanteiden mukaan. Kalevankartanon suunnittelivat arkkitehdit Dag Englund ja Lauri Silvennoinen, jotka olivat tulleet Tampereen Sosiaalisen Asuntotuotannon järjestämässä arkkitehtuurikilpailussa kolmansiksi. Englundin ja Silvennoisen ehdotus toteutettiin 1956-1960 kilpailun voittaneiden arkkitehtien Viljo Revell ja Eero Eerikäinen hankkeen viivästyttyä. Kalevankartanon jälkeen Lauri Silvennoinen kehitti pistetalojen ja vaakasuuntaisten massojen teemaa Helsingin Pihlajamäen asuntoalueessa (1965).\r\n\r\n1960-luvulla saatiin Liisankallion alue pääosin rakennettua; viimeisimpiä hankkeita olivat työväenopiston talo sekä Kalevan kirkko. Vuonna 1958 järjestetyn arkkitehtikilpailun Tampereen työväenopistolle tarkoitetusta Sampolan rakennuksesta voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennus valmistui 1962. Arkkitehtien Reima Pietilä ja Raili Paatelainen piirtämä kirkko rakennettiin tiilestä ja liukuvalubetonista 1964-1968. Suunnitelma pohjautui 1959 voittaneeseen kilpailuehdotukseen, joka valittiin jatkokehittelyn pohjaksi 1960. Pietilä suunnitteli kirkkoon myös epäsymmetrisen urkufasadin ja alttariseinällä olevan puuveistoksen Särkynyt ruoko.\r\n\r\nIlmarinkadun varrelle rakennettiin 1949-1953 Tampella-yhtiön perustaman asunto-osakeyhtiön neljä tiilipintaista lamellitaloa. Nämä nk. Pekolan talot suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Viidennen, 1955 valmistuneen samantyyppisen rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Oskar Helminen. Vastapäinen lamellitalojen ryhmä rakennettiin alun perin Branderin kenkätehtaan henkilöstöasunnoiksi. Arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnitteleman ja vuosina 1949-1953 rakennetun As. Oy Koskentien lamelli- ja pistetalot muodostavat yhtenäisen väljästi rakennetun kokonaisuuden. Puistomaista pihaa leimaavat suuret männyt."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:kulttuurirakennus , poio:katu , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1253" ;
        skos:prefLabel    "Kalevan kirkko ja kaupunginosa"@fi .

rky:p880  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Torkkelinmäen puutarhakaupunkimainen asuinalue Kallion tiiviin ja tehokkaan kaupunkirakenteen keskellä kuvastaa työväestön asuinympäristöön 1900-luvun alussa kohdistuneitten kaupunkisuunnittelutavoitteiden uudistumista. Saman aikakauden kasvavan ja teollistuvan pääkaupungin työväestön asuinolojen kohentamiseksi rakennettuja uraa uurtavia alueita Helsingissä ovat Vallila ja Käpylä (ks. erilliset kohteet).\n\nTorkkelinmäen laella olevaa Torkkelinpuistikkoa ympäröi kaartuva maaston muotoja seuraava katuverkosto, jossa asuintalot ovat kapeitten katujen varrella väljästi tonttien keskellä. Mallipiirustuksiin perustuvat matalat, pääosin yksiöitä ja kaksioita käsittävät klassistiset jyrkkäkattoiset kivitalot on rakennettu 1920-luvun lopulla ja alueen vehreys pohjautuu samanaikaisiin istutussuunnitelmiin. \n\nTorkkelinmäkeä kehystää tiivis ja yhtenäinen punatiilitalojen muuri, joka suojaa mäkeä suurten katujen reunustalla. Helsinginkadun varrella korkeat punatiilitalot muodostavat vaikuttavan portin portaikolle, joka kohoaa kadulta rinteessä olevan, 1930 rakennetun oppilaitoksen kautta Torkkelinmäelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.184518716,24.955475107 60.185005013,24.953933857 60.185417921,24.953915742 60.185408243,24.953289037 60.187000437,24.953218140 60.187143096,24.954984197 60.187235727,24.956244567 60.187326780,24.957403313 60.187094904,24.957513809 60.186982055,24.957684722 60.186826600,24.957457008 60.186349698,24.956830917 60.186176950,24.957316532 60.186050282,24.957680453 60.185253683,24.956401727 60.184518716,24.955475107" ;
        poi:history       "Kalliossa, Helsingin tärkeimmällä työväestön asuinalueella, asuntojen kysyntä ylitti tarjonnan 1900-luvun alussa. 1910-luvulla Kallion asukasluku lähes kaksinkertaistui, liki nykyiseen määrään. Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Sen rakennustaiteelliset näkökohdat huomioiviin yksityiskohtiin vaikutti arkkitehti Gustaf Nyström sekä samanaikainen vilkas keskustelu Töölön asemakaavasta, jonka suunnittelussa maastonmuodot ja vaihtelevat katunäkymät olivat lähtökohtia. Kallion kaavan pohjalta syntyivät maailmansotien välisenä kiivaan rakentamisen aikana kaupunginosan kiviset, tiiviisti ja tehokkaasti rakennetut umpikorttelit suoraviivaisten katujen varsille. \r\n\r\nAsuntopolitiikan ja -pulan epäkohdista keskusteltiin vilkkaasti 1910-1920-luvuilla. Helsingin yleishyödyllisen ja kunnallisen asuntotuotannon suunnitteluun ja toteutukseen haettiin vaihtoehtoja. Kallion suuria tontteja ja kallioiseen maastoon tehtyä suureellista katuverkostoa kritisoitiin. Ahtaista asuinoloista pyrittiin eroon rakentamalla kivikaupungin ulkopuolelle vehreitä esikaupunkialueita monilapsisten työläisperheitten tarpeisiin.\r\n\r\nKallion keskellä sijaitsevan Torkkelinmäen tehokas kaava jäi toteutumatta vaivalloisen maaston ja kalliiden toteutuskustannusten takia. Torkkelinmäen puutarhakaupunkimaisen asemakaavamuutoksen laati asemakaava-arkkitehti Bertel Jung apunaan arkkitehti Birger Brunila. Kaava vahvistettiin 1914. Torkkelinmäen esikuvaksi mainittiin Eiran huvilakaupungin asemakaava, jossa kapeat kadut myötäilevät maastoa ja matalat asuinrakennukset ovat erillistaloja. \r\n\r\nTorkkelinmäen tonttien myynnin yhteydessä edellytettiin julkisivusuunnitelmissa käytettäväksi julkisivupiirustusten tarkastustoimikunnan vahvistamia julkisivukaavioita. Suurimman osan mäellä olevista rakennuksista suunnitteli arkkitehti Jalmari Peltonen. Asuinkortteleiden istutussuunnitelman laati Elisabeth Koch, joka jo varhain sovelsi englantilaisia puutarhasuunnittelun ideoita Suomessa. \r\n\r\nTorkkelinmäkeen liittyvät Helsinginkadun ja Fleminginkadun kivitalot ovat useiden suunnittelijoiden käsialaa tiettävästi julkisivukaavioiden pohjalta. Helsinginkadun punatiilitalojen välistä nousevien portaiden päässä, Torkkelinmäen rinteessä on 1930 rakennettu kansalaiskorkeakoulu. Koulu perustettiin itsenäisyyden ajan alussa lahjakkaille nuorille, joilla ei ollut oppikoulu- ja ylioppilastaustaa. Kaupunki luovutti tontin ja arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemassa Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa aloitettiin opetus 1930. Rakennus otettiin myöhemmin yliopiston käyttöön ja arkkitehti Olof Hansson suunnitteli 1966 tehdyn korjauksen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:oppilaitos , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4088" ;
        skos:prefLabel    "Torkkelinmäen asuinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8798>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Partala, Miika"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8798" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ymmärsit kerran vaan kuitenkaan ei\nriittänyt tie joka faijaskin vei...\nKuin Juudas vain katsoit meitä -\nkyynelees kuin muovispray'tä!\nMe marssittiin ohitsesi,\nmiehinesi horjuit Adloniin..." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i687> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8402>
] .

time-schema:startDescription
        a                   owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "start time description"@en , "alkuajan tarkennus"@fi ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  time-schema:timeRelatedProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i448>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Innanen, Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Martti Huuhaa Innanen" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/innanen-martti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8440>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Viktor Kärpän toimisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Viherniemenkatu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7667> ;
        wgs84:lat            "60.1788017379763" ;
        wgs84:long           "24.9535086416423" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8440" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9154>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:25:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9249>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "InterCity" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9249" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6745>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hietsussa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6744> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6744> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/hietsussa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7459>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4955>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1764606~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i350>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i349> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i349> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-12" .

rky:p1413  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korson rautatieasema on yksi 1862 liikenteelle avatun Helsinki – Hämeenlinna radan myöhemmin liikenteelle avatuista asemista. Pieni ja tyypillinen asemakokonaisuus on rakentunut rautatierakentamiselle ominaisesti vaiheittain.\n\nKorson asemalla on 1910-luvun puisen asemarakennuksen lisäksi korkean kallion reunalla sijaitseva, rakentamisajalleen tyypillinen asuinkasarmi vuodelta 1901 ja talousrakennus. Puistomaisen asema-alueen ympärille on muotoutunut taajama."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.350964315,25.078079155 60.350950031,25.077886137 60.352274617,25.077288133 60.352154396,25.078662006 60.350964315,25.078079155" ;
        poi:history       "Vuonna 1862 avatun Helsinki – Hämeenlinna rataosuuden Korson pysäkki rakennettiin 1889. Tuolloin Tuusulan maalaiskuntaan kuuluneen Korson asutuksen tiivistyminen alkoi pysäkin rakentamisesta. Korso oli seisake aina 1910-luvulle asti, jolloin sen luokitus muuttui ja se sai uuden asemarakennuksen.\r\n\r\nAsema rakennettiin 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten –rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta. Asuinkasarmi oli valmistunut 1901 Bruno Granholmin suunnittelemana. Asuinkasarmia kunnostettiin 1999."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k092 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5058" ;
        skos:prefLabel    "Korson rautatieasema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9748>
        dcterms:modified  "2011-08-01T15:41:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7101>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_257>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1137066~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1104300~S9*fin> .

rky:p1673  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti. Salokankaan vaikutus Rovaniemen kaupunkikuvaan on huomattava. Hän on suunnitellut kaupunkiin useita julkisia rakennuksia kuten kauppalantalon, paloaseman sekä oppilaitoksia ja kouluja.\n\nRovaniemen uusiutuneen rakennuskannan joukossa on säilynyt joukko arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelemia rakennuksia ajalta, jolloin hän johti Rovaniemen jälleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Salokankaan arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunniittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja näyttäviin tulisijoihin. 1950-luvulla Salokankaan ote on ollut pelkistetympi – elävän viivan on korvannut suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen.\n\nSalokankaan julkiseen suunnitteluun kuuluvaa Rovaniemen kauppalan funktionalistista, lukuisin yksityiskohdin koristeltua toimitaloa sisäpihaa rajaavine talonmiehen asuntoineen vuodelta 1949 pidetään eräänä arkkitehdin päätyönä. Samana vuonna on valmistunut Rovaniemen paloasema, tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Kansakoulu siipiosineen ja siihen liittyvä pieni opettajien asuintalo on rakennettu 1952-1954. Nelikerroksinen erkkeripäätyinen kansakoulun opettajien asuintalo on vuodelta 1953. Koristeelliset parvekkeet ja ovien ikkunat antavat persoonallisen leiman Rantavitikan koulun opettajien asuintalolle vuodelta 1950. Sen viereinen, laajan kokonaisuuden muodostava ammattikoulu ja ammattikoulun asuntola on suunniteltu 1952 mutta valmistunut vasta 1961.\n\nAmmattikoulun ja Rantavitikan koulun asuintalon tavoin Kemijokivarressa sijaitsevan Inaripolku 3:n asuinkerrostalo on suunniteltu polveilevaksi, jotta asunnoista olisi jokinäkymä. Rakennus on valmistunut 1956. Ferdinand Salokankaan yhtenä päätyönä pidetty arkkitehdin oma ateljee- ja asuintalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1951 ja 1953. Vaakavuorattu rakennus on verrattain kapearunkoinen ja korkea ja sitä koristavat lukuisat yksityiskohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.507993091,25.710568644 66.507305112,25.712771680 66.506552420,25.711395164 66.507169806,25.709195812 66.507993091,25.710568644" ;
        poi:history       "Arkkitehti Ferdinand Salokangas (1903-1981) johti Lapin jälleenrakentamista 1945-1948 ja työskenteli arkkitehtinä Rovaniemellä vuoteen 1956. Tätä ennen Salokangas oli johtanut talvisodassa pommitettujen Sortavalan ja Käkisalmen jälleenrakentamista 1942-1943. Salokangas työskenteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston (KYMRO) alaisen Lapin rakennuspiirin johdossa. Jälleenrakennustyö keskittyi Rovaniemen kauppalan alueelle, mutta käsitti myös ympäröivän maaseudun.\r\n\r\nSalokangas suunnitteli Rovaniemelle ainakin 17 rakennusta. Monipuolinen tuotanto vastasi hyvin jälleenrakennuskauden tarpeisiin. Se käsitti julkisten hallinto- ja asuinrakennusten lisäksi myös yksityisiä omakotitaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4280" ;
        skos:prefLabel    "Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä (Rovaniemen paloasema)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9151>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Geisler, W."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9151" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7361>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7456>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pitäjänmäen liiketalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8913> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat         "60.2252724076944" ;
        wgs84:long        "24.857675088762" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7456" .

[ dcterms:description  "Populus-karaokebaari" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9611> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5666>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8BA402BA-A9B4-4C03-8FCB-B6449C954151> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9650>
        dcterms:modified  "2011-05-30T14:46:06+0300" .

rky:p347  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pedersören keskiaikainen, mutta 1780-luvulla laajennettu kirkko kuuluu kustavilaisen kiviarkkitehtuurin merkittävimpiin rakennuksiin Suomessa. Kirkko ympäristöineen on ollut laajan keskiaikaisen suurpitäjän keskus.\n\nPohjakaavaltaan tasavartisen kivikirkon länsipäässä on korkeahuippuinen torni. Itäpäässä on runkohuoneen korkuinen doorilainen portiikki. Ikkunat ja muut oviaukot sekä ulkokulmat on korostettu rustiikkirappauksella. Sakaristo on itä- ja pohjoisristien välissä. Sisätilaa kattaa yhtenäinen lautaholvi, ja seinät on jäsennöity pilastereilla ja triglyfein varustelulla palkistolla. Alttari kaiteineen on lounaiskulmassa sekä saarnastuoli sitä vastapäätä koilliskulmassa. Käynti saarnastuoliin on suoraan sakaristosta. \n\nPohjalaistyyppisen kellotapulin pohjakerros on kivestä. Se on rakennettu Thomas Rijfin ja Matti Hongan johdolla 1769-1775. Tapulin kelloista yksi on vuodelta 1488. Todennäköisesti Tallinnassa valettu kello on alkuaan ollut Turun tuomiokirkossa, josta Jacob de la Gardie on hankkinut sen 1615 ja lahjoittanut läänityksenään olleen Pedersören kirkolle.\n\nKirkkotarhan kiviaidan koilliskulmassa oleva kahdeksankulmainen luuhuone on tehty Thomas Rijfin johdolla 1775.\n\nKirkkorannan vanha kyläasutus sijaitsee Pietarsaaren maaseurakunnan kirkon ohi kulkevan maantien vastakkaisella puolella. Kylä on säilyttänyt tiiviin vanhan luonteensa uudisrakentamisesta huolimatta. Alueella on säilynyt merkittävä ryhmä kirkkotupia, jotka vielä 1900-luvun alussa olivat yleisiä kirkkomatkojen tukikohtia kirkkorakennusten tuntumassa. Kirkkotuvista vanhimmat ovat 1700-luvun puolivälistä. Saaristolaisten venekuntien kivilaiturien jäänteitä on jäljellä rannassa. Kirkkoaukion laidalla on pitäjän vanha lainajyvästö sekä hirsinen käräjätupa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.663432456,22.706549420 63.662565797,22.701368178 63.663837779,22.700835497 63.663167110,22.697912949 63.665680635,22.694791545 63.666398911,22.696498913 63.665940775,22.697653949 63.666167850,22.703339401 63.665913639,22.703720240 63.665676546,22.704706616 63.665727860,22.705205353 63.663432456,22.706549420" ;
        poi:history       "Pedersören kirkon runkona oleva keskiaikainen kirkko oli kulmaprofiloitujen pilasterin varaan holvattu yksilaivainen länsitornillinen harmaakivikirkko. Tornin paanupeitteisen korkean huipun esikuvana lienee ollut Tukholman suurkirkon vastaavanlainen 1490-luvulla tehty tornin pääte. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1787-1795 Jacob Rijfin johdolla. Kirkontornin huippu tuhoutui tulipalossa 1985, jolloin myös sisätila koki pahoja vaurioita. Kirkko korjattiin arkkitehti Erik Kråkströmin suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:makasiini , poio:karajatalo , poio:kellotapuli , poio:kyla , poio:hautausmaa , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1632" ;
        skos:prefLabel    "Pedersören kirkko ja Kirkkoranta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9745>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Bristol"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "elokuvateatteri" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1696592164314" ;
        wgs84:long           "24.9376125550291" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/bristol" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7955>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1085>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Väsyneen auringon tanssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i793> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i793> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7873> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/vasyneen-auringon-tanssi" .

[ dcterms:description  "Kotikatuna oli tv-sarjan tuotantokausina 1995-2005 Korkeavuorenkatu. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2809> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Toini Muonan kadulla ohitamme parvekkeella istuvan puolipukeisen pariskunnan, joka juo olutta. Mies heilauttaa kättä ja vastaan, luulen ainakin tuntevani hänet.\n    Kotitalon alaovella vastaan lehahtaa lämmintä ilmaa. Lasi on materiaali, jonka ansiosta rappu on kesällä kuin hautomo.\" (S.18.)" ;
  dcterms:description            "Todennäköisesti Alman kotikatu." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1781> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8032>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Väljä piha ja pehmeän lumen muotoilemat puut ympäröivät kerrostaloa Munkkiniemenrannassa. Näkymä merelle oli hieno, kun sininen valo yhtyi horisonttiin. Rannan pehmeät lumikinokset reunustivat postikorttimaisemaa.' (s.60)" ;
  dcterms:description            "Susanna 'Susi' Teräsvuo ja Kari Lemmetyinen saavat keikan Munkkiniemenrantaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9768> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9778>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8072>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:45:19+0300" .

[ dcterms:description  "Paasitalon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8740>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8167>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kataja, Ria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8167" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8406>
        dcterms:modified  "2010-01-11T15:21:39+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5902>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=49709E6A-F1AA-4C8E-9E26-8352EAE37A18> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p162>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Koulu C55"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:06:29.799+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T07:51:19.981+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p48358 , koko:p5826 ;
        poi:description  "Helsingin kaupunki rakensi Suomenlinnaan uuden kansakoulun vuonna 1959. Koulunkäynti ehdittiin vielä syyskuussa aloittaa vanhassa, Venäjän vallan ajalta periytyvässä koulurakennuksessa C 9, josta sitten marraskuussa siirryttiin uuteen koulutaloon. Koulu rakennettiin Kurttiinitalosta koilliseen linnoitusrintaman ulkopuolelle. Alueella oli vanhastaan varastoja ja verstaita: esimerkiksi 1920-luvulla vajoja, likakaivo ja RT 1:n korjauspaja.\n\nUuden kansakoulutalon suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Sivukäytävällisessä rakennuksessa on neljä luokkahuonetta, keittiö, voimistelusali pukutiloineen ja vahtimestarin asunto. Koulutalossa toimii edelleen kuusiluokkainen, neliopettajainen peruskoulun ala-aste. Vuonna 1993 parannettiin luokkien äänieristystä ja tehtiin pintaremonttia.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nValo, Aarre, 1994. Suullinen tiedonanto.\nKuva:\nMV SL Valokuva.\n"@fi ;
        poi:history      "Helsingin kaupunki rakensi Suomenlinnaan uuden kansakoulun vuonna 1959. Koulunkäynti ehdittiin vielä syyskuussa aloittaa vanhassa, Venäjän vallan ajalta periytyvässä koulurakennuksessa C 9, josta sitten marraskuussa siirryttiin uuteen koulutaloon. Koulu rakennettiin Kurttiinitalosta koilliseen linnoitusrintaman ulkopuolelle. Alueella oli vanhastaan varastoja ja verstaita: esimerkiksi 1920-luvulla vajoja, likakaivo ja RT 1:n korjauspaja.\n\nUuden kansakoulutalon suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Sivukäytävällisessä rakennuksessa on neljä luokkahuonetta, keittiö, voimistelusali pukutiloineen ja vahtimestarin asunto. Koulutalossa toimii edelleen kuusiluokkainen, neliopettajainen peruskoulun ala-aste. Vuonna 1993 parannettiin luokkien äänieristystä ja tehtiin pintaremonttia.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nValo, Aarre, 1994. Suullinen tiedonanto.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:koulu ;
        wgs84:lat        "60.14820118791349" ;
        wgs84:long       "24.98978323936467" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ulla-täti antaa hänelle joululahjaksi Spoon River -antologian, ja heti joulunpyhien jälkeen hän menee muistilehtiöineen Malmille. Kohmettuneista sormistaan huolimatta hän tekee muistiinpanoja hautakirjoituksista pimeän tuloon saakka.\" (s. 143)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2352> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7404>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7952>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Ala-Malmin tori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat         "60.2508412708819" ;
        wgs84:long        "25.0140452749487" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7952" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8666>
        dcterms:modified  "2010-02-05T11:31:45+0300" .

[ dcterms:description  "Pastori Jussilainen -näytelmän esityspaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8992> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

rky:p843  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iso-Röyhiössä on säilynyt tiivis kylätontti, johon liittyy poikkeuksellisen laaja tienvarren mökkiasutus.\n\nIso-Röyhiön kylän alue on Itä-Ikaalisten vanhinta asutusmaisemaa ja siellä on ollut asutusta jo rautakaudella. Iso-Röyhiön kylän luoteispuolella on rautakautinen kalmisto ja eteläpuolella Majoosselän rannalla kohoaa Arasalon muinainen linnavuori, jonka laella on havaittavissa kivivallien jäännöksiä.\n\nIso-Röyhiön kylä on rakentunut tyypilliseen hämäläiseen tapaan ryhmäkyläksi. Kylärakenteeltaan se on seudun parhaiten säilyneitä. Talot ovat tiiviinä rykelmänä kyläraitin varrella Kyrösjärven rannalla.\n\nKyläraitin ja maantien risteyksessä on säilynyt vanha kaupparakennus. Iso-Iitun tilan asuinrakennukset 1800-luvun lopulta ovat hyvin säilyneitä. Lisäksi tilalla on harmaakivinen navetta, vanha puotirakennus sekä kolme aittaa. Pentin tilalla on kaksi punamullattua asuinrakennusta, joista toisessa on koristeellinen umpikuisti, sekä kivinavetta ja suuri hirsinen viljamakasiini.\n\nKylän pohjoisosassa, Luhalahdentien varrella, on poikkeuksellisen paljon entisiä mäkitupalaisten asumuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.779911973,23.232872949 61.779060559,23.232958483 61.778867176,23.231036023 61.778645656,23.229499649 61.778418201,23.226935416 61.778069035,23.224374570 61.777695894,23.222970520 61.777079907,23.221637192 61.776523264,23.220045144 61.775445673,23.217824176 61.774545110,23.214635066 61.772077805,23.203586051 61.772148194,23.202182492 61.773061297,23.197930399 61.775425055,23.195754283 61.777482235,23.194156617 61.778767721,23.192444734 61.780107586,23.191872515 61.780875880,23.190073138 61.782902901,23.192061704 61.784890831,23.193808673 61.786120501,23.195961376 61.786722174,23.199994129 61.786530126,23.203597696 61.785371221,23.208382711 61.783321908,23.217109997 61.781453082,23.225574306 61.779911973,23.232872949" ;
        poi:history       "Iso-Röyhiön kylän kaupparakennus valmistui 1800-luvun lopulla. Iso-Iitun asuinrakennukset valmistuivat 1871 ja 1895, navetta  1900-luvun alussa. Tilan aitoista vanhin valmistui 1760-luvulla. Pentin asuinrakennukset valmistuivat 1860, kivinavetta 1897 ja viljamakasiini 1870."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k143 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4028" ;
        skos:prefLabel    "Iso-Röyhiön kylä"@fi .

[ dcterms:description  "\"Uskon ja aatteen talot\" - luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1203>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1548123~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8403>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Rikas tyttö " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8402> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1939. Perustuu Verna Kankaan romaaniin." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2k8l/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8296> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8400> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8401> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8224> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8403" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9117>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6374>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Puotilan metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> ;
        wgs84:lat         "60.2146475304273" ;
        wgs84:long        "25.0926822109906" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6374" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6613>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1463>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1288419~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7088>
        dcterms:modified  "2010-02-03T09:54:46+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vietin täällä lapsena paljon aikaani setäni ja tätini luona. Asuin Kalliossa ja kesäisin 'stadin friidu' tuli tänne landelle. Bussimatka kesti toista tuntia, Kulosaaressakin oli pitkälle 50-luvulle asti vielä puusilta, Kirsti (Lavasto) muistelee.\" (s. 66)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4064> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6835>
] .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: Laivatokka" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8663>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Suomenlinnan kunnostus ja uusi käyttö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8663" .

rky:p1042  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautalammin suurtilat on maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on leimannut alueen kulttuurimaisemaa. Säätyläisten rakentamilla suurtiloilla on suuri merkitys Rautalammin kirkonkylän maisemassa.\n\nSuurtilojen kulttuurimaisema liittyy Hankavedestä pohjoiseen nouseviin kapeisiin lahtiin. Sahalan ja Korholan tilojen arvokkaat rakennusryhmät sijaitsevat laajojen peltojen tuntumassa. Karjalan kartano sijaitsee kirkonkylän itäpuolella niin, että sillä on maisemallinen yhteys Rautalammin kirkkoon. Kirkonkylän ulkopuolella, Hankaveden itäpäässä on Ropolan kartano kaksikerroksisine päärakennuksineen ja järveen laskeutuvine puistoineen.\n\nSahalan tilan päärakennus ja talousrakennukset on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Sahalalla on keskeinen asema Z. Topeliuksen Finland framstäldt i teckningar -teoksen Rautalammin maisemaa esittelevässä piirroksessa. Rautalampi oli harvoja maaseutua esittäviä piirroksia yllä mainitussa teoksessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.622070404,26.848824815 62.623030287,26.852858428 62.621293460,26.856349717 62.619107907,26.854730250 62.619260437,26.853840453 62.620979466,26.849793576 62.622070404,26.848824815" ;
        poi:history       "Rautalammille muodostui isojaossa useita säätyläistiloja virkatalojen liikamaille. Sahala eli Tyyrinvirta on 1500-luvun rälssitila, joka oli 1560-luvulla Olavinlinnan linnanvouti Kustaa Fincken omistuksessa. 1600- ja 1700- luvuilla tilan omistus siirtyi monta kertaa. Rovasti Krogius osti sen 1781, jolloin nykyinen talouskeskus rakennettiin. Tila siirtyi nykyiselle suvulle 1873.\r\n\r\nKorholan kartano, Sahala ja Ropola ovat siirtyneet matkailu- ja ravintolakäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k686 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2027" ;
        skos:prefLabel    "Rautalammin suurtilat (Karjala)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8902>
        dcterms:modified  "2010-04-01T12:47:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9377>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:46:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6873>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i313>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Nato"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nato" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lallukan taiteilijakoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1766427622882" ;
        wgs84:long        "24.9252930235094" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lallukan-taiteilijakoti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5035>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:57:34+0300" .

[ dcterms:description  "Vironkadulla vastaanottoa pitävä Suomen ensimmäinen naislääkäri Rosina Heikel haetaan paikalle, kun apua tarvitsevat Anna Ahlstedt ja Miinan Viaporin kapinassa haavoittunut sulhanen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1964> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9326>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i573>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kaivopuiston laiturilla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6689> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6690> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6686> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaivopuiston-laiturilla" .

rky:p1636  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.141402050,24.924164145 60.138369576,24.923858539 60.137402383,24.922759383 60.137681707,24.921033485 60.140468406,24.918242086 60.141642172,24.919031549 60.141861623,24.921402423 60.141402050,24.924164145" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi , poio:luotsiasema , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Itäinen Pihlajasaari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9114>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lipponen, Tapio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9114" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Esplanadi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1674260459077" ;
        wgs84:long        "24.9472838479463" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/esplanadi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i907>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Roihuvuori" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i906> ;
        th:kirjoittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i906> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9278> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/907" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7085>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Korkeavuorenkatu 19"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kihlmanin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1622712977337" ;
        wgs84:long           "24.9468470711404" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7085" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7324>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1891051~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Helsinginkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1873282200866" ;
        wgs84:long        "24.9524268420794" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7419" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9374>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Jurmu, Hannu (T)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9374" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5629>
        dcterms:modified  "2010-10-26T08:59:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8089A748-DCC7-4983-B7D2-CADECFE54EF6> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9613>
        dcterms:modified  "2011-05-20T11:03:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1778438~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6870>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Lähetyskirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9056> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1604126595357" ;
        wgs84:long        "24.9506991753471" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lahetyskirkko" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7584>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:26+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7265>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9708>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tuomari Nurmio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9708" .

<http://example/upload-base/#metadescription_122>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1614313~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7679>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Från hästomnibussar till metro" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3666> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7679" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7918>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5032>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Asunto-osakeyhtiö Ihantola 1907-1987" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7131> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2903> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/asunto-osakeyhtio-ihantola-1907-1987" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9873>
        dcterms:modified  "2012-08-03T13:36:10+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mä dallaan läpi koko Kallion/ ajan pummilla sporalla hetken/ smurffit tekee siitä lyhyen retken/ Kallio/ Kallio/ Kallio/ Mä painan läpi koko Kallion/ tsekkaan spurgujen Karhupuiston/ ja venaan leipäjonon kulmalla/ bingo kutsuu mua fiiliksellä julmalla/ Mä pusken tieni läpi Kallion/ painan Alkoon ja suoraan ohi jonon/ entiset karjut murhaa mut takana/ mä haluun vaan mun shampanjan/ niillon kai joku kampanja/ että takasin kommunistit/ eläköön nistit/ vittuun demarit/ bemarit ei sovi Flemarin skeneen ja sitä rataa/ joo...Kallio, se aito suomalainen helmi/...\"\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i583> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_382>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7321>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Lipponen, Paavo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7321" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Valtaisan urakan uuvuttamana jäin vetämään henkeä Karhupuiston taksitolpan viereen ja tunsin huojuvani tuulessa. Pysyin kuitenkin yhä tolpillani ja nojasin kyynärpäilläni puiston harmaaseen kiviaitaan, joka oli yllättävän viileä kuumana kesäiltanakin. Kun sitä vasten painoi otsansa, pystyi ajattelemaan selkeästi muutaman sekunnin, tai ainakin siltä tuntui.' (s.204)" ;
  dcterms:description            "Aaron hoipertelee raikkaaseen kesäiltaan Karhupuiston laidalla sijaitsevasta baarista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9814> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5292>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Urho Kekkosen museo Tamminiemi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7319> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7405> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5291> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/urho-kekkosen-museo-tamminiemi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8035>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:02:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5531>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8E730469-ED99-4612-A40B-EEDBAD656E7C> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Missä täällä on muuten lähin?\" Hannele oli kysäissyt. \"Mikä lähin?\" \"Kirjasto.\" \"Tuolla... tuota... Punavuoressa\", Mikael oli heittänyt umpimähkään. Hannele oli vilkaissut miestä hitaanlaisesti, mutta ei ollut viitsinyt huomauttaa, että hänen tietääkseen kyseinen kirjasto oli lopetettu jo aikoja sitten ja vieläpä melkoisen kohun saattelemana." ;
  dcterms:description            "Mikael selitteli käyttävänsä kirjastoa, lainaavansa sieltä uusimmat ja parhaat kirjat päältä. Hän toteaa myös kirjaston olevan hieno laitos." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8513>
] .

[ dcterms:description  "Kirjassa kuvattu köyhäinhoidon kanslia sijaitsi ainakin jonkin aikaa Vallilan työväentalolla. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1518> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7217>
] .

rky:p212  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Snappertunan kirkonkylän Raaseporinjoen laaksoa reunustavan kumpuilevan maiseman keskipisteenä oleva kirkko kuuluu maamme vanhimpiin ristikirkkoihin ja kirkonmäki pappiloineen on parhaiten säilyneitä kirkollisia ympäristöjä Suomessa. Snappertunan kirkonkylän maisema ja rakennuskanta on säilynyt poikkeuksellisen hyvin 1900-luvun alun asussa.\n\nJoen varressa Raaseporin linnasta yläjuoksulle päin oleva kirkonkylä on rakentunut usealle mäenkumpareelle, korkeimmalla kohdalla sijaitsevan 1680-luvulla rakennetun kappelikirkon ympärille. Kirkon ja tapulin lisäksi kirkonkylän rakennuskanta muodostuu pappilan 1800-luvun rakennuksista, laina- ja pitäjänmakasiineista, pitäjäntuvasta, pitäjän vanhimmasta kansakoulusta, vanhainkodista ja seurantalosta sekä kirkonkylän laidassa sijaitsevasta kotiseutumuseosta. Rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. \n\nKorkeaseinäisessä empirelaudoitetussa ristikirkossa on suhteellisen loiva paanukatto. Kirkkosalissa on ristikeskuksessa välikattokupoli. Länsi- ja pohjoislehterin kaiteissa on Gustaf Graanin 1700-luvun alussa tekemät maalaukset, länsilehterissä apostolit ja pohjoislehterissä Neitsyt Marian kuvan vierelle sijoitetut puhtaan uskon esitaistelijat, tsekki Johan Hus ja firenzeläinen Savonarola sekä reformaattorit Luther ja Melanchthon. Ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu on vuodelta 1841. 9-äänikertaiset urut ovat tallinnalaisen urkurakentaja Gustav Norrmanin tekemät 1884. \n\nLounaissuomalaista tapulityyppiä edustava sipulikupolinen kellotapuli on rakennettu 1776 Fagervikin ruukin rakennusmestari Anders Takolanderin johdolla. Kirkonmäellä oleva makasiini on paikalla olleen vanhemman tapulin pohjakerros. Kirkkotarhan lounaiskulmassa on eversti Robert Montgomeryn rakennuttama hautakappeli vuodelta 1778."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.997768072,23.646835111 59.998523637,23.646307718 60.000334478,23.642415363 60.000639077,23.644982811 60.001480758,23.646969855 60.002180247,23.651511557 60.000501221,23.654556645 60.000975620,23.656547580 59.998579104,23.660686364 59.996768125,23.657468704 59.994696996,23.657351492 59.994927518,23.655035078 59.995299811,23.652670129 59.995749352,23.651062921 59.995506052,23.650165095 59.995765233,23.649784522 59.996355486,23.649353273 59.996730931,23.648215682 59.997768072,23.646835111" ;
        poi:history       "Snappertuna muodostettiin kappeliseurakunnaksi Karjaan seurakunnasta 1688. Kappeliseurakunta itsenäistyi 1928, vuodesta 1977 se on kuulunut Tammisaareen.\r\n\r\nVuonna 1689 rakennettu ristikirkko korotettiin 1797 7-8 hirsikerralla ja varustettiin lautaholvilla. Pohjoisen ja itäisen ristivarren väliseen kulmaukseen rakennettiin uusi pulpettikattoinen sakaristo. 1860-luvulla kirkko sai nykyisen empiretyylisen ulkovuorauksen ja eteisrakennukset. Kirkkosali on 2000–2001 tehdyn, arkkitehti Ulla Raholan suunnitteleman restauroinnin mukaisessa asussa.\r\n\r\nSnappertunan pappila oli pitkään kappalaisen virkatalona. Pappila ja suurin osa sitä ympäröivistä talousrakennuksista on peräisin 1830- ja 1840-luvuilta. Pitäjäntupa on rakennettu 1844 ja se on toiminut seurakuntakotina 1920-luvulta alkaen. Snappertunan vanha, ennen 1780-lukua rakennettu lainamakasiini sijaitsee pappilan aittarivistössä. Uusi pitäjänmakasiini rakennettiin 1806 kirkonkylän pohjoispuolelle. Snappertunan kotiseutumuseo sijaitsee kirkonkylän laidassa. Museoalueelle on koottu 1930-luvun alusta lähtien talonpoikaisia rakennuksia eri puolilta pitäjää."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:kellotapuli , poio:museo , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1204" ;
        skos:prefLabel    "Snappertunan kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5626>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Katuosoitteiden määrä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kuinka paljon Helsingissä on katuosoitteita? Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolta annettiin luvuksi 40 400. Luku on laskettu talonumeroiden tarkkuudella, pois on jätetty kirjaimet A, B.C jne." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuinka-paljon-helsinkissa-katuosoitte" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7820>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7581>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Malminkartanon tila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2> ;
        wgs84:lat         "60.249455697107" ;
        wgs84:long        "24.868824010579" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7581" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p125>
        dc:created      "2012-12-27T13:13:03.056+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:13:03.157+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Sinebryhoff, Nikolai Petrovitsh"@sv , "Sinebryhoff, Nikolai Petrovitsh"@fi , "Sinebryhoff, Nikolai Petrovitsh"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_8295>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1112136~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1709069~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5791>
        dcterms:modified  "2010-09-21T14:18:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=AD2A2281-4117-4DF8-9425-A6176030783E> .

<http://example/upload-base/#metadescription_97>
        dcterms:modified  "2011-07-25T16:21:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7915>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Renvall, Pentti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7915" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8629>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:56:52+0300" .

rky:p472  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.560133601,25.184706600 61.562580073,25.181134365 61.562952154,25.182214782 61.562868495,25.184544259 61.562250923,25.186120217 61.561235281,25.185948051 61.561260651,25.186682156 61.562338693,25.186989823 61.562584175,25.187998960 61.563119701,25.188552590 61.563206355,25.189555505 61.562688635,25.190602023 61.561843966,25.192702332 61.561383994,25.194417331 61.560094358,25.196500272 61.559334698,25.196137798 61.559064508,25.194328301 61.559241421,25.192269273 61.560133601,25.184706600" ;
        poi:municipality  kunnat:k291 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=320" ;
        skos:prefLabel    "Kuhmoisten sahan lahti"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9870>
        a                   th:Ravintola ;
        rdfs:label          "Mamma Rosa, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7417> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.mammarosa.fi/page.php" ;
        wgs84:lat           "60.1794429941893" ;
        wgs84:long          "24.9241582985576" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mamma-rosa-ravintola" .

rky:p806  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.336267942,25.620438299 60.336722683,25.619095721 60.337640737,25.620254256 60.338531479,25.621792413 60.337518542,25.623536646 60.336681246,25.624139123 60.336267942,25.620438299" ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=626" ;
        skos:prefLabel    "Björkholmin luotsiasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8032>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Toini Muonan katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> ;
        wgs84:lat         "60.2066443740395" ;
        wgs84:long        "24.9789127463711" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8032" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1092>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:40:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6337>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kolera-allas" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kauppatorin rannassa oleva kolera-allas. Sen historia ja synty? Satama-altaat rakennettiin 1800-luvun alkupuolella. Nykyisen Kauppatorin kohdalla oli Kaupunginlahti mutaisine rantoineen, rantavajoineen ja pienine pistolaitureineen. Rantaa pitkin kulki nykyisen Kauppatorin laitaa Eteläinen Rantakatu. Yhtäjaksoisen laiturin aikaansaamiseksi oli rantaviivaa veden mataluuuden takia siirrettävä huomattavasti ulommaksi. Alkoi vuosia kestänyt täyttämistyö. Soutu- ja purjeveneitä ja pieniä höyrypursia varten rakennettiin kolme allasta.\n\nKeisarillisen linnan (nykyisen Presidentinlinnan) edustalla olevaa allasta käytettiin etupäässä Viaporiin suuntautuvaan liikenteeseen. Sataman tätä kohtaa nimitettiin Linnanlaituriksi. Kaikkein eteläisimpään osaan rakennettiin suurempi allas höyrypursille ja jaaloille. Sataman luoteisnurkkaan sijoitettiin niin sanottu Kala-allas. Altaan nimi oli asiakirjoissa Stadsfiskarens båthamn eli kaupungin kalastajain venesatama, Fiskarhamnen eli kalastajasatama sekä sitten 1800-luvun lopusta alkaen kansanomaisena nimityksenä Kolerabassängen - Kolera-allas. Nimitys tulee kirjaimellisesti kolerasta. Eräs kippari kuoli koleraan Helsingissä vuonna 1893 syysmarkkinoiden aikaan. Kuolleen kipparin venettä pidettiin karanteenissa altaassa, ja allasta vartioitiinkin jonkin aikaa, koska veneen pelättiin saastuttaneen altaan veden.\n\n1800-luvun lopulla Kalastajasataman ja koko Eteläsataman vesi oli viemäreiden pilaamaa. Kauppatorin tienoilla vilisi rottia. Likaa ja tuoksuja tuli myös Katajanokan pohjoisrannan jätelaiturista. Kaupungin ulkokäymälöiden tuotteita lastattiin laiturilla proomuihin, jotka kuljettivat ne maaseudun peltojen lannoitteeksi. Väitettiin myös, että jätekuskit yön hiljaisuudessa tyhjensivät lastinsa suoraan veteen. Tätä väitettiin jopa eräänlaiseksi hajumielenosoitukseksi kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa vastaan.\n\nKolera-altaaseen nykyään liittyviä traditioita on esimerkiksi Suomen epätieteellisen seuran Jaakonpäivän kivenheitto. Altaaseen on heitetty syväjäätynyt kivi, silitysrauta, kosminen meteoriitti,  puinen mukulakivi, riimukiven puolikas, laavakivi Etnasta, Volgan mutkan kivi ja vuolukivi.\n\nYlenaikaisen ohjelmassa kerrottiin myös aprillipilasta joitakin vuosia sitten. Toimittaja Olli Ihamäki oli ilmoittanut lohien nousseen kolera-altaaseen, ja kaupunkilaiset innostuivatkin saapumaan Kauppatorille onkineen.\n\nLähteet:\nHelsingin kadunnimet. 1981\nToppari, Kirsti: Vanha kauppahalli. Helsingin sanomat, 1979\nAlho, Asmo: Helsinki ennen meitä : vanhojen kuvien kertomaa. Otava, 1962" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kauppatorin-rannassa-oleva-kolera-allas-sen-histo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8292>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Suominen, Tapio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8292" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8531>
        dcterms:modified  "2010-01-28T11:32:25+0300" .

poi:creationTime  a         owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "luontiaika"@fi , "time of creation"@en ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:property .

rky:p1005  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. \n\nLiperin Lamminniemen nykyinen  punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella.\n\nLiperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. \n\nTohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908.\n\nKiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta.\n\nKesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa.\n\nVoiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja.\n\nLieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.315295033,30.034588113 63.315036181,30.037076186 63.314126369,30.036172729 63.314446783,30.033930690 63.315295033,30.034588113" ;
        poi:history       "Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa. \r\n\r\nLiperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k422 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1110" ;
        skos:prefLabel    "Pohjois-Karjalan hovit (Hovilai)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8626>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Hopeasalmentie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1826241577331" ;
        wgs84:long        "25.0034812667456" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8626" .

[ dcterms:description  "Kirjassa on luku \"Läheinen etäinen Säätytalo\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2963> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6597>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kulosaaren kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1920970512065" ;
        wgs84:long        "25.0190416539732" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kulosaaren-kartano" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6836>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8791>
        dcterms:modified  "2010-03-08T14:50:06+0300" .

<http://www.kansallisbiografia.fi/rdf/p4857>
        dc:created      "2012-12-27T12:59:54.974+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T12:59:55.104+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Nyberg, Frans"@en , "Nyberg, Frans"@sv , "Nyberg, Frans"@fi .

rky:p1265  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aallon itselleen suunnittelema Munkkiniemen Riihitien talo on kokonaisuudessaan, sisustuksineen ja ympäristöineen, oivallinen esimerkki modernismin tulosta maamme rakennus- ja sisustustaiteeseen. Asuin- ja työskentelytilat käsittävä rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Tiilimäkeen Aalto on suunnitellut laajenevalle arkkitehtitoimistolleen työtilat, ateljeepuitteet rakennustaiteen luomistyölle. \n\nKodikas ja intiimi Riihitien talo on vuodelta 1935. Pohjakerroksessa olevat olohuone, ruokailutila ja niihin välittömästi liittyvä toimistosiipi muodostavat rakennuksen keskeisen sisätilakokonaisuuden, joka avautuu suojaisalle ja aurinkoiselle pihalle. Toisessa kerroksessa ovat makuuhuoneet ja terassi. Tasakattoiseen rakennukseen on käytetty yksinkertaisia materiaaleja. Ulkoarkkitehtuuria leimaavat vuorottelevat tummat pystypaneelipinnat ja valkoiset slammatut tiiliseinät. Kadun puolelle talo on suljettu. Tonttia ympäröivät tiili- ja puuaidat. \n\nAlvar Aallon 1950-luvun puolivälissä rakennettu ateljee- ja toimistorakennus sijaitsee myös Munkkiniemessä, osoitteessa Tiilimäki 20. Aallon omien sanojen mukaan ateljee on välttämättömyys, koska rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa toimistossa. Aalto kirjoittaa Arkkitehti-lehdessä 1959: \"Ateljeerirakennus kääntää selkänsä kadulle melkein orientaalisella tavalla ja avautuu sen sijaan intiimiin keskuspuutarhaan, joka amfiteatraalisesti nousten samalla toimii luentosalina.\" Sisäpihaa rajaavat kaarevaseinäinen yksityisateljee ja toimiston suoraseinäinen piirustussali."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.196942237,24.876270389 60.196849212,24.876848593 60.196582732,24.876645028 60.196693548,24.876056011 60.196942237,24.876270389" ;
        poi:history       "Alvar ja Aino Aallon Riihitien talo suunniteltiin ja rakennettiin vuosina 1935-1936 Aallon perheen asunnoksi ja toimistoksi. Talo oli Aallon perheen pysyvä koti, jossa molemmat puolisot asuivat kuolemaansa asti, Alvar Aalto 40 vuotta vuoteen 1976 asti. Aallon arkkitehtitoimisto toimi rakennuksessa vuoteen 1955, jolloin uusi toimistorakennus valmistui vähän matkan päähän Tiilimäkeen. Pian Aallon toisen vaimon Elissa Aallon kuoltua 1994 Riihitien asuintalo siirtyi Alvar Aalto Säätiön omistukseen. Talo peruskorjattiin vuosina 2000-2002 arkkitehti Tapani Mustosen suunnitelmien mukaan. Vuodesta 2002 alkaen talo on toiminut kotimuseona. \r\n\r\nTiilimäen arkkitehtitoimiston Alvar Aalto suunnitteli kun toimisto 1950-luvun suurten toimeksiantojen takia tarvitsi lisää työtilaa. Rakennus laajentui U:n muotoiseksi 1962-1963, kun sisäpihan muurin taakse rakennettiin henkilökunnan ruokasali ja toisen kerroksen toimistohuone. Arkkitehtitoimisto jatkoi rakennuksessa Aallon kuoleman jälkeen Aallon vaimon, arkkitehti Elissa Aallon johdolla 1976-1994. Alvar Aalto Säätiön haltuun rakennus siirtyi 1984. Rakennus restauroitiin 2000-luvun alussa. Rakennuksessa toimivat Alvar Aalto -säätiö, Alvar Aalto -museon rakennusperintöosasto ja Alvar Aalto Akatemia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4665" ;
        skos:prefLabel    "Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto (Riihitie)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8886>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Räkenskapens tid " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2180> ;
        th:lisatietoa     "Suomennettu: Tilinteon aika, 2006" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8886" .

blue_route:s06  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Suomenlinnan kirkko /Aleksanteri Nevskin katedraali"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p50> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Suomenlinnan kirkko /Aleksanteri Nevskin katedraali"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Apollonkadulta Lallukkaan tultaessa (toinen sisäänkäynti on Hesperiankadun puolelta) käännytään ovesta vasemmalle ja kerrosta alempana on juhlasalin eteinen, jossa on vaatenaulakot, puhelinkoppi ja ovet naisten- ja miestenhuoneisiin. Heti pääoven sisäpuolelta laskeutuvat leveät portaat alas juhlasaliin, jonka permanto on kiiltäväksi vahattua tammiparkettia. Sali ei ole suuren suuri, mutta se on korkea. Ovea vastapäätä on muutama kapea ikkuna. Ikkunalaudoilla on veistoksia, seinät ovat täynnä tauluja. Salissa on pieniä pöytiä ja tuoleja ja seinustoja kiertävät kiinteät puupenkit. Oikealla on minimaalisen pieni näyttämö sivuun vedettyine verhoineen ja flyygeleineen.\" (S. 13.)" ;
  dcterms:description            "Mainos-Television sarjanäytelmän 'Matti ja Maija' harjoitukset pidetään Lallukan taiteilijakodin juhlasalissa. Murhatutkimuksiin johtanut kuolemantapaus tapahtuu Lallukassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2014> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i536>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Jag minns Helsingfors' himmel" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6734> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i470> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/jag-minns-helsingfors-himmel" .

[ dcterms:description  "Runo (Larin Paraske) osastossa Patsaita" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7055>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7048>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sjöberg, Tom"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7048" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9242>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1788221~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Niila on työssä Hietalahden telakalla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1672> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6833>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Vallilan siirtolapuutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.2003582955941" ;
        wgs84:long        "24.9583260519519" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vallilan-siirtolapuutarha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7547>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1748402~S9*fin> .

koko:p31507  dc:created  "2012-05-29T07:02:34.352+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T07:02:34.502+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "fences"@en , "aidat"@fi , "staket"@sv .

rky:p1501  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappfors on yksi Ähtävänjokivarren varhain asutetuista maanviljelykylistä Pohjanmaan rannikon ja sisämaan rajalla. Kylän rakennuskantaan kuuluu useita kaksi- ja puolitoistakerroksisia pohjalaistaloja.\n\nLappforsin kylässä Ähtävänjoen varren viljelymaisemassa on säilynyt kylätien varteen sijoittunutta perinteistä talonpoikaista asutusta. Ryhmäkylä on säilyttänyt rakenteensa poikkeuksellisen hyvin. Se sijaitsee suomenkieliseen asutukseen kuuluvan Evijärven rajalla.\n\nAinakin 1500-luvulta asti asuttu Lappfors on yksi Pedersören pienimmistä kylistä. Sen vanhin rakennuskanta periytyy 1700- ja 1800-luvulta. Smedantien varressa on Signegården, 1700-luvun puolivälissä rakennettu, 1851 laajennettu ja 1870 kaksikerroksiseksi korotettu talo, joka on toiminut 1800-luvun lopulta  kauppana. Över-Nederlappfors Byaråd r.f. on ostanut talon 1998 ja kunnostanut sen ravintolakäyttöön.\n\nYlempänä Ähtävänjoen varrella sijaitsee Heiden tila (Heidegård), jonka vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.522815466,23.183753547 63.523224274,23.183048657 63.523417730,23.182803163 63.523544872,23.182634763 63.526540578,23.192229774 63.525313359,23.196209400 63.520855714,23.188717260 63.521313155,23.187121794 63.522125221,23.184939742 63.522338382,23.184546723 63.522815466,23.183753547" ;
        poi:history       "Pedersören asutus vakiintui keskiajalla, tiettävästi samanaikaisesti Sidebystä Kokkolaan asettuneen rannikkoasutuksen kanssa. Seurakunnallisesti alue järjestäytyi, kun Pedersöre seurakunta perustettiin 1200-luvun puolivälin paikkeilla.\r\n\r\nÄhtävänjoen varrella sijaitseva Lappfors oli huomattava tervan ja puutavaran tuottaja. Isojako suoritettiin Lappforsissa 1786-1789, ja tuolloin kylässä oli viisi taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4477" ;
        skos:prefLabel    "Lappforsin kyläasutus ja Heiden taloryhmä (Lappfors)"@fi .

rky:p199  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karjaan Pyhän Katariinan kivikirkko kirkkotarhoineen ja kellotapuleineen on hyvin säilynyt keskiaikaisen emäseurakunnan kirkkoympäristö. Pappila on ollut nykyisellä paikallaan kirkon lähettyvillä 1400-luvun alusta alkaen. \n\nKarjaan kirkko sijaitsee Kyrksjön eteläpäässä läheisine, järven itärannan mäellä sijaitsevine pappiloineen. Kirkon vieressä on hirsinen pitäjäntupa 1800-luvun lopulta. \n\nKirkko on muodoltaan tyypillinen eteläsuomalainen hallikirkko. Kirkkosali on kolmilaivainen ja viisitraveinen, keskilaivassa on tähtiholvit, sivulaivoissa yksinkertaiset ristiholvit. Seinien kalkkimaalauksina on vihkiristien yhteydessä credo-sarja, jossa kaksitoista apostolia ja profeettaa pitävät käsissään tekstinauhoja. Keskiaikaisia veistoksia ovat krusifiksi, Pyhä Birgitta, Pyhä Lauri, Pyhä Olavi  ja seisova Kristus. Barokkityylinen saarnastuoli on lahjoitettu 1703. Suurvalta-ajasta kertoo viisi hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on 1900-luvun vaihteesta.   \n\nLounais-suomalaista tyyppiä oleva sipulikupoliin päättyvä kellotapuli valmistui 1768 ja se on rakennettu rakennusmestari Anders Takolanderin johdolla. Kivinen pohjakerros on keskiaikainen ja toiminut kymmenysaittana. Tapulissa on edelleen käytössä kaksi keskiaikaista kirkonkelloa.\n\nKiviaidan ympäröimään kirkkotarhaan johtaa eteläpuolella 1798 muurattu porttirakennus. Järven puolella oleva porttirakennus on keskiaikainen ja se on ollut vesitse kirkkoon saapuneiden porttina. Kiviaita valmistui 1760-luvulla ja kirkkotarhaa käytettiin aikaisemmin hautausmaana. \n\nPuistomaisella Pappilanmäellä oleva pappila on tyypillinen kustavilaisen kauden mansardikattoinen keskeissalirakennus, joka on valmistunut 1785-1791. Sen nykyasuun vaikuttavat 1900-luvun alkupuolella  tehdyt matalat siipirakennukset. Pihapiirissä on jäljellä toinen asuinrakennus ja vilja-aitta 1800-luvun vaihteesta. Pitäjäntupa on rakennettu 1876.\n\nKirkon ja pappilan väliin on rakennettu 2000-luvulla uusi hautausmaa, joka rakenteineen on  merkittävästi muuttanut avointa, rakentamatonta maisemakuvaa. \n\nKarjaan kirkko ja pappila ovat osa laajempaa Mustionjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.085074496,23.697739193 60.084606329,23.698827287 60.083294236,23.698859515 60.082171229,23.697533977 60.081470053,23.693761719 60.082114335,23.692779848 60.081236407,23.690859951 60.082062141,23.688223579 60.084236202,23.692939127 60.085924485,23.695075482 60.085074496,23.697739193" ;
        poi:history       "Karjaa kuuluu läntisen Uudenmaan vanhoihin seurakuntiin ja mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1326.\r\n\r\nKirkon vanhin osa on sakaristo, holvit kuuluvat runkohuoneen kanssa samaan 1400-luvun jälkipuolelle ajoitettavaan rakennusvaiheeseen. Ikkunat laajennettiin ja kirkon sisustus uudistettiin 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa. 1900-luvun alussa sisustus uudistettiin toistamiseen. Keskiaikaiset maalaukset restauroitiin 1935-1937. Arkkitehti Lars Rejströmin suunnitelmien mukaan kirkkoa korjattiin 1978-1979, jolloin myös keskiaikaiset maalaukset konservoitiin. \r\n\r\nKirkonmäki toimi markkinapaikkana aina 1790-luvun loppupuolelle, jonka jälkeen markkinat siirrettin Landsbron kentälle. Maisemaan kuuluneet kirkkotallit on purettu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1320" ;
        skos:prefLabel    "Karjaan kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9597>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Saaristo: Talo parhaalla paikalla" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "As oy Saariston historiikki" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9331> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9596> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-tulee-saaristo-talon-nimi" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9597" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9836>
        dcterms:modified  "2012-05-14T15:28:26+0300" .

rky:p1761  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.018466654,25.122529351 67.020147611,25.127053604 67.018664041,25.133209693 67.016221138,25.131126906 67.016345062,25.127639557 67.017339996,25.123875003 67.018466654,25.122529351" ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Taljasuvanto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2751>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Sinun vihasi päivä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2746> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/sinun-vihasi-paiva" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8533> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8532>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Viisi ilmansuuntaa seuraa Davin katsetta siinä missä hän seisoo ja näkee elokuvateatteri Meranon sammuvan valomainoksen ja pilvet, jotka sysäävät kaupunkia eteenpäin kuin se olisi valtava raitiovaunu, jonka metallinmaku tuntuu Davin huulilla.\" (s. 173)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652>
] .

poio:museolaiva  dc:created  "2012-05-28T11:01:10.429+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:01:10.478+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "museolaiva"@fi , "museum ship"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7544>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Koivula, Reino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7544" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8258>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5849>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lainan päivä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin Helsingin kirjastoissa on seuraavan kerran sakoton vanhentuneiden lainojen palautusaika? Tätä sakotonta lainauspäivää on käytetty hyväksi eli jotkut pitivät lainoja vuodenkin odotellen syntien päästöä. Nykyään Helsingin kaupunginkirjasto käyttää perintätoimistoa, mikä tarkoittaa sitä, että yli 60 päivää erääntyneet lainat menevät perintään. Lainan päivänä 8.2. on erilaisia tapahtumia kirjastokohtaisesti esimerkiksi maksuttomia varauksia ja isompia poistomyyntejä, mutta tällä hetkellä ei suunnitella sakotonta päivää." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/milloin-helsingin-kaupungin-kirjastoissa" .

rky:p435  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruissalo on yksi Pohjoismaiden varhaisista 1800-luvulla kaupunkien lähialueille syntyneistä huvila-alueista.  Ruissalossa on erittäin edustavaa eri-ikäistä huvila-arkkitehtuuria. Ruissalo on Hangon Itäisen Kylpyläpuiston ohella Suomen edustavin esimerkki 1800-luvun lopun suurhuvila-alueesta.\n\nRuissalon maisemaa luonnehtivat saaren alavammilla alueilla olevat avoimet viljely- ja virkistysalueet sekä jalopuumetsiköt ja kalliomänniköt. Saaren rakennetussa ympäristössä heijastuvat historialliset vaiheet 1500-luvun kuninkaan latokartanosta ja metsästyspuistosta, 1800-luvun vauraan porvariston kesänviettopaikasta suurhuviloineen, rationaallisesta 1900-luvun alkupuolen vapaa-ajanasumisesta aina 1950-luvulla alkaneeseen saaren suunnitelmalliseen julkisen virkistyskäytön kehittämiseen.\n\nRuissalon vanhimmat huvilat ovat kartanomaisia empirerakennuksia. Arkkitehti G.Th. Chiewitzin 1850-luvulla suunnittelemien Villa Hagan ja Villa Roman mallipiirustukset levisivät myös muihin Pohjoismaihin. 1800-luvun lopun yltiökoristeellista vaihetta edustavat mm. Villa Gustafberg, Villa Marjaniemi ja Villa Erstavik. Ruissalossa on nähtävissä myös rationaalisen vapaa-ajanasumisen vaiheita. Tyylimuutosten kehityskaari huipentuu arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa funktionalistisessa Villa Warenissa. Huviloiden puistoistutukset täydentävät saaren tammilehtojen ja pähkinäpensasmetsiköiden luomaa viherympäristöä. \n\nHuvila-asutuksen lisäksi saarella on kaupunkilaisten vapaa-ajanviettoon liittyviä alueita kuten Kansanpuisto, viljelyksiä ja Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, golfkenttä, pienvenesatama, telakka-alue, opastuskeskus matkailualue ja kylpylähotelli. Suomen sodan ja Krimin sodan aikana saarelle on rakennettu myös puolustusvarustuksia.\n\nRuissalo on osa valtakunnallisesti arvokasta Ruissalon-Hirvensalon maisema-aluetta. Alueen maiseman arvot perustuvat monipuoliseen rannikon ja saariston luontoon, vanhaan huvilakulttuuriin ja viljelymaisemaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.442252069,22.207769920 60.436382103,22.207363567 60.426363773,22.186289539 60.409670502,22.141403695 60.405774460,22.107147332 60.415952776,22.089799216 60.427747097,22.085848860 60.428295438,22.086680245 60.429433039,22.088204696 60.429814886,22.089632654 60.429728186,22.092954954 60.429985726,22.098412080 60.436424413,22.124636596 60.434895136,22.141137189 60.439463404,22.162669149 60.440360503,22.184284745 60.445458468,22.199860818 60.442252069,22.207769920" ;
        poi:history       "Ruissalon lähisaaret saivat kiinteän asutuksen keskiajan kuluessa, mutta Ruissalo oli säilyi asumattomana. Saari oli pitäjänsaari, jota käytettiin yhteislaitumena ja kalastuksen tukipaikkana. 1200-luvulla Ruissalo siirtyi Turun linnan haltuun ja säilyi laidunmaana. 1500-luvun puolivälissä Ruissalon päätilasta tuli Turun linnan alainen latokartano. Saarelle 1561 perustettu Juhana Herttuan metsästyspuisto kuului valtakunnan varhaisiin kuninkaallisiin eläintarhoihin. Tammimetsien hoidolla turvattiin rakennusmateriaalia kehittyvälle laivanveistämötoiminnalle. 1600-luvun alkupuolella Ruissalo oli kenraalikuvernöörin virkatalona ja 1600-luvulta vuoteen 1845 Turun ja Porin läänin maaherran virkatalona. Monet maaherroista olivat merkittäviä maanviljelyn kehittäjiä ja 1754 kartanon maille perustettiin puutarha keittiö- ja koristekasveineen sekä viinimarjapensaineen ja omena-, päärynä- ja luumupuineen.\r\n\r\nTurun kaupunkipalon 1827 jälkeen laadittu uusi asemakaava johti kaupunkilaisten laidunmaiden ja viljelypalstojen menetykseen, minkä seurauksena turkulaiset porvarit anoivat Ruissalon saarta \"karjanlaitumeksi ja lastauspaikoiksi\". Ruissalo siirtyi Turun kaupungin haltuun 1845 keisarin vahvistamalla senaatin päätöksellä. Kaupunki jakoi 1846 saaren noin viiteenkymmeneen huvilapalstaan ja huutokauppasi palstojen vuokraoikeuden. Palstojen rakentaminen alkoi välittömästi. Yleiseksi alueeksi jätettiin yksi rannaton palsta Allmänna promenaden, jonne rakennettiin keilaradat, ravintola ym. 1800-luvun lopussa alue oli seurapiirien kokoontumispaikka ja muuttui 1900-luvun alkupuolella työväestön retkeilypaikaksi. Saarelle rakennettiin uimalaitos 1903 ja hiekkaranta 1930. \r\n\r\nHuvilatontit jaettiin 1918 uudelleen siten, että saarelle syntyi 126 palstaa, viljelypalstoja ja kansanpuisto. 1900-luvun loppupuolella yksityishuviloita siirtyi kaupungin omistukseen ja edelleenvuokrattuina mm. yhdistysten kesänviettopaikoiksi.\r\n\r\nRuissalosta järjestettiin 1952 Suomen ensimmäinen kansainvälinen asemakaavakilpailu, jonka voitti suomalainen arkkitehti Kaj Englund. Kilpailun perusteella laaditussa asemakaavassa (1956) saarta kehitettiin virkistysalueena. Luonnonsuojelualuetta laajennettiin ja sen viereen sijoitettiin kasvitieteellinen puutarha, jonka aluetta laajennettiin 1980-luvulla. Vuoteen 1957 yksityisomistuksessa olleen Villa Saaron ympärille Saaronniemeen tuli leirintäalue ja saarelle rakennettiin myös kevytrakenteisia kesämökkejä.\r\n\r\nRuissalon huvila-alueen suojeluun tähtäävä osayleiskaava laadittiin 1995."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:puisto , poio:satama , poio:matkailurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1850" ;
        skos:prefLabel    "Ruissalon huvila-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9833>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aho, Kaarle"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.mamo.fi/fi/henkilokunta/kaarle+aho/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9833" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p52>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Pukusuoja F9"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T10:37:21.235+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-14T08:25:45.08+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38994 ;
        poi:description  "Pukusuojan tarkka rakennusajankohta ei ole tiedossa, mutta se lienee rakennettu Merenkävijät ry:n toimesta Helsingin olympialaisia varten. Sitä laajennettiin katoksella vuonna 1990.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nAntti-Poika, Jaakko, 14.9.1992. Suullinen tiedonanto.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:history      "Pukusuojan tarkka rakennusajankohta ei ole tiedossa, mutta se lienee rakennettu Merenkävijät ry:n toimesta Helsingin olympialaisia varten. Sitä laajennettiin katoksella vuonna 1990.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nAntti-Poika, Jaakko, 14.9.1992. Suullinen tiedonanto.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1982. Särkkä.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:poiType      <http://linkedgeodata.org/vocabulary#shelter> ;
        wgs84:lat        "60.1513678729766" ;
        wgs84:long       "24.965900850296066" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3202>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin suomalainen realilyseo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6471> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3202" .

rky:p695  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Peltokorven kylään kuuluva Klapurin hyvin säilynyt tilakokonaisuus on erinomainen esimerkki Keski-Pohjanmaan maatilojen ja rakennuskannan perinteisestä sijoittumisesta ja rakentamistavasta.\n\nKälviän kirkonkylän lounaispuolisen viljelysaukean laidalla sijaitseva Klapurin taloryhmä koostuu kolmesta hirsirakentaisesta ja peiterimalaudoitetusta asuinrakennuksesta, navetta- ja tallirakennuksista, riihistä sekä muista vanhoista talousrakennuksista. Alunperin asuinrakennuksia on ollut neljä, mutta yksi niistä on purettu. Asuinrakennukset ovat luultavasti 1800-luvun alkupuoliskolta.\n\nKlapurin taloryhmän rakennuskanta on ryhmittynyt mäelle kylätien kulkiessa pihapiirien läpi. Rakennusten keskinäinen hierarkinen sijoittaminen mies- ja karjapihaan sekä koko pihapiirin sijoittuminen metsän rajaan viestii vuosisataisesta traditiosta. Tie erottaa luontevasti maatilojen toiminnot mies- ja karjapihaan. Kolmen miespihan rakennukset ovat tien länsipuolella ja talousrakennusten rypäs tien itäpuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.833135471,23.386159882 63.833425151,23.385838776 63.835217320,23.386453560 63.835515143,23.388389285 63.835391891,23.390314795 63.834491436,23.390169843 63.834207165,23.391462144 63.833241318,23.390476826 63.833135471,23.386159882" ;
        poi:history       "Klapurin talo kuului 1608 Korpilahden kylästä erotettuun Peltokorven kylään, jonka yhdeksän taloa olivat ilmeisesti suomenkielisiä. Kälviän pitäjään kuulunut Klapurin talo jaettiin 1654 Matti Sipinpojan ja Lauri Olavinpojan kesken. Taloa isännöi 1680-luvun puolivälissä pastori Henrik Kelwin, joka oli pitäjän ensimmäisen kappalaisen poika. 1700-luvulla talo autioitui.\r\n\r\n1800-luvulla Klapurista  jakaantuivat Vanhala ja Syrilä. Tätä ennen kaikki asuinrakennukset kuuluivat Klapuriin. Tilalla toimi oma meijeri, ja tuulimylly seisoi läheisellä Myllypelto-nimisellä mäellä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kyla , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2065" ;
        skos:prefLabel    "Klapurin taloryhmä"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Aina iltaisin lahti on kaunis/ mutta myös aamuisin se on// Sorsat lymyävät poukamassa/ luulin niitä kiviksi, kun ne eivät liiku/ Lahden ollessa jäässä/ sorsien lämpö/ pitää poukaman sulana// Lahti pyörittää itsensä ympäri/ töihinmenijöitä,/ lenkkeilijöitä/ jotka menevät kuntaliittoon tulevat minua vastaan--\" (runosta Töölönlahti, s. 14)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6849> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3462>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Oksanen, Hannu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3462" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6205>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DC2F43A5-D3D5-4EBB-9A21-2074156DA309> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8160>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:51:10+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8255>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Mies vailla menneisyyttä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8252> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8150> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7879> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8255" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6465>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:03:48+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p250>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Varuskuntakasarmi / Pohjoismainen taidekeskus "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T10:31:16.791+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:30:55.629+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p4428 , koko:p32213 , koko:p33985 ;
        poi:description  "Vuosina 1866-68 rakennettiin Kri­min sodas­sa tuhou­tu­neen ka­sarmin paikalle uusi, pomminkestävä kasar­mi, johon voi­tiin ma­joittaa 450 so­tilasta. Kiinteään sisustukseen kuuluivat seiniin kiinnitetyt makuulaverit ja kivääritelineet. Alunperin julkisivut olivat koristeellisempia, mutta nyky­asuun ne muutettiin jo 1870-luvun alussa. Tällöin myös vuota­van turve­katon tilalle tehtiin peltikatto.\n\nVuonna 1918 tähän sotavankileirin kasarmiin oli pahimmillaan majoitettu 1747 miestä. Vuodesta 1919 kolme­kymmentäluvun lopulle ra­kennus pal­veli suomalaista sotaväkeä. 1940-luvulla tilat ja­ettiin erikokoisiksi asunnoik­si, kunnes vuonna 1972 tiloihin si­joitettiin Kansal­lis­mu­seon kes­kus­va­rasto, uunit ja väliseinät purettiin ja talo varustettiin keskusläm­mi­tyk­sel­lä."@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nPohjoismaisen taidekeskuksen toi­mis­to-, työ- ja näyt­telyti­lo­jen suunnittelussa ta­voitteena oli säilyttää hol­vatun tilan alku­pe­räinen luon­ne tekemällä väliseinät pääo­sin lasista ja rakenta­malla aputi­loille eril­li­set ma­talat huo­neet, joiden yli tynny­ri­holvit kaartuvat ehjinä. Ruotsa­laisten rakentaman, tuhou­tuneen ka­sarmin paik­ka mer­kit­tiin pihalle kiveyk­sellä.\n\nToteutusaika: 1983-85\nHuoneistoala: 1627 m²\nKerrosala: 2640 m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkiteh­titoimisto Helin & Sii­to­nen\nRakennesuunnittelu: Insinööri­toimisto Plan­test Oy\nLVI-suunnittelu: Insinööritoi­misto Iikka Huovinen Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoi­misto Tauno Nissinen Oy\nMaisemasuunnittelu: Oy Arkkiteh­tuuri & Maisema Ab\n­Rakennuttaja: Rakennushallitus\nRakennustyöt: Helsingin lää­ninvankilan Suomenlin­nan työ­siir­tola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKasarmi rakennettiin vuosina 1866-68 samalla paikalla aiemmin sijainneen varuskuntakasarmin paikalle. Ruotsalaisaikainen kasarmi vaurioitui pahoin Krimin sodan pommituksessa, minkä jälkeen se kunnostettiin vielä osittain käyttökuntoon, mutta purettiin huonokuntoisena vuonna 1866.\n\nUusi kasarmi edusti yhdessä Ison Mustasaaren rantakasarmin kanssa Viaporissa täysin uutta \"pomminkestävää\" rakennustyyppiä. Se oli yksikerroksinen ja sen muurit olivat huomattavan paksut. Holvien päällä oli aluksi vahva maa- ja turvekerros, joka korvattiin 1870-luvulla kivilohkare- ja hiekkapeitteellä. Samassa yhteydessä rakennus katettiin pellillä.\n\nRakennuksen jakoi kahteen osaan tynnyriholvattu läpikäytävä, jonka itäpuolella oli alkuaan kuusi ja länsipuolella viisi tynnyriholvattua miehistötupaa ja lisäksi keittiöholvit rakennuksen kummassakin päässä. Kasarmi suunniteltiin 500 miestä varten, ja sen kiinteään sisustukseen kuuluivat seiniin kiinnitetyt makuulaverit ja kivääritelineet.\n\nRakennuksen julkisivut olivat aluksi nykyistä rikkaammin koristellut, mutta alkuvaiheen vuotava turvekatto aiheutti julkisivuissa vesivaurioita, jotka korjattiin katon muutostyön yhteydessä ja tällöin alkuperäiset pilasteri- ja kaariaiheiset ikkunoiden kehyslistat uusittiin nykyiseen muotoonsa. 1890-luvulla keittiöosastot muutettiin majoitustiloiksi ja niihin pihan puolelta johtavat ovet ikkunoiksi.\n\nItsenäisyyden ajan alussa vuonna 1918 rakennus oli sotavankileirin vankikasarmi n:o 7. Pahimmillaan tähän 500:n miehen kasarmiin oli ahdettu jopa 1747 miestä. Harjoituskenttä kasarmin edessä toimi vankien ulkoilualueena.\nVuoden 1918 jälkeen rakennus B 28 siirtyi puolustusministeriön hallintaan ja sitä käytettiin kasarmina. Idänpuoleiseen päätyyn sijoitettiin jälleen keittiötilat. Vähitellen suuria holvitiloja alettiin jakaa väliseinin pienempiin osiin ja kasarmiasumisesta siirryttiin perheasuntoihin. Osaa tiloista käytettiin varastoina. Sotakorvausteollisuuden käynnistyttyä Suomenlinnan telakalla vuonna 1945, rakennukseen sisustettiin lukuisia pieniä asuntoja, tiheimmillään asuntoja saattoi olla neljä yhdessä holviosastossa. Rakennukseen sijoitettiin myös sauna ja pesutupa. Itäpäädyn ruokalatilaa käytettiin yhteiseen kokoontumiseen ja siellä järjestettiin mm. tanssikursseja ja tansseja. Tältä tiheän asumisen kaudelta lienee peräisin rakennuksesta yhä paikallisesti käytetty nimitys \"Kolhoosi\".\n\n1970-luvun alussa rakennus siirtyi muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan ja siinä tehtiin peruskorjaus, jonka yhteydessä kaikki vanhat uunit ja myöhemmin rakennetut väliseinät purettiin. Rakennukseen sijoitettiin Kansallismuseon keskusvarasto.\n\nVuosina 1983-85 tehtiin rakennuksessa jälleen täydellinen peruskorjaus, kun se kunnostettiin Pohjoismaisen taidekeskuksen toimitiloiksi. Toimisto-, arkisto- ja kirjastotilojen lisäksi rakennukseen on sijoitettu pieni galleria, työpajatilat ja tauluvarasto. Korjaustyön suunnitteli arkkitehtitoimisto Helin &Siitonen.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 43\nVuonna 1928 rakennusnumero B II 43\n\nLähteet:\nKA VSA 17044 ,14991\nMV SL Rakhist Rosén, Helena, 1980. Susisaaren varuskuntakasarmi B 28, \"Kolhoosi\".\nMV SL VIK B 101, 957-1020.\n\nSuullisia tietoja rva Katri Fribergiltä 29.9.1994"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/7/2/saha/suomenlinna/0_-2651692422239576645.jpg" , "http://media.onki.fi/0/9/1/saha/suomenlinna/0_4311884939034797472.jpg" , "http://media.onki.fi/6/6/0/saha/suomenlinna/0_-9011857675416694091.jpg" , "http://media.onki.fi/8/3/0/saha/suomenlinna/0_-2151951933296460087.jpg" , "http://media.onki.fi/7/6/0/saha/suomenlinna/0_7240799491126145944.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/gns/barracks> ;
        wgs84:lat        "60.1432289304634" ;
        wgs84:long       "24.983077716827438" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "...mietin voisiko ne lopussa sulkee minut Pihlajasaaren santaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6553>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6904>
] .

th:Poliitikko  a         owl:Class ;
        rdfs:label       "Poliitikko"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kohdehenkilo .

<http://example/upload-base/#metadescription_8754>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1915840~S9*fin> .

rky:p1228  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Yläneen kirkonmäen punamullattu korkeaseinäinen puukirkko sipulikupoleineen on ollut laajalle näkyvä maisemallinen kiinnekohta jo usean vuosisadan ajan. Rakennusmestari Mikael Piimäsen 1780-luvulla rakentaman lounaissuomalaisen länsitornillisen pitkäkirkon ulkoasu on säilynyt rakennusaikansa asussa. Yläneen pappila on seurakunnan itsenäistymisen ajalta 1870-luvulta.\n\nYläneen päätytornillisessa pitkäkirkossa on pystylaudoitetut ulkoseinät, tornin päätteenä on lounaissuomalaisen kellotapulin tunnusmerkkinä oleva kahdeksankulmainen kellohuone sipulikupoleineen. Kirkkosali on useaan otteeseen uudistettu, eikä vastaa kirkon ulkohahmon luomaa arkaaista vaikutelmaa. Kirkon ympärillä on korkean kiviaidan reunustama lehtevä kirkkotarha.\n\nYläneen pappila sijaitsee muutaman sadan metrin päässä kirkon pohjoispuolella korkean mäen laella. Kaksikerroksinen puinen päärakennus on valmistunut 1877 seurakunnan itsenäistyessä Pöytyästä. Puistomaisella pihamaalla on kaksi aittaa 1700-luvulta. Pappilassa on asunut mm. kirjailija ja kirjallisuudentutkija Martti Haavio."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.881067971,22.406748146 60.882269396,22.404959936 60.883172940,22.407676304 60.884223335,22.410131860 60.883441141,22.410276391 60.882389727,22.410299731 60.881673769,22.409875086 60.881598102,22.408574685 60.881067971,22.406748146" ;
        poi:history       "Yläne kuului varhain keskiajalla kirkollisesti järjestäytyneisiin seutuihin ja sen oletetaan perustetun jo ennen vuotta 1392, jolloin se oli ilmeisesti satakuntalaisten Euran, Köyliön ja Säkylän yhteydessä. Pöytyän kappeliksi se liitettiin 1400-luvun alussa. Pitäjässä oli 21 taloa 1556. Seurakunnan ensimmäisen kirkon sijainnista ei ole täyttä varmuutta. Nykyinen kirkko rakennettiin edeltäjänsä, 1660-luvulla rakennetun kirkon paikalle 1782 turkulaisen rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla.\r\n\r\nYläneen kappalaisen pappila sijaitsi kirkon lähellä, mutta seurakunnan itsenäistyessä 1875 rakennettiin kirkkoherran pappila uudelle paikalle kirkonkylän pohjoispuolelle. Pappilaa laajennettiin 1937. Pappilan puutarha kiviaitoineen jäi 1967 pappilan eteläpuolelta linjatun Yläne-Oripää -tien alle.\r\n\r\nSeurakunta itsenäistyminen toteutui 1879. Kirkkoa korjattiin 1884 arkkitehti C.J. von Heidekenin johdolla, jolloin se sai uusgoottilaisia yksityiskohtia. Pienemmän, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman korjauksen 1898-1899 yhteydessä laajennettiin kirkkotarhaa. Kirkon alkuperäistä ilmettä pyrittiin palauttamaan värityksen ja yksityiskohtien osalta restauroinnissa 1954."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k636 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4622" ;
        skos:prefLabel    "Yläneen kirkonmäki ja pappila (kirkonmäki)"@fi .

rky:p931  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.396019599,28.713712599 62.397791541,28.716307960 62.397453187,28.717533025 62.396744662,28.726900609 62.395077346,28.721834683 62.396019599,28.713712599" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:silta , poio:puisto , poio:huvila , poio:liikennepaikka , poio:saha ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Vihovuonne)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6202>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Porkkalankadusta erkaneva tie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä niminen on katu, joka erkanee Porkkalankadusta oikealle ja päättyy Mechelininkatuun ? Porkkalankadusta erkanee Itämerensola. Itämerensola ei pääty suoraan Mechelininkatuun, vaan Lapinlahdentiehen, joka puolestaan päättyy Mechelininkatuun. Hyviä karttoja löytyy muuten esimerkiksi YTV:n Reittioppaasta tai Googlen Maps-palvelusta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/porkkalankadusta-erkaneva-tie" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun hän saapui Munkkiniemen portille, kahden aikanaan pilvenpiirtäjäksikin kutsutun talojätin väliin, mieli alkoi keventyä. Talot olivat entisellään, joutsenfreskot meren puoleisilla seinillä ja pronssiset poikapatsaat sivuilla. Sähköliike El.affär Timm toimi yhä, mutta vaateliike, josta äiti oli ostanut pojille Jamekset, oli saanut väistyä kioskin tieltä. - - - Tuossa oli Puistokino, hän muisti, siellä meni pornofilmi Pukki paratiisissa, ja nyt samoja rappusia laskeudutaan moskeijaan. Tuossa Kadetintien risteyksessä oli Nuorten aitta, josta sai koottavia lennokkeja ja pikkusotilaita, ja sieltä tullessamme näimme äidin ja veljen kanssa kolarin. Tuolla puolen oli La Rondinella joka oli kemikalio mutta jonka yläkerta pursui leluja. - - - Tuossa oli kirjakauppa, sieltä ostimme veljen kanssa ensimmäiset penaalit, ne meriaiheiset. Valion baari oli tuossa, ja tuossa mäessä Bio Rita josta illan viimeisen kuvan jälkeen kärtimme julisteita. - - - Mikä siihen sittemmin tuli. Taisi olla ruokakauppa. Niin, sen kaupunginjohtajan kauppa, Pajunen. Karlssonin kalakauppa, josta sai myös lihaa, oli tuolla Solnantien puolella, Tarmo Manni kävi pitämässä siellä yhden miehen esityksiään, maisteli suurieleisesti makkarasiivuja joita siihen aikaan oli esillä tiskin päällä, hauskutti kaikkia.  - - - Rigari oli tuossa kulmassa, legendaarinen ravintola jonka yllä oli riikinkukko, kauneimpia koskaa tehtyjä valomainoksia. \" (s.105-106, 108-109.)" ;
  dcterms:description            "Päähenkilö saapuu pitkästä aikaa Munkkiniemeen. Kävely pitkin Munkkiniemen puistotietä tuo mieleen reitin varrella 1960-70-luvuilla sijainneet kaupat, elokuvateatterit ja ravintolat sekä niihin liittyviä muistoja." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2323> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9299>
] .

rky:p1488  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pielisjoen kanavat ovat vesistöihin tukeutuneen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä. 1950-1970-luvun suurimittakaavainen nippu-uitto ja voimaloiden rakentaminen on muuttanut Pielisjoen maisemaa. Pielisjoen kanavien erityispiirre onkin ajallinen kerrostuneisuus.\n\nPielisjoki yhdistää Pielisen Oriveden Pyhäselkään. Pielisjoen kanavaketjuun kuuluvat Joensuussa Utra ja Joensuun sulku, Kontiolahdella Haapavirta ja Jakokoski sekä Enossa Saapaskoski, Kaltimo ja Häihä. Pielisjoen kanavoinnin ensimmäisen vaiheen eli 1870-luvun kanavista ovat myöhemmän rakentamisen seurauksena veden alle jääneet Kuurnan ja Paiholan kanavat. Lisäksi Kaltimon suursulun ja voimalan rakentamisen yhteydessä Nesterinsaaren sulku on jäänyt patopengerryksen alle.\n\nJoensuun sulku vuodelta 1877 on keskeinen osa Joensuun kaupunkikuvaa. Se sisältyy erilliseen kohteeseen Joensuun rantapuisto-vyöhyke. Joensuun Utran kanava puolestaan sisältyy erilliseen kohteeseen Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue.\n\nKontiolahden Haapavirran 1883 avattu kanava, jonka sulku on vuodelta 1915, on säilynyt toimintakuntoisena kanavamiljöönä. Jakokosken kanava on vuodelta 1879 ja sen nykyasu vuoden 1907 kunnostusvaiheesta, jolloin kanavan puiset rakenteet on uudistettu. Nykyisellään se muodostaa täydellisen, toimintakuntoisen kanavakokonaisuuden, johon kuuluu kanavanhoitajan asunto ja talousrakennuksia. Merenkulkuhallitus hoitaa aluetta kanavamuseona.\n\nKaltimon vanha sulku vuodelta 1879 on rakenteena ja osin rakennuskannaltaan säilynyt. Vanhalta kanavalta yläjuoksulle on 1958 rakennettu Kaltimon suursulku ja voimalaitos, jonka kokonaisuuteen kuuluu voimalan työntekijöiden asuinalue. Punatiilinen voimalaitos on arkkitehtien Erik Kråkström ja Ahti Korhonen suunnittelema. Yläjuoksulla ovat edelleen Saapaskosken ja Häihän sulut. Saapaskosken kanavan alkuperäiset sulut vuodelta 1878 on korvattu 1912-1913. Kanavan varrella on säilynyt kanavanvartijan asuintalo. Häihän 1876 avatun, kivirakenteisen kanavan uudistaminen tapahtui 1958. Kanavamiljöö on säilynyt rakennuksineen, pengerryksineen ja istutuksineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.767239587,30.126963305 62.769262509,30.126053026 62.772024118,30.125027998 62.772205677,30.132085704 62.772157130,30.135583541 62.769076866,30.138341189 62.768032099,30.136334110 62.767732262,30.131289403 62.767239587,30.126963305" ;
        poi:history       "Pielisjoen koskien ensimmäiset perkaukset liikkumisen helpottamiseksi tehtiin 1700-luvun lopulla. Tuolloin kunnostettiin Joensuun ja Utran kosket. Tutkimukset Pielisjoen kanavoimiseksi aloitti insinööri F.A. Hällström 1829. Valtion toimesta jokeen perattiin avoimet venekanavat 1847-1853.\r\n\r\nPielisjoen merkitys kulkuväylänä lisääntyi sahateollisuuden laajentuessa Pohjois-Karjalassa, ja kanavien rakentaminen tuli yhä tarpeellisemmaksi uiton ja puutavaran kuljetusten vuoksi. Saimaan kanava avautui liikenteelle 1856, jonka jälkeen Saimaan itäisen pääreitin väylät Savonlinnasta Nurmekseen pyrittiin kunnostamaan.\r\n\r\nPielisjoen jokiväylän sulkujen rakentamistyö aloitettiin 1874. Vahvistettuun kanavointisuunnitelmaan sisältyi yhdeksän puusulkua, mutta suunnitelmia tarkennettiin rakentamisvaiheessa, ja osa suluista rakennettiin kivisinä. Sulkuja ei rakennettu yhtä suuriksi kuin Saimaan kanavalla.\r\n\r\nEnsimmäiseksi kanavatyöt aloitettiin Utrassa, Kuurnassa ja Häihässä. Pielisjoen ensimmäinen kanavointivaihe valmistui Kaltimon kanavan myötä 1879. Muutamaa vuotta myöhemmin sulkuketjua täydennettiin rakentamalla Haapavirran sulku 1881-1883. Pielisjoen kanavien ansiosta Pielisen seutu pääsi säännölliseen yhteyteen Joensuun kanssa, ja kaupungista kehittyi Viipurin kaltainen välityssatama.\r\n\r\nSulkujen koko ja mataluus aiheutti ongelmia pian niiden rakentamisen jälkeen, ja niitä uudistettiin 1900-luvun alussa etenkin uittojen tarpeisiin. Ensimmäisenä uudistettiin Utran sulku 1902. Uudistusvaihe päättyi Joensuun sulun rakentamiseen 1918-1923.\r\n\r\n1930-luvulla vanhat laivasulut todettiin jälleen mittakaavaltaan riittämättömiksi suurenevien uittojen tarpeisiin. Pielisjoki valjastettiin uudelleen 1950-1970-luvuilla nippu-uiton ja energiantuotannon tarpeisiin, ja varustettiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin. Tämä jätti vanhoja sulkuja tarpeettomaksi ja muutti vedenkorkeutta, joen penkereitä ja koko jokimaisemaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k167 ;
        poi:poiType       poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1106" ;
        skos:prefLabel    "Pielisjoen kanavat (Kaltimon uittokanava ja voimalaitos)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9205>
        dcterms:modified  "2010-06-07T11:25:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6701>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:03:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7176>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1804215~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8751>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Raadio Maria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8751" .

rky:p1130  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimineen Kimojokivarteen sijoittuvan tuotanto- ja teollisuusympäristöjen ketjun. Kimon ruukki, joka edustaa hyvin 1700-luvun ruukkiympäristöä patoineen, kankivasarapajoineen, ruukinkatuineen ja tuotantorakennuksineen, on ollut osa kautta maan ulottunutta ruukkien suuromistusta. Rautaruukkitoiminnasta alkunsa saanut Oravaisten tehdasyhdyskunta on yhtenäinen ja ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka rakennuskanta on pääosin peräisin 1900-luvun alkupuolelta. \n\nRöykasjärvestä laskevan Kimojoen varrella on noin viiden kilometrin matkalla useita peräkkäisiä koskia, joiden kaikkien rannoilla on ollut Kimon ruukkiin liittyviä tuotantorakennuksia, myllyjä, sahoja ja erityyppisiä rakenteita. Alimmasta vasarapajasta on noin kahdeksan kilometrin matka Oravaisten ruukille.\n\nKimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Alaruukki/Nedre hammaren, Keskiruukki/Mellanbruket ja Yliruukki/Övre hammaren). Niiden vesivoimaa säädellyt Röykasjärven rannalla oleva pato on yksi Suomen vanhimmista ja kookkaimmista. Luonnonkivipadon ulkomuurissa on ankkuriraudoin kirjaimet JJ ja RF (Johan Jennings ja Robert Finlay) sekä vuosiluku 1760.\n\nYläruukilla (Övre hammaren) on pato ja hyvin säilynyt 1784 rakennettu, myllyksi muutettu vasarapaja. Ruukinpaikan yläpuolella on käytöstä jäänyt tielinja ja komea kivisilta. Nykyisin alueella toimii Oravaisten teatteri.\n\nKeskiruukki/Mellanbruket eli Nyhammare on nuorin Kimon kolmesta kankivasarapajasta Mutta-nimisen kosken varrella. Rakennuksen seinässä on vuosiluku 1788 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim).\n\nAlaruukki/Nedre hammaren, Kimon ruukin varsinainen ydinosa, on sijainnut alimman kaksiosaisen kosken varrella. Siellä ruukkimaisema patoineen, patoaltaineen, ruukinkatuineen ja monine tuotantorakennuksineen on säilyttänyt hyvin 1700-luvun luonteensa. Ruukin päärakennuksen lisäksi siellä on käsipaja, mekaaninen verstas, joka rakennettiin nippupajan paikalle ja vasarapajan rauniot. Vasarapajasta on jäljellä noin puolitoista metriä paksut harmaakiviseinät ja niiden sisäpuolella voimakanavan rauniot sekä ahjojen pohjia. Pajan holvatun oven yläpuolelle on hakattu vuosiluku 1791 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim). Kosken vastakkaisella rannalla entisen puhallushuoneen paikalla on pieni tiilinen voimalaitos vuodelta 1920. Alaruukilla toimii nykyisin mm. taontapajoja ja museo.\n\nOravaisten tehdasyhdyskunnan nykyisen rakennuskannan pääosa on tekstiilitehtaan kukoistuskaudelta 1920-1930-luvulta. Punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä on entisen masuunin ja konepajan paikalla. Teollisuushistoriallisesti Oravaisten tehtaiden merkitttävin osa on punatiilestä 1922 rakennettu höyryvoimalaitos. Ruukinkadun rakenne on suurimmaksi osaksi hajonnut, ja kasarmityyppiset tekstiilitehtaan työväenasunnot on sijoitettu väljemmin tehtaan lähiympäristöön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.314304398,22.421272192 63.311558095,22.423072158 63.310586894,22.427655712 63.308493803,22.428328988 63.307224917,22.421274214 63.306809347,22.419631219 63.309526190,22.414398936 63.313175931,22.414531241 63.314304398,22.421272192" ;
        poi:history       "Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuuni rakennettiin melkein kymmenen kilometriä lähemmäksi merta, Oravaisiin. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta harkkorauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin masuunin rinnalla ajoittain Suomen suurin takkiraudantuottaja.\r\n\r\nKapteeni Lars Magnus Björkmanista (aateloituna Björkenheim) tuli Oravaisten ruukin omistaja 1818. Björkmanin omistajakauden alkuaika oli Oravaisissa merkittävien uudistusten aikaa. Björkmanin rakennuttama tunnusmajakka Oravaisten edustalla Stubbenin saarella Uudessakaarlepyyssä palveli ruukkien rahtilaivaliikennettä. Raudanjalostus päättyi Kimossa 1890-luvulla.\r\n\r\nOravaisten ruukin masuunin ja valimon lopettamisen jälkeen 1867 Oravaisten historiassa alkoi tekstiiliteollisuusvaihe 1885. Tekstiiliteollisuuden kukoistuskautta olivat erityisesti 1920-luku ja 1930-luvun alku. Yhtiön nimeksi tuli Oravaisten Verkatehdas Oy / Oravais Klädesfabrik Ab 1935. Päätuotteina olivat 1960-luvun keskivaiheilla jersey- ja crimplenekankaat. Vielä 1975 tehdas työllisti noin 430 työntekijää, mutta 1988 tekstiiliteollisuus loppui Oravaisissa. Vanhan tekstiilitehtaan tiloissa aloitti toimintansa maailman johtaviin hiomapapereiden valmistajiin kuuluva KWH-Mirka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k559 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:mylly , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=908" ;
        skos:prefLabel    "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta (Oravaisten tehdas)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6961>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070233~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9465>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:41:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pakkanen, Outi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&PageContent=-1" , "http://www.outipakkanen.com/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/pakkanen-outi" .

[ dcterms:description  "Kyllikki Forssell kävi SF-studioiden filmikoulua Mikonkadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7813>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i401>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Helsinki Old Boys bataljons honnörsmarsch" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i277> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9149> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-old-boys-batalj-honnorsmars" .

rky:p1390  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Varjakan alue on rakennuskannaltaan ja miljööltään parhaiten säilyneitä höyrykauden suursahan ympärille suunniteltuja sahayhdyskuntia.\n\nVarjakansaari on yksi Pohjois-Pohjanmaan rannikolle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syntyneistä sahayhdyskunnista. Varjakan vanhoista tuotantorakennuksista on jäljellä enää rauniot, mutta sahatyöläisten asuntoja on säilynyt parisenkymmentä. Asuintalot on suunnitellut 1920-luvulla arkkitehti H. Andersin. Osa alueen työväenasunnoista on siirretty Pateniemeen. \n\nVanhan Varjakan alueella, mantereella, on säilynyt ns. Varjakan kartanon pihapiiri, johon kuuluu kolme puista asuinrakennusta 1900-luvun alusta.\n"@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.993533184,25.324942720 64.989712450,25.332545778 64.987162942,25.329625882 64.991822387,25.310682326 64.998519340,25.283599392 65.002771485,25.279609473 65.004220563,25.285749751 65.003353961,25.303148966 64.999642376,25.324441034 64.993533184,25.324942720" ;
        poi:history       "Varjakan saaressa toimi 1800-luvun keskivaiheilla Franzénin laivatelakka ja sen jälkeen korjaustelakka. Saarella toimi 1900-1928 myös höyrysaha, joka oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sen palveluksessa oli enimmillään noin 700 työntekijää. Sahan rakennutti Varjakka Trävaru Aktiebolaget 1900. Saha paloi 1919, rakennettiin uudellee, mutta sen toiminta loppui pääakselin katkeamiseen 1928. Saarella oli myös sahan pääkonttori ja paloasema. Saha rakennutti työväelleen asunnot, leipomon, kaksi kauppaa ja elokuvateatterin. Saaren halki kulki kapearaiteinen rautatie sahalta telakan satamaan. Mantereelle kuljettiin kapulalossilla.\r\n\r\nOsa Varjakan rakennuksista siirrettiin Pateniemen sahan työntekijöiden asunnoiksi. Varjakansaari rakennuksineen toimi Oulu-yhtiöiden työntekijöiden kesäpaikkana vuoteen 1987, jolloin Oulunsalon kunta osti alueen. Rakennuksia korjattiin 1990–luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k567 ;
        poi:poiType       poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4352" ;
        skos:prefLabel    "Varjakan sahayhdyskunta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_308>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1570020~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Helsingin kaupunginteatterissa 18.1.1990 ensi-iltansa saaneesta näytelmästä Kallion kimallus, jonka musiikin on säveltänyt Jukka Linkola." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1035> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i661>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hurja joukko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Penniteatteri" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hurja-joukko" .

rky:p1724  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti. Salokankaan vaikutus Rovaniemen kaupunkikuvaan on huomattava. Hän on suunnitellut kaupunkiin useita julkisia rakennuksia kuten kauppalantalon, paloaseman sekä oppilaitoksia ja kouluja.\n\nRovaniemen uusiutuneen rakennuskannan joukossa on säilynyt joukko arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelemia rakennuksia ajalta, jolloin hän johti Rovaniemen jälleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Salokankaan arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunniittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja näyttäviin tulisijoihin. 1950-luvulla Salokankaan ote on ollut pelkistetympi – elävän viivan on korvannut suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen.\n\nSalokankaan julkiseen suunnitteluun kuuluvaa Rovaniemen kauppalan funktionalistista, lukuisin yksityiskohdin koristeltua toimitaloa sisäpihaa rajaavine talonmiehen asuntoineen vuodelta 1949 pidetään eräänä arkkitehdin päätyönä. Samana vuonna on valmistunut Rovaniemen paloasema, tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Kansakoulu siipiosineen ja siihen liittyvä pieni opettajien asuintalo on rakennettu 1952-1954. Nelikerroksinen erkkeripäätyinen kansakoulun opettajien asuintalo on vuodelta 1953. Koristeelliset parvekkeet ja ovien ikkunat antavat persoonallisen leiman Rantavitikan koulun opettajien asuintalolle vuodelta 1950. Sen viereinen, laajan kokonaisuuden muodostava ammattikoulu ja ammattikoulun asuntola on suunniteltu 1952 mutta valmistunut vasta 1961.\n\nAmmattikoulun ja Rantavitikan koulun asuintalon tavoin Kemijokivarressa sijaitsevan Inaripolku 3:n asuinkerrostalo on suunniteltu polveilevaksi, jotta asunnoista olisi jokinäkymä. Rakennus on valmistunut 1956. Ferdinand Salokankaan yhtenä päätyönä pidetty arkkitehdin oma ateljee- ja asuintalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1951 ja 1953. Vaakavuorattu rakennus on verrattain kapearunkoinen ja korkea ja sitä koristavat lukuisat yksityiskohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.499597061,25.724245912 66.499812448,25.723024157 66.500090954,25.723358912 66.499901742,25.724512619 66.499597061,25.724245912" ;
        poi:history       "Arkkitehti Ferdinand Salokangas (1903-1981) johti Lapin jälleenrakentamista 1945-1948 ja työskenteli arkkitehtinä Rovaniemellä vuoteen 1956. Tätä ennen Salokangas oli johtanut talvisodassa pommitettujen Sortavalan ja Käkisalmen jälleenrakentamista 1942-1943. Salokangas työskenteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston (KYMRO) alaisen Lapin rakennuspiirin johdossa. Jälleenrakennustyö keskittyi Rovaniemen kauppalan alueelle, mutta käsitti myös ympäröivän maaseudun.\r\n\r\nSalokangas suunnitteli Rovaniemelle ainakin 17 rakennusta. Monipuolinen tuotanto vastasi hyvin jälleenrakennuskauden tarpeisiin. Se käsitti julkisten hallinto- ja asuinrakennusten lisäksi myös yksityisiä omakotitaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4280" ;
        skos:prefLabel    "Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä (Kansakoulun opettajien asuintalo)"@fi .

rky:p91  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Santahaminan saaren strategisesti tärkeä sijainti Helsingin edustalla on muokannut vuosisatoja sotilaskäytössä olleen alueen kulttuuriympäristöä poikkeukselliseksi kokonaisuudeksi, jonka perustana ovat Venäjän keisarikunnan valtakunnallisen sotilasrakentamisen osana 1850 aloitetut ja 1917 asti täydennetyt tykkipatterit sekä 1910-luvulla rakennettu varuskunta. Suomen puolustusvoimien toteuttamien rakennusvaiheiden merkityksestä kertoo mm. 1940 valmistunut Kadettikoulu, joka on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Santahaminan sotilasalueen hyvin säilynyttä historiallista kerrostuneisuutta lisäävät merenkulkuun, asutushistoriaan ja sotilaalliseen toimintaan liittyvät muinaisjäännökset. \n\nSantahaminaan johtaa pohjoisesta Hevossalmesta maantie, jonka varrella ovat keskeiset sotilasrakennukset. Venäläisen varuskunnan laaja 1910-luvun punatiilikasarmialue on rakennettu keisarikuntaa varten laadittujen tyyppipiirustusten mukaan saaren länsiosaan. Paraatikentän reunoilla on säännöllinen kasarmiryhmä, jota on 1960-luvulla täydennetty kahdella arkkitehti Pekka Rajalan suunnittelemalla kasarmilla. Paraatikentän eteläpuolella mm. yksikerroksiset talli- ja varastorakennukset, sähkö- ja radioasemat ja monikerroksiset kasarmit muodostavat erinomaisesti säilyneen kokonaisuuden. Venäläisen varuskunnan ortodoksikirkon kivijalka on paraatikentän itäpuolella. 1910-luvun alueella on myös suomalaisen kauden kasarmeja ja toimitiloja, kuten Ilmailuvoimien rakennukset 1920-luvulta, joista mainittakoon päällystökerho, asuinrakennus sekä länsirannan asuinrakennukset ja ilmailuvarikko. Ilmailuvoimien rakennuksille on ominaista sileäksi rapattu selkeälinjaisuus.\n\nToinen rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä kokonaisuus on saaren pohjoisosassa, jossa päätiestä itään haarautuvan tien varrella ovat Kadettikoulun, nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) rakennukset kolmesta vaiheesta. Olavi Sortan 1930-luvulla suunnittelemat modernin pelkistetyt rakennukset, kookkaat koulu- ja ruokala-juhlasalirakennukset sekä pienemmät kasarmi, kurssirakennus, asuinrakennus ja talli, ympäröivät mäntyjä kasvavaa pihaa. Kolmikerroksisen koulurakennuksen siipiosassa ovat voimistelusali, uima-allas ja sauna. Sisätiloja elävöittävät luonnon- ja keinovalon vuorovaikutus, kiiltopinnat sekä tyylitellyt sotilasaiheet. Aluetta on täydennetty pohjoisosaan lähelle rantaa 1964 valmistunein Tyyne ja Reino Lammin-Soilan suunnittelemin koulu- ja asuntolarakennuksin. Niiden ja Kadettikoulun väliin jäävällä aukiolla on Krimin sodan pommituksessa 1855 menehtyneiden sotilaiden pyramidin muotoinen hautamuistomerkki. Sen ympärillä on 1600-1700-luvuille ajoittuva hautausmaa. 1993 valmistunut Osmo Lapon piirtämä luentosali-oppilasasuntola on Kadettikoulun länsipuolella. Alueeseen kuuluu myös urheilukenttä.\n\nVaruskunta-alueen asuntoja on keskitetty saaren pohjois- ja luoteisosaan puistomaisen puuston keskelle. Päätien länsipuolella pohjoisosassa ovat alueen vanhimmat, 1850-luvun puiset sotilasrakennukset sekä 1910-luvun punatiilisiä asuinrakennuksia. Tien itäpuolella on nuorempaa rakennuskantaa omana ryhmänään: 1950-60 luvuilla valmistuneet arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän ja arkkitehti Reino Lammin-Soilan suunnittelemat kerrostalot. Niiden välissä on kolme 1980-90-luvun asuintaloa. Alueen tuntumassa on tyyppipiirustusten mukaan 1950-luvulla valmistunut vesitorni. \n\nSantahaminan itä- ja eteläosassa on harjoitusalue, kuten Suurlahden hiekkainen ranta-alue Riviera. Alueen rakennukset, mm. 1880-luvun ruutikellarit ja 1910-luvulla rakennetut varastot ja kellarit ovat pattereittain saaren rannoilla. Tieverkosto on pääosin venäläiseltä kaudelta. Saaren keskellä on Saharaksi nimitetty hietikkoalue, joka on hakattu avoimeksi jo 1820-luvulla Viaporin tykistön ampumaleirejä varten. Itsenäisyyden ajan alussa Saharaa on käytetty Ilmailuvoimien lentokenttänä. Sisällissodan vankileirillä 1918 menehtyneiden punaisten hauta muistomerkkeineen on Saharan laidalla. \n\nVenäläisaikaiset tykkipatterit sijaitsevat ympäri saaren. Ne ovat osa Viaporin linnoituspiiriä, joka ulottui Helsingin edustan saarille. Tykkipattereita on täydennetty I maailmansodan aikaan, jolloin Santahamina on liittynyt osaksi Ahvenanmaalta Pietarin edustalle ja Viron rannikoille ulottuvaa Pietari Suurelle nimettyä meririntamaa. Tykkipattereille johtavat päätiestä haarautuvat mukulakivetyt tykkitiet. Saarella on runsaasti luonnonarvoja, kuten lehdot saaren lounaisosassa ja Rivieran rantaniityt metsineen. Varuskuntakäyttö on edesauttanut uhanalaisten eliö- ja kasvilajien säilymistä.\n\nRannoilla on laiturirakenteita eri ajoilta. Saarta ympäröiviltä vesiltä tunnetaan mm. väyläesteitä ja hylkyjä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.155824556,25.040752878 60.157985207,25.048644423 60.158071688,25.050528662 60.157341170,25.056046297 60.155148951,25.057931426 60.151383711,25.078195126 60.146987312,25.085321134 60.146016721,25.085126564 60.134745324,25.076827464 60.133594383,25.075198563 60.131829834,25.031548054 60.134999465,25.027932641 60.137135240,25.030624764 60.141605191,25.023349021 60.144877715,25.024646502 60.155824556,25.040752878" ;
        poi:history       "Santahaminan saari sijaitsee ikivanhan purjehdusreitin varrella, ja se on ollut merenkulkijoiden pysähdyspaikka, mahdollisesti myös satama ja kauppapaikka. Saarelta on etsitty viikinkiaikaan ajoittuvia kohteita johtuen Uudenmaan rannikkoa seurailevasta ”viikinkien idäntiestä” sekä Vartiokylän keskiaikaisen linnavuoren läheisyydestä. Varmoja jäännöksiä rautakautisesta toiminnasta ei saarelta ole toistaiseksi löytynyt.\r\n\r\nSantahaminan kylä mainitaan 1400-luvulla. Kylässä oli 1560-luvulla kaksi taloa. Kylä sijaitsi saaren länsirannalla mahdollisesti Papinlahden puretun upseerikerhon ympäristössä aina 1800-luvun alkupuolelle asti. Santahamina esiintyy runsaasti kirjallisissa lähteissä 1500-luvun puolivälissä, jolloin Kustaa Vaasa suunnitteli sitä Tallinnan kilpailijaksi rakennettavan uuden kaupungin sijaintipaikaksi. Helsinki perustettiin lopulta Vantaanjoen suulle, mutta Santahaminaan ehdittiin rakentaa aittoja. Helsingin siirtoa Vantaanjoen suusta Santahaminaan suunniteltiin 1630-luvulla, mutta kaupunki siirrettiinkin Vironniemelle. 1600-luvun puolivälissä laadittuun karttaan on saaren pohjoisosaan merkitty hautausmaa, joka sijaitsee nykyisen maanpuolustuskorkeakoulun pihassa. Paikalla tehtiin arkeologisia kaivauksia 2004 ja havaittiin, että kaikki tutkitut vainajat olivat miehiä. \r\n\r\n1808-1809 Suomen sodassa venäläiset piirittivät Viaporia myös Santahaminasta käsin. Yhdeksän tykin patteri rakennettiin nykyiselle Radioniemelle ja lähisaareen. Viaporin antauduttua venäläiset piiritysjoukot siirtyivät pois. Santahamina liitettiin Viaporin linnoitukseen 1810-luvulla. Intensiivinen sotilaallinen toiminta alkoi Krimin sodan aikana 1850-luvulla, jolloin saarelle rakennettiin tykkipattereita pääkaupungin turvaksi osana Helsingin edustan ja Viaporin linnoitustöitä. Rakentaminen jatkui vaiheittain Venäjän vallankumoukseen saakka. Keisarikunta toteutti 1910-luvulla koko keisarikuntaan ulottuvan sotilasrakennushankkeen, joka käsitti sekä varuskuntia että linnoituksia. Hankkeen tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta ns. punatiilivaruskuntaa ja meri- ja maalinnoitusketju. Valikoimassa niistä ovat Santahamina, Dragsvik, Hennala, Riihimäki ja Kouvola sekä pääkaupunkia ympäröivä maa- ja merilinnoitusketju. \r\n\r\nViaporin tykistö alkoi käyttää Santahaminaa jo 1820-luvulla leirialueena ja nimittää sitä Leirisaareksi. Jo ennen 1910-luvun punatiilivaihetta rakennettiin pääasiassa puisia majoitus- ja varastorakennuksia saaren pohjoisosaan ja jo tuolloin muotoutuneen päätien varteen. 1906 Viaporin kapina alkoi miinakomppaniassa, jonka kasarmit olivat nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun alueella. Kapinaan liittyvä muistomerkki on päätien pohjoispäässä.\r\n\r\nSantahaminassa oli 1918 sisällissodan punavankileiri. Sen jälkeen Santahaminaan sijoitettiin suomalainen varuskunta, jonka joukko-osastot ja toiminnot ovat vaihdelleet. Santahaminassa on ollut maavoimien ja tykistön eri joukko-osastoja ja kouluja, mm 1940-1963 Ilmatorjuntakoulu. Ilmailuvoimat aloitti toimintansa Santahaminassa 1923-1943 ja käytti Saharan ampumarataa lentokenttänä. \r\n\r\nKadettikoulu siirtyi 1940 Niinisalosta Santahaminaan. Uusi kadettikoulu päätettiin rakentaa Santahaminaan ja arkkitehtonisen kokonaisuuden suunnitteli puolustusministeriön arkkitehti Olavi Sortta apunaan arkkitehdit Kyllikki Halme ja Irma Paasikallio. Rakentaminen aloitettiin 1939. Kadettikoulun rakennushanke kytkettiin alusta pitäen tuolloin näköpiirissä olleiden vuoden 1940 olympialaisten valmisteluun. Viitattiin urheilijoiden majoitus- ja harjoittelutilojen tarpeeseen ja uuden kadettikoulun yhteyteen saatiinkin mm. uimahalli. Suomen puolustusvoimien 1930-1940-luvun rakentaminen ilmentää nuoren kansakunnan luomaa uutta, vanhemmasta varuskuntarakentamisesta erottautuvaa arkkitehtuuria, jossa kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet oli mukautettu suomalaisiin olosuhteisiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus , poio:satama , poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:asuinrakennus , poio:koulu , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1571" ;
        skos:prefLabel    "Santahamina"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9202>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Toivonen, Tuomas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9202" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7173>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Sirèn, J.S."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7173" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7412>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1910633~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7507>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Vaskinen, Yrjö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7489> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7507" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Alkuperäinen tiilimuuri on yhä paikallaan Vyökadun ja Linnakujan varrella niin sanotun Tuomen korttelin etelälaidassa. Vankila valmistui vuonna 1837. Se maksoi valtiolle 82 912 seteliruplaa ja 90 kopeekkaa.' (s. 29)\n'Kun Helsingin vanha rosis sijaitsi Kruununhaassa, matkat olivat lyhyitä mutta päivät silti pitkiä: oikaudenkäynti tapasi edistyä hitaasti, tilat olivat ahtaat ja epämukavat. Vartijat ja vartioitavat odottivat samoissa tiloissa. Illalla matka kävi taas Katajanokalle odottamaan, ellei päätöstä saman päivän aikana saatu. Keskimäärin oikeutta odotettiin Nokalla kuukauden päivät.' (s. 36)" ;
  dcterms:description            "Tutkintavankilassa on odottanut tuomiotaan nimekkäitäkin rikollisia kuten Volvo-Markkanen, Matti Haapoja ja Steen Christensen.  " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9494> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2974>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sisäpihat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7548> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7556> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7553> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7549> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7551> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7554> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7552> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7557> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7550> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7555> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2973> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sisapihat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9462>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Lang" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Tiivistunnelmainen, jännitysromaanin elementtejä käyttävä kertomus tunnetun kirjailijan ja TV-kasvon kaikennielevästä rakkaudesta salaperäiseen naiseen. Helsinki on olennainen osa romaania, Langin tapa katsella kotikaupunkiaan heijastelee hänen sisäisiä tunteitaan." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8860> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2716> ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=30&BibliographyId=24724&PageContent=12&FilterValue=-2147483648" , "http://kirjailijat.kirjastot.fi/sv-fi/kirjailija.aspx?PersonId=30&BibliographyId=4153&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9462" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5717>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CC47F64B-4834-4CE4-ADAB-979A7CF63C1C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7672>
        dcterms:modified  "2009-11-03T16:39:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_210>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1692411~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7767>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pääskylänrinne"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1881186346459" ;
        wgs84:long        "24.9657372414311" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7767" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p15>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Pommisuoja C92\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:34:21.143+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:48:55.326+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36026 , koko:p30544 ;
        poi:description  "Kallioluola C 92 louhittiin sarvilinna Hessensteinin linnoitusmuurien väliseen rantakallioon vuonna 1940. Tykistölahteen viettävässä kallion jyrkänteessä on luolan metallinen ulko-ovi, josta on käynti kahteen pieneen eteiseen. Holvikattoinen huone on säännöllisen suorakaiteen muotoinen ja sen nurkassa on uuni.\n\nRakennusrekisterin mukaan luola on rakennettu 1930-luvulla, mutta todennäköisesti kyseessä on kuitenkin \"res.vänrikki V. Miettisen SAFA\" 9.1.1940 suunnittelema \"HLO:n osumankestävä esikunta\". Esikunta piirrettiin louhittavaksi kallioon Hessensteinin alle. HLO lienee tarkoittanut Suomenlinnan rannikkotykistöosastoa, joka oli Helsingin Lohko -niminen 16.9.1939-4.9.1940. Luola saattoi olla riittämättömän kokoinen tai muuten aiottuun käyttöönsä sopimaton, koska vuonna 1944 louhittiin Ison Mustasaaren pohjoisosaan, Aliupseerikerhon C 8 alle luolastoa C 5, jonka kerrotaan myös olleen esikunta. Aikalaislähteiden mukaan Hessensteinin kallioluolaa käytettiin sittemmin laivaston ampumatarvikevarastona. Rannassa luolan edustalla oli puiset laivalaiturit vielä pitkään 1900-luvulla.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nEnqvist, Ove, 23.12.1994. Suullinen tiedonanto aikalaishaastattelujen pohjalta.\nSuomenlinnan Rannikkorykmentti, tekninen toimisto, piirustusarkisto, Santahamina.\nKuva:\nMV SL Mittauspiirustus.\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Kallioluola C 92 louhittiin sarvilinna Hessensteinin linnoitusmuurien väliseen rantakallioon vuonna 1940. Tykistölahteen viettävässä kallion jyrkänteessä on luolan metallinen ulko-ovi, josta on käynti kahteen pieneen eteiseen. Holvikattoinen huone on säännöllisen suorakaiteen muotoinen ja sen nurkassa on uuni.\n\nRakennusrekisterin mukaan luola on rakennettu 1930-luvulla, mutta todennäköisesti kyseessä on kuitenkin \"res.vänrikki V. Miettisen SAFA\" 9.1.1940 suunnittelema \"HLO:n osumankestävä esikunta\". Esikunta piirrettiin louhittavaksi kallioon Hessensteinin alle. HLO lienee tarkoittanut Suomenlinnan rannikkotykistöosastoa, joka oli Helsingin Lohko -niminen 16.9.1939-4.9.1940. Luola saattoi olla riittämättömän kokoinen tai muuten aiottuun käyttöönsä sopimaton, koska vuonna 1944 louhittiin Ison Mustasaaren pohjoisosaan, Aliupseerikerhon C 8 alle luolastoa C 5, jonka kerrotaan myös olleen esikunta. Aikalaislähteiden mukaan Hessensteinin kallioluolaa käytettiin sittemmin laivaston ampumatarvikevarastona. Rannassa luolan edustalla oli puiset laivalaiturit vielä pitkään 1900-luvulla.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nEnqvist, Ove, 23.12.1994. Suullinen tiedonanto aikalaishaastattelujen pohjalta.\nSuomenlinnan Rannikkorykmentti, tekninen toimisto, piirustusarkisto, Santahamina.\nKuva:\nMV SL Mittauspiirustus.\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p19939> ;
        wgs84:lat        "60.14405680207381" ;
        wgs84:long       "24.989665222168014" .

blue_route:c10  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s11 ;
        :source       blue_route:s10 .

<http://example/upload-base/#metadescription_5977>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=69693515-79C2-4E2D-9F09-67EEF5C7E7CB> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Eerikinkadun länsipää näytti illansuussa aina täsmälleen tältä. Samat ihmiset, samat koirat ja fillarit, ravintola Kannaksen valot.' (s.224)" ;
  dcterms:description            "Babylonia-yhtyeen komppikitaristi Pablo asuu Eerikinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9547> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546>
] .

rky:p658  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuortaneen kirkonmäki kirkkoineen, tapuleineen kirkkotarhoineen ja toimituskappeliksi muutettuine kruununmakasiineineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt eteläpohjalainen kirkkomiljöö Kuortaneenjärven rantaa seuraavalla mäntykankaalla. Kuortaneen kirkko kuuluu pohjalaisten kaksikymmentäneljäkulmaisten 1700-luvun loppupuolen ristikirkkojen joukkoon ja se on rakennettu kuuluisan eteläpohjalaisen kirkonrakentajan Antti Hakolan johdolla.\n\nPohjakaavaltaan kaksikymmentäneljäkulmaisen puisen ristikirkon paanukaton keskellä kohoaa kaksiosainen sipuliin päättyvä torni. Seinien ponttilautaverhous ja ikkunat ovat 1890-luvulta. Avara sisätila on vastaavalla tavalla uusittu.\n\nOlof Häggblomin johdolla rakennettu kolmikerroksinen kellotapuli vuodelta 1831 edustaa monimuotoisuudessaan kansanomaista empirearkkitehtuuria. Suuri tiilinen Intendenttikonttorissa suunniteltu kruununmakasiini 1850-luvulta on muutettu 1980-luvulla siunauskappeliksi.\n\nKuortanejärven mäntymetsää kasvavan rannan asuin- ja huvilarakennukset on rakennettu pääosin 1930-1950-luvulla. Järven rannalla, Kirkkotien varrella, sijaitsee myös kuortanelaissyntyisen musiikkimiehen Heikki Klemetin ja hänen vaimonsa Armin huvila. Talolla toimii nykyisin Klemetin kotimuseo. Kirkkotien itäpuolella on Kuurtanes-Seuran ylläpitämä ulkomuseoalue, jonka parikymmentä rakennusta edustavat kuortanelaista talonpoikaista rakennustapaa 1600-luvulta 1800-luvun loppuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.806401579,23.490204166 62.806873548,23.489608904 62.807309952,23.489312698 62.808597715,23.489115885 62.808601148,23.489778525 62.808533327,23.492481747 62.809431043,23.495286142 62.808874623,23.495453267 62.808328410,23.496296628 62.807934560,23.496372327 62.807009907,23.496583246 62.806203819,23.496699576 62.805863479,23.496698135 62.805679404,23.496720040 62.805113841,23.497183669 62.805117345,23.497432414 62.805268739,23.499694269 62.804801700,23.500009159 62.804015857,23.500765519 62.803947928,23.501479608 62.803422204,23.502017703 62.803371382,23.501534996 62.803448717,23.500628617 62.803561396,23.499926065 62.803697597,23.499417562 62.803275755,23.497287889 62.803360955,23.495375725 62.804521587,23.495560062 62.805983464,23.492492663 62.806401579,23.490204166" ;
        poi:history       "Keskiajalla Kyrön pitäjään kuulunut Kuortane oli harvaanasuttua seutua ja 1560-luvulla Kuortaneella oli 11 taloa. Kuortane erotettiin Lapuan emäseurakunnan kappeliksi 1645. Pitäjässä harjoitettiin tervanpolttoa 1700-1800-luvuilla, mikä toi seudulle vaurautta. Kappeliseurakunnan kirkko rakennettiin eteläpohjalaisen kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla ja se valmistui 1777. Seurakunta itsenäistyi 1798 palautuen kuitenkin vuosiksi 1835-1859 Alavuden alaisuuteen. Kirkkoa uudistettiin 1893-1894 arkkitehti Josef Stenbäckin ehdotuksen mukaisesti."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k300 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:museo , poio:tie , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1624" ;
        skos:prefLabel    "Kuortaneen kirkko ja kirkonseutu"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1018>
        dcterms:modified  "2010-11-18T17:48:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1433885~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1746091~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1713025~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1923636~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tuulensuu. Ainoa, mikä hänelle tuli sanasta mieleen, oli elokuvateatteri Tuulensuu. Hän käynnisti moottorin ja käänsi auton tulosuuntaan. Hän kaasutti kohti Arenataloa, jossa elokuvateatteri sijaitsi. Rakennuksen massiivinen punatiilinen olemus hallitsi maisemaa Hakaniemen hallin takana. Vaara oli kuullut Arenatalosta sellaisenkin jutun, että arkkitehti oli mitannut sen tornien välimatkan niin että Graf Zeppelin saattoi helposti laskeutua niiden väliin.' (s. 411)" ;
  dcterms:description            "Heidi ohjaa rikoskomisario Albert Vaaraa roistojen jäljille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9651> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9650>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4139>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1656491~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_804>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1560888~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8123>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6094>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B1DED7DE-0A45-4B5B-A7D4-502A5067CEA2> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8218>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsinki apéritif : rapsodia kaupungista " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "6 min, musiikkiesitys" ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8217> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8218" .

rky:p300  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauttuan teollisuusalue on vanhan ruukkimiljöön ja 1900-luvun modernin teollisuusrakentamisen muodostama historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas ja monipuolinen kokonaisuus, joka on edelleen teollisessa käytössä. \n\nAsutushistorian vanhimmat, ruukinkartanoa edeltäneet, kerrostumat löytyvät luoteisosasta, jossa on jokivarressa useita kivi- ja rautakautisia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä Kauttuan kylän autioitunut kylätontti.\n\nAlueen rakennetun ytimen muodostavat ruukinkartano puistoineen ja talousrakennuksineen, nauhamaisessa rivissä jokirinteen maastonmuotoja seurailevan Sepäntien varrella olevat seppien talot sekä asuintalot vanharivi ja pitkärivi. Nykyistä paperitehdasta edeltäneestä ruukkivaiheesta on säilynyt osittain vanha hiilisuuli 1870-luvulta ja  saharakennus 1900-luvun alkupuolelta. Koskipaikassa olleet 1600- ja 1700-luvulla rakennetut alapaja, nippuvasarapaja ja myllyt ovat purettu.\n\nKauttuan ruukin päärakennus on valmistunut 1802 ja se on volyymiltaan, julkisivujen jäsentelyltään ja yksityiskohdiltaan tyypillistä \"anonyymiä\" uusklassismia. Tyylillisesti Gabriel Bonsdorffin suunnitelma rakennus kuuluu samaan ryhmään Anjalan kartanon, Kirkniemen ja Hakoisten kartanoiden päärakennusten kanssa. Kaksikerroksista päärakennusta on empireajalle tyypillisesti laajennettu yksikerroksisilla siipiosilla 1824. Puiston 8-kulmainen kellotorni on 1830-luvulta.\n\nPaperitehtaan ensimmäinen vaihe rakennettiin kartanoa vastapäätä joen varteen 1906. Tehtaaseen liittyvät useat paperitehtaan johtajien ja työväen asuinrakennukset. Paikallisjohtajalle tarkoitettu Villa Bertel Ahlströmin suunnitteli Jarl Eklund ja se valmistui 1911. Rakennukseen liittyvän puiston suunnitteli Paul Ollsson, joskaan sitä ei toteutettu kokonaisuudessaan. Lähelle rakennetut Mäntylä (ark. A. Tollet) ja Mäkelä rakennettiin 1922 esimiesten asunnoiksi. \n\nJokirannassa on lisäksi asuin- ja konttorirakennukseksi rakennettu Rantala 1870-luvulta ja Thura Borgille Birger Federleyn suunnittelema ja 1902 valmistunut ateljeerakennus, jonka kansallisromanttinen ulkoasu muutettiin 1937 yksinkertaisemmaksi.  \n\nPaperitehtaan toiminnan laajeneminen näkyi 1930- ja 1940-luvulla uusina työväestölle ja toimihenkilöille tarkoitettuina asuinalueina.  Yksi suunnittelijoista oli Alvar Aalto, jonka suunnitelmista toteutui mm. terassitalo, pientalot Varkaudenmäessä, naisvirkailijoiden asuintalo, Tipula (nyk. Villa Aalto) ja Lohiluoman yli-insinöörin asunto. Jokirannassa on lisäksi Aino ja Alvar Aallon suunnittelma Ahlströmin henkilökunnan sauna- ja pesularakennus. \n\nPyhäjärven rannalla oleva Lohiluoma muodostaa oman erillisen toimihenkilöille tarkoitetun asuinalueen, omakotitalot valmistuivat 1940-luvulla ja rivitalot 1960-luvulla.\n\nAlvar Aallon terassitalo, harjun rinteeseen sijoitettu terassimaisesti laskeutuva kerrostalo on modernin funktionalismin ja kokeilevan asuntoarkkitehtuurin korkeatasoinen esimerkki ja kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Rakennus on sijoitettu rinteeseen siten, että kuhunkin asuntoon on oma käynti suoraan luonnosta ja alemman asunnon katto muodostaa ylemmän asunnon kattoterassin. Valkeaksi rapatun betonirunkoisen tiilirakennuksen jäsentelemättömiin kompakteihin julkisivuihin tuovat keveyttä terassien ohuet kaiteet ja puiset kattorakenteet. \n\nYhtiön 1960- ja 1970-luvun rakentaminen näkyi parhaiten tehtaiden laajenemisessa. Asuntotuotantoa edustavat ensimmäiset Pentti Aholan suunnittelemat kerrostalot, jotka valmistuivat alueen pohjoisreunalle 1970-luvulla. Toinen uusi rakennustyyppi oli rivitalo, joita valmistui 1960-luvulla etupäässä Lohiluoman toimihenkilöalueelle. Rakennusvaiheeseen liittyy lisäksi vesitorni. \n\nKauttuan kartano- ja teollisuusmiljöötä leimaa monipuolinen rakennuskanta, jota ovat olleet suunnittelemassa useat arkkitehdit ja rakennusmestarit.  Lopputuloksena syntynyt mielenkiintoinen ja kerroksinen kokonaisuus kertoo teollisen yhdyskunnan rakentamistavoitteista 1700-luvulta aina 1900-luvun loppupuolelle.\n\nAlueen historiallinen sosiaalinen rakenne on edelleen nähtävissä rakennuskannassa erilaisina alueina. Ylin johto on perinteisesti sijoittunut lähelle tehdasta, joen varteen. Työväenasuinalueet on sijoitettu tehtaasta kauemmaksi ja toimihenkilöille tarkoitetut lähemmäksi tai kuten Lohiluoma, Pyhäjärven rantaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.106386042,22.171524486 61.105930569,22.167068010 61.108940767,22.159672293 61.109002422,22.155216751 61.111953346,22.150121383 61.110583570,22.147525558 61.109476818,22.146212529 61.111234581,22.146087596 61.112262285,22.145983321 61.113335376,22.145880638 61.113872182,22.146677664 61.115663402,22.145362752 61.115862390,22.148129428 61.115732335,22.155943187 61.115645934,22.162312991 61.115632911,22.163823591 61.115280693,22.167818399 61.113775855,22.169076839 61.110552785,22.170534408 61.109652863,22.171683505 61.106386042,22.171524486" ;
        poi:history       "Kauttuan ruukin lähistöllä olevan Luistarin muinaisjäännösalueen löydöt viittaavat esihistorialliseen raudanvalmistukseen. Keskiaikainen kylätontti alueen luoteisosassa viestii pitkästä yhtäjaksoisesta asumisesta Kauttualla.\r\n\r\nKauttuan ruukin perusti vapaaherra Lorenz Creutz nuorempi Yläneen kartanon maille Kauttuankosken rannalle Euraan vuonna 1689. Creutzien jälkeen omistajaksi tuli ensin Timm -suku, jonka hallussa Kauttuan ruukki oli 1700 - 1873, josta 1800-luku oli vävynä taloon tulleen Falck -suvun aikaa.  Jälkimmäisten aikana rakennettiin pääosa kartanon ja ruukin säilyneistä asuinrakennuksista, päärakennus, kellotorni, Sepänkadun rakennukset ja puisto.  \r\n\r\nUusi tärkeä teollisuushistoriallinen vaihe Kauttuan historiassa alkoi 1906, kun 1873 omistajaksi tulleen Antti Ahlströmin perustama yhtiö rakensi vanhan rautaruukin tuntumaan paperitehtaan.  Tehtaan suunnitteli arkkitehtitoimisto Fagerholm ja Nordman. Rautabetonirakenteet suunniteltiin Saksassa. Puuhiomo ja ruskeaa paperia valmistava tehdas aloittivat toimintansa 1907, ja samalla päättyi raudan valmistus. Paperitehtaan alkuvaiheen asuinalueita olivat Keittiömäki, Juudaanmaa ja Mikolanmäki.  Paperitehdasta on laajennettu jokaisella vuosikymmenellä aina nykypäiviin saakka. Antti Ahlströmiin liittyvät lisäksi Merikarvialla Lankosken kylä ja Noormarkussa Noormarkun ruukialue. \r\n\r\nPaperitehtaan valmistuttua Kauttualle rakennettiin rautatie ja -asema. Toiminta laajeni 1937 paperin jatkojalostustehtaalla, Euran paperi, jonka ensimmäinen rakennusvaihe valmistui 1942 rautatien itäpuolelle. Toiminnan laajeneminen lisäsi asuinrakentamista ja 1940-luvulla syntyivät mm. Omakotialueen ja Kiiskinmäen työväenasuinalueet ja Varkaudenmäen ja Lohiluoman toimihenkilöille tarkoitetut asuinalueet sekä lukuisat pienemmät asuinalueet, jotka oli tarkoitettu tehtaiden työntekijöille, virkailijoille ja mestareille. \r\n\r\nAlvar Aalto hahmotteli Kauttuan rakennuskantaa Ahlströmille 1937-1944. Samaan aikaan hänellä oli suunnittelun alla samalle omistajalle Noormarkun ruukkimaisemaan rakennettava Villa Mairea. Kauttualla lukuisat kaavaehdotukset sisälsivät myös suunnitelman, jossa jyrkkään maastoon oli viuhkamaisesti korkeuskäyrien mukaan sijoitettu useita terassitaloja. Sodan syttyminen jätti laajemmat kaava- ja rakennushankkeet paperille. Betoni- ja tiilirakenteisesta terassitaloista ehti valmistua vain yksi, jonka jälkeen oli pakko sotien ja materiaalipulan vuoksi siirtyä kevyempään puurakenteseen. Alvar Aallon suunnitelmista toteutuivat yhden terassitalon lisäksi naisvirkailijoille rakennettu Tipula, Lohiluoman insinööritalo, jokirannan sauna- ja pesularakennus ja laajempana kokonaisuutena Varkauden tehtaan valmistamat tehdastalot Varkaudenmäkeen eli ns. A-talot. \r\n\r\nKauttua on yksi niistä maamme rautaruukeista, joissa teollinen toiminta jatkuu edelleen alkuperäisen rautateollisuustuotannon pysähtymisen jälkeen. Nykyisin Kauttuan tehtaat ovat osa kansainvälisiä yrityksiä, jolloin tehtaan ja sen paikallisjohdon suuri  ja kokonaisvaltainen vaikutus ympäristön rakentamiseen päättynyt. Keskeinen, historiallinen rakennuskanta on edelleen yhtiön omaisuutta, mutta osa on myyty yksityiselle. Tämä on tuonut alueelle täydennysrakentamista ja muutoksia rakennuskantaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:kartano , poio:muinaisjaannos , poio:puunjalostuslaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=912" ;
        skos:prefLabel    "Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1278>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1790565~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6428>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:47+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p213>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Saunaparakki C97"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:51:40.165+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:52:29.046+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34558 , koko:p34262 , koko:p1632 ;
        poi:description  "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolalle. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Parakki sijaitsee työsiirtola-alueen laidalla, lähellä yksityistä Sokolovin huvilaa. Rakennuksessa oli sauna löyly-, pesu- ja pukuhuoneineen sekä pesula ja kuivaushuone. Saunan kiuas oli öljylämmitteinen, mutta on vaihdettu sittemmin sähkölämmitteiseksi. Päätyyn on rakennettu harrastustila vangeille pingiksen peluuta varten. Kirkasvärinen vaaleansininen talo maalattiin vihertävällä öljymaalilla ja rakennettiin sisäänkäyntikatos julkisivutöiden yhteydessä kesällä 1993.\n\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Peltikattoinen pystylaudoitettu parakki rakennettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolalle. Suunnittelijana toimi vankeinhoito-osastosta Urpo Nummela. Parakki sijaitsee työsiirtola-alueen laidalla, lähellä yksityistä Sokolovin huvilaa. Rakennuksessa oli sauna löyly-, pesu- ja pukuhuoneineen sekä pesula ja kuivaushuone. Saunan kiuas oli öljylämmitteinen, mutta on vaihdettu sittemmin sähkölämmitteiseksi. Päätyyn on rakennettu harrastustila vangeille pingiksen peluuta varten. Kirkasvärinen vaaleansininen talo maalattiin vihertävällä öljymaalilla ja rakennettiin sisäänkäyntikatos julkisivutöiden yhteydessä kesällä 1993.\n\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.144574878867225" ;
        wgs84:long       "24.99229378700261" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8383>
        dcterms:modified  "2010-01-08T14:11:10+0300" .

rky:p560  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia. Suurten talonpoikaistilojen uudet päärakennukset tai pihapiirin laidalle rakennetut syytinkitalot on rakennettu ja uudistettu empiretyylin yksityiskohtia mukaillen. \n\nRakennukset, joissa monessa on aumakatto, on vuorattu ajanmukaisella vaakavuorauksella. Koriste-elementteinä ovat nurkkien pilasterit, tyylitellyt joonialaiset pilasterit ja ikkunoiden profiloidut listat ja joskus maalatut otsalaudat. Ominaista näille rakennuksille ovat komeat kaksoispylväiden ja kaari-ikkunoiden koristamat umpikuistit. \n\nParhaat esimerkit Jämsän empiretaloista ovat Ruotsula vuodelta 1824 ja Säyrylän kylässä oleva Kuikka 1830-luvulta, Hinkkala 1830-luvulta sekä Honkasen 1834 tyylinmukaistettu päärakennus ja vierasrakennus 1840-luvulta Jämsänkoskella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.880260063,25.287124605 61.880809027,25.285452486 61.881443282,25.286561985 61.880960774,25.288236995 61.880260063,25.287124605" ;
        poi:history       "Rakentajina Jämsässä toimivat perimätiedon mukaan kesäksi paikkakunnalle Pohjanmaalta tulleet kirvesmiehet sekä Turun puuseppäammattikunnassa oppinsa saaneet oman paikkakunnan miehet. Ulkomaalauksessa käytetyt empirevärit saatiin Turussa maalariopissa olleen jämsäläisen maalarin Fredrik Wilhelm Römanin välityksellä. \r\n\r\nJämsänjokilaakso tunnettiin Keski-Suomen vilja-aittana, joka yhdessä metsien ja koskeen perustettujen myllyjen ja sahojen kanssa takasi alueelle vaurautta, joka näkyi näyttävänä rakentamisena.\r\n\r\nPohjalaiset kirvesmiehet rakensivat useita talonpoikais-empireä edustavia asuin- tai vierasrakennuksia Keski-Suomen alueelle 1820-luvulta aina 1860-luvulle. Ilmiö liittyi tyylivaikutteiden siirtymiseen rannikolta sisämaahan ja toisaalta Pohjanmaan taloudelliseen taantumaan laivanrakennuksen ja tervanpolton vähenemisen jälkeen sekä Keski-Suomen vaurastumisen alkuun, jossa keskeisinä tekijöinä olivat alueen laajat metsät ja vesivoimavarat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k182 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1719" ;
        skos:prefLabel    "Suur-Jämsän empiretalot (Kuikka)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8478>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Cantina West"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Cantina West" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7965> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1662289670219" ;
        wgs84:long           "24.9483450840578" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8478" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8717>
        dcterms:modified  "2010-02-17T15:41:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i128>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Aavekaupunki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i127> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6660> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i127> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/aavekaupunki" .

[ dcterms:description  "Viisautta viidennestä tiedekunnasta-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7043>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8120>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hjallis Hartwall Areena" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7947> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7950> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8119> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8120" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8977>
        dcterms:modified  "2010-04-07T13:31:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i388>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki is hell" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9139> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i387> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9137> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9138> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9136> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-hell" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6091>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kaisaniemi - Kajsaniemi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä johtuu Kaisaniemen metroaseman ruotsinkielinen nimi Kajsaniemi? Kaisa-nimi tullee kuuluisasta kahvilanpitäjästä, mutta mistä johtuu käännös suomen kielestä nykyiseen ruotsinkieliseen muotoonsa? Kaisaniemi on poikkeuksellinen paikannimi, koska nimen suomenkielinen muoto on vakiintunut ruotsinkielistä aiemmin. Jo vuonna 1842 puiston nimi on kirjoitettu karttaan muodossa Kajsaniemi. Vuonna 1909 nimi vakiintui kaksikieliseksi: Kaisaniemi- Kajsaniemi. Yleensä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa nimet vakiintuivat ensin ruotsin kieleen ja vasta sitten ne käännettiin suomeksi. Esimerkiksi Hakaniemi oli alun perin ruotsinkielinen nimi. Paikka oli 1800-luvulle karjan laidunmaata(haka) ja sen vuoksi paikka nimettiin Hagnäsiksi.\n\nKaisanimen puisto on muuten Helsingin vanhin alun perin julkiseen käyttöön perustettu kaupunkipuisto. Se piirrettiin ensimmäisen kerran paikoilleen vuonna 1812 J.A. Ehrenströmin laatimassa asemakaavassa. " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6362> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6091" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6330>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=754B994A-C391-41D2-873B-0BF8D006B2BE> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1180>
        dcterms:modified  "2010-12-15T19:35:32+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Eero Pesola lusikoi kesäkeittoa. Hän ei välittänyt mausta. Siviilissä safkan piti maittaa, mutta talossa se oli sivuseikka. Linnaruoka oli linnaruokaa. Siitä ei päässyt mihinkään. Vain energiasisällöillä oli aidosti merkitystä.\" (s. 39)" ;
  dcterms:description            "Pahamainen Eero Pesola istuu kakkuaan Sörkan vankilassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9402> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7139>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:42+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Fagerlund kuittasi heille nopen Mondeon ja he lähtivät Kruununhakaan Teollisuuskatua pitkin. Miehet olivat vaitonaisia, kumpikaan ei osannut arvata miten vakavasta asiasta mahtoi olla kyse.\n- Kukahan meidät siellä haluaa nähdä? Fagerlund pohti auton kaartaessa Sörnäisten rantatieltä korkealle Hakaniemen sillalle, josta avautui kaunis luminen maisema jäätä pitkin kohti Hylkysaarta ja Korkeasaarta.' (s. 304)" ;
  dcterms:description            "Fagerlund ja Vuori saavat pikakutsun Kirkkokadulle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9873> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9396>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8380>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Häyrinen, Hannes"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8380" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9094>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1688830~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6590>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:06+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1170507~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8714>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Huvilakatu 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1556842589715" ;
        wgs84:long        "24.9435109762249" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/huvilakatu-4" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9428>
        dcterms:modified  "2010-10-22T10:17:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1356418~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9189>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Bärlund, Gunnar"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9189" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6685>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kivimäki, Petri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kivimaki-petri" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6924>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1774>
        dcterms:modified  "2010-10-19T14:35:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1641994~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7399>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i290>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin laulu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i289> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8691> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-laulu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8974>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Tuntematon sotilas" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1955." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2flk/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8601> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8923> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8973> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7809> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8227> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8974" .

rky:p1353  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nokian pyörökirkko muodostaa korkealla harjulla maisemallisesti keskeisen ja näkyvän maamerkin tärkeän vesireitin ja vanhan maantien varrella. Kirkkomaisemaan liittyy harjun laella oleva kiviaidan ympäröimä hautausmaa sekä Pyhäjärven rannalla Maatialan pappilan pihapiiri. \n\nNokian kaupunkitaajaman laidalla oleva kirkkorakennus sijaitsee mäntymetsää kasvavalla jyrkkärinteisellä Viikinharjulla Vihnusjärven ja Pyhäjärven välissä, vanhan Turku-Hämeenlinna -maantien varrella. Vanha, keskiajalta periytyvä tielinjaus noudattaa maiseman rajoja pellon ja harjun laidalla. Länsitornillinen 1830-luvun pyörökirkko on tyyliltään uusklassillinen.\n \nKivimuurin ympäröimällä hautausmaalla on Brakel-suvun hautakappeli vuodelta 1843 ja sankarihautojen tukimuurissa Spåre-suvun hautaholvi. Hautausmaan pohjoiskulmalla on tiilinen leikkaushuone, hirsinen talli-makasiini ja Yrjö Waskisen suunnittelema ruumishuone 1920-luvulta. Harjun reunassa on lisäksi 1908 valmistunut jugend-tyylinen kanttorin virka-asunto talousrakennuksineen.\n \nKirkon eteläpuolella Pyhäjärven rannalla on pappilana toimiva entinen Maatialan kartano ja virkatalo, jonka empiretyylinen päärakennus on vuodelta 1839. Maatialan hyvin säilyneessä pihapiirissä on asuntopihan molemmin puolin symmetrisesti kaksi punamullattua tuparakennusta, pakari ja asuinrakennus, nekin ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. Pappilan itäpuolella, sen entisillä pelloilla, on ns. uusi hautausmaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.480268693,23.530203152 61.480711567,23.534169557 61.480529385,23.534371762 61.480314312,23.534241977 61.479944221,23.534114569 61.479266057,23.533376672 61.478833654,23.533381577 61.478103780,23.535222457 61.477485465,23.535713790 61.477369409,23.535499393 61.476533797,23.537539672 61.475957151,23.536285076 61.476659624,23.534828575 61.477030547,23.534025124 61.477505979,23.533585919 61.477931430,23.532482425 61.477998424,23.532153128 61.477967728,23.531491187 61.478102082,23.530659938 61.477535394,23.528283084 61.478129263,23.527609161 61.478529177,23.528317802 61.479738142,23.530382675 61.480251406,23.529891436 61.480301365,23.530452106 61.480268693,23.530203152" ;
        poi:history       "Nokian kivikirkko valmistui 1838 Intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Tuolloisen Pirkkalan seurakunnan kirkko rakennettiin läheisen Viikin kartanon lahjoittamille maille. Seurakunta jaettiin kahteen osaan 1922, ja Pohjois-Pirkkala muutettiin Nokia-nimiseksi 1938.\r\n\r\nKirkon sakaristo avattiin arkkitehti Josef Stenbäckin tekemin suunnitelmin kirkkotilaan kuoriksi 1904. Kirkon sisätiloja on korjattu useaan otteeseen. Perusteellinen uudistus tehtiin 1974 arkkitehti S. Rihlaman suunnitelmin. Kirkon vierellä sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöönsä 1842.\r\n \r\nMaatialan pappila oli mahdollisesti keskiaikainen rälssitila, joka joutui verolle 1500-luvulla. Tilasta muodostettiin 1600-luvun lopulla Porin rykmentin vänrikinpuustelli. Nykyisen päärakennuksen rakennutti hovioikeudenneuvos Lönnblad 1839 asuessaan tilalla vuokralaisena. Rakennuksessa toimi lastenkoti 1918-1920 ja parin seuraavan vuoden ajan myös evankelinen kansanopisto. Pohjois-Pirkkalan seurakunnalle se vuokrattiin kirkkoherran pappilaksi 1923."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k536 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:tie , poio:kappeli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4639" ;
        skos:prefLabel    "Nokian kirkko ja Maatialan pappila"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9688>
        dcterms:modified  "2011-06-20T15:27:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i624>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Kellosävel Kallion kirkossa op. 65b" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9371> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9372> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9373> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9374> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i623> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kellosavel-kallion-kirkossa-op-65b" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7041>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:42:58+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ennen Mannerheimintietä ajoi vitonen,\nsilloin ilma oli enemmän lyijypitoinen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i336> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

rky:p54  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Retulansaaren muinaisjäännösalue ja tiivis kylätontti muodostavat ainutlaatuisen hyvin säilyneen esihistoriallisen ajan ja keskiajan asutuksesta kertovan kokonaisuuden.\n\nRetulansaari sijaitsee Vanajaveden itärannalla Tyrvännön kirkonkylän pohjoispuolella. Saaren kulttuurimaisema käsittää kaksi ajallista kerrostumaa, rautakautisen kalmiston ja keskiaikaisen kyläasutuksen. Saaren suuri rautakautinen kalmistoalue käsittää yli sata hautakumpua. Saarelta tunnetaan myös 16 uhrikiveä.\n\nKeskiaikainen kylätontti sijaitsee saaren keskellä. Kylätontille johtaa sillalta tiepenger kivisten katajaketojen halki. Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on 650x500 metriä, tien itäpuoli on avointa laidunaluetta ja länsipuoli katajaa kasvavaa laidunta. Alueella on 13 kuppikiveä ja yli 200 nurmettunutta kumparetta, joista osa on rautakautisia hautaröykkiöitä ja osa eriaikaisia viljelyraunioita.  \n\nKylätontilla sijaitseva nykyinen rakennuskanta koostuu Alikartanon, Ylikartanon ja Laurilan tilojen tiiviistä rakennusryhmistä. Rakennukset muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen raittinäkymän, jossa kiviset karjasuojat ovat yhtenäisenä rivistönä.  Asuinpihat sijoittuvat raitin lounaispuolelle ja talouspihat koillispuolelle. Nykyinen rakennuskanta on peräisin pääasiassa  1800-luvulta.\n\nRetulansaaren kylä ja viljelymaisema on osa \" Vanajaveden laakso ja Aulanko\" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.175726059,24.334814480 61.172545400,24.333446351 61.169828032,24.328630592 61.167593285,24.311970362 61.169196356,24.307041721 61.171858498,24.305239426 61.174244116,24.306586372 61.175674761,24.308517690 61.180110766,24.308011397 61.182569282,24.310312101 61.184714214,24.317085692 61.179147823,24.330611230 61.175726059,24.334814480" ;
        poi:history       "Arkeologisten löytöjen perusteella Retulansaaren röykkiöt on ajoitettu kansainvaellus- ja merovingiaikaisiksi eli 400-800 jKr. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä. \r\n\r\nRetula mainitaan historiallisissa lähteissä jo vuonna 1429. Vuoden 1691 tiluskarttaan on merkitty suuri joukko kivikumpuja. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa kuten nykyisinkin. Päärakennusten ulkoasu on 1800-luvun jälkipuoliskolta.\r\n\r\nRetulan kartano syntyi 1600-luvulla Retulan kylän kahdesta tilasta, joista toinen oli vanhaa rälssiä. Kartanon omistaksi tuli 1691 Hämeen linnan komendatti Anders Berg, myöhemmin Retulan kartanon isäntiä olivat mm. sotakomissaari Karl Saxbeck ja lääninrahastonhoitaja Jakob Cygnaeus. Kartanoon yhdistettiin vielä 1734 Laurilan ratsutila. Retulan säätyläiskartanon aika päättyi 1816, kun kolme sääksmäkeläistä talonpoikaa osti kartanon ja samalla saaren. Sukulaismiehet jakoivat saaren kolmeen itsenäiseen tilaan, jolloin syntyivät nykyiset Ylikartano, Alikartano ja Laurila.\r\n\r\nAlikartanon pihassa on kaksi päärakennusta, joiden vanhimmat osat ovat 1700- ja 1800-luvulta.  Ylikartanon päärakennuksen runko on 1700-luvulta, Laurilan päärakennus 1860-luvulta. Talous- ja piharakennukset on rakennettu osittain 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Tilojen kivinavetat ovat 1860- ja 1870-luvulta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k082 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1909" ;
        skos:prefLabel    "Retulansaaren kylä ja viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7136>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Fleminginkatu 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lotistien talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> ;
        wgs84:lat            "60.1845008545131" ;
        wgs84:long           "24.9534602834981" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7136" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9091>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kruunuvuorenselkä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> ;
        wgs84:lat         "60.1600651521347" ;
        wgs84:long        "24.9913950149488" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kruunuvuorenselka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9330>
        dcterms:modified  "2010-06-30T13:28:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9425>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Mustavuori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.2301223283526" ;
        wgs84:long        "25.1398079543072" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mustavuori" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6921>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Katajanokan kasarmi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Merikasarmi" , "Ulkoministeriö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.167801210384" ;
        wgs84:long           "24.9728058749106" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/katajanokan-kasarmi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7396>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Hirsipuunkallio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> ;
        wgs84:lat         "60.2068324548537" ;
        wgs84:long        "24.9748154848568" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7396" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7635>
        dcterms:modified  "2010-08-23T19:03:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2485>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1771579~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9590>
        dcterms:modified  "2011-04-01T12:23:49+0300" .

rky:p287  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sorsakosken sahan ja hienotaetehtaan ympärille kehittynyt teollisuustaajama edustaa hyvin 1800-luvun loppupuolella Sisä-Suomeen vesistöjen yhteyteen perustettuja pieniä teollisuusyhdyskuntia, joissa yhtiö on vastannut myös asuntojen ja peruspalveluiden rakentamisesta. Hackmanin tehtaan merkkituotteet ovat olleet käytössä Suomen kotitalouksissa 1900-luvun alkupuolelta alkaen. \n\nSorsakosken tehtaat sijoittuvat Niskaselkään laskevan jokiuoman koskipaikkaan. Tehdasrakennukset ovat kylän pääraitin varrella. Pienimittakaavaiset rakennukset on sovitettu jyrkkäpiirteisen maaston muotoihin. \n\nSorsakosken teollisuushistoria periytyy koskeen 1700-luvun lopulla perustetusta sahasta sekä Haringinlahden tilalle 1800-luvun alussa perustetuista tiilitehtaasta ja myllystä. Vanha myllyrakennus on Sorsakosken punatiilisistä teollisuusrakennuksista vanhin, siinä on toiminut ensimmäinen alaverstaaksi kutsuttu metalliverstas 1800-luvun lopusta. Siihen liittyvä voimala on vuodelta 1911. Yläverstaan vanhin osa hienotaeverstas on 1890-luvulta ja työkaluosasto 1900-luvun alkupuolelta. Tuotantorakennuksia on laajennettu useaan otteeseen. Voimalaitokset 1930- ja 1940-luvuilta sijaitsevat Sorsajoen ylä- ja alajuoksulla. \n\nTehdasyhdyskuntaan kuuluvista rakennuksista monet on rakennettu 1900-luvun alussa, kuten patoaltaan rannalla oleva kerhorakennus (alkujaan eläinlääkärin asuintalo), korkealla mäenkumpareella teollisuuslaitosten tuntumassa sijaitseva ns. kellotalo, jonka kellon soitto on kertonut työpäivän kulusta sekä tehtaan juhlasali ”Seurala”, jossa on toiminut myös elokuvateatteri. Sorsakosken vanhin koulu on Hackmanin rakennuttama, arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema hirsirakennus vuodelta 1923, nuorempi koulu on arkkitehti L.E. Hanstenin suunnittelema vuodelta 1953.  Paloasema on 1800-luvun viljamakasiinissa.\n\nTehtaan omistukseen ja taajamaan liittyvät myös Haringinlahden ja Liisalan tilat. Haringinlahden tilan 1800-luvun lopun päärakennuksen nykyasu on vuodelta 1915. Pihapiiriin kuuluu monia talousrakennuksia, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta. Puistomaisen Liisalan talouskeskuksen vanhan päärakennuksen ulkoasu on 1800-luvun puolivälistä, talousrakennukset ovat 1800-luvulta. Liisalan maisemallisesti arvokas puusilta on vuodelta 1963. \n\nTyöväen asuntoalueet 1910-luvulta 1950-luvulle sijaitsevat tehdasalueen ympärillä. Vanhimmat Hackmanin rakennuttamat työväen kolme asuintaloa sijaitsevat Kuukonniemellä. Kouluja vastapäätä oleva tiilirunkoinen, kaksikerroksinen asuintalo on ainoa tehtaan rakennuttama varsinainen asuinkasarmi. 1930-luvulla tehtaan maistaan erottamilla tonteilla on omakotitaloja, mm. muutamia kymmeniä tyyppitaloja (Annala ja Honkalahden tyyppitalot). Kanavatien varressa on ruotsalaisilla tyyppitalopiirustuksilla rakennettuja suurehkoja hirsirunkoisia taloja, jotka on rakennettu yhtiön toimihenkilöille.  Toisen maailmansodan jälkeen Liisalan tilalta erotetulla 35 hehtaarin alueella on 96 rintamamiehiä ja siirtolaisia varten kaavoitettua tonttia, joiden talotyypit on valittu yhtiön esittämistä malleista, joihin kuuluu Puutalo Oy:n suunnittelemia talopaketteja. \n\nSorsaveden rantalinjalla on 1920-1930-luvun venevajoja. Pienvenesatama juontuu huonoista maantieyhteyksistä ja yhtiön myötämielisestä suhtautumisesta saarien ja rantojen virkistyskäyttöön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.440869671,27.678255310 62.439033771,27.659664133 62.444852651,27.648648005 62.448546746,27.649380447 62.456318539,27.643283098 62.459213162,27.654466271 62.457876629,27.668416451 62.452270654,27.673513251 62.440869671,27.678255310" ;
        poi:history       "Sorsakosken teollinen toiminta alkoi 1787 everstiluutnantti Herman von Burghausenin perustaessa koskeen sahalaitoksen. Muutamaa vuotta myöhemmin hän perusti Haringinlahden tilalle kosken varteen tiilitehtaan ja ratasmyllyn. \r\n\r\nViipurilainen kauppahuone Hackman & Co osti osan sahasta ja alueen kiinteistöistä 1800-luvun alussa ja Haringinlahden tilan 1818. 1900-luvun vaihteessa Hackman hankki kaksi muuta alueen tilaa Liisalan ja Marttilan. \r\n\r\nSorsakoskesta tuli Hackmanin yhtiön sahaustoiminnan keskuspaikka, josta johdettiin kauppahuoneen eri puolilla Itä-Suomea olevia sahoja. Puunkuljetusta helpottamaan yhtiö rakennutti pohjoispuolella olevalle Suonenjoelle Kuivataipaleen kanavan 1860-luvulla, kanavaa hyödynnettiin myöhemmin metalliteollisuuden tuotteiden kuljetukseen. Saha uusittiin 1800-luvulla kahdesti, mutta sen tuhouduttua tulipalossa 1890-luvun lopussa sitä ei enää rakennettu uudelleen, vaan Sorsakoskella siirryttiin metalliteollisuuteen. Aterimista ja teräskattiloista tunnetun Sorsakosken hienotaetehtaan toiminta alkoi 1890-luvulla, jolloin Hackmanin viipurilaisen hienotakomon laitteistot siirrettiin Sorsakoskelle. Hienotaetehtaassa valmistettiin aluksi puukkoja ja luistimia. \r\n\r\nHackman aloitti 1902 huokean, yhdestä kappaleesta taottavan aterimen valmistuksen. Ruostumattomasta teräksestä olevien aterinten valmistus alkoi 1923 ja Sorsakosken tehdas laajeni voimakkaasti. 1930-luvun puolivälissä tehdas työllisti noin 400 henkilöä. Tehdasalueelle perustettiin sekä ammatti- että kansakoulu 1935. \r\n\r\nSotien jälkeisten maanluovutuslakien perusteella yhtiön viljelysmaista muodostettiin viljelystiloja ja Sorsakosken alueelle asutettiin noin 400 karjalaista siirtolaista.\r\n\r\n1950-luvulla Sorsakosken tuotevalikoimaan tulivat kahvipannut, kattilat ja muut keittiötarvikkeet. 1960-luvulla Hackman uudisti mallistoaan muotoilijoinaan Kaj Franck, Adolf Babel ja Bertel Gardberg. Gardberg palkittiin mm. Finnline-sarjastaan Milanon triennalessa 1957. \r\n\r\nSorsakosken aterintehdas siirtyi 2003 osaksi Iittala Oyj:tä. Fiskars osti Iittalan 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k420 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:koulu , poio:seurantalo , poio:pihapiiri , poio:voimala , poio:satama , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1059" ;
        skos:prefLabel    "Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9685>
        a                   th:Elokuva ;
        rdfs:label          "Sisko tahtoisin jäädä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9577> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:lisatietoa       "Kesäloman viimeisenä viikonloppuna Emilia tapaa yöuinnilla Siirin, 16, (Sara Melleri), joka näyttää olevan kaikkea sitä, mitä Emilia tahtoisi olla: vapaa, rohkea, itsenäinen. Tyttöjen intohimoinen ystävyys korvaa pian kaiken Emilian elämässä. Hän uskaltaa ensimmäistä kertaa unohtaa velvollisuutensa ja olla nuori.\n\nRäiskyvä elämänhalu kuitenkin karkaa käsistä. Pinnan alla Emilia alkaa epäröidä. Millaiseksi hän on muuttumassa? Samaan aikaan Siirin loisto alkaa himmetä. " ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.solarfilms.com/elokuvat/kaikki/siskotahtoisinjaada/" ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9684> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9685" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7895>
        dcterms:modified  "2009-11-27T14:30:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_433>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:13:32+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Portin panssariverkko oli maalattu syvän mustanvihreällä, samoin sen oikeassa laidassa oleva kapea peltiovi. Orvo kaivoi avaimen ja esiin ja rapisteli oven auki, saattoi sen sulkeutumista kädellään jarrutellen, sillä se läimähti helposti niin lujaa kiinni että ääni kaikui pihakuilussa kuin laukaus. -- Oikealla oli muutama autotalli ja kivijalassa siellä täällä kapeita ovipahasia, jotka olivat aikaoinaan johtaneet ties mihin lanttuvarastoihin ja hiilikellareihin. Pihan perällä kohosi vieläkin korkeuksiin savupiippu niiltä ajoilta kun talossa oli ollut oma keskuslämmitys ja roskanpolttouuni. (s. 125 - 126)" ;
  dcterms:description            "Kurre pitää tietokonekorjaamoa sisäpihalla sijaitsevassa rakennuksessa, jossa hänen kaverinsa Orvo toisinaan käy treenaamassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9429> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9430>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ravintola Sea Horsessa oli tähän aikaan maanantai-illasta vielä väljää. Tupakan savun läpi näki ovelta peräseinän merihevosiin asti. Kononen haki tiskiltä tuopin, nyökkäsi ohimennen muutamalle tuttavalleen ja asettui tyhjään kahdenhengen pöytään.\" (s. 38)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8463>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6057>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FA9EB757-4DC3-4EAB-856A-5C048444E194> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7632>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Naistenklinikka"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8387> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1888216194348" ;
        wgs84:long        "24.9119037104085" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7632" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jumala istui Ruskeasuon Teboilin nurkkapöydässä ja katsoi, kuinka Raimo luki Kummisetä-elokuvan käsikirjoitusta. Näytti, ettei Raimolla ollut muuta maailmassa. Silmät sirittivät riveillä ja lyijykynän tynkä viivasi alle. Jumalalla oli edessään pikkukahvi, vaikka Hän ei pitänyt sen mausta.\" (s.151)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8109>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2721>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1584084~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8346>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1045625~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5842>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3F17C7FB-7594-48D8-8276-87FCFE2FFF24> .

rky:p523  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ratinan stadion on maamme hienoimpia teräsbetoniarkkitehtuurin edustajia. Vuonna 1966 valmistuneen Ratinan stadionin asema urheilurakentamisen historiassa on merkittävä toisena suuren mittakaavan ja edistyksellisen betoniarkkitehtuurin urheilustadionina Helsingin Olympiastadionin jälkeen.\n\nRatinan stadion on sijoitettu Ratinanniemelle kohtaan, jossa Tammerkoski laskee Pyhäjärveen, ja se muodostaa niemen julkisivun ydinkeskustaan päin. Stadionin rakentaminen liittyy Helsingin olympialaisiin, mutta sen nykyinen asu ja rakenteet on toteutettu Timo Penttilän piirustusten mukaan 1963-1966. Rakenteet ovat Bertel Ekengrenin insinööritaidon näyte. \n\nStadionin sisäliikuntatilat ovat Ratinan suvannon reunaan pengerretyssä korokkeessa, joka kaartaa suvannon suuntaisena stadionin ohi. Katsomo-osa on tämän korokkeen päällä. Pääkatsomossa on teräsbetoninen kehä-kuorirakenne. Pystyrakenteet rytmittävät katsomoa. Näiden kehäpalkkien keskinäinen etäisyys on 6.6 m ja niiden välissä on itsekantava taitelaatta. Pääkatsomon katos on profiloitu. Varsinainen kenttäosa on ympäröity matalammilla avokatsomoilla. Avokatsomo on paikalla valettua etumuuria lukuunottamatta elementtirakenteinen. Rakennukset ovat raakabetonipintaiset, mikä antaa niille luonteenomaisen betonisen asun. \n\nStadionin päädyissä on vallit; itäpäädyssä on nurmetettu maavalli. Stadioniin liittyy neljä maisemallisesti merkittävää teräsbetonista valomastoa, jotka ovat maan ensimmäisiä paikallavalettuja betonirakenteita. Pääsisäänkäynnin vieressä on Pentti Papinahon veistos \"Vesieste\" (1963)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.493738516,23.764028775 61.493875832,23.765275192 61.494043708,23.765822772 61.494265225,23.767082636 61.494000243,23.767136970 61.493863161,23.767171209 61.493624249,23.766923509 61.493465275,23.766924829 61.492303915,23.767300734 61.491644062,23.761932647 61.491442445,23.760287691 61.491360248,23.758758357 61.491638397,23.758706296 61.492028051,23.758753151 61.492553324,23.759081784 61.493062747,23.759477024 61.493270163,23.759857836 61.493430516,23.760654940 61.493738516,23.764028775" ;
        poi:history       "Ratinanniemi oli alunperin Kalevankankaan-Pyynikin harjujonoon kuuluva korkea harju. Harjua käytettiin 1910-luvulta alkaen hiekanottopaikkana ja se madaltui lähes Pyhäjärven tasoon. \r\n\r\nKaupunginarkkitehti Elis Kaalamo esitti 1932, että kaupunkikuvallisesti tärkeä niemi hyödynnettäisiin rakentamalla hiekkakuoppaan urheilustadion. Niemeen sijoitettiin luistinrata 1936 ja 1948-1949 niemi kunnostettiin. Arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelemine väliaikaisine katsomoineen Ratina otettiin käyttöön 1952 olympiakisojen jalkapallo-otteluja varten.\r\n \r\nArkkitehti Aulis Blomstedt laati stadionia varten uudet piirustukset 1955, mutta suunnitelmaa ei voitu toteuttaa huonon maapohjan vuoksi. Stadion rakennettiin 1963-1966 arkkitehti Timo Penttilän suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1242" ;
        skos:prefLabel    "Ratinan stadion"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7892>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Verkko" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7891> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7892" .

[ dcterms:description  "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on rikospoliisin majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8454> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vallisaaren räjähdys on myös jäänyt mieleeni. Ei niin, että räjähdyksen muistaisin, mutta muistan, miten pieni Daisy juoksi ympäri saarta ja itki: missä minun äitini on? En osaa sanoa, missä vaiheessa tietooni tuli, että Daisyn äiti oli yksi räjähdyksen uhreja.\" (Sirkka Helavaaran, o.s. Luhtalan kertomuksesta, s. 180)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4993> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7890>
] .

rky:p783  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.071234843,27.756323531 61.072335960,27.760317278 61.072868873,27.761009189 61.069175249,27.763971062 61.067876102,27.762929489 61.066615493,27.753972000 61.069638905,27.753587090 61.070114107,27.754780958 61.070592007,27.755491284 61.071234843,27.756323531" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k416 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Kärmeniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6054>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pitkänsillan puut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä puita ovat Hakaniemen sillan jokaisessa kulmassa olevat korkeat ja varsin kummallisiksi leikatut puut? Jokaisessa kulmassa on yksi tällainen puu. Tarkoitat varmaan Pitkääsiltaa? Niilo Karhu kertoo kirjassaa Helsingin poppelit (1986) näin: \n\n\"Pitkänsillan päissä kasvaa neljä kapeata poppelia (...). Ne eivät ole etelämaiden pyramidipoppelia, vaan aivan yksinkertaisesti leikkaamalla kapeana pidettyä berliininpoppelia, jotka on istutettu 1949. Niiden salaisuus on nähtävänä talvisaikaan, jolloin leikatut oksantyngät törröttävät paljaina.\"\n\nKirjassaan Puutarhassa myös Väinö Kirstinä kertoo näistä poppeleista. Hän osui paikalle, kun niiden oksia leikattiin, ja hän sai ottaa niistä pistokkaan. Hänen ongelmakseen kuitenkin tuli, mitä tehdä isokasvuisen puun taimella.\n\nLähteet:\nKarhu, Niilo: Helsingin poppelit [Helsingin kaupunki], 1986.\nKirstinä, Väinö: Puutarhassa (Tammi, 2003)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/pitkansillan-puut" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Täällä Kruununhaan perukoilla talot olivat vielä puisia ja matalia ja korkeiden lankkuaitojen takana rehottivat puutarhat. Tartuin ovenkolkuttimeen ja ja kopautin sillä pari kertaa. Rakastin tätä vanhaa taloa, isänperintöäni. Sen kadunpuolen korkeat ja ja hiljaiset huoneet olin täyttänyt suvun muistoilla ja perintöhuonekaluilla. Oma huoneeni oli aurinkoisen puutarhan puolella ja ylhäällä katonrajassa vinttikamarissaan asusti pikku-Ida.\" (S. 67.)" ;
  dcterms:description            "Matilda Ehrström asuu perintötalossaan Kruununhaassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1899> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_50>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8343>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Haartman, Carl von"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8343" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9057>
        dcterms:modified  "2010-04-21T15:31:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6553>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:00:43+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6928> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6927>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6648>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Fallkullan kotieläintila"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Malminkaari 24" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        wgs84:lat            "60.2560379932635" ;
        wgs84:long           "25.0363188551126" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/fallkullan-kotielaintila" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Voi veljet, taisin mennä juomaan Kappeliin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i203> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8842>
        dcterms:modified  "2010-03-18T15:03:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i253>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hellsinki, Hellsinki, Hellsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i252> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i252> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/hellsinki-hellsinki-hellsinki" .

rky:p1316  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Uuraisten kirkko on 1900-luvun alussa toteutettu vanhan, 1800-luvun alun kirkon rakennusaineista ja sen pohjamuotoa noudattaen. Arkkitehti Yrjö Blomstedt on suunnitellut kirkon ulkoasua, jossa näkyvät sekä Blomstedtin suomalaisen rakennustyylin kunnioitus että pyrkimys soveltaa kansankulttuuria myös uudessa suunnittelussa.  \n\nUuraisten kirkko sijaitsee kirkonkylän taajaman ulkopuolella rotkolaakson rinteen kupeessa. Erillisellä saarekkeellaan kirkko hallitsee jyrkästi polveilevaa rinnepeltomaisemaa. Kirkon miljööseen kuuluvat vanha ja uusi hautausmaa sekä viljamakasiini sekä peltokaistaleet, jotka avaavat näkymiä vesistöihin ja kauemmas suurmaisemaan.\n\nArkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnitelmien mukaan 1900-luvun alussa rakennettu Uuraisten puukirkko pohjautuu 1803 valmistuneen, merkittävän pohjalaisen kirkonrakentajan Jacob Rijfin johdolla rakennettuun, ristikirkkoon ja noudattaa sen muotoa. Aumakattoinen kirkko on tasavartinen, sisäviisteinen puinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen lanterniini. Arkkitehti Yrjö Blomstedtin kädenjälki näkyy etenkin rakennuksen kansallisromanttisissa yksityiskohdissa ja ornamenteissa. Yli tuhannen sydämen muotoisen puuleikkauksen ansiosta sitä kutsutaan \"Avointen sydänten kirkoksi\".\n\nKirkonmäellä kohoaa erillinen, kirkkoa vanhempi puinen kellotapuli ja pitäjän makasiini. Kirkon ympärillä on pieni vanha hautausmaa. Kirkkomiljööseen kuuluu myös uusi hautausmaa. Kirkon ohitse kulkee jyrkästi laskien ja nousten peltoaukion tiloille johtava Kirkkotie."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.506753516,25.420028037 62.507151107,25.421451297 62.506226548,25.422634919 62.505613872,25.421876405 62.505445333,25.422435532 62.505024542,25.421770023 62.504437813,25.424723828 62.503519032,25.427832553 62.500792678,25.427116695 62.500600881,25.427023532 62.500910493,25.424875556 62.501641247,25.423427374 62.503409749,25.419551587 62.504036724,25.421581582 62.505189589,25.420901706 62.505576622,25.419987056 62.506280713,25.418986879 62.506753516,25.420028037" ;
        poi:history       "Uurainen perustettiin Saarijärven rukoushuonekunnaksi 1801 Kuukkajärven eli Minkkilän nimellä. Kappeliksi Uurainen tuli 1856 ja seurakunnaksi 1868. \r\n\r\nUuraisten ensimmäinen, Jacob Rijfin suunnittelema rukoushuone rakennettiin 1803. Nykyinen kirkko rakennettiin samalle paikalle 1905. Kirkon suunnitelmat laati arkkitehti Yrjö Blomstedt ja rakentajaksi valittiin Juho Kaisko Pirkkalasta. Suomalainen rakennustyyli oli 1895 arkkitehdiksi valmistuneen Yrjö Blomstedtin tavoite, jonka hyväksi hän toimi sekä arkkitehtina että puukäsityön ja piirustuksen lehtorina Jyväskylän seminaarissa. Uuraisten kirkon viimeisimmän kunnostuksen suunnitteli arkkitehti Tuija Ilves.\r\n\r\nTapulin rakensi Juho Jaakko Jaakonpoika Kuorikoski 1882. Hän oli laatinut tapulia varten piirustukset, joita ei kuitenkaan hyväksytty Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Niinpä Kuorikoski pystytti tapulin lääninarkkitehti Alfred Cavénin tekemien piirustusten mukaisesti.\r\n\r\nJykevät katovuosien varalle rakennetut siemenviljan hirsimakasiinit yleistyivät 1800-luvun puolivälin jälkeen ja sijoitettiin usein kirkon tuntumaan. Uuraisten kotiseutumuseo toimii 1860 rakennetussa viljamakasiinissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k892 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:makasiini , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4433" ;
        skos:prefLabel    "Uuraisten kirkko ja ympäröivä kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4261>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ruskeasuo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7202> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7203> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7174> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7201> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7200> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7205> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7204> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4260> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ruskeasuo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7004>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1113657~S9*fin> .

rky:p17  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Laajan lähi- ja kaukonäkymän vaikuttavana kiintopisteenä oleva Ruokolahden kirkko ja pappila sijaitsevat mäellä Pappilanlahdelle laskevassa avoimena ja rakentamattomana säilyneessä maisemassa keskustaajaman kupeessa. Puukirkko on yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelema sisäviisteinen ristikirkko. \n\nRuokolahden kirkko on muodoltaan sisäviisteinen ristikirkko, ja siinä on suuri puolipyöreä, alareunastaan kaartuva keskikupoli. Nelikerroksinen suippopäätteinen torni liittyy läntiseen ristivarteen. Kirkkosalia kiertää lehterikerros, jonka pylväät kannattavat myös kupolia. Yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelemista puukirkoista Ruokolahden kanssa samaa tyyppiä edustaa mm. Rääkkylän kirkko. \n \nKirkon luona on Albert Edelfeltin maalaukselle \"Ruokolahden eukot Kirkonmäellä\" omistettu muistomerkki. \n\nVanhan hautausmaan keskellä sijaitseva kellotapuli, Heikki Klemetin mukaan \"takakarpaattinen monstrum\", on itäsuomalaisen tapulityypin vanhin edustaja. Kahdeksankulmaisen pohjakerroksen ulkoseinät kaartuvat yläosaltaan voimakkaasti ulospäin, ulkonurkat ovat läpilukollisia lyhytnurkkia. Sisäänvedettyjen portaalien ja sivukomeroiden ovien muodot ja rakenteet ovat säilyneet. Toisen kerroksen seinissä ja vesikattopinnoissa on kolmioaiheiset paanutukset. Kellohuone on neliömäinen mutta sen  telttakatto kahdeksankulmaisesti särmikäs. Lars Pettersson on todennut, kuinka tapulin arkaistumisen ja mystiikan tuntua lisää sen ulkoasun vanhastaan ylläpidetty tervasively.\n\nVanhassa kirkkotarhassa on kansalaissodan ja talvisodan sankarivainajien haudat. Muistomerkki on Ilmari Wirkkalan suunnittelema. Hän on tehnyt myös kellotapulin 200-vuotisjuhlien yhteydessä 1952 pystytetyn vanhojen kirkkojen muistomerkin.\n\nKirkon lähimaisemaan sisältyy myös kaksikerroksinen pitäjänmakasiini vuodelta 1861. Hirsipintaisessa rakennuksessa on voimakkaasti muotoiltu komea empiretyylinen kattolista. Ruokolahti-talo on 1800-luvun talonpoikaistalon rekonstruktio."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.283819524,28.844670222 61.283563928,28.843822567 61.283077930,28.842539177 61.282610635,28.840716666 61.282072885,28.839122134 61.281408043,28.837457128 61.281513647,28.835012757 61.282602180,28.831330498 61.282238203,28.826838639 61.282491857,28.822736609 61.284063286,28.818510246 61.286419295,28.819322625 61.286347570,28.823116719 61.286305499,28.825679383 61.286473284,28.826235299 61.286492043,28.827249791 61.286244230,28.827544242 61.286257308,28.827739992 61.286411942,28.828898267 61.286691564,28.829901776 61.287297273,28.831005562 61.287817055,28.832601175 61.288135357,28.833903603 61.288275756,28.835513008 61.288707220,28.837374764 61.289091842,28.840677188 61.288594291,28.840786868 61.287526809,28.841418286 61.286718049,28.841965712 61.285638725,28.842774707 61.284606130,28.843645800 61.283819524,28.844670222" ;
        poi:history       "Ruokolahti erotettiin Jääsken emäseurakunnasta 1572 itsenäiseksi seurakunnaksi. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas. Edellinen kirkko oli vuodelta 1741.\r\n\r\nKirkko rakennettiin yli-intendentti E.B. Lohrmannin 1852 laatiman piirustuksen mukaan rakennusmestari Theodor Johan Tolpon johdolla ja se valmistui 1854.\r\n\r\nRuokolahtelaisen Tuomas Suikkasen johdolla rakennettu kellotapuli valmistui 1752. Sen mallina mainitaan olleen kirkonrakentaja Eskil Colleniuksen rakentama Uukuniemen tapuli. Hän oli tehnyt samanlaisen myös Kiteelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k700 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:makasiini , poio:kellotapuli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1938" ;
        skos:prefLabel    "Ruokolahden kirkko ja  kellotapuli"@fi .

rky:p1576  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vaasan rautatieasemarakennus Hovioikeudenpuistikon itäisenä päätteenä on Vaasan radan toinen säilynyt II luokan asema. Asemarakennukseen liittyy puinen laiturikatos, jollaisia ei tässä laajuudessa ole säilynyt muualla.\n\nRataa reunustava lehmusrivi sekä vanha puistoalue kuuluvat aseman kokonaisuuteen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.097066205,21.622880948 63.097204486,21.622395954 63.097507975,21.621105210 63.097854034,21.620611823 63.098731765,21.618436279 63.098829739,21.618965622 63.098920338,21.619478488 63.099091289,21.620466827 63.098412367,21.621963812 63.097704301,21.623749782 63.097066205,21.622880948" ;
        poi:history       "J.V. Snellman esitti ensimmäisen Vaasaan asti ulottuvan ratasuunnitelman jo 1856. 1870-luvulla keskusteltiin siitä pitäisikö Pohjanmaan radan kulkea lähellä rannikkoa yhdistämässä kaupunkeja toisiinsa vai Näsijärven itäpuolella avaamassa maan sisäosia rannikon yhteyteen. Valtiopäivät ratkaisi asian itälinjauksen puolesta 1878 ja koko rata avattiin liikenteelle 1883. Asemarakennus valmistui samana vuonna, ja sitä laajennettiin 1902. \r\n\r\nAseman luoteispuolella, uudehkon tielinjan toisella puolella, on asemakokonaisuuteen kuulunut asemapäällikön talo pihapiireineen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5192" ;
        skos:prefLabel    "Vaasan rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9054>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Karhutie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.200991303988" ;
        wgs84:long        "25.0355142907334" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/karhutie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6550>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kenraalikuvernöörin kanslia, Tähtitorninkatu 2 "@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6551> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1612012770951" ;
        wgs84:long        "24.9555439874678" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kenraalikuvernoorin-kanslia-tahtitorninkatu-2" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7264>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:02+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kaksi tuntia myöhemmin Herbert Höpö kääpiökäveli Kontulan kirjaston ulko-ovesta tuulikaappiin. Hän oli huonotuulisempi kuin haisusieneen hypähtänyt afrikkalainen hyppyrotta.\nHerbert Höpö antoi huonon tuulensa tyyntyä hetkisen tuulikaapin hurinassa, sitten hän sipsutteli kirjastosaliin. Hän meni nuolimaiselle palvelutiskille, jonka toisella kyljellä, Lainaus-kyltin alla, istui mustamekkoinen kirjastonhoitaja, joka piti nenästään kiinni.\" (S. 57.)" ;
  dcterms:description            "Herbert Höpö etsii kirjastosta tietoa karhuista ja ajautuu konfliktiin erittäin nuhaisen kirjastonhoitajan kanssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1859> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9491>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7359>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Wickström, Emil"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7358> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7359" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5569>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8C1EF8B0-6A16-4F4B-B64E-F79509488522> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9553>
        dcterms:modified  "2011-03-03T11:38:53+0300" .

[ dcterms:description  "Marja-Liisa Tuomi: Kierros lahden ympäri - Töölönlahden ympäristön kulttuurihistoriaa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6949> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9648>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Saarto, Timo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Timo Saarto" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.timosaarto.com/wordpress/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9648" .

koko:p33513  dc:created  "2012-05-30T09:14:30.564+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:14:30.835+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "värmecentraler"@sv , "heat centres"@en , "lämpökeskukset"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7858>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:34+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7001>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kaasutehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1713195102735" ;
        wgs84:long        "24.9382258622181" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7001" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5211>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1708533~S9*fin> .

koko:p38306  dc:created  "2012-05-24T06:54:52.08+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T06:54:52.155+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kaponnieerit"@en , "kaponnieerit"@fi , "kaponnieerit"@sv .

rky:p1812  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.681220474,25.085180153 64.682666979,25.079510702 64.683059550,25.078703012 64.684764367,25.077855905 64.685675372,25.079284170 64.686090368,25.080653570 64.686521511,25.081483792 64.686795984,25.084894019 64.685963727,25.089996381 64.685503379,25.090015316 64.684642090,25.091985592 64.683817077,25.093200264 64.683355842,25.093595752 64.682077133,25.092295338 64.681306086,25.088240033 64.681220474,25.085180153" ;
        poi:municipality  kunnat:k748 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4324" ;
        skos:prefLabel    "Ruukin maatalousoppilaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5306>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kotini eli keräämisen vimma" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7856> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2962> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7857> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7854> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2962> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5306" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7261>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Aeolus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kruunuvuorenkatu 1" , "Satamakatu 5" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.167661196213" ;
        wgs84:long           "24.9627013094849" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7261" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7500>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5471>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=DA7B8893-2958-4924-A10B-D8D63631F053> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5566>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Mistä tietoa talomme historiasta?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Lauttasaaressa oleva talomme täyttää 50 vuotta, ja talon asukkaiden kanssa on ollut puhetta pienen historiikin kirjoittamisesta. Mistä löytyy kaikille saatavilla olevaa virallista tietoa (piirustuksia, suunnitelmia, valokuvia) taloista ja alueista? Entä saako tietoa talon vanhoista asukkaista jostain? Isännöitsijältä ehkä, mutta jostain muualta? Kaupunginarkisto säilyttää muun muassa helsinkiläisten järjestöjen, taloyhtiöiden ja yksityishenkilöiden arkistoaineistoja. Kaupungin tietokeskuksen kirjastossakin kannattaa käydä.\n\nLinkit:\nhttp://www.hel2.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/\nhttp://www.hel2.fi/tietokeskus/kirjasto/index.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-tietoa-talomme-historiasta" .

<http://www.kansallisbiografia.fi/rdf/p2400>
        dc:created      "2012-12-27T12:46:12.216+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T12:46:12.864+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Cronstedt, Carl Olof"@fi , "Cronstedt, Carl Olof"@en , "Cronstedt, Carl Olof"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_8309>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:50+0300" .

rky:p152  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen. Arkkitehti Alvar Aallon yliopistokampus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan.\n\nYliopistoalueen eriaikaisista rakennuksista suurin osa on punatiiltä. Vanhimpia ovat Suomen ensimmäisen opettajankoulutusseminaarin 1880-luvulla valmistuneet rakennukset. Seminaarin alkuperäisestä kuudesta komeasta punatiilirakennuksesta, jotka on sijoitettu kaupungin ruutuasemakaavaa jatkavaan koordinaatistoon, on jäljellä viisi. Ne perustuvat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Constantin Kiseleffin, ylitirehtööri L.I. Lindqvistin ja seminaarin johtaja K.L. Leinbergin suunnitelmiin. Puurakennuksista jäljellä ovat puutarhurin talo ja miesosaston voimistelusaliksi rakennettu arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema Ryhtilä. Seminaarialueen laidalla on kansallisromanttinen piirustus- ja veistosalirakennus Villa Rana (1905), jonka on suunnitellut seminaarin piirustuksen ja käsityön lehtori, arkkitehti Yrjö Blomstedt. Myös Seminaarinmäen puistojen varhaisin vaihe on 1880-luvulta.\n\nAlvar Aalto on suunnitellut maastoon vapaasti sovitetut opetus-, kirjasto-, liikunta- ja asuinrakennukset vuosilta 1951-1970. Kampusalueen Aallonpuisto on samalta ajalta. Punatiilinen yliopiston päärakennus (1955) on alueelle tulevan tielinjan päätteenä. Rakennuksen etuaukio on kahdelta puolelta suljettu, idässä avautuu näkymä yli Jyväsjärven. Päärakennuskokonaisuuteen kuuluu juhlasaliosa ja hallintosiipi sekä näitä yhdistävä porrashalli. Viuhkamaisen juhlasalin alapuolella on harjulle suurten ikkunoiden välityksellä avautuva lämpiö ja kahvila. Päärakennukseen liittyvät niinikään punatiiliset laitoskirjasto sekä  kolmiosainen harjoituskoulu (1954). Päärakennuksen veistoksellinen eteläfasadi muodostaa ympäröivän männikön kanssa seremoniallisen piha-alueen. Pihalta on yhteys muihin Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, jotka ovat puutarhan ja urheilukentän ympärillä. Alueen itäsivuna ovat henkilökunnan kokoustila Lyhty ja siihen terassimuurilla yhdistetty opiskelijoiden ruokala Lozzi sekä opiskelija-asuntola. Niiden taakse jää ylioppilastalo (1964). Lännessä aluetta rajaavat 1950-luvun urheiluhallit ja uimahalli, jota on laajennettu. Valkeaksi rapattu Liikuntatieteen laitos (1970) rajaa aluetta etelässä.  \n\nArkkitehti Arto Sipisen Seminaarinmäeelle 1970-luvulla suunnittelemat punatiiliset hallinto-, kirjasto- ja laitosrakennukset ovat vanhimpien punatiilirakennusten lomassa, niiden kanssa samaan  ruutukaavakoordinaatistoon sovitettuna. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelemat normaalikoulun ala-aste ja ylioppilastalon laajennus ovat 2000-luvun alusta. Kampusalueen rakennusten käyttötarkoituksia on eri aikoina muutettu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.235132542,25.733053643 62.234513823,25.731264923 62.234103835,25.729082226 62.233687173,25.724563983 62.235088707,25.725142846 62.236624913,25.726948004 62.239387431,25.732927904 62.237741181,25.737312323 62.235132542,25.733053643" ;
        poi:history       "Kansakoulujen opettajien koulutus järjestettiin ensimmäisenä Jyväskylään, jonne suomenkielistä opetusta antava opettajankoulutusseminaari perustettiin 1863. Seminaarin taustalla oli Uno Cygnaeuksen 1860 tekemä ehdotus suomenkielisen kansanopetuksen järjestämisestä Suomessa. Seminaari muutettiin kasvatusopilliseksi korkeakouluksi 1934 ja Jyväskylän yliopistoksi 1966. \r\n\r\nEnsimmäiset vuodet Jyväskylän seminaari toimi kaupungin keskustassa vuokratiloissa. Seminaarin ensimmäiset punatiilirakennukset suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1870-luvun lopulta alkaen arkkitehti Constantin Kiseleffin johdolla. Kiseleff johti myös Uudenkaarlepyyn ja Sortavalan seminaarien suunnittelua. Jyväskylän seminaarin koulupuutarhan ensimmäisen puutarhasuunnitelman 1880-luvulla laati puutarhuri L.A. Jernström. Harjanteelle Jyväskylän kaupungin eteläpuolelle rakennettu seminaari oli ensimmäinen suuri kivirakennusten kokonaisuus puukaupungissa.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen kasvatusopillisen korkeakoulun oppilasmäärä kasvoi huomattavasti. Arkkitehti Alvar Aalto voitti 1951 kutsukilpailun korkeakoulun uusien rakennusten suunnittelusta. Kilpailuehdotuksessa Aalto korosti alueen luonnetta arkkitehtonisena ja puistomaisena kampuskokonaisuutena. Ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin 1950-luvulla, viimeinen Aallon suunnittelema rakennus valmistui 1970. Kampuksen Aallonpuisto toteutettiin Aallon ja puutarha-arkkitehti Onni Savonlahden suunnitelmien mukaan. \r\n\r\nLaajentuvan yliopiston uusien lisärakennusten suunnittelusta 1969 järjestetyn pohjoismaisen suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Arto Sipinen. \r\n\r\nUseiden kampusalueen rakennusten käyttötarkoituksia on muutettu ja joitakin laajennettu, kuten uimahallia 1964, 1975 ja 1991. Esimerkiksi opiskelijoiden asuntola muutettiin laitostiloiksi 1974 ja henkilökunnan asuintalo otettiin uuteen käyttöön 2000-luvun alussa. Ylioppilastalon laajennusosasta järjestetyn suunnittelukilpailun voitti 2001 Ilmari Lahdelma.\r\nHarjoituskoulu muutettiin tiedekuntatiloiksi 2003 ja uuden Jyväskylän normaalikoulun ala-asteen suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki vuonna 2000."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:koulu , poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=182" ;
        skos:prefLabel    "Jyväskylän yliopiston alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9550>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Raplamaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9549> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7340> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9548> ;
        th:lisatietoa     "Elämän kolhima entinen sijaisopettaja Martti Raplamaa erakoituu perintöhuoneistoonsa Helsingin kantakaupungissa. Yllättävä kirje Portugalista mullistaa miehen maailman ja hän lähtee Algarveen tekemään tiliä menneisyytensä kanssa. Matka päättyy katastrofiin ja pian käsillä ovatkin perinteisen murhamysteerion ainekset: ruumis kylpyammeessa ja joukko epäiltyjä.\n\nMiehen viimeinen ystävä lehtori Hannes Kotasalmi lähtee selvittelemään tilannetta, mutta löytääkin itsensä pian epäiltyjen listan kärkipäästä.\n\nMurhaaja esittelee itsensä lukijalle jo varhaisessa vaiheessa, mutta kuka hän on ja mikä on hänen motiivinsa? Juuri kun kaikki näyttää selvältä, on luvassa viimeinen käänne ja sen jälkeen mikään ei olekaan enää sitä, miltä näytti.\n\nTarina etenee surumielisen fado-musiikin tahdittamana pääkaupunkiseudulta Portugalin ja Viron kautta Pohjois-Karjalaan. Kyynelten takana loistaa kuitenkin hyväntahtoisen huumorin tahdittama hymy.\n\nKirja on itsenäinen jatko-osa 2009 ilmestyneelle Huuto-dekkarille.\n\n\nLukijat ovat luonnehtineet teosta seuraavasti:\n\n\"Vakavampi kuin edeltäjänsä Huuto, mutta juuri sen johdosta kiehtovan syvällinen. Huumoria unohtamatta.\"\n\n\"Heti alkulehdistä alkaen edetään taas Paasilinnan jalanjäljissä... siis silloin kun Arto oli parhaimmillaan.\" \n\n(www.omakustanne.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9550" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7760>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1495767~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Jos, herraseni tahdotte nähdä kaiken sen rakastettavan ja aistikkaan, mitä Helsingillä on kesällä tarjota, niin saapukaa lauhkeana, aurinkoisena aamuna Kaivohuoneelle." ;
  dcterms:description            "\"Helsinki kesäkuussa\" (Helsingfors Tidningar 51/2.7.1842)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rikostarkastaja Martti Kononen istui Mannerheimintiellä oluen, Ilta-Sanomien ja tuttavansa tutkija Pesosen seurassa ravintola Viiden Pennin terassilla. Miesten mustat pikkutakit ja kauhtuneet farmarit viittasivat yhteiseen arvomaailmaan. Ulkoiset yhtäläisyydet loppuivat siihen. ... Viiden Pennin terassi oli rajattu jalkakäytävästä paksuin köysin. Tutkija Pesonen teki töitä kesälomallaankin. Terassi oli kuin luotu jalkakäytäväpyöräilyn vastaiseen pohdiskeluun. Hän laski tunnin aikana sataneljäkymmentäkolme tieliikennelakia rikkovaa aikuista pyöräilijää.\"\n" ;
  dcterms:description            "Viisi penniä on yksi Konosen kantakapakoista, siellä hän piipahtaa tässäkin dekkarissa. Tarjoilija esittelee Konoselle myös Viiden Pennin vanhan porttikieltovihkon vuosilta 1987-89. Porttareiden perusteluja on sivuilla 98-99." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2168> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660>
] .

rky:p746  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuunkylän komea talonpoikaisrakentaminen sijoittuu harvakseltaan nauhamaisesti kylätien varteen laakeassa Tornionjokilaaksossa, joka on Pohjois-Suomen varhaisimmin pysyvästi ja tiheimmin asuttua aluetta. Kylän rakennuskanta säästyi poikkeuksellisesti kokonaisuudessaan Lapin sodan tuhoilta toisen maailmansodan loppuvaiheessa.\n\nKainuunkylässä ja Armassaaren kylässä vanhojen kantatalojen pihapiirit komeine 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen talonpoikaisrakennuksineen sijoittuvat avoimessa maisemassa näkyville paikoille joen törmälle tai vaaran rinteeseen. Vanhimmat asuinrakennukset eli pytingit on sijoitettu pääty jokeen päin ja nuoremmat joen suuntaisesti. Neliömäiseen pihapiiriin kuuluu useimmiten myös toinen asuinrakennus \"kesä- tai mäkipuoli\", talli, navetta sekä aitat kylätien toisella puolella. Aitat ovat kaksi- tai jopa kolmekerroksisia vilja-, liha- ja vaateaittoja. Paakas- eli leipomatuvat sekä läpiajettavat porttirakennukset ovat hävinneet. Karjaa varten taloilla on ollut myös kesänavetat tai -kentät. Pihan ulkopuolella ovat saunat, kellarit ja riihet. Suuret alavat niittysaaret kylien kohdalla joessa ovat talojen laidunsaaria. Jokea reunustavien vaarojen takana ovat suuret asumattomat erämaat, metsät ja suoalueet.\n\nKainuunkylän pitkä jokivarsikylä on jakautunut useammiksi kulmakunniksi, joita ovat esimekiksi Pekanpää ja Poikkilahti. Tornionjoki, joka on Euroopan pisin (600 km) vapaana virtaava joki laajenee Kainuunkylän kohdalla usean kilometrin levyiseksi suvannoksi.\n\nTornionjoen jokivarsiasutus Ylitorniossa on osa Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.174601564,23.821021496 66.175905948,23.818076607 66.177129099,23.815170750 66.177508543,23.813098767 66.180963649,23.803678142 66.181945404,23.801773132 66.182920171,23.798897193 66.183437224,23.795952608 66.185957628,23.788796149 66.186686767,23.787343120 66.186944553,23.785885253 66.187032392,23.783980258 66.188807487,23.774761457 66.190685950,23.762506377 66.192169463,23.752078759 66.192696931,23.745401852 66.192581510,23.742403732 66.193221888,23.736910709 66.196773912,23.726406922 66.198911762,23.725967938 66.199640129,23.726359564 66.201105649,23.728179243 66.203977210,23.733965735 66.205569485,23.733727435 66.207051138,23.732595682 66.210302662,23.729102716 66.214810975,23.724558971 66.221442851,23.704514298 66.231804966,23.693617773 66.239586266,23.699882620 66.241759177,23.701708421 66.243029013,23.701087825 66.245468599,23.698014476 66.247587939,23.694436793 66.249203939,23.692259247 66.250351263,23.690809779 66.251323819,23.688665949 66.252589994,23.685287181 66.253138486,23.682208864 66.257584341,23.673152949 66.261123034,23.669894847 66.270467876,23.672275872 66.272626750,23.673289207 66.274064826,23.672461187 66.275199133,23.671746772 66.275949636,23.670413316 66.282196711,23.670678252 66.290377958,23.667320860 66.293045838,23.692034099 66.275460047,23.722324495 66.251656837,23.723528573 66.245429069,23.734377797 66.242297845,23.755236950 66.220998715,23.795282965 66.212144577,23.802671823 66.201255513,23.803174818 66.182122485,23.827859070 66.176719711,23.827791470 66.174601564,23.821021496" ;
        poi:history       "Kainuunkylän jokitörmälle muodostui pysyvää talonpoikaista asutusta varmuudella viimeistään 1000-1100-luvuilla. Vuoden 1543 maakirjassa Kainuunkylä eli Helsingeby oli 20 talon kokoinen verotusyksikkö. Tulvanalaisilla viljavilla mailla harjoitettiin maanviljelyä, myös kalastus oli huomattava elinkeino.\r\n\r\n1730-luvulla kylän asutus ulottui 29 talon rivinä aina Martimonjokeen asti. Talot sijaitsivat jokitörmällä tulvaetäisyyden päässä joesta. Viljelykset asumusten ympärillä olivat pieniä neliömäisiä lohkoja ja parhaat niityt olivat joen keskellä ns. heinäsaarilla. Niittyalueet oli jaettu jokivarsitalojen kesken erikokoisiin sarkoihin. \r\n\r\nNykyiset Suomen Ylitornio ja Ruotsin Övertorneå muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen kuin valtakunnanraja jakoi sen kahtia 1809. Ruotsin vallan aikana väylän molemmin puolin sijaitsevat kylät kuuluivat Övertorneån emäseurakunnan Hietaniemen kappeliin. 1809 solmittu Haminan rauha vaikutti myös niittysaarten nautintaan ja saaret jätettiin ns. suvereniteettisaariksi. \r\n\r\nJoki muodosti ensisijaisen kulkuväylän aina 1830-luvulle asti, jolloin Ruotsin puolelle rakennettiin maantie. Kainuunkylän Pekanpäässä sijaitsi yksi Tornionjoen lauttahaminoista 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.\r\n\r\nJokivarren isojako suoritettiin 1841. Keskeistä siinä oli taata taloille osuus jokeen. Uudistilat sekä itsellisten, torppareiden ja mäkitupalaisten asumukset sijoittuivat ylemmäs vaarojen rinteille ja kiveliöön. Karjan laiduntamiseen käytetyt kesäkentät sijaitsivat kauempana kylästä esim. 8-10 km päässä Luomajokivarressa. Kentille rakennettiin navetta, kota ja kenttäpirtti.\r\n\r\nTornionjokivarren vanha rakennuskanta säästyi Lapin sodan tuhoilta toisen maailmansodan loppuvaiheessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k976 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2173" ;
        skos:prefLabel    "Tornionjoen jokivarsiasutus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i64>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Paloheinä"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847439/> ;
        wgs84:lat     "60.2514638091473" ;
        wgs84:long    "24.9318083652403" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/paloheina" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1106>
        dcterms:modified  "2010-12-16T11:41:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4227>
        dcterms:modified  "2009-10-01T14:42:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8211>
        dcterms:modified  "2009-12-30T12:29:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_13>
        dcterms:modified  "2009-10-05T11:06:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8306>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Klemola, Leea"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8306" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6516>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:55:21+0300" .

poi:hasEntryFee  a          owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "sisäänpääsymaksu"@fi , "entry fee"@en ;
        rdfs:range          poi:EntryFee ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:property .

<http://example/upload-base/#metadescription_8471>
        dcterms:modified  "2010-05-04T09:53:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8566>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Eira, Maaria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8566" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6776>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:36+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7261>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Sinun kasvosi pikkuveli on laihat ja totiset. - On kaupunginosamme tämä vain köyhien ihmisten. Ei riittänyt vehmautta tänne kaupungin puistojen. Se on toisella puolella, siellä, missä paremmat ihmiset ovat maalle matkustaneet." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i631> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1720>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Konkka, Anita"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/konkka-anita" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Helsingissä on toukokuu hehkeimmillään, ja Rautatientorilla soitetaan rauhanjatsia. Orkesteri, oikeastaan The Stomping Indiana Boys, mutta päivän kunniaksi Peace Messengeriksi kastettu, soittaa torin luoteisnurkassa, korokkeen virkaa toimittaa kuorma-auton lava. Kuorma-auto on pysäköity Keskuskadun suuntaisesti, ja muusikot istuvat kasvot itään päin ravintola Fenniaa kohti. -- Torin samassa nurkassa seisoo nuori nainen nimeltä Elina Savander. -- Hän näkee sodan jäljet, sen miten kuluneet kuusi vuotta ovat varastoituneet heihin jotka ovat jääneet henkiin, ja säästyäkseen näyltä hän kohottaa katseensa ja suuntaa sen suureen mutta valoisaan Skohan taloon Kaivokadun ja Keskuskadun kulmaan. Hän katsoo edelleen Keskuskadulle, hän näkee aina Svenska Teaternille saakka, ja kun hän kääntää katseensa ylös harmaanvalkoiseen, lälhes maitomaiseen pilvipeitteeseen, sotavuodet tunkeutuvat hänen mieleensä.' (s. 12 - 13)" ;
  dcterms:description            "Tarina kolmen sukupolven Helsingistä saa alkunsa Rautatientorilta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9079> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193>
] .

rky:p1539  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhärannan kirkko on Varsinais-Suomen keskiaikaisten harmaakivikirkkojen ja 1700-luvun puukirkkojen joukossa harvinainen, useita kirkkoja ja niiden korjauksia 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suunnitelleen arkkitehti Josef Stenbäckin kansallisromanttista tyyliä edustava kivikirkko. \n\nKirkko seisoo Astanmäellä merenlahden ja vanhan sataman vierellä. Se on järjestyksessään seurakunnan kolmas ja sitä ympäröi vanha hautausmaa. Pohjaltaan tasavartiseen ristikirkkoon liittyy luoteiskulmassa kellotorni. Julkisivut ovat harmaata squared rubble -graniittikvaaderia. Päätyjen koristeluun on käytetty punatiiltä. Kirkkosalia kattavat teräsbetoniset tähtiholvit. Alttari sijaitsee pohjoissakarassa. Alttaritaulu sekä alttariseinän lasimaalaus ovat Ilmari Heinosen maalaamat. Alttaritaulun takana on Josef Stenbäckin väliaikaiseksi alttaritauluksi kalkkivärein maalaama Pyhä Ehtoollinen, jäljennös Edvard Gerbhardtin maalauksesta. Kirkkosalin peräseinällä on vanhasta kirkosta siirretty alttaritaulu Viimeinen tuomio 1760-luvulta. Urkujen julkisivu on Stenbäckin suunnittelema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.947263259,21.440010790 60.947386137,21.440037964 60.947371078,21.441187334 60.947323808,21.442154349 60.947199146,21.442353772 60.947134634,21.442417088 60.947032348,21.442476633 60.946492921,21.442149372 60.946326411,21.441659389 60.946281316,21.441052507 60.946304482,21.440488146 60.946701350,21.440282139 60.947033415,21.440114785 60.947263259,21.440010790" ;
        poi:history       "Laitilaan kuulunut Pyhäranta (aik. Rohdainen) siirrettiin Pyhämaan kappeliksi 1688 ja seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin mantereelle 1690-luvulla. Toinen kirkko valmistui samalle paikalle 1758. Pyhäranta erotettiin omaksi seurakunnakseen 1782, jolloin Pyhämaa määrättiin sen kappeliksi.\r\n\r\nPyhärantaan päätettiin rakentaa uusi kirkko kivestä 1898. Arkkitehti Josef Stenbäckiltä tilatut luonnospiirrokset hyväksyttiin 1904-1905 ja kirkko rakennettiin 1907-1909. Edeltänyt kirkko purettiin sen rakentamisen yhteydessä.\r\n\r\nNykyisen nimensä seurakunta sai 1908 samalla kun Pyhämaa erotettiin siitä omaksi seurakunnakseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k631 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5148" ;
        skos:prefLabel    "Pyhärannan kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i476>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Hiekkarannalla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9014> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i241> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i241> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hiekkarannalla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9017>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Saari, Jarmo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9017" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6513>
        a                    th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label           "Kellomäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin perustamiskohta" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i54> ;
        wgs84:lat            "60.2157967463134" ;
        wgs84:long           "24.978690421925" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kellomaki" .

[ dcterms:description  "Rautatieaseman katolta luodaan lunta ja ihmisiä saapuu junalla asemalle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9724> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7227>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:19:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9182>
        dcterms:modified  "2010-06-02T14:45:49+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6978>
] .

rky:p1799  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kärkelän ruukinalueella on kujien varrella säilynyt poikkeuksellisen runsaasti työväen asuinrakennuksia, jotka muodostavat hyvin säilyneen ja intensiivisen 1800-luvun ruukkiyhdyskuntaa kuvastavan kokonaisuuden.\n\nKärkelän ruukki liittyy Varsinais-Suomen itäosien ja Länsi-Uudenmaan ruukki- ja teollisuushistoriaan. Kärkelän kuparisulatto on perustettu noin viiden kilometrin päässä sijaitsevan Orijärven kuparikaivoksen malmin käsittelyä varten.\n\nSikajärvestä Kurkelanjärveen laskevan Saukon- eli Kärkelänjoen varteen syntynyt Kärkelän ruukki on tiivis ruukkiyhdyskunta. Ruukkiyhdyskunnan alueella on jäljellä toistakymmentä työväenasuntoa, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Pääosa punamullatuista hirsirakennuksista sijaitsee lehtevien ruukinkujien varsilla. Jokiuoman etelärannalla on 1900-luvun alkupuolella rakennettu tilanhoitajan mansardikattoinen asuinrakennus. Ruukin tuotantorakennuksista on säilynyt vain hirsirakenteinen 1800-luvun alkupuolen paja joen pohjoisrannalla. Kosken pohjoisrannalla on nähtävillä myös kolmen pasutushuoneen pohjat sekä 1960-luvulla puretun myllyn kivijalka.\n\nKärkelän ruukinkartano siipirakennuksineen sijaitsee Orijärven kaivokselta Kärkelään kulkevan tien varrella. Taitekattoinen kaksikerroksinen päärakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1786 ja rakennuksen päätyihin on lisätty huoneita 1845 ja 1854. \n\nKaivostoiminnan päätyttyä 1880-luvulla Kärkelä on ollut Fiskars-yhtiöön kuuluva maatalouden mallitila. Joen pohjoisrannalla on kookas 1921-1923 rakennettu navetta. Myös vastapäätä ruukinkartanoa, entisellä tallin paikalla, seisova klassistinen tiilimakasiini vuodelta 1935 kuuluu Kärkelän maanviljelysvaiheeseen. Kosken partaalla, entisen kuparihytin kivijalalla on kookas mylly- ja puimalarakennus.\n\nSahakoskella ruukin koillispuolella on työväenasuntoja ja sahan rauniot. Pohjoisrannan entisessä sahanhoitajan asunnossa on toiminut Kärkelän koulu vuoteen 1939 asti. Paikalla ovat säilyneet myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu pieni voimalaitos, voimalaitoksen hoitajan mansardikattoinen asunto sekä korkeille betonijalustoille nostettu puinen voimaränni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.264479238,23.595316269 60.265130953,23.596055200 60.264816775,23.596315786 60.264419422,23.595716280 60.263934189,23.595414407 60.263530818,23.593341993 60.264230417,23.592817081 60.264479238,23.595316269" ;
        poi:history       "Orijärven kaivoksen malmin käsittelyä varten rakennetun Kärkelän kuparisulaton perusti tukholmalainen kauppaneuvos Robert Finlay 1766. Paria vuotta aiemmin, 1764, hän oli ostanut puolet Orijärven kuparikaivoksesta. Myöhemmin Kärkelän omistus oli Fiskarsin ruukilla.\r\n\r\nKärkelänkoskessa oli vanhastaan saha. Kupariruukin toiminta alkoi 1766. Kärkelästä raakakupari kuljetettiin ensimmäisten 16:n vuoden ajan Ruotsin Avestaan jalostettavaksi. Aluksi myös kaikki työntekijät tulivat Ruotsista, mutta pian Kärkelään syntyi ruukkiyhdyskunta. Vuonna 1792 Kärkelässä työskenteli 26 miestä. Vuonna 1781 Kärkelän hyttiä laajennettiin ja rakennettiin raakakupariuuni. Orijärven kaivoksen toiminta väheni 1800-luvun loppupuoliskolla, eikä Kärkelän 1812 palanutta hyttiä rakennettu uudelleen kuin vasta 1819-1820.\r\n\r\nOrijärven kaivostoiminta tehostui ja oli laajimmillaan 1820-luvulla, kunnes väheni jälleen 1840-luvulta alkaen. Sulatus Kärkelässä loppui 1882. Sen jälkeen Kärkelästä tuli Fiskarsin ruukin ulkokartano, jossa harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa. 1900-luvun alussa Kärkelässä oli 23 torppaa. Kärkelään rakennettiin 1911 voimalaitos, joka toimitti 1907 uudelleen avatulle Orijärven kaivokselle sähköä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:tuotantorakennus , poio:navetta , poio:kartano , poio:voimala ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4985" ;
        skos:prefLabel    "Kärkelän ruukkiyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8802>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kotiranta, Marjo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8802" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9516>
        dcterms:modified  "2011-01-04T19:14:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6773>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Väre, Anne"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6772> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vare-anne" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9277>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Karstulantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1006508153054" ;
        wgs84:long    "24.5033532492476" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/karstulantie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Valon pohja" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "On vuosi 1976. Säde ja Marko ovat oppilaina itähelsinkiläisessä koulussa. Koulun syysretki muuttaa heidän elämänsä: kiusattu koulutoveri löytyy kuolleena. " ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i94> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9426> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8464> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7287> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9427> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2788> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/valon-pohja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7487>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:11+0300" .

rky:p1441  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä.\n\nMUSTASAARI\n\nValassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella  mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema.\n\nNorrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema.\n\nRitgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea.\n\nEnstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena.\n\nYttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus.\n\nMAALAHTI\n\nRönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus.\n\nLillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa.\n\nStrömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta.\n\nKORSNÄS\n\nSvettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.976951950,20.739724882 62.977445087,20.739354157 62.977831946,20.738883985 62.978632497,20.738549059 62.978672370,20.738194222 62.978819628,20.737755257 62.979224347,20.737688689 62.979571464,20.738408525 62.979787803,20.739522994 62.979805178,20.740537685 62.979668593,20.741218926 62.979216604,20.741682680 62.978486305,20.741513493 62.976999517,20.741629210 62.976633911,20.741117100 62.976551875,20.740523698 62.976951950,20.739724882" ;
        poi:history       "MUSTASAARI\r\n\r\nValassaarten vaarallisilla vesillä oli jo ennen valomajakan aikaa puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvulla merenkulkijat vaativat seudulle valomajakkaa. Hanke eteni, kun Valassaarten matalikoilla haaksirikkoutui viisi alusta 1879. Itämeren maissa oli käytössä rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita, jollainen tilattiin 1884 myös Valassaarille. Majakan suunnitteli ranskalainen toiminimi Henry Lepaute, joka rakensi muutamia vuosia myöhemmin Pariisin Eiffel-tornin. Rakennustarvikkeiden siirtämistä varten tehtiin Ebbskärin ja Storskärin välille pengertie. Uuteen paikkaan pystytetyn majakan valo sytytettiin 19.11.1886.\r\n\r\nValassaaret liittyvät myös Suomen sodan vaiheisiin. 1809 Uumajaan hyökänneet venäläisjoukot majoittuivat meno- ja tulomatkallaan Valassaarilla. Myrskyjen ja kylmän talven kiusaamilta sotajoukoilta jäi saarille nelisensataa vainajaa. 1930-luvulla sotilaiden luut kerättiin joukkohautaan, jonka merkiksi kerättiin kivikummeli. Valassaaret oli myös vuosisatojen ajan Ruotsin ja Suomen välillä liikkuneiden postinkuljettajien etappipaikka. Veneet purjehtivat Valassaarilta 17 merimailin päässä Ruotsissa sijaitsevaan Holmögaddiin. Talvella posti kuljetettiin hevoskyydillä. \r\n\r\nNorrskärin majakka rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan 1847. Luotsiasema valmistui 1900-luvun alussa. Majakanvartijat poistuivat Norrskäriltä 1980-luvulla, jonka jälkeen osa majakanvartijoiden rakennusten sisätiloista modernisoitiin.\r\n\r\nRitgrundin luotsiasema syntyi 1800-luvulla. Tunnusmajakka rakennettiin 1863 ja muutettiin valomajakaksi 1945. Julkisivun materiaalit uusittiin 1990-luvulla.\r\n\r\nEnstenin tunnusmajakka valmistui 1882.\r\n\r\nYttre Uddskäretin luotsiasema valmistui 1856. Vanha vartiotupa toteutettiin tyyppipiirustuksin ja rakennustyyppi oli aikanaan yleinen. Viereinen vartiotupa valmistui 1920-1930-luvulla.\r\n\r\nMAALAHTI\r\n\r\nRönnskärillä oli Vaasan porvarien ylläpitämää luotsitoimintaa jo ennen Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamista 1848. Tunnusmajakka rakennetiin 1784. Eräs perustajista oli todennäköisesti vaasalainen suurliikemies Abraham Falander, jonka nimi on kaiverrettu pookin sydänpilariin. Perimätiedon mukaan pookin hirsikehikko veistettiin ja koottiin Raippaluodossa ja siirrettiin sitten osina Rönnskäriin. Kruunu lunasti pookin ja saarella olleen luotsipaikan rakennukset 1848 merenkulkupiirin perustamisen yhteydessä ja Rönnskärin luotseista tuli valtion virkamiehiä. Vuonna 1865 saarella oli luotsivanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Vaasan Palosaaren ja Rönnskärin välillä. Luotsitoiminta päättyi 1976.\r\n\r\nLillsanden rakennettiin 1900-luvun alussa, kun valtio palkkasi saariston asukkaita sivutoimisiksi loistonhoitajiksi ja rakensi näille asunnon toimialueen tuntumaan. Ensimmäiset vartioimattomat loistot olivat olleet toiminnaltaan epävarmoja ja ne olivat vaatineet jatkuvaa huoltoa. Lillsandenin loisto valmistui 1907 ja loistonhoitajien rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa.\r\n\r\nStrömmingsbådanin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten mukaan. Majakka valmistui 1885. 1900-luvun alussa vanha asuinrakennus siirrettiin Rönnskärille ja osa entisistä ulkorakennuksista muutettiin asuintiloiksi.\r\n\r\nKORSNÄS\r\n\r\nSvettgrundin merimerkki rakennettiin 1860. Merimerkki on kunnostettu Merenkulkulaitoksen toimesta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:satama , poio:pihapiiri , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5110" ;
        skos:prefLabel    "Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (Strömmingsbådan)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9776>
        dcterms:modified  "2011-10-03T17:54:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7224>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lehtonen, Anna-Liisa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7224" .

<http://example/upload-base/#metadescription_619>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1950301~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i972>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Surullinen ja uskomaton tarina" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9246> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/972" .

rky:p115  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keskiaikainen Pyhälle Mikaelille omistettu harmaakivikirkko on Pernajanlahden itärannalle Suuren Rantatien varteen rakentuneen ja hyvin historiallisen luonteensa säilyttäneen Pernajan kirkonkylän keskipiste.\n \nKirkossa on valkoiseksi kalkitut seinämuurit. Päätyjen tiiliornamentiikka noudattaa Itä-Uudenmaan kirkoille tyypillisiä muotoja. Kirkkosali on kolmilaivainen; kahdeksankulmaiset tiilipintaiset pilarit jakavat sen kuuteen traveeseen. Keskilaivan kaksi itäisintä holvia on monimuotoista ns. suomalaista tähtiholvia, muut keskilaivan holveista ovat tähtiholveja, sivulaivoissa on ristiholvit. Kirkkosalissa on eri vuosisadoilta olevaa sisustusta ja esineistöä. Keskiajalta ovat triumfikrusifiksi ja Ristin tietä kuvaava alttarikaappi sekä kalkkikivinen kasteallas. Barokkityylisen saarnastuolin ovat lahjoittaneet Lorentz Creutz vanhempi ja hänen vaimonsa Elsa Duwall 1652. Kirkossa olevista hautamuistomerkeistä merkittävin on tallinnalaisen Arent Passerin työpajassa valmistettu Viipurin linnan käskynhaltija Arvid Tönnesson Wildemanin ja hänen vaimonsa Anna Björnram henkilökuvilla varustettu kalkkivinen hautalaatta. Kirkossa on seitsemän hautajaisvaakunaa, joista 1667 kuolleen Jacob Creutzin hautajaisvaakunaan kuuluu kahdeksan äidinpuolen ja kahdeksan isänpuolen sukuvaakunaa.   \n\nKirkkotarhassa on neljä hautakappelia. Tervikin kartanolle kuuluva uusklassillinen C.L. Engelin piirtämä de Geer- ja Ehrnroth-sukujen hautakappeli on vuodelta 1824. Sarvilahden kartanon empiretyylinen von Born-suvun kappeli vuodelta 1834 on tehty Pehr Granstedtin 1823 laatiman piirustuksen mukaan. Kaksi muuta hautakappelia ovat kuuluneet Jägerhorn- ja Grenman-suvuille.\n\nKirkkotarhan itäpuolella harjulla olevan korkean uusgoottilaisen kellotapulin viersssä on säilynyt vanhaa mäkitupalaisasutusta. \n\nSankarihauta-alue itään kaartuvan Suuren rantatien eteläpuolella on arkkitehtien Carl Frankenhaeuser ja Rafael Blomstedt suunnittelema. Piispa Mikael Agricolan patsas on kopio Emil Wikströmin Viipuriin 1908 tekemästä patsaasta. \n\nKirkon länsipuolella oleva pitäjäntupa on harvoja Suomessa säilyneitä. \n\nKirkkoherran pappila Suurelta rantatieltä etelään erkanevan kylätien varressa on keskiaikaisella paikallaan Pernajanlahden lähituntumassa. Pihapiirissä on Perniön ja Taivassalon pappiloiden tapaan kaksi eri aikakausia edustavaa pappilarakennusta.   Vanhempi, mansardikattoinen pappila 1700-luvun lopulta on tyypillinen kustavilaisen kauden rakennus. Nykyinen pappila on rakennettu 1830-luvulla ja se kuvastaa empirekauden asumiskulttuuria sekä huonejaollaan että julkisivujensa arkkitehtuurilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.441196948,26.032080364 60.442243439,26.033100754 60.441648165,26.035446723 60.441363558,26.037144884 60.441055383,26.040721336 60.440254524,26.045564608 60.438857052,26.047860702 60.437911479,26.048898428 60.437462193,26.049508343 60.433693992,26.048517895 60.433447784,26.046504244 60.432293935,26.046951086 60.432308757,26.045848954 60.432941894,26.044587989 60.441196948,26.032080364" ;
        poi:history       "Pernajan seurakunta mainitaan asiakirjalähteissä Porvoon kappelina 1340 ja omana kirkkopitäjänä 1363.\r\n\r\nKirkossa on kolme rakennusvaihetta. Sakaristo kuuluu niistä ensimmäiseen, se on ehkä jo 1300 luvun lopulla tai 1400-luvun alussa, jolta ajalta ovat kattorakenteetkin. Sakariston katon selkäpuita tukevat hoikat saksiristikot, jotka on lovettu ulompaan jalasparruun. Sakaristoon liitetyn runkohuoneen rakentaminen on ajoitettavissa kattotuolien dendrokronologisen vuosilustoselvityksen perusteella 1440-luvun alkuun. Holvaus kuuluu kolmanteen vaiheeseen, jolloin myös kirkon ikkunat ja portaalit sekä länsipääty saivat  tiilimuurauksensa. Kirkon 1938-1939 arkkitehti Carl Frankenhaeuserin johdolla tehty restaurointi kuuluu edelleen Suomen onnistuneimpiin.\r\n\r\nUusgoottilainen tiilinen kellotorni on rakennettu 1854-1855 lääninarkkitehti Jean Wikin piirustuksen mukaan.\r\n\r\nPitäjäntupa oli alkuaan 1756 käräjätuvaksi tehty rakennus, joka 1870-luvulla muutettiin kirkonkylän  ensimmäiseksi kouluksi. Pitäjäntupana se on toiminut 1890-luvun alusta alkaen.\r\n\r\nPappilan päärakennus rakennettiin 1850-1851 ja sen edeltäjä 1775-1776."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1523" ;
        skos:prefLabel    "Pernajan kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9513>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Munkkiniemen uimaranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.2009407764591" ;
        wgs84:long        "24.8567478601449" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/munkkiniemen-uimaranta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4980>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "As Oy Runeberginkatu n:o 65 - talo paikallaan" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8340> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/oy-runeberginkatu-no-65-talo-paikallaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7484>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Mikaelinkirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2356911015221" ;
        wgs84:long        "25.0875767794318" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7484" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7723>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8198>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1098420~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5694>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E5A38456-604D-41D9-9030-BEBBF025E8A0> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7818>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Sandqvist, Rolf"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7818" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5789>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Viaporin elämä 1700-luvulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kaipailen kirjaa/tekstiä Viaporin elämästä 1700-luvulla. Jotain muuta kuin Helsingin kaupungin historia. Tässä muutamia kirjavinkkejä (saatavuustiedot löydät Helmetistä: http://www.helmet.fi):\n\nGardberg, C. J.: Viapori-Suomenlinna (Otava 1998)\nHällström, Olof af: Sveaborg : fästningens byggnadshistoria = Viapori, Suomenlinna : linnoituksen rakennushistoria = The Island Fortress off Helsinki : an architectural history (1986)\nSuomenlinnan rakennusten historia (Suomenlinnan hoitokunta 1997)\nTalvio, Maila: Linnoituksen iloiset rouvat. 9.p. (WSOY 1982)\n\nSuomenlinnan omat sivut:\nhttp://www.suomenlinna.fi/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kaipailen-kirjaatekstia-viaporin-elamasta-1700-lu" .

rky:p375  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maskun kirkko pappiloineen muodostaa Turun seudun rannikon vanhimpiin seurakuntiin kuuluvan Maskun kirkollisen keskuksen. Sen monipuoliseen keskiaikaiseen ja vuosisatojen mittaan kehittyneeseen ympäristöön kuuluvat lisäksi keskiaikaisten teiden risteyksessä seisova tapuli sekä kirkkomaa hautakappeleineen. Kirkko sijaitsee Maskunjoen varren viljelyseudulla, joka on rautakautisen ja keskiaikaisen asutuksen keskusaluetta. \n\nMaskun kirkko sijaitsee Turun ja Rauman sekä Naantalin ja Ruskon välisten keskiaikaisten teiden risteyksessä. Kirkon vieressä on rautakautinen hautapaikka, ns. Humikkalan kalmisto ja lähellä Myllymäen esihistoriallinen asuinpaikka. Kirkon paanukattoiseen runkohuoneeseen liittyy pohjoispuolella lähellä itäpäätyä runkohuonetta vanhempi sakaristo ja eteläpuolella runkohuonetta nuorempi asehuone. Kirkossa ei poikkeuksellisesti ole länsiportaalia. Papinoven edessä on säilynyt puurakenteinen eteishuone.\n\nYksilaivaisessa nelitraveisessa kirkkosalissa on pilasterien ja kilpikaarien varaan tehdyt tähtiholvit. Holvien ruoteet on koristeltu viiva-aiheisella juovituksella. Seinien alaosaa kiertää punaisella ja sinisellä värillä 1600-luvulla tehty draperiamaalaus. Kirkon penkit ja urkulehteri ovat 1880-luvulta. Keskiaikaiseen taide-esineistöön kuuluvat mm. myöhäiskeskiaikainen triumfikrusifiksi, sleesialainen alttarikaappi ja kalkkikivinen kasteallas. Barokkityylinen saarnastuoli, kuorin lattiassa olevat kalkkikiviset hautalaatat sekä kaksikantista linjalaivaa esittävä kirkkolaiva ovat 1600-luvulta. Seuraavalta vuosisadalta ovat kirkkoherra Simon Vacceniuksen ja hänen vaimonsa Regina Reuterin votiivikaappi, kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät öljymaalaukset sekä rokokootyylinen, seurakunnan nuorison lahjoittama kaappikello. \n\nKirkkomaalla ovat Juvan ja Kankaisten hautakappelit. Lähellä sijaitsevan Kankaisten kartanon 1600-luvun puolivälissä kivestä rakennuttua hautakappelia on myöhemmin käytetty varastosuojana. Pohjaltaan neliön mallista rakennusta kattaa kaksiosainen pyramidikatto, joka on katettu paanutuksella. Rakennuttaja lienee ollut valtaneuvos Kustaa Eevertinpoika Horn (1614-1666). Juvan hirsirakenteinen hautakappeli on 1700-luvun loppupuolelta.\n\nKellotapuli kirkon länsipuolella kulkevien teiden risteyksessä on harmaakiviseltä alaosaltaan keskiaikainen, mutta sen yläosan puurakenteiden valmistumisajankohtaa ei tunneta. Maskun kirkkoherranpappila on perustettu jo keskiajalla Humikkalan kylän tiluksille, kirkon lähettyville. Nykyinen pappilan empiretyylinen aumakattoinen päärakennus on rakennettu 1860 lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelmin. Holvatun kivikellarin vanhimmat osat on rakennettu 1685. Pappilan pihapiiriin kuuluu puisto ja muita rakennuksia, joista talli on 1800-luvulta ja seurakuntatilaksi 1940-luvulla muutettu ns. Hemmingin tupa 1900-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.566183450,22.098728918 60.564932378,22.101662489 60.564566616,22.101136876 60.563703163,22.102090597 60.562843371,22.100713331 60.563505187,22.099733222 60.563978704,22.098438673 60.564246065,22.098085564 60.564017271,22.097374200 60.564276477,22.096846007 60.563944987,22.096098554 60.564308877,22.095545862 60.564740688,22.095463119 60.564861420,22.095762156 60.564815211,22.096112315 60.564797291,22.096312296 60.564668975,22.096726302 60.564521090,22.097297734 60.564554838,22.097755694 60.564816665,22.097968833 60.564993499,22.098054871 60.565339323,22.098377926 60.565697495,22.098682098 60.566183450,22.098728918" ;
        poi:history       "Masku mainittiin seurakuntana jo 1234. Se oli vuodesta 1399 Turun piispan prebendinä (palkkaseurakuntana)uskonpuhdistukseen asti ja 1809-1834 Turun akatemian prebendinä. Kirkon harmaakivinen runkohuone holvattiin ja tiilipäädyt rakennettiin 1400-luvun loppupuolella. Sakaristo korotettiin 1780 ja kuori-ikkunaa laajennettiin 1700-luvun lopussa. Kirkon sisustus uusittiin 1880-luvulla. Arkkitehti Alarik Tavaststjernan johdolla tehdyssä restauroinnissa 1915 seinien alaosan draperia-maalaus otettiin esille ja kuori-ikkunaan tehtiin lasimosaiikki."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k481 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kellotapuli , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1781" ;
        skos:prefLabel    "Maskun kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9773>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Viides Linja 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6532> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1825526284341" ;
        wgs84:long        "24.9560171014789" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/viides-linja-1" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7983>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:35+0300" .

rky:p709  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.460846870,26.976143511 60.460946631,26.979441486 60.459893825,26.980206491 60.459669213,26.978985188 60.459696633,26.976599101 60.460016360,26.975922248 60.460846870,26.976143511" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Patteri Pirkköyri)"@fi .

[ dcterms:description  "Tasavallan presidentti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7405>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_521>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1656257~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i27>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Jätkäsaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1541049641098" ;
        wgs84:long    "24.9106658182514" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/jatkasaari" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pizzerian valomainos oli tavanomainen: Pizza & Kebab. Suhonen aprikoi oliko jossain tehdas joka sarjavalmisti tällaisia.\" (s. 103)" ;
  dcterms:description            "Talousrikososaston raportin mukaan salaperäisen Tariqin rahat pesivät tässä pizzeriassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2483> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9392>
] .

[ dcterms:description  "näyttämötorni ja verstas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Talo oli valkoinen ja korkea, kuin seurojentalo jossain kylässä, sen ikkunat olivat auki - musiikin läpi erotti lattian rahinan tanssijoiden jaloissa, koko liikkeen ihmeellisen humun. Uloskäynti oli julkisivulla, mutta ovelle vievät portaat oli rakennettu niin että ne johtivat talon päätyyn. Portailla seisoi tupakoivia miehiä. Yhdellä oli vahtimestarin kaluunat." ;
  dcterms:description            "Kirja alkaa Pikkukoskelta, jossa ilta tanssipaikalla päättyy kaaokseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1572> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8503>
] .

rky:p969  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa.\n\nAhvenkoskella, Kymijoen itäpuolella Pyhtäällä, on venäläisten rakentamia rajalinnakkeita ja vallituksia vanhan maantien ja rajanylityspaikan turvana. Joen länsirannalla Ruotsinpyhtään puolella on ruotsalaisten rakentamia linnoitteita.\n\nRuotsulan redutti on venäläisten 1743 jälkeen Kymijoen rantaan rakentama. Ruotsulan maavallitus on turvannut strategisesti tärkeää ylityspaikkaa, jossa maantie haarautuu kohti etelää Anjalaan ja länteen kohti Iittiä. Ruotsulan vastarannalla on ollut ruotsalaisten rakentama Keltin redutti, joka on myöhemmin tuhoutunut.\n\nVillikkalan keskeneräiseksi jäänyt linnake on Kustaan sodan jälkeen ruotsalaisten rakentama 1793-1794. Sen ulkovarustukset on rakennettu Elimäki-Anjala -maantien turvaksi sen molemmin puolin.\n\nSippolanjoen varrella on puolestaan venäläisten 1791 rakentama Liikkalan varustus, joka on rakennettu suojaamaan Haminasta Anjalaan johtavaa maantietä. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Eteläisessä linnakkeessa on neljä puolibastionia pohjoisen linnakkeen ollessa epäsäännöllinen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.502811794,26.468540968 60.503924040,26.473214092 60.500146244,26.475237005 60.499980729,26.470634317 60.502811794,26.468540968" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa pitkin. Ruotsi rakensi Kymijoen rajalinnakkeiden lisäksi Sveaborgin merilinnoituksen (Suomenlinna) sekä Loviisan-Svartholman kaksoislinnoituksen. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti puolestaan Taavetin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773 nykyisen Luumäen kuntakeskuksen paikalle.\r\n\r\nRuotsin kuningas Kustaa III käynnisti 1788 sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta ns. Kustaan sota päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän keisarinna Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat eli ns. Suvorovin kanavat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k624 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1717" ;
        skos:prefLabel    "Kymijoen rajalinnakkeet (Ahvenkoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7720>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Haakoninlahden huvilat"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1697271773454" ;
        wgs84:long        "25.0125803293105" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7720" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8195>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Rastimo, Kaisa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8195" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8434>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5930>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C52E139D-C1A2-4DC0-80C3-74B294E5D6FD> .

rky:p611  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.808820225,26.004407352 64.809256360,26.005141417 64.808985225,26.006014444 64.808470573,26.005117433 64.808820225,26.004407352" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k494 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Ponkilan silta)"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p190>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Varastoparakki C95"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:44:16.829+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:51:26.644+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33509 ;
        poi:description  "Työsiirtolan alueen laidassa sijaitseva parakki C 95 pystytettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolalle majoituskäyttöön Vankeinhoito-osaston suunnittelijan Urpo Nummelan piirustusten mukaan. Talossa oli viisi huonetta, jotka oli mitoitettu kahdelle-kolmelle vangille ja keittotila sekä pesu- ja kuivaushuoneet.\n\n1980-luvun vaihteessa, kun työsiirtola-alueen rakennusten käyttötarkoituksia muutettiin, tähän parakkiin siirrettiin henkilökunnan sosiaalitilat rakennuksesta C 91. Kirkasvärinen vaaleansininen talo maalattiin uudelleen murretummalla sinisellä kesällä 1993 julkisivujen kunnostustyön yhteydessä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Työsiirtolan alueen laidassa sijaitseva parakki C 95 pystytettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolalle majoituskäyttöön Vankeinhoito-osaston suunnittelijan Urpo Nummelan piirustusten mukaan. Talossa oli viisi huonetta, jotka oli mitoitettu kahdelle-kolmelle vangille ja keittotila sekä pesu- ja kuivaushuoneet.\n\n1980-luvun vaihteessa, kun työsiirtola-alueen rakennusten käyttötarkoituksia muutettiin, tähän parakkiin siirrettiin henkilökunnan sosiaalitilat rakennuksesta C 91. Kirkasvärinen vaaleansininen talo maalattiin uudelleen murretummalla sinisellä kesällä 1993 julkisivujen kunnostustyön yhteydessä.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nOM VAHO SLTS Piirustusarkisto.\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.14491135736176" ;
        wgs84:long       "24.991639328002975" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8529>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Cohan, G. M."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8529" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pohjoisesplanadilla kiemurteli sukkaliikkeen edessä paikallaan tarpovien naisten rihma. Siinä paleli hienoja rouvia ja vielä hienompien rouvien asialle panemia palvelustyttöjä. Hän tuhahti mielessään. Sattuman oikku tai kaksi, ja hän olisi pälyillyt jonosta ohikulkijoita turkishatun ja kettupuuhkan lomassa kopeina loimottavin silmin. Mutta hän ei edes halunnut olla siinä jonossa. Hän häpesi sukupuolensa turhamaisuutta ja tihensi askeleitaan häpeäntunteesta päästäkseen.\" (s. 12) " ;
  dcterms:description            "Valma kulkee Pohjoisesplanadia pitkin ennen kohtaamistaan Axelin kanssa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6739>
        dcterms:modified  "2009-08-18T14:38:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7980>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Convolvulus, patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1733737977044" ;
        wgs84:long        "24.9445320206674" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7980" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8694>
        dcterms:modified  "2010-02-10T17:33:03+0300" .

rky:p1168  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raahen kansallisromanttista tyylisuuntausta edustava rautatieasema poikkeaa muista aikakautensa asemarakennuksista. \n\nYksityisen radan varteen rakennettu Raahen rautatieasema sijaitsee kaupungin kaakkoiskulmassa. Puinen asemarakennus on rakennettu 1899-1900. Asema on tuntemattoman arkkitehdin suunnittelema. Asema-alueeseen liittyy myös puisto istutuksineen sekä nikkarityylinen entinen tullikamari."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.683663155,24.490558233 64.682508591,24.484231041 64.682764219,24.483790401 64.683925380,24.488114438 64.684332946,24.489754170 64.683663155,24.490558233" ;
        poi:history       "Raahessa ryhdyttiin suunnittelemaan rautatien rakentamista ensimmäisen kerran jo 1873. Rata rakennettiin yksityisenä 1898-1899 sen jälkeen, kun valtiopäivät oli päättänyt olla osallistumatta rakentamiseen. Kauppaneuvos Henrik Sovelius oli lahjoittanut 200 000 markkaa radan rakennustöitä varten ja Raahen kaupunki maksoi toisen puolen kuluista. Samaan aikaan parannettiin Raahen satamaa Lapaluodossa, sillä radasta toivottiin tärkeää puutavaran satamarataa.\r\n\r\nYksityinen Raahen Rautatieosakeyhtiö rakennutti Raahen asemarakennuksen vuosina 1899–1890.\r\n\r\nEnsimmäinen juna saapui asemalle elokuussa 1899, ja aseman juhlalliset vihkiäiset järjestettiin Raahen kaupungin 250-vuotisjuhlapäivänä 5.12.1899. Rataan kohdistetut odotukset eivät täyttyneet, vaan se osoittautui tappiolliseksi. Vielä 1900-luvun alussa tutkittiin mahdollisuutta yhdysradan rakentamiseksi Iisalmen–Kajaanin –radalle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k678 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4196" ;
        skos:prefLabel    "Raahen rautatieasema ja tullikamari"@fi .

rky:p871  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit muodostavat poikkeuksellisen monipuolisen koululaitoksen historiaan ja eri aikakausien oppilaitosarkkitehtuuriin liittyvän kokonaisuuden. Tammissaaren seminaari on yksi 1800-luvun lopun opettajaseminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja Yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia. \n\nPuistomainen seminaarin alue on entisen Tammisaaren latokartanon alueella vanhan kaupungin ulkopuolella. 1870-luvulla perustetun naisseminaarin ulkoasultaan hyvin säilyneisiin rakennuksiin kuuluvat latokartanon aikaiset 1600- ja 1700-lukujen päärakennukset sekä 1870-1900 rakennetut seminaarirakennukset, jotka edustavat ajan tyypillistä oppilaitosarkkitehtuuria. Vanhimpien rakennusten rinnalla on myös nuoria koulurakennuksia. Alueen väljä puisto kaartelevine hiekkakäytävineen periytyy osin jo latokartanon ajalta.\n\nLatokartanon rapattu yksikerroksinen entinen päärakennus on mahdollisesti Tammisaaren vanhin ei-kirkollinen rakennus ja peräisin 1600-luvulta. Latokartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus on valmistunut 1780-luvulla. Sen julkisivujen asu on lähinnä 1800-luvun keskivaiheilta. \n\nYleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Hampus Dahlströmin suunnittelema koristeellinen, aumakattoinen, hirsinen seminaarirakennus keskikäytävineen ja symmetrisine tilaratkaisuineen edustaa opettajaseminaarien ensimmäistä rakennuskautta 1870-luvulla. Päärakennusta jatkettiin voimistelusalilla eteläpäästä 1900. Näiden lisäksi vanhinta ja hyvin säilynyttä ja tasokasta laitosarkkitehtuuria ovat johtajan asunto ja seminaarin ruokala Höijerinkadun päätteenä.  \n\nTammisaaren koulukorttelit seminaarialueesta länteen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti tärkeän koulurakennusten kokonaisuuden bulevardimaisen Raaseporintien molemmin puolin.\n \nKouluista vanhin, ala-alkeiskoulu vuodelta 1841, on aumakattoinen empirerakennus. Sen vieressä on toinen empirerakennus, lääninarkkitehti Jean Wiikin 1850 suunnittelema alkeis- ja reaalikoulu. Sitä on laajennettu vinkkelitaloksi reaalikoulun tarpeisiin lääninarkkitehti Constantin Kiseleffin piirustusten mukaan 1878. Seuraavana on seminaarin harjoituskoulun vanhin pääosa, yksikerroksinen hirsirakennus vuodelta 1884 Hampus Dahlströmin suunnittelemana. Sitä vastapäätä on kansakoulu vuodelta 1879 lääninarkkitehti Kiseleffin suunnitelmien mukaan. Kansakoulua on laajennettu arkkitehti Theodor Höijerin piirustusten mukaisesti 1898, jolloin rakennus sai yhden luokan kokoiset siivet kulmiinsa. \n\nVanhan koulukeskuksen tuntumassa, sen eteläpuolella, on rapattu, sokkelistaan liuskekivetty arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema 1953 valmistunut kansakoulu. Aikakaudelleen tyypillinen koulurakennus on alkujaan ollut kaupungin kansakoulun ja seminaarin harjoituskoulun yhteishanke 1800-luvun koulujen tilapulan ratkaisemiseksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.973850422,23.447232561 59.973553384,23.445107661 59.974160897,23.444755599 59.973965136,23.443468140 59.974762515,23.442998942 59.974546881,23.441521811 59.975230344,23.441130752 59.975698575,23.443856641 59.974161241,23.444831570 59.974485991,23.446860963 59.973850422,23.447232561" ;
        poi:history       "Tammisaareen kouluperinteet ulottuvat vuoteen 1603, jolloin kaupunkiin perustettiin pedagogio, suurvalta-ajan kolmiportaisen koulujärjestelmän alin aste. \r\n\r\nVanhan sisääntulotien, nykyisen Raaseporintien varteen rakennettiin 1840-1900 ala-alkeiskoulu, alkeis- ja reaalikoulu, kansakoulu ja seminaarin harjoituskoulu sekä niihin liittyvät asuinrakennukset, kuten harjoituskoulun johtajattaren asuintalo 1885. \r\n\r\nTammisaareen perustettiin seminaari 1873 sen jälkeen kun oli päätetty laajentaa opettajien koulutusta myös ruotsinkielisillä seminaareilla. Toinen ruotsinkielinen seminaari perustettiin Uusikaarlepyyhyn. Ensimmäinen opettajia kouluttava seminaari oli perustettu Jyväskylään 1863. \r\n\r\nTammisaaren kaupunki päätti 1867 luovuttaa hallussaan vuodesta 1837 olleen Tammisaaren latokartanon alueen seminaaria varten. Päärakennus 1780-luvulta toimi aluksi internaattina ja toinen, kivirakenteinen asuinrakennus, josta ainakin osa voi olla jo 1680-luvulta, toimi ruokalana. Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit suunnittelivat uusia seminaarirakennuksia, joista päärakennus ja johtajan asunto valmistuivat 1873. Voimistelusali seminaarirakennuksen jatkeeksi valmistui 1900, kuten ruokalakin silloisen seminaarialueen länsireunalle, suunnittelijoina arkkitehdit Decker, Gripenberg ja Th. Granstedt. Seminaari lakkautettiin 1974. \r\n\r\nSeminaarialueelle rakennettiin tiilisiä koulurakennuksia 1950-1970-luvuilla sekä lukio 1980-luvulla. \r\n\r\nSeminaarin harjoituskoulun rakentaminen liittyi seminaarin perustamiseen. Tytöille tarkoitettu kansakoulu aloitti työnsä uudessa hirsitalossa 1879 muiden nykyisen Raaseporintien koulukorttelin rakennusten yhteydessä, seminaarialueen ulkopuolella. Voimistelu- ja juhlasiipi valmistui 1885 ja 1900-luvun alun laajennuksetkin suunniteltiin ylihallituksessa arkkitehtina Sebastian Gripenberg. \r\n\r\nVanhojen 1800-luvun koulujen lähiympäristöön rakennettiin sotien jälkeen uusia kouluja. Kaupungin kansakoulu ja seminaarin harjoituskoulu, eli kaupungin ja valtion yhteishanke, rakennettiin Åsenin eteläpuolelle H:n muotoiseksi ja aiempia koulurakennuksia huomattavasti kookkaammaksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1199" ;
        skos:prefLabel    "Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6999>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:28+0300" .

[ dcterms:description  "Luku: Kahdeksan vuosikymmentä kirjaston kanta-asiakkaana. Professori Göran von Bonsdorff muistelee." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7607> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8431>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elohuvia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8436> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8433> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8437> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8139> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7279> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6632> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8435> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8434> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8432> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7280> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4462> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8431" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Miehet kapusivat legendaarisen paikallisravintolan yläkertaan. Kononen oli nuorena miehenä viettänyt täällä iloisia iltoja. Pahamaineinen Munkkiniemen kolmio: Rigari, Ugari ja snagari. Ravintola Riikinkukon nimi oli jo vaihtunut monet kerrat. Ukko Munkki oli nyt Mr. Pickwick Pub ja nakkikioski oli kadonnut kokonaan. Mutta Torpan Pojat juhli vieläkin voittojaan tässä entisessä Ukko Munkissa. \"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2165> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8471>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9145>
        dcterms:modified  "2010-06-01T12:55:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6641>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:14:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1491>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1301339~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1633908~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Useissa kirjoituksissa kerrotaan Kustaankartanosta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5183> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6824>
] .

[ dcterms:description  "Riitta Immosen ateljee ja koti olivat Kauppiaankadulla vuodesta 1946 1950-luvun puolelle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7866> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7141>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Linnanmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lintsi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7887> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.linnanmaki.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.1883447165978" ;
        wgs84:long           "24.940541882909" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6736" .

rky:p1070  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Viitalan ja Kihniän kylät Seinäjoen yläjuoksulla edustavat Pohjanmaalle tyypillistä ja hyvin säilynyttä jokilaakson kyläasutusta, jossa eri-ikäinen rakennuskanta on ryhmittynyt nauhamaisesti peltomaiseman keskellä virtaavan jokiuoman ja raitin varrelle. \n\nViitalan rivikylän alkaa Peräseinäjoen kirkonkylän pohjoispuolelta. Kylän halki kulkee Seinäjoen jokiuomaa  noudatteleva maantie, jonka molemmilla puolin talot ovat tiuhana nauhana. Viitalan kylän osa-alueita ovat vanhojen kantatilojen mukaan Pappilanmäki, Flinkkilänmäki, Kanto, Annala ja Koivistonmäki. Tiivein ja yhtenäisin raittinäkymä on kylän etelälaidalla Pappilanmäen ja Koivistonmäen alueilla, missä päärakennukset ovat pitkä julkisivu tien suuntaisesti. Raitin varressa ovat Pappilan päärakennus, rippikoulutupa, Peräseinäjoen ensimmäinen kansakoulu, Flinkkilän ja Keski-Flinkkilän päärakennukset, jotka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. \n\nKihniän kylä on sijoittunut kapealle peltonauhalle Kihniänjoen ja jokea seuraavan maantien varrelle sekä metsänrajaan. Avoimen maaston ansiosta kaikki tilakeskukset ovat näköyhteydessä toisiinsa. Komeita esimerkkejä pohjalaisesta rakennuskulttuurista on Yli-Kihniän, Rinta-Kihniän, Viitasaaren, Tuovilan, Kallio-Kujalan tiloilla sekä seurojentalon ympärillä Niemenmäessä. Seurantalo  Sampola on edustava jugendrakennus joenmutkan puistomaisessa ympäristössä. Kylän etelälaidalla on koulu, jonka pihapiirissä on kaksi koulurakennusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.501867289,23.077534319 62.507452907,23.076262751 62.508851234,23.076749353 62.505640508,23.092683141 62.504607912,23.093444315 62.503180177,23.095598090 62.501250353,23.104923710 62.495939518,23.107896355 62.492287548,23.106630261 62.485881229,23.107376821 62.482670070,23.109314422 62.481715987,23.090724165 62.489033593,23.084895651 62.497823624,23.079987850 62.501867289,23.077534319" ;
        poi:history       "Ilmajoen pitäjän takamaihin kuuluneen Seinäjoen yläjuoksun rannat saivat pysyvän asutuksen vasta uuden ajan alkupuolella. Peräseinäjokena tunnettu alue muodosti oman asutussaarekkeen, jonka erotti Kyrönjokilaakson vanhasta asutuksesta laaja, asumaton suoalue. Kyläasutus Seinäjoen ja sen sivuhaaran, Kihniänjoen varrelle muodostui vasta 1600-luvun alkupuolella. Vanhempien asutusseutujen väliin jäävän Peräseinäjoen liikenneyhteydet paranivat 1800-luvulla, jolloin raivattiin maantiet Alavuden, Seinäjoen ja Jalasjärven suuntiin. Tätä ennen kylän suuntainen Seinäjoki oli tärkeä liikenneväylä Ilmajoen suuntaan.\r\n\r\nKihniän kylän tunnettu historia alkaa 1600-luvun puolivälissä. Kihniän kantatalo sijaitsi joen länsipuolella mutkapaikassa Rinta-Kihniän kohdalla. Kantatalo jaettiin 1700-luvun lopulla Ala- ja Ylä-Kihniäksi. 1800-luvulla tiloista erotettiin Mäki- ja Rinta-Kihniä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1725" ;
        skos:prefLabel    "Seinäjokivarren kyläasutus (Kihniä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8691>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Lindström, Erik"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lindstrom-erik" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ulkona alkoi sataa kevyesti. Puiden lehtiin tulisi kiiltoa, Davi ajatteli. Lyhdyt Liisanpuistossa loistaisivat, yksinäisinä ja lempeinä.\" (s. 26)\n\"Lokit syöksyivät kimeästi kirkuen, ja Liisanpuistossa juoksenteli lapsia, jotka olivat Davia paljon pienempiä. Niin nopeasti hän oli kasvanut.\" (s. 47)" ;
  dcterms:description            "Davin lähipuisto." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6436>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2060>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nuotio, Eppu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nuotio-eppu" .

rky:p1404  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Leppäkosken kartano ja sen yhteyteen perustettu Rauhaniemen tiilitehdas edustavat hyvin 1800-luvun kartanomiljööseen ja Suomen teollistumiseen liittynyttä rakentamista. Alueeseen kuuluvalla ratamestarin rakennuksella on rautatiehistorian lisäksi  henkilöhistoriallista merkitystä Ida Aalbergin lapsuudenkotina. \n\nLeppäkosken kartanon talouskeskus sijaitsee Puujoen varrella Leppäkosken tiilitehdasyhdyskunnan ja asemakylän eteläpuolella. Kartanon puisto ja puutarha käsittävät 3 ha suuruisen alueen pääpihan itäpuolella ja ovat peräisin 1800-luvun alkuvuosilta. Leppäkosken yli johtaa vanha puusilta ja jokirantaa reunustaa vanha puusto. Kartanon pihapiirissä vanhimmilta osiltaan 1800-luvun alkupuolella rakennettua päärakennusta reunustaa 1800-luvun puolivälissä rakennettu aumakattoinen siipirakennus. Talousrakennusten ryhmä on kartanopihan pohjoispuolella.\n\nJanakkalan Leppäkosken asemalla sijaitseva, 1860-luvulta peräisin oleva ratamestarin asuintalo on yksi vanhimmista rautatierakennuksista maassamme. Se on ainoa jäljellä oleva tyyppinsä edustaja. Rakennus liittyy myös maamme kulttuurihistoriaan, sillä se on näyttelijätär Ida Aalbergin lapsuudenkoti. Rakennuksessa on nyt Ida Aalberg -museo. Rauhaniemen tiilitehdas ja sen koristeellinen piippu muodostavat selkeän ja näkyvän kiintopisteen keskellä Leppäkosken asema- ja tiilikylää. Tiilitehtaan toiminta on päättynyt ja rakennukset ovat muussa käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.857567620,24.724301846 60.856778000,24.726509826 60.856281772,24.728104069 60.856404402,24.730163604 60.856427228,24.731408912 60.854252858,24.736330076 60.853371714,24.738457757 60.852003859,24.739888684 60.850911840,24.739817677 60.849531063,24.739557275 60.848597020,24.739124449 60.847644832,24.737960190 60.847139887,24.736532111 60.847062138,24.734428526 60.847427337,24.732883300 60.847902356,24.731614725 60.849155686,24.730729461 60.849845211,24.727032973 60.852321095,24.718371448 60.852812758,24.718154033 60.853549578,24.717942040 60.853909855,24.717264516 60.854294156,24.716267635 60.854796224,24.714085127 60.854932966,24.713539819 60.855875005,24.712463943 60.856322009,24.712245345 60.856792816,24.711753090 60.857332609,24.710850905 60.857736785,24.710311450 60.858138504,24.710228925 60.859963938,24.708043369 60.860327952,24.705561816 60.861280923,24.702511811 60.861828728,24.702034004 60.863331682,24.701136660 60.863025898,24.703263494 60.862370771,24.707476105 60.861767037,24.708440338 60.861395527,24.710021025 60.861813736,24.710859000 60.862543072,24.712006573 60.860381181,24.717611309 60.858789319,24.720774330 60.857958063,24.722758287 60.857567620,24.724301846" ;
        poi:history       "Leppäkosken entinen rälssisäteri on vanhaa rälssiä. Kartanon ensimmäinen omistaja oli 1550-luvun alkupuolella lainlukija Knuutti Antinpoika. Omistajat olivat pääasiassa virkamiesaatelistoa. 1800-luvun lopulla kartano oli yksi Standertskiöld-suvun hämäläisistä tiloista. Kartanon historiaan liittyy kaksi kulttuurihistoriamme merkittävää nimeä. Kansakoululaitoksen perustaja Uno Cygnaeus syntyi Leppäkosken kartanossa 1810. Näyttelijä Ida Aalberg syntyi kartanon sivurakennuksessa 1857 ja vietti lapsuutensa rautatien valmistumisen jälkeen läheisessä ratamestarin talossa.\r\n\r\nKartanon päärakennus valmistui kosken rannalle yksikerroksisena 1800-luvun alkupuolella. Rakennusta jatkettiin kaksikerroksisella osalla ja koko rakennus vuorattiin yhtenäisesti ajan henkeen 1873. Päärakennusta ja pihamaata rajaava sivurakennukset valmistuivat 1855, niistä vain pohjoispuoleinen on säilynyt.\r\n\r\nLeppäkoskesta kehittyi Helsinki-Hämeenlinna -rautatien rakentamisen jälkeen 1800-luvun jälkipuoliskolla tärkeä tiiliteollisuuskeskus. Leppäkosken kartanon tiilitehdas Rauhaniemi perustettiin 1850- ja 1860-lukujen vaihteessa  ja siirrettiin nykyiselle paikalleen rautatien valmistuttua 1862. Rautatieaseman ja tiilitehtaan ympärille rakentui niiden vaikutuksesta pieni taajama."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k165 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:teollisuusrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4711" ;
        skos:prefLabel    "Leppäkosken kartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9739>
        dcterms:modified  "2011-08-01T14:31:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6996>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Töölön sokeritehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1806902362158" ;
        wgs84:long        "24.929942368437" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolon-sokeritehdas" .

<http://example/upload-base/#metadescription_248>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1392124~S9*fin> .

rky:p1664  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella säilynyt yksittäinen kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty kolttien vanhan rakennusperinteen mukaisesti 1940-luvulla, kun kolttasaamelaiset joutuivat evakkoon Petsamon Suonikylästä. Rakennuskanta edustaa sekä vanhaan perinteeseen pohjautuvaa rakentamista että valtion asutustoimiin liittyviä tyyppitaloja.\n\nSuomen vähälukuiset kolttasaamelaiset ovat Suomelle aikaisemmin kuuluneen Petsamon alueen kolmen siidan Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttaväestöä, jotka on asutettu toisen maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosaan. \n\nNellimvuonon pohjukassa, Virtaniemeen johtavan tien varressa, Inarijärven koillisrannalla on Nellimin kylä, jonka pienet asuinrakennukset on rakennettu tyyppipiirustuksilla toisen maailmansodan jälkeen. Rakentamisessa on pyritty ottamaan huomioon kolttasaamelainen rakennusperinne ja paikalliset olosuhteet. \n\nSevettijärvi on kolttasaamelaisten keskuskylä, jossa on peruskoulun ala-aste ja yläaste, terveystalo, Ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, Metsähallituksen virkatalo, Kolttien perinnetalo ja Kolttien kyläkokouksen toimisto.\n\nLuttojoen kolttakentät (Oskarinjärvi ja Oskarinkoski) ovat olleet Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneiden Semenoffin ja Fofanoffin perheiden asuinpaikkoja 1940-luvulla. Kolttakenttä on rakennettu vanhan perinteen mukaisesti. Suomujoen varrella 12 km päässä Kotajärven pohjoisrannalla on Fofanoffin perheen kesäpaikkana ollut asuinkenttä, joka on kunnostettu 1983. Oskarinkosken ja Oskarinjärven asuinkentillä pirttirakennusten lisäksi säilynyt muuta tyypillistä rakennuskantaa, johon kuuluvat jalka-aitat, sauna, varastot, ulkoleivinuunit, maakellarit, lammaspuurat, porosuojat ja verkkoulut.\n\nRakennuskokonaisuuteen kuuluu \n- asuinkota, jota on myöhemmin käytetty keittokotana \n- pirtti, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- jalka-aitta \n- ulkouuni, joka on muurattu lähes kokonaan uudelleen 1980 \n- savusauna, joka on rakennettu uudelleen 1983 \n- koirankoppi \n- lammaspuura ja -aita \n- porolato eli liemu kauempana muusta rakennusryhmästä\n- verkkoulut\n\nKolttakenttää ympäröivä poroaita on noin 1400 m pitkä rengasaita, jonka ala on noin 8 ha. Aidan korkeus on 150 cm. Vitsastarpeina aidan sidonnassa on käytetty sodanaikaisia saksalaisia puhelinkaapeleita ja nauloja. Aita on osittain kunnostettu 1980-luvulla.\n\nMuita hyvin koltta-asutusta edustavia pihapiirejä ovat Kevärinne Kutujärven rannalla, jonka pihapiirissä on vanha asuinrakennus, varasto-lampola ja sauna. Tsarmijärven rannalla Paatsjoella on kaksihuoneinen alkuperäisessä kunnossa säilnyt kolttatalo lampola- ja varstorakennuksineen ja aidattuine perunamaineen.\n\nKolmosjärvellä on säilynyt kolttien erämaa-asutusta hyvin edustava Fofanoffin suvun mansardikattoinen pirtti, jossa on lautarakenteinen eteinen. Pienessä, jo hävinneessä navetassa on pidetty lehmää ja hevosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.513506925,28.610763258 69.510100097,28.609531274 69.508123880,28.601415196 69.507889840,28.595869384 69.509535867,28.590300535 69.512031870,28.591461715 69.513506925,28.610763258" ;
        poi:history       "Kolttasaamelaisten perinteinen asuma-alue ulottui Näätämöstä Petsamoon ja Tuuloman Lappiin, mutta valtioiden välinen rajapolitiikka on muuttanut kolttien perinteisiä asutusmalleja. Kolttasaamelaisten vuotuismuuttojärjestelmä oli yksi vanhamuotoisimmista ja tyypillisimmistä muuttomalleista. Suonikylä oli 1600-luvulta 1800-luvulle pääasiassa pyyntitaloudesta elävä yhteisö. Talvet asuttiin yhteisessä talvikylässä ja harjoitettiin yhteisesti kalastusta ja suurriistanpyyntiä. Muina vuodenaikoina väestö hajaantui säteittäisen mallin mukaan harjoittamaan kalastusta ja metsästystä omille sukualueille. Poroja käytettiin kuljetuksiin ja peuranpyynnin houkutuseläimiksi.\r\n\r\nSuomen menetettyä toisessa maailmansodassa Petsamon Neuvostoliitolle, koltat evakuoitiin entiseltä asuinalueeltaan. Petsamon alueen kolmen siidan kolttasaamelaiset asutettiin Inarin kunnan itäosaan, suonikyläläiset Sevettijärven alueella, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin alueelle ja Paatsjoen kolttasaamelaiset Keväjärven-Mustolan alueelle. \r\n\r\nKolttayhteisön muutto uusille vakinaisille asuinsijoille tapahtui 1949-1952. Näätämön alueella koltat asutettiin ympärivuotisille asuinpaikoille 50 kilometriä pitkälle kapealle vyöhykkeelle päävesistöjen varteen Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ja seutua alettiin kutsua Sevettijärveksi. Asutukseen ei enää kuulunut yhteistä talvikylää eikä vuotuismuuton piirteitä. Kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti valtio.\r\n\r\nPetsamosta evakkoon joutuneet koltat muuttivat Nellimin alueelle 1945 ja 1946. Valtioneuvoston vahvistaman asutussuunnitelman mukaan Nellimin rakentaminen aloitettiin 1948 alussa. Vuoteen 1951 mennessä alueelle oli pystytetty 51 asuinrakennusta, saman verran talousrakennuksia sekä koulu, oppilasasuntola, terveystalo ja rukoushuone.\r\n\r\nSevettijärven alueelle rakennettiin yli 50 uudistilaa toisen maailmansodan jälkeen. Sevettijärven asutus- ja rakennustoiminta oli osa valtion jälleenrakennustoimintaa Lapissa. Koltat, jotka olivat asuneet Petsamon Suonikylässä, muuttivat pääosin Sevettijärven alueelle. Kyläkeskukseen rakennettiin valtion toimesta ortodoksinen kirkkorakennus, hautausmaa, terveystalo, koulutalo ja sen asuntola sekä posti. Kolttasaamelaiset kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin seurakuntaan. Arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema Sevettijärven rukoushuone vihittiin käyttöönsä 1951.\r\n\r\nHeti toisen maailmansodan jälkeen koltat pyrkivät asettumaan Luton ja Nellimin väliselle alueelle mahdollisimman lähelle entisiä kotiseutujaan. Alueluovutuksissa kotipaikkansa, poronsa ja lähes kaiken muun omaisuutensa menettänyt Semenoffin perhe ehti ennen Sevettijärvelle sijoittamista asettua aluksi Suonikylän entisille kesäasuinalueille Suomujoen Kotajärvelle 1946-1948. Ensimmäiseksi rakennettiin turvekota, jota käytettiin keittokotana asuinrakennuksen eli pirtin valmistuttua 1947. Poroaitaa käytettiin Semenoffien poismuuton jälkeen Lapin paliskunnan tilapäisenä erotusaitana. Kolttakentän kunnostaminen alkoi 1980-luvulla. Pirtti ja sauna rakennettiin uudestaan 1983.\r\n\r\nOskarinkosken ja Oskarinjärven kolttakenttiä kunnostettiin 1981 ja 2000 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston talkooleirillä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2132" ;
        skos:prefLabel    "Kolttasaamelaisten asutuspaikat (Sevettijärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9142>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Harman, James"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9142" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7352>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:25+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hesperiankadusta pohjoiseen levittyvä Taka-Töölö on malliesimerkki Helsingin uraauurtavasta modernismista. Siellä on yhtenäisiä 1930-luvun asuintaloja, vuoden 1952 viidensientoista olympiakisojen rakennuksia sekä Alvar Aallon Kansaneläkelaitos (1956).' (s. 125)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7447>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kannelmäen ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5> ;
        wgs84:lat         "60.241267005882" ;
        wgs84:long        "24.8856430211809" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7447" .

[ dcterms:description  "Malinen opiskelee Helsingin yliopistossa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9605> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187>
] .

rky:p338  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruonan kylässä on useita kaksikerroksisia pohjalaistaloja pihapiireineen ja ne ovat erittäin edustava esimerkki eteläpohjalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista. Samaan Kuortaneenjärven kulttuurimaisemaan kuuluu Haapaniemen 1770-luvulla rakennettu pappila. Ruonan kylällä on myös sotahistoriallista merkitystä Suomen sodan taistelupaikkana.\n\nRuonan kylä sijaitsee peltomaisemassa Kuortaneenjärven koillispohjukassa, missä etelästä tuleva vanha maantie on haarautunut Alajärvelle ja Vaasaan. Pohjukan kapeikkoon on jo 1600-luvulla rakennettu silta. Nykyinen, varsinaiselta liikenteeltä pois jäänyt Ruonaluoman ja tulvaniityn yli kulkeva 325 metriä pitkä kivisilta maavalleineen on rakennettu 1877. \n\nRuonan kylän tilat ovat kyläkeskustan lisäksi vanhojen maantielinjojen varrella, nykyisen valtatie 66:n molemmin puolin. Kylän rakennuksista mainittakoon Knuuttilan, Maunuksen, Syrjä-Kokkilan, Mäki-Kokkilan ja Uusi-Haapanalan talot. Punamullatuille kuortanelaisille talonpoikaistaloille, joissa ikkunanpielet ja nurkkalaudat ovat  valkoiset, on ominaista räystäiden koristelistoitukset sekä ullakkopäätyjen keltamultamaalaus. \n\nKuortaneenjärven pohjoisrannalta työntyvän Haapaniemen kärjessä, Ruonan kylän laidalla, sijaitsee Kuortaneen seurakunnan entinen pappila. Pappilarakennus on peräisin vuodelta 1779. Se on tyypillinen karoliininen keskeissalirakennus. Punamullatun pappilan lisäksi pihapiirissä sijaitsee kaksikerroksinen koulutuparakennus, rivi aittoja sekä kivinavetta. Järvenpuoleiselle rinteelle on istutettu puisto. Hyvin hoidettua kokonaisuutta täydentävät vanhaan rakennuskantaan sovitetut uudet kurssirakennukset. Haapaniemen pappila toimii Lapuan hiippakunnan kurssi- ja leirikeskuksena.\n \nRuonan kylä ja Haapaniemen pappila ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.825361917,23.450972784 62.837260104,23.441031654 62.839656889,23.448365905 62.838258716,23.459856985 62.847234118,23.487828735 62.854462733,23.487454011 62.856462686,23.496839082 62.861146428,23.499673162 62.861235984,23.520728583 62.855725252,23.519409216 62.849534115,23.517855400 62.840078410,23.506315001 62.824866442,23.457631946 62.825361917,23.450972784" ;
        poi:history       "Lapuanjoen yläjuoksulla sijaitseva Kuortaneenjärvi oli vielä keskiajalla kaski- ja eränkäyntialuetta. Pysyvää asutusta syntyi järven ympärille vasta uuden ajan alkupuolella. Ruonan kylä asutettiin 1549. 1560-luvulla Kuortaneenjärven ympärillä oli yksitoista taloa, joista yksi oli Hiironniemessä.\r\n\r\nKuortane perustettiin Lapuan kappeliksi 1645. Ensimmäinen pappila Kuortaneen kappeliseurakunnalle rakennettiin Haapaniemeen 1663. Itsenäiseksi seurakunnaksi Kuortane muodostettiin 1798.\r\n\r\nHaapaniemen pappilassa on viettänyt lapsuutensa runoilija Karl Fredrik Stenbäck. Pappilan historiaan liittyvät myös Chydenius-, Rislakki-, Klemetti- ja Kansanaho-suvut.\r\n\r\nLapuan hiippakunnan seurakuntien perustama hiippakuntatalosäätiö hankki Haapaniemen pappilan 1968 koulutuskäyttöön. Rakennuskantaa on sen jälkeen täydennetty 1970- ja 1980-luvulla asunnolla, rantasaunalla ja majoitusrakennuksella.\r\n\r\nRuonan kylän läpi kulkeva tie on osa Oriveden ja Uudenkaarlepyyn maantietä, jonka rakentaminen liittyi 1600-luvun keskitettyyn kaupunki- ja kauppapolitiikkaan. 1617 perustetun Uudenkaarlepyyn kauppapiiriin liitettiin mm. Ruovesi, jonka seurauksena yhteyksien parantamiseksi rakennettiin maantie 1600-luvun loppupuolella Suomenselän yli maantie. Ruonan pohjoispuolella Salmen kautta kulkeva maantie oli osa Kuopion ja Vaasan välistä maantietä, joka rakennettiin 1780-luvulla. \r\n\r\nMaantiellä oli merkitystä Suomen sodan aikana, jolloin venäläiset etenivät Oriveden ja Uudenkaarlepyyn välistä tietä kohti Pohjanmaata. Kuortaneella käytiin Suomen sodan aikana ratkaisevia taisteluja, mm. Kuhajärvellä,  Ruonassa ja Salmella. Ruonan kylässä 1808 alkanut ankara taistelu päättyi suomalaisten torjuntavoitosta huolimatta vetäytymiseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k300 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo , poio:silta , poio:talousrakennus , poio:pappila , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1658" ;
        skos:prefLabel    "Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9736>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Puu-Käpylä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa     "Puu-Käpylä oli purku-uhan alla 1960-luvulla. Asukkaiden ja kaupunkilaisten tiukka vastustus sai kuitenkin kaupunginviskaalien mielet muuttumaan." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2844.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2844\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2844\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9736" .

<http://example/upload-base/#metadescription_150>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1284712~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7946>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:34:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1076>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Viikonlopuksi Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1075> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1075> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/viikonlopuksi-helsinkiin" .

[ dcterms:description  "Kuvataan Toukolaa omakotiasujan näkökulmasta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8883> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53>
] .

rky:p598  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion Iso hautausmaa ja Sankaripuisto ovat kansallisesti merkittäviä hautausmaakulttuurin edustajia.\n\nHautausmaan vanhalla puolella on säilynyt lukuisasti niin kaupungin talous- ja kulttuurielämässä kuin myös läänin hallinnossa vaikuttaneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä. Sen vanhin osa on rauhoitettu vanhan kulttuurin muistoalueena.  Alueella on myös kansalaissodan molempien osapuolten hauta-alueet muistomerkkeineen. Puijon kappeli on rakennettu 1957, sen peruskorjaus ja laajennusosa 1997. Krematorio on rakennettu 1984.\n\nHautausmaahan sisältyy lisäksi vuosisadan alussa perustettu eriuskoisten hauta-alue, johon on haudattu kaupungin ortodoksista väestöä. Venäläisten sotilaiden hautapaikalle on 1912 pystytetty muistokappeli. \n\nSankaripuisto, entinen kaupunki- ja maaseurakunnan hautausmaa, sijaitsee Kuopion torin luoteispuolella. Alueella on vanhoja hautamuistomerkkejä sekä viime sodissa kaatuneiden sankarihauta-alue, jossa on kuvanveistäjä Essi Renvallin tekemä sankaripatsas."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.897515039,27.668715122 62.899689272,27.667985158 62.899733956,27.665269795 62.900243600,27.665002747 62.900653361,27.665708576 62.901152812,27.667600623 62.901412837,27.670640778 62.901269429,27.673204908 62.899692080,27.675824468 62.897463757,27.677344320 62.897515039,27.668715122" ;
        poi:history       "Kaupunkiseurakunnan 1867 perustamaa hautausmaata  kaupungin luoteispuolella  on laajennettu useaan otteeseen 1900-luvun kuluessa. Vuodesta 1975 lähtien hautausmaalta on luovutettu vain seurakunnalle palautuneita hautoja.\r\n\r\nIsoa hautausmaata edelsi kaupunki- ja maaseurakunnan yhteinen hautausmaa, Hatsalan hautausmaa, nykyinen Sankaripuisto. Hatsalan hautausmaa perustettiin 1811 ruutukaava-alueen luoteiskulmaan ja se oli käytössä 1860-luvulle saakka. Vanhemmassa, 1787 laaditussa asemakaavassa Multamäeksi -nimetty alue oli merkitty toriksi. Nykyistä puistoa rajaava penger on tehty 1920-luvulla. Puisto on saanut nimensä viime sotien sankarihautojen mukaan. Haavoittunut sotilas  -sankaripatsaan teki Essi Renvall 1951."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1091" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion Iso hautausmaa (Iso hautausmaa)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6108>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=BAB7D802-0A19-414D-8BE9-3BDEDEE0B78C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_744>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1047803~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1881507~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1856003~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8158>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Lalli, Maarit"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8158" .

rky:p240  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vesijaon kylämaisemassa on säilynyt isonjaon jälkeinen kyläkuva, jossa talot ovat levittäytyneet pitkäksi nauhaksi maantien ja peltolaakson reunaan. \n\nVesijaon kylä sijaitsee Padasjoen metsäylängöllä, joka on  Päijänteen vedenjakajaseutua. Kyläalue rajoittuu Vesijako -nimisen järven lisäksi laajaan metsäalueeseen. Kylän pellot on raivattu Vesijaon järven eteläpäästä alkavaan lampien ja laskuojien täplittämään alavaan notkelmaan, jota rajaavat mäkiset metsäalueet. \n\nKylä- ja viljelyalue on neljä kilometriä pitkä ja kilometrin leveä. Kylän vanhat kantatilat ryhmittyvät nauhamaisesti vanhan maantien varteen. Maatilojen talouskeskusten ja mökkiasutuksen lisäksi kylän rakennuskantaan kuuluu entinen suojeluskuntatalo Harjula, koulurakennus 1900-luvun alkupuolelta ja kaksi kaupparakennusta.\n\nMaisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitsevien kantatilojen rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vesijaon ja Auttoisten kylien välisen maantien linjaus on ollut käytössä jo 1600- ja 1700-luvulla.\n\nVesijaon kylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Auttoinen-Vesijako maisema-alueeseen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.341722568,25.066671307 61.336329356,25.068906799 61.335114516,25.063474556 61.339708169,25.057523661 61.341796940,25.051865608 61.342053059,25.047278598 61.345150735,25.042194874 61.346655256,25.041325586 61.347786705,25.031481053 61.351875150,25.018284402 61.353517098,25.017976497 61.353991679,25.015660420 61.355226626,25.014978186 61.356258942,25.028672952 61.355440617,25.032619488 61.357440300,25.039188029 61.356084110,25.043346481 61.352241779,25.046830540 61.341722568,25.066671307" ;
        poi:history       "Länsi-Padasjoen laaja metsäylänkö oli ennen pysyvän asutuksen syntymistä Hämeen eräaluetta. Historiallisella ajalla syntynyt harva kyläasutus keskittyi suurempien järvien tuntumaan ja kylien väliin jäi laajoja erämaa-alueita. Keskiajalla alueelle syntyivät vain Auttoisten ja Vesijaon kylät.  \r\n\r\nPäijänteen rantakylien ohella Vesijako on Padasjoen vanhimpia kyliä. Vesijaon kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1464. Uuden ajan alussa Vesijaossa oli yksitoista taloa.\r\n\r\nTiivis ryhmäkylä sijaitsi 1692 nykyisten Jyväsen ja Jussilan tilojen kohdalla. Laskuojan molemmin puolin sijoittuneessa kylässä oli 10 taloa ja lisäksi järven ja laskuojan kulmassa oli yksinäistalo, joka oli mahdollisesti Skytän tilaa edeltävä Vesijaon säteritila."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k576 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2116" ;
        skos:prefLabel    "Vesijaon kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5654>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Fennian talo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikonkadulla on Fennia-rakennus. Kysyisin, mikä historia rakennuksella on, kun sen katolla on vaakunakin? Joulukuussa 1899, Helmikuun manifestin ja mielenosoitusten vuonna Helsinkiin valmistui tyylikäs ja uudenaikainen, viisikerroksinen hotelli. Tämä isänmaallisesti Hôtel Fenniaksi nimetty hotelli syntyi tontille, jolla aikaisemmin oli sijainnut Hotel de Post, kansalaisten ”Kukkuvaksi kelloksi” kutsuma hotelli ja kestikievari. Rautatientorista oli tulossa laatutietoisen, tasokkaita palveluja arvostavan yleisön uusi tapahtuma-aukio. Olihan torin reunalle jo noussut Ateneum (1887), Kansallisteatterin työmaa oli juuri alkamassa ja uutta rautatieasemaakin jo mietittiin. Helsingissä tarvittiin myös lisää ajanmukaista majoitustilaa.\n\nHôtel Fennian arkkitehdiksi valittiin ruotsalainen Gustaf Adolf Lindberg. Hotellin torinpuoleisen julkisivun arkkitehtuuria kuvataan wieniläisbarokiksi. Fennian pääjulkisivussa korostuu sen pysty keskiakseli, joka huipentuu suureen nelikulmaiseen kupoliin. Huomiota herättää myös pallopäisten pienoisobeliskien kattama räystäslista ja keskiakselin kullatulla suuriruhtinaskunnan vaakunalla koristettu voluuttipääty. Tähän vaakunakoristeeseenhan kiinnitit sinäkin huomiosi. Sen alapuolella on teksti Fennia ja molemmin puolin eurooppalaisten pääkaupunkien nimiä. Vaakuna Fennia-teksteineen rinnastaa Suomen Eurooppaan ja kansainväliseen huvielämään. Näkyvälle paikalle pahimpaan sortoaikaan korotetussa vaakunassa ja nimen käännöksessä ”Suomi”voitiin myös nähdä sensuuria uhmaava, mutta sen taitavasti väistävä kuvamuotoinen isänmaallinen ilmaus.\n\nRakennus oli suunniteltu nimenomaan laatuhotelliksi. Sellaisena se oli maan suurin, sillä huoneita oli peräti sata. Ravintolatilat olivat pohjakerroksessa. Fennian ravintolassa on pidetty monia merkittäviä tilaisuuksia mm. Ida Aalbergin 40-vuotistaiteilijajuhla v. 1914, Akseli Gallen-Kallelan 50-vuotispäivä 1915 ja Pohjoismainen kirjailijakongressi vuonna 1935.\n\nLisää Fennian vaiheista voit lukea teoksesta ”Neljä fasadia torille”. Teokseen sisältyy Veikko Pakkasen artikkeli: ”Hôtel Fennia”, jonka perusteella olen laatinut vastaukseni." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mikonkadulla-fennia-rakennus-kysyisin-mita-me" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6368>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:38:19+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p153>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85> ;
        dc:created       "05.10.2009 10:29" ;
        dc:modified      "05.10.2009 10:30" ;
        skos:prefLabel   "poliittinen organisaatio"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Iida itki vielä kun me seisoimme Torkkelinkujalla odottamassa taksia. Ensilumi oli harmaata sohjoa, vain nurmikolla se oli valkeaa. Paljaan puun oksalta meitä tuijotti varis. Tuuli pyyhkäisi Torkkelinmäen yli ja varisti oksista pisaroita lumeen. Keltaiset ja punaiset ja vihreät talot seisoivat äänettöminä puistikon ympärillä.\" (s. 226)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1491> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7587>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7943>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Saijonmaa, Arja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7943" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8657>
        dcterms:modified  "2010-02-04T12:04:40+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Keinahdellessaan hevosen selässä Pasilan metsäpoluilla Leila kuunteli korvalappustereoistaan esitelmiä tästä ajasta.\" (s. 145)" ;
  dcterms:description            "Leila harrastaa vapaa-aikanaan ratsastusta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1500> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7693>
] .

rky:p834  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Olsbölen kartanon vanha päärakennus on tyypillinen suomalainen rokokooajan kartanorakennus. Kartano sijaitsee keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varrella ja sen kestikievari on yksi harvoista säilyneistä rantamaantien majataloista.\n\nOlsbölen kartano sijaitsee Suuren Rantatien varrella sekä entisen merenlahden kaakkoislaidassa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Asuinpiha on rakennettu peltojen keskeltä kohoavalle kallioharjanteelle. Kartanon pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta, päärakennus 1820-luvulta ja sivurakennus 1780-luvulta. Pihapiirissä on talousrakennuksia; mäen juurella on kivinavetta vuosilta 1888 ja 1937.\n\nVanha päärakennus on mansardikattoinen, vuorattu punamullattulla pystylaudoituksella ja sen ikkunat ovat neliruutuiset. Olsbölen kartanon 1780-luvun päärakennuksen kaltaisia pieniä kustavilaiskartanoita ovat mm. Porvoon Jakkarilan vanha päärakennus, Tenholan Västankärr sekä parhaiten interiöörinsä säilyttänyt Joroisten Frugård. \n\nNykyisestä maantiestä syrjään jääneen Suuren Rantatien varrella on Olsbölen 1830-luvulla rakennettu kestikievarirakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.084280559,23.223307212 60.083623448,23.233420858 60.080951581,23.241511100 60.080069361,23.247143495 60.079092008,23.252168185 60.076544326,23.250487400 60.074950177,23.247791204 60.074859269,23.246992525 60.076223001,23.243388121 60.076025496,23.242194963 60.075854190,23.240700670 60.074406273,23.237933432 60.074137712,23.236506689 60.077332559,23.226206419 60.077533457,23.221642178 60.077868078,23.217660672 60.079263035,23.216911270 60.080599689,23.217270373 60.084280559,23.223307212" ;
        poi:history       "Olsböle on vanha läänityskartano, josta tuli rälssimaata 1579, valtakunnanamiraali Severinssonin läänitys. Läänitys peruutettiin 1683 ja tila muodostettiin säteriratsutilaksi. Kartanon historia näkyy myös Tenholan kirkossa (ks. erillinen kohde), missä barokkityylinen saarnatuoli on kartanon omistajan lahjoittama, lisäksi kirkossa on neljä maalattua tai veistettyä sukuvaakunaa.\r\n\r\nOlsbölen kartanon päärakennus valmistui 1780-luvulla. Nuoremman päärakennuksen 1820-luvulla rakennutti tilanomistaja J.E. von Rancken kaksikerroksiseksi. Yksikerroksisen nykyasun suunnitteli 1870-luvulla arkkitehti J. Basilier. \r\n\r\nTurun ja Viipurin välisen Suuren Rantatien kestikievarina toiminut Olsböle mainitaan levähdyspaikkana niinkin myöhään kuin 1895 Anders Ramsayn matkailijan käsikirjassa ”Vägvisare i Finland”."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:matkailurakennus , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3987" ;
        skos:prefLabel    "Olsbölen kartano"@fi .

koko:p34572  dc:created  "2012-05-25T12:15:37.465+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T12:15:37.575+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "stall"@sv , "stable"@en , "talli"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Niinkuin lahdelle katsoi merelle kauas/\nniinkuin ajatus syntyi/\nnopeasti ja röyhkeästi/\nsitten peittäen maan/\nja taas pohtien/\nja taas mukautuen/\nniin alkoi elämä/\njatkui taas Lauttasaaren/\nsavuttomilla penkereillä\"\n(s. 23)" ;
  dcterms:description            "Teoksen runot sijoittuvat Lauttasaareen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1181> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Linnanheimo, Regina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8060" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1572>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Harjunpää ja heimolaiset" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8503> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=286&PageContent=6952" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-heimolaiset" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9108>
        dcterms:modified  "2010-05-24T15:26:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6365>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kalasataman metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1874006854917" ;
        wgs84:long        "24.9772884303002" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kalasataman-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6604>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1454>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:58:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1709825~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7079>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:33+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8654>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Säästöpari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Asunto-oy Säästöpari" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i90> ;
        wgs84:lat            "60.2114609150207" ;
        wgs84:long           "25.1304131325443" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8654" .

rky:p1033  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.006062015,28.262425342 62.007031426,28.264213037 62.005836660,28.269088571 62.003545261,28.274616836 62.002732864,28.273629545 62.002393903,28.271518496 62.006062015,28.262425342" ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1150" ;
        skos:prefLabel    "Rantasalmen kartanot (Maantien Pesola)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9368>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1516128~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1712231~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1892396~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6864>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6959>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Siltamäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i67> ;
        wgs84:lat         "60.2737183566771" ;
        wgs84:long        "24.9834379835282" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/siltamaki" .

rky:p1293  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuusulan Rantatiehen sitoutuvassa laajassa kokonaisuudessa keskeisen osan kulttuurimaisemaa muodostavat kansallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät 1900-luvun alun taiteilijahuvilat sekä itsenäisen Suomen alkuvaiheen maa- ja kotitalouden sekä sotilaskoulutuksen oppilaitokset. \n\nRantatie on vuosisatoja vanha tie, jonka hyvin säilynyt osa, kolmen kilometrin pituinen Tuusulanjärven rantaa seuraileva paikallistie, on tiehallinnon museotie. Rantatiellä ja 1862 valmistuneella rautatiellä on ollut suuri merkitys paitsi Tuusulan pitäjän asutukselle myös Rantatien huvilayhdyskunnan synnylle. \n\nTuusulanjärven eteläpäässä on viehättävä Tuusulan kirkkomiljöö, jossa puisen tasavartisen 1700-luvulla rakennetun ristikirkon lisäksi ovat kellotapuli, paarihuone, viljamakasiinit ja vanha kansakoulu. Kirkkomaalla on 1872 kuolleen Aleksis Kiven hauta muistomerkkeineen. Mökki, jossa kirjailija vietti viimeiset elinaikansa, on Rantatien varrella. Kirkon viereisessä Tuusulan kylässä on pappila sekä koulu-, asuin- ja kaupparakennuksia. \n\nTuusulanjärven itärannalle, Rantatien varrelle syntynyt huvilayhdyskunta heijastaa 1800-luvun lopulla herännyttä suomenmielistä maaseutu- ja kansanelämän ihannointia. Kirjailija Juhani Ahon johdolla Tuusulanjärven 1890-luvun loppupuolella löytäneet taiteilijat ovat muodostaneet Rantatien yhteyteen 1900-luvun alussa Suomen taide-elämän merkittävän keskuksen rakentamalla sinne huvilansa asuin- ja työskentelytiloiksi. Ahon lisäksi taiteilijayhdyskunnan kantajoukkoon kuuluvat Pekka Halonen, Eero Järnefelt, J.H. Erkko ja Jean Sibelius perheineen.\n\nTaiteilija Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi sijaitsee Tuusulanjärveen pistävällä kallioisella luonnontilaisella niemellä. Halosen suunnittelemassa ja rakentamassa hirsisessä erämaalinnassa on kahden kerroksen korkuinen ateljee ja asuintilat. Kokonaisuudessaan kolmikerroksisen rakennuksen ulkoasussa voi nähdä vaikutteita karjalaistyyppisestä rakentamisesta, johon Halosenniemen hirsiseinät, pieniruutuiset ikkunat ja parvekkeet kuuluvat luonteenomaisena osana. Ateljee on nykyisin museona. \n\nSäveltäjä Jean Sibeliuksen 1904 valmistunut Ainola on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema huvila, joka sijaitsee ikihonkia kasvavalla metsäisellä kumpareella. Huvilan arkkitehtuurissa on nähtävissä aikakauden kansainvälisiä tyylivaikutteita sekä suomalaiseen perinteiseen rakentamiseen viittaavia kansallisromanttisia piirteitä. Ainolan pihapiiriin kuuluu myös Aino Sibeliuksen suunnittelema sauna ja arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnittelema porttirakennus. Jean ja Aino Sibelius on haudattu Ainolan puistoon, hautakiven on suunnitellut Sibeliuksen vävy professori Aulis Blomstedt. Ainola toimii museona. \n\nAhola on taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon huvila, jossa taiteilijapari asui 14 vuotta. Puisen päärakennuksen ulkoasu on Ahojen jälkeiseltä ajalta. Erkkola on Aleksis Kiveä ihailleen runoilija J.H. Erkon huvila, entinen ruukkumestari Grönrosin talo, jonka 1900-luvun alun laajennus ja korotus kansallisromanttisessa hengessä on toteutettu Pekka ja Antti Halosen suunnitelmien mukaan. Taiteilija Eero Järnefeltin Suvirannassa on puutarhan ympäröimä mansardikattoinen, Usko Nyströmin suunnittelema puuhuvila vuodelta 1901. Englantilaisia maaseutuasumuksia muistuttava Suviranta on yksityiskoti, Ahola ja Erkkola ovat avoinna yleisölle. \n\nTaiteilijahuviloiden lisäksi järven ja Rantatien tuntumassa on monia taiteilija- ja sivistyneistöpiirien sekä virka- ja liikemiesten rakennuttamia ja vuokraamia huviloita ja tiloja. Yksi niistä on finanssi- ja teollisuusmies K.A. Paloheimon tila Kallio-Kunikala, jossa toimii Sibelius-Akatemian musiikkikeskus. \n\nItsenäisyyden alkupuolen merkittävän oppilaitoskokonaisuuden Tuusulanjärven ympäristössä Järvenpäässä muodostavat Kotitalousopettajaopisto, sen koetila Kyrölä ja maatalousnormaalikoulu. Kotitalousopettajaopiston 1920-luvun klassistisen päärakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela. Koulua ympäröi järveen rajautuva osittain geometrinen, osittain vapaamuotoinen puisto. Kotitalousopettajaopiston Kyrölän koetilan asuin- ja talousrakennukset muodostavat umpipihan. Maatalousnormaalikoulun klassistinen rakennusryhmä kivisine koulurakennuksineen ja opettajien asuinrakennuksineen sekä maatila sijaitsevat peltoaukealla Tuusulantien varrella. Maatalousnormaalikoulu, karjanhoitokoulu ja lehtorien asuinrakennus, verstaspiha ja maatila ovat kukin omalla mäellään.\n\nPuolustusvoimien Taistelukouluna tunnetun oppilaitoksen alueen huvilahistoriasta kertovat rakennukset 1900-luvun ensi vuosilta. Suojeluskunta-ajalta ja sotilaskäytön alkuajoilta 1920- ja 1930-luvuilta on sekä puisia koulutus-, urheilu- ja asuinrakennuksia että kivisiä funkisrakennuksia. \n\nVaikka Rantatien ympäristö ja rakennuskanta on paikoin voimakkaasti uudistunut, on kohteen huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys ja tien raittitunnelma yhä hyvin hahmotettavissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.445210956,25.075530915 60.444889096,25.077724268 60.444595415,25.077341701 60.440878001,25.072909250 60.436208729,25.066221962 60.431329853,25.056730739 60.429585935,25.054979679 60.428153240,25.054169652 60.416757642,25.052446450 60.415661372,25.051634992 60.415222897,25.051310333 60.414609715,25.050908520 60.413415218,25.049313531 60.411859834,25.046074318 60.410741366,25.042910831 60.410430450,25.042114456 60.411255522,25.040705451 60.411896278,25.038562008 60.411930970,25.036498898 60.411812247,25.035804479 60.411277095,25.035162292 60.411316175,25.034518714 60.410629184,25.032060786 60.411769139,25.028483697 60.414949365,25.033817008 60.416938527,25.040758263 60.421234636,25.040148733 60.422823113,25.041983266 60.426366307,25.042896424 60.435946028,25.053635688 60.441917963,25.065142534 60.444348517,25.074123895 60.445210956,25.075530915" ;
        poi:history       "Tuusulan seurakunta perustettiin 1643 Sipoon emäseurakunnan alaiseksi kappeliksi. Tuusulan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1643 Tuusulanjärven eteläpäähän. Nykyinen kirkko valmistui 1734, sen ulkoasu on 1853 ja 1903 tehtyjen korjausten jäljiltä. \r\n\r\nTuusulajärven rantojen asutus keskittyi 1780-luvulla kyliin ja kartanoihin. Rantatien varrella olivat tällöin jo keskiajalla asutuksensa saaneet Tuusulan, Tuomalan ja Järvenpään kylät. Itärannan kartanoita olivat Tuusulan ja Järvenpään kartanot. \r\n\r\nTuusulan ja Mäntsälän välinen maantie mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1692, joskin tie on mahdollisesti jo keskiaikaista perua. Rantatie oli 1700-luvulla uusi kulkuväylä, joka yhdisti Tuusulan tienoot Porvoon - Hollolan tiehen. Rantatie ja rautatie edistivät Tuusulan pitäjän asutuksen, teollisuuden ja huvilayhdyskunnan kehitystä. Rantatien varteen alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla muodostua yhdyskunta suurhuviloineen. Suomalaiset ja venäläiset upseerit, liikemiehet ja virkamiehet ostivat Kirkonkylän ja Tuomalan talonpojilta rantapalstoja, joille rakennettiin komeita huviloita, kuten mm. Onnela ja Syvälahti, jotka myöhemmin toimivat täyshoitoloina. \r\n\r\nAleksis Kivi asui viimeiset elinaikansa veljensä mökissä Krapin talon mailla. Kivi kuoli veljensä luona 38-vuotiaana. Historiaan ovat jääneet hänen viimeisiksi väitetyt sanansa: \"Minä elän!\" Kansalliskirjailija Aleksis Kiven päivä 10.10. on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä. (Ks. myös kohteet Aleksis Kiven Palojoki ja Nurmijärven kirkonmäki.) \r\n\r\nTaiteilijayhteisön syntyä voidaan selittää toisaalta maantieteellisesti - hyvät junayhteydet Helsinkiin - ja toisaalta kielipoliittisesti: Tuusula oli Helsinkiin nähden lähin suomenkielinen kunta. Tuusulanjärven maisema sisälsi lisäksi sisä-Suomen leppoisan luonnon elementtejä, joihin taiteilijat olivat entuudestaan tottuneet. \r\n\r\nPekka Halonen rakensi ateljeekotinsa Halosenniemen 1899-1902. Halonen asui jo ennen Halosenniemen rakentamista Tuusulan Tuomalan kylässä. Tarvittuaan suurempaa työtilaa alttaritaulujen maalaamista varten hän suunnitteli ja rakensi hirsisen ateljeehuvilan, jossa asui ja työskenteli yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tuusulan kunta osti Halosenniemen Pekka ja Maija Halosen perikunnalta 1949. Kunta on palauttanut rakennuksen ja puutarha-alueen 1980-luvun lopulla Halosen perheen aikaiseen asuun. \r\n\r\nSibelius perheineen muutti Tuusulaan 1904. Osaksi rantatonttien kalleuden vuoksi Sibelius joutui tyytymään kauempana rannasta olevaan tonttiin. Lars Sonckin suunnittelema rakennus toimi Aino ja Jean Sibeliuksen kotina heidän kuolemaansa saakka. Alkujaan rakennuksen ulkoasua hallitsi laudoittamaton hirsi sekä jyrkkä pärekatto. Myöhemmin julkisivu on vuorattu ja katto katettu tiilillä.\r\n \r\nJärvenpään kartano siirtyi valtion omistukseen 1925. Järvenpään kotitalousopettajaopisto ja maatalousnormaalikoulu perustettiin kartanon maille 1928 ja jo samana vuonna valmistuivat maatalousnormaalikoulun rakennukset ja kotitalousopettajaopiston kolmikerroksinen kivinen opistorakennus, jonka olivat suunnitelleet arkkitehdit J. ja T. Paatela. Puutarha- ja puistosommitelmat toteutettiin Bengt Schalinin 1928 tekemien suunnitelmien mukaan. Taiteilijahuvila Ahola oli entinen Järvenpään kartanon pihapiiriin 1870-luvulla rakennettu Vårbackan huvila, jossa 1897-1911 asuivat kirjailija Juhani Aho ja taiteilija Venny Soldan-Brofelt. Heidän jälkeensä huvila toimi kuvanveistäjä Yrjö Liipolan asuntona sekä täysihoitolana. 1928 rakennus muutettiin kotitalousoppilaitoksen oppilasasuntolaksi arkkitehti Paatelan suunnitelmin, jolloin rakennus sai nykyisen korkeutensa ja klassistisen ulkoasunsa. \r\n\r\nTaistelukoulun alue kuului 1880-luvulla Koivikon tilaan, jonka 1900 rakennettu huvila (Waldemar Aspelin) on muutettu upseerikerhoksi. Kurssirakennukseksi muutettu toinen asuinrakennus on vuodelta 1901. Suojeluskuntajärjestö osti tilan 1921 ja Suojelukuntain Päällystökoulun ajoilta ovat koulutusrakennus Hersala (Karl Malmström - Robert Tikkanen), urheiluhalli Levälä (A. Rissanen) sekä asuinrakennus Vihmala. 1930-luvulla rakennettiin kurssirakennus (Matti Paalanen) sekä rantasauna. Jatkosodan jälkeen tapahtuneen suojeluskuntajärjestöjen lakkauttamisen jälkeen alue siirtyi Suomen Punaisen Ristin haltuun. Viipurin Markovillassa toimineen Taistelukoulun (perustettu 1927) käytössä alue oli 1949-1992. 1970-luvulla valmistuivat elementtirakennukset 8 ja 11 (Ålander - Packalen – Korsström). 1996 alkaen alue on ollut Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen toimipaikkana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k858 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:pappila , poio:oppilaitos , poio:hautausmaa , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:koulu , poio:museo , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1477" ;
        skos:prefLabel    "Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4312>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Finlandia-talo /Finlandia Hall" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/finlandia-talo-finlandia-hall" .

blue_route:s34  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kurtiini Zander-Lantingshausen"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p72_1> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kurtiini Zander-Lantingshausen"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9010>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:34+0300" .

rky:p1627  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.236659940,24.903113408 60.236711667,24.902283989 60.236968224,24.901749206 60.237390457,24.901457943 60.237692881,24.901438593 60.238305879,24.901921033 60.238569185,24.902165180 60.238832489,24.902409178 60.239039171,24.903178629 60.239183908,24.904126043 60.239508076,24.904801157 60.239846438,24.905692725 60.240069325,24.906113340 60.240745510,24.905809166 60.241015545,24.905791922 60.241314087,24.906903591 60.241323187,24.908164094 60.241164100,24.909043968 60.240807168,24.909718937 60.240361785,24.910269174 60.240105339,24.910459514 60.239649188,24.911010270 60.239109976,24.911088117 60.238778308,24.909935240 60.238805717,24.908933347 60.238941136,24.907924697 60.238831637,24.907148874 60.238689758,24.906375267 60.238506685,24.905734788 60.237847494,24.904385432 60.237457396,24.904323360 60.237101524,24.903693961 60.236659940,24.903113408" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:luotsiasema , poio:kasarmi , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Maununneva)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9105>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Sorsa, Kalevi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9105" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6601>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Degerön kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Laajasalon kartano" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat            "60.1734734854292" ;
        wgs84:long           "25.0597705579404" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/degeron-kartano" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7076>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hengissä Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7074> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7073> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7075> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7076" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7315>
        dcterms:modified  "2009-11-10T16:15:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2165>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1447939~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9270>
        dcterms:modified  "2010-06-10T11:15:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4906>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Kadonneen kaupungin jäljillä" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kuvaus Helsingin historiallisen keskustan vaiheista. Kirja sisältää ainutlaatuista kuvamateriaalia empirekortteleista, Eteläsatamasta ja Katajanokalta. " ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2958> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kadonneen-kaupungin-jaljilla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6861>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nurminen, Veli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nurminen-veli" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9365>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kill City"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754> ;
        wgs84:lat         "60.1839559160349" ;
        wgs84:long        "24.9408095194553" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kill-city" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9604>
        dcterms:modified  "2011-05-20T09:54:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1871006~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7575>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_113>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:49:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7909>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1855991~S9*fin> .

koko:p31535  dc:created  "2012-05-28T10:53:26.346+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:53:26.459+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "guidning"@sv , "opastus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9864>
        dcterms:modified  "2012-07-05T15:09:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7312>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Sadeniemi, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7312" .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7012>
] .

[ dcterms:description  "Lucina Hagman oli koulun perustaja ja omistaja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7836> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8026>
        dcterms:modified  "2009-12-22T13:49:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5522>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=53B68E3B-9B7A-41B5-A62C-EB351E510005> .

[ dcterms:description  "Munkkivuoren ranskalais-suomalaisen koulun talonmies Aulis ajautuu kriisiin hauskanvakavalla kielellä ilottelevassa esikoisromaanissa, jonka tapahtumat laajenevat Munkkivuoresta muualle Helsinkiin ja Pariisiin. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8682> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
] .

rky:p203  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oitbacka on kartanoalue, jonka eri-ikäisessä rakentamisessa on poikkeuksellisen laajasti noudatettu yhtenäisen arkkitehtuurin tavoitetta. Oitbacka edustaa kartanokulttuurin viimeistä kukoistusvaihetta. Viljelyksiä halkoo ikivanha hämäläisten meritie. \n\nOitbackan laajaa, Loojärven eteläpuolista maanviljelysmaisemaa hallitsevan kartanoalueen rakennuksia ovat valkeaksi rapattu huvilamainen päärakennus ja niin ikään valkeat talousrakennukset, jotka sijaitsevat tiiviinä kokonaisuutena viljelysten keskellä nousevalla kumpareella. \n\nArkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema italialaisen huvila-arkkitehtuurin piirteitä toistava kartanon päärakennus on rakennettu 1866-1876 ja se käsittää korkean pohjakerroksen lisäksi yhden asuinkerroksen, jota suuret kaari-ikkunat leimaavat. Julkisivuun on lisätty arkkitehti Jarl Eklundin piirtämä altaani 1905. Valkeaksi rapatut komeat talousrakennukset ovat arkkitehti Waldemar Aspelinin (talvipuutarha 1895) ja Jarl Eklundin (talli 1907) suunnittelemia.\n\nPäärakennukseen liittyy 1900-luvun alussa perustettu muotopuutarha. Kartanomiljööseen kuuluu monien talousrakennusten, kuten navetta ja vilja-aitta, lisäksi myös alustalaisten 1870-luvulta lähtien rakennettuja hirsirunkoisia asuinrakennuksia, kauppa, koulu ja sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.205243082,24.521892620 60.201002874,24.519829904 60.200265875,24.515587444 60.200942935,24.497637076 60.204069167,24.495680174 60.206126315,24.495611697 60.206403851,24.500894142 60.207916247,24.507241199 60.205243082,24.521892620" ;
        poi:history       "Oitbacka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 ja se oli 1600-luvulta alkaen jaettuna kahdeksi tilaksi. Oitbacka kuului vuoteen 1824 saakka lampuotitilana Espoonkartanoon. Lampuotitilan rakennuskanta muutettiin kartanostatusta vastaavaksi 1860-luvulta lähtien, jolloin se tuli Kiseleff-suvun omistukseen. \r\n\r\nKartanomiljöön ilme on kartanoa hallinneen Kiseleffin liikemiessuvun ajalta, isä Nikolai oli omistajana vuodesta 1859 ja poika Feodor vuodesta 1891. Oitbackan kartanon rakennusten suunnittelijoina olivat eturivin arkkitehdit. Nikolai Kiseleffin veli Konstantin Kiseleff suunnitteli päärakennuksen. Tiilet valmistettiin paikan päällä kartanolla.\r\n\r\nPäärakennuksen edessä olevaa puistoa suurennettiin vuosina 1913-14 puutarha-arkkitehti J.W. Skogströmin suunnitelman mukaan. Sen kohokohtiin kuuluu mm. Ville Vallgrenin Narcissos-veistos.\r\n\r\nOitbackan koulu syntyi kartanokouluna, joka aluksi antoi kartanon alustalaisten tytöille ompeluopetusta. Vuonna 1884 se laajeni täysmittaiseksi kansakouluksi ja tuli 1893 valtionavun piiriin. Alakansakoulu aloitti työnsä 1907."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k257 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:mylly , poio:koulu , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=77" ;
        skos:prefLabel    "Oitbackan kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9601>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Elena Damianin kirjeet" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Pakkasen 23. teos kuvaa herkästi isän suhdetta italialaiseen naiseen olympiakesänä 1952." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9600> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9599> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2116> ;
        th:lisatietoa        "Helsingin olympialaiset 1952  – mitä kaikkea tapahtui sillä aikaa kun Markus oli maalla?\n\nDokumentaristi Markus Lind valmistelee elokuvaa olympiakesän 1952 Helsingistä. Itse hän oli tuolloin nuori poika, joka lähetettiin maaseudulle pois kisojen jaloista. Nyt, aikuisena miehenä, hän yrittää korvata menetystään mielikuvituksen ja kameran avulla.\n\nSamaan aikaan Markuksen isä tekee kuolemaa. Hän jättää pojalleen perinnöksi laatikollisen vanhoja kirjeitä. Kirjeiden lähettäjä on italialainen nainen, Elena Damiani, johon urheilutoimittajaisä tutustui olympiakisoissa.\n\nMarkus sukeltaa yhä syvemmälle menneisyyteen ja saa selville asioita joita on tapahtunut hänen poissaollessaan. Lopulta uteliaisuus vie hänet tapaamaan Elenaa Genovaan. Siellä paljastuu salaisuus, jota isäkään ei tiennyt.\n\nJukka Pakkanen (s. 1942) on helsinkiläissyntyinen kirjailija, jonka tuotanto koostuu pääasiassa romaaneista ja novellikokoelmista. Elena Damianin kirjeet on hänen kahdeskymmeneskolmas kaunokirjallinen teoksensa.\n\n”Jukka Pakkanen osaa kertoa tarinan niin, ettei tule edes mieleen harppoa lauseita. Ne ovat samaan sekä painavia että ilmavia.”\n – Keskipohjanmaa\n\nwww.like.fi" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9601" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7811>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7572>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Pietarinkatu 16"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1569222329369" ;
        wgs84:long        "24.9466627844144" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7572" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p116>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kruunulinna Ehrensvärdin puolustusrintamaosa / Päiväkoti, kirjasto, asuinrakennus"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T05:49:15.908+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:18:16.741+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 , koko:p40755 , koko:p33088 , koko:p37559 , koko:p30906 , koko:p38653 , koko:p32488 , koko:p15244 , koko:p34607 , koko:p40908 ;
        poi:assetID      "C31" ;
        poi:description  "Kruunulinna muodostuu yksikerroksisesta puolustusrintamaosasta C 31 eli varsinaisesta kruunulinnasta ja kahdesta siipirakennuksesta C 28 ja C 40. Se oli Suomenlinnan suurin rakennuskokonaisuus ja rakennettiin saaristolaivaston hyötyrakennukseksi. Ku­ningas Kustaa III laski itse bastioniosan­­­­ ­­perus­kiven 8. kesäkuuta 1775. Työt jouduttiin välillä keskeyttämään, mutta saatiin lopulta päätökseen 1787. Bastioniosassa oli työtilat mm. ­keula­kuvanveis­täjälle, lavetintekijälle sekä tynnyrin- ja pylpyräntekijälle. Osa huoneista oli pajoina ja valimoina, osa vartio- ja arestikoppeina.\n\nHar­maaki­vistä puo­lustusmuuria koro­tettiin ruotsalaisen kauden lopulla vuonna 1803 ampuma-aukoin varus­tetulla tiilimuu­rilla. Ampumatasoille sijoitettiin 32 tykkiä. Sa­malla satulakatto muutettiin pul­pet­tikatoksi.\n\nTiilimuuri vaurioitui Krimin sodassa ja madal­lettiin 1850-luvulla noin puo­leen alkuperäisestä korkeudesta. Asuinkäyttöön raken­nus otettiin 1860-luvulla. Vuosisadan vaihteessa venäläiset rakensivat bastionin keskiosaan si­joitetulle päävartiolle kurinpitoran­gaistuksia var­ten karsserisiiven. Se oli 1970-luvulle asti tässä käytössä. Puna­vankileirin aikaan vuonna 1918 selleissä pidettiin lähinnä kuole­maan­tuomit­tuja. Vuonna 1957 kruunulinnaan kunnostettiin tilat mm. kaupunginkirjastolle.\n\nEnnen peruskorjauksen alkua osa tiloista oli huonokuntoisina käyttämättömiä."@fi ;
        poi:history      "Kruunulinna Ehrensvärdin puolustusrintamaosa käsittää keskusbastioni Stackelbergin, sen molemmin puolin olevat kurtiinit sekä niiden päissä olevat, siipirakennuksiin päättyvät puolibastionit. Puolustusrintama jakautuu oikeaan eli itäiseen ja vasempaan eli läntiseen polygoniin. Kruunulinnan pohjoissivu eli varsinainen puolustusrintama on harmaakiveä ja varustettu sekä kivääri- että tykkiaukoin. Puolustusmuurin eteläpuolelle sijoittuvat huoneet ja kasematit on muurattu tiilestä. Molempien kurtiinien keskellä on porttiholvit. Niiden puolustusrintaman puoleiset, arkkitehtonisesti jäsennellyt portaalit, on muurattu hiekkakivikvaadereista.Portaalin päätteenä on hiekkakiveen hakattu pieni valtakunnan vaakuna. Venäläisellä kaudella osa vaakunan kruunuista yritettiin hakata pois.\n\nKruunulinnan puolustusrintamaosan työt aloitettiin raivaamalla paikalla olleet puurakennukset pois ja louhimalla kalliota keskusbastionin kohdalta. Kustaa III laski peruskiven bastionin kärkeen 8.6. 1775. Työt keskittyivät lähinnä oikean polygonin puolustusmuurin muuraamiseen, joka saatiin valmiiksi ampuma-aukkojen yläreunaan asti samana vuonna. Myös vasemman polygonin perustuksia muurattiin niiltä osin kuin se maasto-olosuteet huomioon ottaen oli mahdollista ilman räjäytyksiä.\n\nSeuraavana vuonna oikean polygonin harmaakivimuuri saatiin täyteen korkeuteensa sekä sen sisäpuolella olevat tilat, vartiohuoneet, työpajat ja kasematit jopa holvattua. Vasemman polygonin harmaakivimuuri muurattiin ampuma-aukkojen korkeuteen asti, paitsi siltä kohdalta, jolla laivaston väliaikainen vartiotupa vielä seisoi.\n\nVuonna 1777 koko harmaakivinen puolustusmuuriosuus oli valmis ja vasemman polygonin työpajojen perustukset muurattu niin pitkälle kuin kurtiinin länsipäässä ollut väliaikainen inventaariokamari salli. Oikean polygonin kurtiiniosassa sekä siihen rajoittuvissa puolibastionin tiloissa ilmeni kuitenkin rakenteellisia ja perustuksiin liittyviä ongelmia; esim holvilaudoituksia ei uskallettu purkaa, koska harmaakiviholvien pelättiin sortuvan.\n\nKruunulinna jäi keskeneräiseksi määrärahojen puutteen vuoksi aina 1780-luvun puoliväliin asti. Vuoden 1786 piirustuksiin on keskusbastioni ja itäinen polygoni vihdoin voitu merkitä valmiiksi. Vasemman polygonin kurtiinin ja puolibastionin verstastilat valmistuivat seuraavana vuonna. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ne oli ajateltu holvattaviksi tulipalovaaran torjumiseksi, mutta tästä luovuttiin. Vesikatto oli malliltaan satulakatto ja katettu kuparipellillä.Koko puolustusrintamaosa oli tarkoitettu armeijan laivaston ja telakan käyttöön.\n\nRuotsalaisen kauden lopulla, 1803, jolloin Euroopan poliittinen tilanne oli muuttunut myös Ruotsin kannalta epävarmaksi, Viaporin puolustustehoa alettiin parantaa. Tässä yhteydessä C 31:n puolustusmuuria korotettiin tykkiaukoin varustetulla tiilimuurilla. Yläpohja mitoitettiin kevyitä linnoitustykkejä silmälläpitäen. Kattomuodoksi tuli pulpettikatto.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella C 31:n käyttö jatkui lähes ennallaan: rakennuksessa oli verstaita, varastoja sekä vartio- ja arestihuoneita. Osa tiloista oli kuitenkin rappeutunut eivätkä ne enää olleet käytössä.\n\nKrimin-sodan pommituksessa 1855 rakennus vaurioitui. Sen ullakon tykkitasanteelle rakennettiin, seuraavan kesän mahdollisia pommituksia peläten, hirsistä kolminkertainen suojayläpohja, joka peitettiin hiekalla. Sisätiloihin jouduttiin laittamaan pystytukia yläpohjan kannattamiseksi. Rakennus sai vanhasta pellistä tehdyn katon. Todennäköisesti tässä vaiheessa puolustusmuurin tiiliosuus madallettiin nykyiseen korkeuteensa. Pihanpuoleisen julkisivun ikkunat muutettiin kapeiksi kivääriaukoiksi paitsi vartiohuoneissa. Rakennusta voitiin käyttää ainostaan varastoina ja tallina. Myös puolustusmuurin kivääriaukkoja muurattiin umpeen, mikä johtui mm sisäpuolelle tehdystä tiiliverhouksesta.\n\n1860-luvun alussa rakennusta alettiin kuitenkin kunnostaa tehokkaampaan käyttöön ja poistaa tukia vaativaa suojayläpohjaa. Yläpohjarakenteita uusittiin samalla. Suojayläpohjaa jäi vielä kuitenkin itäiseen polygoniin, joten pihan puolelta taitteinen satulakatto jäi ennalleen. Viaporin päävartio siirrettiin Susisaaren linnanpihalta Kruunulinnan jo aiemmin vartiokäytössä olleisiin tiloihin. Päävartiota laajennettiin ja kunnostettiin asteittain, niin että vuonna 1865 tässä käytössä oli jo kymmenen huonetta keskusbastionissa ja kurtiinissa. Päävartioon olennaisesti kuuluva \"platformi\" eli vartioaula, sijoitettiin puolustusrintaman puolelle keskusbastionin ja kurtiinin kulmaukseen .Vuodesta 1864 lähtien muuta osaa rakennuksesta oli alettu kunnostaa asuinkäyttöön: pihafasadin kivääriaukoiksi muutetut ikkunat avattiin uudelleen, niiden ja ovien, samoin kuin väliseinien paikkoja vaihdeltiin tarpeen mukaan. Myös puolustusmuuriin avattiin uusia ikkuna- ja oviaukkoja.\n\nVuonna 1886 ryhdyttiin suunnittelemaan päävartion karsseritilojen laajennusta keskusbastionin ja kurttiinin liittymäkohtaan pihan puolelle. Karsserisiipeä rakennettiin asteittain. Lopullisen muotonsa siipi sai 1900, jolloin se käsitti seitsemän selliä keskikäytävän molemmin puolin. Karsserisiipi oli käytössä aina 1960-luvulle asti.\n\nSotavankileirin aikana 1918-1919 osa C 31:tä oli vankikasarmina n:o 2.\n\nKruunulinnan puolustusrintamaosa oli pääosin asuinkäytössä aina 1980-luvun alkuun asti. Osassa rakennusta toimi kirjasto, osa rakennusta oli huonon kuntonsa vuoksi käyttämättömänä. Peruskorjaus aloitettiin 1984. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Kirsti Kasnio - Merja Härö Arkkitehdit Ky. Peruskorjaus valmistui 1991. Asuntojen ja kirjaston lisäksi rakennukseen tuli tilat terveyskeskukselle ja päiväkodille.\n\nPeruskorjaus\n\nBastioniosan korjaustyön lähtökohdaksi otettiin aluksi rakennuksen alkuperäinen ruotsalainen asu, sitten vuoden 1803 muutostöiden jälkeinen asu, kunnes lopulta lähtökohdaksi hyväksyttiin nykyinen, eli Krimin sodan jälkeinen madallettu asu, kuten siipirakennuksissakin. Ratkaisu liittyi restaurointiperiaatteista käytyyn laajaan keskusteluun, jonka tuloksena rekonstruoista alettiin yleisesti luopua.\n\nBastioniosan peruskorjauksessa kunnostettiin ­asuntojen ja kirjaston lisäksi tilat terveysasemalle ja päiväkodille. Sellit jätettiin museok­si. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/1/0/saha/suomenlinna/0_6539022356960848181.jpg" , "http://media.onki.fi/1/3/3/saha/suomenlinna/0_-4943180357827580357.jpg" , "http://media.onki.fi/1/2/9/saha/suomenlinna/0_3269921809299500699.jpg" , "http://media.onki.fi/7/5/2/saha/suomenlinna/0_2118884923452589848.jpg" , "http://media.onki.fi/7/5/5/saha/suomenlinna/0_-7516312439443742902.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2904026\n" ;
        wgs84:lat        "60.147069010645886" ;
        wgs84:long       "24.986146163940475" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8286>
        dcterms:modified  "2009-12-31T14:53:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5782>
        dcterms:modified  "2010-09-21T13:54:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7E933BD9-FD7B-433C-9223-A4620582A48E> .

<http://example/upload-base/#metadescription_88>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7906>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Kajsaniemi-polka" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7902> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7904> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/klassinen/kajsaniemi-polka" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kaivopuisto oli vihreä ja täynnä ihmisiä. Alva ja Joel luovivat piknik-korien ja frisbeekiekkoja ilmasta nappaavien koirien välistä rantapromenadille. Joel kulki Alvan rinnalla kädet taskussa ja potkiskeli kiveä edessään. Ilma oli lämmin, se tuoksui merelle ja jäätelölle ja vasta leikatulle nurmikolle. Veneet keinuivat laiturissa, ja niiden kiinnitysköydet natisivat kotoisasti.' (s. 489 - 490)" ;
  dcterms:description            "Alva ja Joel tuulettavat ajatuksiaan Kaivopuiston rannassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9872> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

rky:p463  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vaasan tarkka-ampujakasarmin alue on yksi parhaiten säilyneistä 1880-luvun tyyppipiirustuksin toteutetuista puukasarmialueista. \n\nUuden Vaasan 1855 vahvistetun asemakaavan mukaisesti kreikkalaiskatolinen kirkkotori eli Aleksanterintori on Kirkkopuistikon eteläpäässä ja torin keskellä arkkitehti C.A. Setterbergin suunnittelema Vaasan ortodoksinen Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän tiilikirkko 1860-luvun alusta.\n\nKirkkotorin länsipuolen korttelissa on kirkon valmistumisen jälkeen sotaväen majoitustiloiksi rakennettu punatiilinen \"kivikasarmi\". \n\nKirkkotorin itä-, länsi- ja eteläpuolella on toistakymmentä tarkka-ampujapataljoonan kasarmiin kuulunutta 1880-luvun puurakennusta. Rakennukset puuistutuksineen on ryhmitelty säännöllisen ruutukaavan mukaan kirkkoaukion ja suorakaiteen muotoisen keskusaukion ympärille. Kasarmialue on rakennettu paviljonkiperiaatteella ja yksikerroksiset empirerakennukset on toteutettu vastaavien kasarmialueiden tyyppipiirustuksin. Suljettuja piha-alueita muodostavat mm. neljä U:n muotoista komppaniarakennusta keskuspihan molemmin puolin. Muista rakennuksista mainittakonn koristeellisesti viimeistelty pataljoonan komentajan asuintalo.\n\nVanhan kasarmialueen laajennusalueella etelässä on mm. varastorakennuksia 1900-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.090665576,21.610344260 63.091725823,21.616147544 63.088672852,21.618796720 63.088415322,21.617366537 63.088007797,21.617722042 63.087677610,21.617979710 63.087592380,21.617487660 63.087928721,21.617188409 63.087229803,21.613421226 63.087678596,21.613027391 63.090665576,21.610344260" ;
        poi:history       "Vaasan lääninarkkitehti C.A. Setterberg laati uuden Vaasan (Nikolainkaupungin) asemakaavan 1855. Sen eteläpäähän, Kirkkopuistikon pääteaiheeksi, hän piirsi kirkkotorin ja sen keskelle paikan kreikkalaiskatoliselle kirkolle. \r\n\r\nAleksanterintori valmistui 1861 ja seuraavana vuonna toriaukion keskelle valmistui Setterbergin suunnittelema kaupungin ortodoksisen seurakunnan Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko. Kirkon sisäasun uudisti arkkitehti Erik Kråkström 1960-1961. \r\n\r\nAleksanterintoria idässä ja lännessä rajoittavat korttelit Setterberg osoitti \"kasarmeille ja muille kruunun rakennuksille\". Länsipuolelle rakennettiin 1863-1865 sotaväen majoitustiloja. Arkkitehti E.B. Lohrmannin suunnittelema punatiilinen, kolmikerroksinen \"kivikasarmi\" oli pääasiassa venäläisten joukkojen majoituskäytössä. \r\n\r\nVuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla maahan perustettiin kahdeksan tarkkampujapataljoonaa, jotka sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Helsinkiä lukuun ottamatta pataljoonille rakennettiin puiset kasarmit, joiden tyyppipiirustukset yleisten rakennusten ylihallituksessa suunnitteli arkkitehti August Boman 1879. Suunnitelma noudatti keisarikunnan yleisiä sotilasrakennusohjeita Suomen oloihin sovellettuna. Kukin varuskunta muodosti ruutukaava-alueen, jossa esikunta- ja upseerirakennukset sekä pareittain sijoitetut kasarmit ryhmittyvät harjoituskentän reunaan. Muut henkilökunta-, toimisto- ja talousrakennukset sijoittuivat niiden läheisyyteen toiminnallisen tarkoituksenmukaisesti. Vaasan tarkka-ampujakasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Aleksanterintorin itä-, länsi- ja eteläpuoliseen kortteliin. \r\n\t\r\nKansallisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen kasarmialue tuli venäläisen sotaväen käyttöön 1902. Vanhan kasarmialueen laajennusalueelle etelään rakennettiin 1903-1917 mm. puinen ampumatarvikevarasto ja pitkä varastorakennus, jonka voimakkaat alaspäin levenevät hirsisalvokset ovat tyypillisiä venäläiselle sotilasrakentamiselle. Alueelle rakenettiin myös 1939 autotalli- ja korjaamorakennus. \r\n\r\nVuoden 1918 jälkeen kasarmialue oli Suomen armeijan käytössä 1900-luvun jälkipuolelle, minkä jälkeen kasarmialue tuli pääosin Vaasan kaupungin omistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k905 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:tori , poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1425" ;
        skos:prefLabel    "Vaasan tarkka-ampujakasarmit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9861>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Aleksis Kiven katu 14"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pub Aleksis K." ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> ;
        th:lisatietolinkki   "http://asunnot.oikotie.fi/talo/45543/aleksis-kiven-katu-14-helsinki" ;
        wgs84:lat            "60.1890142345618" ;
        wgs84:long           "24.9573577728106" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/aleksis-kiven-katu-14" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p80>
        dc:created      "2012-12-27T13:18:18.495+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:18:18.588+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Potanin, Grigori Nikolaejevitš"@sv , "Potanin, Grigori Nikolaejevitš"@fi , "Potanin, Grigori Nikolaejevitš"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3230>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pelkonen, Rainer"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3230" .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p19939>
        dc:created      "2012-05-29T09:51:09.248+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:51:09.495+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "väestönsuojat"@fi , "bomb shelters"@en , "skyddsrum"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8023>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Kenen kadulla asut?" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Teos valottaa historiaa Helsingin kadunnimien taustalla. Tähän on nostettu vain joitakin muutamia esimerkkejä kaduista, teoksessa katuja mainitaan kuitenkin huomattavasti enemmän." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8043> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8041> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8039> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8037> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8036> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8053> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8051> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8019> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8046> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8033> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8032> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8030> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8028> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8026> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8025> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8042> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8040> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7418> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8049> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8035> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8021> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8031> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7839> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8038> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7406> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8054> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8052> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7164> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8048> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8047> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8034> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8020> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8029> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8027> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8044> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5116> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kenen-kadulla-asut" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7542> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7536>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6328>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin vossikat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin ensimmäinen vossikka ilmestyi Helsinkiin, ja koska vossikka-aika loppui? Ensimmäiset hevosajurit eli vossikat kyyditsivät helsinkiläisiä 1830-luvulla. Vuonna 1843 Helsingissä toimi noin sata vossikkaa. Hevosajureiden määrä kasvoi 1900-luvun alkuun saakka.\n\nVuonna 1906 ensimmäinen hevosajuri jätti maistraattiin hakemuksen, jossa hän pyysi lupaa saada käyttää automobiilia yleisön palvelukseen hevosen ja kärryjen asemasta. Kauppatorille ilmestyi pian ensimmäinen autopirssi, ja hevosajureilla alkoi taistelu elinkeinonsa puolesta. Epätoivoisimmat vossikka-ajurit kylvivät mäkiin nauloja rikkoakseen autojen rengaskumit. Vuonna 1925 Helsingissä oli kuitenkin ajossa jo parikymmentä autopirssiä.\n\nVossikoita (ven. izvoztshik) toimi Helsingissä vuokra-autoilijoiden ohella aina toisen maailmansodan loppumiseen saakka. Tänä päivänä Helsingin isvossikkaliikenne on kuriositeetti turistien ja juhlajärjestäjien palveluksessa. Hevosvaunut ajureineen ovat ajoittain nähtävissä Esplanadilla, ja ne pitävät talliaan Vanhankaupunginlahdella, Annalan (Anneberg) kartanossa.\n\nLähde:\nhttp://www.hel2.fi/kaumuseo/ratikkasivut/vuokraajurit.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/stadin-ekat-taksisuharit-eli-vossikat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8283>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kuosmanen, Sakari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8283" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4299>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Säätytalo, The House of Estates, Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6983> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4299" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8522>
        dcterms:modified  "2010-01-26T19:54:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6493>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1272779~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8617>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Fredrikinkatu 35"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7622> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1638074582216" ;
        wgs84:long        "24.938077794053" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8617" .

[ dcterms:description  "Tulenpunainen koira" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7398>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6588>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Bonsdorff, Johan von"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/bonsdorff-johan-von" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6827>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:50+0300" .

[ dcterms:description  "Hanna Rothman oli Ebeneserin perustaja yhdessä Elisabeth Alanderin kanssa. Kirjassa on Maija Meretniemen artikkeli: \"Hanna Rothman 1856-1920. Suomalaisen lastentarha-aatteen kehittäjä\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8857> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8859>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4798>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:51+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1310204~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8782>
        dcterms:modified  "2010-03-03T18:55:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8877>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Heiskanen, Heikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8877" .

rky:p1256  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin Rautatientori on monumentaalirakennusten reunustama pääkaupungin julkisen liikenneverkon suurtori, joka on piirretty asemakaavaan 1873 rautatien ja rautatieaseman mukanaan tuoman kaupunkiliikenteen keskukseksi. Kaisaniemenkadun ja Keskuskadun linjaukset Rautatientorilta purkautuvia kasvavia liikennevirtoja ja liikerakennuksia varten on suunnitellut Eliel Saarinen.  \n\nRautatientorin länsisivua reunustava Helsingin rautatieasema ja Valtionrautateiden hallintorakennus on Suomen rautatiearkkitehtuurin tunnuskuva. Venäjän suuriruhtinaskunnan asemaksi suunniteltu, mutta itsenäistyneen tasavallan pääasemaksi 1919 vihitty rakennus on arkkitehti Eliel Saarisen kotimaahan laatimista suunnitelmista kansainvälisesti tunnetuin. Julkisivukiven hienostuneet muodot on hakattu punagraniitista, kuten pääsisäänkäynnin molemmin puolin seisovat, maapalloja kannattelevat Emil Wikströmin veistämät mieshahmotkin. Ne ovat kellotornin tavoin juurtuneet aseman symboleiksi.  \n\nTorin ensimmäinen kansallisen kulttuurin merkkirakennus on etelälaidalla sijaitseva Ateneum. Maan vanhin museorakennus, ensimmäinen taidemuseo ja taidekoulu on valmistunut valtion rahoittamana 1887 Carl Theodor Höijerin suunnitelman mukaan. Julkisivua vartioi Ateneumille nimensä antanut viisauden jumalatar Pallas Athene. Pääjulkisivun veistoskoristelu, jonka vertauskuvallisen kuvakertomuksen teema on Suomen taiteen ja arkkitehtuurin liittyminen länsimaisen taiteen perinteeseen, on C.E. Sjöstrandin ja V. Vallgrenin toteuttama. Ateneum on nykyään maamme kuvataiteeseen erikoistuneen museotoiminnan päärakennus.\n\nAteneumia vastapäätä torin vastakkaisella laidalla sijaitseva Suomen Kansallisteatteri on ensimmäinen suomenkielistä näyttämötaidetta varten suunniteltu rakennus vuodelta 1902. Arkkitehti Onni Tarjanteen piirtämän teatterin pääjulkisivut ovat Uudenkaupungin harmaata graniittia, ja näyttämötaiteeseen, kansanrunouteen sekä eläin- ja kasvikuntaan liittyvät koristeveistokset itäsuomalaista vuolukiveä. Rakennuksen kansallisromanttisena pidettyyn arkkitehtuuriin ovat vaikuttaneet ajankohdan kansainväliset esikuvat. Teatteria on laajennettu Kaisaniemen puiston suuntaan. Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema laajennus Pieni näyttämö kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Rautatientorilla, Kansallisteatterin edustalla, on Wäinö Aaltosen veistos kansalliskirjailija Aleksis Kivestä (1939).\n\nRautatientorin itäsivulla on edustava joukko liikerakennuksia autonomian ajalta ja itsenäisyyden ensi vuosikymmeniltä. Rautatieasemaa vastapäätä on 1899 valmistunut loistoluokan hotelli ja ravintolarakennus Hôtel Fennia (Grahn, Hedman & Wasastjerna), muita ovat S.O.K. 1920-1921 (K.S. Kallio, O. Kallio), Mikonkatu 19 vuodelta 1911 (W.G. Palmqvist, E. Sjöström) ja Mikonlinna 1939 (Jung & Jung)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.172425561,24.940188918 60.172464652,24.941843328 60.172976826,24.941838925 60.173022860,24.943363294 60.173020436,24.944358620 60.172262008,24.944391163 60.172292150,24.945859558 60.169787443,24.946057177 60.169705291,24.942892469 60.170515880,24.942748999 60.170458371,24.940325359 60.172425561,24.940188918" ;
        poi:history       "Suomen ensimmäinen rautatie avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille 1862, jo edellisenä vuonna valmistui Helsingin varhaisin asemarakennus Rautatientorin laitaan. Kuivatettu tori, joka oli entistä Kluuvinlahden pohjaa, sai nykyiset 1800-luvun loppupuolen asemakaavoitukselle ominaiset katuverkon rajaamat suorakulmaiset mittansa 1870-luvulla. \r\n\r\nTorilla käytiin jonkun verran torikauppaa 1928 asti, mutta vähitellen tori järjestettiin liikenteen tarpeisiin, hevosomnibussien sijaan tulivat raitiovaunut ja linja-autot. Rautatieaseman ja -torin asemaa kasvavan kaupungin paisuvan liikenteen verkossa kohennettiin 1900-luvun alussa Eliel Saarisen suunnittelemilla, vanhaa kaupunkirakennetta puhkaisevilla uusilla liikenneväylillä Kaisaniemenkadulla ja Keskuskadulla. Keskuskadun päätteiksi tulivat Ruotsalainen teatteri ja rautatieasema. Liikekeskusta pankki- ja liikepalatseineen laajeni Rautatientorille. \r\n\r\nHelsingin ensimmäinen asemarakennus oli C.A. Edelfeltin suunnittelema, kuten muutkin Helsinki-Hämeenlinna -radan asemat. Helsingin nopean kasvun vuoksi rautatiehallituksessa suunniteltiin uutta asemaa jo 1800-luvun lopussa. Pääteasemalle tyypilliset U-kirjaimen muotoiset pohjapiirustukset suunnittelivat rakennushallituksen arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Sebastian Gripenberg, hallinto-osan rautatiehallituksen arkkitehti Bruno F. Granholm. Arkkitehdeille järjestetyssä julkisivujen suunnittelukilpailussa aseman julkisivumateriaaliksi määritettiin luonnonkivi, hallinto-osan rappaus ja luonnonkivi. Arkkitehti Eliel Saarinen voitti aseman julkisivujen suunnittelukilpailun kansallisromanttisella ehdotuksella 1904, mutta kritiikin ja ulkomaanmatkan jälkeen Saarinen muutti suunnitelman toteutuneeseen asuun. Eri vaiheitten kautta kypsyneet lopulliset piirustukset vahvistettiin 1905-1912, mutta historian käänteet viivyttivät valmistumista niin, että asema vihittiin käyttöön 1919. Rautatieaseman viimeistelyn yksityiskohtia piirrettiin rautatiehallituksessa ja monet myöhemmät muutokset toteutettiin VR:n arkkitehtien suunnittelemina. Asemapihan lasi- ja teräsrakenteinen kate valmistui 2001 arkkitehti Esa Piirosen suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nFinska Konstföreningen avasi kokoelmansa yleisölle 1836 Margelinin talossa. Vuotta pidetään taidemuseon perustamisvuotena. Yhdistys keräsi kokoelman kipsijäljennöksiä ja taideteoksia, perusti piirustuskoulun 1848. Veistokoulu aloitti toimintansa 1871. Näille taideyhdistys halusi oman talon, Ateneumin. Theodor Höijerin suunnittelema talo vihittiin käyttöön 1887 ja 1901 valmistui Höjerin piirtämä laajennus. Ateneum päätettiin 1977 muuttaa kokonaan museokäyttöön ja koulut muuttivat pois. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunion suunnittelema korjaus ja laajennus valmistui 1991, sisäpihat laajennettiin ja katettiin 1991 ja 2000.\r\n\r\nEnsimmäinen suomenkielinen 1872 perustettu ammattiteatteri toimi Arkadia-teatterissa. Onni Törnqvist (myöh. Tarjanne) laati uuden teatterin alustavat suunnitelmat 1897 ja lopulliset  arkkitehtikilpailun jälkeen. Uusi teatteritalo vihittiin käyttöön Elias Lönnrotin 100-vuotispäivänä 1902 ja sen nimeksi tuli Suomen Kansallisteatteri. 1930 teatteria laajennettiin Tarjanteen suunnitelmien mukaan. 1954 valmistui Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema laajennus Pieni näyttämö. 1960-luvulla vanha teatterirakennus uudistettiin Heikki ja Kaija Sirenin suunnitelmien mukaan, 2002 valmistui Sari Schulmanin arkkitehtitoimiston suunnittelema teatterin laaja korjaus ja restaurointi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:teatteri , poio:tori , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4629" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin Rautatientori"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6230>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ensimmäinen lentokenttä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä sijaitsi Helsingin alueen ensimmäinen Suomen itsenäisyyden aikainen lentokenttä? Helsingin lentoliikennettä hoidettiin 1920-luvulla ensin vesitasoilla, jolloin Katajanokan etelärannalle oli rakennettu väliaikainen lentosatama. Lentosatama yritettiin vuonna 1928 siirtää Ruoholahdessa sijaitsevaan Kellosaareen, mutta käytännössä Katajanokka säilytti keskeisen asemansa edelleen. Ensimmäinen varsinainen lentokenttä rakennettiin Malmille, joka avattiin liikenteelle 16.12.1936. \n\nLähde:\nBjörkqvist, Heimer: Merenkulku ja liikenne. Teoksessa Helsingin kaupungin historia 5 osa, nide 3. (Helsingin kaupunki, 1967)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7019> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/ensimmainen-lentokentta" .

[ dcterms:description  "Outi Pakkasen jännitysromaanien vakio näyttäytyjä Anna Laine asuu vihreässä jugend-talossa Abrahamin- ja Eerikinkadun kulmassa. Tässä kirjassa Laine on edellisiä merkittävämmässä roolissa, samoin hänen gourmet-keittiönsä. Samassa talossa asuu nyt myös Luna Sateenkaari." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2135> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7039>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mariankatu 26"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1735777172979" ;
        wgs84:long        "24.955791272972" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7039" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9233>
        dcterms:modified  "2010-06-07T17:37:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6490>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola VPK"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Brankka" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7969> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1647503881638" ;
        wgs84:long           "24.9331256083336" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-vpk" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hakaniemi loisti alhaalla yhtenä valona. Ratikat löi sinistä ja juuri satanut lumi hohti näyteikkunoiden edessä. Kun ohitettiin Primula ja Colombia mä tunsin äkkiä karmivan nälän ja ehdotin että mentäis teissille ostamaan lihikset.\" (s. 80)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2467> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9328>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Piikintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i62> ;
        wgs84:lat         "60.2487997252087" ;
        wgs84:long        "24.9538088642353" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/piikintie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6824>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kustaankartanon vanhustenkeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kustaankartanon vanhainkoti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> ;
        wgs84:lat            "60.2285781632448" ;
        wgs84:long           "24.9472792721411" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6824" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4795>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Konalan seudun historiikki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3376> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/konalan-seudun-historiikki" .

[ dcterms:description  "Sotilaat menevät Linnanmäelle sodan päätyttyä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8917> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7299>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Pensala, Marja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hautala, Marja" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7299" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7538>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9493>
        dcterms:modified  "2010-12-03T12:27:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1916834~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9588>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Kylmä kuolema" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Toinen Kari Vaara -dekkari tarjoaa jännitystä Helsingin maisemissa." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9582> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9585> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9581> ;
        th:lisatietoa        "Ylikomisario Kari Vaara on muuttanut Kate-vaimoineen Kittilästä Helsinkiin Sufia Elmin tapauksen jälkeen. Vaaran onnistui selvittää somalialaisfilmitähden murha, mutta hinta oli kova: viisi kuollutta, kaksi leskeä, seitsemän orpolasta. Ja Katen keskenmeno, josta Vaara syyttää itseään.\n\nPakkasen saartamassa Helsingissä Kari Vaara aloittaa työnsä ”murharyhmässä”, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Hän saa selvitettäväkseen sotaveteraani Arvid Lahtisen tapauksen. Epäillään, että 90-vuotias Lahtinen palveli jatkosodassa Gestapon ja Suomen valtiollisen poliisin Lappiin perustamassa keskitysleirissä. Saksa vaatii Arvidia luovutettavaksi oikeudenkäyntiin, ja Suomen sisäministeri haluaa Vaaran pitävän huolen siitä, ettei Suomi-kuva kärsi tapauksesta.\n\nToisaalla seurapiirikaunotar Iisa Filippov löydetään hengiltä kidutettuna. Sekä hänen rakastajansa että aviomiehensä saattavat olla syyllisiä, mutta miksi itse poliisiylijohtaja Ivalo haluaa puuttua tavanomaiseen henkirikokseen? Kun Arvid Lahtinen vielä astuu jämerästi kuvaan, mennyt ja nykyinen kohtaavat tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa.\n\n(www.wsoy.fi)" , "Käsikirjoituksesta suomentanut Tarja Lipponen" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9588" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9827>
        dcterms:modified  "2012-06-11T09:20:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7798>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:42:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_336>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1560906~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5151>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:19+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1825841~S9*fin> .

rky:p1752  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loimijoen Vesikoskella on viimeistään 1600-luvulta alkava myllytraditio ja monipuolinen teollinen menneisyys. Maatalousvaltaisen Loimaan seudun varhaisen teollisuuden ydin on ollut Vesikoskella ja viereisellä Hirvikoskella. Koskissa on ollut myllyjen ohella 1800-luvun lopulta konepajatoimintaa ja Vesikoskella myös puuhiomo sekä vuodesta 1919 nahkatehdas.\n\nVesikosken nahkatehtaan paikalla on aiemmin toiminut naulatehdas ja 1900-luvun alkupuolella puuhiomo. Kolmikerroksinen punatiilinen nahkatehdas, ns. Nahkalinna, on rakennettu niiden paikalle. Nykyisen kiinteistön vanhin osa, paperitehdas, on rakennettu aivan 1900-luvun alussa ja tehdaskompleksia on laajennettu vielä 1980-luvulla. Tehdastoiminnan loputtua tiloissa on ollut kulttuuritoimintaa, mm. Loimaan teatteri. Tehdaskokonaisuuteen kuuluu lisäksi vuosisadan alussa rakennettu johtajan asunto, 1950-luvulta arkkitehti Paavo Tiitolan suunnittelema tiilinen höyrykattilalaitos savupiippuineen sekä säterikattoinen makasiini sekä kaksi 1800-luvulta periytyvää hirsistä asuinrakennusta. Tehtaan vieressä Vesikoskessa on säännöstelypato ja voimalaitos 1900-luvun alusta. Koskessa Loimijoen pohjoisrannalla on vanha hirsinen myllyrakennus. Loimijoen myllyperinnettä esittelevä nykyinen museo on ollut toiminnassa 1960-luvulle saakka.\n\nOsa Loimijoen kahden merkittävimmän kosken teollista maisemaa ja historiaa on Ferrarian tehdas, joka sijaitsee puolentoista kilometrin päässä Hirvikoskella. Naulatehtaan vanhimmat punatiiliset tuotantorakennukset ovat korjauspaja 1890-luvulta, alun perin saranatehtaaksi rakennettu tehdasrakennus 1920-luvulta sekä myöhemmin laajennettu kettinkitehdas vuodelta 1934. Korjauspajan vieressä on tiilinen savupiippu. Alueella on lisäksi rakennuksia 1950- ja 1970-luvulta. Puukujanteen varrella on entinen johtajan asuinrakennus 1800-1900-luvun vaihteesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.859183607,23.023517442 60.859702002,23.025714489 60.859515974,23.029053698 60.858975847,23.030927641 60.858068873,23.030425727 60.857255202,23.025999016 60.857161997,23.025491763 60.857452108,23.024741523 60.858244790,23.022691270 60.859183607,23.023517442" ;
        poi:history       "Loimijoen Vesikoskessa ja Hirvikoskessa oli useita myllyjä jo keskiajalla. Vesikosken etelärannalle rakennettiin 1640-luvulla Loimaan vapaaherrakunnan asumakartano. Paikka oli nykyisin Kartanonmäkenä tunnettu mäki, jossa sijaitsee Loimaan vanhainkoti. Koskeen perustettiin mylly- ja sahalaitos. Vesikoskelle joen pohjoisrannalle rakennettiin 1780-luvulla seudun ensimmäinen sarkatamppi eli vanutuslaitos. Vanuttamo päätyi myöhemmin 1890-luvulla ensin naulatehtaan ja myöhemmin paperitehtaan omistukseen.\r\n\r\nVesikoski ja Hirvikoski olivat seudun merkittävimpiä myllypaikkoja 1800-luvulla ja Turku-Toijalaradan avauduttua liikenteelle 1876 niiden kiinnostavuus tuotantopaikkoina kohosi. Naulatehdas Hirvikoskelle perustettiin 1886 ja se laajeni 1890-luvun alussa Vesikoskelle, missä tuotanto alkoi 1892. Hirvikosken ja Vesikosken naulatehtaat työllistivät 1890-luvun lopulla noin 120 henkeä. Tuotantorakennukset olivat puisia lukuun ottamatta Vesikosken tiilirakenteisia korjauspajaa, konehuonetta ja savupiippua. Vesikosken pohjoisrannalle rakennetun langanvetolaitoksen lisäksi ne olivat ainoat 1903 tulipalosta Vesikoskella säilyneet rakennukset.\r\n\r\nHirvikosken ja Vesikosken naulatehtaat siirtyivät 1903 Ferraria-yhtymän omistukseen ja tehtaille rakennettiin uusi voimalaitos 1908. Naulojen valmistus lopetettiin, mutta Ferrarian Hirvikosken tehdas jatkoi metalli- ja konepajatuotteiden valmistusta. Ferraria oli paikkakunnan huomattavin teollisuuslaitos sotien jälkeen. Vesikoskelle perustettiin 1907 paperitehdas, joka oli Suomessa ainoa, joka käytti puumassan pääraaka-aineena sahausjätettä. Tehdas ei kuitenkaan menestynyt, ja sen paikalle perustettiin Nahkayhtiön tehdas 1919. Loimaan sähkölaitos osti entisen paperitehtaan voimalaitoksen 1921. Kosken vähäisen putouskorkeuden vuoksi voimala ei kauaa tyydyttänyt kasvavaa sähköntarvetta.\r\n\r\nNahkatehdas laajentui useaan otteeseen ja se työllisti ennen toista maailmansotaa lähes 200 henkeä. Tehtaan toiminta lopetettiin 1996. 2000-luvun alussa nahkatehdasta ryhdyttiin korjaamaan kulttuurikäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k430 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:teollisuusrakennus , poio:puunjalostuslaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1780" ;
        skos:prefLabel    "Vesikosken historiallinen tehdasalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5246>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Professoreita" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8265> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8271> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8269> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5311> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8272> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7318> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3257> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8263> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8267> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8264> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8268> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8262> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7833> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4080> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8273> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3270> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5246" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9230>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kela, Ville"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9230" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2290>
        dcterms:modified  "2011-09-03T13:12:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1829733~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7440>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:29+0300" .

[ dcterms:description  "Kaija, Tapio ja äiti muuttavat Puna-Kuntsin kunnallisiin vuokrataloihin, ensin punaisiin puutaloihin ja sitten \"Rapattuihin\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1372> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7535>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin jäähalli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Jäähalli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1892616572399" ;
        wgs84:long           "24.9226273985552" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7535" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5745>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=569AC6C9-7ACB-4853-B284-98966E405426> .

[ dcterms:description  "Nils Wasastjerna: Barndom i Helsingfors. Kuvaus ja kuvia Simonkadun Narinkasta 100-luvun lopulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6938> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6941>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8249>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:54+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9490>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Linnunlaulun silta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1816586691287" ;
        wgs84:long        "24.9383935601271" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/linnunlaulun-silta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3099>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1020369~S9*fin> .

rky:p426  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ypäjän hevosjalostuslaitoksen alue muodostaa ainutlaatuisen ja ajallista syvyyttä omaavan monipuolisen rakennetun kokonaisuuden.\n\nValtion hevosjalostuslaitos ja sen yhteydessä toimivat Ypäjän maataloudelliset oppilaitokset, hevostalouskoulu ja maatalousseppäkoulu sekä Suomen ratsastusopisto sijaitsevat Loimijoen keskijuoksulla. Suuret punatiiliset armeijan omistuskaudella 1930-luvulla  rakennetut  tallit ja puinen maneesi sijaitsevat kartanon entisen pihapiirin ulkopuolella. \n\nLautarakenteisen maneesin julkisivut ovat jäsentelemättömät, räystäslinjaan on sijoitettu yhtenäinen ikkunarivi ja sisäänkäyntiä reunustavat kaari- ja pilasteriaiheet. Se on arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan mielenkiintoinen, yksityiskohdiltaan funktionalististyyppinen. Rakennus on suunniteltu puolustusvoimain rakennusosastolla. Säterikattoiset tallit ovat puhtaaksimuurattua punatiiltä.\n\nPäärakennuksen lähellä on 1930-luvun ratsukoulun aikaiseen rakennuskantaan kuuluvat koulurakennus, ruokalarakennus sekä ratsukoulun ja siittolan johtajien asuinrakennukset.  Klassistiset  Koivula ja Kuusela rakennettiin 1930-luvulla ratsukoulun ja siittolan johtajien asunnoiksi. \n\nKartanon vanhoista rakennuksista on jäljellä 1700-luvun lopulla rakennettu ja 1930-luvulla uudistettu satulakattoinen, kaksikuistinen päärakennus ja muutama 1800-luvulla rakennettu talousrakennus. Kartanon puista päärakennusta on muutettu olennaisesti 1950-luvulla, kun siitä tehtiin hevoshoitokoulun oppilasasuntola. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevat 1800-luvulla rakennetut kiviset viljamakasiini ja härkätalli. Loimijokirannassa on kartanon 1880-luvulla perustettu meijeri. Kartanokaudelta on peräisin myös myöhemmin muuhun käyttötarkoitukseen muutettu suurnavetta.\n\nHevosjalostuslaitoksen ja siihen liittyvien maatalousoppilaitosten ympärillä on hakamaista, niityistä ja metsälaitumista koostuva yli 60 hehtaaria käsittävä laidunalue, jonka keskellä sijaitsevat hevosurheilualueet."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.806379868,23.312143365 60.807539888,23.316443118 60.807974311,23.319488890 60.807704906,23.321248339 60.805990431,23.324265242 60.805103978,23.318015111 60.803251651,23.316232131 60.802915309,23.315905706 60.802314855,23.314872317 60.801279062,23.313089244 60.800307025,23.315532764 60.799860844,23.312265855 60.800175959,23.309748859 60.800554118,23.309523870 60.800738009,23.306537753 60.799191769,23.305143060 60.800209809,23.300245556 60.797890588,23.298698453 60.799127396,23.296377450 60.799547296,23.294453240 60.799187573,23.292135093 60.800533237,23.288409430 60.801398513,23.286554425 60.804393470,23.289549350 60.806107086,23.290906990 60.809431761,23.289283694 60.810038879,23.289991530 60.810577962,23.292617556 60.808210434,23.300744235 60.806042431,23.306724574 60.806379868,23.312143365" ;
        poi:history       "Ypäjän Kartanonkylä kuului historiallisesti Jokioisten kartanoon yhtenä sen monista sivutiloista aina 1792 saakka, jolloin kartanon osti turkulainen Pinello-suku ja Kartanonkylän kartano muodostettiin viidestä rälssitilasta ja Viloilan yksinäistalosta. Uuden kartanon päärakennus valmistui 1798. Kartanonkylän tilukset liitettiin 1915 Alfred Kordelinin omistamaan Jokioisten Osakeyhtiöön. Kordelinin kuoltua 1917 valtio lunasti kuolinpesältä sekä Jokioisten että Kartanonkylän kartanot. Kartanoiden maista suuri osa palstoitettiin 1920-luvun alussa torpparivapautuslain ja maanlunastuslain nojalla itsenäisiksi pientiloiksi. \r\n\r\nValtion hevossiittolan perustamista suunnittelemaan nimitettiin 1800-luvun lopussa komitea, jonka teettämien tutkimustulosten perusteella todettiin, että hevoset kasvavat ja kehittyvät paremmin ylävillä seuduilla kuin alavilla ja kosteilla. Hevossiittolakomitea tarkasti useita tiloja Etelä-Suomessa ja valitsi tarkoitukseen parhaiten sopivana valtion tuolloin omistaman Kartanonkylän kartanon, jonka maasto oli kovapohjaista mäkimaata. \r\n\r\nPuolustuslaitoksen ratsukoulu ja hevosvarikko siirrettiin Lappeenrannasta Ypäjälle vuonna 1933 ja kartanon maille rakennettiin puolustusministeriön rakennustoimiston suunnittelemia uudisrakennuksia, kuten kaksi säterikattoista, tiilestä rakennettua tallia ja lautarakenteinen maneesi.\r\n\r\nValtion hevosjalostuslaitos perustettiin 1937 ja luonnollinen paikka sen toiminnalle oli Ypäjä. Alueella on toiminut myös puolustusvoimien koiratarha ja sotakoirakoulu.\r\n\r\n1980-luvulla aluetta täydennysrakennettiin Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k981 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus , poio:talousrakennus , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2192" ;
        skos:prefLabel    "Valtion hevosjalostuslaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9824>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Pub Porthan"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1831997096491" ;
        wgs84:long        "24.9525399709598" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pub-porthan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7795>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suomalaisen Kirjallisuuden Seura"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "SKS:n talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7920> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1702209510664" ;
        wgs84:long           "24.9562560225069" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7795" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p43>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinrakennus C29"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T13:21:14.077+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:23:09.784+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin ensimmäiset puutalot raken­nettiin jo ruotsalaisella kaudella linnoitustöiden alkaessa. Korttelissa asui pääasiassa leirikauppiaita eli marketentteja, jotka toimittivat tavaroita sotaväen ja varuskunnan alueella asuvien siviilien tarpeisiin, toimivat urakoitsijoina ja kapakanpitäjinä sekä vuokrasivat asuntoja siviiliasukkaille. Yksityiset eivät saaneet rakentaa kivitaloja ja heidät velvoitettiin purkamaan rakennuksensa, mikäli puolustukselliset syyt sitä vaativat.\n\nKorttelin nykyisistä rakennuksista kuusi vanhinta rakennettiin 1860-luvulla. Uudisrakennusten paikalla sijainneet kauppias Sinebrychoffin kapakka ja viinakonttori purettiin 1920-luvulla."@fi ;
        poi:history      "Kiinteistöosakeyhtiö Suomenlinna\n\nUusien rakennusten rakentamista kauppiaskortteliin ehdotettiin jo vuoden 1974 käyttösuunnitelmassa. Rakennuspaikat ja suunnitteluohjeet määriteltiin vuonna 1982 valmistuneessa puutaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa. Hankkeen taustalla oli tarve saada Suomenlinnassa työskenteleville kaupungin työntekijöille työsuhdeasuntoja, joten rakennuspaikat vuokrattiin kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle. Rakennuttamisen hoiti Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nKiinteistöyhtiö käsittää kuusi asuinrakennusta, joista yhdessä (C 22) on kolme asuntoa, yksi on paritalo (C 11) ja loput yhden perheen taloja. Lisäksi rakennettiin erillinen rakennus pesulalle ja teknisille tiloille sekä sauna ja kylmiä varastoja. Sisätiloihin saatiin ilmettä ylävalolla, parvekkeilla ja vaihtelevalla huonekorkeudella. Syvennyksiin sijoitetut korkeat ja kapeat ikkunat tavoittelevat vaikutelmaa ampuma-aukoista. Suurimmissa asunnoissa on takka. Talot ovat puurakenteisia ja lautaverhottuja.\n\nRakennukset C 12, C 17, C 29 ja C 30 sijoittuvat kauppiaskorttelin reunoille ja rajaavat asuntojen yhteisen pihan. C 22 ja C 11 sijaitsevat korttelin ulkopuolella kujan varrella, ja niiden paikalta purettiin yksi huonokuntoinen puurakennus.\n\nToteutus: 1990-91\nYhteenlaskettu huoneistoala on 648m²\nKerrosala: 763 m²\nAsuntoja 9 kpl á 62,5-96m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas\nRakenne-, salaoja- ja pintavesisuunnittelu: Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen\nSähkösuunnittelu: Yhtyneet insinöörit Oy\nPihasuunnittelu: Ympäristösuunnittelu Henttonen\nGeotekninen suunnittelu: Viatek Oy\nRakennuttaja:Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto\nRakentaja: Quantus Oy ja WPL-System Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 29 rakennettiin vuosina 1990-1991 työsuhdeasuinrakennukseksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten. Suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas ja rakennuttajana toimi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Samalta paikalta purettiin 1920-luvulla Sinebrychoffin vanha viinakonttori. Viinakonttorin pääjulkisivu oli luonnollisesti Kännikujalle päin, kun taas uudisrakennus asuntoluonteensa mukaisesti suuntautuu pihalle päin. Asutopiha rakennettiin ulospäin lähes umpikortteliksi.\n\nAsuinrakennuksen rnko pystytettiin osittain määrämittaan sahatusta puutavarasta. Osa ikkunoista sijoitettiin seinän sisäpintaan, koska syvennyksessä oleva korkea ja kapea ikkuna antaa illuusion ampuma-aukosta. Rakennuksen tilaratkaisut ja detaljit ovat modernit, samoin käytetyt työtavat ja materiaalit. Lautaverhotut julkisivut maalattiin öljymaalilla vaaleansinisiksi. Asukkaat kolmihuoneiseen taloon muuttivat kesällä 1991.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nHKI ATT.\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Asiakirja-arkisto.\nKuvat:\nMV SL VIK C 340. Samalta paikalta 1920-luvulla purettu Sinebrychoffin viinakonttori.\nMV SL Valokuva.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/3/1/saha/suomenlinna/0_-1603473749072280004.JPG" , "http://media.onki.fi/3/0/3/saha/suomenlinna/0_-3924093943026217017.jpg" , "http://media.onki.fi/8/1/6/saha/suomenlinna/0_7617057375902191015.JPG" , "http://media.onki.fi/9/5/2/saha/suomenlinna/0_1987305527619682154.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14776327491395" ;
        wgs84:long       "24.983893108367965" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "On voittoarvalla,\nasiaa harvalla\nJollakseen,\nseitsemän oikein ja\nfillarit soikeina\nJollakseen\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i545> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86>
] .

rky:p686  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Merikaarron myllykosket myllyineen ja niihin liittyvine rakenteineen, sahoineen ja sahapaikkoineen sekä niiden vaikutuksesta muodostunut jokivarsiasutus työväenasuntoineen ja patruunanrakennuksineen kuvastaa vuosisataista Kyrönjoen vesivoiman hyödyntämistä. Kyrönjoen koskien voimankäyttöön perustuvat tuotantorakennukset Merikaarrossa ja Kolkissa ovat varhaisimpia Pohjanmaalla. \n\nKoskissa on vanhastaan ollut useita myllyjä, ja Merikaarron jokivarsiasutus ja Kolkin kartano ovat syntyneet näiden koskien tuntumaan. Kolkki on ollut vesisahoineen ja raivattuine vesiväylineen Pohjanmaan rannikon laivanrakennukseen liittyvä tuotantopaikka. Merikaarron vanha työväenasutus on keskittynyt kosken partaalle, tien varteen Annalankoskelle. Annalankosken mylly ja siihen liittyvät rakennukset on kunnostettu Vähäkyrö-seuran toimesta museoksi. Joen pohjoisrantaa seuraavan tien varren asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Merikaarron silta on Kyrönjoelle tunnusomainen riippusilta ja rakennettu 1929-1930.\n\nKolkin verkatehtaan patruunan kaksikerroksinen, mansardikattoinen asuinkartano sijaitsee kosken pohjoisrannalla. Kolkin alueella on säilynyt myös myllytupana toiminut mökki. Kolkinkoskessa on säilynyt selkeästi tunnistettavina kiinteinä jäännöksinä kivirakenteita kosken vesisahasta, joen pohjoisrannan sarkatehtaasta ja jauhomyllyistä sekä niiden uomista ja patorakennelmista. Merikaarron kulttuurimaisemaa täydentää joen ja tien väliin istutettu puukujanne.\n\nMerikaarto ja Kolkki ovat osa Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.065012481,21.972070677 63.064547171,21.972921215 63.064036561,21.971128919 63.063546062,21.968760203 63.063532293,21.963198405 63.064166568,21.963602339 63.064259076,21.962624585 63.064408718,21.961733571 63.064698251,21.960409630 63.065009355,21.959332780 63.065591908,21.957757138 63.066235446,21.956688630 63.066327021,21.956555312 63.067174763,21.955321629 63.068289684,21.953698999 63.068845281,21.952420338 63.074173875,21.950796514 63.076164967,21.945892472 63.076342372,21.943869108 63.076422252,21.941835689 63.077018719,21.940497614 63.077358465,21.940513394 63.077740737,21.941363054 63.077911202,21.942100223 63.078206397,21.943002538 63.078498410,21.944055135 63.078604401,21.944410717 63.079347446,21.945983232 63.078757245,21.947264080 63.078123027,21.948496418 63.077884632,21.949061415 63.077659171,21.949706450 63.077450784,21.950489703 63.077104849,21.951267392 63.076055746,21.953443119 63.075641135,21.954658171 63.075401016,21.955198338 63.075071925,21.955594105 63.074649867,21.955897704 63.073402288,21.956256052 63.072858831,21.956154561 63.071702916,21.955933625 63.071553242,21.958184195 63.071036364,21.958041094 63.070269944,21.958191862 63.069421996,21.959019678 63.068577308,21.959936354 63.067733023,21.957810991 63.067213407,21.958445735 63.066744229,21.959107861 63.066166747,21.960306508 63.065865376,21.961031071 63.065416444,21.962349484 63.065268012,21.962820516 63.065094405,21.964104256 63.065060282,21.965155815 63.065094747,21.966797311 63.065217634,21.967373761 63.065448171,21.967586361 63.065716637,21.968018076 63.066048848,21.968774847 63.066247825,21.969116559 63.065012481,21.972070677" ;
        poi:history       "Kyrönjoen kaikissa koskipaikoissa oli mylly 1500-luvulla; Ylistarossa 10 myllyä, Vähässäkyrössä 25. Merikaarron Kolkkila on ollut yksi Kyrönjoen virtaaman alimpia ja rannikkoa lähimpiä koskipaikkoja ja sellaisena otollinen vesivoiman hyödyntämisessä. Vuosisadan puolivälissä Kyröjoen suu sijaitsi Kolkinkosken tienoilla, ja tuolloin Merikaarrossa oli n. 33 taloa.\r\n\r\nVaasalainen kauppaneuvos Abraham Falander osti Kolkin talon maita ja koskiosuuden ja perusti koskipaikkaan sahan 1783. Hän omisti Vaasan kaupungin lähettyvillä sijainneen laivaveistämön ja laajensi näin liiketoimintaansa. Tukkeja uitettiin paikalle pitkin Kyrönjokea, jota Falander perkautti 1782 uittoväyläksi yli kymmenen peninkulman matkalta.\r\n\r\nFalander rakensi 1700-1800-luvun taitteessa Kolkin päärakennuksen. Kolkin verkatehdas sai rakennusluvan pohjoisrannalle 1828 ja laitosta laajennettiin 1841, jolloin myös tamppi eli vanuttamo siirrettiin sen yhteyteen. Teollisuuslaitokset työllistivät kylän asukkaita. Saha ja verkatehdas lopettivat toimintansa 1870-1880-luvulle tultaessa.\r\n\r\nLähelle Kolkin kartanoa saatiin tiettävästi 1810- tai 1820-luvulla perustetun ja nyttemmin puretun myllyn lisäksi uuden myllyn ja sahan lupa 1901. Myllyn toiminta loppui 1940-luvun loppupuolella ja sahaus 1950-luvulla. Kolkki myytiin kunnalle 1923, ja tilaa käytettiin mm. vanhainkotina vuoteen 1971, jolloin se myytiin yksityiselle.\r\n\r\nMerikaarron lisäksi myös Kolkissa oli rautarakenteinen riippusilta, jonka rakentaminen alkoi 1922. Kolkin isännän Karl Villförin aloitteesta rakennetun sillan korvasi 1970-luvun lopulla uusi silta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k942 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:saha , poio:asuinrakennus , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1740" ;
        skos:prefLabel    "Merikaarron myllykosket, jokivarsiasutus ja Kolkin kartano"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/suo/partOf>
        a            owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain  <http://www.yso.fi/onto/suo/paikka> ;
        rdfs:label   "osa kokonaisuutta"@fi , "part of"@en ;
        rdfs:range   <http://www.yso.fi/onto/suo/paikka> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3453>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Työläisyhteiskunnan syntyminen helsingin pitkänsillan pohjoispuolelle" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3452> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3453" .

<http://example/upload-base/#metadescription_832>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:15:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1284688~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8151>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:02:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8246>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Franzen, Peter"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8246" .

<http://www.yso.fi/onto/gns/church>
        dc:created      "2012-05-23T08:27:46.844+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T08:27:46.946+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kirkko"@fi , "church"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_6456>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:24+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p241>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vartiotupa / Planetaario\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T07:52:32.612+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:30:04.674+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p5035 , koko:p6717 , koko:p21 , koko:p33844 ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nRakennus kunnostettiin Merisotakoulun merenkulun opetusplanetaarioksi. Sisätila muutettiin yhdeksi yhtenäiseksi tilaksi, jonka keskelle rakennettiin, katosta riippuvan teräskonstruktion varaan, lujitemuovinen planetaariokupoli. Lattian tasoa laskettiin noin puoli metriä. Rakennus liitettiin kaukolämpöverkkoon.\n\nToteutusaika: 1980-81\nHuoneistoala: 55m²\nKerrosala: 83m²\n\nRakennuttaja: Puolustusministeriön rakennusosasto\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen\nRakennesuunnittelu: Puolustusministeriön rakennusosasto\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olof Granlund & Co Ky\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Nurmi Oy\nRakennustyöt: Puolustusministeriön rakennustyöorganisaatio\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKivinen vartiorakennus (Corps de Garde) suunniteltiin vuonna 1819 venäläisen varuskunnan aikana ja rakennettiin 1820 samalla paikalla ainakin vuodesta 1798 sijainneen hirsisen vartiotuvan tilalle.\n\nVartiorakennus oli pohjakaavaltaan neliömäinen, rapattu tiilitalo. Päädyn pääjulkisivussa oli avogalleria, jonka keskiakselista kuljettiin sotilaiden huoneeseen, jossa oli tulisija ja 3 ikkunaa. Sotilaiden huoneesta oli käynti pieneen yksi-ikkunaiseen pidätettyjen huoneeseen ja kaksi-ikkunaiseen upseereiden huoneeseen. Vartiotuvan takana oli käymälä \"tarpeellinen paikka\", johon kuljettiin ulkokautta. Frontonissa oli seppelkoriste nauhoineen. Vartio oli rakennustaiteellisesti korkeatasoinen ja on mahdollista, että arkkitehti Carl Ludvig Engel osallistui sairaalan D 12 lisäksi myös vartiorakennuksen suunnitteluun. Virallisesti piirustukset ovat kuitenkin kenraaliluutnantti Oppermannin ja insinööriosaston kenraalimajuri Zasek III signeeraamat.\n\nVartiorakennukseen tehtiin jo venäläisen varuskunnan aikana joitain muutoksia. Krimin sodan jälkeen 1858 tehtiin peruskorjausta, mm. kaikki ikkunat karmeineen ja laseineen vaihdettiin. 1880-luvun lopulla käymälä muutettiin halkovajaksi. Huonokuntoisten tiililattioiden tilalle rakennettiin lautalattiat ja entinen vartiogalleria muutettiin ulkoeteiseksi. Tässä yhteydessä päädyn ikkunat ja gallerian sivuaukot muurattiin umpeen. Vesikatto maalattiin kahteen kertaan öljypohjaisella punamullalla.\n\nPunavankileirin aikaan talossa oli leipomo ja keittiö. Itsenäisyyden ajalla vartiotupa on toiminut mm. yleisesikunnan topografikunnan karttavarastona.\n\nVuonna 1981 se kunnostettiin Merisotakoulun tarpeisiin merenkulun opetusplanetaarioksi arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnitelmien mukaan. Planetaario rapattiin kalkkilaastilla ja maalattiin uudelleen kimröökillä vaaleansinertäväksi kesällä 1993.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero vuonna 1811 N 45,\nmyöhemmin 1800-luvulla N 20/157\nVuonna 1927 rakennusnumero D 5\n\nLähteet:\nKrA Ö 16 LÖS 14.\nMV SL VIK D 171-182a 514.\nVA VSA 17038 17044 17095.\n\nKuvat:\nMV SL VIK D 171.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:history      "Pohjakaavaltaan neliömäinen rapattu tiilitalo rakennettiin vuonna 1820 venäläisen varuskunnan vartiotuvaksi. Se korvasi samalla paikalla sijainneen hirsisen vartiotuvan. Uudessa rakennuksessa oli sotilaiden huone, josta oli käynti pidätettyjen huoneeseen ja upseereiden huoneeseen. Tuvan takana oli käymälä, jonne kuljettiin ulkokautta. Vartio oli rakennustaiteellisesti korkeatasoinen ja onkin arveltu arkkitehti Carl Ludvig Engelin osallistuneen sen suunnitteluun.\n\nKrimin sodan jälkeen vuonna 1858 kaikki ikkunat karmeineen ja laseineen vaihdettiin. Myöhemmin 1880-luvun lopulla tiililattioiden tilalle tehtiin lautalattiat ja vartiogalleria muutettiin ulkoeteiseksi, jolloin päädyn ikkunat ja gallerian sivuaukot muurattiin umpeen.\n\nPunavankileirin aikaan talossa oli leipomo ja keittiö ja sen jälkeen mm. Topografikunnan karttavarasto.\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/3/0/saha/suomenlinna/0_1333662101214671089.jpg" , "http://media.onki.fi/2/4/2/saha/suomenlinna/0_1310016953013907532.jpg" ;
        poi:poiType      poio:planetaario ;
        wgs84:lat        "60.14943745960398" ;
        wgs84:long       "24.97978396415715" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ehkä minä olen vähän erakko, hän mietti istuessaan Marjaniemen kalliolla ja katsellessaan ohi ajavia veneitä. Tai ehkä elämä vain oli sellaista. Veneet sukelsivat laskevan auringon kuvajaiseen ja hävisivät näkyvistä.\" (s. 61)" ;
  dcterms:description            "Opettaja Sirkka pohtii elämäänsä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i94>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8745>
        dcterms:modified  "2010-02-18T14:03:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i156>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Auringonvalo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i155> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6682> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/auringonvalo" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Jossain syvällä muistomerkin ja Kaartin korttelin alla, kymmeniä metrejä kovaa graniittikalliota päällään, sijaitsee jatkuvasti miehitettynä oleva johtokeskus, josta on moninkertaiset ja varmistetut yhteydet armeijan joukko-osastoihin kaikkialla Suomessa. Siellä \"painetaan nappia\", jos maan turvallisuus joutuu sotilaallisesti uhatuksi.' (s. 9)" ;
  dcterms:description            "Kaartin korttelin alla sijaitsee tarkoin vartioitu johtokeskus." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9800> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9810>
] .

rky:p1219  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.300081729,29.545729866 64.299546281,29.547201881 64.298922300,29.545748923 64.299442509,29.544496673 64.300081729,29.545729866" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Vuonteenkoski)"@fi .

rky:p922  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden Lintulan ja Uuden Valamon luostarit ovat historiallisesti nuoria, mutta ne edustavat vuosisataista Laatokan Karjalan luostariperinnettä uusilla asuinsijoillaan. \n\nUuden Valamon Papinniemen päärakennus on vuodelta 1929, ja pienemmät asuinrakennukset, aitat ja makasiinit muodostavat neliömäisen miespihan. Myös ensimmäinen kirkko, kellotapuli ja vanha munkkila ovat miespihan reunalla. Viereistä pihaa, entistä karjapihaa, reunustavat entiset talousrakennukset, jotka ovat majoitus- ja ravintolakäytössä. Pihapiirien ulkopuolella ovat Kristuksen kirkastumisen kirkko 1975-1976 (I. Kudrjavzev), asuntolarakennus sekä 1980-luvulla rakennetut kulttuurikeskus ja hotellirakennus. Uuden Valamon luostariin kuuluu myös hautausmaa ja maatila Juurikkasalmen rannalla.\n\nKristuksen kirkastumisen kunniaksi pyhitetyn pohjoisvenäläiseen arkkitehtuuriin perustuvaan kirkkoon sisältyy kesä- ja talvikirkot. Luostarin arvokkain ikoni on Jumaläidin ikoni, jonka perimätiedon mukaan Arseni Konevitsalainen on tuonut 1390-luvulla Athos vuorelta.\n\nLintulan luostarin osittain kaksikerroksinen hirsinen päärakennus on vuodelta 1860. Tilan vanhat talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Pihapiirin ulkopuolella on asuntolarakennus vuodelta 1966 (V. Suonmaa) ja Pyhän Kolminaisuudelle pyhitetty kirkko vuodelta 1973 sekä kynttilätehdas vuodelta 1988 (Vilho Suonmaa). Lintula on vähäisestä jäsenmäärästään huolimatta kunniakkaasti ortodoksisen hengenelämän perinteitä jatkava Suomen ainoa naisluostari."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.570821352,28.604552257 62.568314963,28.594291025 62.570150877,28.588735439 62.573683209,28.593425291 62.573117232,28.597466635 62.573022328,28.601984003 62.570821352,28.604552257" ;
        poi:history       "Heinävesi oli  luovutetulle alueelle jääneiden karjalaisten luostarien uusi sijaintikunta. Laatokan saaressa olevan Valamon luostarin toiminta siirtyi 1940  Papinniemen maatilalle ja Lintulan naisluostari Kivennavalta 1946 Palokin Koskijärven tilalle. Siirron yhteydessä Uuteen Valamoon liitettiin myös Konevitsan ja Petsamon luostarit.\r\n\r\nLaatokan saaressa sijainneesta Valamon luostarista on mainintoja jo 1300-luvulta. Luostari tuhoutui 1600-luvun alkupuolella. Uudestaan toiminta alkoi Pietari Suuren toimesta 1700-luvun alkupuolella. Luostari kasvoi suurluostariksi samalla vuosisadalla.  Luostarin munkit ja esineistö evakuoitiin talvisodan lopulla, helmikuussa 1940 Suomeen. Uuden luostarin paikaksi tuli ministeri Yrjö Herman Saastamoisen omistama Papinniemen kartano. Luostarin toiminta on elpynyt 1970-luvulta alkaen ja matkailusta on tullut merkittävä elinkeino. \r\n\r\nLintulan luostari perustettiin 1895 Kivennavalle, jossa se harjoitti maanviljelystä. Luostari joutui evakkoon 1939 ja siirtyi Kivennavalta lähdön jälkeen eri vaiheiden kautta 1946 Heinäveden Palokkiin Koskijärven tilalle. Hackman-yhtymältä ostettu maatila turvasi toiminnan jatkuvuuden. Luostarin päätehtäviä on ollut myös kirkkokunnan tuohuksien valmistaminen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1152" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden luostarit (Lintula)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1660>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kauranen, Anja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Snellman, Anja" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=14" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kauranen-anja" .

rky:p1479  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.541208543,29.136981922 63.541546466,29.137461252 63.541539958,29.137897879 63.540912167,29.140759548 63.540657848,29.141715730 63.540381437,29.143140857 63.540597036,29.143274860 63.539952806,29.146219228 63.540441883,29.146625882 63.540140239,29.148234075 63.539408617,29.148498452 63.539413528,29.146666207 63.539931346,29.143645206 63.540306639,29.141622175 63.540990644,29.138008080 63.541208543,29.136981922" ;
        poi:municipality  kunnat:k541 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5171" ;
        skos:prefLabel    "Nurmeksen rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6453>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Hiltunen, Seppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7667> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.seppohiltunen.fi/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hiltunen-seppo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1542>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:58:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1618303~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7167>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8742>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lars Sonck 1870-1956, arkkitehti - architect" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8558> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8747> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8745> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6519> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8748> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7379> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8749> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7840> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8743> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8744> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8742" .

rky:p1121  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Valkeakosken tehtaat ja niihin liittyvät laajat asuinalueet sekä useat yhteiskunnalliset rakennukset kuvastavat esimerkillisellä tavalla taajaman rakentumista teollisuuden ja vesistön yhteyteen. Kerroksellinen, 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle rakentunut kokonaisuus kertoo monipuolisesti teollisuus- ja asuinrakentamisen kehittymisestä. Edelleen toiminnassa oleva suurteollisuus muodostaa näkyvän elementin metsä- ja vesistömaisemassa.\n\nValkeakosken puunjalostusteollisuuden tehdaspaikat ovat Myllysaaressa ja Tervasaaressa. Myllysaari liittyy historialliseen kanavamiljööseen, missä punatiiliset tuotantorakennukset ja entinen kanavakasöörin talo vanhan kanavauoman tuntumassa muodostavat merkittävän kokonaisuuden yhdessä 1950-luvulla valmistuneiden uuden sulkukanavan, voimalaitoksen ja kaupungintalon kanssa. Tervasaaren tehdasalueen arkkitehtonisesti huomattavimmat osat ovat 1930-luvulla rakennetut punatiilinen paperitehdas ja konttori. \n\nSäteri Oy:n  keinokuitutehtaan pääosin vuoteen 1945 mennessä valmistunut ja jo 1950-luvulla laajennettu tehdas kohoaa Mallasveden rannalla. Punatiilisen tehdasalueen reunalla on konttorirakennus, jonka pääjulkisivun lasiseinämä antaa valoa aulaan. Säterin tehtaan rakennukset, samoin kuin tehtaan asuinalueet, ovat arkkitehtien Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä suunnittelemat.\n\nValkeakosken teollisuuslaitoksiin liittyy korkeatasoisia teollisuuden ja Valkeakosken kauppalan asuntoalueita. Tehdasyhtiöiden asuntoalueet sijaitsevat pääosin Valkeakosken pohjoisrannalla. Etelärannalla ovat pääosin entisen kauppalan alueelle rakennetut asuinalueet Haka-alue, Kauppilanmäki ja Yrjölä. Omaleimainen Haka-alue, joka on Valkeakosken vanhin pientaloalue, koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Aivan Vanajaveden rannassa olevan Kauppilanmäen vanhinta rakennuskantaa ovat Lempääläntielle ja Niementielle 1935-1939 rakennetut arkkitehti W.G. Palmqvistin ja rakennusmestari Esko Aron suunnittelemat viisi rakennusta virkailijoille. Tonteista osa on rintamamiestontteja. Kauppilanmäen eteläpuolelle 1948 kaavoitettu Yrjölä on säilynyt yhtenäinen tyyppitaloalue 1940-1950-luvulta. Alue koostuu kahdenperheen taloista, jotka ovat talousrakennuksineen säilyneet rakentamisaikaisessa asussa.\n\nTallinmäki on Yhtyneiden Paperitehtaiden vanhin omakotitaloalue Valkeakoskella. Tallinmäen itäosassa Ulvajankadulla sijaitsevat Säteri Oy:n työsuhdeasuinnoiksi suunnitellut ns. \"Alppitalot\" ja kaksi mestarien rivitaloa.\n\nKirjasniemi on Säteri Oy:n toimihenkilöiden asuntoalue, jossa tehtaan johtajiston ja insinöörien yksikerroksiset, aumakattoiset asuinrakennukset ovat tehtaan läheisyydessä Mallasveteen pistävän niemen kärjessä. Naisvirkailijoiden asuntola, kaksikerroksinen Kirjaslinna, on sijoitettu kauemmas rannasta maaston korkeimmalle kohdalle. Kirjasniemen kanssa samanaikaisesti 1946 kaavoitetussa Ulvajanniemessä on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttamia kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion käsialaa.\n\nRoukonperä on Yhtyneiden Paperitehtaiden 1950-luvulla Roukonsuon taakse, tehtaiden ja aiempien asuntoalueiden pohjoispuolelle, kaavoittama asuntoalue. Roukonperässä rakentaminen on toteutettu yhtenäisesti Esko Aron suunnittelemalla talotyypillä, samoin kuin 1960-luvulla rakennetulla viereisellä Mäntylän asuntoalueella. \n\nValkeakosken seurakunnan 1969 valmistuneella jyrkkäkattoisella kirkolla ja sen korkeankapealla kellotornilla on kaunis sijainti Mallasveden ja Vanajaveden välisen vesiuoman tuntumassa. Kirkon viereisessä koulurakennusryhmässä on mm. 1937 ja 1967 välillä rakennettu Apian koulu sekä nykyisin aikuiskoulutuskeskuksen käytössä koulurakennus. Valkeakosken vesimaisemaan kuuluvat lisäksi sulkukanavan koillispuolella olevat Apian avokanava riippusiltoineen ja Kirjaslammen uimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.271114116,24.021741661 61.271257246,24.021477565 61.272942675,24.020289738 61.274405457,24.019332835 61.274882074,24.021810318 61.275167980,24.023527935 61.275151855,24.024683930 61.274865574,24.025641574 61.274579205,24.026665225 61.274308859,24.026863185 61.274674150,24.028845099 61.274689943,24.029307636 61.273704199,24.029405770 61.272956911,24.029834395 61.272527601,24.029668907 61.271764690,24.028974652 61.271971750,24.026795185 61.271654197,24.024714298 61.271114116,24.021741661" ;
        poi:history       "Valkeakosken puunjalostusteollisuus alkoi Myllysaarella 1873, kun vanhalle Mallasveden ja Vanajaveden välisten koskien muodostamalle myllypaikalle perustettiin puuhiomo ja paperitehdas. Paikka tarjosi koskivoiman lisäksi kulkuyhteyksiä, sillä Valkeakosken kanava ja Apian avokanava oli rakennettu 1866-1869 yhdistämään Vanajaveden ja Längelmäveden seudut.\r\n\r\nVanha paperitehdas rakennettiin monessa eri vaiheessa; vanhin osa  valmistui 1880-luvulla. Koskimaisemalle tunnusomainen torni rakennettiin 1901-1905 uudelleenrakennusvaiheessa. Korjauspaja valmistui 1902 ja 1906 ja Sorrin hiomo 1907. Teollinen toiminta päättyi Myllysaaressa 1960-luvun loppuvuosina. Yhtiön 1940 perustama Jylhävaaran konepaja ja pulttitehdas siirrettiin tuolloin Myllysaaresta uusiin tiloihin.    \r\n\r\nSelluloosan valmistus käynnistyi Valkeakosken tehtailla vuosien 1880 ja 1881 taitteessa Tervasaaressa, missä 1886 siirryttiin sulfaattikeittomenetelmään ensimmäisenä Suomessa. Sulfiittitehdas käynnistyi 1908. Tuotanto keskittyi vähitellen juuri Tervasaareen. Tervasaaren tehdasta on laajennettu ja uudistettu voimakkaasti viime vuosiin asti ja vanhemmat 1900-luvun alun rakennusvaiheet ovat säilyneet vain osittain. Paperitehdas ja konttori on rakennettiin 1936-1938 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nVälirauhansopimuksen 1940 jälkeen Valkeakoskelle perustettu Säteri Oy korvasi Jääskessä sijainneen, tekstiiliteollisuudelle keinokuituja valmistaneen Kuitu Oy:n jäämistä rajan taakse. Yhtyneet Paperitehtaat Oy merkitsi osakepääomasta 15% ja siitä tuli yhtiön suurin yksityinen osakkeenomistaja. Yhtiö myös lahjoitti keinokuitutehtaalle 32 hehtaarin maa-alan Mallasveden rannalta. Rakennustyöt aloitettiin 1941 ja valkaistusta selluloosasta valmistetun keinokuidun tuotanto alkoi 1943. \r\n\r\nYhtiöt rakennuttivat runsaasti asuntoja työväelleen. Ne myös avustivat työntekijöitään myöntämällä rakennuslainoja sekä tukemalla omia tyyppitalojen rakennushankkeita. Asuntoalueiden kaavoittaminen toteutettiin yhtenäisesti 1930-luvulta alkaen. Yhtyneiden Paperitehtaiden asemakaava-arkkitehti Heimo Kautonen laati kaavoja aina 1960-luvun alkuun saakka. \r\n\r\nUusi sulkukanava rakennettiin 1950-1955 vanhan kaksisulkuisen kanavan eteläpuolelle. Kanavan yhteyteen valmistui voimalaitos 1952. Valkeakosken kaupungintalo nousi koskirannalle 1956 (R.V. Luukkonen). Vanha kanava täytettiin lähes koko pituudeltaan 1957-1960 Tervasaaren tehtaan laajennusalueeksi. Apian avokanava kunnostettiin 1938 ja 1957 sitä levennettiin vielä kahdeksalla metrillä. Apian kanavan miljööseen liittyvät riippusillat valmistuivat 1963.\r\n\r\nKirjaslammen uimalan rakennuttivat Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri yhdessä. Uimalan hyppytorni ja uima-allasta rajaavat betonirakenteet valmistuivat 1946 ja pukuhuoneita ja virvokekioskin sisältävä avokatsomo 1949. Kokonaisuuteen olennaisesti kuulunut hyppytorni on myöhemmin tuhoutunut."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k908 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:kanava , poio:kaava-alue , poio:teollisuusrakennus , poio:voimala , poio:urheilurakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1892" ;
        skos:prefLabel    "Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta (Tallinmäki)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9456>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:04:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6952>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:20+0300" .

rky:p1381  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvä ympäristö yhdessä viereisen Reposaaren kanssa. (Ks. erillinen Reposaaren yhdyskunta -kohde.)  \n\nPorin satamien, Mäntyluodon ja Reposaaren, edustalla sijaitseva Kallon saari on historiallisesti merkittävä luotsipaikka. Kallossa olevat merenkulun turvalaitteet sekä luotsiasemat muodostavat ajallisesti monikerroksisen, suhteellisen tiiviin ja hyvin säilyneen rakennuskokonaisuuden. Vilkkaassa satamamiljöössä olevat rakennukset ovat säilyttäneet yhteytensä alkuperäiseen toimintaympäristöönsä.\n\nKallon majakka koostuu rautaisesta 9,3 metriä korkeasta graniittijalustalle perustetusta loistotornista ja siinä kiinni olevasta puurakennuksesta (1885/1903). Tornissa on kaksi edelleen toimivaa valolaitetta, joista toinen on majakan alkuperäinen diopterinen valolaite. Majakan vieressä on vanha sumumerkinantoasema (1906). Konesuojana ja koneenkäyttäjän asuntona toiminutta rakennusta on laajennettu toisen maailmansodan jälkeen, jolloin siitä myös poistettiin sumutorveen liittynyt tekniikka. Kallon luotsiasemalla on vanha, Krimin sodan jälkeen rakennettu luotsivartiotupa (1859).  \n\nMäntyluodon satama-alueen meriliikennehistorialliseen kokonaisuuteen uudistuneella satama-alueella kuuluu satamaloistoksi 1903 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmin rakennettu koristeellinen ns. Ryssäntorni, joka on nykyisin valoton tunnusmajakka.  \n\nMäntyluodon satama-alueen satamarataan liittyy asemamiljöö puistoineen. Asemarakennusta, joka on valmistunut 1900 arkkitehti Bruno Granholmin laatimien tyyppipiirustusten pohjalta, on laajennettu 1900-luvun alussa. Satamaliikenteen kasvuun liittyy myös aseman viereen 1918 valmistunut hotelli ja ravintola. \n\nSatama-alueeseen liittyy Uniluodon pieni ja tiheästi rakennettu yhdyskunta suorakulmaisine tontteineen ja pienine asuinrakennuksineen, jotka ovat pääasiassa 1900-luvun alusta. Rakennuksista edustavin on nykyisin kouluna toimiva  Johan Nordstrandin suunnittelema ja merikapteeni Oscar Heinen rakennuttama uusrenessanssihuvila. Toinen koulurakennus on vuodelta 1939, suunnittelijana arkkitehti Jaakko Laaksovirta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.590306886,21.481710977 61.588810791,21.481421799 61.586967550,21.477035607 61.587279585,21.474127406 61.590313683,21.472844435 61.590718756,21.477777278 61.591099838,21.479240665 61.590747910,21.479842691 61.590306886,21.481710977" ;
        poi:history       "Vanhin tunnettu luotsiasema rakennettiin Kalloon 1851. Se tuhoutui Krimin sodassa 1854.  Ilmeisesti 1800-luvun lopulla luotsitoiminta siirtyi Reposaareen, missä on edelleen komea tähystystornilla varustettu kaksikerroksinen luotsiasema. Reposaaren sataman merkitys väheni kun Mäntyluodon satama rakennettiin 1800-luvun loppupuolella. Luotsit siirtyivät takaisin Kalloon, kun Kallon ja Mäntyluodon välille rakennettiin 1960-luvulla pengertie. \r\n\r\nKesällä 1874 luotsitirehtööri Justus Erikson ehdotti Kalloon sektoriloistoa, joka ohjaisi laivat turvallisesti sataman suulla olevan Trekantin matalikon ohi. Hanke toteutui kymmenen vuotta myöhemmin. Saarelle tehtiin puinen loistokoju, johon tuli myös majakanvartijan asunto. Majakkaa uusittiin 1900-luvun alussa, jolloin sen kylkeen rakennettiin rautainen loistotorni ja perustettiin sumumerkinantoasema. Kallossa oli edelleen 1920-luvulla yksi vanhempi ja kaksi nuorempaa majakanvartijaa. 1930-luvulla majakka muutettiin ensin kaasu- ja sitten sähkökäyttöiseksi. Uudistusten yhteydessä lopetettiin myös majakan miehitys. Porin edustan meriliikenteeseen liittyy lisäksi Kaijankarin merimajakka, joka valmistui 1933.\r\n\r\nMäntyluodon pohjoispuolella oleva Reposaari oli satamapaikkana vanha ja Porin ulkosatama 1800-luvulta alkaen. Kaksi vuotta Tampere-Pori -radan valmistumisen jälkeen senaatti käsitteli rautatien rakentamista Porista Mäntyluotoon. Edellisenä vuonna oli talviliikennekomitea päätynyt ehdottamaan Reposaari-Mäntyluotoa Suomen toiseksi talvisatamaksi siinä tapauksessa, että Hangon satama osoittautuisi tuuli- ja jääsuhteiden vuoksi käyttökelvottomaksi. Edellytyksenä tälle oli että Mäntyluotoon rakennettaisiin rautatie ja tarpeelliset satamalaitteet. \r\n\r\nValtion osoittamasta kiinnostuksesta johtui myös se, että Mäntyluodon satamaa ryhdyttiin rakentamaan suurisuuntaisemmin kuin Porin kaupunki oli suunnitellut. Sekä rautatie että satama annettiin tie- ja vesirakennusten ylihallituksen tehtäväksi. Rautatien rakentaminen aloitettiin 1897 ja sataman seuraavan vuoden alussa. Satama tuli Yyterin kartanon maille. Satamarata ja asemarakennus valmistuivat 1900. Asemarakennusta laajennettiin 1912 ja 1915. Asema-alueelle rakennettiin tavaramakasiini, kaksi asuinrakennusta, niiden talousrakennukset sekä veturitalli.\r\n\r\n1901 oli valmiina lähes 300 metriä laituria 6 - 6,5 metriä syvää väylää varten, 385 metriä lastaus- ja purkulaituria pienemmille aluksille sekä varastoja, hallintorakennukset ja ratapiha. Mäntyluodon sataman rakentamiseen liittyy pitkän satamalaiturin päähän rakennettu puinen satamaloisto.\r\n\r\nUniluodon asuinalue on syntynyt Mäntyluodon talvisataman rakentamisen yhteydessä (1898-1901). Tuolloin alue palstoitettiin pieniksi tonteiksi.\r\n\r\nSataman liikenteen kasvaessa Porin kaupunki rakennutti 1918 arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordmanin suunnitteleman hotelli- ja ravintolarakennuksen ranta-alueelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:koulu , poio:majakka , poio:satama , poio:kaava-alue , poio:luotsiasema , poio:asuinrakennus , poio:hotelli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2928" ;
        skos:prefLabel    "Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö (Uniluodon asuntoalue)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Tulin kauppatorille. Siellä oli markkinat kuten tavallista, loputtomasti ostajia, myyjiä, tinkijöitä ja varsinkin tinkijättäriä. Mustaan bombasiinitakkiin ja nauharuusukkeilla runsaasti koristeltuun leveälieriseen olkihattuun pukeutunut rouva osti muutamilla kopeekoilla kuoreita, tinki armottomasti ja antoi lopulta kaataa kalat nenäliinaansa, minkä jälkeen hän meni matkoihinsa." ;
  dcterms:description            "Topelius kuvaa Kauppatorin elämää lehtiartikkelissaan \"Miltä kevät näyttää\" (Helsingfors Tidningar 31/22.4.1846)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

rky:p1715  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoonjokilaaksossa Porvoon keskiaikaisen kaupungin pohjoispuolella levittäytyy tasainen, avoin Kiialan kartanon ja Suomenkylän viljelymaisema, joka kuvastaa jokilaakson vuosisataista agraarihistoriaa edustavimmillaan. Pohjoisempana jokilaaksossa on pienimuotoisempi Strömsbergin kartanomaisema.\n\nKiialan kartanon rakennusryhmä sijaitsee laakean Porvoonjokilaakson peltokumpareella. Kartanolta suuntautuu pellon halki monilajinen puukujanne kohti Porvoon kaupunkia. Kaksikerroksisen  kartanon päärakennuksen huvilamainen ulkoasu on 1800-luvun loppupuolelta. Kartanon itäpuolella oleva puisto puutarhakoristeineen on perustettu 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Kartanon nykyisessä rakennuskannassa on säilynyt 1800-luvun lopun tuotantorakennuksia, kuten punatiilinen suurikokoinen viinanpolttimo.\n\nKiialan kartano on tullut tunnetuksi taiteilija Albert Edelfeltin syntymäkotina ja hänen maalauksistaan, jotka kuvaavat Porvoon keskiaikaista kaupunkia Kiialasta päin nähtynä.\n\nKiialan kartanoa vastapäätä, Porvoonjoen itärannan moreeni- ja harjumäen rinteeseen rakennettu Suomenkylä on säilyttänyt tiiviin, raitin varrelle keskittyneen nauhamaisen kylärakenteensa.  Vanhaa rakennuskantaa on mm. Lill-Knutsin ja Nedre Påsin tiloilla. \n\nPorvoonjoen koskipaikan ja Pikkujoen haaraan rakennettu Strömsbergin kartanon puinen päärakennus on vanhimmilta osin 1700-luvun loppupuolelta. Pihapiirissä on lisäksi vanha asuinrakennus, viljamakasiini, luhtiaitta, riihi ja maitohuone 1800-luvulta. Terassoitu muotopuutarha on puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin suunnittelema. Kartanon itäpuolella olevassa koskessa on 1920-luvulla rakennettu punatiilinen vesivoimalaitos, mylly ja patorakennelmia. \n\nKiialan kartano, Suomenkylä, Saksala ja Strömsbergin kartano kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Porvoonjokilaakso maisema-alueeseen ja ovat osa Porvoonjokilaakson kansallismaisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.409358107,25.638605133 60.406992003,25.634790031 60.404908773,25.631339769 60.403116184,25.629006781 60.401274240,25.620151363 60.397193057,25.604134763 60.397352775,25.602012314 60.398672150,25.597632123 60.401030061,25.596794654 60.404632784,25.597467561 60.408456887,25.600177641 60.410908761,25.601427241 60.412819887,25.602492692 60.413792563,25.603035066 60.415426568,25.605700029 60.417053717,25.604617875 60.417449147,25.603266324 60.417168149,25.597503648 60.416585876,25.588300713 60.418823898,25.584751843 60.420904592,25.585673968 60.425008836,25.586416362 60.426769284,25.589332078 60.428387116,25.592760768 60.428561497,25.596344188 60.427585870,25.598780073 60.425680929,25.599414527 60.424699360,25.601298094 60.425773779,25.603921796 60.424794117,25.609257438 60.423777545,25.612154820 60.421981455,25.612323516 60.420431231,25.610962784 60.419268540,25.612945360 60.418610060,25.615274603 60.416149913,25.619428837 60.415085810,25.623533612 60.414978131,25.629335382 60.415013339,25.632759677 60.414381362,25.634668420 60.414095921,25.635884875 60.413039163,25.636305577 60.411565179,25.635990895 60.409358107,25.638605133" ;
        poi:history       "Porvoonjokilaakson asutushistoria ulottuu aina esihistorialliselle ajalle. Keskiajalla jokilaaksossa oli jo useita suuria kyliä ja kartanoita. \r\n\r\nKiiala oli rälssisäterinä ja asumakartanona jo keskiajalla. Stålarm-suvun kantatilana se oli 1300-luvulta 1600-luvulle. Kiialassa ovat syntyneet mm. kenraali, valtaneuvos C.J.Adlercreutz (1757-1815)  ja taiteilija Albert Edelfelt (1854-1905). Kartanon kaksikerroksinen ja mansardikattoinen rokokoota edustanut päärakennus valmistui 1796 Kenraali Carl Johan Adlercreutzin aikana. Empiretyyliseksi rakennus muutettiin 1800-luvun alkupuolella ja nikkarityyliseksi 1880-luvulla. Viinatehtaan perusti Carl Axel Lewin 1880-luvulla.\r\n\r\nSuomenkylässä oli 1560-luvulla kymmenen taloa. Jokilaakson kylistä se oli pienemmästä päästä. \r\n\r\nStrömsberg mainitaan kuninkaankartanona 1413. Myöhemmin tila oli säterinä, kruununvirkatalona ja 1720-luvulta lähtien piispan virkatalona. Kartanon päärakennus rakennettiin piispa Paul Krogiuksen aikana 1790-luvulla ja sen alkuperäinen mansardikatto muutettiin satulakattoiseksi 1800-luvun keskivaiheilla. Puutarhasuunnitelma valmistui 1938.\r\n\r\nViereisessä koskessa oli todennäköisesti mylly jo keskiajalla. Ensimmäinen maininta myllystä on 1570-luvulta. Mylly siirrettiin nykyiselle paikalle 1919 voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tuotantorakennus , poio:asuinrakennus , poio:voimala , poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4931" ;
        skos:prefLabel    "Porvoonjokilaakson kartano- ja kylämaisema (Kiiala ja Saksala)"@fi .

rky:p82  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin Käpylässä sijaitsevat asuinalueet Puu-Käpylä ja Käpylän länsiosa sekä Käärmetalo ovat Olympiakylän ja Kisakylän rinnalla keskeisiä kohteita suomalaisen sosiaalisen asuntotuotannon, asuinalueiden asemakaavoituksen ja asuntosuunnittelun sekä -rakentamisen historiassa. Mäkelänkadun varrella sijaitseva arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema Käärmetalo kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. \n\nPuu-Käpylän ja Käpylän länsiosan puutaloalueiden rakentamisen taustalla vaikuttavat samat yhteiskunnalliset, arkkitehtoniset ja kaavoitukselliset pyrkimykset. Molemmat ovat 1900-luvun alun teollistumisen myötä syntynyttä asuntopulaa ratkaisemaan perustettuja rakennustaiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia työväestön asuntoalueita, joissa yhdistyvät englantilainen puutarhakaupunki-ideologia ja suomalainen puukaupunkiperinne. Niiden yhtenäinen kaupunkikuva liittyy 1920-luvun suomalaisen kaupunkisuunnittelun ihanteisiin.\n\nPuu-Käpylän puutarhakaupunginosan kaava perustuu väljästi rakennettuihin yhteispihallisiin kortteleihin. 1920-luvun alussa rakennetun alueen halki kulkevan pääpuistokadun eli Pohjolankadun varrella ja lähiympäristössä ovat Helsingin Kansanasunnot Oy:n rakentamat yleensä neljän asunnon vuokratalot. Asunto-osuuskuntien Käpylä ja Käpy toteuttamat alkujaan kahden perheen talot sijaitsevat reuna-alueilla. Arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelemissa maavärein maalatuissa puutaloissa on klassisesta arkkitehtuurista tuttuja yksityiskohtia. Arkkitehti Akseli Toivosen kehittämä standardoitu elementtirakenne on mahdollistanut talojen nopean rakentamisen vähäisellä työvoimalla.\n\nPuu-Käpylässä on maan ensimmäinen kaupunkikeskustan ulkopuolelle tehty \"lähiökirkko\". Vaaleaksi rapatun kirkon siipirakennuksen edessä on puutarhamainen piha. Kirkon sisäänkäyntipäädyn oikealta laidalta nousee matala kellotorni. Kirkko- ja seurakuntasali ovat yhdistettävissä. \n\nMäkelänkatu erottaa Puu-Käpylän ja Käpylän länsipuolen, jossa  asuintalot ovat asukkaiden rakentamia. 1920-luvun puolivälissä vaihtelevaan maastoon taitavasti sovitetut puiset asuinrakennukset ovat tien varressa ja kortteleiden keskellä on laaja yksityispihoista muodostuva vihervyöhyke. Yhtenäisen kaupunkikuvan rakentumista ovat ohjanneet julkisivukaaviot. Useimmat Länsi-Käpylän rakennuspiirustukset ovat tunnettujen arkkitehtien signeeramia. Noin 120:lla tontilla olevat yhden ja kahden perheen omakotitalot ovat hyvin säilyneet ja säilyttäneet ominaispiirteensä. \n\nSosiaaliseen asuntotuotantoon lukeutuva, arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema ns. Käärmetalo on Helsingin kaupungin rakennuttama. Maastonmuotoja ja edullisia ilmansuuntia seuraileva vapaamuotoinen Käärmetalo on 1949 säädetyn arava-lain mukaan rahoitetussa ja suunnitellussa nk. suurperheisten asuinrakennusryhmässä on lähes 200 asuntoa. Huoneistojen väliset poikittaiset kantavat väliseinät jäsentävät rakennuksen julkisivuja. Palvelurakennuksessa on päiväkoti, pesutupa, sauna ja uima-allas. Luonnonkivimuuri rajaa vaihtelevan asuinmiljöön Mäkelänkadusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.217787407,24.950412140 60.217363259,24.952655390 60.216865620,24.952391082 60.215716273,24.953958790 60.215986616,24.954939159 60.215488930,24.955574069 60.215091193,24.953699595 60.214660357,24.954947793 60.214225279,24.955653353 60.214022442,24.955177455 60.214081903,24.954986351 60.213660478,24.953968577 60.213750807,24.953746662 60.213280378,24.952458535 60.211562303,24.948318684 60.211218209,24.948889546 60.210873683,24.948068496 60.210471676,24.947142860 60.210844258,24.946487164 60.210926514,24.946388248 60.212647196,24.945521970 60.213012014,24.945280776 60.213795026,24.944505542 60.214043196,24.945255838 60.215008684,24.944283371 60.215356947,24.945523583 60.216074293,24.945065900 60.217074781,24.945436312 60.217735588,24.945762957 60.217645265,24.946512204 60.217516204,24.947909655 60.217371742,24.949101570 60.217398570,24.950093285 60.217787407,24.950412140" ;
        poi:history       "Käpylä rakennettiin suurimmaksi osaksi Kumpulan kartanon maille. Helsingin kaupunki oli ostanut 1893 Kumpulan eli Gumtäcktin säteritilan.\r\n\r\nKäpylän puutarhakaupunki perustui ideaan vihreästä esikaupungista raitiovaunulinjan päässä kivikaupungista ja sen keskustasta. Toteutuksen taustalla oli Helsingin kaupungin 1917 Asuntoreformiyhdistyksen aloitteesta perustama puolikunnallisen asuntoyhtiö, Helsingin Kansanasunnot Oy. Arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-Iivari Meurman laativat 1917 Käpylän alueelle ensimmäisen virallisen järjestelyehdotuksen, jonka katuverkosto jäi pääosin voimaan samojen suunnittelijoiden 1920 valmistuneeseen Puu-Käpylän lopulliseen järjestelyehdotukseen. \r\n\r\nArkkitehti Akseli Toivonen suunnitteli standardirakenteita, joiden ansiosta Käpylän puutalot voitiin pystyttää nopeasti, neljän huoneiston talo parissa viikossa. Toivosta kiinnostivat asuntotuotannon kehittämis- ja standardisointihankkeet. Hän toimi mm. Helsingin Kansanasunnot Oy:n taloudenhoitajana.\r\n\r\nPuutarhakaupungin arkkitehdiksi kutsuttiin 1920 Martti Välikangas, joka ratkaisi talojen sijoittelun maastoon sekä suunnitteli asuintalot standardirakenteiden puitteissa. Istutussuunnitelmista vastasi Elisabeth Koch. Jokaiselle perheelle annettiin oma puutarhapalsta avarasti järjestetyssä korttelissa. Puu-Käpylä toteutui kaupungilta vuokratulle maalle edullisen lainoituksen turvin kolmessa vaiheessa 1920-luvun alussa. Asunto-osuuskuntien erilaisiin talotyyppeihin rakennettiin 1920-1925 kaikkiaan yli 500 asuntoa. \r\n\r\nKäpylän kirkosta pidetyn arkkitehtikilpailun voiton jakoivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Ilmari Sutinen. Kirkko valmistui 1930 Sutisen laatimien piirustusten mukaan. Alueen laidalle Sampsantielle rakennutti Helsingin kaupunki työntekijöilleen Helsingin Virkamiesasunto-osakeyhtiön kivitalot.\r\n\r\nPuu-Käpylään suunniteltiin 1960-luvulla tehokkaampaa rakentamista, mutta pitkän kansalaisvastustuksen jälkeen Käpylä sai säilyttävän asemakaavan 1971. Seuraavana vuonna aloitetut korjaustyöt suunnitteli arkkitehti Bengt Lundsten.\r\n\r\nKäpylän länsiosan eli Mäkelänkadun, Koskelantien, valtion rautatiealueen ja Louhenpuiston välisen alueen 1921 hyväksytyn järjestelyehdotuksen laati myös Birger Brunila. Asemakaavalain myötä siitä tuli myös läntisen Käpylän asemakaava 1937. Rakentamisessa noudatettiin 1920 hyväksyttyä rakennusjärjestystä.\r\n\r\nLänsi-Käpylässä asukkaat rakensivat kaupungin vuokratonteille. Rakentamiseen kaupunki myönsi omakotilainan. Käpylän länsiosan rakennuspiirustuksia allekirjoittivat Martti Välikangas, Akseli Toivonen, Hilding Ekelund, Martti Paalanen, Uno Moberg ja Pehr-Edvin Enehielm. Käpylän työväentalo valmistui 1926.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeistä asuntopulaa ja rakentamista helpottamaan laadittiin 1949 arava-laki. Helsingissä Käpylä oli yksi uudisrakentamiskohde, jossa hyödynnettiin valtion tukea. Käärmetaloksi nimetty rakennus kuului tähän rakennuskauteen ja valmistui 1951. Pihasuunnitelmat laati todennäköisesti Elisabeth Koch. Peruskorjaukset 1984-1986 suunnitteli arkkitehti Erik Kråkström."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:koulu , poio:kirkkorakennus , poio:katu , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1566" ;
        skos:prefLabel    "Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo (Puu-Käpylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7164>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Katri Valan puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1866698587769" ;
        wgs84:long        "24.9636987956809" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7164" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7403>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_559>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:39:40+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5469>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Espan puut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Montako puuta Espalla on? Tuskin kukaan on laskenut montako yksittäistä puuta Espalla on, mutta puulajeja on 12.\n\nLähde:\nEsplanadin puisto (Dendrologinen seura, 1989)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/montako-puuta-espalla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9453>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Asfalttia ja auringonkukkia : Simo Ristan ja Eeva Ristan Helsinki-valokuvia 1969-1989" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Teos esittelee Eeva ja Simo Ristan Helsinkiaiheisia valokuvia." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9469> ;
        th:kuvittaja         <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3858> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8157> ;
        th:lisatietoa        "Asfalttia ja auringonkukkia on nostalginen valokuvamatka 1970-luvulle. Simo ja Eeva Rista kulkivat kotikaupungissaan Helsingissä tallentaen keskustan ja lähiöiden koko kirjon. Kuvista löytää paljon kadonnutta: muuttuneita maisemia, muodin oikkuja, puhelinkioskeja ja savuisia baareja. Elämänmakuiset otokset herättävät eloon kokonaisen aikakauden.\n\n(http://www.hel.fi/hki/Museo/fi)" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/" , "http://areena.yle.fi/video/1428242" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9453" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2965>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Saunasta Savoyhin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6620> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6632> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6627> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6622> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6634> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6617> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6629> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6631> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6506> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6625> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6614> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6633> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6616> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6623> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6630> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6618> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6624> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2964> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/saunasta-savoyhin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7663>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:59:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_201>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1734285~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7758>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Muukalaiskatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Främlingsgatan" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.1604206211855" ;
        wgs84:long           "24.9548948982531" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7758" .

blue_route:c01  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s02 ;
        :source       blue_route:s01 .

[ dcterms:description  "Metsänvartija Otto Skogmanin virka-asuntona oli Pukinmäen kartano." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2894> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7582>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3082>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aaltonen, Sami"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3082" .

rky:p649  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Harrströmin kalasatama ja kylä kuvastavat hyvin Pohjanmaan rannikkokylän elinkeinohistoriaa.\n\nHarrströmin kylän luonnonsatama sijaitsee kapean, etelään pistävän merenlahden molemmilla rannoilla. Satamassa on kymmeniä hyvin hoidettuja puisia vene- ja verkkovajoja rantalinjaa vapaasti mukaelevina rykelminä sekä muutamia vanhoja kalastajamökkejä.\n\nKylän maamerkkeinä ovat Kvarnbackenin mäenrinteeseen rakennetut kaksi tuulimyllyä, jotka ovat nykyisin museokäytössä. Myllyistä vanhempi on 1840-luvulta. Kylä on rakentunut vanhan rantatien varteen ja Harvung-joen ylittävä, kivipaasista rakennettu silta (Åbacka bro) on museosilta. Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maan sillanrakennustaidon kehitysvaiheita.\n\nHarrströmin kylässä on säilynyt pienimittakaavaisia pihapiirejä. Uutta elinkeinorakennetta edustavat turkistarharakennukset kylän ja kalasataman välisellä pellolla. Kylän rantaniityt ovat arvokkaita perinnemaisemia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.718091020,21.174560262 62.718150424,21.174099548 62.718443259,21.173827872 62.718413425,21.171930958 62.719100205,21.170748429 62.719942610,21.169298114 62.722110211,21.168088766 62.723347309,21.167865549 62.725477308,21.178660862 62.724791052,21.180507098 62.724601531,21.181025608 62.724401965,21.181300215 62.724221000,21.181667388 62.723926668,21.182377720 62.723833261,21.182609998 62.723439880,21.183061944 62.722923427,21.183623573 62.722694181,21.184128512 62.722155058,21.185325414 62.721769623,21.186085641 62.717830827,21.185952872 62.717522036,21.181877552 62.717323069,21.181339606 62.717298377,21.180745758 62.716999328,21.180398683 62.716712041,21.179568158 62.716147709,21.178268529 62.716332306,21.177751113 62.716468828,21.177317914 62.716637846,21.176899790 62.716969778,21.175914827 62.718091020,21.174560262" ;
        poi:history       "Harrströmin taloja olivat 1700-luvun puolivälissä Maars, Jut, Båsk, Lillbåsk, Ingels, Lassas, Bäck ja kyläkeskuksen ulkopuolella Helenelund. Isojako toteutettiin kylässä 1850-58. \r\n\r\nKolmiaukkoinen kivipalkkisilta, historialliselta nimeltään Åbacka bro, on rakennettu 1898. Tyypiltään se on ainoa Vaasan tiepiirissä. Nykyisin silta toimii kevyen liikenteen väylänä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k280 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:tuulimylly , poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2043" ;
        skos:prefLabel    "Harrströmin kalasatama ja kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_461>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1132126~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7400>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Albertinkatu 18"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6786> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8365> ;
        wgs84:lat         "60.1617883182525" ;
        wgs84:long        "24.9361678705344" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7400" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8114>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1387>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Finne, Jalmari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7038> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/finne-jalmari" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5610>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7D6928E3-9383-48FB-997F-C47101D78437> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8209>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Portin, Johan"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8209" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3915>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:10:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1539490~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6419>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:56:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Viisi Penniä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Viisi Penniä" , "Mannerheimintie 55" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6559> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i15> ;
        wgs84:lat            "60.1902309003023" ;
        wgs84:long           "24.9161749660756" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7660" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p204>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Dementjevin sauna"@fi , "Telakan toimisto "@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:37:48.227+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:47:50.344+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 ;
        poi:description  "Kauppias Dementjev rakennutti varuskunnalle noin vuonna 1877 telakka-altaan reunalle kivisen kaksikerroksisen saunan. Kymmenisen vuotta myöhemmin rakennuksen länsipää muutettiin pesutuvaksi. Rakennuksen alkuperäistä huonejakoa on muutettu ja koko länsiosa purettiin 1960-luvun alussa nosturiradan tieltä. Itsenäisyyden aikana rakennus on ollut työpaja- ja varastokäytössä. "@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyöt\n\nVuonna 2001 rakennukseen kunnostettiin neljä työhuonetta, jotka varustettiin wc:llä ja pienoiskeittiöillä. Rakennus liitettiin vesijohto- ja viemäriverkkoon. Aiemmin pesuvedet oli johdettu viereiseen telakka-altaaseen. Sisätiloissa säilytettiin muistumia aikaisemmista käyttötarkoituksista, mm. Valmetin telakan aikainen vedenlämmitin.\n\nRakennuksen alkuperäinen keskiporras, pohjoispään purkamisen jälkeen toinen päätyporras palautettiin rakennuksen pääportaaksi ja suljettu ulko-ovi avattiin pääsisäänkäynniksi. Kummankin kerroksen suureen keskitilaan avattiin jälleen pääsy myös pääportaasta. Eteläpäätyyn tehtiin pienet työhuoneet, joita voidaan käyttää keskiosan isoista tiloista riippumattomasti. Työhuoneisiin tehtiin omat wc-tilat ja pienet keittiökomerot. Uudet vanhoista huoneista erotetut aputilat tehtiin puurakenteisina.\n\nVanhat betonilattiat ja portaat säilytettiin ja paikattiin korjausbetonilla. Huonokuntoiset lautalattiat uusittiin. Vanhat ovet ja ikkunat kunnostettiin ja maalattiin pellavaöljymaalilla. Pinnat maalattiin väritutkimuksessa esiintulleita venäläisaikaisia värisävyjä käyttäen. Vanhat työtilojen loisteputkivalaisimet kunnostettiin suurten työtilojen valaisimiksi.\n\nKeskeisellä paikalla telakalla sijaitsevaan rakennukseen haluttiin telakka-aiheista toimintaa, joten alakerta vuokrattiin telakkayhdistyksen näyttelylle ja yläkertaan on sijoittunut merimuseon Perinnelaivarekisteri.\n\nVuonna 2003 korjattiin rapatut julkisivut. Julkisivun väri oli sinertävä, mutta rappauskorjausten yhteydessä se palautettiin valkoiseksi, mikä oli talon ensimmäisen rappauskerroksen väri.\n\nToteutusaika: 2001, 2003\nHyötyala: 196m²\nKokonaisala: 348m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Heikki Lahdenmäki\nPääurakoitsija: HK-Kinhar Oy/ Heikki Silvennoinen\nLVIS-työt: Rinvestia Oy/ Kalevi Junni\nSähkötyöt: Harex Oy/ Jari Mäkimartti\n\nArkkitehtisuunnittelu: Kari Järvinen ja Merja Nieminen, arkkitehdit SAFA/ Merja Nieminen\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P & T Jauhiainen Oy/ Tapio Jauhiainen\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Jukka Sainio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/ Timo Meskanen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helena Rosén\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKauppias Dementjev rakennutti ilmeisesti vuonna 1877 Viaporin varuskuntaa varten kivisen kaksikerroksisen saunan.\n\nVuonna 1885 rakennuksen länsipää muutettiin pesutuvaksi alempien arvojen käyttöön. Rakennuksen edessä olevaa rantapengertä, joka on nyttemmin jäänyt täyttömaan alle kunnostettiin vuonna 1901.\n\nVuonna 1906 suunniteltiin rakennuksen muuttamista aliupseeriyhdistyksen huoneistoksi, mutta suunnitelmia ei toteutettu.\n\nRakennuksen alkuperäistä huonejakoa on muutettu väliseiniä purkamalla ja rakennuksen koko länsiosa purettiin 1960-luvun alussa nosturiradan tieltä.\n\nTelakan muutostyöstä lähtien (1916-1917) rakennus on ollut työpaja- ja varastokäytössä.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRakennusnumero vuonna 1927 B IV 74\n\nLähteet:\nKA VSA 17044.\nMV SL VIK B 1403-1411.\nMV SL valokuvakokoelmat \n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/5/8/saha/suomenlinna/0_-800901501169097754.jpg" , "http://media.onki.fi/4/8/2/saha/suomenlinna/0_1844817142608505341.jpg" , "http://media.onki.fi/5/0/1/saha/suomenlinna/0_-2631820552270634293.JPG" , "http://media.onki.fi/8/6/0/saha/suomenlinna/0_-7974741453500393304.JPG" , "http://media.onki.fi/6/4/7/saha/suomenlinna/0_-3232648651256909814.jpg" , "http://media.onki.fi/5/6/6/saha/suomenlinna/0_556173176635185153.JPG" , "http://media.onki.fi/5/3/7/saha/suomenlinna/0_-6556347720199165980.jpg" ;
        poi:poiType      poio:nayttely ;
        wgs84:lat        "60.145343967510314" ;
        wgs84:long       "24.98473532199864" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8374>
        dcterms:modified  "2010-01-07T12:30:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5870>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:25:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E0BC4A5A-2A38-4E52-8094-78F31D7368F5> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5965>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Stadionin torni" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miksi Olympiastadionissa on se torni? Helsingin olympiastadionin sijoituksesta järjestettiin vuonna 1930 aatekilpailu ja vuonna 1932 järjestettiin luonnoskilpailu. Jatkokilpailuun selvisi 15 ehdotusta. Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat kilpailun ehdotuksellaan. Olympiastadion vihittiin käyttöön 12. kesäkuuta 1938. Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi mainittu areena on tyylisuunnaltaan puhdaslinjaisen funktionalistinen. Torni on osaa rakennusta.\n\nTornin korkeus on 72 metriä ja se sijaitsee paikalla, jonka korkeus on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston mukaan noin 14 metriä merenpinnasta. Tornin huipun korkeus merenpinnasta on siis noin 86 metriä.\n\nOlympialaiset piti järjestää Helsingissä jo vuonna 1940. Sodan vuoksi ne peruttiin. Helsingissä pidettiin XV Olympiadin kisat 19.7.–3.8.1952 ja avajaisissa saavutettiin stadionin katsojaennätys 70 435 katsojaa jotka saivat seurata miten olympiatuli tuotiin areenalle soihtukulkueen päätteeksi. Paavo Nurmi juoksi sisään maratonportista soihtuviestin viimeisellä osuudella. Tuli leimahti pääsuoran tulimaljassa ja hetkeä myöhemmin myös tornin huipulla.\n\nTornilla on siis ollut suuri ja näkyvä tehtävä.\n\nKatso lisää:\nhttp://www.rakennusperinto.fi/news/Uutiset_2006/fi_FI/Olympiastadion/\nhttp://www.stadion.fi/index.php?areaid=historia\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Olympiastadion" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6401> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miksi-olympiastadionissa-se-torni" .

rky:p551  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lavinto on tiivis rivikylä, jonka rakenne ja rakennuskanta ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin nykypäivään saakka.\n\nVanhan Hämeentien varrella sijaitsevan Lavinnon neljän kantatilan, Yli-Lemolan, Huttalan, Ali-Lemolan ja Yli-Mattilan talot sijaitsevat tiiviinä ryhmänä metsäisen mäen reunassa kylänraitin varrella. Kyläkeskuksen pohjoispuolella avautuu viljelymaisema.\n\nTalojen pihat, joita rajaavat talousrakennusten rivit, avautuvat raitille. Ylimmäksi loivaan rinteeseen sijoitetut päärakennukset on rakennettu tien suuntaisesti piha-alueen takalaidalle. Aitta- ja vajarakennusrivien kanssa ne muodostavat raitille avautuvat, kolmelta reunalta suljetut pihapiirit. Suurin osa karjasuojista on sijoitettu raitin laitaan tai sen toiselle puolelle. Ajalleen ominaista rakentamistapaa edustava, perinteisen asunsa hyvin säilyttänyt rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1800-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.796775160,24.862614886 60.797241180,24.864773476 60.796923387,24.867202226 60.793292254,24.867940658 60.792639525,24.864395005 60.792846381,24.862654944 60.794047194,24.861123141 60.796775160,24.862614886" ;
        poi:history       "Lavinnon kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Keskiajan lopulla Lavinnon kylässä oli neljä taloa, Ollila, Miekkala, Lemola ja Huttala. Kylä oli Hausjärven varakkaimpia.\r\n\r\nOllilan talo toimi nimismiestalona ja kestikievarina. Ollilasta lohkaistiin 1624 Mattila. Isonjaon yhteydessä kylään muodostettiin 1784 kolme uudistaloa; Syrjä, Lepomäki ja Sydänmäki. Lepomäki oli alkujaan ollut Miekkalan talon torppa.\r\n\r\nKylä on monien Hausjärven vanhimpien kylien tapaan syntynyt Vanhan Hämeentien varteen. Tie muodosti aikanaan yhteyden Hämeenlinnan kautta pohjoiseen Ylä-Satakuntaan ja etelään Suomenlahden rannikolle. Kyläkeskuksen koillispuolelle rakentui 1800- ja 1900-luvun aikana itsellisasutuksen alue."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k086 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3969" ;
        skos:prefLabel    "Lavinnon kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8469>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Savanna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Savanna" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat            "60.1728414292825" ;
        wgs84:long           "24.9570514780669" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8469" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8708>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1934634~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6679>
        dcterms:modified  "2009-08-04T16:02:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Notkea Rotta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/notkea-rotta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8111>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ristikangas, Marjo-Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8111" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4127>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ravintolaelämää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6446> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6448> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6449> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6442> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4126> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/ravintolaelamaa" .

[ dcterms:description  "Työnvälitystoimisto sijaitsi Hauhontie 6-8 \"puotikerroksessa\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1518> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9234>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i379>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki damnation" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i378> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-damnation-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4292>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1487802~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6416>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Vaasanpuistikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ikuisen Vapun aukio" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat            "60.1879721229745" ;
        wgs84:long           "24.9608529595061" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vaasanpuistikko" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4387>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Veistosten kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6613> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7371> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7367> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7989> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7362> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7994> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7987> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7355> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6586> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7373> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7368> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7993> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7979> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7055> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7992> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7980> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7353> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7360> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7985> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7356> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7822> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7364> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7990> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4386> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4387" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8371>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Vodkaa, komisario Palmu " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7102> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8370> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1969." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2ivp/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6380> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8237> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6379> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8371" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8610>
        dcterms:modified  "2010-02-02T10:18:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9085>
        dcterms:modified  "2010-05-12T10:45:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6581>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:41:28+0300" .

[ dcterms:description  "Rikolliset pidätetään tästä osoitteesta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8585> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8584>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8705>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Jagger, Mick"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8705" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9419>
        dcterms:modified  "2010-09-24T10:46:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6915>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8870>
        dcterms:modified  "2010-03-30T10:48:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i281>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Keuhkot"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/keuhkot" .

rky:p1344  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saimaan huvilarakentamisen alkuvaihetta ja sen yhteyttä sisävesiliikenteen ja matkailun kehittymiseen edustavat esimerkillisesti niin kapean Moinsalmen kautta avattu laivareitti Savonlinnasta Punkaharjulle kuin laivareitin varrelle rakennetut laiturit, väylämerkit ja huvila-asutuskin. \n\nSaimaan järviliikenteen tärkeimpiin ja kuuluisimpiin lukeutuvan laivareitin varrelle rakentunut huvila-asutus on ajalta, jolloin Savonlinnan ja Punkaharjun kylpylöiden ja luontomatkailun suosio lomailijoiden keskuudessa lisääntyi. Savonlinnalaisten rakennuttamat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun hirsihuvilat, joista monissa on kansallisromanttisia piirteitä, ovat paikallisten rakennusmestareiden suunnittelemia ja ilmentävät pikkukaupungin porvariston kesäasumista itäsuomalaisessa järvimaisemassa.\n\nSavonlinnan edustan saarilla sijaitsevat mm. Harjuniemen, Kapasaaren ja Takkusaaren huvilat. Simunan empirevaikutteinen huvila sijaitsee Pienen-Simunan saaressa. Moinselän saarilla, Kivi-, Huopa- ja Ritosaaressa, on kolme 1910-luvun huvilaa. Punkaharjun puolella Moinsalmessa on yhtenäinen huvila-alue, joihin kuuluvat mm. Peltoniemen jugend-huvilat, Lummesaaren korkeimmalla kohdalla kohoava huvila ja Männistön huvila. \n\nLaivareitti Savonlinnasta Punkaharjulle on nykyään matkailukäytössä. Joitakin höyrylaivaliikenteen kauden laitureita ja niiden jäänteitä on jäljellä, kuten Kivisaaren huviloiden laituri ja Ritosaaren Purnuinniemessä kylän yhteinen laivalaituri. Laivareitin varrella on vanhoilla paikoilla kymmenen kummelia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.771367677,29.191719657 61.768549296,29.197249541 61.772313303,29.199366146 61.770996907,29.213628894 61.771695678,29.220569258 61.769305861,29.223738819 61.766762768,29.223802971 61.765027936,29.220625797 61.765178831,29.213643279 61.768204378,29.209002559 61.767954433,29.198808547 61.760277684,29.196324640 61.759675478,29.191241339 61.763432829,29.119883258 61.758659466,29.119214735 61.758868779,29.112231361 61.762246021,29.103545528 61.764161471,29.029946374 61.759658915,29.022707994 61.759478045,29.015199473 61.764130986,29.003508903 61.768688191,28.996247461 61.772065998,28.980028419 61.786245665,28.954578053 61.809943959,28.935358100 61.810480116,28.922570673 61.814546662,28.914093517 61.817726281,28.914115675 61.822575810,28.900229024 61.823845180,28.860918745 61.831545045,28.861574599 61.831535273,28.881683138 61.828906865,28.935037020 61.826356252,28.941939105 61.825170955,28.945145745 61.824610682,28.948969261 61.822070826,28.949459408 61.821921093,28.946506452 61.812395512,28.948177113 61.796218096,28.961493595 61.785616643,28.972326873 61.776022195,28.994799898 61.774800345,29.019273614 61.770539347,29.028134547 61.769429595,29.046692860 61.769071272,29.068582695 61.769323283,29.096762449 61.768177797,29.123572935 61.766862773,29.146963479 61.765524262,29.167131730 61.764495505,29.189101679 61.764357959,29.192728739 61.771367677,29.191719657" ;
        poi:history       "Pihlajaveden höyrylaivareitistö syntyi 1870-luvulta lähtien. Liikennöinti oli vilkkainta 1900-luvun alussa. Savonlinna-Punkaharju -reitin laivat kulkivat Väistönselän kautta kunnes Moinsalmi ruopattiin 1892 ja matka lyheni huomattavasti. Moinsalmea oikaistiin ja perattiin vielä 1904 ja 1907. Punkaharjun suosittu laivareitti palveli niin saariston ja huviloiden asukkaita kuin matkailijoitakin. Reittiliikenteen laivoja olivat mm. Osuuskunta I sekä Punkaharju I ja II. Laivaliikenteen sujuminen ja matkustajien palvelu varmistettiin rakentamalla laivareiteille runsaasti laitureita. Paikallisreitin väylä merkittiin kummeleilla. \r\n\r\nPihlajaveden saariin laivareitin varrelle rakennettiin runsaasti huviloita 1800-1900-lukujen vaihteessa ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. \r\n\r\nSavonlinnan edustan huviloista kirkkoherra Saraste rakennutti Harjuniemen huvilan 1908 ja pankinjohtaja Jaakko Staven Kapasaaren huvilan 1910-luvulla. Simunan huvilan, jota mm. Savonlinnan kaupunginjohtaja on käyttänyt, rakennutti 1890-luvun alussa Savonlinnan kaupunki. Ravintoloitsija John Bergströmin Takkusaaren huvilan 1915 suunnitteli rakennusmestari Lauri Korhonen. \r\n\r\nMoinselän saarien huviloista kaksi – Kivisaaren ja Huopasaaren huvilat – rakennutti ja suunnitteli Mölsenin suku. Mölsenin sisarusten Kivisaaren huvila 1890-luvun lopulta paloi uutena ja rakennettiin uudestaan samanlaiseksi. Hallitusneuvos Bror-Filip Mölsen suunnitteli ja rakennutti Huopasaaren huvilan 1915. Asessori Backvalen rakennutti Varmalahden huvilan 1916 Ritosaareen.\r\n\r\nPunkaharjun puolelle Moinsalmea savonlinnalainen rakennusmestari Rikhard Rosegren rakennutti ja mahdollisesti myös suunnitteli sekä Muistolan (1919-1920) että Peltoniemen (1917-1918) jugend-henkiset huvilat. Männistön huvilan rakennutti koneenhoitaja Viktor Salo 1916, 1920-luvulla huvilan ulkoasua muutettiin arkkitehti Salmenlinnan suunnitelmien mukaisesti. Lummesaaren 1920 valmistuneen huvilan rakennutti apteekkari Walter Åkersten ja suunnitteli rouva Ethel Åkersten."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k740 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4446" ;
        skos:prefLabel    "Punkaharjun laivareitin huvilat"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9679>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:53:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_188>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1472499~S9*fin> .

rky:p45  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Koilliskulman kortteleissa, Hämeenlinnan keskustan tuntumassa on edustava ryhmä kivirakenteisia julkisia rakennuksia ja puurakenteisia asuinrakennuksia autonomian ajalta. Hämeenlinnan lyseo ja yläalkeiskoulu kertovat Hämeenlinnasta läänin keskeisenä koulukaupunkina. Alueen uusrenessanssityyliset asuinrakennukset antavat hyvän kuvan Hämeenlinnan puukaupunkivaiheen rakentamisen mittakaavasta.\n\nHämeen läänin maanmittauskonttorin klassistinen kivirakennus on 1910-luvulta ja empiretyylinen yläalkeiskoulu 1800-luvun puolivälistä. Rakennukset muodostavat tyylillisesti yhtenäisen kokonaisuuden.  \n\nMaanmittauskonttori on T-kirjaimen muotoinen kivirakennus, jonka klassistisia ja rustikoituja julkisivuja leimaa arkadinomaisesti järjestettyjen pyörökaari-ikkunoiden rivistö. Ulkoarkkitehtuuri on sopeutettu viereiseen vanhemmaan rakennukseen. Rakennus on toiminut maanmittauskonttorina valmistumisestaan lähtien.\n\nHämeenlinnan yläalkeiskoulu on ensimmäinen kouluasetuksen mukaisista rakennushankkeista maassamme. Entinen koulutalo on yksikerroksinen empirerakennus, jonka julkisivuille antavat leimansa suuret pyörökaari-ikkunat ja päätyrisaliitit. Alkuperäinen pohjakaava suurine keskeissaleineen on hävitetty myöhempien käyttötarkoitusten vaatimissa muutoksissa. Ulkoasu ei ole alkuperäisessä asussaan, mutta siinä tehdyt muutokset on tehty rakennuksen arkkitehtuurin hengessä. \n\nMonen kansallisen suurmiehen opinahjona tunnettu Hämeenlinnan lyseo on 1880-luvulta. Funktionalistinen keskuskansakoulu valmistui 1930-luvulla. Kunnallisen kylpylaitoksen rakennus on 1910-luvulta.\n\nJulkisiin rakennuksiin liittyy kiinteästi Itsenäisyydenpuisto ja Sibeliuspuisto muistomerkkeineen.\n\nNs. talomuseoalueella korttelissa II/6 on säilynyt muutama vanha puurakennus. Korttelien välissä on kaupunkikuvan kannalta keskeinen puistokuja, joka on osa linnan ja kaupungin keskustan välistä puistoakselia. Asuinkorttelien katukuvaa leimaa matalien puutalojen uusrenessanssityylinen, koristeellinen julkisivuvuoraus 1800-luvun loppuvuosilta. Alueen uudisrakentaminen, mm. talomuseokorttelissa, jäljittelee 1800-luvun puurakentamisen mittakaavaa ja väritystä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.998412223,24.466502151 60.997675071,24.462916281 60.998482922,24.462205961 60.998036821,24.459968810 60.998244819,24.459782874 60.998431575,24.460605072 60.999030516,24.460028212 60.999331727,24.461491270 61.000230745,24.460734076 61.000716520,24.463123527 60.999816223,24.463894330 61.000018302,24.464921463 60.999191309,24.465650961 60.999219223,24.465807534 60.998412223,24.466502151" ;
        poi:history       "Hämeenlinnan Koilliskulma merkittiin ensimmäisessä Axel Magnus von Arbinin 1777 laatimassa kaavassa Hämeen linnaa ja kaupunkia yhdistäväksi puistoalueeksi. Tulipalo tuhosi 1831 suurimman osan puukaupungista ja ensimmäisen jälleenrakennuskaavan laati maanmittari A.W. Zitting. Hän luopui Arbinin kaavan muodosta ja antoi kaupungille suorakaiteisen ruutuasemakaavan, jolloin kaavoitettu alue laajentui myös Koilliskulman alueelle.\r\n\r\nMaaherra Rehbinder esitti 1841, että Engelin kaavaa tarkistettaisiin lähinnä sen rantojen rakentamista koskevilta osin ja samalla hän esitti myös uuden puiston, nykyisen Sibeliuspuiston, rakentamista. Intendentinkonttori laatikin uuden kaavan 1845. \r\n\r\nYläalkeiskoulun rakennus valmistui 1846 Intendentinkonttorin piirustusten mukaan, jotka pohjautuvat E.B. Lohrmannin 1844 tekemiin yläalkeiskoulusuunnitelmiin. Yläalkeiskoulun jälkeen rakennuksessa toimi normaalilyseo ja sittemmin posti 1890-1953. Hämeenlinnan normaalilyseo rakennettiin 1888 arkkitehtien G. Wileniuksen ja M. Schjerfbeckin suunnitelmien mukaan. Rakennusta laajennettiin kahdella siipiosalla 1936 (Y. Sadeniemi, G. Wigström). Keskuskansakoulu valmistui 1938 Rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmin.  \r\n\r\nMaanmittauskonttori rakennettiin läänin maanmittauskonttoriksi 1910-1911 Yleisten rakennusten ylihallituksen piirustusten mukaan (R. Björnberg 1909). Rakennusta laajennettiin 1939 ja arkisto-osaa korotettiin 1959.\r\n\r\nKunnallisen kylpylaitoksen rakennutti 1912 yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Jugendtyylisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila. Rakennus on asuin- ja toimistokäytössä.\r\n\r\nHämeenlinnan lyseon venäjänkielen lehtorin E.W. Palanderin talon kaksi uusrenesanssityylistä asuinrakennusta valmistuivat 1861. Rakennuksissa aloitti toimintansa 1992 Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kotimuseo, joka avattiin yleisölle 1995."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:hallintorakennus , poio:koulu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2058" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenlinnan Koilliskulman puutalokorttelit ja koulut"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7127>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Bulevardi 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1652254339367" ;
        wgs84:long        "24.9386368507245" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7127" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5098>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Olofsborg" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3293> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/olofsborg" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9082>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Virolainen, Merja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=335" , "http://www.lib.hel.fi/Page/4010ddf3-2b06-43d9-9fcd-d9e33ecf8b96.aspx?groupId=2426433e-8e54-4bf2-b21a-f36575b28c8e&announcementId=f6cf732d-3c4c-4e75-8062-74a78164484a" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9082" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9321>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7292>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1875958~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6912>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Theodor Höijer 1843-1910" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6901> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6907> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6467> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6903> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6910> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6909> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6900> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6905> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6904> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6906> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6899> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6908> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/theodor-hoijer-1843-1910" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9416>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kaupunginarkisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Eläintarhantie 3 F" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7532> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8630> ;
        wgs84:lat            "60.1813790340501" ;
        wgs84:long           "24.9468802865077" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kaupunginarkisto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2928>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin rautatieasema = Helsinki Railway Station" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2927> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/helsingin-rautatieasema-helsinki-railway-station" .

koko:p42449  dc:created  "2012-05-30T10:46:51.473+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T10:46:51.54+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "magneettiset menetelmät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7387>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Britannian suurlähetystö"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1563982867793" ;
        wgs84:long        "24.9604183174535" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7387" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7626>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5597>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=6C66616F-83AF-4655-A227-7C51C57E53DB> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9581>
        dcterms:modified  "2011-03-31T18:17:41+0300" .

[ dcterms:description  "Patsas toteutettiin Vallgrenin luonnoksen pohjalta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6971> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7054>
] .

rky:p278  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maljalahden pohjukassa oleva, Pohjolan- ja Kullervonkatuihin rajoittuva ns. vanhan aseman alue on Kuopion ensimmäisen aseman paikka. Asemarakennus on purettu, mutta jäljellä on joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen, veturitalli, paja sekä konepajarakennukset. \n\nKuopion nykyinen, 1934 valmistunut, funktionalistista rautatiearkkitehtuuria edustava asema sijaitsee vajaan kilometrin päässä länteen radan eteläpuolella. Asemalla on rautatiearkkitehtuuriin kuuluva pitkä laiturikatos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.898029271,27.694238172 62.898204258,27.694695930 62.898904779,27.696483086 62.899233992,27.697657122 62.899299595,27.698328113 62.899307542,27.698717050 62.899260445,27.700270586 62.899895100,27.703395586 62.899753680,27.706069976 62.899329084,27.706254146 62.898263150,27.706660416 62.898252369,27.704867703 62.898285664,27.704112940 62.898312829,27.702623394 62.898320557,27.701068972 62.898258716,27.699642192 62.898152302,27.697242872 62.898029271,27.694238172" ;
        poi:history       "Rautatien paikka Kuopion kaupungissa määräytyi lopullisesti 1886, jolloin ensimmäinen rautatieasema sijoitettiin Lahdentaan kaupunginosaan, lääninvankilan itäpuolelle. Näin asema sijoittui lähelle höyrylaivasatamaa. Rautatien rakentaminen katkaisi osin kaupungin laajentumistien pohjoiseen. Savon rata avattiin Kouvolan ja Kuopion välillä liikenteelle syksyllä 1889. Radan jatkamisesta pohjoiseen Kajaaniin järjestettiin yleinen rautatiekokous keväällä 1895. Kuopion pohjoispuolella Kallaveden ylitys merkitsi suurinta siihen asti tehtyä pengerrystyötä Suomessa: neljän kilometrin matkalle tehtiin pengertä kaikkiaan yli 2 km. Kuopion ja Kajaanin välinen rataosuus avattiin 1902. Kuopio oli alunperin ainoa II luokan asema Savonradalla.\r\n\r\nKuopion uusi, 1934 valmistunut, asemarakennus sijoitettiin ruutukaava-alueen pohjoisreunaan, ratapihan länsipuolelle. Osittain kaksikerroksisen rautatieasemarakennuksen suunnittelivat Valtionrautateiden arkkitehdit J. Ungern ja Thure Hellström. Asemarakennukseen liittyy radan alittava tunneli sekä laiturirakennus. Asemarakennus rakennettiin1932-1934 hätäaputöinä.\r\n\r\nKuopion konepaja perustettiin viimeisenä ratakohtaisena konepajana Savon radan valmistumisvuonna 1889. Konepajaa laajennettiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa sekä 1932 ja 1982. Vuonna 1932 valmistui uusi rakennus veturien korjausta varten ja vanha konepaja purettiin. Viipurin luovuttaminen vaikutti suuresti Kuopion konepajan toimintaan, sillä sinne siirrettiin osa toiminnoista. Konepajan työntekijämäärä kaksinkertaistui 1939-44 välisenä aikana. Kuopion konepajan toiminta päättyi 2000-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=646" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion rautatieympäristöt (vanhan aseman alue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9676>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Aihepaketti: Idyllinen Munkkiniemi" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "romaaneja ja tietokirjoja Munkkiniemestä" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa        "Aihepaketin ovat koonneet Munkkiniemen kirjaston työntekijät: \n\nTietokirjallisuus ja valokuvat:\nKaisa Virtanen\nKaunokirjallisuus:\nTuija Lassila" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementid=1d1afc44-b1bb-461f-9fb7-7e807b28e51e&refererUrl=%2ffi-FI%2faihepakettiarkisto%2fhaku%2f%3fclassid%3db4a2b879-fe2c-4916-962f-1eb8d48113f2" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9676" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7886>
        dcterms:modified  "2009-11-26T16:18:28+0300" .

rky:p1840  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä Inarijärven ympäristössä. Asuinalue on pysynyt samana satoja vuosia, mahdollisesti kauemminkin. Teemakohteeseen on sisällytetty valikoima inarinsaamelaisten vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja ilmiötä kuvaavina esimerkkeinä.\n\nInarijärvi on pinta-alaltaan laaja, rikkonainen, saarinen ja kivikkorantainen järvi, jonka ympärillä on enemmän pieniä järviä kuin muualla maassa. Jäämeren läheisyys vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja harjujaksoilla on hyväkasvuista mäntymetsää. Inarijärven lounaisrannalla on jylhä kalliosaari, Ukonsaari, joka on ollut inarinsaamelaisten keskeinen kulttipaikka.\n\nInarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä. Harvalukuisen kyläyhteisön ja sen perheyksiköiden vuotuismuuton  reitistöt noudattivat luonnon kiertokulkua. Vakituisen talvipaikan lisäksi inarinsaamelaisilla oli yksi tai useampi kesäpaikka. Inarin saamelaisten muuttomatkat eivät olleet yleensä pitkiä, lyhimmillään vain muutaman kilometrin. Talvikylien paikat ovat olleet suojaisella metsäseudulla, pienten vesireittien varsilla, missä riitti polttopuuta ja laitumia poroille. Nukkumajoen varresta tunnetaan kymmenkunta talvikylänpaikkaa. Myös Kotkajärven seudulla on säilynyt maastossa merkkejä inarinsaamelaisesta asumisesta: alueella on löydettävissä lukuisia kenttiä ja kotasijoja. \n\nInarinsaamelaista asutustyyppiä hyvin kuvaavia esimerkkejä Pielpajärven kirkko ympäristöineen, Nangujärven Niliniemi, Nuoran Juhanin asuinkenttä, Tsarmivuonon Ala-Mustola, Tsarmilompolon Keski-Mustola, Nuoran Juhanin paikka, Nangujärven Niliniemi sekä Turvejärven Pekkala, Nitsijärven Pekkala ja Kotkajärvi.\n\nJo käytöstä jääneitä kohteita, jotka edelleen kuvaavat hyvin inarinsaamelaisten vuotuismuuton asuinpaikan valintaa, ovat  esimerkiksi Kaurinsaari (kesäpaikka) ja Juutuan ranta (talvipaikka), Säisaari (kesäpaikka) ja Nukkumajoki (talvipaikka), Kutujärvi (kesäpaikka) ja Kenttäsaari (talvipaikka).\n\nInarinsaamelaista talvikyläpaikkaa kuvaa hyvin Pielpajärven kirkko ympäristöineen. Inarinsaamelaisasutukseen liittyvä, 1600-luvulle asti periytyvä kirkonpaikka on vanhan kulkureitin varressa, nykyään tiettömän taipaleen takana Ison Pielpajärven rannalla. Pielpajärven kirkko on Taka-Lapin vanhin rakennus. Kirkon luona on ollut talvikylä, vanha markkinapaikka ja sittemmin jo jäljettömiin hävinneet pappilan rakennukset. Paikalla on säilynyt muutama 1960 luvulla uudelleen rakennettu kirkkotupa. Pielpajärven ristikirkon matala kellotorni on liitettynä kirkon läntiseen ristipäätyyn. Tervatuissa ulkoseinissä on vaakalaudoitus ja tornin kellokerros on punamullattu. Kirkkosalissa on laakea valkoiseksi maalattu lautaholvi ja valkoiset hirsiseinät. Kirkon huolellisesti tehty kiinteä sisustus niukkoine värityksineen on 1840-luvulla tehtyjen uudistustöiden mukaisessa asussa.\n\nKesäpaikat, joita on voinut olla useampi, ovat olleet kala-apajien vuoksi Inarijäven ja sen suurimpien sivuvesien ranta-alueilla. Perinteisillä, heinää kasvavilla asuinkentillä on säilynyt osa alkuperäisestä rakennuskannasta, johon ovat kuuluneet asuinrakennusten lisäksi saunat, aitat, navetat, ladot, lammaspuurat, kalakellarit ja kalankuivatustelineet.\n\nUudistilojen perustamisvaiheessa yhtenäisestä talvikyläasumisesta luovuttiin. Perustettaviin tiloihin sisällytettiin usein sekä varsinainen tilanpaikka että entinen kesäpaikka. Jotkut luopuivat jo tällöin vuotuismuutosta. Uudistilojen perustamisvaihetta edustavat Nuottamajärvi (talvipaikka) ja Nuoran-Juhani Mahlattinuoran rannalla (kesäpaikka), Keski-Mustola Tsarmilompolon rannalla (talvipaikka) ja Ala-Mustola Tsarmivuonon rannalla (kesäpaikka), Tullusjärvi (talvipaikka) ja Sikasto Tsarminiemessä Inarijärven rannalla (kesäpaikka), Juutuan ranta (talvipaikka) ja Kaurinsaari (kesäpaikka), Nukkumajoki (talvipaikka) ja Säisaari (kesäpaikka) sekä Nellimin Kutujärvi (talvipaikka) ja Kenttäsaari (kesäpaikka). Kruununmetsätorppien perustamisvaiheesta ovat esimerkkeinä Turvejärven Pekkala (talvipaikka) ja Nitsijärven Pekkalat (kesäpaikka)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.246607953,27.898986472 69.246961066,27.898231765 69.247436680,27.899112960 69.247588109,27.901457920 69.247210302,27.902765278 69.246914417,27.902999266 69.246365421,27.901561082 69.246220517,27.900047325 69.246607953,27.898986472" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen varsille. Inarinjärven alueen saamelaisväestön muuttoasutusjärjestelmää säätelivät pääasiassa kalastukseen liittyvät vuotuiskiertotarpeet. \r\n\r\nEnsimmäiset asiakirjatiedot inarinsaamelaisista ovat 1550-luvulta. Inarin saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Inarin lapinkylään. \r\n\r\nMyöhäisrautakaudella Inarin arkeologisessa materiaalissa kuvastuvat vilkkaat kauppayhteydet. Arkeologisen tutkimusaineiston perusteella Inarin alueella oli keskiajalla useita pieniä peuranpyyntiä, kalastusta, keräilyä ja turkisten hankintaa harjoittavia pyyntiyhteisöjä, jotka saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa usein. \r\n\r\nRajaseudulla sijainnut Inarin lapinkylä joutui aikanaan maksamaan veroja jopa kolmelle valtakunnalle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Inarinsaamelaisten perinteisesti asuttamaan alueeseen kohdistui 1700-luvulta lähtien suomalaisen uudisasutuksen painetta. \r\n\r\nInarinsaamelaista perinteistä tapaa asuttaa lapinkylän alueita leimasi vuotuiskierto, maat ja vedet olivat sukujen nautinnassa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa inarinsaamelaisten asuin- ja elinpiiri muuttui sukualueista uudistiloiksi ja kruununmetsätorpiksi. Monet uudistilaoikeuden hakijat pyrkivät saamaan uudistilan paikan vanhoille kalakentilleen. Usein sekä vanha kesäpaikka että talvipaikka sisällytettiin uudistilaan. Ensimmäiset uudistilat Inariin perustettiin 1740-luvulla, mutta toiminta voimistui 1830-luvulta lähtien. Uudistilojen perustamiseen huokuttelivat siirtyminen metsästyksestä karjanhoitoon ja yritys turvata vanhat oikeudet. Inarin 120 uudistilasta runsaasti yli puolet oli inarinsaamelaisten perustamia.\r\n\r\nRajasulku 1852 lopetti inarinsaamelaisten mahdollisuuden käydä kalassa Varanginvuonolla Norjan puolella. Rajasulun jälkeen alueelle myös siirtyi pohjoissaamelaisia, koska laiduntaminen Norjan puolella jouduttiin lopettamaan. Toisen maailmasodan jälkeen alueelle asutettiin Petsamon alueen kolttaväestöä. Myöhempiä asutustoimia alueella säätelivät porotilalaki ja luontaiselinkeinolaki ja kolttalain muutokset.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko laajan Kemin seurakunnan alaiseen Inarin kappeliseurakuntaan rakennettiin 1646-1648 ja se sijaitsi nykyisen Pielpajärven kirkon koillispuolella. Vuodesta 1747 kappeliseurakunta oli Utsjoen alainen. Kirkko rakennettiin Anders Hellanderin johdolla 1754-1760 ja läntisen ristivarren edessä oleva kellotapuli vuosina 1763-1765. Kirkko jäi pois käytöstä 1888, jolloin itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Inarijärven rannalle syntyneen asutuksen yhteyteen. Pielpajärven kirkkoa   kunnostettiin 1975-76 perinteisiä työtapoja noudattaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216" ;
        skos:prefLabel    "Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Turvejärven Pekkala)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7623>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Arbetets Vänner"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Annankatu 26" , "Annan Vennu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.167128462481" ;
        wgs84:long           "24.9360082721308" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7623" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5594>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ratikkapysäkkien järjestysmiehet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Onko Mannerheimintiellä ollut sodan jälkeen raitiovaunujen \"sisäänheittäjiä\", jotka tunkivat ihmisiä vaunuun kuten nykyään tehdään muun muassa Japanin metroissa? Helsingin Kaupunginmuseosta kerrottiin, että pysäkeillä on ollut järjestysmiehiä. Heistä löytyy kuvia Kaupunginmuseon kuva-arkistosta. Raitiovaunuliikenteen suurimmat ruuhkat ja matkustajamäärät mitattiin vuonna 1945. Silloin kyytiin nousi matkustajia noin 150 miljoonaa, eli enemmän kuin koskaan, eikä tällaisiin lukuihin ole päästy myöhemminkään. Sodan aikana ja heti sen jälkeen kärsittiin kalustopulasta, matkustajat ja henkilökunta joutuivat koville. Linja-autoista suurin osa nimittäin muutettiin kuorma-autoiksi ja muihin tarkoituksiin sopiviksi.\n\nRatikkapysäkeille oli muun muassa rakennettu aitoja matkustajavirtojen ohjaamiseksi.\n\nHKL:n verkkosivuilla todetaan että vuonna 1943 raitiovaunuissa tilanne oli sietämätön, rahastajat ja matkustajat ajautuivat käsikähmään vaunuissa . Ulkopuolella roikkuneita matkustajia putosi kiskoille, loukkaantui ja jopa kuoli. Järjestysmiehiä siis tarvittiin rahastajien lisäksi.\n\nMatkustajamäärät pienenivät nopeasti bussien myötä ja 1950-luvun puolessa välissä määrä oli jo pudonnut puoleen sodan jälkeisistä vuosista. Tämän jälkeen ei järjestysmiehiä tarvittu. Viimeiset rahastajat lopettivat toukokuussa 1987.\n\nKirjoja raitiovaunujen historiasta:\nTolmunen, Tapani (toim.): Sata vuotta sähköllä (Helsinki, 2000)\nAlku, Antero: Raitiovaunu tulee taas (Helsinki, 2002)\nRaitiovaunut kautta aikojen 1891-1991 (Helsinki, 1991)\nHelsingin historia vuodesta 1945 osa 1 (Helsinki, 1997)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/onko-helsingissa-sodan-jalkeen-ollut-mannerheimint" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8098>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 6 : Liisankatu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8098" .

rky:p180  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Voikkaan tehtaat ovat osa Kymenlaakson laajaa metsäteollisuuden leimaamaa teollisuusaluetta. Puuhiomo ja paperitehdas on perustettu 1897, miltä ajalta ovat teollisuusalueen vanhimmat tuotantorakennukset. Yhdessä uusimpien tehdasrakennusten kanssa ne muodostavat monipuolisen ja rakennuskulttuuriltaan rikkaan kokonaisuuden. Alueella on lisäksi lukuisia perinteiseen teollisuusyhdyskuntaan kuuluvia rakennuksia, joiden suunnittelijoita ovat olleet aikansa johtavat arkkitehdit. \n\nVuonna 1902 valmistuneesta paperitehtaasta (Gesellius-Lindgren-Saarinen) on tulipalon jäljiltä säilynyt vain itäjulkisivu pyöreine kulmatorneineen. Vanha selluloosatehdas on vuosilta 1912-36 ja sulfiittispriitehdas 1919 (S.A. Lindqvist). Vesivoimalaitos on rakennettu vanhimmilta osin 1922 (B. Federley). Uudemmat tuotantorakennukset ovat 1950-luvun korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria.\n\nVirkamiesklubi ja Ruiskumestarintalo ovat vuosilta 1919 ja 1918 (S.A. Lindqvist). Entinen pääkonttori, ns. Mestarikerho on vuodelta 1899 samoin kuin lähistöllä oleva työläiskasarmikin. Tehtaan vanha, punatiilinen paloasema on rakennettu 1913 (V. Thomé).\n\nTehdasalueeseen liittyvä Myllytien varren edustava kerrostaloalue 1950-luvun alusta on arkkitehtitoimisto B. Liljequist - A. Helanderin tuotantoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.940925373,26.594694095 60.941742694,26.597086601 60.940687759,26.598283483 60.940445548,26.598876393 60.941502526,26.602136483 60.941329017,26.603264063 60.940732754,26.603797291 60.941314218,26.606385139 60.940922727,26.606560729 60.940634596,26.609460182 60.937877761,26.608609566 60.937294863,26.605520578 60.935729548,26.600115013 60.936935699,26.596709166 60.940925373,26.594694095" ;
        poi:history       "Kymijokilaaksoon perustettiin ensimmäiset puuhiomot sekä paperi- ja pahvitehtaat 1870-luvulla. 1880-luvun loppupuolella tehdyt rautatieratkaisut ja erityisesti Savon radan avaaminen 1889 vauhdittivat uusien tuotantolaitosten syntymistä Kymijokivarteen. Näiden joukossa oli 1897 perustettu ja vuotta myöhemmin toimintansa aloittanut Voikkaan tehdas. Hiomon ja paperitehtaan käsittävää tuotantotoimintaa laajennettiin 1904 sulfiittiselluloosatehtaalla.\r\n\r\nVoikkaan tehtaiden perustaja oli varatuomari Rudolf Elving, Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n pääomistaja. Kuusankosken kolme kilpailevaa tehdasta Kymiyhtiö, Kuusankoski-yhtiö ja Voikkaa yhdistyivät 1904 Kymin Osakeyhtiöksi. Se oli tuolloin Suomen suurin osakeyhtiö ja pohjoismaiden suurin paperinvalmistaja. Pääosa Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä. Paperintuotanto loppui Voikkaan tehtaalla 2006."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:voimala , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1281" ;
        skos:prefLabel    "Voikkaan tehtaat"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8337>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5833>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=41E180E2-36F9-4B82-9F51-B21A918A40AC> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tänään kello kymmenen/ paistaa aurinko Inarintiellä,/ lapset hyppivät narua,/ hopeanharmaa rotukissa/ venyttelee osto- ja myyntiliikkeen edessä./ Minä olen menossa ostamaan/ unelmanhohtoista rosén iloa/ Inarintien tutusta kaupasta/ missä myymäläpojat kyselevät miten menee./ Hyvin menee tänään/ kun aurinko paistaa Inarintiellä/ ja liuskat kirjoituskoneessa/ ovat pyrkimässä lentoon:/ laulujen rosoiset siivet.\" (s. 57, runo Inarintiellä)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9273>
] .

rky:p514  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.044412592,24.440626001 62.044272341,24.450323163 62.039776333,24.455841397 62.037450211,24.455492481 62.037009882,24.446013907 62.040903744,24.435027840 62.044412592,24.440626001" ;
        poi:municipality  kunnat:k508 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=400" ;
        skos:prefLabel    "Kotiniemen kasvatuslaitos"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7883>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Petelius, Pirkka-Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "PPP" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7883" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8597>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:52:29+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun olin lapsi, näin iltataivaalla kattojen yllä himmeät valokirjaimet TORNI./ Kirjainten alla kenraalieversti Zdanov oli johtanut valvontakomissiota ja/ nauttinut kalliita juomia./ Kun oli taistolaisten aika, minä nautin halpaa ranskalaista punaviiniä ja/ Zdanov vaikutti jotenkin huvittavalta./ TORNI yötaivaalla oli jo unta.\" (s. 41)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5062> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6449>
] .

rky:p774  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Irjanteen kylässä on säilynyt tiivis ja monipuolinen rakennusryhmä Eurajoen ja vanhan maantien risteyksessä kosken partaalla, paikalla, joka vielä keskiajalla on ollut meren rannalla. Tärkeitä kylän historiaa taustoittavia ja maisemaa muodostavia elementtejä ovat kylää ympäröivät ns. rintapellot sekä jokivarret mylly- ja sahapaikkoineen. Irjanne on Satakunnan vanhimpia tunnettuja sahanpaikkoja. \n\nIrjanteen kylän keskeisiä elementtejä ovat vanha tielinjaus, jokimaisema, punamullattu kirkko, lounaissuomalaista tyyppiä oleva sipulikupolinen kellotapuli, kotiseutumuseona toimiva lainamakasiini, ruiskuhuone, meijeri, Faltun saha ja mylly sekä keskustan maatilojen vanhat rakennukset.\n\nIrjanteen kirkolla on pitkä perinne. Se on jo kolmas samalla paikalla sijainnut kirkko ja muistona Ala-Satakunnan ns. uhrikirkoista.\n\nVanha maantielinja kiemurtelee peltojen keskellä harjua pitkin halki kylän. Maantie jatkuu Irjanteelta etelään kohti kirkonkylää ja sen varrella on Lavilan kartanon maamerkinomaisesti kohoava P.J. Gylichin suunnittelema kivinen viljamakasiini.  \n\nFaltun talon saha ja mylly - myös Mullilan nimellä tunnettu - on rakennettu 1800-luvun lopulla. Yksityisomistuksessa oleva saha on nykyisin käyttämätön, utta toimintakuntoon palautettavissa. Faltun saha ja mylly ovat edustavia esimerkkejä talonpoikien harjoittamasta pienimuotoisesta kotiteollisesta tuotannosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.233818128,21.803452450 61.232377990,21.804543899 61.231504702,21.801752358 61.230706511,21.802962802 61.230101354,21.796588784 61.231226611,21.790155824 61.228872497,21.786917677 61.226776051,21.781840688 61.223254092,21.775293601 61.222948205,21.774187380 61.222046356,21.770342407 61.217713834,21.765892270 61.217061341,21.764531103 61.213164479,21.763001691 61.211786181,21.761943386 61.209312284,21.762293523 61.208826023,21.760847096 61.207893765,21.759594865 61.207561338,21.756820407 61.205446895,21.755129359 61.205728015,21.752980579 61.207162140,21.753836272 61.208573545,21.756538567 61.210698593,21.757708165 61.214567530,21.760810259 61.217391823,21.762029207 61.219326160,21.762095525 61.220146051,21.763813221 61.224120276,21.768652697 61.224125144,21.768664666 61.224132107,21.768670278 61.224271177,21.769020932 61.224272585,21.769036396 61.224510939,21.771633083 61.225400603,21.771654809 61.226800964,21.768817856 61.227638972,21.769248420 61.228192593,21.767518609 61.230508808,21.768805685 61.234099816,21.767303708 61.236278093,21.762689080 61.237801112,21.755104539 61.238129575,21.750931302 61.242117526,21.752775826 61.246004336,21.756152147 61.248285834,21.760222783 61.248974856,21.761284149 61.249679375,21.766399851 61.250504267,21.777811219 61.250185313,21.781703069 61.249455907,21.788150202 61.249872164,21.793086322 61.248772691,21.795111120 61.248459197,21.797976373 61.251411946,21.808621962 61.250802051,21.811563090 61.250200023,21.811989255 61.247681578,21.815033182 61.242960233,21.812406442 61.240404868,21.817324542 61.238872145,21.818176217 61.237116210,21.822679986 61.236930036,21.822970078 61.236345075,21.822451633 61.234670683,21.815963714 61.235515330,21.809034796 61.235173561,21.808307861 61.234631062,21.808088871 61.235109600,21.803813315 61.233818128,21.803452450" ;
        poi:history       "Irjanteen kylä asutettiin varhaiskeskiajalla. Kylässä oli kirkko 1300-luvulla. Nykyinen Euran kirkonkylä perustettiin 1400-luvulla, ja Irjala jäi tuolloin omaksi rukoushuonekunnaksi.\r\n\r\nIrjanteen nykyinen kirkko rakennettiin 1731 Merimaskusta kotoisin olevan Carl Jacobsson Killaisen johdolla.  Kellotapulin rakennusmestarina toimi porilainen Thomas Ravonius ja se valmistui 1758. Tapulin vieressä oleva lainajyvästö valmistui 1833 ja ruiskuhuone 1908.\r\n\r\nIrjanteen ensimmäisen sahan rakennuttajana toimi sotamarsalkka Åke Tott 1630-luvun alussa. Vesimyllyjen rinnalla koskien varrella on sittemmin sijainnut useita vesisahoja. Sahalaitoksella vesivoima korvattiin 1924 joksikin aikaa höyrykoneella, jonka turvin pieni laitos harjoitti sahausta vientiin. Sittemmin kotitarvesahaukseen riitti taas vesivoima."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k051 ;
        poi:poiType       poio:saha , poio:kirkkorakennus , poio:tie , poio:mylly , poio:museo , poio:kellotapuli , poio:kyla , poio:talonpoikaistalo , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=271" ;
        skos:prefLabel    "Irjanteen kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i92>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Vartioharju"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843447/> ;
        wgs84:lat     "60.220734707961" ;
        wgs84:long    "25.1081173142952" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/92" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6045>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin vanhin ostoskeskus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Munkkivuoren ostoskeskusta sanotaan Suomen (ja Helsingin) vanhimmaksi. Joidenkin tietojen mukaan se valmistui jo 1957, mutta Munkkivuori.com-sivuston mukaan se avattiin 3.12.1959. Kulosaaren ostoskeskus lienee valmistunut myös 1959. Onko se sitten avattu vielä myöhemmin joulukuussa 1959, vai mikä lopulta lienee Suomen vanhin \"ostari\"? Munkkivuoren ostoskeskuksen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1957, mutta se otettiin käyttöön vasta vuonna 1959. Erkki Karvisen suunnittelema Kulosaaren ostoskeskus valmistui vuonna 1960. Sen suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosien 1959-1960 tienoille. Helsingin lähiöiden vanhin ostoskeskus on vuonna 1956 avattu Herttoniemen Erätorin ostoskeskus.\n\nSuomen ensimmäisen ostoskeskuksen määritteleminen on ongelmallista, sillä ostoskeskuksen kaltaisia liikekeskus-rakennuksia on kaupunkien keskustoissa ollut jo pitkään. Suomalaisten ostoskeskusten esikuvina pidetään 1800-luvun kauppahalliarkkitehtuuria ja vuonna 1937 valmistunutta Helsingin Lasipalatsia.\n\nLähde:\nSaresto, Salminen & Vierto: Ostari - lähiön sydän: rakennushistoriallinen selvitys (Helsingin kaupunginmuseo, 2004)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6555> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7440> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6554> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-vanhin-ostoskeskus" .

[ dcterms:description  "Romaani kertoo helsinkiläistytön ja hänen perheensä elämästä sotavuosina 1939-1944. Heidän kotinsa on Tölikan kuntsissa, Hietaniemen- ja Perhonkadun välisissä kunnallisissa asuintaloissa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2036> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7047>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_41>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8334>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rinne, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8334" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5830>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin keskustan koordinaatit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitkä ovat Helsingin keskustan tarkat maantieteelliset koordinaatit? Siis itäistä pituutta ja pohjoista leveyttä. Entä Vuosaaren keskustan? Olisivatko ne eri? Jos Helsingin keskustana pidetään Rautatieaseman tienoota, voisi maantieteellisiksi koordinaateiksi ilmoittaa 24 astetta 57 minuuttia itäistä pituutta ja 60 astetta 10 minuuttia pohjoista leveyttä. Jos Vuosaaren keskustana pidetään metroaseman ympäristöä, koordinaatit ovat luokkaa 25 astetta 09 minuuttia itäistä pituutta ja 60 astetta 12 minuuttia pohjoista leveyttä.\n\nVieläkin tarkemmin koordinaatit voi ilmoittaa, sillä kuten aste jakaantuu 60 minuuttiin, minuutti jakaantuu 60 sekuntiin. Helsingin keskustan koordinaatit voi saada ainakin merikartoista, mutta myös maastokartoissa (1: 50 000 / 1: 20 000) pitäisi ainakin asteet ja minuutit olla merkittyinä. Lisäksi kannattaa huomata, että usein esimerkiksi GPS-laitteet eivät käytä sijainnin ilmoittamiseen sekunteja vaan minuutin kymmenesosia.\n\nMuitakin koordinaatistoja käytetään. Lisätietoja erilaisista koordinaatistoista saat osoitteesta:\nhttp://www.ncp.fi/koulutusohjelmat/metsa/Paikkatietowww/perusteet/koordinaatistot.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-keskustan-tarkat-maantieteelliset-koordi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3423>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1665818~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6544>
        dcterms:modified  "2010-02-05T16:05:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9048>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1179118~S9*fin> .

th:Kirjasto  a           owl:Class ;
        rdfs:label       "Kirjasto"@fi ;
        rdfs:subClassOf  dcterms:Location .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6639>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Keskiyöntie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i68> ;
        wgs84:lat         "60.2866384483749" ;
        wgs84:long        "25.0237721494204" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/keskiyontie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8594>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Karilo, Santeri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8594" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8833>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:18:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i244>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Heikki kun tuli Helsinkiin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i243> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/heikki-kun-tuli-helsinkiin" .

rky:p1307  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.016654925,28.302176777 65.016672651,28.305144704 65.015656290,28.305209176 65.015638086,28.302203706 65.016654925,28.302176777" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Rekelänvaaran mylly)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6899>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Hietaniemen vanha siunauskappeli"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        wgs84:lat         "60.1675960372735" ;
        wgs84:long        "24.9194380752329" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hietaniemen-vanha-siunauskappeli" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Elokuussa jäin kiinni itse teossa. ... Olin juuri täyttänyt kaksikymmentä vuotta, kun kyyhötin kuin talkkarin remmistä selkäänsä saanut pikku likka Katajanokan löyhkäävän sellin nurkassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673>
] .

rky:p1567  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tähtelän (Täkter) vanhassa kyläkeskustassa on edelleen säilynyt hyvin isojakoa edeltäneen tiiviin ryhmäkylän olemus. \n\nPeltojen rajaama tiivis ja osin kallioinen kylämäki sijaitsee maanteiden risteyksessä Ingarskilanjoen sivujoen varrella. Kylämaisemaa hallitsevat mäkialueet ja mutkitteleva joenuoma, jonka varren rinteisiin kylän pellot on raivattu. Jokivarsia seuraava viljelymaisema jatkuu naapurikylien puolella. \n\nKyläkeskustassa olevat kuuden tilan rakennukset muodostavat   rakennuskannaltaan monimuotoisena säilyneen kokonaisuuden. Gammelsvenskasin ja Kråkarsin tilojen päärakennukset ovat 1800-luvulta, pääosa päärakennuksista  on 1900-luvun alun taitekattoisia asuinrakennuksia. Näiden lisäksi lehtipuiden ja -pensasaitojen raajaamissa tilakeskuksissa on säilynyt lukuisia vanhoja talousrakennuksia mm. aittoja, navettoja, holvikellareita ja luhtirakennuksia. Kylän talonpoikaistalojen ja koulujen lisäksi luoteispuolen metsäsaarekkeen mökkiasutus tuo kyläkuvaan sosiaalista kerrostuneisuutta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.082148391,24.031298500 60.082070504,24.035161211 60.081870130,24.035772450 60.080486568,24.037214985 60.079828369,24.037966044 60.077311664,24.037335145 60.075807727,24.036349905 60.075728051,24.032798666 60.075919865,24.030343099 60.076263263,24.028038739 60.076714892,24.025427863 60.077967099,24.023271996 60.080803338,24.020544503 60.082201992,24.021967143 60.081966951,24.024690823 60.082063259,24.028241237 60.082148391,24.031298500" ;
        poi:history       "Ingarskilanjoen varrella on ollut merkittävästi asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Keskiajalla joen varrelle kasvoi useita kyliä. Keskiajalla asutetussa Tähtelän kylässä oli 1560-luvulla 7 taloa tiiviinä ryhmänä. Isonjaon yhteydessä 1700-luvun loppupuolella ryhmäkylästä siirtyi vain yksi talo. Edes isonjaon täydennys 1930-luvulla ei vaikuttanut kyläkeskustan tiiviiseen rakenteeseen merkittävästi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k149 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4975" ;
        skos:prefLabel    "Tähtelän kylä"@fi .

[ dcterms:description  "Teoksen tapahtumat liittyvät Malmin todellisiin paikkoihin." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2786> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9045>
        a                    th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label           "Östersundom"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Itäsalmi" ;
        wgs84:lat            "60.2598307243124" ;
        wgs84:long           "25.18769011723" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/astersundom" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6541>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Kaleva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kaleva, elokuvateatteri" , "Hämeentie 8" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8840> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1810637755923" ;
        wgs84:long           "24.9520874296034" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-kaleva" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7255>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:56:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8830>
        a                 th:Elokuva ;
        rdfs:label        "Pohjan tähteet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa     "Elokuva valmistunut vuonna 1969. Nimi toisinaan muodossa Pohjantähteet." ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8827> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8624> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8829> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8828> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7943> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i239> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8826> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8830" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9544>
        dcterms:modified  "2011-02-17T19:22:09+0300" .

[ dcterms:description  "Suomen Kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja 1918." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9290> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9289>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9639>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Tinaharkko" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7454> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9634> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9635> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9629> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9628> ;
        th:lisatietoa       "Tämä on tarina ajasta, jolloin Helsinki laajeni voimakkaasti. Se kuvaa erityisesti myyttisen Itä-Helsingin syntyä. Sen näkökulma on nuorison ja ajankuva viiltävän tarkka. Sen tyyli on toteava ja tragikoominen, sen kertoma kutsuu ajattelemaan.\n\nSakari Kirjavaisen toinen romaani Tinaharkko kertoo Jappe Kärpäsestä, hänen perheestään ja kavereistaan. 70-luvun mellunmäkeläisistä, joiden tie vie milloin Sipoon metsiin, milloin Etelä-Helsingin hetteikköihin tai vaikka Kööpenhaminaan, Neuvosto-Karjalasta puhumattakaan.\n\nJoku kuolee matkalle, joku palaa takaisin.\n\nHieno romaani tärkeistä asioista, lohdullinen kuvaus ”lohduttomuudesta”.\n\nJos on Mellari sielussa, niin mitä sinne muuta mahtuu?\n\nwww.wsoy.fi" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/viikonkirja.aspx?ID=442" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9639" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7849>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:34+0300" .

rky:p1803  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kiskon kirkonkylä on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen 1900-luvun alkupuolen asunsa ja sen sijainti Kirkkojärven rannalla on maisemallisesti edustava. Järvenrannan pellot yhdistävät sen Haapaniemen kulttuurimaisemaan.\n\nKylän keskuksena keskiaikaisella paikallaan lehtevän kirkkotarhan ympäröimänä oleva puinen pitkäkirkko vuodelta 1810 ja lounaissuomalaisen rakentajamestari Antti Piimäsen 1754-1758 rakentama kellotapuli ovat kirkonkylän vanhimmat rakennukset. Tapuli sijaitsee kallion nyppylällä kirkon ja kirkolta pappilaan johtavan vanhan tien länsipuolella. Keskellä kirkonkylää sijaitsevan kirkkoherranpappilan päärakennus on vuodelta 1876. \n\nJärjestyksessään seurakunnan neljänteen kirkkoon liittyy keskiaikainen kivisakaristo. Kirkkomaalla on kolme yksityistä kivistä hautakappelia, joista Haapaniemen kartanon hautakappeli on vanhin, tiettävästi 1600-luvulta. Kirkon läheisyydessä on harmaakivestä 1851 muurattu pitäjänmakasiini, joka toimii kotiseutumuseona.\n\nKyläraitin varrella on kirkonkylän yhteisöllisiä rakennuksia sekä entisiä kaupan rakennuksia. Kaksikerroksinen kansakoulu on vuodelta 1890 ja Kiskon Säästöpankin rakennus vuodelta 1904. Puurakenteinen jugendtyylinen pankki on toiminut myös kunnantalona. Koulu- ja pankkirakennukset ovat nykyisin asuinkäytössä. Tien varrella on myös 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa muodostunutta tilattoman väestön asuinrakentamista. Härkä, joka on yksi kylän kolmesta kantatalosta ja jonka päärakennnus on 1800-luvulta, sijaitsee vanhalla kylätontilla kirkon koillispuolella. 1980-luvulla rakennettu seurakuntatalo sijaitsee toisen kantatilan paikalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.243511345,23.473134551 60.243871680,23.472614234 60.244528847,23.471703246 60.245456865,23.470337405 60.245600177,23.470016334 60.246181858,23.468498524 60.246411925,23.468084444 60.246670150,23.467820139 60.246840618,23.467719166 60.249587869,23.468058578 60.249887128,23.468157228 60.250223570,23.468295712 60.250875225,23.468865745 60.252271154,23.470490830 60.252739218,23.471226262 60.252955940,23.472032633 60.252910972,23.472517650 60.252811411,23.472781279 60.252529051,23.473388489 60.251999014,23.474103312 60.250156169,23.477101795 60.248975542,23.480422562 60.247421873,23.486860024 60.247082110,23.487958757 60.246878015,23.488446249 60.246553507,23.488757454 60.246324604,23.488854737 60.246119566,23.488760422 60.245417389,23.488009875 60.245145950,23.487773456 60.244835011,23.487955572 60.244450285,23.487903181 60.243847705,23.487523812 60.242536419,23.487362051 60.242143594,23.487004046 60.241756390,23.487132763 60.241609428,23.486843079 60.241390639,23.486226434 60.241922516,23.481006012 60.241934868,23.478733428 60.241921518,23.475346613 60.243511345,23.473134551" ;
        poi:history       "Kiskon nykyiselle kirkonpaikalle rakennettiin Pohjan emäseurakunnan alainen kappelikirkko 1300-luvulla. Kappeliseurakunta itsenäistyi 1600-luvulla. \r\n\r\nKiskon kylän kantatilat Härkä, Vikari ja Immoinen mainittiin 1570-luvun maakirjassa. Pappilan kantatila muodosti hallinnollisesti oman yksinäistalonsa, vaikka se sijaitsi keskellä kylää. Myös kirkko kuului Pappilan kylään.\r\n\r\nKiskon 1741 valmistunut kirkko paloi salamaniskun sytyttämänä 1807 ja nykyinen valmistui rakennusmestari Johan Sundstenin suunnitelmin 1810. Kirkko uudistettiin nykyiseen asuunsa 1883 arkkitehti C.J. von Heidekenin suunnitelman mukaan.\r\n\r\nKirkonkylän keskukseksi muodostui myöhemmin Toija ja kirkonkylän liikkeet ja palvelut siirtyivät sinne 1900-luvun lopulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:tie , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4938" ;
        skos:prefLabel    "Kiskon kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7252>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kaartin halli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kaartintorin halli" , "Kasarmitorin halli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1651609468707" ;
        wgs84:long           "24.9483261783844" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7252" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Lenin kävi 6. marraskuuta 1905 bolsevikki Vladimir Smirnovin asunnossa. Hän majoittui usein sinne. Viimeistään 23. tammikuuta 1906 Lenin tapasi siellä Gorkin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8523>
] .

rky:p143  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiaisen kruununmetsätorppa on kertova esimerkki Pohjois-Suomen asutushistoriaan 1800-luvulla olennaisesti kuuluvasta kruununmetsätorppalaitoksesta.\n\nPuolanka kuuluu Kainuun Kuhmon ja Suomussalmen ohellla niiden seitsemän kunnan joukkoon, joissa on ollut eniten eli yli sata kruununmetsätorppaa 1901. Tiaisen pihapiiri on säilyttänyt hyvin torppavaiheen aikaisen asunsa ja sen rakennukset kertovat Kainuun talonpoikaisesta rakentamistavasta 1800-luvun lopulta eteenpäin.\n\nAuhonkylässä Kalhamajärven pohjoisrannalla on Tiaisen paritupaisen asuinrakennuksen lisäksi navetta, lampola, talli, lato, riihi ja savusauna. Asuinrakennus on rakennettu Kainuussa 1800-luvulla tyypilliseen tapaan, ensin pirtti ja sen jälkeen kamari sekä niiden väliin kylmä eteistila. Hirsirakennus on vuoraamaton ja siinä on ollut kuten muissakin pihapiirin rakennuksisa tuohikatto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.022642999,27.395679314 65.021964132,27.400099585 65.020425764,27.401122216 65.020819201,27.395309998 65.021377455,27.393930073 65.022642999,27.395679314" ;
        poi:history       "Valtaosa Kainuun metsistä oli kruunun omistuksessa 1800-luvulla; eniten kruununmetsiä oli Suomussalmella, Puolangalla, Hyrynsalmella ja Kuhmossa. Väestömäärän kasvaessa Kainuussa voimakkaasti 1800-luvulla rakennettiin kruunun metsiin, asumattomiin erämaihin ilman maanomistajan eli valtion lupaa tuhansia uudistiloja eli pieniä asumuksia viljelyksineen.\r\n\r\nKalhamajärven rantatörmälle nousi 1880-luvulla Tiaisen torpan pieni ja vaatimaton paritupa sekä muutama piharakennus. Tiaisen torpan rakensi Auhonkylän tiettömään umpikorpeen 1880-luvulla puolankalainen tilattomaan väestönosaan kuulunut Juho Parkkinen. Torpan myöhemmät asukkaat olivat kaikki talollisten tai torppareiden lapsia ja kotoisin Auholta tai sen lähikylistä. Torpparit vaihtuivat alle kymmenen vuoden välein aina vuoteen 1911 asti. Ensimmäinen vuokrasopimus allekirjoitettiin 1902 ja seuraava 1908. 1900-luvun alussa Tiaisen kuten monesta muustakin Kainuun kruununmetsätorpasta lähdettiin Amerikkaan onnea etsimään.\r\n\r\nTorppareiden asuttamista järjesti, ohjasi ja kontrolloi Metsähallitus. Kruununmetsätorppareilla oli merkittävänä lisäoikeutena lupa hankkia tarvitsemansa kotitarvepuut valtion metsästä ilman erillistä korvausta. Myös karjaa sai laiduntaa metsissä vapaasti.\r\n\r\nTiaisen viimeiset asukkaat Jaakko ja Liisa Härkönen sekä heidän poikansa Jaakko saivat torpan haltuunsa 1910-luvun alussa. Vuonna 1922 annettiin laki valtionmailla sijaitsevien torppien lunastusoikeudesta, mutta lain vaikutukset näkyivät hitaasti ja Tiaisen torppakin itsenäistyi vasta 1930, jolloin torpasta tuli Alanteen tila. Alanne autioitui Jaakko Härkösen muutettua Puolangan kirkonkylälle 1977. \r\n\r\nViimeisen omistajan kuoltua tila siirtyi valtion omistukseen ja 1997 Tiaisen torppa päätettiin kunnostaa. Työ valmistui 1999 ja Tiaisen torppa siirtyi Metsähallituksen hoitoon ja hallintaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k620 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1297" ;
        skos:prefLabel    "Tiaisen kruununmetsätorppa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9541>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Aleksis kiven katu 3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1895796665742" ;
        wgs84:long        "24.9573223595605" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/aleksis-kiven-katu-3" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7846>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Koiton talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Raittiusyhdistys Koitto" , "Koitto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8904> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7635> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1688964253005" ;
        wgs84:long           "24.9369457184933" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7846" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2935>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1628147~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Dekkarin avulla voi tehdä suunnistusmatkan 1960-luvun Munkkiniemeen. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2407> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti, taloa sanottiin Granholmin kivipalatsiksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7899> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7897>
] .

rky:p737  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Marrasjärvi on esimerkki varhaisista, pääjokivarsien ja -teiden ulkopuolelle asutettuista kylistä, joiden rakennuskanta on peräisin Lapin sotaa edeltävältä ajalta.\n\nMarrasjärven pienen kylän rakennuskanta periytyy 1770-luvulta. Kylässä on tosin tätäkin ajankohtaa vanhempi, 1735 rakennettu, muualta siirretty  Nätyngin aitta. Yhtenäisimpiä rakennusryhmiä ovat Kenttälä, Kallio, Kaishannu, Rauhala ja Niemelä sekä erillään sijaitseva Ylitalo. Monet niistä muodostavat ehjiä pihapiirejä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.897616109,25.116050630 66.899356229,25.122768123 66.898531772,25.125673936 66.897520207,25.127282021 66.894316158,25.125049605 66.891770960,25.120435541 66.892652552,25.115121105 66.894260265,25.113102540 66.897616109,25.116050630" ;
        poi:history       "Rovaniemen laajassa erämaapitäjässä tilojen lukumäärä alkoi kasvaa 1700-luvun jälkipuoliskolla uudisraivauksen ja talojen lohkomisen seurauksena. Asutusta alkoi syntyä Kemi- ja Ounasjokien sivuvesistöjen varrelle.\r\n\r\nMarrasjärven kylän asutus sai alkunsa 1770-luvulla, kun Ounasjokeen laskevan Marrasjoen vesistön varteen, Marrasjärven rannalle perustettiin Rauhalan ja Kallon tilat. Ollila perustettiin 1790-luvulla. Neljäs talo kylään muodostui 1900-luvun alkuvuosina.\r\n\r\nMarrasjärven kylä säästyi Lapin sodan tuhoilta 1944 syrjäisen sijaintinsa ansiosta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2153" ;
        skos:prefLabel    "Marrasjärven kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Koskela"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/651137/> ;
        wgs84:lat     "60.2193764852239" ;
        wgs84:long    "24.96849851303" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/koskela" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6008>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Juomavesi ennen ja nyt" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä helsinkiläiset sai juomavetensä, ennen ja nyt? Helsinkiläiset saivat juomavetensä ennen vuotta 1876 kaivoista. Joulukuussa 1876 vettä alettiin pumpata Vantaanjoesta ja vuoden 1982 jälkeen Päijänteestä. \n\nLähde:\nHelsingin Vesi" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/juomavesi-ennen-ja-nyt" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tupakansavu iski heti pubin ovella vastaan, vaikka kaljabaarin istumapaikoista oli korkeintaan kolmannes täynnä. Joissain pöydissä istui kolmen, neljän  hengen porukoita, muutamissa oli vain mies ja tuoppi.\" (s. 187)" ;
  dcterms:description            "Suhosen kantapaikka, josta hän hankkii tärkeitä tietoja alamaailman ketkuista ja metkuista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2485> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8483>
] .

[ dcterms:description  "Romaanien ja elokuvien päähenkilö." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6385> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4218>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1466947~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8202>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:45:15+0300" .

rky:p997  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.103122617,27.335104718 63.104766838,27.330788478 63.107874303,27.335658405 63.106945753,27.338174517 63.103122617,27.335104718" ;
        poi:municipality  kunnat:k476 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1230" ;
        skos:prefLabel    "Iisalmen reitin kanavat (Ruokovirta)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6507>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8462>
        dcterms:modified  "2010-01-18T16:07:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8557>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Yövartija vain..." ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8583> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1940." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2kl5/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8406> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8556> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8205> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8557" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6767>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:42:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i207>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Esplanadin kaikuja" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6708> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i206> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6726> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i923> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6725> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/esplanadin-kaikuja" .

rky:p1196  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.530452293,30.011728537 63.531945697,30.010163106 63.533566097,30.009665133 63.534265013,30.011018167 63.534614303,30.013225329 63.534042000,30.017069600 63.533215708,30.018706509 63.532103637,30.019132923 63.531405033,30.015857855 63.530452293,30.011728537" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k422 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Puuruu)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Saa \"Oiva\"n portsari lantin,\njonka velkaa jäin.\nJa maksan kelloni pantin,\nkymppikäärölläin.\nKun löydän Limperin Antin,\nsille kädestäin\nmä heitän, kuin luun, femman näin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i669> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9383>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7127>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i467>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "En hesakunde berättar" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i466> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hesakunde-berattar-en" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9008>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Oksanen, Kille"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9008" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6504>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Alppila, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ravintola Alppila" , "Alppipaviljonki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat            "60.190516860264" ;
        wgs84:long           "24.9391553681962" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/alppila-ravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7218>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9173>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:12:28+0300" .

th:Kirjallisuus  a       owl:Class ;
        rdfs:label       "Kirjallisuus"@fi ;
        rdfs:subClassOf  bibo:Book .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9268>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Helsingin torvisoittokunta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9268" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9507>
        dcterms:modified  "2010-12-21T21:38:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6764>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hassi, Eero"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hassi-eero" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7478>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:08+0300" .

rky:p1432  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Presidentti Kyösti Kallion kotitilalla on olennaista merkitystä Kallion elämänvaiheiden (maanviljelijä, tilallinen, koko aikuisikä) ja elämäntyön (talonpoikaiston asia, valtiomies) arvioinnissa ja tulkinnassa. \n\nHeikkilä on aikanaan presidentti Kyösti Kallion isännöimän suurtilan pihapiiri, johon kuuluu asuinrakennus vuodelta 1897, väentupa ja useita ulkorakennuksia sekä tien toisella puolella sijaitseva Muhjalan asuinrakennus aittoineen. Heikkilä toimii edelleen tilan talouskeskuksena ja sen omistaja on Kallion sukua. \n\nHeikkilän lähettyvillä Malisjoen rannassa on Kyösti Kallion pojan kuvanveistäjä Kalervo Kallion 1939-1940 rakennuttama Pajarin talo. Ateljeekodiksi rakennetussa talossa on klassistishenkinen avokuisti ja ikkunaluukut. Sisätilat kalusteineen ja taideteoksineen ovat alkuperäisessä asussa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.927866012,24.948318181 63.927648275,24.948104472 63.927101784,24.947785634 63.927660828,24.944880559 63.928388172,24.945482514 63.927866012,24.948318181" ;
        poi:history       "Kyösti Kallion kotitila Heikkilä-Mehtälä oli Pohjois-Suomen suurin talonpoikaistalo, jossa oli Kallion luopuessa 1939 isännyydestä noin 250 hehtaaria peltoa, valtaosa hänen suosta raivauttamaansa. Maatalouden ja maaseudun elinehtojen kohentaminen oli Kallion poliitikonurankin kantava ajatus sekä itseis- että välinearvoisena. Kallio oli Suomen presidenttinä vuodet 1937-1940.\r\n\r\nKalervo Kallio oli tuottelias kuvanveistäjä, jonka tuotantoa vuodelta 1962 on Kyösti Kallion patsas eduskuntatalon läheisyydessä. Pajarin päärakennuksen, joka on Kalervo Kallion suunnittelema, piti olla myös Kaisa ja Kyösti Kallion eläkeasunto, mutta Kyösti Kallion menehdyttyä vain Kaisa Kallio ehti asua talossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k535 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2232" ;
        skos:prefLabel    "Kyösti ja Kalervo Kallion talot (Pajari)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9767>
        dcterms:modified  "2011-09-08T17:50:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7120>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_276>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1042371~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1541330~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7215>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Ympyrätalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6539> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7532> ;
        wgs84:lat         "60.1805080195725" ;
        wgs84:long        "24.9490237760858" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7215" .

rky:p1692  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin huvilat Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa muodostavat kokonaisuuden, joka erinomaisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin arkkitehtuurin, myös yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistä muutosta klassismista funktionalismiin. Huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nTurussa 1920-luvun lopulla toimineet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman ovat vaikuttaneet merkittävästi  funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Villa Solinista on muodostunut tyylillisen kehityksen vedenjakaja 1920-luvun lopulla: klassisen arkkitehtuurin rinnalla näkyvät jo funktionalismin vaikutteet, jotka kirkastuvat 1930-luvun huviloissa. \n\nTurun ympäristön saarilla olevat Bryggmanin 1920-1940 -luvulla  suunnittelemat huvilat ovat  Hirvensalossa Villa Ekman ja Villa Solinin vierasmaja, Ruissalossa Villa Warén sekä Kakskerran saarella sijaitsevat Villa Erstan ja Villa Staffans, Katariinanlaakson Villa Solin sekä Kaarinassa Kuusiston saarella oleva Villa Nuuttila.  Huvilarakennukset on sijoitettu maaston muotoja erinomaisesti hyväksikäyttäen. Villa Haartman asuinrakennukseen liittyvine puutarhoineen sijaitsee Naantalissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.356345926,22.144422823 60.356603157,22.144786955 60.356476156,22.145126140 60.356219341,22.144719130 60.356345926,22.144422823" ;
        poi:history       "Arkkitehti Erik Bryggmanin Turun ympäristöön suunnittelemat huvilat rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920-1940-lukujen aikana. Ekmanin funktionalistinen huvila rantasaunoineen valmistui 1933, Villa Solin ja Villa Solinin vierasmaja 1929, paviljonkimainen Villa Erstan 1929, Villa Warén 1933, Kaarinassa sijaitseva Villa Nuuttila 1949 ja nykyisin seurakuntien leirikeskuksena toimiva omakotitalo Villa Staffans 1946. Naantaliin Axel ja Hedvig Haartmanille piirretty taiteilijakoti valmistui 1926."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2661" ;
        skos:prefLabel    "Bryggmanin huvilat (Villa Erstan)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7380>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:18+0300" .

rky:p106  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loviisan alakaupunki on yksi maamme yhtenäisimmistä 1700-luvun kaupunkialueista, jonka asemakaava, kaupunkirakenne sekä rakennuskanta ovat säilyneet hyvin. Pitkille ja suorille katunäkymille antavat leimansa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella rakennetut pienikokoiset rakennukset.\n\nAlakaupunki muodostuu Loviisan perustamisen jälkeen linnoituksen eteläpuolelle 1700-luvulla vapaasti syntyneestä puukaupunginosasta, jota leimaa edelleen yhtenäinen ja tiivis katutila sekä historiallinen rakennuskanta. \nAlakaupungin pohjoisosassa sijaitseva Sepänkujan ja Degerbynkadun välinen tiivis, kapea ja korkea katutila muodostaa yhtenäisen kaupunkistruktuurin. Katujen varsilla on muutama kaksikerroksinen 1700-luvulta peräisin oleva asuinrakennus, joka on vuorattu aikakaudelle tyypillisellä pystylaudoituksella.\n\nPohjois-etelä suuntaiset Kuningattarenkatu ja Mariankatu alkavat Karlskronanbulevardilta ja yhtyvät etelässä kiilamaisesti Suolatorin kohdalla. Alakaupunki jatkuu rakennuskannaltaan hyvin säilyneenä Suolatorista etelään Puutarhakatua pitkin Perämiehenkujalle asti. Pitkille ja suorille katunäkymille antavat leimansa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella rakennetut pienikokoiset rakennukset. Katunäkymän eheyttä korostavat suhteellisen pienikokoiset tontit. Suolatorin eteläpuoleiset tontit, jotka alun perin ovat olleet merimiesten ja käsityöläisten asuttamia, ovat huomattavan kapeita ja pienikokoisia. Niillä sijaitsevat asuintalot on usein rakennettu tontin pitkälle sivulle pääty kadulle päin. Alueella on myös säilynyt muutama läpiajettavalla porttikäytävällä varustettu asuinrakennus. \n\nLoviisan alakaupungin eheä pienimittakaavainen rakenne kapeine katutiloineen ulottuu Puutarhakatua ja Köydenpunojan katua pitkin etelään aina Antinkyläntien yli uimarannalle eli Plagenille saakka. Plagenin eteläreunan muodostaa Tamminiemen alue, jossa sijaitsee vanha muotopuutarha ja kaksi varsin alkuperäisenä säilynyttä empire-tyylistä asuinrakennusta 1800-luvulta.\n\nAlakaupungilla on läheinen yhteys Loviisanlahteen. Maankohoamisen ja maantäytön myötä entisestä rannasta on tullut katu (Rantatie) ja rantaan on muodostunut yhtenäinen kävelyreitistö. Suolatorilta on yhteys rannassa sijaitsevaan Laivasiltaan, jossa on entisiä suolamakasiineja. Alue, joka nykyään palvelee pääosin matkailua, toimii myös pienvenesatamana.\n\nAlakaupungin länsipuolella kaupungin maisemallisen kehyksen muodostaa metsäinen Myllyharju, jolla on mm. kaksi hautausmaata ja näköalapaikka Kukkukivi, jonne arkkitehti K. Hjelt suunnitteli jugendvaikutteisen valurautatisen näköalatornin 1906. Myllyharjun maamerkkejä ovat tuulimylly ja Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema vesitorni vuodelta 1961."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.457520839,26.233374251 60.456866637,26.233184736 60.456634338,26.235956807 60.450633395,26.235795826 60.448292539,26.237240830 60.447308711,26.243018664 60.443501519,26.241343316 60.441660067,26.238656181 60.442622743,26.232837764 60.444312047,26.229914281 60.445860788,26.227455282 60.446880421,26.227388033 60.446854086,26.226485374 60.448531505,26.226402603 60.452509714,26.222503481 60.453477610,26.225252198 60.453959137,26.225402163 60.454131701,26.226764903 60.455334964,26.225731109 60.456069208,26.228727973 60.456779836,26.228088048 60.457384707,26.230456689 60.457871353,26.233036450 60.457520839,26.233374251" ;
        poi:history       "Degerbyn kaupunki perustettiin 1745, kun linnoituskaupunki Hamina oli luovutettu Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupungin lopullisen asemakaavan laati Augustin Ehrensvärd 1747. Tavoitteena oli bastionien ympäröimä kivestä rakennettu kaupunki,  johon tuli liittyä linnoitusvyöhykkeen ulkopuolinen esikaupunki. Vain osa bastioneista sekä muutama kivirakennus toteutui. Varsinainen asutus ja puukaupunki, nyk. Loviisan alakaupunki syntyi linnoituksen eteläpuolelle.\r\n\r\nAlakaupunki säästyi vuoden 1855 suuressa kaupunkipalossa. Alakaupungille tehtiin uusi asemakaava 1963, jossa suurin osa historiallisesta rakennuskannasta olisi korvattu 2-5 kerroksisilla rakennuksilla ja kaupunginosan pienimittakaavainen rakenne olisi muuttunut täysin. Vuosien 1977 ja 1980 asemakaavan muutoksissa kehityssuuntaa muutettiin ja kaupunginosan suojelu sekä varovainen täydennysrakentaminen otettiin tavoitteeksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:katu , poio:asuinrakennus , poio:tuulimylly , poio:puisto , poio:tori ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1519" ;
        skos:prefLabel    "Loviisan alakaupunki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9504>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Jääkärinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.160117747418" ;
        wgs84:long        "24.9444504076914" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/j-k-rinkatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7475>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Strömberg Oy:n oppilaskoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat         "60.217263645164" ;
        wgs84:long        "24.8717424389114" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7475" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4971>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vihreä kylä, monta tarinaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7147> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vihrea-kyla-monta-tarinaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8189>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5685>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=A6DD65CC-8413-4320-BFE2-BB94FE01FAEC> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7809>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lindman, Åke"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7809" .

rky:p366  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sjölaxin kartano rakennuksineen, puistoineen ja peltoineen muodostaa merellisessä maisemassa 1800-luvun kartanokulttuuria ja -rakentamista kuvastavan kokonaisuuden. Kartanon paikan ohittavan merireitin historialliseen merkitykseen viittaavat lukuisat pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt kartanon ympäristössä. \n\nSjölaxin säterikartanon talouskeskus sijaitsee Kemiön saaren itärannalla muinaisen merenlahden, nykyisen peltolaakson pohjoisrinteellä. Sjölaxin rakennuskantaan kuuluu 1800-luvun alussa rakennetun kaksikerroksinen, puisen päärakennuksen lisäksi empiretyylinen talli ja uusgoottilainen viljamakasiini. Kartanon päärakennusta ympäröivä puisto \"Vilan\" on myös 1800-luvun alusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.145034169,22.859348235 60.150147446,22.871490420 60.144510791,22.877423147 60.137051738,22.880718575 60.136399730,22.868576437 60.136928658,22.862234609 60.135271914,22.857729849 60.134459670,22.849584409 60.133667013,22.836256403 60.133970242,22.815865630 60.133470231,22.806890333 60.130421372,22.798073154 60.133230132,22.791112705 60.134864500,22.793381981 60.138492564,22.805543756 60.140821479,22.816913496 60.143876745,22.830265270 60.144477820,22.843576038 60.145477414,22.849279376 60.145034169,22.859348235" ;
        poi:history       "Sjölax on 1500-luvulta peräisin oleva säterikartano.  Kartanossa oli keskiajalla kivinen asuinrakennus, josta säilyi 1900-luvulle vain tynnyriholvattu kellariosa. Sjölaxin kartanon nykyisen päärakennuksen kaksikerroksinen keskiosa valmistui 1812. Matalammat yksikerroksiset siipiosat lisättiin 1860-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2667" ;
        skos:prefLabel    "Sjölaxin kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9764>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Suomalainen ruokaretki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7072> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6506> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9763> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9762> ;
        th:lisatietoa     "Suomalainen ruokaretki on kirja hyvästä ruoasta ja juomasta, suurista persoonallisuuksista ja huikeista gastronomisista miljöistä. Se on epätavallinen ruokakirja, jossa reseptit ovat sivuosissa: tärkeintä ovat ihmiset ja heidän suhteensa ruokaan.\n\nKaverukset Ari Larnemaa ja Pekka Ritvos päättivät kiertää valokuvaaja Kaius Hedenströmin kanssa vuoden aikana parhaat paikat, joissa suomalainen ruokakulttuuri kukoistaa. Sitä kartoitettiin muun muassa Utsjoella, Iisalmessa, Lemillä, Ranskassa, Nakkilassa ja Vesijärvellä. Retkeilijät kolusivat myös Helsingin parhaat ravintolat ja pääsivät samoihin pöytiin niin tunnettujen ja tuntemattomampienkin herkkusuiden kanssa." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9764" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7974>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:34+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p279>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Horn "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:31:01.305+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T07:57:41.713+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40755 , koko:p39645 , koko:p41215 , koko:p37559 ;
        poi:description  "Bastioni Horn rakennettiin vuosina 1774-1775 J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaan. Horn yhdisti Ison Mustasaaren itärannan eteläisen ja pohjoisen bastionirintaman. Etelässä se liittyy kurtiinin välityksellä bastioni Ribbingiin ja pohjoispuolellaan Taitetun kurtiinin välityksellä bastioni Bielkeen. Hornin avulla siirrettiin puolustuslinja rantaan päin ja aiemmin puolustuslinjan osana ollut Vinkkelitalo jäi puhtaasti hyötyrakennukseksi.\n\nBastioni Horn rakennettiin korkealle kalliolle. Siinä on vasemmassa olkakulmassa vain yksi kasematti, johon tehtiin 3 tykkiaukkoa, ampumatasanne ja luonnonkivestä muurattu rintavarustus. Vasemman siiven rintamuurit varustettiin tykkiaukoin, mutta siihen ei tehty muita ampuma-aukkoja. Oikea siipi ja kylki muurattiin kokonaan ilman ampuma-aukotusta.\n\nVenäläisen linnoitustykistön aikana 1817 kasemattia käytettiin varastona, siellä oli puiset säilytyshyllyt. Viimeistään venäläisenä aikana kasematti holvattiin tiilellä. Lattia uusittiin vuonna 1832. Krimin sodan alla 1850-luvulla linnakkeen puolustuskykyä pyrittiin nostamaan koko linnakkeen kiertävällä hirsirakenteisella tykkialustalla, joka kuitenkin purettiin pian 1860-luvun alussa ja bastionipiha otettiin lämmityskomissionin käyttöön.Kasemattiin tehtiin kolminkertainen hirsiladelma, joka maatäytön päältä turvetettiin. Bastioni oli halkovarastona ainakin koko 1800-luvun loppupuoliskon. Piha oli aidattu puisella aitauksella ja muurien kupeessa oli hirsirakenteinen, pulpettikattoinen halkovaja, jota korjattiin useaan otteeseen.\n\nKasematti kunnostettiin vuonna 1973 ja sinne sijoitettiin muuntaja.\n\nAulis Nieminen Seija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisenä aikana tunnus \"B\" (lue vee) ja \"bastion Gorn\"\nLähteet:\nKrA Ö 5 34 36 SÖS 25 32 35 36 41 44.\nMV SL VIK C 159 164-176.\nKA VSA 14555 14905 17044.\nKuva:\nMV SL VIK C 172."@fi ;
        poi:history      "Bastioni Horn rakennettiin vuosina 1774-1775 J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaan. Horn yhdisti Ison Mustasaaren itärannan eteläisen ja pohjoisen bastionirintaman. Etelässä se liittyy kurtiinin välityksellä bastioni Ribbingiin ja pohjoispuolellaan Taitetun kurtiinin välityksellä bastioni Bielkeen. Hornin avulla siirrettiin puolustuslinja rantaan päin ja aiemmin puolustuslinjan osana ollut Vinkkelitalo jäi puhtaasti hyötyrakennukseksi.\n\nBastioni Horn rakennettiin korkealle kalliolle. Siinä on vasemmassa olkakulmassa vain yksi kasematti, johon tehtiin 3 tykkiaukkoa, ampumatasanne ja luonnonkivestä muurattu rintavarustus. Vasemman siiven rintamuurit varustettiin tykkiaukoin, mutta siihen ei tehty muita ampuma-aukkoja. Oikea siipi ja kylki muurattiin kokonaan ilman ampuma-aukotusta.\n\nVenäläisen linnoitustykistön aikana 1817 kasemattia käytettiin varastona, siellä oli puiset säilytyshyllyt. Viimeistään venäläisenä aikana kasematti holvattiin tiilellä. Lattia uusittiin vuonna 1832. Krimin sodan alla 1850-luvulla linnakkeen puolustuskykyä pyrittiin nostamaan koko linnakkeen kiertävällä hirsirakenteisella tykkialustalla, joka kuitenkin purettiin pian 1860-luvun alussa ja bastionipiha otettiin lämmityskomissionin käyttöön.Kasemattiin tehtiin kolminkertainen hirsiladelma, joka maatäytön päältä turvetettiin. Bastioni oli halkovarastona ainakin koko 1800-luvun loppupuoliskon. Piha oli aidattu puisella aitauksella ja muurien kupeessa oli hirsirakenteinen, pulpettikattoinen halkovaja, jota korjattiin useaan otteeseen.\n\nKasematti kunnostettiin vuonna 1973 ja sinne sijoitettiin muuntaja.\n\nAulis Nieminen Seija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläisenä aikana tunnus \"B\" (lue vee) ja \"bastion Gorn\"\nLähteet:\nKrA Ö 5 34 36 SÖS 25 32 35 36 41 44.\nMV SL VIK C 159 164-176.\nKA VSA 14555 14905 17044.\nKuva:\nMV SL VIK C 172."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.1464815448163" ;
        wgs84:long       "24.990351867675827" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i18>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Seurasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.180617147426" ;
        wgs84:long    "24.8829561703053" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/seurasaari" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Saavuin kaksiooni Punavuoreen yhdeksän aikoihin illalla. Minua odotti jokaiseen poikamiesasuntoon tarttuva yksinäisyyden tuoksu.\" (s.70)" ;
  dcterms:description            "Romaanin päähenkilö Ariel Kafka asuu kaksiossa Punavuoressa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8853> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

[ dcterms:description  "Luku 6: Ulkohuussi kantakaupungissa. Opiskelija Sini Saarinen, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Studio sijaitsee lähellä Hietalahden hallia, jossa myydään 70-luvun muotoilua, vanhoja äänilevyjä, äänentoistolaitteita kaikilta menneiltä vuosikymmenniltä, hirvenpäitä ja vanhoja lintuhäkkejä. Ulkona torilla  ihmiset kauppaavat kirpunsyömiä minkkistoolia, hengellisiä levyjä, yksipennisiä ja nukenvaatteita. Studion satavuotiaan rakennuksen julkisivu on kuin maisema, oli Katariinalla tapana ajatella töihin tullessaan, sitä ei väsy katsomaan.\" (S. 50.)\n" ;
  dcterms:description            "Katariina käy Hietalahden hallin lähellä sijaitsevassa studiossa tekemässä äänispiikkejä mainoksiin ja dokumentteihin studiolla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1621> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7711>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Emanuelin kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Metodistien Emanuel-kirkko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1674242564403" ;
        wgs84:long           "24.9390162821418" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7711" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Emil Wickström" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7359> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7358>
] .

poi:creator  rdfs:comment  "Valitaan tästä SAHA-projektista."@fi ;
        rdfs:domain   poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label    "tiedon julkaisija"@fi , ""@en ;
        rdfs:range    poi:Publisher .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8186>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Heiskanen, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8186" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8425>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:16:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5921>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E6291D0C-B636-43C1-B41E-72D99DABA4AD> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6396>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:44:14+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p181>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Väestönsuoja\n"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:48:55.33+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:01:55.955+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36026 , koko:p33844 ;
        poi:description  "Väestönsuoja louhittiin Ison Mustasaaren kallioperään vuonna 1985. Luolastoon on sisäänkäynti sekäTykistölahden rannalta että huoltosatamasta, hoitokunnan isännöintitoimiston C 62 luota. Tykistölahden sisäänkäyntirakennelma on tilapäinen: se on suunniteltu jääväksi rakennus C 74:n, Inventaariokamarin, uudisrakennusosan sisään.\n\nRauhan aikana väestönsuoja on saarilla toimivien virastojen, lähinnä hoitokunnan, varastona.\n\nVäestösuojan sisäänkäyntirakennelmat on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Kirmo Mikkola.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuvat:\nValokuva MV SL"@fi ;
        poi:history      "Väestönsuoja louhittiin Ison Mustasaaren kallioperään vuonna 1985. Luolastoon on sisäänkäynti sekäTykistölahden rannalta että huoltosatamasta, hoitokunnan isännöintitoimiston C 62 luota. Tykistölahden sisäänkäyntirakennelma on tilapäinen: se on suunniteltu jääväksi rakennus C 74:n, Inventaariokamarin, uudisrakennusosan sisään.\n\nRauhan aikana väestönsuoja on saarilla toimivien virastojen, lähinnä hoitokunnan, varastona.\n\nVäestösuojan sisäänkäyntirakennelmat on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Kirmo Mikkola.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma-asiakirjat.\nKuvat:\nValokuva MV SL"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p19939> ;
        wgs84:lat        "60.14622786314551" ;
        wgs84:long       "24.991591048240707" .

rky:p602  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.728737764,26.185979063 61.728580321,26.188778102 61.726330573,26.188378020 61.725914918,26.187986987 61.726534855,26.185289881 61.727591745,26.186602326 61.727807949,26.185524362 61.728737764,26.185979063" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k172 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Viherin silta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7971>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nevalainen, Petri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7971" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8685>
        dcterms:modified  "2010-02-08T11:04:10+0300" .

rky:p1159  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Santamäen kartano kuuluu pieniin etelähämäläisiin kartanoihin, joiden monipuolinen rakennettu ympäristö edustaa useita historiallisia vaiheita ja tyylipiirteitä. Paloheimo -suvun vaiheiden kautta Santamäen kartano liittyy Riihimäen seudun teolliseen historiaan. \n\nKartanoalue on rakentunut useassa vaiheessa ja käsittää mm. kolme eriaikaista päärakennusta. Santamäen kartanomiljöötä leimaa hoidettu puisto ja sitä ympäröivät pitkät kiviaidat. Länsipuolella Santamäen kartanon maisema yhdistyy Launosten kartanon peltoihin ja rakennettuun ympäristöön.\n\nSantatamäen pihapiirissä on kolme päärakennusta 1800- ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuksiin liittyy puisto ja maisemaa jäsentävät pitkät koivurivit. Aluetta kiertää kiviaita. Talousrakennuksista vanhimpia ovat hirrestä salvotut viljamakasiini ja talli 1870-luvulta. Työväen asuinrakennukset ovat 1890- ja 1910-luvuilta. Kivikartanon pihapiirissä on vesitornirakennus 1890-luvulta. Santamäen kartanoon on liittynyt myös monipuolista tuotantotoimintaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.740267770,24.579349256 60.740225262,24.577349378 60.740937459,24.575169837 60.740704451,24.573475113 60.741162046,24.570015726 60.744515996,24.574491000 60.746796710,24.576285044 60.745403609,24.590174272 60.747133858,24.592213826 60.746182881,24.595421251 60.746041907,24.596910133 60.746208903,24.598170313 60.744754994,24.601048657 60.740799866,24.601094173 60.741131795,24.598591026 60.741521516,24.591685752 60.742094287,24.590549904 60.740267770,24.579349256" ;
        poi:history       "Santamäki on muodostunut vähitellen 1800-luvulla. Tila oli vanha herraskartano, jonka kantatilana oli kolmannes Seppälän säteriratsutilaa.\r\n\r\nHjalmar G. Paloheimo (Brander) avioitui Santamäen kartanon  tyttären Elin Hernbergin kanssa 1889 ja osti samana vuonna kartanon Hernbergin perikunnalta. Paloheimon myöhemmin merkittäväksi kasvanut teollisuustoiminta sai alkunsa Santamäen kartanon yhteyteen 1890 perustetusta pienestä yksiraamisesta sahalaitoksesta. Sahojen lisäksi Paloheimo oli osakkaana Riihimäen lasitehtaassa. Myös Paloheimon tiiliteollisuus käynnistyi pienestä 1890-luvun puolivälissä Santamäen kartanoon rakennetusta tiilitehtaasta. Paloheimon teollisen toiminnan painopiste siirtyi 1900-luvun alkupuolella Lopelta enemmän Riihimäen suunnalle. \r\n\r\nSantamäen kartanon nykyisin työväen asuinrakennuksena oleva vanhin päärakennus rakennettiin useassa eri vaiheessa 1800-luvulla. Uusi päärakennus valmistui 1894 arkkitehti H.R. Helinin piirustusten mukaan. Rakennuksen koristeellisessa julkisivussa on nähtävissä alkavan kansallisromantiikan piirteitä. Santamäen tiilitehtaan perustamisen jälkeen tiilen käyttö lisääntyi ja kartanon yhteyteen rakennettiin talous- ja tehdasrakennuksia tiilestä. Uusin päärakennus valmistui 1920 arkkitehti Yrjö Sadeniemen piirustusten mukaan. Nykyiseen asuunsa rapattu tiilirakennus korjattiin 1939.\r\n\r\nLaunosten kartanoa edeltänyt Launosten kylä oli 1800-luvun loppupuolelle saakka Kerolanmäellä Pihtojan viljelylaaksossa. Mäellä oli 1539 maakirjan mukaan seitsemän taloa. Ryhmäkylä hajosi 1860-luvulla. Samalla viljelysten ympäröimällä mäellä on edelleen Launosten kartanon talouskeskus. Kartano muodostui 1680-luvulla kolmesta Göran Brünoville lahjoitetusta tilasta. Launosten kartanon myöhäistä uusklassismia edustava päärakennus valmistui 1878."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k433 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4475" ;
        skos:prefLabel    "Santamäen kartanomaisema"@fi .

rky:p862  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luvian kirkonkylä on maisemaltaan, rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan edustava rannikon kirkonkylä.\n\nKuivatetun merenlahden koillisrannan harjanteella kulkevan raitin varrella olevat Hanninkylä, Löytty ja Väipäreenkylä muodostavat nykyisen Luvian kirkonkylän. Keskeisen osan Hanninkylän maisemasta muodostavat Pullin, Vähä-Ruutin, Uusi Lankin ja Mäki-Nissin maatilojen arkkitehtonisesti huomattavat talonpoikaisrakennukset vanhan Porin maantien molemmin puolin. Pullin 1800-luvulta periytyvät rakennukset on rakennettu umpipihan ympärille. Hanninkylässä on yksi Satakunnan komeimmista seurataloista, Antero Pernajan suunnittelema klassistinen Tasala on 1920-luvun lopulta.\n\nHanninkylän eteläpuolella on kirkonkylän keskusta, jossa keskeisen raittinäkymän muodostavat  pääosin 1900-luvun alkupuolelta olevat kirkko, siunauskappeli, kirjasto, kansakoulu ja Lehden tilan rakennusryhmä.\n\nJosef Stenbäckin suunnittelema ja punertavasta hiekkakivestä rakennettu kirkko valmistui 1910. Tornillisen ristikirkon julkisivujen käsittelyssä ja yksityiskohdissa on nähtävissä kansallisromantiikan piirteitä. Siunauskappeli on rakennettu vanhan kirkon hirsistä. Lahden tilan punamullattu taloryhmä on 1800-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.368932137,21.615111482 61.369026093,21.626986529 61.365957751,21.630761774 61.364596974,21.627210673 61.363899755,21.623428788 61.361961776,21.628621417 61.361306511,21.629402981 61.358014422,21.629866671 61.357638597,21.628667351 61.359881691,21.624739352 61.360558958,21.626077162 61.361285042,21.623707807 61.361668336,21.622752951 61.360487250,21.620910933 61.360448437,21.617987778 61.364369703,21.609429342 61.364858691,21.610202719 61.367018499,21.613136523 61.368932137,21.615111482" ;
        poi:history       "Kapean Luvianlahden rantaharjanteelle perustettujen kylien, Hanninkylän, Väipäreen ja Löytyn asutus syntyi keskiajalla. Uuden ajan alussa, 1560-luvulla, kylissä oli yhteensä seitsemän taloa. Suurin kylä oli Hanninkylä, jossa oli neljä taloa.  \r\n\r\nHanninkylän Pulli on 1600-luvulla ollut Bielke-suvun lahjoitusmaata ja sittemmin kruunulle peruutettuna. Talonpoikaiseen omistukseen se on ostettu 1768. Maankohoamisen seurauksena lahti mataloitui vähitellen purjehduskelvottomaksi. Luvianlahden kuivaamista suunniteltiin jo  1870-luvulla, varsinainen peruskuivatus tehtiin 1917-1923 ja 1948-1954. Luvianlahdesta saatiin kuivauksen avulla uutta peltoa noin 1000 hehtaaria.\r\n\r\nLuvia mainitaan Eurajoen kappelina 1558.  Ensimmäisen kirkon rakennusaikaa ja -paikkaa ei tunneta. Omaksi kirkkoherrankunnaksi Luvia tuli 1900-luvun alkupuolella. Nykyistä edeltänyt kirkko valmistui 1745 Rakennusmestari Tuomas Ravoniuksen johdolla. Uusi, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko valmistui 1910, jonka yhteydessä vanha kirkko purettiin ja materiaalista rakennettiin siunauskappeli."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k442 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:talonpoikaistalo , poio:hautausmaa , poio:kappeli , poio:kirkkorakennus , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4052" ;
        skos:prefLabel    "Luvian kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6133>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin keskikorkeus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Paljonko on Helsingin keskikorkeus (metriä merenpinnasta) ? Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin, että Helsingin keskikorkeus merenpinnasta mitattuna on 20 metriä. Tieto on vuodelta 2004." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-keskikorkeus-ja-korkein-kohta" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Minä housujani vain kohensin,\nihan malliin Espis-sankarin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i154> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196>
] .

<http://ldf.fi/poi>  a          sd:Dataset ;
        ldf:dataVisualization   <http://www.ldf.fi/dev/poi-finder/> , <http://www.ldf.fi/dev/tour-demo/> ;
        ldf:starRating          6 ;
        dcterms:creator         <http://seco.cs.aalto.fi> ;
        dcterms:description     "A point of interest (POI) is a specific point that someone may find useful or interesting. The purpose of this dataset is to aggregate POI data from different sources."@en ;
        dcterms:license         <http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/> ;
        dcterms:publisher       <http://seco.cs.aalto.fi> ;
        dcterms:rightsHolder    <http://sparql.onki.fi/poi/www.nba.fi/> , <http://seco.cs.aalto.fi> , <http://sparql.onki.fi/poi/www.lib.hel.fi/> ;
        dcterms:subject         koko:p67605 , koko:p8483 ;
        dcterms:title           "POI Ontology"@en ;
        void:sparqlEndpoint     <http://ldf.fi/poi/sparql> ;
        void:uriLookupEndPoint  <http://ldf.fi/data?uri=> ;
        void:uriSpace           "http://ldf.fi/poi/" ;
        sd:namedGraph           [ a         sd:NamedGraph ;
                                  sd:graph  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna> ;
                                  sd:name   <http://ldf.fi/poi/suomenlinna>
                                ] ;
        sd:namedGraph           [ a         sd:NamedGraph ;
                                  sd:graph  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route> ;
                                  sd:name   <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/blue_route>
                                ] ;
        sd:namedGraph           [ a         sd:NamedGraph ;
                                  sd:graph  <http://ldf.fi/poi/tarinoiden_helsinki> ;
                                  sd:name   <http://ldf.fi/poi/tarinoiden_helsinki>
                                ] ;
        sd:namedGraph           [ a         sd:NamedGraph ;
                                  sd:graph  <http://ldf.fi/poi/rky> ;
                                  sd:name   <http://ldf.fi/poi/rky>
                                ] ;
        foaf:homepage           <http://www.ldf.fi/dataset/poi> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8422>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Itämerensola"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i25> ;
        wgs84:lat         "60.1658648097684" ;
        wgs84:long        "24.9144481167747" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8422" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9136>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:51:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6632>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:57:25+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6727>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Annantalon Puhallinorkesteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6728> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/annantalon-puhallinorkesteri" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Inarintiellä, pitkällä kadulla, oli lihakauppa ja klapikauppa. Sieltä meille haettiin puut isossa pyykkikopassa, jota äiti kantoi kaksin käsin. Lisäksi sieltä ostettiin kivihiiliä, joilla talvella lämmitettiin huonetta. Ne paloi ihan punaisina ja kesti kauan uunissa.\" (s. 36)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1373> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9273>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8682>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Talonmies" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2322> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/talonmies" .

rky:p1061  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.180315096,29.589482956 64.184690763,29.570831579 64.189389016,29.576615314 64.194631718,29.589342306 64.194573818,29.595315872 64.184146829,29.602839726 64.180315096,29.589482956" ;
        poi:municipality  kunnat:k290 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1302" ;
        skos:prefLabel    "Tervanpolton muistomerkit (Lentuankoski)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8921>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1350271~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9396>
        dcterms:modified  "2012-08-03T13:40:42+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6892>
        dcterms:modified  "2009-09-03T17:39:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i332>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i331> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i331> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-3" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"19. päivä lokakuuta menin SKS:n arkistoon, sekin oli Kruununhaassa Mariankadulla. Kävelin sisäpihalle, jossa oli vaatimaton ovi, painoin summeria ja pian nousin portaat ylös toiseen kerrokseen.\"" ;
  dcterms:description            "SKS:n kirjallisuusarkistossa päähenkilö tutustuu Raija Siekkiseen liittyvään arkistoaineistoon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9452> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9461>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6987>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Perälä, Seppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/perala-seppo" .

rky:p1655  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kärkelän ruukinalueella on kujien varrella säilynyt poikkeuksellisen runsaasti työväen asuinrakennuksia, jotka muodostavat hyvin säilyneen ja intensiivisen 1800-luvun ruukkiyhdyskuntaa kuvastavan kokonaisuuden.\n\nKärkelän ruukki liittyy Varsinais-Suomen itäosien ja Länsi-Uudenmaan ruukki- ja teollisuushistoriaan. Kärkelän kuparisulatto on perustettu noin viiden kilometrin päässä sijaitsevan Orijärven kuparikaivoksen malmin käsittelyä varten.\n\nSikajärvestä Kurkelanjärveen laskevan Saukon- eli Kärkelänjoen varteen syntynyt Kärkelän ruukki on tiivis ruukkiyhdyskunta. Ruukkiyhdyskunnan alueella on jäljellä toistakymmentä työväenasuntoa, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Pääosa punamullatuista hirsirakennuksista sijaitsee lehtevien ruukinkujien varsilla. Jokiuoman etelärannalla on 1900-luvun alkupuolella rakennettu tilanhoitajan mansardikattoinen asuinrakennus. Ruukin tuotantorakennuksista on säilynyt vain hirsirakenteinen 1800-luvun alkupuolen paja joen pohjoisrannalla. Kosken pohjoisrannalla on nähtävillä myös kolmen pasutushuoneen pohjat sekä 1960-luvulla puretun myllyn kivijalka.\n\nKärkelän ruukinkartano siipirakennuksineen sijaitsee Orijärven kaivokselta Kärkelään kulkevan tien varrella. Taitekattoinen kaksikerroksinen päärakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1786 ja rakennuksen päätyihin on lisätty huoneita 1845 ja 1854. \n\nKaivostoiminnan päätyttyä 1880-luvulla Kärkelä on ollut Fiskars-yhtiöön kuuluva maatalouden mallitila. Joen pohjoisrannalla on kookas 1921-1923 rakennettu navetta. Myös vastapäätä ruukinkartanoa, entisellä tallin paikalla, seisova klassistinen tiilimakasiini vuodelta 1935 kuuluu Kärkelän maanviljelysvaiheeseen. Kosken partaalla, entisen kuparihytin kivijalalla on kookas mylly- ja puimalarakennus.\n\nSahakoskella ruukin koillispuolella on työväenasuntoja ja sahan rauniot. Pohjoisrannan entisessä sahanhoitajan asunnossa on toiminut Kärkelän koulu vuoteen 1939 asti. Paikalla ovat säilyneet myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu pieni voimalaitos, voimalaitoksen hoitajan mansardikattoinen asunto sekä korkeille betonijalustoille nostettu puinen voimaränni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.258109188,23.605700698 60.258744316,23.600913442 60.257918093,23.597674964 60.259889038,23.597090323 60.260689169,23.596200284 60.262666520,23.593488896 60.263304635,23.593463525 60.263530818,23.593341993 60.263934189,23.595414407 60.264419422,23.595716280 60.264816775,23.596315786 60.265130953,23.596055200 60.265833298,23.594992716 60.266395207,23.598906931 60.263813917,23.601898167 60.263833973,23.603305664 60.263992448,23.603897814 60.263380172,23.606716292 60.263527591,23.607501859 60.262582208,23.609746163 60.262034031,23.610091225 60.261257914,23.611484983 60.260793942,23.613262658 60.261991930,23.613427068 60.261201043,23.616007556 60.260159088,23.615048841 60.260241480,23.611463090 60.259373237,23.606469606 60.258109188,23.605700698" ;
        poi:history       "Orijärven kaivoksen malmin käsittelyä varten rakennetun Kärkelän kuparisulaton perusti tukholmalainen kauppaneuvos Robert Finlay 1766. Paria vuotta aiemmin, 1764, hän oli ostanut puolet Orijärven kuparikaivoksesta. Myöhemmin Kärkelän omistus oli Fiskarsin ruukilla.\r\n\r\nKärkelänkoskessa oli vanhastaan saha. Kupariruukin toiminta alkoi 1766. Kärkelästä raakakupari kuljetettiin ensimmäisten 16:n vuoden ajan Ruotsin Avestaan jalostettavaksi. Aluksi myös kaikki työntekijät tulivat Ruotsista, mutta pian Kärkelään syntyi ruukkiyhdyskunta. Vuonna 1792 Kärkelässä työskenteli 26 miestä. Vuonna 1781 Kärkelän hyttiä laajennettiin ja rakennettiin raakakupariuuni. Orijärven kaivoksen toiminta väheni 1800-luvun loppupuoliskolla, eikä Kärkelän 1812 palanutta hyttiä rakennettu uudelleen kuin vasta 1819-1820.\r\n\r\nOrijärven kaivostoiminta tehostui ja oli laajimmillaan 1820-luvulla, kunnes väheni jälleen 1840-luvulta alkaen. Sulatus Kärkelässä loppui 1882. Sen jälkeen Kärkelästä tuli Fiskarsin ruukin ulkokartano, jossa harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa. 1900-luvun alussa Kärkelässä oli 23 torppaa. Kärkelään rakennettiin 1911 voimalaitos, joka toimitti 1907 uudelleen avatulle Orijärven kaivokselle sähköä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k223 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:tuotantorakennus , poio:talousrakennus , poio:voimala , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4985" ;
        skos:prefLabel    "Kärkelän ruukkiyhdyskunta"@fi .

blue_route:c39  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s40 ;
        :source       blue_route:s39 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9133>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ala-Kokko, Aki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9133" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7343>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_499>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1927355~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1881586~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1771188~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1001125~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1330001~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1633885~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1095364~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7438>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.221427189469" ;
        wgs84:long        "25.1389199282729" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7438" .

koko:p31303  dc:created  "2012-05-30T08:00:10.409+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T08:00:10.525+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "infectious diseases"@en , "tartuntataudit"@fi , "smittsamma sjukdomar"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9393>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Cygnaeuksenkadun ja Museokadun risteys"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1749283867311" ;
        wgs84:long        "24.9285175264277" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/cygnaeuksenkadun-ja-museokadun-risteys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5648>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=F04939CE-9A6F-4E7F-AF31-CFB3FA3D5748> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7100> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7101>
] .

rky:p329  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vääräkosken vuosina 1901-1998 toimineen kartonkitehtaan monipuolinen tehdas-, konttori- ja asuinrakennuksia sisältävä kokonaisuus edustaa hyvin 1900-luvun alun pienimuotoista puunjalostustehdasta. Rakennetun ympäristön lisäksi tehtaan kone- ja laitekannalla on teollisuushistoriallista merkitystä. \n\nVääräkosken kartonkitehdas ja puuhiomo sijaitsee Kokemäen vesistöön kuuluvan Ähtärin reitin varrella. Tehtaan rakennukset sijaitsevat lyhyen Hyvölänjoen Vääräkosken rannalla. Ympäristö on vesistöjen ranta-alueiden osalta maatalousmaisemaa, jota rajaavat metsäiset mäet. Tehdasalueen eteläosa, Hyvölänjoen alajuoksu, on osa valtakunnallisesti merkittävää Ähtärin reitin kulttuurimaisemat maisema-aluetta.\n\nPunatiilinen tehdas käsittää kartonkitehtaan, puuhiomon ja voimalaitoksen (1901/1937). Teollisuusrakennuksiin kuuluvat lisäksi korjauspaja (1924), tallirakennus ja pitkät pahvivarastot. Teollisuusrakennusten pohjoispuolella on arkkitehtitoimisto Björklund & Myntin suunnittelema johtajan asunto (1924). Tehdasmiljööseen kuuluu lisäksi vanha konttori (1903) ja uusi konttori (arkkitehti Marius af Schultén 1937). Vääräkosken ja maantien varrella on tehtaan työväenasuntoja ja työntekijöiden rakentamia mökkejä. \n\nTehtaaseen kuuluu lisäksi Hyvölänjoen Perännekosken äärellä sijaitseva voimalaitoksena toimiva entinen hiomo- ja myllyrakennus ns. Alatehdas (1906). \n\nKartonkitehtaan monipuolisesta konekannasta on säilynyt mm. 1800-luvun loppupuolella Saksassa valmistettu kartonkikone ja tehtaan hiomossa kolme Tampellan 1940-luvulla valmistamaa hiomakonetta.\n\nKartonkitehtaan ulkoasuun ovat vaikuttaneet 1980- ja 1990-luvulla tehdyt uudistukset. Koskimaisemaa on ruopattu voimaperäisesti 2000-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.519323231,24.037028121 62.521491599,24.032741298 62.521140309,24.028930865 62.522783742,24.027662507 62.523663105,24.032023981 62.527399504,24.036197967 62.529530111,24.037704376 62.529079590,24.039990333 62.526908695,24.038547912 62.525890206,24.042865299 62.525362099,24.042822134 62.523835605,24.045021491 62.521105802,24.044225573 62.519394338,24.042228074 62.519233965,24.040042987 62.519323231,24.037028121" ;
        poi:history       "Vääräkosken tehtaan perusti 1897 tamperelainen kauppias ja sahanomistaja, insinööri Gustaf A. Lönnqvist. Vaasan läänin Kuvernöörin virasto myönsi 3.8.1898 Ylä-Vääräkoskeen luvan vesivoimalla käyvälle puuhiomolle. Kartonkitehdas käynnistyi 1901. Toinen hiomo- ja myllyrakennus rakennettiin 1906 Vääräkosken eteläpuolelle Perännekoskeen. \r\n\r\nVääräkosken kartonkitehtaaseen liittyy läheisesti Ryötön 1898 perustettu puuhiomo, jonka osake-enemmistö siirtyi Lönnqvistin suvulle 1927. Hiomo lopetettiin 1937, jonka jälkeen koskeen perustettiin voimalaitos, josta saatiin sähköä myös Vääräkosken kartonkitehtaalle. \r\n\r\nVääräkoski oli Lönnqvistin suvulla vuoteen 1978 asti, jonka jälkeen toiminta jatkui yhtiömuotoisena. Tehdas teki konkurssin 1986, jonka jälkeen toiminta jatkui Vääräkosken Pahvi Oy:n nimellä vuoteen 1998. Tehdasalue otettiin yritystiloiksi 2001."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k989 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1677" ;
        skos:prefLabel    "Vääräkosken kartonkitehdas"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9727>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin satamat 1956" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8453> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2738.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2738\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2738\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Helsingin satamat ovat olleet vuosikymmenten ajan merkittäviä laivaliikenteen keskuksia, kuten oheinen 1950-luvulla valmistunut filmikin osoittaa.\n\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9727" .

<http://example/upload-base/#metadescription_141>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:28:39+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mulla oli yks päivävalssi meneillään yhden ballerinan kanssa Porvoonkadulla. Asunto oli helvetin huono - vanhan talon ovihan on semmonen että sä kävelet sisään siitä. Mulla oli pieni huone, missä oli kumminkin helvetin rakkaita esineitä, kaikkia patsaita mitä mä oon löytäny, hyviä maljakoita, kaikkea kamaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8769> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7746>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7698>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Linnaluoto, Seppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7698" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7937>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:37:21+0300" .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p2074>
        dc:created      "2012-05-23T12:00:44.201+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T12:00:44.32+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "residential buildings"@en , "bostadshus"@sv , "asuinrakennukset"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Eeron vatsaa kutitti. Hän ei voinut olla hirnumatta. Huvipuistossa muuttui näköjään ikiliikkujaksi. Ei malttanut enää pysyä paikallaan. Laitteet vatkasivat häntä, hän pyöri ja kieppui ilmassa niin että harja hulmusi. Välillä hän kastui kokonaan.' (s. 118)" ;
  dcterms:description            "Eero, Alma ja Alman äiti viettävät hurjan hauskan illan Linnanmäellä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1920> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

rky:p589  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Toijolan, Pettilän ja Tiirolan kylissä on joukko kohteita, jotka poikkeuksellisella tavalla kuvastavat seudun historiaa aina esihistorialliselta kaudelta lähtien agraariyhteisön ja 1800-luvun vaiheisiin saakka.\n\nPien-Toijolan talonpoikaistalo on yksi mielenkiintoisimmista ja parhaiten alkuperäisen asunsa, rakennustekniikkansa ja -materiaalinsa säilyttäneistä ulkomuseona toimivista talonpoikaistaloista. Alueen itäpäässä olevat Tiirolan kylän talot, Laukka ja Heinikkala, rakennuksineen ja lahdenpohjukkaan laskeutuvine peltoineen edustavat hyvin agraaritraditiota. Yöveden rantakallioiden tunnetut Astuvansalmen kallionmaalaukset ovat seudun vanhinta kulttuurikerrostumaa. 1800-luvun loppupuolen liikenne- ja huvilakultuuria edustavat Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen avokanavat sekä Kallioniemen huvila.\n\nPien-Toijolan yhteensä 28 rakennusta ovat ryhmittyneet asuinkentälle itäsuomalaiseen tapaan varsin vapaamuotoisesti kuitenkin niin, että 1803 valmistuneen asuinrakennuksen edustalle muodostuu suljettu pihatanner monista aitoista, vanhasta savutuvasta ja kivinavetasta. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan, mikä lisää kokonaisuuden arvoa. Tuvissa ja aitoissa on runsas omaisvaraistaloudesta kertova aito esineistö. Vanhimmat aitat ja pihapiirin ulkolaidalla oleva savutupa ovat 1700-luvulta. Pihan rakennusryhmän ulkopuolella on riihi, sauna sekä erillisiä aittoja. Päärakennus on lautavuorattu mutta kaikki muut rakennukset ovat hirsipintaisia. Aitoissa on paikallisen rakentamistavan mukaiset malkakatot. Rakennusryhmä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Laarojärven rannalla ja pienialaiset pellot ympäröivät taloryhmää. Pien-Toijolasta johtaa polku Yöveden rannalle, missä Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat nähtävissä.\n\nToijolan kylän historialliset kohteet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan Ristiina - Hurissalo maisematien ympäristössä. Maantien varrella on 1900-luvun alkupuolella rakennettu kansakoulu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.447846217,27.528472335 61.445974864,27.541070854 61.442369666,27.551265694 61.440198697,27.552716168 61.438921336,27.548668387 61.439103371,27.542771458 61.445661196,27.526780731 61.447846217,27.528472335" ;
        poi:history       "Toijolan kylässä oli 1560-luvun maakirjojen mukaan kaksi tilaa. Seuraavalla vuosisadalla kylässä olivat Suuritalo, Toivola, Kyyrö, Haapiala ja Pientalo.  Tiirolan kylä on perustettu ilmeisesti 1600-luvulla jolloin siellä oli kaksi taloa, Laukka ja Heinikkala.\r\n\r\nPien-Toijola on ollut 1670-luvulta alkaen Toijosen suvun maatila, jonka vanhoissa rakennuksissa asuttiin aina talvisotaan saakka. Museonähtävyytenä Pien-Toijola on ollut 1960-luvulta lähtien. Pien-Toijola on saanut talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilven 1970. Tila on edelleen toimiva maatila, jonka uusi talouskeskus on museoalueen vieressä.\r\n\r\nKirkkotaipaleen ja Varkaantaipaleen avokanavat mahdollistivat laivaliikenteen Saimaalta Mikkeliin, josta oli tehty maaherranviraston sijoituspaikka 1832. Kanavat rakennettiin seudun kehittyvän teollisuuden tarvitsemien kuljetusten edistämiseksi, joskin vedottiin myös Mikkelin asemaan Savon vanhimpina asutus- ja kulttuuriseutuna. Kanavat valmistuivat 1877.\r\n \r\nProfessori, kielentutkija E. N. Setälä rakennutti Someenjärven rantakalliolle Kallioniemi -nimisen kansallisromanttisen huvilan 1896-1897 arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnitelmien mukaan. \r\n\r\nVanhin osuus maantietä Ristiinasta Varkaantaipaleeseen valmistui 1800-luvun lopulla, ja itäpuolella olevaa tietä rakennettiin aina 1960-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k696 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:koulu , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus , poio:museo , poio:huvila , poio:tie , poio:kanava ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1162" ;
        skos:prefLabel    "Toijolan kylän historialliset kohteet (Astuvansalmi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7340>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Mikonkatu 25"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Asunto-osakeyhtiö Mikonkatu 25" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7342> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        wgs84:lat            "60.1728261146189" ;
        wgs84:long           "24.9456665157129" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7340" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8054>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:41:43+0300" .

rky:p231  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hankalankosken pellavaloukku, ensimmäinen koneellinen pellavanpuhdistuslaitos, on tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen. \n\nKosken kirkonkylän kaakkoispuolella virtaavan Hankalankosken partaalle 1800-luvun lopussa rakennetun koneellisen pellavanpuhdistamon lisäksi alueen rakennuskanta muodostuu entisestä johtajan asuinrakennuksesta, myllytuvasta ja aitasta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.012670625,25.166017583 61.012897133,25.167389834 61.012845491,25.168538902 61.012657149,25.170426334 61.012375894,25.171324045 61.011979411,25.171384698 61.010911359,25.172415813 61.008586266,25.174514013 61.008190709,25.168781961 61.007878566,25.165601553 61.010526019,25.165196871 61.011545755,25.165112818 61.012670625,25.166017583" ;
        poi:history       "Hämeenkoski ja Lammi olivat tärkeää pellavanviljelyaluetta. Tampereen pellavatehdas rakensi 1888 Hankalankosken partaalle ensimmäisen koneellisen pellavanpuhdistuslaitoksen. Tehdas lopetti toimintansa 1955."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k283 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1885" ;
        skos:prefLabel    "Hankalankosken pellavaloukku"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8149>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Niemi, Jarkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8149" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5645>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kolsarintien nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Ystävättäreni asuu Konalassa Kolsarintiellä. Mikä on kolsari? Kolsarintie tulee Kolsarin talosta. Konala-Seuran sivuilla on siteeraus Torbjörn Holmqvistin Konalan seudun historiikista:\n\n\"Kolsar, joka on osa alkuperäistä Rosaksen tilaa, on kirjoitettu seuraavasti: Kållsar, Kållssar, Kolsar, Kollssar ja Kålsar. Ramsayn suku, joka vuonna 1837 otti tilanosan haltuunsa, on käyttänyt nimeä Kolsar. Viimeksimainittua nimeä on käytetty tässä teoksessa. Mistä nimi on tullut, sitä ei kukaan osaa sanoa. Mutta jos tätä verrataan nimeen Kolsarinkylä (Kolsarby) Kirkkonummella, voidaan olettaa, että joku nimeltään Kol tai Kål on perinyt tilan joskus ennen vuosia 1760-76, jolloin tila jaettiin.\"\n\nLähde:\nHolmqvist, Torbjörn: Konalan seudun historiikki: muistiinpanoja Konalasta ja sen ympäristöstä menneinä aikoina (Konala-seura 1981)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9297> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/ystavattareni-asuu-helsingin-konalassa-kolsarintie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6359>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:52:36+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p144>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaponieeri Boije"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T07:51:44.639+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:26:53.052+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p38306 , koko:p40755 , koko:p33630 , koko:p37849 ;
        poi:assetID      "A10b" ;
        poi:description  "Peruskorjaus\n\nKorjauksen lähtökohdaksi otettiin Aulis Blomstedtin 1940-luvulla laatiman suunnitelman mukaisesti varus­tusten asu ennen vuotta 1850. Tämä merkitsi ­­tuhotun ja hiekkaan hau­datun kontre­gar­di Hoppen rekonstruoimista. Huonokuntoinen, 30 vuotta kesä­käytössä ollut ravinto­la uusit­tiin ja liitettiin läm­pö-, vesi- ja viemäriverk­koon. Väestönsuoja rakennettiin kallioon louhi­malla ja sisäänkäynti siirret­tiin Del­lwi­gin ja Boijen väliin.\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nKaponieeri Boije sijaitsee bastioni Zanderin vasemman siiven edustalla, kaponieeri Delwigin eteläpuolella. Se rakenettiin vuosina 1755-56 vahvistamaan Kustaanmiekan keskuslinnoituksen edustan vallihautaa ja suojaamaan linnoituksen sisäisiä kulkureittejä.\n\nKaponieeri on yksikerroksinen harmaakivinen varustus, jossa on kaksi kasemattia ja puolustuskäytävä. Sen holvit on sisäpuolella revetoitu tiilellä. Alkuaan kaponieerissa oli sekä mörssäri- että kivääriaukkoja, jopa väliseinät olivat kreneloidut.Holvit oli ulkopuolelta vahvistettu kivi- ja maakerroksella ja turvetettu.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella, vuonna 1834, kaponieeriin tehtiin peltikatto ja se muutettiin ruutivarastoksi. Tässä yhteydessä mörssäriaukot muurattiin umpeen ja niihin rakennettiin tuuletuskanaalit. Vuonna 1865 kapoieerin taakse ja eteläpäätyyn rakennettiin maavallit ja niiden tueksi tukimuurit ja\n-holvit. Katto purettiin vasta vuonna 1875 ja koko kaponieeri peitettiin maalla.\n\nRavintola Walhallan rakennustöiden yhteydessä vuosina 1948-50 venäläiset tukimuurit kaponieerin takaa ja kaponieeri Delwigin puoleiselta sivulta purettiin ravintolan uudisrakennusosan tieltä. Osa eteläpäädyn maavallista tukimuureineen säästettiin vielä tämän korjauksen yhteydessä, ja venäläinen tiiliholvi toimi sisäänkäyntinä ravintolan uuteen eteisaulaan, joka yhdisti myös kaponieerit Delwig ja Boije toisiinsa. Kaksi entisistä mörssäriaukoista muutettiin oviksi. Kaponieeri Boijeen sijoitettiin ravintolan kabinettitilat. Se oli kuitenkin useina vuosina käytössä kesäkahvilana.\n\nVuosina 1980-83 toteutetun ravintolan peruskorjaus- ja laajennustyön yhteydessä venäläinen tukimuuri maavalleineen poistettiin lopullisesti, ja kontregardi Hoppen rekonstruoinnin myötä linnoituskokonaisuus Delwig-Boije-Hoppe saatettiin ulkoisilta piirteiltään ruotsin vallan aikaista tilannetta vastaaviksi. Ravintolan uusi sisäänkäynti sijoitettiin kaponieerien Delwig ja Boije väliin.\n\nMuutostöiden suunnittelusta vastasi vuosina 1948-50 arkkitehtitoimisto Aulis Blomstedt, ja vuosien 1980-83 töistä edellisen lisäksi arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt.\n\nRavintola Walhallaa on käsitelty myös kaponieeri Delwigin (A 10a) ja kontregardi Hoppen (A 10c) yhteydessä.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nAnalecta Archaeologica Fennica XIII.1955\nKA VSA 17044\nKrA Ö 1-28a, G 67,68\nMV SL VIK A 176-180,218-220\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:history      "Kustaanmiekalla oli oleellinen merkitys Vi­aporin puo­lusta­mi­sessa, ja se linnoitet­tiinkin Augustin Ehrensvär­din johdolla lähes val­miiksi jo 1750-luvun puoleen väliin mennes­sä. Pää­linnoituk­sen ja ulko­varus­tuksen väliin rakennet­tiin jo tällöin lisäpuolus­tusta varten ka­ponie­eri Dellwig ja kontre­gardi Hoppe sekä hieman myö­hemmin ka­ponieeri Boije.\n\nVenäläisten vallitustöiden yh­teydessä Dell­wig ja Boije sekä purettu kont­regardi Hoppe peitettiin hiekalla.\n\nVuosina 1949-51 rakennettiin Helsingin Olympialaisia varten päälinnoitukseen arkki­tehti Aulis Blomstedtin suunni­telmien mukaan kesära­vintola. Suunnitelmista toteutettiin vain osa. Ravintolan­ pääsali oli Dellwigissä ja muut tilat kahdessa tasossa Boijen ja Zanderin vä­lissä. Yleisö tuli sisään väliaikaisesta sisäänkäynnistä Boijen etelä­päästä.\n\nkaponieeri = lähipuolustukseen tarkoitettu varustus\nKontregardi = ulkovarustus, tavallisesti kolmiomainen\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/9/9/saha/suomenlinna/0_-2228221516736684271.jpg" , "http://media.onki.fi/2/2/6/saha/suomenlinna/0_-3166982777039560026.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10401137\n" ;
        wgs84:lat        "60.13876874745291" ;
        wgs84:long       "24.98904294967656" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7934>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Arkio, Tuula"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7934" .

koko:p34303  dc:created  "2012-05-30T10:40:41.92+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T10:40:42.001+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "huts"@en , "majat"@fi , "stugor"@sv .

rky:p491  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Högforsin ruukin eri-ikäiset tuotantorakennukset, ruukinpatruunan kartano puistoineen ja työväen asuinalueet pihapiireineen muodostavat historiallisen miljöön, jossa yhdistyvät onnistuneella tavalla teollisen yhdyskunnan perinne, 1820-luvulta alkaen toiminut ja yhä toimiva teollisuustuotanto, teollisuustilojen uusi käyttö sekä asuminen. Högforsin ruukin merkkituotteet, kuten padat, liedet, kylpyammeet ja lämpöpatterit, ovat tulleet tutuiksi Suomen kotitalouksissa jo 1800-luvulta alkaen. \n\nAlueen läpi virtaavan joen äärellä kosken partaalla on sen vanhin teollisuushistoriallinen kohde, masuuni, ruukin ensimmäinen tuotantolaitos, joka havainnollistaa nykyään nähtävyyskäytössä takki- eli raakaraudan valmistuksen vaiheita 1823-1915. Masuunin lähistöllä on ruukinpatruuna Bremerin 1858 rakennuttama ruukinkartano hoidettuine puistoineen. Valimomuseo toimii tehtaan entisessä konttorirakennuksessa.\n\nEri-ikäiset tuotantorakennukset sijaitsevat joen itä- ja länsirannoilla. Maamerkkeinä ovat tehtaan piiput. Tehdasalueen punatiilisestä rakennuskannasta vanhimmat ovat konepaja ja valimo 1800-luvulta joen länsirannalla. Joen toisella puolella olevaa suurta konepajaa vuodelta 1928 on laajennettu 1930-luvulla kahdesti. Joen mutkassa ns. Alaemalin emalointilaitosta varten rakennetut tilat ovat eri vuosikymmeniltä, vanhin vuodelta 1919. Huomattava osa teollisuusrakennuksista on rakennettu 1930-luvulla arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitelman mukaan. Osassa tuotantotiloista toimii yhä valimo, osassa muita yrityksiä, Karkkilan kaupungin kaupungintalo ja kirjasto on sijoitettu konepajarakennukseen. Aiemmin sulkeutunut  teollisuustyön ympäristö on onnistuneesti liitetty uudiskäytön myötä osaksi ruukkiyhdyskunnan ympärille kasvanutta Karkkilan kaupunkia.\n\nAsuinalueet ovat tuotantoalueen ulkopuolella. Högforsin ruukin vanhimpia työväen asuinalueita on joen eteläpuolella sijaitseva Fagerkulla. Alueella toimii työväenasuntomuseo, jossa on yhden tai useamman perheen asuinrakennuksiin sisustettuja työläiskoteja 1870-luvulta 1960-luvulle. Vanhin säilynyt rakennus on Mäntylä, joka on siirretty Fagerkullaan 1870 ruukin tilalta. Pakari on tiilinen 1919 rakennettu leivintupa. Fagerkullassa useimpien pihapiirien talot ovat 1920-luvulla rakennettuja puolitoistakerroksisia, punamullattuja, valkonurkkaisia tyyppitaloja. \n\nVanhan Turun maantien tehtaanpuoleisella laidalla on 1800-luvun lopulla rakennettu tehtaan kansakoulu ja Vanhankylän puoleisessa päässä 1920-luvun virkailijoiden asuinkatu ja 1940-luvun virkailijoiden tyyppitaloalue. \n\nLemmoin asuinalue on Högforsin tehtaan sotien jälkeen rakennuttama. Valmistalojen, 18 neljän perheen rivitalon, asemapiirros on Carolus Lindbergin käsialaa. Rakennukset kuuluvat Högforsin varsinaisten työväen asuinalueiden viimeiseen aktiiviseen rakennusvaiheeseen. \n\nKulonsuonmäellä nähtävillä olevat  Rautamäen vaikuttavat kaivoskuilut, joista on louhittu rautamalmia 1817-1888, sijaitsevat Valtatie 2:n varrella, noin kahdeksan kilometriä Karkkilan keskustan ulkopuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.578818160,24.138536204 60.579071047,24.137351092 60.579480733,24.137346134 60.579835035,24.137644836 60.580138718,24.138105084 60.580247466,24.138849718 60.579762985,24.140055501 60.579308696,24.139781434 60.579023110,24.139083786 60.578818160,24.138536204" ;
        poi:history       "Vihdin pitäjän Pyhäjärven kappelin Kulonsuonmäeltä löydettiin rautaa 1800-luvun alussa ja rautakaivos perustettiin 1817. Kaivoksen omistajat Arvid Henrik Bökman ja Johan Jacob Dreilick perustivat rautamalmin jalostusta varten masuunin Karjaanjoen varrella sijaitsevan kosken partaalle 1820, ruukille annettiin nimi Högfors. Masuunissa sulatettiin rautaa 1823 ja samalla alkoi pienimuotoinen valaminen. Kulonsuonmäen rauta sopi hyvin valamiseen. \r\n\r\nHögforsin perustamisen taustalla oli teollisuuspoliittisiakin  tavoitteita, jotka osaltaan loivat edellytyksiä rautatehtaan toiminnalle. Uudessa suuriruhtinaskunnassa malmin ja takkiraudan tuonti Ruotsista vakeutui, mutta koska hallitus piti rautateollisuutta tärkeänä, sai Suomi 1821 oman vuorihallituksen, joka pyrki lisäämään malmintuotantoa ja uusien teknisten menetelmien käyttöönottoa.\r\n\r\nKokenut teollisuusmies Joseph Bremer toimi  Högforsin ruukinpatruunana 1836-1874. Bremer rakennutti 1843 masuunin viereen ruukinkartanon. Kartano paloi, mutta sen tilalle rakennettiin saman tien uusi. Bremerin kehittämänä Högfors menestyi. Ruukin historian kannalta ratkaisevin uutuus oli valimo, joka on taannut Högforsin ruukin toiminnan jatkuvuuden. Ruukki valmisti valimossa mm. patoja, pannuja, vesipyöriä, silitysrautoja, hautaristejä ja mortteleita. 1842 valmistui konepaja ja 1853 otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen putlaus- ja valssilaitos, jossa valmistettiin taottavaa kankirautaa. Putlaus- ja valssilaitos lopetettiin 1898 ja rakennus muutettiin hienotaepajaksi. \r\n\r\nPatruunana 1885-1906 toimineen Wolter Ramsayn aikana ruukista muodostui merkittävä tuotantolaitos. 1800-luvun lopulla kehitettiin valimon kokovalmisteet kuten liedet ja kamiinat ja jo 1890-luvulla Högfors oli Suomen suurin valimo. 1903 toimintansa aloittaneen lämpöteknillisen osaston tuotteet, radiaattorit ja keskuslämmityskattilat, olivat alallaan ensimmäisiä Suomessa. Högforsin portaita, valurautapylväitä, vesijohtoja ym. vietiin rakennuksille etenkin Helsinkiin. Ruukki oli merkittävin rakennus- ja valutavarain valmistaja Suomessa. \r\n\r\nHyvinkää-Högfors -kapearaiteinen rautatie toimi 1911-1967.\r\n\r\nMasuunin toiminta lopetettiin 1916 ja 1925 masuunin puuosat purettiin. Jäljelle jäänyt masuunin sydän oli pitkään vailla käyttöä. Nykyisin masuunirakennelma on osittain restauroituna ja osittain rekonstruoituna osa ruukin toimintaa esittelevää museota. \r\n\r\nTehdas liitettiin 1933 Kymi Oy:n alaisuuteen ja ruukinpatruunoiden aika oli ohi.  Rakennustoiminta joen molemmin puolin oli vilkasta 1920-1930–luvulla ja alue tiivistyi entisestään. Uusi konepaja valmistui 1928, maan ensimmäinen mekanisoitu valimo 1938.  Ns. Alaemalin alueelle perustettiin 1926 Suomen ensimmäinen emaloimislaitos, jota 1930-luvulla laajennettiin. Högforsin ”monopolituote” Suomessa oli 1927 alkaen emalipintainen kylpyamme, \"Högfors amme - ilonamme\". Samalla alkoi astioiden emalointi. \r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeisten sotakorvausten ja kehittyneen teknologian ansiosta tehdas nousi Pohjoismaiden johtavaksi valimoksi, jossa työntekijöitä oli parhaimmillaan noin 1800.\r\n\r\nVuoden 1975 energiakriisin seurauksena aravarakennusten kylpyammeita ryhdyttiin korvaamaan suihkuilla ja viimeinen amme valmistettiin 1977. Energiakriisin ja teollisuuden rakennemuutoksen jälkeen keskityttiin valamiseen. Osa isoista tehdashalleista jäi tyhjilleen ja työntekijöiden määrä laski 1980-luvulle tultaessa murto-osaan entisestä.\r\n\r\n1980-luvun puolivälissä perustettiin ns. Högfors-projekti, joka kehitti uutta käyttöä vanhoille teollisuustiloille. Yhä toimivan tuotantolaitoksen nimi muuttui 1990-luvun lopulla Componentaksi. Tehtaan suursarjavalimo valmistui vanhoihin teollisuustiloihin 2004 ja uusi karkaisimo sen jälkeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k224 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:museo , poio:kulttuurirakennus , poio:koulu , poio:teollisuusrakennus , poio:kaupungintalo , poio:asuinrakennus , poio:kaivos , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=926" ;
        skos:prefLabel    "Högforsin ruukinalue (Kulosuonmäen kaivos)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8648>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:11:19+0300" .

rky:p825  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.693394983,24.570527906 64.693378856,24.572509879 64.692779813,24.573077987 64.692803606,24.572404851 64.692477008,24.572420083 64.692395599,24.571906188 64.692270465,24.571211974 64.692124779,24.570818355 64.692631853,24.569898482 64.693394983,24.570527906" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k678 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Pattijoen silta)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8051>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Henrik Forsiuksen tie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i68> ;
        wgs84:lat         "60.2763922027484" ;
        wgs84:long        "25.0206875355049" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8051" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1563>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Jermo, Aake"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rauta, Riku" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/jermo-aake" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6356>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Iltaruskontie "@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i68> ;
        wgs84:lat         "60.28636167073" ;
        wgs84:long        "25.019790816209" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6356" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8550>
        dcterms:modified  "2010-02-01T13:02:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8645>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Semjonov, Viktor"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8645" .

rky:p1024  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympäristökokonaisuuksia, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkää ja monipuolista  asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen.\n\nOnaksen suuri saari ja sen lähisaaret Fåfängholmen, Björkholmen, Halsholmen, Svedjeholmen, Granholmen, Vikudden, Krokholmen ja Killingholmen ovat vanhaa maatalouden ja omavaraiskalastuksen aluetta. Saaret ovat Onaksen maatiloja lukuun ottamatta kallioisia, metsävaltaisia ja niissä on vain vähäisiä peltotilkkuja tai niittyjä. Onas on Porvoon merialueen luotsitila.\n\nNorrgårdin ja Södergårdin saaristo-oloissa poikkeuksellisen komeat talonpoikaistalot talousrakennuksineen muodostavat hienon kylänäkymän Onaksen Hemvikenin maisemassa. Onaksen saariryhmässä on Rågskärissä ja Andersholmenilla muinaismuistolain rauhoittamat kiviladelmat, jatulintarhat.\n\nPirttisaaren, Hamnholmenin ja Lästholmenin saarten väliin jäävässä suojaisessa Hemvikenissä sijaitsee Pirttisaaren kalastaja- ja luotsikylä. Asutus on yhtenäistä ja säilyttänyt hyvin perinteisen luonteensa, vaikka rakennukset ovatkin enimmäkseen kesäkäytössä. Saarilla on pienimuotoisen viljelyn ja laiduntamisen jäljiltä umpeutuvia niittyjä.  Hamnholmenilla on rakennussuojelulailla suojeltu luotsitalo. Aiemmin luotseille kuulunut laivojen tullaus siirrettiin tullilaitokselle 1838 ja sitä varten perustettiin tulliasema Pirttisaaren Svartvikeniin. Tulliaseman paikalla on nykyään merivartioasema.\n\nUlkomerellä sijaitseva, aikoinaan Onaksen tilaan kuulunut Söderskär muodostuu joukosta lähes puuttomia kallioluotoja. Söderskärin majakka ja sen henkilökunnan rakennukset ovat vuodelta 1862 ja siihen sillalla yhdistetyllä Luotsisaarella oleva luotsitupa vuodelta 1915. Kahdeksankulmainen majakka on noin 32,5 metriä korkea ja siinä on vielä jäljellä alkuperäinen lyhtykoju ja Ranskassa valmistettu, kristalliprismoista muodostuva Fresnel-linssistö. \n\nSöderskärin majakkayhteisön rakennukset ja viereisellä saarella sijaitseva luotsitupa muodostavat avoimesta luonnonmaisemasta selkeästi erottuvan kokonaisuuden, jossa korostuvat merenkulun virkamiesyhteisölle tyypilliset piirteet, merellisyys ja eristyneisyys. Söderskär on Suomenlahden parhaiten säilyneitä historiallisia majakkasaaria.\n\nOnaksen saaristoon kuuluu myös Pirttisaaresta koilliseen sijaitseva Långholmen Tämä asumaton saari osoitettiin kausiluontoista kalastusta varten vuonna 1948 Porkkalan Mäkiluodosta vuokra-alueelta siirretyille 14 kalastajalle. Valtion vesillä tapahtunut silakan ja kilohailin pyynti päättyi 1956 kun kalastajat palasivat Kirkkonummelle. Saari jäi heidän ja heidän jälkeläistensä haltuun ja 1970-luvulla suoritetun lohkomisen jälkeen sisälahdelle on syntynyt erikoislaatuinen tyyppipiirustuksin toteutettu kesäkylä, jossa on kymmenkunta aivan vesirajaan sijoitettua kesämökkiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.108760375,25.414090742 60.106754997,25.411006038 60.106812676,25.403396129 60.109494422,25.401364581 60.110495894,25.410081542 60.108760375,25.414090742" ;
        poi:history       "Porvoon läntisten ulkosaarten Onaksen, Pirttisaaren ja Söderskärin historia ja asutus liittyvät luotsaustoimintaan. Onaksen talonpojalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla. Luotsien vahtipaikat olivat eri kausina Andersholmenilla, Rågskärillä ja Pirttisaaren Hamnholmenilla kunnes luotsaus siirrettiin Söderskärin Bastulandetille 1904. Päivystys siellä päättyi vuonna 1961. Luotsitaloista on jäljellä vielä Rågskärin ja Söderskärin luotsituvat sekä Hamnholmenin luotsitalo sekä luotsien omia asuintaloja eri saarilla Onaksen saaristossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:satama , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4056" ;
        skos:prefLabel    "Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat (Söderskär)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjassa on kuvaus Kumpulan siirtolapuutarhan museomökistä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2965> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6622>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6855>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9359>
        dcterms:modified  "2010-08-12T15:00:53+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2014>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Ruusunpunaiset silmälasit" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Mainos-Television sarjanäytelmän harjoitusten jälkeen tapahtunut kuolemantapaus sysää liikkeelle tapahtumaketjun, johon on sekaantunut näyttelijöitä, ohjaajia ja käsikirjoittajia." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9512> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6723> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2011> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/ruusunpunaiset-silmalasit" .

koko:p37303  dc:created  "2012-05-29T10:13:15.403+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T10:13:15.528+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "scale models"@en , "pienoismallit"@fi , "miniatyrmodeller"@sv .

rky:p1284  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin yliopistollisen keskussairaalan suurkortteli Meilahdessa on yksi Suomen sairaalarakentamisen avainkohteista. Rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti monipuolinen, vaiheittain rakennettu erityisklinikkojen kokonaisuus kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon ja lääketieteen opetuksen kehitystä 1900-luvun alusta aina 2000-luvulle. Alueen rakennuskanta on selkeälinjaista 1900-luvun modernismia. Myös alueen uusin arkkitehtuuri pohjautuu samaan selkeään muotokieleen ja on sovitettu luontevasti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön.\n\nKorttelin rakennuskantaa hallitsee ns. blokkijärjestelmän mukainen Meilahden pääsairaalan yli 10-kerroksinen potilastorni. Pääsairaalaan on sijoitettu mm. sisätautien ja kirurgian klinikoita sekä röntgen- ja laboratoriotiloja. Pääsairaalan ovat suunnittelleet yhteistyössä arkkitehdit Jaakko Paatela ja Reino Koivula. Hallinto- ja huoltorakennus vuodelta 1965 on myös Jaakko Paatelan suunnittelema.\n\nVanhin klinikoista on 1934 rakennettu professori Jussi Paatelan Lääkintöhallituksen rakennusosastolla suunnittelema Naistenklinikka. Korttelin eteläosassa 1946 valmistunut Lastenklinikka, nykyinen Lasten ja nuorten sairaala, on arkkitehtien Uno Ullberg ja Erkki Linnasalmi 1940-luvun viimeisimpien sairaalaihanteiden mukaisesti suunnittelema rakennus, jossa yhdistyvät paviljonki- ja blokkijärjestelmä. \n\nLastenlinnan sairaala on valmistunut arkkitehtien Elsi Borgin, Otto Flodinin ja Olavi Sortan suunnitelmien mukaan 1948. Lastenlinna koostuu korkeasta, pyöreämuotoisesta sairaalarakennuksesta ja siihen liittyvästä matalasta siipirakennuksesta. Julkisivuja on elävöitetty poikkeuksellisen koristeellisilla, rappaukseen reliefinä tehdyillä kuvioilla. Rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.\n\nArkkitehtien Jussi ja Veli Paatelan suunnittelema silmä- ja korvatautien klinikka on valmistunut 1951 ja viereinen luentosalirakennus 1968. Syöpätautien klinikan ovat suunnitelleet arkkitehdit Erkki Helamaa ja Veijo Martikainen ja se on valmistunut 1962. Sairaala-alueen klinikoiden laajennusosat ovat peräisin pääasiassa 1970-1980-luvulta.\n\nSairaala-alueella on runsaasti lääketieteen ja sairaanhoidon opetukseen ja tutkimukseen tarkoitettuja rakennuksia. Korttelin luoteiskulman 1940 rakennettu arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema Helsingin sairaanhoitajatarkoulu toimii edelleen oppilaitoksena. Alueen itäpuolella on arkkitehti Olli Pöyryn suunnittelema Ammattilääketieteellinen tutkimuskeskus (nyk. Työterveyslaitos) vuodelta 1950. Samassa korttelissa sijaitseva Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan teoreettisten laitosten rakennus on valmistunut 1966 arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitelmin. Meilahden yliopistollisen keskussairaalan lääketieteen kampuksen uudempaan kerrostumaan kuuluvat 2000-luvun vaihteen molemmin puolin valmistuneet terveystieteiden kirjasto Terkko ja biolääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum. \n\nTukholmankadun varressa ovat arkkitehti Veli Paatelan suunnittelemat, 1940-1950-luvun taitteessa valmistuneet potilaskodin kerrostalo, entinen asuntola Eevala ja psykiatrian poliklinikka. \n\nLukuisten klinikoiden ja laitosten sekä hallinto-, talous- ja huoltorakennusten lisäksi sairaalalla on oma voimala Paciuksenkadun toisella puolella. Alueella on sisäinen katu- ja liikenneverkostonsa tienviittoineen, helikopterikenttineen, laajoine pysäköintialueineen sekä laaja maanalainen käytävä- ja tilaverkosto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.188433439,24.912701130 60.187790204,24.911454992 60.187066930,24.910493151 60.186056940,24.909299731 60.185789689,24.910484512 60.185441179,24.910930237 60.184987835,24.911146143 60.185173629,24.908099512 60.185479465,24.907175801 60.186334114,24.906173691 60.187967113,24.904008632 60.188930021,24.903339924 60.190226543,24.901825680 60.191306242,24.900332751 60.191415094,24.900254094 60.191274971,24.906911884 60.191209488,24.910547623 60.188992922,24.911960271 60.188433439,24.912701130" ;
        poi:history       "Yliopisto siirrettiin Helsinkiin Turusta 1828 ja sen vanhimmat lääketieteen ja opetussairaaloiden rakennukset sijaitsivat Helsingin yliopiston ns. keskustakampuksen yhteydessä. Ks. erilliset kohteet Helsingin yliopiston rakennukset  (keskustakampus) ja Kirurginen sairaala.\r\n\r\nOpetussairaala erotettiin hallinnollisesti yliopistosta 1841 ja asetettiin Lääkintöylihallituksen valvontaan Helsingin yleisenä sairaalana, johon yhdistyi 1860 yliopiston uusi kliininen instituutti. Sairaalan uudisrakennuksia valmistui keskustaan vielä 1800-luvun lopulla (synnytyssairaala 1878, Kirurginen sairaala 1888, lastensairaala aloitti toimintansa 1899), mutta 1899 Lääkintöhallituksessa suunniteltiin useassa eri rakennuksessa toimineen sairaalan keskittämistä. Sopiva paikka löytyi, kun Helsingin kaupunki tarjosi Meilahden rälssitilan maita tarkoitukseen 1903. Nykyisen Lastenklinikan viereisellä mäellä oli Meilahden huviloihin kuulunut Villa Fridhäll, jossa myöhemmin toimi Ukkokoti ja Punaisen Ristin sairaala.\r\n\r\nPerustetun rakennuskomitean arkkitehti Magnus Schjerfbeck laati sairaala-alueelle asemakaavan 1909. Varhaisimmat suunnitelmat perustuivat 1800-luvun lopulla vallitsevaan paviljonkijärjestelmään, jossa eri toiminnot sijoitettiin eri rakennuksiin. Ensimmäinen rakennusvaihe alkoi 1914, mutta ainoastaan talousrakennus sekä lämpökeskus valmistuivat 1918. Iho- ja sukupuolitautien klinikan kivijalkaa käytettiin 1930-luvulla hyväksi Naistenklinikan rakentamisessa. Paviljonkijärjestelmään perustui edelleen toteutumatta jäänyt E.A. Kranckin asemakaava vuodelta 1919.\r\n\r\nNs. keskussairaalaneuvottelukunta antoi 1936 arkkitehti Uno Ullbergin tehtäväksi laatia suunnitelma sairaala-alueelle. Suunnittelu perustui ns. blokkijärjestelmään, jossa sairaalatoiminnot on sijoitettu keskitetysti samaan rakennukseen. Naistenklinikka ja Lastenklinikka toteutettiinkin 1930- ja 1940-luvuilla ko. suunnitelman mukaan, mutta 1951 valmistunut Silmä- ja korvatautien klinikka poikkesi Ullbergin kaavasta.\r\n\r\nIntensiivisin sairaala-alueen rakentamisaika oli 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin rakennettiin sekä pääsairaala että suurin osa erityisklinikoista. Laki yliopistollisista keskussairaaloista 1956 vauhditti sairaala-alueen rakentamista, jonka suunnitelmat tehtiin blokkijärjestelmän mukaan 1957-1959. Meilahden kolmiosainen pääsairaala, joka koostui potilastornin lisäksi toimenpide- ja poliklinikkaosasta sekä opetus- ja laboratoriotiloista, valmistui 1965.\r\n\r\nSairaanhoidossa tapahtui merkittäviä muutoksia Meilahden sairaala-alueen rakentamisaikana. Sairaanhoito alkoi painottua polikliinisiin toimenpiteisiin 1900-luvun kuluessa ja sairaaloissa tarvittiin yhä enemmän teknisiä, laboratorio- ja huoltotiloja. Meilahden sairaalakortteliin keskittyi monipuolisia toimintoja ja lisääntyvän sisäisen liikenteen sujuva järjestäminen vaati yhä enemmän tiiviiltä alueelta.\r\n\r\nRakennuksia laajennettiin toiminnan muuttuessa ja aputilojen tarpeen kasvaessa. Arkkitehti Veli Paatelan suunnittelemat Naistenklinikan ja Korvaklinikan lisärakennukset valmistuivat 1975 ja 1980.  Lasten ja nuorten sairaalan lisärakennus valmistui 1987 arkkitehtitoimisto Railo & Steniuksen ja Meilahden pääsairaalan NMR-lisärakennus 1988 arkkitehti Kimmo Karjalaisen suunnittelemana. Silmäklinikan leikkaussali, jonka suunnitteli arkkitehti Mikael Paatela, valmistui 1987.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen Helsingin yliopiston lääketieteen opetus siirtyi yliopiston keskustakampukselta Meilahden yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen, sillä opetuksen vaatimia tiloja ei enää voitu laajentaa keskustassa. Meilahteen keskitettiin 1970-luvulta alkaen keskustasta pois siirtyviä lääketieteen laitoksia ja tiedekuntia.\r\n\r\nTutkimuskeskuksista rakennettiin 1945 perustetun Työterveyslaitoksen rakennus 1950 ja yliopiston teoreettisten laitosten rakennus 1966. Tutkimuslaitosten rakentaminen jatkui 2000-luvun vaihteessa; 1998 valmistui Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko arkkitehti Olli Pekka Jokelan suunnittelemana sekä Biomedicum 2001 arkkitehtien Timo Vormalan, Matti Lummaan ja Erkki Karosen suunnittelemana. Sairaala-alueen rakentaminen ja kehittäminen jatkuu edelleen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4656" ;
        skos:prefLabel    "Meilahden sairaala-alue"@fi .

blue_route:s25  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kahvila Piper"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p91> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kahvila Piper"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:description  "Luokkakokous pidetään lauttasaarelaisessa ravintola Blue Peterissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2129> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9481>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9001>
        dcterms:modified  "2010-04-13T13:37:44+0300" .

rky:p1618  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.247492607,25.121139567 60.247597120,25.122160154 60.247518226,25.122949589 60.247216689,25.123381945 60.246847366,25.123795678 60.246278792,25.123918648 60.243712662,25.121801437 60.243070839,25.123105975 60.241988848,25.126186478 60.240327055,25.128069868 60.239645524,25.128161644 60.239351185,25.128570802 60.239568758,25.123789454 60.240507914,25.118574133 60.241524976,25.119391275 60.241850206,25.117984075 60.241272658,25.117473789 60.241931751,25.116326724 60.242366261,25.114694200 60.242765121,25.115305304 60.242738496,25.116604851 60.243077807,25.119362417 60.243687054,25.118935065 60.243784331,25.118386160 60.244976319,25.119374364 60.245117519,25.119275679 60.245952535,25.119952317 60.246035600,25.119464532 60.246217728,25.119605018 60.246118303,25.120003152 60.246681718,25.120574715 60.246765639,25.120147213 60.247356878,25.120566258 60.247492607,25.121139567" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k092 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:kasarmi , poio:muinaisjaannos , poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Länsimäki)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2608>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kulosaarentie 8, Kulosaari, puh. 35" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8581> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8656> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6420> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2606> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kulosaarentie-8-kulosaari-puh-35" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7067>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Uudenmaankatu 31"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1633229993217" ;
        wgs84:long        "24.936546776779" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7067" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7306>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4802>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1331434~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9261>
        dcterms:modified  "2010-06-09T16:40:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9356>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Hakalantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1137094969304" ;
        wgs84:long    "24.5326163487751" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hakalantie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6852>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Takanen, Juha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/takanen-juha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7566>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1712275~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Malminkartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847426/> ;
        wgs84:lat     "60.2488642836264" ;
        wgs84:long    "24.8559836278374" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/malminkartano" .

<http://example/upload-base/#metadescription_104>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:46:07+0300" .

rky:p1520  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokkolan yläkaupungin 1660-luvun ruutukaava-alueella on säilynyt muutamia historiallisia merkkirakennuksia. 1690-luvun pedagogiotalo on tiettävästi kaupunkiemme vanhin koulurakennus ja profaani puurakennus. Sen naapurustossa oleva Roosin talo on kokkolalaisen vauraan laivanvarustajan kivinen porvaristalo 1800-luvun alusta. Pedagogion ja Roosin talot ympäristöineen ovat museokäytössä.\n\nPunamullattu pedagogio on karoliinista barokkia edustava säterikattoinen koulutalo, jonka pohjakaava on eteiskamarillinen paritupa. Hirsirakennuksen alkuperäisen asun rekonstruktio 1960-luvulla kuvastaa pedagogista restaurointi-ihannetta. Pedagogion kokonaisuuteen kuuluu entinen rehtorin kivinen asuintalo vuodelta 1818 sekä kaksikerroksinen ns. Lassanderin talo vuodelta 1748, joka on yksi vanhimpia Kokkolassa säilyneitä taloja. Kauppiassukujen käytössä ollut kaksikerroksinen hirsirakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Kustaa Aadolfin kadulta. \n\nAnders Roos nuoremman rakennuttama Roosin talo on ollut valmistuessaan 1813 Kokkolan kaupungin kolmas kivitalo ja pitkään kaupungin suurin ja komein yksityistalo. Talon yläkerrassa on toiminut kaupungin ensimmäinen, 1861 toimintansa aloittanut yläalkeiskoulu. Kaksikerroksisessa mansardikattoisessa talossa on rokokoon ja uusklassismin piirteitä. \n\nSamanaikaisesti Roosin talon päärakennuksen kanssa on tontin pohjoisreunalle rakennettu suolamakasiini, jonka toinen kerros on tehty kivestä 1860 kaupungissa riehuneen palon jälkeen. Suolamakasiinin julkisivut ovat olleet rapatut jo alkuperäisessä asussa. Sisätilat on muutettu pieniksi toimistohuoneiksi ja näyttelytilaksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.837701071,23.127521710 63.837784484,23.129170986 63.837338590,23.129313402 63.837410447,23.130897795 63.837012469,23.131004050 63.837009120,23.130879124 63.836968668,23.129430764 63.836962918,23.129276625 63.837293473,23.129209003 63.837246471,23.128307549 63.837231350,23.127623278 63.837701071,23.127521710" ;
        poi:history       "Kokkolassa toimineesta kaupungin ylläpitämästä koulusta on maininta jo vuodelta 1634. Kokkolan pedagogion rakennus rakennettiin porvariston päivätöinä 1695-1696, kun edeltänyt, kaupungin ensimmäinen koulutalo oli todettu huonokuntoiseksi. Uuden rakennuksen piirustukset tilattiin Tukholmasta. Pedagogio antoi alkeisopetusta, jonka jälkeen varakkaimmat saattoivat jatkaa opintojaan Vaasan tai Oulun triviaalikoulussa. Kokkolan komean koulutalon hankinnan taustalla lienee ollut toive triviaalikoulun siirtämisestä Vaasasta Kokkolaan.\r\n\r\nPedagogion pohjoistupa toimi koulun käytössä, ja eteläinen synodisalina, jossa pidettiin pappiskokouksia. Eteiskamari lienee toiminut koulun opettajan asuinkäytössä. Pedagogion koulusali oli ala-alkeiskoulun käytössä vuoteen 1867. Rakennus toimi tämän jälkeen mm. köyhien yömajana, palautui hetkeksi koulukäyttöön 1890-luvulla, ja 1900-luvun alussa se muutettiin museoksi ja kirjastoksi. Rakennus rekonstruoitiin alkuperäistä vastaavaan asuun 1960-luvulla.\r\n\r\nPedagogion tontilla ollut erillinen opettajan asunto todettiin huonokuntoiseksi 1813, ja uuden tiili- ja kivirakennukset suunnitelmat sai tehtäväkseen kauppias Anders Roos, jonka uusi kaupunkitalo oli juuri valmistunut. Piirustukset vahvistettiin Tukholman Intendentinkonttorissa ja rakennus valmistui 1816-1818.\r\n\r\nAlkeisopetus uudistettiin keisarillisella asetuksella 1841, jonka jälkeen pedagogio muuttui ala-alkeiskouluksi. Kaupungissa tehtiin esitys triviaalikoulun perustamisesta 1838. Yläalkeiskoulu määrättiin perustettavaksi Kokkolaan 1861, ja koulu aloitti toimintansa Roosin talon yläkerrassa. Yläalkeiskoulu toimi Roosin talossa vuoteen 1866, jolloin sen uudisrakennus valmistui, ja ala-alkeiskoulu muutti yläalkeiskoulun entisiin tiloihin Roosin taloon.\r\n\r\nRoosin talo rakennettiin todennäköisesti tukholmalaisten piirustusten mukaan. Kokkola oli 1800-luvun puoliväliin tultaessa tervakaupan ja laivaveistämöiden johdosta yksi Suomen vauraimpia kaupunkeja ja kaupunkiin rakennettiin 1700- ja 1800-luvulla lukuisia porvariston asuintaloja ja julkisia rakennuksia. Anders Roos nuoremman rakentamien kivitalojen lisäksi kaupunkiin ei 1800-luvun alkupuolella noussut muita kivitaloja, mutta hirsirakennusten rappaus muistuttamaan kivirakennusta yleistyi.\r\n\r\nRoosin talon tontin talousrakennusrivi tuhoutui 1860 kaupunkipalossa, ja päärakennuksen eteläpuolella sijainnut tiilinen makasiini purettiin 1950-luvulla. Päärakennuksessa oli pankin tiloja 1960, ja 1963 kaupunki osti talon ja yläkertaan avattiin taidemuseo. Rakennus peruskorjattiin 1980-luvulla arkkitehti Krister Korpelan johdolla, ja tällöin joitakin sisämaalauksia entistettiin ja oviaukkoja palautettiin oletetuille alkuperäisille paikoilleen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5177" ;
        skos:prefLabel    "Kokkolan pedagogio ja Roosin talo"@fi .

time-schema:latestStart
        a                   owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "latest possible start time"@en , "myöhäisin mahdollinen alkuaika"@fi ;
        rdfs:range          xsd:dateTime ;
        rdfs:subPropertyOf  time-schema:timeRelatedProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5014>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Astikainen, Riitta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/astikainen-riitta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9855>
        dcterms:modified  "2012-06-18T15:01:36+0300" .

[ dcterms:description  "Messuhallissa on iskelmäkonsertti, jossa sotilaat soittavat ja Henry Theel laulaa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9724> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7841>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_364>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1593841~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1026685~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7303>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vuorenjuuri, Helena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Saarimaa, Helena" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7303" .

rky:p1780  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä Inarijärven ympäristössä. Asuinalue on pysynyt samana satoja vuosia, mahdollisesti kauemminkin. Teemakohteeseen on sisällytetty valikoima inarinsaamelaisten vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja ilmiötä kuvaavina esimerkkeinä.\n\nInarijärvi on pinta-alaltaan laaja, rikkonainen, saarinen ja kivikkorantainen järvi, jonka ympärillä on enemmän pieniä järviä kuin muualla maassa. Jäämeren läheisyys vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja harjujaksoilla on hyväkasvuista mäntymetsää. Inarijärven lounaisrannalla on jylhä kalliosaari, Ukonsaari, joka on ollut inarinsaamelaisten keskeinen kulttipaikka.\n\nInarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä. Harvalukuisen kyläyhteisön ja sen perheyksiköiden vuotuismuuton  reitistöt noudattivat luonnon kiertokulkua. Vakituisen talvipaikan lisäksi inarinsaamelaisilla oli yksi tai useampi kesäpaikka. Inarin saamelaisten muuttomatkat eivät olleet yleensä pitkiä, lyhimmillään vain muutaman kilometrin. Talvikylien paikat ovat olleet suojaisella metsäseudulla, pienten vesireittien varsilla, missä riitti polttopuuta ja laitumia poroille. Nukkumajoen varresta tunnetaan kymmenkunta talvikylänpaikkaa. Myös Kotkajärven seudulla on säilynyt maastossa merkkejä inarinsaamelaisesta asumisesta: alueella on löydettävissä lukuisia kenttiä ja kotasijoja. \n\nInarinsaamelaista asutustyyppiä hyvin kuvaavia esimerkkejä Pielpajärven kirkko ympäristöineen, Nangujärven Niliniemi, Nuoran Juhanin asuinkenttä, Tsarmivuonon Ala-Mustola, Tsarmilompolon Keski-Mustola, Nuoran Juhanin paikka, Nangujärven Niliniemi sekä Turvejärven Pekkala, Nitsijärven Pekkala ja Kotkajärvi.\n\nJo käytöstä jääneitä kohteita, jotka edelleen kuvaavat hyvin inarinsaamelaisten vuotuismuuton asuinpaikan valintaa, ovat  esimerkiksi Kaurinsaari (kesäpaikka) ja Juutuan ranta (talvipaikka), Säisaari (kesäpaikka) ja Nukkumajoki (talvipaikka), Kutujärvi (kesäpaikka) ja Kenttäsaari (talvipaikka).\n\nInarinsaamelaista talvikyläpaikkaa kuvaa hyvin Pielpajärven kirkko ympäristöineen. Inarinsaamelaisasutukseen liittyvä, 1600-luvulle asti periytyvä kirkonpaikka on vanhan kulkureitin varressa, nykyään tiettömän taipaleen takana Ison Pielpajärven rannalla. Pielpajärven kirkko on Taka-Lapin vanhin rakennus. Kirkon luona on ollut talvikylä, vanha markkinapaikka ja sittemmin jo jäljettömiin hävinneet pappilan rakennukset. Paikalla on säilynyt muutama 1960 luvulla uudelleen rakennettu kirkkotupa. Pielpajärven ristikirkon matala kellotorni on liitettynä kirkon läntiseen ristipäätyyn. Tervatuissa ulkoseinissä on vaakalaudoitus ja tornin kellokerros on punamullattu. Kirkkosalissa on laakea valkoiseksi maalattu lautaholvi ja valkoiset hirsiseinät. Kirkon huolellisesti tehty kiinteä sisustus niukkoine värityksineen on 1840-luvulla tehtyjen uudistustöiden mukaisessa asussa.\n\nKesäpaikat, joita on voinut olla useampi, ovat olleet kala-apajien vuoksi Inarijäven ja sen suurimpien sivuvesien ranta-alueilla. Perinteisillä, heinää kasvavilla asuinkentillä on säilynyt osa alkuperäisestä rakennuskannasta, johon ovat kuuluneet asuinrakennusten lisäksi saunat, aitat, navetat, ladot, lammaspuurat, kalakellarit ja kalankuivatustelineet.\n\nUudistilojen perustamisvaiheessa yhtenäisestä talvikyläasumisesta luovuttiin. Perustettaviin tiloihin sisällytettiin usein sekä varsinainen tilanpaikka että entinen kesäpaikka. Jotkut luopuivat jo tällöin vuotuismuutosta. Uudistilojen perustamisvaihetta edustavat Nuottamajärvi (talvipaikka) ja Nuoran-Juhani Mahlattinuoran rannalla (kesäpaikka), Keski-Mustola Tsarmilompolon rannalla (talvipaikka) ja Ala-Mustola Tsarmivuonon rannalla (kesäpaikka), Tullusjärvi (talvipaikka) ja Sikasto Tsarminiemessä Inarijärven rannalla (kesäpaikka), Juutuan ranta (talvipaikka) ja Kaurinsaari (kesäpaikka), Nukkumajoki (talvipaikka) ja Säisaari (kesäpaikka) sekä Nellimin Kutujärvi (talvipaikka) ja Kenttäsaari (kesäpaikka). Kruununmetsätorppien perustamisvaiheesta ovat esimerkkeinä Turvejärven Pekkala (talvipaikka) ja Nitsijärven Pekkalat (kesäpaikka)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.856097308,27.468663407 68.852763067,27.467031778 68.853385425,27.461400903 68.855982427,27.463136379 68.856097308,27.468663407" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen varsille. Inarinjärven alueen saamelaisväestön muuttoasutusjärjestelmää säätelivät pääasiassa kalastukseen liittyvät vuotuiskiertotarpeet. \r\n\r\nEnsimmäiset asiakirjatiedot inarinsaamelaisista ovat 1550-luvulta. Inarin saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Inarin lapinkylään. \r\n\r\nMyöhäisrautakaudella Inarin arkeologisessa materiaalissa kuvastuvat vilkkaat kauppayhteydet. Arkeologisen tutkimusaineiston perusteella Inarin alueella oli keskiajalla useita pieniä peuranpyyntiä, kalastusta, keräilyä ja turkisten hankintaa harjoittavia pyyntiyhteisöjä, jotka saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa usein. \r\n\r\nRajaseudulla sijainnut Inarin lapinkylä joutui aikanaan maksamaan veroja jopa kolmelle valtakunnalle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Inarinsaamelaisten perinteisesti asuttamaan alueeseen kohdistui 1700-luvulta lähtien suomalaisen uudisasutuksen painetta. \r\n\r\nInarinsaamelaista perinteistä tapaa asuttaa lapinkylän alueita leimasi vuotuiskierto, maat ja vedet olivat sukujen nautinnassa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa inarinsaamelaisten asuin- ja elinpiiri muuttui sukualueista uudistiloiksi ja kruununmetsätorpiksi. Monet uudistilaoikeuden hakijat pyrkivät saamaan uudistilan paikan vanhoille kalakentilleen. Usein sekä vanha kesäpaikka että talvipaikka sisällytettiin uudistilaan. Ensimmäiset uudistilat Inariin perustettiin 1740-luvulla, mutta toiminta voimistui 1830-luvulta lähtien. Uudistilojen perustamiseen huokuttelivat siirtyminen metsästyksestä karjanhoitoon ja yritys turvata vanhat oikeudet. Inarin 120 uudistilasta runsaasti yli puolet oli inarinsaamelaisten perustamia.\r\n\r\nRajasulku 1852 lopetti inarinsaamelaisten mahdollisuuden käydä kalassa Varanginvuonolla Norjan puolella. Rajasulun jälkeen alueelle myös siirtyi pohjoissaamelaisia, koska laiduntaminen Norjan puolella jouduttiin lopettamaan. Toisen maailmasodan jälkeen alueelle asutettiin Petsamon alueen kolttaväestöä. Myöhempiä asutustoimia alueella säätelivät porotilalaki ja luontaiselinkeinolaki ja kolttalain muutokset.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko laajan Kemin seurakunnan alaiseen Inarin kappeliseurakuntaan rakennettiin 1646-1648 ja se sijaitsi nykyisen Pielpajärven kirkon koillispuolella. Vuodesta 1747 kappeliseurakunta oli Utsjoen alainen. Kirkko rakennettiin Anders Hellanderin johdolla 1754-1760 ja läntisen ristivarren edessä oleva kellotapuli vuosina 1763-1765. Kirkko jäi pois käytöstä 1888, jolloin itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Inarijärven rannalle syntyneen asutuksen yhteyteen. Pielpajärven kirkkoa   kunnostettiin 1975-76 perinteisiä työtapoja noudattaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216" ;
        skos:prefLabel    "Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Nuoran Juhani)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7332> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7329>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8017>
        dcterms:modified  "2009-12-21T15:50:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5608>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsinki talvilomalla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä mukavaa hiihtolomatekemistä on Helsingissä ja kymmenen kilometrin säteellä lapsiperheelle suhteellisen edulliseen hintaan? Helsinki on todella mukava paikka viettää talvilomaa, erityisesti lasten kanssa. Tästä osoitteesta löytyy kootusti linkkejä talvilomatekemiseen:\n\nhttp://hiihtoloma.fi/hiihtoloma-helsingiss.html" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrmita-mukavaa-lomatek" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7802>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:12+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7563>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Staden - Kaupunki : runoja ja kuvia Helsingistä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7562> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7563" .

<http://schema.onki.fi/agent-schema#uf861aa91-1ec8-4b15-95ad-dbd80fe4328e>
        dc:created      "2012-12-27T12:58:35.806+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T12:58:35.921+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Sprengtporten, Jacob Magnus"@sv , "Sprengtporten, Jacob Magnus"@en , "Sprengtporten, Jacob Magnus"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p107>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Patteri 3 A24"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T11:06:30.375+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:16:11.481+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39617 , koko:p40755 , koko:p39106 , koko:p32488 ;
        poi:description  "Patteri 3 eli säiliöpatteri on muita Kustaanmiekan pattereita vanhempi. Sen vanhin rakennusvaihe ajoittuu jo ruotsalaiselle kaudelle, jolloin 1760-luvulla rakennetun makeanveden säiliön suojaksi rakennettiin harmaakivimuuri.\n\nVenäläisten toimesta suojamuuria alettiin vahvistaa vuodesta 1835 lähtien. Itse vesiallas rakennettiin kokonaan uudestaan vuosina 1837-38, ja samalla suojavarustusta viimeisteltiin. Se oli kolmisivuinen, harmaakivinen puolustusmuuri, johon liittyi puinen ampumataso. Vuonna 1847 rakennettiin patterin oikeaan sivuun katettu tykkiasema kahdelle tykille. Vuoden 1855 aikana patterin rintavarustusta korotettiin ja siihen avattiin tykkiaukot. Saman vuoden lopulla kivisen muurin eteen rakennettiin maavalli. Koko patteri saatiin viimeistellyksi kesällä 1856.\n\n1860-luvun alussa patterin oikean siiven suojaan rakennettiin puinen ammusvarasto, joka korvattiin kivisellä v.1866.(A 23 [6]) 1880-luvulla patterin suojavallia korotettiin ja koko harmaakivinen puolustusmuuri jäi sen peittoon. Patterin sisäpuolista tukimuuria korotettiin ja vahvistettiin. Ruutikellari peitettiin myös maalla ja yhdistettiin suojavalliin. Tässä asussa patteri säilyi suomalaiselle kaudelle saakka.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK A 195-231,261-289.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan länsirannan patterit.\nMV SL Hist Rosén, Helena, 1985.Suomenlinnan linnoitusmaisema. "@fi ;
        poi:history      "Patteri 3 eli säiliöpatteri on muita Kustaanmiekan pattereita vanhempi. Sen vanhin rakennusvaihe ajoittuu jo ruotsalaiselle kaudelle, jolloin 1760-luvulla rakennetun makeanveden säiliön suojaksi rakennettiin harmaakivimuuri.\n\nVenäläisten toimesta suojamuuria alettiin vahvistaa vuodesta 1835 lähtien. Itse vesiallas rakennettiin kokonaan uudestaan vuosina 1837-38, ja samalla suojavarustusta viimeisteltiin. Se oli kolmisivuinen, harmaakivinen puolustusmuuri, johon liittyi puinen ampumataso. Vuonna 1847 rakennettiin patterin oikeaan sivuun katettu tykkiasema kahdelle tykille. Vuoden 1855 aikana patterin rintavarustusta korotettiin ja siihen avattiin tykkiaukot. Saman vuoden lopulla kivisen muurin eteen rakennettiin maavalli. Koko patteri saatiin viimeistellyksi kesällä 1856.\n\n1860-luvun alussa patterin oikean siiven suojaan rakennettiin puinen ammusvarasto, joka korvattiin kivisellä v.1866.(A 23 [6]) 1880-luvulla patterin suojavallia korotettiin ja koko harmaakivinen puolustusmuuri jäi sen peittoon. Patterin sisäpuolista tukimuuria korotettiin ja vahvistettiin. Ruutikellari peitettiin myös maalla ja yhdistettiin suojavalliin. Tässä asussa patteri säilyi suomalaiselle kaudelle saakka.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK A 195-231,261-289.\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan länsirannan patterit.\nMV SL Hist Rosén, Helena, 1985.Suomenlinnan linnoitusmaisema. "@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.138381457516616" ;
        wgs84:long       "24.986355376243637" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8277>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1747982~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5773>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E8B2658D-3809-4197-B6E0-A1F364E10253> .

<http://example/upload-base/#metadescription_79>
        dcterms:modified  "2009-04-29T11:31:38+0300" .

rky:p454  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Siikajoen kirkko vuodelta 1701 on Pohjanmaan varhaisimpia ristikirkkoja. Kirkon ympäristö muodostuu kirkkoa hyvin säilyneestä agraarimaisemasta, pappilan alueesta, Pohjanmaan rantatien vanhasta tielinajuksesta sekä Suomen sodan aikana kirkon, joen ja pappilan välisellä kentällä käydyn Siikajoen taistelun paikasta.\n\nSiikajoen kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko. Alttaritauluna on Mikael Toppeliuksen Getsemane-aiheinen öljymaalaus vuodelta 1771. Jaakko Suonperän veistämä  saarnastuoli on vuodelta 1765 ja sen maalauskoristelu vuodelta 1772 (Mikael Toppelius). Kirkon eteläpuolella oleva pohjalainen renessanssitapuli on rakennettu 1765. Siikajoen kaksikerroksinen mansardikattoinen pappila on välittömästi kirkon maisemassa joen varrella. Pappilassa on rakentamisajalle tyypillinen karoliininen pohjaratkaisu.\n\nJoen ja pappilan välisellä kentällä on käyty Suomen sodan Siikajoen taistelu 18.4.1808, ja taistelusta on muistona kaatuneiden sotilaiden hauta-alue muistomerkkeineen. Klingsporin tie on saanut nimensä suomalaisten joukkojen ylipäällikön mukaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.839217327,24.737401203 64.839102619,24.738805256 64.834891798,24.747801078 64.832251624,24.742366329 64.832748388,24.740909576 64.832910181,24.740369531 64.832921236,24.739909930 64.832845986,24.739483137 64.832633743,24.738600829 64.832656412,24.737477822 64.832691571,24.736939882 64.832986100,24.734673248 64.833469259,24.734819355 64.834010062,24.735190129 64.834801619,24.735641569 64.835376287,24.735389460 64.835573257,24.735262479 64.836021630,24.734316026 64.836253920,24.733897228 64.836459972,24.733659223 64.837572801,24.733599313 64.838185394,24.733462888 64.838449779,24.733253692 64.838867118,24.732403275 64.839048228,24.732184032 64.839432009,24.731981794 64.839606121,24.731780347 64.839779929,24.731323969 64.839912124,24.730981519 64.840240946,24.730495191 64.840493622,24.729989696 64.840942218,24.729059837 64.841232697,24.728661569 64.841762707,24.728565901 64.842408793,24.728248059 64.842795878,24.728021814 64.843095276,24.727977763 64.844010108,24.731456808 64.843180019,24.732292599 64.841875150,24.732779574 64.840307225,24.735087650 64.839217327,24.737401203" ;
        poi:history       "Saloisten kappeliksi perustettu Siikajoki erotettiin omaksi seurakunnaksi 1691. Siikajoen nykyinen kirkko rakennettiin 1701 ja pappila valmistui 1690-luvulta juontuvalle paikalle kirkkoherra Silfverbergin suunnitelmin 1796.\r\n\r\nKirkko  uudistettiin 1852 Oulun lääninarkkitehti Johan Oldenburgin tekemän piirustuksen mukaan. Kirkkoon lisättiin leveän attikaosan päältä nouseva, pohjaltaan neliönmuotoinen torni. Ulkoseinät varustettiin empiretyylisellä vuorauksella. Kirkkoa myös laajennettiin rakentamalla uusi sakaristo-osa itäristin jatkeeksi. Kirkkoa kunnostettiin 1984-1985 arkkitehti Jorma Tepon johdolla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k748 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:tie , poio:muinaisjaannos , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1330" ;
        skos:prefLabel    "Siikajoen kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9852>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Julma kuu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6361> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9855> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietoa     "Rakkaussuhteissaan epäonninen Johanna Lind törmää kaupungilla elämänsä mieheen.\n\nPsykiatri Samuel Mäntynen on kaikkea sitä, mistä Johanna on aina haaveillut: kypsä, sivistynyt, komea herrasmies, jonka maskuliinisuutta huoleton poninhäntä vain korostaa.\n\nSalamarakkaus sokaisee naisen eikä hän näe vaaran merkkejä eikä kuuntele läheisten varoituksia. Johanna ajautuu syvälle intohimoiseen suhteeseen ennen kuin huomaa, ettei kaikki taidakaan olla sitä miltä päältä päin näyttää.\n\nNaapuritalon yksinäinen tarkkailija näkee mitä on tapahtumassa ja päättää rientää avuksi, mutta tuleeko pelastus sittenkin liian myöhään? Onko narsisti sotkenut uusimman uhrinsa jo liian syvälle petosten verkkoon?\n\nOuti Pakkasen tarkkasilmäinen ja ajankohtainen psykologinen trilleri pureutuu yksinäisten city-ihmisten rakkauden nälkään ja hyväksikäyttöön. Narsismin ja egoismin tappava yhdistelmä piirtää julmalla tavalla kuvaa nyky-yhteiskunnan arvoista.\n\nKirja pohjautuu aikaisemmin ilmestyneeseen jatkokertomukseen.\n\nwww.crime.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9852" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p71>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Ruutikellari B7"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:29:26.855+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:32:53.595+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39617 , koko:p33844 ;
        poi:description  "Vuonna 1863 bastioni Cedercreutzin vielä säilyneestä vasemmasta siivestä ja kyljestä muodostettiin nk. väliaikainen maapatteri n:o 4 peittämällä se maalla. Puretun oikean siiven paikalle rakennettiin samaan aikaan puinen ruutikellari, joka peitettiin myös maalla. Tämä purettiin vuonna 1869 ja sen tilalle rakennettiin nykyinen ruutikellari B 7. Se oli aluksi katettu sinkkipellillä, mutta v. 1878 katto purettiin ja holvi sementoitiin ja peitettiin maalla.\n\nBastioni Cedercreutzin jäljelläolevat osat purettiin vuonna 1935, mutta ruutikellari sai jäädä paikoilleen varastokellariksi.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisen ajan rakennusnumero v.1900 N 8\nVuonna 1929 rakennusnumero B IV 81\n\nLähteet:\nKA VSA 17044.\nMV SL Vlt:n kirjeenvaihto 1930-luvul"@fi ;
        poi:history      "Vuonna 1863 bastioni Cedercreutzin vielä säilyneestä vasemmasta siivestä ja kyljestä muodostettiin nk. väliaikainen maapatteri n:o 4 peittämällä se maalla. Puretun oikean siiven paikalle rakennettiin samaan aikaan puinen ruutikellari, joka peitettiin myös maalla. Tämä purettiin vuonna 1869 ja sen tilalle rakennettiin nykyinen ruutikellari B 7. Se oli aluksi katettu sinkkipellillä, mutta v. 1878 katto purettiin ja holvi sementoitiin ja peitettiin maalla.\n\nBastioni Cedercreutzin jäljelläolevat osat purettiin vuonna 1935, mutta ruutikellari sai jäädä paikoilleen varastokellariksi.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläisen ajan rakennusnumero v.1900 N 8\nVuonna 1929 rakennusnumero B IV 81\n\nLähteet:\nKA VSA 17044.\nMV SL Vlt:n kirjeenvaihto 1930-luvul"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.14624922588882" ;
        wgs84:long       "24.980872941017196" .

[ dcterms:description  "Elokuvan mielisairaala." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8627> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7630>
] .

<http://ldf.fi/schema/poi/>
        a                owl:Ontology ;
        dc:creator       "Eero Hyvönen" , "Harri Hämäläinen" ;
        dcterms:date     "2012-09-08"^^xsd:date ;
        dcterms:subject  <http://dbpedia.org/resource/Point_of_interest> ;
        dcterms:title    "POI schema"@en ;
        void:dataDump    <http://ldf.fi/schema/data?graph=http://ldf.fi/schema/poi/> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8014>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Twiggy Oliver"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Paajanen, Mauno" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8014" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5510>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ravintola Hansa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kirjailija Pentti Saarikosken kerrottiin käyneen usein ravintola Hansassa. Missä tämä ravintola mahtoi sijaita, ja onko sitä enää olemassa? Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan talossa Mannerheimintie 5 vuokralaisena toimi vuosina 1924 vuoteen 1968 ”Hotelli Hansa Hotel”.\n\n\"Ravintolassa vallitsi vanhanaikainen tapakulttuuri: miehiltä vaadittiin pikkutakki, kauluspaita ja solmio ja jos niitä ei ollut niin portieerilta sai vuokrata: naiset eivät päässeet sisään housupuvussa eivätkä mieluusti yksin. Salia valvoi hapan hovimestari, pöydissä oli valkoiset pöytäliinat ja kokonahkaisissa kansioissa viisikieliset ruokalistat: lasimestarin silliä, paistettuja prinssinmakkaroita, jääkellarilohta ja kermaperunoita, nuhruisissa tapeteissa laivankuvia, ikkunaverhojen kellastamassa tyllissä sormen mentäviä reikiä.\"(teoksesta Pekka Tarkka: Pentti Saarikoski, vuodet 1964-1983)\n\nVuosina 1967-1969 Osakuntatalossa suoritettiin laajoja korjaustöitä joiden yhteydessä oli tarkoitus ottaa talo laajemmalti Ylioppilaskunnan käyttöön, mutta hotelli Hansa ei suostunut lähtemään talosta. Ylioppilaskunta ei uusinut vuokrasopimusta vuodeksi 1968, vaan ilmoitti että ”Hansan maine on loppuun kulunut eikä sen johto pysty pitämään tasoa tarpeeksi korkealla”. Hansan lähtemiseen liittyi hupaisiakin piirteitä, kun lehdistö kiinnostui seuraamaan asiaa ja julkaisemaan hotellin päättäväisen omistajattaren lausuntoja.\n\nHansa sai sivustatukea ravintolaan kiintyneiltä kirjailija-ja lehtimiespiireiltä. Saarikoski oli pitkään toiminut ravintolan korvaamattomana mainosmiehenä ja päässyt omistajan suosikiksi. Hänen lisäkseen toistakymmentä nuorta miestä kuului sisärenkaan” aktivisteihin”. Ryhmään laskettiin myös Saarikosken entiset vaimot. Saarikoski sai siis lehdet mukaansa taisteluun kantakapakkansa puolesta. Pekka Tarkan edellä mainitussa teoksessa kirjoitetaan, että monet Saarikosken julkilausumat ja avoimet kirjeet lähtivät maailmalle hotelli Hansasta.\n\nHansa- ravintolan asiakasväkeä on kuvattu mm. Hannu Salaman romaanissa ”Tapausten kulku”(1969) Sekä Jorma Ojaharjun romaanissa ”Amok” (1970).\n\nLopulta Hansan ja Ylioppilaskunnan välienselvittely siirtyi oikeuteen, jossa asia tuli olemaan vireillä parin vuoden ajan. Hansan häätö maaliskuussa 1968 tapahtui dramaattisin muodoin: irtaimistoa alettiin siirtää kadulle. Tapaus sai siis runsaasti katuyleisön ja iltapäivälehdistön huomiota osakseen, mutta unohtui pian ihmisten mielestä.\n\nLähteet:\nKlinge, Matti: Ylioppilastalo ( Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kiinteistöjen vaiheita)\nTarkka, Pekka: Pentti Saarikoski, vuodet 1964-1983" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9251> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kirjailija-pentti-saarikosken-kerrottiin-usein-kay" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3103>
        dcterms:modified  "2009-11-04T15:31:24+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6224>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D32AF726-EFBA-4779-850D-1ED18678DD9C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1074>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1331020~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1755180~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1656844~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8513>
        dcterms:modified  "2010-01-26T15:23:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8274>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Pääkkönen, Jasper"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8274" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1786>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Laine, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/laine-matti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6484>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8608>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Kultainen vasikka" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1961." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2ipe/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8607> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8606> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8228> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8608" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6579>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Malmsteninkulma"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1712756370216" ;
        wgs84:long        "24.9271656557121" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/malmsteninkulma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6818>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:47+0300" .

[ dcterms:description  "Vähäkallio toimi Rakennushallituksen pääjohtajana 1936-43." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7923>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8773>
        dcterms:modified  "2010-03-02T14:53:30+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Tattarisuon kaarihallin piha oli aurattu siististi ja sileä ajoura jatkui rakennuksen taakse. Veljeni oli vuokrannut entisen varastoni ja ehostanut siitä ensimmäisen tavaratalonsa.' (s. 73)" ;
  dcterms:description            "Kaikki Viktor Kärpän teollisuushallilla tapahtuva toiminta ei aivan kestä päivänvaloa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9777> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i70>
] .

rky:p1247  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetuista ylhäisaatelin asuinlinnoista maassamme Louhisaaren kartanon lisäksi. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisatoja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suuren Rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue sekä Strömslandetissa sijaitsevat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhat lampuotikylät Ströms ja Hormnäs sekä kartanon pohjoispuolelle 1910-luvun alussa jakojen seurauksena syntynyt Norr-Sarvlaxin kartano.\n\nKolmikerroksisen hollantilaista klassismia kuvastavan kartanon päärakennuksen muurarimestarina ja mahdollisesti suunnittelijana on Lorentz Creutzin toimeksiannosta toiminut viipurilainen Achatius Groneberg. Kuutiomaisen rakennuksen runko jakautuu kahdella poikittaisella sydänseinällä keskeishallitilaksi ja sen molemmin puolin erikokoisiksi huonesarjoiksi. Kolmanteen kerrokseen on sisustettu juhlasali ja edustavimmat vierashuoneet.\n\nIdenttiset, säterikattoiset sivurakennukset sekä porttirakennuksina toimivat tiiliset 1850-luvulla rakennetut talli ja viljamakasiini täydentävät barokkipihan symmetristä sommitelmaa. Läntisessä, todennäköisesti 1600-luvun sivurakennuksessa on säilynyt karoliiniselta ajalta peräisin oleva säterikatto. Toinen sivurakennuksista on korvattu 1880 palon jälkeen uudella. Kartanon talousrakennukset sijaitsevat kauempana päärakennuksesta.\n\nKartanon puutarhan vanhimmat osat ovat luultavasti päärakennuksen rakentamisajalta. Kartanon ohitse virtaavan joen varsilla ja patolammen ympärillä levittäytyvä maisemapuisto on peräisin 1850-luvulta. Myös pitkät puukujanteet on istutettu 1800-luvulla. Päärakennuksen ja sivurakennusten välisen geometrisesti järjestetyn muotopuutarhan hahmo on Paul Olssonin suunnittelema 1930-luvulla. Kartanon päärakennuksen takana olevassa metsikössä patolammen äärellä on jäljellä kartanon vanha mylly.\n\nKartanokeskusta ympäröi keskiajalta periytyvän Suuren rantatien eteläpuolinen laaja viljelymaisema. Strömslandetissa sijaitsevat Hormnäs, Bagarböle, Grevböle, Ströms, Tjuvö ja Lappnor ovat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhoja lampuotikyliä. Erityisen hyvin vanhaa kylärakennetta kuvastaa rakenteensa ja vanhan rakennuskantansa lähes muuttumatta säilyttänyt Ströms, jonka kolme taloa sijaitsevat edelleen hyvin tiiviisti tien itäpuolella olevalla loivalla mäellä. \n\nKartanon maiden jakamisen tuloksena 1910-luvun alussa syntynyt Norr-Sarvlax sijoittuu kartanon pohjoispuolelle. Norr-Sarvlaxin rakennuskantaan kuuluu kivisen päärakennuksen lisäksi työväenasuinrakennuksia, tiilinen viljamakasiini ja kartanolle johtavan tien varressa oleva Putgårdenin kaksikerroksinen talo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.393629006,26.171582924 60.395082412,26.175271756 60.394619903,26.177596050 60.394064886,26.180372249 60.393449412,26.183663837 60.392433495,26.183882006 60.391747961,26.180944471 60.391737278,26.179210488 60.392040359,26.176826110 60.390596651,26.174678801 60.390167123,26.172056338 60.390795618,26.170884134 60.391556818,26.170607868 60.393052151,26.170826716 60.393629006,26.171582924" ;
        poi:history       "Sarvilahden rälssitilan maita ovat hallinneet 1400-luvulta alkaen maan ylhäisaatelistoon kuuluvat Creutz-, von Morian- ja von Born-suvut, kunnes kartano 1956 siirtyi testamentilla Svenska Litteratursällskapetin omistukseen.\r\n\r\nLorenz Creutz vanhempi loi Sarvilahden kartanosta todellisen suurtilan ostamalla ja yhdistämällä suuren joukon lähiseudun tiloja. Kartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1672. Päärakennus vaurioitui sekä isonvihan (1713-1721) että pikkuvihan (1742-1743) aikana. Päärakennusta kunnostettiin sotien jälkeen ja mm. muutamat kattomaalaukset maalattiin tässä korjausvaiheessa. Päärakennukseen tarttui tuli sivurakennuksen tuhonneesta tulipalosta vuonna 1880. Tulipalossa tuhoutuivat kartanon säterikatto ja kolmas kerros. Kartano kunnostettiin arkkitehti F.A. Sjöströmin suunnitelmien mukaan, säterikatto korvattiin aumakatolla ja julkisivuun avattiin uusi ikkuna-akselisto. Palanut sivurakennus rekonstruoitiin 1600-luvun asuunsa. Vuonna 1934 tehdyssä, Hilding Ekelundin suunnittelemassa restauroinnissa palautettiin päärakennukseen 1600-luvun tyylinen säterikatto.\r\n\r\nNorr-Sarvlaxin kartano syntyi 1900-luvun alussa Sarvilahden omistajan Viktor Magnus von Bornin jakaessa kartanon maita kahdeksan lapsensa kesken."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=118" ;
        skos:prefLabel    "Sarvilahden kartano ympäristöineen (Ströms)"@fi .

rky:p950  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.743189512,28.192639596 64.743923263,28.192500263 64.744226316,28.191255901 64.745184772,28.193556340 64.744709596,28.194936036 64.743312842,28.195531947 64.743189512,28.192639596" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k105 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Komulanköngäs)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8868>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Vartiokylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i92> ;
        wgs84:lat         "60.220925647034" ;
        wgs84:long        "25.0959444047265" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vartiokyla" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Lopullisesti asian oli ratkaissut Inari Lappi, joka oli tarjonnut parin korttelin päässä sijaitsevan vihreän jugendtalon ullakkoasuntoaan suorastaan naurettavan edullisesti.\" (S. 28-29.)" ;
  dcterms:description            "Anna Laine on muuttanut Lönnrotinkadulta Abrahaminkadun ja Eerikinkadun kulmassa olevaan taloon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2122> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i518>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Idän hampaat" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/idan-hampaat" .

[ dcterms:description  "Antikvaarinen kirjakauppias Seppo Hiltunen täytti 60 vuotta 22.5.2000, juhlakirja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3099> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6453>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8510>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Lehtovaara"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lehtovaara" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1836881434947" ;
        wgs84:long           "24.9163560372615" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8510" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9224>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1514607~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6481>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Synagoga"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1673534884373" ;
        wgs84:long        "24.9285337364004" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/synagoga" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6720>
        dcterms:modified  "2009-08-05T17:30:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1570>
        dcterms:modified  "2010-10-22T08:34:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7195>
        dcterms:modified  "2009-10-27T14:18:08+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4691>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:55:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9319>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Richard's Pub "@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1658254728313" ;
        wgs84:long        "24.9464536612957" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/richards-pub" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7529>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:25:57+0300" .

[ dcterms:description  "Eräät elokuvan kohtauksista on kuvattu Munkkivuoressa ennenkuin sitä ruvettiin rakentamaan. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8974> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8770>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Häkkinen, Cisse"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Häkkinen, Hugo Christer" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8770" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Rööperin kuu\nkäy kattojen taa\ntänä yönä yksinäiset vaeltaa\nvalon viitta harteillaan\nRööperin kuu\nse mua lohduttaa\nse ottaa suureen syliin meistä jokaisen\njoka tahtoo unohtaa\nRööperin kuu " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i917> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9484>
        dcterms:modified  "2010-12-02T10:10:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6980>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:25+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjan luvussa \"Raittiusmies\" Pappa Kilpisestä raittiusmiehenä, perhe teki retkiä raittiusseura Koiton Lammassaareen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028>
] .

[ dcterms:description  "Kirja on Asunto-osakeyhtiö Korkeavuorenkatu 15:n historiikki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4798> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7518>
] .

<http://www.kansallisbiografia.fi/rdf/p732>
        dc:created      "2012-12-27T12:54:06.671+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T12:54:06.775+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Thunberg, Daniel"@en , "Thunberg, Daniel"@fi , "Thunberg, Daniel"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9579>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Snadi Pumppu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:description   "Duo sjungaa slangiksi vanhoja Stadi-aiheisia biisejä itse duunaamiensa lisäksi." ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i949> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9579" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9818>
        dcterms:modified  "2012-02-17T16:35:38+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1479240~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7789>
        dcterms:modified  "2010-03-16T11:25:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_327>
        dcterms:modified  "2011-04-12T18:07:42+0300" .

rky:p1743  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Perttelin keskiaikaisella harmaakivikirkolla on huomattava merkitys osana Uskelanjoen varren viljelymaisemaa. Joen länsirantaa seurailee Salosta Perttelin kirkon kautta Somerolle johtava Hiidentie. Keskiaikaisperäinen, mahdollisesti jo rautakautinen tie on säilyttänyt pääpiirteissään vanhan linjauksensa. \n\nUskelanjoen länsirannalla sijaitseva Pyhälle Bartolomeukselle nimetty kivikirkko on 1400-luvulta. Kolmilaivaista kirkkosalia kattavat neli-, kuusi- ja kahdeksanjakoiset ruodeholvit. Harmaakivinen asehuone on vuodelta 1750 ja kookas sakaristo suurimmaksi osaksi 1820-luvulta. Erillisen kellotapulin harmaakivinen alaosa on vuodelta 1729 ja arkkitehti Helge Rancken suunnittelema puinen yläosa vuodelta 1889. Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita.\n\nHiidentien varrella on Uskelan vanhan emäkirkon paikka ja Uskelan pappila.\n\nPerttelin kirkko ja Hiidentie sijoittuvat Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.446673228,23.250662567 60.446909250,23.249703339 60.447711043,23.248978388 60.448145004,23.250958736 60.447167637,23.251870285 60.446673228,23.250662567" ;
        poi:history       "Uskelan emäseurakuntaan kuulunut Perttelin kappeli perustettiin jo keskiajalla, ja ensimmäinen asiakirjamaininta siitä tehtiin 1401. Perttelissä lienee ollut puukirkko jo 1300-luvulla. Siihen 1400-luvulla rakennettu kivisakaristo muodosti noin vuonna 1500 valmistuneen kivikirkon vanhimman osan. Asehuone oli ilmeisesti puurakenteinen, kivestä se rakennettiin vasta 1750. Keskiaikainen sakaristo purettiin uuden valmistuessa 1828 muurarimestari Erik Sjöbergin johdolla. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Pertteli muodostettiin 1860.\r\n\r\nKirkko sijoittui Kaivolan kylään. Sen kautta kulki Uskelanjoen laaksoa pohjoiseen kulkeva Hiidentie, joka yhdisti jo rautakaudella Vanajan Hämettä ja sen liikennettä ja kauppaa, Uskelanjokilaaksoon. Kaivola oli vanha kauppapaikka ja myöhemmin Uskelanjoen suun vetäytyessä markkinat siirtyivät Saloon."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4941" ;
        skos:prefLabel    "Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie (Perttelin kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9221>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ranta, Kaisa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9221" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7192>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kasarmitori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1651697391519" ;
        wgs84:long        "24.9491906641404" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7192" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7431>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1880418~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_587>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1794025~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7526>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Tähtiotsa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7524> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7525> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7526" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Nyt ystävykset pyyhältävät Toisen linjan yli ja näkevät vasemmalla komean valkoisen rakennuksen. Se on kaupunginteatteri.\" (S. 27.)" ;
  dcterms:description            "Bassoauto kiitää teatterin ohi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9489> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560>
] .

[ dcterms:description  "Elina Rantapuska: Olohuone Vaasankadun kodeissa 1970-luvulla" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6947> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9481>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Blue Peter"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Vuonna 1976 perustettu ravintola HSK:n pursiseura-alueella Lauttasaaressa." ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat            "60.1505766093352" ;
        wgs84:long           "24.8936418614276" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/blue-peter" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nyt Mannerheimintiellä on varikko jossa varastoidaan vanhoja vaunuja,\nuudet vaunut Italiasta tuodaan \nniihin minä lähden mukaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i336> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6957>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7691>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:59+0300" .

rky:p417  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karunan kartano 1500-luvun puolivälistä edustaa kartanoarkkitehtuurimme vanhinta kerrostumaa.\n\nKarunan kartano on tärkeitä varsinaissuomalaisia 1500-luvun kartanoita ja yksi Sauvon pitäjän monista historiallisista  kartanoista. Kartanon 1500-luvun puolivälissä rakennettu päärakennus on Siuntion Sjundbyn ohella vanhimpia asuinkartanoita maassamme. Kartano puistoineen, kirkkoineen ja talousrakennuksineen on monipuolinen ja ajallisesti kerroksinen kartanokulttuurista kertova kokonaisuus.\n\nSauvonlahden läheisyydessä sijaitsevan kartanon päärakennus on kaksikerroksinen ja rakennuksen huoneet on järjestetty paritupapohjakaavan mukaan. Kartanon ulkoasu, jolle keskirisaliitin porrastettu päätykoriste antaa keskiaikaisen leiman, on peräisin 1800-luvun jälkipuoliskolla tehdystä romantisoivasta tyylikorjauksesta. Pääsisäänkäynnin yläpuolella olevassa taulussa oleva vuosiluku 1566 kertoo rakentamisajasta.\n\nKartanoon kuuluu päärakennuksen lisäksi 16 muuta rakennusta, jotka on rakennettu 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Vanhimpia ovat kaksi työväen asuinrakennusta ja sauna 1700-luvulta. Kartanon suuri puisto liittyy etelässä kirkkomaisemaan. Arvid Hornin rakennuttama puukirkko on siirretty Seurasaaren ulkomuseoon, mutta vanha kirkkotarha, laamanni J. Olivencreutzin hautakappeli ja rakennusmestari Anders Wahlbergin johdolla rakennettu kellotapuli vuodelta 1767 ovat muistuttamasta siitä. Vanhan kirkkomaan aitaan liittyy ruumishuone. Karunan uusi kirkko on rakennettu vanhan kirkkomaan viereen merenrantaan arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemana. Harmaagraniitilla  vuoratun kansallisromanttisen pitkäkirkon torni on sijoitettu runkohuoneen ja toisen kylkiäisen kulmaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.268267438,22.547237257 60.267970516,22.545387085 60.268893649,22.538295444 60.267065064,22.531703799 60.266805694,22.527247447 60.267343929,22.524549872 60.269919481,22.522904762 60.272921020,22.530298121 60.274795070,22.529066670 60.275762584,22.529793682 60.278582508,22.537197309 60.278626740,22.539978443 60.276469297,22.541755589 60.275866298,22.544674451 60.276102777,22.546253626 60.276193301,22.546857963 60.276184047,22.547770941 60.275630733,22.547955717 60.275431660,22.547379762 60.275263047,22.546891781 60.274493194,22.544664300 60.274088662,22.544032312 60.273510203,22.543720255 60.272775594,22.544109851 60.269594612,22.547416498 60.268267438,22.547237257" ;
        poi:history       "Sauvon Karunan kylässä oli 1540 kaksi taloa. Turun linnan vouti Henrik Simoninpoika sai verovapauden 1550-luvulla tiloista toiseen, johon yhdistettiin toinen tila 1560-luvulla. Samalla vuosikymmenellä Henrik Simoninpoika rakennutti säterioikeudet saaneelle tilalle kivikartanon, jota olivat rakentamassa Turun linnan käsityöläiset, kuten linnan johtava muurarimestari Staffan Mattsinpoika ja kirvesmies Henrik Andersinpoika torninrakentaja. Vaakunataulun veisti kivenhakkaaja Antonius Timmerman. Kartanoa lienee kunnostanut laamanni J. Olivencreutz, joka omisti sen 1752-1804. Kartano sai nykyisen ulkoasunsa 1800-luvun loppupuolella.\r\n\r\nKarunan kartanolla oli patronaattioikeus 1681 Sauvon emäseurakunnan kappeliksi perustettuun Karunan seurakuntaan.  Karunan seurakunta itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1908 ja nykyinen kirkko valmistui 1910. Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä rakennettu ja 1774 korjattu puukirkko siirrettiin uuden kirkon valmistuttua Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin. Sauvoon Karuna liitettiin 1969."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k738 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=140" ;
        skos:prefLabel    "Karunan kartano ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9815>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Paha paimen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6813> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2065> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9815" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7786>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Vaaksan päässä taivaasta" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7783> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7785> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1150> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=49&BibliographyId=24935&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7786" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p34>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Lautavarasto "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T06:02:15.829+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T07:30:14.624+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33509 , koko:p33519 ;
        poi:description  "Varvilahden varikkoalueelle rakennettiin vuosina 1992-1995 puutavaravarasto Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikin suunnitelmien mukaan. Varasto palvelee viereistä puusepänverstasta, joka toimii entisessä miinapajassa C 34. Teräsrunkoisessa, vaakalautavuoratussa vajassa on kaksi erillistä varastohallia. Peltikatteinen vesikatto muodostuu kolmesta lahdelle päin suunnatusta päädystä, joiden alla oleva terassi on käytettävissä rantalaitureiden ja läheisen Suomenlinnan Pursiseuran alueelta käsin. Pääty on rakennettu täytemaalle. Lautavajan seinustalla on purjeveneiden mastokatos.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Asiakirja-arkisto.\nSLHK Suunnitelma- ja asiakirja-arkistot.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Varvilahden varikkoalueelle rakennettiin vuosina 1992-1995 puutavaravarasto Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikin suunnitelmien mukaan. Varasto palvelee viereistä puusepänverstasta, joka toimii entisessä miinapajassa C 34. Teräsrunkoisessa, vaakalautavuoratussa vajassa on kaksi erillistä varastohallia. Peltikatteinen vesikatto muodostuu kolmesta lahdelle päin suunnatusta päädystä, joiden alla oleva terassi on käytettävissä rantalaitureiden ja läheisen Suomenlinnan Pursiseuran alueelta käsin. Pääty on rakennettu täytemaalle. Lautavajan seinustalla on purjeveneiden mastokatos.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Asiakirja-arkisto.\nSLHK Suunnitelma- ja asiakirja-arkistot.\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/5/5/2/saha/suomenlinna/0_-2151170083733601506.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        wgs84:lat        "60.14675124634108" ;
        wgs84:long       "24.98400039672856" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kun töistä kotiin kulkien hän ylitti Mannerheimintien, eräs tarve varsin luonnollinen ilmoitti itsestään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i560> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351>
] .

rky:p677  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Munsalan kirkko on parhaiten säilynyt esimerkki kustavilaisen ajan kivikirkoista. Pappila on yksi Pohjanmaan vanhimpia. Kylätien varrella välittömästi kirkon vieressä on ryhmä 1800-luvun rakennusperintöä edustavia pihapiirejä.\n\nMunsalan kirkko on mittasuhteiltaan ja täsmälliseltä tekotavaltaan vaikuttava ilmestys pohjalaisessa maisemassa. Henrik Gabriel Porthan mainitsi kirjeessään 1794, että \"Munsala capells stenkyrka skulle duga till Domkyrka, både för sin storlek och sin vackra byggnad\". Pohjamuodoltaan tasavartisen ristikirkon itäpäässä on matalampi sakaristo-osa ja länsipäässä länsitorni, jonka puusta rakennettu yläosa edustaa täsmällisesti tukholmalaisen barokkiklassismin muotokieltä. Pyörökaariset ikkunat ovat suuret ja ristivarsien päästä aumattu paanukatto loiva.\n\nVaaleaksi kalkitun, valoisan kirkkosalin kiintopisteitä ovat Jakob Rijfin verstaassa 1790-luvun alussa valmistetut ja sinivihreällä draperiamaalauksilla ympäröidyt alttarilaite ja saarnastuoli, jotka kuuluvat aikansa korkeatasoisimpaan puusepäntyöhön. Samaa muotokieltä edustavat virsinumerotaulut vuodelta 1835. Jeesusta Getsemanessa, Ristiinnaulittua ja Pyhää ehtoollista esittävä kolmiosainen alttaritaulu on Johan Erik Lindhin nuoruudentyö vuodelta 1814. Länsilehterin 21-äänikertaiset barokkiurut ovat 1976 tehty rekonstruktio Kokkolan kirkkoon 1696 rakennetuista (Johan ja Christian Bejer), 1738 uusitusita (Erik German) ja 1879   Munsalaan ostetuista ja uusituista uruista (Petter Lybäck).\n\nKirkkotarhaa ympäröi 1830-luvun kiviaita, jossa on eteläpuolella porttirakennelma ja sen vieressä vaivaisukko vuodelta 1851. Kirkonmäen eteläpuolella on 1823 rakennettu viljamakasiini.\n\nKylätie jakaa Munsalan kirkonmäen kahteen osaan erottaen kirkon ja hautausmaan. Kirkon länsipuolella sijaitsevalla hautausmaalla on Munsalan edellisen kirkon paikka ja Matti Hakolan johdolla 1741 rakennettu pohjalaistyyppinen kellotapuli.\n\nPappila, Hagas, on puutarhan ympäröimä yksikerroksinen rakennus. Sen pihapiiriin kuuluu entinen renkitupa ja varastona käytetty pitkä yhtenäinen vaunu- ja makasiinirakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.450654326,22.429907602 63.451392320,22.429931999 63.452099384,22.430408829 63.453179969,22.430089547 63.453884349,22.429153836 63.454670109,22.431249545 63.455021472,22.432188908 63.455043829,22.433115557 63.454960374,22.433691086 63.454933757,22.434928278 63.454379988,22.436338571 63.454574623,22.436715439 63.453163528,22.437073310 63.453248088,22.435654308 63.452566627,22.434898049 63.452483041,22.434150752 63.452262452,22.434084234 63.451847799,22.434781004 63.451336867,22.435025248 63.450778618,22.434931275 63.450708712,22.434454369 63.450404668,22.434055429 63.450273945,22.430252994 63.450654326,22.429907602" ;
        poi:history       "Munsala mainittiin Uudenkaarlepyyn kappelina jo 1600-luvun lopulla. Sen ensimmäinen kirkko rakennettiin 1687. Seurakunta itsenäistyi 1857.\r\n\r\nKirkko rakennettiin Yli-intendentinviraston 1775 laatiman piirustuksen mukaan 1772-1792. Pitkäaikaisen rakennustyön mestareina toimivat muurarimestarit David Olander ja Thomas Rijf. Seurakunnan edellinen kirkko oli sijainnut tapulin läheisyydessä. Vielä 1900-luvun alussa kirkon vierellä oli kirkkotallien rivistö.\r\n\r\nPappilan päärakennus valmistui 1779. Oravaisten taistelun aikana 1808 se toimi Klingsborgin päämajana. Rakennusta laajennettiin 1878."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1635" ;
        skos:prefLabel    "Munsalan kirkko ja pappila"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1037>
        dcterms:modified  "2011-11-21T15:32:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1450097~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1450103~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4158>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:11:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1771737~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8142>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8237>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Ranin, Matti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8237" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5733>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Katujen puhtaanapito" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä määritellään vastuu katujen puhtaanapidosta niin kesällä kuin talvella? Miten sen saa esiin netistä? Myös mahdolliset eri määräykset eri kaupunginosissa? Vastuu katujen puhtaanapidosta määritellään Suomen laissa. Lakiin voi tutustua Finlexissä, Valtion säädöstietopankissa, jonka osoite on http://www.finlex.fi. Kohdasta Lainsäädäntö ja edelleen Ajantasainen lainsäädäntö pääsee pikahakuun. Hakuruutuun kirjoitetaan lain nimi: Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.\n\nLaissa (2. luku, 3 §) sanotaan muun muassa seuraavaa:\n\nKadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.\n\nKadun kunnossapito käsittää myös ne toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeellisia kadun pysyttämiseksi 1 momentin mukaisessa kunnossa, kuten lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena, liukkauden torjumisen, liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisen sekä katuojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitämisen.\n\nKunta voi päättää, jos liikenteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa, että määrätty katu tai kadun osa pidetään talvella kunnossa vain osittain taikka että määrätyllä kadulla tai kadun osalla ei torjuta liukkautta, jotta sitä voidaan käyttää kelkalla kulkemiseen. Liukkauden torjumatta jättämisestä on ilmoitettava.\n\nHelsingissä katujen hoidosta vastaa Rakennusviraston Katu- ja puisto-osasto, jonka nettiosoite on http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-maaritellaan-vastuu-katujen-puhtaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3943>
        dcterms:modified  "2010-10-12T10:10:47+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6447>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:00+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p232>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Rantatalo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T09:14:29.247+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T07:54:44.687+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 , koko:p33844 ;
        poi:description  "Talo rakennettiin vuonna 1912 armeijan varusvarastoksi. Sisäänkäynti sijaitsi alunperin pitkän länsijulkisivun pohjoispäässä. Pitkittäinen väliseinä jakoi rakennuksen kahdeksi huoneeksi. Betonilattia oli asfaltoitu ja rakennuksessa oli uunilämmitys. Julkisivut olivat rappaamattomat.\n\nVuonna 1920 viereisessä vajassa tapahtui ammuksen purkamisen yhteydessä räjähdys, josta seuranneessa tulipalossa tuhoutui kaksi suurta venevajaa, ja rakennusten C 58 ja C 57 sisäosat täysin. Rantatalon korjauskelpoisiksi jääneet ulkoseinät suojattiin katolla, mutta perusteellisempi korjaus tehtiin vasta 1940-luvulla, jolloin rakennukseen kunnostettiin kuusi asuntoa. Samassa yhteydessä puhkaistiin uusia ikkunoita ja sisäänkäynnit muutettiin nykyisille paikoilleen. Vuonna 1948 rakennukseen asennettiin vesijohto ja viemäri. "@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyöt\n\nEnnen kunnostusta asunnoista puuttuivat kylpyhuoneet ja lämmin käyttövesiverkosto. Peruskorjaukseen sisältyi lämminvesiverkoston rakentaminen ja muun putkiston kunnostaminen. Asuntoihin rakennettiin kylpyhuoneet, ja keittiökalusteet kunnostettiin ja osittain uusittiin. Kaksi pienintä asuntoa yhdistettiin kaksikerroksiseksi asunnoksi rakennuksen pohjoispäädyssä. Lahonneita ja tulipalon vaurioittamia kattorakenteita vahvistettiin ja ullakosta lämpöeristettiin lisätilaa yhdelle asuinhuoneelle, johon tehtiin uusi kattoikkuna. Julkisivu maalattiin kalkkimaalilla. \n\nKuva: Keittiö.\n\nToteutusaika: 1992-93\nHuoneistoala: 426m²\nKerrosala: 538m²\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Ark-Viapori Oy\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto P&T Jauhiainen\nLVI-suunnittelu: Insinöörikeskus Oy\nSähkösuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunnan peruskorjausryhmä\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nNykyinen asuinrakennus C 57 rakennettiin vuonna 1912 Intendentinviraston tarvikevarastoksi, ts. armeijan varusvarastoksi. Rakennuksen sisäänkäynti sijaitsi alkuaan sen pohjoispäässä, läntisellä pitkällä julkisivulla. Pitkittäinen väliseinä jakoi rakennuksen kahteen osaan, jolloin muodostui kaksi pitkän suorakaiteen muotoista avointa tilaa. Eteinen oli erotettu väliseinin varastohuoneiden yhteydestä. Rakennuksessa oli avoullakko ja satulakatto. Betonilattia oli asfaltoitu ja rakennuksessa oli uunilämmitys. Tiilijulkisivut olivat alkuaan rappaamattomat.\n\nSuomalaisen kauden alussa vuonna 1918 laaditussa sotasaaliskeskusosaston inventointiluettelossa rakennus C 57:stä todetaan, että se on ollut työpaja ja on hyvässä kunnossa. Vankileirin aikana sitä käytettiin elintarvikevarastona.\n\n27.7.1920 tapahtui Ison Mustasaaren rantavajassa ammuksen varomattomasta purkamisesta johtunut räjähdys, ja sitä seuranneessa tulipalossa tuhoutuivat myös rakennusten C 57 ja C 58 sisäosat. Rannan venevajoista tuhoutui samassa yhteydessä kaksi, ainoastaan nykyiset vajat C 60 ja C 61 saatiin pelastetuiksi. Tulipalossa paloi rakennusten lisäksi koko rannikkotykistörykmentin varus- ja elintarvikevarasto. C 57:ssä mainitaan olleen mm. useita rykmentin talvivaatekertoja ja saappaita.\n\nRakennuksen ulkoseinät jäivät kuitenkin korjauskelpoisiksi, mutta suojakaton rakentamista lukuunottamatta rakennuksessa ei ilmeisesti tehty peruskorjausta ennen 1940-lukua. Jo 1920-luvun lopussa PLM:n rakennuskonttorissa laadittiin suunnitelmat rakennuksen kunnostamiseksi puusepänverstaaksi ja pajaksi ja sen ullakkotilaan ehdotettiin sijoitettavaksi rakennuskonttorin piirustussali.\nMuutosehdotus ei kuitenkaan ilmeisesti toteutunut tässä muodossaan, koska 1940-luvulla mainittiin rakennuksen olleen käyttämätön. 40-luvun puolivälissä rakennus kuitenkin kunnostettiin ja siihen muodostettiin kuusi asuntoa, joista kaksi ullakkotilaan. Rakennuksen julkisivuille puhkaistiin useita uusia ikkuna-aukkoja ja molempiin päätyihin sekä länsijulkisivun keskelle uudet ulko-ovet. Ullakkohuoneisiin puhkaistiin neljä pientä ikkunaa. Vuonna 1948 rakennukseen asennettiin vesijohto ja viemäri. Rakennus on ollut jatkuvasti puolustuslaitoksen käytössä asuinrakennuksena.\n\nRakennus peruskorjattiin v.1992-93. Korjauksen yhteydessä pohjoispäädyn ullakkohuoneisto yhdistettiin alakerroksen asuntoon ja eteläpäädyn ullakkoasuntoa laajennettiin yhdellä huoneella.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1918 rakennusnumero 63\nVuonna 1927 rakennusnumero C II 63\nLähteet:\nHelsingin Sanomat 28.7.1920.\nUusi Suomi 28.7.1920.\nMV SL Piirustuskopiot PLM 647 708.\nMV SL Piirustuskopiot 2714:1-4\nMV SL SSKO Inventointiluettelo 1918, kopio\nMV SL Valokuva-arkisto.\nMV SL VIK C 1617\nPLM Suomenlinnan yleiskartat 1920-1927.\nSLHK Suunnitelma-asiakirja 901019.\nSLHK PLM 26668-26671.\nKuvat:\nMV SL VIK 1617\nValokuva Perttu Paulasto MV SL"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/9/0/saha/suomenlinna/0_-7917248758182064324.jpg" , "http://media.onki.fi/1/6/5/saha/suomenlinna/0_-3215263736166711800.jpg" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14781133882082" ;
        wgs84:long       "24.990587902069137" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8497>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Käpylän pelastusasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56> ;
        wgs84:lat         "60.2165045285289" ;
        wgs84:long        "24.9571361673335" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8497" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8736>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:42:56+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i147>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Koivujuuri, Lippo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/koivujuuri-lippo" .

rky:p913  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nummela sanatorium ja Kiljavan parantola ympäristöineen ilmentävät sairaala-arkkitehtuurin ja keuhkotautien hoidon kehitystä ja tavoitteita eri aikoina. Kiljavan ammattiyhdistysopisto Sääksjärven ranta-alueella on tyyppiesimerkki 1950-luvun luontoon sovitetusta opistoympäristöstä. \n\nNummela sanatoriumin paviljonkimainen päärakennus ja sen puistomaisesti järjestettyyn ympäristöön harkitusti sovitettu muu rakennuskanta, joka koostuu henkilökunnan asuinrakennuksista ja erilaisista huoltotiloista, muodostavat nykyisellään hyvin säilyneen 1900-luvun alkuvuosien laitoskokonaisuuden. Sen olennaiset piirteet ilmentävät alkuperäisen keuhkotautiparantola-vaiheen arkkitehtonisia ja hoidollisia tavoitteita, vaikka alkuperäinen käyttö on päättynyt jo vuosikymmeniä sitten. Ulkoasultaan ja osaksi sisätiloiltaankin hyvin säilyneitä historiallisen laitosalueen rakennuksia ovat mm. lääkärin asuintalo, palveluskunnan talo, konehuone- ja pesularakennus, jääkellari, pumppuasema ja puutarhamestarin talo. Näistä useimmat ovat peräisin 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Nummela sanatoriumin mielisairaalavaiheen uudisrakentaminen 1960- ja 1970-luvuilla on sijoitettu historiallisen parantolan ydinalueen ulkopuolelle. Päärakennuksen paviljonkiluonnetta ylläpitäen toteutetut myöhemmät laajennukset, kuten 1980-luvulla, ovat S.M. Schjerfbeckin suunnitteleman rakennuksen huolella harkittuina lisäyksinä muodostuneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden osaksi. \n\nKiljavan tuberkuloosiparantolaksi rakennettu sairaala on Jussi Paatelan 1936-38 suunnittelema funktionalistinen laitos, johon kuuluu joukko lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan asuinrakennuksia sekä lämpövoimala ja sauna. Itä-länsisuuntaisesti sijoitetun päärakennuksen useammasta siivestä koostuvaa fasadia hallitsee yhdeksänkerroksinen sairaalarakennus, erillinen ikkunapintainen porrastorni. Potilashuoneet ovat yli sata metriä pitkässä viisikerroksisessa siivessä. \n\nKiljavan ammattiyhdistysopiston kivinen nelikerroksinen päärakennus on valmistunut 1950. Pelkistetyn vaalean rakennuksen ylimmässä kerroksessa on näköalaterassi. Myöhemmin opiston yhteyteen on rakennettu mm. kuntokeskus majoitustiloineen ja uimahalleineen sekä opetus- ja ryhmätyötiloja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.506061739,24.677225192 60.507683744,24.685108001 60.509855065,24.691889987 60.508636268,24.697813418 60.503750033,24.689398973 60.502087531,24.680303924 60.506061739,24.677225192" ;
        poi:history       "Kamppailu kansantaudiksi kehittynyttä tuberkuloosia vastaan ilmeni konkreettisesti muun muassa useiden kymmenien keuhkotautiparantoloiden ja -sairaaloiden rakentamisena 1890-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Ensimmäisinä perustettujen laitosten joukossa oli kaksi  lääkäriseurojen perustamaa kansanparantolaa, joiden kummankin toiminta käynnistyi 1903. Toinen näistä oli Duodecim-seuran Takaharjun parantola Punkaharjulla ja toinen Finska Läkaresällskapetin Nummela sanatorium Nurmijärvellä. \r\n\r\nNummelan parantolan rakennushanketta varten asetettiin erityinen komitea 1895.  Finska Läkaresällskapet sai 1899 senaatilta luvan vuokrata parantolan paikaksi alueen, jota komitea oli päätynyt ehdottamaan harkinnan jälkeen.  Parantolan rakennuskannan suunnittelu uskottiin arkkitehti S.M. Schjerfbeckille, joka osana suunnittelutyön valmistelua tutustui Suomessa uuden laitostyypin ratkaisuihin ja uusimpaan kehitykseen perehtymismatkallaan useisiin Euroopan maihin. \r\n\r\nNummelan parantolan uudisrakennusohjelma määritettiin 1901 ja Schjerfbeckin laatimat rakennussuunnitelmat valmistuivat seuraavana vuonna. Parantola vihittiin käyttöön 23.11.1903. Parantolassa toteutettiin 1910-luvun kuluessa ja mm. 1920-luvun lopulla lisä- ja uudisrakennustöitä arkkitehti Hj. Åbergin suunnittelemana. Parantolan ympäristön kehittäminen perustui osaksi Helsingin kaupunginpuutarhurin Svante Olssonin suunnitelmaan vuodelta 1911. Keuhkotautiparantolan toiminnan päättyessä 1950-luvun jälkipuolella Helsingin kaupunki osti laitoksen käytettäväksi B-mielisairaalana. Uusi käyttötarkoitus edellytti muutos- ja lisärakennustoimenpiteitä, joista merkittävin oli 1981-1984 toteutettu päärakennuksen peruskorjaus- ja laajennushanke, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Kirsti ja Erkki Helamaa. Röykän mielisairaalan toiminta lakkasi 1997 alussa ja sairaala muutettiin kylpylä- ja työhyvinvointikeskukseksi 2004.\r\n\r\nKiljavannummen keuhkotautiparantolan perustivat yhteisesti Helsingin kaupunki ja useat Etelä-Suomen kunnat. Sairaala sijoitettiin Kiljavan kruununpuistoon, josta erotettiin 45 hehtaarin alue parantolaa varten. Parantola toimi myöhemmin Kiljavan sairaalana, jonka toiminta lakkasi 2001.\r\n\r\nKiljavan opisto valmistui 1950 lahjoitusten ja talkootyön turvin SAK:n ammattiyhdistysopistoksi. Opisto koostui päärakennuksesta, ruokasalista, opetustiloista ja henkilökunnan asunnoista. Opiston yhteyteen rakennettiin 1966 kuntokeskus, jossa oli suuri palloiluhalli, kuntokoulusali, luentosali, lääkärintutkimushuoneet, kahvila ja majoitustiloja 70 hengelle. Kuntokeskusta laajennettiin myöhemmin uimahallilla. Opiston käyttöön tuli 1976 opetus- ja ryhmätyötiloja sekä kielistudio. Lisäksi rinnemaastoon rakennettiin 60 järvelle suuntautuvaa majoitushuonetta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k543 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus , poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus , poio:huvila , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4155" ;
        skos:prefLabel    "Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto (Kiljava)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kirjastorakennuksessa on monia taideteoksia. Niistä tunnetuimpia ovat ensimmäisen kerroksen lastenosastolta löytyvät Juho Rissasen freskot Töistä paluu (1904) ja Sepät (1909) sekä kirjaston lainausosaston 4. parven tasanteelle sijoitettu Wäinö Aaltosen marmoriveistos Kahlaaja (1923). Se kahlaili monia vuosia Tähtitorninvuoren rinteelle louhitussa lammikossa, josta se siirrettiin vuonna 1994 kirjastoon suojaan ilmansaasteilta ja kivityksiltä. Kahlaaja on taidekauppias Gösta Stenmanin lahjoitus Helsingin kaupungille." ;
  dcterms:description            "Rikhardinkadulta Etelärantaan-luku" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4210> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4155>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Havis Amanda" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6972> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4154> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/havis-amanda-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8996>
        dcterms:modified  "2010-04-12T14:20:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7158>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:52+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4654>
        dcterms:modified  "2009-11-18T14:46:05+0300" .

rky:p1112  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.260477032,28.864983355 61.260163625,28.865940736 61.259237382,28.866972917 61.258471934,28.867228867 61.258087659,28.867469759 61.256713761,28.867124543 61.256448572,28.866619270 61.256119600,28.864477572 61.256398054,28.863305587 61.257480664,28.861482516 61.258719579,28.859854442 61.259962734,28.859010252 61.261016083,28.860459206 61.261184608,28.862461905 61.260477032,28.864983355" ;
        poi:municipality  kunnat:k153 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1168" ;
        skos:prefLabel    "Kaukopään tehtaan asuinalueet (Insinööriniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8733>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Eerikinkatu 15-17"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Nymanin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8734> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6633> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1666351551106" ;
        wgs84:long           "24.9329462096236" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/eerikinkatu-15-17" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9447>
        dcterms:modified  "2010-10-27T18:30:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6943>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:59+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1070227~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8993>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kalland, Ben"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8993" .

rky:p1372  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.159409643,24.787846920 60.159467152,24.789010398 60.159169597,24.789369676 60.158395093,24.789924302 60.157532714,24.790638006 60.157339343,24.790674614 60.157168366,24.789002147 60.157490320,24.788291740 60.157736089,24.788160348 60.158445596,24.787806523 60.159222618,24.787758289 60.159409643,24.787846920" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos , poio:kasarmi , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Westend)"@fi .

[ dcterms:description  "Villingin Viherlahden pohjukassa on arkkitehti Oiva Kallion saaristohuvila, jota on ylistetty arkkitehtuurimme helmeksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4914> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7910>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i643>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kevät Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i289> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9382> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kevat-helsingissa" .

rky:p1706  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Söderfjärden on poikkeuksellinen viljely- ja kylämaisema maassamme. Laaja, halkaisijaltaan noin viiden kilometrin suuruinen alava peltoaukea on muodostunut meteoriittikraaterin synnyttämään muinaiseen merenlahteen.\n\nSöderfjärdenin kuivatusojat, joista vanhin on Riddardiket, halkovat säteittäisesti peltoaukeaa. Ladot kuuluvat Söderfjärdenin maisemaan, joskin niitä on entiseen varrattuna enää vähän jäljellä. Söderfjärdenin ympäri kulkee maantie, jonka varrelle maatilat ovat keskittyneet. Peltoalueen itäreunalla on Sulvan kirkonkylä ja luoteisrajalla Sundomin tiheä kyläasutus.\n\nSulvan kirkonkylän keskeisiä historiallisia osia ovat kirkko, sitä ympäröivä hautausmaa, pappila kirkkoa vastapäätä, pappilan takaiselle alueelle muodostettu Stundarsin käsityöläis- ja museokylä sekä kirkolta itään johtavan kylätien varrella oleva Sandbackan rakennuskanta. Stundarsin 1930-luvulla perustettu käsityöläismuseo kuuluu maan suurimpiin ulkomuseoihin. Laajalla museoalueella on noin 40 rakennusta, suurin osa muualta siirrettyjä.\n\nSulvan kirkko korkeine tapuleineen on kauaksi näkyvä kiintopiste avarassa maisemassa. Vuosina 1783-1786 rakennettu kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jonka seinät ovat liuhallaan. Loivan aumakaton keskellä on pieni lanterniini. Sisätilan puolipyöreä lautaholvaus vyökaarineen ja toskanalaisine pilastereineen muistuttaa tiiliholvia. Sulvan kirkon neliosainen korkea alttarilaite on barokin kansanomaisen puunveiston merkittävimpiä taideteoksia Suomessa. Alkuaan Hudiksvallin kirkkoon 1696 valmistettu alttarilaite on ostettu Sulvaan 1796. Sen tekijä Måns Jonsson Granlund toimi Hälsinglandissa puunleikkaajana ja rakennusmestarina 52 vuoden ajan. Alttarilaitteeseen liittyvät Ristiinnaulittua ja Ylösnousemusta esittävät öljymaalaukset on tehnyt Dionysios Mönchhoven samana vuonna. Kellotapuli on arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema ja rakennettu 1870.\n\nSöderfjärdenin viljely- ja kylämaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Sulvan Söderfjärden -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.033530473,21.600798920 63.029305679,21.618329891 63.031381810,21.618758132 63.033330684,21.613960678 63.036599660,21.626569394 63.037229451,21.639112461 63.031634699,21.645985883 63.026038464,21.646183180 63.019485091,21.659542858 63.010167089,21.661267284 63.003925884,21.650602519 63.001298269,21.652232290 63.000143679,21.651197457 63.000363102,21.634715297 63.003822595,21.632257883 63.001438914,21.623990831 62.994316465,21.617668360 62.991172711,21.616844414 62.985250124,21.606625804 62.982934412,21.599005483 62.982761522,21.588398714 62.981888193,21.586504374 62.980158907,21.571220365 62.988913353,21.556775454 63.032927260,21.598921444 63.033530473,21.600798920" ;
        poi:history       "Maannouseman vetäessä Söderfjärdenin merenlahtea kauemmas, alkoivat Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät ottaa rantamaata niitykseen. Vesijättömaita ryhdyttiin viljelemään 1500-luvun loppupuoliskolla. Murmursundin kylä (1500-luvulta Sundom) oli 31-taloisena suurin Mustasaaren eteläisen neljänneksen kylä 1559. \r\n\r\nSöderfjärdenin kuivatus aloitettiin 1700-luvulla ja kuivatusojat kaivettiin tuolloin. Ensimmäinen pato rakennettiin merelle laskevaan Strömmeniin 1776-1777. Padossa oli kaksi luukkua, joiden avulla vedenpintaa säännösteltiin. Pato uusittiin 1793 ja luukkuja tehtiin tuolloin neljä. Söderfjärdenin kuivatus saatiin päätökseen 1920-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:museo , poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:kirkkorakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2041" ;
        skos:prefLabel    "Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7060>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:31+0300" .

rky:p73  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Otaniemen kampusalue on Suomen vanhimmalle tekniikan ja arkkitehtuurin yliopistolle rakennettu, aikansa laajin yhtenäinen korkeakoulu-, tutkimus- ja asuinalue. Teknillisen korkeakoulun ja Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen laitos- ja asuntoalueiden asemakaavaa pidetään yhtenä arkkitehti Alvar Aallon parhaista. Kaavalle on leimallista maaston muotojen hyväksikäyttö, avoimet ja laajat viheralueet sekä punatiilisten laitosrakennusten väljä ja monipuolinen ryhmittely. Korkeakoulun päärakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan, kuten Otaniemen kappeli ja osakuntatalo Dipolikin. \n\nPäärakennus ja sen amfiteatterimainen luentosaliosa sekä kirjasto keskusviheriöineen muodostavat kampuksen kokoavan ja hallitsevan ydinalueen, jota ympäröivät \"kampussolut\" laitos- ja laboratoriotiloineen. Nämä on ryhmitelty joko puikkomaisiksi rakennusrungoiksi yhdyskäytävineen tai viuhkamaisiksi taloryhmiksi. Kaksi laajinta laboratoriovyöhykettä - Puumies ja Kivimies - levittäytyvät ruutukaavamaisiksi alueiksi. Autoliikenne kiertää puistoaukeiden jäsentämän kampusalueen ulkopuolella. Itäpuoliset alueet on varattu kampuksen sosiaalisille toiminnoille, asuinalue sijoittuu väljästi rantametsän maastoon. \n\nMonet alueen keskeisistä rakennuksista ovat Alvar Aallon suunnittelemia, kuten päärakennus ja kirjasto, monet laitos- ja laboratoriorakennukset, urheiluhalli, lämpövoimala, ostoskeskus ja oppilasasuntola. Teekkarien osakuntatalo Dipoli, joka poikkeuksellisen vapaamuotoisena rakennuksena luonnonkivimuureineen liittyy ympäröivään metsäluontoon, on Reima ja Raili Pietilän suunnittelema. Arkkitehtitoimisto Heikki ja Kaija Sirenin ovat puolestaan opiskelija-asuntolat ja kappeli. Pienikokoinen kappeli sijaitsee teekkarikylän asuinrakennusten läheisyydessä kalliolohkareiden ja puuston keskellä. Kirkkosalin alttariseinä on lasia ja alttaritauluna toimii luonnonmaisema sekä ulos sijoitettu risti. \n\nOtaniemen rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. asuinrakennuksia ja yritysten rakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.177200139,24.828819886 60.180068521,24.821282576 60.182928486,24.815002637 60.183552345,24.816275543 60.184747882,24.814936570 60.186973939,24.815677707 60.188766264,24.816966434 60.192870213,24.829500934 60.193833013,24.839542050 60.191194892,24.842107443 60.187807792,24.841448274 60.183520421,24.838935414 60.180319302,24.835878667 60.179841396,24.834836801 60.178782247,24.831033886 60.177200139,24.828819886" ;
        poi:history       "Tekniikan opetus alkoi Suomessa 1800-luvun alkupuolella. Opetus käynnistyi Helsingin teknillisessä reaalikoulussa 1849 Litoniuksen talossa Helsingin keskustassa. Varsinainen teknillinen ammattiopetus alkoi 1858 sääntöuudistuksen jälkeen, jolloin muodostettiin insinööri-, koneinsinööri-, arkkitehti-, kemian teknologian ja maanmittausosasto.  \r\n\r\nOppilaitos muutettiin 1872 Polyteknilliseksi kouluksi ja 1879 Polyteknilliseksi Opistoksi, josta tuli maan korkeinta teknillistä opetusta antava oppilaitos. Polyteknillinen koulurakennus valmistui 1877 Hietalahden torin laidalle. Useaan otteeseen laajentunut oppilaitos sai rinnalleen Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen (VTT) rakennuksen 1942. \r\n\r\nPolyteknillinen Opisto muutettiin yliopistotasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi 1908. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta suunniteltiin pitkään. Teknillisten tieteiden nopea kehitys toisen maailmansodan jälkeen edellytti  suuria laboratoriotiloja ja päätös oppilaitoksen muutosta tehtiin 1948. Valtio osti Espoon maalaiskunnan itäosassa sijaitsevan Otaniemen kartanon alueen korkeakoulun ja VTT:n uudeksi kampusalueeksi 1949. Arkkitehti Alvar Aalto voitti samana vuonna järjestetyn asemakaavakilpailun.\r\n\r\nOtaniemeen rakennettiin ensin opiskelijoiden asuintaloja 1952 olympialaisten kisakyläksi. Ensimmäiset korkeakoulutoiminnat siirtyivät Espooseen 1955. Korkeakoulun päärakennuksen ydinosa valmistui 1960-luvun alussa. Muutto Hietalahdesta päättyi noin kymmenen vuotta myöhemmin. Teknillisen korkeakoulun päärakennusta laajennettiin 1976-78. Lämpöasema rakennettiin 1960-62 ja 1962-64. Opiskelija-asuntola Jämeräntaival 1 valmistui 1966 ja urheilukentän huoltorakennus 1971. Otaniemen kampusalueen rakentaminen ja kehittäminen on ollut jatkuvaa.\r\n\r\nRaili ja Reima Pietilän suunnittelema teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan osakuntatalo Dipoli valmistui 1966. Rakennus oli arkkitehtipariskunnan pitkällisen kehittelyn tulos, talon arkkitehtuurikilpailu päättyi jo 1961, mutta piirustuksia jatkettiin seuraavana vuonna pidemmälle.\r\n\r\nArkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman opiskelijakylän asuinrakennuksista ensimmäisinä valmistuneet toimivat 1952 olympialaisissa Neuvostoliiton ja muiden ns. itäblokin maiden urheilijoiden majoitusrakennuksina. Sirenien suunnittelema Otaniemen kappeli valmistui 1956. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta ja Teekkarikylän kappelirahasto myivät kappelin 1972 Espoon seurakunnalle. Kesällä 1976 tapahtuneen tuhopolton jälkeen kappeli rakennettiin uudelleen entisen kaltaiseksi 1978."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue , poio:urheilurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1360" ;
        skos:prefLabel    "Otaniemen kampusalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7155>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Ratakatu 12"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Supo" , "Suojelupoliisi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1619312312432" ;
        wgs84:long           "24.9412462515723" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7155" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Puisto laajeni äänettömänä ja syveni paitsi toisella puolella jossa kukkula puiden monimutkaisine rakenteineen muodosti terävän rajan ratapihan räikeää valaistusta vasten. Jokainen puu oli kokonainen ja suljettu hahmo. Vaikka oksat ojentuivat ja tähtäsivät eri suuntiin hahmo oli ehjä ja pysyi oman kokonaisuutensa rajoissa." ;
  dcterms:description            "Romaanin lopulla Henrik kulkee läpi pimeän ja pelottavankin Kaisaniemen puiston." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1917> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9444>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Meriläinen, Minna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9444" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7654>
        dcterms:modified  "2009-11-02T19:14:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7749>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Neljäs linja 16"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8194> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1830208064326" ;
        wgs84:long        "24.9499629746" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7749" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Karhunkaataja Martti Citynen/ ikävissään snakkarilla.../ 'Turha pyytääkään karhua, Citynen,/ on onnesi ähäpitinen.../ Murilaisen saat sinapilla.'/---/ Ja miten mielessä sentään murahtelee/ niitten saaliitten väkevä muisto -/ keväthankien loisto ja suksien luisto/ ja... siinä penkillä Citynen urahtelee/ erämetsänään Karhupuisto.\" (runosta Vanha karhunkaataja, s. 29)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1118>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hirvilammi, Teemu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/teemu_hirvilammi.html" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hirvilammi-teemu" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Parooni viittoi minua kävelemään vierelleen. Lähdimme astelemaan pitkin Puu-Käpylää halkovaa Pohjolankatua. Kesällä kun lehdet olivat vihreimmillään ja talvella kun lumi oli kertynyt kinoksiksi puihin, tämä oli Helsingin kaunein katu. -- Astuin Paroonin perässä Päättömään Kanaan. Parooni tilasi jääveden. Minä otin Pepsin ja hoidin laskun.' (s. 64 - 65)" ;
  dcterms:description            "Ari kohtaa salaperäisen Paroonin Käpylässä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9554> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9552>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_452>
        dcterms:modified  "2010-06-02T15:40:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5601>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9EC78EA4-569E-49FB-B057-C32C44C8F577> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6076>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4D052623-DAF0-410C-B05D-4B40A79A63B8> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Helsinki. Sumuinen, savuinen kaupunki. Ihmiset ei tunne edes naapuriaan. Kaikilla on kiire, harva täällä hymyilee. Näkymättömät langat nykivät ja repivät sätkynukkeja, jotka poukkoilevat kuin saaliskalat sumpussa. Kaikilla on kiire ei minnekään. Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä. On vain joukko yksinäisiä, Ja heitä on monta, liian monta. En tahtoisi olla yksi heistä. Tahdon olla vapaa ja hengittää havun tuoksua. Täällä olen kuin vanki, lähden Kuusamoon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i704> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7651>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Petelius, Pirkka-Pekka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7651" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8365>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:38:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5861>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=5437F39A-1BD1-469F-BFBE-745AF9525F71> .

[ dcterms:description  "Teos kertoo vuonna 1912 valmistuneen kirjastorakennuksen historiallisista taustoista ja arkkitehtuurista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4331> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591>
] .

rky:p542  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lähellä merenrantaa, pienen Trolssinjoen varrelle perustetun Trolssin kylän erityispiirteenä ovat laajat kiviaidat, kivikasat sekä kaksi haltijakiveä.\n\nTrolssin kylän talot sijaitsevat vanhan, mutkittelevan kylätien molemmin puolin harvana nauhana. Perinteistä rakennuskantaa  edustavat Erkkilän ja Viertolan rakennusryhmät. Pellot ovat pieniniä kappaleina eri puolilla kylää.  Kyläpellot on raivattu pieniksi, erillisiksi peltotilkuiksi kylätien varrelle. Uudisraivaajat ovat keränneet pelloilta valtavan määrän kiviä ja latoneet osan niistä peltojen ympärille leveiksi aidoiksi ja osan pelloille suuriksi kasoiksi hallaa torjumaan. Vastaavanlaisia leveitä kiviaitoja on muissakin Merikarvian kylissä, esimerkiksi Riispyyssä ja Lankoskella, ja niitä on myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kuten Koivulahdella, Siipyyssä ja Teerijärvellä.\n\nTrolssin pelloilla on säilynyt kaksi maassamme harvinaista pellon haltijakiveä eli kivitonttua. Trolssin kylän tonttukivet ovat jäänne myöhäiskeskiaikaisista uskomuksista. Ne ovat pienten peltojen kiintokiville tai kallioille pystytettyjä patsaita, joissa alinna on korkeahko pystykivi ja sen varassa leveämpi pyöreähkö pää. Samanlaisia kahdesta kivestä koottuja haltijakiviä tunnetaan Ruotsista ja Virosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.924061402,21.450032128 61.923867506,21.445180943 61.924344146,21.439114652 61.927720069,21.437270886 61.929708672,21.441766358 61.932986953,21.439810399 61.933946341,21.439891126 61.934006266,21.440826852 61.934439522,21.443069972 61.934321871,21.445405131 61.934374626,21.448577633 61.934321554,21.450379795 61.934020617,21.451009633 61.933876803,21.451675302 61.933353255,21.453036442 61.932910854,21.453597449 61.932312977,21.453655304 61.931666005,21.454246710 61.930705433,21.454532875 61.930234630,21.454191978 61.929559252,21.453848131 61.929216930,21.451083010 61.928432585,21.453328088 61.927888191,21.453368966 61.924061402,21.450032128" ;
        poi:history       "Trolssin kylä asutettiin 1750-luvulla, joten se on pitäjässä suhteellisen nuori kylä. Merikarvian Ylikylän yhteydessä mainitaan Trollsojan uudistalo 1761. Tonttukivet ovat pellon raivauksen ajalta 1700-luvulta, mutta niiden perinne jo 1300-luvulta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k484 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:kyla , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1986" ;
        skos:prefLabel    "Trolssin kylä ja kiviaidat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5956>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin korkein kohta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä sijaitsee Helsingin korkein kohta meren pinnasta, ja kuinka korkealla kyseinen paikka on meren pinnasta? Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.\n\nHelsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 metrin korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos \"Tuulet ja suunnat\".\n\nHelsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6394> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6395> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6392> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-korkein-kohta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8102>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot. 3 : Katajanokka " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8102" .

rky:p1099  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Asunnan asema-alue on tyypillinen pieni maalaisasema; sen hyvin säilynyt, yhtenäinen rakennuskanta on rataosuuden valmistumisajalta, 1890-luvun lopulta. \n\nPysäkkirakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi asemalla on yksinkertainen vahtitupa ja asiaan kuuluvat talousrakennukset, kellari ja sauna. Asema-alueella on poikkeuksellisen komea puusto.  \n\nRadan eteläpuolella  Asuntajärven rannalla on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona.  Vähän erillään asemasta on vesitorni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.244020809,24.888834490 62.243345291,24.890109172 62.243093678,24.889693013 62.243929370,24.888218504 62.244020809,24.888834490" ;
        poi:history       "Vaasan ja Savon radat yhdistävän poikkiradan Haapamäki-Jyväskylä -rataosuus valmistui 1897. Asemapiirustukset olivat rataosuudella pääasiassa arkkitehti Bruno Granholmin tekemiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k249 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4217" ;
        skos:prefLabel    "Asunnan rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4118>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vanha kauppahalli" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6429> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4117> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vanha-kauppahalli" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7378> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7380>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kysyin äidiltäni asuuko pylvästalossa kuningas vai sahanomistaja. Äiti selitti, ettei talossa varsinaisesti asu kukaan, siellä valitsemamme kansanedustajat edustavat kansaa. Selitys oli tökerö, kyllä sen kokoinen linna olisi kuninkaan tai vähintään vakituisen asukin vaatinut.\" (Takala, s. 6)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1774> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4283>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1353102~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6407>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mannerheimintie 27"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.185267790879" ;
        wgs84:long        "24.9226812085179" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-27" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8601>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:57:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8362>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Halkosalmi, Seppo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8362" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4378>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Eila Hiltusen Sibeliusmonumentti, Passio Musicae" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i623> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7366> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/eila-hiltusen-sibeliusmonumentti-passio-musicae" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"... miehet kävelivät Lauttasaaren sillan korvassa sijaitsevaan kioskin näköiseen Mutteribaariin. Nimensä kahvila on saanut muodostaan. Nummisella oli 60-luvulla tapana pistäytyä siellä kahvilla, mutta nykyisin hän nauttii tätä ruoansulatuselimistölle vaarallista nestettä vain keskioluella laimennettuna. Mutteribaari on hellän silmälläpidon alaisena. Oy Alkoholiliike Ab:n pääjohtaja H. Koski, joka asuu Lauttasaaressa, juoksee näet aamuisin töihin Mutteribaarin ohi.\" (s. 117)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7062>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9076>
        dcterms:modified  "2010-05-04T13:53:19+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6572>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:07:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6667>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Norrgård, Rainer Johan "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/norrgard-rainer-johan" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6906>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:12+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehdit" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7508> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7490>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8861>
        dcterms:modified  "2010-03-24T11:13:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i272>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin henki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i271> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8527> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/helsingin-henki" .

rky:p1335  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaukaan tehtaat on ensimmäisiä 1800-luvun lopulla Saimaan kanavan vaikutuspiiriin syntyneistä, suurteollisuudeksi kasvaneista puunjalostukseen perustuneista teollisuusalueista ja merkittävä osa Suomen puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheen historiaa. Teollisuuslaitoksen asuinalueet edustavat aikansa korkeatasoista asuntosuunnittelua. \n\nOsa Kaukaan tehtaiden vanhimmasta vaiheesta sisältyy 1900 valmistuneeseen, arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelemaan tehdasrakennukseen. Se on erityisen merkittävä varhaisten teräsbetonirakenteittensa ansiosta. Rakennuksessa on tiettävästi ensimmäinenä käytetty holvimaisen rakenteen sijaan kokonaan teräsbetonista vaakarakennetta, ylälaattapalkistoa rakennuksen välipohjana. Keskiaikaisiin linnoihin viittaavat torniaiheet ovat ajalle tyypillisiä tiiliarkkitehtuurin tyylikeinoja.\n\nTehdasalueen keskeisellä paikalla on Kaukaan arkkitehtinä toimineen W.G. Palmqvistin suunnittelema klassistinen klubirakennus vuodelta 1938. Sen ympäristössä on virkailija-asuntoja 1920-luvulta sekä arkkitehtonisesti erittäin merkittävä Yrjö Lindegrenin suunnittelema virkailijoiden rivitalo vuodelta 1951.\n\nSaimaan kanavan suussa on Kaukaan virkailijoille ja työväelle suunniteltu yhtenäinen ja laaja asuntoalue 1920-1930 –luvulta sekä koulurakennukset (1911 ja 1920), paloasema (1925) ja urheilutalo (1919, 1926). Alueen vanhimmat rakennukset periytyvät Lauritsalan sahan ajoilta. Suuri osa Kaukaan tehtaan rakennuttamista klassistisista rakennuksista on arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemia. \n\nKaukaan tehtaan työväen asuinalue Mälkiässä on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Mälkiä on 1940- ja 1950-luvun taitteessa rakentunut tyyppitaloalue. Masto-, Luotsi- ja Pontuksenkadun varrella on säännöllisesti sijoitettuja tyyppitaloja piharakennuksineen, ja alueella on säilynyt rakentamisajan yhtenäisyys."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.076484675,28.296921299 61.077651328,28.299628296 61.077225286,28.304239654 61.078039319,28.307227938 61.078439533,28.310231995 61.077341162,28.310350626 61.076415900,28.305716559 61.076870137,28.303141761 61.075156636,28.299427479 61.076484675,28.296921299" ;
        poi:history       "Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö perustettiin 1873 Mäntsälän Kaukaankoskelle. Yhtiön toinen tehdas valmistui 1892 Lappeen pitäjän Parkkarilaan, Saimaan vesistön laajojen metsävarojen äärelle. Lankarullatehdas paloi 1898 ja uuden, 1900 toimintansa aloittaneen rullatehtaan suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. \r\n\r\nSelluloosatehdas, joka käytti raaka-aineenaan lankarullatehtaan jätemateriaalia, aloitti toimintansa 1897. Tuotanto laajeni edelleen ensimmäisen vaneritehtaan valmistuttua 1926. Uudempi vaneritehdas valmistui 1957, saha 1959, sulfaattiselluloosatehdas 1964 ja paperitehdas 1975. Teollisuusympäristön tehdasrakennuksia ja laajennuksia Kaukaalle suunnittelivat mm. arkkitehdit W.G. Palmqvist, Ahti Korhonen ja Erik Kråkström. \r\n\r\nYhtiö laajeni myös yritysostoin; mm. Salvesenien Lauritsalan saha siirtyi Kaukas Oy:n omistukseen 1916. Rullatehtaasta alkunsa saanut Lauritsalan tehdasalue kehittyi vuosikymmenien mittaan kokonaiseksi tehdasyhdyskunnaksi sairaaloineen, kouluineen, virkamiesklubeineen ja useine työväen asuinalueineen. Yhtiö vaikutti merkittävästi Lauritsalan kauppalan perustamiseen 1932.\r\n\r\nTehdas rakennutti Kanavansuun asuinalueen 1920-1930-luvulla Lauritsalan sahalta ostetulle alueelle. Telakanmäen asuntoalue 1920-1930-luvulta rakennettiin arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemana. Telakanmäki oli Kanavansuun suunnitelmallisesti rakennettu osa, ja toinen työväen asuntoalue sijaitsi Jurvalanmäellä. Työläiset rakensivat omia asuntojaan Palmqvistin tekemien mallipiirustusten mukaan.\r\n\r\nMälkiän asuinalue kaavoitettiin Saimaan kanavan varteen tehtaan omistamalle maalle 1949. Suurin osa pientaloista on arkkitehti Kaj Englundin 1952 tehdasyhtiölle suunnittelemia tyyppitaloja.\r\n\r\nKaukaan lankarullatehdas oli maailman viimeinen puurullien valmistaja, kun se lopetti toimintansa 1971-1972. Kaukaan tehdasmuseo aloitti toiminnan rullatehtaan tiloissa 1998."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue , poio:koulu , poio:seurantalo , poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1180" ;
        skos:prefLabel    "Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet (Mälkiän asuntoalue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2325>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Tappajan näköinen mies" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9046> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8662> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6819> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8440> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7754> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2324> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1542&BibliographyId=26658&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/tappajan-nakoinen-mies" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4280>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Keskellä kylää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7482> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6519> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7187> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7486> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7492> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7476> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7490> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7481> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7478> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7186> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7485> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7185> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7495> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7484> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7488> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6867> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7493> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7477> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7497> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7491> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7479> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7480> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6875> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7483> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/keskella-kylaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7023>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_179>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1372955~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1094191~S9*fin> .

rky:p36  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Putikon sahayhdyskunta on edustavimpia maassamme. Erityisesti kyläraitin varrella olevat rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.\n\nPutikon sahayhdyskunta on kasvanut Saimaaseen kuuluvan Utrasselän rannalle. Sahan ympäristöön 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kasvaneessa taajamassa on höyrysahan ja vanhemman vesisahan paikan lisäksi säilynyt asuinrakennuksia, rautatieasema, koulu ja seuraintaloja. Alueen halki kulkee vanha 1600-luvulla rakennettu Viipuri-Savonlinna -maantie, Taipaleen tie. \n\nPutikon 1908 valmistunut rautatieasema on sahan naapurina Utrasselän rannalla. Asemalta sahalle on noin 300 metriä pitkä sivuraide. Asemalla on asemarakennuksen lisäksi hyvin säilynyt tavaramakasiini, talousrakennuksia ja harvinainen kunnostettu puinen yleisökäymälä. Asuinalue jatkuu idempänä kyläkaupan lähellä. Aseman puinen sadekatos on valmistunut 1987 arkkitehtiopiskelijoiden kansainvälisenä yhteistyönä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.705228628,29.399856968 61.705294612,29.397621811 61.706185038,29.393456122 61.707772863,29.392826717 61.707928988,29.389592157 61.706630762,29.387224468 61.708017186,29.383925699 61.711566898,29.390118727 61.715244413,29.386734239 61.719370378,29.399063062 61.715412233,29.407639308 61.711686164,29.413056873 61.704953950,29.415477766 61.704806675,29.413694929 61.703361736,29.414510660 61.702149009,29.413328882 61.701896919,29.412871461 61.699367464,29.411879143 61.700660446,29.404728461 61.702778164,29.401639741 61.704599661,29.401227119 61.705228628,29.399856968" ;
        poi:history       "Putikon kylä muodostui 1700-luvun lopulla perustetun, nykyiselle paikalleen 1897 siirretyn sahan ympärille. Putikon sahahistoria alkoi 1774, jolloin kylään valmistui kollegioasessori Henrik Wilhelm Ladon ja hänen sukulaistensa rakentama vesisaha. Putikon alue oli kuulunut Turun rauhan 1743 jälkeen Venäjään ja kasvava Pietarin kaupunki lisäsi taloudellista toimintaa Venäjän puoleisella Saimaan alueella. Hyvän alun jälkeen sahausrajoitukset ja pelko metsien loppumisesta katkaisivat kuitenkin toiminnan 1800-luvun alkupuolella.\r\n\r\nSaha vaihtoi omistajaa useaan otteeseen 1800-luvulla. Savonlinnalainen tukkukauppias And. Auvinen laajensi 1887 liikkeensä toimintaa sahateollisuuden pariin ostamalla Putikon yli 700 hehtaarin tilan ja siihen kuuluneen vesisahan. Auvisen höyrysaha ja -mylly valmistui 1897 Putikonjoen suulle, noin kilometrin päähän vesisahasta. Keskisuuresta sahalaitoksesta kehittyi kunnan suurin teollisuustyönantaja ja huomattava yhdyskunta.\r\n\r\nPutikkoon valmistui Savonlinna-Elisenvaara -radan V luokan asema 1908. Aseman tavaraliikenne oli vilkasta, sillä Putikon sahan tuotteet kuljetettiin markkinoille rautateitse.\r\n\r\nAnd. Auvinen lopetti toimintansa Putikossa 1984. Sahan toiminta on sen jälkeen jatkunut Punkaharjun Saha Oy -nimisenä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k618 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:tie , poio:saha , poio:seurantalo , poio:liikennepaikka , poio:liikerakennus , poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1136" ;
        skos:prefLabel    "Putikon sahayhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7118>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Liisankatu 27"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rosen" , "Freja" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7710> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8757> ;
        wgs84:lat            "60.1743505392011" ;
        wgs84:long           "24.9519008610861" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7118" .

rky:p1595  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Peltoaukean keskeltä kohoava 1800-luvun alkuvuosina rakennettu Lehtimäen kirkko on säilyttänyt asemansa vaikuttavana maisemallisena maamerkkinä.\n\nMäellä seisova puukirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen, torniin päättyvä attikaosa. Kirkkosalin nykyasu on 1988-1989 korjauksesta. Erillinen kolmikerroksinen kellotapuli on rakennettu Abraham Hernesmaan toimesta 1835 ja yhdistetty kirkkoon solarakennuksella 1895. Vanha hautausmaa sijaitsee kirkon pohjoispuolella.\n\nKirkkomaisema sijoittuu valtakunnallisesti merkittävälle Lehtimäen vaara-asutus -maisema-alueelle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.792809043,23.926132581 62.792429139,23.927012217 62.791687407,23.926669576 62.791663253,23.925832114 62.791393227,23.924676686 62.791206229,23.923588965 62.790951756,23.923144754 62.790717243,23.922545582 62.790450288,23.922064510 62.790510725,23.920034679 62.790659339,23.916977534 62.790796742,23.917001331 62.791062603,23.917431686 62.791946679,23.920546286 62.792577621,23.921816722 62.793207786,23.922654497 62.793351057,23.923606898 62.793347096,23.924090915 62.792988223,23.925668476 62.792809043,23.926132581" ;
        poi:history       "Lehtimäelle asutus levittäytyi muusta Järviseudusta poiketen Ähtärinjärven kautta sisämaasta päin. Harvaanasuttu alue oli pohjalaisten ja satakuntalaisten vanhaa nautintarajaa, joka vakiintui 1700-luvulle tultaessa maakuntarajaksi. Tervanpoltto laajensi asutusta yhä syrjäisimmille alueille 1700-luvulla, ja vuosisadan loppuun mennessä Lehtimäen kylän asutus oli muodostunut kiinteäksi kyläyhteisöksi. Tervanpoltto oli 1800-luvulla lähes pääelinkeino.\r\n\r\nLehtimäen kirkko valmistui 1800 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi.\r\n\r\nSuurin osa Lehtimäkeä kuului 1630-luvulla perustettuun Lappajärven emäseurakuntaan. Lehtimäestä muodostettiin Alajärven kappeliseurakunta 1859. Kirkko rakennettiin 1800-1808. Lehtimäen kunnantalo, koulut ja kauppaliikkeet sijaitsevat Keskikylässä noin 4 kilometrin päähän kirkonkylästä, joka on näin säästynyt taajaman rakennuspaineilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k005 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4872" ;
        skos:prefLabel    "Lehtimäen kirkkomaisema"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sasa ei ollut eläessään nähnyt niin paljon kirjoja samassa paikassa. Ja toisessa huoneessa oli samanlaista. Sen täytyi olla maailman suurin kirjasto, hän ajatteli, vaikka se oli kahden huoneen huoneisto. Kirjapinoja oli ikkunalaudoilla, tuoleilla, pitkin lattiaa, nurkissa. Suuri kirjoituspöytä keskellä lattiaa oli niin kukkuroillaan kirjoja, että Sasa ei ensin nähnyt pöydän takana istuvaa tätiä ennen kuin tämä nousi seisomaan. sisään tullessaan hän ei ollut edes huomannut, että joku oli siellä. Täti oli pitkä ja hänellä oli niskassa nuttura.\" (s. 107)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2684> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

[ dcterms:description  "Talon rakennusmestari-arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7395> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7393>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9073>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Sokea etsivä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9072> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6710> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9071> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9073" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9312>
        dcterms:modified  "2010-06-17T16:16:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i866>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Perspirantti-Antti" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7635> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i239> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7633> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/866" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7283>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:07+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Bertel Jungin kanssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7094>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9407>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Oikeuslääketieteen laitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Oikeuslääketieteen osasto" , "Kytösuontie 11" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i17> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.oll.helsinki.fi/" ;
        wgs84:lat            "60.2060069496677" ;
        wgs84:long           "24.8972749646403" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/oikeusl-ketieteen-laitos" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6903>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Erottajan paloasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Entinen pääpaloasema" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9594> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.165215395246" ;
        wgs84:long           "24.9452825350715" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/erottajan-paloasema" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Alaskulkua ei ollut estetty, sillä Hakaniemessä ensimmäinen tunnelitaso oli kauppakäytävä, se oli täynnä pieniä putiikkeja ja palvelupisteitä, ja jo portaissa Harjunpäätä vastaan tuli ikääntymässä oleva, selvästikin jostain syystä voimakkaasti kiihtynyt nainen. Hänellä oli vapaasti leuhottavat, liki hopeanväriset hiukset ja miltei silmille vedetty baskeri, ja hän piti rintaansa vasten painettuna jonkinlaista lentolehtispinkkaa. Yhtä lappua hän ojensi Harjunpäätä kohti, mutta tämä tähysi koko ajan vain alaspäin. Putiikkitasolla oli lähemmäs sadan ihmisen liikehtivä massa, ja ilmassa kävi epätietoisen ja ehkä tyytymättömänkin sävyinen sorina.\" (s. 69-70)" ;
  dcterms:description            "Harjunpää surmapaikalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1582> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7378>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Tarjanne, Onni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Törnqvist, Onni" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7380> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7377> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7379> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7378" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7617>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:29:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2467>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1515523~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5588>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=BBE1D883-A1F0-49E2-86CA-D8839DC4CDB4> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9572>
        dcterms:modified  "2011-03-17T12:23:27+0300" .

[ dcterms:description  "Asuinkerrostalokorttelin arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8737>
] .

rky:p269  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Säännölliseen ruutukaavaan perustuvan, 1649 perustetun Raahen puutalokorttelit lukeutuvat maamme parhaiten säilyneisiin. Umpikulmainen Pekkatori on Raahen merkittävin asemakaavallinen aukio ja Suomen puukaupungeissa poikkeuksellinen. \n\nSuurin osa kaupungin puisesta rakennuskannasta periytyy 1810 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta 1800-luvun alkupuolelta. Uudisrakentamista on pyritty sopeuttamaan mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan vanhaan ympäristöön.\n\nPekkatorilla risteävät Brahenkatu ja Kirkkokatu. Pekkatoria reunustavat kaupungin merkittävät 1800-luvun alussa rakennetut porvaristalot. Raahelaista empireä edustavat vinkkelitalot muodostavat kaupunkirakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden. Torin varren porvaristaloista mainittakoon Kivi-Sovio (1849), Friemanin talo (1812), Hedmansonin talo (1811), Reinin talo (1870), Langin talo (1812), Langin alakartano (1815), Fontellin talo (1813) ja Montinin talo (1811). Torin keskellä on Walter Runebergin muovaama Pietari Brahen patsas vuodelta 1888.\n\nRaahen Rantakadun varressa on raatihuone ja kaupungin edustavimmat, mm. Soveliuksen ja Sovion, porvaristalot. Raatihuone on Anders Fredrik Granstedtin suunnittelema, rapattu hirsinen asuinrakennus (1839), joka valmistui raatihuoneeksi 1866. Rantakadun merenpuoleisella sivulla on kaupunginmuseo, joka on sijoitettu 1845 rakennettuun pakkahuoneeseen. Vuonna 1862 perustettu museo on maamme vanhin paikallismuseo. \n\nKoulukadun päätteenä idässä on kivirakenteinen Keskuskoulu (1912). Keskuskoulu ja sen viereinen, alkujaan asuinrakennukseksi tehty puurakennus ovat arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.691108307,24.469505888 64.691206349,24.471586196 64.691749099,24.481825076 64.687022949,24.483063959 64.687127155,24.484641148 64.686499031,24.486036334 64.685918291,24.484604731 64.685913701,24.482972882 64.685645477,24.475123724 64.684426489,24.474494622 64.684342775,24.473314163 64.685024619,24.473231087 64.684997126,24.472304948 64.684117492,24.470936867 64.683865492,24.468689726 64.683940003,24.466387391 64.686497587,24.468509203 64.687129737,24.470543812 64.691108307,24.469505888" ;
        poi:history       "Saloisten Satamalahti oli varhainen tärkeä kauppapaikka, jonka muuttamisesta kaupungiksi päätettiin 1649. Pietari Brahen perustama Raahen kaupunki sai ensimmäisen asemakaavansa, säännöllisen ruutukaavan 1650 (C. Claesson).\r\n\r\nPorvaristalojen rakentamistavassa näkyvä Raahen vauraus perustui laivanvarustukseen, merenkulkuun ja tervakauppaan. Raahe sai tapulikaupunkioikeudet 1791 ja siitä tuli merkittävä merenkulkukaupunki. Kaupungin rahtilaivostoon kuului 1869 peräti 58 laivaa. Purjelaivakauden päättyminen ja rautatien rakentaminen Ouluun vähensivät Raahen merkitystä kauppakaupunkina. \r\n\r\nAinoa 1810 kaupunkipalosta säilynyt kaksikerroksinen asuinrakennus oli 1780-luvulla rakennettu Soveliuksen talo. Kaupunkipalon jälkeen asemakaavaa uusittiin (G. Odenwall) laajentamalla kaupunkirakennetta itään ja etelään. Tällöin syntyi myös Raahen Pekkatori, umpikulmainen keskustori."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k678 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:koulu , poio:puisto , poio:katu , poio:asuinrakennus , poio:tori , poio:raatihuone ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1462" ;
        skos:prefLabel    "Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puutalokorttelit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9667>
        a                 th:Elokuva ;
        rdfs:label        "Täällä Pohjantähden alla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9664> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:lisatietoa     "Elokuva perustuu Väinö Linnan samannimiseen romaaniin vuodelta 1959. Elokuvan käsikirjoituksen hän kirjoitti vuonna 1968. " ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9661> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9667" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7877>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7020>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Salmisaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i26> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9026> ;
        wgs84:lat         "60.1649736407476" ;
        wgs84:long        "24.8995192210944" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7020" .

<http://example/upload-base/#metadescription_415>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:55+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

rky:p1831  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.898818998,24.671317567 65.899629774,24.671522252 65.900230376,24.672497331 65.900958249,24.680000294 65.901237520,24.683425821 65.901822926,24.687547260 65.902731523,24.690470806 65.903689794,24.692165634 65.904617766,24.693362366 65.904981089,24.694832732 65.905286960,24.698534743 65.905086962,24.701892421 65.903984270,24.704217763 65.902702828,24.703720226 65.901658792,24.702366651 65.900450349,24.697633027 65.899266223,24.691506474 65.899003388,24.684629340 65.898889118,24.680076310 65.898729492,24.676668172 65.898238048,24.672761456 65.898818998,24.671317567" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:navetta , poio:pihapiiri , poio:pappila , poio:koulu , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Törmä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7280>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Maxim"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Piccadilly (1923-1931)" , "Maxim" , "Olympia (1909-1923)" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1681407695266" ;
        wgs84:long           "24.9477162826241" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7280" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5490>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=35E1E9F1-AF71-4428-AB13-E058D49341E9> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5585>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Uunon kuvauspaikkoja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä on kuvattu ulkokohtaukset kerrostalojen liepeillä Uuno Turhapuro-elokuvissa \"...Menettää muistinsa\" sekä \"...Muisti palailee pätkittäin\"? Elokuvassa \"Uuno Turhapuro menettää muistinsa\" on toki kuvauksia Helsingissä useammankin kerrostalon liepeillä. Tässä kuvauspaikkoja:\n\n- Oksasenkatu 7 (psykiatrin vastaanotto)\n- porttikäytävä Tunturikadulla (ennen parturiin menoa)\n- Oksasenkatu-Temppelikatu (matka psykiatrille)\n- Munkkiniemen puistotie (poistuminen viinakaupasta).\n\n\"...Palailee pätkittäin\" on suurimmaksi osaksi samoilla tapahtumapaikoilla, lisänä esimerkiksi sisäpiha Pihlajatiellä (hammaslääkäri ryntää ulos).\n\nLähde:\nSuomen kansallisfilmografia 9" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9300> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8516> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9298> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8021> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9299> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/uunon-kuvauspaikkoja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7614>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Eteläranta 16"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sundmanin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7709> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8836> ;
        wgs84:lat            "60.1665872305798" ;
        wgs84:long           "24.9516773716297" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7614" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Arkipäivisin tehtiin kaikki ostokset Kauppatorilta, halleja ei ollut, ja äidilläni oli tietysti erityiset myyjänsä, jotka hänet tunsivat ja huolehtivat siitä, että hän sai hyvää tavaraa. Äiti teki itse kaikki ruokaostokset, ja tinkiminen kuului silloin hyvään tapaan, jonka myyjätkin aina olivat ottaneet huomioon hintoja määrätessään. Kaikissa puodeissa puhuttiin melkein yksinomaan ruotsia, ja se tuotti minullekin monta kertaa paljon vaikeutta.\" (s. 22)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8089>
        a                 th:TV-Sarja ;
        rdfs:label        "Raid" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8088> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8087> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8086> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8085> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8089" .

rky:p171  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pitäjänsaari on vanhimpia säilyneitä esikaupunkialueita nykyisen Suomen alueella. Pitäjänsaaren luotsivartiotupa on harvinainen esimerkki kaupunkiluotsien päivystyspaikasta ja osa Haminan vanhan sataman historiallista rakennuskantaa.\n\nPitäjänsaari sijaitsee Haminasta länteen johtavan maantien varrella. Savilahdessa sijaitsevan, kapeiden salmien mantereesta erottaman saaren rakennuskanta on sijoitettu säännöllisiin korttelistoihin. Vanhimmilta osiltaan rakennuskanta on 1700-luvulta, mutta pääosin myöhempää.\n\nPitäjänsaaren rakennetun ympäristön mittakaava on sangen yhtenäinen. Historialliseen miljööseen liittyy moni-ilmeisen rakennuskannan lisäksi runsas puusto. \nPitäjänsaaren eteläosassa on sen itäpuolella sijaitsevaan Tervasaaren vanhaan satama-alueeseen liittyvä luotsivartiotupa. Korkealla tornilla varustetulle pienelle hirsirakennukselle, jonka ulkoasu viittaa 1800-luvun jälkipuoliskolle, ei tunneta vastineita. Pitäjänsaaren eteläkärjessä on lisäksi Krimin sodan aikaisia linnoituslaitteita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.561853269,27.175413763 60.563333220,27.174096230 60.564667310,27.171501116 60.569150428,27.172316682 60.569833307,27.173150861 60.569805592,27.176099709 60.566820485,27.180689421 60.565094664,27.181354570 60.562736415,27.179686660 60.561853269,27.175413763" ;
        poi:history       "Pitäjänsaaren esikaupunki syntyi 1700-luvulla Haminan linnoituksen linnoitusesplanadin ja kaupunginsalmen länsipuolelle suomalaisten käsityöläisten asuma-alueeksi. Vähäväkinen väestö, joka ei pystynyt rakentamaan linnoituskaupungin vaatimusten mukaisesti, sai tontit kaupungin ulkopuolelta. Venäisten käsityöläisten esikaupunki sijaitsi Haminan Viipurin puoleisella alueella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1276" ;
        skos:prefLabel    "Pitäjänsaaren esikaupunkialue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8328>
        dcterms:modified  "2010-01-05T12:47:04+0300" .

rky:p505  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Loviisan maalinnoitus ja siihen liittyvä Svartholman merilinnoitus ovat Ruotsin Turun rauhan 1743 aluemenetysten jälkeen rakentamia linnoituksia. 1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa edustava Loviisan maalinnoitus on merkittävä osa valtakunnan itärajan puolustushistoriaa.\n\nLoviisan maalinnoitus ja sen edustalla oleva Svartholman saarilinnake ovat Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan päälinnoituksen itäinen etuvarustus. Loviisan maalinnoituksen tarkoitus on ollut valvoa Suuren Rantatien liikennettä. Vanha rantamaantie kulkee bastionien länsipuolella Garnisonin alueen läpi. Augustin Ehrensvärdin laatimasta linnoitussuunnitelmasta on säilynyt Suuren rantatien varteen rakennetut graniitista muuratut bastionit Rosen ja Ungern ja niihin liittyvät maavallit. Bastionien takana on nähtävissä 1750-luvun louhosalueita, kivityömaita, osittain rakennetun bastioni Adolf Fredrikin pohja sekä vallien maansiirtoalueita. Bastionit Rosen ja Ungern, joiden ampuma-aukot suuntautuvat tielle, ovat kuuluneet linnoituksen itäiseen etuvarustukseen. Loviisanlahti on aikoinaan ulottunut bastioni Ungerniin saakka.\n\nLoviisan kaupungin pohjoisosassa Puistokadun varrella on linnoitussuunnitelmaan liittynyt kaksikerroksinen komendantintalo, joka on yksi harvoja linnoitussuunnitelman toteutuneista kivirakennuksista. Tyypillinen hårlemanilainen barokkiklassistinen virkatalo toimii Loviisan kaupungin museona. Vallikadun varrella on linnoitukseen kuulunut kivinen leipomorakennus ja Itäisen Tullikadun varrella kaksi kaksikerroksista kivikasarmia 1750-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.459796666,26.220476267 60.459463325,26.220337033 60.459606411,26.219506720 60.459898208,26.219664792 60.459796666,26.220476267" ;
        poi:history       "Turun rauhassa 1743 Ruotsin itärajaksi tuli Kymijoen läntisin haara. Ruotsi menetti kaikki itärajan linnoituksensa. Valtiopäivät päättivät 1747 rakentaa valtakunnan itärajan turvaksi kaksi kaksoislinnoitusta: varikkolinnoituksen ja laivastotukikohdan Helsinkiin ja sen edustalla oleville saarille sekä rajalinnoituksen Degerbyhyn ja sen edustalle.\r\n\r\nDegerbyn kaupunki perustettiin 1745 Haminan jäätyä Venäjän puolelle. Kaupungista tehtiin läänin uusi pääkaupunki ja sitä alettiin linnoittaa. Ensimmäisen linnoitussuunnitelman laati linnoituseversti A.J. Nordenberg  1744. Tavoitteena oli bastionein ympäröity kivirakennuksista koostuva kaupunki, johon oli tarkoitus liittyä linnoitusvyöhykkeen ulkopuolinen esikaupunki.\r\n\r\nKaupungin lopullisen linnoitussuunnitelman, joka perustui Nordenbergin ehdotukseen, laati A. Ehrensvärd 1747. Loviisan kaupungin asemakaava-, linnoitus- ja kaupunkisuunnitelmat  edustivat Suomessa uudenlaista, klassismin tyyli-ihanteiden mukaista kaupunkia taitteisine ääriviivoineen. Linnoitustyöt käynnistettiin jo seuraavana vuonna Ehrensvärdin johdolla. Suunnitelmista toteutui vain bastionit Ungern ja Rosen maavalleineen sekä muutama kivirakennus: Komendantin talo, ns. Fortifikationshuset ja kasarmi Lilja. Komendantintalo rakennettiin 1755 Samuel Bernerin piirustusten mukaan. Varsinainen asutus ja puukaupunki syntyivät linnoituksen eteläpuolelle.\r\n\r\nGarnisonin alue kuului alunperin Degerbyn linnoitukseen, mutta 1800-luvun alkupuolella alue jaettiin kaupunkilaisille tonttimaaksi. Ensimmäiset rakennukset oli rakennettu alueelle jo 1700-luvn puolella. Suurin osa rakennuskannasta rakennettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.\r\n\r\nLoviisan linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä, kun Suomi liitettiin Venäjään 1809. Linnoitusalue otettiin laidunmaaksi ja 1890-luvulla virkistyskäyttöön. Bastioni Ungern korjattiin 1960- ja 1990-luvulla ja bastioni Rosenin muureja 1940-luvulta lähtien, lisäksi sen suojakatos rakennettiin 1979. Muurinkorjaukset aloitettiin 2005 tavoitteena alkuperäisten osien ja rauniomaisuuden säilyttäminen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:katu , poio:tie , poio:kasarmi , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1517" ;
        skos:prefLabel    "Loviisan maalinnoitus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5919>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Uimahallien ruuhka-aika" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on uimahallien ruuhkaisinta aikaa päivästä? Entä hiljaisinta? Tuntuu, ettei hiljaisia aikoja olekaan esimerkiksi Mäkelänrinteen uintikeskuksessa, sillä siellä on aina väkeä. IGS-toimitus kysäisi tätä muutamasta Helsingin uimahallista ja näyttää siltä että arki-illat, työpäivän päätyttyä kello neljän jälkeen, ja viikonloput puolestapäivästä eteenpäin ovat suosituinta uinti-aikaa. Malmin uimahallissa arvioitiin hiljaisimmiksi uintiajoiksi arki-iltapäivät kello 14-16 välillä, sekä lauantai-illat kello 19-20 välillä. Mäkelänrinteen uintikeskuksessa todettiin myös jo itsekin tekemäsi havainto, että uimahalli on aika vilkas melkein aina, suosituinta aikaa ovat arki-illat ja viikonloput. IGS-toimituksen innokas uimari on myös huomannut, että toisinaan arki-iltaisinkin, juuri ennen sulkemisaikaa on sielläkin hyvin tilaa uida." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-uimahallien-ruuhkaisinta-aikaa-p" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Huopalahden asemalta viidessä minuutissa,\nelämääsi kävelin.\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1022> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6792>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7874>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Edelmann, Toni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7874" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Me asuttiin Piikissä. Sota-ajan 25-pennistä sanottiin piikiksi, ja meidän talo oli Kolmas linja 25. B-rappuun mentiin porttikongista. Kadun puolella oli neljä hellahuonetta ja vastapäätä puuliiterit: ei tarvinnut mennä ulkoa asti puita hakemaan. Porraskäytävän seiniä peitti lian ja ruuankäryn tummaama keltainen tapetti - tai ehkä se oli alun perin valkoinen. Katossa retkotti hämähäkin seitin verhoama sähköjohto ja sen päässä alaston, himmeä lamppu. Ulko-oven viereen oli ruostunein nastoin kiinnitetty pahvitaulu: VAROKAA! ROTANMYRKKYÄ!\" (s. 6)" ;
  dcterms:description            "Romaani on nuoren pojan, Topin, kasvutarina sodanjälkeisen Kallion slummeista, 1940-1950-luvulta. Topin perhe asuu tarinan alussa osoitteessa Kolmas linja 25." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1830> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7748>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2963>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1430869~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8588>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:31:37+0300" .

[ dcterms:description  "Uudistetun Rakennushallituksen pääjohtaja 1936-1943." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7924> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1243>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Aho, Elisabet"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1618" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/aho-elisabet" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vanha kirkko: /Vanha kirkko, lapsuuteni kirkko,/ karun kaunis, yksinkertainen/ niinkuin suomalainen maalaiskirkko,/ kodikas ja sydämellinen./ Doomia näin monta maailmalla/ muodoin jaloin, vuosisataisin./ Sentään sinua, sa puinen kirkko,/ siellä kaukana ma kaipasin,/ vanhaa patinaa sun seinilläsi/ isäin virtten, rukouksien,/ lapsenmielen herkkää hartautta,/ jota enää omista ma en.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9117> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868>
] .

rky:p765  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tenojokilaakson kalastukseen ja karjanhoitoon suuntautunutta saamelaisasutusta edustavat valikoimassa esimerkkeinä Dalvadaksen kylä ja Välimaan tila Tenon jokilaakson muodostamassa vaikuttavassa maisemassa.\n\nTenon pääuoma on jäätikkökulutuksen muotoilema, poikkileikkaukseltaan U-kirjaimen muotoinen laakso, jossa joki virtaa monin paikoin 200–300 metriä ympäröivää loivapiirteistä tunturiylänköä alempana. Joki on aikojen kuluessa kasannut suuria hiekkakerrostumia, joihin on muodostunut eri korkeustasoille hyvinä viljely- ja asuinsijoina toimivia jokiterasseja. Tenojoen vesistöalueen ilmasto on Golf-virran ansiosta huomattavasti leudompi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla.\n\nTenojoen luonnonvaroista merkittävin on Jäämerestä nouseva lohi, joka on perustana alueen rikkaalle alkuperäiskulttuurille, kasvavalle kalastusmatkailulle ja Tenojoen maineelle Euroopan parhaana lohijokena. Muista kalalajeista tärkeimmät ovat harjus ja meritaimen Tenon pääuomassa ja tunturivesien järvissä siika.\n\nAsutusmallin ja elinehtojen perustana ovat olleet luonnonvarat. Tenojokivarren kalastajasaamelaistaloudelle on ollut ominaista  luonnon tarjoamien resurssien monipuolinen käyttö. Ratkaisevaa asuinpaikan valinnalle on ollut mahdollisuus lohestukseen ja maatalouteen yhdistettynä metsästykseen. Tunturijärvien vesistä on kalastettu siikaa. Niukat resurssit ovat mahdollistaneet jokivarteen vain harvaan sijoittuneen asutuksen.\n\nKarasjoen ja Utsjoen välisistä harvalukuisesta kyläasutuksesta Dalvadas sijoittuu asutukselle otolliseen kohtaan paikassa, jossa Nilijoki yhtyy Tenoon. Suuret saaret muodostavat kylän laidun- ja viljelymaat. Kylän rakennuskanta koostuu eri-ikäisistä, vapaasti laakson tasaiselle osalle sijoittuneista taloista.\n\nOmavaraistalouden osana  riekonpyynnillä on ollut keskeinen merkitys 1960-luvulle asti. Talvadaslaisten sukujen nautinta-alueet kammeineen ovat olleet kylän kaakoispuolisella tunturiylängöllä.\n\nJokeen pääasiallisena kulkukeinona liittyvät Tenon ylityspaikat, maihinnousu ja vesillelaskupaikat sekä kehittynyt veneenrakennusperinne. Talvireitit ovat kulkeneet enimmäkseen jäällä. Maantiet Suomen puolella ovat peräisin vasta 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.\n\nVälimaan alue Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin puolivälin tienoilla on tarjonnut hyvät mahdollisuudet asumiseen ja rakentamiseen osana Tenojoen tasaista rantapaltetta.\n\nVälimaan kalastajasaamelaistilan asuinkentällä on hirsipintainen, turvekattoinen paritupa asuinrakennuksena, kolme lauta- tai turvekattoista aittaa, turvekatteinen kammi-mallinen lammaspuura, lato, varastolava eli luovvi sekä vinttikaivo suoja-aitoineen. Vuosina 1981-83 kunnostettu pihapiiri edustaa tyypillistä vanhan tenolaistalon rakennuskantaa sekä volyyminsa että rakennustapansa puolesta. Alueella on myös vanhoista paikalle siirretyistä hirsistä 1990 rakennettu sauna. \n\nVälimaassa jäljet näkyvät taloa ympäröivinä kotiniittyinä ja laiduntamisen ja lehdesten oton jäljet läheisessä lehdesniittyä muistuttavana koivikkona. Maisemallisesti vaikuttava ja komea koivikko talon luoteispuolella on Itä-Ruijan - Utsjoen vanhinta elossa olevaa koivikkoa, noin 300 vuotta vanha.\n\nDalvadaksen kylä on osa valtakunnallisesti arvokasta Tenojoen laakson maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.760013376,26.183726072 69.760762558,26.184836288 69.761950459,26.185826311 69.763590459,26.185711474 69.765042560,26.185681395 69.766514222,26.185987293 69.767319702,26.185697310 69.767852764,26.184666535 69.768482844,26.183269332 69.769091688,26.183116320 69.769822347,26.184098419 69.770572124,26.185338868 69.771598025,26.186180022 69.772560831,26.186971974 69.773850899,26.188735883 69.775456544,26.190902590 69.776676039,26.192928964 69.777374096,26.194638325 69.777996165,26.197387494 69.778691171,26.200392962 69.779085285,26.204291417 69.779041746,26.208568992 69.779093368,26.212091326 69.779752404,26.215150709 69.780470473,26.217378986 69.781164024,26.218104821 69.782419121,26.218136198 69.780492827,26.235521400 69.777569576,26.234221625 69.767886186,26.218252736 69.763421446,26.206855854 69.758485262,26.190728268 69.760013376,26.183726072" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella asutus keskittyi kalaisten vesistöjen kuten Tenojoen varrelle. Alueen merkittävimpiin luonnonvaroihin kuului Jäämerestä nouseva lohi ja lohenkalastuksella oli ratkaiseva merkitys Tenojokilaakson asuttamiselle. Asuinpaikkojen valinta määräytyi hyvin kala-apajien perusteella. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Tenon lohenkalastuksesta ovat 1500-luvulta. Lohi oli 1600-luvulta alkaen myös merkittävä kauppatavara. Jo 1600-luvulla tiedetään Tenon lohta toimitetun Ruotsin hoviin.\r\n\r\nTanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen 1751 rajasopimuksen mukaan lohenkalastus oli yhteistä saamelaisten kesken rajan molemmin puolin. Kalastuksen merkitystä osoittaa sekin, että tenolaisten lohenpyynnin epäonnistuessa keväällä, jouduttiin vielä 1800-luvun lopulla lähtemään meripyyntiin.\r\n\r\nVanhimpiin kalastustapoihin Tenolla kuului poikkipato, jonka alle muodostuvasta sumpusta lohet pyydettiin kivillä tai seipäillä. Virran poikki tehtyjen patojen välistä voitiin kalaa ottaa ajoverkolla. Merkittävimpiä Tenon lohenkalastukseen liittyviä paikkoja oli Nuorbiniemessä sijaitseva Outakosken poikkipato, joka oli suurimmillaan 30-40 talouden yhteinen lohenpyyntiyritys. Outakosken patoa alettiin todennäköisesti käyttää 1770-luvulla. Ensimmäinen Tenoa koskeva virallinen kalastussääntö tuli voimaan 1873 ja lopetti lopullisesti Outakosken poikkipadon käytön. Ensimmäisinä turisteina Tenolle saapuivat englantilaiset lohenpyytäjät 1850-luvulla. Kalaturismi lisääntyi toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla.\r\n\r\nTenojokilaakson saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa pääasiassa Tenon ja Utsjoen lapinkyliin. Dalvadas on vanha saamelaisasutuksen talvipaikka. Karjanhoito juurtui Dalvadaksen alueelle 1700-luvulla, mutta pyynnillä - kalastuksella ja erätaloudella - oli suuri merkitys alueen saamelaisväestölle vielä 1900-luvulla. Kyläkentällä sijaitsi myös kirkko ja hautausmaa oli naapurikylässä Nuvvuksessa. Dalvadaksen hallinnollinen ja taloudellinen merkitys heikentyi lähes sadan vuoden ajaksi Utsjoen ja Karasjoen merkityksen vahvistuessa. 1800-luvun kulessa kylään asettui Katekeetta-, Rasmus-, Pieski- ja Vuolab-sukujen jäseniä.\r\n\r\nTenojokilaaksossa uudistilat ja myöhemmin kruununmetsätorpat perustettiin paikoille, joilla oli hyviä laitumia ja tuottoisia kalastupaikkoja.\r\n\r\nVälimaan uudistila perustettiin Utsjoen Nuorgamin kylään suunnilleen kirkonkylän ja Nuorgamin puoleen väliin 1858 annetun pohjoisimman Lapin asuttamista koskeneen keisarillisen kuulutuksen tuloksena. Warsin suku asui tilaa 1970-alkuun asti perustaen toimeentulonsa kalastukseen ja lammastalouteen. Museovirasto osti autioituneen tilan vuonna 1981.\r\n\r\nTenojokivarressa liikkuminen oli pitkään joen tai Norjan puoleisen tiestön varassa. Suomen puolella Välimaan ohittava maantie Utsjoelta Nuorgamiin valmistui 1971 ja Dalvadaksen ohittava tie Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa pitkin kulkeva tie rakennettiin 1977-1983."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus , poio:kyla , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5243" ;
        skos:prefLabel    "Tenojokilaakson saamelaisasutus (Dalvadas)"@fi .

time-schema:is_equal_to
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "on ajallisesti yhtäläinen"@fi , "is equal in time to"@en ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  skos:related .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i83>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Mustikkamaa"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1801214930935" ;
        wgs84:long    "24.9923194395085" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/83" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3532>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Ensikodin kasvutarina 1942-2002" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6488> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3531> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3532" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Satunnainen into ja ilo vaihtuivat mietteliääksi rauhaksi Pasilasta lähteneessä paikallisjunassa, ja kun he sitten kävelivät Helsingin ydinkeskustan poikki Uudenmaankadulle, Heillä ei ollut enää juuri mitään sanottavaa toisilleen.  - Mennäänkö tästä? Saara kysyi ja osoitti Makkarataloa. Agneta nyökkäsi, ja kun he tulivat Citykäytävästä Aleksille, heidän ei tarvinnut enää keskustella reitistä, vaan heidän askeleensa veivät heidät Kolmen sepän ja Stockmannin ohi Lönnrotinkadulle ja Vanhan kirkon puiston poikki. Suorinta tietä Cityaccountiin, eivätkä he poikenneet edes juomaan lattea matkan varrella.' (s. 133)" ;
  dcterms:description            "Uudenmaankadulla sijaitsevassa Tilitoimisto Cityaccountissa tapahtuu pelottavia onnettumuuksia eikä henkilösuhteetkaan ole kaikilla kunnossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2182> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8230>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:16:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_32>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8325>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Björklund, Irina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8325" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9039>
        dcterms:modified  "2010-04-16T10:09:57+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6535>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:48:54+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Pois pahasta liemestä,\npois Herttoniemestä,\nJollakseen\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i545> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8490>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:34:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8585>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Yhden yön hinta" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8583> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8584> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7776> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1952." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2n1f/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8582> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8227> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8227> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8585" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i235>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kilpeläinen, Tuure"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kilpelainen-tuure" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9299>
        dcterms:modified  "2010-11-23T11:15:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6795>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:46+0300" .

[ dcterms:description  "Enkeli menee patsaalle lukemaan Aleksis Kiven runoja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9646> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8919>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Salminen, Eppu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8919" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun minä olen runollisella mielellä, niin minun pitää aina nähdä laivoja.\"" ;
  dcterms:description            "Jack ja Anni viettävät romanttisen hetken Eteläsataman tuntumassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8403> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i495>
        a                     th:Klassinen ;
        rdfs:label            "Hymn till Helsingfors" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i494> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9205> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9204> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hymn-till-helsingfors" .

rky:p1558  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suomisen nahkatehdas on teollisuushaaran tärkeä edustaja ja Koskilinna esimerkki monumentaalisista teollisuuden johtajistolle suunnittelluista asuinrakennuksista.\n\nKokemäenjoen sivuhaaran, Tattaranjoen, varrella on J.W. Suomisen 1898 perustama nahkurinverstas, josta vuosien varrella on kasvanut yksi maamme merkittävimmistä nahkatehtaista. Tehdasrakennusten lisäksi punatiiliseen kokonaisuuteen kuuluu J.W. Suomisen rakennuttama ja arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema kartanomainen asuinrakennus puistoineen. \n\nTehdasaluetta on laajennettu 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Tattaranjoen varrella sijaitsevalla teollisuusalueella vanhimman tehdasrakennuksen ensimmäistä, 1908 valmistunutta osaa on laajennettu 1916, 1920 ja 1929. Kivimuurina tunnettu kolmikerroksinen entinen työväen asuntola on valmistunut 1920 ja puinen konttorirakennus 1913.\n\nTehtailija Suomisen yksityiskodikseen tehtaan eteläpuolelle jokimaisemaan 1926-28 rakennuttama Koskilinna on klassistinen tiilirakennus, joka rakentuu muurimaisista pinnoista. Päärakennusosa on kolmikerroksinen, torniosa nelikerroksinen ja siipi kaksikerroksinen. Julkisivua hallitsee neljän pylvään kannattama sisäänkäyntiportiikki.  Rakennukseen kuuluu lisäksi terasseja ja pergoloita.  Rakennus on ulko- ja sisätiloiltaan säilynyt suurelta osin alkuperäisenä. Rakennus liittyy kiinteästi läheiseen tehdasalueeseen ja sen ympärillä levittäytyy laajahko puisto.  Joen toisella puolella on tenniskenttä.\n\nJ.W. Suomisen testamentin lahjoitusvaroilla on rakennettu läheinen Nakkilan kirkko (ks. erillinen Nakkilan kirkko ympäristöineen -kohde)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.367437299,21.995516385 61.367371238,21.995546902 61.367078144,21.995413777 61.366729294,21.995329616 61.366433967,21.995396852 61.366015247,21.995764074 61.365653134,21.995842160 61.365569416,21.994874886 61.365450475,21.993733191 61.365216200,21.993110289 61.365296279,21.992677211 61.365560623,21.992294667 61.365949951,21.992432429 61.366252593,21.992824124 61.366676390,21.993376647 61.366932777,21.993555823 61.367354318,21.993528310 61.367374212,21.994325642 61.367437299,21.995516385" ;
        poi:history       "Juho Wiktor Suominen perusti nahkurinverstaan 1898 Nakkilan pitäjään Tattaranjoen ja Vähäjoen yhtymäkohtaan. Sijainti oli hyvä: Lähellä oli Porin kaupunki, Tampereen ja Porin välinen rautatie oli valmistunut 1895 ja nahanjalostuksen tarvittavaa vettä saatiin joesta. Alueen rakennukset omisti suutari Kalle Koskinen, jonka tyttären kanssa Juho Suominen avioitui. Varsinainen teollisuustoiminta alkoi 1908, jolloin rakennettiin ensimmäinen tehdasrakennus ja hankittiin höyrykone. Tehdasta laajennettiin, kun nahan kysyntä kasvoi mm. ensimmäisen maailmansodan takia. 1913 valmistui uusi asuinrakennus (konttori) ja 1916 uusi tehdasrakennus. 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti ja tuolloin rakennettiin myös Kivimuuri-niminen rapattu työväen asuinrakennus. Kivimuurin naapuriin rakennettiin 1929 Kansallis-Osake-Pankin Nakkilan konttorirakennus. Pankki oli toiminut aikaisemmin nahkatehtaan tiloissa. Myöhemmin rakennuksessa toimi tehtaanmyymälä. Rakennus purettiin 2000-luvun vaihteessa. \r\n\r\nUuden Suomisen perheen asuinrakennuksen, Koskilinnan, suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio 1920-luvulla. Kartanomainen asuinrakennus oli ylellisesti sisustettu: koristemaalaukset valmisti Hongell & Forström, valaisimet Taito Oy, huonekalut Birger Hahl. \r\n\r\nKenkäteollisuuden kannattavuuden heikkeneminen ja uusien kenkämateriaalien tulo vaikutti nahkatehtaiden kannattavuuteen 1960-luvulla. Uudeksi tuotantoalaksi J.W. Suomisen tehtaassa otettiin nonwoven tekstiilikuitukangas ja siitä valmistettavat tuotteet matot, huovat ja vanut. Yhtiön nimestä poistui nahkatehdas-sana. Uudet teollisuustilat valmistuivat vanhan tehtaan pohjoispuolelle 1970-luvulla. Tiloissa toimii 2000-luvun alussa Suominen Yhtymä Oyj:n kuitukangastehdas."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k531 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4936" ;
        skos:prefLabel    "J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Säde alkoi rakastaa kesää heti kun koulu oli ohi ja oman vuokrayksiön ikkunasta näki palasen Porthaninkatua. Asunto oli pieni ja kallis, mutta se sijaitsi kaukana Mirkasta ja hyypiöstä, eikä Säde äitiäkään silloin kaivannut.\" (s. 133-134)" ;
  dcterms:description            "Säteen vuokrayksiö." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9036>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Ateljeebaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6524> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1677563853384" ;
        wgs84:long        "24.9386202160781" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ateljeebaari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6532>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Viides linja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat         "60.1829208560365" ;
        wgs84:long        "24.9550534453902" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/viides-linja" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1621>
        dcterms:modified  "2010-12-17T11:05:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1845926~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1922661~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7246>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:58+0300" .

[ dcterms:description  "Ilaskivet asuivat Pohjois-Haagassa, Adolf Lindforsintie 3:ssa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7>
] .

rky:p1200  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.829169080,29.524425217 64.828571957,29.523932173 64.827877309,29.522769708 64.827299782,29.520989604 64.827570585,29.516341528 64.828059173,29.512752286 64.828496125,29.507988910 64.828584929,29.506029239 64.828841190,29.504290101 64.829218606,29.503164287 64.830481470,29.503196952 64.831412256,29.503683366 64.831775694,29.505523077 64.831820857,29.511956939 64.831671220,29.517219084 64.831472201,29.521978568 64.831238633,29.523437461 64.830265522,29.524573686 64.829169080,29.524425217" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Purasjoki)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9535>
        dcterms:modified  "2011-02-08T14:30:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9296>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Limingantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> ;
        wgs84:lat         "60.2079686943758" ;
        wgs84:long        "24.962307259013" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/limingantie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6792>
        a                 th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label        "Huopalahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat         "60.2128897354216" ;
        wgs84:long        "24.8920396368066" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/huopalahti" .

rky:p1460  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.007193189,25.473040571 65.007435917,25.472127773 65.008654757,25.473926558 65.008395183,25.474860459 65.007193189,25.473040571" ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5168" ;
        skos:prefLabel    "Oulun SOK:n konttori- ja varastorakennus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9795>
        dcterms:modified  "2011-11-21T15:41:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i731>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Muksut"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/731" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kotimatkalla Riina hengittää Helsinkiä huuruiseksi, tahraa teräviä viivoja sumuisiksi. Koulu pysyy täällä vaikka Riina lähtee: koulu täynnä rappusia ja suljettuja ovia, täynnä oppilaita, luokkien sisällä sydämet läpättävät keskenään eri tahtia ja luokasta luokkaan täydet sydänparvet, lintuparvet, lepattavat omaa rytmiään.' (s. 15)" ;
  dcterms:description            "Riina ja Juulia käyvät ilmaisutaidon lukiota." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9854> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_638>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1260231~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5453>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C16CEF54-68DB-4207-B98E-FFFC6BF58773> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i991>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Sörkkaan päin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i990> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9225> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/sorkkaan-pain" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Rouva Blomqvistin kertoman mukaan Lenin oli hiljainen ja vaatimaton, kohtelias ja ystävällinen. Ruokatilanteen ollessa vaikea oli usein täytynyt syödä etupäässä kalaa, jota Kauppatorilta olikin riittävästi saatavissa, mutta esimerkiksi voi oli tiukalla. Vain kerran oli Lenin pyytänyt voita korpulleen teetä juotaessa. Sekin johtui aivan erikoisesta tapauksesta. Nadesda Krupskaja oli saapunut odottamatta vieraaksi Töölönkadun asuntoon. Voi ja korput olivat silloin kuitenkin jääneet syömättä pariskunnan keskustellessa hyvin vilkkaasti ja sen jälkeen lähtiessä yllättävästi ulos. Leninin osoittama ilo vaimonsa tulon johdosta oli ollut liikuttava." ;
  dcterms:description            "Syksyllä 1917 Lenin asui lopuksi Artur ja Emilia Blomqvistin luona Töölönkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8649> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7955>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5548>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Korttelien eläinkuvat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä tarkoittaa Aleksanterinkadun lähistöllä olevien kortteleiden seinissä olevat kirahvin, norsun ym. kuvat? Vuonna 1812 uudelleenrakentamiskomitea sääti, että joka kadun kulmaan oli naulattava valkoinen metallilevy, jossa oli kadun ja korttelin nimi. Nimet valittiin eläin- ja kasvikunnasta, ja nimenantajana oli useimmiten Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto. Korttelinnimet käsittivät silloiset viisi järjestettyä kaupunginosaa: Kruunuhaka, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kamppi ja Punavuori. Myöhemmin ristittiin Ullanlinnan, Katajanokan ja Kaivopuiston korttelit. Vuosisadan loppupuolella korttelinnimet alkoivat jäädä pois käytöstä, ja kun Töölön ja Eiran asemakaavat 1900-luvun alussa vahvistettiin, tyydyttiin pelkkään numerointiin. Korttelien nimeäminen on lainattu Tukholman Vanhastakaupungista, missä kortteleiden nimet edelleen tunnetaan hyvin. Lähde: Ollila Kaija: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita. Sanoma 1981 " ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mita-tarkoittaa-alesksanterin-kadun-lahistolla-ole" .

rky:p134  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Östersundomin kartano kuuluu Suomenlahden rannikolla sijaitseviin 1600-luvulla muodostettuin kartanoihin, jonka talouskeskus koostuu monipuolisesta, ajallisesti kerroksisesta,  hyvin säilyneestä rakennuskannasta. Östersundomin kartanoympäristöön kuuluvat pieni 1700-luvun kirkko ja Villa Björkudden, kirjailija Zacharias Topeliuksen vanhuudenkoti.\n\nMaisemallisesti hallitsevalla paikalla, kuusiaidan suojassa oleva,  kartanon päärakennus on peräisin 1870-luvulta. Rakennuksen eklektiseen ulkoasuun on liitetty tyylimääritelmä \"englantilainen\". Osa kartanon talouskeskuksen  monipuolisesta rakennuskannasta on peräisin 1700-luvulta ja osa 1800-luvun puolesta välistä. Harmaakivinavetan vanhimmat osat ovat 1700-luvun lopulta, tiilestä muuratut viljamakasiini, viinapolttimo ja paja 1840-luvulta. Olennaisimmilta osiltaan kartanomiljöö on esimerkki 1800-luvun jälkipuolen rakentamistavasta. Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema, suuri kalkkitiilinen tallirakennus on rakennettu 1923. Östersundomin kartanon talouskeskus ja peltoaukea ovat nykyään Porvoon moottoritien ja Vanhan Porvoontien välissä ja sen viljelymaisemaa suunnitellaan rakentamiskäyttöön.\n\nÖstersundomin puinen kappelikirkko meren rannassa kartanon lounaispuolella on päädyistään viistetty pitkäkirkko, jonka runkohuoneeseen liittyy koillisessa sakaristo ja länsipäädyssä eteishuone. Kirkkosalin kattaa särmikäs puuholvaus. 1700-luvun puolivälin kirkon nykyinen ulkoasu on peräisin 1800-luvun lopusta. Kirkkoa ympäröi kiviaidan rajaama hautausmaa.\n\nÖstersundomin kartanon kaakkoispuolella merenrannassa on Villa Björkudden, kirjailija, professori Zacharias Topeliuksen vanhuudenkoti. Kaksikerroksisen, hirsirakenteisen päärakennuksen lisäksi rakennuskokonaisuuteen kuuluu nk. Fågelbo (1882), renkitupa (1880), leivintupa ja jääkellari, riihi, luuva, lato ja laituri."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.257944955,25.200681568 60.256494144,25.196145658 60.258956551,25.188334777 60.259788503,25.185914887 60.262856333,25.192709101 60.261932443,25.196083757 60.259968630,25.196244611 60.257944955,25.200681568" ;
        poi:history       "Östersundom on ollut Sipoon vanhimpia kyliä, se mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1347.\r\n\r\nItäsalmen kylä läänitettiin 1624 ratsumestari Henrik von Hofvenille ja 9 autiotilaa yhdistettiin säteriksi, joka muodosti alun Östersundomin kartanolle. 1683 reduktiossa muodostettiin Karlsvik-niminen kaksinkertainen säteriratsutila. Venäläiset joukot tuhosivat kartanon kokonaan isonvihan aikana 1713.\r\n\r\nÖstersundomin eli Karlvikin kartanosta muodostui 1700- ja 1800-luvuilla yksi Sipoon huomattavimmista kartanoista. Kartanon rakennuskanta uusittiin 1780- ja 1790-luvuilla. Osa tästä rakennuskannasta, mm. harmaakivinavetta, jonka vanhin osa on vuodelta 1785, on säilynyt. 1800-luvun alkuvuosina kartanolla oli oma pelikorttitehdas muutaman vuoden ajan. \r\n\r\nÖstersundomin kartano siirtyi 1870 agronomi Georg Borgströmille, joka kehitti kartanosta mallitilan. Kartanon pellot salaojitettiin jo varhain, tila oli uranuurtaja monien lajikkeiden viljelyssä ja rakennuskantaa uusittiin. Nykyinen kertaustyylinen, pystyhirsirakenteinen päärakennus valmistui 1878. Sen suunnitteli omistajan lanko arkkitehti Theodor Decker, Sipoon tiilikirkon suunnittelija.\r\n\r\nKartanon kaakkoispuolella meren rannassa sijaitsevan Villa Björkuddenin suunnitteli arkkitehti Wilhelm Linsén 1856-¨1858 pysyväksi asunnoksi leski Antoinette Lindforsille. Professori, kirjailija Zacharias (Sakari) Topelius osti huvilan 1879 vanhuudenkodikseen.\r\n\r\nÖstersundomin kappeli rakennettiin 1754 Sipoon saariston ja rannikon asukkaiden tarpeisiin. Rakennusta korjattiin 1895 ja 1961."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:navetta , poio:huvila , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1544" ;
        skos:prefLabel    "Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila (Östersundom)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9532>
        a                 th:Runo ;
        rdfs:label        "Stockan kulma" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7673> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6794> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9533> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9531> ;
        th:lisatietoa     "Vienon runot ovat syntyneet useiden vuosien aikana, kypsyneet hitaalla liekillä. Vieno tarkastelee runoissaan ihmisen elämän suuria ja pieniä hetkiä, outouksia ja arkea, luonnon ihmeitä ja rujoutta. Stockan kulmalta on yllättävän lyhyt matka hotelli Himalajalle tai Tammisaaren kuolevien yliopistoon.\nWSOY" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9532" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7742>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7837>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Sörnäisten Kansankoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kansankoti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat            "60.1830012064818" ;
        wgs84:long           "24.9566482749856" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7837" .

[ dcterms:description  "Rintakuva on Viktor Janssonin veistos Stigellin haudalla Hietaniemessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7348> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7983>
] .

rky:p394  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Piikkiön kirkko kuuluu harvojen 1700-luvulla rakennettujen kivikirkkojen joukkoon ja on sisustukseltaan kauniisti säilynyt. Samalla vuosisadalla rakennettuun Piikkiön pappilaan kuuluu kirkkoherra Pietari Kalmin perustama puutarha, joka kuvastaa 1700-luvun hyödyn ajan kiinnostusta puutarhanhoitoon ja viljelyksen kehittämiseen.\n\nKorkean kallion kupeessa oleva kirkko on muurattu harmaakivestä 1700-luvun puolessa välissä. Kirkon itäpää on kolmitaitteinen ja pohjoissivulla on sakaristo ja eteläseinustalla perinteisen asehuoneen paikalla eteishuone. Länsipäädyssä on pieni kattoratsastaja. Kirkkosalia kattaa laudoista tehty tynnyriholvi ja seinät ovat sileäksi rapatut ja vaaleaksi maalatut. Pylväin varustetun alttarilaitteen taustalla on kookas draperiasommitelma. Kirkon kiinteä sisustus on pääosiltaan 1700-luvulta ja säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Mm. eteläseinustalla on harvinainen, pitkä ja kapea sivulehteri, jonne käynti on eteishuoneen puolelta. Penkit ovat ovelliset. \n\nKirkon pohjoispuoleisella kalliolla sijaitseva kellotapuli on rakennettu 1810. Se on pääpiirteissään rakennettu Tukholman yli-intendentinvirastossa laaditun ehdotuksen mukaan. Useaan otteeseen laajennetussa kirkkotarhassa on Pussilan kartanon omistajan 1819 tiilestä rakennuttama, keltaiseksi kalkittu hautakappeli. Eteläseinustan vieressä sijainneesta kauppias Jakob Bremerin rakennuttamasta ja Turun kaupunginarkkitehti C.Fr. Schröderin suunnittelemasta hautakappelista on säilynyt vain sen lattiassa olleet hautalaatat.\n\nPiikkiön 1700-luvun loppupuolella rakennettu kirkkoherranpappila sijaitsee kirkon pohjoispuolella. Pappilaan liittyy Pietari Kalmin 1750-luvulla perustama puutarha."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.431067589,22.516459650 60.430961665,22.516640953 60.430774173,22.516946929 60.430740167,22.517405148 60.430760164,22.518011655 60.429760278,22.519407969 60.428771795,22.518143556 60.427484081,22.519024268 60.427102828,22.518255226 60.426466909,22.519472640 60.426684724,22.520087946 60.426069292,22.521735396 60.425466105,22.519459563 60.425129714,22.517705774 60.425409209,22.517461874 60.425289039,22.516572282 60.424886815,22.516405621 60.424805143,22.515743386 60.424836068,22.515479312 60.425099892,22.513883336 60.426096223,22.513582445 60.425961298,22.512067405 60.427029281,22.511302767 60.427172151,22.511449245 60.427289691,22.512246531 60.427843298,22.511850089 60.428335914,22.513293770 60.429312049,22.512980758 60.429464001,22.512972677 60.429579789,22.513222534 60.430019909,22.515160382 60.431067589,22.516459650" ;
        poi:history       "Piikkiön kirkko valmistui perimätiedon mukaan osittain Kuusiston piispanlinnan raunioista noudetuista kivistä. Rakennusmestari Samuel Elmgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1752-1755. Samalla paikalla sijaitsi kirkko jo keskiajalla, ja nykyisen kivikirkon valmistumisen jälkeen edeltänyt puukirkko purettiin.\r\n\r\nSuuri sisäkorjaus kirkossa tehtiin 1908 arkkitehti Alex Nyströmin johdolla, jolloin mm. sisäholvi paneloitiin ponttilaudalla ja keskikäytävälle tehtiin mustavalkoinen klinkkeritiililattia. Kirkon vesikatto uusittiin 1949 sementtitiiliseksi. Alttarilaitteen ja saarnastuolin alkuperäinen väritys otettiin esille samoin kuin vanha holvilaudoitus arkkitehti Heikki Havaksen suunnittelemassa  restauroinnissa 1964.\r\n\r\nPappilaan, joka sijaitsi kirkon pohjoispuolella luultavasti jo keskiajalla, rakennettiin uusi päärakennus 1779. Rakennusta korjattiin 1868 ja 1918. Suomen puutarhanhoidon uranuurtaja, tiedemies ja pappi Pietari Kalm perusti pappilan puutarhan kirkkoherrakaudellaan 1750-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k202 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:kellotapuli , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1812" ;
        skos:prefLabel    "Piikkiön kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9792>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki - Shangri-La" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9791> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9791> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9792" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1206>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Teille ei tarjoilla enää" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6404> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1201> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=4&BibliographyId=37&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/teille-ei-tarjoilla-enaa" .

rky:p728  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue. \n\nPietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs \"maailman suurin monoliitti\" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja.\n\nHaminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.510198390,27.744104596 60.509790556,27.753042610 60.507163032,27.759087010 60.505007799,27.760668830 60.504009500,27.757985773 60.503672727,27.750327461 60.507851811,27.742599886 60.510198390,27.744104596" ;
        poi:history       "Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1286" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden graniittilouhokset (Tuuholm)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjassa on luku \"Presidentinlinnassa julkisivun takana\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2963> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_540>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1288317~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Vallila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843430/> ;
        wgs84:lat     "60.1951305684291" ;
        wgs84:long    "24.953840638197" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vallila" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vasta Ritarihuoneen kohdalla havahduin ja kosketin varoen kädelläni raskaita rautaketjuja. Kuinka kauan siitä olikaan, kun olin yrittänyt keinua niiden varassa? Ja turhaan: raskaat ketjut eivät olleet liikahtaneetkaan paikaltaan. Olin lasketellut potkulaudalla alas asfalttimäkeä ja pysähtynyt Ritarihuoneen puistoon.\" (s. 55-56)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9405> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7189>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Muistaako kukaan, muistaako kukaan sitä veristä miestä silloin Marjaniemessä.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1074> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7649>
] .

[ dcterms:description  "Poliisi Hannelen (Matleena Kuusniemi) ja hänen opettajamiehensä Antin (Petteri Summanen) koti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8277> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56>
] .

rky:p988  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.818892962,26.019796900 64.817759821,26.018366996 64.817580187,26.016859900 64.817558937,26.013748994 64.818232042,26.005740685 64.818629786,26.004642777 64.819001084,26.003962364 64.821065848,26.009322798 64.822466103,26.008546189 64.822863051,26.010163146 64.823841059,26.015566571 64.824071294,26.020018328 64.822196789,26.019161683 64.818892962,26.019796900" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k494 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Montta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6259>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Rautatientorin kiveys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minä vuonna Rautatientori kivettiin? Vielä Helsingin rautatieaseman valmistumisen aikoihin vuonna 1861 alue oli varsin vetistä. 1873 laaditussa asemakaavassa kortteli kaavoitettiin suureksi toriksi. Maaperää ryhdyttiin kuivattamaan ja vahvistamaan paalutuksin. Vuonna 1875 tori oli jo nykyisissä mitoissaan ja siellä kaupattiin mm. halkoja ja seurattiin teltoissa vierailevia sirkusesityksiä. Ensimmäinen kivipäällyste Rautatientorille saatiin 1885. Valokuvista päätellen se oli pienehköistä kivistä tehty mukulakiveys. Viimeiset myyntikojut katosivat linja-autojen tieltä 1928 ja vuonna 1930 torin kiveys uudistettiin.\n\nLähteet: \nOllila, Kaija & Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita (Helsingin Sanomat, 1981)\nNeljä fasadia torille. Toim. Veikko Pakkanen (Valtion taidemuseo, 2000)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/rautatientorin-kiveys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8453>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:51:58+0300" .

rky:p630  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvä rakennuskanta ovat hyvä esimerkki eristyneissä oloissa toimineesta merenkulun virkamiesyhdykunnasta. Hyvin säilynyt ja monipuolinen rakennuskanta sijaitsee ympäristössä, jossa ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia luotsiaseman lakkauttamisen jälkeen.\n\nUlkokrunnin ja Ykspihlaja 1874 valmistuneet tunnusmajakat liittyvät Pohjanlahden purjehduskelpoisuuden parannustöihin 1870-luvulla. Molemmat merimerkit on suunnitellut Oulun lääninarkkitehti F.W. Lüchou. TUlkokrunnin tunnusmajakalla ei ole säilyneitä vastineita, mutta sen esikuvana on käytetty Hailuodon Hiidenniemen tunnusmajakkaa. Ulkokrunnin tunnusmajakka on selkeäpiirteinen ja pelkistetty merimerkki. Muodoltaan ja sijainniltaan se on tyypillinen 1800-luvun tunnusmajakka. Rakennus on hallitseva maisemaelementti.\n\nUlkokrunnin metsäinen saari sijaitsee Oulun ja Kemin välisen väylän varrella. Vaarallisten matalikkojen ympäröimä saari on  noin 20 kilometrin päässä mantereelta. Sen eteläkärjessä on pieni kalastajakylä ja pohjoiskärjessä tunnusmajakka ja luotsiasema ulkorakennuksineen. Saaren länsirannalla on jatulintarhoja ja kivikummeli.\n\nVuonna 1874 rakennettu Ulkokrunnin tunnusmajakka on 29,6 metriä korkea, teräväpiirteinen puutorni. Sen runko-osan seinät on maalattu punaisiksi ja suippo vesikatto mustaksi. Vesikaton alla on luotsien käyttämä tähystystila ja tornin pohjalla on hirsikehikon varaan nostettu, luonnon kivistä koottu tuuliankkuri. \n\nSaaren luotsiasema on rakennettu 1872. Sen ulkoasu periytyy 1930-luvulta. Valkoiseksi maalatussa rakennuksessa on kaksi kerrosta ja muutaman metrin korkuinen tähystystorni. Luotsiaseman ulkorakennuksia ovat vaja, käymälä ja maakellari. Luotsiasemasta noin 300 metriä länteen sijaitsee 1936 valmistunut, korkealle rautaristikkojalustalle sijoitettu loisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.389639672,24.831034884 65.392367855,24.832264118 65.391222291,24.844553190 65.388776737,24.855705556 65.385843416,24.857796121 65.386004769,24.851242621 65.388142036,24.832081003 65.389639672,24.831034884" ;
        poi:history       "Olhavan lasiruukin patruuna rakennutti Ulkokrunnille merimerkin jo 1700-luvun lopulla. Merkin ylläpidosta lasiruukki sai oikeuden kantaa majakkamaksua. Vuosien 1830-1851 aikana suoritettiin laaja venäläis-skandinaavinen astemittaus, jonka yksi havainnointipiste rakennettiin Ulkokrunnille. Vuonna 1841 rakennettua havainnointitornia ruvettiin käyttämään myös navigoinnin kiintopisteenä. Rakennelma lunastettiin 1849 luotsilaitokselle, joka pystytti sen paikalle tunnusmajakan 1874. Ulkokrunnin luotsit käyttivät tunnusmajakkaa tähystykseen ja laivoille suunnattuun merkinantoon. Ruotsin puolella nuotan vedossa käyneet kalastajat käyttivät pookia myös tilapäisenä hevostallina. \r\n\r\nUlkokrunnin luotsipaikka perustettiin 1872. Sitä ennen luotsaamista olivat hoitaneet saarella asuneet kalastajat. Uuden aseman henkilökuntaan kuului luotsivanhin, 4-5 luotsia ja kaksi luotsioppilasta. Asema oli miehitettynä toukokuun lopusta lokakuun alkuun. Luotsiasema lakkautettiin jo 1934. Nykyisin luotseille kuuluneet rakennukset ovat Oulun yliopiston käytössä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k139 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2918" ;
        skos:prefLabel    "Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8548>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Vanha kelkkamäki 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat         "60.1829426822791" ;
        wgs84:long        "25.0060220834682" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8548" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6758>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:28:30+0300" .

rky:p1187  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.073141359,28.127113703 61.072778278,28.126849859 61.072664179,28.123852332 61.073208581,28.122887528 61.074118003,28.121033259 61.074697148,28.123063263 61.074778677,28.125198572 61.074433884,28.126047583 61.073854145,28.126478022 61.073141359,28.127113703" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Ruohosaari)"@fi .

rky:p890  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sagalund on yksi maamme vanhimmista kotiseutumuseoista, joka esittelee Suomen ruotsinkielisen rannikkoseudun talonpoikaista rakennusperinnettä ja asumiskulttuuria. \n\nSagalundin kotiseutumuseon alueella on yli kaksikymmentä erilaista saariston ja rannikon vanhaa rakennusta. Ulkomuseon rakennukset on ryhmitelty Sagalundgårdenin, entisen Vrethallan emäntäkoulun, Vretan kansakoulun ja nuorisoseurantalon ympäristöön. \n\nMuseo sijaitsee Kemiön taajaman länsiosassa, joka muodostuu Kemiön kirkonkylästä sekä Engelsbyn ja Vretan kylistä. Museoalueella on mm. Tjudan pedagogiorakennus 1700-luvun lopulta,  Brinkkullan torppa 1700-luvun puolivälistä, Linnarnäsin talonpoikaistalo, tuulimylly, Engelsbyn vanha käräjätalo, Vretan vanha kansakoulu, Villa Sagalund sekä joukko maanviljelykseen liittyneitä talousrakennuksia. Ulkomuseossa on Carl von Linnén esimerkkiä noudattava puutarha 1880-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.164248911,22.711884942 60.163427039,22.715070110 60.161942815,22.712732821 60.161622410,22.712114512 60.161497930,22.709800482 60.162261636,22.709539627 60.162336377,22.710499766 60.163431366,22.709997481 60.164057855,22.709705142 60.164094260,22.710827756 60.164106797,22.711594303 60.164248911,22.711884942" ;
        poi:history       "1800-luvun lopun sivistyneistön uusiin aatteisiin kuului kiinnostus omaan kulttuuriperintöön ja sen vaalimiseen. Tukholman Skansen (1891) maailman ensimmäinen ulkoilmamuseo. Suomeen perustettiin Seurasaaren ulkomuseo 1909 ja laajemmin vasta itsenäistymisen jälkeen.   \r\n\r\nOpettaja Nils Oskar Jansson perusti Vretan kansakoulun yhteyteen puutarhan 1886 ja Sagalundin kotiseutumuseon 1900.  Jansson oli perustamassa myös Kemiön nuorisoseuraa, jonka Wrethalla -niminen rakennus nousi koulun viereen 1890-luvulla. \r\n\r\nOpettajantyön ohella Johansson keräsi ja dokumentoi oman kotisaarensa menneisyyttä. Museopuistoon siirrettiin ensimmäiset rakennukset 1900-luvun alkupuolella. Sagalundin huvila rakennettiin 1911 museopuistoon Nils Oskar Janssonin ja hänen työtoverinsa Adèle Wemanin eläkeläisasunnoksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:huvila , poio:puisto , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4099" ;
        skos:prefLabel    "Sagalundin kotiseutumuseo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4206>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lallukka ja Lallukan lapset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4205> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/lallukka-ja-lallukan-lapset" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7349> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7344>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6400>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:45:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1250>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:56:05+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8450>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Särkänlinna"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat         "60.1507690632165" ;
        wgs84:long        "24.9663342365035" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8450" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9164>
        dcterms:modified  "2010-06-01T17:01:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6660>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:30+0300" .

[ dcterms:description  "Katarina Eskolan (o.s. Haavio) koti vuosina 1940-54." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7798>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kontula"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847513/> ;
        wgs84:lat     "60.2341064766131" ;
        wgs84:long    "25.0850268627819" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kontula" .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7021>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9259>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Karvonen, Reijo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9259" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7469>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:06+0300" .

[ dcterms:description  "Oiva Kallio suunnitteli muutostyöt kun Särkän saaren linnoitus muutettiin pursiseura Merenkävijöiden ravintolaksi 1920-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8712> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8450>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i360>
        a                     th:Kansanmusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki - Dakar (Taakse tuhansien kilometrien-)" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i359> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i359> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-dakar" .

rky:p1423  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sannanrannan huvila-alue on varhainen ja laaja esimerkki Pohjanmaan rannikkokaupunkien liepeille 1800-luvun loppupuolella syntyneistä kesänviettopaikoista. Kokkolalaisten huvila-alueen rakenne ja rakennuskanta kuvastavat rakentamisaikansa kesänviettokulttuuria. \n\nSannanrannan huvila-alue on syntynyt 1860-luvulta alkaen luoteeseen Kokkolan kaupungista Vanhansataman lahden länsirannalle mäntyvaltaiselle hiekkakankaalle. Huvila-alueella on  nykyään noin 60 huvilaa. \n\nSuurimmat huvilat ovat rannalla, pienempien huviloiden rivistö on metsän puolella, rannan suuntaisen tien toisella puolella. Suurimmat huviloista ovat kaksikerroksisia, runsain leikkauksin ja listoin koristeltuja. Kesäasuntoihin, joista osa on rakennettu useassa vaiheessa, kuuluu veranta. Osa pienemmistä huviloista on vaatimattomia mökkejä. Huviloiden pihapiireissä on erilaisia piharakennuksia. Palvelusväen mökit ovat tien varressa. \n\nSannanrannan huvila-alueen pohjoisosassa on Villa Elba, entinen maatalo, joka on siirretty nykyiselle paikalleen maannousun myötä mantereeseen yhtyneelle saarelle 1890-luvulla ja korotettu kaksikerroksiseksi 1930-luvulla. Villa Elban alue toimii leirikeskuksena. Sannanrannassa ainoastaan Elbassa on säilynyt alueelle aiemmin tyypillinen pitkä laituri, jonka päässä on ns. laiturisauna. \n\nMaannousun vuoksi aiemmin rantaviivan läheisyydessä sijainneet huvilat Vanhansatamanlahden pohjukassa ovat jääneet loitommas rantaviivasta. Sannanrannan edustalla on ollut Kokkolan vanha satama ja yksi huviloista on entinen tullihuone."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.854889340,23.097717776 63.854895568,23.096694700 63.855455921,23.096579273 63.855778152,23.096599533 63.856127242,23.096759508 63.856447598,23.096923313 63.856889133,23.097374999 63.857241589,23.097815719 63.857636910,23.098203636 63.858064568,23.098401453 63.859881698,23.098857471 63.860026987,23.097357129 63.860315526,23.097347805 63.865121391,23.096001574 63.866567288,23.098082043 63.867726882,23.098053098 63.867832598,23.100963464 63.866815594,23.104852709 63.865763144,23.104369675 63.865484231,23.103030211 63.864475946,23.102229637 63.863669258,23.101877300 63.863044146,23.101794144 63.861853703,23.102088456 63.860730615,23.102670923 63.858979173,23.102913765 63.858233756,23.101688874 63.858069090,23.100784804 63.857656276,23.100727163 63.857133230,23.100930070 63.856482377,23.100655673 63.856495030,23.099643409 63.855926627,23.098323428 63.854889340,23.097717776" ;
        poi:history       "Kokkolan varakkaiden porvareiden ja virkamiesten kesähuvila-asutusta alkoi syntyä kaupungin liepeille 1800-luvun puolivälissä. Vanhin huvila-asutus keskittyi Sannanrannalle 1860-luvulla, joka oli tuolloin pääasiassa avointa, hiekkapintaista ja metsätöntä merenrantaa. Ensimmäisen, kolme huonetta käsittävän kesäasunnon alueelle rakennutti raatimies Otto Nyström 1865. Huvila-alue oli lähes täyteen rakennettu 1870-luvulla. Myöhemmin tontteja annettiin vuokralle myös alueen läpi kulkevan tien länsipuolelta ja huviloiden lukumäärä nousi noin 50:een."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:huvimaja , poio:katu , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4524" ;
        skos:prefLabel    "Sannanrannan huvila-alue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9758>
        dcterms:modified  "2011-08-04T10:48:31+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7111>
        dcterms:modified  "2009-10-20T13:45:22+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_267>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:08:04+0300" .

rky:p1683  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.151327191,26.923418520 67.151029698,26.922498580 67.151143294,26.921126686 67.151659160,26.917186749 67.152762029,26.914420133 67.153523141,26.913457257 67.154140033,26.913494261 67.154939663,26.913452191 67.155656830,26.915860096 67.155514510,26.920446251 67.154776180,26.921310891 67.151327191,26.923418520" ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4286" ;
        skos:prefLabel    "Luoston matkailukeskus"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9400>
        dcterms:modified  "2010-09-03T11:41:09+0300" .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7505> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7487>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5177>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Entisaikain Helsinki. 8" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6988> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6987> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3880> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4164> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/entisaikain-helsinki-8" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9161>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Petersen, Jörgen"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Petersen, Lill-Jörgen" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9161" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5416>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=1330F173-FBAD-41C8-B6AA-2A6FBEFBAD4B> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7371>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4962>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Familje Byggnads Ab - Asunto Oy Huvilakatu 17" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7407> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4961> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/familje-byggnads-ab-asunto-oy-huvilakatu-17" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7466>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lehtikioski"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.167145373888" ;
        wgs84:long        "24.9432847475784" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7466" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7705>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5676>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=973F72F4-369F-4DDD-A52A-B9E21C728E2D> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9660>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:35:36+0300" .

rky:p357  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Taalintehtaan tiivis ja monipuolinen historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan vuoden aikana vaatimattomasta masuunista laajaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Taalintehdas kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjuun. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja -asuinalueita 1700-luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. Teollisuuden kasvusta huolimatta vanha ruukinmiljöö slagitiilisine rakennuksineen muodostaa edelleen alueen hyvin säilyneen historiallisen ja taajamakuvallisen ytimen. Taalintehtaan poikkeuksellisen pitkästä historiallisesta jatkuvuudesta kertoo se, että se on vanhoista ruukeistamme viimeinen, jossa toimii edelleen rautatehdas.\n\nTaalintehtaan ruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu kuljetusyhteyksien kannalta erinomaiselle paikalle. Teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää. Vanha ruukinpaikka on Pienestä Masuunilammesta mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun, mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on harmaakivestä ja tiilestä rakennetun masuunin raunio ja sen ympärillä raastuvan, pasutusuunin ja hiilihuoneen perustuksia. Etelään masuunista on slagitiilestä ja punatiilestä rakennettu valimo sekä tiilinen konepaja sekä ruuvi- ja mutteritehdas. Uudempi tehdasalue, jonka vanhimmat osat ovat 1920-luvulta ja jota on rakennettu etenkin 1930-luvulla ja 1970-luvulla, on perustettu Skeppsholmenin saarelle. Skeppsholmen on liitetty penkereellä mantereeseen.\n\nTyöntekijöiden ja virkailijoiden asuinrakennukset muodostavat poikkeuksellisen hyvin säilyneen, historiallisesti kerrostuneen kokonaisuuden 1700-luvulta nykypäiviin. Vanhimmat Taalintehtaan hirsiset 1700-luvun työväenasunnot sijaitsevat ns. Norrbackenin etelärinteellä. Kaksikerroksinen työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain slagitiilestä muurattua kasarmia 1800-luvun lopulta. Omaa erikoista rakennustyyppiään ovat Taalintehtaan kaksikerroksiset luhtikäytävätalot 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. 1930-luvulla Taalintehtaalla on rakennettu runsaasti työväenasuinrakennuksia. 1900-luvun alkupuolen työväen asuinrakentamista edustaa Nedre Sabbelsin yhtenäinen asuinrakennusten ketju.\n\nMerenrannassa on kaksitoista slagitiilestä 1880-luvulla rakennettua hiiliuunia ja vanhassa laivarannassa empiretyyliset talli, viljamakasiini ja varastorakennus. Myös 1921 alunperin metodistikirkoksi rakennettu Taalintehtaan kirkko ja koulurakennus ovat slagitiilestä.\n\nRuukinkartanoita Taalintehtaalla on kaksi. Vanhempi vuodelta 1762 sijaitsee puistoineen rantaan viettävässä rinteessä. Toista, 1874 valmistunutta kartanoa on uusittu 1936. Konttorirakennus, jossa on ollut virkailijoiden asuntoja, periytyy ilmeisesti 1700-luvulta tai 1800-luvun alusta. Empiretyylinen virkailijarakennus on 1800-luvun puolivälistä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.026765288,22.506506667 60.027014948,22.515508829 60.025423777,22.517123686 60.024780169,22.516597279 60.023168271,22.513989972 60.022691101,22.513696800 60.021781362,22.513858716 60.021196217,22.516035115 60.021036153,22.516785648 60.021033443,22.517271986 60.020502890,22.519172406 60.018870435,22.513939586 60.018273335,22.509019117 60.017698933,22.508991856 60.017168455,22.511646574 60.015371606,22.512632207 60.015481855,22.502529947 60.015826868,22.499668181 60.016382304,22.498533613 60.017118639,22.497794044 60.016370354,22.495748080 60.015449804,22.491846407 60.014298208,22.486010587 60.015453607,22.485571146 60.017933791,22.492723951 60.019386114,22.493163334 60.020100743,22.497221431 60.021419469,22.493857766 60.022021336,22.494427907 60.022679594,22.495059124 60.024327266,22.500473495 60.026765288,22.506506667" ;
        poi:history       "Taalintehtaan masuunin privilegio myönnettiin 1686. Ruukin sijoitukseen vaikuttivat suojainen satama, hyvät yhteydet Ruotsiin ja laajat metsävarat. Paikalle rakennettiin aluksi vain masuuni ja taonta suoritettiin Kosken ruukissa Perniössä. Kun tukholmalainen tukkukauppias Mikael Hising osti Taalintehtaan 1724 se tuli osaksi ruukkiketjua, johon kuuluivat Billnäsin, Fagervikin ja Skogbyn ruukit. Ruukkien päämalmi tuli Utöstä, ja niiden tuotteet myytiin Ruotsiin.\r\n\r\nTaalintehtaan omistajaksi tuli 1834 Carl August Ramsay ja hänen jälkeensä Wolter Ramsay, joka 1860 sai luvan putlaus- ja valssilaitoksen perustamiseen. Itsenäiseksi yhtiöksi Taalintehdas oli muodostettu 1856. Sveitsiläisen Jakob Stüntzin omistuskaudella Taalintehtaalle rakennettiin teräksen valua varten Suomen ensimmäinen martin-laitos. Osakeyhtiö Taalintehtaasta tuli 1885, jonka jälkeen tehdasta laajennettiin merkittävästi ja siitä tuli Suomen suurin raudanvalmistuslaitos. Masuuni uusittiin 1890-luvulla. Masuunien ohella Taalintehtaalla toimi valssilaitos, valimo, kettinkitehdas, naulatehdas ja höyrysaha. Uusi tehdas rakennettiin Skeppsholmenin saarelle, josta kehittyi vähitellen Taalintehtaan edelleen toimiva teollisuuskeskus. \r\n\r\nTaalintehdas muodosti itsenäisen yhteisön entisen Dragsfjärdin kunnan sisällä. Taalintehtaalle toivottii pitkään omaa kirkkoa. Tehdas rakennutti 1897 kaksi kirkkovenettä, joilla väkeä kuljetettiin Dragsfjärdin kirkolle. Rautatehdas osti 1934 metodistiseurakunnan 1921-1922 rakentaman kirkon ja luovutti sen seurakunnalle ehdolla, että tämä huolehtisi papin palkkaamisesta. Tehdas omisti yhdyskunnan maapohjan, huolehti kaavoituksesta ja rakentamisesta. Toisen maailmansodan jälkeen tehtaan vaikutus yhdyskunnan rakentamiseen alkoi heiketä. 1970-luvulla kunnan keskus siirtyi Taalintehtaalle ja kunnasta tuli keskeinen kaavoittaja ja rakentaja. Uusi virastotalo valmistui 1975. Dragsfjärd liittyi uuteen Kemiönsaaren suurkuntaan kuntaliitoksella 2009."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:kartano , poio:kirkkorakennus , poio:satama , poio:teollisuusrakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=919" ;
        skos:prefLabel    "Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9755>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Ensikoti - taistelu häpeää vastaan (1948)" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa     "Yksin odottavien äitien avuksi perustettiin vuonna 1945 Naisten suojakotien liitto. Nimi muutettiin myöhemmin Ensi- ja turvakotien liitoksi. Liiton tarkoituksena oli auttaa \"ahdinkoon ajautuneita\" naisia. \n\nEnsimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin. Hankkeen takana oli talousneuvos Miina Sillanpää. 2000-luvulla ensikoti oli jo seitsemällä paikkakunnalla." , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2963.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2963\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2963\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9755" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Päivää ennen omaa 11-vuotispäivääni, lokakuussa, isä pani mut kiipeämään Vaasiksella kuusikerroksisen talon katolle tikkaita pitkin, vaikka ullakon luukku oli olemassa. ... Isä: Kun mä kävin sun äitis kanssa katolla tammikuussa (vuonna 78 eKr), tässä talossa oli vielä kymmeniä nuohottavia kakluuneja, helloja ja hormeja. Asell ei pitänyt heilojen tuomisesta katolle, mutta katot oli ainoita paikkoja, joissa sai olla hetken rauhassa. Kämpät ja kadut, verstaat ja porttikongit ja puistonpenkit tungeksi uteliasta väkeä, katoilla on aina tilaa, rauha keskellä ruuhkaa. Kaupunki kaupungin yllä." ;
  dcterms:description            "Röörin isä vei tyttärensä paikkaan, jossa tämä oli saanut alkunsa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8754> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7965>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:33+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hakaniemssä useaan kertaan sattuu taskuun lompakko vajaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_503>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1613866~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1095>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Yö asematunnelin keskitysleirissä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1094> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7875> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/yo-asematunnelin-keskitysleirissa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8082>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1913813~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hän nyt kuitenkin oli ainoa kirjallinen tuttavani. Ja vaikutuksen se mies osasi tehdä. Pikkuäijä - vuokraisäntäni - ei saanut koko iltana tajuntaansa kun tuonnäköinen mies tulee ovelle ja kysyy minua kuin Mannerheim, tulee sisään, kättelee, tiedustelee vointia, kysyy: miten on terveyden laita, vakavana kuin Buster Keaton, ja kun vastaan että eipähän tässä hurraamista, hänen naamansa venähtää kuin oma äiti olisi potkaissut tyhjää.\" (s.36)" ;
  dcterms:description            "Ristonen asuu alivuokralla Kruununhaassa,  jonne Sutinenkin välillä ilmaantuu vierailulle.  " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2357> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7702>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Heikel, Axel O."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7702" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8416>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:53+0300" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Ville Vallgren" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6971> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7357>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8177>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Tommila, Jorma"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8177" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5673>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Rengaslinja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Muistaakseni 1950-luvulla puhuttiin Helsingin raitiovaunuliikenteessä \"rengaslinjasta\". Muistanko oikein? Itselläni on muistikuva, että kyse oli linjoista 3B ja 3T. Linjojen 3B ja 3T reittiä on ainakin matkustajien keskuudessa nimitetty rengaslinjaksi, vaikka se on lähinnä kahdeksikko. Tämä muistikuva on 1980-luvun alkupuolelta.\n\nHelsingin kaupungin liikennelaitoksen julkaisema kirja Hevosomnibusseista metroon kertoo, että 1950-luvulla rengaslinja oli numero 7. Linja avattiin vuonna 1951.\n\nLinjalla kokeiltiin keskeytymätöntä ajoa, mikä tarkoitti, että henkilökunta sai lepohetkensä silloin, kun se siirtyi tietyn kierrosmäärän jälkeen vaunusta toiseen. Koska myöhästymistä tasoittavat tauot puuttuivat, seitsikko joutui kuromaan aikataulua kiinni ajamalla oikoreittejä. Matkustajat olivat tyytymättömiä moiseen, ja jokaisen vuoron kiertoaikaan päätettiin lisätä kolmen minuutin tauko Harjutorilla.\n\nRengaslinjan reitti kulki Helsinginkatua Messuhallille, sieltä Töölön kautta Lasipalatsin tykö ja edelleen Kaisaniemeen, Hakaniemeen ja Hämeentielle.\n\nLähde:\nHerranen, Timo: Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä (Helsingin kaupungin liikennelaitos 1988)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/muistaakseni-50-luvulla-puhuttiin-helsin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5912>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=43EA24DF-4D2E-4273-AE02-70FE38824459> .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p172>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:46" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:47" ;
        skos:prefLabel   "yritys" .

[ dcterms:description  "Hanasaaren B-voimalaitoksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7541> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6399>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7962>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Puistolan ala-aste"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Puistolan koulu" , "Puistolan kansakoulu" , "Puistolan peruskoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69> ;
        wgs84:lat            "60.2702131038295" ;
        wgs84:long           "25.0513833743993" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7962" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3978>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Castrén, Matti J."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/castren-matti-j" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8676>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:52:26+0300" .

rky:p853  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokemäenkartanon historiallisessa maisemassa on poikkeuksellista ajallista syvyyttä. Alue on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla, ja keskiajalla siellä on sijainnut Satakunnan hallinnollinen keskus, johon ovat kuuluneet sekä Kokemäenkartano että Kokemäenjoen Isoluodon ja Forsbyn Linnaluodon saarissa sijainneet linnat. \n\nKartanoalueella, jonka rakennuskanta on uusiutunut, sijaitsee edeltäjiään pienimuotoisempi päärakennus 1880-luvulta. Kartanolle johtaa pitkä puukujanne halki peltoaukean. Puolustusvarustuksista ei ole juurikaan säilynyt näkyviä rakenteita. \n\nPohjoisrannalla Villiö-Orjapaaden alue muodostaa laajan peltomaiseman, jonka laidalla kohoaa pitkänomainen Orjapaaden kalliomuodostelma. Kallion laidassa, pitkän peltoja halkovan puukujanteen päässä, sijaitsevat Simulan ja Väylän maatilat kookkaine rakennuksineen. Kallion kuvetta seuraavan kylätien varrella ja kallion rinteessä on tiheänä nauhana entisiä maattoman väen mökkejä ja mäkitupa-asutusta. Orjapaadenkalliot on asuttu jo esihistoriallisella ajalla, mistä on kalliolla muistona uhrilähde sekä pronssikautinen hautaröykkiö. \n\nSimulan päärakennuksen runko on 1830-luvulta, ikkunat ja lasiveranta 1800-luvun loppupuolelta. Pihapiirin keskeiset talousrakennukset ovat 1800-luvulta. Tilalle johtaa maantieltä koivukuja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.271614193,22.342941891 61.267730605,22.343374751 61.267995627,22.339630391 61.264861814,22.337572024 61.266565207,22.332942842 61.267918814,22.328529248 61.266237772,22.325705783 61.265157358,22.327383201 61.264200926,22.327958065 61.263362093,22.324057399 61.261395349,22.317870976 61.262354281,22.315908617 61.259787363,22.310568203 61.265231775,22.304636505 61.267738328,22.302468174 61.269603012,22.300982083 61.269847520,22.300054598 61.270107534,22.298377619 61.270327312,22.297137537 61.273760036,22.297973914 61.274167229,22.298142930 61.274670679,22.298297358 61.275728949,22.299288508 61.276035331,22.301341033 61.275628095,22.303960188 61.274549158,22.307743470 61.272594766,22.315048504 61.274003079,22.316562722 61.276646634,22.320192408 61.279662209,22.323969097 61.280606331,22.329518669 61.273239007,22.342687189 61.271614193,22.342941891" ;
        poi:history       "Esihistoriallisen ja historiallisen ajan asutus levisi Satakunnassa Kokemäenjokilaaksoa pitkin. Viimeistään 1300-luvun alkupuolella muodostetun Satakunnan läänin hallinnollisena keskuksena toimi vuoteen 1367 saakka Kokemäen Forsbyn Linnaluodolla sijainnut linna. Sen seuraajana oli viimeistään 1370-luvun alusta lähtien Kokemäenkartano. Kokemäenkartanon kohdalla joessa oleva Isoluoto on ilmeisesti 1395 mainittu Åborg-niminen linna.  \r\n\r\nForsbyn keskiaikainen linnan paikka on ollut Kokemäenjoen keskellä olevalla saarella. Linnaluodon laella on ollut pohjakaavaltaan suorakulmainen, noin 40 x 40 metriä laaja linna. Linnaluoto on lounais-, luoteis- ja kaakkoispuolelta varsin jyrkkäreunainen ja ainoastaan koillisessa joen pääuoman puolella on ollut matalamman sivun suojaksi rakennettu vallihauta. Kaivannosta nostettu maa on koottu linnanpihan laidalle.\r\n\r\nHjalmar Appelgren-Kivalon Linnaluodolla 1886 suorittamien pienimuotoisten kaivausten lisäksi linnan jäänteitä on tutkittu 1970-luvun lopulla. Talteen otetut löydöt ovat linnan kronologian määrittämisen kannalta ongelmallisia. Ainoastaan keramiikka voidaan ajoittaa jonkinlaisella tarkkuudella. Viiden palan joukossa on kuitenkin rautakautistyyppistä keramiikkaa, ajanjaksoon 1250–1350 sijoittuvaa punasavikeramiikkaa ja aikaisintaan 1300-luvulta peräisin olevaa kivisavikeramiikkaa. \r\n\r\nKokemäenkartano oli läänitettynä suurmiehille, mm. Turun piispoille, ja myöhemmin se oli kuninkaankartanona ja ratsutilana. Kokemäenkartanon rannan pienellä kallioluodolla oli vankihuoneena pidetty kivitorni eli kistu, jonka rauniot purettiin 1834. Keskiaikainen huovintie kulki Turun seudulta Kokemäen kautta Kokemäenjoen suulle. \r\n\r\nKokemäenkartanon lähellä oli myös Teljän merkittävä varhaiskeskiaikainen kauppapaikka ja useita kyliä. Maankohoamisen seurauksena Kokemäenjoen purjehduskelpoisuus heikkeni ja taloudellinen painopiste siirtyi lähemmäksi Kokemäenjoen suuta. Kokemäenkartanon linnalääni jaettiin 1545 Ylä-Satakunnan ja Ala-Satakunnan voutikuntiin. \r\n\r\nSimulan tila sijaitsi alkuaan aivan Kokemäenjoen varrella, mutta siirrettiin Orjapaaden kallioiden kupeeseen 1800-luvun alkuvuosina."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k271 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:kyla , poio:asuinrakennus , poio:muinaisjaannos , poio:talonpoikaistalo , poio:linnoitus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3992" ;
        skos:prefLabel    "Kokemäenkartanon historiallinen maisema"@fi .

[ dcterms:description  "Kansanedustaja, ministeri" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6704> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Soitan aamulla Kurjenlennosta/ kun putki/ ja psykoosi alkaa:/ en syytä sinua mistään,/ mutta ei tämä/ helppoa ole.\" (s. 115)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7526> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7524>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8413>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Rehbinderintie 1-3"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> ;
        wgs84:lat         "60.1567705675337" ;
        wgs84:long        "24.941477116734" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8413" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6623>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:38+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9127>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:23:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6384>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Engelinaukio 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1563850909757" ;
        wgs84:long        "24.9383619803032" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/engelinaukio-8" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3880>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Järvelä-Hynynen, Raija"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Järvelä, Raija" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3880" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7098>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:51+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Keskustasta pohjoiseen Pitkänsillan takana sijaitseva Kallio oli aikoinaan kaavoitetunkaupungin \"ylimääräistä\" aluetta, jossa oli paljon työläisten asumuksia ja hyväntekeväisyyslaitoksia.\" (s.122)" ;
  dcterms:description            "- Työläisten asuntoja, monumentaalisia julkisia rakennuksia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6718>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Tobias, Charles"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/tobias-charles" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4928>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1675939~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8673>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mörne, Arvid"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7981> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8673" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Olemme muuttaneet kesämökillemme Laajasaloon, joka vielä toistaiseksi on jokseenkin puhdasta maaseutua. Kuinka kaipaankaan maata ja multaa ja korpien synkkyyttä! Ja kuitenkin - minun kaipuuni on kovin lapsellista! Voisinko muka koskaan unohtaa märän asfaltin huumaavan tuoksun? (8.6.1955)" ;
  dcterms:description            "Saarikosken perheellä oli kesämökki Laajasalossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85>
] .

rky:p1052  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto. \n\nRautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu 1938-1939 arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. \n\nJyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu 1926-1927. Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta.  \n\nLaukaan Vihtavuoren ruutitehtaan Mäen alueella on rivi- ja paritaloja ja Puiston alueella tehtaan johdon asuinrakennuksia vuosilta 1928-1929. Alueiden tyyppitalot ovat insinööri Hugo Karstenin suunnittelemia. 1930-luvun asuntotuotantoa ovat  Ala-Sudetin asuinrakennukset. Ylä-Sudetin paritaloalue on 1940-luvun alusta. Vihtavuoren ruutitehtaan hierarkkisesti rakennetut asuinalueet muodostavat korkeatasoisen ympäristön. Koko aluetta leimaa puistomaisuus, puurivit ja sisäänajoteiden porttirakennelmat. \n\nTikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi 1915. Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.366721687,25.899058239 62.366210440,25.891200863 62.366710135,25.889515349 62.366060130,25.888627480 62.366516490,25.887610672 62.367059826,25.888335465 62.367932301,25.885391428 62.369346493,25.885920215 62.368935599,25.890842478 62.370233551,25.891891616 62.372003736,25.892020252 62.372001436,25.895796888 62.372177039,25.895893079 62.372682909,25.895532231 62.372782271,25.896042017 62.372657836,25.896388842 62.373880743,25.896241216 62.374848862,25.899157212 62.372236461,25.899475240 62.371344482,25.899804259 62.371358329,25.897210821 62.370955765,25.896336497 62.370114411,25.896552646 62.370378337,25.897283807 62.370218933,25.898882469 62.369468546,25.897539409 62.367250416,25.899249064 62.367146788,25.899810045 62.366580421,25.899978852 62.366721687,25.899058239" ;
        poi:history       "Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi kansallisen sotatarviketeollisuuden luominen. Puolustuspoliittisista syistä  sijaintipaikoiksi valittiin sisämaan paikkakunnat kuten Jyväskylän, Kuopion ja Tampereen seudut, jotka sijaitsivat hyvien rautatieyhteyksien varsilla.\r\n\r\nSuojaisalle Jyväskylän seudulle keskittyi useita puolustus- ja sotatarviketeollisuuden yrityksiä, mm. Valtion kivääritehdas Tourulassa (1926), tykkitehdas Rautpohjassa (1938), sytytintehdas Jyskässä (1941) ja ruutitehdas Laukaan  Vihtavuoressa (1926). Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti  Tikkakosken konepaja, joka valmisti Suomi-konepistooleja. Sotien jälkeen aseteollisuus muutettiin siviiliteollisuudeksi.   \r\n\r\nJyväskylän Tourulaan 1926 perustetun Valtion Kivääritehtaan tuotanto alkoi 1930. Tehtaan suunnittelusta vastasi Tanskan valtion Kööpenhaminan kivääritehtaan johtaja J.H. Vamberg. Tilaohjelman pohjalta pohjapiirustukset laati insinööri H. Karsten ja klassistiset julkisivupiirustukset arkkitehti Urho Åberg. Ensimmäinen sarjatuotantoase oli Lahti-Saloranta pikakivääri. Sodan aikana tehtaan tuotantoa hajautettiin eri paikkoihin. Sodan jälkeen tehdas tuotti rautakauppatavaraa, kuten saranoita ja kulmarautoja, sekä pienoiskiväärejä. Sotakorvaustuotteina Neuvostoliittoon valmistettiin puu- ja paperiteollisuuden koneita. Tehtaasta tuli 1951 osa Valmet Oy:tä ja päätuotteeksi traktori. Teollinen toiminta päättyi Tourulassa 1980- ja 1990-luvulla.\r\n\r\nTammikuussa 1938 Helsingin Katajanokalla aloittanut Valtion Tykkitehdas siirrettiin strategisista syistä Jyväskylän Rautpohjaan kesällä 1938. Sotatarviketuotanto Tykkitehtaalla päättyi sodan jälkeen syksyllä 1944. Tehtaan uusi nimi oli Valtion Metallitehtaiden Rautpohjan Tehdas ja tuotteita olivat erilaiset raskaan metalliteollisuuden sotakorvaustuotteet, mm. lokomobiilit ja tukkinosturit, vuoteen 1952 asti. 1951 nimi muuttui Valmet Oy:ksi, ja tehtaan päätuotteeksi tulivat paperikoneet. \r\n\r\nLaukaalle perustettiin Valtion Ruutitehdas 1920 ja rakentaminen alkoi 1923. Samanaikaisesti nousivat Vihtavuoren ensimmäiset virkailijoiden ja työläisten asuinrakennukset. Tehdas ja asuntoalueet rakennettiin Ahlbackan tilan maille. Tilan rakennuksista on säilynyt Yrjö Blomstedtin 1902 suunnittelema päärakennus ja joukko talousrakennuksia. Tehtaan myötä maaseutukylä muuttui pieneksi tehdaspaikkakunnaksi. Mäen, Ala-Sudetin ja Ylä-Sudetin asuinalueista tehtiin 1982 peruskorjauskokeilualue ja pääosa 23 talosta korjattiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Vihtavuoren ruutitehdas sijaitsee erillään asuinalueesta. Teollisuusalueella on huomattava määrä monipuoliseen puolustusvälineteollisuuteen ja sotien jälkeiseen kemianteollisuuteen liittyviä, eri tuotteiden tuotantovaiheitten teollisuusrakennuksia. \r\n\r\nTikkakosken teollinen historia alkoi 1800-luvun lopulla, kun kosken partaalle perustettiin mylly ja saha sekä metallityöhuone, joka on Tikkakosken nykyisen metalliteollisuuden alku. Sotateollisuus alkoi 1930-luvulla, jolloin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiö osti M/31 Suomi-konepistoolin oikeudet. Tikkakosken tehdasrakennukset olivat pitkään sodan jälkeenkin naamiomaalattuna vaalean- ja tummanvihreäksi. Tehtaan muita tuotteita olivat ompelukoneet ja haulikot. Tikkakosken tehdas toimi 1893-1991."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k410 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=190" ;
        skos:prefLabel    "Sotatarviketeollisuuden alueet (Vihtavuori)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8912>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:26+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1272056~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6883>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:37+0300" .

[ dcterms:description  "Liisa Byckling: Helsingin venäläisen Aleksanterin teatterin rakennusvaiheet" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6946> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6978>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Aleksanterinkatu 46"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Centralin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1686169535034" ;
        wgs84:long           "24.9450869423522" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/aleksanterinkatu-46" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4331>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6591> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4330> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kallion-kirjasto-ja-kaupunginarkkitehti-karl-hard-af-segerstad" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i583>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Kallio" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i582> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kallio-0" .

rky:p1646  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokkolan ruutukaava-alue on yksi arvokkaimmista suomalaisista 1600-luvun loppupuolen kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaan rakentuneista puukaupunkialueista, joka muodostuu pääpiirteissään säilyneestä 1660-luvulta juontuvasta katuverkosta, monipuolisesta 1700- ja 1800-luvun asuin- ja talousrakennuskannasta sekä julkisista rakennuksista.\n\nMittakaavaltaan ja katuverkoltaan parhaiten säilynyt osa Kokkolan ruutukaava-aluetta on Torikadun pohjoispuolinen alue, perinteisesti käsityöläisten asuttama ns. Neristan, joka rajautuu idässä Rantakatuun ja kaupunginsalmeen Suntiin, pohjoisessa Anders Chydeniuksenkatuun ja lännessä Kustaa Adolfin katuun.\n\nNeristan on rakentunut vuoden 1665 asemakaavaan perustuen. Alueella toteutuu ns. renessanssin kaupunki-ihanne. Yksikerroksiset puiset asuintalot ovat kiinni katulinjassa, ja ulkorakennukset ovat tontin sisäosassa. Tontti on yleensä aidattu ja rakennuksiin käydään portin kautta pihan puolelta. Näin syntynyt katuseinämä on matala, tiivis ja suljettu. Ruutukaavan ansiosta katunäkymät ovat pitkiä. Vanhimmat alueen puisista asuintaloista ovat 1700-luvulta, mutta pääosa on 1800-luvulta. \n\nMannerheiminaukion, entisen kauppatorin laidalla on Kokkolan 1837 valmistunut raatihuone, joka on harvoja autonomian ajalta säilyneitä raatihuoneita. Kaksikerroksisen empirerakennuksen perusratkaisu on samanlainen kuin Porin raatihuoneessa, joskin yksinkertaistettuna. Neristanin kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin lukeutuvat mm. Rahmin talo, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1740 ja jonka nykymuoto on vuodelta 1783, sekä vanha Libeckin sairaala vuodelta 1810, joka on järjestyksessä toinen kaupunkiin 1800-luvun alussa nousseista, porvarien rakennuttamista kivitaloista. \n\nNeristanin eteläpuolella oleva yläkaupunki, Oppistan, on uusiutunut rakennuskannaltaan voimakkaammin. Siellä on kuitenkin säilynyt erittäin merkittäviä yksittäisiä kohteita kuten pedagiogiontalo ja Roosin talo (ks. erillinen kohde).\n\nKokkolan kaupunkirakenteeseen kuuluvat Suntinsuulla pitkiksi rivistöiksi ryhmittyneet venevajat. Maannouseman myötä ne ovat sijoittuneet lähemmäs merta. Venevajat ovat eri ikäisiä ja edelleen käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.850668114,23.123322189 63.850628487,23.122990780 63.850720144,23.122014037 63.850887599,23.121758518 63.851017285,23.121241194 63.851108955,23.121031055 63.851687411,23.120428456 63.852204550,23.119834466 63.852562403,23.119796666 63.852736788,23.119993284 63.853024985,23.120034805 63.853900905,23.119437606 63.855872894,23.118143013 63.856055394,23.118257222 63.856144592,23.118523726 63.856124156,23.118910021 63.855910038,23.119334626 63.855345548,23.119691368 63.854128210,23.121125581 63.853098672,23.121918250 63.852282195,23.122437450 63.851770476,23.122949368 63.851230077,23.123058801 63.850668114,23.123322189" ;
        poi:history       "Suuri tulipalo tuhosi Kokkolan 1620 perustetun kaupungin ja 1665 Kokkola sai maanmittari Johan Persson Gäddan laatiman säännöllisen ruutuasemakaavan. Kaavassa, joka käsitti nykyisten Ranta-, Antti Chydeniuksen-, Kustaa Adolfin- ja Tehtaankadun rajaaman alueen, oli 20 suorakaiteen muotoista korttelia sekä viisi pitkittäis- ja kuusi poikittaissuuntaista 21 kyynärän levyistä katua.\r\n\r\nKokkola sai tapulioikeudet 1765. Kokkolasta tuli 1700- ja 1800 -luvuilla tervakaupan ja laivaveistämöiden johdosta yksi Suomen vauraimpia kaupunkeja ja kaupungissa rakennettiin näyttäviä porvaris- ja julkisia rakennuksia. Raatihuone rakennettiin  kauppatorille 1805 kaupungin keskustaa hävittäneen tulipalon jälkeen. Raatihuoneen ensimmäiset suunnitelmat tehtiin Tukholman Yli-intendentinvirastossa, mutta rakentaminen viivästyi ja pääsi käyntiin vasta usean vuosikymmenen kuluttua. Arkkitehti C.L. Engel muokkasi raatimies Donnerin laatimat suunnitelmat rakentamisen pohjaksi.\r\n\r\nKaupungin asemakaava uusittiin 1861 lääninarkkitehti C.A. Setterbergin toimesta kaupungissa 1860 riehuneen tulipalon jälkeen. Vuoden 1964 asemakaavaa, jossa pientalovaltainen keskikaupunki olisi jäänyt uuden kaupunkirakenteen alle, ei vahvistettu. Neristanin suojeluun tähtäävä asemakaava, jossa lähtökohdaksi otettiin kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta, miljöö ja 1600-luvulta periytyvä ruutukaava, vahvistettiin 1982."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:satama , poio:liikerakennus , poio:raatihuone ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1645" ;
        skos:prefLabel    "Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit (Suntinsuun venevajat)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9124>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Malinen, Ossi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9124" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6620>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Pohjoismainen antikvaarinen kirjakauppa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Nordiska Antikvariska Bokhandeln" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1654656855217" ;
        wgs84:long           "24.9502355072946" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pohjoismainen-antikvaarinen-kirjakauppa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i917>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Rööperin kuu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i191> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i191> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/917" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7095>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Nyberg, G.W."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7067> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7145> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7095" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7334>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:29:31+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7429>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sinebrychoffit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6795> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7428> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6911> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7168> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7425> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7426> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7427> ;
        th:lisatietoa     "Venäjältä Suomeen 1700-luvun lopulla muuttanut Sinebrychoffin sukuhaara on jättänyt merkittävät jäljet Suomen talous- ja kulttuurihistoriaan. \n\nKruununtalonpoika Peter Ivanovits Sinebrjukovin poika Nikolai Sinebrychoff aloitti panimotoiminnan Helsingin Hietalahdessa 190 vuotta sitten. Hän rakennutti myöhemmin tontilleen komean päärakennuksen, joka toimii nykyään maan ainoana vanhaan ulkomaiseen taiteeseen erikoistuneena taidemuseona. Nikolai Sinebrychoffin kuoltua hänen veljenpoikansa Paul Sinebrychoff nuorempi jatkoi panimotoimintaa ja keräsi vaimonsa Fannin kanssa merkittävän kansainvälisen taidekokoelman, joka lahjoitettiin Suomen valtiolle vuonna 1921. \n\nTeos esittelee Sinebrychoffin suvun vaiheita Suomeen muutosta suvun hiipumiseen saakka, Pohjoismaiden vanhimman panimon historiaa sekä suvun omistuksessa olleiden rakennusten ja taidekokoelman vaiheita. Kirja kuvaa monipuolisesti Sinebrychoffien elämää aikansa poliittisessa ja kulttuuri-ilmapiirissä yli sadan vuoden ajalta. Teoksessa on runsas, osittain ennen julkaisematon kuvitus.\n\n(www.finlit.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7429" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5639>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=AE6718F4-0BB7-4DBA-A53D-CD7587EC26B8> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9623>
        dcterms:modified  "2011-05-20T13:34:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9384>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Alamaailman Vasarat"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9384" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6880>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Hedman, Lars"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hedman-lars" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7594>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:28+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7249>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9718>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Backlén, Marianne"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9718" .

<http://example/upload-base/#metadescription_132>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:29+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Aloitin työt Korkeavuorenkadun Kasvisravintolan teehuoneella syyskuussa 1974. Asunnon sain nuorten asuntolasta Punavuoresta. Työskentelin puolitoista vuotta erilaisten ohraleipien, ruisvuokien, kauraleipien ja hunajakakkujen parissa. Päätehtäväni oli leipien myynti ja teen tarjoilu. Tässä työpaikassa saamani kokemuksen ansiosta minusta tuli vähitellen ravintolatyön ammattilainen. Toisin sanoen pääsy Kasvikseen suoraan vankilasta oli minulle onnenpotku." ;
  dcterms:description            "Tuula vapautui vankilasta elokuussa 1974. Teemu Kassilan avustuksella löytyi työpaikka: \"Kasvis on hieno paikka, tulet sinne töihin.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8779>
] .

<http://www.yso.fi/onto/suo/paikka>
        a           owl:Class ;
        rdfs:label  "paikka"@fi , "place"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7689>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kaivokatu 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.169936867896" ;
        wgs84:long        "24.94162950444" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7689" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7928>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2778>
        dcterms:modified  "2010-12-03T13:17:32+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1779275~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1058>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Vallilan rapsodia" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1057> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8360> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8361> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8362> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/vallilan-rapsodia" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5899>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=50EB7C26-F0E6-4188-9800-827198960369> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olen asunut melkein koko ikäni Mannerheimintiellä maailman toiseksi vanhimmassa aravatalossa. Vanhin on Simolan Roopen pyöräkorjaamosta kuulu naapuritalo. Kävin silti ensimmäistä kertaa kaljalla meilahtelaisessa ravintola Kuusihokissa vasta joskus 90-luvulla. ... Meilahtelainen Kuusi- eli Käpy- eli Risuhokki ei ole mikään vauhtipaikka. Aina silti jotain pientä sattuu. Yli sadan kotimaisen elokuvan tekoon osallistunut apulaisohjaaja tuli talvella taksilla Krunikasta Risuhokkiin yllään pelkät pikkuhousut ja rintaliivit. Mikä ettei? Nadja nimenomaan käskettiin paikalle sellaisena kuin oli.\" (s. 176-177)" ;
  dcterms:description            "Eero Pasanen: Risuhokki" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7331>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Erottajankatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.165143742853" ;
        wgs84:long        "24.9444720336019" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7331" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8045>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:23:17+0300" .

rky:p222  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tornion seurakunnan pääkirkon, Alatornion kirkon paikka on Pohjoiskalotin varhaisimpia. Keskiaikaisesta harmaakivikirkosta laajennettu kirkko on yksi näyttävimpiä 1700-luvun lopun kivikirkkoja Suomessa. Kirkko ja pappilat hallitsevat maisemaa  Tornionjokisuussa  Pirkkiön saaren pohjoisosassa. \n\nKeltaiseksi kalkittu Alatornion kivikirkko on kaavaltaan tasavartinen ristikirkko. Ristikeskuksessa on kahdeksankulmaiselta keskiyön auringon näköalatasanteeksi tarkoitetulta altaanilta kohoava lanterniiniin päättyvä kellotorni. Selkeäpiirteistä kirkkosalia kattaa lautaholvi. Alttari on sijoitettu ristikeskukseen itäisen ja eteläisen ristivarren kulmaukseen. Saarnastuoli on sitä vastapäätä ja käynti sinne on suoraan itä- ja pohjoisristin välissä sijaitsevasta sakaristosta. Länsilehterillä olevat tukholmalaisen urkurakentamo Gren & Stråhlen tekemät 9-äänikertaiset urut vuodelta 1761 kuuluvat Suomen vanhimpiin. Urkuja on uudistettu vuonna 1899, jolloin osa äänikerroista uusittiin.\n\nKirkkotarhassa on useita sotiin liittyviä muistomerkkejä. Vuoden 1918 kansalaissodan kuolevaa sotilasta esittävä sankaripatsas on vuodelta 1921. Viime sotien sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehtien Yrjö Lindegrenin ja Aulis Blomstedtin suunnitelman mukaan. Sankaripatsas on vuodelta 1959 (Kauko Räike). Suomen sodassa 1808-1809  Alatornion alueella menehtynyttä noin 2 000 sotilasta on kunnioitettu vuonna 1962 pystytetyllä muistomerkillä.  Kirkkotarhan etelälaitaan 1850-luvulla siirretty viljamakasiini on muutettu 1960-luvun alussa pitäjänmuseoksi.\n\nParasniemessä kirkon pohjoispuolella on kirkkoherranpappila, johon kuuluu  kaksi asuinrakennusta (1786 ja 1842). Pihapiirissä on pappilan maatalouteen liittyviä rakennuksia. 1976 rakennettu seurakuntakeskus on arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirén suunnittelema.\n\nLisäksi kirkkomaisemaan liittyy Tornionjoen suiston ylittävä Alatorniolta Haaparantaan johtava teräsristikkorakenteinen rautatiesilta, joka on rakennettu vuonna 1919 Suomen ja Ruotsin yhteishankkeena.\n\nMaailmanperintölistalla olevan Struven ketjun piste TORNEA (Tornio) on Alatornion kirkon huipussa, joka nousee noin 40 metrin korkeuteen merenpinnasta. Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt 15.7.2005 Struven kolmiomittausketjun maailmanperintöluetteloon."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.827645314,24.150837062 65.828173199,24.150677980 65.828173917,24.152284187 65.830846018,24.150325858 65.833548254,24.150493415 65.835120736,24.152454892 65.835865709,24.155923071 65.831079871,24.166346892 65.829337100,24.163242027 65.828550061,24.161166018 65.827735759,24.158861050 65.827645314,24.150837062" ;
        poi:history       "Alkuaan Luulajan kappeliksi 1300-luvulla perustettu Alatornion seurakunta itsenäistyi 1400-luvun lopulla ja kuului Ruotsin kirkollisen hallinnon alaisuuteen vuoteen 1809 asti. 1973 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen Alatornion seurakunta siirtyi 1974 Tornion seurakuntakuntayhtymän osaksi.\r\n\r\nAlatornion kirkko rakennettiin myöhäiskeskiaikaista itäistä ristivartta lukuun ottamatta 1794-1797 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla. Rijf oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Kirkko on tekijälleen tyypillinen ristikirkko, jonka keskitornin jäsentely on saanut vaikutteita Tukholman Adolf Fredrikin kirkosta. Kirkossa tehtiin perusteellinen korjaus ja entisöinti Suomen Muinaismuistoyhdistyksen toimesta 1958-59. Kirkko kunnostettiin 1982 arkkitehti Matti Porkan johdolla.\r\n\r\nKirkon pohjoispuolelle Parasniemen kärkeen rakennettiin kirkkoherranpappila 1786 ja pappilan uusi päärakennus 1842. Kirkolta pappilaan johtavan tien länsipuolelle valmistui arkkitehti Eino Tuompon suunnittelema kappalaisenpappila ja kanttorila 1965. Arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema seurakuntatalo rakennettiin 1976."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k851 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:hallintorakennus , poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:navetta , poio:makasiini , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1651" ;
        skos:prefLabel    "Alatornion kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9620>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Jakokunnantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i61> ;
        wgs84:lat         "60.2407021954318" ;
        wgs84:long        "24.9444715689807" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/jakokunnantie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7830>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:11:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7591>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Yliskylän tila"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1788824908685" ;
        wgs84:long        "25.0538296873216" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7591" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p135>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja B34"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T06:45:57.139+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:40:33.801+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 , koko:p37329 ;
        poi:description  "Vaja rakennettiin vuonna 1876 ensimmäisen ja toisen linnoituspataljoonan varikoksi reservissä säilytettäviä varusteita varten. Insinöörihallinnon päällikkönä oli tuolloin ins.eversti Benard. Vajassa oli kaksi huonetta ja talon läpi ulottuva aula. Ulko-ovi oli sulkapaneloitu. Sekä ovessa että ikkunoissa oli profiloidut vuorilistat. Vaja on siirretty joskus myöhemmin nykyiselle paikalleen, koska alun perin se oli Hårlemanin portin ja vajan B 33 välissä. Vuonna 1910 vajassa säilytettiin linnoitustykistön taloustarvikkeita. Suomalaisena aikana vajaa käytettiin hevosten rehusuojana, josta syystä sitä kutsuttiin kauravarastoksi. Vaja peruskorjattiin vuonna 1967, mutta kunnostettiin uudelleen 1970-luvun lopulla arkkitehti Severi Blomstedtin suunnitelmien mukaan Suomenlinnan hoitokunnan ulkotyöntekijöille sosiaalitiloiksi ja taukotuvaksi, \"kahvikämpäksi\". (Seija Linnanmäki 1994) 1990-luvun lopulla vajaan kunnostettiin Viaporin käsityöläiset ry:n kesäkauppa. Ehrensvärd-seura ry:n museokauppa aloitti toimintansa vuonna 2005 vajan toisessa huoneessa. (Reetta Amper 2007) Aikaisemmat rakennusnumerot: Venäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 29 Vuonna 1929 rakennusnumero B II 39 Lähteet: MV SL VIK B 1136-1143. Kuva: MV SL VIK B 1137, 24.6.1876."@fi ;
        poi:history      "Vaja rakennettiin vuonna 1876 ensimmäisen ja toisen linnoituspataljoonan varikoksi reservissä säilytettäviä varusteita varten. Insinöörihallinnon päällikkönä oli tuolloin ins.eversti Benard. Vajassa oli kaksi huonetta ja talon läpi ulottuva aula. Ulko-ovi oli sulkapaneloitu. Sekä ovessa että ikkunoissa oli profiloidut vuorilistat. Vaja on siirretty joskus myöhemmin nykyiselle paikalleen, koska alun perin se oli Hårlemanin portin ja vajan B 33 välissä. Vuonna 1910 vajassa säilytettiin linnoitustykistön taloustarvikkeita.\n\nSuomalaisena aikana vajaa käytettiin hevosten rehusuojana, josta syystä sitä kutsuttiin kauravarastoksi. Vaja peruskorjattiin vuonna 1967, mutta kunnostettiin uudelleen 1970-luvun lopulla arkkitehti Severi Blomstedtin suunnitelmien mukaan Suomenlinnan hoitokunnan ulkotyöntekijöille sosiaalitiloiksi ja taukotuvaksi, \"kahvikämpäksi\".\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\n1990-luvun lopulla vajaan kunnostettiin Viaporin käsityöläiset ry:n kesäkauppa. Ehrensvärd-seura ry:n museokauppa aloitti toimintansa vuonna 2005 vajan toisessa huoneessa.\n(Reetta Amper 2007)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 29\nVuonna 1929 rakennusnumero B II 39\n\nLähteet:\nMV SL VIK B 1136-1143.\n\nKuva:\nMV SL VIK B 1137, 24.6.1876."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/8/5/saha/suomenlinna/0_-8497543067589794662.JPG" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.143666903846864" ;
        wgs84:long       "24.984654855728195" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7925>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Sadeniemi, Yrjö"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7925" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8639>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:52+0300" .

rky:p482  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Leppälahden ja Kuivaniemen kylät ovat edustavia esimerkkejä savolaisesta hajakyläasutuksesta.\n\nLeppälahden agraarimaisema Maaningan ja Lapinlahden rajalla muodostuu Onkiveden länsirannalla sijaitsevasta Leppälahden kylästä ja Onkiveteen, kohti pohjoista työntyvästä harjumaisesta Kuivaniemestä. Selkeisiin pihapiireihin rakennetut talouskeskukset sijaitsevat harvakseltaan avoimessa peltomaisemassa, näkymäyhteyksien päässä toisistaan omilla kumpareillaan. \n\nLeppälahti ja Kuivaniemi kuuluvat samaan maisemakokonaisuuteen kuin Väisälänmäen kansallismaisema."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.289510449,27.213267104 63.291066748,27.197642178 63.297102112,27.188033086 63.299985490,27.187647352 63.303611704,27.175798948 63.305769744,27.172978810 63.307984236,27.173531579 63.308824627,27.181025361 63.312551534,27.185502082 63.313151742,27.190499181 63.309045550,27.197556478 63.309640602,27.205926369 63.313481418,27.214860953 63.315908727,27.215148756 63.315931453,27.220142658 63.312828329,27.225179673 63.301660591,27.225362776 63.297906654,27.219668365 63.294931568,27.220454918 63.290898057,27.218805924 63.289510449,27.213267104" ;
        poi:history       "Pohjois-Savon erämaiden pysyvämpi asutus alkoi keskiajan lopulla. Maaningan Tavinsalmelle perustettiin hallinnon ja veronkannon tarpeisiin kuninkaankartano 1543, jonka ympärille muodostettiin 1547 oma Tavisalmen hallintopitäjä ja kirkkopitäjä 1549, jotka kattoivat lähes koko nykyisen Pohjois-Savon. Hallintopitäjään kuuluneessa Leppälahden kylässä oli 1560-luvulla yksi talo, joka sijaitsi Leppäsaaren länsipuolella lahteen laskevan laskuojan suulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k476 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2025" ;
        skos:prefLabel    "Leppälahden ja Kuivaniemen kylät"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5896>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Toukolan vanhin rakennus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä on Helsingin Toukolan vanhin rakennus? Todennäköisesti se on Otto Waseniuksen 1830 rakentama huvila, Annalan \"Kartano\".\n\nKansallisbiografia kertoo:\n\nGustaf Otto Waseniuksen jälkimaine perustuu paljolti hänen nimeään kantaneeseen, Helsingin Esplanadilla vuoteen 1969 asti toimineeseen kirjakauppaan. Omana aikanaan hänet tunnettiin myös kustantajana, jonka julkaisema Helsingfors Tidning -lehti sai suuren suosion. Vanhemmilla päivillään hän luopui niin kirjakaupasta kuin kirjapainostakin, osti tupakka- sekä paperitehtaan ja keskittyi maanviljelyyn.\n\nHuvilasta löytyy oma teos:\nHelena Mattila: Annalan huvilan orangeria: rakennushistoria ja rakennustyyppi (2003)\n\nSeutu kuuluu 1550 perustettuun Vanhaan kaupunkiin. Arkeologisista kaivauksista seuraavassa:\nhttp://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vk_kohteet.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9305> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/moi-helsingin-toukolan-vanhin-rakennus" .

rky:p816  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.503149929,23.770098927 61.501690613,23.770593988 61.501581563,23.769290494 61.502809398,23.768796932 61.503077451,23.769391179 61.503149929,23.770098927" ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1251" ;
        skos:prefLabel    "Tampereen tuomiokirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6898>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8899>
        dcterms:modified  "2010-03-31T19:37:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8042>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Freesenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1722224044279" ;
        wgs84:long        "24.9288771580399" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8042" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1554>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Amalgaami" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1553> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/amalgaami" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8541>
        dcterms:modified  "2010-01-29T15:57:15+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p8>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Polhemin kasematti "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:27:20.201+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:12:40.475+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39645 , koko:p41215 ;
        poi:description  "(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nPolhemin harmaakiviset puolustusmuurit rakennettiin pääosin vuosina 1753-55, minkä jälkeen rakennustyöt keskeytyivät ja jatkuivat vasta 1763. Bastionin vanhimpaan rakennusvaiheeseen kuuluvat myös vasemman kyljen kaksi holvattua kasemattia, joista mainitaan 1766 inventaariossa, että ne ovat pihalle avoimia ja kummassakin on yksi tykkiaukko. Lisäksi mainitaan, että ne on peitetty väliaikaisella puukatolla ts. ampumatasanne on ollut edelleen keskeneräinen, vaikkakin rintavarustus tykkiaukkoineen on ollut valmis. Samassa inventaariossa mainitaan lisäksi, että bastionin vasemmassa olkakulmassa on kaksi keskeneräistä kasemattia. Viimeksimainitut kasematit esiintyvät piirustuksissa aina vuosisadan lopulle saakka, mutta nykyään niistä ei ole jälkeäkään havaittavissa bastionin julkisivuissa tai vieressä sijaitsevan kasematin tiilellä reveteeratussa sisäseinässä.\n\nVuonna 1763 bastioni Polhemin vasemman siiven päälle alettiin rakentaa kaksikerroksista, tiilistä varuskuntapaviljonkia. Vasemman kyljen kaksi kasemattia viimeisteltiin vuosina 1767-73. Ne revetoitiin tiilellä, varustettiin uuneilla ja pihalle avoimet oviaukot suljettiin seinällä, joihin tehtiin sekä ovi että ikkuna. Uunien savupiiput rakennettiin sisäpihan ulkoseinään. Molemmat kasematit jaettiin väliseinällä kahteen osaan eikä kasemattien välillä ollut keskinäistä yhteyttä. Bastionipihalle kasemattien eteen rakennettiin hiekkakivinen vesikanava, joka tuli esiin kasemattien korjaustyön yhteydessä 1982. Vuosien 1767-73 rakennustöissä viimeisteltiin myös kyljen ampumataso maapeitteineen. Rakennustöitä jatkettiin ilmeisesti myös olkakulman kasemateissa, mutta tiedot näistä loppuvat kyseisen ajankohdan jälkeen. Vuonna 1804 muurattiin ampumatasanteen rintavarustuksen tykkiaukot umpeen.\n\nVenäläisen kauden alussa 1809 uusittiin kasemattien lattiat rakentamalla ne tiilestä kalanruotokuvioon. Samassa yhteydessä purettiin kasematteihin rakennetut väliseinät. Molempiin kasematteihin tehtiin suuret leivinuunit ja tiloja käytettiin leipomona aina 1830-luvun loppuun. Tämän jälkeen toisessa kasematissa oli verstas ja toista käytettiin varastona.\n\nBastioni Polhemin vasemman kyljen päädyssä tapahtui sortuma 1850-luvulla. Se korjattiin aluksi vain tilapäisesti tukemalla, mutta 1880-luvun alussa se muurattiin uudelleen, jolloin aikaisemmin pystysuora seinämä rakennettiin viistoksi.\n\n1860-luvulla kyljen kasematteihin rakennettiin uudet suuret leivinuunit ja leipomotoimintaa jatkettiin. Vuonna 1864 Polhemin paviljonki purettiin pohjakerrosta lukuunottamatta, ja raunion päälle alettiin rakentaa vallipatteria. Bastionin vasen kylki säilyi kuitenkin ennallaan.\n\nVuoden 1918 vankileirin aikana kasematteja käytettiin pesulana ilmeisesti viereisen vankikasarmin, nyk. B 28 tarpeisiin.\n\nSuomalaisen kauden aikana tilat ovat olleet pääasiassa varastokäytössä. Ilmeisesti toisen maailmansodan jälkeen päätykasematin tykkiaukko muutettiin oveksi ja sisäpihan ovi ikkunaksi. Kasemateissa toimi tuolloin pelastusrenkaita valmistanut verstas.\n\nVuonna 1959 sortui osa vasemman kyljen ulkomuurista. Muurin korjaustyön yhteydessä muutettiin oveksi muutettu tykkiaukko jälleen entiseen muotoonsa. Tämän jälkeen vasemman kyljen kaksi kasemattia jäivät rappeutumaan ja ne kunnostettiin vasta Pohjoismaisen taidekeskuksen rakennustyön yhteydessä 1980-luvun alussa. Kasematit ovat nyt varasto- ja työhuoneina.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1918 rakennusnumero B 35\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1983. Bastioni Polhem.\nMV SL kopio Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL Valokuvakokoelmat\nMV SL VIK B 565-613 1042-1052."@fi ;
        poi:history      "(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nPolhemin harmaakiviset puolustusmuurit rakennettiin pääosin vuosina 1753-55, minkä jälkeen rakennustyöt keskeytyivät ja jatkuivat vasta 1763. Bastionin vanhimpaan rakennusvaiheeseen kuuluvat myös vasemman kyljen kaksi holvattua kasemattia, joista mainitaan 1766 inventaariossa, että ne ovat pihalle avoimia ja kummassakin on yksi tykkiaukko. Lisäksi mainitaan, että ne on peitetty väliaikaisella puukatolla ts. ampumatasanne on ollut edelleen keskeneräinen, vaikkakin rintavarustus tykkiaukkoineen on ollut valmis. Samassa inventaariossa mainitaan lisäksi, että bastionin vasemmassa olkakulmassa on kaksi keskeneräistä kasemattia. Viimeksimainitut kasematit esiintyvät piirustuksissa aina vuosisadan lopulle saakka, mutta nykyään niistä ei ole jälkeäkään havaittavissa bastionin julkisivuissa tai vieressä sijaitsevan kasematin tiilellä reveteeratussa sisäseinässä.\n\nVuonna 1763 bastioni Polhemin vasemman siiven päälle alettiin rakentaa kaksikerroksista, tiilistä varuskuntapaviljonkia. Vasemman kyljen kaksi kasemattia viimeisteltiin vuosina 1767-73. Ne revetoitiin tiilellä, varustettiin uuneilla ja pihalle avoimet oviaukot suljettiin seinällä, joihin tehtiin sekä ovi että ikkuna. Uunien savupiiput rakennettiin sisäpihan ulkoseinään. Molemmat kasematit jaettiin väliseinällä kahteen osaan eikä kasemattien välillä ollut keskinäistä yhteyttä. Bastionipihalle kasemattien eteen rakennettiin hiekkakivinen vesikanava, joka tuli esiin kasemattien korjaustyön yhteydessä 1982. Vuosien 1767-73 rakennustöissä viimeisteltiin myös kyljen ampumataso maapeitteineen. Rakennustöitä jatkettiin ilmeisesti myös olkakulman kasemateissa, mutta tiedot näistä loppuvat kyseisen ajankohdan jälkeen. Vuonna 1804 muurattiin ampumatasanteen rintavarustuksen tykkiaukot umpeen.\n\nVenäläisen kauden alussa 1809 uusittiin kasemattien lattiat rakentamalla ne tiilestä kalanruotokuvioon. Samassa yhteydessä purettiin kasematteihin rakennetut väliseinät. Molempiin kasematteihin tehtiin suuret leivinuunit ja tiloja käytettiin leipomona aina 1830-luvun loppuun. Tämän jälkeen toisessa kasematissa oli verstas ja toista käytettiin varastona.\n\nBastioni Polhemin vasemman kyljen päädyssä tapahtui sortuma 1850-luvulla. Se korjattiin aluksi vain tilapäisesti tukemalla, mutta 1880-luvun alussa se muurattiin uudelleen, jolloin aikaisemmin pystysuora seinämä rakennettiin viistoksi.\n\n1860-luvulla kyljen kasematteihin rakennettiin uudet suuret leivinuunit ja leipomotoimintaa jatkettiin. Vuonna 1864 Polhemin paviljonki purettiin pohjakerrosta lukuunottamatta, ja raunion päälle alettiin rakentaa vallipatteria. Bastionin vasen kylki säilyi kuitenkin ennallaan.\n\nVuoden 1918 vankileirin aikana kasematteja käytettiin pesulana ilmeisesti viereisen vankikasarmin, nyk. B 28 tarpeisiin.\n\nSuomalaisen kauden aikana tilat ovat olleet pääasiassa varastokäytössä. Ilmeisesti toisen maailmansodan jälkeen päätykasematin tykkiaukko muutettiin oveksi ja sisäpihan ovi ikkunaksi. Kasemateissa toimi tuolloin pelastusrenkaita valmistanut verstas.\n\nVuonna 1959 sortui osa vasemman kyljen ulkomuurista. Muurin korjaustyön yhteydessä muutettiin oveksi muutettu tykkiaukko jälleen entiseen muotoonsa. Tämän jälkeen vasemman kyljen kaksi kasemattia jäivät rappeutumaan ja ne kunnostettiin vasta Pohjoismaisen taidekeskuksen rakennustyön yhteydessä 1980-luvun alussa. Kasematit ovat nyt varasto- ja työhuoneina.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1918 rakennusnumero B 35\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL Rakhist Heiskanen, Seppo, 1983. Bastioni Polhem.\nMV SL kopio Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL Valokuvakokoelmat\nMV SL VIK B 565-613 1042-1052."@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14315415393722" ;
        wgs84:long       "24.98153276443486" .

rky:p1015  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.852950842,26.500585953 69.852946064,26.510213834 69.850638476,26.510084099 69.850675666,26.500731723 69.852950842,26.500585953" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Badusoaivi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8636>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Virtanen, Arno"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8636" .

[ dcterms:description  "Kai Laitisen artikkelissa \"Helsingin rapsodia\" kuvataan myös Tammisaloa, jonne Laitinen muutti 1966." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i81>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6846>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:35+0300" .

rky:p1275  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Hilding Ekelundin omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri Karjaalla liittyy sotien jälkeiseen julkisten palveluiden rakentamiseen maamme kaupungeissa ja kauppaloissa. Ekelundin vaikutus kaupunkikuvaan on huomattava; asemakaavojen laatimisen ohella hän suunnitteli useimmat Karjaan 1940-60-lukujen kunnalliset ja kirkolliset rakennukset. Ekelundia voi pitää Karjaan kauppalanarkkitehtinä, joka luottamustoimiensa ansiosta vaikutti vuosikymmeniä myös kauppalan rakentamisen ohjaukseen. Ekelundin panos koulusuunnittelun kehittäjänä liittyy sotien jälkeiseen kiivaaseen koulurakentamisen kauteen maassamme. \n\nKaris-Billnäs samskola on Ekelundin ensimmäinen Karjaalle toteutunut koulusuunnitelma. Sen tiilinen, satulakatteinen hahmo on porrasteinen ja koostuu kaksi- ja kolmikerroksisista, kulmittain toisiinsa liittyvistä siivistä. Samskolanin tontin kokonaisjäsentely viheralueineen on olennainen osa koulun alkuperäistä suunnitelmaa, jossa koulu piha-alueineen liittyy puisto- ja bulevardimaisemaan. \n\nKilan koulukeskus on läntisellä Uudellamaalla poikkeuksellinen läpileikkaus 1900-1960-lukujen kouluarkkitehtuurista. Keskuksen näkyvin, alkuaan ruotsinkieliseksi kansakouluksi valmistunut rakennus on pohjaltaan T-muotoinen, tiilinen ja roiskerapattu. Sen hahmo siipien keulamaisine, kolmionmuotoisine päätyineen ja laakeine satulakattoineen on Ekelundin arkkitehtuurille yleisemminkin tunnusomainen. \n\nLärkkullan kristillinen kansanopisto kirkon eteläpuolella sijaitsevalla mäellä on Porvoon hiippakunnan kurssi- ja kokoontumiskeskus, jonka toiminnallisena esikuvana on ollut Ruotsin Sigtuna-keskus. Opiston päärakennus muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta siivestä ja niitä yhdistävästä matalasta väliosasta. Siivet on sijoitettu vinosti toisiinsa nähden siten, että niistä piirretyt akselit yhdistyvät Karjaan kirkon alttarilla. Itäsiivessä on kappeli ja juhlasali sekä kirjasto ja vierashuoneet. Asuintilat ovat länsisiivessä. Alueella sijaitsee myös kaksi henkilökunnan asuinrakennusta ja 1980-luvulla rakennettu ns. kurssirakennus (arkkitehti Carl-Johan Slotte). \n\nPumppulahden rannalla oleva Västra Nylands yrkesskola on vaiheittaisesta rakentamisestaan huolimatta yhtenäinen kokonaisuus. Sen pitkä osittain rapattu, osittain tiilipintainen rakennus on taitteinen ja vaihtelevasti kaksi-kolmikerroksinen. Sen arkkitehtuuri sisältää myös muita Ekelundin tuotannolle tyypillisiä piirteitä, kuten laakean satulakaton ja nauhamaisesti sijoitetut ikkunat. Rakennusmassa myötäilee maastoa jättäen mäen laen rajatuksi pihamaaksi. \n\nKaupungintalo on osa toteutumatonta monumentaalisuunnitelmaa. Alkuperäisen suunnitelman kolmesta peräkkäisestä ja erikorkuisesta rakennusosasta on toteutunut matala väliosa. \n\nKarjaan vesitorni rautatieaseman eteläpuoleisen kallion huipulla koostuu pohjakaavaltaan kahdesta sylinteristä, joita yhdistää lasinen kuilu. Tornin harjalla on pieni tähtitorni. Alkuaan valkoinen vesitorni on ollut rapattu, mutta se on myöhemmin verhoiltu aaltopellillä. Siitä huolimatta Karjaan vesitorni on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nKarjaan kappeli ja seurakuntakeskus ovat Karjaan hautausmaan päätteenä mäntykankaalla, keskellä tiivistä rakentamista. Krematoriokappelin ulko- ja sisäpinnat ovat paljaaksi jätettyä punatiiltä, jonka Ekelundin arkkitehtuurissa tyypillistä 1950-luvun lopulta lähtien. Kappelin vieressä on pulpettikattoinen, nauhaikkunainen kappelin arkkitehtuuriin mukautuva seurakuntakeskus. \n\nKatarinakodin vanhustentalo on Ekelundia tyypillisimmillään: kolmeen osaan porrastettu, rinnetontille sijoitettu tiilirakennus on roiskerapattu, laakea satulakatto katettu sementtitiilin ja ikkunat on sijoitettu pääosin nauhamaisesti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.073753461,23.660396109 60.073367967,23.658809962 60.074128662,23.657975117 60.074578108,23.659687999 60.073753461,23.660396109" ;
        poi:history       "Arkkitehti Hilding Ekelund (1893-1984) oli arvostettu arkkitehti, jolla oli myös vaikutusta opettajana (TKK/lehtori 1927-41 ja asuntosuunnittelun professori 1950-58) ja kirjoittajana (Arkkitehti/toimittaja 1929-30, päätoimittaja 1931-34). Ekelund toimi Helsingin kaupunginarkkitehtina 1941-49 ja oma toimisto hänellä oli vuodesta 1926.\r\n\r\nEkelund oli 1930-luvulta lähtien mukana Karjaan taajaväkisen yhdyskunnan, vuodesta 1930 kauppalan ja 1970-luvulta lähtien kaupungin, suunnittelussa. Hän toimi kauppalan järjestysoikeuden kaava- ja rakennusasioiden asiantuntijajäsenenä 1942-1973 ja osallistui kaupungin asemakaavan ja rakennusjärjestyksen suunnitteluun sekä suunnitteli lähes kaikki Karjaan julkiset rakennukset 30 vuoden ajan. \r\n\r\nKaris-Billnäs samskola valmistui 1943 ja sitä jatkettiin 1957-1958 luokkahuonesiivellä. Kaupungintalo valmistui 1945 vain osana alkuperäisestä suunnitelmasta, johon toteutuneen matalan väliosan lisäksi olisi kuulunut myös kolmikerroksinen kulmatornilla varustettu päämassa ja lounaispuolella kaksikerroksinen siipi. \r\n\r\nArkkitehtien Hilding Ekelund ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin yhdessä suunnittelema Lärkkullan koulutuskeskus valmistui 1949. Karjaan seurakunta luovutti tarvittavan maa-alueen ja Porvoon hiippakunta sai rakentamiseen huomattavaa tukea Amerikan evankelisten seurakuntien Suomen kirkolle myöntämistä lahjoitusvaroista. \r\n\r\nVesitorni valmistui 1951. Ekelundin vesitornin ympärille suunnittelemaa luonnontieteille, taiteelle ja museotoiminnalle tarkoitettua kulttuurikeskusta ei toteutettu. \r\n\r\nVästra Nylands yrkesskola rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1951-1965 neljässä vaiheessa. Katarinakoti eli vanhainkoti valmistui 1954. \r\n\r\nKarjaan Pyhän Olavin krematoriokappeli valmistui 1960 vanhan taitekattoisen kappelin tilalle. Kappeliin liittyvä seurakuntakeskus valmistui 1962. \r\n\r\nKilan koulukeskuksen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Tilojen käydessä ahtaiksi rakennettiin 1953 Ekelundin suunnittelema suuri ruotsinkielinen kansakoulu. Ekelundin suunnittelemat uusi suomalainen koulu ja ja kansalaiskoulu valmistuivat 1963 ja 1966."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:kaupungintalo , poio:parantola , poio:kappeli , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4501" ;
        skos:prefLabel    "Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla (Karis-Billnäs samskolan)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8896>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Norsun vuosi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8894> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9086> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7789> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8891> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9089> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8877> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8876> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8896" .

blue_route:s16  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Levyhalli"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p35> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Levyhalli"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2265>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rauta, Riku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Jermo, Aake" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/rauta-riku" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Yhdistetyn olo- ja makuuhuoneen kirkkomaisen kapeat ikkunat antoivat kadulle, mutta keittiön suurista terassin ikkunoista näki Sinebrychoffin savupiipun ja vanhan panimokorttelin päädyn uudet talot ja mustien peltikattojen ja entisen Teknillisen Korkeakoulun massiivisen rakennuksen yli Bulevardin alkupäähän." ;
  dcterms:description            "Sakari Mäkilä asuu Kalevankadun ja Hietalahdenkadun vaaleanpunaisessa kulmatalossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2131> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8541>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i546>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Jos Helsinki on kaunis" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i472> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9194> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/jos-helsinki-kaunis" .

rky:p1609  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kulosaari on yksi maan vanhimmista  puutarhakaupungeista, joka on suunniteltu 1900-luvun alun huvilakaupunkiperiaatteiden mukaisesti. \n\nAlueen rakennuskanta koostuu puu- ja kivihuviloista sekä alueen ytimessä sijaitsevasta puistoalueesta, jossa kohoavat näyttävinä  Kulosaaren kasino ja rantahotelli. Ylempänä rinteessä ovat rivitalot ja saaren korkeimmalla kohdalla kirkko ja kellotorni.  \n\nUseimmiten yhdenperheen asunnoiksi suunnitellut huvilat ovat saaneet rinnalleen nuorempia huviloita. Katuverkko noudattelee saaren maaston muotoja ja ympäristölle antaa leiman tienvarsien ja puistojen monipuolinen puusto ja rehevät istutukset. Vanha huvilakaupunki on keskittynyt saaren eteläisille  ja itäisille ranta-alueille. \n\nKulosaaren kirkko on vuodelta 1935 (B. Jung) ja Kulosaaren keskeiseen puistotilaan kasinopuistoon liittyy Kulosaaren Casino, alkuaan Brändö Pavillon, 1915 (A. Lindgren)  ja Wihuri-yhtymän pääkonttori, alunperin Kulosaaren rantahotelli 1917  (L. Sonck). Kulosaaren tunnetuimpia asuinrakennuksia ovat Ribbinghofin rivitalot (1916-1917 A. Lindgren ja B. Liljeqvist), jotka ovat lajinsa varhaisimpia Suomessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.179394047,25.009780225 60.179293211,25.007205779 60.180813473,25.005600612 60.181228863,25.004208406 60.181924225,25.002946369 60.182753105,25.000856339 60.184053319,25.001152020 60.184398449,25.002046816 60.183858028,25.003328408 60.183699835,25.003837538 60.183487120,25.003475854 60.182859337,25.005844984 60.182672816,25.007229907 60.183190585,25.008572147 60.183221311,25.009236352 60.183934268,25.009775977 60.183799899,25.010491688 60.184366612,25.010956915 60.184580145,25.009986562 60.185144368,25.010285377 60.185500889,25.010555283 60.185159212,25.012657278 60.184130574,25.011803698 60.183839833,25.013153441 60.182647198,25.013808167 60.182821471,25.015754033 60.182142337,25.016086487 60.181823709,25.014191019 60.181474831,25.013046571 60.181011481,25.011180745 60.180879633,25.010689237 60.179394047,25.009780225" ;
        poi:history       "Eurooppalaiset esi- ja puutarhakaupungit syntyivät kaupunkien kasvun seurauksena. Halu luoda hyvää asuinympäristöä luonnon lähelle nähtiin ratkaisuna kaupungistumisen ongelmiin.\r\n\r\nIhanne levisi nopeasti. Suomessa ja Helsingissä uudesta asumis- ja ympäristöihanteesta innostuivat 1900-luvun alussa nuoret arkkitehdit, insinöörit ja taitelijat. Ensimmäiset eurooppalaishenkiset huvilaesikaupungit syntyivät yksityisten aloitteesta. Kulosaaresta tuli uusi asuinaluekokeilu. \r\n\r\nKulosaaren puutarhakaupungin ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Lars Sonck 1907. Merellisen huvilakaupungin suunnitteluperiaatteisiin kuului maastonmuotoja seuraileva tiestö ja väljä, avoin rakennustapa. Julkiset rakennukset oli sijoitettu niin, että ne muodostivat maisemallisia kiintopisteitä. Suunnitelmiin liittyi jo alun perin korkeatasoisten julkisten palvelujen rakentaminen alueelle.  Palveluihin kuuluivat kunnalliset vesi-, sähkö-, puhelin- ja raitiovaunulinjat.\r\n\r\nArkkitehti Bertel Jung laati uuden koko saaren kattavan asemakaavan 1917, kun Kulosaaresta oli muodostettu taajaväkinen yhdyskunta. Kaava toteutui vain osittain, asutuksen keskittyessä saaren etelä- ja itärannalle. Pääpiirteissään Kulosaari oli muotoutunut huvilakaupungiksi jo 1920-luvulla. \r\n\r\nKulosaaren seurakunta perustettiin 1921. Arkkitehti Bertel Jungin suunnittelema kirkko rakennettiin  saaren keskelle 1935, arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kellotapuli valmistui 1931. \r\n\r\nKulosaaren huvilakaupunki irrottautui 1922 Helsingin maalaiskunnasta itsenäiseksi kunnaksi. Nopeasti kasvavan ja laajenevan Helsingin osaksi Kulosaari liitettiin 1946. Liitos toi mukanaan uuden sillan ja kaavoitussuunnitelmat, jonka seurauksena Kulosaaren luonne muuttui nopeasti itsenäisestä huvilakaupungista valtaväylän varrella olevaksi esikaupungiksi.  \r\n\r\nSaaren pääosin rakentamattomana säilyneiden keskiosien ja pohjoisrannan rakentaminen alkoi 1950- ja 1960-luvulla, jolloin alueelle rakennettiin enimmäkseen kerrostaloja. Samalle aikakaudelle sijoittuu Itäväylänä tunnetun itäisen moottoritien rakentaminen. Metrorata asemineen valmistui 1982. Täydennysrakentaminen jatkui 1950-luvun jälkeen myös huvila-alueilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1563" ;
        skos:prefLabel    "Kulosaaren huvilakaupunki"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7058>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Linna. The Presidential Palace" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6923> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7057> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7056> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5287> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2954> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7058" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9252>
        dcterms:modified  "2010-06-09T12:57:50+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6843>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Työväen Osakeyhtiö Alku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Villat" , "Alku-yhtiö" , "Alku, työväen asunto-osakeyhtiö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.164212365959" ;
        wgs84:long           "24.9258856008849" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tyovaen-osakeyhtio-alku" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7557>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:20+0300" .

rky:p1511  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Putkivaaran on tiiviisti rakentunut, hyvin sekä kylärakenteensa että rakennuskantansa osalta säilynyt vaarakylä. Kylä rakennukset jaukautuvat kahteen ryhmään, joiden välissä on rakentamattomana säilynyt viljelyaukea Putkivaaran laella.  Vaaran alarinteessä on Simojärven rannassa kylän kansakoulu. Kylästä avautuvat metsäiset vaaramaisemat järven yli."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.198250960,26.925779491 66.200631527,26.927818598 66.204466854,26.934071235 66.204045264,26.945110970 66.200139216,26.949707822 66.197281675,26.943885658 66.198250960,26.925779491" ;
        poi:history       "Putkivaaran asuttaminen liittyy Ranuan asuttamisen toiseen vaiheeseen, joka alkoi 1700-luvun puolivälissä ja jatkui 1800-luvun alkuun. Putkivaaraan perustettiin kaksi kantataloa ennen 1850-luvun puoliväliä, Putkivaara 1800 ja Nurmela 1848."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k683 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:navetta , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5174" ;
        skos:prefLabel    "Putkivaaran kylä"@fi .

rky:p1771  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kivelän rakennusryhmä Sallan Paloperässä kuvastaa Koillis-Suomen pohjoisosiin 1700-luvulla syntyneen erämaa-asutuksen rakennuspaikka ja rakentamistapaa.\n\nPaloperän Kivelän, Uusikujalan ja Kujalan rakennusryhmä on Sallan laajin yhtenäinen vanhaa talonpoikaisrakentamista  edustava kokonaisuus. Kivelän neliömäiseen pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta, kaksi navettaa, aittoja, sauna ja kesäpuolen sisältävä puoji, joista vanhin rakennus on 1688 rakennettu kala-aitta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.429367836,28.211594573 66.430710519,28.207830996 66.431058087,28.206945378 66.432717831,28.211538139 66.432378773,28.215733222 66.430027286,28.216876955 66.429367836,28.211594573" ;
        poi:history       "Koillis-Suomen pohjoisosat, kuten nykyisen Sallan kunnan alue saivat pysyvän asutuksen 1700-luvun lopulla. Muusta Koillis-Suomesta poiketen kaskiviljely ei ollut Sallassa yhtä merkittävä elinkeino kuin Koillis-Suomen eteläisemmissä osissa. Sallassa suomalaiset uudisasukkaat omaksuivat poronhoidon saamelaisilta. Saamelaisporonhoidosta poiketen porot koottiin talveksi ja päästettiin kesäksi laitumelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k732 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4281" ;
        skos:prefLabel    "Kivelän rakennusryhmä"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kiersin Merihaan rantaa pitkin ja kävelin Suvilahden kautta Aleksin Kiven kadulle. Harjun nuorisotalolla parveili ihmisiä. Vastapäisen pienen polkupyöräkorjaamon tuulikaapissa ruskettunut, ohimoilta harmaantunut herra soitti saksofonia. Nousin mäkeä ylös Vaasankadulle ja pistäydyin muutamalla oluella Heinähatun terassilla. Juttuseuraa olisi ollut yllin kyllin, mutta en ollut sillä tuulella. Pistäydyin vielä Bullmanissa ennen kuin kipaisin Hesarin Alkoon, ostin kolme pulloa valkoviiniä ja jatkoin kotiini Torkkelinmäelle.' (s. 196)" ;
  dcterms:description            "Ari on hakeutunut Pitkänsillan yli tutuille kulmille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9844> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9843>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8008>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5265>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Sörnäisten tyttö" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7532> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5264> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/sornaisten-tytto" .

[ dcterms:description  "Elokuvaa on kuvattu silloisessa osoitteessa Lassinkuja 4. Nykyisin Kärkikallionkuja 4." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8555> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8553>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7554>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Laivanvarustajankatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1566080192663" ;
        wgs84:long        "24.9471126699532" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7554" .

<http://example/upload-base/#metadescription_949>
        dcterms:modified  "2011-03-21T12:12:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8268>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:21:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5764>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=3EECDCBD-3D64-43CC-AE66-9F0095352E25> .

rky:p445  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haukiputaan puukirkko on merkittävä erityisesti 1700-luvun tunnetuimman kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen tekemän poikkeuksellisen laajan kuvakoristelun vuoksi. \n\nKiviaidan ympäröimän kirkkotarhan keskellä lähellä Kiiminkijoen suuta oleva kirkko on pohjakaavaltaan ulkoviisteinen ristikirkko. Sen ulkoarkkitehtuuria leimaa 1900-luvun alussa jugend-tyyliin tehty korjaus, jossa ristivarsien päihin on lisätty eteistilat ja uuden tiilikaton lappeet ulotettu myös niiden yli. Kirkon interiööriä, seiniä ja holveja, koristavat Mikael Toppeliuksen runollisen lempeät maalaukset. Uuteen ja Vanhaan testamenttiin perustuvia kuva-aiheita on kaikkialla kirkon valkeiksi maalatuissa hirsiseinissä ja holvissa. Kuvat on varustettu raamatuntekstein ja kuvia lahjoittaneiden varakkaiden talollisten nimin. \n\nKirkkotarhan aitaan liittyy kolmikerroksinen pohjalainen, rakennusmestari Heikki Väänäsen johdolla rakennettu renessanssitapuli vuodelta 1751. \n\nLähiympäristön arvokkaat kohteet ovat  toisella puolen oleva vanha hautausmaa, kotiseutumuseona toimiva viljamakasiini,  talonpoikaiseen rakennustraditioon rakennettu Haukiputaan ensimmäinen kansakoulu vuodelta 1879 sekä modernia arkkitehtuuria edustavat uusi ja vanha seurakuntakeskus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.178787582,25.347492759 65.181157869,25.349681504 65.179254772,25.355783294 65.178504483,25.355102017 65.178778671,25.352929117 65.177959168,25.350636462 65.178185198,25.348904305 65.178787582,25.347492759" ;
        poi:history       "Matti Hongan suunnittelema ja Jaakko Suonperän johdolla 1762 aloitettu Haukiputaan kirkon rakennustyö valmistui 1764, jolloin kirkon vihkiminen toimitettiin. Kirkko oli Kälviältä kotoisin olleen Suonperän ensimmäinen. Mikael Toppelius aloitti kirkon maalausten tekemisen 1774 ja niistä viimeinen, pohjoisseinän suuri Viimeinen tuomio valmistui viisi vuotta myöhemmin. Kirkon 1902 tehdyn uudistuksen suunnitteli arkkitehti Viktor Sucksdorff.\r\n\r\nIin laajaan, jo keskiajalla syntyneeseen emäseurakuntaan 1630-luvulla perustettu Haukiputaan kappeli itsenäistyi 1873."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k084 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:kellotapuli , poio:makasiini ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2076" ;
        skos:prefLabel    "Haukiputaan kirkko ympäristöineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9843>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Alko, Helsinginkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kallion Alko" , "Hesarin Alko" , "Helsinginkadun Alko" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8780> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6548> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8898> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.alko.fi/myymalat/fi/2107" ;
        wgs84:lat            "60.1874980924773" ;
        wgs84:long           "24.9550312130341" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/alko-helsinginkatu" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p62>
        dc:created      "2012-12-27T13:06:36.286+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:06:41.463+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Johan Österberg"@en , "Johan Österberg"@sv , "Johan Österberg"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7179> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8813>
] .

koko:p32488  dc:created  "2012-05-24T10:54:33.959+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T10:54:35+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kanoner"@sv , "tykit"@fi , "guns, artillery"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8005>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lenin ja Suomi osa I" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7953> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8523> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8005" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5501>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Tilkka-nimen tausta?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Helsingin entinen sotilassairaala sai nimekseen Tilkka? Tilkka-nimen synnystä on ainakin kaksi teoriaa. Toisen mukaan nimi olisi tullut ruotsinkielen paikallismurteen sanasta ’tilk’, peltotilkku. Toisen mukaan taustalla olisi vanha hämäläinen paikannimi  kuten Vantaalla Veromiehenkylässä vanha tilusnimi Tilcko ja Klaukkalassa Tilkka-niminen talo. Tilkka-nimeä käytettiin jo samalla paikalla aikaisemmin sijainneesta Tilkan lepokodista.\n\nLähde:\nhttp://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/artikkeli2.asp?sivuid=698\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7877> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/loytaako-netista-tietoja-kaupungin-jarjestyssaanno" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6215>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=925EB73C-894F-4D06-A99C-242ACCF847FA> .

<http://example/upload-base/#metadescription_3711>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1101221~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8170>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8265>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Lagus, Vilhelm"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8265" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8504>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6475>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:26+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p260>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Carpelan"@fi ;
        dc:created       "2012-05-23T12:13:40.157+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T11:56:57.221+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37559 ;
        poi:description  "Bastioni Carpelan on Suomenlinnan vanhimpia rakennuksia. Puolustusmuuriksi rakennetun harmaakivisen bastioniosan rakentaminen alkoi jo Suomenlinnan perustamisvuonna 1748. Rakennus sai toisen kerroksen parikymmentä vuotta myöhemmin kun bastioniosan päälle rakennettiin tiilinen upseerikasarmi. Venäläisaikaan 1800-luvulla talossa oli komendantinviraston arkisto, leipävarasto, asuntoja sekä suutarin ja räätälin verstaat. Krimin sodan pommituksissa sen katot paloivat ja rakennus sai peitteekseen peltikaton vuonna 1856. Rakennuksen itäpuolta vartioivat tykit ovat osa läheisen Rannikkotykistömuseon kokoelmaa. Viimeiset viisi vuosikymmentä bastioni Carpelanissa toimi Museoviraston Armfelt-museo. "@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus\n\nBastioni Carpelanin kuusi 41,5–171m2 kokoista huoneistoa on suunniteltu kotona työskenteleville taiteilijoille ja käsityöläisille. Huoneistojen sisäänkäynti on etelään aukeavan, tuulensuojaisen pihan puolella. Bastionirakentamiseen olennaisesti kuuluvat terävät kulmat antavat sisätiloille niiden erikoislaatuisen luonteen. Rakennuksen salimaisia tiloja ei ole haluttu pilkkoa väliseinillä pieniksi huoneiksi. Tilanjakajina käytetään siirrettäviä kaluste-elementtejä. Yläkerrassa huonekorkeus on lähes neljä metriä, alakerran huoneet ovat matalampia.\n\nEnsimmäisessä kerroksessa on vanhat, osittain paikatut betonilattiat, jotka on hiottu ja vahattu. Toisen kerroksen asunnoissa E6 ja F9 on Armfelt-museon aikainen parketti, ja huoneistoissa F10 ja G12 on säilytetty vanha, ajan patinoima lankkulattia rakoineen ja epätasaisuuksineen.\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nBastionin rakennustyöt alkoivat kallion louhinnalla jo kesällä 1748 ja jatkuivat vuoteen 1750. Valmistuessaan bastioni oli rakenteeltaan hyvin yksinkertainen puolustusrakennus. Sen rakentamisessa oli hyvin suuressa määrin käytetty hyväksi luontaisia kallioseinämiä, jotka muodostivat osan puolustusmuureista. Bastionin oikeassa kyljessä oli kolme kasemattia, joista kahdessa oli yksi tykkiaukko ja kolmannesta käynti bastioni Lantingshauseniin. Olkakulmasta johti portaikko ampumatasanteelle. Oikeassa siivessä oli viisi kasemattia, joissa ei ollut tykkiaukkoja lainkaan. Bastionikulmassa oli yksi kasematti, ja sen vieressä, vasemmassa siivessä, ampumatasanteelle johtava porras. Vasemmassa siivessä oli lisäksi neljä kasemattia ja kyljessä kolme. Nämä kaikki olivat kivääriaukkoja lukuunottamatta umpinaisia ulkomuurin suuntaan. Bastionin oikean siiven ja kyljen ampumatasanteiden rintavarustukset olivat kreneloidut, vasemman siiven ja kyljen rintavarustukset sen sijaan umpinaiset. Bastionin siipien kasematteja käytettiin miehistön majoitukseen, joten niissä oli lämmitysuunit. Ilmeisesti ampumatasojen heikon vesieristyksen vuoksi kasematit olivat niin kosteita, että ne oli pian valmistumisensa jälkeen pakko kattaa lyijypellillä, minkä lisäksi niiden päälle rakennettiin tilapäinen puukatto.\n\nBastionin Carpelanin yhdisti samanaikaisesti rakennettuun bastioni Gyllenborgiin kurttiinimuuri, jonka länsiosassa oli kaksi kasemattia, joista toisessa kapea käyntiportti. Kurttiinin ja bastioni Carpelanin väliin jäi louhimaton kallionharjanne, jonka ylitse rakennettiin hiekkakiviporras. Puolustusmuuri oli kreneloimaton, ainoastaan kasemateista oli kapeat kivääriaukot Susisaaren suuntaan.\n\nBastioni Carpelanin pihalla sijaitsi hirsinen komendantintalo, jossa oli viisi huonetta ja keittiö.\n\n1760-luvun lopussa bastioni oli niin huonossa kunnossa, että alettiin suunnitella sen korjaamista. Kurttiini Carpelan-Gyllenborgin ampumatasanteelle rakennettiin tiilinen upseerirakennus vuosina 1769-1771. Kurttiinin alakerroksen entisestä puolustuskasematista tehtiin vartiotupa ja toisessa kerroksessa sijaitsi neljä asuinhuonetta ja näiden välinen käytävä. Bastionipihalle avautui neljä ikkunaa, mutta Susisaaren suuntaan puolustusmuurissa oli ainoastaan kivääriaukkoja.\n\nVuosina 1776-77 tehtiin bastioniosassa laajoja korjauksia. Harmaakiviset puolustusmuurit jäivät pääosin ennalleen, mutta sisäpuoliset kasematit uusittiin täysin. Suurin osa väliseinistä sekä kattorakenteet purettiin ja rakennettiin uudelleen. Pienistä kasemateista tehtiin suurempia huonetiloja yhdistelemällä. Kaikki lattiat, tulisijat, ovet ja ikkunat uusittiin. Huonetilojen päälle rakennettiin pystyhirsin tuettu puukatto, joka sai entiseen tapaan maapeitteen. Vuosikymmenen lopussa bastionin ampumatasanteen suojaksi rakennettiin väliaikainen puukatto.\n\nBastionin vasen kylki ja siipi sekä oikea siipi korotettiin kaksikerroksisiksi vuosina 1803-04. Tiiliset lisärakennukset oli tarkoitettu majoitustiloiksi. Kerrosten välille rakennettiin portaikot sekä vasempaan että oikeaan siipeen. Oikean siiven huoneisiin tehtiin ikkunat myös puolustusmuurin puolelle, vasemmassa siivessä puolustusmuuri jäi edelleen umpinaiseksi.\n\nVenäläisen kauden aikana rakennus säilyi edelleen pääosin asuinkäytössä. Pääportin vieressä sijainneen vartioston huoneen viereen sijoitettiin karsseri. Kurttiiniportti levennettiin nykyiseen leveyteensä v.1846.\n\nKrimin-sodan pommituksessa v.1855 rakennuksen katot paloivat ja useat ikkunat pielineen rikkoutuivat. Rakennus korjattiin rakentamalla kolmen hirsikerran vahvuinen ja maatäytteinen suojakatto. V.1856 tämä peitettiin peltikatolla.\n\nVuosina 1875-76 rakennuksessa tehtiin laaja peruskorjaus, jolloin portaikot uusittiin ja muutamiin poikittaisiin väliseiniin avattiin laajat kaariaukot. Aikaisemmin umpinaiseen Susisaaren puoleiseen julkisivuun puhkaistiin useampia ikkunoita toisessa kerroksessa. 1880-luvun lopulla uusittiin kurttiiniportilta ylös johtavat portaat ja rakennettiin kurttiinirakennuksen edestä alas bastionipihalle johtaneen puisen portaan tilalle nykyiset kiviportaat. Bastionipiha kivettiin 1890-luvulla, ja vuosisadan vaihteessa purettiin yksi oikean kyljen kasemateista uuden kulkutien avaamiseksi bastionipihalta linnakkeen itäpuolelle.\n\nRakennuksessa oli asuntojen lisäksi eri aikoina mm. suutarin- ja räätälinverstas, leipä- ja muonavarastoja, kasarmitiloja, komendantinviraston arkisto ym.\n\nVuonna 1918 bastioni Carpelanin tiloissa oli mm. sotilaskasarmi, leipomo ja keittiö sekä varastotiloja. Tämän jälkeen se oli käytössä sekä asuntoina että sekalaisen arkistomateriaalin varastona, mutta 1920-luvun lopussa tilat luovutettiin puolustusministeriön käyttöön sillä ehdolla, että niitä ei käytettäisi asuntoina, vaan lähinnä varastotiloina. Bastioniin sijoitettiin sotamuseon kokoelmat, joita säilytettiin Suomenlinnassa aina vuoteen 1947.\n\nVuodesta 1947 lähtien bastioni Carpelanin tilat siirtyivät Muinaistieteellisen toimikunnan hallintaan, minkä jälkeen rakennuksessa tehtiin sekä sisä- että ulkopuolisia kunnostustöitä.Vuonna 1953 rakennukseen sijoitettiin Armfelt-museo, jonka kokoelmat ovat peräisin Halikon Åminnen kartanosta. Museoksi sisustamisen yhteydessä tehtiin näyttelytilojen katto-, ovi- ja seinälistat Åminnen kartanon vastaavien huoneiden mallin mukaan. Museosiiven länsipäätyyn sijoitettiin vahtimestarin asunto.\n\nRakennuksen asunto-osassa tehtiin osakorjaus vuonna 1976. Viimeinen julkisivukorjaus tehtiin vuonna 1981. Rakennus liitettiin kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkkoon vuonna 1993.\n(Helena Rosén 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla 14\nRakennusnumero vuonna 1927 20\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044,14555,14905\nMV SL Rakhist Brännback, Ebba, 1978. Kustaanmiekan kulkuväylät.\nMV SL Rakhist Immonen, Olli, 1987. Bastioni Carpelan ruotsalaisella kaudella.\nMV SL MTT:n vuosikertomukset 1918-1954.\nMV SL VIK A 31-83.\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/1/1/saha/suomenlinna/0_-8853544136098871046.JPG" , "http://media.onki.fi/0/3/3/saha/suomenlinna/0_5467114675943479689.JPG" , "http://media.onki.fi/4/8/2/saha/suomenlinna/0_7030365198443486669.JPG" , "http://media.onki.fi/9/6/3/saha/suomenlinna/0_-5218366293935623425.JPG" , "http://media.onki.fi/9/5/7/saha/suomenlinna/0_-1288831712138637879.JPG" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14020301598571" ;
        wgs84:long       "24.98881227970128" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6809>
        dcterms:modified  "2009-08-25T14:48:52+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kirurgian klinikka sijaitsi Tähtitornin mäen laidassa Kasarmikadun varrella isolla puistomaisella tontilla. Tsaarinaikaista rakennuskompleksia kaunistivat yhdellä sivulla hienot pitsileikkauksin koristellut puiset parvekkeet. Sairaalaa vastapäätä oli kortteli, jonka toisella puolella sijaitsi Kotitalo." ;
  dcterms:description            "Ninni Luotolaa hoidettiin Kirurgilla hänen jouduttuaan auton töytäisemäksi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8509>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8764>
        dcterms:modified  "2010-03-01T15:51:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i175>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "City of Colours" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6695> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6693> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/city-colours" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Istuin täpötäydessä Johanneksen kirkossa joulukonsertissa. Ulkona oli pakkasta ja lumisade, sisällä kirkossa oli kuumaa ja kosteaa. Ihmiset olivat riisuneet lumisia toppatakkejaan, joista suli hiljalleen pisaroita.' (s. 383)" ;
  dcterms:description            "Pasilan poliisin väkivaltarikostutkintayksikkö virittäytyy joulutunnelmaan Johanneksen kirkossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9768> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

rky:p1238  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.218124920,24.892190570 60.218449406,24.892643755 60.217553967,24.895414839 60.217196126,24.894675868 60.218124920,24.892190570" ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5052" ;
        skos:prefLabel    "Huopalahden rautatieasema"@fi .

rky:p941  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot -kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. \n\nSotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta kehittynyt savolainen kartanoalue keskittyy lähinnä Joroisille, Juvalle ja Rantasalmelle. Joroisissa kartanoita ovat mm. Frugård, Paajala, Joroisniemi, Järvikylä, Koskenhovi, Torstila, Kotkan hovi, Stendal, Vättilän hovi, Pasala ja Korhola.\n\nMoniin kartanoihin johtaa pitkä, jopa kilometrejä pitkä, suora puukujanne vanhalta maantieltä. Kartanoiden torpparit ovat muodostaneet merkittävän osan pitäjän väestöstä 1920-luvulle asti, ja tuolloin itsenäistyneitä torppia on vielä pitäjän asuinrakennusten joukossa.\n\nKotkatlahden alavaa, Keriselästä työntyvän kapean lahden länsirannan viljelymaisemaa hallitsevat Frugårdin, Paajalan ja Kotkan kartanoiden rakennusryhmät ja pihapuistot. \n\nFrugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, makasiinista ja navetasta. Päärakennuksen keskiakselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha.\n\nFrugård on vanha ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Sitä ovat omistaneet Grotenfelt-, Wright- ja Collan-suvut. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen rokokoorakennus on valmistunut 1784.  Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja rokokoon asumiskulttuurin huippuesimerkki. Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä rokokookauden uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.\n\nPaajalan (Örnevikin) vanhan ratsutilan empiretyylinen päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1830-luvulla ja se on säilyttänyt tuon ajankohdan asun. Ympärillä on tuuhea puisto.\n\nKotkan hovin kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuodelta 1930. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Kokkonen. Vanhan Kuopiontien varressa olevaan pihapiiriin kuuluu talousrakennuksia, puutarha, puukuja ja kuusiaita.\n\nJoroisniemen kartanon rakennusryhmä on avarien peltojen ympäröimä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi sivurakennusten tapaan sijoitetut kaksi aittaa, ns. vanha tupa, jossa asuintuvan lisäksi on ollut väentupa, hevostalli ja nyttemmin autotalliksi muutettu vaja. Istutettu puisto ympäröi kartanorakennusta. Kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen jäsentelemättömässä ulkoarkkitehtuurissa on nähtävissä venäläisen kartanorakentamisen vaikutteita.\n\nJärvikylän päärakennus on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo  puolustuslinnamaisen vaikutelman. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä 1924-26 arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvilylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. \n\nTorstilan 1681 muodostettu ratsutila, jonka on omistanut mm. Tiegerstedt-suku. Torstilassa on asunut myös J. A. Sandels. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on arkkitehti Leander Ikosen suunnittelema 1894. Peltojen ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelema 120 lehmän navetta ja muita talousrakennuksia. Torstilan ja Järvikylän avarat rantapellot ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä 1860-luvulla.\n\nPasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. \n\nVättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. \n\nKoskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin  kuuluva sähkövoimalaitos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.120266728,27.935067009 62.124539572,27.929941274 62.125542561,27.931760746 62.120384114,27.943958491 62.118517452,27.942274787 62.120266728,27.935067009" ;
        poi:history       "Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k171 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149" ;
        skos:prefLabel    "Joroisten kartanot (Korhola)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8859>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Rothman, Hanna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8859" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6212>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Aleksis Kiven koulun pommitukset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minulle tuli todeksi jokaisen pikkupojan toiveuni, eli kun Aleksis Kiven koulua pommitettiin, niin koulu loppui siihen. Nytpä kysyisin koska tämä koulun pommitus tapahtui (muistan vuoden 1943, mutta tarkempi aika) ja suljettiinko kaikki Helsingin koulut sen jälkeen? Helsinkiä pommitettiin helmikuussa 1944 kolme kertaa niin pahasti , että puhutaan suurpommituksista. Aleksis Kiven kansakouluun pommit osuivat 26.-27.2.1944 pommituksessa. Kouluun ja sen pihalle osui kaikkiaan kaksitoista pommia, mutta ainoastaan ylimmät kerrokset rakennuksen eteläpäässä vaurioituivat pahoin.\n\nKouluja ei sitten suurpommitusten jälkeen sinä keväänä käyty. Muutenkin monet koulut olivat jo olleet sotilaskäytössä ja opetus annettiin muissa tiloissa. \n\nLähteet:\nMäkelä, Jukka L.: Helsinki liekeissä : suurpommitukset helmikuussa 1944 (WSOY, 1967)\nHelminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (WSOY, 2004)\nHelsingin kaupunginmuseo, Koulumuseo" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6931> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/aleksis-kiven-koulun-pommitukset" .

[ dcterms:description  "Dekkarisarjan päähenkilö Viktor Kärppä on inkeriläissyntyinen puolittain alamaailmassa liikkuva liikemies." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2325> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9046>
] .

rky:p1498  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Huovinrinteen ns. korpivaruskunta on karun modernin 1960-luvun kasarmiarkkitehtuurin korkeatasoinen edustaja. Se on yksi etäälle asutuskeskuksista rakennetuista, arkkitehti Osmo Lapon suunnittelemista varuskunnista, muut ovat Vekaranjärvi Valkealassa ja Hoikankangas Kajaanissa. \n\nSäkylän varuskunta sijaitsee eteläisessä Satakunnassa, Huovinrinteellä, noin viiden kilometrin päässä Säkylän keskustasta. Varuskunta-alue käsittää varsinaisen kasarmialueen lisäksi asuntoalueen, lähiharjoitusalueen ja taisteluampuma-alueen. Maastoltaan alue on mäntyvaltaista kuivaa kangasmetsää ja hiekkaharjua. \n\nHuovinrinteellä keskusrakennukset asettuvat urheilukenttää kohti viettävään rinteeseen. Ruokala, urheilutalo ja sotilaskoti on sijoitettu keskeisen pihan ympärille. Kaikissa rakennuksissa miehistötilojen sisäänkäynnit avautuvat keskuspihalle ja rakennusten huoltoliikenne tapahtuu rakennusryhmän ulkoreunoilta. Keskusrakennusten julkisivut ovat kalkkihiekkatiiltä sekä paikalla valettua betonia. Samoja materiaaleja on sovellettu myös rakennusten sisätiloissa. Katot ovat yleensä maalaamatonta, puhtaaksi valettua betonia, seinät sahapintaista rimoitusta, lattiat etupäässä graniittimosaiikki- tai laattalattioita ja ovet ja ikkunat tummaksi kuullotettuja.\n\nKeskusaukion rakennukset luovat vahvan horisontaalisen, askeettisen, mutta silti arvokkaan vaikutelman ja siten muodostavat merkittävän arkkitehtonisen kokonaisuuden. Keskusaukio sijaitsee aivan varuskunnan pääportin tuntumassa ja toimii puolijulkisena, yhdistävänä tilana varuskunnan ja siviilimaailman välillä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.041474786,22.421118058 61.043622195,22.437338253 61.036074574,22.433068047 61.035718987,22.432119356 61.035344419,22.431385334 61.035227848,22.429724600 61.035140628,22.428929602 61.035167258,22.424390350 61.034881410,22.415982194 61.036073025,22.414691538 61.037359311,22.416182935 61.038106401,22.416882686 61.038816575,22.418271163 61.040023324,22.420085049 61.041474786,22.421118058" ;
        poi:history       "Jo 1950-luvun alussa oli esillä kysymys uuden varuskunta-alueen rakentamisesta Turussa toimivalle prikaatille. Kilpailun varuskunnan sijoituksesta voitti Säkylän kunta, jossa maaston ja alueen soveltuvuus maavoimien koulutuskeskuksen tarkoituksiin oli hyvä. Lähettyvillä olivat edulliset kunnalliset palvelut, lisäksi Säkylän kunta osallistui myös maa-alueiden hankintaan. Rakennustyöt Säkylän Huovinrinteellä aloitettiin työllisyystöinä marraskuussa 1959. Elokuussa 1963 Porin Prikaatin II pataljoona siirtyi uuteen kasarmiin. Kolme vuotta myöhemmin Porin Prikaati oli kokonaisuudessaan muuttanut Huovinrinteelle. Varusmiesvahvuus on enimmillään noin 2500 henkeä. Varuskunta on Säkylän kunnan suurin työnantaja.\r\n\r\nKasarmialueen keskustan suunnittelu- ja rakennustyö kesti yhteensä kahdeksan vuotta. Käytännössä pitkä rakennusaika johtui siitä, että rakennustyöt tehtiin valtion työllisyystöinä vain talvikausina.  Alueen asemakaavan on laatinut puolustusministeriön arkkitehti Pentti Viljanen. Suunnittelutyötä valvoi ja koordinoi puolustusministeriön rakennusosaston päällikkö Vilho Noko. Arkkitehti Osmo Lappo vastasi varuskunnan keskustan suunnittelusta. Samanaikaisesti Huovinrinteen varuskunnan keskustan kanssa Lapolla oli työn alla Kajaanin Hoikankankaan varuskunnan keskusta-alue, jossa hän käytti samoja rakenne- ja pohjaratkaisuja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k783 ;
        poi:poiType       poio:urheilurakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4966" ;
        skos:prefLabel    "Huovinrinteen varuskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8501>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Suomenlinnan pelastusasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7888> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        wgs84:lat         "60.1463244749537" ;
        wgs84:long        "24.9913475871659" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8501" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9215>
        dcterms:modified  "2010-06-07T14:31:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kallion ilmaisutaidon lukio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kallion lukio" , "Sörnäisten yhteiskoulu" , "Kallion yhteiskoulu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6587> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7590> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> ;
        wgs84:lat            "60.1838721902927" ;
        wgs84:long           "24.9550994931046" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6472" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6711>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:16:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7186>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:53+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ja illalla Kaarlenkadun saunaan. Äiti maksaa Marjasta puoli maksua, Anneli ja Seppo pääsevät ilmaiseksi. Ja äiti ostaa litteän ja kuivan vihdan, joka pannaan ämpäriin turpoamaan.\" (s. 59)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2351> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7768>
] .

[ dcterms:description  "Päähenkilön asuinpaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8987> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8>
] .

poio:kerhotalo  dc:created  "2012-05-28T11:48:31.102+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T11:48:31.167+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "club house"@en , "kerhotalo"@fi .

rky:p1140  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Peipohja rautatieasema-alue on risteysasemana rakennuskannaltaan poikkeuksellisen laaja ja edustava. Kokonaisuuteen kuuluu asemarakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi useita eri ikäisiä asuinrakennuksia, mm. asemapäällikön talo, ja lukuisia talousrakennuksia.\n\nPeipohjassa risteävät Tampere-Pori-rata sekä haararata Raumalle. Aseman alkuperäinen, radan valmistumisen yhteydessä rakennettu rakennuskanta edustaa tyylillisesti uusrenessanssia. Yksikerroksinen, ulkoasultaan jugend-sävyinen asemarakennus on aluperin ollut kaksikerroksinen. Veturitalli vesitorneineen sijaitsee asema-alueen länsipäässä. Asema-alueeseen kuuluu puisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.255691553,22.300421434 61.254622588,22.304490701 61.254234491,22.304003515 61.256184764,22.296309852 61.256365771,22.296552982 61.256485819,22.299511840 61.255691553,22.300421434" ;
        poi:history       "Päätös rautatien linjauksesta Tampereelta rannikolle Poriin tehtiin 1889. Rata avattiin liikenteelle 1895, jolloin myös Kokemäen Peipohjan ensimmäinen asemarakennus valmistui. Haararata Raumalle rakennettiin erkanevaksi Peipohjasta, mikä vaikutti suuresti kylän kehitykseen radan valmistuttua 1897. \r\n\r\nKansalaissodan aikana 1918 Peipohjan asemarakennus tuhoutui. Myös Putajan rautatiesilta ja Pahankosken silta tuhottiin, ja ne rakennettiin uudestaan seuraavan vuoden alkupuolella. Peipohjan uusi asemarakennus valmistui 1919, mutta sen nykyasu syntyi 1929 tulipalon jälkeen. Veturitalli ja vesitorni valmistuivat 1895, tallin uudempi osa 1928."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k271 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4230" ;
        skos:prefLabel    "Peipohjan rautatieasema-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8761>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Rivoli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rivoli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1649030734185" ;
        wgs84:long           "24.9318829867845" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-rivoli" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6971>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2130>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Yön yli" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7482> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8762> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2120> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=327&BibliographyId=4167&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/yon-yli" .

[ dcterms:description  "Kirjassa on luku \"Kianto Mariankadulla\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1673>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i411>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki romance" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i410> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9158> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-romance" .

[ dcterms:description  "Hugo Simbergin koti ja ateljee oli Luotsikatu 4 B 18 vuosina 1906-1914." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5140> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7564>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9809>
        dcterms:modified  "2012-01-20T15:45:43+0300" .

[ dcterms:description  "Kirjan luvussa \"Säästöpankki\" kerrotaan Kajsa Wahllundin ravintolatoiminnasta Helsingissä 1800-luvulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7827>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Asunto sijaitsi Nervanderinkadun ja Temppelikadun risteyksessä vaaleanpunaisen kivitalon neljännessä kerroksessa. Ikkunasta näkyi ylöspäin nousevan Temppelikadun ja alas kaartuvan Nervanderinkadun väliin jäänyt pieni kallioinen puistosaareke.\" (s. 257)\n" ;
  dcterms:description            "Talousrikososaston poliisi Rainer Paju on ostanut hämäristä toimistaan ansaitsemillaan rahoilla mukavasti sisustetun kolmion Etu-Töölöstä.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9413> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9411>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2012>
        dcterms:modified  "2011-03-30T14:06:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1426405~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_318>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1796135~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5133>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1745047~S9*fin> .

rky:p1734  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nastolan Salpausselän pohjoispuolisen alueen lukuisien järvien koskiin on keskittynyt 1500-luvulta alkaen merkittäviä myllymiljöitä, joiden nykyinen rakennuskanta muodostaa eheitä ja ajallisesti sekä toiminnallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia luonnonkauniilla paikoilla. Koskipaikkojen myllyt edustavat varhaisen teollisuuden rakennuksia, joiden lähiympäristöihin ovat liittyneet myös mylläreiden asuinrakennukset.\n\nImmilän mylly sijaitsee Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla. Paikalla toimineiden myllyjen ja sahojen vaikutuksesta kosken ympärille on rakentunut kylämäinen asutus. Myllyistä on säilynyt Immilän piirin 1901 valmistunut myllyrakennus. Tontilla on lisäksi kaksi kaksi myllärin asuntoa ja sepän asunto.\n\nKumian myllyt sijaitsevat Salajärven rannalla paikassa, jossa laskujoki halkaisee Salajärven ja Isokukkasen välisen kapean kannaksen. Kumian myllyn vanhempi, hirsinen myllyrakennus on 1890-luvulta ja korkea vehnämyllyrakennus 1930-luvulta. Tallin ja muuntajarakennuksen lisäksi kokonaisuuteen liittyy tien varrella oleva kivinen asuinrakennus.  \n\nSeestan 1830-luvulla rakennettu vesimylly sijaitsee Kivijärvestä Salajärveen laskevan Seestanjoen Sepänkoskessa. Hirsiseen myllyrakennukseen liittyy lähellä sijaitseva entinen myllärin asuinrakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.984102567,25.951592689 60.983922023,25.952225615 60.983646173,25.952943361 60.983597495,25.953067638 60.983167927,25.952754728 60.982920143,25.952394848 60.982963330,25.951991400 60.983111710,25.951482086 60.983400802,25.950770756 60.983450095,25.950714578 60.983716390,25.950903456 60.983870126,25.951082332 60.984102567,25.951592689" ;
        poi:history       "Nastolan asutus keskittyi jo kivi- ja rautakaudella Salpausselän pohjoispuoliselle järvialueelle. Keskiajalla muodostunut kyläasutus keskittyi muutamaan järvien rannoille rakennettuun monitaloiseen kylään. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Nastolan kirkonkylässä oli 9 taloa, Immilässä 14 ja Uusikylässä 8. \r\n\r\nImmilän koski on ikivanha myllypaikka, jossa on ollut Immilän  ja Uudenkylän yhteismyllyjä 1600-luvulta alkaen. Kosken ääreen rakennettiin myös Uudenkylän rusthollin ja Arrajoen kartanon myllyt 1600-luvulla. Arrajoen kartanon saha aloitti sahaustoiminnan koskella 1700-luvun loppupuolella. Immilän myllymäelle asettui asumaan mylläreitä 1820-luvulta lähtien. Myöhemmin koskelle siirtyi useita käsityöläisiä, jolloin paikalle kasvoi pienimuotoinen myllykylä. Vielä 1950-luvun alussa koskessa toimi kolme myllyä, sähkölaitos ja kaksi sahaa.  Myllypaikan myllyjen ja sahojen toiminta päättyi 1950- ja 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuskantaa ja uittorännejä on purettu. \r\n\r\nNastolan kirkonkylän ja Kumian kylän tilalliset rakensivat jalkamyllyn Kumian kosken rannalle viimeistään 1500-luvulla. Ruuhimäkeläiset rakensivat myöhemmin, 1600-luvun lopulla, vastarannalle kylän oman kotitarvemyllyn. Kumian 1889 rakennetuttu mylly toimi aluksi vesirattaalla, joka korvattiin 1919 tehokkaammalla vesiturbiinilla.\r\n\r\nKumian vehnämylly suunniteltiin Itä-Hämeen maanviljelysseurassa 1933. Myöhemmin vastaavia korkeita vehnämyllyjä rakennettiin enemmänkin sähkö- tai höyrymyllyinä. Myllystä tuli Nastolan ja lähipitäjien suosituin ja se vaikutti olennaisesti vehnän viljelyn yleistymiseen seudulla. Kauppaneuvos S. Pajarinen rakennutti 1939-1941 kivisen asuinrakennuksen, jossa oli hänen asuntonsa lisäksi mylläreiden asuntoja. Myllyn yhteydessä toimi ryynimylly ja pärehöylä. Myllytoiminta päättyi 1964. \r\n\r\nSeestan 1600-luvulla perustetun kartanon vesimylly toimi Sepänkoskessa aina 1940-luvulle saakka. Myllärin asuntona oli kartanon torppa. Vanhan ratasmyllyn tilalle voimanlähteeksi tuli 1900-luvun alkupuolella turbiini."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k532 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4901" ;
        skos:prefLabel    "Immilän, Kumian ja Seestan myllyt (Kumian mylly)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5228>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tavattiin Brondalla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6592> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2009> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/tavattiin-brondalla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9212>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Margue, Ten"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9212" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7183>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Lindahl, Karl"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7327> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7182> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7183" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7422>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_578>
        dcterms:modified  "2011-12-08T12:04:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7517>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Arkkitehtien piparkakkutalot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7129> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7212> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7516> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7515> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7517" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2606>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:24:35+0300" .

[ dcterms:description  "Marja Pehkonen: Herttoniemen saviastia- ja kaakelitehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6961> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6963>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5488>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Opiskelijalle asunto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Helsinkiin syksyllä muuttavan opiskelijan kannattaa aloittaa asunnonhakeminen? HOAS on tietysti selvä valinta, mutta sieltäkin saa hakea asuntoa vasta neljä kuukautta ennen opintojen aloittamista. Opiskelija-asuntoja HOAS:lla on liian vähän kysyntään nähden, joten kannatta kysellä myös yliopiston osakunnista. Hämäläis-osakunnalla on aika mukavasti asuntoja eikä tarvitse olla Hämeestä kotoisin, tosin osakunnan jäseneksi on liityttävä.\n\nKannattaa myös rekisteröityä opiskelijoiden vuokravälitykseen, ja lisäksi Yliopisto-lehteen kannatta jättää asunnon hakuilmoitus.\n\nhttp://www.hamalais-osakunta.fi/jasenyys/asunnot\nhttp://www.osakuntienvaalirengas.fi/osakunnat\nhttps://www.ovv.com/cgi-bin/web_city.cgi?tpk=hki" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/opiskelijalle-asunto-helsingista" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5727>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CB5987BC-6E73-41FB-90DE-8DFC465B1578> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7682>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:57+0300" .

rky:p408  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Näsijärven reitin uittoa ja sisävesien matkustajalaivaliikennettä varten rakennetut kanavat, Ruoveden Murole ja Kauttu sekä Virtain Herraskoski, edustavat sisävesiväylien kanavarakentamisen huippukautta 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kanavamiljööt rakenteineen, rakennuksineen ja istutuksineen ovat hyvin säilyneitä.\n\nNäsijärven sisävesireitin kanavat yhdistävät Kokemäenjoen vesistön järviä Tampereen pohjoispuolella. Ruovedellä Murolekosken kanavamiljöö on yksi alkuperäisen luonteensa parhaiten säilyttäneistä kanavaympäristöistä ja Kautun kanava on merkittävin 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu kanava. Vesireitin pohjoisosassa Virtain hyvin säilyneen Herraskosken kanavan yhteys maisemaan on edelleen havaittavissa. \n\nNäsijärven vesistön tärkein kanava, Muroleen kanava Ruovedellä, yhdistää Näsijärven ja Tarjanneveden. Muroleen 1850-luvulla rakennettu kanava on kanavatöiden ensivaiheen varsinaisista kanavista viimeinen. Kanava on 315 metriä pitkä. Kanavan rakennuskannasta on säilynyt kanavavartian asunto, talousrakennuksia, vanhoja pihapuita ja kanavaa reunustava kuusiaita. Kanavan ympäristön aktiivinen aikakausi oli 1800-luvun loppupuolelta aina 1930-luvulle. Tältä ajalta on säilynyt mm.  kuuluu 1900-luvun alussa valmistunut kolmikaarinen kivisilta, I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, Murolekosken kartano, huvilarakennuksia, mökkiasutusta ja kosken uittokäyttöön liittynyt Tukkilan uittotukikohta. Lisäksi alueella on myös jäänteitä höyrysahasta, tervatehtaasta ja telakasta. Muroleen kanava on Vääksyn kanavan jälkeen maan toiseksi vilkkain kanava. \n\nKautun avokanava sijaitsee Ruoveden ja Paloveden välillä Ruoveden kapeikossa kirkonkylän kaakkoispuolella. Kanavamiljööseen kuuluu kanavanvartijantalo ja kanavan yli johtava kääntösilta. Kautun kanavan ylittävä maantiesilta on korvattu 1960-luvulla puiden latvojen korkeudella kulkevalla uudella betonisillalla, jotta kanava soveltuu myös purjeveneliikenteelle. Läheisen Ruhalan, 1910-luvulla Pekkalan ulkokartanoksi perustetun kartanon, \"uusasiallinen\" päärakennus on valmistunut arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnitelmien mukaan 1939. \n\nNäsijärven reitin  latvavesille Virtain Herraskoskeen 1900-luvun alussa rakennettu sulkukanava yhdistää Toisveden ja Vaskiveden Virtain kirkonkylän luoteispuolella. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sen partaat on ladottu suurista luonnonkivestä hakatuista kvaadereista. Kanavamiljööseen kuuluu sulun vieressä oleva, pihapuiston ympäröimä ja 1906 valmistunut kanavanvartijan asuinrakennus. Jugendtyylinen rakennus on Gustaf Nyströmin suunnittelema. Vanha Herraskoskelle johtanut maantie on kulkenut kanavanvartijan talon vieritse. Tielinja ja kanavan ylittänyt, 1907 valmistunut mutta myöhemmin käytöstä jäänyt, kääntösilta ovat säilyneet. Kanavanvartijan taloa vastapäätä kanavan toisella puolella on kanavamuseo, joka on rakennettu aiemmin puretun talousrakennuksen näköiseksi. Kanavan rannalla on jalopuilla istutettu, hyvin hoidettu puisto ja kanava on koko mitaltaan reunustettu pihtakuusilla ja myöhemmin sembramännyillä, joiden rivistöt antavat maisemmalle erityisen kulttuuriympäristön leiman. Herraskosken kanava on nykyisin vain matkailukäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.856426021,23.906353934 61.856321849,23.907080990 61.854791032,23.911548109 61.854139749,23.916744266 61.852332846,23.925694243 61.847732732,23.921460614 61.846007457,23.918972052 61.848161326,23.911011737 61.849833293,23.904530150 61.851304026,23.901638753 61.852693858,23.899415738 61.854170173,23.899123123 61.855272902,23.898850078 61.855713213,23.901345654 61.855488680,23.903095609 61.855232736,23.906136057 61.856426021,23.906353934" ;
        poi:history       "Kokemäenjoen vesistön koskien kalastuspaikoille syntyi pysyvää asutusta jo 1500-luvulta alkaen; Murolekoskelle Murolekosken tila ja Virtain Herraskosken asutus. Laivaliikennettä varten sisävesien matalia koskipaikkoja ryhdyttiin perkaamaan 1700-luvun alkupuolella ja 1820-luvulla, ensimmäisenä Ruoveden Murolekoskea. \r\n\r\nVesiväylien parantaminen Tampereen pohjoispuolella tuli erityisen ajankohtaiseksi kaupungin kasvaessa voimakkaasti 1800-luvulla. Kun alusten koko kasvoi, ryhdyttiin vesiväylän esteenä olleen Murolekosken ohittamiseksi rakentamaan kanavaa Tampereen liikemiesten esityksestä. Kanavan rakennustyöt käynnistettiin keväällä 1850 ja sulkukanava avattiin liikenteelle toukokuussa 1854. \r\n\r\nHöyrylaivaliikenteen käynnistyttyä Näsijärven pohjoisosissa, Muroleen kanavasta pohjoiseen, perattiin laivaväylää varten matalia virtapaikkoja. Ruovedellä Kautun virralla tehtiin perkausta 1863-1864. Virta päätettiin ohittaa kanavalla 1881, koska laivaliikenteen lisäännyttyä väylä kävi ahtaaksi. Kautun avokanava puhkaistiin 1884-1885. Vähäisten korkeuserojen vuoksi kanavassa ei tarvittu sulkua. \r\n\r\nTampereen ja Virtain välisen laivaväylän valmistumisen jälkeen odotettiin Virroilla 1863-1864 hyväksytyn Herraskosken kanavan puhkaisemista. Senaatti myönsi määrärahan kanavan rakentamiseksi vasta 1902 ja työt käynnistettiin 1903. Kanava valmistui vuoden lopussa 1907. Samaan aikaan, 1903-1904, laajennettiin Kautun avokanavaa. Herraskosken kanava säästyi laajentamiselta, mutta myöhemmin kanavaan lisättiin automaattiset sulkuportit. Kautun uusi kanavasilta rakennettiin 1980-luvulla. \r\n\r\nKosket olivat liikenteellisesti keskeisiä jo ennen syvien laivaväylien avaamista. I maailmansodan aikana kanavien ympäristöön Murolekoskelle ja Herraskoskelle rakennettiinkin linnoituslaitteita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k702 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano , poio:silta , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5019" ;
        skos:prefLabel    "Näsijärven reitin kanava (Murole)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9806>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:audience     th:Lapset ;
        dcterms:description  "Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 kunniaksi julkaistu kuvakirja, joka esittelee laajasti suomalaista muotoilua mehukannuista, leikkipuistojen laitteista ja matalalattiaraitiovaunuista arkkitehtuuriin, huonekaluihin ja leivoksiin." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8766> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7052> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6567> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1524> ;
        th:kuvittaja         <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9807> ;
        th:lisatietoa        "Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki on värikäs ja runsas kuvakirja Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 kunniaksi. Samana vuonna tulee täyteen 200 vuotta Suomen pääkaupunkina. Nyt juhlii Helsinki!\n\nSuomalainen muotoilu tunnetaan Aalto-maljakosta ja Marimekon kankaista, mutta se on paljon muutakin. Arkemme on täynnä esineitä ja palveluja, joiden alkuperää emme tule ajatelleeksi. Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki sisältää sekä tietoa designista että hauskan tarinan lapsiperheen kesäpäivästä. Kohderyhmä on 5–10-vuotiaat. Kirja vie lukijansa iloiselle tutkimusretkelle Helsinkiin, jokaisen suomalaisen ikiomaan pääkaupunkiin, ja paljastaa samalla muotoilun taustoja ja yksityiskohtia.\n\nHurraa Helsinki! Ikioma kaupunki julkaistaan yhtä aikaa suomeksi ja englanniksi. Samasta kuvamateriaalista on koottu MiniHelsinki, hauska tekstitön katselukirja kaikenikäisille. Lasten ohella pahvikirjan kaupunkikuvista nauttivat taatusti myös aikuiset Helsingin ystävät kansallisuudesta riippumatta.\n\nOsa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.\n\n(<a href=\"http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513159573/\">Kustannusosakeyhtiö Tammi</a>)\n" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9806" .

<http://example/upload-base/#metadescription_220>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1469272~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7777>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Paasikivi, Juho Kusti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Paasikivi, J.K." ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7362> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7777" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p25>
        a           owl:Class ;
        dc:created  "2014-05-12T12:02:57.015+00:00"^^xsd:dateTime .

blue_route:c20  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s21 ;
        :source       blue_route:s20 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Se siellä johtaa koplaa 200 päistä niin, ja kopla punoo juoniaan työttömien tuhoksi." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i579> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

rky:p668  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hyvin leveät, pienistä luonnonkivistä ladotut aidat muodostavat harvinaisen ja omaleimaisen tienäkymän Moippeen johtavan tien varressa Överbyssä Koivulahden kirkonkylän eteläpuolisen peltoaukean laidalla.\n\nKiviaidat on koottu 1700-luvun pellonraivaustyössä. Ne rajaavat kapean, hiekkapintaisen kylätien varressa jokaista pihapiiriä ja laiduntilkkua."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.153795801,21.811929571 63.154851643,21.810654119 63.158534269,21.806589886 63.159766048,21.813394941 63.158585974,21.814258099 63.155186013,21.817401854 63.153795801,21.811929571" ;
        poi:history       "Mustasaaren pitäjässä raivattiin runsaasti uudisviljelyksiä 1700-luvun puolivälin jälkeen, mihin rohkaisi Pohjanmaalla 1762 tehty päätös maksaa kruunulle kiinteää kymmenysveroa. 1740-luvulla kruunu myönsi raivatut suot verottomiksi, ja verotilojen alaiset torpat vapautettiin maaverosta 1743.\r\n\r\nIsojako, joka suoritettiin Mustasaaren pitäjässä 1760-1770-luvulla, merkitsi tilusten keskittämistä yhteen ja tehosti viljelyä. Koivulahden kylässä isojako oli suoritettu 1765. Tilukset aidattiin lähipelloista kerätyin kivin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k499 ;
        poi:poiType       poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2048" ;
        skos:prefLabel    "Moippevägenin kiviaidat"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_480>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1700094~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1100559~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1103849~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1873991~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Illalla Jappe istuskeli Salakan ja Yskään kanssa Marjaniemen sillan alla Dry Martinia juoden. Yskä heitti kiven pajukkoon. - Tohon pitäis tulla joku itäkeskus. Ja meroasema.' (s. 100)" ;
  dcterms:description            "Pojat ovat löytäneet suojaisen paikan, jossa kokeilla alkoholijuomia katseilta piilossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9639> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9634>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8133>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:46+0300" .

[ dcterms:description  "Pätkä tuuraa pikkuserkkujensa kesälomaa apinahäkissä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8074> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84>
] .

rky:p310  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaupunkialueen ulkopuolelle 1881 perustetun suurhautausmaan tunnetuin muistomerkki on Juseliuksen mausoleumi. Hautausmaan vanha siunauskappeli on yksi Suomen ensimmäisiä. \n\nJuseliuksen kahdeksankulmaisen harmaakiviverhoillun hautakappelin keskellä on marmorikaiteen reunustama krypta. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema hautakappeli valmistui 1902. Kappelin seinissä on Akseli Gallen-Kallelan luonnosten mukaan tehdyt freskot Tuonelaan lähtijöitä.\n\nHautausmaan siunauskappeleista  vanhempi valmistui 1891 ja sen on piirtänyt arkkitehti Brynolf Blomqvist. 1960 valmistuneen uuden siunauskappelin on suunnitellut arkkitehti Keijo Valli. Kappelin seinässä on Jussi Vikaisen reliefi Enkeli ja purjeenlaskija."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.486852971,21.752748063 61.489614109,21.754128575 61.488704292,21.760744077 61.488377305,21.762050282 61.487938348,21.766159601 61.485793269,21.765216737 61.486520117,21.759042424 61.486562004,21.755324206 61.486852971,21.752748063" ;
        poi:history       "1902 valmistuneen hautakappelin rakennutti vuorineuvos F.A. Juselius 11-vuotiaana kuolleen Sigrid tyttärensä muistoksi. Kryptassa oleva Sigrid Juseliuksen marmorisarkofagin on veistänyt kuvanveistäjä Gunnar Finne 1933 järjestetyn suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehti Jarl Eklundin ehdotuksen mukaan. Sisätilojen maalauskoristelun tekivät Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen. Kosteuden ja tulipalon turmelemat maalaukset jouduttiin maalaamaan uudelleen 1933-1939. Työn teki Jorma Gallen-Kallela isänsä luonnosten pohjalta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1491" ;
        skos:prefLabel    "Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8228>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Arvelo, Ritva"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8228" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5724>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Linja 14:n alkutaival" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Milloin linja 14 aloitti liikennöinnin? Aluksi se kulki vain reitillä Naistenklinikka-Viiskulma. Bussilinja 14 aloitti vuonna 1938 reitillä Töölöntori-Pietarinkatu.\n\nJohdinauto 14 aloitti 5.2.1949 linjalla Eira-Naistenklinikka. Reitti oli Laivurinkatu/Tehtaankatu-Laivurinkatu-Fredrikinkatu-Arkadiankatu-Runeberginkatu-Topeliuksenkatu-Topeliuksenkatu/Huopalahdenkatu (nykyinen Haartmaninkatu). Sitä ennen oli ollut jo koeajoja:\n\n11.9.1948 linjalla Naistenklinikka-Töölöntori, 23.11.1948 linjalla Töölöntori-Runeberginkatu/Arkadiankatu ja tammikuussa 1949 linjalla Runeberginkatu/Arkadiankatu-Laivurinkatu/Tehtaankatu\n\nLähde:\nHerranen, Timo: Hevosomnibusseista metroon: vuosisata Helsingin joukkoliikennettä (Helsingin kaupunki, 1988)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7632> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/milloin-helsingissa-linja-14-aloitti-liikennoinnin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6438>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:42+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p223>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Parakki E16"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:46:41.506+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:59:11.892+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36235 ;
        poi:description  "Parakki rakennettiin vuonna 1962 Puutalo Oy:n suunnitelmapiirustusten mukaan väliaikaiseksi majoitustilaksi Valmet Oy:n työntekijöille. Nykyään parakki on Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa ja se on käytössä asuinrakennuksena. Parakki peruskorjattiin asunnoiksi v. 1987 arkkitehti Tapani Launiksen suunnitelmien mukaan.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nAikaisempi rak.n:o E 16 a\n\nLähteet:\n\nMV SL MTT:n saapuneet kirjeet v.1962-65"@fi ;
        poi:history      "Parakki rakennettiin vuonna 1962 Puutalo Oy:n suunnitelmapiirustusten mukaan väliaikaiseksi majoitustilaksi Valmet Oy:n työntekijöille. Nykyään parakki on Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa ja se on käytössä asuinrakennuksena. Parakki peruskorjattiin asunnoiksi v. 1987 arkkitehti Tapani Launiksen suunnitelmien mukaan.\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nAikaisempi rak.n:o E 16 a\n\nLähteet:\n\nMV SL MTT:n saapuneet kirjeet v.1962-65"@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14829998455227" ;
        wgs84:long       "24.976340007782028" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8393>
        dcterms:modified  "2010-01-08T15:38:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8727>
        dcterms:modified  "2010-02-17T18:40:06+0300" .

rky:p570  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ahveniston luonnonkauniin harjun etelänpuoleisella tasanteella ja rinteellä sijaitseva eri uskontokuntien hautausmaa komeine hautamuistomerkkeineen  on merkittävä osa Hämeenlinnan kaupungin kulttuurihistoriaa.\n\nHautausmaa on alusta alkaen ollut kaupungin luterilaisten ja ortodoksien yhteinen hautausmaa. Sen luoteiskulmauksessa on juutalaisille varattu oma aidattu alueensa. Sankarihauta-alueen suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Tarja Salmio-Toiviainen ja Sakari Toiviainen, muistomerkin on tehnyt  kuvanveistäjä Aukusti Veuro. Lukuisat viime vuosisadan alkupuolen komeat kivimuistomerkit on valmistanut Hämeenlinnassa toiminut Vihtori Heinäsen kiviveistämö ja sen toimintaa jatkanut Urho Heinäsen kivenhakkaamo. \n\nHautausmaan korkeiden pinjojen reunustaman pääakselin päätteenä on arkkitehti Ilmari Launiksen piirustusten mukaan 1928 valmistunut siunauskappeli.\n  \nHautausmaalla on Novoschiloff-suvun pieni hautakappeli. Varsinaisen hautausmaa-alueen koillispuolella olevassa metsäisessä notkelmassa on kaksi kansalaissodassa surmattujen punaisten joukkohautaa, joista toiselle on pystytetty suurikokoinen muistomerkki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.988155988,24.423101322 60.988649226,24.417808138 60.990492996,24.417701413 60.992112594,24.418115395 60.992551668,24.420018764 60.991653373,24.422689768 60.990405947,24.425225092 60.989955398,24.426985873 60.989379025,24.428352208 60.987740803,24.423750100 60.988155988,24.423101322" ;
        poi:history       "Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalle 1770-luvulla.  Hautausmaa sijoitettiin ruutukaavan länsipuolelle, kaupungin rajojen ulkopuolelle, nykyiseen Kaurialan kaupunginosaan. 1800-luvun aikana hautausmaata jouduttiin laajentamaan useasti.  \r\n\r\nPäätös uuden hautausmaan perustamisesta Ahvenistolle tehtiin 1872 ja se vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Hautausmaan laajennus on arkkitehti Heikki Aitolan suunnittelema."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2659" ;
        skos:prefLabel    "Ahveniston hautausmaa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8488>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Museokatu 20"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1746951110367" ;
        wgs84:long        "24.9271483150705" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8488" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5984>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Turuntie 27?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Missä sijaitsee Turuntie 27 nykyään? Vuodesta 1942 osoite on ollut Mannerheimintie 27.\n\nLähde:\nHelsingin puhelinluettelon 1941 kartta" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6407> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/missa-sijaitsee-turuntie-27-nykypaivan-helsingin-kartalla" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6698>
        dcterms:modified  "2009-08-05T12:57:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i138>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Anne" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i888> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i137> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/anne" .

rky:p904  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Grabbackan kartanolinnan raunio, tielinjaus, kylät ja Gösbackavikenin viljelymaisema muodostavat edustavan ja monipuolisen keskiajalta periytyvän kulttuurimaiseman. Asutuksen pitkästä historiasta ja alueen keskeisestä sijainnista kertovat lukuisat rautakautiset muinaisjäännökset. \n\nLäppträsketin itäpuolella olevassa, mäkien rajaama viljelymaisemassa on merkittäviä asutushistoriallisia elementtejä esihistoriasta aina keskiajalle saakka. Esihistoriallisella ajalla merenlahtena olleen alueen entisiltä saarilta ja luodoilta on jäänyt jäljelle lukuisia rautakautisia muinaislinnoja, asuin- ja hauta-alueita. Historiallisen ajan merkittävin rakenne on Grabbackan keskiaikaisen kartanolinnan raunio, jonka ohi kulkee keskiaikaisen Suuren Rantatien ns. yhdystien linjaus. Viljelyaukean laidan mäenharjanteilla ovat Västanbyn ja Finnbackan kylät talonpoikaistaloineen.\n\nGrabbackan keskiaikaisen kartanolinnan raunio on Snappertunaan johtavan tien varressa Gösbackavikenin viljelylaakson itäreunassa, kalliojyrkänteen laella. Kartanolinnasta on jäljellä holvatun kellarikerroksen jäännöksiä. Raunion vieressä olevan Grabbackan tilan 1860-luvulla valmistuneen päärakennuksen nykyinen asu on 1930-luvulta. Maantien varressa oleva Grabbackan tiilirakenteinen koulu valmistui 1916. \n\nVästanbyn kylän Snobbersin tilan kaksikerroksinen päärakennus  ja luhti ovat 1700- ja 1800-luvun vaihteesta. Barkarsin ja Klockarsin tiloilla on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Mutkaiselta kylätieltä avautuu kauniita näkymiä rinneniityille.\n\nMaisemallisesti näkyvällä Finnbackan kylämäellä on säilynyt Mankersin, Knutsin ja Lamboasin tilojen vanhaa rakennuskantaa. Mankersin tilalla on 1800-luvun alkupuolella rakennettu päärakennus ja talousrakennuksia.\n\nGrabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbackavikenin viljelymaisema ovat osa laajempaa Snappertuna-Fagervik  –nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.045546651,23.693482700 60.043475683,23.692209734 60.039647418,23.687215307 60.039599031,23.675434570 60.045657030,23.674737749 60.047421522,23.667105876 60.049082341,23.668622410 60.052119271,23.673146007 60.051151685,23.680713948 60.052533380,23.685559927 60.053545106,23.687049500 60.055274861,23.688074991 60.060513322,23.689531525 60.060759131,23.693656008 60.062081192,23.699965296 60.061383638,23.704271529 60.058188175,23.701762096 60.054339775,23.701927885 60.051684159,23.702713108 60.048981609,23.702611572 60.045639703,23.700252516 60.045546651,23.693482700" ;
        poi:history       "Esihistoriallisella ajalla nykyinen Gösbackavikenin viljelyaukea oli vielä merenlahti. Sijainti merenlahtien, jokien ja ensimmäisen Salpauselän risteyksessä tarjosi alueelle hyvät maa- ja vesiliikenneyhteydet. Rautakaudella seudulla olikin jo tiheä asutus. Alueen rautakautiset löydöt, asuinpaikat, linnavuoret ja haudat keskittyvät merenlahden saariin ja rannoilla kohoaville mäkialueille. Keskiajalla Karjaan kautta kulki Suuren Rantatien linjaus ja pitäjään rakennettiin Junkarsbordin ja Raaseporin linnat sekä Grabbackan kartanolinna.\r\n\r\nSuuren Rantatien yhdystien varrelle rakennettu Grabbacka on yksi neljästä Länsi-Uudellemaalle 1400-luvun lopulla kivestä rakennetuista kartanoista. Kartanolinna rakennettiin todennäköisesti 1483 annetun määräyksen jälkeen, jolloin kumottiin kuningatar Margaretan kielto rakentaa linnoja ja torneja kivestä. Rakennuttajan pidetään Raaseporin itäisen kihlakunnan tuomaria Måns Andersson Grabbea. Säterikartanon viimeinen rakennusvaihe, joka on liitetty Erik Arvidsson Stålarmiin, on ajoitettu 1500-luvun puoleen väliin. Rakennus jäi pois käytöstä 1672 sattuneen tulipalon jälkeen. \r\n\r\nVästanbyn kylässä oli 1560-luvulla neljä taloa. Finnbackassa oli 1600-luvulla kolme taloa ja se on asutettiin ilmeisesti 1500-luvun loppupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:tie , poio:talousrakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2095" ;
        skos:prefLabel    "Grabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbackavikenin viljelymaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8130>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Uunisaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1532771117574" ;
        wgs84:long        "24.9525110505117" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8130" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8987>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1867660~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1910640~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_1190>
        dcterms:modified  "2010-02-04T19:48:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i398>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Helsinki northeast" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i333> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8783> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9147> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9145> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9146> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-northeast" .

[ dcterms:description  "Kirjassa kerrotaan Alli Trygg-Heleniuksen perustamasta Sörnäisten Kansankodista, Kalliolan edeltäjästä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8708> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7837>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1524>
        dcterms:modified  "2012-02-03T17:17:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7149>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8390>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Suomisen Ollin tempaus" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8233> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1942." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2l2g/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8389> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8232> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8388> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8390" .

rky:p1103  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pieksämäestä kehittyi 1889-1940 yksi maan merkittävistä risteysasemista. Kokonaisuus käsittää rautatieaseman vanhimman rakennuskannan lisäksi rautatien henkilökunnalle tarkoitetun asuinalueen, jonka rakennukset ovat 1910-luvulta aina 1950-luvulle. \n\nPieksämäen puinen asemarakennus 1880-luvun lopulta sijaitsee laajaksi kasvaneen asema-alueen kaakkoisreunalla.  Asema on veturitallin vanhimman osan ohella ainoa Savon radan rakentamisajalta säilynyt rakennus alueella, joka kärsi pahoja vaurioita pommituksissa sotien aikana.  Rakennuksessa on Savon radan museo. \n\nTahintien varrella olevat rakennukset ovat 1900-luvun alusta ja edustavat rautatieläisten eri ammattiryhmille suunniteltuja tyyppitaloja. Joukossa on asemapäällikön talo, kaksikerroksisia asuinkasarmeja sekä 1950-luvun kerrostaloja. Viihtyisä alue sijaitsee kauniisti järveen viettävällä mäntyrinteellä.\n\nTahintien itäpuolella on asuinalue, jonka yhtenäinen rakennuskanta, kolme asuinkasarmia ja niiden talousrakennukset, on 1920-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.304294540,27.163228032 62.304612560,27.162956699 62.305630331,27.162143017 62.305853287,27.161734537 62.306139139,27.161804294 62.306425870,27.161191467 62.306775270,27.161329787 62.307221087,27.160512951 62.308200877,27.165024442 62.305277983,27.164598795 62.304673940,27.164868555 62.304294540,27.163228032" ;
        poi:history       "Pieksämäki on maan ainoa viiden radan risteysasema. Ensimmäinen ratalinjoista oli Savon rata 1889, seuraava pääratoja yhdistävä poikkirata, joka valmistui kokonaisuudessaan 1918.  Viidenneksi radaksi luetaan Huutokoskelta erkaneva Varkauden kautta Joensuuhun kulkeva rataosuus, joka valmistui 1940. Rautatiellä oli ratkaiseva merkitys Pieksämäen kehittymiselle. Liikennepaikkana se on Savon ja Karjalan liikennealueiden keskus. Kauppala Pieksämäestä tuli 1930.\r\n\r\nAsemarakennus rakennettiin 1887-1889 ja toteutettiin Oulun radan IV luokan tyyppipiirustus numero kahden mukaan. Asemaa laajennettiin 1902 yhdellä ikkuna-akselilla pohjoiseen. Pieksämäen asema korotettiin III luokkaan 1914 ja II luokkaan 1918. \r\n\r\nPieksämäen järjestelypihasta tuli 1940 itäisten yhdysratojen luovutusten vuoksi maan tärkein. Ratapihaa laajennettiin pitkin 1940-lukua. Sortavalan ja Elisenvaaran menetysten jälkeen ohjattiin kaikki Karjalasta ja Savosta saapuva tavarakuljetus Pieksämäen kautta.\r\n\r\nTahintien asuinalue rakennettiin 1910-luvulta 1950-luvulle. Osa rakennuksista siirrettiin Kannakselta 1920-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k593 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4175" ;
        skos:prefLabel    "Pieksämäen rautatieläisympäristöt (asuinalue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8724>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Merikatu 19-21"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1553971259066" ;
        wgs84:long        "24.9431146766893" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/merikatu-19-21" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9438>
        dcterms:modified  "2010-10-18T18:09:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9199>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9198> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9198> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9199" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6695>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sahari, Petra"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/sahari-petra" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6934>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:17+0300" .

poio:ravintola  dc:created  "2012-05-24T11:24:20.407+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T11:24:20.508+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "ravintola"@fi , "restaurant"@en .

rky:p1363  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Stora Enson tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta. Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumisvaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien. Kotkan tehtaat sijaitsevat Kotkan kaupungin itäpuolella Portunlahden alueella.\n\nHöyrysahan vanhalla punatiilisellä kone- ja pannuhuoneella savupiippuineen on suuri symbolimerkitys, sillä tehtaan toiminta alkoi 1872 tästä rakennusryhmästä. Sen länsipuolella on vanha valimo ja tätä vastapäätä paloasema.\n\n1900-luvun alussa rakennetusta punatiilisestä, useaan kertaan laajennetusta ja uudistetusta sulfaattiselluloosatehtaasta on jäljellä ainoastaan osia. 1930-luvun laajennusvaiheesta ovat nähtävillä vanha voima-asema sekä kamyrkonesali.\n\nTehtaan toimintaan liittyvät arkkitehtitoimisto Lindahl & Thomén suunnittelema konttori vuodelta 1903 ja arkkitehti Väinö Vähäkallion 1937 suunnittelema uudempi konttorirakennus. Yhdessä ne havainnollistavat hyvin metsäteollisuusyrityksen kasvua sekä aikansa arkkitehtuuria.\n\nUudempi arkkitehtuuri on Sunilan ja Summan tehtaiden tavoin Alvar Aallon suunnittelema. Paperitehtaan aluetta hallitsee Aallon suunnittelema paperitehdas vuodelta 1952 siihen liittyvine laajennuksineen.\n\nTehdasalueen ulkopuolella on kaksi 1872 perustetun Norjan sahan norjalaisille työnjohtajille ja ammattimiehille rakennettua luhtikäytävällistä asuinrakennusta, Kirkkopytinki ja Herrojen pytinki. Nämä kaksikerroksiset sivukäytävätalot ovat ainoat laatuaan Suomessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.465565451,26.963173419 60.464750415,26.956932135 60.463826344,26.956204049 60.462417113,26.952783928 60.462933044,26.951357837 60.464570439,26.953532609 60.469316502,26.952204353 60.470583830,26.955658958 60.469068483,26.957496527 60.468357370,26.958222551 60.469445772,26.964404865 60.465565451,26.963173419" ;
        poi:history       "Kymijoen suulle syntyi 1870-luvulla joukko sahoja. Kymijoen laajat uitot ja Kotkan edullinen merellinen sijainti loi edellytyksen kaupungin kehittymiselle teollisuuspaikkakunnaksi.\r\n\r\nNorjalainen liikemies Hans Gutzeit perusti Kotkaan 1873 höyrysahan, ns. Norjan sahan. Norjan sahan yhteyteen perustettiin 1907 sulfaattiselluloosatehdas, joka hyödynsi sahajätettä raaka-aineenaan. Valtio hankki yhtiön osake-enemmistön ja nimi muutettiin 1927 Enso-Gutzeit Oy:ksi. 1930-luvulla tehtaalle hankittiin uudet eräkeittimet ja rakennettiin uusi höyryvoimalaitos. Tehtaat ja saha kärsivät suuria vaurioita sodassa. Paperitehtaan toiminta alkoi 1953. Tehtaan uudistustyöt jatkuivat 1940-1950-luvulla soodakattilan ja mesanpolttouunin hankinnalla sekä sihtiosaston, massanlajitteluosaston ja keittämön uusimisella. Myöhemmin uudistukset ovat jatkuneet mm. impegrointitehtaan (1980) ja kombivoimalan (1993) rakentamisella. Vuodesta 1998 Kotkan tehtaat olleet osa Stora Enso -metsäyhtiötä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4520" ;
        skos:prefLabel    "Stora Enson Kotkan tehtaat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8984>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mutkala, Kyösti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8984" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9698>
        dcterms:modified  "2011-06-28T16:52:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2353>
        a                   th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label          "Sisarukset" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7418> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2349> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=272&BibliographyId=1509&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/sisarukset" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i634>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Leppänen, Marjatta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/leppanen-marjatta" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Munkkiniemen uimaranta on aivan tyhjä lukuunottamatta vanhanpuoleista miestä joka seisoo vedenrajassa kiikari kädessään. Tähän aikaan vuodesta siellä ei ole tyhjiä pulloja. Anders istuu suljetun kioskin portailla ja katselee merelle.\" (S. 74-75.)" ;
  dcterms:description            "Teoksen toinen päähenkilö Anders käy rannalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2392> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9513>
] .

rky:p64  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Riihimäen Lasin tehdasalue on yksi harvoista uudemmista lasiteollisuuden edustajista Suomessa. Alue muodostuu kokonaisuudesta, jossa on käsittää tuotantorakennusten lisäksi hallinto- ja asuinrakentamiseen sekä yhdyskunnan palveluihin liittyvää rakennuskantaa pääasiassa 1910- ja 1920-luvuilta.\n\nLasitehtaan alue sijaitsee Riihimäen asemalta länteen johtavan maantien varressa. Alue käsittää tuotantorakennusten ohella lasitehtaan perustamisen ajalta olevan työväen asuinalueen ns. Hyttikorttelin ja tehtaan johtajiston asuinrakennuksia. Etäämpänä näistä on entinen Alatehdas, jossa toimii valtakunnallinen lasimuseo. \n\nTehdasalueella on yhtiön perustamisvaiheesta jäljellä ainoastaan hiomo, jonka ohella vanhinta rakennuskantaa ovat 1919 valmistunut entinen ikkunalasitehdas ja Yrjö Sadeniemen suunnittelema, 1920 valmistunut konttori. Viimeisintä vaihetta edustavat ikkunalasitehtaaseen liittyvät 1970-luvun laajennukset.\n\nTehtaan portille johtava lehmusten ja vaahteroiden reunustama puukuja on Lasin alueen pääakseli, joka erottaa työväen asuinalueen tehtaan johdon asuinnoista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.735056368,24.744326087 60.734556704,24.744342242 60.734762024,24.743079582 60.732337501,24.741756485 60.732063334,24.739710976 60.731883580,24.738014751 60.731482309,24.735141381 60.732550115,24.734862545 60.733164687,24.737326662 60.734666015,24.736970170 60.735809608,24.736429924 60.735956184,24.737840506 60.735929381,24.738742615 60.735937590,24.739229281 60.735857100,24.740112022 60.736070834,24.740186698 60.737152810,24.740849001 60.737048190,24.743141105 60.737011080,24.745493499 60.735056368,24.744326087" ;
        poi:history       "Osakeyhtiö Riihimäki aloitti toimintansa 1910. Toiminimeksi tuli 1939 Riihimäen Lasi Oy. Tehdas valmisti talouslasia ja kristallia sekä 1919 lähtien ikkunalasia tuotantosuuntien monipuolistuessa. Yhtiön toiminta päättyi 1990.\r\n\r\nHyttikortteli asuin-, sauna- ja leipomorakennuksineen rakennettiin 1910-1916 ja johdon asuinrakennukset Maikkila ja Lehmushovi 1910 ja 1911. Suunnittelijana oli tehtaan tekninen johtaja ja perustaja M. A. Kolehmainen.\r\n\r\nSuomen lasimuseo valmistui 1981 Tapio Wirkkalan suunnitelmien mukaan entiseen lasitehtaan Alatehtaaseen. Alunperin Polttoturve Oy:n turvejauhetehtaaksi 1914 pystytetty rakennus kunnostetettiin lasitehtaan tarpeisiin 1929."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k694 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1884" ;
        skos:prefLabel    "Riihimäen Lasin tehdasalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7146>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Sumatrantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> ;
        wgs84:lat         "60.2078350136066" ;
        wgs84:long        "24.970092416287" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7146" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9340>
        dcterms:modified  "2010-10-27T08:39:09+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Malmin poliisitalon edessä oli aina useita poliisiautoja. Syy tähän ei ollut poliisipiirin poikkeuksellisen suuressa vahvuudessa, vaan siinä, että samoissa tiloissa oli liikkuvan poliisin päämaja.\" (s. 141)" ;
  dcterms:description            "Ataripoliisi Suhonen hakee Malmin poliisiasemalta Loikkasen, varastetun tavaran kauppiaan, ja vie tämän pienelle \"ajelulle\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2483> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9391>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9435>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Tehtaankatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Venäjän federaation suurlähetystö" , "Venäjän suurlähetystö" , "Neuvostoliiton suurlähetystö" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat            "60.1593267455635" ;
        wgs84:long           "24.9504280874478" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tehtaankatu-1" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6931>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Aleksis Kiven koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.1880913868745" ;
        wgs84:long        "24.9511750172923" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/aleksis-kiven-koulu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7645>
        dcterms:modified  "2009-11-02T18:28:32+0300" .

koko:p49573  dc:created  "2012-05-30T10:45:39.193+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T10:45:39.278+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "storehouse"@en , "makasiini"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_2495>
        dcterms:modified  "2010-02-04T17:27:47+0300" .

[ dcterms:description  "\"Kun olin neljäntoista/ korisi päähän ammuttu punakaartilainen/ iltapäivän, yön ja vielä puoli päivää/ ikkunamme alla Korkeavuorenkadulla./ Hän ei tiennyt mitään tästä maailmasta/ ei edes sitä, että Helsinki oli valloitettu/ jo vuorokausi sitten.---\" (s.27)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854>
] .

rky:p297  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.315166582,27.898720323 62.314753701,27.897723218 62.316129353,27.895016888 62.315736481,27.893974729 62.315867760,27.892175879 62.314533598,27.888444797 62.316172225,27.885187512 62.318521673,27.889463996 62.321793350,27.886941222 62.324575581,27.893254505 62.320826607,27.900652069 62.320079748,27.898783760 62.317652519,27.903476445 62.318535686,27.905643175 62.316280457,27.911720626 62.314009323,27.910836059 62.312107281,27.905517154 62.315166582,27.898720323" ;
        poi:municipality  kunnat:k915 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1051" ;
        skos:prefLabel    "Varkauden tehtaat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9695>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Sininen aave " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6529> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9696> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9694> ;
        th:lisatietoa     "Sininen aave on itsenäinen jatko teokselle Valkoinen hehku." , "Eletään vuotta 1940. Valkoisesta hehkusta tuttu ylietsivä Mujunen on uuden, entistä koskettavamman kohtalon kieputtamana.\n\nVaimonsa kuolemaa sureva Valpon ylietsivä Mujunen kohtaa hautausmaalla liettualaisen tanssijattaren Ilse Andersin ja hänen sydämensä värähtää. Mujusen kärsimykset eivät olekaan takanapäin.\n\nSuomalainen matkustajakone katoaa lennolla Tallinnasta, Keravalla ryöstetään pankki ja Helsingissä mellakoidaan Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden puolesta. Kuvioissa on myös talvisodasta myöhästynyt ammattigangsteri, amerikansuomalainen Bill Kovanen. Rikostoimittaja Ossi Koho ja valokuvaaja Sanna Rytkönen haistavat salaliiton: liittyykö kaikki onnettomuuteen, jossa nuori näyttelijätär Sirkka Sari suistui hotelli Aulangon savupiippuun? Jäämeren viimaisella rannalla näytellään loppunäytös, jossa Mujusen usko ihmiseen joutuu lujille.\n\n(www.tammi.fi)\n\nHistoriallinen jännitysromaani kiidättää lukijan kuumana kuohuvasta Helsingistä viimaiselle jäämeren rannalle.\n\nVälirauhan vuosi 1940 on rauhaton. Helsingin kaduilla kiehuu, agitaattorit lietsovat kansaan taisteluhenkeä ja halkopinot roihuavat Hakaniemen torilla.\nValpon ylietsivä Mujunen suree vaimonsa kuolemaa. Hautausmaalla hän tapaa Ilse Andersin, kohtalokkaan tanssijattaren, ja tulee temmatuksi tapahtumien pyörteeseen. Kuka tai mikä on salaperäinen Sininen aave? Vauhdikkaissa käänteissä mukana sinnittelevät sensuuria pelkäämätön toimittajapari Ossi Koho ja Sanna Rytkönen, vieraan vallan kätyri Buljakov sekä talvisodasta myöhästynyt amerikkalaisgangsteri, William Kovanen.\nJäämeren rannalla Petsamossa näytellään tarinan huikea loppunäytös, jonka jälkeen Mujunen on menettänyt muutakin kuin sydämensä.\nLukijan käsissä on Tapani Baggen toistaiseksi paras dekkari. Aidot historialliset kulissit luovat taustan tarinalle, josta ei huumoria eikä vauhtia puutu.\n\n(takakansiteksti)\n\n" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9695" .

poi:has2dGeometry  a        owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Yläluokka 2D-geometrioille (alue ja reitti)."@fi ;
        rdfs:label          "2D-geometria"@fi , "2D-geometry"@en ;
        rdfs:range          xsd:string ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Veijo \"Veke\" Laakkosen työhuone oli eduskunnan lisärakennuksessa, jonka edessä oli pieni viheralue penkkeineen. Kovat penkit oli järkevästi rakennettu yhdenistuttaviksi, etteivät spurgut olisi päässeet pesiytymään niihin ja ettei kukaan olisi käynyt niille istumaan esimerkiksi halailutarkoituksessa.\" (s. 113)" ;
  dcterms:description            "Kansanedustaja Veijo \"Veke\" Laakkosen työhuone sijaitsee eduskunnan lisärakennuksessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8896> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8894>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7642>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ekman, Wilhelm"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7642" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8356>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1047249~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5852>
        dcterms:modified  "2012-01-12T14:10:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=286CABA0-C094-42C5-B264-8A968A4FAE06> .

rky:p533  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ylivahenkylän Yli-Nuoranteen ja Ali-Nuoranteen 1800-luvulta periytyvät talot muodostavat vaikuttavan porttiaiheen vanhaan kirkonkylään konkreettisena muistomerkkinä vauraan satakuntalaisen maanviljelyskulttuurin yhä harvinaisemmaksi muuttuneesta perinteisestä rakennuskannasta.\n\nEuran kirkonkylän halki kulkeva raitti, joka seurailee Eurajokea, on säilyttänyt linjauksensa, vaikka sen varrella on rakennuskanta osin uusiutunut. Raitin eteläpäässä, Isovahenkylässä, on tielinjassa kiinni kaksi vanhaa talonpoikaistaloa, poikkeuksellisen pitkä Ali-Nuoranne sekä Yli-Nuoranne. \n\nAli-Nuoranteen pitkä päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta, vanhempi osa ilmeisesti 1720-luvulta. Raitin varrella on kolme aittaa. Yli-Nuoranteen päärakennus on ilmeisesti 1800-luvun keskivaiheilta. Yli-Nuoranteen puutarhassa on viikinkiaikainen kalmisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.123799016,22.132691797 61.124553584,22.135595274 61.124817769,22.135813752 61.125474505,22.138921856 61.124524226,22.139427966 61.123868176,22.136510765 61.123269906,22.137418465 61.122291204,22.134346263 61.123799016,22.132691797" ;
        poi:history       "Eurajoen varrella olevat Vahen ja Nuoranteen kylät asutettiin keskiajalla. 1560-luvulla Vahen kylässä oli kaksi taloa ja Nuoranteen kylässä yhdeksän. Nuoranteen talot, jotka olivat olleet olemassa 1600-luvulla, ostettiin perintötiloiksi 1757, jolloin Yli-Nuoranne, Ali-Nuoranne olivat Iso-Vahen yhteydessä. Iso-Vahesta erotettiin 1762 perintötilaksi vielä Vähä-Vahe."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k050 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1973" ;
        skos:prefLabel    "Nuoranteen talot"@fi .

[ dcterms:description  "Vuorelan perhe muutti SKS:n talon virka-asuntoon 1954.\nUseat kirjan henkilöt työskentelivät uransa aikana SKS:ssä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7795>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7332> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7330>
] .

rky:p793  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta.\n\nKuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen. \n\nTuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin. \n\nYhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat.\n\nAsuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot 1940-luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.\n\nKotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.898002622,26.655142739 60.898682976,26.652641041 60.899682769,26.651111796 60.902207246,26.646745511 60.903412529,26.643044203 60.904144656,26.640215791 60.904666210,26.637715095 60.905459801,26.638139929 60.907837495,26.638331420 60.910109681,26.638412680 60.910112596,26.639497582 60.911697446,26.639479664 60.912072494,26.641428310 60.911913555,26.641878943 60.911063655,26.644007186 60.910527775,26.646157384 60.909837846,26.649689533 60.909523054,26.650867767 60.908835086,26.655248016 60.905947188,26.656910832 60.903531814,26.659535818 60.901761374,26.660675083 60.899656339,26.657761540 60.899082446,26.657049874 60.898002622,26.655142739" ;
        poi:history       "Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin 1872. Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä.\r\n\r\nKuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:liikerakennus , poio:kirkkorakennus , poio:kaupungintalo , poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3998" ;
        skos:prefLabel    "Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö (tehdasalue)"@fi .

[ dcterms:description  "Johan ja Monica von Bonsdorff asuivat Huvilakadulla ennen muuttoaan Toukolaan." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7460> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_60>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8353>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Punainen viiva" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8352> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2011> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8353" .

[ dcterms:description  "Leo Lampi työskenteli ensimmäisessä harjoittelupaikassaan Matbaren/Troikassa seitsemän vuotta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7082> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7083>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9067>
        dcterms:modified  "2010-05-21T09:05:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6563>
        dcterms:modified  "2010-03-31T13:21:24+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Jos sä joskus saavut Herttoniemen metropoliin, kuulet miten naputtaa mun EPS:n metronomi, mä CD:it poltan ja matskuu teen, kunnes herrat mut teleporttaa Herttoniemest ikuisuuteen" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i465> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79>
] .

[ dcterms:description  "Kirkon arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7503> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7485>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6658>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Laukkanen, Jere"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/laukkanen-jere" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8852>
        dcterms:modified  "2010-03-19T14:56:08+0300" .

rky:p1326  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion entinen lääninsairaala on luonteenomainen osa valtion rakennusperintöä ja samalla se kuuluu historiallisten läänikeskusten tärkeään julkiseen rakennuskantaan. Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan tulokset ovat säännöllisesti korkeatasoista arkkitehtuuria ja myös syntytapansa, toiminnallisten erityispiirteidensä ja käyttövaiheidensa kannalta valtakunnallisesti merkittävää rakennusperintöä.\n\nKuopion entinen lääninsairaalan alue Valkeisenlammen rannalla, kaupunginsairaalan pohjoispuolella, muodostaa Yleisten rakennusten ylihallituksessa suunniteltuine, ulkoasultaan verraten hyvin säilyneine laitosrakennuksineen sairaaloiden arkkitehtuurihistorian ja yleensä valtion rakennustoimen vaiheiden kannalta huomionarvoisen kokonaisuuden. Alueen tärkeisiin piirteisiin kuuluu nykyisin myös 1990-luvun alussa valmistunut oppilaitosrakennus, jonka nykyarkkitehtuuri oivallisesti täydentää muutoin historiallisista rakennuksista koostuvaa kokonaisuutta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.890730144,27.667013656 62.890724287,27.664889038 62.892236082,27.664487718 62.892329189,27.666649306 62.890730144,27.667013656" ;
        poi:history       "Tuntuva osa valtion rakennustoiminnasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa liittyi läänien pääkaupunkeihin sijoitettuihin valtion toimitiloihin ja laitoksiin. Näitä olivat Kuopiossa mm. maaherran residenssi, lääninvankila, asevelvollisen sotaväen kasarmialue ja lääninsairaala. \r\n\r\nKuopion lääninsairaala (per. 1700-luvun loppuvuosina) päätettiin siirtää 1810-luvulla kaupungin palaneen postikonttorin paikalle Lahdentaan alueelle Maljalahden luo. Sairaalan naapuriksi sijoitettiin uusi kruunun- eli lääninvankila, jonka rakennushanke tuli vireille 1810-luvun lopulla. Lahdentaan sairaalan puinen rakennusryhmä valmistui 1820-luvun alkuun mennessä. Sittemmin vankilan yhteyteen liitetyn (kahdessa vaiheessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa) lääninsairaalan alkuperäinen puinen päärakennus on yhä jäljellä (nykyisen vankilan nk. puutalokorttelin Sakkola-niminen rakennus).  \r\n\r\nHanke lääninsairaalan saamiseksi parempiin tiloihin tuli vireille 1860-luvulla ja 1867 valtio lunasti tarkoitukseen kaupungilta alueen Valkeisenlammen luota ruutukaava-alueen ja lammen välimaastosta. Uuden lääninsairaalan rakennusten suunnittelu Yleisten rakennusten ylihallituksessa käynnistyi samoihin aikoihin. Uudet rakennukset, nyt tiiliset, rakennettiin 1870-luvulla siten, että laitos oli valmiina 1877. Rakennuskanta käsitti päärakennuksen ja isohkon kaksikerroksisen sairaalarakennuksen lisäksi mm. yksikerroksisen asuinrakennuksen taloudenhoitajalle. \r\n\r\nSairaalan laajentaminen kirurgisen osaston rakennuksella tuli hankkeena vireille 1900-luvun alkuvuosina. Olevan laitoksen eteläpuolelta valtio pakkolunasti kaupungilta maa-alueen tarkoitukseen. Uusi rakennus suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa (pääsuunnittelijana Magnus Schjerfbeck). Rakentaminen tapahtui 1908-10. Kirurgisen osaston näyttävä rakennus sijoitettiin Sairaalakadun suuntaisesti siten, että sen pääjulkisivu muodostaa edustavan päätteen Kauppakadulle. Samassa rakennusvaiheessa alueelle rakennettiin isohko talousrakennus (alkuaan keittiö-, pesula ja leipomotilat) ja 1870-luvun taloudenhoitajan rakennus laajennettiin kaksikerroksiseksi lääkäreiden asuintaloksi. \r\n\r\nLääninsairaala on vuodesta 1959 otettu alan oppilaitoskäyttöön. Vanhan rakennuskannan ohella historiallisen laitosalueen arkkitehtoninen yleisilmettä rakentaa myös alueen pohjoisreunaan 1990-luvun alussa noussut oppilaitos (Arkkitehtitoimisto Pekka Pitkänen Ky).   \r\n\r\n1870-luvun sairaalarakennus sekä 1900-luvun alun sairaala ja talousrakennus on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla 1994."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4677" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion lääninsairaala"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7014>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:32+0300" .

rky:p27  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kerimäen kirkonseudun keskeinen dominantti on kansainvälisestikin tunnettu rakennusmuistomerkki, \"Kristikansan suurin puukirkko\". Kirkkokansa on tullut aikoinaan veneillään Purunvedeltä Jouhenlahden rantaan. Rannassa on säilynyt 15 venevajan rivistö. Punamullatut, harjakattoiset vajat muodostavat laajimman venevajaryhmän Etelä-Savossa ja se on harvinainen jäänne aikoinaan tyypillisestä järviliikenteeseen liittyneestä rakentamisesta. Venevajojen ja kirkon yhdistävä tielinjaus, kirkkotie, jolle kirkko muodostaa näyttävän päätepisteen, on säilynyt.\n\nJouhenniemeen Aittokankaan mäelle rakennettu lamasalvoskirkko on pohjakaavaltaan lyhyt- ja leveävartinen kaksoisristikirkko. Aumattujen kattopintojen ylle kohoaa nelisivuisen kaulaosan kannattama korkea kupoli. Kirkko edustaa tyylillisesti eräänlaista empiregotiikkaa suippokaari - ja nelilehdykkäaiheineen. Sisätilan pilareiden, kahdessa kerroksessa olevien lehtereiden ja sidehirsien valtaisa, mutta järjestetty ja valon kyllästämä hongista rakennettu huone on kauttaaltaan maalattu marmorin väriseksi, valkoisen, vaalean harmaan ja sinertävän suonikkaaksi. Kirkon matalalla riippuvat kehävalaisimet ovat arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemat 1911. \n\nKirkon arkkitehtuuriaineksia toistava kellotapuli, jossa on korkea harmaakivinen alaosa, on rakennettu 1847."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.906343407,29.287028486 61.906387574,29.284368310 61.909795342,29.285027265 61.909771302,29.286475292 61.911136264,29.285666812 61.911887413,29.280720093 61.912731568,29.278071681 61.913006593,29.275975931 61.913804922,29.276698408 61.913786518,29.279260005 61.912939922,29.281436794 61.912588952,29.281175362 61.912563536,29.282389257 61.912497330,29.282596970 61.913778470,29.286331048 61.912860854,29.287144563 61.906343407,29.287028486" ;
        poi:history       "Säämingin kappeliksi 1632 perustettu Kerimäki erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1642. Nykyinen kirkko on jo seurakunnan viides jumalanpalvelushuone. Kirkon rakennushankkeen valmistelu käynnistyi jo 1820-luvulla, jolloin senaatti määräsi seurakunnan rakentamaan uuden kirkon. Kirkon paikasta käytiin pitkä kiista. Ensimmäinen suunnitelma 1 500 hengen puukirkkoa varten tehtiin intendentinkonttorissa 1842. Seurakunta piti sitä kuitenkin liian pienenä, kirkkoon haluttiin mahtuvan 5 000 henkeä eli puolet pitäjän asukkaista. Konduktööri A. F. Granstedtin 1843 tekemässä suunnitelmassa kirkossa oli 3 500 istuma- ja noin 1 500 seisomapaikkaa. Senaatti vahvisti piirustukset 1844. Kirkko rakennettiin vuosina 1845-1847 Axel Magnus Tolpon ja hänen kuoltuaan isänsä työtä jatkaneen Th. J. Tolpon johdolla. \r\n\r\nSakariston jatkeeksi rakennettiin 1953 arkkitehti Pertti Luostarisen suunnittelema talvikirkko. Sitä on laajennettu 1997."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k246 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:satama , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1127" ;
        skos:prefLabel    "Kerimäen kirkko ja kirkkoranta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7109>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Hämeentie 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ahtola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        wgs84:lat            "60.1803457309557" ;
        wgs84:long           "24.9522849433046" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7109" .

rky:p1586  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden 1700- ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla.\n\nPohjanmaalla merkittäviä teollisuuden patruunarakennuksia ovat Närpiön Benvik, Maalahden Åminneborg, Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaiden päärakennukset sekä Uudenkaarlepyyn Kiitola, Juthbacka ja Keppo. Pohjanmaan varhaisen teollisuuden merkittäviin alueisiin kuuluvat myös Isonkyrön Orisberg, Oravaisten ruukki ja tehdas, Seinäjoen Östermyra/Törnävä sekä Vähäkyrön Kolkki ja Merikaarto.\n\nNÄRPIÖ / BENVIK\nKaskisten kaupungin pohjoispuolella, kaupungin mantereesta erottavan salmen rannalla on Benvikin tilan pihapiirissä kaksi poikkeuksellisen komeaa 1700-luvun lopun kaksikerroksista pohjalaistaloa. Benvikin 1700-luvun lopun näyttävä rakentaminen liittyy vilja- ja tervakaupalla sekä laivanvarustuksella vaurastuneen, Kaskisten kaupungin perustaneen Bladh-suvun historiaan. Asuinrakennusten lisäksi pihapiiriin liittyy talousrakennuksia, kaksi aittaa, savusauna ja venevaja. Lähistöllä sijaitsee Peter Johan Bladhin rakennuttama hautakappeli.\n\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\nMaalahdenjoen suun pohjoisrannalla sijaitsee Åminneborgin uusklassillinen kartano sivustoiltaan umpeen rakennetussa pihapiirissä. Kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on Pohjanmaan harvoja kartanomaisia rakennuksia. Julkisivut on jäsennöity pilastereilla ja räystästä kiertää voimakas klassillinen hammaslista. Toisen kerroksen edustustilaluonnetta on korostettu korkeammilla ikkunoilla. On esitetty olettamus, että talon suunnittelija olisi tukholmalainen Johan Elfström, joka 1780-1788 johti Vaasan hovioikeuden talon rakentamista ja työskenteli myös Sulvan, Pirttikylän ja Raippaluodon kirkoissa. Mansardikattoinen sivurakennus, johon on sisustettu kartanon oma museo, on peräisin 1750-1761 väliseltä ajalta. Se on sijainnut alkuaan nykyisen päärakennuksen paikalla, mutta on siirretty uuden päärakennuksen tieltä. \n\nÅminneborg sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla \"Övermalax - Åminne\" -maisema-alueella.\n\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\nGrönvikin lasitehtaan rakennuskannasta on jäljellä mahdollisesti 1700-luvun lopusta oleva kaksikerroksinen päärakennus puistoineen ja puutarhurin taloineen. Päärakennus on rakennettu viimeistään 1814 ja restauroitu 2000-luvulla.\n\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\nKiitolan kosken vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta saakka. Kiitolan kartanossa toimineen entisen villatehtaan rakennukset ovat 1920-luvulta, ja kartanon puinen päärakennus on 1800-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat vanha kivisilta ja patorakenteet. \n\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\nJuthbackan kustavilainen päärakennus on valmistunut 1821 vuonna 1817 perustetun sahan kartanoksi. Mansardikattoisen rakennuksen julkisivua jäsennöi neljän pilasterin koristama frontispiisi. Pihapiirin alun perin neljästä punamullatusta talousrakennuksesta kolme on säilynyt.\n\nUUSIKAARLEPYY/ KEPPO\nKepon kartano sijaitsee Ylä-Jepualla Lapuanjoen rantamaisemassa, Keponkosken varressa. Näyttävä myöhäisempirerakennus on vuodelta 1869. Ruukin rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. konttori, työväen asuinrakennus ja talousrakennuksia. Keponkoski sahoineen oli 1700-luvulla kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksia ja 1800-luvulla Oravaisten Kimon ohella yksi Björkmanin (aateloituna Björkenheim) teollisuussuvun tuotantopaikoista.\n\nII / NYBY\nMeren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti"@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.966621208,21.498141867 62.968290360,21.497722302 62.968978916,21.498658119 62.968863232,21.499972743 62.967686825,21.502220844 62.967135234,21.504386146 62.966523665,21.506440363 62.965976995,21.507713491 62.964972636,21.508461584 62.964073553,21.507425400 62.963572658,21.506611540 62.963546540,21.505533398 62.963284970,21.504534639 62.963233549,21.502605647 62.963327785,21.501557334 62.963858311,21.500077412 62.964906310,21.500648519 62.965711785,21.499693214 62.966253388,21.498700205 62.966535738,21.498192877 62.968268043,21.497761408 62.966621208,21.498141867" ;
        poi:history       "Pohjanlahden ja Oulun porvaristo ryhtyi käyttämään hyväkseen 1765 murtuneen Pohjanlahden kauppapakon sallimia vapauksia kauppiaina ja laivanvarustajina. Monet heistä lähtivät kauppavapauden toteuduttua ulkomaille tutustumaan liike-elämään ja solmimaan kauppasuhteita. Suomeen perustettiin 1700-luvun lopulla 12 lasitehdasta eli -ruukkia, mm. Mustasaaren Grönvikin ja Iin Nybyn lasitehtaat.\r\n\r\nNÄRPIÖ / BENVIK\r\nNärpiön Benvikin tilan toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennutti Johan Bladh nuorempi 1776 ja toisen hänen poikansa Peter Johan Bladh 1786.\r\n\r\nKauppiassuvun jälkeläinen Johan Bladh oli osakkaana äitinsä Vaasaan perustamassa tupakkatehtaassa ja sai 1762 oikeuden perustaa Vaasaan villamanufaktuurin. Ulkomaankauppaa Bladh harjoitti aluksi turkulaisten laivojen osakkaana, kun Vaasalla ei ollut tapulioikeuksia. Vuoden 1765 kauppavapauden jälkeen hän ryhtyi varustamaan omia aluksia. Kun alkoi näyttää siltä, että Vaasan tapulioikeudet siirtyisivät Kaskisten perustettavalle kaupungille, Bladh hankki Närpiöstä Benvikin tilan, joka käsitti koko tulevan kaupungin alueen. Bladh muutti Benvikiin 1775 ja rakennutti tilalle asuinrakennuksen 1776. Hän rakennutti Kaskisiin omalla kustannuksellaan tulli- ja pakkahuoneen 1777. Kaskinen sai Bladhin anomuksesta tapulioikeudet jo 1779, vaikka sen kaupunkiprivilegiot vahvistettiin vasta 1785. Bladh oli perustanut jo tätä ennen Kaskisiin pienkeittämön ja 1781 laivanvarustamon. \r\n\r\nJohan Bladhin poika, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian kantonilaiseen johtajistoon kuuluva superkargööri Peter Johan Bladh palasi isänsä kuoltua 1783 Suomeen ja rakennutti itselleen uuden asuinrakennuksen Benvikiin 1786. Hän oli maan varakkaimpia laivanvarustajia, valtiopäivämies ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Peter Johan Bladhin kuoleman jälkeen Benvikiin perustettiin pellavakehräämö 1818, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1825. Benvik oli myöhemmin Johan Carlströmin ja Carl Jacob Grönbergin omistuksessa, joista jälkimmäinen perusti Benvikiin fajanssitehtaan 1800-luvun puolivälissä.\r\n\r\nMAALAHTI / ÅMINNEBORG\r\nÅminneborgin päärakennuksen rakennutti salpietaritehtailija Petter Böcker 1787-1792 välisenä aikana ostettuaan tilan vaasalaiselta kauppiaalta Israel Bladilta. Päärakennus kärsi tulipalosta 2003.\r\n\r\nMUSTASAARI / GRÖNVIK\r\nGrönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin  ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KIITOLA\r\nKiitolan kosken alueelle keskittyi 1800-luvulla kutomoteollisuuteen liittyviä toimintoja. Kehräämö valmistui 1890-luvulla ja myöhemmin kutomo. Nykyinen päärakennus siirrettiin aiemman palaneen tilalle Härmästä 1891-1893. Nykyinen silta rakennettiin kosken yli 1910. Uusi tehdasrakennus valmistui aivan kartanon päärakennuksen viereen 1912 ja uusi voimala 1922. Villatehdas joutui lopettamaan toimintansa 1932 ja tämän jälkeen alueella on toiminut eri alojen yrityksiä.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / JUTHBACKA\r\nRaahessa ja Uudessakaarlepyyssä mm. tervakauppaa käynyt luutnantti Carl Backman perusti 1813 ostamalleen Juthbackan tilalle myllyn ja sahan 1817. Tila oli ollut sotilasvirkatalona jo 1600-luvulla. Päärakennus tehtiin alun perin kapteenin virkataloksi 1821. Sen yhteyteen tehtiin moderni lisärakennus 1970-luvulla. 1900-luvulla Juthbackassa toimi mm. kasvatuslaitos ja lepokoti. Uudenkaarlepyyn kaupunki päätti ostaa ja korjata Juthbackan mm. kokouskäyttöön 2003 ja päärakennuksen sisätilat korjattiin entistäen 2005-2006.\r\n\r\nUUSIKAARLEPYY / KEPPO\r\nKepon varhaisin teollisuushistoria 1700-luvulla liittyy kaskislaisen J. Bladhin teollisuuslaitoksiin. Keponkoskessa oli saha jo 1700-luvulla, tupakkatehdas ja pikiruukki. Oravaisten Kimon ruukin kirjanpitäjä Carl Otto von Essen hankki tilan sahoineen 1838. Saha paloi 1893, jonka jälkeen sen paikalle rakennettiin tehtailija Hugo Grönlundin toimesta kutomo, joka oli toiminnassa 1899-1908.\r\n\r\nKepon kartano siirtyi 1954 Emil Höglundin ja Karl Johan Tidströmin omistukseen. Kartanon viereen perustettiin minkkitarha, josta tuli 1960-luvulla maailman suurin.  Omistajien perustaman Keppo Oy:n omistukseen siirtyi Pohjanmaan vanhoista teollisuuspaikoista Kimon ruukki 1962 ja Oravaisten verkatehdas Oy 1966. \r\n\r\nII / NYBY\r\nOululainen kauppias ja hovineuvos Johan Nylander sai 1782 luvan perustaa lasitehtaan Iin Olhavaan. Kaksi vuotta myöhemmin aloittanut tehdas kasvoi yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista. Se siirtyi Nylanderin vävyn Adolf Falanderin omistukseen 1792. Tuolloin tehdas työllisti yhteensä 300 henkeä, joista 19 lasinpuhaltajia. Falander luopui privilegiostaan 1807. Laamanni Julius Conrad Antell aloitti tehtaan toiminnan uudelleen 1813, minkä jälkeen se oli pääasiassa Antell- ja Fellman-sukujen omistuksessa. Toiminta päättyi 1885. Tehdas paloi 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k475 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:puisto , poio:kappeli , poio:navetta , poio:muinaisjaannos , poio:tie , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4736" ;
        skos:prefLabel    "Pohjanmaan teollisuuden kartanot (Åminneborg)"@fi .

[ dcterms:description  "Kuva Sompasaaren näkötornista, joka purettiin 60-luvun alkajaisiksi." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4366> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7011>
] .

[ dcterms:description  "Koulu on ollut Porthaninkadulla vuodesta 1929." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3226> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9303>
        dcterms:modified  "2011-07-29T13:58:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9064>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Ristisaatto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9062> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i53> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1356> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9064" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin Kaupunginteatteri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ensi linja 2" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7532> ;
        wgs84:lat            "60.1816669930093" ;
        wgs84:long           "24.9427181267492" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-kaupunginteatteri" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7274>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:05+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4770>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:05:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1119882~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Runeberginkatu ei ollut itse asiassa kovinkaan kaukana. Mutta toisaalta ei Messeniuksenkatu eikä Ruskonkaan kämppä. Eikä Akvaarioraravintola - ja sitä hän rakasti; kun hän seisoi keskellä pimeää, katseli kuinka ihmiset söivät ja tunsi kuinka pensaiden oksat hipoivat hänen poskiaan, silloin hän oli melkein huuhkaja." ;
  dcterms:description            "Tipi lähti seuraamaan naisia Lehtovaarasta, ja ravintolan kuva on kirjan kannessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1578> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8510>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7369>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Tapper, Kain"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7368> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7367> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7369" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7608>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:54:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9563>
        dcterms:modified  "2011-03-09T18:41:39+0300" .

[ dcterms:description  "Sonck suunnitteli 1913 valmistuneen Keskuskirjapainon rakennuksen. Se rakennettiin yhteen Erottajan puolella sijaitsevan kirjapainon vanhemman rakennuksen kanssa (F.A.Sjöström, 1883)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7840>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7868>
        dcterms:modified  "2009-11-24T16:51:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7011>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Sompasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat         "60.1807151396164" ;
        wgs84:long        "24.9754029836936" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7011" .

[ dcterms:description  "Jo kouluvuosina syntyi ystävyskolmikko Pentti Saarikoski, Matti Klinge ja Anto Leikola. Saarikoski on tallentanut päiväkirjaansa heidän tapaamisiaan, keskustelujaan ja luonnehdintoja ystävistään." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6802>
] .

rky:p1822  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon. \n\nHuvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Huviloiden päärakennuksiin liittyy mm. arvokkaita puistoja ja puutarhoja, huvimajoja, pelikenttiä, uimakoppeja ja laitureita. ”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, jotka meidän aikanamme ympäröivät Suomen uutta pääkaupunkia, aseta Tuurholman viereen Jollas ja Stansvik, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.” (Sakari Topelius, Tähtien turvatit 1889) \n\nHelsingissä Stansvikin kartanon rakennuskanta, päärakennus, huvila Engel ja venevaja ovat 1800-luvulta, samoin puisto, huvimaja sekä huviloiksi muutetut työväen- ja talousrakennukset. Tahvonlahden pohjukassa ovat Schaumannin huvila ja alppimaja 1870-luvulta, Kaivoshuvila 1700-luvulta sekä kartanon rautakaivos 1760-luvulta. Nuorempia kesäasuntoja kartanon mailla ovat kunnallisvirkamiesyhdistyksen majat ns. Vanhakylässä. Tahvonlahden ja Hevossalmen rannalla on muutamia huviloita, joista Salomo Wuoriolle suunniteltu on arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen varhainen huvilasuunnitelma 1900-luvun taitteesta.  \n\nTullisaaren Turholman kartanomiljööstä ja kauppaneuvos Borgströmin rakennuttamasta kolmesta huvilasta on säilynyt kaksi uusrenessanssihuvilaa 1870-luvulta sekä laaja puisto. Huvilat ja muu rakennuskanta ovat Theodor Deckerin suunnittelemia. Huviloissa yhdistyvät sveitsiläistalojen piirteet, kansanomainen puuarkkitehtuuri ja uusrenessanssi. Toinen huviloista on ollut pitkään laulaja Aino Acktén kesähuvilana. \n\nDegerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu päärakennus, vierasmaja eli rantatupa sekä asuin- ja talousrakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesäasuntona 1870-luvulta 1950-luvulle, jolloin se on muutettu ympärivuotiseen käyttöön. J.L.  Runebergin tiedetään viettäneen kesää Degerön kartanon rantatuvassa 1836.\n\nJollaksessa on kartanon mailla Saunalahden rannoilla sekä Itäniitynniemessä huvila-asutusta 1880-luvulta aina 1930-luvulle. Huviloiden tyylikirjo ulottuu uusrenessanssista funktionalismiin. Saunalahden pohjukassa olevan Jollas-Västergårdin kartanon 1919 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Jollaksen kartanosta etelään pistävän niemen kärjessä on pieni Matosaari, jossa on 1963 palaneen suurhuvilan raunio ympärillään puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1920-luvulla suunnittelema mielenkiintoinen puutarhakokonaisuus muuri- ja terassirakenteineen. Matosaaressa on myös 1800-luvun lopun huvila ja Krimin sodan aikainen patteri ja ruutikellari. \n\nVillingissä on saaren pienimuotoisen 1800-luvun kartanomiljöön (päärakennus, punainen tupa ja puisto) ympärillä pääosin 1910- ja 1920-luvun alun edustava, noin neljänkymmenen huvilan maaosakeyhtiöiden palstoittama yhdyskunta. Niiden lisäksi saaressa on yksittäisiä 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita, mm. Villa Granudden, sekä jugendtyylisiä 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita, mm. Fazerin tontin Kallioniemi, sekä myöhemmin rakennettuja huviloita aina 1960-luvulle saakka. Arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema huvila Villa Oivala on vuodelta 1924. Kalastaja-asumuksen paikalle rakennettuihin lukeutuu Torpetin palstan monesti muutettu huvila, jonka 1930-luvun asu on arkkitehti Martti Välikankaan itselleen suunnittelema. Huviloiden lisäksi saaren maisemaan kuuluvat pitkät kiviaidat.\n\nVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. \n\nEspoon Soukanniemellä ovat edustavat uusrenesanssihuvila Fridhem vuodelta 1880 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen huvila vuodelta 1913. Rantakallioon on hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta kertova muistokirjoitus. Tallholman saaren viidestä vanhasta huvilasta Villa Tallholm on saariston ensimmäisiä huvilaksi rakennettuja rakennuksia. Kirkkoherra Geitlinin 1865 rakennuttaman suureellisen huvilan ympärillä on muotoiltu puutarha jalopuineen. Pentalan saaren pohjoisosassa on saariston käyttöä monipuolisesti ilmentävä rakennusryhmä, josta huomattava osa kuuluu saaristomuseoon. Alueella on huviloita, 1700-luvun kalastajamökki ja purjehdusseuran paviljonki Paven, jonka Sigurd Frosteruksen suunnittelema osa on vuodelta 1912 ja Matti Finellin 1938."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.172603533,25.056790339 60.173444476,25.056689346 60.174466169,25.058473628 60.175365579,25.058881694 60.175806978,25.060324526 60.175998591,25.061592709 60.175943385,25.063423905 60.173467764,25.064757823 60.172937497,25.063363383 60.172095014,25.060406868 60.172603533,25.056790339" ;
        poi:history       "Pohjoismaissa ja Venäjällä kaupungissa asuvien säätyläisten ja porvarien tapa muuttaa kesäisin maaseudulle asumaan on vuosisatoja vanha. Koskemattoman luonnon arvostus liittyi yleisempäänkin 1700-luvun lopun eurooppalaiseen luonnon ihailuun. Vilkkaan kaupunkiasumisen vastapainoksi haettiin kesäisin rauhallista maaseutuasumista, mikä alkoi säätyläisten ja varakkaan porvariston keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella. Helsingin ympärille muodostuneen kesähuvila-asutuksen taustalla oli paitsi Suomen maiseman ”löytäminen” myös 1800-luvun alun uuden pääkaupungin nopea kasvu.\r\n\r\nEnsimmäiset saariston kesäasunnot olivat joko aatelisten maakartanoita tai kaupunkilaisten vuokraamia kalastajamökkejä tilapäiseen käyttöön. Varsinaisten huviloiden rakentaminen, osin suureellisin huvila- ja puutarhasuunnitelmin, käynnistyi 1860- ja 1870-luvulla. Huvilan paikan valintaan vaikuttivat maisemat, laivareitit ja näkymät laivareitille, laiturit ja kalastusmahdollisuudet.\r\n\r\nHuviloita rakennettiin 1870-1890-luvulla vilkkaasti etenkin Meilahteen ja Degeröhön (vuodesta 1946 Laajasalo) sekä Espoon saaristoon. Höyrylaivaliikenne Helsingistä Degeröhön alkoi 1837 ja myöhemmin se kehittyi säännölliseksi vuoroliikenteeksi, joka mahdollisti jopa työssäkäynnin pääkaupungissa. Höyrylaivaliikenne pysyi vilkkaana 1930-luvulle asti.\r\n\r\nTullisaaren Turholman kartanon vuokraajan ja sittemmin omistajan kauppaneuvos Henrik Borgströmin, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajan, kesänvietto Tullisaaressa alkoi 1838. Degerön Stansvikin kartanossa kesäasutus alkoi samoin jo 1800-luvun alkupuolella. Kesävieraiden määrä kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kartanoon rakennettiin lisää tilaa ja muutettiin vanhoja työväenasuntoja kesähuviloiksi. Ensimmäinen tontti, ns. Schaumannin huvila, vuokrattiin 1870-luvulla. Stansvikin hiekkatiet ja vanhat kaivokset mainitaan oivallisina kävelykohteina 1889 julkaistussa matkailuoppaassa.  \r\n\r\nHuvilapalstojen erottamista helpotti maanjakolainsäädännön lieventyminen 1864 ja 1883 annetuilla asetuksilla. Palsta oli maa-ala, joka lohkottiin rälssi- tai verotalosta. Lohkottujen palstojen lisäksi kesäasuntoja ja huviloita rakennettiin vuokratonteille. Degerön kartanoiden mailta oli 1800-luvun loppuun mennessä lohkottu 36 tonttia.\r\n\r\nPääkaupungin nopea kasvu nosti maan kysyntää ja hintoja. Ensimmäiset huvilatonttien välittämiseen erikoistuneet yhtiöt olivat 1910-luvun alkupuolella Espoossa Oy Suvisaaristo (Ab Sommaröarna) ja Helsingissä Ab Willinge. Yhtiöt palstoittivat hankkimansa maan huvilatonteiksi. Toimintaan liittyivät omat liikennöintiyhtiöt, jotka vastasivat omilla höyrylaivoilla huvilasaarten ja mantereen välisestä liikenteestä.\r\n\r\nOy Suvisaaristo osti Espoosta Moisön rälssitalon Pikku-Sikosaaren, Ison Sikosaaren, Pentalan ja Herrön. Oy Suvisaariston Moisön tilasta lohkottiin 1910- ja 20-luvuilla 120 huvilapalstaa. Vaikka Villinkiin rakennettiin ensimmäiset huvilat 1880-luvulla, oli saaressa vain vähän huviloita ennen Ab Willingen perustamista. Yhtiön palstoittamien tonttien myynti alkoi 1913. Tonttien myymisen sekä suunnitelmat suuresta Villingin kylpylä-, terveyskylpylä- ja kasinorakennuksesta keskeytti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana Itä-Villinki pakkolunastettiin ja sinne rakennettiin meririntaman tykkipattereita. Villingin palstoitus ja huvilayhdyskunnan rakentaminen jatkui sodan jälkeen uusien yhtiöiden voimin. Villingin huviloiden suunnittelijoina olivat arkkitehdit ja rakennusmestarit. Huviloihin liittyivät puutarhat, joita suunnittelivat mm. Paul Olsson ja Bengt Schalin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573" ;
        skos:prefLabel    "Helsingin höyrylaivareittien huvila-asutus (Degerö)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9300>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pihlajatie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1939247127824" ;
        wgs84:long        "24.9032737302097" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pihlajatie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7271>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kaisaniemen ala-asteen koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1733281803411" ;
        wgs84:long        "24.9483510477629" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7271" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7510>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7605>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Jusupoff, Zinaida Ivanovna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ruhtinatar Jusupoff" , "Markiisitar de Serre" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7375> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7605" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8319>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:55+0300" .

rky:p162  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.154907097,25.767840948 62.153672706,25.766890332 62.151981275,25.762424423 62.152189412,25.761669453 62.153501355,25.761500941 62.155412338,25.760498389 62.156184472,25.761724096 62.157060013,25.762931550 62.157743451,25.761617631 62.164277234,25.767182689 62.164261266,25.769899497 62.162209446,25.770697405 62.154907097,25.767840948" ;
        poi:municipality  kunnat:k500 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=219" ;
        skos:prefLabel    "Kinkomaan sairaala-alue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9560>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Wonder, Stevie"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9560" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5815>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=FDEBED13-36C4-4594-8D95-AC0C1E194A2F> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7770>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:39:39+0300" .

[ dcterms:description  "Luku \"Vanha trivialikoulu\"" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7820>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8579>
        dcterms:modified  "2010-02-01T15:58:40+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7911> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7796>
] .

rky:p756  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suvannon erämaakylä Kemijoesta haarautuvan Kitisenjoen varressa on Lapin pohjoisimpia talonpoikaiseen omavaraistalouteen perustuvia kyliä 1600-luvun pysyvän uudisasutuksen äärilaidalla. Syrjäisen Suvannon kylän rakennuskanta on kokonaisuudessaan säästynyt toisen maailmansodan tuhoilta. Kyläkummulle ryhmittynyt, poikkeuksellisen yhtenäisenä säilynyt rakennuskanta on suureksi osaksi peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta, niittytalouden kukoistuskaudelta. Eheinä säilyneissä pihapiireissä on runsaasti eriaikaisia talousrakennuksia. Kylän rakennuskanta on tutkittu tarkkaan.\n\nSyrjäinen Suvannon kylä on ainutlaatuisen hyvin säilynyt Lapin kylä. Sen rakennuskanta sijaitsee metsän reunustamalla viljelyaukealla Kitisen rannassa. Kyläasutus on sijoittunut vanhan raitin ja siltä erkanevien teiden varsille. Kaikkiaan Suvannossa on säilynyt toista sataa ennen sotia rakennettua hirsirakennusta, näistä kaksikymmentä on asuinrakennuksia. Useimmat punamullatuista asuinrakennuksista ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vanhin on Hiltusen 1700-luvulla rakennettu päärakennus. Perinteisiä pihapiirejä on lisäksi mm. Junttilan, Saunalan, Mettiäisen, Harjulan, Mattilan, Simunan ja Joopilan tiloilla. Suvannon kaksikerroksinen koulu on vuodelta 1928.\n\nKokkosnivan voimalan aiheuttama vedenpinnan nousu on muuttanut Kitisen jokimaisemaa Suvannon kylän kohdalla. Muutoksen haitallisia vaikutuksia on pyritty lieventämään maisemoinnin avulla.\n\nSuvannon kylä on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi \"Suvanto\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "67.154774652,27.253061296 67.157934265,27.263551674 67.157587273,27.273633420 67.153964075,27.292805340 67.148553704,27.296083092 67.147599656,27.275961348 67.147835295,27.258400567 67.148799815,27.248488323 67.154774652,27.253061296" ;
        poi:history       "Suvannon kylä sai pysyvän asutuksensa 1600-luvulla. Syrjäisen sijaintinsa ansiosta kylä säästyi Lapin sodan tuhoilta 1944. Kitiseen 1980-luvulla rakennetun voimalaitoksen johdosta joen vesipinta kylän kohdalla nousi ja rantamaisema muutti omistajien, ympäristöministeriön ja Pelkosenniemen kunnan rahoituksella. Kitisen ylittävä silta valmistui 1990-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k583 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:koulu , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2145" ;
        skos:prefLabel    "Suvannon kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Malmi"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/646839/> ;
        wgs84:lat     "60.2488709041301" ;
        wgs84:long    "25.0269616480251" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/74" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6027>
        a                   th:Fakta ;
        rdfs:label          "Säätytalon historia" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:content     "Mikä on Helsingissä sijaitsevan säätytalon historia? Miten tavallinen kansalainen pääsee tutustumaan siihen?  Kruununhaan Säätytalon historia on monin tavoin myös Suomen poliittista historiaa. \n\nSuomen valtiopäivät kokoontuivat talossa ensi kerran vuonna 1891. \nSotasyyllisyysoikeudenkäynti käytiin Säätytalossa. \n\nSäätytalon on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström ja se valmistui vuonna 1890. Talo rakennettiin aatelittomia säätyjä eli papistoa, porvaristoa ja talonpoikia varten, joilla oli kullakin talossa omat tilansa. Aatelissääty taas kokoontui 1862 valmistuneella Ritarihuoneella. Eduskunta siirtyi muualle 1907, mutta Eduskunnan kirjasto toimi talossa vielä vuoteen 1931 saakka. Sen jälkeen Säätytalo oli pitkään Tieteellisten seurain hallinnassa.\n\nTalon päädyn otsikkofriisi esittää Porvoon valtiopäiviä. Friisin on tehnyt kuvanveistäjä Emil Wikström vuonna 1903.\n\nNykyään Säätytalo on valtioneuvoston edustustila. Tavallinen kansalainen pääsee tutustumaan taloon joka kuukauden toinen lauantai klo 10-12. Kesäaikaan vierailumahdollisuutta ei ole. Valtioneuvostosta meille kerrottiin, että ennen visiittiä kannattaa tarkistaa, onko yleisötilaisuus varmasti järjestetty vai onko tilalla mahdollisesti yksityistilaisuus." ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/saatytalo/fi.jsp" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/saatytalon-historia" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Takamäki asteli kymppitalon C-rapulle. Katutasossa oli joku kebab-pizzeria.\" (s. 210)" ;
  dcterms:description            "Murharyhmän entinen päällikkö Karhuvuori asuu osoitteessa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2482> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8491>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1116>
        dcterms:modified  "2010-05-12T11:40:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8221>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:02:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_23>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:43+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8316>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Marvin, Lee"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8316" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1828>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lehtinen, Torsti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/lehtinen-torsti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6526>
        dcterms:modified  "2011-01-21T14:55:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8481>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8576>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Toukokuun taika" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8574> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2hcg/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8572> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8573> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8571> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8576" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8815>
        dcterms:modified  "2010-03-10T15:01:25+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6786>
        dcterms:modified  "2010-02-03T17:03:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i226>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hakaniemeen tanssimaan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i681> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i219> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6888> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6887> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/hakaniemeen-tanssimaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i486>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Der Himmel über Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i485> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7874> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/himmel-ueber-helsinki-der" .

rky:p1549  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kiviniityn pohjoisosan pientaloalue on muotokieleltään, mitoitukseltaan ja materiaaleiltaan yhtenäinen ja hyvin säilynyt 1960-luvun pientaloalue. Matala ja tiivis alue on rakentunut Kokkolan kaupungin kaavoittamana ja ohjauksessa eri arkkitehtien ja rakennusmestareiden tekemien tyyppipiirustusten mukaisesti. \n\nPientaloalue koostuu sekä 6. että 25. kaupunginosan alueista ja sijaitsee Kokkolan kaupungin ruutukaava-alueesta länteen, Pohjoisen ohikulkutien eteläpuolella ja Tehtaankadun pohjoispuolella. Parhaiten ovat säilyneet pääasiassa vuoden 1962 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen mukaisesti 1960-luvulla rakennetut omakotitalojen korttelialueet Brennerin ja Riskan puistojen ympäristössä sekä Libeckinkadun ja Puutarhakadun varrella. \n\nTiiviisti ja säännönmukaisesti pienille tonteille sijoitetut yksikerroksiset pientalot sijaitsevat pääkatuja kapeampien asuinkatujen varsilla. Istutusten suojaamilla tonteilla ei ole asuinrakennuksen lisäksi muita rakennuksia. Olennainen osa alueen rakennettua ympäristöä ovat katutilat ja kulkukäytävät sekä puistot ja muut viheralueet. \n\nAlueella on 80 yksikerroksista yhden perheen omakotitaloa, yksi rivitalo ja seitsemän kytkettyä omakotitaloa, joista suuri osa on säilyttänyt alkuperäisen asunsa. Tuomitien, Koivutien ja Leppätien varsilla on kolmetoista rakennusmestari J. Haapasaaren 1961 suunnittelemaa, yksikerroksista tiilivuorattua omakotitaloa sekä kymmenen todennäköisesti kaupunginarkkitehti Marjatta Mäkisen piirtämän Luostarinen-tyyppipiirustuksen mukaan rakennettua omakotitaloa. Libeckinkadun varrella on kolmetoista arkkitehti Jaakko Laapotin 1960 suunnittelemaa yksikerroksista Minerit-tyyppitaloa. Libeckinkadun ja Puutarhakadun varrella on myös seitsemän Heikki Heinosen 1960 suunnittelemaa Ritari-tyyppitaloa. Edellisten lisäksi Libeckinkadulla ja Puutarhakadulla on seitsemäntoista Marjatta Mäkisen suunnittelemaa Ykspihlaja-tyyppitaloa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.841524896,23.105109041 63.842478801,23.105013053 63.843717549,23.109572603 63.842168775,23.111845228 63.841673683,23.112452557 63.841544060,23.111763024 63.841347067,23.110654380 63.841215166,23.109404126 63.841075157,23.109480236 63.840793003,23.109632900 63.840699760,23.108500382 63.840286289,23.108661664 63.839890941,23.103881657 63.840186451,23.103874308 63.840259773,23.103960853 63.840304600,23.104692955 63.840890696,23.104422596 63.840871477,23.103866734 63.841395967,23.103844113 63.841443965,23.105103284 63.841524896,23.105109041" ;
        poi:history       "Kiviniityn alue rakentui entiselle luovutusmaalle, Kokkolan kaupungin vuosina 1898 ja 1909 asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. Osa alueesta sisältyi 1940 vahvistettuun, mutta osin toteutumatta jääneeseen, Birger Brunilan laatimaan Kokkolan kaupungin asemakaavan laajennukseen, mutta vielä 1961 Tehtaankadun ja Pohjoisen ohikulkutien väli oli peltomaata.\r\nKiviniityn pohjoisosa rakentui kaupunginarkkitehti Marjatta Mäkisen laatiman vuoden 1962 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen mukaan. Kaava-alueeseen lukeutui myös Mariankadun länsipuoli.\r\n\r\nAsemakaavassa yli 30 hehtaarin suuruinen alue suunniteltiin arviolta 4200 asukkaan kaupunginosaksi, johon varattiin 153 tonttia \"omakotiluonteisia\" eli omakoti-, atrium- ja rivitalorakennuksia varten, 21 asuinkerrostalotonttia, kuusi liike- ja huoltotonttia sekä yksi yleisrakennusten tontti. Kaksi suurinta omakotitaloaluetta oli sijoitettu puistojen eli Riskan puiston ja Brennerin puiston ympärille.\r\n\r\nOmakotitonttien keskimääräinen koko oli noin 550-600 m². Rakennusalamerkinnöillä määriteltiin kerrosluvun lisäksi käytettävät julkisivumateriaalit. Alueen omakotitaloissa suunniteltiin käytettäväksi Puutalon, Tiiliteollisuuden, Suomen Mineriitin ja kaupungin rakennustoimiston laadituttamien tyyppipiirustusten mukaisia tyyppitaloratkaisuja. Tyyppipiirustukset sisältyivät kaava-aineistoon kun asiaa esiteltiin kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4810" ;
        skos:prefLabel    "Kiviniityn 1960-luvun pientaloalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9027>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Leisti, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9027" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6523>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "SysOpen Digia Tower"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hiomotie 19" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3> ;
        wgs84:lat            "60.2202420431929" ;
        wgs84:long           "24.8683284296503" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sysopen-digia-tower" .

[ dcterms:description  "Emilia ja Siiri istuvat Temppeliaukion kirkon kivimuurilla, \"Helsingin kauneimmalla paikalla\". " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9685> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7237>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:26:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9192>
        dcterms:modified  "2010-06-02T17:02:55+0300" .

[ dcterms:description  "Leo Salonen toimi Motin keittiömestarina 1959-1967." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8446> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8448>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8812>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Stenbäckinkatu 24"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Romanian suurlähetystö" , "Syvähuokon talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1863982536413" ;
        wgs84:long           "24.9102283345909" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/stenbackinkatu-24" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6783>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Linnanmäki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6781> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6773> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/linnanmaki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9287>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Kuva-Pirtti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kuvapirtti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6540> ;
        wgs84:lat            "60.1871998479683" ;
        wgs84:long           "24.9622397079986" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-kuva-pirtti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2799>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Hauska Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/hauska-helsinki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7497>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:14+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4993>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1057049~S9*fin> .

rky:p1451  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.931535034,28.537633374 65.931593689,28.536676101 65.931893115,28.536153584 65.932455483,28.536307485 65.932777589,28.535966472 65.932980808,28.535257976 65.933709312,28.535962344 65.933436627,28.538708578 65.931535034,28.537633374" ;
        poi:municipality  kunnat:k305 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2107" ;
        skos:prefLabel    "Pyramidikattoiset kesänavetat (Jokela)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9786>
        dcterms:modified  "2011-10-30T16:14:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7234>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Töölön säilytyssuoja"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kisahallin kellari" , "Putka" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> ;
        wgs84:lat            "60.1839119708451" ;
        wgs84:long           "24.9253922939538" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7234" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2323>
        dcterms:modified  "2010-11-29T01:02:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1875503~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_629>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:11+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1334322~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1334311~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1917749~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1928482~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7151> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7149>
] .

rky:p125  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti C.L. Engelin ruutukaava-alue Porvoossa on ollut yksi Suomen merkittävimmistä empiren suunnitteluperiaatteiden ja -ihanteiden mukaan toteutetuista asemakaavoista. Alkuperäisestä kaavasta on säilynyt korttelijako, yhtenäisiä katunäkymiä ja yksittäisiä asuinrakennuksia sekä merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten kaupungintalo, lyseo, kuurojen koulu, tori ja puistoja.\n\nPorvoon eteläosan säännöllinen empirekauden ruutukaava on säilynyt hyvin, mutta rakennuskanta on uusiutunut suuresti 1960- ja 1970-luvuilta lähtien. Alkuperäistä rakennuskantaa on säilynyt alueella fragmentaarisesti. Empirekaupunginosan parhaiten säilyneet kokonaisuudet sijaitsevat Aleksanterinkadun, Lukiokadun ja Jokikadun varrella.  \n\nVanhin rakennuskanta muodostuu 1840- ja 1850-luvuilla rakennetuista yksikerroksisista, empiretyylisistä rakennuksista. Tonteilla suuri asuinrakennus on kadun varressa ja ulkorakennukset ovat pihan sivuilla siten, että ne eivät ole paloturvallisuussyistä vasten naapurin rakennuksia. Jokikadun rakennusrintama ja Aleksanterinkadun rakennukset ovat edustavaa empirearkkitehtuuria. \n\nEmpirekaupunginosan  merkittävimmät julkiset rakennukset ovat 1800-luvun puolessavälissä rakennettu Porvoon lyseo, torin varrelle rakennettu kaupungintalo sekä  kuurojenkoulun kolme uusrenessanssityylistä puurakennusta. Runebergin koti (C.J.E. Gustavson 1849) ulkorakennuksineen ja puutarhoineen on erityisen hyvin säilynyt yksityistalo. Myös sen ympärillä on empirekauden rakentamista hyvin kuvaavaa puuarkkitehtuuria.\n\nAsemakaavan mukaiset merkittävimmät aukiot ovat korttelin käsittävä kauppatori ja puolitoista korttelia käsittävä kaupunginpuisto sekä Porvoon lukioon liittyvä puisto. Kauppatorilta johtaa Porvoonjoen rantaan leveä puistokatu. Jokiranta on suoristettu ja istutettu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.391514845,25.661462838 60.391335514,25.660710378 60.392108545,25.660031433 60.393684906,25.658598135 60.393889172,25.659534426 60.392441001,25.660814282 60.392291299,25.660918292 60.392847214,25.663460999 60.393283720,25.663101017 60.393678920,25.664806735 60.393046796,25.665357118 60.392079864,25.666274625 60.392220226,25.666770603 60.391891100,25.667149032 60.392112489,25.667846846 60.392621190,25.667369958 60.392514325,25.666838482 60.392709940,25.666647920 60.392757023,25.666839926 60.393751913,25.665898371 60.393868665,25.665722554 60.394451961,25.668184583 60.394681507,25.669133083 60.393542064,25.670247456 60.393323078,25.670408580 60.393177077,25.669912799 60.392964806,25.670126761 60.392882069,25.669753799 60.393121718,25.669458951 60.392699422,25.667857126 60.392005722,25.668455585 60.391906566,25.668128945 60.391655271,25.668389996 60.391364130,25.666931025 60.391789104,25.666548678 60.391349559,25.664913390 60.392535939,25.663765855 60.391901504,25.661137360 60.391514845,25.661462838" ;
        poi:history       "Porvoon keskustan eteläosan ruutuasemakaavan laati 1832 arkkitehti C.L. Engel keisari Nikolai I:n käskystä. Asemakaavan mukaan alue tuli rakentaa yksikerroksisin puurakennuksin. Tontit tuli istuttaa paloturvallisuussyistä. Ruutukaava oli tarkoitus ulottaa myös keskiaikaisperäisen Vanhan Porvoon yli, mutta se ei toteutunut näiltä osin.\r\n\r\nPorvoon lyseo valmistui 1849 arkkitehti E.B. Lohrmannin suunnitelmin ja vihittiin 1850. Torin varrelle rakennettiin 1893 kaupungintalo (C.R. Rosenberg). \r\n\r\nMaamme ensimmäisen kuuromykkien koulun perusti 1846 Porvooseen Carl Oskar Malm, joka oli itse kuuromykkänä saanut koulutuksensa Tukholmassa. Valtion otettua koulun hallintaansa siirrettiin se Turkuun. Porvoon koulu jatkoi yksityisenä ja siirtyi valtiolle 1860. Porvoon kuurojenkoulun kolme laitosrakennusta (koulurakennus, oppilasrakennus ja johtajan asuinrakennus) rakennettiin 1898. Ne oli suunniteltu yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Th. Granstedtin johdolla.\r\n\r\nSuomen kansallisrunoilija Johan Ludwig Runeberg asui 1852-1877 Aleksanterikatu 3:ssa. Asuinrakennukseen perustettu Runebergin kotimuseo avattiin 1882."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:kaupungintalo , poio:koulu , poio:oppilaitos , poio:tori , poio:museo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1531" ;
        skos:prefLabel    "Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9523>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tähtien turvatit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9522> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9521> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4691> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9523" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7733>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_889>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1836539~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_2917>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:57+0300" .

rky:p385  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhän Henrikin kulttiin liittyvä Nousiaisten kirkko on Turun tuomiokirkon ohella Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki. Kirkkosalissa oleva piispa Henrikin haudalle pystytetty sarkofagi (kenotafi) pronssilaattoineen on ainutlaatuinen maassamme. Kirkko pappiloineen on säilyttänyt vuosisataisen maisemallisen asemansa avoimella viljelysaukealla Hirvijoen laaksossa.\n\nNousiaisten ja Lemun pitäjiä halkovan Hirvijoen yläjuoksun rantatörmällä sijaitseva kirkko poikkeaa pohjamuodoltaan muista keskiaikaisista kirkoista. Runkohuoneen länsipää on kolmitaitteinen ja itäpäässä siihen liittyy kapeampi taitteinen kuori. Asehuoneessa on oviaukot itä- ja länsiseinällä, eteläseinällä on ollut ikkunan yhteydessä ulkoinen saarnaparveke. Kirkossa on käytetty poikkeuksellisen paljon tiiltä seinämuurien yläosassa. Kuori-ikkunoissa ja eteläportaalissa on monimuotoiset tiiliprofiloinnit. Neljä pilariparia jakaa kirkkosalin kolmeen laivaan, joista keskilaiva on kaksi kertaa niin leveä kuin sivulaiva. Holvit ovat yksinkertaisia ristiholveja ja niissä sekä pitkittäisissä arkadikaarissa on joitakin primitiivisiä kalkkimaalauksia. Kirkkosalin kiinteä sisustus on alkuperäiselle paikalleen 1960-luvun lopulla palautettua Pyhän Henrikin sarkofagia ja 1640 lahjoitettua saarnastuolia lukuun ottamatta selkeän moderni. \n\nKirkon merkittävin kalleus on Piispa Maunu II Tavastin 1429 lahjoittama mustaa belgialaista kalkkikiveä oleva sarkofagi, joka on päällystetty piispa Henrikin elämää ja ihmetekoja kuvaavilla kaiverretuilla messinkilaatoilla. Lisäksi kirkossa on Pyhää Henrikiä esittävä suurikokoinen veistos ja triumfikaareen kiinnitetty krusifiksi. \n\nKirkon eteläpuolella oleva vaatimaton kaksikerroksinen kellotapuli on rakennettu 1759-1760 turkulaisen Matias Ledeniuksen johdolla.\n\nNousiaisten pappila sijaitsee joen vastarannalla ja kirkolta sinne johtavat portaat ja silta. Pappila on sijainnut samalla paikalla todennäköisesti 1200-luvulta lähtien. Päärakennus on rakennettu 1890. Talousrakennuksista yksi on yhteinen viereisen kirkon virkatalon tilanhoidosta vastanneen tilan kanssa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.617560582,22.133578099 60.615837057,22.130077530 60.614902568,22.130056752 60.615046638,22.129144516 60.615207271,22.128109776 60.615230042,22.127743197 60.615170261,22.127280731 60.615003520,22.126522160 60.614920745,22.126085359 60.614936632,22.125552602 60.614932701,22.124691540 60.613844950,22.121060167 60.614591254,22.119717163 60.616404033,22.115977372 60.618666800,22.119503560 60.619112132,22.119873875 60.618576341,22.128761010 60.618422016,22.128852252 60.618232352,22.129126199 60.618091205,22.129839900 60.618088055,22.130500452 60.618089912,22.131382274 60.617989987,22.132217887 60.617560582,22.133578099" ;
        poi:history       "Nousiaisten kirkko rakennettiin legendan mukaan paikalle, johon Suomen ensimmäinen piispa Henrik 1150-luvun puolivälissä haudattiin. Nousiaisten kirkossa säilytettiin ilmeisesti piispa Henrikin pyhäinjäännöksiä ennen niiden siirtämistä Turun tuomiokirkkoon 1300-luvun vaihteessa. Piispa Henrikin pyhimyskultti, johon liittyvät Surmavirsi ja Pyhän Henrikin legenda, kehittyi 1200-luvulla ja Nousiaisten kirkko muodostui pyhiinvaelluskohteeksi.\r\n\r\nNousiaisten Topoisiin, nykyiselle kirkonpaikalle, kehittyi 1100-1200-luvulla Suomen ensimmäinen hiippakuntakeskus. Keskiaikaista kivikirkkoa edelsi samalla paikalla ilmeisesti puinen kirkko. Piispanistuin siirtyi Aurajoen Koroisiin 1229 ja Pappilan kylän maat luovutettiin Nousiaisten seurakunnalle.\r\n\r\nVuonna 1901 arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla tehdyssä korjauksessa kivikirkon kiinteä sisustus uusittiin, ikkunat laajennettiin ja kuorin eteläseinää vasten rakennettiin harmaakivinen kappeli piispa Henrikin sarkofagia varten. Kirkkoa korjattiin Muinaistieteellisen toimikunnan arkkitehtien Heikki Havaksen ja Maija Kairamon suunnitelmien mukaan 1967-1968. Tuolloin sarkofagi siirrettiin erillisestä kuorista kirkkosaliin sen lattian alta löydetyn kiviperustan kohdalle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k538 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1794" ;
        skos:prefLabel    "Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7993>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:37+0300" .

rky:p719  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa.\n\nRuotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa.\n\nMerilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794.\n\nVarissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki.\n\nKotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio.\n\nKotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja.\n\nMerilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.459380681,26.934231838 60.458764098,26.935255706 60.458370828,26.934376020 60.458973456,26.933295501 60.459380681,26.934231838" ;
        poi:history       "Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.\r\n\r\nRuotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki.\r\n\r\nKrimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k285 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1167" ;
        skos:prefLabel    "Ruotsinsalmen merilinnoitus (Merisairaala)"@fi .

[ dcterms:description  "Matkustaja tuonpuoleisesta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_531>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:25+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1725869~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kaivopuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843554/> ;
        wgs84:lat     "60.1583600094909" ;
        wgs84:long    "24.9751546007468" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/37" .

[ dcterms:description  "Suomen Nuorison Iskujoukot leikkasivat ruokoja Lammassaaren vesijätöillä. Kirjassa kuva Pohjolan pirtistä, raittiusyhdistys Koiton kesäsiirtolasta Lammassaaressa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7676> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7028>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6155>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C88D24DE-7DCB-4D61-A5CD-2FD77FDA6C13> .

rky:p979  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Ulkosaariston asuttaminen liittyy merenkulkuun ja kalastukseen. Saarten pienimuotoinen, pysyvä kyläasutus on saanut alkunsa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kyläkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmät. Asutus on keskittynyt pääasiallisesti sataman ja pienialaisten kyläpeltojen tuntumaan. \n\nSaaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Berghamn, Nötö, Sandholm, Lökholm ja Borstö sekä Jurmo ja Björkö ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Saaristomeren kulttuurimaisemat maisema-aluetta. \n\nSaaristokylien kulttuuriympäristöön kuuluvat satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Saarten kulttuurimaisemaan on vaikuttanut pysyvän asutuksen ja laiduntamisen väheneminen 1900-luvun loppupuolella sekä samaan aikaan tapahtunut matkailun lisääntyminen. \n\nKyläasutus entisen Nauvon ulkosaaristossa käsittää Nötön, Lökholmin, Sandholmin ja Borstön sekä enemmän sisäsaariston puolella Berghamnin, Stenskärin ja Gullkronan. Saaristolaisasutuksen lisäksi Gullkronan saarella on luotsiasema ja Nötössä kappeli.\n\nBerghamnin saaren vanhin asutus, Norrgård, Mellangård ja Södergård, sijaitsee saaren itärannalla, pelto- ja niittyalueen tuntumassa. Kolmen kantatalon jakautuminen ja torppien perustaminen on levittänyt asutusta saaren eri osiin ja lähisaarille. \n\nGullkronalla on ollut keskeinen asema Gullkronan selän kulttuurimaisemassa. Kylän muodostavat kaksi tilaa sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, sataman tuntumassa. Rakennuskannasta on säilynyt mm. tuulimylly. Saaren korkeimmalla kohdalla oleva pieni luotsiasema on perustettu 1700-luvulla, luotsimaja on rakennettu 1887. Saaren hakamaat ja niityt ovat säilyttäneet perinteisen luonteensa. \n\nStenskärissä on kaksi vanhaa tilaa, joiden rakennuskanta on keskittynyt kyläsatamasta lähtevän notkelman ja raitin varrelle. Kallioisen saaren pienet pellot ja niityt ovat keskittyneet suojaisien notkelmien yhteyteen. \n\nSaaristokylistä suurimpia on Nötön vanha kylä kappeleineen. Kylä on keskittynyt saaren länsirannalla olevan lahden pohjukkaan. Lahden lisäksi kylän asutusta rajaavat pellot. Puukirkko vuodelta 1757 on kahdeksankulmainen, aumakattoinen pitkäkirkko, johon liittyy eteinen ja myöhemmin lisätty sakaristo. Kappelissa olevat maalaukset ovat taiteilija G. Lukanderin. \n\nSuojaisan Sandholmin saaren asutus on keskittynyt sataman ja kyläpellon ympärille. Kylä on kolmen talon muodostama hieno ulkosaarelaisasutus. Kunnostettu tuulimylly ja komeat kiviaidat täydentävät rakennettua maisemaa. \n\nLökholmin kyläpellon poikkeuksellinen laajuus on mahdollistanut pienelle saarelle laajan asutuksen. Saaren 13 vanhaa tilaa muodostavat kiinteän, kylämäisen kokonaisuuden karulla saarellaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. \n\nBorstön nelitaloinen kylä on satamalahden ympärillä. Perinteisen ilmeensä säilyttäneen kylän rakennuskantaan kuuluvat tuulimylly ja maamerkkinä Borstö-gumman, 1700-luvun kaljuunakuva. Saaressa on lisäksi jatulintarha, vanhoja kiviaitoja ja tykkiaseman jäännökset 1940-luvulta.\n\nEntisen Korppoon ulkosaaristossa saaret ovat pieniä ja suurelta osin paljaaksi huuhtoutuneita kallioita. Asutus on sijoittunut suurimmille saarille tai saariryhmän keskiosiin. Alueen historiallisesta merkittävyydestä kertovat Jurmon ja Aspön kappelit sekä Björkön keskiaikaisen kappelin jäännökset.\n\nAspön talot, pienet niityt ja satama ovat keskittyneet suojaisan salmen rannalle. Satamassa olevan arkkitehti I. Wirkkalan suunnittelema kappeli (1956) on järjestyksessään saaren viides. \n\nBjörkön pitkästä asutushistoriasta todistavat keskiaikaisen kappelin jäänteet. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle. Saaren eteläosassa Vintrasnäsissä on kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot.\n\nNykyisin lähes puuttoman Jurmon asutus on keskittynyt neljän talon rykelmäksi kyläniityn ja rannan väliin. Jurmon kappeli on rakennettu 1846. Pääsaaren keski- ja itäosassa on puolisen tusinaa kivilatomusta, ns. munkinkehää. 1900-luvun lopulla Jurmoon on tullut kesämökkejä ja vierasvenesatama. \n\nPienen Österskärin kylässä on säilynyt eheänä kokonaisuutena vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä venesuojia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.910003889,21.880403968 59.910310046,21.879522295 59.911690504,21.875293379 59.912955555,21.873481070 59.914264527,21.875678378 59.914259587,21.881728600 59.911997743,21.884529040 59.910329561,21.884734196 59.909673716,21.881341326 59.910003889,21.880403968" ;
        poi:history       "Länsi-Turunmaan ulkosaaristo sai pysyvän asutuksen viimeistään keskiajalla. Nauvon pitäjään kuuluneiden pienempien saarten esihistorialliseen käyttöön viittaavat saarilta löytyvät kiinteät muinaisjäännökset mm. jatulintarhat. Saaret sijaitsevat vanhojen merenkulkuväylien varrella ja niillä oli merkitystä suojaisina satamapaikkoina. Kylien elinkeino perustui kalastukseen, merenkulkuun ja vähäiseen karjanhoitoon.\r\n\r\nKorppoon Aspön ja Björkön kylissä oli 1530-luvulla kolme taloa, Jurmossa neljä. Saarista Österskär asutettiin myöhemmin. Pienten saarten merkittävät taloluvut selittyivät hyvillä kalavesillä ja yhteiskalastuksen vaatimalla työvoiman tarpeella. 1560-luvulla suurimman asutuksen muodosti sijainniltaan keskeinen Nauvon pitäjän Nötön kylä, joka oli 13 talollaan suurimpia keskiajalta lähtien. Saarella oli parhaimmillaan yli 200 asukasta ja oma koulu. Ensimmäinen kappeli rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen kirkko valmistui 1757. Pienempiä kyliä muodostivat Berghamn, jossa oli kolme taloa, Gullkronassa ja Stenskärissä oli yksi talo sekä Sandholmissa ja Lökholmissa neljä. Nuorinta asutusta edustaa Borstö, joka asutettiin ilmeisesti 1740-luvulla. \r\n\r\nKorppoon Jurmo lienee ollut Turunmaan ensimmäisiä saaria, joihin rakennettiin kappeli. Eräiden arvioiden mukaan Jurmossa on ollut kirkkorakennus jo 1100-luvulta alkaen. Jurmo toimi vuosisatojen aikana Turunmaan lounaissaariston asukkaiden keskuksena. Aspön, Björkön ja Utön asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan. Jurmon ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi saaren korkeimmalla kukkulalla, Kappelinmäellä, mistä se siirrettiin muualle, koska mrenkulkijat tulkitsivat rakennuksen virheellisesti pookiksi. Nykyiselle paikalle Jurmon kappeli rakennettiin 1703 ja nykyinen kappeli valmistui 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla. \r\n\r\nAspön ja Björkön sijainti itä-länsisuuntaisten merireittien varrella teki niistä jo viikinkinkiajasta lähtien tärkeitä pysähdyspaikkoja. Myöhemmin Aspön, Björkön ja Jurmon saarille rakennettiin kappelit. Aspössä oli lisäksi 1600-luvulla luotsitoimintaa. 1910-luvulla Aspössä oli venäläisten vartioasema ja 1940-luvulla sukellusvenesatama. Nauvon Gullkronan oli luotsipaikkana 1700-luvun loppupuolelta aina 1920-luvulle saakka, jolloin höyrylaivojen yleistyminen muutti reittejä.\r\n\r\nAsukasluku alkoi laskea 1900-luvulla elinkeinojen muuttuessa. Pellot ja niityt metsittyivät ja niiden sijaintia merkitsivät enää kiviaidat. 1900-luvun loppupuolella matkailusta tuli merkittävä elinkeino Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k445 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:asuinrakennus , poio:luotsiasema , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5188" ;
        skos:prefLabel    "Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus (Lökholm)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7730>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Lilla Kronberg"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1718815969593" ;
        wgs84:long        "25.0119558705789" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7730" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8444>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1927323~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5940>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:11:33+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=E8581562-9168-4E75-B1F6-53DAFA62DA6A> .

rky:p621  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karjasillan pientaloalue on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Karjasilta kuvastaa esimerkillisellä tavalla sodan jälkeistä rakentamisvaihetta ja sen yhtenäiseen kaupunkikuvaan ja funktionaalisuuteen liittyviä arkkitehtuuri-ihanteita.\n\nKarjasilta muodostuu 1940-luvun pientaloista ja alueen luoteiskulmaan sijoittuvasta 1950-1960-luvun kolmikerroksisten ja rapattujen asuinkerrostalojen alueesta. Sodan jälkeen rakennetut pientalot ovat jälleenrakennuskauden tyyppitaloja. Tonteilla on yleensä asuinrakennuksen lisäksi myös vähintään yksi ulkorakennus sekä alun perin kasvimaalle varattua tilaa. Katunäkymiä hallitsevat yhtenäisten rakennusrivien lisäksi kadunvarsiaidat ja runsas kasvillisuus.\n\nKarjasilta rajautuu selkeästi isojen ajoteiden ja Kaupunginojan puistokaistaleen väliin. Suvantokadun kerrostaloilla on maisemallista merkitystä julkisivurivinä Kainuuntien suuntaan. Kaupunginojan läheisyydessä on 1960-1990-luvulla noussut julkisten rakennusten keskittymä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.004519384,25.478464554 65.004818633,25.478481111 65.006713165,25.481072258 65.006330329,25.482896874 65.005019941,25.489581226 65.004977380,25.495972291 65.004878956,25.499488515 65.004831409,25.501420416 65.004795071,25.503130388 65.004714256,25.504154628 65.004540303,25.504409617 65.004211116,25.504933953 65.002913872,25.506334714 65.001933809,25.506981052 64.997727203,25.506053947 64.997784951,25.502295950 64.997929513,25.499284042 64.998109828,25.496683024 64.998382872,25.493814046 64.999817459,25.482593748 65.004519384,25.478464554" ;
        poi:history       "Karjasilta oli ensimmäisiä Oulun keskustan ulkopuolelle kaavoitettuja pientaloalueita. Alueen ensimmäisen kaavan laati arkkitehti Martti Heikura 1944, Oulun ensimmäinen kaupunginarkkitehti 1939-1963. Asuntoaluetta laajennettiin arkkitehti Niilo Mattilan laatimilla asemakaavoilla 1945, 1948 ja 1950.\r\n\r\nKarjasillan rakentaminen alkoi jo syksyllä 1940, kun alueelle pystytettiin ensimmäiset noin 50:stä Ruotsin lahjatalosta. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen rintamamiehille luovutettiin tontteja, joille alkoi nousta \"hartiapankkiperiaatteella\" jälleenrakennuskauden tyyppitaloja. Osa tyyppitaloista nousi Martti Heikuran jälleenrakennustoimiston tyyppipiirustuksista muokkaamien suunnitelmien mukaan. Heikura piirsi kaikki Karjasillan puurakenteiset kerrostalot 1945-55. Kerrostaloalue rakennettiin 1950-1960-luvulla.\r\n\r\nPientaloalueelle laadittiin rakentamisohjeet 1980. Karjasillan ominaispiirteistä tehtiin selvityksiä 2001-2003 kaupungin lähiöuudistushankkeessa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2092" ;
        skos:prefLabel    "Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8539>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villa Tefke"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.159849800098" ;
        wgs84:long        "25.0903788149515" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8539" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6749>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7990>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Lukusali, veistos"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1833471297409" ;
        wgs84:long        "24.9176895579512" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7990" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8799>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Komulainen, Lauri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8799" .

rky:p1178  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vähänkyrön kirkonmäki kuvastaa hyvin kirkonkylien rakentamistilannetta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ennen 1930-luvulla alkanutta liikenteen ja kaupan kasvun mukanaan tuomaa suurimittakaavaisempaa rakentamista.\n\nVähänkyrön kirkonkylän halki kulkevan maantien visuaalisena päätepisteenä on tasamaastosta kohoava kirkonmäki, jolla seisoo kirkko, tapuli, lainajyvästö ja vanha läpiajettava luhti sekä vanha  kansakoulu ja sen ympäristössä ryhmä pieniä asuinrakennuksia. Kyrönjoen rantatörmältä kohoava kirkko on yksi harvoista 1700-luvun kustavilaisista kivikirkoista. Valkeaksi rapattu kirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko.  Sen vesikatto on loiva ja ristivarsien päistä aumattu. Ristivarsien fasadeissa on kolme ikkunaa ja matalat päätykolmiot. Kirkkosalia kattaa lautaholvit.\n\nKirkon eteläpuolella, Kirkkolammen ja Kyrönjoen välissä on Kirkkosaari, jolla pitäjän ensimmäinen kirkko on 1610-1643 sijainnut. Saarella on myös Krimin sodan aikainen venäläisten kasakoiden hautausmaa. Vähänkyrön pappilan pihapiiri klassistisine päärakennuksinen on Kyrönjoen vastarannalla.\n\nVähänkyrön kirkonmäki sijaitsee Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla  maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.051905243,22.120833809 63.051608121,22.120227264 63.051070298,22.119926539 63.051194235,22.118320755 63.052559635,22.118443214 63.052197753,22.120004811 63.051905243,22.120833809" ;
        poi:history       "Vähänkyrön kirkko rakennettiin 1799-1803. Työssä noudatettiin suhteellisen tarkasti Yli-intendentinviraston arkkitehti Olof Tempelmanin piirustusta vuodelta 1786. Huomattavin poikkeama oli kookkaan keskitornin poisjättäminen. Se lisättiin kirkkoon alkuperäistä suunnitelmaa vapaasti mukaellen 1937 tapahtuneen perusteellisen korjaustyön yhteydessä. Kirkon ulkorappaus uusittiin 1980-luvun alussa tehdyssä korjauksessa ja maalattiin valkeaksi. Tiilikatto on vuodelta 1990.\r\n\r\nVähäkyrö erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi seurakunnaksi 1607. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas. Jo edellisen kirkon aikana rakennettu tapuli vuodelta 1767 siirrettiin nykyiselle paikalleen 1804.\r\n\r\nVähänkyrön seurakunta osti 1815 pappilaksi Mustasaaren Iskmosta hovioikeudenpresidentti Reuterholmin huvila, joka siirrettiin Kyrönjoen rantaan. Myös kaksi aikaisempaa pappilaa olivat sijainneet samalla paikalla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k942 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:makasiini , poio:museo , poio:kirkkorakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1730" ;
        skos:prefLabel    "Vähänkyrön kirkonmäki, Kirkkosaari ja pappila (pappila)"@fi .

rky:p881  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rönnskärin ja Kallbådan majakat muodostavat parin, joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystä ikivanhan rannikon laivaväylän varrella. Rönnskärin majakka edustaa Suomen vanhinta säilynyttä majakka-arkkitehtuuria. Kallbådan on Suomen oloissa harvinainen majakka, jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle. \n\nRönnskärin majakan graniitista muurattu alaosa periytyy vuodelta 1800. Kivimajakan päällä on 1822 rakennettu pyöreä tiilitorni, joka on vuorattu rakennuksen vahvistukseksi valetulla betonikuorella.  Majakan kivisessä alaosassa on mm. majakanvartijan asuintiloihin kuuluvia osia. Eri-ikäisistä rakennusvaiheista koostuvan majakkarakennuksen 1800 valmistunut hahmo on säilynyt. Majakan lanterniini ja valolaitteet on poistettu 1928. Majakan vieressä on 1919 valmistunut kaksikerroksinen luotsiasema, jonka jatkona on 1900-luvun lopulla rakennettu asuinsiipi. Luotsiaseman ja majakan lisäksi saarella on muitakin merenkulkuyhteisölle kuuluneita rakennuksia.\n\nKallbådan majakka sijaitsee pienellä, paljaalla kallioluodolla noin yhdeksän kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään. Majakka on betonirakentamisen historian kannalta mielenkiintoinen, erittäin vaikeissa oloissa toteutettu rakennustyö. Massiiviselle betonisokkelille perustettu, noin 19,5 metriä korkea majakka koostuu sokkelin sisällä olevista varastotiloista, ensimmäisessä kerroksessa olevista konehuoneesta ja työpajasta sekä toisen ja kolmannen kerroksen asuintiloista. Rakennuksen eteläkulmassa on massiivinen, hieman muuta rakennusta korkeampi majakkatorni. Majakan sisärunko on muurattu tiilestä ja ulkorunko valettu rautabetonista. Rakennuksessa on alkuperäinen sumumerkkikoneisto ja 1922 Suursaaren Pohjoisrivistä siirretty valolaitteisto. Muutaman kymmenen metrin päässä majakalta on betoninen koroke, mistä johtaa kapea silta majakkarakennukseen. Kallbådan on toimiva majakka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.869345449,24.309652029 59.868876190,24.306423617 59.868155849,24.301739046 59.870192698,24.300682759 59.871009831,24.304736333 59.870965736,24.310046491 59.869345449,24.309652029" ;
        poi:history       "Porkkalanniemen eteläpuolitse kulkevan ikivanhan laivaväylän varrelle rakennettiin ensimmäinen valomajakka jo 1800. Majakka sijoitettiin Rönnskärin saarelle, mutta ajan mittaan huomattiin, että majakka sijaitsi liian kaukana sisäsaaristossa. Suomen itsenäistyttyä alettiin suunnitella Helsingin talviliikennettä paremmin palvelevaa majakkaa. Sumumerkinantoasemalla varustettu uusi majakka rakennettiin Kallbådanille. Rakennustarpeiksi käytettiin muun muassa Mäkiluodon linnoituksesta purettuja kiviä. Työt valmistuivat vuoden 1920 lopulla ja majakan valo sytytettiin saman vuoden joulukuussa.\r\n\r\nKallbådanin majakalla asui talvisotaan saakka useita perheitä lapsineen. Kallbådanissa oli majakanvartijoita myös toisessa maailmansodassa ja lisäksi sotaväkeä tähystys- ja ilmatorjuntatehtävissä. Rauhan tultua majakka jäi Porkkalan vuokra-alueelle vuosiksi 1944-1955. Porkkalan palauttamisen jälkeen majakka oli asumiskelvottomassa kunnossa ja sen henkilökunta sijoitettiin Rönnskäriin. Myöhemmin Kallbådania hoidettiin myös Harmajalta käsin. Nykyisin majakka on automatisoitu."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k257 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1470" ;
        skos:prefLabel    "Kallbådan ja Rönnskärin majaka (Kallbådan)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2168>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Kononen ja naulamurhat" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8467> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7660> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7089> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i90> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2160> ;
        th:lisatietoa       "Rikostarkastaja Martti Kononen saa ratkaistavaksi kaksi makaaberilla tavalla yhteen liittyvää murhaa. Jäljet johtavat Neuvostoliiton aikaisiin, Kostamuksen rakennustöiden hurjiin vuosiin. Nuori Kononen sysättiin silloin sivuun suomalaisen insinöörin kuolemansyyn tutkimuksista. Nyt 130-kiloisen rikostarkastajan yli ei enää kävellä. Kononen ryhtyy selvittämään suuruudenhullun vuorineuvoksen, kokaiinikoukkuun jääneen entisen poliisin, hometalokaupoissa kaiken menettäneen autonkuljettajan ja tunnevammaisen monialahuijarin kytkentöjä. Sapattivapaa Espanjassa ja sen päälle töölöläisestä kapakkalähteestä pulpahtanut tiedon muru saavat kompuroivan Konosen lopullisesti jaloilleen ja rosvot polvilleen. (takakannen teksti)\n" ;
        th:lisatietolinkki  "http://kononen.kotisivukone.com/" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/kononen-ja-naulamurhat" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i449>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinkiläisten laulu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i448> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i448> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinkilaisten-laulu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8441>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Tapanilan Erä ry"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Erätie 3" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8875> ;
        wgs84:lat            "60.265700795841" ;
        wgs84:long           "25.0179087236977" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8441" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9155>
        dcterms:modified  "2010-06-01T16:26:21+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kivitalot leijailevat kaasussa, teräs lepää dioksidin päällä./ Mosaiikkimandalat Jugend-talon julkisivussa/ ovat mielen oppaita, mietin hajamielisesti,/ etsin vuokrakämpän osoitetta./ Tyynesti ja välinpitämättömästi/ ilman tajuntaa joka voisi laajentua/ upotan antureita kylmään merivirtaan/ jossa väkijoukko kahlaa metron ovelle/ unissaan, näkemättä unta.--\" (s. 77)" ;
  dcterms:description            "Teoksessa on runo nimeltä \"Romantiikan kerrostumia Hämeentiellä klo 8.30\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7892> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6746>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Baric, Maria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/baric-maria" .

rky:p1080  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.125704240,25.663866029 62.125799367,25.665491048 62.123966697,25.664960757 62.123661743,25.663005630 62.124548729,25.662695064 62.125258341,25.663201046 62.125704240,25.663866029" ;
        poi:municipality  kunnat:k500 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=217" ;
        skos:prefLabel    "Muuramen kirkko"@fi .

rky:p1414  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.235511016,28.857764925 61.235315482,28.853984611 61.236387392,28.852890102 61.237421307,28.855848729 61.237250617,28.857213274 61.235511016,28.857764925" ;
        poi:municipality  kunnat:k153 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1177" ;
        skos:prefLabel    "Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9749>
        dcterms:modified  "2011-08-02T10:32:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7102>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:36+0300" .

rky:p1674  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti. Salokankaan vaikutus Rovaniemen kaupunkikuvaan on huomattava. Hän on suunnitellut kaupunkiin useita julkisia rakennuksia kuten kauppalantalon, paloaseman sekä oppilaitoksia ja kouluja.\n\nRovaniemen uusiutuneen rakennuskannan joukossa on säilynyt joukko arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelemia rakennuksia ajalta, jolloin hän johti Rovaniemen jälleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Salokankaan arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunniittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja näyttäviin tulisijoihin. 1950-luvulla Salokankaan ote on ollut pelkistetympi – elävän viivan on korvannut suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen.\n\nSalokankaan julkiseen suunnitteluun kuuluvaa Rovaniemen kauppalan funktionalistista, lukuisin yksityiskohdin koristeltua toimitaloa sisäpihaa rajaavine talonmiehen asuntoineen vuodelta 1949 pidetään eräänä arkkitehdin päätyönä. Samana vuonna on valmistunut Rovaniemen paloasema, tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Kansakoulu siipiosineen ja siihen liittyvä pieni opettajien asuintalo on rakennettu 1952-1954. Nelikerroksinen erkkeripäätyinen kansakoulun opettajien asuintalo on vuodelta 1953. Koristeelliset parvekkeet ja ovien ikkunat antavat persoonallisen leiman Rantavitikan koulun opettajien asuintalolle vuodelta 1950. Sen viereinen, laajan kokonaisuuden muodostava ammattikoulu ja ammattikoulun asuntola on suunniteltu 1952 mutta valmistunut vasta 1961.\n\nAmmattikoulun ja Rantavitikan koulun asuintalon tavoin Kemijokivarressa sijaitsevan Inaripolku 3:n asuinkerrostalo on suunniteltu polveilevaksi, jotta asunnoista olisi jokinäkymä. Rakennus on valmistunut 1956. Ferdinand Salokankaan yhtenä päätyönä pidetty arkkitehdin oma ateljee- ja asuintalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1951 ja 1953. Vaakavuorattu rakennus on verrattain kapearunkoinen ja korkea ja sitä koristavat lukuisat yksityiskohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.480270134,25.728747065 66.480160333,25.726101584 66.479957200,25.722842306 66.479845579,25.719976027 66.480171739,25.718854721 66.480707582,25.719622519 66.480442280,25.721712894 66.482026694,25.723355048 66.481571533,25.723820265 66.481200984,25.726004194 66.481307556,25.728252295 66.480270134,25.728747065" ;
        poi:history       "Arkkitehti Ferdinand Salokangas (1903-1981) johti Lapin jälleenrakentamista 1945-1948 ja työskenteli arkkitehtinä Rovaniemellä vuoteen 1956. Tätä ennen Salokangas oli johtanut talvisodassa pommitettujen Sortavalan ja Käkisalmen jälleenrakentamista 1942-1943. Salokangas työskenteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston (KYMRO) alaisen Lapin rakennuspiirin johdossa. Jälleenrakennustyö keskittyi Rovaniemen kauppalan alueelle, mutta käsitti myös ympäröivän maaseudun.\r\n\r\nSalokangas suunnitteli Rovaniemelle ainakin 17 rakennusta. Monipuolinen tuotanto vastasi hyvin jälleenrakennuskauden tarpeisiin. Se käsitti julkisten hallinto- ja asuinrakennusten lisäksi myös yksityisiä omakotitaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4280" ;
        skos:prefLabel    "Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä (Rantavitikan ammattikoulu)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9152>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Frey, H."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9152" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7362>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:17+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7457>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pihlajamäen ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76> ;
        wgs84:lat         "60.2340511731668" ;
        wgs84:long        "25.011389288792" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7457" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4953>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tunturinkulma Töölössä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7116> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4952> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/tunturinkulma-toolossa" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7130> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7129>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9651>
        dcterms:modified  "2011-05-30T15:00:32+0300" .

rky:p348  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rosenlundin pappila Pietarsaaren historiallisen kaupunkikeskustan laidalla muodostaa puutarhoineen, puistoineen ja talousrakennuksineen erittäin merkittävän pappilamiljöön. Kirkkoherra Aspegrenin puutarha ja talousrakennukset ovat hyödyn aikakauden merkittävimpiä rakennettuja muistomerkkejä maassamme. Pappilan puutarha on Suomen merkittävimpiä 1700-luvun geometrisiä puutarhoja.\n\nPappilan nykyinen kaksikerroksinen puinen päärakennus on rakennettu 1798. Pihapiiriä rajaavat renkituvat ovat 1700-luvun jälkipuoliskolta. Miespihan koillispuolella oleva kirkkoherra Aspegrenin rakennuttama suuri kivestä 1773-1776 rakennettu navetta-tallikompleksi on lajissaan vanhimpia maassamme.\n\nPappilan puutarhan alkuperäisiä elementtejä ovat rinteen kiviterassit, käytäväverkko ja niiden väliset viljelysruudut sekä puutarhaa ympäröivä, kulmistaan viistetty kivimuuri.\n\nPappila on toiminut Pedersören kirkkoherran asuinpaikkana 1990-luvulle asti. Pedersören kotiseutumuseo toimii kivinavetassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.669672186,22.714201814 63.670161179,22.711760330 63.670325786,22.709714568 63.670157899,22.707807273 63.669849765,22.707914870 63.669560259,22.707135851 63.669473463,22.706769938 63.669112379,22.705283742 63.671447352,22.704980550 63.671570535,22.709554120 63.671569960,22.710904452 63.671890563,22.711283756 63.672403803,22.712455690 63.672865312,22.714056989 63.672176982,22.714674084 63.671756427,22.714951347 63.671047289,22.715078958 63.670502810,22.714956160 63.669672186,22.714201814" ;
        poi:history       "Pietarsaaren ja Pedersören kirkkoherra Gabriel Aspegren sai 1755 luvan raivata Rosenlundin mäen viljelymaaksi. Pappilan puutarhan rakentamisen Aspegren aloitti samana vuonna Linnén oppien ja talousteorioiden mukaisesti. Puutarha oli aikansa suurimpia; se koostui 14 ruudusta ja kulmaukseen rakennettu kasvihuone oli varhaisimpia kasvihuoneita koko maassa.\r\n\r\nAspegren rakennutti Rosenlundin pappilan päärakennuksen kahdessa vaiheessa 1750-1760-luvulla, mutta se purettiin 1797. Hänen seuraajansa Brunnius aloitti uuden päärakennuksen rakentamisen vanhan kellarikerroksen päälle 1798.\r\n\r\nVuonna 1777 laadittu asemapiirros ja aksonometrinen kuvaus pappilasta, puutarhasta ja talousrakennuksista ympäristöineen antoivat hyvän lähtökohdan puutarhan onnistuneesti toteutetulle entistämistyölle 2000-luvun alussa. Tässä yhteydessä puutarhan huvimaja ja kasvihuone rakennettiin uudelleen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1661" ;
        skos:prefLabel    "Rosenlundin pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9746>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Elokuvateatteri Bristolin avajaiset 1961" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9745> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa     "Helsinkiläinen elokuvateatteri Bristol avasi ovensa maaliskuussa 1961. Teatteri tuli pian tutuksi suurten hittielokuvien esityspaikkana, mutta 2000-luvun haasteisiin se ei enää kyennyt vastaamaan. Mykkäfilmi. " , "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/9822.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=9822\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=9822\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9746" .

<http://example/upload-base/#metadescription_160>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1491714~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1491780~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7956>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:09+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1057439~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1086>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Werner, Lars"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/werner-lars" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Ohitamme Arabian tehtaan takapihan ja kerron, että pidän juuri tästä näkymästä, missä uusi ja vanha lomittuvat toisiinsa. Hän katsoo punatiilistä vanhaa tehdasrakennusta ja siirtää marjapuuron väriseen nykyiseen tehtaaseen, siitä \"legotalon\" kautta Portaalin harmaaseen lasikompleksiin,\" (S. 17-18.)" ;
  dcterms:description            "Alma asuu Arabianrannassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1781> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i52>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8073>
        dcterms:modified  "2009-12-28T13:45:44+0300" .

rky:p250  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pankakosken tehdas- ja asuinalueen monivaiheiseen  rakentamiseen sisältyvät sekä vanha ruukkimiljöö että metsäteollisuuden käynnistyminen ja kehittyminen 1900-luvulla. \n\nPankosken kartonkitehtaan perustamisvaiheen rakennuksia, vuonna 1912 valmistunutta punatiilistä hiomoa ja kartonkitehdasta voimala- ja hörykattilalaitoksineen on laajennettu ja muokattu useassa vaiheessa aina viime vuosiin asti. Myös Väinö Vähäkallion suunnitelmien mukaan 1930-luvulla rakennettua konttoria on laajennettu kahdesti. Lieksanjoen valjastanut Pankakosken voimalaitos on Alvar Aallon tuotantoa vuodelta 1962. Kosken alajuoksulla 1936-1947 toimineen rulla-aihiotehtaan alue on varastoalueena.\n\nKosken partaalla 1820-luvulta vuoteen 1902 toimineen harkkohytin ajasta ovat tehdasalueella enää kertomassa 1900-luvun alusta peräsin olevat, entiset tehtaan isännöitsijän ja teknisen johtajan asuinrakennukset sijaitsevat tehtaanpuistossa. Ruukin rakennuttamista työväenasuinalueista on säilynyt Heittopelto, jonne ruukki rakensi 1890-luvulla kahdeksan asuinrakennusta.\n\nHangaspuron ja Rasivaaran asuinalueet ovat kehittyneet tehtaan työväen asutuksena, ensin mainittu 1880-luvulta ja jälkimmäinen 1920-luvulta alkaen. Vaaran korkeimmalla kohdalle, Ohjastien eteläpuolelle, yhtiö rakennutti yhtenäisen asuinalueen välirauhan aikana.\n\nTehtaiden itäpuolella sijaitsevat yhtiön työväenasuinalueet Puroniemi ja Voimakylä. Puroniemi on tehtaan ylemmille toimihenkilöille 1940-luvulla valmistunut omakotitaloalue, jota on 1950-luvulla täydennetty. Voimakylä on syntynyt kahdessa vaiheessa 1950- ja 1960 -luvulla Lieksanjoen voimalaitosrakentamisen yhteydessä. Niskan (Pankalammen) laaja alue on jälleenrakennuskauden omakotialue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.320069794,30.130790922 63.324080364,30.133934437 63.331508104,30.145953238 63.332833196,30.148659247 63.333013398,30.151766487 63.329728563,30.162899327 63.323812510,30.172232682 63.321276399,30.172927109 63.319762491,30.169370735 63.319787398,30.165712846 63.319750586,30.163136033 63.319331179,30.158299910 63.318658688,30.153415468 63.318327691,30.150095268 63.318263382,30.147473778 63.318263843,30.147452910 63.314715236,30.151539425 63.309765194,30.152092645 63.308757422,30.143469901 63.313699693,30.137773620 63.318054719,30.137745986 63.317899587,30.134968247 63.317686675,30.132246845 63.320069794,30.130790922" ;
        poi:history       "Pankakosken harkkohytti aloitti toimintansa 1820-luvulla. Aikoinaan maamme huomattavimpiin harkkohytteihin kuuluneen ruukin tuotantorakennuksista viimeiset purettiin 1903 ja paikalle perustettiin puuhiomo. Yhtiön osti 1909 W. Gutzeit & Co, jolle kauppa merkitsi uuden toimialueen valtaamista. Pankakoskella aloitettiin kartonginvalmistus 1912 ja tehdas oli jo 1915 Suomen suurin valkoisen kartongin tuottaja. Pankakoski toimi itsenäisluontoisena yhtiönä vuoteen 1927, jolloin se liitettiin lopullisesti Enso-Gutzeit Oy:n. Nykyinen Stora Enson Pankakosken tehdas tuottaa edelleen hioke- ja sellukartonkia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k422 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=911" ;
        skos:prefLabel    "Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8168>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Suosalo, Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8168" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8407>
        dcterms:modified  "2010-01-11T15:30:25+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p163>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Bastioni Lantingshausen "@fi ;
        dc:created        "2012-05-24T07:03:38.192+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T13:18:18.615+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p40755 , koko:p37559 , koko:p39645 , koko:p37849 ;
        poi:assetID       "A7b" ;
        poi:description   "Bastioni Lantingshausen rakennettiin vuosina 1748-50 ja se muodostaa Kustaanmiekan päälinnoituksen itäisimmän osan. Sen kärki suuntautuu kohti Kustaanmiekan salmea ja se yhdistyy salmen rannalle vuosina 1753-54 rakennettuun Kuninkaanporttiin.\n\nBastionin oikeassa kyljessä on yksi kasematti, josta on johtanut porras ampumatasanteelle, oikeassa siivessä on kasematteja kaksi. Kaikissa kasemateissa on tykkiaukot, joista käsin on voitu puolustaa vallihautaa. Bastionin kärkikulmassa on pyöreä holvi, joka on rakennettu ruutivarastoksi.\n\nBastionin vasemmassa siivessä on yksi holvattu kasematti tykkiaukkoineen ja sen viereen rakennettiin huonetila, jossa oli tykkiaukon lisäksi tiheä kivääriaukotus. Bastioni Lantingshausenin vasen kylki ja kurttiini Lantingshausen-Carpelan rakennettiin kiväärigalleriaksi, mutta se jäi keskeneräiseksi ja oli katettu puukatolla vielä ruotsalaisen kauden lopussakin.Gallerian alta johti louhittu käytävä kaponieeri von Spångeniin. Varustuksen ampumatasanne varustettiin rintasuojalla ampuma-aukkoineen. Ampumatasanteelle johti vasemmasta siivestä hiekkakivinen porras .\n\nKoska kiväärigallerian puista kattoa ei koskaa korvattu kivisellä, se sortui vähitellen ja muodostui jo venäläisellä kaudella epämääräiseksi maakasaksi, jonka yli kuljettiin Zander- Lantingshausenin takaiseen vallihautaan.\n\nBastionin tykkiaukot muurattiin umpeen 1860-luvulla ja samaan aikaan muutettiin oiken siiven kasematit arestihuoneiksi. Vuosisadan lopulla bastionin kasematteja käytettiin kerosiini- ja pilkevarstoina ja talousvarastoina.\n\nBastioni kunnostettiin 1940- ja 50-lukujen taitteessa Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta, ja tässä yhteydessä avattiin myös umpeenmuuratut tykkiaukot.\n\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\nKrA Ö 1-58, G 22,45,81\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKA VSA 17044\nMV SL VIK A 84-89\nMV SL Valokuvakokoelmat\n"@fi ;
        poi:history       "Bastioni Lantingshausen rakennettiin vuosina 1748-50 ja se muodostaa Kustaanmiekan päälinnoituksen itäisimmän osan. Sen kärki suuntautuu kohti Kustaanmiekan salmea ja se yhdistyy salmen rannalle vuosina 1753-54 rakennettuun Kuninkaanporttiin.\n\nBastionin oikeassa kyljessä on yksi kasematti, josta on johtanut porras ampumatasanteelle, oikeassa siivessä on kasematteja kaksi. Kaikissa kasemateissa on tykkiaukot, joista käsin on voitu puolustaa vallihautaa. Bastionin kärkikulmassa on pyöreä holvi, joka on rakennettu ruutivarastoksi.\n\nBastionin vasemmassa siivessä on yksi holvattu kasematti tykkiaukkoineen ja sen viereen rakennettiin huonetila, jossa oli tykkiaukon lisäksi tiheä kivääriaukotus. Bastioni Lantingshausenin vasen kylki ja kurttiini Lantingshausen-Carpelan rakennettiin kiväärigalleriaksi, mutta se jäi keskeneräiseksi ja oli katettu puukatolla vielä ruotsalaisen kauden lopussakin.Gallerian alta johti louhittu käytävä kaponieeri von Spångeniin. Varustuksen ampumatasanne varustettiin rintasuojalla ampuma-aukkoineen. Ampumatasanteelle johti vasemmasta siivestä hiekkakivinen porras .\n\nKoska kiväärigallerian puista kattoa ei koskaa korvattu kivisellä, se sortui vähitellen ja muodostui jo venäläisellä kaudella epämääräiseksi maakasaksi, jonka yli kuljettiin Zander- Lantingshausenin takaiseen vallihautaan.\n\nBastionin tykkiaukot muurattiin umpeen 1860-luvulla ja samaan aikaan muutettiin oiken siiven kasematit arestihuoneiksi. Vuosisadan lopulla bastionin kasematteja käytettiin kerosiini- ja pilkevarstoina ja talousvarastoina.\n\nBastioni kunnostettiin 1940- ja 50-lukujen taitteessa Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta, ja tässä yhteydessä avattiin myös umpeenmuuratut tykkiaukot.\n\n\nHelena Rosén 1995\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\nKrA Ö 1-58, G 22,45,81\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKA VSA 17044\nMV SL VIK A 84-89\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:poiType       poio:linnoitus ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p80> ;
        wgs84:lat         "60.1396661741932" ;
        wgs84:long        "24.98851723670964" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Linnanmäellä on monia asioita, joista en pidä, esimerkiksi hattarat. Hattarat ovat vaaleanpunaisia, tyttömäisiä ja katoavia. Ketjukaruselliin en suostu menemään, vaikka kaikki muut lapset haluavat nimenomaan siihen. Kaikki reippaat lapset nimittäin, sanoo isä.\" (s. 82)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2352> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7953>
        a                    th:Poliitikko ;
        rdfs:label           "Lenin, Vladimir Iljits"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lenin, V.I." ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7953" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8667>
        dcterms:modified  "2010-02-05T11:45:24+0300" .

rky:p844  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hyvinkään Villatehdas on ollut maamme suurin ja monipuolisin villatehdas. Teollisuusympäristö ja työväen asuntoalue kuvastavat  1900-luvun kutomoteollisuuden merkitystä pienen kauppalan kehitykselle pääradan varressa sen suurimpana työnantajana.  Tuotantorakennukset ja työväen asuinalueet, erityisesti Port Arthur ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan.\n\nVillatehtaan perustaminen 1892 on aloittanut Hyvinkään kehittymisen teollisuusyhdyskunnaksi ja sillä on rautateiden rinnalla ollut vuosisadan vaihteesta 1980-luvulle asti merkittävä vaikutus paikkakunnan elämään ja ympäristöön.\n\nVillatehtaan vanhimmat tehdasrakennukset sijaitsevat lehmusten reunustaman sisäpihan ympärillä. Pihapuisto on harvinainen säilynyt yksityinen teollisuuden puisto maassamme. Tehtaan laajentuminen on toteutettu näyttävänä pitkien tehdassalien sarjana. Alueen yleisilme poikkeaa muista historiallisista tekstiiliteollisuuden ympäristöistä yksikerroksisten, lanterniinikattoisten tehdasrakennustensa ansiosta. Tehdasrakennusrivin porras- ja vesitornit ovat puolestaan tekstiiliteollisuuden arkkitehtuurille ominaisia erityispiirteitä.\n\nVillatehtaan runkona ovat 1900-luvun alun ja 1910-luvun tehdasrakennukset, joita on tuotannon tarpeiden mukaan laajennettu useassa vaiheessa. Nuorin rakennus on 1984 valmistunut kuituvarasto. Tuotantotoiminnan päättymisen jälkeen rakennuskannasta on purettu 1920-ja 1930 -lukujen rakennusvaiheeseen kuuluneet keskusvarasto, voimalaitos ja värjäämö. Vanhin rakennus, nykyinen TechVilla, on rakennettu 1895-1896. Uusi villatehdas vuodelta 1910 eli ns. hevosenkenkä on alunperin käsittänyt kutomon, konttorirakennuksen, viimeistämön ja voimalaitoksen.\n\nTehdasalue on siirtynyt 1997 Hyvinkään kaupungin omistukseen ja\ntiloja vuokrataan ulkopuolisille. Villatehtaan entinen paloasema keskellä pihan puistoaluetta toimii Valvillan tehdasmuseona."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.634390160,24.874568427 60.633805454,24.873205824 60.633953516,24.872860266 60.631544454,24.866940658 60.632446406,24.865364184 60.634928646,24.871222313 60.635518825,24.872583507 60.634390160,24.874568427" ;
        poi:history       "Villatehdas aloitti vuonna 1892 toimintansa pienenä käsityöhön perustuvana kehräämönä. Perustaja oli insinööri Ossian Donner, joka jo muutaman vuoden kuluttua siirsi omistuksen yhtiöpohjaiseksi nimellä Hyvinge Yllespinneri & Väfveri Ab (Hyvinkään Villakehräämö ja Kutomo Oy). Perustan yhtiön menestykselle muodosti 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa alkanut villateollisuuden nousukausi ja Donnerien suvun kahden Helsingissä sijainneen villatehtaan yhdistämien Hyvinkään tehtaaseen. \r\n\r\nNykyiselle teollisuustontille rakennettiin ensimmäinen kehräämörakennus 1895-1896 ja laajennustyöt alkoivat 1899. Ns. Port Arthurin työväenasuinrakennukset rakennettiin 1900-luvun alussa. Naistenkankaiden kutomo siirrettiin Helsingistä 1907 Hyvinkäälle vanhan kutomon itäpuolelle valmistuneeseen tehdassaliin. Kampalankakehräämö siirrettiin Helsingistä 1914 vanhan kutomon länsipuolelle rakennettuun tehdassaliin. Valtion rautateiden keskuspuutarhan ylipuutarhuri Willy Nykopp teki 1925 Yhdistyneiden Villatehtaiden puistosuunnitelman.\r\n\r\n1930- ja 1950-luvut olivat taloudellisesti suotuisia, mikä näkyi myös rakennusinvestointeina. Seuraavan vuosikymmenet olivat saneeraustoimenpiteiden aikaa, joka johti kuitenkin tehtaan lopettamiseen 1991. Viimeksi villateollisuutta ylläpiti alueella Valvilla Oy ja tehdastoiminnan loputtua rakennukset otettiin toimistokäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k106 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4023" ;
        skos:prefLabel    "Hyvinkään Villatehdas"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6115>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Simpukoita jäällä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingin Vanhankaupunginselän ja Saunalahden välisellä lahdella oli vuonna 2004 jäällä jäähän jäätyneenä avonaisia simpukankuoria laajalla aluella paljon. Onko tämä luonnon vai ihmisen aiheuttama performanssi? Emme ole nähneet samanlaista ilmiötä aikaisemmin vaikka olemme paljon jäillä liikkuneet. Saimme kysymykseenne vastauksen Merentutkimuslaitokselta. Sieltä biologi kertoi että saman havainnon ovat tehneet muutkin jäällä liikkujat. Ilmiö on luonnollinen ja johtuu ilmeisesti siitä että että meren jäätymisen aikaan vedenpinta oli hyvin matalalla, käytännössä tuo matala lahti on ilmeisesti ollut vain nipin napin veden peitossa. Pohjan pinnalla olevat simpukat jäätyivät jääkanteen kiinni ja veden noustessa irtosivat pohjasta. \n\nVanhankaupunginlahdella ympäristökierroksia järjestävä biologi kertoo seuraavaa:\n\n\"Järvisimpukoiden kuoria oli vuoden 2004 alussa tuhansia jäällä spektaakkelimaisesti matalilla rannoilla, mm. Saunalahden suulla, Mölylän edessä ja Hakalan lintutornin edessä. Ne olivat matalan veden aikana muodostuneen jään nostamina. Myös ajopuita noussut paljon jäälle, kun jää joulukuun alkupuolella alkoi muodostua matalan veden (n. -40 - - 50) aikana ja sen jälkeen vesisateet sulattivat jään pintakerroksen. Jää siis tekee meriveden korkeusvaihteluiden takia sisäänsä mutajääkerroksia, ja ottaa ylös pohjasta ajopuita ja simpukoita. Tätä on sattunut aikaisempinakin vuosina. Keväällä on usein matalilla rannoilla, kun jää sulaa, jään päällä rantamutaa ja ajopuita. Simpukoiden massaesiintyminen jään päällä liittynee siihen, että simpukkamäärät olisivat lisääntyneet lahdella ja siihen, että ´mutajäätä´ syntyi nyt melko syväänkin veteen.\"\n\nKevät tulee, jäät lähtevät ja simpukat pääsevät vapauteen." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6585> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/simpukoita-jaalla" .

[ dcterms:description  "\"Uskon ja aatteen talot\" - luku" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7847>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4325>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8070>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Lohikoski, Armand"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8070" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1582>
        a                    th:Dekkari ;
        rdfs:label           "Harjunpää ja pahan pappi" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Harjunpää tutkii outoja metrosurmia." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9464> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-pahan-pappi" .

[ dcterms:description  "Sven Gladh: Sörkkä silloin ennnen - kuvaus 1930-luvulta" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6926> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8404>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Leminen, Hannu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8404" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5900>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Pommit Punavuorenkadulla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mihin Punavuorenkadun varrella oleviin taloihin osui pommi helmikuun suurpommituksissa 1944? Ensimmäisessä suurpommituksessa 6.-7.2.1944 osumia saivat Punavuorenkatu 15, 17, 18 ja 19. Taloja, joissa oli pelkästään ikkunavaurioita, ei ole luetteloitu.\n\nPunavuoren kaupunginosa säästyi suuremmilta vaurioilta suurpommituksissa. Pahimmin tuho kohtasi aluetta ensimmäisen pommitusyön aikana, jolloin muun muassa Punavuorenkatu 18:n pihasiipi tuhoutui. Samassa hyökkäyksessä myös naapurikorttelissa osoitteissa Punavuorenkatu 15, 17 ja 19 paloi kolme puista ja yksi kivirakennus.\n\nLähde:\nHelminen, Martti: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (2004)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9302> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kysymykseni-vaikea-ja-saattaa-olla-jo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9118>
        dcterms:modified  "2010-05-27T17:26:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6375>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Rastilan metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i90> ;
        wgs84:lat         "60.205272885443" ;
        wgs84:long        "25.1216461908888" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rastilan-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6614>
        dcterms:modified  "2010-02-03T16:57:01+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7089>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:34+0300" .

[ dcterms:description  "Käynti Helsingin tehtaissa 1889-artikkeli: J.D. Stenberg ja poikain konepaja & John Stenbergin konetehdas" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4694> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6994>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8664>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Antikvaarinen Kirjakauppa Anssi Arohonka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Arohongan antikvariaatti" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.176956682673" ;
        wgs84:long           "24.9293467679914" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8664" .

rky:p1043  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rautalammin suurtilat on maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on leimannut alueen kulttuurimaisemaa. Säätyläisten rakentamilla suurtiloilla on suuri merkitys Rautalammin kirkonkylän maisemassa.\n\nSuurtilojen kulttuurimaisema liittyy Hankavedestä pohjoiseen nouseviin kapeisiin lahtiin. Sahalan ja Korholan tilojen arvokkaat rakennusryhmät sijaitsevat laajojen peltojen tuntumassa. Karjalan kartano sijaitsee kirkonkylän itäpuolella niin, että sillä on maisemallinen yhteys Rautalammin kirkkoon. Kirkonkylän ulkopuolella, Hankaveden itäpäässä on Ropolan kartano kaksikerroksisine päärakennuksineen ja järveen laskeutuvine puistoineen.\n\nSahalan tilan päärakennus ja talousrakennukset on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Sahalalla on keskeinen asema Z. Topeliuksen Finland framstäldt i teckningar -teoksen Rautalammin maisemaa esittelevässä piirroksessa. Rautalampi oli harvoja maaseutua esittäviä piirroksia yllä mainitussa teoksessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.633365210,26.819782644 62.631672916,26.817272603 62.632215936,26.815082645 62.631615828,26.812788399 62.632859409,26.811335255 62.633216203,26.810258133 62.633435679,26.808588883 62.633637189,26.806141030 62.634266226,26.804617271 62.635406105,26.802237669 62.636566072,26.802081497 62.637300546,26.802669808 62.638102368,26.802590174 62.639228325,26.802434391 62.640653388,26.808801469 62.639359764,26.811182546 62.638747372,26.812520898 62.637947216,26.813786408 62.636855356,26.813941704 62.635645999,26.815505990 62.634147204,26.817554151 62.633365210,26.819782644" ;
        poi:history       "Rautalammille muodostui isojaossa useita säätyläistiloja virkatalojen liikamaille. Sahala eli Tyyrinvirta on 1500-luvun rälssitila, joka oli 1560-luvulla Olavinlinnan linnanvouti Kustaa Fincken omistuksessa. 1600- ja 1700- luvuilla tilan omistus siirtyi monta kertaa. Rovasti Krogius osti sen 1781, jolloin nykyinen talouskeskus rakennettiin. Tila siirtyi nykyiselle suvulle 1873.\r\n\r\nKorholan kartano, Sahala ja Ropola ovat siirtyneet matkailu- ja ravintolakäyttöön."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k686 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2027" ;
        skos:prefLabel    "Rautalammin suurtilat (Korhola)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8903>
        dcterms:modified  "2010-04-01T13:03:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9378>
        dcterms:modified  "2010-08-13T12:46:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6874>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i314>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin yöt" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i313> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i313> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsingin-yot-1" .

[ dcterms:description  "Sinikka Vainio: Kestikievareita Malmilla ja Tapaninkylässä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6955> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6960>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6969>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Juslén, Gösta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/juslen-gosta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4322>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Uusi oopperatalo - toiveet todeksi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7213> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4321> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/uusi-oopperatalo-toiveet-todeksi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5036>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:02:29+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1344491~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jo kaukaa loistivat valot Torpan ikkunoista, kun käännyin, kun käännyin Narinkan kulmalta Yrjönkadulle. Työväeltä ei ollut lamppuöljy lopussa. Portilla seisoivat punakaartilaiset vahdissa, mutta minut päästettiin sisäsälle sen kummemmin kyselemättä, kun sanoin että olen tulossa puhvettiin.\" (S. 73.)" ;
  dcterms:description            "Yrjönkadun Työväenyhdistyksen Torpalla Hilma käy kokouksissa ja hänen sisarensa Miina raittiusyhdistyksen iltamissa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1964> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7050>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9020>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:41:30+0300" .

rky:p1637  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.103386373,24.919036924 60.101153652,24.919037919 60.098619926,24.917077971 60.095871312,24.909822791 60.096795507,24.908022010 60.103464152,24.916897650 60.103386373,24.919036924" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kasarmi , poio:satama , poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Katajaluoto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6611>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7822> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5141> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6611" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2627>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Hakaniemen kaunis Helene" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6994> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2625> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/hakaniemen-kaunis-helene" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7086>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Kihlman, Alfred"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7086" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7325>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9280>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1670364~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kino Herttuan aula ja ovensuu " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8351> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8350>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8900>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Huvipursi, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pursimiehenkatu 27" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9084> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1588715600887" ;
        wgs84:long           "24.9351041225792" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/huvipursi-ravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9614>
        dcterms:modified  "2011-05-20T11:12:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9375>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Alikoski, Ali"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9375" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Wrede, K.A."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6977> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6482> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6979> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7845> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6980> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6978> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6976> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6870> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6871" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7585>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:26+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7264>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9709>
        a                     th:Musiikki ;
        rdfs:label            "Paavi Roskapankissa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:description   "biisi" ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9587> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9708> ;
        th:lisatietoa         "Kinaporin kalifaatti -levy on julkaistu vuonna 2005 Alamaailman vasaroiden kanssa. " ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9709" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7919>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1049>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Töölöstä kotoisin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1048> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8015> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/toolosta-kotoisin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5033>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Kiuru, Johanna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kiuru-johanna" .

[ dcterms:description  "Päähenkilö on töissä Töölön kirjastossa ja muutenkin koko elokuva tapahtuu Helsingissä.\n" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8892> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7218>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Jäimme pois, kuinkas muuten, Topeliuksenkatu 1:n edessä ja nousimme neljänteen kerrokseen. Asunto oli tuttu, samoin koira, mutta tällä kertaa osasin varautua ja pysyin tolpillani kiljumatta.' (s. 66)" ;
  dcterms:description            "Aaron päätyy yöksi tuttuun osoitteeseen." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9814> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8233>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7322>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lipponen, Päivi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7322" .

time-schema:ends_with
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain         time-schema:Time ;
        rdfs:label          "lopussa on"@fi , "ends with"@en ;
        rdfs:range          time-schema:Time ;
        rdfs:subPropertyOf  skos:related .

<http://example/upload-base/#metadescription_8036>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:50:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5532>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=027D8D0B-4238-4B5F-9464-ED49C0BE9A13> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mikael seisoi Sinisessä tulppaanissa Annankadun ja Uudenmaankadun kulmassa ja yritti tehdä päätöstä. Hän oli valitsemassa pitkävartisia tummanpunaisia ruusuja, mutta kysymys kuului: kuinka monta? Ei pitänyt liioitella, eikä toisaalta kannattanut esittää vaatimatontakaan. Kukkakauppa oli tuttu, ehdottomasti kaupungin parhaita. Sieltä sihteeri hankki säännöllisesti firman tarvitsemat kukat. Soitto vain, ja kauppias oivalsi välittömästi, minkälaiset viritykset mihinkin tilanteeseen sopivat." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2136> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8512>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5627>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Bibliography about Ethnic Minorities in Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "I would like to know if there is Finnish bibliography translated into English, concerning ethnic minorities like Somali people in Helsinki? My special interest is in spatial issues or spatial discrimination but I guess this is too specific, so something more general would suit me too, if there is. There are some studies made in Finland about somali people adapting to finnish society and in city of Helsinki. The books can be found in HelMet libraries http://www.helmet.fi/screens/opacmenu.html.\n\nMajor part of the material is in finnish, but here are some books in english also:\nSvinhufvud, Tommi: Somalian immigrant students and equality /Helsinki : City of Helsinki, 1997. Variations on the theme of Somaliness : proceedings of the EASS/SSIA international congress of Somali studies, Turku, Finland, August 6-9, 1998 / edited by Muddle Suzanne Lilius. Turku : Åbo Akademi University, Centre for continuing education, 2001.\n\nIn the City of Helsinki there is for example Cultural Office Caisa. Its aim is to support the multicultural development of the city by promoting the interaction of people from different countries, and by providing information about various cultures and about Finnish society.\n\nhttp://www.kulttuuri.hel.fi/caisa/index_en.html" ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/dear-allbrbri-would-know-if-there-finnis" .

rky:p213  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Raaseporin linna on toiminut 1370-luvulta 1550-luvulle läntisen Uudenmaan sotilaallisena ja hallinnollisena keskuksena. Linnan tehtävänä on ollut maakunnan hallinnon ohella Suomenlahden merenkulun ja kaupan valvonta. Itäisen uudenmaan hallinnollisena keskuksena on toiminut samaan aikaan Porvoo. \n\nRaaseporin linna on rakennettu Karjaalle johtavan vesireitin varrella olevalle saarelle. Linna sijaitsee nykyään Snappertunan-Fagervikin jokilaakson etelälaidassa, Raaseporinjoen mutkassa. Linnanraunio on korkean silokallion päällä ja reunoilla. Linnan itäpuolella on luultavasti ollut kauppapaikka. \n\nLinnan varhaisvaiheista on vähän tietoja. Kalliosaarta kiertänyt luonnonmuotoja noudattanut kehämuuri saattaa olla peräisin 1300-luvun lopulta. Alkuperäiseen kivilinnaan on liitetty 1400-luvun kuluessa kaksi esilinnaa ja suuri pyöreä torni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.990933352,23.642907651 59.991481303,23.644391587 59.992449097,23.645478875 59.993926725,23.646637075 59.995721088,23.651075106 59.995392956,23.652102212 59.995182913,23.653190732 59.994649506,23.657257466 59.993514172,23.657316346 59.992154946,23.657546494 59.991252501,23.656729186 59.990554297,23.657379709 59.989811268,23.656176844 59.990634786,23.653413852 59.990606735,23.647878674 59.989969968,23.645264715 59.990933352,23.642907651" ;
        poi:history       "Raaseporin linna mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1378. Linnan rakentaminen on mahdollisesti aloitettu 1370-luvun keskivaiheilla. Kehämuuriin liittyivät pohjois- ja lounaispäässä tornit. Toisessa, 1400-luvun rakennusvaiheessa, päälinnaan luotiin suorakulmainen linnanpiha rakentamalla sen itä- ja länsisivulle huonesarjat. Kehämuuri korotettiin kaksinkertaiseksi ja verhottiin tiilellä. Kolmannessa vaiheessa, todennäköisesti 1470-luvulta alkaen, rakennettiin pyöreä torni. Linna ympäröitiin viimeistään 1400-luvun alkupuolella vedenalaisella paaluvarustuksella, jonka tarkoituksena oli estää laivojen pääsy linnan muurien edustalle. \r\n\r\nKuningas Kustaa Vaasa piti Raaseporin linnan sijaintia huonona ja määräsi linnaläänin keskuspaikaksi Tammisaaren 1528. Linna hylättiin lopullisesti 1550-luvulla Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen. \r\n\r\nLinnanraunion korjaustyöt aloitettiin 1890. Linnaa pidettiin vuoden 1883 muinaismuistoasetuksen mukaisena muinaisjäännöksenä ja arvokkaana turistikohteena. Restaurointi- ja rekonstruktiotöitä on tehty useassa vaiheessa, mm. 1930- ja 1960-luvulla. 1970-luvun jälkeen linnan korjauksissa on keskitytty rakennusten suojaamiseen ja linnan historian havainnollistamiseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1203" ;
        skos:prefLabel    "Raaseporin linna"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9611>
        a                   th:Sarjakuva ;
        rdfs:label          "Vaaleanpunainen pilvi" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6948> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kuvittaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7546> ;
        th:lisatietoa       "Vaaleanpunainen pilvi on ensimmäinen suomalainen sarjakuvaromaani (vuodelta 2001). Se on tarina lumenhauraasta rakkaudesta, unelmista, melankolian hetkistä kaupungin kaduilla. Sarjakuvaromaani, jonka monikerroksiset kuvat puhuvat kuin elokuva. " ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.sarjakuva.com/timo_makela.html" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9611" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7821>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1513612~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7582>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Pukinmäen kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6605> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i75> ;
        wgs84:lat         "60.2407245286574" ;
        wgs84:long        "24.9880493911413" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7582" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p126>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Parakki B9"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:33:59.739+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T07:46:13.941+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p18835 , koko:p33844 ;
        poi:description  "Pieni, puinen talo rakennettiin telakan työnjohtajien \"työmaaparakiksi\" ilmeisesti vuonna 1930. Se sijaitsi aluksi rakennus B 10:n itäpäädyssä, mutta siirrettiin nykyiselle paikalleen 1940- tai -50-luvulla. Ajoittain se on ollut myös työkaluvarastona ja 1940-luvulla asuntona.\n\nRakennus kunnostettiin majoitustilaksi ilman mukavuuksia vuonna 1987.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nSuullisia tietoja rva Katri Fribergiltä 29.9.1994.\nMV SL Telakka-alueen yleiskartat vuosilta 1939-1958.\nMV SL Mittauspiirustus 861 270.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:history      "Pieni, puinen talo rakennettiin telakan työnjohtajien \"työmaaparakiksi\" ilmeisesti vuonna 1930. Se sijaitsi aluksi rakennus B 10:n itäpäädyssä, mutta siirrettiin nykyiselle paikalleen 1940- tai -50-luvulla. Ajoittain se on ollut myös työkaluvarastona ja 1940-luvulla asuntona.\n\nRakennus kunnostettiin majoitustilaksi ilman mukavuuksia vuonna 1987.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nSuullisia tietoja rva Katri Fribergiltä 29.9.1994.\nMV SL Telakka-alueen yleiskartat vuosilta 1939-1958.\nMV SL Mittauspiirustus 861 270.\nMV SL Valokuva-arkisto."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.145512203253006" ;
        wgs84:long       "24.985153746604965" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8296>
        dcterms:modified  "2010-01-04T14:19:28+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_98>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:23:03+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7916>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Forsius, Sigfridus Aronus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7916" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5887>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Metroasemien nimet" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Helsingin metroasemat ovat saaneet nimensä? Helsingin metroasemien nimet ovat nimistötoimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan keksimiä. Nimet on annettu sen mukaan, missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan. Poikkeuksena ovat rautatieaseman, Siilitien ja uusimman, Kalasataman, asemat. Rautatieaseman metropysäkki on luonnollisesti nimetty tarkan sijaintinsa mukaan ja samoin Siilitien.\n\nKalasataman metroasema (ruotsiksi Fiskehamnens metrostation) on Helsingin metron 17. metroasema ja se otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2007. Kaavakarttoihin Kalasataman metroaseman ympärille on piirretty sellaisia kaupunginosien nimiä kuin Sörnäistenranta tai Hermanninranta, joten tasapuolisuuden nimissä oli hyvä keksiä aivan uusi nimi asemalle. Nimi on osuva, koska paikalla todella on ollut vilkas kalasatama, josta vieläkin on rippeet jäljellä.\n\nLähteet:\nHelsingin Sanomat 3.1.2007 ja 16.1.2007\nhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Kalasataman_metroasema" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6366> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6360> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6370> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6369> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6373> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6364> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6361> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6367> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6374> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6371> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6365> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6362> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6358> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6368> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6375> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6372> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-helsingin-metroasemat-ovat-saaneet-nimensa" .

rky:p473  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mönkösmäen rakennusryhmä on hyvä esimerkki talonpoikaisesta rakentamistavasta ja rakentamisen sijoittumisesta agraariympäristöönsä. Judinsalon Mönkösmäki on säilyttänyt vanhaan maanviljelyskulttuuriin liittyvät piirteensä maantieteellisen eristyneisyytensä takia; vain laivaliikenne on pitänyt yllä yhteyksiä Päijänteen muille rannoille.\n\nMönkösmäki sijaitsee Päijänteen itärannalla olevassa Judinsalon saaressa, jonka mantereesta erottavat vain kapeat salmet. Vanhan Lehtimäen, Uuden Lehtimäen, Uuden Jutilan ja Vanhan Jutilan muodostama  talonpoikaistalojen rypäs on asettunut saaren kapealla kohdalla olevien Jutilanjärven, Haukijärven ja Turasenlammen väliin jääville kumpareille.\n\nTilojen rakennuskanta on vanhaa, talousrakennuksia on runsaasti ja kokonaisuudet ovat kansatieteellisesti mielenkiintoisia. Kylän talot ja pellot ovat keskittyneet saaren sisäosien järvien ja lampien ympäristöön. Kumpuilevat peltotilkut ovat hakamaitten ja metsälaidunten reunustamia. Kapea kylätie maantieltä taloille kulkee kiinni metsänrajassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.702829155,25.599061359 61.702342568,25.591171726 61.703230201,25.582495664 61.703653703,25.574594553 61.703987441,25.573488248 61.706527651,25.579354077 61.709868828,25.580753899 61.710984852,25.582454819 61.712285781,25.594495937 61.708049000,25.602160126 61.705050574,25.602031373 61.702829155,25.599061359" ;
        poi:history       "Sysmän pitäjään kuuluneessa Judinsalon kylässä oli 1560-luvulla Judinsalon talo (nyk. Vanha-Jutila), joka oli perustettu 1500-luvun puolivälissä.\r\n\r\nJudinsalo sijaitsi Jyväskylän ja Korpilahden välisen vesi- ja talvitien varrella. Säännöllistä laivaliikennettä palvelemaan Judinsaloon rakennettiin höyrylaivalaituri. Päijänteelle 1888 perustetuista kolmesta luotsiasemasta yksi rakennettiin Judinsaloon. Kylän halki kulkeva maantie rakennettiin 1960-luvulla, kun Judinsalon ja Keihäsniemen väliseen salmeen rakennettiin silta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k435 ;
        poi:poiType       poio:kyla ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1063" ;
        skos:prefLabel    "Mönkösmäen talonpoikaistalot"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9871>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Turtschaninoff, Maria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/MariaTurtschaninoff" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9871" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p90>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Von Schantzin huvila "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:57:58.516+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:25:32.677+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p31291 ;
        poi:assetID      "B57" ;
        poi:description  "Talon rakennutti 1911-1912 puhtaanapitopäällikkö, merikapteeni Karl Anton von Schantz työntekijöilleen. Samalla alueella oli myös 1908 rakennettu rantasauna (B 58, siirretty nykyiselle paikalleen 1930) ja 1909 rakennettu talli (entinen B 59, purettu 1985).\n\nRakennukset ovat olleet Sippolan suvulla siitä lähtien, kun rakennusmestari Ahto Sippola osti talon 1918 merikapteeni von Schantzin leskeltä Ingeborgilta. Rakennuksen vesikattoa, ulkovuorausta ja ikkunoita on kunnostettu huoltotoimenpitein, viimeksi vuosina 1989-1991. Vesi- ja viemäriverkkoon talo liitettiin 1982.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nAiempi rakennusnumero (talli) B 59\n\nLähteet:\n\nRannema, Sirkka, 1985. Suullinen tiedonanto."@fi ;
        poi:history      "Talon rakennutti 1911-1912 puhtaanapitopäällikkö, merikapteeni Karl Anton von Schantz työntekijöilleen. Samalla alueella oli myös 1908 rakennettu rantasauna (B 58, siirretty nykyiselle paikalleen 1930) ja 1909 rakennettu talli (entinen B 59, purettu 1985).\n\nRakennukset ovat olleet Sippolan suvulla siitä lähtien, kun rakennusmestari Ahto Sippola osti talon 1918 merikapteeni von Schantzin leskeltä Ingeborgilta. Rakennuksen vesikattoa, ulkovuorausta ja ikkunoita on kunnostettu huoltotoimenpitein, viimeksi vuosina 1989-1991. Vesi- ja viemäriverkkoon talo liitettiin 1982.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nAiempi rakennusnumero (talli) B 59\n\nLähteet:\n\nRannema, Sirkka, 1985. Suullinen tiedonanto."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.14187224418805" ;
        wgs84:long       "24.986183714866684" .

rky:p807  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mäntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvä ympäristö yhdessä viereisen Reposaaren kanssa. (Ks. erillinen Reposaaren yhdyskunta -kohde.)  \n\nPorin satamien, Mäntyluodon ja Reposaaren, edustalla sijaitseva Kallon saari on historiallisesti merkittävä luotsipaikka. Kallossa olevat merenkulun turvalaitteet sekä luotsiasemat muodostavat ajallisesti monikerroksisen, suhteellisen tiiviin ja hyvin säilyneen rakennuskokonaisuuden. Vilkkaassa satamamiljöössä olevat rakennukset ovat säilyttäneet yhteytensä alkuperäiseen toimintaympäristöönsä.\n\nKallon majakka koostuu rautaisesta 9,3 metriä korkeasta graniittijalustalle perustetusta loistotornista ja siinä kiinni olevasta puurakennuksesta (1885/1903). Tornissa on kaksi edelleen toimivaa valolaitetta, joista toinen on majakan alkuperäinen diopterinen valolaite. Majakan vieressä on vanha sumumerkinantoasema (1906). Konesuojana ja koneenkäyttäjän asuntona toiminutta rakennusta on laajennettu toisen maailmansodan jälkeen, jolloin siitä myös poistettiin sumutorveen liittynyt tekniikka. Kallon luotsiasemalla on vanha, Krimin sodan jälkeen rakennettu luotsivartiotupa (1859).  \n\nMäntyluodon satama-alueen meriliikennehistorialliseen kokonaisuuteen uudistuneella satama-alueella kuuluu satamaloistoksi 1903 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmin rakennettu koristeellinen ns. Ryssäntorni, joka on nykyisin valoton tunnusmajakka.  \n\nMäntyluodon satama-alueen satamarataan liittyy asemamiljöö puistoineen. Asemarakennusta, joka on valmistunut 1900 arkkitehti Bruno Granholmin laatimien tyyppipiirustusten pohjalta, on laajennettu 1900-luvun alussa. Satamaliikenteen kasvuun liittyy myös aseman viereen 1918 valmistunut hotelli ja ravintola. \n\nSatama-alueeseen liittyy Uniluodon pieni ja tiheästi rakennettu yhdyskunta suorakulmaisine tontteineen ja pienine asuinrakennuksineen, jotka ovat pääasiassa 1900-luvun alusta. Rakennuksista edustavin on nykyisin kouluna toimiva  Johan Nordstrandin suunnittelema ja merikapteeni Oscar Heinen rakennuttama uusrenessanssihuvila. Toinen koulurakennus on vuodelta 1939, suunnittelijana arkkitehti Jaakko Laaksovirta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.598365971,21.477895734 61.598161516,21.479761396 61.597568972,21.479521609 61.597773646,21.477563709 61.598365971,21.477895734" ;
        poi:history       "Vanhin tunnettu luotsiasema rakennettiin Kalloon 1851. Se tuhoutui Krimin sodassa 1854.  Ilmeisesti 1800-luvun lopulla luotsitoiminta siirtyi Reposaareen, missä on edelleen komea tähystystornilla varustettu kaksikerroksinen luotsiasema. Reposaaren sataman merkitys väheni kun Mäntyluodon satama rakennettiin 1800-luvun loppupuolella. Luotsit siirtyivät takaisin Kalloon, kun Kallon ja Mäntyluodon välille rakennettiin 1960-luvulla pengertie. \r\n\r\nKesällä 1874 luotsitirehtööri Justus Erikson ehdotti Kalloon sektoriloistoa, joka ohjaisi laivat turvallisesti sataman suulla olevan Trekantin matalikon ohi. Hanke toteutui kymmenen vuotta myöhemmin. Saarelle tehtiin puinen loistokoju, johon tuli myös majakanvartijan asunto. Majakkaa uusittiin 1900-luvun alussa, jolloin sen kylkeen rakennettiin rautainen loistotorni ja perustettiin sumumerkinantoasema. Kallossa oli edelleen 1920-luvulla yksi vanhempi ja kaksi nuorempaa majakanvartijaa. 1930-luvulla majakka muutettiin ensin kaasu- ja sitten sähkökäyttöiseksi. Uudistusten yhteydessä lopetettiin myös majakan miehitys. Porin edustan meriliikenteeseen liittyy lisäksi Kaijankarin merimajakka, joka valmistui 1933.\r\n\r\nMäntyluodon pohjoispuolella oleva Reposaari oli satamapaikkana vanha ja Porin ulkosatama 1800-luvulta alkaen. Kaksi vuotta Tampere-Pori -radan valmistumisen jälkeen senaatti käsitteli rautatien rakentamista Porista Mäntyluotoon. Edellisenä vuonna oli talviliikennekomitea päätynyt ehdottamaan Reposaari-Mäntyluotoa Suomen toiseksi talvisatamaksi siinä tapauksessa, että Hangon satama osoittautuisi tuuli- ja jääsuhteiden vuoksi käyttökelvottomaksi. Edellytyksenä tälle oli että Mäntyluotoon rakennettaisiin rautatie ja tarpeelliset satamalaitteet. \r\n\r\nValtion osoittamasta kiinnostuksesta johtui myös se, että Mäntyluodon satamaa ryhdyttiin rakentamaan suurisuuntaisemmin kuin Porin kaupunki oli suunnitellut. Sekä rautatie että satama annettiin tie- ja vesirakennusten ylihallituksen tehtäväksi. Rautatien rakentaminen aloitettiin 1897 ja sataman seuraavan vuoden alussa. Satama tuli Yyterin kartanon maille. Satamarata ja asemarakennus valmistuivat 1900. Asemarakennusta laajennettiin 1912 ja 1915. Asema-alueelle rakennettiin tavaramakasiini, kaksi asuinrakennusta, niiden talousrakennukset sekä veturitalli.\r\n\r\n1901 oli valmiina lähes 300 metriä laituria 6 - 6,5 metriä syvää väylää varten, 385 metriä lastaus- ja purkulaituria pienemmille aluksille sekä varastoja, hallintorakennukset ja ratapiha. Mäntyluodon sataman rakentamiseen liittyy pitkän satamalaiturin päähän rakennettu puinen satamaloisto.\r\n\r\nUniluodon asuinalue on syntynyt Mäntyluodon talvisataman rakentamisen yhteydessä (1898-1901). Tuolloin alue palstoitettiin pieniksi tonteiksi.\r\n\r\nSataman liikenteen kasvaessa Porin kaupunki rakennutti 1918 arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordmanin suunnitteleman hotelli- ja ravintolarakennuksen ranta-alueelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kaava-alue , poio:satama , poio:luotsiasema , poio:koulu , poio:hotelli , poio:majakka , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2928" ;
        skos:prefLabel    "Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö (tunnusmajakka)"@fi .

[ dcterms:description  "Salus-sairaalan sisäänkäyntiä koristaa Emil Cedercreutzin \"Turre-koira\", taiteilijan muotokuvaveistos hänen omasta schäferistään." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4387> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7992>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8033>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Leskirouva Freytagin kuja"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2311578873585" ;
        wgs84:long        "25.0329568009895" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8033" .

[ dcterms:description  "Katedraalin arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7514> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475>
] .

[ dcterms:description  "Muurarimestari Leander oli rakennuksen suunnittelija." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8118> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7042>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1093>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1765113~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6338>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin keskipiste" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä löytyy Helsingin keskipiste Sipoon nurkan liitoksen jälkeen? Kuinka piste muuttuisi, jos laskenta olisi asukaspainoilla? Otimme yhteyttä Helsingin kaupungin tietokeskukseen, josta vastaus tulikin ripeästi.\n\nHelsingin keskipiste löytyy mereltä. Helsingin kaupungin pinta-alasta 72 prosenttia on merta, ja sen vuoksi keskipistekin on karannut ulapalle. Kaupungin kuntaraja ulottuu kaikkinensa 25 kilometriä merelle. Kun siitä mennään pidemmälle ollaan jo kansainvälisillä vesillä! On hauska yhteensattuma, että Helsingin pinta-alasta merta on prosentuaalisesti yhtä paljon kuin koko maapallon pinta-alasta on merta, eli reilut 70 prosenttia. Helsinki on tässä suhteessa kuin pienoismalli maapallosta.\n\nEnnen liitosta Helsingin keskipiste oli tarkkaan ottaen Kuivasaaresta 700 metriä länteen. Eli se oli Harmajan majakan ja Isosaaren välissä, siinä Santahaminan eteläpuolella. Alue on sotilasaluetta, joten siellä ei valitettavasti pääse vierailemaan.\n\nHelsinkiin Sipoosta liitettävä maa-alue oli sen verran pieni, ettei keskipiste siirtynyt kuivalle maalle liitoksen jälkeenkään. Se siirtyi vain kilometrin verran koilliseen.\n\nJos hylätään meri, ja otetaan mukaan vain Helsingin maa-alueen ja lähisaarien muodostama alue, löytyy keskipiste silloin Siilitieltä, täsmälleen Siilitien peruskoulun kohdalta.\n\nHelsingin väestön painopiste on Vanhankaupunginkosken suulla, pari sataa metriä kosken ylittävän kävelysillan lounaispuolella. Mielenkiintoiseksi asian tekee tietysti se, että Helsinki perustettiin vuonna 1550 juuri tuonne Vanhankaupunginlahdelle." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-keskipiste" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8293>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Niemelä, Esa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8293" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8532>
        dcterms:modified  "2010-01-28T11:33:19+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8627>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Ulvova mylläri" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7630> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1982." ;
        th:lisatietolinkki  "http://elonet.fi/title/ek2iz7/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8624> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i237> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8625> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8623> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8627" .

rky:p1006  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. \n\nLiperin Lamminniemen nykyinen  punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella.\n\nLiperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. \n\nTohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908.\n\nKiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta.\n\nKesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa.\n\nVoiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja.\n\nLieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.188530857,30.282717950 62.189251948,30.285142103 62.190071968,30.286704034 62.192810445,30.304077777 62.188401556,30.313140925 62.182550297,30.317223851 62.180932311,30.314886934 62.180933152,30.311461708 62.181028182,30.310969895 62.181144022,30.310370812 62.181406368,30.309271899 62.181528086,30.307737957 62.181429003,30.306440179 62.181387424,30.305833859 62.181354424,30.304988452 62.181418043,30.304298987 62.181924924,30.300989832 62.181992897,30.299298736 62.181609878,30.297464772 62.181761596,30.296880322 62.181841399,30.296407405 62.182029133,30.295709559 62.182050331,30.295373878 62.182120884,30.294621085 62.182247612,30.293719516 62.182563155,30.292077852 62.182784667,30.291341468 62.183053094,30.290849562 62.183840971,30.289822655 62.184444945,30.289057268 62.185105746,30.288115056 62.185697037,30.287883493 62.185973868,30.287589675 62.186417675,30.286637918 62.186764182,30.286182470 62.188530857,30.282717950" ;
        poi:history       "Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa. \r\n\r\nLiperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k848 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1110" ;
        skos:prefLabel    "Pohjois-Karjalan hovit (Jouhkolai)"@fi .

[ dcterms:description  "Kirjassa on luku \"Eduskuntatalo - kokonaistaideteos\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2963> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Herttoniemen kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1893299380006" ;
        wgs84:long        "25.0438872318875" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/herttoniemen-kartano" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6837>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8792>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1936122~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8887>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Holopainen, Heimo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Holopainen, Holle" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8887" .

rky:p1266  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aallon itselleen suunnittelema Munkkiniemen Riihitien talo on kokonaisuudessaan, sisustuksineen ja ympäristöineen, oivallinen esimerkki modernismin tulosta maamme rakennus- ja sisustustaiteeseen. Asuin- ja työskentelytilat käsittävä rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Tiilimäkeen Aalto on suunnitellut laajenevalle arkkitehtitoimistolleen työtilat, ateljeepuitteet rakennustaiteen luomistyölle. \n\nKodikas ja intiimi Riihitien talo on vuodelta 1935. Pohjakerroksessa olevat olohuone, ruokailutila ja niihin välittömästi liittyvä toimistosiipi muodostavat rakennuksen keskeisen sisätilakokonaisuuden, joka avautuu suojaisalle ja aurinkoiselle pihalle. Toisessa kerroksessa ovat makuuhuoneet ja terassi. Tasakattoiseen rakennukseen on käytetty yksinkertaisia materiaaleja. Ulkoarkkitehtuuria leimaavat vuorottelevat tummat pystypaneelipinnat ja valkoiset slammatut tiiliseinät. Kadun puolelle talo on suljettu. Tonttia ympäröivät tiili- ja puuaidat. \n\nAlvar Aallon 1950-luvun puolivälissä rakennettu ateljee- ja toimistorakennus sijaitsee myös Munkkiniemessä, osoitteessa Tiilimäki 20. Aallon omien sanojen mukaan ateljee on välttämättömyys, koska rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa toimistossa. Aalto kirjoittaa Arkkitehti-lehdessä 1959: \"Ateljeerirakennus kääntää selkänsä kadulle melkein orientaalisella tavalla ja avautuu sen sijaan intiimiin keskuspuutarhaan, joka amfiteatraalisesti nousten samalla toimii luentosalina.\" Sisäpihaa rajaavat kaarevaseinäinen yksityisateljee ja toimiston suoraseinäinen piirustussali."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.198417605,24.869395368 60.198198580,24.870027319 60.197942135,24.869476793 60.198137642,24.869007352 60.198417605,24.869395368" ;
        poi:history       "Alvar ja Aino Aallon Riihitien talo suunniteltiin ja rakennettiin vuosina 1935-1936 Aallon perheen asunnoksi ja toimistoksi. Talo oli Aallon perheen pysyvä koti, jossa molemmat puolisot asuivat kuolemaansa asti, Alvar Aalto 40 vuotta vuoteen 1976 asti. Aallon arkkitehtitoimisto toimi rakennuksessa vuoteen 1955, jolloin uusi toimistorakennus valmistui vähän matkan päähän Tiilimäkeen. Pian Aallon toisen vaimon Elissa Aallon kuoltua 1994 Riihitien asuintalo siirtyi Alvar Aalto Säätiön omistukseen. Talo peruskorjattiin vuosina 2000-2002 arkkitehti Tapani Mustosen suunnitelmien mukaan. Vuodesta 2002 alkaen talo on toiminut kotimuseona. \r\n\r\nTiilimäen arkkitehtitoimiston Alvar Aalto suunnitteli kun toimisto 1950-luvun suurten toimeksiantojen takia tarvitsi lisää työtilaa. Rakennus laajentui U:n muotoiseksi 1962-1963, kun sisäpihan muurin taakse rakennettiin henkilökunnan ruokasali ja toisen kerroksen toimistohuone. Arkkitehtitoimisto jatkoi rakennuksessa Aallon kuoleman jälkeen Aallon vaimon, arkkitehti Elissa Aallon johdolla 1976-1994. Alvar Aalto Säätiön haltuun rakennus siirtyi 1984. Rakennus restauroitiin 2000-luvun alussa. Rakennuksessa toimivat Alvar Aalto -säätiö, Alvar Aalto -museon rakennusperintöosasto ja Alvar Aalto Akatemia."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4665" ;
        skos:prefLabel    "Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto (Tiilimäki)"@fi .

blue_route:s07  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kellotapuli ja kirkon aita"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p215> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kellotapuli ja kirkon aita"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:description  "Elisabeth Alander oli Ebeneserin perustaja yhdessä Hanna Rothmanin kanssa, suomalaisen lastentarha-aatteen uranuurtaja." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3543> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8858>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tähän he minut siis panna tohti/ Vanhan Lehtorin selän taa,/ Catanin kulmasta Kämppiä kohti/ iäti saan siis vaeltaa.---\" (s. 84)" ;
  dcterms:description            "Runo (Eino Leino) osastossa Patsaita" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1208> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7049>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Majavatie 11"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.2036755460861" ;
        wgs84:long        "25.0294081462499" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7049" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9243>
        dcterms:modified  "2010-06-08T15:13:08+0300" .

[ dcterms:description  "Romaanin tapahtumat lähtevät liikkeelle matkustaja-alus Estonian uppoamisen jälkeisestä aamusta, kun romaanin eri puolella Suomea asuvat henkilöhahmot kuulevat uutisen kukin tahoillaan. Tarinan kuluessa henkilöiden elämänkohtalot kietoutuvat yllättävillä tavoilla toisiinsa. Jollaksessa asuu Niila, joka oli hitsaamassa Estonian keulaporttia, sekä hänen vaimonsa, Kaisu, jonka sisaren mies ja poika olivat Estonialla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1672> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9338>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Puistokatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1576838526187" ;
        wgs84:long        "24.9524522695412" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/puistokatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6834>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Talin siirtolapuutarha"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i11> ;
        wgs84:lat         "60.2174297776943" ;
        wgs84:long        "24.8609369987236" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/talin-siirtolapuutarha" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7548>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:17+0300" .

rky:p1502  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lappfors on yksi Ähtävänjokivarren varhain asutetuista maanviljelykylistä Pohjanmaan rannikon ja sisämaan rajalla. Kylän rakennuskantaan kuuluu useita kaksi- ja puolitoistakerroksisia pohjalaistaloja.\n\nLappforsin kylässä Ähtävänjoen varren viljelymaisemassa on säilynyt kylätien varteen sijoittunutta perinteistä talonpoikaista asutusta. Ryhmäkylä on säilyttänyt rakenteensa poikkeuksellisen hyvin. Se sijaitsee suomenkieliseen asutukseen kuuluvan Evijärven rajalla.\n\nAinakin 1500-luvulta asti asuttu Lappfors on yksi Pedersören pienimmistä kylistä. Sen vanhin rakennuskanta periytyy 1700- ja 1800-luvulta. Smedantien varressa on Signegården, 1700-luvun puolivälissä rakennettu, 1851 laajennettu ja 1870 kaksikerroksiseksi korotettu talo, joka on toiminut 1800-luvun lopulta  kauppana. Över-Nederlappfors Byaråd r.f. on ostanut talon 1998 ja kunnostanut sen ravintolakäyttöön.\n\nYlempänä Ähtävänjoen varrella sijaitsee Heiden tila (Heidegård), jonka vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.517820345,23.206129837 63.519641964,23.207961132 63.519259040,23.210682799 63.517204923,23.209549894 63.517820345,23.206129837" ;
        poi:history       "Pedersören asutus vakiintui keskiajalla, tiettävästi samanaikaisesti Sidebystä Kokkolaan asettuneen rannikkoasutuksen kanssa. Seurakunnallisesti alue järjestäytyi, kun Pedersöre seurakunta perustettiin 1200-luvun puolivälin paikkeilla.\r\n\r\nÄhtävänjoen varrella sijaitseva Lappfors oli huomattava tervan ja puutavaran tuottaja. Isojako suoritettiin Lappforsissa 1786-1789, ja tuolloin kylässä oli viisi taloa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k599 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4477" ;
        skos:prefLabel    "Lappforsin kyläasutus ja Heiden taloryhmä (Heiden taloryhmä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9598>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Tukholmankatu 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9300> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1916843082308" ;
        wgs84:long        "24.9077933661334" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tukholmankatu-9" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9837>
        dcterms:modified  "2012-05-14T15:32:15+0300" .

rky:p1762  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.681036453,28.891704178 67.681223961,28.875491916 67.686602500,28.875920665 67.686414942,28.892136628 67.681036453,28.891704178" ;
        poi:municipality  kunnat:k742 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Reutuvaara)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9240>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Med min kvinna i riksdagshusets park" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9239> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9238> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9240" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2752>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Vihan päivät" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2746> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/vihan-paivat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7450>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:00+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Joka päivä hän kulki Laivurinkadun talosta, joka oli seitsemän vuotta vanha, kouluunsa, joka täytti viisikymmentäkuusi vuotta. Sinä vuonna hän täytti kymmenen.\" (s. 96)" ;
  dcterms:description            "Kruununhaan jälkeen Davi perheineen muuttaa isompaan asuntoon Laivurinkadulle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8487>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7545>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Paatela, Jaakko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7545" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8259>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:49+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5755>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9111CFBC-09B3-416C-9BFF-9CA052ECA842> .

rky:p436  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.426968857,22.312547031 60.427451844,22.311139341 60.427462454,22.310466099 60.428225236,22.307207445 60.429916514,22.303699032 60.431700233,22.301396356 60.432601475,22.303873125 60.433474235,22.304258352 60.433919242,22.305994200 60.434505516,22.306627401 60.435972737,22.306056400 60.436421008,22.310756084 60.435364600,22.311593831 60.434189054,22.315927979 60.432573190,22.314427213 60.431706889,22.313614489 60.430777497,22.312879473 60.430346954,22.312852013 60.430145770,22.313239053 60.429713805,22.313352389 60.429012108,22.313696532 60.428502108,22.313565586 60.428105750,22.313701829 60.427579781,22.314107624 60.426968857,22.312547031" ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1851" ;
        skos:prefLabel    "Turun hautausmaa siunauskappeleineen"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9834>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Leino, Eino (s. 1946)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjailijat_kirjailijaesittely.asp&recID=368" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9834" .

[ dcterms:description  "Fellmanin kenttä, vankileiri, hätäaputyömaa ja Salpakarin haavoittuminen kuvattu Santahaminassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8622> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89>
] .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p53>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Petrovin talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:14:51.964+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:19:27.817+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Talon piharakennuksineen rakennutti marketentti Aleksei Petrov samana vuonna 1868, kun kauppiaskorttelin muutkin talot rakennettiin. C 14 toimi ehkä Petrovin aikana puotina. Petrov oli Krimin sodan aikaan puhtaanapitourakoitsijana Viaporissa.\nHelsinkiläinen kauppaneuvos Tshernysov osti talon, mutta koska hän ei itse harjoittanut Viaporissa kauppaa, talo vuokrattiin apteekiksi. Siviiliapteekin pito Viaporissa loppui 1890-luvun vaihteessa ja Tshernysov lahjoitti talon venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen Viaporin osastolle, joka piti talossa vähävaraisten lasten koulua 1890 - 1907. Koulun aikana talosta purettiin kadulle päin ollut kauppiasrakennuksille tyypillinen pylväskuisti.\nUuden koulun C 9 valmistuttua vuonna 1908 venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys antoi talon yhdistyksen buffetinpitäjän, makkarakauppias Urbanovitsin käyttöön. 1910-luvulla talon osti Hjalmar Törrönen, joka harjoitti talossa myös kahvilatoimintaa.\n\nFanny Törrönen jatkoi kahvilan pitoa leskeksi jäätyään, kunnes myi talon eversti Gustav Poppiukselle helmikuussa 1936. Törrösen aikana talon yläkerrassa asuivat kahvila-apulaiset.\nEversti Poppius myi talon saman vuoden huhtikuussa samalla hinnalla ylikersantti Johannes Tuutille. Tuutti rakennutti taloon 4 asuntoa ja sitä madallettiin noin 80 cm. Rakennuksen toinen savupiippu purettiin, yläkertaan vievät portaat siirrettiin kulkemaan suoraan ulkoa. Pihan puolelle tehtiin uudet ulko-ovet ja vanha ulko-ovi muutettiin ikkunaksi.\nJohannes Tuutin poika Paavo Juhani Tuutti myi talot C 14 ja C 13 joulukuussa 1988 Markku Kalliolle ja Seija Linnanmäelle. Rakennus on varastona ja yhden perheen asuntona, peruskorjausta ei ole vielä aloitettu.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 124\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki, Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nMV SL MTT.\nKA KKK Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen arkisto.\nKA LH Piirilääkäreiden vuosittaiset tarkastuspöytäkirjat.\nKuva:\nMV SL VIK C 350 fasadi vuodelta 1909.\nMV SL Valokuva julkisivu."@fi ;
        poi:history      "Talon piharakennuksineen rakennutti marketentti Aleksei Petrov samana vuonna 1868, kun kauppiaskorttelin muutkin talot rakennettiin. C 14 toimi ehkä Petrovin aikana puotina. Petrov oli Krimin sodan aikaan puhtaanapitourakoitsijana Viaporissa.\nHelsinkiläinen kauppaneuvos Tshernysov osti talon, mutta koska hän ei itse harjoittanut Viaporissa kauppaa, talo vuokrattiin apteekiksi. Siviiliapteekin pito Viaporissa loppui 1890-luvun vaihteessa ja Tshernysov lahjoitti talon venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen Viaporin osastolle, joka piti talossa vähävaraisten lasten koulua 1890 - 1907. Koulun aikana talosta purettiin kadulle päin ollut kauppiasrakennuksille tyypillinen pylväskuisti.\nUuden koulun C 9 valmistuttua vuonna 1908 venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys antoi talon yhdistyksen buffetinpitäjän, makkarakauppias Urbanovitsin käyttöön. 1910-luvulla talon osti Hjalmar Törrönen, joka harjoitti talossa myös kahvilatoimintaa.\n\nFanny Törrönen jatkoi kahvilan pitoa leskeksi jäätyään, kunnes myi talon eversti Gustav Poppiukselle helmikuussa 1936. Törrösen aikana talon yläkerrassa asuivat kahvila-apulaiset.\nEversti Poppius myi talon saman vuoden huhtikuussa samalla hinnalla ylikersantti Johannes Tuutille. Tuutti rakennutti taloon 4 asuntoa ja sitä madallettiin noin 80 cm. Rakennuksen toinen savupiippu purettiin, yläkertaan vievät portaat siirrettiin kulkemaan suoraan ulkoa. Pihan puolelle tehtiin uudet ulko-ovet ja vanha ulko-ovi muutettiin ikkunaksi.\nJohannes Tuutin poika Paavo Juhani Tuutti myi talot C 14 ja C 13 joulukuussa 1988 Markku Kalliolle ja Seija Linnanmäelle. Rakennus on varastona ja yhden perheen asuntona, peruskorjausta ei ole vielä aloitettu.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C IV 124\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki, Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nMV SL Yksityistaloja koskevat asiakirjakopiot.\nMV SL MTT.\nKA KKK Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen arkisto.\nKA LH Piirilääkäreiden vuosittaiset tarkastuspöytäkirjat.\nKuva:\nMV SL VIK C 350 fasadi vuodelta 1909.\nMV SL Valokuva julkisivu."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/8/8/0/saha/suomenlinna/0_5786538224620243310.JPG" ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.148190507178086" ;
        wgs84:long       "24.984719228744552" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3203>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin uusi yhteiskoulu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6470> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3203" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2894>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1366700~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Eliel Saarinen oli sittemmin puretun kirkon arkkitehti." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7711>
] .

rky:p696  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.781285818,22.867224880 62.782687416,22.863701837 62.783331715,22.864787178 62.782679140,22.866616200 62.781900536,22.868588880 62.781285818,22.867224880" ;
        poi:municipality  kunnat:k743 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1666" ;
        skos:prefLabel    "Valtion viljavarasto"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"--Aleksis kiven katu on maailman/ kaunein katu, leveä ja tyhjä/ Nouseva aurinko valaisee/ konepajan rakennusten tiilet/ aamuselta haettujen keskiolutpullojen/ hohtavat ruskeat kyljet--\" (runosta Oi Alppila, s. 12)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6849> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6848>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3463>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Steissi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3462> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/steissi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1056>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:00+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8161>
        dcterms:modified  "2009-12-29T13:51:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5752>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Nakki napsahti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä mahtaa johtua sanonta \"nakki napsahti\" jonkun työsuorituksen osuessa kohdalle? Stadin slangin suursanakirjassa kerrotaan näin: Sana nakki tarkoittaa muun muassa tehtävää (esiintynyt jo ainakin 1940-luvulla varsinkin rikollisesta tehtävästä puhuttaessa). Töiden tai tehtävien jakamiseen liittyvissä sanonnoissa \"nakki napsahtaa\" on sama asia kuin saada jokin työ tehtäväksi. Tämän sanonnan käyttö on yleistynyt 1990-luvulla.\n\nNykysuomen sanakirjan ensimmäisenä antama merkitys nakille on \"jousella toimiva sadin, pyydys\". Nakin napsahtaminen on siis tukalaan paikkaan joutumista.\n\nLähteet:\nNykysuomen sanakirja\nPaunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2005)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-mista-mahtaa-johtua-sanonta-nakki-napsahti-j" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6466>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:25+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p251>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Casimir Wreden patterin ammusvarasto"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T10:35:22.858+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:33:25.858+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36872 , koko:p36492 ;
        poi:description  "Casimir Wreden patteri rakennettiin Susisaaren lounaisosaan, ruotsalaisaikaisen tenalji Casimir Wreden pääälle vuonna 1864. Patterista käytettiin myös nimitystä patteri II. Patteria vahvistettiin meren puolelta graniittimuuurilla vuosina 1867-68. Samaan aikaan sen oikeaan sivustaan rakennettiin kivinen, tynnyriholvattu ammusvarasto. Se oli aluksi vapaanaseisova ja katettu sinkkipellillä.\n\nPatteri uudistettiin vuosina 1878-80, jolloin sinne rakennettiin uudet tykkipankot ja ammuskomerot kolmea kahdeksan tuuman tykkiä varten. Uudistustyön jälkeen patterissa oli kaikkiaan seitsemän tykkiasemaa Samaan aikaan patterin maavalleja vahvistettiin ja ammusvaraston peltikatto muutettiin maapeitteeksi. Patterin uudistustöiden yhteydessä v. 1888 kellarin maapeite uusittiin ja ammusvarasto liitettiin kinnteästi ympäröivään maavalliin.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero Ruutikellari\nVuonna 1927 rakennusnumero B II 33\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL VIK 1053-1058"@fi ;
        poi:history      "Casimir Wreden patteri rakennettiin Susisaaren lounaisosaan, ruotsalaisaikaisen tenalji Casimir Wreden pääälle vuonna 1864. Patterista käytettiin myös nimitystä patteri II. Patteria vahvistettiin meren puolelta graniittimuuurilla vuosina 1867-68. Samaan aikaan sen oikeaan sivustaan rakennettiin kivinen, tynnyriholvattu ammusvarasto. Se oli aluksi vapaanaseisova ja katettu sinkkipellillä.\n\nPatteri uudistettiin vuosina 1878-80, jolloin sinne rakennettiin uudet tykkipankot ja ammuskomerot kolmea kahdeksan tuuman tykkiä varten. Uudistustyön jälkeen patterissa oli kaikkiaan seitsemän tykkiasemaa Samaan aikaan patterin maavalleja vahvistettiin ja ammusvaraston peltikatto muutettiin maapeitteeksi. Patterin uudistustöiden yhteydessä v. 1888 kellarin maapeite uusittiin ja ammusvarasto liitettiin kinnteästi ympäröivään maavalliin.\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVenäläinen rakennusnumero Ruutikellari\nVuonna 1927 rakennusnumero B II 33\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nMV SL VIK 1053-1058"@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p14633> ;
        wgs84:lat        "60.14251053466254" ;
        wgs84:long       "24.981178712844894" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hessu ja Mirja kävelivät käsi kädessä. Mirjalla oli pino kirjoja kainalossa. He olivat tulossa Richardinkadun kirjastosta Kotikadun Esplanadin puoleisesta päästä. Auto hidasti vauhtia heidän kohdallaan ja ajoi hetken rinnalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2805> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6903>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8755>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1489677~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Päähenkilö Aamu solmii nuoruudessaan Munkkiniemen puistotien Primulassa AAA-kerhon Anun ja Annan kanssa. Munkkiniemeläisnuoruutta kuvataan tarkasti eri paikkoihin, taloihin ja pihoihin sijoittuen. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8683> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i166>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Bridal city " ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i165> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/bridal-city" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ilta oli Linnanmäellä vierailuun oikein sopiva, ei liian kuuma eikä liian kylmä. Myös ihmisiä oli oikeanlaisesti. Tungoksessa ei ollut kiva jonottaa laitteisiin, mutta myöskään autiossa huvipuistossa ei viihtynyt kukaan. Minä pidin enemmän huvipuiston tunnelmasta kuin itse laitteista.' (s. 228)" ;
  dcterms:description            "Johanna vie tyttärensä Naantalin maisemista Linnanmäelle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9801> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736>
] .

rky:p1229  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sandön kartanon 1700-luvun alkuvuosikymmmeninä rakennettu päärakennus on pohjamuodoltaan ja huonejaoltaan poikkeuksellinen. Puurakennuksen esikuvana ovat olleet 1500- ja 1600-luvun neliömäiset kivilinnat.\n\nKemiön saaren luoteiskulmalla, Sauvon ja Kemiönsaaren erottavan salmen rannalla oleva kaksikerroksinen Sandön kartanon päärakennus on mahdollisesti  pystytetty vanhemman asuinrakennuksen kivijalalle, josta sen neliömäinen pohjamuoto periytyy. Kartanon interiöörissä, jonka laajempi korjausvaihe on 1900-luvun alusta, on säilynyt runsaasti rakentamisaikaan viittaavia yksityiskohtia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.225456304,22.504609571 60.224682066,22.503622116 60.223056374,22.500436700 60.221818398,22.497808920 60.220740005,22.495238089 60.221010779,22.493883556 60.221375400,22.492396838 60.221851371,22.492311092 60.224225466,22.494183463 60.226699272,22.496434951 60.227214275,22.496986639 60.226674036,22.499823891 60.225762509,22.503572839 60.225456304,22.504609571" ;
        poi:history       "Sandön kartano muodostettiin kahdesta keskiaikaisesta kirkkotilasta, jotka siirtyivät Kustaa Vaasan aikana kruunulle ja lahjoitettiin 1565 Klaus Kristerinpoika Hornille. Kartano oli Horn-suvun omistuksessa 1600-luvun lopulle, jolloin se peruutettiin kruunulle. Tilasta muodostettiin ratsutila, joka ostettiin perinnöksi 1756. Perimätiedon mukaan päärakennus rakennettiin isonvihan jälkeen vanhalle kivijalalle samantyyppisenä kuin sitä edeltänyt rakennus."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=75" ;
        skos:prefLabel    "Sandön kartano"@fi .

rky:p932  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin. Hollolan pitäjänkeskuksen kirkolliset, hallinnolliset ja kaupalliset rakennukset muodostavat poikkeuksellisen edustavan ja hyvin säilyneen perinteisen kirkonkylämiljöön.\n\nHollolan Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko sijaitsee Vesijärven Kirkonlahden rannalla, rautakaudelta varhaiskeskiajalle käytössä olleen Kapatuosian linnavuoren juurella. Kirkon lähiympäristöön kuuluvat keltaiseksi maalattu komea empiretapuli, ikiaikaisella paikallaan sijaitseva kirkkoherranpappila, Nyström-Penttilä-Petrelius arkkitehtitoimiston suunnittelema kansallisromanttinen kunnantupa ja vanhan maantien varren kyläasutus sekä hieman kauempana itäpuolella oleva Pyhäniemen kartanomiljöö. Kirkon ja kartanon välinen kulttuurimaisema on tasaista viljelyaukeaa. Hollolan kirkko ja pitäjänkeskus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta  Kastari - Hatsina - Kutajoki -maisema-aluetta.\n\nHarmaakivestä rakennetun kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilikoristelu on poikkeuksellisen runsas. Runkohuoneessa on Hämeen kirkoille tyypilliset suuret  nurkkakivet. Asehuoneen päädyssä on ulkoinen saarnastuoli. Kirkkosali on kaksilaivainen ja viisitraveinen. Holvit ovat ns. rengasholveja, ts. tähtiholvin ruoteiden yhtymäkohdassa on pyörylät. Kirkkosalin primitiiviset maalaukset keskittyvät ruoteisiin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi hautakappelia ovat kuuluneet Boucht- ja Ammond-suvuille.\n\nKellotapuli on rakennettu 1829-1831 arkkitehti C.L. Engelin suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen.\n\nKirkon luona sijaitseva jyrkkälappeinen kunnantupa lienee ainoita säilyneitä varhaisen kunnallishallinnon tarpeisiin tehtyjä uudisrakennuksia Suomen maaseudulla.\n\nKirkkoherranpappila on jo keskiajalta periytyvällä paikalla kirkon ja Vesijärven välissä. Vuonna 1813 rakennetun pappilan ulkoasu on pääosin peräisin 1850-luvulta. Sisätilat on uudistettu 1992.\n\nVanhan, hiekkapintaisen raitin varrella ovat kaupparakennus (1930-l) sekä lukkarin (1880-l) ja apteekkarin (1860-l) talot. \n\nPäijänteen Kirkonselkään pistävän niemen tyvessä oleva Pyhäniemen kartanon puinen kaksikerroksinen päärakennus on rungoltaan 1820-luvulta nykyisen ulkoasun juontaessa vuoden 1907 korjauksesta (A.W. Stenfors). Pihapiiriä rajaava suuri sivurakennus on 1880-luvulta (A. Nordberg). Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa puistokuja kirkon suuntaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.050164199,25.463024368 61.050851590,25.466270963 61.051069708,25.467974922 61.051043359,25.468833357 61.049196628,25.468512552 61.049130868,25.461136440 61.049713739,25.461555517 61.050164199,25.463024368" ;
        poi:history       "Päijänteen Kirkonselän lukuisat kivi-, pronssi- ja rautakauden asuinpaikat, linnamäki sekä keskiajan kirkko ja kylät kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista. \r\n\r\nHollola on itäisen Hämeen vanhin seurakunta ja lienee perustettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkon 1400-luvulle ajoittuvista rakennusvaiheista sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Itse kirkko ja sen holvaus kuuluvat rakennusvaiheeseen, joka on ajoitettu tapahtuneeksi vuosien 1475-1485 välisenä aikana. Kirkossa tehtiin 1934-1935 arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema restaurointi, joka kuuluu Suomen parhaisiin.\r\n\r\nKeskiajalla perustetusta pappilasta muodostettiin kuninkaankartano Kustaa Vaasan aikana. \r\n\r\nKirkon luona sijainneen pitäjäntuvan perinteitä jatkava kunnantupa valmistui 1902. \r\n\r\nPyhäniemen kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun loppupuolella kahdesta ratsutilasta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k098 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:linnoitus , poio:kellotapuli , poio:tie , poio:pappila , poio:hautausmaa , poio:hallintorakennus , poio:kartano , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=284" ;
        skos:prefLabel    "Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus (Pyhäniemen kartano)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6203>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kulttuurikeskukset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitä eri valtioiden kulttuurikeskuksia Helsingissä on? Itselle tulee esimerkkinä Centre Culturel Francais mutta varmaan on muitakin.  Tässä luettelo eri maiden Helsingissä sijaitsevista kulttuurikeskuksista ja instituuteista:\nUnkarin kulttuuri- ja tiedekeskus\nCentre Culturel Francais \nItalian kulttuuri-instituutti\nGoethe-Institut - Saksan kieltä ja kulttuuria\nKansainvälinen kulttuurikeskus Caisa\nPohjoismaiden kulttuurikeskuksia ovat: Pohjola-Norden, Nordens Institut i Finland, Hanaholmen \nBritish Council (Iso-Britannia)\nVenäjän tiede- ja kulttuurikeskus" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8429> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8427> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8428> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8426> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8423> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8430> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8425> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8424> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kulttuurikeskukset" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6859> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8743>
] .

rky:p1489  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Syrjäntaustan kylässä on hyvin säilynyt vanha, isojakoa edeltäneen tiiviin kylämaisema. Tiivistä ryhmäkylää ympäröi selkeästi metsiin ja mäkiin rajautuva peltomaisema.\n\nKylän keskipiste on vanha tienristeys, Raittinristi. Kylän rakennuskanta mm. hyvin säilyneet Seppälän ja Papulan pihapiirit, on keskittynyt maantien ja paikallistien risteykseen. Taloista Soilan tilakeskus on siirretty kylätontilta pellon laidalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.066962691,24.928679883 61.065269994,24.907809655 61.071072492,24.898938470 61.077466040,24.906061182 61.076858448,24.925910750 61.070668599,24.931974400 61.066962691,24.928679883" ;
        poi:history       "Ensimmäinen maininta Syrjäntaustan kylästä on 1440-luvulta. Soilan talon päärakennus rakennettiin 1901. Syrjäntaustan koulu perustettiin 1908 ja jugendtyylinen koulurakennus valmistui 1915 arkkitehti Birger Brunilan suunnitelmin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4715" ;
        skos:prefLabel    "Syrjäntaustan kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9206>
        dcterms:modified  "2010-06-07T11:39:06+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2479>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Sipilä, Jarkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1543&PageContent=-1" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/2479" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6463>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Kestikartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kestikartano" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6489> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1695955093347" ;
        wgs84:long           "24.943502576557" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-kestikartano" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6702>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:03:12+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7177>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8752>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingi on täna haige" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8751> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8750> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8752" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4768>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vihreä asfaltti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7574> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7577> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7576> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7579> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7571> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7578> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7580> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7570> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7573> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7572> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7575> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7569> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vihrea-asfaltti" .

rky:p1131  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimineen Kimojokivarteen sijoittuvan tuotanto- ja teollisuusympäristöjen ketjun. Kimon ruukki, joka edustaa hyvin 1700-luvun ruukkiympäristöä patoineen, kankivasarapajoineen, ruukinkatuineen ja tuotantorakennuksineen, on ollut osa kautta maan ulottunutta ruukkien suuromistusta. Rautaruukkitoiminnasta alkunsa saanut Oravaisten tehdasyhdyskunta on yhtenäinen ja ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka rakennuskanta on pääosin peräisin 1900-luvun alkupuolelta. \n\nRöykasjärvestä laskevan Kimojoen varrella on noin viiden kilometrin matkalla useita peräkkäisiä koskia, joiden kaikkien rannoilla on ollut Kimon ruukkiin liittyviä tuotantorakennuksia, myllyjä, sahoja ja erityyppisiä rakenteita. Alimmasta vasarapajasta on noin kahdeksan kilometrin matka Oravaisten ruukille.\n\nKimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Alaruukki/Nedre hammaren, Keskiruukki/Mellanbruket ja Yliruukki/Övre hammaren). Niiden vesivoimaa säädellyt Röykasjärven rannalla oleva pato on yksi Suomen vanhimmista ja kookkaimmista. Luonnonkivipadon ulkomuurissa on ankkuriraudoin kirjaimet JJ ja RF (Johan Jennings ja Robert Finlay) sekä vuosiluku 1760.\n\nYläruukilla (Övre hammaren) on pato ja hyvin säilynyt 1784 rakennettu, myllyksi muutettu vasarapaja. Ruukinpaikan yläpuolella on käytöstä jäänyt tielinja ja komea kivisilta. Nykyisin alueella toimii Oravaisten teatteri.\n\nKeskiruukki/Mellanbruket eli Nyhammare on nuorin Kimon kolmesta kankivasarapajasta Mutta-nimisen kosken varrella. Rakennuksen seinässä on vuosiluku 1788 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim).\n\nAlaruukki/Nedre hammaren, Kimon ruukin varsinainen ydinosa, on sijainnut alimman kaksiosaisen kosken varrella. Siellä ruukkimaisema patoineen, patoaltaineen, ruukinkatuineen ja monine tuotantorakennuksineen on säilyttänyt hyvin 1700-luvun luonteensa. Ruukin päärakennuksen lisäksi siellä on käsipaja, mekaaninen verstas, joka rakennettiin nippupajan paikalle ja vasarapajan rauniot. Vasarapajasta on jäljellä noin puolitoista metriä paksut harmaakiviseinät ja niiden sisäpuolella voimakanavan rauniot sekä ahjojen pohjia. Pajan holvatun oven yläpuolelle on hakattu vuosiluku 1791 ja kirjaimet BMB (Bengt Magnus Björkenheim). Kosken vastakkaisella rannalla entisen puhallushuoneen paikalla on pieni tiilinen voimalaitos vuodelta 1920. Alaruukilla toimii nykyisin mm. taontapajoja ja museo.\n\nOravaisten tehdasyhdyskunnan nykyisen rakennuskannan pääosa on tekstiilitehtaan kukoistuskaudelta 1920-1930-luvulta. Punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä on entisen masuunin ja konepajan paikalla. Teollisuushistoriallisesti Oravaisten tehtaiden merkitttävin osa on punatiilestä 1922 rakennettu höyryvoimalaitos. Ruukinkadun rakenne on suurimmaksi osaksi hajonnut, ja kasarmityyppiset tekstiilitehtaan työväenasunnot on sijoitettu väljemmin tehtaan lähiympäristöön."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.245320122,22.453122247 63.243997910,22.461233442 63.241438943,22.458621342 63.241769909,22.456581696 63.242691307,22.450599528 63.245320122,22.453122247" ;
        poi:history       "Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuuni rakennettiin melkein kymmenen kilometriä lähemmäksi merta, Oravaisiin. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta harkkorauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin masuunin rinnalla ajoittain Suomen suurin takkiraudantuottaja.\r\n\r\nKapteeni Lars Magnus Björkmanista (aateloituna Björkenheim) tuli Oravaisten ruukin omistaja 1818. Björkmanin omistajakauden alkuaika oli Oravaisissa merkittävien uudistusten aikaa. Björkmanin rakennuttama tunnusmajakka Oravaisten edustalla Stubbenin saarella Uudessakaarlepyyssä palveli ruukkien rahtilaivaliikennettä. Raudanjalostus päättyi Kimossa 1890-luvulla.\r\n\r\nOravaisten ruukin masuunin ja valimon lopettamisen jälkeen 1867 Oravaisten historiassa alkoi tekstiiliteollisuusvaihe 1885. Tekstiiliteollisuuden kukoistuskautta olivat erityisesti 1920-luku ja 1930-luvun alku. Yhtiön nimeksi tuli Oravaisten Verkatehdas Oy / Oravais Klädesfabrik Ab 1935. Päätuotteina olivat 1960-luvun keskivaiheilla jersey- ja crimplenekankaat. Vielä 1975 tehdas työllisti noin 430 työntekijää, mutta 1988 tekstiiliteollisuus loppui Oravaisissa. Vanhan tekstiilitehtaan tiloissa aloitti toimintansa maailman johtaviin hiomapapereiden valmistajiin kuuluva KWH-Mirka."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k559 ;
        poi:poiType       poio:mylly , poio:voimala , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=908" ;
        skos:prefLabel    "Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta (Alaruukki, Nedre hammaren)"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p72_1>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kurtiini Zander-Lantingshausen"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T06:56:48.94+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T12:06:29.653+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40908 , koko:p37559 , koko:p41215 , koko:p38997 , koko:p33088 ;
        poi:assetID      "A7a" ;
        poi:description  "Bastioni Zander rakennettiin vuosina 1748-50 Se on Kustaanmiekan päälinnoituksen eteläisin osa. Bastioni on muodoltaan epäsäännöllinen ja kahden siiven sijaan siinä on kaikkiaan kolme siipeä ja kaksi kylkeä. Bastionin puolustusmuurit muodostuvat pääosin eskarpoiduista kallioseinämistä, joiden jatkeeksi on rakennettu rintavarustus. Myös ampumatasanteet ovat suureksi osaksi kalliota, niiden sisäseinämät on kuitenkin osittain muurattu harmaakivestä ja päätetty hiekkakivilistaan. Bastionissa on vain yksi kivääriaukoin varustettu kasematti, joka rakennettiin suojaamaan sen vieressä olevaa, kallioon louhittua, porttiholvia. Bastionin rintavarustuksessa oli kaikkiaan 14 tykkiaukkoa.\n\nKurttiini Zander-Lantingshausenin ampumatasanne on rakennettu kokonaan kalliolle ja sen rintavarustuksessa oli alkuaan neljä tykkiaukkoa.\n\nVenäläisellä kaudella, vuonna 1837, bastionin porttiholvia levennettiin ja se holvattiin säännöllisiksi hakatuin kivin.Samaan tapaan uusittiin myös porttiholvin sisäpuolinen fasadimuuri. Bastionin ampuma-aukot muurattiin umpeen 1860-luvulla ja samalla sen ampumatasoja vahvistettiin.\n\nBastioni Zander restauroitiin 1940- ja 50-lukujen taitteessa Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta, ja tällöin kaikki sen umpeenmuuratut tykkiaukot avattiin.\n\nBastioni Zander on koko Viaporin historian ajan ollut linnoituksen lippulinnake. Ensimmäisen kerran kapteeni Tersmeden veti lipun salkoon kunnialaukausten kajahtaessa 27.6.1750. Tällöin koko Kustaanmiekan päävarustus oli saatu suljetuksi.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 1-20, G 45,81\nKrA Fästningrelationer 1753-1775\nMV SL VIK A 90-91, YP 112\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:history      "Bastioni Zander rakennettiin vuosina 1748-50 Se on Kustaanmiekan päälinnoituksen eteläisin osa. Bastioni on muodoltaan epäsäännöllinen ja kahden siiven sijaan siinä on kaikkiaan kolme siipeä ja kaksi kylkeä. Bastionin puolustusmuurit muodostuvat pääosin eskarpoiduista kallioseinämistä, joiden jatkeeksi on rakennettu rintavarustus. Myös ampumatasanteet ovat suureksi osaksi kalliota, niiden sisäseinämät on kuitenkin osittain muurattu harmaakivestä ja päätetty hiekkakivilistaan. Bastionissa on vain yksi kivääriaukoin varustettu kasematti, joka rakennettiin suojaamaan sen vieressä olevaa, kallioon louhittua, porttiholvia. Bastionin rintavarustuksessa oli kaikkiaan 14 tykkiaukkoa.\n\nKurttiini Zander-Lantingshausenin ampumatasanne on rakennettu kokonaan kalliolle ja sen rintavarustuksessa oli alkuaan neljä tykkiaukkoa.\n\nVenäläisellä kaudella, vuonna 1837, bastionin porttiholvia levennettiin ja se holvattiin säännöllisiksi hakatuin kivin.Samaan tapaan uusittiin myös porttiholvin sisäpuolinen fasadimuuri. Bastionin ampuma-aukot muurattiin umpeen 1860-luvulla ja samalla sen ampumatasoja vahvistettiin.\n\nBastioni Zander restauroitiin 1940- ja 50-lukujen taitteessa Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta, ja tällöin kaikki sen umpeenmuuratut tykkiaukot avattiin.\n\nBastioni Zander on koko Viaporin historian ajan ollut linnoituksen lippulinnake. Ensimmäisen kerran kapteeni Tersmeden veti lipun salkoon kunnialaukausten kajahtaessa 27.6.1750. Tällöin koko Kustaanmiekan päävarustus oli saatu suljetuksi.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 1-20, G 45,81\nKrA Fästningrelationer 1753-1775\nMV SL VIK A 90-91, YP 112\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.139046525012574" ;
        wgs84:long       "24.988447499275253" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6962>
        dcterms:modified  "2011-06-09T08:44:30+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Olen vähitellen oppinut kulkemaan uudenlaisia/ reittejä, väistämään muistamaan, ettei ole näin. Silti/ Lauttasaaren ja Otavan tien kulmassa aina käännyn/ vasemmalle ja törmään Westbest-nimiseen sieneen./ Olen ollut matkalla jonnekin vihreille niityille taas/ ajatuksissani. \" (s. 11)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1181> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7531>
] .

rky:p1391  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Syötteenkylän Naamangassa Seppälän ja Jussilan talot  muodostavat koillismaalaista erämaa-asutusta ja sen rakentamistraditiota edustavan kokonaisuuden.\n\nIso-Syötteen tunturin ja nykyisen Syötteen kansallispuiston maisemassa oleva Naamanka on Iijoen keskijuoksulle 1700- ja 1800-luvun vaihteessa muodostunutta erämaa-asutusta. Seppälän ja Jussilan pihapiirit peltotilkkuineen sekä 1800-luvun asuin- ja talousrakennuksineen sijoittuvat Naamankajärven eteläpuolella olevan pienen Pölläjärven ja Hoikkalammen väliselle kannakselle. Seppälän kolme asuinrakennusta ovat vuosilta 1819, 1822 ja 1875. Jussila on matkailukäytössä (2009)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.580916785,27.665049370 65.577563677,27.670672335 65.573054677,27.676586964 65.571407951,27.674349363 65.570473223,27.670078622 65.570257138,27.667606176 65.570577015,27.665832769 65.569728943,27.665125815 65.569666218,27.659985241 65.569676020,27.657724154 65.572394685,27.652495850 65.580636727,27.651829256 65.580916785,27.665049370" ;
        poi:history       "Iijoen keskijuoksu oli 1200-luvulta alkaen Perämeren rannikon asukkaiden eränkäyntialuetta. Savosta 1500-luvulta alkean tullet uudisastus keskittyi vaaroille ja vesistöjen läheisyyteen. Nykyiset pääkylät muodostuivat 1700-luvulla. Toimeentulo saatiin metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta ja maataloudesta. Alueelta toimitettiin tervaa Ouluun 1700- ja 1800-luvulla. Pienet saha- ja myllylaitokset olivat ennen toista maailmansotaa ainoita tuotantolaitoksia. Naamangan kylän vesimyllyssä toimi saha, sorvi ja pieni sähkölaitos vuoteen 1947."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k615 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4353" ;
        skos:prefLabel    "Naamangan kylä"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pakinkylä päättyi idässä Toivolan mäellä sijaitsevaan koulukotiin ja sen viljelyksiin.\" (S.55.)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4923> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6826>
] .

rky:p1725  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti. Salokankaan vaikutus Rovaniemen kaupunkikuvaan on huomattava. Hän on suunnitellut kaupunkiin useita julkisia rakennuksia kuten kauppalantalon, paloaseman sekä oppilaitoksia ja kouluja.\n\nRovaniemen uusiutuneen rakennuskannan joukossa on säilynyt joukko arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelemia rakennuksia ajalta, jolloin hän johti Rovaniemen jälleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Salokankaan arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunniittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja näyttäviin tulisijoihin. 1950-luvulla Salokankaan ote on ollut pelkistetympi – elävän viivan on korvannut suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen.\n\nSalokankaan julkiseen suunnitteluun kuuluvaa Rovaniemen kauppalan funktionalistista, lukuisin yksityiskohdin koristeltua toimitaloa sisäpihaa rajaavine talonmiehen asuntoineen vuodelta 1949 pidetään eräänä arkkitehdin päätyönä. Samana vuonna on valmistunut Rovaniemen paloasema, tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Kansakoulu siipiosineen ja siihen liittyvä pieni opettajien asuintalo on rakennettu 1952-1954. Nelikerroksinen erkkeripäätyinen kansakoulun opettajien asuintalo on vuodelta 1953. Koristeelliset parvekkeet ja ovien ikkunat antavat persoonallisen leiman Rantavitikan koulun opettajien asuintalolle vuodelta 1950. Sen viereinen, laajan kokonaisuuden muodostava ammattikoulu ja ammattikoulun asuntola on suunniteltu 1952 mutta valmistunut vasta 1961.\n\nAmmattikoulun ja Rantavitikan koulun asuintalon tavoin Kemijokivarressa sijaitsevan Inaripolku 3:n asuinkerrostalo on suunniteltu polveilevaksi, jotta asunnoista olisi jokinäkymä. Rakennus on valmistunut 1956. Ferdinand Salokankaan yhtenä päätyönä pidetty arkkitehdin oma ateljee- ja asuintalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1951 ja 1953. Vaakavuorattu rakennus on verrattain kapearunkoinen ja korkea ja sitä koristavat lukuisat yksityiskohdat."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.502468942,25.707799175 66.502540697,25.707156651 66.502970730,25.707520680 66.502868921,25.708120279 66.502468942,25.707799175" ;
        poi:history       "Arkkitehti Ferdinand Salokangas (1903-1981) johti Lapin jälleenrakentamista 1945-1948 ja työskenteli arkkitehtinä Rovaniemellä vuoteen 1956. Tätä ennen Salokangas oli johtanut talvisodassa pommitettujen Sortavalan ja Käkisalmen jälleenrakentamista 1942-1943. Salokangas työskenteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston (KYMRO) alaisen Lapin rakennuspiirin johdossa. Jälleenrakennustyö keskittyi Rovaniemen kauppalan alueelle, mutta käsitti myös ympäröivän maaseudun.\r\n\r\nSalokangas suunnitteli Rovaniemelle ainakin 17 rakennusta. Monipuolinen tuotanto vastasi hyvin jälleenrakennuskauden tarpeisiin. Se käsitti julkisten hallinto- ja asuinrakennusten lisäksi myös yksityisiä omakotitaloja."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4280" ;
        skos:prefLabel    "Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä (Ferdinand Salokankaan ateljee- ja asuintalo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9203>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Boone, Daniel"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9203" .

rky:p92  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kauniainen on Helsingin ja Turun välisen rantaradan väliasema, jonka kokonaisuuteen kuuluu arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen jugend-asemarakennus, kaksi tavaramakasiinia sekä talousrakennus. Rautatieasema on ollut ratkaiseva Kauniaisten kehitykselle. \n\nAsema vehreine piha-alueineen sijaitsee nykyään kaupungin keskellä. Puinen asemarakennus on vaurioitunut tulipalossa. Toinen makasiineista on katoksellinen ja sijaitsee poikkeuksellisesti vastapäätä asemarakennusta, radan pohjoispuolella. Talousrakennus on alkujaan ollut asemapäällikön käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.211519068,24.731147323 60.211328512,24.729291529 60.211676324,24.729122349 60.212227729,24.729094630 60.212337089,24.730361997 60.212364274,24.730743570 60.211913617,24.731053666 60.211519068,24.731147323" ;
        poi:history       "Kauniaisten seutu oli lähes asumatonta, kun sen halki päätettiin 1897 rakentaa osa Helsingin-Karjaan rataa. Rantarata Helsingin ja Turun välillä avautui liikenteelle 1903. Kauniainen (Grankulla) oli aluksi pysäkki, mutta sen luokka nostettiin asemaksi 1908. Tuolloin rakennettiin tavaramakasiinit ja tornillinen jugend-asemarakennus, jota laajennettiin hieman 1911. Rakennus vaurioitui tulipalossa syksyllä 2008."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k235 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5055" ;
        skos:prefLabel    "Kauniaisten rautatieasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7174>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Raisiontie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i14> ;
        wgs84:lat         "60.1989586783018" ;
        wgs84:long        "24.906954770933" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7174" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7413>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_569>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7508>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Saijonmaa, Eija ja Olli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7490> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7508" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9463>
        a                    th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label           "Harjunpää ja pahan pappi" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Rikosylikomisario Timo Harjunpää tutkii outoja metrosurmia." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6363> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> ;
        th:lisatietoa        "Perustuu Matti Yrjänä Joensuun rikosromaaniin." ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.elonet.fi/title/ekw43p/" ;
        th:nayttelija        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8326> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8246> ;
        th:ohjaaja           <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8176> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9463" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7673>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:49:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_211>
        dcterms:modified  "2009-08-07T12:11:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7768>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Kaarlenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1859102711741" ;
        wgs84:long    "24.9520289985411" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7768" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p16>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kultarannan sauna "@fi ;
        dc:created       "2012-05-25T07:40:27.714+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T08:11:47.732+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33844 , koko:p34262 ;
        poi:description  "Puurakenteinen sauna B 19 rakennettiin Kultarannan paritalon B 25 kanssa yhtaikaa vuonna 1991. Rakennukseen sijoitettiin myös paritalon asuntojen kylmät varastotilat. Rakennuspaikka valittiin Kultarantaan menevän tien varrelta samalta paikalta, josta vuonna 1970 oli purettu huonokuntoinen vaja sortumavaaran vuoksi. Saunan suunnitteli Arkkitehti-Konsultit Oy:ssä arkkitehti Tapani Kajaste.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\n\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Rakhist Kauppi, Ulla-Riitta, 1977. Kultaranta.\nSLHK suunnitelma-asiakirjat.\n\nKuva:\n\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Puurakenteinen sauna B 19 rakennettiin Kultarannan paritalon B 25 kanssa yhtaikaa vuonna 1991. Rakennukseen sijoitettiin myös paritalon asuntojen kylmät varastotilat. Rakennuspaikka valittiin Kultarantaan menevän tien varrelta samalta paikalta, josta vuonna 1970 oli purettu huonokuntoinen vaja sortumavaaran vuoksi. Saunan suunnitteli Arkkitehti-Konsultit Oy:ssä arkkitehti Tapani Kajaste.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nLähteet:\n\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Rakhist Kauppi, Ulla-Riitta, 1977. Kultaranta.\nSLHK suunnitelma-asiakirjat.\n\nKuva:\n\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.1447270957557" ;
        wgs84:long       "24.97982687950139" .

blue_route:c11  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s12 ;
        :source       blue_route:s11 .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hommataan Töölöstä\nkaksio, jossa on\ntilaa mun pianolle,\nparveke sun uruille,\nkorkeissa huoneissa\npaljon valoa.\nIsot ikkunat ja lautalattiat\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i577> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kolmen minuutin kuluttua hän seisoi kalliolla Temppeliaukion kirkon päällä. Freda avautui alhaalla hänen edessään Viiskulmaan asti kirkkaana valonauhana. Hän istui kallion reunalle ja katseli, miten poliisit johdattivat ihmisiä kauemmas ja kiertoteille. Ketään ei päästetty lähellekään kuuskutosta.' (s. 34)" ;
  dcterms:description            "Fredrikinkatu 66:ssa teloitetaan kaksi poliisia keskellä päivää." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9547> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9545>
] .

rky:p659  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Poronluodonkarin pyyntiyhteisön historiallisen rakennuskannan muodostavat etelärannan kalasatama, pieni kalastajakylä, saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvä maamme vanhin kalastusloisto sekä vanha kivikummeli.\n\nKälviän edustalla sijaitseva Poroluodonkari eli Krunni on noin 700 metriä pitkä, mäntymetsää kasvava kalliosaari. Suurin osa Krunnin rakennuksista on entisiä kalastuskämppiä. Kalakämppäasutus on keskittynyt luonnonsataman lähelle. Krunnin vanhimmat kämpät ovat sijainneet saaren itärannalla, jossa vielä on näkyvissä rakennusten sijoja. 1700-1800-luvuilla rakentaminen on siirtynyt maankohoamisen seurauksena saaren itäosasta länsirannalle.\n\nKalakämppä koostuu hirsisestä tulisijallisesta asuinhuoneesta jonka päädyssä on lautarakenteinen porstua. Krunnin vanhin kämppä lienee rakennettu 1900-luvun alussa. Nykyinen asutus sijaitsee karin eteläkärjessä missä myös on valtion 1970-luvulla rakentama satama. \n\nKrunnin kalaloisto tunnetaan nimellä Lyysi. Kalastusloisto on matalan kivijalan varaan tehty pieni kuusikulmainen puurakennus. Loistossa on pärekatto, sekä kapea lyhtytorni, jossa on pidetty merkkivaloa kalastajien tarpeisiin. Aiemmin rakennuksessa poltettiin avotulta, jolloin sen merenpuoleisissa seinissä olleet suuret seinäluukut on avattu. Nykyisin seinät ovat umpinaiset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.974468850,23.149858746 63.977480665,23.140926826 63.981143875,23.139760191 63.983248178,23.146266276 63.980229091,23.153901076 63.975531988,23.155016667 63.974468850,23.149858746" ;
        poi:history       "Poroluodonkari eli Krunni mainittiin kälviäläisten silakanpyyntipaikkana jo 1550-luvulla, jolloin karilla kalasti kuusi venekuntaa. Vilkkainta kalastus oli 1800-luvun lopussa jolloin Krunnilla kalasti 30 venekuntaa. Autonomian aikana Krunnilla asuttiin vain silakanpyynnin aikaan, myöhemmin kalastajien viettämä aika pidentyi. Venekunta, johon kuului kolme henkilöä, asui samassa kala-kämpässä.\r\n\r\nKalastajien turvallisuutta lisäämään rakennettiin Krunniin kalaloisto 1700-luvulla. Loistoon sytytettiin tarvittaessa merkkivalo opastamaan kalastajia ulapalta tukikohtaan ja sen mukaan suunnistettiin verkonlaskupaikoille. Loisto peruskorjattiin 1990-luvun lopussa.\r\n\r\nKrunnille rakennettiin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa saarnahuone joka hävisi 1900-luvun alussa. Krunnissa ei pidetty jumalanpalveluksia joka sunnuntai, vaan muutaman kerran kalastuskauden aikana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:kausiasunto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2921" ;
        skos:prefLabel    "Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_471>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:07+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1715365~S9*fin> .

poio:pesula  dc:created  "2012-05-29T09:47:54.386+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:47:54.457+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "pesula"@fi , "laundry"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_1019>
        dcterms:modified  "2010-11-18T17:53:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1516128~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1712231~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1892396~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7410>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tanskanen, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7410" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'He lähtivät nousemaan Hertankatua. oikealle puolelle jäi kivijalkakauppoja, suutari ja parturi-kampaamo. Vasemmalla kohosi jokseenkin pelottavan näköinen rakennelma, jossa oli tornimainen kulmaerkkeri. Oudon epäsymmetrisessä talossa toimi leikkikoulu ja maitokauppa. Seuraavan talon päädyssä komeili iso vihreä kyltti, jossa luki valkoisin kirjaimin PASILAN SIIRTOMAA. Kadun ylimmän rakennuksen kivijalassa oli Pasilan ainoa kukkakauppa. Likimain sitä vastapäätä seisoi vaaleankeltainen yksikerroksinen funkkistalo, joka oli kuin jättimäisestä tahkojuustosta lohkaistu palanen. Pauli sanoi, että siinä oli Pasilan Elanto, josta sai ostaa maailman maukkaimpia ruisreikäleipiä. Mäen laella he pysähtyivät ja Pauli näytti Visalle alastonta puuta keskusaukion laidassa. \"Päärynäpuu. Siitä voit elokuussa poimia hedelmiä. Ne ovat kyllä pieniä ja kitkeriä, mutta ihan aitoja päärynöitä kuitenkin.\"' (s. 37)" ;
  dcterms:description            "Pauli esittelee Fredikaa eli Pasilaa veljenpojalleen Visalle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9651> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9649>
] .

[ dcterms:description  "Puistolan alueopas. 1978-1990 : Jokamiehen käyttötietoa Puistolasta. Vuosi 1980, sivu 14" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7964> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7962>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8124>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:43+0300" .

[ dcterms:description  "Suomisen perheen kotitalo" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8234> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8233>
] .

rky:p301  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Niinisalon kasarmialue on Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellistä arkkitehtuuria, joka ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla myös kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta.\n \nPuolustusvoimien siirtyminen uuteen aluejärjestelmään 1930-luvulla loi tarpeen uudelle rakennuskannalle, jonka suunnittelussa kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet on mukautettu suomalaisiin olosuhteisiin. Aikakauden näyttävistä rakennushankkeista mainittakoon sotilassairaala Tilkka, Töölön autokomppanian kasarmi ja Santahaminan kadettikoulu, Korian sotilaskoti ja Immolan kasarmialue. (Kts. erilliset kohteet Korian ja Immolan kasarmialue, Santahamina ja Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä.) \n\nValkiajärven rannalle, mäntyjä kasvavalle hiekkaharjanteelle 1930-luvulla rakennetut kasarmirakennukset ovat askeettista funktionalismia, jolle on ominaista sileäksi rapatut, koristelemattomat vaaleat julkisivut. Alkuperäisen 1930-luvulla laaditun asemakaavan mukaan Niinisalon kertausharjoituskeskuksen alueella keskeiset rakennukset ovat keskenään vastakkain sijoitetut kasarmirakennus ja ruokala. Upseerien kerrostalo, sairaala, miehistösauna ja aliupseerien pienet asuinrakennukset, Rantakylä, ovat hieman loitommalla järven rannassa. Kokonaisuuteen kuuluneet puiset tallirakennukset on purettu. Pääsuunnittelijana on ollut arkkitehti Kalle Lehtovuori. Alueen harjumaisuuden seurauksena asemakaavasta tuli pitkä ja kapea. \n\nVaruskunnan asuntoalueella on lisäksi 1940- ja 1950-luvulla valmistuneita asuinrakennuksia mm. Susitalot, norjalaiset Selvaag -talot ja \"neljäseiska\".\n\nVaruskunta-aluetta on täydennetty Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen rakennuksilla ja varuskunnan muonituskeskuksella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.827942499,22.468543683 61.834027754,22.462920378 61.835029682,22.465296518 61.840592510,22.464319857 61.842025087,22.465319739 61.842862534,22.467067699 61.844637411,22.482284493 61.839790437,22.484713414 61.837741918,22.479082096 61.834208675,22.476004480 61.830288130,22.480638036 61.827750540,22.480314941 61.827942499,22.468543683" ;
        poi:history       "Puolustusvoimien rakennustoiminta lisääntyi tuntuvasti 1930-luvulla. Aikakauden rakentamistarpeet liittyivät mm. uuteen kertausharjoitusjärjestelmään, moderneihin erikoisaselajeihin, kuten ilmavoimat ja autojoukot, sotilassairaalalaitoksen kehittämiseen, varikkopaikkoihin ja sotatarviketeollisuuteen. \r\n\r\nArkkitehtuurisuunnittelusta huolehti puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimiston valpas ja vireä suunnittelijakunta. Suunnittelussa hyödynnettiin ennakkoluulottomasti kansainvälisen arkkitehtuurikehityksen uusimpia tuloksia. Modernismi istui hyvin sekä uudentyyppisiin suunnittelutehtäviin että propagandavälineeksi samalla kun pyrittiin kohottamaan puolustusvoimien toimintaympäristöjen ulkoista ilmettä mm. nykyaikaisuutta korostavasti. \r\n\r\n1930-luvulla perustettiin Niinisalon kasarmialue valtakunnalliseksi kertausharjoituskeskukseksi. Alue oli valtion metsää, jonka tasainen kangasmaasto soveltui hyvin  harjoitusmaastoksi. Arkkitehti Kalle Lehtovuoren suunnittelema kertausharjoituskeskukseksi tarkoitettu rakennus valmistui 1935. Lehtovuori suunnitteli 1930-luvulla myös muut varuskunta-alueen keskeiset rakennukset, miehistösaunan, sairaalan, keittiö- ja ruokalarakennuksen, kahvila- ja leipomorakennuksen, upseerien kerrostalon ja koeampuma-aseman. \r\n\r\nLottakahvila, nykyinen sotilaskoti, valmistui 1940-luvulla. Lottien asuinrakennus, Impilinna, valmistui 1941. Nykyisin rakennus toimii esikuntana. Kommendantin toimisto valmistui 1930-luvun alkupuolella. Hevostallit ovat 1930-luvun loppupuolelta. \r\n\r\nKasarmialueen koillispuolella olevan asuinalueen rakentaminen alkoi 1930-luvun loppupuolella, jolloin valmistuivat aliupseerien asuntoalue Rantakylä ja upseerien asuinkerrostalo. Sotien jälkeen, 1948-49 valmistuivat ns. Susitalot ja 1957-58 selvaag-menetelmällä rakennetut asuintalot.  \r\n\r\nArkkitehtitoimisto Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnittelema uudisrakennus valmistui 1992. Rakennuksessa toimii Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus. 2001 valmistui Arkkitehtitoimisto CJN Oy:n suunnittelema muonituskeskus.\r\n\r\nVaruskunta-alue on 2000-luvun alussa yhä puolustusvoimien käytössä, mutta asuntoalue on siirtynyt Kruunuasunnot Oy:lle ja sitä kunnostetaan siviiliasumiseen alkuperäistä luonnetta säilyttäen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k214 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1437" ;
        skos:prefLabel    "Niinisalon kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8219>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Svedberg, Lars"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8219" .

[ dcterms:description  "Kirjassa luku, Marja-Terttu Knapas: Antti Salmenlinna Kulosaaren, Paavalin ja Kallion kirkkojen sisustajana." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8756> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8805>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7670>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Rautatieasema, entinen"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1704484451299" ;
        wgs84:long        "24.9416118169453" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7670" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p214>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p85> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:43" ;
        dc:modified      "05.10.2009 09:43" ;
        skos:prefLabel   "aatteellinen organisaatio"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8384>
        dcterms:modified  "2010-01-08T14:18:41+0300" .

rky:p561  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia. Suurten talonpoikaistilojen uudet päärakennukset tai pihapiirin laidalle rakennetut syytinkitalot on rakennettu ja uudistettu empiretyylin yksityiskohtia mukaillen. \n\nRakennukset, joissa monessa on aumakatto, on vuorattu ajanmukaisella vaakavuorauksella. Koriste-elementteinä ovat nurkkien pilasterit, tyylitellyt joonialaiset pilasterit ja ikkunoiden profiloidut listat ja joskus maalatut otsalaudat. Ominaista näille rakennuksille ovat komeat kaksoispylväiden ja kaari-ikkunoiden koristamat umpikuistit. \n\nParhaat esimerkit Jämsän empiretaloista ovat Ruotsula vuodelta 1824 ja Säyrylän kylässä oleva Kuikka 1830-luvulta, Hinkkala 1830-luvulta sekä Honkasen 1834 tyylinmukaistettu päärakennus ja vierasrakennus 1840-luvulta Jämsänkoskella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.858169910,25.226018774 61.858955918,25.225109111 61.859563448,25.226780440 61.858887689,25.227788417 61.858169910,25.226018774" ;
        poi:history       "Rakentajina Jämsässä toimivat perimätiedon mukaan kesäksi paikkakunnalle Pohjanmaalta tulleet kirvesmiehet sekä Turun puuseppäammattikunnassa oppinsa saaneet oman paikkakunnan miehet. Ulkomaalauksessa käytetyt empirevärit saatiin Turussa maalariopissa olleen jämsäläisen maalarin Fredrik Wilhelm Römanin välityksellä. \r\n\r\nJämsänjokilaakso tunnettiin Keski-Suomen vilja-aittana, joka yhdessä metsien ja koskeen perustettujen myllyjen ja sahojen kanssa takasi alueelle vaurautta, joka näkyi näyttävänä rakentamisena.\r\n\r\nPohjalaiset kirvesmiehet rakensivat useita talonpoikais-empireä edustavia asuin- tai vierasrakennuksia Keski-Suomen alueelle 1820-luvulta aina 1860-luvulle. Ilmiö liittyi tyylivaikutteiden siirtymiseen rannikolta sisämaahan ja toisaalta Pohjanmaan taloudelliseen taantumaan laivanrakennuksen ja tervanpolton vähenemisen jälkeen sekä Keski-Suomen vaurastumisen alkuun, jossa keskeisinä tekijöinä olivat alueen laajat metsät ja vesivoimavarat."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k182 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1719" ;
        skos:prefLabel    "Suur-Jämsän empiretalot (Ruotsula)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8479>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Suomenlinnan lautta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "M/s Suomenlinna" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1672413677501" ;
        wgs84:long           "24.9558385495105" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8479" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8718>
        dcterms:modified  "2010-02-17T15:43:13+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6689>
        dcterms:modified  "2009-08-04T16:57:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i129>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hector"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Harma, Heikki" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6661> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hector" .

[ dcterms:description  "Monenlaista kuohuntaa Vanhalla-artikkeli" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5153> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8121>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Helsingin liikuntapaikkoja ja -rakennuksia" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8130> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7789> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8128> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8127> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7233> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6624> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8132> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6553> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7841> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8129> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8131> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8124> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7950> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8126> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8133> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7618> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8121" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8978>
        dcterms:modified  "2010-04-07T13:31:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4137>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hotel Kämp, Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6450> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4136> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3252> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/hotel-kamp-helsinki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1181>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:57+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1450630~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6331>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2A398025-71EA-4233-B785-0C2B046276A5> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i389>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki laulaa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i241> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9140> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9141> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i241> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i265> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-laulaa" .

[ dcterms:description  "Kari Takamäen tutkijatiimin päämaja on Pasilan poliisitalossa. Tämä on rikospoliisin majapaikka, joka tulee tutuksi kaikissa Kari Takamäki -romaaneissa. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9402> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Arkena alkuillasta meno oli huomattavasti rauhallisempaa, salissa oli vain parikymmentä ihmistä eri seurueissa. Suuret puupöydät pirttituoleineen ammottivat tyhjyyttään ja salia reunoilla kiertävä yläkerta oli kokonaan kiinni.' (s. 102)" ;
  dcterms:description            "Vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Vuori saa kollegaltaan yllättäviä tietoja Rymy-Eetussa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9873> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9875>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8381>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Kallio, Marjatta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8381" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8620>
        dcterms:modified  "2010-02-02T11:06:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9095>
        dcterms:modified  "2010-05-17T12:52:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6591>
        dcterms:modified  "2011-01-21T14:54:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8715>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Kristianinkatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6574> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8466> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1758387842234" ;
        wgs84:long        "24.9580816937634" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kristianinkatu-7" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9429>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:49:36+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6686>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kakko, Arto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kakko-arto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6925>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:15+0300" .

rky:p1354  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtään Kaunissaaren tavoin esimerkki itäisen Suomenlahden kalastusta ja luotsausta harjoittaneesta kyläasutuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympäristöstä. \n\nTammion saaren pohjoisrannalla sijaitseva saaristokylä käsittää kaikkiaan nelisenkymmentä tiiviisti toisiinsa tukeutuvaa asuinrakennusta itä-länsi-suuntaisen kyläraitin varrella. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta, valtaosa ennen 1870-lukua rakennettuja. Tyypillinen tammiolainen asuinrakennus on keltamullan sävyinen, vaakavuorattu talo, jossa on loiva satulakatto sekä arkkitehtonisten yksityiskohtien klassilliset piirteet: päätykolmiot, pilasterimaiset nurkkalaudat profiloituine jalustoineen. Lisäksi rakennuskantaan kuuluu pihapiirin ulkorakennuksia, venevajoja ja ranta-aittoja. Kylän yhteisiä rakennuksia ovat entinen kansakoulu vuodelta 1891 ja 1919 rakennettu seurantalo. Kylän merellistä ilmettä korostavat paljaat silokalliot kujilla ja talojen ympärillä.\n\nKuorsalon vanha, Tammion saaristokylän kaltainen asutus keskittyy Vekanlahden ja saaren pohjoisten rantojen ympärille. Pienempi taloryhmittymä on lounaisrannan Leerviikissä. Kylän vanhin asutus on sijainnut saaren sisäosassa Vanhakylänlahdella. Entisen merenlahden pohjoisrannalla on osittain kallioinen niittyalue.\n\nKylän puiset asuinrakennukset ovat valtaosin 1800-luvulta. Kapteeni Siparin empiretyylinen puinen päärakennus on kylän vanhimpia taloja. Mäntylän huvilaan liittyy muistoja Kuorsaloa kuvanneista taiteilijoista Magnus Enckellistä ja Verner Thomésta.\n\nSaarten yhteinen hautausmaa on Kuorsalossa. Vekanlahden rannassa sijaitseva Kuorsalon kyläkoulu on 1800-luvun lopulta. Seurantalon eteläpuolella on perinteisenä kokoontumispaikkana toiminut niitty, joka on viimeinen muisto ajasta, jolloin koko saarta laidunnettiin. Kuorsalon merkittävästä luotsihistoriasta on säilynyt 1943 rakennettu luotsivartiotupa saaren etelärannalla.\n\nTammio on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.446939882,27.411360592 60.446189567,27.398363791 60.446662047,27.383118011 60.452685065,27.370797616 60.463020512,27.370789495 60.475051699,27.361919622 60.475695884,27.367059819 60.475376026,27.375522340 60.463052597,27.414762892 60.456743588,27.422410911 60.446939882,27.411360592" ;
        poi:history       "Tammion ja Kuorsalon saaret saivat ensimmäiset vakinaiset asukkaansa keskiajalla. Asutus sijoittui suojaisiin sisäsatamiin, Tammiossa nykyisen Joosenlahden ympärille ja Kuorsalossa Vanhankylänlahdelle. Maan kohoaminen aiheutti Kuorsalon vanhan satamapaikan hylkäämisen.\r\n\r\nTammiossa asui 1500-luvun puolivälissä pari, kolme perhekuntaa. Saari autioitui 1570-luvulla ja oli ilman pysyvää asutusta vuoteen 1642 saakka. 1600-luvun lopulla asukasluku alkoi kasvaa uudelleen. 1800-luvun alkuun saakka tammiolaiset olivat saaressa vuokralla. Heillä ei ollut omia kalavesiä, vaan he olivat vuokranneet ulkosaariston alueet kruunulta ja korvasivat sen luotsaamalla tai rahtaamalla kruunun tavaroita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k075 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:hautausmaa , poio:huvila , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1164" ;
        skos:prefLabel    "Tammion ja Kuorsalon saaristokylät (Kuorsalo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8975>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ruusuvuori, Juha"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8975" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9689>
        dcterms:modified  "2011-06-20T15:30:48+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Me veljekset veimme kolmisin hänen uurnansa hautaan. Ajoimme taksilla krematoriosta Kulosaaren hautausmaalle. Minä istuin keskellä uurna sylissä, kaksoset kummallakin puolella.\" (s. 144)" ;
  dcterms:description            "Tänne haudattiin Henrikin isä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2608> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8581>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nyt Bulevardin päässä on telakka, jossa rakennetaan suuria laivoja.\nNe viedään Karibialle risteilemään mutta minä en lähde mukaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i336> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6995>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7042>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_198>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> .

rky:p55  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hauhon kirkonkylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhtenäinen kokonaisuus kirkkoineen, pappiloineen, raitteineen, maatiloineen, pienasumuksineen ja kauppataloineen.\n\nHauhon kirkonkylä sijaitsee Hauhonselän itärannalla Kirkonkylänlahdesta nousevan harjun rinteessä. Kirkonkylä on rakentunut raitin varteen, joka on osa keskiaikaistyylistä Viipurintietä. Vanhat kauppatalot ovat kiinni raittilinjassa ja muodostavat harvinaisen kylänäkymän. Kirkonkylää hallitsee 1400-luvun loppupuolella rakennettu harmaakivikirkko ja kirkon uusgoottilainen tiilinen tapuli. Kirkonkylän vanhan osan tiivis rakennuskanta muodostuu muutamasta maatilan talouskeskuksesta. Pienasutus kirkon vierustalla on peräisin 1800-luvun lopulta, elinkeinovapauden jälkeiseltä ajalta, jolloin kirkonkylien laitamille asettuivat asumaan erilaisten käsityöammattien edustajat. Hauhon pappila on kirkon vieressä järveen laskevan rinteen laella. \n\nMyöhäiskeskiaikaisessa harmaakivikirkossa on Hämeen kirkoille tyypilliset suuret nurkkakivet. Mielenkiintoisena erikoisuutena kirkossa on ollut 1740-luvulle asti kellojen sijainti asehuoneeen ullakolla. Niiden ääniaukot kelloista kertovine jälkineen ovat yhä säilyneet. 1780-luvulla kirkkoon on rakennettu uusi, edellistä tilavampi sakaristo. Sisätiloiltaan kolmilaivaiseksi holvattu kirkko on  uudistettu lukuisia kertoja.\n\nKirkon vieressä on 1700-luvun puolella (mahdollisesti 1753) rakennettu lainajyvästömakasiini, jossa on kaksinkertaiset hirsiseinät. Kirkon pohjoispuolella hauholaissyntyiselle piispa Martin Skyttelle omistettu aukio. Uskonpuhdistuksen murrosajan piispalle pystytetty muistomerkki on paljastettu vuonna 1958.\n\nHauhon kirkonkylä on osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.164506871,24.568086895 61.169975935,24.558619296 61.169833843,24.555842230 61.170420294,24.552355685 61.171611527,24.551162572 61.172505391,24.552033077 61.172468792,24.553217028 61.173320067,24.554877265 61.172891660,24.555407232 61.172275723,24.557711953 61.172102754,24.560708832 61.171431501,24.561014844 61.167737738,24.566526533 61.166016422,24.567593841 61.164912239,24.569196014 61.164506871,24.568086895" ;
        poi:history       "Hauhon kirkonkylän paikalla on ollut asutusta rautakaudelta alkaen. Tähän viittaa kirkkotontin läheltä löytynyt rautakautinen polttokenttäkalmisto. Ensimmäinen maininta Hauhon seurakunnasta 1320-luvulta. Keskiaikaisista maanteistä ns. Ylinen Viipurintie Hämeenlinnasta Viipuriin kulki Hauhon kirkon kautta. \r\n\r\nHauhon keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu todennäköisesti 1400-luvun loppupuolella ja holvattu 1500-luvun alussa. Runkohuoneen eteläsivulla on keskiaikainen asehuone ja pohjoissivulla 1783-84 tiilestä muurattu sakaristo. Arkkitehti A. Bomanin suunnittelema kellotapuli rakennettiin 1864. Kirkkomaata rajaava harmaakiviaita rakennettiin 1790-luvulla.  \r\n\r\nHauhon kirkkoherranpappila on sijainnut nykyisellä paikallaan keskiajalta alkaen. Pappilamiljööseen kuuluu päärakennus, vuokraajan asuintupa, vilja-aitta ja paririihi sekä rantaan laskeutuva puutarha. Kotkolaksi nimetty päärakennus rakennettiin 1837-1840 A.F.Granstedtin suunnitelmien mukaan. Rakentajana oli akaalainen J.Grönlund. Pappilaa jatkettiin vuosisadan vaihteessa, miltä ajalta lienee kuistikin. Suurehko sisäkorjaus tehtiin 1963."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:tie , poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1910" ;
        skos:prefLabel    "Hauhon kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7137>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Jollaksen kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.1638620797941" ;
        wgs84:long        "25.0828176516414" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7137" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9331>
        dcterms:modified  "2010-06-30T14:31:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i885>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Uusivirta, Olavi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/885" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mennään joraa kulttikselle, isommat sanoi. Ne meni pääovesta hämyisään saliin. Pätkän kanssa mentiin sivuovesta, Painisaliin. Se oli meidän kulttuuria Kulttuuritalossa. Isot levyt kumahteli tangossa, pienet kilahteli. Painoille oli kaksi lavaa, painijoille enemmän. Nahkanukke ja levytangot jysähteli tantereeseen. Niistä lähti erilaiset äänet. Pätkän kanssa katsottiin ovelta, teki mieli mukaan. Ne käski pois. Ei oltu, Jyryn jäseniä. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1236> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9426>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Roihuvuoren kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80> ;
        wgs84:lat         "60.1948421344753" ;
        wgs84:long        "25.0515690213958" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/roihuvuoren-kirjasto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6922>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Yliopiston kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1703570289956" ;
        wgs84:long        "24.9503479710902" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/yliopiston-kirjasto" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7397>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Gröna Villan"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Vihreä huvila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> ;
        wgs84:lat            "60.1804826798407" ;
        wgs84:long           "24.9402848519416" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7397" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7636>
        dcterms:modified  "2009-11-02T16:49:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2486>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1814140~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1856514~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9591>
        dcterms:modified  "2011-04-01T12:41:55+0300" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7354> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7356>
] .

rky:p288  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.547372712,27.765787020 62.549931104,27.764481611 62.551894938,27.770377858 62.549774478,27.777695989 62.547089241,27.776788245 62.547372712,27.765787020" ;
        poi:municipality  kunnat:k420 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1058" ;
        skos:prefLabel    "Konnuksen kanavat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9686>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Hardwick, Neil"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9686" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7896>
        dcterms:modified  "2009-11-27T16:29:02+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_434>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1360181~S9*fin> .

rky:p1850  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Liedon Vanhalinnan linnavuori on toiminut jo varhain esihistoriallisella ajalla asutetun seudun hallinnollisena ja puolustuksellisena keskuksena Aurajokilaaksossa. Vanhalinna on maamme harvoja muinaislinnoja, joita käytettiin keskiajallakin.\n\nVanhalinnan muinaislinna on ympäröivää peltoaukeaa hallitseva jyrkkä kalliomäki Aurajoen ja Hämeen Härkätien välissä. Linnaa ympäröivät muinaiset asuinpaikat ja sen läheisyydessä on myös  polttokalmisto. Aurajoen toisella puolella Vanhalinnan maisemaan liittyy Hagan kartanon viljelymaisema.\n\nLinnavuoren itäpuolella olevan Vanhalinnan kartanon talouskeskus on peräisin pääasiassa 1900-luvun alusta. Kartanon rakennuskantaan kuuluvat uusklassistinen, rapattu päärakennus, mansardikattoinen tiilinavetta, palkollisten asuinrakennus alitupa, talousrakennuksia sekä Härkätien vastakkaisella puolella saha ja sepän paja. Liedon Vanhalinna -säätiö ylläpitää kartanon päärakennuksessa museota, pihamakasiinissa on kansatieteellinen kokoelma ja navetassa tilausravintola. \n\nVanhalinnan kohdalla kulkee päällystämättömänä säilynyt Hämeen Härkätien osuus Vanhalinnan tienä, joka on tiehallinnon valitsema museotie.\n\nLiedon Vanhalinna sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Aurajokilaakso."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.487791242,22.363594864 60.486501144,22.372599711 60.486070530,22.371681834 60.485427910,22.370573774 60.484317056,22.369899947 60.483794127,22.369803306 60.482490773,22.369499835 60.481289872,22.368667510 60.478337471,22.365417366 60.477115417,22.363108710 60.477781430,22.360991393 60.482529713,22.359498907 60.486061051,22.361219906 60.487791242,22.363594864" ;
        poi:history       "Nykyisen Liedon alue Aurajoki- ja Savijokilaaksossa asutettiin pysyvästi jo esihistoriallisella ajalla. Vanhalinnan muinaislinna oli asuttu jo pronssikaudella mutta se hylättiin ja otettiin uudestaan käyttöön rautakaudella n. 500-800 jKr. väliseksi ajaksi. Linnanmäki oli autiona 1000-luvun loppupuolelle saakka, jolloin sen kolmas asutusvaihe alkoi. Keskiajalla linnaa käytettiin 1300-luvulle asti. Mäen tasatulla laella sijaitsi useita rakennuksia.\r\n\r\nLinnanmäen suojiin kehittyi ilmeisesti jo varhaiskeskiajalla maatila. Vanhalinnan yksinäistila mainittiin säilyneissä historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1438, jolloin se siirtyi Ruotsin kruunulta Turun piispanistuimen omistukseen. Piispan hallussa se pysyi 1500-luvulle saakka, jonka jälkeen omistajina oli pääasiassa kauppiaita ja virkamiehiä. Vanhalinna oli 1800-luvulle saakka lampuotien ja talonpoikien hoidossa. Turun yliopistolle Vanhalinna lahjoitettiin 1956. \r\n\r\nVanhalinnan nykyinen päärakennus valmistui 1930 rakennusmestari Onni Tourun piirustusten mukaan. Touru suunnitteli myös suuren osan piharakennuksista, jotka valmistuivat 1930-luvulla lukuun ottamatta 1919 valmistunutta navettaa ja vanhimmilta osiltaan 1800-luvun puolivälistä periytyvää alitupaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1779" ;
        skos:prefLabel    "Liedon Vanhalinna"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kononen laskeutui Savannan portaat yöllä puoli yhden maissa. Hän ei ollut käynyt täällä muutamaan vuoteen. Astuessaan sisään Kononen koki todellisen yllätyksen. Pekka Tiilikaisen valokuva oli hävinnyt seinältä.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2164> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8469>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vaik Lintsillä oisin\nja penkillä goisin,\nja aina ei ois mitä skruudaa.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i827> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7161>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7633>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Salo, Jaakko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7633" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pirjon Krouvista oli tehty italialainen pikkuravintola. Mikko Niskanen oli käskyttänyt tikkitakkiväkeä ja valinnut noin kolmenkymmenen vapaaehtoisen joukosta kuusi ihmistä, joiden täytyi pukeutua kohtausta vasten ruokaileviksi aviopareiksi. Valitut olivat tehtävästään innoissaan, kantakapakassa syöminen oli heille uusi kokemus.\" (s. 291)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1499> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8675>
] .

rky:p190  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Myllymäen torpan pihapiiri lukuisine rakennuksineen on parhaiten säilyneitä kansatieteellisiä kokonaisuuksia maassamme.\n\nMyllymäki eli Lövkullan torppa sijaitsee Nummi-Pusulan pohjoisimmassa kylässä Kärkölässä, metsäseudulla ja kaukana muusta asutuksesta. Mäen rinteessä sijaitsevan aution torpan pihapiiri on umpipihamainen. Torpan rakennuskanta koostuu viidestätoista rakennuksesta, joita ovat savutuvan lisäksi uusi ja vanha talli, pihatto-lato, uusi pihatto, sikala, kanakoppi, puuliiteri, vilja-aitta, vaateaitta, savusauna,  käymälä, vaja sekä suuri ja pieni niittylato. Pihapiirissä on myös perunakuoppa ja kaksi kaivoa. \n\nMyllymäen hirsirakenteinen rakennusryhmä on luontevasti tarpeen mukaan kasvaneena säilyttänyt 1800-luvun torpalle ominaiset piirteet. Pihapiirin rakennukset on rakennettu pääasiassa 1800-luvun lopulla tai rakennettu ja korjattu entisten purettujen rakennusten paikalle samalla tekniikalla kuin alkuperäiset.  Vain asuinrakennus on vuorattu. Katot ovat malka- ja pärekattoja. Rakennusryhmän eteläpuolella on metsässä tervahaudan jäännökset. Rakennukset sijaitsevat lähekkäin melko ahtaalla tontilla, pellot välittömästi ympärillä. Läpiajettava pihatto-latorakennus jakaa rakennusryhmän kahtia ylä- ja riihipihaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.605461079,23.993031361 60.605836447,23.989869476 60.609476952,23.984264771 60.610773591,23.983929931 60.611647166,23.984879228 60.612022982,23.987107939 60.611904477,23.989247730 60.611056871,23.991595774 60.606796597,23.993625316 60.605461079,23.993031361" ;
        poi:history       "Myllymäki oli Lövkullan talon torppa. Högforsin ruukki osti 1899 Lövkullan talon metsineen ja torppineen. Ruukin tilan torppana Myllymäki suoritti taksvärkkinsä metsä- ja uittotöinä. Suurten hakkuu- ja uittotöiden aikana työmiehet majoitettiin Myllymäen tiloihin. Torppa lunastettiin itsenäiseksi tilaksi 1922.\r\n\r\nMyllymäki on saanut nimensä sijaintinsa mukaan. Mäen kumpareelle  rakennettua yksihuoneista savutupaa asui 1800-luvun alussa Nylkkyri-Kalle. 1870-luvulla torpan vuokraajiksi tulivat Pusulan Jäljän talon poika Justus Adolfsson, jonka aikana torppa laajennettiin siihen asuun, jossa se on tänä päivänä. Yksihuoneinen savutupa muutettiin uloslämpiäväksi ja sitä vastapäätä rakennettiin toinen takkauunillinen tupa. Rakennus sai säännöllisen paritupamuodon, jonka tilat jakoi läpikuljettava porstua. Oveen maalattiin uudistustyön muistoksi vuosiluku 1881. Vilja-aitan lisäksi rakennettiin vaateaitta eli puari, riihtä laajennettiin luuvalla ja kaksikerroksisella survilla. Ylä- ja riihipihan jakajaksi rakennettiin pihatto-lato. Asuinrakennuksen etelänurkan lähellä rinteessä oli ulkouuni.\r\n\r\nTorppa on ollut Museoviraston omistuksessa vuodesta 1980. Myllymäen tila on suuruudeltaan n. 12 ha. Torpan rakennuksia on kunnostettu perinteisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k540 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=959" ;
        skos:prefLabel    "Myllymäen torppa"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8347>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:16:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1002>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Tarjoilija Nuutinen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6663> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tarjoilija-nuutinen" .

rky:p524  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tampereelle leimalliset tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaidenalueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nTampereen teollistuminen on osa 1700- ja 1800-luvun vaihteen kansainväliseen teollisuushistoriaan liittyvä ilmiötä, jolloin Iso-Britanniasta siirtyi Venäjälle koneenrakentajia ja suunnittelijoita panemaan alulle tekstiiliteollisuutta. Alueen yksittäisillä tehdasrakennuksilla, kuten Finlaysonin 1830-luvulla rakennetulla Kuusivooninkisella,  ensimmäisellä nykyaikaisella tehdasrakennuksella Suomessa, on huomattava merkitys myös kansainvälisessä teollisuushistoriassa. \n\nKosken yläjuoksulla olevan Finlaysonin tekstiilitehtaan merkittävimpiä tuotantorakennuksista ovat tehdasalueen keskellä sijaitseva kuusikerroksinen Vanha tehdas, nk. kuusivooninkinen (1838), 1870-luvulla rakennettu kutomo Plevna sekä 1899 Satakunnankadun varrelle rakennettu nelikerroksinen karstaamo- ja kehräämörakennus Siperia. Alueen rakennuskantaan kuuluu myös 1860-luvulla rakennettu kelloporttirakennus, punatiilinen, uusgoottilaiseen henkeen rakennettu konttorirakennus ja laajan englantilaistyylisen puiston ympäröimä uusrenessanssityylinen isännöitsijän rapattu asuinpalatsi 1890-luvulta, tehtaan kirkko 1870-luvulta, työväen asuinrakennuksia sekä ajurien asunto- ja tallialue 1800-luvun loppupuolelta. Alueen pohjoislaidalla on tyyliltään lähinnä uusbarokkia edustava Näsilinna sekä sitä ympäröivä Näsinpuisto, jossa on mm. Emil Wikströmin suunnittelema suihkukaivo (1913) ja Yrjö Liipolan veistämä Kurun haaksirikon muistomerkki (1940). Voimalaitos, tehtaan myymälä ja värjäämö ovat 1920-luvulta sekä viimeistämö 1960-luvulta. \n\nKosken itärannalla ovat Tampellan teollisuusrakennukset. Pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopusta, vaikka 1910-luvun uudisrakennusvaihe voimakanavineen leimaa etenkin koskirannan maisemakuvaa. Vanhin tuotantorakennuksista on 1850-luvulta ja säilynyt osana laajentunutta tehdasta. Tuotantorakennusten taustalla kohoavalla ns. Herrainmäellä sijaitsee tehtaan johdon asuinalue.\n\nSatakunnansillan kohdalla on yksittäisiä kulttuurihistoriallisia rakennuksia kuten Keskuspaloasema (Lönn 1907) ja Bertel Strömmerin suunnittelemat Keskiputouksen voimalaitos (1931) ja Hotelli Tammer (1929) itärannan Koskipuistossa. Finlaysonin eteläpuolella ovat Keskustori kirkkoineen, raatihuoneineen ja teattereineen sekä eteläosan jugendpalatseineen sekä Tammerkosken koskiputouksen partaalla sijaitsevat Frenckellin tehtaat.  Vuonna 1783 toimintansa aloittaneen entisen paperitehtaan säilynyt rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Punatiiliset, jugendvaikutteiset tehdasrakennukset ovat arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia. Vanhemmasta rakennuskannasta on säilynyt mm. kahdeksankulmainen savupiippu 1870-luvulta ja uusklassillinen konttorirakennus eli ns. Valkoinen talo, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1847. Lisäksi alueella on säilynyt 1905-1907 rakennettu pannuhuone. \n\nHämeensillan eteläpuolella jatkuu teollisuuslaitosten rivistö: itärannalla Tampereen Verkatehtaan rakennuksista säilyneet pääkonttori ja värjäämö sekä vastarannalla Takon tehdasalue ja Alavoimala sekä Liljeroosin tehtaat. Kosken ja Pyhäjärven yhtymäkohta on Ratinan suvannossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.495804524,23.763067242 61.495698498,23.761633486 61.496782802,23.761274183 61.496857622,23.762407695 61.497424605,23.762318328 61.497481919,23.763233081 61.498299627,23.763136105 61.499187364,23.763369811 61.499097446,23.761990030 61.499518515,23.761820330 61.499424480,23.760373995 61.500790300,23.759968075 61.500526125,23.756223816 61.501547151,23.755999389 61.501435440,23.753571806 61.501714863,23.753494125 61.502148790,23.753370552 61.502286159,23.754249631 61.502417092,23.754858668 61.502697766,23.754694039 61.502959789,23.753746139 61.503003131,23.752156929 61.502965486,23.752495941 61.502926787,23.751829825 61.503377403,23.751543370 61.503150528,23.748742829 61.502740972,23.748833533 61.502672486,23.747883376 61.503071779,23.747362977 61.504942576,23.752212824 61.505111426,23.753390922 61.505376024,23.755693374 61.505466917,23.756451024 61.504620037,23.758554062 61.503741209,23.760750248 61.504147840,23.761462452 61.503815640,23.762396692 61.504202644,23.763065670 61.504234616,23.763148564 61.503094710,23.765918759 61.502299291,23.764547820 61.501636123,23.765962910 61.499276482,23.766695869 61.499195010,23.765515508 61.498166371,23.765824577 61.498112549,23.764741842 61.496995518,23.766962435 61.496788507,23.766764420 61.496438896,23.766833605 61.496392251,23.765651903 61.495473297,23.765896680 61.495321331,23.763219809 61.495804524,23.763067242" ;
        poi:history       "Ensimmäiset kirjalliset tiedot Näsijärvestä Pyhäjärveen purkautuvasta Tammerkoskesta koskivat kosken rannalla keskiajalla sijainneita myllyjä ja ensimmäiset tiedot kosken ylittävästä sillasta merkittiin 1500-luvulla. Turun ja Porin läänin ja Hämeen läänin välinen raja kulki 1775-1870 koskessa. Tampereen kaupunki perustettiin 1779, mikä loi edellytykset varsinaiselle teollistumiselle. \r\n \r\nToimintansa 1783 aloittanut Frenckellin paperitehdas edusti vielä manufaktuuriteollisuutta. Alkunsa se sai kupariseppä Abraham Häggmanin 1783 rakentamasta paperitehtaasta. Häggman perusti myös vaskipajan, värjäämön ja suurimomyllyn, mutta muutaman vuoden kuluttua toiminnassa oli vain paperiruukki, joka siirtyi 1810 Hatanpään kartanon omistajan L. G. Lefrénin ja 1832 Helsingin yliopiston kirjanpainajan Johan Christoffer Frenckellin haltuun. Englantilaisvalmisteinen, Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone aloitti toimintansa 1842. Vuodesta 1878 tehdas toimi osakeyhtiönä nimellä J.C. Frenckell & Son Ab. Tehtaalla valmistettiin lumppupaperia myös vientiin. Vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain 1904 ja seuraavien kolmen vuoden aikana alueen rakennuskanta uudistettiin arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmien mukaan. Tehdas siirtyi 1921 W. Rosenlew & Co -yhtiölle ja 1928 Tampereen kaupungille. Toiminta päättyi vuotta myöhemmin. Uuden käytön vaatimat ensimmäiset muutokset tehtiin 1930-luvun alussa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin ohjauksessa. Alue siirtyi kaupungin omistukseen 1928 ja 1950-luvulla käynnistyi sen kunnostus virastokäyttöön. Kellotorni palautettiin 1980-luvulla Federleyn aikaiseen asuun ja 2000-luvun alkuvuosina toteutettiin sisätilojen täydellinen peruskorjaus toimistokäyttöön.\r\n\r\nLaajamittainen teollisuus alkoi kasvaa Tammerkosken partaalle 1820-luvulla, jolloin Finlaysonin tehdas perustettiin. Skotlantilainen James Finlayson sai luvan perustaa Tammerkosken partaalle valimon ja manufaktuuripajan 1820. Finlayson rakensi ensimmäiseksi paikalle pajan, valimon ja kaksikerroksien tehdasrakennuksen. Tekstiiliteollisuus alkoi käsikutomossa ja 1828 alkaen yritys muutettiin puuvillatehtaaksi ja puuvillalankaa alettiin valmistaa vesivoimaa käyttävillä koneilla ja yhtiö siirtyi pietarilaisten hovineuvos Georg Adolf Rauchin ja kauppias Carl Samuel Nottbeckin omistukseen 1836, jolloin uusi tuotantorakennus, kuusikerroksinen ns. Vanha tehdas rakennettiin arkkitehti C. Leszigin suunnitelman mukaan. Seuraava huomattava rakentamis- ja uudistamiskausi oli 1800-luvun loppupuolella, jolloin valmistuivat ns. Koskitehdas, Kelloporttirakennus, kehräämä Siperia, suuri kutomo Plevna ja sen laajennus. Plevnassa käytettiin ensimmäisen kerran Suomessa saha- eli shedkattoa, mikä mahdollisti yhtenäiset ikkunattomat julkisivut ja suuren kutomosalin varjottoman valaisun. Kutomossa otettiin myös ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa käyttöön sähkövalo 1882. Tehdasyhteisön rakentamiseen liittyi 1820-luvulta alkaen myös suuri määrä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä rakennuksia kuten lastenkoti, koulu, sairaala, säästöpankki, työväenasuntoalueet ja oma kirkko. Teollisuustoiminta loppui alueella 1980-luvulla. Arkkitehtikilpailun pohjalta laadittu asemakaava vahvistettiin 1995.\r\n\r\nTampellan tehdasalueen teollinen historia alkoi 1842 perustetusta masuunista. Toiminnan pääpaino vaihtui konepajateollisuuteen 1856, jolloin paikalle perustettiin myös pellavatehdas, joka oli toimialallaan ainoa Suomessa. Teollisuustoiminnot yhdistettiin Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiöksi 1861. Yhtiöön liitettiin 1880-luvun alussa alueella 1872 toimintansa aloittanut Tampereen Puuhiomo ja yhtiö nimettiin Oy Tampella AB:ksi 1960. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema viisikerroksinen pellavatehdas valmistui 1858. Vuoden 1883 tulipalon seurauksena rakennusta madallettiin kerroksella. Lapintien puoleinen porttirakennus ns. kelloholvi rakennettiin 1892 Berndt Blomin suunnitelmin ja samassa vaiheessa 1890-luvulla valmistuivat lisäksi mm. uudet kutomo- ja häkilärakennukset sekä konepajapuolen veturien kokoonpanohalli. Pellavatehdasta ja konepajaa uudistettiin 1900-luvun alussa. Edellä mainittua laajennettiin Lambert Petterssonin ja Johan Th. Durchmanin suunnittelemin kehräämösiivin. Mm. Lambert Petterssonin ja August Sandsundin suunnittelema voimalaitos ja Lambert Petterssonin alaverstaan vanhempi osa valmistuivat 1916. Yhtiö harjoitti myös yleishyödyllistä sosiaalista rakennustoimintaa: Georg Schreckin suunnittelema juhlatalo työväen sivistysharrastuksia varten rakennettiin 1897. Vuosisadan vaihteessa alueelle rakennettiin myös työväen ja tehtaanjohdon asuinrakennuksia. Teollisuustoiminta loppui alueella 1980-luvulla. Arkkitehtikilpailun pohjalta laadittu asemakaava vahvistettiin 1995. \r\n\r\nLisäksi kosken partaalle sijoittuivat Verkatehtaan ja Liljeroosin tehtaat sekä Tampereen puuhiomo eli Tako. Kaupunki kasvoi näiden teollisuuslaitosten ympärille keskuksenaan Tammerkoski. Nykyisin teollista toimintaa jatkaa yksin Takon kartonkitehdas."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:hotelli , poio:voimala , poio:puisto , poio:puunjalostuslaitos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5021" ;
        skos:prefLabel    "Tammerkosken teollisuusmaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5938>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "\"Ei kenenkään maa\"" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Eräs tuttavani liukastui parkkialueella. Hänen hakiessaan korvauksia, kaupunki ilmoitti, että kyseinen alue on \"ei kenenkään maata\" eli korvauksia ei voi hakea. Mitä ovat \"ei kenenkään maat\" ? Helsingin kaupungin rakennusvirastosta kerrottiin, että \"ei kenenkään maita\" ei ole, vaan että maa-alue on aina jonkun hallussa. Kaupungin lisäksi omistajia voivat olla ainakin taloyhtiöt ja valtio. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto voi tarvittaessa selvittää alueen omistajan:\nhttp://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Kadut?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Katu-+ja+puisto-osasto/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/eras-tuntavani-liukastui-parkkialueella" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7893>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Inkala, Jouni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7893" .

koko:p34262  dc:created  "2012-05-24T12:40:31.581+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:40:31.692+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "bastur"@sv , "saunat"@fi , "saunas"@en .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Anna Joutsamo pysähtyi viidenkymmenen metrin päähän. Hän tunsi sinnekin hohkaavan kuuman. Rikoskonstaapeli haistoi palavan kumin ja polttoaineen kitkerän sekoituksen.\" (s.7)" ;
  dcterms:description            "Koko romaani lähtee liikkeelle rekka-palosta, joka tapahtuu Pasilan Shellillä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8454> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8455>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vanhan Suomenlinnan eteläisin saari Kustaanmiekka lienee kouluikäisten mielestä aina ollut kaikkein kiinnostavin valleineen, tunneleineen, uintipaikkoineen ja hiihtomäkineen. Saaren nimi oli nuorten puhekielessä 'Kusis', samaan tapaan kuin muut linnoitussaaret olivat 'Länsis', 'Sairis', 'Kirkkis' ja 'Susis'.\" (Toivo G. Mäkelän kertomuksesta, s. 157)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4993> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7889>
] .

rky:p784  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.434338631,28.735588448 61.435969927,28.743070560 61.436258331,28.759926196 61.434639242,28.773315972 61.429258637,28.790390705 61.423985541,28.789570188 61.422383161,28.780037965 61.426137931,28.746354447 61.429270983,28.732905353 61.434338631,28.735588448" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k700 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Eräjärvi)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_51>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8344>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Segerberg, Elsa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8344" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5840>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Työväenteatteri 1920-30-luvuilla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löytyisikö jostain tietoja Vallilan Työväenteatterin näyttelijöistä 1920-30-lukujen molemmin puolin? Helsingin Työväenteatterin historia alkoi jo 1900-luvun vaihteessa, ja se toimi alkuaikoina Helsingin Työväen Näyttämönä Vuorelan Työväentalolla Sörnäisissä. Vallilaan teatteri muutti vasta vuonna 1928, ja nimi oli tuolloin Helsingin Työväenteatteri.\n\nSuosittelisin tutustumaan Matti Aron kirjaan Kestävä kaarisilta: Sörnäisten Työväennäyttämön - Helsingin Työväenteatterin historiikki vv. 1900-65 (Helsingin Työväenteatterin kannatusyhdistys, 1982). Sen sivuilta löydät historiikin lomasta muisteluja ja lehtikirjoituksia, joissa kuvaillaan eri vuosien esityksiä ja niissä näytelleitä henkilöitä.\n\nMyös teatterin kuuluisin näyttelijä Tauno Palo muistelee omia näyttämökokemuksiaan Vuorelan-Vallilan ajoilta kirjassaan Käsi sydämellä (Tammi, 1969)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/loytyisiko-jostain-titoja-henkiloista-jo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9058>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1437239~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6554>
        dcterms:modified  "2010-11-26T14:45:26+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Hei levoton, täällä kaikki tapahtuu,\nhei levoton, Helsingissä heinäkuu,\nhelteisen mä Stadin jaan,\njos istua saan kanssas tällä\njalkakäytävällä kahdestaan " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i484> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kuljin Esplanadia pitkin, vettä satoi niin" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i203> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8843>
        dcterms:modified  "2010-03-18T16:01:08+0300" .

rky:p1317  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pihlajaveden vanha kirkko kertoo kansanomaisen puukirkkotaiteen rakennustavoista ja muodoista.  Kirkon vaatimattomassa koruttomuudessa ilmenee vuosisatoja jatkunut rakennusperinne. \n\n1780-luvulla rakennettu vuoraamaton saarnahuone on länsitornillinen pitkäkirkko, jonka kylkiäisinä ovat eteläinen kirkkosalin laajennus ja pohjoinen sakaristo. Komea länsitapuli päättyy paanupeitteiseen sipuliin. Kirkon rakenteissa näkyy kuulun kirkonrakentajan Matti Åkerblomin kädenjälki. Tynnyriholvattu kirkkosali on vuoraamattomuudessaan ja maalaamattomuudessaan vaikuttava. \n\nKirkkoa ympäröi harmaakiviaidan rajaama luonnontilainen kirkkomaa, hautausmaa ja kangasmetsä.  Portin läheisyydessä on kirkkovenekoppeli ja 1930-luvulaa rakennettu \"kahvitupa\"."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.361692083,24.361347780 62.360132256,24.362218531 62.360041830,24.360301493 62.360111088,24.358112963 62.361068887,24.356482102 62.362948988,24.354656810 62.363806584,24.354940605 62.364474759,24.354674764 62.364540258,24.360150149 62.363219605,24.360681789 62.361692083,24.361347780" ;
        poi:history       "Ruoveden suureen kirkkopitäjään kuuluneen Pihlajaveden köyhän ja tiettömän syrjäkylän kymmenen taloa ja neljä torppaa halusivat 1770-luvun lopussa perustaa oman rukoushuonekunnan sekä hautausmaan. Asukkaat anoivat tuomiokapitulilta lupaa oman kirkon rakentamiseen. Lupa saatiin hautausmaahan ja saarnahuoneen perustamiseen. \r\n\r\nRakennustöiden aikana saarnahuone sai kuitenkin kirkon muodon ja luvaton kirkko valmistui Matti Åkerblomin johdolla 1780-1783, mutta vihittiin kirkoksi vasta 1787. Tuomiokapituli huomautti ja antoi nuhteita asiasta, mutta salli kirkon jäädä paikalleen.  Kirkkotarha on Pihlajaveden vanhin hautausmaa-alue. Kirkko jäi autiokirkoksi uuden kirkon valmistumisen jälkeen 1870. \"Pieni erämaakirkko\" löydettiin ja sen kunnostus alkoi 1920-luvulta, katto uusittiin 1966. Kirkko on kesäkäytössä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k249 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4320" ;
        skos:prefLabel    "Pihlajaveden vanha kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i254>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kauppi, Leo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kauppi-leo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7005>
        dcterms:modified  "2009-11-10T16:16:02+0300" .

rky:p18  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Savitaipaleen linnakkeet ovat osa Katariina II:n käskystä suunniteltua ja 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennettua Pietarin puolustusjärjestelmää. Kärnäkoski ja Partakoski ovat Ristiina-Lappeenranta -maantien ja Saimaan venäläisen tykkivenelaivaston suojaksi rakennettuja linnakkeita. Järvitaipaleen linnake on rakennettu suojaamaan sisemmän Salpausselän kulkureittiä.\n\nPartakosken maastoa myötäilevän varustuksen tavoin Kärnäkosken hyvin säilynyt linnake on muodoltaan epäsäännöllinen. Linnoituslaitteita yhdistää vanha, maisemallisesti arvokas Partakosken tie. Kärnäkosken kaksiaukkoinen kiviholvisilta on vuodelta 1886 ja yhdessä 1830-luvulla rakennetun myllyn kanssa se muodostaa kiintoisan kokonaisuuden. Myös Partakosken kauniissa koskimaisemassa on kaksiaukkoinen kiviholvisilta, joka on rakennettu 1900-luvun alussa.\n\nJärvitaipaleen vartiolinnake on pieni, kahdeksan bastionia käsittävä pitkänomainen varustus, jonka sisällä oli kymmenkunta rakennusta.\n\nSavitaipaleen linnoitusalueet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.095328912,27.236755796 61.095299095,27.241843815 61.092957961,27.243065192 61.092343878,27.239042172 61.093303787,27.234944710 61.095328912,27.236755796" ;
        poi:history       "Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Ruotsi pyrki Hattujen sodalla valtaamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta joutuikin luovuttamaan uusia alueita. Uuden rajan turvaksi rakennettiin linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän puolelle. Näistä yksi on venäläisten rakentama Partakosken linnake.\r\n\r\nKustaan sota, jolla Kustaa III pyrki saamaan takaisin Venäjälle menetettyjä maa-alueita, päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla.\r\n\r\nKokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin Savitaipaleen seudun Kärnäkosken ja Järvitaipaleen lisäksi nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan sekä Anjalankoskelle Liikkala (ks. erilliset kohteet). Kärnäkoskelle, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat (ks. Suvorovin kanavat -kohde). Partakosken linnoitustyöt oli aloitettu jo Turun rauhan 1743 jälkeen, ja varustukset korjattiin uusien linnakkeiden rakentamisen yhteydessä.\r\n\r\nLinnakkeet menettivät merkityksensä rajalinnakkeina vuoden 1809 jälkeen, ja Venäjä lakkautti ne.\r\n\r\nKärnäkosken linnaketta on kunnostettu 1980-1990-luvulla Museoviraston johdolla työllisyystöinä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k739 ;
        poi:poiType       poio:silta , poio:muinaisjaannos , poio:mylly , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1183" ;
        skos:prefLabel    "Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet (Järvitaipale)"@fi .

rky:p1577  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kokkolan uusrenessanssityylinen rautatieasema sijaitsee Kokkolassa Isokadun eteläisenä päätteenä. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus on ainoa Seinäjoki-Oulu -rataosuuden III luokan asemarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.834962224,23.130933825 63.835012116,23.132292670 63.834766296,23.132357005 63.834677992,23.130738439 63.834951758,23.130711029 63.834962224,23.130933825" ;
        poi:history       "Rautatien jatkamisesta Seinäjoelta Ouluun määrättiin 1884. Kokkolalle ratkaisevaa oli, että määräys sisälsi myös radan jatkamisen Ykspihlajaan, minne oli siirretty Kokkolan satamatoiminnot 1800-luvun lopulla. 1800-luvun puolivälin paikkeilla Kokkola oli yksi Suomen tärkeimpiä tervakaupan ja kauppamerenkulun kaupunkeja.\r\n\r\nKokkolan rautatieasema rakennettiin 1884-1886 Tivoli-nimiselle kesantoniitylle, jonka omisti raatimiehen rouva Björkman. Radan eteläpuolelle valmistui asemakokonaisuuteen kuuluva veturitalli 1900-luvun alussa. Rautatietorin aukealla sijaitsivat venäläisen sotaväen hevostallit ennen vuotta 1918.\r\n\r\nIisalmi-Ylivieska -radan valmistuminen lisäsi Kokkolan liikennöintiä 1920-luvulla ja asemarakennukseen tehtiin vähäisiä muutoksia 1925."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5108" ;
        skos:prefLabel    "Kokkolan rautatieasema"@fi .

[ dcterms:description  "Romaanien ja elokuvien päähenkilö. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2693> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kulmaa Postitalon pihan..." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6410>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9055>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Tehtaankatu 13"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7999> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1585201225159" ;
        wgs84:long        "24.9448634056998" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tehtaankatu-13" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6551>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kenraalikuvernöörin kanslia, Vuorimiehenkatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6550> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1612012770951" ;
        wgs84:long        "24.9555439874678" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kenraalikuvernoorin-kanslia-vuorimiehenkatu-1" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i848>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "On Eliten pöydässä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7880> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6664> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/848" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7265>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:02+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Herbert Höpö liukasteli kääpiökävelytyylillä alas Korvatunturintietä kohti Mellunmäentien bussipysäkkiä.\" (S. 52.)" ;
  dcterms:description            "Herbert Höpö asuu Mellunkylässä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1859> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9043>
] .

rdfs:subClassOf  a   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:domain  <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Action> , owl:Class , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#EventType> , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Keyword> ;
        rdfs:label   "subclass of"@en , "yläluokka"@fi ;
        rdfs:range   <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Action> , owl:Class , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#EventType> , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Keyword> ;
        dc:modified  "30.09.2009 16:17" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8840>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Hämeentie 8"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Valiola" , "Kolmas linja 2" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6541> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1810458598143" ;
        wgs84:long           "24.9519432632129" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hameentie-8" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9554>
        dcterms:modified  "2011-03-09T18:48:37+0300" .

[ dcterms:description  "Marja Pehkonen: Kaisaniemi - sydämessä ja syrjässä" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6949> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9649>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Hertankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i50> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        wgs84:lat         "60.1998968840215" ;
        wgs84:long        "24.9262879860003" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hertankatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7859>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:27+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7002>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Asfalttitehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1639791017758" ;
        wgs84:long        "24.9226258731763" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7002" .

rky:p1813  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat. Poroerotuspaikat kuuluvat paimentolaiseen poronhoitoon ja niillä on paikalliselle väestölle myös huomattava kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Valikoimaan sisällytetyt poroaidat edustavat alueellisesti, ajallisesti ja rakenteeltaan eri tyyppisiä ja eri käyttövaiheessa olevia aitoja. Käytöstä pois jääneet, kunnostetut tai osittain maatuneet  poroaidat ovat merkittäviä poronhoidon historiaa kuvastavia rakenteita. Käytössä olevat poroerotuspaikat ja -aidat ovat hyviä esimerkkejä kehittyneen porotalouden luonteenomaisesta tuotantorakenteesta.\n\nPoronhoidon juuret ovat peuranpyynnissä ja Lapin alueelta tunnetaan useita laajoja peurakuoppajärjestelmiä esim. Hetan ja Peltovuoman alueilta.\n\nPoronhoitoon elinkeinona liittyviä rakenteita ovat aitojen lisäksi  muuttoreitit, vasotusalueet, rykimäpaikat ja lypsyniemet.\n\nPoroerotukset liittyvät porojen luontaiseen vuotuiskiertoon ja poroaitoja ja erotuspaikkoja on rakennettu laiduntamisalueille.  Keväterotusalueiden poroaidat on rakennettu vasojen merkintää varten. Erotuskaarteet on suunniteltu syksyisin tapahtuvaa esim. teuraiden ja ajoporojen erottamista varten.\n\nPoroaitojen muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana. Porot on ensin koottu ja johdettu aitauksiin. Teurastusaitausten suistosta porot ohjataan syöttöaitaan ja siulojen kautta kaarteeseen. Kirnussa elo- ja teurasporot erotellaan pienempiin aitauksiin, konttoreihin. Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuspaikoille on rakennettu kämppiä ja kammeja poromiesten majoittumista varten, usein laajalle erotuspaikan ympäristöön.\n\nPoroaitojen rakentamisessa on käytetty tarkoituksenmukaisesti saatavilla olevia rakennusmateriaaleja, mäntymetsää kasvavalla seudulla hirsiä, tunturikoivikossa koivua ja puuttomalla tunturialueella kiviä ja risuja. Uudemmat aidat on tehty sahatavarasta ja verkoista.\n\nValikoimaan on sisällytetty esimerkkinä seuraavat  poroerotuspaikat ja -aidat, jotka ilmentävät aitojen käyttötarkoitusta, erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja, ajallista ja alueellisesta jakaantumista\n\nUtsjoki\n- Erttetvárrin ja Bádošoaivin 1800-luvun kivikaarteet Paistunturien alueella; Erttetvárri on rakennettu peuranpyyntiä varten ja sitä on käytetty myöhemmin poroaitana\n- Ristenašoaivvi miessemearkunáidin vasanmerkitysaidan alueella kaksi vanhaa kataja-aitaa 1940- ja 1950-luvuilta ja kolmas uudempi verkkoaidasta ja laudasta\n- Ailigaksen erotuskaarre Karigasniemen lähellä, edelleen käytössä oleva Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikka\n- Vadat, Kaldoaivin paliskunnan talvisten poroerotusten pääpaikka 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle, rakennettu paikan päällä kaadetuista koivuista\n- Cohkavárri, Kaldoaivin paliskunnan toiseksi vanhin talviporoerotuspaikka; ollut käytössä 1952-1967; erotusalueella ollut runsaasti kämppiä ja kammeja\n- Gárdemaras, 1900-luvun alun koivuista ja katajista rakennettu aita\n- Hánnomarrasa miessemearkunáidi, risuista tehty Kaldoaivin paliskunnan vanha vasanmerkitsemisaita tiheässä koivikossa,  uudelleen käyttöön 1940-1950-luvulla \n\nEnontekiö\n- Kaarremarasto, Näkkälän paliskunnan vasanmerkitysaita Ounastunturin itäpuolella, alkuaan nykyistä paljon pienempi ns. risuaita. Nykyisenkaltainen 1937-1938 rakennettu puuaita on korjattu 1990-luvulla vasanmerkitysaidaksi\n- Pihtsusjärven 1930-1950-luvuilla tehty kivikaarre\n- Enontekiössä on lisäksi lukuisia vanhoja ja uusia, käytössä olevia ja käytöstä poisjääneitä vasanmerkitysaitoja, ratkonta-, erotus-, myynti-, lypsy- ja teurastuskaarteita, joista osa on rakennettu kivistä, osa risuista\n\nInari\n- Sallivaaran jo 1800-luvulla käytössä ollut poroerotuspaikka on Lemmenjoen kansallispuiston alueella; suuri, 0,5 kilometrin pituinen kaarre on rakennettu vuoden 1933 aidan mukaisesti puusta (uluista) ja uusittu 1980-luvulla; kaarteeseen liittyy kaksi pidätystä ja erotuskaarteeseen 22 konttoria; kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikalla on yhteensä 17\n\nSodankylä\n- Vuomaselän poroerotuspaikka, Lapin paliskunnan vuodesta 1898 edelleen käytössä oleva erotusaita, jota on uusittu lukuisia kertoja; legendaarinen erotuspaikka, jossa on ollut poroja aidassa kerrallaan tuhatmäärin; erotuspaikalla on ollut 1900-luvun alkupuolella useita kämppiä, yksityisten kämppien lisäksi mm. nimismiehen kämppä ja kahvilakämppä \n\nKittilä\n- Sammalselän poroaita; toinen vanhan muotonsa hyvin säilyttänyt poikkeuksellisen suuri aita, sulkee sisäänsä n. 60 ha maa-alan, erotuspaikalla kahdeksan kämppää\n\nSavukoski\n- Saarivaaran poroaita, rakennettu perkoista (hirsistä); ollut nykyisellä paikalla jo 1700-luvun loppupuolella; erotuksiin tuotu suurimmillaan tuhansittain poroja; käyttö loppunut 1970-luvulla, kunnostettu 1990-1992, erotuspaikalla on muutamia porokämppiä\n\nSaarivaaran, Sallivaaran, Sammalselän ja Erttetvárrin poroaidat on kunnostettu 1990-1992 valtion toimesta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.832529165,27.407655040 69.836549541,27.398209024 69.837555723,27.402554024 69.839104935,27.422349504 69.838719518,27.436908513 69.832173480,27.427462319 69.832529165,27.407655040" ;
        poi:history       "Kirjalliset tiedot poronhoidosta Fennoskandian alueelta ovat olleet hajanaisia vuosien 892-1500-luvun alun osalta. Poronhoito oli aloitettu viimeistään 1500-luvulla, ensin pienimuotoisena villipeuran kesyttämisestä ja käytöstä houkutuseläimenä. 1500-luvun jälkeen, kirjallisten aineistojen lisäännyttyä veroluetteloihin ja virkamiesten kirjoituksiin tuli mainintoja poronhoidosta ja siihen perustuvasta vuotuismuutosta. Nykyiseen Ylä-Lappiin paimentolaisporonhoito levisi pääelinkeinona viimeistään 1600-luvun kuluessa. Poronhoito väistyi uudisasutuksen tieltä ja etsiytyi laajemmille häiriöttömille laidunalueille pohjoisemmaksi. Kirjallisiin lähteisiin perustuen saamelaisen poronhoidon varhaista kukoistuskautta oli aika 1750-luvulta vuoden 1852 rajasulkuun asti, jolloin poronhoitoa voitiin harjoittaa porojen luontaisen vaellusvietin mukaisesti sisämaan ja merenrannikon välillä. Rajasulkujen jälkeen saamelaisporonhoito joutui sopeutumaan uuteen laiduntilanteeseen. \r\n\r\nSuurporonhoidon kehittymistä on pidetty suhteellisen nuorena ilmiönä, mutta kysymystä tutkitaan edelleen eikä yksiselitteistä tulkintaa asiasta toistaiseksi ole. Suurporonhoidon synty liittyy saamelaisten kulttuurinsisäiseen dynamiikkaan.\r\n\r\nSaamelaisessa poronhoitokulttuurissa poronhoitotyöt hoidettiin paimennussiidan kautta. Paimennussiidat vastasivat porojen paimennuksesta ja muista poronhoitotöistä perinteisillä nautinta-alueillaan.\r\n\r\nSuomen ensimmäinen poronhoitolaki annettiin 1932. Uudemmat lait säädettiin 1948 ja 1990. Poronhoitotöiden motorisoituminen ja liikkumisen helpottuminen on muuttanut poronhoidon käytäntöjä. Pysyvästi asuttujen kylien lähellä olevilla erotuspaikoilla ei enää yövytä ja osa kämpistä on siirretty muualle tai jäänyt vaille käyttöä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2130" ;
        skos:prefLabel    "Poroerotuspaikat ja -aidat (Cohkavàrri)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i750>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Maalaistyttö" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7537> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i625> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/750" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2803>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kotikatu. Viimeinen vierailu." ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8855> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8860> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6831> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6576> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8854> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8856> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:lisatietoa     "Kirja perustuu YLE, TV 1:n tuottamaan tv-sarjaan \"Kotikatu\". Viimeinen vierailu on kirjasarjan seitsemäs osa ja kattaa televisiosarjan osat 105-121." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kotikatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7262>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Laivurinkatu 10"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Primulan talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat            "60.160414419605" ;
        wgs84:long           "24.9414794045885" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7262" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7501>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2351>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:44+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1491164~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1491165~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1713364~S9*fin> .

rky:p153  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma. Kirkkopuisto ympäristöineen sekä sen vieressä oleva kaupungin hallintokortteli muodostavat Jyväskylän keskustaan eriaikaiset rakennushistoriallisesti merkittävät kaupunkikuvalliset kohokohdat.\n\nKirkkopuiston keskellä on kaupunkiseurakunnan punatiilinen kirkko (1880) ja puistokorttelia ympäröivät eriaikaiset kaupunkirakennukset, kuten Kunnallistalo (1899), postitalo eli entinen suojeluskunnan talo Suoja (1929), Kansallisosakepankin talo (1916) ja Säästöpankki (1930).\n\nJyväskylän kulttuuri- ja hallintokortteli pohjautuu Alvar Aallon 1960-luvun suunnitelmaan, johon perustuen on toteutettu poliisitalo (1970), virastotalo (1978) ja kaupunginteatteri (1982). Kortteli on yksi Aallon suunnittelemista neljästä kulttuuri- ja hallintokeskuskokonaisuudesta Suomessa (muut ovat Seinäjoki, Alajärvi ja Rovaniemi)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.240431298,25.741890202 62.242072994,25.745151249 62.241433723,25.746550412 62.241578528,25.746861198 62.241264459,25.747606393 62.240843460,25.746758236 62.239586458,25.749671761 62.238417340,25.747302697 62.239452204,25.745031825 62.239211239,25.744609688 62.240431298,25.741890202" ;
        poi:history       "Asemakaavoitus tuli Intendentinkonttorin valvontaan vasta Turun 1827 palon jälkeen, jolloin konttorin päällikkö C.L. Engel laati Turulle uuden asemakaavan ja senaatti sekä Engel alkoivat johtaa maan asemakaavoitusta. Engelin johdolla asemakaavoitettuihin uusiin kaupunkeihin kuului 1837 perustettu Jyväskylä, Keski-Suomen ensimmäinen kaupunki. \r\n\r\nKirkkopuisto syntyi Engelin laatiman Jyväskylän ensimmäisen asemakaavan mukaan. Asemakaavassa oli 21 korttelia, joista tärkein sijaitsi keskellä kaupunkia. Kirkkotori oli kaavan ainoa toriaukio ja sen keskelle oli kaavassa suunniteltu pienen puistikon ympäröimä kirkko. \r\n\r\nTiilikirkko rakennettiin vasta 1879-1880 arkkitehti L.I. Lindqvistin suunnitelman mukaan keskelle kirkkotoria ja markkinapaikkaa. Torikauppa loppui 1930-luvulla, jolloin puistoa kunnostettiin arkkitehti Kerttu Tammisen suunnitelmien mukaan. \r\n\r\nKunnallistalo oli toinen varhaisista kivirakennuksista kaupungin keskustassa. Se rakennettiin 1899 lääninarkkitehti K. W. Reiniuksen suunnitelmin. \r\n\r\nPuistoa rajaavien puutalojen paikalle rakennettiin korkeampia kivitaloja. 1900-luvun rakennuksia suunnittelivat mm. arkkitehdit Kerttu Tamminen, Vilho Penttilä, Oiva Kallio ja Urho Ågerg. Jyväskylän kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin kannalta merkittäväksi muodostui arkkitehti Alvar Aallon työskentely Jyväskylässä 1920-luvulta lähtien."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:kulttuurirakennus , poio:puisto , poio:kaupungintalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=186" ;
        skos:prefLabel    "Jyväskylän Kirkkopuisto  ja hallintokeskus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9551>
        a                   th:Ravintola ;
        rdfs:label          "Soul Kitchen, ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.soulkitchen.fi/" ;
        wgs84:lat           "60.1892131347444" ;
        wgs84:long          "24.9516987335331" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/soul-kitchen-ravintola" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7761>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:29+0300" .

[ dcterms:description  "\"Miltä kevät näyttää\" (Helsingfros Tidningar 31/22.4.1846)" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4912> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6918>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7856>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Nokela, Ahti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7856" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jääskeläisen murhassa ei ollut sinänsä mitään ihmettelemistä. Jääskeläinen oli niin vastenmielinen mätäpaise, että murha tapahtui inhimillisesti katsoen aivan liian myöhään. Outoa oli vain Ruskeasuon ratsastushallin parkkipaikalle autoonsa ammutun uhrin rintaan naulattu viesti: \"Näin se käy!\".\"" ;
  dcterms:description            "Dekkari alkaa Ruskeasuon ratsastushallin parkkipaikalta löytyvällä ruumiilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2168> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1225>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Valoaalto, Kaarina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/valoaalto-kaarina" .

rky:p747  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kristineströmin sahan päärakennus 1700-luvun lopulta ja Ainolan erämaahuvila 1900-luvun alusta ovat edustavia esimerkkejä Perä-Pohjolan sahaustoiminnan varhaisvaiheisiin ja puutavarayhtiöiden maanomistukseen liittyvästä rakennusperinnöstä Lapissa.\n\nKristineström ja Ainola liittyvät merkittävimmän peräpohjalaisen sahanomistajan Anders Kurthin ja hänen perillistensä myöhemmin perustaman Anders Kurth & Co:n vaiheisiin.\n\nLapin vanhimman 1760-luvulla Tengeliönjoenvarteen perustetun ja vuoteen 1901 toimineen Kristineströmin eli Yliportimon sahan toiminnasta on ainoana rakennuksena säilynyt entisöity patruunantalo 1700-luvun lopulta. \n\nTorasjärven rannalla sijaitseva Ainolan erämaatilan yhtenäinen, jugendvaikuteinen rakennusryhmä 1900-luvun alusta muodostuu tornillisesta päärakennuksesta, pienemmästä asuinrakennuksesta, kaksikerroksisesta asuinaitasta, pitkästä makasiinirakennuksesta, aitasta, navetasta ja isosta kalustovajasta. Rannassa on uimahuone ja venevaja."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.509301476,24.222779067 66.510897553,24.224652213 66.511126585,24.225934853 66.510670196,24.233613894 66.507916032,24.234662440 66.506234888,24.234687846 66.506072523,24.233034357 66.507908210,24.228838380 66.509301476,24.222779067" ;
        poi:history       "Lapin ensimmäiset vesisahat perustettiin 1700-luvun lopulla. Vanhin vesisaha oli torniolaisten porvareiden Tengeliönjokeen 1762 rakennuttama Portimokosken eli Kristineströmin saha.\r\n\r\nTorniolaiset pormestari Petrus Pipping ja hovikamreeri Abram Fougt saivat Portimokoskeen perustettavan sahan priviligiokirjan 31.12.1760. Privilegioiden perusteella saha oli Pohjois-Ruotsin ensimmäinen hienoteräinen vesivoimalla toimiva kaksiraaminen 22-teräinen sahalaitos ja sen sahattava puumäärä sai olla 2000 täysikasvuista puuta.\r\n\r\nSaha ja sen päärakennukseksi rakennettu patruunantalo sai nimen \"Kristineström\" Fougtin tukholmalaissyntyisen puolison, Christine Striggertin mukaan. Maatila perustettiin vuonna 1767 ja tilan hoidosta vastasivat inspehtoorit, kirjanpitäjät ja sahanhoitajat.\r\n\r\nKristineströmin sahan vaiheisiin liittyy myös Porvoossa syntynyt E.J. Längman viipurilaissyntyisen Paul Wahlin kanssa, mutta heidän yhtiönsä purkautui. Anders Kurt osti Kristineströmin 1849 ja harjoitti sahatoimintaa vuoteen 1901. Vuosina 1896-1903 Kristineströmissä toimi yksityinen kansakoulu, jossa oppilaina oli talon torppareiden sekä lähiseudun lapsia.\r\n\r\nPorilainen Rosenlew AB tuli osakkaaksi yhtiöön 1910 ja osti tilan kokonaan 1931. Tilalla harjoitettiin maanviljelystä ja karjataloutta vuoteen 1950 asti. Toisen maailmansodan aikana Rovaniemen lastenkoti sijoitettiin Kristineströmin kartanoon ja 1941 siellä toimi Ristellan Toipilaskoti kenraali K.M. Walleniuksen johdolla.\r\n\r\nAinolan historia alkoi 1899 Otto Kurthin ostaessa tilan paikalliselta metsänvartijalta. Kurth rakensi ja suunnitteli päärakennuksen Ainolan sekä muuta rakennukset: vanhan Anjalan, Nukkulan, Muonalan, Vesilän, Verkkolan sekä Navetan. Otto Kurth luopui Ainolan tilasta 1939 ja myi sen Ragnar Nordströmille. Sotavuonna 1939-1940 Ainolaan majoitettiin lähes 50 henkeä, Nordströmien lisäksi professori T.M. Kivimäen sekä kenraali Walleniuksen perheet."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k976 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2185" ;
        skos:prefLabel    "Kristineström ja Ainola (Ainola)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i65>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Torpparinmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847441/> ;
        wgs84:lat     "60.2605912137029" ;
        wgs84:long    "24.9509263213271" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/torpparinmaki" .

[ dcterms:description  "Helsinkiä kuvataan Hannan kokemusten kautta syksyllä 1939, etenkin talvisodan ensimmäisten pommitusten aikaan, ja välirauhan aikana. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9500> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8212>
        dcterms:modified  "2009-12-30T12:30:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4228>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1129015~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_14>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8307>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Tervasaarenkannas"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1739339271692" ;
        wgs84:long        "24.9650872643524" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8307" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6517>
        dcterms:modified  "2010-02-02T17:03:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8472>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8567>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Bahne, Thure"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8567" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8806>
        dcterms:modified  "2010-03-09T15:48:08+0300" .

<http://www.yso.fi/onto/gns/research_institute>
        dc:created      "2012-05-30T11:05:50.197+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T11:05:50.282+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "tutkimuslaitos"@fi , "research institute"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_6777>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i217>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Främre Tölövalsen" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6808> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6807> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6807> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/framre-tolovalsen" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6551>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9018>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Mäki-Kaartinen, Pauli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9018" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6514>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Mäkelänkatu 62"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1977940595439" ;
        wgs84:long        "24.9477587849931" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/makelankatu-62" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7228>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:54+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2078>
        dcterms:modified  "2009-10-20T13:33:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9183>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:29:02+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1855561~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8803>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Pörssiklubi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8402> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1684008538661" ;
        wgs84:long        "24.9486350944984" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/porssiklubi" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6871> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6976>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9278>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Wretch"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9278" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6774>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ekholm, Johannes"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6474> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ekholm-johannes" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7488>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4984>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1007967~S9*fin> .

rky:p1442  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tankarin ja Trutklippanin loisto-, majakka- ja luotsiyhteisöt muodostavat monipuolisen, ajallisesti kerrostuneen ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Tankarin majakka ja Trutklippanin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkiväylän tärkeimmät merimerkit.\n\nTankarin saari sijaitsee Kokkolaan johtavan väylän alkupisteessä. Tankar on noin 750 metriä pitkä kalliosaari, jonka kasvillisuuden muodostaa matala pensaskasvillisuus ja siellä täällä kasvava lehtimetsä. Tankarin pohjois- ja länsipuolella aukeaa rannaton meri ja etelässä sijaitsee sirpaleinen Öijan saaristo. Saaren itärannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytäjien kylä sekä 1700-luvulla rakennettu kirkko. \n\nTankarin majakkayhteisön rakennukset ovat keskittyneet saaren korkeimmalle kohdalle majakan ympäristöön. Tankarin 1889 rakennettu majakka on 29,6 metriä korkea. Sen runko muodostuu teräsristikkopalkeista ja ulkokuori yhteen niitatuista metallilevyistä. Valolaitteena on Ranskassa valmistettu toisen luokan Fresnell-linssistö. Tyvestä voimakkaasti levenevä majakkatorni on perustettu korkean graniittijalan päälle. Majakan värityksenä on kaksi punaista raitaa ja niiden välissä valkoinen raita.\n\nMajakanvartijoiden rakennukset keskittyvät majakan itäpuolelle säännöllisen umpipihan muotoon. Niihin kuuluu asuinrakennus, harmaakivikellari, sauna, varastomakasiini, halkovaja ja käymälä. Pihapiirin ulkopuolella on lisäksi luotsien asuinkasarmi sekä useita metrejä korkea kivikummeli.\n\nTankarin majakan luoteispuolella on vanha sumumerkinantoasema. Sireenirakennuksen vieressä on lintuasemaksi muutettu majakanrakentajien tekemä paja. Saarella on myös luotsiasema vuodelta 1975. Se on matala betonirakennus, jonka päädyssä on valvomotorni.\n\nTrutklippanin 1800-luvun lopun linjaloisto on rakennettu samaan aikaan kuin Tankarin majakka. Trutklippanin kahdesta loistosta alempi on historiallisessa asussaan, ylempi loistorakennus on korvattu betonisella linjataululla. Trutklippanilla on säilynyt harvinainen loistonhoitajien rakennusryhmä kivettyine kulkureitteineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.943715315,22.849000191 63.950138654,22.837265364 63.953306792,22.838209580 63.952125823,22.851872199 63.945146054,22.857915687 63.943715315,22.849000191" ;
        poi:history       "Kokkolan porvarit, joiden toimeentulossa kauppamerenkululla ja laivanrakentamisella oli merkittävä osuus, huolehtivat kaupunkiin johtavien väylien turvallisuudesta sekä laivojen luotsaamisesta satamaan. Tankarin luodolla, joka oli vanha merenkulun tunnuspaikka, toimi 1760 neljä luotsia ja luodolla oli 1700-luvulla Kokkolan porvareiden ylläpitämä kivikummeli. Vanhan kummelin viereen rakennettiin 1825 puinen tunnusmajakka.\r\n\r\nValtio ryhtyi hoitamaan luotsausta 1848 ja Tankarin luotsit siirtyivät valtion palkkalistoille, kun Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin seuraavana vuonna. Majakkakomitea ehdotti 1880, että Kokkolan edustalle tulisi rakentaa valomajakka ja helsinkiläiseltä Osbergin konepajalta tilattiin rautainen majakkatorni valolaitteineen 1888. Rautaelementit valmistettiin Saksassa ja valolaitteet Pariisissa. Tankarin majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran 15.10.1889. 1880-luvun lopulla valmistuivat rakennukset majakkamestarille ja kolmelle majakanvartijalle.\r\n\r\nTrutklippanin loisto rakennettiin samaan aikaan Tankarin majakan kanssa. Loisto valmistui 1890 ja se oli alun perin kahden majakkamaisen loistorakennuksen muodostama linjaloisto. Se oli majakoiden tapaan miehitetty ja loistonhoitajat asuivat työpaikkansa vieressä.\r\n\r\nTankarin majakalle vedettiin sähkökaapeli mantereelta 1974, jolloin myös majakanvartijoiden määrä pudotettiin kahteen. Myöhemmin majakka automatisoitiin, jolloin myös sen miehitys lopetettiin. Tankariin 1903 hankittu kuulamoottorilla toimiva sumumerkinantolaitos korvattiin 1961 sähköisesti toimivalla nautofonilla. Uusi luotsiasema valmistui 1975. Myös luotsien käyttämässä kutterisatamassa tehtiin suuria muutoksia 1970- ja 1980-luvuilla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:satama , poio:kausiasunto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2922" ;
        skos:prefLabel    "Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat (Tankar)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9777>
        dcterms:modified  "2011-10-03T18:11:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7130>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:01:33+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_286>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:17+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1053040~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1056805~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7225>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kengät kuin Tuhkimolla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7090> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6831> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7226> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6931> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7224> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7225" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9180>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Eduskuntatalo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:audience      th:Lapset ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i443> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i443> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9180" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5196>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Isoäitini Anna" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8001> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5195> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/5196" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2692>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kuka murhasi rouva Skrofin?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1221> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/kuka-murhasi-rouva-skrofin" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7390>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:20+0300" .

rky:p116  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetuista ylhäisaatelin asuinlinnoista maassamme Louhisaaren kartanon lisäksi. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisatoja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suuren Rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue sekä Strömslandetissa sijaitsevat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhat lampuotikylät Ströms ja Hormnäs sekä kartanon pohjoispuolelle 1910-luvun alussa jakojen seurauksena syntynyt Norr-Sarvlaxin kartano.\n\nKolmikerroksisen hollantilaista klassismia kuvastavan kartanon päärakennuksen muurarimestarina ja mahdollisesti suunnittelijana on Lorentz Creutzin toimeksiannosta toiminut viipurilainen Achatius Groneberg. Kuutiomaisen rakennuksen runko jakautuu kahdella poikittaisella sydänseinällä keskeishallitilaksi ja sen molemmin puolin erikokoisiksi huonesarjoiksi. Kolmanteen kerrokseen on sisustettu juhlasali ja edustavimmat vierashuoneet.\n\nIdenttiset, säterikattoiset sivurakennukset sekä porttirakennuksina toimivat tiiliset 1850-luvulla rakennetut talli ja viljamakasiini täydentävät barokkipihan symmetristä sommitelmaa. Läntisessä, todennäköisesti 1600-luvun sivurakennuksessa on säilynyt karoliiniselta ajalta peräisin oleva säterikatto. Toinen sivurakennuksista on korvattu 1880 palon jälkeen uudella. Kartanon talousrakennukset sijaitsevat kauempana päärakennuksesta.\n\nKartanon puutarhan vanhimmat osat ovat luultavasti päärakennuksen rakentamisajalta. Kartanon ohitse virtaavan joen varsilla ja patolammen ympärillä levittäytyvä maisemapuisto on peräisin 1850-luvulta. Myös pitkät puukujanteet on istutettu 1800-luvulla. Päärakennuksen ja sivurakennusten välisen geometrisesti järjestetyn muotopuutarhan hahmo on Paul Olssonin suunnittelema 1930-luvulla. Kartanon päärakennuksen takana olevassa metsikössä patolammen äärellä on jäljellä kartanon vanha mylly.\n\nKartanokeskusta ympäröi keskiajalta periytyvän Suuren rantatien eteläpuolinen laaja viljelymaisema. Strömslandetissa sijaitsevat Hormnäs, Bagarböle, Grevböle, Ströms, Tjuvö ja Lappnor ovat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhoja lampuotikyliä. Erityisen hyvin vanhaa kylärakennetta kuvastaa rakenteensa ja vanhan rakennuskantansa lähes muuttumatta säilyttänyt Ströms, jonka kolme taloa sijaitsevat edelleen hyvin tiiviisti tien itäpuolella olevalla loivalla mäellä. \n\nKartanon maiden jakamisen tuloksena 1910-luvun alussa syntynyt Norr-Sarvlax sijoittuu kartanon pohjoispuolelle. Norr-Sarvlaxin rakennuskantaan kuuluu kivisen päärakennuksen lisäksi työväenasuinrakennuksia, tiilinen viljamakasiini ja kartanolle johtavan tien varressa oleva Putgårdenin kaksikerroksinen talo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.455944078,26.152342135 60.442505899,26.176923838 60.433990049,26.184161128 60.425829602,26.164709897 60.423391354,26.165766029 60.421690657,26.141418913 60.425642882,26.136947743 60.444701287,26.124741845 60.451736329,26.124702029 60.452188254,26.121631313 60.457185729,26.118788052 60.457552585,26.122602668 60.456632148,26.142369990 60.455754996,26.149887864 60.455944078,26.152342135" ;
        poi:history       "Sarvilahden rälssitilan maita ovat hallinneet 1400-luvulta alkaen maan ylhäisaatelistoon kuuluvat Creutz-, von Morian- ja von Born-suvut, kunnes kartano 1956 siirtyi testamentilla Svenska Litteratursällskapetin omistukseen.\r\n\r\nLorenz Creutz vanhempi loi Sarvilahden kartanosta todellisen suurtilan ostamalla ja yhdistämällä suuren joukon lähiseudun tiloja. Kartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1672. Päärakennus vaurioitui sekä isonvihan (1713-1721) että pikkuvihan (1742-1743) aikana. Päärakennusta kunnostettiin sotien jälkeen ja mm. muutamat kattomaalaukset maalattiin tässä korjausvaiheessa. Päärakennukseen tarttui tuli sivurakennuksen tuhonneesta tulipalosta vuonna 1880. Tulipalossa tuhoutuivat kartanon säterikatto ja kolmas kerros. Kartano kunnostettiin arkkitehti F.A. Sjöströmin suunnitelmien mukaan, säterikatto korvattiin aumakatolla ja julkisivuun avattiin uusi ikkuna-akselisto. Palanut sivurakennus rekonstruoitiin 1600-luvun asuunsa. Vuonna 1934 tehdyssä, Hilding Ekelundin suunnittelemassa restauroinnissa palautettiin päärakennukseen 1600-luvun tyylinen säterikatto.\r\n\r\nNorr-Sarvlaxin kartano syntyi 1900-luvun alussa Sarvilahden omistajan Viktor Magnus von Bornin jakaessa kartanon maita kahdeksan lapsensa kesken."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=118" ;
        skos:prefLabel    "Sarvilahden kartano ympäristöineen (Sarvilahti)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9514>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Humalistonkatu 1"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1853037055197" ;
        wgs84:long        "24.9213296340251" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/humalistonkatu-1" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7485>
        a                 th:Kirkko ;
        rdfs:label        "Munkkiniemen kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6785> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.197510139348" ;
        wgs84:long        "24.8729434641728" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7485" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7724>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:03+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8199>
        dcterms:modified  "2009-12-30T10:40:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7819>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Eläintarhan huvila 9"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9796> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i40> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat         "60.1839026383459" ;
        wgs84:long        "24.9366287919436" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7819" .

rky:p376  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kankaisten kartanolinna on yksi harvoja keskiajalta periytyviä ylemmän aateliston rakennuttamia kivisiä asuinkartanoita ja maamme vanhimpia asuinlinnoja. Maskunjoen laakson viljelyseudulla, rautakautisen ja keskiaikaisen asutuksen keskusalueella sijaitsevan Horn-suvun rakennuttaman kartanolinnan vanhimmat osat ovat ilmeisimmin 1400-luvun lopulta. Rakennuksessa on säilynyt Ruotsissa yleisten keskiaikaisten vartiolinnojen rakennustavasta juontuva muoto. \n\nKolmikerroksinen, rapattu linna on muodoltaan lähes kuutiomainen ja sitä kattaa savupiippuun päättyvä, jyrkähkö telttakatto. Pohjaratkaisu on ruotsalaisten esikuvien mukaan neliömäinen. Julkisivun symmetria ja mm. ikkuna-aukkojen pystysuorat akselit periytyvät 1756 korjauksesta. Toisessa kerroksessa interiöörit ovat 1700-luvun lopun kustavilaisessa asussa rintapaneeleineen, pannoomaalauksineen ja lasitettuine kaakeliuuneineen.\n\nPihapiiriä rajaa symmetrisesti kaksi 1800-luvun sivurakennusta. Lisäksi kartanon alueella on kivinen viinapränni ja useita talousrakennuksia, kuten entinen karjarakennus ja navetta 1800-luvulta. Kartanoa ympäröivä puisto laskeutuu pieneen jokilaaksoon. Kartanolla ja Maskun kirkolla on maisemallinen yhteys."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.561546840,22.095768689 60.562292696,22.098306621 60.560884570,22.100576121 60.559137121,22.100827702 60.558507963,22.102011372 60.558099876,22.102891647 60.556377138,22.103666622 60.555057603,22.103271491 60.553735426,22.103203534 60.553233899,22.104196935 60.552877004,22.104088766 60.552083980,22.102802703 60.550334989,22.101377648 60.549094658,22.097198451 60.548925932,22.094539342 60.548768275,22.086331872 60.550719906,22.079725900 60.552080550,22.079151341 60.554356943,22.076898217 60.555801377,22.077226390 60.557105261,22.078239679 60.558400554,22.079654071 60.561108764,22.083939409 60.562465869,22.091654366 60.561442197,22.094503937 60.561546840,22.095768689" ;
        poi:history       "Ensimmäinen säilynyt asiakirjamaininta Kankaisista tehtiin 1346, jolloin kylässä oli ainakin kaksi taloa. Kartanoksi Kankaisen muodosti ilmeisesti 1410-luvulla Turun linnanpäällikkönä vuodesta 1411 toiminut Klaus Lydekenpoika Diekn. Kankaisten kartano oli Horn-suvun omistuksessa 1400-luvulta ja Henrik Klaunpoika Horn rakennutti Kankaisten nykyisen kivisen kartanolinnan 1500-luvun keskivaiheilla. Osia rakennuksesta, mm. kellari rakennettiin ilmeisesti jo 1400-luvun lopulla.\r\n\r\nLinnan korjaus, jolloin kolmas kerros purettiin, tehtiin 1762-1763 professori Nils Hasselbomin omistajakaudella. Kolmas kerros rakennettiin uudelleen 1935 Berndt Aminoffin ja Alb. Richardtssonin suunnitelmien mukaan. Kartanon omistus siirtyi 1990-luvulla Åbo Akademin säätiölle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k481 ;
        poi:poiType       poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=94" ;
        skos:prefLabel    "Kankaisten kartanolinna"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9774>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Helsingin puhelinlaitos"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Korkeavuorenkatu 35" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8743> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/63" ;
        wgs84:lat            "60.1651074383871" ;
        wgs84:long           "24.946633199767" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsingin-puhelinlaitos" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3143>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Bibliotheca academica" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6459> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3143" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7984>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:46+0300" .

[ dcterms:description  "Malmin hautausmaan luut" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7404>
] .

skos:prefLabel  a    owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:domain  <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Keyword> , time-schema:Time , kulsa:teos , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#Action> , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#EventType> , <http://www.yso.fi/onto/suo/paikka> , <http://www.yso.fi/onto/agricola.utu.fi#HistoricalEvent> , foaf:Agent ;
        rdfs:label   "nimi"@fi , "name"@en ;
        rdfs:range   xsd:string ;
        dc:modified  "17.11.2009 11:03" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i28>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Munkkisaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/645690/> ;
        wgs84:lat     "60.1520831358792" ;
        wgs84:long    "24.9290334551101" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/munkkisaari" .

[ dcterms:description  "Nuoren arabipojan murhaan astuu mukaan myös Suojelupoliisi eli Supo, jonka päämaja on osoitteessa Ratakatu 12." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2483> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7155>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ensivierailu työväenasuntomuseossa on monelle kuin yllätysretki salaiseen puutarhaan. Aivan Sturenkadulla vyöryvän autovirran kupeesta ja huvittelevien ihmisten paljoudesta pullistelevan Linnanmäen juurelta löytää kerrostalojen varjossa uinuvan puutalokorttelin. Pihapuiden suhina saa hetkessä unohtamaan liikenteen kumun ja vuoristoradalta kantautuvat kiljahdukset. Satavuotias rakennus sulkee syliinsä jo ensi askelilla: puisten portaiden narahdukset, seinien alkuperäinen maalipinta vaatimattomine jugendkoristeineen, tilojen kodikas mittakaava, hirsien tuoksu, hiljaisuus...' (s. 7)" ;
  dcterms:description            "Työväenasuntomuseo sijaitsee Helsingin vanhimmassa kunnallisessa työväenasunnossa Linnanmäen juurella. Rakennus valmistui vuonna 1909." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9349> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8414>
] .

[ dcterms:description  "viplämpiö ja taiteilijalämpiö" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7229> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7721>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Kruunuvuoren huvilat"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        wgs84:lat         "60.1743824891687" ;
        wgs84:long        "25.0163764691556" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7721" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8435>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:54+0300" .

th:Nayttelija  a         owl:Class ;
        rdfs:label       "Näyttelijä"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Tekija .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8196>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Virtanen, Ville"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8196" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5692>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Konalan nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Konala on saanut nimensä, ja milloin se on tullut osaksi Helsinkiä? Konalan (ruotsiksi Kånalan) nimi esiintyy asiakirjoissa jo 1500-luvulla, mm. asuissa Konalby, Konnalby, Konal, Konall, Kånale, Kånala by, Kona, Konalaby, Konala.\n\nTarkkaa tietoa Konala-nimen alkuperästä ei ole. Nimen kantamuodoksi on ehdotettu muun muassa Konholaa, jossa Konho olisi sama sana kuin suomen sanassa konhopää 'suuripäinen' ja jota olisi käytetty henkilön liikanimenä. Se voisi olla myös henkilönnimestä Kona tai Koni, se voisi viitata myös närpiöläiseen tilannimeen Konn.\n\nKonala liitettiin Helsinkiin 1946. Kaupunkiasutusta sinne alkoi muodostua vasta vuonna 1949, jolloin alue sai ensimmäisen asemakavan kadunnimineen. Silloin myös otettiin käyttöön suomalainen kirjoitusasu Konala. Erilliseksi kaupunginosaksi alue vahvistettiin 1959.\n\nLähde: Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1992)\n\nKonala-Seura on koonnut sivuilleen paljon tietoa kaupunginosasta:\nhttp://www.kaupunginosat.net/konala/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-konala-saanut-nimensa-ja-milloin-se-tu" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p191>
        a           owl:Class ;
        dc:created  "2012-05-23T08:29:36.807+00:00"^^xsd:dateTime .

rky:p612  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pudasjärven kirkonkylän hyvin säilynyt ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennuskanta on keskittynyt Pudasjärven rannoille, rantaviivaa noudattelevan maantien molemmille puolille. Järven pohjoisrannalla, kylärakenteen keskipisteenä on 1780-luvulla rakennettu Yli-intendentivirastossa piirretty yleishahmoltaan uusklassillinen puukirkko, kirkkotarhan tuntumassa yksi Pohjanmaan parhaiten säilyneistä renessanssikellotapuleista vuodelta 1761 ja kirkkotarhan porttirakennus samalta ajalta. Kirkkotarhaa reunustaa maassamme harvinainen katettu hirsiaita.\n\nPudasjärven etelärannalla kirkkoa vastapäätä peltomaisemassa sijaitsee rakennushistoriallisesti arvokas ryhmä, jonka muodostavat Pudasjärven pappila sekä Hiltulan talonpoikainen pihapiiri. Hiltulan tilan päärakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa 1823 ja 1844.\n\nKirkon länsipuolen kulttuurimaisemassa ovat Riekin ja Paavolan tilojen rakennusryhmät sekä kirkosta kaakkoon Pudasjärven kotiseutumuseo. Museoalueella on lainajyvämakasiini sekä parisen kymmentä eri puolilta Pudasjärveä siirrettyä rakennusta.\n\nPudasjärven kirkko on pohjakaavaltaan erivartinen ristikirkko ja sen itä- ja länsipäät ovat viistokulmaiset. Kirkko noudattaa tarkasti Yli-intendentinvirastossa 1778 laadittua piirustusta. Vesikatto on loiva ja ristivarsien päistä aumattu. Ristikeskuksessa kohoaa vesikaton sisäjiireihin muodostettu lanterniini viirintankoineen. Kirkkosalin seinät ja holvi ovat säilyneet ilman myöhempää laudoitusta.\n\nKellotapuli kirkkotarhan eteläpuolella kuuluu Pohjanmaan parhaiten säilyneisiin renessanssitapuleihin. Kirkonrakentaja Heikki Väänäsen johdolla rakennettu tapuli on vuorattu 1764. Tapulin ääniluukkujen alapuolella olevissa peileissä, oviaukon portaalisommitelman arkadissa sekä läpikäytävän lautaholvissa on Mikael Toppeliuksen 1766 tekemät maalaukset. Kirkkotarhan telttakattoinen porttirakennus vuodelta 1761 on rakennettu samanaikaisesti kuin tapuli.\n\nPudasjärven kirkkomaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Aittojärvi-Kyngäs."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.376633222,26.912603241 65.378021954,26.916485168 65.376511937,26.924926872 65.374891453,26.926210083 65.373439061,26.922430624 65.373905047,26.916293602 65.375460052,26.912504809 65.376633222,26.912603241" ;
        poi:history       "Pudasjärven alueesta tuli eränkäyntialuetta Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua keskiajalla. Alueelle saapui savolaisasutusta 1570-luvulla. Pudasjärven seurakunta perustettiin Iijoen keskijuoksulle 1641 ja ensimmäinen kirkko valmistui Pudasjärven pohjoisrannalle 1637.\r\n\r\nPudasjärven nykyinen kirkko rakennettiin 1780-1782 kiiminkiläisen kirkonrakentaja Pentti Pason johdolla edellisen tuhouduttua tulipalossa. Kirkon korjaus valmistui 1998 (Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy).\r\n\r\nPudasjärven kotiseutumuseo avattiin 1960 entisessä viljamakasiinirakennuksessa, joka valmistui 1859.\r\n\r\nHilturanta määrättiin kirkkoherran virkataloksi 1648. Pappilan päärakennuksen vanhin osa  rakennettiin 1784-1787, muu osa valmistui 1800-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k615 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:museo , poio:pihapiiri , poio:kellotapuli , poio:pappila , poio:makasiini , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2016" ;
        skos:prefLabel    "Pudasjärven kirkkomaisema (pappila)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Matkalla Axel pahoittelee sitä, ettei hän ole ehtinyt kalustaa uutta asuntoaan. Kun Valma kuulee huoneiston sijaitsevan Bulevardilla, hän henkäisee syvään. Hän on jo pannut merkille Axelin vaatetuksen, hienon päällystakin ja kalliin näköiset hansikkaat, tahrattoman kiiltävät puolisaappaat. Osoite ja asu puhuvat selvää kieltä. Valman rinnalla astelee menestynyt mies.\" (s. 18)" ;
  dcterms:description            "On vuosi 1944. Valma ja Axel kohtaavat talvisen Helsingin keskustassa ja päätyvät viettämään yhteistä yötä Axelin asunnolle, Bulevardille. Pariskunta jää uhmaamaan kuolemaa ylimmän kerroksen makuuhuoneeseen kun ilmahälytys on annettu ja pommikoneet lähestyvät kaupunkia. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7981>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Arvid Mörnen muistomerkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1559223235321" ;
        wgs84:long        "24.9613720045405" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7981" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8695>
        dcterms:modified  "2010-02-10T17:49:38+0300" .

rky:p1169  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella.\n\nTalvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Monet karjalaistaloille tyypilliset piirteet ovat kuitenkin säilyneet niin sisä- kuin ulkotiloissa sekä rakennusten sijoittelussa.\n\nKylien vanhaan vienankarjalaiseen elämänmuotoon ja rakennusperintöön liittyvät ortodoksiset hautausmaat, jotka sijaitsevat Suomussalmen Kuivajärven Kalmosaaressa ja Kuikkaniemessä sekä Rimmin Lapinniemessä Kuhmossa.\n\nSuomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Murhijärvellä, joka on edelleen kyläläisten kalapaikka, Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat edustavat alueen arkaaisinta rakentamista. Pyöröhirsiset kalamajat palautuvat kainuulaisen ja vienalaisen rakentamisen juurille: rakennukset ovat alun perin olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia.\n\nHieta- ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi maisema-alueella, joka on perustettu Kainuun ympäristökeskuksen 19.11.2001 tekemällä päätöksellä, ensimmäisenä luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.692400720,30.058608739 64.692368281,30.060389976 64.689383791,30.056450216 64.687129056,30.054664552 64.686113042,30.053475406 64.685987067,30.050284471 64.685701373,30.049764473 64.685510849,30.049319033 64.686083254,30.047465046 64.686941728,30.045017708 64.687863107,30.044351494 64.689323837,30.046134833 64.692369168,30.058089179 64.692400720,30.058608739" ;
        poi:history       "Suomussalmen vienalaiskylät syntyivät muistitiedon mukaan 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita (piekloi). Karkureilla oli nimetkin: Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow otti Suomen puolella nimen Huovinen. Perimätiedon mukaan Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai sieltä piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti myöhemmin Kuivajärvenniemelle asumaan. Kuhmon Rimmin karjalaiskylän synty ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Huovisten suvusta lähtöisin oleva Ontrei Huovinen osti Rimmilän talon.\r\n\r\nElämä vienalaiskylissä perustui maanviljelykselle. Oma merkityksensä oli myös kalastuksella, metsästyksellä, tervanpoltolla ja laukkukaupalla. Kylien henkinen ja aineellinen kulttuuri liittyi rajantakaiseen Karjalaan, jonne yhteydet olivat vilkkaat, kun taas yhteydet Kainuuseen ja sitä kautta Suomeen olivat lähinnä hallinnollisia. Kylät elivät verrattain eristyksissä muista kainuulaiskylistä. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja ennen Veihtivaaran kylää, joka on jo ollut \"Ruotshia\" - eli suomalaistaloja ja kainuulaisasutusta.\r\n\r\nSuomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuivajärvelle tie valmistui 1933 ja sieltä edelleen Hietajärvelle 1956."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k777 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3947" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun vienalaiskylät (Murhijärvi)"@fi .

rky:p872  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeen entisiin erämaihin Näsijärven pohjoisen järvireitin varrelle  syntyneen historiallisen Ruoveden emäseurakunnan rakennushistoriallisesti merkittävä kirkko ja harjun rinteessä sijaitseva raittimainen kirkonkylä rakennuksineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhtenäinen kokonaisuus.\n\nRuoveden kirkonkylän maisema rajautuu Ruoveteen ja peltojen kehystämään Pappilanlahteen. Kirkonkylän halki kulkeva harju on määritellyt tiestön linjauksen ja asutuksen sijainnin. Kirkonkylän halki kulkeva tie on alkuaan 1600-luvulla perustettu Pohjanmaan tie, jota avautuu näkymä pienen peltoaukean takana sijaitsevalle 1700-luvun puiselle ristikirkolle. Kirkon ympärillä on säilynyt avoin maisematila. Kirkkomaisemaan liittyy kirkonkylän kansakoulujen näyttävät rakennukset. Maantien lisäksi toinen lähestymissuunta on ollut laaja vesistö, jonka merkityksestä kertovat ranta-alueelle sijoitettu kirkko ja lähellä oleva laivalaituri.  \n\nRakennusteknisesti taidokas ja tilallisesti keskitetty kaksikymmentäneljäkulmainen ristikirkko kuuluu 1700-luvun puurakentamisen huippusaavutuksiin. Kirkko on sekä sisä- että ulkoviisteinen ristikirkko. Ristivarsien päissä ovat matalat eteishuoneet, myöhemmin rakennettu kookas sakaristo on itäpäädyssä. Kirkossa on jyrkkälappeinen korkea aumakatto, jonka keskustasta kohoaa sipulipäätteinen lanterniini. Alkuperäisestä laajennetut ikkunat jäsentävät vaakalaudoitettua julkisivua. Kirkkosalissa on ristivarsissa kaarevat tynnyriholvit ja ristikeskuksessa kahdeksankulmainen tasalakinen välikattokupoli. Kirkon alkuperäinen sisustus ei ole säilynyt. Kellotapuli on alkuaan rakennettu rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla 1772 ja siirretty nykyiselle paikalleen 1785 Åkerblomin oppipojan, rakennusmestari Matti Åkergrenin johdolla. Kirkkotarhassa on lukuisia vanhojen ruoveteläissukujen hautamerkkejä ja Pekkalan kartanon puinen hautakappeli. Arkkitehti Oiva Kallion 1922 suunnittelema aumakattoinen siunauskappeli on valmistunut rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla 1928.\n\nRitoniemen kartanon omaperäistä arkkitehtuuria edustavat rakennukset sijaitsevat kirkolle erkanevan tien risteyksessä. J.L. Runeberg oli kotiopettajana Ritoniemen kartanossa ja tältä ajalta on peräisin joukko Vänrikki Stoolin tarinoiden runoluonnoksia. Pappilanlahden maisemassa sijaitseva lähde on saanut nimensä kansallisrunoilijan mukaan. Ritoniemen kartanon rakennuttama kivinen lainamakasiini ja puinen pitäjänmakasiini ovat vastapäätä kunnantaloa kirkonkylän raitin varrella. Raitin tarjoamaa ryhdikästä sijoittelua noudattaa niin vanha kuin uudempikin rakennuskanta, paria raittilinjasta sisäänvedettyä uudempaa rakennusta lukuun ottamatta. \n\nVanhimmat palvelun rakennukset, kaupat ja hotelli sekä kunnan toimitilat kuten Heikki Tiitolan suunnittelema kunnantalo muodostavat keskusraitin harjun puoleiselle laidalle yhtenäisen, tielinjaan kiinnittyvän rivistön, joka päättyy kunnansairaalan rakennuksiin. Rivistön uusinta rakennuskantaa edustava kaupparakennus keltaiseksi maalattuine lautaverhouksineen on suuresta koostaan huolimatta saatu sopimaan kyläkuvaan varsin onnistuneesti. Raittirakennusten takana harjulla on samansuuntainen rivi lehtevän puuston ympäröimiä asuinrakennuksia. Kotiseutumuseon runsasrakennuksinen alue sijaitsee harjun laella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.984798206,24.066505238 61.984863166,24.063600484 61.986059054,24.063401563 61.986376680,24.064027370 61.987023553,24.064618349 61.991097016,24.056924410 61.992875847,24.052809545 61.993808449,24.051597350 61.994112767,24.051921559 61.995671724,24.054594422 61.995770656,24.059160722 61.994925907,24.065139602 61.991031880,24.067969185 61.989615532,24.072425297 61.989832000,24.082999585 61.983491359,24.084806222 61.982185688,24.079468698 61.981136075,24.081154612 61.980406581,24.078721083 61.981138683,24.076493981 61.984828930,24.068734507 61.984798206,24.066505238" ;
        poi:history       "Pirkkalasta omaksi seurakunnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla erotetun Ruoveden seurakunnan edellinen 1654 valmistunut kirkko purettiin nykyisen valmistuttua. Kirkko rakennettiin 1777-1778 rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla. Kirkon sisätila laudoitettiin Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan 1904-1905 tehdyssä korjauksessa, jolloin myös penkistö uusittiin. Holvin ponttilautaverhous poistettiin kirkon viimeisimmässä, arkkitehti Heikki Elomaan johdolla 1977-1978 tehdyssä korjauksessa.\r\n\r\nRuoveden kirkonkylä muodostui Ritoniemen kartanon maille. Ritoniemen kartanon päärakennus valmistui 1800-luvun alkupuolella. Sitä jatkettiin ja siipiosat korotettiin kaksikerroksisiksi 1852. Kartanon ja pitäjän rakennuttamat lainamakasiinit valmistuivat 1800-luvun keskivaiheilla. Ruoveden kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu valmistui 1869, nykyinen 1871. Kunnantalo rakennettiin 1915. Kotiseutumuseo perustettiin 1932."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k702 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1963" ;
        skos:prefLabel    "Ruoveden kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6143>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Elefantti-korttelin talo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä talo oli tontilla 2 Elefantti-korttelissa 1830-luvulla? Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolta sain tiedon, että Elefantti-korttelin tontti 2 on Aleksanterinkadun ja Helenankadun kulmatontti, eli osoite Aleksanterinkatu 12. \n\nTontilla on ns. \"Balderin talo\", ja sama talo, mutta matalampana, se on ollut jo 1800-luvun toiselta kymmeneltä. Ilmeisesti Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus valmistui 1814 ja Helenankadun sivurakennus sekä pihasiivet seuraavana vuonna. Vuonna 1931 päärakennus sai kolmannen kerroksen, johon tuli Balderin sali edustustiloineen. Raittiusyhdistys Balder vuokraa salia juhliin ja kokouksiin. Aikoinaan rakennuksessa on kuitenkin toiminut mm. Handelsgilletin ravintola.\n\nKirjassa Puhvelista punatulkkuun on sivulla 14 talosta valokuva kun se on vielä kaksikerroksinen ja kirjassa Historiallinen Helsinki löytyy vanha valokuva talon sisäpihasta.\n\nLähteet:\nOllila, Kaija & Toppari, Kirsti: Puhvelista punatulkkuun (Sanoma 1981).\nMårtenson, Gunnar: Historiallinen Helsinki (WSOY, 2004)." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6642> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/elefantti-korttelin-talo" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4448>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Aleksanterin teatteri 120 vuotta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4442> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/4448" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8432>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Adams"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Adams" , "Royal (1934-1954)" , "Punainen mylly (1922-1934)" , "Erottajan Lyyra (1915-1922)" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7284> ;
        wgs84:lat            "60.1660053422394" ;
        wgs84:long           "24.9444726547908" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8432" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1944>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Mikkola, Marja-leena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/mikkola-marja-leena" .

th:Kaunokirjallisuus  a  owl:Class ;
        rdfs:label       "Kaunokirjallisuus"@fi ;
        rdfs:subClassOf  th:Kirjallisuus .

<http://example/upload-base/#metadescription_9146>
        dcterms:modified  "2010-06-01T12:56:04+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6642>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:14:56+0300" .

[ dcterms:description  "Useissa kirjoituksissa kerrotaan Koskelan sairaalasta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5183> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6823>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Hietaniemen ranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Hietsu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1737908776645" ;
        wgs84:long           "24.9055750290701" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hietaniemen-ranta" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Davi näki halkeaman talon seinässä, siinä kasvoi pieni koivun alku. Hän näki kadulla kuoppia, näki Maneesikadun päässä meren sinisen nauhan, ja hän kääntyi kotikadulle. Naapuritalon iso takapihoille johtava portti oli ammollaan ja täynnä pimeää, aivan kuin se olisi vetänyt häntä puoleensa.\" (s. 71)" ;
  dcterms:description            "Romaanin alussa Davi asuu vanhempineen Meritullinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1351> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7802>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8692>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kauste, Mikki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kauste-mikki" .

rky:p1071  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suolahden 1898 valmistunut rautatie ja asema edustavat hyvin ajan pyrkimystä yhdistää maaliikenne ja vesiliikenne. Lisäksi asemalla on kulttuurihistoriallista merkitystä Keski-Suomessa kesiään viettäneiden 1900-luvun alun taiteilijoiden kohtauspaikkana.\n\nKeiteleen rannalla sijaitseva Suolahden vanha asema ja siihen liittyvä sisävesiliikenteen satama ovat muodostaneet Keski-Suomen tavaraliikenteen keskuksen. Satama-aseman entisen vilkkauden voi vielä aistia rantalaiturilla, missä on raiteita, veturitalli ja muita satamarakenteita. Laajalla alueella on asemarakennuksen ja veturitallin lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä asemapuisto."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.568288152,25.847985749 62.568766653,25.846997914 62.569334312,25.848857628 62.569572437,25.850616049 62.569613804,25.855660762 62.568811521,25.855663045 62.568730362,25.852187977 62.568713975,25.850193024 62.568639618,25.849141064 62.568288152,25.847985749" ;
        poi:history       "Valtiopäivillä 1894 päätettiin Jyväskylä-Suonenjoki -radan rakentamisesta osana Pohjanmaan ja Savon ratojen yhteysrataa. Linjauksen taustalla olivat osaksi Äänekosken teollisuusmahdollisuudet sekä Keiteleen vesiliikenne ja erityisesti sen ympäristön puutavara. Myöhemmin yhteysradan linjaus siirtyi kuitenkin etelämmäksi, Jyväskylä-Pieksämäki -linjalle. Suolahteen 1898 rakennettu rata jäi pistoradaksi, jonka ansioista Suolahdesta kehittyi kuitenkin pohjoisen Keski-Suomen tavaraliikenteen keskus ja suurin puutavaran lastausasema. Puutavaraa kuljetettiin rautateitse Jyväskylään, mistä sen matka jatkui vesitse etelään. Satama ja rata tunnettiin rautakanava -nimisenä kuljetusreittinä, joka toimi aina vuoteen 1993 saakka.  \r\n\r\nArkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus, tavaramakasiini, veturitalli ja rautatieläisten asuinrakennukset valmistuivat 1898. Asemarakennusta laajennettiin 1904, jolloin aseman odotushuone-, konttori- ja rahtitavaratilat suurenivat. Maantie Suolahdelle rakennettiin 1905. \r\n\r\nKapearaiteinen rata Suolahdesta Äänekosken paperitehtaalle  rakennettiin 1899-1900. Se muutettiin normaaliraiteiseksi 1938-1942, kun ratalinjaa jatkettiin Haapajärvelle. Sota keskeytti rakennustyöt ja rata valmistui vasta 1960. Suolahti sai ratatöiden yhteydessä 1938 uuden asemarakennuksen rataoikaisun varteen.\r\n\r\nSuolahden asemapäällikkönä oli 1898-1925 Rudolf Josef Ahonius. Hänellä oli sukulaisuussuhteiden ja hämeenlinnalaistaustansa vuoksi siteitä useisiin ajan kulttuurisukuihin ja -henkilöihin, ja hänen virka-asunnostaan muodostuikin vilkas kohtauspaikka. Siellä vierailivat mm. Akseli Gallen-Kallela, Yrjö Blomstedt ja Uno Alanco. Erityinen merkitys Ahoniuksella oli Juhani Aholle, sillä tämän tie rakkaalle Huopanankoskelle kulki 1905-1920 Suolahden aseman kautta ja jatkui sieltä usein Ahoniuksen veneellä. (Ks. erillinen kohde Viitasaari, Huopanankosken kulttuuriympäristö.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k992 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:satama , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=250" ;
        skos:prefLabel    "Suolahden vanhan rautatieaseman alue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4947>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:34+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1745840~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2061>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Valetta" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2060> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/valetta" .

rky:p1405  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenkosken Pääjärven ympäristö on osa Hämeen keskiaikaisen asutuksen ydinaluetta, jonka merkitystä kuvastavat keskiaikainen Kurjalan rälssikartano ja kivikirkon raunio.\n\nPääjärven etelärannalle rakennettu Kurjalan kartanon tilakeskus sijaitsee laajan peltoaukean keskellä olevalla mäellä. Kartanon pihaan johtaa maisemallisesti näkyvä vaahterakuja peltojen halki.  \n\nKartanon päärakennus on rakennettu 1700-luvulla ja laajennettu kaksikerroksisella osalla 1880-luvulla. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi sivurakennus ja talousrakennuksia 1800-luvulta, mm. viljamakasiini ja paja. Tilakeskuksessa on jäänteitä vanhasta puistosta ja puutarhasta. Samaan maisemakokonaisuuteen kuuluvat Kurjalan pohjoispuolella olevalla peltomäellä sijaitsevat Käikälän entisen ratsutilan rakennukset.\n\nKurjalasta kirkonkylään johtavan tien ja vanhan keskiaikaisen  maantien risteyksessä sijainneesta Pyhälle Laurille nimetystä kivikirkosta on säilynyt kirkon kahdeksankulmainen kivijalka, joka edustaa Suomessa harvinaista pohjakaavaratkaisua. Kirkonraunion vieressä on uhrilähteenä pidetty Tervalähde."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.027160480,25.136031262 61.028106955,25.136065155 61.028389949,25.136518696 61.028335528,25.137876906 61.028357197,25.138705555 61.027526192,25.138587123 61.026924823,25.136762028 61.027160480,25.136031262" ;
        poi:history       "Hämeenkosken Pääjärven ympäristössä oli asutusta jo rautakaudella. Keskiajalla, Ylisen Viipurintien varrelle rakennettiin kivikirkko ja perustettiin Kurjalan rälssi- ja asumakartano. Koski oli itsenäinen seurakunta 1400-luvun alkupuolelta aina 1540-luvulle, minkä jälkeen se liitettiin kappeliseurakunnaksi läheiseen Lammin seurakuntaan.\r\n\r\nKivikirkko rakennettiin Tervalähteenä tunnetun uhrilähteen viereen 1400- ja 1500-luvun vaihteessa. Kirkko oli pohjaltaan kahdeksankulmainen. Vastaava kirkkotyyppi rakennettiin Hämeen Härkätien varrelle Renkoon. Ilmeisesti maapohjan heikkouden vuoksi Kosken kirkko jäi pois käytöstä 1600-luvulla ja uusi kirkko rakennettiin ylemmäksi harjanteelle.  Hämeenkosken kirkkoraunio löytyi Hjalmar Appelgrenin 1890-luvulla tekemässä kenttäinventoinnissa.\r\n\r\nPääjärven eteläpuolella sijaitseva Kurjala mainitaan nimenä ensimmäisen kerran 1400-luvulla. Kurjalan kartano mainitaan rälssisäterinä 1516, ja sitä pidetään yhtenä Hämeen vanhimmista. Kartanon pohjoispuolella olevassa Käikälän kylässä oli 1560-luvulla kuusi taloa. Kurjalan kartanon suuri puutarha perustettiin 1600-luvulla. \r\n\r\nKurjalan kartanon päärakennuksen runko rakennettiin ilmeisesti 1731. Pohjakaavana oli keskeissalijärjestelmä. Rakennusta jatkettiin 1884 arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelemalla kaksikerroksisella poikkiosalla. Näyttävä, uusgotiikkaa edustava lasikuisti rakennettiin 1850-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k283 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4899" ;
        skos:prefLabel    "Kurjalan kartano (kirkon raunio)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i342>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i341> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8817> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-8" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6997>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hietaniemen  tapettitehdas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sanduddin tapettitehdas" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1727735733422" ;
        wgs84:long           "24.9040177437056" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hietaniemen-tapettitehdas" .

rky:p1665  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.775699037,24.509147806 65.774896019,24.508606498 65.774351422,24.508813908 65.773218806,24.505597997 65.773581230,24.504441706 65.773153134,24.503516515 65.772432904,24.505132683 65.772168391,24.504501092 65.771801227,24.503415263 65.771194020,24.504653192 65.770558414,24.501235297 65.771125575,24.499981736 65.769778767,24.496787566 65.770136605,24.495360933 65.771858754,24.497706902 65.772778544,24.499550871 65.772959492,24.500905926 65.774449663,24.501689630 65.775506720,24.506111477 65.775699037,24.509147806" ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2182" ;
        skos:prefLabel    "Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Myllyniemi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9143>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Pembroke, Jim"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Pembroke, James Francis" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9143" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7353>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:13+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hesperiankadun tyylikäs hevoskastanjaesplanadi Etu- ja Takatöölön rajalla korostaa kauniisti Gösta Juslénin tunnettua Lallukan taiteilijakotia (1933) Eteläinen Hesperiankatu 14. Sen geometrinen suunnittelu aukoi uusia uria.' (s. 113) " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9346> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7448>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Herttoniemen ostoskeskus, Hiihtäjäntie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9322> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.1949707086313" ;
        wgs84:long        "25.028405872771" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7448" .

rky:p339  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Ohtakari on ikivanha Lohtajankylän kalastajien tukikohta, joka kuvastaa Pohjanmaan rannikon kalastuselinkeinon synnyttämiä rakennettuja ympäristöjä. Luotsiasema ympäristöineen on hyvin säilynyt esimerkki 1900-luvun alun luotsiasemasta ja olennainen osa Ohtakarin merellisiin elinkeinoihin liittyvää kulttuuriympäristöä. Asema ja luotsimökit ympäristöineen ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan.\n\nPinta-alaltaan noin 30 ha kokoinen Ohtakarin saari sijaitsee Vattajanniemen edustalla Ohtakarintien päässä. Saareen, jonka edustalla aukeaa avomeri, johtaa 1970-luvulla rakennettu mantereen sekä saaren yhdistävä pengertie ja silta. Kalastajakylän ja vanhan luotsiaseman lisäksi saarella on 1970-luvulla rakennettu kalasatama ja seurakunnan leirikeskus.\n\nKalastajien kausiasumiseen rakennetut karituvat, verkkosuojat ja suolausladot levittäytyvät saaren itärannalla Maapäässä tiiviinä rivinä, ja rannassa on lisäksi kunkin venekunnan \"hamina\". Kalastajakylän korkeimmalla kohdalla on vanhan mallin mukaan, joskin korkeammaksi rakennettu Kalastusloisto eli pooki. Tiheään rakennetun Kalastajakylän maa on jakokunnan yhteisomistuksessa olevaa maata, ja siellä sijaitsee noin 50 vapaa-ajan asuntoa. Suurin osa rakennuksista on hirsi- tai lautarakenteisia ja vuorattuja. Rakennuksista vanhimmat ovat peräisin 1800-luvun puolivälistä ja 1900-luvun alkupuolelta. Pääosa rakennuksista on 1950-1960-  tai 1980-luvulla uudelleen rakennettuja tai uudistettuja karitupia.\n\nKalastajakylän eteläpäässä on nk. Nikkilän vanha savustamo. Maisemallisesti savustamorakennus on yksi alueen näkyvimmistä rakennuksista Ohtakariin pengertietä pitkin saavuttaessa.\n\nOhtakarin nykyinen Kalastusmuseo kuuluu saaren vanhimpien rakennusten joukkoon. Museorakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä torpaksi ja siirretty Kyrölän tilalta 1900-luvun alussa Ohtakarille. Rakennuksen nykyinen ulkoasu on todennäköisesti peräisin 1900-luvun alusta. Pihapiiriin kuuluu lisäksi 1700- ja 1800-luvun vaihteessa rakennettu sekä 1980-luvun lopulla Lohtajan Jokisuulta siirretty verkkolato. Läheisyydestä löytyy myös kalalato, verkkoahtimia, varastorakennuksena toimiva lato ja entinen Palolan suolauslato. \n\nOhtakarin luotsiasema sijaitsee mäen laella, saaren Ulkopään puoleisessa osassa. Luotsiasemasta lounaaseen ja kaakkoon sijaitsevat hyvin säilyneet luotsimökit. Luotsiaseman alunperin 1850-luvulla rakennettu, 1920-luvulla nykyasuunsa korotettu ja laajennettu vartiotupa on säilynyt alkuperäisessä asussaan.  Kaksikerroksisen vartiotuvan lisäksi asemaan kuuluu käymälä, purjevaja, luotsien omistama sauna ja varasto, kaksi luotsien asuinmökkiä 1930-luvulta sekä merenkulun kiintopisteenä toimiva merimerkki.\n\nSauvarakenteinen päivämerkki on kunnostettu 1990-luvulla, jolloin sen pintamateriaalit ja rakenteellisen ratkaisut ovat muuttuneet. Merimerkin ja vartiotuvan välimaastossa sijaitsee yksi vanha, joskin myöhemmin korjailtu jatulintarhalatomus.\n\nOhtakari on edelleen lohtajalaisten kalastustukikohta ja vapaa-ajanviettopaikka. Rantaviiva on muuttunut paitsi maankohoamisen, myös Kalasataman rakentamisen yhteydessä tehtyjen ruoppaustöiden vuoksi. Kalastajakylän edustalla vanhan rantaviivan voi hahmottaa kasvillisuuden rajaa seuraamalla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.087476456,23.408410731 64.088695611,23.399010763 64.093029616,23.394954596 64.094130775,23.398219791 64.092403988,23.410947796 64.089455439,23.413055991 64.087476456,23.408410731" ;
        poi:history       "Ohtakarin kalastajayhdyskunta syntyi avomerikalastuksen tukikohdaksi, ja paikan historiaa kalastuspaikkana tunnetaan 1500-luvun puolivälistä saakka. Ohtakari oli pääasiassa lohtajankyläläisten vakituinen kalakari. Ohtakarin saaren omisti kokonaisuudessaan Jukkolan numero, jolle kalastajat maksoivat vuokraa venekunnittain. 1800-luvun loppupuolella Ohtakarissa kalasti yli 20 venekuntaa. Kalastajat asuivat karituvissa yleensä koko pyyntikauden, keväästä aina myöhäiseen syksyyn saakka ja poistuivat saarelta ainostaan pyhiksi, jolloin muut pitäjän asukkaat saattoivat viettää aikaansa saarella.\r\n\r\nAvomerikalastus edellytti yhteistoimintaa, joten lohtajalaisilla oli tapana kalastaa sekä seuroina että venekuntina. Tavallisesti yhden karituvan omisti kaksi venekuntaa. Jokaisella venekunnalla oli oma hamina karin itärannalla. Karituvan läheisyydessä, ympärillä tai sen kylkiäisenä oli suolauslato ja verkkolato. Kalastajien verkkoahtimet sijaitsivat joko tuvan vieressä tai karin keskiharjulla.\r\n\r\n1830-luvulla Pohjanmaalle ja myös Ohtakariin perustettiin hetkeksi koleravaaran vuoksi laivojen tarkastusasemia karanteenia varten. 1840-luvulla luotsilaitos kehittyi voimakkaasti, kun aiemmin paikallisten ylläpitämä luotsilaitos siirtyi kruunulle. Ohtakarista muodostettiin kruunun luotsiasema 1848 ja seuraavana vuonna se siirtyi osaksi Pohjanmaan luotsipiiriä. 1850-luvulta vuoteen 1961 Ohtakarista luotsattiin laivoja pääasiassa Himangan satamaan tai Ykspihlajaan tullausta varten. Luotsiasemalla työskentelevien 3-5 luotsin lisäksi myös luotsien perheet asuivat osan vuodesta asemalla. 1950-luvun lopulla alkoi keskustelu luotsiaseman siirtämisestä pois Ohtakarista. Luotsit jättivät Ohtakarin 1961, ja osa siirtyi Tankarin asemalle. Virallisesti luotsilaitos lakkautettiin 1963.\r\n\r\nOhtakarin saaren puusto hakattiin viime sotien aikana. 1940-luvulla saarella pidettiin lampaita, minkä vuoksi kasvillisuus pysyi pitkään matalana. 1960-luvulla Ohtakarista aiottiin tehdä soranottopakka, mistä ovat jäänteenä painaumat ja iso kivikasa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k272 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:satama , poio:kausiasunto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1655" ;
        skos:prefLabel    "Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9737>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsinki englantilaisen turistin silmin" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7483> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6557> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/74.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=74\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=74\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" , "Ohjelmassa tarkastellaan Helsinkiä englantilaisen turistin silmin keväällä 1965." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9737" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Ankku on stadin vanhimpia pubeja, jonka paikala aikoinaan sijaitsi samanniminen hieno valkoviiniravintola. Pubi Ankusta tuli joskus 70-luvulla, jo pubina se on sittemmin pysynyt. -- 90-luvun puolessa välissä Ankku joutui järistyksen kouriin. Pubi oli saneerauksen vuoksi kiinni muutaman viikon, jakun se avattiin uudelleen, suuri osa jäljellä olevasta kantajengistä suurinpiirtein pyörtyi kynnykselle. Ihanat vanhat loosit plyysisohvineen oli hävitetty, ja tilalle oli roudattu muutama pyöreä pöytä sekä pompöösin nahkasohvan ja parin nojatuolin ns. seurusteluryhmä.' (s. 148 - 149)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8517>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7947>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:02:29+0300" .

poi:hasPointOfInterest
        a                   owl:ObjectProperty ;
        rdfs:comment        "Reitillä oleva kohde."@fi ;
        rdfs:domain         poi:RouteOfInterest ;
        rdfs:label          "kohde reitillä"@fi , "route"@en ;
        rdfs:range          poi:PointOnRoute ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1077>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Viimeinen olut asemaravintolassa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6448> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i559> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/viimeinen-olut-asemaravintolassa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5300>
        dcterms:modified  "2009-11-04T15:29:02+0300" .

rky:p599  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Niirala on laaja ja tyypillinen jälleenrakennuskauden pientaloalue, jonka rakentamisaikainen rakenne on pääosiltaan säilynyt.  \n\nNiiralan tiivillä alueella on kaikkiaan yli 500 omakotitaloa. Rehevät puutarhatontit ovat jyrkkää Huuhamäkeä loivasti kaartavien katujen varsilla Valkeisenlammen länsi- ja eteläpuolella. Huuhamäen päällä on 1913 valmistunut vesitorni, joka toimii myös tähtitornina. \n\nAsuinalueen rakennuksista mainittakoon ns. ruotsalaistalojen ryhmä, joka alkuaan käsitti 74 pientä, loivakattoista elementtirakenteista lahjoitustaloa, sekä kuusi kaksikerroksista puurakenteista rivitaloa, ns. Selvaag-taloa, 1950-luvun alusta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.886432884,27.642515146 62.888441786,27.643061194 62.889844991,27.644378754 62.890318926,27.646673208 62.890588053,27.651495456 62.891626057,27.651737448 62.892340300,27.652848032 62.892323240,27.656526217 62.889169056,27.657262810 62.889178111,27.658207618 62.887984162,27.659520037 62.887395299,27.659130718 62.886540631,27.657429135 62.886139725,27.658417537 62.885882651,27.657871103 62.885595822,27.659353411 62.885679147,27.662717106 62.881990851,27.663534381 62.881703774,27.658993541 62.881761975,27.654451722 62.882279936,27.650479639 62.883288909,27.646357680 62.886432884,27.642515146" ;
        poi:history       "Niiralan keskeisten osien asemakaavat on laatinut arkkitehti Otto-Ivar Meurman 1940-1941. Tyyppitalojen suunnitteluun osallistuivat maan johtavat arkkitehdit. Ruotsalaiset lahjoitustalotyypit suunniteltiin Suomessa, mm. Helsingin kiinteistövirastossa (Lauri Pajamies). Ruotsissa tehtiin työ- ja asennuspiirustukset teollista tuotantoa varten. Helsinki, Lahti, Kuopio ja Kuhmo olivat suurimpia lahjoitustalojen vastaanottajia. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Helsinkiin ja Turkuun. 1945 kaupunki lahjoitti 200 pientalotonttia rintamamiehille. \r\n\r\nArkkitehti Anna-Liisa Mertaoja-Nylund suunnitteli niin sanotut Selvaag-talot. Norjalainen insinööri Olav Selvaag kehitti jälleenrakennuskaudella niukan ja edullisen puurakenteisten asuintalojen rakennustavan, jonka suomalaista sovellusta kutsuttiin selvaakitaloksi. Olav Selvaagin 1951 ilmestynyt kirja ”Bygg rasjonelt” levisi Pohjoismaissa laajalle ja Suomeen selvaakitaloja rakennettiin Kuopion lisäksi moneen muuhun suomalaiseen kaupunkiin.\r\n\r\nHuuhamäen päällä oleva maakummun suojaama vesitorni ja siihen kuuluva pieni kansallisromanttinen näköalapaikkana toiminut kivirakennus valmistui 1913. Myöhemmin rakennuksen ulkoasua on muuttanut tähtitornin rakentaminen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:katu , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2026" ;
        skos:prefLabel    "Niiralan tyyppitaloalue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6109>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2140CFAB-06E8-4DAE-B07B-36D22AF7FA53> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7350>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Sailo, Alpo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7055> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7350" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8064>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:40+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1817459~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8159>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Moilanen, Milla"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8159" .

rky:p241  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nuoramoisjärven itärannan vuosisatoja viljelyksessä olleella peltoaukealla on lähellä toisiaan kolmen kartanoa, Uusi-Olkkola, Vanha-Olkkola ja Nordenlund. Ympäröivässä maisemassa näyttäytyvät erinomaisesti kartanokulttuurille ominaiset elementit: pihapiireihin johtavat pitkät puukujanteet, pihapiirin puistomainen lehvästö, yksittäiset maisemapuut ja rantaviivaa rajaavat hoidetut puurivit. \n\nKartanoiden rakennukset sijaitsevat kumpareilla peltoaukean keskiosassa. Asutus on vuosisatoja sijoittunut näille mäenharjanteille. Esihistoriallisen ajan asutukseen viittaavat lukuisat kivikauden asuinpaikat sekä rautakautiset kuppikivet ja asuinpaikka.\n\nVanha-Olkkolan uusrenessanssityylinen päärakennus on rakennettu 1884 Nuoramoisjärven ja maantien väliselle kannakselle. Rakennus on satulakattoinen ja yksikerroksinen. Päärakennus sijaitsee pihaan johtavan koivukujan päässä vanhan, niityksi villiintyneen puiston ympäröimänä. Rakennuksen eteläpuolella avautuu maantielle peltomaisema. \n\nUuden-Olkkolan maisemaa hallitseva kustavilainen päärakennus on 1700-luvun lopulta. Mansardikattoinen rakennus on vuorattu leveällä vaakalaudoituksella. Uusi-Olkkola sijaitsee puiston ympäröimänä Nuoramoisjärven lahden tuntumassa. \n\nEteläisin Nuoramoisten kulttuurimaiseman kartanoista on Nordenlund, joka sijaitsee puiston ympäröimänä keskellä viljelysaukeita. Nordenlundin kartanon päärakennuksen nykyinen ulkoasu on 1860-luvun rikasmuotoista arkkitehtuuria. Pihapiirin länsilaidalla on ainutlaatuinen osittain norjalaisvaikutteinen, vahvoilla listalaitteilla ja puuleikkauksilla koristeltu makasiinirakennus. Talouspihassa on kaksikerroksinen asuinrakennus. \n\nKartanoiden puistokujanteet ja paikallistiet ovat osa alueen halki 1700-luvulla kulkeneen kylätien linjausta.\n\nKartanoiden ja muinaisjäännösten lisäksi alueen kulttuurimaisemaan kuuluvat kappalaisen pappila 1890-luvulta sekä 1950-luvulla rakennetut koulu ja rukoushuone. Uuden-Olkkolan itäpuolella on 1930 valmistunut nuorisoseuran ja suojeluskunnan yhteinen talo \"Nuhja\". Viljelymaiseman eteläpäässä on Anttilan ja Iso-Pakkaselan kantatalojen hyvin säilyneet talouskeskukset.\n\nNuoramoisten kartanomaisema on osa valtakunnallisesti merkittävää Nuoramoinen -maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.410820902,25.828921913 61.411825960,25.828641725 61.412794856,25.828645899 61.416335372,25.830292373 61.420980639,25.834243569 61.422383927,25.835202208 61.423098509,25.834932786 61.424540721,25.835930553 61.426637916,25.834194153 61.429107383,25.830704201 61.430996158,25.829541074 61.431485311,25.832354712 61.432545612,25.833973660 61.434959064,25.835259034 61.437172453,25.835783483 61.438264387,25.836592399 61.438956780,25.838266189 61.439275394,25.844039187 61.438920545,25.845509617 61.437981486,25.847385032 61.437749932,25.850384888 61.437274463,25.850632297 61.436238265,25.853505453 61.434687223,25.853639066 61.433633151,25.853294828 61.432999595,25.853243581 61.432298819,25.852885772 61.429719650,25.850260136 61.429064210,25.850648121 61.428625822,25.851513760 61.428118156,25.853352592 61.427753204,25.853730143 61.427076239,25.853876313 61.425682795,25.856354232 61.423810559,25.861842174 61.421136923,25.866509504 61.419199635,25.866539281 61.418109559,25.865931861 61.416937156,25.860424381 61.415740973,25.849197328 61.412061473,25.849036477 61.410066548,25.847273806 61.409207972,25.844041295 61.408206932,25.839870754 61.407948880,25.836845821 61.410246088,25.830139268 61.410820902,25.828921913" ;
        poi:history       "Esihistoriallisella ajan asutuksesta kertovat lukuisat kivi- ja rautakauden asuinpaikat ja uhrikivet. Hämeen eräalueena ollut Sysmä sai pysyvän asutuksen keskiajalla. \r\n\r\nNuoramoisten 20 taloa käsittänyt kylä muodosti uuden ajan alkupuolella Päijänteen itäpuolisten alueiden suurimman kylän. Historiallisissa lähteissä se mainitaan ensimmäisen kerran 1405. \r\n\r\nNordenlundin tai Nuoramoisten kartano muodostui 1605, kun ratsumestari Sigfrid Henricsson sai kartanon läänityksenä sodankäyntiansioistaan. Uudelle omistajasuvulle kartano siirtyi 1740. Nordenlundin kartanon päärakennus rakennettiin 1790-luvulla. Se muutettiin uusklassilliseen ulkoasuun 1813. Arkkitehti Alfred Cawénin suunnittelema ulkoasu valmistui 1868. Makasiinin nykyisen ulkoasun suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström ja se valmistui 1880-luvun alkupuolella. Kartanossa toimi vuodesta 1912 alkaen karjanhoitokoulu, jonka aikana rakennettiin pihapiiriin 1920-luvulla kaksikerroksinen asuinrakennus. \r\n\r\nVanha-Olkkolan kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkupuolelle, jolloin Olkkolan ratsutila perustettiin. Ratsutila jaettiin 1789 Vanha-Olkkolan ja Uusi-Olkkolan kartanoihin. Vanha-Olkkolan päärakennus tuhoutui tulipalossa 1884 ja nykyinen päärakennus valmistui seuraavana vuonna. Rakennukseen on tehty muutoksia 1950-luvulla. Uusi-Olkkolan kartano on rakennettu ilmeisesti 1792, mutta sen ulkoasua on muutettu 1935 arkkitehti Elsi Borgin suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k781 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:talonpoikaistalo , poio:muinaisjaannos , poio:seurantalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4038" ;
        skos:prefLabel    "Nuoramoisten kartanomaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5655>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ympäristötaidetta Töölönlahdella" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Töölönlahden rannalla, VR:n liikenteenjohtorakennuksen vieressä on sillan kaiteessa noin kaksi metriä korkeita oransseja kirjaimia, joista muodostuu Töölöön päin sana ALTIS. En tiedä onko sen alapuolella jatkoa, näen vain nuo kirjaimet nurinpäin junasta. Mitä se mahtaa tarkoittaa? Kysessä on Harald Karstenin ympäristötaideteos \"ALTIS\", mikä rinnastuu taiteilijan vuoden 1998 Jämsässä toteutettuun \"SILTA\" - teokseen. Teos on osa Töölönlahden taidepuiston teoskokonaisuutta.\n\nNäin mainitaan taiteilijan teosten taustasta Suomen Kuvanveistäjäliiton nettisivuilla:\n\nTeokset ovat avoimesti moniselitteisiä ja kiteytyvät lopulliseen muotoon katsojan yksilöllisen ajattelun kautta. Teokset ovat usein hersyvän humoristisia. Suurin ilo repeää taiteilijan käyttämien materiaalien, muotokielen ja liikkeen luomista hokkus-pokkus-efekteistä. Näin sanoma osuu kohteeseensa ilman esteettistä etikettiä tai älyllistä pakonomaisuutta." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6714> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kuljen-tyomatkani-junalla-ja-jo-pitempaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3865>
        dcterms:modified  "2010-12-02T11:03:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6369>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:38:54+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p154>
        dc:created      "2012-12-27T13:37:20.42+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-12-27T13:37:26.311+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "Tuntematon ruotusotilas"@fi , "Tuntematon ruotusotilas"@en , "Tuntematon ruotusotilas"@sv .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kalliossa oli harmaampaa kuin kouluaikoina. Joka toisessa kauppahuoneistossa oli kirpputori. Pankit ja design-liikkeet olivat kadonneet. Vain Karhupuiston miehet olivat jäljellä pussikaljoineen ja kefiiripurkkeineen. Kuvittelin, että he olivat istuneet puistossa yhtä sitkeästi kuin kivinen karhu. Lumi oli satanut heidän päälleen ja sulanut pois, ja aina he olivat istuneet samalla penkillä.\" (s. 30)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1491> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7944>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Matikainen-Kallström, Marjo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7944" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8658>
        dcterms:modified  "2010-02-04T12:19:07+0300" .

[ dcterms:description  "Romaani tästä ajasta, seksualisoituneesta yhteiskunnasta ja hellyyden puutteesta. Kahden yksinäisen erikoinen rakkaustarina: Antero Mokka on rikoskomisario ja Leila Korhonen on pidätetty, jolla on yritys nimeltä Hellyys ja Läheisyys Oy. Leila Korhosen yritys sijaitsee Punavuoressa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1500> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

[ dcterms:description  "Elokuvan Näsijärven rannalla sijaitseva kuvitteellinen kustavilainen kartano. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9007> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598>
] .

rky:p835  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lahden rautatieasema on perustettu Riihimäki-Pietari -radan varrelle liikenteellisesti merkittävään paikkaan, jossa Päijänteen ja Vesijärven vesistöalueen puutavara on siirretty kuljetettavaksi rautateitse eteenpäin sekä Helsingin että Loviisan satamiin. Varikkoalueen toiminnallisesti monipuolinen rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Lahden nykyinen rautatieasema edustaa arkkitehtuuriltaan poikkeuksellista 1930-luvun asemarakentamista.\n\nLahden asemarakennus on järjestyksessä kolmas. Aumakattoinen, kaksikerroksinen ja modernin yksinkertainen tiilirakennus on valmistunut 1935 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Rakennuksen vieressä on samanikäinen tiilinen makasiinirakennus.\n\nAseman itäpuolella on vanhassa asemapuistossa asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu 1912 arkkitehti Albert Leideniuksen tyyppipiirustusten pohjalta. Rakennuksen alkuperäistä jugendasua on muutettu myöhemmin.  \n\nPääradasta erkanevan satamaradan risteyksessä sijaitseva varikkoalue on noin kilometrin päässä aseman länsipuolella. Rakennuskantaan kuuluu rautateiden veturitallin ja vesitornin lisäksi lukuisia asuin- ja talousrakennuksia sekä koulurakennus 1900-luvun alkupuolelta. Veturitallin vanhimmat osat ovat radan rakentamisen ajalta. Vesitorni on rakennettu 1957 arkkitehti Jarl Ungernin laatimin tyyppipiirustuksin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.977132039,25.655318521 60.977147439,25.656862524 60.977530034,25.657047972 60.977407192,25.658911249 60.977031184,25.661581342 60.976543414,25.660984132 60.976686662,25.655381991 60.977132039,25.655318521" ;
        poi:history       "Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan yhdistävän Riihimäen ja Pietarin välisen rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1868 hätäaputöinä. Suurten nälkävuosien aikana rakennettu  rautatie valmistui 1870. Ensimmäisen Salpausselän ja Vesijärven yhtymäkohtaan sijoitetulla rautatiellä ja asemalla oli keskeinen merkitys Lahden kaupunkikehitykselle. Rautatien rakentamiseen liittyy lisäksi Vääksyn ja Kalkkisten kanavat, joiden rakentamisella yhdistettiin Vesijärvi ja laaja Päijänne.\r\n\r\nHollolan pitäjän Lahden kylän alueelle rakentamisvaiheessa sijoitettu asemarakennus tuhoutui tulipalossa 1873. Seuraavana vuonna valmistunut uusi asemarakennus rakennettiin vanhalle paikalle ja jäi siten varsinaisen taajaman ulkopuolelle. Asemaan ja asemapuistoon liittynyt asemapäällikön asuinrakennus valmistui 1912. \r\n\r\nVesi- ja maaliikenteen solmukohtaan rakennetun rautatien ja aseman ansiosta kylä kasvoi nopeasti ja Lahdesta tuli kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Toinen rautatieasema palveli kauppalaa ja kaupunkia 1930-luvun alkupuolelle saakka, jolloin puinen asemarakennus purettiin raidealueen leventämisen vuoksi pois. Nykyinen, vanhan aseman länsipuolelle rakennettu asema valmistui 1935.   \r\n\r\nRautatiehallitus, joka oli huolestunut aseman ja kauppalan väliin jäävästä alueesta, ehdotti keväällä 1878 sen pakkolunastamista vastaperustetulle kauppalalle. Laajennetussa asemakaavassa asema-alue liittyykin jo kaupunkirakenteeseen nykyisten Vesijärvenkadun ja Rautatienkadun päätteenä.\r\n\r\nPuutavaraliikenteelle tärkeä Vesijärven haararata rakennettiin 1869. Se erosi Helsinki-Pietari -radasta Mytäjärven länsipuolella ja ratojen väliin muodostui kolmiomainen varikkoalue, jossa oli myös rautatieläisten asuintaloja ja koulu. Vesijärvi oli sisävesiyhteyksien vuoksi huomattava satama ja lähtevän tavaran, etupäässä puutavaran määrä oli 1880-luvulla maan toiseksi suurin. Vuoden 1900 jälkeen yksityinen Loviisan rata vähensi osaltaan tämän VR:n haararadan merkitystä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:puisto , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1904" ;
        skos:prefLabel    "Lahden rautatieasema ja varikkoalue (rautatieasema)"@fi .

koko:p39106  dc:created  "2012-05-24T10:53:46.525+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T10:53:51.069+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "tykkipatterit"@sv , "tykkipatterit"@fi , "tykkipatterit"@en .

[ dcterms:description  "Lenin asui syksyllä 1917 Töölönkatu 46:ssa Arthur ja Emilia Blomqvistin luona." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7956> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7955>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8300>
        dcterms:modified  "2010-01-04T14:24:23+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8061>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Runnas, Ami"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8061" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1573>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Harjunpää ja kiusantekijät" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9465> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i94> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8524> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1570> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/dekkari/harjunpaa-ja-kiusantekijat" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3150>
        dcterms:modified  "2009-11-10T10:22:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9109>
        dcterms:modified  "2010-06-01T14:50:18+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6366>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Vuosaaren metroasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> ;
        wgs84:lat         "60.207428307219" ;
        wgs84:long        "25.143190745845" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vuosaaren-metroasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6605>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:35+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8560>
        dcterms:modified  "2010-02-01T14:50:52+0300" .

rky:p1034  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "62.019236968,28.452961988 62.015073460,28.451227877 62.012406050,28.458598972 62.011425792,28.462978436 62.007967754,28.460780260 62.007142559,28.456495531 62.007095513,28.454912583 62.009286267,28.444403870 62.013477708,28.439407758 62.018010011,28.428146645 62.019316210,28.431144531 62.017983798,28.440885347 62.019738347,28.451720758 62.019236968,28.452961988" ;
        poi:municipality  kunnat:k681 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1150" ;
        skos:prefLabel    "Rantasalmen kartanot (Putkisalo)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655>
        a                   th:MuuPaikka ;
        rdfs:label          "Kolmen sepän patsas"@fi ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:isPartOf    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=130&sortby=statue" , "http://internetsivu.yritysopas.com/vanhaylioppilastalo/" ;
        wgs84:lat           "60.1687612722985" ;
        wgs84:long          "24.9408002077868" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8655" .

[ dcterms:description  "Kirjassa on Panu Rajalan kirjoitus \"Kun Sillanpää Torniin nousi\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2902> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6451>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6865>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:53+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9369>
        dcterms:modified  "2010-08-13T11:59:21+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2024>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nieminen, Kaiho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/nieminen-kaiho" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i305>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsingin tytöt" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i304> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsingin-tytot" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Juhlasali oli täynnä viimeistä istumapaikkaa myöten. Suuri osa yleisöstä seisoskeli sivuilla tai oleili osakuntahuoneissa, joiden saliin johtavat ovet oli avattu. Havupuilla koristellun salin perällä oli kolme kaariholvia, joissa seisoivat nyt juhlittavien suurmiesten kipsiset rintakuvat.\" (s. 13-14)" ;
  dcterms:description            "Ylioppilastalolla vietetään railakkaita juhlia Runebergin, Snellmanin ja Lönnrotin yliopistoon tulon 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Kosteaa iltaa kuitenkin sekoittaa fennomaanien ja ruotsinmielisten riidat ja aamun sarastuksessa löytyy talosta myös ruumis." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8819> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
] .

rky:p1294  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tuusulan Rantatiehen sitoutuvassa laajassa kokonaisuudessa keskeisen osan kulttuurimaisemaa muodostavat kansallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät 1900-luvun alun taiteilijahuvilat sekä itsenäisen Suomen alkuvaiheen maa- ja kotitalouden sekä sotilaskoulutuksen oppilaitokset. \n\nRantatie on vuosisatoja vanha tie, jonka hyvin säilynyt osa, kolmen kilometrin pituinen Tuusulanjärven rantaa seuraileva paikallistie, on tiehallinnon museotie. Rantatiellä ja 1862 valmistuneella rautatiellä on ollut suuri merkitys paitsi Tuusulan pitäjän asutukselle myös Rantatien huvilayhdyskunnan synnylle. \n\nTuusulanjärven eteläpäässä on viehättävä Tuusulan kirkkomiljöö, jossa puisen tasavartisen 1700-luvulla rakennetun ristikirkon lisäksi ovat kellotapuli, paarihuone, viljamakasiinit ja vanha kansakoulu. Kirkkomaalla on 1872 kuolleen Aleksis Kiven hauta muistomerkkeineen. Mökki, jossa kirjailija vietti viimeiset elinaikansa, on Rantatien varrella. Kirkon viereisessä Tuusulan kylässä on pappila sekä koulu-, asuin- ja kaupparakennuksia. \n\nTuusulanjärven itärannalle, Rantatien varrelle syntynyt huvilayhdyskunta heijastaa 1800-luvun lopulla herännyttä suomenmielistä maaseutu- ja kansanelämän ihannointia. Kirjailija Juhani Ahon johdolla Tuusulanjärven 1890-luvun loppupuolella löytäneet taiteilijat ovat muodostaneet Rantatien yhteyteen 1900-luvun alussa Suomen taide-elämän merkittävän keskuksen rakentamalla sinne huvilansa asuin- ja työskentelytiloiksi. Ahon lisäksi taiteilijayhdyskunnan kantajoukkoon kuuluvat Pekka Halonen, Eero Järnefelt, J.H. Erkko ja Jean Sibelius perheineen.\n\nTaiteilija Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi sijaitsee Tuusulanjärveen pistävällä kallioisella luonnontilaisella niemellä. Halosen suunnittelemassa ja rakentamassa hirsisessä erämaalinnassa on kahden kerroksen korkuinen ateljee ja asuintilat. Kokonaisuudessaan kolmikerroksisen rakennuksen ulkoasussa voi nähdä vaikutteita karjalaistyyppisestä rakentamisesta, johon Halosenniemen hirsiseinät, pieniruutuiset ikkunat ja parvekkeet kuuluvat luonteenomaisena osana. Ateljee on nykyisin museona. \n\nSäveltäjä Jean Sibeliuksen 1904 valmistunut Ainola on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema huvila, joka sijaitsee ikihonkia kasvavalla metsäisellä kumpareella. Huvilan arkkitehtuurissa on nähtävissä aikakauden kansainvälisiä tyylivaikutteita sekä suomalaiseen perinteiseen rakentamiseen viittaavia kansallisromanttisia piirteitä. Ainolan pihapiiriin kuuluu myös Aino Sibeliuksen suunnittelema sauna ja arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnittelema porttirakennus. Jean ja Aino Sibelius on haudattu Ainolan puistoon, hautakiven on suunnitellut Sibeliuksen vävy professori Aulis Blomstedt. Ainola toimii museona. \n\nAhola on taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon huvila, jossa taiteilijapari asui 14 vuotta. Puisen päärakennuksen ulkoasu on Ahojen jälkeiseltä ajalta. Erkkola on Aleksis Kiveä ihailleen runoilija J.H. Erkon huvila, entinen ruukkumestari Grönrosin talo, jonka 1900-luvun alun laajennus ja korotus kansallisromanttisessa hengessä on toteutettu Pekka ja Antti Halosen suunnitelmien mukaan. Taiteilija Eero Järnefeltin Suvirannassa on puutarhan ympäröimä mansardikattoinen, Usko Nyströmin suunnittelema puuhuvila vuodelta 1901. Englantilaisia maaseutuasumuksia muistuttava Suviranta on yksityiskoti, Ahola ja Erkkola ovat avoinna yleisölle. \n\nTaiteilijahuviloiden lisäksi järven ja Rantatien tuntumassa on monia taiteilija- ja sivistyneistöpiirien sekä virka- ja liikemiesten rakennuttamia ja vuokraamia huviloita ja tiloja. Yksi niistä on finanssi- ja teollisuusmies K.A. Paloheimon tila Kallio-Kunikala, jossa toimii Sibelius-Akatemian musiikkikeskus. \n\nItsenäisyyden alkupuolen merkittävän oppilaitoskokonaisuuden Tuusulanjärven ympäristössä Järvenpäässä muodostavat Kotitalousopettajaopisto, sen koetila Kyrölä ja maatalousnormaalikoulu. Kotitalousopettajaopiston 1920-luvun klassistisen päärakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela. Koulua ympäröi järveen rajautuva osittain geometrinen, osittain vapaamuotoinen puisto. Kotitalousopettajaopiston Kyrölän koetilan asuin- ja talousrakennukset muodostavat umpipihan. Maatalousnormaalikoulun klassistinen rakennusryhmä kivisine koulurakennuksineen ja opettajien asuinrakennuksineen sekä maatila sijaitsevat peltoaukealla Tuusulantien varrella. Maatalousnormaalikoulu, karjanhoitokoulu ja lehtorien asuinrakennus, verstaspiha ja maatila ovat kukin omalla mäellään.\n\nPuolustusvoimien Taistelukouluna tunnetun oppilaitoksen alueen huvilahistoriasta kertovat rakennukset 1900-luvun ensi vuosilta. Suojeluskunta-ajalta ja sotilaskäytön alkuajoilta 1920- ja 1930-luvuilta on sekä puisia koulutus-, urheilu- ja asuinrakennuksia että kivisiä funkisrakennuksia. \n\nVaikka Rantatien ympäristö ja rakennuskanta on paikoin voimakkaasti uudistunut, on kohteen huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys ja tien raittitunnelma yhä hyvin hahmotettavissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.457686171,25.078105399 60.461899682,25.082644456 60.462668177,25.087051182 60.464114640,25.095366891 60.464686977,25.097685508 60.464709995,25.099135019 60.456162120,25.101424567 60.446887406,25.104250542 60.446938807,25.085970774 60.446517663,25.083160503 60.446315980,25.082374142 60.446709404,25.080424307 60.446454405,25.079092441 60.444889096,25.077724268 60.445210956,25.075530915 60.447282836,25.076812077 60.449196548,25.073317273 60.454580530,25.075601693 60.457686171,25.078105399" ;
        poi:history       "Tuusulan seurakunta perustettiin 1643 Sipoon emäseurakunnan alaiseksi kappeliksi. Tuusulan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1643 Tuusulanjärven eteläpäähän. Nykyinen kirkko valmistui 1734, sen ulkoasu on 1853 ja 1903 tehtyjen korjausten jäljiltä. \r\n\r\nTuusulajärven rantojen asutus keskittyi 1780-luvulla kyliin ja kartanoihin. Rantatien varrella olivat tällöin jo keskiajalla asutuksensa saaneet Tuusulan, Tuomalan ja Järvenpään kylät. Itärannan kartanoita olivat Tuusulan ja Järvenpään kartanot. \r\n\r\nTuusulan ja Mäntsälän välinen maantie mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1692, joskin tie on mahdollisesti jo keskiaikaista perua. Rantatie oli 1700-luvulla uusi kulkuväylä, joka yhdisti Tuusulan tienoot Porvoon - Hollolan tiehen. Rantatie ja rautatie edistivät Tuusulan pitäjän asutuksen, teollisuuden ja huvilayhdyskunnan kehitystä. Rantatien varteen alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla muodostua yhdyskunta suurhuviloineen. Suomalaiset ja venäläiset upseerit, liikemiehet ja virkamiehet ostivat Kirkonkylän ja Tuomalan talonpojilta rantapalstoja, joille rakennettiin komeita huviloita, kuten mm. Onnela ja Syvälahti, jotka myöhemmin toimivat täyshoitoloina. \r\n\r\nAleksis Kivi asui viimeiset elinaikansa veljensä mökissä Krapin talon mailla. Kivi kuoli veljensä luona 38-vuotiaana. Historiaan ovat jääneet hänen viimeisiksi väitetyt sanansa: \"Minä elän!\" Kansalliskirjailija Aleksis Kiven päivä 10.10. on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä. (Ks. myös kohteet Aleksis Kiven Palojoki ja Nurmijärven kirkonmäki.) \r\n\r\nTaiteilijayhteisön syntyä voidaan selittää toisaalta maantieteellisesti - hyvät junayhteydet Helsinkiin - ja toisaalta kielipoliittisesti: Tuusula oli Helsinkiin nähden lähin suomenkielinen kunta. Tuusulanjärven maisema sisälsi lisäksi sisä-Suomen leppoisan luonnon elementtejä, joihin taiteilijat olivat entuudestaan tottuneet. \r\n\r\nPekka Halonen rakensi ateljeekotinsa Halosenniemen 1899-1902. Halonen asui jo ennen Halosenniemen rakentamista Tuusulan Tuomalan kylässä. Tarvittuaan suurempaa työtilaa alttaritaulujen maalaamista varten hän suunnitteli ja rakensi hirsisen ateljeehuvilan, jossa asui ja työskenteli yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tuusulan kunta osti Halosenniemen Pekka ja Maija Halosen perikunnalta 1949. Kunta on palauttanut rakennuksen ja puutarha-alueen 1980-luvun lopulla Halosen perheen aikaiseen asuun. \r\n\r\nSibelius perheineen muutti Tuusulaan 1904. Osaksi rantatonttien kalleuden vuoksi Sibelius joutui tyytymään kauempana rannasta olevaan tonttiin. Lars Sonckin suunnittelema rakennus toimi Aino ja Jean Sibeliuksen kotina heidän kuolemaansa saakka. Alkujaan rakennuksen ulkoasua hallitsi laudoittamaton hirsi sekä jyrkkä pärekatto. Myöhemmin julkisivu on vuorattu ja katto katettu tiilillä.\r\n \r\nJärvenpään kartano siirtyi valtion omistukseen 1925. Järvenpään kotitalousopettajaopisto ja maatalousnormaalikoulu perustettiin kartanon maille 1928 ja jo samana vuonna valmistuivat maatalousnormaalikoulun rakennukset ja kotitalousopettajaopiston kolmikerroksinen kivinen opistorakennus, jonka olivat suunnitelleet arkkitehdit J. ja T. Paatela. Puutarha- ja puistosommitelmat toteutettiin Bengt Schalinin 1928 tekemien suunnitelmien mukaan. Taiteilijahuvila Ahola oli entinen Järvenpään kartanon pihapiiriin 1870-luvulla rakennettu Vårbackan huvila, jossa 1897-1911 asuivat kirjailija Juhani Aho ja taiteilija Venny Soldan-Brofelt. Heidän jälkeensä huvila toimi kuvanveistäjä Yrjö Liipolan asuntona sekä täysihoitolana. 1928 rakennus muutettiin kotitalousoppilaitoksen oppilasasuntolaksi arkkitehti Paatelan suunnitelmin, jolloin rakennus sai nykyisen korkeutensa ja klassistisen ulkoasunsa. \r\n\r\nTaistelukoulun alue kuului 1880-luvulla Koivikon tilaan, jonka 1900 rakennettu huvila (Waldemar Aspelin) on muutettu upseerikerhoksi. Kurssirakennukseksi muutettu toinen asuinrakennus on vuodelta 1901. Suojeluskuntajärjestö osti tilan 1921 ja Suojelukuntain Päällystökoulun ajoilta ovat koulutusrakennus Hersala (Karl Malmström - Robert Tikkanen), urheiluhalli Levälä (A. Rissanen) sekä asuinrakennus Vihmala. 1930-luvulla rakennettiin kurssirakennus (Matti Paalanen) sekä rantasauna. Jatkosodan jälkeen tapahtuneen suojeluskuntajärjestöjen lakkauttamisen jälkeen alue siirtyi Suomen Punaisen Ristin haltuun. Viipurin Markovillassa toimineen Taistelukoulun (perustettu 1927) käytössä alue oli 1949-1992. 1970-luvulla valmistuivat elementtirakennukset 8 ja 11 (Ålander - Packalen – Korsström). 1996 alkaen alue on ollut Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen toimipaikkana."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k186 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:huvila , poio:oppilaitos , poio:hautausmaa , poio:koulu , poio:kirkkorakennus , poio:pappila , poio:museo , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1477" ;
        skos:prefLabel    "Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4313>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kulttuuritalo/House of culture" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kulttuuritalohouse-culture" .

blue_route:s35  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Bastioni Lantingshausen"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p163> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Bastioni Lantingshausen"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Merihaka. Helsingin rumimpia ja ikävimpiä asuntoalueita. - - - Epämääräinen boksi? Kaikkea vielä. Asunto ei tosin pinta-alaltaan ollut suuri, mutta se oli korkean tornitalon neljännessätoista kerroksessa oleva kulmahuoneisto, ja sen suurista ikkunoista avautui Huikaisevan kaunis näkymä yli talvisen Helsingin.\" (S. 163, 164.)" ;
  dcterms:description            "Näyttelijä Anna Marian äiti, Juulia Helminen, asuu Merihaassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2012> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9089>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9011>
        dcterms:modified  "2010-04-13T15:03:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i565>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kaisa Niemi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i564> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9255> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kaisa-niemi" .

rky:p1628  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.238483574,24.873565361 60.238410743,24.874243264 60.238158840,24.874932757 60.237815924,24.875171417 60.237519283,24.875310849 60.237372554,24.875104061 60.237284329,24.874821238 60.237226117,24.874175843 60.236705665,24.872286091 60.236517665,24.872490741 60.236325882,24.871709689 60.236184068,24.871815121 60.236043478,24.871247188 60.235795345,24.871431610 60.235714277,24.871220588 60.235349381,24.871208231 60.235366541,24.869295771 60.235948869,24.868705019 60.236747873,24.869326237 60.237225527,24.870040456 60.238174368,24.871806179 60.238483574,24.873565361" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kasarmi , poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos , poio:satama ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Kannelmäki)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Meille loistaa Kallion kuu" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i589> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9106>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Tukholmankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i16> ;
        wgs84:lat         "60.1916758156172" ;
        wgs84:long        "24.906277986628" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/tukholmankatu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6602>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Munkkiniemen kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> ;
        wgs84:lat         "60.1942818433072" ;
        wgs84:long        "24.8812040408936" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/munkkiniemen-kartano" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7077>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Muistelmia : Rikhardinkadun kirjasto 1882-2007" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6422> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7077" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7316>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2166>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:36+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1648486~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9271>
        dcterms:modified  "2010-06-10T13:04:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6862>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kallion kirkko" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/eng> , <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6861> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kallion-kirkko" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9366>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Flemarilla tuulee" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7528> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i551> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9233> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9366" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9605>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:05:52+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1822363~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7576>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:24+0300" .

[ dcterms:description  "Oikeustalon saneerauksen arkkitehti 2004." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7180> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7177>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_114>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:49:28+0300" .

rky:p1530  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kakskerran kirkko, joka kuuluu Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin Turun seudulle sijoittuvaan tuotantoon, on yksi harvoista maahamme 1700-luvulla rakennetuista kivikirkoista. \n\nKakskerran saaren kirkko sijaitsee Kirkkosuntin rannassa. 1760-luvulla rakennettu kivikirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jonka suorakaiteiseen runkohuoneeseen liittyy pohjoissivulla sakaristo sekä matala kattilahuone vuodelta 1940. Yksilaivaista kirkkosalia kattaa lautainen tynnyriholvi, jossa on kaksi ruusukemaalausta vuodelta 1843. 1600-luvun alttaritaulun yläpuolelle ripustettu risti, kirkon länsipäässä oleva parvi sekä alttarikaide ovat arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemia. Vanhasta alttarista on jäljellä 1843 tehty kehystys. Saarnatuoli on peräisin Turun Mikaelinkirkosta. Ikkuna- ja oviaukot ovat segmenttikaariset. \n\nErillinen, Intendentinkonttorin suunnittelema puinen uusklassinen kellotapuli on vuodelta 1826. Kivimuurin ympäröimällä hautausmaalla on von Bonsdorff-suvun empiretyylinen hautakappeli vuodelta 1831."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.368628250,22.218302376 60.368696044,22.218082281 60.370102747,22.217073189 60.370405796,22.218261088 60.370587977,22.219247168 60.370523306,22.219686534 60.370263291,22.221005030 60.369579281,22.221035166 60.369019804,22.221049867 60.368628250,22.218302376" ;
        poi:history       "Kaarinan emäseurakuntaan kuuluneet Kakskerran ja Satavan saaristolaiset saivat luvan perustaa kappelin 1693, mutta vielä tuolloin ajatus jäi toteutumatta. Rukoushuonekunta perustettiin 1764 ja kirkko rakennettiin 1765-1769 Brinkhallin kartanon maalle turkulaisen arkkitehti C.F. Schröderin johdolla.\r\n\r\nKirkko vihittiin käyttöön 10.12.1769. Päätös tapulin rakentamisesta tehtiin 1820 ja sen piirustukset valmistuivat C. Bassin johdolla 1824. Kirkkotarha vihittiin 1852, mitä ennen sinne oli jo valmistunut von Bonsdorff-suvun hautakappeli. Kirkkoa korjattiin 1840-luvulla ja 1895. Sisätiloja korjattiin ja sen kiinteä sisustus uusittiin lähes kokonaan arkkitehti Erik Bryggmanin johtamassa peruskorjauksessa 1940.\r\n\r\nKappeliseurakunnaksi Kakskerta tuli 1858 ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Kakskerran seurakunta liitettiin Turun Martin seurakuntaan 1959 ja kunnallishallinnollinen liitos Turkuun tapahtui 1968."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4784" ;
        skos:prefLabel    "Kakskerran kirkko"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9865>
        dcterms:modified  "2012-06-29T13:56:04+0300" .

[ dcterms:description  "Tytöt meikkaavat siellä ja peilailevat itseään varastamistaan autojen sivuikkunoista. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9685> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6737>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_374>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1221384~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3329>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Huldan helmoista avoimeen Ainoon" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6466> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3329" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7313>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Vuorela, Toivo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7313" .

rky:p1790  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos patosiltoineen ja voimalaitosyhdyskuntineen on yksi Lapin jälleenrakennuskauden suurhankkeista. Pohjois-Suomen valtavirran, Kemijoen ensimmäisenä valtakunnalliseen sähköenergiantuotantoon valjastanut voimalaitos on korkeatasoista arkkitehtuurisuunnittelua. Voimalaitos yhdyskuntineen muodostaa Lapin jälleenrakentamista ja energiatalouden kehitystä kuvastavan monumentaalisen maiseman Kemijokisuussa.\n\nIsohaaran voimala (1949) aloitti Kemijoen valjastamisen sähköenergian tuotantoon, nykyään Kemijoen vesistöalueella toimii 18 vesivoimalaitosta. Ympäristövaikutuksiltaan kiistanalainen hanke merkitsi Pohjois-Suomen uudenlaista kytkemistä osaksi maan talouselämää ja sen sodanjälkeisen elvyttämisen varmistajaksi. Historiallista käännettä ilmentää energiatalouden luoma rakennettu kokonaisuus Isohaarassa: vesiallas, patorakenne ja voimalaitos.\n\nFunktionalistinen voimalaitosrakennus on kulttuuriympäristön kiintopiste. Voimalapatoa pitkin kulkee rautatien rinnalla maantie. Padon harjalla kulkeva ajotie on toiminut maantieliikenteen pääyhteytenä, kunnes valtatie 4:n uusi silta valmistui 1976 Vallitunsaaren eteläpuolelle. Pato on edelleen rautatien ylityspaikka. \n\nKemijoen Isohaaran ja Vähähaaran välisen Vallitunsaaren entinen voimalaitosyhdyskunta liittyy edellisiin maisemallisesti ja historiallisesti. Sen erityispiirteisiin kuuluu 1940- ja 1950-lukujen vaihteeseen palautuvan yhtenäisen rakennuskannan ja puistomaisuuden rinnalla venäläisten sotavankien hautausmaa. Alkuperäiskäytön päätyttyä Vallintunsaaren rakennuskannalle on tavoiteltu uutta käyttöä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.791395580,24.543738610 65.792202045,24.546449507 65.792478883,24.547855731 65.790757731,24.552789197 65.790000500,24.557564463 65.786778961,24.548715818 65.787642981,24.543761026 65.791334018,24.543739067 65.791395580,24.543738610" ;
        poi:history       "Isohaaran vesivoimala oli 1943 perustetun Pohjolan Voima Oy:n suurhanke. Saksalaiset tuhosivat Kemijoen sillat perääntyessään Kemistä lokakuussa 1944. Tämä katkaisi rautatieliikenteen Lappiin. Pohjolan Voima Oy teki 1945 valtiolle esityksen, jolla se tarjoutui rakentamaan Kemijoen yli uuden sillan toukokuuhun 1946 mennessä, jos se saa rakentaa sillan yhteyteen vesivoimalan. Rakentaminen aloitettiin 1945. Patosilta rauta- ja maanteineen valmistui 1946 ja avattiin liikenteelle kesällä 1947.  Voimalaitosrakennus, jonka arkkitehtisuunnittelusta vastasi Sigurd Frosterus, valmistui 1949. \r\n\r\nMittavan rakennustyömaan tukikohtana käytettiin Vallitunsaarta, joka vakiintui voimayhtiön konttoripaikaksi ja sen henkilökunnan yhdyskunnaksi. Asuinalue toteutettiin 1940- ja 1950-luvun vaihteessa korkeatasoisena sekä rakennuskannaltaan (arkkitehti Eino Pitkänen) että viheralueiltaan (puutarha-arkkitehti John Hausen). \r\n\r\nToisessa maailmansodassa saksalaiset olivat ylläpitäneet Vallitunsaaressa sotavankileiriä (suomalaisten ylläpitämä pääleiri oli Ajoksessa), ja vanhastaan saarta oli käytetty lohenkalastukseen ja etappina joen yläjuoksulle.\r\n\r\nVallitunsaaren pohjoiskulmaan valmistui täydentävä voimalayksikkö 1994, mikä nosti Isohaaran turbiinien kokonaistehon 108 megawattiin ja laitoksen kuuluvaksi jälleen maan kymmenen tuottavimman vesivoimalan ryhmään."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:silta , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2242" ;
        skos:prefLabel    "Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8027>
        dcterms:modified  "2009-12-22T13:53:08+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5284>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Marsalkan koti" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6431> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6430> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/marsalkan-koti" .

rky:p204  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kolme maamme vanhinta ruukkia, Antskog, Billnäs ja Fiskars, kuuluvat 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin kuvastavat erinomaisesti teollisuuden vaiheita 1600-luvulta  nykypäiviin. Ruukkien erilainen myöhempi historia - Antskogin verka-, Billnäsin puusepän- sekä Fiskarsin rauta- ja konepajateollisuuden huomattavina teollisuuslaitoksina maassamme ilmentävät näiden teollisuudenalojen kehitystä eri vuosisatoina. Historiallisen Pohjan pitäjän ruukkiympäristöt ovat Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjun osa. Ruukkeihin liittyy myös huomattavaa teollisuusarkeologista intressiä ja niiden uudempi maine liittyy aikansa modernia designiä edustavien tuotteiden tunnettuuteen myös maamme rajojen ulkopuolella.\n\nFiskarsin ruukinalue on laaja Fiskarsinjoen varteen suurelta osin 1800-luvun kuluessa rakennettu kokonaisuus. Kolmikerroksinen Fiskarsin ruukinkartano 1800-luvun ensi kymmeneltä hallitsee ruukinkadun varressa ruukinmaisemaa. Fiskarsin päärakennus on merkittävimpiä empirerakennuksia maaseudulla ja siihen liittyvä ruukinkatu on ruukinalueitten vaikuttavimpia. Ruukinkadun varrella puistomaisessa ympäristössä ovat seurantalo, majatalo Värdshuset ja 1765 rakennettu ruukinkonttori, alueen vanhin rakennus, kadun toisella puolella viljamakasiini, hienotaepaja ja kuparivasarapaja. Ruukinkadun tiiviin katunäkymän muodostavat tornilla korotettu, alkuaan kouluksi ja talliksi tehty rakennus ja kiviset kaksikerroksiset empirekauden työväenkasarmit. \n\nYlemmällä ruukinkadulla, nykyisellekin tuotantolaitokselle johtavan tien varressa, on yhtenäinen työväen punamullattujen asuinrakennusten rivistö. Yläruukin alueella on ns. Fiskarsin tehdas. Tiiviissä tuotantorakennusten ryhmässä kosken rannoilla lähellä patoa ovat ruukkihistorian tärkeimpiin lukeutuvat valimo, konepaja ja puhallushuone. Konepajan ruokalassa ja konttorissa toimii museo. Työväen ja virkamiesten asumuksia on myös vanhojen ruukinkatujen ulkopuolella, kuten aluetta reunustavassa kallioisessa mäkimaastossa Suutarinmäellä.\n\nBillnäsin ruukin rakennukset, joihin lukeutuvat myös Billnäs-puusepäntehtaan ja puutarhakoulun rakennukset, ryhmittyvät  joen ja kosken ympärille. Tuotantorakennukset ovat yhtenäisenä ja tiiviinä ryhmänä ruukinpadon molemmilla puolilla. Kosken etelärannalla mm. tiilinen manufaktuuripaja lanterniinikattoineen on keskeinen ruukkimaisemassa, kuten myös Billnäs-puusepänteollisuuden tarpeisiin rakennetut kaksi lähes identtistä, pitkää puista rakennusta. Pohjoisrannalla ovat sähkövoimalaitos ja museona toimiva mylly. Pääosa hirsisistä punamullatuista asuinrakennuksista samoin kuin isännöitsijän asunto ja konttorit ovat joen suuntaisten, pohjois- ja eteläpuolella kulkevien ruukinkatujen varrelle. Kosken alapuolella oleva silta yhdistää ruukinkadut toisiinsa. Asuin- ja tuotantorakennuksista suurin osa periytyy 1770-1800-luvuilta, tuotantolaitoksista moni on myös 1900-luvun puolelta. \n\nBillnäsin ruukin alueen länsipuolella ovat puutarhakoulun, maanviljelyksen ja karjanhoidon rakennuskantaa 1890-luvulta alkaen. Niitten länsipuolella on ruukin patruunan Villa Billnäs. Kaksikerroksinen kivestä rakennettu massiivinen päärakennus on Lars Sonckin suunnittelema ja valmistunut 1917. Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan. Ns. \"Amerikanvillat\", noin 15 virkailijain ja työntekijöiden asuinrakennusta, sijaitsevat Pentbyn alueella. Ruukin laitamilla on nuorempia yhtenäisiä työväen asuinalueita, mm. \"Hollywood\". \n\nAntskogin ruukin historia liittyy paitsi varhaiseen kuparin ja raudan valmistamiseen myös tekstiiliteollisuuden varhaisvaiheisiin. Antskogin ruukkialueen, Pohjan historiallisista ruukkiyhdyskunnista vanhimman ja pienimmän, perusrakenne ja asuinrakennukset ovat säilyneet. Punatiilinen rakennuskanta on verkatehtaan kaudelta, vanhimpia ovat verkatehtaan tuotantorakennus 1840-luvulta sekä pato samalta ajalta. Punatiilinen 1800-luvun lopun uusgoottilainen tehdas ja tiilinen tehdas- ja asuinrakennus muodostavat yhdessä verkatehtaan kanssa tehtaankadun joen länsirannalle. Ruukinkartano niiden tuntumassa on rakentunut nykyasuunsa eri vuosisatoina, runko on ilmeisesti jo 1700-luvulta. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet vanhojen teiden ja joen varteen. Vanhimmat työväenasunnot ovat verkatehtaan perustamisen ajoilta. Tehdasyhdyskuntaan kuuluvat myös työväentalo, koulu, isännöitsijän rakennus ja entisen ruukinkirkon paikka. Uudempi Harabackan omakotialue on osittain tehtaan rakennuttama. Vallonipaja ja kupariruukki ovat sijainneet noin 200 m verkatehtaan alapuolella olevan kosken partaalla. Lisäksi Antskogin ja Fiskarsin ruukkien väliltä on löytynyt esihistoriallinen raudanvalmistuspaikka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.131749153,23.560135337 60.128614978,23.559542556 60.127643950,23.557503613 60.127698667,23.546938030 60.125206441,23.543902774 60.123753252,23.543641200 60.122079126,23.545581388 60.120276250,23.546724726 60.118708691,23.543261780 60.118384057,23.540245814 60.120959007,23.535954427 60.126505088,23.532677476 60.129730287,23.533507223 60.131712347,23.536226164 60.134954952,23.545992338 60.135792349,23.561929023 60.132964293,23.563167266 60.131749153,23.560135337" ;
        poi:history       "Malmin etsintä ja louhinta alkoi Suomessa 1600-luvulla. Historialliseen Pohjan pitäjään, jossa oli metsää, koskivoimaa ja Pohjankurun satama, perustettiin 1630 Antskogin, 1641 Billnäsin ja 1649 Fiskarsin ruukit. Rautamalmi tuotiin Ruotsista.\r\n\r\nAntskogin perusti tiettävästi Jacob Wolle (Wulff) ja rakensi masuunin ja kankirautavasaran. Masuuni lopetettiin 1649. Uusi kankivasarapaja valmistui 1734. Pajassa taottiin ainoana paikkana Suomessa takkirauta kankiraudaksi ns. vallonimenetelmällä 1779 asti. 1700-luvun lopulla Antskogissa jalostettiin kuparia.\r\n\r\nAntskog, Fiskars, Koski ja Kärkelä sekä Orijärven kaivos myytiin 1822 John Julinille. Proomuja varten Julin rakensi 1824 Antskogiin sulun, joka hävitettiin 1909, samassa kohdassa oli ilmeisesti masuuni. Nykyisin paikalla on pato. Kuparilaitos lopetettiin 1880. \r\n\r\nJulin perusti Antskogin ruukin yhteyteen verkatehtaan sekä vanutus- ja värjäyslaitoksen 1839. Verkatehdas valmistui 1841 ja sitä laajennettiin kankaiden väripainamista varten 1847. 1800-luvun lopussa Antskogissa oli kuparilaitoksen ja myllyn lisäksi villakehräämö, kutomo, värjäämö ja trikoonvalmistuslaitos. Tulipalon hävitettyä verkatehdasta 1900 rakennutti Antskogin Verkatehdas Oy suuren tehdasryhmän. Sarka-, tohveli-, ulsteri- ja pukukankaita valmistanut tehdas lopetettiin 1959, jolloin Oy Antskog Ab:n osakekanta siirtyi MAKO Oy:lle. Kiinteistöön kuuluivat 45 hehtaaria maata, teollisuusrakennuksia, lukuisia puisia asuinrakennuksia ja kaksi vesivoimalaa. Toinen voimala tuhoutui tulipalossa. MAKO Oy:n päätuotteet olivat palokalustot, pumput ja teollisuusventtiilit. \r\n\r\nBillnäsin masuunin ja kahden kankirautavasaran perusti Suomen vuorimestari Carl Billsten. Masuuni toimi noin 1639-1658. Billsten perusti Fagervikin ruukin 1646. Billsteneiltä ruukit siirtyivät 1723 Hisingille (aateloituna Hisinger), joilla Billnäs oli 1900-luvulle asti. Hisingit rakensivat kankivasarapajat kosken molemmin puolin. Tuli tuhosi ruukkia 1775 ja uudelleenrakentamisessa ruukki sai pitkälti nykyasunsa. 1800-luvun alkupuolella Hisinger uudisti ruukkia, kuten vasarapajoja ja ahjoja. Jo 1700-luvun lopulla Hisingerit tehostivat Billnäsin maataloutta. Alueelle perustettiin suuri puutarha kasvihuoneineen. Puutarhakoulu toimi Billnäsissä 1890-luvulta vuoteen 1933. \r\n\r\nRuukin tuotantoa uudistettiin 1880-luvulla, takonaulojen valmistus loppui 1882. Yli 250 vuotta jatkunut kankivasaratyö loppui 1904. 1888 valmistui laitos, joka tuotti mm. ovenkahvoja, kirveitä, vasaroita. Jo 1909 valmistettiin myös tammisia konttorihuonekaluja. Tehtaiden osake-enemmistö siirtyi Oy Fiskars Ab:lle 1918 ja kokonaan ne siirtyivät Fiskars-yhtiön omistukseen 1957. Tammihuonekalujen valmistus loppui 1950-luvulla. O.Y. Billnäs A.B. sulautettiin emoyhtiö Fiskarsiin ja huonekalujen valmistus loppui 1970. Vanhan osan teollinen toiminta loppui 2002. \r\n\r\nFiskarsin ruukin synty liittyy Antskogin alkuvaiheisiin, sillä Antskogin omistaja Thorswöste perusti Fiskarsin ruukin 1649 saadakseen masuunin lähemmäs merta. Masuuni ja vasarapaja rakennettiin vierekkäin kosken länsirannalle. Vasarapaja siirrettiin pian ylemmän kosken varrelle, masuuni toimi paikalla 1802 asti. Bengt Qvist laati 1764 ruukille yleiskaavan, josta toteutuivat mm. konttorin ja kartanon sekä alemman ruukinkadun paikat.  \r\n\r\nFiskars tuli Antskogin tavoin Björkmaneille 1783. Antskogin valloonitaonnan lopettamisen jälkeen kankiraudan taonta siirrettiin Fiskarsiin, jonne rakennettiin kaksi kivistä kankirautavasarapajaa. Kuparinjalostuksen aloittaminen oli Fiskarsissa, kuten Antskogissakin, merkittävä uudistus. \r\n\r\nFiskarsista tuli 1815 ruukkiyhtiön keskus, jonne rakennettiin komea ruukinkartano. Kivinen tehdas valmistui 1818. Björkman-suku myi ruukin 1822 John Jacob Julininille (aateloituna von Julin). Julin, kotimaisten vuorimalmien etsijä ja louhija, perusti maan ensimmäisen hienotaepajan 1832. Valimo valmistui 1836 kosken itärannalle. Tuotantoon kuuluivat mm. padat ja paistinpannut. Arkkitehti Engelin suunnitelmin rakennettiin 1831-32 tiilinen paja, johon tuli karkea- ja hienotakomo, viilaamo ja kuparisepänverstas. Hienotaepaja tuotti pöytäveitsiä. Julin perusti myös maan ensimmäisen varsinaisen konepajan 1837. Konepaja valmisti mm. maan ensimmäiset laivahöyrykoneet. Maataloustyökalujen valmistus oli 1850-luvulta alkaen tärkeä. Punatiilinen putlaus- ja valssilaitos valmistui 1858 ja valssilaitos toimi 1930 asti. Palo tuhosi 1877 konepajaa, joka rakennettiin uudestaan. Aurat olivat konepajan tärkein tuote. \r\n\r\nRuukinkartanon päärakennuksen rakentaminen alkoi 1816 arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmin. Charles Bassi korjasi Granstedtin julkisivusuunnitelmia. 1810-luvun lopulla C.L. Engel ehdotti rakennuksen laajentamista yksikerroksisilla kolonnaadirakennuksilla. Suunnitelmasta toteutettiin sisäänkäynnin pylväikkö ja räystään triglyyfilista. 1820-luvulla uudistettiin edustustiloja Engelin ohjeiden mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:mylly , poio:kartano , poio:seurantalo , poio:tuotantorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=888" ;
        skos:prefLabel    "Pohjan ruukkiympäristöt (Fiskarsin ruukinalue)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9602>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Miettinen, Markus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9602" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7812>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7573>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Fredrikinkatu 24"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1637088411141" ;
        wgs84:long        "24.9372313106944" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7573" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p117>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Sauna H8"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T11:07:59.422+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T10:18:44.612+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34262 ;
        poi:description  "Rakennus sijaitsee saaren itärannalla. Se käsittää itse saunan ja pesutuvan. Valmistumisvuosi on puolustusvoimien rakennusrekisterin mukaan 1925. Tämän punaiseksi maalatun rakennuksen eteläpäätyyn on maalattu koko päädyn kokoinen valkoinen ympyrä. Kyseessä on vanha, demagnetisointilaitoksen aikainen kaapeleista varoittava merkki.\n(Liisa Eerikäinen)\n\nLähteet:\nPuolustusvoimien rakennusrekisteri."@fi ;
        poi:history      "Rakennus sijaitsee saaren itärannalla. Se käsittää itse saunan ja pesutuvan. Valmistumisvuosi on puolustusvoimien rakennusrekisterin mukaan 1925. Tämän punaiseksi maalatun rakennuksen eteläpäätyyn on maalattu koko päädyn kokoinen valkoinen ympyrä. Kyseessä on vanha, demagnetisointilaitoksen aikainen kaapeleista varoittava merkki.\n(Liisa Eerikäinen)\n\nLähteet:\nPuolustusvoimien rakennusrekisteri."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/1/2/6/saha/suomenlinna/0_5534064972615586251.jpg" ;
        poi:poiType      poio:sauna ;
        wgs84:lat        "60.154053709109036" ;
        wgs84:long       "24.99098486900334" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8287>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1864641~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5783>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=81430B4C-D06D-4D77-BE03-A49F0B0CBDF5> .

<http://example/upload-base/#metadescription_89>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7907>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Furuhjelm, Mathilda (1825-1914)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7907" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Hän totteli kuitenkin äitiään ja pysytteli suurilla kaduilla: ensin Snelmanninkatua Senaatintorille, sitten Aleksanterinkatua Pohjoisrantaan ja pitkin Liisankatua takaisin Kruununhakaan. Kotikadulle käännyttyään hän ei kuullut muuta kuin oman pulssinsa, ja niska hupun alla oli hikimärkä.' (s. 33)" ;
  dcterms:description            "Alva lenkkeilee Kruununhaan kaduilla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9872> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

rky:p464  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. \n\nVarsinais-Suomi \n\nSuuri Rantatie on alkujaan kulkenut Turun linnalta tuomiokirkon viereiselle Suurtorille, jossa tie on suuntautunut Karjakatuna kohti Uuttamaata. Kaarinassa Tuorlan kartanon alueella on hyvin säilynyt tielinja. Rungon kievarin kautta tie kaartaa Piikkiön kirkolle, ja jatkaa Makarlan kylän kautta koilliseen. Paimiossa tie kulkee Kampparlan kylämäen ohi ja ohittaa Nakolinnan muinaislinnan ennen saapumistaan Paimion keskiaikaiselle kirkolle. Sieltä tie kulkee Trömperin kestikievarin kautta kohti Halikon- ja Uskelanjokien laaksoja ja Halikon keskiaikaista kirkkoa. Halikon vanha silta kuuluu Tiehallinnon valitsemiin museosiltoihin. Salossa tie kulkee läpi Uskelan kirkkomaan ja suuntaa etelään Perniönjoen vartta. \n\nUusimaa \n\nSuuri Rantatie ohittaa Tenholan keskiaikaisen kirkon ja jatkaa kohti Pohjan kirkkoa, missä Rantatiellä on ollut yhteys merelle. Tie muodostaa Billnäsin ruukinraitin. Karjaan taajamassa Suuri Rantatie haarautuu ns. Ylemmän ja Alemman maantien reiteiksi, jotka yhtyvät Siuntion Sunnanvikissä. Ylemmän maantien pohjoinen reitti kulkee pitkin Lohjanharjua Siuntion jokilaaksoon. Raaseporin linnalle johtava ns. Alempi maantie kulkee Inkoossa Snappertunanjoen laaksoa. Fagervikintie on Tiehallinnon valitsema museotie. Teiden yhdyttyä reitti suuntautuu Siuntion Pikkalaan, missä on myös ollut yhteys merelle. Kirkkonummen, Espoon ja Vantaan halki kulkiessaan tie ohittaa pitäjien keskiaikaiset kirkot. Espoonkartanon alueella Mankinjoen ylittää 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös museosilta. Tie kulkee Träskändan kartanon sekä Vantaalla Hämeenkylän kartanon, Vantaanlaakson ja Backaksen kulttuurimaisemassa sekä Helsingin pitäjän kirkonkylässä. \n\nSipoossa Rantatie ohittaa Myraksen kestikievarinpaikan matkalla pitäjän kirkoille. Porvoon rajalla tien varressa seisoo siirtolohkare ja rajakivi Götstenen. Porvoossa Rantatie kulkee mm. Yli-Vekkosken kylän vanhan kievarin ohi. Tie nousee keskiaikaiselle kirkolle, jatkuu kirkkotorilta Kaupunginhaan kautta Postimäelle ja halkoo säilyneenä Porvoon ja Pernajan rajan metsäaluetta. Pernajassa tie jatkaa Vanhakylän viljelyaukealle, ja Koskenkylän ruukin kohdalla se muodostaa osan ruukinraittia. Pernajan keskiaikaisen kirkon ohitettuaan tie jatkuu kohti Degerbytä eli nykyistä Loviisan kaupunkia. Garnisonin kaupunginosassa Rosenin ja Ungernin bastionit on rakennettu suojaamaan tietä. Ruotsinpyhtään Tesjokilaaksossa Rantatie kulkee joen saaressa olevan, postitalona toimineen, Holmgårdin kartanon pihapiirin läpi. Lännenpuoleinen kiviholvisilta on säilynyt. Holmgårdin ja Myllykylän välinen hiekkatieosuus kiemurtelee punaisten kivien merkitsemässä maastossa. Vähä-Ahvenkoskella tie on ylittänyt Kymijoen Kirmusaaren kautta, missä voimalan padon nostettua vesirajaa joitakin tieosuuksia on jäänyt veden alle. Kymijoen ylityspaikkana on nykyisin Savukosken teräsbetonisilta. Silta on valittu museosillaksi ja on vain kevyen liikenteen käytössä. \n\nKymenlaakso \n\nRantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asvaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. Rantatie kulkee edelleen koilliseen Korkeakoskelle ja Kymijoen Nummenjoen varrella olevan Saksalan kylän kautta Haminan Neuvottoman kylään. Vanha tie erkanee uudesta maantiestä ennen Summan kartanoa hiekkapintaiseksi tielinjaksi noin 1,5 kilometrin matkalle. Haminan Salmenvirran kaksiholvinen kivisilta kuuluu Tielaitoksen museosilta-valikoimaan. Linnoituskaupungissa tie kulkee Lappeenrannanportilta Viipurinportille. Haminan Tallimäen ja Virolahden Virojoen välinen 35 kilometrin mittainen Suuren Rantatien osuus on valittu museotieksi, jonka linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. Ravijoella tielinja leikkaa Salpalinja-varustuksen ja ohittaa Pyterlahden kivilouhokset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.483224346,26.313634807 60.483012648,26.313284745 60.482914480,26.312318022 60.482993299,26.311796326 60.483096285,26.311416042 60.483070168,26.310896714 60.483221255,26.310775269 60.483418233,26.310534774 60.484111089,26.309196526 60.484135166,26.309337954 60.484440222,26.309685872 60.484653396,26.310319334 60.484864083,26.310456802 60.485180936,26.310828196 60.485360312,26.311698870 60.485305961,26.312456422 60.485237979,26.312835988 60.485252208,26.313332048 60.485125550,26.313665580 60.484952544,26.314047360 60.484684573,26.314100286 60.484461300,26.313750450 60.484205035,26.313826837 60.483950432,26.314210330 60.483612570,26.314288436 60.483388716,26.313844092 60.483224346,26.313634807" ;
        poi:history       "Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria, yhdistävä Suuri Rantatie kehittyi Suomen rannikkoa seuraavan merireitin rinnalle tiettävästi jo 1300-luvulla. Tärkeimmät kylät ja puolustusvarustukset sijaitsivat jokisuiden ja –laaksojen varsilla, joten tien linjaus muodostui kylästä ja kirkolta toiselle kulkevaksi.\r\n\r\nKeskiajalta lähtien tiellä liikkujien majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä huolehtineista kestikievareista annettiin asetus 1649. Samassa yhteydessä määrättiin ensimmäistä kertaa välimatkapylväiden pystyttämisestä. Suomen ensimmäisen, 1638 perustetun, säännöllisen postilinjan jälkeen Suuri Rantatie oli merkittävä osa Tukholman, Baltian ja Venäjän välistä postireittiä, josta kehittyi 1700-luvulla Pohjoismaiden merkittävin maantieyhteys. Rantatien merkitys liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä väheni 1800-luvulla, jolloin uudet keksinnöt, höyrylaivat, lennätin ja rautatie tarjosivat uusia vaihtoehtoja. \r\n\r\nTieosuuksien ja siltojen hoidosta vastasivat pitkään maata omistavat talonpojat, siltojen rakentaminen siirtyi Tukholman Yli-intendentinviraston valvontaan 1776. Valtio otti julkisten teiden rakentamisen vastuulleen 1918. Teiden linjausta oiottiin eri aikoina liikenteen kasvun ja liikennevälineiden kehityttyä, vanhimmat tunnetut oikaisut tehtiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Autoistuminen lisäsi teiden oikaisua ja leventämistä, ja valtaosa hyvin säilyneistä Ranatatien osuuksista jäi syrjään liikenteeltä 1920-1930 -lukujen tienparannuksissa. Suuren Rantatien osia on myös jäänyt uusien teiden ja rakennusten sekä taajama- ja kaupunkirakentamisen alle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:silta , poio:matkailurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2117" ;
        skos:prefLabel    "Suuri Rantatie (Holmgård)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9862>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Mannerheimintie 14"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Heikinkatu 14" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7735> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6910> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6581> ;
        wgs84:lat            "60.1683395966578" ;
        wgs84:long           "24.9397912946091" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mannerheimintie-14" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p81>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Luolasto "@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T11:37:27.323+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:07:21.585+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p30544 , koko:p36492 ;
        poi:description  "Ison Mustasaaren länsiosan luolasto on louhittu Suomen armeijan aikana ja sitä on käytetty laivaston polttoainevarastona. Luolasto muodostuu neliön muotoisesta käytävästä. Siihen johti useita sisäänkäyntejä, joista osa oli jäänyt keskeneräisiksi. "@fi ;
        poi:history      "Luolaston käyttäminen polttoainevarastona loppui ja tila voitiin ottaa uuteen käyttöön. Itäisen suuaukon yhteyteen kunnostettiin tilat Suomenlinnan puhelinkeskukselle (rakennuttajana HPY, 1987) ja muuntamolle (1991). Suurin osa luolastosta suunniteltiin varastotilaksi rakennusfragmenteille, kalusteille, aseille ym museoesineille. Yksi luolaston erillisistä siivistä suunniteltiin arkistoksi Venäjän vallan aikaista piirustusmateriaalia varten. Tällä osalla luolastoa lämpötilaa ja ilman kosteustasapainoa säädellään tarkasti.\nMuseoviraston kokoelmat olivat ennen luolaston valmistumista sijoitettuina useisiin eri rakennuksiin väliaikaisiin ja museoesineille sopimattomiin tiloihin.\n\nUlkopuoliset rakenteet suunniteltiin ympäristöön sulautuviksi mutta moderneiksi. Materiaaleina on betoni, patinoitu messinki ja teräs. Sisäänkäyntien edustat kivettiin.\n\nToteutusaika: 1990-1994\nHyötyala: 800 m²\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Rainer Linderborg\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pentti Vuorikari Oy\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Holmberg & Co Oy\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Sarpanen Ky\nPääurakoitsija: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nLuola louhittiin Ison Mustasaaren luoteisosassa olevaan kallioon rakennuksen C 8 alle ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Mitään asiakirjalähteitä siitä ei ole löytynyt, ilmeisesti sotilaallisten syiden vuoksi. Luolastoa on käytetty puolustusvoimien polttoainevarastona.\n\n1980-luvulla luolaston tiloja otettiin osittain hyötykäyttöön, kun Suomenlinnan puhelinkeskukselle C 5d (Helsingin Puhelin Oy) kunnostettiin tila luolaston itäisen suuaukon yhteyteen. Puhelinkeskuksella on dieselkäyttöinen aika ajoin koekäytettävä varavoimala. Luolastoon sijoittuu myös puolustusvoimien käyttämän laiturin sähkökeskus, muuntamo C 5c.\n\nVuosina 1992-1994 luolasto kunnostettiin museoviraston arkistoksi sekä rakennusfragmentti- ja esinevarastoksi arkkitehti Rainer Linderborgin suunnitelmien mukaan.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nSLHK Suunnitelma- ja asiakirja-arkistot.\nKuva:\nArkkitehtisuunnitelma Rainer Linderborg."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/9/1/5/saha/suomenlinna/0_5100027695978615594.jpg" , "http://media.onki.fi/7/6/4/saha/suomenlinna/0_-533971174454370761.jpg" ;
        wgs84:lat        "60.148283963495736" ;
        wgs84:long       "24.982589554786728" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3231>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Meidän Märsky" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6474> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3230> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3231" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Fredrikinkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fredrikinkatu" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9389> ;
        wgs84:lat            "60.1668942050887" ;
        wgs84:long           "24.934094144349" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8024" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5520>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kadonnut osoite" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Isäni on asunut vuosina 1914-22 osoitteessa Päijänteentie 9. Osoitehaku ei enää sellaista numeroa tunne. Mitäs on mahtanut tapahtua? Talo purettu vai? Hämeentien ja Mäkelänkadun alkupäiden väliin jäävät pari korttelia (jonne myös Päijänteentie 9 lienee sijoittunut) ovat olleet täynnä puutaloja, piirustusten mukaan niitä on ollut ainakin 12 piharakennuksineen ja talleineen. Luultavasti tuohon aikaan on käytössä ollut myös nykyään poistettuja kadunnumeroita. \nLÄHDE:<br><br>Oihonnankadulta Kumpulantielle / Kaija Hackzell, Kirsti Toppari. - 1991. - (Helsingin vanhoja kortteleita : 4)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9419> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-oli-helsingin-vakiluku-vuonna-1907" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1084>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1329534~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8284>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Kauas pilvet karkaavat" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8282> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7881> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i743> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8283> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8252> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7879> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8284" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8523>
        dcterms:modified  "2010-01-26T20:15:59+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8618>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Taape tähtenä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8611> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8617> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1962." ;
        th:lisatietolinkki  "http://elonet.fi/title/ek2ipx/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8592> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8616> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8070> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8618" .

rky:p700  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Gullön kartano, joka sijaitsee saaressa vanhan laivareitin varrella, on maisemaltaan ja rakennuskannaltaan pienimittakaavainen, harmoninen kokonaisuus. Kartanomaisemalla on pitkä historiallinen jatkuvuus viljelyksineen ja niitä rajaavine tammimetsiköineen. Päärakennus on edustava  kustavilaisajan herraskartano, jonka ympäristöön kuuluu puisto lukuisine puukujanteineen.\n\nGullön kartano sijaitsee sisäsaaristossa, niemellä Degerön saarella keskellä viljelyksiä. Kaksikerroksisen, aumakattoisen päärakennuksen kustavilainen interiööri on hyvin säilynyt. Julkisivuja on jonkun verran muutettu myöhemmissä korjauksissa. \n\nPäärakennuksen läheisyydessä on taitekattoinen pehtoorin asuinrakennus. Alueella on lisäksi 1700- ja 1800-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia, joiden niiden ulkoasua on 1900-luvun alkupuolella uudistettu sekä 1800-luvulla rakennettuja talousrakennuksia. Merenrantamaisemassa on kartanon uimahuone ja ranta-aitta, joka on ilmeisesti  1850-luvulta ja ainoa säilynyt rakennus koko Suomen rannikon kattaneesta lennätinketjusta. \n\nKartanon peltoja rajaavat tammimetsät on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "59.954546313,23.418708081 59.954038549,23.426821351 59.949300494,23.429601983 59.947567543,23.432309350 59.943412289,23.430218786 59.942353188,23.426338694 59.947001835,23.409896370 59.949550874,23.409385128 59.954546313,23.418708081" ;
        poi:history       "Gullö oli rälssitila 1500-luvun puolesta välistä ja sitä pidettiin yhtenä vaihtoehtona Tammisaaren kaupungin sijoituspaikaksi. Myöhemmin Gullö oli eräs valtameripurjehtijoiden lastauspaikoista ja Tammisaaren laivanrakennusalueista. Säterirustholliksi 1691 muutettu tila oli aatelisomistuksessa 1800-luvun alkuun. Enimmillään kartanolla oli kahdeksan torppaa eri puolilla Degerön saarta. \r\n\r\nKartanon vanhin asuinrakennus sijaitsi nykyisen päärakennuksen itäpuolella rannan läheisyydessä. Nykyinen päärakennus valmistui 1763. Alakerran ikkunat uusittiin 1900-luvun alussa, jolloin hirsirunkoiseen rakennukseen lisättiin myös puutarhasivun kuisti ja jugend-detaljeja. \r\n\r\nGullön pieni ranta-aitta siirrettiin paikalleen 1860-luvulla. Aitta oli alunperin venäläisten Krimin sodan aikana 1850-luvulla rakentama Gullön Bötesbergetillä olleen optisen lennättimen rakennus. Rannikolle rakennettiin lennättimeen liittyneitä tornirakennelmia tasaisin välimatkoin rannikon mäkien harjoille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k710 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3934" ;
        skos:prefLabel    "Gullön kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Vanha ylioppilastalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8631> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8354> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9251> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1695062345657" ;
        wgs84:long        "24.9405484896877" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanha-ylioppilastalo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6828>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:48+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1300507~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Miksi juuri Wivi Lönn valittiin talon arkkitehdiksi? Tärkeä syy lienee ollut Elisabeth Alanderin yhteydet Tampereelle. ... Epäilemättä myös Lönnin sukupuolella oli merkitystä. Lastentarha oli vahvasti niasten valtakuntaa: hoitajat ja seminaarilaiset olivat kaikki naisia. Siellä työskenneltiin naiselle ominaisessa kasvattajan tehtävässä ja tarjottiin lapsille äidillistä hoivaa ja huolenpitoa. Oli luontevaa ajatella naisarkkitehdin osaavan helpommin eläytyä kyseisen suunnittelutehtävän maailmaan." ;
  dcterms:description            "Wivi Lönn on Ebeneser-talon arkkitehti, ja kirjassa on laaja luku rakennuksen suunnitteluvaiheista." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8857> ;
  dcterms:relation               <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6928>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8783>
        dcterms:modified  "2010-03-03T19:12:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i194>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "En annorlunda morgonsång" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i193> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6712> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/en-annorlunda-morgonsang" .

rky:p1257  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Senaatintori on pääkaupungin pääaukio. Senaatintoria reunustavat julkiset rakennukset ilmentävät keskushallinnon, kirkon ja yliopiston asemaa 1800-luvun Suomessa. Valtakunnan ja Helsingin keskuksena aukiolla on vakiintunut kansallinen symboliasema. Kansainvälisesti aukio on merkittävä, hyvin säilynyt kaupunkitaiteellinen luomus. Senaatintori on kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä ja Suomi-kuvan osatekijä.\n\nAukion rakenne ilmentää klassismin kaupunkitaiteelle ominaista symmetrian ja aksiaalisuuden tavoittelua. Kokonaisuus rakentuu arkkitehti C.L. Engelin uusklassillisen arkkitehtuurin varaan. Valtioneuvoston linna (entinen Senaatintalo) torin itälaidalla, Helsingin yliopiston päärakennus torin länsilaidalla ja tuomiokirkko (Nikolainkirkko) terassillaan torin pohjoislaidalla ovat vaikuttava näyte Engelin taidoista ja samalla niistä edustavuuden tavoitteista ja ilmaisukeinoista, jotka ovat ohjanneet pääkaupungin varhaista rakentumista. \n\nSenaatintorin asemaa suuriruhtinaskunnan pääkaupungin ja keisarillisen Suomen ytimenä painottavat monumentaalirakennusten antiikin Kreikkaan ja Roomaan palautuva pylväsarkkitehtuuri, sisätiloista mm. valtaistuinsali (nykyinen presidentin esittelysali) ja yliopiston juhlasali sekä Aleksanteri II:n patsas torin keskellä samoin kuin Ivan Martosin Aleksanteri I:n rintakuva yliopiston kirjastotalon eteläseinustalla.\n\nTerassillaan kaupungin merelliseen siluettiin liittyvään ristikirkkoon kuuluu kupoliin päättyvä torni ja ristivarsien korinttilaiset avopylväiköt. Tuomiokirkossa pidetään valtiovallan ja yliopiston juhlajumalanpalvelukset. Senaatintori on tärkeä tapahtumapaikka, jossa kirkkoterassin suuret portaat ovat joukkotapahtumien näyttämönä ja katsomona. \n\nValtioneuvoston linna aukion itälaidalla on näyttävä uusklassismin luomus korinttilaisine temppelipäätyineen, kupoleineen, rakennukseen torilta johdattavine edustavine porrassommitelmineen. Rakennuksen tärkeimmät sisätilat ovat senaatin istuntosali pääkerroksessa temppelipäädyn takana sekä näyttävä porrashuone niin ikään rakennuksen keskilinjassa. Rakennuksen eri-ikäiset siivet muodostavat arkkitehtuuriltaan yhtenäisen, ulkoasultaan klassistisen kokonaisuuden ja sulkevat sisäänsä laajan pihan. Pihan keskellä on entinen kirjapainotalo. Valtioneuvoston linna on maan tärkein historiallinen hallintorakennus. \n\nHelsingin yliopiston päärakennus on symmetrinen pari Valtioneuvoston linnalle torin vastakkaisella laidalla. Yliopiston päärakennus muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta pääsiivestä, Engelin suunnittelemasta, 1830-luvulla valmistuneesta ns. vanhasta puolesta Senaatintorin laidalla ja 1930-luvulla rakennetusta ns. uudesta puolesta Fabianinkadun varrella. Uutta ja vanhaa osaa yhdistävät katusivuilla matalat siivet ja tontin keskellä on korkea nivelosa, jossa ovat rakennuksen merkittävimmät sisätilat, juhlasali ja suuri luentosali. \n\nSenaatintorin näkymiin kuuluvat aukion koilliskulmassa yliopistomuseon (entinen kemian laitos) rakennus ja luoteiskulmassa Unioninkadun varressa yliopiston kirjaston rakennus. Yliopiston kirjaston rakennus ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko Tuomiokirkon takana ovat oleellinen osa Senaatintoria sivuavan Unioninkadun julkisten empirerakennusten muodostamaa kokonaisuutta. \n\nTorin etelälaita muodostuu osin 1700-luvun jälkipuolelta periytyvien porvaristalojen rivistöstä, joka nykyiseltä ulkoasultaan ilmentää enimmäkseen 1800-luvun alkupuolen arkkitehtuurin tavoitteita. Sederholmin talo on säilynyt ulkoiselta olemukseltaan vaatimattomana 1700-luvun rakennuksena. Engelin porvaristalosta muokkaama kenraalikuvernöörin talo julkisivun temppelipäätyineen taas sitoo etelälaidan rakennusrivin aukion muiden sivujen edustavaan pylväsarkkitehtuuriin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.170383610,24.954238285 60.170388775,24.954747254 60.170050678,24.954771406 60.170053871,24.955682444 60.169242489,24.955786540 60.169204907,24.954381771 60.169031936,24.954392529 60.168942214,24.951120429 60.169074294,24.951054972 60.169072713,24.950993680 60.169040284,24.949408284 60.169932414,24.949288149 60.169943060,24.950028220 60.170785262,24.949907786 60.170813868,24.950816216 60.171534341,24.950756905 60.171543238,24.951593449 60.170843243,24.951629770 60.170892932,24.954223703 60.170393224,24.954238579 60.170383610,24.954238285" ;
        poi:history       "Senaatintori suunniteltiin pääkaupungin pääaukioksi J.A. Ehrenstömin Helsingin asemakaavassa 1812. Aukion äärelle kaavailtiin varhaisen pääkaupungin tärkeimmät rakennukset, senaatintalo, kenraalikuvernöörin virka-asunto ja kaupungin luterilainen pääkirkko. \r\n\r\nSenaatintorin paikalla sijaitsi alkuaan tuntuvasti pienempi vanhan Helsingin Suurtori raatihuoneineen, kirkkoineen ja päävartioineen. \r\n\r\nSenaatin talon rakentaminen käynnistyi arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmien mukaan torin puoleisesta pääsiivestä 1818. Pääsiipi ja niin ikään Engelin piirtämä Aleksanterinkadun puoleinen siipi valmistuivat 1820-luvun alussa. Ensimmäisten rakennusvaiheiden jälkeen Senaatintalo rakentui monessa jaksossa koko korttelin täyttäväksi virastotaloksi. Nykyisen ulkohahmonsa se sai 1900-luvun alkupuolella. Engelistä lähtien rakennuksen suunnittelusta huolehtivat rakennushallinnon arkkitehdit. \r\n\r\nVanhasta Bockin talosta aukion eteläreunalla muodostettiin kenraalikuvernöörin virka-asunto Engelin 1816 laatiman suunnitelman mukaan. \r\n\r\nC.L. Engel ryhtyi suunnittelemaan luterilaista pääkirkkoa 1810-luvun lopulla, kuitenkin rakentaminen käynnistyi vasta 1831. Engelin jälkeen kirkon ulkohahmoa muuttivat ristin sisäkulmiin lisätyt pienet tornit ja päätykolmioiden kulmiin sijoitetut sinkistä valetut apostoliveistokset. Torin pohjoislaidalla kirkkoterassia vasten sijainnut päävartio vuodelta 1819 purettiin kirkkoterassille torilta nousevien monumentaaliportaiden tieltä 1840-luvulla. \r\n\r\nKirkkoterassin torin puoleisiin kulmiin, suurten portaiden molemmin puolin, rakennettiin paviljongit, joista toinen tuli toimimaan kellotornina. Kirkko vihittiin käyttöön 1852. Nikolain kirkon nimi muuttui Suurkirkoksi 1917. Helsingin hiippakunnan perustamisen jälkeen 1959 siitä tuli tuomiokirkko. \r\n\r\nTorin länsilaidalle nousi Engelin suunnittelema, näyttävä yliopiston päärakennus 1828-1832. Yliopisto oli päätetty siirtää pääkaupunkiin Turun palon 1827 jälkeen. Senaatintorin länsireunaa kulkevan Unioninkadun varteen, torin luoteiskulmaan rakennettiin yliopiston kirjastorakennus 1836-1840 C.L. Engelin piirustusten mukaan. \r\n\r\nUnioninkadun varrelle vähän Nikolainkirkosta pohjoiseen rakennettiin 1820-luvulla ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko C.L. Engelin piirustusten mukaan. \r\n\r\nTorin koilliskulmaan valmistui arkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelema yliopiston kemian laboratorio 1869. Laitoskäytön lakattua 2000-luvun alussa rakennus korjattiin ja muutettiin yliopistomuseoksi, Arppeanumiksi. \r\n\r\nTorin etelälaidan pääasiassa 1700-luvun kivisten porvaristalojen rivistö ajanmukaistettiin ulkoasultaan Senaatintorin yhtenäistä klassisistista ulkoasua vastaavaksi mm. C.L. Engelin 1831 tekemän suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:museo , poio:kulttuurirakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4628" ;
        skos:prefLabel    "Senaatintori ympäristöineen"@fi .

rky:p960  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Korkeasaaressa ja Seurasaaressa on säilynyt 1800-luvun lopulta maan ensimmäisten kansanpuistojen kulttuuriympäristöä sekä kansanpuistojen yhteyteen perustetut valtakunnalliset nähtävyyskohteet eläintarha ja ulkoilmamuseo. \n\nKorkeasaaren ja Seurasaaren näihin päiviin säilyneet ”kasvattavan ja tervehenkisen” vapaa-ajanvieton periaatteet ovat peräisin 1871 perustetulta Helsingin anniskeluyhtiöltä. Yhtiön perintöä ovat niin ikään kansanpuistojen tarpeisiin rakennetut korkeatasoiset ulkoiset puitteetkin puistoista ja poluista rakennuksiin. \n\nKorkeasaaren, varhaisimman kansanpuiston, huvilamainen puistoravintola vuodelta 1884 on yhä käytössä. Pronssinen pukkiveistos ravintolan yhteydessä on vuodelta 1892. Muita kansanpuiston varhaisajalta säilyneitä rakennuksia ovat odotushuone (1887) ja saarenvartijan rakennus (1890). Eläintenpidon historiasta muistuttavat kiviset Karhulinnat (1903 ja 1905) ja Jääkarhulinna (1914). Samalta ajalta on eläintarhan intendentin asuintalo (1902). \n\nSeurasaari on Helsingin toinen kansanpuisto, jonka varhaisvaiheesta ovat säilyneet paitsi tieverkko näköalapaikkoineen, portaikkoineen ja penkkeineen myös aikalaisten norjalaistyylisiksi kuvailemat rakennukset, kuten  metsänvartijan talo saaren pohjoisosassa, ravintola puistoineen saaren keskiosassa sekä isännän talo saaren eteläkärjessä, kaikki vuodelta 1890. Juhlakenttä on eteläkärjen metsä- ja puistolampialueen pohjoispuolella. Saaren länsirannalla on meriuimala. Saareen johtava puinen silta levähdyspaviljonkeineen noudattelee arkkitehti Mieritzin 1891 suunnitteleman ensimmäisen sillan muotoa.\n\nSeurasaaren ulkomuseossa, joka keskittyy saaren itäosaan, esitellään useita kymmeniä Suomen maakunnille tyypillisiä puurakennuksia ja rakennusryhmiä sisätiloineen 1600-luvun lopulta 1900-luvulle. Täydellisen pihapiirin kaikkine rakennuksineen muodostavat Niemelän torppa Konginkankaalta ja Antin umpipihatalo Säkylästä. Säätyläisten elämää valaisevat 1700-luvulta peräisin olevat Kahiluodon kartano Taivassalosta sekä Iisalmen pappila. Vanhin rakennus on 1686 valmistunut Karunan puukirkko. Lisäksi Seurasaareen on siirretty mm. Kurssin talo Kuortaneelta, Ivars Närpiöstä, Selkämä Pieksämäeltä, Halla Hyrynsalmelta sekä Pertinotsa Raja-Karjalasta. Savitaipaleen aitat on siirretty museoon 2002."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.173804079,24.978273826 60.176695239,24.979572746 60.177659366,24.983192428 60.176507424,24.993439647 60.175802896,24.994582551 60.172270637,24.986094764 60.171719375,24.982237090 60.173804079,24.978273826" ;
        poi:history       "Huviretket, ulkoilu ja huvilaelämä olivat 1800-luvun lopulla osa kaupunkilaisten vapaa-ajanviettokulttuuria. Yhdistykset organisoivat tervehenkistä vapaa-ajantoimintaa ja aktiivinen toiminta hyväntekeväisyysjärjestöissä oli 1880-1890 -luvuilla ylempien sosiaaliluokkien harrastus. Erikoisasemassa hyväntekeväisyyttä harjoittavista yrityksistä oli Helsingin anniskeluyhtiö, joka toimi yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa. 1871 perustettu yhtiö sai kaupungilta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntioikeuden vuoden 1873 väkijuomalain uudistamisen jälkeen. Yhtiön tarkoituksena oli myös ”perustaa työväenluokan tarpeisiin tarkoitettuja ravitsemusliikkeitä”. \r\n\r\nYhtiön voitto käytettiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kuten kansanpuistoihin. Puistoihin liittyivät valistavat, terveyttä ja raittiutta korostavat tavoitteet ja organisoitu ohjelma. Ensimmäiset kansanpuistot perustettiin 1800-luvun lopulla Korkeasaareen ja Seurasaareen. Arkkitehteina olivat Theodor Höijer, Theodor Decker ja Frithiof Mieritz. Anniskeluyhtiö luopui kansanpuistoista 1919 kieltolain voimaanastumisen jälkeen. \r\n\r\nKORKEASAARI oli jo 1800-luvun alkupuolella kaupunkilaisten retkeilykohde, jonne saariston höyrylaivaliikenne kulki 1860-luvulta. Saaressa oli ravintola, mutta väkijuomien väärinkäytön takia kaupunki tarjosi omistamansa saaren vuokralle Helsingin anniskeluyhtiölle kansanpuistoksi. Yhtiön ensimmäinen kansanpuisto perustettiin 1883 ja arkkitehti Höijer ja kaupunginpuutarhuri Jernström laativat kansanpuiston käytön yleissuunnitelman. Ensin valmistuivat mm. Höijerin ravintola 1884, laituri, käymälä, näköalapaviljonki, uimahuone. 1887-88 rakennettiin mm.  odotushuone (Decker 1887), keilarata (Mieritz 1888), pesutupa (Decker). Saarta istutettiin, teitä ja polkuja tehtiin. \r\n\r\nPian syntyi ajatus pienen eläinkokoelman sijoittamisesta Korkeasaareen. Anniskeluyhtiön edustaja Fabritius esitti Tukholman ja Kööpenhaminan eläintarhoihin tutustuttuaan eläintarhan perustamista ja 1888 saarelle rakennettiin ensimmäiset eläinhäkit. Varsinaisen eläintarhan anniskeluyhtiö perusti 1889.\r\n\r\nEläintilojen rakentamisen jälkeen Korkeasaari sai ensimmäisen karhun 1888 ja jääkarhun 1890. Anniskeluyhtiö perusti myös kivinäyttelyn 1905 sekä opetuskasvitarhan 1910-luvulla. Anniskeluyhtiön luovuttua kansanpuistoista, Helsingin kaupunki otti eläintarhan haltuunsa. 1930-luvulla rakennettiin uusia isoja eläintiloja. Leijonalinna, myöhempi Paviaanilinna (Apinalinna) valmistui 1935. Uusi Karhulinna valmistui olympiavuodeksi 1952 ja apinatalo 1956. Ensimmäinen Kissalaakso valmistui 1962. Eläintarhaa täydennysrakennettiin jatkuvasti. \r\n\r\nEläintarhaan kuljettiin kesällä vesitse ja talvella jäätietä. Säännöllinen lauttaliikenne aloitettiin 1949. Ympäri vuoden eläintarha on ollut avoinna vuodesta 1974, jolloin valmistui ensimmäinen silta Mustikkamaalta. \r\n\r\nSEURASAARI oli Meilahden tilan vanha laidunsaari, joka siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1871. Helsingin kaupunki vuokrasi saaren 1889 Helsingin anniskeluosakeyhtiölle kansanpuistoksi. Uusi nimi Seurasaari juontui saaren käytöstä seurueiden retkikohteena. \r\n\r\nAnniskeluyhtiö kehitti saaren virkistyskäyttöä ja rakennutti saareen lähes 30 rakennusta. Arkkitehti Frithiof Mieritz ja insinööri Oskar Sundberg voittivat 1889 saaren käyttösuunnitelmasta järjestetyn kilpailun, ympäristösuunnitelma oli Suomen puutarhayhdistyksen puutarhurin Erik Zetterlöfin laatima. Kansanpuistoon rakennettiin ensin mm. höyrylaivalaituri, tanssilava ja kaivoja. Luonnonympäristöä muokattiin ja saareen tuli myös puistomaisia alueita. Aiemman savenoton takia syntyneet kuopat padottiin lammiksi ja niiden läheisyyteen rakennettiin Isännän talo pihapiireineen. Mieritzin suunnittelema hirsiravintola valmistui 1890, samoin metsänvartijan talo sillan viereen. Samoilta ajoilta on kiertävä tieverkko, johon liittyi näköalapaikkoja ja portaikkoja ja penkkejä. Silta valmistui 1892. Juhlakenttä rakennettiin 1890-luvun lopulla. Uusi tanssipaviljonki ja puhvetti rakennettiin n. 1900, mutta ne eivät ole säilyneet. Meriuimalan, erilliset miehille ja naisille, anniskeluyhtiö rakensi 1906. Uimalaitosta uudistettiin 1926-1927 ja Gunnar Taucherin suunnitelmin 1930-luvun lopussa. Nykyuimala on pääpiirteissään vuodelta 1955. \r\n\r\nAjatus kokonaisten rakennusten siirtämisestä museoon syntyi Pohjoismaissa puurakennustekniikan mahdollistamana. Tukholman Skansen perustettiin 1891. Suomessa kansatieteilijä A.O. Heikel, Seurasaaren ulkomuseon tuleva intendentti esitti ajatuksen kansatieteellisestä ulkomuseosta 1902. Kiinnostus kohdistui Seurasaareen, jonne ulkomuseo perustettiin 1909. Ulkomuseolle varattavasta alueesta sovittiin anniskeluyhtiön kanssa. Saareen siirrettiin ensimmäiseksi taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja arkkitehti Yrjö Blomstedtin Konginkankaalta löytämät Niemelän torpan rakennukset."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kulttuurirakennus , poio:silta , poio:matkailurakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1574" ;
        skos:prefLabel    "Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari (Korkeasaari)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8878>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Yhdet vielä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6616> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8899> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6692> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8902> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8901> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6615> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8904> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8897> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8903> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8900> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8480> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietoa     "Kirjan ovat toimittaneet Jukka Kangas, Arno Kotro, Arto Leivo ja Tommi Tukiainen." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8878" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6231>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Lähiliikenteen päästöt" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Miten monta matkustajaa pitää olla lähiliikennebussissa, jotta sillä matkustaminen on vähempipäästöistä (per matkustaja) kuin pienellä uudella kaupunkiautolla? Miten suuri osa busseista kulkee maakaasulla? Saimme seuraavan laskelman Helsingin kaupungin liikennelaitokselta:\n\nKaupungin sisäisen liikenteen bussien CO2-päästöjen keskiarvo on 1220 g/km. Meillä on laskettu olevan ympäri vuorokauden matkustajia 12 henkilöä per bussi (CO2 per matkustajakilometri on siis 1220 jaettuna 12 = 102 g).\n\nVuonna 2008 uusien rekisteröityjen autojen CO2 oli noin 160 g/km. Eli kysymyksen vastaus on 1220 g/km jaettuna 160 g/km = 7,5 matkustajaa.\n\nHelsingin sadoista linja-autoista noin 85 käyttää maakaasua." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/lahiliikenteen-paastot" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i528>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Ilta Pohjoisrannassa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9222> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i527> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i527> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/ilta-pohjoisrannassa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8520>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Kallion poliisitalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Poliisitalo, Kallion" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7590> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8075> ;
        wgs84:lat            "60.1833961145741" ;
        wgs84:long           "24.9566126681856" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8520" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2129>
        dcterms:modified  "2010-12-16T10:03:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444326~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1444327~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1444329~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1717415~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9234>
        dcterms:modified  "2010-06-07T19:18:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6491>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Haavio-Mannila, Elina"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/haavio-mannila-elina" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6730>
        dcterms:modified  "2009-08-06T11:59:49+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Reiskan kämppä oli Pääskylänrinteellä. Talo oli vanha ja ulkoa päin kolkko mutta alakerran kauppojen näyteikkunoiden koreus kalasti ohikulkijoiden katseet eikä kukaan pysähtynyt tiirailemaan särkynyttä numerolamppua tai katkennutta ränniä.\" (s. 17)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2467> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7767>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9329>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vanha Puistolantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i69> ;
        wgs84:lat         "60.2728797031434" ;
        wgs84:long        "25.0501963725748" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vanha-puistolantie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6825>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Sofianlehdon lastenkoti"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i51> ;
        wgs84:lat         "60.2036994976441" ;
        wgs84:long        "24.9481243194784" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/sofianlehdon-lastenkoti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7539>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:40+0300" .

[ dcterms:description  "Sotimispaikka." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8917> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8657>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8780>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Helsinginkatu 15"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6548> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i42> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7419> ;
        wgs84:lat         "60.1874980924773" ;
        wgs84:long        "24.9550312130341" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/helsinginkatu-15" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9494>
        dcterms:modified  "2011-01-04T19:08:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6990>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:42+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i430>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki-valssi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i429> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8367> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/helsinki-valssi" .

[ dcterms:description  "TV-dokumentissa Kirjailijakuvia 10 : Lassi Nummi runoilija paljastaa, että vuonna 1986 julkaistun kokoelman niitty löytyy Munkinpuistosta. Sanoillaan ja kuvillaan runoilija antaa reaalimaailman paikalle uusia, monimuotoisia merkityksiä.­ " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8681> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9589>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vellamonkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47> ;
        wgs84:lat         "60.1962686126048" ;
        wgs84:long        "24.9665296978715" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vellamonkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9828>
        dcterms:modified  "2012-05-08T15:19:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7799>
        dcterms:modified  "2010-07-09T15:00:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5152>
        dcterms:modified  "2009-11-03T13:45:59+0300" .

rky:p1753  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti C.L. Engelin ruutukaava-alue Porvoossa on ollut yksi Suomen merkittävimmistä empiren suunnitteluperiaatteiden ja -ihanteiden mukaan toteutetuista asemakaavoista. Alkuperäisestä kaavasta on säilynyt korttelijako, yhtenäisiä katunäkymiä ja yksittäisiä asuinrakennuksia sekä merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten kaupungintalo, lyseo, kuurojen koulu, tori ja puistoja.\n\nPorvoon eteläosan säännöllinen empirekauden ruutukaava on säilynyt hyvin, mutta rakennuskanta on uusiutunut suuresti 1960- ja 1970-luvuilta lähtien. Alkuperäistä rakennuskantaa on säilynyt alueella fragmentaarisesti. Empirekaupunginosan parhaiten säilyneet kokonaisuudet sijaitsevat Aleksanterinkadun, Lukiokadun ja Jokikadun varrella.  \n\nVanhin rakennuskanta muodostuu 1840- ja 1850-luvuilla rakennetuista yksikerroksisista, empiretyylisistä rakennuksista. Tonteilla suuri asuinrakennus on kadun varressa ja ulkorakennukset ovat pihan sivuilla siten, että ne eivät ole paloturvallisuussyistä vasten naapurin rakennuksia. Jokikadun rakennusrintama ja Aleksanterinkadun rakennukset ovat edustavaa empirearkkitehtuuria. \n\nEmpirekaupunginosan  merkittävimmät julkiset rakennukset ovat 1800-luvun puolessavälissä rakennettu Porvoon lyseo, torin varrelle rakennettu kaupungintalo sekä  kuurojenkoulun kolme uusrenessanssityylistä puurakennusta. Runebergin koti (C.J.E. Gustavson 1849) ulkorakennuksineen ja puutarhoineen on erityisen hyvin säilynyt yksityistalo. Myös sen ympärillä on empirekauden rakentamista hyvin kuvaavaa puuarkkitehtuuria.\n\nAsemakaavan mukaiset merkittävimmät aukiot ovat korttelin käsittävä kauppatori ja puolitoista korttelia käsittävä kaupunginpuisto sekä Porvoon lukioon liittyvä puisto. Kauppatorilta johtaa Porvoonjoen rantaan leveä puistokatu. Jokiranta on suoristettu ja istutettu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.389000271,25.662972994 60.390163137,25.661827925 60.390632602,25.661433387 60.390748879,25.661916401 60.390255979,25.662293050 60.390949887,25.665294109 60.390558829,25.665638407 60.390669769,25.666055967 60.390412204,25.666291552 60.390791506,25.667551608 60.390607127,25.667681095 60.390913858,25.668643993 60.391139031,25.668419170 60.391308608,25.669134364 60.389855617,25.670516224 60.389661872,25.669708081 60.389252504,25.670081190 60.388280598,25.665731679 60.389388689,25.664673379 60.389295384,25.664170726 60.389553699,25.664000794 60.389650914,25.664437598 60.390101438,25.664006472 60.389893172,25.663142694 60.389538622,25.663429249 60.389450635,25.662982649 60.389082645,25.663316583 60.389000271,25.662972994" ;
        poi:history       "Porvoon keskustan eteläosan ruutuasemakaavan laati 1832 arkkitehti C.L. Engel keisari Nikolai I:n käskystä. Asemakaavan mukaan alue tuli rakentaa yksikerroksisin puurakennuksin. Tontit tuli istuttaa paloturvallisuussyistä. Ruutukaava oli tarkoitus ulottaa myös keskiaikaisperäisen Vanhan Porvoon yli, mutta se ei toteutunut näiltä osin.\r\n\r\nPorvoon lyseo valmistui 1849 arkkitehti E.B. Lohrmannin suunnitelmin ja vihittiin 1850. Torin varrelle rakennettiin 1893 kaupungintalo (C.R. Rosenberg). \r\n\r\nMaamme ensimmäisen kuuromykkien koulun perusti 1846 Porvooseen Carl Oskar Malm, joka oli itse kuuromykkänä saanut koulutuksensa Tukholmassa. Valtion otettua koulun hallintaansa siirrettiin se Turkuun. Porvoon koulu jatkoi yksityisenä ja siirtyi valtiolle 1860. Porvoon kuurojenkoulun kolme laitosrakennusta (koulurakennus, oppilasrakennus ja johtajan asuinrakennus) rakennettiin 1898. Ne oli suunniteltu yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Th. Granstedtin johdolla.\r\n\r\nSuomen kansallisrunoilija Johan Ludwig Runeberg asui 1852-1877 Aleksanterikatu 3:ssa. Asuinrakennukseen perustettu Runebergin kotimuseo avattiin 1882."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k638 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:kaupungintalo , poio:koulu , poio:museo , poio:tori , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1531" ;
        skos:prefLabel    "Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset"@fi .

<http://www.yso.fi/onto/gns/patrol_post>
        dc:created      "2012-05-28T10:56:24.94+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T10:56:24.995+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vartiopaikka"@fi , "patrol post"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9231>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Villinginsalmi"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i86> ;
        wgs84:lat         "60.158606068748" ;
        wgs84:long        "25.0943877989235" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/villinginsalmi" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7441>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:34:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_597>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1340219~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7536>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Suomalais-venäläinen koulu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i10> ;
        wgs84:lat         "60.238528045346" ;
        wgs84:long        "24.9001928687237" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7536" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2625>
        dcterms:modified  "2010-04-09T12:44:28+0300" .

[ dcterms:description  "Nils Wasastjerna: Barndom i Helsingfors. Perhe asui talossa vuodesta 1884 yli 30 vuotta." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6938> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7008>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9491>
        a                 th:Kirjasto ;
        rdfs:label        "Kontulan kirjasto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> ;
        wgs84:lat         "60.2376863513645" ;
        wgs84:long        "25.0853127112737" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kontulan-kirjasto" .

rky:p427  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Brinkhallin kartanolla pihapiireineen ja puistoineen on arkkitehtuurihistoriallista merkitystä kustavilaisen rakentamistradition edustajana, jossa ilmenee varhaisen uusklassismin piirteitä. \n\nKakskerran saarella sijaitseva, tyylihistoriallisesti uusklassismin murrosvaiheeseen ajoittuva kartanokokonaisuus koostuu pihakompositiosta, jonka osia ovat kaksikerroksinen päärakennus (1793-1810), kaksi kuutiomaista sivurakennusta ja kaksi suorakulmaista talousrakennusta. Kaikki rakennukset on tehty tiilestä ja rapattu vaalean keltaisiksi. 1500-luvun kivikartanon kellarikerros muodostaa lännenpuoleisen sivurakennuksen perustan. Kartanon alue ulottuu sen eteläpuolella olevalta Kakskerran järveltä merelle.\n\nPäärakennuksen pohjakaava perustuu Wijnbladin malliesimerkkeihin. Yleisvolyymiltaan rakennus on wijnbladilainen rokokoorakennus, mutta yksityiskohdissa ja pintakäsittelyssä on nähtävissä uusklassismin piirteitä, josta syystä Brinkhallia on pidetty varhaisimpiin uusklassillisiin rakennuksiin kuuluvana. Valmistumisvuotta 1793 ilmentävä inskriptiolaatta on kiinnitetty pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Kustavilaista kiinteätä sisustusta on täydennetty uusklassillisilla tyylielementeillä, joista huomattavin on ns. pompeijilainen huone antikisoivine maalauksineen.\n\nPiha-alue on barokin aikakauden kunniapihojen tapaan hiekkapintainen. Päärakennuksen keskiakseli jatkuu ruutuihin jaetun puutarhan keskikäytävänä kohti Kakskerran järveä. Pihakomposition ja meren välinen alue on muodostettu vapaamuotoiseksi englantilaiseksi puistoksi, joka on maamme varhaisimpia lajissaan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.366396344,22.246518982 60.365184666,22.240083837 60.366033979,22.236558380 60.366170106,22.234650441 60.368985415,22.234398144 60.372196018,22.233024742 60.372654682,22.234656511 60.373100508,22.237663355 60.371607738,22.238981996 60.371800980,22.240484257 60.371994857,22.241926814 60.371806606,22.243055697 60.371199003,22.244706841 60.370233295,22.245863502 60.367699757,22.245709312 60.366396344,22.246518982" ;
        poi:history       "Brinkhallin kartanon historia periytyy keskiajalta, 1500-luvulla siellä oli yksi maamme harvoista kivisistä asuinkartanoista. 1600-luvulla Brinkhall oli yksi Kakskerran neljästä säteristä. Ison reduktion jälkeen 1680-luvulla siitä tuli säteriratsutila.\r\n\r\nTurun akatemian lääketieteen ja kirurgian professori, seudulla amatööriarkkitehtina tunnettu Gabriel Bonsdorff osti Brinkhallin 1792 ja ryhtyi välittömästi uudistamaan kartanon edeltäneiltä vuosisadoilta periytyvää rakennuskantaa. Bonsdorff oli myös kokonaisuuden suunnittelija. Bonsdorff sai tiilestä muuratun päärakennuksen vesikattovaiheeseen jo kesällä 1793. Päärakennusta kunnostettiin 1927 arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nKartano myytiin Turun kaupungille 1968 ja 2001 se siirtyi Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistukseen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=612" ;
        skos:prefLabel    "Brinkhallin kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9825>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Tallbergin paratiisi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9828> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9829> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1180> ;
        th:lisatietoa     "Jyrki Pellinen, joka vietti lapsuutensa Lauttasaaressa, on kirjoittanut Tallbergin paratiisiksi kutsumansa kotisaarensa elämyskentät. Teos on jatkoa hänen lapsuudestaan kertovalle kirjalle Avaan oven ja olen kotona (1979). Tässä kirjassa lapsi kasvaa varhaiseen murrosikään ja kertoo mm. 1950-luvun Konservatoriosta.\n\nwww.kirja.lasipalatsi.fi" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9825" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7796>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Topeliuksenkatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat         "60.1820368131207" ;
        wgs84:long        "24.92039255901" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7796" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p44>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kasarmi E3"@fi ;
        dc:created       "2012-05-30T09:01:58.2+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T09:42:36.67+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p33283 , koko:p36235 , koko:p33985 ;
        poi:description  "Kunnostustyöt\n\nLukuunottamatta asuntokohtaisia remontteja ei Länsi-Mustasaaren asuinrakennuksissa ollut tehty korjauksia 40-luvun jälkeen. Hoitokunta aloitti rakennusten peruskorjauksen vuonna 1995. Ensimmäisenä kunnostettiin rakennus E 5 kuudessa vaiheessa, joista viimeinen valmistui kesällä 1998.\n\nRakennus E 3 kunnostettiin kahdessa vaiheessa. B-portaan pienet päätyasunnot yhdistettiin n.65m2 kaksioiksi. Muilta osin asuntojakauma säilyi ennallaan ja yhdeksän asunnon pinta-alat ovat kunnostettuina 32-67 m2, yhteensä 442 m2.\n\nPeruskorjaus käsitti mm. vesijohto- ja viemäriverkoston uusimisen, lämpimän käyttövesiverkoston rakentamisen, asuntojen ilmanvaihtojärjestelmän kunnostuksen ja talon yhteisten putkien uusimisen huoneistojen alueella. Asuntojen kylpyhuoneet ja keittiöt kalustettiin ja varustettiin uudelleen, kaikki pinnat kunnostettiin; seinät tapetoitiin tai maalattiin, katot ja lattiat maalattiin, huoneistojen välistä äänieristystä parannettiin, ullakon lattia korjattiin ja porrashuone maalattiin.\n\nToteutusaika: B-portaan asunnot peruskorjattiin vuosina 1998-99, A-portaan asunnot vuosina 1999-2000.\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Leena Häkli\nRakentaja: Suomenlinnan hoitokunta/ vastaava mestari Erkki Ripatti\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helena Rosén\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Päivi Pennanen (B-porras) ja\nSteinunn Gudmundsdottir (A-porras)\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiainen Oy/ Tapio Jauhiainen\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Markku Kallio\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Akvedukti Oy/ Juhani Mäntylä\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRakennus on osa vain osittain toteutuneesta Länsi-Mustasaaren huoltokeskussuunnitelmasta. Se rakennettiin kasarmiksi vuosina 1757-1760. Rakennus jäi katon osalta viimeistelemättömäksi ja se peitettiin väliaikaisella puukatolla. Koska kasarmin eteläpuolelle oli suunniteltu rakennettavaksi nk. sairaalapiha, siinä oli alkuaan neljä porrashuonetta ts. sisäänkäynnit sekä eteläiseltä että pohjoiselta pihalta. Suuret kasarmituvat oli sijoitettu symmetrisesti porrashuoneiden molemmin puolin. Ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunat olivat suorakaiteen muotoiset, oviaukot ja ylimmän kerroksen ikkunat sitä vastoin loivasti kaaripäätteiset.\n\nVuona 1777 laadittiin suunnitelmat rakennuksen korottamiseksi mansardikerroksella, mutta suunnitelmia ei toteutettu, vaan väliaikainen puukatto jäi edelleen paikalleen. Vuonna 1784 katto oli jo pahoin lahonnut ja rappaamattomat ja saumaamattomat julkisivut olivat niiin vaurioituneet, että tiilimuuraus kaipasi korjausta. Katon rakentaminen lykkäytyi aina vuoteen 1798, ja imeisesti vasta tuolloin myös julkisivut kunnostettiin. Asiakirja-aineisto ei anna selvyyttä siihen rapattiinko rakennus tässä yhteydessä, vai jäikö se edelleen tiilipintaiseksi.\n\nVenäläisellä kaudella rakennukseen oli majoitettu miehistöä, sekä perheellistä että perheetöntä. Vuonna1852 laadittiin rakennusta varten täydellinen peruskorjaussuunnitelma Kaikeksi onneksi suunnitelmaa ei kuitenkaan ehditty toteuttaa ennen Krimin-sodan pommitusta v.1855, sillä pommituksen aikana syttyi katto tuleen ja ylin kerros kärsi pahoja vaurioita. Suunniteltu korjaus toteutettiin vuosina 1857-58. Tällöin porrashuoneet rakennettiin kokonaan uudelleen nin, että niitä entisen neljän sijasta tuli kaksi. Tarpeettomat etelänpuoleiset ulko-ovet muurattiin umpeen. Rakennuksen ylin kerros rakennettiin lähes kokonaan uudelleen, kaaripäätteiset ikkunat muutettiin suorakaiteen muotoisiksi, koko kerrosta korotettiin ja ruotsalaisaikainen satulakatto korvattiin aumakatolla. Suuri osa välipohjarakenteista ja lattioista uusittiin korjauksen yhteydessä.\n\n1870-luvun alussa rakennuksen itäpäädyn pohjakerrokseen rakennettiin suuri keittiö ja purettujen porrashuoneiden paikalle jäänyt tila muutettiin ruokasaleiksi. 1890-luvulla keittiöiden yläpohjat purettiin ja tilalle rakennettiin rautakiskoin tuetut kappaholvit. Muussa osassa rakennusta vahvistettiin 1:n ja 2:n kerroksen välipohja hirsin ja pystytuin.Pohjakerroksen lattiat asfaltoitiin, ikkunat uusittiin karmeineen ja puitteineen, jne. Venäläisen kauden lopulla rakennuksessa oli miehistöasuntojen lisäksi mm. räätälin- ja puusepänverstas.\n\nV. 1918 rakennus oli käytössä vankikasarmina ja vankileiriajan päätyttyä se siirtyi puolustusvoimain hallintaan kasarmiksi.\n\nTelakkatoiminnan vilkastuttua Suomenlinnassa II maailmansodan jälkeen Länsi-Mustasaaren asuinrakennukset E 3-5 ja E 12 kunnostettiin telakan työntekijöiden asunnoiksi vuosina 1946-1951 arkkitehti Heikki Sysimetsän suunnitelmien mukaan. Rakennus E 3:n korjaustyö valmistui näistä ensimmäisenä , vuosina 1946-47. Valmet Oy:n lopetettua toimintansa Suomenlinnassa rakennukset siirtyivät Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan ja ne ovat edelleen asuinkäytössä. Rakennuksen julkisivut kunnostettiin kesällä 1994.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRuotsalainen rakennusnumero Kasarmi 2(etel.kasarmi)\nVenäläinen rakennusnumero N 108 (etel.kasarmi)\nRakennusnumero v.1918 ja1927 E 3\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 20, 61, VSÖ 15,17,21,30\nMV SL VIK E 319-351\nPettersson, Lars: Valmetin Suomenlinnan telakan vaiheita, 1951\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nRuotsalainen rakennusnumero Kasarmi 2(etel.kasarmi)\nVenäläinen rakennusnumero N 108 (etel.kasarmi)\nRakennusnumero v.1918 ja1927 E 3\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808\nKrA Ö 20, 61, VSÖ 15,17,21,30\nMV SL VIK E 319-351\nPettersson, Lars: Valmetin Suomenlinnan telakan vaiheita, 1951"@fi ;
        poi:history      "Rakennus E 3 on osa vain osittain toteutuneesta Länsi-Mustasaaren huoltokeskussuunnitelmasta. Se rakennettiin kasarmiksi vuosina 1757-60. Koska kasarmin eteläpuolelle oli suunniteltu rakennettavaksi nk. sairaalapiha, siinä oli alkuaan neljä porrashuonetta, eli sisäänkäynnit sekä pohjois- että eteläsivulta. Suuret kasarmituvat oli sijoitettu symmetrisesti porrashuoneiden molemmin puolin. Krimin sodan aiheuttamien vaurioiden korjaustöiden yhteydessä vuosina 1857-58 poistettiin eteläpuolen porrashuoneet tarpeettomina ja rakennuksen ylin kerros rakennettiin lähes kokonaan uudestaan. Venäläisllä kaudella oli rakennuksessa miehistöasuntojen lisäksi mm. suuri keittiö ruokasaleineen ja verstastiloja.\n\nVuoden 1918 vankileiriajan päätyttyä rakennus siirtyi Suomen puolustusvoimien hallintaan kasarmiksi.\nLänsi-Mustasaaren rakennukset E 3 - 5 ja E 12 kunnostettiin Valmetin työntekijöiden asunnoiksi vuosina 1946-51, näistä ensimmäisenä valmistui E 3 vuonna 1947.\n\nValmet Oy:n lopetettua toimintansa Suomenlinnassa v.1985 rakennukset siirtyivät Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan ja ne ovat edelleen asuinkäytössä."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/4/2/4/saha/suomenlinna/0_-8757233109676157440.JPG" , "http://media.onki.fi/2/3/0/saha/suomenlinna/0_-7712665119437031420.JPG" , "http://media.onki.fi/1/0/2/saha/suomenlinna/0_8384825782956017838.JPG" , "http://media.onki.fi/0/4/5/saha/suomenlinna/0_-6670761126593055701.JPG" ;
        poi:poiType      poio:kasarmi ;
        wgs84:lat        "60.14705565926627" ;
        wgs84:long       "24.97655994892125" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"On siisti nousta aikasin ja ajaa\nHertzigassa aamubussissa\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9519> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79>
] .

rky:p687  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Vähänkyrön kirkonmäki kuvastaa hyvin kirkonkylien rakentamistilannetta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ennen 1930-luvulla alkanutta liikenteen ja kaupan kasvun mukanaan tuomaa suurimittakaavaisempaa rakentamista.\n\nVähänkyrön kirkonkylän halki kulkevan maantien visuaalisena päätepisteenä on tasamaastosta kohoava kirkonmäki, jolla seisoo kirkko, tapuli, lainajyvästö ja vanha läpiajettava luhti sekä vanha  kansakoulu ja sen ympäristössä ryhmä pieniä asuinrakennuksia. Kyrönjoen rantatörmältä kohoava kirkko on yksi harvoista 1700-luvun kustavilaisista kivikirkoista. Valkeaksi rapattu kirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko.  Sen vesikatto on loiva ja ristivarsien päistä aumattu. Ristivarsien fasadeissa on kolme ikkunaa ja matalat päätykolmiot. Kirkkosalia kattaa lautaholvit.\n\nKirkon eteläpuolella, Kirkkolammen ja Kyrönjoen välissä on Kirkkosaari, jolla pitäjän ensimmäinen kirkko on 1610-1643 sijainnut. Saarella on myös Krimin sodan aikainen venäläisten kasakoiden hautausmaa. Vähänkyrön pappilan pihapiiri klassistisine päärakennuksinen on Kyrönjoen vastarannalla.\n\nVähänkyrön kirkonmäki sijaitsee Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla  maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.056377970,22.105817483 63.058210403,22.103437406 63.058533769,22.107538756 63.057437416,22.110055752 63.056290624,22.114459390 63.055916450,22.115565608 63.054623257,22.116356469 63.054263511,22.113611510 63.055129796,22.110528325 63.056022655,22.110142044 63.057037557,22.108394605 63.056377970,22.105817483" ;
        poi:history       "Vähänkyrön kirkko rakennettiin 1799-1803. Työssä noudatettiin suhteellisen tarkasti Yli-intendentinviraston arkkitehti Olof Tempelmanin piirustusta vuodelta 1786. Huomattavin poikkeama oli kookkaan keskitornin poisjättäminen. Se lisättiin kirkkoon alkuperäistä suunnitelmaa vapaasti mukaellen 1937 tapahtuneen perusteellisen korjaustyön yhteydessä. Kirkon ulkorappaus uusittiin 1980-luvun alussa tehdyssä korjauksessa ja maalattiin valkeaksi. Tiilikatto on vuodelta 1990.\r\n\r\nVähäkyrö erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi seurakunnaksi 1607. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas. Jo edellisen kirkon aikana rakennettu tapuli vuodelta 1767 siirrettiin nykyiselle paikalleen 1804.\r\n\r\nVähänkyrön seurakunta osti 1815 pappilaksi Mustasaaren Iskmosta hovioikeudenpresidentti Reuterholmin huvila, joka siirrettiin Kyrönjoen rantaan. Myös kaksi aikaisempaa pappilaa olivat sijainneet samalla paikalla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k942 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:muinaisjaannos , poio:makasiini , poio:koulu , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1730" ;
        skos:prefLabel    "Vähänkyrön kirkonmäki, Kirkkosaari ja pappila"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8152>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1806647~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8247>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Kuutamolla" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6633> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8281> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8246> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8245> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8244> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8247" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6457>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:24+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p242>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Höpken"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T12:23:46.647+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:22:38.722+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p37849 , koko:p39645 , koko:p37559 ;
        poi:assetID      "B6" ;
        poi:description  "Bastioni Höpken kuuluu Susisaaren sisimpään linnoitusketjuun, joka on myös saaren vanhinta linnoitusosaa. Se sulkee Susisaaren ns. Suuren linnanpihan pohjoisosan. Bastionin rakentaminen käynnistyi jo vuonna 1750 yhtä aikaa aukion etelälaidalle rakennetun bastioni Ekebladin rakennustöiden kanssa. Itse aukiosommitelma sai lopullisen muotonsa vasta vuonna 1753, jolloin myös bastioni Höpkenin alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat.\n\nVuoden 1750 suunnitelman mukaan bastioni Höpken olisi ollut kaksisiipinen ja -kylkinen bastioni, mutta aukiosommitelman hahmottuessa kokonaisuudeksi bastionista jäi varsinaisesti jäljelle vain oikea siipi, kärkikulma ampumatasolle johtavine portaineen ja osa oikeaa kylkeä, joka yhdistettiin osaksi Komendantintaloa (B 40). Oikea siipi, jossa on seitsemän kasemattia, ampumataso ja sinne johtava portaikko saatiin valmiiksi pääosin vuonna 1756. Ampumatasojen viimeistely tapahtui kuitenkin vasta 1760-luvun lopulla. Bastioni Höpkenin kasemateissa oli ampuma-aukot sekä linnanpihan että telakan suuntaan. Telakalle aukeavat olivat alunperin hyvin suuret, jotta ruudinsavun poisto olisi ollut mahdollisimman tehokasta.\n\nVuosina 1768-1771 bastionissa tehtiin muutostöitä, joiden yhteydessä itäisin oikean siiven kasemateista muutettiin leveäksi porttiholviksi, jonka edustalle, bastionin pohjoispuolelle rakennettiin kivetty kulkuramppi. Suuret telakanpuoleiset ampuma-aukot muurattiin umpeen tiilellä ja niihin jätettiin ainoastaan kapeat kivääriaukot. Linnanpihan puoleiset aukot suljettiin luukuin.\n\nVenäläisellä kaudella bastionia käytettiin mm. jääkellarina ja halkovarastona, osa kasemateista oli tyhjillään.\n\nBastioni Höpken restauroitiin vuosina 1972-76.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1918 rakennusnumero B 65\nVuonna 1929 rakennusnumero B IV 81\nMyöhemmin B 8\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Ö14,15,17,18,19,20, 22,23,32,34,58,\nV 6,8,12,13,18,19,50,51,124,149,184,347\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808"@fi ;
        poi:history      "Bastioni Höpken kuuluu Susisaaren sisimpään linnoitusketjuun, joka on myös saaren vanhinta linnoitusosaa. Se sulkee Susisaaren ns. Suuren linnanpihan pohjoisosan. Bastionin rakentaminen käynnistyi jo vuonna 1750 yhtä aikaa aukion etelälaidalle rakennetun bastioni Ekebladin rakennustöiden kanssa. Itse aukiosommitelma sai lopullisen muotonsa vasta vuonna 1753, jolloin myös bastioni Höpkenin alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat.\n\nVuoden 1750 suunnitelman mukaan bastioni Höpken olisi ollut kaksisiipinen ja -kylkinen bastioni, mutta aukiosommitelman hahmottuessa kokonaisuudeksi bastionista jäi varsinaisesti jäljelle vain oikea siipi, kärkikulma ampumatasolle johtavine portaineen ja osa oikeaa kylkeä, joka yhdistettiin osaksi Komendantintaloa (B 40). Oikea siipi, jossa on seitsemän kasemattia, ampumataso ja sinne johtava portaikko saatiin valmiiksi pääosin vuonna 1756. Ampumatasojen viimeistely tapahtui kuitenkin vasta 1760-luvun lopulla. Bastioni Höpkenin kasemateissa oli ampuma-aukot sekä linnanpihan että telakan suuntaan. Telakalle aukeavat olivat alunperin hyvin suuret, jotta ruudinsavun poisto olisi ollut mahdollisimman tehokasta.\n\nVuosina 1768-1771 bastionissa tehtiin muutostöitä, joiden yhteydessä itäisin oikean siiven kasemateista muutettiin leveäksi porttiholviksi, jonka edustalle, bastionin pohjoispuolelle rakennettiin kivetty kulkuramppi. Suuret telakanpuoleiset ampuma-aukot muurattiin umpeen tiilellä ja niihin jätettiin ainoastaan kapeat kivääriaukot. Linnanpihan puoleiset aukot suljettiin luukuin.\n\nVenäläisellä kaudella bastionia käytettiin mm. jääkellarina ja halkovarastona, osa kasemateista oli tyhjillään.\n\nBastioni Höpken restauroitiin vuosina 1972-76.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1918 rakennusnumero B 65\nVuonna 1929 rakennusnumero B IV 81\nMyöhemmin B 8\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Ö14,15,17,18,19,20, 22,23,32,34,58,\nV 6,8,12,13,18,19,50,51,124,149,184,347\nKrA Fästningsrelationer 1753-1808"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10402050\n" ;
        wgs84:lat        "60.14475112993668" ;
        wgs84:long       "24.984965991973922" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kirjastoon Marko halusi kävellä aina yksin. Mäen alas ja takaisin ylös, ostaa Pauligin kioskista jäätelötötterön ja olla omissa ajatuksissaan. --- Lukeminen oli hyvä harrastus, kotona oli metrikaupalla kirjoja ja kannustettiin, Marko sai vähintään yhden kirjan lahjaksi joka joulu. Ei hän miettinyt miksi.\" (s. 34-35)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2789> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9426>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8746>
        dcterms:modified  "2010-02-18T14:07:11+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tuupin kenkäni vaatekasan viereen. Asunto oli mitä kalliomaisin, keittiö ja huone, valkoiset seinät ja katto matalalla, viipale taivasta vilkkui vastapäisen talon katon takaa. Lämmin, jotenkin karkkimainen haju, kymmenien vuokralaisten tuoksujen sekoitus. Jokainen oli jättänyt jälkensä asuntoon, niihin paikkoihin joita ei saa siivottua, listojen väliin ja ahtaimpiin nurkkiin. Niissä piili ihmisen todellinen historia.\" (s. 150)" ;
  dcterms:description            "Matias vierailee naispuolisen kollegansa asunnossa, joka sijaitsee tässä osoitteessa. " ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7692> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7688>
] .

rky:p923  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden Lintulan ja Uuden Valamon luostarit ovat historiallisesti nuoria, mutta ne edustavat vuosisataista Laatokan Karjalan luostariperinnettä uusilla asuinsijoillaan. \n\nUuden Valamon Papinniemen päärakennus on vuodelta 1929, ja pienemmät asuinrakennukset, aitat ja makasiinit muodostavat neliömäisen miespihan. Myös ensimmäinen kirkko, kellotapuli ja vanha munkkila ovat miespihan reunalla. Viereistä pihaa, entistä karjapihaa, reunustavat entiset talousrakennukset, jotka ovat majoitus- ja ravintolakäytössä. Pihapiirien ulkopuolella ovat Kristuksen kirkastumisen kirkko 1975-1976 (I. Kudrjavzev), asuntolarakennus sekä 1980-luvulla rakennetut kulttuurikeskus ja hotellirakennus. Uuden Valamon luostariin kuuluu myös hautausmaa ja maatila Juurikkasalmen rannalla.\n\nKristuksen kirkastumisen kunniaksi pyhitetyn pohjoisvenäläiseen arkkitehtuuriin perustuvaan kirkkoon sisältyy kesä- ja talvikirkot. Luostarin arvokkain ikoni on Jumaläidin ikoni, jonka perimätiedon mukaan Arseni Konevitsalainen on tuonut 1390-luvulla Athos vuorelta.\n\nLintulan luostarin osittain kaksikerroksinen hirsinen päärakennus on vuodelta 1860. Tilan vanhat talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Pihapiirin ulkopuolella on asuntolarakennus vuodelta 1966 (V. Suonmaa) ja Pyhän Kolminaisuudelle pyhitetty kirkko vuodelta 1973 sekä kynttilätehdas vuodelta 1988 (Vilho Suonmaa). Lintula on vähäisestä jäsenmäärästään huolimatta kunniakkaasti ortodoksisen hengenelämän perinteitä jatkava Suomen ainoa naisluostari."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.556691483,28.786781724 62.557366400,28.781091185 62.558727954,28.779331683 62.560893669,28.779862631 62.563077856,28.778877860 62.563426613,28.782861402 62.567752932,28.787353312 62.568728142,28.789413220 62.567134163,28.793105893 62.560516952,28.797382859 62.558866947,28.795381895 62.556691483,28.786781724" ;
        poi:history       "Heinävesi oli  luovutetulle alueelle jääneiden karjalaisten luostarien uusi sijaintikunta. Laatokan saaressa olevan Valamon luostarin toiminta siirtyi 1940  Papinniemen maatilalle ja Lintulan naisluostari Kivennavalta 1946 Palokin Koskijärven tilalle. Siirron yhteydessä Uuteen Valamoon liitettiin myös Konevitsan ja Petsamon luostarit.\r\n\r\nLaatokan saaressa sijainneesta Valamon luostarista on mainintoja jo 1300-luvulta. Luostari tuhoutui 1600-luvun alkupuolella. Uudestaan toiminta alkoi Pietari Suuren toimesta 1700-luvun alkupuolella. Luostari kasvoi suurluostariksi samalla vuosisadalla.  Luostarin munkit ja esineistö evakuoitiin talvisodan lopulla, helmikuussa 1940 Suomeen. Uuden luostarin paikaksi tuli ministeri Yrjö Herman Saastamoisen omistama Papinniemen kartano. Luostarin toiminta on elpynyt 1970-luvulta alkaen ja matkailusta on tullut merkittävä elinkeino. \r\n\r\nLintulan luostari perustettiin 1895 Kivennavalle, jossa se harjoitti maanviljelystä. Luostari joutui evakkoon 1939 ja siirtyi Kivennavalta lähdön jälkeen eri vaiheiden kautta 1946 Heinäveden Palokkiin Koskijärven tilalle. Hackman-yhtymältä ostettu maatila turvasi toiminnan jatkuvuuden. Luostarin päätehtäviä on ollut myös kirkkokunnan tuohuksien valmistaminen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1152" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden luostarit (Uusi Valamo)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4070>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:49+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1862566~S9*fin> .

koko:p36950  dc:created  "2012-05-30T09:43:30.286+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-30T09:43:30.401+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "koulutus"@fi , "education and training"@en , "utbildning"@sv .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6454>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Antikvaarinen Kirjakauppa K. Ervasti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ervastin antikvariaatti" , "Antikvariaatti Torkkelinkatu 4" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8075> ;
        wgs84:lat            "60.185782537249" ;
        wgs84:long           "24.9598410863422" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/antikvaarinen-kirjakauppa-k-ervasti" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7168>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8743>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Puhelinyhdistyksen talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Korkeavuorenkatu 35" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9774> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1651074383871" ;
        wgs84:long           "24.946633199767" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/puhelinyhdistyksen-talo" .

rky:p1122  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään Hämeenkyrössä sijaitsevilla kodeilla on olennaista merkitystä Sillanpään elämänvaiheiden (nuoruus, kirjailijaksi ryhtyminen) ja elämäntyön (kirjallinen tuotanto) arvioinnissa ja tulkinnassa. Sillanpää on maaseutukuvauksissaan kertonut vaikuttavasti kotiseutunsa Hämeenkyrön maisemista ja paikallisten ihmisten elämästä. Sillanpään syntymä- ja lapsuudenkoti Myllykolu, nuoruudenkoti Töllinmäki sekä kirjailijan perheelleen rakennuttama huvila Saavutus ovat edustavia esimerkkejä aikakaudelleen tyypillisestä rakennuskannasta kirjailijan kuvaamassa kulttuurimaisemassa.\n\nMyllykolun torppa sijaitsee Kierikkalan kylässä, joka on Hämeenkyrön kansallismaiseman kulttuurista ja maisemallista ydintä. Sillanpään esikoisteokseen liittyvät maisemat avautuvat laajoina yli peltoaukeiden Kallioistenselälle yleisnäkymää hallitsevalta Sikomäeltä.  Vaatimaton hirsipintainen rakennus on salvottu pitkänurkkaiseksi ja siinä on pieni kuisti. Pihapiirissä on myös pieni aitta ja paikalle siirretty saunarakennus. Myllykolun hirsilato on osa maastoon sulautuvan kesäteatterin rakenteita. Kunnan omistuksessa oleva Myllykolu on ollut museona vuodesta 1962. \n\nTöllinmäki, Sillanpään nuoruudenkoti Hämeenkyrön Heinijärvellä on vaatimaton 1800-luvun lopulla rakennettu tupa, johon on 1900-luvulla rakennettu peräkamari ja porstua. Myöhemmin 1970-luvulla tupa entistettiin ja katettiin uudelleen päreillä. Tupa on lautavuorattu pystyrimalaudoituksella ja jätetty maalaamattomaksi. Myös Töllinmäki toimii museona, joka on parhaiten säilyneitä kirjailijakotejamme.\n\nSaavutus, ajalleen tyypillinen mansardikattoinen huvila on rakennettu 1920-luvun alussa Kierikkalan kylään, Kirkkojärven rantaan. Nykyisin saavutus on Sillanpään vanhimman tyttären perikunnan omistuksessa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.596589128,23.228081908 61.596796017,23.227968548 61.597037411,23.227855927 61.597152209,23.230458974 61.596611299,23.230706880 61.596623689,23.229813271 61.596589128,23.228081908" ;
        poi:history       "Myllykolun mäkitupa rakentui F.E. Sillanpään isän 1887 siirtämästä aitasta, johon lisättiin myöhemmin pirtti. Sillanpään vanhemmat ostivat konkurssin jälkeen 1905 Töllinmäen vaatimattoman tuvan ränsistyneenä ja kunnostivat siitä kodin.\r\n\r\nSillanpää rakennutti perheineen Saavutuksen 1920-luvun alussa Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaan, mutta käänsi sen sijoitusta paikalla saadakseen mieleisensä näköalan. Huvilan piti toimia perheen kotina, mutta vakituisesti Sillanpäät asuivat siinä vain neljä vuotta. Kirjailijan huonon taloudellisen tilanteen vuoksi perhe muutti Porvooseen kustannusyhtiön tarjoaman vakituisen työn perässä. Myöhemmin WSOY:n omistamaa huvilaa käytettiin kesähuvilana ja joulunvietoissa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k108 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:museo , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1932" ;
        skos:prefLabel    "F.E. Sillanpään kodit (Saavutus)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9457>
        dcterms:modified  "2010-11-18T18:07:32+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6953>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1069875~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Solveig asuu eronsa jälkeen, muutettuaan poikansa Kaarlen kanssa pois Tuomarilasta, vähän aikaa työkaverinsa luona Pohjolankadulla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2473> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8065>
] .

rky:p1382  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "61.876101051,23.725425299 61.875633491,23.725524096 61.875269402,23.724792907 61.875171850,23.724016166 61.874935483,23.723262506 61.874820833,23.723122521 61.874724468,23.722818242 61.874681968,23.722281703 61.874677893,23.721765414 61.874860550,23.721645897 61.875106082,23.721104543 61.875917246,23.721046596 61.876372804,23.722154373 61.876566485,23.722877573 61.876709196,23.724293048 61.876101051,23.725425299" ;
        poi:municipality  kunnat:k980 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4637" ;
        skos:prefLabel    "Kurun kirkonmäki"@fi .

rky:p1716  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kullaan kartano on keskiajalta asti asuttu yksinäistila, jota ympäröi vanhimmilta osiltaan 1700-luvulle periytyvä puisto ja vuosisatoja viljelyksessä ollut peltomaisema. Kartanon monipuolinen, ajallisesti kerroksinen rakennuskanta kuvastaa uusmaalaisten kartanoiden rakennustraditiota 1700-luvulta 1900-luvulle.\n\nKullaan kartano on sijainnut alkuaan merenlahden suulla, mutta maankohoamisen vuoksi kartanonpaikka on jäänyt kukkulalle Taasianjokivarteen. Kukkulan pohjoispuolella on kartanon puisto ja eteläpuolella talouspiha. Kartanon talouskeskukselle johtaa pitkä puukujanne metsäsaarekkeiden täplittämän tasaisen viljelymaiseman halki.\n\nKullaan kartanon vanha päärakennus 1700-luvun lopulta on yksikerroksinen poikkipäätyinen rakennus, jonka ulkoasu ja sisätilat ovat hyvin säilyneet. Uusi 1860-luvulla rakennettu kartanon päärakennus on yksikerroksinen, poikkipäädyllinen myöhäisempirerakennus 1800-luvulla istutetun englantilaistyylisen puiston keskeisellä kukkulalla. Kartanon talousrakennuksiin kuuluu ns. maitohuone 1800-luvun puolivälistä sekä luonnonkivistä rakennettu navetta ja viljamakasiini. Puistossa on myös arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin 1917 suunnittelema leikkimökki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.445158510,26.417153347 60.443835517,26.416312534 60.443425171,26.414412713 60.443100088,26.411926514 60.443023176,26.408749241 60.444681234,26.403022756 60.446439005,26.397166732 60.452305141,26.391360249 60.454995762,26.394515035 60.456185260,26.396375336 60.455709348,26.399487795 60.453965910,26.400155899 60.454469565,26.403199122 60.453962911,26.405090915 60.453302111,26.406222164 60.452726376,26.407145110 60.451546267,26.409764264 60.450669763,26.410441632 60.449957096,26.411242951 60.448289984,26.414986349 60.445158510,26.417153347" ;
        poi:history       "Kullaan tila lahjoitettiin 1581 Göran Boijelle ja se nautti säterivapautta 1639 alkaen. 1600-luvun kartanon omistajiin lukeutuivat Boije af Gennäsin ja Creutzin suvut. Kullaa muodostettiin säteriratsutilaksi 1694 ja ostettiin perinnöksi 1762. Päätilan tiluksia laajennettiin 1800-luvulla useaan otteeseen.\r\nKartanon vanha päärakennus rakennettiin 1785 ja nykyinen  sen pohjoispuolella olevalle mäelle 1863 Carl Fredrik von Bornin suunnitelmien mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:navetta , poio:huvimaja ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5012" ;
        skos:prefLabel    "Kullaan kartanomaisema"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7070>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:48+0300" .

rky:p83  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.\n\nOlympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo. \n\nUimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli. Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa. Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit.  \n\nSoutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. \n\nKäpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja. Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.\n\nOlympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen.\n\nHämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.212690205,24.957052814 60.211683867,24.956871632 60.208164296,24.947794152 60.209006492,24.946774577 60.209567441,24.948209953 60.210105246,24.947593368 60.210839124,24.949596235 60.211562303,24.948318684 60.213280378,24.952458535 60.213750807,24.953746662 60.213660478,24.953968577 60.214081903,24.954986351 60.214022442,24.955177455 60.214263487,24.955743412 60.214763414,24.957158999 60.214771019,24.958457725 60.213284125,24.958502403 60.212690205,24.957052814" ;
        poi:history       "1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna. \r\n\r\nKansainväliset urheilulajivaatimukset sanelevat olympialaisten kilpailupaikkojen suunnittelua. Itse ratojen, altaiden ja kenttien lisäksi tulevat urheilijoita, huoltoa, henkilökuntaa sekä yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelevat tilat. Toisiinsa nähden kilpailupaikkojen tulee sijaita joustavasti liikenteellisesti sekä majoitukseen nähden. Helsingissä oli sujuvaa sijoittaa olympiarakennukset eri puolille kaupunkia urheilutarkoituksiin varattuihin puistoihin ja Keskuspuistoon. Lajivaatimusten lisäksi tutkittiin monikäyttöisyys, ei pelkästään urheiluun vaan kaikenikäisten kaupunkilaisten kuntoiluun ja virkistykseen. Urheilulaitosten rakentaminen nähtiin työ- ja kaupunkikulttuurissa yhteiskunnan velvollisuudeksi. \r\n\r\nOlympiastadionin arkkitehtikilpailuohjelmassa 1932 sanottiin, että \"Stadionin tulee saada sellainen arkkitehtooninen muotoilu, joka vastaa koko maan urheilukeskuksen arvoa\". Stadionista haluttiin sekä urheiluareena että kansanjuhlien pitopaikka. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren. Rakennesuunnitelmat laati diplomi-insinööri Uuno Varjo. Maastotyöt alkoivat 1934. Stadion vihittiin käyttöön 1938, itäkatsomo oli tuolloin rakentamatta. Kun Tokio 1938 luopui vuoden 1940 olympialaisten järjestämisestä, kisat annettiin Helsingille. Stadionin itäkatsomo ja väliaikainen puukatsomolaajennus rakennettiin. 1952 olympialaisia varten betonikatsomo laajennettiin ja sitä puolestaan laajennettiin väliaikaisella puukatsomolla. Toimistot eteläkaarteeseen valmistuivat 1955 ja retkeilymaja pohjoiskaarteeseen 1961. Museosiipeä on laajennettu kolmesti vuosina 1963, 1984 ja 1992. 1980-luvulta alkaen uusi sukupolvi ja omistaja, Helsingin kaupunki, sai vastuulleen perinteikkään rakennuksen. Stadionin muutos- ja korjaustyö valmistui 1994 pääarkkitehtina Markku Aalto. Stadionin kupeessa oleva Töölön pallokenttä rakennettiin 1940 ja saatettiin loppuun vuoden 1952 olympialaisiin. \r\n\r\nUimastadionin rakennustyöt aloitettiin 1938 suunnittelijana arkkitehti Jorma Järvi, työt keskeytyivät sotien ajaksi ja stadion viimeisteltiin 1952. Arkkitehti Pauli Salomaan johdolla suunniteltu Kumpulan maauimala valmistui 1952. Velodromi ja soutustadion rakennettiin 1940 kisoihin ja niiden katsomoita laajennettiin 1952, suunnittelija oli arkkitehti Hilding Ekelund. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareena, suunnittelijoina arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto Veikko Luukkonen. Rakennus valmistui 1935 ja sitä laajennettiin 1952. Tennispalatsi rakennetttiin 1940 autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas, rakennusmestari Helge Lundström. Ruskeasuon ratsastushallit valmistuivat 1940 kisoihin, arkkitehtina oli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön. Olympia-areenat on korjattu tai niiden korjaus aloitettu 1990-luvun kuluessa. \r\n\r\nKäpylän olympiakylän yleissuunnitelmaa ja toiminnallista ohjelmaa laati arkkitehtiryhmä Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas 1938. Helsingin ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinalue, joka rakennettiin yhtenäisellä suunnitelmalla osuuskunta Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:n toimesta valmistui 1940. Kaupungin ulkosyrjälle, vapaaseen luontoon hakeutumisen mahdollistivat valmiit tiet raitiotie- ja autobussiyhteyksineen. Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa urheilijat majoitettaisiin kerrostaloihin, joiden ”rationalisoidut pienasunnot” suunniteltiin huolella tulevaan asuinkäyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen 600 asuntoon piti majoittaa noin 3000 miesurheilijaa. Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas tekivät yhdessä  alueen piirustukset ja 1941 jälkeen valmistuneet talot suunnitteli yksin Ekelund. 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemaan Kisakylään mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. \r\n\r\nHämeenlinna valittiin nykyaikaisen viisiottelun kisapaikaksi. Lajeista uinti, maastojuoksu, ammunta ja esteratsastus suoritettiin Ahvenistolla. Kisoja varten rakennettiin Ahveniston urheilukeskus 1951 arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1575" ;
        skos:prefLabel    "Olympiarakennukset (Olympiakylä ja Kisakylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4661>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kuddnäsin ja Herttoniemen Topelius-museot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4660> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kuddnasin-ja-herttoniemen-topelius-museot" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165>
        a                 th:Puisto ;
        rdfs:label        "Kaisaniemen puisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1744366420371" ;
        wgs84:long        "24.9450887774552" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7165" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7404>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:23+0300" .

<http://www.yso.fi/onto/yso/p20451>
        dc:created      "2012-05-24T11:19:54.55+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T11:19:54.644+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "pumpverk"@sv , "pumppaamot"@fi , "pump houses"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9454>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Eloranta, Esa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9454" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Karl Fazer Café"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Fazer" , "Fazerin kahvila" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.fazer.fi/karlfazercafe" ;
        wgs84:lat            "60.1684279507569" ;
        wgs84:long           "24.9478065769777" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/karl-fazer-caf" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7664>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7759>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Muukalaiskadun satuja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7392> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7385> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6612> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7758> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7384> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7757> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7759" .

blue_route:c02  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s03 ;
        :source       blue_route:s02 .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Aavetaloja" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6593> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7406> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7397> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7400> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6617> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7403> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7402> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7040> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7405> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6603> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7396> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6604> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7401> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6600> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7399> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7404> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7398> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6558> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7385> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6354> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3082> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/aavetaloja" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7401>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Teknillinen korkeakoulu, entinen"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Helsingin Teknillinen reaalikoulu" , "Polyteknillinen koulu" , "Polyteknillinen opisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6567> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6687> ;
        wgs84:lat            "60.1630722167732" ;
        wgs84:long           "24.9313421028078" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7401" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8115>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5611>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C46A1B43-29D7-4F38-A53A-C57F76DC8CA4> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5706>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Piikintien nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mistä Piikintie on saanut nimensä? Helsingin Piikintie tulee vanhasta paikannimestä Piksängen, jonka lähtökohtana on ollut Pik-nimisen sotilaan torppa.\n\nLähde: Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1992)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9328> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mista-piikintie-nimi-tullutbrbrbrbr" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7900>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:29+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3677>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Unelma lentämisestä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6485> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3676> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3677" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p205>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Heinävarasto B33"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T06:37:57.613+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:23:09.754+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p34572 , koko:p33720 , koko:p36222 ;
        poi:assetID      "B33" ;
        poi:description  "Vaja rakennettiin ensimmäisen ja kolmannen linnoitusjalkaväkipataljoonan \"koskemattomaksi\" eli reservivarastoksi insinöörieversti Benardin aikana. Ensimmäiset suunnitelmat ovat vuodelta 1877 ja vaja valmistui neljää vuotta myöhemmin 1881. Vuonna 1897 vajan pohjoispäädyn varastohuoneessa ollut huono lautalattia korvattiin asfalttipäällystyksellä. 1900 tehtiin huopakaton tilalle peltikatto.\n\nSuomalaisena aikana vajaa käytettiin varuskunnan hevosten rehun ja heinien varastointiin, josta se sai nimen \"heinävarasto\". 1970-luvulta lähtien vajan eteläpääty oli Suomenlinnan hoitokunnan konesuojana. Silloin myös korjattiin heinävaraston vuorilaudoitusta, ikkunoiden suojaluukkuja ja ovia. Pohjoispääty oli museoviraston fragmenttivarastona vuoteen 1989 asti. Vuonna 1992 rakennus maalattiin kelta- ja punamullan sävyisin pellavaöljymaalein. Kesällä 1994 eteläpäätyyn tehtiin 7 hevosen ratsastustalli.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 30\nVuonna 1929 rakennusnumero B II 40\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK B 1144-1157.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK B 1144, 28.2.1877."@fi ;
        poi:history      "Vaja rakennettiin ensimmäisen ja kolmannen linnoitusjalkaväkipataljoonan \"koskemattomaksi\" eli reservivarastoksi insinöörieversti Benardin aikana. Ensimmäiset suunnitelmat ovat vuodelta 1877 ja vaja valmistui neljää vuotta myöhemmin 1881. Vuonna 1897 vajan pohjoispäädyn varastohuoneessa ollut huono lautalattia korvattiin asfalttipäällystyksellä. 1900 tehtiin huopakaton tilalle peltikatto.\n\nSuomalaisena aikana vajaa käytettiin varuskunnan hevosten rehun ja heinien varastointiin, josta se sai nimen \"heinävarasto\". 1970-luvulta lähtien vajan eteläpääty oli Suomenlinnan hoitokunnan konesuojana. Silloin myös korjattiin heinävaraston vuorilaudoitusta, ikkunoiden suojaluukkuja ja ovia. Pohjoispääty oli museoviraston fragmenttivarastona vuoteen 1989 asti. Vuonna 1992 rakennus maalattiin kelta- ja punamullan sävyisin pellavaöljymaalein. Kesällä 1994 eteläpäätyyn tehtiin 7 hevosen ratsastustalli.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVenäläinen rakennusnumero 1800-luvun lopulla N 30\nVuonna 1929 rakennusnumero B II 40\n\nLähteet:\n\nMV SL VIK B 1144-1157.\n\nKuva:\n\nMV SL VIK B 1144, 28.2.1877."@fi ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p11240> ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10402340\n" ;
        wgs84:lat        "60.14330370681969" ;
        wgs84:long       "24.984826517105148" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2750>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:19:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1590012~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8375>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:08+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1723523~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1723524~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5871>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=74F32F40-3D4D-4E75-99AA-798DFF9E6DE1> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5966>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Yliopistonkatu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä oli Yliopistonkadun nimi ennen, ja koska se muuttui? Mikonkadun ja Unioninkadun välinen osuus muuttui Hallituskadusta Yliopistonkaduksi perjantaina 8. syyskuuta 1995." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6402> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mika-oli-helsingin-yliopistonkadun-nimi-ennen-ja-koska-se-muuttui" .

rky:p552  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Teuron ryhmäkylä edustaa Kanta-Hämeessä tyypillistä, viimeistään keskiajalla kulkuväylän varteen, vesistön ylityspaikan kohdalle syntynyttä kylätyyppiä. Teuro on edelleen hyvin säilynyt, tiivis ja yhtenäinen ryhmäkylä, jota pitkään viljelyssä olleet peltoalueet ympäröivät. Kylän nykyinen, hyvin säilynyt rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1800- ja 1900-luvun vaihteesta.\n\nTeuron ryhmäkylä sijaitsee Tammelan kunnan pohjoisosassa Teuronjoen ja Tammelasta pohjoiseen johtavan maantien yhtymäkohdassa, Pyhäjärven-Kuivajärven alanteen koillisrinteellä. \n\nAli-Tuomolan, Ali- ja Yli-Lekkalan tilojen talouskeskukset ovat vanhalla kylätontilla Teuronjoen rannassa, kylänraittina toimivan maantien molemmin puolin ja muodostavat tiiviin raittinäkymän. Yli-Tuomola, Ranssila ja Rekolan talot sijaitsevat kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä. Maantien varrella on asutuksen lisäksi koulu (1896) ja kylätalo (1926)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.861276175,23.939436958 60.857650951,23.936467813 60.858416828,23.930762850 60.858769645,23.922341594 60.862548817,23.918941857 60.866337041,23.919335506 60.869539826,23.923446813 60.868139869,23.927408669 60.868750781,23.928455988 60.865472868,23.938138997 60.864334915,23.939189871 60.861276175,23.939436958" ;
        poi:history       "Teuron kylänpaikan valintaan vaikuttivat keskiajalla joen koillispuolen viljelykelpoinen maa ja nykyisen sillan kohdalla ollut kahlauskelpoinen joenylityspaikka. Teurossa oli 1540-luvulla viisi taloa, Rekola, Ranttila ja Tuomola, aik. Nopola, Mylläri ja Lekkala. Kylä paloi 1756 lähes kokonaan, mutta rakennettiin uudelleen jokirantaan sillan molemmin puolin. Taloista Tuomola siirtyi pois ryhmäkylästä. Tuomola oli 1600-luvulla rustholli ja Rekola oli 1700-luvulla Uudenmaan jalkaväkirykmentin kersantin virkatalo. Mylläri oli kestikievarina 1700-luvulla ja Yli-Lekkala 1870-luvulla.\r\n\r\nTeuron Murronkoskelle perustettiin saha vuonna 1802, joka isonjaon (1786) ja sen täydennyksen (1855) myötä käynnisti kylässä vilkkaan kehitysvaiheen. Kantataloja jaettiin ja osa taloista siirtyi pois ahtaaksi muodostuneelta kylätontilta.\r\n\r\nKylän jugendtyylinen kaupparakennus rakennettiin 1906. Kyläkeskuksen länsipuolella on koivukujan päässä Ranttila, jonka päärakennus on rakennettu 1870-luvulla. Yli-Tuomolan päärakennus on vuodelta 1869. Nykyinen kylätalo, ns. Iisakin kirkko rakennettiin 1926 rukoushuoneeksi. Rakennus kunnostettiin perusteellisesti 2000-luvun vaihteessa. Mylläri (Kanta-Laurila) siirrettiin ensin sahan yhteyteen ja 1900-luvun vaihteessa nykyiselle paikalle kylän itäosaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k834 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2240" ;
        skos:prefLabel    "Teuron kylä"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8709>
        dcterms:modified  "2010-02-16T11:56:30+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8112>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Anttilan linna" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8113> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8111> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8112" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6322>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=89B96BF4-EBDA-4C47-9274-0AB2B735E275> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6417>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Mäntymäen kenttä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kansojen halli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1835623492533" ;
        wgs84:long           "24.9280690986949" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/mantymaen-kentta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3913>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6982> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3912> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3913" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8372>
        a                    th:Ohjaaja ;
        rdfs:label           "Aaltonen, Veikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8372" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8611>
        dcterms:modified  "2010-02-02T10:38:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9086>
        dcterms:modified  "2010-05-12T13:51:15+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6582>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8706>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Richards, Keith"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8706" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6916>
        dcterms:modified  "2010-12-31T18:22:58+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8871>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1390496~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i282>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsingin jätevedet" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i281> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i281> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/helsingin-jatevedet" .

rky:p1345  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Saimaan huvilarakentamisen alkuvaihetta ja sen yhteyttä sisävesiliikenteen ja matkailun kehittymiseen edustavat esimerkillisesti niin kapean Moinsalmen kautta avattu laivareitti Savonlinnasta Punkaharjulle kuin laivareitin varrelle rakennetut laiturit, väylämerkit ja huvila-asutuskin. \n\nSaimaan järviliikenteen tärkeimpiin ja kuuluisimpiin lukeutuvan laivareitin varrelle rakentunut huvila-asutus on ajalta, jolloin Savonlinnan ja Punkaharjun kylpylöiden ja luontomatkailun suosio lomailijoiden keskuudessa lisääntyi. Savonlinnalaisten rakennuttamat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun hirsihuvilat, joista monissa on kansallisromanttisia piirteitä, ovat paikallisten rakennusmestareiden suunnittelemia ja ilmentävät pikkukaupungin porvariston kesäasumista itäsuomalaisessa järvimaisemassa.\n\nSavonlinnan edustan saarilla sijaitsevat mm. Harjuniemen, Kapasaaren ja Takkusaaren huvilat. Simunan empirevaikutteinen huvila sijaitsee Pienen-Simunan saaressa. Moinselän saarilla, Kivi-, Huopa- ja Ritosaaressa, on kolme 1910-luvun huvilaa. Punkaharjun puolella Moinsalmessa on yhtenäinen huvila-alue, joihin kuuluvat mm. Peltoniemen jugend-huvilat, Lummesaaren korkeimmalla kohdalla kohoava huvila ja Männistön huvila. \n\nLaivareitti Savonlinnasta Punkaharjulle on nykyään matkailukäytössä. Joitakin höyrylaivaliikenteen kauden laitureita ja niiden jäänteitä on jäljellä, kuten Kivisaaren huviloiden laituri ja Ritosaaren Purnuinniemessä kylän yhteinen laivalaituri. Laivareitin varrella on vanhoilla paikoilla kymmenen kummelia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.771367677,29.191719657 61.772735320,29.192710465 61.774612115,29.198299561 61.772549275,29.207145811 61.772401005,29.214532773 61.772301446,29.219367709 61.771695678,29.220569258 61.770996907,29.213628894 61.772313303,29.199366146 61.768549296,29.197249541 61.771367677,29.191719657" ;
        poi:history       "Pihlajaveden höyrylaivareitistö syntyi 1870-luvulta lähtien. Liikennöinti oli vilkkainta 1900-luvun alussa. Savonlinna-Punkaharju -reitin laivat kulkivat Väistönselän kautta kunnes Moinsalmi ruopattiin 1892 ja matka lyheni huomattavasti. Moinsalmea oikaistiin ja perattiin vielä 1904 ja 1907. Punkaharjun suosittu laivareitti palveli niin saariston ja huviloiden asukkaita kuin matkailijoitakin. Reittiliikenteen laivoja olivat mm. Osuuskunta I sekä Punkaharju I ja II. Laivaliikenteen sujuminen ja matkustajien palvelu varmistettiin rakentamalla laivareiteille runsaasti laitureita. Paikallisreitin väylä merkittiin kummeleilla. \r\n\r\nPihlajaveden saariin laivareitin varrelle rakennettiin runsaasti huviloita 1800-1900-lukujen vaihteessa ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. \r\n\r\nSavonlinnan edustan huviloista kirkkoherra Saraste rakennutti Harjuniemen huvilan 1908 ja pankinjohtaja Jaakko Staven Kapasaaren huvilan 1910-luvulla. Simunan huvilan, jota mm. Savonlinnan kaupunginjohtaja on käyttänyt, rakennutti 1890-luvun alussa Savonlinnan kaupunki. Ravintoloitsija John Bergströmin Takkusaaren huvilan 1915 suunnitteli rakennusmestari Lauri Korhonen. \r\n\r\nMoinselän saarien huviloista kaksi – Kivisaaren ja Huopasaaren huvilat – rakennutti ja suunnitteli Mölsenin suku. Mölsenin sisarusten Kivisaaren huvila 1890-luvun lopulta paloi uutena ja rakennettiin uudestaan samanlaiseksi. Hallitusneuvos Bror-Filip Mölsen suunnitteli ja rakennutti Huopasaaren huvilan 1915. Asessori Backvalen rakennutti Varmalahden huvilan 1916 Ritosaareen.\r\n\r\nPunkaharjun puolelle Moinsalmea savonlinnalainen rakennusmestari Rikhard Rosegren rakennutti ja mahdollisesti myös suunnitteli sekä Muistolan (1919-1920) että Peltoniemen (1917-1918) jugend-henkiset huvilat. Männistön huvilan rakennutti koneenhoitaja Viktor Salo 1916, 1920-luvulla huvilan ulkoasua muutettiin arkkitehti Salmenlinnan suunnitelmien mukaisesti. Lummesaaren 1920 valmistuneen huvilan rakennutti apteekkari Walter Åkersten ja suunnitteli rouva Ethel Åkersten."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k618 ;
        poi:poiType       poio:kausiasunto , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4446" ;
        skos:prefLabel    "Punkaharjun laivareitin huvilat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i616>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kauppatori" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i615> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8692> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/kauppatori" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4290>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Enkelikirkko ja muita kirkkotarinoita" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:audience  th:Lapset ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6867> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6477> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6872> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6875> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6478> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6870> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4289> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/enkelikirkko-ja-muita-kirkkotarinoita" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7033>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:44+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_189>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:34:33+0300" .

rky:p46  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Hämeenlinnan tori on tyypillinen ruutukaavakaupungin aukio, jonka ympärille kaupungin kirkko sekä tärkeimmät julkishallinnon ja liike-elämän rakennukset ovat keskittyneet. Kaupungin ruutukaava-alueen länsireunalla, historiallisen Turuntien päätteeksi muodostuneen Pikkutorin ympärillä on säilynyt edustavia esimerkkejä 1830-luvun puukaupungista.  \n\nKaupungin ytimen muodostava tori on peräisin 1700-luvun lopun kustavilaisesta ruutuasemakaavasta, joka laadittiin linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen siirrettävää kaupunkia varten. Merkittävät julkisen hallinon rakennukset torin laidalla ovat lääninhallituksen talo ja raatihuone. \n\nTorin itälaidalla oleva uusklassillinen pyörökirkko, pienoispantheon, oli jo oman aikansa erikoisuus. Korkea kellotorni vuodelta 1837 kirkon itäpäässä on intendenttikonttorin suunnittelema. Kirkko menetti alkuperäisen muotonsa ja sisustuksensa 1890-luvun alussa tehdyssä laajennuksessa. Kirkon sisätilojen nykyasu on peräisin 1960-luvun alusta. Kirkon ja torin välissä sijaitsee arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Kirkkopuisto paviljonkirakennuksineen.\n\nLääninhallituksen kolmikerroksiseen empiretyyliseen kivitaloon liittyy klassistinen porttirakennelma. Rakennus on Mikkelin lääninhallituksen ohella ainoa empirekauden lääninresidenssitalo. Molemmat ovat arkkitehti C. L. Engelin suunnittelemia. Lääninhallitusta vastapäätä torin etelälaidalla on uusrenessanssityylinen raatihuone. \n\nLisäksi torin varrelle on 1900-luvun alkupuolella rakennettu pankkirakennuksia mm. Säästöpankki 1920 (ark. Oiva Kallio), Kansallis-Osake-Pankki 1914 (ark. Vilho Penttilä) ja asuin- ja liikerakennus 1951 (ark. Jaakko Tähtinen). \n\nKahden korttelin päässä Kauppatorista länteen sijaitseva Pikkutori muodosti Turusta tulevan maantien päätepisteen. Torin keskellä Turuntien päätteenä on entinen venäläisen varuskunnan kirkko, joka on muutettu toimistotiloiksi. Torin muu rakennuskanta muodostuu empire-rakennuksista, joista edustavimpia on Hallitus- ja Saaristenkadun kulmauksessa sijaitseva puinen Puntilan talo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.997567664,24.466966356 60.996650534,24.467784229 60.996235679,24.465871352 60.996060212,24.466011018 60.995782863,24.464630059 60.996069880,24.464380818 60.995926225,24.463681361 60.996723149,24.463005679 60.997007205,24.464207826 60.997460845,24.463826453 60.997645391,24.464842548 60.997189303,24.465218150 60.997567664,24.466966356" ;
        poi:history       "Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin Kustaa III:n 1775 tekemän päätöksen perusteella linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen. Kaupungin siirtoa varten laadittiin samana vuonna asemakaava. Lisäksi linnoitustoimen päällikkö Magnus von Arbin laati 1778 korjatun suunnitelman, jonka perusteella siirto toteutettiin vuoteen 1784 mennessä. Kaavassa näkyivät Turun tien ja Hämeen linnan suunnista tulevat puistoakselit, joiden leikkauskohdassa oli tori ja sen laidalla kirkko.\r\n\r\nLääninhallituksen rakennus valmistui 1873 C.L. Engelin tekemien piirustusten mukaan Hämeen läänin maaherran residenssiksi ja virastoksi. Rakennus sijoitettiin ensimmäisen, 1780-luvulla rakennetun ja 1831 palossa tuhoutuneen, residenssin paikalle. Sijoituksessa oli huomioitu Hämeen linna ja sieltä kaupunkiin johtava puistoakseli, jonka kanssa samalle linjalle sijoitettiin lääninhallituksen rakennus. \r\n\r\nLääninarkkitehti C.A. Cawénin suunnittelema raatihuone rakennettiin 1885-1887. Kirkko rakennettiin arkkitehti Jean Louis Desprezin piirustusten mukaan 1792-1798 ja laajennettiin ristikirkoksi 1892. Alkuperäisen ulkoasun innoittajana oli Kustaa III 1780-luvulla tekemä matka Italiaan. Kirkon sisätilan nykyasu toteutettiin arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemin 1963-1964.\r\n\r\nKirkon ja torin välisen puistoalueen paviljonkeineen suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren 1910. Puisto kunnostettiin 2006-2007.\r\n\r\nPikkutori eli Hevostori merkittiin 1826 asemakaavan laajennukseen. Tori syntyi Saaristen virkatalon paikalle kun kaupungin asemakaavaa jatkettiin kaupungin 1831 tapahtuneen palon jälkeen. Palon jälkeen rakennettiin toria ympäröineet empiretyyliset rakennukset. Aluksi tori oli luonnontilainen kenttä, jolle hevoset voitiin jättää kaupunkiin tultaessa ja jossa hevos- ja eläinmarkkinat pidettiin. Pormestarin ehdotuksesta hevosmarkkinat siirrettiin 1835 Poltinaholle. Pikkutori tasoitettiin ja ympäröitiin vihreällä aidalla. Kaupunki päätti 1846 muuttaa torin kävelypuistoksi kuvernööri Otto Rehbinderin myötävaikutuksesta. Torille istutettiin kaikkiaan 80 vaahteraa. Venäläisen kirkon paikaksi Pikkutori merkittiin 1872 asemakaavassa.\r\n\r\nVenäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko rakennettiin 1901 torin keskelle alikapteeni N.A. Schoulzin piirustusten mukaan. Itsenäistymisen jälkeen kirkko jäi tarpeettomaksi ja rakennus muutettiin perusteellisessa remontissa klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi. Tyyliltään klassismin muutossuunnitelmat teki arkkitehti Bertel Strömmer ja rakennus valmistui 1923.\r\n\r\nPikkutorin länsireunalla oleva edustava empiretyylinen rakennus rakennettiin 1830-luvulla. Suomalaisena tyttökouluna toiminutta rakennusta laajennettiin siipirakennuksilla 1897 ja 1906. Torin toisella laidalla olevat puurakennukset rakennettiin 1883 ja 1898. Torin itälaidan empiretyylinen rakennus valmistui 1836. Pohjoislaidan ns. Puntilan talo valmistui 1832 ja sitä laajennettiin kivisellä osalla 1911. Saaristenkadun puoleinen rakennus valmistui 1838."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k109 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:puisto , poio:raatihuone , poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1912" ;
        skos:prefLabel    "Hämeenlinnan tori, kirkko ja Pikkutori"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7128>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Mehiläinen, sairaala"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sairaala Mehiläinen" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7788> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat            "60.1775492936907" ;
        wgs84:long           "24.9231851893424" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7128" .

[ dcterms:description  "Diktaattori ja marttyyri" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3083> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6917>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9083>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Pilvet peittävät sisäänsä pilvet" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7162> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7602> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9082> ;
        th:lisatietoa       "Runokokoelman viimeinen osasto \"Kivikarhu loikkaa jalustalta\" sijoittuu Sörnäisiin, Kallioon ja Hakaniemeen." ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=335&BibliographyId=2224&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9083" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7293>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9417>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Gyldenintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1607140582454" ;
        wgs84:long        "24.8782074700515" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/gyldenintie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6913>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Höijer, Carl Theodor"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hoijer-carl-theodor" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Iris marssi kahvilasta ulos, suoraan Stockalle ja Giorgio Armanin osastolle tiskin takana odottavan myyjän luo. 'Musta miesten puku. Hänelle,' Iris sanoi ja osoitti minua.\" (s. 136) " ;
  dcterms:description            "Ealle ostetaan Armanin miesten puku." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1542> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7388>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Espanjan suurlähetystö"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1592079289715" ;
        wgs84:long        "24.9588191017636" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7388" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7627>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:51+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9582>
        dcterms:modified  "2011-03-31T18:43:33+0300" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Ville Vallgren" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6971> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970>
] .

rky:p279  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kuopion Snellmaninpuiston alueella on ollut Kuopion kaupungin ensimmäinen päätori. Tuomiokirkko kuvastaa kaupungin asemaa 1775 perustetun Savo-Karjalan läänin pääkaupunkina. Snellmaninpuisto ympäristöineen, puistoon välittömästi liittyvä kirkkokortteli harmaakivisine tuomiokirkkoineen sekä perinteisestä puukaupungista säilyneet Kuopion korttelimuseon ja Kuninkaankadun puutalomiljööt ovat Kuopion ruutukaavakeskustan rakennushistoriallisesti merkittävimpiä osia. \n\nKaupungin keskustassa oleva Vahtivuoren mäelle rakennettu kirkko on Pohjois-Savon ensimmäinen kivirakennus. Yleishahmoltaan uusklassillinen, loivakattoinen harmaakivikirkko on tasavartinen ristikirkko. Askeettisessa sisätilassa kaartuu rapattu lautaholvi. Kaupunkikuvallisista syistä on kirkon kelloille ja aikakellolle varattu torni sijoitettu itäisen ristivarren päähän, alttari puolestaan on läntisessä ristivarressa. Kirkon kortteli on ympäröity harmaakivimuurilla. Kirkon tontti liittyy maisemallisesti sen itäpuolella olevaan Snellmanin puistoon. Puisto on saanut nimensä 1886 sinne pystytetystä Johannes Takasen veistämästä J.V. Snellmanin patsaasta. \n\nSnellmaninpuiston alue on ollut kaupungin kaupan keskus aina 1850-luvulle saakka. Puistoa ympäröivä rakennuskanta, joka koostuu liike-, pankki- ja museorakennuksista, on eri-ikäisyydestään huolimatta varsin yhtenäistä. Puiston pohjoispuolta rajaavan Kauppakadun pankkirakennuksiin kuuluvat entinen Maatalousosakepankki, taidemuseona toimiva entinen KOP:n talo sekä ravintolana toimiva entinen Suomen Pankki, jonka vierellä on 1907 valmistunut art nouveau -tyylinen Kuopion museo. Edelleen koulukäytössä toimiva entinen Teollisuuskoulu reunustaa puistoa Maaherrankadulla. Koulun pihapiirissä on Ylä-alkeiskoulun voimistelusaliksi valmistunut nk. Mutteri. Yksikerroksinen entinen työväentalo on valmistunut 1837.\n\nKuopion vanhimpien kaupunginosien rakentamisesta on hyvä esimerkki Snellmaninpuiston tuntumassa sijaitseva Snellmanin kotimuseo ja sen yksikerroksinen aumakattoinen asuinrakennus. Kuninkaankadun, Kirkkokadun, Sorvarinkadun ja Kuopionlahdenkadun rajaama kortteli muodostaa Kuopion korttelimuseon. Korttelissa on kaikkiaan 11 rakennusta, joista Kuninkaankadun ja Kirkkokadun varren talot sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Puutalomiljöön kokonaisuuteen liittyy rivi Kuninkaankadun varren historiallisia rakennuksia kuten Kuopion Klubi, Tuomiorovastin pappila, Barsokevithchin talo, 1920-luvun kerrostaloja ja Snellmanin puiston kulmalla Minna Canthin talo. Tuomiorovastin pappila on osa Kuopion säilynyttä historiallista puutalorakennetta ja yksi harvoista 1700-luvulta säilyneistä kustavilaisen kauden kaupunkitaloista. Pappilan puinen, mansardikattoinen päärakennus on valmistunut 1780 vasta perustetun Kuopion lääninhallituksen sihteerin ja kamreerin virka-asunnoksi. Sorvarinkadun ympäristössä on hyvin nähtävissä Kuopion kaupunkikuvan ja ruutukaavan erityispiirre rännikatumiljöö (ks. erillinen kohde Kuopion rännikatuverkosto)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.890504726,27.688172087 62.890430867,27.686883146 62.890255479,27.686870778 62.890209515,27.686117430 62.889984059,27.686195696 62.889966917,27.685678383 62.888237664,27.686104963 62.888175799,27.684707745 62.889096347,27.684436603 62.889026310,27.683147822 62.890614835,27.682758497 62.891355576,27.682664116 62.891351812,27.681975627 62.892231151,27.681799448 62.892475285,27.687675002 62.892120213,27.687741793 62.892151240,27.688428010 62.890954206,27.688694688 62.890909414,27.688089596 62.890504726,27.688172087" ;
        poi:history       "Kuopio perustettiin 1549 Tavinsalmi-nimisenä kappelina Juvan emäseurakuntaan. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi se muodostettiin 1552. Kuopio perustettiin läänin pääkaupungiksi 1775 ja kaupungin  perustamiskirjaan sisältyi pitäjänkirkon sijoittuminen kaupungin alueen sisäpuolelle. Kaupungin ensimmäinen kirkonpaikka oli nykyisen Piispanpuiston alueella. \r\n\r\nKivikirkon piirustukset saatiin Tukholmasta 1795 ja rakentaminen aloitettiin 1805 rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla. Suomen sota keskeytti työt 1808 ja niitä päästiin jatkamaan vasta 1813 luutnantti Pehr Granstedtin laatiman, Tukholman yli-intendentinviraston piirustuksesta ainoastaan tornin päätteen osalta muutetun piirustuksen mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön huhtikuussa 1816. Kirkon sisäasu on vuodelta 1961.\r\n\r\nSnellmaninpuiston alue oli aluksi Kuopion kaupungin päätori. Kauppapaikkana tori toimi 1850-luvulle. Kaupungin muita toreja olivat nykyinen Piispanpuisto, sataman edusta ja nykyinen tori markkinatorina. Ensimmäiset puut istutettiin kirkon ympärille ja torille 1842. Kirkonmäkeä kiertävä kivimuuri portaineen rakennettiin 1800-luvun lopulla. Puisto sai nykyisen Snellmanin puiston nimen 1886. \r\n\r\nSnellmanin kotimuseo on 1827 valmistunut, ns. Oppmanin talona tunnettu rapattu hirsirakennus, jossa J.V. Snellman asui 1845-1849. Snellman toimi 1843-1849 Kuopiossa Ylä-alkeiskoulun rehtorina ja toimitti suomenkielistä Maamiehen Ystävää ja ruotsinkielistä Saima-lehteä sekä myöhemmin Litteraturbladetia. Ylä-alkeiskoulu purettiin 1903 teollisuuskoulun tieltä. Snellmanin kotimuseo kunnostettiin 1981. Korttelimuseo perustettiin 1970-luvulla. Korttelin rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:museo , poio:oppilaitos , poio:kirkkorakennus , poio:puisto , poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:kulttuurirakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=631" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9677>
        a                    th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label           "Aihepaketti: Kirjava, kutsuva Kallio" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "kirjavinkkejä liittyen Kallion kaupunginosaan" ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietoa        "Aihepaketin ovat koonneet Kallion kirjaston henkilökunta. Kuvat: Janne Palander.\n" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementid=0b18cac2-e1ff-4b53-8dd2-3a68f9728631&refererUrl=%2ffi-FI%2faihepakettiarkisto%2fhaku%2f%3fclassid%3db4a2b879-fe2c-4916-962f-1eb8d48113f2" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9677" .

poi:audioGuide  a           owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Kohdetta selostava audiotiedosto (WMA, WAV, MP3 tms.)."@fi ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "audio-opastus"@fi , "audio guide"@en ;
        rdfs:range          kulsa:tiedostoUrl ;
        rdfs:subPropertyOf  poi:datatypeProperty .

<http://example/upload-base/#metadescription_7887>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7030>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Mölylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mölkkä" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat            "60.2116171583287" ;
        wgs84:long           "25.0194609631867" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7030" .

<http://example/upload-base/#metadescription_425>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:56+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1621790~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1304572~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1662905~S9*fin> .

rky:p1841  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä Inarijärven ympäristössä. Asuinalue on pysynyt samana satoja vuosia, mahdollisesti kauemminkin. Teemakohteeseen on sisällytetty valikoima inarinsaamelaisten vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja ilmiötä kuvaavina esimerkkeinä.\n\nInarijärvi on pinta-alaltaan laaja, rikkonainen, saarinen ja kivikkorantainen järvi, jonka ympärillä on enemmän pieniä järviä kuin muualla maassa. Jäämeren läheisyys vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja harjujaksoilla on hyväkasvuista mäntymetsää. Inarijärven lounaisrannalla on jylhä kalliosaari, Ukonsaari, joka on ollut inarinsaamelaisten keskeinen kulttipaikka.\n\nInarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarin lapinkylä. Harvalukuisen kyläyhteisön ja sen perheyksiköiden vuotuismuuton  reitistöt noudattivat luonnon kiertokulkua. Vakituisen talvipaikan lisäksi inarinsaamelaisilla oli yksi tai useampi kesäpaikka. Inarin saamelaisten muuttomatkat eivät olleet yleensä pitkiä, lyhimmillään vain muutaman kilometrin. Talvikylien paikat ovat olleet suojaisella metsäseudulla, pienten vesireittien varsilla, missä riitti polttopuuta ja laitumia poroille. Nukkumajoen varresta tunnetaan kymmenkunta talvikylänpaikkaa. Myös Kotkajärven seudulla on säilynyt maastossa merkkejä inarinsaamelaisesta asumisesta: alueella on löydettävissä lukuisia kenttiä ja kotasijoja. \n\nInarinsaamelaista asutustyyppiä hyvin kuvaavia esimerkkejä Pielpajärven kirkko ympäristöineen, Nangujärven Niliniemi, Nuoran Juhanin asuinkenttä, Tsarmivuonon Ala-Mustola, Tsarmilompolon Keski-Mustola, Nuoran Juhanin paikka, Nangujärven Niliniemi sekä Turvejärven Pekkala, Nitsijärven Pekkala ja Kotkajärvi.\n\nJo käytöstä jääneitä kohteita, jotka edelleen kuvaavat hyvin inarinsaamelaisten vuotuismuuton asuinpaikan valintaa, ovat  esimerkiksi Kaurinsaari (kesäpaikka) ja Juutuan ranta (talvipaikka), Säisaari (kesäpaikka) ja Nukkumajoki (talvipaikka), Kutujärvi (kesäpaikka) ja Kenttäsaari (talvipaikka).\n\nInarinsaamelaista talvikyläpaikkaa kuvaa hyvin Pielpajärven kirkko ympäristöineen. Inarinsaamelaisasutukseen liittyvä, 1600-luvulle asti periytyvä kirkonpaikka on vanhan kulkureitin varressa, nykyään tiettömän taipaleen takana Ison Pielpajärven rannalla. Pielpajärven kirkko on Taka-Lapin vanhin rakennus. Kirkon luona on ollut talvikylä, vanha markkinapaikka ja sittemmin jo jäljettömiin hävinneet pappilan rakennukset. Paikalla on säilynyt muutama 1960 luvulla uudelleen rakennettu kirkkotupa. Pielpajärven ristikirkon matala kellotorni on liitettynä kirkon läntiseen ristipäätyyn. Tervatuissa ulkoseinissä on vaakalaudoitus ja tornin kellokerros on punamullattu. Kirkkosalissa on laakea valkoiseksi maalattu lautaholvi ja valkoiset hirsiseinät. Kirkon huolellisesti tehty kiinteä sisustus niukkoine värityksineen on 1840-luvulla tehtyjen uudistustöiden mukaisessa asussa.\n\nKesäpaikat, joita on voinut olla useampi, ovat olleet kala-apajien vuoksi Inarijäven ja sen suurimpien sivuvesien ranta-alueilla. Perinteisillä, heinää kasvavilla asuinkentillä on säilynyt osa alkuperäisestä rakennuskannasta, johon ovat kuuluneet asuinrakennusten lisäksi saunat, aitat, navetat, ladot, lammaspuurat, kalakellarit ja kalankuivatustelineet.\n\nUudistilojen perustamisvaiheessa yhtenäisestä talvikyläasumisesta luovuttiin. Perustettaviin tiloihin sisällytettiin usein sekä varsinainen tilanpaikka että entinen kesäpaikka. Jotkut luopuivat jo tällöin vuotuismuutosta. Uudistilojen perustamisvaihetta edustavat Nuottamajärvi (talvipaikka) ja Nuoran-Juhani Mahlattinuoran rannalla (kesäpaikka), Keski-Mustola Tsarmilompolon rannalla (talvipaikka) ja Ala-Mustola Tsarmivuonon rannalla (kesäpaikka), Tullusjärvi (talvipaikka) ja Sikasto Tsarminiemessä Inarijärven rannalla (kesäpaikka), Juutuan ranta (talvipaikka) ja Kaurinsaari (kesäpaikka), Nukkumajoki (talvipaikka) ja Säisaari (kesäpaikka) sekä Nellimin Kutujärvi (talvipaikka) ja Kenttäsaari (kesäpaikka). Kruununmetsätorppien perustamisvaiheesta ovat esimerkkeinä Turvejärven Pekkala (talvipaikka) ja Nitsijärven Pekkalat (kesäpaikka)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.932357778,26.674528330 68.933549442,26.681547554 68.933001374,26.692110028 68.932100531,26.700978426 68.916537486,26.687247704 68.916702752,26.682153655 68.921833234,26.671651897 68.925588182,26.672323785 68.932357778,26.674528330" ;
        poi:history       "Suomen itäisellä saamelaisalueella saamelaisasutus keskittyi kalaisten vesistöjen varsille. Inarinjärven alueen saamelaisväestön muuttoasutusjärjestelmää säätelivät pääasiassa kalastukseen liittyvät vuotuiskiertotarpeet. \r\n\r\nEnsimmäiset asiakirjatiedot inarinsaamelaisista ovat 1550-luvulta. Inarin saamelaisasutus kuului uuden ajan alussa Inarin lapinkylään. \r\n\r\nMyöhäisrautakaudella Inarin arkeologisessa materiaalissa kuvastuvat vilkkaat kauppayhteydet. Arkeologisen tutkimusaineiston perusteella Inarin alueella oli keskiajalla useita pieniä peuranpyyntiä, kalastusta, keräilyä ja turkisten hankintaa harjoittavia pyyntiyhteisöjä, jotka saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa usein. \r\n\r\nRajaseudulla sijainnut Inarin lapinkylä joutui aikanaan maksamaan veroja jopa kolmelle valtakunnalle, Norjalle, Ruotsille ja Venäjälle. Inarinsaamelaisten perinteisesti asuttamaan alueeseen kohdistui 1700-luvulta lähtien suomalaisen uudisasutuksen painetta. \r\n\r\nInarinsaamelaista perinteistä tapaa asuttaa lapinkylän alueita leimasi vuotuiskierto, maat ja vedet olivat sukujen nautinnassa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa inarinsaamelaisten asuin- ja elinpiiri muuttui sukualueista uudistiloiksi ja kruununmetsätorpiksi. Monet uudistilaoikeuden hakijat pyrkivät saamaan uudistilan paikan vanhoille kalakentilleen. Usein sekä vanha kesäpaikka että talvipaikka sisällytettiin uudistilaan. Ensimmäiset uudistilat Inariin perustettiin 1740-luvulla, mutta toiminta voimistui 1830-luvulta lähtien. Uudistilojen perustamiseen huokuttelivat siirtyminen metsästyksestä karjanhoitoon ja yritys turvata vanhat oikeudet. Inarin 120 uudistilasta runsaasti yli puolet oli inarinsaamelaisten perustamia.\r\n\r\nRajasulku 1852 lopetti inarinsaamelaisten mahdollisuuden käydä kalassa Varanginvuonolla Norjan puolella. Rajasulun jälkeen alueelle myös siirtyi pohjoissaamelaisia, koska laiduntaminen Norjan puolella jouduttiin lopettamaan. Toisen maailmasodan jälkeen alueelle asutettiin Petsamon alueen kolttaväestöä. Myöhempiä asutustoimia alueella säätelivät porotilalaki ja luontaiselinkeinolaki ja kolttalain muutokset.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko laajan Kemin seurakunnan alaiseen Inarin kappeliseurakuntaan rakennettiin 1646-1648 ja se sijaitsi nykyisen Pielpajärven kirkon koillispuolella. Vuodesta 1747 kappeliseurakunta oli Utsjoen alainen. Kirkko rakennettiin Anders Hellanderin johdolla 1754-1760 ja läntisen ristivarren edessä oleva kellotapuli vuosina 1763-1765. Kirkko jäi pois käytöstä 1888, jolloin itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Inarijärven rannalle syntyneen asutuksen yhteyteen. Pielpajärven kirkkoa   kunnostettiin 1975-76 perinteisiä työtapoja noudattaen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k148 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216" ;
        skos:prefLabel    "Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Kotkajärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7290>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suomalainen Yhteiskoulu, vuodesta 1972"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "SYK" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8> ;
        wgs84:lat            "60.2120456141262" ;
        wgs84:long           "24.8898941111648" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7290" .

<http://example/upload-base/#metadescription_685>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:14:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1196906~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8338>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:57+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7624>
        a                 th:Ravintola ;
        rdfs:label        "Moskova Baari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9389> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9496> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8024> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> ;
        wgs84:lat         "60.1669940600931" ;
        wgs84:long        "24.9339369468941" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7624" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8099>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot 2. osa 8 : Pasila" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8099" .

[ dcterms:description  "Kansanedustaja, ministeri" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6699> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

rky:p181  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhtään keskiaikainen, valkoiseksi rapattu kivikirkko Suuren Rantatien ja Kymijoen läntisen suuhaaran yhtymäkohdassa on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Sen ikkunoissa on harvinaiset tiilisauvastot.\n\nPyhtään kivikirkko on omistettu Pyhälle Henrikille. Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on korkeat kapeat pylväät, jotka jakavat sen viiteen traveeseen. Holveissa ja seinissä on keskiaikaista maalauskoristelua. Vihkiristien yläpuolelle maalatut apostolit ja sakariston oven päällä oleva lähes luonnollisen kokoinen Kristoforos ovat arkaaisuudessaan vaikuttavat ja poikkeavat Suomen muista keskiaikaisista kalkkimaalauksista. Kirkossa on myös lukuisia keskiaikaisia veistoksia.\n\nKiinteään sisustukseen kuuluva saarnastuoli ja eteläseinustalle siirretty alttarilaite ovat todennäköisesti 1600-luvun puolivälistä. Saarnastuoli on puuseppä Lorenz Habermanin valmistama ja valtaneuvos Lorenz Creutzin lahjoittama. Lehterinkaiteen maalaukset ovat maalarimestari Anders Gustaf Thitzin tekemät 1806-1807. Vanhan alttaritaulun \"Kristus Emmauksessa\" on maalannut Joseph Desarnaud ja se on lahjoitettu kirkkoon 1848.\n \nNykyinen kellotapuli, jossa on korkea kivinen alaosa, on rakennettu Intendentinkonttorin vuodelta 1818 peräisin olevan piirustuksen mukaan 1820-luvulla.\n\nKirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Pappilan nykyinen hyvin säilynyt empiretyylinen päärakennus on aumakattoinen ja yksikerroksinen. Se on rakennettu 1835 silloisen kirkkoherra A.F. Cremerin suunnitelman mukaan. Rakennusta on jatkettu 1800-luvun lopulla, jolloin on tehty myös avokuisti. Pihapiirissä on vanhaa puustoa sekä pitkä talousrakennus- ja aittarivi.\n\nPyhtään kirkko ja pappila on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.497792091,26.537470121 60.497160611,26.538213567 60.496132708,26.537922147 60.494851760,26.538675082 60.495328049,26.541055984 60.494660383,26.542273796 60.493720088,26.543313190 60.492230131,26.542732643 60.490975717,26.543953603 60.490717805,26.539437537 60.497626364,26.535866084 60.497792091,26.537470121" ;
        poi:history       "Pyhtää mainittiin ensimmäisen kerran itsenäisenä seurakuntana 1380. Pyhtään kirkko rakennettiin 1460-luvulla, jolta ajalta ovat myös sen säilyneet kattotuolirakenteet. Rakennus holvattiin poikkeuksellisesti saman rakennusvaiheen aikana. Suurvalta-ajalla 1671 kirkon asehuone muutettiin Creutz-suvun hautakappeliksi ja katettiin barokkikuvulla. Kappeli palautettiin eteistilaksi 1700-luvun lopulla.\r\n\r\nKirkkosali uudistettiin perusteellisesti 1900-luvun alussa. Kirkkoa  korjattiin 1951 (arkkitehti Kauno S. Kallio) ja 1998 (arkkitehti Tommi Lindh)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k624 ;
        poi:poiType       poio:tie , poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1284" ;
        skos:prefLabel    "Pyhtään kirkko ja pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5595>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vanhojen talojen asukasluettelot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Asumme vanhassa, yli 130-vuotiaassa talossa. Historiafriikki kun olen, haluaisin tietää keitä olivat entiset asukkaat, siis esimerkiksi 1800-luvulla talossa asuneet. Mistä voisin saada seikkaperäisen asukasluettelon? Kaupunginarkisto säilyttää helsinkiläisten järjestöjen, taloyhtiöiden ja yksityishenkilöiden arkistoaineistoja:\nhttp://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html\n\nToivottavasti sieltä löytyvät myös asuintalosi asukakasluettelot." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrbrbrasumme-helsingissa-v" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3188>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:41+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1109534~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Aamuyön haalea valo/ hohtaa kattoantenneissa./ Jostakin Hämeentieltä/ kuuluvat kotiinpalaavan/ ajurinhevosen askelet/ kodikkaana kaikuna.\" (s. 52, runosta Hiljaiseloa)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1132> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610>
] .

rky:p515  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Näsijärven reitin uittoa ja sisävesien matkustajalaivaliikennettä varten rakennetut kanavat, Ruoveden Murole ja Kauttu sekä Virtain Herraskoski, edustavat sisävesiväylien kanavarakentamisen huippukautta 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kanavamiljööt rakenteineen, rakennuksineen ja istutuksineen ovat hyvin säilyneitä.\n\nNäsijärven sisävesireitin kanavat yhdistävät Kokemäenjoen vesistön järviä Tampereen pohjoispuolella. Ruovedellä Murolekosken kanavamiljöö on yksi alkuperäisen luonteensa parhaiten säilyttäneistä kanavaympäristöistä ja Kautun kanava on merkittävin 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu kanava. Vesireitin pohjoisosassa Virtain hyvin säilyneen Herraskosken kanavan yhteys maisemaan on edelleen havaittavissa. \n\nNäsijärven vesistön tärkein kanava, Muroleen kanava Ruovedellä, yhdistää Näsijärven ja Tarjanneveden. Muroleen 1850-luvulla rakennettu kanava on kanavatöiden ensivaiheen varsinaisista kanavista viimeinen. Kanava on 315 metriä pitkä. Kanavan rakennuskannasta on säilynyt kanavavartian asunto, talousrakennuksia, vanhoja pihapuita ja kanavaa reunustava kuusiaita. Kanavan ympäristön aktiivinen aikakausi oli 1800-luvun loppupuolelta aina 1930-luvulle. Tältä ajalta on säilynyt mm.  kuuluu 1900-luvun alussa valmistunut kolmikaarinen kivisilta, I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, Murolekosken kartano, huvilarakennuksia, mökkiasutusta ja kosken uittokäyttöön liittynyt Tukkilan uittotukikohta. Lisäksi alueella on myös jäänteitä höyrysahasta, tervatehtaasta ja telakasta. Muroleen kanava on Vääksyn kanavan jälkeen maan toiseksi vilkkain kanava. \n\nKautun avokanava sijaitsee Ruoveden ja Paloveden välillä Ruoveden kapeikossa kirkonkylän kaakkoispuolella. Kanavamiljööseen kuuluu kanavanvartijantalo ja kanavan yli johtava kääntösilta. Kautun kanavan ylittävä maantiesilta on korvattu 1960-luvulla puiden latvojen korkeudella kulkevalla uudella betonisillalla, jotta kanava soveltuu myös purjeveneliikenteelle. Läheisen Ruhalan, 1910-luvulla Pekkalan ulkokartanoksi perustetun kartanon, \"uusasiallinen\" päärakennus on valmistunut arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnitelmien mukaan 1939. \n\nNäsijärven reitin  latvavesille Virtain Herraskoskeen 1900-luvun alussa rakennettu sulkukanava yhdistää Toisveden ja Vaskiveden Virtain kirkonkylän luoteispuolella. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sen partaat on ladottu suurista luonnonkivestä hakatuista kvaadereista. Kanavamiljööseen kuuluu sulun vieressä oleva, pihapuiston ympäröimä ja 1906 valmistunut kanavanvartijan asuinrakennus. Jugendtyylinen rakennus on Gustaf Nyströmin suunnittelema. Vanha Herraskoskelle johtanut maantie on kulkenut kanavanvartijan talon vieritse. Tielinja ja kanavan ylittänyt, 1907 valmistunut mutta myöhemmin käytöstä jäänyt, kääntösilta ovat säilyneet. Kanavanvartijan taloa vastapäätä kanavan toisella puolella on kanavamuseo, joka on rakennettu aiemmin puretun talousrakennuksen näköiseksi. Kanavan rannalla on jalopuilla istutettu, hyvin hoidettu puisto ja kanava on koko mitaltaan reunustettu pihtakuusilla ja myöhemmin sembramännyillä, joiden rivistöt antavat maisemmalle erityisen kulttuuriympäristön leiman. Herraskosken kanava on nykyisin vain matkailukäytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.259579641,23.719600960 62.260272349,23.718872779 62.260742610,23.725985239 62.261930739,23.728754953 62.262597141,23.729895907 62.263263523,23.731002114 62.263491351,23.731521512 62.263800398,23.732144496 62.263494532,23.733155105 62.262212643,23.731007545 62.261976783,23.732270878 62.260782231,23.731260609 62.261128005,23.729211317 62.259836630,23.726618970 62.259579641,23.719600960" ;
        poi:history       "Kokemäenjoen vesistön koskien kalastuspaikoille syntyi pysyvää asutusta jo 1500-luvulta alkaen; Murolekoskelle Murolekosken tila ja Virtain Herraskosken asutus. Laivaliikennettä varten sisävesien matalia koskipaikkoja ryhdyttiin perkaamaan 1700-luvun alkupuolella ja 1820-luvulla, ensimmäisenä Ruoveden Murolekoskea. \r\n\r\nVesiväylien parantaminen Tampereen pohjoispuolella tuli erityisen ajankohtaiseksi kaupungin kasvaessa voimakkaasti 1800-luvulla. Kun alusten koko kasvoi, ryhdyttiin vesiväylän esteenä olleen Murolekosken ohittamiseksi rakentamaan kanavaa Tampereen liikemiesten esityksestä. Kanavan rakennustyöt käynnistettiin keväällä 1850 ja sulkukanava avattiin liikenteelle toukokuussa 1854. \r\n\r\nHöyrylaivaliikenteen käynnistyttyä Näsijärven pohjoisosissa, Muroleen kanavasta pohjoiseen, perattiin laivaväylää varten matalia virtapaikkoja. Ruovedellä Kautun virralla tehtiin perkausta 1863-1864. Virta päätettiin ohittaa kanavalla 1881, koska laivaliikenteen lisäännyttyä väylä kävi ahtaaksi. Kautun avokanava puhkaistiin 1884-1885. Vähäisten korkeuserojen vuoksi kanavassa ei tarvittu sulkua. \r\n\r\nTampereen ja Virtain välisen laivaväylän valmistumisen jälkeen odotettiin Virroilla 1863-1864 hyväksytyn Herraskosken kanavan puhkaisemista. Senaatti myönsi määrärahan kanavan rakentamiseksi vasta 1902 ja työt käynnistettiin 1903. Kanava valmistui vuoden lopussa 1907. Samaan aikaan, 1903-1904, laajennettiin Kautun avokanavaa. Herraskosken kanava säästyi laajentamiselta, mutta myöhemmin kanavaan lisättiin automaattiset sulkuportit. Kautun uusi kanavasilta rakennettiin 1980-luvulla. \r\n\r\nKosket olivat liikenteellisesti keskeisiä jo ennen syvien laivaväylien avaamista. I maailmansodan aikana kanavien ympäristöön Murolekoskelle ja Herraskoskelle rakennettiinkin linnoituslaitteita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k936 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:liikennepaikka , poio:silta , poio:kartano ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5019" ;
        skos:prefLabel    "Näsijärven reitin kanavat (Herranen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5929>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Ravintola Viisi Penniä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Eräässä Taka-Taka-Töölön kuppilassa on virtuaalinen kädenvääntö: Omistiko ravintola viiden pennin aikoinaan HOK, SOK vai Elanto? Nythän se on yksityisellä omistajalla. Ravintolasta kerrottiin, että ravintola oli HOK:n omistuksessa vuoteen 2001 asti. Sen jälkeen ravintola on ollut yksityisomistuksessa." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/eraassa-taka-taka-toolon-kuppilassa-v" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7884>
        a                 th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label        "Calamari Union" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9784> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8194> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6736> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietoa     "Absurdi kulttielokuva. Kaurismäen toinen elokuva oli enemmän tai vähemmän kieli poskella tehty Calamari Union (1985). Elokuva kertoo viidestätoista Frank-nimisestä miehestä, jotka elokuvan alussa lähtevät vaellukselle Kalliosta Eiraan paremman elämän toivossa. Matka on pitkä ja vaarallinen. Vain kaksi Frankia pääsee perille ja hekin huomaavat myöhästyneensä: Eira on jo vallattu. " ;
        th:nayttelija     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7881> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7880> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8186> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7651> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7882> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7879> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7884" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun kävin Kalliossa, vastaan tuli jätkä, se pysäytti minut ja kuiskas pane jätkä sätkä.\"" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i889> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2973>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8598>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:53:19+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Valkan kundeilla oli kaikki: asfalttipihat ja sporan äänet, vieressä brahis ja lähellä Bollis./ Minä olin Larun kundi, monen kadun ja kahden sillan takaa, melkein landelta.\" (s. 20)" ;
  dcterms:description            "Jukka Pakkasen runonomaisia tunnelmapaloja Helsingistä, menneiltä ajoilta, vanhoihin valokuviin yhdistettyinä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5062> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Jo aivan poikasena syöpyi nimi Katajanokka lähtemättömästi mieleeni. Se ei merkinnyt kaupunginosaa vaan yksinkertaisesti vain paikkaa, jossa säilytetään pahantekijöitä, se merkitsi linnaa, vankilaa. 'Nokka\" kuului nimen lyhennysmuoto tavallisessa helsinkiläiskielessä. 'Nokka' on aina ollut ja on edelleenkin tutkintovankila. Aikuisten puhuessa lapsuudessani jonkun joutumisesta 'Nokalle', heidän äänenpainoissaan oli jollakin tavalla anteeksiantavan väheksyvä ja samalla ymmärtävä sävy. 'Joutua Nokalle' ei ollut niin kovin vaarallista. Usein kuulin milloin minkin miehen, joskus tutunkin, joutuneen 'Nokalle' sovittamaan vedellä ja leivällä sakkoa tai muuta vähäisempää rikkomusta. Mutta he ilmestyivät aina takaisin  ja elivät sitten elämäänsä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toista oli joutua 'Sörkkaan' tai kerrassaan 'Kakolaan'. 'Nokka' oli kuitenkin lapsuuteni kuvitelmien ainoa käsitettävä vankila. Kuljeskellessamme poikajoukossa pitkin Helsingin satamarantoja jouduimme useasti sitä ympäröivän punaisen tiilimuurin juurelle. Siinä se kohosi porrasharjaisena ja ylipääsemättömän korkeana. Edempää katsoen erotti muurin takana mustalla peltikatolla törröttävät kömpelöt savupiippurykelmät ja kalterit ylimmän kerroksen ikkunoissa. Muuri uhosi tympeätä, luotaantyöntävää kylmyyttä. - Se oli vankilan muuri, sen takana oli 'Nokka', jossa rikolliset ja murhamiehet viruivat kosteiden kiviluolien vettätihkuvilla lattioilla. Ajattelimme kauhulla heidän kovaa kohtaloaan. Ja nyt, kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua, olin itse 'Nokalla'. Lapsuuteni kolkko ja luotaantyöntävä muuri oli aukaissut kylkensä, olin ohranan miehen saattamana astellut läpi pihamaan: minut oli työnnetty eräästä ovesta sisään ja luovutettu harmaapukuisille, kulmiensa alta kyrääville vartijoille. Vankilan ilmapiiri levisi ensi kertaa ympärilläni.\" (s. 37)" ;
  dcterms:description            "Turtiainen siirrettiin Ratakadulta tutkintovankeuteen Katajanokan vankilaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9107> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6673>
] .

rky:p775  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Söörmarkun korkeatasoinen rakennuskanta, lehtevät pihapiirit, vanha tielinjaus ja jokilaakson pellot muodostavat erinomaisen edustavan talonpoikaisen agraariympäristön. Talonpoikaistalojen etelä- ja pohjoispuolisilla rinteillä on pienasutusta, ja kylässä on nähtävillä asutuksen sosiaalinen kerrostuneisuus. \n\nSöörmarkun kylän viljelykset ovat Söörmarkunjoen kapeassa painanteessa ja kylän talot Anttila, Mattila, Valli, Linti, Kartano ja Kuuri ovat jokilaaksoa seuraavan mutkittelevan maantien varrella tiheänä ryhmänä. Useilla tiloilla on 1800-luvun loppupuolelta oleva päärakennus, joka on vuorattu uusrenessanssityyliin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.568911166,21.824198717 61.567358240,21.821376703 61.566780864,21.822130875 61.564169528,21.821582479 61.562772293,21.819812120 61.564653316,21.814702295 61.565267712,21.814243341 61.567746808,21.815783243 61.569948992,21.811229719 61.573038150,21.806906054 61.577441799,21.802540790 61.578035927,21.802883885 61.575942104,21.810628099 61.575789343,21.813151305 61.575384290,21.815175586 61.574949226,21.819924591 61.573136747,21.823100761 61.570123843,21.822232641 61.568911166,21.824198717" ;
        poi:history       "Söörmarkunjoen varrella oleva Söörmarkku on asutettu keskiajalla, jolloin kylän läpi kulkeva tieyhteys oli osa Ulvilan ja Rauman välistä maantietä. 1560-luvulla Söörmarkun (Södermark) kylässä oli yhdeksän taloa. Vanhin asutus on ollut ruotsinkielistä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:talonpoikaistalo , poio:kyla , poio:asuinrakennus , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1989" ;
        skos:prefLabel    "Söörmarkun kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Puotila"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/843448/> ;
        wgs84:lat     "60.2103406148364" ;
        wgs84:long    "25.1019104865328" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/93" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3542>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3541> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3542" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8240>
        dcterms:modified  "2009-12-30T15:31:45+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_42>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:28+0300" .

[ dcterms:description  "Elokuvan Ruokala Lokki" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8152> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8151>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8335>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Yksitoista Tapiovaaraa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8338> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8336> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8337> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8339> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8334> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8335" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9049>
        dcterms:modified  "2010-04-21T13:38:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6545>
        dcterms:modified  "2010-02-05T15:39:32+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8595>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Lampinen, Linda"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8595" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8834>
        dcterms:modified  "2010-03-18T11:20:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i245>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Heilani mä löysin Hesasta" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6734> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i176> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/heilani-ma-loysin-hesasta" .

rky:p1308  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Totkunniemi on maisemallisesti ja rakennuskannaltaan yhtenäinen, maakunnan vanhimpiin lukeutuva kylä, jossa kylärakenteen ja tiestön sekä puukujanteiden ansiosta on säilynyt Laatokan-Karjalan piirteitä.\n\nTotkunniemen kylä sijaitsee Pyhäjärven Taipaleenselän lounaisrannalla. Kylää halkoo vanha maantie. Kylän rakennukset, joissa on useita arvokkaita ja eheitä pihapiirejä aina 1700-luvulta alkaen, erityisesti 1800-luvulta, ovat sijoittuneet rantaselänteelle. Laatokan-Karjalan maisematyyppiin kuuluva rehevä kasvillisuus antaa kylälle poikkeuksellisen ilmeen.\n\nKylän neljässä tilaryhmittymässä sijaitsevat mm. Mäki-Tervolan 1700-luvulta periytyvä rakennuskanta, Muukkolan vanha kantatila, Aholan Tervolasta lohkottu maatila, Pennalan 1764 alkaen samalla suvulla ollut tila ja Hovinmäki, Totkunniemen kylän vanhin asuinpaikka.\n\nTotkunniemi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.838433593,29.837929810 61.843203947,29.839585312 61.854704686,29.851689593 61.857643160,29.862473971 61.857112368,29.875126671 61.853111674,29.890730968 61.843678104,29.886406965 61.837893929,29.883570491 61.832891890,29.856836470 61.838433593,29.837929810" ;
        poi:history       "Laatokan-Karjalan vaikutuspiiriin kuuluneen Totkunniemen kylä sai ensimmäiset asukkaansa 1400-luvulla. Asutus ja viljelykset levittäytyivät moreeniharjanteista muodostuville Pyhäjärven rantakumpareille useammassa osassa, ja kylässä voi erottaa useampia talorykelmiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k248 ;
        poi:poiType       poio:koulu , poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4391" ;
        skos:prefLabel    "Totkunniemen kylä"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kesäiltaisin suuntasimme yleensä Ruttopuistoon. Minä olin apuri. Anitalla oli jalassaan korkokengät ja päällään huolellisesti valitut vaatteet. Minun tehtävänäni oli varastaa uhrin lompakko, yleensä se pullotti housujen vasemmassa pers- tai povitaskussa. Kun paikalle osui mies, Anita aloitti oikopäätä keimailun, pyysi silmiään pyöritellen tulta, kysyi ehkä kikatellen tietä rautatieasemalle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8775> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6869>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sua vain yli kaiken mä rakastan…\"" ;
  dcterms:description            "Munkkiniemen kartanon kuvaukset on kuvattu Herttoniemen kartanon mailla. Samoilta paikoilta on kuvattu myös otokset Katariinan mökillä ja  huvimajalla ja puistossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8201> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598>
] .

rky:p1568  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Degerbyn kirkonkylä kirkkoineen, kunnantupineen, seurantaloineen sekä taitekattoisine liike- ja asuinrakennuksineen edustaa sekä mittakaavaltaan, toiminnoiltaan että rakennuskannaltaan maatalouspitäjän pientä kirkonkylää 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä.\n\nUudenmaan rannikon keskiaikaisesta Inkoon pitäjästä poikkeuksellisen myöhään, vasta 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kirkollisesti ja hallinnollisesti itsenäistyneen kunnan keskus on rakentunut laakealle mäelle, keskelle laajaa, joen varrelle avautuvaa viljelymaisemaa. Kylän halki, sen rakenteen selkärankana kulkee Suuren Rantatien eteläinen linja. Kylää ympäröiviltä kalliomäiltä tunnetaan pronssikautisia hautaröykkiöitä.\n \nKylän keskipisteen muodostaa 1930-luvulla rakennettu, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkkoon liittyy 1860-luvulla perustettu hautausmaa. Kylän rakennuskanta koostuu 1800-luvun lopulta ja pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä peräisin olevista maaseutukirkonkylälle tyypillisistä tilakeskuksista, mökkiasutuksesta, kunnantuvasta, kyläkaupasta, seurantalosta ja säästöpankista. Uudempi rakentaminen on pääosin sopeutettu vanhempiin rakennuksiin, mutta 2000-luvulla kylän kupeeseen on rakennettu huoltoasema.\n\nDegerbyn kirkonkylä on osa laajempaa Degerby-Pikkalanjoki-Palojoki –nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.082522824,24.164600406 60.084459114,24.164302151 60.086576696,24.164779264 60.088106414,24.167020860 60.089614556,24.169791977 60.090519298,24.173603877 60.089471561,24.178505824 60.088236003,24.180786855 60.085600522,24.182264428 60.083594816,24.180853902 60.083263922,24.179234522 60.082864473,24.177489050 60.082587526,24.176853693 60.081877597,24.175991730 60.081736309,24.175542468 60.081645839,24.172848107 60.081746764,24.169873666 60.081647718,24.166784534 60.081748143,24.165326010 60.082522824,24.164600406" ;
        poi:history       "Degerbyn kylä asutettiin keskiajalla ja kylän halki kulki keskiajan tärkeimmän tien, Suuren Rantatien, linjaus. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, kylässä oli neljä taloa. Oman saarnahuoneen Degerby sai 1740-luvulla ja 1860-luvulla Degerby muodostettiin kappeliseurakunnaksi. Seurakunta itsenäistyi 1913.\r\n\r\nSuurin osa Degerbyn alueesta jäi 1944 Neuvostoliitolle vuokrattavaan Porkkalan alueeseen. Vuokra-alueen ulkopuolelle jäänyt osa Degerbyn kuntaa liitettiin 1946 Inkooseen, johon myös vuokra-alueeseen kuulunut osa liitettiin, kun Porkkala oli saatu takaisin 1956. \r\n\r\nNykyinen päätytornillinen tiilikirkko valmistui 1933 ja sen suunnitteli Bertel Liljeqvist. Kirkko korjattiin Porkkalan vuokra-ajan päättymisen jälkeen 1956-58. Kantatie 51 valmistumisen jälkeen vanha tie jäi paikallistieksi. Uuden päätien varrelle, kylän eteläpuolelle on rakennettu 2000-luvun alkupuolella huoltoasema ja rekkaparkki. Laajempaa peltomaisemaa leimaa nykyaikainen tehomaatalous ja Porkkalan vuokra-ajan jälkeinen uudisrakentaminen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k149 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:asuinrakennus , poio:hallintorakennus , poio:tie , poio:talonpoikaistalo , poio:kirkkorakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4977" ;
        skos:prefLabel    "Degerbyn kirkonkylä"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Kauhuissain juoksin lähiökapakkaan. Kolme viskiä, sitten taksilla keskustaan. Menin yöksi Hospiziin, siellä tyynyyn painoin pään. Näkemästäni en kertonut kellekään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i972> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9246>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9046>
        a                    th:Fiktiivinen ;
        rdfs:label           "Viktor Kärppä"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9046" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6542>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Elokuvateatterit Fennia, Pohjola, Tähti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Siltasaarenkatu 10" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1778604297696" ;
        wgs84:long           "24.9488953714616" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatterit-fennia-pohjola-tahti" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i839>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Oi mutsi mutsi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i838> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i838> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/839" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7256>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:46+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Hesperian ravintolassa Töölönlahden rannalla oli tunnetusti kaupungin komeimmat tarjoilijattaret.\" (S. 211.)" ;
  dcterms:description            "Johannes etsii ravintolasta Töölön Katria." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1900> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6505>
] .

rky:p1210  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Juantehtaan (Strömsdal) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt Savon ruukkikokonaisuus. \n\nSavon järvimalmiruukit kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä 1800-luvun alun muuttuneissa valtiollisissa olosuhteissa Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. Strömsdal Juankoskella on ainoa jo Ruotsin vallan aikana perustettu järvimalmiruukki.\n\nStrömsdalin ruukki on perustettu 1746 Vuoksen vesistöön kuuluvien Vuotjärven ja Akonjärven väliseen Juankoskeen. Vanhan ruukkialueen rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvun jälkipuoliskolta, taloudellisen vapautumisen ajalta. Erityisesti ruukkitoimintaan liittyneet tuotantorakennukset ovat tärkeimmiltä osiltaan yhä jäljellä. Teollista toimintaa entisten ruukkirakennusten tuntumassa ovat jatkaneet kartonkitehdas ja viiratehdas. \n\nRuukkiyhdyskuntaan kuuluvat ruukinkartano (1826), virkailija- ja työväenasunnot talousrakennuksineen sekä monet ruukkiyhteisön toimintaan liittyneet rakennukset. Ruukinkartano on tehdasrakennusten länsipuolella korkean rantapenkereen päällä. Ruukinkartanon länsipuolella on kaksi virkailija-asuntoa \"Taivaanpankko\" (1872) ja \"Alakyökki\" (1864) samanikäisine talousrakennuksineen. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet lähinnä kahdelle alueelle, Pikonniemelle johtavan tien varrelle ja Hussalanmäelle kartonkitehtaan pohjoispuolelle. Kouluksi ja kirkoksi rakennettu tehtaankirkko on valmistunut 1864.\n\nKaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia (1890) on ruukinkoskelta noin 1,5 kilometriä luoteeseen Pikonniemen kärjessä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.078377871,28.317615558 63.078077058,28.318307729 63.077834460,28.318240263 63.077548076,28.317380496 63.077405499,28.316188311 63.077859890,28.315503067 63.078377871,28.317615558" ;
        poi:history       "Savon keskisen kihlakunnan manttaalikomissaari Brynolf Brunou  sai 1746 Kuninkaalliselta Vuorikollegiolta luvan masuunin, kankirautavasaran ja kahden ahjon perustamisluvan syvälle Savon erämaahan Juankosken partaalle. Toimintansa aloitti Suomen ainoa Ruotsin vallan aikainen järvimalmimasuuni. Harvaanasutun seudun talonpojat olivat jo aikaisemmin valmistaneet rautaa pienissä harkkohyteissä.\r\n\r\nSuomen vanhimmat rautaruukit läntisellä Uudellamaalla toimivat Ruotsista tuodun vuorimalmin varassa. Suomen liittäminen Venäjään 1800-luvun alussa vaaransi kuitenkin raudan tuonnin Ruotsista ja Suomessa oltiin pakotettuja etsimään vaihtoehtoisia keinoja raaka-aineen saamiseksi. Järvi- ja suomalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien perustamista järviseuduille Itä-Suomeen 1800-luvun alkupuolella.\r\n\r\nJuankosken varsinainen ruukkiyhdyskunta syntyi Tigerstedt-suvun omistajakauden aikana. Tehtaan toiminta tehostui, kun 1820-luvun puolivälissä voitiin viedä takkirautaa tullittomasti Pietariin. Empiretyylinen ruukinkartano valmistui Adolf Wilhelm Tigerstedtin aikana 1826. Kartanon ympärille perustettin puisto ja muotopuutarha, joka toimi mallipuutarhana aöueem asukkaille. Tehtaan kukoistuskausi alkoi, kun pietarilainen hovineuvoksetar Anastasia Petrovna Ponomarev osti ruukin. Tehdasyhteisö laajeni edelleen 1860-luvulta alkaneen taloudellisen vapautumisen johdosta. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 paransi merkittävästi liikenneyhteyksiä. Hellat, padat, pannut ja muut taloustavarat löysivät tiensä Juankoskelta Pietarin markkinoille. Ruukista vietiin myös raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja. \r\n\r\nVuonna 1858 Juantehtaalle rakennettiin putlaus- ja valssilaitos, jonka rakennukset ja laitteiston suunnitteli Högforsin vastaavien laitosten suunnittelija, vuorimekaanikus Walfrid Brehmer. Juantehtaasta tuli maamme ensimmäinen yksinomaan järvimalmitakkirautaa käyttävä putlauslaitos.\r\n\r\nVapaaherra Anton von Alfthan osti ruukin konkurssipesältä ja rakennutti vanhan vesisahan paikalle puuhiomon 1906-1908. Ruukin tuotantosuuntaa muutettiin. Seuraavana vuonna hiomoa laajennettiin ja kartonkitehdas rakennettiin 1911-1913. Vesisaha korvattiin 1904 rakennetulla Pikonniemen (Vuotjärven) höyrysahalla. Vuonna 1911 tehtaasta muodostettiin Ab Strömsdalsbruk Juantehdas Oy -yhtiö, jonka kaikki osakkeet siirtyivät Kymi Oy:n omistukseen 1915. Tehdas siirtyi Stromsdal Oy:n omistukseen 1988."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k174 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:puunjalostuslaitos , poio:muinaisjaannos , poio:asuinrakennus , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=892" ;
        skos:prefLabel    "Juantehdas (hiiliuunit)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8831>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Zetor"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Zetor" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6665> ;
        wgs84:lat            "60.1694613106809" ;
        wgs84:long           "24.9408726844459" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ravintola-zetor" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9545>
        dcterms:modified  "2011-02-18T15:26:57+0300" .

[ dcterms:description  "Suomen valkoisen armeijan ylipäällikkö 1918." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9290> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6431>
] .

rky:p1470  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiilikanjoen uittorakenteet ovat uittosääntöjen kumoutuessa jäämässä vesistöön merkkeinä maakunnan pitkästä ja merkittävästä uittotoiminnasta.\n\nRautavaaran ja Varpaisjärven kuntien rajalla kulkee Tiilikanjoen uittoväylä. Myllykoskeen (toinen nimi Kalliokoski) on uittoa varten rakennettu 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste. \n\nVarpaisjärvellä sijaitsevassa Korkeakoskessa on betoninen 70 metrin pituinen, viitisen metriä leveä uittoränni 1940-1950-luvuilta. Korkeakosken yläpuolella on suvanto, josta vesi laskee padossa olevan aukon kautta betonisuisteisiin samoin kuin sen länsipuolella virtaavaan koskeen.\n\nTiilikan uiton kämppä, jossa on iso tupa, kaksi kamaria ja keittiö, on vuodelta 1946. Heti sotien jälkeen rakennettu yksinkertainen puurakennus sijaitsee Sammakkojärven pohjoispäässä Rautavaaran kunnassa, Tiilikkajärven kansallispuistossa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.647367945,28.309093398 63.648185578,28.306183011 63.649682472,28.307419890 63.650922600,28.309702125 63.650706799,28.317091013 63.647624750,28.316169377 63.647367945,28.309093398" ;
        poi:history       "Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikanjoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteilla tehtiin koskipaikkoja sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi. \r\n\r\nUittomiehet asuivat maakorsussa, kunnes kämppiä rakennettiin. Uiton kämppä rakennettiin 1946 Itkonjoen suuhun lähelle Tiilikkajärveä. Uittokämppä toimii nykyään vuokrakämppänä.\r\n\r\nTiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Uittosääntöä ollaan kumoamassa, mutta laitteet jätetään paikoilleen. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k687 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2020" ;
        skos:prefLabel    "Tiilikkajoen uittorakenteet (Uiton kämppä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2460>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Suska" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2457> ;
        th:lisatietoa     "Suska on ajankohtainen puheenvuoro narsismista dekkarin keinoin. Susin elämä muuttuu painajaiseksi, kun vainoaja tulee väkivalloin kotiin ja alkaa hallita pelolla.\n\n(www.voimapaja.fi)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/suska" .

rky:p1804  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Orijärvi on maamme ensimmäinen kuparikaivos, jonka ympärille muodostunut yhdyskunta koostuu veden peittämien avolouhosten lisäksi vanhasta kaivostornista, 1700-luvun lopulla rakennetusta ruukinkartanosta sekä työväenasunnoista ja työväentalosta. Kaivosalue on myös maisemallisesti vaikuttava.\n\nKaivosyhdyskunnan kyläkeskus on muodostunut kaivoksen ympärille. Kaivoslouhos on veden täyttämä ja Kaivostien molemmin puolin maastossa levittäytyy malminlouhinnan jätekiviainesta. Kaivostien risteyksessä on kaksikerroksinen työväen asuinkasarmi, joka on vailla käyttöä. Lisäksi kaivoksen lähistöllä Orijärven pohjoisrannalla on runsaasti työväen asuintaloja ja torppia. Työväentalo 1900-luvun alusta sijaitsee kaivosyhdyskunnan alueen länsilaidalla.\n\nOrijärven 1700-luvun lopulla rakennettu johtajan asuinrakennus on tyypillinen rokokoorakennus ja lähes lähes identtinen Kärkelän ruukin samanikäisen päärakennuksen kanssa. Rakennus on restauroitu arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelman mukaan 1965 ja tuolloin sisätilat on uudistettu. Kartano on ollut Outokummun kokous- ja koulutustiloina."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.232617566,23.539959361 60.233275393,23.541263813 60.232796635,23.543588892 60.231943833,23.545171844 60.230421965,23.545914269 60.227461763,23.545277414 60.226650183,23.544429461 60.225953173,23.545157140 60.224876329,23.546291166 60.224369346,23.546318337 60.223790833,23.545097107 60.223054493,23.543316885 60.222794330,23.542323802 60.223082447,23.541543449 60.223184544,23.541327393 60.225384050,23.539248062 60.225408332,23.537047268 60.227792027,23.534107213 60.228531819,23.532454612 60.228990991,23.531881240 60.229855936,23.531684844 60.229816351,23.532764898 60.229446070,23.533809880 60.229745358,23.534702408 60.231089466,23.535215863 60.231854221,23.537780613 60.232617566,23.539959361" ;
        poi:history       "Orijärven kupariesiintymä löydettiin 1757 ja Suomen ensimmäinen kuparikaivos avattiin 1759. Kaivoksessa oli 1796 seitsemän kaivoskuilua, pajoja, malmihuone, hiilihuone sekä kaivosvoudin asunto. Tukholmalainen kauppaneuvos Robert Finlay osti puolet kuparikaivoksesta 1764 ja myöhemmin hän perusti läheiseen Kärkelään kuparisulaton, josta raakakupari kuljetettiin aluksi Ruotsiin jatkojalostettavaksi. Malmi kuljetettiin sittemmin Kärkelään ja 1780-luvulla perustettuun Antskogin ruukkiin. Kuparin jatkojalostusta tehtiin myös Kosken ja Fiskarsin ruukeissa. 1800-luvun alku oli kaivoksen kukoistuksen aikaa ja työntekijöiden määrä oli noussut 1770-luvun kymmenestä sataan. Kaivoksen malmista hyödynnettiin myöhemmin myös sinkki ja lyijy. \r\n\r\nOrijärven osti Bengt Magnus Björkman 1783 ja päärakennus rakennettiin hänen aikanaan 1790-luvulla. Suunnittelijana pidetään ruotsalaista rakennusmestari Johan Laxia, joka suunnitteli myös Fiskarsin ja Kärkelän rakennuksia. Kaivosyhtiöllä oli 50 työväenasuntoa 1822 ja osalla työntekijöistä oli torppa yhtiön maalla. Kaivosyhdyskunta oli omavarainen niin maanviljelyn ja karjanhoidon kuin myöhemmin sähköntuotannonkin suhteen.\r\n\r\n1870-luvulla Orijärvi mainittiin maamme suurimpana teollisuuslaitoksena, mutta sen toiminta väheni 1800-luvun loppupuoliskolla. Outokumpu Oy osti Orijärven 1945 mutta kaivostoiminta päättyi 1954. Kaivostoiminnan uudelleen aloittamista on suunniteltu 2000-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:kartano , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2060" ;
        skos:prefLabel    "Orijärven kaivosyhdyskunta"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7253>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Merkurius, liike- ja asuintalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Mikonkatu 1" , "Pohjoisesplanadi 33" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat            "60.1680692933287" ;
        wgs84:long           "24.9460771724455" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7253" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_5463>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=D67ED4F4-02F5-4C48-B304-E84212498275> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Ensimmäinen Leninin majoituspaikka Suomessa. Hän muutti 5. marraskuuta 1905 Tukholmasta Helsinkiin. Lenin pysähtyi Gunnar Castrénin, Helsingin yliopiston professorin, asuntoon." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7551>
] .

rky:p144  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Askanmäki lukeutuu harvaanasutun Kainuun kaskiseudun parhaiten säilyneeseen 1600-luvulla syntyneeseen vaara-asutukseen. Kylän rakennuskanta kuvastaa Kainuun talonpoikaista rakennustraditiota 1800- ja 1900-luvuilta. Vaaramaisema on säilynyt tyypillisen avoimena.\n\nKainuun vanhimpiin taloihin kuuluvan Askanmäen maalaamattomat rakennukset ovat pääosin 1873 palon jälkeiseltä ajalta. Askanmäen (Keskitalon) tilan rakennusryhmä on kylän sydän. Kotiseututalona toimiva leveärunkoinen malaamaton päärakennus on vuodelta 1874, mutta osittain rakennettu uudelleen ja katettu päreellä 1900-luvun lopussa. Päärakennus ja piharakennukset, talli ja puodit, muodostavat umpipihan, jonne tullaan päärakennuksen ja puotirakennuksen välitse. Askanmäen kantatilan rakennuksia kuten aittoja ja paja on säilynyt eri puolilla Askanmäen vaaraa myöhemmin erotettujen tilojen pihapiireissä.  Uusitalon päärakennus on Askanmäen jaon vuodelta 1915. Alanteen asuinrakennus on 1930-luvulta, Kiviharjun vuodelta 1949, Tapiolan ja Pellonpään 1961. Maiseman ajallista syvyyttä lisäävät savupirttinä toiminut rakennus, joka on mahdollisesti 1600-luvulta, sekä uhripuiksi mainittu kuusikko."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.054033610,27.776441762 65.051553422,27.771001157 65.050247128,27.765480825 65.051050840,27.762381927 65.053660065,27.761504444 65.058171443,27.766013104 65.056789918,27.778235737 65.056336419,27.778869881 65.054033610,27.776441762" ;
        poi:history       "Kainuu sai ensimmäiset pysyvät uudisasukkaat 1550-luvulla Savosta, kun kaski- ja erätalous edellyttivät laajoja maa-aloja ja Oulujärven seutua asutettiin kuninkaan käskystä. Asutus  Puolangalla tihentyi 1560-luvun jälkipuolelta ja 1570-luku oli voimakasta uudisasutuksen kautta. Täyssinän rauhansopimuksessa 1595 Kainuu liitettiin lopullisesti Ruotsiin ja Kaarle Herttua määräsi Oulujärven ympäristön asutettavaksi uudelleen. Vuoden 1626 veroluettelon mukaan asutus oli levinnyt myös Askanmäelle.\r\n\r\nAskanmäen talo oli merkitty jo Claes Claessonin 1650 laatimaan Kajaanin läänin karttaan. Askanmäen kantatila oli Kainuun vauraimpia ja suurimpia tiloja, pinta-alaltaan yli 2000 hehtaarin suuruinen. Tila jaettiin 1913 alussa kolmeen osaan, Keskitaloksi, Alataloksi ja Uusitaloksi. Uusitalon päärakennus valmistui jaon aikaan ja Alatalon päärakennukseksi tuli sittemmin purettu Keskitalon pihan länsisivulla ollut rakennus. Askanmäki tunnettiin jääkäriliikkeen etappitalona Hyrynsalmen Hallan talon jälkeen matkalla pohjoiseen. \r\n\r\nOsa Askanmäen talon vanhoista rakennuksista, kuten pihan länsisivulla ollut asuinrakennus ja sen pirttiosa, siirrettiin jaon yhteydessä 1960-luvun alussa Holapan tilan pihapiiriin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k620 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo , poio:pihapiiri ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1309" ;
        skos:prefLabel    "Askanmäen kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9542>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Cafe Aalto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Akateeminen kirjakauppa" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7279> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.cafeaalto.fi/index.xml" ;
        wgs84:lat            "60.1680069112761" ;
        wgs84:long           "24.9436455686806" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/cafe-aalto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7752>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:48:43+0300" .

<http://linkedgeodata.org/vocabulary#kiosk>
        dc:created      "2012-05-29T07:14:31.726+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T07:14:31.943+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "kioski"@fi , "kiosk"@en .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7847>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Suojeluskuntatalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Motti, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8448> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i23> ;
        wgs84:lat            "60.1777197850792" ;
        wgs84:long           "24.9245544844653" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7847" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1216>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Vala, Katri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7164> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/vala-katri" .

rky:p738  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijoen varteen Kemijoki Oy:n valtakunnallista sähköntuotantoa varten rakennuttama Pirttikosken voimalaitos yhdyskuntineen on ollut laajuudeltaan ja rakennustekniikaltaan yksi Lapin merkittävimmistä rakennushankkeista. Pirttikoski on yksi Suomen kolmesta tunnelivoimalaitoksesta, jonka konesali kallioseinineen on erityisen vaikuttava. \n\nPirttikosken jyrkkäpiirteinen luonto on määrännyt rakennusten sijoittelua, mutta on antanut toisaalta mahdollisuuden Kemijokivarren voimalaitossuunnitteluun kokonaisuutena.\n\nPirttikosken 1957-60 rakennettu betoninen voimalaitos sijaitsee metsäympäristössä, korkeiden rantatöyräiden välissä. Maisemaa hallitsevat voimalaitoksen puoleisen rannan louhitut kallionleikkaukset ja Kemijoen uoma.\nKemijoen länsirannalla on voimalaitoksen työntekijöiden asuma-alue 1950-luvulta. Toistakymmentä rivitaloa käsittää kaikkiaan 65 asuntoa. Tiilikatteiset, valkeat rivitalot on ryhmitelty ja porrastettu maaston mukaan pitkärunkoisten mäntyjen katveeseen. \n\nVoimalaitoksen 1950-luvulla rakennettu seuratalo, Luusuanpirtti, on voimalan länsipuolella, maantien varressa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.339795206,27.156939108 66.333102641,27.154978548 66.333150389,27.152586174 66.337404250,27.153063465 66.339677253,27.152331165 66.340893266,27.150494261 66.341203919,27.148498066 66.346369905,27.148323589 66.348837733,27.150285425 66.348667278,27.156331742 66.346381994,27.157034950 66.339795206,27.156939108" ;
        poi:history       "Pirttikosken voimalaitos oli Kemijoen kahdeksan voimalaitoksen sarjassa aikajärjestyksessä toinen. Rakennustyöt käynnistyivät kevättalvella 1956 ja kestivät kolme vuotta. Voimalaitoksen pääsuunnittelijan toimi Harry Sistonen.\r\n\r\nNiemen läpi louhittiin kallioon 2500 metriä pitkä tunneli. Sen alkupää laajennettiin aaltoilutilaksi, loppupäähän muodostui alakanava, jonka pituus on 590 metriä.\r\n\r\nPirttikosken voimalaitos kytkettiin valtakunnanverkkoon joulukuussa 1959 ja toinen koneisto saatiin käyntiin keväällä 1960.\r\n\r\nLuusuanpirtti valmistui 1958 ja sen suunnittelivat Kai Blomstedt ja Birger Stenbäck."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:poiType       poio:seurantalo , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2183" ;
        skos:prefLabel    "Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta"@fi .

[ dcterms:description  "Helvi Hämäläinen kertoo artikkelissaan \"Kaupunki jota rakastan\" elämästään Suvannontie 17:ssä vuosina 1932-1935." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2999> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6816>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_550>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1515797~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i56>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Käpylä"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/654207/> ;
        wgs84:lat     "60.2145899740985" ;
        wgs84:long    "24.9491701942426" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kapyla" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6009>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsingin puut ja ihmiset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kumpia on Helsingissä enemmän, puita vai ihmisiä ? Puita on enemmän. Helsingissä on 25 000-30 000 katupuuta, 150 000 puistopuuta ja viitisen miljoonaa metsäpuuta. Puistoissa kasvaa yli 100 puulajia tai -lajiketta, katujen varsilla noin 30.\n\nLähde:\nHelsingin kaupungin rakennusvirasto\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-puut-ja-ihmiset" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Itäisen selliosaston kolmas kerros muistutti vaaleine seinineen ja viherkasvineen enemmän kolhoa sairaalaa kuin perinteistä vankilaa.\" (s. 175)" ;
  dcterms:description            "Jari Korpi päätyy Sörkan vankilaan." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2485> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7235>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8203>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1049812~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Bruno Rygseckin huvila." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6385> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6384>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_4219>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:42+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1506946~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5460>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Helsinki \"reality\" -maisemakorteissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Tietämätön maalta kysyy: Onko niitä \"reality\" Helsinki -maisemakortteja enää missään myytävänä? Tarkoittanet valokuvaaja Pekka Niittyvirran projektia vuonna 2006. Normaaleista postikorttiaiheista poiketen hän kuvasi hieman rujompia näkymiä Helsingin kaduilta ja toreilta. Kuvissa ei alati paista aurinko, rumia rakennuksiakin on olemassa, ja sammuneita kansalaisia retkottaa maisemassa.\n\nKortteja oli ilmeisesti aikoinaan jaossa joissakin kahviloissa ja kaupoissa. Sähköpostilla niitä voi edelleen lähettää: http://www.greetings.fi/pages/greetingsa01.htm (kuvaa klikkaamalla saa seuraavan esiin)\n\nhttp://www.hippolyte.fi/projektitila/niittyvirta.html\n\nhttp://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Postikortteja++todellisesta+Helsingist%C3%A4/HS20060517SI1KA03zh3" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-stadilaiset-kirjaston-tadit-tieta" .

rky:p998  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "63.222691146,27.199323571 63.221573150,27.204074331 63.219057051,27.206211840 63.217563027,27.200127812 63.219941666,27.195703119 63.222691146,27.199323571" ;
        poi:municipality  kunnat:k476 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1230" ;
        skos:prefLabel    "Iisalmen reitin kanavat (Vianto)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6508>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8463>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:43:48+0300" .

rky:p640  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kyrönjoen keskijuoksulla oleva Ilmajoen kirkko muodostaa entisen laajan emäpitäjän kirkko- ja asutushistoriallisen keskustan.\n\nKyrönjoen rantamaisemassa sijaitsevan 1760-luvun puukirkon ja tapulin lisäksi kirkkomiljööseen liittyy kirkkotarha siunauskappeleineen. Ilmajoen kirkko sijaitsee nykyisen Ilmajoen keskustaajaman eteläosassa, jokea seuraavan maantien varrella. \n\nIlmajoen pohjakaavaltaan ulkoviisteisen ristikirkon aumatun paanukaton keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Kirkon sisätiloja on uusittu useasti. Alttari on säilynyt itä- ja eteläristin kulmauksessa. Kaiteeseen liittyvät korkeatasoiset evankelista- ja enkeliveistokset vuodelta 1766 ovat tukholmalaisen kuvanveistäjä J. Klerckin tekemät. Alttaria vastapäätä oleva saarnastuoli on vuodelta 1765.  Jaakko Juhonpoika Könnin tekemä pendyylikello lehterin rintamuksessa on vuodelta 1819. Sisätilojen nykyasu, johon kuuluvat koristetaiteilija Urho Lehtisen maalaukset, on 1930-luvulta. \n\nKirkon vieressä on pohjalaistyyppinen renessanssitapuli, jonka kirkonkelloista kaksi on tukholmalaisen Jörgen Putenssonin valamaa 1650-luvulla.\n\nKirkkomaalla on Könni-suvun hautakappeli ja arkkitehti Kauno S. Kallion piirtämä ja 1939 rakennettu siunauskappeli.\n\nKirkon koillispuolella on 1910-luvulla rakennettu seurakuntatalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.726184894,22.559779378 62.726556975,22.560874952 62.728044874,22.563231821 62.728354962,22.563573660 62.728908782,22.563975989 62.728064845,22.569499820 62.727924609,22.569895415 62.727699793,22.570234383 62.726586365,22.568847614 62.725795838,22.567617177 62.725303964,22.565827844 62.724237302,22.563866433 62.724347329,22.563218675 62.724540227,22.563078689 62.724716959,22.563433576 62.726184894,22.559779378" ;
        poi:history       "Isokyrön kappelina ollut Ilmajoki erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1532. Ilmajokeen kuuluneet Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen kappelit itsenäistyivät 1800-luvulla. \r\n\r\nIlmajoen seurakunnan järjestyksessään kolmas kirkko valmistui rakennusmestari Matti Hongan johdolla 1766. Samassa yhteydessä rakennettiin myös tapuli. \r\n\r\nKirkon sisätiloissa 1900-luvulla tehdyistä muutoksista viimeisin tehtiin 1998-1999. Sisätilat ovat pääosiltaan arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitteleman ja 1934 toteutetun uudistuksen mukaisessa asussa, johon kuuluvat koristetaiteilija Urho Lehtisen maalaukset.\r\n\r\nSeurakuntatalo rakennettiin alun perin Ala-Kiikalan pappilaksi 1830-luvulla. Nykyiselle paikalle rakennus siirrettiin 1914 ja muutettiin seurakuntataloksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k145 ;
        poi:poiType       poio:kellotapuli , poio:hautausmaa , poio:kappeli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2219" ;
        skos:prefLabel    "Ilmajoen kirkko ja kirkonseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8558>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Wihurin linna"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kulosaaren rantahotelli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8626> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        wgs84:lat            "60.1816407934445" ;
        wgs84:long           "25.0068295533009" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8558" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6768>
        dcterms:modified  "2009-08-18T15:42:58+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i208>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Huovinen, Tommy"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/huovinen-tommy" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mä kolmatta linjaa takaisin kuljen kerran,\nja rahaa on, takaan sen.\nKun kolmatta linjaa askelin käyn mä herran,\nsaa vanhat saatavat jokainen.\n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i669> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530>
] .

rky:p1197  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.578582896,30.084718049 63.578137888,30.085144465 63.576769968,30.088134889 63.576386852,30.091128334 63.575272959,30.094119120 63.574445774,30.095827411 63.572539024,30.096676464 63.569806272,30.097451399 63.569075172,30.098019051 63.567357978,30.100293932 63.566721142,30.102287353 63.566498298,30.102928122 63.565846326,30.102888374 63.565768575,30.101571343 63.566119115,30.100004628 63.567454974,30.097871006 63.569521311,30.095953486 63.569934316,30.095954815 63.571936192,30.095533795 63.573334433,30.094896879 63.574573918,30.094188148 63.575337713,30.092265637 63.575719612,30.091197391 63.576389411,30.086993038 63.576994585,30.084285569 63.578108283,30.081294204 63.578584667,30.081651947 63.578838095,30.082864831 63.578582896,30.084718049" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k422 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Änäkäinen)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8200>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Wager, Leif"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8200" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7126> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7125>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6410>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:48:18+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4381>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:37+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1497056~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9009>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Nuorena nukkunut" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6598> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1937. Perustuu F. E. Sillanpään romaaniin." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2j34/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8060> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9008> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8059> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9009" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6505>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Hesperia"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Töölön ravintola" , "Hesperia, ravintola" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6351> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> ;
        wgs84:lat            "60.1761665573555" ;
        wgs84:long           "24.933382144532" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/6505" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7219>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:25:01+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8460>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Humikkalantie"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2288116011018" ;
        wgs84:long    "25.0963684432664" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8460" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9174>
        dcterms:modified  "2010-06-02T12:16:14+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110>
        a              dcterms:PeriodOfTime ;
        rdfs:label     "1940-luku"@fi ;
        rdfs:seeAlso   []  ;
        dcterms:date   "1940-01-01T00:00:00" , "1949-12-31T00:00:00" ;
        dcterms:title  "1940-luku"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9508>
        dcterms:modified  "2010-12-27T19:06:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9269>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pietarinkatu 25"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8487> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i35> ;
        wgs84:lat         "60.1567883800294" ;
        wgs84:long        "24.9423413866072" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pietarinkatu-25" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6765>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hämäläinen, Risto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6759> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/hamalainen-risto" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7479>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:09+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i370>
        a                     th:JazzBlues ;
        rdfs:label            "Helsinki at noon" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9022> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i369> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9023> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-noon" .

rky:p1433  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Presidentti Kyösti Kallion kotitilalla on olennaista merkitystä Kallion elämänvaiheiden (maanviljelijä, tilallinen, koko aikuisikä) ja elämäntyön (talonpoikaiston asia, valtiomies) arvioinnissa ja tulkinnassa. \n\nHeikkilä on aikanaan presidentti Kyösti Kallion isännöimän suurtilan pihapiiri, johon kuuluu asuinrakennus vuodelta 1897, väentupa ja useita ulkorakennuksia sekä tien toisella puolella sijaitseva Muhjalan asuinrakennus aittoineen. Heikkilä toimii edelleen tilan talouskeskuksena ja sen omistaja on Kallion sukua. \n\nHeikkilän lähettyvillä Malisjoen rannassa on Kyösti Kallion pojan kuvanveistäjä Kalervo Kallion 1939-1940 rakennuttama Pajarin talo. Ateljeekodiksi rakennetussa talossa on klassistishenkinen avokuisti ja ikkunaluukut. Sisätilat kalusteineen ja taideteoksineen ovat alkuperäisessä asussa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.931044471,24.945236135 63.931410849,24.946418310 63.931043021,24.947274181 63.930841907,24.948100508 63.930627925,24.946941830 63.930145478,24.947107355 63.929948569,24.947267805 63.929838344,24.945855606 63.929686099,24.945905452 63.929634268,24.945238152 63.930541784,24.944544474 63.931044471,24.945236135" ;
        poi:history       "Kyösti Kallion kotitila Heikkilä-Mehtälä oli Pohjois-Suomen suurin talonpoikaistalo, jossa oli Kallion luopuessa 1939 isännyydestä noin 250 hehtaaria peltoa, valtaosa hänen suosta raivauttamaansa. Maatalouden ja maaseudun elinehtojen kohentaminen oli Kallion poliitikonurankin kantava ajatus sekä itseis- että välinearvoisena. Kallio oli Suomen presidenttinä vuodet 1937-1940.\r\n\r\nKalervo Kallio oli tuottelias kuvanveistäjä, jonka tuotantoa vuodelta 1962 on Kyösti Kallion patsas eduskuntatalon läheisyydessä. Pajarin päärakennuksen, joka on Kalervo Kallion suunnittelema, piti olla myös Kaisa ja Kyösti Kallion eläkeasunto, mutta Kyösti Kallion menehdyttyä vain Kaisa Kallio ehti asua talossa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k535 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2232" ;
        skos:prefLabel    "Kyösti ja Kalervo Kallion talot (Heikkilä)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9768>
        dcterms:modified  "2011-10-03T18:46:04+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i704>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Kuusamo" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i703> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9377> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9378> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/704" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7121>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1141259~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7216>
        a                    th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label           "Näkinpuisto"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Wärtsilän kortteli" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7610> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        wgs84:lat            "60.181206751922" ;
        wgs84:long           "24.9546101903016" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7216" .

rky:p1693  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Erik Bryggmanin huvilat Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa muodostavat kokonaisuuden, joka erinomaisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin arkkitehtuurin, myös yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistä muutosta klassismista funktionalismiin. Huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. \n\nTurussa 1920-luvun lopulla toimineet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman ovat vaikuttaneet merkittävästi  funktionalismin läpimurtoon Suomessa. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Villa Solinista on muodostunut tyylillisen kehityksen vedenjakaja 1920-luvun lopulla: klassisen arkkitehtuurin rinnalla näkyvät jo funktionalismin vaikutteet, jotka kirkastuvat 1930-luvun huviloissa. \n\nTurun ympäristön saarilla olevat Bryggmanin 1920-1940 -luvulla  suunnittelemat huvilat ovat  Hirvensalossa Villa Ekman ja Villa Solinin vierasmaja, Ruissalossa Villa Warén sekä Kakskerran saarella sijaitsevat Villa Erstan ja Villa Staffans, Katariinanlaakson Villa Solin sekä Kaarinassa Kuusiston saarella oleva Villa Nuuttila.  Huvilarakennukset on sijoitettu maaston muotoja erinomaisesti hyväksikäyttäen. Villa Haartman asuinrakennukseen liittyvine puutarhoineen sijaitsee Naantalissa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.407013306,22.274798622 60.406786650,22.274820162 60.406548960,22.272774250 60.406760826,22.271697450 60.407463495,22.270192965 60.408218436,22.269359038 60.408632957,22.267907773 60.409594139,22.267595429 60.409582845,22.267758127 60.409488636,22.270381224 60.409073705,22.272142811 60.409323923,22.274543351 60.408448435,22.274865971 60.407013306,22.274798622" ;
        poi:history       "Arkkitehti Erik Bryggmanin Turun ympäristöön suunnittelemat huvilat rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920-1940-lukujen aikana. Ekmanin funktionalistinen huvila rantasaunoineen valmistui 1933, Villa Solin ja Villa Solinin vierasmaja 1929, paviljonkimainen Villa Erstan 1929, Villa Warén 1933, Kaarinassa sijaitseva Villa Nuuttila 1949 ja nykyisin seurakuntien leirikeskuksena toimiva omakotitalo Villa Staffans 1946. Naantaliin Axel ja Hedvig Haartmanille piirretty taiteilijakoti valmistui 1926."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:huvila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2661" ;
        skos:prefLabel    "Bryggmanin huvilat (Villa Solin)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6860> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6521>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9171>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Kolehmainen, Hannes"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9171" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9410>
        dcterms:modified  "2010-09-15T10:39:11+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7381>
        dcterms:modified  "2009-11-10T16:17:16+0300" .

rky:p107  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Svartholma ja siihen liittyvä Loviisan maalinnoitus ovat Ruotsin Turun rauhan 1743 aluemenetysten jälkeen rakentamia linnoituksia. 1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittävä osa valtakunnan itärajan puolustushistoriaa. \n\nSvartholman merilinnoitus ja Loviisan maalinnoitus ovat Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan päälinnoituksen itäinen etuvarustus. Svartholma sijaitsee Loviisanlahden suussa valvoen sen liikennettä.\n\nSvartholman linnoituksen ytimen muodostaa neliömäinen redutti, jonka kulmissa on teräväkärkiset bastionit. Järjestelmää täydentävät holvatut kasematit sekä kaksikerroksiset kurtiinirakennukset.\n\nLinnoitukseen kuuluvat sen koillispuolella linnoituksen hautausmaa, Hautasaari sekä sen vieressä Ruutikellarisaari."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.383945402,26.309550890 60.381999644,26.308243693 60.378556896,26.312490138 60.377476631,26.312577071 60.375870881,26.315564132 60.375030688,26.312885392 60.376856443,26.303345114 60.378153481,26.296126606 60.380751457,26.294529372 60.391819169,26.295638731 60.392061950,26.299487396 60.390526200,26.303631027 60.384692518,26.306516872 60.383945402,26.309550890" ;
        poi:history       "Turun rauhassa 1743 Ruotsin itärajaksi tuli Kymijoen läntisin haara ja Ruotsi menetti kaikki itärajan linnoituksensa. Valtiopäivät päättivät 1747 rakentaa Suomen puolustuksen järjestämiseksi ja Kronstadtin vastapainoksi kaksi kaksoislinnoitusta: Sveaborgin varikkolinnoituksen ja laivastotukikohdan Helsingin edustalle sekä sen etuvarustukseksi rajalinnoituksen Degerbyhyn ja sen edustalle olevalle Svartholman saarelle. Loviisanlahden suulla sijaitsevan Svartholman tehtävä oli yhdessä Loviisan maalinnoituksen kanssa ehkäistä vihollisen eteneminen rajalta Ruotsin valtakunnan alueelle.\r\n\r\nSvartholman merilinnoituksen rakennustyöt aloitettiin 1748 Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan. Svartholma noudatti aikansa vallitsevaa linnoitusoppia - bastionijärjestelmää, jonka perustana oli tykistöön ja linnoituksen pohjakaavan geometriaan perustuva puolustus. Varustukset porrastettiin, etummaiset suojasivat taaempia suoralta tykkitulelta.\r\n\r\nRakennustyöt etenivät kahdeksana ensimmäisenä vuonna ripeästi. Päälinnoituksen perustukset valmistuivat, bastionit saatiin lähes lopulliseen korkeuteensa ja rantavarustusten rakentaminen aloitettiin. Bastionit saivat rakennustöitä johtaneiden upseerien mukaan nimet Nordenskiöld, Qveckfelt, von Schantz ja Röök.\r\n\r\n1750-luvun lopulta lähtien työt viivästyivät varojen puutteen ja sotien aiheuttaman työvoimapulan vuoksi. Päälinnoitus valmistui pääosin 1764. Linnoituksen pystysuorien muurien korkeus vaihteli 7,2 ja 9 m välillä. Bastionien holvatut, pomminkestäviksi tarkoitetut kasematit olivat takaa avonaisia ja bastionien päällä kulkivat avoimet vallikäytävät kivisine rintamuureineen. Kurtiinit muodostivat kahdessa kerroksessa holvattuja miehistö- ja huoltotiloja. 1770-luvun kuluessa linnoitus valmistui siihen asuun, mihin se ruotsalaisella kaudella jäi.\r\n\r\nKustaa III sodan yhteydessä Svartholma saatiin tilapäiseen puolustuskuntoon 1788 täydentämällä rantavarustuksia ja tekemällä uusia pattereita. Suomen sodan syttyessä 1808 tärkeät rantavarustukset olivat vielä keskeneräisiä ja kanuunoita ja mörssäreitä oli vain kolmasosa tarvittavasta määrästä. Jo 1760-luvulla oli arvioitu, ettei linnoitukseen olisi voitu sijoittaa riittävästi tykistöä ja että eteläsivun varustukset olivat riittämättömät.\r\n\r\nVenäläiset aloittivat sodan helmikuussa 1808 ja Loviisa oli venäläisen armeijan ensimmäisen päivämarssin päämäärä. Venäläiset piirittivät pari viikkoa Svartholmaa. Tykistö ampui saarta vain harvakseltaan eikä linnoitukselle koitunut mainittavaa tuhoa. Upseeriston päätöksellä Svartholma antautui miltei ilman vastarintaa 18. maaliskuuta.\r\n\r\nSvartholmalla ei ollut enää strategista merkitystä, kun Suomi liitettiin Venäjään. Linnoitusta käytettiin osittain sotilastukikohtana ja osittain suomalaisten vankien vankilana, myöhemmin myös venäläisten poliittisten vankien vankilana. Svartholma oli kuitenkin vankilaksi sopimaton ja valitusten lopputuloksena vankila lakkautettiin ja vangit siirrettiin Suomenlinnaan vuoden 1847 alussa. Joitakin vuosia myöhemmin vietiin Svartholmaan jälleen joukko vankeja, mutta Krimin sodan puhjettua heidät siirrettiin Hämeenlinnaan. Venäläinen varuskunta jatkoi toimintaansa vuoteen 1853, jolloin linnoitus tyhjennettiin.\r\n\r\nKrimin sodan alkaessa Suomenlahden linnoitukset olivat huonossa kunnossa. Sodan uhan kasvaessa alkoi kiireellinen varustautuminen. Useita jo lakkautettuja linnakkeita aiottiin ottaa uudelleen käyttöön. Myös Svartholmaa varten tehtiin korjaussuunnitelmia. Varustuksessa ja huoltotavoissa ilmeni kuitenkin ylivoimaisia puutteita ja Svartholma päätettiin tyhjentää. Aseistus poistettiin ja puutalot sekä kivirakennusten puiset ovet ja ikkunat vietiin mantereelle. Englantilaisen laivasto-osaston saapuessa Loviisan edustalle 4. heinäkuuta 1855 Svartholma oli jo tyhjä. Seuraavana päivänä laivoista siirrettiin tuhansia kiloja ruutia linnoitukseen ja iltapäivällä se räjäytettiin raunioiksi. Raunioilta alettiin hakea rakennusmateriaalia heti räjäyttämisen jälkeen. Loviisan paloa seuranneissa jälleenrakennustöissä käytettiin raunioista purettuja tiiliä. Pohjoisen ja läntisen kurtiinien tiiliä käytettiin mm. raatihuoneen ja kirkon rakennustöissä. Purkutöiden jälkeen saarta käytettiin lähinnä laidunmaana. Muurien sortuminen jatkui kosteuden ja pakkasen vaikutuksesta. Linnoitus peittyi purkujätteen ja kasvillisuuden alle. Linnoituksesta oli 1900-luvun alussa tunnistettavissa enää osia rantavarustuksesta ja bastioneista.\r\n\r\nMuseovirasto aloitti Svartholman linnoituksen suunnitelmallisen restauroinnin 1960-luvun lopulla. Toinen vaihe päälinnoituksen restauroinnista ja saaren ympäristön kohennustöistä valmistui 1998 linnoituksen 250-vuotisjuhliin. Muurinkorjauksia ja saaren kohennustöitä on tämänkin jälkeen jatkettu yhteistyössä Loviisan kaupungin kanssa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1518" ;
        skos:prefLabel    "Svartholman linnoitus"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9505>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Hietaniemen krematorio"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Krematorio" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6609> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        th:lisatietolinkki   "http://fi.wikipedia.org/wiki/Bertel_Liljequist" , "http://www.krematorio.com/index.php?/krematoriokappelit.html" ;
        wgs84:lat            "60.1728103226348" ;
        wgs84:long           "24.9134391505266" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hietaniemen-krematorio" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7476>
        a                    th:Kirkko ;
        rdfs:label           "Hakavuoren kirkko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Norra-Haga kyrka" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat            "60.2251224578509" ;
        wgs84:long           "24.8913795813783" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7476" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7715>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5686>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B8350746-9DAF-420F-BCFF-BC3DB5331E41> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9670>
        dcterms:modified  "2011-06-13T15:11:45+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9765>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tuormaa, Erkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.erkkituormaa.fi/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9765" .

rky:p367  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Paraisten kalkkitehtaan alue Länsi-Turunmaalla sekä Kemiönsaaren Vestlaxin ja Salon Förbyn kalkkilouhokset kuvastavat alueella vuosisatoja jatkunutta kalkinlouhinnan ja -tuotannon perinnettä. Paraisten kalkki on ollut maamme tärkeimpiä sementtitehtaita ja edustaa Etelä-Suomeen keskittynyttä, tekniseltä kehitykseltään jatkuvasti muuttunutta ja mittakaavaltaan kasvanutta 1900-luvun rakennusaineteollisuutta.\n\nParaisten teollisuusalue käsittää suuren määrän eri-ikäisiä teollisuus- ja tehdasrakennuksia sekä niiden lisäksi vanhoja asuinrakennusryhmiä, jotka koostuvat pääosin hirsisistä, 1800-luvulla rakennetuista päärakennuksista ja niiden ulkorakennuksista. Paraisten teollisuusalueeseen kuuluu useita merkittäviä avolouhoksia. Alueella on pohjoismaiden suurin, yli sata metriä syvä ja 65 hehtaaria laaja Skräbböle-Limbergin avolouhos. Avolouhoksen partaalla on useasta hirsisestä 1800-luvun työväenrakennuksesta koostuva, kalkki- ja sementtiteollisuuden toimintaa esittelevä Paraisten teollisuusmuseo sekä työväentalo. Teollisuuskokonaisuuteen sisältyy eri-ikäisten tuotantolaitosten lisäksi mm. kaksikerroksinen klassistinen hallintorakennus. Vanhimpia louhoksia on Simonbyn avolouhos, jossa kalkin louhinta on jatkunut keskiajalta saakka.\n\nVestlaxin vanhat louhokset, joista on louhittu kalkkia 1500-luvulta lähtien niin kalkinpolttoa kuin kivenhakkuuta varten, muodostavat huomattavan nähtävyyden. Stenholmenilla on ollut avolouhoksen lisäksi suuri kalkinpolttouuni. Satamapaikkaan liittyy myös sahateollisuuden muistoja.\n\nFörbyn kalkkilouhos ja -tehdas sijaitsevat Isossaluodossa, jossa on noin 500 metriä pitkä kalkkikiviesiintymä. Förbyn louhos on perustettu 1881 ja alueella on säilynyt jyrkkäreunaisten avolouhosten lisäksi kaivostorni."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.077166429,22.780997602 60.077830882,22.777808229 60.078969654,22.777055593 60.079264158,22.777496897 60.079885401,22.780122225 60.079995619,22.781571493 60.080173009,22.783308988 60.079667871,22.784522648 60.078483031,22.783791054 60.077166429,22.780997602" ;
        poi:history       "Turunmaan rannikkoalueen runsaat kalkkiesiintymät mahdollistivat vuosisatojen ajan kalkinpolton talonpoikien sivuelinkeinona. Höyrykoneiden keksiminen teki elinkeinosta kannattavan. Talonpoika Otto Moberg laajensi Paraisten kalkintuotannon teolliseen mittakaavaan perustamalla 1898 Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön liikekumppaniensa kanssa. Paraisille rakennettiin 1800-luvun loppupuolella useita uudentyyppisiä sylinteriuuneja, joista ensimmäisiä oli Simonbyhyn 1880-luvulla rakennettu uuni. Kalkkivuori Oy alkoi 1900-luvun alussa myydä toistenkin tuottajien kalkkia ja avasi yhteydet Venäjälle. Yhtiö hankki omistukseensa lähes kaikki Paraisten kalkkiesiintymät.\r\n\r\nVarsinainen kalkin suurtuotanto alkoi, kun Paraisilla ryhdyttiin käyttämään teknisesti uudenlaista kehäuunia 1905. Suomen ensimmäinen sementtitehdas valmistui Paraisille 1914. Kalkkivuori Oy laajeni sotien jälkeen suurteollisuudeksi ja rakennusalan kehittyessä Paraisten kalkki laajensi tuotevalikoimaansa muoviteollisuuden ja kevyen metalliteollisuuden aloille sekä muutti 1979 nimensä Partek Oy:ksi. Partek luopui 1990-luvulla rakennusainetuotteista, jotka siihen asti olivat olleet sen liiketoiminnan kivijalka ja alkoi valmistaa maa- ja metsätalouden työkoneita. Partekin kalkkikiviyhtiö Nordkalkin pääkonttori ja louhos toimivat edelleen Paraisilla.\r\n\r\nParaisten lisäksi useissa rannikon kylissä oli harjoitettu talonpoikaista kalkinpolttoa. Kemiönsaaren (ent. Kemiön) kalkkilouhokset on tehnyt tunnetuksi kivenhakkaaja Antonius Timmermannin kiviveistämö. Timmermann työskenteli 1580-luvulla Vestlaxin Stenholmenilla. Aina 1880-luvun alkuun asti kalkkia poltettiin suurissa kalkkimiiluissa. Satama palveli kalkin myyntiä ja kuljetusta. Vestlaxin kalkkia poltettiin uuneissa vielä 1900-luvulla. Kalkin louhinta loppui Vestlaxissa 1950-luvun alussa. Salon (ent. Särkisalon) kalkkia hyödynnettiin jo keskiajalla; Krakanäsin kalkkilouhos mainittiin jo 1329 Turun tuomiokirkon yhteydessä. Förbyn kalkkikivilouhos perustettiin 1881 ja sen kalkkikivikaivos ja -tehdas uusittiin 1955."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus , poio:teollisuusrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1799" ;
        skos:prefLabel    "Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas (Vestlax)"@fi .

koko:p36134  dc:created  "2012-05-24T10:00:36.832+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T10:00:37.134+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "laiturit"@fi , "piers"@en , "bryggor"@sv .

koko:p33630  dc:created  "2012-05-23T11:30:44.379+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T11:30:44.46+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "valv"@sv , "holvit"@fi , "vaults"@en .

<http://example/upload-base/#metadescription_7975>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:51+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3134>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6458> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3134" .

<http://example/upload-base/#metadescription_513>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1399679~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i19>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Kuusisaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1879240461978" ;
        wgs84:long    "24.8585977289192" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kuusisaari" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vanha paikka oli kompassitasanne Kaivopuiston rannassa. Kun olimme lapsia, isä vei meidät usein rantaan ja kertoi kaikenlaisia tarinoita kaupungista. Jossain vaiheessa meillä oli vanha kalastajamallinen vene, joka sekin oli Merisatamassa.\" (s.72)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8853> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

[ dcterms:description  "Luku 3: 3 h + k Tuomiokirkossa. Suntio Sinikka Wahlroos, Helsinki." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7431> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
] .

[ dcterms:description  "Katariina kohtaa tulevan aviomiehensä Ollin ensimmäisen kerran Tennispalatsissa Robert Doisneaun näyttelyssä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1621> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7625>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3633>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:23+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1081946~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8092>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:21+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1035453~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Täällä Viktor Kärpää treenaa (ja hankkii tietoja)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2325> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8662>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7712>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Krook, Augusta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7712" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5683>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kumianpää" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Laajasalossa sijaitsee tie nimeltään Kumianpää. Onko tietoa nimen alkuperästä? Kumianpää, ruotsiksi Hangedet, on Hangon (Hankoniemen) keskiaikainen nimi. Tukholmasta kulki silloin meritie Ahvenanmaan kautta Suomenlahden rannikolle. Laajasalon katuja on nimetty meritien satamapaikkojen mukaan. Kumianpään lisäksi näitä nimiä ovat Aarholmankuja, Jussaarenkuja, Kirkkosalmentie, Köökarinkuja ja Orisaarentie.\n\nTarkemmin verkkoartikkelissa:\nhttp://www.netsonic.fi/~ykhoyhis/kertomuksia.html#4" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9270> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i85> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kumianpaa" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2801>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:04+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1034705~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8187>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Helsingin yliopisto, päärakennus"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.169477532755" ;
        wgs84:long        "24.9501130185983" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8187" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8426>
        dcterms:modified  "2010-01-13T12:18:30+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5922>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7BDADE3C-C4F4-42CB-8E6C-756D3C512710> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6397>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:44:34+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p182>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Vaja C48"@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T07:26:41.344+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-03T08:27:11.3+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p36222 ;
        poi:description  "Uusi vaja\n\nPostitoiminnan loputtua rakennus C 49 siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan ja se päätettiin kunnostaa asunnoiksi.\n\nVanha vaja purettiin, ja rakennettiin uusi, johon sijoitettiin sähköpääkeskus ja kylmää varastotilaa. Pihalle tehtiin kasvimaat ja istutettiin marjapensaita ja omenapuita.\n\n\nToteutusaika: 1995\nKerrosala: 42m²\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Ark-Viapori Oy/ Reetta Amper\nRakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiainen Oy/ Tapio Jauhiainen\nSähkösuunnittelu: Konsulttitoimisto J. W. Majurinen Oy/ Timo Meskanen\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy/ Risto Ikonen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto\nRakennustyöt: Suomenlinnan hoitokunta\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nVaja rakennettiin vuonna 1959 pohjoisen polygonin muurin seinustalle. Tällä paikalla on vanhastaan aina ollut rakennuksen C 49 piharakennuksia, joskin aiemmat venäläisaikaiset piharakennukset sijaitsivat kauempana polygonin muurista, lähempänä päärakennusta.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuonna 1927 rakennusnumero C III 72.\nLähteet:\nMV SL VIK C-saaren asemapiirustukset.\nMV SL VIK C 1041-1075 (C 49).\nKuva:\nMV SL Valokuva."@fi ;
        poi:history      "Tällä paikalla on vanhastaan ollut rakennuksen C 49 piharakennuksia. Vuonna 1959 rakennetun vajan ovet olivat rakennuksen pohjoissivulla. Vaja purettiin kesällä 1995."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/6/7/1/saha/suomenlinna/0_6490373400631227639.jpg" , "http://media.onki.fi/3/6/4/saha/suomenlinna/0_-281679143630719667.JPG" , "http://media.onki.fi/1/1/0/saha/suomenlinna/0_-6163891894517549460.jpg" ;
        poi:poiType      <http://www.yso.fi/onto/yso/p8699> ;
        wgs84:lat        "60.14867647713046" ;
        wgs84:long       "24.988125634193466" .

rky:p603  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Modernien kasarmien rakentamisessa on toteutettu funktionalismin suunnitteluperiaatteita. Kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet mukautettiin niissä suomalaisiin olosuhteisiin.\n\nLuonetjärven rakennukset on sijoitettu kangasmaastoon hajalleen noudattaen maaston ja maiseman muotoja. Luonetjärven alue koostuu päävartiosta, esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista sekä upseeriston asuinrakennuksista ja lentokonehalleista.\n\nLuonetjärven 1930-luvun rakennukset radiohuonetta lukuun ottamatta ovat alkuperäisessä käytössään. Rakennuskantaa on hoidettu hyvin ja uudisrakennukset, kuten 1950-luvun asuinrakennukset ja 1970-luvun upseerikerho ja rivitalot, on sijoitettu järven itärannalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.401366027,25.596363515 62.402598719,25.602443679 62.397961269,25.612165513 62.398124609,25.615924464 62.397105223,25.617905517 62.395141128,25.616706694 62.394684006,25.611909910 62.395627899,25.603960652 62.396723508,25.600177283 62.400459215,25.595930631 62.401366027,25.596363515" ;
        poi:history       "Puolustusvoimien rakennustoiminta lisääntyi tuntuvasti 1930-luvulla. Aikakauden rakentamistarpeet liittyivät mm. uuteen kertausharjoitusjärjestelmään, moderneihin erikoisaselajeihin (kuten ilmavoimat ja autojoukot), sotilassairaalalaitoksen kehittämiseen, varikkopaikkoihin ja sotatarviketeollisuuteen. \r\n\r\nArkkitehtuurisuunnittelusta huolehti puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimiston suunnittelijakunta. Suunnittelussa hyödynnettiin ennakkoluulottomasti kansainvälisen arkkitehtuurikehityksen uusimpia tuloksia. Modernismi istui hyvin sekä uudentyyppisiin suunnittelutehtäviin että propagandavälineeksi. Samalla pyrittiin kohottamaan puolustusvoimien toimintaympäristöjen ulkoista ilmettä mm. korostamalla nykyaikaisuutta.\r\n\r\nLuonetjärven lentoasema kenttineen rakennettiin 1938-1939. Hankkeen tiukan aikataulun takia päädyttiin käyttämään samoja piirustuksia, jotka oli tehty puolustusministeriön rakennustoimistossa Immolan lentoasemaa varten. Luonetjärven rakennusten suunnittelijoita puolustusvoimain piirustuskonttorissa olivat Kyllikki Halme, Elis Hyvärinen, Elsi Borg ja Olavi Sortta."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k179 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1439" ;
        skos:prefLabel    "Luonetjärven kasarmialue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7972>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kaikkien aikojen Tauno Palo" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7659> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6968> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7974> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7975> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7814> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7971> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7972" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8686>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:15+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1234150~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Viimeinen essee Eräänlaiset jäähyväiset, Salmén kuvaa Lenininpuistoa ja kävelyretkiään, joilla kypsyi hyvästijättö Suomelle." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7764> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7163>
] .

rky:p863  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tyrnävän kirkonkylän Meijeritie on hyvä esimerkki 1900-luvun alussa maaseutukirkonkyliin keskittyneen tuotantotoiminnan rakennuskannasta, joka on otettu muuhun käyttöön.\n\nMeijeritien varressa ovat harmaista lohkokivistä rakennettu meijeri ja valkeaksi rapattu, osin kaksikerroksinen mylly sekä tien toisella puolella puurakenteiset, kookkaat juustolat, joissa on ollut myös asuntoja sekä pieni entinen kahvila, \"Pömilä\". Tien päätteenä on meijerin asuinrakennus, Luostarila. Alueella olleesta sahasta on jäljellä meijerin takana oleva höyläämö, muut sahan rakennukset ja tiilitehdas on purettu.\n\nTyrnäväjoen vastarannalla on myös 1900-luvun alun tuotantorakennuksia, nahkurin- ja suutarinverstaat asuinrakennuksineen.\n\nMeijeritien pohjoispuolella on vanha hautausmaa ja vanhan kirkon paikka."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.763572244,25.641374959 64.763590711,25.646250561 64.763032716,25.646285094 64.762924761,25.646294135 64.762943604,25.647405164 64.762031450,25.647972613 64.761793499,25.646272780 64.761446192,25.646513455 64.761311047,25.645509739 64.761244553,25.644950184 64.761629455,25.643227320 64.761593364,25.642617001 64.761669321,25.642582507 64.762043644,25.642352904 64.762052977,25.642156718 64.762096925,25.641233792 64.762477685,25.641177552 64.762533044,25.641549757 64.763211345,25.641434015 64.763572244,25.641374959" ;
        poi:history       "Tyrnävän osuusmeijeri , joka käsitti koko silloisen kunnan alueen, perustettiin 1905 ja meijerirakennus valmistui 1906. 1800-luvulla meijeritalous oli kehittynyt vilkkaaksi ja pitäjässä toimi kuusi kyläkohtaista yhtiömeijeriä ja useita talomeijereitä. Juuston valmistus Tyrnävän osuusmeijerissä aloitettiin 1913 ja 1918 rakennettiin uusi entistä suurempi juustola yläkerran asuintiloineen. Meijeristä tuli Suomen ensimmäinen harjoittelujuustola, jossa koulutettiin mestareita muidenkin meijereiden palvelukseen. \r\n\r\nMeijerin toiminnan tuotannollisesti parasta aikaa olivat 1910-1930-luvut, jolloin meijeri oli Oulun läänin suurin ja eräs maamme johtavista. Tyrnävän Osuusmeijeristä kasvoi yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä emmentaljuustoloista. Sen tuotteita vietiin aina Englantiin asti. Meijeri vaikutti myös pitäjän maatalouden kehittymiseen, karjanjalostukseen, tuotantovälineisiin ja maanviljelystekniikkaan. \r\n\r\nJauhomylly rakennettiin 1919 ja se toimi vuoteen 1993. Tyrnävän kunta osti alueen 1991 ja ensimmäisenä uudiskäyttöön otettiin mylly, joka muutettiin kirjastoksi. Osa Osuusmeijerin uudesta juustolasta kunnostettiin lukion opetustiloiksi.\r\n\r\nMeijeritien pohjoispuolella olevalla vanhalla hautausmaalla sijaitsi  Tyrnävän sekä ensimmäinen (1647) että toinen (1664) kirkko, joka paloi 1856. Vanha hautausmaa jäi pois käytöstä 1890-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k859 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3997" ;
        skos:prefLabel    "Tyrnävän Meijeritie"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Eräs yö on mulla vielä muistissa,\nvietin sen Kaivopuistossa" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i154> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37>
] .

koko:p34935  dc:created  "2012-05-24T10:01:08.896+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T10:01:09.215+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "trappor"@sv , "stairs"@en , "portaat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8423>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kaisaniemenkatu 10" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7424> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8838> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9316> ;
        wgs84:lat            "60.1728795467188" ;
        wgs84:long           "24.9477922305765" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8423" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9137>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:52:22+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6394>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Malminkartanonhuippu"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Jätemäki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2> ;
        wgs84:lat            "60.2504762780498" ;
        wgs84:long           "24.8446081060831" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/malminkartanonhuippu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6633>
        dcterms:modified  "2010-03-18T15:58:00+0300" .

[ dcterms:description  "Sirkka Impola: Oulunkylä - huvilayhdyskunta ja taiteilijasiirtola" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5177> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57>
] .

rky:p1062  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "64.088039874,28.489201982 64.091340699,28.477397947 64.104025961,28.442986024 64.107451243,28.439852142 64.110350091,28.449249844 64.102825652,28.476436119 64.105632951,28.480600103 64.105511660,28.487517789 64.097381680,28.496274520 64.088629766,28.493711081 64.088039874,28.489201982" ;
        poi:municipality  kunnat:k765 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1302" ;
        skos:prefLabel    "Tervanpolton muistomerkit (Sapsoranta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8683>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Roskakuski" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i36> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8502> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2322> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/roskakuski" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Sitten pantiin koppaan kaikki saunavaatteet ja pesutavarat ja lähdettiin saunaan. Sinne mentiin Mäkelänkadulle aika kauas kotoa. Se oli iso ruskea talo ja siellä oli iso pukuhuone täynnä pieniä koppeja. Me saatiin avain ja meidän kaikki vaatteet pantiin sellaiseen koppiin.\" (s. 24)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1373> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6355>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9397>
        dcterms:modified  "2010-09-03T11:02:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6893>
        dcterms:modified  "2009-09-03T17:50:01+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Seuraavana iltana, kun oli jo pimeää, kävelin Lauttasaaren sillan yli kohti kaupungin keskustaa. Olin sopinut tapaamisen Magdan kanssa kello kahdeksaksi ja minulla oli vielä aikaa. Pysähdyin sillalle ja katselin alhaalla vellovaa vettä, valojen kajastusta meren pinnalla. Vieressä oli nostosillan valvojan koppi, jonka sillan lamput himmeästi valaisivat. Kopin seinällä oli kalenteri, jonka vuosilukua en hämärässä erottanut. Pöydällä oli valvojan koppalakki ja vieressä lankapuhelin, oliko kukaan soittanut sillä enää vuosiin?\n    Silta tärisi autojen painosta, sen luutuneet nikamat. Kaapelitehtaan takana kohosivat sataman nosturit, niiden kumeat kolahdukset kantautuivat veden yli. Merimerkkien valot vilkkuivat vihreinä ja punaisina, ja pimeässä, kauempana näkymättömissä oli Pihlajasaari, jossa olimme joskus Lotan kanssa viettäneet kesäpäiviä, maanneet kalliolla ja katselleet ohikulkevia laivoja.\"" ;
  dcterms:description            "Päähenkilö kävelee sillan yli Lauttasaaresta kohti keskustaa ja hotelli Tornia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9452> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9455>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6988>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Muthreich, Margareta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/muthreich-margareta" .

rky:p1656  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja  asuntolakoulut edustavat jälleenrakennuskauden arkkitehtuurisuunnittelua Lapin kunnassa, jonka rakennuskannasta suurin osa tuhoutui Lapin sodassa. Hetan kirkko on saamelaisväestön tärkeimpiä kirkkoja ja asuntolakoulut tyypillisiä nimenomaan Lapissa, jossa koulupiirit olivat laajoja ja koulumatkat pitkiä.\n\nPohjoisen ja läntisen Lapin kuntien keskustaajamia ja kirkonkyliä leimaa toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakentaminen usein yksittäisinä rakennuksina uudemman rakennuskannan joukossa. \n\nEnontekiön kirkko on rakennettu 1949-1952 sodassa tuhoutuneen kirkon paikalle. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko ja sen 30 metriä korkea kellotorni ovat Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä. Kirkon alapuolisessa rinteessä on Larkasen suunnittelema Hetan nykyinen ala-aste, joka on ollut alkuaan asuntolakoulu. Larkaksen suunnittelemista kouluista kolme oli asuntolakouluja - Hetan lisäksi Karesuvannon ja Palojoensuun koulut.\n\nVastaava esimerkki jälleenrakennuskauden julkisesta arkkitehtisuunnittelusta ovat Antero Pernajan suunnitelmin toteutettu Pellon kirkko ja L.E. Hansténin suunnittelema, 1952 valmistunut Pellon ala-aste."@fi ;
        poi:hasPolygon    "68.384418584,23.630186453 68.385435666,23.630509854 68.385386412,23.632888806 68.384115665,23.633472562 68.384065784,23.632926650 68.384418584,23.630186453" ;
        poi:history       "Lapin sodassa Enontekiön rakennuskannasta tuhoutui noin 90 %. Myös Hetan kirkko, joka oli Enontekiön seurakunnan itsenäistymisen ajalta 1862, tuhottin Saksan armeijan vetäytessä toisen maailmansodan loppuvaiheessa Suomesta.\r\n\r\nSodan jälkeen rakennustoiminta oli materiaali- ja tarvikepulan vuoksi säännösteltyä ja sitä johti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasiain osasto KYMRO, jonka alaisena Lapin rakennuspiiri toimi päällikkönään arkkitehti Ferdinand Salokangas. Enontekiön kunnalle sen ajan julkiset rakennukset suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas.\r\n\r\nHetan kirkko vihittiin käyttöön 1952. Kirkon rakentamiseen saatiin huomattavaa rahallista avustusta Amerikan luterilaiselta kirkolta. Urut saatiin lahjaksi Länsi-Saksalta 1958. Alttariseinä, jonka mosaiikkifiguurit kuvaavat ylösnoussutta Kristusta siunaamassa Lapin maata ja kansaa, on taiteilija Uuno Eskolan käsialaa. Saarnatuolin puuveistokset suunnitteli taiteilija Mikko Hovi ja kirkkoon hankittiin Paavo Tynellin suunnittelemat kattokruunut. Punahonkaisen kastepöydän lahjoitti Lapin rajavartioston 3. komppania. Kirkon ulkopuolen kunnostustöitä tehtiin 2005 ja sisäpuolen 2006."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k047 ;
        poi:poiType       poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4262" ;
        skos:prefLabel    "Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen (Hetan kirkko)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i593>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Kalliossa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9264> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i592> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9265> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/kalliossa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9134>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Patumäki, H."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9134" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6630>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Kotka apteekki"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1695956730533" ;
        wgs84:long        "24.9425299073138" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kotka-apteekki" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7439>
        a             th:Rakennus ;
        rdfs:label    "Lehtisaaren ostoskeskus"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.1808331965192" ;
        wgs84:long    "24.8497775820565" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7439" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5649>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B5378F2B-7C78-4B6C-8179-D05444D8BF1C> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9633>
        dcterms:modified  "2011-05-20T14:34:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1309910~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9394>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Porvoonkatu 21"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7746> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        wgs84:lat         "60.191278633391" ;
        wgs84:long        "24.9457887330388" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/porvoonkatu-21" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6890>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Coffin, Gerry"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/coffin-gerry" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7100> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7099>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9728>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsinki ja meri 1956" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i38> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/2642.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2642\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=356&a=2642\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9728" .

<http://example/upload-base/#metadescription_142>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1370756~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1834858~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Suntsi oli yks mun helvetin hyvä koulukaveri. Mä menin aina kaheksalta kouluun ja olin jo seittemän aikaan kuuntelemassa niillä musaa joka aamu. Kun se mutsi oli slitari se lähti aina veks himasta. Me päästiin sinne sitten ihan kaksisteen vääntää oikeen kunnolla, ja ton Sunteron kanssa me alettiin kaksisteen ensimmäisen kerran räppää. Mä olin vielä koulussa kaheksannella silloin. Koulun jälkeen mentiin himaan skruudaa ja oltiin yhdessä klitsussa - kauheeta jytinää, se oli niinku niin makeeta. Kun me soitettiin siellä kellarissa mulla oli semmonen Lefima missä oli lehmän kusirakko kalvona. Se oli Malmarilla - se mäki kun menee alas, Malminrinne." ;
  dcterms:description            "Remun lapsuudenkoti oli kouluaikana Kampissa, siellä alkoi rumpujensoittokin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8769> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7699>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Poutanen, Markku"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7699" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7938>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:37:09+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2788>
        dcterms:modified  "2010-10-08T15:21:24+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1068>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Vanhan kuppilaan" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6589> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1067> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7647> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/vanhan-kuppilaan" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5052>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Yksi talo, tuhat tarinaa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5051> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/yksi-talo-tuhat-tarinaa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Viimeinen kioski oli hienolla paikalla keskellä Esplanadin puistoa. Siellä oli vuosikymmenten ajan myyty jäätelöä: aitoa vaniljaa, aitoa mansikkaa.' (s. 82)" ;
  dcterms:description            "Nuori ori nimeltä Eero Hepolinna etsii oikeata kioskia Esplanadin puistosta." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1920> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7196>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7341>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "153 ikkunaa Kaisaniemen puistoon" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7165> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7342> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7340> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6443> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7339> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7341" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Sami nousi ikuisuuden mittaiset kiviportaat. Hän seisoi nyt ensimmäistä kertaa elämässään Eduskuntatalon portailla. Tasanteelta näkyi lähelle ja kauas; Linnanmäen maailmanpyörä keri laiskana taivaanrannassa, Kallion kirkon torni nousi penismäisenä harmaiden kattojen keskeltä, ratakiskot avautuivat viuhkana pohjoiseen ja Kiasman kotilomainen rakennus makasi hänen edessään liikkumattomana.' (s. 230)" ;
  dcterms:description            "Sami ja Karoliina kohtaavat Eduskuntatalon porrastasanteella." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9799> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6700>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8055>
        dcterms:modified  "2009-12-28T11:58:07+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5551>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C6BCFA63-60DA-4128-9420-F209E9DC3A9A> .

rky:p232  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinolan Perspektiivi, nykyinen Maaherranpuisto, on 1785 asemakaavaan merkityn maaherran residenssin keskeinen kaupunkitila. Uuden, vastaperustetun hallintokaupungin edustavaksi asemakaavalliseksi ratkaisuksi toteutettu Perspektiivi on Suomen ensimmäisiä uudentyyppisiä julkisia puistoalueita.\n\nPerspektiivin toisena päätepisteenä on nykyinen Heinolan kylpyläpuisto ja toisena seminaarin alue. Puistokadun (nyk. Maaherrankatu) varrella on säilynyt yksi lääninhallinnon virkamiehille varatuille tonteille rakennetuista 1700-luvun lopun taloista, Lääninkivalteri Aschanin talo puutarhoineen. Heinolan kaupunginmuseon käytössä olevat puurakennukset sijaitsevat Maaherrankadun varrella, aivan puiston vieressä.\n\nHeinolan Perspektiivi on Vaasan Hovioikeudenpuistikon ohella toinen Suomessa 1700-luvun lopulla toteutetuista merkittävistä puistosommitelmista. Puiston nykyinen asu on 1800-luvun lopulta. \n\nMaaherranpuistikkoon liittyvät Jyrängönkosken rannalla 1800-luvun loppupuolella perustetut Kylpyläpuisto, Rantapuisto ja Heinolan satama. Residenssiajalta Rantapuistossa ovat säilyneet entisen maaherran puutarhan huvimajat, joista vanhempi on 1830-luvulta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.205139259,26.028810804 61.204840361,26.030229595 61.204353888,26.029850923 61.202629996,26.028400251 61.202263867,26.030095214 61.201473538,26.029491764 61.200984944,26.032189821 61.201705375,26.032748366 61.201506691,26.033749734 61.200803415,26.033192021 61.200416493,26.032887480 61.200129626,26.033066905 61.199996259,26.032644270 61.201214450,26.028900976 61.201223323,26.027774086 61.200873254,26.026341095 61.201060819,26.025261482 61.201407254,26.024666434 61.202091045,26.024346670 61.202435411,26.024535202 61.203286653,26.024594041 61.203098429,26.026093006 61.203533021,26.026420879 61.203380147,26.027108334 61.203746170,26.027438339 61.203843574,26.027051372 61.204260400,26.027394092 61.204164447,26.027844546 61.205139259,26.028810804" ;
        poi:history       "Kymenkartanon läänin hallinto siirrettiin Heinolaan 1776. Ensimmäinen asemakaava laadittiin 1779. Maaherra de Geer laati 1785 uuden asemakaavan, jossa vanhempaa kaavaa täydennettiin leveällä puistokadulla, Perspektiivillä. Jyrängön virran puoleiseen päähän Perspektiiviä suunniteltiin lääninresidenssiä, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Perspektiiviä rajaavat tontit varattiin lääninhallinnon virkamiehille. \r\n\r\nPerspektiivin rannan puoleisessa päässä sijaitsevan Kylpyläpuiston rakentaminen alkoi 1879. Puiston päätteenä oleva Heinolan satama perustettiin 1860. Nykyiset laituri- ja makasiinirakennukset valmistuivat 1906-1907. Heinolan kylpylä perustettiin 1891 ja alkuperäisen kylpylän korvannut kivirakenteinen kylpylärakennus valmistui 1931 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Kylpylän perustamiseen liittyi seuraavana vuonna alkanut sataman ja sillan välisen mutaisen ranta-alueen muokkaaminen Rantapuistoksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k111 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:katu , poio:huvimaja ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1896" ;
        skos:prefLabel    "Heinolan Perspektiivi"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9630>
        a                    th:Kuvittaja ;
        rdfs:label           "Ilmaranta, Vesa"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9630" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7840>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:16+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p145>
        a                owl:Class ;
        rdfs:subClassOf  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p11> ;
        dc:created       "05.10.2009 09:54" ;
        dc:modified      "05.10.2009 10:15" ;
        skos:altLabel    "koulu"@fi ;
        skos:prefLabel   "oppilaitos"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Heddi ja minä odotimme kamiinan lämmössä ja tähtitaivaan viimassa. Me näimme ihmeellisiä tähtiä. Näimme kuun, joka muistutti leijonankynttä. Odotimme pitkän pitkän aikaa, ehkä ajattomuuden. Tunsin matkaavani monen iän halki, pois Heddin luota, ja vierelläni seisoi aivan toinen tyttö, jolla oli siniset silmät ja palmikko. Hänen toisella puolellaan lepatti jokin olento, joka oli musta kuin tähtitaivaan kaunein pimeys ja sanoi nauraen: 'Minä olen pikku Jau!' Professori rapisutti papereitaan. Ja silloin kuulimme kujertavaa laulua.\" (s. 34)" ;
  dcterms:description            "Kirjassa luku \"Tähtitorni\"." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7759> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7392>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7935>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Ilonen, Pia"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7935" .

rky:p492  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Högforsin ruukin eri-ikäiset tuotantorakennukset, ruukinpatruunan kartano puistoineen ja työväen asuinalueet pihapiireineen muodostavat historiallisen miljöön, jossa yhdistyvät onnistuneella tavalla teollisen yhdyskunnan perinne, 1820-luvulta alkaen toiminut ja yhä toimiva teollisuustuotanto, teollisuustilojen uusi käyttö sekä asuminen. Högforsin ruukin merkkituotteet, kuten padat, liedet, kylpyammeet ja lämpöpatterit, ovat tulleet tutuiksi Suomen kotitalouksissa jo 1800-luvulta alkaen. \n\nAlueen läpi virtaavan joen äärellä kosken partaalla on sen vanhin teollisuushistoriallinen kohde, masuuni, ruukin ensimmäinen tuotantolaitos, joka havainnollistaa nykyään nähtävyyskäytössä takki- eli raakaraudan valmistuksen vaiheita 1823-1915. Masuunin lähistöllä on ruukinpatruuna Bremerin 1858 rakennuttama ruukinkartano hoidettuine puistoineen. Valimomuseo toimii tehtaan entisessä konttorirakennuksessa.\n\nEri-ikäiset tuotantorakennukset sijaitsevat joen itä- ja länsirannoilla. Maamerkkeinä ovat tehtaan piiput. Tehdasalueen punatiilisestä rakennuskannasta vanhimmat ovat konepaja ja valimo 1800-luvulta joen länsirannalla. Joen toisella puolella olevaa suurta konepajaa vuodelta 1928 on laajennettu 1930-luvulla kahdesti. Joen mutkassa ns. Alaemalin emalointilaitosta varten rakennetut tilat ovat eri vuosikymmeniltä, vanhin vuodelta 1919. Huomattava osa teollisuusrakennuksista on rakennettu 1930-luvulla arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitelman mukaan. Osassa tuotantotiloista toimii yhä valimo, osassa muita yrityksiä, Karkkilan kaupungin kaupungintalo ja kirjasto on sijoitettu konepajarakennukseen. Aiemmin sulkeutunut  teollisuustyön ympäristö on onnistuneesti liitetty uudiskäytön myötä osaksi ruukkiyhdyskunnan ympärille kasvanutta Karkkilan kaupunkia.\n\nAsuinalueet ovat tuotantoalueen ulkopuolella. Högforsin ruukin vanhimpia työväen asuinalueita on joen eteläpuolella sijaitseva Fagerkulla. Alueella toimii työväenasuntomuseo, jossa on yhden tai useamman perheen asuinrakennuksiin sisustettuja työläiskoteja 1870-luvulta 1960-luvulle. Vanhin säilynyt rakennus on Mäntylä, joka on siirretty Fagerkullaan 1870 ruukin tilalta. Pakari on tiilinen 1919 rakennettu leivintupa. Fagerkullassa useimpien pihapiirien talot ovat 1920-luvulla rakennettuja puolitoistakerroksisia, punamullattuja, valkonurkkaisia tyyppitaloja. \n\nVanhan Turun maantien tehtaanpuoleisella laidalla on 1800-luvun lopulla rakennettu tehtaan kansakoulu ja Vanhankylän puoleisessa päässä 1920-luvun virkailijoiden asuinkatu ja 1940-luvun virkailijoiden tyyppitaloalue. \n\nLemmoin asuinalue on Högforsin tehtaan sotien jälkeen rakennuttama. Valmistalojen, 18 neljän perheen rivitalon, asemapiirros on Carolus Lindbergin käsialaa. Rakennukset kuuluvat Högforsin varsinaisten työväen asuinalueiden viimeiseen aktiiviseen rakennusvaiheeseen. \n\nKulonsuonmäellä nähtävillä olevat  Rautamäen vaikuttavat kaivoskuilut, joista on louhittu rautamalmia 1817-1888, sijaitsevat Valtatie 2:n varrella, noin kahdeksan kilometriä Karkkilan keskustan ulkopuolella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.530367398,24.217491841 60.529705413,24.216889751 60.529593031,24.213730088 60.529919937,24.207175193 60.529009403,24.206892860 60.527486558,24.206161220 60.526510729,24.205711989 60.525330740,24.207884557 60.523262787,24.208815609 60.522446513,24.203803719 60.523061876,24.203468194 60.523587323,24.202716983 60.525936962,24.204898757 60.525681320,24.198975248 60.525615815,24.196408135 60.527166488,24.196618990 60.527606745,24.194761127 60.527952199,24.193538926 60.528449707,24.192931024 60.528973750,24.192854208 60.529669018,24.192825392 60.530394734,24.192040710 60.531098339,24.190944283 60.531945933,24.190807944 60.532211673,24.190941872 60.532437058,24.189714230 60.534866478,24.192736045 60.535820326,24.194897216 60.536557213,24.197054264 60.536623678,24.208135099 60.536385269,24.208563606 60.535173366,24.209766609 60.535054841,24.209274595 60.534667352,24.209967017 60.534071305,24.208825837 60.533021846,24.207441256 60.532788074,24.208027193 60.533312823,24.213221932 60.533403101,24.213841758 60.533106819,24.214463548 60.532840573,24.213748947 60.530756449,24.217238777 60.530367398,24.217491841" ;
        poi:history       "Vihdin pitäjän Pyhäjärven kappelin Kulonsuonmäeltä löydettiin rautaa 1800-luvun alussa ja rautakaivos perustettiin 1817. Kaivoksen omistajat Arvid Henrik Bökman ja Johan Jacob Dreilick perustivat rautamalmin jalostusta varten masuunin Karjaanjoen varrella sijaitsevan kosken partaalle 1820, ruukille annettiin nimi Högfors. Masuunissa sulatettiin rautaa 1823 ja samalla alkoi pienimuotoinen valaminen. Kulonsuonmäen rauta sopi hyvin valamiseen. \r\n\r\nHögforsin perustamisen taustalla oli teollisuuspoliittisiakin  tavoitteita, jotka osaltaan loivat edellytyksiä rautatehtaan toiminnalle. Uudessa suuriruhtinaskunnassa malmin ja takkiraudan tuonti Ruotsista vakeutui, mutta koska hallitus piti rautateollisuutta tärkeänä, sai Suomi 1821 oman vuorihallituksen, joka pyrki lisäämään malmintuotantoa ja uusien teknisten menetelmien käyttöönottoa.\r\n\r\nKokenut teollisuusmies Joseph Bremer toimi  Högforsin ruukinpatruunana 1836-1874. Bremer rakennutti 1843 masuunin viereen ruukinkartanon. Kartano paloi, mutta sen tilalle rakennettiin saman tien uusi. Bremerin kehittämänä Högfors menestyi. Ruukin historian kannalta ratkaisevin uutuus oli valimo, joka on taannut Högforsin ruukin toiminnan jatkuvuuden. Ruukki valmisti valimossa mm. patoja, pannuja, vesipyöriä, silitysrautoja, hautaristejä ja mortteleita. 1842 valmistui konepaja ja 1853 otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen putlaus- ja valssilaitos, jossa valmistettiin taottavaa kankirautaa. Putlaus- ja valssilaitos lopetettiin 1898 ja rakennus muutettiin hienotaepajaksi. \r\n\r\nPatruunana 1885-1906 toimineen Wolter Ramsayn aikana ruukista muodostui merkittävä tuotantolaitos. 1800-luvun lopulla kehitettiin valimon kokovalmisteet kuten liedet ja kamiinat ja jo 1890-luvulla Högfors oli Suomen suurin valimo. 1903 toimintansa aloittaneen lämpöteknillisen osaston tuotteet, radiaattorit ja keskuslämmityskattilat, olivat alallaan ensimmäisiä Suomessa. Högforsin portaita, valurautapylväitä, vesijohtoja ym. vietiin rakennuksille etenkin Helsinkiin. Ruukki oli merkittävin rakennus- ja valutavarain valmistaja Suomessa. \r\n\r\nHyvinkää-Högfors -kapearaiteinen rautatie toimi 1911-1967.\r\n\r\nMasuunin toiminta lopetettiin 1916 ja 1925 masuunin puuosat purettiin. Jäljelle jäänyt masuunin sydän oli pitkään vailla käyttöä. Nykyisin masuunirakennelma on osittain restauroituna ja osittain rekonstruoituna osa ruukin toimintaa esittelevää museota. \r\n\r\nTehdas liitettiin 1933 Kymi Oy:n alaisuuteen ja ruukinpatruunoiden aika oli ohi.  Rakennustoiminta joen molemmin puolin oli vilkasta 1920-1930–luvulla ja alue tiivistyi entisestään. Uusi konepaja valmistui 1928, maan ensimmäinen mekanisoitu valimo 1938.  Ns. Alaemalin alueelle perustettiin 1926 Suomen ensimmäinen emaloimislaitos, jota 1930-luvulla laajennettiin. Högforsin ”monopolituote” Suomessa oli 1927 alkaen emalipintainen kylpyamme, \"Högfors amme - ilonamme\". Samalla alkoi astioiden emalointi. \r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeisten sotakorvausten ja kehittyneen teknologian ansiosta tehdas nousi Pohjoismaiden johtavaksi valimoksi, jossa työntekijöitä oli parhaimmillaan noin 1800.\r\n\r\nVuoden 1975 energiakriisin seurauksena aravarakennusten kylpyammeita ryhdyttiin korvaamaan suihkuilla ja viimeinen amme valmistettiin 1977. Energiakriisin ja teollisuuden rakennemuutoksen jälkeen keskityttiin valamiseen. Osa isoista tehdashalleista jäi tyhjilleen ja työntekijöiden määrä laski 1980-luvulle tultaessa murto-osaan entisestä.\r\n\r\n1980-luvun puolivälissä perustettiin ns. Högfors-projekti, joka kehitti uutta käyttöä vanhoille teollisuustiloille. Yhä toimivan tuotantolaitoksen nimi muuttui 1990-luvun lopulla Componentaksi. Tehtaan suursarjavalimo valmistui vanhoihin teollisuustiloihin 2004 ja uusi karkaisimo sen jälkeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k224 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:kaivos , poio:puisto , poio:koulu , poio:kartano , poio:kaupungintalo , poio:kulttuurirakennus , poio:asuinrakennus , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=926" ;
        skos:prefLabel    "Högforsin ruukinalue"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8649>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:27:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1339026~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1339025~S9*fin> .

rky:p826  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Lahden rautatieasema on perustettu Riihimäki-Pietari -radan varrelle liikenteellisesti merkittävään paikkaan, jossa Päijänteen ja Vesijärven vesistöalueen puutavara on siirretty kuljetettavaksi rautateitse eteenpäin sekä Helsingin että Loviisan satamiin. Varikkoalueen toiminnallisesti monipuolinen rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Lahden nykyinen rautatieasema edustaa arkkitehtuuriltaan poikkeuksellista 1930-luvun asemarakentamista.\n\nLahden asemarakennus on järjestyksessä kolmas. Aumakattoinen, kaksikerroksinen ja modernin yksinkertainen tiilirakennus on valmistunut 1935 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Rakennuksen vieressä on samanikäinen tiilinen makasiinirakennus.\n\nAseman itäpuolella on vanhassa asemapuistossa asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu 1912 arkkitehti Albert Leideniuksen tyyppipiirustusten pohjalta. Rakennuksen alkuperäistä jugendasua on muutettu myöhemmin.  \n\nPääradasta erkanevan satamaradan risteyksessä sijaitseva varikkoalue on noin kilometrin päässä aseman länsipuolella. Rakennuskantaan kuuluu rautateiden veturitallin ja vesitornin lisäksi lukuisia asuin- ja talousrakennuksia sekä koulurakennus 1900-luvun alkupuolelta. Veturitallin vanhimmat osat ovat radan rakentamisen ajalta. Vesitorni on rakennettu 1957 arkkitehti Jarl Ungernin laatimin tyyppipiirustuksin."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.976778266,25.630585834 60.976900731,25.630719078 60.979477583,25.634042135 60.978645783,25.634271515 60.978081159,25.635652559 60.976593508,25.636242332 60.976470024,25.634669323 60.977234325,25.634415288 60.977016876,25.632873867 60.976619167,25.630814384 60.976778266,25.630585834" ;
        poi:history       "Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan yhdistävän Riihimäen ja Pietarin välisen rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1868 hätäaputöinä. Suurten nälkävuosien aikana rakennettu  rautatie valmistui 1870. Ensimmäisen Salpausselän ja Vesijärven yhtymäkohtaan sijoitetulla rautatiellä ja asemalla oli keskeinen merkitys Lahden kaupunkikehitykselle. Rautatien rakentamiseen liittyy lisäksi Vääksyn ja Kalkkisten kanavat, joiden rakentamisella yhdistettiin Vesijärvi ja laaja Päijänne.\r\n\r\nHollolan pitäjän Lahden kylän alueelle rakentamisvaiheessa sijoitettu asemarakennus tuhoutui tulipalossa 1873. Seuraavana vuonna valmistunut uusi asemarakennus rakennettiin vanhalle paikalle ja jäi siten varsinaisen taajaman ulkopuolelle. Asemaan ja asemapuistoon liittynyt asemapäällikön asuinrakennus valmistui 1912. \r\n\r\nVesi- ja maaliikenteen solmukohtaan rakennetun rautatien ja aseman ansiosta kylä kasvoi nopeasti ja Lahdesta tuli kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Toinen rautatieasema palveli kauppalaa ja kaupunkia 1930-luvun alkupuolelle saakka, jolloin puinen asemarakennus purettiin raidealueen leventämisen vuoksi pois. Nykyinen, vanhan aseman länsipuolelle rakennettu asema valmistui 1935.   \r\n\r\nRautatiehallitus, joka oli huolestunut aseman ja kauppalan väliin jäävästä alueesta, ehdotti keväällä 1878 sen pakkolunastamista vastaperustetulle kauppalalle. Laajennetussa asemakaavassa asema-alue liittyykin jo kaupunkirakenteeseen nykyisten Vesijärvenkadun ja Rautatienkadun päätteenä.\r\n\r\nPuutavaraliikenteelle tärkeä Vesijärven haararata rakennettiin 1869. Se erosi Helsinki-Pietari -radasta Mytäjärven länsipuolella ja ratojen väliin muodostui kolmiomainen varikkoalue, jossa oli myös rautatieläisten asuintaloja ja koulu. Vesijärvi oli sisävesiyhteyksien vuoksi huomattava satama ja lähtevän tavaran, etupäässä puutavaran määrä oli 1880-luvulla maan toiseksi suurin. Vuoden 1900 jälkeen yksityinen Loviisan rata vähensi osaltaan tämän VR:n haararadan merkitystä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k398 ;
        poi:poiType       poio:puisto , poio:asuinrakennus , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1904" ;
        skos:prefLabel    "Lahden rautatieasema ja varikkoalue (varikkoalue)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6864> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6527>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8052>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Poutuntie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> ;
        wgs84:lat         "60.2248897407093" ;
        wgs84:long        "24.9014864606426" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8052" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4307>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1045494~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Rautatieasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6676> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7770> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1710856891572" ;
        wgs84:long        "24.9414861295202" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/rautatieasema" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8551>
        dcterms:modified  "2010-02-01T13:09:26+0300" .

rky:p1025  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pyhäjoen Kaukon, Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastusperinteestä. Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja vaja-alueita, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle. \n\nPyhäjoella on kolme kalasatamaa, jotka käsittävät useita kymmeniä venevajoja, verkkovajoja ja kala-aittoja. Pyhäjoen suussa on Jokipuojin kalaranta, joen pohjoisrannalla on Kaukon kalalanssi. Liminkaojan varrella Parhalahden kalarannassa on kolmisenkymmentä pientä kalavajaa ja -aittaa. \n\nKylien jakokuntien rakentamat kalasatamat ja venerannat muodostavat pitkin jokivartta levittyviä tiiviitä rakennusryhmiä. Rakennusryhmien sisällä on pieniä aukioita ja kalastukseen liittyviä rakennelmia. Ranta on kylien yhteismaata ja rakennukset kunkin talon omia. Rakennuksia on salvottu hirrestä, osa on lautarakenteisia. Monet on katettu malkapuilla, laudalla tai oljilla."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.468989762,24.221541674 64.469395704,24.223771783 64.467374818,24.222802029 64.467488951,24.220793322 64.468989762,24.221541674" ;
        poi:history       "Pyhäjoen Kaukon, Jokipuojin ja Parhalahden kalarannat ovat olleet samassa käytössä ikimuistoisista ajoista. Nykyisistä kalamaloista osa rakennettiin 1900-luvun alussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k625 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1392" ;
        skos:prefLabel    "Pyhäjoen kalarannat (Jokipuojin kalaranta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8646>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Lenin Suomessa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7953> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7954> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7551> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i57> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i74> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7955> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8523> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8648> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6535> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8645> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8644> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8646" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6856>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b12347624~S9*fin> .

poi:webPage  a              owl:DatatypeProperty ;
        rdfs:comment        "Kohteeseen liittyvä verkkosivu (URL)"@fi ;
        rdfs:domain         poi:PlaceOfInterest ;
        rdfs:label          "WWW page (URL)"@en , "verkkosivu (URL)"@fi ;
        rdfs:range          kulsa:tiedostoUrl ;
        rdfs:subPropertyOf  dc:description .

rky:p1285  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kaisaniemen puisto on pääkaupungin ensimmäinen julkinen kaupunkipuisto. Puiston koillisosassa sijaitsevalla Helsingin yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla on tieteellisen opetus- ja tutkimustyön lisäksi ollut tärkeä merkitys maan puutarhakulttuurille. \n \nKaisaniemi esiintyy jo vuoden 1812 asemakaavassa. Puiston ensimmäinen rakentamisvaihe perustuu C.L. Engelin vuoden 1827 suunnitelmiin. Puistoa on uudistettu usein. Kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin ja arkkitehti Bertel Jungin sekä arkkitehti Birger Brunilan suunnitelmien mukaan vanha maisemapuisto käytäväverkostoineen on uusittu 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja aiemman joutsenlammen paikalla on arkkitehtoninen vesiallas. \n\nNykyisen puiston pääakselin idästä länteen muodostaa 1910-luvulla istutettu koivukuja, jonka pohjoispuolella ovat tenniskentät. Pohjois-etelä -suuntainen tielinja yhdistää Rautatientorin ja 1839 rakennetun, alkuaan Kaisaniemen kärjessä sijainneen ravintolan, yhden kaupungin vanhimmista. Tien rinnalla on urheilukenttä 1800-luvun puolelta.\n\nJulkisesta puistosta on erotettu Unioninkadun pohjoispään varteen rajautuva alue Helsingin yliopiston kasvitieteelliselle laitokselle ja sen puutarhalle, joka on ollut avoin yleisölle vuodesta 1833. Kasvitieteellisen puutarhan rakennuksiin kuuluu puutarhan suuri, rauta- ja lasirakenteinen palmuhuone siipirakennuksineen 1800-luvun lopulta sekä jugendtyylinen laitosrakennus vuodelta 1903. Kasvitieteellisessä puutarhassa esitellään kasveja puutarhan perustamisajan tavan mukaan kasvien sukulaisuudesta kertovina ryhminä. Puutarhalla on kansalliskokoelman asema. \n\nPohjoisessa puisto rajautuu Kaisaniemenlahteen, jonka rantatien varteen on siirretty yksikerroksisia empire-rakennuksia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.172989840,24.942196840 60.175627916,24.941820916 60.176859203,24.940803112 60.177611103,24.940448533 60.178054590,24.941404624 60.176485010,24.945194828 60.176139892,24.947784701 60.176195986,24.950404963 60.174072437,24.950534951 60.173144760,24.950598121 60.173064379,24.949158536 60.172989840,24.942196840" ;
        poi:history       "Maaherra H.H. Boije vuokrasi Helsingin kaupungilta 1763 Porvarishaan Hämeen maantien varrelta. Hän perusti hakaan puutarhan, joka siirtyi 1773 puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Kaupungin yleiseksi puistoksi Edbomin puutarha merkittiin 1812, kun Helsingistä tuli pääkaupunki ja J.A. Ehrenströmin jälleenrakennusasemakaava valmistui. \r\n\r\nEnnen rautatien rakentamisen edellyttämää maantäyttöä puisto sijaitsi niemellä ja hahmottui Engelin vuoden 1827 suunnitelmissa kahteen osaan: säännölliseen promenadipuutarhaan, jota suorat puurivit halkoivat, sekä \"englantilaiseen\" maisemapuutarhaan kiemurtelevine polkuineen ja lampineen. Lammet olivat jäänteitä Kluuvin lahden poukamasta. \r\n\r\nPuiston nimi Kaisaniemi juontuu Catharina Wahllundin 1839 niemen kärkeen rakennuttamasta ravintolasta. Puiston länsireunasta on suuri osa jäänyt vuosikymmenien kuluessa ratapihan alle, mutta ravintola on säilynyt. Kaisaniemenkadun rakentaminen 1910-luvulla kavensi puiston itäreunaa ja erotti siitä yhden kulman, Varsapuistikon. Bertel Jungin ja Svante Olssonin suunnitelmat vuodelta 1911 toteutuivat kasvitieteellisen puutarhan eteläpuolella lukuun ottamatta Birger Brunilan päätöstä 1925 vaihtaa koristeelliset vesiaiheet tennis- ja pelikentiksi.\r\n\r\nTurun akatemian kasvitieteellinen puutarha tuhoutui Turun palossa 1827. Palo vauhditti Nikolai I suunnitelmaa siirtää yliopisto Helsinkiin. Vain neljä kuukautta palon jälkeen uudelle kasvitieteelliselle puutarhalle oli osoitettu paikka Kaisaniemen puiston koillisosasta Unioninkadun pohjoispäästä. Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Franz Faldermann suunnitteli Kaisaniemen puutarhan pohjakaavan ja luonnosteli kasvihuonerakennuksen piirustukset. \r\n\r\nEnsimmäinen puurakenteinen kasvihuone valmistui 1832 ja puutarha avattiin yleisölle 1833. Puinen päärakennus valmistui 1832 mäelle alueen keskelle Pietarissa tehtyjen suunnitelmien mukaan. Rakennusta korotettiin 1850-luvulla Jean Wiikin suunnitelmien mukaisesti. Myöhemmin päärakennus purettiin ja hirsistä rakennettiin alueen perälle kaksikerroksinen asuinrakennus, joka peruskorjattiin 1979. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema kasvitieteen laitoksen ja museon uusi päärakennus valmistui 1903 vanhan päärakennuksen sijoille. Taloon tuli opetustilojen ja kokoelmien lisäksi kirjasto sekä kasvitieteen professorin, vahtimestarin ja lämmittäjän asunnot. Talon korjaus valmistui 2003. \r\n\r\nPuutarhan varhaisimmat rakennukset eivät ole säilyneet. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema palmuhuone valmistui 1889 ison kasvihuoneen paikalle, siipirakennukset valmistuivat 1896. Puutarha ja kasvihuoneet peruskorjattiin 1996-1998. Puutarhasta tuli Luonnontieteellisen keskusmuseon toimintayksikkö ja se sai kansalliskokoelman aseman 2004. Yliopiston kasvitieteen laitoksen muutettua Viikkiin 2002 päärakennukseen jäi kasvimuseo, joka on avoinna tutkijoille.\r\n\r\nPuutarhan Kaisaniemenrannan puoleiseen osaan pystytettiin 1986-1991 kolme Helsingin Punavuoresta purettua empire-tyylistä puutaloa Jean Wiikin 1843 piirtämän pienen empiretalon vierelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4655" ;
        skos:prefLabel    "Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha"@fi .

blue_route:s26  a           :Stop ;
        rdfs:label          "Kanttinauhatalo"@fi ;
        :accessibility      "no restrictions "@en ;
        :actor              "from POI" ;
        :audio_file         "sample_audio_file.mp3" ;
        :entry_fee          "free entry"@en ;
        :event              <http://ldf.fi/history/kb/p143684> , <http://ldf.fi/history/histo/p5076> , <http://ldf.fi/history/kb/p91415> , <http://ldf.fi/history/kb/p68097> , <http://ldf.fi/history/histo/p5062> , <http://ldf.fi/history/kb/p48304> , <http://ldf.fi/history/kb/p55519> , <http://ldf.fi/history/kb/p117291> , <http://ldf.fi/history/kb/p30263> , <http://ldf.fi/history/histo/p5088> , <http://ldf.fi/history/kb/p77526> , <http://ldf.fi/history/histo/p5089> , <http://ldf.fi/history/histo/p5057> , <http://ldf.fi/history/histo/p5064> , <http://ldf.fi/history/kb/p90156> , <http://ldf.fi/history/histo/p5095> , <http://ldf.fi/history/histo/p5092> , <http://ldf.fi/history/histo/p5072> , <http://ldf.fi/history/histo/p5097> , <http://ldf.fi/history/kb/p121189> , <http://ldf.fi/history/histo/p5054> , <http://ldf.fi/history/histo/p5098> , <http://ldf.fi/history/kb/p90417> , <http://ldf.fi/history/histo/p5030> , <http://ldf.fi/history/histo/p5047> , <http://ldf.fi/history/histo/p5040> , <http://ldf.fi/history/histo/p5084> , <http://ldf.fi/history/histo/p5059> , <http://ldf.fi/history/histo/p5022> , <http://ldf.fi/history/kb/p79684> , <http://ldf.fi/history/kb/p74321> , <http://ldf.fi/history/kb/p44237> , <http://ldf.fi/history/histo/p5087> , <http://ldf.fi/history/histo/p5099> , <http://ldf.fi/history/histo/p5081> , <http://ldf.fi/history/histo/p5093> , <http://ldf.fi/history/kb/p61874> , <http://ldf.fi/history/histo/p5090> ;
        :object             <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_117> , <http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/ns/2004/03/18-esinekortti#ECM_3594_266> ;
        :opening_times      "always open"@en ;
        :place_of_interest  <http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p139> ;
        :stop_type          "normal"@en ;
        :subject            "from POI" ;
        :trigger_zone       "default" ;
        :video_file         "sample_video_file.mkv" ;
        :visibility         "public" ;
        dc:description      "Kanttinauhatalo"@fi ;
        wgs84:lat           "from POI" ;
        wgs84:lon           "from POI" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9002>
        dcterms:modified  "2010-04-13T13:38:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i556>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Just cruisin´" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:MuuKieli> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i555> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i555> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/just-cruisin" .

rky:p1619  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karijoen kirkko on pienen, suomenkielisen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan raja-alueelle 1800-luvun alussa perustetun seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka on rakennettu tunnetun pohjalaisen kirkonrakentaja Salomon Köykän (Köhlström) johdolla. Kirkko ja siihen liittyvä Palkkamäen pappila kuvastavat Teuvan- ja Karijoen varren suomenkielisen asutuksen vaurastumista ja asutuksen voimistumista 1700-luvulta 1800-luvun loppupuolelle. \n\nKarijoen kirkko sijaitsee Palkkamäellä Karijoen keskustaajaman pohjoispuolella. Karijoen kirkko on erivartinen ristikirkko vuodelta 1812. Eteläisessä ristivarressa kohoava moninivelinen torni on tyypillinen kirkon piirtäneen Salomon Köykän (Köhlström)suunnittelemille kirkoille.\n\nKirkon kellot ovat vuosilta 1807 ja 1816. Kirkkosali on sävyltään keltainen ja valkeita holveja kiertää maalattu koristefriisi. Koristeellisen saarnatuolin itäisen ja pohjoisen ristivarren nurkassa on tehnyt karijokinen puuseppä Mikael (Mikkel) Sundstedt.\n\nKirkko sijaitsee kivimuurilla reunustetun kirkkomaan lounaissivulla. Kirkon itäpuolella on hirsinen talvihauta ja hautausmaan itälaidalla samoin hirsirakenteinen ruumishuone. Hautausmaata on laajennettu 1960-luvun lopulla.\n\nKirkkoa vastapäätä tien toisella puolella on Palkkamäen pappila, jonka puolitoistakerroksinen päärakennus on vuodelta 1877. Pihapiirissä on yksi ulkorakennus, mutta suurin osa talousrakennuksista ei ole säilynyt. Pappilan pihapiirin etelälaidalla on seurakuntatalo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.311112043,21.705474976 62.310916388,21.705169215 62.310447274,21.702659972 62.311100360,21.702142919 62.311429946,21.703858192 62.312141456,21.704335731 62.312348866,21.704577079 62.312546019,21.706286139 62.311302417,21.707001950 62.311112043,21.705474976" ;
        poi:history       "Karijoen kylä kuului alun perin Närpiöön, jonka Norrmarckin kylässä asui kaksi ja Kakkarinjoella kolme talonpoikaa 1586. Aivan 1500-luvun lopulla taloja oli neljä. Taloluku lähti nousuun vasta 1700-luvulla, kun tervanpoltto ja isojako antoivat toimeentulomahdollisuuden uudistilallisille. Tilojen määrä nousi 1700-luvun puolivälin jälkeen, ja tuolloin perustettiin mm. Pakkamäkenä tunnettu pappila.\r\n\r\nKarijoki kuului vuodesta 1594 Lapväärtin kappeliin ja vuodesta 1607 Lapväärtin seurakuntaan. Karijokiset anoivat lupaa oman kirkon rakentamiseen 1797, ja kirkkoa ryhdyttiin pystyttämään 1802. Piirustukset saatiin Jalasjärven kirkon suunnittelijalta, jalasjärveläiseltä torpparilta Salomon Köykältä (Köhlström). Suunnitelmia muokattiin rakentamisen aikana. Rakentaminen edistyi hitaasti ja 1808 Suomen sota keskeytti työt. Kirkko valmistui 1811 ja vihittiin käyttöön 12.1.1812. Kappelioikeuden Karijoki sai 1817 ja omaksi seurakunnaksi se irtautui Lapväärtistä 1862.\r\n\r\nViimeistään 1903-1904 tehdyissä muutostöissä kirkko maalattiin ulkoa valkoiseksi. Samaan aikaan sisätiloihin tehtiin maalauskoristelua, joka peitettiin 1950-luvulla ja palautettiin uudelleen nähtäville 1977. Nykyisen keltaisen värityksensä kirkko sai 1972."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k218 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4866" ;
        skos:prefLabel    "Karijoen kirkkoympäristö"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2609>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Majavatie 11, Herttoniemi, puh. 78035" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7049> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8655> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6970> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8574> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2606> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/majavatie-11-herttoniemi-puh-78035" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7068>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Uggla, Georg J."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7068" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7307>
        dcterms:modified  "2010-02-01T16:12:21+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9262>
        dcterms:modified  "2010-06-09T16:41:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9357>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Akkutie 2"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i70> ;
        wgs84:lat         "60.2587541928439" ;
        wgs84:long        "25.0583270963646" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/akkutie-2" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6853>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Zephyr"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Paavo & Zephyr" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/zephyr" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7567>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:43+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Pasilan poliisitalon julkisivu oli kaakeloitu pienillä neliönmuotoisilla laatoilla. Ne näyttivät likaantuneen ja tummuneen neljän viiden metrin korkeuteen asti. Pakokaasut sen kai tekivät, tyhjäkäynti parkkipaikalla. Kenties kaakeli tummui ajan myötä itsestäänkin. Mutta miksi sitten kaakelit ylempänä näyttivät puhtaammilta, en osannut sanoa, ehkä ikkunanpesijät hinkkasivat niitä siellä ohimennen, joka kesä, ikkunoita pesiessään. Ehkä ikkunanpesijät eivät olleet urakalla töissä vaan tuntiliksalla, ja pesivät siksi muutakin kuin ikkunoita. Ehkä niille oli samantekevää, mitä pestiin, kunhan pestiin ja palkka juoksi.\" (s. 261)     " ;
  dcterms:description            "Kirjan päähenkilön, Heikki \"Norsu\" Norénin työpaikka." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8896> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8108>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Pitäjänmäki"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/641374/> ;
        wgs84:lat     "60.2242301425824" ;
        wgs84:long    "24.8621091527534" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pitajanmaki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_105>
        dcterms:modified  "2009-04-23T14:46:51+0300" .

rky:p1521  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karjalan kylä on keskiajalla kehittynyt Mynämäen pitäjän syrjäinen kylä, joka on ollut mylly- ja sahatoiminnan myötä maaseutupitäjän pieni kaupan ja liiketoiminnan keskus.\n\nMynälahdelle laskevan Laajoen mutkassa sijaitsevassa Karjalankylässä on toiminut mylly, saha, meijeri ja kyläkauppa ja se kuvastaa syrjäisen maaseutukeskuksen kehittymistä maatalousvaltaisessa pitäjässä. Seudun pitkästä asutushistoriasta kertovat Laajoen varren kivikautiset asuinpaikat. Laajoen rannassa, 1600-luvulta periytyvällä kirkon paikalla, on kylän rukoushuone.\n\nKarjalan nykyinen mylly on rakennettu mahdollisesti 1920-luvulla, mutta paikalla tiedetään sijainneen myllyn jo 1700-luvulla. Mansardikattoisen, pystyllä peiterimoituksella vuoratun myllyn koneisto on säilynyt. Nykyinen mylly on ollut yhteisomistuksessa ja käytössä vielä sotien jälkeen. Myllyn vieressä on myllärin torppa. Perinteisesti avointa viljelysmaisemaa on hallinnut puurakenteisen, satulakattoisen sahan tiilipiippu. Sähkömoottorilla toiminut saha sijaitsee myllyn ja joen välillä. Vanhan kylätien varrella sijaitsevat mansardikattoinen, asuinkäyttöön muutettu meijerirakennus sekä entinen kyläkauppa. Kyläasutus on joen pohjoisrannalla.\n\n1600-luvun kirkon paikalla seisova hirsirakenteinen rukoushuone on suorakaiteen muotoinen ja satulakattoinen. Julkisivu on koristettu listoituksilla. Kirkkotarhaa on laajennettu edellisen kirkon aikana 1833 ja kiviaitaa on uusittu 1900-luvun alkupuolella.\n\nKarjalan ja Vehmalaisten kappeliseurakuntien yhdistymisen ajalta periytyvä kirkko on rakennettu kylien puolimatkaan, seitsemisen kilometriä Karjalan kylästä etelään. Uusgoottilainen puukirkko on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko. Rakennusaikansa asussa säilyneen kirkon runkohuoneeseen liittyy pitkillä sivuilla sakaristo ja eteishuone. Pohjaltaan neliömäinen torni on kaksinivelinen. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Viereisessä hirsirakenteisessa lainamakasiinissa vuodelta 1891 toimii kotiseutumuseo."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.829577852,22.014784927 60.829692842,22.014580529 60.830192653,22.014289948 60.830505733,22.013450293 60.831010762,22.013563695 60.831152227,22.015123250 60.831108431,22.017032346 60.831045542,22.017840258 60.831307140,22.019010455 60.830953208,22.020155656 60.830805046,22.021503846 60.830468567,22.022838661 60.829923270,22.023607559 60.828812747,22.023203422 60.827328248,22.023412456 60.826446889,22.022402276 60.826477451,22.021149633 60.826175140,22.020364722 60.826180790,22.019761404 60.826298426,22.018122330 60.826466788,22.017565357 60.827111306,22.017005834 60.827751935,22.015995772 60.828550089,22.015572076 60.829056224,22.014873307 60.829577852,22.014784927" ;
        poi:history       "Mynämäen pitäjän vanhin asutus seurasi Mynä- ja Laajoen rantoja ja Karjalan kylän alueelle syntyi asutusta 1200-luvulla. Vuoden 1692 piispantarkastuksen mukaan kylässä oli 16 talollista. Laajoesta saatiin vesivoimaa myllyihin, ja kylässä oli 1700-luvulla isompia myllyjä neljä.\r\n\r\nKarjalan kylään rakennettiin rukoushuone 1600-luvun loppupuolella ja Karjalasta tuli Mynämäen kappeliseurakunta 1797. Vanhalle kirkon paikalle valmistui uusi puukirkko 1801, mutta se purettiin, kun Karjalaan yhdistettiin Vehmalaisten kappeliseurakunta 1860. Uusi kirkko päätettiin rakentaa Karppisten kylään Suojoelle. Kirkko valmistui 1869 Georg Th. Chiewitzin suunnitelmin.\r\n\r\nOmaksi seurakunnaksi Karjala erotettiin 1906 ja Karjalan vanhalle kirkon paikalle Karjalankylään rakennettiin rukoushuone 1911. Kunnallishallinnollisesti Karjala oli erotettuna Mynämäestä 1868-1977."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k503 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:mylly , poio:saha , poio:hautausmaa , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5140" ;
        skos:prefLabel    "Karjalankylä ja Karjalan kirkko (Karjalankylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5015>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Elämää lähiössä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i101> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i76> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i71> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i55> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i100> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i91> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i93> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i102> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i77> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i58> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5014> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/elamaa-lahiossa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4800>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kontio Kastanjan korttelissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7141> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4799> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kontio-kastanjan-korttelissa" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7304>
        a                    th:Akateeminen ;
        rdfs:label           "Haavio, Martti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7304" .

rky:p1781  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.930269826,24.717406740 65.932183630,24.716065993 65.933305536,24.715018566 65.935264842,24.716738354 65.936571401,24.718544494 65.937728453,24.719862730 65.937904064,24.720961807 65.937932701,24.723662361 65.937676537,24.724799850 65.937298035,24.726895494 65.936876113,24.726821615 65.933652118,24.726376098 65.931143908,24.725011761 65.930249493,24.723704728 65.929561742,24.721815797 65.929739400,24.718456897 65.930269826,24.717406740" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k241 ;
        poi:poiType       poio:navetta , poio:kirkkorakennus , poio:talousrakennus , poio:pihapiiri , poio:koulu , poio:pappila ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Ala-Paakkola)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kävelemme takaisinpäin Kivikon katuja pitkin, eri reittiä. Harhaudumme liian pohjoiseen, tajuan sen kun näen oikealla puolellamme Keinutien taloja. Tässä oli ennen pelkkiä metsäpolkuja ja kallioita. Oikaisemme puistikkoisen pihan halki Keinutielle. Vanha Elannon talo 94S:n päätepysäkillä on purettu, tilalla modernin matala, geometrisesti tyylitelty asuitalo. Kerron Iirikselle, että Elannon talon takaosassa oli pesula, jonka tilalle perustettiin 70-luvun lopulla biljardisali.' (s. 102)" ;
  dcterms:description            "Kari ja Iiris kuljeskelevat lapsuuden ajoista muuttuneessa maisemassa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9826> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9831>
] .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7332> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7328>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8018>
        dcterms:modified  "2010-02-02T16:33:27+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5514>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:07:46+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=06263B48-ED95-4B88-8BA2-EA9D4881F78E> .

[ dcterms:description  "Elokuva on filmattu Wihurin pääkonttorilla ja sen ympäristössä Hopeasalmen aukiolla Hopeasalmentiellä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8559> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8558>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7803>
        dcterms:modified  "2009-11-18T15:30:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7564>
        a                    th:Taiteilija ;
        rdfs:label           "Simberg, Hugo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7564" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p108>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Kaakkoinen bastionilinja ja Rantavarustus "@fi ;
        dc:created       "2012-05-29T11:06:17.908+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-13T08:46:50.886+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40908 , koko:p37559 , koko:p38338 , koko:p39645 ;
        poi:description  "Ison Mustasaaren kaakkois- ja etelärannat linnoitettiin Augustin Ehrensvärdin suunnitelman mukaan vuosina 1753-56. Koillisen rannan graniittimuuri koostuu pohjoisesta lukien bastioneista Ribbing, Åkerhielm ja Aminoff sekä niiden välisistä kurttiineista. Pohjoisessa puolustuslinja kääntyi kohti saaren sisäosaa liittyen kasarmina toimineeseen vinkkelitaloon. Etelärannan rantavarustus, matala kolmitaitteinen graniittimuuri, jäi ensimmäisessä rakennusvaiheessa valtaosin keskeneräiseksi. Rantavarustusten sisälle rakennettiin lähipuolustusgalleria C90.\n\nVuosina 1773-76 varustukset sisältyivät mantereen vastaiseen puolustuslinjaan J. M. Sprengportenin suunnitelman mukaan. Puolustusmuureja korotettiin ja kylmän pihamuurin varaan rakennettiin ampumatasot. Kasematteja oli vain bastioni Aminoffissa. Uusi bastioni Horn liitettiin kurttiinimuurin välityksellä bastioni Ribbingiin. Sarvilinna Hessensteinin rakentaminen bastionien selustaan liitti ne laajempaan kokonaisuuteen.\n\nVenäjän vallan aikaan linjaa vahvistettiin puolustusmuureja korottamalla. Viimeinen rakennusvaihe ajoittuu 1870- ja –80-luvuille. Korotettuihin muureihin jätetyt ampuma-aukot muurattiin myöhemmin umpeen. Venäläisaikaiset työt muuttivat puolustuslinjan kauas ruotsalaisaikaisesta asustaan.\n\nIson Mustasaaren kaakkoisosan linnoituksen sisälle on muodostunut oma maisemansa Aminoffin bastionin puutarhasta ja vesivarastoaltaista. Puutarha on muovautunut kustavilaisesta puutarhasta venäläiseksi muotopuutarhaksi ja edelleen palstoitetuksi kasvimaaksi. Varustukset eivät ole olleet uudisrakentamisen tiellä eivätkä hyötykäytössä – niinpä muurit saivat vaipua koskemattomaan tilaan moniksi vuosikymmeniksi.\n\nRantavarustuksella muurien korjaustyö aloitettiin vuonna 1972 Suomenlinnan työsiirtolan voimin. Korjaustyön lähtökohdaksi otettiin vuosien 1830-63 mukainen venäläinen kausi. Kurtiini Horn-Ribbing kunnostettiin kustavilaisen ajan asuun. Työn suunnittelusta ja valvonnasta vastasi Museovirasto intendentti Olof af Hällströmin ja arkkitehti Esko Vormalan johdolla. Vuonna 1977 kunnostustöiden suunnittelu siirrettiin Suomenlinnan hoitokunnalle."@fi ;
        poi:history      "Kunnostustyöt vuosina 1986-1999\n\nRantavarustuksen kunnostus- ja restaurointityö jatkui toukokuussa 1986. Työalue käsitti paitsi harmaakivimuurin, myös sen takana olevan maavalleista tehdyn avoimen ampumakäytävän, kiväärigallerian, nk. Kirsikkapuutarhan ja kolme makean veden keräilyyn ja puhdistukseen rakennettua allasta. Aluksi muurinkorjaustöissä käytettiin kovaa Parmu-muurauslaastia, sittemmin siirryttiin käyttämään kalkki-sementtilaastia ja hydraulista kalkkilaastia.\n\nVuonna 1990 Yläaltaan vesi alkoi haista ja syyksi osoittautui pohjasedimentin rikki ja ruotsalaisaikaisen ruutivaraston raunioiden kautta jatkuvasti purkautuva rikkipitoinen lähdevesi. Ongelma ratkaistiin biologisesti istuttamalla altaaseen kurjenmiekkoja, joiden juurakot toimivat \"puhdistamona\", kasvattamalla valuma-aluetta pintavesiä johtamalla, nostamalla veden korkeutta, istuttamalla altaaseen Suomenlinnan lajiston vesikasveja ja pohjaveden juoksutuksella. Veden sameutta vähennettiin istuttamalla altaaseen Daphania-vesikirppuja.\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta/ Heikki Pyykkö (-1989), Heikki Lahdenmäki (1989-1990), Eeva-Liisa Rautalahti (1990-1996), Petri Mikonsaari (1994), Leena Häkli (1996-)\nTyön valvoja: Jaakko Haikarainen (-1992), Kaj Holmberg (1992-)\nArkkitehtisuunnittelu: Härö Arkkitehti Oy/ Merja Härö\nMaarakennus- ja rakennesuunnittelu: Viatek Oy/ Helge Ampuja ja Sirje Hokkanen\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ (eri vaiheissa) Aulis Nieminen, Liisa Eerikäinen, Päivi Luppi\nRakentaja: Suomenlinnan työsiirtola\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nIson Mustasaaren kaakkois- ja etelärannat linnoitettiin Augustin Ehrensvärdin suunnitelman mukaan matalaa bastionirintamaa käyttäen vuosina 1753-56. Linnoitusrintamaan kuuluivat pohjoisesta lukien bastionit Ribbing, Åkerhielm ja Aminoff sekä niiden väliset kurtiinit. Bastioni Ribbing liittyi pohjoispäästään Vinkkelitaloon, joka toimi tuolloin puolustusrintaman osana, vaikka oli puhtaasti hyötyrakennus. Etelärannan tenaljimainen rantavarustus rakennettiin samoina vuosina 1753-56. Matala kolmitaitteinen graniittimuuri noudatteli rannan muotoa ja korkeusvaihteluita, mutta jäi valtaosin keskeneräiseksi. Rantavarustuksen sisälle rakennettiin lähipuolustusgalleria C 90.\n\nToisessa vaiheessa 1773-76 varustukset rakennettiin valmiiksi J.M. Sprengtportenin suunnitelman mukaan: puolustusmuureja korotettiin ja kylmän pihamuurin varaan rakennettiin maatäytteiset, turvetetut ampumatasot. Vain osa pitkästä rintamasta varustettiin ampuma-aukoin, yleisemmin käytettiin tavallista matalaa rintamuuria ilman ampuma-aukkoja. Kasematteja oli vain Aminoffissa. Bastioni Ribbing liitettiin uuden 1774-75 rakennetun bastioni Hornin oikeaan kylkeen tiheästi kreneloidun kurtiinin välityksellä. Kurtiinissa Ribbing-Åkerhielm oli ampumatasanteelle johtanut luiska siinä, missä nyt on kulkuaukko meren puolelle. Rantavarustuksen itäosassa rintamuuri korvattiin maavallilla, johon tehtiin yhdeksän ampumasyvennystä tykkejä varten.\n\nBastioni Aminoffin pihalla oli Carl Peter Nyberghin huvimaja ja puutarha, jossa oli punaiseksi maalattu säleaita ja portti sekä monenlaisia puita, marjapensaita ja kukkalajeja. Upseeri Nybergh oli virkamiehenä Viaporissa useaan otteeseen 1700-luvun lopulla.\n\nVenäläisen kauden alkupuolella varustuksia vahvistettiin ja ampuma-aukkoja lisättiin, rantavarustuksessa jo vuonna 1809, mutta laajemmin vuoden 1830 korjauksissa. Insinööriluutnantti Vitkovskij inventoi piirtämällä koko Ison Mustasaaren itärintaman uuden puolustussuunnittelun pohjaksi. Rantavarustuksen itäosassa ampuma-aukot täytettiin ja rintavarustukseksi muotoiltiin maavalli, joka tukeutui vanhan rintamuurin eteen kivitäytteelle rakennettuun tukimuuriin. Länsiosassa porrasmainen muoto korvattiin luiskilla ja ampuma-aukot täytettiin. Myös kaakkoisen bastionirintaman muureja ja ampumatasoja korjattiin 1830-luvulla - tavoitteena oli suojata saarta Vallisaaren suunnasta tulevalta tulitukselta. Kurtiinin Horn-Ribbing vallikäytävälle rakennettiin vuonna 1840 asuntoja - asuntopula lienee ollut huutava. Kurtiini katettiin puisin kattotuolein ja vesikate tehtiin pellistä. Ikkunat olivat ampuma-aukoissa. Vallikäytävän asumukset lienee kuitenkin purettu muutaman kymmenen vuoden kuluessa. 1850-luvun alussa varauduttaessa Krimin sotaan tehtiin laajoja muurinkunnostustöitä muuttamatta rakenteita tai linnoitusrintaman plaania. Kiviaines ja muuraustekniikka paljastavat tehdyt korjaukset. 1858 bastioni Åkerhielmin luhistunut olkakulma korjattiin suurikokoisin hakatuin nurkkakivin. Pintavesien valumasuunta oli rantaan päin, kohti Åkerhielmin ja Aminoffin välistä kurtiinimuuria , joten kurtiinissa oli rakennettu lammen ylivuotoaukot ja pintavesien vuotoaukot.\n\nIson Mustasaaren kaakkoisosan linnoitusrintaman sisälle on muodostunut oma maisemansa Aminoffin bastionipihan puutarhasta ja vesivarastoaltaista. Puutarha on peräisin jo kustavilaiselta ajalta, kun bastioni Aminoffin oikealle siivelle johtavalle luiskalle tehtiin kasvimaa. Venäläiset kunnostivat sitä muotopuutarhana vuonna 1818: puutarhassa oli säännölliset käytävät, puu- tai pensaskujia ja pieni huvimaja. Vuosisadan lopulla 1899 puutarha-alue kuitenkin palstoitettiin kasvimaiksi.\n\nVesivarastoaltaiden rakentaminen Ison Mustasaaren eteläkärkeen aloitettiin 1830-luvun alussa. Kurtiinin Åkerhielm-Aminoff takana oli lampi, josta vesisäiliöitä rakennettaessa 1831-33 tehtiin varasäiliö ja veden laskusuunta käännettiin länteen. Vesivarastossa oli graniittisten kivettyjen seinämien varassa päreillä katettu puinen harjakatto. Toisessa päässä oli lämmitettävä vahti- ja pumppuhuone. Kivimuurin ja kahden puisen padon avulla muodostettiin alemmalle tasolle toinen vesiallas. Padossa oli hiekka-hiilisuodatin ja savisulku. Allasta kaivettiin syvemmäksi ja sen yläreunaa vahvistettiin 1840. 1870-luvulla uusittiin altaiden välisen padon yli kulkeva hirsisilta graniittitolpille, varastoon tehtiin huopakatto ja asennettiin uudet pumput, joita huollettiin lattiassa olleen luukun kautta. Saveuksia, kiveyksiä ja suodatinta jouduttiin yhtenään korjaamaan. 1909 puinen silta korvattiin kivisellä. Vesi virtasi suodattimeen sillan alaosassa olleen putken kautta. Vettä oli aina riittämättömästi - linnoituksen pääasiallinen vesivarasto olikin Kustaanmiekan sisterni.\n\n1860-luvulla Ison Mustasaaren eteläranta otettiin osaksi uusiutuvaa meripuolustusjärjestelmää. Rintavarustuksia ja ampumatasoja levennettiin lähes kaksinkertaisiksi entisestään. Maakerroksella ja kolminkertaisella hirsipatjalla suojatut ammusvarastot sijoitettiin pattereiden välittömään läheisyyteen. Bastioni Aminoffille rakennettiin patteri kolmelle tykille. Työ vaurioitti puutarhaa.\n\nRantavarustuksen viimeinen rakennusvaihe ajoittuu 1870- ja 80-luvuille. Aseet kehittyivät ja puolustusta parannettiin tekemällä rintavallin päälle taas uudenlaisten tykkien vaatimia ampumasektoreita. Ammuskomeroita purettiin. Kahdelle harjoitustykille tehtiin puuvaja. Aminoffin pihan puutarha palstoitettiin kasvimaiksi.\n\nVenäläisenä aikana tehdyt moninaiset muutostyöt olivat saattaneet kaakkoisen bastionirintaman kauas ruotsalaisaikaisesta asustaan ja se päätettiinkin peruskorjata venäläiseen, vuosien 1830-63 mukaiseen asuun. Rantavarustuksella vastaava työ aloitettiin jo 1970-luvulla. Vain kurtiini Horn-Ribbing kunnostettiin kustavilaisen ajan asuun ja ampuma-aukot otettiin esiin.\n(Aulis Nieminen, Seija Linnanmäki 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nTunnukset 1800-luvun alkupuolella\nkurtiini Horn-Ribbing G\npuolibastioni Ribbing D\nkurtiini Ribbing-Åkerhielm E\nbastioni Åkerhielm STS\nkurtiini Åkerhielm-Aminoff Z\nbastioni Aminoff I\npuolibastioni, rantavarustus J\nrantavarustus vuonna 1871 N 1, myöhemmin N 61\nvesivarasto N 68\nLähteet:\nKrA Ö 5-7 10a 17 19 20 34 37 39 47 SÖS 18 22 26 27 30 31 37-40 49-51 63 70 103 143 144.\nMV SL VIK C 6 22 51 59 165 177-193 206 220-223 227 228 230 231 247 251 253 254 256 298-319 1682 1717 1720 YA 6a 11a 53a 144a 219 227a 19/480 YP 60 87 290 308.\nKA VSA 14555 14905 15642 15664 17044 17057 17098.\nKuvat:\nMV SL VIK C 188 bastioni Aminoff ennen 1860-luvulla rakennettuja tykkipattereita.\nMV SL VIK C 222 rantavarustus vuonna 1871.\nMV SL VIK C 305 sisterni vuonna 1881. "@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/7/3/2/saha/suomenlinna/0_3892333450732485078.JPG" , "http://media.onki.fi/6/5/0/saha/suomenlinna/0_-8012703619673022701.JPG" , "http://media.onki.fi/3/1/9/saha/suomenlinna/0_-4984876735392952135.JPG" , "http://media.onki.fi/3/2/8/saha/suomenlinna/0_6242471051910130302.JPG" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14338916530466" ;
        wgs84:long       "24.99272294044499" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8278>
        dcterms:modified  "2009-12-31T12:52:38+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5869>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Vanhin Alko" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mikä Helsingin Alko on ollut kauimmin samassa paikassa? Helsinginkadun Alko on ollut ainakin yli 50 vuotta samalla paikalla. Alkon asiakasneuvonnasta kerrottiin että, vanhin Helsingissä samalla paikalla vieläkin sijaitseva myymälä on Maurinkadun eli Kruununhaan Alko. Kyseinen Alkon myymälä avattiin osoitteessa Maurinkatu 8-12 joulukuussa vuonna 1952. Seuraavaksi vanhin on Ullanlinnan Vuorimiehenkadulla sijaitseva myymälä, joka on toiminut vuodesta 1953 ja sitten vasta Kallio eli Helsinginkatu 13, joka avattiin vuonna 1955." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8025> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kavelin-albertinkadullaja-huomasin-etta-alko-oli" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9853>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Nironen, Sarri"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.city.fi/artikkeli/Esikoiskirjailija+Sarri+Nironen/4579/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9853" .

rky:p455  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Rakenteiltaan ja arkkitehtonisesti hyvin säilynyt Ylikiimingin kirkko 1700-luvun lopulta on ensimmäisiä uusklassismin mukaisia puukirkkoja maassamme.\n\nJacob Rijfin rakentama kirkko sijaitsee kirkonkylän läpi kulkevan harjun länsilaidassa, Kirkkosuvannon rannalla. Vanha maantie kohti kirkonkylää kulkee kirkon ja hautausmaan välitse. \n\nKirkko on pohjamuodoltaan suorakulmainen ristikirkko, jossa länsi- ja itäristi ovat pitemmät kuin etelä- ja pohjoisristi. Sakaristo on kuoriseinän takana itäristissä. Kirkonkellot on sijoitettu ristikeskuksen päälle rakennettuun torniin, jonka päätteenä on tähtihuippuinen obeliski. \n\nKirkkosalissa on lähes tasalakiset holvit ja ristikeskuksen yllä  taivutetuista laudoista tehty kalottimainen kupoli. Pilasterein jäsennöity kuoriseinä on taitteinen ja siinä on kuorin takana olevaan sakaristoon avautuvat lyijypuitteiset ikkunat. Muissa seinissä on ainoastaan sisänurkissa leveät pilasterit, jotka kätkevät alleen sisänurkkia vahvistavat pystysuuntaiset hirret. Saarnastuoli kuuluu myös Jacob Rijfin tuotantoon ja se on hänen käyttämänsä mallin ornamenteiltaan yksinkertaistettu versio.\n\nSaarnahuoneen yhteyteen 1700-luvun puolivälissä, todennäköisesti kirkonrakentaja Heikki Väänäsen johdolla rakennetun kellotapulin ruumishuoneena, \"ullakkona\" käytetty pohjakerros on säilynyt vanhan hautausmaan itälaidassa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.030268270,26.131437074 65.029532882,26.131676154 65.028535837,26.131198246 65.029177868,26.124233116 65.031016473,26.126116088 65.030909041,26.129539157 65.030268270,26.131437074" ;
        poi:history       "Haukiputaan kappeliseurakuntaan 1691 perustettu Ylikiimingin saarnahuonekunta sai kappelioikeudet 1700-luvun puolivälissä ja itsenäistyi 1909.\r\n\r\nYlikiimingin kirkko rakennettiin rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla 1786-1788. Ensimmäinen sisämaalaus kirkossa tehtiin 1840, jolloin myös Ristiinnaulittu-aiheinen alttaritaulu maalattiin sille varattuun paikkaan kuoriseinällä. 1890-luvun lopulla kirkkoon rakennettiin länsilehteri sekä uudet penkit. Sisätila maalattiin lähes valkoiseksi. Kirkon pysty ulkovuoraus käännettiin vaakasuuntaiseksi ja ikkunat alennettiin parin hirsikerran verran. Kirkko sai myös uuden kivijalan ja ulkopuoliset tuulikaapit. 1950-luvulla kirkosta karsittiin edellisessä uudistuksessa lisätyt uusrenessanssityyliset koristukset (Arkkitehti Uki Heikkinen 1955-1960). Interiöörin alkuperäinen väriasu palautettiin 1980-luvulla tehdyssä konservoinnissa, jolloin myös paanukatto uusittiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1331" ;
        skos:prefLabel    "Ylikiimingin kirkko"@fi .

koko:p36222  dc:created  "2012-05-23T11:08:53.818+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-23T11:08:53.87+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "vajat"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p72>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Bastioni Zander ja kurtiini Zander-Lantingshausen"@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T06:56:48.94+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-27T12:06:29.653+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p40908 , koko:p33088 , koko:p37559 , koko:p41215 , koko:p38997 ;
        poi:assetID      "A7" ;
        poi:description  "Bastioni Zander rakennettiin vuosina 1748-50 Se on Kustaanmiekan päälinnoituksen eteläisin osa. Bastioni on muodoltaan epäsäännöllinen ja kahden siiven sijaan siinä on kaikkiaan kolme siipeä ja kaksi kylkeä. Bastionin puolustusmuurit muodostuvat pääosin eskarpoiduista kallioseinämistä, joiden jatkeeksi on rakennettu rintavarustus. Myös ampumatasanteet ovat suureksi osaksi kalliota, niiden sisäseinämät on kuitenkin osittain muurattu harmaakivestä ja päätetty hiekkakivilistaan. Bastionissa on vain yksi kivääriaukoin varustettu kasematti, joka rakennettiin suojaamaan sen vieressä olevaa, kallioon louhittua, porttiholvia. Bastionin rintavarustuksessa oli kaikkiaan 14 tykkiaukkoa.\n\nKurttiini Zander-Lantingshausenin ampumatasanne on rakennettu kokonaan kalliolle ja sen rintavarustuksessa oli alkuaan neljä tykkiaukkoa.\n\nVenäläisellä kaudella, vuonna 1837, bastionin porttiholvia levennettiin ja se holvattiin säännöllisiksi hakatuin kivin.Samaan tapaan uusittiin myös porttiholvin sisäpuolinen fasadimuuri. Bastionin ampuma-aukot muurattiin umpeen 1860-luvulla ja samalla sen ampumatasoja vahvistettiin.\n\nBastioni Zander restauroitiin 1940- ja 50-lukujen taitteessa Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta, ja tällöin kaikki sen umpeenmuuratut tykkiaukot avattiin.\n\nBastioni Zander on koko Viaporin historian ajan ollut linnoituksen lippulinnake. Ensimmäisen kerran kapteeni Tersmeden veti lipun salkoon kunnialaukausten kajahtaessa 27.6.1750. Tällöin koko Kustaanmiekan päävarustus oli saatu suljetuksi.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 1-20, G 45,81\nKrA Fästningrelationer 1753-1775\nMV SL VIK A 90-91, YP 112\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:history      "Bastioni Zander rakennettiin vuosina 1748-50 Se on Kustaanmiekan päälinnoituksen eteläisin osa. Bastioni on muodoltaan epäsäännöllinen ja kahden siiven sijaan siinä on kaikkiaan kolme siipeä ja kaksi kylkeä. Bastionin puolustusmuurit muodostuvat pääosin eskarpoiduista kallioseinämistä, joiden jatkeeksi on rakennettu rintavarustus. Myös ampumatasanteet ovat suureksi osaksi kalliota, niiden sisäseinämät on kuitenkin osittain muurattu harmaakivestä ja päätetty hiekkakivilistaan. Bastionissa on vain yksi kivääriaukoin varustettu kasematti, joka rakennettiin suojaamaan sen vieressä olevaa, kallioon louhittua, porttiholvia. Bastionin rintavarustuksessa oli kaikkiaan 14 tykkiaukkoa.\n\nKurttiini Zander-Lantingshausenin ampumatasanne on rakennettu kokonaan kalliolle ja sen rintavarustuksessa oli alkuaan neljä tykkiaukkoa.\n\nVenäläisellä kaudella, vuonna 1837, bastionin porttiholvia levennettiin ja se holvattiin säännöllisiksi hakatuin kivin.Samaan tapaan uusittiin myös porttiholvin sisäpuolinen fasadimuuri. Bastionin ampuma-aukot muurattiin umpeen 1860-luvulla ja samalla sen ampumatasoja vahvistettiin.\n\nBastioni Zander restauroitiin 1940- ja 50-lukujen taitteessa Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta, ja tällöin kaikki sen umpeenmuuratut tykkiaukot avattiin.\n\nBastioni Zander on koko Viaporin historian ajan ollut linnoituksen lippulinnake. Ensimmäisen kerran kapteeni Tersmeden veti lipun salkoon kunnialaukausten kajahtaessa 27.6.1750. Tällöin koko Kustaanmiekan päävarustus oli saatu suljetuksi.\n\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 1-20, G 45,81\nKrA Fästningrelationer 1753-1775\nMV SL VIK A 90-91, YP 112\nMV SL Valokuvakokoelmat"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.139046525012574" ;
        wgs84:long       "24.988447499275253" .

[ dcterms:description  "Jokin Hopeasalmentiellä oleva talo on kunnanlääkärin talo elokuvassa." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8627> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8626>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_601>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:37:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5511>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Veden juoksutus" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Olen kuullut sellaisen väitteen, että esimerkiksi Helsingissä joudutaan laskemaan hirveitä määriä juomavettä viemäriin ihan vain siksi, että putkien kunnossapysymisen kannalta asukkaat käyttävät liian vähän vettä. En tiedä, onko totta vai kaupunkilegendaa. Tietäisittekö, miten tuo oikeasti on? Helsingin Vedestä kerrottiin, ettei veden juoksutusta tehdä putkistojen kunnossapysymisen takia vaan veden laadun turvaamiseksi. Vedenkulutus voi olla putkistojen reuna-alueilla ja omakotivaltaisilla alueilla niin vähäistä, että juoksutuksia tarvitaan etenkin kesäaikana.\n\nHelsingin Veden \"Vedestä kysyttyä\" -sivulla kerrotaan vielä, että veden laatu voi heikentyä, jos se on esimerkiksi seissyt yön talon putkistossa ja jos vedenkulutus on muutenkin vähäistä. Tällöin veden juoksutus auttaa.\n\nLisää kysymyksiä ja tietoa kodin vesiasioista:\n\nhttp://www.hsy.fi/vesi/asiointi/useinkysyttya/Sivut/default.aspx\n\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/sai-blogiini-kommenttina-tallaisenbr" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8015>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Rope, Timo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8015" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehdit Gesellius & Lindgren & Saarinen." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7244> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1075>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:39:34+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3721>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:22+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1466817~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8180>
        dcterms:modified  "2009-12-29T15:44:52+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7800>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Siilitie 5"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6510> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8006> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        wgs84:lat         "60.2084754428452" ;
        wgs84:long        "25.0416688960305" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7800" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1409>
        dcterms:modified  "2010-11-30T11:52:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5771>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Taulu presidentin työpöydän takana" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Kenen maalaama, ja minkä niminen taulu on presidentin taustalla uudenvuodenpuheessa? Tasavallan presidentin työpöydän takana on Tarja Halosen kaudella Albert Edelfeltin teos \"Nyländska jaktklubben\", jossa purjeveneiden taustalla näkyy muun muassa kolera-altaan seutu Uspenskin katedraalille asti." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/kenen-maalaama-ja-minka-niminen-taulu-president" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8275>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Leppilampi, Mikko"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8275" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8514>
        dcterms:modified  "2010-01-26T17:33:41+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6485>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:28+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p270>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Asuinrakennus C12"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:08:47.615+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:17:46.435+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:description  "Kiinteistöosakeyhtiö Suomenlinna\n\nUusien rakennusten rakentamista kauppiaskortteliin ehdotettiin jo vuoden 1974 käyttösuunnitelmassa. Rakennuspaikat ja suunnitteluohjeet määriteltiin vuonna 1982 valmistuneessa puutaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa. Hankkeen taustalla oli tarve saada Suomenlinnassa työskenteleville kaupungin työntekijöille työsuhdeasuntoja, joten rakennuspaikat vuokrattiin kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle. Rakennuttamisen hoiti Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.\n\nKiinteistöyhtiö käsittää kuusi asuinrakennusta, joista yhdessä (C 22) on kolme asuntoa, yksi on paritalo (C 11) ja loput yhden perheen taloja. Lisäksi rakennettiin erillinen rakennus pesulalle ja teknisille tiloille sekä sauna ja kylmiä varastoja. Sisätiloihin saatiin ilmettä ylävalolla, parvekkeilla ja vaihtelevalla huonekorkeudella. Syvennyksiin sijoitetut korkeat ja kapeat ikkunat tavoittelevat vaikutelmaa ampuma-aukoista. Suurimmissa asunnoissa on takka. Talot ovat puurakenteisia ja lautaverhottuja.\n\nRakennukset C 12, C 17, C 29 ja C 30 sijoittuvat kauppiaskorttelin reunoille ja rajaavat asuntojen yhteisen pihan. C 22 ja C 11 sijaitsevat korttelin ulkopuolella kujan varrella, ja niiden paikalta purettiin yksi huonokuntoinen puurakennus.\n\nToteutus: 1990-91\nYhteenlaskettu huoneistoala on 648m²\nKerrosala: 763 m²\nAsuntoja 9 kpl á 62,5-96m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas\nRakenne-, salaoja- ja pintavesisuunnittelu: Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky\nLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen\nSähkösuunnittelu: Yhtyneet insinöörit Oy\nPihasuunnittelu: Ympäristösuunnittelu Henttonen\nGeotekninen suunnittelu: Viatek Oy\nRakennuttaja:Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto\nRakentaja: Quantus Oy ja WPL-System Oy\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nC 12 rakennettiin vuosina 1990-1991 yhden perheen työsuhdeasunnoksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten. Talo rakennettiin 1950-luvulla puretun ns. Putankinin talon paikalle. Putankinin talo oli samanlainen kauppiastalo päätyineen ja pylväskuisteineen kuin muutkin kauppiaskorttelin vanhat rakennukset. Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas laati uudisrakennukselle suunnitelmat ja rakennuttajana toimi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Uudisrakennuksen rakentaminen perustui vuoden 1974 Suomenlinnan käyttösuunnitelmaehdotukseen, jonka ohjeita täsmennettiin vuoden 1982 puutaloalueiden tiivistämissuunnitelmassa.\n\nPaikalla rakennetun rungon pystytyksessä käytettiin myös määrämittaan sahattua puutavaraa. Osa ikkunoista sijoitettiin seinän sisäpintaan. Syvennyksessä oleva korkea ja kapea ikkuna antaa illuusion ampuma-aukosta. Rakennuksen tilaratkaisut ja detaljit ovat modernit, samoin käytetyt työtavat ja materiaalit. Lautaverhotut julkisivut maalattiin vaaleanpunaisiksi. Peruskoulun opettajan perhe muutti kolmihuoneiseen taloon kesällä 1991.\n(Seija Linnanmäki 1994)\n\nLähteet:\nHKI ATT.\nHKI RVVA Rakennuslupa-asiakirjat.\nMV SL Valokuva-arkisto.\nMV SL Tutkimus-asiakirjat.\nKuva:\nArkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas Suunnitelmapiirustus."@fi ;
        poi:history      "Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin ensimmäiset puutalot raken­nettiin jo ruotsalaisella kaudella linnoitustöiden alkaessa. Korttelissa asui pääasiassa leirikauppiaita eli marketentteja, jotka toimittivat tavaroita sotaväen ja varuskunnan alueella asuvien siviilien tarpeisiin, toimivat urakoitsijoina ja kapakanpitäjinä sekä vuokrasivat asuntoja siviiliasukkaille. Yksityiset eivät saaneet rakentaa kivitaloja ja heidät velvoitettiin purkamaan rakennuksensa, mikäli puolustukselliset syyt sitä vaativat.\n\nKorttelin nykyisistä rakennuksista kuusi vanhinta rakennettiin 1860-luvulla. Uudisrakennusten paikalla sijainneet kauppias Sinebrychoffin kapakka ja viinakonttori purettiin 1920-luvulla.\n\nTalo rakennettiin 1950-luvulla puretun ns. Putankinin talon paikalle. Putankinin talo oli samanlainen kauppiastalo päätyineen ja pylväskuisteineen kuin muutkin kauppiaskorttelin vanhat rakennukset."@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/0/2/2/saha/suomenlinna/0_-545609142905868709.gif" , "http://media.onki.fi/3/5/0/saha/suomenlinna/0_-1603473749072280004.JPG" , "http://media.onki.fi/0/2/8/saha/suomenlinna/0_-3924093943026217017.jpg" , "http://media.onki.fi/5/5/3/saha/suomenlinna/0_7617057375902191015.JPG" , "http://media.onki.fi/8/7/5/saha/suomenlinna/0_1987305527619682154.jpg" ;
        wgs84:lat        "60.147958200323025" ;
        wgs84:long       "24.98404867649083" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8609>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Myllykallio"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.159309748708" ;
        wgs84:long        "24.8659941343361" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8609" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6819>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:48+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Vähäkallion nimissä on suuri osa Elannon 1920-luvun punatiiliarkkitehtuurista, josta tuli osa liikkeen imagoa: hallintorakennus, keskusvarasto ja leipätehdas, henkilökunnan asuinkerrostaloja ja osa komeimmista myymälöistä. Uusista myymälöistä muodostui alueittensa maamerkkejä: Haagassa (1927) teiden risteyksessä, Intiankadulla (1927) vilkkaan raitin varrella; Malmilla (1931) kaarevana pääradan varrella." ;
  dcterms:description            "Lapsuusvuosien tuttavuus Elannon toimitusjohtajaksi nousseen Väinö Tannerin kanssa toi Vähäkalliolle töitä. Hän piirsi paljon sisustuksia, myymälärakennuksia, teollisuuskorttelin ja henkilökunnan asuintaloja Osuusliike Elannolle." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8809> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8810>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8774>
        dcterms:modified  "2010-03-02T14:54:15+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8869>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Hagert, Elli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8869" .

rky:p1248  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.843739786,28.694551116 66.843654762,28.693869657 66.843596794,28.692621459 66.843780539,28.689867152 66.844485141,28.688618638 66.845198466,28.688419057 66.846203301,28.688889983 66.847129734,28.689486403 66.848087655,28.690040666 66.849885164,28.690308041 66.850394384,28.690402000 66.851946729,28.689834557 66.852587908,28.690526936 66.853081717,28.692600168 66.853049738,28.694499682 66.850527724,28.698872977 66.848804984,28.699973633 66.846510213,28.699126463 66.845212525,28.697822904 66.844297019,28.696620368 66.843739786,28.694551116" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k732 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Ruuhijärvi)"@fi .

rky:p951  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.\n\nPienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on  jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki. \n\nYleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.\n\nHyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia  Ristijärven Karppalan ohella.\n\nKuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.\n\nPaltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.\n\nPuolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.\n\nRistijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.\n\nSotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.\n\nSuomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.788589588,28.190391945 64.788695291,28.189394509 64.789509693,28.189860037 64.789778649,28.191332315 64.789042608,28.191757958 64.788589588,28.190391945" ;
        poi:history       "Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.\r\n\r\nKainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k105 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293" ;
        skos:prefLabel    "Kainuun puromyllyt (Korkialehto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i185>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Eikan pumppu" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6705> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i184> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6706> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/eikan-pumppu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6222>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Syömässä automaatissa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Isoäitini kirjoittaa kirjeessä 23.6.1919:\" Eilen kävin kirkossa ja kävin syömässä automaatissa. Sitten menin kotiin syömään piimää.\" Mikä tuo automaatti voisi olla? Kirkko on Johanneksen kirkko Helsingissä ja koti on Neitsytpolulla, joten automaatti sijaitsee jossain niillä paikkeilla. Ensimmäiset automaatit eli automaattiravintolat tulivat Helsinkiin 1900-luvun alussa. Automaattiravintoloita oli useitakin, kaikki Erottajan ympäristössä. Automaatit olivat \"itsepalveluravintoloiden edelläkävijöitä\", joissa tarjoiltiin väkevää olutta ja pieniä ruoka-annoksia. Asiakas sai juomansa oluthanasta maksamalla juoman kolikolla \"rahareikään\", niin kuin peliautomaateissa tms. Automaattiravintolat olivat 1910-luvulla niin suosittuja, että \"yleisö täytti ne tungokseen asti\". Kävijäkunta kuului \"keskiluokkaan\". Vanhin automaattiravintola oli osoitteessa Fabianinkatu 31, ravintolalla oli myös viinioikeudet.\n\nLähteet: \nHotelli- ja ravintolamuseon tietopalvelu\nPaunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (WSOY, 2001)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8458> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/syomassa-automaatissa" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Maria kääntyi Sinebrychoffinkadulle. Hän kaivoi avaimet taskusta, tyonsi vaunut sisään ja nosti kantokassin hissiin. Kotiin päästyään hän laski kassin varovasti eteisen lattialle ja meni valoja sytyttämättä hallin läpi suoraan olohuoneen ikkunaan. Oli katsottava hiukan yläviistoon pystyäkseen näkemään vastapäisen talon ylimmän kerroksen päätyikkunat.\" (S. 22.)" ;
  dcterms:description            "Halonen asuu Uudenmaankadun loppupäässä, koska Sinebrychoffinkadulla asuva Maria Lindén näkee asunnostaan Lauran ikkunat. Kohtalokkaat jatkot pidetään Halosen kotona." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2122> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7282>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i519>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Idän pikamuna" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i119> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/idan-pikamuna" .

[ dcterms:description  "Seppo Hiltusen antikvariaatti vuodesta 1976" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3099> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6455>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8511>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Hietalahdenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat         "60.1640662997471" ;
        wgs84:long        "24.9273175375324" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8511" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9225>
        dcterms:modified  "2010-06-08T15:18:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6482>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Betania-talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Kaupunkilähetyksen talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9084> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> ;
        wgs84:lat            "60.1596793866541" ;
        wgs84:long           "24.9343841943709" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/betania-talo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_1571>
        dcterms:modified  "2010-11-20T14:44:16+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1319841~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1319842~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1804681~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_7196>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6816>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Suvannontie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        wgs84:lat         "60.1932500281338" ;
        wgs84:long        "24.9587144208188" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/suvannontie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4787>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Vanhaa taloa rakennetaan yhä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7409> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4784> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7408> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/vanhaa-taloa-rakennetaan-yha" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8771>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Järvinen, Albert"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Järvinen, Pekka" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8771" .

rky:p1150  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.\n\nReitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.\n\nReitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.\n\nKerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta.\n\nVihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. \n   \nLähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta.\n\nKarvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia.  Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari.\n\nReitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat  Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona.\n\nReitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita.\n\nHeinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.396285483,28.747156764 62.395037259,28.746181650 62.395203168,28.743435077 62.396514327,28.744339064 62.396285483,28.747156764" ;
        poi:history       "Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.\r\n\r\nVanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k090 ;
        poi:poiType       poio:huvila , poio:liikennepaikka , poio:puisto , poio:saha , poio:satama , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1133" ;
        skos:prefLabel    "Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Kermankoski)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_6981>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:26+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9485>
        dcterms:modified  "2010-12-02T18:23:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2140>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Verenpunaiset ravut" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8525> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i13> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9222> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2139> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/verenpunaiset-ravut" .

[ dcterms:description  "Kirjan luvussa \"Kursseilla\" kerrotaan Sörnäisten Kansankodista." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7834> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7837>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i421>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Helsinki, Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6693> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i420> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9158> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki-helsinki-0" .

<http://example/upload-base/#metadescription_328>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1131454~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Kirjassa on luku \"Töölön kylä\", jossa pohditaan Töölö-nimen alkuperää ja kerrotaan Töölöstä 1600-1700-luvuilla m.m. tiiliruukista ja komeasta metsästä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4854> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

rky:p1744  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Karihaaran tehdasyhdyskunta on Pohjois-Suomen teollisuushistorian avainkohde. Se ilmentää merkittävän metsäteollisuusyhtiön (Kemiyhtiö 1893-1991) vaikutusvaltaa Lapissa ja yhtiön mahdollisuuksia vastata eri henkilöstöryhmiensä asumisen ja palveluiden tarpeisiin omassa rakennustoiminnassaan 1900-1950-luvuilla.\n \nTehdasyhdyskunnan vanha keskus on säilyttänyt eheytensä ja omaleimaisuutensa. Rakenne ja puistomaisuus perustuvat 1900-luvun alkupuolen kokonaissuunnitelmiin. Kemiyhtiön entinen pääkonttori (1936) ja sen autotalli (1935) sijoittuvat päätien laidalle, kuten myös entinen ruokala (1937) ja paloasema (1937). Arkkitehti W.G. Palmqvistin niissä käyttämä muotokieli tukeutuu klassismiin ja huipentuu konttorissa.\n \nMuita kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäviä rakennuksia ja pihapiirejä ovat muun muassa:  \n- sairaalaksi valmistunut Kemilä (1908, Victor J. Sucksdorff)\n- liikerakennus Karila (1913, Harald Andersin)\n- lääkärinasunto (1918, Valter ja Ivar Thomé)\n- toimitusjohtajan asunto (1921,  Birger Federley)\n- virkailijakerho (1921, Birger Federley)\n- toimihenkilöasuntola Kukkola (1927, Jarl Eklund)\n- johtajanasunto Kontula (1939, W.G. Palmqvist)\n\nYhtiön vuonna 1945 rakentama 12 puukerrostalon asuinalue Mäntylä sijaitsee idempänä samannimisessä kaupunginosassa.\n\nKarihaaran teollisuus toimii alkuperäisillä sijoillaan Kemijoen suiston kahdessa saaressa: sellutehdas ja kartonkitehdas Pajusaaressa, sahalaitos Sahansaaressa. Molemmat ympäristöt ovat kauttaaltaan teollisuustoiminnan muovaamia lukuun ottamatta Pajusaaren pohjoisosaa, jossa on työnjohtajakerho (1930) ja koulutalo (1932). Tehtaalaisten pientaloalue on saaresta purettu. Pajusaaren sellutehtaan ja kartonkitehtaan lomassa on säilynyt yksittäisiä osia tehtaan 1900-luvun rakennuskannasta.\n\nSahansaaressa toimivan sahalaitoksen tiilinen tuotantorakennus on vuodelta 1936 (W.G. Palmqvist). Vuonna 1874 käynnistyneen sahan voima-asema ja sen savupiippu on teollisuushistoriallinen rakennusmuistomerkki."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.750415668,24.568458536 65.750023731,24.563881473 65.750518828,24.564016058 65.751105692,24.564192416 65.751629980,24.564334341 65.752150491,24.564244906 65.752178100,24.565199454 65.752023079,24.565868926 65.751682268,24.566838022 65.751226745,24.567626505 65.750889531,24.568303012 65.750638685,24.568417369 65.750415668,24.568458536" ;
        poi:history       "Ensimmäinen Karihaaran teollisuuslaitos oli norjalaisyhtiön höyrysaha, jonka perustaminen 1874 joudutti ratkaisevasti Kemin kehitystä teollisuus- ja satamakaupunkina.\r\n\r\nKemiyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1893 Trävaruaktiebolaget Kemi -nimisenä. Sen perustajat eli oululaiset J.W. Snellman G:son ja G.& C. Bergbom -nimiset kauppahuoneet  harjoittivat toimintaansa muun muassa mainitulla norjalaisten käynnistämällä sahalla. Kemiyhtiö ryhtyi jalostamaan puuta kemiallisesti rakentamalla Pajusaaren sulfiittiselluloosatehtaan  1916-1919 ja sulfaattiselluloosatehtaan 1927-1929. Yhtiö toteutti puun käyttöä ja energiatuotantoaan integroidusti, kehittäen Karihaaraa mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden monipuolisena laitoskokonaisuutena.\r\n \r\nKemiyhtiö turvasi tehtaiden ja yhdyskunnan rakentamisessa kokeneisiin arkkitehteihin, näin esimerkiksi tehdaskylän asemakaavallisessa suunnittelussa (Valter Thomé 1906?, W.G. Palmqvist 1934). Karihaarassa käydyssä Lapin sodan yhteenotossa tuhoutui yhtiön työväenasuinalue. Tehtaalaisten asuntopulaa helpotettiin rakentamalla 1945 Mäntylän puukerrostaloalue.\r\n\r\nKemiyhtiö yhdistettiin 1991 Metsäliitto-konserniin, jonka tuotantolaitoksiin se on kuulunut Oy Metsä-Botnia Ab Kemin tehtaat -nimisenä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k240 ;
        poi:poiType       poio:liikerakennus , poio:asuinrakennus , poio:sairaala , poio:parantola ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2190" ;
        skos:prefLabel    "Karihaaran tehdasyhdyskunta (Mäntylä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9222>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Pohjoisranta"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1757642276449" ;
        wgs84:long        "24.962141839217" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/pohjoisranta" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Rautatientori"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i30> ;
        wgs84:lat         "60.1713186286954" ;
        wgs84:long        "24.9439541041734" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7193" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7432>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:42:48+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7527>
        a                    th:Ravintola ;
        rdfs:label           "Ravintola Rytmi"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Rytmi" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7687> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i43> ;
        wgs84:lat            "60.1804718755247" ;
        wgs84:long           "24.9501408821512" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7527" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Isä, äiti ja Kasimir asuvat korkealla mäellä aivan Wallininkadun päässä ennen kuin se kaartuu kohti Linnanmäkeä. He asuvat ylimmässä kerroksessa. Sieltä avautuu kaunis näköala yli Helsingin.\" (S. 4.)" ;
  dcterms:description            "Kasimirin koti sijaitsee Wallininkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9489> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9487>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5498>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Marjatan kalliot" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Katri Valan puisto Helsingin Sörnäisissä tunnetaan myös nimellä Marjatan kalliot. Mistä tuo nimi Marjatan kalliot tulee? Helsingin vanhoja kortteleita: Viertotietä itään ja länteen-kirjassa kerrotaan Marjatan kallioista näin:\n\nKatri Valan puistikon pohjoispuolella sijaitsee vuonna 1927 valmistunut niin sanottu Marjatan talo. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Joko Marjatan talosta tuli niin kuuluisa, että Vihonvuoren kalliota ryhdyttiin kutsumaan Marjatan kallioiksi, tai saattaa asia olla toisinkin päin. Yhden tarinan mukaan kallioilla olisi harjoittanut maailman vanhinta ammattia Marjatta-niminen nainen. Entä liittyisikö nimen tarinaan kallion laella yhä nähtävissä oleva kivijalka, joka on muistona siellä olleesta sepänpajasta?" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7164> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/katri-valan-puisto-helsingin-sornaisissa-tunnetaan" .

[ dcterms:description  "Margit Herlevi-Harja: Fredriksberg\nHelena Hakkarainen: Pasila - työväen esikaupunki" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6947> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i48>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9482>
        a                    th:Puisto ;
        rdfs:label           "Ryssänkärki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ryssis" , "Särkiniemen- ja Veijarivuorenpuisto" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat            "60.1459944952073" ;
        wgs84:long           "24.8812589136631" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/ryss-nk-rki" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5737>
        dcterms:modified  "2010-09-17T10:57:43+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=C190B517-8C0B-41F4-B74E-91A68B3DACD1> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"No me pysähdyttiin juttelemaan ja kävi ilmi, että Pasi oli todella matkalla kirkkoon. Pasin lehti oli nimittäin ostanu nää julkkishäät ja Pasin oli määrä valokuvata Saksalaisessa kirkossa.\" (S. 87.)" ;
  dcterms:description            "Olli osallistuu valokuvaajaystävänsä kanssa maksettuihin julkkishäihin Saksalaisessa kirkossa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1903> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7495>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7692>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:27+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1823545~S9*fin> .

rky:p418  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Åvikin kartano sijaitsee laajassa kulttuurimaisemassa Åvikinjärveksi levenevän Paimionjoen pohjoisrannalla. Kartanon paikalla on sijainnut maamme lasiteollisuuden käynnistänyt 1747 perustettu lasitehdas. Kartanoalueen halki kulkee Hämeen Härkätien vanha linjaus Somerolle. \n\nÅvikin kartano on nuorin Someron kartanoista. Kartanon asuintonttia sivuavalta tieltä johtaa lehtipuiden reunustama tie puiston keskellä olevan kaksikerroksisen, ilmeisesti 1800-luvun alussa rakennetun puisen päärakennuksen edustalle. Kartanoon kuuluu yhteensä 14 rakennusta. Päärakennuksen molemmin puolin ryhmittyviä talousrakennuksia hallitsee suuri tiilinen valkeaksi rapattu navetta-tallirakennus 1830-luvulta sekä tiilinen sikala."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.654091047,23.339678642 60.655215170,23.333051101 60.656947847,23.334375973 60.656205503,23.338860528 60.655060996,23.339916933 60.654091047,23.339678642" ;
        poi:history       "Someron Sillanpään kylän autiona olleista neljästä kantatilasta 1747 muodostettun Åvikin kartanon maille perustettiin Åvikin lasitehdas, joka oli tuolloin maan ainoa lasitehdas. Tehdas toimi vuodesta 1747 vuoteen 1833 saakka, jolloin kartanon rakennukset päärakennusta lukuun ottamatta tuhoutuivat tulipalossa. \r\n\r\nKartanon päärakennus rakennettiin todennäköisesti 1802. Nykyiseen mittaansa se laajennettiin 1860-luvulla ja sitä muutettiin myös 1910. Rakennuksen 1860-luvulta periytyvä länsiosa uusittiin 1939. Kartanon suuri kivinavetta rakennettiin 1830-luvulla ja muut talousrakennukset 1900-luvun alussa. Hämeen Härkätien linjaus kulki aikoinaan kartanon rakennusten välistä. Kartanolle perustettiin useita torppia 1700- ja 1800-luvuilla ja sen maista on myöhemmin erotettu yli 20 lohkotilaa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k761 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1828" ;
        skos:prefLabel    "Åvikin kartano ja lasitehtaan paikka"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9816>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Rislakki, Jukka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9816" .

<http://example/upload-base/#metadescription_230>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:53+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1802630~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7787>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Snellmaninkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1722050927422" ;
        wgs84:long        "24.9541210601808" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7787" .

koko:p5035  dc:created  "2012-05-25T07:19:32.177+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T07:19:32.273+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "bagerier"@sv , "bakeries"@en , "leipomot"@fi .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p35>
        a                 poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label        "Levyhalli"@fi ;
        dc:created        "2012-05-24T12:19:26.583+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified       "2012-12-27T14:21:00.551+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject        koko:p6768 , koko:p33283 , koko:p25417 ;
        poi:assetID       "B5" ;
        poi:description   "Vanha levyhalli rakennettiin 1917 entisen kaleeritelakan korjausaltaan paikalle telakan pumppaamoksi, kattilahuoneeksi ja työpajoiksi. Rakennuksessa oli lisäksi paineilmalaitteisto ja tarpeelliset työkaluvarastot sekä pukuhuone- ja konttoritilat.\n\nRakennus on pääosin alkuperäisessä asussaan, kattoikkunat on muutettu ilmeisesti vuonna 1928. Sisätiloissa on purettu yksi väliseinä konepajaosastossa, joka oli alkuaan jaettu konepajaksi ja pajaksi.\n\nItsenäisyyden ajan alussa rakennus tuli Suomenlinnan Teknillisen hallituksen konepajan hallintaan ja sitä käytettiin moottorialusten kunnostukseen. Vuonna 1921 Ilmailuvoimien lentokonetehdas (myöh. Valtion lentokonetehdas) aloitti toimintansa Suomenlinnassa, ja entisestä laivojen korjaus- ja rakennushallista tuli lentokoneiden kokoonpanohalli.\n\nVuonna 1936 lentokonetehdas siirtyi lopullisesti pois Suomenlinnasta ja kaikki sen käytössä olleet tilat tulivat telakalla jo vuonna 1930 toimintansa aloittaneen Valtion laivatelakan käyttöön. Valtion laivatelakasta ja Valtion Metallitehtaat yhtymästä muodostettiin sotien jälkeen Valmet Oy, jonka käytössä rakennus oli aina vuoteen 1985, minkä jälkeen se siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan. Nykyisin hallia käyttää Viaporin telakka ry. veneiden kunnostushallina. Levyhallin koneistus on peräisin Valmet Oy:n toiminta-ajalta.\n\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 73\n\nLähteet:\n\nBjörklund, Nils G, 1990. Valmet Asetehtaiden muuttuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Jyväskylä.\nMV SL Rak.hist. Rosén, Helena, 1986. Telakan historiikki. Telakkajaoston muistio.\nMV SL Valtion laivatelakan kirjeenvaihto 1920-30.\nMV SL Valokuva-arkisto.\nMV SL Piirustukset mf.n:o 202-210, originaalit MV."@fi ;
        poi:history       "Vanha levyhalli rakennettiin 1917 entisen kaleeritelakan korjausaltaan paikalle telakan pumppaamoksi, kattilahuoneeksi ja työpajoiksi. Rakennuksessa oli lisäksi paineilmalaitteisto ja tarpeelliset työkaluvarastot sekä pukuhuone- ja konttoritilat.\n\nRakennus on pääosin alkuperäisessä asussaan, kattoikkunat on muutettu ilmeisesti vuonna 1928. Sisätiloissa on purettu yksi väliseinä konepajaosastossa, joka oli alkuaan jaettu konepajaksi ja pajaksi.\n\nItsenäisyyden ajan alussa rakennus tuli Suomenlinnan Teknillisen hallituksen konepajan hallintaan ja sitä käytettiin moottorialusten kunnostukseen. Vuonna 1921 Ilmailuvoimien lentokonetehdas (myöh. Valtion lentokonetehdas) aloitti toimintansa Suomenlinnassa, ja entisestä laivojen korjaus- ja rakennushallista tuli lentokoneiden kokoonpanohalli.\n\nVuonna 1936 lentokonetehdas siirtyi lopullisesti pois Suomenlinnasta ja kaikki sen käytössä olleet tilat tulivat telakalla jo vuonna 1930 toimintansa aloittaneen Valtion laivatelakan käyttöön. Valtion laivatelakasta ja Valtion Metallitehtaat yhtymästä muodostettiin sotien jälkeen Valmet Oy, jonka käytössä rakennus oli aina vuoteen 1985, minkä jälkeen se siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan. Nykyisin hallia käyttää Viaporin telakka ry. veneiden kunnostushallina. Levyhallin koneistus on peräisin Valmet Oy:n toiminta-ajalta.\n\n\nHelena Rosén 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nVuonna 1927 rakennusnumero B IV 73\n\nLähteet:\n\nBjörklund, Nils G, 1990. Valmet Asetehtaiden muuttuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Jyväskylä.\nMV SL Rak.hist. Rosén, Helena, 1986. Telakan historiikki. Telakkajaoston muistio.\nMV SL Valtion laivatelakan kirjeenvaihto 1920-30.\nMV SL Valokuva-arkisto.\nMV SL Piirustukset mf.n:o 202-210, originaalit MV."@fi ;
        poi:poiType       <http://www.yso.fi/onto/yso/p17285> ;
        poi:subjectAgent  <http://ldf.fi/history/kb/p5809> ;
        poi:webPage       "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2698716\n" ;
        wgs84:lat         "60.14503686829933" ;
        wgs84:long        "24.985727739334152" .

blue_route:c30  a     :Connection ;
        :destination  blue_route:s31 ;
        :source       blue_route:s30 .

<http://example/upload-base/#metadescription_5997>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B71FF119-B25C-4A32-8D66-5E3FB832ED2B> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5140>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Luotsikatu neljä 1906-2006" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7564> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7420> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7421> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5139> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/luotsikatu-nelja-1906-2006" .

rky:p678  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kirjailija, professori Zacharias Topeliuksen (1818-1898) synnyin- ja lapsuudenkoti Kuddnäsillä on huomattavaa henkilöhistoriallista merkitystä. Topelius kirjoitti teoksissaan Kuddnäsissä ja Uudessakaarlepyyssä viettämästään lapsuudesta. Hyvin säilyneellä, museokäytössä olevalla rakennusryhmällä on oma erityinen asemansa Topeliuksen elämänpiirin ja elämäntyön arvioinnissa ja tulkinnassa. Kuddnäs kuvastaa yleisemminkin säätyläisperheen asumistapaa 1800-luvun alkupuolella.\n\nKuddnäs sijaitsee Uudenkaarlepyyn kaupunkialueen pohjoispuolella Ragnörnforsin alapuolella Lapuanjoen ja maantien välissä. Mansardikattoinen, hirsinen, valkeaksi rapattu päärakennus on rakennettu 1700-luvun lopulla Basilier-suvun omistajakaudella. Se, samoin kuin toinen sivurakennuksista, on siirretty paikalle. Päärakennus on sisustettu Topeliuksen ajan säätyläisasumista hyvin kuvaavaksi museoksi. Sivurakennukset sulkevat puistomaisen pihapiirin kahdelta sivustalta. Tilaan on alunperin kuulunut myös mm. navetta, mylly, paja ja sauna."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.529249381,22.534337288 63.529659098,22.532372238 63.529875080,22.532350842 63.530305995,22.532260218 63.531012328,22.532454015 63.530262185,22.537148163 63.530099225,22.536670340 63.529894427,22.536355717 63.529492023,22.534951440 63.529249381,22.534337288" ;
        poi:history       "Tilan historiallinen nimi on Kuddnissas, Kuddniss. Muotoon Kuddnäs sen vakiinnutti Topelius 1840-luvulla. Zacharias Topeliuksen isä, piirilääkäri Topelius osti tilan. Zacharias Topelius syntyi ja vietti siellä lapsuutensa, kunnes muutti 14-vuotiaana Kuddnäsistä opiskelemaan Helsinkiin. Tila oli Topeliuksen omistuksessa aina vuoteen 1873 saakka.\r\n\r\nSäätiö, jonka tarkoitus oli Topeliuksen synnyinkodin säilyttäminen, osti tilan 1933, ja Kuddnäs sisustettiin Topeliuksen kotimuseoksi 1934."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k893 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1718" ;
        skos:prefLabel    "Topeliuksen lapsuudenkoti Kuddnäs"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_1038>
        dcterms:modified  "2011-11-21T15:45:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1306119~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8143>
        dcterms:modified  "2010-02-03T15:58:38+0300" .

rky:p320  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Luopioisten syrjäisen torppaseudun Raiskio on aikanaan yleisen torppa-asutuksen tyypillinen, mutta harvinaistunut edustaja. \n\nRaiskion torppa sijaitsee Ämmätsäjärven pohjoispohjukassa mäenrinteessä. Runsaiden kivikautisten löytöjen perusteella alue on ollut suotuisaa asuinaluetta jo esihistoriallisena aikana.\n\nRaiskion torpan pihapiiri koostuu harmaista, vuoraamattomista, pääasiassa pärekattoisista hirsirakennuksista. Taloryhmä muodostaa asuinpihan ja talouspihan, joihin kuuluvat päärakennus, pakari, joka on entinen savutupa, vanha savutupa, savusauna, keittokota, vinttikaivo, talli, navetta, neljä aittaa, halkovaja ja kolme latoa sekä riihi. Piha on jaettu aitaamalla. Raiskion aitat on siirretty paikalliseen kotiseutumuseoon ja alkuperäiselle paikalle on pystytetty niiden kopiot. Raiskion päärakennus muodostuu kahdesta eri-ikäisestä rakennuksesta: vanhempi osa, entinen savupirtti, on mahdollisesti 1600-luvulta, uudempi osa 1700-luvulta. Välissä on porstua ja peräkamari.\n"@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.449250185,24.787755281 61.448973568,24.786785025 61.450300752,24.784086435 61.450777130,24.783508744 61.451360391,24.785067964 61.451846204,24.786301016 61.451417107,24.786954554 61.450739721,24.787933891 61.449815418,24.788300977 61.449427115,24.788083585 61.449250185,24.787755281" ;
        poi:history       "Raiskion torpan maat raivattiin tiettömän taipaleen taakse Ämmätsäjärven ranta-alueelle 1500-luvun lopulla. Raiskion torppa itsenäistyi 1919 Kantolan kartanosta ja Raiskiossa asuttiin 1960-luvun lopulle asti. Torpasta kuljettiin alun perin pääasiassa vesiteitse, ja maantieyhteytenä toimi 1950-luvulle saakka yli kilometrin mittainen kivinen polku."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k635 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:talonpoikaistalo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4004" ;
        skos:prefLabel    "Raiskion torppa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8238>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Aleksanterinkatu 22-24"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9390> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6721> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1685075770284" ;
        wgs84:long        "24.9529400030282" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8238" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6448>
        dcterms:modified  "2009-12-18T16:34:25+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p233>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Tenalji Kyhlenbeck "@fi ;
        dc:created       "2012-05-24T09:20:35.051+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-12-27T14:28:01.71+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39603 , koko:p38997 , koko:p39645 ;
        poi:assetID      "A11" ;
        poi:description  "Tenalji Kyhlenbeck sulkee Kustaanmiekan keskuslinoituksen vallihaudan etelän puolelta . Alkuaan se yhtyi kontregardi Hoppeen lännessä ja idän puolella se liittyy yhdysrakennuksen välityksellä Kuninkaanporttiin. Kontregardi Hoppen ja tenalji Kyhlenbeckin välille jäi vielä vuosina 1755-56 rakennettu kaponieeri Boije ( A 10 b).\n\nTenalji Kyhlenbeckin rakennustyöt käynnistyivät jo vuonna 1749 hieman erikoislaatuisessa järjestyksessä : työt alkoivat linnoitusluiskan rakentamisesta. Sinänsä tämä oli hyvin käytännöllistä, sillä rakennusaineena käytettiin keskuslinnoituksesta louhittua kiveä. Vuoteen 1754 mennessä muurattiin ainoastaan tenaljin sivumuurit ja jatkettiin luiskan muotoilua. Kasemattoitu osa rakennettiin valmiiksi vuosina 1754-56. Valmiissa varustuksessa oli kaksi avointa ja kaksi suljettua harmaakivikasemattia sekä tiilellä revetoitu ruutivarasto. Varustuksen päällä oli ampumataso, jonka rintavarustus oli hakattu suoraan kallioon ja peitetty maalla. Tämän jatkeena oli jo aiemmin mainittu linoitusluiska. Samanaikaisesti kasemattoidun osan kanssa rakennettiin yhdyskäytävä tenalji Kyhlenbeckin ja Kuninkaanportin välille. Tässä varustuksessa oli viisi avokasemattia ja näiden ja Kyhlenbeckin väliin jäi vielä käytävä, joka päättyi kapeaan porttiholviin tenalji Kyhlenbeckin sisäpuolella. Tämän edestä nousi luiska ampumatasanteelle. Vuonna 1777 tenaljin kasemattien lattiat kivettiin ja toinen avokasemateista muurattiin umpeen tiilellä ja siihen asennettiin ovi.\n\nVenäläisten toimesta tenaljin etuseinä muurattiin uudelleen muotoonhakatulla graniitilla vuonna 1852. 1870-luvulla, jolloin kontregardi Hoppe purettiin kokonaan ja kaponieerit Delwig ja Boije peitettiin maalla, avattiin tenalji Kyhlenbeckin oikean siiven muuriin leveä kulkuaukko. Vuonna 1890 varustuksen päällä olleen neljän tykin tykkiaseman maavallia korotettiin ja korjattiin. Kasematit olivat venäläisen kauden alkupuolella käytössä mm. muonavarastoina, mutta kauden lopulla tyhjillään.\n\nKyhlenbeckin muurinharjoja ja luiskia kunnostettiin työllisyystöinä 1960-luvulla .\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 8, 10a, 14-28a, 32-34, 40, 57\nKrA G 17, 18b, 21-23, 28,29, 36, 38, 45-48, 55-60, 64, 66, 68-70,73, 78a, 79, 81\nMV SL VIK A 147-156"@fi ;
        poi:history      "Tenalji Kyhlenbeck sulkee Kustaanmiekan keskuslinoituksen vallihaudan etelän puolelta . Alkuaan se yhtyi kontregardi Hoppeen lännessä ja idän puolella se liittyy yhdysrakennuksen välityksellä Kuninkaanporttiin. Kontregardi Hoppen ja tenalji Kyhlenbeckin välille jäi vielä vuosina 1755-56 rakennettu kaponieeri Boije ( A 10 b).\n\nTenalji Kyhlenbeckin rakennustyöt käynnistyivät jo vuonna 1749 hieman erikoislaatuisessa järjestyksessä : työt alkoivat linnoitusluiskan rakentamisesta. Sinänsä tämä oli hyvin käytännöllistä, sillä rakennusaineena käytettiin keskuslinnoituksesta louhittua kiveä. Vuoteen 1754 mennessä muurattiin ainoastaan tenaljin sivumuurit ja jatkettiin luiskan muotoilua. Kasemattoitu osa rakennettiin valmiiksi vuosina 1754-56. Valmiissa varustuksessa oli kaksi avointa ja kaksi suljettua harmaakivikasemattia sekä tiilellä revetoitu ruutivarasto. Varustuksen päällä oli ampumataso, jonka rintavarustus oli hakattu suoraan kallioon ja peitetty maalla. Tämän jatkeena oli jo aiemmin mainittu linoitusluiska. Samanaikaisesti kasemattoidun osan kanssa rakennettiin yhdyskäytävä tenalji Kyhlenbeckin ja Kuninkaanportin välille. Tässä varustuksessa oli viisi avokasemattia ja näiden ja Kyhlenbeckin väliin jäi vielä käytävä, joka päättyi kapeaan porttiholviin tenalji Kyhlenbeckin sisäpuolella. Tämän edestä nousi luiska ampumatasanteelle. Vuonna 1777 tenaljin kasemattien lattiat kivettiin ja toinen avokasemateista muurattiin umpeen tiilellä ja siihen asennettiin ovi.\n\nVenäläisten toimesta tenaljin etuseinä muurattiin uudelleen muotoonhakatulla graniitilla vuonna 1852. 1870-luvulla, jolloin kontregardi Hoppe purettiin kokonaan ja kaponieerit Delwig ja Boije peitettiin maalla, avattiin tenalji Kyhlenbeckin oikean siiven muuriin leveä kulkuaukko. Vuonna 1890 varustuksen päällä olleen neljän tykin tykkiaseman maavallia korotettiin ja korjattiin. Kasematit olivat venäläisen kauden alkupuolella käytössä mm. muonavarastoina, mutta kauden lopulla tyhjillään.\n\nKyhlenbeckin muurinharjoja ja luiskia kunnostettiin työllisyystöinä 1960-luvulla .\n\nHelena Rosén 1995\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\n\nLähteet:\n\nKA VSA 17044\nKrA Ö 8, 10a, 14-28a, 32-34, 40, 57\nKrA G 17, 18b, 21-23, 28,29, 36, 38, 45-48, 55-60, 64, 66, 68-70,73, 78a, 79, 81\nMV SL VIK A 147-156"@fi ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        poi:webPage      "http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10408324\n" ;
        wgs84:lat        "60.13862718683254" ;
        wgs84:long       "24.989820790290878" .

koko:p38994  dc:created  "2012-05-25T10:25:47.605+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T10:25:47.733+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "pukuhuoneet"@fi , "pukuhuoneet"@en , "pukuhuoneet"@sv .

<http://example/upload-base/#metadescription_8737>
        dcterms:modified  "2010-02-17T20:46:48+0300" .

rky:p580  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kenkäveronniemen pappilalla on merkittävä asema pappila-arkkitehtuurin kehityshistoriassa. Se kuvastaa erinomaisella tavalla 1800-luvun puolivälin jälkeen pappiloiden rakentamisessa tapahtunutta arkkitehtuurimuutosta; vapautumista empiren säännöistä kohti vapaampaa jäsentelyä.\n\nEntinen Mikkelin maaseurakunnan kirkkoherran pappila sijaitsee Saimaaseen viettävän peltoaukean ympäröimänä Mikkelin keskustan kaakkoispuolella.\n\nPappilan päärakennus on maamme ensimmäinen uusrenessanssipappila ja tyylillisesti käänteentekevä pappila-arkkitehtuurissamme. 1869 valmistunut päärakennus on lääninarkkitehti Alfred Cavénin suunnittelema. Pihapiiri muodostuu pappilan aikaisista rakennuksista, asuintuvasta, aittarivistä, navetasta, holvatusta maakellarista, kuivaamorakennuksesta ja saunasta. Päärakennuksen ja järven välissä oleva puutarha on rekonstruoitu rakennusten korjauksen yhteydessä 1980-luvulla. Pihapiiriin on myös valmistunut uudisrakennus näyttelyitä varten.\n\nKenkäveronniemen pappilan merkittävyyttä lisää kaupungin läheisyydestä huolimatta säilynyt maanviljelyksen tuotantomaisema. Mikkelipuisto täydentää tulevaisuudessa pappilan kulttuurimaisemaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.674730715,27.286288487 61.672760153,27.286069654 61.671524005,27.284318966 61.672161756,27.283388334 61.673973374,27.283605547 61.674989525,27.284150119 61.675118967,27.283319274 61.676311548,27.281093357 61.677860614,27.279695266 61.678319736,27.277427080 61.678666767,27.275851147 61.680858211,27.274291509 61.681977674,27.277262425 61.682670225,27.278501796 61.683128782,27.279029950 61.682720919,27.281847887 61.682788521,27.285571085 61.681192191,27.286151108 61.677112544,27.285642619 61.676385831,27.285367180 61.674730715,27.286288487" ;
        poi:history       "Pappila on sijainnut Kenkäveroniemessä ajoittain jo 1430- tai 1440–luvulta lähtien ja pysyvästi 1500–luvulta lähtien. Uusi pappilarakennus tehtiin 1700–luvun puolivälissä ja se korjattiin perusteellisesti 1784-1785. Nykyistä edeltävä päärakennus valmistui 1817.\r\n\r\nNykyinen pappila valmistui 1869 ja toimi kirkkoherranvirastona vuoteen 1968 saakka. Sen jälkeen se oli joitakin vuosia teollisuuskäytössä ja sen sisätilat kokivat suuria muutoksia. Pappilaa restaurointiin matkailu- ja toimintakeskukseksi arkkitehti Jaakko Merenmiehen suunnitelmien mukaan 1980-luvun lopussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k491 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:navetta , poio:puisto , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=333" ;
        skos:prefLabel    "Kenkäveronniemen pappila"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8498>
        a             th:Rakennus ;
        rdfs:label    "Malmin pelastusasema"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2505778793977" ;
        wgs84:long    "25.0476343645885" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8498" .

koko:p32363  dc:created  "2012-05-28T09:46:13.787+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-28T09:46:13.915+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "residential buildings"@en , "bostadshus"@sv , "asuinrakennukset"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i148>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Asematunnelin Anneli" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i147> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i147> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/viihdemusiikki/asematunnelin-anneli" .

rky:p914  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Forssan teollisuusympäristö on ainutlaatuinen, yhden maamme varhaisimman maaseudulle perustetun tekstiiliteollisen yrityksen ympärille rakentunut yhdyskunta teollisuusrakennuksineen, kirkkoineen, kouluineen sekä eri aikakausilta olevine työväen asuinalueineen. Tehdasalueen rakennuskanta on arkkitehtoniselta suunnittelultaan korkeatasoista. Erityisesti vanhemmat kerrostumat tuovat hyvin esiin kansainvälisen teollisuusarkkitehtuurin vaikutuksen Suomessa.\n\nForssan puuvillatehtaan eli kehräämön ja kutomon tehdasalueet sijaitsevat nykyisen Forssan kaupungin keskustassa Loimijoen varressa noin kilometrin päässä toisistaan. Tehdasalueiden monipuolinen punatiilinen rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvun loppupuolelta. \n\nKehräämön rakennuskanta käsittää pääasiassa 1800-luvun puolivälissä ja vuosisadan loppupuolella rakennettuja tuotantorakennuksia kuten kehräämön, jätekehräämön, pajan, puusepänverstaan, valimon, voimalaitoksen sekä puuvillamakasiinin. Voimalaitos on vanhimpia säilyneitä voimalarakennuksia maassamme. Suuri osa rakennuksista on arkkitehtien G. Th. Chiewitz ja Th. Deckerin suunnittelemia. Tehdasalueeseen liittyy laaja englantilaistyyppinen tehtaanpuisto toimihenkilöiden asuinrakennuksineen. Sinne on siirretty myös entinen tehtaankoulu. Työväen asuintalot, joista viisi on tehtaan perustamisajalta, on sijoitettu tehtaaseen johtavan Wahréninkadun varrelle ja ne lukeutuvat maamme työväenasuntorakentamisen vanhimpaan kerrostumaan. \n\nKutomoalueen rakennusvaiheet ulottuvat vuodesta 1877 aina 1960-luvun lopulle. Vanhimpaan punatiiliseen rakennuskantaan kuuluvat kutomo valkaisimo- ja verstassiipineen, viimeistämörakennukset kutomosta itään ja voimakeskus Loimijoen vastarannalla. Sahakattoinen automaattikutomo on 1950-luvulta. Tehdasalueella on myös entinen konttori vuodelta 1909.\n\nTammelan seurakuntaan kuuluneen tehdasyhdyskunnan 1910-luvulla rakennettu punatiilinen pitkäkirkko ja jugendvaikutteinen pappila sijaitsevat kumpareella puiston ympäröiminä. Kirkon itäpuolella on Kalliomäen laaja, hyvin säilynyt ja yhtenäinen työväestön asuinalue, joka on rakentunut 1800-luvun lopulla kymmenen kujan eli \"linjan\" varrelle. \n\nUudenkylän tiivis asuinalue sijaitsee kehräämön ja kutomon tehdasalueiden välissä, Loimijoen varrella. Asuin- ja liikerakennusten alue on rakentunut 1800-luvun loppupuolella. Parhaiten säilynyt katunäkymä on Keskuskadun varrella, jossa olevat 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen puiset asuin- ja liikerakennukset muodostavat yhtenäisen ja elävän kokonaisuuden. Yksittäisistä rakennuksista merkittäviä ovat Forssan Elävien Kuvien teatteri (1906), Forssan työväentalo (1930) ja Hotelli Maakunta (1939) sekä 1883 Theodor Deckerin suunnitelman mukaan rakennettu Forssan Osakeyhtiön hotelli, joka on ollut myös Forssan kauppalantalona."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.811052203,23.628976705 60.810840098,23.632753060 60.810845789,23.634835033 60.810528987,23.635229075 60.810853009,23.637502703 60.811048064,23.639127134 60.810861039,23.640495699 60.806935693,23.636403134 60.806349690,23.630086208 60.808480447,23.626104423 60.807942214,23.624052356 60.808498090,23.622409630 60.811734122,23.618869795 60.812754057,23.621576643 60.813294858,23.620909525 60.813812525,23.621996403 60.815535145,23.616342487 60.817363327,23.618151359 60.818453846,23.622087881 60.819049481,23.621885564 60.819840840,23.622070476 60.821381193,23.620757145 60.820122256,23.627472701 60.819156940,23.626550765 60.818032700,23.624661326 60.816273546,23.626579109 60.815795540,23.625920920 60.816099818,23.625022636 60.815435392,23.623832918 60.814947664,23.624317369 60.814413104,23.623704507 60.814150930,23.623243928 60.814032513,23.623490216 60.814475942,23.624187935 60.814463084,23.624912539 60.813683841,23.624909433 60.813422383,23.624448476 60.813135768,23.624902121 60.811886902,23.625702966 60.811052203,23.628976705" ;
        poi:history       "Teollisuusmies Axel Wilhelm Wahrén perusti 1847 Tammelaan Kuhalankosken partaalle Forssan puuvillankehruuyhtiön.  Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennettiin kehräämö, makasiini, ruokalarakennus kostholli, puuvillamakasiini ja tehtaalle johtavan tien varteen yhdeksän työväen asuinrakennusta. Kehräämöä laajennettiin sittemmin useassa vaiheessa ja purettujen kolmen työväen asuinrakennuksen ja kosthollin paikalle pystytettiin asuinrakennukset 1900-luvun alussa. Loimijoen toisella puolella olevat valimo ja vesivoimalaitos patoineen rakennettiin 1877. Insinööri Christian Bruunin suunnittelemaa voimalaa laajennettiin 1880-luvulla ja 1899.\r\n\r\n1850-luvulla Wahrén käytti Forssassa laajasti hyväkseen lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin asiantuntemusta. Chiewitz suunnitteli mm. 1854 perustetun kutomon sekä kehräämöä ympäröivään Tehtaanpuistoon 1855 myöhemmin klubirakennukseksi muutetun asuinrakennuksen, jota laajennettiin 1870-luvulla Theodor Deckerin suunnitelman mukaan. Englantilaistyyliseen, ruotsalaisen puutarha-arkkitehdin A.F. Rydbergin suunnitelmaan perustuvaan puistoon rakennettiin myös Chiewitzin suunnittelema tehtaankoulu 1861, lääkärintalo ja kasvihuone. Chiewitzin suunnitteleman kasvihuoneen paikalla nykyisin oleva kasvihuone on järjestyksessä vähintään neljäs. Sekä Deckerin että Chiewitzin suunnittelemia virkailija-asuntoja rakennettiin alueelle 1850-1890-luvuilla. Puiston muut virkailija-asunnot rakennettiin 1860-, 1870- ja 1890 -luvuilla.\r\n\r\nVuonna 1854 Wahrén laajensi toimintaa rakentamalla kutomon kilometrin päähän kehräämöstä, Haudankorvan kylään Viksbergin kartanon maille. Ensimmäisen kutomon tuhouduttua tulipalossa 1877 Wahrén tilasi uuden kutomon piirustukset Englannista oldshamilaiselta arkkitehti Edward Pottsilta. Rakennus valmistui 1877, sitä laajennettiin ja korotettiin useassa vaiheessa vuosina 1883-1907. 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella valmistuneissa siipirakennuksissa sijaitsivat alunperin valkaisimo sekä kutomon varastot ja konehuoneet. Viimeistämön vanhimmat osat rakennettiin 1880- ja 1890-luvuilla. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema laajennus otettiin käyttöön 1924. Samoihin aikoihin valmistui myös Lindahlin suunnittelema voimalaitos Loimijoen rantaan. Oy Finlayson-Forssa Ab:n automaattikutomo rakennettiin 1950-51 vanhan kutomon viereen professori O. Haneliuksen ja arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemana. Kutomo muutettiin 2002 kauppakeskukseksi. \r\n\r\nKalliomäen työväen asuinalue rakennettiin paikalle, joka oli ollut Linikkalan kylän mäkitupa-aluetta. Forssa Osakeyhtiö jakoi 1870-luvulla Ronttismäeksi kutsutun alueen linjoihin ja vuokrasi pienet tontit työväestölleen. Alue rakennettiin 1880- ja 1890-luvuilla nykyiseen laajuuteensa. Kalliomäen länsipuolella olevan Forssan tehdasyhdyskunnan myöhäisgotiikkaa edustavan kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin 1914-1918. Jugendhenkinen pappila valmistui 1911 insinööri Jalo Ehlersin suunnitelmien mukaan.\r\n\r\nUudenkylän työväen asuinalue rakentui 1800-luvun lopulla tiiviisti ja säätelemättömästi, rakennusvalvonnan piiriin alue tuli 1920-luvulla. Elävien Kuvien Teatterin, Suomen vanhimman maaseudulle rakennetun elokuvateatterin, suunnitteli taiteilija Johan Albert Lindfors. Uudenkylän alueella sijaitsivat Forssan työväentalot. Historiallinen rakennus, jossa pidettiin Forssan puoluekokous 1903, tuhoutui tulipalossa 1908. Sitä seurannut työväentalo tuhoutui puolestaan Uudenkylän palossa 1929. Nykyisen klassististyylisen, 1930 valmistuneen työväentalon suunnitteli rakennusmestari Heikki Siikonen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k061 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:seurantalo , poio:puisto , poio:pappila , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1881" ;
        skos:prefLabel    "Forssan teollisuusyhdyskunta"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_8997>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:31+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1444683~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8140>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Onko äiti kotona?" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8141> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8142> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6379> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7065> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8146> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8138> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8140" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6350>
        dcterms:modified  "2011-05-24T14:03:13+0300" .

[ dcterms:description  "Kahden luovan taiteilijan, kirjailijan ja kuvataitelijan, hankalaa perhe-elämää tarkastellaan kasvavan ja kehittyvän tytön näkökulmasta. Perhe asuu Munkkiniemessä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1723> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i12>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7159>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:18+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1887904~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_4655>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1230037~S9*fin> .

rky:p1113  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utin puolustus- ja sotahistoriallinen linnoitus- ja varuskunta-alue muodostuu venäläisestä 1700-luvun lopun bastionilinnakkeesta ja 1900-luvun alkupuolen uuden aselajin, lentovoimien kasarmista. Utin lentokenttä on Suomen ilmavoimien ensimmäinen lentoasema ja edustava esimerkki Puolustusministeriön 1920-1930-luvun rakennustoiminnasta.\n\nRajalinnakkeeksi rakennettu Utti liittyy Kustaan sotaan 1788-1790 ja venäläiseen linnoitusvaiheeseen 1790-luvulla. Utin vartiolinnake on rakennettu turvaamaan Lappeenrantaan johtanutta maantietä, joka kulki Haukkasuon ja Haukkajärven välisellä Salpausselän harjanteella. Kivimuurirakenteinen säännöllinen linnake muodostuu kahdesta pohjoiseen ja kahdesta etelään suuntautuvasta bastionista. Linnakkeeseen liittyy puolen kilometrin pituiset katvetiet.\n\nUtin linnakkeen viereen on rakennettu Suomen ensimmäinen ilmavoimien maalentoasema. Lentovoimien varuskunta-alueen asemakaava on symmetrinen ja aksiaalinen, ja akselin päätteenä on komentajan asunto. Suuri osa Utin rakennuksista, kuten komentajan asunto, upseerikerho, entinen miehistökasarmi, vesitorni sekä upseerien ja aliupseerien asuintalot sekä puistosuunnitelma ovat 1920-luvulta ja tyyliltään klassistisia.\n\n1930-luvun tulosta ovat sairaala, kaksi kivirakenteista lentokonehallia ja muutama asuinrakennus. Tiilirakenteiset halli-, huolto- ja teknilliset rakennukset ovat funktionalistisia. Rakentaminen on keskittynyt ydinalueella 1920-luvun kaavan mukaisesti, kun taas sen ulkopuolella rakennukset on hajasijoitettu maastoon. Taustalla on ilmasodankäynnin kehitys, puolustukselliset näkökohdat ja funktionalistinen avoin kaavasuunnittelu."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.896319538,26.913126731 60.896774511,26.930218430 60.890991557,26.932970715 60.889651997,26.924233279 60.888754645,26.912103768 60.889453133,26.910927808 60.890974558,26.904922481 60.896319538,26.913126731" ;
        poi:history       "Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 Ruotsi oli joutunut luovuttamaan alueita Venäjälle. Ns. Kustaan sota, jolla Kustaa III pyrki saamaan takaisin maa-alueita, päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Nykyisen Utin kasarmialueen läheisyydessä olevalla kentällä käytiin Kustaan sodan aikana 1789 \"mainehikas Utin taistelu\".\r\n\r\nUtti rakennettiin venäläisten toimesta 1791-1792 vartiolinnakkeeksi sulkemaan ylistä Viipurintietä, jonka varrelle oli aiemmin pystytetty Taavetin linnoitus 1773-1781. Linnoitus kuului Pietarin suojaksi rakennettuun kolmiportaiseen linnoitusvyöhykkeeseen, joka rakennettiin kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla. Utin lisäksi kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin Ruotsinsalmen merilinnoitus ja sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat.\r\n\r\nLinnakkeen sisäpuolelle rakennettiin pieni varuskuntakaupunki, jossa oli kasarmitilaa noin 400:lle hengelle. Utin varustelutyöt loppuivat 1799, ja se menetti merkityksensä ja lakkautettiin Haminan rauhan jälkeen.\r\n\r\nUtin kankaalla oli 1900-luvun alussa Venäjän ilmavoimien toimintaa, ja vuoden 1918 aikana sen huomattiin soveltuvan maalentokentän tarpeisiin. Uttiin päätettiin sijoittaa lentoasema lentokouluineen 1919. Ilmavoimien lentoasemat keskittyivät 1920-luvulla Kaakkois-Suomeen, ja maakoneiden suorituskyvyn noustua verrattuna vesikoneisiin Utista alkoi tulla ilmavoimien tärkein tukikohta.\r\n\r\nUtin rakennusten piirustukset valmistuivat Puolustusministeriössä 1920. Vuoden 1922 asemapiirroksen mukaan kasarmialueella oli jo lentokenttä, pieniä varastoja ja neljä kevytrakenteista hallia. Toisessa vaiheessa rakennettiin kasarmi, ruokala ja aliupseerien rakennus sekä pienempiä ulkorakennuksia. Kolmannessa vaiheessa rakennettiin lisää asuintiloja aliupseereille, upseereille ja komentajalle.\r\n\r\nUtin alueelle tehtiin maankäytön ja maisemanhoitosuunnitelma 1999-2000. Linnake siirtyi Metsähallituksen haltuun 2002. Valkealan kunta on kunnostanut linnoitusta Museoviraston johdolla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k286 ;
        poi:poiType       poio:liikennepaikka , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1435" ;
        skos:prefLabel    "Utin linnake ja varuskunta (varuskunta)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8734>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Elokuvateatteri Bio Athena"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Bio Athena" , "Elokuvateatteri Orion" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8733> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6633> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9546> ;
        wgs84:lat            "60.1666351551106" ;
        wgs84:long           "24.9329462096236" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/elokuvateatteri-bio-athena" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9448>
        dcterms:modified  "2010-11-09T15:39:46+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6944>
        dcterms:modified  "2011-06-09T08:43:51+0300" .

rky:p1373  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus. Se on yksi merkittävimmistä I maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Helsinkiä ympäröivä, maa- ja meriasemista muodostuva linnoitusketju antaa hyvän kuvan linnoitustekniikasta ja sen kehityksestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustusketjun hyvin säilyneet, tyypilliset ja harvinaiset osat ja kokonaisuudet edustavat eri linnoitusvaiheita, rakennustapoja, historiallista kerroksellisuutta, linnoitusjärjestelmän alueellista laajuutta ja maisemallisia arvoja. \n\nMaalinnoitus kehystää Helsinkiä kahtena puolikaaren muotoisena ketjuna Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilla. Maarintaman puolustusvarustukset ovat yleensä asutuksen keskellä. \n\nMaarintaman ensimmäinen harva puolustusketju 6-7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta rakentuu yleensä maavalleista mäkialueilla. Parhaiten säilynyt esimerkki on Länsi-Herttoniemessä Viikin pelloilta nousevan harjanteen päällä. Toinen ja kolmas linnoitusketju noin 10-12 kilometrin päässä keskustasta on yhtenäisempi ja rakennusaikanaan moderni kantalinnoitettu ketju, jossa tukikohdat muodostuvat erillisistä puolustus-, huolto- ja tykistöasemista. Etulinjan tulipesäkkeitä ja suojahuoneita on kaivettu maahan tai louhittu kallioon ja vahvistettu harkkomuurauksella tai betonilla. Etulinjan takana olevat varustukset on kätketty maastoon.\n\nUloimman puolustusvyöhykkeen kantalinnoitettuja asemia ovat Vantaan Mustavuorella ja Länsimäellä sekä Helsingin Kivikossa, Jakomäessä ja Kontulassa olevat laajoina kokonaisuuksina säilyneet tukikohdat, jotka antavat hyvän kuvan tukikohtien rakennustekniikasta, hajasijoittelusta (puolustusasemat, suojavallit, piikkilankaesteet, luolat, huoltoalueet ja tieverkostot) sekä avoimista ampuma-aloista. \n\nYksittäisiä hyvin säilyneitä rakenteita ovat mm. Vantaalla Maratonpuiston puolustusasemat, Helsingissä Maununnevan suojahuoneet ja asemat ja Myllypuron tykkipatteri. Ala-Malmin Ormusmäessä taisteluasemien luolasuojat ovat sodan loppuvaiheessa rakennettuja. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä olevassa puolustusasemassa on ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kannelmäen katettujen taisteluhautojen jäänteet ovat ainoat laatuaan.\n\nPuolustushistorian eri kerroksia näkyy Vartiokylässä, jossa ovat sekä Linnavuoren linnoituslaitteet että varhaiskeskiaikainen mäkilinna. Pajamäessä on edustavan puolustusaseman lisäksi toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-aseman rakenteita. \n\nEspoossa Mäkkylän ja Vallikallion mäkien varustuskokonaisuuksissa on sekä tyypillisiä että harvinaisia rakennusratkaisuja, tuliasemia, tykkiteitä ja luolia. Komendantinkalliolla on toisen maailmansodan ilmatorjuntarakenteita. Vallikalliolla on mm. ehjä tähystysasema ja suojahuone. Leppävaaran kalliolla on harvinaisia kaponieerirakenteita. Sisällissodan aikana asemissa taistelivat kaupunkia puolustavat punaiset ja etenevät saksalaiset. Laajalahdessa Koivistontien varrella sijaitsevalla linnoituskukkulalla on tyypillisiä harkkokivestä ja betonista rakennettuja linnoituslaitteita. Westendissä maalinnoituksen uloimman vyöhykkeen läntisimmän pisteen harvinaiset ja tyypilliset linnoituslaitteet ovat kalliojyrkänteellä.\n\nMerilinnoitusketjun linnakkeet ja puolustusasemat ovat Helsingin edustan saarilla. Sisä- ja ulkolinjasta muodostuvaan puolustusketjuun sisältyy myös vanhempia linnoituslaitteita ja nuorempia puolustusrakennelmia. Sisävyöhykkeeseen kuuluvat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Etulinjan muodostavat Helsingin edustalla Itä-Villinki, Santahamina, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja, Katajaluoto, Rysäkari ja Espoossa Miessaari.\n\nMeririntaman linnoituskokonaisuuteen kuuluvat laituri, aallonmurtaja, mukulakiviset tiet, kapearaiteinen rautatie, tykkipatterit, valonheitinasemat, mittaustornit ja varastot. Kasarmi- ja asuinrakennuksia on säilynyt mm. Rysäkarilla, Katajaluodolla ja Miessaarella. Betonipatteri käsittää mm. neljä avoasemassa olevaa tykkiä, joilla on maanalaiset ammusvarastot ja suojahuoneita. Monet merilinnoituskohteet ovat edelleen sotilasalueita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.203746891,24.791498284 60.203997899,24.792695275 60.203811305,24.793311694 60.203784156,24.794081838 60.203641515,24.795283988 60.203433553,24.797711808 60.202773818,24.797792346 60.202023746,24.797517053 60.201956406,24.791547840 60.203746891,24.791498284" ;
        poi:history       "Venäjän ja erityisesti Pietarin kaupungin puolustuksen kehittäminen Saksan uhkaa vastaan alkoi 1900-luvun alkupuolella. Taustalla oli tappiollinen, Japania vastaan käyty sota, jossa Venäjä menetti merkittävän osan laivastoa. Asian kiireellisyyden ja kustannusten vuoksi  ratkaisuksi nähtiin Suomenlahdelle rakennettavat rannikkolinnakkeet. Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden saariston linnoittaminen alkoi kuitenkin vasta 1910-luvulla. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä päälinnoituksen muodosti Tallinnan, Porkkalan ja Hangon välillä sijaitseva nk. Pietari Suuren merilinnoitus, jonka lisäksi rannikkolinnoituksia sijaitsi useissa puolustuslinjoissa eri puolilla saaristoa.\r\n\r\nYhden osan puolustusta muodosti Helsingin Kruunuvuorenselällä ja Katajanokalla sijaitseva sotasatama, jonka puolustuskalusto oli kuitenkin pahasti vanhentunut. Ruotsin vallan aikana rakennettu Viapori uudistettiin ja laajennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana meri-, maa- ja ilmapuolustukseen kykeneväksi linnoitukseksi. \r\n\r\nViaporin linnoitus (Krepost Sveaborg) laajeni Helsingin edustan ulkosaarille. Varsinaiset puolustuslaitteet sijoitettiin laajaksi kehäksi Viaporin, Kruunuvuorenselän ankkuripaikan ja Katajanokalla sijaitsevan laivastoaseman ympärille. Sotasataman mantereen puoleinen selusta päätettiin suojata kaupungin ympärille rakennettavalla kenttälinnoitevyöhykkeellä. Meripuolustusta palvelevat linnoitustyöt aloitettiin ulommaisen linjan saarilla 1914. Sodan aikana valmistuivat betoniset ja raskaasti aseistetut patterit Pyöräsaareen, Miessaareen, Rysäkarille, Katajaluodolle, Harmajaan, Kuivasaareen, Isosaareen, Itä-Villinkiin ja Vuosaaren Skatanniemelle. Toisen linjan muodostivat vanhemmat linnoitussaaret  Lauttasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Harakka, Viaporin keskuslinnoitus (Suomenlinna), Lonna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Nuottasaari ja Vasikkasaari.\r\n\r\nMaarintaman ensimmäisten kenttälinnoitteiden rakentaminen alkoi 1914. Linnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.  Linnoitusketjujen piti estää saksalaisten pääsy liian lähelle laivastoasemaa.\r\n\r\nEnsimmäisen sotavuoden jälkeen maalinnoitusten suunnitelmia muutettiin sotakokemusten, taktiikan ja tykistön kehittymisen vuoksi. Linnoitustöiden toinen vaihe alkoi 1915. Keveät kenttälinnoitteet korvattiin järeämmillä toisen ja kolmannen vyöhykkeen kantalinnoitteilla, joita ryhdyttiin rakentamaan kauemmaksi Helsingistä. Betoni alkoi myös syrjäyttää kiveä rakenteiden pääosana. \r\n\r\nLinnoittamisen seurauksena Helsinki muuttui seuraavina vuosina valtavaksi linnoitustyöleiriksi. Asemat hajautettiin laajalle alueelle ja taisteluhaudat sijoitettiin usein maisemaa hallitseville mäkialueille. Tukikohtiin liittyi lisäksi laajat avohakkuut ampuma-alan saamiseksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 saakka, jolloin Venäjän vallankumous ja sitä seuranneet Suomen itsenäistyminen ja sisällissota keskeyttivät työt.  Maarintaman eturintamaan rakennettiin yhteensä 36 kantalinnoitettua tukikohtaa, jotka ulottuivat laajana kaarena Espoosta Helsingin kautta Vantaalle. \r\n\r\nSuomen itsenäistymisen jälkeen maa- ja merilinnoituksen varustuksilla ei ollut merkittävää roolia Suomen sisällissodassa. Ainoastaan Leppävaarassa ja Ruskeasuolla olleet linnoitteet olivat punaisten käytössä huhtikuussa 1918 käydyissä taisteluissa. \r\n\r\nMyöhemmin maalinnoituksen luolia otettiin varastokäyttöön ja rakenteita räjäytettiin metalliromun vuoksi. Linnoiteita on tuhoutunut pääkaupunkiseudun asutuksen ja liikenneyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteita on jäänyt fragmentteina asutuksen sisään. \r\n\r\nMeririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Meririntaman linnoituksia uudistettiin myöhemmin ja niillä oli merkitystä vielä toisessa maailmansodassa ja myöhemminkin meripuolustuksen osana.\r\n\r\nMaa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k049 ;
        poi:poiType       poio:kasarmi , poio:satama , poio:luotsiasema , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" ;
        skos:prefLabel    "Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Lupauksenvuori)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8994>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Villihaukka" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9526> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7219> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9054> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9053> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9387> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9388> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9525> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i79> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8993> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8994" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2363>
        a                 th:Dekkari ;
        rdfs:label        "Katajanokka kello kymmenen" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2362> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/katajanokka-kello-kymmenen" .

rky:p1707  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "60.374893793,23.049106613 60.375121274,23.051407897 60.375183718,23.054630055 60.374738432,23.058149154 60.373592266,23.062190017 60.372910276,23.064305454 60.368173644,23.054002965 60.368881809,23.045567371 60.370931102,23.044579927 60.371843528,23.045943446 60.374893793,23.049106613" ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5182" ;
        skos:prefLabel    "Vuorentaan kartano"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_7061>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:31+0300" .

rky:p74  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Alkuaan Helsingin kaupungin ulkopuolelle Malmille 1894 vihitty Pohjoinen hautausmaa on useaan  otteeseen laajennettu, maan suurin hautausmaa. Evankelis-luterilaiseen hautausmaahan sisältyy useita yleisilmeeltään erilaisia osia, jotka ilmentävät  kulloinkin vallalla olleita puutarha- ja maisemataiteellisia tyylejä ja suunnitteluperiaatteita. Kiviaidan ympäröimälle hautausmaalle ovat leimallisia suurimittakaavaiset sommitelmat ja poikkeuksellisen monipuolinen ja hieno puulajisto. \n\nHautausmaan pohjoislaidassa on arkkitehti Selim A. Lindqvistin piirtämä 1920-luvun alussa valmistunut suuri siunauskappeli, jossa on useampi erillinen kappeli. Pohjoislaidalla on myös Lindqvistin 1936 suunnittelema funktionalistinen vesitorni.\n\nVanhimmat säilyneet haudat ovat vuodelta 1895. Hautausmaan keskiosassa on 1890-luvulla perustettu yksityinen Åbergin hautausmaa sekä korttelissa 34 alunperin yksityinen ns. Rundmanin alue 1900-luvun alusta. Malmin hautausmaan alkuaikojen työväestön yksittäis- ja linjahaudat ovat saaneet rinnalleen 1930-luvulta yleistyneet perhehaudat. \n\nHautausmaan uusin osa, ns. Viikin kolmio, on vuodelta 1997."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.231902308,25.018846462 60.233575374,25.020541009 60.236356286,25.022187249 60.237260735,25.022142996 60.238536644,25.021319323 60.240255411,25.021004543 60.241176166,25.021716336 60.241631785,25.023081893 60.241445888,25.026754548 60.241198095,25.029005810 60.241124114,25.029544757 60.241081194,25.030337329 60.240920751,25.031246594 60.240279901,25.034108872 60.239329484,25.036214970 60.238765370,25.036755796 60.238063358,25.037201934 60.237493496,25.037288027 60.237015746,25.036674633 60.236475389,25.035611297 60.236217515,25.034977028 60.234837466,25.031561801 60.232776516,25.025814228 60.232019489,25.023432229 60.231293273,25.021053543 60.230925099,25.018305901 60.231902308,25.018846462" ;
        poi:history       "Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 1894. Helsingin suomalais-ruotsalainen seurakunta oli lunastanut sotilaiden harjoituskenttänä olleen alueen 1888 hautausmaaksi. Ensimmäisen kerran hautausmaata laajennettiin1920, jolloin siihen liitettiin ns. venäläinen hautausmaa. Laajempien lisäalueiden rakentaminen aloitettiin 1936 arkkitehtien Arvo Muroman ja Albert Nybergin suunnitelman mukaan.\r\n\r\n1900-luvun alussa Malmin hautausmaalta saattoi perhehautojen lisäksi lunastaa myös yksittäishautoja tai osuuksia yhteis- eli ns. linjahautaan. Perhehautojen määrä lisääntyi Malmilla vasta 1930-luvulla, kun hautapaikat Hietaniemessä alkoivat olla vähissä.\r\n\r\nVainajat saattajineen kuljetettiin aikoinaan rautateitse hautausmaalle, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Malmin asemalta vedettiin pistoraide hautausmaalle 1894. Vuonna 1954 kuljetukset rautateitse lopetettiin ja Harjun ruumishuoneen toiminta lakkautettiin 1950-luvun lopulla. Hautausmaan oma, myöhemmin hautausmaan työntekijöiden huoltorakennuksena toiminut, asemarakennus valmistui 1896. \r\n\r\nArkkitehti S.A. Lindqvistin suunnittelemaan Kappeliin rakennettiin krematorio 1965. Uusi krematorio valmistui kappelin viereen 2007, rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Rotko & Hytönen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kappeli , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1557" ;
        skos:prefLabel    "Malmin hautausmaa"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7156>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Burgmanin talo"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1693237432156" ;
        wgs84:long        "24.9551563070699" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7156" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Asemahalli levittäytyi taivaankantena ihmismeren ylle, lattiana lainehtiva massa nuorten ihmisten päitä silmäntasalla. Tuhansia hiljaa äänteleviä kasvoja jotka eivät sävähtäneet hiukkaakaan kun jostain kuului pirullinen jyrinä. Jokaiselle oli olemassa vain oma suu, oma katse joka kohosi vain sekunniksi ympärillä seisovien olkapäiden yli. Kokoon puristunut parvi, jättiläismäinen parvi roskakalaa vangittuna rysään jonka pitkät teräsjohteet veivät kaikkiin esikaupunkeihin." ;
  dcterms:description            "Romaanin ensimmäisen osan lopussa Henrik joutuu nuorten saartamaksi rautatieasemalla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1917> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9350>
        dcterms:modified  "2010-07-29T15:25:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9445>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kotipiha Vallilassa " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9446> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i46> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:lisatietoa     "Toimittanut Minna Meriläinen." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9445" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6941>
        a                    th:MuuPaikka ;
        rdfs:label           "Narinkka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lumpunkerääjien tori" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i29> ;
        wgs84:lat            "60.1697041614451" ;
        wgs84:long           "24.9370541918087" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/narinkka" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7655>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:46+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kun kurjet kevättaivasta auraten/ lensi Kätilöopiston päältä,/ avas silmänsä umpusta tyttönen,/ tuli Helsinkiin keväälle kiljaisten/ ja löysikin paikkansa täältä.\" (runosta Neiti Helsinki, s. 10)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1202> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8236>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Työnsin kortin ajatuksissani taskuun, vedin nahkatakin ylle ja suunnistin Soul Kitcheniin yhdistetylle aamiaiselle ja lounaalle. Nautin kävellessäni tuttuja Kallion katuja.' (32.)" ;
  dcterms:description            "Torkkelinmäellä asuva sarjakuvapiirtäjä Ari Aalto käy tankkaamassa Soul Kitchenissä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9554> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9551>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3074>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Tuntematon vuosikymmeneni" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7663> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6830> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7664> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6647> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7662> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6950> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3073> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3074" .

<http://example/upload-base/#metadescription_453>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:03+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1275189~S9*fin> .

[ dcterms:description  "Talosaaren / Husön kartano on kuvauspaikkana elokuvan alussa (4.30) kun Koskelan Jussi kyselee paronilta Vakkerin pirtin tiiliä. Taustalla näkyy Husön kartano ja etualalla oleva rakennus - jonka edessä kohtaus on kuvattu - toimii nykyisn kahvilana hevostallin yhteydessä. Kartano näkyy myös siinä kohtauksessa, kun esitellään \"Pentinkulman\" asukkaat rakennuksineen. " ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9667> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9664>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8106>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1928534~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_5602>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:08:00+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=CE4B1126-ED30-4F9F-A4D3-C37E8124ECF7> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6077>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:23:10+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=4827D76F-5A39-4986-ACA2-4B4CC7D4FFEF> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Viiskulma"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8007> ;
        wgs84:lat         "60.1609079679185" ;
        wgs84:long        "24.941965921165" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7652" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1021>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Tummasilmä" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6691> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i133> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/tummasilma" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8366>
        dcterms:modified  "2010-01-05T16:46:37+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_5862>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:06:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=28762D80-94E5-48DD-A9AB-76A04054B9CE> .

koko:p9836  dc:created  "2012-05-29T06:53:15.177+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T06:53:15.449+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "puhelinkeskukset"@fi , "telephone centrals"@en , "telefoncentraler"@sv .

rky:p543  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kellahden kartanomaisema on säterin ja rusthollin lähekkäin sijaitsevien talouskeskusten ja niiden rakennuskannan, puistojen sekä Kellahdenjoen alavan niittymaiseman muodostama kokonaisuus Satakunnan rannikolla. 1600-luvun läänityksestä juontuvan Kellahden rakennuskanta on muotoutunut nykyasuunsa 1800-luvulla. \n\nKellahden aatelis- ja talonpoikaistilojen rakennuskantaa ympäröivät puistot. Kartanomaiseman arvoa lisäävät rakennusryhmien välissä kulkeva kaunislinjainen vanhojen lehtipuiden reunustama tie ja Kellahdenjoen alava niittymaisema. \n\nSäterin rakennuskanta sekä puistosommitelma ovat valtionagronomi Henry Gibsonin suunnittelemat 1860-luvulta. Tällöin on rakennettu talousrakennus ja tiilinen karjasuoja sekä lisätty päärakennuksen vanhaan, 1818 valmistuneeseen rakennusrunkoon suurikokoinen kaksikerroksinen poikkipääty. Pääoven altaani on rakennettu 1937.\n\nSäteristä 1600-luvulla erotetun rusthollin eli talonpoikaistilan tiilisen päärakennuksen vuodelta 1864 on piirtänyt Ahlaisten kirkonkylään monia taloja suunnitellut rakennusmestari Malén. Pihapiiriä rajaavat 1700- ja 1800-luvun talousrakennukset ja pirttirivi. Kivinavetta on vuodelta 1858."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.594858962,21.723217173 61.595162292,21.704972759 61.597395253,21.695364112 61.599248675,21.692109764 61.603504793,21.679892622 61.605817360,21.679286651 61.607585432,21.681750139 61.605539961,21.700900722 61.605203953,21.703450570 61.603739628,21.719918722 61.600671739,21.726722921 61.597493241,21.729054922 61.594953050,21.724297709 61.594858962,21.723217173" ;
        poi:history       "Kellahden (Källfjärd) kylässä, joka sijaitsi kapean merenlahden pohjukassa, oli 1560-luvulla kuusi taloa. Ratsumestari Otto Juhana Grotenhusen sai muiden tilojen lisäksi Kellahden talot palkkioksi sotapalvelusta 1614 ja muodosti niistä säterin. Verovapaus peruutettiin isossa reduktiossa 1680-luvulla, jonka jälkeen Kellahden tila jaettiin säterivapautta nauttivaksi Kellahden Säteriksi ja ratsupalvelua suorittavaksi Kellahden Rustholliksi."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k609 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus , poio:puisto , poio:pihapiiri , poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2089" ;
        skos:prefLabel    "Kellahden kartanomaisema"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7878> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7877>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8103>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin muuttuvat kasvot. 5 : Kulosaari " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i82> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:ohjaaja        <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8090> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8103" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti yhdessä Lars Sonckin kanssa" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7378> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7379>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6313>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:18:01+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=B91FF739-0B3B-46AA-985B-075BA8384397> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Rautatieasemalla ihmiset haisivat. Äitini ei kantamuksineen jaksanut vetää neljän miehen korkuista ulko-ovea auki eikä minusta käteni vuoksi ollut kuin raottamaan. Takanamme kävellyt univormupukuinen mies sen avasi, katselin sotilasta niska äärimmilleen taivutettuna. Aseman suuruus paljastui vasta hyvän matkaa poispäin käveltyämme. Ovia reunustavat ihmisenkaltaiset betonihahmot näyttivät uhkaavilta.\" (Takala, s. 6)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1774> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_70>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:13+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6408>
        a             th:MuuPaikka ;
        rdfs:label    "Vuosaaren silta"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.2070835332853" ;
        wgs84:long    "25.1110359760184" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vuosaaren-silta" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8602>
        dcterms:modified  "2010-02-01T17:58:16+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8363>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Runne, Aili"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8363" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Mikan Mestassa on kaksi huonetta. Etuhuoneessa, jossa myyntitiskikin on, sisustus noudattaa baarien tavanomaista tyyliä. Pöydät ovat isoja, ja istuimina ovat pirttipenkit. Takahuone on mielenkiintoisempi. Epämääräisen kellanvärisillä seinillä on koristeita, kuten muoviomenoita. Merkillisin esine on katosta alas päin työntyvä kupoli. Se ei ole lamppu. Isäntä itsekään ei tiedä mikä se on. Se oli ollut katossa jo silloin kun hän osti paikan. Sisään astui horjuva nainen. Hän käveli tiskin luo ja pyysi olutta. Isäntä totesi naisen olevan niin paljon juovuksissa, että olutta ei voinut antaa. Nainen tilasi ruokaa. Sitä järjestyi. Ruoan syötyään hän asteli uudestaan tiskille tilaamaan olutta. Ei. Isäntä ei voinut antaa. Isäntä näytti keltaista Alkon pahvitaulua, jossa kielletään keskioluen tarjoileminen alaikäiselle, humalaiselle tai velaksi. Nainen oli humalassa. Ota maitoa, isäntä kehotti. Nainen tilasi ison lasillisen maitoa ja toisen ruoka-annoksen.\" (s. 47-48)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7066> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7061>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3452>
        dcterms:modified  "2009-11-12T15:53:16+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9077>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:45+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1161046~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6573>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:08:06+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6907>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:10+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4878>
        dcterms:modified  "2010-02-08T16:36:17+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8862>
        dcterms:modified  "2010-03-24T14:36:36+0300" .

rky:p1336  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mattilanperän taloryhmä on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille 1700-luvun loppupuolella syntyneistä kruununtiloista, niiden rakennuskannasta ja kehityksestä.\n\nMattilanperä on osa Kalajokeen laskevan Kähtävänojan varteen keskittynyttä Kähtävän kylää. Mattilanperän rakennustavaltaan vanhakantaiset rakennukset, kivinavetat sekä jalka-aitat ja paja ovat edustava esimerkki 1700-luvun suomalaisesta talonpoikaisrakentamisesta.\n\nMattilan viiteen osaan jakautuneen tilan rakennuskanta on sijoittunut erittäin tiiviiksi ryhmäksi kylätien mutkaan. Kylätie kulkee asuinpihojen ja talouspihojen välistä.\n\nMattilan asuinpihassa on kolme punamullattua asuinrakennusta, joista vanhin 1700-luvulta. Talouspihan yli kolmestakymmenestä rakennuksesta ovat kivinavetat vanhinta kerrostumaa. Myös luonnonkivestä ladotut navetat ovat 1700-luvulta ja niiden hirsinen yläosa on korvattu uudella 1813 tulipalon jälkeen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.117188412,24.299165030 64.118048627,24.303091740 64.116491419,24.305889994 64.114531931,24.306189403 64.112949287,24.306499193 64.112676825,24.305836500 64.112565598,24.303529353 64.114746275,24.299277000 64.115929069,24.298355919 64.117188412,24.299165030" ;
        poi:history       "Kähtävänojan varrelle alkoi syntyä pysyvää asutusta 1400-luvun lopulla. 1500-luvulta Kähtävällä oli neljä taloa, joista vanhin jaettiin vuonna 1580. Jaon myötä syntyi seitsemän kyläkuntaa; Törri eli nykyinen Heikkilä, Hemmilä, Mattila, Haarala, Kiimamaa, Rajaniemi ja Anias. \r\n\r\nMattilanperän asutus syntyi 1759 perustetun kruunun uudistilan maille. Uudistilalle siirrettiin vanhat rakennukset Kähtävän kylältä. Tiloista viimeisin syntyi jaon seurauksena talvisodan jälkeen."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k009 ;
        poi:poiType       poio:pihapiiri , poio:navetta , poio:talonpoikaistalo , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4334" ;
        skos:prefLabel    "Mattilanperän kylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6310>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Myllypuron nimi" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koska Myllypuron asuntoalueen nimi on otettu virallisesti käyttöön? Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vastaus kysymykseen:\n\nKirjassa \"Helsingin kadunnimet\" (1992, s. 207) todetaan, että (Vartiokylän kaupunginosan) osa-alue Myllypuro - Kvarnbäcken on saanut nimensä alueella sijaitsevan puron varrella jo 1700-luvulla olleesta paikannimestä Grötkvarn ja tullut käyttöön vasta sen vahvistusvuodesta 1959 lähtien.\n\nSama todetaan Helsingin kadunnimet 3 -kirjassa (1999, Eeva Maria Närhin artikkeli, s. 30): Tältä kaava-alueelta tunnettiin parin vuosisadan takaa paikannimi Grötkvarn. Nimi tulkittiin 1950-luvulla sanoista gröt 'puuro' ja kvarn 'mylly' muodostetuiksi. Todella saattaa ollakin niin, että alueella juoksevaan vähävetiseen luonnonojaan rakennettu mylly on saanut nimensä siitä, että myllyn teho riitti vain puuroksien jauhattamiseen.\n\nVanhasta paikannimestä on kelpuutettu mylly-sana nimen alkuosaksi, paikan luonto on tarjonnut aiheen loppuosalle.\n\nLisätietoja löytyy kirjasarjasta Helsingin kadunnimet 1-3, jota löytyy muun muassa useimmista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä.\n" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i97> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/koska-helsingin-myllypuron-asuntoalueen" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2326>
        a                   th:Dekkari ;
        rdfs:label          "Hyvä veli, paha veli" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9046> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i72> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8875> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2324> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1542&BibliographyId=26613&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kaunokirjallisuus/hyva-veli-paha-veli" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i607>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Karhupuiston boogie woogie" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i606> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/karhupuiston-boogie-woogie" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7024>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:03:35+0300" .

rky:p37  a                poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Puumalan kirkko taidokkaasti rakennettuine avarine sisätiloineen on viimeisiä kansanomaisen kirkkoarkkitehtuurin omaperäisiä toteutuksia 1800-luvun alusta, ajalta, jolloin maan kirkkosuunnittelua pyrittiin ohjaamaan Intendentinkonttorista, mutta käytännön toteutus saattoi perustua kansanrakentajan taitoihin ja perinteeseen.\n\nKirkko sijaitsee keskeisenä maamerkkinä mäellä Kirkkotien ja Keskustien risteyksessä kyläasutuksen jäädessä sen alapuoliseen rinteeseen. Nykyinen kirkko on järjestyksessään seurakunnan kolmas.\n\nKaksoisristikirkkojen eli kahtamoisten rakennustyyppiä noudattavassa kirkossa on ristikeskuksessa matalan attikan päältä kohoava kapea ja korkea kahdeksankulmainen torni. Ristivarsien päissä on aumakattoiset eteishuoneet. Seinäpintoja jäsentävät kahdessa kerroksessa olevat ikkunat, ulkovuorauksena on vaakalaudoitus nurkkakorostuksin.  \n\nKirkon sisätilassa on ristivarsien katteena tynnyriholvaus. Ristikeskuksessa on neljä pyöreää pylvästä, joita yhdistävät seiniä jäykistävät ja keskikupolia kannattavat sidehirret. Monikerroksisen keskikupolin alareunassa on samankaltaiset baldakiinitupsureunukset kuin Lemin kirkossa.\n\nErillinen itäsuomalaista tyyppiä edustava, hyvin säilynyt ja kaunis kahdeksankulmainen kellotapuli on vuodelta 1806. Se on rakennettu rakennusmestari Salosen johdolla. Kirkkoon kuuluu hautausmaa, jota rajaa luonnonkivistä tehty aita."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.525103740,28.176810292 61.525037356,28.177617295 61.524994470,28.177989182 61.524619095,28.177850473 61.523828056,28.177633721 61.523620134,28.177605079 61.523560817,28.177582059 61.523623399,28.176069359 61.523588292,28.175549263 61.524638760,28.175568153 61.525103740,28.176810292" ;
        poi:history       "Puumalan seurakunta erotettiin Säämingistä 1616. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko valmistui 1751 ja oli käytössä nykyisen rakentamiseen asti. Hautausmaa perustettiin 1600-luvun alkupuolella. \r\n\r\nNykyisen kirkon rakentamiseen päätettiin ryhtyä 1816. Kirkon alkuperäiset suunnitelmat laati Intendentinkonttorin Charles Bassi 1823, mutta rakennusvaiheessa 1830-1832 kirkko rakennettiin suunnitelmia kansanomaisemmaksi Gustav Wilhelm Vikstenin suunnitelman mukaisesti ja rakennusmestari Taavetti Rahikaisen johdolla. Alkuperäistä suunnitelmaa muutettiin mm. korottamalla seiniä yhdellä ikkunakerroksella.\r\n\r\nKirkko restauroitiin 1961-1962 arkkitehti Heikki Havaksen laatiman suunnitelman mukaan. Siihen sisältyi mm. alkuperäisen holvilaudoituksen esille ottaminen poistamalla 1923 tehty ponttilautaverhous."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k623 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa , poio:kellotapuli ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1369" ;
        skos:prefLabel    "Puumalan kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Agronomitalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lääkäreiden talo" , "Fabianinkatu 17" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6620> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1654656855217" ;
        wgs84:long           "24.9502355072946" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7119" .

rky:p1596  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Töölön- ja Eläintarhanlahden rantakallioille väljästi sijoitetut 1800-luvun lopun huvilarakennukset ja niiden rinnalle ryhmittyneet saman aikakauden sosiaalista rakennustoimintaa edustavat julkiset ja yksityiset rakennukset ilmentävät sekä aikansa uutta huvilakulttuuria että filantrooppista liikettä. \n \nEläintarhan rakennuspaikoilta avautuvat alkuperäisen suunnittelutavoitteen mukaisesti vapaat näköalat, useimmista merenlahdelle. Korkealla kalliolla sijaitsevat rakennukset puolestaan näkyvät edustavana, ajallisesti yhtenäisenä ja arkkitehtonisesti korkeatasoisena puistomaisena huvilamiljöönä. Koristeellisten yksityiskohtien, parvekkeiden ja tornien leimaamat monikerroksiset rakennukset ovat ajan keskieurooppalaisen huvilarakentamisen ihanteiden mukaisia. Useissa huviloissa on säilynyt piha- ja rantarakennuksia sekä henkilökunnan asuinrakennuksia. \n \nLinnunlaulun huviloina tunnetut rakennukset on nimetty palstanumeroiden mukaan. Huvilat sijaitsevat alueen läpi kallioleikkauksessa kulkevan rautatien molemmin puolin. Rautatien länsipuolen neljä puuhuvilaa (9, 10, 11, 12) ovat pääasiassa asuin- ja taiteilijakäytössä. Itäpuolen huviloista (6, 7, 8, 14) osa on rakennettu asuinkäyttöön, osa suunniteltu sosiaalisiin tarkoituksiin. Huvila 6 on rakennettu sairaskodiksi kroonikoille, huvilan 7 talot sokeiden ammattikouluksi, kirjastoksi ja sokeainkodiksi. Punatiilisen Sokeainkoulun kanssa samassa korttelissa ovat puiset lastenkodit ja turvakoti sekä Eläintarhan huviloihin luettavissa oleva ns. Tornihuvila Toisen linjan varrella. Alueen pohjoisosassa on Diakonissalaitoksen varhaisimmat rakennukset: sairaala, kirkko ja sisarkoti. Pääosa huviloista ja sosiaalisiin tarkoituksiin rakennetuista laitosrakennuksista on yhä alkuperäisessä tai sitä vastaavassa käytössä.\n \nKallioon louhittua 1860-luvun rata-aluetta on laajennettu useasti."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.180020243,24.939927204 60.179932079,24.939760978 60.180039932,24.937757955 60.180744244,24.936297108 60.182014325,24.935465961 60.184534479,24.934577764 60.184812913,24.934603255 60.185314255,24.937276844 60.185175718,24.937994048 60.184331173,24.940064968 60.184044827,24.939524783 60.183903950,24.939404819 60.183328811,24.940922049 60.184084153,24.942055541 60.183311282,24.943928619 60.182642118,24.942832702 60.182856419,24.942175232 60.181726241,24.940314000 60.180984435,24.941502804 60.180020243,24.939927204" ;
        poi:history       "Kauppaneuvos Henrik Borgström vuokrasi Eläintarhan alueen 1800-luvun puolivälissä. Asemakaavoitetun ja rakennetun kaupunkialueen ulkopuolella sijainneelle alueelle suunniteltiin tuolloin vesiparantolaa ja eläintarhaa, mutta ne jäivät toteutumatta. \r\n \r\nEläintarhan huvila-alue suunniteltiin ja jaettiin huvilapalstoiksi 1860-luvulla. 1887 Kallion tilan maat vapautuivat viljelytilalta ja 1891 Kallion jaoituskaavaan piirrettiin yhdeksän linjaa. Kaupunki luovutti sekä huvilatontteja että viereisiä Ensi linjan tontteja paitsi asuinhuviloille myös sosiaalisille ja yleishyödyllisille laitoksille. 1880-luvulla rakennettiin Eläintarhantie ja silta rautatien yli sekä 1890-luvun alussa jalankulun pengertie Kaisaniemestä Eläintarhaan. \r\n \r\nEläintarhan huvilapalstoja jaettiin 14 ja huviloita alettiin kutsua palstanumeron perusteella. Alueen puistomaisesta luonteesta, huvilarakennusten sijoittamisesta tontille sekä muodonannosta laadittiin tarkat ohjeet. Vilkkain rakennuskausi oli 1890-luvulla. Huvilat rakennettiin ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Suunnittelijoita olivat mm. arkkitehti Albert Petrelius, arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna (8), arkkitehdit J. Westerlund (9), Selim A. Lindqvist & Elia Heikel (10), N. Michelsson (11), Sihvola (12), Oskar Sundberg (14). Toisella linjalla sijaitsevan ns. Tornihuvilan suunnitteli Ernst Lodenius. \r\n \r\nNs. ”ylähuviloissa” asui mm. kulttuurihenkilöitä, eritoten huvila 10 tuli tunnetuksi 1900-luvun alussa kirjailija Maila Talvion pitämistä kirjallisista illoista. Alueen filantrooppiseen luonteeseen sopii, että Maila Talvio oli aktiivinen myös keuhkotaudin vastustamistyössä ja erilaisissa parantolahankkeissa.\r\n \r\nKaupungistumisen ja teollistumisen aikoihin Suomessa, kuten muullakin, heikossa asemassa olevia pyrittiin auttamaan myös vapaaehtoisvoimin. Sosiaalisen huolenpidon rakentamisessa yksityisillä ihmisillä ja yhdistyksillä olikin merkittävä rooli valtion ja kaupungin ohella. Ylä- ja keskiluokan naiset järjestäytyivät mm. rouvasyhdistyksiksi ja perustivat erilaisia kouluja ja laitoksia. Helsingissä moni niistä sijoittui Eläintarhan huvila-alueelle ja sen lähistöön.  \r\n \r\nSokeain Ystävät ry rakennutti 1892 Magnus Schjerfbeckin suunnitteleman kodin sokeille tytöille (huvila 7) sekä samalle tontille sokeain ammattikoulun ja kirjaston 1906 Waldemar Aspelinin suunnitelmin. Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet rakennutti 1893 A. Rosenbröijerin suunnitteleman sairaskodin kroonikoille (huvila 6).\r\n \r\nYleisten rakennusten ylihallituksen rakennuttama Sokeainkoulun ensimmäinen oma rakennus rakennettiin arkkitehti Th. Granstedtin suunnittelemin 1898 kaupungin osoittamalle tontille Ensi linjalle. Aistiviallisten opetuksesta oli annettu asetus 1892 ja suunnitelma sokeainkoulujen opetussuunnitelmista ja tilatarpeista oli valmistunut 1893. Yksityisten naisten hyväntekeväisyysaloitteesta Barnavårdsföreningen i Finland rf rakennutti Sokeainkoulun kortteliin kolme arkkitehti Signe Lagerborg-Steniuksen suunnittelemaa puutaloa 1897-1905, kaksi lastenkotia ja turvakodin. \r\n \r\nSuomen ensimmäinen Diakonissalaitos sai eurooppalaisen mallin mukaisen oman sairaalan, kirkon ja sisarkodin 1897 varakkaan filantroopin Aurora Karamzinin aloitteesta. Diakonia-aatteen mukaan laitoksen tarkoituksena oli hoitaa sairaita, kouluttaa naisdiakonissoja, auttaa köyhiä ja huolehtia vähäosaisista lapsista. Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelma sairaala ja Karl-August Wreden suunnittelema kirkko ja sisarkoti muodostivat Diakonissalaitoksen kauas näkyvän punatiilijulkisivun.\r\n \r\nJoitakin asuinhuvilarakennuksia ja huvilamaisia laitosrakennuksia purettiin liikenteen ja uudisrakentamisen tieltä, esimerkiksi Brummerska hemmet (huvila 13, 1890-luvulla rakennettu vanhainkoti) purettiin rautatien alta 1960-luvulla. Kuntaliiton rakennuksen tieltä purettiin yksityisten naisten perustaman Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen 1897 rakennettu kolmen puutalon ryhmä ja Kaupunginteatterin tontilta  useita vuokra-asuntoja käsittäneet ”alahuvilat” 2, 3, 4 ja 5."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:oppilaitos , poio:kirkkorakennus , poio:parantola , poio:sairaala , poio:koulu ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3976" ;
        skos:prefLabel    "Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kujat olivat kuin unelma keväästä ja tuoksuivat tuhansille haaveille. Kujia Sasa rakasti aina. Kujat! Niitä oli neljä. Tai oikeastaan kaksi. Kaksi pitkää, pitkää, jotka poikittain kulkeva Pietarinkatu leikkasi keskeltä kahtia. ne kulkivat Huvilakadun suuntaisesti, sen molemmin puolin.\" (s. 247)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2684> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6735>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_9313>
        dcterms:modified  "2010-06-17T16:21:36+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7284>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:32:07+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6858> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7092>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9408>
        a                    th:Katu ;
        rdfs:label           "Lapinmäentien mutka"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Lapinmäentie" ;
        wgs84:lat            "60.1054499335327" ;
        wgs84:long           "24.4657899263155" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/lapinm-entien-mutka" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6904>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Korkeasaaren ravintola"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Ravintola Pukki" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> ;
        wgs84:lat            "60.1747250268044" ;
        wgs84:long           "24.9839682282261" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/korkeasaaren-ravintola" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7379>
        a                 th:Osoite ;
        rdfs:label        "Pohjoisranta 10"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> ;
        wgs84:lat         "60.1720329073073" ;
        wgs84:long        "24.959770654802" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7379" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7618>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:39:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9573>
        dcterms:modified  "2011-03-17T12:27:44+0300" .

[ dcterms:description  "Artturinlinnan arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7143> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8736>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9668>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Santahamina" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Kirja käsittelee Santahaminan saaren historiaa keskiajalta lähtien." ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i89> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i104> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i103> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5160> ;
        th:kuvittaja         <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9666> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.santahamina.fi/" , "http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Viikonnimi_Santahamina" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9668" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7878>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:48:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7021>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Taivalsaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i24> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22> ;
        wgs84:lat         "60.1767589159009" ;
        wgs84:long        "24.9079973440741" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7021" .

rky:p1832  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta. Asutuksen rakenne ja peruspiirteet ovat säilyneet joen muodostamassa maisemallisessa kehyksessä. Pihapiireissä on säilynyt lukuisia talonpoikaisklassismia edustavia 1800-luvun päärakennuksia koristeellisine kuisteineen, runsaasti eri-ikäisiä talousrakennuksia, kuten aittoja klassistisine koristeaiheineen sekä Kemijokivarrelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia kaksikerroksisia venesuojia. Kirkonseudut muodostavat jokivarren maisemalliset kohokohdat. Sekä Keminmaalla että Tervolassa on säilynyt kahden eriaikaisen kirkon muodostama miljöö.\n\nVanhimmalle Kemijoen rakennuskannalle on tyypillistä sen sijainti aivan jokitörmän tuntumassa pelto- ja niittyaukeiden ympäröimänä. Lohenkalastus on ollut Kemijoen varren asukkaitten tärkein elinkeino ja vaurauden tuoja, mikä heijastuu rakennuskannan edustavuutena. \n\nKemijokivarressa on venehuoneita Rovaniemeltä Pelkosenniemelle tulvarajan yläpuolella. Joen suuntaisten kaksikerroksisten venehuoneiden toisessa päädyssä on leveät pariovet. Suurimmat ovat yli 12 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä, jotta niihin on mahtunut kolme-neljä venettä. \n\nKeminmaalla keskiajan lopun harmaakivikirkko ja 1820-luvun empirekirkko muodostavat Kemin laajan kirkkopitäjän ytimen joen länsirannalla. Pyhälle Mikaelille omistetun harmaakivikirkon lautaisessa tynnyriholvissa on maalauksia vuodelta 1650. Jokivarteen viettävässä, kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on säilynyt hautamuistomerkkejä ja lukuisia talvihautojan jättämiä painaumia. Uutta keltaiseksi kalkittua päätytornillista pitkäkirkkoa ympäröi kiviaita komeine portteineen. Uuden kirkon kirkkotarhaan on haudattu vuoden 1918 sodassa kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat. Jokirannassa on lääniarkkitehdin 1850-luvulla suunnitteleman pappilan rakennusryhmä, suurikokoinen lainamaksiini (1849) ja uiton pääerottelupaikka.\n\nTervolassa Kemijoen molemmilla rannoilla kulkee vanha maantie. Tien ja joen väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuu sekä Keminmaan että Tervolan jokivarsikylissä kymmeniä vanhoja talonpoikaispihapiirejä erityisesti Ala-Paakkolan, Paakkolan sekä Maulan, Koroiskylän, Ilmolan ja Hirmulan kylissä.\n\nTervolan 1680-luvun tukipilarikirkko, 1860-luvulla rakennettu iso puukirkko sekä 1970-luvun seurakuntakeskus kirkkoineen kuvastavat Kemijokivarren väestönkehitystä ja seurakunnallisia konjunktuureja eri vuosisadoilla. \n\nRovaniemellä jokivarsiasutus on edustavinta Ruikan ja Körkön kylien kohdalle, jossa rantapellot ovat hieman laajempia. Vanhimpia Ruikan tiloista on Ala-Ruikka, jonka päärakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Körkön taloryhmä on Lapinsuvannon kohdalla virran etelärannalla. Kylämaisemaan kuuluu kolmen peräpohjalaispihapiirin lisäksi yksi sotien jälkeen rakennettu sekä lukuisa määrä latoja ja aittoja avoimessa viljelysmaisemassa.\n\nJuujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on  tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta 1929. Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa.\n\nKemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.\n\nPelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.\n\nKairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita.\n\nJuujärven ja Kairalan kylät ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.119453602,24.907922408 66.120293636,24.911164819 66.120557224,24.913837505 66.120470643,24.920917014 66.120416405,24.927039578 66.120089983,24.933240515 66.119432314,24.943621710 66.118869911,24.945800065 66.117771346,24.943587890 66.116058350,24.937946142 66.115031525,24.922428761 66.115339364,24.914883414 66.116409576,24.908229312 66.116588326,24.907989979 66.117550862,24.905160723 66.118331693,24.904029800 66.119453602,24.907922408" ;
        poi:history       "Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista ennen voimalaistosten rakentamista. Vaikka lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle 15 km matkalle Taivalkoskelta etelään, sillä oli merkitystä myös Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle.\r\n\r\nKemijoen suupuoleen alkoi juurtua pysyvää talonpoikaisasutusta jo 1000-luvun alussa. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Satakunnasta ja Hämeestä sekä Karjalasta lohikalastuksen houkuttelemina.\r\n\r\nKemijokivarren asuttivat ja ottivat maanviljelykseen lohitalonpojat alkaen Kemijoen rannikolta ja jokisuusta kohti pohjoista. Keskiaikainen kiinteä asutus syntyi jokisuuhun Valmarin alueelle ja lähti leviämään pitkin jokirantoja kohti pohjoisen erämaita. Rovaniemen korkeudella peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri levisi varsinaisesti 1500-luvun aikana.\r\n\r\nKemin seurakunta perustettiin 1329. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Valmarinniemeen Kemijoen itärannalla. \r\n\r\nLaajimmillaan Kemin emäseurakuntaan ja suurpitäjään kuuluivat nykyisten Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen ja Kemijärven kuntien alueet. Kaupankäynti keskittyi 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon läheisyydessä sijainneelle Haminasaarelle, kolme kilometriä Valmarinniemestä ylävirtaan. Harmaakivikirkko jäi liian pienenä pois vakituisesta käytöstä jo 1780-luvulla, minkä jälkeen sitä käytettiin pitkään talvihautana ja hautapaikkana. Kirkko kunnostettiin ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla, jolloin myös sen maalaukset konservoitiin. Uuden kirkon suunnitteli pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Tämän \"keskimmäisen\" kirkon perustus kuitenkin sortui ja uusi kirkko rakennettiin Intendentinkonttorissa tehtyjen piirustusten (C.L. Engel) mukaan rakennusmestari Erik Korpin johdolla 1824-1827. Keminmaan pappilan (1859) suunnitteli Oulun läänin lääninarkkitehti L.I. Lindqvist.\r\n\r\nKemin alaisena saarnahuoneena toiminut Tervola korotettiin kappeliksi 1673 ja seurakunta itsenäistyi 1880. Vuosina 1687-1689 rakennettu Tervolan vanha kirkko jäi pois käytöstä 1864, kun sen viereen rakennettu uusi kirkko valmistui. Oulun läänin lääninarkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema puukirkko eli ns. isokirkko rakennettiin 1861-1864 ja se oli ensimmäisiä selkeästi uusgoottilaisia puukirkkoja Suomessa. Isokirkko jätettiin liian suurena autiokirkoksi 1950, jolloin vanha kirkko kunnostuksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. 1974 rakennetun seurakuntakeskuksen valmistumisen jälkeen jäivät edelliset kirkot vain kesäkäyttöön.\r\n\r\nKemijärvellä kirkollinen toiminta alkoi 1648, jolloin Lapualta kotoisin oleva Jakob Lapodius määrättiin Kemin seurakunnan kappalaiseksi asemapaikkanaan Kemijärvi. Näihin aikoihin valmistui myös seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kemijärvestä tuli 1779 oma seurakunta, johon kuului myös Kuolajärvi (Salla). Kemijärven kirkon tapuli valmistui 1774 Kemijärven järjestyksessään toisen kirkon (1694) tapuliksi. 1830-luvulla Kemijärvelle rakennettiin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukainen suurempi puinen ristikirkko ja vanha kirkko purettiin. Kirkko korjattiin 1929 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin, mutta se tuhoutui Lapin sodassa saksalaisten vetäytyessä Kemijärveltä. Kellotapuli säästyi. Nykyinen, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suuunnittelema kirkko rakennettiin 1949-1950 Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.\r\n\r\nPelkosenniemen seurakunta erotettiin Sodankylän emäseurakunnasta 1916."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k845 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:koulu , poio:talousrakennus , poio:kirkkorakennus , poio:pihapiiri , poio:navetta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2138" ;
        skos:prefLabel    "Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Liimatanperä)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9310>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Von Daehnin katu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i78> ;
        wgs84:lat         "60.2310042385466" ;
        wgs84:long        "25.044262003923" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/von-daehnin-katu" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7281>
        a             th:Katu ;
        rdfs:label    "Annankatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.166097662995" ;
        wgs84:long    "24.9383848490583" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7281" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7520>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:39+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7615>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Pohjoinen Makasiinikatu 7"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Sirius" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1659146323443" ;
        wgs84:long           "24.9493353909635" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7615" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Vanha kirkko on minun kirkkoni. Sinne menin ensin lapsena isän kanssa suomenkieliseen päiväjumalanpalvelukseen, myöhemmin taas usein aamuisin kello 9 äidin kanssa ruotsinkieliseen. Katselin alttaritaulua ja mietin, kuka noista lapsista Vapahtajan vieressä minä tahtoisin olla. Niin röyhkeä en uskaltanut olla, että olisin edes kuvitellutkaan itseäni siksi, joka istui Vapahtajan käsivarrella, mutta lopulta huomasin pienen tytön oikealla sivustalla, joka ojensi kätensä Jeesusta kohti, ja se olin mielestäni minä.\" (s. 21)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9077> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6868>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_8329>
        dcterms:modified  "2010-01-05T13:12:08+0300" .

rky:p172  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Iitin kirkonkylä lukeutuu maan parhaiten 1900-luvun alun asussa säilyneisiin. \n\nKirkonkylän talot sijaitsevat Kausalasta kirkon ohi vievän vanhan maantien varrella. Kylän keskuksessa on kirkon lisäksi pappila, vanha kansakoulu, seurakuntatalona on vanha, 1898 nykyiselle paikalleen siirretty kunnantupa sekä lainajyvästön tiilinen, valkeaksi rapattu makasiini. Kirkonkylän vanhasta, hyvin hoidetusta rakennuskannasta mainittakoon mm. Tenhoselan, Brummerin, Lepolan, Mäen, Koivikon, Vuorelan ja Helanderin asuinrakennukset.\n\nKirkonkylän maisemaan liittyy läheisesti Lyöttilän kylä ja Kymentaan alue. Kirkonkylän pohjoispuolella on Virran teräsriippusilta ja vastarannalla Virran tilan viljelyksineen. Myös Radansuun Kankaan tila muodostaa kaksikerroksisine päärakennuksineen ja talousrakennuksineen huomattavan kokonaisuuden.\n\nSuomen vanhimpiin ristikirkkoihin kuuluva Iitin kirkko tapuleineen sijaitsee mäellä, kolmen järven erottamalla kannaksella kirkonkylän läpi kulkevan raitin päätteenä. Kirkon pohjakaavana on tasavartinen risti. Sakaristo on pohjoisen ja itäisen ristivarren välisessä kulmauksessa. Kirkon hirsiseinät ovat suhteellisen matalat. Alalappeiltaan nk. hollantilaisen kattomuodon mukaisesti kaartuva vesikatto on korkea ja se on ristivarsien päistä jyrkästi aumattu.\n\nKookas uusrenessanssityylinen, poikkipäädyllinen kirkkoherran pappila kirkon pohjoispuolella on vuodelta 1898 ja viipurilaisen Wolmar Forsbergin suunnittelema. Pappilarakennusta on kunnostettu 1952 ja 1988-1989. Pappilan ulkorakennuksiin kuuluu 1902 paikalle siirretty väentupa, Kymentaan Kaidassuon vanha päärakennus, joka on saanut siirron yhteydessä uusia vuosisadanvaihteen rakennustaiteen piirteitä, sekä 1849 rakennettu harkkokivinavetta.\n\nIitin kirkonkylä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.934642536,26.381738358 60.939704259,26.381584779 60.944084105,26.385213207 60.945763305,26.383214407 60.946332565,26.384912125 60.946451386,26.386341402 60.945555881,26.396933841 60.948232577,26.397760574 60.949337955,26.398801923 60.949202369,26.401633910 60.947662496,26.409765448 60.946663556,26.411403511 60.940716215,26.412407145 60.936932553,26.417036142 60.931717991,26.417990498 60.927905304,26.410277399 60.927628716,26.398531597 60.928071469,26.396970648 60.929284920,26.394766592 60.929977487,26.392757132 60.931933698,26.389759753 60.934642536,26.381738358" ;
        poi:history       "Suur-Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Iitin alue erotettiin omaksi seurakunnakseen uskonpuhdistuksen vuosikymmenillä. Kirkko valmistui 1693 ja sen rakennusmestarina mainitaan David Johansson (Taavi Juhonpoika), joka rakensi myös sittemmin hävinneet Asikkalan ja Hartolan kirkot. Kirkko kiinteine sisustuksineen uudistettiin arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemassa korjauksessa 1913-1914.\r\n\r\nKirkonkylän nykyilmeeseen vaikutti eniten 1900-luvun alkupuoli, jolloin raitin varrelle syntyi käsityöläisten taloja, kaksi kauppaa kahviloineen, kruununvoudin ja nimismiehen virkatalot. Asutuksen painopiste alkoi vähitellen siirtyä Kausalan asemanseudulle eikä kirkonkylään enää keskittynyt rakennuspaineita."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k142 ;
        poi:poiType       poio:kirkkorakennus , poio:liikerakennus , poio:hautausmaa , poio:pappila , poio:makasiini , poio:kellotapuli , poio:talonpoikaistalo , poio:silta ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1287" ;
        skos:prefLabel    "Iitin kirkonkylä"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9570>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "Kallion pieni seurakunta 1957-2010 " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6526> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9569> ;
        th:lisatietoa     "Kirjoittaja, Esa Siljamäki s. 1943, toimi Kallion kirkkoherrana vuosina 1985 - 2007. Asiasisällöltään runsas ja monipuolinen kirja perustuu seurakunnan pöytäkirjoihin ja muihin arkistotietoihin.\nKallio on aina elänyt yhteiskunnan nopeimmin muuttuvassa keskiössä. Ahtaasti asutettu työläisperheiden kaupunginosa on muuttunut nuorten aikuisten lyhytaikaiseksi asuinalueeksi. Kirja tarjoaa näitä tapahtumia läheltä seuranneen kirjoittajan näkökulman.\nSeurakunnan on ollut uudistuttava jäsentensä tarpeiden mukaisesti. Tästä työstä voidaan mainita varhaisempi, aikanaan suuren suosion saavuttanut Kirkko ja kaupunki -aktio ja uudempi, vuosituhannen vaihteen kiistelty, koko kirkossa uutta edustava sateenkaarityö.\nNäinä vuosikymmeninä Kallion kirkossa on kuultu oman aikansa tunnettuja vaikuttajia senaattori Oskari Tokoista presidentti Tarja Haloseen.\nSiljamäen laatima seurakunnan historia herättää varmaan laajempaakin mielenkiintoa.\n\n(Takakansiteksti)" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9570" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7780>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:17:05+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1519951~S9*fin> .

rky:p506  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Orrengrundin ajallisesti kerrostuneessa rakennuskannassa kuvastuvat pitkään jatkuneet luotsiperinteet. Saaren tunnusmajakka on yksi harvoista Suomenlahdella säilyneistä historiallisista merimerkeistä. Orrengrund sekä siellä sijaitsevat Puolustusvoimien ja Merenkulkulaitoksen rakennukset ovat hyvä esimerkki valtion ylläpitämään toimintaan perustuvasta virkamiesyhteisöstä merialueella.\n\nOrrengrund sijaitsee Loviisan kaakkoispuolella merkittävässä meriväylien risteyskohdassa. Se on noin kilometrin pituinen, suhteellisen kapea havumetsää kasvava kalliosaari. Orrengrundin merihistorialliseen rakennuskantaan kuuluu muun muassa 1858 rakennettu tunnusmajakka, luotsiasemat vuosilta 1925 ja 1994 sekä alun perin vuodelta 1903 periytyvä loisto.\n\nOrrengrundin tunnusmajakka on 22,6 metriä korkea kivitorni. Nelisivuisen  tornin 15 metriä korkea alaosa on muurattu luonnonkivestä. Sen puinen yläosa korvattiin 1920-luvulla vanhan mallin mukaiseksi valetulla betonitornilla. Betoniosa on maalattu vaaleanpunaiseksi ja siinä on monitaitteinen peltikatto. Rakennuksen yläosassa on nykyisin puolustusvoimien tulenjohto- ja tähystystorni.\n\nVuoden 1925 luotsiasema on valkoiseksi maalattu puurakennus. Siinä on kaksi kerrosta ja pieni valvomotorni. Vanhan aseman viereen rakennettiin 1957 viisikerroksinen tiilirakennus uudeksi luotsiasemaksi. Funkishenkistä luotsiasemaa on laajennettu 1990-luvulla, jolloin siihen on lisätty muun muassa moderni valvomo. Luotsiasemiin kuuluu suurella aallonmurtajalla suojattu satama, jossa on eri-ikäisiä huoltorakennuksia. Lisäksi Orrengrundilla on vanhojen luotsivartiotupien raunioita. Saaren länsikärjessä sijaitseva majakkamainen loisto muodostuu graniittijalustasta, noin 4,5 metriä korkeasta betonirungosta ja valurautaisesta loistokopista."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.272220379,26.437482512 60.273190877,26.435205860 60.274819328,26.435209673 60.277659489,26.452765393 60.276694040,26.456346894 60.275208649,26.456530642 60.272280047,26.451741019 60.272220379,26.437482512" ;
        poi:history       "Loviisan väylän suulla sijaitsevalle Orrengrundin luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760. Vanha pooki korvattiin uudella 1838. Se sortui kuitenkin jo parinkymmenen vuoden jälkeen. Nykyisinkin pystyssä oleva Jean Wiikin suunnittelema tunnusmajakka valmistui 1858. Rakennuksen alaosa muurattiin graniitista ja rapattiin valkoiseksi. Kiviosan päälle tehtiin 5,9 metriä korkea koristeellinen puutorni, jonka sisätiloissa oli luotsien käyttämä tähystämö. 1800-luvun lopussa pookiin sisustettiin erillinen vahtihuone, johon hankittiin myös kaakeliuuni. Tornin puinen yläosa korvattiin 1920-luvulla vanhaa puurakennetta muistuttavalla betonitornilla. Sen sisällä on nykyisin tilapäisessä käytössä oleva tulenjohto ja tähystystila.\r\n\r\nOrrengrundiin rakennettiin 1802 valtion varoin ylläpidetty luotsivartiotupa. Vartiotupa uusittiin 1820 ja 1874. Jälleen uusi luotsiasema tehtiin 1913. Nykyisinkin olemassa olevat rakennukset valmistuivat 1925 ja 1957. 1800-luvun lopussa Orrengrundissa päivysti luotsivanhin ja kuusi luotsia, jotka luotsasivat aluksia Boistöön, Pellinkiin, Våtskäriin, Loviisaan ja ulos merelle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k434 ;
        poi:poiType       poio:luotsiasema ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3974" ;
        skos:prefLabel    "Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Sä tulit Pohjanmaalta,\nja tanssit minut minuutissa pyörryksiin.\nTavastian baarissa,\nnumeroita vaihdettiin.\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1022> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7230>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7875>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Hanski, M."@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7875" .

[ dcterms:description  "Rakennushallituksen, silloisen ylihallituksen ylitirehtööri, myöhemmin ylijohtaja 1922-1936." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7924> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7925>
] .

[ dcterms:description  "Elokuvassa ollaan Kulosaaren hautausman portilla." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8580> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8581>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Synnyinkaupungille:\n\n/Ota, Runotar, heleimmät värit,/\nmitä luonto luo,/\nota hohtava valkeus maaliskuisten hankein,/\nmeren syvä sini ja iltaruskon kulta,/\nsinipunerrus kaukaisien vuorien./\nOta haikea vehreys kevään koivujen,/\nunenkaltainen./\nOta tuulien kannel hongasta humisevasta,/\nota meren suuri ja mahtava sinfonia./\nOta rytmi sydämen, joka rakastaa./\nTee niistä runo synnyinkaupungille,/\ntee lauluseppele, - nöyrin, hartain käsin/\nse kutreille solmi kauniin, rakkaan pään.\"" ;
  dcterms:description            "Kirjassa on yhdeksän runoa Pohjanpään kokoelmasta \"Meren kaupunki\" (1954)." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9117> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350>
] .

rky:p766  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utsjoen Kenesvaaralla kulkeva polku on osa tunnettua kulkureittiä Inarista Utsjoelle. Polku on toiminut virallisena postinkuljetusreittinä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Postipolku on kulkureittien historiallista rakennetta kuvastava esimerkki. \n\nNoin kuusi kilometriä pitkä polku alkaa Kenestuvalta, seuraa joen linjaa ja päättyy Kenesjärven pohjoispäässä, missä se yhtyy maantiehen. \n\nReitin varrella on säilynyt valtion rakennuttamia, postimiesten yöpymispaikaksi tarkoitettuja postitupia. Kenestupa Utsjoen postipolun varrella on yksi reitin tuvista. Pihapiirissä on kahden tuvan postitupa sekä hevostalli, jotka molemmat on kunnostettu matkailijoiden majoitustiloiksi.\n\nUtsjoen postipolku kulkee Utsjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.681225004,27.078939932 69.686757076,27.083822961 69.701674245,27.076331705 69.704006915,27.070802211 69.711349379,27.065119326 69.722012243,27.059273892 69.724227063,27.056424518 69.724813162,27.044331659 69.724639921,27.037948084 69.730817318,27.026029484 69.732214106,27.033425183 69.728778986,27.055835548 69.726630565,27.072476527 69.721894889,27.078791665 69.692598186,27.101367137 69.683099581,27.095698033 69.679763575,27.089494487 69.681225004,27.078939932" ;
        poi:history       "Vesi- ja polkureitti Inarista Utsjoelle tunnettiin jo 1700-luvulla. \r\n\r\nLappi sai 1.10.1888 neljä uutta postiasemaa, joista yksi oli Utsjoki.\r\nPosti kuljetettiin Kaamasesta Utsjoelle jalan, soutaen, hevosella, porolla tai hiihtäen. 103 km pituinen reitti kuljettiin joka toinen viikko, myöhemmin kolmen postimiehen voimin kolme kertaa viikossa kumpaankin suuntaan. Vesiosuuksilla oli veneitä käytettävissä. Kesällä 1940 polku kunnostettiin polkupyörällä ajettavaksi. Autotie valmistui Syysjärvelle 1938 ja Utsjoelle 1958, jolloin reitillä alkoi säännöllinen postiautoliikenne.\r\n\t\r\nReitin varrella oli valtion rakennuttamia, postimiesten yöpymispaikaksi tarkoitettuja postitupia. Kenestupa oli yksi reitin tuvista."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2170" ;
        skos:prefLabel    "Utsjoen postipolku ja postituvat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Korkeasaari"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        wgs84:lat     "60.172849017733" ;
        wgs84:long    "24.989098997561" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/84" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8231>
        dcterms:modified  "2009-12-30T14:16:43+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_4247>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:14+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1396116~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_33>
        dcterms:modified  "2009-04-29T08:22:47+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8326>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Banerjee, Jenni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8326" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5822>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kuvia vanhasta Helsingistä" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Löysin aikoinani muistaakseni Helsingin Sanomista linkin, jota kautta pääsin katsomaan upeita vanhoja kuvia Helsingistä. Sivuilla oli haku esimerkiksi osoitteen mukaan. Nyt en löydä sitä kertakaikkiaan mistään. Muistuuko tällainen mieleenne? Olisitko käynyt tietokannassa Albumit auki? Sieltä löytyy paljon kuvia Helsingistä. Osoite on tämä:\nhttp://www.albumit.lasipalatsi.fi/suomi/\n\nStadin taivaan alla on toinen valokuvatietokanta. Sieltä löytyy Eeva ja Simo Ristan valokuvia Helsingistä vuosilta 1969-1987: http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/hei-brbrloysin-kuukausi-pari-sitten-muistaakseni-he" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6536>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:42:55+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8491>
        dcterms:modified  "2010-02-02T18:53:00+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8586>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Yö on pitkä" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8298> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8123> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i84> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2n3d/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7809> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8213> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8349> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8586" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8825>
        dcterms:modified  "2010-03-17T14:50:29+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6796>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:46+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i236>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Haloo Hanoi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i235> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i235> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/poprock/haloo-hanoi" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4244>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ikkala, Vilho"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ikkala-vilho" .

[ dcterms:description  "Rakennusmestari Koskinen suunnitteli As Oy Pesän, ja kirjassa on luku \"Rakennusmestari O.E.Koskinen\"." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8792> ;
  dcterms:relation     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7132>
] .

rky:p1559  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Mathildedal on myöhäinen, vuodesta 1852 alkaen raudan tuotantoon ja erilaisten metallitarvikkeiden valmistukseen erikoistunut ruukki. Teijon ruukkiin läheisesti liittyvässä Mathildedalissa on säilynyt uudisrakentamisesta huolimatta edustava ruukkiyhdyskunta eri-ikäisine tuotanto- ja asuinrakennuksineen.\n\nMeren rannalla, Puolankajärvestä Halikonlahteen laskevan puron varressa sijaitseva vanha ruukkialue käsittää kuusi vanhaa tehdasrakennusta. Tiiliset putlaus- ja valssilaitokset vanhan voimauoman varrella ovat ruukin perustamisen ajalta 1850-luvulta. Entinen hiilivarasto ja halkojen kuivausuuni ovat 1850-luvulta ja karkaisimo on rakennettu noin 1890-1900. Voimauoman päässä meren rannalla on kivipato ja voimalarakennus 1800-luvun lopulta: Voimala on muutettu muuntajaksi 1946. Sen lähellä sijaitsevat kankirautavarasto 1850-luvulta ja puusepänverstas ja kokoonpanohallit.\n\nMathildedal on ollut asemakaavalliselta sommittelultaan korkeatasoinen ruukkiyhdyskunta. Puuistutukset ruukinkatujen varsilla ovat lisänneet yhtenäistä ilmettä. Ruukinkartanon 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu kaksikerroksinen päärakennus sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla. Sen siipirakennuksissa on ollut virkailijoiden asuntoja. Kartanon ympärillä on useita talousrakennuksia. Kaksi kaksikerroksista hirsirakenteista työväenkasarmia on rakennettu ruukinkadun länsipäähän ilmeisesti 1880-luvulla. Pääosa työväen asuinrakennuksista on 1800-luvulta, mutta niitä on rakennettu vielä 1917. Vanhojen vierelle on rakennettu uusia asuinrakennuksia 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.\n\nRuukin aluetta on muutettu matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön. Vanhaa jokiuomaa on muokattu ja tasoitettu virkistysalueeksi. Ruukinkartanossa toimii ravintola ja muuntajarakennuksessa näyttelykahvila. Satama on huviveneilijöiden käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.219517895,22.897455402 60.221749009,22.902945463 60.220049088,22.907463629 60.219866174,22.909378738 60.219381798,22.911115195 60.218560344,22.912823290 60.215515197,22.908789739 60.215650128,22.904055331 60.216170197,22.902662282 60.217594127,22.901508007 60.219517895,22.897455402" ;
        poi:history       "Maaherra, vuorikollegion presidentti Lorentz Creutz nuor. perusti 1600-luvun suurvaltakaudella rautaruukkeja Perniöön, mutta Hummeldalin (Mathildedal) vesivoiman puute aiheutti sen oikeuksien siirtämisen Pohjankartanon ruukille. Hummeldalinjoki pysyi Teijon ruukin myllypaikkana.\r\n\r\nMathildedalin rautaruukki perustettiin 1852, kun oli Teijon ruukin omistanut Viktor Zebor Bremer laajensi teollista toimintaa ja rakennutti putlauslaitoksen Hummeldalin jokisuulle alimman koskiputouksen varrelle. Suunnittelijana toimi insinööri Knut Th. Pipping. Ruukilta johdettiin rautatie satamalaiturille. Tehdasta laajennettiin jo 1854 ja valssilaitos käynnistyi 1857. Takkirauta tuli pääosin Teijon ja Vantaan masuuneista, mutta myös Taalintehtaalta.\r\n\r\nRuukissa alkoi konepajatoiminta 1880-luvulla ja putlaus- ja valssilaitos lopetettiin 1904. Tehtaan rantaan perustettiin laivatelakka 1917. Mathildedal oli 1900-luvun alun vuosikymmeninä osa Teijon Tehtaat Osakeyhtiötä, jonka eri toimintoja ryhdyttiin keskittämään Teijoon 1950-luvun lopulla. 1970-luvulla Mathildedalissa toimi pienteollisuusyrityksiä."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k734 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:kartano , poio:teollisuusrakennus , poio:ruukki ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4940" ;
        skos:prefLabel    "Mathildedalin ruukkiyhdyskunta"@fi .

koko:p39533  dc:created  "2012-05-25T08:06:48.713+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-25T08:06:48.937+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "halkovajat"@sv , "halkovajat"@en , "halkovajat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9037>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Tuomi, Rauli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9037" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6533>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Säätytalo"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Snellmaninkatu 9" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7787> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9637> ;
        wgs84:lat            "60.1711458998082" ;
        wgs84:long           "24.9542395403445" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/saatytalo" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Säännöstelyä jatkui läpi opiskelukauteni ensimmäisten vuosien. Alleviivatuilla leipäkupongeilla sai valkoista polakkaa läheisestä leipäkaupasta, alleviivaamattomilla mustaa leipää taikka puuroa Annankadun kulmassa olleesta Elannon ravintolasta, jonne kello 11 tienoilla ilmestyin lounastani syömään. Luennot olivat yleensä heti aamulla taikka iltapäivällä, joten asuntoni läheinen sijainti yliopistoon nähden teki mahdolliseksi tehokkaan ajan käytön." ;
  dcterms:description            "Raimo Ilaskivi sai vuonna 1947 opiskelija-asunnon Iso Roobertinkatu 36:sta. Valmistuttuaan hän asui jonkin aikaa myös Albertinkadulla." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5263> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i34>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Helsingin käräjäoikeuden aula oli korkea. Oikeussalit ja niille vievät käytävät kiersivät aulaa parvien tapaan. Oikeustalon avajaisissa kahdeksanteen kerrokseen ulottuvassa tilassa oli jopa ammuttu ilotulitteita. Mutta oli ylhäältä myös heittäydytty itsemurhaan. Massiivinen tiilitalo oli entinen Alkon viinatehdas.' (s. 122)" ;
  dcterms:description            "Toimittaja Sanna Römpötti saapuu oikeustalolle tapaamaan asianajaja Nea Lindiä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9707> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9706>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7247>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:31:58+0300" .

rky:p1201  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "66.685448968,27.991016396 66.684093684,27.989358835 66.683843235,27.988787718 66.683637007,27.986214497 66.684034603,27.983585255 66.686089721,27.979979368 66.689240145,27.978981915 66.690645721,27.977674550 66.691920330,27.977003475 66.693523819,27.974500725 66.695070205,27.970953041 66.696068842,27.968666673 66.697082942,27.969027225 66.697446201,27.971928648 66.696951574,27.974876622 66.695784657,27.978679982 66.694752122,27.981285501 66.693052200,27.983944360 66.692150580,27.985913005 66.690963230,27.987870080 66.689873604,27.989430082 66.688688726,27.990986126 66.686939291,27.991396819 66.685448968,27.991016396" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k320 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Joutsjärvi)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8822>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Tanttu, Tuomas"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8822" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9536>
        dcterms:modified  "2011-02-08T17:20:41+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9297>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Kolsarintie"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4> ;
        wgs84:lat         "60.2357613825161" ;
        wgs84:long        "24.8522693436915" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/kolsarintie" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6793>
        a                 th:MuuPaikka ;
        rdfs:label        "Eteläsatama"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat         "60.1652841957607" ;
        wgs84:long        "24.9581237346378" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/etelasatama" .

rky:p1461  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Toppilan salmen rantavyöhyke satamineen ja eri-ikäisine teollisuuslaitoksineen on monipuolinen teollisuushistoriallinen kokonaisuus. Oulujoen vuoden 1724 suurtulvan muodostama salmi on vanha Oulun ulkosatama ja alueella on Oulun vanhinta teollisuushistoriaa. \n\nToppilan rakennuskantaan kuuluu 1800-luvun jälkipuolen huviloita ja 1900-luvun alun teollisuusrakennuksia. Alueen vanhinta rakennuskantaa edustaa mallasjuomatehtaan nikkarityylinen huvila, jonka ympäristöön kuuluu puistikko vanhoine jalopuineen.\n\nUusrenessanssityylinen rautatieasema vuodelta 1886 on valmistunut Oulu-Seinäjoki –rataosuuden rakentamisen yhteydessä.\n\nSataman käyttö on loppunut. Sen vanhaan ympäristöön kuuluu vanhoja varastorakennuksia ja viljasiiloja 1920-1930-luvulta. Vaasan punatiilisen Höyrymyllyn kaksi alinta kerrosta ovat vuodelta 1924. Rakennusta on korotettu kahdella kerroksella 1927 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Viereinen Raision viljasiilo on O.J. Ermalan ja Kalle Salon suunnittelema vuodelta 1950. Salmen rannassa kohoavat myös SOK:n funktionaliset höyrymylly ja siilot, jotka on rakennettu SOK:n rakennusosaston arkkitehti Valde Alangon suunnitelmin (1928, siilot 1937). Alueella on lisäksi SOK:n konttorirakennus (1941), joka on tehty SOK:n arkkitehti Erkki Huttusen piirustusten mukaan.\n\nToppilan selluloosatehtaan Toppila Oy:n 1930-luvun rakennuksista on jäljellä modernin teollisuusarkkitehtuurin klassikko, Alvar Aallon suunnittelema hakesiilo, keittämö, kuivaamo ja voimala. Toppilan seuratalo on Gustaf Strandbergin suunnittelema tiilivuorattu funkisrakennus, joka on valmistunut 1938 Toppila Oy:n kerhotaloksi."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.043790355,25.431980125 65.044169346,25.431205191 65.046274867,25.430854827 65.046411226,25.433118831 65.046435612,25.435688686 65.045831284,25.436017418 65.044581313,25.436448980 65.044009437,25.436156793 65.043790355,25.431980125" ;
        poi:history       "Oulujoen vuoden 1724 suurtulvan vedet valitsivat uuden väylän merelle ja vähäisestä Toppilan purosta muodostui leveähkö, satamaksi soveltuva Toppilansalmi. Toppilasta alkoi kehittyä Oulun ulkosatama, kun kaupungin kauppiaat hankkivat salmen rannalta laituripaikkoja. Salmen pohjoisrannalle sijoittui tervan säilytys-, lajittelu- ja merkitsemispaikka. 1783 perustettuun Tervahoviin varastoitiin maakunnasta tuleva terva ja sieltä se lastattiin purjelaivoihin. Krimin sodan aikana 1854 englantilaiset joukko-osastot  polttivat lähes kaikki rakennukset salmen rannoilla. Tervahovi paloi 1901 eikä tervakauppa enää noussut 1800-luvun kukoistukseen.\r\n\r\nKrimin sodan jälkeen Toppilansalmen ja Holstinsalmen väli palstoitettiin ja salmen rannoille muodostui Oulun seudun varhaisin huvilayhdyskunta. Alueelle 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta alkaen rakennetuista paristakymmenestä huvilasta on muutama jäljellä.\r\n\r\nToppilansalmen rannalle keskittyi 1800-luvulla teollisuuslaitoksia; mm. 1864 perustettu Toppilan olutpanimo, J.W. Snellmanin 1878 perustama höyrysaha ja 1900-luvun alussa keskusliikkeiden varastorakennuksia.\r\n\r\nEnglantilaisen Dixonin perheyhtiön perustama Toppila Oy:n osakeyhtiö perustettiin 1927 ja tuotantolaitos aloitti toimintansa 1931. Sulfiittiselluloosatehtaan rakennukset piirsi arkkitehti Alvar Aalto. Dixonit myivät tehtaan 1973 Kajaani Oy:lle, joka lakkautti tehtaan 1985.\r\n\r\nOulun kaupunki osti tehdasalueen 1987 ja samana vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi Koskelan tavoitesuunnitelman, jossa tehdasalue varattiin 2000 asukkaan asuntoalueeksi. Entiset tehdasrakennukset otettiin asuinaluetta rakennettaessa uuteen käyttöön: Keittämörakennus muutettiin opiskelija-asunnoiksi, kuivaamorakennuksesta tehtiin kauppa/kierrätyskeskus, laboratoriosta ravintola/kioski ja korjaamosta alueen sydän monipalvelukeskus. Hakesiilolle ja voimalarakennukselle ei ole toistaiseksi löydetty käyttäjää."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k564 ;
        poi:poiType       poio:puunjalostuslaitos , poio:tuotantorakennus , poio:satama , poio:teollisuusrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2080" ;
        skos:prefLabel    "Toppilan satama ja teollisuusalue (selluloosatehdas)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i732>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Liisankadulla" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7041> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i731> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9114> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/732" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7244>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Gesellius, Herman"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7119> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7246> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7561> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7211> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7244" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i992>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Sörkkaan terveiset vie" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i44> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i813> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9442> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/sorkkaan-terveiset-vie" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Muonituskysymys ei ollut helppo noihin aikoihin. \"Työmies\" otsikoi elintarviketilanteen selostuksia jopa seuraavasti: \"Nälkä Helsingissä\". Viljavarastot olivat loppumaisillaan, Elanto sekoitti taikinaan pellavan siemeniä. Leipä oli kortilla. Vaikka oli sadonkorjuun aika oli Hakaniemen torilla pitkiä perunanostojonoja. Jotakin oli sentään torilta saatavissa. \"Työmies\" kertoi, että sipulista, kaalista, punajuurista ja puolukoista ei ollut puutetta. Roivio mainitsi Leninin ostoksilla käydessään saaneen myös kananmunia ja olleen tyytyväinen muonavarastoonsa. Lenin oli kieltänyt Roviota noutamasta säännöllisesti Elannon ravintolasta ruokaa, vaan oli ruoasta puhuttaessa vakuuttanut: \"Tärkeintä on sanomalehtien saanti.\" Niitä Rovio kävikin uskollisesti ostamassa rautatieasemalta." ;
  dcterms:description            "Lenin asui Helsingin poliisimestari Rovion luona elo-syyskuussa 1917." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8649> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6535>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5549>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Kotiluodon huvila ja Lars Sonck" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Mitkä olivat Lars Sonckin vaiheet 1910-20 luvuilla? Entä mikä on hänen Kotiluodon saarella sijaitsevan huvilansa syntyhistoria? Entä huvilan myöhemmät vaiheet? Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on muun muassa seuraava teos, josta löytyy tietoa Lars Sonckista:\n\nLars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen] [Suomen rakennustaiteen museo], 1981\n\nLisätietoja sekä rakennuksesta että Sonckista löytyy Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta: http://www.mfa.fi/kirjasto\n\nRakennus on suojelukohde, joten Museoviraston kirjastossakin on materiaalia: http://www.nba.fi/fi/kirjasto" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9121> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/mooron-mika-mahtaa-olla-metallinen-linja-joka-ku" .

rky:p135  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Löparön kartanoympäristö Sipoon saaristossa poikkeaa sekä sijaintinsa, viljelyalansa että rakennustapansa puolesta muusta uusmaalaisesta kartanorakentamisesta.\n\nLöparön kartano sijaitsee Sipoon sisäsaaristossa Löparön ja Kitön välisen kapean, vuonomaisen salmen länsirannalla korkealla kallioisella ja metsäisellä mäellä. Kartanon peltoala on poikkeuksellisen pieni verrattuna muihin itäuusmaalaisiin kartanoihin.\n\nKartanon pihapiirin keskeiset, 1800-luvulla rakennetut kaksikerroksinen päärakennus, talli sekä viljamakasiini ovat kaikki harmaakivestä muurattuja ja rappaamattomia."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.239688220,25.433815208 60.243513532,25.447539975 60.240450115,25.446991748 60.239284304,25.446464571 60.238614592,25.444659237 60.235224091,25.446726820 60.235137590,25.434191795 60.239688220,25.433815208" ;
        poi:history       "Löparön kartano muodostui 1650-luvulla kahdesta Löparön kylän talosta. Säterivapautta nauttinut tila peruutettiin 1691, muodostettiin säteriratsutilaksi ja ostettiin perinnöksi 1800-luvun alkupuolella.\r\n\r\nLöparön kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla. Kartano paloi 1887, minkä jälkeen rakennus korjattiin nykyiseen asuunsa. Talli ja viljamakasiini ovat todennäköisesti päärakennuksen ikäisiä.\r\n\r\nLöparön kylä sijaitsi vielä 1700-luvulla kartanon eteläpuoleisella mäellä, mutta autioitui ilmeisesti 1800-luvun alkupuoliskolla.\r\n\r\nKartanon mailla valmistettiin kalkkia, ruutia ja säilykkeitä. Kartanon metsissä on jäännöksiä 1500-luvun salpietariuuneista."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k753 ;
        poi:poiType       poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1545" ;
        skos:prefLabel    "Löparön kartano"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9533>
        a                 th:Katu ;
        rdfs:label        "Vattuniemenkatu"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i21> ;
        wgs84:lat         "60.1520184999256" ;
        wgs84:long        "24.8860235278935" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vattuniemenkatu" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7743>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:40:07+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7838>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Trygg-Helenius, Alli"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7837> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7839> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7838" .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Robert Stigell" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7348> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7347>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_2927>
        dcterms:modified  "2010-10-19T12:01:17+0300" .

rky:p395  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pukkilan kartano on tyypillinen 1700-luvun herraskartano ja yksi Suuren Rantatien varrelle keskittyneistä kartanoista. Kartanomuseona toimiva Pukkila kuvastaa 1960-luvun restaurointiperiaatteita ja sen pihapiirin ryytimaakorttelisto on rekonstruoitu hyödyn ajan esimerkkien mukaisesti.\n\nPukkilan pihapiiriin kuuluu 1760-luvulta peräisin oleva puinen päärakennus, jonka siipirakennuksina ovat vanha mahdollisesti 1600-luvulta peräisin oleva päärakennus ja aittarivi. Päärakennus on yksikerroksinen, mansardikattoinen ja volyymiltaan tyypillinen rokokookauden herraskartano. Sen suunnittelijana pidetään Turun kaupunginarkkitehti C.Fr. Schröderiä, joka puolestaan on suunnittelunsa tukena käyttänyt Carl Wijnbladin mallikirjojen tarjoamia esimerkkejä. Kartano on valtion omistuksessa ja toimii museona. Suuri 1900-luvun alussa rakennettu kivinavetta rajaa aluetta lännessä.\n\nKartanotalouteen liittyvä maanviljelysmaisema on kartanon rakennusryhmän ympäriltä huomattavasti kaventunut. Kartanoon johtanut päälähestymissuunta on rautatien katkaisema ja käynti kartanoon on ohjattu takakautta. Peltomaille on kaavoitettu ja rakennettu pienteollisuusaluetta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.431753416,22.472144052 60.430445137,22.469234374 60.432133030,22.465857610 60.433419212,22.468245828 60.431753416,22.472144052" ;
        poi:history       "Pukkila oli keskiaikainen rälssisäteri ja jaettuna kahteen osaan 1720-luvulle asti. Pukkilan kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1760-luvun alussa maaherra Kristoffer Rappen omistajakaudella. Pukkila oli Turussa toimivan virkamiehen maaseutuasunto.\r\n\r\nMuinaistieteellinen toimikunta restauroi ja pitkälti rekonstruoi 1960-luvulla sekä ulkoasun että kiinteän sisustuksen. Useimmat huoneista restauroitiin uusklassilliseen tyylivaiheeseen. Alkuperäisestä rokokoointeriööristä on säilynyt joitakin fragmentaarisia osia. Kartanossa suoritetun restauroinnin jälkeen kartanomuseo avautui yleisölle 1970."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k202 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=126" ;
        skos:prefLabel    "Pukkilan kartanomuseo"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9793>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Stenholm, Pertti"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9793" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1207>
        a                   th:Runo ;
        rdfs:label          "Tähtipumppu" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9093> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6619> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> ;
        th:kirjoittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1201> ;
        th:lisatietolinkki  "http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=4&BibliographyId=46&PageContent=-8&FilterValue=-2147483648" ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/runot/tahtipumppu" .

rky:p729  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue. \n\nPietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs \"maailman suurin monoliitti\" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja.\n\nHaminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.539813914,27.714044127 60.545508081,27.723192070 60.545064753,27.726112042 60.524420044,27.748312899 60.519073368,27.748731900 60.514453524,27.734709209 60.515135751,27.729887231 60.518821609,27.720838832 60.521934183,27.718549226 60.535486099,27.721155173 60.539813914,27.714044127" ;
        poi:history       "Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k935 ;
        poi:poiType       poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1286" ;
        skos:prefLabel    "Virolahden graniittilouhokset (Hailniemi ja Karhusaari)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_541>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:13:28+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1827919~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1099026~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i47>
        a                    th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label           "Hermanni"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Heruli" , "Hermanstad" ;
        owl:sameAs           <http://sws.geonames.org/658171/> ;
        wgs84:lat            "60.1961032082471" ;
        wgs84:long           "24.974684435908" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/hermanni" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Me pysähdyimme Suurtorille missä tein lyhyesti selkoa torin vaiheista: miten siinä oli ennen sijainnut vanha hautausmaa ja yksinkertainen puusta rakennettu Ulriikan barokkikirkko. Kirkko oli alun perin seissyt kukkulalla, joka oli Ehrenströmin toimesta räjäytetty pois ja Ulriikan kirkon paikalla oli ollut vieläkin vanhempi Kristiina-kuningattaren kirkko.\" (s. 55)" ;
  dcterms:description            "Aulis ja Elina pysähtyvät kävelyretkellään Suurtorille." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9405> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7325>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5451>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Paasikiven siviiliasunto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Muistan lukeneeni jostain, että presidentti Paasikivellä olisi ollut siviiliasunto Espoonkadulla. Se sijaitsi käsittääkseni Töölössä nykyisen Lastenlinnan suunnalla, mutta olisi kiinnostavaa tietää, mikä kadun nykyinen nimi on? Kadun nykyinen nimi on Paasikivenkatu ja numero 2. Pankinjohtaja Paasikivi puolisoineen osti huhtikuussa 1929 Helsingin kaupungilta 1669 neliömetrin suuruisen tontin Tavaststjernankadun ja Espoonkadun kulmasta. Seuraavana vuonna alueelle valmistui tytär Annikin suunnittelema 18-huoneinen kaksikerroksinen omakotitalo. Hankinnan tavoitteena oli saada tuberkuloosia sairastavalle Anna-rouvalle asuinympäristö, jossa ilma olisi puhtaampi kuin aikaisemmassa Erottajan asunnossa. Rouva Paasikivi kuitenkin kuoli vuonna 1931, ja pankinjohtaja solmi uuden avioliiton vuonna 1934.\n\nVuosina 1934-1939 Paasikivi asui Tukholmassa lähettiläänä, vuosina 1940-1941 Moskovassa vastaavissa tehtävissä ja vuosina 1946-1956 presidentinlinnassa. Viimeisen vajaan vuotensa eläkkeellä oleva presidentti sai taas asua Espoonkadun talossa. Espoonkadusta tuli Paasikivenkatu vuonna 1959.\n\nLähteet:\nKaija Hackzell, Kirsti Toppari: Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin Sanomat, 1997\nTuomo Polvinen, Hannu Heikkilä, Hannu Immonen: J. K. Paasikivi: valtiomiehen elämäntyö 2: 1918-1939 (WSOY, 1992)" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9306> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/muistan-lukeneeni-jostain-etta-president" .

rky:p989  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.\n\nOulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä.  Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.\n\nVoimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa.  Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin  arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.\n\nOULUJOKI: \nOulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). \nMuhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).\nUtajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). \nVaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). \n\nEMÄJOKI:\nPaltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). \nRistijärvellä on Seitenoikea (Ervi). \nSuomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). \n\nSOTKAMON REITTI: \nKajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). \nSotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). \nKuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen)."@fi ;
        poi:hasPolygon    "64.847219606,26.041898256 64.848647172,26.049387629 64.849536232,26.052802894 64.842870821,26.055862030 64.840069150,26.053846769 64.838848358,26.050508335 64.838990208,26.044585872 64.841916263,26.042579930 64.844968714,26.027745069 64.848262671,26.031642695 64.847219606,26.041898256" ;
        poi:history       "Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin  suunnitelma \"Oulujoen vesivoima\" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.\r\n\r\nToisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. \r\n\r\nOulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.\r\n\r\nSodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin  betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.\r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:\r\nPikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 \r\nMontta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 \r\nPyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 \r\nPälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 \r\nUtanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 \r\nNuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 \r\nJylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 \r\n\r\nAarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:\r\nÄmmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959\r\nSeitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 \r\nAittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla \r\n\r\nVoimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. \r\n\r\nOulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta)."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k494 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292" ;
        skos:prefLabel    "Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Pyhäkoski)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7740>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Yhteiskunnallinen korkeakoulu (entinen)"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Franzeninkatu 13" , "Franzenia" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i41> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i39> ;
        wgs84:lat            "60.1865466195874" ;
        wgs84:long           "24.9555168001963" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7740" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8454>
        dcterms:modified  "2011-05-20T10:00:24+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1770955~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8549>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Karmankolon kuningas" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8548> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on vuodelta 1938." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2jcq/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8545> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8550> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8546> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8545> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8549" .

rky:p631  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "65.286189336,25.217594768 65.276727673,25.224234975 65.270220984,25.219480005 65.269518514,25.217235492 65.269719238,25.210214986 65.273665900,25.200441002 65.284244980,25.193843485 65.288736502,25.202314534 65.286189336,25.217594768" ;
        poi:municipality  kunnat:k139 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2919" ;
        skos:prefLabel    "Iin Röytän luotsiasema"@fi .

rky:p1188  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan.\n\nSuomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. \n\nValtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. \n\nSalpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää. Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa. \n\nEtelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto. Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä. \n\nEtelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema.  Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta. Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia.\n\nPohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm. Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. \n\nKainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka. Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä.\n\nPohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. \n\nSalpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.075458018,28.150690082 61.075257672,28.150887931 61.075109293,28.149652320 61.075357061,28.148553948 61.077029401,28.145784618 61.077549679,28.150027841 61.075853829,28.150868598 61.075458018,28.150690082" ;
        poi:history       "Salpalinja rakennettiin pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin. Puolustusrintaman virallinen nimi oli vuodesta 1944 Suomen Salpa ja sittemmin Salpa-asema, linnoitusketjusta käytetään myös nimitystä Salpalinja.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940, kun Suomi luovutti Moskovan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, itäisen Suomenlahden ulkosaaret, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Sallan ja Kuusamon itäosat.\r\n\r\nSalpalinjan rakentamista johti Linnoitustoimisto Myllykoskella. Noin 400 hengen toimistoon koottiin sotilas- ja siviiliasiantuntijoita, kuten insinöörejä, rakennusmestareita, pikakurssitettuja pioneeriupseereita. Salpalinjan rakensivat ns. välirauhan aikaiset armeijakuntien työprikaatit aluksi ilman louhinta- tai betonikoneita. Kantalinnoitustyö käynnistyi kesällä 1940. Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä johti Linnoitussuunnitteluesikunta. Työt jatkuivat joulukuun 1944 alkuun saakka, loppuvaiheessa rannikkotykistön asemissa. Samaan aikaan Salpalinjan kanssa rakennettiin Hankoniemen poikki Harparskoglinja.\r\n\r\nYksityiset ja yhteisöt ryhtyivät kunnostamaan Salpalinjaa 1980-luvulla. 1990-luvulla ryhdyttiin mm. Suomussalmen Raatteen tien Purasjokilinjan kunnostukseen Museoviraston ja työministeriön yhteistyönä ja suoritettiin ensimmäiset inventoinnit Kainuussa."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k405 ;
        poi:poiType       poio:museo ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2021" ;
        skos:prefLabel    "Salpalinja (Voisalmi)"@fi .

rky:p891  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat ovat esimerkkejä 1920- ja 1930-luvuilla perustetuista, korkeatasoista suunnittelua edustavista hyvin säilyneistä siirtolapuutarhoista. Siirtolapuutarhalla on ollut perustamisaikanaan merkittävä sosiaalinen tehtävä kasvavan suurkaupungin vähävaraisille perheille tarkoitettuna mahdollisuutena pienimuotoiseen huvilaelämään ja  puutarhaviljelyyn. Samaan ilmiöön ja aikakauteen liittyy Kumpulan koulukasvitarha. \n\nKaupungin laidoille aikoinaan perustetut siirtolapuutarhat ja kasvimaat muodostavat omaleimaisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan viheralueen kaupunkirakenteen keskellä.   \n\nHerttoniemen siirtolapuutarha sijoittuu Kulosaaren kartanoalueen itäpuolelle aivan meren ja nykyisin myös metroradan tuntumaan. Herttoniemen puutarha-alue päättyy lounaisosaltaan aukiota reunustavaan puoliympyrään.  Suuri osa palstasuunnitelmista laadittiin ilmeisesti kaupungin puutarhakonsultti Elisabeth Kochin opastuksella. Palstojen kujanpuoleisilla sivuilla on pensasaidat. Puutarhan kapeat kujat ovat sorapintaisia. Kaikkiaan alueella on 185 vuokrapalstaa, keskipinta-alaltaan noin 400 m². Siirtolapuutarhan kerhorakennuksena toimii kartanon entinen tupakkakuivausriihi.\n\nKumpulan siirtolapuutarha ja sen lounaiskulmalla oleva Kumpulan koulupuutarha sijaitsevat Kumpulanlaaksossa. Pääosin suorakaiteen muotoinen siirtolapuutarha rajautuu pohjoisessa Kisakylään, etelä- ja itäreunalla rajaus seuraa maastonmuotoja, jonka muodostavat kallioiset metsäalueet. Asemakaavallisesti merkittävin on pääportin aukioilta alkava keskusakseli, joka kulkee keskusaukion kautta itäreunalla olevalle keskusmajalle. Pääportti on suunniteltu siirtolapuutarhan perustamisen yhteydessä kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin johdolla kaupungin talonrakennusosastolla ja kunnostettu 1990-luvulla. Siirtolapuutarhassa on 268 vuokrapalstaa, tonttien keskipinta-ala on noin 300 m².  Alueella on yksi museomökki, joka on sotia edeltävässä asussa. Kumpulan kasvitarha edustaa 1920-luvun klassismille tyypillistä, tiukan aksiaalista puutarhasommitelmaa. Alkuperäiseen kokonaisuuteen kuulunutta rakennuskantaa on säilynyt. Alueet ovat edelleen alkuperäisessä käytössä."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.191472174,25.018731941 60.191657205,25.017815505 60.192052825,25.017116174 60.192256574,25.016785256 60.192922204,25.016456499 60.193338749,25.016543663 60.194644086,25.018421054 60.195176876,25.018276600 60.195345656,25.019420968 60.195580217,25.020238268 60.195652720,25.020733452 60.195517925,25.021334850 60.195473105,25.021990173 60.195415540,25.022495568 60.194501620,25.023849393 60.192711412,25.022890967 60.192183705,25.021547096 60.192130805,25.020109646 60.191772981,25.019162422 60.191472174,25.018731941" ;
        poi:history       "Siirtolapuutarhojen synnyn yhteiskunnallisena taustana olivat teollistuvat kaupungit, muuttoliike ja niistä seuranneet ongelmat. Siirtolapuutarhaliikkeen isänä pidetään saksalaista lääketieteen tohtoria Daniel Schreiberiä. Pohjoismaihin siirtolapuutarhat tulivat Tanskan kautta, jossa ensimmäinen perustettiin 1884. Ruotsin ensimmäinen siirtolapuutarha otettiin käyttöön Malmössä vuonna 1895, Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin 1916 Tampereen Hatanpäähän. \r\n\r\nSiirtolapuutarha-ajatus virisi Helsingissä ensimmäisen maailmansodan aikana. Svenska Kvinnoförbundet teki ensimmäisen aloitteen ja 1918 Ruskeasuon siirtolapuutarha aloitti toimintansa. Sosiaalisen merkityksen lisäksi katsottiin, että siirtolapuutarhaväen käsissä kaupungin laitaosat muuttuisivat kauniiksi puutarha-alueiksi. Seuraavina vuosina kaupunki perusti Kumpulan (1924), Vallilan (1931) ja Herttoniemen (1934) siirtolapuutarhat. \r\n\r\nKunnallisen siirtolapuutarha-aatteen alullepanija Helsingissä oli pormestari Arthur Castren. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 1924 perustaa siirtolapuutarhan Kumpulaan. Alue oli tarkoitettu erityisesti Kallion, Hermannin ja Vallilan työväenkaupunginosien asukkaille. Pääsuunnittelijana oli Birger Brunila, yleisistä alueista vastasi puutarhasuunnittelija Elisabeth Koch ja arkkitehti Antero Pernaja laati tyyppipiirustukset puutarhamajoista. \r\n\r\nKumpulan siirtolapuutarha rakentui metsäalueiden rajaamaan avoimeen Kumpulanlaaksoon, kaavallisesti se sijoittui osaksi Helsingin vihervyöhykejärjestelmää. Helsingin kaupunki teetti alueelle asemakaavan, yhteiskäyttöön tulevat rakennukset ja istutukset. Pääportti jäi poikkeukselliseksi ilmiöksi Helsingin siirtolapuutarhoissa. Ensimmäisten tonttien vuokraamisen jälkeen Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys perustettiin 1927 ja ensimmäiset mökit valmistuivat samana vuonna. Keskusmaja valmistui 1934 ja se laajennettiin kerhotaloksi 1976 ja 1990.\r\n\r\nMökeissä yöpyminen oli alun perin kielletty. Pienet, n. 6 m² mökit oli tarkoitettu tilapäiseen oleskeluun ja työkalujen säilyttämiseen. Arkkitehti Eelis Paalasen laatimat tyyppimajojen muutospiirustukset hyväksyttiin 1931 ja kuistien lasittaminen sallittiin 1938.  Arkkitehti Oiva Nummiala piirsi 1957 uudet tyyppimajojen muutospiirustukset. \r\n\r\nKoulupuutarhat yleistyivät Keski-Euroopassa 1870-luvulta alkaen. Suomessa pienimuotoiset ja yksityisten yhdistysten pitämät koulupuutarhat alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella. Kouluruokailun ja siihen liittyvän koulupuutarhatoiminnan lopullisena tavoitteena oli kansan ruokavalion monipuolistaminen.   Kaupungeissa koulupuutarhat perustettiin lähinnä sosiaalisia päämääriä varten tarkoituksena tarjota kesävirkistystoimintaa vähävaraisten perheiden lapsille. Helsingin kaupungin koulupuutarhatoiminta alkoi Töölössä 1912 yksityisin lahjoitusvaroin. Kumpulan 1920-luvun alkupuolella perustettu puutarha oli toinen. Kolmas, Mäkelän koulupuutarha, aloitti Vallilassa 1941. Kumpulan koulupuutarhaan kuului viljelysmaiden lisäksi leikkikenttä ja rakennus, joka käsitti askarteluhuoneen, pienen opettajainhuoneen ja työkaluhuoneen.\r\n\r\nHerttoniemen siirtolapuutarha perustettiin 1934 Kulosaaren kartanon maille. Ensimmäinen suunnitelma siirtolapuutarhaksi Brändön kartanon alueelle oli laadittu Helsingin kaupungin asemakaavassa 1930. Jo tässä varhaisimmissa asemapiirroksessa alue sai myöhemmin toteutuneen muotonsa. Puutarhamajoja sai aluksi käyttää vain tilapäiseen oleskeluun sekä kesäasuntona.  Toisin kuin Kumpulassa myös yöpyminen sallittiin ja mökit suunniteltiin hieman suuremmiksi.  Kaupungin kiinteistölautakunta hyväksyi 1934 arkkitehti Marius af Schultenin laatimat tyyppipiirustukset. Osuusliike Elannolle vuokrattiin samana vuonna pieni tontti myymälärakennusta varten."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k091 ;
        poi:poiType       poio:kaava-alue , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4086" ;
        skos:prefLabel    "Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat (Herttoniemi)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Karhupuiston boogie woogiea kun jorattiin.\nMummo meitä tsiikaili, alasti. \n\n" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i607> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7195>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_1251>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:20:58+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1129731~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1129733~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1433356~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_6401>
        dcterms:modified  "2009-10-20T13:46:20+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i459>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Hengissä läpi Helsingin" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i458> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9192> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/hengissa-lapi-helsingin" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8451>
        a                    th:Rakennus ;
        rdfs:label           "Katajanokan Kasino"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Katajanokan Upseerikerho" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i32> ;
        wgs84:lat            "60.1693297551665" ;
        wgs84:long           "24.9651170765416" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8451" .

<http://example/upload-base/#metadescription_3540>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:28:20+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1654796~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9165>
        dcterms:modified  "2010-06-09T16:08:11+0300" .

[ dcterms:description  "Aimo Turunen perheineen muutti Viiskulmaan Riihimäeltä vuonna 1953. Maija Larmola kuvailee lapsuudenkotiaan ja sen ympäristöä." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7292> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7652>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i101>
        a             th:Kaupunginosa ;
        rdfs:label    "Vesala"@fi ;
        rdfs:seeAlso  []  ;
        owl:sameAs    <http://sws.geonames.org/847516/> ;
        wgs84:lat     "60.2387340171164" ;
        wgs84:long    "25.0980442208967" ;
        foaf:page     "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/vesala" .

[ dcterms:description  "Sallamaria Tikkanen: Paratiisit ja niiden varjot (Helsingin rantaviivan muuttuminen ja kadonneet saaret)." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4998> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7020>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6756>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Solvent"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/solvent" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Oivalassa kävi vieraita alinomaa, ja seuraelämä oli vilkasta 1920-1930-luvuilla. Juhlien primus motor ja seuraelämän keskus oli vaimo Lempi, joka järjesti kuistilla ja rantakallioilla monet juhannusjuhlat, rapukestit ja hääpäivät. Arkkitehtejä kävi paljon Suomesta ja ulkomailta, kaukaisimmat vieraat tulivat Yhdysvalloista ja Intiasta. Pohjoismaisten rakennuspäivien aikoihin vuosina 1926 ja 1932 Oivalassa vietettiin \"Pohjoismaisia rakennusöitä\". Kieltolain aikaan suojainen sisäpiha oli monestakin syystä viihtyisä oleskelutila, jossa saattoi keskustella vaikkapa riittävistä valokulmista." ;
  dcterms:description            "Oiva Kallion oma huvila Villingissä vuodelta 1924." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8712> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7910>
] .

rky:p1090  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "66.423270286,25.410660405 66.423152201,25.411540731 66.421133739,25.409844234 66.421373116,25.408400972 66.423270286,25.410660405" ;
        poi:municipality  kunnat:k698 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4191" ;
        skos:prefLabel    "Hirvaan rautatiepysäkki"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_4966>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:09:30+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1823653~S9*fin> .

rky:p1424  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Maljalahden pohjukassa oleva, Pohjolan- ja Kullervonkatuihin rajoittuva ns. vanhan aseman alue on Kuopion ensimmäisen aseman paikka. Asemarakennus on purettu, mutta jäljellä on joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen, veturitalli, paja sekä konepajarakennukset. \n\nKuopion nykyinen, 1934 valmistunut, funktionalistista rautatiearkkitehtuuria edustava asema sijaitsee vajaan kilometrin päässä länteen radan eteläpuolella. Asemalla on rautatiearkkitehtuuriin kuuluva pitkä laiturikatos."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.897256333,27.679852413 62.897312139,27.681455797 62.896771277,27.681582605 62.896747574,27.679910249 62.897256333,27.679852413" ;
        poi:history       "Rautatien paikka Kuopion kaupungissa määräytyi lopullisesti 1886, jolloin ensimmäinen rautatieasema sijoitettiin Lahdentaan kaupunginosaan, lääninvankilan itäpuolelle. Näin asema sijoittui lähelle höyrylaivasatamaa. Rautatien rakentaminen katkaisi osin kaupungin laajentumistien pohjoiseen. Savon rata avattiin Kouvolan ja Kuopion välillä liikenteelle syksyllä 1889. Radan jatkamisesta pohjoiseen Kajaaniin järjestettiin yleinen rautatiekokous keväällä 1895. Kuopion pohjoispuolella Kallaveden ylitys merkitsi suurinta siihen asti tehtyä pengerrystyötä Suomessa: neljän kilometrin matkalle tehtiin pengertä kaikkiaan yli 2 km. Kuopion ja Kajaanin välinen rataosuus avattiin 1902. Kuopio oli alunperin ainoa II luokan asema Savonradalla.\r\n\r\nKuopion uusi, 1934 valmistunut, asemarakennus sijoitettiin ruutukaava-alueen pohjoisreunaan, ratapihan länsipuolelle. Osittain kaksikerroksisen rautatieasemarakennuksen suunnittelivat Valtionrautateiden arkkitehdit J. Ungern ja Thure Hellström. Asemarakennukseen liittyy radan alittava tunneli sekä laiturirakennus. Asemarakennus rakennettiin1932-1934 hätäaputöinä.\r\n\r\nKuopion konepaja perustettiin viimeisenä ratakohtaisena konepajana Savon radan valmistumisvuonna 1889. Konepajaa laajennettiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa sekä 1932 ja 1982. Vuonna 1932 valmistui uusi rakennus veturien korjausta varten ja vanha konepaja purettiin. Viipurin luovuttaminen vaikutti suuresti Kuopion konepajan toimintaan, sillä sinne siirrettiin osa toiminnoista. Konepajan työntekijämäärä kaksinkertaistui 1939-44 välisenä aikana. Kuopion konepajan toiminta päättyi 2000-luvun alkupuolella."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k297 ;
        poi:poiType       poio:teollisuusrakennus , poio:liikennepaikka ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=646" ;
        skos:prefLabel    "Kuopion rautatieympäristöt (Kuopion asema)"@fi .

<http://example/upload-base/#metadescription_9759>
        dcterms:modified  "2011-08-04T11:11:20+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7112>
        dcterms:modified  "2009-10-20T13:45:48+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_268>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:25:13+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1332812~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1332700~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1094191~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7207>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Neljä fasadia torille" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7193> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6902> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6447> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6357> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7222> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7207" .

rky:p1684  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:hasPolygon    "67.161549112,26.911350663 67.162142741,26.910682114 67.162363823,26.911014493 67.162539232,26.911464705 67.162471185,26.912327431 67.162083080,26.912936565 67.161786047,26.912957251 67.161542153,26.912566117 67.161549112,26.911350663" ;
        poi:municipality  kunnat:k758 ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4286" ;
        skos:prefLabel    "Luoston matkailukeskus (Metsä-Luosto)"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9162>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Sommar, Ali"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9162" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9401>
        dcterms:modified  "2010-09-03T11:49:11+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i955>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Stadin kundi" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <th:StadinSlangi> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i357> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i357> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/955" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7372>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:47:28+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7467>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Alvar Aalto's Helsinki legacy" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7470> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6457> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7469> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7475> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7474> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6820> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6898> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6897> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6896> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6895> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6877> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7473> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7471> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7472> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6506> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4328> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7467" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9661>
        dcterms:modified  "2011-06-13T14:42:20+0300" .

rky:p358  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Björkboda on monipuolinen historiallinen ruukkiympäristö, joka kuvastaa hyvin ruukkiyhdyskunnan hierarkkista järjestystä. Ruukinkartano kuuluu maamme merkittävimpiin kustavilaisiin kartanorakennuksiin.\n\nBjörkbodan ruukinalue sijaitsee Björkbodan järven pohjukassa viljelysmaiseman ympäröimänä. Ruukinkartano puistoineen on järven rannalla ja työväen asuntojen rivi, Mämmrivan -nimiset asuinrakennukset ja Kivikasarmi puistoa rajaavalla mäenharjanteella. Teollisuusrakennukset ovat ruukinpadon yläpuolella. Nykyiset, etupäässä 1920-luvulla rakennetut tehdashallit ovat vanhojen vasarapajojen ja valssilaitosten paikalla.\n\nChristian Friedrich Schröderin suunnittelema kaksikerroksinen ruukinkartano on valmistunut 1783. Kaksikerroksisen päärakennuksen pohjakaava noudattaa wijnbladilaista huonejakoa. Päärakennuksen vanhaan runkoon on 1840-luvulla liitetty yksikerroksiset siipirakennukset. Kustavilaiset interiöörit on purettu samalla vuosikymmenellä. 1900-luvun alussa sisätiloissa on tehty muutoksia, jotka koskevat ennen muuta sisääntulohallin ja paraatiportaikon järjestelyä.\n\nArkkitehti C.L. Engelin suunnittelemana pidetty viljamakasiini on sijoitettu osaksi ruukin puistoa. Makasiini on kunnostettu kokoustiloiksi. Vanhat maanviljelykseen ja karjanhoitoon liittyvät rakennukset ovat omana ryhmänään lähellä ruukinkartanoa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.090003875,22.569863530 60.086164539,22.570703754 60.085301858,22.569733978 60.086543541,22.557388516 60.090006601,22.557648318 60.091097296,22.560784131 60.090874201,22.561254258 60.090539650,22.562281906 60.090003875,22.569863530" ;
        poi:history       "Taalintehtaan ja Fagervikin ruukkien omistaja Mikael Hising sai privilegion Björkbodan ruukin perustamiseen 1732. Hän rakennutti vasarapajan Björkbodan kosken rannalle, koska vesivoima Taalintehtaalla ei riittänyt kankirautataontaan. Taalintehtaan ja Björkbodan sekä niihin kuuluvan erittäin suuren maaomaisuuden haltijaksi tuli 1850-luvulla Anders Ramsay. Valssilaitosrakennus valmistui 1859. Vesivoiman käytöstä luovuttiin lähes kokonaan ja ruukin kolmea höyrykonetta käytettiin Englannista tuodulla kivihiilellä. Rohkeat investoinnit ja raudan hinnan lasku johtivat Ramsayn vararikkoon 1863.\r\n\r\nVuonna 1884 filosofian tohtori Otto Englund ja ruukinjohtaja Gustaf Berg perustivat vanhaan valssilaitokseen pienen manufaktuuritehtaan lähinnä maanviljelystyökalujen, meijeriastioiden, saranarautojen, taloustavaroiden ja takeiden valmistamiseksi. Avainten ja lukkojen valmistus aloitettiin 1880-luvun lopussa. Koko tehdas rakennettiin uudelleen 1922-1924. Lukkotehtaan osake-enemmistö siirtyi vuoteen 1978 mennessä Oy Wärtsilä Ab:n omistukseen.\r\n\r\nRuukin pohjoispuolelle muodostui ruukkiyhdyskunnan kyläkeskus kouluineen. 1900-luvulla työväenasuinrakennukset ryhmittyivät Björkbodan viljelysmaiseman reunoille."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k322 ;
        poi:poiType       poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus , poio:tuotantorakennus , poio:kartano , poio:puisto ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=886" ;
        skos:prefLabel    "Björkbodan ruukinalue"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9756>
        a                 th:Dokumentti ;
        rdfs:label        "Helsingin olympiakisojen avajaiset" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9757> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7777> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7112> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa     "<div style=\"background: url('http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/1251.jpg') no-repeat; height: 210px;\"><a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=1251\"><img style=\"padding-right: 10px\"  src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/fg_elava_arkisto.png\"/></a><a target=\"_blank\" href=\"http://yle.fi/elavaarkisto\">\n<img src=\"http://www.tarinoidenhelsinki.fi/sites/all/themes/tarinoidenhelsinki/kuvat/logo_elava_arkisto.png\"/></a><p style=\"margin-top: 5px;\"><em>Lue lisää ja katso dokumentti <a target=\"_blank\" href=\"http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=164&a=1251\">YLEn Elävästä arkistosta.</a></em></p></div>\n" , "Presidentti Paasikivi avaa kisat, toinen kansallinen suurmies Paavo Nurmi tuo soihdun stadionille, ja \"rauhanenkeli\" yllättää järjestelijät." ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9756" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Mua etsittiin talleista, lähiojista ja kuusikosta puliukkojen pahvitaloleiristä, ne piti kesäjamboreeta, yhdessä pahvitalossa oli kolme natisevaa kerrosta ja pahvikaton harjalla liehui Elannon lippu. Lopulta toinen nuohooja, ei isä vaan Korpela, kuuli ohutta rohinaa kanaalista, ja isä ryömi sinne juuttisäkki päässä. Makasin selälläni puolivälissä kanaalia, mut raahattiin ulos ja kannettiin maneesiin. Mun käsiä nostettiin ja laskettiin, suusta tuprahteli mustia pilvenhattaroita. ...Eli Rööri on ollut mun nimi siitä lähtien." ;
  dcterms:description            "Nuohoojien töihin kuului putsata Ruskeasuon ratsastustallien kanaali, ahdas, vaakasuora tunneli. Isä otti molemmat tyttärensä, Karoliinan ja Katariinan, mukaansa keikalle. Hevoshullu Liina ihaili aidalla hevosia, mutta toista tyttöä ei sitten löytynyt mistään." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8754> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8125>
] .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Etelärannassa herrat ne mustilla mersuilla ajaa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i943> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6729>
] .

koko:p35910  dc:created  "2012-05-29T09:56:26.474+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-29T09:56:26.767+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "museums"@en , "museer"@sv , "museot"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Nuoren leijonan oloinen luokanvalvoja - tai siis nykynimitykseltään ryhmänohjaaja - istui rennosti pöydän kulmalla luokan edessä ja luennoi. ... Norssi ei todellakaan ollut mikään päivähoitopaikka niin kuin Ressu. Tämä oli maan korkeatasoisin lukio, joka koulutti ihmisiä ottamaan vastuuta ensin itsestään ja sitten vaikka koko kansakunnasta. Hän oli itse norssi ja hänen isänsä oli. Isän veli ja hänen vaarinsa olivat norsseja." ;
  dcterms:description            "Mäkimaan Mirja on Norssin oppilas." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2803> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6473>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_3007>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:26:54+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1078259~S9*fin> .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Yksiö oli kuitenkin Lauran oma. Sitä paitsi se sijaitsi Kristianinkadulla Kruununhaassa, ja Kruununhaka kuulosti oleellisesti toiselta kuin Kontula tai Mellunmäki - se oli jotenkin samaa kuin Eira tai Katajanokka; siellä asui ihmisiä joista oli juttuja lehdissä ja joiden koteja esiteltiin nelivärikuvin." ;
  dcterms:description            "Kapteeni Karhu asuu Kruunuhaassa, ja Kruununhaka on myös rikoksen näyttämönä." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1574> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i31>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6128>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:16:12+0300" ;
        dcterms:source    <http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=BF3D7B7C-A189-4B8A-B9C2-3C7A5FAB9A71> .

<http://example/upload-base/#metadescription_8083>
        dcterms:modified  "2009-12-28T14:04:44+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3719>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Kemian vuodet Harakassa" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6486> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3718> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/3719" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Kävin töissä Roihuvuoressa, sama rakentaja teki monta taloa yhtäaikaa ja kun olin päässyt välilöihin yhden mestarin kanssa, minulla riitti töitä ja tiesin niitä riittävän vaikka talot alkoivatkin valmistua, nelikerroksiset asuinrakennukset joissa ei ollut hissiä.\" (s.5)" ;
  dcterms:description            "Ristonen on päivisin töissä rakennustyömailla Roihuvuoressa." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i2357> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i80>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7703>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Brunnsparkens historia 1834-1886" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/swe> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6865> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7315> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i37> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7704> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7705> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7399> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7375> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7383> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6444> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7005> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7702> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7703" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5674>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Argelanderintie" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Helsingissä lähellä Eteläsatamaa on Argelanderintie. Kenen mukaan se on nimetty ja minkähän takia? Argelanderintie on nimetty 1984 tähtitieteen professorin Friedrich Argelanderin (1799-1875) mukaan. Argelander oli aikoinaan Helsingin yliopiston ensimmäinen tähtitieteen professori.\n\nLähde: \nHelsingin kadunnimet 3. Helsingin kaupunki, 1999." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8022> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingissa-lahella-etelasatamaa-arge" .

rky:p260  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Keskiajalta periytyvä satama- ja kauppapaikka, Iin Hamina on Pohjanmeren jokisuiden tärkeimpiä historiallisia markkinapaikkoja Kalajoen Plassin ohella. Suunnittelemattomasti rakennetun alueen säilynyt tiivis rakenne kertoo ajallisesta syvyydestä.\n\nHaminan asutus on saanut nykyisen muotonsa 1800-luvulla. Rakennukset sijaitsevat puolisen kilometriä pitkällä ja noin 100 metriä leveällä rantakaistaleella. Jokirantaa myötäileviä pitkittäiskatuja, Yläkatua ja Alakatua, yhdistävät kapeat kujat ja palosolat. Jokitörmässä on lohikellareita.\n\nKirkkonivan rannalla seisoo arkkitehtien G. Sandbergin ja A. Hytösen suunnittelema tiilikirkko vuodelta 1950, järjestyksessä kolmas nykyisellä paikalla. Haminan ulkopuolella, Iijoen törmällä on 1800-luvun alkupuolella rakennettu pappila. Hautausmaa on Kruununsaarella Haminan edustalla. \n\nPohjanmaan rantatie on kulkenut Iin Haminan kautta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "65.323794605,25.379896194 65.325784737,25.379232679 65.326527852,25.378952679 65.326212178,25.376934302 65.325752049,25.374095463 65.325508628,25.373190772 65.323597853,25.368638609 65.322753525,25.368618824 65.322613312,25.366103265 65.322611819,25.365568125 65.323367802,25.365889511 65.323603013,25.366330323 65.323585678,25.366535725 65.323839139,25.367253395 65.324212714,25.367644929 65.324706376,25.366604537 65.325650138,25.364670646 65.326817451,25.367310527 65.330651902,25.370761465 65.331087121,25.376796850 65.328499792,25.378274737 65.328074423,25.381905220 65.327123680,25.382504608 65.326027884,25.382932592 65.324829032,25.383583230 65.324196580,25.383639920 65.323794605,25.379896194" ;
        poi:history       "Iijoen suulle muodostui jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka. Keskiajan lopulla Iin Hamina tunnettiin markkinapaikkana laajalti Itämeren piirissä. Tärkeimmät kauppatavarat olivat lohi ja turkikset, myöhemmin terva. Aitat, kauppapuodit ja käsityöläismökit muodostivat jo 1500-luvulla tiiviin kokonaisuuden. Haminan vakituinen asutus alkoi tihentyä 1800-luvulla.\r\n\r\nSatama sijaitsi aluksi Satamasaarella, nykyisellä Kruununsaarella, mutta jouduttiin siirtämään maannousun takia ehkä jo 1500-luvulla, joen etelärannalle nykyiseen Haminaan. Haminan rantaan pääsivät 1700-luvulle saakka myös suuret alukset, mutta joen madaltumisen jälkeenkin Hamina säilytti asemansa markkina- ja kauppapaikkana.\r\n\r\nEnsimmäinen kirkko nykyiselle kirkonpaikalle rakennettiin vuoden 1620 paikkeilla, se oli järjestyksessä jo viides. Haminan edustalla olevilla saarilla sijaitsivat seudun ensimmäiset kirkot ja uittoaikakaudella Iijoen tukinuiton tukikohdat ja erottelupaikat. Kruununsaari vihittiin vainajien lepopaikaksi 1810. Jokisuulle perustettiin Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän saha."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k139 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:pihapiiri , poio:tie , poio:hautausmaa , poio:satama , poio:kirkkorakennus , poio:asuinrakennus , poio:talousrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1311" ;
        skos:prefLabel    "Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8178>
        a                    th:Nayttelija ;
        rdfs:label           "Järvenhelmi, Maria"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8178" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8417>
        dcterms:modified  "2010-01-13T11:14:23+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6388>
        dcterms:modified  "2010-09-02T09:02:17+0300" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p173>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Raveliini Hyvä Omatunto / Kesäteatteri"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T09:10:34.763+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T09:07:43.347+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p39386 , koko:p40496 , koko:p1003 , koko:p41215 , koko:p38188 ;
        poi:description  "Raveliini Hyvä Omatunto sekä bastionit Hyve ja Kunnia ovat osa Susisaaren ulompaa bastionikehää, ja ne muodostavat kokonaisuuden, jonka tehtävänä oli suojata linnoitusta kaakosta tulevaa hyökkäystä vas­taan. Raveliini Hyvä Omatunto on erillinen varustus, joka sijaitsee bastio­nit Hyve ja Kunnia yhdistävän kurtiinimuurin edessä ja suojaa lin­noitus­porttia. Raveliini suunniteltiin siten, että linnoituksen puo­lus­tajat voivat raveliinin kärjen tuhouduttua siirtyä puolustusasemiin Y-muo­toisen pihan taakse, raveliinin kantaosaan.\n\nHyvän Omatunnon rakennustöiden ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosi­na 1754-55. Tällöin valmistui kärkiosa kasematteineen ja kantaosan rakentamista aloitettiin. Vuosina 1771-74 varustus rakennettiin val­miiksi.\n\nVenäläisellä kaudella rintavarustusten ampuma-auk­koja muurattiin umpeen, ja vuonna 1849 raveliinin päälle rakennettiin vesikatto.\n\nLinnakkeessa on toiminut kesäteatteri vuodesta 1968 lähtien.\n\nraveliini = kurtiinin edessä oleva varustus, joka suojaa linnoitusporttia\nkasematti = holvattu pomminkestävä tila"@fi ;
        poi:history      "Peruskorjaus vuosina 1990-93\n\nRaveliini palautettiin alkuperäiseen, Ruotsin vallan aikaiseen asuun. Näin saatettiin päätökseen se bastionien Kunnia, Hyve ja Wrede muodostaman kokonaisuuden entistämistyö, jonka museovirasto aloitti jo 1960-luvulla. Raveliinin umpeenmuuratut ampu­ma-aukot avattiin. Heikkoon kuntoon ruostunut peltikatto poistettiin ja ampumatasot vesieristettiin ja turvetettiin. Kesäteatteri sai uuden muunneltavan katsomon, joka rahoitettiin Ruotsin valtion lahjoittamin varoin, ja pihan ylle rakennet­tiin irrotettava sadekatos.\n\nPensaistunut vallihauta raveliinin ympärillä raivattiin jälleen esiin, ja ympäristön suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota teatterivie­rai­den ja turismin maastolle aiheuttaman kulutuksen minimointiin. Vie­ressä sijaitseva vaja viime vuosisadan loppupuolelta kunnos­tettiin näyttelijöiden pesu- ja pukeutumistiloiksi, ja siihen sijoitettiin myös yleisökäymälät.\n\nToteutusaika: 1990-93\nKatsomopaikkoja: 500\nHuoneistoala: 400 m²\nKerrosala: 1240 m²\n\nArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Osmo Mikkonen Ky\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto P & T Jauhiainen Oy\nLVI-suunnittelu: Timo Penttilä -yhtiöt\nSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Joel Majurinen\nMaisemasuunnittelu: Ark-Viapori Oy, asiantuntijana professori Tom Simons\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nRakennustyöt: Helsingin lääninvankilan Suomenlinnan työsiirtola\n\nUusi katos 2007\n\n15 vuotta palvellut pelkän katsomon peittänyt katos oli uusimisen tarpeessa. Ennen vuotta 1993 teatteri toimi kokonaan ilman katosta, poikkeuksena oli vain Ryhmäteatterin rakennuttama tilapäiskate vuosina 1988 ja 1989 Taru sormusten herrasta -näytelmää varten. Helsingin kaupungin rakennuslautakunta myönsi uudelle katokselle luvan kymmeneksi vuodeksi.\n\nUuden katoksen rakenne muodostuu teräsristikkokaarista, joiden varaan on pingotettu vaaleanharmaa kangas. Kaaret on kiinnitetty betoniperustusten päällä seisoviin teräspukkeihin.\n\nVäinö Linnan Tuntemattoman sotilaan esityksessä 2007-2008 katosta hyödynnetään mm. heijastamalla tilassa kuvaa, mikä ei aikaisemmin olisi ollut mahdollista. Katettu näyttämö mahdollistaa erilaiset ratkaisut valon, lavastuksen ja livemusiikin osalta. Suojaava katos sallii sisäteatteriin verrattavat puvut, maskit ja rekvisiitan ja myös valodramaturgia on monikäyttöisempää.\n\nTelttamainen katos suojaa koko kesäteatterin eli raveliini Hyvän omantunnon sisäpihan, minkä vuoksi tila voidaan ottaa käyttöön aikaisemmin keväällä ja jatkaa kautta myöhempään syksyyn. Katsomossa on lähes 500 paikkaa, ja se on katoksen ansiosta linnoituksen suurin ”sisätila”.\n\nRakennuttaja: Suomenlinnan hoitokunta\nArkkitehtisuunnittelu: Suomenlinnan hoitokunta/ Johannes Laiho, Tuija Lind\nRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co/ Matti Haaramo, Eero Kotkas\nKatesuunnittelija: Tensotech Consulting/ Matti Orpana\nAntikvaarinen valvonta: Museovirasto/ Helena Rosén\nRakennustyöt: Helsingin avovankila, Suomenlinnan osasto\nTeräsosat: KL-Asennus Oy\nKangas: Oy Scanhall Ab\n\nLisää rakennuksen historiasta\n(Lähde: Suomenlinnan rakennusten historia, Museovirasto 1997)\n\nRaveliini Hyvä Omatunto on bastionirintama Kunnia-Hyveen eteen rakennettu erillinen etuvarustus. Suunnitelmapiirustuksissa se esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1753, ja työt käynnistyivät ilmeisesti seuraavana vuonna, mutta keskeytyivät vuonna 1757, jolloin raveliini peitettiin useiksi vuosiksi väliaikaisen puukaton alle, kuten niin monet muutkin Viaporin varustuksista.\n\nRaveliinin rakennusvaiheiden täsmällinen seuranta jää olemassaolevien lähteiden perusteella hieman epävarmaksi. A.E.Gete on laatinut suunnitelmat raveliinia varten vuonna 1765, mutta ne eivät toteutuneet esitetyssä muodossa. Vuoden 1766 inventaarion mukaan raveliinin kärkiosassa oli kolme holvattua kasemattia, joista kahdessa oli yhteensä neljä tykkiaukkoa, joista kaksi kyljissä ja kaksi, jotka oli suunnattu kärkikulman vinoneliön muotoiseen kasemattiin. Kasemattien välille rakennettuja hiekkakiviportaita pitkin oli pääsy kasemattien päälle, tässä vaiheessa vielä keskeneräiselle ampumatasolle.\n\nRaveliinin selusosassa, Y-kirjaimen muotoisen pihan toisella puolella , oli kolme polygonin muotoon sijoitettua kasemattia, joissa oli tykkiaukko jokaisessa kyljessä ja oikeassa siivessä. Tämä osa oli keskeneräinen ja peitetty väliaikaisella puukatolla kuten kärkiosan holvitkin.\n\nRaveliinin rakennustyöt jatkuivat vasta 1770-luvun alussa, ja tällöin uusitun suunnitelman mukaan. Kärkiosa säilyi ennallaan, mutta kantaosan kolme kasemattia jaettiin väliseinin pienemmiksi osiksi. Näissä kaikissa oli tykkiaukotus sisäpihan ja ulkosivujen suuntaan, mutta kivääriaukotus kohti selustan vallihautaa. Sisäpihan ulkomuurissa oli alimpana kivääriaukot, näiden yläpuolella tykkiaukot ja ampumatasanteen korkeudella jälleen kivääriaukot.Sisäpihan ulkomuurin takana oli puinen ampumatasanne tykkejä varten. Selustan kasemattien välisestä portaikosta päästiin ylätasanteelle. Raveliinin kreneloitu rintavarustus oli tiiltä. Kantaosan takimmaisesta seinämästä rintavarustus puuttui. Molempien porrashuoneiden päätteenä oli muurattu porrastorni. Varustus oli täysin valmis vuonna 1774.\n\nHyvän Omantunnon linnakkeen puolustusjärjestelmässä varustauduttiin kauttaaltaan siihen, että mikäli vihollisen tulitus onnistui tuhoamaan linnakkeen jonkun osan kokonaan, sen takana oli aina uusi ehjä puolustusrintama. Tämä selittää varustuksen monimutkaisen ja jopa epäloogiselta vaikuttavan rakenteen. Tähän periaatteeseen viittaa myös raveliinin kantaosasta ruotsalaisella kaudella käytetty nimitys retranchementet, joka tarkoittaa vetäytymistä, perääntymistä. Raveliinin edustalle suunniteltua kuivaa vallihautaa ei koskaan rakennettu valmiiksi. Osa vallihaudan kontreskarppimuurista sen sijaan valmistui.\n\nVenäläisen kauden alkupuolen aina 1830-luvulle saakka, raveliini Hyvä Omatunto säilyi kutakuinkin ruotsalaisaikaisessa asussaan. Vuonna 1833 tykkiaukot muurattiin kuitenkin umpeen tiilellä. Samana vuonna korjattiin ampumatasanteiden vesieristyksiä sementoimalla ja tuohi-savikerroksella. Vuosina 1847-48 raveliini katettiin kokonaan peltikatolla ja tässä yhteydessä rintavarustuksen ampuma-aukot muurattiin umpeen.Uuteen kattoon tehtiin sekä ikkuna- että oviaukot. Varustusta käytettiin ammusvarastona ja tätä tarkoitusta varten rakennettiin ja kunnostettiin hyllyköitä ja muutettiin maanvaraisia lattioita nk. \"keinotekoisiksi permannoiksi\", mikä tarkoittaa tiilimurskan, hiekan ja sementin sekoitusta, jonka avulla aikaansaatiin betonimainen, luja rakenne. Ruudin varastoinnin lisäksi raveliinia käytettiin mm. tykistön ylijäämävarastona. Peltikatto uusittiin useampaan otteeseen.\n\nSuomalaisen kauden alussa, vuonna 1918 raveliinia käytettiin räjähdysaine- ja öljyvarastona. Mahdollisesti sama käyttö jatkui vielä seuraavillakin vuosikymmenillä, mutta enimmäkseen raveliini oli lämmittämättömänä tyhjillään. 1930-luvulla raveliinin huonokuntoisia muureja korjattiin Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta, ja tässä yhteydessä avattiin myös osa venäläisellä kaudella umpeenmuuratuista tykki- ja oviaukoista.\n\nVuodesta 1968 lähtien Hyvän Omantunnon linnaketta alettiin käyttää kesäteatterina. Tämä käyttötarkoitus otettiin lähtökohdaksi myös restauroinnin suunnittelulle. Raveliini kunnostettiin kesäteatteriksi vuosina 1990-93 arkkitehtitoimisto Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan. Restaurointityön yhteydessä venäläisaikainen katto-osa purettiin ja linnake palautettiin ruotsalaisaikaiseen asuunsa, kuten viereiset varustukset Kunnia ja Hyvekin joitakin vuosia aikaisemmin.\n(Helena Rosén 1995)\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\n\nRakennusnumero vuonna 1918 B 8\nRakennusnumero vuonna 1927 B I 8\n\nLähteet:\nKA VSA 17044\nKrA Ö 19-28a, 32-34,57\nKrA V 90, 96, 97, 102, 106, 128, 165, 166, 173, 184, 196, 204, 347, 389\nKrA Fästningrelationer 1753-1808, Sveaborgsinventariet 1766\nMV SL VIK 664-685\n"@fi ;
        poi:photo        "http://media.onki.fi/6/0/2/saha/suomenlinna/0_-2389423155513076316.JPG" , "http://media.onki.fi/0/6/5/saha/suomenlinna/0_7516539867909582906.JPG" , "http://media.onki.fi/2/1/4/saha/suomenlinna/0_-6675971170989889754.JPG" , "http://media.onki.fi/5/7/7/saha/suomenlinna/0_-6373883818710601320.JPG" , "http://media.onki.fi/8/9/3/saha/suomenlinna/0_-2256550976335715618.jpg" ;
        poi:poiType      poio:linnoitus ;
        wgs84:lat        "60.14279095124725" ;
        wgs84:long       "24.98755164146428" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7541> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6560>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7963>
        a                    th:MuuHenkilo ;
        rdfs:label           "Vasara, Marjatta"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7963" .

rky:p854  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Martinkirkko on kaupunkikuvallisesti vaikuttava, 1930-luvun uusasiallisen klassismin korkeatasoinen esimerkki.\n\nMaaston muotoihin Sotalaistenmäelle Aurajoen länsirannalle sovitettu tiilestä rakennettu, vaaleaksi rapattu kirkko on muodoltaan pitkäkirkko. Alttarinpuoleisessa päässä pääakselista ulkonee runkohuonetta kapeampi ja matalampi kuori ja eteläisellä pitkällä sivulla sakaristo. Pääsisäänkäynnin vierestä kohoaa porrasrakennuksella runkohuoneeseen yhdistetty tasapäätteinen campanile-tyyppinen kellotorni. Kirkon kapeita käytäväksi supistuneita sivulaivoja basilikaalisesti korkeammalle kohoavan päälaivan katteena on loivahko satulakatto. Kirkkosalin päälaivaa kattaa poikittaisin \"vantein\" korostettu, voimakkaasti muotoiltu betoninen tynnyriholvi, jota kannattavat kapeiden sivulaivojen käytäväaukkojen lävistämät tukipilarit. Kuorin taustaseinää peittää suuri Kristusta ristillä esittävä monumentaalimaalaus, jonka ovat tehneet taiteilijat Einari Vehmas ja Karl Ingelius.\n\nKirkolle kuljetaan kahdelta suunnalta, puuistutusten reunustamaa kivettyä tietä ja Aurajoen puolelta nousevia kiviportaita. Kirkon viereinen Martin seurakuntatalo on arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema. Temppelinkadun toisella puolella on arkkitehti Aulis Blomstedtin Invaliditalo vuodelta 1951 kirkolle avautuvine parvekejulkisivuineen."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.439676493,22.255321951 60.439760162,22.254758418 60.440817738,22.253380222 60.441077329,22.254245905 60.441505797,22.253687776 60.441589450,22.253968108 60.441179556,22.254630837 60.441647990,22.256395033 60.440924800,22.256005043 60.440755939,22.257223475 60.440633073,22.257169823 60.440716531,22.256035471 60.439676493,22.255321951" ;
        poi:history       "Martin seurakunta perustettiin 1921 toteutetussa Turun tuomiokirkkoseurakunnan jaossa. Turun kaupunki lahjoitti tontin kirkon rakentamista varten Sotalaistenmäeltä 1931 ja kirkkorakennuksen suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu. Arkkitehtien Gunnar Wahlroosin ja Totti Soran piirtämä kirkko vihittiin käyttöön Martti Lutherin 450-vuotisjuhlavuonna 1933. Samana vuonna valmistui arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema seurakuntatalo. Tornikello kirkkoon hankittiin olympiavuonna 1952. Kirkkoa korjattiin 1980-1981, jolloin mm. urut uusittiin."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k853 ;
        poi:poiType       poio:hallintorakennus , poio:asuinrakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1877" ;
        skos:prefLabel    "Martinkirkko"@fi .

[ dcterms:description  "Kuvanveistäjä Essi Renvallin teos." ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7995> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7994>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8080>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Silmät hämärässä " ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6530> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:lisatietoa       "Elokuva on valmistunut vuonna 1952." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2n1d/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7973> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8079> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8080" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Tapaan sinut Kauppatorilla,/ siinä mistä Suomenlinnan/ lautat lähtevät./ Esplanadilla kysyn hätäisesti/ ja saan rukkaset.\" (s. 113)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7526> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6509>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8414>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Kirstinkuja 4"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Työväenasuntomuseo, Helsingin kaupunginmuseo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9347> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i45> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9348> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Ty_v_enasuntomuseo" ;
        wgs84:lat            "60.1895464697139" ;
        wgs84:long           "24.9457693782523" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8414" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5910>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "Naistenklinikan ensimmäinen synnytys" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Koska naistenklinikalla tapahtui ensimmäinen synnytys? Aivan sataprosenttista varmuutta päivämäärästä ei löytynyt. HUS:n arkistojen mukaan on kuitenkin todennäköistä, että ensimmäiset ilonkyyneleet talossa vuodatettiin 16.10.1934. Tällöin syntyi I-klinikan ensimmäinen tyttövauva.\n\nRakennus valmistui samana vuonna." ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7632> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/naistenklinikan-ensimmainen-synnytys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9128>
        dcterms:modified  "2010-06-01T11:23:49+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6385>
        a                   th:Naytelmaelokuva ;
        rdfs:label          "Komisario Palmun erehdys" ;
        rdfs:seeAlso        []  ;
        dcterms:language    <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:relation    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8650> ;
        dcterms:spatial     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6383> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6384> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6381> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6382> ;
        dcterms:temporal    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> ;
        th:lisatietoa       "Komisario Palmun erehdys on Mika Waltarin Komisario Palmu-romaani vuodelta 1940. Siitä on tehty myös Matti Kassilan ohjaama, vuonna 1960 julkaistu elokuva. Elokuva on ensimmäinen neljästä Palmu-filmatisoinnista, ja sitä pidetään yleisesti sarjan parhaimpana. Se luokitellaan myös yhdeksi parhaista suomalaisista elokuvista." ;
        th:lisatietolinkki  "http://www.elonet.fi/title/ek2b91/" ;
        th:nayttelija       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6380> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6379> ;
        th:ohjaaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i1655> ;
        foaf:page           "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/naytelmaelokuva/komisario-palmun-erehdys" .

<http://example/upload-base/#metadescription_6624>
        dcterms:modified  "2010-01-19T15:01:42+0300" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "\"Töölöä ryhdyttiin suunnittelemaan jo vuosisadan vaihteessa ottaen huomioon uudet kaupunkirakentamisen ideat, joihin suuresti vaikutti wieniläisen Camillo Sitten taiteellinen näkemys orgaanisesta kaavoituksesta.\" (s.117)" ;
  dcterms:description            "- Kohti klassismia." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i3845> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i22>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_7099>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:24:35+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6719>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Kuuva, Kari"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/kuuva-kari" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8674>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Lönnrot, Elias"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7358> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8674" .

rky:p1053  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. \n\nVarsinais-Suomi \n\nSuuri Rantatie on alkujaan kulkenut Turun linnalta tuomiokirkon viereiselle Suurtorille, jossa tie on suuntautunut Karjakatuna kohti Uuttamaata. Kaarinassa Tuorlan kartanon alueella on hyvin säilynyt tielinja. Rungon kievarin kautta tie kaartaa Piikkiön kirkolle, ja jatkaa Makarlan kylän kautta koilliseen. Paimiossa tie kulkee Kampparlan kylämäen ohi ja ohittaa Nakolinnan muinaislinnan ennen saapumistaan Paimion keskiaikaiselle kirkolle. Sieltä tie kulkee Trömperin kestikievarin kautta kohti Halikon- ja Uskelanjokien laaksoja ja Halikon keskiaikaista kirkkoa. Halikon vanha silta kuuluu Tiehallinnon valitsemiin museosiltoihin. Salossa tie kulkee läpi Uskelan kirkkomaan ja suuntaa etelään Perniönjoen vartta. \n\nUusimaa \n\nSuuri Rantatie ohittaa Tenholan keskiaikaisen kirkon ja jatkaa kohti Pohjan kirkkoa, missä Rantatiellä on ollut yhteys merelle. Tie muodostaa Billnäsin ruukinraitin. Karjaan taajamassa Suuri Rantatie haarautuu ns. Ylemmän ja Alemman maantien reiteiksi, jotka yhtyvät Siuntion Sunnanvikissä. Ylemmän maantien pohjoinen reitti kulkee pitkin Lohjanharjua Siuntion jokilaaksoon. Raaseporin linnalle johtava ns. Alempi maantie kulkee Inkoossa Snappertunanjoen laaksoa. Fagervikintie on Tiehallinnon valitsema museotie. Teiden yhdyttyä reitti suuntautuu Siuntion Pikkalaan, missä on myös ollut yhteys merelle. Kirkkonummen, Espoon ja Vantaan halki kulkiessaan tie ohittaa pitäjien keskiaikaiset kirkot. Espoonkartanon alueella Mankinjoen ylittää 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös museosilta. Tie kulkee Träskändan kartanon sekä Vantaalla Hämeenkylän kartanon, Vantaanlaakson ja Backaksen kulttuurimaisemassa sekä Helsingin pitäjän kirkonkylässä. \n\nSipoossa Rantatie ohittaa Myraksen kestikievarinpaikan matkalla pitäjän kirkoille. Porvoon rajalla tien varressa seisoo siirtolohkare ja rajakivi Götstenen. Porvoossa Rantatie kulkee mm. Yli-Vekkosken kylän vanhan kievarin ohi. Tie nousee keskiaikaiselle kirkolle, jatkuu kirkkotorilta Kaupunginhaan kautta Postimäelle ja halkoo säilyneenä Porvoon ja Pernajan rajan metsäaluetta. Pernajassa tie jatkaa Vanhakylän viljelyaukealle, ja Koskenkylän ruukin kohdalla se muodostaa osan ruukinraittia. Pernajan keskiaikaisen kirkon ohitettuaan tie jatkuu kohti Degerbytä eli nykyistä Loviisan kaupunkia. Garnisonin kaupunginosassa Rosenin ja Ungernin bastionit on rakennettu suojaamaan tietä. Ruotsinpyhtään Tesjokilaaksossa Rantatie kulkee joen saaressa olevan, postitalona toimineen, Holmgårdin kartanon pihapiirin läpi. Lännenpuoleinen kiviholvisilta on säilynyt. Holmgårdin ja Myllykylän välinen hiekkatieosuus kiemurtelee punaisten kivien merkitsemässä maastossa. Vähä-Ahvenkoskella tie on ylittänyt Kymijoen Kirmusaaren kautta, missä voimalan padon nostettua vesirajaa joitakin tieosuuksia on jäänyt veden alle. Kymijoen ylityspaikkana on nykyisin Savukosken teräsbetonisilta. Silta on valittu museosillaksi ja on vain kevyen liikenteen käytössä. \n\nKymenlaakso \n\nRantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asvaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. Rantatie kulkee edelleen koilliseen Korkeakoskelle ja Kymijoen Nummenjoen varrella olevan Saksalan kylän kautta Haminan Neuvottoman kylään. Vanha tie erkanee uudesta maantiestä ennen Summan kartanoa hiekkapintaiseksi tielinjaksi noin 1,5 kilometrin matkalle. Haminan Salmenvirran kaksiholvinen kivisilta kuuluu Tielaitoksen museosilta-valikoimaan. Linnoituskaupungissa tie kulkee Lappeenrannanportilta Viipurinportille. Haminan Tallimäen ja Virolahden Virojoen välinen 35 kilometrin mittainen Suuren Rantatien osuus on valittu museotieksi, jonka linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. Ravijoella tielinja leikkaa Salpalinja-varustuksen ja ohittaa Pyterlahden kivilouhokset."@fi ;
        poi:hasPolygon    "60.422611551,22.469168792 60.423346428,22.469833887 60.424027608,22.470931297 60.424800124,22.472564593 60.425338684,22.475176045 60.425700616,22.479017775 60.424947433,22.479888933 60.424462978,22.476599853 60.423957519,22.474621798 60.422741934,22.471634248 60.422455209,22.469718270 60.421567663,22.468193438 60.421535193,22.467599652 60.422611551,22.469168792" ;
        poi:history       "Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria, yhdistävä Suuri Rantatie kehittyi Suomen rannikkoa seuraavan merireitin rinnalle tiettävästi jo 1300-luvulla. Tärkeimmät kylät ja puolustusvarustukset sijaitsivat jokisuiden ja –laaksojen varsilla, joten tien linjaus muodostui kylästä ja kirkolta toiselle kulkevaksi.\r\n\r\nKeskiajalta lähtien tiellä liikkujien majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä huolehtineista kestikievareista annettiin asetus 1649. Samassa yhteydessä määrättiin ensimmäistä kertaa välimatkapylväiden pystyttämisestä. Suomen ensimmäisen, 1638 perustetun, säännöllisen postilinjan jälkeen Suuri Rantatie oli merkittävä osa Tukholman, Baltian ja Venäjän välistä postireittiä, josta kehittyi 1700-luvulla Pohjoismaiden merkittävin maantieyhteys. Rantatien merkitys liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä väheni 1800-luvulla, jolloin uudet keksinnöt, höyrylaivat, lennätin ja rautatie tarjosivat uusia vaihtoehtoja. \r\n\r\nTieosuuksien ja siltojen hoidosta vastasivat pitkään maata omistavat talonpojat, siltojen rakentaminen siirtyi Tukholman Yli-intendentinviraston valvontaan 1776. Valtio otti julkisten teiden rakentamisen vastuulleen 1918. Teiden linjausta oiottiin eri aikoina liikenteen kasvun ja liikennevälineiden kehityttyä, vanhimmat tunnetut oikaisut tehtiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Autoistuminen lisäsi teiden oikaisua ja leventämistä, ja valtaosa hyvin säilyneistä Ranatatien osuuksista jäi syrjään liikenteeltä 1920-1930 -lukujen tienparannuksissa. Suuren Rantatien osia on myös jäänyt uusien teiden ja rakennusten sekä taajama- ja kaupunkirakentamisen alle."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k202 ;
        poi:poiType       poio:matkailurakennus , poio:silta , poio:muinaisjaannos ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2117" ;
        skos:prefLabel    "Suuri Rantatie (Rungon kestikievari)"@fi .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Huomenna aloitan työni Hietalahden hallin vahtimestarina. Tämän asian on isäni järjestänyt... Käyskentelen roskaisilla käytävillä ajatuksiini vaipuneena. Päätäni koristaa kaupungin vaakunalla varustettu juhlallinen koppalakki. Tarkastelen kauppiaita. Kauppiaat tarkatelevat minua. Tuossa on tukeva lihakauppias, pälyilevät silmät ja viirusuu tekevät hänet kieron näköiseksi: keinottelija. Palvatut kinkut riippuvat katosta hänen kojussaan, joka tekee kolkon vaikutuksen. Pienikasvoinen, sinisilmäinen vihanneskauppias hymyilee rohkaisevasti nuorelle vahtimestarille. Banaaneja, appelsiineja, retiisejä, nauriita... vihannekset tuoksuvat suloisesti, värikkäät hedelmät kertovat Etelän kesästä... Silmieni eteen nousee kuva Caprilta: kiipeän niitä kuuluisia portaita, jotka vievät San Micheleen, ympärilläni on pieniä sitruunalehtoja, aurinko häikäisee silmäni, elämä on pelkkää iloa... Tuossa punnitsee kaunis tyttö perunoita typerälle rouvalle, joka hansikoidulla kulttuurikädellään nostelee laatikosta omenia tutkiakseen niiden laatua. ... Kalat poukkoilevat laatikossaan, herrat lihanleikkaajat terottelevat pieniä sahojaan; unisia huomautuksia, keski-ikäisten ihmisparkojen väsynyttä aamulempeä, sankoja kanniskelevia eukkoja ja äijänkäppyröitä, huudahtelua ja leppoisaa vitsailua, take it easy, moron, moron...Kauppahallin aamu. (Kesä 1955)" ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8755> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7251>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_6884>
        dcterms:modified  "2010-02-04T16:41:37+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i324>
        a                     th:PopRock ;
        rdfs:label            "Helsinki" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i323> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i323> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/musiikki/helsinki" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "Pekan salongin menot olivat jossain määrin rituaalinomaiset. Ensin syötiin kevyt ja maukas lounas valoisalla kuistilla hyvän viinin saattelemana. Sen jälkeen siirryttiin neuvotteluhuoneen\nsohvaan ja nojatuoleihin. Kantaporukalla oli vakiopaikkansa, Pekka istui sohvan vasemmassa nurkassa, puhelimen ja soittokellon vieressä..." ;
  dcterms:description            "Kone Oy:n pääkonttori vuodesta 1967. Siellä Herlin tapaili eri alojen ihmisiä tilaisuuksissa, jotka toivat mieleen Ranskan 1700-luvun salongit." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8253> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6602>
] .

[ dcterms:description  "Jarkko Sinisalo: Vierailuja Katajanokan kasarmissa 1819-20" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6946> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6921>
] .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6979>
        a                    th:Osoite ;
        rdfs:label           "Korkeavuorenkatu 30"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Heikelin talo" ;
        dcterms:isPartOf     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i33> ;
        wgs84:lat            "60.1660410711926" ;
        wgs84:long           "24.9454092238385" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/korkeavuorenkatu-30" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4332>
        a                    th:Tietokirja ;
        rdfs:label           "Kulttuuritalo" ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:description  "Teoksessa kuvataan Helsingin Kulttuuritalon värikkäitä vaiheita puolen vuosisadan ajalta. Historiallisen katsauksen lisäksi oman Kultsa-tarinansa pääsevät kirjasssa kertomaan mm. M.A Numminen ja Jussi Chydenius. " ;
        dcterms:language     <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6821> ;
        dcterms:temporal     <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i111> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i115> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9772> ;
        th:lisatietolinkki   "http://www.kulttuuritalo.fi/" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/kulttuuritalo" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9030>
        dcterms:modified  "2010-04-14T18:16:55+0300" .

rky:p1647  a              poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Pietarsaaren rautatieasemanseutu tulli- ja pakkahuoneineen sekä makasiinirakennuksineen ilmentää Pohjanmaan rannikon teollistumisen aikaa 1800-luvun lopussa sekä kuljetusten siirtymistä mereltä rautateille.\n\nPietarsaaren rautatieasema sijaitsee historiallisen kaupunkikeskustan itälaidalla ja sen alue rajoittuu arkkitehtonisesti komeisiin entisiin  makasiineihin. Asemarakennus on rakennettu Oulun radan IV luokan aseman tyyppiirustuksin 1887 ja laajennettu 1928. Asemalla on harvinainen puinen veturitalli sekä sen jatkeena uudempi yksipilttuinen tiilinen veturitalli. Asemakokonaisuuteen kuuluu kaksoisvahtitupa.\n\nAsema-alueeseen liittyy tulli- ja pakkahuone, tupakkamakasiini ja tullihuoneenpuisto. Tulli- ja pakkahuone on rakennettu Valter Thomén ja Karl Lindahlin piirustusten mukaan 1908. Punatiilinen tupakkamakasiini on Grahn & Hedman & Wasastjernan suunnittelma ja vuodelta 1905. Hirsirunkoinen makasiinirakennus, ns. Myntin makasiini, on ainoa kuuden kauppahuoneiden varastojen sarjasta säilynyt rakennus."@fi ;
        poi:hasPolygon    "63.675678046,22.715997414 63.675517097,22.714889027 63.675844708,22.714662840 63.676005660,22.715771066 63.675678046,22.715997414" ;
        poi:history       "Oulun radan (1883) sivurata Pietarsaareen sai odottaa toteutumistaan kunnes kauppaneuvos Malm lahjoitti hankkeeseen 200 000 silloista markkaa.  Radan pituudeksi tuli 14 km. Työt alkoivat 1886 ja rata avattiin seuraavana vuonna.  Kaupunki päätti rakentaa uuden satamalaiturin kauttakulkurahdille ja vetosi varojen puutteessa rautatiehallitukseen radan jatkamiseksi satamaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k598 ;
        poi:poiType       poio:tullihuone ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4200" ;
        skos:prefLabel    "Pietarsaaren rautatieasemanseutu"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9125>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Ossi Malisen orkesteri "@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "Malinen, Ossi" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9125" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7096>
        a                 th:Tietokirja ;
        rdfs:label        "Valtioneuvoston juhlahuoneisto" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <th:MuuKieli> , <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6920> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i109> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i110> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i108> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i106> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i105> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i114> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i107> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4217> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7096" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7335>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:39+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1870757~S9*fin> .

<http://example/upload-base/#metadescription_9290>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:24:47+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1129751~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1129750~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1129749~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8910>
        a                 th:Kaunokirjallisuus ;
        rdfs:label        "50-luvun tytöt : päiväkirjat 1951-1956 " ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8911> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6468> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7799> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i112> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7293> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i8909> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/8910" .

<http://example/upload-base/#metadescription_9624>
        dcterms:modified  "2011-05-20T13:40:35+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1390370~S9*fin> .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9385>
        a                    th:Muusikko ;
        rdfs:label           "Paxton, Tom"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9385" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6881>
        a                    th:Kirjailija ;
        rdfs:label           "Ekelund, Arvid"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/henkilo/ekelund-arvid" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7595>
        dcterms:modified  "2010-02-02T15:35:28+0300" .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7238> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7247>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_133>
        dcterms:modified  "2009-11-04T14:25:56+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7929>
        dcterms:modified  "2010-02-02T14:24:59+0300" .

<http://example/upload-base/#metadescription_2779>
        dcterms:modified  "2010-05-27T11:58:55+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i820>
        a                     th:Viihdemusiikki ;
        rdfs:label            "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa" ;
        rdfs:seeAlso          []  ;
        dcterms:language      <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial       <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9239> ;
        dcterms:temporal      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i113> ;
        th:esittaja-musiikki  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i547> ;
        th:saveltaja          <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9238> ;
        foaf:page             "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/820" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Kesken lauseen Mujunen näki kirkkaan välähdyksen, kuin salama olisi lyönyt kuudennen kerroksen ikkunasta keskellä aurinkoista aamupäivää. Ja sitten jyrähti, paljon ukkosta lujempaa. Korkealta kivitalon seinästä lensi kadulle rappausta ja tiilenpalasia, puunsäleitä ja pinkopahvinriekaleita ja lasinsirpaleita, huonekaluja ja astioita ja ties mitä.' (s. 132) " ;
  dcterms:description            "Mujunen saa oudon vihjeen Ville Tanskalta osoitteesta Helsinginkatu 2 a 18." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9695> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9696>
] .

<http://example/upload-base/#metadescription_393>
        dcterms:modified  "2010-09-17T11:12:50+0300" ;
        dcterms:source    <http://www.helmet.fi/record=b1762779~S9*fin> , <http://www.helmet.fi/record=b1737055~S9*fin> .

koko:p33844  dc:created  "2012-05-24T12:31:07.461+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified     "2012-05-24T12:31:07.552+00:00"^^xsd:dateTime ;
        skos:prefLabel  "lagerutrymmen"@sv , "warehouses"@en , "varastotilat"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7332>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Thomé, Valter"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6628> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7331> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7327> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7328> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7329> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7330> ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7332" .

<http://example/upload-base/#metadescription_8046>
        dcterms:modified  "2009-12-23T14:25:13+0300" .

rky:p223  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Utsjoen kirkko, pappila ja kirkkotuvat muodostavat maisemallisesti vaikuttavassa kehyksessä 1700-luvulta 1850-luvulle rakentuneen kirkollisen ympäristön. Utsjoen kirkko ja pappila pihapiireineen ovat osa valtiollisen rakennustavan pohjoisinta sillanpääasemaa Lapissa ja eri-ikäiset kunnostetut kirkkotuvat tekevät alueesta Suomessa ainutlaatuisen historiallisen kirkkomiljöön. \n\nUtsjoki virtaa kapeassa, syväuurteisessa laaksossa taustanaan Pohjois-Lapin tunturiseudulle tyypilliset ylätasangon suurpiirteiset maisemat. Mantojärveksi levenevän jokiuoman kohdalla maisemaa hallitsee järvestä jyrkästi nousevan rinteen tasanteelle rakennettu kirkko, pappilan pihapiiri sekä kirkkotupien ryhmä. \n\nIntendentti Lohrmannin piirustusten mukaan valtion toimesta 1850-53 rakennetun tornillisen pitkäkirkon harmaa graniitti on louhittu läheisestä kirkkopahdasta.\n\nKirkkoherran pappilan edustava empiretyylinen päärakennus on sekin rakennettu valtion kustannuksella, se on valmistunut intendentinkonttorin suunnittelemana 1843. Pappilan vieressä sijaitsevan vanhan hautausmaan laidalla on Utsjoen vanhan, Pyhän Ulriikan kirkon hirsinen sakasti vuodelta 1776. Pappilan pihapiirissä on punamullattuja talousrakennuksia, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta.\n\nMantojärven rantatöyräällä sijaitsevat kirkkotuvat ovat vanhoja paikallisten asukkaiden kokoontumishuoneita, joihin on majoituttu suurten kirkkopyhien ja markkinoiden aikaan. Kirkkotupa-alue on ollut Utsjoen keskeisin paikka. Nykyiset kirkkotuvat ovat peräisin eri ajoilta. Aikoinaan niitä on ollut kaikkiaan parisen kymmentä, mutta nykyään paikalla on 14 osin palautettua ja entisöityä kirkkotupaa.\n\nLähimpänä maantietä ja pappilaa sijaitsevat \n- Käräjätupa eli kunnantupa, jossa on pidetty kunnan kokouksia ja käräjiä, kiertokoulua ja rippikoulua; kunnantuvan kahdessa kamarissa ovat yöpyneet mm. nimismies ja erilaiset tarkastajat\n- Utsjoen seurakunnan 1959 rakennuttama kahviorakennus, joka on pystytetty vanhan voudintuvan paikalle\n- Utsjoen kunnan vanhan tallin tarpeista 1958 rakennettu varasto- ja käymälärakennus\n- Voudintupa eli Hans ja Terttu Guttormin tupa on alunperin nykyisen kahvion paikalla sijainnut voudintupa, joka on siirretty 1959 Koululompolon luusuaan ja pystytetty nykyiselle paikallleen Museoviraston toimesta 1986.\n\nVoudintuvan vieressä on Helanderin suvun on turvekammi, joka on entistämistöiden ja peruskorjausten aikana rakennettu uudestaan, viimeksi 2003. Keskellä kenttää sijaitsevat Mieraslompolon Aikioiden tupa, jonka on rakennuttanut nykyisellle paikalleen 1863 syntynyt Samuli Aikio, sekä Vetsikon Aslak Lukkarin tupa ja talli. Talli on rakennettu vanhan tuvan jäännöksistä ja ollut välillä siirrettynä muualle.\n\nMantojärven rannan puolella kirkkotupa-alueella on lähinnä pappilan talousrakennuksia Museoviraston 1970-luvulla Nils Holmbergin rakennusrykelmän pohjalta tekemä rekonstruktio, joka koostuu tuvasta, kahdesta tallista ja käymälästä. Rakennuksen eteläpuolella on pistekota ja pohjoispuolella Länsmanin suvun tupa. Holmbergin suvun entinen kauppahuone on siirretty 1940-luvulla Tcohkavaaran poroerotuspaikalle ja palautettu nykyiselle paikalleen 1970-luvulla. Rannassa on myös 1923 rakennettu katekeetta Nils Holmbergin tupa. Pohjoisimpana rannassa on saunatupa ja Museoviraston 1970-luvulla pystyttämä kalakellari.\n\nUtsjoen kirkko, pappila ja kirkkotuvat muodostavat Mantojärven rannalla kansallismaisemaksi luokitellun Utsjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen pohjoisosan."@fi ;
        poi:hasPolygon    "69.860236388,27.010084905 69.861435010,27.004077984 69.864231275,27.003657040 69.865066292,27.011036259 69.861236047,27.013069281 69.860236388,27.010084905" ;
        poi:history       "Ensimmäinen kappelikirkko kristikansan äärirajoille Utsjoelle rakennettiin 1700. Se kuului tällöin Härnösandin hiippakuntaan ja Kautokeinon emäseurakuntaan. Ruotsin ja Tanskan välisissä rajajärjestelyissä 1747 Kautokeino jäi Norjan puolelle. Tenojoen eteläpuolisista alueista muodostettiin Turun hiippakunnan alaisuuteen Utsjoen emäseurakunta, johon myös aiemmin Kuusamoon kuulunut Inarin kappeliseurakunta liitettiin. \r\n\r\nUtsjoen pientä 1700 rakennettua puukirkkoa laajennettiin 1740-luvun alussa, jolloin sen yhteyteen pystytettiin myös kellotorni. Uusi sakaristo kirkkoon tehtiin 1770-luvulla. 1820-luvulla kirkko oli niin huonossa kunnossa, että kirkon korjaamista pidettiin toivottomana tehtävänä. Senaatti antoi vihdoin 1839 Turun tuomiokapitulin esityksestä intendentinkonttorille tehtäväksi piirustuksen laatimisen Utsjoen uutta kirkkoa ja kellotapulia varten. Arkkitehti Carl Alexander Engelin, intendentti C.L. Engelin pojan tekemä pyörökirkkosuunnitelma valmistui huhtikuussa 1840. Suunnitelmaa ei toteutettu.\r\n\r\nKeisarin helmikuussa 1849 myöntämällä lisärahoituksella rakentaminen alkoi kesällä 1850 oululaisen läkkiseppämestari Magnus Dahlbäckin urakoimana ja nykyinen kivikirkko valmistui  1854. Tiilet pyörökaaristen ikkunoiden pielimuuraukseen, tornin yläosaan sekä sakaristoon valmistettiin paikalla. Sopivaa savea löytyi Tenojoen varresta. \r\n\r\nMantojärven rannassa sijainnut vanha kirkko purettiin sakaristoa lukuun ottamatta 1854. Sen kirkkotarhaa käytetään edelleenkin seurakunnan hautausmaana. Kirkon läheisyyteen rakennettiin aikanaan myös kirkkotupia, joissa kirkolle suurina juhlapyhinä saapuneet seurakuntalaiset yöpyivät usein parikin viikkoa. Tällöin tavattiin tuttuja, mutta myös hoidettiin viralliset asiat, kasteet, häät, rippikoulut, käräjät, veronmaksut. Tupia oli parhaimmillaan kolmattakymmentä ja ne olivat käytössä toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti. Museovirasto on kunnostanut jäljellä olevat tuvat, muutama pois siirretty on tuotu takaisin, ja paikalla olleista turvekammista ja pistekodasta on tehty rekonstruktiot."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k890 ;
        poi:poiType       poio:pappila , poio:hautausmaa , poio:kausiasunto , poio:talousrakennus , poio:asuinrakennus , poio:kirkkorakennus ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=382" ;
        skos:prefLabel    "Utsjoen kirkkomaisema"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9621>
        a                 th:Sarjakuva ;
        rdfs:label        "Fillarijuttu" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9620> , <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9619> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        th:kirjoittaja    <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9618> ;
        th:kuvittaja      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9617> ;
        th:lisatietoa     "Bussi 67 kuljettaa matkustajiaan Helsingin keskustaan Paloheinän, Pakilan ja Maunulan kaupunginosien halki. Kun autoon astuu vanharouva María Grez, hän väittää tietävänsä bussinkuljettaja Kaukoa paremmin, keitä linjalla kulkee. Lisäksi rouvalla on lahja: hän aavistaa etukäteen, mitä matkalla tulee tapahtumaan. Mitä tapahtuu? Opiskelija Iines astuu pysäkiltä bussiin, mutta ei ymmärrä astuuko samalla uneen vai todellisuuteen. Hän kohtaa kaksoisolentonsa, joka joutuu onnettomuuteen. Vai joutuuko? Kun kaikki on ohitse, María Grez on jo hävinnyt. Mitä tapahtui? " ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/9621" .

<http://example/upload-base/#metadescription_7831>
        dcterms:modified  "2010-02-05T13:36:26+0300" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7592>
        a                 th:Rakennus ;
        rdfs:label        "Villingin kartano"@fi ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:isPartOf  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i88> ;
        wgs84:lat         "60.1586283367921" ;
        wgs84:long        "25.1088696530472" ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7592" .

<http://ldf.fi/poi/suomenlinna/p136>
        a                poi:PointOfInterest ;
        rdfs:label       "Galotshkinin talo"@fi ;
        dc:created       "2012-05-28T12:53:56.337+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:modified      "2012-11-29T10:26:55.322+00:00"^^xsd:dateTime ;
        dc:subject       koko:p32363 ;
        poi:assetID      "C21" ;
        poi:description  "Marketentti Nikanor Galotshkin osti 1847 talon Isolta Mustasaarelta ja kunnosti sen kauppiaskorttelin kokonaisrakentamisen yhteydessä 1860-luvulla julkisivuiltaan silloisen muodin mukaiseksi. Siinä oli kaksi vierekkäistä päätyä kadulle päin ja päätyjen levyinen pylväskuisti kuten muissakin kauppiaskorttelin taloissa. Vuonna 1876 Galotshkin rakensi tontille suuren hirsisen tarvikevajan.\n\nVuonna 1909 Galotskinin talo ja vaja tuhoutuivat tulipalossa. Palo sai alkunsa naapuritalosta C 18, joka ei kuitenkaan palanut kokonaan, mutta tuli levisi Galotshkinin taloon, joka tuhoutui korjauskelvottomaksi. Uuden rakennuksen arkkitehtuuri poikkesi edellisestä huonejärjestyksen suhteen ja siinä, että rakennuksen harja käännettiin tien suuntaiseksi. Pylväskuisti sitoi talon kauppiaskujan muuhun rakennuskantaan. Pihalle rakennettiin uusi vaja, jossa oli tilat elintarvikevarastolle, halkovajalle ja tallille. Tonttien rajalle muurattiin palon jälkeen tiilinen palomuuri. Vuonna 1914 marketentti Galotshkin halusi räjäyttää tontilleen jääkellarin, ja sai siihen luvankin, mutta hanke jäi jostain syystä toteuttamatta.\n\nRakentajan poika Nikolai Galotshkin avioitui Semenovien tyttären Marian kanssa. Perhe asettui asumaan Galotshkinien uuteen taloon ja Marian kotitalo myytiin Osuusliike Elannolle. 1920-luvulla Nikolai Galotshkinin perheen lisäksi talossa oli lihakauppa, kemikalikauppa ja suutarin verstas. Samalla tontilla oli vajan lisäksi vierastalo C 20, palomuurin vierellä puuseerivi ja vierastalon takana pieni, monikulmainen huvimaja. Galotshkinit myivät talonsa vuonna 1971 Reijo Lahtiselle, joka peruskorjasi rakennuksen 1972-73. Entinen kylmä ullakko otettiin asuinkäyttöön. Vesikattoon puhkaistiin parveke, ikkunat ja ovet uusittiin ja pohjoisen puoleisen kivirakenteisen huoneen sisäänkäynti ja portaat purettiin. Talossa on kaikki mukavuudet, lämmönjakohuone on yhteinen rakennuksen C 18 kanssa. Puuseerivi purettiin 1980-luvulla ennen kuin se itse kaatui. Pieni vaja on vielä pystyssä. Kesällä 1994 pihan perälle rakennettiin maakellari.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C IV 128\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki, Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nHY THL Tillander, Margaretha, 1971. De ryska handelshusen på Sveaborg. Proseminarie föredrag.\nKA VSA 15464 15875 15972.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nro 0277 purettu puuseerivi.\nKA VSA akti 15875, 2.7.1909."@fi ;
        poi:history      "Marketentti Nikanor Galotshkin osti 1847 talon Isolta Mustasaarelta ja kunnosti sen kauppiaskorttelin kokonaisrakentamisen yhteydessä 1860-luvulla julkisivuiltaan silloisen muodin mukaiseksi. Siinä oli kaksi vierekkäistä päätyä kadulle päin ja päätyjen levyinen pylväskuisti kuten muissakin kauppiaskorttelin taloissa. Vuonna 1876 Galotshkin rakensi tontille suuren hirsisen tarvikevajan.\n\nVuonna 1909 Galotskinin talo ja vaja tuhoutuivat tulipalossa. Palo sai alkunsa naapuritalosta C 18, joka ei kuitenkaan palanut kokonaan, mutta tuli levisi Galotshkinin taloon, joka tuhoutui korjauskelvottomaksi. Uuden rakennuksen arkkitehtuuri poikkesi edellisestä huonejärjestyksen suhteen ja siinä, että rakennuksen harja käännettiin tien suuntaiseksi. Pylväskuisti sitoi talon kauppiaskujan muuhun rakennuskantaan. Pihalle rakennettiin uusi vaja, jossa oli tilat elintarvikevarastolle, halkovajalle ja tallille. Tonttien rajalle muurattiin palon jälkeen tiilinen palomuuri. Vuonna 1914 marketentti Galotshkin halusi räjäyttää tontilleen jääkellarin, ja sai siihen luvankin, mutta hanke jäi jostain syystä toteuttamatta.\n\nRakentajan poika Nikolai Galotshkin avioitui Semenovien tyttären Marian kanssa. Perhe asettui asumaan Galotshkinien uuteen taloon ja Marian kotitalo myytiin Osuusliike Elannolle. 1920-luvulla Nikolai Galotshkinin perheen lisäksi talossa oli lihakauppa, kemikalikauppa ja suutarin verstas. Samalla tontilla oli vajan lisäksi vierastalo C 20, palomuurin vierellä puuseerivi ja vierastalon takana pieni, monikulmainen huvimaja. Galotshkinit myivät talonsa vuonna 1971 Reijo Lahtiselle, joka peruskorjasi rakennuksen 1972-73. Entinen kylmä ullakko otettiin asuinkäyttöön. Vesikattoon puhkaistiin parveke, ikkunat ja ovet uusittiin ja pohjoisen puoleisen kivirakenteisen huoneen sisäänkäynti ja portaat purettiin. Talossa on kaikki mukavuudet, lämmönjakohuone on yhteinen rakennuksen C 18 kanssa. Puuseerivi purettiin 1980-luvulla ennen kuin se itse kaatui. Pieni vaja on vielä pystyssä. Kesällä 1994 pihan perälle rakennettiin maakellari.\n\nSeija Linnanmäki 1994\n\nAikaisemmat rakennusnumerot:\nVuoden 1927 rakennusnumero C IV 128\nLähteet:\nHY THL Linnanmäki, Seija, 1990. Suomenlinnan venäläinen kauppiaskortteli 1868. Pro gradu -tutkielma.\nHY THL Tillander, Margaretha, 1971. De ryska handelshusen på Sveaborg. Proseminarie föredrag.\nKA VSA 15464 15875 15972.\nKuva:\nMV SL Valokuva neg.nro 0277 purettu puuseerivi.\nKA VSA akti 15875, 2.7.1909."@fi ;
        poi:poiType      poio:asuinrakennus ;
        wgs84:lat        "60.147696519371216" ;
        wgs84:long       "24.985325407981918" .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i7926>
        a                    th:Arkkitehti ;
        rdfs:label           "Huttunen, Erkki"@fi ;
        rdfs:seeAlso         []  ;
        dcterms:alternative  "" ;
        foaf:page            "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/node/7926" .

[ dcterms:bibliographicCitation  "'Paitsi että minä en asu Manhattanilla, vaan pienen kadunpätkän varrella keskellä Helsinkiä, viisikerroksisen punatiilitalon kolmannessa kerroksessa.' (s. 9)" ;
  dcterms:description            "Tiilisen talon ikkunoista näkee suoraan sisälle vihreän jugendlinnan asuntoihin." ;
  dcterms:references             <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9852> ;
  dcterms:spatial                <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i9855>
] .

rky:p483  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Leppävirran kivestä rakennettu kirkko edustaa Intendentinkonttorin kirkkosuunnittelua ja on tyyliltään puhdaspiirteisen uusklassinen.\n\nSeurakunnan järjestyksessään kolmas kirkko on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko. Pitkiä julkisivuja jäsennöivät keskelle sijoitetut, vain vähän seinästä ulkonevat poikkipäädyt portaaleineen. Kirkko on pitkällisistä suunnittelu- ja rakentamisvaiheistaan huolimatta tyyliltään uusklassinen.\n\nKuusi nelikulmaista pilariparia jakavat kirkon sisätilan kolmeen laivaan. Pilarit kannattavat voimakkaasti profiloitua palkistoa. Kaarevaholvisen keskilaivan päätteenä on neljällä pylväällä puolipyöreäksi rajattu kuoriapsidi. Keskilaivaa kiertää kaikilla sivuilla lehterikerros. Kirkkoa matalampi sakaristo on kirkon itäpään jatkeena. Kirkkoon liittyy vanha, kiviaidan rajaama hautausmaa."@fi ;
        poi:hasPolygon    "62.491547915,27.787185736 62.491556319,27.788146946 62.490602459,27.789803196 62.490121202,27.788949710 62.489845506,27.788582230 62.489359501,27.788569411 62.488917417,27.788137222 62.488615682,27.787468890 62.488579618,27.786477119 62.489028546,27.785678281 62.489543138,27.785571627 62.490027286,27.785914635 62.491243459,27.786967604 62.491547915,27.787185736" ;
        poi:history       "Leppävirran seurakunta erotettiin Kuopion emäseurakunnasta 1639. Seurakunnan edellinen, 1800-luvun alussa rakennettu puinen ristikirkko paloi heinäkuussa 1834 salaman sytyttämänä. Nykyisen kirkon Intendentinkonttorissa laaditut piirustukset ovat vuodelta 1835 ja ne on vahvistettu 1838. Helsinkiläisen muurarimestari Henrik Andstenin urakoima rakennustyö aloitettiin 1841 ja jouluna 1846 uudessa kirkossa pidettiin ensimmäinen jumalanpalvelus. Rakennustyö oli kuitenkin huonosti tehty. Sen mittava korjaaminen alkoi vasta 1856 arkkitehtien C. A. Edelfelt ja H. Dalström laatiman suunnitelman mukaan ja se valmistui 1862 mennessä.   \r\n\r\nVuonna 1948 salamaniskun sytyttämä tulipalo vaurioitti kirkon kattorakenteita sekä sisäholvia. Kirkko kunnostettiin 1980-luvulla arkkitehti Heikki Elomaan suunnitelman mukaan."@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k420 ;
        poi:poiType       poio:hautausmaa ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1093" ;
        skos:prefLabel    "Leppävirran kirkko"@fi .

<http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i5897>
        a                 th:Fakta ;
        rdfs:label        "HKL:n nivelbussit" ;
        rdfs:seeAlso      []  ;
        dcterms:content   "Minkä vuoksi HKL lopetti liikennöinnin haitaribusseilla? Kyselin asiaa Helsingin kaupungin liikennelaitokselta. Suunnitteluyksikön kalustoinsinööri vastasi näin:\n\nLiikennöitsijöillä on mahdollisuus tarjota kilpailussa myös nivelautoja, mutta saman istumapaikkamäärän omaavilla telibusseilla liikennöinti tuli halvemmaksi. Nivelbussien käyttö osoittautui myös haasteelliseksi varsinkin talvella. Tulevaisuudessa voi olla, että Helsingissä nähdään matalalattia nivelbusseja.\n\nHKL:n nivelbussien viimeinen liikennöintipäivä oli 30.6.2006. Linja oli metroa tukeva tilapäislinja nro 99. \n\nLähteet:\nhttp://www.saunalahti.fi/sisaarim/historia_2000.htm\nhttp://jno.1g.fi/Bsuuti9.htm" ;
        dcterms:language  <http://www.lexvo.org/data/iso639-3/fin> ;
        dcterms:spatial   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6350> ;
        dcterms:temporal  <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i116> ;
        foaf:page         "http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/heibrbrminka-vuoksi-hkl-ei-enaan-li" .

rky:p817  a               poi:AreaOfInterest ;
        poi:description   "Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.\n\nENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.  \n\nEURAJOEN Lapin kirkonkylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.  \n\nHAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.\n\nJOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.\n\nJOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen  tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.\n\nKIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.\n\nKUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.\n\nMUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta. \n\nMUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.\n\nMÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.\n\nNURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.\n\nNÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.\n\nPIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.\n\nPYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.\n\nRAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.\n\nRISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.\n\nSONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.\n\nTAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet. \n\nTAMPEREEN Aunessilta (1899) on  yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta."@fi ;
        poi:hasPolygon    "61.630705908,23.837290213 61.630732209,23.836478101 61.631034204,23.836543297 61.632053717,23.838272260 61.632045887,23.838283488 61.631198009,23.839640079 61.630705908,23.837290213" ;
        poi:history       "Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu. \r\n\r\nAlla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta). \r\n\r\nKIVISILLAT 1700-l\r\n(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)\r\nMustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.\r\n\r\nKIVISILLAT 1800-l\r\nNärpiö: Nybro 1842. \r\nTaivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.\r\n(Merikarvia: Lankoski 1887.)\r\nEurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä. \r\nRaahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa. \r\n(Korsnäs: Harrström 1898.)\r\nTampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.\r\n\r\nKIVISILLAT 1900-l\r\n(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)\r\nPihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.\r\nRistijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.\r\n(Enontekiö: Ahdaskurun silta).\r\n\r\nPUUSILLAT 1800-1900 -l\r\nPyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.\r\n(Halikko: Vanha silta 1866.)\r\nJoutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.\r\nKihniö: Markkulan silta 1959.\r\nNurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.\r\n\r\nTERÄSSILLAT 1800-1900-l\r\n(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)\r\nMuhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi. \r\nMäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.\r\n\r\nTERÄSBETONISILLAT 1900-l\r\n(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)\r\nJoensuu: Haarajoen silta 1926.\r\nSonkajärvi: Männikön silta 1926.\r\n(Pyhtää: Savukoski 1928.)\r\nKuhmo: Tervasalmen silta 1935.\r\nHamina: Mullinkosken silta 1949. \r\n(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)"@fi ;
        poi:municipality  kunnat:k837 ;
        poi:poiType       poio:tie ;
        poi:webPage       "http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4845" ;
        skos:prefLabel    "Museosilta (Aunessilta)"@fi .

[ dcterms:description  "Rakennuksen arkkitehti" ;
  dcterms:references   <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i4311> ;
  dcterms:spatial      <http://www.tarinoidenhelsinki.fi/resource/item/i6897>
] .